Tämä on varmasti ikuisuusaihe foorumilla, mutta puolustelen uutta ketjua sillä, että kyseessä on kuitenkin varsinaisesta debatista eroava käytännön toimenpiteitä vaativa asia. Vapaa kielivalinta, Suomalaisuuden Liitto, Kokoomusnuoret sekä Perussuomalaiset Nuoret ovat yhdistäneet voimansa kansalaisloitteen keräämiseksi, jonka tavoite on saada ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla eli tutummin "Pois pakkoruotsi".
Kansalaisaloite allekirjoitetaan silläe samassa paikassa missä muutkin eli https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Lisäksi on olemassa kampanjasivusto: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Allekirjoittakaa ja levittäkää sanaa!
Kannatettu, toivottavasti kolmas kerta toden sanoo - samanhenkisiä aloitteita kun on tullut kannatettua jo pari kertaa aiemmin.
Aiemmat ovat ollee hyvää tarkoittavia, mutta ehkä vähän kevyesti valmisteltuja ja toimeenpantuja. Järjestöjen yhteistyö on kuulemma avannut kukkaronyörejäkin siellä täällä ja tätä aloitetta ryydistetään mainoskampanjoillakin. Mutta jää nähtäväksi. itse ainakin uskon siihen.
Lähetin oman kannatukseni, sillä tämänkertainen aloite on kunnolla muotoiltu, eikä se sisällä ajankohtaan suhteutettuna liian kunnianhimoista tavoitetta (esimerkiksi perustuslain muuttaminen siten, että poistetaan maininta ruotsin kielestä kansalliskielenä) eikä toisaalta myöskään älyttömyyksiä (kuten pakollinen englannin kieli). Luettuani aloitteen tekstin läpi, en löytänyt siitä virheitä.
Mitä tulee edellä mainitsemaani perustuslain muuttamiseen, joka ei sisälly tähän tähän käsillä olevaan aloitteeseen, se voidaan laittaa myöhemmin esille kansalaisaloitteena tai muuten. Tämä aloite ei ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, että myöhemmin voidaan puuhata myös Suomen valtion yksikielistämistä perustuslain tasolla.
Hyvä aloite ja kunnolla perusteltu. Lisäsin linkin allekirjoitukseeni jos sillä saisi edes pari kannattajaa lisää.
Kampanjasivulla saisi kyllä olla enemmän faktatietoa siitä miksi ruotsin kielen opiskelu kannattaa poistaa.
Allekirjoitettu. :)
Koko koulu ja sen kustannusten maksaminen vapaaehtoiseksi. Turha sitä on mitään ainetta opiskella vain koska joku muu on sitä mieltä että sun on opiskeltava.
Tämä prosessi pitäisi lähteä kokomuksen sisältä koska se on vahvin tae ruotsittamiselle. Se on sanottu Kataisen suullakin. Sieltä se lähtee purkautumaan jos lähtee ja sen viimeisen sanan sanovat äänestäjät äänestyskopissa.
Taidanpa tänään tehdä taas syväluotaavan analyysin päässäni aloitteista ja allekirjoitella sopivat. Tämä on varmasti yksi niistä.
Myös tämän voi allekirjoittaa:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/36
Ruotsin kielen virallisen aseman muuttaminen vähemmistökieleksi
Quote from: Teemu Lahtinen on 04.03.2013, 00:30:07
Vapaa kielivalinta, Suomalaisuuden Liitto, Kokoomusnuoret sekä Perussuomalaiset Nuoret
On siitä nyt aikuisillekin haittaa vaikkeivat joudukaan kielen kanssa tekemisiin. Ei tarvisi valtionkaan lainailla rahaa sekä etsiä säästöjä jos vienti vetäisi kielitaitoisten yritysjohtajien ja myyntimiesten ansiosta. Luulisi puolueiden kilvan esittävän siitä luopumista eikä ainoastaan nuorten.
Vauhti on ollut aika kiva aamupäivän aikana, muttei ihan vielä tavoite tekijänoikeusaloitten ennätyksen tahtia. Sehän keräsi ensimmäisen 22h aikana 4382 allekirjoitusta. Tämä aloitteen vauhti on tällä hrtkellä noin 5 allekirjoitusta minuutissa ja voisin ounastella sen kiihtyvän iltapäivästä alkaen. Tällä vauhdilla päästäisiin ensimmäisen 24h aikana noin 4000 määrään.
Kaukana ennätyksen lyöminen ei kuitenkaan ole!
Masentavan kuvan saa suomalaisten lammasmaisuudesta. Erinomainen, arvovaltainen ja helppo tapa toimia demokraattisesti. Mutta silti Kansalaisaloitteessa on paljon hyviä aloitteita mutta kannatukset joitakin satoja tai pari tuhatta.
Olen silti sormet kyynärpäitä myöten ristissä jotta korkeampi voima antaisi tyhmille suomalaisille voimaa käydä lisäilemässä allekirjoituksia. Ei voi olla parempaa aihetta kuin tämä ruotsin vapaaehtoisuus.
Ei muuta kuin tekstarit peliin. Itse laitoin kymmenelle ihmiselle sellaisen viestin, että sen voi lähettää sellaisenaan eteenpäin.
Kannatettu.
Quote from: Teemu Lahtinen on 04.03.2013, 11:51:23
Vauhti on ollut aika kiva aamupäivän aikana, muttei ihan vielä tavoite tekijänoikeusaloitten ennätyksen tahtia. Sehän keräsi ensimmäisen 22h aikana 4382 allekirjoitusta. Tämä aloitteen vauhti on tällä hrtkellä noin 5 allekirjoitusta minuutissa ja voisin ounastella sen kiihtyvän iltapäivästä alkaen. Tällä vauhdilla päästäisiin ensimmäisen 24h aikana noin 4000 määrään.
Kaukana ennätyksen lyöminen ei kuitenkaan ole!
Tehkääpä muuten aloitteelle Facebookiin page ja event, niin johan lähtee lumipallo vyörymään! :)
Kannatin tätäkin, niin kuin yhtä aiempaakin. Mainostustahan tämä vaatii, naamakirjailijat sanaa leviämään.
Muistellaan mitä mieltä asiasta on pääministerimme Jyrki Katainen: ;D ;D
QuoteJyrki Katainen 6.4.2011: "Katsokaa jotakin sellaista maata, missä ihmiset eivät kunnolla osaa puhua eivätkä ymmärtää toistensa kieltä vaikka ovat saman maan kansalaisia. Siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää."
Jyrki Katainen 11.2.2011: "Anteeks, nyt mä en pysty ruotsiks."
http://www.youtube.com/watch?v=tkCxwWA9PH4
Lisänä vielä Sampo Terhon loistava kirjoitus aiheesta:
http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2013/01/11/pakkoruotsi-on-seka-jarjen-etta-kansalaismielipiteen-vastaista/
QuotePakkoruotsi on sekä järjen että kansalaismielipiteen vastaista
Kirjoittanut Sampo Terho
Suomalaisuuden Liitto teetti 2.-8.1. mielipidetiedustelun, jossa kysyttiin: "Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?" Kysely teetettiin Taloustutkimuksella ja siihen osallistui 1000 kansalaista. Tulokset olivat seuraavat: 63 % kannatti vapaaehtoisuutta, 33 % vastusti, 4 % ei osannut sanoa kantaansa.
Nyt voisi olla osuva hetki lainata Vennamoa ja todeta "kyllä kansa tietää". Pakkoruotsille ei nimittäin ole minkäänlaisia järjellisiä perusteita. Olen vuosittain julkaissut listaa kaikista tuntemistani pakkoruotsin puolesta esitetyistä perusteluista, ja pyrkinyt osoittamaan niiden heikkouden. Tässä vuoden 2013 luettelo pakkoruotsin kumotuista perusteluista.
Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, mitä hän kokee rikkaudeksi.
Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Tällaiset universaalit aineet ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat. Yhtäkään niistä ei toisin sanoen tarvitse perustella sillä, "että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan", jossa ei perusteluna ole mitään asiallista sisältöä.
Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia jotain maailmankieltä on lukea sitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia. Ja vastaavasti nämä muut kielet varmaankin olisivat sitten myös hyvä tapa tarpeen tullen oppia ruotsia.
Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa kouluopetuksen hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista voisi lukea ruotsia mieluummin.
Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
"En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä" - Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei sitä tarvitse osata.
Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua – Ruotsinkieliset palvelut tulee tietysti ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5% kansasta. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä lukisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Vaikka vain 10% suomenkielisistä lukisi ruotsia, ruotsinkielisten omaa palvelutyötä täydentävä väestönosa olisi yhä kaksinkertainen koko ruotsinkieliseen väestöön nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palvelut, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsinkielentaito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.
Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Länsi-Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
Meidän pitäisi opetella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa lukea jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
Pakkoruotsia pitää lukea, koska Suomi on kaksikielinen maa - Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä, jos kohta meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä, eikä perustuslaista löydy tukea pakkoruotsille. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, niin silloinhan nykymuotoista pakkoruotsia ei edes tarvittaisi.
Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että "pohjoismaisuus" syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi – Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun "elävän" kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojenkaan jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Omasta mielestäni tämä perustelu hipoo lisäksi ihmisoikeusrikosta, koska jos suomenkielisiä suomalaisia ylipäänsä yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi, ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä.
Valtakunnallisen, poikkeuksettoman pakkoruotsin puolesta ei siis ole yhtäkään järjellisesti kestävää perustetta. Kuitenkin monen yksittäisen kansalaisen elämälle tai uralle ruotsin opiskelulla voi olla paljonkin merkitystä. Muistutan jälleen kerran, että pakkoruotsin lakkauttaminen ei vie tätä opiskelumahdollisuutta yhdeltäkään kansalaiselta. Päinvastoin valinnanvapaus parantaa motivoituneiden oppilaiden oppimismahdollisuuksia, kun opetusryhmiä ei täytetä oppilailla, joille ruotsin opiskelu on tarpeetonta. Samalla ruotsin kielen imago nousisi oppilaiden parissa kohisten.
Pakkoruotsin lakkautus olisi siten kaikkien osapuolten voitto.
Myös Iltalehdessä on juttu aiheesta:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013030416742718_uu.shtml
Kansalaisaloite: Ruotsin opiskelu vapaaehtoiseksi
Maanantai 4.3.2013 klo 09.21
QuoteKokoomusnuoret on mukana vaatimassa ruotsin kielen muuttamista valinnaisaineeksi.
OTA KANTAA
Kannatatko pakkoruotsista luopumista?
92%
8%
Ääniä 2369
KESKUSTELE
Kannatatko pakkoruotsista luopumista?
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=887384
Vaatimus koskee kaikkia kouluasteita alakouluista korkeakouluihin
Kyseessä on kansalaisaloite, jonka takana ovat myös perussuomalaisten nuorisojärjestö, Suomalaisuuden Liitto ja Vapaa Kielivalinta ry. Perustelujen mukaan Suomessa on tärkeää osata hyvin englantia ja muita maailman valtakieliä.
- Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa olisi tärkeämpää opiskella muita kieliä. Valitettavasti ruotsi vie kielten opiskelusta aina yhden paikan, sanoo kokoomusnuorten vt. puheenjohtaja Ville Sipiläinen.
Sipiläisen mielestä kielivähemmistön palvelut pystytään turvaamaan, vaikka ruotsin opiskelu ei olisi pakollista. Hän uskoo, että aine kiinnostaisi vapaaehtoisenakin.
- Opiskelijat olisivat motivoituneempia opiskelemaan ruotsin kieltä.
Vuonna 2010 Riihimäen kokoomusnuoret toivat puoluekokouksen käsittelyyn aloitteen toisen kotimaisen kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Puoluekokous hyväksyi aloitteen, mutta puheenjohtaja Jyrki Katainen kieltäytyi viemästä asiaa eteenpäin.
Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos sen allekirjoittaa vähintään 50 000 äänioikeutettua.
STT
Allekirjoitin, samoin kuin aloitteen kansalliskieli-statuksen poistamisesta.
Näitä vastaavia aloitteita on leimannut turha laveasanaisuus ja lavea vähän muutakin. Tämä on mukavasti rajattu ja riittävän lyhyesti esitetty, joten ihmiset luultavasti uskaltavat laittaa nimensä sen alle (kun jaksavat lukea sen läpi). Itse asialtahan ei kannatusta varmasti puutu. Hyvä. Nyt levittäkää tätä jokainen. Jos tämä aloite ei tuosta vain kerää vaadittavia nimiä, niin alan kutsua suomalaisia tyhjän puhkujiksi, vässyköiksi selittäjiksi.
Quote from: Nikolas Ojala on 04.03.2013, 01:16:38
Luettuani aloitteen tekstin läpi, en löytänyt siitä virheitä.
Oli siinä kielioppivirheitä. Heti toisesta virkkeestä puuttuu pilkku. Kenties syynä on ruotsin kielen opiskeluun tuhlautunut aika.
Kannatettu on, sanaa levitetty ja lisäkannattajia hankittu.
Nouse, lennä, Suomen kieli,
Korkeallen kaikumaan!
Suomen kieli, Suomen mieli,
Niiss' on suoja Suomenmaan;
Yksi mieli, yksi kieli
Väinön kansan soinnuttaa.
Nouse, lennä, Suomen kieli,
Korkeallen kaikumaan!
Toivottavasti saadaan vihdoin se tarvittava määrä allekirjoituksia. Jos tämä menee läpi, niin ehkä RKP jättää vapaaehtoisesti hallituksen (toiveajattelua).
Aloite on saanut kannatusilmoituksia 3 135 kappaletta klo 19.00.
Voisiko kaikki PS-nuoret ja kaikki kansanedustajat allekirjoittaa tämän ja samalla markkinoida sitä, että se saisi mahdollisimman paljon kannatusta.
Kannatettu on.
Quote from: Tomi on 04.03.2013, 07:30:17
Myös tämän voi allekirjoittaa:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/36
Ruotsin kielen virallisen aseman muuttaminen vähemmistökieleksi
Tuo oli mielestäni parempi, Suomi virallisesti yksikieliseksi maaksi.
Hieno juttu että Kokoomuksen nuoretkin ovat aloitteen takana.
Allekirjoitin.
Quote from: Junes Lokka on 06.03.2013, 02:32:39
Kannatettu on.
Quote from: Tomi on 04.03.2013, 07:30:17
Myös tämän voi allekirjoittaa:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/36
Ruotsin kielen virallisen aseman muuttaminen vähemmistökieleksi
Tuo oli mielestäni parempi, Suomi virallisesti yksikieliseksi maaksi.
Melkein samalla vaivallahan ne kaikki voi allekirjoittaa.
http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2013/03/08/miksi-kielikysymys-on-tarkea/
QuoteKirjoittanut Sampo Terho
Olen käynyt kielikeskustelua – ja erityisesti väitellyt pakkoruotsista – jo pitkään, vuosien ajan. Kertaakaan en noiden vuosien aikana ole kuullut järkevää perustelua sille, miksi jokaisen suomalaisen on asuinpaikastaan, perhetaustastaan ja uratoiveistaan riippumatta pakko lukea ruotsia.
http://www.sampoterho.net/?p=2298
Useimmat suomalaiset toivovatkin ruotsin opiskelun vapaaehtoisuutta, viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan 63 %. Samankaltaisia tuloksia on gallupeissa saatu vuosikymmenien ajan. Silti pakkoruotsi on säilynyt lainsäädännössämme. Miksi?
Keskeisin syy on se, etteivät useimmat suomenkieliset kansalaiset kuitenkaan näe kielikysymystä ratkaisevaksi tekijäksi, kun äänestävät vaaleissa. Samanaikaisesti ruotsinkielisten edunvalvontajärjestöjen toiminta on aina ollut äärimmäisen taitavaa ja sillä on ehtymätön rahoitus. Näistä syistä kansalaismielipide ei ole päässyt paljoakaan vaikuttamaan kielikysymykseen.
Kielikysymyksen merkityksen ymmärtääkseen täytyy tuntea kiistan historiallinen konteksti: kielikysymys on itse asiassa suomalaisen politiikan vanhin ongelma. Jo maamme ensimmäiset poliittiset puolueet, fennomaanit ja svekomaanit ryhmittyivät 1800-luvulla nimenomaan kielikysymyksen ympärille.
Ensin taisteltiin vuosikymmeniä siitä, voiko Suomessa suomen kieli koskaan tulla viralliseksi kieleksi, vai käytetäänkö vain ruotsia, kuten svekomaanit halusivat. Sitten taisteltiin Helsingin yliopistosta ja siitä, voiko Suomessa saada korkeakoulutusta suomeksi. Nyt kiistellään siitä, onko jokaisella suomalaisella myötäsyntyinen velvollisuus osata ruotsia, vaikkei kieltä tarvitsisikaan. Kannattaa erityisesti huomata, että joka vaiheessa suomenkielisten kansalaisten oikeuksien toteutuminen on kestänyt kymmeniä vuosia, ei pelkästään pakkoruotsikysymyksessä.
Yksilön oikeuksiin liittyvien perustelujen lisäksi myös merkittävät taloudelliset perusteet tukevat ruotsin vapaaehtoisuuden tärkeyttä. Suomen kielipolitiikka rakentaa maallemme ja kansalaisillemme huomattavaa kilpailuhaittaa, kun koulutamme kaikki nuoremme maailmankielten sijaan lukemaan yhtä ja samaa kansainvälisesti pientä kieltä. Tämän johdosta myös Elinkeinoelämän keskusliitto on ilmoittanut toivovansa ruotsin pakollisen opiskelun lopettamista.
Kielikysymys on siis jo pari sataa vuotta ollut maallemme hyvin tärkeä, ja on sitä yhä. Asiaan liittyvien epäkohtien ratkaiseminen vaatii kansalaisilta aktivoitumista, itsestään ei korjaannu mikään. Siksi Suomalaisuuden Liitto on yhdessä Vapaa kielivalinta ry:n, Kokoomuksen nuorten liiton ja Perussuomalaisten nuorten kanssa avannut kansalaisaloitteen, johon tarvitaan 50 000 allekirjoitusta, että asia etenisi eduskunnan käsiteltäväksi.
Aloitteen voi allekirjoittaa osoitteessa: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/
Oikein hesarikin erehtynyt uutisoimaan, tarkoittanee tiukkaa pakkoruotsittamista lähikuukausina. Ja juttuja siitä mitä kaikkea suomalaiset ovatkaan, erityisesti miehet.
http://www.hs.fi/politiikka/Pakkoruotsista+halutaan+eroon+kansalaisaloitteella/a1362725529781
Yleensä en näistä nettiadresseista innostu, kun ne tuntuvat olevan aivan mielijohteesta tms. kyhättyjä. Tässä on kuitenkin yritystä. Toivottavasti saadaan asiaa eteenpäin.
Quote from: Defiance on 08.03.2013, 22:04:24
Yleensä en näistä nettiadresseista innostu, kun ne tuntuvat olevan aivan mielijohteesta tms. kyhättyjä. Tässä on kuitenkin yritystä. Toivottavasti saadaan asiaa eteenpäin.
Lähinnähän tämä adressi toimii keskustelun herättäjänä. Nykyinen Eduskunta ei tule pakkoruotsia poistamaan.
Kannatan pakkoruotsia sitten, kun Ruotsissa päätetään pakkosuomesta.
Itse päätin vaihtaa kieleni venäjäksi. Siinä on vähemmän puuroaineksia. Suomen kieli on lässytykseksi alkanut muuttua kohtuullisen haastavalla käytöksellä.
Quote from: Bazarov on 08.03.2013, 23:03:23
Quote from: Defiance on 08.03.2013, 22:04:24
Yleensä en näistä nettiadresseista innostu, kun ne tuntuvat olevan aivan mielijohteesta tms. kyhättyjä. Tässä on kuitenkin yritystä. Toivottavasti saadaan asiaa eteenpäin.
Lähinnähän tämä adressi toimii keskustelun herättäjänä. Nykyinen Eduskunta ei tule pakkoruotsia poistamaan.
jos adressi etenee eduskuntaan muttei eduskunta poista pakkoruotsia, on mahdollista että äänestäjät noteeraavat asian. Ei pidä aliarvioida tätä mahdollisuutta. Siis vaikka suomalaisilla onkin orja-DNA.
Hesari uutisoi:
http://www.hs.fi/paivanlehti/#09032013/kotimaa/Kokoomusnuoret+taas+pakkoruotsin+kimpussa/a1362732093810
QuoteKNL:n puheenjohtaja Ville Sipiläisen mukaan liitto ei ole poistamassa perustuslain takaamaa kaksikielisyyttä.
Pakkoruotsin poistamista ajavat järjestöt uskovat, että kansalaisaloitteeseen tarvittavat 50 000 nimeä löytävät helposti.
Kun nimet ovat kasassa, eduskunnan on otettava aloite käsittelyyn.
Alkuviikosta eduskunnalle toimitettiin turkistarhauksen vastustajien aloite. Suomen historian ensimmäinen eduskuntaan yltänyt kansalaisaloite keräsi liki 70 000 allekirjoitusta.
Ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi vaativat Suomalaisuuden liitto, Vapaa kielivalinta ry, Perussuomalaisten nuortenjärjestö ja Kokoomuksen nuorten liitto.
Nimien keräämistä kirittää Suomalaisuuden liiton maksama 15 000 euron mainoskampanja, joka näkyy bussipysäkeillä.
Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Sampo Terho (ps) arvioi, että nimiä voi kertyä jopa 100 000.
Terhon mukaan aloitteen taustalla on huoli Suomen kilpailukyvystä.
"Annamme kilpailuetua muille maille, kun kaikki oppilaat velvoitetaan lukemaan ruotsia", hän sanoo.
Toistaiseksi nimiä kerätään netissä. Terhon mukaan kaduille jalkautumisesta päätetään myöhemmin.
Terhon mukaan 15 000 euron mainoskampanja maksetaan liiton omista varoista. Muut järjestöt ovat mukana pienemmillä summilla.
Kokoomusnuorten puheenjohtaja Ville Sipiläinen suhtautuu maltilla aloitteen tulevaisuuteen. Hänen mukaansa ei voi automaattisesti olettaa, että aloite etenisi eduskunnan suureen saliin.
"Hyvä, että kielikysymys nousee taas keskusteluun", Sipiläinen sanoo.
Sipiläinen korostaa, että kokoomusnuoret eivät ole poistamassa perustuslain takaamaa kaksikielisyyttä.
Kokoomusnuoret ovat kielikysymyksessä täysin eri mieltä puoluejohdon kanssa. Kokoomus päätti viime kesän puoluekokouksessaan, että puolue kannattaa ruotsin säilyttämistä pakollisena aineena.
Kokoomusjohto ei hätkähdä nuorisojärjestön toimia. Puolueen varapuheenjohtajan Janne Sankelon mukaan mitään ongelmaa ei ole.
"En tekisi asiasta suurta numeroa", Sankelo sanoo.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Nyt 6380 nimeä.
Uutisoi se tällaistakin, pääkirjoituksella lampaita ohjataan teurastettaviksi eli propaganda taas kiihtynyt.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Veri+lent%C3%A4%C3%A4+Ruotsiin+asti/a1362731799574
QuoteYstäväni sähköpostilaatikkoon tuli viesti: "Joku perheenjäsenistäsi tapetaan niin, että veret lentävät Ruotsiin asti, jos ette lopeta tuon alhaisen hurripropagandan esittämistä. Tiedämme hyvin missä asutte."
Ikävä kyllä täällä ei näitä vastarintaa harjoittavia liikkeitä ole, lampaita olemme kaikki.
"Mikä ihmeen uhka ruotsia puhuva ihminen on suomalaisuudelle?"
Ilmeisesti moni sellainen ruotsia puhuva ihminen haluaa lailla pakottaa suomalaiset puhumaan ruotsia riippumatta heidän omasta tahdostaan. Ongelman juurille pureutuva kysymys olisikin, että mikä ihmeen uhka suomea puhuva ihminen on (suomen)ruotsalaisuudelle?
Siitähän ne uhkaukset ja ilmapiirin kireys syntyvät. Antakaa ihmisten itse päättää, opettelevatko he ruotsia vai eivät, niin silloinhan myös poistuvat näiden uhkausten taustalla olevat syyt.
Ei liene sattumaa, että Hesari päätyi juuri nyt kertomaan moisesta yksittäistapauksesta. Ei voi välttyä mielikuvalta, että tuolla on tarkoitus luoda jälleen kerran mielleyhtymää hyvän alun saaneen kansalaisaloitteen ja ylitse lyövien reaktioiden pakkoruotsista välille.
Tuollainen uhkailu on ala-arvoista käytöstä ja pelaa ainoastaan vastapuolen pussiin mutta tuosta kolumnista silmiin pisti toteamus että "Suomi on ruotsalainen"-dokumentti olisiollut "asiallista pohdintaa". Kattia kanssa! Se oli sellaista siloteltua propagandaa ja historian vääristelyä että täytyy maailmaa katsella tosi sinikeltaisten lasien läpi jos tuota ohjelmaa asiallisena pitää.
Tälle aloitteelle "all publicity is good publicity" ihan yksinkertaisesti siitä syystä >80% kansalaisista todellakin on samaa mieltä eli suurin haaste on saada ihmiset tietoiseksi aloitteesta. Eli antaapa Pravdan vain kohkata ja närkästellä, sataa kaikki laariin kuitenkin! Sama tietysti pätee myös valtion propagandalaitokseen.
Quote from: Eugen235 on 09.03.2013, 00:19:29
Siis vaikka suomalaisilla onkin orja-DNA.
Tuota kiteytystä olen hakenut. Kiitos.
Mielestäni on erittäin tärkeätä, että tälle aloitteelle tulisi huomattavasti paljon enemmän nimiä kuin 50,000. Kun katselin noita muita aloitteita niin väkisinkin tuli mieleen kansan radio, jossa kaiken maailman kylähullut hakevat huomiota. Yhdessä aloitteessa vaaditaan, että sudet pitää tappaa, toisessa aloitteessa vaaditaan, että köyhyys pitää poistaa (joo, päätöksellähän se köyhyys poistetaankin) joten ruotsin kielen valinnaisuuteen tähtäävän aloitteen olisi hyvä saada todella vankka kannatuspohja.
Jos 33 prossaa kansalaisista kannattaa pakkoruotsia ja vaan 66 prossaa vastustaa sitä. Se kertoo karua kieltä Suomalaisten tyhmyydestä. Jos 95 prossaa vastustais pakkoruotsia, niin se saatais varmaan kumottua.
Osan ihmisten ajatusmaailma menee suunnilleen niin, että kaikki mitä kouluissa opetetaan on pakko olla tärkeää ja hyödyllistä, kaikki säänöt ja lait ovat automaattisesti järkeviä, koska joku viisas on ne keksinyt, eikä niitä pidä kyseenalaistaa..
Menee ehkä ohi aiheen, mutta tämmöistä puuhataan:
Kaksikielisiin kuntiin halutaan kielipoliisi
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/460705/Kaksikielisiin+kuntiin+halutaan+kielipoliisi
Quote
Kaksikielisiin kuntiin halutaan kielipoliisi
Lähialue | Turun Sanomat 19:34
Hallitus parantaa ruotsin kielen asemaa lisäämällä byrokratiaa. Valtioneuvoston hyväksymässä kansalliskielistrategiassa suositellaan, että etenkin kaksikieliset kunnat ja kuntayhtymät nimittävät johtonsa tueksi kansalliskieliyhdyshenkilön.
–?Yhdyshenkilön on tarkoitus tehdä yhteistyötä ministeriön kanssa. Hänen tehtävänsä on seurata palveluiden toteutumista molemmilla kansalliskielillä ja tarvittaessa järjestää asiaan liittyvää koulutusta, sanoo oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja Johanna Suurpää.
Kuntiin kaivataan yhdyshenkilöä, koska oikeusministeriö ei pysty valvomaan kaksikielisyyden toteutumista. Kunnat saavat Suurpään mukaan itsenäisesti päättää, miten yhdyshenkilön tehtävät hoidetaan.
–?Tärkeää on myös lisätä kansalliskielten näkyvyyttä.
Kansalliskielistrategia on lajissaan ensimmäinen hanke, joka ilmaisee hallituksen tahdon säilyttää kaksi elinvoimaista kansalliskieltä pitkälle tulevaisuuteen.
Strategian taustalla on seuranta kielilain toteutumisesta ja sen perusteella tehdyt havainnot, että lain sisällöstä ei kunnissa olla kaikilta osin perillä.
–?Palveluiden tulee toteutua kaksikielisissä kunnissa molemmilla kielillä ilman, että asiakas joutuu sitä itse vaatimaan, Suurpää jatkaa.
Suomen kaksikielisissä kunnissa asuu kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa ihmistä.
Kannatettu on.
Kannatettu myös.. ja kiitokset Teille kaikille allekirjoittaneille ihanille ihmisille..
Mietiskelijälle ajateltavaksi.. että meidän suomalaisten 'tyhmyys' on valtamedioiden luomaa halveksuntaa.. muuta en pyydä kuin että.. välität myös itsestäsi..
Käykäähän vaikka tuollakin huvin ja urheilun vuoksi herättelemässä muutamalla sanasella sopivan arhäkkää keskustelua ja pitämässä ketjua ylhäällä maanantaista alkaen jos jaksatte:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11327134
Jos vaikka sais edes yhden pakkoruotsi ja kansalaisaloitekeskustelun "viikon keskustelluimmat" palkkiin suolikaksneloseen. Eiköhän silläkin pienen vaatimattoman julkisuuden ja muutaman äänen aloitteeseen saa.
Vähän pelottaa tuo 50 000 nimeä. Alkuryntäysinnostuksen jälkeen pitäis silti vielä tässä saada reilut 200 nimeä joka päivä puolen vuoden ajan. Nyt on jo allekirjoitustahti tahti vähän laantunut. Tuosta aloitteestahan joutui tällä viikolla pakosta Yle ja Hesarikin uutisoimaan. Tämän jälkeen tuskin mediajulkisuutta heruu kuin korkeintaan puolen vuoden päästä.
Quote from: Tomi on 09.03.2013, 22:10:59
Menee ehkä ohi aiheen, mutta tämmöistä puuhataan:
Kaksikielisiin kuntiin halutaan kielipoliisi
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/460705/Kaksikielisiin+kuntiin+halutaan+kielipoliisi
Hallitus tapansa mukaan vähät välittää kansan kannoista tai maan taloudesta.
Jonkin verta olen matkustellut, eipä ole sattunut simmuihin muualla että olisi keksitty kadunnimiäkin laittaa kahdella kielellä.
Quote from: erqqila on 10.03.2013, 03:52:45
Käykäähän vaikka tuollakin huvin ja urheilun vuoksi herättelemässä muutamalla sanasella sopivan arhäkkää keskustelua ja pitämässä ketjua ylhäällä maanantaista alkaen jos jaksatte:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11327134
Jos vaikka sais edes yhden pakkoruotsi ja kansalaisaloitekeskustelun "viikon keskustelluimmat" palkkiin suolikaksneloseen. Eiköhän silläkin pienen vaatimattoman julkisuuden ja muutaman äänen aloitteeseen saa.
Vähän pelottaa tuo 50 000 nimeä. Alkuryntäysinnostuksen jälkeen pitäis silti vielä tässä saada reilut 200 nimeä joka päivä puolen vuoden ajan. Nyt on jo allekirjoitustahti tahti vähän laantunut. Tuosta aloitteestahan joutui tällä viikolla pakosta Yle ja Hesarikin uutisoimaan. Tämän jälkeen tuskin mediajulkisuutta heruu kuin korkeintaan puolen vuoden päästä.
Ehkä olisi tarpeen nimien kerääminen ihan ulkosallakin jollei tahti parane netissä.
Ei iltapaskat ja pradvat anna näille yhtään sen enempää julkisuutta kuin niiden tarvitsee. Tämän takia noita nimiä pitäisi kerätä ihan ulkonakin. Hyviä paikkoja esim. festarit.
Quote from: Myrkkymies on 10.03.2013, 13:01:21
Ei iltapaskat ja pradvat anna näille yhtään sen enempää julkisuutta kuin niiden tarvitsee. Tämän takia noita nimiä pitäisi kerätä ihan ulkonakin. Hyviä paikkoja esim. festarit.
Isot koulut ja työpaikat voisi myös olla sellaisia.
Kävin allekirjoittamassa.
Olen suomenruotsalainen mutta en koe kusevani omiin muroihini. Olen aina ollut pakkoruotsia vastaan, periaatteesta. En ajattele asiaa itsekkäästi, omaa etua tavoitellen.
Vastustan pienen vähemmistön itsekkyyttä, riippumatta siitä kuulunko itse tuohon vähemmistöön vai en.
Vastustan kokonaisen kansan kyykyttämistä, pakkosyöttöä, joka perustuu vanhaan Ruotsin valtaan.
Vastustan pakkoa.
Tällä pakkoruotsilla vaan suitsutetaan hurrivihaa ja kaunaa. Eikä koko pakkoruotista ole juurikaan hyötyä, harva tavallisista tallaajista oppii merkittävästi ruotsia koulussa.
allekirjoitettu on, ja yritän yllyttää muitakin
sitä en tiedä onko siitä hyötyä: muistaakseni turkistarhankielto-aloitteeseenkiin suurin osa nimistä kerättiin kadulla ja toreilla suoraan ihmisiltä.
Teemu, kun olet tässä puuhamiehenä, niin pystytkö organisoimaan samankaltaisen toiminnan läpi suomen tai ainakin suurimpiin kaupunkeihin?
Ensi alkuun olisi hyvä jalkautua kirjastoihin, keräyslaatikoiden sijoittaminen sinne pitäisi onnistua, ks juttu / Helsingin Uutiset 9.3.2013.
OT
Quote from: Luotsi on 10.03.2013, 15:09:15
ks juttu / Helsingin Uutiset 9.3.2013.
Quote from: Helsingin UutisetLakia rikkovasta adressista Espoon kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrnillä on esimerkki.
- Laitonta olisi kerätä nimiä vaikkapa johonkin, jossa olisi viitteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Pelkkä
viite ei riitä. Keräystekstin täytyy olla kiihottamista kansanryhmää vastaan, ja keräyksen laittomuuden ratkaisee tuomioistuin.
Quote from: Helsingin Uutiset
Asian, jonka puolesta nimiä kerätään ei saa myöskään olla hyvän tavan vastainen lain tarkoittamassa mielessä.
Vielä jännempiä tulkintoja odotettavissa, sillä laki ei nykymuodossaan pahemmin määrittele
hyvän tavan vastaisuutta. Parempi kun kirjastoväki jättäisi lain tulkitsemisen suosiolla ammattilaisille.
Itse kannattaisin bannerin tai mielellään etusivu-uutistilan ostamista Pakkotoistolta. Esimerkiksi vuoden vuoden 2011 eduskuntavaaligallupissa (http://www.pakkotoisto.com/talous-politiikka-uskonto/91958-eduskuntavaalit-2011-a/) 56 % äänesti Perussuomalaisia. Ei sillä etteikö tämä aloite ylittäisi myös puoluerajoja.
Quote from: EL SID on 10.03.2013, 14:53:21muistaakseni turkistarhankielto-aloitteeseenkiin suurin osa nimistä kerättiin kadulla ja toreilla suoraan ihmisiltä.
Aloitteen allekirjoittaa, jos sen allekirjoittaminen tehdään helpoksi. Itse allekirjoitin tuon turkistarhakieltoa koskevan aloitteen, kun sellaista
tyrkyttämällä tyrkytettiin. Vaimokkeelle tulee joku luontolehti, olisko Luonto tai Luonnonsuojelija tai jotain vastaavaa. Sen mukana tuli allekirjoituspaperit ja olisiko tullut peräti vastauskuorikin, jossa oli postimaksu valmiiksi maksettu. Meitin taloudesta lähti kaksi allekirjoitusta siihen vetoomukseen.
Ja juu, allekirjoitin tämän ketjun aiheena olevan aloitteen. :)
7 äänestyspäivän jälkeen allekirjoittaneita on säälittävät 7000 valveutunutta kansalaista. Tässä vaiheessa olisi jo 50 000 täynnä jos suomalaisissa olisi munaa edes näin helpolla tavalla osoittaa että eliitin ylimielinen kansan silmille kuseksiminen saa loppua.
Tällä tahdilla menee kuukausia saada tarvittava määrä allekirjoituksia kasaan jolloin aloitteen painoarvo on lähellä nollaa.
Ei voi kun ihmetellä suomalaisten välinpitämättömyyttä ja samalla ei tarvitse ihmetellä tippaakaan poliitikkojen täysin riskivapaata tapaa nuolla tässäkin asiassa maksajan persettä kansan kustannuksella.
Tässä vielä rautalangasta nykyinen tilanne.
http://www.youtube.com/watch?v=vF1jpB0PiY4
Quote from: EL SID on 10.03.2013, 14:53:21
Teemu, kun olet tässä puuhamiehenä, niin pystytkö organisoimaan samankaltaisen toiminnan läpi suomen tai ainakin suurimpiin kaupunkeihin?
En uskalla luvata mitään, mutta olen kyllä yrittänyt puhua sitä jo jokaiselle asiasta kiinnostuneelle taholle.
Quote from: Roope on 10.03.2013, 15:54:24Vielä jännempiä tulkintoja odotettavissa, sillä laki ei nykymuodossaan pahemmin määrittele hyvän tavan vastaisuutta. Parempi kun kirjastoväki jättäisi lain tulkitsemisen suosiolla ammattilaisille.
Pahoin pelkään, että heidän metodinsa tulkita "hyvää tapaa" on olennaisesti identtinen kenen tahansa kirjastolaisen kanssa: musta tuntuu.
Quote from: Impivaaranilves on 10.03.2013, 12:48:35
Quote from: Tomi on 09.03.2013, 22:10:59
Menee ehkä ohi aiheen, mutta tämmöistä puuhataan:
Kaksikielisiin kuntiin halutaan kielipoliisi
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/460705/Kaksikielisiin+kuntiin+halutaan+kielipoliisi
Hallitus tapansa mukaan vähät välittää kansan kannoista tai maan taloudesta.
Jonkin verta olen matkustellut, eipä ole sattunut simmuihin muualla että olisi keksitty kadunnimiäkin laittaa kahdella kielellä.
Quote from: erqqila on 10.03.2013, 03:52:45
Käykäähän vaikka tuollakin huvin ja urheilun vuoksi herättelemässä muutamalla sanasella sopivan arhäkkää keskustelua ja pitämässä ketjua ylhäällä maanantaista alkaen jos jaksatte:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11327134
Jos vaikka sais edes yhden pakkoruotsi ja kansalaisaloitekeskustelun "viikon keskustelluimmat" palkkiin suolikaksneloseen. Eiköhän silläkin pienen vaatimattoman julkisuuden ja muutaman äänen aloitteeseen saa.
Vähän pelottaa tuo 50 000 nimeä. Alkuryntäysinnostuksen jälkeen pitäis silti vielä tässä saada reilut 200 nimeä joka päivä puolen vuoden ajan. Nyt on jo allekirjoitustahti tahti vähän laantunut. Tuosta aloitteestahan joutui tällä viikolla pakosta Yle ja Hesarikin uutisoimaan. Tämän jälkeen tuskin mediajulkisuutta heruu kuin korkeintaan puolen vuoden päästä.
Ehkä olisi tarpeen nimien kerääminen ihan ulkosallakin jollei tahti parane netissä.
Perun puheeni. Keskusteluketju (ylläri) poistettiin. Ei tarvii enään vaivautua. Kuvakaappaus just ennen poistoa. http://kuvaton.com/k/YqpK.jpg
Avautumista asiasta. http://keskustelu.suomi24.fi/node/11330570
Ruotsi voi muuttua realistisesti ajateltuna valinnaiseksi kieleksi vain todella pitkän ajan kuluessa.
Ruotsin kielen asema on ankkuroitu niin olennaiseksi osaksi koulujärjestelmää, että vaikka päätös luopumisesta tehtäisiin, niin se saataisiin täytäntöön vasta useiden vuosien kuluessa. Riittäisikö edes 10 vuoden siirtymäaika?
Luultavimmin muutos saataisiin vietyä läpi vaiheittain. Yksi ajatukseni on se, että ammattikoulut voisivat luopua ensimmäisenä pakollisesta ruotsin kielen opettamisesta. Perustelen tätä ehdotustani siten, että ammattikouluissa ruotsin pakko-opetus tuottaa varmasti kaikkein vähiten oppimistuloksia.
Henkilökohtaisesti kannatan ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuutta.
Quote from: Supernuiva on 10.03.2013, 23:33:49
Ruotsi voi muuttua realistisesti ajateltuna valinnaiseksi kieleksi vain todella pitkän ajan kuluessa.
Ja Neuvostoliitto ei kaadu koskaan! Eikös tästä ollut ihan joku tohtorinväitöskin?
Quote from: Luotsi on 10.03.2013, 23:52:57
Quote from: Supernuiva on 10.03.2013, 23:33:49
Ruotsi voi muuttua realistisesti ajateltuna valinnaiseksi kieleksi vain todella pitkän ajan kuluessa.
Ja Neuvostoliitto ei kaadu koskaan! Eikös tästä ollut ihan joku tohtorinväitöskin?
Parempihan se olisi ollut Suomen kannalta, jos Sosialisten Neuvostotasavaltojen liitto olisi edelleen voimissaan itärajan takana. Esko Aho ei olisi uskaltanut päästää työttömyyttä 1990-luvun alkuvuosina niin suureksi, jos olisi ollut edes teoreettinen pelko vasemmistolaisesta vallankumouksesta.
Olot Suomessa olisivat nykyään paremmat, jos valtaan olisi noussut vuonna 1985 Gorbatsovin sijaan joku kovan linjan johtaja, joka ei olisi antanut neuvostojärjestelmän romahtaa. Somalit asuisivat nyt Somaliassa, afgaanit Afganistanissa ja jne...
Hyvä aloite.
Onkohan missään muussa maassa alle 5% kielivähemmistöllä samat oikeudet kuin ruotsinkielisillä Suomessa.
Ruotsin kielen valinnaisuus on myös maahanmuuttajille hyvä asia. Monilla, kun ei edes 1. kotimainen kieli tunnu onnistuvan, edes pitkän Suomessa asumisen jälkeen.
Tunnen lukuisia suomalaisia, jotka eivät osaa puhua sujuvasti, ymmärtämään "ruotsalaisen" ruotsia tai lukea (esim. ruotsalaista sanomalehteä) vuosien eri opiskelutasojen opintojen jälkeen.
Bisnesasioissa en koskaan antaisi etua kantaruotsalaiselle sönköttämällä ruotsia, vaan puhutaan englantia ja ollaan "samalla viivalla".
Turha varmaan mainita kustannuksia, jotka tulevat siitä, kun viranomaiset kääntävät miljoona lappua ruotsiksi. Kaveri oli pitkään töissä virastossa. Ainut duuni oli turhien papereiden ruotsiksi kääntäminen, ei ketään varten.
Meneekö aloite läpi ?
Ei nyt kun RKP on hallituksessa, mutta erinomainen avaus 2015 vaalien jälkeen PS hallitukseen ja RKP & (vihreät) ulos. Silloin tämä asia on syytä nostaa hallitusohjelmaan. Muuten kohta pitää jo harkita pakkovenäjää (Itä-Suomessa) tai Helsingissä 6-kielisyyttä. (laissa kunta on 2-kielinen jos 2000 äidinkielenä ruotsia puhuvan raja ylittyy. Esim Vantaa.)
Quote from: erqqila on 10.03.2013, 03:52:45
Käykäähän vaikka tuollakin huvin ja urheilun vuoksi herättelemässä muutamalla sanasella sopivan arhäkkää keskustelua ja pitämässä ketjua ylhäällä maanantaista alkaen jos jaksatte:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11327134
Jos vaikka sais edes yhden pakkoruotsi ja kansalaisaloitekeskustelun "viikon keskustelluimmat" palkkiin suolikaksneloseen. Eiköhän silläkin pienen vaatimattoman julkisuuden ja muutaman äänen aloitteeseen saa.
Vähän pelottaa tuo 50 000 nimeä. Alkuryntäysinnostuksen jälkeen pitäis silti vielä tässä saada reilut 200 nimeä joka päivä puolen vuoden ajan. Nyt on jo allekirjoitustahti tahti vähän laantunut. Tuosta aloitteestahan joutui tällä viikolla pakosta Yle ja Hesarikin uutisoimaan. Tämän jälkeen tuskin mediajulkisuutta heruu kuin korkeintaan puolen vuoden päästä.
Eikö vähemmällä saa ääniä kun lähettää kaikille kavereilleen ketjukirjeen missä kehotetaan kannattamaan tuota aloitetta. Mä omaan kaveripiiriin jo pistin ja on kuulemma jo lähtenyt kaverinkavereille eteenpäin.
A4: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/static/ruotsi-vapaaehtoiseksi-a4-v2.pdf
A5: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/static/ruotsi-vapaaehtoiseksi-a5-v2.pdf
Tässä on tulostettavia mainoksia. Näinkin niitä jo tänään ihan oikeassa maailmassa.
Mielenkiintoinen puheenvuoro ja näkemys asiaan 'sisäpiiristä':
Vaiettu totuus: kahden kerroksen väkeä (http://annelindell.puheenvuoro.uusisuomi.fi/135001-vaitettu-totuus-kahdenkerroksen-vakea-etelan-battre-folkpohjamnmaan-hurrit).
Quote from: Anne LindellEn voi enää vaieta etenkin Pohjanmaan suomenruotsalaisten säälittävästä "erikoisasemasta". Jonkun on uskallettava sanoa totuus. Sormeni osoittaa syyttävästi Rkp:tä ja toivon, että muut poliittiset puolueet ottaisivat maamme ummikko-ruotsinkielisten ongelmat pikaisesti käsittelyyn. Rkp on todellakin tullut tiensä päähän.
Quote from: Anne LindellPidän ehdottoman vahingollisena RKP:n politiikkana ruotsinkielisten eristämistä ja eristäytymistä suomenkielisistä. Se on voinut onnistua isoäidin aikaan ja auttoi varmasti ruotsin kielen säilymisessä menneinä vuosikymmeninä, mutta se ei toimi enää tämän nykyisen nuoren polven kohdalla.
On täysin utopistista kuvitella elämää tänään ja tulevaisuudessa Suomessa yksikielisesti ruotsinkielisenä, ellei sitten halua käpertyä omaan pikku kyläänsä kuin reservaattiin
Vihdoin sain aikaiseksi allekirjoittaa tämän. Siellä on nyt 8000 nimeä koossa. Hyvä aloite. Näkisin että Vapaa Kielivalinta ry tekee arvokasta työtä.
En allekirjoita, koska en kannata tätä typerää kansalaisaloitejärjestelmää. Itse pakkoruotsin poistostakaan en välttämättä ole täysin samaa mieltä. Mielestäni on jäänyt täysin vaille keskustelua se, kuinka pakkoruotsista luopuminen tarkoittaisi oman maan kulttuuriin kuuluvan asian (ruotsin kielen) opiskelun tekemistä vapaaehtoiseksi ja vaihtoehdoiksi annettaisiin asioita (muiden maiden kieliä), jotka eivät millään lailla kuulu oman maan kulttuuriimme. Kielten opiskeluun kuuluu olennaisena osana tietysti myös kulttuurien tuntemus niistä maista, jossa opiskeltavaa kieltä käytetään. Kannatan enemmän pohjoismaisen kulttuurin opiskelua kuin esmes jonkun kiinalaisen kulttuurin opiskelua.
Johtopäätöksenä tästä kaikesta voisi sanoa, että ruotsin kielen pakko-opiskelu on enemmän monokulttuurista, kun taas monikultturismia on se, että annetaan ruotsin kielen vaihtoehdoksi muita kieliä.
Monokulttuuria olisi opiskella pelkästään suomea. Pakkoruotsin poistamalla sentään saisi valita itse, mitä monikulttuuria haluaa harrastaa.
Quote from: kyberhirvi on 13.03.2013, 16:26:47
Onneton perustelu yllä, sori vaan. Suomi on pohjoismaa. Suomalainen kulttuuri on pohjoismaista kulttuuria. Pohjoismainen kulttuuri on äkkiä selitetty historiantunneilla. Ruotsintunneilla kulttuuria on peppipitkätossut ja ruotsalaiset perinneleivonnaiset. Avaa yläasteen kirja jos et usko. Ei siinä mitään arvoperustaa analysoida! Sama penskojen enkun ja saksan kirjoissa. Suuresti ylimainostettua tämä vieraan kulttuurin opetus. Kieltä siellä opetellaan eikä kulttuuria. Niitä muita kieliä tarvitaan enemmän. Jos bigbenin kuva on monikulttuuria sun mielestäsi niin terve vaan ja onnea.
Nykyaikainen pohjoismainen kulttuuri ja suomenruotsalainen kulttuuri opiskellaan peruskouluaikana pääasiassa ruotsin tunneilla. Pohjoismainen kulttuuri on toki laaja käsite, mutta käytännössä kielen opettamisen ohessa suurin osa aihealueista ja kirjan kappaleista liittyy jollain tavalla pohjoismaiseen kulttuuriin. Eikä kukaan ole puhunut mistään bigbenin kuvista kirjassa. Esittämästäni näkökulmasta katsottuna olennaista on kysyä, opiskellaanko mieluummin Suomen kulttuuriin läheisesti kuuluvaa asiaa vai Suomen kulttuuriin käytännössä mitenkään kuulumatonta asiaa.
Quote from: John on 13.03.2013, 16:47:50
Esittämästäni näkökulmasta katsottuna olennaista on kysyä, opiskellaanko mieluummin Suomen kulttuuriin läheisesti kuuluvaa asiaa vai Suomen kulttuuriin käytännössä mitenkään kuulumatonta asiaa.
Kyllä suomalaisessa koulussa tullaan jatkossakin opettamaan paljon "Suomen kulttuuriin läheisesti kuuluvia asioita". Niitä (myös ruotsalaislähtöisiä aspekteja) voi opettaa ihan suomeksi, enkä todellakaan ymärrä, mitä pakkoruotsilla on niiden kanssa tekemistä.
Eikö sinua ihmetytä yhtään, miten esimerkiksi Sveitsin saksankieliset ja Kanadan englanninkieliset pärjäävät ilman pakkoranskaa?
Quote from: John on 13.03.2013, 16:09:14
Mielestäni on jäänyt täysin vaille keskustelua se, kuinka pakkoruotsista luopuminen tarkoittaisi oman maan kulttuuriin kuuluvan asian (ruotsin kielen) opiskelun tekemistä vapaaehtoiseksi ja vaihtoehdoiksi annettaisiin asioita (muiden maiden kieliä), jotka eivät millään lailla kuulu oman maan kulttuuriimme.
Pakkoruotsi on vain 1970-luvun vaihteesta vanha juttu, eikä kuulu kulttuuriimme, mistä kertoo myös sen saama vastustus. Ruotsi on muun maan kieli, se on Ruotsin kieli. Jäänne ruotsalaisten miehityksestä. Eikä sen vaihtoehdon tarvitse olla välttämättä kieli ollenkaan. Kunhan nyt pääsisimme takaisin tilanteeseen, jossa meidän ei ole pakko opiskella muinaisten valloittajien kieltä.
Quote from: John on 13.03.2013, 16:47:50
Nykyaikainen pohjoismainen kulttuuri ja suomenruotsalainen kulttuuri opiskellaan peruskouluaikana pääasiassa ruotsin tunneilla.
Ei pidä paikkaansa. Milloin olet viimeksi nähnyt ruotsin tunnin? Siellä opetellaan ainoastaan kieltä. Lukutekstinä voi olla toki kertomus Tukholman metrosta tai siitä, kuinka Kalle purjehtii, mutta muutamaan stereotypiaan se rajoittuu.
Hämmästyttää tuo alemmuuskompleksi, että ollakseen pohjoismainen pitäisi osata olla kuin ruotsalainen tai suomenruotsalainen. Miksei voi olla vain suomalainen? Se on pohjoismainen kulttuuri. Ei meidän tarvitse opetella mitään kulttuuria tullaksemme pohjoismaisiksi, koska olemme sitä jo.
Quote from: elven archer on 13.03.2013, 17:03:37
Quote from: John on 13.03.2013, 16:47:50
Nykyaikainen pohjoismainen kulttuuri ja suomenruotsalainen kulttuuri opiskellaan peruskouluaikana pääasiassa ruotsin tunneilla.
Ei pidä paikkaansa. Milloin olet viimeksi nähnyt ruotsin tunnin? Siellä opetellaan ainoastaan kieltä. Lukutekstinä voi olla toki kertomus Tukholman metrosta tai siitä, kuinka Kalle purjehtii, mutta muutamaan stereotypiaan se rajoittuu.
"Siellä opetellaan ainoastaan kieltä". Väärin, sillä kielten opiskelun sivussa pyritään aina opiskelemaan myös kulttuurintuntemusta yms. Kirjan kappaleet rakennetaan aina niin, että kappaleessa on jokin sivistävä teema; ruotsin opiskelussa hyvin usein jokin suomalaista ja ruotsalaista kultturia integroiva tai suomenruotsalaisuutta koskeva aihepiiri. Suosittelen tutustumaan peruskoulun ja lukion ruotsin kielen opetussuunnitelmiin.
Quote from: John on 13.03.2013, 17:21:06
"Siellä opetellaan ainoastaan kieltä". Väärin, sillä kielten opiskelun sivussa pyritään aina opiskelemaan myös kulttuurintuntemusta yms. Kirjan kappaleet rakennetaan aina niin, että kappaleessa on jokin sivistävä teema; ruotsin opiskelussa hyvin usein jokin suomalaista ja ruotsalaista kultturia integroiva tai suomenruotsalaisuutta koskeva aihepiiri. Suosittelen tutustumaan peruskoulun ja lukion ruotsin kielen opetussuunnitelmiin.
Ei todellakaan rakenneta aina. Kuten sanoin, joskus esitellään joitain stereotypioita. Eihän mitään syvällistä voikaan käsitellä, koska kielitaito ei riitä. Tyypillisesti kappaleissa käsitellään tarvittavia tai kiinnostavia asioita: bussilla matkustaminen, metron sanasto, jalkapallo ja muita harrastuksia jne. Voin helposti arvata, että sinä et ole koskaan osallistunut nykyaikaiseen (< 25 vuotta sitten) ruotsin opetukseen. Opetussuunnitelmissa voi toki lukea kaikenlaista ylevää, mutta todellisuus on tuo. En tiedä, millaisessa tynnyrissä pitäisi elää, että tuon voisi kokea kulttuurin opiskeluksi.
Mutta koska edellisestä emme varmastikaan löydä yhteistä ymmärrystä, niin ehkä sen sijaan listaat ne tuiki tärkeät ruotsalaisen kulttuurin piirteet, joita meidän täytyy ihan välttämättä pakolla kielen opetuksen ohessa opiskella? Haluatko integroida Ruotsista esim. feminismin ja suhtautumisen maahanmuuttopolitiikkaan ja muuta ruotsalaisuudelle leimallista? Kerro lisäksi, mikä on niistä saavutettava hyöty.
Quote from: elven archer on 13.03.2013, 17:35:34
Quote from: John on 13.03.2013, 17:21:06
"Siellä opetellaan ainoastaan kieltä". Väärin, sillä kielten opiskelun sivussa pyritään aina opiskelemaan myös kulttuurintuntemusta yms. Kirjan kappaleet rakennetaan aina niin, että kappaleessa on jokin sivistävä teema; ruotsin opiskelussa hyvin usein jokin suomalaista ja ruotsalaista kultturia integroiva tai suomenruotsalaisuutta koskeva aihepiiri. Suosittelen tutustumaan peruskoulun ja lukion ruotsin kielen opetussuunnitelmiin.
Ei todellakaan rakenneta aina. Kuten sanoin, joskus esitellään joitain stereotypioita. Eihän mitään syvällistä voikaan käsitellä, koska kielitaito ei riitä. Tyypillisesti kappaleissa käsitellään tarvittavia tai kiinnostavia asioita: bussilla matkustaminen, metron sanasto, jalkapallo ja muita harrastuksia jne. Voin helposti arvata, että sinä et ole koskaan osallistunut nykyaikaiseen (< 25 vuotta sitten) ruotsin opetukseen. Opetussuunnitelmissa voi toki lukea kaikenlaista ylevää, mutta todellisuus on tuo. En tiedä, millaisessa tynnyrissä pitäisi elää, että tuota voisi kutsua kulttuurin opiskeluksi.
Opetussuunnitelma luo perustan kaikelle opetukselle. Ruotsin kielen opetussuunnitelmissa toinen painotettu asia kielen oppimisen ohella on juuri ruotsalaisen, suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin tuntemus. Ruotsin tunneilla opiskellaan asioita jokaisesta Pohjoismaasta. Oppikirjat tehdään opetussuunnitelmien pohjalta.
Väitteesi siitä, että en olisi koskaan osallistunut nykyaikaiseen ruotsin opetukseen, oli suorastaan naurettava. Olen melkolailla varma, että minulla on ruotsin tunneista tuoreempaa kokemusta kuin sinulla. Tietämättömyytesi perusteella uskallan väittää, että sinä et ole istunut ruotsin tunneilla ainakaan kymmeneen vuoteen.
Quote from: John on 13.03.2013, 17:46:29
Ruotsin kielen opetussuunnitelmissa toinen painotettu asia kielen oppimisen ohella on juuri ruotsalaisen, suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin tuntemus. Ruotsin tunneilla opiskellaan asioita jokaisesta Pohjoismaasta. Oppikirjat tehdään opetussuunnitelmien pohjalta.
En kyllä missään vaiheessa peruskoulussa tai kauppiksessa kulttuurinopetukseen törmännyt? Sen sijaan kelloa kyseltiin toisiltamme, kysyttiin tietä kirjastolle yms.
Quote from: Fiftari on 13.03.2013, 17:54:34
Quote from: John on 13.03.2013, 17:46:29
Ruotsin kielen opetussuunnitelmissa toinen painotettu asia kielen oppimisen ohella on juuri ruotsalaisen, suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin tuntemus. Ruotsin tunneilla opiskellaan asioita jokaisesta Pohjoismaasta. Oppikirjat tehdään opetussuunnitelmien pohjalta.
En kyllä missään vaiheessa peruskoulussa tai kauppiksessa kulttuurinopetukseen törmännyt? Sen sijaan kelloa kyseltiin toisiltamme, kysyttiin tietä kirjastolle yms.
Kauppiksessa tuskin kulttuurintuntemusta on, mutta peruskoulussa se on olennainen osa ruotsin tunteja. Joko olet nukkunut tunneilla tai sitten et muuten vaan muista, että olette peruskoulussa opiskelleet pohjoismaista kulttuuria ja elämänmuotoa. Voit vaikka kysyä peruskoulun ruotsin opettajaltasi asiaa - tai anna hänen sähköpostinsa, niin minä kysyn. Veikkaanpa, että hän aika vahvasti kiistäisi sen, että kulttuuriopetusta ei olisi ollut.
Quote from: John on 13.03.2013, 17:59:41
Quote from: Fiftari on 13.03.2013, 17:54:34
Quote from: John on 13.03.2013, 17:46:29
Ruotsin kielen opetussuunnitelmissa toinen painotettu asia kielen oppimisen ohella on juuri ruotsalaisen, suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin tuntemus. Ruotsin tunneilla opiskellaan asioita jokaisesta Pohjoismaasta. Oppikirjat tehdään opetussuunnitelmien pohjalta.
En kyllä missään vaiheessa peruskoulussa tai kauppiksessa kulttuurinopetukseen törmännyt? Sen sijaan kelloa kyseltiin toisiltamme, kysyttiin tietä kirjastolle yms.
Kauppiksessa tuskin kulttuurintuntemusta on, mutta peruskoulussa se on olennainen osa ruotsin tunteja. Joko olet nukkunut tunneilla tai sitten et muuten vaan muista, että olette peruskoulussa opiskelleet pohjoismaista kulttuuria ja elämänmuotoa. Voit vaikka kysyä peruskoulun ruotsin opettajaltasi asiaa - tai anna hänen sähköpostinsa, niin minä kysyn. Veikkaanpa, että hän aika vahvasti kiistäisi sen, että kulttuuriopetusta ei olisi ollut.
Itse asiassa voin kysyä luokkakavereilta että oliko kylttyyriä... Vahvasti veikkaan että ei ollut.
Quote from: Fiftari on 13.03.2013, 18:01:54
Itse asiassa voin kysyä luokkakavereilta että oliko kylttyyriä... Vahvasti veikkaan että ei ollut.
Ai luokkakaverit sen paremmin tietävät kuin opettaja, joka tuntee aineen oppisisällöt ja opetussuunnitelmat kuin omat taskunsa? No toki voit kysyä luokkakavereiltasi, mutta kysy nyt edes sellaisilta, kenellä oli ruotsin numero edes vähän parempi kuin sinulla.
Kuka nyt ihan rehellisesti kehtaa väittää, että lapset saadaan oppimaan ruotsia tai "pohjoismaista kulttuuria" pakottamalla heidät siihen,
muut kuin Käteisen Jykä?
En oppinut piirtämään kuvaamataidon tunnilla, tai soittamaan musiikin tunnilla, koska ei todellakaan kiinnostaneet yhtään ko. aineet. Samoin kävi ruotsin kanssa, Englanti sujuu kun oli kiinnostusta. Uskon että aika monella muullakin on ollut, ja tulee olemaan, sama tilanne.
Kai se sitten on kulttuurielämys käydä läpi dialogeja, joissa matkattiin laivalla Tukholmaan, ostettiin laivalta karkkeja ja tanssittiin limudiskossa. Sitten maissa käytiin jotain kuuluisimpia nähtävyyksiä läpi, käytiin huvipuistossa hassuttelemassa berg - och dalbanassa ja sen jälkeen käytiin ravintolassa mässyttämässä ruotsalaisia lihapullia ja jälkiruoaksi sitten isoja mansikoita kermavaahdolla.
Luojan kiitos 8. ja 9. luokan kävin eri koulussa, jossa ruotsi oli vapaaehtoinen 8. luokan puolivälistä, jonka sai korvata joko lisäenglannilla, saksalla, musiikkiopinnoilla tai käsitöillä.
Tuolla kyldyyrihöpinällä ei ole muuta funktiota kuin viedä keskustelua pakkoruotsista sivuraiteilla. Ei anna aihetta mennä mukaan.
Quote from: John on 13.03.2013, 17:59:41
Voit vaikka kysyä peruskoulun ruotsin opettajaltasi asiaa - tai anna hänen sähköpostinsa, niin minä kysyn. Veikkaanpa, että hän aika vahvasti kiistäisi sen, että kulttuuriopetusta ei olisi ollut.
Minusta keskeisempi kysymys on, onko ollut kulttuurin
oppimista ja miten merkittävää se on kokonaisuuden kannalta.
Ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että omat tietoni suomalaisesta (ml. suomenruotsalaisesta) kulttuurista ja elämänmuodosta on hankittu suomen kielellä, kuten myös valtaosa skandinaavisesta kulttuurista. Usko tai älä, myös suomenkielinen media kirjoittaa niistä.
Quote from: kyberhirvi on 13.03.2013, 18:05:58
Suora kysymys John - onko se kulttuuri panostuksen arvoista? Perustele.
No pidän kulttuurintuntemusta tärkeänä. Ja mieluummin haluan lasten ja nuorten opiskelevan pohjoismaista kulttuuria kuin jotain arabialaista kulttuuria. Siitähän tässä näkökulmassani on kysymys. Enkä ole missään väittänyt, että suoraan kannattaisin pakkoruotsia, vaan olen vaan sanonut, että tuo yksi keskustelukulma puuttuu kokonaan tästä pakkoruotsikysymyksestä.
Allek. aloite.
Quote from: kyberhirvi on 13.03.2013, 18:22:51
Ehkä se puuttuu siksi että se on epärelevantti.
Miten niin?
Kait se on noin tehtävä, jos suomenruotsalaiset oppivat heikosti suomea. Onko ruotsinkielisten alueiden koulutus tehottonta, kun suomenkielen opinnot eivät suju? Ruotsinkielisten alueiden opetuskulttuuriin tulisi tuoda suomalaista monikulttuuria nurkkakuntaisuuden poistamiseksi. Hei suomenruotsalaiset monikulttuuri on rikkautta :flowerhat: Lisää rahaa ruotsikielisten kotoutukseen. Helsinki voisi ottaa käyttöön kielettömän työnhaun :flowerhat: järjetön työnhaku heillä jo on.
Minusta kulttuurin oppiminen pakkoruotsin argumenttina on lähes yhtä surkea kuin nk. silta-argumentti (ruotsin kielen opettelu edesauttaa muiden germaanisten kielten oppimista).
Apropå eli by the way suomeksi !
Kummatkin skidit (nyt yli 20 jo) muistivat/puh, että koulukirjoissaan oli sekä ya:lla, että lukiossa pohjoismaista elämänmenoa käsitteleviä juttuja, mutteivät muista mitä niissä käsiteltiin.
Kai ne kirjat(ei kyllä tullut tarkemmin tutustuttua) olivat ajankohtaisempia(mikä on nyt tietenkin historiaa jo, eli se siitä ajankohtaisuudesta) kuitenkin kuin vanhat Lär Dig Svenskat.
Siis, niiiin eilispäivää tämmöinen pakottaminen jonkun viiden prosentin elitistisen kielivähemmistöporukan harrastuksien tukemiseksi, että menee tässä nyt ihan sanattomaksi. Opetelkoot itse kommunikoimaan toisten kanssa, tai kärsikööt päätöksistään. Valinta on heidän.
Pakkoruotsia puolustelevat suomenruotsalaiset (http://sain-et-sauf.blogspot.fi/2013/03/pakkoruotsia-puolustelevat.html)
Facebook-ryhmästä Ruotsin kielen opiskelu vapaaehtoiseksi löytyi tällaisia järjen jättiläisiä:
Dennis Larsson
Kenties, mutta jos oppisit ruotsin niin oppisit muita kieliä niin kuin poimisit omenia puusta.
Dennis Larsson
Suomi oli Ruotsin vallassa 700 vuotta ja sen jälkee tuli venäläiset. Haluisitko mielummin pakko venäjän ja se olisi sitten varmasti todella pakollinen
Charlie Toikka
Joss olisit opiskellut kunnolla englantia ja ruotsia ! niin et tarvitsisi vastausta miksi englanti ja ruotsi ja monet muut kielet kävelevät käsikädessä
Malin Eriksson
Lukiossa oli pakkofysiikkaa.. Mä "sotken" muut aineet mukaan näyttääkseni että on niitä pakkoja muitakin. Ja koska näen että tämä asia on pitkälle juurtuneen ennakkoluulon ja stigman tulosta. Jos ei halua pakkoja niin lycka till elämässä! Ne suomenkieliset jotka kuuluvat ystäväpiiriini ovat sitt outoja tai muuten vaan liberaaleja kun eivät tätä lakialoitetta allekirjoittaisi. Supisuomenkielinen äitinikin pudisti päätään ja sanoi että huhu, vieläkö noi jaksaa katkeruuttansa.
Dennis Hallbäck
Jag har träffat mycket få finnar som faktist pratar bra svenska, när däremot vi finlandsvenskar OFTAST pratar finska som vilken som helst annan finne. Nu förväntar ni er ifall "tvångssvenskan" skulle tas bort, att finnarna mittialt skulle lära sig andra språk, på ett jättebra sätt. Jag ser inte det som en positiv sak, när vi nu ren kan studera franska, engelska, spanska, tyska, ryska etc. i skolan och säkert 50 % av eleverna kan ändå inte mycket av själva språket. Det är synd att människor inte ser nyttan med svenskan, trots att jag förstår att det inte behövs överallt i Finland.
Min point är den, att alla t.ex. studerar engelska i Finland och trots detta är nivån mycket låg. Detta gäller alla andra språk som studeras. Så ni menar att utan svenskan skulle finnarna lära sig massor andra språk? Haha, nej.
Min rätt är att få betjäning på svenska i Finland,och i dagens läge får man det på mycket få ställen. Utan "tvångssvenskan" skulle finlandsvenskheten sakta dö ut.
Charlie Toikka
ja sanoisin että ruotsinkielisellä pohjalla on helpompi oppia muita kieliä!
Charlie Toikka
ja mitäs vittua sä suomen kielellä teet missään mualla kun suomessa?
Dennis Hallbäck
Ruotsi ei ole ollut haittaa minulle, se on päinvastion auttanut minua oppimaan m.m espanjaa ja englantia
Dennis Larsson
Ja lisään Toikan sanoihin että ruotsin avulla suomalaiset voisivat kenties oppia englantia siihen malliin että ei tarvitse hävetä silmät päästään. Ja vielä sanoa että haaskaa aikaa ruotsiin, sehän on vain suuri plussa. Te suomalaiset voitte mennä harjottaa eri murteita mun puolesta ympäri suomen mutta ei siinä teidän ulkomaan kielet paljoo parane. Ja vaikka ruotsi ei olisi pakollinen tuskin teidän ulkomaan kielentaitonne paranisi.
Jalle Kihlman
Pakkoruotsin poistaminen lukioista johtaisi monessa tapauksessa hyppytunteihin. Ja kysykää sit itseltänne et istuukohan Jare ja Pena sitten sen ajan opiskelemassa englantia vai meneeks ne kulman taakse röökille....
John Wiik
Toki kantsis sunki Mikko muistaa se et me hurrit ollaan oltu täällä se ~800 vuotta. Koko suomalaisuus ja Suomalainen identiteetti suomenkielestä ja Maamme laulusta lähtien on "hurrien" tekosia. Runeberg, Agricola, Lönnroth, Sibelius, Mannerheim, Snellman, Ehrnrooth, Svinhufvud jne... Luulis et jengiä kiinnostais Suomen historia ja ketkä tän maan perustat on rakentanu. Toki en puhu pelkästä ruotsinkielestä vaan koko suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön (Suomen historian) opettamisesta kouluissa.
John Wiik Suomi sivistettiin 1100-luvulla ruotsalaisten ristiretkien toimesta jonka seurauksena suomen asuttamattomat rannikot asutettiin meidän hurrien toimesta. Toki fennomania nyt e mikään uusijuttu ole, jopa tämä "Suomi suomenkieliseksi" mentaliteetti on keksitty suomenruotsalaisten toimesta.
Charlie Toikka miksi ruotsin kieliset osaavat puhua ja lausua englantia. kun useimmat suomenkieliset puhuvat englantia kulostaa siltä että olisi banaani suusa?
Dofo Whitetwix Finnarna har så dålig engelska att di sku kunna satsa allt på d
istället vi (finlandssvenskarna) "måst" ju endå klara oss på finska här i detta finland...
O att tvåspråkigheten försvinner totalt är väl lite målet? Idioter, hela bunten.
Casandra Andersson
pakko kysyä, suomessa on kunta joka koostu jossain vaiheessa 98% ruotsinkielisistä , toisien sanoen "Korsnäsissa" puhutaan eniten ruotsia koka maapallolla . Länsirannikolla muutenkin puhutaan monessa paikassa enimmäkseen Ruotsia , jos pakko ruotsi otetaan pois ja nää länsirannikon suomenruotsaliset tulis vaikka espoossa käymään niin olisiko oikein että heidän täytyisi yrittää puhua suomea kuin te suomenkieliset voitte vaan olla sillai "sori , en puhu ruotsia koska olen kerta kaikkiaan liian laiska ymmärtääkseni sen että sitä ei tarvii puhua täydellisesti eli en yritäkkään koska pakkoruotsi on niin perseestä j blaablaa" ? Kai te suomenkieliset sen verran tajuutte että kukaan ei vaadi että puhutte ruotsia sujuvasti - on ymmärrettävää että se ei suju jos siihen ei ole tottunut mutta onko se niin hemmetin vaikeeta esim kaupoissa sanoo se hinta esim ruotsiks, sanota "Hej",tack tai varsågod? Sitä se opiskelu on - perus jutut ruotsista ja jatko kurssit eli vapaaehtoset kurssit on sit sitä varten jos haluu oikeesti puhua ruotsi . On se nyt jumalauta epäreilua jos ne ketkä ei osaa suomea hyvin niin niiltä sitten vaaditaan sen osaaminen kuin taas suomenkieliset voi vaan totea "suomi suomalaisille" järki käteen ja miettikää muita !
Casandra Andersson
ei siis tää on ihan päätöntä touhua. no, onneks suomi onki niin globaali kieli että sillä pärjää koko elämän läpi . onneks 6% väestöstä onkin etuoikeutettuja puhumaan ruotsia . tack å gonatt
Casandra Andersson
ymmärrän ymmärrän , mutta se om vaan niin hermoja kiristävä asia että toista valtakunnallista kieltä niim sen alkeet ja perus asiat niin se ei olis pakollista kuin taas ruotsinkieliset niin meillä säilyis pakkosuomi vaikka mieli tekis opiskella vaikkapa japania, yritän tässä nyt ajaa takaa sitä että samat oikeudet kaikille , eikä vain enemmistölle .
Casandra Andersson
En tiedä koko maailman kieli %sta juuri mitään mutta ruotsi on täällä virallinen kieli koska ilman ruotsalaisia/suomenruotsalaisia ei oli varmaan koko suomea tai suomenkieltä .
Aurora Kyllönen
Monet sattuu nyt unohtamaan sen pienen tosiasian että suomenruotsalaisuus on vaikuttanut historiaamme aika merkittävästi... Yhdessä me olemme jakaneet kaikki surut ja ilot sota- sekä rauhan-aikoina ja kulttuurimme sekä maamme EI olisi se mitä se on tänäpäivänä ellei suomi olisi kaksikielinen maa.. Know your history guys BEFORE you make statements! Piste.
Quote from: John on 13.03.2013, 17:59:41
olette peruskoulussa opiskelleet pohjoismaista kulttuuria ja elämänmuotoa.
En ymmärrä mistä kulttuurista puhut, eihän ruotsalaisilla ole kuin juhannus ja jotain muita yhtä tyhmiä asioita?
Quote from: mikkoellila on 13.03.2013, 19:44:05
Facebook-ryhmästä Ruotsin kielen opiskelu vapaaehtoiseksi löytyi tällaisia järjen jättiläisiä:
Lempparini on "jos pakkoruotsi poistetaan, poistetaan myös pakkosuomi." tai "olen ruotsinkielinen ja jos ei olisi pakkosuomea, en osaisi nyt suomea". Eli tän jengin mielestä on ihan oikein notkua maassa, jossa 95 % puhuu suomea osaamatta sitä. Ihme apartheid-porukkaa.
Myös suvaitsevaisuus katoaa ilman pakkoruotsia.
FB-kommentit todistavat minulle, millaiset lahjat jää kolmannesmiljoonaiselle jengille, joka elää vuosisatoja omassa, paremmassa, sivistyneessä geenipoolissaan (lammikossaan?).
Niin, pakkoruotsista luopumisen kannattajat oikean totuuden mukaan KIELTÄÄ ruotsin kielen samoin kuin "sivistyneistölle" SuSi on kansanmurhaa suunnitteleva paholaisjärjestö.
Yleensäkin koko laaja sivistyneistön ja hurrien retoriikka viittaa siihen, että vuosi 1973 näyttää olevan heille samaa yhtä kaukaista esi-historiaa kuin viikinkiretket, isoviha ja talvisota.
Minä ymmärrän, että ihmiset ovat epäluuloisia näillä aloitteilla saavutettavan hyödyn suhteen, mutta oikeasti kuinka vaikea voi olla kaivaa pankkitunnukset eteen? Tälläkin aloitteella on valtavasti kannatusta, mutta näköjään vain murto-osa viitsii tehdä sen eteen yhtään mitään.
Laittakaa ihmiset sosiaalinen media laulamaan. Pelkkä linkittäminen aloitteeseen riittää jo pitkälle, niin eipähän jää homma ainakaan tietoisuuden puutteesta kiinni. Kun jokainen linkittää tahollaan ja kehottaa muita linkittämään, niin muutamalla askeleellahan siellä on jo melkein Kevin Baconinkin (http://en.wikipedia.org/wiki/Six_Degrees_of_Kevin_Bacon) nimi :) Ei tällaisen tarvitsisi mennä siihen, että ihmiset suurella vaivalla kiertävät katuja keräämässä nimiä. Todellisuus nimittäin on, että ei tämä nykyinen hallitus tule mitään asialle tekemään. Tällä saadaan vain mm. seuraavia vaaleja varten nimet talteen, että kuka äänesti mitäkin, ellei sitten tietosuojavaltuutettu pyri taas pimittämään päättäjiemme ja vaikuttajiemme itse ilmaisemia kantoja asiaan.
http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81973-pakkoruotsinet-joutui-sensuurin-uhriksi-tietosuojavaltuutettu-asialla
Kannatettu on. Samalla vaivalla tuli kannatettua muitakin hyviä esityksiä. Pieni vaiva, iso teko. Yritetty on. Voin sitten omille pojillekin sanoa, kun kysyvät et Miks mun pitää opetella ruattia, että: En määkään ymmärrä, ja siksi olenkin vastustanut tätä omalla pienellä panoksellani: Liittymällä perussuomalaisiin ja kannattamalla kansalaisaloitetta, joka tekisi tästä hulluudesta lopun.
Ps. Olisin pikkutyttönä päässyt Vaasassa asuessani rautakaupan varastoon töihin, mut kun en osannut mongertaa, niin paikan sai sitten joku toinen. Fantastista! Jättekiva!
Quote from: Lasse Nortunen on 13.03.2013, 22:49:03
En määkään ymmärrä, ja siksi olenkin vastustanut tätä omalla pienellä panoksellani: Liittymällä perussuomalaisiin ja kannattamalla kansalaisaloitetta, joka tekisi tästä hulluudesta lopun.
Koska nämäkään eivät tule auttamaan niin mitä seuraavaksi? Tuntuma on että vaadittaisiin yleislakon tapaisia äärimmäisiä toimenpiteitä että saataisiin ammuttua vähän saatanan suurella tykillä tämä leppäkerttu lopultakin alas.
Quote from: ruikonperä on 15.03.2013, 02:20:02
Quote from: Lasse Nortunen on 13.03.2013, 22:49:03
En määkään ymmärrä, ja siksi olenkin vastustanut tätä omalla pienellä panoksellani: Liittymällä perussuomalaisiin ja kannattamalla kansalaisaloitetta, joka tekisi tästä hulluudesta lopun.
Koska nämäkään eivät tule auttamaan niin mitä seuraavaksi? Tuntuma on että vaadittaisiin yleislakon tapaisia äärimmäisiä toimenpiteitä että saataisiin ammuttua vähän saatanan suurella tykillä tämä leppäkerttu lopultakin alas.
Jokaisen on tehtävä työtä sen eteen, että persut ovat suurin puolue seuraavissa ek-vaaleissa ja hallituksessa. Se olisi varmasti selkein vaihtoehto.
Kannatettu on! Työlistalla odottelee seuraavaksi liittyminen Perussuomalaisiin ja Suomen Sisuun.
Lennäkkien levittäminen on suotavaa ja onnistuu niiltäkin, jotka eivät ikänsä puolesta voi allekirjoittaa aloitetta.
Lennäkki, A4, mustavalkoinen, PDF, 78 kB (http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/static/ruotsi-vapaaehtoiseksi-asia-v0.pdf)
Kokopäivätyöllistetty perheellinen aikuinen varmaan mieluiten hoitaa osallistumisen allekirjoittamalla aloitteen netissä. Koululaisella voi olla enemmän vapaa-aikaa käytettäväksi, mutta hän ei kelpaa allekirjoittajaksi nuoren ikänsä vuoksi. Tässä onkin mahdollisuus tehdä jotain asian hyväksi.
QuotePakkoruotsin poistaminen lukioista johtaisi monessa tapauksessa hyppytunteihin. Ja kysykää sit itseltänne et istuukohan Jare ja Pena sitten sen ajan opiskelemassa englantia vai meneeks ne kulman taakse röökille....
Tää on kyllä mun favörit.
Quote from: Sami Aario on 15.03.2013, 10:29:48
QuotePakkoruotsin poistaminen lukioista johtaisi monessa tapauksessa hyppytunteihin. Ja kysykää sit itseltänne et istuukohan Jare ja Pena sitten sen ajan opiskelemassa englantia vai meneeks ne kulman taakse röökille....
Tää on kyllä mun favörit.
Samoin. Kääntöpuolena tietysti se, että ruotsintunnilla sitten imeskellään nuuskaa.
Quote from: Sami Aario on 15.03.2013, 10:29:48
QuotePakkoruotsin poistaminen lukioista johtaisi monessa tapauksessa hyppytunteihin. Ja kysykää sit itseltänne et istuukohan Jare ja Pena sitten sen ajan opiskelemassa englantia vai meneeks ne kulman taakse röökille....
Tää on kyllä mun favörit.
Ehottomasti suosikki. Vaikka Jare ja Pena nimistä päätellen ovatkin ihka oikeita suomalaisia perunaneniä niin uskon heidän kuitenkin olevan lukiossa opiskelemassa eivätkä polttamassa röökiä. Kertoo paljon asenteista tälläiset lyhyet ja ytimekkäät plöräytykset.
Meikäläinen aloittaa tiedon levittämisen aloitteesta internetissä, sekä internetin ulkopuolella, kuten kiinnittämällä julisteita ilmoitustauluille ja muille paikoille. Laillisuusperiaatteen puitteissa tietysti. Kerään nimiä myös kannatusilmoituslomakkeilla, joita olen jo kaksi allekirjoitettuna saanutkin. Suunnitelmana olisi tehdä tätä ihan viimeiseen päivään asti niin kauan kuin nimiä on mahdollista kerätä.
Tämän asian suhteen kannattaa olla aktiivinen, koska 50 000 nimeä ei mielestäni tule riittämään. En tiedä onko se mahdollista mutta haluaisin aloitteen saavan satoja tuhansia nimiä, koska vain silloin se loisi painetta pakkoruotsin kannalla oleviin kansanedustajiin, koska kyseessä ovat kuitenkin potentiaaliset äänestäjät.
Onneksi kesäkin on tulossa, jolloin julisteita levitettäessä ei tarvitse hyristä pakkasessa 8)
Tänään on tullut paljon ääniä ilmeisesti tuon homoliittoaloitteen ohella. Sehän on kerännyt kohta satatuhatta vuorokaudessa! Aika suhteetonta, koska tämä asia koskettaa kymmeniä kertoja useampaa ihmistä käytännössä, mutta ei selvästikään ajatuksissa. Ehkä pakkoruotsi on jo niin monella pankkitunnukset omistavalla takana, että eivät viitsi oman kärsimyksen ollessa ohi asiaan enää puuttua.
Quote from: elven archer on 19.03.2013, 20:52:52
Tänään on tullut paljon ääniä ilmeisesti tuon homoliittoaloitteen ohella. Sehän on kerännyt kohta satatuhatta vuorokaudessa! Aika suhteetonta, koska tämä asia koskettaa kymmeniä kertoja useampaa ihmistä käytännössä, mutta ei selvästikään ajatuksissa. Ehkä pakkoruotsi on jo niin monella pankkitunnukset omistavalla takana, että eivät viitsi oman kärsimyksen ollessa ohi asiaan enää puuttua.
Minun vilpitön käsitykseni on, että pakkoruotsikysymystä harrastavilla on oman asiaan perehtyneisyytensä vuoksi syntynyt vinoutunut käsitys siitä, kuinka kielteisenä ja eritoten merkittävänä asiana suuri yleisö kokee Suomen kielipolitiikan.
Toisaalta kielipolitiikan uudistusta ajava väki kärsii imagohaitasta samaan tapaan kuin maahanmuuttokriittinen liike on kärsinyt aikana, jolloin maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä levittävät tahot olivat etupäässä vastenmielisiä, muukalaiskammoisia huutelijoita.
Keskustelupalstoilla vellova pakkomielteinen ruotsinkielisten mustamaalaaminen väestöryhmänä ja epäilyttävä venäjän kielen puolesta meuhkaaminen assosioivat kielipolitiikan muutosta haluavat jonkinlaiseksi hörhöporukaksi. Kynnys kannattaa tällaisia aloitteita kasvaa, jos kannattamiseen liittyy epäily itselle vastenmielisten tahojen tukemisesta. Siitäkin huolimatta, että kielipolitiikkakysymyksessä on liikkeellä myös hyvinkin asiallisia kriitikoita.
Quote from: elven archer on 19.03.2013, 20:52:52
Tänään on tullut paljon ääniä ilmeisesti tuon homoliittoaloitteen ohella. Sehän on kerännyt kohta satatuhatta vuorokaudessa! Aika suhteetonta, koska tämä asia koskettaa kymmeniä kertoja useampaa ihmistä käytännössä, mutta ei selvästikään ajatuksissa. Ehkä pakkoruotsi on jo niin monella pankkitunnukset omistavalla takana, että eivät viitsi oman kärsimyksen ollessa ohi asiaan enää puuttua.
Oisiko niin että se toinen on enempi mainostettu. ;D
Toimittajilla on pelko persuuksissa että työt pitää saada pitää ja herroja on syytä kunnioittaa, ei tässä missään demokratiassa sentäs elellä.
Quote from: Turkulaine on 19.03.2013, 21:36:44
Keskustelupalstoilla vellova pakkomielteinen ruotsinkielisten mustamaalaaminen väestöryhmänä ja epäilyttävä venäjän kielen puolesta meuhkaaminen assosioivat kielipolitiikan muutosta haluavat jonkinlaiseksi hörhöporukaksi.
Missä tuollaista tapahtuu? Suomi24:llä?
Quote from: kekkeruusi on 19.03.2013, 21:42:08Missä tuollaista tapahtuu? Suomi24:llä?
Suomi24:llä, lehtien verkkosivujen keskusteluosioissa ja myös täällä taannoin, kun pakkoruotsiketju oli auki.
Jos itse suhtautuu nykyiseen kielipolitiikkaan kovin kielteisesti, on havaintojeni mukaan vaikea tunnistaa asiattomuuksia tai vastenmielisyyksiä. Sama koskee tietysti maahanmuuttopolitiikkaa ja varmasti mitä hyvänsä muutakin arkaa yhteiskunnallista aihetta.
Minulla ainakin menee läpi yhtä ja toista maahanmuuttoon liittyvää ilmaisua, joka saa kuitenkin tuntemissani ihmisissä aikaan todella kielteisiä reaktioita. Kun lukee säännöllisesti hommaa, turtuu. Unohtaa helposti, miten tällaisia palstoja seuraamattomat kokevat puheet "moniosaajien loisimisesta" ynnä muusta.
Quote from: Impivaaranilves on 19.03.2013, 21:41:11
Oisiko niin että se toinen on enempi mainostettu. ;D
Varmaan Facebookissa leviää kuin kulovalkea. En minä ainakaan tiennyt, että se tänään aukesi, mutta selvästi n. satatuhatta ihmistä tiesi. Tosin ehkä siitä on lehdissä ollut, mutta minä en lue paperilehtiä, enkä enää oikein muitakaan. Mutta siinä ohella kielialoitekin on saanut kolmisen tuhatta nimeä, joten tämä on oikein positiivinen juttu. Toivottavasti tämän aloitteen huomanneet sitten levittävät tietoa eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan ole niin päivänpolttava aihe ja niin hieno suvisteluaihe, joten ei tälle niin paljon nostetta saa Facebookissa. Kannattaa kuitenkin yrittää.
Quote from: elven archer on 19.03.2013, 22:28:32
Quote from: Impivaaranilves on 19.03.2013, 21:41:11
Oisiko niin että se toinen on enempi mainostettu. ;D
Varmaan Facebookissa leviää kuin kulovalkea. En minä ainakaan tiennyt, että se tänään aukesi, mutta selvästi n. satatuhatta ihmistä tiesi. Tosin ehkä siitä on lehdissä ollut, mutta minä en lue paperilehtiä, enkä enää oikein muitakaan. Mutta siinä ohella kielialoitekin on saanut kolmisen tuhatta nimeä, joten tämä on oikein positiivinen juttu. Toivottavasti tämän aloitteen huomanneet sitten levittävät tietoa eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan ole niin päivänpolttava aihe ja niin hieno suvisteluaihe, joten ei tälle niin paljon nostetta saa Facebookissa. Kannattaa kuitenkin yrittää.
Ehkä heillä on omat homokanavansa ;D Mutta uskoisin että toisista pojista pitävätkin / toisisista tytöista pitävätkin ovat samaa mieltä otsikon aiheesta.
Quote from: Turkulaine on 19.03.2013, 21:36:44
Minun vilpitön käsitykseni on, että pakkoruotsikysymystä harrastavilla on oman asiaan perehtyneisyytensä vuoksi syntynyt vinoutunut käsitys siitä, kuinka kielteisenä ja eritoten merkittävänä asiana suuri yleisö kokee Suomen kielipolitiikan.
Tästä on melko tuoretta dataa. Mielipidetiedustelujen mukaan homoiliittoja kannattaa 53% ja pakkoruotsin poistoa 67%. Pitkään, vuosien ajan pakkoruotsin poistoa kannatti tasaisesti 72-73 prosenttia.
Quote from: Teemu Lahtinen on 20.03.2013, 00:36:52
Tästä on melko tuoretta dataa. Mielipidetiedustelujen mukaan homoiliittoja kannattaa 53% ja pakkoruotsin poistoa 67%. Pitkään, vuosien ajan pakkoruotsin poistoa kannatti tasaisesti 72-73 prosenttia.
Niinpä. Siksi hieman ihmetyttääkin ihmisten passiivisuus asiassa. Toinen asia herättää ainakin tällä hetkellä selvästi enemmän tunteita ja siten siinä demokratian toteutuminen on todennäköisempää. Toinen kysymys on haaleampi ja ihmiset ilmaisevat mielipiteensä ilmeisesti vasta sitten, kun sitä heiltä erikseen kysytään. Hittolainen. No, 13 tuhatta on kuitenkin jo rikki. Kyllä se kasaan tulee, mutta tuollainen lumivyöry ja sen tuoma painoarvo jää puuttumaan.
Quote from: Teemu Lahtinen on 20.03.2013, 00:36:52Tästä on melko tuoretta dataa. Mielipidetiedustelujen mukaan homoiliittoja kannattaa 53% ja pakkoruotsin poistoa 67%. Pitkään, vuosien ajan pakkoruotsin poistoa kannatti tasaisesti 72-73 prosenttia.
Niinpä. Olen törmännyt korkeampiinkin kannatuslukuihin. Tämä osoittaa, että markkinoinnissa on epäonnistuttu täydellisesti tai asia ei vaan ole kovin tärkeä. Allekirjoittaneita on vähän ja siinäkin on saatu vetoapua homoliittoasiasta. Mielipide on vasta esiaste sille, että vaivautuu tekemään jotain. Luulen kuitenkin, että suurin ongelma on markkinoinnissa.
Ihmisen psykologia on sellainen, ettei haluta tehdä kimpassa mitään epämiellyttävien tai epäilyttävien tahojen kanssa, vaikka tavoitteet tai mielipiteet yksittäisissä kysymyksissä kohtaisivatkin. Uskon todella, että ihmisiä ärsyttää jo pakkoruotsijankutus netissä.
Ilkivaltaa kansalaisaloitteelle: joku vaihtoi avioliittolain kaavakkeet pakkoruotsipapereihin
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194802718996/artikkeli/ilkivaltaa+kansalaisaloitteelle+joku+vaihtoi+avioliittolain+kaavakkeet+pakkoruotsipapereihin.html (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194802718996/artikkeli/ilkivaltaa+kansalaisaloitteelle+joku+vaihtoi+avioliittolain+kaavakkeet+pakkoruotsipapereihin.html)
Vähän härskiä, mutta hauskaakin. :D
Quote from: kekkeruusi on 20.03.2013, 18:20:19
Ilkivaltaa kansalaisaloitteelle: joku vaihtoi avioliittolain kaavakkeet pakkoruotsipapereihin
Vähän härskiä, mutta hauskaakin. :D
Tässä on nyt esimerkki siitä, miten ei pitäisi toimia. Tuo leimaa pakkoruotsin vastustajat kansalaisvaikuttamisen sabotoijiksi. Kuorolle saarnaamisena voi toimia, muttei tuolla voiteta muiden sympatioita.
En tunne tapahtuman taustoja, mutta jos ruotsin opetusta koskevan aloitteen papereita ei ole hyväksytty tuonne, pitäisi vaikuttaa muulla tavalla kuin häiritsemällä toisen täysin asiaan liittymättömän aloitteen nimien keräämistä.
Quote from: Turkulaine on 20.03.2013, 23:52:36
Quote from: kekkeruusi on 20.03.2013, 18:20:19
Ilkivaltaa kansalaisaloitteelle: joku vaihtoi avioliittolain kaavakkeet pakkoruotsipapereihin
Vähän härskiä, mutta hauskaakin. :D
Tässä on nyt esimerkki siitä, miten ei pitäisi toimia. Tuo leimaa pakkoruotsin vastustajat kansalaisvaikuttamisen sabotoijiksi. Kuorolle saarnaamisena voi toimia, muttei tuolla voiteta muiden sympatioita.
En tunne tapahtuman taustoja, mutta jos ruotsin opetusta koskevan aloitteen papereita ei ole hyväksytty tuonne, pitäisi vaikuttaa muulla tavalla kuin häiritsemällä toisen täysin asiaan liittymättömän aloitteen nimien keräämistä.
Toisaalta pitäisi kysyä miksi siellä alunperinkään on ollut, ilmeisesti kaupungin tiloissa, tuon avioliittoaloitteen kaavakkeita ja mitä väärää on siten jättää toisen aloitteen kaavakkeita samaan paikkaan?
Kaiken lisäksi mitään vaihtamistahan ei oikeasti ole edes tapahtunut, niitä avioliittoaloitteen kaavakkeita oli siellä edelleen, vaikka toisiakin oli sinne tuotu.
QuoteIhmisen psykologia on sellainen, ettei haluta tehdä kimpassa mitään epämiellyttävien tai epäilyttävien tahojen kanssa, vaikka tavoitteet tai mielipiteet yksittäisissä kysymyksissä kohtaisivatkin. Uskon todella, että ihmisiä ärsyttää jo pakkoruotsijankutus netissä.
Tuo selittää varmasti monen nimen poisjäännin. Itsellekin oli kova paikka allekirjoittaa yhtään mitään, mitä Kokkarien Märkäkorvaosasto on ollut mukana ehdottamassa.
Quote from: kekkeruusi on 21.03.2013, 00:14:01
Toisaalta pitäisi kysyä miksi siellä alunperinkään on ollut, ilmeisesti kaupungin tiloissa, tuon avioliittoaloitteen kaavakkeita ja mitä väärää on siten jättää toisen aloitteen kaavakkeita samaan paikkaan?
Kaiken lisäksi mitään vaihtamistahan ei oikeasti ole edes tapahtunut, niitä avioliittoaloitteen kaavakkeita oli siellä edelleen, vaikka toisiakin oli sinne tuotu.
Mitään väärää ei ole tehty, mikäli lehtijuttu on tuolta osin virheellinen. Mikäli papereita on viety, kuten jutussa väitetään, on toimittu väärin. Ilman muuta julkisissa tiloissa pitäisi saada olla joko kaikkien kansalaisaloitteiden kaavakkeita tai ei yhdenkään.
Quote from: Turkulaine on 21.03.2013, 00:31:40
Quote from: kekkeruusi on 21.03.2013, 00:14:01
Toisaalta pitäisi kysyä miksi siellä alunperinkään on ollut, ilmeisesti kaupungin tiloissa, tuon avioliittoaloitteen kaavakkeita ja mitä väärää on siten jättää toisen aloitteen kaavakkeita samaan paikkaan?
Kaiken lisäksi mitään vaihtamistahan ei oikeasti ole edes tapahtunut, niitä avioliittoaloitteen kaavakkeita oli siellä edelleen, vaikka toisiakin oli sinne tuotu.
Mitään väärää ei ole tehty, mikäli lehtijuttu on tuolta osin virheellinen. Mikäli papereita on viety, kuten jutussa väitetään, on toimittu väärin. Ilman muuta julkisissa tiloissa pitäisi saada olla joko kaikkien kansalaisaloitteiden kaavakkeita tai ei yhdenkään.
No, niitä kaavakkeita on luonnollisestikin viety, ainakin niiden toimesta jotka ovat halunneet niitä allekirjoittaa. En tiedä onko sitten muuten viety ja kenen toimesta. Julkisille paikoille laitettuja papereita voi tietysti ottaa kuka vaan millä tahansa motiivilla. En tiedä voiko sitä mitenkään todistaa, että pakkoruotsin vastustamislomakkeita jättäneet olisivat tehneet mitään väärää.
Ja uutisen päivityksen mukaanhan ne avioliittoaloitekannatuslomakkeet ovat sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen tekstin omaavia, eli ei ole erikseen mitään ruotsinkielisiä kaavakkeita.
Tämän aloitteen voi jo kuopata. Kuukaudessa 15 851 ääntä. :facepalm:
Vaikka 50 donaa tulisikin joskus täyteen, niin sanoma on selvä jo nyt - eläköön pakkoruotsi. :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Tämä ottaa pannuun aivan vitusti mutta ei voi muuta kuin todeta vanhan totuuden että kansa on puhunut, pulinat pois.
Quote from: ruikonperä on 30.03.2013, 16:08:36
Tämän aloitteen voi jo kuopata. Kuukaudessa 15 851 ääntä. :facepalm:
Vaikka 50 donaa tulisikin joskus täyteen, niin sanoma on selvä jo nyt - eläköön pakkoruotsi. :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Tämä ottaa pannuun aivan vitusti mutta ei voi muuta kuin todeta vanhan totuuden että kansa on puhunut, pulinat pois.
Mietin ihan samaa. Tyhmä kansa saa, mitä tyhmä kansa ansaitsee. Tai jos kyse on laiskuudesta, niin sehän myös punnitaan satoa korjatessa. On se nyt hitto, jos yli puolet kansasta tutkitusti vuodesta toiseen vastustaa pakkoruotsia, mutta ei silti viitsi edes yrittää tehdä asialle mitään. Onnea maailmankansalaisille parin pakollisen marginaalisen kielen kanssa och samma på svenska.
Quote from: Siili on 13.03.2013, 18:36:33
Minusta kulttuurin oppiminen pakkoruotsin argumenttina on lähes yhtä surkea kuin nk. silta-argumentti (ruotsin kielen opettelu edesauttaa muiden germaanisten kielten oppimista).
Paras argumentti on se, että koska ruotsalaiset saivat vapaasti tuhota suomalaisen identiteetin ja oman historian vuosien 1249-1809 välisenä aikana ja vielä eivät tollosuomalaiset saa lapsilleen opetettua oikeaa historiaa, RKP on ikuisesti vallan kahvassa ja vanhat korruptiopuolueitten jäärät ajavat pakkoruotsia, on oikein tollosuomalaisille, jos jäävät tähän riistettyyn osaansa. Ei tuollaiset luuserit parempaa ansaitsekaan.
Quote from: ruikonperä on 15.03.2013, 02:20:02
Koska nämäkään eivät tule auttamaan niin mitä seuraavaksi? Tuntuma on että vaadittaisiin yleislakon tapaisia äärimmäisiä toimenpiteitä että saataisiin ammuttua vähän saatanan suurella tykillä tämä leppäkerttu lopultakin alas.
Vaaliuurnilla tavataan. Kyllä auttaa!!! Vanhat puolueet alkavat tajuta, että ruotsinkielinen korruptio ei enää auta jos silti himoitsemasi äänet meni persuille kotisivujen kustannuksella.
Quote from: elukka on 31.03.2013, 18:38:16
Quote from: Siili on 13.03.2013, 18:36:33
Minusta kulttuurin oppiminen pakkoruotsin argumenttina on lähes yhtä surkea kuin nk. silta-argumentti (ruotsin kielen opettelu edesauttaa muiden germaanisten kielten oppimista).
Paras argumentti on se, että koska ruotsalaiset saivat vapaasti tuhota suomalaisen identiteetin ja oman historian vuosien 1249-1809 välisenä aikana ja vielä eivät tollosuomalaiset saa lapsilleen opetettua oikeaa historiaa, RKP on ikuisesti vallan kahvassa ja vanhat korruptiopuolueitten jäärät ajavat pakkoruotsia, on oikein tollosuomalaisille, jos jäävät tähän riistettyyn osaansa. Ei tuollaiset luuserit parempaa ansaitsekaan.
Orjalla on orjan mieli. Surullista.
Quote from: elven archer on 20.03.2013, 00:43:09
Quote from: Teemu Lahtinen on 20.03.2013, 00:36:52
Tästä on melko tuoretta dataa. Mielipidetiedustelujen mukaan homoiliittoja kannattaa 53% ja pakkoruotsin poistoa 67%. Pitkään, vuosien ajan pakkoruotsin poistoa kannatti tasaisesti 72-73 prosenttia.
Niinpä. Siksi hieman ihmetyttääkin ihmisten passiivisuus asiassa. Toinen asia herättää ainakin tällä hetkellä selvästi enemmän tunteita ja siten siinä demokratian toteutuminen on todennäköisempää.
No onhan se sanottava, että seksiaalivähemmistöjen edustajien näkövinkkelistä heidän oma identiteettinsä ja asemansa yhteiskunnassa lienee kertaluokkaa painavampi asia kuin mitä pakkoruotsi on sen omalta osaltaan jo valtaosin taakse jättäneille valtavirran taviksille.
Siitä ei liene epäilystäkään, etteikö "tasa-arvoista avioliittolakia" koskevaa aloitetta puoltaneista suurin osa olisi jotain muuta kuin perusheteroita. Ja tämän porukan osalta pajatso taisi tyhjentyä aika kertaheitolla: aloitehan sai parissa päivässä suunnilleen 120000 puoltoa, mutta sitä seuraavien vajaan kahden viikon kuluessa saldo on kasvanut vain 140000 tienoille eli tahti on hidastunut dramaattisesti. Ei tässä siitäkään liene kyse, että 50000:n rajan ylityttyä ihmiset kokisivat lisäpuollot tarpeettomiksi: Ainakin seksuaalivähemmistöjen edustajat itse varmasti haluavat kasaan niin paljon puoltajia kuin suinkin mahdollista, jotta voivat sitten asian eduskuntakäsittelyn aikana vedota mediassa siihen, kuinka laaja tuki aloitteelle on saatu kansalta.
Quote from: ruikonperä on 30.03.2013, 16:08:36
Tämän aloitteen voi jo kuopata. Kuukaudessa 15 851 ääntä. :facepalm:
Vaikka 50 donaa tulisikin joskus täyteen, niin sanoma on selvä jo nyt - eläköön pakkoruotsi. :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Ei kannata vielä heittää kirvestä kaivoon. Seksuaalivähemmistöjen äkkinäinen joukkoryntäys "omaa" avioliittolakialoitettaan kannattamaan voi antaa hieman väärän mielikuvan siitä, millaista tahtia kannattajia voi realistisesti odottaa kertyvän. Varsinkin kun kyseinen lakialoite keräsi runsaasti mediajulkisuutta juuri sopivasti ennen kansalaisaloitteen avautumista, kun kansanedustajien aloite asiasta haudattiin eduskunnassa.
Pakkoruotsia koskevan kansalaisaloitteen kannalta ainoa oleellinen kysymys on se, äänestävätkö kansanedustajat oman vakaumuksensa mukaan vai mennäänkö puoluekurin sanelemassa tahdissa. Kansanedustajien enemmistöhän käsittääkseni kannattaa pakkoruotsista luopumista. Johan kokoomuksen puolueväkikin olisi omassa jäsenäänestyksessään ollut luopumassa pakkoruotsista, mutta Katainen jyräsi sen äänestyspäätöksen.
Quote from: ruikonperä on 30.03.2013, 16:08:36
Tämän aloitteen voi jo kuopata. Kuukaudessa 15 851 ääntä. :facepalm:
Vaikka 50 donaa tulisikin joskus täyteen, niin sanoma on selvä jo nyt - eläköön pakkoruotsi. :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Tämä ottaa pannuun aivan vitusti mutta ei voi muuta kuin todeta vanhan totuuden että kansa on puhunut, pulinat pois.
Ei vaan, että kansa ei tiedä kansalaisaloitteista.
Quote from: ruikonperä on 30.03.2013, 16:08:36
Tämän aloitteen voi jo kuopata. Kuukaudessa 15 851 ääntä. :facepalm:
Vaikka 50 donaa tulisikin joskus täyteen, niin sanoma on selvä jo nyt - eläköön pakkoruotsi. :facepalm: :facepalm: :facepalm:
Tämä ottaa pannuun aivan vitusti mutta ei voi muuta kuin todeta vanhan totuuden että kansa on puhunut, pulinat pois.
Eipäs nyt vielä..mullakin muutama kaveri jäi sähköpostin tavoittamattomiin ja nyt sain uudet osoitteet. Tässä on vielä montä "nostatus" iteraatiota jäljellä ja tietoisuus nousee hitaasti. Aikuiset (paskan jo läpikäyneet) pakkoruotsin vastustajat vaan eivät ole niin militantteja kuin esim. homoavioliiton kannattajat. Ei se tarkoita etteikö 50k aktiivia löydy syksyyn mennessä. Vois lätkän MM-kisojen aikaan lisätä vaikka tietoisuutta mainoksilla: "Ruotsi ja pakkoruotsi kumoon!". Lätkän aikaan on sellainen hurmos monella että hypättäs vaikka parvekkeelta että pääsee kannattamaan tota esitystä.
Jos pakkoruotsia ei olisi niin tuskin kenellekään tulisi mieleenkään vaatia, että pakkoruotsi pitäisi olla. Siten ollen, historian romukoppaan moinen muinaisjäänne marsmars. Suomalaisten kielten osaaminenhan on sitä, että olemme kahden kääpiökielen loukussa, omamme ja pienen naapurimme.
Quote from: -PPT- on 31.03.2013, 21:05:40
Jos pakkoruotsia ei olisi niin tuskin kenellekään tulisi mieleenkään vaatia, että pakkoruotsi pitäisi olla. Siten ollen, historian romukoppaan moinen muinaisjäänne marsmars. Suomalaisten kielten osaaminenhan on sitä, että olemme kahden kääpiökielen loukussa, omamme ja pienen naapurimme.
Eikä sen ruotsin tarvitsisi olla pakollista jos sille olisi oikeasti käyttöä. Jos oikeasti olisimme kaksikielinen maa, lapset oppisivat molemmat kielet itsestään.
Kirjoitin aiheesta pidemmänkin tekstin, ehkä tämä on oikea paikka sille:
http://tamapaiva.blogspot.fi/2013/05/pakkoruotsi-ja-kaksikielisyyden-illuusio.html (http://tamapaiva.blogspot.fi/2013/05/pakkoruotsi-ja-kaksikielisyyden-illuusio.html)
Tämä linkin takana oleva PDF on A4-kokoinen lennäkki. Pankaapa jakoon: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/static/ruotsi-vapaaehtoiseksi-asia-v0.pdf
Tämä taas toimii parhaiten 50 mm x 90 mm kokoisena lipareena. Tulosta kartongille, liimaa taustapuolelle kaksipuoleinen teippi ja pidä joitain kappaleita mukanasi:
(http://nukku.net/no/haitallinen_pakkoruotsi.gif)
Täällä saattaa olla turha perustella, ettei kyseinen aloite ole oikeudenmukainen eikä siksi tule saavuttamaan suosiota eikä menemään läpi. Tässä kuitenkin pari linkkiä - lukekaa ennen kuin kommentoitte, ja sitten lukekaa uudestaan huolellisemmin, ja sen jälkeen tarkistakaa että olette nyt varmasti ymmärtäneet oikein. Sen jälkeen voitte kommentoida... Näin vältymme turhalta toistolta ja itse aiheutettujen väärinkäsitysten oikomisilta.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136346-suomeen-sveitsin-kielimalli
"Jos se ei olisi oikeudenmukaista kohtelua kohdistuessaan omaan kieleesi, se ei ole oikeudenmukaista kohtelua."
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys
"Suomi ei ole suomalaisten valtio. Suomi on suomenkielisten, ruotsinkielisten ja saamenkielisten valtio. Suomi olisi suomenkielisten valtio ainoastaan silloin, jos valtion rajojen sisäpuolella ei olisi mitään muita vanhoja kielialueita."
Quote from: Jaska on 04.05.2013, 02:21:05
"Suomi ei ole suomalaisten valtio. Suomi on suomenkielisten, ruotsinkielisten ja saamenkielisten valtio. Suomi olisi suomenkielisten valtio ainoastaan silloin, jos valtion rajojen sisäpuolella ei olisi mitään muita vanhoja kielialueita."
Ja mitä ihmeen tekemistä tällä seikalla on sen seikan kanssa, että näistä kielialueista isoimmalle kokonaisuudessaan yritetään opettaa toista pienemmän alueen kieltä pakolla vapaaehtoisuuden sijasta?
Sitten on vielä lisäksi Venäjänkielinen vähemmistökieli, joka on tietyin aluein kiistattomasti nousussa ja isolla osuudella jo nykyisinkin. Se ei omaa samaa historiallista tekosyytä mutta onhan se täysin kestämätöntä, että käytännössä oppiaikaa ei voida jakaa tälle kielellä juuri lainkaan samaisen pakkoruotsin takia. Teoriassa kyllä vapaaehtoispohjalta mutta käytännössä resursseja ei ohjaudu siihen. Venäjän osuus on kasvamassa niin paljon, että asialle pitäisi tehdä nyt heti jotain, olisi jo pitänyt. Odotetaanko 10 vuotta kunnes ongelma on räjähtänyt käsiin.
jos jokin asia tällä planeetalla osoittaa suomalaisen paskakansan ansaitsevan kaiken paskan, niin tämä on se asia. Jos kansakunnasta vain 20 000 vaivautuu kirjoittamaan esityksen, niin jokainen suomalainen ugri, tollo, vääräsääri, mongooli ansaitsee persepanon. Hyvä Suomi!
Quote from: Jepulis on 04.05.2013, 02:35:06
Quote from: Jaska on 04.05.2013, 02:21:05
"Suomi ei ole suomalaisten valtio. Suomi on suomenkielisten, ruotsinkielisten ja saamenkielisten valtio. Suomi olisi suomenkielisten valtio ainoastaan silloin, jos valtion rajojen sisäpuolella ei olisi mitään muita vanhoja kielialueita."
Ja mitä ihmeen tekemistä tällä seikalla on sen seikan kanssa, että näistä kielialueista isoimmalle kokonaisuudessaan yritetään opettaa toista pienemmän alueen kieltä pakolla vapaaehtoisuuden sijasta?
Jos olisit tehnyt kuten neuvoin, eli lukenut ja ymmärtänyt, sinun ei tarvitsisi nyt ihmetellä.
- Olen täysin samaa mieltä siitä, että pakkoruotsia ei tarvita suomenkielisillä alueilla.
- Pakkokielet on kuitenkin poistettava symmetrisesti: myöskään pakkosuomea ei tarvita ruotsinkielisillä alueilla.
- Se että valtion nimi on Suomi ja suomalaiset sen enemmistönä, ei oikeuta epäoikeudenmukaista, epäsymmetristä pakkokielen poistoa.
Quote from: Jepulis
Sitten on vielä lisäksi Venäjänkielinen vähemmistökieli, joka on tietyin aluein kiistattomasti nousussa ja isolla osuudella jo nykyisinkin. Se ei omaa samaa historiallista tekosyytä mutta onhan se täysin kestämätöntä, että käytännössä oppiaikaa ei voida jakaa tälle kielellä juuri lainkaan samaisen pakkoruotsin takia. Teoriassa kyllä vapaaehtoispohjalta mutta käytännössä resursseja ei ohjaudu siihen. Venäjän osuus on kasvamassa niin paljon, että asialle pitäisi tehdä nyt heti jotain, olisi jo pitänyt. Odotetaanko 10 vuotta kunnes ongelma on räjähtänyt käsiin.
Aivan, oikeasti vapaa kielivalinta ratkaisisi nämä ongelmat.
Vastaus #127 : 31.03.2013, 20:51:16 »
'Ei vaan, että kansa ei tiedä kansalaisaloitteista.'
Aivan.. suurin syy minunkin mielestäni on varmasti juuri tämä miksi kansalaisaloitteeseen tulee varsin hitaasti allekirjoituksia.
Toivoisin että vaikka perussuomalaiset ja muutkin meistä suomalaisista välittävät puolueet/tahot.. alkaisivat keräämään allekirjoituksia ihan katutasolla.
Vastaus #134 : tänään kello 03:17:57
'jos jokin asia tällä planeetalla osoittaa suomalaisen paskakansan ansaitsevan kaiken paskan, niin tämä on se asia. Jos kansakunnasta vain 20 000 vaivautuu kirjoittamaan esityksen, niin jokainen suomalainen ugri, tollo, vääräsääri, mongooli ansaitsee persepanon. Hyvä Suomi!'
Noh noh.. täytyy ymmärtää että ne jotka tästä kansalaisaloitteesta yleensä tietävät ja ovat pakkoruotsia vastaan mutta eivät silti allekirjoita tätä.. johtuu varmasti osaltaan myös pelosta siitä että pakkoruotsittajat/suvaitsevat voivat yhä vieläkin.. tuhota/pilata heidän ja/tai heidän lapsiensa elämän ja tulevaisuuden?..
Kaikkein 'hauskinta' ja samalla irvokkainta on tietysti se että meitä suomalaisia halveksitaan suvaitsemattomiksi koska me emme vieläkään tarpeeksi suvaitse itsemme orjuuttamista ja tällä pakkoruotsilla alentamista..
tässä on vähän mallia Vaasan torilta tänään, kuinka nimiä tulee kerätä: toritapahtuma, PSn teltta ja planketit esillä, vain isot mainoskyltit "täällä voit allekirjoittaa kansalaisaloitteen "kansanäänestys euroopan unionista ja Ruotsin kielen valinnaisuudesta" puuttuivat, mutta se ei tahtia haitannut. Kun jokainen pysäytti ihmisiä, niin ainakin joka neljäs allekirjoitti. Yksinkertainen mmatematiikka riittää kertomaan, kuinka paljon nimiä voi kerätä jokainen meistä jo parissa tunnissa.
Kun lähdin pois, oli allekirjoituksia jo iso kasa. Jos ohikulkija talar svenska, joka on Vaasassa aika yleistä, niin pyydettiin nimi listaan joka vaati uutta kansanäänestystä EUsta.
Quote from: JiM on 04.05.2013, 20:46:04
Noh noh.. täytyy ymmärtää että ne jotka tästä kansalaisaloitteesta yleensä tietävät ja ovat pakkoruotsia vastaan mutta eivät silti allekirjoita tätä.. johtuu varmasti osaltaan myös pelosta siitä että pakkoruotsittajat/suvaitsevat voivat yhä vieläkin.. tuhota/pilata heidän ja/tai heidän lapsiensa elämän ja tulevaisuuden?..
Uskoisin syyksi tuota. Suomessa ei sovi sanoa pelkäävänsä mitään paitti mettän sutta (jota koskaan ei ole nähnyt) joten asia ei tule esille. Ja osa uskaltaisi muttei koskaan kuule koko aloitteesta.
^Tämä kansa on tuhoon tuomittu, jos merkittävä osa suomalaisista ei edes "uskalla" nousta sortajiaansa vastaan! Eugen235 on pitkälti oikeilla jäljillä, vaikka humoristisen värikkäästi asiansa ilmaisikin. Jos tämä kansa on niin nyhveröä ja alistuvaista, että se antaa itsensä tulla kohdelluksi aivan miten sattuu, niin ansaitseeko se todella muka mitään parempaa? Yritän pysyä toiveikkaana, ymmärtäväisenä ja maltillisena, mutta välillä syvä nihilismi nostaa päätään mielessäni. Kuitenkin haluan yhä uskoa, ettei aloite ole vielä saanut allekirjoitusten vyöryä, siksi että vain harvat ovat kuulleet siitä. Ne nössöt, jotka tosissaan kannattavat pakkoruotsin poistoa ja tietävät aloitteesta, mutteivat uskalla allekirjoittaa sitä saavat suksia helvettiin.
Täytyy muistaa että suuri osa suomalaisista on myös erinomaisen hyvin valtamedian aivopesemiä.. eivätkä he tiedä esim. rkp:stä ja heidän historiastaan ja tekemisistään juurikaan yhtään mitään?..
Iso osa suomalaista elää ilmeisesti vieläkin sellaisessa.. entisessä maailmassa.. jossa ei tarvitse paljoakaan politiikkaa seurata koska poliitikot vielä sentään välittivät meistä 'kaikista' suomalaisista.. 'melkeinpä' puolueestakin riippumatta?..
Ketkä valtamedian sitten omistavat ja sitä hallitsevat.. ei heille tule välttämättä edes mieleen.. eikä se miten heitä on aivopesty ymmärtämään että pakkoruotsi on ihan 'luonnollinen' asia tai muuten olet 'suvaitsematon'.. tai jopa 'rasisti'?..
Uskoisin että tähän keskusteluun osallistuneista suuri(n) osa on tämän kansalaisaloitteen tietysti jo allekirjoittanutkin.. ja siitä Teille suuri kiitos.. ja he jotka eivät uskalla.. jatkavat tietysti alistumista ja pelkäämistä..
Suurin osa ihmisistä ei tiedä aloitteesta. Se on ylivoimaisesti suurin syy.
Ruotsin kielen asema Suomessa virallisena kielenä saattaa olla onnenpotku, jos osaamme tarttua tilaisuuteen. Kanadan siirtolaisvalinnassa annetaan pisteitä englannin ja ranskan osaamisesta. Jos Suomeen saataisiin samanlainen pisteytysvalinta, niin siinä voitaisiin antaa pisteitä suomen ja ruotsin kielien osaamisesta. Kanadasta poiketen ilman kielipisteitä molemmista kielistä siirtolaiseksi Suomeen ei pääsisi. Rikastajien älylle lienee ylivoimaista oppia molemmista kielistä edes alkeet.
En tiedä ovatko ankkalampelaiset edellä esittämäni kannalla. Jotta voisimme pokkana vaatia sekä suomen että ruotsinkielen taitoa
maahanpyrkijöiltä, ruotsin kielen asemaa ei voi kovin paljon heikentää. Sen voisi jättää pakolliseksi lukioasteelle ja samalla helpottaa vaatimuksia niin, että ruotsin lyhyen oppimäärän pystyy suorittamaan 99,99 prosenttia oppilaista. Rinnalla voisi olla sitten vapaaehtoisena ruotsin pitkä oppimäärä.
Jos ruotsi muutetaan valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla, saattaa käydä niinkin, että myös suomi joutuu EU:n painostamana samaan asemaan. Se olisi ankkalammen kosto.
Quote from: Jaska on 04.05.2013, 16:29:42
Jos olisit tehnyt kuten neuvoin, eli lukenut ja ymmärtänyt, sinun ei tarvitsisi nyt ihmetellä.
- Olen täysin samaa mieltä siitä, että pakkoruotsia ei tarvita suomenkielisillä alueilla.
- Pakkokielet on kuitenkin poistettava symmetrisesti: myöskään pakkosuomea ei tarvita ruotsinkielisillä alueilla.
- Se että valtion nimi on Suomi ja suomalaiset sen enemmistönä, ei oikeuta epäoikeudenmukaista, epäsymmetristä pakkokielen poistoa.
Ei ole pakko poistaa symmetrisesti. Voidaan määritellä niin, että suomi on valtion virallinen kieli ja ruotsi on alueellinen vähemmistökieli, samanarvoinen saamelaiskielten kanssa. Myös saamelaisilla on pakkosuomi mutta ei toisinpäin.
Nyt meillä on koossa n. 26 000 allekirjoitusta ja sähköisesti saamme vain n. 400 allekirjoitusta/viikko, eli 4.9. mennessä niitä tulee vain n. 5000 kpl ja siksi tarvitsemme n. 19 000 paperista allekirjoitusta 12,5 viikon aikana. Urakka on valtava jos sen tekee tällä hetkellä vain n. 20 aktiivista kerääjää, jotka ovat iäkkäitä henkilöitä suurimmaksi osaksi. He menevät pitkin turuja ja toreja joka päivä kovassa helteessä tukka putkella, voimia säästelmättä.
Missä ovat, perussuomalaiset nuoret, kokoomus nuoret, muutos2011 nuoret, hommafoorumin nuoret , sekä muiden puolueiden nuoret ja sitoutumattomat nuoret jotka vastustavat pakkoruotsia mutta eivät tee mitään asian puolesta?! Ettekö yhtään häpeä?
Onko helpompi vain roikkua täällä netissä ja huudella että kyllä ihmiset sähköisesti allekirjoittavat jos vain sitä netissä levitetään? Eivät allekirjoita, koska on erittäin paljon ihmisiä jotka eivät ole netissä ollenkaan tai eivät eksy sellaisille sivuille josta löytäisivät linkin kyseiseen kansalaisaloitteeseen ja he eivät ole kuulletkaan koko kansalaisaloitteesta!
Tarvitsemme PALJON JALKATYÖTÄ, JALKATYÖTÄ JA JALKATYÖTÄ! Haastan taas uudestaan teidät hommafoorumilaiset tähän projektiin! Ettehän halua että tämä kansalaisaloite kaatuu muutamaan tuhanteen puuttuvaan allekirjoitukseen? Ettehän anna Rkp:lle ja muille pakkoruotsittajille sitä vahingon iloa että ei saada kokoon tuota tarvittavaa 50 000 allekirjoitusta?
Suomen on aika astua uudelle vuosituhannelle ja nykyaikaan myös kieltenopiskelussa, tarvitsemme suurten maailmankielien osaamista, pakkosuomenruotsi on mennyttä maailmaa ja täysin turha kieli 90% suomalaisista.
Nyt kaikki mukaan ja haastan teidät kaikki jalkautumaan ihmisten pariin ja keräämään vähintään 20kpl allekirjoituksia itse kukin.
www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi sivuilta voi tulostaa kannatusilmoituslomakkeita ja huolellisesti täyttettyinä ja allekirjoitettuina ne voi lähettää Vapaa Kielivalinta Ry:n osoitteeseen joka löytyy myös sivulta. Et tarvitse muuta kuin A4 kokoisen kirjekuoren ja postimerkin joka maksaa 0,85€ ja sillä hinnalla meneemuuten 48 kpl allekirjoitettua kannatuslomaketta, mukava tavoite tuo 48 kpl.
Kesä on täynnä tapahtumia, festareita, juhlia, jne. jne. joissa on erittäin helppo kerätä allekirjoituksia. Myös paikat joissa nuoriso kokoontuu iltaisin ja viikonloppuisin ovat erittäin helppoja kohteita, ja varsinkin nuoret miehet melkein repivät lomakkeet käsistä ja allekirjoittavat aloitteen tosi mielellään. Myös voi kehoittaa nuoria allekirjoittamaan aloiteen netissä.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Jos meillä on 30 kerääjään, kunkin on kerättävä 664 allekirjoitusta, mutta jos meillä olisi 300 kerääjää, niin jokaisen ei tarvitsisi kerätä kuin 67 allekirjoitusta!? Siksi me tarvitsemme joukkoomme nuoria, rohkeita ja innokkaita uusia kerääjiä! Voin luvat että tämä työ palkitsee tekijänsä todella ja johtaamyöskin ennemmin ja myöhemmin pakkosuomenruotsin poistoon kouluistamme ja tilalle tulee vapaaehtoinen ruotsi!
Quote from: PakkoPois on 07.06.2013, 10:45:32
Jos meillä on 30 kerääjään, kunkin on kerättävä 664 allekirjoitusta, mutta jos meillä olisi 300 kerääjää, niin jokaisen ei tarvitsisi kerätä kuin 67 allekirjoitusta!? Siksi me tarvitsemme joukkoomme nuoria, rohkeita ja innokkaita uusia kerääjiä! Voin luvat että tämä työ palkitsee tekijänsä todella ja johtaamyöskin ennemmin ja myöhemmin pakkosuomenruotsin poistoon kouluistamme ja tilalle tulee vapaaehtoinen ruotsi!
Jalkautukaa kaupungille ja festareille! Ei siitä keräämisestä muuten mitään tule. Paikkoihin, missä on potentiaalisia opiskelijoita.
Miettikääpä vaihteeksi, miten saataisiin agitoitua peruskoululaisia ja lukiolaisia puuhaamaan kampanjan hyväksi. Heillä voisi olla paras motivaatio ja riittävästi vapaa-aikaa monenlaiseen jalkatyöhön ja muuhun suorittamiseen. Kampanjaan liittyviä nakkeja voi toteuttaa myös kaveriporukoissa. Koululaiset kuuluvat siihen ikäryhmään, jolla ei ole valtaa edes allekirjoittaa kansalaisaloitetta, joka toteutuessaan koskisi eniten juuri heitä. Siksi kampanjaan osallistuminen antaa mahdollisuuden tehdä edes jotain asian hyväksi. Tämä on sellainen haaste, jossa kysytään luovuutta ja kekseliäisyyttä.
Quote from: JiM on 04.05.2013, 20:46:04
Vastaus #127 : 31.03.2013, 20:51:16 »
'Ei vaan, että kansa ei tiedä kansalaisaloitteista.'
Aivan.. suurin syy minunkin mielestäni on varmasti juuri tämä miksi kansalaisaloitteeseen tulee varsin hitaasti allekirjoituksia.
Toivoisin että vaikka perussuomalaiset ja muutkin meistä suomalaisista välittävät puolueet/tahot.. alkaisivat keräämään allekirjoituksia ihan katutasolla.
Vastaus #134 : tänään kello 03:17:57
'jos jokin asia tällä planeetalla osoittaa suomalaisen paskakansan ansaitsevan kaiken paskan, niin tämä on se asia. Jos kansakunnasta vain 20 000 vaivautuu kirjoittamaan esityksen, niin jokainen suomalainen ugri, tollo, vääräsääri, mongooli ansaitsee persepanon. Hyvä Suomi!'
Noh noh.. täytyy ymmärtää että ne jotka tästä kansalaisaloitteesta yleensä tietävät ja ovat pakkoruotsia vastaan mutta eivät silti allekirjoita tätä.. johtuu varmasti osaltaan myös pelosta siitä että pakkoruotsittajat/suvaitsevat voivat yhä vieläkin.. tuhota/pilata heidän ja/tai heidän lapsiensa elämän ja tulevaisuuden?..
Kaikkein 'hauskinta' ja samalla irvokkainta on tietysti se että meitä suomalaisia halveksitaan suvaitsemattomiksi koska me emme vieläkään tarpeeksi suvaitse itsemme orjuuttamista ja tällä pakkoruotsilla alentamista..
Olen käynyt kansalaisaloitteen sivuilla pari kertaa vakaana aikomuksenani allekirjoittaa, mutta homma tyssää teknologiayhteiskuntaan: mitään varmennekortteja minulla ei ole, kännykkää ei ole eikä tule ja pankkitunnuksilla kirjautumista en osaa enkä aio käyttää.
Ratkaisin oman pakkoruotsiongelmani viemällä lapseni tuon kyykytysmuodon ulottumattomiin, mutta olisin mielelläni auttanut Suomeen jääneitä heimolaisiani äänestämällä asiasta omalla vienolla karjaisullani. Juttu on kuitenkin tehty minulle liian hankalaksi ja suoraan sanottuna en enää edes usko minkään sortin äänestyksien toimivuuteen tai rehellisyyteen Suomessa. "Väärät" tulokset jätetään yksinkertaisesti huomiotta tai muutetaan "sopiviksi" prosessin jossain vaiheessa. Äänestykset ovat minusta enää vain sirkushuvia, jolla kansalle uskotellaan, että elämme jossain demokratiassa ja jokainen äänestäjä on muka vastuussa siitä p....sta, mitä päättäjien taholta päällemme suolletaan. Kuitenkin allekirjoitan mielestäni hyvät ja oikeat aloitteet aina, kun voin. Nyt en pystynyt. Valitan!
EDIT: Vaihdettu väärään paikkaan pesiytynyt a e:ksi.
Olisikohan mainoskampanja postin kautta toimiva idea? Siis kirjekuoreen paperinen kannatuslomake (http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/paperinen_kannatusilmoitus.pdf) tai parikin (jos taloudessa on useampi täysikäinen, halukas allekirjoittaja), palautuskuori (ilmaisella palautuksella, vastauslähetyksenä) ja jonkinlainen mainos. Paljonkohan kustantaisi?
Itellalta voi käsittääkseni ostaa nuo tarvittavat tulostus- ja postituspalvelut sekä osoitetiedot.
PS. 30 000 nimeä täynnä!
Miksi ihmeessä 2 eri aloitetta samasta asiasta? Kaiken kukkuraksi on oma aloitteensa ruotsin kielen muuttamisesta vähemmistökieleksi.
Quote from: mub on 25.06.2013, 16:19:25
Olisikohan mainoskampanja postin kautta toimiva idea? Siis kirjekuoreen paperinen kannatuslomake (http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/paperinen_kannatusilmoitus.pdf) tai parikin (jos taloudessa on useampi täysikäinen, halukas allekirjoittaja), palautuskuori (ilmaisella palautuksella, vastauslähetyksenä) ja jonkinlainen mainos. Paljonkohan kustantaisi?
Itellalta voi käsittääkseni ostaa nuo tarvittavat tulostus- ja postituspalvelut sekä osoitetiedot.
PS. 30 000 nimeä täynnä!
Varmasti tuolla tavalla saisi paljon allekirjoituksia siihen nähden, ettei se maksa aivan kauheasti verrattuna esim. lehtimainontaan. Kustannustehokas tapa, mainoksessa voisi olla myös nettiosoite missä voi allekirjoittaa. Mutta etenkin vanhemmilla ihmisillä tuntuu olevan hirveä huijauspelko, Vapaan kielivalinnan FB-sivuillakin pari on valittanut ettei viitsi pankkitunnuksilla mitään allekirjoittaa.
Sitten paperisen keräyspisteen voi laittaa pystyyn siten, että laittaa laatikon ja viereen kynän ja täytettäviä paperita. Sitten käy kerran päivässä ottamassa pois. Siinä toki saa olla varuillaan vandalismista.
Valitettavasti nykyinen nimienkeruutahti ei riitä 50 000 nimen saamiseen 4.9.2013 mennessä. Aloitetta pitäisi markkinoida enemmän. Esimerkiksi jokainen Perussuomalaisten kansanedustaja ja kunnanvaltuutettu voisi markkinoida aloitetta kotisivujen etusivullaan. Tällöin tavoin markkinoimalla 50 000 nimeä luultavasti ylittyisi. Myös Facebook-mainonta + muu mainonta on sallittua ja suotavaa.
30 095 nimeä 114 päivässä tuottaa 4.9.2013 mennessä 48 574 nimeä.
Quote from: Tomi on 26.06.2013, 07:20:44
Esimerkiksi jokainen Perussuomalaisten kansanedustaja ja kunnanvaltuutettu voisi markkinoida aloitetta kotisivujen etusivullaan.
Kuinka olikin päässyt unohtumaan moinen mahdollisuus, mutta kiitos muistutuksesta!
Mielestäni tätä asiaa markkinoitaessa pitäisi puhua pakkoruotsin poistamisesta, tuo "kielivapaus" kuulostaa niin laimealta ja epäselvältä. Tietysti pakkoruotsin tilalle tulee ottaa pakollinen, vapaavalintainen kieli (= "kielivapaus"), mutta "sloganina" tuo "kielivapaus" mielestäni tökkii pahasti.
Teemu: Mitä mieltä olet tuosta postikampanjan ideasta (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1361172.html#msg1361172)? Olisin todellakin valmis tukemaan tätä rahallisesti, kuten varmasti moni muukin. Lupaan itse laittaa vähintään muutaman satasen.
Voisimme kokeilla vaikka sellaista testibätchiä ensin, vaikkapa Itä-Suomeen. Jos löytyy joku valmis mainosflaijeri mukaan kirjeeseen, niin luulisi että tuollaisen pienehkön testibätchin laittaisi hyvin nopeasti liikkelle.
Quote from: mub on 26.06.2013, 13:39:19
Mielestäni tätä asiaa markkinoitaessa pitäisi puhua pakkoruotsin poistamisesta, tuo "kielivapaus" kuulostaa niin laimealta ja epäselvältä.
Siinä on ajateltu selvästi, että ei karkoteta ihmisiä turhalla jyrkkyyden mielikuvalla. Minusta se on ihan hyvä, kun samaan aikaan on kaiken huipuksi käynnissä median ajojahti kielivapautta vaativia vastaan.
Quote
Tietysti pakkoruotsin tilalle tulee ottaa pakollinen, vapaavalintainen kieli (= "kielivapaus"), mutta "sloganina" tuo "kielivapaus" mielestäni tökkii pahasti.
Tietysti? Minusta se ei ole yhtään selvää. Aika harva osaa puhua edes kahta kieltä hyvin. Nuorten suomen kielen taitokin on laskenut viime vuosina pahasti. Onneksi sentään on ollut harry pottereita tukemassa muutakin kuin tekstiviestien lukemista. Alle keskinkertainen vieraan kielen taito on yliarvostettua, koska se on harvoin käyttökelpoista. Minä toivon tilalle valinnaisena uusien kielten lisäksi esim. edistyneempää matematiikkaa ja englantia. Näiden järjestäminen olisi myös resurssien kannalta helppoa ja edullista.
Quote from: mub on 26.06.2013, 13:39:19
Teemu: Mitä mieltä olet tuosta postikampanjan ideasta (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1361172.html#msg1361172)? Olisin todellakin valmis tukemaan tätä rahallisesti, kuten varmasti moni muukin. Lupaan itse laittaa vähintään muutaman satasen.
Voisimme kokeilla vaikka sellaista testibätchiä ensin, vaikkapa Itä-Suomeen. Jos löytyy joku valmis mainosflaijeri mukaan kirjeeseen, niin luulisi että tuollaisen pienehkön testibätchin laittaisi hyvin nopeasti liikkelle.
Äkkiseltään olisi varmasti kokeilemisen arvoinen.
Tämä on tosiaan 115. päivä kun aloitteeseen kerätään nimiä. Tämän päivän jälkeen on ilmeisesti enää 69 päivää aikaa kerätä nimiä.
Puolen vuoden kesto vaihtelee riippuen siitä, mitkä kuukaudet ovat mukana. Tässä keräyksessä päiviä on maksimaalinen määrä, ja keräysaika on 4.3.2013-3.9.2013.
Päivää kohden nimiä pitäisi saada keskimäärin kokoon noin 272. Tämä kertaa 184 päivää johtaisi 50 048 nimeen. Koska perinteisellä menetelmällä kerätyissä nimistä kaikkia ei välttämättä kelpuuteta, olisi tahdin tosiasiallisesti oltava hieman suurempi kuin tämä.
Tähän mennessä päivittäinen tahti koko keräysaika huomioiden on ollut noin 262 nimeä. Ensimmäisen kuukauden keskiarvo oli noin 500 nimeä päivässä. Tahti on siis hiipunut pahasti.
Quote from: elven archer on 26.06.2013, 16:09:55
Quote from: mub on 26.06.2013, 13:39:19
Mielestäni tätä asiaa markkinoitaessa pitäisi puhua pakkoruotsin poistamisesta, tuo "kielivapaus" kuulostaa niin laimealta ja epäselvältä.
Siinä on ajateltu selvästi, että ei karkoteta ihmisiä turhalla jyrkkyyden mielikuvalla.
"Pakkoruotsi pois" on jyrkkää? ;D Veikkaisin, että jos keskivertokaduntallaajalta kysyttäisiin, kannattaako hän "kielivapautta" kouluihin, niin vastaukseksi tulisi että "mitä v**tun kielivapautta". Eli tuo nykyinen slogan / teema ei liikuta ihmisiä.
Quote from: elven archer on 26.06.2013, 16:09:55
Quote
Tietysti pakkoruotsin tilalle tulee ottaa pakollinen, vapaavalintainen kieli (= "kielivapaus"), mutta "sloganina" tuo "kielivapaus" mielestäni tökkii pahasti.
Tietysti? Minusta se ei ole yhtään selvää. Aika harva osaa puhua edes kahta kieltä hyvin.
Samalla tavoin ajateltuna aika harva osaa matematiikkaa hyvin. Vastustatko pakkomatematiikkaa tältä pohjalta? Kun kaikki vedetään tuon saman putken läpi (kaksi pakollista vierasta kieltä), meillä tulee olemaan enemmän vieraiden kielten osaajia kuin jos meillä olisi vain yksi pakollinen vieras kieli. Monen ihmisen kielitaito tulee jäämään huonoksi, mutta so what. Niin jää huonoksi myös monen ihmisen matematiikan, fysiikan ja monen muun pakollisen oppiaineen taidot.
QuoteAlle keskinkertainen vieraan kielen taito on yliarvostettua, koska se on harvoin käyttökelpoista.
Sitä huonohkoa vieraan kielen X taitoa voidaan kehittää, kun tarvetta sille ilmaantuu. Nollasta aloittaminen on huomattavasti vaikeampaa.
QuoteNuorten suomen kielen taitokin on laskenut viime vuosina pahasti.
Millä tavoin? Mitä sitten?
Quote from: mub on 26.06.2013, 18:58:28
"Pakkoruotsi pois" on jyrkkää? ;D
Uuninluukut kolisevat vähemmästäkin. Sehän on nykyinen mediailmasto.
QuoteEli tuo nykyinen slogan / teema ei liikuta ihmisiä.
Aiemmat aloitteet olivat jyrkempiä. Muistaakseni yksi esim. halusi tehdä Suomesta yksikielisen tekemällä ruotsista vähemmistökielen. Voi olla, että ne olivat liian laveasanaisia, mutta joka tapauksessa ne ovat menestyneet paljon huonommin. Ei minulla ole illuusioita siitä, etteikö pakkoruotsi ottaisi suurta osaa ihmisistä huolella kupoliin, mutta ei se tunnu näihin adresseihin konkretisoituvan. Ehkä ihmiset pelkäävät maineensa menevän, kun laittavat nimen alle, en tiedä.
Quote
Samalla tavoin ajateltuna aika harva osaa matematiikkaa hyvin. Vastustatko pakkomatematiikkaa tältä pohjalta?
Hä? Matematiikka on maailman universaalein kieli. Sen opettaminen on tärkeämpää kuin suomen kielen opettaminen Suomessa. Jokainen tarvitsee matematiikkaa, mutta harva tarvitsee kolmea kieltä.
Quote
Kun kaikki vedetään tuon saman putken läpi (kaksi pakollista vierasta kieltä), meillä tulee olemaan enemmän vieraiden kielten osaajia kuin jos meillä olisi vain yksi pakollinen vieras kieli.
Tietenkin, mutta ei se ilmaiseksi tule, vaan on sitten jostain muusta pois. Johonkin pitää vetää raja. Jos kaikki opiskelisivat pakollisena viisi kieltä, niin saisimme vielä enemmän osaajia. Minä vedän rajan kahteen pakolliseen. En näe paljon käyttöä useilla kielillä kielipuolille ihmisille. Lukekoot enemmän kieliä he, joilla on siihen motivaatiota. Eiköhän riittävän monella olisikin. Pakkoruotsihan on täydellinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun väkisin laitetaan jokainen lukemaan kieltä, jota he eivät koe tarvitsevansa. Englanti on ainoa vieras kieli, jota jokainen kokee tarvitsevansa. Mikään muu ei pääse lähellekään.
Quote
Millä tavoin? Mitä sitten?
Sillä tavoin, että eivät enää osaa kirjoittaa kunnolla suomen kieltä. Luultavasti se ilmaisuvoiman ja tarkkuuden puute heijastuu muutenkin elämässä. Mitäkö sitten, että ihmisellä ei ole yhtään välinettä, jolla täsmällisesti ja monipuolisesti pukea ajatuksiaan sanoiksi? Minusta tuo kysymys ei ansaitse vastausta.
Viime päivinä keräystahti on kiristynyt. Tätä menoa 50 000 nimen raja on rikkoutumassa niukasti.
Keräysaikaa on vielä jäljellä 61 päivää. Nimiä puuttuu vielä reilut 16 000.
Kansalaisaloite, ruotsi vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla/131 on nyt selkeästi menossa eduskunnan käsittelyyn. Tällä hetkellä allekirjoituksia jo yli 34 000 ja tällä viikolla on odotettavissa että 37 000 raja rikkoontuu. Kansalaisaloite/131 on nyt kaikista vilkkaitten allekirjoitettu aloita käynnissä olevista aloitteista.
Mutta tarvitsemme lisää nuoria allekirjoitusten kerääjiä, esim. Ilosaarirockiin Joensuuhun 12-14. 07. sekä Rotuaari Piknikille Ouluun 10-14. 07. Nuoret tulkaa mukaan, kerääminen on erittäin palkitsevaa, kun sen vain ensin saa käyntiin.
Nuoriso jopa jonottaa festareilla että saisivat allekirjoittaa ko. aloitteen. :)
Emme voi hetkeksikään hellittää, vaan on paahdettava loppuun saakka, eli 04.09 asti. Haastankin nyt kaikki hommafoorumilaiset että hankkisitte jokainen 20 paperista tai sähköistä allekirjoitusta kansalaisaloitteeseen/131, että saisimme tuon rajan 50 000 reippaasti ylitettyä. Kertokaa kaikille, kavereille, tuttaville, perheenjäsenille, opiskelukavereilla, työtovereille, naapureille jne. jne. tästä aloitteesta ja linkittäkää linkkiä kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla sivuilla.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Quote from: PakkoPois on 08.07.2013, 15:30:24
Kansalaisaloite/131 on nyt kaikista vilkkaitten allekirjoitettu aloita käynnissä olevista aloitteista.
Toiseksi vilkkain.
Hieno juttu, onnea kaikille kerääjille!
Viime aikoina aloite on taas alkanut keräämään nimiä, 39 000 on ylittynyt. Tätä menoa 50 000 ylitys on hyvin mahdollista. Keräysaika päättyy 4.9.2013. Tämä vaatii myös sitä, että paperinimissä ei saa olla liikaa hylättyjä nimiä.
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 39 057 kappaletta, joista tässä palvelussa 23 441, eli paperinimiä 15 616.
Kun jokainen PS:n kansanedustaja ja kunnanvaltuutettu mainostaisi asiaa kotisivuilla, facebookissa twitter, niin kyllä tulee, tuo mainostus on vain ollut aika vähissä ja lehtijuttukin olisi hyvästä vaikka Hesariin, joku juttu, jossa kerrotaan selkeästi miksi pakkoruotsi ei ole hyvä asia ja sitten miksi nimet ovat tärkeitä. Jos ei muuten, niin maksamassa hieman rahaa, ei nyt mitään sunnuntain etusivua, mutta joku juttu kuitenkin.
Kansanedustajien kohdalla tilanne on seuraava.
Ensin kannatus ja sitten vastustus.
KOK: nyt 23-21. Eduskunnasta poistunut Jyri Häkämies kannatti pakkoruotsi, Anu Urpalainen vastustaa, , mutta ryhmäkurin takia tuskin 21 äänestää pakkoruotsia vastaan, jos sellainen äänestys tulee.
SDP: 25-17.
KESK: 18-17.
PS: 1-38.
VAS: 6-14.
VIHR: 9-1.
RKP 10-0.
KD: 4-2.
Eli periaatteessa 97 kannattaa ja 103 vastustaa pakkoruotsia.
Valitettavasti kuitenkin Kokoomuksessa, SDP:ssä ja Keskustassa vastustajat eivät voi tuoda mielipidettä kunnolla esille, koska puoluejohto kannattaa voimakkaasti pakkoruotsia.
Siksi aloitteen läpi on epätodennäköisestä, vaikka 50 000 nimeä tulisi täyteen.
Olisi kuitenkin tärkeää, että aloite menisi eduskuntaan, koska tästä aiheesta pitää saada kunnon keskustelu eduskunnassa ja kunnolla sekä kannattajien, että vastustajien perustelut kansan tietoon.
RKP:n tuleva kansanedustaja Donner HS:N vaalikoneessa
23.
Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
Donner Jörn Ei.
Jörn Donner: Tyhmyyttä ei saa palkita.
Pitäisi keksiä vielä sopivia tilaisuuksia tämän keräämiseksi.
Lähtekää ihmiset keräämään nimiä tähän aloitteeseen. Itsellä kymmenkunta tuossa, mutta 80% jokainen jolta kysyin, halusi täyttää tuon kaavakkeen. Tarkoitus on noita laittaa pariin palvelupisteeseen keräystä varten.
Tätä on helppo kerätä kun vain saisi aikaiseksi.
Tuolta (http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/paperinen_kannatusilmoitus.pdf) voi printata kaavakkeita. Muistakaa TIKKUKIRJAIMET ja tulostimen asetukseksi 100% tai "ei skaalausta".
-i-
40 000 täynnä.
Olen asiaan myös ottanut aikaisemmin kantaa eri palstoilla ja allekirjoitin aloitteenkin.
Kyllähän suomalaisia nykyisin kyykytetään pakkoruotsin muodossa. Lisäksi kieltä perustellaan lähestulkoon älyvapaasti Suomessa esim. "kielitaito on tärkeää" (mutta koskee vain ruotsin kieltä), "ruotsin kieli on sivistystä" (muiden kielten oppiminen ei ole sivistävää?), "onhan meillä pakkomatematiikka" (kuten kaikkialla muuallakin maailmassa), "täytyy pakolla opiskella koska ihmiset eivät hyvällä tajua" (pakolla???), "ruotsin kielisten palvelut pitää turvata Suomessa" (koko maassa opiskeltavalla pakkoruotsilla pitää turvata 5%:n vähemmistön kielitarpeet?) jne.
Todellisia syitä ei uskalleta mainita eli ruotsin kielisten etuoikeudet Suomessa.
Onhan se jotenkin kornia, että Suomessa ruotsin kielen pitäisi olla samassa asemassa suomen kielen kanssa, mutta siltikin saat palkkalisää ja kuntalisää ruotsin kielen osaamisesta ja virkamiesruotsia vaaditaan kaikkialla Suomessa, vaikka todellisia ruotsin kielen puhujia Suomessa on vain 5%:a kansasta ja valtaosassa Suomea ei ruotsin kielellä tee yhtikäs mitään. Tai että pääset koulutus- ja työpaikkoihin helpommin ruotsin kielen ansiosta.
Sekin on suorastaan ärsyttävää, että mediassa nuo ensimmäisessä kappaleessa menevät perustelut ovat ihan arkipäivää ja olevinaan yksikään toimittaja/päätoimittaja ei osaa kyseenalaistaa noin älyvapaita perusteluita.
Huvittavaa on myös sekin että Suomessa on uutisoitu paljon ruotsin kielisiin kohdistuvasta uhista esim. päätoimittajien ja toimittajien kautta, mutta mitkään muut uutiset eivät tue näitä väitteitä. Kun on tarkemmin tutustunut teksteihin, niin päähuomioksi onkin paljastunut pakollisen ruotsin kielen puolustaminen Suomessa, ei niinkään uhkailut.
Hyvänä esimerkkinä vaikkapa HS:n Riikka Venäläisen kannanotto (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1369819452284) asiaan, jossa hän kertoi saamistaan uhkailuista ja kertoi samalla, ettei "lehden linja tule muuttumaan uhkailujen takia".
Teksti onkin hieman ristiriitainen, koska toisaalta annetaan ymmärtää uhkailujen vaikuttaneen lehden linjassa pysymiseen ja toisaalta on kai tarkoitus sanoa, ettei uhkailuilla pitäisi olla vaikutusta siihen miten asiaan saa ottaa kantaa ja miten siitä pitäisi julkisuudessa keskustella.
Samanlaista poliittista retoriikkaa HS on tosin harrastanut aikaisemminkin (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1362731799574).
Poliisikin totesi HS:n mukaan asialla olleen yksittäisen uhkailijan (Riikka Venäläisen kohdalla) ja kyse oli vielä uhkailuista, joita tulee kaikille Suomen ykköspoliitikoille, ei mistään konkreettista toiminnasta.
Jos samanlaista poliittista retoriikkaa voidaan käyttää joka asiassa, niin tällöin kaikki yksittäiset uhkailut ja rikokset pitäisi ottaa koko kansaryhmää koskevana uhkailuna ja sen perusteella voisi perustella omia näkökantojaan joka asiassa.
Maahanmuuttajan tekemä rikos suomalaisia kohtaan voidaan yleistää koskemaan kaikkia maahanmuuttajia kuten vaikkapa ryöstöt, bussikuskien pahoinpitelyt jne.
Voikin siis todeta että tämä suomen ruotsalaisten kokema viha on mediankin näkökulmasta täysin keksitty juttu ja sillä tunnutaan enemmän vain siirtävän huomiota pois itse asioista.
Quote from: Sivustakatsoja on 31.03.2013, 20:27:55
No onhan se sanottava, että seksiaalivähemmistöjen edustajien näkövinkkelistä heidän oma identiteettinsä ja asemansa yhteiskunnassa lienee kertaluokkaa painavampi asia kuin mitä pakkoruotsi on sen omalta osaltaan jo valtaosin taakse jättäneille valtavirran taviksille.
Seksuaalivähemmistöjen aloitteessa oli kyse oikeastaan siitä, että asia ei koskettanut kovinkaan laajaa väestöä ja aloite on ollut "trenditietoisen suvaitsevaisen" valinta ja se on saanut paljon huomiota myös valtamediassa positiivisessa mielessä.
Sempä takia ei liene ihmekkään että allekirjoittajien määrä täyttyi nopeasti.
"Pakkoruotsialoitteen" kohdalla on media pyrkinyt parhaansa mukaan torpedoimaan aloitetta. Köykäisetkin perustelut ovat yllättäen kelvanneet pääkirjoitusten aiheiksi. Yritäppä perustella samanlaisilla termeillä muita asioita niin lunta tulee tupaan ja pahasti.
Toisaalta huomiota on tietoisesti yritetty laittaa esim. "ruotsin kielisten saamiin uhkailuihin", vaikka onkin puhuttu lähestulkoon ainostaan ruotsin kielen puolustamisesta.
Sekoittavia termejä ovat mm. "vähemmistöjen oikeudet", "ruotsin kielisten palvelut" jne. Vaikka suomalaista kielimallia ei löydy yhdestäkään muusta maasta.
Ruotsin kieli myös koskettaa koko kansaa, mutta moni saa siitä nykyisen mallin mukaisesti myös elantonsa tai on sidoksissa sen kannattamiseen. Se on sitten eri asia, että hyödyttääkö se valtaosaa kansasta. Samat tahot kun ovat vaatineet kielitaidon lisäämistä - mutta aina se on koskenut vain ruotsin kieltä tai ruotsin kielen aikaistamista.
Asiasta noussut vahva häly onkin lopettanut ruotsin kielen aikaistamispyrkimykset, vaikka tälläisiä aloitteita Suomessa on yritettykin kulissien takana tehdä (mm. kielen lisääminen ala-asteelta pakolliseksi). Sitä on perusteltukin huvittavasti kuten mm. "lapset eivät osaa vastustaa kieltä" jne.
Kornia onkin ettei Suomessa ole koskaan tässä pakkotuputtamisessa puhuttu kielen tarpeesta.
Tämä menee hieman aiheen ohi (ylläpito voi halutessaan avata tästä oman ketjun):
Suomessa kaikkien julkisen alan lääkäreiden pitäisi päättäjien mukaan osata ruotsia, mutta osaako ruotsinkieliset suomea?
http://www.hs.fi/paivanlehti/22072013/mielipide/Lyhyesti/ar1374379098955?a=1
QuoteEikö lääkärin tulisi osata suomea?
Irmeli Westerdahl
Muutin pari kuukautta sitten Tammisaareen ulkomailla asumisen jälkeen. Kun menin terveyskeskukseen, siellä oli vain ruotsinkielinen lääkäri. Kerroin hänelle olevani suomenkielinen. Kysyin, osaako hän suomea. Vastaus oli, että Suomihan on kaksikielinen maa ja hän puhuu vain ruotsia. Se lääkärinvastaanotosta, mönkään meni.
Menin uudestaan varaamaan aikaa. Kerroin ongelmani ja sanoin, että minun on päästävä lääkärille, joka puhuu suomea ja ymmärtää minua.
Terveyskeskusvirkailija kysyi ihmeissään, eikö minulla ole tulkkia mukanani. Tarvitsen siis tulkin terveyskeskuksessa Suomessa, jotta voin asioida suomeksi. Voiko tämä todella olla mahdollista?
Irmeli Westerdahl
eläkeläinen, Tammisaari, Raasepori
Quote from: nollatoleranssi on 22.07.2013, 17:59:22
Asiasta noussut vahva häly onkin lopettanut ruotsin kielen aikaistamispyrkimykset, vaikka tälläisiä aloitteita Suomessa on yritettykin kulissien takana tehdä (mm. kielen lisääminen ala-asteelta pakolliseksi). Sitä on perusteltukin huvittavasti kuten mm. "lapset eivät osaa vastustaa kieltä" jne.
Kornia onkin ettei Suomessa ole koskaan tässä pakkotuputtamisessa puhuttu kielen tarpeesta.
Uusi ala-asteen tuntikehys on jo hyväksytty. Jos pakkoruotsia ei lakisääteisesti muuteta vapaaehtoiseksi, joutuvat kaikki Suomen velkaiset kunnat resursoimaan pienimpiinkin jo nyt uhanalaisiin kyläkouluihinkin ruotsin kielen opetuksen ja oppimateriaalin alkaen kuudennelta luokalta.
Nuorten rapakuntoon ja elämänhallintaan puututaan perusopetuksen tuntijakouudistuksella, joka astuu voimaan elokuussa 2016. Rakastettu ja vihattu ruotsin kielen opiskelu alkaa jo kuudennelta luokalta. (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_opetus_alakoululaisille_tuottaa_ongelmia/6199045)
Tämä on yksi hyvä lause, joka pienissä kunnissa kannattaa ottaa esille. Ainakin syrjäkyliltä nimiä irtoaa helposti.
Toisaalta, jos ruotsin kieli menee vapaaehtoiseksi, voisi kuudennella luokalla olla "katsaus vähemmistökieleen" -tyyppinen "Jag heter ikuturso. Jag bor i ikutursoland" kurssi, johon ei tarvittaisi kieliopettajan pätevyyttä, vaan sen voisi luokanopettaja vetää kevyesti.
Tämä antaisi jokaiselle lapselle jonkinlaisen käsityksen kielestä, jota he ehkä tarvitsevat jos valtionvirkaan aikovat (ellei ruotsin kielen erityisasemaa sitä ennen pureta).
---
Ja Partaselle duunia. Nyt jumalaton lobbaaminen siellä kokoomuksen porukoissa. Tämän aloitteen takana on kokoomusnuoret yhtä hyvin kuin perussuomalaiset nuoret. Tuossa Tomin taulukossa teillä on arkadianmäellä 23 pakkoruotsin puolesta ja vain 21 vastaan. Perussuomalaisilla on 1 pakkoruotsin puolesta ja 38 vastaan.
Vetoatte puolueen kasvavaan nuoreen siipeen. Vetoatte siihen puoluekokoukseen, jossa enemmistö oli ruotsin vapaaehtoistamisen puolesta. Vetoatte sananvapauteen ja valinnanvapauteen. Unohdatte "pakkoruotsi"- sanan ja jonkin "poistamisen". Unohdatte venäjän kielen lobbaamisen. Käytätte terminologiassa "vapaaehtoisen kielivalinnan" merkitystä Suomen ulkomaansuhteille ja ulkomaankaupalle. Sivulauseessa mainitsette, ettei Katainenkaan ruotsin kielellään pärjää, mutta on silti pääministeri.
Kokoomuksen numerot pitää saada yli 30 pakkoruotsin vastaiselle linjalle, niin sitten on jotain mahdollisuuksia.
-i-
Quote from: ikuturso on 23.07.2013, 11:52:51
Sivulauseessa mainitsette, ettei Katainenkaan ruotsin kielellään pärjää, mutta on silti pääministeri.
Kataisesta saisi kampanjalle oivan mannekiinin. Jos
Suomen pääministeri "pärjää" sellaisella kielitaidolla, että häntä haastattelevat Ylen ruotsinkieliset toimittajat neuvovat Kataiselle kärsivällisesti vaikeat sanat, ja radiohaastattelu editoidaan yhteen tällaisista lauseen tai parin ohjatuista pätkistä (kuten televisiossa pari vuotta sitten näytettiin), niin mitä virkaa
kaikkien suomalaisten ruotsin kielen taidolla enää nykymaailmassa on?
Quote from: ikuturso on 23.07.2013, 11:52:51
Uusi ala-asteen tuntikehys on jo hyväksytty. Jos pakkoruotsia ei lakisääteisesti muuteta vapaaehtoiseksi, joutuvat kaikki Suomen velkaiset kunnat resursoimaan pienimpiinkin jo nyt uhanalaisiin kyläkouluihinkin ruotsin kielen opetuksen ja oppimateriaalin alkaen kuudennelta luokalta.
Nuorten rapakuntoon ja elämänhallintaan puututaan perusopetuksen tuntijakouudistuksella, joka astuu voimaan elokuussa 2016. Rakastettu ja vihattu ruotsin kielen opiskelu alkaa jo kuudennelta luokalta. (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_opetus_alakoululaisille_tuottaa_ongelmia/6199045)
Jaahas. Eli tuo ehdotus menikin "yllättäen läpi" ja ruotsin kieli siirtyi jo ala-asteopetukseen. Varmaankin seuraava vaihe on siirtää tuntiopetus jo 4. tai 1. luokalle ja lisätä tuntimäärää entisestään "nykyisen tuntimäärän vähyyden takia".
Empä sinänsä ihmettele. Aikaisemmin kun tutkin näitä työryhmiä, että ketkä päättävät esim. kieliryhmäpäätöksistä opetusministeriön alaisuudessa, niin siellä oli jopa 9-10/12:sta jäsenestä joko entisiä RKP:n tahoja tai nykyisiä, tai vaihtoehtoisesti suomenruotsalaisia tai suomenruotsalaisiin järjestöihin liitettävissä olevia henkilöitä.
Nuo työryhmät ovat tunnuttu valitsevan sillä perusteella, että ne suosivat ruotsin kieltä. Tämän takia asioita ei pohditakkaan edes että onko kielelle tarkoitusta tai merkitystä, vaan vain että osaako joku sitä vastustaa vai ei.
Tietyllä tavalla taitavaa politiikkaa, mutta todella yksisuuntaista. Tuonne opetusministeriön alaisuuteen tarvittaisiin ehdottomasti muidenkin puolueiden edustajia ja väkeä. Nykyisin valta on liikaa keskittynyt ruotsin kielisille.
Quote from: Tomi on 22.07.2013, 19:37:41
Tämä menee hieman aiheen ohi (ylläpito voi halutessaan avata tästä oman ketjun):
Suomessa kaikkien julkisen alan lääkäreiden pitäisi päättäjien mukaan osata ruotsia, mutta osaako ruotsinkieliset suomea?
http://www.hs.fi/paivanlehti/22072013/mielipide/Lyhyesti/ar1374379098955?a=1
QuoteEikö lääkärin tulisi osata suomea?
Irmeli Westerdahl
Muutin pari kuukautta sitten Tammisaareen ulkomailla asumisen jälkeen. Kun menin terveyskeskukseen, siellä oli vain ruotsinkielinen lääkäri. Kerroin hänelle olevani suomenkielinen. Kysyin, osaako hän suomea. Vastaus oli, että Suomihan on kaksikielinen maa ja hän puhuu vain ruotsia. Se lääkärinvastaanotosta, mönkään meni.
Menin uudestaan varaamaan aikaa. Kerroin ongelmani ja sanoin, että minun on päästävä lääkärille, joka puhuu suomea ja ymmärtää minua.
Terveyskeskusvirkailija kysyi ihmeissään, eikö minulla ole tulkkia mukanani. Tarvitsen siis tulkin terveyskeskuksessa Suomessa, jotta voin asioida suomeksi. Voiko tämä todella olla mahdollista?
Irmeli Westerdahl
eläkeläinen, Tammisaari, Raasepori
Perinteiseen tapaan HS jätti tuon mielipiteen jollekin "alasivuille" ilman mitään muuta huomiota.
Jos sama juttu olisi tapahtunut ruotsin kielisen kohdalla, niin asia olisi huomioitu pääkirjoitustasolla (kuten on tehty aikaisemminkin vastaavissa tapauksissa).
Quote from: Tomi on 22.07.2013, 19:37:41
Quote
Vastaus oli, että Suomihan on kaksikielinen maa ja hän puhuu vain ruotsia.
Joku voisi nähdä tässä jotain ristiriitaisuutta.
Quote from: suvisnuiva on 22.07.2013, 17:20:57
40 000 täynnä.
Täyttyi jo maanantaina, mutta miksi en ole lukenut asiasta vielä median kautta? Mikseivät persut ja muut mainosta tai uutisoi, että 40 000 meni rikki?
Quote from: Cls on 24.07.2013, 02:49:39
Quote from: suvisnuiva on 22.07.2013, 17:20:57
40 000 täynnä.
Täyttyi jo maanantaina, mutta miksi en ole lukenut asiasta vielä median kautta? Mikseivät persut ja muut mainosta tai uutisoi, että 40 000 meni rikki?
Aloite on periaatteessa aikataulussa, kun se sai vetoapua tekijänoikeusaloitteen loppukirin ansiosta ja paperinimet ovat auttaneet paljon.
Nyt kuitenkin paperinimiä on 16 294. Se on niin paljon, että voi mitenkään olla varma, onko siellä samoja nimiä kuin netissä. Nämä samat nimethn hylätään jälkikäteen oikeusministeriön toimesta.
Olisiko mitenkään mahdottomuus, että esim. Halla-aho tekisi aiheesta Scripta-kirjoituksen ja sitten jokunen tunnettu PS:n kansanedustaja ja kunnanvaltuutettu tekisi blogeja uuteen Suomeen, jolla mainostettaisiin aloitetta kunnolla. Lehtiartikkelikin Hesariin olisi hyvä, tosin se taitaa vaatia rahaa. Sitten kotisivu, facebook ja twitter ym. mainostus.
Timo Soini on myös on ollut ihmeen hiljaa tästä aloitteesta, vaikka luulisi hänenkin olevan asian kannalla. Soinikin voisi tehdä tästä blogikirjoituksen.
Quote from: Tomi on 24.07.2013, 18:18:52
Olisiko mitenkään mahdottomuus, että esim. Halla-aho tekisi Scripta-kirjoituksen
Tämä. Voisiko joku Mestarin läheisempi kaveri laittaa hänelle ehdotusta asiasta?
Quote from: Vikasietotila on 24.07.2013, 18:48:32
Quote from: Tomi on 24.07.2013, 18:18:52
Olisiko mitenkään mahdottomuus, että esim. Halla-aho tekisi Scripta-kirjoituksen
Tämä. Voisiko joku Mestarin läheisempi kaveri laittaa hänelle ehdotusta asiasta?
Toki tämäkin auttaa, mutta Scriptan jutut eivät tapaa levitä valtamediaan, elleivät sisällä kohun aineksia.
Jos aloitteen kannattajien mediat (mm. Perussuomalainen-lehti) tekisivät asiasta verkkoon jutun, niin se leviäisi ehkä jo sillä valtamedioihin. Mitään mainoksista ei kannata maksaa, kun aikataulussa ollaan. Toinen vaihtoehto olisi, jos aloitteen tekijät julkaisisivat tiedotteen medialle.
Quote from: Oami on 24.07.2013, 00:53:30
Quote from: Tomi on 22.07.2013, 19:37:41
Quote
Vastaus oli, että Suomihan on kaksikielinen maa ja hän puhuu vain ruotsia.
Joku voisi nähdä tässä jotain ristiriitaisuutta.
Ei oikeastaan. Käsittäkseni Kanadan englannin kielisillä ei ole pakollista ranskan opiskelua tai Belgian kahdella kieliryhmällä toisen kielen yleistä pakkoa. Sveitsiläiset ovat kielitaitoisia, mutta lienee turvallista olettaa, ettei pääosa heistä ole opiskellut kaikkia maansa virallisia kieliä.
Itse asiassa, jos pitäisi miettiä maita, jossa enmistön pitää opiskella vähemmistön kieltä, kuvittelisin, että Suomen lisäksi esimerkkejä löytyisi lähinnä Englannin ja Ranskan vanhoista siirtomaista, joissa vanhan isännän kieli on jäänyt viralliseksi kieleksi, vaikka äidinkielenään sitä puhuvien osuus olisi pieni.
Sinänsä asiallinen huomautus, mutta yleensähän tuosta lohkaistaan nimenomaan toisinpäin.
Kanada, Belgia ja Sveitsi ovat selvästi jakautuneet eri kieliryhmiin. Kieliraja on yleensä hyvin selvä ja vaikka valtiot sinällään olisivat monikielisiä, vain harvat yksittäiset kunnat ovat.
Raasepori sen sijaan on kaksikielinen kunta. Suomi on kaupungin virallinen kieli ja kaupungin virallisella kielellä on kunnalliset palvelut saatava.
Quote from: Cls on 25.07.2013, 00:35:38
Quote from: Vikasietotila on 24.07.2013, 18:48:32
Quote from: Tomi on 24.07.2013, 18:18:52
Olisiko mitenkään mahdottomuus, että esim. Halla-aho tekisi Scripta-kirjoituksen
Tämä. Voisiko joku Mestarin läheisempi kaveri laittaa hänelle ehdotusta asiasta?
Toki tämäkin auttaa, mutta Scriptan jutut eivät tapaa levitä valtamediaan, elleivät sisällä kohun aineksia.
Jos aloitteen kannattajien mediat (mm. Perussuomalainen-lehti) tekisivät asiasta verkkoon jutun, niin se leviäisi ehkä jo sillä valtamedioihin. Mitään mainoksista ei kannata maksaa, kun aikataulussa ollaan. Toinen vaihtoehto olisi, jos aloitteen tekijät julkaisisivat tiedotteen medialle.
Aloite on toki aikataulussa, tällä nimienkeruutahdilla tulee n. 54 000 nimeä. Ongelma on kuitenkin se, että 16821 nykyisestä 42 000 on tullut paperilla. Eli n. 40%.
Paperinimissä on se riski, että joukossa on samoja ja ne hylätään oikeusministeriön toimesta jälkikäteen. Olisi harmillista jos homma kaatuisi tähän.
Toki jos paperilla allekirjoittajille on painotettu, että aloite ei saa olla allekirjoitettuna muualla, niin hyvä. Toki paperinimiä ei saa väheksyä, kiitokset niistä jokaiselle aktiiville. Ilman niitä, aloite tuskin menisi eduskuntaan.
Silti nimiä pitää kerätä viimeiseen asti, vaikka 50 000 tulisi täyteen aiemmin.
Ja mitä Scriptaan tulee, niin toki valtamedia harvoin julkaisee sieltä mitään, ellei nouse kohua, mutta Scriptaa voi mainostaa eli keskustelupalstoilla, Uudessa Suomessa ja muualla aiemmin mainitsemissani paikoissa.
Quote from: Tomi on 25.07.2013, 18:19:31
Ja mitä Scriptaan tulee, niin toki valtamedia harvoin julkaisee sieltä mitään, ellei nouse kohua, mutta Scriptaa voi mainostaa eli keskustelupalstoilla, Uudessa Suomessa ja muualla aiemmin mainitsemissani paikoissa.
Scripta on myös muutoinkin Suomen seuratuimpia blogeja, joten varmasti sitä kautta saisi runsaasti huomiota aloitteelle, mikäli vain Mestari on meille ja asiallemme suosiollinen.
Quote from: Nikolas Ojala on 04.05.2013, 00:41:26
Tämä linkin takana oleva PDF on A4-kokoinen lennäkki. Pankaapa jakoon: http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/static/ruotsi-vapaaehtoiseksi-asia-v0.pdf
Tämä taas toimii parhaiten 50 mm x 90 mm kokoisena lipareena. Tulosta kartongille, liimaa taustapuolelle kaksipuoleinen teippi ja pidä joitain kappaleita mukanasi:
(http://nukku.net/no/haitallinen_pakkoruotsi.gif)
Lisään vielä tähän, että jakakaa ja levittäkää näitä joka puolelle eri muodoissaan ja pyrkikää myös rekrytoimaan mukaan niitä, joita tämä asia eniten koskee.
Sebastian Tynkkynen (https://www.facebook.com/sebastian.tynkkynen/posts/499238823494328): Jalkaudumme tänään klo 18:00 Oulussa Qstockin ympäristöön keräämään allekirjoituksia Ruotsi vapaaehtoiseksi -tapahtumaan. Olisi mahtavaa, jos pääset mukaan! Kansalaisaloitehan ei ole kenenkään puolueen oma juttu, vaan kansalaisten. Jos haluat tulla mukaan muutamaksi tunniksi, laita viestiä minulle.
ja
Qstock (https://www.facebook.com/Qstock/posts/10151489307851541) 2013 on loppuunmyyty!
Myös porttikiintiö on loppunut, joten lipunmyynti on päättynyt. Qstock 2013 saavuttaa ennätysyleisön 30 000 juhlijaa kahden päivän aikana.
Eikös tuossa tule kiire pian tuossa nimien keruussa?
Quote from: Sanna78 on 26.07.2013, 16:52:56
Eikös tuossa tule kiire pian tuossa nimien keruussa?
http://kannatusilmoitukset.fi/131/ruotsin-kieli-valinnaiseksi-oppiaineeksi-kaikilla
42 121 / 50 000
4.9. asti aikaa.
Quote from: Junes Lokka on 26.07.2013, 15:27:49
Sebastian Tynkkynen (https://www.facebook.com/sebastian.tynkkynen/posts/499238823494328): Jalkaudumme tänään klo 18:00 Oulussa Qstockin ympäristöön keräämään allekirjoituksia Ruotsi vapaaehtoiseksi -tapahtumaan. Olisi mahtavaa, jos pääset mukaan! Kansalaisaloitehan ei ole kenenkään puolueen oma juttu, vaan kansalaisten. Jos haluat tulla mukaan muutamaksi tunniksi, laita viestiä minulle.
ja
Qstock (https://www.facebook.com/Qstock/posts/10151489307851541) 2013 on loppuunmyyty!
Myös porttikiintiö on loppunut, joten lipunmyynti on päättynyt. Qstock 2013 saavuttaa ennätysyleisön 30 000 juhlijaa kahden päivän aikana.
+ Viikonloppuna on myös Kotkan Meripäivät, siellä on taatusti aiheen kannattajia paljon liikkeellä.
Quote from: Junes Lokka on 26.07.2013, 17:15:02
Quote from: Sanna78 on 26.07.2013, 16:52:56
Eikös tuossa tule kiire pian tuossa nimien keruussa?
http://kannatusilmoitukset.fi/131/ruotsin-kieli-valinnaiseksi-oppiaineeksi-kaikilla
42 121 / 50 000
4.9. asti aikaa.
kaikkein kammottavinta on, ettei ehkä tule 50 000 täyteen. Jos niin kävisi, niin voi saatana sitä pilkkaa ja riekkumista mediassa.
Ryhdistäydyn.
Vein kyläkauppaan nipun pöydälle. Sain heti yhden nimen. Kauppias lupasi korjata täytetyt talteen.
Paikallislehteen ajattelin kirjoittaa aiheesta. Tehkää tekin niin. Mielipidekirjoituksia saa kirjoittaa.
Hyvin muotoiltu kirjoitus julkistetaan.
Tilastokeskuksen sivuiltakin löytyy kaikkea kivaa:
Mm:
QuoteTilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan vuonna 2012 äidinkieleltään vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa 22 122 henkilöllä, suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 3 497 henkilöllä ja ruotsia puhuvien määrä väheni 242 henkilöllä.
-i-
Quote from: RP on 25.07.2013, 06:06:18
Quote from: Oami on 24.07.2013, 00:53:30
Quote from: Tomi on 22.07.2013, 19:37:41
Quote
Vastaus oli, että Suomihan on kaksikielinen maa ja hän puhuu vain ruotsia.
Joku voisi nähdä tässä jotain ristiriitaisuutta.
Ei oikeastaan. Käsittäkseni Kanadan englannin kielisillä ei ole pakollista ranskan opiskelua tai Belgian kahdella kieliryhmällä toisen kielen yleistä pakkoa. Sveitsiläiset ovat kielitaitoisia, mutta lienee turvallista olettaa, ettei pääosa heistä ole opiskellut kaikkia maansa virallisia kieliä.
Itse asiassa, jos pitäisi miettiä maita, jossa enmistön pitää opiskella vähemmistön kieltä, kuvittelisin, että Suomen lisäksi esimerkkejä löytyisi lähinnä Englannin ja Ranskan vanhoista siirtomaista, joissa vanhan isännän kieli on jäänyt viralliseksi kieleksi, vaikka äidinkielenään sitä puhuvien osuus olisi pieni.
Asiasta kirjoittaneen Jussi Niinistön mukaan Suomi on ns. läntisen maailman ainoa maa missä kielienemmistön on PAKKO opiskella kielivähemmistön kieltä.
Siis esim. flaaminkielisten n 55% ei ole PAKKO lukea 45% wallonien ranskaa.
QuoteEikö lääkärin tulisi osata suomea?
Irmeli Westerdahl
Muutin pari kuukautta sitten Tammisaareen ulkomailla asumisen jälkeen. Kun menin terveyskeskukseen, siellä oli vain ruotsinkielinen lääkäri. Kerroin hänelle olevani suomenkielinen. Kysyin, osaako hän suomea. Vastaus oli, että Suomihan on kaksikielinen maa ja hän puhuu vain ruotsia. Se lääkärinvastaanotosta, mönkään meni.
Menin uudestaan varaamaan aikaa. Kerroin ongelmani ja sanoin, että minun on päästävä lääkärille, joka puhuu suomea ja ymmärtää minua.
Terveyskeskusvirkailija kysyi ihmeissään, eikö minulla ole tulkkia mukanani. Tarvitsen siis tulkin terveyskeskuksessa Suomessa, jotta voin asioida suomeksi. Voiko tämä todella olla mahdollista?
Irmeli Westerdahl
eläkeläinen, Tammisaari, Raasepori
[/quote]
Enoni muutti Ruotsiin 50-luvun lopulla. Viimeiset vuotensa hän työskenteli taksirenkinä Tukholman seudulla. Eräänä päivänä hän otti pokan Viikkarin terminaalista. Asiakas oli Paraisilta kotoisin. Tarinoinnin lähdettyä käyntiin, asiakas kertoi sukunsa asuneen Suomessa jo pari sataa vuotta ja samaan hengenvetoon kehui, että hän ei vieläkään puhu suomea. Enoni ei malttanut olla kuittaamatta. Sanoi tuntevansa erään suomenruotsalaisen, joka on asunut Amerikassa jo 30 vuotta, eikä vieläkään osaa englantia.
Quote from: RP on 25.07.2013, 06:06:18
Quote from: Oami on 24.07.2013, 00:53:30
Quote from: Tomi on 22.07.2013, 19:37:41
Quote
Vastaus oli, että Suomihan on kaksikielinen maa ja hän puhuu vain ruotsia.
Joku voisi nähdä tässä jotain ristiriitaisuutta.
Ei oikeastaan. Käsittäkseni Kanadan englannin kielisillä ei ole pakollista ranskan opiskelua tai Belgian kahdella kieliryhmällä toisen kielen yleistä pakkoa. Sveitsiläiset ovat kielitaitoisia, mutta lienee turvallista olettaa, ettei pääosa heistä ole opiskellut kaikkia maansa virallisia kieliä.
Itse asiassa, jos pitäisi miettiä maita, jossa enmistön pitää opiskella vähemmistön kieltä, kuvittelisin, että Suomen lisäksi esimerkkejä löytyisi lähinnä Englannin ja Ranskan vanhoista siirtomaista, joissa vanhan isännän kieli on jäänyt viralliseksi kieleksi, vaikka äidinkielenään sitä puhuvien osuus olisi pieni.
Kyllä Suomi on varsinaisia harvinaisuuksia yksikielisyyden tiimoilta. Varsinkin kun maassa on 95-97%:a suomen kielen osaajia ja puhujia. Eli siinä mielessä suomen kielen taidon luulisi olevan elinehto, mutta tuntuukin olevan päinvastoin eli suomen kieltä ei tarvitse osata jos ruotsin kielen hallitsee.
Huvittavinta oli myös kun Wallin eräässä YLE:n aamulähetyksessä totesi (olisiko vuosi tai pari siitä), miten hänen isänsä ei ollut saanut palvelua jollakin täysin ruotsin kielisellä alueella ruotsiksi lääkärissä käydessään. Olikohan Närpiö tms. Väite meni täysin läpi YLE:n aamutv:ssä.
Koko elämänsä asunut alueella ja yhtäkkiä tulee lääkärisiviitti yksikielisellä seudulla ja ei löydykkään ruotsin kieltä osaavaa lääkäriä. Uskoo ken tahtoo.
Quote from: Tomi on 26.06.2013, 07:20:44
Valitettavasti nykyinen nimienkeruutahti ei riitä 50 000 nimen saamiseen 4.9.2013 mennessä. Aloitetta pitäisi markkinoida enemmän. Esimerkiksi jokainen Perussuomalaisten kansanedustaja ja kunnanvaltuutettu voisi markkinoida aloitetta kotisivujen etusivullaan. Tällöin tavoin markkinoimalla 50 000 nimeä luultavasti ylittyisi. Myös Facebook-mainonta + muu mainonta on sallittua ja suotavaa.
30 095 nimeä 114 päivässä tuottaa 4.9.2013 mennessä 48 574 nimeä.
Aloitteen jääminen ilman tarvittavia nimiä olisi kyllä varsin heikko juttu. Se tarkoittaisi sitä että jatkossa tämä asia voitaisiin unohtaa lähestulkoon täysin.
50.000 on suhtkoht kova raja, mutta kyllä se pitäisi silti mennä läpi mikäli asian tiimoilla jatkossa säilyisi ns. uskottavuus.
miksi ei tätä kansalaisaloitetta mainosteta iltasanomien etusivulla tai ylen tv uutisissa samalla tavalla kuin sitä homoavioliitto aloitetta mainostettiin >:( ?
Quote from: nollatoleranssi on 26.07.2013, 19:52:57
Quote from: Tomi on 26.06.2013, 07:20:44
Valitettavasti nykyinen nimienkeruutahti ei riitä 50 000 nimen saamiseen 4.9.2013 mennessä. Aloitetta pitäisi markkinoida enemmän. Esimerkiksi jokainen Perussuomalaisten kansanedustaja ja kunnanvaltuutettu voisi markkinoida aloitetta kotisivujen etusivullaan. Tällöin tavoin markkinoimalla 50 000 nimeä luultavasti ylittyisi. Myös Facebook-mainonta + muu mainonta on sallittua ja suotavaa.
30 095 nimeä 114 päivässä tuottaa 4.9.2013 mennessä 48 574 nimeä.
Aloitteen jääminen ilman tarvittavia nimiä olisi kyllä varsin heikko juttu. Se tarkoittaisi sitä että jatkossa tämä asia voitaisiin unohtaa lähestulkoon täysin.
50.000 on suhtkoht kova raja, mutta kyllä se pitäisi silti mennä läpi mikäli asian tiimoilla jatkossa säilyisi ns. uskottavuus.
Tällä hetken keskiarvolla on tulossa n. 53 800 nimeä, jos paperinimissä ei ole samoja nimiä ja Internetissä ja paperilla kaikki ovat eri nimiä.
Mutta edelleenkään 50 000 nimeä ei todellakaan ole varmaa, nimienkeruutahti saisi olla nopeampi.
Kyllä tuota viimeisen viikon aikana tullaan jakamaan sosiaalisessa mediassa kuin tiloja Karjalassa.
Uskoisin että nimet saadaan kasaan, mutta mitä sen jälkeen? Tällä kansalaisaloitteella pyyhitään persettä.
Toivottavasti 50.000 nimeä tulee kasaan. Jos ei, pakkoruotsin kannattajat sanovat mediassa suomalaisten kannattavan ruotsinkielen pakollisuutta ja vaientavat asiasta keskustelun vetoamalla siihen että aloite yritettiin saada aikaiseksi, mutta kannatusta ei ollut. Ja jos ei 50.000 nimeä saada kasaan, saattavat olla oikeassa.
Kannatan pakkoruotsia, joka on tietysti hyödytön kielenä, mutta sitä tarvitaan, jotta RKP:llä olisi syy olla olemassa. RKP on ollut perinteisesti se liima jolla hallituksen rattaat ollaan saatu pyörimään parhaiten.
Quote from: Jani Rantala on 26.07.2013, 22:44:46
Uskoisin että nimet saadaan kasaan, mutta mitä sen jälkeen? Tällä kansalaisaloitteella pyyhitään persettä.
oleellista on, että saadaan esitys eduskuntaan. Ja ellei se mene läpi niin kansa näkee että esityksellä pyyhitään persettä. Näin kansa näkee vääryyttä paremmin.
Tämän aloitteen tueksi pitää saada vähintään ne 50000 kannattajaa, jotta eduskunnan on pakko käsitellä se edes jollain tasolla, ja silloin nähdään, mitkä eduskuntapuolueet tylysti painavat esityksen alas ja millä tekosyillä.
Quote from: Sanna78 on 26.07.2013, 23:07:03
Kannatan pakkoruotsia, joka on tietysti hyödytön kielenä, mutta sitä tarvitaan, jotta RKP:llä olisi syy olla olemassa. RKP on ollut perinteisesti se liima jolla hallituksen rattaat ollaan saatu pyörimään parhaiten.
Ja vertailukohta oli?
Quote from: Luotsi on 27.07.2013, 01:20:12
Quote from: Sanna78 on 26.07.2013, 23:07:03
Kannatan pakkoruotsia, joka on tietysti hyödytön kielenä, mutta sitä tarvitaan, jotta RKP:llä olisi syy olla olemassa. RKP on ollut perinteisesti se liima jolla hallituksen rattaat ollaan saatu pyörimään parhaiten.
Ja vertailukohta oli?
Kadun kaikkea sarkasmiani... liima ei saa rattaita pyörimään...
Quote from: Nikolas Ojala on 27.07.2013, 00:15:49
Tämän aloitteen tueksi pitää saada vähintään ne 50000 kannattajaa, jotta eduskunnan on pakko käsitellä se edes jollain tasolla, ja silloin nähdään, mitkä eduskuntapuolueet tylysti painavat esityksen alas ja millä tekosyillä.
Ja sitten nähdään uskoltavatko Kokoomuksen 21 pakkoruotsin vastustajaa äänestää aloitetta vastaan (jos äänestykseen mennään).
Sebastian Tynkkynen fb:ssä (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=499469196804624&set=a.379379192146959.91621.100002246451159&type=1): Uskomaton vastaanotto. Ihmisiä jopa juoksee meidän luokse, ja kysyy, riittääkö lomakkeita heillekin. Porukka haluaisi kertoa videolle, miksi haluavat kielivapauden. Nuoret kiittävät syvästi, että heidän asioitaan ajetaan eteenpäin ja tsemppaavat meitä jatkamaan. 90% allekirjoittaa aloitteen. — paikassa http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi (http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi).
Hain itsekin muutaman lomakkeen, kerään allekirjoituksia passiivisesti. Täällä on Qstock (http://www.qstock.org/) menossa.
sekinvarmaan auttaisi, jos kaikki hommalaiset ja keskustelua täällä seuraavat laittaisivat aloitteen facebook-sivuilleen. Minä laitoin vasta eilen, ja vastaanotto oli, lievästi sanottuna, positiivinen.
Quote from: Junes Lokka on 27.07.2013, 14:06:29
Sebastian Tynkkynen fb:ssä (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=499469196804624&set=a.379379192146959.91621.100002246451159&type=1): Uskomaton vastaanotto. Ihmisiä jopa juoksee meidän luokse, ja kysyy, riittääkö lomakkeita heillekin. Porukka haluaisi kertoa videolle, miksi haluavat kielivapauden. Nuoret kiittävät syvästi, että heidän asioitaan ajetaan eteenpäin ja tsemppaavat meitä jatkamaan. 90% allekirjoittaa aloitteen. — paikassa http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi (http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi).
Hain itsekin muutaman lomakkeen, kerään allekirjoituksia passiivisesti. Täällä on Qstock (http://www.qstock.org/) menossa.
tuollaista se oli silloinkin, kun minä olin keräämässä nimiä.
jos koko keräys olisi organisoitu paremmin, niin voisin väittää, että nimet olisi jo koossa.
pääasiassa tämän keräyksen huonoon organisointiin kypsyneenä laadinkin ehdotuksen Homman sisäpiiristä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,85857.msg1384722.html#msg1384722
Kun se 50000 tulee täyteen niin ainoa uutisointi mikä tulee, on yleltä ja mallia:
kansalaisaloite osoitti: = x suomalaista kannattaa pakkoruotsia"
( x= Suomen väkiluku - allekirjoittaneiden määrä)
Kannattaa kuitenkin huomioida se, että vaikka saatais miljoona allekirjoitusta, niin hirveän nopealla aikataululla tuota vapaaehtoisuutta ei voida tehdä. Kaksikielisyys on kirjattu perustuslakiin, joten se vaatisi perustuslakimuutoksen. Aikaisintaan seuraava eduskunta voisi muuttaa perustuslakia, koska nykyisestä eduskunnasta ei takuuvarmasti tulla saamaan 5/6 enemmistöä. jotta perustuslakimuutos saataisiin kiireelliseksi.
Ei vaadi perustuslakimuutosta. Näillä asioilla ei ole tekemistä toistensa kanssa.
Quote from: Roope on 27.07.2013, 17:49:50
Ei vaadi perustuslakimuutosta. Näillä asioilla ei ole tekemistä toistensa kanssa.
Kyllä se vaatii. Mikäli meillä on kaksi virallista kieltä, niin on aika selvää, että niitä kieliä sitten myös oppilaille opetetaan.
Quote from: Morsum on 27.07.2013, 18:15:53
Quote from: Roope on 27.07.2013, 17:49:50
Ei vaadi perustuslakimuutosta. Näillä asioilla ei ole tekemistä toistensa kanssa.
Kyllä se vaatii. Mikäli meillä on kaksi virallista kieltä, niin on aika selvää, että niitä kieliä sitten myös oppilaille opetetaan.
Pakkoruotsi keksittiin vasta 1970-luvun vaihteessa. Virallinen kaksikielisyys maassa vallitsi sitä ennenkin.
Ach. No ehkä se sitten ei vaadi. Parempi niin. Ehkä saadaan ruotsi vapaaehtoiseksi sitten nopeammassa aikataulussa.
Ettekö juntit tajua, että kaikki tämä kansalaiseloite buumi on vain sitä, että sillä pyritään vahvistamaan säädetyt lait ym. Vain ääripäät vaativat kansanäänestystä ja nekin torpedoidaan. Täysin kansan kusettamisen symbooli on tämä "Kansalais-aloite"
Haloo... kusipäät. Miksi kansanedustaja painaisi esim. kyllä nappia jos puolue on kuitenkin se, joka sanelee? Herätkää idiootit!
Quote from: Markkanen on 27.07.2013, 18:51:09
Haloo... kusipäät. Miksi kansanedustaja painaisi esim. kyllä nappia jos puolue on kuitenkin se, joka sanelee? Herätkää idiootit!
Juuri tähän nämä kansalaisaloitteet parhaiten soveltuvat: osoittamaan tavallisille suomalaisille, kuinka vähän demokratiaa on tässä niin sanotussa edustuksellisessa demokratiassa. Jos suomalaiset sen ansiosta havahtuvat vaatimaan parempaa, se on ehdottomasti hyvä asia.
Turha odottaa, että tämä kansalaisaloite päätyy eduskunnan salin äänestettäväksi. Aloite jää hautumaan valiokuntaan, joka saattaa hylätä aloitteen, mutta todennäköisesti aloitetta haudutetaan niin kauan, että vaalikausi päättyy.
Markkanen siistii suunsa tai lentää ulos.
Quote from: John on 27.07.2013, 19:48:46
Turha odottaa, että tämä kansalaisaloite päätyy eduskunnan salin äänestettäväksi. Aloite jää hautumaan valiokuntaan, joka saattaa hylätä aloitteen, mutta todennäköisesti aloitetta haudutetaan niin kauan, että vaalikausi päättyy.
Vaikka jäisikin, niin aiheesta käydään ainakin keskustelu, josta saadaan selville puhujien kannat puolesta ja vastaan + perustelut + saadaan ainakin osa kannattajista kaikkien tietoon. Ainakin turkistarhausaloite meni äänestykseen, tekijänoikeuslakialoitteessa en ole varma, onko menossa äänestykseen.
Siksi 50 000 nimen saaminen on tärkeää. Lisäksi ei pidä antaa medialle sitä pilkanaihetta, että tämä ei saa 50 000 nimeä.
Kannatan kahden kielen pakkoa. Englanti 1, koska se on todella tärkeä kieli.
Toinen kieli 7-luokalta ja se koulun tarjonnan mukaan: Saksa, Ranska, Ruotsi, Venäjä, tarvittaessa Espanja, Italia, Portugali, Kiina tmv, jos koulussa tarjotaan sellaista.
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 43 740 kappaletta, joista tässä palvelussa 25 532.
Aikataulussa on, mutta lisää nimiä kaivataan, mieluiten vähintään 5 000 yli 50 000 nimen, siltä varalta, että paperinimissä on jokunen sama kuin netissä. Tosin tämä kysytään molemmissa kohdissa allekirjoitettaessa. joten allekirjoittajan pitäisi huomata asia ja siksi ei pidä allekirjoittaa kuin yhden kerran. Miksei enemmänkin, jotta saadaan lisää painoarvoa.
Quote from: Tomi on 29.07.2013, 16:25:26
siltä varalta, että paperinimissä on jokunen sama kuin netissä.
Eiköhän tuollaiset tapaukset ole aika marginaalisia. En huolestuisi tuosta yhtään.
Ongelmia sen sijaan voi tulla esim. huonosti/epäselvästi täytettyjen lomakkeiden tai pahasti taittuneen paperin kanssa. Ymmärtääkseni nuo tarkistetaan kuitenkin koneellisesti.
Pidän selvänä, että tämä aloite saa tarvittavat allekirjoitukset kasaan.
Quote from: Morsum on 27.07.2013, 18:21:12
Ach. No ehkä se sitten ei vaadi. Parempi niin. Ehkä saadaan ruotsi vapaaehtoiseksi sitten nopeammassa aikataulussa.
Hiukka suhteellisuuden tajua: Suomi liitettiin EUhun eduskunnan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, tosin neuvoa-antavan kansanäänestyksen jälkeen. Pakkoruotsin poistoko olisi tärkeämpi eli raskaamman menettelyn takana?
Quote from: Markkanen on 27.07.2013, 18:41:01
Ettekö juntit tajua, että kaikki tämä kansalaiseloite buumi on vain sitä, että sillä pyritään vahvistamaan säädetyt lait ym. Vain ääripäät vaativat kansanäänestystä ja nekin torpedoidaan. Täysin kansan kusettamisen symbooli on tämä "Kansalais-aloite"
Sinänsä se on osittain tottakin että ovat nämä kansalaisaloitteet "kansan kusettamista".
Mutta ne nostavat kyseiset asiat myös mediassa puheenaiheiksi ja myöhemmin voidaan viitata kansalaisaloitteen kannattajien määrään, jos ollaan jostakin asiasta tiettyä mieltä.
Huomasin kyllä myös yhden toisenkin ongelman eli kansalaisaloitteisiin ei oteta kantaa, jos niitä ei jostakin "tyrkytetä".
Tuo tilanne tuli itselleni vastaan mm. tekijänoikeuksien järkeistämiseen olevassa kansalaisaloitteessa, että vaikka asiasta oli paljon juttua ja aihetta käsiteltiinkin monissa paikoissa niin itse kansalaisaloite meni täysin ohi silmien.
Sempä takia en oikeastaan ihmettele, että 50.000 nimen saaminen on niin vaikeaa, vaikka kannatusta löytyisikin.
adressit.com -tyyppinen palvelu on vienyt varmaan uskottavuutta kansalaisaloite.fi -palvelulta.
Muutamalle ihmiselle kun olen selvittänyt tuota kansalaisaloitetta, niin ovat kertoneet joskus jonkun adressin allekirjoittaneensa, ja että sinnehän voi rekisteröityä ihan akuankkana.
Sekin vielä.
-i-
Tuskinpa eduskunta tälle asialle mitään käytännössä tekee, mutta onhan se toisaalta nautinnollista katsoa eräidenkin puolueiden (jotka nyt kovasti ovat väittäneet pakkoruotsia vastustavansa) kiemurtelua joko siinä vaiheessa, kun valiokunnat eivät tee niille kuuluvaa työtä, tai jos tekevät niin siinä vaiheessa, kun pitäisi oikeasti äänestää.
Quote from: Emperor on 29.07.2013, 17:54:15
Quote from: Tomi on 29.07.2013, 16:25:26
siltä varalta, että paperinimissä on jokunen sama kuin netissä.
Eiköhän tuollaiset tapaukset ole aika marginaalisia. En huolestuisi tuosta yhtään.
Ei ollenkaan, varsinkin kun näitä pakkoruotsiakin vastustavia aloitteita liikkuu netissä ja paperilla monia.
Quote from: Oami on 30.07.2013, 13:12:43
Tuskinpa eduskunta tälle asialle mitään käytännössä tekee, mutta onhan se toisaalta nautinnollista katsoa eräidenkin puolueiden (jotka nyt kovasti ovat väittäneet pakkoruotsia vastustavansa) kiemurtelua joko siinä vaiheessa, kun valiokunnat eivät tee niille kuuluvaa työtä, tai jos tekevät niin siinä vaiheessa, kun pitäisi oikeasti äänestää.
Uskompa että asiaan ei oteta kantaa, koska "hallitusehdoissa on sovittu että....pakkoruotsiin ei puututa".
Mutta kyse onkin pitkäjänteisemmästä työstä. Nykyinen kielimalli rappeuttaa suomalaisten osaamista. Eikä kyse ole oikeasti kuin pienistä muutoksista.
Toisaalta jos joku puolue asiaan haluaa paneutua, niin ensisijainen kohde olisi opetusministerin tontti. Tällä hetkellä se on miehitetty RKP-taustaisilla edustajilla.
Mielenkiintoista on että miten vähän tästä rasismin muodosta Suomessa puhutaan.
http://lkarppi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145780-erikieliset-valitunnille-saamaan-kielikylpya
"
Mark Andersson
30.7.2013 11:00
Ehkä järjettömin tapa, millä jotkut ruotsinkieliset tahot "puolustavat" reviiriään on nähtävissä eräissä kouluissa, joissa on sekä ruotsin- että suomenkieliset osastot. Joissakin nimenomaan ruotsinkielisiä lapsia kielletään olemasta tekemisissä suomenkielisten kanssa ja tiedän jopa joitain lapsia rangaistun, kun välitunnilla on puhunut suomea jonkun kanssa.
Lisäksi näissä kouluissa, joita toivon olevan mahdollisimman vähän, välitunnit järjestetään eri aikaan, jotta erikieliset lapset eivät joutuisi kosketuksiin. Tiedän, että moni ruotsinkielisten vanhemmista vastustaa näitä käytäntöjä, mutta eivät saa järkipuhetta perille. Suomenkieliset vanhemmat pitävät tätä järjestään mielipuolisena, sillä lapset ovat kuitenkin tekemisissä keskenään koulun ulkopuolella, johon koulun valta ei ylety.
Näin menettelemällä ruotsinkieliset menettävät viimeisenkin tukensa suomenkielisiltä, joten voi hyvin sanoa että nämä koulut ovat tuhoamassa omaa asiaansa hyvinkin aktiivisesti.
Joka tapauksessa typeryyden huippu."
Tuo ei ole ensimmäinen kerta kun julkisuuteen tulee tuollaisia puheita. Aikaisemmin yksi tapaus pääsi lööppeihinkin, mutta näistä asioista tunnutaan muuten uutisoivan varsin "niukalti".
Tietyt "RKP:n tahot" tuntuvat vielä puolustavan tuota rasistista ajattelua ja toimenpiteitä.
Kokeilkaas samaa tehdä "suomen kieliset" esim. maahanmuuttajia kohtaan tai sitten ruotsin kielisiä kohtaan. Olisi jo HS kärppänä paikalla julkaisemassa rasismiuutisiaan....
Quote from: Oami on 30.07.2013, 13:12:43
Tuskinpa eduskunta tälle asialle mitään käytännössä tekee, mutta onhan se toisaalta nautinnollista katsoa eräidenkin puolueiden (jotka nyt kovasti ovat väittäneet pakkoruotsia vastustavansa) kiemurtelua joko siinä vaiheessa, kun valiokunnat eivät tee niille kuuluvaa työtä, tai jos tekevät niin siinä vaiheessa, kun pitäisi oikeasti äänestää.
Tuskin tämä eduskunta, kun seurauksena olisi väistättä hallituskriisi. Mutta kyllähän kansalaisaloite auttaa pitämään aihetta pinnalla mm seuraavia ek-vaaleja silmälläpitäen. Ja sen jälkeenhän on taas aivan uusi eduskunta...
Quote from: Luotsi on 30.07.2013, 17:28:05
Tuskin tämä eduskunta, kun seurauksena olisi väistättä hallituskriisi. Mutta kyllähän kansalaisaloite auttaa pitämään aihetta pinnalla mm seuraavia ek-vaaleja silmälläpitäen. Ja sen jälkeenhän on taas aivan uusi eduskunta...
Veikkaan, että aloite pikakäsitellään unohduksiin heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Tai riippuu tietenkin silloin uudesta eduskunnasta, ja juuri siihenhän suomalaisilla äänestäjillä on jotain sanottavaa. Olisihan se hienoa, jos kysymys pakkoruotsista kukkisi kaikkialla täydessä loistossaan juuri ennen eduskuntavaaleja.
Tämä voi olla monille jo vanhaa uutista, mutta silmäilin hiukan nykyisen hallituksen kansalliskielistrategiaa (http://vnk.fi/julkaisukansio/2012/j04-kansalliskielistrategia-nationalsspraksstrategi-j07-strategy/PDF/J0412_Kansalliskielistrategia_net.pdf).
Kun kyseessä on Kataisen vastuunkantajien hallitus, kiinnitin erityistä huomiota sanan "vastuu" käyttöön.
Tiivistelmässä sivulla 5:
Quote
Kansalliskielistrategian taustalla on tietoisuus siitä, että suomen ja ruotsin kieltä koskeva nykytilanne ei ole tyydyttävä pitkällä aikavälillä.
Siis hallitus ei ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Useimmat suomalaisista eivät myöskään ole tyytyväisiä, mutta tyytymättömyyden aiheuttaja on eri kuin hallituksella.
Sivulla 9:
Quote
Suomalaiset ovat kautta aikojen käyttäneet kansalliskieliään, suomea ja ruotsia. Kaksikielisenä maana Suomi kantaa vastuunsa siitä, että molemmat kielet pysyvät elinvoimaisina ja niitä käytetään maassamme tulevaisuudessakin. Molempia kansalliskieliä käyttävät yksilöt puolestaan vahvistavat maan kaksikielisyyttä ja toimivat siten myös sillanrakentajina kieliryhmien välillä.
1. Käytetty perustelu "Kautta aikojen" viittaa Suomen tai suomalaisten historiaan. Seuraako tästä mitään? Onko kyseessä pelkkä mielikuvakikka?
2. Suomalaiset heimot Kölivuorten ja Uralvuorten välisessä tilassa puhuivat suomalaisia murteita ainakin Kaarle Suuren päiviin asti. Ruotsinkieliset olivat Etelä-Ruotsin suunnalta saapuneita tulokkaita. Miten on: velvoittavatko perinteet?
3. Vastuunkantajien hallitus näköjään keksii lisää vastuita suomalaisten kannettavaksi.
Sivulla 11:
Quote
Molempien kansalliskielten osaamisen taso, etenkin kirjoitetun kielen taito, niin äidinkielenä kuin toisena kansalliskielinä on ollut jo vuosia laskussa. Ruotsia opitaan huomattavasti vähemmän kuin suomea. Edellä mainitut ilmiöt johtavat kansalliskielten käyttömahdollisuuksien kapenemiseen eri yhteiskuntalohkoilla, ja käytännön vastuu varsinkin ruotsin kielen ylläpitämisestä on vain muutaman harvan ruotsia osaavan harteilla.
1. Suomen kielen osaamista heikensi Olli-Pekka Heinosen politiikka opetusministerinä 90-luvun puolivälissä. Äidinkielen opetusta vähennettiin. Suomenkieliselle enemmistölle tämä tarkoittaa suomen kielen osaamisen tason heikentymistä seuranneina vuosikymmeninä.
2. Ruotsin kielen osaamista heikentää erityisesti ruotsinkielisten lukumääräinen väheneminen. Se on luonnollista kehitystä.
Sivulla 12:
Quote
Suomella on vastuu siitä, että suomen ja ruotsin kieli voivat hyvin, elävät ja kehittyvät myös tulevaisuudessa.
Eikö olisi kohtuullista, että suomalaiset huolehtisivat suomen kielestä ja ruotsalaiset ruotsin kielestä? Tässä tulee nyt liikaa vastuuta Suomelle.
Edelleen sivulla 12:
Quote
Vastuu koskee kahta kansalliskieltämme eri tavoin. Suomen kieltä ei käytetä virallisena kielenä missään muussa maassa. Millään muulla valtiolla ei näin ollen ole vastuuta kehittää ja ylläpitää suomen kieltä samassa laajuudessa kuin Suomella, ja vastuu on siksi yksinomaan Suomen. Ruotsin kieltä puhutaan virallisena kielenä myös Ruotsissa, mutta Suomessa kieli on tosiasiallisessa vähemmistöasemassa. Vähemmän käytetyistä kielistä huolehtiminen edellyttää aina enemmän huomiota kuin enemmistön kielestä huolehtiminen.
Ensin selitetään, miksi nimenomaan ja vain Suomen vastuulla on pitää huolta suomen kielestä. Varsin uskottavaa siihen asti, mutta heti sen jälkeen annetaan ymmärtää, että Suomella on vastuu myös ruotsin kielen säilymisestä. Ei enää kovin uskottavaa.
Sivuilla 12 ja 13:
Quote
Suomen virallinen kaksikielisyys nojautuu parlamentaarisen enemmistön tahtoon. Näin ollen enemmistöllä on vastuu myös vähemmän käytetystä kielestä. Vastuuta Suomen kaksikielisyyden tai vähemmän käytetyn kansalliskielen, ruotsin, ylläpitämisestä ei voi jättää vain yhdelle kieliryhmälle, käytännössä Suomen ruotsinkielisille.
Heidelbergin yliopiston professori Dolf Sternberger osoittikin jo vuonna 1970, että parlamentaarisen enemmistön tahto ei seuraa kansan enemmistön tahtoa, eli yksinkertaisemmin sanottuna edustuksellinen demokratia ei ole oikeasti demokratiaa muuten kuin nimellisesti ja nimen lisäksi käytännössä vain satunnaisesti. Onko kansan enemmistöllä vastuu sen vuoksi, että eduskunnan enemmistö suuressa epäviisaudessaan on päättänyt jotain? Käytännössä tiedetään, että vastuu kaikesta politiikan typeryydestä lankeaa aina kansan ja varsinkin veronmaksajien niskaan. Toista Suomen ns. kansalliskieltä ylläpitää erinomaisen hyvin Ruotsin kansa lahden toisella puolella. Suomen kansalla on tämän lukumäärältään puolet pienemmän kansalliskielen (suomen kielen) kanssa riittävästi huolehtimista. Tarpeeksi kielipoliittisia vastuita tälle kansalle.
Sivulla 13:
Quote
Vastuu kielistämme kuuluu ennen kaikkea Suomen valtiolle ja jakautuu sen eri toimijoille. Suomen kaksikielisyys edellyttää valtiolta tietynlaisia ratkaisuja ja instituutioita, esimerkiksi viranomaisia ja tuomioistuimia, joiden avulla niin suomen- kuin ruotsinkielisten kielelliset oikeudet voivat toteutua riippumatta siitä, osaavatko he toista kansalliskieltä.
Toisen kansalliskielen osaamattomuuteen viittaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että suomenkielisten suomalaisten pitäisi taipua suomea osaamattoman ruotsinkielisen vähemmistön ruotsia taitaviksi palvelijoiksi kaikkialla maassa. Vai miten muuten tämä pitäisi tulkita?
Kiitos Nikolas hyvästä postauksesta. Jotenkin tulee mieleen, että nykyhallitus koostuu muutamasta röyhkeän häikäilemättömästä jälki-imperialistista sekä laumasta ylityhmiä hyödyllisiä idiootteja. Orjalla on orjan mieli.
Quote from: Nikolas Ojala on 31.07.2013, 04:16:35
Sivulla 9: Quote
Suomalaiset ovat kautta aikojen käyttäneet kansalliskieliään, suomea ja ruotsia. Kaksikielisenä maana Suomi kantaa vastuunsa siitä, että molemmat kielet pysyvät elinvoimaisina ja niitä käytetään maassamme tulevaisuudessakin. Molempia kansalliskieliä käyttävät yksilöt puolestaan vahvistavat maan kaksikielisyyttä ja toimivat siten myös sillanrakentajina kieliryhmien välillä.
1. Käytetty perustelu "Kautta aikojen" viittaa Suomen tai suomalaisten historiaan. Seuraako tästä mitään? Onko kyseessä pelkkä mielikuvakikka?
2. Suomalaiset heimot Kölivuorten ja Uralvuorten välisessä tilassa puhuivat suomalaisia murteita ainakin Kaarle Suuren päiviin asti. Ruotsinkieliset olivat Etelä-Ruotsin suunnalta saapuneita tulokkaita. Miten on: velvoittavatko perinteet?
1. Seuraa se, että maamme vanhat alueelliset kieliryhmät ovat aivan eri asemassa kuin nykyaikana Suomeen yksitellen saapuneet ja sikin sokin asettuneet vieraskieliset. Saamelaiset ja ruotsinkieliset eivät valinneet jäädä asumaan suomalaisten hallitsemaan maahan - valtion rajat ovat historiallisten sattumusten summa.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys
2. Saamea on puhuttu Skandinaviassa alle 2000 vuotta ja suomea noin 1000 vuotta (pisimpään Perämeren rannoilla). Oletukset Skandinavian muinaisesta suomalaisasutuksesta ovat silkkaa fantasiaa vailla mitään tieteellistä pohjaa. Germaanista kieltä on puhuttu Keski-Ruotsissa saakka jo vuosituhansia.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf
Quote from: Nikolas Ojala
Sivulla 12: Quote
Suomella on vastuu siitä, että suomen ja ruotsin kieli voivat hyvin, elävät ja kehittyvät myös tulevaisuudessa.
Eikö olisi kohtuullista, että suomalaiset huolehtisivat suomen kielestä ja ruotsalaiset ruotsin kielestä? Tässä tulee nyt liikaa vastuuta Suomelle.
Suomella on vastuu Suomen alueen vanhoista alueellisista kieliryhmistä: saamesta, suomesta ja suomenruotsista. Millä perusteella Ruotsilla olisi vastuu suomenruotsista?
Quote from: Nikolas Ojala
Sivulla 13:
Quote
Vastuu kielistämme kuuluu ennen kaikkea Suomen valtiolle ja jakautuu sen eri toimijoille. Suomen kaksikielisyys edellyttää valtiolta tietynlaisia ratkaisuja ja instituutioita, esimerkiksi viranomaisia ja tuomioistuimia, joiden avulla niin suomen- kuin ruotsinkielisten kielelliset oikeudet voivat toteutua riippumatta siitä, osaavatko he toista kansalliskieltä.
Toisen kansalliskielen osaamattomuuteen viittaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että suomenkielisten suomalaisten pitäisi taipua suomea osaamattoman ruotsinkielisen vähemmistön ruotsia taitaviksi palvelijoiksi kaikkialla maassa. Vai miten muuten tämä pitäisi tulkita?
Minusta tuon voi tulkita niinkin, että valtionlaajuisesta pakkokaksikielisyydestä voitaisiin jopa luopua, kunhan valtion kaksikielisyys toteutuu, eli kunhan suomen- ja ruotsinkielisten äidinkielinen pärjääminen turvataan jollain tavalla.
Quote from: Nikolas Ojala on 31.07.2013, 04:16:35
Toisen kansalliskielen osaamattomuuteen viittaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että suomenkielisten suomalaisten pitäisi taipua suomea osaamattoman ruotsinkielisen vähemmistön ruotsia taitaviksi palvelijoiksi kaikkialla maassa. Vai miten muuten tämä pitäisi tulkita?
Kun puhutaan palvelujen järjestämisestä myös RKP:n ja erityisesti RKP:n linja on, että näitä palveluita kelpaavat tuottamaan vain ruotsia äidinkielenään puhuvat.
http://www.soininvaara.fi/2010/09/08/tekivatko-ruotsinkieliset-oman-maalin/
Suomessa asuu ruotsinkielisiä suunnilleen saman verran kuin Islannissa asuu islanninkielisiä. Islannin islanninkieliset tarjoavat tarvitsemansa palvelut islanniksi itse itselleen. Miksi Suomen ruotsinkieliset eivät tekisi samoin?
Se on huomenna sitten 160-vuotis juhlapäivä Kielireskriptille. Ai mille?
Kielireskripti eli Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa semmoisissa kohdissa, jotka wälittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista wäestöä (AsK 26/1863) oli keisari Aleksanteri II:n antama säädös, joka kohensi suomen kielen asemaa Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Tämän lisäksi asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Kielireskripti säädettiin J. V. Snellmanin ehdotuksesta ja esittelystä 1. elokuuta 1863.
-wiki
Eli selkokielellä: tuolla asetuksella tehtiin suomestakin "virallinen kieli" tässä maassa. Sitä ennen kaikki piti tusata ruotsiksi, eikä millään mongoolikielellä.
Olisi jo pikku hiljaa aika tehdä suomesta ainoa "virallinen kieli" ja laittaa ruotsi siihen asemaan mikä sille kuuluu, eli vähemmistökieleksi.
Quote from: Jaska on 31.07.2013, 13:07:06
Oletukset Skandinavian muinaisesta suomalaisasutuksesta ovat silkkaa fantasiaa vailla mitään tieteellistä pohjaa.
Meinaa juttu liukua varsinaisen aiheen ohi, joten kommentoin vain näin: http://historymedren.about.com/library/atlas/blatmapeur814.htm
Henkilökohtainen toiveeni ja tavoitteeni on, että Suomen ruotsinkielisille mitataan tulevaisuudessa täsmälleen samalla kauhalla ja yhtä kauan kuin he ovat itse mitanneet. Ja joka rintamalla. Tähän varmaan RKPkin yhtyy tyytyväisenä.
Quote from: Jaska on 31.07.2013, 13:07:06
Oletukset Skandinavian muinaisesta suomalaisasutuksesta ovat silkkaa fantasiaa vailla mitään tieteellistä pohjaa.
Se ei ollut edes muinaisaikaa, että Tornionjoen länsipuolellakin puhuttiin suomea.
Minulla on tähän toisenlainen näkökulma.
Minä ja puolisoni olemme käyneet pitkät koulut, ja tykkäämme jossain määrin kielistä ja kulttuureista. Minä ainakin sillä tavalla että maassa maan tavalla ja vierailut ja kulttuurivaihto- mielessä. Käymme ulkomailla ja olemme molemmat asuneet ja työskennelleet ulkomailla. Puhumme molemmat kohtuullisesti viittä kieltä, selviämis- ja jossain määrin jopa keskustelutasolla. Lisäksi arvostamme paikallisia kulttuureja, myös suomenruotsalaisuutta. Mökkimme on yksikielisellä ruotisinkieliselä alueella. Ja arvostamme sikäläisiä.
SILTI me emme käytä paljoa ruotsinkieltä. Asiakaspalvelu sujuu yli 80% tapauksista hyvin suomeksi, huomattavassa määrin jopa asiakaspalvelijoiden aloitteesta. Joissain asioissa taas meidän kielemme ei riitä esim rakennustekniikan osalta. Ja joskus iskee kaikesta huolimatta se suomalainen ujous.
Eli pahimpia svekofiilejä tai tietoisesti ruotsinkielisillä alueilla asuvia lukuunottamatta me olisimme kai sopivimmasta päästä suomenkielisiä pakkoruotsinkäyttäjiä. JA SILTI EMME KÄYTÄ SITÄ PALJOA. Minusta tämä osoittaa sen että pakkoruotsi on resurssien tuhlausta ja mieletön märää opetusta hukattuna.
Itse luultavasti olisin luultavasti lukenut ruotsia, mutta en toivo sitä pakolliseksi. Tykkään kielestä joskin kyvyiltäni olin vain lukiokasin tasoa. Seuraan joskus ruotsinkielistä televisiota ja radiolähetyksiä (joita on Suomessa suhteessa liian paljon) ja luenkin joskus huvikseni ruotsinkielistä materiaalia.
Silti pakkoruotsi RKP:n toivomassa merkityksessä (yhteishyödyllisenä kielitaitona) on hukkaa. Minusta pakkoruotsi on vain kulttuuri-imperialismia vanhalta järjestelmältä joka jostain syystä on säilynyt vielä siinä suhteessa määräävässä asemassa.
Quote from: Nikolas Ojala on 31.07.2013, 04:16:35
Sivulla 9: Quote
Suomalaiset ovat kautta aikojen käyttäneet kansalliskieliään, suomea ja ruotsia. Kaksikielisenä maana Suomi kantaa vastuunsa siitä, että molemmat kielet pysyvät elinvoimaisina ja niitä käytetään maassamme tulevaisuudessakin. Molempia kansalliskieliä käyttävät yksilöt puolestaan vahvistavat maan kaksikielisyyttä ja toimivat siten myös sillanrakentajina kieliryhmien välillä.
Tuossa on virhe. Pitäisi olla kielipuolisuutta eikä kaksikielisyyttä. Kieliryhmien välinen sillanrakennus on ollut pitkään Stefan Wallinin, Carl Haglundin ja Astrid Thorsin vastuulla. Näiden molempia kansalliskieliä käyttävien sillanrakennus on näyttänyt pitkään samalta, kuin Mostarin sillan kohtalo Bosnian sodassa.
-i-
Jälleen kerran mm. HS täysin hiljaa tästä asiasta. Mitenköhän olisi käynyt jos tilanne olisi ollut toisinpäin? Kyseinen uutinen keikkuisi Hesarin ykkösuutisena....
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61094-muusikko-kypsyi-suomenruotsalaisten-kielirasismiin-raju-tylytys-lehdessa
"Mikko Sipola sai tarpeekseen synnyinkaupunkinsa Tammisaaren kielirasismista.
KOTIMAA
Tv-kilpailu Voice of Finlandin voittanut muusikko Mikko Sipola on ilmoittanut jättävänsä toistaiseksi keikkailematta Tammisaaressa. Syynä on kaksikielisessä kaupungissa esiintyvä kielirasismi eli suomen kielen ja suomenkielisten syrjintä.
Äskettäin suomenkielisen levyn julkaisemisesta ilmoittanut Sipola ärähtää kielirasismista Västra Nyland -lehteen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa. Sipola on itse kaksikielinen ja syntynyt Tammisaaressa.
–Niskaani on lentänyt melkoisesti paskaa sen jälkeen, kun päätin tehdä suomenkielisen levyn. Jotkut ovat tulleet päin naamaa kysymään, mitä ihmettä minä oikein teen, Sipola kirjoittaa.
Sipolan kannanoton syy on keikka, jonka hän soitti tammisaarelaisessa ravintolassa sunnuntaina. Hänellä oli mukanaan keikalla kaksi muuta muusikkoa, jotka eivät puhuneet ruotsia. Niinpä Sipola päätti puhua välipuheissaan osittain suomea, jotta kanssamuusikot ymmärtäisivät.
Osa yleisöstä alkoi huudella, miksi Sipola puhuu suomea."
Sipola on ainoastaan väärässä siinä että olisi huonoa bisnestä tehdä levy ruotsiksi. Luulisin apurahoja tulevan paljon helpommin silloin.
---
Kyse voi olla vain "jäävuorenhuipusta", mutta valtamedian ollessa hiljaa niin eipä näitä juttuja tule paljon esiin.
Ruotsinkieli ei ole ollut suomalaisten kieli "kautta-aikain", tuo on ilmiselvä historiallinen valhe.
Suomalaiset ovat suomenkielisiä, murteineen. Ruotsi on kaukaa tulleiden väkivaltaisten viikinkivalloittajien kieli, eikä kuulu Suomeen. Yhtä loukkaavaa olisi kutsua venäjänkieltä "kautta-aikain" suomalaisuuteen kuuluvaksi. Jos joku julkisesti sanoisi näin, hän saisi suoraan turpaansa. Venäläiset kuitenkin ovat kunnioittaneet kansaamme monella tapaa, erilaisista sotatilanteista huolimatta, mitä ruotsalaiset valloittajat eivät ole koskaan tehneet. Mutta kun heistä suoraan sanotaan, keitä ja mitä he ovat, he aloittavat porun "rasismista" heitä kohtaan.
Rasismista?? Ruotsalaiset itse ovat kautta-aikain olleet rasisteja kaikkialla maapallolla, myöskin valloittamaansa suomenkansaa kohtaan! Ne saatanan siat!
Ruotsin valloittajakieli tulisi poistaa virallisen kielen asemasta Suomessa. Me emme enää ole Ruotsin kuningaskunnan orjakansaa, vai olemmeko? Jos joku valloittajien jälkeläisjoukko tai suomalaisen identiteettinsä hyljännyt "suomalainen" haluaa puhua vierasta kieltä, hänellä on siihen täysi oikeus. Mutta virallisesti hän kuuluu sellaiseen suomalaisen kulttuurin vastaiseen maahanmuuttajajoukkoon, joka edelleen vain halveksii kansaamme ja sen oikeuksia omaan kulttuuriin ja kieleen, suomalaiseen itsenäisyyteen.
Noilla periaatteilla, että vanhan orjavallan herrakieli saisi edelleen pitää virallisen asemansa Suomessa, olisi kohtuullista, että myös venäjänkielelle sallittaisiin sama asema. Tätäkö me suomalaiset, suomenkielinen Suomenkansa haluaisimme?
Koska päättyy ruotsalainen herravalta Suomessa, nuo, jotka ovat ottaneet suojeluukseensa kaikki kansamme kielen ja kulttuurin vastaiset afrikkalaiset ja muutkin muslimit ja kokevat henkistä yhteyttä heidän kanssaan? Onhan viikingeillä ja mm. Idi Aminilla paljon yhteistä. Samoin olivat ruotsalaiset viikingit sotaisaa, likaista ja sivistymätöntä ryöstäjä- ja raiskaajakansaa. Nyt nämä kaksi joukkoa ovat lyöttäytyneet yhteen, viikinki-RKP ja muslimit: suomalaisen kansamme tuhoksi.
Quote from: nollatoleranssi on 31.07.2013, 17:22:34
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61094-muusikko-kypsyi-suomenruotsalaisten-kielirasismiin-raju-tylytys-lehdessa
Jore Puusa: 34: "
US:sta on tulossa Suomi 24 kanava, jossa rasistit nimimerkillä voivat levittää omaa ahdistustaan. Erittäin huolestuttavaa kehitystä.
Miksi US sallii edelleen nimimerkkikirjoitukset?
Eivät ne tässäkään threadissa tuo yhtään mitään uutta esiin.
-
Milloin ihmiset tässä onnettomassa sisäänlämpiävässä maassa käsittävät että erillaisuus on rikkaus -ei taakka?
Jopa tämän sivuston faisistit ja rasistit ovat omalla tavallaan rikkaus --kunhan he uskaltaisivat tuomita ihan oikeilla omilla nimellään niitä, jotka ovat joko syntyneet erillaisiksi tai pystyvät ajattelemaan ihan itse.
-
Suomalaisuus on kuin vanha peli takavuosina Linnanmäellä.
Laudassa oli reikiä, joista pomppasi esiin ukonpää ja sitä piti lyödä nuijalla, jotta se sukelsi takaisin.
Olemme aivan samanlaisia, mikään toisenlainen, erilainen ei kelpaa -vaan halutaan hampaat raivosta kirskuen lamaavan tylsä, masentava ja harmaa maa ja maailma jotta ei tarvitsisi pelätä muilla olevan hauskempaa tai rikkaampaa elämää. Enkä tarkoita rahaa.
-
Suomenruotsalaisilla ON hauskempaa, he ovat suvaitsevaisempia
( yksilöillä toki ongelmia) ja he eivät vihaa kaikkea ympärillään yhtä paljon kuin mörököllisuomalaiset, jotka kuvittelevat -että kaikki mikä on toisilla -on meiltä itseltä pois.
-
US:sta on selkeästi kehittymässä negatiivinen oikeistolainen rasismikanava...sitäkökö Herlin muka ajaisi takaa, en usko.
Kovempi moderointi käyttöön ja kaikille tarkistetun oman nimen käyttö pakolliseksi, muuten tätä ei kohta lue kuin Persujen hommaforumin avustajat "hauskat kuvat" copyrightrikkomus osastollaan."
---
Jore Puusan kommentit ovat hyvin perinteisiä suomalaisessa rasismikeskustelussakin kaikkine stereotypioineen ja fasistihuuhtoineen.
Jos vertaa noihin aikaisempiin kommentteihin niin niissä kerrotaan omia kokemuksia samantyyppisistä tilanteista, kuten avauspostissakin, mutta kirjoittaja ei ota niihin millään tavalla kantaa vaan kertoo vain omat stereotypiansa "suomalaisista" jne.
Tuo sama piirre näkyy suomalaisessa rasismikeskustelussakin eli mitäpä sitä tosiasioista kirjoittamaan tai niitä kommentoimaan, kun aina voi jostakin naftaalista ottaa esiin omat stereotypiansa ja pitää niitä todellisuutena.
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 45 553 kappaletta, joista tässä palvelussa 26 138.
Tässä pakkoruotsin kannattajat ja vastustajat eduskunnassa. Lähde Vaalikoneet 2011 (mm. HS ja muut vaalikoneet niiden osalta, jotka eivät vastanneet HS:n vaalikoneeseen).
Yhteensä: 96 kannattajaa ja 104 vastustaa.
KOK: 23 kannattaa 21 Vastustaa.
Kannattajat:
Stubb Alexander
Katainen Jyrki
Zyskowicz Ben
Risikko Paula
Vapaavuori Jan
Orpo Petteri
Virolainen Anne-Mari
Kanerva Ilkka
Sarkomaa Sari
Virkkunen Henna
Satonen Arto
Heinonen Timo
Sasi Kimmo
Grahn-Laasonen Sanni
Ravi Pekka
Harkimo Leena
Mäkinen Tapani
Jaskari Harri
Vahasalo Raija
Holmlund Anne
Mäntymaa Markku
Kurvinen Esko
Eestilä Markku
Vastustajat:
Vikman Sofia
Urpalainen Anu
Kataja Sampsa
Hemmilä Pertti
Salolainen Pertti
Mäkelä Outi
Pelkonen Jaana
Tolvanen Kari
Toivakka Lenita
Kiuru Pauli
Jokinen Kalle
Autto Heikki
Männistö Lasse
Kopra Jukka
Wallinheimo Sinuhe
Lehti Eero
Sankelo Janne
Kauma Pia
Suutari Eero
Matikainen-Kallström Marjo
Lauslahti Sanna
SDP: 25-17
Kannattajat:
Ihalainen Lauri
Paasio Heli
Urpilainen Jutta
Tuomioja Erkki
Heinäluoma Eero (puhemies, ei voi äänestää, jos äänestys tulee)
Taimela Katja
Jungner Mikael
Kiljunen Anneli
Huovinen Susanna
Kiuru Krista
Viitanen Pia
Myller Riitta
Feldt-Ranta Maarit
Kumpula-Natri Miapetra
Salonen Kristiina
Ojala-Niemelä Johanna
Kantola Ilkka
Bäckman Jouni
Paatero Sirpa
Hiltunen Raakel
Lindtman Antti
Viitamies Pauliina
Lipponen Päivi
Kärnä Jukka
Mäkisalo-Ropponen Merja
Vastustajat:
Guzenina-Richardson Maria
Tainio Hanna
Karhu Saara
Koskinen Johannes
Gustafsson Jukka
Filatov Tarja
Rajamäki Kari
Tuppurainen Tytti
Kari Mika
Skinnari Jouko
Kuusisto Merja
Saarinen Matti
Väätäinen Tuula
Piirainen Raimo
Kymäläinen Suna
Eloranta Eeva-Johanna
Peltonen Tuula
Perussuomalaiset:1 kannattaa, 38 vastustaa
Kannattaja: Tom Packalen.
Vastustajat:
Soini Timo
Halla-aho Jussi
Elomaa Kike
Koskela Laila
Mäkipää Lea
Oinonen Pentti
Saarakkala Vesa-Matti
Hongisto Reijo
Jalonen Ari
Joutsenlahti Anssi
Virtanen Pertti
Immonen Olli
Heikkilä Lauri
Louhelainen Anne
Tossavainen Reijo
Vähämäki Ville
Hirvisaari James
Lindström Jari
Eerola Juho
Soukola Ismo
Tuupainen Kauko
Niinistö Jussi
Lohela Maria
Kokko Osmo
Mölsä Martti
Kivelä Kimmo
Kettunen Pentti
Mattila Pirkko
Hakkarainen Teuvo
Ruohonen-Lehner Pirkko
Mäntylä Hanna
Jurva Johanna
Jääskeläinen Petteri
Väätäinen Juha
Maria Tolppanen
Niikko Mika
Turunen Kai
Juvonen Arja
Keskusta: 18-17
Kannattajat:
Tölli Tapani
Kiviniemi Mari
Lehtomäki Paula
Kääriäinen Seppo
Rautakangas Antti
Puumala Tuomo
Hautala Lasse
Vehviläinen Anu
Kiviranta Esko
Rehula Juha
Sipilä Juha
Korhonen Timo
Komi Katri
Maijala Eeva Maria
Saarikko Annika
Alatalo Mikko
Kaikkonen Antti
Rundgren Simo
Vastustajat:
Kalmari Anne
Pekkarinen Mauri
Tiilikainen Kimmo
Katainen Elsi
Vehkaperä Maria
Kerola Inkeri
Savola Mikko
Anttila Sirkka-Liisa
Leppä Jari
Pirttilahti Arto
Reijonen Eero
Kalli Timo
Torniainen Ari
Lintilä Mika
Paloniemi Aila
Rossi Markku
Lohi Markus
Vasemmistoliitto: 6 kannattaa, 8 vastustaa:
Kannattajat:
Arhinmäki Paavo
Lapintie Annika
Modig Silvia
Yrttiaho Jyrki (kuuluu nykyään Vasenryhmään)
Tiainen Eila
Uotila Kari
Vastustajat:
Kyllönen Merja
Mustajärvi Markus (kuuluu nykyään Vasenryhmään)
Korhonen Martti
Kalliorinne Risto
Kontula Anna
Pekonen Anna-Kaisa
Myllykoski Jari
Virtanen Erkki
Vihreät: 9 kannattaa, Osmo Soininvaara vastustaa.
RKP: Kaikki kannattavat. (mukaan lukien Ahvenanmaan edustaja Elisabeth Naucler.
Kristillisdemokraatit: 4 kannattaa, 2 vastustaa.
Kannattajat:
Räsänen Päivi
Östman Peter
Palm Sari
Jääskeläinen Jouko
Vastustajat:
Ahvenjärvi Sauli
Rauhala Lea
Eli periaatteessa jos äänestykseen mennään, aloite voisi mennä läpi. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että kaikkien muiden puolueiden paitsi Perussuomalaisten johto kannattaa pakkoruotsia, tällöin pahaa pelkään, että kansanedustajat eivät saa äänestää omantunnon mukaan, vaan ryhmäkuri määrää asian tai sitten hallitus yrittää estää äänestyksen tästä asiasta.
Toivottavasti PS silloin nostaa aiheesta ison mekkalan, kun kerran Turkistarhauksen kieltoaloite aloitte päätyi äänestykseen ja siellä torjuttiin ja siinä jokainen sai äänestää oman tunnon mukaan, niin miksei tätäkin voida laittaa äänestykseen ja jokainen saisi äänestää omantunnon mukaan?
Quote from: Tomi on 01.08.2013, 18:41:26
Eli periaatteessa jos äänestykseen mennään, aloite voisi mennä läpi. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että kaikkien muiden puolueiden paitsi Perussuomalaisten johto kannattaa pakkoruotsia, tällöin pahaa pelkään, että kansanedustajat eivät saa äänestää omantunnon mukaan, vaan ryhmäkuri määrää asian tai sitten hallitus yrittää estää äänestyksen tästä asiasta.
Toivottavasti PS silloin nostaa aiheesta ison mekkalan, kun kerran Turkistarhauksen kieltoaloite aloitte päätyi äänestykseen ja siellä torjuttiin ja siinä jokainen sai äänestää oman tunnon mukaan, niin miksei tätäkin voida laittaa äänestykseen ja jokainen saisi äänestää omantunnon mukaan?
Jokainen äänestää omantuntonsa mukaan. Joillakin omatunto vain on sama kuin puolueen omatunto.
Mutta niin tai näin, toivottavasti menee äänestykseen, niin että kansa sitten näkee miten puheet ja teot kohtaavat.
Eli Perussuomalaisista kaikki muut, paitsi lähes ainoana ruotsinkielisen nimen omaava Tom Packalén, ovat myös kielikysymyksessä suomalaisuuden asialla! No ainakin on helppo muistaa tulevaisuuden äänestyksissä, ketä EI enää kannattaisi äänestää...
Hyvä Persut (- Tom Packalén) !
Eläköön Kiven Aksu ja Leinon Enska, Lönkan Elias ja Kiannon Ilmari, Sipeliuksen Janne, Minna ja kaikki suomalaisuuden suomalaiset miehet ja naiset, eilen, tänään ja ijankaikkisesti! :)
Tässä taas jälleen kerran nähdään mikä puolue on todella kansan asialla. :) Nostan hattua PS:lle.
Quote from: Nikolas OjalaQuote from: JaskaOletukset Skandinavian muinaisesta suomalaisasutuksesta ovat silkkaa fantasiaa vailla mitään tieteellistä pohjaa.
Meinaa juttu liukua varsinaisen aiheen ohi, joten kommentoin vain näin:
Niin? Siellä on vanha kartta.
1. Jos kuvittelet, että kartta on todiste, olet erehtynyt. Kartta ei ole tulos eikä todiste, vaan tulosten graafinen havainnollistus. Kartalla on arvoa vain, jos sen pohjana olevat tulokset ovat edelleen tieteellisesti päteviä.
2. Skrithifinnas tarkoittaa saamelaisia, ei suomalaisia.
3. Kaarle Suuren kuollessa saamelaisia jo asui Keski-Skandinaviassa saakka, mutta sen sijaan Kvenlanti (mikäli se ei tuolla kartalla ole puhdas anakronismi; 1100-luvun sagatekstit ovat heijastaneet kirjoitusaikansa tilannetta kaukaisempaan menneisyyteen) lienee ollut vielä muunkielisten kuin muinaishämäläisten asuttamaa, koska nykytieteen valossa muinaishämäläinen asutus ehti Perämerelle 1000-luvun tienoilla.
Quote from: RPSe ei ollut edes muinaisaikaa, että Tornionjoen länsipuolellakin puhuttiin suomea.
Puhutaan sitä siellä vieläkin, se vain on levinnyt sinne alle 1000 vuotta sitten.
Quote from: RoosamariaRuotsinkieli ei ole ollut suomalaisten kieli "kautta-aikain", tuo on ilmiselvä historiallinen valhe.
Onkohan joku sitten sanonut jossain, että ruotsin kieli (pienellä ja erikseen) olisi ollut suomalaisten kieli kautta aikain?
Quote from: RoosamariaRuotsin valloittajakieli tulisi poistaa virallisen kielen asemasta Suomessa. Me emme enää ole Ruotsin kuningaskunnan orjakansaa, vai olemmeko?
Mitähän viestiä vastaan sinä nyt hyökkäät? Menee aika pahasti ohi... Kannattaa käyttää lainaus- eli quote-toimintoa, se selventää.
Ruotsi on nykyisen Suomen alueella vanha alueellinen kieli kuten saame ja suomikin. Siksi se on oikeutettu samanlaiseen Suomen valtion suojelukseen kuin saame ja suomikin.
Suomi ei ole suomalaisten valtio vaan suomenkielisten, saamenkielisten ja ruotsinkielisten valtio. Valtion rajat eivät seuraa kielialueita vaan jakavat niitä.
QuoteSe ei ollut edes muinaisaikaa, että Tornionjoen länsipuolellakin puhuttiin suomea.
Puhutaan siellä vieläkin, paitsi että tornionjokilaaksolaiset sanovat kieltään meänkieleksi, kun eivät halua olla suomalaisia. Ruotsalaiset ovat sukupolvien mittaan opettaneet heidät häpeämään suomalaisuuttaan, joten keksivät kompromissina olevansa meänkielisiä.
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 02:52:48
Quote from: RoosamariaRuotsinkieli ei ole ollut suomalaisten kieli "kautta-aikain", tuo on ilmiselvä historiallinen valhe.
Onkohan joku sitten sanonut jossain, että ruotsin kieli (pienellä ja erikseen) olisi ollut suomalaisten kieli kautta aikain?
Lauseen alussa varmaan kuitenkin isolla?
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 02:52:48
Ruotsi on nykyisen Suomen alueella vanha alueellinen kieli kuten saame ja suomikin. Siksi se on oikeutettu samanlaiseen Suomen valtion suojelukseen kuin saame ja suomikin. Suomi ei ole suomalaisten valtio vaan suomenkielisten, saamenkielisten ja ruotsinkielisten valtio. Valtion rajat eivät seuraa kielialueita vaan jakavat niitä.
Eli et katso että saamen tai ruotsinkieliset olisivat suomalaisia?
Quote from: ShemeikkaPuhutaan siellä vieläkin, paitsi että tornionjokilaaksolaiset sanovat kieltään meänkieleksi, kun eivät halua olla suomalaisia. Ruotsalaiset ovat sukupolvien mittaan opettaneet heidät häpeämään suomalaisuuttaan, joten keksivät kompromissina olevansa meänkielisiä.
Nimityksen taustalla on varmaan muitakin syitä, esimerkiksi kielten suuri erilaisuus etenkin sanaston osalta (meänkielessä paljon ruotsalaislainoja) sekä erillinen identiteetti, kun "suomalainen" hahmotetaan valtiolliseksi kansalaisuudennimitykseksi, eivätkä he ole tässä mielessä suomalaisia.
Quote from: M13Lauseen alussa varmaan kuitenkin isolla?
Toki! Oletin vain, että kun yksi meni väärin, niin on riskinä ettei toinenkaan seikka olisi kirjoittajalla hallussa.
Quote from: OnkkoEli et katso että saamen tai ruotsinkieliset olisivat suomalaisia?
- Kansalaisuudeltaan he ovat suomalaisia (suomilaisia, suomenmaalaisia, mitä ikinä).
- Kansallisuudeltaan eli etnisessä merkityksessä, jota tuossa käytän, he eivät ole suomalaisia.
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 02:52:48
Ruotsi on nykyisen Suomen alueella vanha alueellinen kieli kuten saame ja suomikin. Siksi se on oikeutettu samanlaiseen Suomen valtion suojelukseen kuin saame ja suomikin. Suomi ei ole suomalaisten valtio vaan suomenkielisten, saamenkielisten ja ruotsinkielisten valtio. Valtion rajat eivät seuraa kielialueita vaan jakavat niitä.
Tästä ei toki millään muotoa seuraa se, että ruotsia pitäisi opettaa kaikille. Eihän saamelaiskieliäkään opeteta.
Niin, saame ei ole kieli vaan joukko kieliä. Suomen alueella niitä on kolme.
Quote from: Shemeikka on 02.08.2013, 03:01:35
QuoteSe ei ollut edes muinaisaikaa, että Tornionjoen länsipuolellakin puhuttiin suomea.
Puhutaan siellä vieläkin, paitsi että tornionjokilaaksolaiset sanovat kieltään meänkieleksi, kun eivät halua olla suomalaisia. Ruotsalaiset ovat sukupolvien mittaan opettaneet heidät häpeämään suomalaisuuttaan, joten keksivät kompromissina olevansa meänkielisiä.
Totta toki. Tarkoitin, että puhuttiin vielä selvästi nykyistä enemmän ja laajemmalla - ja siis paljon ennen viimeisen sodan jälkeistä työläisten massamuuttoa.
Quote from: Oami on 02.08.2013, 06:00:27
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 02:52:48
Ruotsi on nykyisen Suomen alueella vanha alueellinen kieli kuten saame ja suomikin. Siksi se on oikeutettu samanlaiseen Suomen valtion suojelukseen kuin saame ja suomikin. Suomi ei ole suomalaisten valtio vaan suomenkielisten, saamenkielisten ja ruotsinkielisten valtio. Valtion rajat eivät seuraa kielialueita vaan jakavat niitä.
Tästä ei toki millään muotoa seuraa se, että ruotsia pitäisi opettaa kaikille. Eihän saamelaiskieliäkään opeteta.
Niin, saame ei ole kieli vaan joukko kieliä. Suomen alueella niitä on kolme.
Aivan. Ruotsin murteitakin on Suomen alueella erilaisia, samoin suomen kielen murteet ovat kielihistoriallisesti eri kielimuotoja. On kuitenkin käytännöllistä niputtaa nämä kolme eri kieliryhmää yksiköiksi: saame, ruotsi ja suomi.
Oikeudenmukaista olisi kytkeä pakkokielet kielialueisiin:
- suomi olisi pakollinen noin 300:ssa sisämaan kunnassa
- ruotsi olisi pakollinen kourallisessa rannikkokuntia
- saame olisi pakollinen muutamassa Lapin kunnassa
Järkevä prosenttiraja, esim. 20 %, voisi oikeuttaa kunnan pakkokaksikielisyyden. Toisaalta järkevintä olisi muuttaa kuntarajoja vastaamaan paremmin kielialueita.
Puhun sujuvaa ruotsia kun olen siellä asunut. Suomessa olen tarvinnut ruotsia kaksi (2) kertaa elämäni aikana, eikä silloinkaan ollut mistään tärkeästä kyse. Suomenruotsista on joskus vaikea saada selvää, mutta näiden pakkoruotsittajien sanoma on selvä: minulla on oikeus, sinä maksat.
Satuin muuten Helsingin metrossa eilen kuulemaan saamenkieltä.
Kaverukset puhuivat hiljaa, yritin kuunnella mitä ihmeen kieltä se on.
Sitten tunnistin: saameahan se.
Mistä tunnistaa saamen? No ainakin siitä "puhinasta".
Joka toisessa sanassa on jonkinlaisia ph-äänteitä. :)
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 13:34:30
Aivan. Ruotsin murteitakin on Suomen alueella erilaisia, samoin suomen kielen murteet ovat kielihistoriallisesti eri kielimuotoja. On kuitenkin käytännöllistä niputtaa nämä kolme eri kieliryhmää yksiköiksi: saame, ruotsi ja suomi.
No, ei. Käytännöllistä on määritellä kielet sen perusteella, ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan ilman toisen kielen erityistä opettelua. Tässä mielessä Suomessa on viisi eri kieltä jonkinlaisella virallisella statuksella: suomi, ruotsi, pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame.
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 13:34:30
Oikeudenmukaista olisi kytkeä pakkokielet kielialueisiin:
- suomi olisi pakollinen noin 300:ssa sisämaan kunnassa
- ruotsi olisi pakollinen kourallisessa rannikkokuntia
- saame olisi pakollinen muutamassa Lapin kunnassa
No kun saame ei edelleenkään ole yksi kieli.
Jos pohjoissaame olisi pakollinen esim. Inarissa, niin pitäisikö myös kolttien ja inarinsaamelaisten opiskella sitä? Siis oman äidinkielensä ja tietysti suomen lisäksi?
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 13:34:30
Järkevä prosenttiraja, esim. 20 %, voisi oikeuttaa kunnan pakkokaksikielisyyden. Toisaalta järkevintä olisi muuttaa kuntarajoja vastaamaan paremmin kielialueita.
Tämä olisi nyt ainakin askel fiksumpaan suuntaan. Nykyäänhän raja on 8 % tai 3000 henkilöä.
Quote from: Oami on 04.08.2013, 01:07:28
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 13:34:30
Aivan. Ruotsin murteitakin on Suomen alueella erilaisia, samoin suomen kielen murteet ovat kielihistoriallisesti eri kielimuotoja. On kuitenkin käytännöllistä niputtaa nämä kolme eri kieliryhmää yksiköiksi: saame, ruotsi ja suomi.
No, ei. Käytännöllistä on määritellä kielet sen perusteella, ymmärtävätkö niiden puhujat toisiaan ilman toisen kielen erityistä opettelua. Tässä mielessä Suomessa on viisi eri kieltä jonkinlaisella virallisella statuksella: suomi, ruotsi, pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame.
Tarkoitan, että on käytännöllistä niputtaa ne yleensä keskustelussa - sen sijaan, että joka lauseeseen kirjoittaa "pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset ja kolttasaamelaiset", voi kirjoittaa vain "saamelaiset". Suhteessa suomen ja ruotsin kieliin riittää tuoda ilmi "saame". Eikä ole montakaan vuosikymmentä siitä, kun puhuttiin yhdestä saamen kielestä monine murteineen.
Quote from: Oami
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 13:34:30
Oikeudenmukaista olisi kytkeä pakkokielet kielialueisiin:
- suomi olisi pakollinen noin 300:ssa sisämaan kunnassa
- ruotsi olisi pakollinen kourallisessa rannikkokuntia
- saame olisi pakollinen muutamassa Lapin kunnassa
No kun saame ei edelleenkään ole yksi kieli.
Ei tietenkään ole. Eihän tässä siitä ole kyse, vaan maan yleisestä kielitilanteesta. "Saame olisi pakollinen muutamassa Lapin kunnassa", mitä voi sitten tarkentaa esimerkiksi pohtimalla Inarin kunnan tilannetta, jossa ainoana puhutaan useampaa kuin yhtä saamelaiskieltä. Enontekiön, Utsjoen ja "Pohjois-Sodankylän" osalta ongelmia ei ole, koska niissä on "alkuaan" vain pohjoissaamelaisia, mutta Inarissa tuskin voidaan virallistaa kaikkia kolmea saamelaiskieltä. Pohjoissaame on siellä tulokas, mutta että inari ja koltta olisivat suomen ohella virallisia kieliä, on sekin aika raskas ratkaisu.
Eräs mahdollisuus olisi jakaa kunta Länsi-Inariin (inarinsaame, suomi) ja Itä-Inariin (koltansaame, suomi). Toinen mahdollisuus ovat virtuaalikunnat, jotka eivät keskiaikaiseen tapaan edellytä yhtenäistä maa-aluetta.
Quote from: Oami
Quote from: Jaska on 02.08.2013, 13:34:30
Järkevä prosenttiraja, esim. 20 %, voisi oikeuttaa kunnan pakkokaksikielisyyden. Toisaalta järkevintä olisi muuttaa kuntarajoja vastaamaan paremmin kielialueita.
Tämä olisi nyt ainakin askel fiksumpaan suuntaan. Nykyäänhän raja on 8 % tai 3000 henkilöä.
Joo, ja alaspäin 6 %, eli jos osuus laskee alle 8 %, kunta saa jatkaa kaksikielisenä kunnes osuus on alle 6 %. Käsittämätöntä.
Huolestuttavan hitaasti lisääntyy nimet. Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 45 825 kappaletta, joista tässä palvelussa 26 410.
Vain reilu nimeä ma-illasta lähtien.
Muuten kuinka nopeasti tulee paperinimet. Niitä tuli viimeksi maanantaina. Silloin tuskin oli vielä Sebastian Tynkkynen ja muiden viime perjantaina tulleita nimiä, mutta oletin kyllä, että ne olisivat jo tällä viikolla ilmestyneet listaan, mutta ainakaan vielä eivät ole ilmestyneet.
Tässä kuvatiedostona kansanedustajat kannattajat ja vastustajat, kuvia saa jakaa!
(http://i9.aijaa.com/b/00358/12522142.jpg)
Minusta kieliopetus pitäisi olla näin: Englanti pakollinen kaikille, se on niin tärkeä maailmankieli. 7-luokalla alkaa 2. toinen vieras ja se on pakko opiskella, mutta sen saa itse valita koulun tarjonnan mukaan. Vaihtoehdot pääosin: Saksa, Ranska, Ruotsi, Venäjä, joissain myös Espanja, Italia tai ehkäpä Kiinakin kelpaisi tähän.
Quote from: Jaska on 04.08.2013, 08:37:58
Tarkoitan, että on käytännöllistä niputtaa ne yleensä keskustelussa - sen sijaan, että joka lauseeseen kirjoittaa "pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset ja kolttasaamelaiset", voi kirjoittaa vain "saamelaiset". Suhteessa suomen ja ruotsin kieliin riittää tuoda ilmi "saame". Eikä ole montakaan vuosikymmentä siitä, kun puhuttiin yhdestä saamen kielestä monine murteineen.
Arkisessa keskustelussa ehkä näin, mutta tarkka määrittely on tärkeää siinä vaiheessa, kun mietitään että millä kielellä pitää olla minkäkinlainen virallinen status.
Niin tai näin, erottaisin tässä keskustelussa nyt toisistaan kaksi asiaa, nimittäin:
- mitkä ovat kunnan viralliset kielet
- mitä kieliä on pakko opiskella
Edellisen kysymyksen osaltahan Inari heiluu jo nykyisellään siinä 6 %:n rajalla, vaikka kaikki saamelaiskielet laskettaisiin yhteen, saati sitten että ne ovat omia kieliään. Jos raja tosiaan vedettäisiin 20 %:iin, niin ainoa (pohjois)saamenkielinen kunta olisi Utsjoki.
Mutta jos keskitytään siihen opiskelupuoleen, niin oma mallini on tämä: jokaisen on opiskeltava kolmea kieltä, yhtä äidinkielen tasolla (alkaen 1. luokalta), yhtä ns. A-tasolla (alkaen 3. luokalta) ja yhtä ns. B-tasolla (alkaen 7. luokalta). Kunnilla olisi velvollisuus tarjota äidinkielen tasolla kaikkien niiden kielten opetusta, jotka ovat kunnan virallisia kieliä, mutta muilta osin ne saisivat päättää kielivalikoiman vapaasti, ja oppilaat saisivat siitä valikoimasta sitten valita.
Voi, miten pihalla kielikeskustelussa ollaan kun katsotaan historiaa. Nyt kieliopinnot aloittava lapsi ei elä työelämäänsä muinaisuudessa, vaan tulevaisuudessa. Hei haloo!!! Kuka tarvitsee Ruotsinkieltä kolmenkymmenen vuoden päästä. Ruotsikaan ei enää silloin ole Ruotsi.
Aloite tuntuu olevan vielä aika ison matkan päässä saadakseen tarvittavat äänet. Kansanedustajissakin tilanne jakautuu lähes puolet-puolet, mutta aloite ei tunnu silti saavan kannatusta? Eikö odoteta aloitteen menevän läpi, vai eikö asiaan ole erikoisempaa kantaa?
Siltikin olisi varsin paha juttu, jos aloite ei menisi läpi. Se koska tarkoittaisi sitä, että jatkossa asian käsitteleminen olisi vielä vaikeampaa.
Quote from: nollatoleranssi on 05.08.2013, 00:26:31
Siltikin olisi varsin paha juttu, jos aloite ei menisi läpi.
En elättele mitään haaveita aloitteen läpimenosta tällä vaalikaudella, johtuen nykyisen eduskunnan ja hallituksen kokoonpanosta ja hallituskurista. Oleellista on saada riittävästi nimiä aloitteen taakse, jotta eduskunnan on sen jälkeen käsiteltävä aloite lain edellyttämällä tavalla.
Tänään on ollut näemmä esillä tämä aloite molemmissa iltapäivälehdissä ja ainakin Aamulehdessä, varmaan muuallakin. Saapa nähdä tuoko tämä kannatuspiikin, joka vie yli 50000.
Quote from: kekkeruusi on 05.08.2013, 18:50:01
Tänään on ollut näemmä esillä tämä aloite molemmissa iltapäivälehdissä ja ainakin Aamulehdessä, varmaan muuallakin. Saapa nähdä tuoko tämä kannatuspiikin, joka vie yli 50000.
Uutisoinnit ovat tuoneet selvän kannattajapiikin.
Päivän Hyysärikin uutisoi asian:
http://www.hs.fi/politiikka/Aloite+vapaaehtoisesta+ruotsista+hipoo+eduskuntarajaa/a1375667521692
Nimiä tulee jatkuvasti lisää Yli 46 600 tällä hetkellä.
Miteenkähän mahtaa käydä aloitteen? Vajaa kuukausi aikaa saada kolmepuolituhatta nimeä kasaan.
Aloite ei etene eduskuntaan koska 3500 nimeä on mahdottomuus saada kasaan kuukaudessa.
Quote from: pekkasuomalainen on 05.08.2013, 20:04:24
Aloite ei etene eduskuntaan koska 3500 nimeä on mahdottomuus saada kasaan kuukaudessa.
Uskallan olla vahvasti eri mieltä.
Tasaisen vauhdin taulukolla 5 kuukaudessa on tullut 46000 nimeä eli n.9200 kpl/kk. 3500 tulee täyteen jos tulee 100 allekirjoitusta päivässä. Viimeiset pari tuntia on tullut nimiä
250 TUNNISSA!!.(756 viimeisen vuorokauden aikana)
Ja yleensä tahti on kiihtynyt loppua kohden, eli uskallan heittää arvion, että lopullisesti allekirjoitusten määrä huitelee jossain 55 000 nurkilla.
Quote from: ukkometso on 05.08.2013, 20:35:46
Quote from: pekkasuomalainen on 05.08.2013, 20:04:24
Aloite ei etene eduskuntaan koska 3500 nimeä on mahdottomuus saada kasaan kuukaudessa.
Uskallan olla vahvasti eri mieltä.
Tasaisen vauhdin taulukolla 5 kuukaudessa on tullut 46000 nimeä eli n.9200 kpl/kk. 3500 tulee täyteen jos tulee 100 allekirjoitusta päivässä. Viimeiset pari tuntia on tullut nimiä 250 TUNNISSA!!.
Ja yleensä tahti on kiihtynyt loppua kohden, eli uskallan heittää arvion, että lopullisesti allekirjoitusten määrä huitelee jossain 55 000 nurkilla.
Voin olla väärässäkin, mutta viime aikoina allekirjoituksia on tullut aika vähän. Ehkäpä aloitteen saama julkisuus auttaa?
Quote from: Sour-One on 05.08.2013, 20:41:15
Quote from: ukkometso on 05.08.2013, 20:35:46
Quote from: pekkasuomalainen on 05.08.2013, 20:04:24
Aloite ei etene eduskuntaan koska 3500 nimeä on mahdottomuus saada kasaan kuukaudessa.
Uskallan olla vahvasti eri mieltä.
Tasaisen vauhdin taulukolla 5 kuukaudessa on tullut 46000 nimeä eli n.9200 kpl/kk. 3500 tulee täyteen jos tulee 100 allekirjoitusta päivässä. Viimeiset pari tuntia on tullut nimiä 250 TUNNISSA!!.
Ja yleensä tahti on kiihtynyt loppua kohden, eli uskallan heittää arvion, että lopullisesti allekirjoitusten määrä huitelee jossain 55 000 nurkilla.
Voin olla väärässäkin, mutta viime aikoina allekirjoituksia on tullut aika vähän. Ehkäpä aloitteen saama julkisuus auttaa?
Olet oikeassa, eilen tuli 64 nimeä ja nyt jo yli 800. Eli selvästi lisääntynyt, johtuuko siitä että akltiivisin kesälomakausi on ohi.
Ai niin en vetele tilastoja hatusta vaan ihan virallisista tilastoista:
http://parlamentti.net/#16
Quote from: Nikolas Ojala on 05.08.2013, 00:58:41
En elättele mitään haaveita aloitteen läpimenosta tällä vaalikaudella, johtuen nykyisen eduskunnan ja hallituksen kokoonpanosta ja hallituskurista. Oleellista on saada riittävästi nimiä aloitteen taakse, jotta eduskunnan on sen jälkeen käsiteltävä aloite lain edellyttämällä tavalla.
Niin, jos mennään eduskunnassa äänestykseen, on mielenkiintoista verrata kansanedustajien äänestyskäyttäytymistä vaalikoneisiin annettuihin näkemyksiin.
Näyttäisi olevan nyt muutamaa vaille 47000 nimeä, voi hyvinkin tulla kolme tonnia vielä kuukaudessa.
Sinänsä läpihän tuo ei tule menemään, sen takaa jo se että RKP on hallituksessa. Aloitteen läpimeno tietäisi hallituksen hajoamista ja hallituspuolueet tietävät olevansa heikoilla jos nyt tulisi uudet vaalit. Eli kaatavat varmasti tuon ehdotuksen. On siinä se hyvä puoli, että kansa näkee miten olematon merkitys näillä aloitteilla oikeasti on. Se ehkä saattaa johtaa paremman systeemin syntymiseen. Tai sitten ei.
Kansa ainakin näkee miten hallitus kakat nakkaa heidän aloitteistaan ja kannatuksistaan.
Quote from: kekkeruusi on 05.08.2013, 21:33:48
Näyttäisi olevan nyt muutamaa vaille 47000 nimeä, voi hyvinkin tulla kolme tonnia vielä kuukaudessa.
Sinänsä läpihän tuo ei tule menemään, sen takaa jo se että RKP on hallituksessa. Aloitteen läpimeno tietäisi hallituksen hajoamista ja hallituspuolueet tietävät olevansa heikoilla jos nyt tulisi uudet vaalit. Eli kaatavat varmasti tuon ehdotuksen. On siinä se hyvä puoli, että kansa näkee miten olematon merkitys näillä aloitteilla oikeasti on. Se ehkä saattaa johtaa paremman systeemin syntymiseen. Tai sitten ei.
Kansa ainakin näkee miten hallitus kakat nakkaa heidän aloitteistaan ja kannatuksistaan.
Eikö tuo kansalaisaloitepelleily ole ollut selvää jo ennen ensimmäistäkään aloitetta?
Veikkaan, että aloite tulee saamaan noin 60 000 nimeä. Monet ovat ottaneet kesäksi pinkan paperisia ilmoituksia täytettäväksi, mutta palauttavat ne aloitteen vastuuhenkilölle vasta määräajan häämöttäessä. Näin kävi tekijänoikeusaloitteen kanssa. Viimeisellä viikolla tullaan näkemään hyvin voimakas nousu, ei huolta.
Quote from: kekkeruusi on 05.08.2013, 21:33:48
Kansa ainakin näkee miten hallitus kakat nakkaa heidän aloitteistaan ja kannatuksistaan.
Näkee ehkä jos se tulee mainoksena jääkiekko-otteluiden/salkkareiden/formuloiden välissä teeveestä. Ei se silti siitä mitään ymmärrä. Ei vaikka ostaisi Hesarista etusivun mainoksen. Suomen kansa on tyhmää, typerää ja lammasmaista - ja sillä on sen ansaitsemat johtajat.
Quote from: Sour-One on 05.08.2013, 21:36:02
Quote from: kekkeruusi on 05.08.2013, 21:33:48
Näyttäisi olevan nyt muutamaa vaille 47000 nimeä, voi hyvinkin tulla kolme tonnia vielä kuukaudessa.
Sinänsä läpihän tuo ei tule menemään, sen takaa jo se että RKP on hallituksessa. Aloitteen läpimeno tietäisi hallituksen hajoamista ja hallituspuolueet tietävät olevansa heikoilla jos nyt tulisi uudet vaalit. Eli kaatavat varmasti tuon ehdotuksen. On siinä se hyvä puoli, että kansa näkee miten olematon merkitys näillä aloitteilla oikeasti on. Se ehkä saattaa johtaa paremman systeemin syntymiseen. Tai sitten ei.
Kansa ainakin näkee miten hallitus kakat nakkaa heidän aloitteistaan ja kannatuksistaan.
Eikö tuo kansalaisaloitepelleily ole ollut selvää jo ennen ensimmäistäkään aloitetta?
oletko harmissasi kun tällaisia kansalaisaloitteita pelleillään?
Quote from: Tragedian synty on 05.08.2013, 21:38:52
Monet ovat ottaneet kesäksi pinkan paperisia ilmoituksia täytettäväksi, mutta palauttavat ne aloitteen vastuuhenkilölle vasta määräajan häämöttäessä. Näin kävi tekijänoikeusaloitteen kanssa. Viimeisellä viikolla tullaan näkemään hyvin voimakas nousu, ei huolta.
Olet aivan oikeassa. Tämän lisäksi aloitteen saama huomio mediassa tulee lisääntymään loppua kohti. Tänään siitä saatiin esimakua.
Quote from: Tragedian synty on 05.08.2013, 21:38:52
Veikkaan, että aloite tulee saamaan noin 60 000 nimeä.
Toivottavasti ainakin tuon verran. Silti aivan 10xkirosana liian vähän suomalaisten mielipiteisiin nähden.
Pidin varmana kun kuulin aloitteesta että 50 000 on täynnä ensimmäisenä päivänä.
Aivan valtava pettymys äänien kerääntyminen (kerääntymättömyys) on ollut alusta asti.
Quote from: kekkeruusi on 05.08.2013, 21:33:48
Näyttäisi olevan nyt muutamaa vaille 47000 nimeä, voi hyvinkin tulla kolme tonnia vielä kuukaudessa.
Sinänsä läpihän tuo ei tule menemään, sen takaa jo se että RKP on hallituksessa. Aloitteen läpimeno tietäisi hallituksen hajoamista ja hallituspuolueet tietävät olevansa heikoilla jos nyt tulisi uudet vaalit. Eli kaatavat varmasti tuon ehdotuksen. On siinä se hyvä puoli, että kansa näkee miten olematon merkitys näillä aloitteilla oikeasti on. Se ehkä saattaa johtaa paremman systeemin syntymiseen. Tai sitten ei.
Kansa ainakin näkee miten hallitus kakat nakkaa heidän aloitteistaan ja kannatuksistaan.
Tuo on ikävä kyllä totta. Mutta se, ettei niitä nimiä saataisikaan riittävästi kasaan, olisi kyllä aikamoinen katastrofi, koska se tarkoittaisi vallanpitäjien kannalta sitä, että kansalaisten mielestä nykyinen kielipolitiikka onkin ihan ookoo ja sillä on suuren enemmistön vankka tuki.
Nyt näyttää olevan 47 197 kannattajaa.
ed: nyt 47 300
Sukupuolineutraali avioliittolaki keräsi vaaditun määrän ja enemmänkin yhdessä päivässä. Jollain sekin temppu tehtiin.
PS-Nuoret väittää nyt, että tarvittava määrä olisi kasassa jo, koska paperinippuja ei ole syötetty järjestelmään. Saas nähä, mut kyllä keräystä pitää vielä jatka ajoka tapauksessa.
Quote from: Tomi on 01.08.2013, 18:41:26
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 45 553 kappaletta, joista tässä palvelussa 26 138.
Tässä pakkoruotsin kannattajat ja vastustajat eduskunnassa. Lähde Vaalikoneet 2011 (mm. HS ja muut vaalikoneet niiden osalta, jotka eivät vastanneet HS:n vaalikoneeseen).
Yhteensä: 96 kannattajaa ja 104 vastustaa.
....
SDP: 25-17
Vastustajat:
Gustafsson Jukka
....
Gustafssonista tulikin "yllättäen" pakkoruotsin kannatta ministeri-Audin takapenkille päästyään. Tyypillistä demarilaista periaatteellisuuta, I guess :o
Allekirjoitus hyvän asian puolesta on pieni teko suomalaiselle, mutta suuri periaatteellinen esimerkkiteko suomen kansalle.
Suomen poliittinen eliitti ja sen vasallit luonnollisesti katsovat edustavansa demokraattisesti kansan enemmistön mielipidettä, vaikka kansan enemmistö olisikin heidän kanssaan erimieltä.
Demokraattinen eliitti puuttuu kielipeliin ja demokratian sääntöjen poliittisesti korrektiin tulkitsemiseen, kun kansan enemmistö on luonnollista ymmärtämättömyyttään väärässä ja luulee pelisääntöjen olevan kaikille samat.
Siitä tulee mielenkiintoista kun hallitus perustelee pakkoruotsin jatkamista kannattavan kantansa. Ymmärtävätkö ihmiset kenties ottaa sen huomioon seuraavissa vaaleissa vai mennäänkö edelleen kuin lampaat teuraalle?
Quote from: Oami on 06.08.2013, 00:18:58
Sukupuolineutraali avioliittolaki keräsi vaaditun määrän ja enemmänkin yhdessä päivässä. Jollain sekin temppu tehtiin.
mitä tarkoitat? Sitä että "sukupuolineutraaliuden" epäkohta on suurempi yhteiskunnallinen vääryys kuin se, että 95% joutuu pakotetusti lukemaan 5% kieltä?
Pravdan jutusta "unohtui" linkki kansalaisaloitteen nettisivulle. Toisin kuin homoliittoaloitteen ollessa kyseessä.
https://imageshack.us/a/img23/5123/mh66.png
Quote from: Eugen235 on 06.08.2013, 03:13:46
Quote from: Oami on 06.08.2013, 00:18:58
Sukupuolineutraali avioliittolaki keräsi vaaditun määrän ja enemmänkin yhdessä päivässä. Jollain sekin temppu tehtiin.
mitä tarkoitat? Sitä että "sukupuolineutraaliuden" epäkohta on suurempi yhteiskunnallinen vääryys kuin se, että 95% joutuu pakotetusti lukemaan 5% kieltä?
Miten niin tarkoitan? Se lakialoite keräsi ne nimet yhdessä päivässä ja tämä ei kerännyt. Tämä on tosiasia riippumatta siitä, mitä minä tarkoitan.
Mutta halusin kuitenkin sanoa, että siinä osoitettiin, että nimien kerääminen nopeasti on mahdollista, jos asia koetaan tärkeäksi.
Quote from: Oami on 06.08.2013, 07:04:13
Quote from: Eugen235 on 06.08.2013, 03:13:46
Quote from: Oami on 06.08.2013, 00:18:58
Sukupuolineutraali avioliittolaki keräsi vaaditun määrän ja enemmänkin yhdessä päivässä. Jollain sekin temppu tehtiin.
mitä tarkoitat? Sitä että "sukupuolineutraaliuden" epäkohta on suurempi yhteiskunnallinen vääryys kuin se, että 95% joutuu pakotetusti lukemaan 5% kieltä?
Miten niin tarkoitan? Se lakialoite keräsi ne nimet yhdessä päivässä ja tämä ei kerännyt. Tämä on tosiasia riippumatta siitä, mitä minä tarkoitan.
Mutta halusin kuitenkin sanoa, että siinä osoitettiin, että nimien kerääminen nopeasti on mahdollista, jos asia koetaan tärkeäksi.
On siihen muitakin syitä. Median aiheen käsittely. Mediassa tuota aloitetta on vain kehuttu, haittavaikutuksista ei ole mediassa mainittu. Lisäksi aloitteen epäselvistä kohdista ei ole kerrottu (mitä tarkoittaa kaksi keskinäistä henkilöä) + aloitteessa halutaan transseksuaalien sterilisointi pois. Mutta en nyt kirjoita tästä aloitteesta enempää, ettei keskustelu mene liikaa sivuraiteille.
Pakkoruotsissa tilanne on päinvastoin.
Lisäksi ensin mainittu aloite sai enemmän mediatilaa alussa ja siksi sai alussa tarvittavat nimet, sen jälkeen nimien keruutahti on hiipunut, mutta eduskuntaan se menee toki syksyllä.
Pakkoruotsi aloitetta on mainostettu liian vähän (Facebook, twitter, kansanedustajien + kunnanvaltuutettujen kotisivut, uusi Suomi yms).
Onneksi paperinimiä on tullut sen verran paljon, että 50 000 ylittyy. Toki nimiä pitää kerätä loppuun asti, varsinkin siltä varalta, että jokunen paperinimistä hylätään, kun joukossa on kuitenkin vähän samoja + samoja kuin netissä. Toivottavasti ei niin paljoa, että nimimäärä tippuisi 50 000 alle.
47422 tällä hetkellä. Lupaan että ennen deadlineä hankin ainakin kaksi allekirjoitusta lisää (lähikaveripiiri on jo koluttu, mutta soitan vielä parille).
47423!!
Quote from: Oami on 06.08.2013, 00:18:58
Sukupuolineutraali avioliittolaki keräsi vaaditun määrän ja enemmänkin yhdessä päivässä. Jollain sekin temppu tehtiin.
Ja kun miettii tuota lain käsittelyä eduskunnassa, niin ei voi kuin nauraa. Eduskunnan asennekin oli suoraan sitä itseään ja asia oli päätetty ennen "käsittelyä"
mitäs jos ensi viikonloppuna tempaistaan taas? Aktiivistit liikkeelle keräämään nimiä papereihin, kun on sopivasti tuo viimeinen vapaa viikonloppu ennen koulujen alkua?
Quote from: Oami on 06.08.2013, 07:04:13
Quote from: Eugen235 on 06.08.2013, 03:13:46
Quote from: Oami on 06.08.2013, 00:18:58
Sukupuolineutraali avioliittolaki keräsi vaaditun määrän ja enemmänkin yhdessä päivässä. Jollain sekin temppu tehtiin.
mitä tarkoitat? Sitä että "sukupuolineutraaliuden" epäkohta on suurempi yhteiskunnallinen vääryys kuin se, että 95% joutuu pakotetusti lukemaan 5% kieltä?
Miten niin tarkoitan? Se lakialoite keräsi ne nimet yhdessä päivässä ja tämä ei kerännyt. Tämä on tosiasia riippumatta siitä, mitä minä tarkoitan.
Mutta halusin kuitenkin sanoa, että siinä osoitettiin, että nimien kerääminen nopeasti on mahdollista, jos asia koetaan tärkeäksi.
Oami oikeassa.
Ettei mene diskoilun puolelle, niin tässä pitää vaan todeta, että Seta osaa propagandan. Seta osaa markkinoinnin ja osaa vetää oikeista naruista ja vedota tiettyihin asioihin.
Jos pakkoruotsista olisi tehty ihmisoikeuskysymys, vedetty kehiin koko maailman monikieliset maat ja tilastot, monessako 5% vähemmistökieli on tässä asemassa, otettu esille kaikki laskelmat pakkoruotsin kustannuksista ja korostettu vielä tuota kuudennen luokan tuntikehysuudistusta, joka tuo ruotsin kielen myös ala-asteille jne.
Kaikkihan nuo löytyy tuolta eri sivustoilta kun jaksaa kahlata, mutta se täsmämarkkinointi ja strategia puuttuu.
Ilmainen idea kampanjan puuhatahoille:
Sarjakuvat/kuvaparit, jossa mietitään mikä on Suomen tulevaisuus. Toisessa kuvassa aina on suomalainen, joka kysyy ruotsalaiselta "Talar du engelska?" ja toisessa kuvassa on sujuvasti venäjää puhuva turistiopas, sujuvaa kiinaa puhuva telakkainsinööri, sujuvaa ranskaa puhuva europarlamentaarikko, sujuvaa saksaa puhuva uudenkaupungin autotehtaan insinööri mersukauppojen kanssa jne jne.
Toki tällaisen kampanjan voisi vielä kehittää ennen kuin eduskunta ottaa asian käsittelyyn. "Soittakaa kansanedustajallenne, millaisen Suomen haluatte!"
No minä uskon kuitenkin tuohon 50 000 täyttymiseen. Nyt pöydällä 52 täytettyä lappua odottamassa lähetystä eteenpäin. Uskon, että moni ei viitsi tuollaista nippua vielä postittaa, koska kuvittelee saavansa muutaman nimen lisää. Niin itsekin. Viimeistään kahden viikon päästä lähetän, ja toivottavasti silloin olisi edes 70 lappua laittaa kuoreen.
-i-
Quote from: Oami on 06.08.2013, 07:04:13
Quote from: Eugen235 on 06.08.2013, 03:13:46
Quote from: Oami on 06.08.2013, 00:18:58
Sukupuolineutraali avioliittolaki keräsi vaaditun määrän ja enemmänkin yhdessä päivässä. Jollain sekin temppu tehtiin.
mitä tarkoitat? Sitä että "sukupuolineutraaliuden" epäkohta on suurempi yhteiskunnallinen vääryys kuin se, että 95% joutuu pakotetusti lukemaan 5% kieltä?
Miten niin tarkoitan? Se lakialoite keräsi ne nimet yhdessä päivässä ja tämä ei kerännyt. Tämä on tosiasia riippumatta siitä, mitä minä tarkoitan.
Mutta halusin kuitenkin sanoa, että siinä osoitettiin, että nimien kerääminen nopeasti on mahdollista, jos asia koetaan tärkeäksi.
Tuohon eroon on ihan selvä syykin. Suomessa lienee satojatuhansia täysi-ikäisiä homoja, jotka A) kykenevät antamaan puoltonsa kansalaisaloitteelle ja B) joita aloite koskettaa varsin henkilökohtaisesti. Pakkoruotsi koskee konkreettisimmin lapsia/nuoria, joilla ei ikänsä puolesta vielä ole mahdollisuutta ilmaista mielipidettään kansalaisaloitepalvelun kautta. Vaikka aikuisväestökin suurimmaksi osin vastustaisi pakkoruotsia, on se harvalle kuitenkaan kovinkaan suuria intohimoja herättävä kysymys. Ei ole enää oma henkilökohtainen lehmä ojassa, eivätkä suuren massan edustajat todennäköisesti tiedosta sitä, ettei pakkoruotsi ole pelkästään periaatteellinen kysymys vaan siitä on ihan konkreettista haittaa Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle.
Quote from: Sivustakatsoja on 06.08.2013, 15:51:11
Pakkoruotsi koskee konkreettisimmin lapsia/nuoria, joilla ei ikänsä puolesta vielä ole mahdollisuutta ilmaista mielipidettään kansalaisaloitepalvelun kautta. Vaikka aikuisväestökin suurimmaksi osin vastustaisi pakkoruotsia, on se harvalle kuitenkaan kovinkaan suuria intohimoja herättävä kysymys. Ei ole enää oma henkilökohtainen lehmä ojassa, eivätkä suuren massan edustajat todennäköisesti tiedosta sitä, ettei pakkoruotsi ole pelkästään periaatteellinen kysymys vaan siitä on ihan konkreettista haittaa Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle.
Tämä on niin totta.
Nämä suuret massat on muutenkin niin kuutamolla niin monessa asiassa, että juuri heidän vuoksi Suomi, Eurooppa ja länsimainen sivilisaatio on tässä suossa, jossa se nyt on.
Suuret massat ovat mielipideseurailijoita, takinkääntäjiä. Heidän mielipiteensä muuttuvat vasta, kun he uskovat riittävän suuren massan muita ihmisiä vaihtaneen mielipidettään. Tätä uskoa voi ruokkia lähinnä riittävällä toistolla eli propagandalla.
Tämä ihmisten kyvyttömyys kyseenalaistaa saamaansa tietoa on valitettaavaa ja vahingollista. Onneksi tämä tyhmyys ei ole täysin geneettistä, sillä sodan käyneet isovanhempieni ikäluokat olivat ja ne vielä hengissä olevat ovat edelleen arvoiltaan ja asenteiltaan terveitä sekä kykenevät tekemään johtopäätöksiä, yleensä vielä oikeita, sekä ovat kriittisiä saamansa informaation suhteen.
Varsinaisia lampaita ovat sitten ne sodan jälkeen syntyneet suuret ikäloput ja heitä hieman nuoremmat Kataisen, Urpilaisen ja Vapaavuoren kaltaiset totaalihullut. Tuoreimmissa alle 25 vuotiaiden ikäryhmissä on näkyvissä jonkinlaista järjen valoa jo netin vapaan tiedovälityksenkin vuoksi. Tosin heissä näyttää tuo hajonta olevan edellisiä sukupolvia suurempaa, eli samalla seko- ja täyspäisten osuus on kasvanut.
Tämä lammasmaisuus on keskitetyn, tiedostavan tiedonvälityksen lisäksi yhteydessä myös akkamaiseen lesboilevaan koulutukseen ja tutkintojen kumarteluun. Mitä turhempi humanitaarinen tutkinto häpeäyliopistiosta on haettu, sitä korkeammalle voi julkisrahoitteisissa virkaturhakkeissaan edetä ja sitä suurempaa tuhoa yhteiskunnalle aiheuttaa samalla, kun voi toteuttaa entistä syvempää pyllistelyä tuottavalle työlle, luonnontieteille, järjen äänelle ja hyville tavoille.
Quote from: Oami on 06.08.2013, 07:04:13
Quote from: Eugen235 on 06.08.2013, 03:13:46
Quote from: Oami on 06.08.2013, 00:18:58
Sukupuolineutraali avioliittolaki keräsi vaaditun määrän ja enemmänkin yhdessä päivässä. Jollain sekin temppu tehtiin.
mitä tarkoitat? Sitä että "sukupuolineutraaliuden" epäkohta on suurempi yhteiskunnallinen vääryys kuin se, että 95% joutuu pakotetusti lukemaan 5% kieltä?
Miten niin tarkoitan? Se lakialoite keräsi ne nimet yhdessä päivässä ja tämä ei kerännyt. Tämä on tosiasia riippumatta siitä, mitä minä tarkoitan.
Mutta halusin kuitenkin sanoa, että siinä osoitettiin, että nimien kerääminen nopeasti on mahdollista, jos asia koetaan tärkeäksi.
Nimien saaminen on mahdollista todella nopeastikin jos koko media ja sosiaalinen media rummuttaa yhtä tiettyä aihetta ja kehoittaa ihmisiä äänestämään.
Varsinkin lisäpontta aiheelle antoi varmasti myös ns. Haavisto-ilmiö eli presidentin julkinen homous ja presidentinvaalit. Presidentinvaaleissa Haaviston homoudesta tuli monille ainoa syy äänestää Haavistoa tai vastustaa Haavistoa. Asiakysymykset tuntuivat merkitsevän vähemmän.
Täytyy silti sanoa että ruotsin kielen valinnaistaminenkin on saanut mediassa varsin paljon huomiota. Mutta sama media on kyllä vähintään vuoden verran tietoisesti sotkenut eri asioita keskenään esim. yhden uhkaajan viestit otettiin tikun nokkaan ja annettiin ymmärtää kuin koko yhteisö olisi vaarassa. Tuo sama logiikka ei tunnu pätevän mihinkään muuhun suomalaisryhmään Suomessa.
Pakkovenäjästä on tietoisesti puhuttu "pakkoruotsin korvaajana", vaikka todellisuudessa kukaan ei ole ajanut asioita tällä tavalla.
Huomionarvoista lienee myös sekin että miten iso joukko kirjoituksista on ns. käsipelillä kerättyjä. "Somen" merkitys on jäänyt selvästi vähäisemmäksi kuin näissä muissa aloitteissa.
Quote from: Luotsi on 06.08.2013, 01:56:41
Quote from: Tomi on 01.08.2013, 18:41:26
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 45 553 kappaletta, joista tässä palvelussa 26 138.
Tässä pakkoruotsin kannattajat ja vastustajat eduskunnassa. Lähde Vaalikoneet 2011 (mm. HS ja muut vaalikoneet niiden osalta, jotka eivät vastanneet HS:n vaalikoneeseen).
Yhteensä: 96 kannattajaa ja 104 vastustaa.
....
SDP: 25-17
Vastustajat:
Gustafsson Jukka
....
Gustafssonista tulikin "yllättäen" pakkoruotsin kannatta ministeri-Audin takapenkille päästyään. Tyypillistä demarilaista periaatteellisuuta, I guess :o
Henna Virkkunen totesi osuvasti, että "Tämä on niin iso asia, ettei tätä yksi opetusministerin reppana pysty hoitamaan....".
Gustaffson muuten otti muistaakseni yhdessä lehtijutussa HS:ssä asiaan kantaa ns. neutraalisti ja piti mahdollisena ruotsin kielen korvaamista joillakin alueilla muilla kielillä. Seuraavana päivänä tuli HS:n etusivulle "korjaus" "kannan muuttumisesta".
Eli se poliittinen peli taustalla on varsin kovaa.
Quote from: mub on 06.08.2013, 03:34:15
Pravdan jutusta "unohtui" linkki kansalaisaloitteen nettisivulle. Toisin kuin homoliittoaloitteen ollessa kyseessä.
https://imageshack.us/a/img23/5123/mh66.png
Tuli itselleni täysin sama huomio, että yllättäen muistelin muissa aloitteissa olleen linkin kannattamiseen kun taas tuosta aloitteesta se puuttui kaikista lehtijutuista.
Sinänsä jo pelkkä uutisoiminen toi asian ympärille tiettyä hypeä.
Tämä pakkoruotsi asia on ollut todella paljon julkisuudessa viimeisen parin vuoden aikana. Se pomppii myös kerta toisensa jälkeen uudestaan parrasvaloihin.
Quote from: Sivustakatsoja on 06.08.2013, 15:51:11
Tuohon eroon on ihan selvä syykin. Suomessa lienee satojatuhansia täysi-ikäisiä homoja, jotka A) kykenevät antamaan puoltonsa kansalaisaloitteelle ja B) joita aloite koskettaa varsin henkilökohtaisesti. Pakkoruotsi koskee konkreettisimmin lapsia/nuoria, joilla ei ikänsä puolesta vielä ole mahdollisuutta ilmaista mielipidettään kansalaisaloitepalvelun kautta. Vaikka aikuisväestökin suurimmaksi osin vastustaisi pakkoruotsia, on se harvalle kuitenkaan kovinkaan suuria intohimoja herättävä kysymys. Ei ole enää oma henkilökohtainen lehmä ojassa, eivätkä suuren massan edustajat todennäköisesti tiedosta sitä, ettei pakkoruotsi ole pelkästään periaatteellinen kysymys vaan siitä on ihan konkreettista haittaa Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle.
Epäilen ettei homojen allekirjoituksilla tulisi kuin pari tuhatta nimeä. Harva homo välttämättä edes kannattaa tuota aloitetta kuin periaatteen tasolla. Hyvin harvaa se koskettaa omakohtaisesti, koska harvempi homo taitaa virallisesti haluta liittoonsa ja julkistaa sen kaikelle kansalle.
Mutta julkinen massahype tuottaa todella paljon ääniä lyhyessä ajassa. Eli jos toimittajat, poliitikot, nuorisojärjestöt, opiskelijajärjestöt, isot mediat yms. ovat asian kannalla niin nimiä kerääntyy pienessä ajassa huima määrä.
Pakkoruotsin merkitys myös on kaksijakoinen koska vaikka sen asema on täysin keinotekoinen Suomessa, niin tästä keinotekoisuudesta hyötyvät samalla monet ihmiset. Myös rinnastaminen esim. pakkovenäjään vaihtaa monen kannan puolustamaan pakkoruotsia.
Jos puhuttaisiin asioista niiden todellisilla nimillä kuten vaikkapa että ruotsin kielen sijasta voitaisiin opiskella muita kieliä, niin uskoisin valtaosan äänestävän aloitteen puolesta.
Itse näen myös huolestuttavana ettei Suomessa suomen kielikään ole tasa-arvoisessa asemassa ruotsin kielen kanssa. Tuo näkyy juuri näissä kuntalisissä, palkkalisissä, opiskelijapaikoissa, työpaikoissa jne. Ei kai "kaksikielisessä maassa" pitäisi toisesta kansallis kielen käytöstä saada lisää rahaa?
Quote from: nollatoleranssi on 06.08.2013, 17:42:29
Quote from: Luotsi on 06.08.2013, 01:56:41
Quote from: Tomi on 01.08.2013, 18:41:26
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 45 553 kappaletta, joista tässä palvelussa 26 138.
Tässä pakkoruotsin kannattajat ja vastustajat eduskunnassa. Lähde Vaalikoneet 2011 (mm. HS ja muut vaalikoneet niiden osalta, jotka eivät vastanneet HS:n vaalikoneeseen).
Yhteensä: 96 kannattajaa ja 104 vastustaa.
....
SDP: 25-17
Vastustajat:
Gustafsson Jukka
....
Gustafssonista tulikin "yllättäen" pakkoruotsin kannatta ministeri-Audin takapenkille päästyään. Tyypillistä demarilaista periaatteellisuuta, I guess :o
Henna Virkkunen totesi osuvasti, että "Tämä on niin iso asia, ettei tätä yksi opetusministerin reppana pysty hoitamaan....".
Gustaffson muuten otti muistaakseni yhdessä lehtijutussa HS:ssä asiaan kantaa ns. neutraalisti ja piti mahdollisena ruotsin kielen korvaamista joillakin alueilla muilla kielillä. Seuraavana päivänä tuli HS:n etusivulle "korjaus" "kannan muuttumisesta".
Eli se poliittinen peli taustalla on varsin kovaa.
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 47 748, eli ei samaan tahtiin kuin eilen, mutta ihan ok määrä tänäänkin. Aloite on tärkeää saada eduskuntaan, koska moni varmaan haluaa tietää uskoltavatko lähetekeskustelussa muut kuin Perussuomalaiset kansanedustajat vastustaa pakkoruotsia.
Näitä vastustajia on kuin vaalikoneiden mukaan paljon myös Kokoomuksessa, SDP:ssä, Keskustassa ja Vasemmistoliitossa ja 2 KD:ssä. Erityisesti Kokoomus mietityttää. Jos siellä useampi lähetekeskustelussa vastustaa pakkoruotsia, niin se olisi kuin astumista Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin varpaille. Hehän ovat profiloituneet vahvasti pakkoruotsin taakse.
Toisaalta jos Kokoomuksesta kukaan ei uskalla lähetekeskustelussa vastustaa pakkoruotsia, niin se ei ainakaan tee hyvää heidän kannatusluvuille. Varsinkin Kokoomuksen kannattajissa on paljon pakkoruotsin vastustajia. Sama koskee osin Keskustaa, mutta siellä ei ole juurikaan profiloiduttu kumpaankaan suuntaan, kuten ei muissakaan puolueissa, pl. Perussuomalaiset, joiden kannan kaikki tiedämmekin. Eli win-to-win tilanne Perussuomalaisille. Toivottavasti PS:n ainoa pakkoruotsin kannattaja Tom Packalen kuitenkin viisastuu tässä aiheessa tai ei ainakaan ala puolustaa hanketta lähetekeskustelussa.
Edelleenkin, tuon aloitteen läpimeno tietäisi hallituksen kaatumista, joten mitään omalla omallatunnolla äänestämistä ei tulla hallituspuolueissa sallimaan.
QuotePS-nuoret jalkautuivat Oulussa: 500 allekirjoitusta vapaaehtoisen ruotsin opiskelun puolesta
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=26822;image)
Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret aloittivat keräämään Ruotsin kielen opiskelu vapaaehtoiseksi kaikilla opintoasteilla -kansalaisaloitteen allekirjoituksia. Vajaassa neljässä tunnissa allekirjoituksia kerättiin ennätysmäärä: 500 kappaletta.
"Lomakkeet loppuivat kesken. Vaikka paikalle toimitettiin toinen erä, nekin pääsivät loppuman. Nuorten viesti on täysin selvä: kielivapaus on saatava koko Suomeen, eikä lainsäädäntö kieltenopetuksen osalta vastaa enää tätä päivää. Kun ruotsinkielisiä on enää alle 5% kansasta, on väärin vaatia viittä miljoonaa opiskelemaan ruotsia", toteaa Perussuomalaisten Nuorten toiminnanjohtaja Sebastian Tynkkynen.
Jokainen suomenkielinen nuori opiskelee B1-kielenään automaattisesti ruotsia. Eri tilanne on ruotsinkielen kohdalla: ahvenanmaalaiset on vapautettu kokonaan suomen kielen opiskelusta. Yläasteelta alkavaa toista kotimaista ei voi itse valita, toisin kuin alakoulussa alkavaa A1-kieltä.
"Kieltenopiskelun tulisi perustua tarpeeseen, ei tietyn kulttuurin ihannointiin, historiaan tai 'mitä jos'-retoriikkaan. Olemme liian kauan kumarrelleet ruotsin kielen kohdalla, vaikka tarve kotimaassa on suomelle, ja ulkomaille matkustettaessa suurille kielille."
Kansalaisaloitteen keräys päättyy 4.9. Miten tästä eteenpäin, Sebastian Tynkkynen?
"500 nimeä on meille vasta alku. Lähdemme uudestaan kaduille, sillä nuorten palaute oli viime kerralla niin rohkaisevaa ja heidänhän asialla me olemmekin. Aloite menee varmasti eduskunnan käsittelyyn ja silloin alkaa uusi vaihe, jolloin perustelemme kansanedustajille, miksi koulutusjärjestelmässämme on selkeä puute."
http://www.ps-nuoret.fi/oulu/uutiset/ps-nuoret-jalkautuivat-oulussa-500-allekirjoitusta-vapaaehtoisen-ruotsin-opiskelun-puolesta
QuoteKaksiteräinen miekka
Kolumni | Turun Sanomat04:15
Eduskunta äänesti keväällä selvin luvuin nurin ensimmäisen kansalaisaloitteen, joka oli ylittänyt 50?000 nimen eduskuntakynnyksen. Turkistarhauksen kieltämiseen tähdännyt aloite herätti toki kosolti keskustelua sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella, mutta ei ollut edes lähellä tulla hyväksytyksi.
Lisää on kuitenkin tulossa. Netissä kerätään parhaillaan nimiä kymmeniin kansalaisaloitteisiin, joista ainakin osa tullee saamaan riittävästi allekirjoituksia, jotta ne yltävät suureen saliin asti. Tasa-arvoiseen avioliittolakiin tähtäävä aloite on jo reippaalla marginaalilla ylittänyt vaaditun rajan.
SELVÄÄ ON, että tälle perustuslakiin otetulle uudelle mekanismille löytyi yhteiskunnallista tilausta. Aloitteen voi laittaa alulle kuka tahansa, myös ne, jotka ehkä ovat menettäneet uskonsa politiikkaan, puolueisiin tai jopa äänestämiseen.
Netissä vaikuttaminen ja asioiden virtuaalinen ajaminen on joka tapauksessa tätä päivää. Myös varsin erikoisten asioiden puolesta (tai niitä vastaan) on mahdollista kerätä ainakin kourallinen nimiä. Joku haluaa tehdä aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen teloituspäivästä virallisen liputuspäivän, toinen vapauttaa sähkösavukkeiden myynnin kun taas kolmas haluaa kieltää mopoautot ja neljäs saada lehtien lööpit pois lasten silmistä. Tällaisia aloitteita löytyy osoitteessa kansalaisaloite.fi
Samalla sopii pohtia vakavasti, miten kansalaisaloite-instituution käy, jos se vähitellen muuttuu erääksi pelleilyn muodoksi? Ja mitä tapahtuu tämän suoravaikuttamisen kanavan maineelle ja merkitykselle, jos aloite toisensa jälkeen saa kyllä yli 50?000 nimeä taakseen, mutta joutuu jyrän alle joko eduskunnan valiokunnassa, suuressa salissa tai molemmissa?
Näin saattaa käydä melko monessa tapauksessa, etenkin, jos aloitteen päämäärä on selvästi ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman kanssa eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan, vaikka aloitteella olisikin hirmuinen määrä nimiä takanaan.
Huonompaa menestystä on helppo povata myös niille aloitteille, jotka kerta kaikkiaan eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia, tarkoittaisivat huomattavia lisämenoja tai muuten vaan sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan. Syy voi siis olla puhtaasti itse aloitteessa, ei eduskunnassa.
JOS USEIMMAT aloitteet tulevaisuudessa kompastuvat enemmän tai vähemmän omaan mahdottomuuteensa voi pian osoittautua, että tämä uusi vaikuttamisen mekanismi on susi, joka alkaa toimia itseään vastaan ja tuottaa lähinnä pettymyksiä. Siksi kansalaisaloite on todellisuudessa kaksiteräinen miekka.
Varmaa on vain se, että perinteinen tapa säätää tai muuttaa lakeja hallituksen esityksen tai kansanedustajan tekemän lakialoitteen kautta tulee pitämään kutinsa. Äänestämällä omaa arvomaailmaa edustavaa ehdokasta pääsee siis jatkossakin parhaiten vaikuttamaan siihen, miten maata lailla rakennetaan.
Stefan Wallin
Kirjoittaja on turkulainen Rkp:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/519282/Kaksiterainen+miekka
Steefani ei tietenkään ole huolissaan kansalaisaloitteesta vapaaehtoisen muumikielen opiskelun puolesta.
Ihan muuten vaan ihmettelee. 8)
Quote from: skrabb on 07.08.2013, 08:36:46
QuoteKaksiteräinen miekka
Kolumni | Turun Sanomat04:15
Eduskunta äänesti keväällä selvin luvuin nurin ensimmäisen kansalaisaloitteen, joka oli ylittänyt 50?000 nimen eduskuntakynnyksen. Turkistarhauksen kieltämiseen tähdännyt aloite herätti toki kosolti keskustelua sekä eduskunnassa että sen ulkopuolella, mutta ei ollut edes lähellä tulla hyväksytyksi.
Lisää on kuitenkin tulossa. Netissä kerätään parhaillaan nimiä kymmeniin kansalaisaloitteisiin, joista ainakin osa tullee saamaan riittävästi allekirjoituksia, jotta ne yltävät suureen saliin asti. Tasa-arvoiseen avioliittolakiin tähtäävä aloite on jo reippaalla marginaalilla ylittänyt vaaditun rajan.
SELVÄÄ ON, että tälle perustuslakiin otetulle uudelle mekanismille löytyi yhteiskunnallista tilausta. Aloitteen voi laittaa alulle kuka tahansa, myös ne, jotka ehkä ovat menettäneet uskonsa politiikkaan, puolueisiin tai jopa äänestämiseen.
Netissä vaikuttaminen ja asioiden virtuaalinen ajaminen on joka tapauksessa tätä päivää. Myös varsin erikoisten asioiden puolesta (tai niitä vastaan) on mahdollista kerätä ainakin kourallinen nimiä. Joku haluaa tehdä aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen teloituspäivästä virallisen liputuspäivän, toinen vapauttaa sähkösavukkeiden myynnin kun taas kolmas haluaa kieltää mopoautot ja neljäs saada lehtien lööpit pois lasten silmistä. Tällaisia aloitteita löytyy osoitteessa kansalaisaloite.fi
Samalla sopii pohtia vakavasti, miten kansalaisaloite-instituution käy, jos se vähitellen muuttuu erääksi pelleilyn muodoksi? Ja mitä tapahtuu tämän suoravaikuttamisen kanavan maineelle ja merkitykselle, jos aloite toisensa jälkeen saa kyllä yli 50?000 nimeä taakseen, mutta joutuu jyrän alle joko eduskunnan valiokunnassa, suuressa salissa tai molemmissa?
Näin saattaa käydä melko monessa tapauksessa, etenkin, jos aloitteen päämäärä on selvästi ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman kanssa eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan, vaikka aloitteella olisikin hirmuinen määrä nimiä takanaan.
Huonompaa menestystä on helppo povata myös niille aloitteille, jotka kerta kaikkiaan eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia, tarkoittaisivat huomattavia lisämenoja tai muuten vaan sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan. Syy voi siis olla puhtaasti itse aloitteessa, ei eduskunnassa.
JOS USEIMMAT aloitteet tulevaisuudessa kompastuvat enemmän tai vähemmän omaan mahdottomuuteensa voi pian osoittautua, että tämä uusi vaikuttamisen mekanismi on susi, joka alkaa toimia itseään vastaan ja tuottaa lähinnä pettymyksiä. Siksi kansalaisaloite on todellisuudessa kaksiteräinen miekka.
Varmaa on vain se, että perinteinen tapa säätää tai muuttaa lakeja hallituksen esityksen tai kansanedustajan tekemän lakialoitteen kautta tulee pitämään kutinsa. Äänestämällä omaa arvomaailmaa edustavaa ehdokasta pääsee siis jatkossakin parhaiten vaikuttamaan siihen, miten maata lailla rakennetaan.
Stefan Wallin
Kirjoittaja on turkulainen Rkp:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/519282/Kaksiterainen+miekka
Steefani ei tietenkään ole huolissaan kansalaisaloitteesta vapaaehtoisen muumikielen opiskelun puolesta.
Ihan muuten vaan ihmettelee. 8)
Tottakai muuten vain ihmettelee ;) Oikeassa silti asiassa on. Tämä aloite vapaaehtoisesta ruotsinkielen opiskelusta tulee kaatumaan sataprosenttisen varmasti.
QuoteHuonompaa menestystä on helppo povata myös niille aloitteille, jotka kerta kaikkiaan eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia, tarkoittaisivat huomattavia lisämenoja tai muuten vaan sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan. Syy voi siis olla puhtaasti itse aloitteessa, ei eduskunnassa.
Tuolla "reaalipoliittisella" Stefan tarkoittaa RKP:n suvereenia hegemoniaa eduskunnan pakkoruotsikannassa. RKP kykenee kyykyttämään jopa kokoomusta, vastoin sen oman jäsenistön valtavirran tahtoa. Tai on kyennyt tähän asti.
Reaalipolitiikka tarkoittaa perinteistä voimaan ja valtion itsekkäisiin etuihin perustuvaa politiikkaa. Käytännössä sillä yleensä tarkoitetaan vallitseviin olosuhteisiin sopeutumista ja periaatteellisten, ideologisten tai moraalisten näkökohtien sivuuttamista poliittisessa toiminnassa.
Onnistunut sanavalinta Steffeltä!
Quote from: Sour-One on 07.08.2013, 08:50:02
Tottakai muuten vain ihmettelee ;) Oikeassa silti asiassa on. Tämä aloite vapaaehtoisesta ruotsinkielen opiskelusta tulee kaatumaan sataprosenttisen varmasti.
Jonkun pitäisi sorvata kansalaisaloite, johon olisi kerätty kaikki RKP:n kieli-rotuagendan poskettomuudet, mutta muodossa jota yksikään RKP:n kannattaja ei kykenisi myöntämään vastustavansa. Saataisiin oikein kunnolla mainetta tälle suvaitsevaiselle vähemmistölle, kun 50000 paukkuisi apartheidpolitiikan puolesta. Sen verran selvää on etteivät RKP:laiset pidä Suomen kansalaisia tasa-arvoisina että törkeääkin eriarvoistamista ajava aloite saisi tuon määrän allekirjoituksia, jos se olisi vain muotoiltu heidän perusarvonsa ja sisäisen sananpartensa tuntien.
Tietysti kaatuu. Nyt hupi onkin nähdä kuka sen kaataa ja millä verukkeella.
Tulee olemaan myötähäpeän juhlaa kuulla mitättömät vakioargumentit uudella kierteellä.
Quote from: Toadie on 07.08.2013, 09:00:06
Tietysti kaatuu. Nyt hupi onkin nähdä kuka sen kaataa ja millä verukkeella.
Tulee olemaan myötähäpeän juhlaa kuulla mitättömät vakioargumentit uudella kierteellä.
Luulenpa, että aloitteen käsittely onnistutaan positioimaan niin, ettei siitä tarvitse uutisoida paljoa. Ainakaan siitä ei tarvitse uutisoida yhtä paljoa kuin RKP:laisten uhkailusta tai waliwalihashin keskinkertaisesta kolumnista (ts. viikkokaupalla).
Quote from: Sour-One on 07.08.2013, 08:50:02
Tottakai muuten vain ihmettelee ;) Oikeassa silti asiassa on. Tämä aloite vapaaehtoisesta ruotsinkielen opiskelusta tulee kaatumaan sataprosenttisen varmasti.
Tuskimpa tuota kirjoitusta olisi tullut ilman tätä aloitetta kaksikielisyydestä.
Mutta on Wallin ihan oikeassa eli kansalaisaloitteiden merkitys voi kokea inflaation ja sitä kautta ihmisten pettymys poliitikkoihin voi kasvaa, jos aloitteilla ei ole mitään merkitystä.
On silti täysin naurettavaa, että Wallin ottaa jotakin epämääräisiä kansalaisaloitteita esiin, koska niiden saama äänimäärä ei tule kuitenkaan ylittämään annettua rajaa tai olemaan edes lähellekkään sitä.
Aloitteen läpimeneminen äänestämiseen antaa silti osviittaa ns. "taustalla olevasta asian kannatuksesta". Käytännössä poliitikot voivat jälkikäteen huomauttaa siitä että jollakin aloitteella on paljon kannatusta taustalla.
Olisi silti varsin ikävää jos yksikään aloite ei menisi läpi sellaisenaan tai siitä ei seuraisi mitään keskustelua eduskunnassa.
En ole seurannut tuota keskustelun osuutta, mutta missä määrin sitä keskustelua on käyty aikaisempien kansalaisaloitteiden kohdalla eduskunnassa?
QuoteNäin saattaa käydä melko monessa tapauksessa, etenkin, jos aloitteen päämäärä on selvästi ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman kanssa eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan, vaikka aloitteella olisikin hirmuinen määrä nimiä takanaan.
Vihjaako Stefan että jotain tämmöistä on nyt ilmassa? Eikö ole kamalaa jos kansa haluaa jotain muuta kuin hallitus?
Quote from: skrabb on 07.08.2013, 08:36:46
QuoteKaksiteräinen miekka
JOS USEIMMAT aloitteet tulevaisuudessa kompastuvat enemmän tai vähemmän omaan mahdottomuuteensa voi pian osoittautua, että tämä uusi vaikuttamisen mekanismi on susi, joka alkaa toimia itseään vastaan ja tuottaa lähinnä pettymyksiä. Siksi kansalaisaloite on todellisuudessa kaksiteräinen miekka.
Stefan Wallin
Kirjoittaja on turkulainen Rkp:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/519282/Kaksiterainen+miekka
Kansalaisaloite tekee Kokoomukselle (http://hommaforum.org/index.php/topic,69491.msg978726.html#msg978726) ja SDP:lle (http://hommaforum.org/index.php/topic,69491.msg1005671.html#msg1005671) niiden tavan harjoittaa kielipolitiikkaa hyvin kalliiksi. Se, että puolueiden todellinen linja tulee selkeästi esiin kansalaisille on välttämätöntä demokratian kannalta.
Toisekseen mikäli kansalaisaloitteiden käsittely on eduskunnalle ylivoimaista, niin ennen pitkää päädytään sitoviin kansanäänestyksiin. Tämäkin on merkittävä askel suomalaiselle demokratialle.
Quote from: JT on 07.08.2013, 08:53:18
QuoteHuonompaa menestystä on helppo povata myös niille aloitteille, jotka kerta kaikkiaan eivät ole käytännössä toteuttamiskelpoisia, tarkoittaisivat huomattavia lisämenoja tai muuten vaan sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan. Syy voi siis olla puhtaasti itse aloitteessa, ei eduskunnassa.
Tuolla "reaalipoliittisella" Stefan tarkoittaa RKP:n suvereenia hegemoniaa eduskunnan pakkoruotsikannassa. RKP kykenee kyykyttämään jopa kokoomusta, vastoin sen oman jäsenistön valtavirran tahtoa. Tai on kyennyt tähän asti.
Reaalipolitiikka tarkoittaa perinteistä voimaan ja valtion itsekkäisiin etuihin perustuvaa politiikkaa. Käytännössä sillä yleensä tarkoitetaan vallitseviin olosuhteisiin sopeutumista ja periaatteellisten, ideologisten tai moraalisten näkökohtien sivuuttamista poliittisessa toiminnassa.
Onnistunut sanavalinta Steffeltä!
Luulenpa, että Wallinin takaraivossa jyskyttää kuitenkin selvä pelko, että "reaalipoliittisen valtavirran edustama arvomaailma" muuttuu. Esimerkiksi YYA-sopimuksen kannattaminen kuului aikanaan hyvin vahvasti "reaalipoliittisen valtarvirran edustamaan arvomaailmaan". Mutta eipä kuulu enää.
Höblä tänään:
QuoteSkolsvenskan delar riksdagen
97 vill göra skolsvenskan frivillig, 96 vill att den ska fortsättä vara obligatorisk. En tuff debatt väntas när medborgarinitiativet för att slopa svenskan når riksdagen.
http://hbl.fi/
Vapaahko käännös:
Pakkoruotsin opiskelu jakaa eduskunnan.
97 haluaa pakkoruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi ja 96 haluaa jatkaa/pakottaa pakkoruotsin opiskelua. Odotettavissa on tiukkaa debattia, kunhan kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta tulee eduskuntaan.
Juttu on maksullinen, ilmaiseksi luettavissa on ainoastaan yllä oleva.
Hehe, höblä skoijaa kutsumalla pakkoruotsia kouluruotsiksi. Ei kouluruotsia olla poistamassa vaan sen pakollisuus kaikille, mikä EI tarkoita että ruotsi poistuisi koulusta mihinkään kovin pian. Onpa taas rehellisen zuurnalismin juhlaa.
Eikö muuten olekin mielenkiintoista että joistakin asioista ei vain voida puhua rehellisesti tai edes järkevästi. Pakkoruotsi ja maahanmuutto ainakin.
Quote from: possu on 07.08.2013, 09:30:28
QuoteNäin saattaa käydä melko monessa tapauksessa, etenkin, jos aloitteen päämäärä on selvästi ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman kanssa eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan, vaikka aloitteella olisikin hirmuinen määrä nimiä takanaan.
Vihjaako Stefan että jotain tämmöistä on nyt ilmassa? Eikö ole kamalaa jos kansa haluaa jotain muuta kuin hallitus?
Tämä viitannee aviolittolakiin,
"eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan" tarkoittaa että KD torppaa (kirjoittajan mielestä hyvän) aloitteen.
Toisaalta taas
"sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan" viittaa (kirjoittajan mielestä huonoon) pakkoruotsialoitteeseen.
:D
Quote from: Toadie on 07.08.2013, 10:31:20
Hehe, höblä skoijaa kutsumalla pakkoruotsia kouluruotsiksi.
Kouluruotsi putoaa myös Paavo Arhinmäen suusta. Li taitaa jopa puhua sitä äidinkielenään.
Quote from: Noottikriisi on 07.08.2013, 10:33:55Tämä viitannee aviolittolakiin, "eivätkä hallituspuolueet suostu joustamaan" tarkoittaa että KD torppaa (kirjoittajan mielestä hyvän) aloitteen.
Toisaalta taas "sotivat reaalipoliittisen valtavirran edustamaa arvomaailmaa vastaan" viittaa (kirjoittajan mielestä huonoon) pakkoruotsialoitteeseen.
Taidat tulkita Stefania paremmin kuin minä.
Tästä aiheesta tulee taatusti syksyn kuumimpia poliittisia perunoita.
Jos keskustan Juha Sipilä on oikeasti "uuden ajan puoluejohtaja", antaa hän maltillisin sanankääntein keskustan kansanedustajille vapaat kädet toimia tässä kysymyksessä täysin omantuntonsa mukaisesti, siitäkin huolimatta, että keskustalla on merkittävää kannatusta Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla.
Tämä ratkaisu toisi lisäpainetta pakkoruotsia vain viran puolesta tukeville SDP:lle ja vasemmistoliitolle, joilla ei juuri ruotsinkielistä kannatusta ole, ja etenkin kokoomukselle, jonka jäsenistöstä valtaosa jo vastustaa pakkoruotsia.
Persut voittavat tässä joka tapauksessa, mutta on pitkälle kiinni Juha Sipilästä paljonko. Jos persut ovat fiksuja, he ottavat asian puheeksi mahdollisimman pian kepulaisten kanssa, ja yrittävät sorvata yhteisen taistelustrategian hallituksen hajaannuksen ja pakkoruotsin vastaisen vyörytyksen maksimoimiseksi.
Varmat häviäjät ovat ainakin SDP ja vasemmistoliitto.
Tämä tuskin on vielä viimeinen taisto, mutta hyvinkin mahdollisesti toiseksi viimeinen.
Quote from: JT on 07.08.2013, 12:00:23Jos keskustan Juha Sipilä on oikeasti "uuden ajan puoluejohtaja", antaa hän maltillisin sanankääntein keskustan kansanedustajille vapaat kädet toimia tässä kysymyksessä täysin omantuntonsa mukaisesti, siitäkin huolimatta, että keskustalla on merkittävää kannatusta Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla.
Oikeastaan kepun kannatus Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla on aika marginaalista. Esim. 2011 kannatus Närpiössä (http://yle.fi/vaalit/tulospalvelu/2011/kunta/narpio_puolueiden_kannatus_545.html) 1,1 prosenttia, Mustasaaressa (http://yle.fi/vaalit/tulospalvelu/2011/kunta/mustasaari_puolueiden_kannatus_499.html) 1,7 prosenttia ja Uusikaarlepyyssä (http://yle.fi/vaalit/tulospalvelu/2011/kunta/uusikaarlepyy_puolueiden_kannatus_893.html) 1,6 prosenttia.
Tässä keskustan 2011-vaalimenestystä kuvaavassa kartassa vaalea vihreän sävy tarkoittaa alhaista kannatusta ja tumma korkeaa:
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Eduskuntavaalit_2011_-_Suomen_Keskusta.svg/344px-Eduskuntavaalit_2011_-_Suomen_Keskusta.svg.png)
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Eduskuntavaalit_2011_-_Suomen_Keskusta.svg
Quote from: Sour-One on 07.08.2013, 08:50:02
Tottakai muuten vain ihmettelee ;) Oikeassa silti asiassa on. Tämä aloite vapaaehtoisesta ruotsinkielen opiskelusta tulee kaatumaan sataprosenttisen varmasti.
En tajua tätä logiikkaa missä ikään kuin torjutaan aloite koska "se tulee varmasti kaatumaan".
Tai siis tajuan tietysti siinä ainoassa tapauksessa jos itse kannattaa pakkoruotsia.
Jos Soini käsittää mistään mitään niin hän suhtautuu tämän aloitteen esillä pitämiseen todella tarkasti. Ystävällisesti mutta päättäväisesti. Kaikki muut suuret puolueet tajuavat, että ovat vaarassa menettää kannatusta jos vastustavat hampaat irvessä tätä aloitetta.
Quote from: kekkeruusi on 06.08.2013, 20:46:20
Edelleenkin, tuon aloitteen läpimeno tietäisi hallituksen kaatumista, joten mitään omalla omallatunnolla äänestämistä ei tulla hallituspuolueissa sallimaan.
Eivätpä hallituspuolueet sitä kieltääkään voi.
Eipä siinä sitten muuta kuin mitataan hallituspuolueiden kansanedustajien suoraselkäisyys.
Quote from: Jaakko Sivonen on 07.08.2013, 18:05:59
Quote from: JT on 07.08.2013, 12:00:23Jos keskustan Juha Sipilä on oikeasti "uuden ajan puoluejohtaja", antaa hän maltillisin sanankääntein keskustan kansanedustajille vapaat kädet toimia tässä kysymyksessä täysin omantuntonsa mukaisesti, siitäkin huolimatta, että keskustalla on merkittävää kannatusta Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla.
Oikeastaan kepun kannatus Pohjanmaan ruotsinkielisellä rannikolla on aika marginaalista.
Juurikin näin. Tässä asiassa Vaasan vaalipiiri aiheuttaa harhan, sillä se on kiistämättä vahvasti ruotsinkielinen ja siellä kepu kiistämättä menestyy (siis eduskuntavaaleissa). On kuitenkin huomattava, kuten Sivosen karttalinkki osoittaa, että se kannatus tulee lähes kokonaan toiselta puolelta Vaasan vaalipiiriä.
48 000!
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61307-hbl-tutki-yllattavan-moni-kansanedustaja-poistaisi-pakkoruotsin (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61307-hbl-tutki-yllattavan-moni-kansanedustaja-poistaisi-pakkoruotsin)
QuoteHbl tutki: Yllättävän moni kansanedustaja poistaisi "pakkoruotsin"
Hufvudstadsbladet-lehden mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu jakaa kansanedustajat kahtia. Lehti on tutkinut nyt istuvien kansanedustajien vastauksia Helsingin Sanomien vaalikoneeseen ennen viime eduskuntavaaleja.
Vastausten mukaan 97 nyt eduskunnassa istuvasta kansanedustajasta on sitä mieltä, että ruotsin kielen opiskelusta voidaan tehdä vapaaehtoista. 96 halusi säilyttää niin sanotun pakkoruotsin ja 7 ei vastannut kysymykseen.
Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ei kuitenkaan usko, että eduskunta muuttaa lakia ja tekee ruotsin kielen opiskelusta vapaaehtoista. Samaa mieltä ovat Hbl:n haastattelemat SDP:n Jouni Backman, kokoomuksen Anne-Mari Virolainen ja vasemmistoliiton Annika Lapintie.
Keskustan ryhmäpuheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan nyt on liian aikaista ottaa kantaa siihen, miten keskustan eduskuntaryhmä äänestäisi asiassa.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner uskoo, että valtaosa ryhmän kansanedustajista vastustaa pakollista ruotsin opiskelua edelleen.
Pakkoruotsin poistamista ajava kansalaisaloite etenee todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn. Vaadittavasta 50 000 allekirjoituksesta puuttuu nyt noin 2 500 ja aikaa nimien keräämiseen on syyskuun 4. päivään asti.
Quote from: Rastafari on 07.08.2013, 21:11:54
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61307-hbl-tutki-yllattavan-moni-kansanedustaja-poistaisi-pakkoruotsin (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61307-hbl-tutki-yllattavan-moni-kansanedustaja-poistaisi-pakkoruotsin)
QuoteHbl tutki: Yllättävän moni kansanedustaja poistaisi "pakkoruotsin"
Hufvudstadsbladet-lehden mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu jakaa kansanedustajat kahtia. Lehti on tutkinut nyt istuvien kansanedustajien vastauksia Helsingin Sanomien vaalikoneeseen ennen viime eduskuntavaaleja.
Vastausten mukaan 97 nyt eduskunnassa istuvasta kansanedustajasta on sitä mieltä, että ruotsin kielen opiskelusta voidaan tehdä vapaaehtoista. 96 halusi säilyttää niin sanotun pakkoruotsin ja 7 ei vastannut kysymykseen.
Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ei kuitenkaan usko, että eduskunta muuttaa lakia ja tekee ruotsin kielen opiskelusta vapaaehtoista. Samaa mieltä ovat Hbl:n haastattelemat SDP:n Jouni Backman, kokoomuksen Anne-Mari Virolainen ja vasemmistoliiton Annika Lapintie.
Keskustan ryhmäpuheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan nyt on liian aikaista ottaa kantaa siihen, miten keskustan eduskuntaryhmä äänestäisi asiassa.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner uskoo, että valtaosa ryhmän kansanedustajista vastustaa pakollista ruotsin opiskelua edelleen.
Pakkoruotsin poistamista ajava kansalaisaloite etenee todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn. Vaadittavasta 50 000 allekirjoituksesta puuttuu nyt noin 2 500 ja aikaa nimien keräämiseen on syyskuun 4. päivään asti.
Hohhoijaa... nollagallup. kun äänestys aikanaan asiasta tulee, niin suurimmalla osalla on selkeä ohje mitä nappia painaa.
Quote from: Sour-One on 07.08.2013, 21:14:01
Quote from: Rastafari on 07.08.2013, 21:11:54
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61307-hbl-tutki-yllattavan-moni-kansanedustaja-poistaisi-pakkoruotsin (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61307-hbl-tutki-yllattavan-moni-kansanedustaja-poistaisi-pakkoruotsin)
QuoteHbl tutki: Yllättävän moni kansanedustaja poistaisi "pakkoruotsin"
Hufvudstadsbladet-lehden mukaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu jakaa kansanedustajat kahtia. Lehti on tutkinut nyt istuvien kansanedustajien vastauksia Helsingin Sanomien vaalikoneeseen ennen viime eduskuntavaaleja.
Vastausten mukaan 97 nyt eduskunnassa istuvasta kansanedustajasta on sitä mieltä, että ruotsin kielen opiskelusta voidaan tehdä vapaaehtoista. 96 halusi säilyttää niin sanotun pakkoruotsin ja 7 ei vastannut kysymykseen.
Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ei kuitenkaan usko, että eduskunta muuttaa lakia ja tekee ruotsin kielen opiskelusta vapaaehtoista. Samaa mieltä ovat Hbl:n haastattelemat SDP:n Jouni Backman, kokoomuksen Anne-Mari Virolainen ja vasemmistoliiton Annika Lapintie.
Keskustan ryhmäpuheenjohtajan Kimmo Tiilikaisen mukaan nyt on liian aikaista ottaa kantaa siihen, miten keskustan eduskuntaryhmä äänestäisi asiassa.
Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner uskoo, että valtaosa ryhmän kansanedustajista vastustaa pakollista ruotsin opiskelua edelleen.
Pakkoruotsin poistamista ajava kansalaisaloite etenee todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn. Vaadittavasta 50 000 allekirjoituksesta puuttuu nyt noin 2 500 ja aikaa nimien keräämiseen on syyskuun 4. päivään asti.
Hohhoijaa... nollagallup. kun äänestys aikanaan asiasta tulee, niin suurimmalla osalla on selkeä ohje mitä nappia painaa.
Minulla on muistikuva, että HS:n vaalikoneeseen vastaamatta jättäneistä ainakin 4 oli Perussuomalaisia.
Tärkeintä on saada aloite käsittelyyn eduskuntaan vähintään lähetekeskusteluun.
Todennäköisesti hallituspuolueet yrittävät jollakin verukkeella estää äänestyksen, jotta kansanedustajien todellinen kanta ei selviä.
Toivottavasti PS nostaa tästä ison mekkalan ja vaatii äänestystä.
Äänestyksessä nähdään kuinka moni hallituksen edustajista uskaltaa vastustaa pakkoruotsia. Samoin lähetekeskustelussa. Erityisesti KOK+SDP+VAS edustajien puheet kannattaa laittaa tarkkaan ylös.
Heidän kansanedustajissa on paljon pakkoruotsin vastustajia + 2 KD:ssä.
Veikkaanpa, että vapaita käsiä ei anneta hallituspuolueissa ainakaan kaikille, tai sitten pakkoruotsin vastustajat joutuvat "yllättäen" jäämään pois äänestyksestä.
Quote from: Tomi on 07.08.2013, 21:22:44
Veikkaanpa, että vapaita käsiä ei anneta hallituspuolueissa ainakaan kaikille, tai sitten pakkoruotsin vastustajat joutuvat "yllättäen" jäämään pois äänestyksestä.
Jo äänestykseen päätyminen on voitto. Joko eduskunta hyväksyy muutoksen ja hyvä niin; tai sitten ainakin kansalle tulee selväksi, keiden lupauksiin ei ainakaan kannata luottaa.
Se jälkimmäinen on sitten ihan vaan kansasta kiinni, että miten sitten jatketaan.
QuoteAloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 48 066 kappaletta, joista tässä palvelussa 28 651.
Vajaat 2.000 korttia vielä 50 tuhanteen. Hyvältä näyttää. Vaikka aloite lytättäisiin eduskunnassa, pakkoruotsin poistamisesta tulisi ainakin puhuttua julkisesti ja jossain vaiheessa vapaa kielivalinta toteutuisi.
Ei tämä aloite eduskunnan salin äänestykseen pääse, se on mielestäni selvä asia. Todennäköisesti asia haudataan valiokuntaan tai vaihtoehtoisesti aloitetta "käsitellään" valiokunnassa niin kauan, että vaalikausi päättyy.
Tämän aloitteen hyvä puoli on se, että tämä aloite tietyllä tavalla vaikeuttaa myös homoliittoaloitteen asemaa. Jos homoliittoaloite otettaisiin eduskunnan äänestykseen, niin siinä tapauksessa olisi paljon vaikeampaa perustella, miksei tätä pakkoruotsialoitetta otettaisi äänestykseen. Lisäksi tämä aloite on aikaisemmin eduskunnassa kuin homoliittoaloite, mikä sekin on hyvä asia. Jolleivät sitten homoporukat tee viime hetkillä taktista ja lopeta tuota homoaloitetta jo aikaisemmin, mutta tällaisessa tapauksessa pakkoruotsialoitteenkin tekijöiden tulisi olla hereillä.
Sikäli kuin asia joskus päätyy eduskunnassa äänestykseen, niin ryhmäkuri voitaisiin kai ohittaa kahdella tavalla:
1. Tekemällä pakkoruotsiasiasta omantunnon kysymys
2. Kansanedustaja eroaisi kok... puolueestaan äänestyksen ajaksi
Aloitteesta lähes puolet on tosin käsin kerättyjä. Sempä takia vaatisi vähintään sen 53-60t. ääntä, että ei olisi samoja nimiä luettelossa.
Quote from: John on 08.08.2013, 00:21:12
Ei tämä aloite eduskunnan salin äänestykseen pääse, se on mielestäni selvä asia. Todennäköisesti asia haudataan valiokuntaan tai vaihtoehtoisesti aloitetta "käsitellään" valiokunnassa niin kauan, että vaalikausi päättyy.
Sen jälkeen kun valiokunnassa ja salissa selvästi vastatuulessa ollut turkistarhausaloite pääsi suureen saliin, niin on vaikea perustella, miksi tämä aloite ei pääsisi. Ellei sitä sitten luokitella jollain ihmeen tavalla vähemmistöjä syrjiväksi lakialoitteeksi. Se kortti tullaan näkemään, uskokaa tai älkää. Kun vähemmistökysymys nousee esiin, niin kaikki järjen- ja rahankäyttö unohtuu.
Tosin turkistarhausaloitteen lopputulos oli tiedossa, jolloin se oli helppo päästää suureen saliin. Tämän lopputulos ei ole kenelläkään tiedossa. Siksi tämän aloitteen vieminen suureen saliin on sangen mielenkiintoista. Veikkaan, että jos omatunto ei anna äänestää puoluekurin mukaisesti, poissaoloja sekä tyhjiä ääniä tulee paljon.
-i-
Quote from: Jaska on 08.08.2013, 04:08:18
Sikäli kuin asia joskus päätyy eduskunnassa äänestykseen, niin ryhmäkuri voitaisiin kai ohittaa kahdella tavalla:
1. Tekemällä pakkoruotsiasiasta omantunnon kysymys
2. Kansanedustaja eroaisi kok... puolueestaan äänestyksen ajaksi
Kohta 2. Mitäs hyötyä tosta olisi? Kansanedustaja voi äänestää ihan miten haluaa puolueensa jäsenenäkin. Potkut voi tulla toki eduskuntaryhmästä. Mutta toimiessaan kohdan 2 mukaisesti, lopputulema on aivan sama
Quote from: Shemeikka on 08.08.2013, 00:11:44
QuoteAloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 48 066 kappaletta, joista tässä palvelussa 28 651.
Vajaat 2.000 korttia vielä 50 tuhanteen. Hyvältä näyttää. Vaikka aloite lytättäisiin eduskunnassa, pakkoruotsin poistamisesta tulisi ainakin puhuttua julkisesti ja jossain vaiheessa vapaa kielivalinta toteutuisi.
Muistatteko miten kevyesti turkistarhauskielto käsiteltiin ja kuinka vähän sitä käsiteltiin mediassa? Ei sillä, että olisin turkistarhauskiellon vastustaja, mutta aloite oli oiva esimerkki siitä, mitä tämä aloitteen käsittely käytännössä tarkoittaa.
Eläinseksin täyskielto on muuten kerännyt kokonaista 309 ääntä. Kumma kun ihmiset eivät tällaista kannata! ;D Läpimeno varmaankin olisi kyllä eduskunnassa varmaa; kukapa haluaisi tunnustautua eläinseksin kannattajaksi julkisesti.
Quote from: Sour-One on 08.08.2013, 10:13:43
Muistatteko miten kevyesti turkistarhauskielto käsiteltiin ja kuinka vähän sitä käsiteltiin mediassa? Ei sillä, että olisin turkistarhauskiellon vastustaja, mutta aloite oli oiva esimerkki siitä, mitä tämä aloitteen käsittely käytännössä tarkoittaa.
Yhden tai kaksi uutista luin aiheesta, miten mm. muutamat tunnetut julkkikset olivat eduskunnassa asian tiimoilta pitämässä puheitaan, mutta tuo aloite taisi mennä yhteen valiokunta(?) äänestykseen ja kun siitä tuli kielteinen päätös niin asia oli käsitelty.
Yllättäen julkisuudessakaan aloitteesta ei tunnuttu innostuvan erikoisemmin. Vaikka moni toimittaja on avoimesti Vihreiden asialla ja tuo asia on ylipäätään ollut varsin näkyvästi esillä jo niistä "kettutytöistä" lähtien (tosin viime aikoina paljon vähemmän).
Sinänsä en osaa ottaa erikoisempaa kantaa asiaan. Varsinkin kun luin että nämä suomalaiset turkikset ovat "maailman parhaita" ja niistä "maksetaan mitä pyydetään".
On vaikeaa uskoa, että turkistarhaus loppuisi maailmasta sillä että se lopetettaisiin Suomesta.
Freudenthalilaiset tulevat tarvittaessa marssittamaan suomenkieliset julkkismarionettinsa pakkoruotsia puolustaviin tv-mainoksiin ja kovalla rahalla maksettuihin "julkisiin kansalaisadresseihin". Tämä kannattaa ennakoida ajoissa - eli heti - ja huomioida aikanaan julkisuudessa terävin vastaiskuin.
Quote from: nollatoleranssi on 08.08.2013, 10:19:34
Quote from: Sour-One on 08.08.2013, 10:13:43
Muistatteko miten kevyesti turkistarhauskielto käsiteltiin ja kuinka vähän sitä käsiteltiin mediassa? Ei sillä, että olisin turkistarhauskiellon vastustaja, mutta aloite oli oiva esimerkki siitä, mitä tämä aloitteen käsittely käytännössä tarkoittaa.
Yhden tai kaksi uutista luin aiheesta, miten mm. muutamat tunnetut julkkikset olivat eduskunnassa asian tiimoilta pitämässä puheitaan, mutta tuo aloite taisi mennä yhteen valiokunta(?) äänestykseen ja kun siitä tuli kielteinen päätös niin asia oli käsitelty.
Kyllä se meni suureen saliin. Tein haun, ja eka osuma Annika Lapintien blogista. En jaksanut kaivaa tähän enempää. Tuolle asialle on oma ketjunsa.
Quote from: annika lapintieMietintö turkistarhauksen kieltoa vaativasta kansalaisaloitteesta on tänään valmistunut eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Valitettavasti valiokunta ei esitä turkistarhausta kiellettäväksi, kuten aloitteessa toivottiin.
Tärkeää kuitenkin on, että valiokunta ei haudannut aloitetta, vaan päätti lähettää asian täysistunnon käsittelyyn. Nyt kaikki kansanedustajat pääsevät ilmaisemaan kantansa, ja turkistarhauskiellon kannatus voidaan mitata äänestyksessä.
-i-
Onneksi kuitenkin on täysin varmaa, että pakkoruotsi tulee poistumaan. Stefanille terveisiä, että apartheidpuolue hyödyllisine idiootteineen ja siipeilijöineen voi vain ja ainoastaan hidastaa prosessia. Me voitamme.
"You can fool some people some time, but you can't fool all the people all the time."
Quote from: Sour-OneKohta 2. Mitäs hyötyä tosta olisi? Kansanedustaja voi äänestää ihan miten haluaa puolueensa jäsenenäkin. Potkut voi tulla toki eduskuntaryhmästä. Mutta toimiessaan kohdan 2 mukaisesti, lopputulema on aivan sama
Ei se aivan sama ole. Jos äänestää vastoin ryhmäkuria, se on puoluejohdon nenille hyppimistä = urakehitys tyssää siihen.
Jos taas ilmoittaa että eroaa hetkeksi koska ei halua hyppiä puoluejohdon nenille mutta haluaa silti äänestää omantuntonsa mukaan, voi vielä saada anteeksi. Luulisin.
Uusin blogitekstini Pakkoruotsin paradoksi:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146586-pakkoruotsin-paradoksi
Quote from: Jaska on 08.08.2013, 04:08:18
Sikäli kuin asia joskus päätyy eduskunnassa äänestykseen, niin ryhmäkuri voitaisiin kai ohittaa kahdella tavalla:
1. Tekemällä pakkoruotsiasiasta omantunnon kysymys
2. Kansanedustaja eroaisi kok... puolueestaan äänestyksen ajaksi
Ryhmäkuri on erittäin helppo ohittaa. Ei tarvitse muuta kuin haistattaa paskat sille.
No, voi olla että puoluejohto ei siitä tykkää, mutta entä sitten? Eivät ne erottamista pahempaa voi tehdä ja senkin kanssa pärjää.
Se, että turkistarhauskieltoaloite päästettiin täysistunnon käsittelyyn, ei merkitse sitä että niin käy jatkossa tai että hallitus ei käyttäisi ryhmäkuria joka tapauksessa. Tuotta turkistarhausaloitteessa taisi olla jo ennalta selvää että enemmistö eduskunnasta vastusti sitä, joten mitään riskiä siinä äänestyksessä ei ollut. Eikä tainnut olla millään hallituspuolueella vaatimuksia sen tuloksesta hallituksen säilymisen suhteen. Näin ei ole tässä aloitteessa, eikä myöskään siinä homoavio-aloitteessa.
Quote from: ikuturso on 08.08.2013, 09:53:02
Quote from: John on 08.08.2013, 00:21:12
Ei tämä aloite eduskunnan salin äänestykseen pääse, se on mielestäni selvä asia. Todennäköisesti asia haudataan valiokuntaan tai vaihtoehtoisesti aloitetta "käsitellään" valiokunnassa niin kauan, että vaalikausi päättyy.
Sen jälkeen kun valiokunnassa ja salissa selvästi vastatuulessa ollut turkistarhausaloite pääsi suureen saliin, niin on vaikea perustella, miksi tämä aloite ei pääsisi. Ellei sitä sitten luokitella jollain ihmeen tavalla vähemmistöjä syrjiväksi lakialoitteeksi. Se kortti tullaan näkemään, uskokaa tai älkää. Kun vähemmistökysymys nousee esiin, niin kaikki järjen- ja rahankäyttö unohtuu.
Tosin turkistarhausaloitteen lopputulos oli tiedossa, jolloin se oli helppo päästää suureen saliin. Tämän lopputulos ei ole kenelläkään tiedossa Siksi tämän aloitteen vieminen suureen saliin on sangen mielenkiintoista. Veikkaan, että jos omatunto ei anna äänestää puoluekurin mukaisesti, poissaoloja sekä tyhjiä ääniä tulee paljon.
-i-
Niin - tai sitten "väärästä" lopputuloksesta on liian vahva epäilys, että sitä uskallettaisiin päästää suureen saliin.
Quote from: ikuturso on 08.08.2013, 09:53:02
Quote from: John on 08.08.2013, 00:21:12
Ei tämä aloite eduskunnan salin äänestykseen pääse, se on mielestäni selvä asia. Todennäköisesti asia haudataan valiokuntaan tai vaihtoehtoisesti aloitetta "käsitellään" valiokunnassa niin kauan, että vaalikausi päättyy.
Sen jälkeen kun valiokunnassa ja salissa selvästi vastatuulessa ollut turkistarhausaloite pääsi suureen saliin, niin on vaikea perustella, miksi tämä aloite ei pääsisi. Ellei sitä sitten luokitella jollain ihmeen tavalla vähemmistöjä syrjiväksi lakialoitteeksi. Se kortti tullaan näkemään, uskokaa tai älkää. Kun vähemmistökysymys nousee esiin, niin kaikki järjen- ja rahankäyttö unohtuu.
Tosin turkistarhausaloitteen lopputulos oli tiedossa, jolloin se oli helppo päästää suureen saliin. Tämän lopputulos ei ole kenelläkään tiedossa. Siksi tämän aloitteen vieminen suureen saliin on sangen mielenkiintoista. Veikkaan, että jos omatunto ei anna äänestää puoluekurin mukaisesti, poissaoloja sekä tyhjiä ääniä tulee paljon.
-i-
No kyllä se jo nyt on tiedossa, ei epäilystäkään.
Itse sivumennen sanoen poistaisin koko valiokuntakäsittelyn. Kansalaisaloite pitäisi viedä - kun kerran niitä sitovia kansanäänestyksiäkään ei ole - ainoastaan sinne suureen saliin, ja yhtäkään pilkkua muuttamatta.
Quote from: Oami on 08.08.2013, 21:06:50
Itse sivumennen sanoen poistaisin koko valiokuntakäsittelyn. Kansalaisaloite pitäisi viedä - kun kerran niitä sitovia kansanäänestyksiäkään ei ole - ainoastaan sinne suureen saliin, ja yhtäkään pilkkua muuttamatta.
Ei. Se, että allekirjoitin pakkoruotsialoitteen, ei tarkoita sitä, että pilkulleen kannattaisin koko aloitetta.
"Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin."
- Tämä on täysin utopistinen tavoite. Tottakai laajemman adekvaatin kielitaidon omaavilla eli ruotsia osaavilla on väkisinkin työuran suhteen väkisinkin parempi asema, sillä iso osa työpaikoista sijaitsee ruotsalaisenemmistöisillä paikkakunnilla.
"Niiden lasten tai nuorten, jotka hyötyisivät englannin tai äidinkielen lisätunneista, olisi tarkoituksenmukaisempaa opiskella vain yhtä vierasta kieltä."
- 3 pakollista kieltä jokaiselle, joista suomi on yksi. Jos kolmas kieli olisi vapaaehtoinen, niin iso osa jättäisi kieliopinnot vain pakollisiin ja Suomen kansan kokonaiskielitaitotaso heikkenisi.
"Lisäksi näin kunnioitettaisiin myös perustuslain henkeä ja kirjainta, koska vapaus on perusteena tasapuolisesti sama molemmille väestönosille."
- Mitään henkeä ei tarvitse kunnioittaa. Suomen pitäisi olla Suomessa pakollinen äidinkielestä riippumatta. Ruotsinkielisille siis saisi olla sekä ruotsi (äidinkielenä) että suomi (maan valtakielenä) pakolliset kielet.
Quote from: Reich on 08.08.2013, 23:00:06
Quote from: Oami on 08.08.2013, 21:06:50
Itse sivumennen sanoen poistaisin koko valiokuntakäsittelyn. Kansalaisaloite pitäisi viedä - kun kerran niitä sitovia kansanäänestyksiäkään ei ole - ainoastaan sinne suureen saliin, ja yhtäkään pilkkua muuttamatta.
Ei. Se, että allekirjoitin pakkoruotsialoitteen, ei tarkoita sitä, että pilkulleen kannattaisin koko aloitetta.
"Kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin."
- Tämä on täysin utopistinen tavoite. Tottakai laajemman adekvaatin kielitaidon omaavilla eli ruotsia osaavilla on väkisinkin työuran suhteen väkisinkin parempi asema, sillä iso osa työpaikoista sijaitsee ruotsalaisenemmistöisillä paikkakunnilla.
;D Jos lasket Ruotsin "paikkakunnaksi".
Tiedän, että tämä tulee nyt hiukan myöhässä, mutta siitä huolimatta: Aloitteeseen on jäänyt yksi ikävä kohta. Tulee tässä:
Quote
Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.
Nähdäkseni tuo merkitsee kahta (2) asiaa:
- Mitään varsinaista virkamiesruotsia ei vaadita kaikilta viranomaisilta ja tutkinnon hankkiminen ei esty minkään puuttuvien ruotsin opintojen vuoksi. Tämä osa on ok.
- Ruotsinkielisille tarjotaan hyvää julkista palvelua. Niihin virkoihin, joissa ruotsin kieltä täytyy osata voidakseen palvella ruotsinkielisiä ruotsiksi, palkataan vain ruotsia kunnolla osaavia. Näin ollen valtava määrä virkoja täytetään vain ruotsia hyvin osaavilla. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että heillä, jotka eivät ole ruotsia opiskelleet, ei ole mahdollisuuksia päästä kyseisiin virkoihin. Tämä ei ole ok. Tämä asettaa ruotsinkieliset viranhaussa etuasemaan.
Myönnän, että kieliä voi opiskella myöhemminkin, myös yliopistotutkinnon suorittamisen jälkeen. Siitäkin huolimatta, myöhemmällä iällä kynnys ruotsin opiskeluun yhden mahdollisen viran saamiseksi olisi varsin korkea.
Kun lakialoitteen sisältö ja muotoilu nyt on se mikä on, tähän voisi yrittää keksiä ratkaisua. Esimerkiksi siten, että pakkoruotsi koskisi vain niitä jo virkaan nimitettyjä, joilla ruotsin kielen taito olisi puutteellinen. Heille sitten yhteiskunta tarjoaisi tehokurssituksen. Eikä tämäkään ratkaisu olisi mikään helppo toteutettava ja on siinä muutenkin puutteita.
http://www.youtube.com/watch?v=JMSogLzilvI
2 minuuttia, jotka muuttavat ka?sityksesi pakkoruotsista (tämä voi esittää pakkoruotsin kannattajille).
Jostain syystä poliitikkomme ovat usein paljon paljastavampia ja tahattoman hauskoja ruotsinkielisessä mediassa. Näin puolueiden päättäjät Helsingin Sanomien eduskuntavaalikoneen tuloksista, joissa 97 nykyisestä 200 kansanedustajasta ilmoitti haluavansa toisen kotimaisen kielen opetuksen vapaaehtoiseksi (eli poistaa pakkoruotsin silloinkin, jos se samalla merkitsisi myös suomen kielen opetuksen vapaaehtoisuutta ruotsinkieliselle vähemmistölle) ja 7 ei ilmoittanut kantaansa.
Quote from: Hbl 7.8.2013
SDP:n ryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ei usko, että kouluruotsista luovuttaisiin kansalaisaloitteen seurauksena.
– Vaalikoneeseen vastanneissa on monia, jotka eivät ole enää samaa mieltä asiallisen keskustelun jälkeen.
Backmanin mukaan SDP:n eduskuntaryhmä tulee seisomaan yksimielisenä nykyisen järjestelmän takana.
Quote from: Hbl 7.8.2013
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen vakuuttaa, että aloite otetaan vakavasti. Se tullaan käsittelemään eduskunnassa hyvin huolellisesti. (..)
– Kokoomusnuoret haluavat poistaa pakollisen kouluruotsin, mutta me emopuolueena olemme pitäneet tiukasti kiinni siitä, että ruotsin kielen asema Suomessa on turvattava, sanoo Virolainen.
– Luulen, että ei ole otettu huomioon koko kuvaa, kun on vastattu vaalikoneen kysymyksiin. Monet unohtavat, että itse asiassa on kyse perustuslaillisesta oikeudesta.
Quote from: Hbl 7.8.2013
Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie haluaa säilyttää nykyisen järjestelmän.
– On tietysti tärkeää, että on mahdollisuus kansalaisaloitteeseen, se pitää ihmiset aktiivisina. Mutta meidän on säilytettävä kouluruotsi ja minä uskon ryhmämme olevan samaa mieltä, sanoo hän.
Kun katsotaan tarkemmin vasemmiston kansanedustajien vaalikonevastauksia kaksi ja puoli vuotta sitten, tilanne näyttää erilaiselta: kaikkiaan seitsemän kahdestatoista valitusta ehdokkaasta halusi tehdä toisesta kotimaisesta kielestä vapaaehtoisen.
– Tämä on yllättävää. Voin vain arvata, että he ovat vastanneet näin, koska ovat ajatelleet suurempaa valinnanvapautta. Meidän täytyy keskustella tästä ryhmässä.
Quote from: Hbl 7.8.2013Vaikka Nylanderista on myönteistä, että asiaa koetellaan, hän ei odota mitään helppoa keskustelua.
– Uskon, että keskustelusta tulee kaksijakoinen. Toisaalta meillä on asiallinen keskustelu, jossa käsitellään muun muassa historiaa ja perustuslakia, toisaalta aika vastenmielinen, jossa mennään suoriin hyökkäyksiin.
Hbl: Skolsvenskan delar riksdagen (http://hbl.fi/nyheter/2013-08-06/483346/obligatoriska-skolsvenskan-vantas-dela-riksdagen) 7.8.2013
Quote from: Tomi on 09.08.2013, 07:18:06
http://www.youtube.com/watch?v=JMSogLzilvI
2 minuuttia, jotka muuttavat ka?sityksesi pakkoruotsista (tämä voi esittää pakkoruotsin kannattajille).
Hyvin tiivistetty pläjäys
Kuten Roope yllä todisti, asia on jo päätetty. Vaalikonevastaukset nyt on vaan sellaista pelleilyä, ei edustajilla mitään omia mielipiteitä ole.
Eli 100% varmoja ruotsipuolueita kok, sdp, vas. Pannaan muistiin.
OT, mutta HIFK:lla jälleen ruotsinkielisiä mainoksia Stadissa. Oli ennen viime kautta, ja myös nyt esim bussi- ja ratikkapysäkeillä HIFK Kamrat -mainoksia. Eli pakkoruotsijoukkue.
Quote from: Roope on 09.08.2013, 12:52:41
Näin puolueiden päättäjät Helsingin Sanomien eduskuntavaalikoneen tuloksista, joissa 97 nykyisestä 200 kansanedustajasta ilmoitti haluavansa toisen kotimaisen kielen opetuksen vapaaehtoiseksi (eli poistaa pakkoruotsin silloinkin, jos se samalla merkitsisi myös suomen kielen opetuksen vapaaehtoisuutta ruotsinkieliselle vähemmistölle) ja 7 ei ilmoittanut kantaansa.
Hbl: Skolsvenskan delar riksdagen (http://hbl.fi/nyheter/2013-08-06/483346/obligatoriska-skolsvenskan-vantas-dela-riksdagen) 7.8.2013
Sekä Vihreä Lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/meneek%C3%B6-t%C3%A4m%C3%A4-kansalaisaloite-l%C3%A4pi-nimet-kohta-kasassa-ja-eduskunnassa-kannatusta) että Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013080917350770_uu.shtml) uutisoivat tänään tuloksista
Höblän teettämänä tuoreena kyselynä, kun kyseessä on kooste kaksi ja puoli vuotta vanhoista Hesarin vaalikoneen vastauksista.
Quote from: Hbl 7.8.2013Hbl har tittat på svaren i Helsingin Sanomats kandidattest inför riksdagsvalet 2011. Då var frågan gällande den obligatoriska skolsvenskan formulerad så här: "Det finns två obligatoriska främmande språk i grundskolan varav det ena måste vara det andra inhemska språket. Borde det andra inhemska språket vara frivilligt?"
Näköjään toimittajan töissäkään ei enää edellytetä kummoista ruotsin kielen taitoa.
edit:
Iltalehti korjaa, mutta pieleen meni taas:
Quote from: Iltalehti 9.8.2013Kansanedustajilta kysyttiin Ylen kyselyssä, tuleeko toisen kotimaisen kielen olla valinnaista peruskoulussa. HBL uutisoi tuloksista keskiviikon lehdessä.
[...]
Juttua täsmennetty kello 17.57. HBL:n juttu perustuu HS:n ja Ylen vaalikoneiden tuloksiin vuoden 2011 eduskuntavaalien alla.
Jostain Iltalehti keksi liittää tähän Yleisradion. Höblä ei maininnut Yleä jutussaan, eikä Yle kysynyt vaalikoneessaan "tuleeko toisen kotimaisen kielen olla valinnaista peruskoulussa". Onpa tämä nyt vaikeaa.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Alkaa olla kiirus käydä allekirjoittamassa aloite!
Se, että justjust 50k tulee täyteen ei auta koska oik.ministeriö+Anamaja Hedrikcson(RKP) käyvät annetut äänet läpi SUURENNUSLASILLA.
Levittäkää nyt tietoa kumminkaimoillenne, että min 60k tulee täyteen!
Quote from: Roope on 09.08.2013, 12:52:41
Quote from: Hbl 7.8.2013
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen vakuuttaa, että aloite otetaan vakavasti. Se tullaan käsittelemään eduskunnassa hyvin huolellisesti. (..)
– Kokoomusnuoret haluavat poistaa pakollisen kouluruotsin, mutta me emopuolueena olemme pitäneet tiukasti kiinni siitä, että ruotsin kielen asema Suomessa on turvattava, sanoo Virolainen.
– Luulen, että ei ole otettu huomioon koko kuvaa, kun on vastattu vaalikoneen kysymyksiin. Monet unohtavat, että itse asiassa on kyse perustuslaillisesta oikeudesta.
Miten kuutamolla Kokoomus viime aikojen lausunnoissaan osaakaan olla.
Siis minun perustuslaillinen oikeuteni on olla välttymättä ruotsin kielen opiskelulta.Eläköön välttymättömyydenvapaus!11!
Jos 5% kielivähemmistöllä on perustuslaillinen oikeus saada palvelut ruotsin kielellä ja Suomesta loppuu ruotsinpuhujat, niin palkataan sitten väkeä ruotsista. Ei tästä maailmasta ruotsinkielenpuhujat lopu.
Perussuomalainen lehti varmaan julkistaa äänestyksen tulokset ja kuvien kanssa listat niistä ehdokkaista, jotka vaalikoneessa puhuvat toista kuin äänestävät.
Mitä tekevät kokoomusnuoret, jos kokoomuslaiset kansanedustajat puoluekurin sitomana äänestävät kaikki kokoomusnuorten esitystä vastaan? Syntyykö muuttoliikettä persujen suuntaan?
Miten käy kokoomuksen kannatukselle? Turuilla ja toreilla tuohon esitykseen on ollut sen verran helppo saada nimiä, että kansanedustajien tulisi myös miettiä kannattajiaan ja seuraavien vaalien äänipottejaan...
-i-
Quote from: Nikolas Ojala on 09.08.2013, 01:01:50
Tiedän, että tämä tulee nyt hiukan myöhässä, mutta siitä huolimatta: Aloitteeseen on jäänyt yksi ikävä kohta. Tulee tässä:
Kaikissa aloitteissa on reikiä, koska ne ovat maallikoiden, ei juristien tai valiokuntien jalostamia tekstejä.
Ennen kuin tuo laiksi tulisi, siinä on kuitenkin valiokuntakäsittely, ja sanamuotoa hiotaan varmasti.
-i-
Quote from: Roope on 09.08.2013, 15:32:27
Näköjään toimittajan töissäkään ei enää edellytetä kummoista ruotsin kielen taitoa.
http://jlokka.blogspot.fi/2013/08/yo-hund-jag-horde-att-du-tyckar-om.html
edit: tänään allekirjoituksia kerätään Jalometallissa (http://www.jalometalli.net).
Quote from: Junes Lokka on 09.08.2013, 17:08:26
Quote from: Roope on 09.08.2013, 15:32:27
Näköjään toimittajan töissäkään ei enää edellytetä kummoista ruotsin kielen taitoa.
http://jlokka.blogspot.fi/2013/08/yo-hund-jag-horde-att-du-tyckar-om.html
Ihan turhaan vedät mitään johtopäätöksiä toimittajien mielipiteistä. Tuo tuloksien esittäminen tuoreinahan pelaa paremminkin pakkoruotsin vastustajien pussiin. Tuskin siinä on takana mitään tarkoituksellista suuntaan tai toiseen.
Juttua on päivitetty 17.56.
Hesari, ei yle. Ja edelleen vaalikonevastaukset, ei kysely.
Quote from: Hbl 7.8.2013
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen vakuuttaa, että aloite otetaan vakavasti. Se tullaan käsittelemään eduskunnassa hyvin huolellisesti. (..)
– Kokoomusnuoret haluavat poistaa pakollisen kouluruotsin, mutta me emopuolueena olemme pitäneet tiukasti kiinni siitä, että ruotsin kielen asema Suomessa on turvattava, sanoo Virolainen.
– Luulen, että ei ole otettu huomioon koko kuvaa, kun on vastattu vaalikoneen kysymyksiin. Monet unohtavat, että itse asiassa on kyse perustuslaillisesta oikeudesta.
Näytäpä Anne-Mari mulle se kohta perustuslaista, jossa tämä oikeus pakkoruotsiin (mitä helvettiä?) mainitaan.
Quote from: Oami on 09.08.2013, 19:48:09
Quote from: Hbl 7.8.2013
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen vakuuttaa, että aloite otetaan vakavasti. Se tullaan käsittelemään eduskunnassa hyvin huolellisesti. (..)
– Kokoomusnuoret haluavat poistaa pakollisen kouluruotsin, mutta me emopuolueena olemme pitäneet tiukasti kiinni siitä, että ruotsin kielen asema Suomessa on turvattava, sanoo Virolainen.
– Luulen, että ei ole otettu huomioon koko kuvaa, kun on vastattu vaalikoneen kysymyksiin. Monet unohtavat, että itse asiassa on kyse perustuslaillisesta oikeudesta.
Näytäpä Anne-Mari mulle se kohta perustuslaista, jossa tämä oikeus pakkoruotsiin (mitä helvettiä?) mainitaan.
Normaalissa mediassa tuo olisi ollut toimittajan seuraava kysymys.
PL 17 § (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P17):n mukaan
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi, ei muuta.
Quote from: Oami on 09.08.2013, 19:48:09
Quote from: Hbl 7.8.2013
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen vakuuttaa, että aloite otetaan vakavasti. Se tullaan käsittelemään eduskunnassa hyvin huolellisesti. (..)
– Kokoomusnuoret haluavat poistaa pakollisen kouluruotsin, mutta me emopuolueena olemme pitäneet tiukasti kiinni siitä, että ruotsin kielen asema Suomessa on turvattava, sanoo Virolainen.
– Luulen, että ei ole otettu huomioon koko kuvaa, kun on vastattu vaalikoneen kysymyksiin. Monet unohtavat, että itse asiassa on kyse perustuslaillisesta oikeudesta.
Näytäpä Anne-Mari mulle se kohta perustuslaista, jossa tämä oikeus pakkoruotsiin (mitä helvettiä?) mainitaan.
Kokoomuksella ja RKP:llä on poliittisesti hyvin hyödyllinen symbioosi. Kokoomus tukee RKP:n kielipolitiikkaa kaikin osin. Vastineeksi Kokoomus saa RKP:n tuen kaikissa muissa Kokoomukselle tärkeissä asioissa. Näin Kokoomuksen painoarvo useimmissa asioissa on kymmenen kansanedustajaa enemmän kuin mitä vaalitulos antaa ymmärtää. Hurrisäätiötkin kenties löysäävät kukkaronnyörejä Kokoomuksen suuntaan. Ei ihme, että Kokoomukselle RKP:n mukanaolo on hallitukseen osallistumisen kynnyskysymys. Todennäköisesti Kokoomus muodostaa myös vaaliliiton RKP:n kanssa EU-vaaleihin, koska muuten RKP ei EU-parlamenttiin pääse.
Puoluejohtoa mahtaa todella vituttaa se, että nuoret vaarantavat poliittisesti näin hyödyllisen symbioosin.
Rasistisilla alistajilla on ollut tapana laatia salaisia lisäpöytäkirjoja. Nyt haiskahtaa kovasti siltä että uutta perustuslakia sorvatessa on päätetty salassa että pakkoruotsi on perustuslailla suojattu instituutio. Sitä vain ei ole kerrottu kansalle.
Millä muulla se muka selittyy että yksi vähäpätöinen kouluun liittyvä lainkohta on niin pyhä ja loukkaamaton? Avioliittokin on kevyttä kamaa ruotsi pakollisuuden rinnalla.
Seuraavissa vaaleissa pitää ps:n vaatia että missään kokoonpanossa rkp ei ole mukana. Nythän viimeksi ei ollut tarjolla (kokoomukselle) muita kuin rkp:eellisia comboja.
Quote from: Pate on 09.08.2013, 15:48:27
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131
Alkaa olla kiirus käydä allekirjoittamassa aloite!
[/i]
Se, että justjust 50k tulee täyteen ei auta koska oik.ministeriö+Anamaja Hedrikcson(RKP) käyvät annetut äänet läpi SUURENNUSLASILLA.
Levittäkää nyt tietoa kumminkaimoillenne, että min 60k tulee täyteen!
Vauhti näyttää hyvältä, 5.8.2013 n. klo 17 oli 47714 ja nyt 9.8. klo 20.25 on 48750, elikkäs noin 250 per päivä ja tahti vielä kiihtyy loppua kohti.
Quote from: Teemu Lahtinen on 06.08.2013, 00:34:57
PS-Nuoret väittää nyt, että tarvittava määrä olisi kasassa jo, koska paperinippuja ei ole syötetty järjestelmään. Saas nähä, mut kyllä keräystä pitää vielä jatka ajoka tapauksessa.
Alkaa näyttää hyvältä, kun ottaa Teemun ylläolevan viestin huomioon (tuona ajankohtana kannatuksia oli jotain 47 300).
Quote from: Siili on 09.08.2013, 20:12:01
Puoluejohtoa mahtaa todella vituttaa se, että nuoret vaarantavat poliittisesti näin hyödyllisen symbioosin.
Näennäisesti vaarantavat. Zysko-strategia.
Quote from: saint on 09.08.2013, 20:58:43
Alkaa näyttää hyvältä, kun ottaa Teemun ylläolevan viestin huomioon (tuona ajankohtana kannatuksia oli jotain 47 300).
Oulun Qstockista 26.-27.7. tuli n. 500 allekirjoitusta. En tiedä, onko niitä kirjattu.
Tänään ja huomenna keräävät allekirjoituksia Jalometallissa.
Quote from: Junes Lokka on 09.08.2013, 21:10:15
Quote from: Siili on 09.08.2013, 20:12:01
Puoluejohtoa mahtaa todella vituttaa se, että nuoret vaarantavat poliittisesti näin hyödyllisen symbioosin.
Näennäisesti vaarantavat. Zysko-strategia.
Quote from: saint on 09.08.2013, 20:58:43
Alkaa näyttää hyvältä, kun ottaa Teemun ylläolevan viestin huomioon (tuona ajankohtana kannatuksia oli jotain 47 300).
Oulun Qstockista 26.-27.7. tuli n. 500 allekirjoitusta. En tiedä, onko niitä kirjattu.
Tänään ja huomenna keräävät allekirjoituksia Jalometallissa.
Ei ole tullut. Edelliset paperinimet lisättiin 28.7.2013. Ne eivät ehtineet siihen.
Tulevat varmaankin aikanaan.
Mitä aloitteen äänestykseen tai aloitteen lähetyskeskusteluun tulee, niin jos hallituksessa ei saa vastustaa pakkoruotsia, hallituspuolueiden kannatus ei ainakaan nouse.
Taitaa laskea. Keskustan kannasta riippuu, kanavoituuko nousu Perussuomalaisiin, vain PS:ään ja Keskustaan.
Kun aloitteesta keskustellaan, PS:n tulee vaatia omantunnon asiaa tästä ja kunnolla. Turkistarhausaloitehan oli täysin omantunnon asia ja muutamat Kokoomuksen ja SDP:n vastustajat saivat vastustaa aloitetta.
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 48 812 kappaletta, joista tässä palvelussa 29 397.
Tahti kiihtyy. Tänään on tullut yli 500 nimeä.
Quote from: Siili on 09.08.2013, 20:12:01
Kokoomuksella ja RKP:llä on poliittisesti hyvin hyödyllinen symbioosi. Kokoomus tukee RKP:n kielipolitiikkaa kaikin osin. Vastineeksi Kokoomus saa RKP:n tuen kaikissa muissa Kokoomukselle tärkeissä asioissa. Näin Kokoomuksen painoarvo useimmissa asioissa on kymmenen kansanedustajaa enemmän kuin mitä vaalitulos antaa ymmärtää. Hurrisäätiötkin kenties löysäävät kukkaronnyörejä Kokoomuksen suuntaan. Ei ihme, että Kokoomukselle RKP:n mukanaolo on hallitukseen osallistumisen kynnyskysymys. Todennäköisesti Kokoomus muodostaa myös vaaliliiton RKP:n kanssa EU-vaaleihin, koska muuten RKP ei EU-parlamenttiin pääse.
Tämä on erittäin keskeinen asia.
Turkistarhaus koskettaa joitain satoja tarhaajia ja puunhalaajien sielua. Pakkoruotsi koskettaa >5000 000 suomalaista ja koko kansakunnan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Ei näin tärkeää asiaa saa ratkaista "omatunto". Pitää olla puolueen linjoilla.
Haistakaa eduskunta paska jo valmiiksi ja rullatkaa hanuriinne tällainen lumevaikuttaminen. Kuka viitsii enää edes äänestää.
Quote from: Toadie on 09.08.2013, 23:28:20
Haistakaa eduskunta paska jo valmiiksi ja rullatkaa hanuriinne tällainen lumevaikuttaminen. Kuka viitsii enää edes äänestää.
Minä. En tietenkään viitsi äänestää eduskuntapuolueita, mutta muuten kyllä.
http://www.ps-nuoret.fi/uutiset/50-000n-raja-ylitettiin-ruotsi-vapaaehtoiseksi-aloitteessa
Että näin.
Toivottavasti kerätään silti rajan yli riittävän isolla marginaalilla, siltä varalta että on duplikaatteja joukossa.
Ruotsin kieli on koko ajan kutistumassa Suomessa entistä marginaalisemmaksi. Olin juuri pari päivää Porvoossa ja sekin kaupunki on entisestään suomenkielistynyt. Kyllähän siellä ruotsia edelleen kuulee runsaastikin kaupungilla mutta toisin kuin vielä 10v sitten, enää ei tule missään asiakaspalvelutilanteessa kuuloonkaan, että asiakaspalvelija ei osaisi/ymmärtäisi suomen kieltä tai kieltäytyisi palvelemasta suomen kielellä.
HBL:n mukaan Kokoomuksella (44), SDP:llä (42), Vasemmistoliitolla (12) ja RKP:llä (10) on asiasta ryhmäpäätös. Heitä on yhteensä 108.
Quote from: Junes Lokka on 10.08.2013, 01:51:25
HBL:n mukaan Kokoomuksella (44), SDP:llä (42), Vasemmistoliitolla (12) ja RKP:llä (10) on asiasta ryhmäpäätös. Heitä on yhteensä 108.
Hyvä. Siinähän sitten selittävät kansalle ja äänestäjilleen, että miksi pakkoruotsittavat edelleen. Samoin saavat selittää ryhmäkuriaan, kun kerran tiedossa on että vastustajiakin riveistä löytyy.
Quote from: Junes Lokka on 10.08.2013, 01:51:25
HBL:n mukaan Kokoomuksella (44), SDP:llä (42), Vasemmistoliitolla (12) ja RKP:llä (10) on asiasta ryhmäpäätös. Heitä on yhteensä 108.
Vaikka tämä voisi totta ollakin, niin huomautan, että HBL ei ole ehkä objektiivisin mahdollinen tietolähde näissä asioissa.
Parempi kysyä suoraan asianomaisilta puolueilta. Tai, jos tarkkoja ollaan, parempi kysyä suoraan asianomaisten puolueiden niiltä edustajilta, jotka lupasivat kannattaa pakkoruotsin lopettamista.
Mitä RKP:een tulee, niin onko sellaisia ylipäänsä? Jos ei, niin sittenhän sillä ei ole heidän osaltaan käytännön merkitystäkään, onko ryhmäpäätöstä vai ei.
Minulle ihan sama. Varsinainen kielitaistelu on taisteltu ja Suomessa puhutaan pääkielenä suomea - ainakin vielä. Ja jos kieli joskus vaihtuu, niin uusi pääkieli ei ainakaan ole ruotsi.
Ainakaan minua ei mitenkään vaurioittanut pakollinen ruotsin opiskelu. Siitä oli vain hyötyä, kun käytännön syistä jouduin yliopistossa opiskelemaan joitakin kursseja ruotsinkielisellä puolella.
Tämmöisestä joutavuudesta en viitsi nimeäni antaa. Ja sama på svenska.
Miksi ihmeessä pakkoruosiasiassa jaksetaan perustella omilla kokemuksilla vuosikymmenten takaa? Onko Kekkonen Suomen Presidentti? ...Herätkää nykypäivään, ajatelkaa tulevaisuutta. Maailma on muuttunut, ja muuttuu yhä kiihtyvästi. Nyt koulutiensä aloittava lapsi ei ruotsinkieltä tarvitse ollenkaan siinä määrin kun nyt jo toinen jalka haudassa oleva ikäluokka.
Quote from: Veikko on 10.08.2013, 07:12:24
Ainakaan minua ei mitenkään vaurioittanut pakollinen ruotsin opiskelu. Siitä oli vain hyötyä, kun käytännön syistä jouduin yliopistossa opiskelemaan joitakin kursseja ruotsinkielisellä puolella.
Uskon että siitä oli sinulle hyötyä. Tässä ei kuitenkaan käsitellä sitä, pitäisikö ruotsin olla pakollista sinulle, vaan sitä, pitäisikö sen olla pakollista kaikille.
http://www.mtv3.fi/urheilu/jaakiekko/smliiga/uutiset.shtml/2013/08/1790118/hifkn-mainoksia-tohtitty---katso-kuvat
Tämä ei varmasti tuo mitään positiivista asialle! >:(
Eilen vesihuvittelupuistossa tuli mieleen että kuka opettaisi pakkoruotsia ruotsinkielisille. "Den där mutka, ja va ihan ulkona. De kommer vara helmi!" Verbatim hienompikielisten suusta. Hyötyä minullekin on ollut ruotsista mutta mitä sattans mongerrusta tuo on? Eivät edes tajunneet vaieta peloissaan vaikka enemmistö paikalla oli potentiaalisia vihapersuäänestäjiä.
Olipa paikalla myös rouva kolmen mulattilapsen kanssa. Siististi leikkivät lapset, puhuivat suomea keskenään, mutta vähän löi tyhjää kun lähtiessään rouva sanoi tytölle "kom nu Aisha, vi måste gå!"
Kyllä Oami minäkin äänestän, ja varmaan kaikki täällä Hommassa, mutta ryhmäpäätöspolitiikka ei innosta massoja uurnille. Mitä tekee kok/sdp/vas-äänestäjä jonka ehdokas pettää ruotsiasiassa? Vaihtaa puoluetta? Jää nukkumaan? Äänestää vanhaan malliin koska muutos (sic) nyt vain ei ole mahdollista?
Ps:n pitää mennä vaaleihin selvä vihalista edellä. "Ei pakkoruotsille" ja "hallitus ilman rkp:ta" ovat selkeitä viestejä ja lupauksia jotka voi pitää.
Quote from: kekkeruusi on 10.08.2013, 06:03:48
Quote from: Junes Lokka on 10.08.2013, 01:51:25
HBL:n mukaan Kokoomuksella (44), SDP:llä (42), Vasemmistoliitolla (12) ja RKP:llä (10) on asiasta ryhmäpäätös. Heitä on yhteensä 108.
Hyvä. Siinähän sitten selittävät kansalle ja äänestäjilleen, että miksi pakkoruotsittavat edelleen. Samoin saavat selittää ryhmäkuriaan, kun kerran tiedossa on että vastustajiakin riveistä löytyy.
On tosiaan mielenkiintoista nähdä, pettävätkö kymmenet kansanedustajat kolmesta ensin mainitusta ryhmästä vaalilupauksensa. Jos pettävät, edustuksellisen demokratian toimimattomuus vahvistuu jälleen.
Quote from: Faidros. on 10.08.2013, 09:22:14
http://www.mtv3.fi/urheilu/jaakiekko/smliiga/uutiset.shtml/2013/08/1790118/hifkn-mainoksia-tohtitty---katso-kuvat
Tämä ei varmasti tuo mitään positiivista asialle! >:(
Töhriminen on tyhmää.
Mutta että ei mitään positiivista... Enpä tiedä. Pakkoruotsittajilla ei omahyväisyydessään ole kai hajuakaan siitä miten todella ja oikeasti vihattua ruotsin kieli on pakollisuuden vuoksi. Ehkä tällainen tuhovimma avaa vähän silmiä. Ruotsin on mentävä, joko pian suosiolla tai myöhemmin rumasti.
Quote from: Oami on 10.08.2013, 08:57:53
Quote from: Veikko on 10.08.2013, 07:12:24
Ainakaan minua ei mitenkään vaurioittanut pakollinen ruotsin opiskelu. Siitä oli vain hyötyä, kun käytännön syistä jouduin yliopistossa opiskelemaan joitakin kursseja ruotsinkielisellä puolella.
Uskon että siitä oli sinulle hyötyä. Tässä ei kuitenkaan käsitellä sitä, pitäisikö ruotsin olla pakollista sinulle, vaan sitä, pitäisikö sen olla pakollista kaikille.
Ymmärsin. Mutta halusin tuoda toisenlaisenkin mielipiteen esille muuten niin liikuttavan yksimieliseen ketjuun. Perusteluineen. Ja mielipiteeni siis tässä asiassa on: Ihan sama, varsinainen kielitaistelu on jo käyty ja nämä jälkilaineet saavat liplattaa ihan vapaasti minun vaivautumatta ottamaan kantaa mielestäni jo joutavassa pakkoruotsi/ei pakkoruotsi -asiassa. Ihmettelen vain minkälaista intoa ja taistelumieltä asia herättää niin oman ruotsinsa ruohottuneen juoksuhaudanpätkän puolustajien kuin sitä valtaamaan pyrkivienkin taholta. Tärkeämpääkin on.
Miten sinä Veikko tiedät, ettei se ole vaurioittanut sinua, kun sinulle ei ole annettu mitään muuta vaihtoehtoa? Millä perusteilla siis arvioit, että et ole nyt vaurioitunut, kun sinulla ei ole tietoa muista mahdollisuuksista?
Kokonaiskustannuksissa on vaikeaa kuvitella koulun piiristä isompaa ja samanaikaisesti kansalaisen itsemääräämisoikeutta törkeämmin loukkaavaa epäkohtaa, mutta eihän kaikilla ole samat prioriteetit.
Mukava kun saa valita prioriteettinsa joissakin asioissa. Kieltenopiskelussahan ei saa.
Quote from: Veli Karimies on 10.08.2013, 13:35:43
Miten sinä Veikko tiedät, ettei se ole vaurioittanut sinua, kun sinulle ei ole annettu mitään muuta vaihtoehtoa? Millä perusteilla siis arvioit, että et ole nyt vaurioitunut, kun sinulla ei ole tietoa muista mahdollisuuksista?
No, jaa - se nyt on ihan oma epävirallinen arvioni. Henkilöhän ei itse puolueettomasti pysty päättämään kuinka hullu on; ulkomaailma sen arvion tekee. Vähintään epäilyttävä piirre toki tietenkin on, että kirjoittelen tänne Hommaan.
Mutta tosissaan - ehkä jokin toinen pakollinen kieli olisi ollut minullekin hyödyllisempi kuin ruotsi. Tosin epäilen sitä, mutta sellainen mahdollisuus tosiaan on olemassa enkä sitä kiistä.
Quote from: Toadie on 10.08.2013, 09:48:43
Eilen vesihuvittelupuistossa tuli mieleen että kuka opettaisi pakkoruotsia ruotsinkielisille. "Den där mutka, ja va ihan ulkona. De kommer vara helmi!" Verbatim hienompikielisten suusta. Hyötyä minullekin on ollut ruotsista mutta mitä sattans mongerrusta tuo on? Eivät edes tajunneet vaieta peloissaan vaikka enemmistö paikalla oli potentiaalisia vihapersuäänestäjiä.
Olipa paikalla myös rouva kolmen mulattilapsen kanssa. Siististi leikkivät lapset, puhuivat suomea keskenään, mutta vähän löi tyhjää kun lähtiessään rouva sanoi tytölle "kom nu Aisha, vi måste gå!"
Kyllä Oami minäkin äänestän, ja varmaan kaikki täällä Hommassa, mutta ryhmäpäätöspolitiikka ei innosta massoja uurnille. Mitä tekee kok/sdp/vas-äänestäjä jonka ehdokas pettää ruotsiasiassa? Vaihtaa puoluetta? Jää nukkumaan? Äänestää vanhaan malliin koska muutos (sic) nyt vain ei ole mahdollista?
Ps:n pitää mennä vaaleihin selvä vihalista edellä. "Ei pakkoruotsille" ja "hallitus ilman rkp:ta" ovat selkeitä viestejä ja lupauksia jotka voi pitää.
Juurikin näin. Jos ruotsinkieliset eivät opi kieltään kunnolla Suomessa, onko siihen suomalaisella juurikaan sitten mahdollisuutta?
Tämä Iltalehden kolumni oli pakko ottaa talteen, kun tutullani lukaisen sen.
Pahoittelut tekstin pienuudesta, mukana oli vain kännykkäkamera ja sen laatu ei ole kovin hyvä.
Kolumnisti perusteli pakkoruotsia terveydellä ja hyvinvoinnilla.
(http://i2.aijaa.com/b/00916/12543631.jpg)
Tässä on muuten tarkka lista Ylen vaalikoneen vastauksista:
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/static/yle-vaalikonetulokset-2011.pdf
Nyt sitten vain lähettämään postia pakkoruotsin vaalikonevastustajille, miksi ryhmäkuri velvoittaa heidät kannattamaan pakkoruotsia.
Quote from: Oami on 10.08.2013, 06:57:48
Quote from: Junes Lokka on 10.08.2013, 01:51:25
HBL:n mukaan Kokoomuksella (44), SDP:llä (42), Vasemmistoliitolla (12) ja RKP:llä (10) on asiasta ryhmäpäätös. Heitä on yhteensä 108.
Vaikka tämä voisi totta ollakin, niin huomautan, että HBL ei ole ehkä objektiivisin mahdollinen tietolähde näissä asioissa.
Parempi kysyä suoraan asianomaisilta puolueilta.
HBL nimenomaan kysyi puolueilta: http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1394184.html#msg1394184
QuoteBackmanin mukaan SDP:n eduskuntaryhmä tulee seisomaan yksimielisenä nykyisen järjestelmän takana.
***
– Kokoomusnuoret haluavat poistaa pakollisen kouluruotsin, mutta me emopuolueena olemme pitäneet tiukasti kiinni siitä, että ruotsin kielen asema Suomessa on turvattava, sanoo [Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari] Virolainen.
***
Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie haluaa säilyttää nykyisen järjestelmän.
– On tietysti tärkeää, että on mahdollisuus kansalaisaloitteeseen, se pitää ihmiset aktiivisina. Mutta meidän on säilytettävä kouluruotsi ja minä uskon ryhmämme olevan samaa mieltä, sanoo hän.
Tuo eli perustuslain rikkominen ja äänestäjien pettäminen oli HBL:n jutun ydin, mutta sitä ei IL tai VL jaksanut/osannut kääntää, tai tila loppui kesken. Normaali media tekisi jatkojutun ja haastattelisi kok/sdp/vas pakkoruotsin vastustajia. Kiinnostaisi kuulla selitys, miksi aikovat äänestää pakkoruotsin säilyttämisen puolesta, vaikka eivät vaalikoneen mukaan kannata sitä. En usko, että selitys "asiasta on ryhmäpäätös" kelpaa äänestäjille.
Quote from: Oami on 10.08.2013, 06:57:48Mitä RKP:een tulee, niin onko sellaisia ylipäänsä? Jos ei, niin sittenhän sillä ei ole heidän osaltaan käytännön merkitystäkään, onko ryhmäpäätöstä vai ei.
Ei heillä välttämättä ole ryhmäpäätöstä, mutta 10 kymmenestä rkp:läisestä kannattaa pakkoruotsia.
QuoteAloite ruotsin vapaaehtoisuudesta menee eduskuntaan
Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi kouluissa on ylittänyt 50 000 allekirjoittajan rajan, kertoo Perussuomalaiset Nuoret. Se on yksi aloitteen takana olevista tahoista.
Nuorisojärjestön mukaan 50 000 nimeä saatiin kasaan Oulussa perjantaina, jossa nimiä kerättiin Jalometalli-tapahtuman yhteydessä.
Lain mukaan eduskunnan on otettava käsittelyyn kaikki kansalaisaloitteet, joita kannattaa vähintään 50 000 suomalaista.
Eduskunnassa on käsitelty toistaiseksi yhtä kansalaisaloitetta, jossa ehdotettiin turkistarhauksen kieltämistä Suomessa.
Myös aloitteet samaa sukupuolta olevien avioliitosta sekä ehdotus tekijänoikeuslain muuttamisesta ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn.
http://www.hs.fi/kotimaa/Aloite+ruotsin+vapaaehtoisuudesta+menee+eduskuntaan/a1376099590241 (http://www.hs.fi/kotimaa/Aloite+ruotsin+vapaaehtoisuudesta+menee+eduskuntaan/a1376099590241)
HBL:n, YLE:n ja säätiöiden vihapuhetta, ei kun siis vihapuheen vastaista manifestimyrskyä odotellessa ei tarvinne kauaa henkeä pidätellä.
Quote from: Tomi on 10.08.2013, 14:31:05
Poistettu lainaus tästä kohtaa. Älkää lainatko pitkää viestiä kuvineen kaikkineen, jos aiotte kommentoida sitä onelinerilla. -Ant.
Tämä logiikka kuuluu sarjaan: Koiralla on neljä jalkaa. Minun kissallani on neljä jalkaa. Toisin sanoen, minun kissani on koira.
Quote from: Veikko on 10.08.2013, 07:12:24
Minulle ihan sama. Varsinainen kielitaistelu on taisteltu ja Suomessa puhutaan pääkielenä suomea - ainakin vielä. Ja jos kieli joskus vaihtuu, niin uusi pääkieli ei ainakaan ole ruotsi.
Ainakaan minua ei mitenkään vaurioittanut pakollinen ruotsin opiskelu. Siitä oli vain hyötyä, kun käytännön syistä jouduin yliopistossa opiskelemaan joitakin kursseja ruotsinkielisellä puolella.
Tämmöisestä joutavuudesta en viitsi nimeäni antaa. Ja sama på svenska.
kun kävin aikoinani oppikoulua, oli normaali käytäntö antaa puolelle luokasta ruotsin ehdot.
Sitten kävin lukion eri paikkakunnalla. Sielläkin annettiin 50%:lle ehdot.
Siinä vahingoittui monen nuoren oppilaan koulunkäynti ja itsetunto. Ja minkä vuoksi? Rasistisen apartheidin ja nöyryytyksen tueksi.
Quote from: Junes Lokka on 10.08.2013, 14:35:57
HBL nimenomaan kysyi puolueilta: http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1394184.html#msg1394184
QuoteBackmanin mukaan SDP:n eduskuntaryhmä tulee seisomaan yksimielisenä nykyisen järjestelmän takana.
***
– Kokoomusnuoret haluavat poistaa pakollisen kouluruotsin, mutta me emopuolueena olemme pitäneet tiukasti kiinni siitä, että ruotsin kielen asema Suomessa on turvattava, sanoo [Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari] Virolainen.
***
Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie haluaa säilyttää nykyisen järjestelmän.
– On tietysti tärkeää, että on mahdollisuus kansalaisaloitteeseen, se pitää ihmiset aktiivisina. Mutta meidän on säilytettävä kouluruotsi ja minä uskon ryhmämme olevan samaa mieltä, sanoo hän.
Näistä Backmanin kommentti on aika yksikäsitteinen. Virolainen sanoo mitä mieltä on ennen oltu ja Lapintie sanoo, mihin uskoo, mutta kumpikaan ei sano miten tällä kertaa varmasti käy. Lisäksi kenenkään kolmen äidinkieli ei ole ruotsi ja siten haastattelussa on saattanut sattua väärinymmärryksiäkin.
Mutta turha tätä spekuloida, sittenhän sen näkee kun äänestyksen aika tulee. Ehdotan että kunkin puolueen aktiivit (vasureita ja demareita täällä ei kyllä taida paljon olla, mutta jos edes kokoomuslaiset) ottaisivat yhteyttä oman puolueensa edustajiin, niihin jotka lupasivat pakkoruotsia vastustaa, ja kysyvät mitä mieltä ovat ryhmäpäätöksistä yleisesti ja tästä asiasta erityisesti.
Quote from: Tomi on 10.08.2013, 14:31:05
Tämä Iltalehden kolumni oli pakko ottaa talteen, kun tutullani lukaisen sen.
Pahoittelut tekstin pienuudesta, mukana oli vain kännykkäkamera ja sen laatu ei ole kovin hyvä.
Kolumnisti perusteli pakkoruotsia terveydellä ja hyvinvoinnilla.
Nuo älyvapaat perustelut ovat yksi ongelma tässä "pakkoruotsin puolustamisessa". Suomessa saa harvoja asioita perustella noin idioottimaisilla jutuilla.
En sinänsä ihmettele että ruotsin kielisillä alueilla voi olla asiat paremmalla tolalla.
Raha ratkaisee isolta osalta tuotakin ongelmaa. Valtaosa näistä ruotsin kielisistä alueista on saaristossa ja rikkailla alueilla. Ahvenanmaan erityisoikeudet ovat täysin oma lukunsa, jos vertaa vaikkapa Itä-Suomen alueisiin.
Erilaiset palkka, kuntalisät yms., helpommat koulutusmahdollisuudet jne. ratkaisevat osaltaan kai tuotakin ongelmaa.
Yhteisöllisyys lienee myös vahvempaa noilla alueilla. Ruotsin kielisillä on yhteinen vihollinen suomen kielisissä ja se kyllä näkyy julkisuuspolitiikassakin eli vahvasti tuetaan omia ja pidetään yhteisöä yllä.
Itä-Suomi on yllättävän hyvinkin pärjännyt ottaen huomioon, ettei Itä-Suomessa ole juuri ns. luonnonrikkauksia, eikä varsinkaan aikaisemmin turismikaan vetänyt.
Nykyisin venäläisturisteja on todella paljon Itä-Suomessa, mutta kielen osaajia todella vähän. Ei venäjän kieltä ole tosin ollut mahdollista opiskellakkaan noin 20 vuoteen Itä-Suomessa, paljolti juuri opetusministeriön takia.
Koulutuskeskuskuksista on ollut valtavasti hyötyä Itä-Suomelle. Ainoa ongelma vain on toki siinä että valtaosa kaupasta tapahtuu Etelä-Suomessa ja isoilla alueilla. Itä-Suomen kaupan osuus pitäisi keskittyä enemmän Venäjälle, joka taas on tunnettu ongelmistaan.
Yhteisöllisyyden merkitys Itä.Suomessa tosin ei ole niin kovassa kurssissa kuin ehkä muualla. Tuo lienee yksi isoimmista ongelmistakin eli kuinka luoda yhteisöllisyyttä lisää.
Hyödyttömällä ja tekohengityksellä toimivalla pakkoruotsilla tuo tuskin toimii, paitsi pienelle osalle väestöä, joka suoraan hyötyy siitä tekohengityspoliitikasta.
Venäjä-kaupan ja turismin kehittäminen olisivat oikeastaan ainoa keino lisätä Itä-Suomen tuloja. Mutta tuohon tarvitaan juuri sitä kielitaitoa, koska venäläiset eivät puhu englantia kuten vaikkapa ruotsalaiset tai skandiivit.
Tuskin höblä noita puupäitä ruotsiksi haastatteli. Pakkoruotsittajathan eivät välttämättä edes osaa palvomaansa kieltä. Kuinka paljon on sitten lost/added in translation on vaikea sanoa, pakkoruotsittajalla kun ei riitä pokkaa (eikä taitoa) korjata väärin käännettyä/tulkittua.
Quote from: nollatoleranssi on 10.08.2013, 20:54:11
Quote from: Tomi on 10.08.2013, 14:31:05
Tämä Iltalehden kolumni oli pakko ottaa talteen, kun tutullani lukaisen sen.
Pahoittelut tekstin pienuudesta, mukana oli vain kännykkäkamera ja sen laatu ei ole kovin hyvä.
Kolumnisti perusteli pakkoruotsia terveydellä ja hyvinvoinnilla.
Nuo älyvapaat perustelut ovat yksi ongelma tässä "pakkoruotsin puolustamisessa". Suomessa saa harvoja asioita perustella noin idioottimaisilla jutuilla.
On niitä kuitenkin joitakin muitakin, kuten monikulttuurisuusideologia, maahanmuuttajien kotoutusrahat ja "positiivinen syrjintä", islamin valkopesu, suomalaisten syyllistäminen, kantaväestön piilossa lymyilevä mutta ilmeinen rasismi, tuleva työvoimapula, Kreikan tukipaketit, rajojen avaamisen hyödyllisyys ja välttämättömyys, kerjäläisten ja taskuvarkaiden oikeudet, vihreiden kansaa ja teollisuutta kyykyttävä politiikka, Halla-ahon tuomio jne. ;D
Quote from: Eugen235 on 10.08.2013, 20:29:29
kun kävin aikoinani oppikoulua, oli normaali käytäntö antaa puolelle luokasta ruotsin ehdot.
Sitten kävin lukion eri paikkakunnalla. Sielläkin annettiin 50%:lle ehdot.
Siinä vahingoittui monen nuoren oppilaan koulunkäynti ja itsetunto. Ja minkä vuoksi? Rasistisen apartheidin ja nöyryytyksen tueksi.
Yläasteella ruotsin kielen lopulta pakolla kohdatessa opin sivistyksen kieltä tyyliin "tack". Opitulla kielivarannolla en olisi saanut kahvia ruotsiksi tilattua. Silti todistuksessa komeili ruotsin kielen kohdalla vitonen eli alin numero ennen ehtoja alusta loppuun asti.
Siihen aikaan luulin että ruotsinkielen opettaja piti minua niin toivottomana tapauksena että katsoo läpi sormien, mutta jälkeenpäin on selvinnyt että tämä on ollut yleinen käytäntö.
Quote from: Toadie on 10.08.2013, 21:10:39pakkoruotsittajalla kun ei riitä pokkaa (eikä taitoa) korjata väärin käännettyä/tulkittua.
IL uutisoi tästä aluksi 9.8. klo 14.35 HBL:n kyselynä. Klo 17.56 päivittivät juttuaan, ja nyt se on Ylen kysely.
HS:n vaalikone siis kyseessä, ei HBL:n eikä Ylen kysely.
Vihreä lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/meneek%C3%B6-t%C3%A4m%C3%A4-kansalaisaloite-l%C3%A4pi-nimet-kohta-kasassa-ja-eduskunnassa-kannatusta) ei ole korjannut juttuaan.
Quote from: Tomi on 10.08.2013, 14:31:05
Tämä Iltalehden kolumni oli pakko ottaa talteen, kun tutullani lukaisen sen.
Nyt sitten vain lähettämään postia pakkoruotsin vaalikonevastustajille, miksi ryhmäkuri velvoittaa heidät kannattamaan pakkoruotsia.
Tiitisen logiikkaa käyttäen ehdotankin, että Suomi, humanitaarisen maahanmuuton ja kehitysapurahojen sijaan, tukee näitä paskastaneja ja ambomaita lähettämällä sinne ruotsin kielen opettajia. Muuta apua ei sitten tarvitsekaan lähettää, onhan pakkoruotsi sellainen rikkaus ja mahtava pääoma että sillä pärjää missä vaan...
S. Tynkkynen (https://www.facebook.com/photo.php?fbid=505939166157627&set=a.379379192146959.91621.100002246451159&type=1&theater): Nyt ollaan täällä ruotsinkielisellä rannikolla, Kokkolassa. Täällähän kaikki rakastavat pakkoruotsia.
Ruotsin vapaaehtoisuuden puolesta kertynyt 50 000 nimeä – "Hallituksen vaikea puuttua"
Kansalaisaloite-sivun mukaan aloitteella on jo yli 49 000 kannattajaa. Lisäksi Perussuomalaiset Nuoret ilmoittavat keränneensä yli tuhat nimeä.
Nuorisojärjestön mukaan raja rikkoutui jo perjantaina Oulussa, missä nimiä kerättiin Jalometalli-tapahtuman yhteydessä. Järjestön mukaan allekirjoitukset eivät vielä näy kansalaisaloitepalvelussa, koska ne toimitetaan aloitteen vireillepanijalle vasta keräysajan lopulla.
Rostilan mukaan hallituksen olisi vaikea puuttua ruotsin asemaan, sillä asiasta ei ole mainintaa hallitusohjelmassa.
Hän uskoo, että monet kansanedustajat kannattavat vapaaehtoista ruotsia mutta tiukka ryhmäkuri sitoo äänestämään toisin. Seuraavassa hallituksessa asiasta voitaisiin hänen mukaansa tehdä päätöksiä.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194831587901/artikkeli/ruotsin+vapaaehtoisuuden+puolesta+kertynyt+50+000+nimea+hallituksen+vaikea+puuttua+.html (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194831587901/artikkeli/ruotsin+vapaaehtoisuuden+puolesta+kertynyt+50+000+nimea+hallituksen+vaikea+puuttua+.html)
RKP tyytyväinen pakkoruotsi-keskustelun alkamiseen
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander on tyytyväinen, että kansalaisaloite ruotsin kielestä tulee eduskunnan käsiteltäväksi.
Myös vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Annika Lapintie ja vihreiden eduskuntaryhmää vetävä Oras Tynkkynen odottavat asian perusteellista käsittelyä. He eivät usko, että aloite menee läpi eduskunnassa.
-IS
Eli äänet lienee jo kasassa, se puoli on hoidettu. Nyt sitten odotellaan sitä "keskustelua" ja klisheemyrskyä jota on odotettavissa pakkoruotsittajien puolelta. Voisipa melken tehdä sellaisen klisheebingon vaikka juomapeliksi. 8) Kaikki korneimmatkin väitteet tullaan varmasti esittämään.
Quote"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta – Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä", sanoo Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander.
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
Pakkoruotsi tuli kouluihin 1970-luvun vaihteen jälkeen peruskoulu-uudistuksessa. Oliko ruotsinkielinen väestö muka perikadon partaalla ennen 1970-lukua?
Kun hallituksessa muutama vuosi sitten pohdittiin valtion aluehallintouudistusta (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kieli_ratkaisi_keski-pohjanmaan_suuntakiistan/1962301), jossa Kokkolan alue liitettäisiin osaksi joko Vaasan tai Oulun aluetta, RKP painosti hallituksen suuntaamaan Keski-Pohjanmaan Vaasan yhteyteen (maakuntaliiton omien toiveiden vastaisesti). Perusteluna oli, että
"ruotsinkieliset palvelut saa paremmin Vaasasta ja Seinäjoelta kuin Oulusta". Tuossa päätöksessä myönnettiin siis suoraan, että pakkoruotsi ei toimi – sillä ovathan oululaisetkin virkamiehet opiskelleet koulussa ruotsia ja suorittaneet pakollisen virkamiesruotsin, mutta silti RKP katsoo, ettei heillä ole riittävää ruotsintaitoa.
RKP tietää, ettei pakkoruotsi toimi. Mutta silti RKP ja sen puudelimaiset vasallipuolueet (kokoomus, SDP jne.) puolustavat pakkoruotsia apinan raivolla, sillä ne haluavat jatkossakin käyttää pakkoruotsia suomenkielisten alistamiseen ja nöyryyttämiseen.
Quote from: kekkeruusi on 11.08.2013, 13:59:28
Eli äänet lienee jo kasassa, se puoli on hoidettu. Nyt sitten odotellaan sitä "keskustelua" ja klisheemyrskyä jota on odotettavissa pakkoruotsittajien puolelta. Voisipa melken tehdä sellaisen klisheebingon vaikka juomapeliksi. 8) Kaikki korneimmatkin väitteet tullaan varmasti esittämään.
Laita tänne jos saat bullshitbingon aikaiseksi. Toivottavasti tulee aloitteen takia jonkinlainen "pakkoruotsi ilta vol. 2" niin voisi kerätä kaverit katsomaan juomineen. Tosin krapula olisi todennäköisesti aivan hirveä ;)
Quote from: kekkeruusi on 11.08.2013, 13:59:28
Eli äänet lienee jo kasassa, se puoli on hoidettu. Nyt sitten odotellaan sitä "keskustelua" ja klisheemyrskyä jota on odotettavissa pakkoruotsittajien puolelta. Voisipa melken tehdä sellaisen klisheebingon vaikka juomapeliksi. 8) Kaikki korneimmatkin väitteet tullaan varmasti esittämään.
Hesari aloitti "keskustelusta" puhumisen, kun äänimäärä näyttää vääjäämättä tulevan täyteen. Tähän asti olikin hiljaisuutta.
[foliohattu]
Mielenkiinnolla odotan, kuinka hyvin asia on suunniteltu RKP:n ja säätiöiden kanssa. Hesarin aloitusstrategia viittaa metakeskusteluun ja vastapuolen junteiksi leimaamiseen, tosin sillä twistillä että keskustelun raamitus annetaan luotetuille suomenkielisille "asiantuntijoille." Yhdeksi keskeiseksi mantraksi otetaan ruotsin kielen asema virallisena kielenä.
Kuten maahanmuuttoteollisuuden ohjaamissa maahanmuuttokeskusteluissa käytetään "kansainvälisiä sopimuksia", nyt käytettäneen ruotsin kielen virallista asemaa apparaattina, jolla pyritään leimaamaan aloitteen kannattajat epäasiantunteviksi, tyhmiksi ja pahantahtoisiksi ihmisiksi, jotka eivät ymmärrä lain määräämiä valtiollisia velvoitteita. Valitaan siis strategia, jossa erinäisten liikesarjojen seurauksena päädytään tilanteeseen jossa viestin voisi tiivistää: "kätemme ovat jo sidotut emmekä voi asialle mitään, vain hullu (ja itselleenkin vaarallinen) ihminen voi kuvitella että kädet eivät olisi sidotut." Siitä miksi tai miten tiukkaan kädet ovat sidotut ei sitten keskustelua avatakaan.
Kun keskustelu aloitetaan keskustelun laatua peräämällä, ideana on tietenkin että media ja poliitikot tajuaisivat raamituksen kuuluvan vain luotetuille tahoille joita säätiöt ovat ilmeisesti ohjeistaneet. Tavoitteena on leimata vastapuoli vastenmielisiksi, tyhmiksi ja pahantahtoisiksi junteiksi ennen kuin he edes saavat ääntään kuuluviin massamediassa.
Mielenkiinnolla jään seuraamaan tilannetta. Varmaa on, että nk. hyvikset käyttävät koko likaisten keinojen arsenaalin, mutta haluaisivat käyttää sitä niin, ettei kuulija ymmärrä mitä retorisia keinoja he käyttävät. Hyviksille onkin tärkeää että oma rintama on yhtenäinen, eikä rehellistä puhetta pulpahtele näkyviin. Onkohan RKP:n edustajille jo jaettu möläytyssuukapulat, vai onko Ylen ja Hesarin kanssa tehty sopimus siitä kenestä kirjoitetaan?
[/foliohattu]
QuoteSuomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä"
Mitähän Mikaela Nylander oikein tarkoittaa? Tuskin ruotsinkieliset paljoakaan oppivat ruotsia koulun ruotsinkielen tunneilla. Pakko on huono opettaja, itsekin olin koulussa mutten oppinut ruotsia. Myöhemmin kun vapaaehtoisesti opettelin ruotsinkielen ja olin ympäristössä mille sillä oli käyttöä, opin aika hyvin käyttämään ruotsia.
Quote from: Shemeikka on 11.08.2013, 14:33:42
QuoteSuomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä"
Mitähän Mikaela Nylander oikein tarkoittaa? Tuskin ruotsinkieliset paljoakaan oppivat ruotsia koulun ruotsinkielen tunneilla. Pakko on huono opettaja, itsekin olin koulussa mutten oppinut ruotsia. Myöhemmin kun vapaaehtoisesti opettelin ruotsinkielen ja olin ympäristössä mille sillä oli käyttöä, opin aika käyttämään ruotsia.
Lyhyesti: suomalaiset ovat palvelusväkeä, eikä palvelusväki määrää siitä millä kielellä herrat heitä käskyttävät. Ei, vaikka herrat puhuisivat paremmin palvelusväen kieltä kuin omaansa. (On meinaan sen verran järkkyä sekakieltä 90% suomenruotsalaisten ruotsista kaduilla että ilmeisesti sitä pitäisi opettaa heille itselleen enemmän siellä koulussa.)
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sdp-lupaa-pakkoruotsi-ei-poistu
QuoteSDP lupaa: Pakkoruotsi ei poistu!
Kirjoittanut Juha Vilhelm Lehtonen (10. elokuu 2013, 08:49)
Suomenruotsalainen media on aloittanut kovan kirjoittelun "Ruotsi vapaaehtoiseksi"-aloitteesta, vaikka aloite ei ole edes vielä saanut tarpeeksi kannattajia. Hufvudstadsbladet on jo käynyt kiusaamassa eduskuntaryhmien johtajia ja saanut lupauksen siitä, että pakkoruotsi säilyy.
Koska HBL on netissä maksumuurin takana, joudun näkemään vaivaa ja käymään kirjastossa lukemassa ko. aviisia.
Mutta tässä tiivistelmä lehden 7.8. julkaistusta uutisesta.
"Jos kansalaisaloite menee eduskuntaan, se käsitellään ensin sivistysvaliokunnassa ja
sitten suuressa salissa, missä siitä keskustellaan ja äänestetään.
RKP:n Nylander: On hyvä, että kysymys tulee eduskuntaan. Hän uskoo keskustelun olevan kaksijakoinen:
Osittain tullaan näkemään asiallista keskustelua historiasta ja perustuslaista,
osittain tullaan käymään epämiellyttävää keskustelua suorine hyökkäyksineen..
Nylander olisi ihmeissään, jos eduskunta äänestäisi aloitteen puolesta.
HBL kuvaa vielä asetelman ennen vaaleja 2011 tehdyn kyselyn mukaan: 97-96, 7 tyhjää
SDP:n ryhmänjohtaja Backman:
"Gallupissa myönteisesti vastanneiden keskuudessa on paljon sellaisia,
jotka tulevat muuttamaan mielensä asiallisen käsittelyn jälkeen."
Backman lupaa, että SDP tulee seisomaan yksimielisesti pakkoruotsin takana.
"Tämä ei ole mikään omantunnonkysymys: jos muutosta halutaan, se pitää tehdä hallitusohjelman kautta".
Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen lupaa aloitteelle perusteellisen käsittelyn.
Puolueen kanta on, että ruotsinopetuksen pitää olla tulevaisuudessa pakollista.
Puolue pitää kiinni siitä, että ruotsin kielen asema Suomessa säilytetään nykyisellään.
Virolainen uskoo, että gallupissa vastanneet eivät ole ottaneet huomioon kokonaiskuvaa,
kyseessähän ovat perusoikeudet!
Keskustan Tiilikainen viittaa linjaukseen, että Itä-Suomessa voidaan kokeilla venäjää ruotsin tilalla.
Miten puolue tulee äänestämään jää arvoitukseksi.
Vasurien Lapintie haluaa säilyttää nykysysteemin.
"On hyvä, että kansalaiset ovat aktiivisia, mutta pakkoruotsi pitää säilyttää!
"On yllättävää, että 7/12 vasemmistoliiton kansanedustajista kannatti vapaaaehtoisuutta.
Uskoisin vapaaehtoisuuden kannattajien ajatelleen suurempaa valinnanvapautta, meidän täytyy käydä tämä läpi ryhmässä..Pitää muistaa, että he ovat vastanneet kaksi ja puoli vuotta sitten ehdokkaina..
Perussuomalaisten Ruohonen-L odottaa värikästä keskustelua.
RKP:n Nylander kertoo vielä, että RKP:lle pakkoruotsin tulevaisuus on tärkeimpiä poliittisia kysymyksiä.(!) Nylanderin mukaan on tärkeää tehdä yhteys pakkoruotsin ja ruotsinkielisen palvelun välillä selväksi!
Pakkoruotsi on perusta sille, että Suomessa voidaan palvella ruotsiksi ja olla osa ruotsalaisuutta Suomessa.
"Olemme täysin riippuvaisia suomalaisista, jotka osaavat ruotsia."
Koska en ole virallinen kääntäjä, jokainen tutustukoon itse kyseiseen uutiseen 7.8.2013 Hufvudstadsbladet
Tarkista täältä oman edustajasi lupaus.
ruotsivapaaehtoiseksi.fi/static/yle-vaalikonetulokset-2011.pdf (http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/static/yle-vaalikonetulokset-2011.pdf)
Muistin virkistykseksi Pääministerin kanta asiaan:
http://www.youtube.com/watch?v=tkCxwWA9PH4
Jyrki Katainen 6.4.2011: "Katsokaa jotakin sellaista maata, missä ihmiset eivät kunnolla osaa puhua eivätkä ymmärtää toistensa kieltä vaikka ovat saman maan kansalaisia. Siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää."
Jyrki Katainen 11.2.2011: "Anteeks, nyt mä en pysty ruotsiks.
http://www.youtube.com/watch?v=JMSogLzilvI
2 minuuttia, jotka muuttavat käsityksesi pakkoruotsista
On jännää että pakkoruotsista tuli perusoikeuksien takaaja Suomessa vasta pari sukupolvea itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen. Syrjittiinkö ruotsinkielisiä sitä ennen paljonkin, vai onko tällainen huonomuistisuus kenties tarkoitushakuista?
Quote from: kekkeruusi on 11.08.2013, 13:59:28
Ruotsin vapaaehtoisuuden puolesta kertynyt 50 000 nimeä – "Hallituksen vaikea puuttua"
Puuttua mihin? Haluaako hallitus silppuroida lomakkeet? Lahdata allekirjoittajat?
HBL paljasti äänestystuloksen jo 7.8., asia on loppuunkäsitelty: SDP:llä, Kokoomuksella ja Vasemmistoliitolla on asiasta ryhmäpäätös. Kun lisätään RKP:n 10 edustajaa, on pakkoruotsin kannattajilla 108 ääntä. Siihen päälle pakkoruotsi-Packalénin, Vihreiden, Kristillisten ja Keskustan äänet, niin äänestystulos tiedetään jo: 38 kannattaa ruotsin kielen puhumisen kieltämistä ja 162 haluaa turvata virallisen kielen aseman maassamme.
Joku saattaa olla sitä mieltä, että kansalaisaloitteen hyvä puoli on, että siitä nousee keskustelua. Mitä !@# keskustelua? Suomenruotsinkielisessä mediassa sitä normiulinaa siitä, että asioita ei voi muuttaa, koska perustuslaki ja kv. sopimukset. Uutista, jota ei käännetä suomeksi, jotta ihmiset oikeasti tietäisivät, mitä päättäjät ovat mieltä.
Edes toimittaja ei keskustele näiden kanssa. Toimittaja vain kirjaa ylös, mitä päättäjä sanelee. Jossain vaiheessa lehdet täyttyvät pikkulapsen tasolle jääneiden päätoimittajien nimettömistä pääkirjoituksista siitä, kuinka pakkoruotsi on ihmeaine, joka ehkäisee syöpää ja aidsia ja rasismia.
Jengillä on laajempi käsitys keskustelusta.
Yksi mukava sivujuonne tästä kansalaisaloitteesta on se että itse kullekin HSn tilaajalle käy selväksi aviisin tympeä propagandistinen asenne - ja sehän taas väistämättä kiihdyttää tilaajakatoa ;)
Quote from: HSKieliasiantuntija ei poistaisi pakko-oppia, jotta ruotsinkielisten palvelut voitaisiin taata
Quote from: foobar on 11.08.2013, 14:54:56
On jännää että pakkoruotsista tuli perusoikeuksien takaaja Suomessa vasta pari sukupolvea itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen. Syrjittiinkö ruotsinkielisiä sitä ennen paljonkin, vai onko tällainen huonomuistisuus kenties tarkoitushakuista?
Vielä 1920-luvulla taisteltiin siitä että saako suomen kieltä käyttää opetuskielenä (jos en väärin muista).
Pitkään taisi vielä mennä ennen kuin suomen kielestä tuli yleisesti hyväksytty kieli, olkoonkin että sen puhujia oli eniten Suomessa.
Kyllähän se 1968-peruskoulupäätös (http://www.pakkoruotsi.net/miksi.php) asiasta oli ratkaiseva, kun ilman asiantuntijoiden suosituksia" asetettiin pakkoruotsi voimaan poliittisella päätöksenteolla.
Suomessa ei monikaan ole ihmetellyt, että miksi kielten opiskeleminen eroaa niin paljon esim. muista Pohjoismaista, joissa on yhden kielen pakko. Vaikka tyypillisesti Suomessa on "apinoitu" kaikissa muissa asioita mm. Ruotsia.
Se paljolti johtaa suuntansa noihin aikoihin.
En silti tiedä oliko se huono juttu, koska pakkoruotsilla saattoi olla oma merkityksensä "suomettumisen aikoihin". Tosin nykyisin pakkoruotsikin on jäänne jostakin ajasta, jota ei enää ole.
Quote from: Junes Lokka on 11.08.2013, 14:56:07
Quote from: kekkeruusi on 11.08.2013, 13:59:28
Ruotsin vapaaehtoisuuden puolesta kertynyt 50 000 nimeä – "Hallituksen vaikea puuttua"
Puuttua mihin? Haluaako hallitus silppuroida lomakkeet? Lahdata allekirjoittajat?
HBL paljasti äänestystuloksen jo 7.8., asia on loppuunkäsitelty: SDP:llä, Kokoomuksella ja Vasemmistoliitolla on asiasta ryhmäpäätös. Kun lisätään RKP:n 10 edustajaa, on pakkoruotsin kannattajilla 108 ääntä. Siihen päälle pakkoruotsi-Packalénin, Vihreiden, Kristillisten ja Keskustan äänet, niin äänestystulos tiedetään jo: 38 kannattaa ruotsin kielen puhumisen kieltämistä ja 162 haluaa turvata virallisen kielen aseman maassamme.
Joku saattaa olla sitä mieltä, että kansalaisaloitteen hyvä puoli on, että siitä nousee keskustelua. Mitä !@# keskustelua? Suomenruotsinkielisessä mediassa sitä normiulinaa siitä, että asioita ei voi muuttaa, koska perustuslaki ja kv. sopimukset. Uutista, jota ei käännetä suomeksi, jotta ihmiset oikeasti tietäisivät, mitä päättäjät ovat mieltä.
Edes toimittaja ei keskustele näiden kanssa. Toimittaja vain kirjaa ylös, mitä päättäjä sanelee. Jossain vaiheessa lehdet täyttyvät pikkulapsen tasolle jääneiden päätoimittajien nimettömistä pääkirjoituksista siitä, kuinka pakkoruotsi on ihmeaine, joka ehkäisee syöpää ja aidsia ja rasismia.
Jengillä on laajempi käsitys keskustelusta.
KD:llä 2 kpl 6 kansanedustajasta vastustaa pakkoruotsia, Keskustalla 17kpl 35 kansanedustajasta vastustaa pakkoruotsia.
Lisäksi Vihreiden Soininvaara vastustaa pakkoruotsia. On jännä nähdä saavatko kukaan näistä vastustaa sitä aloitteen käsittelyssä.
Hallituksessa olevien KD:n ja Vihreiden osalta pahaa pelkään, että eivät voi, Keskustassa saattaa olla omantunnon vastaus.
Jos PS tekee fiksusti, he tekevät myös sellaisen päätöksen, että Tom Packalen ja epävarma Maria Tolppanen eivät ainakaan ala puolustamaan pakkoruotsia lähetekeskustelussa.
Vaikka aloitteen läpimeno on käytännössä mahdotonta, tästä saadaan hyvä vaaliteema seuraaviin vaaleihin ja se ei ainakaan lisää hallituspuolueiden kannatusta ja ehkäpä 2015-2019 eduskuntakaudella pakkoruotsi poistuu.
EDIT: Nyt on aika avata shamppanjapullot,
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 50 108 kappaletta, joista tässä palvelussa 29 864.
Quote from: Tomi on 11.08.2013, 14:50:55
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sdp-lupaa-pakkoruotsi-ei-poistu
QuoteSDP lupaa: Pakkoruotsi ei poistu!
Kirjoittanut Juha Vilhelm Lehtonen (10. elokuu 2013, 08:49)
Suomenruotsalainen media on aloittanut kovan kirjoittelun "Ruotsi vapaaehtoiseksi"-aloitteesta, vaikka aloite ei ole edes vielä saanut tarpeeksi kannattajia. Hufvudstadsbladet on jo käynyt kiusaamassa eduskuntaryhmien johtajia ja saanut lupauksen siitä, että pakkoruotsi säilyy.
---
Se, kuinka ontoilla ja lopultakin epäasiallisilla argumenteilla valtapuolueiden edustajat "pakkoruotsia" puolustavat, saa jopa minutkin, joka aina olen suhtautunut asiaan neutraalisti, harkitsemaan aloitteen allekirjoittamista ihan siinä heikossa toivossa, että saataisiin joskus asiallinen poliittinen keskustelu aiheesta.
Quote from: Oami on 10.08.2013, 20:43:18
Mutta turha tätä spekuloida, sittenhän sen näkee kun äänestyksen aika tulee. Ehdotan että kunkin puolueen aktiivit (vasureita ja demareita täällä ei kyllä taida paljon olla, mutta jos edes kokoomuslaiset) ottaisivat yhteyttä oman puolueensa edustajiin, niihin jotka lupasivat pakkoruotsia vastustaa, ja kysyvät mitä mieltä ovat ryhmäpäätöksistä yleisesti ja tästä asiasta erityisesti.
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata seuraavien eduskuntavaalien vaalikoneista, kuinka monta viime kerralla pakkoruotsia vastustaneista hallituspuolueiden kansanedustajista vastustaa sitä edelleen. Lienee hieman hankalaa vastustaa sitä jälleen, jos tulevassa eduskuntaäänestyksessä kannattaa sitä.
Quote from: foobar on 11.08.2013, 14:31:42
Mielenkiinnolla odotan, kuinka hyvin asia on suunniteltu RKP:n ja säätiöiden kanssa. Hesarin aloitusstrategia viittaa metakeskusteluun ja vastapuolen junteiksi leimaamiseen, tosin sillä twistillä että keskustelun raamitus annetaan luotetuille suomenkielisille "asiantuntijoille." Yhdeksi keskeiseksi mantraksi otetaan ruotsin kielen asema virallisena kielenä.
Eiköhän iso pyörä ole jo lähtenyt pyörimään Magman ja Höblän taustajoukoissa.
Aikovatko aloitteen takana olevat tahot jotenkin dokumentoida keskustelun? Nettisivusto, joka kokoaisi päivittäin vaikuttajien ja tiedotusvälineiden kannanotot ja purkaisi argumentteihin, jotka ampuisi alas yksi kerrallaan.
Muistin virkistykseksi Pääministerin kanta asiaan:
http://www.youtube.com/watch?v=tkCxwWA9PH4
Jyrki Katainen 6.4.2011: "Katsokaa jotakin sellaista maata, missä ihmiset eivät kunnolla osaa puhua eivätkä ymmärtää toistensa kieltä vaikka ovat saman maan kansalaisia. Siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää."
Jyrki Katainen 11.2.2011: "Anteeks, nyt mä en pysty ruotsiks.
http://www.youtube.com/watch?v=JMSogLzilvI
2 minuuttia, jotka muuttavat käsityksesi pakkoruotsista
[/quote]
Ei pidä unohtaa FST:n vaalipanelia jossa Matti Vanhanen lausui sujuvasti: "Det äär truu jaa hoppar".
Täältä voi lukea RKP:n metkuista
http://lyyxem.freehostia.com/kielilaki.htm
Quote from: Tomi on 11.08.2013, 15:14:21
EDIT: Nyt on aika avata shamppanjapullot,
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 50 108 kappaletta, joista tässä palvelussa 29 864.
Parempi olisi tosin että vieläkin noita ääniä tulisi, koska osa äänistä voidaan hylätäkin. Jotkut ovat saattaneet kirjoittaa nimensä sekä paperiin, että myös äänestäneet netissä jne.
Tärkeintä oli silti että aloite saatiin eteenpäin, koska aloitteen jääminen ilman 50.000 ääntä olisi ollut ns. katastrofi asian puolesta puhujille.
Minua ei juhlituta yhtään, vaan edelleen kiukuttaa, että suomalaisessa kielipolitiikassa ja koulutuspolitiikassa on pahasti epäonnistuttu tämän asian suhteen.
Kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta kouluissa on ylittänyt tänään 50 000 allekirjoittajan rajan Kansalaisaloite.fi -sivustolla.
Jo eilen illalla Perussuomalaiset Nuoret kertoivat keränneensä puuttuvat äänet, jotta aloite voidaan viedä eduskunnan käsittelyyn. Lain mukaan eduskunnan on otettava käsittelyyn yli 50 000 allekirjoitusta keränneet kansalaisaloitteet.
Ruotsin vapaaehtoisuutta vaativaan kansalaisaloitteeseen kerätään allekirjoituksia syyskuun neljänteen päivään saakka. Kansalaisaloitteen laatijat odottavat allekirjoituksia tulevan paljon viimeisten viikkojen aikana.
Heidän mukaansa tuhansia paperisia kannatusilmoituksia on vielä kerääjillä ympäri maata.
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Sampo Terho uskoo aloitteen menestykseen eduskunnassa.
– Uskon, että aloite otetaan vakavasti eduskunnassa. Noin puolet nykyisistä kansanedustajista on esimerkiksi vuoden 2011 vaalikonevastauksissaan ilmoittanut vastustavansa pakkoruotsia, Terho sanoo Vapaa Kielivalinta -yhdistyksen tiedotteessa.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288588992563.html
Hesarissa on lähteet kohdallaan.
QuoteRuotsin kielen asemasta kouluissa on väitelty moneen otteeseen vuosikymmenten saatossa. Poliittiset kokoonpanot ovat vaihdelleet, mutta argumentit toistuvat usein.
Suomenruotsalainen ajatushautomo Magma tutki suomenkielisten koulujen ruotsinopetuksen taustaa ja analysoi aineen pakollisuudesta käytyä keskustelua vuonna 2010 julkaistussa raportissaan. Tutkimus perustuu keskusteluihin lakipykälien valmistelutyössä, eduskunnassa ja lehdistössä 1950-luvulta lähtien.
[...]
Juridiset argumentit ovat raportin mukaan pakollisen kouluruotsin puolella.
Helsingin Sanomat: Kouluruotsin pakollisuudesta käyty keskustelua jo vuosikymmeniä (http://www.hs.fi/politiikka/Kouluruotsin+pakollisuudesta+k%C3%A4yty+keskustelua+jo+vuosikymmeni%C3%A4/a1376185111714) 11.8.2013
Oikeusministeri Henrikssonilla mainio selitys.
QuoteGallupit ja muun muassa Helsingin Sanomien vaalikone ovat osoittaneet, että on hyvin tasainen tilanne niiden välillä, jotka haluavat säilyttää pakollisen ruotsin ja niiden, jotka haluavat luopua siitä.
- Mikäli oikein muistan, gallup tehtiin ennen viime eduskuntavaaleja. Ja onhan niin, että näissä vaaleja edeltävissä ehdokaskyselyissä voi olla suuri kiusaus yrittää arvioida, mitä mieltä vaalipiirin äänestäjät ovat. Silloin ehkä ruksataan sellainen vaihtoehto, jota ei lopulta itse kannateta. (käännös)
Svenska Yle: Henriksson önskar saklig debatt om svenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/11/henriksson-onskar-saklig-debatt-om-svenskan) 11.8.2013
Quote from: Jaakko Sivonen on 11.08.2013, 14:20:55
Quote"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta – Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä", sanoo Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander.
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
So it begins... Miksi te pahat kielirasistit haluatte murhata ja syödä ruotsinkielisiä pikkuvauvoja, kysyvät sårretut. Eli järki ja kohtuus heivataan heti kättelyssä eikä niitä nähdä enää koskaan. Valtaisalla enemmistöllä hyväksytään kansalaisaloite joka kieltää kansalaisaloitteet pakkoruotsia vastaan. Nimet kerätään somesta puolessa tunnissa.
Oikeusministerillä on asiaa:
QuoteOikeusministeri Henriksson: Kilpailukyky heikkenisi pakkoruotsin poistosta
11.8.2013 16:11 18
Helsingin Sanomat
Timo Aalto
Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson Porissa heinäkuussa.
Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson Porissa heinäkuussa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) katsoo, että ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi heikentäisi Suomen kilpailukykyä.
"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän", Henriksson sanoo.
Kansalaisaloite, jossa vaaditaan pakollisen ruotsin kielen opiskelun poistamista kouluista, on etenemässä eduskuntaan, sillä aloitteen laatijat ovat saaneet kokon yli 50 000 nimeä.
"Ruotsi on Suomen toinen kansalliskieli. Nyt 50 000 ihmistä on halunnut, että aloite viedään eduskunnan käsittelyyn ja näin myös tapahtuu."
Henriksson ei usko, että pakon poisto parantaisi muiden kielten taitoa.
"Harras toive siitä, että ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoisesi, parantaisi muiden kielten osaamista, ei pidä paikkaansa. Sen jälkeen kun ruotsi muutettiin vapaaehtoiseksi yo-kokeessa, kielivarantomme on huonontunut. Jos tämä tulisi voimaan, suomalaisten kielitaito heikkenisi."
Minusta asia on päinvastoin Pakkoruotsiin jumiutuminen heikentää Suomen kilpailukykyä, kun emme voi valita Saksaa, Ranskaa tai Venäjää Ruotsin sijasta.
Quote from: Roope on 11.08.2013, 16:57:50
Suomenruotsalainen ajatushautomo Magma tutki suomenkielisten koulujen ruotsinopetuksen taustaa ja analysoi aineen pakollisuudesta käytyä keskustelua vuonna 2010 julkaistussa raportissaan. Tutkimus perustuu keskusteluihin lakipykälien valmistelutyössä, eduskunnassa ja lehdistössä 1950-luvulta lähtien.
[...]
Juridiset argumentit ovat raportin mukaan pakollisen kouluruotsin puolella.
Verratonta. Juridiset argumentit ovat asian puolella = asiasta on säädetty laki. No lakejahan voisi periaatteessa muuttaa, mutta ei pakkoruotsin kohdalla sitten näköjään. Ansiktspalm.
Quote from: Pate on 11.08.2013, 15:46:25
Muistin virkistykseksi Pääministerin kanta asiaan:
http://www.youtube.com/watch?v=tkCxwWA9PH4
Jyrki Katainen 6.4.2011: "Katsokaa jotakin sellaista maata, missä ihmiset eivät kunnolla osaa puhua eivätkä ymmärtää toistensa kieltä vaikka ovat saman maan kansalaisia. Siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää."
Jyrki Katainen 11.2.2011: "Anteeks, nyt mä en pysty ruotsiks.
Ei pidä unohtaa FST:n vaalipanelia jossa Matti Vanhanen lausui sujuvasti: "Det äär truu jaa hoppar".
Quote from: Pate on 11.08.2013, 16:07:41
Täältä voi lukea RKP:n metkuista
http://lyyxem.freehostia.com/kielilaki.htm
Kataisen ja Vanhasen kommentoinnit ja rkp:n metkut -juttu mainiota etusivun kamaa. Sääli, jos nämä helmet hukkuvat tänne ketjuun.
QuoteOikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) katsoo, että ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi heikentäisi Suomen kilpailukykyä.
"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän", Henriksson sanoo.
Nyt meillä on pakkoruotsi, ja silti Suomella käsittääkseni on ongelmia kilpailukyvyn kanssa. Tai sitten Anna-Maja tarkoittaa, että tilanne pahenisi jos ruotsinkielen pakollisuudesta luovutaan. Sitä en usko, lehdistä olen oppinut poliitikkojen usein sanovan tilanteen pahenevan entisestään, jos ehdotetaan jotain, mitä poliitikko vastustaa, tai sitten todetaan ettei vaihtoehtoja ole, vaan on tehtävä poliitikon mielen mukaan. Sanontoja "on pakko" tai "vaihtoehtoja ei ole" kuulee aika usein poliitikon suusta taloudesta puhuttaessa.
Pakkoruotsi ei todellisuudessa lisää kielitaitoa yhtään. Yleensäkin kaikki perustelut pakkoruotsin tarpeellisuudelle ovat valheellisia ja siksi pidemmän päälle myös vahingollisia, jos jotkut ovat niin hölmöjä, että alkavat oikeasti uskoa niitä.
Tänään elomessuilla tuli kirjoitettua tuo lappunen. H ieman viimetinkaan jäi.
Quote from: nollatoleranssi on 11.08.2013, 16:13:39
Quote from: Tomi on 11.08.2013, 15:14:21
EDIT: Nyt on aika avata shamppanjapullot,
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 50 108 kappaletta, joista tässä palvelussa 29 864.
Parempi olisi tosin että vieläkin noita ääniä tulisi, koska osa äänistä voidaan hylätäkin. Jotkut ovat saattaneet kirjoittaa nimensä sekä paperiin, että myös äänestäneet netissä jne.
Tärkeintä oli silti että aloite saatiin eteenpäin, koska aloitteen jääminen ilman 50.000 ääntä olisi ollut ns. katastrofi asian puolesta puhujille.
Hämeenlinnasta on tulossa vajaa sata lappua lisää.
Minusta pakkoruotsin poisto on ensi askel tasa-arvoon!
Koko koulutusketju joka huipentuu yliopisto-opetukseen JA nimenomaan pääsyvaatimuksiin opiskelijavalinnoissa.
Ruotsinkieli avaa vähemmillä pisteillä pääsyn esim. lääkikseen ja oikikseen. Ja kaikki nämä johtavat siihen, että ärrien tulotaso on parempi verrattuna ässiin.
Ei kai kukaan kielitaidon merkitystä kiistä, ei siitä ainakaan vahinkoa ole. Mutta miksi ruotsintaito, miksei joku muu?
Hieman ihmetyttää esim. Stillerin ja muiden väitteet, että ruotsalaisia ja muslimeja sorretaan. Ruotsinkieliset Suomessa on maailman parhaiten demokraattisessa maassa kohdeltu vähemmistö. Missähän maailmassa sekin elää. Kymppitonni-ohjelmassa aikoinaan ei osannut vastata yhteenkään kysymykseen oikein. Ei ole kaikki juutalaisetkaan priimaa.
Quote from: Tomi on 11.08.2013, 17:05:17
Oikeusministerillä on asiaa:
QuoteOikeusministeri Henriksson: Kilpailukyky heikkenisi pakkoruotsin poistosta
11.8.2013 16:11 18
Helsingin Sanomat
Timo Aalto
Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson Porissa heinäkuussa.
Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson Porissa heinäkuussa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) katsoo, että ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi heikentäisi Suomen kilpailukykyä.
"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän", Henriksson sanoo.
Kansalaisaloite, jossa vaaditaan pakollisen ruotsin kielen opiskelun poistamista kouluista, on etenemässä eduskuntaan, sillä aloitteen laatijat ovat saaneet kokon yli 50 000 nimeä.
"Ruotsi on Suomen toinen kansalliskieli. Nyt 50 000 ihmistä on halunnut, että aloite viedään eduskunnan käsittelyyn ja näin myös tapahtuu."
Henriksson ei usko, että pakon poisto parantaisi muiden kielten taitoa.
"Harras toive siitä, että ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoisesi, parantaisi muiden kielten osaamista, ei pidä paikkaansa. Sen jälkeen kun ruotsi muutettiin vapaaehtoiseksi yo-kokeessa, kielivarantomme on huonontunut. Jos tämä tulisi voimaan, suomalaisten kielitaito heikkenisi."
Minusta asia on päinvastoin Pakkoruotsiin jumiutuminen heikentää Suomen kilpailukykyä, kun emme voi valita Saksaa, Ranskaa tai Venäjää Ruotsin sijasta.
Niinhän tuo on jos asian ajattelee loogisesti loppuun asti, että pakkoruotsin poisto lisäisi kielitaitoa. Ilmeisesti ihmiset eivät ajattelee asiaa koska pakkoruotsin puolustajat käyttävät tuota argumenttia enkä usko että harkitsematta.
Quote from: Roope on 11.08.2013, 16:57:50
Oikeusministeri Henrikssonilla mainio selitys.
Quote- Mikäli oikein muistan, gallup tehtiin ennen viime eduskuntavaaleja. Ja onhan niin, että näissä vaaleja edeltävissä ehdokaskyselyissä voi olla suuri kiusaus yrittää arvioida, mitä mieltä vaalipiirin äänestäjät ovat. Silloin ehkä ruksataan sellainen vaihtoehto, jota ei lopulta itse kannateta. (käännös)
Svenska Yle: Henriksson önskar saklig debatt om svenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/11/henriksson-onskar-saklig-debatt-om-svenskan) 11.8.2013
Mikä gallup? HS:n vaalikoneestahan on kyse ja totta kai siihen on vastattu ennen vaaleja.
Quote
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) katsoo, että ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi heikentäisi Suomen kilpailukykyä.
foad
kaikkein tärkeintä nyt olisi, että perussuomalaiset käsittäisivät pitää tätä asiaa esillä. Asiallisesti, sitkeästi, päättäväisesti.
Nyt ollaan tekemisissä asian kanssa joka on Suomen suurin tabu. Mielenvikaista maahanmuuttoteollisuuttakin suurempi.
Koko mediakenttä ja persuja lukuunottamatta kaikki puoluejohdot ovat samassa salaseurassa kärsiviä tavallisia suomalaisia vastaan.
Jos tämä rahan, korruption ja rasismin teräsnyrkki saataisiin auki, niin se voisi mahdollistaa muitakin mätäpaiseiden puhkeamisia.
Kiitokset kaikille allekirjoituksia keränneille.
PS. Kansalaisaloitteen käsittelyyn tulee kohdistumaan saatanallinen määrä vääristelyä, valehtelua, mustamaalausta ja rasismia. Voimia aloitteelle.
On tietenkin täysin kiistatonta, että pakkoruotsi vähentää suomalaisten kielitaitoa ja sitä kautta kilpailukykyä. Kyllä sen jopa Anna-Maja tietää, kuten jokainen RKPläinen. Kunhan hädissään valehtelevat, kun eivät muuta keksi. Halveksittavaa ja alhaista toimintaa.
USA 1800-l: "Juridiset argumentit ovat orjuuden säilyttämisen kannalla."
RSA 1900-l: "Juridiset argumentit ovat apartheidin säilyttämisen kannalla."
NL 1930-l: "Juridiset argumentit ovat sen kannalla, että sinut haetaan yöllä kotoasi, jonka jälkeen katoat."
Saksa 1940-l: "Juridiset argumentit eivät ennusta sinulle hyvää, juutalainen."
Suomi 2010: "Juridiset argumentit ovat raportin mukaan pakollisen kouluruotsin puolella. "
edit. Lisäsin viimeisen rivin.
Quote from: Junes Lokka on 11.08.2013, 18:11:49
Quote from: Roope on 11.08.2013, 16:57:50
Oikeusministeri Henrikssonilla mainio selitys.
Quote- Mikäli oikein muistan, gallup tehtiin ennen viime eduskuntavaaleja. Ja onhan niin, että näissä vaaleja edeltävissä ehdokaskyselyissä voi olla suuri kiusaus yrittää arvioida, mitä mieltä vaalipiirin äänestäjät ovat. Silloin ehkä ruksataan sellainen vaihtoehto, jota ei lopulta itse kannateta. (käännös)
Svenska Yle: Henriksson önskar saklig debatt om svenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/11/henriksson-onskar-saklig-debatt-om-svenskan) 11.8.2013
Mikä gallup? HS:n vaalikoneestahan on kyse ja totta kai siihen on vastattu ennen vaaleja.
Henriksson meinaa, että pakkoruotsin vastustuksensa ilmaisseet ehdokkaat ovat populisteja. Heitä on kuitenkin lähes puolet eduskuntaan valituista.
Henriksson myös selvästi tietää, että pakkoruotsin poistaminen viehättää enemmistöä äänioikeutetuista. Mutta vitut heistä, tykkää oikeusministeri.
Quote from: Soromnoo on 11.08.2013, 18:10:08
Niinhän tuo on jos asian ajattelee loogisesti loppuun asti, että pakkoruotsin poisto lisäisi kielitaitoa. Ilmeisesti ihmiset eivät ajattelee asiaa koska pakkoruotsin puolustajat käyttävät tuota argumenttia enkä usko että harkitsematta.
Ei kai se lisää, ellei lapsia pakoteta ottamaan jotain muuta kieltä ruotsin tilalle. Oikeusministeriskahan sanoi, että kun yo-ruotsia ei ollut enää pakko kirjoittaa, ei se korvautunut muilla kielillä, vaan kieliä kirjoitettiin sitten vain vähemmän.
Kirjoitettujen kielten määrä ei tosin tietenkään ihan sataprosenttisesti kerro lapsukaisten kielitaidosta. Jätin itsekin aikanaan englannin kirjoittamatta, kun en saksan ja ruotsin jälkeen enää jaksanut, lulz
Quote from: Saturoitunut on 11.08.2013, 18:47:57
Ei kai se lisää, ellei lapsia pakoteta ottamaan jotain muuta kieltä ruotsin tilalle. Oikeusministeriskahan sanoi, että kun yo-ruotsia ei ollut enää pakko kirjoittaa, ei se korvautunut muilla kielillä, vaan kieliä kirjoitettiin sitten vain vähemmän.
Ei ruotsin tuntien lukumäärä lukiossa ole yo-ruotsin vapaaehtoistamisen jälkeen pudonnut minnekään. Vapaaehtoisten kielien suosion kehityksestä toisen kotimaisen yo-vapaaehtoistamisen jälkeen en osaa sanoa mitään.
Quote from: Tomi on 11.08.2013, 17:05:17
Oikeusministerillä on asiaa:
Quote
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) katsoo, että ruotsin kielen opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi heikentäisi Suomen kilpailukykyä.
"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän", Henriksson sanoo.
Minusta asia on päinvastoin Pakkoruotsiin jumiutuminen heikentää Suomen kilpailukykyä, kun emme voi valita Saksaa, Ranskaa tai Venäjää Ruotsin sijasta.
Thorsilaisen takaperoista logiikkaa, mutta jotainhan Henrikssonin täytyy sanoa.
Quote- On selvää, että tästä tulee kiivasta keskustelua, mutta toivon siitä tulevan asiallista. Toivon, että keskustelua käydään argumentoimalla eikä tunteiden ja ennakkoluulojen pohjalta. Tässä maassa ei ole liian paljon ihmisiä, joilla on hyvä kielitaito - päinvastoin. Meidän pitäisi saada vieläkin parempi kielitaito lapsillemme ja nuorillemme, jotka tulevaisuudessa vastaavat maamme tieteestä ja taiteesta. Me olemme hyvin riippuvaisia viennistä, ja meillä on kauppakumppaneita Pohjolassa, Euroopassa ja maailmalla - me tarvitsemme kielitaitoa, sanoo Henriksson. (käännös)
Svenska Yle: Henriksson önskar saklig debatt om svenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/11/henriksson-onskar-saklig-debatt-om-svenskan) 11.8.2013
Quote from: Roope on 11.08.2013, 16:57:50
Oikeusministeri Henrikssonilla mainio selitys.
QuoteGallupit ja muun muassa Helsingin Sanomien vaalikone ovat osoittaneet, että on hyvin tasainen tilanne niiden välillä, jotka haluavat säilyttää pakollisen ruotsin ja niiden, jotka haluavat luopua siitä.
- Mikäli oikein muistan, gallup tehtiin ennen viime eduskuntavaaleja. Ja onhan niin, että näissä vaaleja edeltävissä ehdokaskyselyissä voi olla suuri kiusaus yrittää arvioida, mitä mieltä vaalipiirin äänestäjät ovat. Silloin ehkä ruksataan sellainen vaihtoehto, jota ei lopulta itse kannateta. (käännös)
Svenska Yle: Henriksson önskar saklig debatt om svenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/11/henriksson-onskar-saklig-debatt-om-svenskan) 11.8.2013
Henriksson siis myöntää, että nykyinen edustuksellinen "demokratia" perustuu äänestäjille valehtelemiseen. Aika kova tunnustus istuvalta oikeusministeriltä.
Quote from: Tomi on 11.08.2013, 17:05:17
Oikeusministerillä on asiaa:
Quote"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän", Henriksson sanoo.
Kun RKP:n edustajat sanovat, että tarvitaan "enemmän kielten opetusta", he tarkoittavat, että he haluavat aikaistaa ja lisätä ruotsin opetusta. Muiden kielten opetuksesta he eivät välitä. Useimmat pakkoruotsin vastustajat eivät halua vähentää kielten opetuksen kokonaistuntimäärää, vaan lisätä valinnanvaraa siihen, mitä kieliä opiskellaan.
Quote from: Jaakko Sivonen on 11.08.2013, 19:10:39
Henriksson siis myöntää, että nykyinen edustuksellinen "demokratia" perustuu äänestäjille valehtelemiseen. Aika kova tunnustus istuvalta oikeusministeriltä.
Kyllä tuo varsin suoraan sitä tarkoittaa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 11.08.2013, 19:10:39
Kun RKP:n edustajat sanovat, että tarvitaan "enemmän kielten opetusta", he tarkoittavat, että he haluavat aikaistaa ja lisätä ruotsin opetusta. Muiden kielten opetuksesta he eivät välitä. Useimmat pakkoruotsin vastustajat eivät halua vähentää kielten opetuksen kokonaistuntimäärää, vaan lisätä valinnanvaraa siihen, mitä kieliä opiskellaan.
Syy on tietenkin siinä, että pakkoruotsi tuo niitä etuja, joita ei muuten olisi ilman tätä pakkoa ja virkamiesruotsia.
Ruotsin kielen asema sinänsä ei Suomessa ole koskaan ollut uhattuna. Iso osa suomalaisista koska opiskelisi joka tapauksessa ruotsin kieltä vapaaehtoisestikin, mutta yhä isompi osa opiskelisi myös muita kieliä.
Tärkeämpi juttu olisikin motivaation taso.
Samalla voi tietysti todeta, että virkamiesruotsin olemassa oleminen on tullut päätökseen. Ei samanlaista systeemiä ole missään muuallakaan maailmassa, joten varsin heikkoa sitä on perustella Suomessakin olevaksi.
Kalevasta saksittua. Toivottavasti ei käy niin, että valtio sanoo ettei asia kuulu eduskunnan käsiteltäväksi vaan esmes opetusministeriön ja siellä päätetään pitää ruotsinkieli pakollisena.
Quote
Asiantuntijan mukaan ruotsin opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi ei sinällään ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén sanoo, että muutos kuitenkin saattaisi aiheuttaa perustuslain kannalta ongelmalliseen tilanteen.
Hidénin mukaan ristiriidan muodostuminen on kiinni siitä, miten mahdollinen laki muotoiltaisiin ja miten sitä tulkittaisiin. Ristiriita syntyisi, jos voitaisiin osoittaa, että ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä vaarantuisi.
Kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta kouluissa on ylittänyt tänään 50 000 allekirjoittajan rajan Kansalaisaloite.fi-sivustolla.
Jo eilen illalla Perussuomalaiset Nuoret kertoivat keränneensä puuttuvat äänet, jotta aloite viedään eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen yltäminen tarvittavaan kannattajamäärään tuli jokseenkin puun takaa.
Perussuomalaiset Nuoret kertoi keränneensä yli tuhat allekirjoitusta, joita ei ole ilmoitettu Kansalaisaloite.fi-palveluun. Näin kannattajien määrä ylitti kokonaisuudessaan 50 000 nimen rajan.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perustuslaki-ei-maaraa-opettamaan-ruotsia/638532/ (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perustuslaki-ei-maaraa-opettamaan-ruotsia/638532/)
Quote11.8.2013 19:34
Sampo Terho: Erävoitto kielivapaudelle - pakkoruotsialoite eduskuntaan!
Ruotsin vapaaehtoisuutta vaativa kansalaisaloite (http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/) on juuri saanut eduskuntakäsittelyyn vaaditut 50 000 allekirjoitusta. Lisää tulee vielä tuhansia. Kaikkia paperisia kannatusilmoituksia ei vielä ole laskettu ja uusiakin yhä kerätään. Kiitos kaikille jo allekirjoittaneille ja erityisesti niille, jotka ovat keränneet nimiä ja levittäneet sanaa aloitteesta!
Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista toivoo johdonmukaisesti pakkoruotsin lakkauttamista (tässä mielipidemittauksia eri vuosilta (http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=447)) mutta hallitus toisensa jälkeen on ollut haluton puuttumaan tähän kansalaisten kokemaan epäkohtaan. Myöskään vaaleissa ei kielikysymys koskaan ole ollut ratkaiseva tekijä ihmisten äänestyskäyttäytymisessä, joten pakkoruotsi on säilynyt. Tässä suhteessa kansalaisaloite on ihanteellinen uusi väline pakkoruotsin kaltaisen epäkohdan korjaamiseen, koska aloitetta voi jokainen kannattaa ilman, että kannanotto on sidottu (tai hautautuisi) muihin poliittisiin tavoitteisiin kuten vaaleissa.
Eduskunnan olisi syytä ottaa läpi mennyt aloite vakavasti harkintaan, onhan kyseessä useissa mielipidemittauksissa osoitettu kansan enemmistön tahto. Myös järkisyillä tarkastellen pakkoruotsin lakkauttaminen on ilman muuta oikea ratkaisu. Vapaaehtoinen ruotsi ei vie keneltäkään mitään pois, mutta antaa paljon uusia mahdollisuuksia. Nuorisolle tarjotaan mahdollisuus laajempaan kieliosaamiseen ja helpompi tie kansainvälisiin tehtäviin. Samalla koko Suomen kilpailukyky kohenee. Juuri työelämän monipuolistuneiden kielitaitotarpeiden johdosta mm. Elinkeinoelämän keskusliitto on jo aiemmin ilmoittanut toivovansa pakkoruotsista luopumista.
Vastaavasti kukaan ei enää pakkoruotsin lakattua turhaan joudu haaskaamaan aikaansa kielen lukemiseen, jota ei henkilökohtaisesti tarvitse ja jonka opiskeluun ei siksi ole motivoitunut. Vapaaehtoisuus parantaa ruotsin nykyisiä surkeita oppimistuloksia ja koko kielen imagoa. Kaikki siis voittavat.
Pakkoruotsin itseään toistavat perustelut puolestaan on kumottu jo moneen kertaan, mm. tässä kirjoituksessani (http://www.sampoterho.net/?p=2298). Pakkoruotsilla ei saavuteta hyvää kieliosaamista, eikä mitään muutakaan sellaista etua, joka ei säilyisi tai paranisi ruotsin ollessa vapaaehtoista. Myöskään ruotsinkielisille pakkoruotsi ei tuo mitään hyötyä ja monet heistä toivovatkin siitä luopumista. Niiden, jotka yhä vaalivat pakkoruotsia, kannattaakin rehellisesti kysyä itseltään kumpi on tärkeämpää, ruotsin tunneilla istumiseen pakottaminen vai ruotsin osaaminen?
Nykyisistä kansanedustajista noin puolet on vaalikonevastauksissaan vuonna 2011 äänestäjilleen luvannut puolustaa kielivapautta. Nyt eduskunnalla ja paljon arvostelua keränneellä hallituksella olisi erinomainen tilaisuus saada kerrankin jotain konkreettista aikaan, ja toteuttaa kansalaisten selvän enemmistön toivoma uudistus tuomalla kielipolitiikkamme vihdoin 2000-luvulle.
http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146831-eravoitto-kielivapaudelle-pakkoruotsialoite-eduskuntaan
http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2013/08/11/eravoitto-kielivapaudelle-pakkoruotsialoite-eduskuntaan/
Quote from: Markkanen on 11.08.2013, 20:01:55
Idiootit.
Luuletteko oikeasti kansalaisalottoon muttava mitään konsensuspuoluepolitiikassa?
Ei tietenkään, mutta mitä muutakaan tässä voi tehdä.
Quote from: Shemeikka on 11.08.2013, 19:54:15
Quote
Asiantuntijan mukaan ruotsin opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi ei sinällään ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén sanoo, että muutos kuitenkin saattaisi aiheuttaa perustuslain kannalta ongelmalliseen tilanteen.
Hidénin mukaan ristiriidan muodostuminen on kiinni siitä, miten mahdollinen laki muotoiltaisiin ja miten sitä tulkittaisiin. Ristiriita syntyisi, jos voitaisiin osoittaa, että ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä vaarantuisi.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perustuslaki-ei-maaraa-opettamaan-ruotsia/638532/ (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perustuslaki-ei-maaraa-opettamaan-ruotsia/638532/)
Ymmärtääkseni sen enempää Sveitsissä, Kandassa kuin Belgiassa ei ole yleistä pakkoa kaikilla koululaisilla oppia maansa toista tai kaikkia toisia virallisia kieliä.
Montako muuta monikielistä korkealle kehittynyttä maata on? Tuskin Singaporessakaan yleistä pakkoa on (kaikkia neljää kieltä kohti). Jos Irlannissa ja Hong Kongissa kenties opiskellaan molemmissa englantia ja toisessa iiriä ja toisessa kiinaa, ne eivät oikein kummatkaan sovi vertailukohdiksi.
Quote from: Junes Lokka on 11.08.2013, 20:05:34
Quote from: Markkanen on 11.08.2013, 20:01:55
Idiootit.
Luuletteko oikeasti kansalaisalottoon muttava mitään konsensuspuoluepolitiikassa?
Ei tietenkään, mutta mitä muutakaan tässä voi tehdä.
Tämän kansalaisloton jälkeen ruotsin kielen asema on entistä tiukempaan juntattu. Ainoa tapa muuttaa kielilakia on sellaisella hallituksella, jossa ei ole erkkåpeen edustajaa. Ei tapahtume meidän elinaikanamme.
Singaporessahan nimenomaan englanti on se yhteinen kieli, jota opiskelevat kaikki, ja sen avulla saadaan erikieliset ihmiset kommunikoimaan keskenään. Äidinkielenä sitä puhuu erittäin harva brittivallan ajoilta jäänyt henkilö ja näiden perilliset, luokkaa prosentti väestöstä. (Sitä en tiedä, pitääkö näiden sitten tasapuolisuuden nimissä opiskella esim. mandariinia.)
Englannin lisäksi kaikki opiskelevat tietysti omaa äidinkieltään.
Quote from: ikuturso on 09.08.2013, 16:53:52
Quote from: Nikolas Ojala on 09.08.2013, 01:01:50
Tiedän, että tämä tulee nyt hiukan myöhässä, mutta siitä huolimatta: Aloitteeseen on jäänyt yksi ikävä kohta. Tulee tässä:
Kaikissa aloitteissa on reikiä, koska ne ovat maallikoiden, ei juristien tai valiokuntien jalostamia tekstejä.
Ennen kuin tuo laiksi tulisi, siinä on kuitenkin valiokuntakäsittely, ja sanamuotoa hiotaan varmasti.
Ymmärrän, että valiokuntakäsittelyssä ja myös eduskunnan käsittelyssä muotoilu vielä muuttuisi ennen kuin ehdotuksesta todella äänestettäisiin. Siitä huolimatta kansalaisaloitteita kirjoitettaessa niihin pitäisi periaatteessa suhtautua asianmukaisella vakavuudella siten, että jos kaikesta huolimatta aloite menisi läpi juuri esitetyssä muodossa, sitä ei aloitteen laatijan tarvitsisi jälkikäteen harmitella.
Osoittamani virhe on juuri sellainen, että voisi jäädä harmittamaan.
Quote from: Koepotkupallo on 11.08.2013, 20:52:25
Ainoa tapa muuttaa kielilakia on sellaisella hallituksella, jossa ei ole erkkåpeen edustajaa. Ei tapahtume meidän elinaikanamme.
Suomalaisten tarvitsee vain muistaa eduskuntavaaleissa:
- että RKP:lle ei saa antaa ääntä ja
- että ei saa antaa ääntä puolueille, jotka ovat myyneet itsensä RKP:n asialle.
Jos suomalaiset muistavat tämän yksinkertaisen säännön, pakkoruotsin poistamisesta tulee suorastaan helppoa.
Quote11.8.2013 19:34
Sampo Terho: Erävoitto kielivapaudelle - pakkoruotsialoite eduskuntaan!
Nyt eduskunnalla ja paljon arvostelua keränneellä hallituksella olisi erinomainen tilaisuus saada kerrankin jotain konkreettista aikaan, ja toteuttaa kansalaisten selvän enemmistön toivoma uudistus tuomalla kielipolitiikkamme vihdoin 2000-luvulle.
Jos tästä pakkoruotsialoitteesta äänestetään eduskunnassa ennen seuraavia eduskuntavaaleja, niin olen melko varma sen läpi menosta niin, että heilahtaa.
Hallituspuolueiden kansanedustajissa on paljon sellaisia, jotka haluavat varmistaa valintansa myös seuraavissa vaaleissa. Äänestämällä aloitteen puolesta antaa parhaan mahdollisuuden uudelleen valintaan.
Vaikka siitä hyvästä saisikin potkut puolueensa eduskuntaryhmästä, niin Persuissa on aina tilaa loikkareille.
Pitäisi nyt katsoa mutä nykyään pakkoruotsilla saavutetaan: muutama sata tuhatta tarzan-ruotsia osaavaa suomenkielistä, jotka sen vähänkin ruotsin kielen taidon unohtavat kymmenessä vuodessa. Tällä ruotsin kielen taidolla ei suomenruotsalaisia palvella, ja sen he meille myös kertovat. Siis: keskimäärin taito opitaan huonosti ja siitä ei hyödy suomenkieliset eikä ruotsinkieliset.
Parasta olisi että ruotsin kielen opetus keskitettäisiin niille jotka kieltä haluavat oppia. Lisätään vaikka tuntimääriä, mutta ei pidetä tätä pakollisena.
Kieliasiantuntijan kommentti Hesarin nettisivulla:
http://www.hs.fi/kotimaa/Kieliasiantuntija+ei+poistaisi+pakko-oppia+jotta+ruotsinkielisten+palvelut+voitaisiin+taata/a1376184618805
QuoteKieliasiantuntija ei poistaisi pakko-oppia, jotta ruotsinkielisten palvelut voitaisiin taata
11.8.2013 13:21 69
HS
Kielikeskustelu on luonnollista ja sitä saa käydä. Pakollisesta kouluruotsista ei silti kannata luopua, katsoo Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi. Nuolijärvi on myös oikeusministeriön kieliasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja.
"Olen ollut sen pakollisen ruotsin kannalla. Ajattelen, että kaikille pitäisi taata samat mahdollisuudet hakea tehtäviä, joissa edellytetään ruotsin kielen taitoa. Yksin ruotsinkielisiä ei Suomessa riitä niihin ammatteihin", hän sanoo.
Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, ja ihmisillä on oikeus käyttää niitä viranomaisten kanssa asioidessaan. Käytännössä palvelut sekä suomen- että ja ruotsinkielisille turvataan kielilailla.
Kouluruotsista puolestaan säädetään erillään perusopetuslaissa.
"Jos ihmisten täytyy saada palvelua, se edellyttää myös oppia", Nuolijärvi sanoo.
Hän toteaa, että sen jälkeen, kun ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa tehtiin vapaaehtoiseksi vuonna 2003, yhä harvempi on valinnut sen vapaaehtoisesti.
"Yliopistossa joudutaan nykyisin opettamaan enemmän perusasioita kuin ennen."
Kieliasiain neuvottelukunta valmisteli vastikään valtioneuvostolle kerran vaalikaudessa tehtävän kertomuksensa kielellisten oikeuksien toteutumisesta Suomessa.
Kesäkuussa julkaistussa kertomuksessaan se katsoi, että ruotsinkielisten oikeudet saada viranomaispalvelua omalla äidinkielellään toteutuvat puutteellisesti. Viranomaiset näkivät suurimpana syynä puutteen kielitaitoisesta henkilökunnasta.
Ruotsin kielen taidot ovat neuvottelukunnan mukaan heikentyneet muun muassa siksi, että ruotsin opetus on vähentynyt ja yksipuolistunut perusopetuksessa: Vuonna 2010 noin 90 prosenttia oppilaista opiskeli ruotsia seitsemänneltä luokalta alkavana B1-kielenä ja runsaat kahdeksan prosenttia aiemmin aloitettavana A1- ja A2-kielenä. B1-oppimäärän laajuus on puolittunut 1970-lukuun verrattuna.
Neuvottelukunta katsoikin, että B-ruotsin opetuksen aloittamista voitaisiin aikaistaa sen sijaan että opintojen pakollisuudesta luovuttaisiin.
.
Käytännössä erittäin harva suomenkielinen oppii pakkoruotsilla niin hyvin ruotsia, että sillä voitaisiin tarjota mitään lakisääteisiä palveluita. Olisi jo korkea aika lakata käyttämästä valtavasti resursseja näin tehottomaan hankkeeseen ja tarjota ruotsin kielen opintoja vain niille, jotka ovat oikeasti motivoituneita siihen ja joilla on tarvetta ruotsin kielelle, mikä on välttämätön edellytys hankitunkin kielitaidon säilymiselle.
Lisäksi pitäisi tarkastella ennakkoluulottomasti paremmin toimivia ja edellisempia keinoja palveluiden tarjoamiseen. Esimerkiksi kännyköiden aikana puhelintulkkaus olisi varmasti tyypillisesti toimivampi ja ennen kaikkea halvempi ratkaisu. On myös syytä muistaa, että oikeasti ummikkoja ruotsinkielisiä on hyvin vähän ja ruotsin kielen taidoille on muutenkin todella vähän kysyntää.
Kirjailija Raija Oranen pitää ruotsin opiskelua tarpeettomana. Oranen on kunniajäsen Vapaa kielivalinta -yhdistyksessä. Katso klippi! Raija rulettaa!
http://www.ruutu.fi/ohjelmat/nelosen-uutiset/kirjailija-raija-oranen-ruotsin-opiskelu-on-jarjetonta
Quote from: Oami on 11.08.2013, 20:53:41
Singaporessahan nimenomaan englanti on se yhteinen kieli, jota opiskelevat kaikki, ja sen avulla saadaan erikieliset ihmiset kommunikoimaan keskenään. Äidinkielenä sitä puhuu erittäin harva brittivallan ajoilta jäänyt henkilö ja näiden perilliset, luokkaa prosentti väestöstä. (Sitä en tiedä, pitääkö näiden sitten tasapuolisuuden nimissä opiskella esim. mandariinia.)
Englannin lisäksi kaikki opiskelevat tietysti omaa äidinkieltään.
Mutta noin se pitäisi olla sumessakin. Suomessa asuu kymmeniä erikielisiä ihmisiä. Miten he kommunikoi keskenään, jos osa valitsee ruotsinkielen osa suomenkielen opinnot?
Kun käydään kauppaa Ruotsiin tai muualle Pohjoismaihin, on ruotsin kieli todellisuudessa täysin tarpeeton. Homma hoituu kyllä englanniksi no problem, toisin kuin moniin muihin maihin.
Suomessa tulee olla sellainen lainsäädäntö, että lähinnä ainoastaan ruotsin opettajilta edellytetään ruotsin kielen taitoa. Se on sitä samalla kauhalla mittaamista ja lähes poikkeuksetta myös oikeus ja kohtuus.
Olenko taas jyrkkä? Hyvä.
Quote from: hiljainen tukija on 11.08.2013, 22:41:03
Quote from: Oami on 11.08.2013, 20:53:41
Singaporessahan nimenomaan englanti on se yhteinen kieli, jota opiskelevat kaikki, ja sen avulla saadaan erikieliset ihmiset kommunikoimaan keskenään. Äidinkielenä sitä puhuu erittäin harva brittivallan ajoilta jäänyt henkilö ja näiden perilliset, luokkaa prosentti väestöstä. (Sitä en tiedä, pitääkö näiden sitten tasapuolisuuden nimissä opiskella esim. mandariinia.)
Englannin lisäksi kaikki opiskelevat tietysti omaa äidinkieltään.
Mutta noin se pitäisi olla sumessakin. Suomessa asuu kymmeniä erikielisiä ihmisiä. Miten he kommunikoi keskenään, jos osa valitsee ruotsinkielen osa suomenkielen opinnot?
Juuri näin, pakollinen englannin kieli kaikille, niin ei ole mitään ongelmaa. Ruottia ei osaa ku se alkuperäinen 5 prosenttia ja toiset 5 prosenttia ovat opiskelleet sitä tai asuneet ruottissa.
Ja jos puhutaan kansainvälitymisestä, niin todellakin, myös ruotsalaisten kanssa sopimukset kirjoitetaan englanniksi... tietenkin on joitain poikkeuksia, mutta kun käydään kansainvälistä kauppaa, niin sopimuskohdat ovat yleensä kansainvälisiä, ja pohjat lontooksi.
Ja vielä, mitä tulee ihmisten välisiin kanssakäymisiin, niin usean kerran olen ollut ruotsissa ja aina hyvin pärjännyt suomen kakkoskielellä englannilla. nåjåå, olen sanonut ihan kiltteyttäni, että tack, kun on ollut aihetta.
Eli ääni minulta pakolliseen englantiin, ja toinen vieras kieli valinnainen, sekä suomen, ruotsin että saamen kielisille.
- Mato
Itse kannatan nimenomaan vapaata kielivalintaa. En siis mitenkään nimenomaisesti pakkoenglantia. Tosin luultavasti aika moni sen valitsisi joka tapauksessa.
Samat henkilöt jotka puolustavat pakkoruotsia, olisivat varmaankin 150v. sitten puolustaneet orjuuttakin. Eikös se orjuuskin ollut kuitenkin hyvä asia sille pienelle osalle kansasta. Niille orjille ei kyllä juurikaan...
"Perustuslain mukaan suo orjuus on laillista, ja ihmisillä on oikeus käyttää niitä viranomaisten kanssa asioidessaan orjia puuvillan poimiseen. Käytännössä palvelut sekä tilanomistajille turvataan kieli lailla.
"Jos ihmisten täytyy saada palvelua puuvillaa, se edellyttää myös oppia keräämistä", Nuolijärvi sanoo
Quote from: Oami on 12.08.2013, 05:52:01
Itse kannatan nimenomaan vapaata kielivalintaa. En siis mitenkään nimenomaisesti pakkoenglantia. Tosin luultavasti aika moni sen valitsisi joka tapauksessa.
Useimmissa Suomen kunnissa lienee pakkoenglanti johtuen opetusryhmien koosta ja opetustoimien rajallisista budjeteista. Sen enempää asiaa ei tarvitse ajaa. Jos symmetrian nimissä myös ruotsinkielisiltä poistetaan pakkosuomi, veikkaisin että vapaaehtoisen suomen jättäisi valitsematta aika harva, mutta eipä tuossa mitään perustavanlaatuisesti uutta olisi. Ei selvällä enemmistöllä suomalaisista ole ollut yksikielisen närpesläisen mummon kanssa yhteistä kieltä tähänkään asti.
Kansalaisaloite voi olla siitä hyvä että mitä useampi rustaa nimensä aloitteeseen joka saa tarvittavat äänet mutta haudataan komiteoihin, sitä useampi voi herätä huomaamaan miten järjestelmä toimii.
Kuntatalouden kannalta tässä on erinomainen mahdollisuus säästää ja kohdentaa paremmin resursseja.
Quote from: Siili on 11.08.2013, 18:54:37
Quote from: Saturoitunut on 11.08.2013, 18:47:57
Ei kai se lisää, ellei lapsia pakoteta ottamaan jotain muuta kieltä ruotsin tilalle. Oikeusministeriskahan sanoi, että kun yo-ruotsia ei ollut enää pakko kirjoittaa, ei se korvautunut muilla kielillä, vaan kieliä kirjoitettiin sitten vain vähemmän.
Ei ruotsin tuntien lukumäärä lukiossa ole yo-ruotsin vapaaehtoistamisen jälkeen pudonnut minnekään. Vapaaehtoisten kielien suosion kehityksestä toisen kotimaisen yo-vapaaehtoistamisen jälkeen en osaa sanoa mitään.
Oikeusministeri on tosiaan täysin ulkona kommentoimastaan asiasta. Ruotsin kielen yo-kirjoituksen vapaaehtoisuus ei ole poistanut velvollisuutta opiskella sitä. Toista kotimaista pitää opiskella
5 pakollista kurssia, vaikkei sitä kirjoittaisikaan. Vertailun vuoksi: äidinkieltä opiskellaan 6 pakollista kurssia.
Henrikssonin argumentti on tahallinen vale, ja hän tietää sen. Tällä hetkellä ruotsia ei voi korvata lukiossa toisella kielellä, vaan se todellakin tulee pakollisen "toisen kotimaisen" päälle. Ihmekö tuo, että opiskelijoilla ei riitä intoa laajentaa kielivarantoaan.
Eikö ministeriltä vaadittu rehellisyyttä?
Nuolijärvi haluaa suomalaisten muistavan paikkansa, palvelijoina.
Quote from: Archaeopteryx on 12.08.2013, 09:25:57
Henrikssonin argumentti on tahallinen vale, ja hän tietää sen. Tällä hetkellä ruotsia ei voi korvata lukiossa toisella kielellä, vaan se todellakin tulee pakollisen "toisen kotimaisen" päälle. Ihmekö tuo, että opiskelijoilla ei riitä intoa laajentaa kielivarantoaan.
Eikö ministeriltä vaadittu rehellisyyttä?
"Harras toive siitä, että ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoisessi parantaisi muiden kielten osaamista ei pidä paikkaansa.
Sen jälkeen kun ruotsi muutettiin vapaaehtoiseksi yo-kokeessa, kielivarantomme on huonontunut. Jos tämä tulisi voimaan, suomalaisten kielitaito heikkenisi." - Anna-Maja Henriksson
Minä sanoisin, että tuo lihavoimani virke pitänee paikkansa. Ei kovin merkittävästi varmaan, mutta onhan se varmasti siirtynyt se ylioppilaskirjoituuksiin lukemisen paino tuon takia muuhun kuin ruotsinkeileen.
Quote from: Oami on 12.08.2013, 05:52:01
Itse kannatan nimenomaan vapaata kielivalintaa. En siis mitenkään nimenomaisesti pakkoenglantia. Tosin luultavasti aika moni sen valitsisi joka tapauksessa.
Kannatan pakkoenglantia, koska kaikkien pitäisi osata englannin alkeet.
Onkohan tämä jo ollut täällä:
EK haluaa eroon pakkoruotsistahttp://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/06/01/ek-haluaa-eroon-pakkoruotsista/20107777/12
Quote from: Tomi on 11.08.2013, 17:05:17
Oikeusministerillä on asiaa:
QuoteOikeusministeri Henriksson: Kilpailukyky heikkenisi pakkoruotsin poistosta
11.8.2013 16:11 18
Helsingin Sanomat
...
"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän", Henriksson sanoo.
Wrong.
Oikea ajatus, mutta niin väärin sanottu:
Tarvitsemme kouluihin enemmän
vieraiden kielten opetusta, emme tarpeetonta vähemmistökielten pakkosyöttöä.
---
Kokoomuksen Pauli Kiuru kirjoitti tänään Aamulehdessä pakkoruotsin poistamisen puolesta. Kirjoitus oli hyvä. Ei liene epäselvää kumpaa Kiuru äänestää, tai menee uskottavuus lopullisesti.
Mikaela Nylanderin kommentit kaksikielisyyden puolesta ovat huvittavia. 5% vähemmistö katsoo, että kaksikielisyydestä on kaikille suomalaisille hyötyä. Olen samaa mieltä, jos ihmiset saavat itse vaikuttaa minkä kielten suhteen ovat kaksikielisiä.
-i-
Quote from: ikuturso on 12.08.2013, 10:36:43
Quote from: Tomi on 11.08.2013, 17:05:17
Oikeusministerillä on asiaa:
QuoteOikeusministeri Henriksson: Kilpailukyky heikkenisi pakkoruotsin poistosta
11.8.2013 16:11 18
Helsingin Sanomat
...
"Toteutuessaan tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä. Tarvitsemme kouluihin enemmän kielten opetusta, emme vähemmän", Henriksson sanoo.
Eikö tulkkeja ole enää ollenkaan ammattikuntana? Ne jotka haluavat moiseen hommaan niin opiskelevat sitten ruotsia. Mutta kun taitaa se vallitseva bisneskieli olla jotain muuta kuin ruotsia. Itärajalla tarvitaan ihan jotain muuta kieltä kuin ruotsia.
Yo-kirjoitusten ainejakaumassa tapahtuneista muutoksista
( http://www.ylioppilastutkinto.fi/Tilastoja/tilastojulkaisu2011/ )
Quote from: ikuturso on 12.08.2013, 10:36:43
Mikaela Nylanderin kommentit kaksikielisyyden puolesta ovat huvittavia. 5% vähemmistö katsoo, että kaksikielisyydestä on kaikille suomalaisille hyötyä. Olen samaa mieltä, jos ihmiset saavat itse vaikuttaa minkä kielten suhteen ovat kaksikielisiä.
Kaksiskielisyys tarkoittaa aina valtion kaksikielisyyttä, ei kansalaisten kaksikielisyyttä.
Quote from: Roope on 11.08.2013, 16:57:50
Oikeusministeri Henrikssonilla mainio selitys.
QuoteGallupit ja muun muassa Helsingin Sanomien vaalikone ovat osoittaneet, että on hyvin tasainen tilanne niiden välillä, jotka haluavat säilyttää pakollisen ruotsin ja niiden, jotka haluavat luopua siitä.
- Mikäli oikein muistan, gallup tehtiin ennen viime eduskuntavaaleja. Ja onhan niin, että näissä vaaleja edeltävissä ehdokaskyselyissä voi olla suuri kiusaus yrittää arvioida, mitä mieltä vaalipiirin äänestäjät ovat. Silloin ehkä ruksataan sellainen vaihtoehto, jota ei lopulta itse kannateta. (käännös)
Svenska Yle: Henriksson önskar saklig debatt om svenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/11/henriksson-onskar-saklig-debatt-om-svenskan) 11.8.2013
Hetkinen, eikö kyse ole kansanedustajista, eli heidän tulisi nimenomaan ajaa sitä, mitä äänestäjät haluavat. Mitä merkitystä sillä loppujen lopuksi on, mitä he itse kannattavat? Olennaisempaa on, mitä he ovat niiden mielipiteet, joita he edustavat. Alkuperäinen idea tietääkseni oli juuri se, että kansalla on joitain vaatimuksia tai toiveita, joiden ajamiseen he valitsevat keskuudestaan edustajat. Nykyään tuntuu, että' idea on se, että jostain ulkoa tulee joku poliitikko, joka haluaa ajaa jotain ja sitä varten pyytää kansalta mandaattia.
Toki jos edustaja on tuuliviiri, joka mielistelee kansaa vaaleissa ja puoluepomoja vaalien välissä, niin mitä virkaa hänellä on. Miksi samantien ei korvata kansanedustajia virtuaaliedustajilla. Puolueen puheenjohtajalla voisi olla niin monta ääntä kuin puolueella on edustajia.
Quote from: Tomi on 11.08.2013, 22:22:46
Käytännössä erittäin harva suomenkielinen oppii pakkoruotsilla niin hyvin ruotsia, että sillä voitaisiin tarjota mitään lakisääteisiä palveluita. Olisi jo korkea aika lakata käyttämästä valtavasti resursseja näin tehottomaan hankkeeseen ja tarjota ruotsin kielen opintoja vain niille, jotka ovat oikeasti motivoituneita siihen ja joilla on tarvetta ruotsin kielelle, mikä on välttämätön edellytys hankitunkin kielitaidon säilymiselle.
Lisäksi pitäisi tarkastella ennakkoluulottomasti paremmin toimivia ja edellisempia keinoja palveluiden tarjoamiseen. Esimerkiksi kännyköiden aikana puhelintulkkaus olisi varmasti tyypillisesti toimivampi ja ennen kaikkea halvempi ratkaisu. On myös syytä muistaa, että oikeasti ummikkoja ruotsinkielisiä on hyvin vähän ja ruotsin kielen taidoille on muutenkin todella vähän kysyntää.
Kielitaito on valtaa. Kun ruotsinkielinen asioidessaan voi käyttää äidinkieltä ja virkamies joutuu käyttämän huonosti osaamaansa ruotsia on valta asiakkaalla. En näe tulkkauspalveluille juuri tarvetta. Riittää, että riittävä määrä virkamiehiä osaa ruotsia.
QuoteVasemmistonuorilla ei ole kantaa kieliasiaan, mutta puheenjohtaja Li Andersson tunnetaan pakollisen ruotsinopiskelun kannattajana.
– Kannatan pakollisuutta, koska kukaan ei ole vielä vakuuttanut minua siitä, etteikö vapaaehtoisuuden vaikutus olisi pitkällä tähtäimellä sellainen, että on mahdotonta pitää kiinni kaksikielisyydestä, Andersson perustelee.
Miten vasemmistolainen voi kannattaa opiskeluun pakottamista?
– Tuntuu, että useimmat ihmiset kannattavat kaksikielisyyttä, mutta heillä on ehkä eri kanta pakkoruotsiin.
Andersson järjestäisi ruotsin opetuksen uusiksi siten, että se alkaisi jo alakoulussa.
– Jos ruotsia ei opeteta kouluissa ja valtaosalla väestöstä ei ole minkäänlaista tietoa tai taitoa suhteessa toiseen kotimaiseen, niin ei ole hirveän todennäköistä, että kaksikielisyys säilyisi.
Toteutuuko kaksikielisyys nytkään? Esimerkiksi minä olen opiskellut ruotsia seiskaluokalta lukioon ja suorittanut virkamiesruotsin, enkä silti osaa tehdä käännösjuttuja ilman Google Translatea.
– Ei kaksikielisyys tarkoita sitä, että kaikki Suomessa osaisivat sujuvasti kommunikoida molemmilla kotimaisilla, Andersson sanoo.
– Se tarkoittaa sitä, että tiedät kielestä jotain, että osaat muutamia fraaseja ja olet tutustunut siihen. Kouluopetus antaa perusteita itseopiskelulle.
Kansan Uutiset: Vasemmistossa eripuraa pakkoruotsista (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3035037/vasemmistossa-eripuraa-pakkoruotsista) 12.8.2013
Li Anderssonin mukaan ruotsin kielen opetus on peruskoulussa
kaikille pakollista siksi, että saisimme paremmat eväät
vapaaehtoiseen itseopiskeluun. Juuri kun luulin, ettei oikeusministeri Henrikssonin eilistä sammakkoa äänestäjien tahdon noudattamisesta ihan heti ylitettäisi.
Quote from: Kansan Uutiset 12.8.2013Lisäongelman kielikeskusteluun tuo sen kytkeytyminen nationalismiin. Ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloitetta ajavat Perussuomalaiset nuoret ja Kokoomusnuoret.
– Valtaosa esimerkiksi ihmisistä, jotka ajavat kansalaisaloitetta, tekee sen nimenomaan sellaisella argumentaatiolla, johon vasemmisto ei voi lähteä, Andersson sanoo.
Riippumatta siitä, pystytäänkö heidän argumenttejaan horjuttamaan vai ei? Vaalikonevastausten mukaan Vasemmistoliiton pakkoruotsia vastustavat kansanedustajat (joita on ryhmässä enemmistö) ovat perustelleet kantaansa niillä samoilla argumenteilla (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131) kuin muutkin kansalaisaloitteen kannattajat.
Quote from: Roope on 12.08.2013, 11:44:48
Quote
– Ei kaksikielisyys tarkoita sitä, että kaikki Suomessa osaisivat sujuvasti kommunikoida molemmilla kotimaisilla, Andersson sanoo.
– Se tarkoittaa sitä, että tiedät kielestä jotain, että osaat muutamia fraaseja ja olet tutustunut siihen. Kouluopetus antaa perusteita itseopiskelulle.
Kansan Uutiset: Vasemmistossa eripuraa pakkoruotsista (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3035037/vasemmistossa-eripuraa-pakkoruotsista) 12.8.2013
Siis montako tuntia jo pelkästään peruskoulussa luetaan ruotsia? Siihen päälle mahdollinen lukio ja virkamieruotsi esim. ylipostossa? (http://l.yimg.com/us.yimg.com/i/mesg/emoticons7/22.gif)
No eihän sillä toki ole tarkoitus osata sitä kieltä?
Miksi kytkeytyminen nationalismiin ja kansalliseen etuun on "ongelma"?
Quote from: Roope on 12.08.2013, 11:44:48
Li Anderssonin mukaan ruotsin kielen opetus on peruskoulussa kaikille pakollista siksi, että saisimme paremmat eväät vapaaehtoiseen itseopiskeluun. Juuri kun luulin, ettei oikeusministeri Henrikssonin eilistä sammakkoa äänestäjien tahdon noudattamisesta ihan heti ylitettäisi.
Sehän tämän aloitteen yksi tärkeimmistä pointeista onkin, että se pakottaa pakkoruotsin puolustajat näihin sammakoihin ja siten kasvattaa sitä porukkaa, joka oivaltaa keisarin olevan nakun.
Edit. Toivottavasti joku hommalainen jaksaa tallettaa sammakot arkistoon, jota voi sitten käyttää jatkossa saattamaan typeriä kommentteja jakaneet naurunalaiseksi. Threadi voisi olla: "Poliitikkojen pakkoruotsikommentteja", ja viestien otsikossa lausuja ja lausunnon pvm tyyliin "Sukunimi, Etunimi: vuosi-kk-pvä".
Quote from: gloaming on 12.08.2013, 11:52:47
Miksi kytkeytyminen nationalismiin ja kansalliseen etuun on "ongelma"?
Kai se on ongelma vähän samaan tapaan, kuin JH-a:kaan ei tahtonut äänestää turkikset kieltävan aloitteen puolesta, kun ei ollut kampanjoinut sillä yhtään ja se oli perussuomalaisten vaaliohjelmaa vastaan?
Quote from: Roope on 12.08.2013, 11:44:48
Quote
– Ei kaksikielisyys tarkoita sitä, että kaikki Suomessa osaisivat sujuvasti kommunikoida molemmilla kotimaisilla, Andersson sanoo.
– Se tarkoittaa sitä, että tiedät kielestä jotain, että osaat muutamia fraaseja ja olet tutustunut siihen. Kouluopetus antaa perusteita itseopiskelulle.
???
Taattua vasemmistoidiotismia.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2013081217355639_pk.shtml
"Kansalliskielten taito kuuluu toki vaativampaan yleissivistykseen. Se tulisikin palauttaa pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa siinä kuin matematiikka ja vaikkapa kaksiosainen reaalikoe. Erikoistua ehtii myöhemminkin."
Iltalehti menee myös sieltä mistä aita on matalin.
Miten "kansalliskielen taito" kuuluu millään tasolla ns. "vaativampaan sivistykseen? Eihän siihen tunnu olevan perusteita muutenkaan? (kuten kirjoituksessa todetaan). Tuo sammakko on hyvin vastaavanlainen kuin RKP:n oikeusministerin heitot.
Tuo vain kertoo siitä että tarkoitus on säilyttää ns. "rakenteet" taustalla, eikä puuttua itse ongelmaan. Pelkästään kouluopetus ei ole se ongelma, vaan suurinta ongelmaa määrittelee ns. virkamiesruotsi eli juuri se seikka, että Suomessa vaaditaan virkamiehiltä ruotsin kielen taitoa, vaikka nämä "palvelut" hoidettaisiin paljon pienemmälläkin väestöllä.
Eikä tuo myöskään lisää kielitaidon määrää Suomessa, koska pakollisuus säilytettäisiin joka tapauksessa taustalla.
Li Anderssonin pakotuskanta ei johdu ensisijaisesti vasemmistolaisuudesta vaan joko siitä että Li on a) ruotsinkielinen tai b) hän saa rahallista tms tukea ruotsinkielisten säätiön asiamiehiltä.
Quote from: Emperor on 12.08.2013, 12:05:29
Taattua vasemmistoidiotismia.
Vastapainoksi:
Quote from: Kansan Uutiset 12.8.2013Kontula: Pakkoruotsi on ongelma
Perustuslaki-, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnissa istuva kansanedustaja Anna Kontula ei kannata pakkoruotsia
– Kansainvälistyvässä maailmassa on iso ongelma, että pakkoruotsi kaventaa suomalaisten kieliosaamista. Lisäksi ei ole oikein perusteltua, että myös alueilla, joilla ei ruotsinkielisiä ole mutta kylläkin muita kielivähemmistöjä, täytyy niilläkin lukea ruotsia.
Kontulan mielestä myös virkakelpoisuusvaatimuksissa olisi syytä siirtyä kahden kotimaisen kielen vaatimuksesta siihen, että hakijalta edellytetään tehtävän hoitamisen kannalta välttämättömien kielten osaamista.
Kontulan ero Anderssoniin on mm. että hän on kotoisin Porista. Siellä on yksikielisiä ruotsia puhuvia 0 kpl, ja ruotsin äidinkieleksi ilmoittavia suomea puhuvia 0,5%. Myöskään Tampereelta ei tule ääniä pakkoruotsia kannattavalle.
Erikoisena pidän myös tätä tutkimusta:
http://www.hs.fi/kotimaa/HS-gallup+Nuoret+s%C3%A4ilytt%C3%A4isiv%C3%A4t+ruotsinopiskelun+pakollisena/a1376271380024]HS-gallup: Nuoret säilyttäisivät ruotsinopiskelun pakollisena (//http://)
"Alle 34-vuotiaat suomalaiset kannattavat niukalla enemmistöllä ruotsin opiskelun pakollisena säilyttämistä. Vanhemmista selvä enemmistö haluaa muuttaa ruotsin opiskelun valinnaiseksi.
Mielipiteet puolesta ja vastaan jakaantuvat melkein tasan 15–24- ja 25–34-vuotiaiden keskuudessa, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä pakollisten ruotsinopintojen vastustus hipoo 60 prosenttia."
En kyllä millään usko siihen, että juuri nuoret pitäisivät ruotsin kielen pakkoa tärkeänä. Muutenkin hieman ihmetyttää nuo "pienet lukemat". Kysymyksen asettelulla ja toisaalta silläkin että "keneltä kysytään" on näissä tutkimuksissa iso merkitys.
Joskus myös ihmetyttää nämä hieman erikoiset lukemat mitä tutkimukset tarjoavat ja mielenkiintoista olisikin tietää, että mitkä ovat ne taustatekijät jotka muuttavat lukemia (vrt. Perussuomalaisten kannatuksen laskeminen merkittävästi ennen vaaleja gallupeissa).
Tästä aiheesta kun on tullut seurattua keskustelua niin kyllä ne nuoret ovat olleet kaikkein kriittisempiä asian tiimoilta. Eli vanhemmasta väestöstä on löytynyt paljonkin sitä ns. kannatusta ruotsin kielelle. Osittain kai siitäkin johtuen että osa vanhemmasta väestöstä hyötyy ruotsin kielestä tai on muuten läheisiä tuttuja esim. suomenruotsalaisista, tai vaihtoehtoisesti itse on suomenruotsalainen joka myöskin hyötyy nykyisestä pakkoruotsista.
Pakkoruotsin kohdalla on paljon puhuttu muutamasta kielitunneista, mutta kyllä se todellinen ongelma on tuohon virkamiesruotsiin sidottuna.
Quote from: Eugen235 on 12.08.2013, 12:18:49
Li Anderssonin pakotuskanta ei johdu ensisijaisesti vasemmistolaisuudesta vaan joko siitä että Li on a) ruotsinkielinen tai b) hän saa rahallista tms tukea ruotsinkielisten säätiön asiamiehiltä.
Samasta syystä ilmeisesti myös seuraava henkilö on pakkoruotsin puolustaja henkeen ja vereen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Markus_Drake
Quote from: Eugen235 on 12.08.2013, 12:18:49
Li Anderssonin pakotuskanta ei johdu ensisijaisesti vasemmistolaisuudesta vaan joko siitä että Li on a) ruotsinkielinen tai b) hän saa rahallista tms tukea ruotsinkielisten säätiön asiamiehiltä.
Tuo rahallisen tuen merkitys on todella isossa roolissa Suomessa. Jos henkilö asettuu julkisesti vastustamaan ruotsin kieltä, niin voi nopeasti tuetkin loppua.
Aina kyse ei ole välttämättä pelkästään rahastakaan, vaan myös yhteisön tuesta. Harvempi haluaa ns. omiaan vastaan taistella ja uskoisin monella suomenruotsalaisella olevan tämän ongelman.
Paljon vaikuttaa tuokin että mistä sitä kannatusta ja rahallista tukea tulee. Niillä joilla sitä ei tule, niin on helpompi vastustaakin pakkoa.
Iltalehti: erikoistua ehtii myöhemminkin, eli opiskella kannattaa vasta sitten koulun jälkeen.
Aina vaan terävöityy nämä arrrrrrgumentit.
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla myös Tom Packalenin perustelut pakkoruotsin kannatukselleen. Epäilen, että kyseessä on vaalitaktinen juttu. Äänet piti kerätä ruotsinkielisiltä nuivilta, ja sitä ei pakkoruotsin vastustaminen tai peräti neutraali asenne olisi edistänyt. Lisäksi Packalenkin saattaa saada säätiörahoitusta. Tyhmähän sitä olisi, jos ei ottaisi vastaan äidinkielen perusteella virtaavaa löysää rahaa.
Yleisesti minulla on sellainen kutina, että suomenruotsalaiset pelkäävät (irrationaalisesti) kaltevaa pintaa ja argumentit ovat tietenkin sen mukaisia.
Sähköpostissa saapunutta:
---
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö ottaa kantaa pakkoruotsin poistamista vaativaan kansalaisaloitteeseen alla olevassa, tänään julkisuuteen annetussa tiedotteessa.
- -
Tiedote 12.8.2013
Julkaisuvapaa heti
Jussi Niinistö: Pois pakkoruotsi!
Eduskunta on syksyllä saamassa käsittelyynsä kansalaisaloitteen, jossa ehdotetaan ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi kouluissa. Perussuomalaiset kannattaa eduskuntavaaliohjelmansa mukaisesti pakkoruotsin poistamista. Myös Suomen kansan enemmistö on lukuisissa mielipidemittauksissa osoittanut tukensa kielivapaudelle.
Pakkoruotsi ei ole ikimuistoinen. Se syntyi vuonna 1968 peruskoulu-uudistuksessa, joka teki ruotsista pakollisen oppiaineen toisen vieraan kielen opetuksen lisäksi. Pakkoruotsin poistaminen ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Sen sijaan ristiriita syntyy, jos hallituspuolueiden kansanedustajat pakotetaan äänestystilanteessa puoluekurilla puoltamaan vakaumuksensa vastaisesti pakkoruotsia.
Kansalaisaloite tulee synnyttämään eduskunnassa vilkasta ja toivottavasti asiallista keskustelua. Se on aloitteen yksi tavoite. Viimeistään seuraavassa hallituksessa asiasta voidaankin jo tehdä päätöksiä, jos hallitusvastuuseen takertunut takiaispuolue Rkp saadaan irrotetuksi oppositioon. Jos Rkp ei ole hallituksessa, suomalaisten kielivapaus edistyy. Suurten maailmankielien parempi osaaminen on tärkeää myös kilpailukykymme kannalta.
Lisätietoja:
Jussi Niinistö, puh. 050-5767239
www.jussiniinisto.fi
Quote from: nollatoleranssi on 12.08.2013, 12:30:17
Aina kyse ei ole välttämättä pelkästään rahastakaan, vaan myös yhteisön tuesta. Harvempi haluaa ns. omiaan vastaan taistella ja uskoisin monella suomenruotsalaisella olevan tämän ongelman.
Kyllä siinä on myös se ongelma mistä Haglund sanoi, että tämä "kielivapaus" on selvästi esim. tietyille persuille vain välitavoite.
Niin kuin esimerkiksi tuolle Jussi Niinistölle, joka tuntuu elävän jossain AKS-utopiassaan.
Quote from: Everyman on 12.08.2013, 12:43:26
Quote from: nollatoleranssi on 12.08.2013, 12:30:17
Aina kyse ei ole välttämättä pelkästään rahastakaan, vaan myös yhteisön tuesta. Harvempi haluaa ns. omiaan vastaan taistella ja uskoisin monella suomenruotsalaisella olevan tämän ongelman.
Kyllä siinä on myös se ongelma mistä Haglund sanoi, että tämä "kielivapaus" on selvästi esim. tietyille persuille vain välitavoite.
Niin kuin esimerkiksi tuolle Jussi Niinistölle, joka tuntuu elävän jossain AKS-utopiassaan.
Niin, ruotsinkielisten argumentoinnistahan minä jo äsken sanoin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaltevan_pinnan_argumentti
Quote from: Everyman on 12.08.2013, 12:43:26
Quote from: nollatoleranssi on 12.08.2013, 12:30:17
Aina kyse ei ole välttämättä pelkästään rahastakaan, vaan myös yhteisön tuesta. Harvempi haluaa ns. omiaan vastaan taistella ja uskoisin monella suomenruotsalaisella olevan tämän ongelman.
Kyllä siinä on myös se ongelma mistä Haglund sanoi, että tämä "kielivapaus" on selvästi esim. tietyille persuille vain välitavoite.
Niin kuin esimerkiksi tuolle Jussi Niinistölle, joka tuntuu elävän jossain AKS-utopiassaan.
Välitavoite? Tämä RKP:n väki pitää täysin omia agendojaan yllä ja sen näkee asioiden perusteluistakin, kuten vaikkapa oikeusministerin heitoistakin.
Pakkoruotsin kohdalle on monia järkeviä malleja, joiden pohjalta voitaisiin toimia (esim. kaksi pakollista kieltä - joka on tosin ainutlaatuinen malli maailmanlaajuisestikin). Se ei luo mitään uhkaa Suomen kaksikielisyydelle, eikä ole luonut aikaisemminkaan uhkaa. Kaksikielisyyttä koska ei ole kukaan Suomessa poistamassa.
Ymmärrettävää toki on että RKP:n omat tahot käyvät poliittista retorista keskustelua, koska kyse ei ole pelkästään pakollisesta ruotsin kielestä tai Suomen kaksikielisyydestä, vaan ruotsin kielen kautta ylläpidettävistä erityisoikeuksista.
Tosin tuo julkinen keskustelu tuskin on kovin tärkeässä roolissa RKP:llekkään. Lähinnä sillä halutaan vain sekoittaa pakkaa. Todellinen keskustelu asioista käydään eduskuntasalissa ja kabineteissa.
Quote from: Everyman on 12.08.2013, 12:43:26
Quote from: nollatoleranssi on 12.08.2013, 12:30:17
Aina kyse ei ole välttämättä pelkästään rahastakaan, vaan myös yhteisön tuesta. Harvempi haluaa ns. omiaan vastaan taistella ja uskoisin monella suomenruotsalaisella olevan tämän ongelman.
Kyllä siinä on myös se ongelma mistä Haglund sanoi, että tämä "kielivapaus" on selvästi esim. tietyille persuille vain välitavoite.
Niin kuin esimerkiksi tuolle Jussi Niinistölle, joka tuntuu elävän jossain AKS-utopiassaan.
Mmm... AKS :-*
Quote from: Everyman on 12.08.2013, 12:43:26
Kyllä siinä on myös se ongelma mistä Haglund sanoi, että tämä "kielivapaus" on selvästi esim. tietyille persuille vain välitavoite.
Välitavoite mihin? Uuninluukkujen kolistamiseenko? Onko tuo taas jotain "yhyy, meitä vainotaan, kun vainoajat haluavat puhua
omaa kieltään" -retoriikkaa opittuna RKP:n puoluetoimiston pamfletista?
Pakkoruotsi tuli kouluihin 1960-luvun lopulla. Sitä ennen Suomessa ei ilmeisesti puhuttu ollenkaan ruotsia ja ruotsinkielisten asema oli huono, koska pakkoruotsista ei kuulemma voi luopua edellä mainittujen takia...
Ruotsin kielen pakollisuutta mietittäessä ainut olennainen kysymys on, onko kaikille suomalaisille ruotsin kielen taito tarpeellinen. Kaikki muu on epäolennaista politikointia.
Ja vastaus kysymykseen on tietenkin että ei, ruotsin kielen taito ei ole kaikille suomalaisille tarpeellinen. Huomattavalle osalle suomalaisista olisi hyödyllisempää opiskella esim venäjää tai saksaa, joten pakkoruotsi olisi järkevintä poistaa.
Forrest Gumpia mukaillen; that's all I gotta say about that.
Quote from: Everyman on 12.08.2013, 12:43:26
Quote from: nollatoleranssi on 12.08.2013, 12:30:17
Aina kyse ei ole välttämättä pelkästään rahastakaan, vaan myös yhteisön tuesta. Harvempi haluaa ns. omiaan vastaan taistella ja uskoisin monella suomenruotsalaisella olevan tämän ongelman.
Kyllä siinä on myös se ongelma mistä Haglund sanoi, että tämä "kielivapaus" on selvästi esim. tietyille persuille vain välitavoite.
Entä sitten vaikka onkin? Ei tuo ole edes mikään argumentti, kai nyt politikoilla tavoitteita saa olla.
He haluavat että kaksikielisyys poistetaan ja ruotsin kielestä tehdään "vain" vähemmistökieli (mitä se tietenkin käytönnössä onkin)? No mitä sitten? Eikö se ole ihan legitiimi tavoite siinä missä myös halu säilyttää kaksikielisyys? Eikö sellaista saa haluta?
Aivan yhtä lailla voisin väittää, että kaksikielisyys on vain välitavoite pyrkimyksessä kasvattaa ruotsinkielisten osuutta Suomessa. Sillä perusteella sitten tuomitaan RKPeen poliittinen tavoite?
Tässä käsitellään nyt vain yhtä asiaa. Pakkoruotsia. Ei muuta.
Quote from: Everyman on 12.08.2013, 12:43:26
Quote from: nollatoleranssi on 12.08.2013, 12:30:17
Aina kyse ei ole välttämättä pelkästään rahastakaan, vaan myös yhteisön tuesta. Harvempi haluaa ns. omiaan vastaan taistella ja uskoisin monella suomenruotsalaisella olevan tämän ongelman.
Kyllä siinä on myös se ongelma mistä Haglund sanoi, että tämä "kielivapaus" on selvästi esim. tietyille persuille vain välitavoite.
Ilmiselvästi lopullinen tavoite on ruotsinkielisten kaasuttaminen ja puhdasrotuisten impiwaaralaisten valtio.
Pakkoruotsi on orjuuttavaa rasismia , syrjimiskulttuurin ilmentymä , joka rajoittaa ihmisen vapautta harjoittaa itsensä kehittämistä omista lähtökohdistaan ja täten passivoittaa kielellistä kehittymistä. :roll:
Vihreän Langan (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/meneek%C3%B6-t%C3%A4m%C3%A4-kansalaisaloite-l%C3%A4pi-nimet-kohta-kasassa-ja-eduskunnassa-kannatusta)sain korjaamaan jutun:
Juttua on päivitetty 12. elokuuta. Toisin kuin jutussa alun perin väitettiin HBL ei tutkinut kansanedustajien kantoja kysymällä heiltä itse vaan Helsingin Sanomien vaalikonevastauksien kautta.
IL ei ole vielä vastannut.
Tämän lähetin Ylelle ja Henrikssonille:
QuoteTerve,
tässä jutussa: http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/11/henriksson-onskar-saklig-debatt-om-svenskan
lukee, että
"- Om jag minns rätt gjordes en gallup inför senaste riksdagsval. Och det är nog så med de här kandidattesten inför val att frestelsen kan vara stor att försöka fundera på vad väljarna i valkretsen tycker. Då kanske man kryssar i det som man sist och slutligen själv inte omfattar. Med bakgrund i den nya nationalspråksstrategin - som sex av riksdagens åtta partier har omfattat i sin helhet blir det intressant att se hur de övriga partier ställer sig. Vad jag minns har också alla partiledare, förutom då Sannfinländarnas, inför senaste kommunalval också uttalat ett stöd för det andra inhemska språket."
Huomauttaisin, että kyse ei ole gallupista, vaan HS:n vaalikonevastauksista poimitut edustajien kannat pakkoruotsiin vuodelta 2011.
Toivottavasti ymmärrät, että vaalikone ja gallup ovat täysin eri asioita. Pitäisikö haastattelu tehdä uudestaan tai vähintään korjata uutista?
Myös Iltalehti ja Vihreä Lanka ovat uutisoineet tästä "kyselynä."
Tuossa on yhteenveto tähänastisesta uutisoinnista: http://jlokka.blogspot.fi/2013/08/yo-hund-jag-horde-att-du-tyckar-om.html
Aika heikkotasoista.
Tuohon yle vastasi, että
Quotevälkommen att kommentera vår nyhet på svenska.yle.fi, tack för din feedback!
Anna Savonius Yle Nyheter
johon vastasin, että
QuoteOnko palautteeni nyt otettu käsittelyyn, vai mitä?
Henriksson ei ole vastannut.
QuoteKansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi sai kokoon vaadittavat 50000 nimeä ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Vaikka kansan enemmistö HS-gallupin mukaan kannattaa aloitetta, eduskunnan enemmistö vastustaa.
"Lyhyesti sanottuna aloite ei tule menemään eduskunnassa läpi", toteaa HS:n uutispäällikkö Esa Mäkinen päivän videoanalyysissä.
HS:n vaalikoneessa 94 istuvaa kansanedustajaa vastusti pakkoruotsista luopumista, 89 kannatti. Hallituspuolueiden edustajien keskuudessa aloitteen vastustus on vielä selvempää.
Helsingin Sanomat: "Pakkoruotsialoite ei tule menemään läpi" (http://www.hs.fi/politiikka/Pakkoruotsialoite+ei+tule+menem%C3%A4%C3%A4n+l%C3%A4pi/a1376271828952) 12.8.2103 (video)
Viime viikolla Höblä (http://hbl.fi/nyheter/2013-08-06/483346/obligatoriska-skolsvenskan-vantas-dela-riksdagen) kertoi tuon saman vaalikoneen vastausten perusteella, että kannattajia oli
97 ja enemmistö, mutta nyt Hesarin mukaan enää
89 ja vähemmistö. Lisäksi vaalikoneessa ei kysytty "kannattaako kansanedustaja pakkoruotsin poistoa", kuten videoklipissä esitettiin, vaan "pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi". Tähän versioon nimittäin sisältyy ajatus, että vastavuoroisesti ruotsinkielisen vähemmistön ei tarvitsisi opiskella suomea.
Aiemmassa uutisessa:
Quote from: HS 12.8.2013Kokonaisuudessaan niukka enemmistö eli 53 prosenttia muuttaisi ruotsin kielen valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
...
Tulokset perustuvat Helsingin Sanomien maaliskuussa TNS Gallupilla teettämään galluppiin, jossa tutkittiin kansalaisten suhtautumista vireillä oleviin kansalaisaloitteisiin.
Kyseessä on ilmeisesti sama mielipidekysely viime keväältä, johon toimittaja Esa Mäkinen viittaa videoklipissä. Videolla esitetyn graafin mukaan kannattajia oli
43 prosenttia eli
53 prosentin enemmistö ei ollut ollenkaan niin niukka kuin tekstissä annettiin ymmärtää.
Hesari ja sen sattumalta samalla tavalla ajattelevat toimittajat (http://hommaforum.org/index.php/topic,3.msg1383477.html#msg1383477) ovat valinneet puolensa. Se heille suotakoon, mutta olisi rehellistä kertoa siitä avoimesti.
Pakkoruotsin ydinperusteenahan on turvata omankieliset palvelut ruotsinkielisille. Jos tämä saataisiin varmistettua järkevällä kuntamallilla, viimeinenkin tekosyy pakkoruotsille katoaisi:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146886-haglundin-kuntapolitiikka-on-jarkevinta
Toki pakkoruotsi on myös syömässä omaa perustettaan:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146586-pakkoruotsin-paradoksi
Quote from: Roope on 12.08.2013, 15:02:51Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi sai kokoon vaadittavat 50000 nimeä ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Vaikka kansan enemmistö HS-gallupin mukaan kannattaa aloitetta, eduskunnan enemmistö vastustaa.
HBL kertoi suoraan jutussa, että SDP:llä, Kokoomuksella ja Vasemmistoliitolla on asiasta ryhmäpäätös, eli vaalikonevastauksilla ei näiden kohdalla ole mitään merkitystä. RKP kannattaa myös pakkoruotsia.
Näin ollen pakkoruotsia kannattaa vähintään se 108 edustajaa. Tähän päälle pakkoruotsi-Packalén, Keskusta, Vihreät jne., niin pakkoruotsin kannattajia on n. 162.
Mielestäni media voisi lopettaa asiasta uutisoinnin.
Ainoa mikä voisi kiinnostaa, on näiden vaalikonepettureiden grillaaminen suorissa lähetyksissä. Että miksi valehtelevat vaalikoneissa. Sellaista
kunnon grillausta, ei mitään suomalaisia tms. pohjoismaisia amatöörejä hymistelemään studioon.
Kaikki muu puhe tai "keskustelu" asiasta on täysin irrelevanttia.
Kuten aiemmin toisessa yhteydessä olen huomauttanut, tämä(kään) aloite ei tule menemään läpi. Ja toisaalta hyvä niin.
Quote from: ääridemokraatti on 31.07.2013, 21:16:48
Kansalaisaloitteiden käsittelyä seurattaessa minulle on hiljalleen avautunut, että yhtään kansalaisaloitetta eivät poliitikot tule hyväksymään. Miksi? Siksi, että agendat, jotka poliitikkojen mielestä voidaan hoitaa varsin vaivattomasti, tulevat myös hoidetuksi. Sellaiset asiat taasen, joihin poliitikot eivät oikein halua koskea ja joita eivät halua hyväksyä, eivät tule hoidetuksi. Näin ollen väistämättä juuri sellaiset asiat myös päätyvät kansalaisaloitteiksi.
Ja sama yllämainittu logiikka, joka johtaa minkä tahansa agendan kansalaisaloitteeksi päätymiseen, johtaa myös siihen, että poliitikot tulevat ampumaan alas jokaisen kansalaisaloitteen. Yleensä jollain juridis-hallinnollisella nonsensella. Katsokaapa vain; kaikki kansalaisaloitteet tulevat kaatumaan.
Mutta ei nykysysteemi silti ole hukkaan heitettyä työtä. Juuri se, että poliitikot kaatavat kaikki agendat tulee kasvattamaan suomalaiset kypsäksi suoran demokratian vaatimukselle. Lopulta se tulee.
Quote from: Junes Lokka on 12.08.2013, 15:19:16
Quote from: Roope on 12.08.2013, 15:02:51Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi sai kokoon vaadittavat 50000 nimeä ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Vaikka kansan enemmistö HS-gallupin mukaan kannattaa aloitetta, eduskunnan enemmistö vastustaa.
HBL kertoi suoraan jutussa, että SDP:llä, Kokoomuksella ja Vasemmistoliitolla on asiasta ryhmäpäätös, eli vaalikonevastauksilla ei näiden kohdalla ole mitään merkitystä.
HBL:n jutussa ei sanottu, että asiasta olisi kokoomuksella tai vasemmistoliitolla ryhmäpäätös (itse asiassa vasemmistoliiton osalta sellaista varsin selvästi ei ollut). SDP:n osalta Backman antoi niin ymmärtää, mutta silti minulle on epäselvää, onko kyseessä oikea ryhmäpäätös vai vain puoluejohdon toive, että sellainen pitäisi olla.
"Nylanderin mukaan keskustelua käydään suuremmasta asiasta kuin kouluruotsista.
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
Tottakait! Keskustelua mm. tasa-arvosta.
Ummikkoruotsinkieliset, zöbaut 2000 mummoa! Muut ymmärtävät ja puhuvat suomea.
Quote12.8.2013 14.10
Kielikeskustelussa tarvitaan faktoja
Eduskunta saa syksyllä käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen pakollisen ruotsin kouluopetuksen muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Kansalaisaloitteeseen tarvittavat 50 000 nimeä tulivat täyteen viikonloppuna.
Pakollinen kouluruotsi tuli opetusohjelmaan vasta peruskoulun mukana vuonna 1968 poliittisen kompromissin seurauksena. Asia herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Siksi on pelättävissä, että eduskunnassakin asiaa käsitellään aikanaan älämölönä.
Näin ei pitäisi eikä saisi olla. Ennen kansalaisaloitteen käsittelyä olisi syytä selvittää ainakin kolme asiaa, koska Hufvudstadsbladetin viime viikolla tekemän kyselyn mukaan se saattaa jopa mennä läpi. Puntit eduskunnassa ovat tasan. Päätös suuntaan tai toiseen on syytä tehdä tiedon, ei tunteen pohjalta.
Ensimmäinen kysymys kuuluu, edistääkö vai haittaako pakollinen ruotsin opetus suomalaisten kielitaitoa. Onko totta, että ruotsi on portti muihin kieliin? Vai onko totta, että ruotsin opiskelu on pois muiden, isojen kielten opiskelusta?
Toiseksi pitää tietää, mitkä ovat oppimistulokset. Ovatko suomalaiset oikeasti kaksikielinen kansa pakollisen ruotsin ansiosta? Vai onko Suomi todellisuudessa kaksikielinen vain juhlapuheissa ja kielistrategioissa?
Kolmanneksi on syytä selvittää, miten vastenmieliseksi koettu "pakkoruotsi" vaikuttaa asenteisiin suomenruotsalaisia kohtaan. Yhdistääkö vai erottaako se kansanryhmiä?
Kansalaisaloitteen käsittelyä eduskunnassa lykättäköön siksi, kunnes tiedetään, mistä todella päätetään.
» Vasemmistossa eripuraa pakkoruotsista 12.8.2013 10.11
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/3035140/kielikeskustelussa-tarvitaan-faktoja
lihavointi oma
KU:n pääkirjoituksen nimetön rustaaja ei näemmä osaa muumikieltä, kun kirjoittaa Hbl:n viimeviikkoisesta kyselystä.
Quote from: Eugen235 on 12.08.2013, 12:23:46
Kontulan ero Anderssoniin on mm. että hän on kotoisin Porista. Siellä on yksikielisiä ruotsia puhuvia 0 kpl, ja ruotsin äidinkieleksi ilmoittavia suomea puhuvia 0,5%. Myöskään Tampereelta ei tule ääniä pakkoruotsia kannattavalle.
Uskoakseni hallituspuolueissa on jo sisäisesti ohjeistettu kansanedustajia siitä, miten toimittajille kuuluu vastata. Anna Kontulan pakkoruotsin vastainen kanta lienee osa vasemmistoliiton strategiaa, jossa kentälle pyritään antamaan sellaista viestiä, että Kataisen hallituksen salonkikommunisteilla olisi omantunnonvapaus tässä kysymyksessä. Se ei tietenkään pidä paikkansa. Omantunnonvapaus on vain vasemmistoliiton ryhmästä poispotkituilla kahdella vasenryhmäläisellä.
Pakkoruotsikeskustelu syö mukavasti etenkin demarien ja vasemmistoliittolaisten kannatusta - katsokaapa vaikka. Loputkin rasvanahkaduunarit karkaavat näin persujen äänestäjiksi.
Quote from: Siili on 12.08.2013, 12:36:50
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla myös Tom Packalenin perustelut pakkoruotsin kannatukselleen. Epäilen, että kyseessä on vaalitaktinen juttu. Äänet piti kerätä ruotsinkielisiltä nuivilta, ja sitä ei pakkoruotsin vastustaminen tai peräti neutraali asenne olisi edistänyt. Lisäksi Packalenkin saattaa saada säätiörahoitusta. Tyhmähän sitä olisi, jos ei ottaisi vastaan äidinkielen perusteella virtaavaa löysää rahaa.
Yleisesti minulla on sellainen kutina, että suomenruotsalaiset pelkäävät (irrationaalisesti) kaltevaa pintaa ja argumentit ovat tietenkin sen mukaisia.
Tyhmähän se on jos ei myy periaatteitaan?
Quote from: Soromnoo on 12.08.2013, 17:16:54
Quote from: Siili on 12.08.2013, 12:36:50
Olisi ihan mielenkiintoista kuulla myös Tom Packalenin perustelut pakkoruotsin kannatukselleen. Epäilen, että kyseessä on vaalitaktinen juttu. Äänet piti kerätä ruotsinkielisiltä nuivilta, ja sitä ei pakkoruotsin vastustaminen tai peräti neutraali asenne olisi edistänyt. Lisäksi Packalenkin saattaa saada säätiörahoitusta. Tyhmähän sitä olisi, jos ei ottaisi vastaan äidinkielen perusteella virtaavaa löysää rahaa.
Yleisesti minulla on sellainen kutina, että suomenruotsalaiset pelkäävät (irrationaalisesti) kaltevaa pintaa ja argumentit ovat tietenkin sen mukaisia.
Tyhmähän se on jos ei myy periaatteitaan?
En minä usko, että Packalen on kääntänyt takkia tai myynyt periaatteitaan. Hänellä vain on persuksi poikkeuksellinen näkemys pakkoruotsin suhteen.
Terkkuja vaan niille Jalometallissa hienoa työtä tehneille ps-nuorien kerääjille. Mitä nyt sivusilmällä siinä teidän hommia seurasin, kun keskikuran lipittelyltä kerkesin, niin aika suopeasti näytti porukka suhtautuvan asiaan, ja nimiäkin tais listaan tulla?
Quote
– Ei kaksikielisyys tarkoita sitä, että kaikki Suomessa osaisivat sujuvasti kommunikoida molemmilla kotimaisilla, Andersson sanoo.
– Se tarkoittaa sitä, että tiedät kielestä jotain, että osaat muutamia fraaseja ja olet tutustunut siihen. Kouluopetus antaa perusteita itseopiskelulle.
Mitä kettua nyt oikeesti? Tiedän kielestä –
mistä tahansa kielestä – jotain, osaan muutamia fraaseja ja olen tutustunut siihen siinä vaiheessa, kun olen opetellut sitä kieltä yhden viikon. Onko Andersson niin pälli, että hän tarvitsee tähän 6-10 vuotta? Vai kuvitteleeko hän, että merkittävä osa suomalaisista on?
Quote from: Oami on 12.08.2013, 17:59:02
Quote
– Ei kaksikielisyys tarkoita sitä, että kaikki Suomessa osaisivat sujuvasti kommunikoida molemmilla kotimaisilla, Andersson sanoo.
– Se tarkoittaa sitä, että tiedät kielestä jotain, että osaat muutamia fraaseja ja olet tutustunut siihen. Kouluopetus antaa perusteita itseopiskelulle.
Mitä kettua nyt oikeesti? Tiedän kielestä – mistä tahansa kielestä – jotain, osaan muutamia fraaseja ja olen tutustunut siihen siinä vaiheessa, kun olen opetellut sitä kieltä yhden viikon. Onko Andersson niin pälli, että hän tarvitsee tähän 6-10 vuotta? Vai kuvitteleeko hän, että merkittävä osa suomalaisista on?
Osaan sotilaallisen tarpeen mukaan sanoa Stoi!, rukiveer!, Iti sutaa!
Aivan ilman mitään kouluopetusta.
Ikävä fakta on että pakkoruotsista emme tule ikinä pääsemään eroon. Valitettavasti.
Quote from: Blanc73 on 12.08.2013, 18:34:43
Ikävä fakta on että pakkoruotsista emme tule ikinä pääsemään eroon. Valitettavasti.
Höpsis. Ajan kysymys.
Lyödäänkö vetoa?
QuotePaavo Lipponen: Pakkoruotsikeskustelu kertoo henkisestä taantumasta
Ruotsin kielen aseman puolesta puhuva Paavo Lipponen sanoo pakkoruotsikeskustelun ja negatiivisen asenteen ruotsinkielisiä kohtaan kertovan henkisestä taantumasta Suomessa.
50 000 nimeä kerännyt kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta kouluista on menossa eduskunnan käsittelyyn tänä syksynä.
Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkoston Svenska Nu:n puheenjohtaja Paavo Lipponen ei usko ruotsin muuttuvan kouluissa vapaaehtoiseksi jatkossakaan.
– Ruotsin kielen asema säilyy kouluissa, sillä siihen ovat sitoutuneet kaikki vastuuntuntoiset puolueet. Ruotsin kieleen ja suomenruotsalaiseen vähemmistöön haluavat päästä kiinni populistit, jotka uskottelevat, että siinä on ratkaisu maamme ongelmiin, sanoo Lipponen MTV3 Uutisille.
Nykyään harvakseltaan medialle kommentoiva Lipponen on erityisen pahoillaan Suomessa asuvien ruotsinkielisten kohtelusta. MTV3 Uutisten lukijan kertoma esimerkki on karu.
– Puhuin raitiovaunussa puhelimeen kotimatkalla töistä. Äidinkielelläni (ruotsiksi). Penkkini takaa kuulen: "50 000 ääntä ja te paskiaiset lennätte pian Ruotsiin." Ja tämä oli salonkikelpoinen sensurointi huudosta.
– Kysymys on laajemmasta henkisen taantuman ilmiöstä Suomessa, kommentoi Lipponen esimerkkiä.
Lipposen mukaan ruotsin kielen osaaminen antaa nuorille paremmat eväät sekä opiskella että tehdä töitä kotimaassa ja muissa Pohjoismaissa.
"Valinnaisuus ei toimi"
Eläkkeellä oleva entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ei näe realistisena vaihtoehtona sitä, että ruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi ja sen sijaan nuoret lisäisivät esimerkiksi espanjan, saksan tai venäjän opiskelua.
– Se on toiveajattelua. Valinnaisuus on johtanut siihen, että kouluissa opiskellaan entistä vähemmän kieliä. Todennäköinen seuraus on, että mitään muuta kieltä ei sitten valittaisi tilalle.
Lipposen mielestä Suomen kouluissa pitää nimenomaan painottaa ruotsin kielen opiskelua enemmän kuin esimerkiksi saksan, espanjan tai venäjän opiskelua.
– Maailmankulttuurissa me kuulumme Pohjoismaihin. Suomi on kaksikielinen maa, ja meidän kulttuuriimme kuuluu ruotsin kieli, jota ilman olisimme köyhempiä, sanoo Lipponen.
"Savolaiset parhaita oppimaan muita kieliä"
Lipponen ei pidä siitä, että ruotsin kielen asemasta puhuttaessa Suomi jaetaan eri alueisiin sillä perusteella missä ruotsia tarvitaan ja missä ei.
Savossa kasvanut Lipponen tuntee ruotsin kielen läheiseksi, vaikka kieltä ei Savon arjessa pahemmin kuule.
– Savolaisilla on parhaat edellytykset oppia muita kieliä. Siellä myös arvostetaan sivistystä yleensä. On väärin nähdä ruotsin kielen asema alueellisena kysymyksenä. Itäsuomalaisilla nuorilla pitää olla edellytykset työllistyä valtakunnallisilla ja pohjoismaisilla työmarkkinoilla sekä opiskella muissa pohjoismaissa, sanoo Lipponen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1790826/paavo-lipponen-pakkoruotsikeskustelu-kertoo-henkisesta-taantumasta
Quote from: skrabb on 12.08.2013, 18:51:37
Paavo Lipponen: Pakkoruotsikeskustelu kertoo henkisestä taantumasta
"Valinnaisuus ei toimi"
Eläkkeellä oleva entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ei näe realistisena vaihtoehtona sitä, että ruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi ja sen sijaan nuoret lisäisivät esimerkiksi espanjan, saksan tai venäjän opiskelua.
– Se on toiveajattelua. Valinnaisuus on johtanut siihen, että kouluissa opiskellaan entistä vähemmän kieliä. Todennäköinen seuraus on, että mitään muuta kieltä ei sitten valittaisi tilalle.
Olipas taas tyhmästi sanottu. Jos ruotasin tilalle saisi valita
vain toisen kielen, niin titenkään kielien osaaminen ei vähentyisi.
Quote from: skrabb on 12.08.2013, 18:51:37
Quote
– Puhuin raitiovaunussa puhelimeen kotimatkalla töistä. Äidinkielelläni (ruotsiksi). Penkkini takaa kuulen: "50 000 ääntä ja te paskiaiset lennätte pian Ruotsiin." Ja tämä oli salonkikelpoinen sensurointi huudosta.
Tämä kertoo karua kieltään miten mielikuvamarkkinointia tehdään mediassa. Tuodaan jokin yksittäinen myös todentamaton tapaus, jonka ympärille keskustelua rakennetaan, ja tätä käytetään poliittisena kiihokkeena, like a boss.
Quote
– Puhuin raitiovaunussa puhelimeen kotimatkalla töistä. Äidinkielelläni (ruotsiksi). Penkkini takaa kuulen: "50 000 ääntä ja te paskiaiset lennätte pian Ruotsiin." Ja tämä oli salonkikelpoinen sensurointi huudosta.
Quote from: skrabb on 12.08.2013, 18:51:37
Quote– Ruotsin kielen asema säilyy kouluissa, sillä siihen ovat sitoutuneet kaikki vastuuntuntoiset puolueet.
Onko kyse niistä samoista vastuuntuntoisista puolueista, jotka vastaavat nykyisestä vastuutakantavasta talouspolitiikasta?
Fy fan! >:(
Henkinen taantuma ja muu tunteisiin vetoava höttö. Yksittäistapaus nostettu tapetille; ehkä jostain löytyykin niin tyhmä yksilö että luulee 50.000 adressin kirjoittajan voimalla karkoitettavan kielivähemmistö maasta.
Vapaan kielivalinnan puolella on asiaperusteet, vapaata valintaa vastaan ei muuta kuin yllä olevaa.
Quote from: Blanc73 on 12.08.2013, 18:34:43
Ikävä fakta on että pakkoruotsista emme tule ikinä pääsemään eroon. Valitettavasti.
Eikä Berliinin muuri koskaan kaadu ja tuskinpa Baltian maatkaan itsenäisyyttä koskaan saavat.
Lipposen onneksi demariälymystö ei ole taantumassa, vaan porskuttaa aina yhtä tasapaksusti. Sillä nyt niin väliä, että demareilla poliittisena puolueena ei kannatusta olisikaan.
QuoteOikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) haluaa, että kansalaisaloite ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta käsiteltäisiin eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
Kansalaisaloite vapaaehtoisesta ruotsista ylitti viikonloppuna 50 000 allekirjoituksen rajan, joten eduskunnan on otettava asia käsittelyyn.
Henrikssonin mielestä perustuslakivaliokunnan käsittely olisi tarpeen, vaikka aloitteella ei olekaan suoraa yhteyttä ruotsin kielen asemaan.
– Epäsuorasti nämä kysymykset liittyvät toisiinsa, sillä perustuslaki takaa kaikille kansalaisille oikeuden asioida joko suomen tai ruotsin kielellä muun muassa viranomaisten kanssa.
Henriksson haluaisi, että kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä arvioitaisiin lain seuraukset perustuslaillisten oikeuksien kannalta.
Eduskunta päättää, miten kansalaisaloite käsitellään.
MTV3: Oikeusministeri: Kouluruotsialoite perustuslakivaliokunnan kautta (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1790870/oikeusministeri-kouluruotsialoite-perustuslakivaliokunnan-kautta) 12.8.2013
Totta kai oikeusministeri Henriksson haluaa kaikille sivuraiteille, jos on olemassa pienikin mahdollisuus, että tällä estettäisiin aloitteen jatkokäsittely tai saataisiin edes nimellistä tukea sille väitteelle, että aloite on ristiriidassa perustuslain kanssa. Suurin osa perustuslakivaliokunnan jäsenistä oli Helsingin Sanomien vaalikoneessa toisen kotimaisen kielen opetuksen vapaaehtoisuuden kannalla, mutta paljon riippuisi siitä, keiden asiantuntijoiden tulkintaan valiokunta nojaa.
Kun Lipposen kaltainen heppu toteaa että "ei tule ikinä tapahtumaan", se herättää toivoa että nyt ollaan oikealla asialla ja kohta onnistutaan ;D
Quote– Savolaisilla on parhaat edellytykset oppia muita kieliä. Siellä myös arvostetaan sivistystä yleensä.
Kuulostaa flirttailulta rasismin kanssa.
Jos nyt pakolla opettaminen on ratkaisu palvelujen turvaamiseen, niin eiköhän samalla logiikalla voitaisi pakoittaa nuoret opiskelemaan esim. sairaanhoitajaksi. Miksi antaa vapautta valita, vaan opetetaan kaikki lapset peruskoulusta lähtien sairaanhoitajaksi. Suuri osahan ei tule koskaan käyttämään taitojaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä jos sitä löytääkin itsensä sairaalasta töistä. Kyllä silloin kaduttaisi kun ei ole opiskellut pakkolääketiedettä.
Pakko sanoa että jos mä, olisin paavo lipponen niin en tohtisi saarnata henkisestä taantumuksesta. Sori vaan.
Ulosanti ruotsinkielisten toivottamisesta ruotsiin tapahtui ratikassa. Mikä ihme nuissa hesan ratikoissa ja lähibusseissa on kun siellä aina tapahtuu loukkaantumista yms. niin hirveästi ? Vaarallisia vekottimia ilmiselvästi. Jos ratikka ja lähibussi kiellettäsiin niin myöskin henkisiä loukkaantumisia ei enään tapahtuisi. Maailma olisi traumattomampi ja parempi paikka.
Quote from: elven archer on 12.08.2013, 13:40:43
Quote from: Everyman on 12.08.2013, 12:43:26
Kyllä siinä on myös se ongelma mistä Haglund sanoi, että tämä "kielivapaus" on selvästi esim. tietyille persuille vain välitavoite.
Välitavoite mihin? Uuninluukkujen kolistamiseenko? Onko tuo taas jotain "yhyy, meitä vainotaan, kun vainoajat haluavat puhua omaa kieltään" -retoriikkaa opittuna RKP:n puoluetoimiston pamfletista?
Haglund vihjaili, että PS haluaisi Suomen yksikieliseksi maaksi ja hänen mukaansa PS-nuoret kannattavat sitä. Eli hän pelkää, että PS haluaa Ruotsin pois kansalliskielistämme. Periaatteessa aiheellinen pelko. Kaksikielisyys on aika keinotekoista, kun ruotsinkielisiä on n. 4%.
Kaksikielisyys on perusteltua vain pääosin Länsi-Suomessa, esim. sellaisissa kunnissa missä ruotsinkielisiä on yli 10%.
Sitten vielä Vasemmistoliiton kantaan liittyen:
No eikö Vasemmistoliitto voisi tehdä pakkoruotsista omantunnon kysymyksen: Vaalikoneessa kannattaneet puhuvat sen puolesta ja vastustaneet sitä vastaan. Yksinkertaista.
Vasemmistoliitosta nämä kannattavat pakkoruotsia:
P. Arhinmäki
A. Lapintie
S. Modig
J. Yrttiaho (nykyään vasenryhmän jäsen)
E. Tiainen
K. Uotila
ja nämä eivät kannata:
M. Kyllönen
M. Mustajärvi (kuuluu nykyään vasenryhmään).
M. Korhonen
R. Kalliorinne
A. Kontula
P. Anna-Kaisa
J. Myllykoski
E. Virtanen
Sama pyyntö myös muille puolueille, erityisesti Kokoomukselle ja SDP:lle.
Keskusta ei ole vielä ottanut kantaa asiaan, mutta vaalikoneiden mukaan siellä noin puolet kannattaa ja puolet vastustaa pakkoruotsia.
Quote from: IMMane on 12.08.2013, 19:52:18
Pakko sanoa että jos mä, olisin paavo lipponen niin en tohtisi saarnata henkisestä taantumuksesta. Sori vaan.
Tuli aivan sama ajatus itsellenikin mieleen. Ihme, että Lipponen ei ilmeisesti omasta mielestään kokenut tarpeeksi suurta nöyryytystä presidentinvaaleissa vaan yhä vielä hänen pitää ilahduttaa meitä kansalaisia ylimielisillä tölväisyillään. Ei siinä mitään. Antaa Paavon paasata. Joka kerta kun hän sunsa avaa niin demareiden gallupsuosio lipsahtaa taas hieman vaikka Paavo ei enää edes päivänpolitiikassa olekaan.
Eikö kaksikielisyys ole juuri sen arvoista miksikä suomen kansa sen katsoo olevan. Tehdäänkö heti valtakunnallinen kysely ja katsotaan mitä mieltä kansa on että onko ruotsin kieltä tärkeää osata ?
Kummasti noiden mediassa esiintyneiden poliitikkojen sanomisista tulee kuva, että pakkoruotsia kannattavat vain vajaaälyiset, joille ei mene mikään argumentti jakeluun ja jotka toitottavat perusteluina mielipiteitä, jotka alakoululainenkin tajuaa perättömiksi ja jotka on kumottu jo viime vuosituhannella.
Tunnen suurta myötähäpeää. Mikseivät ne päästä ääneen jotakuta sellaista, joka on tietoinen argumenteista ja vasta-argumenteista eikä kuvittele että kansa nielee kaikki järjettömät muka-perustelut? Vai ovatko kaikki sellaiset jo tajunneet, ettei pakkoruotsin tueksi löydy kestäviä argumentteja?
QuoteBackman lupaa, että SDP tulee seisomaan yksimielisesti pakkoruotsin takana.
Onpa uskomattoman ylimielinen kommentti. Sitovat kansanäänestykset olisi ainoa keino saada tuollaisten suu suppuun ja hieman pelkäämään kansalaisten reaktioita.
Quote from: IMMane on 12.08.2013, 20:08:05
Eikö kaksikielisyys ole juuri sen arvoista miksikä suomen kansa sen katsoo olevan. Tehdäänkö heti valtakunnallinen kysely ja katsotaan mitä mieltä kansa on että onko ruotsin kieltä tärkeää osata ?
Suomihan on käytännössä kaksikielinen. Ne kielet vain ovat suomi ja englanti.
Quote"Meillä ei ole ennakkotapausta kansalaisaloitteesta, josta olisi virinnyt jotain konkreettisia lakimuutoksia. Turvallisempi reitti on se, että eduskunta epäkohtia huomattuaan pyytää hallitusta valmistelemaan jonkun esityksen. Se voisi tässäkin tapauksessa tulla kysymykseen", Oras Tynkkynen (vihr) sanoo.
Rkp:n Mikaela Nylanderin mielestä on hyvä, että aloite tulee eduskunnan käsittelyyn. Hän ei luonnollisesti kuitenkaan toivo aloitteen menestyvän.
"Se olisi kaksikielisen Suomen loppu. Näemme, että opetuksella luodaan kaikille lapsille ja nuorille edellytykset jatkossa petrata ruotsin kieltä ja olla osa palveluyhteiskuntaa."
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat totesivat lähes kaikki, että Suomi on kaksikielinen maa, minkä vuoksi kielivähemmistön asema halutaan turvata.
"Ja jokaisen kansalaisen oikeuksiin kuuluu molempien kielten opiskelu koulussa", Annika Lapintie (vas) toteaa.
Helsingin Sanomat: Aloite pakkoruotsin poistamisesta ei saa hallituspuolueiden kannatusta (http://www.hs.fi/politiikka/Aloite+pakkoruotsin+poistamisesta+ei+saa+hallituspuolueiden+kannatusta/a1376273063752) 12.8.2013
Kansanedustaja Nylanderilta osuva kommentti pakollisen ruotsin kielen opetuksen tarkoituksesta. Sillä "luodaan [suomenkielisille] lapsille ja nuorille edellytykset petrata ruotsin kieltä ja olla osa [ruotsinkielisten] palveluyhteiskuntaa".
Ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Lapintien uuskielessä pakko onkin toiselta nimeltään "jokaisen kansalaisen oikeus". Toivottavasti myös ministeri Risikko (http://yle.fi/uutiset/lehdet_ministeri_risikko_tekisi_sosiaaliturvasta_vastikkeellisen/6761971) kuulee tästä uudelleenmäärittelystä.
QuoteEduskunnassa kannatus toisen kotimaisen kielen pakollisista opinnoista jakaantuu tasaisesti puolesta ja vastaan. Tämä selviää nykyisten kansanedustajien vastauksista Helsingin Sanomien vuoden 2011 eduskuntavaalien vaalikoneessa.
Kysymys oli muotoiltu seuraavanlaisesti: "Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?"
Käytännössä toinen kotimainen kieli voi ruotsinkieliselle tarkoittaa suomea.
Kansanedustajista 94 vastustaa ja 89 kannattaa valinnaisia kieliopintoja.
Helsingin Sanomat: Toisen kotimaisen kielen pakollisuus jakaa eduskunnan kahtia (http://www.hs.fi/politiikka/Toisen+kotimaisen+kielen+pakollisuus+jakaa+eduskunnan+kahtia/a1376273127417) 12.8.2013
No nyt se oikea kysymyksen muotoilu sentään löytyi, mutta edelleen ihmetyttää Höblän ja Hesarin uutisoimien lukujen suuri ero, kun niissä ei pitäisi olla minkäänlaista eroa. Taustallahan on sama vaalikonekysely.
Todetaan vielä, etät se SDP:n "ryhmäpäätös" on Backmanin ihan itsensä tekemä (vaikkakin oletettavasti Urpilaisen tuella)
http://www.hs.fi/politiikka/Aloite+pakkoruotsin+poistamisesta+ei+saa+hallituspuolueiden+kannatusta/a1376273063752
QuoteHallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, sillä sitä ei ole hallitusohjelmassa, uskoo Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Hänen mukaansa demarit äänestävät kansalaisaloitetta vastaan.
Backmanin mukaan ryhmäkuri perustuu hallitusohjelmassa sovittuun politiikkaan. Kansalaisaloitteesta ei ole vielä keskusteltu ryhmän sisällä.
Tämä ei kuitenkaan luo Backmanin mukaan ryhmän sisällä paineita.
"Hallituspuolueiden pitää toimia yhteisten linjausten mukaan."
(hallitusohejelmassahan ei ole mitään ruotsin kielen kouluopinnoista suuntaan eikä toiseen)
Quote from: IMMane on 12.08.2013, 19:52:18
Ulosanti ruotsinkielisten toivottamisesta ruotsiin tapahtui ratikassa. Mikä ihme nuissa hesan ratikoissa ja lähibusseissa on kun siellä aina tapahtuu loukkaantumista yms. niin hirveästi ? Vaarallisia vekottimia ilmiselvästi. Jos ratikka ja lähibussi kiellettäsiin niin myöskin henkisiä loukkaantumisia ei enään tapahtuisi. Maailma olisi traumattomampi ja parempi paikka.
Ei kai edes Super-Saurus aivan jokaiseen vaunuun ehdi loukkaantumisia ja rasistisia aikeita estämään. :'(
Hesarin kommenteista, luultavasti sarkasmia, mutta silti hauska.
"Nuoret ymmärtävät, että kaksikielisessä yhteiskunnassa, jossa erilaisuus on arvo sinänsä, ruotsinsuomalaisten positiivinen erityiskohtelu suojaa maan kulttuurista monimuotoisuutta ja Ilman pakollista ruotsinopiskelua ruotsinkieliset jäisivät eriarvoiseen asemaan. Ruotsinkieli on Suomen rikkaus ja voimavara."
Pakkoruotsin kannattajille voisi todeta että "lopettakaa se uikuttaminen Suomen kielen hyökyaallosta ja opetelkaa uimaan"
Eikö ruotsinkielen pakosta ole jo luovuttu esim. maahanmuuttajien kohdalla? Ihmiset eivät ole tässä kohdin tasavertaisessa asemassa toisiin nähden.
Voihan toki joihinkin ammattien vaatimuksiin esittää kielivaatimuksia vaikka ruotsinkielisissä kunnissa. Ruotsinkielen asema ei ole uhattuna edes perustuslain mukaisesti, ja jokaisessa kunnassa on valmius palvella myös ruotsinkielellä.
Henkistä tasoa mitataan monenmoisilla testeillä. Mensa mittaa älykkyyttä. Ylioppilaskirjoitus mittaa yleistiedon osaamista.
Paavo Lipponen tarjoaa kaikkein edistyksellisimmän mittarin ikinä: se on Paavo Lipponen mittari. Kun ajattelet perhe Lipposen ajatusten mukaan, olet henkisesti kunnossa. Kun toimit kuin Paavo Lipponen, toimit oikein. Ennen Mooses Lipponen. Nykyään Muhammad Lipponen.
Quote from: niemi2 on 12.08.2013, 21:04:42
Eikö ruotsinkielen pakosta ole jo luovuttu esim. maahanmuuttajien kohdalla?
Eiköhän se mene niin, että ruotsinkielen pakollisuus on sidottu oppivelvollisuuteen ja jatko-opintoihin? Jos ne missaa, niin siinätapauksessa toki mitään pakkoa ei ole?
Quote from: niemi2 on 12.08.2013, 21:04:42
Voihan toki joihinkin ammattien vaatimuksiin esittää kielivaatimuksia vaikka ruotsinkielisissä kunnissa. Ruotsinkielen asema ei ole uhattuna edes perustuslain mukaisesti, ja jokaisessa kunnassa on valmius palvella myös ruotsinkielellä.
Edes RKP:hän ei usko ruotsinkielisten palveluiden toimivan äidinkielenään suomea puhuvien voimalla, kunhan vain simputtavat:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1387443.html#msg1387443
Minulle kelpaa valtionhallinnon ja väestöpohjan perusteella tarvittaessa kunnallishallinnon palvelujen takaaminen myös ruotsiksi. Pääosin tuon luulisi hoituvan "luontaisesti", tarvittaessa hyväksyn riittävän ruotsinkielen taidon rekrytointikriteerinä - "riittävän" ollessa sellaisen kielen tason, jolla asiat saa oikeasti hoidettua (selkeästi nykyisen virkamiesruotsin rajan yläpuolella).
Charlotte Elisabeth Helene Nauclér on Ahvenanmaan edustaja Suomen eduskunnassa.
Arvoisa herra James Hirvisaari, toivon että näet tämän pyyntöni. Voisitko pistää hieman pöhinää peliin kansalaisaloitekeskustelun lähtiessä käyntiin? Tarkemmin, voisitko kysyä eduskunnassa ruotsiksi rouva Charlotte mielipidettä
a) miksi suomi muutettiin vapaaehtoiseksi Ahvenanmaalla
b) mitä mieltä hän oli tästä muutoksesta
c) millaisena hän näkee nyt Ahvenanmaan tulevaisuuden
d) suositttelisisko hän samaa kielivapautt manner-Suomeen
Kiitos jo etukäteen.
Quote from: niemi2 on 12.08.2013, 21:04:42
Eikö ruotsinkielen pakosta ole jo luovuttu esim. maahanmuuttajien kohdalla? Ihmiset eivät ole tässä kohdin tasavertaisessa asemassa toisiin nähden.
Voihan toki joihinkin ammattien vaatimuksiin esittää kielivaatimuksia vaikka ruotsinkielisissä kunnissa. Ruotsinkielen asema ei ole uhattuna edes perustuslain mukaisesti, ja jokaisessa kunnassa on valmius palvella myös ruotsinkielellä.
Ystäväni valmistui äskettäin Aalto-yliopistosta. Hän on maahanmuuttaja, mutta hankkinut kansalaisuuden vuosia sitten, ja siten kyllä selviytynyt suomen kielen vaaditusta tasokokeesta. Olen varma, ettei hän osaa sanaakaan ruotsia. Paperit silti irtosivat. Hänen virallinen äidinkielensä ei ole suomi, mutta sehän onkin ilmoitusasia; mitäköhän jos ilmoittaisin itseni englanninkieliseksi? Luulenpa, etten välttyisi virkamiesruotsilta.
Olisi kiinnostavaa tietää, millaisilla taikaperusteilla näistä asioista päätetään.
Quote from: Myrkkymies on 12.08.2013, 20:44:36
Hesarin kommenteista, luultavasti sarkasmia, mutta silti hauska.
"Nuoret ymmärtävät, että kaksikielisessä yhteiskunnassa, jossa erilaisuus on arvo sinänsä, ruotsinsuomalaisten positiivinen erityiskohtelu suojaa maan kulttuurista monimuotoisuutta ja Ilman pakollista ruotsinopiskelua ruotsinkieliset jäisivät eriarvoiseen asemaan. Ruotsinkieli on Suomen rikkaus ja voimavara."
Jos sarkasmimittarini olisi epäkunnossa (huom. "Ilman" isolla iillä), voisin melkeinpä todeta tuohon, että ainoa paikka jossa olen lukion jälkeen kaivannut ruotsin kielen taitoa ovat olleet akateemiset snapsilaulut. Ne ovat myös ainoa mekanismi joka pitää koko kielen edes jotenkin mielessäni. Onhan se kulttuuria, mutta voisiko tämän kulttuuri-immersion tehdä vapaaehtoisestikin?
Quote from: Roope on 12.08.2013, 20:38:58
Quote
Rkp:n Mikaela Nylanderin mielestä on hyvä, että aloite tulee eduskunnan käsittelyyn. Hän ei luonnollisesti kuitenkaan toivo aloitteen menestyvän.
"Se olisi kaksikielisen Suomen loppu. Näemme, että opetuksella luodaan kaikille lapsille ja nuorille edellytykset jatkossa petrata ruotsin kieltä ja olla osa palveluyhteiskuntaa."
Eduskuntaryhmien puheenjohtajat totesivat lähes kaikki, että Suomi on kaksikielinen maa, minkä vuoksi kielivähemmistön asema halutaan turvata.
Helsingin Sanomat: Aloite pakkoruotsin poistamisesta ei saa hallituspuolueiden kannatusta (http://www.hs.fi/politiikka/Aloite+pakkoruotsin+poistamisesta+ei+saa+hallituspuolueiden+kannatusta/a1376273063752) 12.8.2013
Kansanedustaja Nylanderilta osuva kommentti pakollisen ruotsin kielen opetuksen tarkoituksesta. Sillä "luodaan [suomenkielisille] lapsille ja nuorille edellytykset petrata ruotsin kieltä ja olla osa [ruotsinkielisten] palveluyhteiskuntaa".
Se olisi kaksikielisen Suomen loppu.
Mitä virkaa on kaksikielisellä Suomella, jos tätä "kaksikielistä Suomea" pitää keinotekoisesti yllä vain 95% enemmistön pakko opetella 5% vähemmistön kieltä? Jos kerran tuon pakon poistaminen on kaksikielisen Suomen loppu, niin sehän nähdään sitten.
Tähän vielä tilastokeskusfaktaa jota linkkasin aiemmin tässä ketjussa.
Vuonna 2012 Suomen ruotsinkielisten määrä väheni 240 hengellä. Suomenkielisten määrä lisääntyi 3700 hengellä ja muita kieliä äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi 22900 hengellä.
Siitä miettimään mikä kaksikielisen Suomen lopettaa. Pakkoruotsin poisto vai maahanmuutto? Kumpaa RKP ja sen aisankannattajat kannattavat?
Miksi sanotaan sellaisia ihmisiä jotka sahaavat poikki sitä oksaa jolla istuvat itse?
-i-
Quote from: ikuturso on 12.08.2013, 21:39:45
Mitä virkaa on kaksikielisellä Suomella, jos tätä "kaksikielistä Suomea" pitää keinotekoisesti yllä vain 95% enemmistön pakko opetella 5% vähemmistön kieltä? Jos kerran tuon pakon poistaminen on kaksikielisen Suomen loppu, niin sehän nähdään sitten.
Olisi kiinnostavaa tietää sekin, kuinka paljon Suomesta löytyy virallisesti ruotsinkielisiä joiden äidinkieli on selkeästi suomea heikompi. Itse tunnen ainakin kaksi, ja se on paljon paremmin tuntemistani suomenruotsalaisista. Toisaalta tunnen suomenkielisiä, jotka puhuvat sata kertaa pääkaupunkiseudun suomenruotsalaisia "puhtaampaa" ruotsia - sellaista, jossa ei vilahtele lainasanoja suomesta. He puhuvat sitä lähinnä huvikseen, tai ruotsalaisten kanssa tekemisissä ollakseen. Pakko-opetuksella sitä osaamista ei olla hankittu, eikä varsinkaan vastentahtoisuutta aiheuttavalla pakko-opetuksella.
Veikkaan, että ainakin prosenttiyksikkö ruotsinkielisten osuudesta sulaisi, jos tällaista mittaria käytettäisiin kielen määrittämiseen.
Puolustusministeri Haglund jyrähtää.
Quote
- Melkein kaikki opetettavat aineet ovat pakollisia. Siksi on täysin loogista, että myös maan molemmat kielet ovat mukana paletissa, jonka lapset oppivat. Mikään kompromissi ei tule kysymykseen, se on täysin mahdotonta, jatkaa Haglund. (käännös)
Svenska Yle: Haglund tror inte att skolsvenskan slopas i riksdagen (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/12/haglund-tror-inte-att-skolsvenskan-slopas-i-riksdagen) 12.8.2013
Quote from: Roope on 12.08.2013, 21:54:17
Puolustusministeri Haglund jyrähtää.
Quote
- Melkein kaikki opetettavat aineet ovat pakollisia. Siksi on täysin loogista, että myös maan molemmat kielet ovat mukana paletissa, jonka lapset oppivat. Mikään kompromissi ei tule kysymykseen, se on täysin mahdotonta, jatkaa Haglund. (käännös)
Svenska Yle: Haglund tror inte att skolsvenskan slopas i riksdagen (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/12/haglund-tror-inte-att-skolsvenskan-slopas-i-riksdagen) 12.8.2013
Melkein kaikki kielet ovat vapaaehtoisia (tai siis valinnaisia), varsinkin peruskoulun jälkeen. Mutta mitäpä pienistä yksityiskohdista.
Quote from: Roope on 12.08.2013, 21:54:17
Puolustusministeri Haglund jyrähtää.
Quote
- Melkein kaikki opetettavat aineet ovat pakollisia. Siksi on täysin loogista, että myös maan molemmat kielet ovat mukana paletissa, jonka lapset oppivat. Mikään kompromissi ei tule kysymykseen, se on täysin mahdotonta, jatkaa Haglund. (käännös)
Svenska Yle: Haglund tror inte att skolsvenskan slopas i riksdagen (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/12/haglund-tror-inte-att-skolsvenskan-slopas-i-riksdagen) 12.8.2013
Okei, ei kompromisseja siis, se on ehdoton antautuminen yksikielisyyden hyväksi.
Ai niin ja sitten se itä-Suomi. Kyllä sitä voidaan antaa vähän ymmärrystä, että siellä varmaan ruotsia ei niin paljoa tarvitse. Toisin se on läntisessä ja eteläisessä Suomessa. Siellä asiat ovat aivan toisin, sillä siellä sitä ruotsia todella tarvitaan! Vai voitteko tamperelaiset, porilaiset, raumalaiset riihimäkeläiset, uusikaupunkilaiset tai vaikkapa oululaiset muuta väittää? Ja te ruotsinkielisimmän Suomen alueella asivat suomenkieliset Turussa ja Helsingissä, ettekö aina puhukin sujuvasti ruotsia, kun päivittäin törmäätte ruotsinkielisiin tovereiihinne, joita teillä kaikilla on tietenkin yllin kyllin?
Minun looginen johtopäätökseni tästä asiasta on siis se, että itä-Suomeen täytyy saada pakko-Venäjä.
Quote from: ikuturso on 12.08.2013, 21:39:45Se olisi kaksikielisen Suomen loppu.
Mitä virkaa on kaksikielisellä Suomella, jos tätä "kaksikielistä Suomea" pitää keinotekoisesti yllä vain 95% enemmistön pakko opetella 5% vähemmistön kieltä? Jos kerran tuon pakon poistaminen on kaksikielisen Suomen loppu, niin sehän nähdään sitten.
Yksi sana: Sveitsi. Retroromaaneja on 0,5 % väestöstä ja se on silti virallinen kieli, italialaisiakin vain 6,5 %. Ja näitä ei ole kenenkään pakko opetella koulussa. Pakkoruotsille ei ole mitään järjellisiä perusteita nykysuomessa. RKP on niin jäävi asiassa, että sen jäsenten kannanottoja ei tulisi mediassa paljoakaan noteerata. Virallisista suomenruotsalaisista ainakin nuoremmasta polvesta 75% puhuu suomea natiivisti/lähes natiivisti, koska joutuvat sitä käyttämään tai ovat todellisuudessa kaksikielisiä. Paremmin kuin suomenkieliset ruotsia puhuu heistä suomea arviolta 95 %. 5 % 5 prosentista on 0,0025 eli me opettelemme ruotsia, jotta voisimme palvella 1/400 osaa kansasta.
Ja kun raukat ymmärtäisivät, että tässä ei "hyökätä" todellakaan kieltä saati sitten väestöryhmää vastaan. Itsekin pidän ruotsia erittäin kauniina kielenä ja osaan sitä sujuvasti (josta kiitos ei kyllä kuulu kouluruotsille vaan myöhemmälle käytännön opiskelulle).
Quote from: RP on 12.08.2013, 16:01:14
HBL:n jutussa ei sanottu, että asiasta olisi kokoomuksella tai vasemmistoliitolla ryhmäpäätös (itse asiassa vasemmistoliiton osalta sellaista varsin selvästi ei ollut). SDP:n osalta Backman antoi niin ymmärtää, mutta silti minulle on epäselvää, onko kyseessä oikea ryhmäpäätös vai vain puoluejohdon toive, että sellainen pitäisi olla.
Ei ehkä suoraan sanottu, mutta ei tuota HBL:n juttua voi ymmärtää kuin niin, että heillä on ryhmäpäätös.
Quote from: KUHufvudstadsbladetin viime viikolla tekemän kyselyn mukaan se saattaa jopa mennä läpi. Puntit eduskunnassa ovat tasan. Päätös suuntaan tai toiseen on syytä tehdä tiedon, ei tunteen pohjalta.
Helsingin sanomien vaalikonevastaukset eivät ole HBL:n kysely.
QuoteHenriksson haluaisi, että kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä arvioitaisiin lain seuraukset perustuslaillisten oikeuksien kannalta.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/ohjeet/kansalaisaloitteen-valmisteluQuoteEsimerkkejä asioista, joita kansalaisaloitteet eivät siten voisi koskea ovat kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanominen.
Muita sisältö- tai muotovaatimuksia kansalaisaloitteelle ei perustuslaissa aseteta. Voit valmistella kansalaisaloitetta haluamallasi tavalla ja parhaaksi katsomillasi foorumeilla.
Aloite ei siis voi olla perustuslain vastainen.
Quote from: foobar on 12.08.2013, 21:36:56
Ystäväni valmistui äskettäin Aalto-yliopistosta. Hän on maahanmuuttaja, mutta hankkinut kansalaisuuden vuosia sitten, ja siten kyllä selviytynyt suomen kielen vaaditusta tasokokeesta. Olen varma, ettei hän osaa sanaakaan ruotsia. Paperit silti irtosivat. Hänen virallinen äidinkielensä ei ole suomi, mutta sehän onkin ilmoitusasia; mitäköhän jos ilmoittaisin itseni englanninkieliseksi? Luulenpa, etten välttyisi virkamiesruotsilta.
Olisi kiinnostavaa tietää, millaisilla taikaperusteilla näistä asioista päätetään.
Jotain tämäntapaista:
Quote11 §
Kokelas voi toisen kotimaisen kielen sijasta suorittaa äidinkielen kokeen tässä kielessä. Jos kokelas on ennen lukio-opintojen aloittamista opiskellut ulkomailla ja hänet on lukiolain 13 §:n nojalla vapautettu toisen kotimaisen kielen opiskelusta tai jos kokelas ei lukion opetussuunnitelman mukaisesti opiskele pakollisena oppiaineena toista kotimaista kieltä, kokelaan tulee toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta suorittaa muussa kielessä, matematiikassa tai reaaliaineissa järjestettävä koe. Rehtori voi lisäksi oikeuttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta vapautetun kokelaan korvaamaan toisen kotimaisen kielen kokeen jollakin edellä mainitulla kokeella, jos siihen on kokelaan kielelliseen tai kulttuuriseen alkuperään ja kasvuympäristöön liittyvä erityisen painava syy.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020733
Quote from: rkpSe olisi kaksikielisen Suomen loppu.
Koska maa on kaksikielinen, he varmaan ovat kaksikielisiä. Koska he ovat kaksikielisiä, he puhuvat suomea. Problem solved.
Quote from: op on 12.08.2013, 23:07:30
[...]
Ja kun raukat ymmärtäisivät, että tässä ei "hyökätä" todellakaan kieltä saati sitten väestöryhmää vastaan...
Luultavasti ymmärtävätkin, mutta kun päästään päästään näyttämään junttisuomalaisille paikka, niin sitten "kurmootetahan" niin, että oppivat mokomat taas kerran, mitä kuuluu ja kuka käski.
QuoteOn todennäköistä, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi ei tule etenemään eduskunnassa. Hallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, sillä sitä ei ole hallitusohjelmassa, uskoo Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Hänen mukaansa demarit äänestävät kansalaisaloitetta vastaan.
Backmanin mukaan ryhmäkuri perustuu hallitusohjelmassa sovittuun politiikkaan.
http://www.hs.fi/politiikka/Aloite+pakkoruotsin+poistamisesta+ei+saa+hallituspuolueiden+kannatusta/a1376273063752
Myöskään homoavioliittoa ei mainita hallitusohjelmassa. Aikooko SDP:n eduskuntaryhmä siis äänestää myös sitä kansalaisaloitetta vastaan yhtenä miehenä? Saa nähdä, kuinka tekopyhiä nämä demarimatelijat oikein ovat.
Backman voisi kertoa, mikä merkitys kansalaisaloitteilla hänen mielestään ylipäänsä on, jos ainoastaan ne asiat, jotka mainitaan hallitusohjelmassa, "viedään eteenpäin"? Hallitusohjelman sisältö kaiketi etenee eduskunnassa ilmankin aloitteita.
Quote"Meillä ei ole ennakkotapausta kansalaisaloitteesta, josta olisi virinnyt jotain konkreettisia lakimuutoksia. Turvallisempi reitti on se, että eduskunta epäkohtia huomattuaan pyytää hallitusta valmistelemaan jonkun esityksen. Se voisi tässäkin tapauksessa tulla kysymykseen", Oras Tynkkynen (vihr) sanoo.
http://www.hs.fi/politiikka/Aloite+pakkoruotsin+poistamisesta+ei+saa+hallituspuolueiden+kannatusta/a1376273063752
Kansalaisaloitteita on käsitelty eduskunnassa vasta yksi... Mitä varten kansalaisaloite on luotu ellei keinoksi vaikuttaa lainsäädäntöön?
Se on luotu antamaan puuhastelua huolestuneille kansalaisille, jottei vaan kukaan oikeasti ala vaatimaan oikeutta.
Quote from: skrabb on 12.08.2013, 18:51:37
QuoteEläkkeellä oleva entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen: Puhuin raitiovaunussa puhelimeen kotimatkalla töistä. Äidinkielelläni (ruotsiksi). Penkkini takaa kuulen: "50 000 ääntä ja te paskiaiset lennätte pian Ruotsiin." Ja tämä oli salonkikelpoinen sensurointi huudosta.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1790826/paavo-lipponen-pakkoruotsikeskustelu-kertoo-henkisesta-taantumasta
Helsinkiläisenä raitsikan käyttäjä sanoisin, että työmatkalla olevan eläkeläisen ulostulo Ruotsiin lentämisestä kuulostaa fantastisen savolaiselta.
Quote from: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_LipponenLipponen on tunnettu ruotsin kielen puolestapuhujana.[21] Hän toimi myös ruotsinkielisen kulttuurin verkoston Svenska.nu:n suojelijana ja valtuuskunnan puheenjohtajana.[22] Hänet palkittiin Freudenthal-mitalilla vuonna 2007.
Lisää samaa:
Quote from: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200802067204126_uu.shtml"Svenska nu!"
Keskiviikko 6.2.2008 klo 04.53
Paavo Lipposen kirje ärsyttää kouluikäisten vanhempia.
60 000 kotia on saanut eduskunnan ex-puhemies Paavo Lipposen terveisillä höystetyn, ruotsin kieltä markkinoivan postilähetyksen.
Ruotsin valitsemista lapselle A-kieleksi perustellaan muun muassa seuraavasti: "ruotsinkieliset dekkarit on tosi jänniä" ja "ruotsinkielisiä telkkariohjelmia on kiva katsoa".
Ja sitten vielä tämä "Äidinkielelläni (ruotsiksi)". En löytänyt Paavo Lipposen ansioluetteloa netistä. Siitä olisi selvinnyt hänen äidinkielensä.
Ruotsin valitsemista lapselle A-kieleksi perustellaan muun muassa seuraavasti: "ruotsinkieliset dekkarit on tosi jänniä" ja "ruotsinkielisiä telkkariohjelmia on kiva katsoa".
Hmmmm....Suomi nousuun! Kun tummaihoismustat tekevät kaikki työt ja itse saan vain nauttia jännityskirjallisuudesta, minkä Solsidanin katselulta ennätän, niin mikäs siinä.
Quote from: JT on 12.08.2013, 17:02:25
Pakkoruotsikeskustelu syö mukavasti etenkin demarien ja vasemmistoliittolaisten kannatusta - katsokaapa vaikka. Loputkin rasvanahkaduunarit karkaavat näin persujen äänestäjiksi.
Tämä tulee, tällä kertaa, olemaan tämän aloitteen ainoa konkreettinen tulos. On hyvä, että tauon jälkeen pakkoruotsikeskustelu nousee esille ja että pakkoruotsin kannattajien (Lipponen, Backmann, Andersson jne.) möläytykset uutisoidaan mahdollisimman laajalti. Kameleonttipuolue SDP:kin pääsee taas vaihteeksi näyttämään todelliset karvansa, kiitokset siitä Jouni Backmannille. Vielä kun saataisiin näytettyä RKP:n ja ruotsalaisten säätiöiden lonkerot päivänvaloon..
"Hallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, sillä sitä ei ole hallitusohjelmassa, uskoo Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman."
Hallitusohjelman ainoa kohta, jonka voisi puusilmäisesti tulkita estävän pakkoruotsista luopumisen, on sivulla 77:
"Turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön palvelut omalla kielellään yhtäläisin perustein koko maassa hallinto- ja aluerajoja muutettaessa."
http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf
Kertoo aika mustavalkoisesta hahmotuksesta, jos Backman kuvittelee, ettei omakielisiä palveluja voitaisi turvata koko maassa ilman valtakunnanlaajuista pakkoruotsia. Sitä samaa absurdia mustavalkoisuutta, jonka mukaan pakkoruotsin vastustaminen on yhtä kuin keskitysleirien rakentaminen suomenruotsalaisia varten.
Hesarin liputusta ei tarvinnut kauan odottaa. Tai eihän tässäkään suoraan valita puolta, mutta tyyli ja asenne kertovat kaiken.
QuoteKansalaisaloite, joka esittää ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi, on etenemässä eduskuntaan. Aloitteella on jo yli 50 000 allekirjoittajaa.
Esitys astuu selvemmin perustuslain alueelle kuin muut tähän mennessä eduskuntakäsittelyyn vaadittavan kannatuksen saaneet kansalaisaloitteet. Perustuslaissa ruotsi määritellään suomen kanssa tasaveroiseksi kansalliskieleksi, jota jokainen saa käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan. Suomen- ja ruotsinkielisiä pitää perustuslain mukaan kohdella samoin perustein palveluja tarjottaessa sekä sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista huolehdittaessa.
Käytännössä tämä edellyttää, että ruotsia – ja ruotsinkielisille suomea – opetetaan peruskoulussa kaikille. Kansalaisaloitteen näkemys palveluiden järjestämisestä niin, että suomenkielinen voisi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä mutta ruotsinkieliset saisivat silti hyvää palvelua vapaaehtoisesti ruotsia opiskelleilta, ei ole realistinen.
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Pakollisen kouluruotsin poisto tulisi perustuslain reviirille (http://www.hs.fi/paivanlehti/13082013/paakirjoitukset/Pakollisen+kouluruotsin+poisto+tulisi+perustuslain+reviirille/a1376280990463) 13.8.2013
Sitten vaan lukuja ja tutkimuksia pöytään väitteen tueksi. Muuten on vaikea uskoa, että ainoa vaihtoehto turvata lakisääteiset palvelut pienelle erityisryhmälle on opettaa ruotsin kieltä varmuuden vuoksi pakolla niille arviolta 80-90 prosentille suomenkielisistä, jotka eivät tule kieltä työtehtävissään ainakaan juuri näiden lakisääteisten palvelujen toteuttamiseksi tarvitsemaan.
Quote from: HS 13.8.2013Ruotsin kieltä suojaavat kuitenkin hallitusohjelma ja sitä tukeva ryhmäkuri.
Kansalaisaloite tuskin muuttaa lakeja, mutta se pitää käsitellä asiallisesti. Eduskunta näyttää nyt mallia, miten kielikeskustelua käydään sortumatta alatyyliin.
Tuota asiallisen keskustelun toivomuksen fraasia ovat toistelleet viime päivinä melkein samoin sanoin useat Rkp:n kansanedustajat. Ilmeisesti ovat olleet asian tiimoilta samassa strategiapalaverissa Hesarin pääkirjoitustoimittajan kanssa.
Quote from: Junes Lokka on 13.08.2013, 00:22:26
Quote from: RP on 12.08.2013, 16:01:14
HBL:n jutussa ei sanottu, että asiasta olisi kokoomuksella tai vasemmistoliitolla ryhmäpäätös (itse asiassa vasemmistoliiton osalta sellaista varsin selvästi ei ollut). SDP:n osalta Backman antoi niin ymmärtää, mutta silti minulle on epäselvää, onko kyseessä oikea ryhmäpäätös vai vain puoluejohdon toive, että sellainen pitäisi olla.
Ei ehkä suoraan sanottu, mutta ei tuota HBL:n juttua voi ymmärtää kuin niin, että heillä on ryhmäpäätös.
Backmanhan olikin jo todennut tuoreemmassa lehtijutussa, että asiasta ei ole edes keskusteltu ryhmässä, saati että siitä olisi päätetty.
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1396699.html#msg1396699
Quote from: Lalli IsoTalo on 13.08.2013, 01:27:50
Ja sitten vielä tämä "Äidinkielelläni (ruotsiksi)". En löytänyt Paavo Lipposen ansioluetteloa netistä. Siitä olisi selvinnyt hänen äidinkielensä.
Lipponen voi valita ihan minkä hyväksi näkee, suomalainen se psk ei ainakaan ole. Nilkit eivät koskaan ole, onneksi se on ruotsalaistaustainen...
Painukoon ...vaikka Skotlantiin, menköön niille aukomaan sivistyskielistä. (vas.alh.)
http://www.sursill.net/Iltasanomat_18012012.pdf
Quote from: Roope on 13.08.2013, 03:56:37
Quote from: HS 13.8.2013Ruotsin kieltä suojaavat kuitenkin hallitusohjelma ja sitä tukeva ryhmäkuri.
Kansalaisaloite tuskin muuttaa lakeja, mutta se pitää käsitellä asiallisesti. Eduskunta näyttää nyt mallia, miten kielikeskustelua käydään sortumatta alatyyliin.
Tuota asiallisen keskustelun toivomuksen fraasia ovat toistelleet viime päivinä melkein samoin sanoin useat Rkp:n kansanedustajat. Ilmeisesti ovat olleet asian tiimoilta samassa strategiapalaverissa Hesarin pääkirjoitustoimittajan kanssa.
Tämän kansalaisaloitteen ehdottomaksi eduksi on laskettava se, että se on esitetty kiihkottomasti ja asiallisesti. Erityiskiitos tässäkin asiassa kuuluu Sampo Terholle, joka on maltin ja järjen mies. Terho on olemuksellaan nostanut huomattavan paljon Suomalaisuuden liiton uskottavuutta ja rakentanut pohjaa sellaiselle keskustelulle, jonka kautta ruotsin kieli pakollisuus on ehkä tulevaisuudessa poistettavissa.
Helsingin Sanomilla on ketunhäntä kainalossa, mutta ei sen kommentti ole aivan vailla perusteita. Pakkoruotsikeskustelua jos mitä on aikojen saatossa leimannut asiattomuus. Tähän on syynä nimetön nettikeskustelu, mutta on sitä muutenkin osattu. Suomalaisuuden liiton entinen puheenjohtaja Heikki Tala soti vuosikausia Suomi24:n keskustelusivuilla sivujen luonteeseen sopivilla viesteillä. Myös kansanedustaja James Hirvisaaren kommentti ruotsin kielellä lätisemisen kieltämisestä eduskunnassa ei ollut erityisen maltillinen.
Tämän aloitteen kaltaiset avaukset ovat kaikkein vaarallisimpia pakkoruotsille. Jos pakkoruotsista puhutaan faktoilla, ovat pakkoruotsin kannattajat alakynnessä. RKP:ssä äänestäjätkin kannattavat pakkoruotsia tai eivät ainakaan järkyty sen säilymisestä, mutta kokoomuksen, SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton voi olla vaikea perustella äänestäjilleen (ja omille kansanedustajilleen), miksi pakkoruotsia kannatetaan. Mutta jos puhe kääntyy hurrimiehittäjiin, on perustelu valitettavasti helppoa, vaikkei älyllistä.
On mielestäni selvää, ettei aloite mene läpi. Tällä kuitenkin rakennetaan pohjaa esimerkiksi seuraavissa eduskuntavaaleissa käytävää keskustelua varten. Osa kansanedustajista pelaa kaksilla korteilla ja tämä on paljastettava. Nyt olisi toivottavaa, ettei ainakaan kukaan perussuomalaisten kansanedustajista irrottelisi keskustelussa ja pilaisi Terhon rakentamaa maltillista perustaa.
QuoteRakenteellinen pakkoruotsi
Pääkirjoitukset 0:00 |Pääkirjoitus
Ruotsin taito ei enää pitkään aikaan ole ollut edellytys Suomen kansainvälisissä suhteissa. Sen sijaan pakkoruotsi muistuttaa jo rakenteellista ongelmaa, mikä pitäisi poistaa.
Keskustelu ruotsin kielen asemasta koulussa saa uutta puhtia, kun kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta kaikilla kouluasteilla keräsi riittävästi allekirjoituksia. Keskustelu pakkoruotsista on viime vuodet vellonut vapaasti eri foorumeilla. Mielipiteitä on esitetty puolesta ja vastaan.
Keskustelussa on syytä pitää pää kylmänä, ettei sorruta kansallismieliseen kiihkoiluun. Kansalaisaloitteen takana olevan Vapaa kielivalinta-yhdistyksen puheenjohtajana toimii perussuomalainen professori Ilmari Rostila Tampereelta.
Kansalaisaloitteen myötä kielikysymyksestä päästään keskustelemaan rauhassa siellä, missä asiasta päätetään eli eduskunnassa.
Aloitteessa esitetään, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely ei vielä ole tae muutoksesta, mutta ainakin tunteikkaaseen asiaan joudutaan ottamaan kantaa.
RKP:ssä keskustelu toivotetaan virallisesti tervetulleeksi, kun osapuolet pääsevät perustelemaan kantojaan. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund toivoo kuitenkin, että ruotsin kielen vapaaehtoisuutta ajavat tahot lyövät korttinsa pöytään ja kertovat, onko taka-ajatuksena lopulta ruotsin kielen kansallisen aseman muuttaminen. Tähän on reilua vastata rehellisesti.
RKP:llä on syvä huoli kielen asemasta nyt ja tulevaisuudessa, sillä puolueen keskeisiä tehtäviä on puolustaa ruotsin kieltä Suomessa. Puolue onkin ollut vuosikymmeniä jatkuvasti hallituksessa varmistamassa asemiaan.
Merkittävä takaisku koettiin 2005, jolloin ruotsista tuli ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoinen. Ruotsin kirjoittaminen romahti.
Menneeseen tarrautumisen sijaan on aika tunnustaa, että ruotsin kieli ei enää pitkään aikaan ole ollut edellytys Suomen kansainvälisissä suhteissa.
Tärkeämpiä kieliä ovat englanti, saksa, ranska, espanja, portugali, venäjä, kiina, arabia ja japani. Ruotsi haukkaa tästä paletista osansa, jolloin se on pois muilta kieliltä. Sen sijaan ruotsin kieli sopii hyvin valinnaisten kielten joukkoon.
Pohjoismaisessa yhteydessä vaalittu skandinaaviska on sekakieltä, jota on vaikea ymmärtää. Pohjoismaiset yhteydet ovat edelleen tärkeitä, mutta niiden takia ei kaikkien ikäluokkien tarvitse opetella ruotsia koulussa. Naapurimaissa ei pohjoismaisen yhteistyön nimissä ole pantu vastavuoroisesti painoa suomen kielen opiskelulle.
Viime päivinä on puhuttu paljon rakenteellisten uudistusten tarpeellisuudesta. Rakenteellisten ongelmien purku on vaikeaa, mutta kokonaisedun mukaista.
Vuodesta toiseen vastentahtoisesti pakollisena opiskeltava ruotsi, jota enemmistö kansalaisista ei koskaan tarvitse, on iso rakenteellinen ongelma. Kielellisen vähemmistön oikeuksista on pidettävä kiinni, mutta se ei edellytä ruotsia pakollisena oppiaineena.
Ruotsin kielen merkitys nuorison keskuudessa on vähäinen. Ei siis ihme, että kansalaisaloitteen nimistä jopa puolet on kerätty musiikkifestivaaleilla jalkatyönä.
http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/rakenteellinen-pakkoruotsi/638657/
Tällänen kannanotto
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589378105.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589378105.html)
QuoteOpetushallituksen pääjohtaja kertoo oman näkemyksensä siitä, mitä pakkoruotsin poisto tarkoittaisi opetuksen järjestämisen osalta.
Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.
Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.
– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.
Pitkälä toteaa, ettei kysymys ruotsin valinnaisuudesta kuitenkaan poista tarvetta keskustella koulujen kieliohjelman monipuolistamisesta yleensä.
Kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven mukaan vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia.
– Usein on viitattu siihen, että ruotsin opiskelu on jostakin pois. Monien kielten tunteminen helpottaa kuitenkin yhden kielen oppimista.
Quote from: Rastafari on 13.08.2013, 07:14:56
Kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven mukaan vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia.
No johan nyt lohkas. Maksetaanko noille tämmösistä laukomisista? Vai onko tämä kaikki yhtä false flagia ja oikeasti kannattavat aloitetta, mutta joutuvat virkansa takia leikkimään pälliä?
Eikös pakkoruotsin puolustaminen ole nationalismia? Koska Ruotsi on Suomen virallinen kieli toisin kuin esim. Saksa tai Ranska joita halutaan valinnaisiksi ruotsin kanssa. Pakkoruotsin vastustajat ovat internationalismin puolella, selkeästi ;D
QuoteVieläkin kuin alusmaa
Panu Hakola
00:01
Ruotsin vallan aikana Suomen asema heikkeni jatkuvasti.
Keskiajalla se oli vielä melko hyvä. Turun piispa oli paavin alainen, kirkon kieli oli latina, ja papit saivat oppiaan Euroopan yliopistoissa.
Kustaa Vaasan ajettua tanskalaiset pois ja luterilaisena julistauduttua kirkon pääksi, hän ensi töikseen hävitti Kuusiston piispanlinnan ja kuljetutti Turun tuomiokirkon kuparikaton Ruotsiin.
Suomella oli vielä erityisasema "kreivin aikana" (1637-1654) Pietari Brahen saatua kenraalikuvernöörin nimen. Sitten alkoi jyrkkä alamäki.
Verot olivat kovemmat kuin Ruotsissa, väenotto armeijaan ankarampaa, eikä kielellä ollut mitään oikeuksia. Läänitysherrat rakensivat kartanonsa erämaahan.
Kuvaavaa on, että keskiajan linnojen ja kivikirkkojen jälkeen Suomeen ei rakennettu yhtään huomattavaa valtion rakennusta lukuun ottamatta Suomenlinnaa, joka Sveaborgina rakennettiin Tukholman turvaksi. Rahat menivät Tukholmaan ja sotiin, kuten mm. Matti Klinge on korostanut.
Venäjän valloitettua Suomen, asema tsaarin alaisena suurruhtinaskuntana parani huomattavasti.
Verot voitiin käyttää Suomessa, maa sai oman armeijankin, Suomen kaartin, oman rahan ja komeita rakennuksia rakennettiin erikoisesti Helsingin monumentaalikeskustaan.
Mikä parasta, Suomi sai virallisen kielen aseman ruotsin rinnalla, suomenkielisiä kouluja alettiin perustaa. Kuopion maaherra Alexander Järnefelt otti suomen virkakieleksi.
Pääkirjoitussivu palauttaa mieliin tuon murheellisen historian (SS 1.8.). AB Kährs alku-uutisten korulauseiden jälkeen raa'asti tuhosi Heikki Väänäsen elämäntyön, Karelia Parketin.
Mihin hävisivät yhteistyön edut? Parempi kilpailija ostettiin pois, lopetettiin ja sata savolaista jäi työttömäksi.
Samalla sivulla Janne Laitinen paheksuu Suomalaisuuden Liiton kansalaisaloitetta ns. pakkoruotsin eli ruotsinkielen pakollisuuden poistamisesta kouluopetuksesta.
Äidinkieleltään ruotsalaisia on noin viisi prosenttia. Ei missään maassa viiden prosentin vähemmistön kieltä opeteta pakollisena enemmistölle lukuun ottamatta entisiä Englannin ja Ranskan alusmaita.
Ruotsissa suomenkieliset eivät saa äidinkielellään opetusta kouluissa ihmisoikeusjulistuksesta ja monista Ruotsin lupauksista huolimatta.
Suomessa on aivan viime vuosina kovennettu virkamiesten ruotsinkielen vaatimuksia.
Suomalaisuuden Liitto on ajanut Pohjoismaihin symmetrisyyden periaatetta: jokaisessa maassa vähemmistöillä olisi samanlaiset oikeudet. Myönteinen merkki on, että RKP:n eräät näkyvät edustajat ovat vaatineet ruotsinsuomalaisten aseman parantamista.
Pääkirjoitussivun kirjoitukset osoittavat, että suomalaisia vieläkin pyritään kohtelemaan kuin Ruotsin alusmaan asukkaita, ja monet siihen vieläkin alistuvat.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/vielakin-kuin-alusmaa/1362899
Quote from: Rastafari on 13.08.2013, 07:14:56
Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.
– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.
Järjestelykysymys. Silloin kun minä kävin koulua, ei todellakaan järjestetty mitään parin oppilaan kieliryhmiä, eikä valinnanvaraa ollut rajattomasti. Ala-asteella äänestettiin mitä kieltä luetaan ja sitä opiskeli sitten kaikki, mikä sai eniten ääniä (luonnollisesti englanti). Vastaavasti ylä-asteella jos jonkin kielen x halukkaita lukijoita ei tule täyttä luokallista, niin sitten sitä kieltä x ei opeteta, vaan vaan kieltä x lukemaan halukkaat joutuvat valitsemaan niistä kielistä, joille on täysi luokallinen opiskelijoita.
Pakkoruotsia puoltavat argumentit ovat aivan järjestään täyttä nonsensea tai omituisia verukkeita.
QuoteTutkija: Suomi jaettava osiin – osa luopuisi pakkoruotsista
Teppo Ovaskainen
Luotu: 12.8.2013 20:20
Tutkija: Suomi jaettava osiin – osa luopuisi pakkoruotsista
Saukkosen mukaan suomalainen kielipolitiikka on eurooppalaisessa vertailussa jonkinlainen outolintu, sillä useimmissa kaksi- tai monikielisissä maissa toimitaan kielialueiden pohjalta. Suomessa kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat virallisia kieliä koko maassa.
–Belgia ja Sveitsi ovat liittovaltioita, joissa kielioikeudet ovat pitkälti alueellisia, ja Espanjassa esimerkiksi Katalonia on itsehallintoalue, jonka ulkopuolella katalaanin kielellä ei ole juuri oikeuksia, Pasi Saukkonen kertoo Uudelle Suomelle.
Saukkonen uudistaisi myös Suomen kielipolitiikkaa tähän suuntaan.
–Valtio- ja kuntatason sijaan kielipolitiikkaa määrittelisi ensisijaisesti maakunta- tai alueellinen taso, kuvaa monikulttuurisuuden ja kansallisen identiteetin tutkimukseen erikoistunut Saukkonen, joka työskentelee tällä hetkellä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa.
Saukkosen mallissa ruotsin kielen asema vahvistuisi kolmessa maakunnassa eli Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että kyseisten alueiden suomenkieliset koululaiset opiskelisivat nykyistä enemmän ruotsin kieltä.
–Näillä alueilla asuu noin 90 prosenttia Suomen ruotsinkielisistä, Saukkonen perustelee.
Sen sijaan muissa maakunnissa – valtaosassa Suomea – ruotsi ei olisi enää virallisen kielen asemassa. Viranomaisen kanssa asioiva henkilö ei enää välttämättä saisi palvelua ruotsiksi.
–Se olisi siis selvä heikennys ruotsin kielen asemaan. Kompensaationa ruotsin asema vahvistuisi näillä kolmella alueella, joissa valtaosa ruotsinkielisistä asuu, Saukkonen sanoo.
Eduskunnan käsittelyyn etenevä kansalaisasloite, joka vaatii ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi, toteutuisi Saukkosen mallissa osittain. Ruotsi säilyisi pakollisena oppiaineena mainituissa kolmessa maakunnassa, mutta muuttuisi vapaaehtoiseksi muissa.
–Onko koko ikäluokan syytä opiskella ruotsia? En ole siitä vakuuttunut, Saukkonen sanoo.
Saukkonen tietää, että hänen esityksensä on kauhistus osalle ruotsinkielistä vähemmistöä. Hänen mukaansa nykyjärjestelmän ongelmat on kuitenkin myönnettävä. Tutkijan mielestä on esimerkiksi helppo ymmärtää, miksi koulujen kieliopetus ja virkamiesten kielivaatimukset ärsyttävät Itä-Suomen kunnissa, joissa ruotsinkielistä vähemmistöä ei juuri ole.
–Kannattaisin mielelläni nykyjärjestelmää, jos se toimisi. Mutta siinä on selviä ongelmia: ruotsinkielisten palvelut eivät useinkaan toteudu, ja iso osa suomenkielisistä ei ole kovin tyytyväisiä järjestelmään, Saukkonen perustelee.
Hänen mukaansa kannattaisi panostaa siihen, että ruotsinkieliset palvelut olisivat oikeasti kunnossa niillä alueilla, joissa ruotsinkielisiä asiakkaita on paljon. Kaikilta virkamiehiltä esimerkiksi terveydenhuollossa ei hänen mukaansa kuitenkaan välttämättä kannattaisi vaatia virkamiesruotsin osaamista.
–Onko se välttämättä paras tapa taata palveluiden saanti, että kaikki työntekijät osaavat yhtä huonosti ruotsia? Miksei voitaisi taata sitä, että paikalla on aina joku oikeasti kielitaitoinen henkilö? hän kysyy.
Saukkosen mukaan kielitaidosta tulisi palkita.
–Jos virkamies osaa kieltä, se näkyisi palkassa. Käsittääkseni tällaista ei Suomessa ole, hän toteaa.
Saukkonen esitteli mallinsa alunperin keväällä julkaistussa kirjassaan Erilaisuuksien Suomi. Ehdotuksellaan hän haluaa todistaa, että kielipolitiikassa on muitakin vaihtoehtoja kuin ne kaksi, jotka saavat eniten huomiota: täysin kaksikielinen tai täysin suomenkielinen Suomi.
Hän korostaa, että ruotsin kielen tulee hänen mielestään jatkossakin säilyttää erikoisasemansa muihin vähemmistökieliin nähden.
–Se on täysin perusteltua sekä määrällisesti että historian kannalta, hän sanoo.
Saukkonen ei myöskään kannata kansalaisaloitetta "pakkoruotsin" poistamisesta. Saukkosen mielestä aloitteen ongelma on se, että se ei tyydy ruotsin opiskelun muuttamiseen vapaaehtoiseksi, vaan käytännössä tähtää virkamiesruotsin vaatimuksen purkamiseen koko Suomessa.
Tämä taas johtaisi koko kielipolitiikan uudelleenarviointiin, Saukkonen sanoo, minkä pitäisi olla uudistamisen lähtökohta eikä osittaisuudistuksen seuraus.
Aloitteessa todetaan, että "kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. --- Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun".
Saukkonen uskoo, että tämä on myös syy, jonka vuoksi aloite ei tule menemään läpi eduskunnassa.
–Osa niistä kansanedustajista, jotka ovat vaalikoneessa kannattaneet pakkoruotsista luopumista, eivät todennäköisesti ole silloin ajatelleet näitä laajempia seurauksia, Saukkonen arvioi.
Pasi Saukkonen itse toivoisi, että kielipoliittinen keskustelu käytäisiin yhteiskunnan tosiasioiden pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustelussa tulisi huomioida kaikki vähemmistökielet ja lisääntyvä yksilöiden kaksikielisyys.
–Suomi ei ole enää kaksikielinen vaan monikielinen maa, Saukkonen kuvaa muutosta ajoista, jolloin Suomen kielipolitiikan nykymalli on luotu.
Faktakulma Nykyinen kielilaki lyhyesti:
1 §: Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §: Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61431-pakkoruotsi-kiista-tassako-ratkaisu-suomelle
Kansalaisaloite on vaikea toteuttaa koska hallitus on riippuvainen RPK:stä, ja ruotsinkielen asema käsittääkseni kirjattiin jossain muotoa hallitusohjelmaankin.
RKP on ollut usean hallituksen pelastaja, ja vispiläkaupassa ruotsinkieli on pidetty aina hallitusneuvotteluissa koskemattomassa asemassa. Pienellä puolueella on hallituskumppanuuden vuoksi vahva tuki, eikä puoluejohtajat voi tehdä ohareita.
Quote
Stubb: Kielikiihkoilijat ovat ongelma
Ministeri Stubbin mielestä ruotsin kielen asemasta pitäisi pystyä puhumaan rationaalisesti
13.8.2013 5:540
Helsingin Sanomat
Pitää uskaltaa pohtia ajatusta siitäkin, että tietyillä alueilla kannattaa ehkä panostaa ruotsin sijasta johonkin toiseen kieleen, Stubb sanoo.
Nyt käytävä keskustelu ruotsin kielestä ärsyttää Alexander Stubbia, jonka mielestä pakkoruotsi on vastenmielinen termi.
"Ongelma on se, että meillä on kielifundamentalisteja molemmilla puolilla aitaa", kaksikielisessä perheessä kasvanut ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb (kok) sanoo vakavana.
Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi sai taakseen vaadittavat 50 000 nimeä ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Keskustelussa ruotsin kielen asemasta on kuultu voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Stubbia käytävä keskustelu ärsyttää. Eikä Stubb moiti vain kansalaisaloitteen takana olleita kokoomusnuoria ja perussuomalaisten nuortenjärjestön jäseniä.
"Esimerkiksi Rkp:ssä on paljon kielikiihkoilijoita, jotka eivät edesauta ruotsin kielen aseman edistämistä."
Stubb sanoo keskustelun ruotsin kielen asemasta olevan herkkä aihe, myös hänelle itselleen. Hän jatkaa toteamalla, että ruotsin kielen suojeleminen Suomessa on tärkeää, koska se on suuri osa Suomen historiaa, sivistystä ja kulttuuriperimää.
Hän toivoo, että ruotsin kielen asemasta keskustellaan kansalaisaloitteen myötä vilkkaasti ja ennen kaikkea avoimesti.
"Olen valmis käymään tätä keskustelua kenen kanssa tahansa, vaikka kokoomusnuorten kanssa ruotsin kielellä. Tämä on viesti molempiin suuntiin, ihan yhtä lailla."
Stubbia tuntuu ärsyttävän keskustelun vastakkainasettelu.
Stubbin mielestä keskustelua ruotsin kielen asemasta pitäisi kyetä käymään rauhallisesti ja rationaalisesti. Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla.
Suomeen tarvitaan hänen mukaansa kaksikielisiä kouluja. "En ymmärrä niitä ihmisiä, jotka pelkäävät ruotsin kielen puolesta."
Stubb korostaa kielikylpyjen toimivuutta. Kolmikielisen perheen isän mielestä suomen tai ruotsin kielen opiskelu pitäisi aloittaa nykyistä aikaisemmin, esimerkiksi jo peruskoulun toisella luokalla.
"Lapset ovat kielten suhteen kuin sieniä. Miksei siis voitaisi kääntää tilannetta toisinpäin ja sopia, että vaikka yläkoulun alussa eli seitsemännellä luokalla voi päättää, jatkaako ruotsin tai suomen kielen opiskelua."
Nyt pakkoruotsi alkaa vasta seitsemännellä luokalla, vuodesta 2016 lähtien kuudennella.
"Minun mielestäni pitää uskaltaa pohtia ajatusta siitäkin, että tietyillä alueilla kannattaa ehkä panostaa ruotsin sijasta johonkin toiseen kieleen. Esimerkiksi rajavyöhykkeillä venäjän opiskelu voisi olla järkevää. Ei se ole keneltäkään pois eikä se vahingoita esimerkiksi omaa kaksikielisyyttäni."
Stubb sanoo ruotsinkielisten siilipuolustuksen aiheuttavan ongelmia kieliasenteisiin. Pakkoruotsi on hänen mielestään vastenmielinen termi.
Eikä Stubbia hymyilytä lainkaan, kun keskustelu kääntyy erotteluun kielten pohjalta.
"On sairasta, ettei esimerkiksi viereisissä kouluissa olevia suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia laiteta samalle pihalle leikkimään", Stubb puuskahtaa
Olen positiivisesti yllättynyt Stubbin kommentista. Kohtuullisen järkevää tekstiä. Otsikon luettuani olin ensin varma, että niitä kielikiihkoilijoita on Stubbin mielestä vain toisella puolella keskustelua.
Quote from: ääridemokraatti on 13.08.2013, 08:17:07
Olen positiivisesti yllättynyt Stubbin kommentista. Kohtuullisen järkevää tekstiä. Otsikon luettuani olin ensin varma, että niitä kielikiihkoilijoita on Stubbin mielestä vain toisella puolella keskustelua.
Minusta Stubbilla on normaali ote: hän pyrkii metakeskusteluun keskustelun sijasta.
Quote from: Siili on 13.08.2013, 08:26:06
hän pyrkii metakeskusteluun keskustelun sijasta.
Quotevaikka kokoomusnuorten kanssa ruotsin kielellä.
;D
Itse asiassa olen myös varsin kertakaikkisesti hämmästynyt ja päähän ällikällä lyäty että Stubb kehtasi tunnustaa tosiasiat.
Stubbin haastattelun luettuani tuli mieleen, että asiassa pitäisi juoksuhautojen kaivamisen sijasta koettaa järjestää RKPeelle keino "kunnialliseen perääntymiseen". Se voisi olla esim juuri pakkoruotsin poistamisen vastineeksi mahdollisuus varhaisempaan ruotsin kielen opiskeluun niillä seuduilla ja niille koululaisille, joille siitä on jotain hyötyäkin. Eli kaksikielisillä rannikkoseuduilla.
Olisi kaikin puolin järkevää minusta, että ruotsia ei väkisin tuputeta niille, joilla ei ole opiskeluhalua ja joille ruotsin kieli on turha. Ja vastineeksi taas tarjontaa lisätään niille, joille sillä on merkitystä ja joilla on halua kieli opiskella. Eli vähemmän määrää, mutta enemmän laatua.
Jotain tämän suuntaista minun mielestäni ps- ja kok-nuoret voisivat tarjota. Kädenojennusta, jolla asiat oikeasti lähtisivät etenemään.
Quote from: skrabb on 13.08.2013, 07:46:25
QuoteTutkija: Suomi jaettava osiin – osa luopuisi pakkoruotsista
Teppo Ovaskainen
Luotu: 12.8.2013 20:20
Tutkija: Suomi jaettava osiin – osa luopuisi pakkoruotsista
Saukkosen mukaan suomalainen kielipolitiikka on eurooppalaisessa vertailussa jonkinlainen outolintu, sillä useimmissa kaksi- tai monikielisissä maissa toimitaan kielialueiden pohjalta. Suomessa kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat virallisia kieliä koko maassa.
–Belgia ja Sveitsi ovat liittovaltioita, joissa kielioikeudet ovat pitkälti alueellisia, ja Espanjassa esimerkiksi Katalonia on itsehallintoalue, jonka ulkopuolella katalaanin kielellä ei ole juuri oikeuksia, Pasi Saukkonen kertoo Uudelle Suomelle.
Saukkonen uudistaisi myös Suomen kielipolitiikkaa tähän suuntaan.
–Valtio- ja kuntatason sijaan kielipolitiikkaa määrittelisi ensisijaisesti maakunta- tai alueellinen taso, kuvaa monikulttuurisuuden ja kansallisen identiteetin tutkimukseen erikoistunut Saukkonen, joka työskentelee tällä hetkellä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa.
Saukkosen mallissa ruotsin kielen asema vahvistuisi kolmessa maakunnassa eli Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että kyseisten alueiden suomenkieliset koululaiset opiskelisivat nykyistä enemmän ruotsin kieltä.
–Näillä alueilla asuu noin 90 prosenttia Suomen ruotsinkielisistä, Saukkonen perustelee.
Sen sijaan muissa maakunnissa – valtaosassa Suomea – ruotsi ei olisi enää virallisen kielen asemassa. Viranomaisen kanssa asioiva henkilö ei enää välttämättä saisi palvelua ruotsiksi.
–Se olisi siis selvä heikennys ruotsin kielen asemaan. Kompensaationa ruotsin asema vahvistuisi näillä kolmella alueella, joissa valtaosa ruotsinkielisistä asuu, Saukkonen sanoo.
Eduskunnan käsittelyyn etenevä kansalaisasloite, joka vaatii ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi, toteutuisi Saukkosen mallissa osittain. Ruotsi säilyisi pakollisena oppiaineena mainituissa kolmessa maakunnassa, mutta muuttuisi vapaaehtoiseksi muissa.
–Onko koko ikäluokan syytä opiskella ruotsia? En ole siitä vakuuttunut, Saukkonen sanoo.
Saukkonen tietää, että hänen esityksensä on kauhistus osalle ruotsinkielistä vähemmistöä. Hänen mukaansa nykyjärjestelmän ongelmat on kuitenkin myönnettävä. Tutkijan mielestä on esimerkiksi helppo ymmärtää, miksi koulujen kieliopetus ja virkamiesten kielivaatimukset ärsyttävät Itä-Suomen kunnissa, joissa ruotsinkielistä vähemmistöä ei juuri ole.
–Kannattaisin mielelläni nykyjärjestelmää, jos se toimisi. Mutta siinä on selviä ongelmia: ruotsinkielisten palvelut eivät useinkaan toteudu, ja iso osa suomenkielisistä ei ole kovin tyytyväisiä järjestelmään, Saukkonen perustelee.
Hänen mukaansa kannattaisi panostaa siihen, että ruotsinkieliset palvelut olisivat oikeasti kunnossa niillä alueilla, joissa ruotsinkielisiä asiakkaita on paljon. Kaikilta virkamiehiltä esimerkiksi terveydenhuollossa ei hänen mukaansa kuitenkaan välttämättä kannattaisi vaatia virkamiesruotsin osaamista.
–Onko se välttämättä paras tapa taata palveluiden saanti, että kaikki työntekijät osaavat yhtä huonosti ruotsia? Miksei voitaisi taata sitä, että paikalla on aina joku oikeasti kielitaitoinen henkilö? hän kysyy.
Saukkosen mukaan kielitaidosta tulisi palkita.
–Jos virkamies osaa kieltä, se näkyisi palkassa. Käsittääkseni tällaista ei Suomessa ole, hän toteaa.
Saukkonen esitteli mallinsa alunperin keväällä julkaistussa kirjassaan Erilaisuuksien Suomi. Ehdotuksellaan hän haluaa todistaa, että kielipolitiikassa on muitakin vaihtoehtoja kuin ne kaksi, jotka saavat eniten huomiota: täysin kaksikielinen tai täysin suomenkielinen Suomi.
Hän korostaa, että ruotsin kielen tulee hänen mielestään jatkossakin säilyttää erikoisasemansa muihin vähemmistökieliin nähden.
–Se on täysin perusteltua sekä määrällisesti että historian kannalta, hän sanoo.
Saukkonen ei myöskään kannata kansalaisaloitetta "pakkoruotsin" poistamisesta. Saukkosen mielestä aloitteen ongelma on se, että se ei tyydy ruotsin opiskelun muuttamiseen vapaaehtoiseksi, vaan käytännössä tähtää virkamiesruotsin vaatimuksen purkamiseen koko Suomessa.
Tämä taas johtaisi koko kielipolitiikan uudelleenarviointiin, Saukkonen sanoo, minkä pitäisi olla uudistamisen lähtökohta eikä osittaisuudistuksen seuraus.
Aloitteessa todetaan, että "kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. --- Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun".
Saukkonen uskoo, että tämä on myös syy, jonka vuoksi aloite ei tule menemään läpi eduskunnassa.
–Osa niistä kansanedustajista, jotka ovat vaalikoneessa kannattaneet pakkoruotsista luopumista, eivät todennäköisesti ole silloin ajatelleet näitä laajempia seurauksia, Saukkonen arvioi.
Pasi Saukkonen itse toivoisi, että kielipoliittinen keskustelu käytäisiin yhteiskunnan tosiasioiden pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustelussa tulisi huomioida kaikki vähemmistökielet ja lisääntyvä yksilöiden kaksikielisyys.
–Suomi ei ole enää kaksikielinen vaan monikielinen maa, Saukkonen kuvaa muutosta ajoista, jolloin Suomen kielipolitiikan nykymalli on luotu.
Faktakulma Nykyinen kielilaki lyhyesti:
1 §: Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §: Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61431-pakkoruotsi-kiista-tassako-ratkaisu-suomelle
Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.
^Noh. Käytännössä tuollaisesta rakennetaan RKPeen perääntymistie. Muutama vuosi menee, niin ei se ole enää niin iso poliittinen kysymys tiputtaa kielen opetusta siellä missä sitä lisättiin takaisin vanhalle tasolle.
Quote from: -PPT- on 13.08.2013, 09:10:00
Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.
Päinvastoin, tuohan on oivallinen ajatus, eikä sitä tarvitse soveltaa pelkästään pakkoruotsiin. Esittelen ajatuksen, josta kirjoitin blogissani kesäkuussa: Tragedian synty: Kansanvalta ja näennäisliberalismi (http://tragediansynty.blogspot.com/2013/06/kansanvalta-ja-naennaisliberalismi.html):
Suomi jaetaan liittovaltioksi, jossa osavaltioiksi ylennetään esimerkiksi nykyiset maakunnat. Jokainen saa samanlaisen itsehallinnon kuin Ahvenanmaa ja ne saavat päättää kaikesta sisäpolitiikasta ihan vapaasti. Jos vasemmistolaiset haluavat perustaa holhousvaltionsa, perustakoot vain. Jos oikeistolaiset haluavat veroparatiisin, terve menoa. Jos perussuomalaiset impivaaran, mikäs siinä. Jos suomenruotsalaiset apartheid-valtion, siitä vain. Vihreät varmaan haluavat monikulttuurisuutta, tuokoot siis sitä omille nurkilleen niin paljon kuin sielu sietää. Ja kepulaiset voivat käyttää koko budjettinsa maataloustukiin.
Tässä järjestelmässä ei häviä kukaan. Kaikki hoitavat mielitekonsa omilla rahoillaan ja omilla alueillaan. Jos jonkin osavaltion meno ei muita miellytä, hän voi muuttaa toisaalle. Hyvänä puolena olisi lisäksi se, että ainakin vasemmistolainen ja cityliberaali yhteiskunta romahtaisivat heti, jolloin niiden moskasta päästäisiin vauhdilla eroon.
Quote from: Tragedian synty on 13.08.2013, 09:22:36
Tässä järjestelmässä ei häviä kukaan. Kaikki hoitavat mielitekonsa omilla rahoillaan ja omilla alueillaan. Jos jonkin osavaltion meno ei muita miellytä, hän voi muuttaa toisaalle. Hyvänä puolena olisi lisäksi se, että ainakin vasemmistolainen ja cityliberaali yhteiskunta romahtaisivat heti, jolloin niiden moskasta päästäisiin vauhdilla eroon.
Ja mainaat, että ne otetut pakolaiset eivät pääsisi muuttamaan pois siitä "ihanneyhteikunnasta" rikastuttamaan muiden yhteiskuntia, kun ovat saanet kansalaisuuden pikavauhtia?
Quote from: ääridemokraatti on 13.08.2013, 08:49:38
Stubbin haastattelun luettuani tuli mieleen, että asiassa pitäisi juoksuhautojen kaivamisen sijasta koettaa järjestää RKPeelle keino "kunnialliseen perääntymiseen".
Stubb on selvästi ottamassa sovittelijan roolia kokoomusnuorten ja RKP:n välille. Stubbin epärehellisyyden tuntien lopputuloksena hän pyrkii ainakin tuomitsemaan kieliasioilla mellastavat (natsi-)persut ja niiden nationalismin.
Ei tähän soppaan tarvita mukaan enää kuin keskustan pakkoruotsin vastainen kannanotto, josta piilokepulaisen Kalevan pääkirjoitus jo antoi selviä vihjeitä, niin se on sitten siinä:
Hallituskriisi.
Quote from: Rubiikinkuutio on 13.08.2013, 09:24:39
Ja mainaat, että ne otetut pakolaiset eivät pääsisi muuttamaan pois siitä "ihanneyhteikunnasta" rikastuttamaan muiden yhteiskuntia, kun ovat saanet kansalaisuuden pikavauhtia?
Ainakin heihin suhtauduttaisiin asiallisesti. Minä pyrkisin rakentamaan osavaltion, joka ei jakaisi mitään sosiaaliavustuksia muille kuin omille asukkailleen ja muualta kotoisin olevat rikolliset joko palauttaisi pikavauhtia tai vaihtoehtoisesti dumppaisi kivikautiselle pakkotyöleirille siksi aikaa, että naapurin humanistit kyynelet silmissä pelastavat heidät sieltä.
Pieni yksityiskohta Kaakkois-Suomesta. Venäläisturistit tuovat sinne miljoonia euroja etenkin vähittäiskauppasektorille, mutta se ei kovin paljon anna töitä kantiksille, koska venäläissiirtolaiset usein palkataan palvelemaan venäläisiä turisteja. Etenkin kantisnuorille olisi hyvä sekä järjestää venäjän opetusta, että myös tarjota sitä selkeästi ja voimakkaasti vaihtoehtona.
Minusta todennäköisesti itse kauppa ei enää tule saamaan lisää venäläisasiakkaita ja näiden osuus on alkanut jo vähän laskea. Viisumivapaus voi vuodeksi lisätä venäläisasiakkaita kauppoihin, mutta erilaiset palvelualat saanevat heitä yhä, kun kaupan venäläistulot ovat vähentyneet.
Ja suomalaisten bisnes Venäjällä luistaa paremmin, kun he osaavat paikallista murretta.
Quote from: ääridemokraatti on 13.08.2013, 08:49:38
Stubbin haastattelun luettuani tuli mieleen, että asiassa pitäisi juoksuhautojen kaivamisen sijasta koettaa järjestää RKPeelle keino "kunnialliseen perääntymiseen". Se voisi olla esim juuri pakkoruotsin poistamisen vastineeksi mahdollisuus varhaisempaan ruotsin kielen opiskeluun niillä seuduilla ja niille koululaisille, joille siitä on jotain hyötyäkin. Eli kaksikielisillä rannikkoseuduilla.
Olisi kaikin puolin järkevää minusta, että ruotsia ei väkisin tuputeta niille, joilla ei ole opiskeluhalua ja joille ruotsin kieli on turha. Ja vastineeksi taas tarjontaa lisätään niille, joille sillä on merkitystä ja joilla on halua kieli opiskella. Eli vähemmän määrää, mutta enemmän laatua.
Jotain tämän suuntaista minun mielestäni ps- ja kok-nuoret voisivat tarjota. Kädenojennusta, jolla asiat oikeasti lähtisivät etenemään.
Mielestäni kuudennen luokan ruotsin kielen opiskelu voisi parhaimmillaan olla se kädenojennus ruotsinkielisille.
Tehdään siitä se Li Anderssonin "turistiruotsi", joka antaa lapsille perusteita ruotsin kielelle ja valmiudet opiskella sitten se virastoruotsi vaikka yliopistossa. Tunti viikossa ja yksinkertainen oppimateriaali, jonka voisi luokanopettaja opettaa, eli ei tarvittaisi uusia kieltenopetusresursseja alakouluihin. Tämän kurssin jälkeen osaisi sanoa: "God dag. Jag heter ikuturso. Jag bor i Finland. Talar du engelska?" Ja sen kurssin jälkeen ehkä osaisi ääntää, että liha on tsött eikä kött ja rakas ystävä tsäära vään eikä käärävän.
Kuinka moni kuulee tässä laulussa väärin äännettynä "rakas ystävä" ruotsiksi?
https://www.youtube.com/watch?v=5h0zFWZ9f_U (https://www.youtube.com/watch?v=5h0zFWZ9f_U)
Tätäkään kauniin laulun pilaavaa assosiaatiokytkentää päässäni ei olisi syntynyt ilman perustuslaillista oikeuttani olla välttymättä ruotsin kielen opiskelulta.
-i-
Valinnaisruotsi johtaisi laajaan tuntijaon remonttiin
Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.
Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.
Ihanko totta? :o
Kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven mukaan vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia.
Ohhoh, kukapa olisi uskonut? :o
MTV3 (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1790978/valinnaisruotsi-johtaisi-laajaan-tuntijaon-remonttiin)
Sympatiani ruotsalaisille ja ruotsinkielisille. Tuossa, olkaat hyvät tai kuten ruotsiksi sanotaan tack so bra tai jotain. Olisimmeko nyt sitten sujut. Voisimmeko me suomalaiset nyt ryömiä kivenkoloistamme päivänvaloon puhumaan suomea ja mahdollisesti jotain maailman kieltäkin.
Olen jo vuosia sitten - joskus 90-luvun alkupuolella yläasteikäisenä - puhunut siitä, että ruotsin kieli voisi olla pakkollinen peruskouluissa vain vanhojen Vaasan-, Turun ja Porin sekä Uudenmana läänien alueilla, ja "virkamiesruotsia" ei vaadittaisi muuta kuin sellaisilta, jotka hakevat julkista virkaa sellaisissa kunnissa, joissa ruotsin kieli on merkittävässä asemassa (käytänössä kaksikieliset tai enemmistöltään ruotsinkieliset kunnat). Lukioissa ja korkeakouluissa kieli olisi valinnainen.
Ajatukseni oli myös, että inarinsaame ja pohjoissaame tulisivat pakollisiksi kieliksi peruskouluissa Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnissa sekä Rovaniemellä.
Kettuilu- ja kostomielessä olen ei-vakavissani joskus ehdottanut pakkosaamea kaikkin ruotsinkielisiin kouluihin ;D
Tämän päivän hesarissa demarit hakkaavat lisää nauloja arkkuunsa:
QuoteOn todennäköistä, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi ei tule etenemään eduskunnassa. Hallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, sillä sitä ei ole hallitusohjelmassa, uskoo Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Hänen mukaansa demarit äänestävät kansalaisaloitetta vastaan.
Backmanin mukaan ryhmäkuri perustuu hallitusohjelmassa sovittuun politiikkaan. Kansalaisaloitteesta ei ole vielä keskusteltu ryhmän sisällä.
Tämä ei kuitenkaan luo Backmanin mukaan ryhmän sisällä paineita.
"Hallituspuolueiden pitää toimia yhteisten linjausten mukaan."
No, kai se pakkoruotsi sitten on tavallisen suomalaisen palkansaajan ja hänen lastensa edun mukaista kun työväen puolueen kanta on näin selkeä.
Quote from: -PPT- on 13.08.2013, 09:10:00
Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.
Vastustan ehdottomasti kaikenlaisia uudistuksia, joissa Helsinki tai uusimaa yleisemmin leimattaisiin jotenkin ruotsinkieliseksi alueeksi. Helsinki ei ole ruotsalaisenemmistöinen kaupunki niin kuin Belgiassa tai Sveitsissä on eri kielellisiä alueita. Suomi on jo jakaantunut kahteen alueeseen kielen perusteella. Nämä alueet ovat Ahvenanmaa ja muu Suomi. Ei tarvita mitään muita jakoja. Vaikka kielivalinta periaatteessa olisi vapaa, ei se välttämättä olisi sitä jokaisen yksilön tasolla. Esimerkiksi kuntien resurssit voisivat vaikuttaa asiaan.
Quote from: Tragedian synty on 13.08.2013, 09:29:08
Ainakin heihin suhtauduttaisiin asiallisesti. Minä pyrkisin rakentamaan osavaltion, joka ei jakaisi mitään sosiaaliavustuksia muille kuin omille asukkailleen ja muualta kotoisin olevat rikolliset joko palauttaisi pikavauhtia tai vaihtoehtoisesti dumppaisi kivikautiselle pakkotyöleirille siksi aikaa, että naapurin humanistit kyynelet silmissä pelastavat heidät sieltä.
Liittovaltioissa kansalaisuus on liittovaltion asia. Osavaltion kansalaisuus tulee automaattisesti asuinpaikan mukaan. Eikä nytkään kunnat jaa sosiaaliavustuksia muiden kuntien asukkaille.
Quote from: Mursu on 13.08.2013, 10:46:25
Quote from: -PPT- on 13.08.2013, 09:10:00
Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.
Vastustan ehdottomasti kaikenlaisia uudistuksia, joissa Helsinki tai uusimaa yleisemmin leimattaisiin jotenkin ruotsinkieliseksi alueeksi. Helsinki ei ole ruotsalaisenemmistöinen kaupunki niin kuin Belgiassa tai Sveitsissä on eri kielellisiä alueita. Suomi on jo jakaantunut kahteen alueeseen kielen perusteella. Nämä alueet ovat Ahvenanmaa ja muu Suomi. Ei tarvita mitään muita jakoja. Vaikka kielivalinta periaatteessa olisi vapaa, ei se välttämättä olisi sitä jokaisen yksilön tasolla. Esimerkiksi kuntien resurssit voisivat vaikuttaa asiaan.
Se on kyllä näinkin. Pääkaupunkiseutu ei kyllä käytännössä ole mitään kaksikielistä aluetta, vaan ruotsinkieliset ovat kielellisesti merkityksetön vähemmistö (jolla kuitenkin tuntuu olevan poliittista merkitystä). Kaiken lisäksi tuo vähemmistö ei edes ole ruotsinkielinen vaan täysin kaksikielinen. En usko, että sieltä käytännössä löytyy yhtään suomea taitamatonta.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/valinnaisruotsi-johtaisi-laajaan-tuntijaon-remonttiin/638684/ (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/valinnaisruotsi-johtaisi-laajaan-tuntijaon-remonttiin/638684/)
Kalevan kommenteissa on helmiä. Tuo viimeinen, boldaamani lause on jo suorastaan timantti:
QuoteNythän tilanne on esim. työmarkkinoilla se, että ruotsin kielen taito ei ole mikään meriitti ja kilpailuetu, koska kaikki PERIAATTEESSA osaavat ruotsia. Pakkoruotsin poistuttua ruotsin kielen taidosta saisi oikeasti lisäpisteitä jos työtehtävä sitä todella vaatii.
Sellainen höyrypää, joka puolestaan väittää että ruotsin opiskelu ei ole muilta kieliltä pois, lienee nyrjäyttänyt ainokaisen aivosolunsa. Tuo väite pitäisi paikkansa vain silloin jos ihmisillä olisi loputon kapasiteetti ja motivaatio omaksua uusia kieliä. Näin ei todellakaan ole. Pakollinen ruotsi vie tilaisuuksia monelta muulta, huomattavasti hyödyllisemmältä kieleltä. Hyödyllisemmältä sikäli, että ei esim. nykybisnes ole enää mitään naapurikauppaa yksittäisiä yrityksiä lukuunottamatta, vaan meidän pitää pystyä toimimaan kaikkialla maailmassa yhtä sujuvasti.
Meille on annettu ristiksi äidinkieli, jota puhuu häviävän pieni osa maapallon väestöstä. Koska ihmisen kyky omaksua vieraita kieliä on aina väistämättä rajallinen, kaikille pakollinen ruotsi on meille riippakivi ja kilpailuhaitta, jolla annamme turhaa tasoitusta erityisesti maille, joissa jo puhutaan jotain "maailmankieltä". Kaksi pakollista vähemmistökieltä (maailman mittakaavassa) antaa meille luokattoman huonon startin globaalissa kilpailussa.
Quote from: Turjalainen on 13.08.2013, 10:32:08
Ajatukseni oli myös, että inarinsaame ja pohjoissaame tulisivat pakollisiksi kieliksi peruskouluissa Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnissa sekä Rovaniemellä.
Saamenkielellä ei tee juuri mitään Sodankylässä, eikä sitäkään vähää Rovaniemellä. Pakkosaame ei ole tätä päivää yhtään sen enempää kuin pakkoruotsi.
Quote from: ääridemokraatti on 13.08.2013, 08:49:38
Stubbin haastattelun luettuani tuli mieleen, että asiassa pitäisi juoksuhautojen kaivamisen sijasta koettaa järjestää RKPeelle keino "kunnialliseen perääntymiseen". Se voisi olla esim juuri pakkoruotsin poistamisen vastineeksi mahdollisuus varhaisempaan ruotsin kielen opiskeluun niillä seuduilla ja niille koululaisille, joille siitä on jotain hyötyäkin. Eli kaksikielisillä rannikkoseuduilla.
[...]
Ja vastineeksi taas tarjontaa lisätään niille, joille sillä on merkitystä ja joilla on halua kieli opiskella. Eli vähemmän määrää, mutta enemmän laatua.
Noilla alueilla on jo tällainen mahdollisuus eli A1- ja A2-kielet (lisäksi kielikylpy jne.). Sen sijaan Rkp:n tarjous on, että ei suostuta minkäänlaiseen kompromissiin, vaan päinvastoin palvelutason varmistamiseksi
kaikkien tunteja lisätään ja opetusta varhennetaan
koko maassa. B1-ruotsin opetuksen varhentaminen kuudennelle luokalle tuleekin voimaan parin vuoden sisällä, vaikka sen jo etukäteen tiedetään
heikentävän oppimistuloksia saman kokonaistuntimäärän jakautuessa useammalle vuodelle.
ainoa asia millä on merkitystä, on se TAJUAAKO perussuomalaiset pitää esillä tätä asiaa. Mitä enemmän Jouni Backman ja muut vastaavat vastustavat pakottamisen lopettamista, sen enemmän tulee sympatiaääniä perussuomalaisille.
Pakottamista kannattavat eivät tule säästämään ainuttakaan kieroutta, raukkamaisuutta, orwelliaanisuutta, rikollisuutta tai virkavirhettä - kunhan vain RKP ja heidän palkollisensa saavat pitää pakkonsa.
Quote from: Mursu on 13.08.2013, 10:53:38
Liittovaltioissa kansalaisuus on liittovaltion asia. Osavaltion kansalaisuus tulee automaattisesti asuinpaikan mukaan. Eikä nytkään kunnat jaa sosiaaliavustuksia muiden kuntien asukkaille.
Miksi kansalaisuuden
pitäisi olla liittovaltion, ei osavaltion, asia? Peräänkuulutan juuri nykyisten mallien ja rakenteiden kyseenalaistamista. Mihinkään kallioon ei ole hakattu, että vuonna 2013 olemassa olevat tai kokeillut instituutiot ovat juuri ne parhaat mahdolliset.
QuoteStubb sanoo keskustelun ruotsin kielen asemasta olevan herkkä aihe, myös hänelle itselleen. Hän jatkaa toteamalla, että ruotsin kielen suojeleminen Suomessa on tärkeää, koska se on suuri osa Suomen historiaa, sivistystä ja kulttuuriperimää.
Kas kehveliä, löytyihän Suomesta sentään jotain suojelemisen arvoista historiaa, sivistystä tai kulttuuriperimää.
Suo kuokka ja Jussi suvivirrellä voidaan kyllä vaihtaa bongorumpuun ja AK-47.kaan :facepalm:
Huomioitavaa siltikin:
QuoteSuvivirsi
Jo joutui armas aika eli Suvivirsi (ruots. Den blomstertid nu kommer) on virsikirjassa virsi numero 571. Siinä on kuusi säkeistöä.[1] Virren säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä "Ruotsissa 1697". Melodiaa pidetään yleisesti ruotsalaisena kansansävelmänä[2], joskin sitä on arveltu myös saksalaisperäiseksi.[3]
Virren kolme ensimmäistä säkeistöä lauletaan Suomessa ja Ruotsissa joka vuosi koulujen kevätjuhlissa.[4] Koska suvivirsi ei sisällöltään uskonnollisena kaikkien mielestä sovi kaikkien koululaisten yhteisenä laulettavaksi, siitä on tehty sanoitukseltaan ei-uskonnollinen muunnelma, Suvilaulu.
Historia
Virren alkuperäiset sanat on otaksuttu kirjoittaneen Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä[7]. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu näin: "Israel Kolmodin (?) 1694".
Virren suomensi virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja Erik Cajanus jo vuonna 1700[8], ja se oli mukana jo vuoden 1701 virsikirjassa. Suomennosta on uudistettu vuosina 1867 ja 1937.
Virren viidennen säkeistön kielikuvat, joissa Jeesusta verrataan Saaronin liljaan ja laulajan sielua Libanoniin, viittaavat Raamatun Laulujen lauluun.[7][9][10]
Suvivirren sanoilla ruotsissa lauletaan toista tuttua ja kaunista virttä.Oskar Lindbergin vanhaa virttä taalainmaalta.
Quote from: niemi2 on 13.08.2013, 08:11:48
Kansalaisaloite on vaikea toteuttaa koska hallitus on riippuvainen RPK:stä, ja ruotsinkielen asema käsittääkseni kirjattiin jossain muotoa hallitusohjelmaankin.
RKP on ollut usean hallituksen pelastaja, ja vispiläkaupassa ruotsinkieli on pidetty aina hallitusneuvotteluissa koskemattomassa asemassa. Pienellä puolueella on hallituskumppanuuden vuoksi vahva tuki, eikä puoluejohtajat voi tehdä ohareita.
Kansalaisaloitteita voisi tehdä ainoastaan niistä asioista, joita ei mainita hallitusohjelmassa? Kai niistä ohjelman pykälistä on joskus joustettava pakon (= realiteettien) edessä.
Niinkuin nyt vaikkapa nuo uudet työpaikat - satatuhattako niitä piti luoda? Pakkoruotsikysymyksessäkin hallitus voisi halutessaan ottaa lusikan kauniiseen käteen todeten, että jos kansalaiset tosiaan ovat kielten opetuksesta tuota mieltä, niin pannaanpa remonttiin.
Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.
Quote from: niemi2 on 13.08.2013, 08:11:48
Kansalaisaloite on vaikea toteuttaa koska hallitus on riippuvainen RPK:stä, ja ruotsinkielen asema käsittääkseni kirjattiin jossain muotoa hallitusohjelmaankin.
Ruotsin kieleen viitataan muutaman kerran, mutta siitä ei kirjattu mitään sellaista, joka olisi suoraan ristiriidassa aloitteen kanssa. Konkreettisia mainintoja on ruotsinkielisestä poliisi- ja varusmieskoulutuksesta.
Quote from: Roope on 13.08.2013, 13:01:49
Quote from: niemi2 on 13.08.2013, 08:11:48
Kansalaisaloite on vaikea toteuttaa koska hallitus on riippuvainen RPK:stä, ja ruotsinkielen asema käsittääkseni kirjattiin jossain muotoa hallitusohjelmaankin.
Ruotsin kieleen viitataan muutaman kerran, mutta siitä ei kirjattu mitään sellaista, joka olisi suoraan ristiriidassa aloitteen kanssa. Konkreettisia mainintoja on ruotsinkielisestä poliisi- ja varusmieskoulutuksesta.
Hesarin pääkirjoitus tietää, että
QuoteRuotsin kieltä suojaavat kuitenkin hallitusohjelma ja sitä tukeva ryhmäkuri
Quote from: Jani Rantala on 13.08.2013, 12:18:13
Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.
Miten olisi kotimaisten tomaattien boikotointi? Närpiöläiset tomaatinkasvattajat taitavat kannattaa RKP:tä lähes 100%.
Kuinkahan olisi jos muutama satatuhatta suomalaislasta boikotoisi ruotsinkielen tunteja? Siihen saakka että muutos tulee
Quote from: fincum on 13.08.2013, 13:12:26
Quote from: Roope on 13.08.2013, 13:01:49
Ruotsin kieleen viitataan muutaman kerran, mutta siitä ei kirjattu mitään sellaista, joka olisi suoraan ristiriidassa aloitteen kanssa. Konkreettisia mainintoja on ruotsinkielisestä poliisi- ja varusmieskoulutuksesta.
Hesarin pääkirjoitus tietää, että
QuoteRuotsin kieltä suojaavat kuitenkin hallitusohjelma ja sitä tukeva ryhmäkuri
Siis
pakollista ruotsin kieltä. Ei kirjoitettu hallitusohjelma (paitsi siltä kannalta, että siinä ei erikseen sovita pakkoruotsin poistamisesta), mutta epäilemättä Rkp:n kanssa tehty sopimus.
Ja ryhmäkuri.
Quote from: Jani Rantala on 13.08.2013, 12:18:13
Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.
Hyi, eihän tuollaista saa...Paitsi itsellä ollut HK boikotissa ties kuinka kauan, vaikka en kyllä sitäkään ennen muista juuri ostaneeni, kun en ole tarvinnut, mitään hk:n tuotteita. Lähiäitien ruoka on makoisampaa..
Joku on saattanut salaa syöttää jotain einestä, mutta sitä blåta ei pysty kyllä millään naamioimaan syömäkelpoiseksi. (nåå, ehkä nälkäkuålemalla..)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4982900
helmiä:
QuoteRuotsin ?yleisin?suoritustapa? on ?kielikurssi, ?finskan?koe.
Jos ?mielestäsi? osaat ?ruotsia/finskaa? erittäin ?hyvin,?voit?
osallistua?kurssin?korvaavaan?kokeeseen?ja?saada?tutkintoon?
vaadittavan?toisen?kotimaisen?kielen?s
http://www.svenskanu.fi/opo/aineistot/PP2-oheis-31.1.2011.pdf
Tässä oivaa mietiskeltävää jokaiselle pennulle. Opettajan ei pidä hämmästyä, jos joku jalkautuu vähän pidemmälle miettimään muita kirjaimia..
QuoteTehtäviä:
Jaka
utukaa?ryhmiin?ja?pohtikaa?edel
lä?mainittujen?iskulauseiden?
merkity
stä.?Valitkaa?näistä?mieleisin?
–
?ja?perustelkaa?valintanne.
Keksikää?ryhmissä?lisää?kielten?opiskeluun?liittyviä?iskulauseita?
–
?kokeilkaa?
myös ?muilla? kirjaimilla!
http://www.svenskanu.fi/opo/aineistot/PP3-oheis-24.1.2011.pdf
Quote from: pingviini on 13.08.2013, 13:22:00
Kuinkahan olisi jos muutama satatuhatta suomalaislasta boikotoisi ruotsinkielen tunteja? Siihen saakka että muutos tulee
Koitettiin 70-luvulla, mutta kun ei ollu facebookkia, niin jopa saman luokan oppilaat oli lakossa eri tunneilla..
Minä olen moottoripyöräilijä.
Moottoripyöriä on Suomessa rekisterissä noin 260 000, eli voidaan karkeasti sanoa, että 5%:lla suomalaisperheistä on moottoripyörä.
Koska moottoripyöräilijöiden ymmärtäminen liikenteessä on moottoripyöräilijöiden hengissä säilymisen kannalta elintärkeää, tulisi jokaisen ajokortillisen suorittaa viisi ajotuntia moottoripyörällä liikenteessä. Näin he itse liikenteessä autoillessaan ymmärtäisivät paremmin motoristien tarpeet ja aseman heikompana ja näkymättömämpänä osapuolena.
Auton ajokorttiin tulisi siksi sisällyttää moottoripyöräkoulutusta, vaikka kurssilainen ei aikoisi koskaan eläissään käyttää mottoripyöräilytaitojaan.
Menisiköhän aloite läpi? Ajettiinhan sodassakin moottoripyörällä ja metsätyöjohtajat kautta aikain ovat savotalle tulleet kesät talvet moottoripyörillä. Monen mummu on saanut kyytiä Jawan takapenkillä... Suomi on kulttuurihistoriallisesti moottoripyöräilymaa. Katsokaa vaikka enduromenestystämme!
-i-
Kerronpa oman kokemukseni pakkoruotsista. En ole koskaan lukenut pakkoruotsia koulussa tai lukiossa. 2005 sain opinto-oikeuden Oulun yliopistossa. Opintosuunnittelija ehdotti minulle vapautusta virkamiesruotsista. Kävin sen vapautuksesta huolimatta vuonna 2010. Tältä se näytti:
http://imgur.com/a/R69Fn
(http://i.imgur.com/kVSDGZFh.jpg)
Opintorekisterissä on nyt merkintä, että olen suorittanut ruotsin kielen tentin tyydyttävin arvosanoin.
En silti osaa ruotsia.
Logic this has none.
Yliopiston kielikeskuksessa on kymmeniä ja kymmeniä ryhmiä ruotsia varten joka lukukausi. Oikeille kielille ei jää resursseja: kiinaa, venäjää, arabiaa, ranskaa opetetaan joka toinen vuosi, jos ehditään. Kurssit järjestetään jossain kesäopistossa tms. avoimessa yliopistossa ja niistä pitää ilmeisesti maksaa. Mutta tuolle mitättömälle murteelle, joka ei edes ole ruotsia, on ryhmiä joka tiedekunnalle erikseen. Pelkästään tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoille oli 4 ryhmää viikossa.
Tuossa 150 sanan lähtötasotesti, jolla pääsin sisään (en ollut läheskään ryhmän huonoin, btw):
QuoteRuotsinkielen vastustamisessa äärioikeiston kaikuja
– Minusta ruotsinkielen opiskelu kouluissa alkaa liian myöhään. Olisi parempi, jos se aloitettaisiin aiemmin. Silloin se ei tuntuisi niin hankalalta, SDP:n lähihistorian raskaan sarjan poliitikko Jacob Söderman sanoo Demokraatille.
Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi kouluissa on ylittänyt 50 000 allekirjoittajan rajan. Lain mukaan eduskunnan on otettava käsittelyyn kansalaisaloitteet, joita kannattaa vähintään 50 000 ihmistä.
– Koen, että tässä kansalaisaloitteessa on sivistyksen vastustamisen henkeä, Söderman tähdentää.
– RKP:lle tällaiset hyökkäilyt ruotsin kieltä vastaan ovat eduksi. Ne saavat sitä kautta kannattajansa äänestämään. Ruotsinkielisille demareille ruotsin kieli on aina ollut tärkeä asia, Söderman, entinen ruotsinkielisten sosialidemokraattien (FSD) puheenjohtaja toteaa.
Södermanin mukaan ajatus, että ruotsin kielen opiskelu on esteenä muiden kielten opiskelemiseen on suuri virhekäsitys.
Kiihkeimpiä ruotsin kielen torppaajia ovat perussuomalaiset. Vastustajiin kuuluu myös koko joukko kokoomuslaisia. Se ei Södermania hämmästytä.
– Suomessa on puoluekartan oikealla laidalla fasistinen perinne, vaikka se ei nykyään ole kovin vahva.
– Tilanne pitää rauhoittaa. Tämä (ruotsin kielen aseman heikentäminen) on primitiivistä, kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman sanoo.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja (http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja)
QuoteOikeuspoliittinen yhdistys Demla
Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry on vuonna 1954 perustettu puolueisiin sitoutumaton vasemmistolainen, alunperin kansandemokraattiseen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittynyt aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on Suomen oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen. Demla pyrkii edistämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Yhdistys toimii oikeusturvaa, tasa-arvoa, ympäristökysymyksiä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavien lakimiesten yhdyssiteenä.
[...]
Puheenjohtaja 1976 Jacob Söderman
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeuspoliittinen_yhdistys_Demla
Quote from: Rastafari on 13.08.2013, 16:11:09
QuoteRuotsinkielen vastustamisessa äärioikeiston kaikuja
[...]
– Koen, että tässä kansalaisaloitteessa on sivistyksen vastustamisen henkeä, Söderman tähdentää.
[...]
– Suomessa on puoluekartan oikealla laidalla fasistinen perinne, vaikka se ei nykyään ole kovin vahva.
– Tilanne pitää rauhoittaa. Tämä (ruotsin kielen aseman heikentäminen) on primitiivistä, kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman sanoo.
Tämä kai oli parasta argumentointia, mihin Söderman kykenee. On toki vulgaaria kiroilua sivistyneempää nimittää toista mieltä olevia primitiiviseksi ja fasistiseksi äärioikeistoksi.
Quote– Minusta ruotsinkielen opiskelu kouluissa alkaa liian myöhään. Olisi parempi, jos se aloitettaisiin aiemmin. Silloin se ei tuntuisi niin hankalalta, SDP:n lähihistorian raskaan sarjan poliitikko Jacob Söderman sanoo Demokraatille.
Mitäs jos
kysyttäisiin ihmisiltä itseltään, mitä he haluavat elämällään tehdä?
Kun suomenkielisillä on nykyään enemmän älliä ja rohkeuttia ja he uskaltavat nousta herrakansaa vastaan jää pakkoruotsin kannattajille jäljelle ainoa ase eli perusuomalaisten syyllistäminen ja natsikortin esiinveto. sivistymättömiä ovat he jotka eivät lammasmaisesti seuraa ylempiarvoisiaan ja jatka muumiruotsin pakko-opettelua
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1791256/elinkeinoelama-ajaa-pakkoruotsin-poistoa---tulevaisuudessa-tarvitaan-portugalia (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1791256/elinkeinoelama-ajaa-pakkoruotsin-poistoa---tulevaisuudessa-tarvitaan-portugalia)
QuoteElinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa - tulevaisuudessa tarvitaan portugalia
Tulevaisuudessa suomalaisten pitää osata venäjää, portugalia, kiinaa ja espanjaa, jos aiomme tehdä ulkomaankauppaa. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa ruotsin kielen muuttamista vapaaehtoiseksi kouluaineeksi pitkällä aikavälillä.
– Olemme pienen kielen maa, joten meidän on osattava monipuolisesti kieliä. Yritykset kaipaavat nyt ruotsia hyvin puhuvia, mutta kyselymme mukaan tulevaisuudessa korostuvat venäjä, portugali, kiina ja espanja, kertoo EK:n asiantuntija Satu Ågren.
Ågren kertoo EK:n kannattavan ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi pitkällä aikavälillä. Mutta kuinka pitkällä?
– Kyllä se varmasti on seuraavalla hallituskaudella agendalla.
EK kysyi jäsenyrityksiltään kielitaitotarpeista viimeksi vuonna 2009 henkilöstö- ja koulutustiedustelussa. Tuolloin puolet yrityksistä ilmoitti painottavansa ruotsin kielen taitoa palkatessaan uusia työntekijöitä. Ruotsin osaajien lisäksi yrityksiä kiinnostivat venäjän osaajat ( lähes 30 prosenttia yrityksistä painotti venäjää hakutilanteessa) ja saksan taitajat (15 prosenttia yrityksistä painotti saksaa). Englantia pidettiin jo tuolloin perustaitona - käytännössä se pitää sujua kaikilta uusilta palkattavilta.
Aasia ja Etelä-Amerikka nousevat
Mutta tulevaisuudessa eli nykyisten alakoululaisten työelämässä on yritysten mukaan osattava venäjää, portugalia, kiinaa ja espanjaa.
Yrityksistä tulleen viestin mukaan suomalaiset eivät osaa tarpeeksi hyvin venäjää eivätkä venäläiset englantia. Lisäksi kaikki tietävät Aasian ja Etelä-Amerikan mahdin kasvusta maailmantaloudessa. Ja tästä kumpuaa EK:n vaatimus ruotsin kielen pakollisuuden poistosta.
– Ruotsin kielen merkitys jäsenyrityksillemme oli vähentynyt edellisestä kyselystämme eli vuodesta 2005.
Ågrenin mukaan suomalaisten kielitaito yksipuolistuu huolestuttavalla vauhdilla.
– Ei tarvitse kuin katsoa tilastoja, mitä kieliä kouluissa opiskellaan ja mitä kieliä kirjoitetaan ylioppilaskokeissa. Vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten, kuten saksan, ranskan tai venäjän, opiskelu on vähentynyt jatkuvasti.
Ruotsi yhä tärkein vientimaamme
Ruotsi on ollut vuosia Suomen tärkein vientimaa. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomen viennistä 11,9 prosenttia suuntautui Ruotsiin, viime vuonna 11,2 prosenttia. Toiseksi tärkein on ollut Saksa, mutta tämän vuoden tammi-toukokuussa Venäjän vienti ohitti Saksan viennin.
– Vaikka kaikki opiskelevat koulussa ruotsia, oppimistulokset eivät ole hyviä. Yritykset kaipaavat nyt ruotsia hyvin osaavia, ruotsia puhuvia ja kirjoittavia. Erityisesti pojat suhtautuvat kielteisesti ruotsiin eivätkä tunnista sen hyödyllisyyttä työelämässä ja tämä heijastuu oppimistuloksiin, Ågren arvelee.
Ågren muistuttaa, että ruotsin kieltä tarvitaan tällä hetkellä palvelualan lisäksi esimerkiksi finanssialalla, jossa toimii paljon pohjoismaisia yrityksiä.
"Lisää koulujen yhteistyötä"
EK toivoo kuntien monipuolistavan kielitarjontaansa tiukasta taloustilanteesta huolimatta.
– Tarvitaan eri koulujen yhteistyötä, tietotekniikan hyödyntämistä ja kielikoulutuksen nivomista muuhun opetukseen, Ågren esittää.
EK aikoo kysyä jäsenyrityksistään mielipiteitä kielitaitovaatimuksista jälleen tänä syksynä. Tulokset eivät välttämättä ehdi valmistua ennen kuin eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta ruotsin kielen muuttamiseksi vapaaehtoiseksi oppiaineeksi.
Quote from: ääridemokraatti on 13.08.2013, 08:17:07
Olen positiivisesti yllättynyt Stubbin kommentista. Kohtuullisen järkevää tekstiä. Otsikon luettuani olin ensin varma, että niitä kielikiihkoilijoita on Stubbin mielestä vain toisella puolella keskustelua.
Moni varmaan erehtyi luulemaan, että "tietyillä alueilla kannattaa ehkä
panostaa ruotsin sijasta johonkin toiseen kieleen" tarkoitti ruotsin vapaaehtoisuutta. Ei tarkoittanut. Stubbin viesti sokerikuorrutuksesta pudisteltuna oli täsmälleen sama kuin Haglundillakin eli ei kompromisseja, ei tuumaakaan periksi, vaan enemmän samaa.
Onko muuten RKP tämän aloitteen vastustamisensa yhteydessä muistanut kehua omaa liberaalisuuttaan?
Quote– Tilanne pitää rauhoittaa. Tämä (ruotsin kielen aseman heikentäminen) on primitiivistä, kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman sanoo.
Kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman on tyypillinen ruotsalainen, jolta kyky loogiseen ajatteluun puuttuu täysin. Omakohtaista kokemusta on.
Hassua, että kun Carl Haglund sanoo, että ei kompromisseja, eikä tuumaakaan periksi, niin sitä arvostellaan. Kun persut sanovat, että ei kompromisseja, eikä tuumaakaan periksi, niin se on ihailtavaa sanojensa takana olemista. Näin se kaksinaismoralismi jyllää hommafoorumillakin.
Quote from: Nanfung on 13.08.2013, 18:02:30
Quote– Tilanne pitää rauhoittaa. Tämä (ruotsin kielen aseman heikentäminen) on primitiivistä, kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman sanoo.
Kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman on tyypillinen ruotsalainen, jolta kyky loogiseen ajatteluun puuttuu täysin. Omakohtaista kokemusta on.
Opetellut yhden kielen liikaa, eikä kovalevy riitä enään loogisuuteen :P
Quote from: Rastafari on 13.08.2013, 07:14:56
Tällänen kannanotto
QuoteOpetushallituksen pääjohtaja kertoo oman näkemyksensä siitä, mitä pakkoruotsin poisto tarkoittaisi opetuksen järjestämisen osalta.
Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.
Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.
– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.
Onhan se syy tämäkin miksi koko kansa tankkaa ruotsia. Muuten syntyisi pieniä ryhmiä.
Quote from: Junes Lokka on 13.08.2013, 16:08:49
Kerronpa oman kokemukseni pakkoruotsista. En ole koskaan lukenut pakkoruotsia koulussa tai lukiossa. 2005 sain opinto-oikeuden Oulun yliopistossa. Opintosuunnittelija ehdotti minulle vapautusta virkamiesruotsista. Kävin sen vapautuksesta huolimatta vuonna 2010.
Miten virkamiesruotsista saa vapautuksen? Tuosta tiedosta olisi iloa aika monelle yliopistolaiselle ja moni olisi valmis maksamaankin.
Koska pakkoruotsia (eikä virkamiesruotsiakaan) kuitenkaan ei saada poistettua tällä vuosisadalla, niin voisit jakaa tuon tiedon kansallisena perintönä kaikille ylioppilaille.
(Itse selvisin kirjallisesta pakkoruotsista yliopistossa yhdellä kirjallisella kokeella. Olin niin hyvä :-*. Jouduin kuitenkin käymään jossain pakollisissa keskusteluryhmissä.)
Quote from: Roope on 13.08.2013, 17:06:11
Quote from: ääridemokraatti on 13.08.2013, 08:17:07
Olen positiivisesti yllättynyt Stubbin kommentista. Kohtuullisen järkevää tekstiä. Otsikon luettuani olin ensin varma, että niitä kielikiihkoilijoita on Stubbin mielestä vain toisella puolella keskustelua.
Moni varmaan erehtyi luulemaan, että "tietyillä alueilla kannattaa ehkä panostaa ruotsin sijasta johonkin toiseen kieleen" tarkoitti ruotsin vapaaehtoisuutta. Ei tarkoittanut. Stubbin viesti sokerikuorrutuksesta pudisteltuna oli täsmälleen sama kuin Haglundillakin eli ei kompromisseja, ei tuumaakaan periksi, vaan enemmän samaa.
Stubbin avaus oli hyvin perinteinen kielipoliittinen kannanotto asiaan kiihkeästi suhtautuvilta tahoilta, jotka antavat ymmärtää että muutosta tulisi mutta jotka eivät tosissaan halua muutosta. Sinänsä avaus oli parempi kuin monet avaukset ruotsin kielen porttikielen asemasta jne.
Esim. tuo kirjoitus siitä miten: "On sairasta, ettei esimerkiksi viereisissä kouluissa olevia suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia laiteta samalle pihalle leikkimään", Stubb puuskahtaa". Koskee Suomessa ainoastaan ruotsin kielisiä kouluja.
"Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla."
Tämä "pakkovenäjä"-termiä on yritetty ihan tahallisestikin mediassa käyttää. Yleensä juuri puhuttuna raja-alueista, vaikka ideanahan tässä kielikiistassa on ollut vapaaehtoisuus.
"Kielien aikaistaminen" on myös ennen kaikkea tuntunut tarkoittavan Suomessa yhden kielen aikaistamista, ei muiden.
Pakkoruotsi otettiin käyttöön 1968, eli 50 vuotta Suomi oli itsenäinen ja kaksikielinen maa ilman pakollista ruotsin opetusta. En usko ruotsinkielen Suomesta katoavan vaikka ruotsin opiskelu olisi vapaaehtoista.
Quote from: Sanna78 on 13.08.2013, 18:19:27
Quote from: Junes Lokka on 13.08.2013, 16:08:49
Kerronpa oman kokemukseni pakkoruotsista. En ole koskaan lukenut pakkoruotsia koulussa tai lukiossa. 2005 sain opinto-oikeuden Oulun yliopistossa. Opintosuunnittelija ehdotti minulle vapautusta virkamiesruotsista. Kävin sen vapautuksesta huolimatta vuonna 2010.
Miten virkamiesruotsista saa vapautuksen? Tuosta tiedosta olisi iloa aika monelle yliopistolaiselle ja moni olisi valmis maksamaankin.
Tuossahan tuo sanotaan. "En ole koskaan lukenut..." Eli jos tuohon asti on päästy, vapautettaneen.
Quote from: Rastafari on 13.08.2013, 07:14:56
Tällänen kannanotto
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589378105.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589378105.html)
QuoteOpetushallituksen pääjohtaja kertoo oman näkemyksensä siitä, mitä pakkoruotsin poisto tarkoittaisi opetuksen järjestämisen osalta.
Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.
Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.
– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.
Pitkälä toteaa, ettei kysymys ruotsin valinnaisuudesta kuitenkaan poista tarvetta keskustella koulujen kieliohjelman monipuolistamisesta yleensä.
Kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven mukaan vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia.
– Usein on viitattu siihen, että ruotsin opiskelu on jostakin pois. Monien kielten tunteminen helpottaa kuitenkin yhden kielen oppimista.
Jostakin syystä sama opetushallitus sai kyllä laitettua ruotsin kielen ala-asteille, vaikka niihinkin kouluihin pitää palkata uusia opettajia.
Kyse on täysin siitä että halutaanko kieliä muuttaa. Huonoja järjestelmiä on aikaisemminkin osattu muuttamaan ja samainen opetushallitus muuten lisäsi esim. draama-tunteja yms. koulutusohjelmaan, joita ei aikaisemmin ole ollutkaan siinä.
Onhan se huvittavaa että voidaan lisätä täysin uusia tunteja opetussuunnitelmaan mutta yksien kieliopintojen muuttaminen on täysin mahdoton tehtävä.
Joko se kertoo osaamattomuudesta tai sitten vähäisestä halusta tehdä asialle mitään tai tutkia asiaa.
En tosin ihmettele että opetushallitus (ja kieliasioista päättävät tahot) voivat olla varsin nihkeitä asian muuttamisen suhteen. Riittää kun katsoo että ketkä henkilöt näistä asioista päättävät ja mikä on heidän puoluetausta.
QuoteFrivillig svenska ökar ojämlikheten i finska skolor
Ojämlikheten i samhället och i utbildningen ökar om svenska blir ett frivilligt språk i de finska skolorna. Det säger experter inom utbildning och lagstiftning.
Publicerad:
13.8.2013 17.01
Uppdaterad:
13.8.2013 17.03
De personer som inte har läst svenska i skolan skulle ha svårt att få tjänstemannajobb, säger juridikprofessorn Veli-Pekka Viljanen vid Åbo universitet.
Han tror att en frivillig skolsvenska inte betyder att språket slopas som ett krav för tjänstemannauppdrag.
Utbildningsexperter tror att det kan bli dyrare att ordna undervisning i skolorna om förslaget godkänns. Om eleverna börjar läsa olika valbara ämnen istället för att de alla läser svenska tillsammans så behövs det flera klassutrymmen och flera lärare.
I stora skolor och kommuner kan det vara enklare att låta eleverna välja än i mindre, där problemet ofta kan vara att hitta lärare och att få ihop tillräckligt stora undervisningsgrupper.
Aulis Pitkälä som är generaldirektör på Utbildningsstyrelsen säger att det redan råder en ojämlikhet mellan elever i olika kommuner i landet då man inte lyckats erbjuda samma utbud av språkundervisning åt alla.
– Med sådana här lösningar blir utbildningen ännu mera ojämlik, säger Pitkälä.
Pitkälä säger också att det oavsett svenskans öde behövs en diskussion om språkundervisningen i skolorna, specifikt om variationen i det som lärs ut.
Ett språk kräver grundlagsreform
Timfördelningen måste göras om helt både i grundskolan och i gymnasiet om svenskan blir frivillig i skolorna, säger Pitkälä. Faller svenskan bort måste skolorna erbjuda något annat istället för att nå upp till det antal lektioner per vecka som krävs. Pitkälä anser att det bästa alternativet då vore andra språk. Det blir ändå svårt att ersätta svenskan med valbara ämnen.
Pitkälä säger att det i slutändan ändå inte handlar om timfördelningen utan om det värde som Finland ger tvåspråkigheten.
– Min uppfattning är att grunden för en sådan tvåspråkighet faller om språkets ställning i undervisningen ändras.
Grundlagen garanterar allas rätt att kommunicera med myndigheterna på sitt eget modersmål oberoende var personen bor. Om en valbar svenska kräver en grundlagsändring är enligt professor Viljanen en tolkningsfråga. Med den obligatoriska undervisningen har man velat garantera att myndigheterna kan språket.
Pirkko Nuolijärvi som är direktör för Forskningscentralen för de inhemska språken säger att man kan lära sig språket också som vuxen, men då är det svårare och dyrare.
– Ju tidigare man lär sig språket desto bättre lär man sig, om det finns tillräckligt med undervisning och motivation. Som vuxen får man kanske inte gratis undervisning som i grundskolorna.
Viljanen poängterar också att det redan förekommer att folk inte alls får service på sitt eget språk av myndigheterna.
– Konflikten mellan lagstiftningen och verkliga livet ökar om de nationella språkens ställning i skolorna försvagas.
Om Finland blir ett helt enspråkigt land krävs en grundlagsändring.
– Då har vi att göra med fundamenten för statsskicket, säger Viljanen.
http://hbl.fi/nyheter/2013-08-13/486411/frivillig-svenska-okar-ojamlikheten-i-finska-skolor
- Jos ei ole opiskellut suomenruotsia on vaikea päästä virkamieheksi.
(Kommentoimassa surullisen kuuluisan Ritva Viljasen ukko V-P Viljanen)
- Jos annetaan mahdollisuus lukea muita aineita kuin suomenruotsia se tulee kalliiksi, kun pitää olla useampia luokkahuoneita ja opettajiakin sen sijaan, että kaikki opiskelisivat vain ja ainoastaan pakkoruotsia.
- Perustuslakiakin pitää muuttaa, jos Suomesta tulee yksikielinen ja pakkoruotsia ei ole.
Erinomaista! Lisää vaan tällaisia ulostuloja kuin Södermanilta saimme kuulla. Olisi erittöin vaikeata luoda karikatyyrihahmoa joka olisi yhtä vakuuttava ylimielisyydessään ja norsunluutornistaan ihmisille paasaavana menneisyyden miehenä kuin Söderman on. Tuostahan ei puutu juurikaan mitään; "sivistyksen vastustaminen", "äärioikeiston kaikuja", "ihmisillä harhakäsitys" ymym.
Quote from: Siili on 13.08.2013, 13:13:07
Quote from: Jani Rantala on 13.08.2013, 12:18:13
Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.
Miten olisi kotimaisten tomaattien boikotointi? Närpiöläiset tomaatinkasvattajat taitavat kannattaa RKP:tä lähes 100%.
Mielestäni nuo boikotonnit ylipäätään ovat huono idea. Mieluummin sitä ostaa suomalaisia tuotteita kuin ulkomaalaisia.
Eikä tätä ongelmaa kaksikielisyydestä pitäisi laittaa suomenruotsalaisten niskoille, vaan pikemminkin kansanedustajien ylipäätään.
Selvää tietysti on että kun asia on lähes joka kuukausi mediassa sen takia, ettei aihetta voida kovinkaan hyvin perustella niin jonkinlaista muutosta tilanteeseen tarvittaisiin.
Tästä huolimatta Stubbin kaltaiset tahot ajavat pakkoruotsin ulottumista vain entistä alemmille luokille. Eli teot ja puheet eivät vastaa toistensa kanssa.
Quote from: John on 13.08.2013, 18:07:31
Hassua, että kun Carl Haglund sanoo, että ei kompromisseja, eikä tuumaakaan periksi, niin sitä arvostellaan. Kun persut sanovat, että ei kompromisseja, eikä tuumaakaan periksi, niin se on ihailtavaa sanojensa takana olemista. Näin se kaksinaismoralismi jyllää hommafoorumillakin.
Niin, "hommafoorumihan" on yksi persoona, joka on vastuussa kaikesta kirjoittamastaan.
:)
Ensimmäisen 50 000:n jälkeisen uutispäivän argumenttisaldo: valeita, uhkailua ja vittuilua elefanttien hautausmaalta.
Toki tämä tiedettiin. Lähinnä ihmetyttää ja masentaa ettei todellakaan osata keksiä MITÄÄN uutta tai edes etäisesti uskottavaa. Sylttytehdas vain puhisee samaa vanhaa paskaa.
Quote from: Emo on 13.08.2013, 18:18:58
Quote from: Rastafari on 13.08.2013, 07:14:56
Tällänen kannanotto
QuoteOpetushallituksen pääjohtaja kertoo oman näkemyksensä siitä, mitä pakkoruotsin poisto tarkoittaisi opetuksen järjestämisen osalta.
Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.
Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.
– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.
Onhan se syy tämäkin miksi koko kansa tankkaa ruotsia. Muuten syntyisi pieniä ryhmiä.
Pieniä ryhmiä, kuten ne, joita palvelleksamme ruottia päntätään. Eikö niille
hurreille pienryhmälle ole tullut mieleen opiskella suomea, jolla heitä voisi palvella, niin mitä kovemmin opiskelisivat, sen parempaa palvelua saisivat, sillä tuskin hyvää palvelua sekään, kun joku koittaa
(huh huh) pakkoruottilla palvelua antaa :facepalm:
Niin,ja eikös opiskelu luulisi olevan tehokkaampaa pienissä ryhmissä, oli se aihe sitten mikätahansa?
Boikoteista puheenollen, et kai sinä osta Ahvenanmaalta tullutta kalaa. Katson tarkkaan sipsipussista valmistajan. En tilaa Verkkokauppa.com:sta veronkiertotuotteita.
Quote from: Toadie on 13.08.2013, 18:59:41
Ensimmäisen 50 000:n jälkeisen uutispäivän argumenttisaldo: valeita, uhkailua ja vittuilua elefanttien hautausmaalta.
Mites sen Gandhin väitetään sanonenkaan?
First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win.
Quote from: Teemu Lahtinen on 13.08.2013, 19:19:55
Quote from: Toadie on 13.08.2013, 18:59:41
Ensimmäisen 50 000:n jälkeisen uutispäivän argumenttisaldo: valeita, uhkailua ja vittuilua elefanttien hautausmaalta.
Mites sen Gandhin väitetään sanonenkaan?
First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win.
Väitetään, mutta näyttöä siitä että hän olisi näin sanonut ei tiettävästi ole...
Valitettavasti tai sitten ei.
Quote from: Sanna78 on 13.08.2013, 18:19:27
Miten virkamiesruotsista saa vapautuksen? Tuosta tiedosta olisi iloa aika monelle yliopistolaiselle ja moni olisi valmis maksamaankin.
Koska pakkoruotsia (eikä virkamiesruotsiakaan) kuitenkaan ei saada poistettua tällä vuosisadalla, niin voisit jakaa tuon tiedon kansallisena perintönä kaikille ylioppilaille.
Först jag var som
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27031;image)
men senare
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27033;image)
som en boss.
Quote from: nollatoleranssi on 13.08.2013, 18:32:22
Esim. tuo kirjoitus siitä miten: "On sairasta, ettei esimerkiksi viereisissä kouluissa olevia suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia laiteta samalle pihalle leikkimään", Stubb puuskahtaa". Koskee Suomessa ainoastaan ruotsin kielisiä kouluja.
"Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla."
Tämä "pakkovenäjä"-termiä on yritetty ihan tahallisestikin mediassa käyttää. Yleensä juuri puhuttuna raja-alueista, vaikka ideanahan tässä kielikiistassa on ollut vapaaehtoisuus.
"Kielien aikaistaminen" on myös ennen kaikkea tuntunut tarkoittavan Suomessa yhden kielen aikaistamista, ei muiden.
Tässä Stubbin ja Rkp:n yhteydessä "panostus ruotsin sijasta muihin kieliin" tai "venäjän opiskelu raja-alueilla" ei tarkoita mitään pakkovenäjää (koska Rkp on liberaali puolue) vaan vapaaehtoista venäjää pakkoruotsin ohessa.
Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.
Quote from: nollatoleranssi on 13.08.2013, 18:48:37
[...]
Eikä tätä ongelmaa kaksikielisyydestä pitäisi laittaa suomenruotsalaisten niskoille, vaan pikemminkin kansanedustajien ylipäätään.
[...]
Tuo on hyvä huomio: kansanedustajilla olisi halutessaan mahdollisuus koska tahansa panna pakkoruotsiasia kuntoon, jos he vain puhaltaisivat yhteen hiileen. Mutta ehkä se on niin, että rahan valta ja "rkp-herran" pelko estää toimimasta kieliasiassa järkevästi.
Kansanedustajille vinkiksi "melkein EU-presidentti" Lipposen mietelause: "Pöö - ei ole mitään pelättävää!"
Quote from: Turjalainen on 13.08.2013, 10:32:08
Olen jo vuosia sitten - joskus 90-luvun alkupuolella yläasteikäisenä - puhunut siitä, että ruotsin kieli voisi olla pakkollinen peruskouluissa vain vanhojen Vaasan-, Turun ja Porin sekä Uudenmana läänien alueilla, ja "virkamiesruotsia" ei vaadittaisi muuta kuin sellaisilta, jotka hakevat julkista virkaa sellaisissa kunnissa, joissa ruotsin kieli on merkittävässä asemassa (käytänössä kaksikieliset tai enemmistöltään ruotsinkieliset kunnat). Lukioissa ja korkeakouluissa kieli olisi valinnainen.
Ajatukseni oli myös, että inarinsaame ja pohjoissaame tulisivat pakollisiksi kieliksi peruskouluissa Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnissa sekä Rovaniemellä.
Kettuilu- ja kostomielessä olen ei-vakavissani joskus ehdottanut pakkosaamea kaikkin ruotsinkielisiin kouluihin ;D
Inarinsaame Rovaniemellä?
Vakavasti puhuen, ei inarinsaamenkielisiä yhdyskuntia ole missään muualla kuin Inarissa, eikä pohjoissaamenkaan (saati jonkun muun saamen-)kielisiä ole Rovaniemellä.
Ja kuten itsekin ilmeisesti huomaat, saamelaiskielet ovat kaksi eri kieltä. Pitäisikö siis jonkun oppilaan opetella pakollisina kolmea kieltä - inarinsaamea, pohjoissaamea ja suomea - ennen kuin voisi alkaa opetella vieraita kieliä? Kun tämä koko keskustelu on lähtenyt siitä, että kaksikin pakollista on liikaa?
Quote from: Mursu on 13.08.2013, 10:46:25
Quote from: -PPT- on 13.08.2013, 09:10:00
Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.
Vastustan ehdottomasti kaikenlaisia uudistuksia, joissa Helsinki tai uusimaa yleisemmin leimattaisiin jotenkin ruotsinkieliseksi alueeksi. Helsinki ei ole ruotsalaisenemmistöinen kaupunki niin kuin Belgiassa tai Sveitsissä on eri kielellisiä alueita. Suomi on jo jakaantunut kahteen alueeseen kielen perusteella. Nämä alueet ovat Ahvenanmaa ja muu Suomi. Ei tarvita mitään muita jakoja. Vaikka kielivalinta periaatteessa olisi vapaa, ei se välttämättä olisi sitä jokaisen yksilön tasolla. Esimerkiksi kuntien resurssit voisivat vaikuttaa asiaan.
Ruotsi on edelleen enemmistönä paikoin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja varsinkin Pohjanmaalla.
Quote"Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla."
Tätä argumenttia on vaikea ymmärtää. Ikään kuin oletettaisiin, että Tohmajärvellä syntynyt eläisi koko elämänsä itä-Suomessa eikä voisi muualle muuttaa. Vapaus valita resurssien puitteissa useammasta kielestä riippumatta maantieteellisestä sijainnista.
Quote from: nollatoleranssi on 13.08.2013, 18:48:37
Quote from: Siili on 13.08.2013, 13:13:07
Quote from: Jani Rantala on 13.08.2013, 12:18:13
Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.
Miten olisi kotimaisten tomaattien boikotointi? Närpiöläiset tomaatinkasvattajat taitavat kannattaa RKP:tä lähes 100%.
Mielestäni nuo boikotonnit ylipäätään ovat huono idea. Mieluummin sitä ostaa suomalaisia tuotteita kuin ulkomaalaisia.
Eikä tätä ongelmaa kaksikielisyydestä pitäisi laittaa suomenruotsalaisten niskoille, vaan pikemminkin kansanedustajien ylipäätään.
Selvää tietysti on että kun asia on lähes joka kuukausi mediassa sen takia, ettei aihetta voida kovinkaan hyvin perustella niin jonkinlaista muutosta tilanteeseen tarvittaisiin.
Tästä huolimatta Stubbin kaltaiset tahot ajavat pakkoruotsin ulottumista vain entistä alemmille luokille. Eli teot ja puheet eivät vastaa toistensa kanssa.
Silloin kun boikotoidaan niin pitää löytää aina parempi vaihtoehto. Jos Närpiöläisille tomaateille löytyy parempi vaihtoehto niin Närpiön tomaatit boikottiin. Suomenruotsalaisten niskoille se pitää nimenomaan laittaa. Heidän tehtävä on sitten painostaa RKP:ta yms.
Tiimarista olisi hyvä aloittaa. Niiden rihkamaa ei tarvitse kukaan.
Quote from: VeePee on 13.08.2013, 20:22:40
Quote"Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla."
Tätä argumenttia on vaikea ymmärtää. Ikään kuin oletettaisiin, että Tohmajärvellä syntynyt eläisi koko elämänsä itä-Suomessa eikä voisi muualle muuttaa. Vapaus valita resurssien puitteissa useammasta kielestä riippumatta maantieteellisestä sijainnista.
Kyllä laaja kielipaletti kaikissa Suomen peruskouluissa on utopiaa. Enkä minä usko, että ihminen, joka osaa suomen kielen lisäksi ainoastaan hyvää englantia, on mikään erityisen säälittävä tapaus. Hän kykenee kommunikoimaan hyvin suuren ihmisjoukon kanssa ja hänelle ovat portit auki valtaviin tietovarantoihin.
Toisaalta ei useamman kielen välttävä osaaminen ole kovin kummoinen etu työmarkkinoilla. Kyllä kielen osaamisen pitää olla sellaisella tasolla, että siitä on työnantajalle hyötyä.
Asiahan on niin, että pääministeri ei osaa ruotsia. Joten miten niin se on välttämätöntä Suomessa?
Quote– Koen, että tässä kansalaisaloitteessa on sivistyksen vastustamisen henkeä, Söderman tähdentää.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja
Ahaa, on siis sivistyksen vastustamista, jos halutaan opiskella mieluummin ranskan ja saksan kaltaisia vanhoja kulttuurikieliä jonkin marginaalisen kalastajamurteen sijaan?
Quote– RKP:lle tällaiset hyökkäilyt ruotsin kieltä vastaan ovat eduksi. Ne saavat sitä kautta kannattajansa äänestämään.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja
Eiköhän RKP:n kannatus ole joka tapauksessa vakiintunut 4-5 prosentin tuntumaan tapahtui mitä tahansa.
QuoteSödermanin mukaan ajatus, että ruotsin kielen opiskelu on esteenä muiden kielten opiskelemiseen on suuri virhekäsitys.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja
Se vie ihan konkreettisesti viikkotunteja, joita voitaisiin käyttää muihin kieliin. Moni ei jaksa opiskella samanaikaisesti kolmea kieltä. Kombinaatiosta englanti+ranska, englanti+saksa, englanti+venäjä tai tulevaisuudessa vaikka englanti+kiina olisi useimmille oppilaille paljon enemmän hyötyä elämässä kuin yhdistelmästä englanti+ruotsi.
QuoteKiihkeimpiä ruotsin kielen torppaajia ovat perussuomalaiset. Vastustajiin kuuluu myös koko joukko kokoomuslaisia. Se ei Södermania hämmästytä.
– Suomessa on puoluekartan oikealla laidalla fasistinen perinne, vaikka se ei nykyään ole kovin vahva.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja
Ahvenanmaalla, jonka asukkaista n. viisi prosenttia on suomenkielisiä, ei ole enää pakollista suomen opetusta kouluissa. Pitääköhän Söderman ahvenanmaalaisia fasisteina?
Suomessa puoluekartan ruotsinkielisellä puolella on valitettavasti pitkä freudenthalilainen perinne, jossa suomenkielisiä pidetään sopivina vain
bättre folkin rengeiksi ja piioiksi. Ja jos suomenkielinen haluaa olla jotain muuta kuin nöyrä palvelija, freudenthalilainen haukkuu suomenkielistä fasistiksi.
Jos jostain käsittämättömästä syystä kävisin niin, että pakkoruotsi muuttuisi suomenruotsalaisille merkityksettömäksi asiaksi. Eli 4-5% kansasta vaihtaisi mielipidettään asiassa. Niin, olisiko suomen poliittinen eliitti edelleen niin ehdottomasti sitä mieltä että pakkoruotsi on suomelle välttämätön asia?
Uskaltaisin väittää, että samana päivänä myös eliitin mielipide vaihtuu.
Eli, on mahdollista, että 95% mielipide ei paina vaakakupissa mitään. Kuulostaa hyvältä, not.
olisikohan mitään käytännön mahdollisuutta suunnitella jonkinlaista siistiä, fiksua kampanjaa / liikettä missä asiallisesti joidenkin puolueiden edustajille / eduskuntaryhmille toimitettaisiin eduskuntaan viestejä? Niissä voitaisiin esim kertoa omalla nimellä että "jos ryhmänne haluaa jatkaa kulttuurisesti / moraalisesti / pedagogisesti / kansantaloudellisesti / jne älytöntä pakkoruotsia, niin minun on valitettavasti äänestettävä loppuelämäni perussuomalaisia."
Valtakirjan päättymisen uhka saattaisi herättää joitakin edustajia. Edes äänestämään tyhjää tai olemaan pois.
Quote from: Eugen235 on 13.08.2013, 23:14:37
Valtakirjan päättymisen uhka saattaisi herättää joitakin edustajia. Edes äänestämään tyhjää tai olemaan pois.
No, minun kirjoissani tyhjän äänestäminen tai poissaolo ilman perusteellisen hyvää syytä (esim. omat häät tai hautajaiset) on samanlaista selkärangatonta kiemurtelua sekin. Jos nyt siis oletetaan, että vaalikoneessa edustaja on selvästi vastannut asiaan jotain.
Quote from: Eugen235 on 13.08.2013, 23:14:37
Niissä voitaisiin esim kertoa omalla nimellä että "jos ryhmänne haluaa jatkaa kulttuurisesti / moraalisesti / pedagogisesti / kansantaloudellisesti / jne älytöntä pakkoruotsia, niin minun on valitettavasti äänestettävä loppuelämäni perussuomalaisia."
Valtakirjan päättymisen uhka saattaisi herättää joitakin edustajia. Edes äänestämään tyhjää tai olemaan pois.
Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset:
QuotePS. Olikohan kansalaisaloitteen mahdollistaneilla poliitikoilla tavoitteena, että pakkoruotsialoitteen kaltaisia asioita nousisi eduskuntaan keskustelun aiheeksi? Aloite ei varmasti tunnu monien ruotsinkielisten suomalaisten mielissä kovin miellyttävältä. Mitä tapahtuu sitten, kun keskusteluun nousee esimerkiksi valtiollisiin suhteisiin haitallisesti vaikuttava kansalaisaloite?
Pakkoruotsialoite tietenkin hylättäneen. Jos haluaa Suomen kaltaisessa edustuksellisessa demokratiassa eroon vaikkapa pakkoruotsista, pitää äänestää eduskuntaan sellaista kansanedustajaehdokasta, joka lupaa poistaa sen. Itse kansalaisaloitteista seuraa lähes poikkeuksetta ainoastaan diskuteerausta.
Nurmi: Kielikompromissi: Jätetään ruotsi lukioihin (http://www.verkkouutiset.fi/blogit/Ruotsi%20osaksi%20lukiosivistyst%C3%A4-6723) 13.8.2013
Olikohan tuo sarkasmia, kun juuri kokoomuksen nykyjohto on tehnyt selväksi, että puolueen kanta ei muutu, vaikka puoluekokous niin päättäisi?
Quote from: Roope on 13.08.2013, 19:38:06
Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.
Tässä olen itse asiassa samaa mieltä Stubbeloisen kanssa. 7- tai 8-vuotiaan kielikorva on huomattavasti herkempi omaksumaan erilaisia äännejärjestelmiä kuin teinin. Yläkouluikäisillä on sitä paitsi nokkoonsa asti opeteltavaa oppisisältöä, jota ei voi omaksua abstraktista sisällöstä johtuen nuorempana.
Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin.
"Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin."
Loistava ehdotus, mutta miksi vain alakouluun. Vaadin, että sikiölle soitetaan kymmenennestä raskausviikosta lähtien yötäpäivää Paavo Lipposen, Jyrki kataisen ja Henna Virkkusen ruotsinkielellä puhuttuja äänitteitä. Ja katso, vauva hallitsee ruotsin jo synnytyslaitoksella.
Quote from: Finka on 14.08.2013, 00:01:24
Quote from: Roope on 13.08.2013, 19:38:06
Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.
Tässä olen itse asiassa samaa mieltä Stubbeloisen kanssa. (..) Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin.
Ruotsi siis käytännössä korvaisi ensimmäisenä pakollisena kielenä englannin. Miksi?
Quote from: Finka on 14.08.2013, 00:01:24
Quote from: Roope on 13.08.2013, 19:38:06
Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.
Tässä olen itse asiassa samaa mieltä Stubbeloisen kanssa. 7- tai 8-vuotiaan kielikorva on huomattavasti herkempi omaksumaan erilaisia äännejärjestelmiä kuin teinin. Yläkouluikäisillä on sitä paitsi nokkoonsa asti opeteltavaa oppisisältöä, jota ei voi omaksua abstraktista sisällöstä johtuen nuorempana.
Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin.
Ehkä, mutta miksi ihmeessä suomalaisessa koulussa pitäisi lasten puhua ruotsia?
Quote from: Roope on 13.08.2013, 23:37:19
Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset:
QuoteJos haluaa Suomen kaltaisessa edustuksellisessa demokratiassa eroon vaikkapa pakkoruotsista, pitää äänestää eduskuntaan sellaista kansanedustajaehdokasta, joka lupaa poistaa sen.
Tuota noin, HBL tarkisti 2011 kansanedustajaehdokkaiden vaalikonevastaukset, ja niiden mukaan ihmiset olivat äänestäneet puoluelehden toimittajan toivomalla tavalla. Missä siis mättää?
Outoja toimittajia, kun eivät ymmärrä kansalaisaloitteen ideaa. Kuinka älyllisesti rajoittuneita he todellisuudessa ovat? Missään nähnyt noin vajaita yksilöitä.
Oliko se sdp:n pj vielä, joka sanoi, ettei aloitetta voi kannattaa, sillä siitä ei ole mainintaa hallitusohjelmassa. Rajoittaa aika lailla kansalaisaloitteita, jos pitää ensin tarkistaa, onko lakiehdotus hallitusohjelmassa. Ja jos on, niin miksi ihmeessä tehdä sitten lakialoite.
Aivan käsittämättömiä möläytyksiä on saatu kuulla, eikä toimittajista yksikään reagoi mihinkään.
QuoteItse kansalaisaloitteista seuraa lähes poikkeuksetta ainoastaan diskuteerausta.
Voisiko puoluelehden toimittaja rauhoittua? Vastahan tässä on kolme aloitetta saatu läpi. Ihme yleistämistä.
Mitä laki todella sanoo kielitilanteestamme?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147017-mita-laki-todella-sanoo-kielitilanteestamme
Kirjoituksessa siteeraan perustuslakia, kielilakia ja saamen kielilakia sekä vertaan saamen ja ruotsin asemaa. Lopuksi ehdotan ratkaisumallia tilanteen symmetrisöimiseksi.
"Ero kansalliskielen ja ei-kansalliskielen välillä ei siis liity millään tavoin viranomaispalveluihin, joiden turvaamiseksi pakkoruotsi aikoinaan säädettiin. Niinpä valtakunnallista pakkoruotsia ei voi perustella kansalliskielen asemalla eikä perustuslailla."
Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
Quote... Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726 (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726)
Quote from: Werther on 14.08.2013, 07:04:00
Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
Quote... Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726 (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726)
Kas piruvie...kyllähän kettutytöt osaa...hyvän asian puolesta tietty hyväksyttävää :facepalm:
QuoteKansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
Turkistarhauksen kieltämistä ajaneen kansalaisaloitteen allekirjoituksista merkittävä määrä oli virheellisiä.
Tiistain Aamulehti kertoo väestörekisterikeskuksen käyttäneen otantamenettelyä tarkastaessaan turkistarhauksesta viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen kannatusilmoitukset. Aloite päätyi eduskuntaan, joka kesäkuussa hylkäsi sen.
Kaikki netissä tehdyt turkistarha-aloitteen kannatusilmoitukset tarkastettiin. Paperi-ilmoituksissa käytettiin tasaväliotantaa. Jokaista paperi-ilmoitusta siis ei tarkistettu.
Aiemmin on kerrottu, että turkisaloitekampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.
Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.
Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.
Aamulehden mukaan väestörekisterikeskus hylkää virheelliset ilmoitukset ja jättää asian siihen. Asiaa ei siis tulkita viranomaisen harhauttamiseksi.
Quote from: Rastafari on 14.08.2013, 07:51:46
Quote from: Werther on 14.08.2013, 07:04:00
Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
Quote... Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726 (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726)
Kas piruvie...kyllähän kettutytöt osaa...hyvän asian puolesta tietty hyväksyttävää :facepalm:
QuoteKansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
Turkistarhauksen kieltämistä ajaneen kansalaisaloitteen allekirjoituksista merkittävä määrä oli virheellisiä.
Tiistain Aamulehti kertoo väestörekisterikeskuksen käyttäneen otantamenettelyä tarkastaessaan turkistarhauksesta viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen kannatusilmoitukset. Aloite päätyi eduskuntaan, joka kesäkuussa hylkäsi sen.
Kaikki netissä tehdyt turkistarha-aloitteen kannatusilmoitukset tarkastettiin. Paperi-ilmoituksissa käytettiin tasaväliotantaa. Jokaista paperi-ilmoitusta siis ei tarkistettu.
Aiemmin on kerrottu, että turkisaloitekampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.
Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.
Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.
Aamulehden mukaan väestörekisterikeskus hylkää virheelliset ilmoitukset ja jättää asian siihen. Asiaa ei siis tulkita viranomaisen harhauttamiseksi.
Toivoa sopii, että näissä nimissä ei ole sama ongelma. Yli 20 000 nimen tarkistus on hidasta. Viivästyy jonkin verran tämän kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa, mutta eiköhän se käsitellä, mikäli paperinimistä ei ole liikaa huuhaa-nimiä.
Menee vähän ohi aiheen, mutta ajan kanssa pakkoruotsista kyllä luovutaan ainakin Itä-Suomessa, ruotsinkielisten määrä vähenee jatkuvasti.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081317365662_uu.shtml
Quote
Venäjänkielisten määrä kasvaa rajusti
Tiistai 13.8.2013 klo 22.12
2034. Se on vuosi, jolloin venäjänkielisiä on ensimmäistä kertaa enemmän Suomessa kuin ruotsinkielisiä.
Venäjänkielisten osuus tulee kasvamaan Suomessa lähivuosina. (COLOURBOX)
Nykyisellä kehityksellä venäjänkielistä väestöä asuu Suomessa enemmän kuin ruotsinkielisiä noin 20 vuoden kuluttua.
Vaikka laskelma on viitteellinen ja tehty vuosien 2011 ja 2012 tilastojen pohjalta, pitkällä aikavälillä arvio antaa kuitenkin vinkin tulevasta. Vuonna 2012 Suomessa asui 62 554 venäjänkielistä, joka on 7,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Ruotsinkielisen väestön määrä oli viime vuonna 290 977. Määrä laski edellisvuoteen verrattuna reilulla parilla sadalla.
Venäjänkielisten määrän kasvu on seuraavat vuodet räjähdysmäistä. Sen tarkemman arvion antaminen on vaikeaa. Nykyisellä kasvuprosentilla venäjänkielisten määrä ylittäisi 100 000 jo kuuden vuoden kuluttua. Vuonna 2034 venäjänkielisiä olisi 294 746 ja ruotsinkielisiä 285 707.
Asiaan perehtyneen Tilastokeskuksen yliaktuaarin Aku Alasen mukaan kestää ainakin 20-30 vuotta ennen kuin venäjänkielisiä todella on enemmän kuin ruotsinkielisiä.
- Arviointi on todella hankalaa. Esimerkiksi vuonna 2015 inkeriläisten erityisoikeus Suomeen muuttoon loppuu. Se tulee vaikuttamaan tilastoihin tulevaisuudessa, Alanen sanoo.
Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Iltalehdessä 13.8.2013.
SAMI KOSKI
[email protected]
LUE MYÖS
Pakkoruotsin poistaminen johtaisi laajaan remonttiinhttp://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081317361591_uu.shtml
Pakkoruotsista repesi raivo - nyt huutia saavat Lipposen kommentithttp://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081317363037_uu.shtml
QuoteKeskustelu pakkoruotsista käy raivokkaana
Tiistai 13.8.2013 klo 12.40
Reijo Tossavaisen (ps) mielestä Paavo Lipposen väittämät pakkoruotsin tarpeellisuudesta viittaavat Lipposen yksinkertaisuuteen.
Paavo Lipposen haluaisi pitää ruotsin kielen pakollisena oppiaineena. (JENNI GÄSTGIVAR)
Reijo Tossavaisen (ps) mielestä ruotsin opiskelu on joltain muulta oppiaineelta pois. (JARNO JUUTI)
Paavo Lipponen sanoi maanantaina MTV3:lle uskovansa ruotsin aseman säilyvän kouluissa, koska "siihen ovat sitoutuneet kaikki vastuuntuntoiset puolueet".
- Ruotsin kieleen ja suomenruotsalaiseen vähemmistöön haluavat päästä kiinni populistit, jotka uskottelevat, että siinä on ratkaisu maamme ongelmiin, Lipponen sanoi MTV3:lle.
Lipponen sanoi olevansa pahoillaan Suomen ruotsinkielisten kohtelusta ja hänen mielestään kyseessä on laajemman henkisen taantuman ilmiö Suomessa.
- Ruotsin kieleen hassahtanut Paavo Lipponen sanoo pakkoruotsikeskustelun ja negatiivisen asenteen ruotsinkielisiä kohtaan kertovan henkisestä taantumasta Suomessa. Kyllä tällainen arvio sopii paremmin toveri Lipposeen itseensä, Tossavainen kirjoittaa blogissaan.
Tossavainen muistuttaa, että Lipponen on ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkoston Svenska Nu:n puheenjohtaja.
- Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin vastaisuus on Lipposen osalta huomattu, sillä hänet on palkittu RKP:n toimesta Freudenthal -mitalilla. Kyseinen A. O. Freudenthal oli yksi RKP:n perustajista, ja hän oli sitä mieltä, että suomenkieliset ovat ruotsinkielisiin nähden alempirotuisia, Tossavainen kirjoittaa.
Tossavainen kommentoi Lipposen MTV3:lle antamaa lausumaa siitä, että ruotsin kielen osaaminen antaisi nuorille paremmat eväät sekä opiskella että tehdä töitä kotimaassa ja muissa Pohjoismaissa.
- Nyt on sanottava suoraan, että olisi parempi, jos Lipponen pysyisi siellä nahkurin orsilla, sillä niin perusteettomia väitteitä hän esittää. Kysehän on todellisuudessa siitä, että ruotsin opiskelu on pois jonkin muun tarpeellisemman kielen tai aineen opiskelusta.
Tossavainen ei allekirjoita myöskään Lipposen perustelua siitä, että itäsuomalaisilla nuorilla pitää olla edellytykset työllistyä valtakunnallisilla ja pohjoismaisilla työmarkkinoilla sekä opiskella muissa pohjoismaissa.
- Voi pyhä yksinkertaisuus, toveri Lipponen! Tuon rautalankaesimerkin edelliseen liittyen: Minulle soitti eräs henkilö, joka on ollut rajalla töissä noin 30 vuotta. Tuona aikana hän on tarvinnut pakkoruotsia vain kerran.
Vielä tässä on aikaa. Jatketaan kampanjointia ja koitetaan kerätä netin kautta automaattisesti varmennettavia allekirjoituksia sen verran, ettei paperisia edes tarvitse tarkistaa.
Quote from: Eugen235 on 13.08.2013, 23:14:37
olisikohan mitään käytännön mahdollisuutta suunnitella jonkinlaista siistiä, fiksua kampanjaa / liikettä missä asiallisesti joidenkin puolueiden edustajille / eduskuntaryhmille toimitettaisiin eduskuntaan viestejä? Niissä voitaisiin esim kertoa omalla nimellä että "jos ryhmänne haluaa jatkaa kulttuurisesti / moraalisesti / pedagogisesti / kansantaloudellisesti / jne älytöntä pakkoruotsia, niin minun on valitettavasti äänestettävä loppuelämäni perussuomalaisia."
Valtakirjan päättymisen uhka saattaisi herättää joitakin edustajia. Edes äänestämään tyhjää tai olemaan pois.
Eduskunnan kansanedustajille voi toimittaa omia personoituja viestejä sähköpostilla tai perinteisellä postilla. Ne ovat ymmärrykseni mukaan 1000 kertaa tehokkaampia kuin persoonattomat yhteisviestit, joilla on monta allekirjoittajaa.
Quote from: Oami on 13.08.2013, 20:08:52
Quote from: Turjalainen on 13.08.2013, 10:32:08
Olen jo vuosia sitten - joskus 90-luvun alkupuolella yläasteikäisenä - puhunut siitä, että ruotsin kieli voisi olla pakkollinen peruskouluissa vain vanhojen Vaasan-, Turun ja Porin sekä Uudenmana läänien alueilla, ja "virkamiesruotsia" ei vaadittaisi muuta kuin sellaisilta, jotka hakevat julkista virkaa sellaisissa kunnissa, joissa ruotsin kieli on merkittävässä asemassa (käytänössä kaksikieliset tai enemmistöltään ruotsinkieliset kunnat). Lukioissa ja korkeakouluissa kieli olisi valinnainen.
Ajatukseni oli myös, että inarinsaame ja pohjoissaame tulisivat pakollisiksi kieliksi peruskouluissa Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnissa sekä Rovaniemellä.
Kettuilu- ja kostomielessä olen ei-vakavissani joskus ehdottanut pakkosaamea kaikkin ruotsinkielisiin kouluihin ;D
Inarinsaame Rovaniemellä?
Vakavasti puhuen, ei inarinsaamenkielisiä yhdyskuntia ole missään muualla kuin Inarissa, eikä pohjoissaamenkaan (saati jonkun muun saamen-)kielisiä ole Rovaniemellä.
Ja kuten itsekin ilmeisesti huomaat, saamelaiskielet ovat kaksi eri kieltä. Pitäisikö siis jonkun oppilaan opetella pakollisina kolmea kieltä - inarinsaamea, pohjoissaamea ja suomea - ennen kuin voisi alkaa opetella vieraita kieliä? Kun tämä koko keskustelu on lähtenyt siitä, että kaksikin pakollista on liikaa?
Älä unohda kolttasaamea!
Inarin Shellin tienvarsimainoksessa vuonna 1987 luki teksti "Poade oahpasmuvvad".
Kyselin tuota tunturisaamen/pohjoissaamen puhujilta useammaltakin, mutta eivät tienneet. Yksi neljäntuulenlakkinen saamelaisäijä, joka kertoi moottoripyöräkokoontumisajossa juttuja kaljapalkalla kaljapäissään, väitti poade oahpas tarkoittavan "hyvä opastus", mutta en oikein uskonut.
Viime kesänä kävin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, ja kysyin tuota ensin kolttasaamelaiselta, sitten pohjoissaamelaiselta ja lopulta minut talutettiin yhden virkailijan luokse, joka puhui inarinsaamea. Vain 25 vuotta tuo lause ehti minua vaivata, ennen kuin sain kuulla sen oikean suomennoksen.
-i-
QuoteRuotsi valinnaiseksi - kyllä vai ei?
Kesto: 10 min
Kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi on kerännyt yli 50 000 nimeä. Mutta mitä tapahtuisi, jos valinnaisuus toteutuisi. Asiasta keskustelivat kansalaisaloitteen tekijä Ilmari Rostila ja kansanedustaja Kimmo Sasi, Kok.
Ke 14.8.2013 klo 8.35
http://areena.yle.fi/tv/1996855
Sekoomuksen Sasilla on todella hyvät perusteet pakollisen muumikielen opiskeluun :facepalm:
Quote from: Jaakko Sivonen on 13.08.2013, 21:53:10
Quote– Koen, että tässä kansalaisaloitteessa on sivistyksen vastustamisen henkeä, Söderman tähdentää.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja
Ahaa, on siis sivistyksen vastustamista, jos halutaan opiskella mieluummin ranskan ja saksan kaltaisia vanhoja kulttuurikieliä jonkin marginaalisen kalastajamurteen sijaan?
Wikipedia sanoo:
QuoteSivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Tässä mielessä puhutaan opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä, humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai akateemisesta sivistyksestä, sekä toisaalta ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä ja kypsyydestä. Jälkimmäiseen saatetaan viitata "sydämen sivistyksenä" tai viisautena. Sivistyksen sisällöstä on erilaisia käsityksiä. Sana sivistys voi tarkoittaa myös korkeakulttuuria, sivilisaatiota. Se tulee latinankielen sanasta civilis, joka on adjektiivimuoto sanasta civis. Civilis tarkoittaa kansalaista tai kaupunkilaista, joka elää kaupunkinsa sääntöjen mukaan.
Miten tuohon liittyy ruotsin kielen osaaminen? Ruotsin kielen asema suomessa ja Ruotsin kruunun historiallinen merkitys voisi suomalaisen yleissivistykseen kuuluakin. Mutta sivistys? Söderman ei tiedä mitä eroa on sivistyksellä ja yleissivistyksellä?
No mainitaan tuolla tuo yleissivistyskin. Siitä wiki sanoo:
QuoteYleissivistyksellä (saks. Allgemeinbildung) tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista.[1]
Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä. Yleensä sanaa yleissivistys käytetään adjektiivin yleissivistävä yhteydessä vastakohtana ammattiin valmistavalle.
Käsitys yleissivistyksestä on syntynyt länsimaissa humanistisen liikkeen yhteydessä 1500- ja 1600-luvuilla. Erityisesti tšekki Johan Amos Comenius kehitti käsitettä tuntuvasti ja esitti, että kaikkien yksilöiden olisi omaksuttava tietty perussivistys.
Suomeen yleissivistyksen ideaali tuli Saksasta, jossa sitä kehitti 1700-luvun lopulla yliopistomies Wilhelm von Humboldt. Tuolloin yleissivistyksen ideaaliin kuului antiikin ajan taruston auttava tunteminen sekä kyky puhua joitain tärkeimpiä kieliä, joiksi Suomessa muodostuivat ruotsi, latina ja saksa. Manner-Euroopassa valistusaikana 1700-luvulla yleissivistykseen vaadittavaksi kieleksi muodostui kuitenkin ranska, joka säilytti tämän aseman 1900-luvun alkupuolelle saakka. Valistuksen aikana perustettiin myös ensimmäiset oppivelvollisuuskoulut Preussiin ja Itävaltaan. Nämä voidaan nähdä pyrkimyksenä levittää sivistystä kaiken kansan keskuuteen. Tämä kuului olennaisena valistuksen ihmiskuvaan, joka ei periaatteessa tehnyt eroa eri ihmisryhmien välillä.
Humboldtilainen yleissivistyksen ihanne oli sikäli yläluokkainen, että se korosti aineittensa yleispätevyyttä ja suoraa soveltumattomuutta käytäntöön. Tämän seurauksena kielet, historia ja humanistiset aineet saivat korostetun osan koulujen opetussuunnitelmissa matematiikan ja luonnontieteiden kustannuksella. Reaalilyseot pyrkivät muuttamaan sivistysihannetta tuomalla paremmin esille nykykielet ja luonnontieteet, mutta vielä peruskoulujärjestelmänkin yleissivistysideaalilla on humanististen taitojen korostukseen liittyviä piirteitä. Yleissivistykseen kuuluu kuitenkin varsinaisten tietojen hallinnan lisäksi myös kriittisyys. Sivistyneen ihmisen tulisi kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti. Tämä avaa hänelle samalla ovet kansalaisvaikuttamiseen.
Koska yleissivistys saavutettiin 1800-luvun näkemyksen mukaan oppikouluissa, joihin vain kansan vähemmistöllä oli mahdollisuus, se sai eksklusiivisen merkityksen. Kansansivistystyöllä, jota edustivat mm. yleiset kirjastot sekä kansan- ja työväenopistot, pyrittiin kuitenkin tarjoamaan halukkaille alempiin luokkiin kuuluneille yksilöille tilaisuus henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen. Koska yleissivistysideaalin mukaan sivistynyt ihminen oli myös poliittisesti tietoinen yksilö, kansansivistystyöllä oli myös poliittisia päämääriä.
Lakitekstissä yleissivistys esiintyy adjektiivissa yleissivistävä, millä viitataan peruskoulun ja lukion kasvatustehtäviin. Tällöin halutaan tuoda esille, että koulutukset eivät valmista mihinkään tiettyyn ammattiin vaan yleisesti jatko-opintoihin. Yleissivistys on ammattikoulutuksen vastakohtana jossain määrin kiistanalainen eikä sillä ole nykyisellään mitään tiettyä määritelmää.
S.o. milloin puhutaan yleissivistyksestä, ja siihen liittyvästä kieliosaamisesta, riippuen mitä historian jaksoa korostetaan ja katsotaanko Suomi osaksi Suomea, Skandinaviaa vai Eurooppaa, voidaan ruotsin kieli rinnastaa
ranskaan, latinaan ja saksaan. Mikäli tarkastellaan länsimaisen kristillisyyden oppia ja vanhoja filosofeja, voisin itse nostaa rinnalle vielä muinaiskreikan. Jos haetaan sivistystä nimenomaan raamatun ja antiikin filosofien tekstien, lainausten ja etymologian kautta, piskuinen ruotsin kieli on nostettu melkoiseen kaartiin, ja vielä suomessa kunniapaikalle.
-i-
EDITH: Yleisen musiikintiedon kursseilla konservatoriossa jouduin lapsukaisena opettelemaan n. 300 sanan
italiankielisen sanavaraston. Allegro, lento, piu mosso, con passio, fortissimo. Oli minulla yksi ruotsinkielinen nuottivihko, josta jäi mieleen vain ack värmeland du sköna.
Quote from: skrabb on 14.08.2013, 10:32:02
QuoteRuotsi valinnaiseksi - kyllä vai ei?
Kesto: 10 min
Kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi on kerännyt yli 50 000 nimeä. Mutta mitä tapahtuisi, jos valinnaisuus toteutuisi. Asiasta keskustelivat kansalaisaloitteen tekijä Ilmari Rostila ja kansanedustaja Kimmo Sasi, Kok.
Ke 14.8.2013 klo 8.35
http://areena.yle.fi/tv/1996855
Sekoomuksen Sasilla on todella hyvät perusteet pakollisen muumikielen opiskeluun :facepalm:
Ruotsi sitoo meidät länteen, sanoo Sasi.
Olemme EU:ssa ja eurossa. Vain puolet neljästä skandinaavimaasta on EU:ssa eikä ainoakaan eurossa.
Euromaana meillä on tällä logiikalla erityistä hyötyä ruotsin kielestä. Täh?
-i-
Quote from: ikuturso on 14.08.2013, 10:27:34
Älä unohda kolttasaamea!
Hyvä huomautus ja en toki unohda. Lähinnä edelläoleva oli tarkoitettu vain vastaukseksi Turjalaiselle.
Quote from: skrabb on 14.08.2013, 10:32:02
QuoteRuotsi valinnaiseksi - kyllä vai ei?
Kesto: 10 min
Kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi on kerännyt yli 50 000 nimeä. Mutta mitä tapahtuisi, jos valinnaisuus toteutuisi. Asiasta keskustelivat kansalaisaloitteen tekijä Ilmari Rostila ja kansanedustaja Kimmo Sasi, Kok.
Ke 14.8.2013 klo 8.35
http://areena.yle.fi/tv/1996855
Sekoomuksen Sasilla on todella hyvät perusteet pakollisen muumikielen opiskeluun :facepalm:
Nyt Rostila tempas Sasille suun täyteen jauhoa 8)
Sasi:
-50 000 suomalaista muutti 60-luvulla ruotsiin (pakkoruotsi 1972 - 1977)
-Närpiöstä löytyy jokunen tyyppi, jotka eivät suomea puhu
-ilman ruotsia ihminen ei pärjää yhteiskunnassa
(ilmankos olen tälläinen hylkiö ihmisraunio)-pohjoismaat ovat kaikkein kehittenynein yhteiskunta, ja näemme miten siellä on ratkaistu asioita
(en haluaisi nähdä tai kuulla, esim. ruotsin ratkaisuja maahanmuutto politiikassa)-poliisin pitääosata ruottia,jos pysäyttelee ihmisiä liikenteessä
(entäs somalia, romania, venäjä, viro, nikeria, iraki, afkanistani jne. vai kielletäänkö autoilu muilta kun suomen ja ruotsinkiellisiltä)No perkeles, aika vahvoja agrumenttejä :facepalm:
Vähän masentavaa, että täytyy kiittää nykyaikana toimittajaa siitä, että tekee hommansa, mutta tuossa haastattelussa toimittaja oli ihan hyvä, kun pysyi puolueettomana. Mieleen tulee monta YLE:n toimittajaa, joilta se ei olisi onnistunut alkuunkaan.
Sasin "argumentit" olivat ihan puutaheinää, tutut kliseet pohjoismaisesta identiteetistä ja muusta pienillä variaatioilla. Rostilan olisi mielestäni pitänyt puhua ytimekkäämmin. Kuunnellessa tuli sellainen olo, että noniin, pian asiaan, kun haastattelun aikakin on noin lyhyt, hopihopi. Se varsinaiseen argumenttiin meno kesti turhan pitkään. Tässä asiassa argumentteja voisi takoa pyötään: tu-dum, tu-dum, tu-dum, kun selviä argumentteja löytyy niin runsaasti. Nyt ne selvästi hukkuivat turhan johdattelun alle ja moni jäi sanomattakin. Hyvänä puolena tietysti on, että ei varmaan kenelläkään syntynyt mielikuvaa mistään (kansallis)kiihkoilusta; mielikuva, jota pakkoruotsittajat ovat viimekin aikoina yrittäneet vapaan kielivalinnan tukijoiden ylle levittää.
Timo Soini plokkaa/bloggaa pakkoruotsialoitteesta, ja myöskin homoliittoaloitteesta. Kirja Peruspomokin näyttäisi etenevän.
Quote
Kansalaisaloite on uusi väline politiikassa. Sinänsä hyvä.
Eduskuntaan tulee syksyllä kolme kansalaisaloitetta, yksi on jo hylätty.
Otan kantaa kahteen. Homoliittoaloitetta en kannata, pakkoruotsista luopumista kannatan.
Kyse ei ole pelkästään minun mielipiteestäni. Mielenkiintoista on, miten julkisuudessa ja mediassa aloitteisiin suhtaudutaan.
En ole vielä lukenut politiikan toimittajalta tai keltään muultakaan toimittajalta kolumnia ja mielipidettä, jossa puolustetaan miehen ja naisen välistä avioliittoa. En yhtäkään. Mitä tämä kertoo? Tuskin sitä, että heitä ei olisi....
Pakkoruotsista luopuminen...lähes sama juttu, mutta päinvastoin. Iltalehden pääkirjoittaja poikkesi porukasta. Edukseen.
Maan päälehti teki peräkkäisinä päivinä kaksi isoa juttua pakkoruotsista. Suunvuoron saivat Carl Haglund ja Alexander Stubb. Ajattelin, että kolmantena päivänä suunvuoron saa vaikkapa Jussi Niinistö...mitä vielä.
Mitäs sitä turhaan keskustelemaan. Homoliittoja vastustavat ihmiset ovat ns. vanhanaikaisia, fobisia, umpimielisiä, rakkaudettomia, suvaitsemattomia, päiviräsäsiä...Siis, kun kannattaa nykyistä, voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Pakkoruotsista luopujista parhaan luonnehdinnan saa Paavo Lipposelta. Mitäs sitä keskustelemaan...
xxx
Tämä hallitus on hemmetin huono. Sen vuoksi jopa Kepu pärjää.
Hallituksessa ovat kaikki ne puolueet, jotka olivat ja ovat valmiita jatkamaan EU-tukipakettipolitiikkaa. Mikään muu ei yhdistä.
Ylivahva euro tappaa talossa ja puutarhassa. Mitä siitäkään keskustelemaan....
Onneksi on Perussuomalaiset. Jos ei olisi, se pitäisi tässä henkisessä ilmapiirissä perustaa.
Olen mielelläni tämän puolueen puheenjohtaja. Se on tärkeä tehtävä.
Kirjoitan Peruspomo-kirjaa. Siitä tulee hyvä. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta. Tämä tarina ansaitsee tulla kerrotuksi. Ylä- ja alamäkineen. Jytkyillan riemusta kosmiseen kylmään.
http://timosoini.fi/ (http://timosoini.fi/)
Quote from: VUKansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
Harhaan johtava otsikko. Uutinen koskee pakkoruotsialoitetta, otsikko viittaa nk. turkistarhausaloitteeseen. VU ei ole sitoutunut JSN:n sääntöihin, joten jutusta ei voi tehdä kantelua. Palautetta on turha laittaa, sillä VU ei korjaa uutisiaan.
Quote from: VUTasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.
Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.
Kiva kuulla
nyt. 661 / 790 tarkistetusta allekirjoituksista ei siis läpäissyt testiä? 84 %? Allekirjoituksethan ovat lähes yhtä legit kuin turvapaikanhakijan henkilöllisyys.
Quote from: VUVäestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.
Kenen päätös? En jaksa uskoa, että VRK itse lähtisi tällaiseen.
Selvitetään asiaa,
QuoteDate: Wed, 14 Aug 2013 14:17:53
Subject: Turkistarhausaloite vs. pakkoruotsialoite
To: [email protected]
Hei,
tiistain Aamulehti kertoo väestörekisterikeskuksen käyttäneen otantamenettelyä tarkastaessaan turkistarhauksesta viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen kannatusilmoitukset. Aloite päätyi eduskuntaan, joka kesäkuussa hylkäsi sen.
Kaikki netissä tehdyt turkistarha-aloitteen kannatusilmoitukset tarkastettiin. Paperi-ilmoituksissa käytettiin tasaväliotantaa. Jokaista paperi-ilmoitusta siis ei tarkistettu.
Aiemmin on kerrottu, että turkisaloitekampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.
Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.
Noin siis lehdessä. Artikkeli oli sen verran epäselvä, että kysyn nyt teiltä lisätietoja: tarkistettiinko nk. turkistarhausaloitteessa 790 paperilomaketta, joista 350+272+39 eli 661 ei ollut valideja? Saako tästä tarkempaa infoa?
Terveisin,
Junes Lokka.
Jostain syystä nämä fanaattiset pakkoruotsin puolustajat eivät ymmärrä mitä eroa on Pakkoruotsin vastustamisella ja ruotsin kielen/ ruotsalaisuuden vastustamisella.
Quote from: Junes Lokka on 14.08.2013, 14:25:27
Quote from: VUTasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.
Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.
Kiva kuulla nyt. 661 / 790 tarkistetusta allekirjoituksista ei siis läpäissyt testiä? 84 %? Allekirjoituksethan ovat lähes yhtä legit kuin turvapaikanhakijan henkilöllisyys.
Ei, vaan otannan perusteella pääteltiin, että 661 ilmoitusta ei kelpaisi.
Quote from: VerkkouutisetEDIT: Alkuperäiseen juttuun kuuluneet kaksi kappaletta on lisätietojen myötä muutettu seuraaviksi:
Turkiskampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Väestörekisterikeskus teki paperi-ilmoituksista 790 kappaleen tasaväliotannan. Siinä löytyi 17 lomaketta, jotka hylättiin tunnistamattomina, muun maan kansalaisina tai alaikäisinä.
Väestörekisterikeskus teki tuon otannan perusteella arvion kaikista kelvollisista paperimuotoisista kannatusilmoituksista. Arvion mukaan kelvollisia paperimuotoisia ilmoituksia oli 68 832. 661 paperi-ilmoitusta siis ei pidetty kelvollisina.
Quote from: VUTurkiskampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Väestörekisterikeskus teki paperi-ilmoituksista 790 kappaleen tasaväliotannan. Siinä löytyi 17 lomaketta, jotka hylättiin tunnistamattomina, muun maan kansalaisina tai alaikäisinä.
Väestörekisterikeskus teki tuon otannan perusteella arvion kaikista kelvollisista paperimuotoisista kannatusilmoituksista. Arvion mukaan kelvollisia paperimuotoisia ilmoituksia oli 68 832. 661 paperi-ilmoitusta siis ei pidetty kelvollisina.
Ei kyllä selventänyt yhtään. Toivottavasti vrk toimittaa kunnon selvityksen siitä, mitä on todellisuudessa tehty.
Animalia jyrähti
QuoteNykypäivä-lehden Verkkouutisissa vakava virhe koskien Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen kannatusilmoituksia
Nykypäivä-lehden Verkkouutisten eilisessä uutisessa "Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata" on merkittävä virhe. (Uutinen täällä.)
Uutisessa toimittaja Juha-Pekka Tikka tulkitsee Aamulehden kansalaisaloitteita käsittelevää uutista virheellisesti ja antaa ymmärtää, että kansalaisaloitteen tarkastetuista kannatuslomakkeista (790 kpl) olisi löytynyt satoja virheellisiä lomakkeita, esimerkiksi alaikäisiä allekirjoittajia tai henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.
Todellisuudessa 790 kpl:n otoksesta löytyi 17 virheellistä lomaketta: 9 tunnistamatonta henkilöä, 7 muun maan kansalaista sekä 1 alaikäinen. Ei siis satoja, kuten Verkkouutiset kirjoittaa, vaan 17.
Tarkennukseksi:
Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite toimitti Väestörekisterikeskukselle tarkistukseen 70 733 kansalaisaloitteen allekirjoitettua kannatusilmoitusta. Tästä määrästä sähköisiä ilmoituksia oli 556 kpl ja paperilla annettuja kannatusilmoituksia 69 943 kpl. (Kansalaisaloite.fi -palvelu ei ollut Turkistarhaton Suomi -aloitteen keräämisen aikana vielä käytössä. Sähköiset allekirjoitukset kerättiin Avoinministerio.fi -sivuston kokeilupalvelun avulla.)
Väestörekisterikeskus tarkasti kaikki sähköiset allekirjoitukset ja teki paperilla kerätyille kannatusilmoituksille satunnaisotoksen tasaväliotannan menetelmällä. Tällä menetelmällä 69 943 kannatuslomakkeesta tarkistettiin 790 allekirjoitettua lomaketta ja niiden tietoja verrattiin väestötietokantaan, jotta varmistettiin henkilöiden ja henkilötietojen todenmukaisuus. (Miksi juuri 790? Lue Väestörekisterikeksuksen selvitys (pdf) )
Kuten yllä mainittiin, ja kuten Väestörekisterikeskuksen selvityksestä (pdf) käy ilmi, 790 kappaleen satunnaisotoksesta löytyi siis 17 virheellistä lomaketta: 9 tunnistamatonta henkilöä, 7 muun maan kansalaista, 1 alaikäinen.
Kun määrä yleistetään koko aineistoon, saadaan estimaatiksi hylättävien lomakkeiden määrälle 661 kpl, jolloin puolestaan hyväksyttyjä paperilla kerättyjä kannatusilmoituksia saadaan 68 832 kpl (69 943 - 661 = 68 832).
Kun tähän lisätään hyväksytyt sähköiset kannatusilmoitukset (549 kpl), saadaan lopulliseksi, hyväksytyksi kansalaisaloitteen allekirjoittajamääräksi 69 381 kpl.
Lisätietoja laskentatavasta sekä lukumääristä Väestörekisterikeskuksen selvityksestä (pdf).
Nykypäivän Verkkouutisten otsikoimaa "huuhaata" eivät ole kansalaisaloitteemme allekirjoitukset vaan vihjailut siitä, että Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen allekirjoittajien joukossa olisi merkittävä määrä epäkelpoja lomakkeita, keksittyjä henkilöitä tai alaikäisiä allekirjoittajia.
Kerrataan vielä: kansalaisaloitteen turkistarhauksen lakkauttamiseksi allekirjoitti omalla nimellään lähes 70 000 täysi-ikäistä todellista suomalaista. Väestörekisterikeskus tarkasti lomakkeet satunnaisotannalla, vertaamalla otannan tietoja väestötietokantaan. Tämän tarkastuksen myötä lomakkeista vain alle 1 % hylättiin Väestörekisterikeskuksen suorittamassa, tilastolliseen otantaan perustuvassa tarkastuksessa.
Tämä ei ole, toisin kuin Verkkouutiset kirjoitti, "jättimäärä huuhaata" tai "merkittävä määrä virheellisiä lomakkeita".
LISÄYS: Verkkouutiset muutti uutisen sisältöä päivällä 14.8. mutta jätti uutisen ingressin ja otsikon kahdesta muutospyynnöstä huolimatta ennalleen.
Lisätiedot:
Vesa Saarinen, Viestintäpäällikkö, Animalia
Puh 09 720 659 14
[email protected]
http://www.animalia.fi/uutiset/nykyp%C3%A4iv%C3%A4-lehden-verkkouutisissa-vakava-virhe-koskien-turkistarhaton-suomi-kansalaisaloittee
Heidän sivuillaan on linkki vrk:n selvitykseen. Se ei toimi. Laitoin korjauspyynnön.
Ehkä säätiörahalla on oma vaikutuksensa toimittajien pakkoruotsia puoltaviin kirjoituksiinsa?
Musiikkitoimittaja, filosofian tohtori Seppo Heikinheimo kirjoitti kirjassaan Mätämunan muistelmat 1997, että Hesarin toimittajille maksettiin tietty summa, jos kirjoitti myötämielisen artikkelin suomenruotsalaisista.
Quote from: Nanfung on 14.08.2013, 19:11:01
Ehkä säätiörahalla on oma vaikutuksensa toimittajien pakkoruotsia puoltaviin kirjoituksiinsa?
Musiikkitoimittaja, filosofian tohtori Seppo Heikinheimo kirjoitti kirjassaan Mätämunan muistelmat 1997, että Hesarin toimittajille maksettiin tietty summa, jos kirjoitti myötämielisen artikkelin suomenruotsalaisista.
On jollain tasolla ymmärrettävää, että ihminen myy itsensä. Sen sijaan on vaikea ymmärtää kuinka pieni tuo
tietty summa yleensä on, verrattuna siihen, että paljastuessaan tuo lahjuksenotto voisi tuhota toimittajan uran.
Ilmeisesti Suomessa ei uran tuhoutumisesta ole huolta ... niin kauan kuin Pravdat pysyvät pystyssä.
Miksi ihmeessä toimittajan ura tuhoutuisi? Hyvän asian puolestahan hän toimii?
Quote from: Nanfung on 14.08.2013, 19:11:01
Musiikkitoimittaja, filosofian tohtori Seppo Heikinheimo kirjoitti kirjassaan Mätämunan muistelmat 1997, että Hesarin toimittajille maksettiin tietty summa, jos kirjoitti myötämielisen artikkelin suomenruotsalaisista.
Unohdit mainita, että oli myös Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja. Kuinkas sattuikaan, että tuollaisia "paljastuksia" tulee juuri sellaiselta taholta.
Sehän on melkein liian hyvää ollakseen totta. :)
Quote from: Everyman on 14.08.2013, 20:07:34
Unohdit mainita, että oli myös Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja. Kuinkas sattuikaan, että tuollaisia "paljastuksia" tulee juuri sellaiselta taholta.
Sehän on melkein liian hyvää ollakseen totta. :)
Onneksi Folktinget ei paljasta mitään?
Rasismin käsikirja osa I:
http://folktinget.fi/Site/Data/137/Files/spraklag.pdf
Patrioottina kannatan pakkoruotsia sivistyksellisistä syistä: Suomen valtion ja suomalaisuuden historiaa ei voi ymmärtää ilman toista kansalliskieltämme - se on Suomen historian latina, kuten joku viisas joskus totesi. Jonkinlainen, vaikka vähäinenkin, ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kansanosan tuntemus olkoon jatkossakin yksi perusvaatimuksista Suomen kansalaisille. Ehkä tämä ei ole kauhean utilitaristista ja stahanovilaista: tuotanto voisi nousta tehokkaammin vaikka pakkokiinalla, mutta luojan kiitos kaikkea ei sentään tarvitse mitata tuotannon maksimoinnin näkökulmasta. Ja yksi tälläisistä asioista on sivistys.
Mitä sitten tulee, hmm, tiettyyn suomalaiskansalliseen etniseen kansallisradikalismiin, jota esim. Suomalaisuuden Liitto ja mitä näitä hörhö-ryhmiä nyt onkaan niin lienee tosiaan totta että historia toistaa itseään ainakin joskus farssina. Taivahan luoja että fennomaanien (ja svekomaanien) ylilyönnit olivat absurdeja jo ensimmäisellä kerralla, mutta uskomatonta, että niitä ruvetaan vielä nykyaikana apinoimaan...
Quote from: elven archer on 14.08.2013, 13:08:50
Vähän masentavaa, että täytyy kiittää nykyaikana toimittajaa siitä, että tekee hommansa, mutta tuossa haastattelussa toimittaja oli ihan hyvä, kun pysyi puolueettomana. Mieleen tulee monta YLE:n toimittajaa, joilta se ei olisi onnistunut alkuunkaan.
Sasin "argumentit" olivat ihan puutaheinää, tutut kliseet pohjoismaisesta identiteetistä ja muusta pienillä variaatioilla. Rostilan olisi mielestäni pitänyt puhua ytimekkäämmin. Kuunnellessa tuli sellainen olo, että noniin, pian asiaan, kun haastattelun aikakin on noin lyhyt, hopihopi. Se varsinaiseen argumenttiin meno kesti turhan pitkään. Tässä asiassa argumentteja voisi takoa pyötään: tu-dum, tu-dum, tu-dum, kun selviä argumentteja löytyy niin runsaasti. Nyt ne selvästi hukkuivat turhan johdattelun alle ja moni jäi sanomattakin. Hyvänä puolena tietysti on, että ei varmaan kenelläkään syntynyt mielikuvaa mistään (kansallis)kiihkoilusta; mielikuva, jota pakkoruotsittajat ovat viimekin aikoina yrittäneet vapaan kielivalinnan tukijoiden ylle levittää.
Jooh, Rostilan puhetyyli olis sopinut paremmin entkäräjille. Nyt olis joillekin sanavalmiille pakkoruotsin vastustajille hyvä paikka ottaa askel eteen.
Quote from: Vöyri on 14.08.2013, 20:44:17
Patrioottina kannatan pakkoruotsia sivistyksellisistä syistä: Suomen valtion ja suomalaisuuden historiaa ei voi ymmärtää ilman toista kansalliskieltämme - se on Suomen historian latina, kuten joku viisas joskus totesi. Jonkinlainen, vaikka vähäinenkin, ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kansanosan tuntemus olkoon jatkossakin yksi perusvaatimuksista Suomen kansalaisille.
Tiedän omien kertomuksiesi perusteella, että kirjoitat tänne vain provosoimismielessä. Mutta ihan siltä varalta, että sinua todella kiinnostaa vaihtaa mielipiteitä, niin kysyn:
Meinaatko, että tilanne oli tässä suhteessa perseestä ennen peruskoulu-uudistusta? Eihän sitä ennen ollut kansa- ja kansalaiskoulussa pakkoruotsia. Onko peruskoulun myötä tuo perusvaatimuksesi toteutunut paremmin kuin ennen sitä?
Quote
Mitä sitten tulee, hmm, tiettyyn suomalaiskansalliseen etniseen kansallisradikalismiin, jota esim. Suomalaisuuden Liitto ja mitä näitä hörhö-ryhmiä nyt onkaan niin lienee tosiaan totta että historia toistaa itseään ainakin joskus farssina. Taivahan luoja että fennomaanien (ja svekomaanien) ylilyönnit olivat absurdeja jo ensimmäisellä kerralla, mutta uskomatonta, että niitä ruvetaan vielä nykyaikana apinoimaan...
Eikö siellä korkeuksissa, kaukana rahvaan yläpuolella, rupea koskaan huimaamaan? :)
Quote from: Werther on 14.08.2013, 07:04:00
Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
Quote... Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726 (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726)
Uskoisin allekirjoittajien olleen aivan todellisia henkilöitä, mutta todennäköisesti näitä allekirjoittajia ei ole osattu paikantaa esim. epäselvien allekirjoitusten takia? Täytyikö näissä paperiallekirjoituksissa tehdä nimen selventäminen? Sen pitäisi olla pakollista, että nimet voitaisiin jälkikäteen tarkistaa.
Tuosta syystä kyllä tämäkin aloite tarvitsisi vielä lisää allekirjoittajia. Netistä tulevat allekirjoitukset ovat luotettavampia, koska käytetään pankkitunnuksia allekirjoittamiseen.
En tiedä oliko tätäkin jo mainittuna täällä:
Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi" (Kokoomuksen varapuheenjohtaja) (http://yle.fi/uutiset/sankelo_aika_ajanut_pakkoruotsin_ohi/6774972)
"Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi"
Suurin osa pohjalaisista kansanedustajista kannattaa pakollisen ruotsin opiskelua Suomen kouluissa. Vapaaehtoisuuden puolesta liputtaa puolestaan sukujuuriltaan ruotsinkielinen Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo."
Quote from: Siili on 14.08.2013, 21:19:21
Meinaatko, että tilanne oli tässä suhteessa perseestä ennen peruskoulu-uudistusta? Eihän sitä ennen ollut kansa- ja kansalaiskoulussa pakkoruotsia. Onko peruskoulun myötä tuo perusvaatimuksesi toteutunut paremmin kuin ennen sitä?
Miten niin provosoimis-mielessä - toki tykkään provosoida, mutta en mielestäni todellakaan trollaa täällä. Anyway, yhteiskunta on muuttunut ja minua jotenkin miellyttää pakkoruotsin epä-utilitaristisuus. Ei varmasti stahanovilaisesti tehosta tuotantoamme opiskella ruotsia, mutta kansallisesta sivistyksellisestä näkökulmasta se on jotenkin hieno asia! Toki minusta on tärkeintä säilyttää ruotsin asema kansalliskielenä, ja sen suhteen on tämä juoksuhauta ehkä evakuoitava jossain vaiheessa. Nämä "kansallisradikaalit" piirithän käyttävät yleisesti epäsuosittua opiskelupakkoa vain keppihevosenaan ja lopullinen päämäärä on ruotsin kielen erityisaseman lopettaminen. Mikä sitten olisikin meille sekä sivistyksellinen että kansallinen ja imagollinen katastrofi. Miksi kansallismielisyyden radikaalit muodot ovat kautta nationalismin historian olleet niin aivottomia ja destruktiivisia, mikä siinä tyhmyydessä oikein viehättää ihmisiä?
http://oulalintula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147019-pakkoruotsikooste
Kirjoitinpa aiheesta.
Quote from: Vöyri on 14.08.2013, 21:26:33
Quote from: Siili on 14.08.2013, 21:19:21
Meinaatko, että tilanne oli tässä suhteessa perseestä ennen peruskoulu-uudistusta? Eihän sitä ennen ollut kansa- ja kansalaiskoulussa pakkoruotsia. Onko peruskoulun myötä tuo perusvaatimuksesi toteutunut paremmin kuin ennen sitä?
Miten niin provosoimis-mielessä - toki tykkään provosoida, mutta en mielestäni todellakaan trollaa täällä. Anyway, yhteiskunta on muuttunut ja minua jotenkin miellyttää pakkoruotsin epä-utilitaristisuus. Ei varmasti stahanovilaisesti tehosta tuotantoamme opiskella ruotsia, mutta kansallisesta sivistyksellisestä näkökulmasta se on jotenkin hieno asia! Toki minusta on tärkeintä säilyttää ruotsin asema kansalliskielenä, ja sen suhteen on tämä juoksuhauta ehkä evakuoitava jossain vaiheessa. Nämä "kansallisradikaalit" piirithän käyttävät yleisesti epäsuosittua opiskelupakkoa vain keppihevosenaan ja lopullinen päämäärä on ruotsin kielen erityisaseman lopettaminen. Mikä sitten olisikin meille sekä sivistyksellinen että kansallinen ja imagollinen katastrofi. Miksi kansallismielisyyden radikaalit muodot ovat kautta nationalismin historian olleet niin aivottomia ja destruktiivisia, mikä siinä tyhmyydessä oikein viehättää ihmisiä?
Oliko tuon ajatuksenvirran tarkoitus olla vastaus kysymyksiini (joita itsekin lainasit)?
Quote from: Vöyri on 14.08.2013, 20:44:17
Patrioottina kannatan pakkoruotsia sivistyksellisistä syistä: Suomen valtion ja suomalaisuuden historiaa ei voi ymmärtää ilman toista kansalliskieltämme - se on Suomen historian latina, kuten joku viisas joskus totesi.
Tähän olisi jännä nähdä perustelu. Onko siellä jotain sellaisia asioita, joita ei kertakaikkiaan voi kääntää millekään muulle kielelle, mutta joiden tietäminen on kuitenkin olennainen osa sivistystä? Sillä jos on, koen itse jääneeni sellaisesta tietoudesta paitsi.
En muuten osaa myöskään latinaa, mitä se tarkoittaa minkään muun kannalta kuin sen etten osaa latinaa?
Quote from: nollatoleranssi on 14.08.2013, 21:25:58
En tiedä oliko tätäkin jo mainittuna täällä:
Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi" (Kokoomuksen varapuheenjohtaja) (http://yle.fi/uutiset/sankelo_aika_ajanut_pakkoruotsin_ohi/6774972)
"Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi"
Suurin osa pohjalaisista kansanedustajista kannattaa pakollisen ruotsin opiskelua Suomen kouluissa. Vapaaehtoisuuden puolesta liputtaa puolestaan sukujuuriltaan ruotsinkielinen Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo."
Vai niin, nyt ollaan jännän äärellä. Kokoomuslainen kansanedustaja joka vastustaa pakkoruotsia. Seurataanpa sitten jännityksellä että miten käy tosipaikan tullen; onko selkärankaa vai ei; ja jos on niin mitä siitä seuraa.
Quote from: Roope on 14.08.2013, 00:26:41
Quote from: Finka on 14.08.2013, 00:01:24
Quote from: Roope on 13.08.2013, 19:38:06
Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.
Tässä olen itse asiassa samaa mieltä Stubbeloisen kanssa. (..) Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin.
Ruotsi siis käytännössä korvaisi ensimmäisenä pakollisena kielenä englannin. Miksi?
Jos muistan oikein Stubbin kirjoituksen, niin siinä ei puhuttu mitään opetusvuosien pidentämisestä. Oma ajatukseni on, että,
jos ruotsia pitää opetella peruskoulussa, niin parempi saada se pois alta herkkyyskauden aikana. Yläkoulun puolella on ihan tarpeeksi ohjelmaa ilmankin.
Koska lähde on luotettava,niin nyt olisi sopiva hetki aloittaa pakkovenäjä
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=6726 (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=6726)
Quoteelokuu 14, 2013 17:20
Iltalehti: Venäjänkielisten määrä ylittää ruotsinkieliset 20 vuodessa
Iltalehden mukaan venäjänkielisten määrä ylittää ruotsinkielisten määrän nykytahdilla 20 vuodessa.
Vuonna 2012 Suomessa asui 62 554 venäjänkielistä, joka on 7,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Ruotsinkielisen väestön määrä oli viime vuonna 290 977. Määrä laski edellisvuoteen verrattuna reilulla parilla sadalla.
Venäjänkielisten määrä kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti. Tarkempi arviointi on kuitenkin vaikeaa.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen kertoo Iltalehdessä, että kestää ainakin 20-30 vuotta ennen kuin venäjänkielisiä todella on enemmän kuin ruotsinkielisiä.
Tulevaisuudessa tilastoihin vaikuttaa myös se, että inkeriläisten erityisoikeus muuttaa Suomeen loppuu vuonna 2015. Presidentti Mauno Koivisto myönsi inkeriläisille erityisen muutto-oikeuden 1990-luvun alussa, mikä aloitti suuren muuttoaallon Venäjältä Suomeen.
Quote from: Oami on 14.08.2013, 21:33:55
Vai niin, nyt ollaan jännän äärellä. Kokoomuslainen kansanedustaja joka vastustaa pakkoruotsia. Seurataanpa sitten jännityksellä että miten käy tosipaikan tullen; onko selkärankaa vai ei; ja jos on niin mitä siitä seuraa.
Ja vielä sukujuuriltaan ruotsinkielinen. Ilmeisesti hän, toisin kuin monet pakkoruotsia lämpimästi kannattavat ja opiskelleet Kokoomuksen edustajat, voisi esittää kantansa myös television ruotsinkielisellä puolella ruotsiksi.
Quote from: elven archer on 14.08.2013, 13:08:50
Vähän masentavaa, että täytyy kiittää nykyaikana toimittajaa siitä, että tekee hommansa, mutta tuossa haastattelussa toimittaja oli ihan hyvä, kun pysyi puolueettomana. Mieleen tulee monta YLE:n toimittajaa, joilta se ei olisi onnistunut alkuunkaan.
Sasin "argumentit" olivat ihan puutaheinää, tutut kliseet pohjoismaisesta identiteetistä ja muusta pienillä variaatioilla. Rostilan olisi mielestäni pitänyt puhua ytimekkäämmin. Kuunnellessa tuli sellainen olo, että noniin, pian asiaan, kun haastattelun aikakin on noin lyhyt, hopihopi. Se varsinaiseen argumenttiin meno kesti turhan pitkään. Tässä asiassa argumentteja voisi takoa pyötään: tu-dum, tu-dum, tu-dum, kun selviä argumentteja löytyy niin runsaasti. Nyt ne selvästi hukkuivat turhan johdattelun alle ja moni jäi sanomattakin. Hyvänä puolena tietysti on, että ei varmaan kenelläkään syntynyt mielikuvaa mistään (kansallis)kiihkoilusta; mielikuva, jota pakkoruotsittajat ovat viimekin aikoina yrittäneet vapaan kielivalinnan tukijoiden ylle levittää.
Pohjoismainen yhteistyö on olemassa tosiaan ilman ruotsin kieltäkin. Eli se on täysin klisee, että ruotsin kielen kautta tämä yhteistyö olisi sen syvempää kuin nykyisin tai kieli jollakin tavalla ajaisi tätä yhteistyötä paremmaksi.
Sasi esittää myös täyden kehäpäätelmän siitä, että ruotsin kielen pakko opiskeleminen täytyy pitää voimissa sen takia, että sen avulla pääsisi parempiin oppilaitoksiin ja työpaikkoihin. Tuohonhan se järjettömyys juuri virkamiesruotsissa kiteytyy eli vaaditaan taitoa, jota yhteiskunta ei kuitenkaan tarvitse.
Nuo palveluiden turvaamiset ovat myös saaneet järjettömän huomion mediassa, paljolti sen takia että valtamedia käsittelee asiaa todella yksipuolisesti. 20 suomalaista palvelemaan yhtä ruotsin kielistä ei ole missään maailmassa järkevä argumentti.
Parempi palkkaus myös on terminä järjetön, kun puhutaan kahdesta virallisesta kielestä. Nykyisinkin tuota parempaa palkkausta ja mm. isompaa kuntalisää saavat ne kunnat, joilla ruotsin kieli on virallisena kielenä.
Saako Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä tai muualla parempaa palkkausta sen mukaan jos osaa toisen kielen? Vai onko se vain etuna päästessä virkaan?
Quote from: vihapuhegeneraattori on 14.08.2013, 21:04:25
Quote from: elven archer on 14.08.2013, 13:08:50
Vähän masentavaa, että täytyy kiittää nykyaikana toimittajaa siitä, että tekee hommansa, mutta tuossa haastattelussa toimittaja oli ihan hyvä, kun pysyi puolueettomana. Mieleen tulee monta YLE:n toimittajaa, joilta se ei olisi onnistunut alkuunkaan.
Sasin "argumentit" olivat ihan puutaheinää, tutut kliseet pohjoismaisesta identiteetistä ja muusta pienillä variaatioilla. Rostilan olisi mielestäni pitänyt puhua ytimekkäämmin. Kuunnellessa tuli sellainen olo, että noniin, pian asiaan, kun haastattelun aikakin on noin lyhyt, hopihopi. Se varsinaiseen argumenttiin meno kesti turhan pitkään. Tässä asiassa argumentteja voisi takoa pyötään: tu-dum, tu-dum, tu-dum, kun selviä argumentteja löytyy niin runsaasti. Nyt ne selvästi hukkuivat turhan johdattelun alle ja moni jäi sanomattakin. Hyvänä puolena tietysti on, että ei varmaan kenelläkään syntynyt mielikuvaa mistään (kansallis)kiihkoilusta; mielikuva, jota pakkoruotsittajat ovat viimekin aikoina yrittäneet vapaan kielivalinnan tukijoiden ylle levittää.
Jooh, Rostilan puhetyyli olis sopinut paremmin entkäräjille. Nyt olis joillekin sanavalmiille pakkoruotsin vastustajille hyvä paikka ottaa askel eteen.
Omasta mielestäni taas Rostila esiintyi tuossa ohjelmassa todella järkevästi. Suorastaan erinomaisesti.
Kimmo Sasi on todella kokenut poliitikko ja Rostila ei syyllistynyt mihinkään sellaisiin julkisuusvirheisiin, joihin tuollaisessa keskustelussa saattaa helposti syyllistyä vaan järjellisesti ja loogisesti perusteli väitteensä ja eri näkemykset.
Tämän takia Sasi menikin varsin hämilleen keskustelussa.
Quote from: nollatoleranssi on 14.08.2013, 21:21:24
Uskoisin allekirjoittajien olleen aivan todellisia henkilöitä, mutta todennäköisesti näitä allekirjoittajia ei ole osattu paikantaa esim. epäselvien allekirjoitusten takia? Täytyikö näissä paperiallekirjoituksissa tehdä nimen selventäminen? Sen pitäisi olla pakollista, että nimet voitaisiin jälkikäteen tarkistaa.
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27094;image)
Kaikenkaikkiaan tämä pikku mielenosoitus pakkoruotsia vastaan on osoittanut, että ruotsinkielisellä rahalla on taskussaan suuri osa Suomen tärkeimmistä poliitikoista.
Sanon taas: Internet hallelujaaa!
Millähän ne yrittävät sen tappaa.
Ilman sitä me orjat kökötettäisiin kotona. Hehe.
Quote from: Finka on 14.08.2013, 21:38:01
Jos muistan oikein Stubbin kirjoituksen, niin siinä ei puhuttu mitään opetusvuosien pidentämisestä. Oma ajatukseni on, että, jos ruotsia pitää opetella peruskoulussa, niin parempi saada se pois alta herkkyyskauden aikana. Yläkoulun puolella on ihan tarpeeksi ohjelmaa ilmankin.
Stubb ehdotti, että ruotsia luettaisiin alakoulun toisesta luokasta alkaen viisi vuotta (nykyisin kolme), ja sitten seitsemännellä luokalla voisi päättää, jatkaako opiskelua vai ei. Mikäli ruotsin kielen pakollisen opetuksen tuntimäärä peruskoulussa ei lisääntyisi nykyisestä, alakoulun opetus olisi tuntien pitkän välin vuoksi pedagogisesti käytännössä hyödytöntä. Jos taas sekä tuntimäärää kasvatettaisiin että opetusta varhennettaisiin, niin ei mikään ihme, että Stubb ehdottaisi sellaista pakkoruotsista luopumisen sijaan.
Muistakaa vielä tuo argumentti, että et sinä tiedä mitä elämä eteen tuo. Siis, jos nyt asut täysin suomenkielisellä paikkakunnalla niin työ ja ura voi viedä paikkakunnalle jossa tarvitaan ruotsia.
Totta, mutta tietääkö sen sitten etukäteen varmasti, että elämä ei vie minnekään missä voi tarvita näitä suuria maailmankieliä jotka nyt jäävät ruotsin kielen vuoksi paitsioon?
Muutenkin, mielenkiintoista kuinka noissa puolusteluissa samakin henkilö saattaa seilata laidasta toiseen sanoen yhtäältä sitä kuinka Ruotsi on tärkeä kauppakumppani ja kuinka pohjoismaiset perinteet velvoittavat yms ja sama henkilö saattaa pian sanoa, että ruotsin kielen opetuksella ei Ruotsin kanssa ole mitään tekemistä vaan sen kanssa, että se on 300000 suomalaisen äidinkieli ja heidänkin oikeutensa palveluihin on turvattava.
Vai se oli noin selvä kannatuslomake. Eli joko kyse on ollut keksityistä nimistä / ilmoituksista tms. Vaikeaa on kovin epäselvästi tuollaiseen kannatuslomakkeeseen kirjoittaa nimeään.
Kansalaisaloitteiden ongelma on kyllä siinäkin, että jos nämä kaikki aloitteet tyrmätään niin niiden merkitys kokee todellisen laskusuunnan ja ihmisten luottamuskin todennäköisesti häviää kansaisaloitteilla vaikuttamiseen.
Tämä aloitekin sai 50000+ ääntä, mutta suurimman huomion saavat tietenkin ne aloitteet joilla on yli tuplat ääniä.
Kataisen kommentti kansalaisaloitteesta:
http://arenan.yle.fi/tv/1971982 (9:20-10:00)
Quote from: Arde on 13.08.2013, 19:53:48
Linkki:
http://areena.yle.fi/radio/1990799
(Pakkoruotsista puhetta kohdasta 08:50 eteenpäin)
Jos ei tuosta radio-ohjelmasta tule säätiörahaa, niin ei sitten mistään.
Siinähän on otettu kaikki stereotypiat, perustelut, ajatukset yms. huomioon mitä eivät edes julkisuudessa olevat RKP:n tahot ole osanneet kommentoida.
Tuo ohjelma tosin olisi voitu tehdä täysin eri laillakin. Mielenkiintoista on myös sekin miten kyseiseen radio-ohjelmaan pääsi vain toimittajien omaa agendaa puolustavat kirjoitukset YLEX:n sivuilta. Vai puolustivatko kaikki lukijat kyseistä aihetta?
Kuinkahan moni myös on jotakin menettänyt jos ei ole lukenut "virolaisen kansallislaulun" (suomen kansallislaulun) ruotsin kielisiä sanoja ruotsin kielellä?
Quote from: Roope on 15.08.2013, 01:53:34
Kataisen kommentti kansalaisaloitteesta:
http://arenan.yle.fi/tv/1971982 (9:20-10:00)
Epic http://www.youtube.com/watch?v=w_QomjBkMKg
Saisiko vielä suomen- ja ruotsinkieliset tekstitykset? :D
Naturligtvis människor har rätt, rätt att göra så, men min egen åsikt är att vi är tvåspråkig land, landet, och... två-, tvåspråkighet är också en del av våra kultur och historia, och därför det är viktigt att alla studera också i framtiden båda inhemska språk.
Tietysti ihmisillä on oikeus, oikeus tehdä niin, mutta minun oma mielipiteeni on että me olemme kaksikielinen maa, maa, ja... kaksi-, kaksikielisyys on myös osa kulttuuriamme ja historiaamme, ja siksi on tärkeää että kaikki opiskella myös tulevaisuudessa molempia kotimaisia kieliä.
Quote from: nollatoleranssi on 15.08.2013, 01:19:01
Kansalaisaloitteiden ongelma on kyllä siinäkin, että jos nämä kaikki aloitteet tyrmätään niin niiden merkitys kokee todellisen laskusuunnan ja ihmisten luottamuskin todennäköisesti häviää kansaisaloitteilla vaikuttamiseen.
Ehkä se herättää tavalliset suomalaiset ajattelemaan tämän nykyisen ns. edustuksellisen demokratian riittämättömyyttä, kun se ei ilmeisesti kykene toteuttamaan kansan tahtoa, joka on käynyt ilmi lukuisissa mielipidemittauksissa.
Jos eduskunta tyrmää aloitteen, tai jollain perusteella jättää sen käsittelemättä, se merkinnee ääniä perussuomalaisille.
YLE Radio 1
Klo 12.15
AJANKOHTAINEN YKKÖNEN
Eduskunta pääsee käymään kielikeskustelua, kun kansalaisaloite ruotsin kielen valinnaisuudesta tulee käsittelyyn. Miten pakkoruotsin vastainen mieliala on levinnyt, kun Suomessa jo luultiin elettävän kielirauhan aikaa?
Quote from: Nikolas Ojala on 15.08.2013, 02:12:04
Quote from: nollatoleranssi on 15.08.2013, 01:19:01
Kansalaisaloitteiden ongelma on kyllä siinäkin, että jos nämä kaikki aloitteet tyrmätään niin niiden merkitys kokee todellisen laskusuunnan ja ihmisten luottamuskin todennäköisesti häviää kansaisaloitteilla vaikuttamiseen.
Ehkä se herättää tavalliset suomalaiset ajattelemaan tämän nykyisen ns. edustuksellisen demokratian riittämättömyyttä, kun se ei ilmeisesti kykene toteuttamaan kansan tahtoa, joka on käynyt ilmi lukuisissa mielipidemittauksissa.
Tavalliset kansalaiset ajattelevat...
Kehtaako edes tunnustaa...kuuntelin Taustapeilin Pyöreä pöytä lätinää , http://areena.yle.fi/radio/1962007 n.11:30 Raakile avautuu.
EI todellakaan kannata, mutta jos on tajuttomuutta liian alhaisesta verenpaineesta, Korsakoffin oireyhtymä ja tertiaarikuppa, niin pääsee äkkiä fiilikseen mukaan.
Parasta mainosta pakkoruotsin poistamiselle olisi se jos saataisiin kaikki rkp:läiset poliitikot ja muut ruotsinkieliset vaikuttajat keskusteluohjelmaan kertomaan meille suomenkielisille, miksi meidän pitäisi opiskella ruotsia vain heitä palvellaksemme.
Eipä vaan taida sellaista ohjelmaa Yle esittää, eivätkä varmaan pakkoruotsittajat haluaisikaan julkisuuteen tulla.
Nythän suurimmat pakkoruotsin puolustajat julkisuudessa ovat suomenkielisiä kuten Böö-paavo, Käteinen, Urpilainen, Sasi jne.
Parempihan se on voidella suomalaisia poliitikkoja tukemaan pakkoruotsia, ei sitten näytä niin epäilyttävältä suomenkielisen silmään.
Quote from: Oami on 14.08.2013, 21:33:55
Quote from: nollatoleranssi on 14.08.2013, 21:25:58
En tiedä oliko tätäkin jo mainittuna täällä:
Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi" (Kokoomuksen varapuheenjohtaja) (http://yle.fi/uutiset/sankelo_aika_ajanut_pakkoruotsin_ohi/6774972)
"Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi"
Suurin osa pohjalaisista kansanedustajista kannattaa pakollisen ruotsin opiskelua Suomen kouluissa. Vapaaehtoisuuden puolesta liputtaa puolestaan sukujuuriltaan ruotsinkielinen Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo."
Vai niin, nyt ollaan jännän äärellä. Kokoomuslainen kansanedustaja joka vastustaa pakkoruotsia. Seurataanpa sitten jännityksellä että miten käy tosipaikan tullen; onko selkärankaa vai ei; ja jos on niin mitä siitä seuraa.
Aivan. Koska käsittääkseni pakkoruotsin säilyttämisestä ei ole selkeästi hallitusohjelmassa päätetty, onkin mielenkiintoista, pitääkö tässäkin mennä Kokoomuksessa ryhmäkurin mukaan? Ja mitä seuraa kurista lipeämisestä? Onko tämä Kokoomusjohdolle niin tärkeä asia, että ryhmäkurista poikkeamista pidetään vakavana asiana?
Noh, kristallipalloni sanoo, että saadaanpahan taas kohta haukkua kokoomuslaisia. Melkeinpä toivon tämänkin aloitteen kaatuvan, sillä kaikki sataa ps-laariin.
Ja kas: Demari ei diggaa demokratiaa.
(https://fbcdn-sphotos-g-a.akamaihd.net/hphotos-ak-frc3/s403x403/1095024_509146065827553_1762352664_n.jpg)
Quote from: -PPT- on 15.08.2013, 00:18:36
Muistakaa vielä tuo argumentti, että et sinä tiedä mitä elämä eteen tuo. Siis, jos nyt asut täysin suomenkielisellä paikkakunnalla niin työ ja ura voi viedä paikkakunnalle jossa tarvitaan ruotsia.
Totta, mutta tietääkö sen sitten etukäteen varmasti, että elämä ei vie minnekään missä voi tarvita näitä suuria maailmankieliä jotka nyt jäävät ruotsin kielen vuoksi paitsioon?
Muutenkin, mielenkiintoista kuinka noissa puolusteluissa samakin henkilö saattaa seilata laidasta toiseen sanoen yhtäältä sitä kuinka Ruotsi on tärkeä kauppakumppani ja kuinka pohjoismaiset perinteet velvoittavat yms ja sama henkilö saattaa pian sanoa, että ruotsin kielen opetuksella ei Ruotsin kanssa ole mitään tekemistä vaan sen kanssa, että se on 300000 suomalaisen äidinkieli ja heidänkin oikeutensa palveluihin on turvattava.
2 minuuttia, jotka muuttavat ka?sityksesi pakkoruotsista By Sebastian Tynkkynen.
http://www.youtube.com/watch?v=JMSogLzilvI
http://sebastiantynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147060-kansalaisaloitteen-kasittely-saa-huolestuttavia-piirteita
Kansalaisaloitteen käsittely saa huolestuttavia piirteitäQuote
Ylen vaalikoneissa nykyisistä kansanedustajista 97 haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi, 94 eivät. Kansasta yli 2/3 on johdonmukaisesti 90-luvulta lähtien kaikissa kyselytutkimuksissa halunnut vapauttaa suomenkieliset pakollisista ruotsin kielen opinnoista.
Kansalaisaloitteen ylitettyä 50 000 nimeä eduskunnan on käsiteltävä tämä asia. Suomalaiset ovat nähneet, ettei hallitus ole ryhtynyt riittäviin toimiin kieltenopiskelun kehittämiseksi vaalilupauksista huolimatta ja vaatii parannukset. Kyllä Suomen kansa tietää, mitä mieltä RKP on pakkoruotsista, ja kuinka puolue uhkailee muuta hallitusta sulkemaan korvat järkipuheelta, tai lähtevät ulos sixpackista. Ja juuri sen vuoksi kansa käyttää viimeisen keinonsa: allekirjoittaa kansalaisaloitteen.
Mitä järkeä on luoda kansalaisaloitejärjestelmä, joka pystyy nostamaan tärkeitä teemoja hallitusohjelman ohi, jos sille ei anneta mitään arvoa. Kansalaisaloitekysymyksissä typerintä, mitä puolueet voivat tehdä, on sitoa kansanedustajilta suu ja ilmoittaa puolueen puheenjohtajan sanoin: "Me olemme tätä mieltä." Se ei ole enää oikeaa demokratiaa, vaan kansanvallan halventamista.
Poliittinen eliitti on uhannut suomenkielisiä älyttömyyksillään.
"Toteutuessaan tämä [aloite] heikentäisi Suomen kilpailukykyä. Suomi on taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä", toteaa RKP:n ministeri Anna-Maja Henriksson. Miten hän voi edes kuvitella, että Ruotsin valtio olisi koko maailma? Täydellinen rimanalitus. Suomi tarvitsee nimenomaan monipuolisesti kielenosaamista liike-elämään, ei 100% ruotsinhallintaa.
SDP:n Lipponen taas on puhunut "henkisestä taantumasta" pakkoruotsikeskustelun kohdalla. Jouni Backman uhoaa, että hallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, koska sitä ei ole hallitusohjelmassa. Tilanne on kuitenkin nyt toinen, kun kansa on asian hallitukselle luovuttanut painavalla mandaatilla. Uusimpana Kokoomuksen Kimmo Sasi päästää tänään sammakoita suustaan YLE:n Aamu-TV:ssä: "Ilman ruotsinkieltä pohjoismaiset arvot hylätään." Kieltenopiskeluun liitetään jopa asioita, jotka eivät siihen millään tavalla kuulu." Hän menee haastattelussa vieläkin pidemmälle: "Ne jotka eivät valitse ruotsinkieltä koulussa, valitsevat itse joutuvansa huonompiin ammatteihin."
Tämän järjettömyyden on loputtava. Kansalaisaloitteen käsittelyssä on annettava kansanedustajille kädet toimia heidän äänestäjiensä antamalla mandaatilla, ilman ryhmäkuria.
"Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset." - Perustuslaki 29 §
------
Olen huomenna YLE Radio 1:ssä keskustelemassa aiheesta puolen tunnin ajan vastaväittelijän kanssa. Ajankohtainen Ykkönen -ohjelma tulee 15.8. suorana klo 12:15
Quote from: Junes Lokka on 15.08.2013, 02:03:53
Quote from: Roope on 15.08.2013, 01:53:34
Kataisen kommentti kansalaisaloitteesta:
http://arenan.yle.fi/tv/1971982 (9:20-10:00)
Epic http://www.youtube.com/watch?v=w_QomjBkMKg
Saisiko vielä suomen- ja ruotsinkieliset tekstitykset? :D
Naturligtvis människor har rätt, rätt att göra så, men min egen åsikt är att vi är tvåspråkig land, landet, och... två-, tvåspråkighet är också en del av våra kultur och historia, och därför det är viktigt att alla studera också i framtiden båda inhemska språk.
Tietysti ihmisillä on oikeus, oikeus tehdä niin, mutta minun oma mielipiteeni on että me olemme kaksikielinen maa, maa, ja... kaksi-, kaksikielisyys on myös osa kulttuuriamme ja historiaamme, ja siksi on tärkeää että kaikki opiskella myös tulevaisuudessa molempia kotimaisia kieliä.
Eipä ollut Kataisella tuossa kovin hyvä ruotsinkielen taito, mutta puhui sentään ruotsia niin kuin ohjelmassa muutenkin puhuttiin.
QuotePäivitetty 15.8.2013 07:15, julkaistu 14.8.2013 21:10.
Analyysi: Historiatonta ja populistista
Riitta Järventie, Aamulehti
Ruotsin kielen aseman puolustaminen vaatii rkp:n Carl Haglundilta melkoista tasapainoilua, sillä kansainvälistyminen edelyttää suomalaisilta yhä enemmän maailmankielten osaamista.
1. Rkp:ssä on kiihkoilijoita, jotka tekevät enemmän hallaa kielivähemmistölle kuin tukevat ruotsin kielen asemaa.
2. Kaksikielisyyttä vaarantamatta kielipolitiikkaa voidaan kehittää niin, että se vastaa globalisaation haasteisiin.
3. Jos ps nousee vaalien jälkeen hallitukseen, se aikoo pullauttaa rkp:n oppositioon.
Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mielestä ruotsin kielen asemasta ei Suomessa pystytä puhumaan viileän järkiperäisesti, koska meillä on kielifundamentalisteja aidan molemmilla puolilla.
Harvoin on ollut yhtä helppo yhtyä kokoomuslaisen kosmopoliitin mielipiteeseen. (HS 13.8.)
Kansalaisaloitteen, Ruotsi vapaaehtoiseksi – kaikkien suomalaisten hyvinvointietu, pölläyttämä keskustelu on sujunut vanhoja tuttuja latuja.
Ruotsin kielen pakollisen kouluopetuksen vastustajien argumentteja leimaa populismin ohella historiattomuus.
Mutta kuten Stubb sanoo, yhtä lailla vähemmistökielen asemaa vartioivassa ruotsalaisessa kansanpuolueessa on kiihkoilijoita, jotka tekevät enemmän hallaa kaksikielisyydelle kuin tukevat ruotsin kielen asemaa.
Kansalaisaloitteessa vaaditaan oppilaitosten "pakkoruotsin" kumoamista. Yli 50 000 allekirjoittajaa on sitä mieltä, että ruotsin kielen opiskelu on muutettava vapaaehtoiseksi ja julkisen puolen viranhaltijoiden kaksikielisyysvaatimusta on höllättävä.
Kansalaisaloite otetaan eduskunnassa käsittelyyn, mutta se ei vielä merkitse, että hallitus sen pohjalta eväänsä heilauttaisi.
Hallitusneuvotteluissa rkp piti huolen siitä, ettei ruotsin kielen asemaa tällä vaalikaudella heikennetä. Puolueella kun on vieläkin sulattelemista siinä, ettei ylioppilaskirjoituksissa enää ole pakko osallistua ruotsin kokeeseen.
Eduskunnassa on iso joukko kansanedustajia, jotka olisivat valmiita höllentämään kaksikielisyysvaatimuksia.
Etenkin perussuomalaiset vaativat aidossa IKL:n ja aitosuomalaisuuden hengessä ruotsin kielen erityisaseman romuttamista.
Puolueen varapuheenjohtajalla, kansanedustaja Jussi Niinistöllä on jo selvät sävelet siitä, mitä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tapahtuu, jos ps pääsee pullauttamaan rkp:n oppositioon: "Pakkoruotsi poistuu ja suomalaisten kielivapaus edistyy."
Suomenruotsalaisia tällainen näkymä tietenkin kylmää, sehän olisi kuolinisku kaksikieliselle Suomelle!
Tokkopa sentään. Kaksikielisyyttä vaarantamatta kielipolitiikkaa voidaan kehittää niin, että se vastaa nykyistä notkeammin kansainvälistymisen kasvaviin haasteisiin.
Pohjoismainen yhteistyötä korostava "nordisk gemenskap" on Suomelle edelleen vankka viitekehys, ja sen merkitys voi tulevaisuudessa vielä kasvaa, mutta yhtä lailla ovet ovat auki muualle maailmaan.
Nykymaailmassa kansalaisten vankka ja monipuolinen maailmankielten taito on Suomen kaltaisen pienen kielialueen elinehto. Yhtä tärkeää tässä globalisaation paineessa on vaalia kansallista identiteettiä ja sitä kannattelevaa historiaa, jossa kaksikielisyys on olennainen osa.
Mitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?
Ruotsi on toinen Suomen virallisista kielistä ja sen säilyttäminen pakollisena oppiaineena on täysin perusteltua. On monia ammatteja, joissa jo välttävällä vähemmistökielen osaamisella pärjää ihan hyvin. Se pitäisi ottaa huomioon myös opetussuunnitelmia tehtäessä ja tarjota oppilaille erilaisia tasoryhmiä.
Kaksikielisillä alueilla kieliryhmien välille rakennettuja raja-aitoja olisi vihdoin purettava. Suomenruotsalaiset ovat pitäneet kynsin hampain kiinni siitä, että heidän jälkikasvullaan on omat päiväkodit ja koulut, jolloin kielestä väkisinkin tulee ihmisiä erottava tekijä.
Paraatiesimerkki jäykästä kielipolitiikasta on se, ettei Itä-Suomen kunnille ole myönnetty poikkeuslupaa korvata opetuksessa ruotsin kieli venäjän opinnoilla.
Venäläisiä turisteja ja liikeihmisiä lappaa itärajalla aina vain enemmän, joten venäjän kielen taitoisen työvoiman tarve on kova. Jos vaikkapa Imatran kaupunki uusii poikkeuslupa-anomuksensa, hallituksen pitäisi ottaa järki käteen ja myöntää se.
http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194832312871/artikkeli/analyysi+historiatonta+ja+populistista.html
QuoteYhtä tärkeää tässä globalisaation paineessa on vaalia kansallista identiteettiä ja sitä kannattelevaa historiaa, jossa kaksikielisyys on olennainen osa.
Mitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?
Jaahas, nyt suomalaisilla onkin kansallinen identiteetti ja kulttuuria, kun on muumikielestä kyse?
Suomalaisuus ei olekaan pelkkää satusetien sepitettä ja sosiaalinen konstruktio, kuten demari Kari Arola kolumnissaan julkitoi?
http://hommaforum.org/index.php/topic,73944.0.html
Kataisen ruotsiksi änkytys on paras todiste siitä että raha motivoi. Silti Jycke osaa vain toistaa ulkoa opetettuja lauseita.
Quote from: Tomi on 15.08.2013, 07:41:35
Quote from: Junes Lokka on 15.08.2013, 02:03:53
Quote from: Roope on 15.08.2013, 01:53:34
Kataisen kommentti kansalaisaloitteesta:
http://arenan.yle.fi/tv/1971982 (9:20-10:00)
Epic http://www.youtube.com/watch?v=w_QomjBkMKg
Saisiko vielä suomen- ja ruotsinkieliset tekstitykset? :D
Naturligtvis människor har rätt, rätt att göra så, men min egen åsikt är att vi är tvåspråkig land, landet, och... två-, tvåspråkighet är också en del av våra kultur och historia, och därför det är viktigt att alla studera också i framtiden båda inhemska språk.
Tietysti ihmisillä on oikeus, oikeus tehdä niin, mutta minun oma mielipiteeni on että me olemme kaksikielinen maa, maa, ja... kaksi-, kaksikielisyys on myös osa kulttuuriamme ja historiaamme, ja siksi on tärkeää että kaikki opiskella myös tulevaisuudessa molempia kotimaisia kieliä.
Eipä ollut Kataisella tuossa kovin hyvä ruotsinkielen taito, mutta puhui sentään ruotsia niin kuin ohjelmassa muutenkin puhuttiin.
Jos pääministeriksi pääsee tuollaisella virkamies pakkoruottilla, niin en uskalla edes ajatella, millaista palvelua ruottaalaiset saa vaikka verovirastossa...nyt aloin sympatiseeraamaan rantaruottalaisia, sillä helppoa niillä ei voi olla asianhoito...tulkkien palkkausta kannatetaan
QuoteKatso, ketkä kansanedustajista ovat ilmoittaneet julkisesti kannattavansa pakkoruotsia – ja ketkä vastustavansa.
IS selvitti, ketkä kansanedustajista ovat kertoneet julkisesti kannattavansa ja ketkä vastustavansa pakkoruotsia. Tiedot on kerätty valituiksi tulleiden kansanedustajien Ylen vaalikoneeseen vuonna 2011 antamista vastauksista.
Mikäli "pakkoruotsitakit" eivät ole kahden vuoden takaisista vaaleista kääntyneet, tilanne on lähestulkoon tasan: pakkoruotsia ilmoitti Ylen kysymykseen vastanneista kannattavansa 93 valituksi tullutta kansanedustajaa. Pakkoruotsin vastustajia löytyi kaksi enemmän, 95. Lopuilta 12:lta ei saatu kysymykseen vastausta puolesta tai vastaan.
Pakkoruotsin vastustajat voittivat 95-93
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html)
Quote from: skrabb on 15.08.2013, 08:12:05
QuotePäivitetty 15.8.2013 07:15, julkaistu 14.8.2013 21:10.
Analyysi: Historiatonta ja populistista
Riitta Järventie, Aamulehti
Kansalaisaloitteen, Ruotsi vapaaehtoiseksi – kaikkien suomalaisten hyvinvointietu, pölläyttämä keskustelu on sujunut vanhoja tuttuja latuja.
Ruotsin kielen pakollisen kouluopetuksen vastustajien argumentteja leimaa populismin ohella historiattomuus.
Mitähän se populismi on sanan varsinaisessa muodossa tässä yhteydessä?
Sinänsä ymmärrän että päätoimittaja joutuu puolustamaan henkeen ja vereen omaa palliaan, mutta ainoa ikävä juttu on siinä ettei tuosta populismista löydy esimerkkejä muuta kuin ehkä niiltä pakon puolustajilta, jotka puhuvat "palveluiden turvaamisesta".
Ilmari Rostila hyvin perustelikin YLE:lle että mistä on kysymys, mutta tunnetusti nämä puheet eivät saa mediassa minkäänlaista painoarvoa (ja tuskin niitä argumentteja voi syyttää populismista).
On oikeastaan populismia nykyisin puhua mm. Pohjoismaisesta yhteistyöstä joka perustuu ruotsin kieleen. Ruotsalainen historia Suomessa on tosiasia, mutta tarvitaanko senkään tuntemiseen ruotsin kieltä? Minkä takia jokin yksittäinen teksti tai sanat pitäisi lukea ruotsin kielelellä? Onko edes suomalaisista suurin osa näin tehnyt?
Quote
Etenkin perussuomalaiset vaativat aidossa IKL:n ja aitosuomalaisuuden hengessä ruotsin kielen erityisaseman romuttamista.
Siellä on jokaisesta puolueesta edustajia vaatimassa, mutta jostakin syystä vain "perussuomalaiset" ansaitsevat maininnan. Tyypillinen esimerkki populismista.
Quote
Suomenruotsalaisia tällainen näkymä tietenkin kylmää, sehän olisi kuolinisku kaksikieliselle Suomelle!
Jälleen kerran täyttä populismia. Ei Suomen kaksikielisyys ole sidottu ruotsin kielen pakko-opetukseen koko maassa. Samalla tavalla ei muidenkaan maiden kaksikielisyys-kolmikielisyys tai nelikielisyyskään ole sidottu koko maan kattavaa kielen pakko-opetukseen.
Quote
Pohjoismainen yhteistyötä korostava "nordisk gemenskap" on Suomelle edelleen vankka viitekehys, ja sen merkitys voi tulevaisuudessa vielä kasvaa, mutta yhtä lailla ovet ovat auki muualle maailmaan.
Ei Suomi ruotsin kielen takia ole Pohjoismaisessa-viitekehyksessä, vaan sen takia että miten Suomella maana menee.
Nykyisin kaikki päätökset tehdään Brysselissä. Pohjoismaiden merkitys onkin kokenut inflaation ja tätä tosiasiaa ei vieläkään monet julkiset tahot halua sanoa ääneen.
Quote
Mitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?
Katoavatko nämä "kansalliset identiteetit" jos ei Suomessa kaikki kansalaiset puhukkaan ruotsia (kuten eivät nykyisinkään puhu enemmistönä)? Populismia jälleen kerran.
Quote
Ruotsi on toinen Suomen virallisista kielistä ja sen säilyttäminen pakollisena oppiaineena on täysin perusteltua. On monia ammatteja, joissa jo välttävällä vähemmistökielen osaamisella pärjää ihan hyvin. Se pitäisi ottaa huomioon myös opetussuunnitelmia tehtäessä ja tarjota oppilaille erilaisia tasoryhmiä.
On monia ammatteja, joissa ei ruotsin kieltä edes tarvittaisi ilman pakkoa. Pakko oikeastaan määrittelee tarpeen ja sitä perustellaan pakolla.
Quote
Kaksikielisillä alueilla kieliryhmien välille rakennettuja raja-aitoja olisi vihdoin purettava. Suomenruotsalaiset ovat pitäneet kynsin hampain kiinni siitä, että heidän jälkikasvullaan on omat päiväkodit ja koulut, jolloin kielestä väkisinkin tulee ihmisiä erottava tekijä.
On hieman uskomatontakin että tämä tosiasia on uskallettu vihdoin tunnustaa julkisissa medioissa. Mitenköhän kauan tämä käytäntö on jatkunut siten, ettei yksikään media ole asiaan uskaltanut puuttua? Viitteitä tähän on jo useamman vuoden takaa, mutta media ei ole asioista kovin erikoisesti uutisoinut.
Quote
Paraatiesimerkki jäykästä kielipolitiikasta on se, ettei Itä-Suomen kunnille ole myönnetty poikkeuslupaa korvata opetuksessa ruotsin kieli venäjän opinnoilla.
Yhtä pakkoa ei pitäisi muuttaa toiseen pakkoon.
Quote from: Junes Lokka on 15.08.2013, 02:03:53
Naturligtvis människor har rätt, rätt att göra så, men min egen åsikt är att vi är tvåspråkig land, landet, och... två-, tvåspråkighet är också en del av våra kultur och historia, och därför det är viktigt att alla studera också i framtiden båda inhemska språk.
Minä kuulen tuon niin, että Katainen on sanomassa "tvåspråkig country", mutta korjaa sitten "landet".
Quote from: Uuno Nuivanen on 15.08.2013, 11:32:46
QuoteKatso, ketkä kansanedustajista ovat ilmoittaneet julkisesti kannattavansa pakkoruotsia – ja ketkä vastustavansa.
IS selvitti, ketkä kansanedustajista ovat kertoneet julkisesti kannattavansa ja ketkä vastustavansa pakkoruotsia. Tiedot on kerätty valituiksi tulleiden kansanedustajien Ylen vaalikoneeseen vuonna 2011 antamista vastauksista.
Mikäli "pakkoruotsitakit" eivät ole kahden vuoden takaisista vaaleista kääntyneet, tilanne on lähestulkoon tasan: pakkoruotsia ilmoitti Ylen kysymykseen vastanneista kannattavansa 93 valituksi tullutta kansanedustajaa. Pakkoruotsin vastustajia löytyi kaksi enemmän, 95. Lopuilta 12:lta ei saatu kysymykseen vastausta puolesta tai vastaan.
Pakkoruotsin vastustajat voittivat 95-93
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html)
Katsokaa demareita ja kepuleita. 20% ja 80% tuloksia (vähän ninqu samaa tai eri mieltä) täynnä.
Itse kunnallisvaalikoneessa pyrin vastaamaan mahdollisimman paljon täysin samaa mieltä tai täysin eri mieltä, koska halusin olla jotain mieltä. Nämä keskiviivan veijarit voivat aina perustella takinkääntöään miten vaan.
Persuissa ihailtavan paljon selkeitä 100% vastauksia. Tiedän olevani oikeassa jengissä.
----
Quote from: moniosaaja on 15.08.2013, 06:44:24
Tavalliset kansalaiset ajattelevat...
Kehtaako edes tunnustaa...kuuntelin Taustapeilin Pyöreä pöytä lätinää , http://areena.yle.fi/radio/1962007 n.11:30 Raakile avautuu.
EI todellakaan kannata, mutta jos on tajuttomuutta liian alhaisesta verenpaineesta, Korsakoffin oireyhtymä ja tertiaarikuppa, niin pääsee äkkiä fiilikseen mukaan.
Raakelin lätinä oli normaalia lässytystä, mutta Stillerin avautuminen - kumpujen yöstä ja aitosuomalaisista ja ilmapiirin heijastumisesta ja kuinka hän olisi käsityötuntien virkkaamisen sijasta voinut opetella hepreaa - oli omaa luokkaansa.
Tuo ohjelma kannattaa kuunnella vaikka vain sen vuoksi, mitä teidän Yle-verollanne kustannetaan. Te, juuri TE maksatte Ruubenille palkkaa noista sanoista.
-i-
Otetaan tuo lista iltiksestä tähän ihan sellaisenaan, jos vaikka katoaa. Voidaan sitten katsoa takkia kääntäneet ja kysyä heiltä perusteluja sille, miksi he ovat muuttaneet kantaansa. Minä voisin vaikka sitoutua sellaiseen, että lähetän henkilökohtaisesti sähköpostia jokaiselle kansanedustajalle, joka tulee muuttamaan kantansa pakkoruotsin vastustamisesta sen kannattamiseen ja kysyn perusteita. Asiaa ei voi jättää vain median hoiviin, sillä Suomessa media on p-ska. Perustelut, mikäli niitä saadaan, voidaan sitten julkaista esimerkiksi täällä Hommaforumilla. Liittykää mukaan!
QuotePakkoruotsin vastustajat:
Kokoomus:
Pelkonen, Jaana Kok. 80%
Salolainen, Pertti Kok. 80%
Lehti, Eero Kok. 100%
Tolvanen, Kari Kok. 100%
Mäkelä, Outi Kok. 80%
Matikainen-Kallström, Marjo Kok. 80%
Lauslahti, Sanna Kok. 80%
Kauma, Pia Kok. 80%
Hemmilä, Pertti Kok. 80%
Kataja, Sampsa Kok. 80%
Jokinen, Kalle Kok. 100%
Kiuru, Pauli Kok. 100%
Vikman, Sofia Kok. 80%
Jaskari, Harri Kok. 80%
Kopra, Jukka Kok. 100%
Toivakka, Lenita Kok. 80%
Sankelo, Janne Kok. 80%
Wallinheimo, Sinuhe Kok. 80%
Kurvinen, Esko Kok. 100%
Suutari, Eero Kok. 80%
Autto, Heikki Kok. 80%
Sdp:
Kuusisto, Merja SDP 80%
Saarinen, Matti SDP 80%
Paasio, Heli SDP 80%
Eloranta, Eeva-Johanna SDP 80%
Tainio, Hanna SDP 80%
Karhu, Saara SDP 80%
Gustafsson, Jukka SDP 80%
Kymäläinen, Suna SDP 100%
Rajamäki, Kari SDP 80%
Peltonen, Tuula SDP 80%
Piirainen, Raimo SDP 80%
Rkp:
-
Keskusta:
Anttila, Sirkka-Liisa Kesk. 80%
Pirttilahti, Arto Kesk. 80%
115 Tiilikainen, Kimmo Kesk. 100%
Torniainen, Ari Kesk. 80%
Leppä, Jari Kesk. 80%
Katainen, Elsi Kesk. 80%
Rossi, Markku Kesk. 80%
Reijonen, Eero Kesk. 80%
Lintilä, Mika Kesk. 100%
Hautala, Lasse Kesk. 80%
Savola, Mikko Kesk. 80%
Kalmari, Anne Kesk. 100%
Pekkarinen, Mauri Kesk. 100%
Paloniemi, Aila Kesk. 80%
Kerola, Inkeri Kesk. 80%
Vehkaperä, Mirja Kesk. 80%
Lohi, Markus Kesk. 80%
Kristillisdemokraatit:
Ahvenjärvi, Sauli KD 100%
Rauhala, Leena KD 100%
Perussuomalaiset:
Halla-aho, Jussi PS 100%
Väätäinen, Juha PS 100%
Ruohonen-Lerner, Pirkko PS 100%
Soini, Timo PS 100%
Niinistö, Jussi PS 100%
Niikko, Mika PS 100%
Jääskeläinen, Pietari PS 100%
Juvonen, Arja PS 80%
Elomaa, Kike PS 100%
Lohela, Maria PS 100%
Heikkilä, Lauri PS 80%
Joutsenlahti, Anssi PS 100%
Jalonen, Ari PS 100%
Soukola, Ismo PS 100%
Louhelainen, Anne PS 100%
Hirvisaari, James PS 100%
Virtanen, Pertti "Veltto" PS 100%
Mölsä, Martti PS 100%
Mäkipää, Lea PS 100%
Koskela, Laila PS 100%
Tossavainen, Reijo PS 100%
Lindström, Jari PS 100%
Eerola, Juho PS 100%
Turunen, Kaj PS 100%
Kivelä, Kimmo PS 80%
Kokko, Osmo PS 80%
Hongisto, Reijo PS 100%
Saarakkala, Vesa-Matti PS 100%
Tuupainen, Kauko PS 100%
Hakkarainen, Teuvo PS 100%
Immonen, Olli PS 100%
Mattila, Pirkko PS 100%
Vähämäki, Ville PS 80%
Mäntylä, Hanna PS 100%
Vasemmistoliitto:
Myllykoski, Jari Vas. 80%
Pekonen, Aino-Kaisa Vas. 80%
Kontula, Anna Vas. 80%
Virtanen, Erkki Vas. 80%
Kyllönen, Merja Vas. 100%
Korhonen, Martti Vas. 80%
Vasenryhmä:
Mustajärvi, Markus Vas. 80%
Vihreät:
Soininvaara, Osmo Vihr. 80%
Tynkkynen, Oras Vihr. 80%
Haapanen, Satu Vihr. 80%
Quote from: skrabb on 15.08.2013, 08:12:05
QuoteAnalyysi: Historiatonta ja populistista
Riitta Järventie, Aamulehti
...
Ruotsi on toinen Suomen virallisista kielistä ja sen säilyttäminen pakollisena oppiaineena on täysin perusteltua. On monia ammatteja, joissa jo välttävällä vähemmistökielen osaamisella pärjää ihan hyvin. Se pitäisi ottaa huomioon myös opetussuunnitelmia tehtäessä ja tarjota oppilaille erilaisia tasoryhmiä.
Toimittaja Järventie ei kirjoituksessaan selitä sen kummemmin, miksi on
täysin perusteltua säilyttää ruotsi pakollisena oppiaineena. Pohjoismainen yhteistyö, Runeberg ja kansalliskielen asema eivät perusteluina lähestulkoonkaan päihitä vastakkaisia argumentteja.
Quote from: AamulehtiParaatiesimerkki jäykästä kielipolitiikasta on se, ettei Itä-Suomen kunnille ole myönnetty poikkeuslupaa korvata opetuksessa ruotsin kieli venäjän opinnoilla.
Sitten Järventie kuvaa jäykäksi kielipolitiikaksi, kun ruotsi
säilytetään pakollisena oppiaineena.
Jos Järventie tarkoittaa, että ruotsin kielen opetus on
täysin perusteltua säilyttää pakollisena osalle koululaisista, mutta toisaalta on myös vain tervettä järkeä tehdä poikkeus toisten kohdalla, niin tätä(kin) hänen toisaalla kirjoituksessa kokoomuslaiseksi kosmopoliitiksi mainitsemansa ministeri Stubb nimenomaan vastustaa. Eli kuka kansalaisaloitetta vastustava edustaa sitä Järventien peräänkuuluttamaa
viileää järkiperäisyyttä?
Iltasanomien mielipidekyselyn asettelu on kyllä helmi!
"Onko ruotsin opiskelusta ollut sinulle riittävästi hyötyä?" Eli siitä on hyötyä tai haluat lisää ;D
Quote from: ikuturso on 15.08.2013, 12:04:20
Persuissa ihailtavan paljon selkeitä 100% vastauksia.
Kertoo siitä että useimmat tyypit eivät ole edes miettineet asiaa, vaan vetävät vain sokeasti ideologian mukaan.
Quote from: ääridemokraatti on 15.08.2013, 12:12:11
Otetaan tuo lista iltiksestä tähän ihan sellaisenaan, jos vaikka katoaa.
Liitteenä alkuperäinen.
Quote from: ikuturso on 15.08.2013, 12:04:20
Persuissa ihailtavan paljon selkeitä 100% vastauksia.
Quote from: Everyman on 15.08.2013, 12:34:30
Kertoo siitä että useimmat tyypit eivät ole edes miettineet asiaa, vaan vetävät vain sokeasti ideologian mukaan.
Ansaittu :facepalm:
Pakkoruotsi-infrastruktuuri on valtaisaa. Sen parissa itse itselleen elämäntyön tehneitä ihmisiä on paljon. Kysymys on kuitenkin niin isosta asiasta joka haittaa maamme kokonaisvaltaista kehitystä että sen parissa olisi syytä pitää pää kylmänä.
Maamme taloudellinen ja yhteiskunnallinen historia OLI sidoksissa Ruotsiin. Ei ole enää. Ei vaikka monet näin kuvittelevat ja eläytyvät vaatimuksiinsa. Suomi on itsenäinen valtio. Ruotsin esimerkki on lähinnä varoitus siitä mihin holtittomuus yhdistettynä naiviuteen johtaa.
Se että kielivapaus aukeaa tarkoittaa työtä, menestystä ja lisää...TYÖTÄ. Instituutio ja kaavoihin kangistunut joutaa mennä koska se ei enää tuota tekijälleen lisäarvoa. Se tuottaa lisäarvoa instituution palvojille, ei niille joille sen kuuluu muodostua.
Sivuhuomautuksena: jos on joskus laittanut jonkun ignoreen, näkee toisten quottauksista että aiheesta riippumatta ignore on ansaittu ;)
Mikä erottaa persun muista poliitikoista? No persulle on edes mahdollista olla jostakin jotain mieltä. 100%. ObJohn: SIKSI ps ei ole hallituksessakaan. Riittävä syy äänestää puoluetta on se ettei kaikki ole kaupan.
Suomen yksi kaikkein suurimmista ongelmista, liekö kepulien aikaansaannos, on se että maamme hallintotraditioon kuuluu joukko päättäjiä jotka ovat helvetin huonoja tekemään päätöksiä. Suomalaisessa poliitiikassa menestyy kun mahdollisimman päättämätön, kun panttaa mielipidettää ikuisesti ja pelaa aina kaksilla korteilla ja kertoo aina yhdestä asiasta kaksi eri mielipidettä kahdelle eri yleisölle.
Valitettavasti maamme poliittinen ja hallinnollinen järjestelmä on nimenomaan suunniteltu näitä ketkuja varten. Aina lehdistöä ja viranomaisyhteistyötä myöten. Siksi maassamme kaikki tärkeät päätökset tehdään viranomaisvoimin. Poliitikoistamme ns perinnepuolueissa puuttuu halu kantaa päätösten seuraukset.
Quote from: IMMane on 15.08.2013, 12:39:01
Quote from: ikuturso on 15.08.2013, 12:04:20
Persuissa ihailtavan paljon selkeitä 100% vastauksia.
Quote from: Everyman on 15.08.2013, 12:34:30
Kertoo siitä että useimmat tyypit eivät ole edes miettineet asiaa, vaan vetävät vain sokeasti ideologian mukaan.
Ansaittu :facepalm:
Oi, kiitos. Mutta en mä RKP:n 0-prosenttiakaan pidä järkevänä. Samalla tavalla se on fundamentalismia.
Quote from: Tomi on 15.08.2013, 07:41:35
Quote from: Junes Lokka on 15.08.2013, 02:03:53
Epic http://www.youtube.com/watch?v=w_QomjBkMKg
Eipä ollut Kataisella tuossa kovin hyvä ruotsinkielen taito, mutta puhui sentään ruotsia niin kuin ohjelmassa muutenkin puhuttiin.
Täh? Tuoko on mielestäsi
puhumista? Jos tuo on ruotsin osaamista, niin silloinhan minä osaan venäjää, unkaria, arabiaa, ruotsia, norjaa, latinaa, tanskaa, puolaa, espanjaa, italiaa ja paria muutakin kieltä. Jokaisella noista varmasti pystyn mongertamaan "de viktig alla schtudera svensson".
Ulkoa opittuja lauseita. Hankkisi Käteinen nappikuulokkeen, jos ei jo ole.
Laittakaa joku tuo pätkä ruotsinkielisille palstoille ja kysykää, ymmärtäisivätkö he ilman tekstitystä. Ja keskustelisiko Reinfeldt Käteisen kanssa tuolla tasolla?
Ei kielen osaaminen tarkoita ulkoa opittuja lauseita. Ilmeisesti pakkoruotsin kannattajat ovat niin juntteja, etteivät tätä älyä.
Kun svenska yle haastattelee Käteistä ruotsiksi, hän sanoo "emmänyypysty (http://www.youtube.com/watch?v=XGiy-v7sZlI)". Miten niin ei
nyt pysty? Joko kieli osataan tai sitä ei osata. Ei ole mitään sopivia ajankohtia.
QuoteMitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?
On siinä argumentti. No se olisi suomalaista kulttuuria ilman Runebergiä ja jotain "muumeja". Trolleja, nämä kannattajat.
Quote from: Roope on 15.08.2013, 11:59:08
Minä kuulen tuon niin, että Katainen on sanomassa "tvåspråkig country", mutta korjaa sitten "landet".
Oikeassa olet. Korjasin.
Quote from: Everyman on 15.08.2013, 13:04:05
Oi, kiitos. Mutta en mä RKP:n 0-prosenttiakaan pidä järkevänä. Samalla tavalla se on fundamentalismia.
Täytyy taas tänään ihmetellä, miten toisten järki juoksee tai ei juokse. Eli jos esimerkiksi sata prosenttia persuista kannattaa matematiikan opettamista kouluissa, niin se on sinun "logiikallasi" fundamentalismia.
Quote from: Everyman on 15.08.2013, 13:04:05
Quote from: IMMane on 15.08.2013, 12:39:01
Quote from: ikuturso on 15.08.2013, 12:04:20
Persuissa ihailtavan paljon selkeitä 100% vastauksia.
Quote from: Everyman on 15.08.2013, 12:34:30
Kertoo siitä että useimmat tyypit eivät ole edes miettineet asiaa, vaan vetävät vain sokeasti ideologian mukaan.
Ansaittu :facepalm:
Oi, kiitos. Mutta en mä RKP:n 0-prosenttiakaan pidä järkevänä. Samalla tavalla se on fundamentalismia.
Tuli tällainen mieleen:
http://en.wikipedia.org/wiki/Argument_to_moderation
Quote from: elven archer on 15.08.2013, 13:30:21
Quote from: Everyman on 15.08.2013, 13:04:05
Oi, kiitos. Mutta en mä RKP:n 0-prosenttiakaan pidä järkevänä. Samalla tavalla se on fundamentalismia.
Täytyy taas tänään ihmetellä, miten toisten järki juoksee tai ei juokse. Eli jos esimerkiksi sata prosenttia persuista kannattaa matematiikan opettamista kouluissa, niin se on sinun "logiikallasi" fundamentalismia.
Huokaus. Tässä ei ole kyse matematiikasta. Eikä sadasta prosentista persuja. Eikä tässä asiassa ole oikeaa tai väärää, vaikka kuinka uskoisi että on tai ei ole. Tässä asiassa. Joissain muissa voi ollakin. Mutta niistä ei ole nyt kyse.
Quote from: Everyman on 15.08.2013, 13:04:05
Quote from: IMMane on 15.08.2013, 12:39:01
Quote from: ikuturso on 15.08.2013, 12:04:20
Persuissa ihailtavan paljon selkeitä 100% vastauksia.
Quote from: Everyman on 15.08.2013, 12:34:30
Kertoo siitä että useimmat tyypit eivät ole edes miettineet asiaa, vaan vetävät vain sokeasti ideologian mukaan.
Ansaittu :facepalm:
Oi, kiitos. Mutta en mä RKP:n 0-prosenttiakaan pidä järkevänä. Samalla tavalla se on fundamentalismia.
Fundamentalismi-sanan käyttäminen tässä yhteydessä ei ole oikeastaan mitään muuta kuin leimakirveen heiluttelua natsikortin tapaan. Toisaalta yksi selkeä fundamentalismiin liittyvä piirre on, että oman ryhmän vastaisista poikkeamista rangaistaan voimakkaasti oman tien kulkijoita (näin tapahtuu mm. uskonlahkoissa kuten jehovat ja islam). Se mikä minua tulee tässä yhteydessä kiinnostamaan, on se, kummalla puolen leiriä ryhmäkuri tulee voimakkaammin pakottamaan yksilöä äänestämään (eduskunnassa) oman ryhmänsä enemmistön tahdon mukaisesti? Ja kummalla puolella poikkeavia rangaistaan? Tuleeko Packalen saamaan rangaistuksen muun ps-ryhmän vastaisesti äänestämisestä? Entä kääntävätkö pakkoruotsia vastustavat demari- ja kok-edustajat takkinsa asiassa pakkoruotsimyönteisiksi? Me kaikki tiedämme vastauksen näihin kysymyksiin ja samalla tiedämme, kummalla puolen leiriä fundamentalismi on voimakkaampaa.
Äärimmäinen mielipide mistä tahansa asiasta on toisaalta aina aikaan ja ympäristöön sidottua. Mikä tahansa äärimmäinen mielipide on äärimmäinen vain suhteessa muihin mielipiteisiin (kuten myös "maltillinen" mielipide). Suomen vaatiminen hallintokieleksi oli äärimmäistä fundamentalismia vuonna 1840. Vastaavasti vuonna 1960 Suomessa ei ollut pakkoruotsia ja mm. Mauno Koivisto piti pakkoruotsin käyttöönottoa kovin epäilyttävänä ja puhtaasti politiikkaan, ei pedagogiikkaan perustuvana. Oliko hän fundamentalisti ja olivatko kaikki ne, jotka pakkoruotsia eivät halunneet fundamentalisteja silloin kun pakkoruotsia ei Suomessa ollut? Eivät tietenkään.
Pakkoruotsista mielipiteen voi muodostaa oikeastaan vain kahdella tavalla: Sitä joko halutaan opettaa tai ei haluta. En näe kovin järkevänä muodostaa asiasta mitään muita mielipiteitä kuin nolla tai yksi (eli sata). 20-80-vastaukset ovat kovin kummallisia, eikö mielipide asiasta ole selkeä? Vai viestitäänkö sillä, että asia ei ole ko. poliitikolle tärkeä? Vai tarkoittaako se sitä, että poliitikolla on mielipide, mutta hän on "vaikutettavissa" (lahjottavissa?) asian suhteen? Vai tarkoittaako se sitä, että vastustan/kannatan, mutta mielipiteeni on puoluekurilla yli jyrättävissä? Mitä se tarkoittaa se sellainen mielipiteenpuolikas?
QuoteUlkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb (kok) esitti Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 13.8.) tutkimisen arvoisen ehdotuksen, että ruotsin tai suomen kielen opiskelu aloitettaisiin jo toisella luokalla ja seitsemännellä luokalla koululaiset voisivat päättää, haluavatko he jatkaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Pakkoruotsin pänttäämisestä täytyy päästä hyötyruotsin omaksumiseen. Ilman aikuisten ennakkoluuloja lapset ovat ällistyttäviä oppimaan.
Ilta-Sanomat, pääkirjoitus: Pakkoruotsista hyötyruotsiin (http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288589835864.html) 15.8.2013
Tarkastellaanpa tarkemmin ministeri Stubbin ehdotusta, kun se kerran otetaan ihan vakavana vaihtoehtona Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa.
Peruskoulussa pakollista ruotsia on yläkoulun kolmella luokalla kuusi viikkotuntia. Ruotsi on pakollista myös lukiossa, ei tosin ylioppilaskirjoituksessa, ja korkeakouluissa suoritetaan vielä ns. virkamiesruotsi.
Stubbin mallissa pakollisen ruotsin opetuksen kuusi viikkotuntia siirrettäisiin viiden vuoden ajalle alakouluun. Opettajien mukaan kielen oppimiseen tarvitaan kuitenkin vähintään kaksi viikkotuntia. Yksi viikkotunti riittää vain aiemmin hankitun tason säilyttämiseen. Viiden vuoden opetus edellyttäisi siis neljän viikkotunnin lisäystä nykyiseen, muuten malli ei toimi. Toisaalta oppilaat ovat unohtaneet alakoulussa opetetun ruotsin kielen alkeet joka tapauksessa aikuisikään mennessä, elleivät ole jatkaneet kieliopintoja seitsemännellä luokalla.
Entä sitten tuo seitsemännen luokan valinta? Mikäli ruotsi jatkuisi edelleen pakollisena lukiossa, harva lukioon tähtäävä varmaan jättäisi yläkoulun kolmea vuotta väliin. Jos yläkoulun ruotsin kielen opetuksessa olisi samat kaksi viikkotuntia kuin nykyisin,
lukioon pyrkivä olisi opiskellut ruotsia nykyisen kuuden viikkotunnin sijaan jo 12 (tai 16) viikkotuntia. Vaihtoehtoisesti hän olisi opiskellut samat kuusi viikkotuntia kuin ennenkin, mutta pitäisi yläkoulussa kolmen vuoden tauon, ja aloittaisi lukiossa pakolliset kurssit taas enemmän tai vähemmän alkeista.
Näin lukiosta valmistuisi ruotsin kielen taidoiltaan hyvin eritasoisia ylioppilaita. Osa olisi opiskellut ruotsia peräti 11 vuotta (nykyisin kuusi), toiset taas
kuusi kahdeksan vuotta, mutta kolmen vuoden tauon takia osaaminen olisi 3-4 vuoden opiskelun tasolla. Jälkimmäisen ryhmän osaaminen olisi siis merkittävästi huonompaa kuin nykyisillä ylioppilailla. Jos kuitenkin korkeakoulujen virkamiesruotsista pidettäisiin kiinni, pitäisi ruotsin opetus korkeakoulujen päässä muuttaa heidän osaltaan 2-3-vuotiseksi.
Stubbin malli siis tyypillisesti tuplaisi, mutta mahdollisesti jopa lähes kolminkertaistaisi ruotsin kielen opetuksen peruskoulussa. Toisaalta ne, jotka eivät valitsisi valinnaista ruotsia yläkoulussa, osaisivat kieltä entistäkin huonommin. Lukion käyvät niin huonosti, että
osaamista pitäisi paikata useampi vuosi korkeakoulussa, mikäli virkamiesruotsin vaatimus säilyy.
Että sellainen vaihtoehto pakkoruotsin poistamiselle. Mutta ainakin ruotsin kielen opettajien tarve kasvaisi huimasti.
Quote from: Everyman on 15.08.2013, 13:43:42
Huokaus. Tässä ei ole kyse matematiikasta. Eikä sadasta prosentista persuja. Eikä tässä asiassa ole oikeaa tai väärää, vaikka kuinka uskoisi että on tai ei ole. Tässä asiassa. Joissain muissa voi ollakin. Mutta niistä ei ole nyt kyse.
Tuo RKP:n 0 prosenttia kuulosti RKP:n edustajien jakaumalta kysymyksessä, koska suhtautumisen johonkin asiaan mittaaminen prosenteilla on kovin keinotekoista ja koska puhuit yksikössä: RKP:n 0 prosenttia, vaikka tarkoitit näköjään RKP:n edustajien 0 prosentin vastauksia.
Mutta asiahan ei siitä muutu käytännössä miksikään. Et voi käyttää jotain prosenttilukua perusteena, kun syytät ihmisiä fundamentalismista. Sehän on aivan älytöntä. Jos kysyttäisiin, että kannatatko lasten koulunkäyntiä, niin sinun "logiikallasi" 100 % olisi fundamentalismia, koska se on 100 %, eikä esim. 70 %. Jokainen edes himpun verran järkeä päässään säilyttävä kuitenkin ymmärtää, että moisen luonnehdinnan osuvuus ratkaistaan ihan muilla perusteilla. Esitä siis niitä muita perusteita.
Quote from: ääridemokraatti on 15.08.2013, 13:46:06
Pakkoruotsista mielipiteen voi muodostaa oikeastaan vain kahdella tavalla: Sitä joko halutaan opettaa tai ei haluta. En näe kovin järkevänä muodostaa asiasta mitään muita mielipiteitä kuin nolla tai yksi (eli sata). 20-80-vastaukset ovat kovin kummallisia, eikö mielipide asiasta ole selkeä? Vai viestitäänkö sillä, että asia ei ole ko. poliitikolle tärkeä? Vai tarkoittaako se sitä, että poliitikolla on mielipide, mutta hän on "vaikutettavissa" (lahjottavissa?) asian suhteen? Vai tarkoittaako se sitä, että vastustan/kannatan, mutta mielipiteeni on puoluekurilla yli jyrättävissä? Mitä se tarkoittaa se sellainen mielipiteenpuolikas?
Noinhan se on. Joko kaikilla on pakollinen ruotsi tai sitten ei. Minä tulkitsen, että noille välimallin ihmisille kelpaa kumpikin vaihtoehto, mutta ehkä toinen on sitten sen poikkeaman 50 %:sta verran mieluisampi.
Kansalaisaloite:Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. Jos tämä aloite toteutuisi, niin se olisi murskaava takaisku niille suomenkielisille, jotka ovat panostaneet oman ja lastensa koko elämän suomenruotsalaisen identiteetin luomiseen?
Quote from: Junes Lokka on 15.08.2013, 02:03:53
Quote from: Roope on 15.08.2013, 01:53:34
Kataisen kommentti kansalaisaloitteesta:
http://arenan.yle.fi/tv/1971982 (9:20-10:00)
Epic http://www.youtube.com/watch?v=w_QomjBkMKg
Saisiko vielä suomen- ja ruotsinkieliset tekstitykset? :D
Naturligtvis människor har rätt, rätt att göra så, men min egen åsikt är att vi är tvåspråkig land, landet, och... två-, tvåspråkighet är också en del av våra kultur och historia, och därför det är viktigt att alla studera också i framtiden båda inhemska språk.
Tietysti ihmisillä on oikeus, oikeus tehdä niin, mutta minun oma mielipiteeni on että me olemme kaksikielinen maa, maa, ja... kaksi-, kaksikielisyys on myös osa kulttuuriamme ja historiaamme, ja siksi on tärkeää että kaikki opiskella myös tulevaisuudessa molempia kotimaisia kieliä.
Kataisen puhuessa ruotsia ei ihan heti tule mieleen miestä joka on lueskellut ruotsinsuomalaista runollisuutta tai edes Maamme laulun sanoja ruotsiksi. Enemmänkin papukaija joka on opiskellut pari fraasia Folktingetin ohjekirjasta vasallipoliitikoille.
Ymmärtääköhän se ääliö edes hävetä mitä se on tehnyt ja tekee kotimaalleen?
^^Jos pakkoruotsi poistuu, niin ruotsin opiskelusta voi hyvin tulla snobbailun väline. Meidän Kalle valitsi ruotsin. Aatelkaas sitä pakkoruotsittajat. Saisitte uuden välineen osoittaa omaa ylemmyyttänne.
Quote from: Junes Lokka on 14.08.2013, 14:25:27
Selvitetään asiaa,
QuoteDate: Wed, 14 Aug 2013 14:17:53
Subject: Turkistarhausaloite vs. pakkoruotsialoite
To: [email protected]
Hei,
tiistain Aamulehti kertoo väestörekisterikeskuksen käyttäneen otantamenettelyä tarkastaessaan turkistarhauksesta viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen kannatusilmoitukset. Aloite päätyi eduskuntaan, joka kesäkuussa hylkäsi sen.
Kaikki netissä tehdyt turkistarha-aloitteen kannatusilmoitukset tarkastettiin. Paperi-ilmoituksissa käytettiin tasaväliotantaa. Jokaista paperi-ilmoitusta siis ei tarkistettu.
Aiemmin on kerrottu, että turkisaloitekampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.
Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.
Noin siis lehdessä. Artikkeli oli sen verran epäselvä, että kysyn nyt teiltä lisätietoja: tarkistettiinko nk. turkistarhausaloitteessa 790 paperilomaketta, joista 350+272+39 eli 661 ei ollut valideja? Saako tästä tarkempaa infoa?
Terveisin,
Junes Lokka.
Sain vastauksen tänään:
QuoteHei,
kysymyksessä on otannalla saavutetun tuloksen yleistäminen koko n. 70000 lomakkeen aineistoon.
Liitteessä seikkaperäinen selitys asiasta. (Tästä asiakirjasta on kierrossa so. aikanaan mm. Animalia ry:n sivuilla julkaistu versio päiväyksellä 10.1.2013, mikä ei asiasisällöllisesti poikkea tästä, tässä 17.1. versiossa on tehty joitain lähinnä kieleen liittyviä korjauksia; olemme käännättäneet dokumentin silloin myös ruotsiksi ja englanniksi.)
Tarkistusmenettelystä Avoin ministeriö ry kävi haastattelemassa minua eilen, haastattelu on julkaistu YouTubessa:
http://www.youtube.com/watch?v=xXZklOGWydc
Ystävällisin terveisin
Timo Salovaara
Tietopalvelupäällikkö, Väestörekisterikeskus
VRK:n selvityksen voi ladata täältä (https://docs.google.com/file/d/1pIslNabpbu2iuDiTIU1wQNiz_CdtTsfIVGvequY36bWQKCf3W51-fPeZwGQz/edit).
QuotePaperilomakkeella annetut kannatusilmoitukset, otos 790 kpl (paperisia kannatusilmoituksia oli yhteensä 69.493 kpl)
- tunnistamattomina hylättiin 9 kpl
- muun maan kansalaisina hylättiin 7 kpl
- alaikäisenä hylättiin 1 kpl
Eli yhteensä otokseen kuuluneista lomakkeista hylättiin 17 kappaletta. Duplikaatteja otoksen sisällä tai verrattaessa otosta sähköisiin kannatusilmoituksiin ei löytynyt.
Vertaa tuota "Verkkouutisten" "juttuun". Pyydän, älkää IKINÄ linkittäkö siihen "lehteen". Sen henkilökunta kuuluisi suljetulle osastolle.
Vaihteeksi Ajankohtaisessa Ykkösessä luokatonta vihjailua mm. keskusteluun pakkoruotsin vastustajia edustamaan kutsutun Sebastian Tynkkysen - persunuorien toiminnanjohtaja ja yksi kansalaisaloitteen kantavista voimista - saamattomuudesta opiskella muita kieliä, ranskaa ja espanjaa, kun ylppäreihin valmentautuminen A1-ruotsilla vaatii viikkoaikataulusta säännöllisesti resursseja. >:(
Toimittaja Heikki Peltosen työ oli täysin alta riman.
http://areena.yle.fi/radio/1999776 (http://areena.yle.fi/radio/1999776)
Jussikin ehti kynäilemään taas..
http://halla-aho.com/scripta/kansalaisaloite_pakkoruotsista_luopumiseksi.html (http://halla-aho.com/scripta/kansalaisaloite_pakkoruotsista_luopumiseksi.html)
Quote from: ilkka75 on 15.08.2013, 16:00:37
Jussikin ehti kynäilemään taas..
http://halla-aho.com/scripta/kansalaisaloite_pakkoruotsista_luopumiseksi.html (http://halla-aho.com/scripta/kansalaisaloite_pakkoruotsista_luopumiseksi.html)
En pääse Halla-ahon sivuille Soneran ADSL-liittymällä, toisin kuin Saunalahden kännykkäliittymällä. :o
Edit: Jahas, ei koske ainoastaan Halla-ahon sivuja.
Quote from: ilkka75 on 15.08.2013, 16:00:37
Jussikin ehti kynäilemään taas..
Quote from: http://halla-aho.com/scripta/kansalaisaloite_pakkoruotsista_luopumiseksi.htmlOpetuksen sisällön pitäisi lähteä siitä, mitä oppilas tarvitsee. On outo ajatus, että kielivähemmistön tarpeet sanelevat sen, mitä enemmistön pitää koulussa opiskella. Se kuulostaa suorastaan siltä, että enemmistölle tarjotun opetuksen tavoitteena on tuottaa heistä vähemmistön palvelijoita. Juuri tämä ajatus sisältyi afrikaansin pakko-opetukseen vanhassa Etelä-Afrikassa.
Onkos
tämä tullut jo esiin täällä?
QuotePoliisin rakenneuudistuksen ja kuntarakenneuudistuksen valiokuntakäsittelyssä saatoimme kyseisiin lakiesityksiin sisältyvien kielipykälien osalta tyrmistyneinä seurata, miten RKP vie muita hallituspuolueita kuin litran mittaa. En tiedä, mihin RKP:n suunnaton vaikutusvalta poliittisessa järjestelmässämme perustuu, mutta ...
Jouni Backmanillekin tiedoksi:
"RKP ja pakkoruotsin puolesta raivoisasti kampanjoiva media eivät valitse teitä uudelle kaudelle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Sen tekevät, tai jättävät tekemättä, teidän äänestäjänne. Internetin ansiosta kansanedustaja ei enää pääse piiloon äänestäjiään, eivätkä hänen tekonsa unohdu. Minä ja muut perussuomalaiset tulemme raportoimaan ahkerasti ja näkyvästi kansanedustajien tekemisistä tämän kansalaisaloitteen valiokunta- ja täysistuntokäsittelyssä. Hallitusohjelman taakse ette voi piiloutua, koska kansalaisaloitteen koko idea on tuoda asioita käsittelyyn eduskunnan ja hallituksen ulkopuolelta. -J.H-a
Quote
Mitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?
Jos pakkoruotsi poistetaan, niin hyppäämmekö vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jonka historiassa mainitut saavutukset jäivät toteutumatta?
Mielestäni on tärkeä suhtautua suopeasti myös muiden kuin persujen kansanedustajajien pakkoruotsista luopumista kannattaviin ulostuloihin vaikka saattaisimmekin mielessämme pitää noita edustajia opportunisteina jotka ovat haistaneet tuulen suunnan. Nimittäin, on vahingoksi jos aloite saa mielikuvan "persujen aloitteena". Monien ihmisten persuallergia on niin voimakas että he saattavat vastustaa esitystä jota periaatteessa voisivat kannattaakin mutta koska persut ajavat asiaa niin ei sitä voi kannattaa.
Quote from: mub on 15.08.2013, 16:02:35
Quote from: ilkka75 on 15.08.2013, 16:00:37
Jussikin ehti kynäilemään taas..
http://halla-aho.com/scripta/kansalaisaloite_pakkoruotsista_luopumiseksi.html (http://halla-aho.com/scripta/kansalaisaloite_pakkoruotsista_luopumiseksi.html)
En pääse Halla-ahon sivuille Soneran ADSL-liittymällä, toisin kuin Saunalahden kännykkäliittymällä. :o
Edit: Jahas, ei koske ainoastaan Halla-ahon sivuja.
No nyt toimii sivu! Erittäin hyvä kirjoitus, kuten yleensäkin.
Quote from: Junes Lokka on 14.08.2013, 14:25:27
Quote from: VUKansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
VU ei ole sitoutunut JSN:n sääntöihin, joten jutusta ei voi tehdä kantelua.
Vielä jatkotiedoksi: kyselin JSN:ltä, onko Verkkouutisista mahdollista tehdä kantelu. JSN:n mukaan Verkkouutiset on sitoutunut JSN:n perussopimukseen – ainakin tätä nykyä – joten kantelun tekeminen on mahdollista.
Quote from: Lalli IsoTalo on 15.08.2013, 12:37:29
Quote from: ääridemokraatti on 15.08.2013, 12:12:11
Otetaan tuo lista iltiksestä tähän ihan sellaisenaan, jos vaikka katoaa.
Liitteenä alkuperäinen.
Pakkoruotsin kannattaja Kokoomuslainen Jyri Häkämies ei ole enää kansanedustaja, vaan tilalle on tullut Anu Urpalainen, joka vastustaa pakkoruotsia ainakin HS:n vaalikoneessa.
Varmaan oli, jo mutta sääli, jos jää näkemättä:
Kataisen kommentti pakkoruotsialoitteesta 14.8.2013 (http://www.youtube.com/watch?v=w_QomjBkMKg)
Quote from: Junes Lokka on 15.08.2013, 18:35:46
Quote from: Junes Lokka on 14.08.2013, 14:25:27
Quote from: VUKansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
VU ei ole sitoutunut JSN:n sääntöihin, joten jutusta ei voi tehdä kantelua.
Vielä jatkotiedoksi: kyselin JSN:ltä, onko Verkkouutisista mahdollista tehdä kantelu. JSN:n mukaan Verkkouutiset on sitoutunut JSN:n perussopimukseen – ainakin tätä nykyä – joten kantelun tekeminen on mahdollista.
Siis mitä? Vaikka koko hemmetin turkistarhaus vastustus onkin suurta
huuhaata, niin suurempi
huuhaa, on
suurempi huuhaa kirjoittaa
huuhaata, varsinkin, jos ketäties taustalla on pelkän väärinkäsityksen sijaan koittaa dissata pakkoruotsi adressia, jonka taas luulen vaan kääntyvän katolleen, että jotkut käy vielä varmuudeksi kirjaamassa, nottei kävisi kettutyttöjen kohtaloa :facepalm:
Kannatan kantelua varsinkin, kun se on aina etiäpäin, kun nokalleen kaatuu, niin askel askeleelta huuhaalehdistö, vaikka hitaasti, saattaisi ymmärtää, että lehdet on lehtiä ja satukirjat satukirjoja
Noin muuten tämä ruotsin kieli ei aiheuta suurempia tunnekuohuja.
Kaupassa käydessäni eukko keräsi allekirjoituksia maanittellen äiti/tytär -komboa, kun pyysin kynää.
Sinäpä olet varma mielipiteistäsi! Ihan samalla varmuudella allekirjoitin ero EU:sta ja kannabisvetoomuksen. Ihme jos ne mihinkään johtavat, mutta laitetaan kannatuksen vuoksi.
Quote from: Paul Ruth on 16.08.2013, 00:38:17
Noin muuten tämä ruotsin kieli ei aiheuta suurempia tunnekuohuja.
Kaupassa käydessäni eukko keräsi allekirjoituksia maanittellen äiti/tytär -komboa, kun pyysin kynää.
Sinäpä olet varma mielipiteistäsi! Ihan samalla varmuudella allekirjoitin ero EU:sta ja kannabisvetoomuksen. Ihme jos ne mihinkään johtavat, mutta laitetaan kannatuksen vuoksi.
Oli se adressi kun adressi, ja asiakun asia, niin harvakseen tulee kirjailtua nykyään, kun vaan huomannut, että yhdestäkään allekirjoituksestani ole ollut mitään hyötyä, vaikka miten vahvasti olisin kirjoituksen painanut...ja sama koskee äänestystä, pois lukien mr Halme
RIPToki tiedän, että jos kaikki olisivat yhtä vittuunteneen pessimistisiä, niin mistään ei tulisi mitään, mutta olenkin yksittäistapaus, enkä ryhmä tai kansa
MTV3 UUTISET tänä aamuna nosti kissan pöydälle.
En usko, että moinen uutinen olisi ollut mahdollinen ilman tätä aloitetta.
MTV3 uutisissa kritisoitiin sitä, että laki ei salli kaksikielisiä kouluja. Sen vuoksi suomenkielisiä oppilaita roudataan ruotsinkielisillä alueilla pitkiä matkoja harvoihin suomenkielisiin kouluihin, joista esimerkkikoulussa oli 29 oppilaan luokka 50 neliön tiloissa, mikä tänä päivänä on aika käsittämätöntä.
Laki sallii samassa kiinteistössä toimia suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun, ja tällaisia onkin olemassa, mutta siitä on ollut hommalla juttuakin, että näissä välitunnit porrastetaan siten, että ruotsinkieliset eivät pääse suomenkielisten kanssa tekemisiin, ettei bättrefolk vaan sorru puhumaan suomea.
Studioon saapui uutisten jälkeen Krista Kiuru, oikein Opetusministeri. Ministeri ei ollut kuullutkaan moisesta laista. Ihmetteli kovasti, koska kaksikieliset koulut tarjoaisivat suomenkielisille mahdollisuuden käyttää ruotsin kieltä ja oppia sitä.
Odotin tuolle lauseelle jatkoa. Ei tullut. Siis vain suomenkielisille mahdollisuus oppia ruotsia. Yhden oikeus on 19:n velvollisuus. Tämä pitää muistaa. Näin sanoi Rostila aiemmin Sasille, ja se oli haastattelunsa parhaita lauseita.
Hyvä MTV3! Tätä lisää!
---
Eilen tuli TV:stä kutsuntatilaisuudesta Tammisaaresta. Siellä haastateltiin nuorta, joka asui Raaseporissa ja nimikin ruotsinkielinen. Aksentista päätellen hänen äidinkielensä oli ruotsi. Hän kuitenkin antoi haastattelun selvällä suomen kielellä ja oli menossa suomenkieliseen varuskuntaan. Täh? Tilastollisesti hän on yksi niistä henkilöistä, joiden vuoksi sinunkin lastesi pitää opetella ruotsin kieltä, jotta tälle täydellisesti suomea puhuvalle henkilölle voidaan tarjota palveluita tarvittaessa ruotsin kielellä.
Miettikääpä sitä.
-i-
Quote from: elven archer on 15.08.2013, 17:38:20
Quote
Mitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?
Jos pakkoruotsi poistetaan, niin hyppäämmekö vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jonka historiassa mainitut saavutukset jäivät toteutumatta?
Komps. Näillä asioilla ei ole yhtään minkäänlaista yhteyttä keskenään. Sitä paitsi, onko ruotsin opiskelupakon poistaminen sama asia kuin suomenruotsalaisuuden poistaminen? Yllättävän moni suomenruotsalainen tuntuu RKP:n kansankiihottajien harhaanjohtamana olevan tätä mieltä.
Edit: Ikuturso ehtikin tuosta MTV3:n uutisesta
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1792362/vaarankielinen-lahikoulu-pidentaa-matkoja
Uutisen pointtina se, että laki estää kaksikielisen koulun toiminnan. Mikähän laki mahtaa olla kyseessä? Erikieliset koulut voivat toimia saman katon alla, mutta organisaatio ei saa olla sama.
Haastattelussa Vaasan ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Birgitta Höglund taas LUULEE resurssienjaon epäreiluuden ruotsinkielisten eduksi olevan myytti. Jostain kumman syystä haastattelun suomenkielisessä koulussa on jouduttu luopumaan mm. tietokoneluokasta ja kieliluokasta. Ja laki takaa lisäresursseja kunnille ruotsinkielisyyden perusteella, joten ainakin valtio tukee ruotsinkielisyyttä erikseen. Jos kerran kustannukset koulussa ruotsinkielisyyden takia nousevat, epäilen vahvasti, etteikö rahaa myös virtaisi siihen suuntaan enemmän.
Tämäkään uutinen ei tietysti suoraan liity kansalaisaloitteeseen, mutta ei sitä ennen olisi uutisoitu lainkaan. Niin vahvasti asia on ollut tabu.
HBL:ssä huolestuneet professorit kirjoittavat kilvan pakkoruotsi-aloitteesta. Jonkin verran tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää mistä koko pakkoruotsin valinnaiseksi muuttamisessa onkaan kyse.
Liitteenä Paul Lillrankin I dag-kolumni tämän päivän Höblässä. Paul Lillrank toimii siis professorina Aalto-yliopistossa.
Quote from: Paul Lillrank, HBL, Idag 16.8.2013 (Elemosinan oma käännöstekele)
Ruotsin kieli Suomessa on jälleen hyökkäyksen kohteena. Ne, jotka haluavat luopua koulujen pakkoruotsista, vetoavat kaksikielisyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Mutta kukaan ei ole tehnyt laskelmia. Kyllähän kaksikielisten paikkakuntien katukylttien kustannukset voisi laskea ja jakaa sen sitten kahdella. Tai tarkistaa minkä verran tulkit ja kääntäjät saavat palkkaa. Argumentti [kustannuksiin vetoaminen] on typerä. Jotta kummatkin puolet tulisi huomioitua, tulisi myös kaksikielisyyden hyödyt laskea. Yksilön kannalta tiedostetut ja käytännön edut ovat ilmiselviä. Yhteiskunnan kannalta ajateltuna matematiikka hieman hankaloituu, mutta pieni tutkijaryhmä pystyy varmasti tuottamaan jonkin arvion.'
Visaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat? ....
Tuossa kohtaa aivoni menivät solmuun enkä enää kykene ymmärtämään kirjoittajan ajatuksenjuoksua, joten jätin pikakäännökseni siihen. Joku taitavampi voi jatkaa.
QuoteVisaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat?
(http://2.bp.blogspot.com/-QxXzCX1G_5Y/UP6CjTJ2QPI/AAAAAAAAAgc/Ib7-kHlT0jo/s1600/Facepalm_facepalm.png)
Päivystävillä professoreilla lienee vaikeuksia todellisuuden hahmottamisessa? Todennäköisempi vaihtoehto on se, että näillä mielipuolisilla ulostuloilla vaan yritetään provosoida esiin jotain todella typeriä kommentteja pakkoruotsin vastustajien joukosta.
Quote from: Elemosina on 16.08.2013, 10:18:26
Quote from: Paul Lillrank, HBL, Idag 16.8.2013 (Elemosinan oma käännöstekele)
Visaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat? ....
Tuossa kohtaa aivoni menivät solmuun enkä enää kykene ymmärtämään kirjoittajan ajatuksenjuoksua, joten jätin pikakäännökseni siihen. Joku taitavampi voi jatkaa.
Siis suomi on niin pieni kieli, että kaiken ihqun maailmankirjallisuuden ja kyldyyrin kääntäminen suomeksi on niin kallista, kun ruåtsista, mistä kaikki sivistys ja instituutiot ovat tänne tulleet, saisimme ne lähes ilmaiseksi valmiiksi käännettynä tjsp.
Voidaan vaan miettiä, paljonko YK ja lähetysjärjestöt käyttävät rahaa kulttuuriperimän säilyttämiseen ja kirjakielen ja aapisten generoimiseen alueille, jossa saattaa olla vain kymmeniä heimokielen puhujia. Lillrankille viiden miljoonan puhujan kielikin on rasite. Jos maailmanlaajuisesti katsotaan, niin suomenkielisiä on alle promille maailman asukkaista ja ruotsinkielisiä (ei siis tässä kontekstissa lasketa muita skandinaavisia, koska vaikka ymmärrys, niin silti kaikki virallinen materiaali pitää olla norjalaisille norjaksi ja tanskalaisille tanskaksi) ehkä puolitoista promillea. Vaikka ruotsin kieliryhmä on reilusti suomen kieliryhmää suurempi, niin globaalisti katsottuna samaa kärpäsenpaskaa molemmat.
-i-
QuoteMitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?
Sitä emme, tiedä koska ruotsinkielen valta-asema tukki suomalaisten runoilijoitten, kirjailijoitten ja vastaavien mahdollisuudet toimia omalla kielellään.
Tyhjiöllä on tapana täyttyä, eli mikäli Runebeg, Jansson ja kumppaneita ei olisi, tilalla olisi joitakin muita, mitä luultavimmin suomenkielisiä taiteilijoita.
Käyköhän pakkoruotsin lopettamisen seurauksena samanlainen rysäys kuin Rooman luhistuttua.
Tuhat vuotta takapajuisuutta edessä. Ehkä se on kuitenkin vain hysteriaa.
Luultavammin ruotsinkieliset vain korjataan leirille missä heidät työnnetään uuniin.
Olemme vaikeiden moraalisten valintojen edessä.
Quote from: Shemeikka on 16.08.2013, 12:27:37
QuoteMitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?
Sitä emme, tiedä koska ruotsinkielen valta-asema tukki suomalaisten runoilijoitten, kirjailijoitten ja vastaavien mahdollisuudet toimia omalla kielellään.
Tyhjiöllä on tapana täyttyä, eli mikäli Runebeg, Jansson ja kumppaneita ei olisi, tilalla olisi joitakin muita, mitä luultavimmin suomenkielisiä taiteilijoita.
Heh, tuli muuten mieleeni, että Runeberg ja Jansson ovat molemmat sellaisen ajan tuotoksia, jolloin EI ollut pakkoruotsia. Kuis ny näin? :o
On tuo meikän Het potatis -ruotsikin kyllä parempaa kuin Jyrkillä.
Quote from: Paul Lillrank, HBL, Idag 16.8.2013 (Elemosinan oma käännöstekele)Ruotsin kieli Suomessa on jälleen hyökkäyksen kohteena. Ne, jotka haluavat luopua koulujen pakkoruotsista, vetoavat kaksikielisyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Mutta kukaan ei ole tehnyt laskelmia. Kyllähän kaksikielisten paikkakuntien katukylttien kustannukset voisi laskea ja jakaa sen sitten kahdella. Tai tarkistaa minkä verran tulkit ja kääntäjät saavat palkkaa. Argumentti [kustannuksiin vetoaminen] on typerä.
Vakavin pakkoruotsin aiheuttama kustannus on suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten kilpailukyvyn kärsiminen, joka on seurausta ajan ja resurssien tuhlaamisesta marginaaliseen kalastajamurteeseen sen sijaan, että aika ja resurssit käytettäisiin tehokkaammin muiden aineiden, esim. tärkeämpien kielten, opiskeluun. Tämän on todennut myös
Elinkeinoelämän keskusliitto (on muuten kummaa, että kokoomuksen johto seuraa EK:ta kaikessa muussa paitsi tässä asiassa), joka on laatinut tämän taulukon tulevaisuuden kielitaitotarpeesta:
(http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/uutiset/grafiikat/2013/1717456-max931x556.jpg)
Quote from: Elemosina on 16.08.2013, 10:18:26
HBL:ssä huolestuneet professorit kirjoittavat kilvan pakkoruotsi-aloitteesta. Jonkin verran tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää mistä koko pakkoruotsin valinnaiseksi muuttamisessa onkaan kyse.
Liitteenä Paul Lillrankin I dag-kolumni tämän päivän Höblässä. Paul Lillrank toimii siis professorina Aalto-yliopistossa.
Quote from: Paul Lillrank, HBL, Idag 16.8.2013 (Elemosinan oma käännöstekele)
Ruotsin kieli Suomessa on jälleen hyökkäyksen kohteena. Ne, jotka haluavat luopua koulujen pakkoruotsista, vetoavat kaksikielisyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Mutta kukaan ei ole tehnyt laskelmia. Kyllähän kaksikielisten paikkakuntien katukylttien kustannukset voisi laskea ja jakaa sen sitten kahdella. Tai tarkistaa minkä verran tulkit ja kääntäjät saavat palkkaa. Argumentti [kustannuksiin vetoaminen] on typerä. Jotta kummatkin puolet tulisi huomioitua, tulisi myös kaksikielisyyden hyödyt laskea. Yksilön kannalta tiedostetut ja käytännön edut ovat ilmiselviä. Yhteiskunnan kannalta ajateltuna matematiikka hieman hankaloituu, mutta pieni tutkijaryhmä pystyy varmasti tuottamaan jonkin arvion.'
Visaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat? ....
Suomen kieli on maan pääkieli ja ei siitä ole mitään ylimääräisiä kustannuksia. Professorin kommentointi on samaa tasoa kuin sanoisi että mitkä ovat ruotsin kielen kustannukset Ruotsissa tai saksan kielen kustannukset Saksassa.
Pakkoruotsi itsessään ei tosin aiheuta sen enempää kustannuksia kuin muiden kielten lisääminenkään opetusohjelmiin. Samat palkat ne tulevat joka tapauksessa opettajille.
Kaksikielisyyden ylläpitäminen väkisin tuo kustannuksia. Vaikeaa niitä kustannuksia on silti täysin arvioida, mutta lonkaltakin heitettynä puhutaan miljardeista euroista koko Suomessa.
Suurimmat kustannukset tulevat niistä kuluista, jos ruotsin kielisille tarjotaan vaikkapa parempia palveluita tai lisää rahaa vain sen takia, että täytyy pitää yllä ruotsin kieltä Suomessa keinotekoisesti. Esim. keinotekoinen koko Suomen kaksikielisyyden ylläpitäminen on toki kustannuserä ja sen hyötysuhde on heikko.
Hyödyt voidaan tietysti laskea joinakin kauppasuhteina yms. Toisaalta nämä hyödyt koskevat vain kauppasuhteita Ruotsin kanssa, jotka hoituisivat ilman teennäistä kaksikielisyyden ylläpitämistä. Väkisinkin ne kauppasuhteet ovat siis toisista maista pois, jos kaikki panostus tehdään Ruotsiin kielen kautta.
Todennäköisesti siis kulut ovat isommat, koska samalla Suomessakin ei opiskella esim. muita kieliä ja kauppasuhteet muihin maihin ovat retuperällä, kun ainoastaan panostetaan Ruotsiin.
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.08.2013, 18:36:01
Vakavin pakkoruotsin aiheuttama kustannus on suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten kilpailukyvyn kärsiminen, joka on seurausta ajan ja resurssien tuhlaamisesta marginaaliseen kalastajamurteeseen sen sijaan, että aika ja resurssit käytettäisiin tehokkaammin muiden aineiden, esim. tärkeämpien kielten, opiskeluun.
Tuo on se suurin ongelma.
Mielenkiintoistahan julkisuudessa onkin, ettei pakkoruotsia perustella yleensä millään järkiperusteilla kuin vain epämääräisillä viittauksilla historiaan (kuka on tarvinnut kertaakaan ruotsin kieltä Suomen historian opiskelussa?), tai muutolla Ruotsiin.
Mitä tulee myös noiden lisäkielten opiskeluun ns. vapaa-ajalla tai sitten valinnaisina, niin niihin käytettävät tuntimäärät ovat paljon vähäisempiä.
Periaatteen tasolla ihminen voi opiskella tietenkin vaikka sata kieltä, mutta ilman perusopetusta peruskoulussa se on lähestulkoon mahdotonta. Yksi vieras kieli myös syö toisten kielten opetusta.
Pidemmän ajan kustannukset voivatkin siis olla todella mittavia ja kerrannaisvaikutukset näkyvät siinä, jos niitä kauppasuhteita ei pystytä luomaan vaikkapa Venäjälle, Saksaan ja muihin maihin vain sen takia, ettei Suomessa ole panostettu kyseisten maiden kieliin.
QuoteKaksikielisyyden ylläpitäminen väkisin tuo kustannuksia. Vaikeaa niitä kustannuksia on silti täysin arvioida, mutta lonkaltakin heitettynä puhutaan miljardeista euroista koko Suomessa.
Suurimmat kustannukset tulevat niistä kuluista, jos ruotsin kielisille tarjotaan vaikkapa parempia palveluita tai lisää rahaa vain sen takia, että täytyy pitää yllä ruotsin kieltä Suomessa keinotekoisesti. Esim. keinotekoinen koko Suomen kaksikielisyyden ylläpitäminen on toki kustannuserä ja sen hyötysuhde on heikko.
EVM-sopimuksen käännös.
Quote from: Junes Lokka on 16.08.2013, 18:48:16
QuoteKaksikielisyyden ylläpitäminen väkisin tuo kustannuksia. Vaikeaa niitä kustannuksia on silti täysin arvioida, mutta lonkaltakin heitettynä puhutaan miljardeista euroista koko Suomessa.
Suurimmat kustannukset tulevat niistä kuluista, jos ruotsin kielisille tarjotaan vaikkapa parempia palveluita tai lisää rahaa vain sen takia, että täytyy pitää yllä ruotsin kieltä Suomessa keinotekoisesti. Esim. keinotekoinen koko Suomen kaksikielisyyden ylläpitäminen on toki kustannuserä ja sen hyötysuhde on heikko.
EVM-sopimuksen käännös.
Olen nähnyt lukemia joistakin sadoista miljoonista miljardeihin. Toki hyötysuhteen laskeminen ei ole niin helppoa, koska on niitä posiitivisiakin puolia ja tuskin koko kaksikielisyyttä kuitenkaan on tarkoitus romuttaa.
Mutta ainakin tämä kynnys kysymys eri kielistä ja niiden opetuksesta voitaisiin järkeistää, kuten myös virkamieskielen tarpeesta.
Voidaan toki ajatella että nyt kun järjestelmä on luotu niin sen muuttaminenkin maksaa. Eli kuluja voi tulla jopa lisää lyhyellä aikavälillä. Tosin valtaosa noista muutoksista on todella helppoa toteuttaa kuten vaikkapa kouluopetukseen puuttuminen. Virkamieskielen vaatiminen myöskin koko väestöltä tai kaikilta virkamiehiltä on turhaa.
En tiedä loisiko tuo siis suoranaisia säästöjä, mutta ainakin se toisi lisää tuloja tulevaisuudessa maahan.
Quote from: Archaeopteryx on 16.08.2013, 10:14:44
Edit: Ikuturso ehtikin tuosta MTV3:n uutisesta
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1792362/vaarankielinen-lahikoulu-pidentaa-matkoja
Uutisen pointtina se, että laki estää kaksikielisen koulun toiminnan. Mikähän laki mahtaa olla kyseessä? Erikieliset koulut voivat toimia saman katon alla, mutta organisaatio ei saa olla sama.
Haastattelussa Vaasan ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Birgitta Höglund taas LUULEE resurssienjaon epäreiluuden ruotsinkielisten eduksi olevan myytti. Jostain kumman syystä haastattelun suomenkielisessä koulussa on jouduttu luopumaan mm. tietokoneluokasta ja kieliluokasta. Ja laki takaa lisäresursseja kunnille ruotsinkielisyyden perusteella, joten ainakin valtio tukee ruotsinkielisyyttä erikseen. Jos kerran kustannukset koulussa ruotsinkielisyyden takia nousevat, epäilen vahvasti, etteikö rahaa myös virtaisi siihen suuntaan enemmän.
Tämäkään uutinen ei tietysti suoraan liity kansalaisaloitteeseen, mutta ei sitä ennen olisi uutisoitu lainkaan. Niin vahvasti asia on ollut tabu.
närpesin suomenkieliset joutuvat tämän kumman lain vuoksi käymään yläkoulunsa Jurvassa (nykyinen kurikka) , jonne on pahimmillaan matkaa sellaiset 60 kilometriä. Tuokin ralli loppuisi, jos paikallinen, hallitseva bättre folkken hyväksyisi suomenkieliset oppilaat (joitakin kymmeniä) ruotsinkielisen enmmistön kanssa samaan kouluun. Luulisi muutamalle kymmenelle oppiallle hyvinkin löytyvän luokkahuoneet ja opettajia närpesin yläkoulusta?
Toisin joku kehtaa epäillä, ettei kunnasta löydy tarpeeksi suomenkielentaitoisia opettajia..
Quote
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1792362/vaarankielinen-lahikoulu-pidentaa-matkoja
Uutisen pointtina se, että laki estää kaksikielisen koulun toiminnan. Mikähän laki mahtaa olla kyseessä? Erikieliset koulut voivat toimia saman katon alla, mutta organisaatio ei saa olla sama.
Apartheidia puhtaimmillaan!
Quote from: ikuturso on 16.08.2013, 11:17:30
Quote from: Elemosina on 16.08.2013, 10:18:26
Quote from: Paul Lillrank, HBL, Idag 16.8.2013 (Elemosinan oma käännöstekele)
Visaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat? ....
Tuossa kohtaa aivoni menivät solmuun enkä enää kykene ymmärtämään kirjoittajan ajatuksenjuoksua, joten jätin pikakäännökseni siihen. Joku taitavampi voi jatkaa.
Siis suomi on niin pieni kieli, että kaiken ihqun maailmankirjallisuuden ja kyldyyrin kääntäminen suomeksi on niin kallista, kun ruåtsista, mistä kaikki sivistys ja instituutiot ovat tänne tulleet, saisimme ne lähes ilmaiseksi valmiiksi käännettynä tjsp.
Jos kyse on juuri tuosta, niin eikö ole vähän erikoista, että hallituksen kansalliskielistrategiassa korostetaan, että Suomella on vastuu ruotsin kielen ylläpitämisestä? Tuolla lahden takanahan on reilusti suuremmat voimavarat käytössä ruotsin kielen pitämiseen elinvoimaisena.
Viittaan tähän aiempaan viestiini tässä samassa ketjussa:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1387166/topicseen.html#msg1387166
Kielivihaa Helsingissä: suomenkielistä naista lyötiinhttp://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147243-kielivihaa-helsingissa-suomenkielista-naista-lyotiin
QuoteSuomenruotsalaiset aikuisikäiset nuoret hyökkäsivät rajusti Ruotsi vapaaehtoiseksi –kampanjan naisosallistujia vastaan Helsingissä perjantaina 16.8.2013.
Nuori suomenruotsalainen nainen löi kampanjaan osallistunutta naista.
On ollut yhteiskunnallisesti hyvin mielenkiintoista havaita, kuinka sinänsä lainsäädäntömme mahdollistama yksittäinen kansalaisaloite voi saada yhteiskunnallisesti merkittävissä persoonissa ja jopa kokonaisissa instituutioissa aikaan voimakkaita tunteenilmaisuja.
Kyseessä on kansalaisaloite "ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla".
Suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan on "unohtunut"
Kielipolitiikka on osa koko yhteiskuntaamme ja koskettaa jokaista kansalaistamme. Siksi jokaisella on myös oikeus muodostaa ja ilmaista laillisissa puitteissa oma mielipiteensä maamme kielipolitiikan piirteistä ja nykytilasta.
On täysin sallittua ja jopa suotavaa, että vihdoin myös tämä, niin sanotun yhteiskunnallisen eliittimme piilottelema ja suomalaisen median tiukasti tietynsuuntaisesti hallitsema, lainsäädännön ja politiikan osa-alue saatetaan laajemman kansalaiskeskustelun alle.
Suomalaista kielipolitiikkaa on aina hallinnut maamme ruotsinkielisten poliitikkojen (esim. RKP:ssä, SDP:ssä, Kokoomuksessa) ja edunvalvontajärjestöjen (esim. Folktinget, Svenska Nu –verkosto) määrittelemä näkökulma.
Suomenkielisen väestömme näkökulma kielipolitiikkaan on unohtunut tyystin.
Keillä on ensisijainen syy vihan ja katkeruuden lietsomiseen?
Kielipoliittisen näkökulman määrittelijät ovat muodostaneet hyvin verkostoituneen, verhoutuneen ja yksituumaisen eliittiklubin. Media on ollut ja on edelleen hyvin tehtäväänsä suorittava sumuverhon luoja tämän klubin aikaansaannoksille.
Kielipolitiikan hyvinkin mustasukkaisena vartijana ovat toimineet nimenomaan ruotsinkieliset yhteiskunnalliset tahot, jotka ovat nähneet oikeuksiksi puetut asiat ensisijaisesti saavutettuina etuina ja statuksina, joista ei luovuta.
Edellä esitetyn perusteella voidaan kysyä, että miten ihmeessä suomenkielisiin on yhdistettävissä ensisijaisesti vihaajan leima, kun puhutaan näiden saavutettujen etujen joustamisesta myös suomenkielisten hyväksi.
Eiväthän suomenkieliset ole tavoittelemassa muuta kuin kohtuutta. Ruotsinkielisten yhteiskunnallisten tahojen voidaan katsoa olevan ensisijaisina potentiaalisina etujen ja statuksen menettäjinä.
Näin ollen myös nämä tahot ovat kaikkein todennäköisimpiä katkeruuden ja vihan lietsojia niiden
pariin, joiden etuja ja statusta kyseiset tahot ainakin väittävät puolustavansa.
Tästä lietsonnasta lienee yhtenä esimerkkinä Svenska Nu –verkoston puheenjohtajan Paavo Lipposen luonnehdinta suomenkielisten "laajemmasta henkisestä taantumasta", jonka hän väitti ilmenevän alussa mainitun kansalaisaloitteen yhteydessä?
Suomenkielisiin kohdistuva kieliviha on todellisuutta
Suomenruotsalainen tutkija Kjell Roberts on havainnut suomenruotsalaisten parissa tekemien tutkimustensa yhteydessä, että suomenkielisten vastaisia asenteita ilmenee monilla eri suunnilla niin sanotussa ruotsinkielisessä Suomessa.
Eräinä konkreettisina esimerkkeinä ovat olleet muun muassa Raaseporissa viime aikoina ilmennyt suoranainen vihamielisyys ja syrjintä suomenkielisiä kohtaan: viha ja halveksunta suomen kielen käyttämistä kohtaan; suomenkielisten kielellisten oikeuksien ivallinen laiminlyönti terveydenhuollossa.
Perjantaina 16.8.2013 Helsingissä Ruotsi vapaaehtoiseksi –kampanjaan osallistuneet kansalaisaloitteen allekirjoituksia keränneet naiset kohtasivat yllättävän aggressiivista käyttäytymistä suomenruotsalaisten aikuisikäisten nuorten taholta.
Naisille haistateltiin näiden suomenruotsalaisten taholta kovaan ääneen huutaen ja nyrkkiä käytiin heristämässä nenän edessä aidon vihan vallassa.
Tämä ei riittänyt kyseisille nuorille, sillä naisia kohti syljettiin.
Mikä ikävintä, eräs suomenruotsalainen nuori nainen lopulta löi yksin allekirjoituksia keräämässä ollutta naista.
Kampanjaan osallistuvien henkilöiden poislähtökään ei jäänyt ilman uhkaavaa ilmapiiriä, sillä samaisen nuorison rettelöinti jatkui autolle saakka, missä yritettiin väkivalloin aukaista auton ovea.
Naiset selvisivät kuitenkin matkaan.
Nämä suomenruotsalaiset eivät sattuneet tietämään, että hyökkäysten kohteeksi joutuneet naiset olivat itsekin mitä enimmässä määrin suomenruotsalaisen sukutaustan vahvasti omaavia mutta suomenkielisiä henkilöitä. Eräs naisista oli Ruotsista Suomeen aikanaan muuttaneen kuuluisan suomenruotsalaisen suvun jälkeläinen.
Suomenruotsalaisissa myös kielivapauden kannattajia
Helsingin allekirjoittajissa oli myös täysin päinvastaisia esimerkkejä.
Eivät kaikki suomenruotsalaisemme näet ole mitään vihan valtaan joutujia tai kielikonservatiivisiksi kasvatettuja.
Kielivapauden kannattajia löytyi myös suomenruotsalaisten joukosta. Monet kaksikielisissä perheissä kasvaneet nuoret allekirjoittivat kansalaisaloitteen sivistyneen käytöksen ja keskustelun lomassa. Jopa ruotsinkielistä koulua käyvät antoivat allekirjoituksensa.
Myös erimieltä osattiin olla sivistyneesti.
Meitä ihmisiä – kielitaustoistamme riippumatta – on moneen lähtöön, niin sivistyneitä kuin törppöjäkin.
Törpöistä ei tule ottaa mallia puolin jos toisinkaan ja vihaan ei vastata vihalla!
35 kommenttia tällä hetkellä. Blogisti on Vesa-Matti Louekoski, perussuomalainen Siuntiosta.
Kuten totesin aiemmin, Helsingissä suomenruotsia ei kuiskailla peläten vaan huudetaan huomiohakuisesti. Spårassakaan ei kenellekään jää epäselväksi jos joku keskustelee parempikotimaisella.
Nyt kun pakkoruotsirintama on piiskannut itsensä hysteeriseen raivoon, on aivan ymmärrettävää että vastapuolta lyödään. Se on väistämätöntä, koska itsepuolustus on perusoikeus, ja nythän on varma tieto että kampanja ruotsin vapaaehtoisuuden puolesta on oikeasti kansanmurha.
Joko false flag-kortti on heitetty kommenteissa tuosta välikohtauksesta?
Quote
Pahimmillaan lähes koko päivän kestänyt passin jonotus poliisiasemalla on jäänyt historiaan, kun poliisin lupapalveluissa on siirrytty sähköiseen ajanvaraukseen. Vaan jonotpa ovat siirtyneet internetiin - ainakin suurissa kaupungeissa.
Vaikkapa Helsingissä, Tampereella tai Turussa ajan passinhakuun saa sähköisesti varaamalla vasta viikkojen päästä. Uuteen sähköiseen järjestelmään siirtymisen johdosta poliisi on lähettänyt nyt myös kirjeitä niille, joiden passi uhkaa vanheta piakkoin.
http://yle.fi/uutiset/passijonot_venahtavat_jopa_viikkoihin_verkossa/6657559
Varauksessa voi tietysti valita virkailijan osaavan suomea tai ruotsia, luultavasti muillakin kielilla saa palvelua. En ymmärrä miksi jokaisen virkailijan pitäisi osata ruotsia kun varaamalla saa ruotsintaitoisen. Pakkoruotsia vaativat voisivatkin täsmentää missä (akuuteissa) tilanteissa kaikkien virkailijoiden pitäisi osata ruotsia.
Asukaspysäköintitunnuksen halutessa menee rakennusvirastoon, luultavasti sielläkin riittää että paperilla lukee suomeksi tai ruotsiksi "asukaspysäköintitunnus" ja antaa henkilökortin virkamiehelle, joka sitten rekisteristä näkee osoitteen ja tulostaa tunnuksen. Jos virkamies ei osaa ruotsiksi kuin tuon "asukaspysäköintitunnuksen", niin miksei se riittäisi? Jos ei riitä toiminnon tulevan suoritetuksi tehokkaasti, niin ongelma on silloin kyllä muussa kuin virkailijan toiminnassa.
Sairaaloissa varmaan akuuttitilanteissa on hyötyä puhua samaa kieltä, mutta sairaaloissa on aina useampia työntekijöitä joista riittää jonkun osaavan ruotsia. Jos käsi on poikki tai veri roiskuu, niin kyllähän lääkäri siitä jo havaitsee ongelmat. Olisikin paikallaan saada tilasto kuinka hätätapaukset Suomen sairaaloissa on siinä tapauksessa hoituneet, kun potilas osaa vain kiinaa. Onko tuollaisissa tapauksissa virheellisiä hoitoja tullut enemmän kuin suomenkielisissä hätätapauksissa.
Terveyskeskuksissakin on ajanvaraus, joten ei-akuutteihin vaivoihin saa ruotsinkielisen lääkärin. Tämän voisi kertoa laajemminkin suomenruotsalaisille.
Ihmiset ovat sosiaalisia ja haluavat höpöttää kaikenlaista vaikka toiminta olisi yksinkertaista. Mummot tykkäävät kutoa villasukkia muutaman hengen ryhmässä kun saavat samalla puhua asioista. Ei niillä keskusteluilla ole suurempaa tarkoitusta vaan sitä samaa kiinnostusta omista ympyröistä kuin meillä on ollut 100 000 vuotta. Mummot saavat villasukat kudottua samalla tavalla kuin savannilla grillattiin antilooppia, toiminta tuli suoritettua ja muu oli vain asiaan liittymätöntä ajatusvirtaa.
Sama sosiaalisilla ihmisillä on kaikkialla, ne puhuvat asiaan liittymättömistä asioista. Suomenruotsalaisia sanotaan suomalaisia sosiaalisemmiksi, joten ilmeisesti heillä on ylisosiaalisempi tarve ylihöpöttää. Ei terveyskeskuksessa tai pankin tiskillä tarvitse keskustella ylimääräisiä, jotta aiottu toiminta saadaan suoritettua.
Siten odottaisin (pelkästään) ruotsia osaavien selvittävän mitkä välittömät palvelut vaativat virkamiehen osaavan ruotsia, ja kuinka täydellistä ruotsia. Niihin sitten voitaisiin pakkoruotsista luopumisen jälkeen panostaa.
Joidenkin suomalaisten mielestä terveyskeskukset ovat arvauskeskuksia, kun eivät saa sairauksiaan hoidettua. Eli eivät lääkäritkään saa samankielisiäkään hoidettua. Maailma nyt vain on täynnä virheitä tekeviä ihmisiä. Näissä keskusteluissa tuntuu joillakin olevan tarve saivarrella, että jos ei ole yhteistä kieltä, niin lääkäri 100 % ei osaa ratkaista ongelmaa. Kyllähän suomijuntti saa Thaimaassa hoidettua lavantautinsa ja Espanjassa sydänongelmansa vaikka ei puhuisi kuin suomea.
Tältä pohjalta vaadin - pakkovaadin - pakkoruotsin pakollisuutta kannattavilta yksilöidympiä tietoja heidän ongelmistaan joiden ratkaisu ei ole onnistunut ruotsia osaamattomien virkamiesten takia. Sitä sitten verrattaisiin ratkaisemattomiin suomenkielisten ongelmien määrään.
(http://s21.postimg.org/4s0b5cfaf/ellu.png) (http://www.youtube.com/watch?v=tJad_j6THY4)
Klikkaa kuvaa kuullaksesi lyhyesti ja napakasti aiheesta.
Quote from: Emo on 17.08.2013, 15:45:35
Kielivihaa Helsingissä: suomenkielistä naista lyötiin
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147243-kielivihaa-helsingissa-suomenkielista-naista-lyotiin
Toivoisin että kyseiset naiset tulisivat itse julkisuuteen, jos näin on tapahtunut.
Toisaalta rinnastus siihen miten esim. Peter Nyman(?) saa sanoa "totuuksiaan" julkisestikin niin on täysin aiheellinen jos vertaa vaikkapa näihin toisiin tapauksiin, joista ei yleensä uutisoida sanallakaan.
Quote from: Toadie on 17.08.2013, 15:54:28
Kuten totesin aiemmin, Helsingissä suomenruotsia ei kuiskailla peläten vaan huudetaan huomiohakuisesti. Spårassakaan ei kenellekään jää epäselväksi jos joku keskustelee parempikotimaisella.
Nyt kun pakkoruotsirintama on piiskannut itsensä hysteeriseen raivoon, on aivan ymmärrettävää että vastapuolta lyödään. Se on väistämätöntä, koska itsepuolustus on perusoikeus, ja nythän on varma tieto että kampanja ruotsin vapaaehtoisuuden puolesta on oikeasti kansanmurha.
Julkisuudessahan on innokkaasti kerrottu, kuinka ruotsin kieltä ei uskaltaisi sanoa sanallakaan oikein missään. Yleensä puhujina ovat kyllä olleet RKP:n tahot.
Onkohan se todellisuus kuitenkin aivan toista?
Tuo viittaus "kansanmurhaan" on täysin aiheellinen. Sen verran kovia tunteita tämä valinnaistaminen tuntuu herättävän.
Quote from: Tuju on 17.08.2013, 17:36:04
(http://s21.postimg.org/4s0b5cfaf/ellu.png)
Klikkaa kuvaa kuullaksesi lyhyesti ja napakasti aiheesta.
Rehn kertoi mielenkiintoisen tarinan siitä miten jopa Kongossa selvisi ruotsin kielellä. Mitenköhän olisi käynyt jos olisivatkin osanneet saksaa? Varmaan laitettu roviolle "natseina"?
Tuo on todella yleinen perustelu jota on julkisuudessa käytetty eri tarinoina siitä, miten ruotsin kieltä on tarvinnut Ruotsissa tai sitten on voinut ruotsia puhua esim. ruotsalaisen kanssa eri puolilla maailmaa. Sama logiikka ei tietenkään sovellu muihin kieliin.
Siis mitvit? Selailin kanavia ja Yle ykkönen näytti jotain englanninkielistä, tekstittämätöntä ohjelmaa. Kävin netistä katsomassa, mikä se on, koska telkkarissa näkyi ruotsinkielinen nimi.
Ylen kakkoskanava näytti puolestaan urheilua, ja jälleen kerran ohjelman nimi ruotsiksi.
Siis mitvit, oikeasti? Asun Jäälissä, Pohjois-Suomessa. Onko Ylenannon RKP-fanaatikkojen pakko tunkea tänne saakka? Jäälin kieli on suomi! >:(
QuoteKumpula-Natri: Ruotsin kielen osaaminen tärkeää tulevinakin vuosikymmeninä
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) puhui kansalaisaloitteesta, joka pyrkii muuttamaan ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi.
- Ennen kaikkea toivon asiallista keskustelua, koska viitteitä on myös vähemmistöön kohdistuvasta suvaitsemattomuudesta. Siltä osin kun on intoa lisätä kielten oppimista, ajatus on kiinnostava.
- Ruotsin kielen tunteminen antaa hyvän pohjan muiden kielien opiskelulle. Kun kaikille opetetaan ruotsia edes auttavaan kielitaitoon, on myöhemmin mahdollisuus hakeutua virkamiesuralle tai muihin ruotsin kieltä vaativiin tehtäviin. Tämä on myös tasa-arvokysymys, Kumpula-Natri totesi puhuessaan FSD:n kesäjuhlassa Vaasassa lauantaina.
- Kielten osaaminen on nykyään jo työelämässä todella tärkeä etu, tulevaisuudessa yhä tärkeämpi yhä useammassa ammatissa. Jo peruskoululaisten eriarvoistuminen tulevissa valinnoissa tulee helposti eteen, jos kielitaitoeroja kasvatetaan.
- Minun on vaikeaa ymmärtää, että heikentäisimme kielten opetusta. Koulujemme tulisi antaa koululaisille ja opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen. Maailmalla ei pärjää suomen kielellä.
- Vuonna 2016 voimaan astuvassa tuntijaossa kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kielessä ja B2-kielessä. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Näistä päätöksistä olen iloinen.
- Perinteisesti Suomessa on kunnioitettu vähemmistökieltä puhuvien oikeuksia, mutta viime vuosina kansalaisten ruotsin kielen taito on heikentynyt. Euroopan neuvosto onkin huomauttanut, että suomalaisten tuomioistuinten ja viranomaisten kyky palvella ruotsin kielellä on rapautunut. Onko tämä tosiaan se suunta, mihin haluamme edetä? Olen tyytyväinen, että nykyinen hallitus ei ole lähtenyt tälle tielle.
Kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisesta opiskelusta ylitti viime viikolla 50 000 allekirjoituksen rajan ja tulee eduskunnan käsittelyyn.
SDP:n tiedote (//http://Kumpula-Natri:%20Ruotsin%20kielen%20osaaminen%20t%C3%A4rke%C3%A4%C3%A4%20tulevinakin%20vuosikymmenin%C3%A4) 17.8.2013
Kansanedustaja Kumpula-Natri on iloinen siitä, että B1-ruotsin opetusta varhennetaan alkamaan kuudennelta vuosiluokalta, vaikka asiantuntijat ovat sitä mieltä, että saman viikkotuntimäärän levittäminen useammalle vuodelle heikentää ennestäänkin heikkoja ruotsin kielen oppimistuloksia.
Quote from: Roope on 17.08.2013, 20:00:21
Quote- Ennen kaikkea toivon asiallista keskustelua, koska viitteitä on myös vähemmistöön kohdistuvasta suvaitsemattomuudesta.
Tästä hetkestä eteenpäin vastustan kaikkia Ruotsin (ruotsinsuomalaisten kautta) vanhaan alusmaahansa kohdistuvia erityisvaatimuksia, mukaanlukien pakkoruotsi. Tulen osoittamaan suvaitsemattomuuttani boikotoimalla affenanmaalaisia ja pohjanmaalaisia tuotteita, kuten Närpiön lasikuidussa kasvatettuja, ylihinnoitettuja ja ylituettuja tomaatteja ja -kurkkuja. Enkä loppuelämäni aikana suostu lausumaan edes yhdenyhtä ruotsalaista sanaa.
Miksi näin?
Koska Ruotsin siirtomaavallan aika Suomessa päättyi yli 200 vuotta sitten ja vieläkin meiltä, suomalaisilta, odotetaan alistumista ruotsalaisuuden (suomenruotsalaisten kautta) vaateisiin. Johonkin se raja on piirrettävä. Minulle riitti nyt ja olen jatkossa avoimen suvaitsematon ruotsinsuomalaisten kohtuuttomia vaateita kohtaan.
Ruotsinsuomi ei ole edes kieli vaan murre, jota kukaan Suomen ulkopuolella ei ymmärrä. Miten tuollaiselle porukalle edes tarjotaan palveluja ruotsiksi? >:(
Höblän lukijakirjeessä Dan Hohenthal arvostelee Rkp:n toimintaa pakkoruotsin puolustamisessa. Hohenthalin mukaan esimerkiksi ruotsinkielisten palvelujen tarvetta korostamalla pelataan vain pakkoruotsin vastustajien pussiin. Sen sijaan Rkp:n pitäisi uskaltaa ottaa esille, että ei ole kauan siitä, kun suomalaiset taistelivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan. Hohenthal kirjoittaa, että uhka on aina tullut idästä, ja siksi on kammottavaa, että kielikeskustelussa saatetaan edes verrata ruotsin merkitystä venäjän merkitykseen.
Hbl, Insändare: Frivillig ryska svepskäl i kampen mot svenskan (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2013-08-16/487566/frivillig-ryska-svepskal-i-kampen-mot-svenskan) 17.8.2013
^ No esimerkiksi maahanmuutossa mallia otetaan Ruotsista, joten sillä(kin) saralla uhka nykypäivänä tulee lännestä.
Tuo on varsin normaali tilanne kielellisten ja etnisten vähemmistöjen keskuudessa että muodostuu vahva poteromentaliteetti joka saa välillä vainoharhaisia muotoja; elämän keskeiseksi sisällöksi muodostuu kamppailu "heitä" vastaan. "He" on siis enemmistö joka on kaiken aikaa punomassa juonia urhean vähemmistön päänmenoksi.
Niin kauan kuin vähemmistö on vähemmistö niin suurimmat särmät hioutuvat pois ja he sulautuvat joukkoon mutta jos tuo vähemmistö muodostaa jollain rajatulla alueella enemmistön, esim Tammisaaressa, niin tuo poteromentaliteetti saa aggressiivisiakin muotoja.
Quote from: Roope on 17.08.2013, 20:00:21
QuoteKumpula-Natri: Ruotsin kielen osaaminen tärkeää tulevinakin vuosikymmeninä
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) puhui kansalaisaloitteesta, joka pyrkii muuttamaan ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi.
...
Vaikuttaa siltä, ettei Miapetra ole lukenut Halla-ahon viimeistä Scriptan päivitystä.
Quote from: Roope on 17.08.2013, 20:17:54
Hohenthal kirjoittaa, että uhka on aina tullut idästä, ja siksi on kammottavaa, että kielikeskustelussa saatetaan edes verrata ruotsin merkitystä venäjän merkitykseen.
Itse olen sitä mieltä että, venäläiset ovat suomalaisten parhaita ystäviä maailmassa. Eivät ehkä hyviä ystäviä, mutta parhaita. Ruotsalaisilla on suomalaisia kohtaan isännän asenne, josta he eivät osaa päästää irti ja nähdä suomalaisia ystävinä alamaisten sijaan. Venäjän vallan alla Suomi ja suomalaisten asema kehittyi 60 vuodessa enemmän kuin Ruotsin vallan alla 600 vuodessa. Venäläiset antoivat suomen kielelle virallisen aseman ja Suomelle itsehallinnon, eivät ruotsalaiset. Historiassa käydyt sodat Venäjää vastaan, joissa Suomi ja suomalaiset kärsivät, eivät siis ruotsalaiset, olivat järjestään ruotsalaisten aloittamia tai provosoimia.
Paljon puhuttu "ryssäviha" ja "ryssänpelko" ovat Suomessa tuontitavaraa Ruotsista. Ruotsalaiset nykyäänkin pelkäävät ja vihaavat Venäjää maanisesti. Erään ruotsalaisen lehtijutun mukaan tämä johtuu siitä, että Ruotsi on Suomen kustannuksella nipinnapin valttynyt venäläisten miehitykseltä ja siitä että 1743 Ruotsin kuningas kutsui 12.000 venäläistä sotilasta Ruotsiin pitämään kurissa kapinoivia ruotsalaisia. Mene ja tiedä, juttu oli Aftonbladetissa joskus 90-luvulla.
Quote from: Miapetra Kumpula-Natri- Minun on vaikeaa ymmärtää, että heikentäisimme kielten opetusta. Koulujemme tulisi antaa koululaisille ja opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen. Maailmalla ei pärjää suomen kielellä.
Kumpula-Natri kuvittelee, että ruotsin kielellä pärjää maailmalla? Kuinka noin tyhmä ihminen pääsee tuollaiseen asemaan?
Quote from: Miapetra Kumpula-NatriKumpula-Natri: Ruotsin kielen osaaminen tärkeää tulevinakin vuosikymmeninä
Ihan tutkitusti ei ole:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1399757.html#msg1399757Quote from: Miapetra Kumpula-Natri- Ruotsin kielen tunteminen antaa hyvän pohjan muiden kielien opiskelulle.
Latinan kielen tunteminen antaa hyvän pohjan romaanisten kielten opiskelulle. Kouluihin pakkolatina?
Jos halutaan antaa hyvä pohja germaanisten kielten opiskelulle, kannattaa opettaa saksaa, joka on paljon suurempi kieli. Jos sen jälkeen haluaa oppia vielä ruotsia, on pohjalla saksantaito, joka on yksinään ruotsintaitoa hyödyllisempi.
Quote from: Mia-Petra Kumpula-NatriKun kaikille opetetaan ruotsia edes auttavaan kielitaitoon, on myöhemmin mahdollisuus hakeutua virkamiesuralle
Mihin "auttava kielitaito" ("hej på dig, jag heter X") riittää? Ei mihinkään todelliseen palveluun. Poistetaan virkamiesruotsi, ja annetaan ruotsin opiskeluun motivoituneiden henkilöiden oppia kieli vapaaehtoisesti paremmin kuin auttavasti.
Quote from: Miapetra Kumpula-Natri- Perinteisesti Suomessa on kunnioitettu vähemmistökieltä puhuvien oikeuksia
Pakkoruotsin tunkeminen 95 prosentin kurkkuun ei ole mikään vähemmistökieltä puhuville kuuluva "oikeus", joka pitäisi turvata. Pitäisikö Kumpula-Natrin mielestä Etelä-Afrikan kouluissa olla yhä pakkoafrikaans?
Quote from: saint on 17.08.2013, 21:17:25
Quote from: Roope on 17.08.2013, 20:00:21
QuoteKumpula-Natri: Ruotsin kielen osaaminen tärkeää tulevinakin vuosikymmeninä
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) puhui kansalaisaloitteesta, joka pyrkii muuttamaan ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi.
...
Vaikuttaa siltä, ettei Miapetra ole lukenut Halla-ahon viimeistä Scriptan päivitystä.
Tuon jutun perusteella vaikuttaisi siltä, että Miapetra ei omaa alkeellisintakaan logiikkaa, sivistystä, tietämystä, ymmärrystä tahi juuri mitään muutakaan, mikä vaatii aivojen ulkopinnalla tapahtuvaa toimintaa. Surullista. Mikään ei toki estä Miapetraa todistamasta mielikuvaani vääräksi.
Quote from: Shemeikka on 17.08.2013, 21:20:29
Venäläiset antoivat suomen kielelle virallisen aseman ja Suomelle itsehallinnon, eivät ruotsalaiset.
Onhan tuo jännä juttu, että kun Höblän pääkirjoituksissa, kolumneissa ja Rkp-poliitikkojen haastatteluissa on peräänkuulutettu kerta toisensa jälkeen asiallista kielikeskustelua, he toimituksessa päättivät valita julkaistavaksi yleisönosastokirjeen, jossa halutaan Rkp:n yllyttävän suomalaisia muinaiseen ryssävihaan pakkoruotsin säilyttämiseksi. Ruotsinkielisessä mediassa tällainen menee läpi ilman mitään huomiota, kun taas suomenkielisellä puolella keskusteltaisiin päätoimittajavastuusta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Suomen pitäisi raportoida Venäjälle että Suomen kielivähemmistö herättelee vanhoja viholliskuvia henkiin.
Quote from: Eugen235 on 18.08.2013, 00:29:12
Suomen pitäisi raportoida Venäjälle että Suomen kielivähemmistö herättelee vanhoja viholliskuvia henkiin.
Noh, koitetaan nyt pitää Venäjä erossa Suomen sisäpolitiikasta.
Quote from: Shemeikka on 17.08.2013, 21:20:29
Venäjän vallan alla Suomi ja suomalaisten asema kehittyi 60 vuodessa enemmän kuin Ruotsin vallan alla 600 vuodessa. Venäläiset antoivat suomen kielelle virallisen aseman ja Suomelle itsehallinnon
Olen samaa mieltä tuosta alusta että Venäjän hallinto oli tärkeä Suomen itsehallinnon kannalta aikoinaan, mutta en nyt silti pitäisi venäläisiä suomalaisten ystävinä. Sotilaallinen uhka tulee nykyisinkin ennen kaikkea Venäjältä, kuten se on tullut aikaisemminkin.
Itsenäisyystaistelussakin taisi tosin olla sellaisia piirteitä että Venäjällä ajateltiin, että venäläismieliset voittavat Suomessa, näin ei kuitenkaan onneksi käynyt.
Venäjän merkitys on kyllä nykyisin aivan erilaisempi kuin aikaisemmin. Eli aikaisemmin maalla oli todellista valtaa Suomeenkin nähden, mutta nykyisin EU:n ja muiden yhteisöliittojen takia valta-asema on koko ajan murentunut ja suorastaan romahtanut. Kun taloudenkin merkitys on ollut vähenemään päin (paitsi ehkä nyt venäläisturistit ovat löytäneet laajemmassa mittakaavassa Suomen).
Sotilaallinen uhka on toki olemassa Venäjältä päin Suomeen ja tulee olemaan aina, mutta todennäköisyys sodalle on varsin epätodennäköinen.
Quote from: Shemeikka on 17.08.2013, 21:20:29
Paljon puhuttu "ryssäviha" ja "ryssänpelko" ovat Suomessa tuontitavaraa Ruotsista. Ruotsalaiset nykyäänkin pelkäävät ja vihaavat Venäjää maanisesti.
Uskoisin että tuo ryssäviha on Suomessa kyllä ihan sodan perintöä ainakin laajemmassa mittakaavassa.
Internet on ollut pakkoruotsin kohtalo. Ilman nettiä kaikki valheet menivät kutakuinkin suodattamattomina läpi kuin häkä. Tuo ilmeni jo 10v sitten kun poliittinen paine ruotsin muuttamiseksi vapaaehtoiseksi yo-kirjoituksissa muodostui ylivoimaiseksi. Tuota muutosta ei oltaisi tehty ellei ihmiset olisi saaneet tietoa netin kautta.
Toinen pakkoruotsin tappaja on globalisaatio. Vaikka globalisaatio onkin tuonut paljon itkua ja murhetta työpaikkojen halpamaihin menettämisen myötä niin pakkoruotsiasiassa globalisaatio on meidän liittolaisemme.
Quote from: nollatoleranssi on 18.08.2013, 00:44:31
Venäjän merkitys on kyllä nykyisin aivan erilaisempi kuin aikaisemmin. Eli aikaisemmin maalla oli todellista valtaa Suomeenkin nähden, mutta nykyisin EU:n ja muiden yhteisöliittojen takia valta-asema on koko ajan murentunut ja suorastaan romahtanut. Kun taloudenkin merkitys on ollut vähenemään päin (paitsi ehkä nyt venäläisturistit ovat löytäneet laajemmassa mittakaavassa Suomen).
Juuri uutisoitiin että Venäjän kauppa on noussut 80-luvun Neuvostoliiton tasolle. Siitä saa kummasti lisää vipuvartta kun keskustellaan kaikenlaisista "yleisistä kysymyksistä." Sinä päivänä kun Suomessa järjestetään sitova kansanäänestys NATOn liittymisestä, niin voi jo huomattavasti vakavammalla naamalla puhua Venäjän vaikutusvallan laskusta.
QuoteRuotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa. Vaikka peruskoulun ala-asteella kaikki aineet ovat pakollisia, vain ruotsin opetteleminen mielletään pakottamiseksi. Silkasta rakkaudesta elinikäistä oppimista kohtaan lapsemme opiskelevat fysiikkaa, uskontoa, englantia ja terveystietoa.
Joten ei ryhdytä puhumaan ruotsia. Otetaan suosiolla uudeksi kieleksi englanti, sitähän kaikki kuitenkin puhuvat.
[...]
Ja kun lepäätte viimeisellä vuoteellanne, voitte hyvästellä jälkeläisenne englanniksi heidän äidinkielellään. Esimerkiksi "So long!" tai "It was nice to see you".
Mikäli dementoiduttuanne höpisette jotain suomeksi, he hymyilevät herttaisesti, koska eivät ymmärrä sanaakaan.
Helsingin Sanomat, kolumni: Minna Lindgren: Puhukaamme sitten englantia (http://www.hs.fi/paivanlehti/18082013/sunnuntai/Puhukaamme+sitten+englantia/a1376710470502) 18.8.2013
Ruotsinkielisillä on vain laajempi käsitys asiallisesta keskustelusta.
Quote from: Roope on 18.08.2013, 03:54:37
QuoteRuotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa.
Ou jee.
QuoteSamma på svenska
16.08.2013 16:38
Kansalaisaloite kaikille peruskoululaisille tarkoitetun ruotsinkielen poistamiseksi on saanut vaadittavat 50 000 nimeä. Aktiivisuudesta pisteet kerääjille. Saamme aloitteen eduskuntaan syksyllä ja varmasti meillä sivistysvaliokunnassa tähän(kin) aloitteeseen suhtaudutaan vakavasti.
Kansalaisaloitteet on hyvä ja tervetullut toimintamuoto nostamaan keskusteluun erilaisia asioita, joita yhteiskunnassa puoluepolitiikan ulkopuolella ilmenee. Ei kuitenkaan pidä antaa ihmisille sellaista käsitystä, että nimien onnistunut kerääminen olisi sama kuin aloitteen läpimeneminen. Mukavaa olisi toki olla sellaistakin kerran todistamassa.
Ruotsin kielellä on meille suomalaisille ihan oma paikkansa. En tiedä, johtuuko niin monen jopa vihamielinen suhtautuminen kieleen pelkästään hurrivihasta ja ainaisesta kilpailutilanteesta naapurimaamme kanssa vai onko asialle joitain ihan järkeviäkin perusteita. Tähän asti ne ovat mielestäni olleet vähissä.
Itse olen puolustanut kaikkien lasten oikeutta saada opiskella mahdollisimman paljon ja varhain vieraita kieliä. Onkin hyvä, että olemme tehneet päätöksen, jolla ruotsinopiskelu alkaa tulevaisuudessa jo alakoulun viidenneltä luokalta nykyisen seiskaluokan sijaan.
Peruskoulun ruotsin oppimäärä ei näännytä lapsiamme. Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää. Mikäli ruotsi olisi vapaavalintainen aine, jättäisi liian moni lapsi sen valitsematta pelkästään vanhempiensa tietämättömyyden ja ennakkoluulojen vuoksi. Epätasa-arvo elämään saisi yhden lisäpuolan rakennusmateriaalikseen.
Suomessa on mahdollista elää ja asua sekä asioida äidinkielellään. Meillä suomalaisilla on äidinkielenä joko suomi tai ruotsi ja se pitäisi ottaa rikkautena eikä saastaisena tekijänä. Se, että palvelua voi saada myös ruotsiksi edellyttää meidän lastenkin sitä opiskelevan ja myös oppivan sitä vanhempiaan paremmin.
Pahinta tässä jo vuosia velloneessa keskustelussa on se, että meille itäsuomalaisten lapsille tarjotaan mustaa pekkaa käteen tässäkin asiassa. Ihan tosissaan ollaan vaatimassa sitä, että täällä asuvat lapset ja nuoret jäisivät alueidensa jakojäännöksiksi osaamatta sanaakaan ruotsia. Ruotsin kieli on nimittäin ihan perustellusti vaatimuksena kaikkiin ylempiin julkishallinnon virkoihin.
Ne nuoret, jotka jäisivät ilman kouluruotsia olisivat pakotettuja jäämään Itä-Suomeen palvelemaan venäläisiä turisteja, kun ikätoverinsa muualla olisivat vapaat valitsemaan asuin-, opiskelu- ja työpaikkansa mistä päin Suomea tahansa. Tarvitsemme nuoria työssäkäyviä ihmisiä tänne, mutta mielestäni ei ole reilua tehdä sitä heidän kustannuksellaan. Venäjän ja muiden palveluammateissa tarvittavien kielten opiskelu on mahdollista monessa kunnassa jo nyt ja sitä tehdäänkin ihan suurissa määrin niillä alueilla, joissa kielen osaaminen edesauttaa työpaikan saamista.
Lapsi ja nuori oppii helposti uusia asioita. Etenkin vieraiden kielten oppiminen käy heiltä huomattavasti vaivattomammin kuin aikuisilta. Siksi tulisikin ilmapiirin olla erilaisia kieliä oppimaan kannustava yhden kielen kriminalisoimisen sijaan. Vähäinenkin vieraan kielen osaaminen tuo paljon iloa meidän jokaisen arkeen ja antaa aina enemmän mahdollisuuksia tehdä esim. ammattiin liittyviä valintoja myöhemminkin.
Yksikään nuori ei voi joutua sellaiseen tilanteeseen, että tosiasiassa vanhempiensa näkemyksen perusteella sulkevat jonkin portin elämässään jo murrosiän vetelinä vuosina.
http://pauliinaviitamies.info/2013/08/16/samma-pa-svenska/
Pakkoruotsi on blondin savolaisdemaritanttaran mielestä rikkaus? Kas kun ei voimavarakin!?
Aikamoista rasismia pakkoruotsin vastustajia kohtaan. Miksi toveri Illman ei puutu asiaan? :flowerhat:
Quote
Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää.
Oho! Demari löysi aika-avaruusjatkumosta repeämän ja vieläpä keinon hyödyntää sitä luomalla jonkinlaisen aikataskun, jossa oleilemalla ympäristön aika pysähtyy. Siellä voi päntätä ruotsia, eikä se ole yhtään mistään tekemisistä pois, kun ruotsia lukiessa aika ei ympärillä kulu ollenkaan. Sitten, kun ruotsi on hanskassa ja ihminen valmis pyhittämään elämänsä palveluiden tarjoamiseen suomenruotsalaisille, niin sen kuin vain astuu sieltä takaisin normaalin aika-avaruuteen.
Joko tulee Suomeen fysiikan Nobel? Nouseeko Suomen kilpakyky katon läpi, kun meillä on nyt tapa opetella aineita ilman, että se on mistään muusta aineesta pois, koska eihän tämä keksintö ole mitenkään rajoittunut vain ruotsin kieleen. Vaadinkin heti kouluun uusia oppiaineita, koska vaikka nämä ehkä vaikuttavat hieman turhilta, niin miksipä ei, kun ne eivät vie aikaa miltään muulta (ja koska onhan meillä pakkomatikkakin): pitsinnypläys, garhwalin alkeet, klingonien diplomatia, Egyptin faaraoiden kissojen historia ja 1600-luvun heraldiikka.
Hieman henkilökohtaista taustaa ennen mielipidettä:
Omista lapsistani osa on äidinkieleltään ruotsinkielisiä.
Minä vastustan nk. pakkoruotsia. Perustelut on jo tässä ketjussa mainittu, mutta itselle merkityksellisimmät ovat siinä, että kyseinen menettely parantaisi kielivälejä ja toisekseen omat lapseni saisivat jo lähtökohtaisesti paremmat asemat joillakin työmarkkinoiden alueilla. Lisäksi haluan korostaa valinnanvapautta koulussa.
Arvostan ruotsin kieltä siinä, missä kaikkia sivistyskieliä, mutta se ei tarkoita, että kaikkea tulisi opettaa kaikille.
QuoteEn tiedä, johtuuko niin monen jopa vihamielinen suhtautuminen kieleen pelkästään hurrivihasta ja ainaisesta kilpailutilanteesta naapurimaamme kanssa vai onko asialle joitain ihan järkeviäkin perusteita. Tähän asti ne ovat mielestäni olleet vähissä.
Miten joku voi olla noin kujalla? Ilmeisesti Viitamies ei ole lainkaan seurannut tätä viime viikkojen keskustelua. Pakkoruotsin vastaisia argumentteja on esitetty runsaasti ja valtaosa näistä argumenteista on ollut vastaansanomattoman loogisia ja päteviä.
Viitamies ynnä muut höppänät voisivat aloittaa vaikka tästä:
Ajankohtainen Ykkönen: Joko päättyy pakkoruotsi? (http://areena.yle.fi/radio/1999776)
Kyseisessä ohjelmassa Perussuomalaisten Nuorten Sebastian Tynkkynen argumentoi todella tyylikkäästi pakkoruotsia vastaan. Edes änkyrätoimittaja Heikki Peltonen ei mahda mitään.
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.08.2013, 07:42:21
Arvostan ruotsin kieltä siinä, missä kaikkia sivistyskieliä, mutta se ei tarkoita, että kaikkea tulisi opettaa kaikille.
Määrittele sivistyskieli.
Quote from: Myrkkymies on 18.08.2013, 07:55:53
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.08.2013, 07:42:21
Arvostan ruotsin kieltä siinä, missä kaikkia sivistyskieliä, mutta se ei tarkoita, että kaikkea tulisi opettaa kaikille.
Määrittele sivistyskieli.
Sivistyskieli on kieli, jonka piirissä on luotu merkittäviä teknologisia innovaatioita.
Quote from: Jaakko Sivonen on 17.08.2013, 22:04:31
Quote from: Miapetra Kumpula-Natri- Minun on vaikeaa ymmärtää, että heikentäisimme kielten opetusta. Koulujemme tulisi antaa koululaisille ja opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen. Maailmalla ei pärjää suomen kielellä.
Kumpula-Natri kuvittelee, että ruotsin kielellä pärjää maailmalla? Kuinka noin tyhmä ihminen pääsee tuollaiseen asemaan?
Aika usein on tullut mieleen mielikuva, jonka mukaan demarivaikuttajaksi päästäkseen pitää alittaa jokin älykkyysraja. Tai ainakin osata näytellä täystyperää täyspäiväisesti.
Valitettavasti tämän mielikuvan luojina demarit eivät tässä maassa ole ainoa puolue.
"Sivistyskieli" on kyllä aika makuasia määriteltäväksi. Minusta riittää se, että ko. kielellä on luettavissa/kuultavissa merkittävä määrä kirjallisuutta, yleissivistystä, tiedettä jne. Mikä on sitten "merkittävä" määrä on täysin makuasian puolella. Uskoisin, että millä tahansa tieteenalalla niin suomen- kuin ruotsin kielelläkin loppuu kattava kirjallisuus aika pian heti kun erikoistutaan akateemiselle tasolle. Näin on ainakin tekniikan, matematiikan ja luonnontieteiden alalla, joista itselläni on omakohtaista kokemusta.
Aika moni pienen kielialueen puhuja määrittelee tietysti sivistyskielen tasoksi juuri sen tason, jolla oma äidinkieli sattuu olemaan. Kuinka sopivaa, sanoisin. Ruotsinkielisten kannalta on tietysti kovin harmillista, että ruotsi ei siinä suhteessa ole globaalissa katsannossa millään next levelillä suomeen verrattuna. Pikkukieliä molemmat. Ei ole mielestäni väärin sanoa ruotsia sivistyskieleksi, mutta kun se pakkoruotsikeskustelun yhteydessä ikään kuin sisältää hieman rasistissävytteisen vihjauksen, että suomi ei olisi sivistyskieli, niin sitä olisi kiva vähän tankata kommentin esittäjältä kun moista väitetään.
Itseäni kuitenkin vähän tökkii tässä keskustelussa nyt semmoinen hurriviha, jota tuntuu pintaan nousevan. Se nimittäin antaa juurikin aseita pakkoruotsin kannattajien käsiin. Minulla ei ole mitään ruotsin kieltä tai suomenruotsalaisia vastaan, miksi olisikaan? Eikä minulle tuota vaikeuksia myöntää ja ymmärtää, että ruotsin kieli ja ihan ruotsalaisuuskin on osa meidän historiaamme. Meidän esi-isämme olivat suomenkielisiä ruotsalaisia de facto. Niin se vain menee. Suomi oli osa Ruotsia jo melkein Ruotsin valtiollisen syntymän aikoihin. Silti nämä faktat eivät kanna pakkoruotsin perusteluina. Järki ja maltti päähän.
Quote16.8.2013 08.53
Viimeinen sana
Pakkoruotsi ylläpitää ennakkoluuloja
Pontus Purokuru
Suomenruotsalaisten asemaa on syytä parantaa. Nopeiten se onnistuu poistamalla pakkoruotsi.
Pakkoruotsi on kone, joka tuottaa katkeruutta ja ennakkoluuloja ruotsia, ruotsinkielisiä ja koko koulujärjestelmää kohtaan. Se saa muuten järkevät ihmiset raivoamaan kielivähemmistön oikeuksista, kuten ruotsin mukaan jyvitetyistä korkeakoulupaikoista.
Kun istuu seitsemättä vuotta pakollisella kurssilla opettelemassa kieltä, jota ei koskaan käytä ja josta ei muutenkaan koe hyötyvänsä, sitä helposti ajattelee ymmärtävänsä konservatiiveja, jotka kokevat ruotsin tuputuksen muinaisen kolonialismin tai yläluokan rakenteellisena jäänteenä.
Ennakkoluulot suomenruotsalaisia kohtaan laantuisivat, jos ruotsin opiskelusta tehtäisiin vapaaehtoista. Kommunikointikaan ei siitä heikentyisi: useimmat suomenkieliset puhuvat pakkoruotsista huolimatta suomenruotsalaisten kanssa suomea ja ruotsalaisten kanssa englantia.
Koulussa opetettu pakkoruotsi on murtunut vyyhti kielellistä piikkilankaa, joka ajanhukan lisäksi tulehduttaa kieliryhmien välejä. Asiaa ei auta, että kovaäänisimmät pakkoruotsin vastustajat tulevat oikeistosta ja kytkevät kielipolitiikan nationalismiin ja enemmistöidentiteettiin.
Pakkoruotsista puhutaan tavallisesti kokemuksen ulkopuolisesta näkökulmasta. Puhutaan perustuslaista, oikeuksista, kaksikielisyydestä ja muista abstraktioista. Vähemmän puhutaan siitä, millainen pakkoruotsi on kokemuksena.
Ruotsin opetus tarkoittaa pään hakkaamista pulpettiin yläasteella 228 tunnin ajan. Se tarkoittaa kyynistä asemasotaa lukiossa 190 tunnin ajan, ammattikoulussa 40 tunnin ajan. Se tarkoittaa yliopisto-opiskelijoiden taantumista yläastetraumojen tasolle virkamiesruotsin 80 tunnin ajaksi.
Eivätkä suomenkieliset silti opi ruotsia kunnolla. Vuoden 2008 kansallisen oppimistulosselvityksen mukaan 42 prosenttia B1-ruotsin oppilaista jäi tekstin ja puheen ymmärtämisessä tavoitetasosta. Taso oli vielä huonompi puhumisessa ja kirjoittamisessa: tavoitteen alle jäi 50–65 prosenttia oppilaista.
Itselleni ruotsinopettaja suositteli aikoinaan terapiaan menemistä, koska en oppinut kieltä ja näytin nyrpeältä tunneilla.
Seitsemän vuoden kielellisen köydenvedon jälkeen puhe pakkoruotsin opettavaisesta vaikutuksesta tuntuu teennäiseltä. Tekee mieli ilmoittaa, että kaksikielisyys köyhdyttää, avataan koulu aidolle monikielisyydelle ja tehdään toisesta kielestä valinnainen.
Suomi kun ei koskaan ole ollut kaksikielinen maa muuten kuin lain kuolleessa kirjaimessa. Toinen kotimainen on teatteria, jota sivistyneistö on tavannut esittää. Joskus teatterin syy oli luokkarakenne. Nykyään se voi olla esimerkiksi halu erottautua kiihkoilevista persujunteista.
Pakkoruotsin puolustajat voivat polkea jalkaansa kuinka tahansa, mutta mikään määrä hyväntahtoisuutta ei muutu oppimistuloksiksi eikä varsinkaan haluksi opiskella: motivaatio ruotsin opiskeluun on tutkitusti alhaisin kaikista kielistä.
Ruotsia kannattavien kielipoliitikkojen kannan tolkuttomuus tulee hyvin ilmi, kun he sanovat, että ovathan useat muutkin kouluaineet pakollisia. Ihan tosissaanko ruotsin käyttökelpoisuutta verrataan matematiikkaan tai englantiin?
Monet aineet ovat pakollisia, kyllä, mutta ne ovat pakollisia poliittisen päätöksen seurauksena. Päätökset ovat siitä hieno asia, että ne on mahdollista purkaa, jos niissä ei ole järkeä.
Pakkoruotsissa tiivistyy kaikki, mikä koulujärjestelmässä on pielessä: autoritaarisuus, oppilaiden viihtymättömyys ja kokemus opiskelun turhuudesta, opettajien välinpitämättömyys oppilaista ja toisten tarpeiden ulkoa päin määrittäminen.
Paljon on koulutuksessa korjattavaa. Työn voi aloittaa tekemällä ruotsin kielestä vapaaehtoisen ja purkamalla virkakelpoisuusvaatimuksen. Samalla vähenee vastenmielinen vihanlietsonta kielivähemmistöä kohtaan.
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/kolumnit/3037110/pakkoruotsi-yllapitaa-ennakkoluuloja
Ja vastauskommentti:
Quote16.8.2013 13.20
"Pakkoruotsi" ylläpitää ennakkoluuloja
Vähemmistöjen asemaa on yleisesti ottaen syytä parantaa. Paras vaihtoehto siihen on yleensä se, että kuunnellaan aidosti vähemmistöjä. Pontus Purokurun (KU Verkkolehti 16.8.) väite, että pakkoruotsin poistaminen olisi nopein tapa parantaa suomenruotsalaisten asemaa kuulostaa erittäin oudolta. Etenkin mikäli asetetaan kyseinen aloite laajempaan poliittiseen kontekstiin. Kyseisen aloitteen alullepanijat tuskin tavoittelevat nykyisten ennakkoluulojen vähentämistä. Toisin sanoen voidaanko ajatella, että kyseessä on aito tahto parantaa ruotsinkielisten asemaa vai olisiko kenties kyseessä jokin muu?
Käsittääkseni kyseisellä aloitteella tavoitetaan lähinnä yksikielistä ja homogeenista Suomea. Mikäli tämä tulkinta on oikea, aloitteen kannattaminen lähinnä legitimoi kyseenalaisten toimijoiden ajatuksia riippumatta siitä mistä lähtökohdista aloitetta kannattaisi. Vasemmiston tavoite ei tulisi olla se, että Suomesta tulisi yksi- tai kaksikielinen maa, vaan tavoitteena tulisi olla monikielinen Suomi. Kyseisen aloitteen kannattaminen ei nähdäkseni tukisi tätä aloitetta ollenkaan.
Ymmärrän, että ruotsinkielen pakollisuuteen liittyy paljon turhautumista ja jopa vihaa. Yksi ärtymys liittyy ruotsinkielisiin opintolinjoihin korkeakouluissa. Mainittakoon, että kyseessä ei ole mihinkään vähemmistöstatukseen pohjautuvia opiskelupaikkoja, vaan kyseiset linjat ovat avoimia kaikille kunhan löytyy vaadittava kielitaito. Ruotsinkielen pakollisuuden poisto ei poistaisi kyseisiä linjoja korkeakouluista. Tämän takia pakollisuuden poisto voisi jopa lisätä turhautumista ja vihaa koska se vahvistaisi vastakkainasettelua "meidän" ja "noiden" välillä. Toisaalta mikäli tavoitteena on myös poistaa ruotsinkieliset linjat korkeakouluista, niin silloin se tulisi myös sanoa avoimesti koska silloin ollaan jo valmiita menemään hyvin kyseenalaisen politiikan kannalle.
Myös valtion ja kuntien kielivaatimukset aiheuttavat usein närää. Kielitaitolakihan pätee pelkästään niihin virkoihin joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Kunnissa tämä tarkoittaa sitä, että kaksikielisissä kunnissa vähemmistökieltä tulisi osata tyydyttävällä tasolla ja yksikielisissä kunnissa taitaa olla vaatimuksena vähemmistökielen ymmärtäminen tyydyttävällä tasolla. Ruotsinkielen pakollisuus kouluissa todennäköisesti vastaa tähän vaatimukseen etenkin mikäli keskityttäisiin parantamaan opetuksen laatua. Pakollisuuden poisto tosin voisi johtaa tilanteeseen jossa aikaisella kielivalinnalla voitaisiin vaikeuttaa omia mahdollisuuksia julkisiin virkoihin. Tämä taas helposti taas voisi lisätä ärtymystä ja voimistaa ajatusta, että ruotsinkieliset vaativat "kohtuuttomia".
Purokurun artikkelissa vaikuttaisi olevan yhtenä johtotähtenä ajatus, että motivaatiota kielen oppimiseen ei ole joten poistetaan pakollisuus koska muuten ihmiset turhautuvat. Kuten edellisessä kirjoituksessani (KU 12.8.) totesin, huonot oppimistulokset ja huono motivaatio ei voi olla syy pakollisuuden poistamiseen. Ne ovat molemmat syitä opetuksen parantamiseen ja miettimään muita keinoja miten saada opiskelijat kiinnostumaan kyseisistä aineista. Yksi käypä vaihtoehto olisi ruotsinkielien aikaistaminen. Yleisellä tasolla onnistumiset parantavat motivaatiota ja myös oppimistuloksia. Näin ollen tässä asiassa kyseessä on opetuksellinen ongelma eikä niinkään itse pakollisuus.
Selkeyden vuoksi totean lopuksi vielä, että otsikon tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, että pakkoruotsi käsitteenä itsessään ylläpitää ennakkoluuloja.
Joonas Leppänen
Landsstyrelsenin vpj. ja puoluehallituksen jäsen
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3037315/%e2%80%9dpakkoruotsi%e2%80%9d-yllapitaa-ennakkoluuloja
QuoteMonet maailman kielistä ovat hyvin pieniä ja niillä on vain muutama tuhat puhujaa. Toisia kieliä taas käyttävät miljoonat ihmiset, ja kielet ovat voineet levitä hyvinkin kauas alueilta, joilla niitä alun perin on puhuttu.
Tähän on listattu puhujamäärän mukaan 13 suurinta kieltä. Mukana on myös tieto, monessako maassa kielellä on virallinen asema.
1. Kiina
Puhujia: 1,2 miljardia
Virallinen kieli 5 maassa
2. Hindi
Puhujia: 366 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa
3. Englanti
Puhujia: 341 miljoonaa
Virallinen kieli 115 maassa
4. Espanja
Puhujia: 322 miljoonaa
Virallinen kieli 20 maassa
5. Arabia
Puhujia: 280 miljoonaa
Virallinen kieli 26 maassa
6. Bengali
Puhujia: 207 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa
7. Portugali
Puhujia: 176 miljoonaa
Virallinen kieli 5 maassa
8. Venäjä
Puhujia: 167 miljoonaa
Virallinen kieli 16 maassa
9. Japani
Puhujia: 125 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa
10. Saksa
Puhujia: 98 miljoonaa
Virallinen kieli 9 maassa
11. Thai
Puhujia: 83 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa
12. Korea
Puhujia: 78 miljoonaa
Virallinen kieli 2 maassa
13. Ranska
Puhujia: 77 miljoonaa
Virallinen kieli 40 maassa
Tieteen kuvalehti (http://tieku.fi/ihminen/maailman-13-puhutuinta-kielta)
Quote from: Roope on 18.08.2013, 03:54:37
QuoteRuotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa.
Helsingin Sanomat, kolumni: Minna Lindgren: Puhukaamme sitten englantia (http://www.hs.fi/paivanlehti/18082013/sunnuntai/Puhukaamme+sitten+englantia/a1376710470502) 18.8.2013
Minna Lindgren projisoi lukijoilleen omaa outoa, primitiivistä vihaansa suomalaisuutta kohtaan.
Pakkoruotsin puolustajat ovat edenneet argumentoinnissa jo Eric Blairin seisakkeelle missä pakko on vapaaehtoisuutta, yhden kielen pakollisuus on kieltenopiskelun monipuolisuutta ja kieliköyhyys on rikkautta.
Seuraava asema: Franz Kafka. Sen jälkeen palataan aloituspisteeseen eli Keystone Cops -törmäilyyn. Pakkoruotsijuna lähtee, kaikki kyytiin.
Quote from: http://pauliinaviitamies.info/2013/08/16/samma-pa-svenska/
Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää.
Aivottomille mikään ei ole mistään pois.
Quote from: Lalli IsoTalo on 18.08.2013, 09:58:51
Quote from: http://pauliinaviitamies.info/2013/08/16/samma-pa-svenska/
Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää.
Aivottomille mikään ei ole mistään pois.
Eiköhän se ihan sama logiikka päde sitten myös ruotsin opiskeluun. Muutama tunti kun otetaan pois pakkoruotsia, niin se ei ole mistään eikä keneltäkään mitään pois.
Eikä oikeasti olekaan, jos sitä ei opita.
Quote from: Lalli IsoTalo on 18.08.2013, 09:51:47
Quote from: Roope on 18.08.2013, 03:54:37
QuoteRuotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa.
Helsingin Sanomat, kolumni: Minna Lindgren: Puhukaamme sitten englantia (http://www.hs.fi/paivanlehti/18082013/sunnuntai/Puhukaamme+sitten+englantia/a1376710470502) 18.8.2013
Minna Lindgren projisoi lukijoilleen omaa outoa, primitiivistä vihaansa suomalaisuutta kohtaan.
Itsekin ihmettelin tätä 50000 allekirjoittajan aivoituksista suurella varmuudella tehtyä, lyhyttä ja jämäkkää yhteenvetoa. Ja sitä, että tällainen yleistävä lausahdus on Hesarille peruskauraa, ilmeisesti sitä peräänkuulutettua asiallista keskustelua.
Miksi ruotsia esikouluunkin asti tunkevat hyvyyden lähettiläät eivät ole muuten itse alkaneet keräämään kansalaisaloitteita asiansa puolesta? Primitiiviset perussuomalaiset vihajuntithan olisi triviaalia teilata, kun pakollinen ruotsi esikouluihin -kansalaisaloite saisi ensimmäisenä aloitteena yli puoli miljoonaa allekirjoitusta.
Quote from: Lalli IsoTalo on 18.08.2013, 09:51:47
Quote from: Roope on 18.08.2013, 03:54:37
QuoteRuotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa.
Helsingin Sanomat, kolumni: Minna Lindgren: Puhukaamme sitten englantia (http://www.hs.fi/paivanlehti/18082013/sunnuntai/Puhukaamme+sitten+englantia/a1376710470502) 18.8.2013
Minna Lindgren projisoi lukijoilleen omaa outoa, primitiivistä vihaansa suomalaisuutta kohtaan.
Tämä todistaa taas oikeaksi Homma-aforismien nahkakantisen kirjan helmen:
Quote from: Eino P. Keravalta on 19.05.2012, 10:15:36
Suvaitsevaisen ihmisen on mahdoton ymmärtää, että jotakin voi vastustaa tuntematta vihaa. Mikä kertoo heistä itsestään paljon.
Quote from: Lalli IsoTalo on 18.08.2013, 09:58:51
Quote from: http://pauliinaviitamies.info/2013/08/16/samma-pa-svenska/
Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää.
Aivottomille mikään ei ole mistään pois.
Miksi tätä ihmeelliseltä vaikuttavaa asiaa ei hyödynnetä stressin ja kiireen vaivaamassa työelämässä? Jos esimerkiksi ministereille annettaisiin viikossa muutama tunti lisää aikaa tehdä parempia ja asiantuntevampia päätöksiä, koko kansakunta hyötyisi, eikä se aika olisi mistään muusta pois. Ei edes vapaa-ajasta tai yöunesta. Viitamies on keksinyt aika-Sammon, vai kuinka?
QuoteSelkeyden vuoksi totean lopuksi vielä, että otsikon tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, että pakkoruotsi käsitteenä itsessään ylläpitää ennakkoluuloja.
Ja mikähän se ennakkoluulo on? Eikö ruotsin opiskelu olekaan pakollista? Sössöttääkö svekomaani taas vain jotain käsitemössöä, joka kuulostaa omaan korvaan hyvältä?
Tein havainnollistavan kuvion pakkoruotsin hyödyistä.
Quote from: Tragedian synty on 18.08.2013, 10:15:27
Quote from: Lalli IsoTalo on 18.08.2013, 09:58:51
Quote from: http://pauliinaviitamies.info/2013/08/16/samma-pa-svenska/
Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää.
Aivottomille mikään ei ole mistään pois.
Miksi tätä ihmeelliseltä vaikuttavaa asiaa ei hyödynnetä stressin ja kiireen vaivaamassa työelämässä?
Taikaseinä työelämään!
OT.
Nyt se sitten selvisi.
Sampo = Taikaseinä
Suomen maahanmuuttopolitiikka on mamujen Sampo.
QuoteKielikeskustelu yli äyräiden
00:02
Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman on todennut yks'kantaan, että ruotsin kielen asemaan ei puututa, koska siitä ei ole mainintaa hallitusohjelmassa.
Ruotsinkielistä vähemmistöä tämä tieto rauhoittanee, mutta "pakkoruotsista" käytävää julkista keskustelua se ei lopeta. Päinvastoin intosuomalaisten vyörytys ruotsin kielen opetusta vastaan jatkuu entistä pontevampana, kun heidän alulle panemansa kansalaisaloite on saanut vaaditut 50?000 allekirjoitusta.
50?000 ihmistä eivät ole vielä koko Suomen kansa, vaikka joku niin saattaa sanoakin. He ovat vain alle yksi prosentti Suomen nykyisestä väestömäärästä. Myös turkistarhausta vastustavaan kansalaisaloitteeseen koottiin yli 50?000 nimeä, mutta siitä huolimatta eduskunta säilytti tarhauksen laillisena elinkeinona.
Kansalaisaloitteissa on hyvät puolensa. Valitettavasti ne tuovat esiin myös kansakunnasta ikäviä puolia. Niin turkistarhauksen kuin ruotsin pakollisen opetuksen lopettamista vaativissa aloitteissa halutaan kieltää yhdeltä vähemmistöä edustavalta kansanosalta oikeus toimeentuloon tai omaan kieleen. Tällainen toimintatapa ei ole kunniaksi suomalaiselle kansanvallalle tai sille sivistysihanteelle, jota maassa on vaalittu aina J. V. Snellmanin ajoista saakka.
Suomen nykyiset suuret yhteiskunnalliset ongelmat eivät johdu siitä, että suomenkieliset joutuvat opiskelemaan peruskoulussa ruotsin kieltä. Kielivähemmistön oikeuksien polkemisen sijasta kaikki voimat pitäisi keskittää todellisten haasteiden ratkaisemiseen. Tärkeintä on saada vienti vetämään. Ruotsi on meidän suurin kauppakumppanimme ja prinsessa Victoria meidänkin tuleva kuningattaremme – ainakin julkisuudessa.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kielikeskustelu-yli-ayraiden/1364641
QuoteKansalaisaloitteissa on hyvät puolensa. Valitettavasti ne tuovat esiin myös kansakunnasta ikäviä puolia. Niin turkistarhauksen kuin ruotsin pakollisen opetuksen lopettamista vaativissa aloitteissa halutaan kieltää yhdeltä vähemmistöä edustavalta kansanosalta oikeus toimeentuloon tai omaan kieleen. Tällainen toimintatapa ei ole kunniaksi suomalaiselle kansanvallalle tai sille sivistysihanteelle, jota maassa on vaalittu aina J. V. Snellmanin ajoista saakka.
Kuka on ollut kieltämässä yhdeltä vähemmistöä edustavalta kansanosalta oikeutta omaan kieleen?
QuoteRuotsi on meidän suurin kauppakumppanimme ja prinsessa Victoria meidänkin tuleva kuningattaremme – ainakin julkisuudessa.
Kiesus näitä pölvästipakkoruotsittajien perusteluja :facepalm:
QuoteLakimuutos hämmästyttää: "Oho, mikä kielikummajainen"
Uusi Suomi
Luotu: 17.8.2013 12:02
Toimi Kankaanniemen mielestä kansanäänestys niin sanotusta pakkoruotsista voisi olla paikallaan.
Kotimaa| PolitiikkaEntinen kansanedustaja ja ministeri, Uuraisten kunnanvaltuutettu Toimi Kankaanniemi (ps.) ihmettelee heinäkuun alussa voimaantullutta kielilain muutosta.
Uuden lain mukaan kuntaliitoksessa syntyvä uusi kunta on aina kaksikielinen, jos liitoksessa on mukana kaksikielinen kunta. Käytännössä siis uusi kunta on kaksikielinen, jos pienessä liitettävässä kunnassa on 8 prosenttia ruotsinkielisiä asukkaita.
-Hallitus pyrkii valtaviin suurkuntiin. Kuntauudistuksen pitäisi tuottaa taloudellista hyötyä eli säästöjä. Kielilain muutos vie toiseen suuntaan, Kankaaniemi kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan, jonka otsikko on "Oho, minkä kielikummajaisen eduskunta säätikään!"
Kankaanniemi on valmis myös luopumaan pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta.
-Olen aina ollut valinnanvapauden kannalla. Mielestäni se riittää, että jokaiselle suomenkieliselle lapselle koko maassa annetaan oikeus ja mahdollisuus opiskella ruotsia, mtta pakkoa ei tarvita. Resurssit pitää suunnata sellaisen opettamiseen, mistä on todella tarvetta ja hyötyä sekä nuorelle että kansantaloudelle ja yhteiskunnalle.
Hän sanoo, että kansanäänestys niin sanotusta pakkoruotsista voisi olla paikallaan, jos eduskunta ei saa asiaa ratkaistua kansalaisaloitteen pohjalta.
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa:
Toimi Kankaanniemi
Oho, minkä kielikummajaisen eduskunta säätikään!
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61571-lakimuutos-hammastyttaa-oho-mika-kielikummajainen
lihavointi oma
Tämä välivaihe, joka tietenkin tulee johtamaan sekä pakkoruotsin että virkamiesruotsin poistamiseen, on siitä hyvä, että monet virkamiehet, poliitikot ja toimittajat, ihan itse ja ilman pakkoa, julkisesti ilmoittavat olevansa joko aivottomia idiootteja, korruptoituneita hännystelijöitä tai rasistisia apartheid-kyykyttäjiä.
Ottakaa talteen näitä möläytyksiä. ;)
Quote from: Roope on 18.08.2013, 03:54:37
QuoteRuotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa. Vaikka peruskoulun ala-asteella kaikki aineet ovat pakollisia, vain ruotsin opetteleminen mielletään pakottamiseksi. Silkasta rakkaudesta elinikäistä oppimista kohtaan lapsemme opiskelevat fysiikkaa, uskontoa, englantia ja terveystietoa.
Joten ei ryhdytä puhumaan ruotsia. Otetaan suosiolla uudeksi kieleksi englanti, sitähän kaikki kuitenkin puhuvat.
[...]
Ja kun lepäätte viimeisellä vuoteellanne, voitte hyvästellä jälkeläisenne englanniksi heidän äidinkielellään. Esimerkiksi "So long!" tai "It was nice to see you".
Mikäli dementoiduttuanne höpisette jotain suomeksi, he hymyilevät herttaisesti, koska eivät ymmärrä sanaakaan.
Helsingin Sanomat, kolumni: Minna Lindgren: Puhukaamme sitten englantia (http://www.hs.fi/paivanlehti/18082013/sunnuntai/Puhukaamme+sitten+englantia/a1376710470502) 18.8.2013
OT: Voitteko jatkossa ystävällisesti lainata tänne pitempiä pätkiä Hesarista, ettei uteliaiden tarvitse klikkailla sinne päin mainoseuroja. Kiitos.
Quote from: http://pauliinaviitamies.info/2013/08/16/samma-pa-svenska/
Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää.
Jätin vastauksen tähän.
QuoteLalli IsoTalo kirjoitti:
Kommenttisi odottaa hyväksyntää.
18.8.2013 10.04
"Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää."
Onpas. Jokainen valinta jonka teet, sulkee pois kaikki muut vaihtoehdot.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaihtoehtoiskustannus
"Vaihtoehtoiskustannus on paras vaihtoehto asioista, jotka jäävät saamatta valinnan seurauksena. Vaihtoehtoiskustannus on tärkeä käsite taloustieteessä ja kustannuksen yleisimpiä hintamittareita.
Esimerkiksi: Illalla voisit lukea kansantaloustieteen kokeeseen, käydä lenkillä, mennä juhliin tai kirjoittaa wikipediaan. Kansantaloustiede on sinulle tärkeintä, joten luet kokeeseen. Kokeeseen luku on siis valittu eli paras vaihtoehto. Toiseksi paras vaihtoehto on wikipediaan kirjoittaminen, joka jäi valinnan vuoksi (sillä kertaa) tekemättä. Wikipediaan kirjoittaminen oli siis paras tekemättä jäänyt vaihtoehto, eli vaihtoehtoiskustannus."
SIksi KAtainen ja Henna Virkkunen niin virkeästi kannattavat suurkuntia. KAikki yhden yksi kaikkien pakkoruotsin puolesta.
QuoteMeillä suomalaisilla on äidinkielenä joko suomi tai ruotsi
Naurettavaa yleistämistä. Joillakin äidinkieli voi olla venäjä, ranska, kiina, jne.
Quoteja se pitäisi ottaa rikkautena eikä saastaisena tekijänä.
Paskapuhetta. Suomenruotsi
on saastainen tekijä eikä rikkaus.
QuoteSe, että palvelua voi saada myös ruotsiksi edellyttää meidän lastenkin sitä opiskelevan ja myös oppivan sitä vanhempiaan paremmin.
Mitä ihmeen palveluja? Jos olet ruotsinkielinen sossupummi, kela.fi --> "på svenska". Siinä sulle palveluja. Pyydä sossua hankkimaan suomenruotsi-suomi -sanakirja.
Maa on kaksikielinen, joten suomenruotsinkieliset ovat kaksikielisiä. Koska he ovat kaksikielisiä, he puhuvat suomea. Koska he puhuvat suomea, ei ole tarvetta suomenruotsille.
Problem solved.
Quote from: ananaskaarme on 18.08.2013, 13:18:46
Älykäs vähemmistö tekisi itsestään hyödyllisen; kertoisi esimerkiksi sen, miten monta miljardia Ruåtsin kaupasta aidosti tulee vain ruåtsin kielen ansiosta ja antaisi käytännön esimerkkejä siitä, miten ruåtsi on avannut tien esimerkiksi Saksan markkinoille. Mutta joko tällaisia ei ole tai sitten nämä älykääpiöt vetoavat tyhmyyttään sellaisiin argumentteihin, joiden mukaan on vain oikein alistaa paikallisia suomalaisia.
Eivät he siihen pysty, koska Ruotsin kanssa bisnestä tehdään pääosin englanniksi.
Joissain tapauksissa saatetaan solkata skandinaaviskaa l. ruotsin, norjan ja tanskan sekasotkua.
Enin osa riikinruotsalaisista ei edes tiedä, että Suomessa on pakko opiskella muumikieltä.
Kirjoittaa asiasta jotain tietävä ;)
QuoteNiin turkistarhauksen kuin ruotsin pakollisen opetuksen lopettamista vaativissa aloitteissa halutaan kieltää yhdeltä vähemmistöä edustavalta kansanosalta oikeus toimeentuloon tai omaan kieleen.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kielikeskustelu-yli-ayraiden/1364641
Ai, että "oikeus omaan kieleen" on olemassa vain, jos vähemmistö voi pakottaa 95 prosentin enemmistön opiskelemaan sitä kieltä? Etelä-Afrikassa on 11 virallista kieltä. Ilmeisesti siellä pitäisi koululaisille pakko-opettaa niistä jokaista, jottei kenenkään "oikeus omaan kieleen" vaarantuisi. Koulussa ei sitten muuta ehdittäisikään opiskelemaan. Entä suomenkieliset Ruotsissa? Pitäisikö toimittajan mielestä Ruotsin kouluissa ottaa käyttöön pakollinen suomen opetus kaikille?
Oikeus omaan kieleen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, ettei sen puhumisesta rangaista, ei muuta. Toisten pakottaminen ei ole mikään "oikeus".
Quote50?000 ihmistä eivät ole vielä koko Suomen kansa, vaikka joku niin saattaa sanoakin. He ovat vain alle yksi prosentti Suomen nykyisestä väestömäärästä.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kielikeskustelu-yli-ayraiden/1364641
Pakkoruotsia koskevissa gallupeissa selvä enemmistö on ollut johdonmukaisesti pakkoruotsin säilyttämistä vastaan. On mielenkiintoista, että toimittaja vähät välittää kansan enemmistöstä, pyrkii vähättelemään aloitteen allekirjoittajien määrää, mutta silti näkee viiden prosentin ruotsinkielisen väestön valtavana ihmisjoukkona, jolle 95 prosentin enemmistön pitäisi nöyrästi kumartaa.
QuoteRuotsi on meidän suurin kauppakumppanimme ja prinsessa Victoria meidänkin tuleva kuningattaremme
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kielikeskustelu-yli-ayraiden/1364641
Ei helvetissä ole. Vuodesta 1809 alkaen tässä maassa ei ole tarvinnut vannoa valaa Ruotsin kuninkaallisille. Jos kirjoittaja haluaa tehdä niin, muuttakoon Ruotsiin.
Lakimuutos oli kyllä hämmästyttävä, mutta hienosti toteutettu ja valmisteltu.
Hämmästelen vieläkin, paria poikkeusta lukuunottamatta eduskunnassa on pelkkiä RKP:sia, tai sellaisia, joissa on pieni lehmä sisällä. Just siinä aivokotelon kohdalla.
Suurlehmä kuittas tuon lain vielä ylväästi päivämäärällä 6.6, mikä on tietysti ihan sattumaa..mutta ah, niin lämmittävää.
Ja tie pikku fiilauksille pidettiin toki auki nelikaistaisena+ohituskaista.
Quote"5 §
Kielellinen jaotus
Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella. (28.6.2013/480)
Quote""33 §
Kilvet ja paikannimet sekä julkinen liikenne
Viranomaisten kaksikielisessä kunnassa asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä, jollei kansainvälisen käytännön mukaisesti käytetä pelkästään vierasta kieltä tai jollei ole kysymys yksikielisestä toimintayksiköstä. Jos uusi kunta tulee kaksikieliseksi kuntajaon muutoksen johdosta, voidaan kuitenkin kunnan sillä alueella, joka aikaisemmin oli yksikielinen, edelleen käyttää yksikielisiä kadun- ja tiennimien kilpiä. Viranomaisten muut kuin kadun- ja tiennimiä koskevat kilvet ja opasteet on muutettava kaksikielisiksi viimeistään kahden vuoden kuluttua kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien. Tieliikennelainsäädännössä tarkoitettujen liikennemerkkien ja ohjauslaitteiden tekstit on muutettava kaksikielisiksi viimeistään viiden vuoden kuluttua kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien. (28.6.2013/480)""
Lähde:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423
Ja keitä olivatkaan ne vähemmistön turvaa omankieli..kansanmurhaa haluavat fennomaanit?
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.14/1376825774_523843&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
Varsin mielenkiintoista, että sosiaalidemokraatin mielestä 95% kansalaisista pitää kouluttaa tuottamaan palveluja viidelle prosentille kansalaisista.
Ihan naurattaa, kun ajattelenkin tätä Pauliina Viitamiehen kommenttia sitä taustaa vasten, että Erkki Tuomioja hiljan valitti luokkayhteiskunnan tulleen takaisin ja sosialidemokratiaa tarvittavan. Niin mihin sitä sosiaalidemokratiaa siis tarvitaan? Luokkayhteiskunnan ylläpitoon ilmeisesti?
Laitoin seuraavan kommentin Viitamiehen blogiin. Eihän se sitä julkaise, liian hapokasta, vaikka onkin aivan asiallinen kommentti:
Quote"Se, että palvelua voi saada myös ruotsiksi edellyttää meidän lastenkin sitä opiskelevan ja myös oppivan sitä vanhempiaan paremmin."
Eli 95% kansalaisista pitää kouluttaa tuottamaan palveluja viidelle prosentille? Miksi yksikielisellä suomalaisalueella, jossa asuu neljä miljoonaa ihmistä, pitää taata ruotsinkieliset palvelut, kun yksikielisellä ruotsinkielisellä alueella (Ahvenanmaa), jossa asuu 20000 ihmistä, ei ole mikään pakko taata suomenkielisiä palveluja?
Kansantaloudellisesti ja tasa-arvon kannalta yleensäkin aika mielenkiintoista tämä uusi sosiaalidemokratia. Mauno Koivisto muuten piti jo 60-luvulla pakkoruotsin aloittamista huonona päätöksenä ja puhtaasti poliittisesti, ei pedagogisesti perusteltuna. Ja sen jälkeen suomenruotsalaisten suhteellinen osuus väestöstä on vain vähentynyt.
Odottelen taas demareiden selitystä huonolle kannatukselle. Kumpikohan se selitys on:
a) emme kuuntele kansalaismielipidettä ollenkaan
b) meidän oma viestimme ei nyt taas mennyt perille
?
On se niin hupaisaa, kun poliitikot eivät edes tajua, että b-vastaus tarkoittaa heidän pitävän kansalaisia johdettavina hallintoalamaisina. Onneksi siitä joutuu edes joskus maksamaan, ettei ymmärrä demokratiaa kovinkaan syvällisesti.
Kaksikielisyyttä ei yksinkertaisesti tarvita. Todellista kaksikielisyyttä ei ole valtakunnallisesti eikä useimmissa virallisesti kaksikielisissä kunnissakaan, ja virallinen kaksikielisyys on vain suomen kieltä vihaavien vallanpitäjien keino alistaa kansan enemmistöä. Perustuslakia on muutettava niin, että suomi on ainoa kansalliskieli.
Ja taas joku mongoloidi ulisemassa pakkomatematiikasta. Mistä tällaista kumpuaa?
Quote18.8.2013 Pakkosaksa, pakkoranska, pakkohistoria...
Ana María Gutiérrez Sorainen
Kielten opiskelu on tilastotietojen mukaan vähentynyt. Ei vain ruotsinkielen opiskelu, vaan myös muiden tärkeiden kansainvälisten kielten opiskelu.
"Vuonna 2010 lähes kaikki vuosiluokkien 7–9 oppilaat opiskelivat englantia. A2-kielen valinnasta seuraa, että perusopetuksen vuosiluokilla 7 ja 8 alkavaa B2-kieltä valitaan aikaisempaa vähemmän. Vuonna 1996 B2-kieltä opiskeli 42,7 prosenttia oppilaista. Syksyllä 2009 opiskelijoita oli enää 14,9 prosenttia. Vuonna 2009 saksa on suosituin B2-kielistä. 8–9 luokan oppilaista opiskeli B2-saksaa 6,5 prosenttia, B2-ranskaa 4,5 prosenttia ja B2-venäjää 1,3 prosenttia. Venäjän muutos edelliseen vuoteen nähden +0,2 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2000 lukion opiskelijoista 48,6 prosenttia opiskeli kolmea kieltä. Vastaava luku vuonna 2010 oli 40,2 prosenttia. Kolmen kielen opiskelu on siis vähentynyt 8,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2000 vuoteen 2010. "
Viime vuonna Suomen Kuvalehti kirjoitti, että puheet kielitaitoitoisesta kansasta kohta eivät ole enää totta. "Peruskoululaisten kieltenopiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut lähes kahden vuosikymmenen ajan.
Yhä useampi suomalainen osaa peruskoulun käytyään vain kahta kieltä: englantia ja ruotsia. Suurin osa on lukenut englantia kolmannelta luokalta alkaen ja ruotsia seitsemänneltä lähtien.
Monissa perheissä, joissa kielten opiskelua arvostetaan, on tuttu se asia, ettei lapsen koulussa voi opiskella vaikkapa ranskaa tai saksaa, koska ei ole tarpeeksi halukkaita. Keskustelu ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta on jättänyt alleen sen seikan, että into opiskella muita kieliä on vähentynyt. Muistakin kielistä on siis tullut "pakollisia".
Pakkoaineita ei ole olemassa, kunnes ne koetaan pakollisiksi. Jos lapsi tai nuori opiskelee innostuneena vaikkapa historiaa tai ruotsia, se ei ole hänelle mitään kielteistä vaan jotain myönteistä hänen elämässään. Myönteisellä asenteella lapset, nuoret ja aikuiset oppivat melkein mitä vain.
Pakkoruotsi, pakkovenäjä tai pakkoespanja on siis opittu kielteinen käsite tai oikeastaan asenne. Jos nuoria ja lapsia ei kannusteta vaikkapa opiskelemaan historiaa, silloin historian opiskelusta tulee pakkopaita.
Ruotsin kielen nykyisen aseman kaventaminen kouluissa vie siis nykyistä enemmän siihen yksipuoliseen kielitaitoon, jolla ei nykymaailmassa kovin paljon mennä eteenpäin.
Englantia on hyvä osata, mutta venäläisten, saksalaisten, ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten kanssa tullaan toimeen monipuolisella kielentuntemuksella. Kieli on avain myös kielialueiden kulttuurin ja sen ymmärtämiselle.
Lopuksi: sinänsä kaikki oppiaineet ovat "pakko" jollekulle.
Ruotsin opiskelun nakertamisen jälkeen tulee niitä vaatimuksia ruotsinkielisten varuskuntien lakkauttamisesta ja opiskelukiintiöiden lopettamisesta. Joidenkin perussuomalaisten kansanedustajat, ovat jo ottaneet mainittuja asioita esiin. Näille äärinationalisteille heidän "kansansa" ja heidän äidikielensä nujertavat muut.
Myös ruotsinkieliset ovat SUOMALAISIA.
http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147320-pakkosaksa-pakkoranska-pakkohistoria
Mihin mainitsemistani kolmesta ryhmästä sijoittaisit Ana Marian?
a) idiootit
b) korruptoituneet
c) rasistit
Toki ihminen voi kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti, kuten joukko-opista muistamme.
Gutierrez ei siis oikeasti tajua mitkä tässä ovat vaihtoehdot. Hän valittaa, että suomenkieliset osaavat äidinkielensä lisäksi vain englantia ja ruotsia. Kysehän on nimenomaan vaihtoehdoista. Ruotsin tilalle voi ottaa vaikkapa paljon hyödyllisemmän espanjan. Kovin tyypillinen suvisreaktio, jossa asiaa vastustetaan vain koska:
a) suvaitsevaisiksi itseään nimittävät ahdasmieliset ihmiset vastustavat sitä
b) suvaitsemattomiksi nimitetyt avarakatseiset ihmiset kannattavat sitä
Gutierrez on -anteeksi vaan- tolvana, joka ei osaa tulla ulos aatteellisesta boxistaan. Älyllisiä haasteita ja uusia ajatuksia ei uskalleta ottaa vastaan. On mukavampaa kyhjöttää omassa henkisessä kansankodissa. Nämä pakkoruotsidemarit ovat kaikki juuri sellaisia ummehtuneita ja pysähtyneitä impivaaralaisia, joiksi he muita nimittelevät.
Open your mind, Ana Maria!
QuoteEspanja 3
LisätietoaHinta: 67,00 €Paikka: Yhteiskoulu
Paikkoja: 20Opettaja: Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Tunteja: 24Syyslukukausi: 12.9.2013 - 5.12.2013
Tunteja: 24Kevätlukukausi: 16.1.2014 - 10.4.2014
Ilmoittautuminen alkaa: 27.8.2013 11:00:00
Kurssilla on tilaa
Mundo Latino (espanja 5)
LisätietoaHinta: 67,00 €Paikka: Yhteiskoulu
Paikkoja: 20Opettaja: Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Tunteja: 24Syyslukukausi: 12.9.2013 - 5.12.2013
Tunteja: 24Kevätlukukausi: 16.1.2014 - 10.4.2014
Ilmoittautuminen alkaa: 27.8.2013 11:00:00
Kurssilla on tilaa
Espanjan alkeet
LisätietoaHinta: 67,00 €Paikka: Yhteiskoulu
Paikkoja: 20Opettaja: Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Tunteja: 24Syyslukukausi: 9.9.2013 - 2.12.2013
Tunteja: 24Kevätlukukausi: 13.1.2014 - 7.4.2014
Ilmoittautuminen alkaa: 27.8.2013 11:00:00
Kurssilla on tilaa
Bailana, Karibian alueen rytmit
LisätietoaHinta: 88,00 €Paikka: Nyhkälän koulu, liikuntasali
Paikkoja: 39Opettaja: Ana Maria Gutierrez Sorainen
Tunteja: 16Syyslukukausi: 9.9.2013 - 2.12.2013
Tunteja: 16Kevätlukukausi: 13.1.2014 - 7.4.2014
Ilmoittautuminen alkaa: 27.8.2013 11:00:00
Kurssilla on tilaa
Gutierrez jakaa tietoa espanjasta ja karibialaisista rytmeistä Karkkilan työväenopistossa.
Se on muuten todella vaikea pala suvaitsevaistolle käsitellä, että pakkoruotsin vastustajat tosiasiallisesti haluavat lisää kansainvälisyyttä ja kehittää suomalaisten kommunikaatio- ja kontaktikykyjä vieraisiin kulttuureihin. Ruotsalainen kielialuehan ei edes ole mikään vieras kulttuuri. Yhä useampi kansalainen tajuaa, että tässähän pyritään monipuolistamaan kielivalintoja suhteellisen turhista kielistä hyvinkin tarpeellisiin kieliin. Siinä valossa pakkoruotsin kannattajien kaikki argumentit kielitaidon yleisestä tarpeellisuudesta paljastuvat valheellisiksi.
Quote from: alussaolisana on 18.08.2013, 15:22:38
Mihin mainitsemistani kolmesta ryhmästä sijoittaisit Ana Marian?
a) idiootit
b) korruptoituneet
c) rasistit
Toki ihminen voi kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti, kuten joukko-opista muistamme.
Täytyypä kerrata:
http://www.sis.uta.fi/matematiikka/modaalilogiikka/liitejoukoista.pdf
..vaikeeta, mutta Manne-tiikeri auttaa!
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/joukko-oppia_vareissa_26321.html#media=26328
Äh, päättelen intiutiivisesti äkkiä, että jos a, b, ja c joukot muodostavat unionin..eiku
Vastaus on nyt kumminkin DEMARI.
Ana Maria on muuten se neropatti joka ehdotti Suomeen järvivoimaa.
Olisko Ana lintsannut pakkofysiikan tunneilta?
Hämmästyttävää idiotismia (järkyttävän kliseebingon lisäksi) Gutierrez Soraiselta. Luulisi espanjan kielen opettajan palkkapussissakin näkyvän, jos ihmiset innostuisivat ja jaksaisivat opiskella muita kieliä kuin ruotsia - esim. espanjaa. Tuonhan pitäisi spämmätä päättäjiä joka tavoin pakkoruotsista eroon pääsemiseksi.
Ellei sitten joltain taholta, suoraan tai välillisesti, virtaa tarpeeksi seteleitä Ana Marian tilille. Ilman opetusvelvoitetta.
Olettaako joku, että Gutierrez-Soraista rahallisesti tukemalla joku oikeasti voi asiaansa edistää? Tuollaisilla möläyksillä saadaan korkeintaan nopeutettua pakkoruotsin poistumista.
Mutta ylipäätään se, että pakkoruotsia lobbaavat säätiöt rahoittavat poliitikkoja, ei tietenkään ole korruptiota, eihän?
Onhan tämä suomenruotsalaisten freudenthalismi nyt tiedetty, mutta kyllä silti jotenkin selkäpiitä kylmää
kun nuorilta tytöiltä tulee tällaista settiä:
http://www.youtube.com/watch?v=CmtYyWRo0gk
Quote from: Roope on 18.08.2013, 03:54:37
QuoteRuotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa.
Lindgren pyysi anteeksi harkitsematonta kielenkäyttöään, kun lähetin hänelle tästä (asiallista) palautetta.
Quote from: skrabb on 18.08.2013, 15:36:09
QuoteHinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 88,00 € Ana Maria Gutierrez Sorainen
Gutierrez jakaa tietoa espanjasta ja karibialaisista rytmeistä Karkkilan työväenopistossa.
Entä jos kurssille ilmestyy ruotsinkielisiä?
Quote from: Junes Lokka on 18.08.2013, 17:05:02
Quote from: skrabb on 18.08.2013, 15:36:09
QuoteHinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 88,00 € Ana Maria Gutierrez Sorainen
Gutierrez jakaa tietoa espanjasta ja karibialaisista rytmeistä Karkkilan työväenopistossa.
Entä jos kurssille ilmestyy ruotsinkielisiä?
Siinä imaginaarisessa tilanteessa, että tulijoita olisi, heidän tulisi päästä omilla kiintiöillään jonon ohi ja halvemmalla. Heitä ei kuitenkaan ole, koskapa ruotsinkieli on portti muihin kieliin ja sivistykseen, joten ruotsinkieliset oppivat espanjan ja maagiset latinorytmit lähes lennosta.
QuoteMaailmankielten osaamisesta ei murehdita Suomessa
Keskustelu kieltenopetuksesta sivuuttaa maailmankielet, vaikka kielitaito on suppea.
"Perinteinen eliitti ei enää yksin päätä, mitä Suomessa tapahtuu. Kansainväliset ja koulutetut suomalaiset eivät halua itseään holhottavan joka asiassa."
Näin julisti pääministeri Jyrki Katainen (kok) arvopuheessaan. Koulumaailmasta hän mainitsi "erinomaisena innovaationa" kokeilun, jossa yhdistetään uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta – mahdollisesti säädösten vastaisesti.
Kielten opiskelu lienee Kataisen mielestä poikkeus. Siinä mikään ei saa muuttua, vaikka maailma kuinka muuttuisi.
Pääministerin johdolla valmisteltu tuore kielistrategia voisi hyvin olla yli 40 vuoden takaa, jolloin toisesta kotimaisesta kielestä tehtiin peruskoulun myötä pakollinen oppiaine kaikille.
Kansalliskielistrategia keskittyy kotimaisiin kieliin ja suosittaa ruotsin tuntimäärien sekä kielikylpyopetuksen lisäämistä.
Strategian toimeenpano on käynnistymässä samaan aikaan, kun kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta on poikinut tutun väittelyn.
Pakollisuuden kiivain puolustaja Rkp toivottaa keskustelun tervetulleeksi, muttei suvaitse vähäisintäkään vastaväitettä.
Valinnaisen kouluruotsin kannattajat leimataan ruotsin vihaajiksi, vaikka valtaosalla tarkoitusperät ovat päinvastaiset: vapaaehtoisuus saattaisi parantaa ruotsin elinvoimaisuutta, parantaa vähemmistön palveluja ja antaa tilaa maailmankielille peruskoulussa.
Kielten opinnoissa ei voi nyt puhua tasa-arvosta eikä monipuolisuudesta. Vain suurimmissa kaupungeissa päästään opettelemaan esimerkiksi espanjaa tai kiinaa jo alaluokilla.
Niinpä suomalaisten kielivaranto koostuu lähinnä kohtuullisesta englannista ja surkeasta ruotsista.
Opetushallituksen arviointien mukaan ruotsin osaaminen on peruskoulun päättävillä kehnoa tai enintään välttävää.
Noin puolet oppilaista ei pääse edes tasolle, jolla selviäisi tyydyttävästi arjessa. Liki viidennes jää jopa ilman arviointikelpoista tulosta puhumisessa.
Peruskoulussa pakkoruotsia opiskellaan yhteensä 228 tuntia seitsemänneltä luokalta alkaen.
Vuosi sitten hallitus päätti, että vuodesta 2016 lähtien opetus alkaa jo kuudennella luokalla. Opettajien mielestä uudistus huonontaa osaamista.
Lukiossa ruotsin pakollisia kursseja on viisi. Ylioppilastutkinnossa ruotsista tuli valinnainen aine 2005, kuten muistakin aineista paitsi äidinkielestä.
Silti ruotsin sisällyttää tutkintoonsa yhä noin kaksi kolmannesta, mutta alueelliset ja sukupuolten väliset erot ovat suuret. Miehistä yli puolet jättää ruotsin väliin. Tytöistä useimmat valitsevat "kahdesta pahasta", matematiikan sijasta ruotsin.
Tänä keväänä B-ruotsin kokeeseen oli ilmoittautunut noin 8 800 ja pitkän ruotsin kokeeseen 1 500 kokelasta.
Saksan – pitkän ja lyhyen yhteensä – kirjoittajia oli 2 000, ranskan 1 500 ja venäjän 700.
Kielistrategiassakin muut kielet toki mainitaan. Suomen sanotaan olevan monikielinen maa, jossa puhutaan 148:aa kieltä äidinkielenä. Muita kieltä puhuvien osuus on 4,5 prosenttia.
"Muiden kielten osaamistarve on kiistaton tosiasia", strategiassa todetaan. Sitä ei kuitenkaan murehdita sen enempää.
Marjukka Liiten HS
[email protected]
Kirjoittaja on HS:n kotimaan toimittaja.
17.8.2013 Välkommen till Sjundeå/ Läpikulku kielletty (http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2013/08/valkommen-till-sjundea-lapikulku.html)
Miltä tuntuisi asua kunnassa jossa kyltit ovat ruotsiksi, paitsi kieltokyltit jotka ovat suomeksi. Kunnassa jossa lasten kielikylpy tarkoittaa vain ja ainoastaan ruotsin pakkosyöttämistä suomenkielisille. Kunnassa jossa ruotsinkieliset lapset eivät voi toimia samassa rakennuksessa suomenkielisten kanssa. Kunnassa jossa suvaitsevaisuus on synonyymi ruotsinkielisyydelle ja kaksikielisyys on rikkaus kunhan kaikki puhuvat ruotsia.
Suomenkielisiin kohdistuva rasismi on todellinen ja vakava ongelma monissa ruotsinkielisissä kunnissa. Rasismi piilotetaan ruotsinkielisille lainsäädännöllisesti annettujen etuoikeuksien taakse ja näitä oikeuksia käytetään häikäilemättömästi hyväksi kun ruotsinkielisiä kuntia yritetään etnisesti pitää puhtaina suomen kielen aiheuttamalta uhalta.
Siuntion kunta (http://www.siuntio.fi/default.asp?kieli=752) on valitettava ja yksi ääriesimerkki ruotsinkielisten mielivallan pesäkkeistä joissa oikeus käyttää suomen kieltä taistelee olemassaolostaan. Siuntiossa (http://www.siuntio.fi/default.asp?kieli=752) on hyvin voimakas ja vakaa RKP:n (http://www.sfp.fi/fi/etusivu/) (Ruotsalainen Kansanpuolue) kannatus ja puolue kannattajineen käyttääkin kaikkia keinoja suomen kielen nujertamiseen alueella. RKP:n aatteelliseksi isäksi kuvattu Axel Olof Freudenthal (http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal) oli Siuntiossa (http://www.siuntio.fi/default.asp?kieli=752) syntynyt kielitutkija joka uskoi suomenkielisten rodulliseen alempiarvoisuuteen. Tämän aatteen pohjalta RKP (http://www.sfp.fi/fi/etusivu/) jakaa vuosittain pitämillään puoluepäivillä Freudenthal –mitaleja ansioituneille henkilöille ruotsin kielen aseman edistämisestä.
[...]
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27209;image)
Pakkoruotsi ja sen kannattaminen suomessa on VIHAPOLITIIKKAA ja pakkoruotsi pitää sisällään lähes kaiken vastenmielisen suomenkielisiin kohdistuvan rasimin ja suvaitsemattomuuden.
Pakkoruotsi pitää sisällään sen, että suomekielinen ei saa ammattitutkintoa, ellei suorita ruotsia hyväksyttävästi.
Pakkoruotsi vie suomalaisnuorilta kansainvälisen kilpailukyvyn ruotsinruotsalaisten hyväksi ja hidastaa oleellisesti ja jopa estää tärkeämpien maailman kielien oppimista.
Pakkoruotsi on hyväksyttävää vain ruotsissa, skånen miehitettyä maakuntaa lukuunottamatta, jossa pitäisi historiallisista syistä opiskella ehdottomasti tanskaa!!
Quote from: Junes Lokka on 18.08.2013, 18:46:10
17.8.2013 Välkommen till Sjundeå/ Läpikulku kielletty (http://oikeusjakohtuus.blogspot.fi/2013/08/valkommen-till-sjundea-lapikulku.html)
Miltä tuntuisi asua kunnassa jossa kyltit ovat ruotsiksi, paitsi kieltokyltit jotka ovat suomeksi. (http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27209;image)
Olisi ollut kiva nähdä valokuva aidosta kyltistä.
Jos nykyinen versio laista olisi ollut voimassa silloin, kun suur-Salon kuntaliitos tapahtui viisi vuotta sitten, uudesta Salosta olisi siis tullut kaksikielinen, vaikka kaupungin asukkaista vain 1 prosentti on ruotsinkielisiä. Näin sen vuoksi, että yksi kymmenestä liitoskunnasta oli kaksikielinen Särkisalo, 742 asukkaan pikkukunta, jossa asui noin 80 ruotsinkielistä (11 prosenttia väestöstä). 80 ruotsinkielisen särkisalolaisen takia 55,000 asukkaan Salo olisi siis muuttunut kaksikieliseksi kunnaksi!
Keskustelu aiheesta käy kuumana, mutta kuten on ennenkin huomattu niin sillä ei ole väliä vaikka pakkoruotsin vastustajat voittaisivat väittelyt 100-0, jos päätökset tehdään aivan muualla.
HS:n juttu (http://www.hs.fi/kotimaa/Maailmankielten+osaamisesta+ei+murehdita+Suomessa/a1376710583198) oli suoraan sanoen käsittämättön poikeus ns. kaavaan. Yleensä HS:ssä ei ole vastaavia juttuja tullut, vaikka nuo tosiasiat ovat olleet kaikkien ihmisten näkyvillä. Ehkäpä Hesarissakin on herätty siihen tosiasiaan, ettei kaikkea kritiikkiä voi pitää piilossa ihmisten silmiltä vaikka kova tarkoitus tähän olisikin.
Se on mielenkiintoista miten yksi juttukin voi kertoa, että mikä vaikutus Suomessa on ruotsin kielen pakko-opiskelulla muiden kielten opiskeluun.
Toisaalta opetusministeriön uudistus siitä kuinka ruotsin kieltä alennetaan jo vuosiluokalla alaspäin kertoo vain siitä, että todellisuus puuttuu päätöksenteosta. Opettajat ja kieliammattilaiset vastustavat kun taas ministeriö tekee päätökset täysin oman mielensä mukaisesti.
Tai en usko että kaikki opettajat vastustavat, koska tuohan se heille itselleenkin lisää hommia tälläisen pakko-opetuksen järjestäminen. Mutta toisaalta kielen opetuksen kannalta se on huonompi homma jaoitella tunnit useille vuosiluokille.
Tuota HS:n uutisjuttua voisikin käyttää yhtenä lähdemateriaalina kun lähettää asiasta infoa mm. kansanedustajille.
So what? Tehkööt ne kuntaliitokset niin että kielialueet pysyvät yhtenäisinä. Ei luulis olevan vaikeaa, yhdessä köntissähän ruotsinkieliset alueet ovat. Ja suomenkieliset. Ei ole vaikeaa, paitsi poliitikoille kaikki on tietysti aina ihan helvetin hankalaa.
Quote from: Junes Lokka on 18.08.2013, 18:46:10
Miltä tuntuisi asua kunnassa jossa kyltit ovat ruotsiksi, paitsi kieltokyltit jotka ovat suomeksi.
Heikki Talalta (Suomen Liiton aikaisempi puheenjohtaja) tuli tälläinen tieto joskus eteen:
"
Kun suomenruotsalainen lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren sai vapaat kädet kirjoittaa nykyisen kielilain, niin siinä ainoa "yksikielisesti suomenkielinen" toiminto on vankeinhoito (40 §) - mutta heti toisessa momentissa säädetään, että bättre folkille voidaan vankiloihin perustaa ruotsinkielisiä osastoja.". - Talan blogi (http://heikkitala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136355-mista-kuntarakenneuudistuksessa-onkaan-kysymys)
Quote from: Everyman on 18.08.2013, 21:01:24
So what? Tehkööt ne kuntaliitokset niin että kielialueet pysyvät yhtenäisinä. Ei luulis olevan vaikeaa, yhdessä köntissähän ruotsinkieliset alueet ovat. Ja suomenkieliset. Ei ole vaikeaa, paitsi poliitikoille kaikki on tietysti aina ihan helvetin hankalaa.
Keski-Uudellamaalla kaavaillaan tämännäköisiä kuntaliitoksia:
(http://www.keski-uusimaa.fi/sites/default/files/imagecache/567x377_3-2_ei-rajausta/documentimages/NETTI-Ehdotus-kuntaliitosalueeksi.jpg?changed=1364288544)
http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/229460-kuuma-kunnilta-esitys-jattikuntaliitoksesta
Punaisista kunnista ainoastaan Sipoo on nyt kaksikielinen. Mutta kielilaki ulottaisi ruotsin kielen virallisuuden tuossa tapauksessa siis aina pohjoiselle Uudellemaalle, Mäntsälään ja Hyvinkäälle asti, vaikka niissä ei asu käytännössä lainkaan ruotsinkielisiä. Samoin vihreässä kuntaliitoksessa kaksikielisyys leviäisi täysin suomenkieliseen Vihtiin. Tämä on yhtä hulluutta ja jälleen yksi osoitus siitä, että koko hallitus tanssii RKP:n pillin mukaan.
RKP:n tavoite pitkällä aikavälillä lienee keinotekoisen kaksikielisyyden levittäminen ihan jokaiseen Suomen kuntaan aina Kainuun korpia myöten. Mutta Närpiön ja Korsnäsin yksikielisyyttä RKP haluaa silti varjella – niissä kaksikielisyys ei ilmeisesti olekaan rikkaus svekomaanien mielestä.
Quote
Pahinta tässä jo vuosia velloneessa keskustelussa on se, että meille itäsuomalaisten lapsille tarjotaan mustaa pekkaa käteen tässäkin asiassa. Ihan tosissaan ollaan vaatimassa sitä, että täällä asuvat lapset ja nuoret jäisivät alueidensa jakojäännöksiksi osaamatta sanaakaan ruotsia. Ruotsin kieli on nimittäin ihan perustellusti vaatimuksena kaikkiin ylempiin julkishallinnon virkoihin.
Ne nuoret, jotka jäisivät ilman kouluruotsia olisivat pakotettuja jäämään Itä-Suomeen palvelemaan venäläisiä turisteja, kun ikätoverinsa muualla olisivat vapaat valitsemaan asuin-, opiskelu- ja työpaikkansa mistä päin Suomea tahansa. Tarvitsemme nuoria työssäkäyviä ihmisiä tänne, mutta mielestäni ei ole reilua tehdä sitä heidän kustannuksellaan. Venäjän ja muiden palveluammateissa tarvittavien kielten opiskelu on mahdollista monessa kunnassa jo nyt ja sitä tehdäänkin ihan suurissa määrin niillä alueilla, joissa kielen osaaminen edesauttaa työpaikan saamista.
No voe helevetti. Ylempiin julkishallinnon virkoihin vaadittava ruotsi on täysin tyhjä kirjain, korkeintaan kohteliaisuutta. Ne harvat kohtaamiset ummikkojen kanssa voidaan hoitaa ruotsinkielisten voimin. Katsokaapa Helsingin kaupunginvaltuuston istuntoja ja siellä sitä sekamelskaa. Jokainen valtuutettu osaa suomea äidinkielen veroisesti. Kuinkahan paljon kokoukset ruotsin vuoksi pitenevät ja paljonko maksaa kaiken aineiston käännätys.
Kai Itä-Suomessa on muitakin töitä kuin venäläisten turistien palvelu (mitäs pahaa siinä on) ja en tunne ketään joka hakeutuisi jostain Mikkelistä sellaiselle seudulle jossa ruotsia on pakko osata.
"Kielistrategia: "pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä"
Näin kielistrategiassa on jo kielletty kaikki sellaiset kokeilut ja erikoisluvat, joilla jossakin päin Suomea olisi voinut vaihtaa ruotsin johonkin muuhun kieleen." - H11_I1d (http://www.hs.fi/kotimaa/Maailmankielten+osaamisesta+ei+murehdita+Suomessa/a1376710583198).
Ruotsin kielen opetuksen pakollisuuden poistaminen kaikilta kouluasteilta peruskoulusta yliopistoihin on epäilemättä merkittävä ja johdonmukainen askel oikeaan suuntaan.
Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että pitkällä tähtäimellä puheena oleva pakkoruotsin poistaminen ei ole riittävä korjaus. Tässä yhteiskunnassa on valtava määrä virkoja, joita täytettäessä vaaditaan hakijoilta jonkinlainen ruotsin kielen taito, nykyään tavallisimmin pakkoruotsin avulla hankittu. Jos tämä epäkohta jäisi voimaan tällaisenaan, jatkossa ainoastaan ruotsinkieliset ja vapaaehtoisesti ruotsia opiskelleet kävisivät avoimina odottaviin virkoihin punaisilla matoilla astellen kuin kuninkaalliset. Muut tavalliset ruotsia osaamattomat jäisivät kokonaan paitsi kyseisistä viroista. Kyseessä on suhteellinen etu ruotsia osaavien hyväksi ja vastaavasti suhteellinen tappio ruotsia osaamattomille. Tällä en tarkoita, että lapset ja nuoret pitäisi kumminkin houkutella opiskelemaan ruotsia, vaan tarkoitan sitä, että yleinen vaatimus ruotsin kielen osaamisesta julkisissa viroissa pitäisi todella poistaa.
Sen saattaisin vielä hyväksyä, että ruotsinkielisten väestöosuuden ollessa 5%, myös 5% kiintiö viroista voitaisiin osoittaa ruotsia osaaville.
Quote from: alussaolisana on 18.08.2013, 15:22:38
Mihin mainitsemistani kolmesta ryhmästä sijoittaisit Ana Marian?
a) idiootit
b) korruptoituneet
c) rasistit
Toki ihminen voi kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti, kuten joukko-opista muistamme.
A ja C.
Quote from: Jaakko Sivonen on 18.08.2013, 21:07:14
Keski-Uudellamaalla kaavaillaan tämännäköisiä kuntaliitoksia:
Tuollaiset jättiliitossuunnitelmat ovat täysin järjettömiä muutenkin kuin kielten osalta. Sipoon luonnollinen suunta on Porvoo. Demarit ne vaan hinkuvat rantatontteja.
Quote
RKP:n tavoite pitkällä aikavälillä lienee keinotekoisen kaksikielisyyden levittäminen ihan jokaiseen Suomen kuntaan aina Kainuun korpia myöten.
No aika paskasti sitten ajavat master planiaan kun eivät esimerkiksi Siuntiossa halunneet naittaa kuntaansa Lohjalle, vaikka demarit ja muut nilviäiset sitä väkisin ajoivatkin, ja vaikka kansanäänestyksessäkin kuntaliitos torpattiin. Vai onko siinä sitten taas kyse jostain muusta ilkeydestä? Ehkä voit valaista asiaa...
Quote from: Everyman on 19.08.2013, 04:05:17No aika paskasti sitten ajavat master planiaan kun eivät esimerkiksi Siuntiossa halunneet naittaa kuntaansa Lohjalle, vaikka demarit ja muut nilviäiset sitä väkisin ajoivatkin, ja vaikka kansanäänestyksessäkin kuntaliitos torpattiin. Vai onko siinä sitten taas kyse jostain muusta ilkeydestä? Ehkä voit valaista asiaa...
Lohjahan on jo virallisesti kaksikielinen (huolimatta siitä, että ruotsinkielisiä on vain 3,5 prosenttia asukkaista): http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/181950-lohjan-valtuusto-paatti-sailyttaa-kaupungin-kaksikielisyyden
Quote from: Minna LindgrenPuhukaamme sitten englantia
Sakari Topelius oli ruotsinkielinen historioitsija ja maantieteilijä, joka opetti suomalaiset ensin lukemaan, sitten valistumaan. Hän kirjoitti satuja, koska tiesi, että lukemalla lapsille viesti menee perille.
Hänen etunimensä oli oikeasti Zachris. Kun muut ruotsinkieliset keksivät 1800-luvun lopulla suomentaa nimensä ja ryhtyä puhumaan suomea, Topelius katseli sivusta. Hän oli kaksikielisyyden ja rauhallisen rinnakkaiselon kannattaja, joka seurusteli yhtä tyylikkäästi itään ja länteen.
Topelius tuskin olisi pakkoruotsin kannattaja, sillä hän rakasti lapsia ja ymmärsi, että viidesosa ikäluokasta ei selviä omalla äidinkielellään peruskoulun vaatimusten mukaisesti.
Suomi taitaa olla ainoa esimerkki kansasta, jonka vallanpitäjät ovat vaihtaneet äidinkieltä.
Lapsuudessani sedät ja tädit huvittivat toisiaan kertomalla juttuja kielipuolisista esi-isistä, jotka fennomania pakotti puhumaan outoa kieltä. He kompastelivat sanoissa ja keksivät kyökkisuomea.
Heidän fanaattisuuttaan saan kiittää tai kirota siitä, että minulla on vain yksi äidinkieli, yksi maailman pienimmistä.
Joskus kuvittelen, miltä tuntuisi kirjoittaa yhtä sujuvasti kahdella kielellä. Miten paljon enemmän töitä, miten paljon enemmän lukijoita! Ehkä Suomi ei olisi saavuttanut kaikkea haluamaansa ilman pakkosuomea, mutta minua se välillä harmittaa.
Pitäisikö tehdä temppu toisin päin?
Tutkijoiden mukaan äidinkieli vaihtuu kolmessa sukupolvessa. Jos isoisä muuttaa Intiasta Suomeen ja opettelee suomalaisen vaimonsa kielen, lapset ovat enintään kaksikielisiä, mutta lapsenlapset täysin suomenkielisiä. Äidinkieli on 30 vuodessa vaihtunut.
Minkä kielen ottaisimme? Ruotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa. Vaikka peruskoulun ala-asteella kaikki aineet ovat pakollisia, vain ruotsin opetteleminen mielletään pakottamiseksi. Silkasta rakkaudesta elinikäistä oppimista kohtaan lapsemme opiskelevat fysiikkaa, uskontoa, englantia ja terveystietoa.
Joten ei ryhdytä puhumaan ruotsia. Otetaan suosiolla uudeksi kieleksi englanti, sitähän kaikki kuitenkin puhuvat.
Aloitetaan huomenna.
Aamulla tervehditte puolisoanne, lapsianne, naapurianne ja työtovereitanne englanniksi. Ei sillä ole väliä, meneekö oikein. Eivät Ahot, Linnalat, Koskimiehet ja Virkkusetkaan sata vuotta sitten osanneet monta sanaa suomea.
Sitkeästi puhutte sitten englantia joka paikassa. Yhtäkkiä huomaatte, että hassusti englantia sokeltavat lapsenne ovat aikuisia ja saavat lapsia, jotka käyvät koulua englanniksi, koska Suomi on muuttunut kansainväliseksi kärkihankemaaksi.
Jo toiseen kertaan toteutettu äidinkielen vaihto on suurta kiinnostusta herättävä vientiprojekti, joka jalkautetaan Afrikkaan kolmen ministeriön voimin.
Ja kun lepäätte viimeisellä vuoteellanne, voitte hyvästellä jälkeläisenne englanniksi heidän äidinkielellään. Esimerkiksi "So long!" tai "It was nice to see you".
Mikäli dementoiduttuanne höpisette jotain suomeksi, he hymyilevät herttaisesti, koska eivät ymmärrä sanaakaan.
Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija.
[email protected]
Minna Lindgren tuntee primitiivistä vihaa suomea ja Suomea kohtaan. Laitoin jo palautetta aamulla silmiini osuneille Hesarin
mainostajille (Hesariin tai tälle 'toimittajalle' on turha laittaa).
QuoteJoskus kuvittelen, miltä tuntuisi kirjoittaa yhtä sujuvasti kahdella kielellä. Miten paljon enemmän töitä, miten paljon enemmän lukijoita! Ehkä Suomi ei olisi saavuttanut kaikkea haluamaansa ilman pakkosuomea, mutta minua se välillä harmittaa.
Minna vaan sitten vähän tuulettaa ummehtunutta kielipäätään menemällä hetkeksi asumaan ulkomaille. Jos englanti taipuu edes auttavasti, voisin suositella muuttoa jonnekin missä englantia päivittäin käytetään. Siinä sitä oppii parhaiten sujuvasti puhumaan ja kirjoittamaan, ei ole kuin oma halukkuus esteenä.
Ja nyt siis quotataan tekstiä Hesarista, ei Kevätpörriäisestä. Riittäisköhän Minnalle oikeasti pelkkä skandinavia kuiteskaan...? Arabiaa, sitä suosittelen tähän väliin. Maailmanvalloituskieli.
QuoteLapsuudessani sedät ja tädit huvittivat toisiaan kertomalla juttuja kielipuolisista esi-isistä, jotka fennomania pakotti puhumaan outoa kieltä. He kompastelivat sanoissa ja keksivät kyökkisuomea.
Heidän fanaattisuuttaan saan kiittää tai kirota siitä, että minulla on vain yksi äidinkieli, yksi maailman pienimmistä.
Poistin muuten, Minna, tosta tekstistä yhden silmiinpistävän turhan juonteen. Ole hyvä vaan.
Quote from: Veturimies on 19.08.2013, 07:56:53
Minna Lindgren tuntee primitiivistä vihaa suomea ja Suomea kohtaan. Laitoin jo palautetta aamulla silmiini osuneille Hesarin mainostajille (Hesariin tai tälle 'toimittajalle' on turha laittaa).
Tämä on hyvä idea. Kun HS-politiikanteko alkaa v-ttaa, niin alkaa pistämään palautetta (asiallista) Hesarin sponsoreille. Tätä ajatusta pitää kehitellä pidemmälle! Jahka ehdin, niin perustan asiaan liittyen oman topicin.
http://hommaforum.org/index.php/topic,86501.0.html (http://hommaforum.org/index.php/topic,86501.0.html)
Quote from: ääridemokraatti on 19.08.2013, 08:18:37
Quote from: Veturimies on 19.08.2013, 07:56:53
Minna Lindgren tuntee primitiivistä vihaa suomea ja Suomea kohtaan. Laitoin jo palautetta aamulla silmiini osuneille Hesarin mainostajille (Hesariin tai tälle 'toimittajalle' on turha laittaa).
Tämä on hyvä idea. Kun HS-politiikanteko alkaa v-ttaa, niin alkaa pistämään palautetta (asiallista) Hesarin sponsoreille. Tätä ajatusta pitää kehitellä pidemmälle! Jahka ehdin, niin perustan asiaan liittyen oman topicin.
Laita tuonne jatkoksi: http://hommaforum.org/index.php/topic,78637.msg1215810.html.
^Mielestäni vaatii oman säikeensä, sillä asia on vähän eri. Aika moni (kuten minä) on jo lopettanut HS-tilauksen ajat sitten, joten omilla kolikoillani en sen enempää kykene suoraan HS-tulovirtaan vaikuttamaan. Kuitenkin satunnaisesti saatan lehden selailla, jos se on jossain lojumassa ja vielä olen ko. julkaisun mainonnan uhri. Se on oma juttunsa ehdottomasti.
Periaatteessa Hesarin tilauksen peruutustalkoot on ihan oma juttunsa, mutta toinen tulovirta lehdelle on mainokset. Siihen toiseenkin pitää vaikuttaa suoraan, eikä vain välillisesti.
Jos Hesaria haluaa lukea maksutta, niin poistaa viiden luetun jutun välein selaimestaan evästeet tai käyttää Chrome-selaimen incognito-tilaa. Digitaalisesta Hesarista maksavat vain tietämättömät.
^Tämä on peace of cake, mutta käsittääkseni näin näyt Hesarin laskureissa aina uutena kävijänä ja joku Hesarin mainostajissa saattaa uskoakin, että he osaavat laskea kävijämääränsä oikein. Toki senkin tietoisuuden levittäminen, että he eivät osaa laskea, voi olla hyvä juttu.
;D
Osaako joku kertoa, mikä tuon Minna Lindgrenin jutun pointti on? Hän puolustaa pakkoruotsia, mutta minulle ei avaudu edes se, millä logiikalla hän yrittää niin tehdä. "Koska emme olisi valmita muuttamaan äidinkieleämme suomesta englanniksi, pakkoruotsi pitää säilyttää." Häh? Mitä minulta meni ohi?
Quote from: ääridemokraatti on 18.08.2013, 18:37:32
QuoteMaailmankielten osaamisesta ei murehdita Suomessa
Olipas se teksti HS:ltä. Kaikki aidot pakkoruotsin vastaiset argumentit ja vielä haukutaan RKP samassa jutussa.
Vaikuttaa siltä että kansalaisaloitteen sisältöä, eli että ruotsin kielen opiskelu kouluissa muutettaisiin vapaaehtoiseksi, on pakkoruotsin kannattajien piireissä tajuttoman vaikea ymmärtää.
Koko aloite ymmärretään jotenkin niin että ruotsin kielen asema kansalliskielenä on uhattuna, kaksikieliset katukyltit pitää vaihtaa, palvelua ruotsiksi ei enää ole suomenruotsalaisille tarjolla. Eräänlainen primitiivisiilipuolustus-reaktio siis.
Ruotsihan on nykyään vapaaehtoinen yo-kirjoituksissa ja siitä huolimatta löytyy opiskelijoita, jotka sen kirjoittavat. Eli yo-kirjoitusten valinnaisuus ei lopettanut ruotsin kirjoittamista ollenkaan. Todennäköisesti samat argumentit olivat käytössä tuolloinkin kun ruotsia ajettiin valinnaiseksi yo-kirjoituksissa?
Omakohtaisesti en ole pakkoruotsista kärsinyt, sillä sitä minulla ei ollut. Ymmärrän silti, että yhden marginaalikielen pakko-opiskelu on vastenmielistä ja sitä kautta ei edistä oppimista.
Quote from: Elemosina on 19.08.2013, 10:16:59
Omakohtaisesti en ole pakkoruotsista kärsinyt, sillä sitä minulla ei ollut.
Minä olen. En sillä, ettenkö olisi ruotsia oppinut ja sitä mukisemmatta opiskellut. Vaan sillä, että olisin voinut valita itselleni jonkun hyödyllisemmän kielen.
Tietysti jos ruotsia on pakko opiskella, niin se kannattaa samalla vaivalla opiskella hyvin. Muu on tyhmyyttä. Sen sijaan paljon hyödyllisepää olisi sekä yksilön, että yhteisön kannalta jos ihmiset saisivat itse valita sen kielen jonka opiskelevat.
Quote from: Elemosina on 19.08.2013, 10:16:59
Vaikuttaa siltä että kansalaisaloitteen sisältöä, eli että ruotsin kielen opiskelu kouluissa muutettaisiin vapaaehtoiseksi, on pakkoruotsin kannattajien piireissä tajuttoman vaikea ymmärtää.
Siksi oikeastaan olisikin pitänyt koko hommaan lähteä tuo "vapaa kielivalinta" -teema edellä. Siinä on heti positiivinen sävy kaikille vs. "pois pakkoruotsi".
Se on mahdollista, että paljon on ratkaistu jo lähtölaukauksen kajahtaessa, kun ei ole tarpeeksi syvällisesti mietitty, miltä lähtölaukaus kuulostaa.
Quote from: Rubiikinkuutio on 19.08.2013, 10:20:16
Quote from: Elemosina on 19.08.2013, 10:16:59
Omakohtaisesti en ole pakkoruotsista kärsinyt, sillä sitä minulla ei ollut.
Minä olen. En sillä, ettenkö olisi ruotsia oppinut ja sitä mukisemmatta opiskellut. Vaan sillä, että olisin voinut valita itselleni jonkun hyödyllisemmän kielen.
Samma här. Ihan saletisti olisi minulle ollut elon taipaleella enemmän hyötyä vaikka saksasta tai venäjästä. Monissakin yhteyksissä.
19.8.2013 Samuli Pahalahti (PP): Pakkoruotsi on kulttuurifasismia (http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147382-pakkoruotsi-on-kulttuurifasismia)
Viime aikoina keskustelu pakkoruotsin asemasta on taas noussut kiitettävästi otsikoihin. Yksi esimerkki on Jacob Söderman, joka vihjaili Demokraatin haastattelussa pakkoruotsin vastustajien olevan sivistymättömiä fasisteja.
Söderman ei kuitenkaan ole oikein ymmärtänyt, että pakkoruotsi itsessään on fasismia. Pieni eliitti pakottaa kaikki ihmiset käyttämään sellaista kommunikaatiomuotoa, jonka vain tämä kyseinen eliitti kokee omakseen. Suurimmalle osalle suomalaisista ruotsin kieli ei merkitse yhtään mitään.
Inhotus pakkoruotsia ja sitä kautta ylipäätään kaikkea ruotsalaisuuteen liittyvää kohtaan muodostuu kulttuurifasismin vastareaktiona. Tottakai ihmiset kokevat erittäin epämiellyttäväksi sen, että riippumatta heidän itsensä kokemasta kulttuurillisesta identiteetistä, heitä yritetään pakottaa omaksumaan myös suomenruotsalaisuus osaksi omaa identiteettiään.
Ylhäältäpäin pakotettu identiteetti on puhtaasti tavallisesta kansalaisesta välittämätöntä politiikkaa. Eliitti katsoo, että tavallisen kansan oma identiteetti on jotenkin sivistymätöntä ja huonoa, ja se pitää korjata pitämällä huoli siitä, että tavikset omaksuvat eliitin identiteetin. Mutta kuten mikä tahansa fasismin muoto, tällainen ei yleensä toimi.
Mikäli ruotsin kielen ja kulttuurin vastaisuutta halutaan Suomessa vähentää, kannattaisi ehdottomasti lopettaa sen yhdistäminen fasistiseen toimintaan.
Pakkoruotsin vastustaminen on antifasistista toimintaa.
Söderman on kulttuurifasisti.RKP on osaltaan fasistinen puolue pitäessään suomalaisia kielipihdeissä.
Kyllä. On huomattava, että RKP on äärinationalistinen puolue. He eivät määrittele itseään sellaiseksi ja he kiertävät asian väittämällä, että suomenruotsalaiset eivät edes ole etninen ryhmä. Käytännön poliittinen toiminta ja agenda on kuitenkin heillä ankaran nationalistinen.
Quote from: ääridemokraatti on 19.08.2013, 14:47:21
Kyllä. On huomattava, että RKP on äärinationalistinen puolue. He eivät määrittele itseään sellaiseksi ja he kiertävät asian väittämällä, että suomenruotsalaiset eivät edes ole etninen ryhmä. Käytännön poliittinen toiminta ja agenda on kuitenkin heillä ankaran nationalistinen.
RKP on selkeästi imperialistinen apartheidpuolue. Sen suuren vallan mahdollistaa n. 900 vuoden aikana kerätty ruotsinkielinen raha, jonka olemassaolo selittyy tietenkin siirtomaapolitiikalla. Lisäksi se on välillä saanut bäk appia jopa Ruotsista - mieleen tulee ainakin ruotsinkielisten maanviljelijöiden säästyminen maaluovutuksilta evakkoja asutettaessa.
Näiden ruotsinkielisten säätiöiden rahankäyttö tulisi ottaa tarkan suurennuslasin alle. Lisäksi Suomessa tulisi tutkia tarkkaan, missä asioissa ruotsinkieliset nauttivat etuja suhteessa suomenkielisiin ja poistaa tällaiset viimeistä hitusta myöten. Suomesta tulisi tehdä hallinnon suhteen puhtaasti yksikielinen ja ruotsinkieliset voisivat maksaa ihan itse tarvitsemansa (?) tulkkipalvelut - kyseessä olisi tietysti vain oikeudenmukainen kääntö heidän omasta pakkoruotsivaatimuksestaan, pakkosuomi.
PS. Muuten, olen sitä mieltä, että Ahvenanmaan erityisasema on purettava.
Kuten joku jo mainitsikin, monille riikinruotsalaisille on yllätys saada kuulla että Suomessa ylipäätään on ruotsinkielinen vähemmistö saatikka että ruotsin kieli on Suomessa pakollinen oppiaine. Suomi kun ei ruotsalaisten maailmankuvassa kovinkaan merkittävä valtio ole joten tietotaso on sitä luokkaa.
Muistettakoot myös kuinka pakkoruotsituksen ylipappi Lipponen pääministerikaudellaan ja sen jälkeenkin on monasti tölvinyt Ruotsin politiikkaa varsinkin EU-politiikassa. Ruotsi kun julkesi kysyä kansalta haluavatko he euroon.
Kyllä Ruotsin valtioltakin tukea tulee Suomen pakkoruotsituksessa mutta sen tuen tasoa monasti liioitellaan. Kyllä pakkoruotsitus on täysin kotimaisen korruption tuotos.
Tiedotettakoon, mutta älköön linkitettäkö Suomen Kuivalehden hiiren pierun veroinen uskontunnustus pakkoruotsin puolesta, PolKom-palstalla Simulan kynästä, eikä siitä puutu äärioikeistolaisuutta ja sivistymättömiä fennomaanien perinnön raiskaajia joista nimeltä mainittu Sampo Terho sekä kokkarinuoret kokonaisuudessaan. Paasikiven kalmo raahataan ärisemään totaalista historiattomuutta kolisevassa paskakikkareessa jolla SK onnistuu taas putoamaan laatulehdestä hesarisarjan maksettuun mainoslehtikategoriaan.
Pakkoruotsirintama kaapii tynnyrin pohjia. Diem Bien Phu on jo piiritetty mutta asiaansa uskovia legioonalaisia hyppää yhä mottiin kuolemaan pakkoruotsin puolesta.
SK:n suomalaisuus- ja persuvastaisuus on tietysti ulkoistettu PolKom-vitsipalstalle, mutta läppäläppä-puolustus ei oikein toimi.
Quote from: -PPT- on 19.08.2013, 15:57:05
Kuten joku jo mainitsikin, monille riikinruotsalaisille on yllätys saada kuulla että Suomessa ylipäätään on ruotsinkielinen vähemmistö saatikka että ruotsin kieli on Suomessa pakollinen oppiaine. Suomi kun ei ruotsalaisten maailmankuvassa kovinkaan merkittävä valtio ole joten tietotaso on sitä luokkaa.
[...]
Kyllä Ruotsin valtioltakin tukea tulee Suomen pakkoruotsituksessa mutta sen tuen tasoa monasti liioitellaan. Kyllä pakkoruotsitus on täysin kotimaisen korruption tuotos.
Tämä on totta. En muista milloinkaan lukeneeni keneltäkään merkittävältä aitoruotsalaiselta minkäänlaista
puoltavaa kannanottoa pakkoruotsitukseen. Jos jotain napinaa on Ruotsin suunnalta tullut niin lähinnä näiltä
EXPOn feministikommareilta, joiden ainoa tietolähde on höblä, ja näissäkin tapauksissa asia on kiinnostanut lähinnä
persu-bashing -arvonsa vuoksi.
Ruotsissahan on vallitsevana trendinä samanlainen oman kansan vihaaminen kuin Suomessa, joten suomenruotsalaisten
asema ei sikäläisiä mädättäjiä juurikaan kiinnosta. Tässä mielessä tavissuomalaiset ja medelsvenssonit
ovatkin aaltopituudeltaan paljon lähempänä toisiaan kuin keinotekoisia roturajoja ylläpitävää RKP:läistä uusrälssiä
tai Sahlin/Reinfeldt -akselin johtamaa maanpetturikoplaa.
Quote from: -PPT- on 19.08.2013, 15:57:05
Kyllä Ruotsin valtioltakin tukea tulee Suomen pakkoruotsituksessa mutta sen tuen tasoa monasti liioitellaan. Kyllä pakkoruotsitus on täysin kotimaisen korruption tuotos.
Suomen ruotsin kieliset piirit usein tietoisestikin antavat väärää informaatiota Ruotsiin päin.
Tuosta hyvänä esimerkkinä sekin, kun pakkoruotsi aiheena nousi aikaisemmin keskusteluun niin Ruotsin ulkoministerikin huolestui "ruotsin kielisten oikeuksista Suomessa".
Tuota väärää informaatiota mielestäni jaetaan myös muissa asioissa Suomesta, kuten se tapaus "poliittista murhista" Suomessa osoitti. Poliisi ei tiennyt mitään näistä "poliittista murhista".
Oman maan kansalaiset noiden väärien tietojen levittämiseen tietenkin syyllistyvät.
Quote from: alussaolisana on 19.08.2013, 15:39:41
PS. Muuten, olen sitä mieltä, että Ahvenanmaan erityisasema on purettava.
Mitä hyötyä siitä olisi kenellekään? Päinvastoin nykyään on siirryttävä malliin, jossa kaikilla maakunnilla on vahva itsehallinto. Se mahdollistaa toimivamman demokratian ja esimerkiksi sen, että pakkoruotsiin, kehitysapuun ja monikultturismiin osallistuvat vain ne, jotka oikeasti niitä haluavat.
Quote from: Tragedian synty on 20.08.2013, 13:59:56
Quote from: alussaolisana on 19.08.2013, 15:39:41
PS. Muuten, olen sitä mieltä, että Ahvenanmaan erityisasema on purettava.
Mitä hyötyä siitä olisi kenellekään? Päinvastoin nykyään on siirryttävä malliin, jossa kaikilla maakunnilla on vahva itsehallinto. Se mahdollistaa toimivamman demokratian ja esimerkiksi sen, että pakkoruotsiin, kehitysapuun ja monikultturismiin osallistuvat vain ne, jotka oikeasti niitä haluavat.
Tätä on ylipäänsä tarpeetonta pohtia, koska Ahvenanmaan erityisasemaa ei voi Suomen yksipuolisella päätöksellä purkaa ilman Ahvenanmaan omaa suostumusta, muuten kuin tekemällä Ahvenanmaa täysin itsenäiseksi valtioksi. (Mikä kyllä sekin minulle sopisi.)
Quote from: Oami on 20.08.2013, 14:08:11Tätä on ylipäänsä tarpeetonta pohtia, koska Ahvenanmaan erityisasemaa ei voi Suomen yksipuolisella päätöksellä purkaa ilman Ahvenanmaan omaa suostumusta, muuten kuin tekemällä Ahvenanmaa täysin itsenäiseksi valtioksi. (Mikä kyllä sekin minulle sopisi.)
No tavallaan voidaan, mikäli Suomi päättäisi siis miehittää Ahvenanmaan. Tämä olisi mitä suurimmissa määrin Suomen yksipuolinen päätös. ;D
Quote from: Veli Karimies on 20.08.2013, 14:46:21
No tavallaan voidaan, mikäli Suomi päättäisi siis miehittää Ahvenanmaan. Tämä olisi mitä suurimmissa määrin Suomen yksipuolinen päätös. ;D
Periaatteessa joo. Ja sitten tulisi YK/EU ja tekisi saman mitä Kosovolle, ja käytännössä sen jälkeen siinä olisi itsenäinen valtio.
Quote from: Oami on 20.08.2013, 15:25:40
Quote from: Veli Karimies on 20.08.2013, 14:46:21
No tavallaan voidaan, mikäli Suomi päättäisi siis miehittää Ahvenanmaan. Tämä olisi mitä suurimmissa määrin Suomen yksipuolinen päätös. ;D
Periaatteessa joo. Ja sitten tulisi YK/EU ja tekisi saman mitä Kosovolle, ja käytännössä sen jälkeen siinä olisi itsenäinen valtio.
Ei tulisi. Ahvenanmaa on lopun pelissä Suomen sisäinen asia. Ahvenanmaata ei voi "miehittää" tai "julistaa sotaa" sille, koska se kuuluu Suomen valtioon. Ei kai me taas aleta Oamin kanssa vääntään tästä? En väitä omaavani totuutta tässä asiassa, mutta Oamin kanssa on jo näkemyksemme käsittääkseni jaettu, eli mennee helposti saman jankkaukseksi.
Suoran demokratian kannattajana olen sitä mieltä, että ahvenanmaalaisten pitäisi saada niin halutessaan äänestää asemastaan.
Suomi taasen valtiona ja kansana on suvereeni toimija, jonka lainsäädännön ei pidä olla minkään kansainvälisen sopimuksen alainen vasten suomalaisten tahtoa. Eli tässäkin haluaisin suoraa demokratiaa: Jos kansa niin päättää, niin kaikki kansainväliset sidonnaisuudet ja sopimukset pitää olla purettavissa. Ja tosiaan vastaavasti mikäli Ahvenanmaan laillista asemaa muutetaan, pitää ahvenanmaalaisilla vastaavasti olla oikeus irtautua Suomesta halutessaan.
Näin minun mielestäni tulisi toimia jos oikein toimia halutaan.
Ahvenanmaan asema muuttuu heti kun asiaa koskeva laki muutetaan asianmukaisessa järjestyksessä. Olisi (paradoksaalisesti) laiton tila laatia lakeja tai sopimuksia joita ei voi muuttaa laillisesti.
Toisaalta pitäköön saarensa ja kielensä. Rahat tulevat kuitenkin mantereelta, bileet happanee aika pian ilman fyffeä. Budjetin leikkaamiseen ei tarvittane ålandilaisten, ruotsalaisten, Kansainliiton tai Venäjän keisarin lupaa.
Quote from: Toadie on 20.08.2013, 16:39:03
Toisaalta pitäköön saarensa ja kielensä. Rahat tulevat kuitenkin mantereelta, bileet happanee aika pian ilman fyffeä. Budjetin leikkaamiseen ei tarvittane ålandilaisten, ruotsalaisten, Kansainliiton tai Venäjän keisarin lupaa.
Tämä. Ahvenanmaalaiset saavat puolestani tehdä ihan mitä lystäävät, mutta mannersuomen kuppaamisesta pitää vaan tehdä loppu. Sen jälkeen voivat itsenäistyä tai olla itsenäistymättä.
Quote from: Oami on 20.08.2013, 15:25:40
Quote from: Veli Karimies on 20.08.2013, 14:46:21
No tavallaan voidaan, mikäli Suomi päättäisi siis miehittää Ahvenanmaan. Tämä olisi mitä suurimmissa määrin Suomen yksipuolinen päätös. ;D
Periaatteessa joo. Ja sitten tulisi YK/EU ja tekisi saman mitä Kosovolle, ja käytännössä sen jälkeen siinä olisi itsenäinen valtio.
Tämähän kannattaisi toteuttaa, koska sitten Suomi ei olisi enää yksin maksumiehenä. Saataisiin jaettua Ahvenanmaan tukemisen ilo muidenkin EU:n maiden kanssa.
MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa keskusteltiin eilen pakkoruotsista: http://www.katsomo.fi/?progId=227079
Carl Haglundin haastattelu: 21:20 - 27:55
Alexander Stubbin haastattelu: 44:25 - 51:50
Quote from: mub on 21.08.2013, 15:23:05
MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa keskusteltiin eilen pakkoruotsista: http://www.katsomo.fi/?progId=227079
Carl Haglundin haastattelu: 21:20 - 27:55
Alexander Stubbin haastattelu: 44:25 - 51:50
Haglund: Jos pakkoruotsi poistuu, Suomesta tulee ajan kanssa pitkälti yksikielinen maa. Ja onhan pakkoperuskoulu ja pakkomatematiikka ja pakkobiologia.
Suomen kaksikielisyys ei ole suomenruotsalaisten asia, vaan kaikkien suomalaisten asia.
Ei suomenruotsalaisten asia, mutta virastossa kaksikielisyys koska ööö kaksikielisyys on ööö.
Yksi suomen vahvuuksista öö keskeisistä historiallisista ööö perustuslaissa, että kaksikielinen, niin KAKSIKIELINEN!
Johtopäätös: Pakkoruotsi on ainoa tapa ylläpitää suomen kaksikielisyyttä. Jokaisen suomalaisen tulee olla kaksikielinen koska historia.
Ja pakkomatematiikka ja pakkobiologia mainittu -> Haglund on tyhmä.
---
Stubb: Meillä on ruotsi DNA:ssa. Päätavoite että ruotsin kieli säilyy elinvoimaisena Suomessa.
Miksi puhutaan pakkoruotsista, kun koulussa kaikki pakollista. Miksei aloiteta 1-2lk ja vielä useammilla kielillä.
Stubb olisi kaksikielisten koulujen puolella ja välituntikielikylpyjä, mutta ettei lapsi mene pesuveden mukana.
Johtopäätös: Suomalaisten perimässä on ruotsin kielen tarve. Elinvoimaisuutemme huutaa ruotsin oppimista. Kaksikieliset koulut olisivat hyviä, mutta pesuvesi? Tarkoittanee, että kunhan puhuttaisiin ruotsia, ei suomea?
Pakkoruotsi vs. koulussa kaikki pakollista -> Stubb on tyhmä.
-i-
EDIT: pakko vielä pohtia Haglundin aivopierua.
Ruotsin kieltä ei opetella suomenruotsalaisia varten, vaan suomalaisia itseään, kaikkia meitä varten.
Kaksikielisyys perustuslaissa vaatii virastoruotsin, mutta virastoruotsi ei ole suomenruotsalaisia vaan kaikkia suomalaisia rikastuttava asia.
Siis äidinkieleltään suomenkielisen virastontädin pitää osata ruotsia ja suomenkielisen koululaisen opetella pakkoruotsia, jotta tämä voi asioida virastossa myös ruotsin kielellä. Sitähän tämä tarkoittaa. Täten suomalaisena koen olevani rikkaampi ja sivistyneempi kun kukaan muu eurooppalainen, koska valtio on pitänyt huolen (luullut pitäneensä) siitä, että voin asioida halutessani kummalla tahansa virallisella kielelläni virastossa ja vastassani on virkailija joka ymmärtää kumpaa tahansa puhumaani kieltä.
Voisin vaihtaa kieltä vaikka joka lauseessa! Repikää siitä saksalaiset! Antautukaa ylivoimamme edessä fransmannit! Tätä sivistyksen tasoa kuvaamaan eivät riitä edes superlatiivit! Tarvitaan hyperlatiivi (ruots. hyperlativ).
DNAni paljasti minulle välittömästi oikean taivutuksen: hyperlativ, hyperlativet, hyperlativ, hyperlativen.
Katselin telsusta kun E. Rehn haastatteli Pohjois-Korean expomon pojanpoikaa. Miksi E. puhui niin kömpelöä englantia kouluaksentilla vaikka ruotsinkieli on portti muihin kieliin? Onko minua huijattu?
Quote from: ikuturso on 21.08.2013, 17:32:15
Quote from: mub on 21.08.2013, 15:23:05
MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa keskusteltiin eilen pakkoruotsista: http://www.katsomo.fi/?progId=227079
Carl Haglundin haastattelu: 21:20 - 27:55
Alexander Stubbin haastattelu: 44:25 - 51:50
Haglund: Jos pakkoruotsi poistuu, Suomesta tulee ajan kanssa pitkälti yksikielinen maa. Ja onhan pakkoperuskoulu ja pakkomatematiikka ja pakkobiologia.
Suomen kaksikielisyys ei ole suomenruotsalaisten asia, vaan kaikkien suomalaisten asia.
Ei suomenruotsalaisten asia, mutta virastossa kaksikielisyys koska ööö kaksikielisyys on ööö.
Yksi suomen vahvuuksista öö keskeisistä historiallisista ööö perustuslaissa, että kaksikielinen, niin KAKSIKIELINEN!
Johtopäätös: Pakkoruotsi on ainoa tapa ylläpitää suomen kaksikielisyyttä. Jokaisen suomalaisen tulee olla kaksikielinen koska historia.
Ja pakkomatematiikka ja pakkobiologia mainittu -> Haglund on tyhmä.
Carl Haglund: onhan meillä pakkomatematiikka (http://www.youtube.com/watch?v=nWC8tIHwXnA)
Toimittaja: Tervetuloa, Carl Haglund
Haglund: Tervetuloa.
wrong answer / der är en falskt svaren
Quote from: ikuturso on 21.08.2013, 17:32:15
Stubb: Meillä on ruotsi DNA:ssa. Päätavoite että ruotsin kieli säilyy elinvoimaisena Suomessa.
Miksi puhutaan pakkoruotsista, kun koulussa kaikki pakollista. Miksei aloiteta 1-2lk ja vielä useammilla kielillä.
Stubb olisi kaksikielisten koulujen puolella ja välituntikielikylpyjä, mutta ettei lapsi mene pesuveden mukana.
Johtopäätös: Suomalaisten perimässä on ruotsin kielen tarve. Elinvoimaisuutemme huutaa ruotsin oppimista. Kaksikieliset koulut olisivat hyviä, mutta pesuvesi? Tarkoittanee, että kunhan puhuttaisiin ruotsia, ei suomea?
Pakkoruotsi vs. koulussa kaikki pakollista -> Stubb on tyhmä.
Stubb: Meillä on ruotsi DNA:ssa (http://www.youtube.com/watch?v=S7vgVHhtyY8)
Quote from: Junes Lokka on 22.08.2013, 16:50:46der är en falskt svaren
"Svar" on ett-sukuinen. (http://h27.it.helsinki.fi/spraknat/grammatik/substantiivit/ett.php) Lisäksi "svaren" on monikko, esim.
ett av svaren. Edelleen on huomattava, että "falsk" tarkoittaa useimmiten "väärennettyä." Parempi on käyttää sanaa
fel.Käyttäisin muotoa
det är fel svar.
Quote from: Junes Lokka on 22.08.2013, 16:50:46
Stubb: Meillä on ruotsi DNA:ssa (http://www.youtube.com/watch?v=S7vgVHhtyY8)
Suomalaiset - Euroopan vanhin kansa (http://finnpro2000.tripod.com/vanhin.htm)
Ruotsin kieli on 95% kansalle kuin umpilisäke-implantti. Tarpeeton ja haitallinen. Vaikka sen läsnäolon voikin havaita röntgenissä ja kohonneissa tulehdusarvoissa, se EI ole DNA:ssamme.
EF Education First tutki englannin kielen osaamista 44 ja 52 eri maassa vuosina 2011 ja 2012, Kummankin vuoden top 5 kuuluivat pohjoismaat mukaan lukien myös Suomi. Tutkija esittää muutamia syitä näiden maiden menestymiseen testeissä. Silmään pisti kuitenkin erityisesti tämä kommentti:
>>Several factors correlate with English ability. Wealthy countries do better overall. But smaller wealthy countries do better still: the larger the number of speakers of a country's main language, the worse that country tends to be at English. This is one reason Scandinavians do so well: what use is Swedish outside Sweden? >>
http://www.economist.com/blogs/johnson/2011/04/english
http://www.economist.com/blogs/johnson/2012/10/language-skills
Tutkija siis kysyy, mihin ruotsia tarvittaisiin ruotsin ulkopuolella?
Toivottavasti joku viitsisi välittää nämä faktat? Ruotsia tarvitaan tietenkin:
- tukemaan suomenkielisten englannin opiskelua. Emme kai me top 5:een oltaisi päästy, ellei meillä olisi lahjaruotsia porttina englantiin?
- antamaan tärkeää yleissivistystä Suomen suomenkielille sekä mahdollistamaan Suomen mahdollisesti jopa 0,5 % suuruisen suomea osaamattoman ruotsinkielisen väestönosan tasavertaisen palvelun
- mahdollistamaan myös Suomen suomenkielisen sisäänpääsyn yliopistoon helpommin ruotsinkielisen kiintiön kautta, kunhan hän vain pänttää kunnolla ja mukisematta hyötyruotsinsa.
- että matkustaessa Ruotsiin ei tarvitse puhua molempien kansojen väestölle liian hyvin sujuvaa englantia, vaan voi hyödyntää suomalaiseen yleissivistykseen kuuluvaa hyöty/lahjaruotsia ja antaa näin myös ruotsalaiselle osapuolelle poikkeuksellisen fiksun kuvan itsestään!
http://www.youtube.com/watch?v=pi5wKs_CYgM
Quote from: HaglundJos pakkoruotsi poistuu, Suomesta tulee ajan kanssa pitkälti yksikielinen maa.
Sehän on hyvä asia. Itse kieltäydyn puhumasta ruotsia kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, joissa sen puhuminen on odotusarvo.
Quote from: StubbMiksi puhutaan pakkoruotsista, kun koulussa kaikki pakollista.
Hyvä huomio Stubidolta. Miksi emme puhuisi sen sijaan vaikkapa
haittaruotsista? Taidankin alkaa käyttämään tuota termiä jatkossa.
No minkään toisen kielen opiskeluhan ei suomenkieliselle ole pakollista, joten siinä mielessä tuo on Stubbilta joutavanpäiväistä viisastelua. Kyllä se on pakkoruotsi. Ainut pakollinen kieli suomalaisille.
Quote from: Fiftari on 22.08.2013, 17:44:33
Suomalaiset - Euroopan vanhin kansa (http://finnpro2000.tripod.com/vanhin.htm)
Katsaus ajantasaiseen tieteelliseen tietoon:
http://jaska.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/137064-suomalaisten-alkupera
Quote from: ääridemokraatti on 22.08.2013, 19:30:29
No minkään toisen kielen opiskeluhan ei suomenkieliselle ole pakollista, joten siinä mielessä tuo on Stubbilta joutavanpäiväistä viisastelua. Kyllä se on pakkoruotsi. Ainut pakollinen kieli suomalaisille.
Stubb viitannee matematiikkaan yms. pakolliseen. Tässä mielessä koulussa on siis muutakin "pakko-opetusta". Muttei kai oikein muuta yhtä
haitallista ja
turhaa kuin ruotsi.
Quote from: ääridemokraatti on 20.08.2013, 16:38:07
Suomi taasen valtiona ja kansana on suvereeni toimija, jonka lainsäädännön ei pidä olla minkään kansainvälisen sopimuksen alainen vasten suomalaisten tahtoa. Eli tässäkin haluaisin suoraa demokratiaa: Jos kansa niin päättää, niin kaikki kansainväliset sidonnaisuudet ja sopimukset pitää olla purettavissa. Ja tosiaan vastaavasti mikäli Ahvenanmaan laillista asemaa muutetaan, pitää ahvenanmaalaisilla vastaavasti olla oikeus irtautua Suomesta halutessaan.
Ei kyse ole kansainvälisestä sopimuksesta, vaan Suomen ja Ahvenanmaan laista, tarkkaan ottaen itsehallintolaista. Itsehallintolakia voidaan muuttaa Suomen eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävin päätöksin, joissa molemmissa on saatava 2/3:n enemmistö.
Quote from: Toadie on 20.08.2013, 16:39:03
Ahvenanmaan asema muuttuu heti kun asiaa koskeva laki muutetaan asianmukaisessa järjestyksessä. Olisi (paradoksaalisesti) laiton tila laatia lakeja tai sopimuksia joita ei voi muuttaa laillisesti.
Tottahan niitä voi muuttaa laillisesti, yllämainitulla tavalla. Enää pitäisi saada ahvenanmaalaiset valitsemaan sellainen parlamentti josta tuo 2/3 löytyy.
Quote from: Axel Cardan on 22.08.2013, 18:25:57
Kai sentään voidaan rahahanat laittaa kiinni? Sekin riittäisi mainiosti.
Niin voidaan.
Aasinsilta takaisin ketjun aiheeseen: minulla on idea, jolla Ahvenanmaan asemasta koituva epäoikeudenmukaisuuden tunne saataisiin kivuttomasti korjattua.
Muutetaan Suomi liittovaltioksi. Yksi osavaltio meillä on jo valmiina, nimittäin Ahvenanmaa; sille ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Sen sijaan kaikille muille maakunnille annettaisiin samanlainen asema kuin Ahvenanmaalla on.
Tämä asema luonnollisesti sisältäisi oikeuden päättää osavaltion virallisista kielistä sekä siitä, mitä kieliä osavaltion alueella on pakko opetella.
Tuo on hienoa laillisuusajattelua, mutta Suomi on suvereeni valtio. Autonomia voidaan purkaa ilman autonomisten hyväksyntää, kun vain puretaan se. Kuka estää?
Ei lailla voida määrätä peruuttamattomia oikeuksia, etenkään etuoikeuksia. Muuten meillä olisi edelleen kunkku tai tsaari jumalan armosta ja jus primae noctis. Jos joku laki todetaan kumoamattomaksi ilman laista hyötyvien suostumusta, mikä tahansa eduskunta voi kaapata vallan säätämällä eduskunnan jäsenyys elinikäiseksi. Ette voi kumota kun laki estää, lällällää.
Mutta eiköhän sillit onnistu vääntämään itsehallinnostaan ihmisoikeuden. Pitäköön tuulen pieksämän luotonsa, perunansa ja postimerkkinsä. Kunhan mannersuomalaiset lakkaavat rahoittamasta kultapossujen kotileikkiä.
Mitäs muuten affenanmaalaiset ajattelevat Ruotsin asevoimien alasajosta? Taisi saarimaakunnan suunnitelma B vähän kyrvähtää. Ei tulekaan Saab-laivueet pysäyttämään vanjaa.
Quote from: Veturimies on 22.08.2013, 19:40:28
Quote from: ääridemokraatti on 22.08.2013, 19:30:29
No minkään toisen kielen opiskeluhan ei suomenkieliselle ole pakollista, joten siinä mielessä tuo on Stubbilta joutavanpäiväistä viisastelua. Kyllä se on pakkoruotsi. Ainut pakollinen kieli suomalaisille.
Stubb viitannee matematiikkaan yms. pakolliseen. Tässä mielessä koulussa on siis muutakin "pakko-opetusta". Muttei kai oikein muuta yhtä haitallista ja turhaa kuin ruotsi.
Kokoomuksen nuorisojärjestön edustaja vastasi hyvin tuohon kommenttiin eli pakkoruotsia ei pidä viitata mihinkään tieteeseen, vaan pikemminkin matematiikan osa-alueeseen.
Onhan meillä pakkomatematiikka? (http://www.youtube.com/watch?v=1Fbrg8ldSCU)
Quote from: Toadie on 22.08.2013, 23:25:12
Tuo on hienoa laillisuusajattelua, mutta Suomi on suvereeni valtio. Autonomia voidaan purkaa ilman autonomisten hyväksyntää, kun vain puretaan se. Kuka estää?
Ei lailla voida määrätä peruuttamattomia oikeuksia, etenkään etuoikeuksia. Muuten meillä olisi edelleen kunkku tai tsaari jumalan armosta ja jus primae noctis. Jos joku laki todetaan kumoamattomaksi ilman laista hyötyvien suostumusta, mikä tahansa eduskunta voi kaapata vallan säätämällä eduskunnan jäsenyys elinikäiseksi. Ette voi kumota kun laki estää, lällällää.
Mutta eiköhän sillit onnistu vääntämään itsehallinnostaan ihmisoikeuden. Pitäköön tuulen pieksämän luotonsa, perunansa ja postimerkkinsä. Kunhan mannersuomalaiset lakkaavat rahoittamasta kultapossujen kotileikkiä.
Ahvenanmaan erityisasema Manner-Suomeen nähden on tosiaan täysin naurettava, varsinkin kun tarkoitus on ollut pitää Ahvenanmaa Suomen maan osana.
Ahvenanmaasta voisi siis hyvinkin tehdä jonkinlaisen autonomisen valtion. Osa saarella asuvista tuntuu itsekin näin ajattelevan, mutta RKP:n väki on vielä toista mieltä, koska nykyinen malli hyödyttää Ahvenanmaata enemmän kuin omana valtiona oleminen.
Quote from: nollatoleranssi on 22.08.2013, 23:39:14Onhan meillä pakkomatematiikka? (http://www.youtube.com/watch?v=1Fbrg8ldSCU)
Kataisen numero lyhyessä pakkomatikassa oli 6.
Mikä on hänen arvosanansa suomenruotsissa?
Der bliv ein jiivande débat (http://www.youtube.com/watch?v=w_QomjBkMKg)
Quote from: Toadie on 22.08.2013, 23:25:12
Tuo on hienoa laillisuusajattelua, mutta Suomi on suvereeni valtio. Autonomia voidaan purkaa ilman autonomisten hyväksyntää, kun vain puretaan se. Kuka estää?
Ahvenanmaan itsehallintolaki estää. Itsehallintolaissa lukee, että itsehallintolakia voidaan muuttaa vain eduskunnan ja maakuntapäivien yhtäpitävin päätöksin.
Quote from: Toadie on 22.08.2013, 23:25:12
Ei lailla voida määrätä peruuttamattomia oikeuksia, etenkään etuoikeuksia. Muuten meillä olisi edelleen kunkku tai tsaari jumalan armosta ja jus primae noctis.
Kommunistit syrjäyttivät tsaarin väkivalloin. Sillä laillahan tämä onnistui silloin, mutta mitä luulet käyvän jos väkivaltaa yritetään nyt? Itse oletan että EU/YK/NATO tulee ja miehittää saaret.
Quote from: Toadie on 22.08.2013, 23:25:12
Jos joku laki todetaan kumoamattomaksi ilman laista hyötyvien suostumusta, mikä tahansa eduskunta voi kaapata vallan säätämällä eduskunnan jäsenyys elinikäiseksi. Ette voi kumota kun laki estää, lällällää.
Niin voi. Tähän riittää 167 kansanedustajaa, ja loput 33 voidaan määrätä vaikka teloitettaviksi, täysin laillisesti.
Esimerkiksi Sveitsissä vastaava taas ei ole mahdollista, sillä Sveitsin perustuslakia ei voida muuttaa ilman kansanäänestystä.
Kuten sanottua, suvereniteetti merkitsee suvereniteettia. Kun jokin maa järjestelee budjettisyistä uudelleen hallintoaan loukkaamatta kenenkään henkeä ja ihmisoikeuksia, kyseessä ei ole kansainvälinen kriisi. Valtio ja sen viranomaiset voivat sitäpaitsi rikkoa, muuttaa tai uudelleentulkita omia lakejaan. Näinhän tekevät Suomessa tulli, verottaja ja poliisi koko ajan. Ei ole Bundeswehr vielä käynyt koputtamassa tullin ovella että morgen, tultiin vapauttamaan teidät laittomista autoveroistanne, donnerwetter. Ainoastaan Venäjän lapsiasiamiestä kiinnostaa mitä me teemme.
Ulkopuolinen väliintulo sillien puolesta olisi aika hupaisa ajatus. Kemialliset aseet, turva-aidat ja siirtokunnat, naapurimaiden anneksointi tai niiden de facto miehitys ovat maailmanpolitiikan arkipäivää. Missä interventio?
Kerro Oami vielä mikä estää valtiota kumoamasta Ahvenanmaan itsehallintolakia? Ei sillä että se olisi tarpeen tai realistista. Ihan keskustelun vuoksi.
Quote from: Oami on 22.08.2013, 21:14:09
Muutetaan Suomi liittovaltioksi. Yksi osavaltio meillä on jo valmiina, nimittäin Ahvenanmaa; sille ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Sen sijaan kaikille muille maakunnille annettaisiin samanlainen asema kuin Ahvenanmaalla on.
Tämä asema luonnollisesti sisältäisi oikeuden päättää osavaltion virallisista kielistä sekä siitä, mitä kieliä osavaltion alueella on pakko opetella.
Pidän ajatuksesta jo pelkästään sikäli, että aidon demokratian lisäksi kannatan subsidiaariperiaatetta sillä tavalla, että kaikki päätöksenteko tehdään mahdollisimman matalalla tasolla. Jos valtaa siirrettäisiin valtiolta vaikkapa maakunnille/osavaltioille, niin se olisi askel lähemmäs alinta tasoa, eli yksilöä.
Äärimmäisyyteen vietynä subsidiariteettiperiaate tarkoitta mahdollisimman laajoja yksilönvapauksia. Mahdollisimman vähän lakeja ja sääntelyjä ja mahdollisimman paljon yksilön omaa päätäntävaltaa. Tietenkään tätä ei voida mihinkään anarkian tasolle viedä, mutta periaatteena; sääntely minimiin, yksilönvapaudet maksimiin. Pakkoruotsi/kielivalinta on hyvä esimerkki asiasta, jonka ei ole mitään järkeä olla yhteiskunnan päätettävänä sen sijaan että se olisi yksilön itsensä valittavissa.
Mielipidemittauksissa pakkoruotsia kannattaa n.20-30%, jostakin käsittämättömästä syystä tämä ei riitä RKP:lle. Yleensäkin nämä puolustajat sivuutetaan täysin RKP:n taholta ja edelleen vaaditaan koko Suomen ruotsin kielen taitoa.
Ps. Termi pakkoruotsi on virheellinen, se antaa asiasta täysin väärän kuvan. oikea termi on: Pakkosuomenruotsi, koska kouluissa opetetaan suomenruotsia, eikä ruotsia, :o
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 07:18:38
Kuten sanottua, suvereniteetti merkitsee suvereniteettia. Kun jokin maa järjestelee budjettisyistä uudelleen hallintoaan loukkaamatta kenenkään henkeä ja ihmisoikeuksia, kyseessä ei ole kansainvälinen kriisi.
Suomi ei ole Ahvenanmaata koskevissa asioissa suvereeni, vaan se on luovuttanut osan suvereniteettiaan Ahvenanmaalle. Juuri tätä autonomia tarkoittaa.
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 07:18:38
Kerro Oami vielä mikä estää valtiota kumoamasta Ahvenanmaan itsehallintolakia? Ei sillä että se olisi tarpeen tai realistista. Ihan keskustelun vuoksi.
Kuten juuri sanoin, itsehallintolaki itse estää sen.
Jos olet eri mieltä, niin kerro sitten miten sen käytännössä tekisit. Jos itsehallintolakia ei ole, Ahvenanmaa laskeutuu maakunnaksi maakuntien joukkoon. Palataksemme ketjun aiheeseen: tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että maakunnan kouluihin tulisi pakkosuomi. Miten se järjestettäisiin, jos koulut yksinkertaisesti kieltäytyisivät muuttamasta tuntikehyksiään? Jos koulujen rehtorit toteaisivat yhteen ääneen, että heillä ei mitään pakkosuomea opeteta, koska Ahvenanmaan lain mukaan niin ei tarvitse tehdä? Mitä sinä esimerkiksi sellaisille rehtoreille silloin tekisit?
Sanoisit, että Ahvenanmaan laki ei ole enää olemassa, koska itsehallintolaki on purettu? No he vastaisivat, että Ahvenanmaan lain mukaan itsehallintolakia ei ole purettu, koska sen purkamiseen ei ole saatu Ahvenanmaan maakuntapäivien 2/3:n hyväksyntää. Ja jos aikasi inttäisivät niin he kutsuisivat paikalle poliisin hakemaan sinut pois häiritsemästä heidän rauhaansa.
Mitä sen jälkeen tekisit?
Pointti johon olen pyrkimässä: lailla itsessään ei ole mitään voimaa, sillä laki on vain joukko mustemolekyylejä paperilla tai sähkövarauksia tietoverkossa. Lain voima perustuu kuitenkin siihen, että jossain on olemassa taho, joka kykenee harjoittamaan väkivaltaa sen lain puolustamiseksi. Näitä tahoja me kutsumme nimellä poliisi, rajavartiosto ja puolustusvoimat.
On selvää, että jos Suomi ryhtyisi sotaan Ahvenanmaata vastaan, niin kyllähän se sen voittaisi - mutta se olisi myös sen tason temppu, että siihen kansainvälinen yhteisö kyllä reagoisikin, tavalla tai toisella.
tämän ketjun tarkoitus ei ole keskustella kielivapauden puolesta-hankeesta vaan hankkeen kerääjiä kohtaan suunnatusta väkivallasta.
On aivan uskomatonta, että suomessa saa sallitaan poliittinen väkivalta ilman että media äännähtää asiasta. Pitääkö tulla ruumiita, ennenkuin tapahtumiin reagoidaan?
Vetoankin tässä perusuomalaisiin kansanedustajiin, että ottaisitte asian esille, sekä julkiisuudessa että eduskunnassa, jotta kerääjät eivät kokisi jäävänsä yksin ja ilman tukea.
Median hiljaisuus laittaa todellakin kysymymään, että asuuko Lenin-setä edelleenkin Suomessa?
Yhdistin ketjut, koska kerääjiin kohdistetusta väkivallasta on jo käyty keskustelua tässä ketjussa.
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kansalaisaloite-arsyttaa-1.1449123
QuoteKansalaisaloite ärsyttää
Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi on saamassa hankkeen vastustajien taholta ikäviä piirteitä. Kannatusnimiä keräävät henkilöt ovat tottuneet huomautuksiin ja joutuneen väittelyihin, mutta nyt on ilmennyt vakavasti otettavaa uhkailua, jopa käsiksi käymistä.
Viime viikonloppuna Pois pakkoruotsi -kylttiä kantaneista kahdesta naisesta toista lyötiin Lahdessa nyrkillä selkään. Helsingin Kyläsaaressa pidetyn Weekend-festivaalin alueella naiset joutuivat useita kertoja häirinnän kohteiksi.
Herjaamisen ja uhkailun aloittivat nuori mies ja nainen. Heidän jälkeensä paikalle tuli kahdeksan nuoren joukko, jota johti uhkaavasti käyttäytynyt mies. Hän vaati suomenruotsalaisille lääkäri- ja poliisipalveluja ruotsin kielellä ja lopulta huitaisi toiselta naiselta silmälasit maahan.
Tuolloin toinen heistä nainen tyrkkäsi miestä kädellään loitommalle ja jäi odottamaan, miten ympärillä seisonut joukko reagoisi. Äänettömän tuijotuksen jälkeen mies luovutti. Joukko poistui taakseen syljeskellen, naisille törkeyksiä huudellen ja toivottaen pikaista hautaan menoa.
Seppo Satamo
lehtori Valkeakoski
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147243-kielivihaa-helsingissa-suomenkielista-naista-lyotiin
QuoteKielivihaa Helsingissä: suomenkielistä naista lyötiin
17.8.2013 02:24 Vesa-Matti Louekoski Kotimaa Helsinki kieliviha Paavo Lipponen Ruotsi vapaaehtoiseksi -kampanja Svenska Nu 52 kommenttia ilmoita asiaton viesti
Suomenruotsalaiset aikuisikäiset nuoret hyökkäsivät rajusti Ruotsi vapaaehtoiseksi –kampanjan naisosallistujia vastaan Helsingissä perjantaina 16.8.2013.
Nuori suomenruotsalainen nainen löi kampanjaan osallistunutta naista.
On ollut yhteiskunnallisesti hyvin mielenkiintoista havaita, kuinka sinänsä lainsäädäntömme mahdollistama yksittäinen kansalaisaloite voi saada yhteiskunnallisesti merkittävissä persoonissa ja jopa kokonaisissa instituutioissa aikaan voimakkaita tunteenilmaisuja.
Kyseessä on kansalaisaloite "ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla".
Suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan on "unohtunut"
Kielipolitiikka on osa koko yhteiskuntaamme ja koskettaa jokaista kansalaistamme. Siksi jokaisella on myös oikeus muodostaa ja ilmaista laillisissa puitteissa oma mielipiteensä maamme kielipolitiikan piirteistä ja nykytilasta.
On täysin sallittua ja jopa suotavaa, että vihdoin myös tämä, niin sanotun yhteiskunnallisen eliittimme piilottelema ja suomalaisen median tiukasti tietynsuuntaisesti hallitsema, lainsäädännön ja politiikan osa-alue saatetaan laajemman kansalaiskeskustelun alle.
Suomalaista kielipolitiikkaa on aina hallinnut maamme ruotsinkielisten poliitikkojen (esim. RKP:ssä, SDP:ssä, Kokoomuksessa) ja edunvalvontajärjestöjen (esim. Folktinget, Svenska Nu –verkosto) määrittelemä näkökulma.
Suomenkielisen väestömme näkökulma kielipolitiikkaan on unohtunut tyystin.
Keillä on ensisijainen syy vihan ja katkeruuden lietsomiseen?
Kielipoliittisen näkökulman määrittelijät ovat muodostaneet hyvin verkostoituneen, verhoutuneen ja yksituumaisen eliittiklubin. Media on ollut ja on edelleen hyvin tehtäväänsä suorittava sumuverhon luoja tämän klubin aikaansaannoksille.
Kielipolitiikan hyvinkin mustasukkaisena vartijana ovat toimineet nimenomaan ruotsinkieliset yhteiskunnalliset tahot, jotka ovat nähneet oikeuksiksi puetut asiat ensisijaisesti saavutettuina etuina ja statuksina, joista ei luovuta.
Edellä esitetyn perusteella voidaan kysyä, että miten ihmeessä suomenkielisiin on yhdistettävissä ensisijaisesti vihaajan leima, kun puhutaan näiden saavutettujen etujen joustamisesta myös suomenkielisten hyväksi.
Eiväthän suomenkieliset ole tavoittelemassa muuta kuin kohtuutta. Ruotsinkielisten yhteiskunnallisten tahojen voidaan katsoa olevan ensisijaisina potentiaalisina etujen ja statuksen menettäjinä.
Näin ollen myös nämä tahot ovat kaikkein todennäköisimpiä katkeruuden ja vihan lietsojia niiden pariin, joiden etuja ja statusta kyseiset tahot ainakin väittävät puolustavansa.
Tästä lietsonnasta lienee yhtenä esimerkkinä Svenska Nu –verkoston puheenjohtajan Paavo Lipposen luonnehdinta suomenkielisten "laajemmasta henkisestä taantumasta", jonka hän väitti ilmenevän alussa mainitun kansalaisaloitteen yhteydessä?
Suomenkielisiin kohdistuva kieliviha on todellisuutta
Suomenruotsalainen tutkija Kjell Roberts on havainnut suomenruotsalaisten parissa tekemien tutkimustensa yhteydessä, että suomenkielisten vastaisia asenteita ilmenee monilla eri suunnilla niin sanotussa ruotsinkielisessä Suomessa.
Eräinä konkreettisina esimerkkeinä ovat olleet muun muassa Raaseporissa viime aikoina ilmennyt suoranainen vihamielisyys ja syrjintä suomenkielisiä kohtaan: viha ja halveksunta suomen kielen käyttämistä kohtaan; suomenkielisten kielellisten oikeuksien ivallinen laiminlyönti terveydenhuollossa.
Perjantaina 16.8.2013 Helsingissä Ruotsi vapaaehtoiseksi –kampanjaan osallistuneet kansalaisaloitteen allekirjoituksia keränneet naiset kohtasivat yllättävän aggressiivista käyttäytymistä suomenruotsalaisten aikuisikäisten nuorten taholta.
Naisille haistateltiin näiden suomenruotsalaisten taholta kovaan ääneen huutaen ja nyrkkiä käytiin heristämässä nenän edessä aidon vihan vallassa.
Tämä ei riittänyt kyseisille nuorille, sillä naisia kohti syljettiin.
Mikä ikävintä, eräs suomenruotsalainen nuori nainen lopulta löi yksin allekirjoituksia keräämässä ollutta naista.
Kampanjaan osallistuvien henkilöiden poislähtökään ei jäänyt ilman uhkaavaa ilmapiiriä, sillä samaisen nuorison rettelöinti jatkui autolle saakka, missä yritettiin väkivalloin aukaista auton ovea.
Naiset selvisivät kuitenkin matkaan.
Nämä suomenruotsalaiset eivät sattuneet tietämään, että hyökkäysten kohteeksi joutuneet naiset olivat itsekin mitä enimmässä määrin suomenruotsalaisen sukutaustan vahvasti omaavia mutta suomenkielisiä henkilöitä. Eräs naisista oli Ruotsista Suomeen aikanaan muuttaneen kuuluisan suomenruotsalaisen suvun jälkeläinen.
Suomenruotsalaisissa myös kielivapauden kannattajia
Helsingin allekirjoittajissa oli myös täysin päinvastaisia esimerkkejä.
Eivät kaikki suomenruotsalaisemme näet ole mitään vihan valtaan joutujia tai kielikonservatiivisiksi kasvatettuja.
Kielivapauden kannattajia löytyi myös suomenruotsalaisten joukosta. Monet kaksikielisissä perheissä kasvaneet nuoret allekirjoittivat kansalaisaloitteen sivistyneen käytöksen ja keskustelun lomassa. Jopa ruotsinkielistä koulua käyvät antoivat allekirjoituksensa.
Myös erimieltä osattiin olla sivistyneesti.
Meitä ihmisiä – kielitaustoistamme riippumatta – on moneen lähtöön, niin sivistyneitä kuin törppöjäkin.
Törpöistä ei tule ottaa mallia puolin jos toisinkaan ja vihaan ei vastata vihalla!
Quote from: Oami on 23.08.2013, 09:28:03
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 07:18:38
Kuten sanottua, suvereniteetti merkitsee suvereniteettia. Kun jokin maa järjestelee budjettisyistä uudelleen hallintoaan loukkaamatta kenenkään henkeä ja ihmisoikeuksia, kyseessä ei ole kansainvälinen kriisi.
Suomi ei ole Ahvenanmaata koskevissa asioissa suvereeni, vaan se on luovuttanut osan suvereniteettiaan Ahvenanmaalle. Juuri tätä autonomia tarkoittaa.
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 07:18:38
Kerro Oami vielä mikä estää valtiota kumoamasta Ahvenanmaan itsehallintolakia? Ei sillä että se olisi tarpeen tai realistista. Ihan keskustelun vuoksi.
Kuten juuri sanoin, itsehallintolaki itse estää sen.
Jos olet eri mieltä, niin kerro sitten miten sen käytännössä tekisit. Jos itsehallintolakia ei ole, Ahvenanmaa laskeutuu maakunnaksi maakuntien joukkoon. Palataksemme ketjun aiheeseen: tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että maakunnan kouluihin tulisi pakkosuomi. Miten se järjestettäisiin, jos koulut yksinkertaisesti kieltäytyisivät muuttamasta tuntikehyksiään? Jos koulujen rehtorit toteaisivat yhteen ääneen, että heillä ei mitään pakkosuomea opeteta, koska Ahvenanmaan lain mukaan niin ei tarvitse tehdä? Mitä sinä esimerkiksi sellaisille rehtoreille silloin tekisit?
Sanoisit, että Ahvenanmaan laki ei ole enää olemassa, koska itsehallintolaki on purettu? No he vastaisivat, että Ahvenanmaan lain mukaan itsehallintolakia ei ole purettu, koska sen purkamiseen ei ole saatu Ahvenanmaan maakuntapäivien 2/3:n hyväksyntää. Ja jos aikasi inttäisivät niin he kutsuisivat paikalle poliisin hakemaan sinut pois häiritsemästä heidän rauhaansa.
Mitä sen jälkeen tekisit?
Pointti johon olen pyrkimässä: lailla itsessään ei ole mitään voimaa, sillä laki on vain joukko mustemolekyylejä paperilla tai sähkövarauksia tietoverkossa. Lain voima perustuu kuitenkin siihen, että jossain on olemassa taho, joka kykenee harjoittamaan väkivaltaa sen lain puolustamiseksi. Näitä tahoja me kutsumme nimellä poliisi, rajavartiosto ja puolustusvoimat.
On selvää, että jos Suomi ryhtyisi sotaan Ahvenanmaata vastaan, niin kyllähän se sen voittaisi - mutta se olisi myös sen tason temppu, että siihen kansainvälinen yhteisö kyllä reagoisikin, tavalla tai toisella.
Sota Ahvenanmaata vastaan? Taikaseinä kiinni.
Ahvenanmaan kurkuttaminen väkivalloin menee paksun fantasian puolelle, samoin kv interventio, mutta leikitään. Yhtä lailla voidaan kuvitella että ns paskalain jälkeen kiinteistönomistajat kieltäytyvät asentamasta laitteita tonteilleen koska _edellinen_ laki ei siihen velvoittanut ja vanha systeemi oli muutenkin parempi. Valtio käy sitten toteamassa että lakia rikotaan, seurauksena rahanmenoa ja butthurttia änkyröille.
Kunnes sillit keksivät millä rahoittaa itse oman mumilaaksoleikkinsä, Suomen suvereniteetti on de facto jakamaton. Änkyräreksin palkanmaksu loppuu. Poliisi kantaa hänet ulos tarvittaessa pöytineen. End of story.
Puolivakavissaan: voiko kansanäänestyksellä päättää ettei jostain asioista saa kansanäänestää, koskaanikinä? Miten tällainen päätös kumotaan? Vintovkalla ja nakaanilla? Ei, vaan nakkaamalla paskat päätöksille jotka eivät enää ole kansan enemmistön tahdon mukaisia. No nythän Ålandin autonomialla on leikisti "kansan hyväksyntä" koska mikään nähtävissä oleva Eduskunta ei sitä ala purkaa. Mutta joskus sitten. Silloin se onkin vain ilmoitusasia.
Tämä laillisuuspuolustus on mielenkiintoinen konsepti. Piankos rkpkoksdpvasvihrkd-puolue säätää ruotsin kielen suojelulain jota ei voi muuttaa, aamen, ilman viimeisenkin ruotsinkielisen suostumusta.
Nuo nimienkerääjiin kohdistuneet pahoinpitelyt luulisi olevan pääkirjoitustason juttuja Suomessa. Toivottavasti asia ei jää vain mielipidekirjoittajien varaan.
Quote from: Oami on 23.08.2013, 02:28:43
Kommunistit syrjäyttivät tsaarin väkivalloin. Sillä laillahan tämä onnistui silloin, mutta mitä luulet käyvän jos väkivaltaa yritetään nyt? Itse oletan että EU/YK/NATO tulee ja miehittää saaret.
Tuskin niitä kauheasti kiinnostaa joku yksittäiseen saareen liittyvä rikkomus kun ei edes vaikuta suurvaltojen intresseihin millään tavalla.
Ja ainahan voi pistää rautaa rajalle niin perkeleesti.
QuotePs. Termi pakkoruotsi on virheellinen, se antaa asiasta täysin väärän kuvan. oikea termi on: Pakkosuomenruotsi, koska kouluissa opetetaan suomenruotsia, eikä ruotsia,
Ei pidä paikkaansa, kouluissa opetetaan standardiruotsia. Opettajan "suomalainen" ääntämys ei tee kielestä suomenruotsia.
"Pakkoruotsi" on mielestäni kuvaava sana. "Pakollinen ruotsinkielen opiskelu" tai vastaava on turhan pitkä. Jos käytettäisiin jotain muuta nimitystä, asia saattaisi livahtaa ruotsinkielen opiskelun vastustamiseksi, mitä en itse kannata. Olen itse sitä mieltä, että jokainen saa valita mitä kieltä opiskelee ja jos valitsee ruotsin, se on okej.
Quote from: SimoMäkelä on 23.08.2013, 12:53:19
Nuo nimienkerääjiin kohdistuneet pahoinpitelyt luulisi olevan pääkirjoitustason juttuja Suomessa. Toivottavasti asia ei jää vain mielipidekirjoittajien varaan.
Eihän nyt tuollaisesta ihan joutavasta jouda kirjoittamaan uutisia. Kyllä se pitää olla paljon tärkeemmät tapahtumat kyseessä ennen kuin sitä pääsee otsakkeisiin. Nytkin tuolla iltalehden etusivulla komeilee kissan kokoisin kirjasimin uutisotsake, missä sanotaan Juha Sipilän saaneen pipin sormeen! Ja suru on suuri kautta koko valtakunnan...
Quote from: SimoMäkelä on 23.08.2013, 12:53:19
Nuo nimienkerääjiin kohdistuneet pahoinpitelyt luulisi olevan pääkirjoitustason juttuja Suomessa. Toivottavasti asia ei jää vain mielipidekirjoittajien varaan.
Olisin toivonut että myös asinaomaiset olisivat itse sanoneet jotakin tapahtumasta, koska nyt tuo tieto tuli vain kyseisen Perussuomalais-jäsenen blogin kautta.
Epäilen silti että aihe olisi noussut valtamedian tasolle. Yleensä tuollaisista asioista kun ei haluta juuri uutisoida. Korkeintaan silloin uutisoitaisiin jos tilanne olisikin toiste päin. Silloinhan olisivat jo kaikki päivälehdet olleet soittelemassa kyseiselle Perussuomalaisten ehdokkaalle ja nostaneet tuon jutun etusivuilleen. Pääkirjoituksissakin olisi asiaa käsitelty.
Vastenmielinen aivopieru kokoomusnilkiltä
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tom-packalen-aloite-pakkoruotsin-poistamiseksi-ei-edista-suomenkielistenkaan-oikeuksia
Miksi tuollainen paska velvoite on edes olemassa.
Quote from: Jani Rantala on 23.08.2013, 18:35:17
Vastenmielinen aivopieru kokoomusnilkiltä
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tom-packalen-aloite-pakkoruotsin-poistamiseksi-ei-edista-suomenkielistenkaan-oikeuksia
Miksi tuollainen paska velvoite on edes olemassa.
Quote
Tom Packalén: "Aloite pakkoruotsin poistamiseksi ei edistä suomenkielistenkään oikeuksia"
Oletteko kaksikielinen, kansanedustaja Tom Packalén (ps)?
"En ole. Äidinkieleni on suomi. Sukuni on tosin puoliksi ruotsinkielinen."
Miten suhtaudutte pakkoruotsikeskusteluun?
"Se on iso, tärkeä kysymys, johon ei ole yksinkertaista ja helppoa ratkaisua."
Yli 50?000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite vaatii ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi. Miten äänestätte, kun asia tulee eduskuntaan?
"On mahdollista, ettei sivistysvaliokunta tee asiasta mietintöä, jolloin siitä ei edes äänestetä täysistunnossa. Jos se tulee äänestykseen, niin tässä muodossa oleva aloite ei mielestäni ota huomioon kaikkien oikeuksia. Ei suomenkielistenkään oikeuksia. En ole valmis tätä esitystä hyväksymään."
Miksi pidätte aloitetta ongelmallisena?
"Meillä on vaatimuksena virkamiesruotsin taito moniin virkoihin. Aloitteeseen olisi pitänyt yhdistää se, miten turvataan jatkossa kaikkien kielelliset oikeudet. Pitää tehdä järjestelyt, joilla turvataan se, että ruotsinkieliset saavat palvelut äidinkielellään. Ratkaisu voi olla joku muukin kuin nykymalli, missä kaikki yrittävät opiskella ruotsia. Mutta vaihtoehtoinen malli pitää ottaa huomioon jo tässä vaiheessa."
"Haluan puolustaa erityisesti suomenkielisten oikeuksia. Ruotsinkieliset oppivat suomea, koska he elävät muutamaa paikkakuntaa lukuun ottamatta suomenkielienemmistöisissä kunnissa. He saisivat kohtuuttoman kilpailuedun suomenkielisiin verrattuna niin kauan kuin virkamiehiltä vaaditaan molempien kotimaisten kielten taitoa."
"Olen huolissani, jos kaikki vanhemmat laittavat esimerkiksi Lappeenrannassa lapsensa lukemaan venäjää. Kuka sanoo, että kaikki lappeenrantalaiset nuoret haluavat matkailualalle? Joku voi haluta virkamieheksikin."
Ettekö ole tässä asiassa puolueessanne melko yksinäinen?
"Olen. En ole kuitenkaan kaivautunut mihinkään juoksuhautaan. Toivon sellaista kokonaisratkaisua, ettei sen valuvikoja jouduta korjaamaan heti seuraavassa vaiheessa."
Miksi pakkoruotsin poistaminen on useimmille perussuomalaisille tärkeää?
"Pakkoruotsi aiheuttaa kustannuksia kansantaloudelle. Eikä nykyjärjestelmä toimi, eivät kaikki suomenkieliset opi ruotsia riittävän hyvin. Eikä pohjoismaisten suhteiden hoito välttämättä vaadi ruotsia. Toisaalta esimerkiksi Brasiliassa, Intiassa ja Kiinassa puhuttavien kielten merkitys kasvaa koko ajan."
Kuva Markku Ulander / LK.
Kuka PS:N kansanedustaja puhuisi Tom Packalenille järkeä?
Tosin hän ei ole niin kova pakkoruotsin kannattaja kuin esim. Stubb tai Katainen.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=7002
QuoteJutta Urpilainen: Pakkoruotsi pysyy
LEHTIKUVA
Jutta urpilainen
Politiikka
20 kommenttia
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ei halua luopua pakkoruotsista. Hän kertoi kantansa Turussa sosiaalidemokraattisen ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän johdon yhteisessä tapaamisessa.
Yleisradion Taloustutkimuksella teettämän mielipidetiedustelun mukaan 63 prosenttia suomalaisista haluaa poistaa pakkoruotsin ja peräti 73 prosenttia sosiaalidemokraateista luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opettamisesta.
SDP:n puheenjohtaja – siviiliammatiltaan itsekin opettaja – on puolueväkensä suuren enemmistön kanssa aivan eri linjoilla.
- Tämä tutkimustulos on minulle yllätys. Mutta mielestäni on tärkeää, että kaikki suomalaiset opiskelevat ruotsia. Enkä usko, että meidän eduskuntaryhmässämme asiasta nousee suuri keskustelu. Sen sijaan, että poistetaan pakollinen ruotsinopetus, venäjän kielen lisäopettamista etenkin Itä-Suomessa pitää kokeilla, Urpilainen painotti.
Hieman yllätti, Suomalaisten kohdalla luku on 63 ja demarien kohdalla 73%. Mikähän on muiden puolueiden kannattajien kanta?
Tietääkö joku historiaa että osaa vastata että mikä oli tilanne ennen vuotta 1968? Oliko silloin suuri huoli päällä siitä, että kaksikielisyys kuihtuu eikä kaikille ruotsinkielisille riitä ruotsinkielentaitoisia palvelijoita? Poliittinen lehmänkauppahan pakkoruotsin tuominen peruskouluihin oli. Johannes Virolainen opetusministerinä teki tuon myönnytyksen RKP:lle jotta kepu saisi haluamansa asian läpi. Mikä lie tuo asia silloin lienee ollutkaan. Luultavasti lisää rahaa tukijussille.
Huoli virkamiesruotsista on ehkä kaikkein huonoin perustelu millekään. Voi voi, ei voi luopua pakkoruotsista kun sitten ei pääse virkamieheksi, ah ja voi.
Jätän paskaleenien itse keksittäväksi miten virkamiesongelma ratkeaa. Tokko hoksaavat, liian yksinkertaista.
Mutta hei, kun Jurpilainen sanoo että ruotsi pysyy, sehän tarkoittaa että se on historiaa hyvin pian. Skumpat jäihin!
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 20:58:34
Huoli virkamiesruotsista on ehkä kaikkein huonoin perustelu millekään. Voi voi, ei voi luopua pakkoruotsista kun sitten ei pääse virkamieheksi, ah ja voi.
Tosiaankin. Tuo huoli on älytön jopa siinä tapauksessa, ettei virkamiesruotsia koskevaa lakia mitenkään rukattaisi. Ei pakkoruotsin poistuminen tarkoita sitä, etteikö ihminen *saisi* opetella ruotsia.
Melkoista tekopyhyyttä ylipäänsä varsinkin ärkoopeeläisten "huoli" siitä, etteivät suomalaiset pääse auvoitettuihin virkamiestöihin. Haisee ja pitkälle, vähän niinkuin huoli siitä, etteivät äänestäjät välttämättä tiedä että Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla...
Quote from: foobar on 23.08.2013, 21:21:07
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 20:58:34
Huoli virkamiesruotsista on ehkä kaikkein huonoin perustelu millekään. Voi voi, ei voi luopua pakkoruotsista kun sitten ei pääse virkamieheksi, ah ja voi.
Tosiaankin. Tuo huoli on älytön jopa siinä tapauksessa, ettei virkamiesruotsia koskevaa lakia mitenkään rukattaisi. Ei pakkoruotsin poistuminen tarkoita sitä, etteikö ihminen *saisi* opetella ruotsia.
Melkoista tekopyhyyttä ylipäänsä esim ärkoopeeläisten "huoli" siitä, etteivät suomalaiset pääse auvoitettuihin virkamiestöihin. Haisee ja pitkälle, vähän niinkuin huoli siitä, etteivät äänestäjät välttämättä tiedä että Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla...
Juu
Onhan se ny ihan selvää että virkanmiehen pitää osata Ruåtsia jos vaikka sinne Imatran tai Lappeenrannan verovirastoon eksyy joku affenanmaalainen tai jollain saarella kasvanut kalastaja.
Kokoomusnilkiksikin todella vastenmielinen hemmo tämä Packalen.
Quote from: Jani Rantala on 23.08.2013, 21:24:50
Quote from: foobar on 23.08.2013, 21:21:07
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 20:58:34
Huoli virkamiesruotsista on ehkä kaikkein huonoin perustelu millekään. Voi voi, ei voi luopua pakkoruotsista kun sitten ei pääse virkamieheksi, ah ja voi.
Tosiaankin. Tuo huoli on älytön jopa siinä tapauksessa, ettei virkamiesruotsia koskevaa lakia mitenkään rukattaisi. Ei pakkoruotsin poistuminen tarkoita sitä, etteikö ihminen *saisi* opetella ruotsia.
Melkoista tekopyhyyttä ylipäänsä esim ärkoopeeläisten "huoli" siitä, etteivät suomalaiset pääse auvoitettuihin virkamiestöihin. Haisee ja pitkälle, vähän niinkuin huoli siitä, etteivät äänestäjät välttämättä tiedä että Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla...
Juu
Onhan se ny ihan selvää että virkanmiehen pitää osata Ruåtsia jos vaikka sinne Imatran tai Lappeenrannan verovirastoon eksyy joku affenanmaalainen tai jollain saarella kasvanut kalastaja.
Kokoomusnilkiksikin todella vastenmielinen hemmo tämä Packalen.
Erityisesti sitä kommunikaatiota auttaa kieli, jota perinteisesti koulupohjalta osataan patologisen huonosti, kun sille ei ole mitään käyttötarvetta. Itse melkein tähän tilanteeseen kuitenkin ajautunut elettyäni puolet elämästäni noin 20 kilometrin päässä ruotsinkielisestä rannikosta ja toisen puolen Espoossa. Ruotsia pystyy jossain määrin kuuntelemaan, mutta luulen, että kuolisin Ruotsissa (jostain Raaseporista puhumattakaan) nälkään sanavaraston unohtuneisuuden vuoksi. Mitä tämän tasoisella kielellä tekee? Tuskin ainakaan palvelee ketään onnistuneesti... ellei työ ole herrakansan apinapalvelusväen varsågod-fraaseilua, jonka toisaalta oppisi parissa päivässä.
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 20:58:34
Huoli virkamiesruotsista on ehkä kaikkein huonoin perustelu millekään. Voi voi, ei voi luopua pakkoruotsista kun sitten ei pääse virkamieheksi, ah ja voi.
Etenkin kun nyt tehtävien päätösten vuoksi peruskoulun opetussuunnitelmaan tehtävät muutokset vaikuttaisivat näihin valintoihin vasta joskus vuodesta 2025-2030 lähtien. Silloin nykymuotoisen virkamiesruotsin vaatimus on monestakin syystä väistämättä historiaa. Lähivuosina päätetään niistä valmiuksista, joita korkeakoulusta tuolloin valmistuvalla sukupolvella on työelämässä 2030-2060-luvuilla.
Quote from: nollatoleranssi on 23.08.2013, 16:45:05
Quote from: SimoMäkelä on 23.08.2013, 12:53:19
Nuo nimienkerääjiin kohdistuneet pahoinpitelyt luulisi olevan pääkirjoitustason juttuja Suomessa. Toivottavasti asia ei jää vain mielipidekirjoittajien varaan.
Olisin toivonut että myös asinaomaiset olisivat itse sanoneet jotakin tapahtumasta, koska nyt tuo tieto tuli vain kyseisen Perussuomalais-jäsenen blogin kautta.
Epäilen silti että aihe olisi noussut valtamedian tasolle. Yleensä tuollaisista asioista kun ei haluta juuri uutisoida. Korkeintaan silloin uutisoitaisiin jos tilanne olisikin toiste päin. Silloinhan olisivat jo kaikki päivälehdet olleet soittelemassa kyseiselle Perussuomalaisten ehdokkaalle ja nostaneet tuon jutun etusivuilleen. Pääkirjoituksissakin olisi asiaa käsitelty.
Miksipä nousisi. Se osoittaisi tasapuolista suhtautumista kansanryhmiä ja mielipiteitä kohtaan. Sen sijaan seuraava demonisointilaulu alkaa tästä:
Quote
Eva Biaudet'ta joutui uhkailun kohteeksi kadulla
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'ta on ahdisteltu viikon sisällä kahdesti tämän kävellessä päiväsaikaan kadulla Helsingin keskustassa.
Toisella kerralla hän oli kävelemässä kadulla työtoverinsa kanssa, kun ohi kävellyt ihminen yritti estää hänen kulkemistaan ja uhkaili häntä kovin sanoin.
Biaudet'n mukaan aggressiivinen käytös kohdistui nimenomaan häneen. Uhkailija yhdisti Biaudet'n rkp:hen, mutta ei puhunut suoraan vähemmistövaltuutetun tehtävästä.
"Hän ei käynyt kuitenkaan käsiksi, vaikka oli lähellä minua. Olen ollut kymmeniä vuosia tällaisissa tehtävissä, ja tällaista on sattunut todella harvoin. Esimerkiksi presidentinvaalikampanjan aikaan oltiin paljon liikenteessä, eikä tällaista tapahtunut kertaakaan."
Toinen tapaus ei ollut Biaudet'n mukaan yhtä uhkaava, mutta siinäkin ihminen käyttäytyi hyvin aggressiivisesti.
"Tulee jollain lailla huoli tästä ilmapiiristä ja miettii, että kertooko se ihmisten lisääntyneestä pahoinvoinnista", hän pohtii.
Biaudet on saanut myös aiempaa enemmän vihapostia kirjeitse ja sähköpostilla.
Kesän alussa hänelle ei kuitenkaan tullut tappouhkausviestejä, joita lähetettiin anonyymin tor-verkon kautta useille suomenruotsalaisille toimittajille ja poliitikoille. Poliisi alkoi tutkia uhkauksia.
Biaudet ei tehnyt poliisille ilmoitusta kokemastaan ahdistelusta.
"Nämä ovat vakavia asioita, eikä voi olla hyväksyttävää, että joutuu pelkäämään, että ihmiset kohtelevat toisiaan näin. On tärkeä pohtia, miten vihapuheeseen tai aggressiiviseen käytökseen otetaan etäisyyttä mutta ei ainakaan näytetä, että tällainen olisi sallittua."
http://www.hs.fi/politiikka/Eva+Biaudetta+joutui+uhkailun+kohteeksi+kadulla/a1377233977670 (http://www.hs.fi/politiikka/Eva+Biaudetta+joutui+uhkailun+kohteeksi+kadulla/a1377233977670)
EDIT: Huomatkaa huomattavan kiihtymyksen (tai "rkp:läisyyden") tilassa tehdyt kirjoitusvirheet.
Quote from: EL SID on 23.08.2013, 10:25:54
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kansalaisaloite-arsyttaa-1.1449123
QuoteKansalaisaloite ärsyttää
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147243-kielivihaa-helsingissa-suomenkielista-naista-lyotiin
QuoteKielivihaa Helsingissä: suomenkielistä naista lyötiin
Näistä media ei tietenkään uutisoi, vaikka nämä ovat todellisia uhkia. Nuohan ovat linkki blogiin ja mielipidekirjoitukseen, ei mediaan.
Sen sijaan media levittää valheellista propagandaansa niistä suomenruotsalaisten uhkailuista. Nämä suomenruotsalaiset eivät ole saaneet yhtään mitään uhkausviestejä ja he tietävät sen.
Mediatoimittajat tietävät tämän ja tietoisesti levittävät valheitaan.
Tästä syystä ei ole mitään syytä uskoa yhtään mihinkään, mitä he levittävät.
QuoteJutta Urpilainen: Pakkoruotsi pysyy
[...] Yleisradion Taloustutkimuksella teettämän mielipidetiedustelun mukaan 63 prosenttia suomalaisista haluaa poistaa pakkoruotsin ja peräti 73 prosenttia sosiaalidemokraateista luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opettamisesta. SDP:n puheenjohtaja – siviiliammatiltaan itsekin opettaja – on puolueväkensä suuren enemmistön kanssa aivan eri linjoilla.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=7002
RKP:n talutushihnassa kulkevaa Urpilaista ei sen enempää kansan kuin oman puolueväenkään mielipiteet kiinnosta. Onko mahtanut saada vaalitukea ruotsinkielisiltä säätiöiltä?
QuoteEnkä usko, että meidän eduskuntaryhmässämme asiasta nousee suuri keskustelu.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=7002
40 prosenttia SDP:n eduskuntaryhmästä (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1388477.html#msg1388477) siis valehteli äänestäjille.
Tämä tapaus tuo kyllä hyvin esille edustuksellisen "demokratian" rappion.
Kun kielivapaudesta päättäminen tulee ajankohtaiseksi, niin yhtäkkiä media alkaa täyttyä kaikenlaisista tarinoista siitä, kuinka sivistys katoaa vihan ja pahoinvoinnin alle kuin Atlantis meren vaahtopäihin. On uhkailuja siellä ja vihapuhetta täällä. Kakistaisivat vain ulos sen todellisen tarkoituksensa: pakkoruotsi täytyy säilyttää. Mutta mitä tarinoihin tulee, niin ajoitus vaikuttaa minustakin kyllä merkittävältä, mutta eri tavalla kuin näissä tarinoissa yleensä päätellään.
Quote from: Jani Rantala on 23.08.2013, 18:35:17
Vastenmielinen aivopieru kokoomusnilkiltä
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tom-packalen-aloite-pakkoruotsin-poistamiseksi-ei-edista-suomenkielistenkaan-oikeuksia
Miksi tuollainen paska velvoite on edes olemassa.
Tuohan se on se "ongelman ydin". Käytännössä tuota virkamieruotsiasetusta on RKP hinkannut hallituksessa ollessaan 2000-luvullakin.
Aloitteessa onkin tarkoitus poistaa myös sekin.
Kyllä tuo aloite edistää suomen kielisten oikeuksia. Nykyinen järjestelmä luo juuri mainitun epätasa-arvon. Eikä pakkoruotsilla ole oikeasti muuta virkaa kuin pitää tuo virkamiesruotsi voimissaan.
Mitä tulee myös näihin "palveluihin" niin Suomessa uhrataan aivan kohtuuttomasti palstatilaa tuollaiselle saivartelulle, etteikö ruotsin kielisten palvelut toteutuisi. Varsinkin kun ruotsin kielisetkin ovat sijoittuneet lähes tietyille alueille, joissa ruotsin kieltä kuitenkin opiskeltaisiin.
Virkamiesruotsin järkevyydelle Suomessa vain ei löydy mitään perusteluita.
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/kolumnit/3037110/pakkoruotsi-yllapitaa-ennakkoluuloja
"Ruotsia kannattavien kielipoliitikkojen kannan tolkuttomuus tulee hyvin ilmi, kun he sanovat, että ovathan useat muutkin kouluaineet pakollisia. Ihan tosissaanko ruotsin käyttökelpoisuutta verrataan matematiikkaan tai englantiin?
Monet aineet ovat pakollisia, kyllä, mutta ne ovat pakollisia poliittisen päätöksen seurauksena. Päätökset ovat siitä hieno asia, että ne on mahdollista purkaa, jos niissä ei ole järkeä.
Pakkoruotsissa tiivistyy kaikki, mikä koulujärjestelmässä on pielessä: autoritaarisuus, oppilaiden viihtymättömyys ja kokemus opiskelun turhuudesta, opettajien välinpitämättömyys oppilaista ja toisten tarpeiden ulkoa päin määrittäminen".
Quote from: Jaakko Sivonen on 23.08.2013, 23:01:50
40 prosenttia SDP:n eduskuntaryhmästä (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1388477.html#msg1388477) siis valehteli äänestäjille.
Tämä tapaus tuo kyllä hyvin esille edustuksellisen "demokratian" rappion.
Tuossa se ongelma onkin. Eli tuollaiset kyselyt ihmisten kannoista menettävät merkityksensä jos niitä ei mitenkään huomioida ja kansanedustajat eivät uskalla omaa mieltänsä asioista.
Sen takia olisi hyvä laittaa ylös, että "kuka vaihtaa mielipidettä", koska se kertoisi myös jatkossakin ettei tälläiseen edustajaan voi luottaa myöskään muissa asioissa.
Quote from: Junes Lokka on 23.08.2013, 22:29:38
Quote from: EL SID on 23.08.2013, 10:25:54
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kansalaisaloite-arsyttaa-1.1449123
QuoteKansalaisaloite ärsyttää
http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147243-kielivihaa-helsingissa-suomenkielista-naista-lyotiin
QuoteKielivihaa Helsingissä: suomenkielistä naista lyötiin
Näistä media ei tietenkään uutisoi, vaikka nämä ovat todellisia uhkia. Nuohan ovat linkki blogiin ja mielipidekirjoitukseen, ei mediaan.
Sen sijaan media levittää valheellista propagandaansa niistä suomenruotsalaisten uhkailuista. Nämä suomenruotsalaiset eivät ole saaneet yhtään mitään uhkausviestejä ja he tietävät sen.
Mediatoimittajat tietävät tämän ja tietoisesti levittävät valheitaan.
Tästä syystä ei ole mitään syytä uskoa yhtään mihinkään, mitä he levittävät.
Pitää todeta että kyllä suomenruotsalaiset ovat varmasti saaneet uhkausviestejä. Mutta mielenkiintoisempaa oli miten media uutisoi kuin niitä viestejä olisi tullut "sadoilta henkilöiltä", vaikka poliisikin oli sitä mieltä että kyseessä oli vain yksi henkilö.
Samalla logiikalla ajatellen siis Perussuomalaisten poliitikkojen uhkauksetkin pitäisi tuomita pääministerin johdolla.
Ärsyttää silti tuo median kaksinaismoralismi asiassa. Jos tilanne olisi toistepäin niin uutinen komeilisi jo etusivulla. Nyt ei tunnu ketään kiinnostavan.
Toivoisin silti että tämä Perussuomalais-poliitikko antaisi puheenvuoron myös näille tahoille, jotka olivat siellä nimiä hakemassa ja he saisivat kertoa tapauksestaan.
Luinkin huonosti tuon uutisen. Eli kyse oli myös toisesta kirjoituksesta paikan päällä olleelta henkilöltä(?):
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kansalaisaloite-arsyttaa-1.1449123
Viime viikonloppuna Pois pakkoruotsi -kylttiä kantaneista kahdesta naisesta toista lyötiin Lahdessa nyrkillä selkään. Helsingin Kyläsaaressa pidetyn Weekend-festivaalin alueella naiset joutuivat useita kertoja häirinnän kohteiksi.
Herjaamisen ja uhkailun aloittivat nuori mies ja nainen. Heidän jälkeensä paikalle tuli kahdeksan nuoren joukko, jota johti uhkaavasti käyttäytynyt mies. Hän vaati suomenruotsalaisille lääkäri- ja poliisipalveluja ruotsin kielellä ja lopulta huitaisi toiselta naiselta silmälasit maahan.
Tuolloin toinen heistä nainen tyrkkäsi miestä kädellään loitommalle ja jäi odottamaan, miten ympärillä seisonut joukko reagoisi. Äänettömän tuijotuksen jälkeen mies luovutti. Joukko poistui taakseen syljeskellen, naisille törkeyksiä huudellen ja toivottaen pikaista hautaan menoa.
Seppo Satamo
---
Voisikin kysyä että MISSÄ ON HS ja VALTAMEDIAT?
Tälläistä ei ole tapahtunut minkään muun kansalaisaloitteen kohdalla.
Quote from: nollatoleranssi on 23.08.2013, 23:43:21
Pitää todeta että kyllä suomenruotsalaiset ovat varmasti saaneet uhkausviestejä.
Pitäisi nähdä todisteet. Ja eikö nämä olleet heidän keskinäisiä viestejä. Jan Sundberg läpällä kännissä
http://mediaseuranta.blogspot.fi/2013/06/svenska-yle-hotmejlen-kom-fran-jan.html
Det visar sig att mejlen, som bland andra tv-journalisten Bettina Sågbom har fått, har skickats från professor Jan Sundbergs dator vid Helsingfors Universitet.Jan, jag är dissapoäng
Quote from: foobar on 23.08.2013, 21:53:56
Quote from: nollatoleranssi on 23.08.2013, 16:45:05
Quote from: SimoMäkelä on 23.08.2013, 12:53:19
Nuo nimienkerääjiin kohdistuneet pahoinpitelyt luulisi olevan pääkirjoitustason juttuja Suomessa. Toivottavasti asia ei jää vain mielipidekirjoittajien varaan.
Olisin toivonut että myös asinaomaiset olisivat itse sanoneet jotakin tapahtumasta, koska nyt tuo tieto tuli vain kyseisen Perussuomalais-jäsenen blogin kautta.
Epäilen silti että aihe olisi noussut valtamedian tasolle. Yleensä tuollaisista asioista kun ei haluta juuri uutisoida. Korkeintaan silloin uutisoitaisiin jos tilanne olisikin toiste päin. Silloinhan olisivat jo kaikki päivälehdet olleet soittelemassa kyseiselle Perussuomalaisten ehdokkaalle ja nostaneet tuon jutun etusivuilleen. Pääkirjoituksissakin olisi asiaa käsitelty.
Miksipä nousisi. Se osoittaisi tasapuolista suhtautumista kansanryhmiä ja mielipiteitä kohtaan. Sen sijaan seuraava demonisointilaulu alkaa tästä:
Quote
Eva Biaudet'ta joutui uhkailun kohteeksi kadulla
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'ta on ahdisteltu viikon sisällä kahdesti tämän kävellessä päiväsaikaan kadulla Helsingin keskustassa.
Toisella kerralla hän oli kävelemässä kadulla työtoverinsa kanssa, kun ohi kävellyt ihminen yritti estää hänen kulkemistaan ja uhkaili häntä kovin sanoin.
Biaudet'n mukaan aggressiivinen käytös kohdistui nimenomaan häneen. Uhkailija yhdisti Biaudet'n rkp:hen, mutta ei puhunut suoraan vähemmistövaltuutetun tehtävästä.
"Hän ei käynyt kuitenkaan käsiksi, vaikka oli lähellä minua. Olen ollut kymmeniä vuosia tällaisissa tehtävissä, ja tällaista on sattunut todella harvoin. Esimerkiksi presidentinvaalikampanjan aikaan oltiin paljon liikenteessä, eikä tällaista tapahtunut kertaakaan."
Toinen tapaus ei ollut Biaudet'n mukaan yhtä uhkaava, mutta siinäkin ihminen käyttäytyi hyvin aggressiivisesti.
"Tulee jollain lailla huoli tästä ilmapiiristä ja miettii, että kertooko se ihmisten lisääntyneestä pahoinvoinnista", hän pohtii.
Biaudet on saanut myös aiempaa enemmän vihapostia kirjeitse ja sähköpostilla.
Kesän alussa hänelle ei kuitenkaan tullut tappouhkausviestejä, joita lähetettiin anonyymin tor-verkon kautta useille suomenruotsalaisille toimittajille ja poliitikoille. Poliisi alkoi tutkia uhkauksia.
Biaudet ei tehnyt poliisille ilmoitusta kokemastaan ahdistelusta.
"Nämä ovat vakavia asioita, eikä voi olla hyväksyttävää, että joutuu pelkäämään, että ihmiset kohtelevat toisiaan näin. On tärkeä pohtia, miten vihapuheeseen tai aggressiiviseen käytökseen otetaan etäisyyttä mutta ei ainakaan näytetä, että tällainen olisi sallittua."
http://www.hs.fi/politiikka/Eva+Biaudetta+joutui+uhkailun+kohteeksi+kadulla/a1377233977670 (http://www.hs.fi/politiikka/Eva+Biaudetta+joutui+uhkailun+kohteeksi+kadulla/a1377233977670)
EDIT: Huomatkaa huomattavan kiihtymyksen (tai "rkp:läisyyden") tilassa tehdyt kirjoitusvirheet.
Jälleen kerran malliesimerkki siitä, miten Suomessa "toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset".
Nuo uutiset vain tukevat sitä väitettä, etteivät kaikki saa Suomessa samanlaista kohtelua.
Pitää tietenkin tuomita tuollainen käytös mitä Eva Biaudetkin joutui kohtaamaan, mutta erikoisesti samaan aikaan HS voi jättää uutisoimatta todellisista ns. pahoinpitelyistä tavallisia kansalaisaloitteen tukijoita kohtaan.
Quote from: Junes Lokka on 23.08.2013, 23:58:25
Quote from: nollatoleranssi on 23.08.2013, 23:43:21
Pitää todeta että kyllä suomenruotsalaiset ovat varmasti saaneet uhkausviestejä.
Pitäisi nähdä todisteet. Ja eikö nämä olleet heidän keskinäisiä viestejä. Jan Sundberg läpällä kännissä
http://mediaseuranta.blogspot.fi/2013/06/svenska-yle-hotmejlen-kom-fran-jan.html
Det visar sig att mejlen, som bland andra tv-journalisten Bettina Sågbom har fått, har skickats från professor Jan Sundbergs dator vid Helsingfors Universitet.
Jan, jag är dissapoäng
Eli siis nuo vihaviestit on lähetetty Jan Sundbergin tietokoneesta? Onko kyseessä suomenruotsalainen proffa?
Tuossa kirjoituksessa myös kerrotaan että "kone olisi olevinaan kaapattu"? (jota vahvasti epäilen).
Onko tuo tieto ns. varmistettu? (tarkoitan siis että uhkausviestit olisi lähetetty tuosta koneesta?).
QuoteJatkuvaa väkivaltaa kielivapauden puolesta kerääjiä kohtaan
Siis että mitä häh? ???
Olisihan se varmaan kiva osata edes yhtä kieltä jotenkin. :flowerhat: :facepalm:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan_Sundberg
Nuo uhkailuviestitkin pääsevät aivan eri valoon tuon YLE:n kertoman jutun kautta.
Pitäisin varsin epätodennäköisenä, että joku on kaapannut Jan Sundbergin koneen vain lähettääkseen tuollaisia uhkailuviestejä.
Todennäköisempää siis on että koko kampanja on masinoitu suomenruotsalaisten omasta piiristä.
Kysehän on samoista uhkauksista joihin myös pääministeri Katainen otti kantaa kaikissa medioissa.
Pelkään politiikkaa. Moneen kertaan on sanottu että on vain yksi matematiikka, yksi fysiikka ja yksi kemia jne. Ja edellisten totuuksista voidaan kiistellä erilaisilla kielillä (yleensä englanti). Mutta on vain yksi ruotsi, en halua kiistellä siitä, haluan vain unohtaa sen.
Quote from: nollatoleranssi on 24.08.2013, 00:03:03
Eli siis nuo vihaviestit on lähetetty Jan Sundbergin tietokoneesta? Onko kyseessä suomenruotsalainen proffa?
Ulkoministeriö 18.4.2011 - Jan Sundberg - Osa 1 (http://www.youtube.com/watch?v=JTxCJPlj3tI)
Quote from: nollatoleranssi on 24.08.2013, 00:03:03
Onko tuo tieto ns. varmistettu? (tarkoitan siis että uhkausviestit olisi lähetetty tuosta koneesta?).
Myöhemmin on väitetty, että sähköpostin lähettäjäksi oli merkitty Sundberg, ja ettei Sundbergin kone itse liittyisi asiaan. Uskoo ken haluaa.
Quote from: nollatoleranssi on 23.08.2013, 16:45:05
Quote from: SimoMäkelä on 23.08.2013, 12:53:19
Nuo nimienkerääjiin kohdistuneet pahoinpitelyt luulisi olevan pääkirjoitustason juttuja Suomessa. Toivottavasti asia ei jää vain mielipidekirjoittajien varaan.
Olisin toivonut että myös asinaomaiset olisivat itse sanoneet jotakin tapahtumasta, koska nyt tuo tieto tuli vain kyseisen Perussuomalais-jäsenen blogin kautta.
Epäilen silti että aihe olisi noussut valtamedian tasolle. Yleensä tuollaisista asioista kun ei haluta juuri uutisoida. Korkeintaan silloin uutisoitaisiin jos tilanne olisikin toiste päin. Silloinhan olisivat jo kaikki päivälehdet olleet soittelemassa kyseiselle Perussuomalaisten ehdokkaalle ja nostaneet tuon jutun etusivuilleen. Pääkirjoituksissakin olisi asiaa käsitelty.
Totta, mutta onhan media tehtaillut kausteja ennenkin pelkkien huhu-puheiden perusteella (esim. oletettu somali-tytön tönäisy juna-asemalla). Olisi suotavaa, että media tulisi uteliaaksi ja alkaisi vähän tonkia noita väitettyjä nimikeräilijöiden pahoinpitelyjä. Ja että asianosaiset antaisivat itsekin lausuntoja.
Quote from: Jaska on 23.08.2013, 14:31:07
QuotePs. Termi pakkoruotsi on virheellinen, se antaa asiasta täysin väärän kuvan. oikea termi on: Pakkosuomenruotsi, koska kouluissa opetetaan suomenruotsia, eikä ruotsia,
Ei pidä paikkaansa, kouluissa opetetaan standardiruotsia. Opettajan "suomalainen" ääntämys ei tee kielestä suomenruotsia.
Tätä uudissanaa"pakkosuomenruotsia" minulle esitettiin faktana, jaahas hän olikin väärässä...
Quote from: SimoMäkelä on 24.08.2013, 08:30:56
Quote from: nollatoleranssi on 23.08.2013, 16:45:05
Quote from: SimoMäkelä on 23.08.2013, 12:53:19
Nuo nimienkerääjiin kohdistuneet pahoinpitelyt luulisi olevan pääkirjoitustason juttuja Suomessa. Toivottavasti asia ei jää vain mielipidekirjoittajien varaan.
Olisin toivonut että myös asinaomaiset olisivat itse sanoneet jotakin tapahtumasta, koska nyt tuo tieto tuli vain kyseisen Perussuomalais-jäsenen blogin kautta.
Epäilen silti että aihe olisi noussut valtamedian tasolle. Yleensä tuollaisista asioista kun ei haluta juuri uutisoida. Korkeintaan silloin uutisoitaisiin jos tilanne olisikin toiste päin. Silloinhan olisivat jo kaikki päivälehdet olleet soittelemassa kyseiselle Perussuomalaisten ehdokkaalle ja nostaneet tuon jutun etusivuilleen. Pääkirjoituksissakin olisi asiaa käsitelty.
Totta, mutta onhan media tehtaillut kausteja ennenkin pelkkien huhu-puheiden perusteella (esim. oletettu somali-tytön tönäisy juna-asemalla). Olisi suotavaa, että media tulisi uteliaaksi ja alkaisi vähän tonkia noita väitettyjä nimikeräilijöiden pahoinpitelyjä. Ja että asianosaiset antaisivat itsekin lausuntoja.
Tuo kommentti oli siis ennen kuin huomasin tuon mielipidekirjoituksenkin aiheesta. Tapauksella on siis selvästi ollut useampi silminnäkijä todistamassa tilannetta.
Lienee myös ensimmäinen kansalaisaloite, jonka nimien kerääjiä kohtaan on tapahtunut vastaavanlaista toimintaa. Luulisi siis median Suomessa kiinnostuvan, mutta kaikki mediat ovat täysin hiljaa tästä tapauksesta....
Epäilen vain että tässä tapauksessa pahoinpitelyn kohde edusti "väärää puolta".
Mitähän olisi tapahtunut jos samanlainen pahoinpitely olisi tapahtunut homoliittoja tukevassa-kampanjassa?... Olisi ollut kyseinen uutinen kaikissa valtamedioissa etusivulla.
Quote from: Junes Lokka on 24.08.2013, 00:53:28
Quote from: nollatoleranssi on 24.08.2013, 00:03:03
Onko tuo tieto ns. varmistettu? (tarkoitan siis että uhkausviestit olisi lähetetty tuosta koneesta?).
Myöhemmin on väitetty, että sähköpostin lähettäjäksi oli merkitty Sundberg, ja ettei Sundbergin kone itse liittyisi asiaan. Uskoo ken haluaa.
Ainakin itseäni kiinnostaisi että antaako poliisi näitä tietoja tuosta tapauksesta enää eteenpäin vai onko "tutkinta lopetettu"?
Mielenkiintoisesti tuostakin asiasta uutisoi vain YLE, eivät muut mediat. Sen takia tuo oli kai mennyt täysin ohikin itseltäni.
Hieman myös ihmettelen että mistä tämä Jan Sundbergin nimi olisi tullut yhtäkkiä esiin. Täysin tuntematon nimi vaikka olen aiheittakin jonkin verran seurannut. (muutama juttu nyt tuntuu aiheesta löytyvän ja tietenkin ollut Helsingin yliopistossa hommissa).
Erikoista on tuokin että miten sitä sähköpostia olisi sitten olevinaan käytetty? Lähettäjän nimeksi kyseinen herra oman sähköpostiosoitteen kautta?
Sähköpostiosoitteen väärentäminen on toki varsin helppo homma, mutta epäilen että tässä olisi siitäkään kysymys. Muutenkin tuntuu varsin oudolta että jokin tuollainen vihapostin lähettäjä laittaisi nimeksi jonkun "Jan Sundbergin".
Tarkemmin en ole perehtynyt tuohon Tor-verkkotekniikkaan, mutta onko poliisi kuitenkin pystynyt jotakin kautta saamaan todellisen lähettäjän nimen selville ja sieltä olisi paljastunutkin osoite Sundbergin koneeseen? (alusta astihan tuosta Tor-verkon käytöstä puhuttiin).
Tuohan uutinen nousi kuitenkin koko valtakunnan tasolle ja näin ollen poliisikin varmasti laittoi "parhaat resurssit" asian tutkimiseen. Tutkinta vain tunnuttiin lopettavan ennen kuin sitä oli aloitettukaan ja todettiin vain "yhden ja saman tekijän olleen asialla".
Mielenkiintoinen lisähuomio näissä uhkailutapauksissa on myös ollut siinä, ettei koskaan tunnuta ilmoittavan niistä poliisille, vaan ensisijaisesti medialle. Aivan kuin ketään tekijää ei haluttaisikaan kiinni.
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 11:48:59Kunnes sillit keksivät millä rahoittaa itse oman mumilaaksoleikkinsä, Suomen suvereniteetti on de facto jakamaton. Änkyräreksin palkanmaksu loppuu. Poliisi kantaa hänet ulos tarvittaessa pöytineen. End of story.
Ei poliisi kanna, sillä poliisi on itsekin ahvenanmaalainen ja noudattaa itsehallintolakia, joka poliisin mielestä on edelleen voimassa.
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 11:48:59
Puolivakavissaan: voiko kansanäänestyksellä päättää ettei jostain asioista saa kansanäänestää, koskaanikinä?
Voi. Tällainen olisi kyllä perustuslain vastaista, mutta toisaalta olen kyllä sitä mieltä että perustuslakiakin on voitava saada muuttaa.
Oma ehdotukseni on, että perustuslain muuttamiseen vaaditaan esim. 2/3:n enemmistö. Sitä voisi miettiä onko 2/3 riittävä vai pitäisikö olla 3/4. Sveitsin mallissa taas perustuslain muuttamiselle on saatava enemmistö jokaisesta 26 kantonista, mutta Sveitsi onkin liittovaltio. (Tosin kannatinhan tässä Suomenkin liittovaltiota jokunen viesti sitten.)
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 11:48:59
Miten tällainen päätös kumotaan? Vintovkalla ja nakaanilla? Ei, vaan nakkaamalla paskat päätöksille jotka eivät enää ole kansan enemmistön tahdon mukaisia. No nythän Ålandin autonomialla on leikisti "kansan hyväksyntä" koska mikään nähtävissä oleva Eduskunta ei sitä ala purkaa. Mutta joskus sitten. Silloin se onkin vain ilmoitusasia.
No, oma ennustukseni on että Ahvenanmaa ei suostu autonomian purkamiseen ellei siihen käytetä väkivaltaa, ja jos siihen käytetään väkivaltaa seuraa kansainvälinen interventio, ja kansainvälisen yhteisön mielipide tulee olemaan se että Suomi on rikkonut omaa lakiaan.
Turha kai tätä on spekuloida, sitten tuon näkee jos niin käy.
Quote from: Toadie on 23.08.2013, 11:48:59
Tämä laillisuuspuolustus on mielenkiintoinen konsepti. Piankos rkpkoksdpvasvihrkd-puolue säätää ruotsin kielen suojelulain jota ei voi muuttaa, aamen, ilman viimeisenkin ruotsinkielisen suostumusta.
Ei voi, sillä tämä on vastoin perustuslakia eikä perustuslakia voi muuttaa rkpkoksdpvasvihrkd:n voimin.
Taloustutkimuksen Ylen ruotsinkielisille uutisille tekemän kyselyn mukaan
64 63 prosenttia suomalaisista haluaisi ruotsin kielen valinnaiseksi koulussa, kun taas
27 29 prosenttia säilyttäisi sen pakollisena. Jännästi Ylen uutissyötteessä uutisen otsikkona on kuitenkin "Majoriteten av finländarna vill ha obligatorisk skolsvenska" eli "Enemmistö suomalaisista haluaa pakollisen kouluruotsin".
Rkp:n kannattajista pakkoruotsia haluaa
100 prosenttia, kun taas muiden puolueiden kannattajista vain vihreiden enemmistö (
55-41) on sen kannalla. Muiden puolueiden kannattajista selvä enemmistö tukee valinnaisuutta: Vas
61-31, Sdp
73-22, Kesk
67-25, Kok
54-41, KD
68-4, PS
76-16.
Quote"Borde svenska vara ett valfritt skolämne?"
Svenska Yle: Majoriteten av finländarna vill ha valfri skolsvenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/24/majoriteten-av-finlandarna-vill-ha-valfri-skolsvenska) 24.8.2103
edit:
64=>
63, 27=>
29Jutun taulukko oli niin pienellä resoluutiolla, että otin vahingossa laitimmaisen EOS-sarakkeen numerot.
edit2:
QuoteTaloustutkimus kysyi yli tuhannelta ihmiseltä puhelimitse, pitäisikö ruotsin kielen olla vapaavalintainen kouluaine.
...
Kyselyssä vältettiin käyttämästä arvolatautuneita sanoja, kuten "pakkoruotsi". Myöskään johdantoa aiheeseen ei ollut, koska se olisi saattanut vaikuttaa vastauksiin. Kysymys kysyttiin vain sellaisenaan, pelkistetysti ja yksinkertaisesti.
Yle: Näin kysely ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta tehtiin (http://yle.fi/uutiset/nain_kysely_ruotsin_kielen_opiskelun_vapaaehtoisuudesta_tehtiin/6791884) 24.8.2013
edit3:
Ylen ruotsinkielisten uutisten jutussa mainitaan valinnaisuuden kannattajien määrä 63 prosenttia, mutta mistään ei käy ilmi, että pakkoa kannattaa vain 29 prosenttia ja kantansa jättää ilmaisematta 8 prosenttia. Puoluekannatusten taulukko on ruotsinkielisellä puolella epäselvä tuhru, kun taas suomenkielisessä uutisessa aivan selkeä.
Tämä tietää hyvää hallituspuolueiden kannatukselle. Odotamme selityksiä, jokohan joku myöntäisi, että kannatuksen tippuminen johtuu poliittisista päätöksistämme.
olisi mielenkiintoista tietää tuosta 29%:sta jotka kannattavat pakkoa. Paljonkohan heistä on ruotsinopettajia tai muita suoraan tai välillisesti pakosta hyötyviä.
On muuten kummallisen iso lukema tämä 29%. En tunne yhtään ihmistä joka kannattaa avoimesti pakkoruotsia.
Juuri nyt kannattaa seurata tarkasti kepun Juha Sipilän toimia. Kaveri kuvittelee kepun saavan äänivyöryn €urovaalaeissa asettamalla ehdokkaiksi Rehnin ja Väyrysen. Kaksilla rattailla, kahdella pallilla, kaksilla rysillä jne...
Homman juju on kuitenkin tekeillä oleva vaaliliitto RKP:n kanssa. RKP haluaa varmistaa €uropaikan ja lupaa vastineeksi tukea kepua €U:n huippupaikkojen tavoittelussa. Mikä on homman hinta ? Sen näette eduskunnan tulevan pakkoruotsiäänestyksen äänestystuloksessa. Ehkä muutamaa änkyrää lukuunottamatta koko kepuporukka äänestää pakkoruotsin puolesta.
QuoteYli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi
QuoteTaloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista haluaisi, että ruotsin kieli olisi vapaavalintainen kouluaine. 29 prosenttia vastaajista pitäisi ruotsin pakollisena oppiaineena. RKP:ta ja vihreitä lukuun ottamatta kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö muuttaisi ruotsin kielen vapaaehtoiseksi aineeksi. Selkeimmin ruotsin pakollisuutta vastustavat perussuomalaiset ja SDP:n kannattajat.
(http://img.yle.fi/uutiset/kotimaa/article6792347.ece/ALTERNATES/w580/RUOTSIN+KIELI+ruotsi+kysely+kouluaine+grafiikka.jpg)
Grafiikka ruotsin kieltä koskevan kyselyn tuloksista. Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Enemmistö suomalaisista haluaisi muuttaa ruotsin vapaavalintaiseksi kouluaineeksi. Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan 63 prosenttia vastanneista haluaisi ruotsista vapaavalintaisen kouluaineen. 29 prosenttia pysyisi nykykäytännössä eli pitäisi ruotsin pakollisena oppiaineena.
RKP:ta ja vihreitä lukuun ottamatta kaikkien puolueiden kannattajien enemmistö vastaajista kannatti ruotsin kielen muuttamista vapaaehtoiseksi. Selkeimmin (76 prosenttia) muutosta haluavat perussuomalaisten kannattajat, mutta lähes yhtä suuri osa (73 prosenttia) SDP:n kannattajista luopuisi ruotsin kielestä pakollisena oppiaineena.
RKP:ta äänestävistä kaikki halusivat säilyttää nykykäytännön. Toiseksi eniten ruotsin kielen pakollista opiskelua puoltavia löytyi vihreitä äänestävien joukosta. Heistä 55 prosenttia haluaa pitää ruotsin opiskelun pakollisena.
Kokoomuksessa tilanne 54-41
Kokoomusta äänestävät ihmiset jakautuivat mielipiteineen tasaisemmin. Heistäkin hieman yli puolet (54 prosenttia) kannattaisi ruotsin opiskelun muuttamista vapaavalintaiseksi . 41 prosenttia pitäisi ruotsin pakollisena oppiaineena.
Keskustan kannattajista 67 prosenttia oli vapaavalintaisuuden kannalla.
Kristillisdemokraatteja äänestävistä moni ei osannut valita kantaansa. Ruotsin kielen haluaisi säilyttää pakollisena ainoastaan neljä prosenttia vastanneista, mutta 28 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettänsä kysymykseen.
Vasemmistoliiton kannattajista 61 prosenttia haluaisi ruotsin kielestä vapaavalintaisen kouluaineen.
Koulutus selittää
Kantaa ruotsin kielen opiskelusta kysyttiin 1003 suomalaiselta. Heille esitettiin kysymys, pitäisikö ruotsin kielen olla vapaavalintainen kouluaine. Kysymys kysyttiin vain sellaisenaan, pelkistetysti ja yksinkertaisesti.
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen selittää perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien erottautumista sillä, että molempien puolueiden kannattajissa on paljon teollisuustyöntekijöitä ja työväenluokkaa.
- Tällaisissa teollisuustyöntekijäammateissa työskentelevät eivät ehkä näe ruotsin kielessä sellaista hyötyä, mitä korkeammin koulutetut näkevät. Ja sen takia SDP:n ja perussuomalaisten kannattajissa pakkoruotsin vastustus on suurinta, Rahkonen huomauttaa.
- Toisaalta edes korkeasti koulutetuissa enemmistö ei ole sitä mieltä, että ruotsin kielen pitäisi olla pakollinen oppiaine, hän lisää.
Kyselyn virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Vastaajista 60 prosenttia ilmoitti puolueen, jota olisi äänestänyt kyselyn tekohetkellä.
Ihmetyttää vain, kun SDP:n ja Kokoomuksen eduskuntaryhmässä tilanne on toisinpäin. SDP:n kansanedustajista kolmasosa vastustaa pakkoruotsia, Kokoomuksesta noin puolet. Tuossa kyselyssä kuitenkin SDP:n kannattajissa oli selvästi enemmän pakkoruotsin vastustajia.
Hitler kuulee pakkoruotsista http://www.youtube.com/watch?v=EItsKOxPOcI
Hyvin tehty video.
^Kieltämättä kyllä. "Hitler kuulee"-videot kyllästyttää jo, mutta tämä oli hyvä.
PS: Pakkoruotsivaatimus heijastelee vanhaa piika ja renki –asennetta.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=7026
Quote
- Ei oppiaineita opetella sen vuoksi, että oppilaista tehtäisiin palvelijoita muille ihmisille. Aineiden tulisi olla hyödyllisiä oppijalle itselleen. Pakkoruotsivaatimus heijastelee vanhaa piika ja renki –asennetta.
Pekka M. Sinisalo
Väliaikatieto:
Aloite on saanut kannatusilmoituksia yhteensä 57 348 kappaletta, joista tässä palvelussa 31 665.
Ahkeria paperinimien kerääjiä, tänään on tullut jo lähes 4 000 paperinimeä!
Jutan ja Carl Haglundin kommentteja täällä alk: 2.00
http://areena.yle.fi/tv/1981110
Kaksikielinen yhteiskunta ja pidän tärkeänä, että kaikki opiskelevat Ruotsia.
Haglund toivoi Ylen uutisissa, että demarit pitäisivät kiinni pakkoruotsikannastaan kansan ja SDP:n enemmistön näkemyksistä huolimatta!
Demarit ovat hänen mielestään pakkoruotsimyönteisiä.
Näin avoimen röyhkeästi ministerillä on otsaa halveksia kansaa!
Sitä aikaisemmin oli myös Jussi Niinistön kommentit asiasta.
Vielä kun saisi Juha Sipilän kommentit asiasta.
Jos Kepu vähänkään järkevästi ajattelee, se antaa kansanedustajilleen täyden omantunnon vapauden tässä asiassa.
Puolueessa on kuitenkin puolet pakkoruotsin vastustajia.
Jos ei anna, niin PS kerää paljon lisä-ääniä tämän käsittelyn jälkeen, kun SDP ja KOK:N kannattajat pettyvät, kun kansanedustajista ei luultavasti juuri kukaan uskalla vastustaa pakkoruotsia. Luultavasti KOK, SDP ja KESK yrittävät kaiken tavoin estää, että tässä ei jouduta äänestää suuressa eduskunnassa.
Toivottavasti nostaa siitä ison mekkalan, koska menihän turkistarhausaloitekin äänestykseen ja jokainen äänesti omantunnon mukaan, jotenkin miksei tämäkin voisi mennä äänestykseen ja jokainen äänestäisi omantunnon mukaan, vai saneleeko RKP muka näin KOK:n, SDP:n ja ehkä joka Keskustan edustajien kannat tässä asiassa?
Pidennetty ja muokattu versio Hitler-videosta:
Pakkoruotsin perikato II:
http://www.youtube.com/watch?v=Oi-tlP1USWE
QuoteKyselyssä selkeimmin ruotsin vapaavalintaisuutta oppiaineena kannattivat perussuomalaisten äänestäjät (76 prosenttia) ja SDP:n kannattajat (73 prosenttia).
[...] RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund toivoo, että demarit pitävät syksyllä eduskunnassa kiinni aiemmasta kielilinjastaan.
- Demareiden puoluejohdossa ja puolueen piireissä on aina suhtauduttu hyvin myönteisesti ruotsin kieleen ja varmasti vastaisuudessakin, mutta heidän äänestäjäkuntansa sitten ei ehkä olekaan niin myönteinen. Uskon ja toivon, että demarit pitävät kiinni linjastaan myös eduskunnassa, Haglund pohtii.
http://yle.fi/uutiset/kysely_ruotsin_kielesta_perussuomalaiset_tyytyvaisia_sdp_yllattyi/6792971
Haglund uskoo ja toivoo, että demokratian halventamista jatketaan – ja että hänen puudelinsa SDP:ssä tottelevat RKP-herrojaan äänestäjiensä sijaan.
QuoteSDP:ssä äänestäjien ja puoluejohdon kannat menevät ristiin, sillä puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mielestä ruotsia on jokaisen syytä opiskella.
- Minulle tulos on aikamoinen yllätys. Kuitenkin suomalainen yhteiskunta on kaksikielinen yhteiskunta ja näen että ruotsin kielellä on tärkeä asema meidän yhteiskunnassa. Ja sen takia pidän tärkeänä, että sitä myöskin jokainen suomalainen koulussa opiskelee.
http://yle.fi/uutiset/kysely_ruotsin_kielesta_perussuomalaiset_tyytyvaisia_sdp_yllattyi/6792971
Missään muussa maassa ei pidettäisi kaksikielisenä yhteiskuntaa, jossa toiseksi suurinta kieltä puhuu vain viitisen prosenttia.
Quote from: Tomi on 24.08.2013, 21:05:10
Jutan ja Carl Haglundin kommentteja täällä alk: 2.00
http://areena.yle.fi/tv/1981110
Kaksikielinen yhteiskunta ja pidän tärkeänä, että kaikki opiskelevat Ruotsia.
Haglund toivoi Ylen uutisissa, että demarit pitäisivät kiinni pakkoruotsikannastaan kansan ja SDP:n enemmistön näkemyksistä huolimatta!
Demarit ovat hänen mielestään pakkoruotsimyönteisiä.
Näin avoimen röyhkeästi ministerillä on otsaa halveksia kansaa!
Lisää ruotsinkielisellä puolella:
Yle Nyheter TV-nytt (http://arenan.yle.fi/tv/1981140) (0:40-3:30)
Urpilaisen mukaan kyselyn tuloksilla (Sdp 73-22) tuskin on vaikutusta Sdp:n eduskuntaryhmän kantaan. Haglund puolestaan toteaa, ettei tulos ole yllättävä, sillä "on jo aika pitkään ollut niin, että niin sanottu eliitti Sdp:ssä on ollut hyvin myönteinen ruotsin kielelle, kun taas kentällä tuntemukset eivät ole niin myönteisiä".
Quote from: Roope on 25.08.2013, 00:29:21
[Urpilaisen mukaan kyselyn tuloksilla (Sdp 73-22) tuskin on vaikutusta Sdp:n eduskuntaryhmän kantaan.
Aina sitä oppii uutta tästä demokratiasta. Jokin aika sitten kuulin jonkun politikon kommentin että ei 50.000 henkiloä edusta koko kansaa. Nyt 73% demarien äänestäjistä ei edusta demareita vaan sen tekee Haglund RKP:stä. Eihän 63:n prosentin mielipide ja tahto ole kansan tahto vaan 29% oikean mielipiteen omavaa edustaa kansan tahtoa. Rupusakin mölinat eivät asiaan vaikuta.
Ps Olisi muuten hauska tietää millainen alueellinen otos tuossa gallupissa oli.
Quote from: Lahti-Saloranta on 25.08.2013, 06:58:09
Ps Olisi muuten hauska tietää millainen alueellinen otos tuossa gallupissa oli.
Ahvenanmaa oli jätetty ulkopuolelle, mutta muuten näissä käsittääkseni pyritään saamaan kattava otos Suomesta ja suomalaisista. Se tässä jäi tosin vähän epäselväksi, että minkä ikäisiä on haastateltu, vain täysi-ikäisiä vai myös nuoria?
Eduskunnan pakkoruotsin kannattajien nimet ja naama joka ikiseen pylvääseen ja kadunkulmaan.
Tärkeintä on laittaa ne uudelleen esille tulevien eduskuntavaalien alla vaalimainosten sekaan.
Vain napinpainajan tulevaisuuteen vaikuttamalla voimme vaikuttaa.
Quote from: Masaman69 on 25.08.2013, 00:13:58
Pidennetty ja muokattu versio Hitler-videosta:
Pakkoruotsin perikato II:
http://www.youtube.com/watch?v=Oi-tlP1USWE
Muuten erittäin hyvä video, mutta lopussa on yksi väärä päivä. Aloitteen viimeinen allekirjoituspäivä on 4.9.2013 ei 3.9.2013.
Quote from: Tomi on 25.08.2013, 09:04:42
Aloitteen viimeinen allekirjoituspäivä on 4.9.2013 ei 3.9.2013.
Aloite on pantu vireille 4.3.2013, joten kaiken järjen mukaan keräysaikaa on tasan 6 kk eikä 6 kk + 1 päivä? Vai miten tämä menee, en minä tiedä...
Quote from: Masaman69 on 25.08.2013, 09:35:37
Quote from: Tomi on 25.08.2013, 09:04:42
Aloitteen viimeinen allekirjoituspäivä on 4.9.2013 ei 3.9.2013.
Aloite on pantu vireille 4.3.2013, joten kaiken järjen mukaan keräysaikaa on tasan 6 kk eikä 6 kk + 1 päivä? Vai miten tämä menee, en minä tiedä...
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/hae?searchView=pub&orderBy=mostSupports&show=running
04.03.2013 Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla Keräys käynnissä 04.09.2013 asti
http://www.hs.fi/sunnuntai/Kaksi+kantaa+pakkoruotsista++kokeile+muuttuuko+mielesi/a1305708043006?ref=hs-art-top-2
liian pitkä juttu, en viitsi kopioida kokonaan + vaatii vastaukset kahteen kysymyksen (ennen ja jälkeen lukemisen):
1. Pitäisikö ruotsin opiskelun olla vapaaehtoista?
2. Vieläkö lukemasi jälkeen olet samaa mieltä?
Quote from: Lahti-Saloranta on 25.08.2013, 06:58:09
Quote from: Roope on 25.08.2013, 00:29:21
[Urpilaisen mukaan kyselyn tuloksilla (Sdp 73-22) tuskin on vaikutusta Sdp:n eduskuntaryhmän kantaan.
Aina sitä oppii uutta tästä demokratiasta. Jokin aika sitten kuulin jonkun politikon kommentin että ei 50.000 henkiloä edusta koko kansaa. Nyt 73% demarien äänestäjistä ei edusta demareita vaan sen tekee Haglund RKP:stä. Eihän 63:n prosentin mielipide ja tahto ole kansan tahto vaan 29% oikean mielipiteen omavaa edustaa kansan tahtoa. Rupusakin mölinat eivät asiaan vaikuta.
Ps Olisi muuten hauska tietää millainen alueellinen otos tuossa gallupissa oli.
Tämä on herkkua tämä. Juuri tämmöiset mielipiteet puoluejohtajilta pitäisi saada levitettyä kansan tietoisuuteen oikein laajalti.
Quote from: Meänteis on 25.08.2013, 09:51:05
http://www.hs.fi/sunnuntai/Kaksi+kantaa+pakkoruotsista++kokeile+muuttuuko+mielesi/a1305708043006?ref=hs-art-top-2
liian pitkä juttu, en viitsi kopioida kokonaan + vaatii vastaukset kahteen kysymyksen (ennen ja jälkeen lukemisen):
1. Pitäisikö ruotsin opiskelun olla vapaaehtoista?
2. Vieläkö lukemasi jälkeen olet samaa mieltä?
Pakkoruotsittajien ylimielisyys pistää taas vihaksi. Luuleeko toi urpo oikeesti, että tuo sama pakkoruotsin vastustajien leimaaminen tunkkaisiksi ja pahanhajuisiksi äärioikeistolaisiksi tuottaa tulosta? Tai no tuottihan se tulosta, joskin ei varmaan ihan halutunkaltaista: lukemisen jälkeen pakkoruotsin vastustajien osuus kasvoi verrattuna alkutilanteeseen.
Temppu ja miten se tehtiin:
Quote
Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Suomen 15 vuotta täyttäneet asukkaat Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Otos muodostettiin ositetulla satunnaisotannalla väestörekisterikeskuksen rekisteristä.
Tutkimukseen haastateltiin 1003 suomalaista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi.
Kyselyssä vältettiin käyttämästä arvolatautuneita sanoja, kuten "pakkoruotsi". Myöskään johdantoa aiheeseen ei ollut, koska se olisi saattanut vaikuttaa vastauksiin. Kysymys kysyttiin vain sellaisenaan, pelkistetysti ja yksinkertaisesti.
Haastattelut tehtiin 19.–22.8.2013 Taloustutkimus Oy:n valvotusta puhelinhaastattelukeskuksesta Helsingistä. Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla. Se tarkoittaa, että jos tehdään sata erillistä tutkimusta, niistä 95 tuottaa tuloksen, joka on kyseisen virhemarginaalin sisällä.
http://yle.fi/uutiset/nain_kysely_ruotsin_kielen_opiskelun_vapaaehtoisuudesta_tehtiin/6791884 (http://yle.fi/uutiset/nain_kysely_ruotsin_kielen_opiskelun_vapaaehtoisuudesta_tehtiin/6791884)
Quote from: Meänteis on 25.08.2013, 09:51:05
http://www.hs.fi/sunnuntai/Kaksi+kantaa+pakkoruotsista++kokeile+muuttuuko+mielesi/a1305708043006?ref=hs-art-top-2
liian pitkä juttu, en viitsi kopioida kokonaan + vaatii vastaukset kahteen kysymyksen (ennen ja jälkeen lukemisen):
1. Pitäisikö ruotsin opiskelun olla vapaaehtoista?
2. Vieläkö lukemasi jälkeen olet samaa mieltä?
Minäkään en jaksa lukea tuota, kun kaikki tarvittava on jo sanottu.
Mitään muuta ei tarvitsisi pitää mielessä kuin kysymys: Tarvitsevatko kaikki pakkoruotsia lukevat suomalaiset ruotsin kielen taitoa enemmän kuin jonkun, minkä tahansa, vaihtoehtoisen kielen taitoa (kuten venäjä tai saksa)?
Vastaus tuohon ja all is clear. Mistään muusta ei tarvitsisi edes keskustella, sillä kaikki muu on politikointia ja sivuseikkoja.
Eikö Oami oman järkeilysi perusteella ruotsinpuolustuslain voi säätää myöntämällä vaikka Folktingetille autonomisen aseman ja ruotsinkielisen edustuslaitoksen aseman. Joka sitten takaa kumoamattomuuden ilman autonomisten omaa suostumusta. Vai kieltääkö taikaperustuslaki autonomisen aseman myöntämisen, vaikka niin on jo kerran tehty? Toki autonomia voidaan sitoa alueeseenkin, vaikka kaikki ru- ja kaksikieliset kunnat. Onko järjestely sitten peruuttamaton? Det tror jag inte. Katsotaan mitä jallitus keksii betonoidakseen ruotsin aseman rikkumattomaksi. Case Åland voi hyvinkin nousta pöydälle.
Jos perustuslain säätämisjärjestyksessä poistetaan autonomia ja kumotaan itsehallintolaki, mitä lakia silloin muka rikotaan - lakihan on kumottu!
Tämä nyt on turhaa jauhantaa, mutta lakien loukkaamattomuuden periaatteen mukaan mitään perustuslakia ei ikinä ole voitu edes säätää. Perustuslaki on sen laatijoiden tahto, ja kansa päättää hyväksyykö vai nouseeko aseisiin.
Ahvenanmaa teoreettisena casena edelleenkin. Eduskunta kieltää aseenkannon affenanmaalaisilta ja maakunnan poliisivoimilta jotka määrätään lopetettaviksi. Sitten perutaan itsehallinto. Maakuntalainen ei edes huomaa tilanteen muuttuneen, ennen kuin luukusta kalahtaa kutsuntakirje ja Maarianhaminaan avataan suomenkielinen koulu. Poliisin kanssa voi asioida myös suomeksi. Jos joku änkyrä vastustaa, pahimmassa tapauksessa väkivalloin, kyseessä on silloin kapinointi _laillista_ esivaltaa vastaan.
Interventio on fantasiaa. Mutta hauskan romaanin tästä saisi.
No ehkä lailisuuskeskustelu kuuluu muualle. Kunhan pohdiskelin miten ruotsi yritetään pitää riesanamme, 50000:stä primitiivisestä huolimatta. Eiköhän se tyssää valiokunnassa - laillisuuspuolustukseen........
Miksi SDP ja Urpilainen yllättyivät?
Quote
Kysely ruotsin kielestä: Perussuomalaiset tyytyväisiä, SDP yllättyi, Yle, 24.8.2013 (http://yle.fi/uutiset/kysely_ruotsin_kielesta_perussuomalaiset_tyytyvaisia_sdp_yllattyi/6792971)
Kyselyssä selkeimmin ruotsin vapaavalintaisuutta oppiaineena kannattivat perussuomalaisten äänestäjät (76 prosenttia) ja SDP:n kannattajat (73 prosenttia).
...
SDP:ssä äänestäjien ja puoluejohdon kannat menevät ristiin, sillä puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mielestä ruotsia on jokaisen syytä opiskella.
- Minulle tulos on aikamoinen yllätys. Kuitenkin suomalainen yhteiskunta on kaksikielinen yhteiskunta ja näen että ruotsin kielellä on tärkeä asema meidän yhteiskunnassa. Ja sen takia pidän tärkeänä, että sitä myöskin jokainen suomalainen koulussa opiskelee.
Urpilaisen mielestä nykyinen malli toimii, mutta muutettavaakin löytyy.
- Siihen rinnalle pitäisi hakea erityisesti Itä-Suomeen mahdollisuuksia kokeilla nykyistä laajempaa venäjän kielen opiskelutarjontaa, Urpilainen sanoo.
Heh heh
http://www.hs.fi/m/sunnuntai/Kaksi+kantaa+pakkoruotsista++kokeile+muuttuuko+mielesi/a1305708043006?jako=838518b70d83522e1c10ad2180638c3c&ref=mob-traf-is-uutiset-1
Hesarissa on hyvä kysely, kaksi argumenttia vastaan ja puolesta.
Argumentti vastaan saa EOS -puolueen liikkeelle, miuten vaikuttaa 1. Maailmansodan rintamalinjoilta.
Quote from: Meänteis on 25.08.2013, 09:51:05
http://www.hs.fi/sunnuntai/Kaksi+kantaa+pakkoruotsista++kokeile+muuttuuko+mielesi/a1305708043006?ref=hs-art-top-2
liian pitkä juttu, en viitsi kopioida kokonaan + vaatii vastaukset kahteen kysymyksen (ennen ja jälkeen lukemisen):
1. Pitäisikö ruotsin opiskelun olla vapaaehtoista?
2. Vieläkö lukemasi jälkeen olet samaa mieltä?
Tulokset kello 14:10
ENNEN TEKSTIN LUKEMISTA:
(vapaaehtoisuudelle) kyllä: 64%
ei: 24%
eos: 12%
TEKSTIN LUKEMISEN JÄLKEEN:
kyllä: 70%
ei: 25%
eos: 6%
Eli tekstit luettuaan puolet ei osaa sanoa -ryhmän jäsenistä on saanut jonkun mielipiteen asiasta. Näistä ylivoimaisesti suurin osa on siirtynyt vapaaehtoisuuden kannalle ja ainoastaan murto-osa pakkoruotsin puolustajiin. (Oletan, että siirtyminen kyllä- ja ei-leirien välillä on ollut hyvin vähäistä ja siirtymä tapahtunut juurikin eos:sta jompaan kumpaan suuntaan.) Huomattavaa on myös se, että tekstin luettuaan vastauksensa antaneiden määrä ylittää maagisen sadan prosentin rajan(!)
Orasen perustelut taitavat siis upota lukijoihin aika paljon Itkosen kertomusta paremmin :)
Quote from: mietinen on 25.08.2013, 14:02:17
Miksi SDP ja Urpilainen yllättyivät?
Etenkin kun Rkp:n puoluejohtaja Haglund totesi samassa yhteydessä, että kyselyn tulos ei ollut Sdp:n osalta mitenkään yllättävä, vaan hänen mukaansa "Sdp:n eliitti" on ollut "aika pitkään" asiassa toista mieltä kuin "kenttä", joka ei tarkoita Sdp:n äänestäjiä kuten kyselyssä, vaan Sdp:n organisaatiossa muualla kuin ylimmässä johdossa toimivia.
Mikään taho ei tiedä yhtä tarkkaan kuin Rkp/Magma, millainen pakkoruotsin kannatus/vastustus on missäkin ryhmässä, ja miten se on muuttunut vuosien kuluessa. Kun Haglund sanoo jotain, se voi hyvinkin perustua sellaiseen tietoon, jota muilla ei vielä ole. Siksi Haglundin huolestuminen antaa ymmärtää, että juuri Sdp - ei Kokoomus - tulee olemaan se dominopalikka, joka sysää liikkeelle vuosikymmeniä odottaneen historiallisen muutoksen.
Quote from: ananaskaarme on 25.08.2013, 15:12:20
Vaikea uskoa, että "väärällä" mielipiteellä varustetut etenisivät vauhdilla pienenevän puolueen organisaatiossa yhtään minnekään. Ylimmät suojavirat on valettu betoniin ja varattu samanmielisille hyville veljille, siskoille jne.
Samaa mieltä, mutta kentältä ja potentiaalisilta äänestäjiltä tuleva paine voi vaikuttaa muillakin tavoin. Sekin riittää, että edustajille joudutaan antamaan vapaat kädet, kun tähän asti on tehty selväksi, että puolue-eliitin näkemys sitoo kaikkia.
"Taloustutkimuksen kyselyssä länsisuomalaisista vastaajista 67 prosenttia haluaisi ruotsin kielen vapaaehtoiseksi oppiaineeksi. Idässä ja pohjoisessa kannatus on karvan verran pienempää."
Eiköhän tämä "yllättävä" havainto selity sillä, että Itä- ja Pohjois-Suomessa ei törmää pakkoruotsin erinäisiin ärsyttäviin ilmenemismuotoihin. Katukilvet, opastetaulut, opaskartat, suomalaisille huonommat koulut ja vanhainkodit, yms. yms.
Mutta jotain ärsytystä itäsuomalaisillekin on onneksi eräs patologinen pakkoruotsittaja saanut aikaan VR:llä. On se vaan niin sivistävää kuulla seuraava junakuulutus Nurmeksen ja Lieksan välillä:
"Följande Höljäkkä"
Quote from: Kammo on 25.08.2013, 14:25:15
Quote from: Meänteis on 25.08.2013, 09:51:05
http://www.hs.fi/sunnuntai/Kaksi+kantaa+pakkoruotsista++kokeile+muuttuuko+mielesi/a1305708043006?ref=hs-art-top-2
liian pitkä juttu, en viitsi kopioida kokonaan + vaatii vastaukset kahteen kysymyksen (ennen ja jälkeen lukemisen):
1. Pitäisikö ruotsin opiskelun olla vapaaehtoista?
2. Vieläkö lukemasi jälkeen olet samaa mieltä?
Tulokset kello 14:10
ENNEN TEKSTIN LUKEMISTA:
(vapaaehtoisuudelle) kyllä: 64%
ei: 24%
eos: 12%
TEKSTIN LUKEMISEN JÄLKEEN:
kyllä: 70%
ei: 25%
eos: 6%
Eli tekstit luettuaan puolet ei osaa sanoa -ryhmän jäsenistä on saanut jonkun mielipiteen asiasta. Näistä ylivoimaisesti suurin osa on siirtynyt vapaaehtoisuuden kannalle ja ainoastaan murto-osa pakkoruotsin puolustajiin. (Oletan, että siirtyminen kyllä- ja ei-leirien välillä on ollut hyvin vähäistä ja siirtymä tapahtunut juurikin eos:sta jompaan kumpaan suuntaan.) Huomattavaa on myös se, että tekstin luettuaan vastauksensa antaneiden määrä ylittää maagisen sadan prosentin rajan(!)
Orasen perustelut taitavat siis upota lukijoihin aika paljon Itkosen kertomusta paremmin :)
Uskoisin monella olevan kantansa asiaan vaikka ei lukisikaan kyseisiä tekstejä.
Nuo tekstit on melko hyvin laadittuja eli sisältävät ne perussyyt mitä on julkisuudessakin käytetty oman näkemyksen puolustamiseen.
Epäilen silti että pakkoruotsin valinnaistaminen näiden tekstien perusteella saisi jopa 80-90%:n kannatuksen, jos oikeasti päätös tehtäisiin tekstien perusteella.
Siltikin todella hyvin laadittu kysely. Selkeästi tuo on nähtävissä myös yleisö-kommenteissa, kun puolustavia kantoja ei tule juuri ollenkaan. Eli ne samat perustelut, joita yleensä lauotaan julkisuudessa avoimesti ja jotka menevät läpi ilman mitään kritiikkiä, niin eivät yhtäkkiä vakuutakkaan kun joudutaan valitsemaan kahdesta mielipiteestä paremmat perustelut omaava mielipide.
Huomioitavaa on myös sekin että HS on uutisoinut jo pariin otteeseen varsin tasapuolisen tai valinnanvapautta kannattavan jutun.
Ei tuota ole aikaisemmin nähty, vaikka nämä taustatiedot on käsitelty julkisuudessakin jo aika monia kertoja.
Tuossa Hesarin jutussa pakkoruotsia kannattava puheenvuoro on ihan uskomatonta plörinää; vai että tienviitat ovat jänniä kun niissä on ruotsinkieltäkin ja Eva Dahlgren sanoo jännästi lugn ja stjärnorna. Niin, ja tietenkin se pakollinen klisee kuinka käännämme selkämme Pohjoismaille jos luovumme pakkoruotsista.
Quote from: Kammo on 25.08.2013, 14:25:15
Huomattavaa on myös se, että tekstin luettuaan vastauksensa antaneiden määrä ylittää maagisen sadan prosentin rajan(!)
Aivan normaali pyöristysvirhe, kun kannat esitetään prosentin tarkkuudella. Tuo on tilastomatemmaattisesti korrekti taapa ilmaista asia.
Quote from: -PPT- on 25.08.2013, 17:08:47
Tuossa Hesarin jutussa pakkoruotsia kannattava puheenvuoro on ihan uskomatonta plörinää; vai että tienviitat ovat jänniä kun niissä on ruotsinkieltäkin ja Eva Dahlgren sanoo jännästi lugn ja stjärnorna. Niin, ja tietenkin se pakollinen klisee kuinka käännämme selkämme Pohjoismaille jos luovumme pakkoruotsista.
Se on ihan hyvä vaan että vetää noin överiksi, niin tyhmempikin tajuaa, ettei pakkoruotsissa ole mitään järkeä... Tämähän hyvin näkyy HS:n kyselyssä artikkelin lopussa (verrattuna alkuun)!
Mutta on kyllä säälittävyyden huippu, että pakkoruotsia perustellaan sillä, että osaa lukea ruotsinkieliset tienviitat ja maitopurkin tekstit! (Ikäänkuin paikannimien lukeminen välttämättä edes edellyttäisi mitään kielitaitoa kun kuitenkin ruotsissa käytetään ihan samoja aakkosia kuin suomessa...)
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147882-yle-aliarvioi-kansaa-tyhmistavalla-ruotsi-kyselyllaan
:D
Laita rasti ruutuun:
Kyllä Ei
Ruotsin olla olla pakollista lukiossa
Ruotsin tulee olla pakollista ammattikoulussa
Ruotsin tulee olla pakollista peruskouluissa
Jos vastasit edelliseen ei, niin
ruotsin tulee pakollista peruskoulun
1. luokalla
2. luokalla
3. luokalla
4. luokalla
5. luokalla
6. luokalla
7. luokalla
8. luokalla
9. luokalla
Ruotsin tulee olla pakollista Helsingissä
Ruotsin tulee olla pakollista Espoossa
Ruotsin tulee olla pakollista Vantaalla
.
.
.
.
.
Ruotsin tulee olla pakollista Kouvolassa
.
.
.
.
.
Quote from: IDA on 25.08.2013, 19:41:41
http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147882-yle-aliarvioi-kansaa-tyhmistavalla-ruotsi-kyselyllaan
Quote from: Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko
Kysymys on järjettömän yksinkertaistava ja haastateltavia aliarvioiva. Se kun ei ole ottanut huomioon, että ruotsin kieli voisi nimittäin olla vapaavalintainen jossain vaiheessa opintoja ja jossain vaiheessa ei.
Ruotsi voisi olla täysin vapaavalintainen oppiaine esimerkiksi ammattikoulussa ja lukiossa, mutta peruskoulussa ei. Tai voisi se olla jollain peruskoulunkin luokalla valinnainen ja jollain taas ei.
Toisaalta ruotsi voisi olla vapaavalintainen jossain osassa maata ja osassa ei - tai jossain kunnassa kyllä ja toisessa ei.
Eihän näitä voisi itse keksiä.
Taitaa olla niin, että eduskuntapuolueiden johto (pl. Perussuomalaiset) ovat menneisyydessä tässä pakkoruotsissa.
Totuus on se, ruotsinkielisten määrä vähenee Suomessa jatkuvasti, nykyään n. 5% ja lisäksi työt ovat yhä enemmän kansainväliset, siksi tarvitsemme enemmän ja enemmän Espanjan, Ranskan, Saksan ja Venäjän ym. isompien kielten osaajia!
Vielä 1960-1980 oli hieman toisin, mutta nyt Ruotsi on täysi marginaalikieli.
Totuus on myös, että ruotsinkieliset eivät voi olettaa, että kaikkialla Suomessa saa palvelua ruotsiksi. Riittää, että varmistamme vähintään kohtalaisen ruotsinkielen taidon sellaisissa kunnissa, joissa on vähintään n. 8% ruotsinkielisiä. Muualla pitää opetella enemmistön kieli. Eikös se muuten ole parempi, että vähemmistö (n. 5%) opettelee enemmistön kielen kuin, että enemmistö (yli 90%) opettelee vähemmistön kielen?
Lisäksi venäjänkielisten määrä lisääntyy jatkuvasti. On ennustettu, että 2030-luvulla, heitä voi olla enemmän kuin ruotsinkielisiä. Onko pakkoruotsi vielä silloinkin perusteltua Kataisen, Urpilaisen tai Haglundin mielestä?
Lisäksi mitä tulee Pohjoismaiden yhteistyöhön, niin siellä käytetään yhteisenä kielenä enemmän englantia, koska varsinkin Tanskalaisten Tanska/Ruotsi on sellaista mongerrusta, että sitä ei kouluruotsin osaa ymmärrä juuri ollenkaan.
Pakkoruotsi vs Hyötyruotsi- väittelytilaisuus - Osa , kuusiosainen väittelytilaisuus, Svenska Nu ja Svenska Undomin ja PS:n nuorten kanssa.
http://www.youtube.com/results?search_query=Pakkoruotsi+vs+Hy%C3%B6tyruotsi-+v%C3%A4ittelytilaisuus&oq=Pakkoruotsi+vs+Hy%C3%B6tyruotsi-+v%C3%A4ittelytilaisuus&gs_l=youtube.3...1688477.1688477.0.1689346.1.1.0.0.0.0.195.195.0j1.1.0...0.0...1ac.1.11.youtube.nCvRtVcqCUY
Tällainen kielimalli olisi loistava.
Pakollinen kieli englanti, alk. 2. luokalta (nuorempana on parempi kielipää).
5. luokalta seuraava kieli ja se vapaavalintainen kunnan tarjonnan mukaan.
Vaihtoehtoinen pääsääntöisesti: Espanja, ranska, saksa, ruotsi ja venäjä, riippuen kunnassa ja ehkäpä koulustakin.
Oppilas valitsee ja toki edellyttäen, että mihin kieliin löytyy riittävästi halukkaita. Eli Länsi-Suomessa voi olla vaikeaa saada venäjänkielen opetusta ja Itä-Suomessa vaikeaa saada ruotsinkielen opetusta. Jos joku myönnytys ruotsinkielisille ja RKP:lle on pakko antaa, niin velvoitetaan kaikki kunnat ainakin tarjoamaan mahdollisuus ruotsin kielen opiskeluun, tosin minusta sekin on tarpeeton Itä-Suomessa, jos ei ole resursseja, opettajia tai riittävästi halukkaita. Kuitenkin vaihtoehtona olisi saksa, ranska tai espanja, jos ei haluaa yrittää venäjää.
Quote from: -PPT- on 25.08.2013, 17:08:47
Tuossa Hesarin jutussa pakkoruotsia kannattava puheenvuoro on ihan uskomatonta plörinää; vai että tienviitat ovat jänniä kun niissä on ruotsinkieltäkin ja Eva Dahlgren sanoo jännästi lugn ja stjärnorna. Niin, ja tietenkin se pakollinen klisee kuinka käännämme selkämme Pohjoismaille jos luovumme pakkoruotsista.
Paras oli kuitenkin (niin, tulihan se luettua silti) se, että kun kerran pakkoruotsi ei uppoa suomalaisten kielipäähän, niin ei sinne uppoaisi mikään muukaan kieli, joten turha antaa valinnanvapautta.
;D
Oikeasti siinä ei ollut ainuttakaan konkreettista ja järkevää perustelua. Ei yhtään.
Ruotsinkielisten uutisten jatkojutussa lähdettiin liikkeelle siitä, että kyselyyn vastanneista nuorista suurempi osuus oli pakon kannalla kuin vanhemmista ihmisistä. Esimerkiksi Lauttasaaresta ei löytynyt haastateltavaksi ainuttakaan pakkoruotsin kyseenalaistavaa nuorta, vaikka kyselyn tulosten mukaan vapaaehtoisuuden kannalla oli kautta linjan kaikissa ikäryhmissä selvä enemmistö. Haastatellun opettajan mielipide ei yllättänyt.
QuoteSuomenkielisessä peruskoulussa Helsingin Lauttasaaren yhteiskoulussa ei näy merkkejä minkäänlaisesta ruotsin kielen vastustamisesta. Täällä ruotsi on aine muiden joukossa, eikä täällä puhuta pakkoruotsista.
Elina Rusi, ruotsinopettaja, Lauttasaaren yhteiskoulu
"Oppilaat globalisoituvassa maailmassa ymmärtävät, että kaikki kielet ovat rikkaus, ja kun osaa useampia kieliä, pääsee pitkälle." (käännös)
[...]
Juho Rahkonen, tutkimuspäällikkö, Taloustutkimus
"Itä-Suomessa kannatetaan pakkoruotsia jopa hieman enemmän kuin Länsi-Suomessa, vaikka voisi kuvitella sen olevan päinvastoin. On viime aikoina puhuttu siitä, että Itä-Suomessa pitäisi tehdä ruotsin kieli valinnaiseksi, jotta jäisi tilaa esimerkiksi venäjän opiskelulle. Mutta näistä tuloksista ei voida antaa tukea tällaiselle argumentille."
Svenska Yle: Äldre mest positiva till frivillig svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/08/25/aldre-mest-positiva-till-frivillig-svenska) 25.8.2013
Taloustutkimuksen Rahkonen teki itsensä naurettavaksi jo kesällä johtaessaan kehitysapukyselyn tuloksista perusteluja suomalaisten muka vankkumattomalle kehitysavun tuelle, vaikka kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista arvioi kehitysavun tason vajaaksi kymmenesosaksi todellisesta. Yhtä naurettavaa on väittää, että vapaaehtoisen ruotsin kielen kannatuksen ero Itä- ja Länsi-Suomen välillä (vapaaehtoisuuden kannatus on silti molemmilla alueilla musertavan selvä ja alueiden erokin mahtuu kyselyn virhemarginaalin sisään) jotenkin kumoaisi Itä-Suomen venäjän opetuksen tarpeen.
Pakkoruotsin lähtölaskenta on alkanut. Ei tätä kelkkaa enää käännetä, vaikka aloite ensivaiheessa odotettavasti tyrmätäänkin. Lupaan vetää lipun salkoon sinä päivänä, kun tuosta hyödyttömästä taakasta viimeinkin vapaudutaan.
QuoteKyllä pakkoruotsille!
Ruotsi on yksinkertainen, käyttäjäystävällinen kieli. Miksi itsestään selvästä vahvuudesta väännetään yhteiskunnallista ongelmaa, kysyy kirjailija Juha Itkonen.
Alkuun myönnytys vastapuolelle: suomenkielisessä Suomessa arkinen kosketuspinta ruotsin kieleen on kieltämättä ohut. Itse muistan havahtuneeni toisen kotimaisen olemassaoloon vähän alle kouluikäisenä, kun ajoimme isän Saabilla Hämeenlinnasta serkkujeni luo Myyrmäkeen. Tienviitoissa oli äkkiä jotain outoa.
Outous ei häirinnyt, päinvastoin. Ring III, Mårtensdal ja Myrbacka kutkuttivat mielikuvitustani. Yhdistin ruotsin alusta alkaen suureen maailmaan; kieli oli kuin lupaus siitä, että jotain Hämeenlinnaa isompaa on olemassa.
Seuraava myönteinen muistikuvani on enoni levyhyllystä löytynyt Eva Dahlgren. Vuosi oli 1989, kappale Ängeln i rummet. Laulu oli kaunis, sen kauneus yhdistyi mielessäni vahvasti nimenomaan kieleen: tapaan, jolla Dahlgren lausui sanan "stjärnorna" tai "lugn".
Havahtuminen oli merkittävä, sillä sitä ennen en ollut ajatellut ruotsia mitenkään viehättävänä laulukielenä. Koulun ruotsintunnilla olimme kuunnelleet kelanauhalta Tomas Ledinin Sommaren är kortin, joka edelleen on mielestäni hirvittävä kappale: "Sommaren är kort / de mesta regnar bort." Vad fan?
Osasin ruotsista vasta alkeet, mutta olin varma, että olisin itsekin riimitellyt paremmin.
Mitä muuta teimme yläasteen ruotsintunneilla kuin kuuntelimme Tomas Lediniä? Muistaakseni samaa kuin kaikilla muillakin tunneilla. Opiskelimme vaihtelevan kiinnostuneina, kukin taipumuksiensa mukaan. Sanakokeita pidettiin. Kielioppia päntättiin. Teinihiki tuoksui, lappusia vaihdeltiin, kuminpalasia lenteli.
En silti muista, että olisimme ajatelleet lukevamme pakkoruotsia. Luimme ruotsia niin kuin luimme matematiikkaa, englantia, historiaa tai biologiaa. Asia oli sillä selvä.
Enää se ilmeisesti ei ole. Olen taipuvainen välttämään jyrkkiä mielipiteitä, mutta kantani ruotsin opiskelun muuttamiseen vapaaehtoiseksi on ehdoton ei.
Miksi? Koska Suomi on kaksikielinen maa, jossa elää merkittävä ruotsinkielinen vähemmistö. He opiskelevat suomea, me opiskelemme ruotsia. Yksinkertaista, oikeudenmukaista, järkevää. Rkp on toivottanut keskustelun vapaaehtoisuudesta tervetulleeksi, mutta minä olen melkein jyrkempi. En oikeastaan ymmärrä, miksi näin selvästä asiasta edes keskustellaan.
Väitetään, että pakkoruotsi haaskaa kansakunnan resursseja. Ikävät ruotsintunnit vievät koululaisilta arvokasta aikaa, jonka he voisivat käyttää jonkin hyödyllisen maailmankielen opiskeluun.
Ruotsia kuulemma opitaan niin huonosti, että olisi parempi olla opiskelematta sitä ollenkaan. Jopa EK on nykyään yllätyksekseni tätä mieltä.
On toki mahdollista visioida vaihtoehtoinen tulevaisuus, jossa ruotsin kielen ikeestä vapautuneet oppilaat hyökkäävät innokkaasti kyrillisten kirjaimien kimppuun ja saavuttavat opinnoissaan loistavia tuloksia. Se on kuitenkin puhdas utopia.
Ruotsi on nimittäin yksinkertainen, käyttäjäystävällinen kieli – vähän kuin saksaa, josta turhat piruetit on siivottu pois. Kun vielä Suomessa kuultava ruotsi on suomen nuotilla puhuttua, en osaa kuvitella suomenkieliselle koululaiselle helpommin lähestyttävää kieltä. En ymmärrä, miten ruotsin kielen opinnoissa takelteleva ihminen voisi oppia erinomaisesti venäjää tai kiinaa.
Haluaisinkin muistuttaa ruotsin kielen hyvistä puolista. Eihän ruotsi ole vaikeaa. Ei se ole ikävän kuuloista. Ei se ole vierasta.
Suomen itäisimmässäkin kolkassa se on jollain tavalla läsnä: maitopurkeissa, saippuatölkeissä, lottoarvonnassa. Kun tulee Helsinkiin, törmää jo kehäteillä niihin kaksikielisiin kyltteihin. Eikö olisi outoa, jos alempi rivi olisi täyttä hepreaa?
Ruotsin opiskelua tietenkin helpottaisi, jos kieleen syntyisi jonkinlainen tunneside. Omalla kohdallani se vahvistui vasta kouluajan jälkeen, kun Kentin majesteettinen pohjoismainen melankolia vyöryi ylitseni ja pyyhki lopullisesti mielestäni ikävän Ledin-trauman.
Samoihin aikoihin tulivat Kjell Westö ja Monika Fagerholm. Luin heitä tosin pääosin käännöksinä, mutta merkityksellistä oli, että tiesin heidän kirjoittavan ruotsiksi. He kirjoittivat tästä maasta mutta jotenkin toisin kuin suomenkieliset kirjailijat, eri prisman läpi.
Tämähän on mahtavaa, minä ajattelin, kaksi kieltä yhdessä maassa. Toinen kielistä on outo ja kokonaan omamme, toinen avaa ovet muihin Pohjoismaihin. Tietty mentaalinen skandinaavinen yhteys nimittäin on todella olemassa. Viime aikoina olen vakuuttunut siitä katsoessani tanskalaista Vallan linnaketta tai lukiessani norjalaista Karl Ove Knausgårdia.
Kaksikielisyys on valtiolle päivänselvä rikkaus. Hämmästyttää, miten näin kadehdittavasta vahvuudesta väännetään yhteiskunnallista ongelmaa.
Pelkään, että sitä nimenomaan väännetään. Pelkkä termi on tarkoitushakuinen: pakkoruotsia ei ollut ennen kuin pakkoruotsista alettiin puhua.
Keskustelua ruotsin vapaaehtoisuudesta olisi helpompi käydä, jos sitä käytäisiin muuten hyväntuulisessa ja maailmalle avoimessa Suomessa. Nyt vallalla oleva ilmapiiri on kaikkea muuta.
Pakkoruotsia vastustetaan fiksusti kansainvälistymisen ja valinnanvapauden nimissä, mutta taustalla leijuu tunkkainen löyhkä.
Aktiivisimmat voimat kansalaisaloitteen takana ovat juuri niitä tahoja, joiden ihanneyhteiskunta tuntuu olevan yksikielinen, kulttuurisesti yhtenäinen ja vieraista aineksista puhdistettu. Tässä yhteiskunnassa pitkään sortoa ja vääryyttä ja kaikenlaisia pieniä riesoja kokenut valkoihoinen suomenkielinen heteroseksuaalinen enemmistö määrää viimein tahdin ja vähemmistöt vikisevät.
On silti karkea virhe luulla, että pakkoruotsissa olisi kyse vähemmistön oikeuksista. Enemmistöstä enemmänkin – enemmistön maailmankuvasta ja mahdollisuuksista.
Jos me suomenkieliset todella olemme sitä mieltä, ettei ruotsia tarvitse osata lainkaan, suljemme silmämme osalta isänmaatamme. Samalla käännämme selkämme muille Pohjoismaille, omankin ymmärryksemme mukaan läheisimmälle viiteryhmälle.
Mitä järkeä siinä olisi?
Ei ruotsi nyt niin kamalaa voi olla. Ei mitenkään.
Juha Itkonen on Hämeenlinnassa vuonna 1975 syntynyt kirjailija, joka asuu Helsingissä. Hän on kirjoittanut viisi romaania.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1377318971399?jako=ec100cf801455aa8930e01c8ef597132&ref=fb-share
Tässä tekstissä on niin huonoa argumentointia, että melkein sain syövän. En edes viitsi erotella kaikkia. Jokainen lukekoon itse, jos pystyvät. Omalla vastuulla tosin.
"Ei se nyt niin kauheeta voi olla". Pakkoruotsittajat pistävät näköjään parastaan pöytään argumentoinnillaan.
Hyysäri haluaa taas kerran ampua itseään jalkaan. Sopiihan se. Jatkakoon samalla linjalla.
Merkittävä kirjallinen tuotanto on varmaan kääntymässä jollekin maailmankielelle..
Hyysäri on aikansa K-vene:
http://teknokekko.vuodatus.net/lue/2006/06/1918-k-niin-kuin-kuolema-sukellusveneet-jotka-osasivat-sukeltaa
AIka paskaa. Kouluruotsilla kun ei naapurimaassa vaan pärjää, varsinkaan tankero-ruotsilla.
Julkaisuvapaa heti
Kaikki mediat
Me tiedämme, mikä on jokaiselle ihmiselle hyväksi. Sinusta voi tuntua, ettet tarvitse ruåttia siinä ympäristössä, missä elät. Mutta muista kuitenkin, että me tiedämme, mitä sinä tarvitset. Me päätämme kaikki taidot, tiedot ja kyvykkyydet, jotka sinä ansaitset. Saathan kaiken valtiolta ilmaiseksi (no vähän joudut veroja maksamaan). Me olemme valtiovalta (muutama puoluerunkku) ja vallan sylikoirat (puoluerunkkuja hännystelevät wannabe-toimittajat.) Olemme ylempänä kuin sinä!
Syysterveisin
HS,US, MTV3, Nelonen, Kansas News, Aamulehti, Vanha Jallu, Kapinatyöläinen, EM, Ratto, Uutispäivä Idiootti ja Suomen Bukkakejulkaisuiden Kansandemokraattinen Liitto.
Juha Itkonen on puppugeneraattori, mikä on säädetty suoltamaan poliittisen korrektiuden tavaraa pihalle.
QuoteSamalla käännämme selkämme muille Pohjoismaille, omankin ymmärryksemme mukaan läheisimmälle viiteryhmälle.
Muissa Pohjoismaissa ei osata juurikaan suomea eli ovatko ne kääntäneet selkänsä Suomelle?
Quote from: Shemeikka on 25.08.2013, 23:08:07
Muissa Pohjoismaissa ei osata juurikaan suomea eli ovatko ne kääntäneet selkänsä Suomelle?
Juuri näin. Ei minun ruotsalaiset kaverit ole koskaan pitäneet edellytyksenä ystävyydelle ruotsin puhumista. Toisaalta olisi myös helvetin tyhmää puhua ruotsia, kun paikalla on hollantilaisia, virolaisia, venäläisiä, saksalaisia jne.
En minä käännä selkää kenellekään, joka ei puhu suomea. Samalla tavalla ainoastaan vajaaälyiset ruotsalaiset olettaisivat muiden osaavan heidän kieltään. Ei tämä vinkuminen Ruotsista tule, vaan RKP:ltä. RKP:n olemassaolon edellytys on pakkoruotsin puolustaminen. Samaan kerhoon menevät sitten huuskot, kataiset yms. tyhjän paskan puhujat.
Sama vuodatushan julkaistii myös otsikolla "Kaksi kantaa pakkoruotsista – kokeile, muuttuuko mielesi": http://www.hs.fi/sunnuntai/Kaksi+kantaa+pakkoruotsista++kokeile+muuttuuko+mielesi/a1305708043006
Itkosen löperryshän todellakin sai epävarmat muuttamaan mieltään - pakkoruotsin vastaisiksi ;D
Aloin miettimään, voisikohan tämä teksti olla pakina? Kokonaisuutena se ei ainakaan vaikuta siltä, mutta jotkut kohdat ovat niin järkyttäviä, ettei niitä voi tosissaan käyttää argumentoinnissa...
Onko muuten "kyllä pakkoruotsi"-aloitetta väläyttänyt kukaan? En ainakaan löytänyt tuolta palvelusta moista aloitetta. Luulisi että jos se kerran on niin tarpeellinen niin kannattajia löytyisi tarpeellinen 50 000+
Mullakin oli joskus joku yksittäinen, hyvä kokemus ruotsinkielestä. Tämän vuoksi sen tulee olla pakollinen kaikille. Lisäksi koska sain musiikista aina vitosen tai kutosen, se tulisi kieltää kaikilta.
Tällä argumentointini tasolla hieno ura journalistina odottelee meikää. Yay.
Quote from: crissaegrim on 25.08.2013, 22:19:55
QuoteKyllä pakkoruotsille!
Sujuvasti kirjoitettu, mutta asiasisältö on olematon, eikä argumentointi vakuuta ja taustalla leijuu tunkkainen löyhkä.
Quote from: crissaegrim on 25.08.2013, 23:15:47
Aloin miettimään, voisikohan tämä teksti olla pakina? Kokonaisuutena se ei ainakaan vaikuta siltä, mutta jotkut kohdat ovat niin järkyttäviä, ettei niitä voi tosissaan käyttää argumentoinnissa...
Mutta tuotahan se pakkoruotsin puolesta "argumentointi" on aina johtuen tietysti siitä, että pakkoruotsin puolesta ei löydy hyviä argumentteja. Kaikki nuo on kumottu kerta toisensa jälkeen esim. Muropaketin keskusteluissa, joten käyttäköön Itkonen Googlea, jos haluaa vajota suohon pelkästä häpeästä tajutessaan, miten typerä hänen juttunsa oli. Erityisen vastenmielisen tekstistä tekee sen olkiukkoilu, jolla hän leimaa vapaan kielivalinnan innokkaat tukijat käytännössä myös rasisteiksi ja homofoobikoiksi. Halveksuttava temppu, mutta ei tietenkään tässä kontekstissa ollenkaan harvinainen. Ehkä pakkoruotsittajat ovat itsekin tajunneet "argumenttiensa" onttouden, joten he viime vuosina ovat innolla käyttäneet tuota muunnelmaansa hommalaisille tutusta mantrasta: ahdas ilmapiiri, kiihkoilua, valkoisten heteroiden ylivaltapyrkimyksiä, ahdistelua, vihapuhetta yms. Se on puhdasta mielikuvapeliä: älä tue vapaata kielivalintaa, sillä ethän halua seisoa ahdasmielisten rasistien joukoissa.
Quote from: crissaegrim on 25.08.2013, 23:15:47
Kokonaisuutena se ei ainakaan vaikuta siltä, mutta jotkut kohdat ovat niin järkyttäviä, ettei niitä voi tosissaan käyttää argumentoinnissa...
Sama tuli itsellenikin mieleen. Enon levyhylly... kaksikielisyys on rikkaus... eihän ruotsi ole vaikeaa... valkoihoinen suomenkielinen heteroseksuaalinen enemmistö...
Huh huh.
Pakkoruotsi poistuu, kyse on lähinnä siitä, miten kauan viivitystaistelu jatkuu.
Joensuun (Suomen suurimmassa) Prismassa on kaikki kyltit vaihdettu remontin yhteydessä kaksikielisiksi, eli suomeksi ja venäjäksi. Prismassa on myös venäjänkielisille tarkoitettuja kassoja omine iltapäivälehtistandeineen. Muut kaupat tulevat perässä ja muuttavat opastekylttejään myös venäjäksi.
Radiossa haastateltiin kiteeläistä yrittäjää, joka oli kohdannut yhden ruotsinkielisen asiakkaan joskus vuonna 1994, mutta noin neljä venäläistä joka päivä. Yritykset palkkaavat venäläisiä työntekijöitä, koska suomalaiset eivät osaa venäjää.
Viime tammikuun alussa (Venäjällä lomat päällänsä) laskin aikani kuluksi vastaantulijoiden rekkareista kansallisuuksia: 70 prosenttia autoista oli venäjän kilvissä. Uimaharjussa, Enossa ja Kontiolahdella opiskeltiin tietenkin Ruotsia tiukin ilmein, koska onhan se mahdollista, että Kiteellä vuonna 1994 nähty ruotsinkielinen tekisi paluun.
Quote from: Toadie on 25.08.2013, 13:25:31
Eikö Oami oman järkeilysi perusteella ruotsinpuolustuslain voi säätää myöntämällä vaikka Folktingetille autonomisen aseman ja ruotsinkielisen edustuslaitoksen aseman. Joka sitten takaa kumoamattomuuden ilman autonomisten omaa suostumusta. Vai kieltääkö taikaperustuslaki autonomisen aseman myöntämisen, vaikka niin on jo kerran tehty?
Niinhän se kieltää. Niinhän se olisi kieltänyt Ahvenanmaankin osalta, mutta sen osalta autonomialle oli aikanaan niin suuri kannatus että se jopa kirjattiin perustuslakiin.
Quote from: Toadie on 25.08.2013, 13:25:31
Jos perustuslain säätämisjärjestyksessä poistetaan autonomia ja kumotaan itsehallintolaki, mitä lakia silloin muka rikotaan - lakihan on kumottu!
Ei itsehallintolakia voi kumota perustuslainsäätämisjärjestyksessä, vaan se pitää tehdä itsehallintolain säätämisjärjestyksessä, koska niin itsehallintolaissa lukee.
Quote from: Toadie on 25.08.2013, 13:25:31
Perustuslaki on sen laatijoiden tahto, ja kansa päättää hyväksyykö vai nouseeko aseisiin.
Quote from: Toadie on 25.08.2013, 13:25:31
Ahvenanmaa teoreettisena casena edelleenkin. Eduskunta kieltää aseenkannon affenanmaalaisilta ja maakunnan poliisivoimilta jotka määrätään lopetettaviksi.
No, ne eivät tottele.
Quote from: Toadie on 25.08.2013, 13:25:31
No ehkä lailisuuskeskustelu kuuluu muualle. Kunhan pohdiskelin miten ruotsi yritetään pitää riesanamme, 50000:stä primitiivisestä huolimatta. Eiköhän se tyssää valiokunnassa - laillisuuspuolustukseen........
Itse ehdotan joko Ahvenanmaalle täyttä itsenäisyyttä ja sen jälkeen tehköön kielensä kanssa kuten haluaa; tai vaihtoehtoisesti Suomen liittovaltiota, jonka jokainen osavaltio saisi tehdä kielensä kanssa kuten haluaa.
Niin tai näin, pakkoruotsin poisto muualla Suomessa ei edellytä itsehallintolain eikä edes perustuslain muuttamista. Tosin jos eduskunta oikeasi edustaisi kantaa, siellä olisi sellainen joukko joka voisi kyllä muuttaakin perustuslakia ja poistaa ruotsilta virallisen kielen aseman muualla Suomessa, vaikkei sekään Ahvenanmaan asemaan puuttuisi.
Huomasitte varmaan, että Katainen ehdotteli eilen jonkinlaisia kokeiluja ruotsin asemasta. Ettei vaan olisi taas mielessä opetuksen alkaminen vuotta aiemmin sekä jotain pikkurahoja Itä-Suomeen venäjän opiskelun laajentamiseksi.
Pian tulee näitä "kokeiluehdotuksia" muiltakin pakkoruotsittajilta, ehkä jopa RKP:ltä, koska juuri julkaistut gallup -lukemat ovat tyrmääviä.
Ei tarvita mitään kokeiluja, ruotsin opetus heti valinnaiseksi ja seuraavien parin vuoden aikana siivotaan pakkoruotsin betonoimiseksi rakennettu lakihetteikkö.
Nykykansanedustajille ja mahdollisille ehdokkaille lähetettävä nyt täsmällisiä kysymyksiä äänestyskäyttäytymisestä. Kannattaa siinä sivumennen mainita, mikä arvo on edustajalla, joka ei uskalla äänestää puoluekuria vastaan.
Quote from: Fiftari on 25.08.2013, 23:18:51
Onko muuten "kyllä pakkoruotsi"-aloitetta väläyttänyt kukaan? En ainakaan löytänyt tuolta palvelusta moista aloitetta. Luulisi että jos se kerran on niin tarpeellinen niin kannattajia löytyisi tarpeellinen 50 000+
Lakialoite tehdään lain muuttamiseksi, ei ole olemassa kansalaisaloitepalvelua lain säilyttämiseksi ennallaan.
Quote from: L. Brander on 25.08.2013, 23:02:03
Julkaisuvapaa heti
Kaikki mediat
Me tiedämme, mikä on jokaiselle ihmiselle hyväksi. Sinusta voi tuntua, ettet tarvitse ruåttia siinä ympäristössä, missä elät. Mutta muista kuitenkin, että me tiedämme, mitä sinä tarvitset. Me päätämme kaikki taidot, tiedot ja kyvykkyydet, jotka sinä ansaitset. Saathan kaiken valtiolta ilmaiseksi (no vähän joudut veroja maksamaan). Me olemme valtiovalta (muutama puoluerunkku) ja vallan sylikoirat (puoluerunkkuja hännystelevät wannabe-toimittajat.) Olemme ylempänä kuin sinä!
Syysterveisin
HS,US, MTV3, Nelonen, Kansas News, Aamulehti, Vanha Jallu, Kapinatyöläinen, EM, Ratto, Uutispäivä Idiootti ja Suomen Bukkakejulkaisuiden Kansandemokraattinen Liitto.
HS on ainakin kunnostautunut minusta hyvinkin pakkoruotsikielteisen uutisoinnin tuotaja tässä lähiviikkoina.
Esim. tämä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1401245.html#msg1401245 (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1401245.html#msg1401245)
Myös tuo viimeisin kahden argumentoijan juttu ei nähdäkseni ollut sekään edes neutraali, saati sitten pakkoruotsimyönteinen.
Vapaan kielivalinnan mahdollisuutta eristetään parhaiten antamalla pakkoruotsin puolustajille "perusteluineen" mahdollisimman paljon mediatilaa. Ei tämä juna kulje kuin yhteen suuntaan ja jos RKP seisoo tiellä, sen pahempi pidemmässä juoksussa heille itselleen. Itse luulen kyllä, että siellä jo kuumeisesti mietitään miten voisi kasvot säilyttäen astua kiskoilta pois. Pakkohan se on.
Quote from: ääridemokraatti on 25.08.2013, 21:20:41
Quote from: -PPT- on 25.08.2013, 17:08:47
Tuossa Hesarin jutussa pakkoruotsia kannattava puheenvuoro on ihan uskomatonta plörinää; vai että tienviitat ovat jänniä kun niissä on ruotsinkieltäkin ja Eva Dahlgren sanoo jännästi lugn ja stjärnorna. Niin, ja tietenkin se pakollinen klisee kuinka käännämme selkämme Pohjoismaille jos luovumme pakkoruotsista.
Paras oli kuitenkin (niin, tulihan se luettua silti) se, että kun kerran pakkoruotsi ei uppoa suomalaisten kielipäähän, niin ei sinne uppoaisi mikään muukaan kieli, joten turha antaa valinnanvapautta.
;D
Oikeasti siinä ei ollut ainuttakaan konkreettista ja järkevää perustelua. Ei yhtään.
Olihan!
"He opiskelevat suomea, me opiskelemme ruotsia. Yksinkertaista, oikeudenmukaista, järkevää."
^Miksi se pohjoismainen yhteys ei toimi Ruotsissa? Maassa, jossa on huomattava suomenkielinen vähemmistö? Heillä ei ole pakkosuomea, eikä muuten myöskään pakkotanskaa tai pakkonorjaa? Miksi ei? Miten ruotsinsuomalaiset pärjäävät, kun eivät saa suomenkielistä palvelua?
Ja sama ahvenanmaalaisista? Varför?
Pakkoruotsia perustellaan Uuden Suomen keskustelupalstalla kuin lapselle luvattaisiin tikkari, kun menee hammaslääkäriin:
Ruotsin kieltä suomenkielisille ja suomen kieltä ruotsinkielisille pitäisi opettaa siten, että siihen liittyisi paljon motivoivaa oheistoimintaa, bonuksia, palkintoja, kesätyöpaikkoja, harjoittelupaikkoja ja monenlaista mukavaa tekemistä.
(Reija Härkönen)
Mietin kirjoituskilpailua pakkoruotsin puolesta...
---
Suomi on ruotsalainen. Kaikki sivistys ja kaunokirjallisuus on tullut maahamme ruotsalaisten mukana. Ilman ruotsalaisuuden vaikutusta kulttuurimme olisi edelleen keskiaikiasta. Koska Venäjä sotki kaiken antamalla Suomelle autonomian, myös mongolialainen suomen kieli pääsi leviämään haitallisesti tänä aikana, eikä Suomi enää voi muuttua täysin ruotsinkieliseksi. Siksi vähintään toisena kotimaisena sen hallinta on suomalaisten etuoikeus ja suorastaan velvollisuus.
Olemme pieni kieliryhmä. Ruotsinkielisiä on puolet enemmän ja skandinaavisia kieliä osaavia nelinkertainen määrä. Englanninkielisiä maita on n. 50 ja englantia äidinkielenään puhuvia noin 300 miljoonaa. Jos osaamme hyvin ruotsia, vahvistamme skandinaavisten kielten osaajien kilpailukykyä englantilaistuvassa maailmassa reilulla prosentilla.
Suomi on pohjoismaista ainoa euromaa. Matkustellessamme skandinaviassa joudumme vaihtamaan rahojen lisäksi myös kieltä. Jos kokisimme ruotsin kielen omaksemme, joutuisimme muualle eurooppaan mennessä vaihtamaan kieltä, mutta skandinaviassa vain rahoja.
Meillä ei ole kuningashuonetta. Kautta aikain olemme kokeneet Ruotsin kuningasperheen omaksemme. Kun Silvia tai Victoria tulee vierailemaan Suomessa, miten hienoa onkaan, jos lapsemme kukkia antaessaan osaavat sanoa muutakin kuin "Hej på dig, och hälsa Bosse" tai "Gå rakt fram till Mannerheimvägen och sen till höger".
Monet argumentoivat, että yhtä kieltä ei voi verrata eksakteihin tieteisiin. Siksi puhe pakkomatematiikasta torpataan usein. Mutta suomen kansan geeniperimä on sekoitus ugrilaisuutta ja skandinaavisuutta. Skandinaavisuus on geeneissämme, jolloin on verrattavissa luonnon lakeihin, että annamme lastemme opetella geeneissään olevan perimän alkuperäisten kantajien kielen ja kulttuurin.
Onhan meissä slaavilaistakin perimää. Monesti alakuloisen venäläisen musiikin kuuntelu ajaa meidät juomaan väkeviä ja grillaamaan rasvaisia makkaroita ja lihoja kunnes sammumme nuotion ääreen. Abban kuunteleminen sen sijaan saa kielenkantamme kerkeiksi ja voimme koko yön diskotella ja träffailla ystäviämme kevytoluen ja trendiherkkujen ääressä.
Ruotsinkielisten osuus on vähentynyt vuosittain. Monella meistä suomenkielisistä on alun perin ruotsinkielisiä isovanhempia, joista pidämme huolta. Usein dementoituvat vanhukset unohtavat myöhemmin oppimansa kielen, ja palaavat puhumaan alkuperäistä äidinkieltään. Jos emme osaa ruotsia, miten hoidamme dementoituvat isovanhempamme?
Ilman ruotsin opiskelua en vieläkään tietäisi, että maitotölkissä lukee "ingredienser", vaan luulisin edelleen että siinä lukee "indegrienser", niin kuin luin sen lapsena ennen kuin aloitin ruotsin opiskelun.
Ruotsi on suomalaisille helppo kieli. Siinä missä vaikkapa englannin kielen artikkelien a ja an kohdalla pitää osata sellaisia vaikeita kielioppiasioita kuten vokaali ja konsonantti, niin ruotsin kielen en ja ett -sukuiset sanat oppii helposti kun vain lisää sanalistoihin artikkelin joka sanan eteen ja opettelee sanat aina artikkeleineen.
Ja lopuksi. Ruotsin kieli kuulostaa jättekauniilta!
---
-i-
Quote from: KJ on 26.08.2013, 00:39:08
Pakkoruotsi poistuu, kyse on lähinnä siitä, miten kauan viivitystaistelu jatkuu.
Joensuun (Suomen suurimmassa) Prismassa on kaikki kyltit vaihdettu remontin yhteydessä kaksikielisiksi, eli suomeksi ja venäjäksi. Prismassa on myös venäjänkielisille tarkoitettuja kassoja omine iltapäivälehtistandeineen. Muut kaupat tulevat perässä ja muuttavat opastekylttejään myös venäjäksi.
Radiossa haastateltiin kiteeläistä yrittäjää, joka oli kohdannut yhden ruotsinkielisen asiakkaan joskus vuonna 1994, mutta noin neljä venäläistä joka päivä. Yritykset palkkaavat venäläisiä työntekijöitä, koska suomalaiset eivät osaa venäjää.
Viime tammikuun alussa (Venäjällä lomat päällänsä) laskin aikani kuluksi vastaantulijoiden rekkareista kansallisuuksia: 70 prosenttia autoista oli venäjän kilvissä. Uimaharjussa, Enossa ja Kontiolahdella opiskeltiin tietenkin Ruotsia tiukin ilmein, koska onhan se mahdollista, että Kiteellä vuonna 1994 nähty ruotsinkielinen tekisi paluun.
Itä-Suomessa venäjän kieltä kuulee lähes päivittäin. Monet kaupat ovat täynnä venäläisiä ostajia. Sen takia en yhtään ihmettele, jos Prismassa on noin tehty, koska on suurin kauppa alueella. Monissa muissakin kaupoissa on toki mm. venäjän kielisiä esitteitä jne.
Yleisesti ottaen ne ovat kuitenkin aika huomaamattomia. Eli mitään jättiplagaatteja en ole huomannut.
En silti usko etteikö myös muita kieliä kuin venäjää opiskeltaisi Itä-Suomessa, jos valinnanvapaus koittaisi. Kaikki eivät halua täysin periaatteellisista syistäkään opiskella venäjää.
Quote from: Rubiikinkuutio on 26.08.2013, 07:44:32
Quote from: L. Brander on 25.08.2013, 23:02:03
Julkaisuvapaa heti
Kaikki mediat
Me tiedämme, mikä on jokaiselle ihmiselle hyväksi. Sinusta voi tuntua, ettet tarvitse ruåttia siinä ympäristössä, missä elät. Mutta muista kuitenkin, että me tiedämme, mitä sinä tarvitset. Me päätämme kaikki taidot, tiedot ja kyvykkyydet, jotka sinä ansaitset. Saathan kaiken valtiolta ilmaiseksi (no vähän joudut veroja maksamaan). Me olemme valtiovalta (muutama puoluerunkku) ja vallan sylikoirat (puoluerunkkuja hännystelevät wannabe-toimittajat.) Olemme ylempänä kuin sinä!
Syysterveisin
HS,US, MTV3, Nelonen, Kansas News, Aamulehti, Vanha Jallu, Kapinatyöläinen, EM, Ratto, Uutispäivä Idiootti ja Suomen Bukkakejulkaisuiden Kansandemokraattinen Liitto.
HS on ainakin kunnostautunut minusta hyvinkin pakkoruotsikielteisen uutisoinnin tuotaja tässä lähiviikkoina.
Esim. tämä:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1401245.html#msg1401245 (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1401245.html#msg1401245)
Myös tuo viimeisin kahden argumentoijan juttu ei nähdäkseni ollut sekään edes neutraali, saati sitten pakkoruotsimyönteinen.
Nuo perustelut olivat kyllä täysin samoja, mitä on yleensä niissä puolustuspuheenvuoroissakin käytetty ja mm. HS:n pääkirjoituksissa.
Suurin syy miksi jutusta ei tullut ns. myönteinen oli lähinnä siinä, että nyt otettiin huomioon toinenkin näkökohta. Kun kirjoitukset asetettiinkin päällekkäin niin huomattiinkin, että yhtäkkiä ne samat väittämät (joita on aikaisemmin esitetty täysin yksipuolisesti ja hyväksytysti) niin eivät tuntuneetkaan niin järkeviltä.
HS on tosiaan kunnostautunut asiassa viime aikoina, mutta veikkaisin tämän johtuneen myös ns. mediapaineesta. Eli aihe on ollut paljon esillä ja kannattajien määrä on alkanut selvästikin vaikuttamaan myös jutun näkökulmiin.
Aikaisemmin tuntui enemmän tyylinä olevan, ettei niistä toisista mielipiteistä tarvinnut välittää.
Quote from: Roope2 on 26.08.2013, 10:37:51
Pakkoruotsia perustellaan Uuden Suomen keskustelupalstalla kuin lapselle luvattaisiin tikkari, kun menee hammaslääkäriin:
Ruotsin kieltä suomenkielisille ja suomen kieltä ruotsinkielisille pitäisi opettaa siten, että siihen liittyisi paljon motivoivaa oheistoimintaa, bonuksia, palkintoja, kesätyöpaikkoja, harjoittelupaikkoja ja monenlaista mukavaa tekemistä.
(Reija Härkönen)
Julkisuudessa ovat tosiaan nuo typerät mielipiteet saaneet tälläisistä ns. lisäpalkkioista paljon huomiota. Miten toisen kansalliskielen opiskelemisesta voi saada joitakin "lisäpalkkioita"? Suurempi kysymys on vielä siinäkin että miksi tuo palkkioiden jakamispolitiikka koskisi vain ruotsin kielen osaamista?
Quote from: hakare on 26.08.2013, 07:13:28
Huomasitte varmaan, että Katainen ehdotteli eilen jonkinlaisia kokeiluja ruotsin asemasta. Ettei vaan olisi taas mielessä opetuksen alkaminen vuotta aiemmin sekä jotain pikkurahoja Itä-Suomeen venäjän opiskelun laajentamiseksi.
Ruotsin kielen aikaistamisesta on tehty jo ennakkopäätös. Muutoksen pitäisi astua voimaan 2015.
Eli kulisseissa ruotsin kieltä on yritetty koko ajan hivuttaa alemmille luokille ja nyt siinä on jo onnistuttukin. Vaikka asiantuntijat eivät varmastikkaan pidä tuota muutosta järkevänä kun se tuo vain lisäkustannuksia kouluille ja oppimistulokset tuskin paranevat, vaan pikemminkin huonontuvat.
Varmaankin tuo päätös ruotsin kielen siirtämisesä 6. luokalle oli ns. taktinen. Eli tuntimäärää ei alussa uskallettu lähettää korottaa, mutta pikku hiljaa voidaan myös niin tehdä. Tuo tarkoittaa myös ruotsin kielisten opettajien palkkaamista lisää.
Jatkossa on todennäköisesti tarkoitus yrittää lisätä tuntimäärää sekä alentaa ruotsin kielen opetusta jo ensimmäiselle luokalle.
Quote from: nollatoleranssi on 26.08.2013, 11:53:54
HS on tosiaan kunnostautunut asiassa viime aikoina, mutta veikkaisin tämän johtuneen myös ns. mediapaineesta. Eli aihe on ollut paljon esillä ja kannattajien määrä on alkanut selvästikin vaikuttamaan myös jutun näkökulmiin.
Syytä en osaa sano, mutta muutos on ollut ilmeinen.
Quote from: hakare on 26.08.2013, 07:13:28
Huomasitte varmaan, että Katainen ehdotteli eilen jonkinlaisia kokeiluja ruotsin asemasta. Ettei vaan olisi taas mielessä opetuksen alkaminen vuotta aiemmin sekä jotain pikkurahoja Itä-Suomeen venäjän opiskelun laajentamiseksi.
Pian tulee näitä "kokeiluehdotuksia" muiltakin pakkoruotsittajilta, ehkä jopa RKP:ltä, koska juuri julkaistut gallup -lukemat ovat tyrmääviä.
Katainen tarkoittaa kokeilulla venäjän kielen opetuksen lisäresursseja, mutta ruotsin kielen asemaan ei Itä-Suomessakaan koskettaisi. Sama harhautus kuin aiemmin Stubbilla, kun moni erehtyy luulemaan kokeilun tarkoittavan ruotsin valinnaisuuden kokeilua. Myös Rkp:n poliitikot ovat esittäneet vastaavaa, mutta selväkielisesti, koska heidän intresseissään ei ole antaa vaikutelmaa, että ruotsin asemasta annettaisiin yhtään periksi.
Quote from: nollatoleranssi on 26.08.2013, 12:00:09
Varmaankin tuo päätös ruotsin kielen siirtämisesä 6. luokalle oli ns. taktinen. Eli tuntimäärää ei alussa uskallettu lähettää korottaa, mutta pikku hiljaa voidaan myös niin tehdä. Tuo tarkoittaa myös ruotsin kielisten opettajien palkkaamista lisää.
Ei tarkoita.
Meillä oli kunnassa ennen kuntaliitosta kiertävä englanninopettaja kaikissa alakouluissa.
Sitten tuli säästöt. Luokanopettaja opettaa myös kielet.
Jos joku väittää, että luokanopettaja ei kykene opettamaan kutosluokkalaisille ekan vuoden ruotsia pakkåruåtsipåhjalta, niin tämä kunnanhallituksen jäsen hyppii pöydille, ja meidän kuntahan ei palkkaa ainoatakaan virkaa lisää tuon vuoksi. Nih!
-i-
74-vuotiaaseen nimien kerääjään oli käyty käsiksi.
http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/kuluttaja-ja-vapaa-aika/14028-tiedottaja-ruotsi-feissaajiin-kayty-kasiksi
QuoteVapaa kielivalinta ry vaatii oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia ottamaan kantaa väitettyyn pahoinpitelyyn, joka tapahtui Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääjää kohtaan.
Yhdistyksen mukaan Tampereella 23.–24.8. järjestetyn Blockfest-kaupunkitapahtuman yhteydessä kolmen naisen joukko kävi 74-vuotiaan kerääjän kimppuun.
Kerääjän oman kertomuksen mukaan yksi naisista vetäisi hänet päin sillan kaidetta, mutta hän pystyi puolustautumaan ja poistui tilanteesta. Naiset seurasivat häntä vaatien selitystä pakkoruotsin poistamiseen.
Vapaa kielivalinta ry katsoo, että hyökkäys kohdistui harkitusti iäkkäimpään nimienkerääjään.
Yhdistyksen mukaan tapaus on neljäs kerta, kun Ruotsi vapaaehtoiseksi -kampanjan feissariin on käyty kiinni. Yhdistyksen mukaan kyseessä ovat "pakkoruotsifanaatikot".
Yhdistys vaatii tänään lähetetyssä viestissään oikeusministeri Henrikssonia esittämään julkisen kannanoton asian vakavuudesta kansalaisten tasavertaisen kohtelun perusteella.
TS
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/527161/Yhdistys+vaatii+oikeusministerin+kannanottoa+feissarin+pahoinpitelyyn
Tuleekohan kannanottoa ja tuleeko se suomeksi ja/vai suomenruotsiksi
Quote from: http://www.magma.fi/lankar/pakkoruotsi-on-hyvae-asia
Quote...Moni tuumii varmaan tässä vaiheessa, että mikseivät ruotsalaiset opettele suomea?
Vastaus on järjetön yksinkertainen. Suomi on ruotsiin verrattuna vaikea kieli... ...ruotsalaisille suomen kieli on luultavasti vaikeampaa kuin ruotsi meille...
Quote from: elven archer on 26.08.2013, 13:55:33
74-vuotiaaseen nimien kerääjään oli käyty käsiksi.
http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/kuluttaja-ja-vapaa-aika/14028-tiedottaja-ruotsi-feissaajiin-kayty-kasiksi
Quote- Kyseessä on jo neljäs keräysorganisaation tietoon tullut viesti siitä, että Ruotsi vapaaehtoiseksi -kampanjan nimien kerääjään on käyty fyysisesti kiinni. Kahdesti naisfeissaajat ovat saaneeet nyrkistä ja kerran sellaista hoitoimista kasvoilleen, että silmälasit lensivät maahan ja rikkoutuivat.
Monta viharikosta lyhyen ajan sisällä, missä ovat otsikot?
Quote from: Näkkileipä on 26.08.2013, 14:08:48
Quote from: http://www.magma.fi/lankar/pakkoruotsi-on-hyvae-asia
Quote...Moni tuumii varmaan tässä vaiheessa, että mikseivät ruotsalaiset opettele suomea?
Vastaus on järjetön yksinkertainen. Suomi on ruotsiin verrattuna vaikea kieli... ...ruotsalaisille suomen kieli on luultavasti vaikeampaa kuin ruotsi meille...
Ja kuitenkin ruotsinkielisinä itseään pitävistä suomalaisista 90% puhuu tarvittaessa aivan sujuvaa suomea.
edit. quotet kohdilleen
Näitä pakkoruotsin kannattajien mielipiteitä lukiessa, ei voi välttyä ajatukselta, että ruotsalaisen geeniperimän runteleman suomenmaalaisen harmaantuneet aivosolut olisivat jotenkin kyvyttömiä loogiseen ajatteluun?
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä varoittaa aliarvioimasta ruotsia. Hän uskoo, että ruotsin merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa, kun "sijoituksista arktisille alueille tulee yhä tärkeämpiä". Penttilä ei kuitenkaan tue pakkoruotsia, vaan katsoo, että "nyt olisi parempi kokeilla jotain uutta".
EVA:n johtaja Matti Apusen mielestä oppilaiden on voitava valita ruotsin ja venäjän välillä. Apusen mukaan venäjän osaajia on suhteettoman vähän.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula puolestaan luopuisi sekä pakollisesta kouluruotsista että -suomesta. Hänen mukaansa ruotsin ja suomen opetukseen käytetään liikaa resursseja, kun sen sijaan pitäisi satsata kovemmin siihen, että meistä "tulisi kansainvälisempiä".
Hbl: Penttilä: Farligt att underskatta svenskans betydelse (http://hbl.fi/nyheter/2013-08-26/491141/penttila-farligt-att-underskatta-svenskans-betydelse) 26.8.2013
Eräältä ystävältäni kuulin tyypillisen argumentin pakkoruotsin puolesta. Kerroin hänelle mielipiteistäni kielen vapaavalintaisuuden puolesta ja vähemmistökielen pakko-opetuksen onttoudesta. Tähän hän tokaisi vihastuneena: "ymmärrätkö, että minulla on kolme suomenruotsalaista puolisisarusta! Miten voit olla noin kylmä ja sanoa noin?"
Jotenkin tämäkin asia käännetään hyökkäykseksi vähemmistöjä kohtaan. Tämä kaveri on siis myös itse todella huono ruotsissa, eikä silti kykene ajattelemaan tunteidensa yli.
Quote from: ääridemokraatti on 26.08.2013, 14:49:28
Quote from: Näkkileipä on 26.08.2013, 14:08:48
Quote from: http://www.magma.fi/lankar/pakkoruotsi-on-hyvae-asia
Quote...Moni tuumii varmaan tässä vaiheessa, että mikseivät ruotsalaiset opettele suomea?
Vastaus on järjetön yksinkertainen. Suomi on ruotsiin verrattuna vaikea kieli... ...ruotsalaisille suomen kieli on luultavasti vaikeampaa kuin ruotsi meille...
Ja kuitenkin ruotsinkielisinä itseään pitävistä suomalaisista 90% puhuu tarvittaessa aivan sujuvaa suomea.
Totisesti, ruotsi on avain kielten oppimiseen, kun ah niin vaikea suomikin menee rannikkoasukin vettyneeseen päähän 90-prosenttisesti.
Quote from: Roope on 26.08.2013, 15:46:14
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä varoittaa aliarvioimasta ruotsia. Hän uskoo, että ruotsin merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa, kun "sijoituksista arktisille alueille tulee yhä tärkeämpiä".
Minun arvaukseni taas on, että tuossa buumissa ei yhtään kauppaa jää syntymättä tai työpaikkaa saamatta sen takia, että myyntimiehet tai työnhakijat eivät osaa ruotsia.
Quote from: crissaegrim on 26.08.2013, 15:46:25
Eräältä ystävältäni kuulin tyypillisen argumentin pakkoruotsin puolesta. Kerroin hänelle mielipiteistäni kielen vapaavalintaisuuden puolesta ja vähemmistökielen pakko-opetuksen onttoudesta. Tähän hän tokaisi vihastuneena: "ymmärrätkö, että minulla on kolme suomenruotsalaista puolisisarusta! Miten voit olla noin kylmä ja sanoa noin?"
Jotenkin tämäkin asia käännetään hyökkäykseksi vähemmistöjä kohtaan. Tämä kaveri on siis myös itse todella huono ruotsissa, eikä silti kykene ajattelemaan tunteidensa yli.
Joo, olen törmännyt samaan itsekin. Tapaan pyytää mahdollisimman kohteliaasti selittämään, miten maailmalla jokseenkin ainutlaatuinen vähemmistökielen pakko-opetus valtaenemmistölle on hyökkäys vähemmistöön kuuluvia ihmisiä vastaan. Ei sinänsä, että sillä mitenkään voittaisi väittelyä (muistakaamme vanha viisaus pulusta), mutta se on aina viihdyttävää katseltavaa, jos saa tunteen palolla päättelevän ihmisen yrittämään lennossa näkemyksensä pukemista loogiseen muotoon. Jos henkilö sattuu olemaan vähän fiksumpi ja älyllisesti rehellisempi noin muuten, häntä voi myös alkaa myöhemmin vähän hävettämään se sekoileminen. Asiaa funtsittuaan hän ehkä huomaa, ettei löydäkään omalle kannalleen tyydyttäviä argumentteja, tai sitten löytää, ja niiden pohjalta voi myöhemmin keskustella asiallisesti. Ehkä.
Jotain sellaista ratkaisumallia pohdin vähän aikaa sitten, että kaksi pakollista vierasta kieltä, ja jos toinen näistä ei ole toinen kotimainen, se tulee C-kieleksi yläasteella ja lukiossa. Miinuksena tuossa on se, että moni oppilas tietysti menisi siitä, missä aita on matalin ja ottaisi edelleen B-ruotsin, jolloin kielten osaamisen monimuotoisuus ei nousisi yhtä paljon kuin pakkoruotsin täydellisellä poistolla. Plussaa toisaalta se, että koska tuon jälkeen B-ruotsi olisi oppilaiden oma valinta, opiskelumotivaatio olisi parempi, ja opettajallakin olisi vähän paremmat rahkeet läksyttää välinpitämättömiä velttoilijoita. Ironista kyllä, tämä voisi parantaa suomalaisten ruotsintaitoa.
Oleellinen pointti tuossa on kuitenkin se, että se antaisi RKP:lle ja muille fanaattisille pakkoruotsittajille jonkinlaisen kunniallisen perääntymisreitin. Eivät tappelisi välttämättä kynsin hampain katkeraan loppuun asti, eikä ristille kiivenneiden suomenruotsalaisten itkua ja vaikerrusta tarvitsisi kuunnella vuosikaupalla päätöksen jälkeen. Se nyt sinänsä ottaisi luultavasti aivoon pahiten suomenruotsalaisten järkevää enemmistöä, jolla ei taida olla mitään massiivisia intohimoja asian suhteen, mutta kuitenkin. Toki täyspoisto kannattaa ajaa läpi, jos siinä onnistuu, ja sillä toki aloitetaan, mutta voi hyvin olla, että kompromisseja joudutaan tekemään.
Mikä ruotsin tilalle ??
Jos ollaan rehellisiä, niin noin 20%:lle oppilaista ei mitään, ei ainakaan mitään vierasta kieltä. Riittää, kun kaikki opiskelevat englantia ja ne, joilla on todellisia edellytyksiä opiskelevat niitä kieliä, mitä kunnan tarjonnasta löytyy.
Quote from: LW on 26.08.2013, 16:18:20
Se nyt sinänsä ottaisi luultavasti aivoon pahiten suomenruotsalaisten järkevää enemmistöä, jolla ei taida olla mitään massiivisia intohimoja asian suhteen, mutta kuitenkin.
Onko tämä suomenruotsalaisten oletettu "järkevä enemmistö" hieman samanlainen käsite kuin muslimien "maltillinen enemmistö"?
Ihmeen hiljaa kumpikin on fanaattisten perselijöiden edesottamuksista.
Quote from: LW on 26.08.2013, 16:18:20
Jotain sellaista ratkaisumallia pohdin vähän aikaa sitten, että kaksi pakollista vierasta kieltä, ja jos toinen näistä ei ole toinen kotimainen, se tulee C-kieleksi yläasteella ja lukiossa. Miinuksena tuossa on se, että moni oppilas tietysti menisi siitä, missä aita on matalin ja ottaisi edelleen B-ruotsin, jolloin kielten osaamisen monimuotoisuus ei nousisi yhtä paljon kuin pakkoruotsin täydellisellä poistolla. Plussaa toisaalta se, että koska tuon jälkeen B-ruotsi olisi oppilaiden oma valinta, opiskelumotivaatio olisi parempi, ja opettajallakin olisi vähän paremmat rahkeet läksyttää välinpitämättömiä velttoilijoita. Ironista kyllä, tämä voisi parantaa suomalaisten ruotsintaitoa.
Käytännön kannalta tuo ei eroa nykytilanteesta paljoakaan. Nykyäänkin on mahdollista valita joku muu kieli kuin ruotsi vaikkapa A2-kieleksi, jolloin ruotsi tulee kuitenkin pakollisena, kolmantena kielenä eli B-kielenä. Useimmat eivät kuitenkaan A2-kieltä valitse, koska se pakollinen ruotsi kummittelee siinä parin vuoden päässä.
Ihan älyvapaa idea. Juuri sellainen "silmänkääntötemppu", jota voisi odottaa joltain RKP:ltä.
Quote from: hakare on 26.08.2013, 16:27:42
Mikä ruotsin tilalle ??
Jos ollaan rehellisiä, niin noin 20%:lle oppilaista ei mitään, ei ainakaan mitään vierasta kieltä. Riittää, kun kaikki opiskelevat englantia ja ne, joilla on todellisia edellytyksiä opiskelevat niitä kieliä, mitä kunnan tarjonnasta löytyy.
Ja sillä kahdellakymmenellä prosentilla on sitten lyhyempi koulupäivä, eli osa kansasta koulutetaan muita heikommin? En osta ajatusta. Se kyllä mielestäni toimii, että se valinnainen aine voi olla jotain muutakin kuin kieli. Jätän pedagogiasta ja koulusta paremmin ymmärtäville harkittavaksi mikä se voisi olla.
Olikos tämä jo täällä?
Venäjällä voi alkaa jo toisella luokalla suomenkieltä ns. A-kielenä ja koko maassa! Venäjän opetusministeriö on tehnyt asiasta lakimuutoksen viime viikolla.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/34591-suomi-sai-a-kielen-aseman-venajalla
Nyt äkkiä hallitukselta nootti Kremliin, myös svenkiä pitää opiskella, jos kerran suomeakin! >:(
Mitenköhän kirjailija Juha Itkoselle olisi käynyt, jos kaksikielisen maitopurkin sijaan olisi saanut käsiinsä Ikean 31-kielisen tuote-esitteen ? Pää olisi seonnut jo silloin ?
Quote from: hakare on 26.08.2013, 16:27:42
Mikä ruotsin tilalle ??
Jos ollaan rehellisiä, niin noin 20%:lle oppilaista ei mitään, ei ainakaan mitään vierasta kieltä. Riittää, kun kaikki opiskelevat englantia ja ne, joilla on todellisia edellytyksiä opiskelevat niitä kieliä, mitä kunnan tarjonnasta löytyy.
Toteutustapoja ja vaihtoehtoja on monia.
Englannin kielen perusteet voi nykyään omaksua sen kummemmin koulussa opiskelematta, koska ympäristömme on hyvin pitkälle englanninkielinen. Toisaalta englanninkielinen ympäristö tukee myös koulussa opiskelua. Sen sijaan muihin vieraisiin kieliin on vaikeampi luoda elävää suhdetta, etenkin jos ei ole niistä aktiivisesti kiinnostunut. Siksi kaikille yhteinen pakkoruotsikaan ei ole koskaan toiminut.
Ne, joille vieraiden kielten opiskelu on tuskallista pakkopullaa, ovat usein niitä, joilla on vaikeuksia jo oman äidinkielenkin kanssa. Siksi minusta B-kielen tuntien pitäisi olla pakollisia ja kielivalinnan valinnainen, mutta kielivalikoimaan pitäisi lisätä äidinkielen lisätunnit. Eikä ehkä olisi hullumpi idea voida valita myös A-kieltä tukevat lisätunnit kielen aktiivisen käytön edistämiseksi.
Quote from: Faidros. on 26.08.2013, 16:57:08
Venäjällä voi alkaa jo toisella luokalla suomenkieltä ns. A-kielenä ja koko maassa!
Melkoinen juttu. Ja hattua pitää nostaa Venäjälle, että elää ajassa. Toisin kuin Suomen epädemokraattinen päättäjistö.
Mitäs jos lähetettäisiin koko hallitus opintomatkalle Siperiaan? Mielellään hieman pidemmälle matkalle. :-*
Quote from: Faidros. on 26.08.2013, 16:57:08
Olikos tämä jo täällä?
Venäjällä voi alkaa jo toisella luokalla suomenkieltä ns. A-kielenä ja koko maassa! Venäjän opetusministeriö on tehnyt asiasta lakimuutoksen viime viikolla.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/34591-suomi-sai-a-kielen-aseman-venajalla
Nyt äkkiä hallitukselta nootti Kremliin, myös svenkiä pitää opiskella, jos kerran suomeakin! >:(
No eihän suomi tietenkään pakollinen kieli ole, vaan vapaavalintainen A-kieli.
Onhan se hämmästyttävää, että ihmiset ihan vapaavalintaisesti voivat opiskella eri kieliä, jopa Venäjällä?
Quote from: hakare on 26.08.2013, 16:27:42
Mikä ruotsin tilalle ??
Jos ollaan rehellisiä, niin noin 20%:lle oppilaista ei mitään, ei ainakaan mitään vierasta kieltä. Riittää, kun kaikki opiskelevat englantia ja ne, joilla on todellisia edellytyksiä opiskelevat niitä kieliä, mitä kunnan tarjonnasta löytyy.
Niin, osatotuus ruotsiaoppimattomuuden takana on etteivät kaikki opi kieliä. Edes sitä englantia. Kannikat hiessä istuvat svenskantunneilla 3+3+N vuotta ja ihan turhaan, eikä ongelma välttämättä ole vastentahtoisuus, laiskuus tai edes tyhmyys. Joku ilmiselvä syy siihenkin on ettei enemmistö aikuisista osaa yhtään vierasta kieltä niin että pärjäisi sillä kaikissa tilanteissa, ja hyvin pieni vähemmistö pärjää useammalla.
Roopen esittämä B-kieli Light olisi oikein hyvä idea. Altistetaan teini kielille, muillekin kuin ruotsille, ja äkkiäkös se selviää onko syvällisempään oppimiseen rahkeita. Sen saman jag heter Peter och äter ärtsoppa oppii kymmenessä tunnissa yhtä hyvin kuin kolmessa vuodessa. Vapautuva aika sitten johonkin hyödylliseen. Eikös koulussa nykyään jokaisen "erityisosaamisalueet" osata selvittää?
"- Sen pitäisi alkaa jo alakoulussa, koska silloin oppiminen on helppoa, Apunen sanoo."
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/527274/Vaikuttajat+haluavat+uudistaa+ja+aikaistaa+ruotsin+opiskelua
:facepalm:
Haluaisin alakoululaiselle lapselleni opetettavan syvällisemmin englantia ennen kuin toista vierasta kieltä. Jos pitäisi kuitenkin aloittaa toinenkin vieras kieli, niin minä valitsisin lapselleni kiinan. Sen jälkeen tulisi vielä ennen ruotsia ainakin saksa, ranska, venäjä, espanja ja japani.
Turun sanomat voisi ehkä aloittaa toimittajiensa suomen kielen opinnot aikaisemmin, koska tuo otsikko on jutun sisältöön nähden sen verran omituinen.
"Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut pakollisen ruotsin opiskelun poistamista... Myös kansanedustaja Anna Kontula (vas.) lakkauttaisi pakollisen suomen ja ruotsin opiskelun..."
=>
"Vaikuttajat haluavat uudistaa ja aikaistaa ruotsin opiskelua"
:facepalm:
Kepu pettää aina. Tämänhän kaikki toki jo tietävät. Alla kuitenkin jatko-osa vakuudeksi.
Huomasin vain lapin murretta vääntävän naiskansanedustaja Eeva-Maria Maijalan kommentoivan pakkoruotsiasiaa (ote kotisuvuiltaan löytyvästä blogista, boldaukset minun):
"Eli jos nyt päätämme kevyesti, että luovumme monien mielestä turhista ruotsin kielen opinnoista, niin asetamme nuoremme heidän ymmärtämättään hyvin eriarvoiseen asemaan. Tällainen nuorten eriarvoistava asia on jo perustuslain vastainen. Perustuslakimme mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaissa taataan suomen ja ruotsin asema maamme kansalliskielinä.
Päätinpä siis kysyä eräältä umpisavolaiselta kepu -kansanedustajalta, mitä on mies mieltä.
"Osaltani en ole ratkaissut kantaani eduskuntaan tulevan kansalaisaloitteen suhteen - siitä päätän käsittelyn aikana ja sen perusteella, mitä lopulliset vaihtoehdot ovat. Asia vaatii myös perustuslain tarkan tutkimisen."
Vastuu luetun ymmärtämisestä jää tässä tietenkin lukijalle, mutta onhan noissa yhteistä tuo perustuslaki. Olen varma, että kepun piirissä homma torpataan perustuslakikysymykseksi.
Koska vastaus tuli varsin varsin pitkän (10 päivää) harkinta-ajan jälkeen ja tuon tunnetun, tyrmäävän gallup -kyselyn ilmestyttyä, on ilmeisesti kepun edustajien vastaukset koordinoitu ja hirtetty perustuslakiin.
Kepun ehdokkaat ovat pahasti rypeneet vaalirahasotkuissa, mutta nyt on jokaiselle kepu -ehdokkaalle yltäkyllin tarjolla säätiörahaa varmasti laillisista lähteistä. Tarvitsee vain ihan pikkusen huorata tuon pakkoruotsin kanssa.
On halvempaa ostaa sata kansanedustajaa kuin miljoona äänestäjää.
Niin-pä. Perustuslakia pukkaa. Itseään hännästä pureva käärme.
Tuolla paskapuheella pysäyttävät kansan enemmistön tahdon jo kabineteissa.
Jos perustuslaki muka määrää ruotsin pakolliseksi, perustuslaki pitää vaihtaa. Jos eduskunta kieltäytyy, eduskunta pitää vaihtaa. Pakkoruotsi saattaa olla seuraavien vaalien todellinen musta joutsen. Nyt PS hakkaamaan ruotsirumpua ja kovaa!
Muistin mä, että pakkoruotsi pakotettiin kouluihin vuonna 1973 about ja YLE1:n Jälkiviisaiden Kreeta tiesi kertoa, että se oli lehmänkauppa peruskoulusysteemin läpi saamiseksi Sorsan johdolla, mutta että se keissi olisi ängetty perustuslakiin, oli minulle uutta.
Quote from: Arvoton on 26.08.2013, 19:08:00
Muistin mä, että pakkoruotsi pakotettiin kouluihin vuonna 1973 about ja YLE1:n Jälkiviisaiden Kreeta tiesi kertoa, että se oli lehmänkauppa peruskoulusysteemin läpi saamiseksi Sorsan johdolla, mutta että se keissi olisi ängetty perustuslakiin, oli minulle uutta.
Ei sitä mihinkään perustuslakiin ole ängettykään... Perustuslakiin vedotaan kiertäen kaartaen kymmenen mutkan kautta ihan ihmeellisiä aasinsiltoja vedellen. Ajatellaan, että kun tarpeeksi monimutkaisesti ja itsevarmasti selitetään, niin kyllä kansa menee halpaan.
Quote from: Toadie on 26.08.2013, 18:12:37
Niin, osatotuus ruotsiaoppimattomuuden takana on etteivät kaikki opi kieliä. Edes sitä englantia. Kannikat hiessä istuvat svenskantunneilla 3+3+N vuotta ja ihan turhaan, eikä ongelma välttämättä ole vastentahtoisuus, laiskuus tai edes tyhmyys. Joku ilmiselvä syy siihenkin on ettei enemmistö aikuisista osaa yhtään vierasta kieltä niin että pärjäisi sillä kaikissa tilanteissa, ja hyvin pieni vähemmistö pärjää useammalla.
Opittua vierasta kieltä pitää harjoituttaa. Se ei auta että on 10 vuotta sitten lukenut ja ehkä vähän puhunutkin sitä kun tulee paikka jossa pitäisi sitten kunnolla osata selittää asiansa. Toki kielipäätä ei kaikilla edes ole. Enemmistö vanhemmista aikuisista ei ole edes mm. englantia paljoakaan tarvinnut työelämässä tai vapaa-ajalla. Tarvetta kielitaidolle tänäpäivänä on niin työssä kuin vapaa-ajalla. Jälkijunassa suomi valitettavasti tässäkin asiassa tulee.
Näin se sitten todennäköisesti menee:
Six-pack "enemmistö" toteaa tarvittavan perustuslakivaliokunnan lausunnon kielilain muutosehdotuksesta. Lausunto valmistuukin alta aikayksikön (koska se on ollut valmiina erään kokkolalaisen pankkivirkailijan ("oikeusministeri") pöydällä jo hyvän aikaa). Lausunnossa todetaan pakkoruotsin poistaminen ei vain perustuslain vaan myös YK:n ihmisoikeuksien julistuksen vastaiseksi. Samalla perustuslakivaliokunta vaatii hallitusta mitä pikimmin antamaan lakiesityksen sanan "pakkoruotsi" kriminalisoimiseksi ja aiheeseen liittyvien kaikenlaisten nimenkeräysten yms. kieltämiseksi. Koska kyseessä ovat rasismiin rinnastettavat teot, niin tuomiot on automaattisesti annettava kovennettuna.
Quote from: Masaman69 on 26.08.2013, 16:28:58Käytännön kannalta tuo ei eroa nykytilanteesta paljoakaan. Nykyäänkin on mahdollista valita joku muu kieli kuin ruotsi vaikkapa A2-kieleksi, jolloin ruotsi tulee kuitenkin pakollisena, kolmantena kielenä eli B-kielenä. Useimmat eivät kuitenkaan A2-kieltä valitse, koska se pakollinen ruotsi kummittelee siinä parin vuoden päässä.
Joo, voi lukea kaksi pitkää ja yhden keskipitkän, jos haluaa. Mutta ruotsi lyhyenä ei onnistu millään. Sikäli tuo kyllä eroaa nykytilanteesta, että siinä missä B1-kieli alkaa seitsemänneltä luokalta ja sisältää pakollisia opintoja lukiossa, B2 alkaa kahdeksannelta, viikkotunteja kuuden sijasta neljä, ja lukiossa ei pakollisia kursseja (joskin kaipa niitä 1-2 tulisi).
QuoteIhan älyvapaa idea. Juuri sellainen "silmänkääntötemppu", jota voisi odottaa joltain RKP:ltä.
Kuten sanoin, parempi olisi poistaa kokonaan. Mahdollista lisäksi sekin, että RKP taistelisi tuota silmänkääntötemppua vastaan aivan yhtä raivokkaasti kuin täyspoistoakin. Mielelläni yrittäisin kuitenkin hajoittaa vastapuolen rivejä jollain konstilla, kuten taktisessa vaiheessa pudotetulla kompromissitarjouksella, jonka osa voisi hyväksyä ja osa ei. RKP, suomenruotsalaiset säätiöt, Höblä ja erinäiset aktivistit kontaktiverkostoineen voivat harjoittaa aivan käsittämätöntä jarrupeliä, kunhan vain pistävät asian ykkösprioriteetikseen ja vetävät yhtä köyttä. Tämähän on jo nähty, ja lisää tullaan näkemään. En ole mitenkään hurjan itsevarma sen suhteen, riittääkö kielivapauden kannattajilla sitkeys ja kärsivällisyys pidemmälle.
Quote from: siiliOnko tämä suomenruotsalaisten oletettu "järkevä enemmistö" hieman samanlainen käsite kuin muslimien "maltillinen enemmistö"?
Ihmeen hiljaa kumpikin on fanaattisten perselijöiden edesottamuksista.
Hieman. Tosin suomenruotsalaiset kilipäät nyt vain harjoittavat lyhytnäköistä politiikkaa ja ylimielistä besserwisseröintiä, eivätkä tapa ketään. Ei sellainen mitään hirveää raivoa herätä, varsinkaan kun valtaosa ei taida tajuta, että nuo nykypäivän freudenthalilaiset ovat suurin piirtein ainoa asia, joka herättää minkäänlaista vihamielisyyttä suomenruotsalaisia kohtaan.
Quote from: Masaman69 on 26.08.2013, 18:11:21
Quote from: Faidros. on 26.08.2013, 16:57:08
Olikos tämä jo täällä?
Venäjällä voi alkaa jo toisella luokalla suomenkieltä ns. A-kielenä ja koko maassa! Venäjän opetusministeriö on tehnyt asiasta lakimuutoksen viime viikolla.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/34591-suomi-sai-a-kielen-aseman-venajalla
Nyt äkkiä hallitukselta nootti Kremliin, myös svenkiä pitää opiskella, jos kerran suomeakin! >:(
No eihän suomi tietenkään pakollinen kieli ole, vaan vapaavalintainen A-kieli.
Ei kai kukaan muuta väittänytkään?
http://areena.yle.fi/tv/2010171
Alk 10.00 Juha Sipilä olisi valmis kokeilemaan Ruotsin vapaaehtoisuutta Itä-Suomessa, mutta muualla kannattaa pakkoruotsia.
Quote from: Tomi on 26.08.2013, 20:00:43
http://areena.yle.fi/tv/2010171
Alk 10.00 Juha Sipilä olisi valmis kokeilemaan Ruotsin vapaaehtoisuutta Itä-Suomessa, mutta muualla kannattaa pakkoruotsia.
Toivottavasti PS ymmärtää ja osaa käyttää pakkoruotsikuvion hyväkseen nyt, kun näyttää siltä, että muut tahot, ml. tällä hetkellä suositumpi oppositiopuolue, puolustavat pakollisuutta. PS:llä ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta ohittaa Keskustaa.
Quote from: Tomi on 26.08.2013, 20:00:43
http://areena.yle.fi/tv/2010171
Alk 10.00 Juha Sipilä olisi valmis kokeilemaan Ruotsin vapaaehtoisuutta Itä-Suomessa, mutta muualla kannattaa pakkoruotsia.
Ihmeellistä puuhastelua. Mitä kokeilemista siinä on? Mitä sillä kokeella selvitettäisiin? Mitkä ovat tavoitteet, mitkä ovat onnistumisen mittarit? Kuulostaa asian lykkäämiseltä epämääräiseen tulevaisuuteen.
Quote from: elven archer on 26.08.2013, 20:20:41
Quote from: Tomi on 26.08.2013, 20:00:43
http://areena.yle.fi/tv/2010171
Alk 10.00 Juha Sipilä olisi valmis kokeilemaan Ruotsin vapaaehtoisuutta Itä-Suomessa, mutta muualla kannattaa pakkoruotsia.
Ihmeellistä puuhastelua. Mitä kokeilemista siinä on? Mitä sillä kokeella selvitettäisiin? Mitkä ovat tavoitteet, mitkä ovat onnistumisen mittarit? Kuulostaa asian lykkäämiseltä epämääräiseen tulevaisuuteen.
'
Kyseessähän on täysin tavanomainen ellei jopa perinteinen
kepulointi!
Taas tuttu perustelu:
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/kumpula-natri-kielten-opetusta-ei-tule-heikentaa-1.1446450
QuoteKansanedustaja Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan ruotsin kieli antaa hyvän pohjan muiden kielten opiskelulle.
– Kun kaikille opetetaan ruotsia edes auttavaan kielitaitoon, on myöhemmin mahdollisuus hakeutua virkamiesuralle tai muihin ruotsin kieltä vaativiin tehtäviin. Tämä on myös tasa-arvokysymys, Kumpula-Natri toteaa.
Hän ei ymmärrä, miksi Suomessa haluttaisiin heikentää kielten opetusta.
Kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisesta opiskelusta ylitti viime viikolla 50 000 allekirjoituksen rajan ja tulee eduskunnan käsittelyyn.
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/ukk.php#v%C3%A4itteet (http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/ukk.php#v%C3%A4itteet)
Quote4 Ruotsin opettelu on hyvä pohja oppia muitakin kieliä.
Vielä parempi tapa oppia mitä tahansa kieltä on lukea sitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia. Ja vastaavasti nämä muut kielet varmaankin olisivat sitten myös hyvä pohja tarpeen tullen oppia ruotsia.
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/kumpula-natri-jo-riittaa-uhkailut-1.1450483
QuoteKumpula-Natri: Jo riittää uhkailut!
25.08.2013 13:23 (Päivitetty: 25.08.2013 13:24) Kommentit0
Miapetra Kumpula-Natri pelkää, että ajankohtainen keskustelu ruotsinkielen asemasta on vaarassa lisätä vastakkainasetteluja, elleivät suomalaiset kykene asiakeskusteluun itse asiasta. Kuva: Tomi Kosonen
HS: Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'ta uhkailtu kadulla
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on huolissaan vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'in kohdistuneista uhkailuista.
– Suomessa, jonka turvallisuudesta, demokratiasta ja mielipiteenvapaudesta olemme ylpeitä, ei tällainen ole kerta kaikkiaan hyväksyttävää, Kumpula-Natri toteaa.
Kumpula-Natri toivoo mielipidevaikuttajien yksiselitteisesti tuomitsevan fyysiset uhkailut. Suomen pitäisi suunnata suvaitsevan rinnakkaiselon suuntaan pelon sijaan.
– Toivon mielipidevaikuttajiemme yksiselitteisesti tuomitsevan fyysiset uhkailut, Kumpula-Natri vetoaa,
Biaudet on joutunut kadulla viikon sisällä jo kahdesti uhkailun kohteeksi.
– Koen uhkailut raskauttavana, kun kyseessä on vähemmistövaltuutettu, jonka tehtävä on tuoda esiin Suomessa vähemmistönä olevien ongelmia virkansakin puolesta, Kumpula-Natri lisää.
QuoteMiapetra Kumpula-Natri pelkää, että ajankohtainen keskustelu ruotsinkielen asemasta on vaarassa lisätä vastakkainasetteluja, elleivät suomalaiset kykene asiakeskusteluun itse asiasta.
HS: Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'ta uhkailtu kadulla [...]
– Toivon mielipidevaikuttajiemme yksiselitteisesti tuomitsevan fyysiset uhkailut, Kumpula-Natri vetoaa
Milloinkohan Kumpula-Natri tuomitsee tämän tapauksen?:
QuoteVapaa kielivalinta ry vaatii oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia ottamaan kantaa väitettyyn pahoinpitelyyn, joka tapahtui Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääjää kohtaan. [...] Kerääjän oman kertomuksen mukaan yksi naisista vetäisi hänet päin sillan kaidetta, mutta hän pystyi puolustautumaan ja poistui tilanteesta. Naiset seurasivat häntä vaatien selitystä pakkoruotsin poistamiseen.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/527161/Yhdistys+vaatii+oikeusministerin+kannanottoa+feissarin+pahoinpitelyyn
Quote from: Roope on 26.08.2013, 17:02:46
Ne, joille vieraiden kielten opiskelu on tuskallista pakkopullaa, ovat usein niitä, joilla on vaikeuksia jo oman äidinkielenkin kanssa. Siksi minusta B-kielen tuntien pitäisi olla pakollisia ja kielivalinnan valinnainen, mutta kielivalikoimaan pitäisi lisätä äidinkielen lisätunnit. Eikä ehkä olisi hullumpi idea voida valita myös A-kieltä tukevat lisätunnit kielen aktiivisen käytön edistämiseksi.
Onko sinulla mitään faktaa tämän väitteesi tueksi? Tiedän itse useampia ihmisiä, jotka ovat surkeita kielissä, mutta äidinkielen kanssa ei ole mitään vaikeuksia. Omat havaintoni eivät oikein tue väitettäsi. Siksi niitä todisteita pyydän. Toki jos puhutaan niistä, joilla on jotain todettuja kielenkehityksen ongelmia tilanne muuttuu.
Ruotsia ei opita hyvin, koska sitä ei käytetä niitten tuntien ulkopuolella toisin kuin englantia.
Quote from: Myrkkymies on 26.08.2013, 21:40:53
Ruotsia ei opita hyvin, koska sitä ei käytetä niitten tuntien ulkopuolella toisin kuin englantia.
Olisi mukava nähdä tilastoja, kuinka paljon Suomessa käytetään erikielisiä Wikipedioita. Veikkaanpa, että jos ei-ruotsinkielinen hakee tietoa netistä, hän suuntaa erittäin harvoin ruotsinkielisille saiteille.
Antaa hyvän pohjan muiden kielen opiskelulle. :facepalm: Eikö oma äidinkieli muka riitä pohjaksi muiden kielten opiskelulle? Eikö siinä tule kielioppi lauseenjäsenineen yms. selväksi? Eikö siltä pohjalta pysty aukaisemaan sanakirjaa? Eiköhän se ole niin, että yhden kielen hallinta hyvin avaa paremmin portit muihin kieliin kuin yhden hallinta keskinkertaisesti ja toisen huonosti. On käsittämätön ajatus, että ruotsia tarvittaisiin siihen väliin etenkin, kun onhan meillä jo englanti. Miksihän englanti ei riitä porttikieleksi toisiin vieraisiin kieliin? Naurettavaa. Kummallista, että maailmassa jokainen kansa ei tankkaa ensin ruotsia, että pystyy oppimaan vieraita kieliä. :roll:
Tai siis asiahan on vieläkin naurettavampi! Miksihän muu maailma ei tankkaa kahta vierasta kieltä ennen kuin pystyvät opettelemaan vieraita kieliä? :roll: Meille suomalaisille se on kuulemma ehdottoman välttämätöntä.
Quote– Suomessa, jonka turvallisuudesta, demokratiasta ja mielipiteenvapaudesta olemme ylpeitä, ei tällainen ole kerta kaikkiaan hyväksyttävää, Kumpula-Natri toteaa.
Suksikaa kuuseen.
Te logiikaltanne haasteelliset edustajat teette tästä maasta jatkuvasti turvattomampaa avaamalla rajoja kenelle sattuu. Te ette kunnioita demokratiaa, kun tässäkin kysymyksessä halveksutte enemmistön kansasta ja kansanedustajista tahtoa. Te olette osa koneistoa, joka kiihtyvällä vauhdilla ajaa alas mielipiteen ilmaisun vapautta. Te pelkäätte nytkin omien sanojenne mukaan ajankohtaista keskustelua. Keskustelua. Älkää siis hurskastelko. Me voimme olla ylpeitä maasta ja sen kansasta, mutta emme teidän aikaansaannoksistanne. Niitä me häpeämme.
Quote– Suomessa, jonka turvallisuudesta, demokratiasta ja mielipiteenvapaudesta olemme ylpeitä, ei tällainen ole kerta kaikkiaan hyväksyttävää, Kumpula-Natri toteaa.
Kumpula-Natri tuntuu olevan todella pihalla. Suomessa demokratia ja mielipiteenvapaus koskee vain sitä yhtä tiettyä porukkaa. Väärinajattelijoilla ei ole mitään oikeuksia.
Vaikka globalisaatio onkin kaiken kaikkiaan ollut Suomelle vahingollista työpaikkojen ja kokonaisten teollisuudenhaarojen poistumisine ja sitä seuraavana työttömyytenä niin kyllä nimenomaan globalisaation asettamat haasteet pakottavat Suomen luopumaan pakkoruotsin kaltaisesta muinaisjänteestä. Pienen on oltava ketterä ja ketterä ei voi olla jos jalassa on rautapallo.
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.08.2013, 20:50:41
QuoteMiapetra Kumpula-Natri pelkää, että ajankohtainen keskustelu ruotsinkielen asemasta on vaarassa lisätä vastakkainasetteluja, elleivät suomalaiset kykene asiakeskusteluun itse asiasta.
HS: Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'ta uhkailtu kadulla [...]
– Toivon mielipidevaikuttajiemme yksiselitteisesti tuomitsevan fyysiset uhkailut, Kumpula-Natri vetoaa
Milloinkohan Kumpula-Natri tuomitsee tämän tapauksen?:
QuoteVapaa kielivalinta ry vaatii oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia ottamaan kantaa väitettyyn pahoinpitelyyn, joka tapahtui Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääjää kohtaan. [...] Kerääjän oman kertomuksen mukaan yksi naisista vetäisi hänet päin sillan kaidetta, mutta hän pystyi puolustautumaan ja poistui tilanteesta. Naiset seurasivat häntä vaatien selitystä pakkoruotsin poistamiseen.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/527161/Yhdistys+vaatii+oikeusministerin+kannanottoa+feissarin+pahoinpitelyyn
Kyse on tosiaan 4:stä tapauksesta, joissa kaikki tilanteet ovat olleet ainakin näiden vapaakieli ry:n tietojen mukaan fyysisiä kiinnikäymisiä (silmälasitkin hajoitettu tässä yhdessä tapauksessa).
Eipä ole yhdessäkään mediassa näitä asioita otettu huomioon julkisesti. HS:kin on vaiennut täysin kyseisistä tapauksista, vaikka tuskin Johanna Korhonenkaan pystyy lukemaan Hommafoorumilta vain halutut pätkät teksteistä (saati sitten muut HS:n toimittajat).
Toivoisin Vapaakielivalinta Ry:n tahojen lähettävän kyllä ainakin mielipidekirjoituksen myös HS:ään.
Se on yksi keino saada asialle enemmän julkisuutta, kun ei valtamediaa kiinnosta asia muuten.
Quote from: Faidros. on 26.08.2013, 16:57:08
Olikos tämä jo täällä?
Venäjällä voi alkaa jo toisella luokalla suomenkieltä ns. A-kielenä ja koko maassa! Venäjän opetusministeriö on tehnyt asiasta lakimuutoksen viime viikolla.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/34591-suomi-sai-a-kielen-aseman-venajalla
Nyt äkkiä hallitukselta nootti Kremliin, myös svenkiä pitää opiskella, jos kerran suomeakin! >:(
Suomen kieltähän pystyy opiskelemaan myös useissa yliopistoissa ympäri maailmaa.
Quote from: nollatoleranssi on 27.08.2013, 09:08:32
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.08.2013, 20:50:41
QuoteMiapetra Kumpula-Natri pelkää, että ajankohtainen keskustelu ruotsinkielen asemasta on vaarassa lisätä vastakkainasetteluja, elleivät suomalaiset kykene asiakeskusteluun itse asiasta.
HS: Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'ta uhkailtu kadulla [...]
– Toivon mielipidevaikuttajiemme yksiselitteisesti tuomitsevan fyysiset uhkailut, Kumpula-Natri vetoaa
Milloinkohan Kumpula-Natri tuomitsee tämän tapauksen?:
QuoteVapaa kielivalinta ry vaatii oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia ottamaan kantaa väitettyyn pahoinpitelyyn, joka tapahtui Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääjää kohtaan. [...] Kerääjän oman kertomuksen mukaan yksi naisista vetäisi hänet päin sillan kaidetta, mutta hän pystyi puolustautumaan ja poistui tilanteesta. Naiset seurasivat häntä vaatien selitystä pakkoruotsin poistamiseen.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/527161/Yhdistys+vaatii+oikeusministerin+kannanottoa+feissarin+pahoinpitelyyn
Kyse on tosiaan 4:stä tapauksesta, joissa kaikki tilanteet ovat olleet ainakin näiden vapaakieli ry:n tietojen mukaan fyysisiä kiinnikäymisiä (silmälasitkin hajoitettu tässä yhdessä tapauksessa).
Eipä ole yhdessäkään mediassa näitä asioita otettu huomioon julkisesti. HS:kin on vaiennut täysin kyseisistä tapauksista, vaikka tuskin Johanna Korhonenkaan pystyy lukemaan Hommafoorumilta vain halutut pätkät teksteistä (saati sitten muut HS:n toimittajat).
Kysyin Kumpula-Natrilta sähköpostitse tuomitseeko hän tämän:
Lainaus
Vapaa kielivalinta ry vaatii oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia ottamaan kantaa väitettyyn pahoinpitelyyn, joka tapahtui Ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteen allekirjoitusten kerääjää kohtaan. [...] Kerääjän oman kertomuksen mukaan yksi naisista vetäisi hänet päin sillan kaidetta, mutta hän pystyi puolustautumaan ja poistui tilanteesta. Naiset seurasivat häntä vaatien selitystä pakkoruotsin poistamiseen.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/527...pahoinpitelyyn
Tässä vastaus:
Kyllä tuomitsen. En voi ymmärtää enkä toivo tönivää Suomea!
Laitoin myös sähköpostitse usein esitetyt väitteet pakkoruotsista näin:
Toivon myös, että jokainen SDP:n kansanedustaja saa vapaasti vastustaa pakkoruotsia, sitten kun asia tulee eduskuntakeskusteluun. Heitä on kuitenkin n. 15 SDP:ssä.
Sitten vielä: 15 usein esitettyä väitettä pakkoruotsista, erityisesti kohta 4, se on häntä varten.
http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/ukk.php#v%C3%A4itteet
Quote4 Ruotsin opettelu on hyvä pohja oppia muitakin kieliä.
Vielä parempi tapa oppia mitä tahansa kieltä on lukea sitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia. Ja vastaavasti nämä muut kielet varmaankin olisivat sitten myös hyvä pohja tarpeen tullen oppia ruotsia.
Siihen hän ei vastannut.
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/14093-uusi-avaus-kielikeskusteluun-nain-opittaisiin-seka-ruotsia-etta-venajaa (http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/14093-uusi-avaus-kielikeskusteluun-nain-opittaisiin-seka-ruotsia-etta-venajaa)
Huh huh, nämä "kompromissi"ehdotukset senkun paranee... :facepalm:
Quote from: Meänteis on 28.08.2013, 11:39:55
http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/14093-uusi-avaus-kielikeskusteluun-nain-opittaisiin-seka-ruotsia-etta-venajaa (http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/14093-uusi-avaus-kielikeskusteluun-nain-opittaisiin-seka-ruotsia-etta-venajaa)
Huh huh, nämä "kompromissi"ehdotukset senkun paranee... :facepalm:
Tämä kertoo kuitenkin siitä, että demarit tuntevat olevansa ikävässä pakkoraossa ja etsivät jotain kikkaa, jonka käytännön merkitys olisi vähäinen mutta joka tuottaisi illuusion, että demarit eivät ole asian kieppeiltä RKP:n talutusnuorassa.
Esityksen teki jutun mukaan Richard Järnefelt joka lienee jonkun muun puolueen miehiä. Lukekaa ihmeessä.
Naapurikieliajatus ei ole huono, mutta turha sitä on vesittää romani-, norja- ja saame-haahuilulla. Näillä kielillä on vielä vähemmän käyttöä ja relevanssia suomalaiselle. Ne voidaan kuitata katsomalla puolen tunnin video aiheesta. Tutustuminen viron, venäjän ja ruotsin kieliin on oikein tarpeellista, varsinkin jos se toteutetaan valinnaisaineen tapaan kevyin resurssein, eikä ajeta naapurikieltä oppiaineeksi joka ylläripylläri käyttää saman resurssin kuin ruotsi nyt mutta vielä huonommin tuloksin.
Kunhan yhden kielen pakko poistetaan, päästään tilanteeseen jossa voidaan parantaa suomalaisten kielivarantoa. Hankalaa se on silloinkin, etenkin kun vuosikymmeniä on haaskattu tåiseen kotimaiseen.
Kumpula-Natrium on näköjään imbesilliruotsittajien tämän hetkinen keihäänkärki-sockpuppet. Vittu mikä idiootti.
QuoteKaikille pakollisilla naapurikielten tunneilla opeteltaisiin eniten ruotsia ja venäjää. Lisäksi tutustuttaisiin viroon ja norjaan ja kokeiltaisiin saamen kielten ja romanikielen käyttöä sosiaalisissa tilanteissa. Suurimmista maahanmuuttajakielistä opittaisiin yleisimmät termit ja tervehdykset. Viittomakieleenkin tutustuttaisiin.
Voi elämä mitä ehdotuksia. Vai että mustalaisten kieltäkin pitäisi lasten alkaa opiskelemaan.
QuoteTavoitteena naapurikielissä ei olisi oppia kieliä täydellisesti vaan saada niistä ja naapurimaiden kulttuureista yleiskuva.
Ja mitenkähän esimerkiksi Virolainen, Ruotsalainen tai Norjalainen kulttuuri eroaa oleellisesti Suomen kulttuurista? Samanlaisia länsimaita kaikki.
Quote from: Toadie on 28.08.2013, 12:26:13Esityksen teki jutun mukaan Richard Järnefelt joka lienee jonkun muun puolueen miehiä. Lukekaa ihmeessä.
Muutos-miehen trollaus meni demareihin täysillä läpi. ;D
Kyllä vieraan kielen opettamisen lähtökohtana tulee olla kielen oppiminen kunnolla. Ja jos tuollaista "naapurikielet"-kevytversiota ryhdyttäisiin viemään eteenpäin, miksi rajoittua pelkästään naapurikieliin?
Quote from: AuggieWren on 28.08.2013, 13:00:02
Kyllä vieraan kielen opettamisen lähtökohtana tulee olla kielen oppiminen kunnolla. Ja jos tuollaista "naapurikielet"-kevytversiota ryhdyttäisiin viemään eteenpäin, miksi rajoittua pelkästään naapurikieliin?
Eihän Järnefeltin ehdotus rajoittuisikaan:
QuoteSuurimmista maahanmuuttajakielistä opittaisiin yleisimmät termit ja tervehdykset.
Eikä tosissaan tuo naapurikieliten/kulttuurien esittely kurssi sinällään ole täysin huono ehdotus, mutta tuo että se olisi pakkoruotsin korvike, eli siten pakollista myös esim. lukioissa ja yliopistoissa olisi jo aika koomista. Ymmärrän kyllä, että noista voitaisiin puhua peruskoulussa, mutta että yliopistossa vielä opeteltaisiin tervehtimään somaliaksi tai norjaksi...
Henkilökohtaisesti olen ollut jo pitkään vapaan kielivalinnan kannalla, mutta tämä perustelu oli niin hyvä, että nyt aloin kannattamaan pakollista ruotsin kieltä kaikille:
"Velvollisuus opetella ruotsin kieltä takaa sen, että meillä kaikilla suomalaisilla säilyy mahdollisimman laaja oikeus molempiin omiin kieliimme, suomeen ja suomenruotsiin." - Nina Pilke (Ruotsin kielen professori)
Aiheeseen liittyen:
QuoteTätä sanaa Katainen ei osannut sanoa ruotsiksi
Pääministeri Jyrki Kataisella (kok) oli ongelmia toisen kotimaisen kanssa, kun häneltä kysyttiin keskiviikkona Säätytalon budjettitiedotustilaisuudessa ruotsiksi, kuinka hallituksen neuvottelut ovat sujuneet.
Katainen aloitti vastauksensa ruotsiksi, mutta ongelmia tuli, kun hänen olisi pitänyt sanoa sana "kestävyysvaje" ruotsiksi.
- Mikä on kestävyysvaje, hän kyseli toimittajilta neuvoa.
- Hållbarhetsunderskott, ohjeisti toimittaja.
Sanahirviön muutaman epäonnistuneen lausuntayrityksen jälkeen Katainen kuitenkin tuskastui:
- Ei se nyt onnistu, sori. Mä vastaan suomeksi, Katainen luovutti toimittajien hörähdellessä.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288593785269.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288593785269.html)
QuoteEi se nyt onnistu, sori. Mä vastaan suomeksi, Katainen luovutti toimittajien hörähdellessä.
Mäkin vastaan aina suomeksi tai englanniksi, mutta jätän kyllä ne sorit pyytelemättä..
^ kykypuolueen mies Katainen :facepalm:
Näillä eväillä on hyvä kannattaa pakkoruotsia!
Quote from: AuggieWren on 28.08.2013, 14:52:32
^ kykypuolueen mies Katainen :facepalm:
Näillä eväillä on hyvä kannattaa pakkoruotsia!
Olivatko muuten Kataisen arvosanat ruotsinkielestä korkeampia kuin matematiikasta?
Quote- Mikä on kestävyysvaje, hän kyseli toimittajilta neuvoa.
- Hållbarhetsunderskott, ohjeisti toimittaja.
Sanahirviön muutaman epäonnistuneen lausuntayrityksen jälkeen Katainen kuitenkin tuskastui:
- Ei se nyt onnistu, sori. Mä vastaan suomeksi, Katainen luovutti toimittajien hörähdellessä.
Sanahirviö? Kataisen matematiikannumero oli siellä kuutosen pinnassa, kuinka isolla ruskealla kirjekuorella pääsee peruskoulun ja lukion läpi tuollaisella kuullun ymmärtämisellä? Ei edes useamman yrityksen jälkeen osaa lausua yhtä ruotsinkielistä yhdyssanaa.
VMP. V***u Mikä Pääministeri. Toivottavasti siellä Euroopan hämyisissä saleissa on joku selkokielelle kääntävä taitaja, joka osaa laittaa tavuviivat oikeisiin kohtiin. Vai tarvinneeko oikein ääneenlukijan.
Quote from: Siili on 28.08.2013, 14:56:18
Quote from: AuggieWren on 28.08.2013, 14:52:32
^ kykypuolueen mies Katainen :facepalm:
Näillä eväillä on hyvä kannattaa pakkoruotsia!
Olivatko muuten Kataisen arvosanat ruotsinkielestä korkeampia kuin matematiikasta?
Ainakin ylioppilaskirjoituksissa (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288568683584.html) pistämätön rivi: ruotsi B, englanti B, ranska A. Näillä evväillä Suomea evustettaan mualimala.
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.08.2013, 14:43:06
Quote"Velvollisuus opetella ruotsin kieltä takaa sen, että meillä kaikilla suomalaisilla säilyy mahdollisimman laaja oikeus molempiin omiin kieliimme, suomeen ja suomenruotsiin." - Nina Pilke (Ruotsin kielen professori)
Mistä tämä täydellinen perustelu on peräisin? :D
Tuollainen finnistinen yhdyssanakammotus on tietysti kapulakielinen epäluoma jota ei pitäisi luoda eikä käyttää. Ruotsissa (OIKEASSA ruotsissa) sanat ovat syntyneet oman kielen tarpeisiin, ei käännetty kansliasuomesta.
Esimerkki: (su) valmistusaineet - (fisv) tillverkningsämnen - (sv) ingredienser.
Mutta se ettei sanan lausuminen onnistu Jyckeltä kertoo ettei tuolla miesparalla ole kaukaisinta aavistustakaan ruotsin morfologiasta ja fonologiasta JA sen ettei Jyckellä ole edes valtakunnan tärkeimmällä työpaikalla minkäänlaista kosketusta ruotsiin tai hyötykäyttöä sille, koskaan, edes päivittäiseen perustehtäväänsä liittyvissä asioissa.
Näin tärkeä ja oleellinen osa suomalaisen arkea ja kulttuuria on rannikkoseutujemme ruotsinsukuinen murre henkilölle joka on pääministeripuolueen takuumies ruotsin koskemattomuudelle.
Quote from: Toadie on 28.08.2013, 15:13:58
Mutta se ettei sanan lausuminen onnistu Jyckeltä kertoo ettei tuolla miesparalla ole kaukaisinta aavistustakaan ruotsin morfologiasta ja fonologiasta JA sen ettei Jyckellä ole edes valtakunnan tärkeimmällä työpaikalla minkäänlaista kosketusta ruotsiin tai hyötykäyttöä sille, koskaan, edes päivittäiseen perustehtäväänsä liittyvissä asioissa.
FST:n Kolmas valtiovalta -ohjelmasarjassa esiteltiin aikoinaan, kuinka Kataisen ruotsinkielinen radiohaastattelu eteni. Katainen kysyi hankalat sanat, toimittaja neuvoi ne ja sitten jatkettiin pari lausetta kerrallaan ruotsiksi. Toimituksen editointipöydässä palasista kasattiin sujuvalta kuulostava, takeltelematon haastattelu. Ruotsinkielisiä toimittajia systeemi tuntui huvittavan suuresti, eikä Katainen kuulemma suinkaan ollut ainoa ruotsin kanssa avuton poliitikko. Harmi, että klippi on jo poistettu Areenasta.
YLE: Musiikin avulla pakkoruotsikin kääntyy iloksi
http://yle.fi/uutiset/musiikin_avulla_pakkoruotsikin_kaantyy_iloksi/6798145
Quote...Ruotsalaiset ovat valloittaneet musiikkimaailmaa ja menestyneet kansainvälisesti. Westerlundin ruotsalaiset ymmärtävät kielen merkityksen paremmin kuin suomalaiset.
- En minäkään olisi voinut mennä Los Angelesiin, jos en olisi osannut englantia. Se ei vain riitä, että osaat sanoa "Hi, nice car". Tarvitset myös muuta, jotta ovet avautuvat.
:facepalm:
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.08.2013, 14:43:06
"Velvollisuus opetella ruotsin kieltä takaa sen, että meillä kaikilla suomalaisilla säilyy mahdollisimman laaja oikeus molempiin omiin kieliimme, suomeen ja suomenruotsiin." - Nina Pilke (Ruotsin kielen professori)
Hah hah, eli velvollisuus takaa oikeuden. Niinpä niin. Ja vitut se mitään edes takaa, sillä pakkoruotsi ei todellakaan tee Suomesta yhtään sen enempää "kaksikielistä" eikä edes lisää ruotsinkielisten oikeuksia käytännössä millään tavalla.
VITTU MITÄ PASKAAAAAA!
Quote from: ihminen on 28.08.2013, 15:40:42
YLE: Musiikin avulla pakkoruotsikin kääntyy iloksi
http://yle.fi/uutiset/musiikin_avulla_pakkoruotsikin_kaantyy_iloksi/6798145
Quote...Ruotsalaiset ovat valloittaneet musiikkimaailmaa ja menestyneet kansainvälisesti. Westerlundin ruotsalaiset ymmärtävät kielen merkityksen paremmin kuin suomalaiset.
- En minäkään olisi voinut mennä Los Angelesiin, jos en olisi osannut englantia. Se ei vain riitä, että osaat sanoa "Hi, nice car". Tarvitset myös muuta, jotta ovet avautuvat.
:facepalm:
Niin, ruotsalaiset ymmärtävät kielen merkityksen paremmin, heillä ei ole pakkosuomea, -norjaa tai -tanskaa kielten monipuolista oppimista kampittamassa.
Quote from: Meänteis on 28.08.2013, 15:09:34
Mistä tämä täydellinen perustelu on peräisin?
Selsingin Sanomien mielipidekirjotus tänään.
Voehan helevettiläinen...
Tässä aikuisopiskelijana opiskelen parhaillaan töiden ohella toista vuotta ammattikorkeakoulussa rakennusinsinööriksi. Minulla on jo yksi AMK-tutkinto taustalla eli olen valmistunut 2009 kulttuurin- ja muotoilun yksiköstä Seinäjoelta.
Olin tuudittautunut siihen, että koska jo yhdet paperit AMK:sta löytyy, niin nyt näissä raksainssin opinnoissa selviäisi ruotsista sekä englannista hyväksiluvuilla. Vaan eipä tuo luonnollisestikkaan onnistu. Pitäisi olla kielet kuulemma suoritettuna tekniikan yksiköstä eli nuo kulttuurin- ja muotoilun koulutusalalla suorittamani kielet on otettava uusiksi.
Tässä innolla odotan, että ruotsi alkaa kuukauden kuluttua. Siitä paskasta ei tunnu pääsevän eroon eli ei taida mikään auttaa, vaan sitä on jälleen kerran alettava tankkaamaan. Sanomattakin on selvää, että tähän reilun kolmenkympin ikään olen selvinnyt vapaa-ajalla sekä työelämässä täysin ilman ruotsia. Sekin lienee selvää, että kirjoitin kansalaisaloitteen.
Valtakunta rakennetaan täyteen homepytinkejä, mutta ehei, raksainssi opiskelee rakentamisen sijaan ruotsia.
^rakentaakohan ne ruotsiksi ne virolaiset työmiehetkin, jotka tuolla rakennustyömailla runsain lukumäärin työskentelee?
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.08.2013, 15:52:17
Selsingin Sanomien mielipidekirjotus tänään.
Ok, löytyi: http://www.hs.fi/mielipide/Suomenruotsi+pit%C3%A4%C3%A4+vapauttaa+painolasteistaan/a1377578621466
Yhdestä asiasta tosin olen Ninan kanssa samaa mieltä:
QuoteLisäksi suomenruotsi tulee vapauttaa historian paineesta. Vaikka kieleen ja kulttuuriin liittyvä historia on pitkä ja merkityksellinen, tulisi keskittyä enemmän nykyhetkeen ja etenkin tulevaisuuteen.
Todellakin! Historiallisista kytkökistä on vihdoin päästävä eroon, ja ruotsin kielen asema on saatava vastaamaan paremmin nykyhetkeä ja tulevaisuutta. ;)
yrittäkääpä saada käännöstä googlen sanakirjassa tuosta kestävyysvajeesta. ei onnistu mitenkään päin. ainoastaan vaje eli uderskott löytyy yksinään. eli kun puhumme ruotsin kielestä niin sitä puhutaan tuolla lahden takana, tämä mitä ruotsiksi kutsutaan suomessa on jotain ihan omaa keksimää. asun itse pohjanmaan rannikolla ja paikallinen murre on jotain ihan käsittämätöntä. tarvitsen ruotsinkieltä työssäni mutta monta kertaa joutuu arvailemaan vastapuolen murresanoja
QuoteYLE: Musiikin avulla pakkoruotsikin kääntyy iloksi
http://yle.fi/uutiset/musiikin_avulla_pakkoruotsikin_kaantyy_iloksi/6798145
Quote...Ruotsalaiset ovat valloittaneet musiikkimaailmaa ja menestyneet kansainvälisesti. Westerlundin ruotsalaiset ymmärtävät kielen merkityksen paremmin kuin suomalaiset.
- En minäkään olisi voinut mennä Los Angelesiin, jos en olisi osannut englantia. Se ei vain riitä, että osaat sanoa "Hi, nice car". Tarvitset myös muuta, jotta ovet avautuvat.
Hän ei siis puhunut ruotsia Los Angelesissa. Miten esimerkki siis liittyy pakkoruotsikeskusteluun?
"...liksom inget hår alls, han va helt kalju..." Ohimennen kuultu kaupan luona ;D :o :facepalm:
Se on siis totta. Ruotsinkieliset kertovat Kataiselle mitä tämän pitää sanoa. Kirjaimellisesti.
Erkki Havansi tuhoaa pakkoruotsittajien "silta muihin kieliin" -argumentin:
QuoteLoppukevennykseksi vitsi kieliopinnoista: ulkomaalainen, joka ei osaa sanaakaan suomea (eikä ruotsia), haluaisi oppia suomea. Hän kysyy suomenruotsalaiselta neuvoa, miten pääsisi suomen oppimisessa alkuun. Suomenruotsalainen vastaa: "Opettele ensin pari vuotta viroa, sillä se on suomen läheinen sukukieli ja helpottaa sitten suomen opiskelemista." - Järkevä neuvo, eikö? Eli samaa tasoa oleva argumentti kuin että pienen kielen (ruotsi) opiskelu auttaa aloitettaessa opiskelemaan pienen kielen suurta ja tärkeää sukulaiskieltä (saksa).
http://erkkihavansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148035-pakkoruotsi-ja-suomen-vientikaupan-kielitaitotarpeet
Suomenmaasta saksittua:
"Keskustan puoluehallitus ratkaisee huomenna torstaina, lähteekö puolue vaaliliittoon RKP:n kanssa Euroopan parlamentin vaaleissa ensi keväänä."
Aika paljon ratkeaa huomenna. Pakkoruotsi valettu perustuslakiin ? RKP -säätiöiden rahahanat avautuvat kepuliporukalle ?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288593785269.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288593785269.html)
QuoteEi se nyt onnistu, sori. Mä vastaan suomeksi, Katainen luovutti toimittajien hörähdellessä.
Hallituksen virallinen Kola-Olli (http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kola-olli_ja_hapokkaat_juomat_33759.html#media=33764). 8)
EDIT: Itse olisin varmaan vaan pokalla sanonut ruotsin sekaan suomeksi että kestävyysvaje, ja sitten ennustettavissa olevaan urputukseen vaan kuitannut että, "No mutta sehän oli
suomenruotsia. Ettekö te ole kuulleet miten suomenruotsia puhutaan? Se on elävä kieli, ei sitä koulukirjoista opi, vaan
elävästä elämästä."
Quote from: hakare on 28.08.2013, 17:31:06
Suomenmasta saksittua:
"Keskustan puoluehallitus ratkaisee huomenna torstaina, lähteekö puolue vaaliliittoon RKP:n kanssa Euroopan parlamentin vaaleissa ensi keväänä."
Aika paljon ratkeaa huomenna. Pakkoruotsi valettu perustuslakiin ? RKP -säätiöiden rahahanat avautuvat kepuliporukalle ?
Toivottavasti lähtee. Juuri tällaisia puolueiden kentän ja johdon välisten näkemysten ristiriitaa korostavia päätöksiä tarvitaan lisää.
QuoteEi se nyt onnistu, sori. Mä vastaan suomeksi, Katainen luovutti toimittajien hörähdellessä.
Toimittajat, nuo sivistymättömät moukat.
Quote from: Roope on 28.08.2013, 17:46:01
Quote from: hakare on 28.08.2013, 17:31:06
Suomenmasta saksittua:
"Keskustan puoluehallitus ratkaisee huomenna torstaina, lähteekö puolue vaaliliittoon RKP:n kanssa Euroopan parlamentin vaaleissa ensi keväänä."
Aika paljon ratkeaa huomenna. Pakkoruotsi valettu perustuslakiin ? RKP -säätiöiden rahahanat avautuvat kepuliporukalle ?
Toivottavasti lähtee. Juuri tällaisia puolueiden kentän ja johdon välisten näkemysten ristiriitaa korostavia päätöksiä tarvitaan lisää.
Ja vielä herkumpaa on siinä vaiheessa, kun havaitaan että vaaliliiton ansiosta Brysseliin lentää RKP:läinen kepulaisen asemasta.
Quote from: Toadie on 28.08.2013, 16:58:06
"...liksom inget hår alls, han va helt kalju..." Ohimennen kuultu kaupan luona ;D :o :facepalm:
Se on siis totta. Ruotsinkieliset kertovat Kataiselle mitä tämän pitää sanoa. Kirjaimellisesti.
Tulee mieleen parin eläkeikää lähestyvän tyypin (ei siis minkään jonnen) keskustelu baarin naapuripöydässä: "de va saattans kova meno" tai jotain sinne päin. Meinasi lentää oluet läppärin näppikselle. :)
"de va saattans kova meno" tai jotain sinne päin.
Olet ehkä kuullut, että riikinruotsalaisen on välillä vähän vaikea ymmärtää tätä suomen rämettämää sivistyskieltä.
Quote from: hakare on 28.08.2013, 17:58:32
"de va saattans kova meno" tai jotain sinne päin.
Olet ehkä kuullut, että riikinruotsalaisen on välillä vähän vaikea ymmärtää tätä suomen rämettämää sivistyskieltä.
Tuo on varsin yleistä tuollainen sekakieli suomenruotsinkielisten keskuudessa. Monet sanat sanovat ruotsinkielen sekaan suomeksi. Ilmeisesti joissain suomenkielen sanoissa on enemmän tunnetta tai jotain?
Roope:
"Toivottavasti lähtee. Juuri tällaisia puolueiden kentän ja johdon välisten näkemysten ristiriitaa korostavia päätöksiä tarvitaan lisää."
Lisää on tulossa: Olli Rehn ja Paavo Väyrynen ehdokkaina eurovaalissa.
Toivottavsti Mauri Pekkarinen ei pilaa tätä herkullista kuviota. Juha Sipilä on näköjään todellinen harrastelija politiikan kentällä.
Quote from: Emo on 28.08.2013, 18:03:23
Quote from: hakare on 28.08.2013, 17:58:32
"de va saattans kova meno" tai jotain sinne päin.
Olet ehkä kuullut, että riikinruotsalaisen on välillä vähän vaikea ymmärtää tätä suomen rämettämää sivistyskieltä.
Tuo on varsin yleistä tuollainen sekakieli suomenruotsinkielisten keskuudessa. Monet sanat sanovat ruotsinkielen sekaan suomeksi. Ilmeisesti joissain suomenkielen sanoissa on enemmän tunnetta tai jotain?
Sinälläänhän minua tuo ei millään tapaa "loukkaa." On vaan hassua, kun pakkoruotsin kannattajat puhuvat siitä kuinka ruotsi on niin hieno kieli ja jotenkin osaavat olla kerrasta toiseen huomioimatta kuinka todennäköisesti valtaosa suomenruotsalaista puhuu keskenään sekakieltä jonka kanssa Ruotsissa olisivat pulassa. Kai se sekakielen ääneen myöntäminen olisi jonkinlainen liiallinen myönnytys sen suuntaan että suomi on tässä maassa kielenä melkolailla korvaamaton osa kulttuuria.
Jos pakkoruotsimaniasta kärsivien nenän pystykulma ja siihen liittyvät erioikeusvaateet ja -odotukset olisivat pienempiä, negatiiviset assosiaatiot karisisivat paljon helpommin. Niinkuin ne yleensä normaalien suomenruotsalaisten tuttujen kanssa jutellessa karisevatkin, mutta vain henkilökohtaisella tasolla. Freudenthalistinen ylimielisyys on varma tapa aiheuttaa hallaa omalle intressiryhmälleen vaikkei sille äänekkäitä kriitikoita ankkalammikosta löytyisikään.
Quote from: Jaakko Sivonen on 28.08.2013, 16:59:29
Erkki Havansi tuhoaa pakkoruotsittajien "silta muihin kieliin" -argumentin:
QuoteLoppukevennykseksi vitsi kieliopinnoista: ulkomaalainen, joka ei osaa sanaakaan suomea (eikä ruotsia), haluaisi oppia suomea. Hän kysyy suomenruotsalaiselta neuvoa, miten pääsisi suomen oppimisessa alkuun. Suomenruotsalainen vastaa: "Opettele ensin pari vuotta viroa, sillä se on suomen läheinen sukukieli ja helpottaa sitten suomen opiskelemista." - Järkevä neuvo, eikö? Eli samaa tasoa oleva argumentti kuin että pienen kielen (ruotsi) opiskelu auttaa aloitettaessa opiskelemaan pienen kielen suurta ja tärkeää sukulaiskieltä (saksa).
http://erkkihavansi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148035-pakkoruotsi-ja-suomen-vientikaupan-kielitaitotarpeet
Kootut perustelut - nasevat vastaukset plagiaatti vain nettiin. Vuosi toisensa jälkeen ovat Suomen johtavatkin poliitikot saaneet käyttää samoja perusteluita tässä asiassa, vaikka ne perustelut olisi muualla jo kumottu useita kertoja. Yksikään toimittaja ei tietenkään kyseenalaista niitä perusteluita, vaikka tuskin se osaamisesta on kiinni tai tiedon määrästä.
Sen takia olisi hyvä asia, että nämä poliitikkojen perustelut olisi niin helppo osoittaa vääriksi, ettei niitä voisi samat ihmiset kerta toisensa jälkeen käyttää ilman median ottamasta minkäänlaista kantaa.
Quote from: Siili on 28.08.2013, 17:52:11
Ja vielä herkumpaa on siinä vaiheessa, kun havaitaan että vaaliliiton ansiosta Brysseliin lentää RKP:läinen kepulaisen asemasta.
Keskusta ei todennäköisesti voittaisi tai häviäisi liitolla mitään vaalituloksessa, kun taas Rkp varmistaisi muuten hyvin epävarman paikkansa valintarajaa pienemmälläkin äänimäärällä. Sen sijaan keskusta häviäisi maineessa ja tulevissa eduskuntavaaleissa, kun kenttä ja kannattajat kyseenalaistaisivat päätöksen lähteä kielipuolueen kelkkaan. Käsittämätön valinta keskustan kannalta, jos liittoon päätyvät.
Quote from: Rubiikinkuutio on 28.08.2013, 14:43:06
Henkilökohtaisesti olen ollut jo pitkään vapaan kielivalinnan kannalla, mutta tämä perustelu oli niin hyvä, että nyt aloin kannattamaan pakollista ruotsin kieltä kaikille:
"Velvollisuus opetella ruotsin kieltä takaa sen, että meillä kaikilla suomalaisilla säilyy mahdollisimman laaja oikeus molempiin omiin kieliimme, suomeen ja suomenruotsiin." - Nina Pilke (Ruotsin kielen professori)
Suomeksi sanottuna tuo on siis: "Palvelukielen pitää säilyä".
Mielipidekirjoitus (http://www.hs.fi/mielipide/Suomenruotsi+pit%C3%A4%C3%A4+vapauttaa+painolasteistaan/a1377578621466) oli kyllä taidokkaasti muotoiltu, vaikka se sisälsi täysin samat argumentit kuin mitä RKP:n poliitikotkin käyttävät. Pitää vain lukea "rivien välistä".
Porttikieliteoriakin tuli mielipiteessä mainittua, mutta se oli puettu lahjapakettiin:
"
Ehdotukseni on, että jo peruskoulutukseen lisätään mahdollisimman pian kielitietoisuuden opetusta. Sisältönä olisivat muun muassa eri kielten väliset yhtäläisyydet ja erot, erilaiset kieliyhteisöt ja niiden tunnuspiirteet".
Myönnettäköön että itse ajattelen myös hieman kansallismielisesti tämän asian; ruotsin kieli ei ole oma kieleni tai suomalaisten yleiskieli. Eli kyllä sitä enemmän sinne suomalais-ugrilaisten puoleen kallistuu.
Ruotsin kieli ei joka tapauksessa Suomesta katoaisi. On se tähänkin asti selvinnyt, mutta vihdoinkin voitaisiin tunnustaa että se on vain pienen vähemmistön kieli, ei kaikkien suomalaisten.
Palvelu-argumenttikin aiheuttaa pelkästään ärsytystä. Eivät ruotsin kielisten palvelut ole sidottuja pakkoruotsiin ja tämän tietää myös RKP:n väki.
Mistä tämä perustuslakihorina oikein tulee? Meillä ei ollut itsenäisessä Suomessa mitään pakkoruotsia vuosikymmeniin - miltä osin perustuslaki on sen jälkeen muuttunut? (Onhan se muuttunut, tiedän, mutta juuri kielikysymyksen kannalta olennaisesti?)
Quote from: Roope on 28.08.2013, 18:22:32
Quote from: Siili on 28.08.2013, 17:52:11
Ja vielä herkumpaa on siinä vaiheessa, kun havaitaan että vaaliliiton ansiosta Brysseliin lentää RKP:läinen kepulaisen asemasta.
Keskusta ei todennäköisesti voittaisi tai häviäisi liitolla mitään vaalituloksessa, kun taas Rkp varmistaisi muuten hyvin epävarman paikkansa valintarajaa pienemmälläkin äänimäärällä. Sen sijaan keskusta häviäisi maineessa ja tulevissa eduskuntavaaleissa, kun kenttä ja kannattajat kyseenalaistaisivat päätöksen lähteä kielipuolueen kelkkaan. Käsittämätön valinta keskustan kannalta, jos liittoon päätyvät.
Veikkaampa että Kokoomus & SDP ovat jo kulisseissa sopineet RKP:n hallituskumppaniksi. Muutamilla suomenruotsalaisilla on rahaa ja vaikutusvaltaa, se näkyy myös puolueen menestyksessä. Vaikeaa uskoa että kyse olisi pelkästään kieliasian takaamisesta.
Mutta jos miettii viime vuoden kaltaista vaalitulosta, jossa Perussuomalaiset sai valtavan voiton. Niin olisiko RKP silloinkin päässyt hallitukseen? Todennäköisesti.
Pakkoruotsin valinnaistamisen taival lienee varsin kivinen niin kauan kuin isojen puolueiden johtajat sen hyväksyvät. Kyllä RKP:kin varmasti taipuisi pakkoruotsi-muutoksiin, jos isojen puolueiden johto olisi sitä vastaan. Eri asia vain on siinä, että löytyykö jatkossakaan tälläisiä johtajia.
Quote from: Oami on 28.08.2013, 18:45:27
Mistä tämä perustuslakihorina oikein tulee? Meillä ei ollut itsenäisessä Suomessa mitään pakkoruotsia vuosikymmeniin - miltä osin perustuslaki on sen jälkeen muuttunut? (Onhan se muuttunut, tiedän, mutta juuri kielikysymyksen kannalta olennaisesti?)
Sampo Terhon pääkirjoitus: Pakkoruotsi ei ole perustuslakikysymys (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1376456747190)
"
HS esitti 13. 8. pakkoruotsin olevan perustuslaillinen kysymys. Näkemys vaatii lennokasta perustuslain tulkintaa".
"
Perustuslain 17. pykälä takaa ruotsinkielisille oikeuden asioida viranomaisten kanssa omalla kielellään. Perustuslaissa ei sen sijaan edellytetä, että jokainen suomalainen lukee koulussa ruotsia, vaan asiasta on säädetty perusopetuslaissa. Pakollinen ruotsinopetus tuli Suomeen vasta peruskoulu-uudistuksen seurauksena, kun taas kaksi kansalliskieltä meillä on ollut itsenäisyyden alusta saakka.
Viittaus perustuslakiin on kehitelty vasta viime vuosina poliittisiin tarkoitusperiin. Ahvenanmaalla ei nykyäänkään ole pakkosuomea."
Mikäs vahinko HS:lla on käynyt ku tämän luokan... primitiivistä vihaa ilmentävä, niinkös siellä oli tapana sanoa? ... on sinne päässyt? ;D
Harmi harmi !!
"Keskustan puoluehallitus päätti juuri yksimielisesti, että se ei solmi vaaliliittoa ruotsalaisen kansanpuolueen kanssa. Liittoa on haikaillut ensisijaisesti RKP.
Sekä keskusta että RKP kuuluvat Euroopan parlamentissa samaan liberaalien (Alde) ryhmään. Keskustalla on nyt kolme edustajaa parlamentissa, ruotsalaisilla yksi."
Olisihan ollut ihan kohtuullista, että Sipilä olisi astunut tähän RKP -miinaan. Nou hätä, Rehn/Väyrynen -miinan sytytin on herkistetty.
Muuten olen sitä mieltä, että Vapaa kielivalinta -aloite ja sitä seurannut tyrmäävä gallup -kysely estivät tämän haisevan RKP/Kepu -vaaliliiton, vaikka teologian yo, puoluesihteeri Laaninen pani uskottavuutensa peliin vaaliliiton puolesta. Vaalipiirien kepu -ehdokkaat varmaan tajusivat, minkä riskin uudelleenvalinnalle tuottaa väärän puolen valinta.
Eiköhän Laaninen kohta vapaudu päätoimiseksi opiskelijaksi.
Pistetäänpä tänne kovimpien pakkoruotsittajien rinkirunkkupiiri kaksikielisistä kouluista:
http://areena.yle.fi/tv/1888038 (http://areena.yle.fi/tv/1888038)
16.5. Obs Debatt: Ovatko kaksikieliset koulut uhka vai mahdollisuus? Keskustelemassa Mikaela Nylander, Björn Månsson, Laura Kolbe ja Marianne Laxén. Juontajana Freddi Wahlström.
Alkuklipissä hyväveliverkostojen kummisetä Christoffer Taxell kertoo:
QuoteKaksikieliset ratkaisut johtavat usein yksikielisyyteen. Yksikieliset ratkaisut takaavat kaksikielisyyden. Kaksikielisyyttä on kaksikielinen yhteiskunta, johon pyrittäköön.
QuoteKaksikieliset ratkaisut johtavat usein yksikielisyyteen. Yksikieliset ratkaisut takaavat kaksikielisyyden. Kaksikielisyyttä on kaksikielinen yhteiskunta, johon pyrittäköön.
Sota on rauhaa ja vapaus on orjuutta. Eikös tämä jo käsitelty siinä yhdessä kirjassa...
Pakkokaksikielisyys ja sen itseisarvoinen vaaliminen on kuin molempia käsiä käyttämään pystyvä hankkisi kaikki työkalut itselleen varmuuden varoiksi sekä oikealle että vasemmalle kädelle ja vaatii kaikkia muita pitämään kaikkialla saman varustelutason.
Pistetääs samasta ohjelmasta kielitaistelukeskustelu, jossa Simon Elo loistaa ja ruotsin kieltä opettava kiintiöopettaja on sitä mieltä, että pakkoruotsi tulee jatkumaan ajasta ikuisuuteen: http://areena.yle.fi/tv/1688681 (http://areena.yle.fi/tv/1688681) Suomeksi puhuva pakkoruotsittaja tahtoo tehdä kaksikielisyyden opettamisesta vientituotteen. Hapokkuus on suurta.
Ylen tapaan tekstitykset hyppii jäljessä.
QuoteKaksikieliset ratkaisut johtavat usein yksikielisyyteen. Yksikieliset ratkaisut takaavat kaksikielisyyden. Kaksikielisyyttä on kaksikielinen yhteiskunta, johon pyrittäköön.
Tämähän on täysin samaa logiikkaa, jolla Halla-aho on perustellut maahanmuuttokriittisen politiikan takaavan pitkällä aikavälillä ja globaalissa mittakaavassa kulttuurisen monimuotoisuuden säilymisen. Hyväksyn typerätkin keinot suomenruotsalaisten varjelemiseksi, jos niiden mukana seuraa halla-aholainen maahanmuuttopolitiikka. Sääli, että kaikki eivät ole loogisia ajattelultaan.
Muistuupa tässä mieleeni eräät illanistujaiset jossain ulkomailla. Mukana olivat työpaikkamme henkilökunnan lisäksi myös paikallisen Ruotsin suurlähetystön henkilökunta.
Baaritiskillä tilatessani lisää juomaa, vieressäni oleva ruotsalaisnainen kysyi, puhutteko myös ruotsia? Vastasin vajavaisella ruotsillani, että kyllä, mutta vain sängyssä?
Tämän jälkeen minut poistettiin hienotunteisesti ulkoilman puolelelle. Sen kokemuksen jälkeen olen välttänyt ruotsin puhumista julkisissa tiloissa.
Quote from: Avaritia on 30.08.2013, 02:06:18
Pakkokaksikielisyys ja sen itseisarvoinen vaaliminen on kuin molempia käsiä käyttämään pystyvä hankkisi kaikki työkalut itselleen varmuuden varoiksi sekä oikealle että vasemmalle kädelle ja vaatii kaikkia muita pitämään kaikkialla saman varustelutason.
Pistetääs samasta ohjelmasta kielitaistelukeskustelu, jossa Simon Elo loistaa ja ruotsin kieltä opettava kiintiöopettaja on sitä mieltä, että pakkoruotsi tulee jatkumaan ajasta ikuisuuteen: http://areena.yle.fi/tv/1688681 (http://areena.yle.fi/tv/1688681) Suomeksi puhuva pakkoruotsittaja tahtoo tehdä kaksikielisyyden opettamisesta vientituotteen. Hapokkuus on suurta.
Ylen tapaan tekstitykset hyppii jäljessä.
Voi miten loukkaantuneita kaikki ovat.
On fakta, että ruotsinkielisen on vaikea tulla Suomessa toimeen ilman suomen kielen taitoa. Mutta suomenkielisen ei ole mikään ongelma tulla toimeen suomessa ilman ruotsin kielen taitoa. Siksi on loogista, että se jolla ongelmia on, opettelee jotain kieltä, jolla pärjää, eikä opettaa 95% väestölle sitä kieltä, jota hyvin harva osaa ainoana kielenään.
Tuokin keskustelu olisi voitu käydä kokonaan suomeksi, jos asianosaiset olisivat halunneet. Keskustelua ei käyty kokonaan ruotsiksi, koska pakkoruotsi ei toimi suomessa.Mutta kielten opiskelu avaa ovia (ruotsinopettaja). Siksi meidän kaikkien pitää avata ruotsin ovi. Miksi juuri se ovi?
Ainiin... Näyttäisi 60 000 aloitteen raja menevän rikki. Vielä pari päivää aikaa kerätä loput laput kerääjiltä.
-i-
Gestrin puhuu esimerkillisesti omituista sekamurretta joka ei seuraa edes ruotsin substantiivien taivutusta. Hän on myös full of shit. Vihakortti viuhuu kun uskalletaan ehdottaa kulujen selvittämistä, ruoti kun on niin suuri rikkaus että siitä sopiikin maksaa. Pelottava ruotsitusbotti.
Juontajan su-ru on tuskallista kuultavaa koska se rikkoo ruotsin ääntämistä vastaan mm jättämällä sanat lausumatta loppuun asti.
Miesopettajaa kuuntelee mielellään. Mitään pakollisuuden puolesta hänelläkään ei ole esittää. Aidalla istujaa ei kaipaa kukaan.
Senja Larsen on väärässä ohjelmassa.
Simon ymmärtää jossain vaiheessa olevansa hullujenhuoneella.
60 000 Menee rikki komeasti, kunhan muistaa heittää kuoren huomenna..
On ollut kyllä su ru nhetkiä( RKP:sia tarkoitan..portti saksaan,kun sama kielioppi yms.)kanssaihmisten suhtautumiseen, tosin ilo ja ihmisten herääminen ajattelemaan muitakin mielettömyyksiä palkitsee..Muutostakin, koska Suorademokratia pakko mainita, kun se epäily puolueita kohtaan on suuri.( I i i i l o n hetki! RKP- 1!!!, kai..lupasin kaponpaikan leiriltä ja ilmaista saippuaa, nimi on kuitenkin jo Tampereella)
Asiaa sivuten sen verran, että se Gestrin? on ...no, tiedätte kyllä, vrt. Turska,nyk. Lahna,Uusimaalainen,..koko RKP, demonit ja Lapintie..kuitenkin väliin, ja mullon sentään villisianluonto..luonne ja äly on tärkeimmät aina.Ja mua voi älyttää helposti niissä asioissa, mutta porttiteoria ei mee läpi, vaikka kuinka osais muuminkieliä..ja tosi huonoo rutsinmurretta..
PS. Kuka don demonit heitti täällä? Oli pitkään kiusannut, mutta pä..pukki kun on, muutama kirjain ja heti kohdillaan..Pööö!
Ajattelin pistää vireille kansalaisaloitteen kellojen kääntelyä (kesäaika-normaaliaika) vastaan, mutta kun perustuslaki:
Suomi on Euroopan Unionin jäsen ja direktiivi 2000/84/EY (http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32000L0084:FI:NOT), joka ei tunne/salli poikkeuksia jäsenvaltioiden kesken.
-> Suomi ei ole enää itsenäinen maa, kun ei voi tommoisestakaan itse päättä. Sättänä.
-i-
Anteeksi, että itsehillintäni petti! :-[
http://www.youtube.com/watch?v=k2OJrpchnQM
Tänään pari oululaista kokoomusvaltuutettua saarnaa Kalevan yleisönosastolla, otsikolla "Pakkoruotsikeskustelu vaarassa vääristyä", että ruotsin kieli "on osa perimäämme". Pari viikkoa sitten eurooppaministeri A. Stubb todisti väkevästi mainostelkkarissa, että "meillä on ruotsi vahvasti meidän DNA:ssa". Luulin, että pakkoruotsia puolustavat DNA-puheet oli pelkkää stubbismia, mutta näköjään näitä kielikreationisteja on kokoomuksessa enemmältikin - ainakin Oulun kaupunginvaltuustossa ja hallituksessa.
Kukaan ei vieläkään kykene perustelemaan uskottavasti pakkoruotsin välttämättömyyttä. Nämä perinnöllisyyteen ja perimään liittyvät höpinät eivät ainakaan kohenna pakkoruotsittajan uskottavuutta. Jos DNA-puheissa on kyse "vertauskuvallisuudesta", niin miksi he eivät vedä pakasta suoraan Jeesus-korttia? Jeesuskin opettaisi ruotsia. Eipähän jäisi epäselväksi, että kyse ei ole tiedepuheesta.
"On hankala keksiä yhtään todella kestävää argumenttia pakkoruotsin poistamiselle, paitsi vapaaehtoisuus itseisarvona", jyrisevät Oulun kokoomuslaiset Kalevassa. Samoilla (olemattomilla) perusteluilla väitän, että vapaaehtoisuus on itseisarvona huomattavasti parempi kuin pakottaminen. Uskoakseni tämän väitteeni allekirjoittaa myös enemmistö tarpeeksi vanhoista (yli 65v.) ja nuorista (alle 30v.) kokoomuslaisista.
Katainen. Puolueellasi on pakkoruotsissa todellinen ongelma.
Ei tiedä itkeäkkö vai nauraakko tälläisten uutisten takia (eikä kyse ole uudesta tiedosta):
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/530006/Suomenruotsalaisten+oppimistulokset+laahaavat
"Suomenruotsalaisten oppilaiden oppimistulokset laahaavat suomenkielisiin oppilaisiin verrattuna. Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ruotsinkieliset oppilaat jäävät selvästi suomenkielisten oppilaiden jälkeen. Piste-ero vastaa tutkija Satya Brinkin mukaan yhdeksän kuukauden koulutyötä."
Se mikä tekee tilanteesta huvittavaa on siinä, että aikoinaan kun nämä PISA-tulokset julkistettiin niin varsinkin keskustelupalstoilla suomenruotsalaiset huusivat kovaan ääneen siitä, kuinka "heidän ansiostaan" tulokset olivat huipputasoa ja suomen kieliset pudottivat Suomen sijoitusta (tämä tapahtui siis silloin kun tuloksista uutisoitiin ensimmäisen kerran).
Myöhemmin kun tuloksia alettiin tarkemmin syynäämään, niin todettiin ruotsin kielisten olevan paljon heikompia tuloksissa kuin suomen kielisten kaikilla osa-alueilla niin parhaimmissa kuin huonoimmissakin kouluissa. Itse asiassa juuri ruotsin kieliset pudottivat myös suomen kielisten tuloksia.
Onkin varsin huvittavaa, että Suomen 1-2 paikka voi mennä vain sen takia, että ruotsin kieliset saavat heikompia tuloksia kuin kaikki suomen kieliset yhteensä.
Quote from: nollatoleranssi on 04.09.2013, 12:30:21
Ei tiedä itkeäkkö vai nauraakko tälläisten uutisten takia (eikä kyse ole uudesta tiedosta):
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/530006/Suomenruotsalaisten+oppimistulokset+laahaavat
"Suomenruotsalaisten oppilaiden oppimistulokset laahaavat suomenkielisiin oppilaisiin verrattuna. Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ruotsinkieliset oppilaat jäävät selvästi suomenkielisten oppilaiden jälkeen. Piste-ero vastaa tutkija Satya Brinkin mukaan yhdeksän kuukauden koulutyötä."
Luulenpa, että syynä on kilpailun puute. Kun lukiopaikka irtoaa alle seiskan todistuksella ja jatkokoulutuspaikankaan saamisella ei tarvitse stressata, niin miksi ihmeessä stressata koulussa ugrien lailla?
Kirjailija Ari Paulow näkyy kirjoittaneen Facebookissa hyvän kannanoton liittyen tuohon Kalevassa julkaistuun aivopieruun:
"Kalevan yleisönosastossa oli mielipidekirjoitus pakkoruotsin puolesta.
"On hankalaa keksiä yhtään argumenttia pakkoruotsin poistamiselle, paitsi vapaaehtoisuus itsearvona", mielipidekirjoituksessa todettiin. Lisäksi väitettiin pakkoruotsin vastustamisen olevan perustelematonta populismia, josta on lyhyt matka (suomalaiseen) rasismiin, (suomalaisten harjoittamiin) vihapuheisiin ja (oikeistolaisiin) ääriliikkeisiin. Olin varma, että tämän aivopierun takana olisi jälleen joku punaviherhöperö vouhottaja, mutta olin väärässä. Hölmöilyn olivat allekirjoittaneet Oulun kaupunginvaltuuston kokoomuslaiset jäsenet, opiskelija Eero Manninen ja Marja Manninen-Ollberg. Onko tämä siis kokoomuksen kanta vai ovatko nämä kaksi väärässä puolueessa? Sillä kuinka on rasismia, jos normisuomalainen haluaa opiskella sellaisia kieliä kuten espanja, italia, venäjä, ranska tai vaikkapa japani, joita puhuvat kymmenet ja sadat miljoonat ihmiset, sen sijaan, että tuhlaisi aikaansa opiskelemalla ruotsia, jota puhuu muutama miljoona ruotsalaista, jotka tarvittaessa puhuvat erinomaista englantia. Vaikka pidän Ruotsista ja ruotsalaisista, pakkoruotsi on tyhmyyden ylistystä. Lisäksi pakkoruotsin vastustajien leimaaminen yhteiskunnallemme vaarallisiksi yksilöiksi on sairasta, eikä sillä ole muuta tarkoitusta kuin poliittisten vastustajien aseman heikentäminen ja oman (heikon) itsetunnon kohentaminen: "Me tiedämme teitä itseänne paremmin, mikä teille on hyväksi."
Näin tiesivät jo Neuvostoliittoa ihailleet suomalaiskommunistit aikoinaan."
Quote from: JT on 04.09.2013, 13:44:56
Kirjailija Ari Paulow näkyy kirjoittaneen Facebookissa hyvän kannanoton liittyen tuohon Kalevassa julkaistuun aivopieruun:
"
Tekstistä näkee että mieli on kirkas ja ulosanti kirjailijan tasoinen.
Hyvä totuuden mukainen näkemys.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/04/ny-chefredaktor-hs-talar-varmt-tvasprakighet
HS:n uusi päätoimittaja on...yllätys yllätys hyvin pakkoruotsi-myönteinen!
QuoteOckså den tillträdande chefredaktören anser att tvåspråkigheten utan vidare är en rikedom.
- Det är oerhört viktigt att vi värnar om den i Finland, säger Niemi.
Quote from: Siili on 04.09.2013, 12:42:35
Quote from: nollatoleranssi on 04.09.2013, 12:30:21
Ei tiedä itkeäkkö vai nauraakko tälläisten uutisten takia (eikä kyse ole uudesta tiedosta):
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/530006/Suomenruotsalaisten+oppimistulokset+laahaavat
"Suomenruotsalaisten oppilaiden oppimistulokset laahaavat suomenkielisiin oppilaisiin verrattuna. Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ruotsinkieliset oppilaat jäävät selvästi suomenkielisten oppilaiden jälkeen. Piste-ero vastaa tutkija Satya Brinkin mukaan yhdeksän kuukauden koulutyötä."
Luulenpa, että syynä on kilpailun puute. Kun lukiopaikka irtoaa alle seiskan todistuksella ja jatkokoulutuspaikankaan saamisella ei tarvitse stressata, niin miksi ihmeessä stressata koulussa ugrien lailla?
Eiköhän me nyt jouduta vaan myöntämään se tosiasia, että suomenkielisten paremmat tulokset johtuvat tietysti pakkoruotsin jalostavasta vaikutuksesta. Pakkoruotsi - tuo henkinen Siperia! ;D
Toivotaan muuten, ettei kukaan ilkeämielinen alkaisi vihjailla, että ruotsinkieliset olisivatkin synnynnäisesti tyhmempiä. :roll:
Quote
"On hankalaa keksiä yhtään argumenttia pakkoruotsin poistamiselle, paitsi vapaaehtoisuus itsearvona", mielipidekirjoituksessa todettiin. [...] Hölmöilyn olivat allekirjoittaneet Oulun kaupunginvaltuuston kokoomuslaiset jäsenet, opiskelija Eero Manninen ja Marja Manninen-Ollberg.
Jos nuo kaksi olisivat eläneet Yhdysvalloissa vuonna 1860, he olisivat varmaan kirjoittaneet:
QuoteOn hankalaa keksiä yhtään argumenttia orjuuden poistamiselle, paitsi vapaus itsearvona
Muistan ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta perustellun sillä, että ruotsin kielellä pärjää esmes Tanskassa. Eivät tunnu ruotsalaisetkaan pärjäävän, joten tuskin suomalaisetkaan, joille ruotsi on vieras kieli.
QuoteJopa Etelä-Ruotsissa asuvien ruotsalaisnuorten on vaikea ymmärtää tanskaa, ja moni puhuu Tanskassa käydessään mieluummin englantia.
Asia tuli ilmi kyselyssä, joka tehtiin lukiolaisten keskuudessa Malmössä ja Kööpenhaminassa.
- Tanskan kieli on tullut vieraaksi ruotsalaisten korvissa, kommentoi lehtori Robert Zola Christensen News Öresund -uutistoimistolle.
- Ymmärrämme toisiamme huonommin, koska emme tutustu toisiimme.
Yli 90 prosenttia ruotsalaisnuorista arvioi, että tanskaa on vaikea tai erittäin vaikeaa ymmärtää. Tanskalaisilla on helpompaa, joskin heistäkin reilut 40 prosenttia kokee, että ruotsia on vaikea tai erittäin vaikea ymmärtää.
Lundin yliopistossa tehtyyn kyselyyn haastateltiin 446 nuorta.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288596092710.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288596092710.html)
Tanskaa ei ymmärrä kukaan. Tanskalaiset oppivat puhumaankin myöhemmin kuin muut pohjoismaalaiset. Täydellinen foneettinen remontti olisi paikallaan.
Islantilaisten pakkotanskaa ymmärtää oikein hyvin koska sitä ei puhuta kuin vammaiset.
Quote from: Shemeikka on 04.09.2013, 19:27:08
Muistan ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta perustellun sillä, että ruotsin kielellä pärjää esmes Tanskassa. Eivät tunnu ruotsalaisetkaan pärjäävän, joten tuskin suomalaisetkaan, joille ruotsi on vieras kieli.
QuoteJopa Etelä-Ruotsissa asuvien ruotsalaisnuorten on vaikea ymmärtää tanskaa, ja moni puhuu Tanskassa käydessään mieluummin englantia.
Asia tuli ilmi kyselyssä, joka tehtiin lukiolaisten keskuudessa Malmössä ja Kööpenhaminassa.
- Tanskan kieli on tullut vieraaksi ruotsalaisten korvissa, kommentoi lehtori Robert Zola Christensen News Öresund -uutistoimistolle.
- Ymmärrämme toisiamme huonommin, koska emme tutustu toisiimme.
Yli 90 prosenttia ruotsalaisnuorista arvioi, että tanskaa on vaikea tai erittäin vaikeaa ymmärtää. Tanskalaisilla on helpompaa, joskin heistäkin reilut 40 prosenttia kokee, että ruotsia on vaikea tai erittäin vaikea ymmärtää.
Lundin yliopistossa tehtyyn kyselyyn haastateltiin 446 nuorta.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288596092710.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288596092710.html)
Kannattaisi ruotsalaistenkin opiskella vaan tuota suomenruotsia niin pärjäisivät täällä pohjoismaissa. Samalla helpottuisi heillekin tuo tanskan, ja kaikkien muidenkin kielten, opiskelu...
Quote from: Siili on 04.09.2013, 12:42:35
Quote from: nollatoleranssi on 04.09.2013, 12:30:21
Ei tiedä itkeäkkö vai nauraakko tälläisten uutisten takia (eikä kyse ole uudesta tiedosta):
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/530006/Suomenruotsalaisten+oppimistulokset+laahaavat
"Suomenruotsalaisten oppilaiden oppimistulokset laahaavat suomenkielisiin oppilaisiin verrattuna. Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ruotsinkieliset oppilaat jäävät selvästi suomenkielisten oppilaiden jälkeen. Piste-ero vastaa tutkija Satya Brinkin mukaan yhdeksän kuukauden koulutyötä."
Luulenpa, että syynä on kilpailun puute. Kun lukiopaikka irtoaa alle seiskan todistuksella ja jatkokoulutuspaikankaan saamisella ei tarvitse stressata, niin miksi ihmeessä stressata koulussa ugrien lailla?
Suosikkinillitykseni: "ugri" viittaa nimenomaan unkarilaisiin. "Suomalais-ugrilainen" ei ole tautologia vaan jakautuu kahteen erimerkityksiseen osaan.
Quote from: Shemeikka on 04.09.2013, 19:27:08
Muistan ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta perustellun sillä, että ruotsin kielellä pärjää esmes Tanskassa. Eivät tunnu ruotsalaisetkaan pärjäävän, joten tuskin suomalaisetkaan, joille ruotsi on vieras kieli.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288596092710.html (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288596092710.html)
Yleinen perusteluhan se on ollut.
Hauskana erikoispointtina voikin todeta, että kun Suomessa on puhuttu aina siitä ns. "muumiruotsista", niin ehkäpä silläkin pärjää, vaikka ruotsin kieliset itse eivät pärjäisikään.
(
ehkä tuon ajatuksen vain romuttaa se seikka, että Suomessa opetetaan kyllä ihan standartiruotsia).
Lopullinen allekirjoitusmäärä 61 621. Milloin toimitetaan eduskuntaan?
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.09.2013, 00:11:51
Lopullinen allekirjoitusmäärä 61 621. Milloin toimitetaan eduskuntaan?
Ensin väestörekisterikeskukseen, joka tarkistaa että allekirjoittajat ovat oikeita. Ei aavistusta kauanko tämä prosessi kestää ja tuleeko siihen peräti jotain "yllättäviä" "viivytyksiä".
Nyt yläasteikäiset natiaiset ovat keksineet joka aineen eteen lisätä pakko-liitteen. Pakkomatikka, pakkoliikunta, pakkoäikkä ja jopa pakkoloma.
Saa nähdä mille kansalaisaloitteelle tämä sukupolvi tulee keräämään nimiä.
Quote from: Faidros. on 04.09.2013, 11:56:04
Anteeksi, että itsehillintäni petti! :-[
http://www.youtube.com/watch?v=k2OJrpchnQM
En ymmärtänyt tuosta sönkötyksestä sanaakaan mutta ei varmasti ymmärtänyt Jyrkikään.
Jyrkin älykkyydessäkin olisi täysrempan paikka. Rohkenen väittää että mies on täysi idiootti. Ei siksi että hänellä on vääriä mielipiteitä vaan siksi että hän on täysi idiootti.
RKP:n jäsen ja fanaattinen pakkoruotsittaja Olav S. Melin esiintyy Svenska Dagbladetin pääkirjoitussivulla "ajatuspajan yhteiskunta- ja mediasuhdejohtajana"
Suomenruotsalaiset käyttävät ovelasti yhteyksiä Ruotsin lehdistöön Suomen ja suomenkielisten mustamaalaamiseksi. He ovat aiemminkin onnistuneet valjastamaan rakkaan Ruotsinsa lehdistön mustamaalauskampanjoihinsa.
-Suomalaiset laiskoja lukemaan kieliä, se on todellinen syy
-Aloitteen ajajat yrittävät kiristää kieliryhmien välejä.
jne
http://www.svd.se/opinion/ledarsidan/svenskan-i-het-debatt-i-finland_8488616.svd
Quote from: Kirjailija Ari Paulow Facebookissa, vastine Kalevan yleisönosastossa julkaistuun aivopieruun
"On hankalaa keksiä yhtään argumenttia pakkoruotsin poistamiselle, paitsi vapaaehtoisuus itsearvona...
Quote from: Jaakko Sivonen on 04.09.2013, 17:23:11... On hankalaa keksiä yhtään argumenttia orjuuden poistamiselle, paitsi vapaus itsearvona ...
Vapaus itsearvona on sivistynyt argumentti
orjuusruotsin poistamiselle.
EDIT: hierontaa lainausten kanssa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 05.09.2013, 08:24:15
Quote from: Jaakko Sivonen on 04.09.2013, 17:23:11
Quote
"On hankalaa keksiä yhtään argumenttia pakkoruotsin poistamiselle, paitsi vapaaehtoisuus itsearvona"...
QuoteOn hankalaa keksiä yhtään argumenttia orjuuden poistamiselle, paitsi vapaus itsearvona
Vapaus itsearvona on sivistynyt argumentti orjuusruotsin poistamiselle.
Orjaruotsi, siinäpä näpäkkä nimi! Nyt joku persuista voi aiheuttaa pahennusta haastattelussa, räväyttämällä valtakunnanverkkoon uuden termin. ;)
Orjaruotsi on parempi kuin orjuusruotsi. Kahleruotsi olisi sitten vähän lievempi versio.
Quote from: -gentilhommehki- on 05.09.2013, 07:57:15
RKP:n jäsen ja fanaattinen pakkoruotsittaja Olav S. Melin esiintyy Svenska Dagbladetin pääkirjoitussivulla "ajatuspajan yhteiskunta- ja mediasuhdejohtajana"
Suomenruotsalaiset käyttävät ovelasti yhteyksiä Ruotsin lehdistöön Suomen ja suomenkielisten mustamaalaamiseksi. He ovat aiemminkin onnistuneet valjastamaan rakkaan Ruotsinsa lehdistön mustamaalauskampanjoihinsa.
Ei mitään uutta. Edellisten eduskuntavaalien aikaan Ruotsin tiedotusvälineet jakoivat "tietoa" ruotsinkielisten suomalaisten vastaisista aggressiivisista mielenosoituksista ja heihin kohdistuvasta väkivaltaisesta vainosta. Mutta Melin ei näköjään ole lainkaan osannut sopeuttaa perustelujaan ruotsalaisia lukijoita varten. Moni kirjoituksen lukeva ruotsalainen ihmettelee, mistä ihmeestä Melin oikein meuhkaa, kun hänen esiin tuomansa kumottavaksi tarkoitetut pakkoruotsin vastaiset argumentit puhuvat niin selkeästi hänen kantaansa vastaan.
Quote from: Tragedian synty on 05.08.2013, 21:38:52
Veikkaan, että aloite tulee saamaan noin 60 000 nimeä.
Aika lähelle osuin kuukausi sitten.
Kirjoitin blogiini vähän pakkoruotsista ja sitä sivuavista asioista, ja rohkenen olla hieman eri mieltä aloitteen kanssa eräästä detaljista: Kielivapaudesta ja muustakin (http://tragediansynty.blogspot.fi/2013/09/kielivapaudesta-ja-muustakin.html).
Quote from: Roope on 05.09.2013, 08:42:05
Quote from: -gentilhommehki- on 05.09.2013, 07:57:15
RKP:n jäsen ja fanaattinen pakkoruotsittaja Olav S. Melin esiintyy Svenska Dagbladetin pääkirjoitussivulla "ajatuspajan yhteiskunta- ja mediasuhdejohtajana"
Suomenruotsalaiset käyttävät ovelasti yhteyksiä Ruotsin lehdistöön Suomen ja suomenkielisten mustamaalaamiseksi. He ovat aiemminkin onnistuneet valjastamaan rakkaan Ruotsinsa lehdistön mustamaalauskampanjoihinsa.
Ei mitään uutta. Edellisten eduskuntavaalien aikaan Ruotsin tiedotusvälineet jakoivat "tietoa" ruotsinkielisten suomalaisten vastaisista aggressiivisista mielenosoituksista ja heihin kohdistuvasta väkivaltaisesta vainosta. Mutta Melin ei näköjään ole lainkaan osannut sopeuttaa perustelujaan ruotsalaisia lukijoita varten. Moni kirjoituksen lukeva ruotsalainen ihmettelee, mistä ihmeestä Melin oikein meuhkaa, kun hänen esiin tuomansa kumottavaksi tarkoitetut pakkoruotsin vastaiset argumentit puhuvat niin selkeästi hänen kantaansa vastaan.
Mihin tutkimukseen Melin viittaa? Se missä suomalaisten kieltenopiskeluhalukkuus on vaisua? Todella idioottimaista ettei tajua ruotsin olevan juuri se tulppa sen kaivatun toisen vieraan kielen tiellä. Lukiossakin, vaikkei tarvitse edes kirjoittaa ruotsia. Voi hellanduudelis, kurssit on kuitenkin pakko lusia ja saada läpi. Mistä vuorokauteen lisää tunteja ja lukkariin tilaa kolmannelle vieraalle kielelle?
64% haluaa pakon pois, hallituspuolueet eivät taivu. Tarttis vissiin tehdä jotain. Tätä ei hautomo Smegman mies tajua. Tuskin ruotsalaisetkaan. Ai niin, uhkailu ja ahdistelu mainittu, självklart.
Yle-uutisissa Sanni Grahn-Laasonen kommentoi ehdotusta oppivelvollisuuden iän nostamisesta:
QuoteKansanedustajat: "Pakko ei lisää opiskeluintoa"
Oppivelvollisuusiän nosto saa kansanedustajilta varovaisen vastaanoton. Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan pakosta ei ole hyötyä, jos opiskelumotivaatiota ei ole.
http://yle.fi/uutiset/kansanedustajat_pakko_ei_lisaa_opiskeluintoa/6816454
Jostain syystä Grahn-Laasonen kuitenkin puolustaa pakkoa, kun kyse on ruotsista, vaikka tässä opiskelumotivaatio monelta vasta puuttuukin:
QuoteVaalikonekysymys: Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
Sanni Grahn-Laasonen: Ei
http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ehdokkaat/hame/kokoomus/grahn-laasonen_sanni/
QuotePaavo Lipponen arvostelee tuoreessa Seura-lehdessä perussuomalaisia kansan lietsomisesta ruotsin kieltä vastaan.
Lipposen mielestä puhe ruotsin kouluopiskelusta Suomessa on osa laajempaa ajankuvaa, jota yhteiskunnassa hallitsevat perussuomalaiset kärjessä puheenjohtaja Timo Soini.
– Uskotellaan, että ruotsin ja vähemmistöjen potkiminen auttaa Suomea. Ilmapiiri on koventunut, ruotsinkielisiä uhitellaan jo kaduillakin. Ruotsin kieli on perussuomalaisille agitaation väline, sanoo Lipponen Seura-lehdessä.
Lipponen katsoo, että ruotsinvastaisuus on osa protestihenkeä, jossa kielestä on tehty ongelma.
– Näen sukulaisuutta sen kanssa, että vaikeina aikoina etsitään syntipukkeja vähemmistöistä ja ihmisryhmistä. Ihmettelen myös, miksi muissa puolueissa mielistellään ja pelätään perussuomalaisia. Kritiikittömyys on lähes täydellistä, sanoo Lipponen.
MTV3: Lipponen Seurassa: ruotsin kieli on perussuomalaisille agitaation väline (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/09/1800933/lipponen-seurassa-ruotsin-kieli-on-perussuomalaisille-agitaation-valine) 5.9.2013
QuoteHenkinen eristäytyminen ja marginalisoituminen uhkaavat Suomea, jos pakollisen ruotsin poistamista haluavat saavat tahtonsa läpi, katsoo entinen sosialidemokraattinen pääministeri Paavo Lipponen.
Ruotsi on menestystarina, miksi meidän pitäisi mennä eri suuntiin, sanoo Lipponen uusimmassa Seura-lehdessä.
Lipponen puolustaa ruotsia ja kritisoi historiattomuutta, jota hän kutsuu pikkuporvarilliseksi nationalismiksi.
Sana pakkoruotsi on tarkoituksellisesti vastenmielinen termi, joka herättää kielteisiä tunteita, sanoo Lipponen.
Eriarvoisuus kasvaa, jos vain paremmin koulutettujen perheiden lapset valitsevat ruotsin.
Enkä halua, että Itä-Suomesta tulee venäjän enklaavi, sanoo Lipponen. (käännös)
Svenska Yle: Lipponen: Varför gå skilda vägar med Sverige? (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/05/lipponen-varfor-ga-skilda-vagar-med-sverige) 5.9.2013
Quote from: Roope on 05.09.2013, 17:44:18
Svenska Yle: Lipponen: Varför gå skilda vägar med Sverige? (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/05/lipponen-varfor-ga-skilda-vagar-med-sverige) 5.9.2013
QuoteLipponen puolustaa ruotsia ja kritisoi historiattomuutta, jota hän kutsuu pikkuporvarilliseksi nationalismiksi.
Kutsun Lipposta isokommunistiseksi internationalistiseksi ruotsihuoraksi, joka rahasta tervaa suomalaisten perseet orjaruotsin kahleisiin.
QuoteRuotsi on menestystarina, miksi meidän pitäisi mennä eri suuntiin, sanoo Lipponen uusimmassa Seura-lehdessä.
Demarin käsitys menestystarinasta:
(http://i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/02573/sweden_2573103c.jpg)
Stockholm riots leave Sweden's dreams of perfect society up in smoke (http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/sweden/10080320/Stockholm-riots-leave-Swedens-dreams-of-perfect-society-up-in-smoke.html)
Halutaan lisää vapautta kielivalintoihin = vähemmistöjä potkitaan koventuneessa ilmapiirissä
Olen itse ruotsimyönteinen, enkä edes pakkoruotsin uhri ja silti minun on vaikea tajuta näiden pakkoruotsin kannattajien perusteluita.
Kyse lienee suomenkielisissä jostain wannabe-a-swede-leimautumisilmiöstä.
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.09.2013, 17:34:20
Yle-uutisissa Sanni Grahn-Laasonen kommentoi ehdotusta oppivelvollisuuden iän nostamisesta:
QuoteKansanedustajat: "Pakko ei lisää opiskeluintoa"
Oppivelvollisuusiän nosto saa kansanedustajilta varovaisen vastaanoton. Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan pakosta ei ole hyötyä, jos opiskelumotivaatiota ei ole.
http://yle.fi/uutiset/kansanedustajat_pakko_ei_lisaa_opiskeluintoa/6816454
Jostain syystä Grahn-Laasonen kuitenkin puolustaa pakkoa, kun kyse on ruotsista, vaikka tässä opiskelumotivaatio monelta vasta puuttuukin:
QuoteVaalikonekysymys: Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
Sanni Grahn-Laasonen: Ei
http://www.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ehdokkaat/hame/kokoomus/grahn-laasonen_sanni/
QuoteSanni Grahn-Laasonen: Jos päätettäisiin, että itärajan tuntumassa ei tarvitse opiskella ruotsia, suljettaisiin näiltä nuorilta myös mahdollisuus esimerkiksi valtion virkoihin, joissa toinen kotimainen on kelpoisuusvaatimuksena. Ruotsi on Suomen toinen kotimainen kieli. Niin kauan kuin näin on, on mielestäni ihan perusteltua, että täällä osataan ja opiskellaan ruotsia. Enemmän olen huolissani siitä, että suomalaiset koululaiset opiskelevat aiempaa vähemmän kieliä. Kansainvälistyvässä maailmassa pitäisi olla aivan toisin päin. Erityisen tärkeää ja järkevää olisi, jos saisimme yhä useamman koululaisen opiskelemaan vapaaehtoisesti venäjää, jonka osaajista meillä alkaa olla huutava pula.
Rautalankaa: Mitä kansanedustajan tulee tietää pakkoruotsista
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148729-mita-kansanedustajan-tulee-tietaa-pakkoruotsista
Luin Jaakko Häkkisen tekstin ja loppupäätelmäni on, että tuotoksen tarkoitus on vain puolustella pakkoruotsia. Pitkä sepustus, johon voi vastata esim: "Se liikkuu sittenkin".
Quote from: Jaska on 06.09.2013, 04:06:06
Rautalankaa: Mitä kansanedustajan tulee tietää pakkoruotsista
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148729-mita-kansanedustajan-tulee-tietaa-pakkoruotsista
Aikamoisen työn olet tehnyt tuohon kirjoitukseen. Uskoisin että tuo tiedote voisi toimia ihan yleisenä lähdemateriaalina pakkoruotsi-asiaan.
---
Itseäni kyllä huvitti tämä Yläasteikäisen kirjoitus aiheesta (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148729-mita-kansanedustajan-tulee-tietaa-pakkoruotsista#comment-2310311).
Melkein uskon jonkun maksavan näistä kirjoituksista. Vaikeaa koska uskoa että yläasteikäiset viittaavat perinteisiin mediasloganeihin ja mm. Magman kirjoituksiin "omasta tahdostaan". Tietysti kirjoituksen taustahenkilöinä voivat olla myös vanhemmatkin. HS:ssäkin tuollaiset kirjoitukset ovatkin "vakiokamaa", mutta väittäisin niiden olevan vanhempien ja jopa tietyn puolueen masinoimia.
---
Petra Nyqvist (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148729-mita-kansanedustajan-tulee-tietaa-pakkoruotsista#comment-2311274) on kuin Päivi Storgård. "Ennenkin" ottanut kantaa asian puolesta. Heikki Tala nyt on tietenkin päävastustaja kaikilla pakkoruotsia vahvasti puolustavilla tahoilla, koska Tala on asiasta eniten pitänyt ääntä ja nostanut sen myös mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Pitää vielä tähän ottaa kantaa:
"Sitä, että eniten kiihtymystä näkyy pakkoruotsin vastustajissa, kun taas puolustajat vain suhteellisen rauhallisesti (Lipposta lukuunottamatta) toistelevat samoja vanhoja fraaseja." (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148729-mita-kansanedustajan-tulee-tietaa-pakkoruotsista#comment-2311280)
Jos Suomessa saa tietoisesti kertoa valheita ja haukkua vastapuolta tähän tapaan: "Ruotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa. Minna Lindgren (http://www.hs.fi/sunnuntai/Puhukaamme+sitten+englantia/a1376710470502)", niin onko tuo sitten kiihtymystä vai ei?
Väittäisin myös että asia sanotaan monissa muissakin kannanotoissa hyvin samalla tavalla kuin miten Minna Lingdren asian muotoilee, mutta milloin se maalataan vähemmistövihaksi, muukalaisvihaksi, natsismiksi yms.
Voisiko näitä samoja fraaseja myös toistaa kaikissa muissakin asioissa? Eikö olisi helppoa jos samat perustelut olisivat joka kerta käyttökelpoisia kun jotakin tiettyä asiaa käydään uudestaan mediassa läpi ja yksikään toimittaja ei kyseenalaistaisi näitä kannanottoja?
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.09.2013, 17:59:21
QuoteRuotsi on menestystarina, miksi meidän pitäisi mennä eri suuntiin, sanoo Lipponen uusimmassa Seura-lehdessä.
Olen täysin samaa mieltä, mitä tulee Ruotsin taloudelliseen tilanteeseen tällä hetkellä. Siksi ehdotankin, että otamme seuraavat talouttamme kohentavat asiat Ruotsin mallin mukaan välittömästi käyttöömme:
1) Yksikielisyys
2) Oma valuutta
-i-
Jatkan ylläolevaa. Tässä Ruotsin käytänteitä valtioneutraalisti ilmaistuna. Joku voisi ehdottaa Lipposelle, että ottaisimme nämä käyttöön myös Suomessa.
Lähde kommenttiosio tuolta:http://jooel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112630-ruotsi-sortaa-suomenkielist%C3%A4-v%C3%A4hemmist%C3%B6%C3%A4%C3%A4n (http://jooel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112630-ruotsi-sortaa-suomenkielist%C3%A4-v%C3%A4hemmist%C3%B6%C3%A4%C3%A4n)
QuoteTässä on kopiotu Suomeen hyviä ja esimerkillisiä käytäntöjä Ruotsista:
1) Kielienemmistön kieli on säädetty lailla valtiota ja kansakuntaa koossapitäväksi kieleksi. Kielienemmistön kieli on valtakunnan ainoa hallintokieli (Esim. lainsäädäntö kirjoitetaan vain kielienemmistön kielellä mikä riittää hyvin kaikille.)
2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä
3) Kielivähemmistöt opettelevat kielienemmistön kielen kouluissa pakollisena oppiaineena.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskoulussa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta eikä suinkaan lapsen vanhemmat.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityisesti nk. vapaakouluissa, mikäli haluavat opiskella omalla äidin/kotikielellään. Valtionapu on tietenkin niissä pienempi kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa, joissa opetuskieli on tietenkin aina kielienemmistön kieli.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä. Muutamassa, erikseen mainitussa kunnassa, asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä. Kunnan virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata vähemmistökieltä. Esim. voortsprookkia (Asiointitulkkaus riittää oikein hyvin)
8 ) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta. Sen sijaan jokaiseen julkiseen virkaan vaaditaan valtakunnan kielienemmistön kielen osaaminen.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan kansalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista (Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla.) Kansalaisten äidinkielen tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomessa tapahtuu.
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla.
Esim. ruotsalaisen tilastointikäytännön mukaan Elisabeth Rehn olisi maahanmuuttajataustainen suomalainen. Rehin isä otti Suomen kansalaisuuden 1920 luvulla ja oli alun perin mamu Ruotsista.
Tuolta blogista minulle oli uutta sekin, että Ruotsi erotti meän kielen (n. 100 000 puhujaa) suomen kielestä, jotta suomenkielisen kielivähemmistön osuus ei nousisi liian suureksi, eikä näiden tarpeita tarvitsisi ottaa yhtenä joukkona huomioon. Jospa mekin erotettaisiin ahvenan kieli, riikin ruotsi, suomen ruotsi ja närpiön kieli omikseen, eikä käsiteltäisi heitä yhtenä vähemmistönä...
-i-
EDIT: Laitoin lainatun tekstin lainaukseksi.
Pakkoruotsipropagandaa tulee Herman-sedältäkin
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/06/utan-sverige-inget-finland
Quote from: -gentilhommehki- on 06.09.2013, 10:02:29
Pakkoruotsipropagandaa tulee Herman-sedältäkin
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/06/utan-sverige-inget-finland
Quote from: Svenska Yle 6.9.2013Myös kirjailija Herman Lindqvistillä on monta näkökulmaa ruotsin kielen asemaan. Sen sijaan siihen, kuinka kielenopetus pitäisi järjestää, hän ei ota kantaa.
Ruotsin hallitukselle kirjallisen kysymyksen (http://hommaforum.org/index.php/topic,84665.msg1357015.html#msg1357015) jättänyt ruotsalainen kansanedustaja Anita Brodén toistaa jutussa kaikki kulahtaneet fraasit.
Quote from: MariusLuin Jaakko Häkkisen tekstin ja loppupäätelmäni on, että tuotoksen tarkoitus on vain puolustella pakkoruotsia. Pitkä sepustus, johon voi vastata esim: "Se liikkuu sittenkin".
Jospa lukisit sen uudestaan vielä pariin kertaan, ja ilman mitään jaskanruskeita suodattimia? Lisäksi odottaisin sinulta kykyä hahmottaa asiaa vähemmän mustavalkoisesti.
Loppupäätelmäsi on kaukana todellisuudesta, mikäli tarkoitat valtakunnallista pakkoruotsia. Lisäksi pakkoruotsia on hyvin monenasteista. Pakkoruotsi ruotsinkielisellä alueella on aivan yhtä perusteltu kuin pakkosuomi suomenkielisellä alueella.
Quote from: nollatoleranssiAikamoisen työn olet tehnyt tuohon kirjoitukseen. Uskoisin että tuo tiedote voisi toimia ihan yleisenä lähdemateriaalina pakkoruotsi-asiaan.
Kiitos. Tärkeintä olisi saada pakon kannattajat lopettamaan itsensä nolaaminen noilla surkeilla, vuosikymmenestä toiseen toistelluilla ja jo ajat sitten perusteettomiksi osoitetuilla "perusteluilla", ja aloittamaan oikea keskustelu aiheesta. Poteroista ylös pääsemiseksi on tarpeen hahmottaa, että kahden ääripään välissäkin on vaihtoehtoja.
Quote from: -gentilhommehki- on 05.09.2013, 07:57:15
RKP:n jäsen ja fanaattinen pakkoruotsittaja Olav S. Melin esiintyy Svenska Dagbladetin pääkirjoitussivulla "ajatuspajan yhteiskunta- ja mediasuhdejohtajana"
Suomenruotsalaiset käyttävät ovelasti yhteyksiä Ruotsin lehdistöön Suomen ja suomenkielisten mustamaalaamiseksi. He ovat aiemminkin onnistuneet valjastamaan rakkaan Ruotsinsa lehdistön mustamaalauskampanjoihinsa.
Kirjoittaja ja lukija eivät kohtaa. Keskivertolukijalle suurin yllätys on se, että valtaväestön on Suomessa pakko opiskella ruotsia, eikä keskivertolukija näe tälle mitään mielekästä syytä. Kirjoittajalle taas tämä on itsestäänselvyys eikä hän siksi vaivaudu sitä perustelemaan millään tavalla.
Asiaintilan näin ollen tämä on tervetullut kirjoitus, vaikkakin eri syistä kuin kirjoittaja luulee.
Quote from: Jaska on 06.09.2013, 04:06:06
Rautalankaa: Mitä kansanedustajan tulee tietää pakkoruotsista
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148729-mita-kansanedustajan-tulee-tietaa-pakkoruotsista
Iso käsi ja lämmin kiitos!
Joskus 90-luvun puolivälin aikoihin aloin kyllästyä siihen, että kielipolitiikkaa käsittelevissä keskusteluissa törmäsin toistuvasti samoihin pakkoruotsin kannattajien argumentteihin, joita minä vuorostani pyrin kaatamaan toistuvasti suunnilleen samoilla vasta-argumenteilla. Kyllästyin moiseen keskustelutapaan, sillä se ei oikein edennyt, vaan samoja keskustelunpätkiä kierrätettiin moneen kertaan ja vain väitteiden muotoilussa oli havaittavissa vaihtelua. Halusin irti mokomasta kehästä ja kirjoitin www-sivun, johon keräsin pakkoruotsin puolustajien perusteluja muunnelmineen ja esitin niihin omat vastaperusteluni. Oletin silloin, että tämän ponnistuksen avulla päästäisiin eroon tylsästä vatvomisesta ja päästäisiin jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen ja sitä kautta todelliseen rakentavaan keskusteluun. Varsinaista lopputulosta saamme yhä odottaa, mutta ei se vaiva hukkaan mennyt.
Jaskan tekstissä perustelut ja vastaperustelut ovat mukana, mutta niiden lisäksi muutakin ja vielä paljon siistimmässä paketissa.
^Jaskan blogauksen kommenttiosiosta Keskustan Ruotsinkielisen piirin Ahlbäckin pitkästä vuodatuksesta:
QuoteVain tällä tavoin on mahdollista säilyttää 2-kielinen Suomi.
Ahlbäck luettelee pitkän litanian länsirannikon kunnissa suomenkielisille annettavista kielikylvyistä ja muista keinoista jos ei pakottaa, niin painostaa suomenkieliset käyttämään ruotsin kieltä. Ainoa syy tälle ahdistelulle on "2-kielisen Suomen säilyttäminen".
Miksi suomenkielisten pitäisi osallistua kaksikielisen Suomen säilyttämiseen, jos ruotsinkieliset eivät siihen kykene? Mikä tekee kaksikielisyydestä sellaisen itseisarvon, että äidinkieleltään suomenkielisien vastuulle pannaan sen säilyttäminen?
Suomen historia ja ruotsinkielinen perintö, sekä ruotsinkielisten suuri määrä eliitissä on aikanaan johtanut Suomen kaksikielisyyteen. Eli ruotsinkielisten määrä ja asema ovat luoneet tarpeen. Nyt ruotsinkielisten määrä ja asema suhteessa suomenkielisiin on tehnyt ruotsista selkeän vähemmistökielen. Ennemminkin pitäisi tarkastella perustuslakia vallitsevan tilanteen valossa uudelleen, kuin yrittää muuttaa vallitsevia kielisuhteita väkisin koska perustuslaki ja kaksikielisyys.
Jos ruotsin kieli vähemmistökielenä kuihtuu pois, se ei ole suomenkielisten vika. Vähän niin kuin Itä-Suomen kokoomuslaisia pakotettaisiin opiskelemaan marxismia/kommunismia, jotta monipuoluejärjestelmä suomessa säilyisi.
-i-
No sehän menee just niin että pakon kannatajille kaksikielisyys on itseisarvo, ja siksi pakko halutaan pitää voimassa. Itseisarvon takana ei ole mitään muuta kuin puhdas omaneduntavoittelu. Miedoimmassa tapauksessa kaksikielisyys ja pikku vähemmistön etuoikeuksilla on välinearvo - you guessed - moraaliposeerauksessa. Eli on jotain näyttöä siitä että meilläpä vasta osataan nämä vähemmistöjen oikeudet. Sen ironia menee viheltäen yli että samalla perusteella apartheidin aikainen Etelä-Afrikka hoiti väri- ja kielivähemmistö afrikaanerien oikeudet esimerkilisesti...
Kenellekään muulle kaksikielisyys ei ole arvo sinänsä vaan kuriositeetti. Ei hintansa väärti ja matkalla historian romukoppaan.
Nyt kun pakkoruotsi vapaaehtoiseksi aloitteen nimienkeruu on päättynyt, olisi hyvä laittaa selkeät vastaukset, mitä pakkoruotsin tilalle tulisi.
Vaihtoehto 1. Jatketaan nykyisellään, eli edelleen pakkoruotsi.
2. Englanti pakkokieli + yksi pakollinen kieli vaihtoehdoista espanja, ranska, saksa, ruotsi ja venäjä.
3. Kaksi pakollista kieltä, mutta mitään ei ole määrätty etukäteen. Vaihtoehdot samat kuin vaihtoehdossa kaksi.
Tietysti vaihtoehdot riippuisivat myös koulun tarjonnasta.
4. Englannin kieli riittää, jos ei halua ottaa kahta kieltä. Mitä ainetta tällainen opiskelija lukee lisää?
5. Jotain muuta.
Itse kannatan vaihtoehtoja 2 ja 3. Minusta suomalaisten kielitaitoa ei pidä vähentää, eli vaikka pakkoruotsia poistuisi, 2. kieltä pitäisi opiskella silti.
Tästä olisi hyvä saada vaikkapa äänestys tähän ketjuun. Voisiko ketjun aloittaja tai ylläpito laittaa sen.
Vaihtoehtoja voi lisätä.
Tajuaakohan tuo Petra tuolla usarin blogissa että hän ei suinkaan edistä pakkoruotsin asiaa? Tuskinpa! Pistää kuitenkin mietityttämään että mistä moinen ylimielisyys voi oikein kummuta. Nimittäin, ei todellakaan perussuomenruotsalaisuudessa moiselle ole sijaa.
Quote from: ikuturso on 06.09.2013, 09:26:34
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.09.2013, 17:59:21
QuoteRuotsi on menestystarina, miksi meidän pitäisi mennä eri suuntiin, sanoo Lipponen uusimmassa Seura-lehdessä.
Olen täysin samaa mieltä, mitä tulee Ruotsin taloudelliseen tilanteeseen tällä hetkellä. Siksi ehdotankin, että otamme seuraavat talouttamme kohentavat asiat Ruotsin mallin mukaan välittömästi käyttöömme:
1) Yksikielisyys
2) Oma valuutta
-i-
Ruotsi on menestystarina vain siksi, että Suomi on menestystarina.
Ilman Suomea ei Ruotsi olisi mitään, tuskin edes olemassa, kun sitävastoin Suomi ilman Ruotsia olisi... Voi vain kuvitella.
OT: Maailmassa tuskin on kansakuntaa jota olisi yhtä paljon ryöstetty, raiskattu, vainottu, murhattu ja alistettu kuin Suomea.
Silti olemme tässä, maailman parhaimpiin kuuluvana kansana. Ja beesissämme on menestykseen päässyt myös Ruotsi. Venäjää en mainitse, sillä se ei ole menestynyt, eikä tule koskaan menestymään. Venäjä on Aasiaa.
Mutta ajatelkaa hetki, minkälainen maa Suomi olisi, jos ei olisi ollut Venäjän ja Ruotsin taholta Suomeen kohdistunutta rasismia, ryöstöä ja miessukupolvien murhaamista.
Jaa. Mielikuvat äidin mussukoista leukaruotsalaisista ovat: ajavat vain motokrossia. Venäläiset, kansan ja kommunismin uhreja.
Quote from: Marius on 07.09.2013, 03:38:26
Quote from: ikuturso on 06.09.2013, 09:26:34
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.09.2013, 17:59:21
QuoteRuotsi on menestystarina, miksi meidän pitäisi mennä eri suuntiin, sanoo Lipponen uusimmassa Seura-lehdessä.
Olen täysin samaa mieltä, mitä tulee Ruotsin taloudelliseen tilanteeseen tällä hetkellä. Siksi ehdotankin, että otamme seuraavat talouttamme kohentavat asiat Ruotsin mallin mukaan välittömästi käyttöömme:
1) Yksikielisyys
2) Oma valuutta
-i-
Ruotsi on menestystarina vain siksi, että Suomi on menestystarina.
Ilman Suomea ei Ruotsi olisi mitään, tuskin edes olemassa.
OT: Maailmassa tuskin on kansakuntaa jota olisi yhtä paljon ryöstetty, raiskattu, vainottu, murhattu ja alistettu kuin Suomea.
Silti olemme tässä, maailman parhaimpiin kuuluvana kansana. Ja beesissämme on menestykseen päässyt myös Ruotsi. Venäjää en mainitse, sillä se ei ole menestynyt, eikä tule koskaan menestymään. Venäjä on Aasiaa.
Mutta ajatelkaa hetki, minkälainen maa Suomi olisi, jos ei olisi ollut Venäjän ja Ruotsin taholta Suomeen kohdistunutta rasismia, ryöstöä ja miessukupolvien murhaamista.
Mahdatko olla joukostamme poistunut Roosamaria uudella nikillä? Ainakin paatos on samaa luokkaa.
No en. Kiitos jarruista silti, Lada vähän keuli, tai olis voinut...
Ruotsi on orjuus!
Quote from: Marius on 07.09.2013, 04:37:51
No en. Kiitos jarruista silti, Lada vähän keuli, tai olis voinut...
Mitä et? Saab ja Trollhättan.
Saab elää vielä 95. Uskoiskaan. Slimmi disign, hieno. Jos sopii. Ruotsi vaillinniaseksi, niin jääpi, eivät usko hyvällä.
Quote from: Toadie on 06.09.2013, 20:09:43
... moraaliposeerauksessa ...
Moraaliposeeraus lisätty aktiiviseen sanastoon. Tack!
Quote from: Marius on 07.09.2013, 03:38:26
Quote from: ikuturso on 06.09.2013, 09:26:34
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.09.2013, 17:59:21
QuoteRuotsi on menestystarina ...
... ehdotankin, että otamme seuraavat talouttamme kohentavat asiat Ruotsin mallin mukaan välittömästi käyttöömme:
1) Yksikielisyys
2) Oma valuutta
Ruotsi on menestystarina vain siksi, että Suomi on menestystarina.
Ilman Suomea ei Ruotsi olisi mitään, tuskin edes olemassa, kun sitävastoin Suomi ilman Ruotsia olisi... Voi vain kuvitella.
Quote from: http://areena.yle.fi/tv/1765056Suomi on ruotsalainen. Olisiko Suomea ilman Ruotsia?
Ruotsi on suomalainen! Olisiko Ruotsia ilman Suomea?
Quote from: http://fi.wikipedia.org/wiki/HakkapeliitatHakkapeliitat olivat Ruotsin sotaväessä kolmikymmenvuotisen sodan aikana palvelleita suomalaisia ratsumiehiä. ... Ruotsin ratsuväki ja hakkapeliitat sen osana käytti 1600-luvun alussa täysin uutta ratsuväen rynnäkkötaktiikkaa, jonka tuloksena oli erinomainen sotamenestys. Nimi hakkapeliitta tuli sotahuudosta "Hakkaa päälle!".
Quote from: Marius on 07.09.2013, 03:38:26
OT: Maailmassa tuskin on kansakuntaa jota olisi yhtä paljon ryöstetty, raiskattu, vainottu, murhattu ja alistettu kuin Suomea.
Silti olemme tässä, maailman parhaimpiin kuuluvana kansana. Ja beesissämme on menestykseen päässyt myös Ruotsi. Venäjää en mainitse, sillä se ei ole menestynyt, eikä tule koskaan menestymään. Venäjä on Aasiaa.
Mutta ajatelkaa hetki, minkälainen maa Suomi olisi, jos ei olisi ollut Venäjän ja Ruotsin taholta Suomeen kohdistunutta rasismia, ryöstöä ja miessukupolvien murhaamista.
Suomi olisi ns. "ruotsi" tai ruotsittunut. Ken tietää. Ilman sotia ja kärsimystä kuka ties olisimme osa jotain muuta maata/kollektiivia naiivissa uskossamme ihmisten hyvyyteen. Eikun hetkinen, siis olemme. Mutta jos sodat ja kärsimykset ovat häivyttäneet naiivismin niin miksi. Siksi koska eräillä kova näyttämisen halu. Ei ole mietitty, laskettu ja pohdittu vaan uskottu mainosmiestä että kun käytät tätä niin varmasti saat sitä ja tätä.
Miksi pakkokemiaa ei vastusteta samalla tavalla?
Quote from: david hasselhoff on 07.09.2013, 09:59:51
Miksi pakkokemiaa ei vastusteta samalla tavalla?
Jaa-a, miksiköhän? Kuten Sampo Terho asian muotoilee (http://www.sampoterho.net/?p=2298):
QuoteOnhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Tällaiset universaalit aineet ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat. Yhtäkään niistä ei toisin sanoen tarvitse perustella sillä, "että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan", jossa ei perusteluna ole mitään asiallista sisältöä.
Quote from: Tomi on 06.09.2013, 22:52:50
Nyt kun pakkoruotsi vapaaehtoiseksi aloitteen nimienkeruu on päättynyt, olisi hyvä laittaa selkeät vastaukset, mitä pakkoruotsin tilalle tulisi.
Vaihtoehto 1. Jatketaan nykyisellään, eli edelleen pakkoruotsi.
2. Englanti pakkokieli + yksi pakollinen kieli vaihtoehdoista espanja, ranska, saksa, ruotsi ja venäjä.
3. Kaksi pakollista kieltä, mutta mitään ei ole määrätty etukäteen. Vaihtoehdot samat kuin vaihtoehdossa kaksi.
Tietysti vaihtoehdot riippuisivat myös koulun tarjonnasta.
4. Englannin kieli riittää, jos ei halua ottaa kahta kieltä. Mitä ainetta tällainen opiskelija lukee lisää?
5. Jotain muuta.
Itse kannatan vaihtoehtoja 2 ja 3. Minusta suomalaisten kielitaitoa ei pidä vähentää, eli vaikka pakkoruotsia poistuisi, 2. kieltä pitäisi opiskella silti.
Tästä olisi hyvä saada vaikkapa äänestys tähän ketjuun. Voisiko ketjun aloittaja tai ylläpito laittaa sen.
Vaihtoehtoja voi lisätä.
Eikö tämä nyt ole täysin itsestään selvää? Pakolliset kieliopinnot ovat osa yleissivistävää peruskoulutusta, pakolliset kielivalinnat eivät ole.
Pakolliset kaksi kieltä kaikille ehdottomasti. Oppimisen mukaan syventäviä lisäkursseja, mutta englannin lisäksi pitää opettaa jonkun toisen kielen alkeet kaikille, valinnan mukaan. Ne jotka eivät selviä alkeista voivat sitten lopun ajan koulusta lukea jotain muuta ainetta enemmän. Kolme vuotta säälivitosilla edennyt ei oppisi alkeita enempää kuitenkaan. Puoli vuotta perusteita ja suullista harjoitusta
riittää mainiosti. Voi sitten ottaa toiset puoli vuotta jonkun kolmannen kielen alkeita. Kieltenosaaminen ei voi kuin lisääntyä nykyisestä.
Eri pituisia oppimääriä opiskelleet voidaan kuitenkin testata samalla kokeella yo-kokeessa. Lyhytkurssilainen saa sen ansaitsemansa A:n tekemällä alkupään tehtävät, pitempään opiskellut jotain muuta taitojensa mukaan. Jokainen kieli jota on opiskellut pitää suorittaa, ja hyväksytty suoritus lasketaan eduksi. Luulisi motivoivan opettelemaan edes ne alkeet.
Toinen pakollinen kieli voi tietysti olla vaikka ruotsi. Tuskin kunnat mitään muutakaan alkavat ihan heti tarjota. Tällä tavalla saadaan kuitenkin samalla tuntimäärällä enemmän kielitaitoa ja vähemmän vihattua pakkoa. Kunnissa pyörii jo alityöllistettyjä kieltenopettajia. Resurssi vain siirtyy ruotsinmaikkojen taskuista muille. Ei maksa muuta kuin uudet oppikirjat uusille kielille, ja nekin rahat löytyvät ruotsin kirjoista joita tarvitaan entistä vähemmän.
Kolme pakollista kieltä on liikaa ja tarpeetonta monille. Siitä uhkaisi tulla myös resurssien haaskausta, vaikka sen kolmannen kielen saisi itse valitakin. Kaikista ei tule myyntineuvottelijoita Saksaan tai Ranskaan. Kaikilla ei ole kielipäätä edes oman äidinkielensä hyvään osaamiseen. Minä haluaisin, että ruotsin tilalle voisi valita laajemmin aineita. Järjestäminen ei olisi ongelma siinä mielessä, että valinnaisena voisi tarjota olemassa olevien aineiden syventäviä kursseja.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 11:10:24
Pakolliset kaksi kieltä kaikille ehdottomasti.
"Ehdottomasti", mutta et sitten viitsinyt perustella mitenkään.
Toistan aiemmin esittämäni, että toisen vieraan kielen tunnit voisi korvata myös äidinkielen opetuksen lisätunneilla, sillä käsitykseni mukaan juuri kielten opetuksen vastenmielisenä pakkopullana kokevat tarvitsisivat eniten oman äidinkielen lisäopetusta.
Tarkoitin että kaksi olisi pakollisia, ja VOISI valita enemmän kuin kaksi. Pakollinen englanti, valinnaisena ruotsin/saksan/ranskan/venäjän alkeet ja sitten jatkokursseja valittaviksi vaikka vuodeksi kerallaan. Alkeiskurssi voisi olla puoli vuotta, jos ei pycckn taivu niin lukee perään vaikka espanjolin alkeet ja jatkaa jos pärjää ja haluaa. Tai lopettaa alkeisiin ja valkkaa matikkaa tai köksää ja keskittää kieliaivosolunsa englannin tankkaamiseen.
Minusta toimisi aivan mainiosti. Mielipiteitä? Uusi ketju? Tomi?
Tiedän tuskallisen hyvin että aniharva oppii kahta, ei kovin moni yhtäkään vierasta kieltä hyvin.
Quote from: Roope on 07.09.2013, 12:25:20
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 11:10:24
Pakolliset kaksi kieltä kaikille ehdottomasti.
"Ehdottomasti", mutta et sitten viitsinyt perustella mitenkään.
Toistan aiemmin esittämäni, että toisen vieraan kielen tunnit voisi korvata myös äidinkielen opetuksen lisätunneilla, sillä käsitykseni mukaan juuri kielten opetuksen vastenmielisenä pakkopullana kokevat tarvitsisivat eniten oman äidinkielen lisäopetusta.
No ehdottomasti ja ehdottomasti, jos nyt puhutaan normilahjaisesta suomenkielisestä koululaisesta. Jos on kielellisiä vaikeuksia, tai joku muu äidinkieli, kieliä tulee liikaa jo ilman mitään lisäpakollisuutta. Kurdisomalifarsipashtuvenäjädarilingala + suomi + englanti + lisäkieli tai suomi + englanti + lisäkieli + oppimisvaikeuksia = liikaa monelle. Ei kaikki opi edes sitä englantia, ei todellakaan. Suomentunneille mars.
Normaalipisaperuskoulainen saa kahden kielen pakollisuudesta pelkkää hyötyä.
Quote from: david hasselhoff on 07.09.2013, 09:59:51
Miksi pakkokemiaa ei vastusteta samalla tavalla?
Koska on vain yksi kemia. Ja pamahdusaineet. Pum. Lisäksi on vain yksi matematiikka, yksi biologia, yksi maantiede jne. Ja yksi Darwin. Olen muuten tavannut erittäin kiukkuisia ruattinmaikkoja, jotka ei yhtään tykkää mikäli pakkoruotsi poistuu :) "Hyvät" perustelut niiltä löytyy aina. Ja Juha "Juoppohullu" V:ltä tietenkin. Oma henkilökohtainen, vaatimaton ja looginen mielipiteeni on tietenkin että pakkoruotsi pitää poistaa mitä pikimmin. Ja sassiin.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 12:42:20
Normaalipisaperuskoulainen saa kahden kielen pakollisuudesta pelkkää hyötyä.
Et sitten viitsi edelleenkään perustella mitenkään. Cheers vaan sinnekin.
Quote from: david hasselhoff on 07.09.2013, 09:59:51
Miksi pakkokemiaa ei vastusteta samalla tavalla?
Vastauksen tähän kysymykseen on moni pakkoruotsin vastustaja keksinyt itsenäisesti, mutta jostain syystä pakkoruotsin puolustajat eivät ole vastausta keksineet. Autetaanpa:
"Ruotsin kieli ei vastaa matematiikkaa tai historiaa, vaan vieraat kielet oppiainekokonaisuutena vastaa matematiikkaa. Niin kauan kuin oppivelvollisuus vallitsee, kaikki kouluaineet ovat pakollisia, niin matematiikka kuin vieraat kieletkin. Ei kuitenkaan ole esitetty kestäviä perusteluja sille, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen koko Suomessa.
Lisäksi tällä perustelulla voidaan tukea kaikkien muidenkin vieraiden kielten pakollisuutta, ei vain ruotsin."
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf
Quote from: Jaska on 07.09.2013, 13:12:10
Quote from: david hasselhoff on 07.09.2013, 09:59:51
Miksi pakkokemiaa ei vastusteta samalla tavalla?
Vastauksen tähän kysymykseen on moni pakkoruotsin vastustaja keksinyt itsenäisesti, mutta jostain syystä pakkoruotsin puolustajat eivät ole vastausta keksineet.
Tähän argumenttiin viitataan yleensä termillä reductio ad absurdum (http://en.wikipedia.org/wiki/Reductio_ad_absurdum).
Quote from: Roope on 07.09.2013, 13:04:37
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 12:42:20
Normaalipisaperuskoulainen saa kahden kielen pakollisuudesta pelkkää hyötyä.
Et sitten viitsi edelleenkään perustella mitenkään. Cheers vaan sinnekin.
Tämä on kyllä kivaa. Pakkoruotsin lisäksi näyttäisi olevan joku ihmeen perustelupakko. Ei se perustelu mitään ratkaise, poliitikot "perustelevat" vaikka minkä perseilyn helposti ja oikeaoppisesti oikein. Aivan varmasti on 50 sivua perustelua vaikkapa sille, miksi Motorola myi itsensä Googlelle. Täyttää paskaa on sekin perustelu. Pakkoruotsi laitetaan pois, koska on olemassa paljon paljon muita kieliä mitä opiskella kuin ruotsi. Laitetaan siis pakolliseksi numero yksi englanti ja sitten toinen valinnainen kieli, joka ei ole välttämättä ruotsi. Kiinaa voisi suositella noin tulevaisuuden kannalta.
Quote from: Dim Archer on 07.09.2013, 13:22:35
Pakkoruotsi laitetaan pois, koska on olemassa paljon paljon muita kieliä mitä opiskella kuin ruotsi. Laitetaan siis pakolliseksi numero yksi englanti ja sitten toinen valinnainen kieli, joka ei ole välttämättä ruotsi. Kiinaa voisi suositella noin tulevaisuuden kannalta.
Edelleenkään en ole kuullut perusteluja, miksi kuka tahansa meistä ei olisi paras asiantuntija päättämään omalta kohdaltaan siitä, mitä kieliä haluaa tai ei halua opiskella.
Mitä Roope kalastat? Perusteluja mille? Englannin pakollisuudelle? Vieraiden kielten opiskelun pakolle? Kielten opiskelulle yleensä? Kahden kielen pakollisuudelle? Minkään pakolle? Selitä äläkä kiukuttele, vaikka onkin helpottavaa huomata että jopa Roopella on rajat ja tunteet, etkä olekaan kone.
Mikäli ruotsin opiskelusta tulisi vapaaehtoista, vapaaehtoisuus mahdollisesti vesitettäisiin yksinkertaisella tavalla: annetaan käytännössä vain ruotsi valinnaiseksi kieleksi, vaihtoehtoina jotain vaikeampaa tai hyödytöntä. Siten oppilaat saadaan vapaaehtoisesti lukemaan ruotsia.
Quote from: Shemeikka on 07.09.2013, 14:08:05
Mikäli ruotsin opiskelusta tulisi vapaaehtoista, vapaaehtoisuus mahdollisesti vesitettäisiin yksinkertaisella tavalla: annetaan käytännössä vain ruotsi valinnaiseksi kieleksi, vaihtoehtoina jotain vaikeampaa tai hyödytöntä. Siten oppilaat saadaan vapaaehtoisesti lukemaan ruotsia.
Tämä on enemmän kuin todennäköistä. Kunnes joku koulu profiloituu tarjoamalla muita kieliä ja nousee tavoitelluksi eliittikouluksi. Rupujen lapset jäävät tankkaamaan vapaaehtoista pakkoruotsia.
Ei ruotsi-reki hetkessä käänny.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 14:06:33
Perusteluja mille? Englannin pakollisuudelle? Vieraiden kielten opiskelun pakolle? Kielten opiskelulle yleensä? Kahden kielen pakollisuudelle? Minkään pakolle?
Annat ymmärtää, että "normaalipisaperuskoulainen saa kahden kielen pakollisuudesta pelkkää hyötyä". Et perustele sitä millään lailla, mutta väität tietäväsi, että juuri sinun pitäisi päättää meidän kaikkien puolesta, minkä kielen osaaminen on vuonna 2025 ja siitä eteenpäin tärkeää. Ei se mene niin.
Yhden, kahden tai useamman vieraan kielen osaamisen hyödyllisyyttä ei tarvitse perustella. Ei sitä ole pakko uskoakaan, mutta silloin vaikuttaa vähän hassulta.
Mitkä ne kielet ovat on sitten eri asia. Onko ongelma siis englannin pakollisuus? Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tarvitaan, mutta uskotko englannin menettävän merkityksensä? Anteeksi, mutta minä en usko. Myös koko muu maailma näyttäisi veikkaavan englannin puolesta. Veikkaus toteuttaa itsensä. Hyvin todennäköisesti kiina tms ei ohita englantia maailmankielenä koskaan, tai sitten maailma muuttuu ei-ennustettavalla tavalla tunnistamattomaksi. Silloin koululaitos - jos sellaista enää on - ja oman etunsa ymmärtävät yksilöt tietysti sopeutuvat uuteen tilanteeseen. Yksikin Afrikan maa vaihtoi ranskasta englantiin lennossa ihan viime aikoina, googlatkaa itse mikä. Mahtoi ranskanopettajia vituttaa. Suomessakin luettiin ahkerasti saksaa ennen sotia, Itä-Euroopassa venäjää sodan jälkeen. Se siitä ennustettavuudesta. Todennäköisyyksillä pelataan, ei tiedoilla.
Oma lukunsa on että olisi kiva jos voisikin valita itse mitä opiskelee ja mitä ei. Olisihan se hienoa. Mutta nyt ei puhuta itseopiskelusta vaan koulun kielitarjonnasta. Onnea vaan vapaan valinnan ja koulun resurssien yhteensovittamiseen.
Opiskelkaa kieliä tai vaikka huilunsoittoa. Tai älkää.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 14:42:21
Yhden, kahden tai useamman vieraan kielen osaamisen hyödyllisyyttä ei tarvitse perustella. Ei sitä ole pakko uskoakaan, mutta silloin vaikuttaa vähän hassulta.
Jaa. Olen jonkin verran pöllämystynyt, jos tuolla perustellaan ruotsin kielen pakollisuutta täältä ikuisuuteen.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 14:42:21
Oma lukunsa on että olisi kiva jos voisikin valita itse mitä opiskelee ja mitä ei. Olisihan se hienoa.
Että oikein voisi ihan itse päättää, mitä kieltä haluaa opiskella. Ajatella.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 14:42:21
Yhden, kahden tai useamman vieraan kielen osaamisen hyödyllisyyttä ei tarvitse perustella. Ei sitä ole pakko uskoakaan, mutta silloin vaikuttaa vähän hassulta.
Totta kai tarvitsee. Koulun tarkoitus on valmistaa ihmisiä maailmaan, joten nimenomaan kyse on oppiaineiden hyödyllisyydestä. Englanti on de facto -standardi. Se on jo lähes matematiikkaan verrattavissa oleva universaali kieli. Muita tällaisia ei ole. Mutta joo, tuohan oli perustelu englannin puolesta. Jos halutaan toinen vieras pakollinen kieli, niin pitäisi perustella, että siitä on olennaista hyötyä erittäin suurelle osalle ikäluokkaa. Jos ei ole, niin sitten on resurssien tuhlausta opettaa koko ikäluokalle toinen vieras kieli. Parempi olisi varmaan kohdentaa opintoja paremmin vastaamaan yksilöllisiä tarpeita ja kykyjä.
En jaksa tällaista vihjailu- ja ajatustenlukuleikkiä.
Vastustan pakkoruotsia, kannatan kieltenopetuksen pakollisuutta. Kaikki tarvitsevat englantia, sitä tarjottakoon. Muuten mennään kunnan resurssien mukaan, mikä tietysti vesittää valinnanvapautta.
Mikä tässä on epäselvää Roopelle? Vittuilu seis nyt heti ja selvät sanat, kiitos. Tai jos ei niin ei.
Onko joku siis sitä mieltä että EI ole hyödyllistä osata muitakin vieraita kieliä kuin englantia? Että muiden kielten opettaminen on tuhlausta? Vaikka tuon toisen vieraan kielen voisi valita vapaasti?
Varaan oikeuden olla eri mieltä.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 15:23:26
Onko joku siis sitä mieltä että EI ole hyödyllistä osata muitakin vieraita kieliä kuin englantia? Että muiden kielten opettaminen on tuhlausta? Vaikka tuon toisen vieraan kielen voisi valita vapaasti?
Varaan oikeuden olla eri mieltä.
Huonosta kielitaidosta ei ole kovin kummoista hyötyä. Vastentatoinen kieltenopetus harvemmin tuottaa edes tyydyttävää kielitaitoa. Siksi vastentahtoinen kieltenopetus on pääosin tuhlausta.
Sanoisin, että useimmilla aloilla voi luoda Suomessa uran, vaikka osaisi Suomen lisäksi vain englantia. Kyllä se substanssiosaaminen on edelleen tärkeää. Mikään firma ei halua palvelukseensa kielineroa, joka ei ymmärrä firman bisneksestä mitään.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 15:23:26
Onko joku siis sitä mieltä että EI ole hyödyllistä osata muitakin vieraita kieliä kuin englantia? Että muiden kielten opettaminen on tuhlausta? Vaikka tuon toisen vieraan kielen voisi valita vapaasti?
Hyöty riippuu täysin ihmisestä. Ei jokainen tarvitse muita vieraita kieliä. Jos ajasta ei olisi puute, niin varmasti olisi hyödyllistä opetella kaikki maailman asiat, mutta nyt täytyy priorisoida. Hyödystä puhuttaessa täytyy siis huomioida panostuksen ja odotettavissa olevan tuoton suhde. Minun mielestäni muiden vieraiden kielten opettaminen
kaikille on tuhlausta, mutta niiden opettaminen
joillekin on hyödyllistä.
Esimerkiksi teknilliset yliopistot ovat täynnä ihmisiä, jotka osaavat suomen kieltäkin liian huonosti. Se oikeasti haittaa teknisissä selonteoissakin, jos teksti ei ole ymmärrettävää ja tarkkaa. On hankala nähdä, että nämä ihmiset hyötyisivät siitä, että he osaavat vaikkapa espanjan alkeet ihan vain siksi, että piti valita jokin vieraskieli. Kielen oppiminen käyttökelpoisella tavalla vaatii todellista tarvetta tai halua kielen käyttämiseen.
Yksi usein unohtuva näkökulma on se, että siinä missä ennen ei ollut materiaalia kielten opiskeluun, niin nyt sitä riittää ihan ilmaiseksi. Jos haluaa oppia kielen, niin ei kun googlettamaan. Löytyy sanakirjoja, löytyy verkkosivuja ja -lehtiä, Youtube-videoita, konekääntäjiä, puheradioita, podcasteja kielten opiskeluun. Ihminen voi vaikka etsiä toiselta puolen maailmaa Skype-kaverin, jonka kanssa harjoitella puhumaan.
Kielten opettaminen kouluissa ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen takia pakollisuutta pitäisi rajata vain ehdottomasti tarpeelliseen ja käyttää säästynyt aika muuhun.
Quote from: elven archer on 07.09.2013, 16:10:30
***
Kielten opettaminen kouluissa ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen takia pakollisuutta pitäisi rajata vain ehdottomasti tarpeelliseen ja käyttää säästynyt aika muuhun.
Kuulin lapsena vähän samanlaisen lausunnon eräältä aikuiselta perhetuttavalta: nelilaskimet alkoivat yleistyä 70-luvun lopulla, joten hän loihe lausumaan, että matematiikkaa ei enää tarvitsisi opettaa kouluissa.
Onneksi en uskonut.
Quote from: MW on 07.09.2013, 16:13:27
Quote from: elven archer on 07.09.2013, 16:10:30
***
Kielten opettaminen kouluissa ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen takia pakollisuutta pitäisi rajata vain ehdottomasti tarpeelliseen ja käyttää säästynyt aika muuhun.
Kuulin lapsena vähän samanlaisen lausunnon eräältä aikuiselta perhetuttavalta: nelilaskimet alkoivat yleistyä 70-luvun lopulla, joten hän loihe lausumaan, että matematiikkaa ei enää tarvitsisi opettaa kouluissa.
Onneksi en uskonut.
Laitapa peruskoulun käynyt (9lk) laskemaan paperilla jakolaskua. Ihan helvetin harva sen taitaa, jos ei ole kyse 10-pojista(tytöt osaavat matikkaa vielä huonommin).
Oikeasti en osaa hahmottaa ajatusta siitä, että paperilla laskeminen olisi joku itseisarvo, mutta vertaisin nykyista kehitystä siihen, että joku laittaa vain GPS:ään reitin, toinen katsoo avattua Suomen karttaa ja päättää reitin sitten.
Edit. Sori MW. Lainaukset meni reisille. "Laitapa" jälkeen on mun.
Quote from: Faidros. on 07.09.2013, 16:35:43
Quote from: MW on 07.09.2013, 16:13:27
Quote from: elven archer on 07.09.2013, 16:10:30
***
Kielten opettaminen kouluissa ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen takia pakollisuutta pitäisi rajata vain ehdottomasti tarpeelliseen ja käyttää säästynyt aika muuhun.
Kuulin lapsena vähän samanlaisen lausunnon eräältä aikuiselta perhetuttavalta: nelilaskimet alkoivat yleistyä 70-luvun lopulla, joten hän loihe lausumaan, että matematiikkaa ei enää tarvitsisi opettaa kouluissa.
Onneksi en uskonut.
Laitapa peruskoulun käynyt (9lk) laskemaan paperilla jakolaskua. Ihan helvetin harva sen taitaa, jos ei ole kyse 10-pojista(tytöt osaavat matikkaa vielä huonommin).
Oikeasti en osaa hahmottaa ajatusta siitä, että paperilla laskeminen olisi joku itseisarvo, mutta vertaisin nykyista kehitystä siihen, että joku laittaa vain GPS:ään reitin, toinen katsoo avattua Suomen karttaa ja päättää reitin sitten.
Edit. Sori MW. Lainaukset meni reisille. "Laitapa" jälkeen on mun.
Mekaaninen yksinkertaisten laskutoimitusten osaaminen ei pitkälle vie, jos ei ymmärrä mitä laskee, miksi ja miten matemaattisesta ongelmasta muodostetaan yhtälö. Tähän tarvitaan matematiikan/fysiikan opiskelua. Sen jälkeen on ihan sama, laskeeko paperilla, laskimella vai craylla.
Quote from: elven archer on 07.09.2013, 15:40:37
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 15:23:26
Onko joku siis sitä mieltä että EI ole hyödyllistä osata muitakin vieraita kieliä kuin englantia? Että muiden kielten opettaminen on tuhlausta? Vaikka tuon toisen vieraan kielen voisi valita vapaasti?
Hyöty riippuu täysin ihmisestä. Ei jokainen tarvitse muita vieraita kieliä. Jos ajasta ei olisi puute, niin varmasti olisi hyödyllistä opetella kaikki maailman asiat, mutta nyt täytyy priorisoida. Hyödystä puhuttaessa täytyy siis huomioida panostuksen ja odotettavissa olevan tuoton suhde. Minun mielestäni muiden vieraiden kielten opettaminen kaikille on tuhlausta, mutta niiden opettaminen joillekin on hyödyllistä.
Olen samaa mieltä.
However.... :)
Kielen oppiminen on niin yksilöllistä että en pidä tuhlauksena
yrittää tarjota - pienellä tuntimäärällä - jonkin muunkin kielen alkeita. Rajaisin pakollisuuden tällaiseen kielikylpy/suihku/bukkakejaksoon, ja jatko tai kielen vaihtaminen olisi sitten omassa (=vanhempien) harkinnassa. Tietysti on aivan hakuammuntaa onko
juuri tuolle kielipääomalle koskaan mitään tarvetta. Mistäpä sen tietäisi. Nyt lähestytään pakkokemia-argumenttia, joten ei siitä sen enempää.
Mistä alakoululaisen taidot edes tiedetään ennen kuin on kokeiltu? Yläkoulussa ja sen jälkeen opiskelu ja etenkin itseopiskelu vaatii melkoiset kyvyt ja motivaatiot. Olisi älytöntä olla käyttämättä olemassa olevia rakenteita kielipääoman kartuttamiseen lapsen ollessa parhaassa oppimisiässä. Hauskaahan on se että jos vaihdetaan moneen pakkoruotsittajien argumenttiin tilalle joku muu kieli, argumentissa onkin paljon enemmän järkeä!
On kaksi tapaa purkaa pakkoruotsi. Yksi tapa on yrittää lisätä kieltenosaamista, toinen tapa on romuttaa se lopullisesti.
Yliopistoissa ei muuten ole pakkokemiaa kielten opiskelijoille. Sen sijaan yliopistoissa todellakin on pakkoruotsi kemian opiskelijoille.
Ruotsin kieli todellakin on ainoa oppiaine, jota suomenkielisten on pakko opiskella osana mitä tahansa ylempää korkeakoulututkintoa.
Quote from: MW on 07.09.2013, 16:13:27
Kuulin lapsena vähän samanlaisen lausunnon eräältä aikuiselta perhetuttavalta: nelilaskimet alkoivat yleistyä 70-luvun lopulla, joten hän loihe lausumaan, että matematiikkaa ei enää tarvitsisi opettaa kouluissa.
Onneksi en uskonut.
Tuossahan on aivan eri ajatus taustalla. Tuossahan ei ole kyse opettelusta ollenkaan, vaan siitä, että kone tekee tehtävän ihmisen puolesta. Minä puhuin opettelusta. Eli jos haluaa verrata matematiikkaan, niin sitten pitäisi sanoa, että sitäkin voi opetella netissä. Totta, ja se helpottaakin paljon, kun ei ole yhden niukkasanaisen kirjan varassa, kuten ennen muinoin, mutta se on niin tärkeää, että sitä ei kannata jättää koululaisten oman aktiivisuuden varaan. Vähemmän tärkeiden, ei siis lähellekään jokaiselle tärkeiden, kielten opiskelu sen sijaan hoituu tarvittaessa vaikka itseopiskelulla. Se vähentää pakkokielten merkitystä. Jos joku haluaa oikeasti osata jotain kieltä, niin ei kun vain alkaa opetella iästä huolimatta.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 15:18:11
Mikä tässä on epäselvää Roopelle? Vittuilu seis nyt heti ja selvät sanat, kiitos. Tai jos ei niin ei.
Se on epäselvää, miksi on niin selvää, että kaikkien on opiskeltava pakollisena vähintään kahta vierasta kieltä, että sitä "ei tarvitse perustella".
Pakkoruotsi voidaan purkaa niin, että sen tilalle tulee kaikille vaihtoehtoiseksi mutta pakolliseksi jokin toinen kieli, mutta kaipaisin edes jonkinlaista perustelua, miksi tämä yhteinen pakko on paras ratkaisu. Tällainen uudistus olisi toki nykytilanteeseen verrattuna parannus, mutta mielestäni kahden vieraan kielen pakollinen opiskelu ei ole järkevää niille, jotka eivät kerta kaikkiaan opi kieliä.
QuotePakkoruotsista on hyvä käydä poliittista keskustelua. Asiasta ei kuitenkaan pitäisi tehdä päätöstä. Sekä aloitteen hylkääminen että sen hyväksyminen ovat huonoja vaihtoehtoja.
Kielten pakollinen tai vapaaehtoinen opiskelu suomalaisissa kouluissa on vain yksityiskohta paljon laajemmassa asiakokonaisuudessa, joka vaatii kestävää ratkaisua. Kysymys on suomalaisesta kielipolitiikasta. Tämä on puolestaan suurempi asia kuin ruotsin kielen virallinen asema Suomessa. Siihen kytkeytyvät myös muiden Suomessa puhuttujen kielten ja niiden käyttäjien oikeudet.
HS, vieraskynä: Pasi Saukkonen: Ruotsi voisi olla virallinen kieli vain osassa Suomea (http://www.hs.fi/paivanlehti/07092013/paakirjoitukset/Ruotsi+voisi+olla+virallinen+kieli+vain+osassa+Suomea/a1378456488421) 7.9.2013
Jäljempänä Saukkonen perustelee kyllä, miksi pakkoruotsi ei toimi, mutta hän ei palaa siihen, miksi aloitteen hyväksyminen olisi "huono vaihtoehto". Ellei sitten perusteluna pidä toteamusta, että "jos pakkoruotsia koskeva kansalaisaloite hyväksytään, se avaa käytännössä oven koko kansalliskielijärjestelmän muuttamiselle".
Roope, tarkoitin ja yritin selittää että jokaisen joka pystyy, tulisi opiskella useampia kieliä. Vieraiden kielten osaajia tarvitaan, niiden osaaminen on etu. Ilman pakkoa pelkään että opiskelematta jää, jolloin ruotsin purkamisesta ei tule mitään hyötyä kielipääomalle. Luetaan vain enemmän englantia.
Kaikki eivät opi, ei edes yhtä vierasta kieltä. Näiden onkin viisaampi käyttää aikansa johonkin muuhun. Valinnaisuus tuhlataan jos ei ole joustoa. Eli luulen että samaa mieltä vaikken sitä osaa tämän paremmin selittää.
Jatkot Tomin uuteen ketjuun.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 20:10:45
Roope, tarkoitin ja yritin selittää että jokaisen joka pystyy, tulisi opiskella useampia kieliä. Vieraiden kielten osaajia tarvitaan, niiden osaaminen on etu. Ilman pakkoa pelkään että opiskelematta jää, jolloin ruotsin purkamisesta ei tule mitään hyötyä kielipääomalle. Luetaan vain enemmän englantia.
Heikosti hallittu kieli on yhtä paljon kielipääomaa kuin rypistynyt kympin seteli takataskussa on rahallista pääomaa. Todelliseksi kielipääomaksi sen voi laskea käyttämänsä kielen siinä tapauksessa, että siitä on selvää hyötyä joko omassa työssä tai omissa harrastuksissa. Suomenkielisillä ei ole todellista ruotsinkielistä kielipääomaa, vaikka sitä on yritetty erittäin kalliisti rakentaa. Miksi pitäisi yrittää pakolla yrittää sujuttaa suomalaisiin ranskalaisia, saksalaisia, venäläisiää tai espanjalaisia rypistyneitä kympin seteleitä?
Quote from: Roope on 07.09.2013, 19:53:01
QuotePakkoruotsista on hyvä käydä poliittista keskustelua. Asiasta ei kuitenkaan pitäisi tehdä päätöstä. Sekä aloitteen hylkääminen että sen hyväksyminen ovat huonoja vaihtoehtoja.
HS, vieraskynä: Pasi Saukkonen: Ruotsi voisi olla virallinen kieli vain osassa Suomea (http://www.hs.fi/paivanlehti/07092013/paakirjoitukset/Ruotsi+voisi+olla+virallinen+kieli+vain+osassa+Suomea/a1378456488421) 7.9.2013
Jäljempänä Saukkonen perustelee kyllä, miksi pakkoruotsi ei toimi, mutta hän ei palaa siihen, miksi aloitteen hyväksyminen olisi "huono vaihtoehto". Ellei sitten perusteluna pidä toteamusta, että "jos pakkoruotsia koskeva kansalaisaloite hyväksytään, se avaa käytännössä oven koko kansalliskielijärjestelmän muuttamiselle".
Kuvitteleeko Saukkonen, että kukaan keskustelee rakentavasti aiheesta, josta ei ole tarkoitus tehdä päätöstä? Saukkonen ilmeisesti haluaisi säilyttää status quon ilman että sen vastustajat pottuuntuisivat. Eipä tule onnistumaan.
Quote from: Toadie on 07.09.2013, 20:10:45
Roope, tarkoitin ja yritin selittää että jokaisen joka pystyy, tulisi opiskella useampia kieliä. Vieraiden kielten osaajia tarvitaan, niiden osaaminen on etu. Ilman pakkoa pelkään että opiskelematta jää, jolloin ruotsin purkamisesta ei tule mitään hyötyä kielipääomalle. Luetaan vain enemmän englantia.
Kaikki eivät opi, ei edes yhtä vierasta kieltä. Näiden onkin viisaampi käyttää aikansa johonkin muuhun. Valinnaisuus tuhlataan jos ei ole joustoa. Eli luulen että samaa mieltä vaikken sitä osaa tämän paremmin selittää.
Ok, ja tästä asiasta voi olla perustellusti monta mieltä. Itsekin olen avoin vaihtoehtoisille malleille, vaikka minulla jonkinlainen käsitys ratkaisusta onkin. En vain voi hyväksyä sellaista selitystä minkään asian yhteydessä, että jotain vaihtoehtoa "ei tarvitse perustella".
Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.
Vuonna 1968 Liberaalit ja Kokoomus eivät suostuneet osallistumaan Mauno Koiviston hallitukseen, joten Keskustan ja Sdp:n oheen tarvittiin enemmistöhallituksen varmistamiseksi myös Rkp, hinnalla millä hyvänsä. Rkp määritti hinnaksi kaikille peruskoululaisille pakollisen ruotsinopetuksen. Poliittinen lehmänkauppa liitetään yleisesti Keskustan Johannes Virolaiseen, mutta Väistön mukaan taustalla vaikutti myös Sdp:n opetusministeri Reino Oittinen, joka oli Suomen yhteyttä muihin Pohjoismaihin korostava "nordisti".
Pakkoruotsipäätös meni läpi siitä huolimatta, että silloisessa Suomessa vallitsi laaja yksimielisyys niin opettajien kuin poliitikkojenkin keskuudessa, että ei ole järkevää opettaa kaikille vieraita kieliä tai ainakaan toista kieltä englannin lisäksi. Kulttuurivaliokunta ja opetusministeri olivat jo aiemmin tulleet siihen tulokseen, että vain yksi kieli eli englanti on peruskoulussa kaikille pakollinen, mutta tämä päätös siis pyörrettiin.
QuotePeruskoulu-uudistuksen jälkeen oli kielenopetuksen suhteen rauhallista pari vuosikymmentä, mutta 1980-luvulla käynnistyi uusi keskustelu, jonka seurausta on nykyinen kansalaisaloite pakollisen ruotsinopetuksen lopettamiseksi.
- Keskustelu on nykyään paljon aggressiivisempaa ja argumentit ovat suurelta osin nationalistisesti värittyneitä. Lisääntyvä nationalismi on suuntaus, joka ei koske vain Suomea vaan koko maailmaa. Käsite "pakkoruotsi" on osaltaan lisännyt kielteisiä asenteita ruotsinopetusta kohtaan.
Jopa Helsingin Sanomat käyttää termiä ikään kuin se olisi korrekti ja neutraali ilmaisu.
- Se on hyvin outoa.
Väistö, joka on tutkinut kielenopetuksen ympärillä vuosien varrella käytettyä argumentointia, toteaa, että mitään uusia asia-argumentteja ei ole ilmaantunut. Kansalaisaloite tulee todennäköisesti päätymään eduskuntaan, mutta Väistö ei usko, että tällä hallituskaudella tehtäisiin mitään muutoksia.
- Mutta jos Perussuomalaiset istuvat seuraavassa hallituksessa, ei tiedetä, kuinka käy. (käännös)
Hbl: Skolsvenskan resultat av slumpen och kohandel (http://hbl.fi/nyheter/2013-09-07/496786/skolsvenskan-resultat-av-slumpen-och-kohandel) 8.9.2013
edit:
QuoteJanne Väistön pro gradu –tutkielma Maailma muuttuu – "pakkoruotsi" pysyy keväältä 2012 tarkastelee ruotsin kielen opetuksen puolesta ja sitä vastaan esitettyjä tavallisimpia argumentteja vuosina 1967–2011; ketkä ovat ottaneet asiaan kantaa ja kuinka argumentit ovat muuttuneet ajan saatossa. Tutkimusmateriaalina on käytetty valtiopäiväasiakirjoja, päivälehtiä, puolue- ja ammattilehtiä sekä Suomi24-verkkokeskustelufoorumia. Väistö on eritellyt neljä keskeistä argumentointilinjaa: vapaus vastaan tasa-arvo, kansalliset kysymykset, Pohjoismaiden suhde muuhun maailmaan, ja kasvatukselliset argumentit. Väittelyissä esiintyy sekä ideologisia että käytännöllisiä ulottuvuuksia. Väistön tarkoituksena oli kartoittaa, miksi juuri tämä keskustelunaihe on saanut niin järjettömät mittasuhteet. Osatekijänä taustalla on pelko siitä, että kielen opetuksen leikkaukset ja sen aiheuttama mahdollinen ketjureaktio johtaisi lopulta yksikieliseen Suomeen. Lisäksi ruotsin kielen asema Suomessa vaikuttaa olevan tunteita kuohuttava puheenaihe.
Addeto: Katsaus pitkään historiaan (http://www.addeto.com/fi/uutisvirta/uutisarkisto/133-katsaus-pitkaan-historiaan#.UixTorxUziU)
Järjettömät mittasuhteet? JÄRJETTÖMÄT MITTASUHTEET?!
Aihe on saavuttanut nykyiset mittasuhteensa siksi että jo yli 40 vuotta pakkoruotsi on koskettanut joka ikistä koululaista Suomessa, asuinpaikkaan katsomatta.
Asiasta olisi pitänyt puhua paljon enemmän ja paljon aikaisemmin. Järjetöntä on se ettei yksikään puolue ole koskaan katsonut asiaa ajamisen arvoiseksi. Ja nimiäkin tuli vain hikisesti yli vaaditun minimin. SE on järjetöntä.
Quote from: Roope on 07.09.2013, 19:44:23
Pakkoruotsi voidaan purkaa niin, että sen tilalle tulee kaikille vaihtoehtoiseksi mutta pakolliseksi jokin toinen kieli, mutta kaipaisin edes jonkinlaista perustelua, miksi tämä yhteinen pakko on paras ratkaisu. Tällainen uudistus olisi toki nykytilanteeseen verrattuna parannus, mutta mielestäni kahden vieraan kielen pakollinen opiskelu ei ole järkevää niille, jotka eivät kerta kaikkiaan opi kieliä.
Pakkoruotsi vs. pakkomatematiikka -argumentaatio on helpoin väistää vaihtamalla pakkoruotsi pakkokieleksi.
Samoin ruotsi on portti germaanisiin kieliin - argumentaatio on helpoin väistää antamalla mahdollisuus lukea ruotsin sijaan saksaa.
Sen jälkeen kun pakkoruotsista on päästy eroon, voidaan nostaa uusi keskustelu koulujen tuntikehyksestä ja siitä, voisiko joku opiskella vain yhtä vierasta kieltä.
Jos nyt tarjoat ruotsin kielen tilalle vaikka yhteiskuntatieteitä, johtamisoppia tai yrittäjyyttä tai vaikka lisää käden taitoja, ollaan heti raskaammilla vaakakupeilla punnitsemassa isoja asioita. Aletaan rinnastaa epäoleellisesti asioita toisiinsa. Nyt on jo lähes mahdoton rinnastaa vaikka venäjän ja ruotsin hyödyt ja asema Suomessa. Saati jos aletaan rinnastamaan vaikka "sivistyskieltä" metallitöihin. Vaihdetaan siksi ensin kieli valinnanvaraiseksi ja katsotaan muutama vuosi, mihin se johtaa.
-i-
Quote from: ikuturso on 08.09.2013, 14:24:25
Vaihdetaan siksi ensin kieli valinnanvaraiseksi ja katsotaan muutama vuosi, mihin se johtaa.
Minäkin pidän tuota todennäköisimpänä tapana purkaa nykyinen asetelma, juuri esittämistäsi syistä, vaikka se ei ehkä oppilaiden kannalta se kaikkein fiksuin malli olekaan. Yksi tapa pakkoruotsin puolustamiseen onkin periaatteessa myöntää nykyiset epäkohdat, mutta vaatia, että ennen asiasta päättämistä valitaan etukäteen jokin tietty malli, jolle asetetaan tiukat ja jopa mahdottomat ehdot (ruotsin kielen asema ja osaaminen ei saa mitenkään huonontua, kaikilla oppilailla täsmälleen samat opiskelumahdollisuudet ympäri Suomea jne.) ja jonka yksityiskohdista voidaan sitten vääntää kättä loputtomiin, vaikka melkein mikä tahansa ratkaisu olisi parempi kuin epätyydyttävä nykytilanne. Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén tuntuu edustavan tätä suuntaa.
Harmi, että tuota Väistön gradua ei löydy netistä. Kiinnostaisi tietää tarkemmin, miten peruskoulun pakkoruotsipäätös runnottiin läpi vuonna 1968, vaikka ilmeisesti suunnilleen kaikki paitsi Rkp pitivät sitä silloin huonona ratkaisuna.
Quote from: Toadie on 08.09.2013, 14:18:47
Järjettömät mittasuhteet? JÄRJETTÖMÄT MITTASUHTEET?!
Suomalainen tutkimus tuntuu olevan usein sitä, että valitaan asenteellinen (joku voisi sanoa epätieteellinen) lähtökohta värittämään lopputulosta.
"Osatekijänä taustalla on pelko siitä, että kielen opetuksen leikkaukset ja sen aiheuttama mahdollinen ketjureaktio johtaisi lopulta yksikieliseen Suomeen."
Quote from: Roope on 08.09.2013, 13:19:01
Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.
...
Väistö, joka on tutkinut kielenopetuksen ympärillä vuosien varrella käytettyä argumentointia, toteaa, että mitään uusia asia-argumentteja ei ole ilmaantunut.
Yksi ajatus pakkoruotsikeskustelusta tuli mieleeni, joka saattaa olla uusi. Jos tutkija on aikaisemmin sen dokumentoinut, niin haluaisin kuulla sanamuodon. Ja jos ei ole dokumentoinut, niin tutkija sanoisi, että uusi näkökanta on tullut ilmi.
Pakkoruotsin kannattajilla on addiktio. Luultavasti tämä on tullut aikaisemmin jollekin muulle mieleen, koska suunnilleen kaikki asiat ovat perusteiltaan samoja kaikissa asioissa. Kun joku alkaa kuntoilemaan, niin siitä tulee monille pakkomielle. Laihdutuksessa aletaan laskemaan montako oliivia voi tänään syödä, ettei tule liikaa kaloreita. Kommunisteilla oli addiktio utopiasta. Itse ei ymmärretä pakkomielteen saaneen vallan. Tämähän on itsestään selvää pakkoruotsin kannattajilla, kun heidän aivonsa eivät ole kyenneet kehittämään uusia argumentteja vaan pyöritään samojen kehäpäätelmien ympärillä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Riippuvuus
Quote
Riippuvuus eli addiktio (lat. addictio, jättäminen jonkun valtaan) on pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila. Riippuvuuden vaikutus elämään vaihtelee hyödyllisestä ja elämää ylläpitävästä terveestä riippuvuudesta haitalliseen riippuvuussairauteen. Riippuvuudet voidaan jakaa kehollisiin tai henkisiin (fyysisiin tai psyykkisiin) riippuvuuksiin. Riippuvuus liittyy usein mielihyvähakuisuuteen. Yleisiä haitallisia riippuvuuksia ovat esimerkiksi päihderiippuvuudet, lääkeriippuvuudet, nettiriippuvuus ja peliriippuvuus.
...
Psyykkinen riippuvuus
Psyykkinen riippuvuus on henkilön johonkin asiaan liittyvä tottumus, josta on hankala päästä eroon. Esimerkiksi internetiä pitkään ja runsaasti käyttäneelle saattaa käytön lopettaminen tai rajoittaminen olla vaikeaa, jolloin voidaan puhua psyykkisestä riippuvuudesta, Internet-addiktiosta. Toinen esimerkki on peliriippuvuus.
Psyykkiseen riippuvuuteen ei liity varsinaisesti fyysisiä vieroitusoireita, joskin jotkut kokevat voimakkaan henkisen riippuvuuden myös fyysisenä (psykosomaattiset oireet).
Usein riippuvuudessa saattaa olla myös yhtäaikaisesti kyse sekä fysiologisesta että psyykkisestä riippuvuudesta. Esimerkiksi alkoholista fysiologisesti riippuvainen henkilö on usein myös psyykkisessä riippuvuudessa aineeseen. Tämä johtuu usein aineen käytön tuoman psyykkisen tilan kaipuuseen. Muita riippuvuuksia on 1970-luvulta alkaen katsottu olevan seksiriippuvuus, peliriippuvuus, nk. työnarkomania, ongelmallinen syöminen (ml. anoreksia, bulimia). Niin kutsuttu läheisriippuvuus, eli ihmisen suhde itseen ja muihin ihmisiin, on laaja-alaisempi ja voi liittyä kaikkiin muihin riippuvuuksiin. Psyykkinen riippuvuus on usein vaikeampi voittaa lopullisesti, ja psyyke saattaa vetää jo fysiologisesta riippuvuudesta eroon päässeen henkilön takaisin käyttäjäksi. Tällöin riippuvuudesta eroon pääseminen on usein tavallistakin vaikeampaa.
Siten pakkoruotsin kannattajat elävät lähes psyykoosinomaisessa harhassa, jota on vaikea voittaa lopullisesti. Tutkijoiden tulisikin selvittää, voisiko ruotsiaddiktioituneille suositella lääkehoitoa ja terapiaa, jotta he pääsisivät takaisin todellisuuteen. Tämänkaltainen hoito olisi suositeltavaa aloittaa myös monikulttuurisuusaddiktioituneille harhoistaan poispääsemiseksi.
Sitähän ei suostuta myöntämään että Suomi on kaksikielinen vain paperilla. Mikään valtaväestölle sälytetty opiskelupakko ei muuta sitä tosiasiaa. Mitä nopeammin tämä anomalia pyyhitään papereista ja laeista de jure, sen parempi. Eipä ala ponimaju- ja waaxaa-porukat vaatia erivapauksia kun vanhatkin on kumottu.
"Suomen virallinen kieli on suomi, jolla asiointi hoidetaan viranomaisten kanssa, tulkkaus omasta pussista. Jos töissä sattuu olemaan joku samankielinen, puhukoon vaikka klingonia, paperit tehdään silti suomeksi." Tässä mieleistäni lakitekstiä.
Miksi yksikielisyys olisi huono juttu? Onko suomi kieli jotain vika? Sa ole rasisti?
Quote from: Roope on 08.09.2013, 13:19:01
Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.
Voisi olla muuten mielenkiintoista tietoa, mutta näihin asioihin on "tutkijoiden" mahdotonta suhtautua puolueettomasti. Varsinkin kun veikkaan Väistönkin nauttivan "apurahaa". Eikä pakkoruotsin valinnaistamispuheista mikään taho Suomessa maksa.
Keskustelu pakkoruotsista on tosiaan kärjistynyt, mutta tuo johtuu pelkästään argumenttien tasosta.
Olen aikaisemminkin sanonut, että harvoissa asioissa Suomessa saa käyttää niin idioottimaisia perusteluita kerta toisensa jälkeen kuin pakkoruotsin puolesta pidetyissä puheenvuoroissa.
Tämä on se syykin miksi keskustelu aiheuttaa vain ärsytystä, kun samoja loppuunkuluneita mantroja toistetaan kerta toisensa jälkeen. Sen takia, että ei uskalleta sanoa niitä todellisia syitä kielen puolesta puhumiselle.
Jonkinlainen kompromissiratkaisu olisi tähän tilanteeseen paras. Silloin asia olisi poissa päiväjärjestyksestä.
RKP luokin turhaa vastakkainasettelua tässä kysymyksessä, vaikka toisaalta ei sitä uhkaa taida siltikään olla suomenruotsalaisia kohtaan. Varsinkin kun suomenruotsalaiset proffat itse lähettävät näitä uhkauksia oman mediansa edustajille. Eikä poliisiakaan tietysti tuollaiset asiat kiinnosta.
Quote from: nollatoleranssi on 08.09.2013, 15:58:41
Quote from: Roope on 08.09.2013, 13:19:01
Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.
Voisi olla muuten mielenkiintoista tietoa, mutta näihin asioihin on "tutkijoiden" mahdotonta suhtautua puolueettomasti. Varsinkin kun veikkaan Väistönkin nauttivan "apurahaa".
QuoteVäistö Janne för historisk forskning som behandlar svenska språket i grundskolan och i studentexamen 8 000 studerande SALO
Svenska kulturfondenin apurahojen saajat (http://www.pohjalainen.fi/uutiset/kulttuuri/svenska-kulturfondenin-apurahojen-saajat-1.1191796) 10.5.2012
Quote from: Roope on 07.09.2013, 19:53:01
QuotePakkoruotsista on hyvä käydä poliittista keskustelua. Asiasta ei kuitenkaan pitäisi tehdä päätöstä. Sekä aloitteen hylkääminen että sen hyväksyminen ovat huonoja vaihtoehtoja.
Kielten pakollinen tai vapaaehtoinen opiskelu suomalaisissa kouluissa on vain yksityiskohta paljon laajemmassa asiakokonaisuudessa, joka vaatii kestävää ratkaisua. Kysymys on suomalaisesta kielipolitiikasta. Tämä on puolestaan suurempi asia kuin ruotsin kielen virallinen asema Suomessa. Siihen kytkeytyvät myös muiden Suomessa puhuttujen kielten ja niiden käyttäjien oikeudet.
HS, vieraskynä: Pasi Saukkonen: Ruotsi voisi olla virallinen kieli vain osassa Suomea (http://www.hs.fi/paivanlehti/07092013/paakirjoitukset/Ruotsi+voisi+olla+virallinen+kieli+vain+osassa+Suomea/a1378456488421) 7.9.2013
Jäljempänä Saukkonen perustelee kyllä, miksi pakkoruotsi ei toimi, mutta hän ei palaa siihen, miksi aloitteen hyväksyminen olisi "huono vaihtoehto". Ellei sitten perusteluna pidä toteamusta, että "jos pakkoruotsia koskeva kansalaisaloite hyväksytään, se avaa käytännössä oven koko kansalliskielijärjestelmän muuttamiselle".
Toisin sanoen käytännössä kansalliskielijärjestelmä olisi muutettava kansan tahdon mukaiseksi. Mutta kun se olisi niin demokraattista, niin demokraattista ettei sellaiseen ole totuttu, ja siksi se kai tuntuukin vallanpitäjistä niin pelottavalta.
QuoteToinen kotimainen
TUULA-LIINA VARIS
Arkistoja siivotessa osui käteen 20 vuotta sitten tähän lehteen kirjoitettu kolumni Och samma på svenska. Oli lama, populistinen kansallishenki jylläsi, ja "pakkoruotsi" sai kyytiä. Aloite sen poistamiseksi kouluopetuksesta taisi nimenomaan tulla täältä korpiprovinssista. Ruotsin vastustus näyttää heräävän aina muutaman vuosikymmenen välein. Muistelen, että 70-luvulla KU:n toimittajana olin parin kansanedustajan lobattavana kabinetissa, kun asia oli taas kerran aktuelli.
[...]
90-luvulla tielleni osui pari merkittävää haastateltavaa, joiden kanssa puhuin paljonkin silloisesta ruotsin vastustuksesta. Yksi heistä oli kirjailija Johannes Salminen, joka korosti maamme kulttuuri-identiteettiä: ilman ruotsinkielen taitoa emme osaisi suunnistaa omassa menneisyydessämme. Sama näkemys oli myös Joensuun yliopiston professorilla Heikki Kirkisellä, joka toki korosti myös venäjän taidon tärkeyttä. Hän kertoi opiskeluaikanaan oivaltaneensa, että monen alan auktoriteetin yksipuolinen historiankäsitys perustui siihen, etteivät he kielitaidottomina hallinneet venäläisiä lähteitä.
Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K. J.Lång puolestaan ihmetteli, miksi ruotsin vastustajat pitivät "pakkoruotsia" kielivähemmistön etuna. Hän korosti, että ruotsalainen kielivähemmistö on muutamaa Pohjanlahden rannikon iäkästä ummikkoa lukuun ottamatta käytännössä kaksikielistä, mikä antaa sille etulyöntiaseman alalla kuin alalla. Ruotsinkielen kouluopetuksella suomenkielinen enemmistö on pyritty nostamaan samaan asemaan, kaksikieliseksi. Långin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa. Miksi maahan pitäisi luoda tällainen kaksikielinen yläluokka? Lång ihmetteli.
[...]
Tuntuu siltä, että itäsuomalainen kansanihminen ei itse asiassa tiedä, kumpaa enemmän vihaisi, idän ryssää vai lännen hurria. Vaikka vakaasti vastustankin ruotsin kielen tekemistä valinnaiseksi, kieltämättä kutkuttaa ajatella, kuinka hyvin alkaisi ruotsin kieli maistua itäsuomalaismurkuille, kun vaihtoehdoksi tarjotaan kirjaimistoltaan, ääntämiseltään ja rakenteeltaan paljon vaikeampaa venäjää. Houkuttaisiko tosiaan se tulevaisuusvisio, että voisi jäädä kotikuntaan palvelemaan venäläisiä turisteja marketissa?
Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3046517/toinen-kotimainen) 8.9.2013
Vähän selvennystä - hbl käyttää Väistöstä nimikettä forskare eli tutkija. Tutkimuksestaan käytetään sanaa avhandling. Addeto viittaa "kevään 2012" pro graduun, Kulturfondin apurahapäätös on päivätty 10.5.2012.
Jos kaikki tämä pitää paikkansa, Väistöstä on tullut tutkija gradunsa valmistuttua, ja ruotsinkielistä rahaa on tullut heti. Mahtoi olla vakuuttava gradu, tai mieleinen.
Onko nyt hbl:ssä mainittu avhandling siis joku uusi tutkimus, esim väikkäri, lisuri, muu? Toivottavasti, koska gradunvääntäjä-"tutkijan" "tutkimus" saa nyt graduksi aika paljon huomiota. Mihin tämä huomio tähtää - muuhun kuin nat(s)ionalismileiman hieromiseen vapaaehtoisuuden kannattajien luiskaan fenniotsaan.
Keskustelun kärjistymisen, todellisen tai kuvitellun, voi kuitata tokaisemalla: internet, ja oli jo vittu aikakin paskan palaa pohjaan. Sievästi sanoen.
QuoteLångin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa.
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3046517/toinen-kotimainen) 8.9.2013
Miksi RKP sitten puolustaa pakkoruotsia apinan raivolla?
Yksi toistunut argumentti, kun keräsin nimiä aloitteeseen:
-Ei koske minua enää. Minä olen kouluni käynyt.
-Entä lapsesi tai tuttaviesi lapset?
-No jos minäkin olen joutunut opiskelemaan ruotsia, niin saavat nekin opiskella.
Eli saman tapainen argumentaatio, jolla jotkut äidit jossain kulttuureissa altistavat tyttärensä kauheille perinteille:
Jos on minutkin, niin pitää tyttärenikin...
-i-
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.09.2013, 18:00:06
QuoteLångin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa.
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3046517/toinen-kotimainen) 8.9.2013
Miksi RKP sitten puolustaa pakkoruotsia apinan raivolla?
Ruahaha! Olipa pökäle! Nyt kaikki luomaan eliittiä, ruotsi vapaaehtoiseksi! Olkoon niin! Se on ruotsinkielisten etu.
Kommaripakina on pryceless muutenkin. Ilman ruotsia olemme historiattomia, sanoo skribentti joka ei tajua että pakkoruotsi ON muutaman vuosikymmenen ikäinen. Muutaman vuosikymmenen välein "nouseva" vastustus on siis ollut jatkuvaa.
Eliitti, voi herra jumala.
Quote from: ikuturso on 08.09.2013, 18:07:10
Yksi toistunut argumentti, kun keräsin nimiä aloitteeseen:
-Ei koske minua enää. Minä olen kouluni käynyt.
-Entä lapsesi tai tuttaviesi lapset?
-No jos minäkin olen joutunut opiskelemaan ruotsia, niin saavat nekin opiskella.
Eli saman tapainen argumentaatio, jolla jotkut äidit jossain kulttuureissa altistavat tyttärensä kauheille perinteille:
Jos on minutkin, niin pitää tyttärenikin...
-i-
Tuollaiset laittaa varmaankin huvittamaan. Mutta tuskin ne siinä tilanteessa huvittavat, kun kyseiset sanat sanotaan totisin naamoin.
Pakkoruotsia voi ajatella ja puolustaa monesta näkökulmasta, mutta yhteistä niille kaikille tuntuu olevan se, että perustelut eivät kestä kriittistä keskustelua.
Quote from: Roope on 08.09.2013, 16:55:42
Quote from: nollatoleranssi on 08.09.2013, 15:58:41
Quote from: Roope on 08.09.2013, 13:19:01
Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.
Voisi olla muuten mielenkiintoista tietoa, mutta näihin asioihin on "tutkijoiden" mahdotonta suhtautua puolueettomasti. Varsinkin kun veikkaan Väistönkin nauttivan "apurahaa".
QuoteVäistö Janne för historisk forskning som behandlar svenska språket i grundskolan och i studentexamen 8 000 studerande SALO
Svenska kulturfondenin apurahojen saajat (http://www.pohjalainen.fi/uutiset/kulttuuri/svenska-kulturfondenin-apurahojen-saajat-1.1191796) 10.5.2012
Nämä "maksetut tutkijat" ovat RKP:n vakiokamaa ja ylipäätään media ei kovin kriittisesti ota tälläisiin asioihin kantaa, vaan tutkijoiden selontekoja ja loppuraportteja siteerataan täysin suoraan usein jopa kertomatta tarkemmin mistään tutkimuksen rahoittajataustoista.
Se on kyllä ovelaa politiikkaa, kun tälläisille "tutkijoille" annetaan säätiöiden puolelta toimeksiantoja eli heidän pitäisi antaa esim. puolustava lausunto jostakin tietystä asiasta ja sen lisäksi apurahapaketti.
Uusin esimerkkihän tästä oli oikeusministeri Henrikssonin tilaama seksitutkimus, mutta nämä pakkoruotsi-tutkimus on jo pidempään liittynyt mainittuun asiaan.
Vaikeaa uskoa että tälläinen ns. "maksettu tutkija" ottaisi minkäänlaista kriittistä näkemystä ja ajattelua tilanteeseen.
---
Tuossa olisi mielestäni journalisteillekin työtä, että missä kaikissa asioissa harrastetaan tälläistä "näennäistutkimusta" asian tiimoilta, joissa lopputulos on ennakkoon päätetty.
Quote from: Jaakko Sivonen on 08.09.2013, 18:00:06
QuoteLångin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa.
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/nakokulma/3046517/toinen-kotimainen) 8.9.2013
Miksi RKP sitten puolustaa pakkoruotsia apinan raivolla?
Olisikohan se oman olemassaolon oikeutus? Eihän kyseessä ole oikeasti poliittinen puolue vaan pikemminkin pro-ruotsi kieliyhdistys. RKPn etu on vastakkainasettelu, ja se olisi paaaljon vaikeampaa ellei pakkoruotsista tarvitsisi enää kinata. Det kan menar slut!
QuoteToinen kotimainen
TUULA-LIINA VARIS
[...]
Tuntuu siltä, että itäsuomalainen kansanihminen ei itse asiassa tiedä, kumpaa enemmän vihaisi, idän ryssää vai lännen hurria. Vaikka vakaasti vastustankin ruotsin kielen tekemistä valinnaiseksi, kieltämättä kutkuttaa ajatella, kuinka hyvin alkaisi ruotsin kieli maistua itäsuomalaismurkuille, kun vaihtoehdoksi tarjotaan kirjaimistoltaan, ääntämiseltään ja rakenteeltaan paljon vaikeampaa venäjää. Houkuttaisiko tosiaan se tulevaisuusvisio, että voisi jäädä kotikuntaan palvelemaan venäläisiä turisteja marketissa?
Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.
Kertokaa minulle, millaisia aineita pitää vetää, että pääsee noin korkealle ylemmyyden tunnossaan. Tämä joensuulainen kirjailija on niin korkealla taivaissa oman erinomaisuuden oloissaan, että kun hän kääntyy katsomaan sieltä alas ja se kusi hänen päässään alkaa valumaan sieltä meikäläisten niskaan, niin ne kusipisarat saavat niin valtavan kiihtyvyyden, että osuessaan päähäni ne porautuvat saman tien pääkalloni läpi ja syövyttävät aivoni. Ainakin edellä mainitun kaltaiselta tuntui lukea tuo oksennus.
Kukahan tässä siis todella sitä 'ryssää' vihaa: henkilöt, jotka haluaisivat opiskella heidän kieltään (täysin turhan ruotsin sijaan) ja täten lisätä suuresti mahdollisuuksiaan työllistyä kotiseudullaan, vai tämä kirjailija, jonka mielestä venäläisten palveleminen marketissa on ilmeisen ala-arvoista toimintaa...
Voihan itäsuomalaiset, te pahuuden ilmentymät ja ihmisten irvikuvat.
Quote from: Karjalaispoika on 08.09.2013, 20:00:29
QuoteToinen kotimainen
TUULA-LIINA VARIS
[...]
Tuntuu siltä, että itäsuomalainen kansanihminen ei itse asiassa tiedä, kumpaa enemmän vihaisi, idän ryssää vai lännen hurria. Vaikka vakaasti vastustankin ruotsin kielen tekemistä valinnaiseksi, kieltämättä kutkuttaa ajatella, kuinka hyvin alkaisi ruotsin kieli maistua itäsuomalaismurkuille, kun vaihtoehdoksi tarjotaan kirjaimistoltaan, ääntämiseltään ja rakenteeltaan paljon vaikeampaa venäjää. Houkuttaisiko tosiaan se tulevaisuusvisio, että voisi jäädä kotikuntaan palvelemaan venäläisiä turisteja marketissa?
Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.
Kyrilliset aakkoset on kyllä todella helppo oppia. Ääntämiseltään ja rakenteeltaan venäjän kieli on paljon lähempänä suomea kuin esimerkiksi ruotsi. Yleisesti ottaen venäjä on kielenä naurettavan helppo verrattuna ruotsiin.
Ja vist ja haraso.
Oliskohan aika todeta että kansalaisaloite menee todella eduskuntaan ja alkaa pohtia millä keinoin se saadaan myös äänestykseen ja mitä keinoja tarvitaan että äänestyksen tulos on positiivinen, siis kansan suuren enemmistön ei rkp:n kannalta.
Quote from: PakkoLuotsiOlisikohan se [RKP:n] oman olemassaolon oikeutus? Eihän kyseessä ole oikeasti poliittinen puolue vaan pikemminkin pro-ruotsi kieliyhdistys.
Aivan totta. Siksi olisikin tärkeää nakertaa RKP:n kannatusta tarjoamalla ruotsinkielisille muitakin vaihtoehtoja. Iso osa heistä jättäisi RKP:n kannattamisen, jos muut puolueet huomioisivat heidät. Ainakin keskustalla on jo ruotsinkielinen piiri:
http://www.svenskacentern.fi/keskustan-ruotsinkielinen-piiri-centerns-svensksprakiga-distrikt/Nyt äkkiä perussuomalaisillekin ruotsinkielinen piirijärjestö, niin RKP kokee murskatappion ensi vaaleissa eikä pääse enää hallitukseen!
IT opetus pakkoruotsin sijaan ja 3. 4. kielet vapaaehtoisiksi.
http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2013/09/09/dekaani-koululaisten-it-taidot-eivat-kesta-vertailua/201312551/66
Selailin viikonlopun Aamulehtiä. Olikohan se lauantaina ehkä 1/6 sivun mielipidekirjoitus, jossa valiteltiin tulevaa resurssipulaa, mikäli pakkoruotsi poistetaan. Niitä vapaavalintaisia kieliä opettamaan kun ei löydy henkilökuntaa, kun suurin osa kieltenopettajista on ruotsi-englanti -opettajia.
Vaikka ruotsi muuttuisi vapaaehtoiseksi, käsittääkseni kunnan ei tarvitse tarjota sille vaihtoehtoja, jos ei löydy virkoihin opettajia tai kunnalla ei ole rahaa.
Silloin kun olin yläasteella (1100 oppilasta) meillä oli joka kielelle omat opettajansa, paitsi yhdistetty ruotsi-saksa -opettaja. Sitten lukiossa oli englanti-latina -opettaja ja poikani koulussa on venäjänopettaja joka opettaa myös englantia.
Mutta tuo opetuskysymyshän koskee vain yläasteita, ja yläasteilla on lähes poikkeuksetta c- ja/tai d-kielet, eli myös saksan ja ranskan resurssit löytyvät melko pienistäkin kouluista. Jos nyt saksa aloitetaan seiskalla ja valinnainen ruotsi vaikka kasilla tai ei ollenkaan, niin hieman joudutaan tuntikehyksiä rukkaamaan, mutta en minä ainakaan tuossa mitään resurssiongelmia näe.
---
Naapuri soitti juuri. Kyseli kimppakyytiin kansalaisopiston venäjäntunnille.
Dobryi Vetser ja sillee... tänä iltana se alkaa.
-i-
Quote from: ikuturso on 09.09.2013, 16:32:56
Selailin viikonlopun Aamulehtiä. Olikohan se lauantaina ehkä 1/6 sivun mielipidekirjoitus, jossa valiteltiin tulevaa resurssipulaa, mikäli pakkoruotsi poistetaan. Niitä vapaavalintaisia kieliä opettamaan kun ei löydy henkilökuntaa, kun suurin osa kieltenopettajista on ruotsi-englanti -opettajia.
Peruskoulun pakkoruotsia vastustettiin 60-luvun lopulla samalla argumentilla. Sillä ei ollut vaikutusta päätökseen, ja jostain niitä opettajia sitten kaivettiin.
QuoteVaikka ruotsi muuttuisi vapaaehtoiseksi, käsittääkseni kunnan ei tarvitse tarjota sille vaihtoehtoja, jos ei löydy virkoihin opettajia tai kunnalla ei ole rahaa.
Ei niin. Pakkoruotsia vastustettiin myös sen aiheuttamilla uusilla taloudellisilla rasitteilla. Ei vaikutusta, mutta jostain ne rahat löytyivät, vaikka Suomessa oli 60-luvun lopulla tiukat ajat.
Ala-asteella kieliä opettavat yhä useammin luokanopettajat. Kielitaito ja aineen hallinta, puhumattakaan taustatiedoista, kokemuksesta yms on kaukana jäljessä aineenopettajista, joiden kyvyt eivät myöskään aina häikäise. Tosiasia on että englannin materiaalit pystyy levyltä soittamaan ja smartboardilta näyttämään lähes kuka tahansa ylioppilas. Sama yläasteella alkavan ruotsin kanssa. Usein vuodenkin sijaisuuden tekee joku ilman pääainepätevyyttä. Alkeistasolla riittää kun itsellä on suulliset valmiudet ja magnan yo-paperit.
Jo keskikokoisessa kunnassa on takuulla sivuainetta opiskelleita, kansanopistojen opettajia, alityöllistettyjä kiertäviä tuntiopettajia jne. jotka innosta kiljuen ottavat kuntien tarjoamat siivut ruotsinopettajien kakusta. Muutaman vuoden siirtymän jälkeen päteviä kieltenopettajia alkaa puskea yliopistoista yli tarpeen.
Yksi kielen cumun suorittanut maisteri pystyy vetämään yhtä tai kahta "harvinaista" kieltä 25 tuntia viikossa. Opettajat löytyvät jos kunta niitä haluaa.
Pakkoruotsi EU:n kielibarometrin valossa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149098-pakkoruotsi-eun-kielibarometrin-valossa
– Suomalaiset osaavat EU:n tasoon suhteutettuna paljon vieraita kieliä ja vieläpä hyvällä tasolla.
– Suomalaisten motivaatio vieraiden kielten oppimiseen ei ole erityisen alhainen.
– Suomalaiset eivät laske ruotsin kieltä kahden tärkeimmän vieraan kielen joukkoon.
Lopuksi en voi kuin ihmetellä, miten Olav S. Melin kehtasi avoimesti valehdella Svenska Dagbladetissa kirjoittaessaan: "Finländarna har den sämsta motivationen i Europa att lära sig nya språk." ["Suomalaisilla on Euroopan huonoin motivaatio opiskella uusia kieliä."] Barometrihan osoittaa, että ruotsalaisilla on EU:n alhaisin motivaatio! Lisäksi monella muullakin kansalla on suomalaisia heikompi motivaatio.
Pakkoruotsikeskustelua leimaa vahvasti juuri se että pro-pakkoruotsipuolen argumentit ovat parhaimmillaankin irrelevantteja ja yleensä hölynpölyä. Pahimmillaan valehdellaan sumeilematta. Kaikkein älyttömimmistä väitteistä (kuten "ruotsin kautta on helpompi oppia muita kieliä") on vaikea päätellä onko kyse tyhmyydestä vai tietoisesta valehtelusta. Pahinta on se että näitä samoja heitellään uudestaan ja uudestaan, ilman että ns vapaa media asettaisi ne tutkinnan ja naurunalaisiksi.
1:1 maahanmuutto"keskustelun" kanssa siis.
Melinin puolustukseksi voi todeta että suomenruotsalaiset ovat tutkitusti oppimistuloksiltaan heikompia kuin suomenkieliset, eikä vieraiden kielten opiskelumotivaatiokaan liene kantaväestön tasolla. Hän ei siis ole ymmärtänyt lukemaansa.
Kuka nyt olisi niin tyhmä että valehtelee kielipoliittisista syistä lehden pääkirjoitussivulla.
Entäpä jos ruotsin kielen opiskelu säädettiin pakolliseksi Neuvostoliiton uhan takia? Miehityksen ym. tyrannian uhatessa suuri joukko kirjavalla ruotsin kielen taidoillaan olisi sulautunut länsinaapuriin helpommin.
http://yle.fi/uutiset/ruotsalaishistorioitsija_ruotsista_luopuminen_eristaisi_suomen/6825503
Keskustelu ruotsin kielen asemasta Suomessa aiheuttaa reaktioita myös Ruotsissa. Journalisti ja kirjailija Herman Lindqvistin uudessa kirjassa käydään läpi maiden pitkää yhteistä historiaa, joka kirjoittajan mukaan on unohtunut molemmissa maissa. Hän sanoo Suomen eristäytyvän Pohjoismaista, jos ruotsin kieli unohdetaan.
Ruotsi ja Suomi ovat erottamattomat, sanoo kirjailija Herman Lindqvist. Teoksessaan "När Finland var Sverige", eli Kun Suomi oli osa ruotsia, Lindqvist luotaa maiden lähes 700-vuotista yhteistä taivalta.
Ilman Suomea ei olisi nykyisen kaltaista Ruotsia eikä nykyisen laista Suomea ilman Ruotsia, arvioi Lindqvist.
- Jos ruotsalaiset eivät olisi tulleet Suomeen 1100-luvulla, novgorodilaiset olisivat kyllä varmasti tulleet. Suomesta olisi tullut venäläinen alue. Maaorjuus, ortodoksinen kirkko. Ja kielenä olisi nyt varmasti venäjä.
Keskusteluun niin sanotusta pakkoruotsista kirjailija Lindqvist ei mielellään osallistuisi, mutta sanoo kuitenkin sen verran, että Suomen on syytä vaalia ruotsin kieltä.
- Jos ruotsin kielen opetusta Suomessa vähennetään, Suomi eristyy muusta Pohjolasta. Suomessa kuitenkin halutaan, että Suomea pidetään Pohjoismaana.
Ruotsin kielen asemasta käyty kiivailu Suomessa on noterattu myös Ruotsin parlamentissa. RKP:n sisarpuolueen, Kansanpuolueen, kansanedustaja Anita Brodén, järkyttyi suomalaisten kollegoidensa saamista uhkauksista ja teki Ruotsin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ruotsin kielen asemasta Suomessa.
- Ilman muuta Suomi tulee aina kuulumaan pohjoismaiseen yhteisöön. Haluan vain, että tätä hyvää asiaintilaa ei hukata. Meidän on Pohjoismaissa niin helppo kommunikoida yhteisellä kielellä.
Suomessa varttuneen Herman Lindqvistin mukaan yhteinen menneisyys on unohtumassa sekä Ruotsissa että Suomessa.
- Se on jopa koomistakin joskus. Puhutaan esimerkiksi ylpeästi jääkiekosta ja Suomen leijonasta, mutta sehän on ruotsalainen leijona. Juhana III piirsi sen olleessaan herttuna Suomessa ja asuessaan Turun linnassa.
P.S.
Nordeassa kuulemma kommunikoidaan englanniksi yrityksen sisäisessä viestinnässä. Ettei vain olisi englanti useimpien toinen kotimainen kieli useimmissa maissa.
Eih! Emme saa eristäytyä Ruotsista! Haluamme kokea Husbyn kulttuurivaikutteita! :flowerhat:
Entisen siirtomaaisännän hovihistorioitsija nollaa Suomen ja suomalaisuuden ja tämä uutisoidaan Suomen yleisradiossa ihan niin kun jees-jees-juttuna?
QuoteRuotsin kielen asemasta käyty kiivailu Suomessa on noterattu myös Ruotsin parlamentissa. RKP:n sisarpuolueen, Kansanpuolueen, kansanedustaja Anita Brodén, järkyttyi suomalaisten kollegoidensa saamista uhkauksista ja teki Ruotsin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Miksi muuten nimitetään venäjää puhuvaa Suomessa asuvaa henkilöä, joka menee kitisemään Suomen sisäpolitiikasta venäläisille kansanedustajille? Aivan.
QuotePohjoismaissa niin helppo kommunikoida yhteisellä kielellä.
Loistavaa... Moniko norski tai tanskalainen ymmärtää jos menen höpöttämään peruskoulu/lukioruotsia heille? Kun käsitykseni mukaan sitä eivät ymmärrä edes kaikki ruotsalaiset?
Quotepitkää yhteistä historiaa
Ruotsi taistelee viimeiseen suomalaiseen.
QuoteSuomi eristyy muusta Pohjolasta. Suomessa kuitenkin halutaan, että Suomea pidetään Pohjoismaana.
Maantieteellisesti asia ei muutu miksikään. Ja mitään eristäytymistä ei tapahdu. Porukka reissaa, puhelimet soi ja sähköposti laulaa.
Quote- Jos ruotsin kielen opetusta Suomessa vähennetään, Suomi eristyy muusta Pohjolasta. Suomessa kuitenkin halutaan, että Suomea pidetään Pohjoismaana.
Olen kuullut tätä väitettä koko elämäni. Sen sijaan en ole koskaan kuullut validia perustetta sille, miksi näin muka kävisi. Jos ruotsin hallitseminen on pohjoismaalaisen merkki, niin valtaosa suomalaisista ei joko a) ole pohjoismaalaisia tai b) ovat erittäin huonoja pohjoismaalaisia. Eli menkööt vaikka koko pohjoismaalaisuus, jos se vain tuosta muinaisjäänteestä on kiinni.
Quote- Ilman muuta Suomi tulee aina kuulumaan pohjoismaiseen yhteisöön. Haluan vain, että tätä hyvää asiaintilaa ei hukata. Meidän on Pohjoismaissa niin helppo kommunikoida yhteisellä kielellä.
Mikäli kommunikaatio englanniksi on Ruotsin kanssa mahdotonta, katson, että meidän on vain ja ainoastaan hyvä ottaa etäisyyttä tuollaiseen kehitysmaahan.
QuotePuhutaan esimerkiksi ylpeästi jääkiekosta ja Suomen leijonasta, mutta sehän on ruotsalainen leijona.
Turpa kiinni, idiootti.
Kunpa eristäisikin, mutta turhia lupauksia :(
Itselleni on täysin yhdentekevää se, pidetäänkö Suomea Pohjoismaana. Olen pitänyt Suomen asemaa Pohjoismaana aina hieman keinotekoisena. Enemmän tunnen yhteenkuuluvuutta Eestiin päin.
Quote from: coscarnorth on 11.09.2013, 12:16:44
QuotePuhutaan esimerkiksi ylpeästi jääkiekosta ja Suomen leijonasta, mutta sehän on ruotsalainen leijona.
Turpa kiinni, idiootti.
Suomen leijonaa ei sentään ole kastroitu. Toisaalta eipä meidän leijona kuljekkaan kalu tanassa vaan pelkkä miekka.
QuoteNaissotilaiden painostus poisti Ruotsin leijonalta peniksen
IS (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288336781954.html)
Propagandan pyörät ne pyörivät. Että tällainen lausunto on tilattu Pohjanlahden toiselta puolen.
Todellisuudessa useimmille ruotsalaisille on suuri yllätys kun he kuulevat, että Suomessa on pakollinen ruotsi.
Taas saatu ihanan puolueettomia tahoja ilmaisemaan mielipiteitään. Lisäksi aiheeseen on otettu mukaan ilahduttavan paljon erilaisia näkökulmia, jotta uutinen ei jäisi liian yksipuoliseksi... Ja sitten heräsin.
No, Yleä ei haittaa vaikka propaganda ei purisikaan, sillä rahoitus on kaikesta huolimatta kunnossa. Palautetta uutisoinnin tasosta ei tietenkään tarvitse ottaa huomioon. Etenkään, jos se tulee ihmisiltä, joilla on väärät mielipiteet.
Se on jännä, miten Suomi aina lasketaan Pohjoismaaksi, mutta suomen kieltä ei kuitenkaan koskaan pidetä pohjoismaalaisena kielenä.
Vaan se on aina "ruotsin kieli sitoo meidät muihin Pohjoismaihin". Itse olen aina kuvitellut sen(Suomi=Pohjoismaa) johtuvan maantieteellisestä sijainnista, vai lasketaanko Suomi oikeasti Pohjoismaaksi vain ruotsinkielisen vähemmistömme/yhteisen historian ansiosta? Vai mikä on tuon termin "Pohjoismaat" historia?
Quote from: AuggieWren on 11.09.2013, 12:08:27
Entisen siirtomaaisännän entinen* hovihistorioitsija nollaa Suomen ja suomalaisuuden ja tämä uutisoidaan Suomen yleisradiossa ihan niin kun jees-jees-juttuna?
QuoteRuotsin kielen asemasta käyty kiivailu Suomessa on noterattu myös Ruotsin parlamentissa. RKP:n sisarpuolueen, Kansanpuolueen, kansanedustaja Anita Brodén, järkyttyi suomalaisten kollegoidensa saamista uhkauksista ja teki Ruotsin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Miksi muuten nimitetään venäjää puhuvaa Suomessa asuvaa henkilöä, joka menee kitisemään Suomen sisäpolitiikasta venäläisille kansanedustajille?
....Helsingin häpeäyliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan subutex dosetiksi?
* Tämä itseään viisaampi historioitsija meni kertomaan juuri poikineelle rinsessa Viktuurialle että tämän esikoisen nimi on per***** mihin loppui Hermannin ura hovipe**** nuolijana.
Quote from: -PPT- on 11.09.2013, 12:25:50
Todellisuudessa useimmille ruotsalaisille on suuri yllätys kun he kuulevat, että Suomessa on pakollinen ruotsi.
Aika monet tapaamani ruotsalaiset eivät edes tiedä, että ruotsi on virallinen kieli Suomessa.
Quote from: Uimakoulutettava on 11.09.2013, 12:04:34
http://yle.fi/uutiset/ruotsalaishistorioitsija_ruotsista_luopuminen_eristaisi_suomen/6825503
Omat kommenttini
boldilla...
Ruotsi ja Suomi ovat erottamattomat, sanoo kirjailija Herman Lindqvist. Teoksessaan "När Finland var Sverige", eli Kun Suomi oli osa ruotsia, Lindqvist luotaa maiden lähes 700-vuotista yhteistä taivalta.
p.o. När en del av Finland var en liten del av Sverige- Jos ruotsalaiset eivät olisi tulleet Suomeen 1100-luvulla, novgorodilaiset olisivat kyllä varmasti tulleet. Suomesta olisi tullut venäläinen alue. Maaorjuus, ortodoksinen kirkko. Ja kielenä olisi nyt varmasti venäjä.
Mikä maa teki omasta kielestään Suomen virallisen virastokielen, ja mikä maa antoi suomen kielelle virallisen aseman valtion virallisena kielenä?- Jos ruotsin kielen opetusta Suomessa vähennetään, Suomi eristyy muusta Pohjolasta. Suomessa kuitenkin halutaan, että Suomea pidetään Pohjoismaana.
Meille opetettiin koulussa, että pohjoismaat on eri asia kuin skandinavia. Meille opetettiin, että pohjoismaat erottaa skandinaviasta mm. se, että suomen kieli ei kuulu skandinaaviseen kieliryhmään.- Ilman muuta Suomi tulee aina kuulumaan pohjoismaiseen yhteisöön. Haluan vain, että tätä hyvää asiaintilaa ei hukata. Meidän on Pohjoismaissa niin helppo kommunikoida yhteisellä kielellä.
Joo. Kysykää vaikka pääministeri Kataiselta.-i-
Ruotsin kielen asema SUOMESSA aiheuttaa kirjallisen kysymyksen Ruotsin hallitukselle?!? ;D Ilmeisesti kaikki ruotsalaiset eivät ole vieläkään sisäistäneet, että Suomi lakkasi olemasta osa Ruotsia jo 204 vuotta sitten!
Ruotsin kieli ei täältä mihinkään häviä, jos suomenruotsalaiset vain vaalivat kieltään ja tekevät riittävästi suomenruotsalaisia lapsia. ;)
sata vuotta sitten ruotsinkielisiä oli vielä 10% suomalaisista, itse ovat tyrineet asemansa heikkenemisen.
Pitkäletti kaveri puhuu ruotsia yhtä sujuvasti kuin minä.
https://www.youtube.com/watch?v=Tm4FUq-gmpI (https://www.youtube.com/watch?v=Tm4FUq-gmpI)
Onko täällä tiedossa aikataulut, milloin nimi listat toimitetaan ja milloin käsittely alkaa?
Quote from: Meänteis on 11.09.2013, 12:31:34
Se on jännä, miten Suomi aina lasketaan Pohjoismaaksi, mutta suomen kieltä ei kuitenkaan koskaan pidetä pohjoismaalaisena kielenä.
Vaan se on aina "ruotsin kieli sitoo meidät muihin Pohjoismaihin". Itse olen aina kuvitellut sen(Suomi=Pohjoismaa) johtuvan maantieteellisestä sijainnista, vai lasketaanko Suomi oikeasti Pohjoismaaksi vain ruotsinkielisen vähemmistömme/yhteisen historian ansiosta? Vai mikä on tuon termin "Pohjoismaat" historia?
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Miksi vain skandinaavisuus on oikeaa pohjoismaalaisuutta, mutta suomalaisuus ja saamelaisuus ei?
Kyllä suomalaiset ovat määritelleet itsensä "pohjoismaalaisiksi" muuhun Eurooppaan nähden jo kalevalaisista ajoista asti,
ei siinä mitään skandinaavista proxy-kieltä tarvita katu-uskottavuutta tuomaan.
Suomihan sijaitsee itse asiassa pohjoisempana kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. Minusta esim. Tanskassa ei ole juuri mitään
erityisen pohjoista kun Baltian maatkin sijaitsevat pohjoisemmassa.
Historiaa harrastava toimittaja, ei siis historioitsija, järjen jättiläinen (vähän kuin jostain lähiöbaarista) ja Wentzel H:n kaveri, Herman Lindqvist sieltä Ruotsin päästä päästi taas YLEn kautta totuuksia pakkoruotsin pakollisuudesta Suomessa, jolla varmistetaan molemmissa maissa yhteisen historian taju. Hänen mielestään siis molemmissa maissa historian tuntemus on vähentynyt hirvittävästi. Hänen mukaansa ilman Suomea ei olisi nykyistä Ruotsia ja päinvastoin.
Lisäksi, mikä on niin uskomattoman totta, että ilman Ruotsia Suomi olisi pyyhkiytynyt kansakuntien joukosta (itse käsitin, että kuten Eesti tänään - kuin Atlantis - tarua) ja osana Novgorodia nykyinen osa Venäjää. Joo...
(Mut siis jos Venäjä ei olisi valloittanut Suomea 200 vuotta sitten, niin...)
Paradigma, tai mikä paradoksi se nyt oli, sisältyy YLEn haastattelemien intellektuellien lausuntoihin, että niinku pakkoruotsi pelastaisi pohjoismaisen yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden. Siis vapaaehtoisuus ei. Siis pakkovaltainen käytäntö pelastaa yhteenkuuluvuuden. Oletuksena siis, että koko kansa muuten opiskelisi vain pelkkää venäjää ja englantia. Siis fasistinen tai neukkulainen pakkovalta pelastaa demokraattisen, ihmislähtöisen ja ihanan pohjoismaisen yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden.
Tosiasiassa ja todellisuudessa en pakkoruotsin poistamisessa näe muuta käytännön seurausta ja menetystä kuin muutamalla ruotsin maikalla sen seurauksena, että muutama valitsee englannin jälkeen saksan tai venäjän. Todellisuudessa pätevät lehtorit pystyvät opettamaan kahta, ellei kolmeakin kieltä.
Mutta siis monisatavuotinen Ruotsin pakkovalta näyttää olevan joillekin sveduille yhä ilmeinen himo Suomea kohtaan. Maan ja kansalaisten ei tarvitsi tukeutua pakkoihin toista maata kohtaan, jos olisivat varustettuja terveellä itsetunnolla.
Minusta nuo jutut "jos ette osaa ruotsia, niin ette kuulu Pohjoismaihin, ja se on niinku huono asia" kuulostavat kovasti siltä paheksutulta rasismilta, koska siinä hyvin selvästi annetaan ymmärtää, että itään kuuluminen on huono asia, että idässä on jotain vikaa.
Mutta toki koko ajatus itään tai länteen tai Pohjoismaihin kuulumisesta on tietenkin älytön kaikessa perusteettomuudessaan. Ei sitä marginaalikielen osaaminen ratkaise mitenkään päin. Eikä meitä määritä se, mitä joku voisi ajatella meistä. Ei tämä ole mikään tv-sarjan amerikkalainen lukio, jossa suositut oppilaat pomottavat ja määrittelevät toisia erilaisiin kasteihin. Mutta sellaistahan tuo "historioitsija" esittää, että meidän pitäisi toisten mielipiteen takia alistua ahtaaseen määritelmään. Mutta miksi? Esittääkö "historioitsija", että läntiset naapurimme ovat niin rasisteja, että he eivät enää leiki meidän kanssamme, jos katsovat meidän kuuluvan enemmän itään kuin nyt? Mehän emme itsessään mihinkään siitä liikahda, jos me virallistamme sen faktan, että aniharva suomalainen osaa puhua ruotsia alkeita enemmän.
YLE se aina löytää jonkun puhumaan idioottimaisuuksia tästä aiheesta. Miten muuten kirjan kirjoittaminen pätevöittää historioitsijaksi?
"Herman Lindqvist (s. 1. huhtikuuta 1943 Tukholma) on ruotsalainen populaarihistoriaan keskittyvä kirjailija."
"Hänen mielestään Ruotsi-Suomi ei ollut kaksi erillistä valtakuntaa yhdessä, vaan aidosti yksi valtakunta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Lindqvist
Aidosti yksi? Totta. Se oli ihan pelkkä Ruotsi. Ruotsi-Suomi nimistä valtiota ei koskaan ollut olemassakaan. Ruotsi-Suomi on pelkkää jälkikäteen tehtyä sepitettä. Oli Ruotsi, joka ei suuremmin piitannut tästä suomalaisten kansasta, jolla ei ollut omaa valtiota.
"Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä. Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla.[6]"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4suomalaiset
Helvetin YLE. Toivottavasti Kokoomusnuoret repivät kasvettuaan tuon tehottoman, valehtelevan ja vääristelevän propagandalaitoksen kappaleiksi. Eipä tunnu juuri tulevan juttuja historioitsijoista, jotka sanovat, että ehkä se maaorjuus ei enää 2013 ole ihan kamala uhka, vaikka pakkoruotsi poistettaisiinkin. Ei tässä ole kyse historiasta mitenkään muuten kuin, että jotkut näyttävät unohtuneen elämään sinne. Mitäpä, jos pakkoruotsittajat siirtyisitte nykyaikaan ja sen vaatimuksiin sieltä Impivaarastanne?
On muuten hämmästyttävän tökerö ja töykeä mies tämä H Lindqvist. Täytyy olla melko paljon pokkaa että kehtaa mennä sanomaan uunituoreelle äidille ja isälle että lapsensa nimi on väärä ja että hän olisi tiennyt paremman. Ei olisi itselle tullut mieleen mutta nämä pakkoruotsia ajavat besserwisserit on ihan oma lajinsa. Ruotsissa mies on sosiaalinen paaria ja on hyvinkin odotettavissa että joutuu leipäpuunsa lopun johdosta soittelemaan Suomeen tai ihan mihin vaan. Täällä vasemmistolainen roskalehdistö nuolee kuningasperheen pöydältä pudonneet murut.
Voi tätä tasavallan taakkaa.
Quote from: elven archer on 11.09.2013, 14:11:49
siinä hyvin selvästi annetaan ymmärtää, että itään kuuluminen on huono asia, että idässä on jotain vikaa.
Kuitenkin pitää muistaa, että itään kuuluminen ON huono asia. Tosin Ruotsi on nykyisin enemmän itää kuin Suomi, tarkemmin sanottuna Lähi-itää...
Kaksikielisessä systeemissähän on tärkeätä että pidetään tarkkoja ja ajanmukaisia tilastoja ihmisten äidinkielestä. Kovinkaan monessa maassa ei ihmisiä kielen mukaan tilastoida. Tuossa tilastoinnissa on myös koominen piirre että sylivauvatkin tilastoidaan jonkinkielisiksi vaikka eiväthän he puhu vielä yhtäkään kieltä.
Jos joku YLE:stä lurkkii siellä taustalla, niin minä voin kertoa, että jokainen tuollainen juttu tekee minusta päättäväisemmän. Mitä enemmän tuotatte tuota valheellista ihmisiä pelottelemaan pyrkivää propagandaa valinnanvapautta vastaan, sitä enemmän vastustan ruotsin kieltä Suomessa.
Sanon toisella kotimaisella, kun en ruotsiksikaan osaa, että bring it on! Te häviätte tämän matsin. Tuokaa koko valehteleva arsenaalinne, tehkää pahimpanne. Te tulette silti häviämään.
Quote from: normi on 11.09.2013, 14:14:53
Kuitenkin pitää muistaa, että itään kuuluminen ON huono asia. Tosin Ruotsi on nykyisin enemmän itää kuin Suomi, tarkemmin sanottuna Lähi-itää...
Kyse olikin kaksinaismoralistisen ajattelun paljastamisesta. Samaan aikaan, kun ollaan niin kovasti rasismia vastaan ja puhutaan monikulttuurisuudesta, ollaan kuitenkin, että: "Varokaa, ettette kuulu itäiseen kulttuuriin!"
Quote from: Uimakoulutettava on 11.09.2013, 12:04:34
Ilman Suomea ei olisi nykyisen kaltaista Ruotsia eikä nykyisen laista Suomea ilman Ruotsia, arvioi Lindqvist.
Tottahan tämä on. Eikä siltikään Ruotsissa ole pakkosuomea.
Quote from: Uimakoulutettava on 11.09.2013, 12:04:34
Keskusteluun niin sanotusta pakkoruotsista kirjailija Lindqvist ei mielellään osallistuisi, mutta sanoo kuitenkin sen verran, että Suomen on syytä vaalia ruotsin kieltä.
Lihavointi minun. Lindqvist on historioitsija eikä poliitikko. Ehkäpä hän on tarpeeksi fiksu ymmärtääkseen että pakkoruotsi on suomalaisten poliitikkojen päätettävä asia eikä Ruotsin, sillä Suomi kuten Ruotsikin ovat nykyään itsenäisiä valtioita. Mitä loppuosaan tulee, niin eihän se liity tähän asiaan. Suomessa on edelleen satoja tuhansia ruotsinkielisiä ja he tulevat lakimuutoksesta huolimatta käyttämään keskenään omaa kieltään kuten ovat tähänkin asti käyttäneet.
Quote from: Uimakoulutettava on 11.09.2013, 12:04:34
Ruotsin kielen asemasta käyty kiivailu Suomessa on noterattu myös Ruotsin parlamentissa. RKP:n sisarpuolueen, Kansanpuolueen, kansanedustaja Anita Brodén, järkyttyi suomalaisten kollegoidensa saamista uhkauksista ja teki Ruotsin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ruotsin kielen asemasta Suomessa.
Hieno homma. On mahdollista että kaikki Ruotsin poliitikot eivät tiedä, että Suomessa on pakkoruotsi. Uskon että näiden joukossa on vieläpä ihan täyspäisiä ihmisiä. Mitä enemmän selvittävät asioita, sen parempi.
Quote from: Uimakoulutettava on 11.09.2013, 12:04:34
- Ilman muuta Suomi tulee aina kuulumaan pohjoismaiseen yhteisöön. Haluan vain, että tätä hyvää asiaintilaa ei hukata. Meidän on Pohjoismaissa niin helppo kommunikoida yhteisellä kielellä.
Ei ole. Puhun aika hyvää ruotsia ja kokemukseni perusteella tulen sillä toimeen yleiskieltä puhuvien ruotsalaisten kanssa, mutta jo Skånessa on ollut ongelmia. Tanskassa kokemus on se, että jos puhun ruotsia niin vastaus tulee tanskaksi ja sitä en sitten ymmärrä. Eivät ymmärrä ruotsalaisetkaan. Siksi puhun Tanskassa englantia.
Quote from: Oami on 11.09.2013, 19:26:29
Quote from: Uimakoulutettava on 11.09.2013, 12:04:34
Keskusteluun niin sanotusta pakkoruotsista kirjailija Lindqvist ei mielellään osallistuisi, mutta sanoo kuitenkin sen verran, että Suomen on syytä vaalia ruotsin kieltä.
Lihavointi minun. Lindqvist on historioitsija eikä poliitikko.
Tämä ei estä Ylen toimittajaa lypsämällä lypsämästä valitsemaansa mielipidettä ruotsalaiselta historioitsijalta, vaikka hän ilmeisesti asian melko suoraan ilmaisi. Sellaista puolueetonta ja asialähtöistä toimitustyötä julkisin rahoin se.
Ruotsinkieli ei häviä Suomesta vaikka sen opiskelu olisi vapaaehtoista. Mikäli ruotsin opiskelu olisi Suomessa vapaaehtoista, se mielestäni ei eristäisi Suomea vaan avaisi uusia ovia.
Muutoin olen sitä mieltä, että Herman on kung, etninen ruotsalainen joka osaa tai on ainakin osannut suomea. Sellaisia ei montaa ole, onko Ruotsi siis eristänyt itsensä Suomesta? Ehkä Ruotsin ja Suomen suhde lähenisi jos Ruotsissa olisi pakollinen suomenopiskelu koululaisille, Hermanhan itsekin Aftonbladetin kolumnissaan, johon YLEn juttu perustui, myöntää etteivät ruotsalaiset tiedosta Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa.
QuoteHän [Herman Lindqvist] sanoo Suomen eristäytyvän Pohjoismaista, jos ruotsin kieli unohdetaan.
Eikö Suomella ollut siis lainkaan kontakteja muihin Pohjoismaihin ennen kuin pakkoruotsi tuli kouluihin 1970-luvun vaihteessa? Vissiin diplomaattiyhteydetkin perustettiin vasta silloin? Ja jos pakkoruotsi poistetaan, Tornionjokilaaksoon repeytyy maagisesti valtava kuilu, joka eristää Suomen Ruotsista? :facepalm:
Liitän CVn pohjoismaisen kokouksen kielen muuttaminen muumista Englantiin.
Kieltäydyin ymmärtämästä ja puhumasta, olin työn puolesta keskeisessä asemassa, joten kaikki vaihtoivat Englantiin.
Islantilaiset tarjos tuosta hyvästä jokusen tuopin.
Ei, vaan muut pohjoismaat eristäytyvät Suomesta koska niissä ei opiskella suomea.
Naurettavaa kuinka aina se Ruotsi yritetään vetää mukaan tähän Suomen pakkoruotsikeskusteluun. Ruotsi on aikapäiviä tehnyt selväksi että kyseessä on Suomen sisäinen asia joka ei tavalla tai toisella vaikuta Suomen ja Ruotsin välisiin suhteisiin.
Monet suomalaiset myös yliarvioivat rankasti Suomen kiinnostavuuden ja merkittävyyden ruotsalaisessa poliittisessa keskustelussa.
Quote from: etunenä on 11.09.2013, 20:09:21
Liitän CVn pohjoismaisen kokouksen kielen muuttaminen muumista Englantiin.
Kieltäydyin ymmärtämästä ja puhumasta, olin työn puolesta keskeisessä asemassa, joten kaikki vaihtoivat Englantiin.
Islantilaiset tarjos tuosta hyvästä jokusen tuopin.
Minulla samanlainen ansioristi erään harrastukseni pohjoismaisesta yhteistyöelimestä.
Yritin aikani ymmärtää skandinaaviskaa. Ensin kuuntelin sitä ja vastailin englanniksi. Sitten kieli muutettiin kokonaan englanniksi, ja samaan aikaan tuli myös Islannin edustaja tuohon kuvioon mukaan, joka oli mielissään englannin kielen käytöstä. Samalla loppui myös se alituinen vittuilu tanskalaisille, kun svenskit ja norskit joutuivat aina kahteen kertaan kysymään näiltä kaikki numerot, kun nämä - vaikka väänsivät mielestään selkoskandinaaviskaa - puhuivat numerot tanskalaisittain:
Quote from: wikipediaTanskassa numerojärjestelmä eroaa mm. suomen ja ruotsin lukujärjestelmistä. Ensinnäkin 20:n jälkeen ykkösluvut lasketaan ennen kymmenlukuja, eli esimerkiksi 21 on en-og-tyve (yksi-ja-kaksikymmentä). Toisekseen 49:ään asti kantalukuna toimii 10, kun taas 50:stä 99:ään 20. Tanskalaiselle siis 50 ei ole 5 × 10 vaan 2½ × 20.
-i-
Suomen kaksikielisyyspelleilyn yksi typerimpiä ilmentymiä on laki siitä milloin kunnan on oltava kaksikielinen; 3000 asukasta tai 8 prosenttia vai onko noitakin säädöksiä lievennetty. Kaiken kukkuraksi aina ei edes tuostakaan pidetä kiinni kun Lohjan kuntaliitoksessa kumpikaan lukumäärä ei täyttynyt eikä Lohjalla olisi ollut velvoitetta muuttua kaksikieliseksi mutta erikoisluvalla se sai sellaiseksi muuttua.
Nythän sama saattaa olla edessä Kotkassa jossa puuhataan suurta kuntaliitosta. Muutama maajussi Pyhtäällä muuttaa koko tulevan Kotkan kaupungin kaksikieliseksi.
Quote from: -PPT- on 11.09.2013, 23:36:38
Suomen kaksikielisyyspelleilyn yksi typerimpiä ilmentymiä on laki siitä milloin kunnan on oltava kaksikielinen; 3000 asukasta tai 8 prosenttia vai onko noitakin säädöksiä lievennetty. Kaiken kukkuraksi aina ei edes tuostakaan pidetä kiinni kun Lohjan kuntaliitoksessa kumpikaan lukumäärä ei täyttynyt eikä Lohjalla olisi ollut velvoitetta muuttua kaksikieliseksi mutta erikoisluvalla se sai sellaiseksi muuttua.
Nythän sama saattaa olla edessä Kotkassa jossa puuhataan suurta kuntaliitosta. Muutama maajussi Pyhtäällä muuttaa koko tulevan Kotkan kaupungin kaksikieliseksi.
Kielilaki muuttui juuri kuntaliitoksia varten turvaamaan vähemmistöjen asema.
Jos yksikin liitoskunta on kaksikielinen tai ruotsinkielinen, on kuntaliitoskin kaksikielinen, vaikka lopulta ruåttinkielisiä olisi puolikas promillea väestöstä. Ei kun svenskatalande gatunimikylttejä inventeeraamaan.
Nägöjäns kun Vähäkyrö liittyi Vaasaan, tuli sinnekin kaksikieliset nimikyltit:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/vahankyron-kaksikieliset-nimikyltit-1.1368591 (http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/vahankyron-kaksikieliset-nimikyltit-1.1368591)
Kotka - Kåtka -kylttiä odotellessa...
-i-
QuoteVaarallisinta on jonkin ihmisryhmän ottaminen hyväksi viholliseksi, johon kansalaisten tyytymättömyys harhautetaan.
1930-luvun Saksassa kaikista yhteiskunnan ongelmista syytettiin juutalaisia. Tämän päivän Venäjällä yhteiskunnan moraalisesta rappiosta syytetään homoja. Romianiassa kaikki paha on maan romanien syytä.
Suomessa ei olla vielä niin pitkällä, mutta kaikki suomenruotsalaiset eivät enää joka paikassa uskalla puhua omaa äidinkieltään.
Yle: Jyrki Kasvi: Hyviä vihollisia (http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_hyvia_vihollisia/6829049) 14.9.2013
Vihreästä nurkasta yllättäen kaasukammiokortti.
Se nyt oli vain ajan kysymys, mutta hätkähdytti silti.
Quote from: Roope on 14.09.2013, 11:47:44
Quote---
Suomessa ei olla vielä niin pitkällä, mutta kaikki suomenruotsalaiset eivät enää joka paikassa uskalla puhua omaa äidinkieltään.
Yle: Jyrki Kasvi: Hyviä vihollisia (http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_hyvia_vihollisia/6829049) 14.9.2013
Mistähän sekin paikka oikeasti löytyy: kakkosen skurusta?
(Junttisuomeksi: raitiovaunusta numero kaksi)
Quote from: Roope on 14.09.2013, 11:47:44
QuoteVaarallisinta on jonkin ihmisryhmän ottaminen hyväksi viholliseksi, johon kansalaisten tyytymättömyys harhautetaan.
1930-luvun Saksassa kaikista yhteiskunnan ongelmista syytettiin juutalaisia. Tämän päivän Venäjällä yhteiskunnan moraalisesta rappiosta syytetään homoja. Romianiassa kaikki paha on maan romanien syytä.
Suomessa ei olla vielä niin pitkällä, mutta kaikki suomenruotsalaiset eivät enää joka paikassa uskalla puhua omaa äidinkieltään.
Yle: Jyrki Kasvi: Hyviä vihollisia (http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_hyvia_vihollisia/6829049) 14.9.2013
Kasvi ihmettelee varmaan vieläkin miksi hänet tipautettiin eduskunnasta ;D
Nostellaas tätä ketjua taas vähäsen:
http://www.hs.fi/kaupunki/P%C3%A4iv%C3%A4+p%C3%A5+svenska/a1379390433586
Quote from: Meänteis on 18.09.2013, 09:47:49
Nostellaas tätä ketjua taas vähäsen:
http://www.hs.fi/kaupunki/P%C3%A4iv%C3%A4+p%C3%A5+svenska/a1379390433586
Saarikoski kiteyttää kahdessa kohdassa suomenruotsin tason:
1)
Ideoita peliin! #päiväpåsvenska2)
Ja pidetään yhdessä jättekivaaMiksi ei dagpåsvenska ja jättekul ?
Varför opettaa lapsille suomensvenskaa kun siitä tulee juuri jättekivaa ja svenskapäivä i kaupunki?
Minä förstår inte.
Juuri ylläolevan kaltaisen sekaspråketin vuoksi ruotsinkielisiä lapsia ei päästetä kouluissa välitunnilla suomenkielisten sekaan.
-i-
Quote from: Roope on 14.09.2013, 11:47:44
QuoteVaarallisinta on jonkin ihmisryhmän ottaminen hyväksi viholliseksi, johon kansalaisten tyytymättömyys harhautetaan.
1930-luvun Saksassa kaikista yhteiskunnan ongelmista syytettiin juutalaisia. Tämän päivän Venäjällä yhteiskunnan moraalisesta rappiosta syytetään homoja. Romianiassa kaikki paha on maan romanien syytä.
Suomessa ei olla vielä niin pitkällä, mutta kaikki suomenruotsalaiset eivät enää joka paikassa uskalla puhua omaa äidinkieltään.
Yle: Jyrki Kasvi: Hyviä vihollisia (http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_hyvia_vihollisia/6829049) 14.9.2013
J.Kasvi vähättelee vakavaa ongelmaa. Suomenruotsalaisten onnetonta tilannetta Suomessa voidaan ihan hyvin perustellusti verrata holokaustiin. Täällähän pistetään käsitykseni mukaan kaasukammioon kaikki, jotka tohtivat ruotsia puhua. Siis jos journalisteihin on uskominen.
Quote from: Suvaitsija on 18.09.2013, 11:42:25
J.Kasvi vähättelee vakavaa ongelmaa. Suomenruotsalaisten onnetonta tilannetta Suomessa voidaan ihan hyvin perustellusti verrata holokaustiin. Täällähän pistetään käsitykseni mukaan kaasukammioon kaikki, jotka tohtivat ruotsia puhua. Siis jos journalisteihin on uskominen.
Entä jos kaikkien saksalaisten olisi pitänyt opiskella jiddishiä? Olisiko se vähentänyt ennakkoluuloja ja lähentänyt saksaa puhuvia saksalaisia ja juutalaisvähemmistöä? Olisiko pakkoheprea estänyt holokaustin?
QuoteMiten vähemmästä voisi tulla enempää?
Ruotsin kielen poistamiseen kouluista (ja vähitellen koko yhteiskunnastamme) tähtäävä kansalaisaloite herättää minussa ihmetystä ja pelkoa. Aloitteen takana ovat perussuomalaiset ja kokoomuksen nuoret (ohjelmalla: Köyhät kyykkyyn! Veroprogressio pois! Rajat kiinni! AY-liike alas! Kiihotus kansaryhmiä vastaan sallittava! Vähemmistövaltuutetun virka lakkautettava! Kaksikielisyys kumoon!), joten ruotsinkielisen väestömme näivettäminen ja perustuslaillisten oikeuksiemme lakkauttaminen lienee aloitteentekijöiden tavoitteena.
Jos toinen kansalliskielemme lakkautetaan, jäljelle jää yksi kansalliskieli. Se merkitsee kaksikielisen yhteiskuntamme loppua. Miten vähemmästä voi tulla enempää? Onko meillä varaa edelleen heikentää kielitaitoamme maailmassa missä yhteistyö, verkostoituminen ja muista kulttuureista oppiminen muuttuu yhä tärkeämmäksi.
Ovatkohan aloitteen allekirjoittajat tienneet mihin kelkkaan ovat hypänneet? Haluavatko he todella muuttaa Suomea yhä eristyneemmäksi, yhä etäisemmäksi pohjoismaisesta yhteistyöstä ja identiteetistä? Haluavatko he tehdä Suomesta vähemmistöjä ja kaikkea erilaisuutta karsastavan maan, pienen omahyväisen ja suvaitsemattoman lintukodon?
Eivätkö allekirjoittajat tiedä, että jokaisen uuden opitun kielen jälkeen seuraavan kielen oppiminen helpottuu? Eivätkö he tiedä että ruotsinkielen ansiosta moni muu kieli, kuten saksa tai ranska, avautuu helpommin?
Aloitteen tarkoitus ei ole poistaa pakollinen ruotsin kieli kouluistamme. Tämä on vain välitavoite. Sen tarkoitus on paljon radikaalimpi, mahtipontisempi ja salakavalampi: se tähtää suljetumpaan, suvaitsemattomampaan ja ahdasmielisempään yhteiskuntaan.
Emmekö ole historiastamme mitään oppineet?
Claes Andersson
kirjailija, psykiatri
ent. parlamentaarikko ja kulttuuriministeri
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3049235/miten-vahemmasta-voisi-tulla-enempaa) 13.9.2103
Koko pajatso kerralla tyhjäksi. Gå Clasu!
Quote from: Roope on 18.09.2013, 18:23:17
QuoteMiten vähemmästä voisi tulla enempää?
Ruotsin kielen poistamiseen kouluista (ja vähitellen koko yhteiskunnastamme) tähtäävä kansalaisaloite herättää minussa ihmetystä ja pelkoa. Aloitteen takana ovat perussuomalaiset ja kokoomuksen nuoret (ohjelmalla: Köyhät kyykkyyn! Veroprogressio pois! Rajat kiinni! AY-liike alas! Kiihotus kansaryhmiä vastaan sallittava! Vähemmistövaltuutetun virka lakkautettava! Kaksikielisyys kumoon!), joten ruotsinkielisen väestömme näivettäminen ja perustuslaillisten oikeuksiemme lakkauttaminen lienee aloitteentekijöiden tavoitteena.
Jos toinen kansalliskielemme lakkautetaan, jäljelle jää yksi kansalliskieli. Se merkitsee kaksikielisen yhteiskuntamme loppua. Miten vähemmästä voi tulla enempää? Onko meillä varaa edelleen heikentää kielitaitoamme maailmassa missä yhteistyö, verkostoituminen ja muista kulttuureista oppiminen muuttuu yhä tärkeämmäksi.
Ovatkohan aloitteen allekirjoittajat tienneet mihin kelkkaan ovat hypänneet? Haluavatko he todella muuttaa Suomea yhä eristyneemmäksi, yhä etäisemmäksi pohjoismaisesta yhteistyöstä ja identiteetistä? Haluavatko he tehdä Suomesta vähemmistöjä ja kaikkea erilaisuutta karsastavan maan, pienen omahyväisen ja suvaitsemattoman lintukodon?
Eivätkö allekirjoittajat tiedä, että jokaisen uuden opitun kielen jälkeen seuraavan kielen oppiminen helpottuu? Eivätkö he tiedä että ruotsinkielen ansiosta moni muu kieli, kuten saksa tai ranska, avautuu helpommin?
Aloitteen tarkoitus ei ole poistaa pakollinen ruotsin kieli kouluistamme. Tämä on vain välitavoite. Sen tarkoitus on paljon radikaalimpi, mahtipontisempi ja salakavalampi: se tähtää suljetumpaan, suvaitsemattomampaan ja ahdasmielisempään yhteiskuntaan.
Emmekö ole historiastamme mitään oppineet?
Claes Andersson
kirjailija, psykiatri
ent. parlamentaarikko ja kulttuuriministeri
Kansan Uutiset (http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3049235/miten-vahemmasta-voisi-tulla-enempaa) 13.9.2103
Claes Andersson menee jälleen kerran sieltä mistä aita on matalin.
Tietoinen vääristeleminen olisi syytä lopettaa jo alkuunsa. Pakkoruotsin poistolla ja ruotsin kansalliskielen asemalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Tuo vääristely on samaa luokkaa kuin puheet "pakkovenäjästä".
Suljetumpi yhteiskunta on tosiaan nykyisin, kun Suomessa opiskellaan vain englantia ja ruotsia, kun taas muualla opiskellaan enemmän muitakin kieliä. Eli kielitaito vain kasvaa, kun opiskellaan muitakin kieliä. Claes Anderssonille voisikin lähettää sen HS:n jutun vaikkapa sähköpostiin niin ehkä tajuaisi jotakin uutta asian puolesta (veikkaan silti ettei sillä ole mitään vaikutusta).
Historiasta tosiaan Suomen pitäisi oppia, että kannattaa huomioida muutkin maat kuin pelkästään yksi länsi tai itänaapuri.
Varsinkin tämä tietoinen vääristely, mitä esim. Claes harjoittaa niin olisi syytä saada loppumaan. Nuo väitteet koska eivät perustu mihinkään todellisuuteen.
Väkisinkin tulee mieleen että se vimma millä valtaapitävät pakkoruotsia puolustavat pistää miettimään että jos joku merkittävässä asemassa oleva poliitikko alkaisi pakkoruotsia poistamaan niin tapahtuisiko hänelle ennen pitkää "onnettomuus" tai vähemmän dramaattisesti, sekaantuisiko hän johonkin skandaaliin, mikä pakottaisi hänet eroamaan.
Quote from: Suvaitsija on 18.09.2013, 11:42:25
Quote from: Roope on 14.09.2013, 11:47:44
QuoteVaarallisinta on jonkin ihmisryhmän ottaminen hyväksi viholliseksi, johon kansalaisten tyytymättömyys harhautetaan.
1930-luvun Saksassa kaikista yhteiskunnan ongelmista syytettiin juutalaisia. Tämän päivän Venäjällä yhteiskunnan moraalisesta rappiosta syytetään homoja. Romianiassa kaikki paha on maan romanien syytä.
Suomessa ei olla vielä niin pitkällä, mutta kaikki suomenruotsalaiset eivät enää joka paikassa uskalla puhua omaa äidinkieltään.
Yle: Jyrki Kasvi: Hyviä vihollisia (http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_hyvia_vihollisia/6829049) 14.9.2013
J.Kasvi vähättelee vakavaa ongelmaa. Suomenruotsalaisten onnetonta tilannetta Suomessa voidaan ihan hyvin perustellusti verrata holokaustiin. Täällähän pistetään käsitykseni mukaan kaasukammioon kaikki, jotka tohtivat ruotsia puhua. Siis jos journalisteihin on uskominen.
Tosiaan voidaanhan sitä aivan perustellusti verrata. Varsinkin kun vielä oma poliitikan professori lähettää toisille suomenruotsalaisille vihapostia, johon pääministerikin joutuu ottamaan kantaa. Tietoisesti myös vääristellään uhkailijoina olleen "lukuisat ihmiset", vaikka kukaan ei tee rikosilmoitusta ja kiinni jää ainoastaan suomenruotsalainen kyseisistä uhkauksista (ei tarvitse välttämättä olla kovin nero laskeakseen tässä tapauksessa 1+1).
Olen kokeillut ottaa yhteyttä pariin mediatahoon tässä tapaus Jan Sundbergissa, että asia käsiteltäisiin näyttävämmin, mutta en tiedä tapahtuuko sitä koskaan. Taitaa olla liian arkaluonteisesta tiedosta kysymys.
Pitää vielä todeta, ettei Suomessa ole ollut yhtäkään lehtijuttuja esim. sellaisista tapauksista, joissa ruotsin kielen puhumisesta olisi seurannut mitään ikäviä juttuja esim. pahoinpitelyitä. Joitakin yksittäisiä mielipidekirjoituksia on aiheesta ollut, mutta nämäkin tuntuvat lähestulkoon kuin etukäteen masinoiduilta (aina kun pakkoruotsi aihe on keskustelussa/tulossa keskusteluun niin HS:n mielipidepalstalle valikoidaan jokin tälläinen kirjoitus).
Samaan aikaan HS:kin jätti uutisoimatta pakkoruotsi-aloitteen feissaajia kohtaan kohdistuneet pahoinpitelyt, jotka sentään olisi ollut helposti todettavissa todistajien kautta.
HS:n lehtikirjoitustasolla ääneen pääsevät esim. RKP:n entiset ja nykyiset poliitikot, jotka kertovat siitä kuinka heitä "uhkailtiin" ja "uhkaillaan", mutta yksikään poliitikko ei tunnu todellisuudessa pelkäävän tilanteissa edes senkään vertaa että ilmoittaisi niistä muille tahoille kuin HS:n toimittajalle.
Quote from: -PPT- on 18.09.2013, 18:41:25
Väkisinkin tulee mieleen että se vimma millä valtaapitävät pakkoruotsia puolustavat pistää miettimään että jos joku merkittävässä asemassa oleva poliitikko alkaisi pakkoruotsia poistamaan niin tapahtuisiko hänelle ennen pitkää "onnettomuus" tai vähemmän dramaattisesti, sekaantuisiko hän johonkin skandaaliin, mikä pakottaisi hänet eroamaan.
En usko että mitään tälläistä tapahtuisi. Kyse olisi toisenlaisista muutoksista esim. ura voisi tyssätä tai ei tulisikaan kaivattua tukea johonkin poliittiseen virkaan tai valtion johtovirkaan poliitikon uran jälkeen.
Täysin suomenkieliset kunnat jotka ovat liitetty ruotsinkieliseen suurempaan kuntaan muutuvat kaksikielisiksi ihan hupsista vaan. esimerkki: vahtiniementie är nu pä svenska vahtiniemivägen ;D ;D ;D ;D tämä varppina hyödyttää kuntalaisia oikein viimeisen päälle
Aihe ärsyttää sitä enemmän mitä siihen tutustuu.
Varsinkin valtamedian toiminta on suorastaan todella röyhkeää ja törkeää tässä tapauksessa. Tietyt tapaukset jätetään tietoisesti uutisoimatta (esim. pakkoruotsi-aloitteen kannattajien kokemat hyökkäykset), toiset tapaukset uutisoidaan näyttävästi tutkimatta edes taustatietoja (RKP:n poliitikkojen uhkailut ilman yhtäkään muuta todistajaa, sekä suomenruotsalaisten tahojen uhkailut).
Suomenruotsalaisia henkilöitä haastatellaan lehdessä, että "Pelkäävätkö he puhua ruotsia ulkona?" (sen jälkeen kun on ensin viikkokausia uutisoitu näistä uhkauksista tutkimatta taustoja). Tietenkin aletaan yhtäkkiä pelkäämään olemattomia, kun valtamedia uutisoi aiheesta lähes päivittäin. (mitkään muut uutisjutut eivät tue tätä väitettä, että suomenruotsalaisilla olisi mitään pelättävää ruotsin kielen puhumisesta).
Yhtäkkiä uhkailut katoavat täysin julkisuudesta. Poliisi saa selville, että uhkaukset on lähetetty suomenruotsalainen valtiopolitiikan professori Jan Sundbergin koneesta ja tapauksesta uutisoi vähäisesti YLE ja ketään muuta ei sitten enää kiinnostakkaan.
Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Mitäpä televisio olisi myöskään ilman Hitleristä kertovaa dokumenttia. Tietenkin "suurmiehestä" on paljon dokumenttitavaraa, mutta huvittaahan se, jos joka toinen YLE:n ohjelma käsittelee Hitleriä. YLE:n ohjelmissa sitten viitataan suoraan tai epäsuorasti Perussuomalaisiin.
Tyypillistä myös on että nämä "dokumentit" ja muut vastaavat ohjelmat laitetaan näytettäviksi ennen uutisia.
Tämäkin aloite on julistettu yhdeksi osaksi tätä "natsismia". :facepalm:
Claesinkin sivistämiseksi väänsin selvityksen kököllä pakkoruotsilla (tulin sentään vastaan sen minkä kielitaidollani ja Google-kääntäjällä kykenin) ja vähän sujuvammalla englannilla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149656-vad-talar-vi-om-nar-vi-talar-om-tvangssvenska
Quote from: Claes AnderssonJos toinen kansalliskielemme lakkautetaan, jäljelle jää yksi kansalliskieli. Se merkitsee kaksikielisen yhteiskuntamme loppua.
Voiko loppu tulla jollekin, jota ei ole koskaan ollutkaan?
Quote from: Claes AnderssonOnko meillä varaa edelleen heikentää kielitaitoamme maailmassa missä yhteistyö, verkostoituminen ja muista kulttuureista oppiminen muuttuu yhä tärkeämmäksi.
Pakkoruotsittajien sanastossa "kielitaito" viittaa vain ja ainoastaan ruotsin kielen taitoon. Saksan, ranskan, venäjän, espanjan tai kiinan kielten osaaminen ei ole heidän mielestään oikeaa kielitaitoa.
Quote from: Claes AnderssonOvatkohan aloitteen allekirjoittajat tienneet mihin kelkkaan ovat hypänneet? Haluavatko he todella muuttaa Suomea yhä eristyneemmäksi, yhä etäisemmäksi pohjoismaisesta yhteistyöstä ja identiteetistä? Haluavatko he tehdä Suomesta vähemmistöjä ja kaikkea erilaisuutta karsastavan maan, pienen omahyväisen ja suvaitsemattoman lintukodon?
Jos yhteistyö edellyttää naapurimaan kielen opettamista koko väestölle, ja jos muut Pohjoismaat haluavat tehdä kanssamme yhteistyötä, miksei niiden kouluissa opeteta suomea? Karsastetaanko Ruotsissa ruotsinsuomalaista vähemmistöä omahyväisellä ja suvaitsemattomalla tavalla, kun Ruotsin kouluissa ei ole pakkosuomea?
Oikeastaan pakkoruotsi jos mikä edustaa eristyneisyyttä maailmasta. Jos tämän päivän koululaisille halutaan antaa hyvät edellytykset tulevaisuuden kansainvälisissä piireissä toimimiseen, heille tulee tarjota suurten eurooppalaisten kielten sekä kiinan opetusta, ei marginaalisen kalastajamurteen pakkopullaa, jota heistä suuri osa ei motivaation puutteen vuoksi opi kuitenkaan.
Yksi pakkoruotsittajien argumenteista kuuluu niin, että ruotsin kielen taito suo kyvyn kommunikoida myös muissa Pohjoismaissa Ruotsin lisäksi. Myytti "skandinaviskasta" on kuitenkin murtumassa:
QuoteYli 90 prosenttia ruotsalaisnuorista arvioi, että tanskan kieltä on vaikea tai erittäin vaikea ymmärtää, selvisi malmöläislukiolaisille tehdyssä kyselyssä (HS 5. 9.). Saman totesi Silta-sarjan ruotsalainen käsikirjoittaja Hans Rosenfeldt HS:n haastattelussa viime keväänä. Sarjassa malmöläiset ja kööpenhaminalaiset poliisit näyttävät ymmärtävän toistensa kieltä vaivatta, mutta Rosenfeldt paljasti sen olevan draamasarjaa varten luotu illuusio.
"Jouduimme muuntelemaan totuutta hieman, tosielämässä emme nimittäin ymmärrä toisiamme juuri ollenkaan. Tiivistunnelmainen kohtaus menisi kuitenkin pilalle, jos poliisit joutuisivat koko ajan kysymään toisiltaan 'mitä?', 'mitä oikein sanoit?' Päätimme vain teeskennellä, että kieliongelmaa ei ole."
http://www.hs.fi/radiotelevisio/Silta-sarjan+n%C3%A4yttelij%C3%A4t+eiv%C3%A4t+ymm%C3%A4rr%C3%A4+toisiaan/a1379564027572
Jos edes ruotsia äidinkielenään puhuvat, Tanskan naapurissa asuvat malmöläiset eivät ymmärrä tanskalaisia, miten muutaman vuoden pakkoruotsi voisi antaa suomalaisille sen kyvyn?
Sitaatin viimeinen virke sopii kuvaamaan myös suomalaisten pakkoruotsittajien asennetta nykyiseen kielipolitiikkaan...
http://www.hs.fi/paivanlehti/21092013/kaupunki/Idea+päivästä+ruotsiksi+sai+lentävän+lähdön/a1379663571191
Quote
Toimittaja Saska Saarikoski esitti Twitterissä ruotsalaisuuden päiväksi yhteistä ilonpitoa. HS tarjoaa näkyvyyttä muillekin.
Sanomatalo on yksi tapahtumapaikoista, kun Helsingissä vietetään 6. marraskuuta ruotsalaisuuden päivää. Kaksikielisyys näkyy kuun alussa myös HS:n sivuilla ja HS.fi-verkkopalvelussa.
Päivä på svenska! Tätä esitti toimittaja Saska Saarikoski alkuviikosta yhteisöpalvelu Twitterissä ja HS:n kolumnissa.
Puhutaan ruotsia ja pidetään kivaa, Saarikoski kannusti.
ALOITE poiki heti runsaasti yhteistyötarjouksia. Myös HS tarttuu haasteeseen, lupaa päätoimittaja Riikka Venäläinen:
"Kaksikielisyys on tärkeä osa Helsingin historiaa ja nykypäivää. Meillä on hyvä syy olla ylpeitä tuosta rikkaudesta."
Juhla huipentuu Sanomatalon Mediatorille 6. marraskuuta. Iltapäivästä asti on ohjelmaa, jonka päättää allsång-yhteislaulu.
Propagandatuutti jauhaa....
QuotePäivä på svenska! Tätä esitti toimittaja Saska Saarikoski alkuviikosta yhteisöpalvelu Twitterissä ja HS:n kolumnissa.
Puhutaan ruotsia ja pidetään kivaa, Saarikoski kannusti.
Vietetäänköhän Närpiössä vastaavasti suomalaisuuden päivää 12. toukokuuta suomen kieltä juhlistamalla? Eipä taideta...
Quote from: -gentilhommehki- on 21.09.2013, 12:33:58
http://www.hs.fi/paivanlehti/21092013/kaupunki/Idea+päivästä+ruotsiksi+sai+lentävän+lähdön/a1379663571191
Propagandatuutti jauhaa....
Taustalla oleva raha ratkaisee ja yhteiskuntavaikuttajien omat intressit. Veikkaampa että samana päivänä todetaan myös "ikivanhat faktat" eli onhan meillä pakkomatematiikka sekä "historilliset syyt" ja on tärkeää osata kieliä (
siis yhtä kieltä) yms.
Eihän tuossa ideassa sinänsä mitään pahaa ole, mutta samaa propagandaa sillä on tarkoitus levittää.
Tuli mieleen myös tälläinen toinen päivä eli "Homostellaan yhdessä!". Esim. naiset/miehet joutuisivat yhden päivän aikaan halailemaan ja tekemään muitakin juttuja yhdessä eli suoraan sanoen homostelua julkisesti! Sama ehdotus voisi hyvin mennä läpi esim. jonakin Setan päivänä ja varmasti löytyisi tukijoita tälläiselle projektille ottaen huomioon miten paljon media aiheesta pitää ääntä.
Quote from: Roope on 14.09.2013, 11:47:44
QuoteVaarallisinta on jonkin ihmisryhmän ottaminen hyväksi viholliseksi, johon kansalaisten tyytymättömyys harhautetaan.
1930-luvun Saksassa kaikista yhteiskunnan ongelmista syytettiin juutalaisia. Tämän päivän Venäjällä yhteiskunnan moraalisesta rappiosta syytetään homoja. Romianiassa kaikki paha on maan romanien syytä.
Suomessa ei olla vielä niin pitkällä, mutta kaikki suomenruotsalaiset eivät enää joka paikassa uskalla puhua omaa äidinkieltään.
Yle: Jyrki Kasvi: Hyviä vihollisia (http://yle.fi/uutiset/jyrki_kasvi_hyvia_vihollisia/6829049) 14.9.2013
Kirjoitin tuohon aiheeseen muutaman kommentin, mutta niitä ei julkaistu. "Natsijutut" julkaistaan ihan virallisten tahojen kautta, mutta vastakkaisia näkemyksiä ei suvaita.
Uusin tempaus näkyy olevaan "Lainaa suomenruotsalainen"-kampanja. Kun MTV3:ssakin oli juttu aiheesta ja "ennakkoluuloista". Eiköhän sekin liity tähän pakkoruotsi-härdelliin.
Tietenkin tätä juttua mainostetaan "Kielitaidon lisäämisellä".
http://yle.fi/uutiset/kangertaako_kielitaito_-_lainaa_suomenruotsalainen/6822909
"Kyseessä on sitoutumattoman, ruotsin kielen asemaa edistävän Karlebygruppenin kampanja"
Hieman epäilen etteikö tällä järjestölläkin olisi yhteydet ihan sinne pääpuolueen tasolle joidenkin väylien kautta.
Quote from: nollatoleranssi
Uusin tempaus näkyy olevaan "Lainaa suomenruotsalainen"-kampanja. Kun MTV3:ssakin oli juttu aiheesta ja "ennakkoluuloista". Eiköhän sekin liity tähän pakkoruotsi-härdelliin.
Tietenkin tätä juttua mainostetaan "Kielitaidon lisäämisellä".
http://yle.fi/uutiset/kangertaako_kielitaito_-_lainaa_suomenruotsalainen/6822909
"Kyseessä on sitoutumattoman, ruotsin kielen asemaa edistävän Karlebygruppenin kampanja"
Hieman epäilen etteikö tällä järjestölläkin olisi yhteydet ihan sinne pääpuolueen tasolle joidenkin väylien kautta.
Ehdit ensin ^.
Oikeasti, nyt tuntuu siltä kuin olisi nähnyt kaiken.
Aivan kaiken.
Maikkarin uutisissa aiheesta lisää. (http://www.katsomo.fi/?progId=241029)
Quote from: -gentilhommehki- on 21.09.2013, 12:33:58
Quote
Toimittaja Saska Saarikoski esitti Twitterissä ruotsalaisuuden päiväksi yhteistä ilonpitoa. HS tarjoaa näkyvyyttä muillekin.
Sanomatalo on yksi tapahtumapaikoista, kun Helsingissä vietetään 6. marraskuuta ruotsalaisuuden päivää. Kaksikielisyys näkyy kuun alussa myös HS:n sivuilla ja HS.fi-verkkopalvelussa.
Päivä på svenska! Tätä esitti toimittaja Saska Saarikoski alkuviikosta yhteisöpalvelu Twitterissä ja HS:n kolumnissa.
Puhutaan ruotsia ja pidetään kivaa, Saarikoski kannusti.
ALOITE poiki heti runsaasti yhteistyötarjouksia. Myös HS tarttuu haasteeseen, lupaa päätoimittaja Riikka Venäläinen:
"Kaksikielisyys on tärkeä osa Helsingin historiaa ja nykypäivää. Meillä on hyvä syy olla ylpeitä tuosta rikkaudesta."
Juhla huipentuu Sanomatalon Mediatorille 6. marraskuuta. Iltapäivästä asti on ohjelmaa, jonka päättää allsång-yhteislaulu.
Höblässä kolumni kolmesta suomenruotsalaisesta (yhtenä toimittaja itse), jotka "kyllästyneenä jytkyretoriikkaan" perustivat työryhmän "Pakkoruotsin ystävät – Tvångssvenskans vänner", jonka ideoitiin muun muassa kampanjoivan pakkoruotsin puolesta tarjoamalla ravintoloissa juomia puoleen hintaan niille, jotka tekevät tilauksen ruotsiksi.
Quote...työstimme some-kampanjan, jossa Facebook-status tai twiitti hashtagilla #pakkoruotsi osoittaa, että vastustat vihaa lietsovaa mielipideilmastoa. "Pakkoruotsin" puolustaminen olisi myös isku sivistyksen ja avoimuuden puolesta.
Suunnitelmissa oli myös näyttely ruotsista Suomessa. Sanomalehtien mainoskampanjassa näytettäisiin klassisia muotokuvia historiamme suurmiehistä sellaisilla sloganeilla kuin "Gustav Paulig oli mamu", "Mannerheim oli suomenruotsalainen" ja "Karl Fazer oli mamun poika".
Mutta suuret hankkeet vaativat suuria resursseja ja paljon aikaa, joten teimme kuten suomenruotsalaiset tekevät - menimme hattu kourassa "säätiöön".
Siellä saimme hieman ajattelemisen aihetta. 1) Pakkoruotsi-käsitteeseen on ehkä vaikea liittää positiivisia mielikuvia. 2) Ei ole olemassa mitään erityistä rahastoa, joka myöntäisi rahaa ruotsimyönteiseen suomalaisten "aivopesuun". 3) Jos Kulturfonden maksaa viulut, kampanjalta menee uskottavuus. (..)
Pettyneinä seisoimme kadulla, kokosimme ajatuksiamme, harkitsimme joukkorahoitusta - ja panimme projektin jäihin.
Mutta hyvän oikea-aikaisen idean tunnistaa siitä, että sen keksii moni samanaikaisesti. Luin viikolla ilolla HS-toimittaja Saska Saarikosken kaikin tavoin fantastisesta ideasta muuttaa usein ikävä ja sisäänpäin lämpiävä "Ruotsalaisuuden päivä" iloiseksi ruotsivaikutteiseksi juhlapäiväksi nimeltä "Päivä på svenska". (..) (käännös)
Hbl: Janne Strang: En god idé som hittade hem (http://hbl.fi/opinion/2013-09-22/501901/ledarkronika-en-god-ide-som-hittade-hem) 22.9.2013
Luulen, tai olen oikeastaan aivan varma, että pakkoruotsin puolustamisesta ja hehkuttamisesta on tullut kirjoittamaton pakko valta- ja mediaeliitin keskuudessa.
Kannattamalla avoimesti pakkoruotsia henkilö asemoi itsensä tukevasti oikeamielisten klikkiin, joka sattumoisin useinmiten käyttää suurinta valtaa tässä maassa.
Empiiristen havaintojeni perusteella suhtautuminen pakkoruotsin korreloi tavallisen kansan keskuudessa melko voimakkaasti sen kanssa, kuinka henkilö suhtautuu mm. haitalliseen maahanmuuttoon. Epäilen, että siinäkin on kyse osittain "leirin valinnasta". Ei voida ajatellakaan, että ollaan junttipersujen kanssa samaa mieltä ainakaan näin poleemisesta ja polarisoituneesta asiasta.
Quote from: Roope on 22.09.2013, 23:36:17
Höblässä kolumni kolmesta suomenruotsalaisesta (yhtenä toimittaja itse), jotka "kyllästyneenä jytkyretoriikkaan" perustivat työryhmän "Pakkoruotsin ystävät – Tvångssvenskans vänner", jonka ideoitiin muun muassa kampanjoivan pakkoruotsin puolesta tarjoamalla ravintoloissa juomia puoleen hintaan niille, jotka tekevät tilauksen ruotsiksi.
Quote...työstimme some-kampanjan, jossa Facebook-status tai twiitti hashtagilla #pakkoruotsi osoittaa, että vastustat vihaa lietsovaa mielipideilmastoa. "Pakkoruotsin" puolustaminen olisi myös isku sivistyksen ja avoimuuden puolesta.
Suunnitelmissa oli myös näyttely ruotsista Suomessa. Sanomalehtien mainoskampanjassa näytettäisiin klassisia muotokuvia historiamme suurmiehistä sellaisilla sloganeilla kuin "Gustav Paulig oli mamu", "Mannerheim oli suomenruotsalainen" ja "Karl Fazer oli mamun poika".
Mutta suuret hankkeet vaativat suuria resursseja ja paljon aikaa, joten teimme kuten suomenruotsalaiset tekevät - menimme hattu kourassa "säätiöön".
Siellä saimme hieman ajattelemisen aihetta. 1) Pakkoruotsi-käsitteeseen on ehkä vaikea liittää positiivisia mielikuvia. 2) Ei ole olemassa mitään erityistä rahastoa, joka myöntäisi rahaa ruotsimyönteiseen suomalaisten "aivopesuun". 3) Jos Kulturfonden maksaa viulut, kampanjalta menee uskottavuus. (..)
Pettyneinä seisoimme kadulla, kokosimme ajatuksiamme, harkitsimme joukkorahoitusta - ja panimme projektin jäihin.
Mutta hyvän oikea-aikaisen idean tunnistaa siitä, että sen keksii moni samanaikaisesti. Luin viikolla ilolla HS-toimittaja Saska Saarikosken kaikin tavoin fantastisesta ideasta muuttaa usein ikävä ja sisäänpäin lämpiävä "Ruotsalaisuuden päivä" iloiseksi ruotsivaikutteiseksi juhlapäiväksi nimeltä "Päivä på svenska". (..) (käännös)
Hbl: Janne Strang: En god idé som hittade hem (http://hbl.fi/opinion/2013-09-22/501901/ledarkronika-en-god-ide-som-hittade-hem) 22.9.2013
Pakkoruotsin ylläpitämisen puolesta maksetaan Suomessa useita miljoonia rahaa. Tästä esimerkkinä esim. YLE:n "Suomi on ruotsalainen"-ohjelma aiheesta, sekä erilaiset "tutkimukset" yms. Lähestulkoon kaikki asian puolesta puhuvat tahot julkisuudessa saavat näiltä säätiöiltä rahaa ja lähestulkoon kaikki suomenruotsalaiset säätiöt toimivat tämän asian puolesta (on vaikeaa sanoa onko Suomessa yhtään sellaista suomenruotsalaista rahoittajatahoa, joka ei aktiivisesti rahoittaisi pakkoruotsin puolesta olevia tai puhuvia projekteja). Aikaisemminhan jaettiin mm. näitä Freudenthal mitaleita, mutta nykyisinkin vastaavia "stipendejä" jaetaan, mutta vain eri nimellä.
Väite siitä, etteikö sitä "säätiörahaa" löytyisi on täysin naurettava.
Mitä tulee näihin juomien halvempaan myymiseen kielen perusteella, niin tuo kuullostaa rasismilta. Miettikääpä jos vaikka somalille myytäisiin kaupassa kalliimmalla tuotteita, koska ei puhu suomen kieltä?
Toivon mukaan "HS:n rasismityöryhmä" ottaa tälläiset asiat julkiseen käsittelyyn.
Quote from: tietotyöläinen on 23.09.2013, 00:02:35
Luulen, tai olen oikeastaan aivan varma, että pakkoruotsin puolustamisesta ja hehkuttamisesta on tullut kirjoittamaton pakko valta- ja mediaeliitin keskuudessa.
Kannattamalla avoimesti pakkoruotsia henkilö asemoi itsensä tukevasti oikeamielisten klikkiin, joka sattumoisin useinmiten käyttää suurinta valtaa tässä maassa.
Empiiristen havaintojeni perusteella suhtautuminen pakkoruotsin korreloi tavallisen kansan keskuudessa melko voimakkaasti sen kanssa, kuinka henkilö suhtautuu mm. haitalliseen maahanmuuttoon. Epäilen, että siinäkin on kyse osittain "leirin valinnasta". Ei voida ajatellakaan, että ollaan junttipersujen kanssa samaa mieltä ainakaan näin poleemisesta ja polarisoituneesta asiasta.
Valtaeliitti ei tosiaan Suomessa voi asiaan suhtautua neutraalisti. Monilla asian puolesta puhuvillakin tahoilla on vaikeaa keksiä perusteluita asian puolesta (tai ne perustelut joutuisivat yleisen naurun aiheen kohteeksi), sen takia he eivät sitä yritä perustellakkaan, vaan huomio yritetään kääntää toisaalle.
Yksi keino ovat mm. "uhkaukset", "vähemmistöjen oikeudet", "asioiden käsitteleminen tietystä perspektiivistä", "pakkovenäjä", "ruotsalaisuuspäivät" yms. Lähinnä näillä jutuilla on tarkoitus vain siirtää huomio pois itse aiheesta.
Quote from: Roope on 22.09.2013, 23:36:17
Höblässä kolumni kolmesta suomenruotsalaisesta (yhtenä toimittaja itse), jotka "kyllästyneenä jytkyretoriikkaan" perustivat työryhmän "Pakkoruotsin ystävät – Tvångssvenskans vänner", jonka ideoitiin muun muassa kampanjoivan pakkoruotsin puolesta tarjoamalla ravintoloissa juomia puoleen hintaan niille, jotka tekevät tilauksen ruotsiksi.
Ett iso tuoppi, tack.
"Pakkoruotsin ystävät" ruotsinkielisten puolelta kuulostaa ihan samalta, kuin kuulostaisi
"pakkotyön ystävät" eliitin - ei työväestön - puolelta. Fyi fan vad som en orjuuttajat.
Täähän on menossa ihan siihen suuntaan, että "
me ei leikitä teidän kanssa jos te ette praattaa svenskaa"
-i-
Quote from: Roope on 22.09.2013, 23:36:17
Höblässä kolumni kolmesta suomenruotsalaisesta (yhtenä toimittaja itse), jotka "kyllästyneenä jytkyretoriikkaan" perustivat työryhmän "Pakkoruotsin ystävät – Tvångssvenskans vänner", jonka ideoitiin muun muassa kampanjoivan pakkoruotsin puolesta tarjoamalla ravintoloissa juomia puoleen hintaan niille, jotka tekevät tilauksen ruotsiksi.
Ei varmaan mene nykyisten syrjintäpykälien mukaan. Tarvitaankin yksi Illman tulkitsemaan lakia, jotta sitten siihen löytyykin oikeutus jonkun koukeron kautta. Syrjintä muuttuukin positiiviseksi erityiskohteluksi tai jotain muuta jännää.
Tämä löytyi ruotsinkielisen YLEn teksti-telkkarista. Vaalit ovat takana joten kansanedustajien mielipiteet ovat muuttuneet. Käännös by Shemeikka.
QuoteRUOTSIN KIELI MYÖTÄTUULESSA EDUSKUNNASSA
Verrattuna aikaan ennen eduskuntavaaleja 2011, neljännes kansanedustajista suhtautuu nyt myönteisemmin pakolliseen kouluruotsiin. Näin kertoo YLE Nyheterin tutkimus.
Yhtenä syynä on se, etteivät ruotsin ja venäjän kielet enää ole yhtä vahvasti toistensa vastakohtia Itä-Suomessa, sanovat eräät puhuttelemamme kansanedustajat.
Kansanedustajat saivat ottaa kantaa samaan väitteeseen, "ruotsin kielen tulee olla pakollinen kouluaine", sekä Vaalikompassi 2011ssa että YLE Nyheterin tuoreessa kyselyssä.
http://www.yle.fi/tekstitv/html/P702_01.html (http://www.yle.fi/tekstitv/html/P702_01.html)
^ Varsinainen uutinen tuolla:
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/24/sa-staller-sig-riksdagsledamoterna-till-skolsvenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/24/sa-staller-sig-riksdagsledamoterna-till-skolsvenska)
130 otti osaa kyselyyn 76 pakkoruotsin puolesta, 54 vastaan.
70 ei vastannut tai ei tavoitettu.
Tuota sitten verrataan yhteismitallisesti Ylen vaalikompassiin 2011, jossa 96 oli puolesta ja 102 oli vastaan.
Tuolta löytyy myös palkkidiagrammit puolueittain. Sieltä voi klikkailla ja katsella kenen mieli on muuttunut ja ketä ei tavoitettu tai ei vastannut.
Yllättäen ainoa puolue, joka on kaikki puolesta, on RKP. Ja yhtä yllättäen heidät kaikki tavoitettiin ja heiltä saatiin puristettua vastaus.
Eli kyselyn epävarmoissa tai tavoittamattomissa ei ole yhtään RKP:läistä, mutta esim. 10 persua on ilman vastausta. Tästä voi tehdä johtopäätöksiä kyselyn tuloksesta. Tarkoitushakuista? Ei suinkaan. Kö?
Onko kaikille lähetetty sähköposti, vai onko kaikille soitettu? Vai onko haastateltu eduskunnan käytävillä? Onko vaalikompassissa kielteisen kannan antaneita yritetty tavoittaa yhtä monta kertaa kuin myönteisen kannan antaneita?
Muoks. Vihreiden puolto kasvanut. Onhan aloitteen takana kauheat persut ja paha kapitalistikokoomus. Vasurit levällään, Kristilliset suvaitsee. Yllättäen Kepulaisilta puuttuu 22 vastausta... Juu ei me tavoitettu. Demarien puoltajia sama määrä. Tavoittamattomia paljon. Kokoomuksesta puuttuu myös 22 mielipidettä... Puoltajien määrä pysyy, mutta vastustajat epäröivät vastata?
-i-
Quote from: Shemeikka on 24.09.2013, 11:37:56
Tämä löytyi ruotsinkielisen YLEn teksti-telkkarista. Vaalit ovat takana joten kansanedustajien mielipiteet ovat muuttuneet. Käännös by Shemeikka.
QuoteRUOTSIN KIELI MYÖTÄTUULESSA EDUSKUNNASSA
Verrattuna aikaan ennen eduskuntavaaleja 2011, neljännes kansanedustajista suhtautuu nyt myönteisemmin pakolliseen kouluruotsiin. Näin kertoo YLE Nyheterin tutkimus.
Yhtenä syynä on se, etteivät ruotsin ja venäjän kielet enää ole yhtä vahvasti toistensa vastakohtia Itä-Suomessa, sanovat eräät puhuttelemamme kansanedustajat.
Kansanedustajat saivat ottaa kantaa samaan väitteeseen, "ruotsin kielen tulee olla pakollinen kouluaine", sekä Vaalikompassi 2011ssa että YLE Nyheterin tuoreessa kyselyssä.
http://www.yle.fi/tekstitv/html/P702_01.html (http://www.yle.fi/tekstitv/html/P702_01.html)
Eikö nimien julkaisu olisi ihan paikallaan? Veikkaan takin kääntäjien olevan etupäässä kokoomuslaisia ja demareita.
Ilmeisesti edustajat eivät kehtaa enää esittää aikaisemmin ilmoittamaansa kantaansa, kun eduskunnan äänestyksessä joutuvat kuitenkin ennen pitkää äänestämään ryhmäpäätöksen mukaan. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, kuinka moni takinkääntäjä on pakkoruotsin vastustaja taas ensi vaalien vaalikoneessa.
Mielenkiintoista nähdä säilyykö pakkoruotsi tämän kapinan jälkeen vaalikoneissa, nimet esiin!!!!
Nämä takinkääntäjät ovat siis valehdelleet äänestäjilleen olevansa pakkoruotsia vastaan. Kyllä äänestäjien pitää saada tietää tästä.
http://yle.fi/uutiset/suomalaisista_tuli_englanninpuhujia_-_missa_saksan_ranskan_ja_venajan_taitajat/6835420
"Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön johtaja, professori Jukka Havu arvelee, että kehitykseen on monia syitä. Yksi niistä on yksinkertaisesti englannin ylivalta ja käsitys siitä, että englannin kieli riittää.
– Huoli johtuu lähinnä siitä, että kun tämä sukupolvi (nyt ylioppilaiksi valmistuvat) on täyspäisesti työelämässä, niin silloinhan meillä ei ole kielivarantoa enää ollenkaan. Meillä on pelkästään englanti ja huono ruotsi, Havu huomauttaa."
Mielenkiintoista on, ettei Havukaan uskalla sanoa sitä totuutta ruotsin kielestä (mikä todettiin esim. HS:n kirjoituksessa aiheesta, kun oli viralliset taulukot kielten opiskelijoista).
Tuo kertoo vain siitä propagandan laajuudesta Suomessa eli ei uskalleta sanoa tiettyjä tosiasioita, vaan ne pitää mahdollisimman kierrellen ja kaarellen sanoa akateemisessa maailmassakin (rahoituksen pelon takia?), kuten tässä tapauksessa käyttäen ilmaisua: "huono ruotsi". Englannin kielen merkitystä ei liene syytä edes perustellakkaan, kun sitä kaikki käyttävät.
Quote from: Griffinvaari on 24.09.2013, 12:16:31
Mielenkiintoista nähdä säilyykö pakkoruotsi tämän kapinan jälkeen vaalikoneissa, nimet esiin!!!!
Olisi hauska nähdä päätöksen jälkeen haastattelu, jossa kansanedustajat selittävät, miksi aluksi vastustivat pakkoruotsia, mutta mieli muuttui. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka löytyisikin uusi kaiken kumoava argumentti, jota ei ole vielä Sampo Terhon listalla (http://www.sampoterho.net/?p=2298).
http://yle.fi/uutiset/pakkoruotsi_voi_hyvin_kansanedustajat_muuttaneet_mieltaan_ruotsille_myonteisemmaksi/6847627
Pakkoruotsi voi hyvin: kansanedustajat muuttaneet mieltään ruotsille myönteisemmäksi
Yle Uutisten kyselyssä kävi ilmi, että kymmenet kansanedustajat ajattelevat pakkoruotsista kouluissa nyt myönteisemmin kuin vuoden 2011 vaalien alla.
Grafiikka Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Mistä on kyse?
Yle Uutiset ja Ylen ruotsinkielinen uutistoimitus kysyi kansanedustajilta netissä tai suullisesti, mitä mieltä he ovat tällä hetkellä pakkoruotsista kouluissa. Sen jälkeen vastauksia verrattiin vuoden 2011 vaalikonevastauksiin.
130 kansanedustajaa vastasi kyselyyn.
43 kansanedustajaa oli muuttanut mielipidettään aiempaa myönteisemmäksi.
Kahdeksan kansanedustajaa oli muuttanut mielipidettään aiempaa kielteisemmäksi.
76 kansanedustajan mielipide ei ollut muuttunut.
Kolmen kansanedustajan kohdalla ei saatu vertailutietoa vaalikoneesta.
Suomalaiset pänttäävät pakkoruotsia vielä pitkään, jos asiaa kysytään eduskunnalta. Yle Uutisten tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että kymmenet kansanedustajat suhtautuvat nyt viime eduskuntavaaleja myönteisemmin pakkoruotsiin.
Kun samaan lisää sen, että hallituspuolueet ovat ilmaisseet julkisuudessa haluavansa pitää pakkoruotsin kouluissa, kieliopintojen asema näyttää vahvalta.
Yle Uutiset ja Ylen ruotsinkielinen uutistoimitus vertailivat kansanedustajien vaalikonevastauksia vuodelta 2011 ja heidän nykyisiä pakkoruotsikantoja. 43 kansanedustajaa on muuttanut mieltään myönteisemmäksi pakkoruotsille. Kahdeksan kansanedustajaa suhtautuu asiaan puolestaan kielteisemmin kuin aikaisemmin.
Syitä mielen muutokselle löytyi ainakin kaksi. Kansanedustajat kertoivat olleensa huolimattomia ja valinneensa väärin vaalikoneessa. Toinen syy on taktikointi.
Yksi mielipidettään paperilla muuttaneista on vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen Pohjois-Savosta.
– Olen ollut pakkoruotsin kannattaja pitkään ja hartaasti. Vaalikoneen aikaan käytiin keskustelua Itä-Suomen mahdollisesta venäjä-vaihtoehdosta ja silloin erilaisista syistä johtuen lievensin kantaani vaalikoneeseen. Nyt olen todennut, että ei tämä venäjä-kortti paina mitään, Virtanen sanoo.
Pirkanmaan kansanedustaja Arto Satonen (kok) puolestaan tukee "venäjä-korttia" ja hän tekee sen nyt painokkaammin kuin vaalien alla, jolloin hän vielä kannatti pakkoruotsia.
– Ilman muuta se olisi paras vaihtoehto, että Itä-Suomessa voisi opiskella rinnakkain ruotsia ja venäjää. Jos joudutaan valitsemaan, silloin olisi perusteltua kokeilla, että joissakin kunnissa olisi mahdollista opiskella ruotsin sijasta venäjää, Satonen sanoo.
"Me tarvitsemme ruotsia"
Kansanedustajat ovat perinteisesti suhtautuneet pakkoruotsiin myönteisemmin kuin kansa. Vallanpitäjät kommentoivat Yle Uutisten kyselyssä pakkoruotsia muun muassa näin. Väitteenä oli vuonna 2011 ja nyt sama: "Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista."
Tuula Peltonen (sd). Peltonen kertoi vuonna 2011 vaalikoneessa olevansa jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Nyt hän liputtaa täysillä pakkoruotsin puolesta.
Meillä tulee olla vaihtoehtoja. Valikoimaa tulisi laajentaa. Myös mm. venäjää halutaan opiskella. (2011)
Me tarvitsemme ruotsia Suomessa. Se on toinen kansalliskielemme. (2013)
Leena Rauhala (kd). Rauhala kertoi vaalikoneessa olevansa täysin eri mieltä väitteen kanssa. Nyt hän on jokseenkin samaa mieltä.
Koululaisilla pitäisi olla enemmän vapautta valita muitakin kieliä varsinkin alueilla, missä käytetään tai tarvitaan muita kieliä kuin ruotsia. (2011)
Venäjää ja ruotsia ei pidä asettaa vastakkain. Niin kauan kuin perustuslaissa kaksikielisyys, ruotsin kielen opetus pitää turvata. (2013)
Toisaalta joidenkin kansanedustajien mieli on muuttunut vuoden 2011 jälkeen myös kielteisemmäksi.
Mikko Alatalo (kesk). Vuonna 2011 hän oli pakollisuusväitteen kanssa jokseenkin samaa mieltä. Nyt hän on jokseenkin eri mieltä.
Alkeet on kaikkien hyvä opetella. Tunteja voidaan vähentää. Ruotsin ei tarvitse se ensimmäinen vieras kieli, jota koulussa opetetaan. (2011)
Lyhyt ruotsi voisi olla lukiossa pakollista niille, jotka tarvitsevat virkamiesruotsia. Siivoojalle sen ei välttämättä tarvitse olla pakollista. (2013)
Seuraavasta listasta näet, kuinka moni kansanedustaja on muuttanut asiassa mieltään.
Etsi taulukosta:
Nimi Puolue Vaalikone 2011 Kysely 2013
Ahvenjärvi, Sauli kd. Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Jokinen, Kalle kok. Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Rauhala, Leena kd. Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Haapanen, Satu vihr. Jokseenkin eri mieltä Täysin samaa mieltä
Peltonen, Tuula sd. Jokseenkin eri mieltä Täysin samaa mieltä
Piirainen, Raimo sd. Jokseenkin eri mieltä Täysin samaa mieltä
Virtanen, Erkki vas. Jokseenkin eri mieltä Täysin samaa mieltä
Kiuru, Pauli kok. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä
Kopra, Jukka kok. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä
Kyllönen, Merja vas. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä
Lehti, Eero kok. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä
Mäkipää, Lea ps. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä
Tiilikainen, Kimmo kesk. Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä
Anttila, Sirkka-Liisa kesk. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Filatov, Tarja sd. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Hautala, Lasse kesk. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Jaskari, Harri kok. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Katainen, Elsi kesk. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Koskinen, Johannes sd. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Leppä, Jari kesk. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Lohi, Markus kesk. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Männistö, Lasse kok. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Pekonen, Aino-Kaisa vas. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Skinnari, Jouko sd. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Suutari, Eero kok. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Tainio, Hanna sd. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Tynkkynen, Oras vihr. Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Backman, Jouni sd. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Brax, Tuija vihr. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Feldt-Ranta, Maarit sd. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Gästgivars, Lars Erik sv Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Harkimo, Leena kok. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Jääskeläinen, Jouko kd. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Korhonen, Timo kesk. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Lindtman, Antti sd. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Lipponen, Päivi sd. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Maijala, Eeva-Maria kesk. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Niinistö, Ville vihr. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Risikko, Paula kok. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Vahasalo, Raija kok. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Viitamies, Pauliina sd. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Viitanen, Pia sd. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Virkkunen, Henna kok. Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä
Kivelä, Kimmo ps. Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kokko, Osmo ps. Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Kontula, Anna vas. Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Sankelo, Janne kok. Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Vähämäki, Ville ps. Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Alatalo, Mikko kesk. Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä
Satonen, Arto kok. Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä
Tolppanen, Maria ps. Jokseenkin samaa mieltä Täysin eri mieltä
Taulukossa mukana mielipidettään muuttaneet kansanedustajat. Voit järjestää taulukon tietoja eri aiheiden mukaan klikkaamalla sarakkeiden otsikoita.Lähde: Yle vaalikone 2011, Ylen kysely 2013
Ke 25.9 Klo 7.16 Yle: Paavo Lipponen puolustaa pakkoruotsia
Ylen aamu-tv:ssä huomenna Paavo Lipponen
Keskustelun aihe on pakkoruotsi. Paavo tulee tietenkin vetoamaan yhteiseen historiaan, tunteisiin ja kauppaan maiden välillä.
Toivottavasti toimittajalla on kanttia kysyä myös hankalia jatkokysymyksiä.
QuoteYle Uutiset ja Ylen ruotsinkielinen uutistoimitus vertailivat kansanedustajien vaalikonevastauksia vuodelta 2011 ja heidän nykyisiä pakkoruotsikantoja. 43 kansanedustajaa on muuttanut mieltään myönteisemmäksi pakkoruotsille.
http://yle.fi/uutiset/pakkoruotsi_voi_hyvin_kansanedustajat_muuttaneet_mieltaan_ruotsille_myonteisemmaksi/6847627
Se siitä edustuksellisesta demokratiasta sitten. Miksi nuo henkilöt ovat kansanedustajia, jos he eivät aio
edustaa kansaa, joka valitsi heidät vaalien alla esitettyjen kantojen perusteella?
Juuri tämän vuoksi tarvitaan sitovia kansanäänestyksiä.
Ja tässä ovat ylekyselyn takinkääntäjät jotka ovat nyt valmiitan kyykyttämään suomen kansaa pakkoruotsilla.
Quote
Ahvenjärvi, Sauli kd.
Rauhala, Leena kd.
Leppä, Jari kesk.
Hautala, Lasse kesk.
Lohi, Markus kesk.
Anttila, Sirkka-Liisa kesk.
Katainen, Elsi kesk.
Jokinen, Kalle kok.
Jaskari, Harri kok.
Männistö, Lasse kok.
Suutari, Eero kok.
Peltonen, Tuula sd.
Tainio, Hanna sd.
Filatov, Tarja sd.
Piirainen, Raimo sd.
Koskinen, Johannes sd.
Skinnari, Jouko sd.
Virtanen, Erkki vas.
Pekonen, Aino-Kaisa vas.
Haapanen, Satu vihr.
Tynkkynen, Oras vihr.
Nåitå edustajia älköön kukaan kunnon suomalainen äänestäkäö.
Sen sijaan näille toisin päättäneille kansa antakoon äänensä jo ennestään tätä nöiyryytystä vastustaneiden lisäksi.
Quote
Alatalo, Mikko kesk.
Satonen, Arto kok.
Tolppanen, Maria ps.
Joskus aikoinaan valistettiin että vain mäntit ei äänestä. Joku varmaan otti onkeensa ja äänesti, mutta edustajapa muuttaa mielensä. Onko tämä sitä demokratiaa, jossa valta on kansalla?
Sopisiko tehdä kansalaisaloite että edustajan mielipiteen poikkeaminen vaalikoneen vastauksen kanssa on rikos?
Tällaista tuo vanhuudenhöperö Paavo Lipponen puheli.
Miten globalisaation kautta voisi puolustaa pakkoruotsia, jolla on 10 miljoonaa puhujaa ja on täysi marginaalikieli.
http://tieku.fi/ihminen/maailman-13-puhutuinta-kielta
Monet maailman kielistä ovat hyvin pieniä ja niillä on vain muutama tuhat puhujaa. Toisia kieliä taas käyttävät miljoonat ihmiset, ja kielet ovat voineet levitä hyvinkin kauas alueilta, joilla niitä alun perin on puhuttu.
Tähän on listattu puhujamäärän mukaan 13 suurinta kieltä. Mukana on myös tieto, monessako maassa kielellä on virallinen asema.
1. Kiina
Puhujia: 1,2 miljardia
Virallinen kieli 5 maassa
2. Hindi
Puhujia: 366 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa
3. Englanti
Puhujia: 341 miljoonaa
Virallinen kieli 115 maassa
4. Espanja
Puhujia: 322 miljoonaa
Virallinen kieli 20 maassa
5. Arabia
Puhujia: 280 miljoonaa
Virallinen kieli 26 maassa
6. Bengali
Puhujia: 207 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa
7. Portugali
Puhujia: 176 miljoonaa
Virallinen kieli 5 maassa
8. Venäjä
Puhujia: 167 miljoonaa
Virallinen kieli 16 maassa
9. Japani
Puhujia: 125 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa
10. Saksa
Puhujia: 98 miljoonaa
Virallinen kieli 9 maassa
11. Thai
Puhujia: 83 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa
12. Korea
Puhujia: 78 miljoonaa
Virallinen kieli 2 maassa
13. Ranska
Puhujia: 77 miljoonaa
Virallinen kieli 40 maassa
Lähteet:
Nationalencyklopædien
YK:n kotisivut
Lipposen mukaan ruotsalaisuus on muka suomalaisten identiteettiä ja Lipposen mukaan ruotsia pitäisi aikaistaa ja se olisi kosketuspinta toiseen kieleen. Haastattelija ei edes kyseenalaistanut Paavo Lipposen puheita, että tällaista propagandaa Ylellä.
Quote from: Peltipaita on 25.09.2013, 00:45:43
Sopisiko tehdä kansalaisaloite että edustajan mielipiteen poikkeaminen vaalikoneen vastauksen kanssa on rikos?
Minusta yleisesti valehtelun voisi kriminalisoida. Tietenkään mistään valkoisista valheista ei koskaan jaksettaisi mentäisi käräjille, mutta lain nojalla vaalilupausten pettämisistä sellainen olisi mahdollista. Rangaistuksena voisi olla sakot ja julkisten luottamustehtävien menettäminen.
No, minulle oli alusta lähtien selvää, että tällä lakialoitteella ei pakkoruotsia kuopata. Tällä herätetään keskustelua asiasta, ja eduskunnan päättäessä vastoin kansan tahtoa on pakkoruotsin vastustajilla suuremmat mahdollisuudet päästä läpi seuraavissa vaaleissa. Koska pakkoruotsin vastustus korreloi selvästi monikultturismin vastustuksen kanssa, on siitäkin syövästä pääseminen eroon todennäköisempää. Jos aloite menisi läpi, nuivilla olisi heikommat mahdollisuudet menestyä ensi vaaleissa, minkä vuoksi pakkoruotsista pääseminen nyt voisi tarkoittaa monikultturismin jatkumista.
http://www.hs.fi/kaupunki/Ruotsi+ei+ole+pakkopullaa+kahvip%C3%B6yd%C3%A4ss%C3%A4/a1380000306699
QuoteYläkoululaisten ruotsin kielen opetukseen haetaan rennompaa otetta uudenlaisella kulttuurikahvilalla
QuoteKielikahvilassa oppilaat tutustuvat pohjoismaisuuteen rennossa tunnelmassa. Jokaisella neljällä kerralla keskustellaan ja pelataan pelejä sekä pidetään kahvitauko eli fikapaus.
Aahh, ruotsin kielen opiskelu, niin ihanan rentoa, eikä tunnu yhtään pakolta kun saa välillä kahvia ja pullaa.
QuotePohjoismaiden lisäksi pojat saivat tietoa Ahvenanmaasta, sillä heidän ryhmäänsä ohjannut Therese Salmi ällistytti poikia kertomalla 45 minuutin koulumatkastaan Vårdön kunnassa Ahvenanmaalla.
Muistikohan Therese koulumatkatarinoiden ohella ällistyttää poikia kertomalla, että Ahvenanmaa poisti pakkosuomen ja on yksikielinen?
Euromaani Mooses Lipponen on nyt hyvin huojentunut, sillä nyt Suomen kansaa ruoskivia on enemmän:
http://yle.fi/uutiset/lipponen_valinnainen_ruotsi_leventaisi_sosiaalista_kuilua/6848111?ref=leiki-es
QuoteRuotsin kielen puolestapuhuja Paavo Lipponen on huojentunut poliitikkojen myönteisemmästä asenteesta ruotsin opiskelua kohtaan. Hänen mielestään tämä merkitsee, että kielikysymykseen on eduskunnassa nyt perehdytty
.
Jälleen kerran YLEn ruotsinkielisen uutistoimituksen tarkoitushakuista propagandaa.
Ensinnäkin "Täysin eri mieltä" -muuttuminen "Jokseenkin eri mieltä" tarkoittaa edelleen pakkoruotsin vastustamista.
Kuten "Jokseenkin samaa mieltä" - muuttuminen "Täysin samaa mieltä" tarkoittaa pakkoruotsin kannattamista.
Miksi uutisessa ei kerrottu tarkkoja lukemia kannattajista/vastustajista? Pakkoruotsia joko kannattaa tai ei.
Tekstissä on käytetty ovelasti toimittajien omia olettamuksia: "kieliopintojen asema näyttää vahvalta, Toinen syy on taktikointi."
Tälläkö tasolla on verorahoilla toimivan YLE:n uskottavuus?
Quote from: Roope on 22.09.2013, 23:36:17
Höblässä kolumni kolmesta suomenruotsalaisesta (yhtenä toimittaja itse), jotka "kyllästyneenä jytkyretoriikkaan" perustivat työryhmän "Pakkoruotsin ystävät – Tvångssvenskans vänner", jonka ideoitiin muun muassa kampanjoivan pakkoruotsin puolesta tarjoamalla ravintoloissa juomia puoleen hintaan niille, jotka tekevät tilauksen ruotsiksi.
Quote...työstimme some-kampanjan, jossa Facebook-status tai twiitti hashtagilla #pakkoruotsi osoittaa, että vastustat vihaa lietsovaa mielipideilmastoa. "Pakkoruotsin" puolustaminen olisi myös isku sivistyksen ja avoimuuden puolesta.
Suunnitelmissa oli myös näyttely ruotsista Suomessa. Sanomalehtien mainoskampanjassa näytettäisiin klassisia muotokuvia historiamme suurmiehistä sellaisilla sloganeilla kuin "Gustav Paulig oli mamu", "Mannerheim oli suomenruotsalainen" ja "Karl Fazer oli mamun poika".
Mutta suuret hankkeet vaativat suuria resursseja ja paljon aikaa, joten teimme kuten suomenruotsalaiset tekevät - menimme hattu kourassa "säätiöön".
Siellä saimme hieman ajattelemisen aihetta. 1) Pakkoruotsi-käsitteeseen on ehkä vaikea liittää positiivisia mielikuvia. 2) Ei ole olemassa mitään erityistä rahastoa, joka myöntäisi rahaa ruotsimyönteiseen suomalaisten "aivopesuun". 3) Jos Kulturfonden maksaa viulut, kampanjalta menee uskottavuus. (..)
Pettyneinä seisoimme kadulla, kokosimme ajatuksiamme, harkitsimme joukkorahoitusta - ja panimme projektin jäihin.
Mutta hyvän oikea-aikaisen idean tunnistaa siitä, että sen keksii moni samanaikaisesti. Luin viikolla ilolla HS-toimittaja Saska Saarikosken kaikin tavoin fantastisesta ideasta muuttaa usein ikävä ja sisäänpäin lämpiävä "Ruotsalaisuuden päivä" iloiseksi ruotsivaikutteiseksi juhlapäiväksi nimeltä "Päivä på svenska". (..) (käännös)
Hbl: Janne Strang: En god idé som hittade hem (http://hbl.fi/opinion/2013-09-22/501901/ledarkronika-en-god-ide-som-hittade-hem) 22.9.2013
Onko tuo jonkin sortin massiivista itsekritiikkiä joka on verhottu niin syvälle RKP:läisen huumorin pullaan etten tajua sitä?
Mikäli näin on, viestintä on epäonnistunut täydellisesti. Mikäli taas ei ole ideointiryhmä taas osoittaa tahattomasti jälleen kerran sen, miten se luo suomenkielisille mielikuvan siitä, että bättrefolkin kanssa keskustelu on kuin antaisi heidän ensin hieroa paskaa naamaan ja sitten kiittää sydämellisesti kokemuksesta, korostaen kuinka tyhmä ja tietämätön itse on ollut. Ei tällaista asetelmaa odottavan porukan kanssa kukaan täysjärkinen halua kovin kauaa olla samaa mieltä, ellei palkintona ole todella paljon joko rahaa, valtaa tai molempia.
Ruotsittajatoimittaja tietää jo, miten aloitteelle käy:
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/24/virtanen-trodde-inte-han-skulle-behova-svenska
QuoteEnligt Yle Nyheters Anne Suominen kommer riksdagens kulturutskott att skriva ett betänkande om att medborgarinitiativet ska förkastas.
Eli sivistysvaliokunta tekee (rkp:n ja Kataisen tilaustyönä) mietinnön, jossa ehdotetaan aloitteen hylkäämistä.
Virtasen Erkki (vas) Ylen haastattelussa muisti argumentoida, että koskaan ei voi tietää, milloin kohtaa ruotsinkielisiä. Hän itsekin oli joutunut samaan veneeseen ahvenanmaalaisen kanssa, tiukkaa kuulema teki ymmärtää kun oli niin erilaista ruotsia. Kyllä se vain on nyt kaikille tarpeellinen kieli, kun Erkki on ollut veneessä oolantilaisen kanssa *oksentaa*.
Edit: ja myönsi ihan suoraan valehdelleensa vaalikoneessa, on ollut aina pakkoruotsin kannattaja. Vaalikoneessa vetosi venäjä-korttiin, mutta nyt se on vain kevyttä kamaa ruotsin rinnalla. Jessus mikä k**ipää.
Quote from: -gentilhommehki- on 25.09.2013, 08:25:03
Euromaani Mooses Lipponen on nyt hyvin huojentunut, sillä nyt Suomen kansaa ruoskivia on enemmän:
http://yle.fi/uutiset/lipponen_valinnainen_ruotsi_leventaisi_sosiaalista_kuilua/6848111?ref=leiki-es
QuoteRuotsin kielen puolestapuhuja Paavo Lipponen on huojentunut poliitikkojen myönteisemmästä asenteesta ruotsin opiskelua kohtaan. Hänen mielestään tämä merkitsee, että kielikysymykseen on eduskunnassa nyt perehdytty
.
Hieman nauratti kun tuo väsyneen oloinen mörkö menneisyydestä puolusti aamu-tv:ssä ruotsin kielen merkitystä ruotsalaisilla menestystarinoilla kuten Björn Borg ja ABBA. Nämä tuskin olisivatkaan pärjänneet maailmalla ilman pakkoruotsia. Varsinkin ABBAn ruotsinkieliset maailmanluokan hitit ovat jääneet elämään monien muistoihin.
Mitä kansanedustajien mielenmuutokseen ruotsin kielen pakollisuudesta tulee, niin ei sitä selitä mikään muu kuin pelko siitä, että jos pakkoruotsista luovuttaisiin, se olisi ennen kaikkea Perussuomalaisten voitto.
Tämä erittäin tarkoitushakuinen kysely tuskin hämää suurta kansaa ja eduskuntavaaliehdokkaat joutuvat tarkkaan harkitsemaan, mistä niitä ääniä tulee.
Erityisesti ilahduttaa kepun edustajien vähäinen halu takinkääntöön erästä sikatilallista lukuunottamatta. Olen varma, että Itä- ja Pohjois-Suomesta ei voi tulla valituksi pakkoruotsia kannattamalla.
Juuri nyt hallituspuolueiden kansanedustajien on kuunneltava puoluejohdon käskyjä, mutta vaalien lähestyessä totuus voittaa.
Riippumatta tästä pakkoruotsikeskustelusta eduskunnasta putoaa kymmenittäin nykyisiä demareiden ja kokoomuksen edustajia. On erittäin epätodennäköistä, että seuraavassa hallituksessa istuisi RKP, mikä avaa pakkoruotsilukon lopullisesti.
Tuo Freudenthalin muumio (paavo) oli siis kaivettu suomenkielisen YLE:n pakkoruotsi- ja fasismipäivän aamuteeveehen.
Lipponen oli takkinsa kääntäneistä kansanedustajista iloinen. Vaalilupauksista Lipponen kertoi, että niitähän annetaan siinä vaiheessa, kun pitää keskustella äänestäjien kanssa. Sitten kun päästään oikeasti päättämään asioista, niin tilannehan on täysin toinen. Lipponen siis avoimesti kannustaa kaikkia eduskuntavaaliehdokkaita valehtelemaan äänten kalastelun merkeissä.
Lipponen: Ruotsihan on menestystarina. Abba Björn Borg! meidän koripallojoukkueemme pärjää vasta nyt, Ruotsihan on pärjännyt vuosia. Tästä menestyksestä suomalaiset pääsee osaksi vain opiskelemalla ruotsia. Onhan geeneistämme puolet ruotsalaisia.
-> Näillä argumentaatiotasoilla on oltu pääministerinä, eduskunnan puhemiehenä ja ties minä. No tässä kiteytyy Kataisen älyllinen epärehellisyys - ruotsia osaamaton pääministeri yrittää korostaa ruotsin kielen merkitystä - ja toisaalta Stubbilainen geneettinen ruotsinkielenperimä. Eli ei ole nykyhallitus kauas Lippospuusta pudonnut.
Lipponen kertoi, kuinka vanhin tyttärensä oli ollut kaksi viikkoa Ruotsissa päiväkodissa, ja saanut sieltä uutta motivaatiota ruotsin kielen opiskeluun.
-> Jos Lipposen teesit ruotsin kielen avaimista onneen ja parempaan elämään ovat tosia, niin miksi hänen täytyy motivaatioleirittää omaa jälkikasvuaankin Ruotsissa asti, jotta tämä ymmärtäisi Axel Olofin ihanteen?
Aamu-uutisissa haastateltu takkinsa kääntänyt vasemmistolainen kehui, kuinka oli pärjännyt hienosti kahdestaan veneessä Ahvenanmaalaisen kalastajan kanssa, vaikka ahvenanmaanruotsi hieman kouluruotsista eroaakin.
-> Näin kun ajattelen kansantaloudellista näkökulmaa tähän kielikeskusteluun, niin onko vasemmistoliiton virallinen kanta siis, että Suomen tulevaisuus ja BKT-odotukset makaavat ahvenanmaalaisten ummikkokalastajien veneissä?
Propagandaosuus: yli 40 kansanedustajaa muuttanut kantaansa "myönteisempään suuntaan"
Näistä 16: Jokseenkin samaa mieltä -> täysin samaa mieltä, eli ei vaikuta mahdolliseen äänestystulokseen.
Ja 6 kpl: Täysin eri mieltä -> Jokseenkin eri mieltä, eli ei vaikuta mahdolliseen äänestystulokseen.
Muuten olen sitä mieltä, että tällaisissa kysymyksissä kaikki "jokseenkin"-vastaajat ovat perseestä. Muistakaa hommalaiset, kun täytätte tulevaisuudessa vaaligallupeita. Hinatkaa niitä palluroita ja mielipiteitänne kunnolla eri laitoihin. Keskiviivan nuoleskelijoilla ei ole mielipiteitä. Keskiviivan nuoleskelijat ovat niitä hyödyllisiä idiootteja jotka ovat täysin vietävissä.
-i-
EDIT: Yle on perseestä. Yle tulee lakkauttaa.
EDIT 2: Missä oli haastattelijan kysymykset:
-Tehän olette saaneet Freudenthal- palkinnon?
-Voitteko kertoa, kuka oli Axel Olof Freudenthal?
-Hänhän piti suomalaisia alempana rotuna. Miksi luulette, että nimenomaan häntä käytetään edelleen ruotsinkielisyyden ihanteena jakamalla hänen nimissään palkintoja?
Taitaa pakkoruotsin tuoli olla heilumassa, vaikka tällä kertaa se ei vielä kaatuisi. Sen voi päätellä, että YLE on hätäpäissään kaivanut ruutuun kaasuputkikiireiltään Mungo-valtakunnanvaarin höpisemään jotain hämärää pakkoruotsin tueksi. :facepalm:
Kävinpä tässä eräällä yksityisellä koululla tutustumassa. He tarjoavat normaalin yläasteopiskelun sijaan myös ammattiaineita. Koulu on edelleen suosittu, mutta ammattiaineista tingitään, jos mahdollista.
Nykynuoret valitsevat itselleen mahdollisimman lyhyen koulupäivän koulun opiskeluohjelman puitteissa. On siis täysin absurdia väittää, että pakollinen ruotsin kielen opiskelu ei veisi tilaa jonkun muun kielen opiskelulta.
Itse kadun nyt, että lukiossa en ottanut saksan kieltä.
Tähtäsin teknilliseen korkeakouluun, joten valitsin matematiikan, fysiikan ja kemian mahdollisimman pitkänä.
Lukion toiselta alkava saksa olisi ollut mahdollinen, mutta koulupäivistäni olisi tullut kahdeksantuntisia koko viikon. Ei teini jaksanut, vaikka vetikin lukuaineista yli ysin keskiarvoa, kirjoitti ällän paperit ja lukio-opiskelu ei todellakaan ollut vaikeaa. Mutta ei silti jaksanut. Jos tuolloin olisi tvångssvenskan saanut jättää pois, osaisin nyt varmaankin välttävää saksaa.
Pitää paikkailla kansalaisopistossa...
Привет! Меня завут Икутурсо.
... joo toi ei oo saksaa, tiedän.
-i-
Quote from: Archaeopteryx on 25.09.2013, 08:41:37
Virtasen Erkki (vas) Ylen haastattelussa muisti argumentoida, että koskaan ei voi tietää, milloin kohtaa ruotsinkielisiä. Hän itsekin oli joutunut samaan veneeseen ahvenanmaalaisen kanssa, tiukkaa kuulema teki ymmärtää kun oli niin erilaista ruotsia. Kyllä se vain on nyt kaikille tarpeellinen kieli, kun Erkki on ollut veneessä oolantilaisen kanssa *oksentaa*.
Edit: ja myönsi ihan suoraan valehdelleensa vaalikoneessa, on ollut aina pakkoruotsin kannattaja. Vaalikoneessa vetosi venäjä-korttiin, mutta nyt se on vain kevyttä kamaa ruotsin rinnalla. Jessus mikä k**ipää.
Perinteisen vahvaa argumentaatiota ruotsinkielisen pääoman korruptoimalta lutkalta: kaikki tulevat sukupolvet pitää orjaruotsittaa viimeistä yksilöä myöten, koska joku heistä voi joskus joutua koko päiväksi samaan veneeseen ahvenanmaalaisen kanssa ... jolloin pakkoruotsista ei tosin ole mitään hyötyä.
Mutta silti.
Quote from: -gentilhommehki- on 25.09.2013, 08:25:03
http://yle.fi/uutiset/lipponen_valinnainen_ruotsi_leventaisi_sosiaalista_kuilua/6848111?ref=leiki-es
Hieman nauratti kun tuo väsyneen oloinen mörkö menneisyydestä puolusti aamu-tv:ssä ruotsin kielen merkitystä ruotsalaisilla menestystarinoilla kuten Björn Borg ja ABBA. Nämä tuskin olisivatkaan pärjänneet maailmalla ilman pakkoruotsia.
Ihmemaassa elävän Herra Pöön ns. puhe oli tätä tasoa: jos vesipallomaajoukkue pakkoruotsitettaisiin, maailmanmestaruus olisi melko selvä juttu.
Quote from: Lalli IsoTalo on 25.09.2013, 09:39:45
Quote from: -gentilhommehki- on 25.09.2013, 08:25:03
http://yle.fi/uutiset/lipponen_valinnainen_ruotsi_leventaisi_sosiaalista_kuilua/6848111?ref=leiki-es
Hieman nauratti kun tuo väsyneen oloinen mörkö menneisyydestä puolusti aamu-tv:ssä ruotsin kielen merkitystä ruotsalaisilla menestystarinoilla kuten Björn Borg ja ABBA. Nämä tuskin olisivatkaan pärjänneet maailmalla ilman pakkoruotsia.
Ihmemaassa elävän Herra Pöön ns. puhe oli tätä tasoa: jos vesipallomaajoukkue pakkoruotsitettaisiin, maailmanmestaruus olisi melko selvä juttu.
Valtakunnanvaari on aika visionääri! Suomen pitää saada omat Abba ja Björn Borg! Palataan takaisin 70-luvulle, niin hyvä tulee.
Quote from: Lalli IsoTalo on 25.09.2013, 09:39:45
Quote from: -gentilhommehki- on 25.09.2013, 08:25:03
http://yle.fi/uutiset/lipponen_valinnainen_ruotsi_leventaisi_sosiaalista_kuilua/6848111?ref=leiki-es
Hieman nauratti kun tuo väsyneen oloinen mörkö menneisyydestä puolusti aamu-tv:ssä ruotsin kielen merkitystä ruotsalaisilla menestystarinoilla kuten Björn Borg ja ABBA. Nämä tuskin olisivatkaan pärjänneet maailmalla ilman pakkoruotsia.
Ihmemaassa elävän Herra Pöön ns. puhe oli tätä tasoa: jos vesipallomaajoukkue pakkoruotsitettaisiin, maailmanmestaruus olisi melko selvä juttu.
Mitä on "PÖÖ" ruotsiksi? Google kääntäjä sanoo, että "BOO". (koko lause:
Boo... Hej, det finns ingenting att frukta.)
Youtube: Paavo Lipponen sanoo Pöö 10 minuuttia. (http://www.youtube.com/watch?v=FaB3BYrw5lA)
Tosta taustakomppi Kaivannon seuraavaan piisiin.
-i-
Minusta pakkoruotsi pysyy jatkossakin opetuksessa. koska se olisi vakava imagotappio Suomelle( =pak.ruo. puolustajille). Jos on kerrottu muille maille kuinka Suomessa on aina ollut elävä kaksikielisyys. Eihän se tietenkään mitenkään käy, että muu maailma huomaa sen, ettei Suomi ole oikeasti kaksikielinen.
Quote from: Näkkileipä on 25.09.2013, 14:00:32
Minusta pakkoruotsi pysyy jatkossakin opetuksessa. koska se olisi vakava imagotappio Suomelle( =pak.ruo. puolustajille). Jos on kerrottu muille maille kuinka Suomessa on aina ollut elävä kaksikielisyys. Eihän se tietenkään mitenkään käy, että muu maailma huomaa sen, ettei Suomi ole oikeasti kaksikielinen.
Ei todellakaan ole kaksikielinen, vaan yksikielinen Suomenmaa ja -kansa, ellei sitten esim. saamenkieli katsota siksi toiseksi Suomessa puhuttavaksi suomalaisten kieleksi. Ruotsinkieli ei Suomeen kuulu. Riistovaltio pakotti meidät kaksikielisyyteen, mutta meidän ei ole pakko alistua siihen. Ei tulisi kysymykseenkään, että alkaisin omassa kotimaassani puhumaan pakosta vierasta kieltä.
Ruotsalaiset itse ovat tupanneet tänne. Opetelkoot meidän suomalaisten kielen. Luulisi heidän jo 800 vuodessa oppineen edes alkeet. Mutta ei. He edelleen halveksivat meitä, sekä kieltämme ja vaativat säilyttää viralliset oikeutensa ulkomaankieleensä, jota myös suomenkansa edelleen pakotetaan opettelemaan, tarvitsi sitä tai ei!
Quote from: Näkkileipä on 25.09.2013, 14:00:32
Minusta pakkoruotsi pysyy jatkossakin opetuksessa. koska se olisi vakava imagotappio Suomelle( =pak.ruo. puolustajille). Jos on kerrottu muille maille kuinka Suomessa on aina ollut elävä kaksikielisyys. Eihän se tietenkään mitenkään käy, että muu maailma huomaa sen, ettei Suomi ole oikeasti kaksikielinen.
Kuinkahan moni maapallon asukkaista (ex-Finland) on tietoinen Suomen kielipoliittisesta tilanteesta tai yleensä millään tavoin kiinnostunut siitä? Villi arvaukseni on että noin 0,000001%.
Quote– Huoli johtuu lähinnä siitä, että kun tämä sukupolvi (nyt ylioppilaiksi valmistuvat) on täyspäisesti työelämässä, niin silloinhan meillä ei ole kielivarantoa enää ollenkaan. Meillä on pelkästään englanti ja huono ruotsi, Havu huomauttaa.
Havulta on jäänyt huomaamatta, että EU:n kielibarometrin mukaan vähintään yhtä vierasta kieltä osaavien osalta suomalaiset ovat EU:n keskitasoa, vähintään kahta kieltä osaavien osalta korkealla ja vähintään kolmea kieltä osaavien osalta jo parhaimmistoa: tässä edellä ovat vain Luxemburg 61 %, Hollanti 37 %, Slovenia 34 % ja Belgia 27 %.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149098-pakkoruotsi-eun-kielibarometrin-valossa
Jos suomalaisilla kielivarantoa ei ole ollenkaan, niin muualla EU:ssa asiat ovat sitten jo miinuksen puolella?
QuoteRuotsin kielen puolestapuhuja Paavo Lipponen on huojentunut poliitikkojen myönteisemmästä asenteesta ruotsin opiskelua kohtaan. Hänen mielestään tämä merkitsee, että kielikysymykseen on eduskunnassa nyt perehdytty
Hahhah! Päinvastoin on jätetty perehtymättä ja ohitettu se vähäkin ymmärrys. Se, että yhä useampi on siirtynyt huonommin perustellulle kannalle, johtuu siitä että nykyinen hallitus hirttäytyy pakkoruotsiin. Suurin osahan noista myönteisemmiksi muuttuneista on hallituspuolueista – heillä siintää varmaan mielessä luottamustoimet ja siksi haluavat nuoleskella puoluejohtajiaan.
Kunhan vaalit lähestyvät ja gallupit lupailevat keskusta-persut-hallitusta, niin alkavat taas jo Urpilainen ja Katainenkin mielistellä äänestäjiä ja ehdotella pakkoruotsin väljentämistä. Toivottavasti kukaan ei ole niin tyhmä ja puolueuskollinen että menee silloin uskomaan...
Haastan kenet tahansa - vaikka Lipposen itsensä -
keksimään yhdenkin pätevän ja asiaankuuluvan perustelun sille, miksi vieraista kielistä juuri ruotsin pitäisi olla pakollinen koko Suomessa ja kaikilla kouluasteilla. Pakkokielikeskustelu ei vaikuttaisi niin absurdilta, jos pakon puolustajat keksisivät edes yhden oikean perustelun, jolla ei samalla voitaisi perustella esim. pakkoenglantia tai pakkovenäjää.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150261-pakkoruotsikeskustelun-james-randi-haastan-sinut-perustelemaan-pakkoruotsia
Quote from: MarijaEi todellakaan ole kaksikielinen, vaan yksikielinen Suomenmaa ja -kansa, ellei sitten esim. saamenkieli katsota siksi toiseksi Suomessa puhuttavaksi suomalaisten kieleksi.
Suomi ei todellakaan ole yksikielinen: vain 90 % suomalaisista on suomenkielisiä. Vanhoja alueellisia kieliämme ovat ruotsi ja saamet (3 kieltä). Suomen valtio on kaikkien vanhojen kieliryhmiemme edunvalvoja, ei vain suomenkielisten.
Huolestuin persujen "ryhmäkuri"-ketjussa siitä, jos persut vaativat homoliittoasiassa ryhmäkuria ja vetoavat muiden puolueiden kohdalla pakkoruotsiasian olevan omantunnonkysymys. Mitä sanovat puolueet vaali- tai kieliohjelmassaan pakkoruotsista?
Kun Soini vaatii sitoutumista vaaliohjelmaan, menin kiireellä katsomaan Kokoomuksen Paremminvointivaltion tiekarttaa (sekava kuin mikä) ja etsimään sieltä pakkoruotsilinjauksia. Ei ollut. Arvoista puhuttaessa kritisoitiin puhetta pakkoruotsista, mutta puolue ei linjannut mitään sen suhteen.
Keskustapuolueen vaaliohjelmasta löytyy seuraava: "Keskusta kannattaa Itä-Suomen kuntien ehdotusta valita perusopetuksessa venäjän kieli B-kielenä." Eli keskustan vaaliohjelmasta löytyy ainakin alueellinen vapaaehtoisuus ruotsin opiskeluun, mikä onnistuu vain luopumalla koko maan kattavasta pakkoruotsista.
Kristilliset arvostavat Suomen kaksikielisyyttä ja ruotsalaista kulttuuriperimää. Eivät kuitenkaan linjaa suoraan muuta kuin että palvelut on taattava myös ruotsiksi.
SDP:n vaaliohjelma 2011 oli puhtaasti talouspoliittinen. Siinä ei otettu kantaa pakkoruotsiin.
Vihreiden vaaliohjelma ei ottanut kantaa, mutta vihreän puolueen kielipoliittinen linjaus on mielenkiintoinen. Siinä korostetaan koko ajan ruotsin kielen merkitystä, mutta pakkoruotsi voitaisiin aloittaa vasta 8. luokalla ja siihenkin voitaisiin tarjota alueellisia poikkeamisia kielipoliittisin perustein: "Yläkouluiässä C-kieli tulisi vapaaehtoisena valittavaksi 8. luokalla, jolloin pitää kuitenkin viimeistään valita toinen kotimainen kieli. Perustelluista syistä esimerkiksi itärajan tuntumassa voisi toisen kotimaisen pakollisuudesta joustaa, mutta silloinkin mahdollisuus vapaaehtoiseen toisen kotimaisen kielen opiskeluun on turvattava kaikille oppilaille. Näin toista kotimaista kieltä tarjotaan siis opiskeltavaksi joko 7, 5 tai 2 vuotta."
Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa ei puhuta kielistä mitään.
Eli pakkoruotsista eivät linjaa muut kuin perussuomalaiset ja keskusta, joista ensinmainittu vaatii täyttä vapaaehtoisuutta ja toinen kannattaa ainakin alueellista vapaaehtoisuutta.
Tämä on hyvä tietää, ja tätä saa/kannattaa lainata jos asia nousee otsikoihin.
-i-
Quote from: ikuturso on 26.09.2013, 09:33:36
Huolestuin persujen "ryhmäkuri"-ketjussa siitä, jos persut vaativat homoliittoasiassa ryhmäkuria ja vetoavat muiden puolueiden kohdalla pakkoruotsiasian olevan omantunnonkysymys. Mitä sanovat puolueet vaali- tai kieliohjelmassaan pakkoruotsista?
- -
Eli pakkoruotsista eivät linjaa muut kuin perussuomalaiset ja keskusta, joista ensinmainittu vaatii täyttä vapaaehtoisuutta ja toinen kannattaa ainakin alueellista vapaaehtoisuutta.
Tämä on hyvä tietää, ja tätä saa/kannattaa lainata jos asia nousee otsikoihin.
Erittäin tärkeä havainto!
Ryhmäkuriin voidaan järjellisesti vedota joko yleisen puolueohjelman tai edellisen eduskuntavaaliohjelman perusteella
muttei puoluejohdon senhetkisen fiiliksen perusteella - sellainen olisi silkkaa diktatuuria. Jos siis esim. kokoomuksen ja SDP:n 2011 eduskuntavaaliohjelmistakaan ei löydy pakkoruotsin säilyttämistä, ei heillä ole mitään perusteita vaatia ryhmäkuria pakkoruotsikysymyksessä.
Ääriliikkeet sivuun pakkoruotsikeskustelusta
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150352-aariliikkeet-sivuun-pakkoruotsikeskustelusta
"Meillä on siis kaksi vastakkaista ääriliikettä, joista RKP haluaa pakottaa suomenkieliset vielä nykyistäkin laajemman pakkoruotsin alle, kun taas Suomalaisuuden liitto haluaa kostaa ruotsinkielisille pakkoruotsin viemällä heiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin.
Kehotan kaikkia suomalaisia äidinkieleen ja identiteettiin katsomatta irtautumaan näiden ääriliikkeiden toiminnasta ja kannattamisesta. Nykyinen tilanne on epäoikeudenmukainen, mutta sitä ei korjata pyrkimällä vieläkin epäoikeudenmukaisempaan tilanteeseen – olipa suunta kumpi tahansa. Poteroista huuteluista ja viholliskuvan rakentelusta on aika siirtyä rakentavien ehdotusten tekemiseen: toisen sukupolven pakkoruotsikeskusteluun. Mitä useampi lähtee mukaan tähän ja hylkää ääriliikkeet, sitä nopeammin pääsemme eroon epäoikeudenmukaisesta valtakunnallisesta pakkoruotsista ja löydämme mallin, jossa oikeudenmukaisesti turvataan maamme suurimpien kieliryhmien palvelut."
HS: Ruotsin puuttuminen Helsinki-Vantaan sivuilta vastoin lakia Finavia on saattanut toimia lainvastaisesti, kun se on jättänyt osia verkkosivustaan kääntämättä ruotsiksi, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Helsinki-Vantaan lentoasemasta voi lukea esimerkiksi japaniksi ja kiinaksi, mutta ei ruotsiksi.
Finavia on valtion omistama yhtiö, ja kielilain mukaan valtion liikelaitosten on tiedotettava sekä suomeksi että ruotsiksi. Oikeusministeriön mukaan on vakava puute, ettei maan suurimmasta lentokentästä kerrota verkossa ruotsiksi.
Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho perustelee ruotsin puuttumista lentokentän kävijämäärillä.
– Vantaalla kolmannes 15 miljoonan matkustajan virrasta on Aasian ja Euroopan välisiä vaihtomatkustajia. Siellä kielinä puhutaan aika eksoottisia kieliä.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/09/1811157/hs-ruotsin-puuttuminen-helsinki-vantaan-sivuilta-vastoin-lakia (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/09/1811157/hs-ruotsin-puuttuminen-helsinki-vantaan-sivuilta-vastoin-lakia)
QuoteRuotsin puuttuminen Helsinki-Vantaan sivuilta vastoin lakia
Jos näin on, niin lakia on muutettava!
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kun_pakollisesta_kouluruotsista_tuli_ongelma_98739.html?ref=leiki-es#media=98758
Kun pakollisesta kouluruotsista tuli ongelma
Julkaistu: 26.09.2013
Petra Himberg
Muistoja 1
video
Donner torppaa ajatuksen ruotsin...
0:01:35 | 09.11.1990
NYT SOI
Aho puolustaa pakkoruotsia
0:04:25 | 17.12.1992
video
Uosukainen vastustaa...
0:11:18 | 14.12.1992
video
Aho muuttaa mieltään
0:01:48 | 26.2.1993
video
Uosukainen pysyy kannassaan
0:01:59 | 14.1.1993
video
Millaista on opettaa...
0:02:43 | 29.9.1997
video
M. A. Numminen pohtii pakkoruotsia
0:02:05 | 28.11.2000
video
Kokoomus ristiriitainen...
0:00:33 | 13.6.2010
video
Vihreät vastustavat pakkoruotsia
0:01:39 | 03.10.2010
video
Pakkoruotsi kuumentaa...
0:02:34 | 31.3.2011
video
Suomi on ruotsalainen...
0:04:31 | 22.1.2013
video
Soini kummeksuu keskustelua...
0:02:17 | 27.8.2013
artikkelissa 12
Suomi on kaksikielinen maa, missä jokaisen koululaisen on viimeistään 1970-luvulta alkaen ollut opiskeltava myös toista kotimaista kieltä. Asia nousi poliittiseksi kiistaksi 1990-luvun alussa.
Tietolaatikko
Ensimmäiset suomenkieliset koulut perustettiin 1800-luvun lopulla fennomaanien, ruotsinkielisten suomenmielisten toimesta. Vuoden 1900 kieliasetus nosti suomen tasaveroiseksi virkakieleksi ruotsin ja venäjän rinnalle. Vuonna 1919 säädetty perustuslaki määritti kansalliskieliksemme suomen ja ruotsin. Fennomaanit toivoivat ruotsille vähemmistökielen asemaa.
Kansakouluissa opeteltiin vuoteen 1964 asti pääsääntöisesti vain äidinkieltä. Vakiintuneen käytännön mukaan toisen kotimaisen kielen opinnot aloitettiin ensimmäisen vieraana kielessä oppikoulussa. Peruskoulussa jokaiselle oppilaalle tuli pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toinen on toinen kotimainen kieli.
Vuonna 1993 yläasteella luettavan B1-kielen tuntimäärää vähennettiin. Vuonna 2005 toisen kotimaisen kielen suorittaminen ylioppilaskirjoituksissa tuli valinnaiseksi.
Vaikka Suomi on ollut virallisesti kaksikielinen itsenäistymisestään lähtien, tuli toisen kotimaisen kielen opiskelu pakolliseksi vasta vuosina 1972-1977 toteutetun peruskoulu-uudistuksen myötä. Käytännössä ruotsia oli toki opiskeltu aiemminkin: vakiintuneen tavan mukaan ruotsi oli ensimmäinen oppikoulussa aloitettu vieras kieli. Osa oli voinut lukea sitä jo kansakoulussa.
Kun ruotsin opinnot oppikoulussa oli aloitettu 11-vuotiaana, alkoi suurin osa suomalaislapsista peruskoulussa lukea ruotsia vasta 13-vuotiaana. Oppimäärä pysyi samana, mutta tuntimäärä pieneni. Valtaosa peruskoululaisista lukee tänä päivänä ruotsinsa kolmivuotisena B1-kielenä.
Vuonna 1990 keskustelu "pakkoruotsin" mielekkyydestä nousi päivänpolitiikkaan. Eduskunnan kulttuurivaliokunnassa pohdittiin, voisiko yläasteella olla vain yksi pakollinen kieli. Hallituspuolueet jakautuivat asiassa odotetusti kahteen leiriin. Näkyvimmin oli esillä pakollista kouluruotsia vastustanut opetusministeri Riitta Uosukainen (kok.), joka "ei halunnut perata negatiivisia asioita, vaan poistaa ne." Pääministeri Esko Aho (kesk.) puolestaan vaihtoi näkökantaansa asiassa kahdesti. Poliittisen kädenväännön tuloksena B1-ruotsin tuntimäärää yläasteella vähennettiin entisestään.
Seuraavan kerran aihe nosti isommin päätään 2000-luvun taitteessa. Pohdittiin, oliko muutaman lukion kokeilu vapaaehtoisesta yo-ruotsista viisasta, vai eikö. Entä jos Itä-Suomessa luettaisiinkin pakollisena kielenä venäjää? Se asia ei ratkennut, mutta vuonna 2005 Vanhasen hallitus muutti yo-ruotsin suorittamisen koko maassa vapaaehtoiseksi.
2010-luvun taitteessa ilmapiiri kiristyi jälleen. Järjestöistä näkyvimmin olivat esillä Suomalaisuuden liitto, puolueista perussuomalaiset. Pakollisen kouluruotsin halusivat lakkauttaa myös vihreät. Kun Yle alkuvuodesta 2013 esitti sarjan Suomi on ruotsalainen, suomittiin ohjelmaa "propagandana pakkoruotsin ylläpitämiselle."
Keväällä 2013 Vapaa kielivalinta ry, Suomalaisuuden liitto, Kokoomuksen Nuorten Liitto ja Perussuomalaiset Nuoret panivat vireille kansalaisaloitteen, jotta pakollisen kouluruotsin vapaaehtoistaminen tulisi eduskuntakäsittelyyn. Aloite sai vaaditut 50 000 allekirjoitusta puolen vuoden määräajassa.
Teksti: Petra Himberg
Quote from: Jaska on 26.09.2013, 18:11:52
Ryhmäkuriin voidaan järjellisesti vedota joko yleisen puolueohjelman tai edellisen eduskuntavaaliohjelman perusteella ...
Tulkitsen perustuslakia siten, että puolueiden ryhmäkuri on laitonta riippumatta siitä kuinka tärkeästä asiasta on kyse.
Quote from: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/1999073129 § Kansanedustajan riippumattomuus
Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.
Historia on mielenkiintoista. Ruotsin kielellä on suuri ja kiistaton merkitys Suomelle ja Suomessa. Ruotsin kielellä tulee aina olemaan historiallinen ja kulttuurinen sija Suomessa.
Sama voidaan sanoa latinasta ja venäjästä. Menetetyssä Viipurissa myös saksasta.
Historiaa tutkitaan että ymmärrettäisiin nykypäivää ja voitaisiin tehdä valistuneita arvauksia tulevaisuudesta. Kieli- tai muunkaan vähemmistön etuoikeuksien ja koko kansanosan ylläpitäminen pakottamalla väestön enemmistö opiskelemaan sen kieltä on historian opetusten valossa suuri virhe ja vääryys. Sen luokan vääryys että toisissa oloissa saattaisi tulla ruumiita. Näin historia opettaa.
Kolonialismin tuoma kieli voi olla kantaväestölle etu jos sillä pääsee kiinni kansainväliseen kauppaan tai koulutukseen. Ho Tsi Minhkin opiskeli Ranskassa ranskaksi... Marginaalisen tai anakronistisen kielen opiskeluun pakottamiselle ei ole järkiperusteita. Vain alistaminen ja vähemmistön tarpeet. Kuinka monet suihkukone- tai softwarekaupat zulukansa on solminut afrikaansiksi?
Kansa haluaa oman kielensä. Tarvittaessa sellainen vaikka keksitään (uudestaan), kuten heprea. Vieraita kieliä opiskellaan tarpeeseen, ei tunnesyistä. Peruskoulu todistaa ettei pakko motivoi.
Asiaan liittyen, jos ja kun kaikki kouluaineet kerran ovat pakollisia, miksi vain ruotsin kohdalla pakollisuus vie motivaation? Miksi pakkomatikkaa ja pakkoenkkua opitaan kansainvälisesti vertailtuna hyvin? Jätetäänkö pakkokemia lukematta, pakkoreaaliaineet kirjoittamatta? Ainoa "pakko" kohdistuu kieleen jota ei voi valita ja jota ei empiirisesti koettuna edes tarvitse. No pakkouskonto on myös ongelmallinen mutta ei nyt mennä sinne, sitähän kuitenkin "opitaan", päinvastoin kuin ruotsia.
Quote from: Toadie on 27.09.2013, 09:38:29
Asiaan liittyen, jos ja kun kaikki kouluaineet kerran ovat pakollisia, miksi vain ruotsin kohdalla pakollisuus vie motivaation? Miksi pakkomatikkaa ja pakkoenkkua opitaan kansainvälisesti vertailtuna hyvin? Jätetäänkö pakkokemia lukematta, pakkoreaaliaineet kirjoittamatta? Ainoa "pakko" kohdistuu kieleen jota ei voi valita ja jota ei empiirisesti koettuna edes tarvitse. No pakkouskonto on myös ongelmallinen mutta ei nyt mennä sinne, sitähän kuitenkin "opitaan", päinvastoin kuin ruotsia.
Ruotsi ei vastaa matematiikkaa eikä kemiaa; niitä vastaa oppiainekokonaisuus vieraat kielet. Se on siitä erikoinen oppiainekokonaisuus, että tuntimäärien sisältönä olevan kielen saa itse valita, vaikka itse oppiaine on "pakollinen". Lisäksi ruotsi on ainoa kieli tai aine, joka on pakollinen aivan kaikilla tasoilla peruskoulusta yliopistoon.
Pakkoenglantia ei Suomessa ole, vaikka jotkut puhuvatkin "käytännön pakosta", kun pienissä kunnissa ei välttämättä muodostu A1-ryhmiä muille kielille. Enemmistödiktatuuri on kuitenkin eri asia kuin absoluuttinen pakko.
Quote from: Lalli IsotaloTulkitsen perustuslakia siten, että puolueiden ryhmäkuri on laitonta riippumatta siitä kuinka tärkeästä asiasta on kyse.
Oikeusoppineet eivät ilmeisesti tulkitse tuollaista velvollisuutta pakkona, muuten ilmiöön olisi jo puututtu.
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 03:57:10
, kun taas Suomalaisuuden liitto haluaa kostaa ruotsinkielisille pakkoruotsin viemällä heiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin.
Onko todella näin, että Suomalaisuuden liitto haluaa poistaa ruotsinkielisiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin? Onko Suomalaisuuden liitossa päätetty näin, jos on, niin löytyykö tästä päätöksestä mustaa valkoisella?
Quote from: Lalli IsoTalo on 27.09.2013, 08:19:06
Quote from: Jaska on 26.09.2013, 18:11:52
Ryhmäkuriin voidaan järjellisesti vedota joko yleisen puolueohjelman tai edellisen eduskuntavaaliohjelman perusteella ...
Tulkitsen perustuslakia siten, että puolueiden ryhmäkuri on laitonta riippumatta siitä kuinka tärkeästä asiasta on kyse.
Quote from: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/1999073129 § Kansanedustajan riippumattomuus
Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.
Perustuslaki on nykyään vain sanoja paperilla. Kuulosta hyvältä ja ylevältä juhlapuheissa. Käytännössä sitä ei tarvitse noudattaa. Tarvittaessa sitä käytetään tekosyynä torjuttaessa 'vääriä' lakiehdotuksia ja mielipiteitä.
Uskomattomia kommentteja tuossa usarin blogissa; pakkoruotsin vastustajat ovat tyhmiä ja laiskoja, pakkoruotsia ei voi vastustaa koska persut yms ja tietenkin ystävämme Börje kirjoitti neljä tai viisi kommenttia kuinka aihe on hänelle yhdentekevä.
Quote from: Nanfung on 27.09.2013, 10:42:48
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 03:57:10
, kun taas Suomalaisuuden liitto haluaa kostaa ruotsinkielisille pakkoruotsin viemällä heiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin.
Onko todella näin, että Suomalaisuuden liitto haluaa poistaa ruotsinkielisiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin? Onko Suomalaisuuden liitossa päätetty näin, jos on, niin löytyykö tästä päätöksestä mustaa valkoisella?
En ole varma; lisäsin ehtopykälän kirjoitukseeni. En ymmärrä, mitä muutakaan Suomalaisuuden liitto voisi muotoilullaan tarkoittaa - jos he tarkoittaisivat, että vain suomi olisi valtakunnallisesti virallinen ja ruotsi vain alueellisesti virallinen, kai he kirjoittaisivat niin? Ärsyttää tuo poliitikkomainen ympäripyöreys ja vaikeatulkintaisuus, joka on pesiytynyt myös moniin yhdistyksiin... Kirjoittakaa yksitulkintaista suomea, Perkunas!
He kirjoittavat ruotsinkielisistä palveluista "tarpeen mukaan", mutta se on sitä samaa ympäripyöreilyä - tiettävästi heikäläiset ovat sitä mieltä, että kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea, joten mitään tarvetta ei siis tulisi olemaan.
Quote from: Tomi on 27.09.2013, 07:32:37
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kun_pakollisesta_kouluruotsista_tuli_ongelma_98739.html?ref=leiki-es#media=98758
Kun pakollisesta kouluruotsista tuli ongelma
Kiitos Tomi, loistava linkki!
Tuon katsomalla ymmärtää sen että
äänestämällä on äärimmäisen olematon mahdollisuus vaikuttaa.
Ja sama toisin: Kaikilla (kansanryhmää mainitsematta) on vain yksi tavoite,
Audin takapenkki ja siellä on aivan sama miten päin takki on, vai onko takkia ollenkaan.
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 12:30:29
He kirjoittavat ruotsinkielisistä palveluista "tarpeen mukaan", mutta se on sitä samaa ympäripyöreilyä - tiettävästi heikäläiset ovat sitä mieltä, että kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea, joten mitään tarvetta ei siis tulisi olemaan.
Ei siinä ole mitään ympäripyöreää. "Tarpeen mukaan" tarkoittaa yksinkertaisesti palvelujen mitoittamista todellisen, osoitetun tarpeen mukaan. Se olisi muutos nykytilanteeseen, jossa ruotsinkieliset palvelut on järjestettävä ylimitoitetusti niin, että kaikilta työntekijöiltä edellytetään näyttöä välttävän ruotsin kielen osaamisesta, vaikka työntekijät eivät kieltä koskaan käyttäisikään. Tehokkaampaa ja parempaakin palvelua olisi edellyttää, että lain vaatimaa ruotsinkielistä palvelua järjestyy tarvittaessa eli aina saadaan kiinni joku, joka osaa ruotsia, ja mieluiten ihan oikeasti, eikä pelkästään paperilla.
Ruotsinkielisten palvelut ovat ehkä kaikkein huonoin peruste pakkoruotsille. Suomenkielisten pakkoruotsitettujen kielitaito ei riitä hallinnon ja lääkintäpalveluiden tarpeisiin ummikkoalueilla. Ummikkoja on häviävän vähän. Kaksikielisiä on suuri enemmistö suruista. Palvelut ruotsiksi psyvät tai katoavat sen mukaan miten ruotsikielisiä tai kaksikielisiä tarjokkaita virkoihin riittää. Jos ruotsinpuhujien määrä ei riitä palveluihin, palvelut loppuvat ja asiakkaat opettelevat suomea. Kysyntää on vain niin kauan kuin on tarjontaa, eikä kahdella kielellä annetuilla palveluilla ole mitään muuta kuin välinearvo. Ruotsin kielen selviytyminen on kielen puhujien vastuulla. Puhua saa mitä kieltä ja missä ja koska tahansa, ei ruotsin kieltä uhkaa mikään muu kuin puhujien loppuminen.
Pakkoruotsittajat haluavat tekohengittää pientä vähemmistöä enemmistön kustannuksella; rahallisesti tämä sopii tiettyyn rajaan asti, mutta kielen pakottaminen ei. Se on suoraan pois suomalaisten kielitaidosta ja ajasta.
Quote from: Toadie on 27.09.2013, 12:58:06
Ruotsinkielisten palvelut ovat ehkä kaikkein huonoin peruste pakkoruotsille. Suomenkielisten pakkoruotsitettujen kielitaito ei riitä hallinnon ja lääkintäpalveluiden tarpeisiin ummikkoalueilla. Ummikkoja on häviävän vähän. Kaksikielisiä on suuri enemmistö suruista. Palvelut ruotsiksi psyvät tai katoavat sen mukaan miten ruotsikielisiä tai kaksikielisiä tarjokkaita virkoihin riittää. Jos ruotsinpuhujien määrä ei riitä palveluihin, palvelut loppuvat ja asiakkaat opettelevat suomea. Kysyntää on vain niin kauan kuin on tarjontaa, eikä kahdella kielellä annetuilla palveluilla ole mitään muuta kuin välinearvo. Ruotsin kielen selviytyminen on kielen puhujien vastuulla. Puhua saa mitä kieltä ja missä ja koska tahansa, ei ruotsin kieltä uhkaa mikään muu kuin puhujien loppuminen.
Tuo yllämainittu toimii vähän samalla lailla kuin markkinatalous.
Vapaata markkinataloutta voidaan estää kartelleilla, monopoleilla, pakottavilla ja/tai rajoittavilla lainsäädöksillä ym.
Yleensäkin kaikki rajat ovat esteinä ja rajoituksina ihmisten vapaalle elämälle.
Quote from: Roope on 27.09.2013, 12:46:30
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 12:30:29
He kirjoittavat ruotsinkielisistä palveluista "tarpeen mukaan", mutta se on sitä samaa ympäripyöreilyä - tiettävästi heikäläiset ovat sitä mieltä, että kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea, joten mitään tarvetta ei siis tulisi olemaan.
Ei siinä ole mitään ympäripyöreää. "Tarpeen mukaan" tarkoittaa yksinkertaisesti palvelujen mitoittamista todellisen, osoitetun tarpeen mukaan. Se olisi muutos nykytilanteeseen, jossa ruotsinkieliset palvelut on järjestettävä ylimitoitetusti niin, että kaikilta työntekijöiltä edellytetään näyttöä välttävän ruotsin kielen osaamisesta, vaikka työntekijät eivät kieltä koskaan käyttäisikään. Tehokkaampaa ja parempaakin palvelua olisi edellyttää, että lain vaatimaa ruotsinkielistä palvelua järjestyy tarvittaessa eli aina saadaan kiinni joku, joka osaa ruotsia, ja mieluiten ihan oikeasti, eikä pelkästään paperilla.
On se ympäripyöreää, koska siinä ei sanota juuta eikä jaata. Miksei sanottaisi, että ruotsinkieliset palvelut turvataan, jos tarkoitetaan sitä? Luultavasti ei siis halua tarkoittaa sitä. En usko, että papereihin silkkaa kirjoitustaidottomuutta laitetaan aina tuollaisia monitulkintaisia ympäripyöreyksiä.
Ne palvelut voidaan lain mukaan turvata vaikka täysin yksikielitaitoisilla palvelijoilla, kunhan jokaisessa kielilain tarkoittamassa viranomaisessa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä yksikielisiä. On todella epätaloudellista vaatia jokaiselta yksilöltä kahden kielen taitoa.
Quote from: ToadieUmmikkoja on häviävän vähän. Kaksikielisiä on suuri enemmistö suruista.
Kansalliskieliselvityksen mukaan ruotsinkielisten koulujen oppilaista 60 % on kaksi(äidin)kielisiä ja 40 % ruotsinkielisiä:
http://www.oph.fi/download/131517_Kansalliskieliselvitys.pdfNiukka enemmistö siis osaa suomea toisena äidinkielenä.
Toisen kotimaisen keskimääräinen kirjallinen taitotaso:
A1.1, A1.2, A1.3, A2.1, A2.2, B1.1, B1.2, B2.1, B2.2, C1.1 (10 tasoa)
- kaksikielisillä (ruots.) äidinkielen veroinen suomi = B1.2 (7/10)
- ruotsinkielisillä A-suomi = A2.1 (4/10)
- suomenkielisillä B-ruotsi = A1.3 (3/10)
Yksikielisillä ruotsinkielisillä siis suomen taitotaso on vain yhden portaan parempi kuin suomenkielisten ruotsin taitotaso, siitä huolimatta, että runsaat 80 % ruotsinkielisistä lukee A1-suomen (viim. 3. lk) ja lähes kaikki suomenkieliset B1-ruotsin (7. lk).
Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.
Quote from: mossad on 27.09.2013, 12:45:16
Quote from: Tomi on 27.09.2013, 07:32:37
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kun_pakollisesta_kouluruotsista_tuli_ongelma_98739.html?ref=leiki-es#media=98758
Kun pakollisesta kouluruotsista tuli ongelma
Kiitos Tomi, loistava linkki!
Tuon katsomalla ymmärtää sen että äänestämällä on äärimmäisen olematon mahdollisuus vaikuttaa.
Ja sama toisin: Kaikilla (kansanryhmää mainitsematta) on vain yksi tavoite, Audin takapenkki ja siellä on aivan sama miten päin takki on, vai onko takkia ollenkaan.
Tuo M.A Nummisen kanta oli totaalisen typerä. Pakkomatematiikka, pakkoäidinkieli, pakkobiologia, yms. Eikö hän tosiaankaan ymmärrä, että nämä ovat universaaleja aineita. Pakkoruotsia käytetään vain Skandinaviassa ja sielläkin on riikinruotsi ei kouluruotsi. Lisäksi Tanskassa ja Islannissa sillä ei pärjää käytännössä ollenkaan. Sitten Pohjoismaista eristäytyminen omaksi saarekkeeksi oli todella tyhmä huomio eikö Pohjoismaissa pärjää englannilla ja miten mukamas pakkoruotsin poisto eristää meidän. Ei se muuta sijaintiamme miksikään.
Tuo Vihreiden tilanne on kummallinen. 2010 Vihreät halusivat pakkoruotsin pois ainakin Itä-Suomesta ja virkamiesruotsin pois, Itä-Suomesta myös. Silloinen puheenjohtaja Anni Sinnemäki oli myös asian kannalla.
Nyt Vihreiden kansanedustajista 9 kpl 10:sta kannattaa pakkoruotsia, eikä kukaan taida edes harkita Itä-Suomen vapaaehtoisuutta. Mistä moinen mielenmuutos? Vain Osmo Soininvaara vastustaa pakkoruotsia.
Toki osa kansanedustajamäärä on muuttunut 15:sta 10:neen. Uusia kansanedustaja Jani Toivola ja Satu Haapanen, pudonneita kansanedustajia 7. 8 viime kauden 15 edustajista säilyivät eduskunnassa. Onko todella Vihreiden kanta näin muuttunut?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihre%C3%A4_liitto
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 19:05:20
Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.
Mitenkään tuo sopii siihen että 32% suomenruotsalaisista (- ahvenanmaa) suomi on äidinkielen vertainen kieli sekä siihen että 45% katsoo osaavansa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti ja 25%:lla on tyydyttävä taito. Eli 70% osaa vähintään tyydyttävästi.
Peräti 64% suomenruotsalaisista sanoi aivan varmasti tai melko varmasti vaihtavansa suomeen, jos seurassa on yksi suomenkielinen.
http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/Folktinget_low.pdf
Ja tuon tutkimuksen tekijää ei voi ainakaan syyttä "ruotsinsuomalaisvastaisuudesta"
Todennäköisesti iso osa selittyy sillä että moni puhuu ja ymmärtää suomea hyvin mutta ei kirjoita.
Quote from: Tomi on 27.09.2013, 21:35:15
Tuo Vihreiden tilanne on kummallinen. 2010 Vihreät halusivat pakkoruotsin pois ainakin Itä-Suomesta ja virkamiesruotsin pois, Itä-Suomesta myös. Silloinen puheenjohtaja Anni Sinnemäki oli myös asian kannalla.
Nyt Vihreiden kansanedustajista 9 kpl 10:sta kannattaa pakkoruotsia, eikä kukaan taida edes harkita Itä-Suomen vapaaehtoisuutta. Mistä moinen mielenmuutos? Vain Osmo Soininvaara vastustaa pakkoruotsia.
Toki osa kansanedustajamäärä on muuttunut 15:sta 10:neen. Uusia kansanedustaja Jani Toivola ja Satu Haapanen, pudonneita kansanedustajia 7. 8 viime kauden 15 edustajista säilyivät eduskunnassa. Onko todella Vihreiden kanta näin muuttunut?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihre%C3%A4_liitto
Onko kukaan kuullut Jani Toivolan antavan haastattelua ruotsiksi? Sehän on syntynyt Suomessa, joten pakkoruotsi on hänelläkin kuulunut kouluohjelmaan. Syntyjään vieläpä kaksikielisestä Vaasasta?
Ainakin se on osallistumassa veronmaksajien piikkiin ruotsinkurssille: http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013071417240700_uu.shtml (http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013071417240700_uu.shtml)
Kuinkahan se kaikkien pakkotanssia ja tanssii tätien kanssa juontajuuksiensa lomassa ehtii vielä kielikurssille ja kansaakin pitäisi edustaa?
-i-
Quote from: Onkko on 27.09.2013, 22:15:02
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 19:05:20
Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.
Mitenkään tuo sopii siihen että 32% suomenruotsalaisista (- ahvenanmaa) suomi on äidinkielen vertainen kieli sekä siihen että 45% katsoo osaavansa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti ja 25%:lla on tyydyttävä taito. Eli 70% osaa vähintään tyydyttävästi.
Peräti 64% suomenruotsalaisista sanoi aivan varmasti tai melko varmasti vaihtavansa suomeen, jos seurassa on yksi suomenkielinen.
http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/Folktinget_low.pdf
Ja tuon tutkimuksen tekijää ei voi ainakaan syyttä "ruotsinsuomalaisvastaisuudesta"
Ero johtuu siitä, että tuo on kyselytutkimus, eli ihmiset arvioivat itse omaa kielitaitoaan. Minun linkissäni on standardikokeilla määritelty kielen todellinen kirjallinen taitotaso.
"Vaikka juridisesti äänestyskonevastaukset eivät ehkä kaikilta osin täytä vaalilupauksen tunnusmerkkejä, kyllä ne yleisesti vaalirahvaan piirissä sellaisiksi koetaan.
Siksi oli kiinnostavaa havaita, että peräti 43 kansanedustajaa oli Ylen ruotsinkielisen uutistoimituksen kyselyssä muuttanut kantaansa pakkoruotsiin siitä, mitä he asiasta Ylen vaalikoneessa viime vaalien alla vastasivat.
Jos joku pohjoissavolainen esimerkiksi äänesti vasemmistoliiton Erkki Virtasta sillä perusteella, että hän suhtautui vaalikonevastauksessaan kriittisesti pakkoruotsiin, niin hänen on nyt syytä tietää, että ehdokas vaihtoikin mielipidettään tultuaan uudelleen valituksi eduskuntaan. Tai oikeastaan Virtanen vain palasi vanhaan mielipiteeseensä. Virtanen on nimittäin oman ilmoituksensa mukaan ollut aina pakkoruotsin kannattaja, mutta hän "erilaisista syistä johtuen" lievensi kantaansa viime vaalien alla.
Virtasen perustelu on kovin kimurantti. Siksi sitä on syytä selventää. Virtanen siis vaalitaktisista syistä modifioi vastaustaan. Joku voisi väittää, että Virtanen huijasi tai jopa valehteli äänestäjilleen, mutta Arkadianmäellä noita termejä ei suvaita ja siksi mekin pysymme niistä yhtä kaukana kuin kansanedustaja totuudesta.
Kokeneena parlamentaarikkona Virtanen tietää, että kun hän taas kohta vastailee vaalikonevastauksiin eurovaalien alla, äänestäjän muisti on lyhyempi kuin Brysselin koneen nousukiito. "
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 23:49:13
Quote from: Onkko on 27.09.2013, 22:15:02
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 19:05:20
Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.
Mitenkään tuo sopii siihen että 32% suomenruotsalaisista (- ahvenanmaa) suomi on äidinkielen vertainen kieli sekä siihen että 45% katsoo osaavansa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti ja 25%:lla on tyydyttävä taito. Eli 70% osaa vähintään tyydyttävästi.
Peräti 64% suomenruotsalaisista sanoi aivan varmasti tai melko varmasti vaihtavansa suomeen, jos seurassa on yksi suomenkielinen.
http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/Folktinget_low.pdf
Ja tuon tutkimuksen tekijää ei voi ainakaan syyttä "ruotsinsuomalaisvastaisuudesta"
Ero johtuu siitä, että tuo on kyselytutkimus, eli ihmiset arvioivat itse omaa kielitaitoaan. Minun linkissäni on standardikokeilla määritelty kielen todellinen kirjallinen taitotaso.
Ja mikähän on suomalaisten suomenkielen taso, terveisin "äidinkieli 6".
Onhan se paha jos ihmiset itse arvioivat riittävän kielentason. Terveisin "sujuva suomi"
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 19:05:20
On se ympäripyöreää, koska siinä ei sanota juuta eikä jaata. Miksei sanottaisi, että ruotsinkieliset palvelut turvataan, jos tarkoitetaan sitä? Luultavasti ei siis halua tarkoittaa sitä. En usko, että papereihin silkkaa kirjoitustaidottomuutta laitetaan aina tuollaisia monitulkintaisia ympäripyöreyksiä.
Juuri tuo "ruotsinkieliset palvelut turvataan" on ympäripyöreyttä. Jopa Rkp vaatii sitä tuolla täsmälleen samalla sanamuodolla puolustaessaan pakkoruotsia. Selkeämpää on todeta, että palvelut turvataan lain ja todellisen tarpeen mukaan, mutta ei sen laajempina.
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 19:05:20Ne palvelut voidaan lain mukaan turvata vaikka täysin yksikielitaitoisilla palvelijoilla, kunhan jokaisessa kielilain tarkoittamassa viranomaisessa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä yksikielisiä. On todella epätaloudellista vaatia jokaiselta yksilöltä kahden kielen taitoa.
Olemme näköjään asiasta samaa mieltä.
Quote from: Roope on 28.09.2013, 10:42:13
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 19:05:20
On se ympäripyöreää, koska siinä ei sanota juuta eikä jaata. Miksei sanottaisi, että ruotsinkieliset palvelut turvataan, jos tarkoitetaan sitä? Luultavasti ei siis halua tarkoittaa sitä. En usko, että papereihin silkkaa kirjoitustaidottomuutta laitetaan aina tuollaisia monitulkintaisia ympäripyöreyksiä.
Juuri tuo "ruotsinkieliset palvelut turvataan" on ympäripyöreyttä. Jopa Rkp vaatii sitä tuolla täsmälleen samalla sanamuodolla puolustaessaan pakkoruotsia. Selkeämpää on todeta, että palvelut turvataan lain ja todellisen tarpeen mukaan, mutta ei sen laajempina.
Se että edes luvataan jotain on vähemmän ympäripyöreää kuin se, että asia jätetään auki. Tuo "todellisen tarpeen mukaan" ei ole tarkennus vaan porsaanreikä, jonka avulla lupauksen voi vesittää.
Quote from: OnkkoJa mikähän on suomalaisten suomenkielen taso, terveisin "äidinkieli 6".
Onhan se paha jos ihmiset itse arvioivat riittävän kielentason. Terveisin "sujuva suomi"
Ei se ole paha, jos ihmiset itse arvioivat, mutta se ei aina vastaa todellisuutta, koska mm. asenne vaikuttaa itsearvioon. Tuskin kiistät sitä, että testi antaa luotettavampia tuloksia kuin itsearviointi?
Luultavasti äidinkielisten suomenkielisten peruskoululaisten taitotaso on samaa luokkaa kuin kaksiäidinkielisillä, eli keskimäärin tuolla asteikolla "7/10".
Quote from: Jaska on 28.09.2013, 10:58:21
Se että edes luvataan jotain on vähemmän ympäripyöreää kuin se, että asia jätetään auki. Tuo "todellisen tarpeen mukaan" ei ole tarkennus vaan porsaanreikä, jonka avulla lupauksen voi vesittää.
Ei Suomalaisuuden liitto ole puolue, joka tekee lupauksia. Määritelmä on aivan hyvin arvioitavissa sen kontekstista, muun muassa puheenjohtaja Sampo Terhon lausunnoista.
QuotePakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei sitä tarvitse osata.
Sampo Terho: Pakkoruotsi on sekä järjen että kansalaismielipiteen vastaista (http://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2013/01/11/pakkoruotsi-on-seka-jarjen-etta-kansalaismielipiteen-vastaista/) 11.1.2013
Quote from: Jaska on 27.09.2013, 19:05:20
Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.
Sikäli kuin nyt sanoistasi ymmärsin, mistä tuossa tutkimuksessa oli kyse, niin teet sen pohjalta liian pitkälle menevän päätelmän. Minun intuitioni sanoo lisäksi, että johtopäätöksesi on virheellinen, koska olisi aika uskomatonta, että 40 % suomenruotsalaisista haahuilisi yhteiskunnassamme ilman käyttökelpoista suomen kielen taitoa. Tuossa tutkimuksessa oli kyse koululaisista. Eihän siitä voi päätellä, että kielitaito aikuisena olisi yhtä huono etenkin, kun aikuisena joutuu ihan oikeasti toimimaan suomen kielen (muutamia alueita lukuun ottamatta) dominoimassa yhteiskunnassa, eikä elää suojattua lapsen elämää. Kielitaidon on vähän pakko karttua, ellei rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille.
Mutta oli miten oli, niin pakkoruotsi on edelleen idiotismia, koska se ei tarjoa käyttökelpoista kielitaitoa käyttökelpoisessa (tarvittavassa) kielessä. Tiedän sen hyvin itsekin, kun vedin aikoinaan pakkopullan yliopistossa läpi. Koko kielikurssin ryhmässäni ei ollut yhtään ruotsia sujuvasti puhuvaa. Olin itse parhaasta päästä, mutta ei minulla edes silloin ennen senkin vähän unohtamista ollut mitään mahdollisuutta käydä ruotsiksi esim. niitä paljon mainostettuja bisnesneuvotteluja. On hankala kuvitella löytävänsä Pohjoismaista ketään vanhukset pois sulkien, jonka kanssa selviäisin ruotsiksi paremmin kuin englanniksi. Harva nimittäin osaa englantia huonommin kuin minä ruotsia.
Minun näkemykseni mukaan kielikysymys pitäisi ratkaista näin.
1) Pakkoruotsi pois. Tilalle valinnaisia aineita koulujen resurssien mukaan, eikä pelkästään kieliä, koska ei jokaisen tarvitse osata tai "osata" (kuka oppii mitenkin hyvin) kolmea kieltä. Huonon kielitaidon saavuttaa jo nyt pelkällä Google translatorilla. Itse asiassa konekääntäminen ei välttämättä ole vertailussa ollenkaan huono pinnalliseen kielitaitoon verrattuna ja se kaiken lisäksi kehittyy jatkuvasti.
2) Ruotsinkielisten palvelut turvattaisiin osaajilla, mutta se ei tarkoita, että jokainen virkamies osaisi ruotsia. Se tarkoittaisi, että joku (jollain sopivan kokoisella alueella) osaisi. Ei luulisi olevan mahdotonta esim. hyödyntää virastojen nurkissa kököttäviä tietokoneita videoneuvotteluihin, jolloin ruotsia osaavan ei tarvitsisi aina olla fyysisesti samassa tilassa auttaakseen ihmistä asioidensa hoitamisessa. Eihän nytkään virkamiesten ruotsin osaaminen ole osaamista kuin paperilla. Tilanne voisi siten jopa parantua, kun lähtökohta muuttuisi muodollisesta käytännölliseen, vaikkakin sitten harvemmassa.
3) Edellinen olisi välivaihe tiellä Suomen muuttamisessa virallisesti yksikieliseksi maaksi tai vaihtoehtoisesti toisella tavoin kaksikieliseksi: suomi + englanti. Jälkimmäinen on radikaali ehdotus henkisesti, mutta jos haluamme todella ajatella globaalisti, niin mikään ei olisi niin käytännöllistä ajatellen maahanmuuttajia, vaihto-opiskelijoita, turisteja, kaupankäyntiä yms. Mutta ihan siis meitä ajatellen käytännöllistä. Mielentilan muutos kohti englantia toisena äidinkielenä avaisi suomalaisille maailman markkinat aivan eri tavoin kuin nyt. En tosin usko suomalaisten olevan siihen valmiita, mutta heitinpä kuitenkin ajatuksen ilmoille näyttääkseni, että vaihtoehtoja löytyy, jos vain löytyy käytännönläheisyyttä ja uskallusta luopua kaavoihin kangistumisesta. Mutta kunhan tuosta ruotsin kieleen kangistumisesta pääsisi edes eroon, niin se olisi jo paljon. Harmi vain, että impivaaralaiset menneisyyteen takertujat eivät siitä ruotsista uskalla laske irti.
Quote from: elven archer on 28.09.2013, 14:56:43
Minun näkemykseni mukaan kielikysymys pitäisi ratkaista näin.
3) Edellinen olisi välivaihe tiellä Suomen muuttamisessa virallisesti yksikieliseksi maaksi tai vaihtoehtoisesti toisella tavoin kaksikieliseksi: suomi + englanti. Jälkimmäinen on radikaali ehdotus henkisesti, mutta jos haluamme todella ajatella globaalisti, niin mikään ei olisi niin käytännöllistä ajatellen maahanmuuttajia, vaihto-opiskelijoita, turisteja, kaupankäyntiä yms. Mutta ihan siis meitä ajatellen käytännöllistä. Mielentilan muutos kohti englantia toisena äidinkielenä avaisi suomalaisille maailman markkinat aivan eri tavoin kuin nyt. En tosin usko suomalaisten olevan siihen valmiita, mutta heitinpä kuitenkin ajatuksen ilmoille näyttääkseni, että vaihtoehtoja löytyy, jos vain löytyy käytännönläheisyyttä ja uskallusta luopua kaavoihin kangistumisesta. Mutta kunhan tuosta ruotsin kieleen kangistumisesta pääsisi edes eroon, niin se olisi jo paljon. Harmi vain, että impivaaralaiset menneisyyteen takertujat eivät siitä ruotsista uskalla laske irti.
Piti ottaa tuo kohta 3 lainaukseen, koska olen taipuvainen tähän ehdotukseen. Suomi+englanti ja ruotsi+englanti olisi riittävä. Miksei myös saamet+englanti. Ja jos ruotsalainen ei ymmärrä suomea, niin sitten puhumaan englantia, sitä ymmärtää kaikki. Jopa minä, vaikka en koulussa ollutkaan englannin kielen motivoitunein opiskelija. Nykynuorten on pakko oppia englanti sujuvasti, koska elämä kääntyy yhä enemmän englannin kielelle. Meillä oli aikoinaan dallas ja matlock ja muita sarjoja, joissa oli tekstitys suomeksi. Taisin oppia niiden kautta englantia enemmän kuin koulussa. Nyt on paljon laajempi ympäristö internetin ja täysin lontoonkielisten ohjelmien vuoksi, siis ei tekstityksiä. Ja näyttää näillä meidän tenavilla olevan kiinnostusta englannin kielen hallitsemiseen, ainakin enemmän kuin vanhemmillaan.
Eli loppujen lopuksi, parin sukupolven jälkeen englanti on luultavasti suomalaisten pääkieli, suomi pysyy, mutta ruotsi näivettyy Suomessa pikku hiljaa. Rantaruottalaiset puhuvat lontootaa suomalaisten kanssa ja erillisiä päiväkoteja ei enää tarvita, syrjintä loppuu.
- Mato
Itse olen visioinjt että 100v päästä suomen kieli saattaa olla jokin syrjäseutujen mummojen puhuma kuoleva kieli jota nuoriso ei halua oppia eikä puhua. Aivan kuten iirin kieli tänä päivänä Irlannissa. Alle 10 miljoonan ihmisen puhumille kielille tulevaisuus ei ole auvoisa. Englanti, espanja, arabia ja mandariinikiina. Siinä tulevaisuuden kielet.
^ jos näin käy niin sitten käy. Meillä ei ole sanomista siihen mitä sadan vuoden päästä tehdään tai puhutaan. Suomen kieli elää niin kauan kuin suomalaiset pitävät sen elossa. Se ei elä pakolla ja poliittisilla päätöksillä, kuten suomenruotsin kohtalo kertoo - katoaa koska puhujat loppuvat eikä pakolla tehdä niitä lisää.
Veikkaan kuitenkin että suomea puhutaan vielä kun ruotsin kieli on kadonnut lahden molemmilta puolilta. Viidellä miljoonalla puhujalla suomi on yksi suurista kielistä. Pienempiä ja maattomia kieliä on tuhansia.
Saattaapa venäjäkin kadota. Ainakaan pikkuryssiä ei synny tarpeeksi. Arabia taas ei menesty koska siltä puuttuu laaja kirjallinen kulttuuri ja tiede. Opiskelijat vaihtanevat englantiin. Kiinaa veikkaa moni, mutta minä en kuulu heihin. Kiina on maailman rihkama-workshop. Kulttuuria heiltä ei osta kukaan, eikä sinne mennä opiskelemaan. Kiinalta loppuu veto ja maa sirpaloituu. Pelkkä kielen puhujien suuri määrä on merkityksetöntä - hindistä tai urdusta tai bahasa-indonesiasta ei tule koskaan kansainvälisiä kieliä. Kansallisvaltio ja -kieli porskuttaa.
Quote from: Toadie on 28.09.2013, 23:44:59
Veikkaan kuitenkin että suomea puhutaan vielä kun ruotsin kieli on kadonnut lahden molemmilta puolilta. Viidellä miljoonalla puhujalla suomi on yksi suurista kielistä. Pienempiä ja maattomia kieliä on tuhansia.
Saattaapa venäjäkin kadota. Ainakaan pikkuryssiä ei synny tarpeeksi. Arabia taas ei menesty koska siltä puuttuu laaja kirjallinen kulttuuri ja tiede. Opiskelijat vaihtanevat englantiin. Kiinaa veikkaa moni, mutta minä en kuulu heihin. Kiina on maailman rihkama-workshop. Kulttuuria heiltä ei osta kukaan, eikä sinne mennä opiskelemaan. Kiinalta loppuu veto ja maa sirpaloituu. Pelkkä kielen puhujien suuri määrä on merkityksetöntä - hindistä tai urdusta tai bahasa-indonesiasta ei tule koskaan kansainvälisiä kieliä. Kansallisvaltio ja -kieli porskuttaa.
Kai tämä on sarkasmia? :o
Kiinalla on tuhansia vuosia vanha kulttuuri. Ja vaikka maa pirstaloituisi, niin kyllä kieli säilyy, ja mandariinikiinan puhujia on n.50% väestöstä. On huomattavasti todennäköisempää että suomalainen kulttuuri katoaa ennemmin kuin kiinalainen.
Quote from: elven archerSikäli kuin nyt sanoistasi ymmärsin, mistä tuossa tutkimuksessa oli kyse, niin teet sen pohjalta liian pitkälle menevän päätelmän. Minun intuitioni sanoo lisäksi, että johtopäätöksesi on virheellinen, koska olisi aika uskomatonta, että 40 % suomenruotsalaisista haahuilisi yhteiskunnassamme ilman käyttökelpoista suomen kielen taitoa. Tuossa tutkimuksessa oli kyse koululaisista. Eihän siitä voi päätellä, että kielitaito aikuisena olisi yhtä huono etenkin, kun aikuisena joutuu ihan oikeasti toimimaan suomen kielen (muutamia alueita lukuun ottamatta) dominoimassa yhteiskunnassa, eikä elää suojattua lapsen elämää. Kielitaidon on vähän pakko karttua, ellei rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille.
Kielitaito kyllä kehittyy elämän aikana, mutta aika heikosti aikuisen kielitaito kehittyy, ellei hän mene kurssille sitä kehittämään. Vai onko sinun pakkoruotsintaitosi kehittynyt itsestään kouluaikojen jälkeen?
Lisäksi pitää muistaa, että nykyään KAIKILLA koululaisilla on pakkoruotsi tai -suomi, mutta se tuli vasta 40 vuotta sitten. Vanhemmilla ihmisillä sitä ei ollut, joten vanhemmista ikäluokista vielä harvempi osaa suomea.
Mainittakoon vielä, että niissä viidessätoista kunnassa, joissa on ruotsinkielinen enemmistö, asuu 111 000 ruotsinkielistä.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf (Sivu 4)
Näillä alueilla taatusti pärjää ilman suomen taitoa. Sinä et näytä sisäistäneen sitä, että ne 40 % = 116 000 ruotsinkielistä eivät suinkaan haahuile suomenkielisessä yhteiskunnassa, vaan alueilla joilla he pärjäävät ruotsiksi eli heille yhteiskunta on ruotsinkielinen tai kaksikielinen, ei suomenkielinen.
Quote from: elven archerMutta oli miten oli, niin pakkoruotsi on edelleen idiotismia, koska se ei tarjoa käyttökelpoista kielitaitoa käyttökelpoisessa (tarvittavassa) kielessä.
Tarkoitatko, että mainitsemillani alueilla, missä ruotsin kielitaito
on käyttökelpoinen/tarvittava, olisit valmis hyväksymään pakkoruotsin? Niin minäkin. On järkevää ja oikeudenmukaista, että alueen enemmistökieli on alueen virallinen kieli ja pakkokieli.
Pakkomatematiikasta pitää muuten sanoa pari sanaa.
Jos suomenkielinen opiskelija opiskelee yliopistossa kieliä, niin kyllä vaan tutkinnon voi suorittaa avaamattakaan matematiikan kirjaa. Mutta jos suomenkielinen opiskelija opiskelee yliopistossa matematiikkaa, niin kylläpä vaan kuuluu tutkintovaatimuksiin toista kotimaista keltä.
Suomenkieliselle opiskelijalle ruotsi on tosiaan ainoa oppiaine, joka on pakollinen peruskoulusta maisteriksi.
Azatoth, tarkoitan että kiinaa (ja sitä ennen japania) on hehkutettu seuraavaksi kansainväliseksi kaupan ja kulttuurin kieleksi jo kauan. Mutta kun Kiinan talous kyrvähtää, kieli ei enää kiinnosta kuin taichin harrastajia ja sinologeja, kuten tähänkin asti. Näin se on aina ollut, historiasta ja kulttuurista huolimatta. Maa tietysti pysyy, samoin kieli ja kulttuuri. Mutta miksi euro- tai jenkkinuori alkaisi fanittaa kulttuuria ja opiskella kieltä? Ei lupaa hyvää kiinallekaan jos uudet kielen puhujat ovat afrikkalaisia maaorjia Kiinan kolonioissa.
Englanti taas pysyy korkean oppimisen, tekniikan ja kaupan kielenä vielä sitten kun US of A on konkurssissa. Englannin kielellä on momenttia, sen liikevoima kestää koko nähtävissä olevan tulevaisuuden. Kielellinen globalisaatio on vasta alussa. Se saattaa hyvinkin nielaista suomen kielen. Kiina kestää muttei leviä.
Kenelläkään muuten tietoa, millä kielellä Aasiassa tehdään bisnestä?
Quote from: Oami on 29.09.2013, 06:32:26
Suomenkieliselle opiskelijalle ruotsi on tosiaan ainoa oppiaine, joka on pakollinen peruskoulusta maisteriksi.
Ripaus kieliasiaa, alkaen noin 31 minuutin paikkeilta.
http://blogit.yle.fi/brysselin-kone
Quote from: Nanfung on 29.09.2013, 10:29:04
Quote from: Oami on 29.09.2013, 06:32:26
Suomenkieliselle opiskelijalle ruotsi on tosiaan ainoa oppiaine, joka on pakollinen peruskoulusta maisteriksi.
Ripaus kieliasiaa, alkaen noin 31 minuutin paikkeilta.
http://blogit.yle.fi/brysselin-kone
Tulipas kuunneltua ja tuli esille asioita, joista ei ollut mitään hajua. Siis suomessa saa tutkinnon ilman ruotsin kielen osaamista, jos sattuu syntymään jossain muualla tai käymään perusopinnot jossain muualla. Täällä koulutiensä aloittavat joutuvat yliopistossa käymään ruottin kielen kurssi, jotta saa paperit. Kertoo miinusta sen, että Suomessa syntyneitä Suomessa asuvia ja Suomessa peruskoulun käyneet suomenkieliset ovat ainoa ryhmä, jotka joutuvat opiskelemaan pakosta ruotsin kieltä. Sama koskee tietenkin ruotsinkielisiä edellä mainituilla ehdoilla. Heidän vain pitää oppia suomen kielen.
Mitähän vasta-argumentteja Lipponen sanoisi tälle tilanteelle...
- Mato
Quote from: Jaska on 29.09.2013, 03:06:37
Kielitaito kyllä kehittyy elämän aikana, mutta aika heikosti aikuisen kielitaito kehittyy, ellei hän mene kurssille sitä kehittämään. Vai onko sinun pakkoruotsintaitosi kehittynyt itsestään kouluaikojen jälkeen?
Minun ruotsin taitoni ei ole todellakaan kehittynyt, koska sille ei ole ollut mitään käyttöä. Mutta kuten sanoin, niin jos ei rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille, niin suomen osaaminen kehittyy väkisinkin, ellei ihminen sitten valitse ulkopuolisen elämää omassa kotimaassaan. Näin siksi, että suomen kieli on luonnollisesti niin vahvasti ja laajalti läsnä Suomessa. Kieli opitaan käyttämällä sitä, eivätkä kurssit ole todellakaan mikään pakollinen edellytys sille, että oppii paremmin kieltä, jota maassa ylivoimaisen paljon käytetään.
Quote
Lisäksi pitää muistaa, että nykyään KAIKILLA koululaisilla on pakkoruotsi tai -suomi, mutta se tuli vasta 40 vuotta sitten. Vanhemmilla ihmisillä sitä ei ollut, joten vanhemmista ikäluokista vielä harvempi osaa suomea.
Kuinka moni heistä edes on elossa siinä vaiheessa, jos muutaman vuoden päästä pakkoruotsista olisi edes realistista päästä eroon ja kun ne koululaiset, joiden ei tarvitsisi sitä enää lukea, pääsisivät virkamiehen työhönsä käsiksi? Tässä vaiheessa lienee syytä myös korostaa, että pakkoruotsi ei tuota itsessään käyttökelpoista kielitaitoa. Vain harvat motivoituneet pakkoruotsin lukijat sellaisen saavuttavat. Mikään ei estä, että osa ihmisistä, kuten siis nytkin, saavuttaisi käyttökelpoisen ruotsin taidon vapaaehtoisuuden kautta. Sen lisäksi voidaan käyttää tulkkipalveluita ja voidaan varmistaa vaikkapa palkkauspolitiikalla, että joku ruotsia ihan oikeasti osaava on läsnä esim. per toimisto / per kaupunki / tai vastaava sopivan kokoinen yksikkö. Nythän tilanne valtaosassa maata ei ole sellainen. Pakkoruotsi on resurssien haaskausta. Ei se takaa riittävää ruotsin kielen taitoa, kuten jatkuvasta tiettyjen ruotsinkielisten valituksestakin saamme tietää.
Quote
Näillä alueilla taatusti pärjää ilman suomen taitoa. Sinä et näytä sisäistäneen sitä, että ne 40 % = 116 000 ruotsinkielistä eivät suinkaan haahuile suomenkielisessä yhteiskunnassa, vaan alueilla joilla he pärjäävät ruotsiksi eli heille yhteiskunta on ruotsinkielinen tai kaksikielinen, ei suomenkielinen.
Ilmeisesti en ole sisäistänyt. Minun on hankala kuvitella ihmistä, joka eristäytyisi tuolla tavoin omassa kotimaassaan sulkien kanssakäymisen pois 95 prosentin muusta väestöstä kanssa... vai käydäänköhän sitä sitten muulla kielellä, kuten englanniksi? Kas siinäpä ajatus... Mutta jos noin on, että he pärjäävät omalla ruotsinkielisellä alueellaan ruotsiksi, niin eihän pakkoruotsin poistaminen sitä muuttaisi, koska eihän heidän ruotsinkielinen elämänsä perustu pakkoruotsiin.
Quote
Tarkoitatko, että mainitsemillani alueilla, missä ruotsin kielitaito on käyttökelpoinen/tarvittava, olisit valmis hyväksymään pakkoruotsin? Niin minäkin. On järkevää ja oikeudenmukaista, että alueen enemmistökieli on alueen virallinen kieli ja pakkokieli.
Jos tarkoittaisin, niin tuskin kutsuisin sitä idiotismiksi. Eivät ainoat ehdot olleet tuossa ja voisin sanoa myös muutaman sanasen siitä, kutsuisinko hyvin pienellä alueella maasta käyttökelpoista kieltä käyttökelpoiseksi. Mutta sen sijaan pohditaan hetkinen sitä, onko se järkevää ja oikeudenmukaista. Pitäisikö Chinatownissa lukea pakkokiinaa? Pitäisikö Varissuolla esim. vuosien kuluttua lukea pakkoarabiaa tai jotain vastaavaa? Se kuulostaa järkevältä, jos haluaa pirstaloida maan ja eristää väestöryhmät toisistaan. Minä en halua. Minusta on paljon parempi, että ihmiset saman maan rajojen sisällä ymmärtävät toisiaan, eikä alueittain maan sisällä.
Pakkoruotsin ongelmahan on siinä, että se karmeaa resurssien haaskausta. Eihän ylimääräisen kielen taito tietenkään muuten haittaisi, mutta kun sen opiskelulla on aina vaihtoehtoiskustannus. Se on aina jostain muusta pois.
Pakkoruotsin tehottomuuden suurin ongelma liittyy tietysti sen lähtökohtaan: opetetaan kaikille kieltä, jota vain hyvin harvat tarvitsevat. Sen lisäksi tehottomuutta lisää se, että vain erittäin harva sitä käytännössä kunnolla oppii, syystä tai toisesta. Voihan sitä aina haaveilla, että tilanne muuttuisi jollain "pakkoruotsi är jättekivaa!" -kampanjalla, mutta realiteetit eivät puolla sitä.
On järjetöntä pyörittää tällaista systeemiä vain siksi, että muutama vuosikymmen sitten pieni väestöryhmä sai poliittisella lehmänkaupalla itselleen tuollaisen erityiskohtelun, että ylivoimaisen kokoisen enemmistön pitää taipua opiskelemaan heidän kieltään ihan vain heidän pienen ryhmän itsensä takia. Jos pakkoruotsi on sellainen rikkaus kuin pakkoruotsittajat esittävät, niin pitäkööt hyvänään ja nauttikoot. Lukekoot ne, jotka sen uskovat.
http://www.hs.fi/kaupunki/Juhli+HSn+kanssa+ruotsinkielt%C3%A4+Sanomatalossa+marraskuussa/a1380340990496
QuoteHS:n sivuille tempaus tuo juttusarjan kaksikielisestä Suomesta. Verkkoon tulee pelejä, kuten nimikone, joka hakee käyttäjälle suomenruotsalaisen nimen.
Innolla odotan mimmosta propagandaa on luvassa.
QuoteTempauksella HS haluaa edistää irtiottoa kielikiistelyyn.
Mitä helvetin irtiottoa?! Niin yksipuolisesti pakkoruotsin puolesta liputtanu HS tähän mennessä.
Quote from: Meänteis on 29.09.2013, 15:18:02
http://www.hs.fi/kaupunki/Juhli+HSn+kanssa+ruotsinkielt%C3%A4+Sanomatalossa+marraskuussa/a1380340990496
QuoteHS:n sivuille tempaus tuo juttusarjan kaksikielisestä Suomesta. Verkkoon tulee pelejä, kuten nimikone, joka hakee käyttäjälle suomenruotsalaisen nimen.
Innolla odotan mimmosta propagandaa on luvassa.
QuoteTempauksella HS haluaa edistää irtiottoa kielikiistelyyn.
Mitä helvetin irtiottoa?! Niin yksipuolisesti pakkoruotsin puolesta liputtanu HS tähän mennessä.
Koko tempaushan oli suunniteltu juuri HS:n yksipuolisen kielilinjan takia. Nyt yhtäkkiä otetaan "irtiottoa" yhtä kieltä tukevalla kampanjalla. Onko kyse vitsistä?
QuotePäivään voi ottaa osaa myös etänä, kuten aiotaan liki umpisuomenkielisessä Kainuussa. Suomussalmen lukion rehtori Timo Pulliainen lupaa, että koko lukio aikoo puhua koko päivän pelkkää ruotsia. Inte dåligt!
100%:a Kainuussa olevista venäläisistä turisteista ottaa mielellään osaa tähän kampanjaan. Ruotsalaisia ei paikalle sattuneesta syystä päässyt.
QuoteHelsingin taidehalli puolestaan lupaa ruotsalaistaiteilijoiden Nathalie Djurbergin ja Hans Bergin näyttelyyn kahden euron alennuksen sisäänpääsystä kaikille, jotka puhuvat kassalla vähän ruotsia.
Tälläiset tempaukset ovat tietääkseni rasistisia. Eli ainakin itse olen valmis ilmoittamaan poliisille kyseisestä tempauksesta.
Koska tuohan tarkoittaa jatkossa sitä, että kaikki suomalaiset tahot voivat käyttää samaa periaatetta esim. myydessään suomen kieltä puhuville halvemmalla tuotteita?
Lähetin sähköpostia taidehallille (+ poliisille nettivinkin). Koska kampanja täyttää helpostikin rasismin tunnuspiirteet.
Jos tämä "ennakkotapaus" taidehallista menee läpi, niin samaa menetelmää voidaan käyttää kaikissa liikkeissä ja kaupoissa Suomessa.
http://taidehalli.fi/finnish/info/yhteystiedot/
Pitää vielä todeta että periaatteen tasolla olen tuollaisten hankkeiden kannattajakin. Eli tuskin siinä mitään pahaa on jos yhtenä päivänä otetaan jokin kieliryhmä huomioon. Suomessahan esim. saamelaisia ei muistella koskaan (joka lienee oiva esimerkki suomalaisesta "vähemmistö(je)n" asemasta. Samalla tavalla heitäkin voitaisiin ottaa huomioon yhtenä päivänä.
Mutta onhan se täysin naurettavaa, että joissakin Itä-Suomen kunnissakin tälläinen "merkkipäivä" huomioidaan yhtenä päivänä merkittävästi, kun koskaan muulloin et kuulekkaan ruotsin kieltä. Sitten tuputetaan "kuinka tärkeää ruotsin kieli on" koko Suomessa.
HS:n pakkopropaganda lienee myös jonkin verran vaikuttanut siihen, etten ole täysin "asian puolesta liputtajien puolella". Varsinkin kun samanlaista huomiota ei sallita millekkään muulle vähemmistölle (muuta kuin silloin jos liputetaan omaa maailmanparannusajatelmaa).
Tuo hintakikkailu on siltikin sellainen aihe, johon luulisi ihan poliisin puuttuvan.
Tuosta tulevasta juttusarjasta vielä...
Lyödäänkö vetoa, että kaikki sarjan jutut käsittelevät sitä miten "hienoa" kaksikielisyys on, ja sitten esitellään näitä yksittäistapauksia missä joku on tarvinnut ruotsin kieltä elämässään (ja siksi se on kaikkien pakko opetella).
Ei taatusti ole ainuttakaan juttua siitä, että Suomi ei oikeasti ole kaksikielinen maa tai siitä miten turha kieli ruotsi on suurimmalle osalle suomalaisista.
Esim. "Matti on asunut koko ikänsä Helsingissä eikä ole kertaakaan tarvinnut ruotsin kieltä" -tyylisiä otsikoita on turha odottaa.
Quote from: nollatoleranssi on 29.09.2013, 16:02:28
QuoteHelsingin taidehalli puolestaan lupaa ruotsalaistaiteilijoiden Nathalie Djurbergin ja Hans Bergin näyttelyyn kahden euron alennuksen sisäänpääsystä kaikille, jotka puhuvat kassalla vähän ruotsia.
Tälläiset tempaukset ovat tietääkseni rasistisia. Eli ainakin itse olen valmis ilmoittamaan poliisille kyseisestä tempauksesta.
Koska tuohan tarkoittaa jatkossa sitä, että kaikki suomalaiset tahot voivat käyttää samaa periaatetta esim. myydessään suomen kieltä puhuville halvemmalla tuotteita?
Mitä on marginaalimongerruksella "Suomessa pakkoruotsin opettaminen lopettaa heti!"?
Tuolla kai saa sitten kanssa alennuksen?
Poliisille tuosta ilman muuta ilmoitus, selvää syrjintää.
Quote from: elvis(h) archerMutta kuten sanoin, niin jos ei rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille, niin suomen osaaminen kehittyy väkisinkin, ellei ihminen sitten valitse ulkopuolisen elämää omassa kotimaassaan. Näin siksi, että suomen kieli on luonnollisesti niin vahvasti ja laajalti läsnä Suomessa.
Paitsi niillä ruotsinkielis-enemmistöisillä alueilla. Miksi sinä haluat estää ihmistä valitsemasta elämää ruotsinkielisellä alueella? Jos väität, että jokaisen pitää osata suomea koska saattaa muuttaa Savoon, niin ihan samalla argumentillahan pakkoruotsittajat perustelevat valtakunnallista pakkoruotsia!
Joko siis hylkäät tuon argumenttisi tai hyväksyt myös valtakunnallisen pakkoruotsin.Quote from: elven archerIlmeisesti en ole sisäistänyt. Minun on hankala kuvitella ihmistä, joka eristäytyisi tuolla tavoin omassa kotimaassaan sulkien kanssakäymisen pois 95 prosentin muusta väestöstä kanssa...
Ruotsinkielisiä on suunnilleen yhtä paljon kuin Islannissa tai Maltalla on asukkaita – ihan riittävä piiri siis. Vai etkö salli ihmisten itse valita elinpiirinsä laajuutta?
Entä kuinka monella kielialueella sinä itse olet elänyt? Kuinka monella murrealueella edes? Eivät monetkaan ihmiset oikeasti muuta kotiseudultaan kovin kauas.
Quote from: elven archerMutta jos noin on, että he pärjäävät omalla ruotsinkielisellä alueellaan ruotsiksi, niin eihän pakkoruotsin poistaminen sitä muuttaisi, koska eihän heidän ruotsinkielinen elämänsä perustu pakkoruotsiin.
Heillä on valtakunnallinen pakkosuomi. Suostutko siis sen poistamiseen samalla kun pakkoruotsi poistuu? Ja jos kauhukuvana ovat suomentaidottomat maahanmuuttajat, niin eikö kuitenkin pakkosuomi olisi järkevintä säilyttää suomenkielisillä alueilla? Ja silloin vastaavasti pakkoruotsi ruotsinkielisillä alueilla?
Quote from: elven archerMinusta on paljon parempi, että ihmiset saman maan rajojen sisällä ymmärtävät toisiaan, eikä alueittain maan sisällä.
Vain niiden ihmisten on tärkeää osata toistensa kieltä, jotka kommunikoivat. Miksi pihtiputaalaisen mummon pitäisi osata ruotsia, kun hän ei koskaan kommunikoi sellaisten ruotsinkielisten kanssa, jotka eivät osaisi suomea (alueen ylivoimaista valtakieltä)? Miksi närpiöläisen mummon pitäisi osata suomea, kun hän ei koskaan kommunikoi sellaisten suomenkielisten kanssa, jotka eivät osaisi ruotsia (alueen ylivoimaista valtakieltä)?
Aivan varmasti ne ruotsinkieliset nuoret, jotka haluavat hyödyntää suomenkielisen Suomen laajat koulutus-, työpaikka- ja mediaresurssit, opettelisivat vapaaehtoisestikin suomea. Ne taas, jotka jatkavat isänsä tomaattifarmia Närpiössä, eivät tarvitse suomea eivätkä sitä valitsisi.
Quote from: nollatoleranssi on 29.09.2013, 16:08:37
Lähetin sähköpostia taidehallille (+ poliisille nettivinkin). Koska kampanja täyttää helpostikin rasismin tunnuspiirteet.
Jos tämä "ennakkotapaus" taidehallista menee läpi, niin samaa menetelmää voidaan käyttää kaikissa liikkeissä ja kaupoissa Suomessa.
http://taidehalli.fi/finnish/info/yhteystiedot/
Teit oikein, syrjintää se on syrjintä silloinkin, kun kohteena on enemmistö.
Aivan käsittämätöntä, miten sokeita tietyt tahot ovat tekopyhille kaksoisstandardeilleen.
Quote from: Jaska on 29.09.2013, 20:46:03Heillä on valtakunnallinen pakkosuomi. Suostutko siis sen poistamiseen samalla kun pakkoruotsi poistuu?
Enemmistökieli on pakollinen oppiaine käytännössä kaikissa valtioissa. Kutsutko ranskan kielen opetusta Ranskassa pakkoranskaksi? Kutsutko saksan kielen opetusta Saksassa pakkosaksaksi?
Niin, Jaska kikkailee lillukanvarsien kanssa. 95/5, revi siitä. Pääsköön pakkosuomestaan, etsiköön muuminkieliset palvelut mistä sattuvat löytämään. Suomi on enemmistökieli murskaavin luvuin. Suomi ei ole Belgia tai Sveitsi.
Quote from: Jaska on 29.09.2013, 20:46:03
Paitsi niillä ruotsinkielis-enemmistöisillä alueilla. Miksi sinä haluat estää ihmistä valitsemasta elämää ruotsinkielisellä alueella?
Minä sanoin, että
jos ei rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille, niin oppii väkisinkin suomea. Mikä tässä viittaa haluun estää? Laitetaan vielä varmuudeksi sanatarkasti, niin voit harjoitella suomen tulkintaa:
"Mutta kuten sanoin, niin jos ei rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille, niin suomen osaaminen kehittyy väkisinkin, ellei ihminen sitten valitse ulkopuolisen elämää omassa kotimaassaan. Näin siksi, että suomen kieli on luonnollisesti niin vahvasti ja laajalti läsnä Suomessa."QuoteJos väität, että jokaisen pitää osata suomea koska saattaa muuttaa Savoon, niin ihan samalla argumentillahan pakkoruotsittajat perustelevat valtakunnallista pakkoruotsia!
En väitä. Minä epäilin suomenruotsalaisen Suomessa oppivan vähän väkisinkin lisää suomea aikuisiällä (verrattuna siihen peruskoulussa mitattuun tasoon),
ellei hän sitten rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille. Kyse oli tästä ja loppu on sinun arvailuasi, jota voi myös olkiukoksi kutsua.
Quote
Joko siis hylkäät tuon argumenttisi tai hyväksyt myös valtakunnallisen pakkoruotsin.
Ahaa, nyt jo näköjään väitänkin, kun et vaivaudu edes pukemaan omaa väitettäsi retorisen kysymyksen muodossa suuhuni. Tosin olisit väärässä, vaikka olisinkin sanonut jotain tuollaista, koska onhan aivan absurdia, että pakkoruotsi tai pakkosuomi olisi tuollaisesta yhdestä asiasta kiinni, eikä siihen liittyisi mitään muuta päätöksessä huomioon otettavaa. Sitä paitsi jopa tuo yksi asia toimii ihan eri tavoin verrattaessa kieliryhmien ja -alueiden kokoa tässä maassa. Mutta edelleenkään en ole esittänyt moista argumenttia.
Quote
Ruotsinkielisiä on suunnilleen yhtä paljon kuin Islannissa tai Maltalla on asukkaita – ihan riittävä piiri siis. Vai etkö salli ihmisten itse valita elinpiirinsä laajuutta?
Sinun mielestäsi selvästikään en. Sillä ei taida olla keskustelun kulun kannalta merkitystä, mitä itse olen asiasta mieltä.
Quote
Heillä on valtakunnallinen pakkosuomi. Suostutko siis sen poistamiseen samalla kun pakkoruotsi poistuu?
Suostun. Jos joku haluaa rampauttaa itsensä yhteiskunnassa jättämällä ylivoimaisen enemmistön kielen osaamatta, niin olkoon sitten niin. Tosin mieluummin näkisin jossain vaiheessa Suomen yksikielisenä tai kaksikielisenä (suomi + englanti) aiemmin esittämäni linjauksen mukaisesti.
Kyse ei ole pelkästä koululaisten ja opiskelijoiden ajan haaskaamisesta, vaan tähän marginaalikielen tukemiseen liittyy kallis ja iso koneisto. Ja tämä pitäisi muka säilyttää vain siksi, että kun kerran on näin päätetty. Ajat muuttuvat, mutta linjausten muka pitäisi säilyä samana. Minusta siinä ei ole mitään järkeä. Jos ihmiset haluavat tukea omaa marginaalikieltään, niin hoitakoot sen omalla ajallaan ja rahallaan.
Quote
Ja jos kauhukuvana ovat suomentaidottomat maahanmuuttajat, niin eikö kuitenkin pakkosuomi olisi järkevintä säilyttää suomenkielisillä alueilla? Ja silloin vastaavasti pakkoruotsi ruotsinkielisillä alueilla?
Minun kauhukuvissani kieli on lopulta varsin epäolennainen tekijä. Sitä paitsi ajatuksesi on outo, sillä eiköhän heille jotain maan virallisista kielistä opetettaisi. Jos joku päättäisi pistää pelimerkkinsä likoon ruotsin puolesta, niin onnea vain hänelle. Tiedä, vaikka hän päättäisi muuttaa Ruotsiin huomattuaan ratkaisunsa seuraukset. En kuitenkaan ole asiasta kovin huolissani. Minua häiritsee myös ajatuksessasi tuo premissi, että kieliä opetettaisiin alueen perusteella, jos se alue on tässä tapauksessa Suomea pienempi.
Quote
Vain niiden ihmisten on tärkeää osata toistensa kieltä, jotka kommunikoivat.
Kuten jo vihjailin, pirstaloitumista ja eristäytymistä maassa edistää luonnollisesti sellainen, että ihmisen kommunikointikumppanit ovat jo etukäteen kielivalinnoilla rajattuja. Mutta edelleenkään en vastusta, jos joku haluaa elää ummikkona yhteiskunnassamme sulkien pois kaiken suomenkielisen. Ei se minun ongelmani ole.
Quote from: nollatoleranssi on 29.09.2013, 16:08:37
Lähetin sähköpostia taidehallille (+ poliisille nettivinkin). Koska kampanja täyttää helpostikin rasismin tunnuspiirteet.
Jos tämä "ennakkotapaus" taidehallista menee läpi, niin samaa menetelmää voidaan käyttää kaikissa liikkeissä ja kaupoissa Suomessa.
http://taidehalli.fi/finnish/info/yhteystiedot/
QuoteTaidehalli ei missään tapauksessa tue rasismia, päinvastoin. Kampanjassa johon viittaatte on tarkoituksena tarjota mahdollisuus käyttää toista kotimaisista kansalliskieltä ja saada siihen kannustava etuisuus. Kaikilla on tähän äidinkielestä riippumatta mahdollisuus, sillä kassan yhteydessä on kampanjakoodi, eli foneetttisilla aakkosilla kirjoitettu virke. Tämän ääneen lukemalla voi hinta-edun itselleen saada.
Jan Förster
Taidehallin johtaja
Ehdotankin virkkeitä suomalaisliikkeille, joilla voisi saada esim. pieni alennus tms.:
"Suomi suomalaisille"
"Maahanmuutto ei kannata"
jne. Kyseinen virke pitäisi sanoa kassalle, niin saisi alennuksen.
:roll:
Quote from: nollatoleranssi on 30.09.2013, 18:34:32
Quote from: nollatoleranssi on 29.09.2013, 16:08:37
Lähetin sähköpostia taidehallille (+ poliisille nettivinkin). Koska kampanja täyttää helpostikin rasismin tunnuspiirteet.
Jos tämä "ennakkotapaus" taidehallista menee läpi, niin samaa menetelmää voidaan käyttää kaikissa liikkeissä ja kaupoissa Suomessa.
http://taidehalli.fi/finnish/info/yhteystiedot/
QuoteTaidehalli ei missään tapauksessa tue rasismia, päinvastoin. Kampanjassa johon viittaatte on tarkoituksena tarjota mahdollisuus käyttää toista kotimaisista kansalliskieltä ja saada siihen kannustava etuisuus. Kaikilla on tähän äidinkielestä riippumatta mahdollisuus, sillä kassan yhteydessä on kampanjakoodi, eli foneetttisilla aakkosilla kirjoitettu virke. Tämän ääneen lukemalla voi hinta-edun itselleen saada.
Jan Förster
Taidehallin johtaja
Mutta kun mun kieli ei vaan taivu. Ei sitten millään.
Quote from: elven archerMinä sanoin, että jos ei rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille, niin oppii väkisinkin suomea. Mikä tässä viittaa haluun estää? Laitetaan vielä varmuudeksi sanatarkasti, niin voit harjoitella suomen tulkintaa:
Olet oikeassa, et sanonut haluavasi estää elämän rajoittamista ruotsinkieliselle alueelle. Pidät sitä ilmeisesti kuitenkin järjettömänä valintana sanamuodoistasi päätellen ("ulkopuolisen elämä omassa kotimaassaan"), vaikka todellisuudessa suurin osa ihmisistä elää elämänsä aika pienellä alueella eikä koskaan muuta kovin kauas, saati eri kielialueelle.
Muotoilenkin kysymykseni uusiksi:
Miksi sinä katsot karsaasti ja vähättelet ihmistä, joka rajoittaa elämänsä ruotsinkieliselle alueelle? Miten se on sinulta pois, jos joku katsoo ettei tarvitse suomea?
Quote from: elven archerSuostun. Jos joku haluaa rampauttaa itsensä yhteiskunnassa jättämällä ylivoimaisen enemmistön kielen osaamatta, niin olkoon sitten niin.
Hienoa! Vielä kun voisit olla väheksymättä ihmisten omia valintoja. Asenteesi on peilikuva siitä, jota RKP:läiset ja lipposlaiset edustavat väheksyessään niitä suomalaisia, jotka eivät halua oppia ruotsia.
Quote from: elven archerTosin mieluummin näkisin jossain vaiheessa Suomen yksikielisenä tai kaksikielisenä (suomi + englanti) aiemmin esittämäni linjauksen mukaisesti.
Mitä tarkoitat yksi- ja kielisellä Suomella? Suomalaisten kielitaitoa, Suomen viranomaisten palveluja vai suomalaisten äidinkieltä?
Quote from: elven archerJos joku päättäisi pistää pelimerkkinsä likoon ruotsin puolesta, niin onnea vain hänelle. Tiedä, vaikka hän päättäisi muuttaa Ruotsiin huomattuaan ratkaisunsa seuraukset.
Eikö hommalaisittain olisikin ovelaa sijoittaa maahanmuuttajat ruotsinkielisille alueille, opettaa heille ruotsia ja sitten jäädä odottamaan, milloin he tajuavat muuttaa Ruotsiin? ;)
Quote from: elven archerMinua häiritsee myös ajatuksessasi tuo premissi, että kieliä opetettaisiin alueen perusteella, jos se alue on tässä tapauksessa Suomea pienempi.
Miksi se häiritsee? Ihminen elää jokapäiväistä elämäänsä kuntatasolla. Ei valtion kielisuhteilla ole siinä merkitystä. Vai olisiko kaikkien suomalaisten pitänyt opetella venäjä kuuluessamme Venäjän keisarikuntaan, vaikka Suomi oli täällä alueellinen pääkieli?
Quote from: Jaakko SivonenEnemmistökieli on pakollinen oppiaine käytännössä kaikissa valtioissa. Kutsutko ranskan kielen opetusta Ranskassa pakkoranskaksi? Kutsutko saksan kielen opetusta Saksassa pakkosaksaksi?
Totta kai. Kieli, jota maahan asettuvan on pakko opetella selvitäkseen ja käydäkseen kouluja, on pakkokieli. Suomessakin on pakko osata joko suomea tai ruotsia, koska vain näillä kielillä voi selvitä jokapäiväisessä elämässä ja käydä kouluja.
Maahanmuuttajienkin etu on, että heillä olisi vain yksi pakkokieli: suomi tai ruotsi, riippuen siitä, minkäkielisellä alueella he elävät. Ja jotteivät suomalaiset jäisi eriarvoiseen asemaan kuin maahanmuuttajat, meilläkin saisi olla vain yksi pakkokieli: suomi tai ruotsi, riippuen siitä, minkäkielisellä alueella me elämme.
Eikö tämä ole ihan yksinkertainen asia?
Quote from: ToadieNiin, Jaska kikkailee lillukanvarsien kanssa. 95/5, revi siitä. Pääsköön pakkosuomestaan, etsiköön muuminkieliset palvelut mistä sattuvat löytämään. Suomi on enemmistökieli murskaavin luvuin. Suomi ei ole Belgia tai Sveitsi.
Et voi ohittaa sitä, että joissain kunnissa suomenkielisiä on rupiset muutama prosentti. Miten perustelet, että tällaisen kunnan ainoa virallinen ja/tai pakollinen kieli olisi suomi? Et mitenkään.
Quote from: Jaska on 30.09.2013, 21:53:58
Quote from: ToadieNiin, Jaska kikkailee lillukanvarsien kanssa. 95/5, revi siitä. Pääsköön pakkosuomestaan, etsiköön muuminkieliset palvelut mistä sattuvat löytämään. Suomi on enemmistökieli murskaavin luvuin. Suomi ei ole Belgia tai Sveitsi.
Et voi ohittaa sitä, että joissain kunnissa suomenkielisiä on rupiset muutama prosentti. Miten perustelet, että tällaisen kunnan ainoa virallinen ja/tai pakollinen kieli olisi suomi? Et mitenkään.
Ohitan ihan keveästi, ja palaan selventämään etten ole ollut poistamassa ruotsin virallisuuden asemaa. Jos kunta on lähes täysin ruotsinkielinen, on aivan luonnollista että kunta järjestää palvelunsa ruotsiksi. Pakkosuomi saa lähteä jos muumeja ei nappaa sitä opiskella, ja uskovat palveluidensa järjestyvän maailman tappiin saakka omatoimisesti ruotsiksi. Siinähän kaivavat kielimonttuaan aina vain syvemmäksi. Suomenkielisten velvollisuus ei edelleenkään ole huolehtia siitä että pakolla opetetulla ruotsin kielen taidollaan takaavat ruotsinkielisten palveluiden saatavuuden.
En ole uunittamassa närpesläisiä vaan vastustamassa pakollista ruotsia kaikille suomalaisille. Pakkoruotsilla ei palveluita taata. Jos ei opettele 95%:n kieltä, saa syyttää itseään jos ei osaa sitä kieltä millä palvelu on saatavilla. Perinjuurin ikävää jos muumi on matkalla vaikkapa Lapissa eikä jängältä löydykään ruotsia osaavaa ensihoitoa. Yksilöllä on vastuu siitä että selviää ympäristössään. Suomenruotsalaisten ympärillä levittäytyvä maa on muutamaa saareketta lukuunottamatta suomen- tai kaksikielinen, eli suomella pärjää. Tyhmä pitää olla jos kieltäytyy suomea oppimasta, mutta tyhmyys on ihan laillista.
Ymmärrän Jaskan halun "tasapuolisuuteen" tai "reiluuteen" tai "kohtuullisuuteen" kieliasioissa, mutta 95/5 sanoo ummikkoruotsinkielisille ja heidän tarpeilleen: fuck'em.
Quote from: Jaska on 30.09.2013, 21:53:08
Olet oikeassa, et sanonut haluavasi estää elämän rajoittamista ruotsinkieliselle alueelle. Pidät sitä ilmeisesti kuitenkin järjettömänä valintana sanamuodoistasi päätellen ("ulkopuolisen elämä omassa kotimaassaan"), vaikka todellisuudessa suurin osa ihmisistä elää elämänsä aika pienellä alueella eikä koskaan muuta kovin kauas, saati eri kielialueelle.
Enpäs pidä järjettömänä. Sitä paitsi viittasin ulkopuolisen elämään siinä tilanteessa, kun ei rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille (eli elää suomenkielisellä alueella), mutta ei opi suomea. Sellaisessa tapauksessa suomen oppimattomuus vaatii minusta ympäristön sulkemista ulkopuolelle, koska kuten sanoin, niin mielestäni sitä muuten oppii vähän väkisinkin.
Quote
Miksi sinä katsot karsaasti ja vähättelet ihmistä, joka rajoittaa elämänsä ruotsinkieliselle alueelle? Miten se on sinulta pois, jos joku katsoo ettei tarvitse suomea?
Miksi sinä keksit järjettömiä väitteitä minun ajatuksistani? Et selvästikään oppinut aiemmasta vielä mitään.
Minä en ole ilmaissut arvolatausta asian suhteen, vaan todennut faktana, että jos ihminen 1) elää suomenkielisellä alueella, mutta onnistuu olemaan oppimatta suomea, niin hän elää silloin jollain tapaa yhteisön ulkopuolisena 2) rajoittaa kielitaitonsa maassa 5 %:n vähemmistön kieleen, niin silloin hän toiminnallisesti rampauttaa itseään tässä maassa mm. toimintaympäristönsä laajuuden ja mahdollisuuksien suhteen. Nämä ovat toteamuksia, eivät vähättelyä.
Quote
Mitä tarkoitat yksi- ja kielisellä Suomella? Suomalaisten kielitaitoa, Suomen viranomaisten palveluja vai suomalaisten äidinkieltä?
Virallista Suomea. Äidinkielihän tulee vanhemmilta.
Quote
Eikö hommalaisittain olisikin ovelaa sijoittaa maahanmuuttajat ruotsinkielisille alueille, opettaa heille ruotsia ja sitten jäädä odottamaan, milloin he tajuavat muuttaa Ruotsiin?
Lievästi ovelaa, mutta tuskinpa riittävän toimivaa.
Quote
Miksi se häiritsee? Ihminen elää jokapäiväistä elämäänsä kuntatasolla. Ei valtion kielisuhteilla ole siinä merkitystä. Vai olisiko kaikkien suomalaisten pitänyt opetella venäjä kuuluessamme Venäjän keisarikuntaan, vaikka Suomi oli täällä alueellinen pääkieli?
Siksi se häiritsee, että olisi mielestäni kohtuutonta, että vanhempien sen hetkinen asuinpaikka Suomessa määräisi lapsen pakollisen oppikielen. Minua ei paljon naurattaisi, jos oppisin 5 %:n vähemmistön kieltä jossain rannikon kylässä ja muuttaisin sitten opiskelemaan jollekin yliopistopaikkakunnalle, joista suurin osa toimii suomen kielellä. Ei se naurattaisi työpaikan haussakaan. Minusta paljon reilumpaa olisi saada valita se itse virallisista kielistä. Kaikista järkevintä olisi tietysti jonkin siirtymäajan jälkeen poistaa ruotsi virallisista kielistä ja jättää sen opiskelu vähemmistön ja muiden halukkaiden oman aktiivisuuden varaan tarjoten mm. kieltä kouluissa vapaavalintaisena.
Quote from: Jaska on 30.09.2013, 21:53:58
Maahanmuuttajienkin etu on, että heillä olisi vain yksi pakkokieli: suomi tai ruotsi, riippuen siitä, minkäkielisellä alueella he elävät. Ja jotteivät suomalaiset jäisi eriarvoiseen asemaan kuin maahanmuuttajat, meilläkin saisi olla vain yksi pakkokieli: suomi tai ruotsi, riippuen siitä, minkäkielisellä alueella me elämme.
Eikö tämä ole ihan yksinkertainen asia?
Ei. Sinä nyt tuputat tuota ideaasi paikkakunnan määräämästä kielestä, mutta minusta se on kamala ajatus. Esim. maahanmuuttajien tapauksessa pelkän ruotsin opettaminen olisi karmea karhunpalvelus, koska sillä pärjäisi vain sen 5 % vähemmistön kanssa. Näin mm. heidän työnhakunsa mahdollisuudet siltä osin supistuisivat dramaattisesti. Ihmiset liikkuvat. Sitä paitsi tuollainen on melkoista alueellista eristämistä. Onpa kiva, kun suomalainen eksyy Suomessa naapurikuntaan ja huomaa, ettei enää pärjääkään Suomessa suomen kielellä. No, noinhan tapahtuu jo nyt, mutta tuollainen jaottelu lisäisi vain sitä erottelua ja eristäytymistä.
Quote from: Jaska on 30.09.2013, 21:53:58
Et voi ohittaa sitä, että joissain kunnissa suomenkielisiä on rupiset muutama prosentti. Miten perustelet, että tällaisen kunnan ainoa virallinen ja/tai pakollinen kieli olisi suomi? Et mitenkään.
Siten, että olisi jo aika vähitellen sopeutua Suomeen. Ei siis Ruotsiin, vaan Suomeen.
Toki tämä ei ole ainoa syy, mutta se on lähtökohta käytännöllisyyteen ja nykypäivässä elämiseen.
Quote from: Jaska on 30.09.2013, 21:53:58Quote from: Jaakko SivonenEnemmistökieli on pakollinen oppiaine käytännössä kaikissa valtioissa. Kutsutko ranskan kielen opetusta Ranskassa pakkoranskaksi? Kutsutko saksan kielen opetusta Saksassa pakkosaksaksi?
Totta kai. Kieli, jota maahan asettuvan on pakko opetella selvitäkseen ja käydäkseen kouluja, on pakkokieli. Suomessakin on pakko osata joko suomea tai ruotsia, koska vain näillä kielillä voi selvitä jokapäiväisessä elämässä ja käydä kouluja.
Suomessa pitäisi mennä siihen käytäntöön, joka vallitsee esim. Ranskassa ja Saksassa: enemmistökieli on pakollinen oppiaine kaikille, vähemmistökielet ovat valinnaisia. Suomen pakkoruotsi on verrattavissa siihen, että Ranskan kouluissa olisi pakkobretoni tai että Saksan kouluissa olisi pakkosorbi.
Oliskohan jo aika huomioida että jaskan rooli ja tavoite on sama kuin katariinar:n monissa muissa ketjuissa, sabotoida trollina asiallinen keskustelu ja eliminoida ketjun toiminta.
Quote from: ToadieOhitan ihan keveästi, ja palaan selventämään etten ole ollut poistamassa ruotsin virallisuuden asemaa. Jos kunta on lähes täysin ruotsinkielinen, on aivan luonnollista että kunta järjestää palvelunsa ruotsiksi. Pakkosuomi saa lähteä jos muumeja ei nappaa sitä opiskella, ja uskovat palveluidensa järjestyvän maailman tappiin saakka omatoimisesti ruotsiksi. Siinähän kaivavat kielimonttuaan aina vain syvemmäksi.
- -
Ymmärrän Jaskan halun "tasapuolisuuteen" tai "reiluuteen" tai "kohtuullisuuteen" kieliasioissa, mutta 95/5 sanoo ummikkoruotsinkielisille ja heidän tarpeilleen: fuck'em.
Alku oli hyvä, mutta mitä tämä viimeinen kappale taas sitten tarkoittaa? Keiden pitää kopuloida keitäkin ja miksi?
Tarkennetaan sen verran, että kielisuhteet suomi/ruotsi/muut ovat 90/5/5. Suomenkielisiä ei siis ole 95 %.
Quote from: Jaakko SivonenSuomessa pitäisi mennä siihen käytäntöön, joka vallitsee esim. Ranskassa ja Saksassa: enemmistökieli on pakollinen oppiaine kaikille, vähemmistökielet ovat valinnaisia. Suomen pakkoruotsi on verrattavissa siihen, että Ranskan kouluissa olisi pakkobretoni tai että Saksan kouluissa olisi pakkosorbi.
Tässä on muitakin vaihtoehtoja kuin ääripäät eli valtakunnallinen pakkoruotsi pienen vähemmistön ehdoilla tai yksikielinen Suomi. Oikeudenmukaista olisi, että suomi olisi pakollinen suomenkielisillä alueilla ja ruotsi olisi pakollinen ruotsinkielisillä alueilla; sopivan tasaväkisissä kunnissa olisi kaksi pakkokieltä.
Miten perustelet sen, että alueilla, joissa on vain muutama prosentti suomenkielisiä, olisi vain suomi pakollinen ja/tai virallinen? Se ei ole perustelu, että jossain muualla on vastaava tilanne.
Quote from: griffinvaariOliskohan jo aika huomioida että jaskan rooli ja tavoite on sama kuin katariinar:n monissa muissa ketjuissa, sabotoida trollina asiallinen keskustelu ja eliminoida ketjun toiminta.
Otapa vaari paranoialääkkeesi ja ole hiljaa, jos sinulla ei ole itse asiaan mitään sanottavaa – tuollainen aiheenvierustelu se ketjun vasta sabotointia onkin.
Minun roolini ja tavoitteeni on oikeudenmukaisen kielipoliittisen mallin ajaminen.
Quote from: elven archerMiksi sinä keksit järjettömiä väitteitä minun ajatuksistani? Et selvästikään oppinut aiemmasta vielä mitään.
Ei todellakaan ole järjetöntä tulkita karsaasti katsomiseksi ja vähättelyksi sellaisia ilmaisujasi kuten "jos joku haluaa rampauttaa itsensä". Sanavalinnoillasi olet ilmaissut selvän arvolatauksen: neutraali ilmaisu olisi "rajoittaa".
Quote from: elven archerQuote from: JaskaMitä tarkoitat yksi- ja kaksikielisellä Suomella? Suomalaisten kielitaitoa, Suomen viranomaisten palveluja vai suomalaisten äidinkieltä?
Virallista Suomea. Äidinkielihän tulee vanhemmilta.
Virallisella tarkoitat siis ilmeisesti viranomaispalvelujen kielen kannalta? Millä perustelet sen, ettei ruotsinkielisillä alueilla tarjottaisi ruotsiksi viranomaispalveluja? (Jos siis Suomi olisi ehdottamallasi tavalla virallisesti joko suomenkielinen tai suomi-englanti-kaksikielinen.) Tällä mallilla sinä haluat pakottaa ruotsinkieliset vieraskielisiin palveluihin (tämä ei ole tulkinta vaan seuraus mallistasi).
Millä perusteella vain suomenkielisillä olisi oikeus äidinkielisiin palveluihin? Miten oikeutat tällaisen syrjinnän?Quote from: elven archerSiksi se häiritsee, että olisi mielestäni kohtuutonta, että vanhempien sen hetkinen asuinpaikka Suomessa määräisi lapsen pakollisen oppikielen. Minua ei paljon naurattaisi, jos oppisin 5 %:n vähemmistön kieltä jossain rannikon kylässä ja muuttaisin sitten opiskelemaan jollekin yliopistopaikkakunnalle, joista suurin osa toimii suomen kielellä.
Mutta jos olisit ruotsinkielinen, etkö silloin riemusta kiljuen hakeutuisi ruotsinkieliseen yliopistoon? Mikä hinku tai tarve sinulla silloin olisi muuttaa suomenkieliselle alueelle? Miksi ehdoin tahdoin vaikeuttaisit elämääsi?
Äidinkieli on ihmiselle tärkein kieli. Se koskee myös ruotsinkielisiä.
Quote from: elven archerEi. Sinä nyt tuputat tuota ideaasi paikkakunnan määräämästä kielestä, mutta minusta se on kamala ajatus. Esim. maahanmuuttajien tapauksessa pelkän ruotsin opettaminen olisi karmea karhunpalvelus, koska sillä pärjäisi vain sen 5 % vähemmistön kanssa. Näin mm. heidän työnhakunsa mahdollisuudet siltä osin supistuisivat dramaattisesti. Ihmiset liikkuvat. Sitä paitsi tuollainen on melkoista alueellista eristämistä. Onpa kiva, kun suomalainen eksyy Suomessa naapurikuntaan ja huomaa, ettei enää pärjääkään Suomessa suomen kielellä. No, noinhan tapahtuu jo nyt, mutta tuollainen jaottelu lisäisi vain sitä erottelua ja eristäytymistä.
Kuten sanottu, Suomessa on ruotsinkielisiä saman verran kuin Islannissa islantilaisia - aivan riittävästi eläväksi kieliyhteisöksi. Miksi kokisit menetyksesi sen, että naapurissa on vielä isompi kieliyhteisö? Koetko sinä nyt karhunpalvelukseksi sen, ettet olekaan ruotsinkielinen tai venäjänkielinen, kun jäät nyt paitsi näiden suurempien kieliryhmien tarjonnasta?
Sinä et hahmota sitä, että jos äidinkielesi olisi jokin muu kuin suomi, sinä et pitäisi suomea niin tärkeänä kielenä kuin nyt, kun se on äidinkielesi.Ei kukaan vahingossa eksy naapurikuntaan. Eikä maan raja ole mikään asboluuttinen raja: sen voi ylittää todella helposti. Sinä voit tulla toimeen Pohjois-Ruotsissa suomeksi, ja voi olla ettet tule toimeen kaikkialla Suomen alueella suomeksi. Miksi se olisi menetys? Tuskinpa sinä kierrät Suomen jokaisen kylän kahvilat ja kaupat, joten ei se ole sinulta pois, vaikkei niissä kaikissa puhuttaisikaan Suomea.
Quote from: elven archerQuote from: JaskaEt voi ohittaa sitä, että joissain kunnissa suomenkielisiä on rupiset muutama prosentti. Miten perustelet, että tällaisen kunnan ainoa virallinen ja/tai pakollinen kieli olisi suomi? Et mitenkään.
Siten, että olisi jo aika vähitellen sopeutua Suomeen. Ei siis Ruotsiin, vaan Suomeen.
Toki tämä ei ole ainoa syy, mutta se on lähtökohta käytännöllisyyteen ja nykypäivässä elämiseen.
Sinua ohjaa "yksi valtio, yksi kieli" -ideologia. Tajuat kai, että se on vain yksi monista ideologioista? Miksi Suomeen sopeutuminen tarkoittaisi suomenkielistymistä? Et ehkä tiedä sitä, mutta ruotsinkieliset ja saamenkieliset eivät valinneet jäädä Suomi-nimiseen valtioon suomenkielisten kyykytettäviksi.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitysSuomi ei ole suomenkielisten valtio vaan suomenkielisten, ruotsinkielisten ja saamenkielisten valtio. Suomen valtio koostuu kolmesta esihistoriallista ja esivaltiollista perua olevasta vanhasta kielialueesta: suomenkielisestä, ruotsinkielisestä ja saamenkielisestä alueesta.
Millä oikeutuksella enemmistö jyrää vähemmistöt ja ottaa koko valtion hallintaansa omaksi edunvalvontakoneistokseen?Mietipä asiaa siltä kannalta, että olisimme vielä Ruotsin tai Venäjän alamaisia. Olisiko sinusta oikeudenmukaista, että suomenkielisellä alueella olisi pakollisena ja virallisena kielenä vain valtion enemmistön kieli eli ruotsi tai venäjä?
Etkö muka kokisi sitä epäoikeudenmukaiseksi kohteluksi?Vähän nyt perspektiiviä siihen ahtaaseen kansallisuuskeskeiseen ajatteluun...
Tuleekohan se ruotsalaisten säätiörahojen käyttö tässä asiassa näkymään suuresti julkisuudessa vai hoitavatko puolueiden ja kansanedustajien voitelun kabineteissa ?
Jaska, missä muualla maailmassa 100% kansasta pakkokoulutetaan 5% viihtyvyyden vuoksi? Sanon viihtyvyyden, koska tuosta 5%:sta ~100% osaa valtakieltä.
Ja vielä, ruotsinkieli valinnaisena kielenä saisi varmasti yli 50% suosion, joka riittäisi aivan varmasti ruotsinkielisten palveluun.
95% väestöstä ei ole ruotsinkielisiä. 95% väestöstä pakotetaan opiskelemaan ruotsia. Perustelut ovat naurettavia. Ummikkojen ongelma ei ole 95%:n ongelma. Oikeudenmukaista on ettei kenenkään ole pakko opetella ruotsia.
Oikeudenmukaista olisi myös pakottaa 5% opiskelemaan valtakieltä. Se olisi heidän etunsa. Mutta tasapuolisuuden nimissä olkoon opiskelematta. Jos Suomessa pärjääminen ei kiinnosta.
Jos Jaskan perustelut on nyt nähty, toivoisin jotain uutta aiheesta.
Saamelaisia kosiskellut RKP voisi lakata esittämästä ja osoittaa todella olevansa saamelaisten puolella, ja hyväksyä pakollisen "toisen kotimaisen" vaihtoehdoksi jonkun saamelaiskielen (ja samalla osoittaa, että saamelaiskieli on yhtä lailla kotimainen kieli). Tämä ei toki olisi mikään ihannetapaus, koska joka tapauksessa olisi pakollisia vieraita kieliä ja niistä isoja ongelmia, mutta kuitenkin se olisi valtavaa edistystä nykyiseen.
Sillä voitaisiin käytännössä pelastaa saamelaiskielet. Todennäköisimmin saamelaiskielen opiskelun valitsisivat sellaiset suomenkieliset, jotka asuvat pohjoisessa päin, ja/tai joilla on saamelaisia sukujuuria. Kieltä oppineista osa olisi sitten vähintään läsnäolollaan ja inspiraatiollaan luomassa pohjoiseen ympäristöä, jossa saamelaiskielet ovat sujuvampi, käytetympi ja ymmärretympi osa arkitodellisuutta ja sosiaalisia kuvioita. Joku voisi toimia tulkkina, kääntäjänä tai kirjoittajana, ja siten kasvattaa saamelaisten saatavilla olevan omankielisen aineiston määrää. Lisäksi joku saattaisi kiinnostua omista saamelaisista sukujuuristaan ja saamelaistua (ainakin wannabe-saamelaiseksi, jota saamelaisnationalistit eivät ehkä hyväksyisi). Saamelaisten määrä saattaisi siis kasvaa suoraan muutamien kieltä opiskelevien löydettyä juurensa, ja lisäksi epäsuorasti sillä tavalla, että ympäristö tukisi saamelaisuuden säilyttämistä ja palauttamista. RKP voisi taas iloita siitä, että suomenkielisten määrä vähenee. (ei kerrota niille, että saamelaisetkin ovat suomalais-ugrilaisia :) )
Mutta eihän tämä sovi, koska ei RKP oikeasti ole saamelaisten (tai maahanmuuttajienkaan) puolella, vaan haluaa kynsin hampain säilyttää ruotsin aseman Suomessa juuri sillä symbolisen korkealla tasolla, mihin se on saatu askel askeleelta hivutettua. Saamelaiset ja muut vähemmistöt halutaan vain houkutella vaalikarjaksi. Saamelaiskielten auttaminen ei merkitse mitään, jos se uhkaa ruotsin symbolista asemaa "toisena kotimaisena". Ruotsin symbolinen asema on niin tärkeä, että sille uhrataan jopa ruotsin todelliset olosuhteet, maine ja tulevaisuus Suomessa. Ruotsilla ja ruotsinkielisillä nimittäin menisi paljon paremmin, jos kieltä ylläpitävät toimet ja resurssit keskitettäisiin kielen puhujiin itseensä sekä inspiroituneisiin opiskelijoihin. Käytännössä siitä kuitenkin tehdään kuollutta teatterikieltä, jota osataan vain vastentahtoisesti ja virallisissa kulisseissa.
Quote from: Pöllämystynyt on 01.10.2013, 11:02:03
Saamelaisia kosiskellut RKP voisi lakata esittämästä ja osoittaa todella olevansa saamelaisten puolella, ja hyväksyä pakollisen "toisen kotimaisen" vaihtoehdoksi jonkun saamelaiskielen (ja samalla osoittaa, että saamelaiskieli on yhtä lailla kotimainen kieli). Tämä ei toki olisi mikään ihannetapaus, koska joka tapauksessa olisi pakollisia vieraita kieliä ja niistä isoja ongelmia, mutta kuitenkin se olisi valtavaa edistystä nykyiseen...
Erittäin hyvä kirjoitus!
Tätä saamelaisten kosiskelua on ollut ällöttävä seurata. Ainut edes vähän yhdistävä tekijä näillä kahdella ryhmällä on kielivähemmistöön kuuluminen, mutta siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Näkee selvästi, että on väkisin yritetty hakea jostain lisää äänestäjiä kun on huomattu että "oma kansa" vähenee vuosi vuodelta.
Quote from: Meänteis on 11.09.2013, 12:31:34
suomen kieltä ei kuitenkaan koskaan pidetä pohjoismaalaisena kielenä.
Eihän se tiukasti ottaen (kielitieteellisesti) olekaan 'pohjoismainen' (skandinaavinen) vaan uralilainen.
Ja kuten monet ehkä tietävät, ruotsi,norja,tanska jne. kuuluvat (pohjois)germaaniryhmään, jotka puolestaan on osa
indoeuroppalaista kielikuntaa. Se ja uralilainen kielikunta ovat kuin yö ja päivä. Ennen oli niiden keskinäinen
erilaisuus vielä paljon suurempi, kuten mm. J. Häkkinen on todennut (kts. http://www.elisanet.fi/alkupera/).
Mahdolliset samankaltaisuudet johtuvat vain hyvin pitkästä kielikontaktista kun nämä ryhmät ovat eläneet lähekkäin
jo tuhansia vuosia.
Suomen lähin kielisukulainen on tietysti "ketju" karjala-aunus-lyydi-vepsä ja vastaavasti karjala-isuri-vatja-viro-vöru-liivi.
QuoteItse olen aina kuvitellut sen johtuvan maantieteellisestä sijainnista
Jos kyseessä olisi puhtaasti maantieteellinen termi, niin silloinhan pohjoismaita olisivat kaikki saksan ja tanskan
välisen rajan yläpuolella sijaitsevat maat sen leveyspiiriä pitkin ympäri koko pallonpuoliskon.
Näinhän ei ole, nimitys on siis poliittinen ja valjastettu palvelemaan lähinnä suru-vähemmistöä. Kekkoslovakian
aikoina siihen vedottiin kun kysyttiin, haluammeko mieluummin olla osa itäblokkia...
Vieläkin jotkut tuhahtelevat halveksivasti: no jos ette halua olla pohjoismaa, kuulutteko sitten mieluummin johonkin
baltiaan ?!
Quote from: Kukko on 11.09.2013, 20:10:16
Ei, vaan muut pohjoismaat eristäytyvät Suomesta koska niissä ei opiskella suomea.
Hyvä havainto ! Muut pohjoismaat ovat juntteja / sivistymättömiä kun eivät osaa suomea. Miksei PN:n ja kaikkein muidenkin turhaakin turhempien sveamamma-kahvikerhojen
n.s. työkielenä (tekevätkö ne siellä jotain työtäkin ??) ole suomi ???!!! Suomihan on pohjoismaa, eikö, hä !?
Selvää kielirasismia.
Quote from: -PPT- on 11.09.2013, 23:36:38
Suomen kaksikielisyyspelleilyn yksi typerimpiä ilmentymiä on laki siitä milloin kunnan on oltava kaksikielinen; 3000 asukasta tai 8 prosenttia vai onko noitakin säädöksiä lievennetty.
Tätähän on kautta 1900-luvun aste asteelta lievennetty. Unohdat myös lakipykälän, jonka mukaan Valtioneuvosto voi kunnan/kaupungin hakemuksesta/pyynnöstä päättää toisin kuin mitä nuo rajat ovat. Tätä on käytetty melko usein, esim. juuri Lohjalla tai Tampereella tai Vantaalla. Alarajat on alitettu ajat sitten mutta 2-kielisyys säilyy niin kauan kunnes viimeinenkin n.s. ummikkomummo on kupsahtanut. Voi säilyä ehkä senkin jälkeen. Korotettu valtionapu ja muut porkkanat, nääs...
Systeemi on mätä, mutta se on ihan meidän ikioma järjestelmämme. Sitä varmaankin voisi hallitus/eduskunta muuttaa, on siis meidän ihmisten/kansalaisten tahdosta ja kädestä kiinni, miten jatkossa mennään. Jos/kun muuttamiseen ei kyetä, saamme sen minkä ansaitsemme. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä ja on varmaa, että enkelit ainakaan eivät muutosta saa aikaan.
Eivätkä kissat tai koirat.
Quote from: Jaska on 01.10.2013, 01:44:48Millä perusteella vain suomenkielisillä olisi oikeus äidinkielisiin palveluihin? Miten oikeutat tällaisen syrjinnän?
jaaaaa, mikä se syy voisi olla... että me puhutaan Suomesta? onpas ihmeellinen näkemys että Suomen viralliseksi kieleksi riittäisi suomi. sehän on syrjintää. onhan esim. turkki myös Saksan virallinen kieli. ja somali Suomen. not.
miten SÄ selität että somalit joutuu suomessa puhumaan jotain muuta kuin somalia? asetatko ihmisiä eri asemaan etnisyyden takia?
QuoteSinä et hahmota sitä, että jos äidinkielesi olisi jokin muu kuin suomi, sinä et pitäisi suomea niin tärkeänä kielenä kuin nyt, kun se on äidinkielesi.
no mun äidinkieli ei oo suomi, mutten silti ymmärrä tätä ruotsipelleilyä suomessa. miten yhdellä kielivähemmistöllä voi olla niin valtavat etuoikeudet? sekös ei oo muka syrjintää?
Quote from: hakare on 25.09.2013, 08:53:08
On erittäin epätodennäköistä, että seuraavassa hallituksessa istuisi RKP, mikä avaa pakkoruotsilukon lopullisesti.
Tokkopa. Kyllä se RKP siellä istuu maailmaan tappiin jokaikisessä hallituksessa. Unohdat 2 asiaa: raha ja valta.
Ja ainakin rahaa piisaa RKP:n takana (olisikin ihme, jos ei 600 vuodessa siirtomaaherruutta jo ehdi saada kasaan
edes jonkinlaista läjää kahisevaa ja muuta mammonaa !)
Eräiden arvioiden mukaan koko suru-pelleily lepää vain ja ainoastaan eräiden ökyrikkaiden suru-säätiöiden varassa,
kuten esim. Konstsamfundet. Ilman niitä ei meillä olisi tätä riesaa kannettavana.
Asiaan voi vaikuttaa mm. panemalla säätiöt verolle. Mutta, kuinka ollakaan, tätäpä ei oikeasti halutakaan.
Eilisessä MOT-ohjelmassa (TV1) kerrottiin, että uusi säätiölaki on tulossa RKP:läisen oikeusministerimme johdolla
ja lakiehdotus on jopa VÄLJEMPI kuin nykyinen, t.s. jatkossa säätiöt voivat mellastaa vieläkin vapaammin ja harjoittaa
vaikkapa riskibisnestä pitkin maailmaa.
Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että RKP ja Kokoomus ovat vastustaneet kaikkia tiukennuksia säätiöiden toimintaan,
esim. juuri verotusta...
Quote from: Jaska on 01.10.2013, 01:44:48
Ei todellakaan ole järjetöntä tulkita karsaasti katsomiseksi ja vähättelyksi sellaisia ilmaisujasi kuten "jos joku haluaa rampauttaa itsensä". Sanavalinnoillasi olet ilmaissut selvän arvolatauksen: neutraali ilmaisu olisi "rajoittaa".
Sinä se sitten jaksat yrittää sanella minulle, mitä mieltä minä olen asiasta. Minä käytän värikästä kieltä, enkä rampauta itseäni jonkun ahtaaseen tulkintaan konnotaatioista. Kun minä sanoin, että en vähätellyt, niin mitäpä jos luottaisit siihen, että minä tiedän omat mielipiteeni sinua paremmin?
Quote
Millä perustelet sen, ettei ruotsinkielisillä alueilla tarjottaisi ruotsiksi viranomaispalveluja?
Tässä täytyy ensiksi erottaa kaksi asiaa: pakkoruotsi ja virallisten kielten uudistaminen. Ensimmäisen täytyy lähteä, koska sitä vastaan on musertava määrä argumentteja. Jälkimmäinen, josta yllä on kyse, on tavoitetila, johon ei suinkaan voi (lue: ole kohtuullista) hypätä ilman siirtymäaikaa. Ennen edellisen toteutumista en jaksa sen kummemmin perustella jälkimmäistä muulla kuin sanalla "pragmaattisuus".
QuoteTällä mallilla sinä haluat pakottaa ruotsinkieliset vieraskielisiin palveluihin (tämä ei ole tulkinta vaan seuraus mallistasi).
Ehdottomasti, tietyn siirtymäajan jälkeen.
QuoteMillä perusteella vain suomenkielisillä olisi oikeus äidinkielisiin palveluihin? Miten oikeutat tällaisen syrjinnän?
Tämä on Suomi, suomalaisten maa. Onko sinusta myös syrjintää, jos täällä ei tarjota virallisia palveluita mm. arabiaksi, swahiliksi, japaniksi, venäjäksi ja wanukakaksi? Jos minä muuttaisin vaikkapa Ranskaan, niin ei minulle tarjottaisi siellä suomenkielistä palvelua, vaikka olisinkin maan kansalainen.
Quote
Mutta jos olisit ruotsinkielinen, etkö silloin riemusta kiljuen hakeutuisi ruotsinkieliseen yliopistoon? Mikä hinku tai tarve sinulla silloin olisi muuttaa suomenkieliselle alueelle? Miksi ehdoin tahdoin vaikeuttaisit elämääsi?
Riippuu siitä, mitä ja missä haluaisin opiskella. Pidän hyvin omituisena lähtökohtana, että oman kotimaansa sisällä muuttaminen olisi elämänsä tarkoituksellista hankaloittamista, eikä ihan vain normaalia toimintaa. Ajatuksesi kuvastaakin hyvin sitä, miten älytöntä on pirstaloida maata eri kielillä. Ai niin, mutta kun se olikin monikulttuurisessa ideologiassa rikkaus, että ihmiset eivät ymmärrä toisiaan. Sillähän oikein ylpeillään, että kuinka monella eri kielellä esim. jossain kaupungissa ihmiset eivät ymmärrä toisiaan.
Quote
Äidinkieli on ihmiselle tärkein kieli. Se koskee myös ruotsinkielisiä.
Niin? Haluaisitko, että jokaiselle ihmiselle Suomessa tarjotaan viranomaispalvelut heidän äidinkielellään? Eikä nyt puhuta vain mistään tulkkaamisesta. Äidinkieli ei ole riippuvainen opetuskielestä tai viranomaisten käyttämistä kielistä; sitä voi jokainen vähemmistö ylläpitää itse halunsa mukaan.
Quote from: nahkhiirmees on 01.10.2013, 14:16:40
Quote from: Meänteis on 11.09.2013, 12:31:34
suomen kieltä ei kuitenkaan koskaan pidetä pohjoismaalaisena kielenä.
Eihän se tiukasti ottaen (kielitieteellisesti) olekaan 'pohjoismainen' (skandinaavinen) vaan uralilainen.
"Pohjoismaat muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska."
Joten miksi suomen kieltä ei laskettaisi pohjoismaalaiseksi kieleksi? Skandinaavinen kieli se ei ole, sen tiedän kyllä. Mutta pohjoismaat ja skandinaavia eivät ole synonyymejä.
Quote from: Jaska on 01.10.2013, 01:44:48
Kuten sanottu, Suomessa on ruotsinkielisiä saman verran kuin Islannissa islantilaisia - aivan riittävästi eläväksi kieliyhteisöksi. Miksi kokisit menetyksesi sen, että naapurissa on vielä isompi kieliyhteisö? Koetko sinä nyt karhunpalvelukseksi sen, ettet olekaan ruotsinkielinen tai venäjänkielinen, kun jäät nyt paitsi näiden suurempien kieliryhmien tarjonnasta?
Edelleenkin Suomen sisäiset työmarkkinat supistuvat murto-osaan, jos suljetaan maahanmuuttajalta pois suomea vaativat työpaikat. Minä olen suomalainen ja haluan elää Suomessa, joten en koe menetykseksi, että en ole venäjänkielinen. Etkö tosiaan näe eroa? Ymmärtääkseni näistä maahanmuuttajista suurin osa aikoo myös elää Suomessa ja siten heidän pitäisi menestyä täällä, eikä esim. Venäjällä. On todellakin karhunpalvelus, jos maahanmuuttajalta suljetaan pois lähtökohtaisesti kaikki suomea vaativat työpaikat Suomessa.
QuoteSinä et hahmota sitä, että jos äidinkielesi olisi jokin muu kuin suomi, sinä et pitäisi suomea niin tärkeänä kielenä kuin nyt, kun se on äidinkielesi.
Taasko tämä alkaa, että sinä kerrot minulle, mitä minä ajattelen tai ajattelisin. Sattumalta minä nyt kuitenkin pidän suomea tasan yhtä tärkeänä Suomessa riippumatta äidinkielestäni.
Quote
Ei kukaan vahingossa eksy naapurikuntaan. Eikä maan raja ole mikään asboluuttinen raja: sen voi ylittää todella helposti. Sinä voit tulla toimeen Pohjois-Ruotsissa suomeksi, ja voi olla ettet tule toimeen kaikkialla Suomen alueella suomeksi. Miksi se olisi menetys? Tuskinpa sinä kierrät Suomen jokaisen kylän kahvilat ja kaupat, joten ei se ole sinulta pois, vaikkei niissä kaikissa puhuttaisikaan Suomea.
Tarkoitin
tietysti eksymisellä ihan kirjaimellista eksymistä, enkä esim. kyläilyä, matkailua tai vaikka odottamatonta lääkärikäyntiä läpiajomatkalla. Miksi olisi menetys, jos Venäjä siirtäisi Suomen rajaa vaikkapa Jyväskylän kohdalle? Rajanhan voi ylittää helposti ja miksi se olisi sinulta pois, jos jokaisessa kylässä ei puhuttaisikaan suomea?
Quote
Sinua ohjaa "yksi valtio, yksi kieli" -ideologia.
Hyödyttääkö tuohon sanoa vastaan, kun olet ottanut oikeudeksesi määritellä minun ajatusteni sisällön vastalauseistani huolimatta? Kokeillaan nyt kuitenkin. Minun aiemmin esittämäni ensisijainen ajatus oli "yksi valtio, kaksi kieltä". Kumpikaan niistä ei vain ole ruotsi.
Quote
Tajuat kai, että se on vain yksi monista ideologioista? Miksi Suomeen sopeutuminen tarkoittaisi suomenkielistymistä?
Ai, onko maailmassa muitakin ideologioita? En ole koskaan kuullutkaan. Ei kun hetkinen, relativismi tulee mieleeni oikein kovasti pinnistäessäni.
QuoteEt ehkä tiedä sitä, mutta ruotsinkieliset ja saamenkieliset eivät valinneet jäädä Suomi-nimiseen valtioon suomenkielisten kyykytettäviksi.
Haluatko, että vedetään rajat uusiksi? Minkä vuoden tilanteen katsoisit olevan riittävän etäällä määrittämään jotain rajoja sopeutumiselle tiettyyn valtioon?
Quote
Millä oikeutuksella enemmistö jyrää vähemmistöt ja ottaa koko valtion hallintaansa omaksi edunvalvontakoneistokseen?
Onpa dramaattinen tulkinta, kun kyse nyt kuitenkin on vain kielestä. Eikö valtio ole myös vähemmistön edunvalvontakoneisto, jos se ei myönny kaikessa vähemmistön tahtoon? Olet varmasti kuullut demokratiasta, johon liittyy olennaisena ajatus enemmistöpäätöksistä. Kyllä täällä on asunut aikojen saatossa kovin monenkielisiä ryhmiä, joten pitäisikö Suomessa nyt olla esim. 20 virallista kieltä?
Quote
Mietipä asiaa siltä kannalta, että olisimme vielä Ruotsin tai Venäjän alamaisia. Olisiko sinusta oikeudenmukaista, että suomenkielisellä alueella olisi pakollisena ja virallisena kielenä vain valtion enemmistön kieli eli ruotsi tai venäjä? Etkö muka kokisi sitä epäoikeudenmukaiseksi kohteluksi?
Jos Suomi olisi osa kyseisiä maita, niin olisi kohtuullista jonkin siirtymävaiheen jälkeen odottaa ihmisten puhuvan maan kieltä. On eri asia sitten, että voiko kyseessä katsoa olevan kansan vailla omaa valtiota, esim. valloittajien alaisuudessa. Ymmärtääkseni kuitenkin tilanne nykyisin on se, että suomenruotsalaiset kertovat olevansa ihan yhtä suomalaisia kuin muutkin. Ahvenanmaalla tilanne voi olla toisin, mutta soisinkin heille erittäin mielelläni itsenäisyyden.
Quote
Vähän nyt perspektiiviä siihen ahtaaseen kansallisuuskeskeiseen ajatteluun...
Rajat auki ja kyllähän linnutkin lentävät?
"Et ehkä tiedä sitä, mutta ruotsinkieliset ja saamenkieliset eivät valinneet jäädä Suomi-nimiseen valtioon suomenkielisten kyykytettäviksi."
Tässä päivän paras sikavitsi!
Kysmys herää, että kuka nyt kyykyttää ja ketä :facepalm:
Quote from: Jaska on 01.10.2013, 01:36:17
Minun roolini ja tavoitteeni on oikeudenmukaisen kielipoliittisen mallin ajaminen.
Ruotsinkielisten ehdoilla?
Quote from: Jaska on 01.10.2013, 01:44:48Kuten sanottu, Suomessa on ruotsinkielisiä saman verran kuin Islannissa islantilaisia - aivan riittävästi eläväksi kieliyhteisöksi.
Sittenhän ruotsinkieliset voivat järjestää itse omat palvelunsa ilman, että suomenkielisiä velvoitetaan järjestämään heille yhtään mitään. Jos ruotsinkieliset ovat "elävä kieliyhteisö", heidän ei pidä vaatia kielelleen tekohengitystä suomenkielisen enemmistön taholta.
Quote from: Jaska on 01.10.2013, 01:44:48Et ehkä tiedä sitä, mutta ruotsinkieliset ja saamenkieliset eivät valinneet jäädä Suomi-nimiseen valtioon suomenkielisten kyykytettäviksi.
Suomen kieltä vierastavat henkilöt voivat aina äänestää jaloillaan, jos tuntevat olonsa kyykytetyksi. Kukaan ei estä.
Quote from: Faidros.Jaska, missä muualla maailmassa 100% kansasta pakkokoulutetaan 5% viihtyvyyden vuoksi? Sanon viihtyvyyden, koska tuosta 5%:sta ~100% osaa valtakieltä. Ja vielä, ruotsinkieli valinnaisena kielenä saisi varmasti yli 50% suosion, joka riittäisi aivan varmasti ruotsinkielisten palveluun.
Ei missään muualla ole tällaista. Enkä minä kannata valtakunnallista pakkoruotsia: olen valmis vapauttamaan 300 suomenkielistä kuntaa ikiajoiksi pakkoruotsista ja ruotsinkielisten palvelujen velvoitteesta. Sen sijaan oikeudenmukaisuuden ja perustuslain edellyttämien samanlaisten perusteiden nimissä ruotsin kieli olisi vastaavasti virallinen kunnissa, joissa ruotsinkielisiä on riittävä osuus, ja mahdollisesti pakollinen esim. niissä viidessätoista kunnassa, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä.
Quote from: ToadieJos Jaskan perustelut on nyt nähty, toivoisin jotain uutta aiheesta
Mihin tässä uutta tarvitaan, kun et selvinnyt vanhoistakaan? :D
Quote from: PöllämystynytSaamelaisia kosiskellut RKP voisi lakata esittämästä ja osoittaa todella olevansa saamelaisten puolella, ja hyväksyä pakollisen "toisen kotimaisen" vaihtoehdoksi jonkun saamelaiskielen (ja samalla osoittaa, että saamelaiskieli on yhtä lailla kotimainen kieli). Tämä ei toki olisi mikään ihannetapaus, koska joka tapauksessa olisi pakollisia vieraita kieliä ja niistä isoja ongelmia, mutta kuitenkin se olisi valtavaa edistystä nykyiseen.
Olen samaa mieltä: monille jo se olisi helpotus, että saisi vapaasti valita edes sen toisen kotimaisensa (joukosta ruotsi, inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame, romani, viittomakieli). Edes kategorian nimeä ei tarvitsisi muuttaa: toinen kotimainen.
Funktionaalisesti hyötynäkökohtia ajatteleville tämä tuskin kelpaa, vaan he ajavat mieluummin pakkoruotsin tilalle täydellistä kielivapautta tai peräti pakkoenglantia – pienistä kotimaisista kielistä kun ei ole taloudellista tai urallista hyötyä.
Quote from: PöllämystynytSillä voitaisiin käytännössä pelastaa saamelaiskielet. Todennäköisimmin saamelaiskielen opiskelun valitsisivat sellaiset suomenkieliset, jotka asuvat pohjoisessa päin, ja/tai joilla on saamelaisia sukujuuria. Kieltä oppineista osa olisi sitten vähintään läsnäolollaan ja inspiraatiollaan luomassa pohjoiseen ympäristöä, jossa saamelaiskielet ovat sujuvampi, käytetympi ja ymmärretympi osa arkitodellisuutta ja sosiaalisia kuvioita.
Ja saataisiin saamenkieliset palvelut lähestymään ruotsinkielisten palvelujen tasoa; kielilakien mukaanhan nämä kieliryhmät saavat samat oikeudet, mutta käytännössä saame tulee kaukana perässä.
Jaan arvosi tässä asiassa. Ja olin samaa mieltä jo ennen kuin selvitin sukujuuriani ja huomasin olevani genealogisesti neljäsosa-mettäsaamelainen.
Quote from: nahkhiirmees on 01.10.2013, 14:27:25
Quote from: Kukko on 11.09.2013, 20:10:16
Ei, vaan muut pohjoismaat eristäytyvät Suomesta koska niissä ei opiskella suomea.
Hyvä havainto ! Muut pohjoismaat ovat juntteja / sivistymättömiä kun eivät osaa suomea. Miksei PN:n ja kaikkein muidenkin turhaakin turhempien sveamamma-kahvikerhojen
n.s. työkielenä (tekevätkö ne siellä jotain työtäkin ??) ole suomi ???!!! Suomihan on pohjoismaa, eikö, hä !?
Selvää kielirasismia.
Tuolla pohjoismaalaisuudella yritetään perustella pakkoruotsia, mutta samalla perustelullahan pitäisi sitten itämerellisen yhteistyön vuoksi olla pakkovenäjä: tästä sopivasti "Sanomalehdestä turahtaa" -kirjoitussarjani kolmannessa osassa:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150682-sanomalehdesta-turahtaa-osa-3-pohjolan-sanomat
Quote from: Erik Herrmann on 01.10.2013, 14:51:58
Quote from: Jaska on 01.10.2013, 01:44:48Millä perusteella vain suomenkielisillä olisi oikeus äidinkielisiin palveluihin? Miten oikeutat tällaisen syrjinnän?
jaaaaa, mikä se syy voisi olla... että me puhutaan Suomesta? onpas ihmeellinen näkemys että Suomen viralliseksi kieleksi riittäisi suomi. sehän on syrjintää. onhan esim. turkki myös Saksan virallinen kieli. ja somali Suomen. not.
Suomi on valtion nimi, aivan oikein. Suomi ei kuitenkaan ole suomalaisten valtio, vaan suomenkielisten, ruotsinkielisten ja saamenkielisten (kolme kieltä) valtio. Eivät nämä kieliryhmät valinneet jäädä suomenkielisen enemmistön polkemiksi yhtään sen enempää kuin suomalaiset aikoinaan valitsivat jäädä ruotsalaisten tai venäläisten polkemiksi. http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys
Mikä perustelu antaa valtion enemmistökieliryhmälle oikeuden tehdä valtiosta pelkästään oman ryhmänsä edunvalvontakoneiston? Ei mikään! Valtion tehtävä on pitää huolta kaikista vanhoista alueellisista kieliryhmistään, jotka periytyvät jo esivaltiolliselta ja esihistorialliselta ajalta.
Quote from: Erik Herrmann
miten SÄ selität että somalit joutuu suomessa puhumaan jotain muuta kuin somalia? asetatko ihmisiä eri asemaan etnisyyden takia?
On oikeudenmukaista, että vanhat alueelliset kielivähemmistöt, jotka ovat JÄÄNEET Suomen valtion rajojen sisään, ovat etuoikeutetussa asemassa verrattuna
modernin ajan yksilöittäin ja perheittäin tietoisesti Suomeen saapuviin ja eri puolille maata asettuviin maahanmuuttajiin. Tämän oikeudenmukaisuutta tuskin sinäkään kiistät?
Ero syntyy ainakin kolmesta tekijästä:
- vanha vs. nuori
- alueellinen vs. hajanainen
- valtiolle jäävä vs. valtioon tuleva
Quote from: Erik Herrmann
Quote from: JaskaSinä et hahmota sitä, että jos äidinkielesi olisi jokin muu kuin suomi, sinä et pitäisi suomea niin tärkeänä kielenä kuin nyt, kun se on äidinkielesi.
no mun äidinkieli ei oo suomi, mutten silti ymmärrä tätä ruotsipelleilyä suomessa. miten yhdellä kielivähemmistöllä voi olla niin valtavat etuoikeudet? sekös ei oo muka syrjintää?
Mitä ne valtavat etuoikeudet ovat? Omakieliset palvelut ja koulutko? Pakkoruotsikeskustelun ytimeen nuo valtavat etuoikeudet eivät kuulune, mutta voimme me niistäkin keskustella, jos kerrot mitä ne ovat.
Quote from: elven archerSinä se sitten jaksat yrittää sanella minulle, mitä mieltä minä olen asiasta. Minä käytän värikästä kieltä, enkä rampauta itseäni jonkun ahtaaseen tulkintaan konnotaatioista. Kun minä sanoin, että en vähätellyt, niin mitäpä jos luottaisit siihen, että minä tiedän omat mielipiteeni sinua paremmin?
Tiedoksesi muutama periaate, jotka ihmisillä ohjaavat viestien tulkintaa:
- olennaista on se mitä teet, ei se mitä sanot tekeväsi
- jos se näyttää, kuulostaa, tuntuu ja haisee vähättelyltä, se on todennäköisimmin vähättelyä
Esimerkki: sinä voit kaikin mokomin tehdä huumorin varjolla jatkuvasti pilkkaa etnisistä ryhmistä tai roduista, mutta älä sitten ihmettele, jos sinua pidetään rasistina.
Quote from: elven archerTässä täytyy ensiksi erottaa kaksi asiaa: pakkoruotsi ja virallisten kielten uudistaminen. Ensimmäisen täytyy lähteä, koska sitä vastaan on musertava määrä argumentteja. Jälkimmäinen, josta yllä on kyse, on tavoitetila, johon ei suinkaan voi (lue: ole kohtuullista) hypätä ilman siirtymäaikaa. Ennen edellisen toteutumista en jaksa sen kummemmin perustella jälkimmäistä muulla kuin sanalla "pragmaattisuus".
Sinusta on siis pragmaattista eli käytännöllistä, ettei ruotsinkielisillä alueilla tarjota ruotsinkielisiä palveluja? Tällä tarkoittanet sitä, että 90 % Suomen asukkaista on suomenkielisiä, joten enemmistökielen pitäisi riittää. Sitten tarvitsisi enää perustella,
miksi käytännöllisyys olisi painoarvoltaan suurempi perustelu kuin kansallisten vähemmistöjen oikeudet, joiden turvaamiseen Suomikin on sitoutunut. Quote from: elven archerTämä on Suomi, suomalaisten maa. Onko sinusta myös syrjintää, jos täällä ei tarjota virallisia palveluita mm. arabiaksi, swahiliksi, japaniksi, venäjäksi ja wanukakaksi? Jos minä muuttaisin vaikkapa Ranskaan, niin ei minulle tarjottaisi siellä suomenkielistä palvelua, vaikka olisinkin maan kansalainen.
Tähän vastasin juuri äskeisessä viestissäni toiselle, mutta kertaus ei tee pahaa:
Suomi on valtion nimi, aivan oikein. Suomi ei kuitenkaan ole suomalaisten valtio,
vaan suomenkielisten, ruotsinkielisten ja saamenkielisten (kolme kieltä) valtio. Eivät nämä kieliryhmät valinneet jäädä suomenkielisen enemmistön polkemiksi yhtään sen enempää kuin suomalaiset aikoinaan valitsivat jäädä ruotsalaisten tai venäläisten
polkemiksi.http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitysMikä perustelu antaa valtion enemmistökieliryhmälle oikeuden tehdä valtiosta pelkästään oman ryhmänsä edunvalvontakoneiston? Ei mikään! Valtion tehtävä on pitää huolta kaikista vanhoista alueellisista kieliryhmistään, jotka periytyvät jo esivaltiolliselta ja esihistorialliselta ajalta.
On oikeudenmukaista, että vanhat alueelliset kielivähemmistöt, jotka ovat
JÄÄNEET Suomen valtion rajojen sisään, ovat etuoikeutetussa asemassa verrattuna modernin ajan yksilöittäin ja perheittäin
tietoisesti Suomeen saapuviin ja eri puolille maata asettuviin maahanmuuttajiin. Tämän oikeudenmukaisuutta tuskin sinäkään kiistät?
Ero syntyy ainakin kolmesta tekijästä:
- vanha vs. nuori
- alueellinen vs. hajanainen
- valtiolle jäävä vs. valtioon tuleva
Tämä kaikki vastaa myös kysymykseen, miksei sinulle Ranskaan muuttosi jälkeen tarjottaisi palveluja suomeksi.
Quote from: elven archerRiippuu siitä, mitä ja missä haluaisin opiskella. Pidän hyvin omituisena lähtökohtana, että oman kotimaansa sisällä muuttaminen olisi elämänsä tarkoituksellista hankaloittamista, eikä ihan vain normaalia toimintaa. Ajatuksesi kuvastaakin hyvin sitä, miten älytöntä on pirstaloida maata eri kielillä.
Vieraskieliseen ympäristöön muuttaminen on aina elämän hankaloittamista, tapahtuipa muutto kotimaassa tai ulkomaille. Mikäli tarve ja halu muuttoon on kova (esimerkiksi omakielisellä alueella ei saa tietyn alan koulutusta), ihmisellä on taatusti motivaatiota opetella uuden alueensa kieli.
Maamme alue on aina ollut kielellisesti pirstaleinen: aiemmin Lapissa ja rannikolla oli nykyistä paljon suurempia alueita, joilla ei tullut toimeen suomen kielellä. Ei se ole sinulta pois, ettei jokaisessa kylässä tai talossa tule toimeen suomen kielellä, koska et milloinkaan tapaa suurinta osaa vieraskielisistä (tai suomenkielisistäkään sen puoleen). Miksi pitäisikään? Ei Suomi ole yksin suomenkielisten valtio.
Quote from: elven archerNiin? Haluaisitko, että jokaiselle ihmiselle Suomessa tarjotaan viranomaispalvelut heidän äidinkielellään?
En tietenkään: kielilait tunnustavat vanhojen alueellisten kieliryhmiemme erityisaseman, niin kuin oikein onkin; ks. edellä.
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 01:58:55
kkoruotsikeskustelun ytimeen nuo valtavat etuoikeudet eivät kuulune, mutta voimme me niistäkin keskustella, jos kerrot mitä ne ovat.
Älä ..Jannu luistelee riitteellä ja siitten vedetään tyhmyysläskiä tonni päälle ja lämmitetään hokkarin terät..Good luck Jack!
Quote from: elven archerEdelleenkin Suomen sisäiset työmarkkinat supistuvat murto-osaan, jos suljetaan maahanmuuttajalta pois suomea vaativat työpaikat. Minä olen suomalainen ja haluan elää Suomessa, joten en koe menetykseksi, että en ole venäjänkielinen. Etkö tosiaan näe eroa?
Minä yritin saada sinut asettumaan erikielisen nahkoihin: sinä olet suomenkielinen ja haluat elää suomenkielisellä alueella etkä muuttaa Venäjälle. Miksei sama päde suomenruotsalaisiin tai islantilaisiin, joita on vähemmän? Mikseivät he muka haluaisi elää omalla kielialueellaan ja olla muuttamatta vieraskieliselle alueelle?
Jos sinua ei harmita se, ettet ole venäjänkielinen ja siksi menetät valtavan Venäjän tarjoamat palvelut ja vastaavat, niin miksi kuvittelet, että ruotsinkielistä harmittaisi se, ettei hän ole suomenkielinen ja siksi menettää valtavan suomenkielisen alueen tarjoamat palvelut ja vastaavat?
Quote from: elven archerOn todellakin karhunpalvelus, jos maahanmuuttajalta suljetaan pois lähtökohtaisesti kaikki suomea vaativat työpaikat Suomessa.
Tarkoittanet tilannetta, jossa hänelle opetettaisiin vain ruotsia? Ruotsin kielellä hänellä olisi enemmän työpaikkoja tarjolla – miksi hänen pitäisi jäädä Suomen rajojen sisään, kun EU:ssa on vapaa liikkuvuus?
Quote from: elven archerTaasko tämä alkaa, että sinä kerrot minulle, mitä minä ajattelen tai ajattelisin. Sattumalta minä nyt kuitenkin pidän suomea tasan yhtä tärkeänä Suomessa riippumatta äidinkielestäni.
En minä puhunut sinusta vaan ihan yleisesti, käyttäen vain sinua esimerkkinä – neutraloidaan siis sanamuotoa, ettet ota sitä itseesi:
"Jos henkilön äidinkieli olisi jokin muu kuin suomi, hän ei pitäisi suomea niin tärkeänä kielenä kuin nyt, kun se on hänen äidinkielensä."Oletko tästä eri mieltä?
Quote from: elven archerTarkoitin tietysti eksymisellä ihan kirjaimellista eksymistä, enkä esim. kyläilyä, matkailua tai vaikka odottamatonta lääkärikäyntiä läpiajomatkalla. Miksi olisi menetys, jos Venäjä siirtäisi Suomen rajaa vaikkapa Jyväskylän kohdalle? Rajanhan voi ylittää helposti ja miksi se olisi sinulta pois, jos jokaisessa kylässä ei puhuttaisikaan suomea?
Ei se olisikaan minulta pois, vaikkei joka kylässä puhuttaisi Suomea. Vastaa sinä viimeinkin, onko se sinulle kauhistus. Rajansiirtoja ei tarvitse pohtia, pysytään kielialueissa.
Quote from: elven archerQuote from: JaskaSinua ohjaa "yksi valtio, yksi kieli" -ideologia.
Hyödyttääkö tuohon sanoa vastaan, kun olet ottanut oikeudeksesi määritellä minun ajatusteni sisällön vastalauseistani huolimatta? Kokeillaan nyt kuitenkin. Minun aiemmin esittämäni ensisijainen ajatus oli "yksi valtio, kaksi kieltä". Kumpikaan niistä ei vain ole ruotsi.
Ei tosiaan hyödytä sanoa vastaan, koska edellisissä viesteissäsi on jo selvinnyt, että sinä perustelet pragmaattisuudella sitä, että Suomessa olisi vain yksi virallinen kieli. Miksi edes haluaisit kiistää tämän?
Quote from: elven archerHaluatko, että vedetään rajat uusiksi? Minkä vuoden tilanteen katsoisit olevan riittävän etäällä määrittämään jotain rajoja sopeutumiselle tiettyyn valtioon?
Ei tässä rajoista ole kyse.
Edelleen: vain sinun ideologiassasi sopeutuminen merkitsee assimiloitumista enemmistöön. Miksi Suomeen sopeutuminen tarkoittaisi suomenkielistymistä?
Quote from: elven archerJos Suomi olisi osa kyseisiä maita, niin olisi kohtuullista jonkin siirtymävaiheen jälkeen odottaa ihmisten puhuvan maan kieltä. On eri asia sitten, että voiko kyseessä katsoa olevan kansan vailla omaa valtiota, esim. valloittajien alaisuudessa. Ymmärtääkseni kuitenkin tilanne nykyisin on se, että suomenruotsalaiset kertovat olevansa ihan yhtä suomalaisia kuin muutkin.
Tarkoitatko, että olisi oikeudenmukaista, että jos Venäjä valloittaa Suomen, niin suomalaiset osoittaisivat kuuliaisuuttaan uudelle valtiolleen opettelemalla sujuvan venäjän kielen ja tyytyisivät siihen, että kaikki palvelut saisi ainoastaan venäjäksi? Aika äärimmäinen näkemys; onneksi kansainväliset yhteisöt eivät pidä sitä oikeudenmukaisena.
Mutta pisteet siitä, että olet monien foorumien otoksesta muistaakseni ensimmäinen, joka on uskaltanut vastata tähän kysymykseen. Ilmeisesti ne muut eivät siis pitäisi tilannetta oikeudenmukaisena. Olet siis älyllisesti rehellinen, jos tällainen tuomio sallitaan olematta telepaatti. :D
Quote from: NanfungQuote from: JaskaMinun roolini ja tavoitteeni on oikeudenmukaisen kielipoliittisen mallin ajaminen.
Ruotsinkielisten ehdoilla?
Ei tietenkään vaan tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden ehdoilla. Seuraa keskustelua niin tiedät.
Quote from: Jaakko SivonenSittenhän ruotsinkieliset voivat järjestää itse omat palvelunsa ilman, että suomenkielisiä velvoitetaan järjestämään heille yhtään mitään. Jos ruotsinkieliset ovat "elävä kieliyhteisö", heidän ei pidä vaatia kielelleen tekohengitystä suomenkielisen enemmistön taholta.
Totta. Yksilötason velvollisuus on epäoikeudenmukainen, eli se, että kaikilta suomenkielisiltä odotetaan ruotsin taitoa. Paikallistason velvoite sen sijaan on oikeudenmukainen, kunhan se koskee kieliryhmiä tasavertaisin kriteerein: kaksikielisessä kunnassa voidaan viranomaiselta edellyttää molempien virallisten kielten taitoa.
Quote from: Jaakko SivonenSuomen kieltä vierastavat henkilöt voivat aina äänestää jaloillaan, jos tuntevat olonsa kyykytetyksi. Kukaan ei estä.
Miksi? Suomi on myös ruotsinkielisten ja saamenkielisten valtio. Heillä on oikeus olla tulematta kyykytetyiksi täällä.
Quote from: moniosaajaÄlä ..Jannu luistelee riitteellä ja siitten vedetään tyhmyysläskiä tonni päälle ja lämmitetään hokkarin terät..Good luck Jack!
Kannattaako kirjoitella kännissä? Aamulla sua hävettää.
Jaska:
QuoteMitä ne valtavat etuoikeudet ovat? Omakieliset palvelut ja koulutko? Pakkoruotsikeskustelun ytimeen nuo valtavat etuoikeudet eivät kuulune, mutta voimme me niistäkin keskustella, jos kerrot mitä ne ovat.
Känniläinen:
QuoteÄlä ..Jannu luistelee riitteellä ja siitten vedetään tyhmyysläskiä tonni päälle ja lämmitetään hokkarin terät..Good luck Jack!
Jaska:
QuoteKannattaako kirjoitella kännissä? Aamulla sua hävettää.
Tuliko tuo minun kannustava lauseeni ja varoitus monen rintaman sodasta jotenkin epäsuomeksi?
(panin vähän läskiä noihin juttuihin, mihin heikkohermosemmat saattaa tarttua. Valtavan vähän on meissä huumoriveikkoja, va()ltavasti.litet)
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 03:00:37Miksi? Suomi on myös ruotsinkielisten ja saamenkielisten valtio. Heillä on oikeus olla tulematta kyykytetyiksi täällä.
Vaatimus opetella maan enemmistön kieltä ei ole kyykyttämistä. Onko se mielestäsi kyykytystä, että bretonit joutuvat opettelemaan Ranskassa ranskaa? Onko se kyykytystä, että sorbit joutuvat opettelemaan Saksassa saksaa?
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 01:31:52
Ei missään muualla ole tällaista. Enkä minä kannata valtakunnallista pakkoruotsia: olen valmis vapauttamaan 300 suomenkielistä kuntaa ikiajoiksi pakkoruotsista ja ruotsinkielisten palvelujen velvoitteesta. Sen sijaan oikeudenmukaisuuden ja perustuslain edellyttämien samanlaisten perusteiden nimissä ruotsin kieli olisi vastaavasti virallinen kunnissa, joissa ruotsinkielisiä on riittävä osuus, ja mahdollisesti pakollinen esim. niissä viidessätoista kunnassa, joissa ruotsinkieliset ovat enemmistönä.
Vaikka ruotsi olisi ainut virallinen kieli näissä kunnissa, niin miksi suomenkielisten lasten olisi niissä silti PAKKO opiskella ruotsia koulussa?
Ruotsia varmasti oppisi naapurin lapsilta jo nuorena ja varmasti sen opiskelu olisi elämäntilanteeseen nähden fiksua, mutta miksi sen silti pitäisi olla pakollista? Sinun ainut perustelusi näyttää olevan, että "siksi koska tässä kunnassa ruotsia puhuu enemmistö"
QuoteSuomi ei kuitenkaan ole suomalaisten valtio, vaan suomenkielisten, ruotsinkielisten ja saamenkielisten (kolme kieltä) valtio. Eivät nämä kieliryhmät valinneet jäädä suomenkielisen enemmistön polkemiksi
Ai niinkuin porosaamelaiset rajoja suljettaessa siirtyivät Norjasta Suomen puolelle asumaan ja miten Koltat evakoitiin Venäjältä Suomeen sodan jälkeen turvaan?
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 02:25:31
Tiedoksesi muutama periaate, jotka ihmisillä ohjaavat viestien tulkintaa:
- olennaista on se mitä teet, ei se mitä sanot tekeväsi
- jos se näyttää, kuulostaa, tuntuu ja haisee vähättelyltä, se on todennäköisimmin vähättelyä
Seliseli. Sinä projisoit jatkuvasti omia ajatuksiasi teksteihini, josta lisätodisteena käy vastahakoisuus hyväksyä edes niiden korjauksia.
Quote
Sinusta on siis pragmaattista eli käytännöllistä, ettei ruotsinkielisillä alueilla tarjota ruotsinkielisiä palveluja?
Tietyn siirtymäajan jälkeen, kyllä.
QuoteSitten tarvitsisi enää perustella, miksi käytännöllisyys olisi painoarvoltaan suurempi perustelu kuin kansallisten vähemmistöjen oikeudet, joiden turvaamiseen Suomikin on sitoutunut.
Kansallisilla vähemmistöillä on edelleen ihan samat ihmisoikeudet kuin muillakin, vaikka valtio ei toimisikaan jokaisen yksilön maassa marginaalisella kielellä. Ei ole ihmisoikeus, että jokainen maailman valtio palvelee jokaista ihmistä tämän äidinkielellä aikojen loppuun asti. Toisaalta jos kerran sinusta kyse on vähemmistön oikeuksista, hirmuisen tärkeästä asiasta, niin historia on erittäin huono perustelu nykypäivänä sille, miksi jollain on oikeus ja jollain ei ole. Sinähän et nimittäin halua jokaisella maamme kielivähemmistöllä olevan samoja oikeuksia kielen suhteen.
Quote
On oikeudenmukaista, että vanhat alueelliset kielivähemmistöt, jotka ovat JÄÄNEET Suomen valtion rajojen sisään, ovat etuoikeutetussa asemassa verrattuna modernin ajan yksilöittäin ja perheittäin tietoisesti Suomeen saapuviin ja eri puolille maata asettuviin maahanmuuttajiin.
Se ei vielä tarkoita, että heillä olisi oikeus aikojen loppuun saakka saada palvelua omalla kielellään. Ihan samalla tavoin heiltäkin voi odottaa sopeutumista maan tapoihin ja kieleen; aikaa ainakin on ollut.
Mitä jäämiseen tulee, niin kieliryhmiähän jää maahan mitä erinäisimmin tavoin. Jossain vaiheessa niistä tulee vanhoja kielivähemmistöjä. Mikä on riittävän vanhaa ja mikä on riittävän jäämistä rajojen sisään? Ruotsalaisia
muutti näille alueille aikoinaan. Tataarejakin muutti näille alueille aikoinaan, siis ennen Suomen valtion syntymistä vuonna 1917. Pitäisikö heilläkin olla oikeus saada valtion palveluja kipcakin kielellä? He ovat
jääneet ajattelusi mukaisesti Suomen valtion rajojen sisään.
Vai katsotko ryhmän koon vaikuttavan asiaan? Jos katsot, niin samalla tavallahan me voimme myös pohtia suomenruotsalaisten kokoa ja minusta se ei ole riittävä. Minusta alueellisuuden mukaan toimiminen tarkoittaa lähinnä eristäytymistä ja sinun mallisi on kieltämättä erinomainen siihen. Minulle kielen funktio on ensisijaisesti informaation välittämisessä ihmisten välillä onnistuneesti. Toisekseen eihän nykypäivän ihmisillä ole mitään tekemistä satojen vuosien takaisten asioiden kanssa, joten en erityisesti lähtisi niiden perusteella tekemään tämän päivän kielipolitiikkaa.
Quote
Ei se ole sinulta pois, ettei jokaisessa kylässä tai talossa tule toimeen suomen kielellä, koska et milloinkaan tapaa suurinta osaa vieraskielisistä (tai suomenkielisistäkään sen puoleen). Miksi pitäisikään? Ei Suomi ole yksin suomenkielisten valtio.
Se osa Suomea on minulta siltä osin pois kuin en pysty toimimaan siellä normaalilla tavalla.
Suomi ei tosiaan ole yksin suomenkielisten valtio. Suomen perustamisenkin hetkellä täällä oli useampia kieliryhmiä kuin sinä haluat virallisen Suomen huomioivan. Sekin on historiaa, eikä yksi hetki ajassa määritä sitä, kenelle Suomi kuuluu (nyt). Nykyisin täällä puhutaan hyvin monia kieliä, siis suomen kansalaiset puhuvat hyvin monia kieliä. Selvästikään se ei siten käy perusteluna millekään pakkokielelle.
Quote
En tietenkään: kielilait tunnustavat vanhojen alueellisten kieliryhmiemme erityisaseman, niin kuin oikein onkin; ks. edellä.
Sinä olet esittänyt, että äidinkielen käyttäminen virallisissa yhteyksissä olisi vähemmistön (ihmis)oikeus, mutta jos näin on, niin miten ihmeessä nykypäivänä elävän ihmisen ihmisoikeus voisi määräytyä satojen vuosien takaa siten, että joillain on oikeus ja jollain ei ole. Loppupelissä kysehän on kuitenkin yksilöistä. Sinä haluat, että osalla yksilöistä on erivapauksia, koska jokin laki joskus ja koska historia joskus jotain.
Lakeja voi ja pitääkin muuttaa vastaamaan paremmin nykyistä aikaa.
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 02:54:04
Mikseivät he muka haluaisi elää omalla kielialueellaan ja olla muuttamatta vieraskieliselle alueelle?
Varmaan moni haluaisikin. Miten se liittyy siihen, onko Suomeen tulevalle maahanmuuttajalle järkeä opettaa suomea vai ruotsia?
Quote
Jos sinua ei harmita se, ettet ole venäjänkielinen ja siksi menetät valtavan Venäjän tarjoamat palvelut ja vastaavat, niin miksi kuvittelet, että ruotsinkielistä harmittaisi se, ettei hän ole suomenkielinen ja siksi menettää valtavan suomenkielisen alueen tarjoamat palvelut ja vastaavat?
Ensinnäkin puhuimme maahanmuuttajista ja toisekseen merkittävä osa ihmisistä näkee nimenomaan sen maan siinä erona, että sillä on merkitystä, elääkö Suomessa vai Venäjällä. Kolmanneksi, minä en puhunut suomenruotsalaisten harmistuksesta. Yhteenvetona: kyse oli maahanmuuttajista ja heidän sopeutumisestaan Suomeen. Jos maahanmuuttajille opetetaan suomen sijasta ruotsia, niin silloin heidän sopeutumisensa mahdollisuudet rajoittuvat paljon pienemmälle alueelle, joka tarkoittaa mm. työmarkkinoiden supistumista. Jos haluat oikeasti lähteä tuolle "miksei sitten vaikka Venäjä" -tielle, niin sittenhän tässä keskustelussa ei ole mitään järkeä. Kun puhumme Suomen kieliasioista, niin on vähintäänkin kohtuullinen olettamus, että puhumme ihmisistä, jotka täällä ylipäätään haluavat olla.
Quote
Tarkoittanet tilannetta, jossa hänelle opetettaisiin vain ruotsia? Ruotsin kielellä hänellä olisi enemmän työpaikkoja tarjolla – miksi hänen pitäisi jäädä Suomen rajojen sisään, kun EU:ssa on vapaa liikkuvuus?
Sehän se sinun mallisi on, että paikkakunta määräisi kielen. Jos kerran on ihan sama, missä maassa ihminen haluaa olla, niin sitten varmaan kannattaisi opettaa ensisijaisesti englantia, kun sillä pärjää laajimmin. Mutta onko tosiaan mielekästä keskustella Suomen kielipolitiikasta ajatellen, että ihmisille on ihan sama, ovatko he edes Suomessa?
Quote
Oletko tästä eri mieltä?
Olen eri mieltä tässä kontekstissa. Ei suomen tärkeys Suomessa yleisellä tasolla tarkasteltuna ole ihmisen äidinkielestä kiinni. Ne ovat kaksi eri asiaa.
Quote
Ei tosiaan hyödytä sanoa vastaan, koska edellisissä viesteissäsi on jo selvinnyt, että sinä perustelet pragmaattisuudella sitä, että Suomessa olisi vain yksi virallinen kieli. Miksi edes haluaisit kiistää tämän?
Vaikkapa siksi, että toinen esittämäni vaihtoehto on kaksi kieltä (suomi + englanti). Olen jopa taipuvainen nojaamaan enemmän siihen suuntaan. Esitin sen tässä ketjussa vähän aikaa sitten ja esitin sen jopa viestissäni, johon yllä oleva on olevinaan vastaus. Olen joskus Hommassa esittänyt sellaisenkin ajatuksen, että minusta Suomen kieleksi voisi kenties jopa vaihtaa joskus tulevaisuudessa vain englannin, kunhan homma toimii.
Minulle käy kumpikin. Minulle käy jopa se, että jokainen voi valita mielensä mukaan suomen tai ruotsin väliltä pakollisena kielenä, mutta sitä pidän kaukana ideaalisesta ja järkevästä ratkaisusta. Tärkeintä ja kiireellisintä on kuitenkin pakkoruotsin, eli kaikista pahimman idiotismin, poistaminen.
Quote
Edelleen: vain sinun ideologiassasi sopeutuminen merkitsee assimiloitumista enemmistöön. Miksi Suomeen sopeutuminen tarkoittaisi suomenkielistymistä?
Ai, eikö kukaan muu jaa ajatustani? En sitä paitsi puhu mistään assimilaatiosta, vaan siitä, että osaa samaa kieltä kuin muutkin maassa, jonka kansalainen on. Se ei ota kantaa muihin asioihin, ei edes omaan äidinkieleen.
Quote
Tarkoitatko, että olisi oikeudenmukaista, että jos Venäjä valloittaa Suomen, niin suomalaiset osoittaisivat kuuliaisuuttaan uudelle valtiolleen opettelemalla sujuvan venäjän kielen ja tyytyisivät siihen, että kaikki palvelut saisi ainoastaan venäjäksi? Aika äärimmäinen näkemys; onneksi kansainväliset yhteisöt eivät pidä sitä oikeudenmukaisena.
Mutta pisteet siitä, että olet monien foorumien otoksesta muistaakseni ensimmäinen, joka on uskaltanut vastata tähän kysymykseen. Ilmeisesti ne muut eivät siis pitäisi tilannetta oikeudenmukaisena. Olet siis älyllisesti rehellinen, jos tällainen tuomio sallitaan olematta telepaatti. :D
"Jos Suomi olisi osa kyseisiä maita, niin olisi kohtuullista jonkin siirtymävaiheen jälkeen odottaa ihmisten puhuvan maan kieltä. On eri asia sitten, että voiko kyseessä katsoa olevan kansan vailla omaa valtiota, esim. valloittajien alaisuudessa."Nyt tiputit pisteitäsi ja rankasti. Tuossa lukee selvästi, että se olisi eri asia. Siinä on jopa erityisesti mainittu valloitus sanana. Tuossa lukee, että
jos Suomi olisi osa Venäjää, mutta että näin ei ole, kun silloin kyse olisi kansasta valloittajien alaisuudessa vailla omaa valtiota.
On oikeudenmukaista esim. Yhdysvalloissa lukea nykypäivänä englantia intiaanikielten sijaan, vaikka kiistatta uudisasukkaiden teot aikoinaan olivat suuri vääryys. Jossain vaiheessa tulee raja, jolloin ei voida enää sanoa, että: "Hei, me olimme oma luolamiesheimomme, joten meillä on oikeus vaatia tätä nuolenpääkirjoitusta viralliseksi kieleksi." Se raja ei kuitenkaan valloituksella kerta heitosta ylity, kuten yllä sanoinkin.
Quote from: Meänteis on 02.10.2013, 07:50:16
Sinun ainut perustelusi näyttää olevan, että "siksi koska tässä kunnassa ruotsia puhuu enemmistö"
On mielenkiintoista, että Jaskalla "koska enemmistö" käy kuntatasolla perusteluksi, mutta ei valtakunnan tasolla.
Quote from: Jaakko SivonenVaatimus opetella maan enemmistön kieltä ei ole kyykyttämistä. Onko se mielestäsi kyykytystä, että bretonit joutuvat opettelemaan Ranskassa ranskaa? Onko se kyykytystä, että sorbit joutuvat opettelemaan Saksassa saksaa?
Miksei riitä, että heille tarjotaan mahdollisuus oppia enemmistökieltä, jos he sitä kokevat tarvitsevansa? Pakko on kyykytystä, olipa pakkokieli enemmistön tai vähemmistön.
Miksi se, että jokin valtio ottaa vieraskielisen alueen hallintaansa, oikeuttaisi siihen, ettei tuolla alistetulla kieliryhmällä enää olisi omakielisiä palveluja? Miksi haluat palkita aggressiiviset valloittajakansat ja polkea valloitettuja kansoja?
Quote from: MeänteisVaikka ruotsi olisi ainut virallinen kieli näissä kunnissa, niin miksi suomenkielisten lasten olisi niissä silti PAKKO opiskella ruotsia koulussa?
Ruotsia varmasti oppisi naapurin lapsilta jo nuorena ja varmasti sen opiskelu olisi elämäntilanteeseen nähden fiksua, mutta miksi sen silti pitäisi olla pakollista? Sinun ainut perustelusi näyttää olevan, että "siksi koska tässä kunnassa ruotsia puhuu enemmistö"
Minusta virallisen kielen ei olisi pakko olla pakollisena kielenä. Mutta kun se maahanmuuttajille olisi kuitenkin pakollinen, koska muuten he eivät voisi käydä kouluja eivätkä työllistyisi, niin miksei se sitten olisi muille kuntalaisillekin pakollinen?
Eikös tuota enemmistö-perustelua käytetä jatkuvasti suomen kielen kohdalla? Miksei siis sama pätisi ruotsin
kielen kohdalla?
Quote from: MeänteisAi niinkuin porosaamelaiset rajoja suljettaessa siirtyivät Norjasta Suomen puolelle asumaan ja miten Koltat evakoitiin Venäjältä Suomeen sodan jälkeen turvaan?
Todellisuudessa Enontekiöllä oli pohjoissaamenkielisiä porosaamelaisia jo satoja vuosia ennen rajasulkuja, ja samoin kolttia oli Suomen puolella jo vanhastaan (Inarijärven itäpuolella). Kaikkia kolmea saamelaiskieltä on siis puhuttu nykyisen Suomen alueella kauan, vaikka kielialueet sittemmin ovatkin muuttuneet.
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 20:52:40Miksi se, että jokin valtio ottaa vieraskielisen alueen hallintaansa, oikeuttaisi siihen, ettei tuolla alistetulla kieliryhmällä enää olisi omakielisiä palveluja? Miksi haluat palkita aggressiiviset valloittajakansat ja polkea valloitettuja kansoja?
Ruotsalaisethan ovat historiallisesti katsottuna erittäin aggressiivinen valloittajakansa: tämän ovat kokeneet vuosisatojen saatossa suomalaiset, virolaiset, balttilaiset, tanskalaiset, norjalaiset, saksalaiset ja jopa Delaware-jokilaakson intiaanit. Suomenkielistä väestöä kyykytettiin vuosisatojen ajan ruotsin kielellä. Tämän maan enemmistökielestä tuli virallinen kieli vasta 1800-luvun lopulla, ja svekomaanit vastustivat tätä asemaa viimeiseen asti. Suomenkielisten kyykytys on viimeisten vuosikymmenten aikana jatkunut pakkoruotsin muodossa. Ruotsinkieliset eivät ole milloinkaan historian aikana olleet Suomessa "alistetussa" asemassa, pikemminkin päinvastoin: heillä on ollut ja on yhä hallussaan merkittävä osuus rahavallasta ja poliittisesta vallasta.
On aika lopettaa enemmistön svekomaaninen kyykyttäminen. Suomen kieltä puhuu äidinkielenään alle 0,08 prosenttia maailman väestöstä: me suomenkieliset olemme maailmanlaajuisesti pieni vähemmistö, ja meitä on suojeltava. Suomen kielen aseman takaaminen tuleville sukupolville edellyttää, että suomea opetetaan kaikille maamme asukkaille ja että se on ainoa virallinen kieli ilman kilpailijoita tässä maassa, joka on maailman ainoa virallisesti suomenkielinen valtio.
Quote from: elven archerKansallisilla vähemmistöillä on edelleen ihan samat ihmisoikeudet kuin muillakin, vaikka valtio ei toimisikaan jokaisen yksilön maassa marginaalisella kielellä. Ei ole ihmisoikeus, että jokainen maailman valtio palvelee jokaista ihmistä tämän äidinkielellä aikojen loppuun asti.
Ei tietenkään: siksi erotellaan vanhat alueelliset kielet ja nuoret hajanaiset mamukielet.
Quote from: elven archerToisaalta jos kerran sinusta kyse on vähemmistön oikeuksista, hirmuisen tärkeästä asiasta, niin historia on erittäin huono perustelu nykypäivänä sille, miksi jollain on oikeus ja jollain ei ole. Sinähän et nimittäin halua jokaisella maamme kielivähemmistöllä olevan samoja oikeuksia kielen suhteen.
En niin. Mutta minun puolestani samat nykyhetken kriteerit käyvät mamukielillekin: jos jossain kunnassa somalinkielisten osuus ylittää 8 %, niin ei muuta kuin somali kunnan toiseksi viralliseksi kieleksi. Ruotsi ja saame eroavat nuorista hajanaisista kielistä juuri siinä, että niiden puhujia oikeasti keskittyy paljon tiettyihin kuntiin. Siksihän kunnat ovat kaksikielisiä.
Quote from: elven archerSe ei vielä tarkoita, että heillä olisi oikeus aikojen loppuun saakka saada palvelua omalla kielellään. Ihan samalla tavoin heiltäkin voi odottaa sopeutumista maan tapoihin ja kieleen; aikaa ainakin on ollut.
Edelleen: oletat ad hoc, että kaikkien pitäisi sopeutua valtion enemmistöryhmän kieleen. Edelleenkään et ole perustellut, millä oikeudella enemmistöryhmä voi asettaa itsensä etuoikeutettuun asemaan valtiossa.
Quote from: elven archerTataarejakin muutti näille alueille aikoinaan, siis ennen Suomen valtion syntymistä vuonna 1917. Pitäisikö heilläkin olla oikeus saada valtion palveluja kipcakin kielellä? He ovat jääneet ajattelusi mukaisesti Suomen valtion rajojen sisään.
Jos tataareja on jossain kunnassa 8 %, tehdään tataarista kaikin mokomin siellä virallinen kieli, jolla on tarjottava palveluja.
Quote from: elven archerMinusta alueellisuuden mukaan toimiminen tarkoittaa lähinnä eristäytymistä ja sinun mallisi on kieltämättä erinomainen siihen. Minulle kielen funktio on ensisijaisesti informaation välittämisessä ihmisten välillä onnistuneesti.
Osaatko perustella, miksi sen kommunikaatiokielen pitäisi olla juuri valtion enemmistön äidinkieli eikä esimerkiksi kaikkien osaama vieras kieli englanti? Tai miksei se voisi riippua siitä, millaiset ovat kunkin alueen kielisuhteet?
Quote from: elven archerOlen eri mieltä tässä kontekstissa. Ei suomen tärkeys Suomessa yleisellä tasolla tarkasteltuna ole ihmisen äidinkielestä kiinni. Ne ovat kaksi eri asiaa.
Osaisitko perustella eriävää mielipidettäsi?
Quote from: elven archerAi, eikö kukaan muu jaa ajatustani? En sitä paitsi puhu mistään assimilaatiosta, vaan siitä, että osaa samaa kieltä kuin muutkin maassa, jonka kansalainen on. Se ei ota kantaa muihin asioihin, ei edes omaan äidinkieleen.
"Vain sinun ideologiassasi" tarkoittaa vain sitä ideologiaa, johon sinä uskot, vaikka sen voisi kyllä tulkita viittaamaan sinun yksinäsi kannattamaankin ideologiaan. Se tulkinta ei vain ole yhtä mielekäs.
Hyvä että tarkensit, ettet tarkoita (äidin)kielenvaihtoa eli assimiloitumista.
Quote from: elven archer"Jos Suomi olisi osa kyseisiä maita, niin olisi kohtuullista jonkin siirtymävaiheen jälkeen odottaa ihmisten puhuvan maan kieltä. On eri asia sitten, että voiko kyseessä katsoa olevan kansan vailla omaa valtiota, esim. valloittajien alaisuudessa."
Nyt tiputit pisteitäsi ja rankasti. Tuossa lukee selvästi, että se olisi eri asia. Siinä on jopa erityisesti mainittu valloitus sanana. Tuossa lukee, että josSuomi olisi osa Venäjää, mutta että näin ei ole, kun silloin kyse olisi kansasta valloittajien alaisuudessa vailla omaa valtiota.
Ai minun pisteeni tippuvat, koska en ole telepaatti enkä ymmärrä, miten sekavan virkkeesi osat liittyvät toisiinsa? Tuo virkkeesi loppuosahan on täysin käsittämätön. Oletpa sinä tuomitseva. Sinun pisteesi tippuvat rankasti, koska olet noin tuomitseva. ;D
Quote from: elven archerOn mielenkiintoista, että Jaskalla "koska enemmistö" käy kuntatasolla perusteluksi, mutta ei valtakunnan tasolla.
Olen perustellut, että jokainen ihminen elää elämäänsä kuntatasolla, eikä kukaan elä sitä valtion tasolla. Vain lähiympäristön kielisuhteet ratkaisevat. Esimerkkinä käytin sitä, että Suomi olisi osa Venäjää: kumpikohan kieli mahtaisi olla suomalaisten elämässä tärkeämpi käyttökieli, suomi vai venäjä?
Quote from: Jaakko Sivonen on 02.10.2013, 21:07:23
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 20:52:40Miksi se, että jokin valtio ottaa vieraskielisen alueen hallintaansa, oikeuttaisi siihen, ettei tuolla alistetulla kieliryhmällä enää olisi omakielisiä palveluja? Miksi haluat palkita aggressiiviset valloittajakansat ja polkea valloitettuja kansoja?
On aika lopettaa enemmistön svekomaaninen kyykyttäminen. Suomen kieltä puhuu äidinkielenään alle 0,08 prosenttia maailman väestöstä: me suomenkieliset olemme maailmanlaajuisesti pieni vähemmistö, ja meitä on suojeltava. Suomen kielen aseman takaaminen tuleville sukupolville edellyttää, että suomea opetetaan kaikille maamme asukkaille ja että se on ainoa virallinen kieli ilman kilpailijoita tässä maassa, joka on maailman ainoa virallisesti suomenkielinen valtio.
Kai ymmärrät, että vähemmistökielet ovat vielä suomeakin heikommassa asemassa? Inarinsaame esimerkiksi on maailman ainoa kieli, jota puhutaan vain Suomessa. Tehdään siis siitä Suomen virallinen kieli ilman kilpailijoita!
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 21:16:25Kai ymmärrät, että vähemmistökielet ovat vielä suomeakin heikommassa asemassa? Inarinsaame esimerkiksi on maailman ainoa kieli, jota puhutaan vain Suomessa. Tehdään siis siitä Suomen virallinen kieli ilman kilpailijoita!
Siinäpä taas näyttävä olkiukko. 300 ihmisen puhumaa kieltä ei voi verrata maan enemmistökieleen. Nationalistina pidän sitä paitsi suomalaisten etua politiikan korkeimpana ohjenuorana. Inarinsaame ei ole suomalaisten kieli. Paikallisella tasolla sitä voi toki vaalia.
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 21:14:01
Edelleen: oletat ad hoc, että kaikkien pitäisi sopeutua valtion enemmistöryhmän kieleen.
Olen sitä mieltä, että valtion tehtävä ei ole tarjota palveluja marginaalikielillä ainakaan ilman ylimääräistä veloitusta. Kansalaisilla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Minusta ei ole kohtuutonta odottaa, että maan kansalainen osaa maan kieltä. Ruotsi on toki paperilla maamme kieli historiallisista syistä johtuen Suomen oltua pitkään Ruotsin ikeen alla, mutta se tilanne pitäisi korjata vastaamaan tätä päivää.
Quote
Edelleenkään et ole perustellut, millä oikeudella enemmistöryhmä voi asettaa itsensä etuoikeutettuun asemaan valtiossa.
Enkä tuollaista tule perustelemaankaan, koska toiveesi perustelusta sisältää väärän premissin etuoikeutetusta asemasta. Monet kysymyksesi ovat niin asenteellisia, että ne voisi sijoittaa "oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?" -kategoriaan.
Yllä oleva sivuuttaen, samalla oikeudella kuin sinä rajaat pienet vähemmistökielet pois omasta kuntavisiostasi. Ja olen perustellut: enemmistön tahdolla, käytännöllisyydellä, tehokkuudella, väestöryhmien välisen kuilun kaventamisella. Ei kukaan ole estämässä sitä, että mitä kieltä ihminen tai ryhmä haluaa puhua, mutta tässä onkin kyse siitä, että mitä valtio tarjoaa. Se on veronmaksajien asia.
Ei kyse ole mistään etuoikeutusta asemasta, vaan siitä, että valtion toiminnan tehokkuuden turvaamiseksi sillä on jokin asioiden hoitoon valittu kieli. Yhtä lailla esim. yritys voi linjata, että heidän työntekijöidensä virallinen kieli on englanti ja sen osaamista edellytetään jokaiselta työntekijältä. Valtion enemmistön oikeus tehdä kielipolitiikan suhteen linjauksia on ihan sama kuin muutenkin demokratiassa.
Sitä paitsi sinäkin olet vetämässä rajaa sen suhteen, että miten pientä kieliryhmää alueella on syytä virallisesti tukea. Minä vain vedän rajan eri kohtaan ja tarkastelen eri kokoista aluetta. Periaate on kuitenkin ihan sama: asioiden hoitamisen ei kannata toimia biljoonalla+1 kielellä.
Quote
Jos tataareja on jossain kunnassa 8 %, tehdään tataarista kaikin mokomin siellä virallinen kieli, jolla on tarjottava palveluja.
Tuo on mielivaltainen raja. Minusta tuollainen kuulostaa taloudellisesti erittäin tehottomalta ja lisäksi vähemmistöryhmien eristäytymistä lisäävältä. Esim. Putnamin tutkimukset näyttävät, kuinka väestöryhmien suuri diversiteetti saa ihmiset kääntymään kuoreensa sekä ryhmien sisällä että niiden välillä. Tilannetta ei varmasti auta, jos vähemmistöryhmillä ei ole motivaatiota opetella valtaväestön kieltä ja jos vähemmistöt pakkautuvat samoille alueille sen kannustamana, että alueella tarjotaan heidän kielellään palveluja.
Quote
Osaatko perustella, miksi sen kommunikaatiokielen pitäisi olla juuri valtion enemmistön äidinkieli eikä esimerkiksi kaikkien osaama vieras kieli englanti?
Ihmisten tahto ja käytännölliset mm. osaamiseen liittyvät syyt puoltavat enemmistön kieltä, mutta minulle sopisi kyllä englantikin. Eräässä Homman ketjussa ehdinkin nostattaa tunteita epäsovinnaisella "vaihtakaamme siirtymäajan jälkeen englantiin" -ehdotuksellani.
Quote
Tai miksei se voisi riippua siitä, millaiset ovat kunkin alueen kielisuhteet?
Kuka sanoo, ettei voisi? Olen kuitenkin eri mieltä kanssasi siitä, mikä se alue on. Minä sanon, että se on valtio.
Quote
Osaisitko perustella eriävää mielipidettäsi?
En tiedä viitsinkö, koska sinun alkuperäinen kysymyksesi oli jo lähtökohtaisesti virheellinen.
Quote
"Vain sinun ideologiassasi" tarkoittaa vain sitä ideologiaa, johon sinä uskot, vaikka sen voisi kyllä tulkita viittaamaan sinun yksinäsi kannattamaankin ideologiaan. Se tulkinta ei vain ole yhtä mielekäs.
Voi harmi, että
ihan vahingossa erehdyin valitsemaan juuri sen väärän, koska sitähän tässä dialogissa kukaan muu ei jatkuvasti tee.
Quote
Hyvä että tarkensit, ettet tarkoita (äidin)kielenvaihtoa eli assimiloitumista.
Sanoin sen jo aikoja sitten, mutta sinulla oli taas tarve projisoida omia mielikuviasi minun suuhuni. Nuo sinun virheelliset olettamasi ovat todella rasittava ylimääräinen keskustelukumppani.
Quote
Ai minun pisteeni tippuvat, koska en ole telepaatti enkä ymmärrä, miten sekavan virkkeesi osat liittyvät toisiinsa? Tuo virkkeesi loppuosahan on täysin käsittämätön. Oletpa sinä tuomitseva. Sinun pisteesi tippuvat rankasti, koska olet noin tuomitseva. ;D
Ei siinä ollut mitään sekavaa, joskin viimeinen pilkku olisi voinut jäädä pois. Sinun virheesi ei kuitenkaan johtunut virkkeen sekavuuden asteesta, vaan siitä, että keksit jälleen ihan omiasi. Jos et ymmärrä jotain, niin kysy.
Quote
Olen perustellut, että jokainen ihminen elää elämäänsä kuntatasolla, eikä kukaan elä sitä valtion tasolla.
Ei kukaan elä kuntatasolla, vaan kaupunginosatasolla, ei kun katutasolla, ei kun perhetasolla.... Ihmiset muuttavat. Esim. pienistä kaupungeista nuorten on yliopistoon halutessaan muutettava pois. Valtio on paljon olennaisempi raja kuin kunta. Jos muuttaa Suomen sisällä kunnasta toiseen, niin se ei kovin kummoinen toimenpide verrattuna esim. naapurimaahan muuttoon. Valtio on se, mikä erottaa ihmiset ja usein myös kansat toisistaan. Valtion sisällä meno on paljon vapaampaa ja näin on onkin järkevää monista käytännön syistä.
Quote
Vain lähiympäristön kielisuhteet ratkaisevat. Esimerkkinä käytin sitä, että Suomi olisi osa Venäjää: kumpikohan kieli mahtaisi olla suomalaisten elämässä tärkeämpi käyttökieli, suomi vai venäjä?
Jos Suomi olisi osa Venäjää
ja jos tilanne olisi hyväksytty ja oikeudenmukaiseksi sekä jatkuvaksi katsottu, niin valtion kannalta järkevintä olisi, että ihmiset siirtyisivät puhumaan Venäjää.
Jos itse Suomen kuuluminen osaksi Venäjää ei olisi väärin, niin en pitäisi vääränä sitä, että suomalaiset jonkin siirtymäajan jälkeen joutuisivat puhumaan Venäjää asioiden hoitamisessa. Käytännössä tietysti on erittäin vaikea nähdä sellaista tilannetta, että Suomen kuuluminen osaksi Venäjää ei olisi väärin, mutta se on jo toinen asia.
Suomenruotsalaisten tai heidän asuttamiensa alueiden kuulumisesta Suomeen ei kuitenkaan ole ollut aikoihin mitään epäselvyyttä, joten ajatteluni mukaisesti heidän voisi odottaa sopeutuvan maan todelliseen kieleen sen ruotsalaisten kielen sijaan. Ahvenanmaa on toinen tarina, mutta heidän itsenäisyytensä (tai liittymisensä toiseen valtioon) sopisi minulle enemmän kuin hyvin.
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 21:14:01
En niin. Mutta minun puolestani samat nykyhetken kriteerit käyvät mamukielillekin: jos jossain kunnassa somalinkielisten osuus ylittää 8 %, niin ei muuta kuin somali kunnan toiseksi viralliseksi kieleksi. Ruotsi ja saame eroavat nuorista hajanaisista kielistä juuri siinä, että niiden puhujia oikeasti keskittyy paljon tiettyihin kuntiin. Siksihän kunnat ovat kaksikielisiä.
Otetaan kriteeriksi sama kuin suomen/ruotsinkielisten osuus kaksikielisen kunnan määrittelyssä, eli 8% osuus tai 3000 henkeä. Vaikkapa Helsingissä pitäisi virallisiksi kieliksi ottaa suomen ja ruotsin lisäksi venäjä, viro, somali, englanti ja arabia. Kaikilla näillä kielillä on yli 3000 puhujaa. Näin siis vuoden 2011 lopussa, tilanne on siitä vielä huomattavasti muuttunut. Jokainen ymmärtää, että tilanne olisi kuntatalouden kannalta täysin kestämätön (ja järjetön), jos kaikilla näillä pitäisi tarjota kaikki palvelut.
Kielet eivät myöskään ole hajanaisia (Helsinki on lopulta aika pieni alue) tai nuoria: kaikkia muita paitsi somaliaa on puhuttu suomenniemellä kymmeniä, ellei satoja vuosia.
QuoteMatkalla Arkadianmäelle
KESÄN JA ALKUSYKSYN aikana neljä kansalaisaloitetta on saanut nimienkeruun onnistuneesti päätökseen. Sen sijaan esimerkiksi perustuloa ajanut aloite jäi kauaksi 50 000 nimen tavoitteesta.
Eduskuntaan eteneviin aloitteisiin kerätyt kannatusilmoitukset menevät ensin Väestörekisterikeskuksen tarkistettavaksi. Järkeä tekijänoikeuslakiin ja Ruotsi valinnaiseksi -kampanjat odottavat nyt, että saavat vahvistuksen siitä, että nimet on kerätty oikein.
"Määrä voi muuttua jonkin verran, mutta se pysyy yli viidenkymmenentuhannen. Kun vahvistus on saatu, katsotaan todennäköisesti muiden aloitteiden kanssa sopiva ajankohta, ettei kaikkia kolmea viedä samaan aikaan eduskuntaan", sanoo Vapaa kielivalinta ry:n Heikki Orsila.
[...]
Pakkoruotsista luopumista ajava kampanja ei aio ryhtyä lobbaamaan kansanedustajia vaan keskittyy vaikuttamaan ihmisiin. Orsilan mukaan ajatuksena on, että tavallisten kansalaisten mielipide tulee ratkaisemaan kielikysymyksen vaalien ja mielipidekeskustelun kautta. Hänen mukaansa kampanjan tähtäimessä ovatkin jo seuraavat eduskuntavaalit.
Vihreä Lanka (http://www.vihrealanka.fi/uutiset/matkalla-arkadianm%C3%A4elle) 3.10.2013
Jalat maassa. Hyvä.
http://www.hs.fi/elama/Parisuhde+kuntoon+ruotsia+puhumalla/a1380699953547
QuoteParaneeko parisuhde, jos puhutaan pelkkää ruotsia? Kokeillaan.
QuoteKannatti kokeilla. Oli pakko harkita mitä sanoo, mutta harmitti joka kerta, kun en saanut sujuvasti sanotuksi, mitä halusin. Nolotti, kun ruotsin taitoni paljastui kaikessa vaatimattomuudessaan. Silti koin kokeilun petranneen ruotsin puhumisen taitoa ja sanavarastokin karttui. Testaan sitä tilaisuuden tullen.
Oivalsin, miten tärkeää ihmiselle on tulla ymmärretyksi ja saada ilmaista omalla äidinkielellään ajatuksensa ja tunteensa. Kielimuurin takana mahtaa olla yksinäistä. Sinne voi ojentaa kätensä.
:facepalm: :facepalm: sanat ei taas riitä..
Quote from: Jaska on 02.10.2013, 01:31:52
Quote from: ToadieJos Jaskan perustelut on nyt nähty, toivoisin jotain uutta aiheesta
Mihin tässä uutta tarvitaan, kun et selvinnyt vanhoistakaan? :D
Ai kas, tuolla oli piikki minulle. Jäi huomaamatta kun ei näissä multilainausposteissa yleensä ole mitään kiinnostavaa.
Niin, sinun perustelusi on nähty. Ne ovat oikein hienot perustelut ja olet niistä varmasti ylpeä. Ne vain ovat herttaisen yhdentekeviä itse
ruotsin kielen pakollisuuden kannalta, ja siitähän on kyse, ei muusta. Luulin että tämä oli kaikille selvää. Sinulla on niin paljon asiaa kaikesta muusta ettei
pakkoruotsista tosiaan taida olla mitään sanottavaa.
Seurataan silti jännityksellä.
Maahanmuuttajien kielestä ei voi tulla virallista kieltä maan missään osassa vaikka jokin maahanmuuttajaryhmä jollain alueella suureksi nousisikin. Ei esim turkki ole mikään virallinen kieli missään päin Saksaa.
Quote from: ArchaeopteryxOtetaan kriteeriksi sama kuin suomen/ruotsinkielisten osuus kaksikielisen kunnan määrittelyssä, eli 8% osuus tai 3000 henkeä. Vaikkapa Helsingissä pitäisi virallisiksi kieliksi ottaa suomen ja ruotsin lisäksi venäjä, viro, somali, englanti ja arabia. Kaikilla näillä kielillä on yli 3000 puhujaa. Näin siis vuoden 2011 lopussa, tilanne on siitä vielä huomattavasti muuttunut. Jokainen ymmärtää, että tilanne olisi kuntatalouden kannalta täysin kestämätön (ja järjetön), jos kaikilla näillä pitäisi tarjota kaikki palvelut.
Totta turiset: jos absoluuttinen alaraja otettaisiin käyttöön, virallisia kieliä olisi liikaa. Siksi lainsäädännössä ihan oikeutetustikin kohdellaan tältä osin vanhoja alueellisia kieliä eri lailla kuin nuoria maahanmuuttajakieliä. RKP:n etu olisikin luopua tuosta absoluuttisesta rajasta ihan vaivihkaa. He tosin menettäisivät sitten Vantaan ja Turun suomenkielisiksi.
Quote from: ArchaeopteryxKielet eivät myöskään ole hajanaisia (Helsinki on lopulta aika pieni alue) tai nuoria: kaikkia muita paitsi somaliaa on puhuttu suomenniemellä kymmeniä, ellei satoja vuosia.
Yksittäisten asukkien toimesta ehkä, mutta mitään kieliyhteisöä ne eivät ole muodostaneet ennen kuin nykyisen runsaan maahanmuuton kaudella.
Quote from: ToadieNiin, sinun perustelusi on nähty. Ne ovat oikein hienot perustelut ja olet niistä varmasti ylpeä. Ne vain ovat herttaisen yhdentekeviä itse ruotsin kielen pakollisuuden kannalta, ja siitähän on kyse, ei muusta. Luulin että tämä oli kaikille selvää. Sinulla on niin paljon asiaa kaikesta muusta ettei pakkoruotsista tosiaan taida olla mitään sanottavaa.
Toistaiseksi olen sanonut pakkoruotsista kaiken mitä olen keksinyt. Tiivistettäköön asia niin, että valtakunnalliselle pakkoruotsille ei vielä kukaan koskaan missään ole keksinyt validia eli pätevää ja asiaankuuluvaa eli relevanttia perustelua.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdfSellaista odotellessa voidaan sitten jauhaa kaikesta siinä ympärillä ja saivarrella toistemme väärinymmärryksistä. :-)
Quote from: Jaakko SivonenNationalistina pidän sitä paitsi suomalaisten etua politiikan korkeimpana ohjenuorana.
Kuvittelet, että Suomi on pelkästään suomenkielisten edunvalvontakoneisto – kuulostaa etno- tai ultranationalismilta. Mikset olisi territoriaalinen nationalisti?
http://en.wikipedia.org/wiki/Nationalism#Varieties
Quote from: elven archerMinusta ei ole kohtuutonta odottaa, että maan kansalainen osaa maan kieltä.
Olet nyt täysin sokea omassa etno- tai ultranationalismissasi. Mitä kohtaa et ymmärtänyt aiemmissa viesteissäni? Maa kattaa kolme vanhaa kielialuetta, ja maan kieliä ovat suomi, ruotsi ja kolme saamelaiskieltä. Suomen valtio on kaikkien vanhojen alueellisten kieliryhmien edunvalvontakoneisto, ei pelkästään suomenkielisten. Miten oikeutat epätasavertaisen kohtelun?
Quote from: elven archerEnkä tuollaista tule perustelemaankaan, koska toiveesi perustelusta sisältää väärän premissin etuoikeutetusta asemasta. Monet kysymyksesi ovat niin asenteellisia, että ne voisi sijoittaa "oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?" -kategoriaan.
Tunnustit juuri edellä premissin etuoikeutetusta asemasta todelliseksi – ei se ole minun kuvitelmaani. Hauska tuo sinun tapasi kiistää tulkintani, joille itse annat vahvistuksen.
Quote from: elven archerYllä oleva sivuuttaen, samalla oikeudella kuin sinä rajaat pienet vähemmistökielet pois omasta kuntavisiostasi.
Ei sama perustelu päde valtakunnan tasolla. On perusteltua, ettei meillä tarjota tataarinkielisiä tai somalinkielisiä viranomaispalveluja, koska missään kunnassa tataarin puhujia ei ole kaksikielisyyden rajaan riittävää määrää. Kuntataso on ihmisen jokapäiväisen elämän taso – valtion taso on täysi merkityksetön. Et voi mitenkään perustella valtion kielisuhteilla oikeudenmukaiseksi sitä, että kunnassa, jossa 90 % asukkaista on ruotsinkielisiä, ainoa virallinen kieli olisi suomi!
Quote from: elven archerEi kyse ole mistään etuoikeutusta asemasta, vaan siitä, että valtion toiminnan tehokkuuden turvaamiseksi sillä on jokin asioiden hoitoon valittu kieli.
Millä perusteella tehokkuus menisi oikeudenmukaisuuden ohi? Entä millä perusteella edes olisi tehokkaampaa, jos vähemmistöt joutuisivat toimittamaan asiansa vieraalla kielellä? Tehokkaintahan asioiden hoitaminen on äidinkielellä.
Quote from: elven archerValtion enemmistön oikeus tehdä kielipolitiikan suhteen linjauksia on ihan sama kuin muutenkin demokratiassa.
Ymmärrätkö, että sinun etnonationalistinen maailmankuvasi ei ole absoluuttinen totuus? Se on vain yksi arvovalinta monista mahdollisista, ja vieläpä itsekkäin ja epäoikeudenmukaisin niistä. Ei se oikeuta jyräämään vähemmistöjen äidinkielisiä palveluja enemmistödiktatuurilla. Myös eurooppalaiset sopimukset tunnustavat kansallisten vähemmistöjen oikeudet äidinkielisiin palveluihin.
Quote from: elven archerSitä paitsi sinäkin olet vetämässä rajaa sen suhteen, että miten pientä kieliryhmää alueella on syytä virallisesti tukea. Minä vain vedän rajan eri kohtaan ja tarkastelen eri kokoista aluetta. Periaate on kuitenkin ihan sama: asioiden hoitamisen ei kannata toimia biljoonalla+1 kielellä.
Ei tietenkään kannata. Suomen valtio koostuu kuitenkin kolmesta kielialueesta, ja nämä kolme kieliryhmää ovat alueellisesti "tasaistoja", ruotsinkieliset jopa enemmistö. Mikään maahanmuuttajakieli ei yllä lähellekään näin korkeita alueellisia pitoisuuksia. Siinä menee luonteva raja.
Quote from: elven archerTuo on mielivaltainen raja. Minusta tuollainen kuulostaa taloudellisesti erittäin tehottomalta ja lisäksi vähemmistöryhmien eristäytymistä lisäävältä. Esim. Putnamin tutkimukset näyttävät, kuinka väestöryhmien suuri diversiteetti saa ihmiset kääntymään kuoreensa sekä ryhmien sisällä että niiden välillä. Tilannetta ei varmasti auta, jos vähemmistöryhmillä ei ole motivaatiota opetella valtaväestön kieltä ja jos vähemmistöt pakkautuvat samoille alueille sen kannustamana, että alueella tarjotaan heidän kielellään palveluja.
Eli sinäkö et haluakaan, että kaikille olisi samat kriteerit?
Kaksikielisyyden raja on toki mielivaltainen, ja sitä soisi nostettavan nykyisestä. Se olikin aikaisemmin 10 %, alaspäin 8 % ja ylöspäin 12 %.
Quote from: elven archerIhmisten tahto ja käytännölliset mm. osaamiseen liittyvät syyt puoltavat enemmistön kieltä, mutta minulle sopisi kyllä englantikin. Eräässä Homman ketjussa ehdinkin nostattaa tunteita epäsovinnaisella "vaihtakaamme siirtymäajan jälkeen englantiin" -ehdotuksellani.
Siinä on kyse arvovalinnoista. Monelle kielellinen diversiteetti on itseisarvo siinä missä biodiversiteettikin. Minusta kommunikointikielikin voidaan liberaalisti jättää ihmisten itsensä valittavaksi: jos ruotsinkieliset haluavat oppia suomea, hyvä niin – epäilemättä suurin osa tekisikin niin jopa ilman pakkoa. Jos eivät halua, sellaiset saisivat kommunikoida kanssamme englanniksi kuten turistit.
Quote from: elven archerValtio on paljon olennaisempi raja kuin kunta. Jos muuttaa Suomen sisällä kunnasta toiseen, niin se ei kovin kummoinen toimenpide verrattuna esim. naapurimaahan muuttoon. Valtio on se, mikä erottaa ihmiset ja usein myös kansat toisistaan. Valtion sisällä meno on paljon vapaampaa ja näin on onkin järkevää monista käytännön syistä.
Eihän tällä ole mitään tekemistä virallisen kielen kanssa. Miten tämä muka oikeuttaa sen, että kunnassa, jossa 90 % on ruotsinkielisiä, ainoa virallinen kieli olisi suomi?
Quote
Griffinvaari
Jäsen^^
Viestejä: 218
Vs: Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla
« Vastaus #1417 : 01.10.2013, 00:44:43 »
Lainaus
Muokkaa
Oliskohan jo aika huomioida että jaskan rooli ja tavoite on sama kuin katariinar:n monissa muissa ketjuissa, sabotoida trollina asiallinen keskustelu ja eliminoida ketjun toiminta.
Toinen kerta.
En lähtis Jaskaa nyt ihan täys trolliksi kutsumaan. Jaska on kuitenkin kerännyt/listannut ihan asiallista faktaa valtakunnallista pakkoruotsia vastaan. Ja ymmärrän kyllä Jaskan halun säilyttää saamenkielet ja suomenruotsin elävinä vähemmistökielinä. Niin minäkin haluan. Mutta tuota kuntatason pakkoruotsin puolustusjankkausta en silti oikein ymmärrä.
Quote from: Jaska on 04.10.2013, 06:16:03
Olet nyt täysin sokea omassa etno- tai ultranationalismissasi.
Kyse ei ole nationalismista ollenkaan. Et sitä paitsi osaa käyttää oikein sanaa "etnonationalismi", josta lisää myöhemmin.
QuoteMiten oikeutat epätasavertaisen kohtelun?
Olen jo vastannut asenteelliseen kysymykseesi monta kertaa. Sinä olet urputtanut niistä vastauksista, joten luulisi sinunkin jo huomanneen ne siten, ettei tarvitsisi jatkuvasti jankuttaa samaa.
Quote
On perusteltua, ettei meillä tarjota tataarinkielisiä tai somalinkielisiä viranomaispalveluja, koska missään kunnassa tataarin puhujia ei ole kaksikielisyyden rajaan riittävää määrää.
Raja on mielivaltainen, eikä ajatus sen takana ole mikään luonnonlaki.
QuoteEt voi mitenkään perustella valtion kielisuhteilla oikeudenmukaiseksi sitä, että kunnassa, jossa 90 % asukkaista on ruotsinkielisiä, ainoa virallinen kieli olisi suomi!
Voin ja olen perustellut.
Quote
Millä perusteella tehokkuus menisi oikeudenmukaisuuden ohi? Entä millä perusteella edes olisi tehokkaampaa, jos vähemmistöt joutuisivat toimittamaan asiansa vieraalla kielellä? Tehokkaintahan asioiden hoitaminen on äidinkielellä.
Ei ole mitään vääryyttä puhua maan ylivertaisen enemmistön käyttämää kieltä. Tehokkuus syntyisi siitä, että ihmiset maan sisällä ymmärtäisivät toisiaan, eikä pienille vähemmistöryhmille tarvittaisi erillisiä palveluja. Suuruuden ekonomia ja niin pois päin. Asioiden hoitamisella viittaat marginaalikielellä tuotettaviin palveluihin. Se maksaa. On erillisiä kouluja, yliopistoja, dokumenttien kääntämistä, FST:tä jne. Niitä ei tarvittaisi siirtymävaiheen jälkeen, kun koulutus ja ympäristö tukisivat ja vaatisivat suomen kielen osaamista. Luultavasti monen perheen lapsista tulisikin jo lähtökohtaisesti tätä ajatellen joko aidosti kaksikielisiä tai suomenkielisiä.
Näkemyksesi elämästä pelkästään kunnan sisällä on hassu, koska mm. liiketoiminta hyvin usein ylittää kunnan rajat. Samoin on minusta kohtuutonta, että mallisi synnyttäisi ja eristäisi lisää pieniä "ulkomaita" Suomen sisälle. Alueita, joissa suomalainen ei omalla kielellään pärjäisi. Alueita, jotka olisivat etnisesti eristäytyneitä muusta Suomesta luoden eripuraa vähemmistöryhmien välille. Jos et ole huomannut, niin kaikki suomalaiset eivät tykkää erityisen paljon suomenruotsalaisista ja päinvastoin. Mallisi tukee marginaalikielten puhujien eristäytymistä omille alueilleen eroon suurimmasta osasta valtakunnan toimintaa mukaan lukien esimerkiksi yhteiskunnallinen keskustelu. Minä en pidä sellaista kehitystä toivottavana perustelunani mm. aiemmin mainitsemani tutkimustieto etnisen diversiteetin vaikutuksista.
Quote
Ymmärrätkö, että sinun etnonationalistinen maailmankuvasi ei ole absoluuttinen totuus?
En mm. siksi, että minun maailmankuvani ei ole sellainen.
"Etnonationalismi on harvakseltaan käytetty ilmaisu, joka tarkoittaa vähemmistökansallisuuksien nationalismia... lähinnä kielen perusteella itsensä määrittelevät vähemmistöt korostavat omaa erillistä identiteettiään... "http://fi.wikipedia.org/wiki/Etnonationalismi
Eikä maailmankuvani ole myöskään sellainen, mitä
yritit sanoa. Minä olen niin kyllästynyt tuohon tarpeettomaan ajatusten ja sanojen virheelliseen tunkemiseen suuhuni, että keskustelumme lähenee loppuaan.
Quote
Ei tietenkään kannata. Suomen valtio koostuu kuitenkin kolmesta kielialueesta, ja nämä kolme kieliryhmää ovat alueellisesti "tasaistoja", ruotsinkieliset jopa enemmistö. Mikään maahanmuuttajakieli ei yllä lähellekään näin korkeita alueellisia pitoisuuksia. Siinä menee luonteva raja.
Saamea puhuu äidinkielenään alle 2000 ihmistä Suomessa, joten enpä sanoisi Suomen koostuvan kolmesta kielialueesta kuin vanhalla paperilla. Edelleenkään en pidä millään tapaa järkevänä pirstaloida maata alueellisesti eristyvillä kieliryhmillä.
Quote
Eli sinäkö et haluakaan, että kaikille olisi samat kriteerit?
Kysymyksesi jälleen kerran yrittää tunkea sanoja suuhuni, eikä se kaiken huipuksi mitenkään liity sanomaani etnisestä diversiteetistä ja eristäytymisestä. En ymmärrä näin ollen, mihin ihmeen kuvittelemaasi haluuni edes viittaat.
Jos asiasta on jotain epäselvyyttä vielä tässä vaiheessa, niin minun haluni on se, että Suomen valtio tulevaisuudessa tuottaa palveluita yhdellä (suomi) tai vaihtoehtoisesti kahdella (suomi ja englanti) kielellä. Kriteeri olisi sama kaikille suomalaisille siirtymävaiheen jälkeen.
Quote from: elven archer on 04.10.2013, 14:56:52
QuoteMiten oikeutat epätasavertaisen kohtelun?
Olen jo vastannut asenteelliseen kysymykseesi monta kertaa. Sinä olet urputtanut niistä vastauksista, joten luulisi sinunkin jo huomanneen ne siten, ettei tarvitsisi jatkuvasti jankuttaa samaa.
Olen urputtanut siksi, koska ns. "perustelusi" eivät ole
oikeuttaneet mitään.
Quote from: elven archerQuote
On perusteltua, ettei meillä tarjota tataarinkielisiä tai somalinkielisiä viranomaispalveluja, koska missään kunnassa tataarin puhujia ei ole kaksikielisyyden rajaan riittävää määrää.
Raja on mielivaltainen, eikä ajatus sen takana ole mikään luonnonlaki.
Sekoitat kaksi asiaa:
nykyinen raja on mielivaltainen, ei rajan ajatus yleensä. Siksi tuossa kohdassa jätin prosenttiluvun pois, että ymmärtäisit. Vaikka raja olisi missä järkevässä kohdassa prosenttiskaalaa tahansa, meillä ei silti olisi vielä tataaria tai somalia virallisena kielenä missään kunnassa. (Absoluuttisella määrällä kikkaillen asia olisi toki toinen.)
Quote from: elven archer
QuoteEt voi mitenkään perustella valtion kielisuhteilla oikeudenmukaiseksi sitä, että kunnassa, jossa 90 % asukkaista on ruotsinkielisiä, ainoa virallinen kieli olisi suomi!
Voin ja olen perustellut.
Olet mielestäsi perustellut, muttet oikeuttanut: et ole perustellut, miten kummassa moinen tilanne voitaisiin nähdä oikeudenmukaisena. Mutta kiva varmaanoman mielenrauhasi vuoksi, jos kuvittelet oikeuttaneesi vähemmistön sortamisen itsellesi vedenpitävästi.
Quote from: elven archer
Quote
Millä perusteella tehokkuus menisi oikeudenmukaisuuden ohi? Entä millä perusteella edes olisi tehokkaampaa, jos vähemmistöt joutuisivat toimittamaan asiansa vieraalla kielellä? Tehokkaintahan asioiden hoitaminen on äidinkielellä.
Ei ole mitään vääryyttä puhua maan ylivertaisen enemmistön käyttämää kieltä.
Ei sen enemmistön kannalta. Mutta millä oikeutat vanhojen alueellisten vähemmistöjen pakottamisen?
Quote from: elven archer
Tehokkuus syntyisi siitä, että ihmiset maan sisällä ymmärtäisivät toisiaan,
Silloin kun ihmisten äidinkieli ei ole sama, ihmiset voivat yhtä hyvin ymmärtää toisiaan millä tahansa yhteisesti osatulla kielellä.
Quote from: elven archer
eikä pienille vähemmistöryhmille tarvittaisi erillisiä palveluja. Suuruuden ekonomia ja niin pois päin. Asioiden hoitamisella viittaat marginaalikielellä tuotettaviin palveluihin. Se maksaa. On erillisiä kouluja, yliopistoja, dokumenttien kääntämistä, FST:tä jne. Niitä ei tarvittaisi siirtymävaiheen jälkeen, kun koulutus ja ympäristö tukisivat ja vaatisivat suomen kielen osaamista. Luultavasti monen perheen lapsista tulisikin jo lähtökohtaisesti tätä ajatellen joko aidosti kaksikielisiä tai suomenkielisiä.
Onneksi meillä on kansainväliset yhteisöt, joissa vähemmistöjen assimilointi nähdään ei-toivottavana.
Quote from: elven archer
Näkemyksesi elämästä pelkästään kunnan sisällä on hassu, koska mm. liiketoiminta hyvin usein ylittää kunnan rajat.
Ja yksi ja sama ihminenkö hoitaa kaiken liiketoiminnan kuntien välillä itse liikkuen, niinkö?
Quote from: elven archer
Samoin on minusta kohtuutonta, että mallisi synnyttäisi ja eristäisi lisää pieniä "ulkomaita" Suomen sisälle. Alueita, joissa suomalainen ei omalla kielellään pärjäisi.
Edelleen olet sokea suomenkieliskeskeisyydessäsi (tuossa tarkoitit suomalaista etnisessä mielessä, et kansalaisuusmielessä, koska ruotsin- ja saamenkielisetkin kuuluisivat silloin mukaan). Miksei muilla Suomen vanhoilla alueellisilla kieliryhmillä ole samanlaista oikeutta pärjätä omalla kielellään kaikkialla Suomessa?
Quote from: elven archer
Alueita, jotka olisivat etnisesti eristäytyneitä muusta Suomesta luoden eripuraa vähemmistöryhmien välille.
Miten eristäytyminen loisi eripuraa? Päinvastoinhan ärsytyksen aiheet lakkaisivat, jos ei enää kohdattaisi.
Quote from: elven archer
Jos et ole huomannut, niin kaikki suomalaiset eivät tykkää erityisen paljon suomenruotsalaisista ja päinvastoin. Mallisi tukee marginaalikielten puhujien eristäytymistä omille alueilleen eroon suurimmasta osasta valtakunnan toimintaa mukaan lukien esimerkiksi yhteiskunnallinen keskustelu. Minä en pidä sellaista kehitystä toivottavana perustelunani mm. aiemmin mainitsemani tutkimustieto etnisen diversiteetin vaikutuksista.
Ei yhteiskunnallinen keskustelu ole nytkään sidoksissa suomen kieleen: ruotsin- ja saamenkielisillä on hyvin vilkasta yhteiskunnallista keskustelua.
Tutkimustietoon kaipaisin suoran linkin tai lähdeviitteen.
Quote from: elven archerQuote
Ymmärrätkö, että sinun etnonationalistinen maailmankuvasi ei ole absoluuttinen totuus?
En mm. siksi, että minun maailmankuvani ei ole sellainen.
"Etnonationalismi on harvakseltaan käytetty ilmaisu, joka tarkoittaa vähemmistökansallisuuksien nationalismia... lähinnä kielen perusteella itsensä määrittelevät vähemmistöt korostavat omaa erillistä identiteettiään... "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etnonationalismi
Pahoittelen, "etnonationalismi" oli minun oma sujuvoitettu käännökseni termistä "etninen nationalismi", joka löytyi englanninkielisestä Wikipediasta, jonka linkitin. Suomenkielisessä Wikipediassa ei ollut eritelty näitä. Eli tarkoitin etnistä nationalismia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_nationalism
Hassua kyllä, tuossa ei puhuta mitään vähemmistöistä, vaikka "Etnonationalismi"-sivun valitseminen englanniksi johtaa sinne! Eli käännökseni oli sittenkin oikein, suomenkieliseen Wikipediaan vain on lisätty omin päin aspekti vähemmistöstä, vaikka todellisuudessa kyse on etnisestä nationalismista kansalaisperustaisen nationalismin vastakohtana.
Quote from: elven archer
Eikä maailmankuvani ole myöskään sellainen, mitä yritit sanoa. Minä olen niin kyllästynyt tuohon tarpeettomaan ajatusten ja sanojen virheelliseen tunkemiseen suuhuni, että keskustelumme lähenee loppuaan.
Ollaanpa sitä nyt kauhean herkkiä. En ymmärrä, miten edes kehtaat väittää vastaan, kun omalla käytökselläsi olet toistuvasti vahvistanut tulkintani. Sinä edustat etnistä eli etnonationalismia, koska sinulle suomenkieliset ovat ainoa ryhmä, josta tarvitsee piitata; ainoa ryhmä, jolla täytyy olla oikeus pärjätä äidinkielellään koko maassa.
Tämä ei ole kuule mitään muuta kuin etnonationalismia (sen kansainvälisessä merkityksessä).
Antaa hieman omituisen ja epäkypsän kuvan sinusta, kun rakennat hiekkakakkuja, mutta minä en saa sanoa sinun rakentavan hiekkakakkuja ennen kuin sinä itse ensin julistat rakentavasi hiekkakakkuja...
Quote from: elven archer
Quote
Ei tietenkään kannata. Suomen valtio koostuu kuitenkin kolmesta kielialueesta, ja nämä kolme kieliryhmää ovat alueellisesti "tasaistoja", ruotsinkieliset jopa enemmistö. Mikään maahanmuuttajakieli ei yllä lähellekään näin korkeita alueellisia pitoisuuksia. Siinä menee luonteva raja.
Saamea puhuu äidinkielenään alle 2000 ihmistä Suomessa, joten enpä sanoisi Suomen koostuvan kolmesta kielialueesta kuin vanhalla paperilla. Edelleenkään en pidä millään tapaa järkevänä pirstaloida maata alueellisesti eristyvillä kieliryhmillä.
Lappi on harvaan asuttua aluetta, ja saamelaisalueen kunnissa saamelaisten osuudet vastaavat ruotsinkielisten alueiden ruotsinkielisten osuuksia hyvin; ainoastaan saamelaisenemmistöistä kuntaa ei enää löydy.
Ei saamelaisen kielialueen kunta lakkaa olemasta saamelainen sillä, että sinne muuttaa suomenkielisiä; kunta kuuluu sen jälkeen kahteen kielialueeseen.Quote from: elven archerQuote
Eli sinäkö et haluakaan, että kaikille olisi samat kriteerit?
Kysymyksesi jälleen kerran yrittää tunkea sanoja suuhuni, eikä se kaiken huipuksi mitenkään liity sanomaani etnisestä diversiteetistä ja eristäytymisestä. En ymmärrä näin ollen, mihin ihmeen kuvittelemaasi haluuni edes viittaat.
Vihje: kysymysmerkki ja -kö-liitepartikkeli (alleviivattu lainauksessani) merkitsevät kysymystä; kysymys ei voi yrittää tunkea yhtään mitään suuhusi, se vain kysyy. Yliherkkyytesi ei ole enää normaalia.
Sinä kirjoitit:
"Tilannetta ei varmasti auta, jos vähemmistöryhmillä ei ole motivaatiota opetella valtaväestön kieltä ja jos vähemmistöt pakkautuvat samoille alueille sen kannustamana, että alueella tarjotaan heidän kielellään palveluja."
Minä kysyin:
"Eli sinä
kö et haluakaan, että kaikille olisi samat kriteerit
?"
Ymmärrät varmaan, että kysymykseni motivoi se, että keskustellessamme kaksikielisyyden rajasta sinä noin selvästi ilmaisit, että vähemmistöjen pakkautuminen samoille alueille äidinkielisten palvelujen toivossa ei auttaisi tilannetta. Vastaisitko siis kysymykseeni kiemurtelematta:
etkö haluakaan, että kaikille olisi samat kriteerit, eli että somali nousisi kunnan viralliseksi kieleksi samalla prosentilla kuin ruotsi?Quote from: elven archer
Jos asiasta on jotain epäselvyyttä vielä tässä vaiheessa, niin minun haluni on se, että Suomen valtio tulevaisuudessa tuottaa palveluita yhdellä (suomi) tai vaihtoehtoisesti kahdella (suomi ja englanti) kielellä. Kriteeri olisi sama kaikille suomalaisille siirtymävaiheen jälkeen.
Epäselväksi jää edelleen, mitä mieltä olet kunnan kaksikielisyyden kriteerin soveltamisesta yhtäläisesti kaikkiin kieliin.
Quote from: Meänteis on 04.10.2013, 12:47:07
En lähtis Jaskaa nyt ihan täys trolliksi kutsumaan. Jaska on kuitenkin kerännyt/listannut ihan asiallista faktaa valtakunnallista pakkoruotsia vastaan. Ja ymmärrän kyllä Jaskan halun säilyttää saamenkielet ja suomenruotsin elävinä vähemmistökielinä. Niin minäkin haluan. Mutta tuota kuntatason pakkoruotsin puolustusjankkausta en silti oikein ymmärrä.
Se perustuu oikeudenmukaisuuteen:
- kouluja voi käydä meillä vain suomeksi ja ruotsiksi, joten maahanmuuttajille jompikumpi on joka tapauksessa pakollinen.
- Siksi olisi oikein pitää kunnittain pakkokieliä, esim. kunnan enemmistökieli olisi aina pakollinen.
- Millä oikeudella siis ohitettaisiin tässä prosessissa ruotsinkielis-enemmistöiset kunnat?
Quote from: Jaska on 05.10.2013, 01:55:16
Olen urputtanut siksi, koska ns. "perustelusi" eivät ole oikeuttaneet mitään.
Mielestäni ovat. Voit olla eri mieltä, mutta älä jankkaa, kuinka minä oikeutan sen, kun olen kertonut sen useaan otteeseen. Sivuutan suurimman osan viestistäsi, koska se on samaa tivaamista ilman perusteluita höystettynä ajoittaisilla olkiukoilla. Olkiukkoihin voin tosin todeta jälleen kerran, että minun näkökulmassani on kyse pragmaattisuudesta, eikä nationalismista, vaikka tässä tapauksessa Suomen rajat muodostavatkin järkevän kieliyksikön.
Quote
Mutta millä oikeutat vanhojen alueellisten vähemmistöjen pakottamisen?
Minä en elä historiassa.
Quote
Edelleen olet sokea suomenkieliskeskeisyydessäsi (tuossa tarkoitit suomalaista etnisessä mielessä, et kansalaisuusmielessä, koska ruotsin- ja saamenkielisetkin kuuluisivat silloin mukaan).
En tarkoittanut mitään muuta kuin suomea puhuvaa suomalaista, olkoon sitten vaikka millainen etnisyydeltään.
Quote
Miten eristäytyminen loisi eripuraa? Päinvastoinhan ärsytyksen aiheet lakkaisivat, jos ei enää kohdattaisi.
Minusta on outoa lähteä siitä, että eristettäisiin suomalaisia toisistaan paikkakunnittain. Ahvenenmaa on kielellisesti Suomen eristäytynein osa. Onneksi se ei selvästikään synnytä eripuraa...
Quote
Ei yhteiskunnallinen keskustelu ole nytkään sidoksissa suomen kieleen: ruotsin- ja saamenkielisillä on hyvin vilkasta yhteiskunnallista keskustelua.
Mutta ne eivät oikein kohtaa. Ei minulla ole aavistustakaan, mitä ihmiset puhuvat Hufvudstadsbladetissa lukuun ottamatta joitain Hommaan käännettyjä artikkeleja. Sinun visiossasi ruotsinkielisten ei tarvitsisi tietyillä alueilla opetella suomea, joten siitä lähtökohdasta suurin osa suomenkielisestä keskustelusta menisi heiltä ohi.
Quote
En ymmärrä, miten edes kehtaat väittää vastaan, kun omalla käytökselläsi olet toistuvasti vahvistanut tulkintani. Sinä edustat etnistä eli etnonationalismia, koska sinulle suomenkieliset ovat ainoa ryhmä, josta tarvitsee piitata; ainoa ryhmä, jolla täytyy olla oikeus pärjätä äidinkielellään koko maassa.
Miksi sinun pitäisi edes yrittää tulkita minua? Puhu asiasta vaihteeksi. Ai niin, mutta sinulla ei ollut siihenkään argumentteja, vaan pelkkää tivaamista siitä, mikä oikeuttaa "sorron". Kun sitten saat vastauksen, niin sama jatkuu ikään kuin pelkkä sinun mielipiteesi ratkaisisi oikeutuksen.
Minun ajattelullani tässä asiassa ei ole mitään tekemistä etnisyyden kanssa. (Etnisyys on melkoisen huono sana epämääräisyydessään.) Tässä on kyse vain kielestä, kun taas etnisyydessä on missään järkevässä merkityksessä kyse muusta tai muustakin. Vaikka Suomea asuttaisivat bantut ja kolumbiankanadalaiset, ja kummastakin etnisestä ryhmästä 5 % ei puhuisi enemmistön kieltä, olkoon se vaikka englanti, niin minusta valtion pitäisi toimia vain sillä enemmistön kielellä. Kyse on vain käytännöllisyydestä ja kielestä.
Quote
Lappi on harvaan asuttua aluetta, ja saamelaisalueen kunnissa saamelaisten osuudet vastaavat ruotsinkielisten alueiden ruotsinkielisten osuuksia hyvin; ainoastaan saamelaisenemmistöistä kuntaa ei enää löydy.
Mitä sitten? Minun mielestäni Suomi ei koostu olennaisesti (yhtenä kolmesta luettelemastasi) alle 2000 ihmisen joukosta, vaikka heidän osuutensa missä kunnassa tahansa olisi miten iso tahansa.
Quote
Vihje: kysymysmerkki ja -kö-liitepartikkeli (alleviivattu lainauksessani) merkitsevät kysymystä; kysymys ei voi yrittää tunkea yhtään mitään suuhusi, se vain kysyy. Yliherkkyytesi ei ole enää normaalia.
Epätoivoista. "Eli sinäkö et haluakaan, että olkiukko x?" ei ole avoin kysymys, vaan se sisältää väitteen minun ajatuksistani. Jos vihjeistä puhutaan, niin "eli" on kovin paljastava sana. Tuon kutsuminen edes retoriseksi kysymykseksi imartelisi sitä aivan liikaa.
Quote
Ymmärrät varmaan, että kysymykseni motivoi se, että keskustellessamme kaksikielisyyden rajasta sinä noin selvästi ilmaisit, että vähemmistöjen pakkautuminen samoille alueille äidinkielisten palvelujen toivossa ei auttaisi tilannetta. Vastaisitko siis kysymykseeni kiemurtelematta: etkö haluakaan, että kaikille olisi samat kriteerit, eli että somali nousisi kunnan viralliseksi kieleksi samalla prosentilla kuin ruotsi?
Minä en ymmärrä sinua. Selvästikin olen tyhmä kuin kivi vasemman jalan lapikkaassa. Sanon viimeisen kerran, että minulla on yksi kriteeri (ja se on sama kaikille): kun maassa on ylivertaisen suuri enemmistökieli, niin käytetään virallisissa asioissa sitä ja vain sitä. Kunnilla ei ole tässä minulle mitään merkitystä. Ymmärrä jo. Kunnilla ei ole tässä minulle mitään merkitystä. Minulle on ihan sama, puhutaanko kunnassa swahilia tai muinaisnorjaa 108 %:sti. Siirtymäajan olisin valmis suomaan.
QuoteQuote from: elven archer
Jos asiasta on jotain epäselvyyttä vielä tässä vaiheessa, niin minun haluni on se, että Suomen valtio tulevaisuudessa tuottaa palveluita yhdellä (suomi) tai vaihtoehtoisesti kahdella (suomi ja englanti) kielellä. Kriteeri olisi sama kaikille suomalaisille siirtymävaiheen jälkeen.
Epäselväksi jää edelleen, mitä mieltä olet kunnan kaksikielisyyden kriteerin soveltamisesta yhtäläisesti kaikkiin kieliin.
Ei ole todellista. :facepalm:
Olen alusta asti sanonut, että joko suomi tai suomi+englanti. Ei muuta. Pätee valtakunnallisesti. Pätee kunnallisesti. Ei ole mitään kunnan kaksikielisyyden kriteereitä. Yksi linjaus. En sano tätä enää miljoonatta ja yhtä kertaa.
Nyt siihen on lääke!http://www.hs.fi/tiede/Tutkija+ruotsia+opetetaan+koulussa+v%C3%A4%C3%A4rin/a1380861415142
ja muutama lainaus:
Quote"Luokassa nainen tuijotti hiljaa seinää. Kysyin, onko jokin hätänä. Hän vastasi, että ei, hän ei vain ole aiemmin tajunnut mitään, mutta nyt kun opetetaan eri tavalla, hän ymmärtää kaiken."
QuoteRuotsin oppikirjoissa asiat opetetaan väärässä järjestyksessä. Kielen opettelu alkaa substantiiveista, ja jostain syystä kaikissa kirjoissa opetetaan ensin substantiivin epämääräinen muoto, en hund. Väitöstutkimukseni osoittaa, että suomalaisille on kuitenkin luontevaa opetella ensin määräinen muoto, hunden.
QuoteOpetusjärjestyksen vaikutusta pitäisi tutkia lisää. Todennäköisesti suomalaiset oppisivat ruotsia paremmin, jos opetusjärjestys olisi toinen.
QuotePakkoruotsin vastustajat sanovat mielellään, että suomalaiset eivät opi koulussa ruotsia kovin hyvin. Kannattaisi kokeilla uusia opetustapoja ja katsoa, paraneeko tilanne.
Se, että ainoana ratkaisuna tarjotaan lakkauttamista, on laiskuutta.
Quote from: Meänteis on 05.10.2013, 08:24:43
Nyt siihen on lääke!
http://www.hs.fi/tiede/Tutkija+ruotsia+opetetaan+koulussa+v%C3%A4%C3%A4rin/a1380861415142
ja muutama lainaus:
Quote"Luokassa nainen tuijotti hiljaa seinää. Kysyin, onko jokin hätänä. Hän vastasi, että ei, hän ei vain ole aiemmin tajunnut mitään, mutta nyt kun opetetaan eri tavalla, hän ymmärtää kaiken."
QuoteRuotsin oppikirjoissa asiat opetetaan väärässä järjestyksessä. Kielen opettelu alkaa substantiiveista, ja jostain syystä kaikissa kirjoissa opetetaan ensin substantiivin epämääräinen muoto, en hund. Väitöstutkimukseni osoittaa, että suomalaisille on kuitenkin luontevaa opetella ensin määräinen muoto, hunden.
QuoteOpetusjärjestyksen vaikutusta pitäisi tutkia lisää. Todennäköisesti suomalaiset oppisivat ruotsia paremmin, jos opetusjärjestys olisi toinen.
QuotePakkoruotsin vastustajat sanovat mielellään, että suomalaiset eivät opi koulussa ruotsia kovin hyvin. Kannattaisi kokeilla uusia opetustapoja ja katsoa, paraneeko tilanne.
Se, että ainoana ratkaisuna tarjotaan lakkauttamista, on laiskuutta.
Tuo ei tee tästä marginaalimongerruksesta silti tärkeää eikä muuta sen asemaa turhakkeena. Eikä varsinkaan tee siitä sellaista mitä pitäisi väkisin opetella.
25 vuotta maailmalla eikä kertaakaan ole vielä tarvetta vastaan tullut eikä varmastikaan tule. Hukkaan meni ainakin minun kohdalla joka ikinen tunti, 100%sesti, mitä tuota piti opetella.
Oppisivat itsekin ensin jotain...
Suomenruotsalaisten oppimistulokset laahaavat
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/530006/Suomenruotsalaisten+oppimistulokset+laahaavat
Värikästä keskustelua. Taidetaan mennä välillä jo liiankin atomitasolle. Sekin hieman hämää, että lukkiudutaan syvälle poteroihin. Monella asialla on perustellut argumentit sekä puolesta että vastaan. Se että kieltäydytään näkemästä ns. vastapuolen perusteluissa mitään todellista, on huonoa keskustelua.
Oma mielipide: suomen/ruotsinkielen pakko-opetus pois. Ruotsinkieli säilytetään maan toisena virallisena kielenä. Pidetään tästä vähemmistökielestä huolta myös me suomenkieliset, niinkuin olemme tehneetkin. Turvataan myös ruotsinkieliset palvelut niin kunta kuin valtiotasolla. Mamut, jotka tarvitsevat paikallisen kielen, opetelkoon kumman kielen vain, marginaalikysymys.
Miksi näin? Koska tämä tuntuu oikealta.
Tuntuisiko sama oikealta jos kyseessä olisi venäjänkieli?
Quote from: sakarit on 05.10.2013, 09:02:15
Värikästä keskustelua. Taidetaan mennä välillä jo liiankin atomitasolle. Sekin hieman hämää, että lukkiudutaan syvälle poteroihin. Monella asialla on perustellut argumentit sekä puolesta että vastaan. Se että kieltäydytään näkemästä ns. vastapuolen perusteluissa mitään todellista, on huonoa keskustelua.
Oma mielipide: suomen/ruotsinkielen pakko-opetus pois. Ruotsinkieli säilytetään maan toisena virallisena kielenä. Pidetään tästä vähemmistökielestä huolta myös me suomenkieliset, niinkuin olemme tehneetkin. Turvataan myös ruotsinkieliset palvelut niin kunta kuin valtiotasolla. Mamut, jotka tarvitsevat paikallisen kielen, opetelkoon kumman kielen vain, marginaalikysymys.
Miksi näin? Koska tämä tuntuu oikealta.
Paljonko rahaa mielestäsi pitää tuhlata tuohon ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseen? Noistakin suurin osa pärjää kyllä valtakielelllä (suomi) paitsi ne jotka haluavat eristäytyä täysin omiin oloihinsa (joka tietysti heille suotakoon jos näin haluavat).
Elisabeth Rehnin lentaessa Finnairilla Ilta-Sanomien pyynto tapahtui ruotsiksi. Vittuilin, ja pyysin lehteni englanniksi.
Quote from: Marius on 05.10.2013, 09:08:20
Tuntuisiko sama oikealta jos kyseessä olisi venäjänkieli?
Ei tarvi edes miettiä, edes swahilia. Kyseessä on ruotsi.
Quote from: SerialSuicideBomber on 05.10.2013, 09:23:33
Paljonko rahaa mielestäsi pitää tuhlata tuohon ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseen? Noistakin suurin osa pärjää kyllä valtakielelllä (suomi) paitsi ne jotka haluavat eristäytyä täysin omiin oloihinsa (joka tietysti heille suotakoon jos näin haluavat).
Summaa nyt ei tiedä kukaan. Tietenkin tämä (ruotsinkieliset palvelut) vaatii yhteiskunnan panostusta ja siten aiheuttaa kustannuksia. Pakkokielenopetuksesta luopuminen tosin käsittääkseni vähentäisi näitä. Kustannustehokkuus ja raha ovat kuitenkin vain yksi mittari siinä, miten yhteiskunnalliset olot ja palvelut järjestetään.
Tuo väitös voi olla ihan mielenkiintoinen, ehkä peräti oikeilla jäljillä. Kielestä toiseen oppiminen ei ole aina yhteismitallista. Määräinen/epämääräinen muoto on tosiaan hankala hahmottaa kun suomessa ei ole artikkeleita. Onneksi ruotsia voi oppia englannin kautta (a dog, the dog -> en hund, hunden).
Toisaalta Suomessa opitaan kai ihan hyvin vaikeampiakin kieliä (ruotsihan on helppoa) kun opiskelu on vapaaehtoista eikä oppilasmassassa ole mukana kaikki lukihäröiset, erikieliset, ei-suuntautuneet ja tyhmät, sanalla sanoen koko ikäluokka. Se sama ikäluokka joka oppii kyllä englantia jotenkuten mutta harvoin loistavasti, vaikka englantia tukee koko ympäröivä todellisuus. Ruotsia tukee Strömsö ja pakko.
Tutkija saa haistaa paskan kun alentuu tekemään tieteellään politiikkaa. Varsinkin kun ei ymmärrä mistä puhutaan. Vain oma etu mielessä. Vähät suomenkielisten oppilaiden edusta.
Jutussa lainataan tutkija Nyqvistiä jonka mukaan erilainen opetustapa tukisi erityisesti niitä jotka oppivat ruotsia huonoimmin. Ikään kuin ruotsin oppiminen olisi jokaisen perusteron ja kassalissun jumalainen velvollisuus, etuoikeus ja objektiivinen etu. Paskat ole. Yli puolelle kansasta toinen vieras kieli on mahdoton hallita ja raskas riesa koko koulupolun ajan. Tulokset puhuvat puolestaan, eikä kyse ole laiskuudesta. Jos kielen oppimisen vaikeus on laiskuutta, mitä ajatella rannikkoummikoista ja tulkkia tarvitsevista mamuista?
Eipä ole tullut vastaan tutkimusta jossa selvitettäisiin kuinka suuri prosentti keskiverto 100 iq -väestöstä pystyy oppimaan toisen kielen elämättä kohdekielisessä ympäristössä. Ei varmaan ole ollut tarpeen tutkia koska yhden pikkukielen pakottaminen valtaväestölle on poliittinen anomalia.
Quote from: sakarit on 05.10.2013, 10:04:23
Quote from: SerialSuicideBomber on 05.10.2013, 09:23:33
Paljonko rahaa mielestäsi pitää tuhlata tuohon ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseen? Noistakin suurin osa pärjää kyllä valtakielelllä (suomi) paitsi ne jotka haluavat eristäytyä täysin omiin oloihinsa (joka tietysti heille suotakoon jos näin haluavat).
Summaa nyt ei tiedä kukaan. Tietenkin tämä (ruotsinkieliset palvelut) vaatii yhteiskunnan panostusta ja siten aiheuttaa kustannuksia. Pakkokielenopetuksesta luopuminen tosin käsittääkseni vähentäisi näitä. Kustannustehokkuus ja raha ovat kuitenkin vain yksi mittari siinä, miten yhteiskunnalliset olot ja palvelut järjestetään.
Summaa ei tiedä kukaan vai sitä ei haluta kenenkään tietoon?
Kuten sanottu, suurin osa noista osaa riittävän hyvin suomea ja se osa mikä eristäytyy muusta maailmasta voisi käyttää tulkkeja jolloin kustannukset putoisivat murto-osaan nykyisistä.
Kun kaikesta leikataan niin tämä turhuus olisi valtavan hyvä kohde.
Quote from: Meänteis on 05.10.2013, 08:24:43
http://www.hs.fi/tiede/Tutkija+ruotsia+opetetaan+koulussa+v%C3%A4%C3%A4rin/a1380861415142
Quote"Luokassa nainen tuijotti hiljaa seinää. Kysyin, onko jokin hätänä. Hän vastasi, että ei, hän ei vain ole aiemmin tajunnut mitään, mutta nyt kun opetetaan eri tavalla, hän ymmärtää kaiken."
Nyt kun kävin lukemassa kommentteja aiheesta, niin huomasin, että ylläoleva kuvateksti ja kuva olivat vaihtuneet, eikä mitään mainintaa päivityksestä. Mikä lie syynä...
Quote from: elven archerVoit olla eri mieltä, mutta älä jankkaa, kuinka minä oikeutan sen, kun olen kertonut sen useaan otteeseen.
Äskettäin minä kirjoitin: "Edelleenkään et ole perustellut, millä oikeudella enemmistöryhmä voi asettaa itsensä etuoikeutettuun asemaan valtiossa."
Sinä vastasit: "Enkä tuollaista tule perustelemaankaan, koska toiveesi perustelusta sisältää väärän premissin etuoikeutetusta asemasta. Monet kysymyksesi ovat niin asenteellisia, että ne voisi sijoittaa "oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?" -kategoriaan."
Yhtäkkiä sitten seuraavassa viestissäsi keksitkin, että oletkin jo perustellut asian jossakin, ja nyt vetoat siihen keksintöösi. Enää tarvitsisi löytää jostain rinnakkaisuniversumista se tästä todellisuudesta puuttuva viesti, jossa asian perustelitkin etkä suinkaan sanonut, ettet tulekaan asiaa perustelemaan.
Quote from: elven archerOlkiukkoihin voin tosin todeta jälleen kerran, että minun näkökulmassani on kyse pragmaattisuudesta, eikä nationalismista, vaikka tässä tapauksessa Suomen rajat muodostavatkin järkevän kieliyksikön.
Ole rehellinen. Sinä kirjoitit: "Samoin on minusta kohtuutonta, että mallisi synnyttäisi ja eristäisi lisää pieniä "ulkomaita" Suomen sisälle. Alueita, joissa suomalainen ei omalla kielellään pärjäisi."
Jos et ole lainkaan huolissasi alueista, joilla ruotsin- ja saamenkieliset eivät pärjää omalla kielellään, olet
etnonationalisti (ulkomaisessa merkityksessä). Ihan turha siinä on kiemurrella - voit osoittaa tuomion vääräksi vain sanomalla, että sinusta on yhtä kohtuutonta, jos on/syntyy alueita, joilla ruotsin- ja saamenkieliset eivät omalla kielellään pärjäisi.
Quote from: elven archerMitä sitten? Minun mielestäni Suomi ei koostu olennaisesti (yhtenä kolmesta luettelemastasi) alle 2000 ihmisen joukosta, vaikka heidän osuutensa missä kunnassa tahansa olisi miten iso tahansa.
Tämä ei valitettavasti aukea. Oletko kokosyrjijä, vai mitä oikein tarkoitat? Onko Helsinki sinusta Suomen olennaisin kunta, kun siellä on eniten väkeä? Miten asukkaiden tai puhujien lukumäärä on olennainen kielialueen olennaisuuden kannalta?
Quote from: elven archerOlen alusta asti sanonut, että joko suomi tai suomi+englanti. Ei muuta. Pätee valtakunnallisesti. Pätee kunnallisesti. Ei ole mitään kunnan kaksikielisyyden kriteereitä. Yksi linjaus. En sano tätä enää miljoonatta ja yhtä kertaa.
Hienoa että sait näkemyksesi puettua noin eksplisiittiseen asuun. Pahoittelen, etten ymmärtänyt sinun tarkoittavan valtion palveluilla myös kunnallisia palveluja. Tapahtui tyypillinen informaatiokatkos: tulkitsimme yhteisten sanojemme merkityksen eri laajuisina.
Sakarit
Värikästä keskustelua. Taidetaan mennä välillä jo liiankin atomitasolle. Sekin hieman hämää, että lukkiudutaan syvälle poteroihin. Monella asialla on perustellut argumentit sekä puolesta että vastaan. Se että kieltäydytään näkemästä ns. vastapuolen perusteluissa mitään todellista, on huonoa keskustelua.
Paitsi jos niissä ei ole mitään todellista – silloin se, että niistä pitää silti kiinni, on huonoa keskustelua. Poterosta pääsee ylös vain myöntämällä sen, että valideja ja relevantteja perusteluja ei ole. Esimerkkejä epäkelvoista perusteluista, joilla voidaan perustella muidenkin kielten kuin ruotsin pakollisuutta, vaikka niitä on sokeasti käytetty vain pakkoruotsin tukemiseen: http://www.elisanet.fi/alkupera/Pakkoruotsi.pdf (kohta 6).
SerialSuicideBomber
Paljonko rahaa mielestäsi pitää tuhlata tuohon ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseen? Noistakin suurin osa pärjää kyllä valtakielelllä (suomi) paitsi ne jotka haluavat eristäytyä täysin omiin oloihinsa (joka tietysti heille suotakoon jos näin haluavat).
Suurin osa ei itse asiassa pärjäisi suomeksi. Kansalliskieliselvityksen perusteella 60 %:lle ruotsinkielisistä suomi on vieras kieli (he ovat siis yksiäidinkielisiä), jonka taitotaso peruskoulun jälkeen on vain pykälän (10-portaisella asteikolla) parempi kuin meidän pakkoruotsimme taitotaso.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150830-ruotsinkieliset-palvelut-vyohykemallin-pohjalta
Jokainen meistä voi miettiä, kuinka hyvin osaisi ruotsiksi selittää asiansa Kelan sedälle/tädille tai kuinka hyvin ymmärtäisi lääkärin diagnoosin ja hoito-ohjeet ruotsiksi.
Toadie
Tutkija saa haistaa paskan kun alentuu tekemään tieteellään politiikkaa. Varsinkin kun ei ymmärrä mistä puhutaan. Vain oma etu mielessä. Vähät suomenkielisten oppilaiden edusta.
Totta, onneksi kommenttiosiossa jo puututtiin noihin virhepäätelmiin. Harmi vain, että pakkoruotsin kannattajat eivät lue kommentteja eivätkä seuraa keskustelua, vaan esittävät ihan samat "perustelut" taas parin vuoden kuluttua.
Quote from: Jaska on 06.10.2013, 04:02:15
Sinä vastasit: "Enkä tuollaista tule perustelemaankaan, koska toiveesi perustelusta sisältää väärän premissin etuoikeutetusta asemasta. Monet kysymyksesi ovat niin asenteellisia, että ne voisi sijoittaa "oletko jo lakannut hakkaamasta vaimoasi?" -kategoriaan."
Aivan. En ole perustellut, enkä tule perustelemaan,
tuollaista (siis etuoikeutettua asemaa, sitä sinun virheellistä premissiäsi), mutta asian olen perustellut. Toisin sanottuna virkkeeni ilmaisi, että olen eri mieltä aseman etuoikeudellisuudesta, enkä tykkää vastailla asenteellisiin kysymyksiisi. Tartut oljenkorsiin tulkitsemalla tahallasi väärin arvatenkin tarkoituksenasi ns. voittaa väittely keskustelemisen sijaan.
Quote
Jos et ole lainkaan huolissasi alueista, joilla ruotsin- ja saamenkieliset eivät pärjää omalla kielellään, olet etnonationalisti (ulkomaisessa merkityksessä).
Jos suomen ja ruotsin osat olisivat toisinpäin, niin olisin edelleen samalla tavoin enemmistökielen kannalla, joten kyse ei voi olla etnisyydestä. Tarpeesi yrittää lokeroida minua ei palvele keskustelua, vaan näyttää pelkästään edellä mainitsemaltani yritykseltä voittaa väittely, vaikka minun näkökulmastani on ainoastaan koomista ja rasittavaa, että tuntematon ihminen inttää minulle tietävänsä paremmin, ajattelenko pragmatismia vai en silloin, kun ajattelen pragmatismia.
QuoteMiten asukkaiden tai puhujien lukumäärä on olennainen kielialueen olennaisuuden kannalta?
:facepalm:
Quote
Hienoa että sait näkemyksesi puettua noin eksplisiittiseen asuun. Pahoittelen, etten ymmärtänyt sinun tarkoittavan valtion palveluilla myös kunnallisia palveluja. Tapahtui tyypillinen informaatiokatkos: tulkitsimme yhteisten sanojemme merkityksen eri laajuisina.
Ihanko nyt jo sain, enkä esim. viime viikolla?
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1440002.html#msg1440002
Lopetan keskustelun kanssasi kielivaikeuksien takia. Sovitaan vaikka, että minä en osaa suomea.
Itse en ole koskaan törmännyt ruotsinkieliseen, en suomenruotsalaiseen tai riikinruotsalaiseenkaan, joka olisi vaatinut minuakin puhumaan kanssansa ruotsia. Suomella tai englannilla on aina pärjätty. Tammisaaressa en ole kuitenkaan käynyt. Siellä voi olla hieman erilainen meininki koska siellä ruotsinkieliset ovat enemmistönä. Yöelämässä voi kuulemma saada turpiinsa jos puhuu suomea.
Täytyykin lähteä Ekenäsiin ottamaan turpaan. Katsotaan tutkitaanko viharikoksena.
Quote from: Meänteis on 05.10.2013, 08:24:43
Nyt siihen on lääke!
http://www.hs.fi/tiede/Tutkija+ruotsia+opetetaan+koulussa+v%C3%A4%C3%A4rin/a1380861415142
QuotePakkoruotsin vastustajat sanovat mielellään, että suomalaiset eivät opi koulussa ruotsia kovin hyvin. Kannattaisi kokeilla uusia opetustapoja ja katsoa, paraneeko tilanne.
Se, että ainoana ratkaisuna tarjotaan lakkauttamista, on laiskuutta.
Ensin pitäisi kai miettiä kielen tarve ja vasta myöhemmin miettiä, miten sitä on parasta opettaa. Tutkijalle voisikin esittää kysymyksen, että miksi opettaa kieltä, jolle ei löydy tarpeeksi käyttöä?
Sinänsä nuo tulokset tuntuvat ihan loogisilta, koska suomen kielikin rakentuu loppupäätteisiin.
"Laiskuus" on vain se naurettavin tekoselitys. Kyseiselle tutkijalle ja muillekin kielitutkijoille olisi hyvä lähettää tämä HS:n tekemä juttu aiheesta (mitä kieliä ja minkä verran niitä Suomessa opiskellaan). Vaikka tuskin se mitään auttaa, koska muiden kielten opiskelun lisäämispyrkimyksistä rahaa ei tule, kuten ei myöskään mitään toimeksiantoja ja "stipendejä".
Tämäkin vielä..
TS: Ruotsinkielisillä koululaisilla ongelma – eivät osaa ruotsia
Ruotsinkielisten oppilaiden muita heikompi koulumenestys voi johtua puutteellisesta kielitaidosta.
Asia selviää Helsingin yliopistossa valmisteilla olevasta tutkimuksesta, kertoo Turun Sanomat.
Ruotsinkielisten koulujen oppilaista yhä useamman kotikieli on suomi. Suurella osalla näistä oppilaista on hankaluuksia koulussa.
– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan sanoja, paljastaa kasvatustieteen tohtori Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta.
Ruotsinkielisten koulujen on havaittu pärjäävän suomenkielisiä kouluja huonommin kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Eroja on muun muassa kielitaidossa ja luonnontieteissä.
Helsingin yliopiston tutkimukseen osallistuu lähes 600 oppilasta Vantaan ruotsinkielisistä kouluista.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288606631316.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288606631316.html)
^ Aiheesta tarkemmin.
Suomi valtaa ruotsinkielisiä kouluja
Ruotsinkielisten oppilaiden heikko koulumenestys johtuu osittain puutteellisesta kielitaidosta, kertoo Helsingin yliopistossa tekeillä oleva tutkimus.
Yhä useampi ruotsinkielisen koulun oppilas puhuu suomea kotona, oppituntien aikana ja välitunnilla kavereiden kanssa. Suomen kieli valtaa alaa koululaisten elämässä sitä enemmän mitä vanhemmasta oppilaasta on kyse.
– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan käyttämiä sanoja, kertoo kasvatustieteen tohtori Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta.
Ruotsinkielisten koulujen oppilaat pärjäävät oppimisvertailuissa suomenkielisiä heikommin. Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ruotsinkieliset oppilaat jäävät selvästi suomenkielisten oppilaiden jälkeen esimerkiksi luonnontieteissä ja matematiikassa.
– Jos kielitaito koulussa käytetyssä kielessä on heikko, niin totta kai se vaikuttaa siihen, kuinka koulussa opitaan, sanoo Harju-Luukkainen.
Ruotsinkielisten oppilaiden kielenkäyttöä, lukutottumuksia ja strategiaosaamista selvittävään tutkimukseen osallistuu lähes 600 oppilasta Vantaan ruotsinkielisistä kouluista.
Ruotsinkielisten koulujen pulmana on myös pula pätevistä opettajista ja laadukkaasta oppimateriaalista. Oppiainetta kohti saattaa olla tarjolla vain yksi kirjasarja, ja tieto voi olla vanhentunutta.
Turussa tilanne on parempi.
– Näemme paljon vaivaa toimivan kaksikielisyyden eteen ja olemme mielestäni onnistuneet. Turun ruotsinkielisten koulujen Pisa-tulokset ylittävät suomenruotsalaisen keskiarvon, sanoo Turun kasvatus- ja opetusviraston ruotsinkielisten palveluiden johtaja Liliane Kjellman.
LUE LISÄÄ MAANANTAIN TURUN SANOMISTA
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/543933/Suomi+valtaa+ruotsinkielisia+kouluja (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/543933/Suomi+valtaa+ruotsinkielisia+kouluja)
Quote from: elven archerAivan. En ole perustellut, enkä tule perustelemaan, tuollaista (siis etuoikeutettua asemaa, sitä sinun virheellistä premissiäsi), mutta asian olen perustellut. Toisin sanottuna virkkeeni ilmaisi, että olen eri mieltä aseman etuoikeudellisuudesta, enkä tykkää vastailla asenteellisiin kysymyksiisi. Tartut oljenkorsiin tulkitsemalla tahallasi väärin arvatenkin tarkoituksenasi ns. voittaa väittely keskustelemisen sijaan.
Kuka puhuu? :-D
Tuollaista epätäsmällisen kiemurtelun ja harhauttamisen määrää harvoin olen nähnyt yhteen kappaleeseen pakattavan. Tässä tilanteessa sinun kuuluisi toistaa ne "jo esitetyt" perustelusi tai antaa ainakin viestin päivämäärä ja kellonaika.
Ohipuhumisesi seuraaminen ei kiinnosta minua.
Quote from: elven archerJos suomen ja ruotsin osat olisivat toisinpäin, niin olisin edelleen samalla tavoin enemmistökielen kannalla, joten kyse ei voi olla etnisyydestä.
Tähän haluan rehellisen varmistuksen: ihanko totta olisit? Siis jos Suomen valtiossa olisikin tällä hetkellä ruotsin kieli enemmistökielenä, koska suomelle olisi käynyt kuten iirin kielelle? Sinäkö oikeasti kannattaisit maan ainoaksi viralliseksi palvelukieleksi ruotsia? Siis vaikka itse olisit suomenkielinen?
Siinä tapauksessa myönnän, ettei kyseessä ole etninen nationalismi.
Quote from: elven archerQuote from: JaskaHienoa että sait näkemyksesi puettua noin eksplisiittiseen asuun.
Ihanko nyt jo sain, enkä esim. viime viikolla?
Ööö, siis minunko olisi pitänyt osata olla hämääntymättä kaikista viimeaikaisista epäselvemmin muotoilluista ilmauksistasi, koska joskus viikkoja sitten olet sanonut asian selvemmin? Minä olen tottunut siihen, että ihmiset hiovat mielipiteitään keskustelun aikana, joten kysyin sinulta tarkennuksia niiden uudempien epäselvempien viestien vuoksi, mistä sinä sitten kiskaisit siitä mukulasellerin sieraimeen.
Quote from: elven archerLopetan keskustelun kanssasi kielivaikeuksien takia. Sovitaan vaikka, että minä en osaa suomea.
Jälleen sanasi ja toimintasi ovat ristiriidassa, joten minun täytyy olla eri mieltä kanssasi: sinä osaat hyvin suomea. Valitettavasti en onnistu sisällöllisesti puutteellisista vastauksista aina saamaan kokonaiskuvaa mielipiteesi senhetkisestä tilanteesta. Lopetetaan kaikin mokomin asianvieruksista puhuminen.
Quote"Ruotsinkielisten oppilaiden heikko koulumenestys johtuu osittain puutteellisesta kielitaidosta, kertoo Helsingin yliopistossa tekeillä oleva tutkimus.
– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan käyttämiä sanoja, kertoo kasvatustieteen tohtori Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta."
Syynä tähän ongelmaan on pelkästään se, että ruotsinkieliseksi on haluttu rekisteröidä lapsi, joka ei ole ruotsinkielinen. Identiteetti ei kuitenkaan auta oppimisessa, jos ei osaa opetuskieltä.
Quote from: K.K. on 07.10.2013, 05:38:37
^ Aiheesta tarkemmin.
Ruotsinkielisten koulujen pulmana on myös pula pätevistä opettajista ja laadukkaasta oppimateriaalista. Oppiainetta kohti saattaa olla tarjolla vain yksi kirjasarja, ja tieto voi olla vanhentunutta.
Just just.
Juurihan ruotsin kielen opiskelua perustellaan sillä, että Suomi on liian pieni kieli. Kaiken kirjallisuuden ja oppimateriaalin kääntäminen suomen kielelle heikensi jonkun professoritasoisen mielestä Suomen kilpailukykyä ja nosti kustannustasoa.
Jos suomen kieli on liian pieni, niin eikö suomenruotsi ole helvetisti liian pieni kieli.
Miten ruotsinkielisestä ajantasaisesta ja laadukkaasta oppimateriaalista voi olla pulaa Skandinaviassa?
Miten ruotsinkielisistä opettajista voi olla pulaa Skandinaviassa?
Joku/jotkut eivät näe metsää puilta.
---
Tuohon suomenkielistymistrendiin:
Voi tietty olla ns. rasismiakin - tai vastareaktio siihen, että nykynuoriso ei enää halua profiloitua Suomessa bättrefolketiksi (huomatkaa määräinen muoto, jotta kaikki saa uuden aallon metodien mukaan paremmin selvän). Kun mietitte nuorison elämää jossain pääkaupunkiseudulla, niin onlisihan se aika rajoittavaa ja lokeroivaa, jos ruotsinkielisen perheen vesat pitäytyisivät kanssakäymisessä vain keskenään. Niinpä kun pahimmassa angsti-iässä oleva teini nukkuu 8 tuntia, kuuntelee kännykän korvanapista musaa koulussa 6 tuntia, hengailee suomenkielisten kanssa kylillä 6 tuntia ja viettää somessa suomeksi tai englanniksi tai jättekivaksi 4 tuntia, niin ruotsinkielisen äidin, isin tai opettajan vaikutus lähestyy nollaa.
-i-
Quote from: K.K. on 07.10.2013, 05:34:13
TS: Ruotsinkielisillä koululaisilla ongelma – eivät osaa ruotsia
Ruotsinkielisten oppilaiden muita heikompi koulumenestys voi johtua puutteellisesta kielitaidosta.
Asia selviää Helsingin yliopistossa valmisteilla olevasta tutkimuksesta, kertoo Turun Sanomat.
Ruotsinkielisten koulujen oppilaista yhä useamman kotikieli on suomi. Suurella osalla näistä oppilaista on hankaluuksia koulussa.
– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan sanoja, paljastaa kasvatustieteen tohtori Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta.
Lukiossa tarvitaan todella paljon kärsivällisyyttä ja tukiopetusta että saadaan ruotsinkieli esseekuntoon kirjoituksia varten. On finlandismia, liikapilkutusta ja jopa artikkelivirheitä. Tiedän, koska minullakin oli. Pk-seudun finlandssvenska on ystävällinen ja helppo kieli, mutta se ei riitä ajattelun ja ilmaisun työkaluksi akateemisemmalla tasolla. Tarvittavat sanat ja rakenteet ovat jo kadonneet arkikäytöstä.
Tutkimuksesta saa sellaisen vaikutelman, että ummikkosuomenkieliset ne vaan ilmoittaa lapsensa ruotsinkielisiksi mistä seuraa oppimisvaikeuksia, mutta ongelma koskee yhtä lailla "ruotsinkielisiä". Vanhemmilla (/vanhemmalla) itsellään on jokseenkin sentimentaalinen suhde suomenruotsalaiseen lapsuuteensa, ja he haluavat elää sen uudelleen/tarjota saman lapsilleen. Kuitenkin oma ruotsinkieli on muuttunut pinnalliseksi, ja ajattelu, unet, työ ja vapaa-aika pyörii suomeksi. Kavereiden ja puolison kanssa puhutaan suomea mutta lapselle yritetään jutella huonoa finlandssvenskaa. Näin meillä, sama naapureilla, meistä lapsista tuli ruotsintaitoisia mutta suomenkielisiä aikuisia.
Paljon ikävämpi tilanne on niillä harvoilla, yleensä hienompiin perheisiin syntyneillä, joiden vanhemmat yrittävät aktiivisesti estää lastensa suomentaidon kehittymisen. Ovat jopa ylpeitä siitä kun mukulat ei osaa suomea. Kuitenkaan kodin ym. tarjoama vähemmistöruotsi ei ole riittävä kieliympäristö kehittyvälle mielelle, ja siitä seuraa paljon pahempia ongelmia kuin koulun ulkopuolella hyvää suomea puhuvilla.
Tuli yllätyksenä että yksi tuttu perhe on isän puolelta ruotsinkielinen. Yllätyksenä koska ruotsi on isällekin vain omien vanhempiensa ja vanhojen kaverien kanssa käytetty kieli. Vaimo suomenkielinen, asuvat leikisti "kaksikielisessä" kunnassa, mutta lapsista ei ole edes yritetty tehdä ruotsinkielisiä.
Vastaavasti kaksi perhettä samassa tilanteessa (molemmissa isät suruja) on metsästetty ru-päiväkotia ja muutettu koulun perässä Porvooseen, että kieli säilyisi.
Ei suruja voi moittia siitä että haluaisivat kielensä elävän ja selviävän. Mutta ei haluta osallistua talkoisiin. Ensinmainittu perhe totesi että kotona puhutaan suomea koska sitä kaikki osaavat ja sitä Suomessa tarvitaan. Mitäpä siihen lisäämään.
Quote from: K.K. on 07.10.2013, 05:34:13
Tämäkin vielä..
TS: Ruotsinkielisillä koululaisilla ongelma – eivät osaa ruotsia
Ruotsinkielisten oppilaiden muita heikompi koulumenestys voi johtua puutteellisesta kielitaidosta.
Asia selviää Helsingin yliopistossa valmisteilla olevasta tutkimuksesta, kertoo Turun Sanomat.
Ruotsinkielisten koulujen oppilaista yhä useamman kotikieli on suomi. Suurella osalla näistä oppilaista on hankaluuksia koulussa.
– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan sanoja, paljastaa kasvatustieteen tohtori Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta.
Ruotsinkielisten koulujen on havaittu pärjäävän suomenkielisiä kouluja huonommin kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Eroja on muun muassa kielitaidossa ja luonnontieteissä.
Helsingin yliopiston tutkimukseen osallistuu lähes 600 oppilasta Vantaan ruotsinkielisistä kouluista.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288606631316.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288606631316.html)
Jos kotikieli on suomi, niin onko kuitenkaan kyse ihan oikeasti ruotsinkielisistä? En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan he ovat ruotsinkielisiä, jos eivät osaa kieltä, eivätkä sitä käytä...
Quote from: -PPT- on 03.10.2013, 22:32:00
Ei esim turkki ole mikään virallinen kieli missään päin Saksaa.
Eipä tietenkään, eiväthän saksalaiset sentään hulluja ole. Eivätkä kyykyssä.
Ei missään muuallakaan ole maahanmuuttajien kielestä tullut virallista. Väkisin tunkeminen
ja valloitussodat ovatkin sitten ihan eri asia.
Saat luultavasti odottaa kauan ennenkuin esim. somalista tulee suomessa virallinen kieli.
Tai virosta.
Yhteistä kaikille tapauksille on, että vain ja ainoastaan n.s. herrakansojen kielistä
on tullut maailmalla virallisia. Suomi on ollut tyypillinen siirtomaa, jossa vieras valta on
kansalta lupaa kysymättä muitta mutkitta määrännyt oman kielensä hallitsemansa alueen
ainoaksi kommunikaatiovälineeksi. Alkuasukkaiden kielistä ei väliä.
Itämeren rantavaltioista Suomi on kuitenkin ainoa, jolla ei ole mitään virallista kieltä.
Kaikilla muilla on ja niitä virallisia kieliä on kullakin valtiolla tasan 1 kpl:
- Puolassa puola
- Tanskassa tanska
- Saksassa saksa
- Ruotsissa ruotsi (kansallisella tasolla "pääkieli", kansainvälisellä tasolla "virallinen kieli")
- Venäjällä venäjä
- Liettuassa liettua
- Virossa viro
- Latviassa latvia
Euroopassa yleisemmin:
- Ranskassa ranska
- Espanjassa espanja
- Italiassa italia
- Albaniassa albania
- Serbiassa serbia
- Sloveniassa sloveeni
- Kreikassa kreikka
- jne.
Quote from: K.K. on 07.10.2013, 05:34:13
Tämäkin vielä..
TS: Ruotsinkielisillä koululaisilla ongelma – eivät osaa ruotsia
Ruotsinkielisten oppilaiden muita heikompi koulumenestys voi johtua puutteellisesta kielitaidosta.
Asia selviää Helsingin yliopistossa valmisteilla olevasta tutkimuksesta, kertoo Turun Sanomat.
Ruotsinkielisten koulujen oppilaista yhä useamman kotikieli on suomi. Suurella osalla näistä oppilaista on hankaluuksia koulussa.
– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan sanoja, paljastaa kasvatustieteen tohtori Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta.
Ruotsinkielisten koulujen on havaittu pärjäävän suomenkielisiä kouluja huonommin kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Eroja on muun muassa kielitaidossa ja luonnontieteissä.
Helsingin yliopiston tutkimukseen osallistuu lähes 600 oppilasta Vantaan ruotsinkielisistä kouluista.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288606631316.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288606631316.html)
Epäilen näiden juttujen todenperäisyyttä. Varsinkin kun suomen kieliset pärjäsivät kaikilla tasoilla paremmin kuin ruotsin kieliset suomalaiset ja sen lisäksi ruotsin kieliset pärjäsivät paremmin kuin ruotsalaiset.
Uskoisin laajemman syyn olevan mm. kilpailun puutteessa.
Mitä myös tulee tuohon syyhyn, että välitunnilla yms. puhuttaisiin suomea, niin hieman epäilen sitä. Olihan yksi tapaus miten suomen kielen puhumisesta välitunnilla annettiin jälki-istuntoakin. Muutenkin tuo sisäänpäinkääntyneisyys lienee niin vahvaa, että oppilaat tajuavat olla puhumatta suomen kieltä ruotsin kielisessä koulussa.
Toisaalta mitä tulee myös johtopäätöksiin, niin eiköhän tässä tilanteessa olisi selvää sekin, ettei ruotsin kielen merkitys olekkaan niin autuaaksi tekevä kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää olevan?
Jos nämä rakenteelliset järjestelmät purettaisiin kielen tekohengityksen ylläpitämiseksi, niin kyllä ruotsin kieli säilyisi, mutta ongelmat vähenisivät.
Quote from: ToadieEnsinmainittu perhe totesi että kotona puhutaan suomea koska sitä kaikki osaavat ja sitä Suomessa tarvitaan.
Niin, alueella jossa ruotsinkieliset ovat vähemmistö. Mielipide olisi/on tietysti toinen, jos asuu alueella, missä ruotsinkieliset ovat enemmistö.
Quote from: NahkhiirmeesItämeren rantavaltioista Suomi on kuitenkin ainoa, jolla ei ole mitään virallista kieltä.
Tämä ei pidä paikkaansa; ainoastaan tuota
nimitystä ei valtion tasolla käytetä. Kansalliskielen status on jo käytännössä tunnustus kielen virallisuudesta. Lisäksi kielilain ja saamen kielilain mukaan ruotsinkielisillä ja saamenkielisillä on oikeus valtiollisiin viranomaispalveluihin äidinkielellään koko maassa (ja muihin kotiseutualueellaan), eli maamme virastokielet = viralliset kielet ovat juridisesti suomi, ruotsi ja 3 saamea.
Pakkoruotsin hyödyllisyys putkahti taas esille.
QuoteYksi harvoista edellliskerralla mukaan valituista miehistä on 35-vuotias Toni Sandell. Hän arvioi, että kielitaitovaatimukset karsivat mieshakijoita: kurssilaisilta vaaditaan suomen ja ruotsin lisäksi kahden muun kielen hallintaa, mikä hänen mukaansa puuttuu monelta hakijamieheltä. Sandell suorittaa parhaillaan kurssiin kuuluvaa harjoittelua Pietarissa.
http://yle.fi/uutiset/ulkoministerio_haluaa_lisaa_miehia_diplomaateiksi/6869759
Quote from: possu on 08.10.2013, 08:59:30
Pakkoruotsin hyödyllisyys putkahti taas esille.QuoteYksi harvoista edellliskerralla mukaan valituista miehistä on 35-vuotias Toni Sandell. Hän arvioi, että kielitaitovaatimukset karsivat mieshakijoita: kurssilaisilta vaaditaan suomen ja ruotsin lisäksi kahden muun kielen hallintaa, mikä hänen mukaansa puuttuu monelta hakijamieheltä. Sandell suorittaa parhaillaan kurssiin kuuluvaa harjoittelua Pietarissa.
http://yle.fi/uutiset/ulkoministerio_haluaa_lisaa_miehia_diplomaateiksi/6869759
Jep, hieman saattaisi kasvaa hakijoiden määrä, jos vaatimuksena olisi vain suomi + 2 muuta kieltä...
Mutta onHAN meidän nyt pakko osata molemmat kansalliskielemme, ennen kuin meistä tulee diplomaatteja, jotta voimme sitten ylläpitää maailmalla kuvaa aidosta, ihanan toimivasta ja elinvoimaisesta kaksikielisyydestämme. :facepalm:
Lisää mausteita kielisoppaan.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100817581245_uu.shtml
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194843888129/artikkeli/satakunnan+kieltenopettajille+vuoden+kieliteko+-palkinto.html
QuoteSatakunnan kieltenopettajien Svenska i Satakunda -teemalukuvuosi 2012–2013 toi Satakuntaan Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry:n vuoden kieliteko 2013-palkinnon.
Teemalukuvuoden aikana Satakunnan kieltenopettajat ry edisti aktiivisesti ja ansiokkaasti ruotsin kielen opiskelua ja opetusta Satakunnassa. Teema näkyi ja kuului alueen kouluissa, turuilla ja toreilla. Toinen kotimainen kieli nousi houkuttelevaksi ja ajankohtaiseksi arjen käyttökieleksi.
Houkutteleva ja ajankohtainen arjen käyttökieli? Mitä tuo nyt edes tarkoittaa? Ajankohtainen koska pakkoruotsikeskustelu?
QuoteKoululaiset saivat opiskella ja käyttää ruotsin kieltä hauskoilla ja luovilla tavoilla. Ohjelmaan kuului myös ruotsalaisen rap-artistin vierailu ja oppilaskilpailuja. Paikalliset yritykset osallistuivat tarjoamalla ruotsinkielistä palvelua.
Museo- ja kaupunkiopastuksia vedettiin ruotsiksi...
Quote from: Rokka on 07.10.2013, 12:57:48
Jos kotikieli on suomi, niin onko kuitenkaan kyse ihan oikeasti ruotsinkielisistä? En ymmärrä logiikkaa jonka mukaan he ovat ruotsinkielisiä, jos eivät osaa kieltä, eivätkä sitä käytä...
Äidinkieli on vain rasti jossain rekisterissä. Sillä rastilla pääsee ohituskaistalle ja kiintiöihin käsiksi monissa asioissa. Jos ei juuri osaa ruotsia, rastinhan voi selittää vanhempiensa eli "perheen" äidinkielellä.
Quote from: Meänteis on 09.10.2013, 09:02:17
http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194843888129/artikkeli/satakunnan+kieltenopettajille+vuoden+kieliteko+-palkinto.html
QuoteSatakunnan kieltenopettajien Svenska i Satakunda -teemalukuvuosi 2012–2013 toi Satakuntaan Suomen kieltenopettajien liiton SUKOL ry:n vuoden kieliteko 2013-palkinnon.
Teemalukuvuoden aikana Satakunnan kieltenopettajat ry edisti aktiivisesti ja ansiokkaasti ruotsin kielen opiskelua ja opetusta Satakunnassa. Teema näkyi ja kuului alueen kouluissa, turuilla ja toreilla. Toinen kotimainen kieli nousi houkuttelevaksi ja ajankohtaiseksi arjen käyttökieleksi.
Houkutteleva ja ajankohtainen arjen käyttökieli? Mitä tuo nyt edes tarkoittaa? Ajankohtainen koska pakkoruotsikeskustelu?
Arjen käyttökieli on se, mitä käytät omassa elinympäristössäsi. Suomenkielisiä siis kannustetaan puhumaan jokapäiväisissä elämäntilanteissaan ruotsia. Nerokasta. Ruotsista on siis hyötyä, kun hoidat asiointisi sillä kielellä. Näppärää.
Kaksikielisissä kunnissa tämä voi olla ihan perusteltua niille, jotka oikeasti
haluavat oppia ruotsia. Kannustaa kielikylpyyn menemällä ruotsinkielisille kassoille ja palvelutiskeille puhumaan ruotsia. Sen sijaan kun puhutaan niistä ihmisistä joiden kohdalla valtio (tai siis ruotsinkielinen kielivähemmistö lobbaamalla saa uskomaan, että valtio) haluaa näiden oppivan ruotsia, ajatus on aivan absurdi, jos suomenkielisiä palveluita on tarjolla ja jos siis henkilöllä ei ole mitään omia intressejä treenata ruotsin kielen taitojaan.
-i-
http://www.hs.fi/kulttuuri/HS+kutsuu+koulut+mukaan+ruotsalaisuuden+p%C3%A4iv%C3%A4n+viettoon/a1305729071425
QuoteHS kutsuu koulut mukaan ruotsalaisuuden päivän viettoon
Päivän vietto alkaa Sanomatalossa kello 14 yläkoululaisille ja lukiolaisille suunnatulla osuudella. Kahdessa työpajassa opetellaan ruotsia tekemällä rap-sanoituksia kaksikielisen rap-artistin Jesse P:n johdolla...
Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen koordinoiman hankkeen tarkoituksena on rohkaista nuoria käyttämään kielitaitoaan ja tarjota tilaisuuksia käyttää ruotsia aidoissa tilanteissa niin koulussa kuin luokkahuoneen ulkopuolella.
Paljon nuo jaksaa nähä vaivaa tuon pakkoruotsin ylläpitämisen eteen...
Ruotsinkieliset poliisipalvelut laajenevatRuotsinkielisiä poliisipalveluja saa kohta nykyistä laajemmin Suomessa.
Ensi vuoden alusta seitsemän 11 poliisilaitoksesta on kaksikielisiä. Tällä hetkellä 24 poliisilaitoksesta seitsemän on kaksikielisiä.
- Ruotsin kielen asema on ensi vuoden alusta lähtien vahvempi poliisissa kuin tällä hetkellä. Vaikka uusien poliisilaitosten toiminta-alueet ovat nykyistä suurempia, maantieteellisesti nykyistä laajemmalla alueella saa jatkossa myös ruotsinkielisiä palveluita, erityisavustaja Niklas Andersson sanoi esittäessään sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) tervehdyksen ruotsinkielisiä poliisipalveluita koskevassa seminaarissa Pedersöressä.
Kaksikielisten poliisilaitosalueiden laajentuessa poliisimiesten kielikoulutusmahdollisuuksia tuetaan.
- Poliisihallitus selvittää parhaillaan suomen-, ruotsin-, saamen- ja viittomakielisten palveluiden tilannetta poliisissa. Selvitys valmistuu lähiaikoina ja sen jälkeen tehdään ehdotukset kehittämistoimenpiteiksi, Andersson totesi.
Andersson nosti esille puheessaan myös ruotsinkieliset alueelliset yksiköt. Hänen mukaansa sisäministeriön tavoitteena on koko ajan ollut, että ruotsinkieliset alueelliset yksiköt säilyvät poliisiuudistuksessa. Vuoden 2014 alusta Suomessa on viisi ruotsinkielistä alueellista yksikköä. Ne ovat Raasepori, Pietarsaari, Mustasaari, Närpiö ja Turunmaa. Niissä työkieli on ruotsi.
- Tärkeää on myös turvata riittävä ruotsin kielellä tapahtuva opetus. Poliisiammattikorkeakoulu on kaksikielinen oppilaitos, jossa annetaan opetusta kummallakin kansalliskielellä. Poliisissa on keskusteltu paljon kouluttajien palkkioista. Sisäministeriö ja Poliisihallitus ovat sopineet, että jatkossa koulutuslisää voidaan maksaa niille, jotka oman toimensa ohella kouluttavat Poliisiammattikorkeakoulussa, Andersson totesi ja toivoi, että ratkaisu tyydyttää kenttää.
Uudet poliisilaitokset aloittavat toimintansa vuoden 2014 alussa.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/poliisi_ruotsin_kieli-9668 (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/poliisi_ruotsin_kieli-9668)
Ja samaan aikaan...
QuoteHelsingin poliisikomentajan Jukka Riikosen mielestä valtion säästötoimet uhkaavat jo pääkaupungin katuturvallisuutta. Raju poliisien määrän karsinta kostautuu katupartion vähenemisenä.
http://yle.fi/uutiset/helsingin_poliisi_valtion_saastot_vaarantavat_katuturvallisuuden/5411507 (http://yle.fi/uutiset/helsingin_poliisi_valtion_saastot_vaarantavat_katuturvallisuuden/5411507)
näköjään ei ole HS ainut, joka kosiskelee nuoria puhumaan ruotsia:
http://oppiminen.yle.fi/swe
QuotePakko puhua ruotsia!
Säg aldrig Aldrig. Älä koskaan sano En koskaan.
Koskaan ei voi tietää minne elämä heittää.
SWE on nettisarja viidestä Ruotsiin muuttaneesta suomalaisesta. Nuoret kertovat, miltä Ruotsi näyttää suomalaisin silmin. Ruotsiksi.
Eli taas tätä, että meidän on pakko puhua ruotsia, koska ainakin viisi ihmistä on tarvinnut ruotsia elämässään...
Tuo on niin kulunut tuo heitto, että koskaan ei voi tietää minne elämä heittää joten kannattaa opetella ruotsia. Elämä voi tosiaan heittää minne tahansa, jopa jonnekin missä ei kummastakaan kielestä, suomesta tai ruotsista, ole mitään hyötyä.
Pakkoruotsin haittoja tämäkin: ruotsinkieliset toimittajat terrorisoivat Hautalan tiedotustilaisuutta. kysymyksille annetusta 10 minuutista taatusti yli puolet solkattiin ihan tahallaan ruotsia. Jäi aika huono maku, jonka kyllä ylikompensoi tiedotustilaisuuden varsinainen anti.
YLE on aloittanut jälleen kerran yhden propagandaohjelman.
"SWE - pakko puhua ruotsia!". Ohjelmaa mainostetaan lauseilla: "Koskaan ei tiedä minne elämä kuljettaa... (ohjelmaa yritetään suunnata nuorille)".
Tietenkään minnekkään muualle Suomesta on vaikeaa päästä kuin Ruotsiin....
Edit: Näkyikin olevan tuossa ylempänä tästä ohjelmasta maininta...
Quote from: hakare on 11.10.2013, 14:48:54
Pakkoruotsin haittoja tämäkin: ruotsinkieliset toimittajat terrorisoivat Hautalan tiedotustilaisuutta. kysymyksille annetusta 10 minuutista taatusti yli puolet solkattiin ihan tahallaan ruotsia. Jäi aika huono maku, jonka kyllä ylikompensoi tiedotustilaisuuden varsinainen anti.
En katsonut tilaisuutta, mutta hieman oudolta tuo voi tuntua, jos Suomessa ruotsin kielistä mediaakin seuraa n. 1-5%:a väestöstä. Toki tuollaisia mediatilaisuuksia voidaan käyttää Suomessa poliittiseen propagandaan eli vaikka median merkitys on todella vähäinen, niin saadaan taas osoitettua Suomen "kaksikielisyys". Katsoja ja kuuntelijatluvut ovat sitten asia erikseen.
Quote from: nollatoleranssi on 12.10.2013, 19:42:20
YLE on aloittanut jälleen kerran yhden propagandaohjelman.
"SWE - pakko puhua ruotsia!". Ohjelmaa mainostetaan lauseilla: "Koskaan ei tiedä minne elämä kuljettaa... (ohjelmaa yritetään suunnata nuorille)".
Tietenkään minnekkään muualle Suomesta on vaikeaa päästä kuin Ruotsiin....
Joo, allekirjoitan. Todella vaikeaa :roll:
Sitten tosin kun pääsee vauhtiin on vain taivas rajana ;D
Quote from: hakare on 11.10.2013, 14:48:54
Pakkoruotsin haittoja tämäkin: ruotsinkieliset toimittajat terrorisoivat Hautalan tiedotustilaisuutta. kysymyksille annetusta 10 minuutista taatusti yli puolet solkattiin ihan tahallaan ruotsia. Jäi aika huono maku, jonka kyllä ylikompensoi tiedotustilaisuuden varsinainen anti.
Ja nämä vielä kysyivät käytännössä jo kerran kysytyt asiat uudelleen ruotsiksi, vaikka 90% lähetyksen ruotsinkielisestä vähemmistöstä oli ymmärtänyt ne asiat jo suomenkielisistä vastauksista, ja jäivät odottamaan miksei Iltalehden toimittajan annettu kysyä mitään.
-i-
Ainakin pakkoruotsiasioissa pitäisi kieltäytyä puhumasta ruotsinkieliselle medialle kokonaan, tai ainakin vastata vain suomeksi (tai englanniksi!)
Tämä ei ole lapsellista kiukuttelua vaan muistutus siitä että pakkoruotsi koskee suomenkielisiä, ja ruotsimedian kohdeyleisö on ruotsinkielistä. Puhutaan siis enemmistöä koskevista asioista enemmistön kielellä. Ruotsikielinen media on totaalisen kompromettoitunutta, valehdelkoon omilleen mitä huvittaa, yleisönsä uskokoon mitä huvittaa.
Quote from: ikuturso on 14.10.2013, 13:05:57
Quote from: hakare on 11.10.2013, 14:48:54
Pakkoruotsin haittoja tämäkin: ruotsinkieliset toimittajat terrorisoivat Hautalan tiedotustilaisuutta. kysymyksille annetusta 10 minuutista taatusti yli puolet solkattiin ihan tahallaan ruotsia. Jäi aika huono maku, jonka kyllä ylikompensoi tiedotustilaisuuden varsinainen anti.
Ja nämä vielä kysyivät käytännössä jo kerran kysytyt asiat uudelleen ruotsiksi, vaikka 90% lähetyksen ruotsinkielisestä vähemmistöstä oli ymmärtänyt ne asiat jo suomenkielisistä vastauksista, ja jäivät odottamaan miksei Iltalehden toimittajan annettu kysyä mitään.
-i-
Ne kysyivät ja saivat kysyä ne ruotsiksi siksi, että näin ruotsinkielinen audiovisuaalinen media sai tilaisuudesta aineistonsa. Siis näytelmä, jotta marginaalimedia sai omansa. Hyödyllisyysnäkökulman kannalta olisi pitänyt kysyä enemmin venäjäksi kuin ruotsiksi, koska Suomessa lienee enemmän venäjänkielisiä, jotka eivät osaa suomea kuin ruotsinkielisiä.
Suomen nuorten kielitaito yksipuolistuu, vaikka työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä, varoittaa muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Pula venäjän kielen osaajista on saanut julkisuutta hiljattain. Suomen yritykset ovat ennakoineet myös portugalin, kiinan ja espanjan kielten merkityksen kasvua työmarkkinoilla.
- Iltasanomat
Mitä ihmettä? Missä on se kaikkein tärkein, eli ruotsi? Sehän on portti kaikkialle. :o
http://yle.fi/puhe/ohjelmat/politiikkaradio/pakkoruotsia_vastaan_omilla_rahoilla_7933.html
Mielenkiintoinen haastattelu siitä, miten Heikki Orsila loi täysin omatoimisesti pakkoruotsia vastustavan-kampanjan.
Toimittajan negatiivinen asenne haastateltavaa kohtaan on oma lukunsa.
Tuo haastattelu olisi kyllä Muutos2011 puolueellekin hyvää kuunneltavaa. Mielenkiintoista on myös miten käytännössä yksi tyyppi on pystynyt näin paljon saamaan aloitteille näkyvyyttä. Samassa yhteydessä puhuu myös "eroakirkosta.fi"-toiminnasta.
Orsila itsehän olisi selvää kansanedustaja/eurovaaliehdokas materiaalia.
Itse itseäni lainaten ajatus siitä, kun Ruotsissa meänkieliset ja suomenkieliset ovat erillisiä vähemmistöjä:
Quote from: ikuturso on 06.09.2013, 09:34:09
Jatkan ylläolevaa. Tässä Ruotsin käytänteitä valtioneutraalisti ilmaistuna. Joku voisi ehdottaa Lipposelle, että ottaisimme nämä käyttöön myös Suomessa.
Lähde kommenttiosio tuolta:http://jooel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112630-ruotsi-sortaa-suomenkielist%C3%A4-v%C3%A4hemmist%C3%B6%C3%A4%C3%A4n (http://jooel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112630-ruotsi-sortaa-suomenkielist%C3%A4-v%C3%A4hemmist%C3%B6%C3%A4%C3%A4n)
QuoteTässä on kopiotu Suomeen hyviä ja esimerkillisiä käytäntöjä Ruotsista:
... lainausta lyhennetty
Tuolta blogista minulle oli uutta sekin, että Ruotsi erotti meän kielen (n. 100 000 puhujaa) suomen kielestä, jotta suomenkielisen kielivähemmistön osuus ei nousisi liian suureksi, eikä näiden tarpeita tarvitsisi ottaa yhtenä joukkona huomioon. Jospa mekin erotettaisiin ahvenan kieli, riikin ruotsi, suomen ruotsi ja närpiön kieli omikseen, eikä käsiteltäisi heitä yhtenä vähemmistönä...
-i-
Törmäsin tähän meän kielen kurssiin:
http://www.ur.se/meankielenkursi/n&mmeny.htm (http://www.ur.se/meankielenkursi/n&mmeny.htm)
Kuunnelkaapa vaikka ensimmäinen lukukappale. Saatteko selvää tuosta mongerruksesta? Niinpä. Selvää suomen kieltähän se on paria S' olet (sinä olet) tyyppistä lyhennystä, muutamaa laina- ja murresanaa sekä paria h:n päälle lausuttua sanaa lukuunottamatta.
Huomioikaa myös propaganda. Missään ei viitata suomen kieleen, vaan meän kieli on ihan omansa ja alkuperäinen ruotsalainen kieli. Ihmiset, jotka puhuvat kieltä, jota kuulette ja luette tuon kurssin esimerkeissä luokitellaan Ruotsissa kuuluvan eri vähemmistökieliryhmään kuin suomenkieliset. Mitenkähän ne käsittelee eri maista tulevia maahanmuuttajia. Esim. Turkin kurdit vs. Irakin tai Syyrian kurdit. Yksi vai monta kieliryhmää? Entä eri arabian murteet?
... tää nyt liity oikein mihinkään, mutta jokin tuossa "Vanhaassa koulosalissa" -keskustelussa alkoi tökkiä, kun miettii tosiaan miten Suomessa närpiönkieliset, jättekivalaiset, riikinruotsalaiset ja ahvenanmaalaiset lasketaan tiukasti yhtenäiseksi vähemmistöksi, mutta naapuri on ovelampi...
EDIT: Kakkoskurssilla kielen alkuperä tulee esiin. "Meän kieli on nuorin suomalais-ugrilaisista kielistä"...
Ja meän maa ulottuu Jällivaarasta Kittilään. Koskahan ne alkaa haluta itsenäisyyttä...
-i-
Ehkäpä Ruotsissa jokunen vuosikymmen sitten pelättiin, että meänkieli ja standardisuomi yhdessä olisivat liian merkittävä kielivähemmistö, sellainen jota pitäisi oikeastikin ottaa huomioon enemmänkin kuin vain hienoissa puheissa...
Onhan noilla toki sikäli erilainen historia, että meänkieliset ovat asuneet sijoillaan vuosisatoja, jo aikana ennen kuin Suomea oli olemassakaan (ainakaan nykyisessä merkityksessä - varmaan Suomi tarkoitti sitä mitä nykyään Varsinais-Suomi) eivätkä he varmaan kutsuneetkaan kieltään suomeksi vaan, no, meänkieleksi. Standardisuomea puhuva väestö puolestaan on muuttanut suurimmalta osin Ruotsiin vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Silti, onhan tuo nyt aika mielenkiintoista peliä.
Quote from: ikuturso on 24.10.2013, 11:18:52
Itse itseäni lainaten ajatus siitä, kun Ruotsissa meänkieliset ja suomenkieliset ovat erillisiä vähemmistöjä:
Quote from: ikuturso on 06.09.2013, 09:34:09
Tuolta blogista minulle oli uutta sekin, että Ruotsi erotti meän kielen (n. 100 000 puhujaa) suomen kielestä, jotta suomenkielisen kielivähemmistön osuus ei nousisi liian suureksi, eikä näiden tarpeita tarvitsisi ottaa yhtenä joukkona huomioon. Jospa mekin erotettaisiin ahvenan kieli, riikin ruotsi, suomen ruotsi ja närpiön kieli omikseen, eikä käsiteltäisi heitä yhtenä vähemmistönä...
-i-
Törmäsin tähän meän kielen kurssiin:
http://www.ur.se/meankielenkursi/n&mmeny.htm (http://www.ur.se/meankielenkursi/n&mmeny.htm)
Kuunnelkaapa vaikka ensimmäinen lukukappale. Saatteko selvää tuosta mongerruksesta? Niinpä. Selvää suomen kieltähän se on paria S' olet (sinä olet) tyyppistä lyhennystä, muutamaa laina- ja murresanaa sekä paria h:n päälle lausuttua sanaa lukuunottamatta.
Huomioikaa myös propaganda. Missään ei viitata suomen kieleen, vaan meän kieli on ihan omansa ja alkuperäinen ruotsalainen kieli. Ihmiset, jotka puhuvat kieltä, jota kuulette ja luette tuon kurssin esimerkeissä luokitellaan Ruotsissa kuuluvan eri vähemmistökieliryhmään kuin suomenkieliset.
EDIT: Kakkoskurssilla kielen alkuperä tulee esiin. "Meän kieli on nuorin suomalais-ugrilaisista kielistä"...
Ja meän maa ulottuu Jällivaarasta Kittilään. Koskahan ne alkaa haluta itsenäisyyttä...
-i-
Luulin aikaisemmin Meän-kieltä omaksi suomen sukuiseksi kieleksi Viron kielen tapaan, mutta tuo kuullostaakin enemmän suomen kielen murteelta (sitähän se onkin).
Mielenkiintoista on myös sekin, että vaikka olen seurannut kielikeskustelua varsin pitkään niin missään ei ole mainittu kyse olevan "suomen kielestä". Eli ovelia ovat ruotsalaiset! Tosin eivät ole monet suomalaisetkaan tästä asiasta puhuneet, vaikka Meän-kielisten sortamisesta on ollutkin juttuja.
Erittäin hyvä löytö tuo "kielikurssi".
Tornio-Haaparanta yhteistyötä kuulemma tämä The Meänland-orkesterin suoritus "Sole mikhään". Ehtaa hoon päältä puhumista.
http://www.youtube.com/watch?v=sLFQYe6T3Og (http://www.youtube.com/watch?v=sLFQYe6T3Og)
Pitää paikkansa, että mitään ymmärrysrajaa suomen kielen suuntaan ei olisi syntynyt, jos meänkieli olisi saanut jatkaa naapurimurteidensa kanssa saman valtion piirissä viimeiset 200 vuotta. Tuona aikana kieli on kuitenkin sanastoltaan ja kieliopiltaan enenevässä määrin ruotsalaistunut, niin ettei ummikkosuomenkielinen voi ymmärtää sitä sujuvasti. Se että me kykenemme siihen, johtuu vain siitä, että meidät on pakkoruotsitettu: ymmärrämme siis myös meänkielen ruotsalaiset lainasanat. Ummikkosuomenkielinen ei niitä ymmärtäisi, ja samoin meänkieli on jäänyt paitsi kaikesta siitä oppitekoisesta uudissanastosta, jota suomen kieleen on viime vuosisatoina sepitetty. Siksi erisuuntaisen kehityksen ja ymmärrysrajan vuoksi on oikeutettua puhua jo eri kielestä.
Jokainen voi itse miettiä, kuinka helppoa meänkieltä olisi ymmärtää ilman ruotsin taitoa - verrattuna siihen, kuinka paljon suomalainen ymmärtää karjalan kielestä tai viron kielestä:
"Birger Winsa on meänkielen ainua tusentti. Syntyny 1955 Kainulasjärvessä ja on asunu Stokholmissa vuoesta 1995. Hän on tutkia, kirjailia, kääntäjä, kulttuuriprytysentti, ja omistaa kirjaförlaakin Meänkielen förlaaki.
Yks hänen tärkeimistä töistä on kun hän nuorena oli kymppi kulutuksessa Kaihnuunväylälä missä hän oli kolme kessää töissä, ja yhen kesän venemiehenäki (1972-1975). Hänen piiri oli aina Pärkämä, Mestoslinkan saarelta alas, mutta tehokasta laakia lainathiin Täränönväyläle Jukkassuanole, Saarisuanole ja jälkipäässä laaki sai välistä viä jälkipään aina Ylikaihnuule asti. Mestos-Aake oli tavalisesti kymppi ja aina sauvuoimen ja airoitten tekiä. Vuona 1976 hän oli Piitimäväylän kulutuksessa, Bölebyn sortteerinkissä missä hän ajoi pölkkyvenettä. Winsa on kans yks niistä harvoista mettätyöläisistä Ruottissa, joka on hakanu mettää Irlantissa, Corkin läänissä missä hän asui Burnfortin kylässä (1982)."
http://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fit/Birger_Winsa
Et kai sinä kutsuisi finglishiä erilliseksi kieleksi sillä perusteella, että siinä on runsaasti englanninkielisiä lainasanoja?
QuoteFinglish (engl. Finnish + English) eli amerikansuomi tarkoittaa suomen kielen variantteja, joihin englannin kieli on voimakkaasti vaikuttanut, erityisesti Kanadaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten puhumaa kieltä. Amerikansuomi ei ole varsinainen pidgin eli sekakieli, niin kuin joskus näkee väitettävän, vaan amerikansuomalaisten keskinäiseen käyttöön syntynyt suomen kielen muoto.
Amerikansuomelle tyypillisiä ovat runsaat englannin kielestä tulleet lainat, jotka yleensä on mukautettu suomen kielen rakenteeseen (haussi 'talo' < engl. house, rapoli < engl. trouble, äpyli 'omena' < apple) mutta joissa voi esiintyä myös melkoista äänteellistä vaihtelua (panaana, pinaana, punaanus, plataatti 'banaani'). Englannista on tullut myös käännöslainoja (ota huolen < engl. take care, vapaatie < engl. freeway, annettu nimi < engl. given name).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Finglish
Myös ruotsinkieliset nuoret Suomessa sekoittavat puheeseensa jatkuvasti suomenkielisiä sanoja etenkin pääkaupunkiseudulla. Ei tukholmalainen välttämättä ymmärtäisi ruotsinkielisten lukiolaisten ratikassa käymää keskustelua, kun joka viides substantiivi ja adjektiivi on suomea. Onko suomenruotsi siis ruotsista erillinen kieli, "vårtspråk"?
Kyllähän tuo hullunkurista murretta tuo meänkieli on mutta se on silti murretta. Sen lukeminen erilliseksi kieleksi on sekä naurettavaa, että tarkoitushakuista. Yhtä hyvin voitaisiin luoda savon kieli luomalla savon murteen pohjalta kirjakieli ja sitten kutsuisimme sitä omaksi kielekseen.
Suomenruotsi lisäksi ei ole murre, vaan joukko erilaisia murteita. Esimerkiksi pohjanmaan murre on lähempänä västerbottenia kuin turunmaata, samoin turunmaa on lähempänä upplantia kuin pohjanmaata, ja ahvenanmaa on vielä lähempänä upplantia.
Perspektiiviharhaa aiheuttaa, että se "ruotsin kieli", jota Suomessa opetetaan suomenkielisille koululaisille, on käytännössä uudenmaan murretta. Paitsi jos opettajan oma äidinkieli on ruotsi, silloin se on käytännössä opettajan omaa murretta, mistä ikinä opettaja sitten onkaan kotoisin...
Quote from: Jaska on 26.10.2013, 00:24:17
Se että me kykenemme siihen, johtuu vain siitä, että meidät on pakkoruotsitettu: ymmärrämme siis myös meänkielen ruotsalaiset lainasanat. Ummikkosuomenkielinen ei niitä ymmärtäisi, ja samoin meänkieli on jäänyt paitsi kaikesta siitä oppitekoisesta uudissanastosta, jota suomen kieleen on viime vuosisatoina sepitetty. Siksi erisuuntaisen kehityksen ja ymmärrysrajan vuoksi on oikeutettua puhua jo eri kielestä.
Voidaanko lainasanojen käytön kohdalla puhua eri kielestä tai siitä etteikö kieltä ymmärrettäisi? Eivätkö meän-kieliset muka ymmärtäisi, kun Suomessa puhutaan "shoppailusta"? Tai sanaa "lääkäri"?
Eivätkö nämä erot ole täysin kosmeettisia, jos koko kielioppi noin yleisesti ottaen muistuttaa suomen kieltä?
Olennaista lienee se että meänkieliset ymmärtänevät ruotsia tai heidän oletetaan ymmärtävän sitä, eikä ruotsalaisten ole pakko opiskella meänkieltä tai suomea palvellakseen ummikkoja tai pitääkseen kielivähemmistön olemassa. Ruotsi on hoitanut kieliasiansa paljon fiksummin.
Quote from: Oami on 24.10.2013, 16:20:45
Ehkäpä Ruotsissa jokunen vuosikymmen sitten pelättiin, että meänkieli ja standardisuomi yhdessä olisivat liian merkittävä kielivähemmistö, sellainen jota pitäisi oikeastikin ottaa huomioon enemmänkin kuin vain hienoissa puheissa...
Onhan noilla toki sikäli erilainen historia, että meänkieliset ovat asuneet sijoillaan vuosisatoja, jo aikana ennen kuin Suomea oli olemassakaan (ainakaan nykyisessä merkityksessä - varmaan Suomi tarkoitti sitä mitä nykyään Varsinais-Suomi) eivätkä he varmaan kutsuneetkaan kieltään suomeksi vaan, no, meänkieleksi. Standardisuomea puhuva väestö puolestaan on muuttanut suurimmalta osin Ruotsiin vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Silti, onhan tuo nyt aika mielenkiintoista peliä.
He asuivat siellä jo ennen valloittajien tuloa jos oikein olen ymmärtänyt.
Pari tunsin meänkielisiä eli suomalaisia. Perustelen jälkimmäisen sillä että ihan suomalaisille he näyttivät. Ymmärsivät suomeakin vaikka eivät sitä puhuneet joten piti englantia käyttää. Siitä on jo kolmekymmentä vuotta suunnilleen kun heidät tunsin töitten myötä, ehkä ei heidän lapsensa enää ymmärräkään.
Historian osalta "unohtavat" kait vieläkin kouluissa kertoa että suomalaiset asuttivat hyvin laajalti kyseistä vihollismaata, heitä kaikin tavoin on siellä syrjitty, heistä on maksettu tapporahaakin, eikä taida toivoa olla että kertoisivatkaan koska samaiset viholliset valloittivat koko Suomenkin.
Quote from: Katulamppu on 26.10.2013, 10:13:56
He asuivat siellä jo ennen valloittajien tuloa jos oikein olen ymmärtänyt.
Kyllä vaan. Luontevampi raja Suomen ja Ruotsin välille olisi kulttuurihistoriallisessa mielessä ollutkin Kainuunjoki (ruots. Kalixälven), mutta kompromissina rajaksi kuitenkin tuli Tornionjoki-Muonionjoki-Könkämäjoki. (Ruotsi olisi halunnut rajan niinkin kauas itään kuin Kemi-Ounasjokeen.)
Tai oikeastaan vielä Kainuunjokeakin mielekkäämpi raja olisi ollut Kainuunjoen ja Luulajanjoen välinen vedenjakaja. Eiväthän joet vanhastaan olleet mitään rajoja vaan päinvastoin, kulkureittejä ja yhdistäviä tekijöitä. Näkeehän sen edelleen kartasta, Suomen ja Ruotsin rajalla on monet samannimiset kylät vastapäätä toisiaan joen molemmin puolin. Historiallisesti yksiä ja samoja kyliä.
No, tämä nyt on tämmöistä...
QuoteEt kai sinä kutsuisi finglishiä erilliseksi kieleksi sillä perusteella, että siinä on runsaasti englanninkielisiä lainasanoja?
Finglish ei liene kenenkään äidinkieli (vernakulaari), vaan se on tilapäisessä käytössä oleva slangi/jargoni/rekisteri/mikätahansa.
Karjalan kieli ja savo jakavat paljon yhteisiä äänteenmuutoksia ja muita kehityksiä, mutta niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan, koska savossa on paljon ruotsalaisperäistä ja oppitekoista sanastoa ja karjalassa on paljon venäläisperäistä sanastoa.
Aivan samalla tavoin suomi ja meänkieli
äidinkielinä ovat eriytyneet sanastollisesti eri suuntiin. Se, että meänkieltä ymmärtää
ruotsintaitoinen suomenkielinen on sama kuin että karjalaa ymmärtää
venäjäntaitoinen suomenkielinen. Ummikko ei ymmärtäisi, ja se on se syy, miksi puhutaan eri kielistä.
Quote from: OamiPerspektiiviharhaa aiheuttaa, että se "ruotsin kieli", jota Suomessa opetetaan suomenkielisille koululaisille, on käytännössä uudenmaan murretta. Paitsi jos opettajan oma äidinkieli on ruotsi, silloin se on käytännössä opettajan omaa murretta, mistä ikinä opettaja sitten onkaan kotoisin...
Ei pidä paikkaansa: Suomessa opetetaan standardiruotsia eli kirjaruotsia – aivan sitä samaa kuin Ruotsissakin. Ei täällä mitään östnyylendskaa opeteta:
http://nissehusberg.scorpionshops.com/nisse/Se, ääntääkö ruotsinopettaja tietyt äänteet suomenruotsalaisittain, tukholmalaisittain vaiko skoonelaisittain, ei muuta sitä, että hän opettaa silti kirjaruotsia eikä mitään murretta.
Quote from: nollatoleranssiVoidaanko lainasanojen käytön kohdalla puhua eri kielestä tai siitä etteikö kieltä ymmärrettäisi? Eivätkö meän-kieliset muka ymmärtäisi, kun Suomessa puhutaan "shoppailusta"? Tai sanaa "lääkäri"?
Eivätkö nämä erot ole täysin kosmeettisia, jos koko kielioppi noin yleisesti ottaen muistuttaa suomen kieltä?
Sanaston taso on se, joka vaikuttaa ymmärtämiseen.
Lisäksi meänkielen kielioppi ei ole standardisuomen vaan peräpohjansuomen kielioppi. Kyseessä on siis käytännössä murrejatkumo (kuten saamelaiskielten kohdalla) meänkieli-peräpohjansuomi-standardisuomi, jossa naapurikielimuotojen puhujat ymmärtävät toisiaan mutta kauempana toisistaan asuvat eivät.
- peräpohjalaiset ymmärtävät meänkielen kieliopin ja laaja-alaiset murresanat, mutteivät kaikkia ruotsalaisperäisiä sanoja ja piirteitä.
- eteläsuomalaiset eivät ymmärrä edes meänkielen peräpohjalaisuuksia.
Voidaan oikeutetusti sanoa, että standardisuomi ja meänkieli ovat jo eri kieliä. Peräpohjansuomi voidaan nähdä välittävänä kielimuotona, siirtymämurteena näiden kielten välillä.
P.S. Aihetta sivuten: Pohjoismaiden ministerineuvosto syrjii suomenkielisiä
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152539-pohjoismaiden-ministerineuvosto-syrjii-suomenkielisia
Quote from: Jaska on 27.10.2013, 09:17:48
Quote from: OamiPerspektiiviharhaa aiheuttaa, että se "ruotsin kieli", jota Suomessa opetetaan suomenkielisille koululaisille, on käytännössä uudenmaan murretta. Paitsi jos opettajan oma äidinkieli on ruotsi, silloin se on käytännössä opettajan omaa murretta, mistä ikinä opettaja sitten onkaan kotoisin...
Ei pidä paikkaansa: Suomessa opetetaan standardiruotsia eli kirjaruotsia – aivan sitä samaa kuin Ruotsissakin. Ei täällä mitään östnyylendskaa opeteta:
http://nissehusberg.scorpionshops.com/nisse/
http://sanomapro.fi/magnetEnpä viitsi ostaa tuolta materiaaleja vain todistaakseni että näillä kursseilla kuuntelutehtävissä ja toistoissa harjoitellaan sekä ruotsinruotsin että ''suomenruotsin''(joka on kirjojen mukaan yksi yhtenäinen kielialue koska suomenruotsia ei mainita missään kuin sinä yhtenä ja ainona) ääntämystä. Pistää arveluttamaan miten voi olla että tuollaiseen voidaan käyttää aikaa. Kurssit ovat aika usein tiivistahtisia ja oppimista useimmille kylliksi ilman lisähämäämistä.
Mitä mieltä kielitohtori Jaska on kveenistä? Oma kielensä vai pelkkä suomenkielen murre?
Kuitenkin pääosa sanoista on sekä karjalassa että meänkielessä samanpohjaisia. Varsinkin kun molemmat ovat menneet nykyaikana kirjakielisempään suuntaan. Se että molemmilla on nimityksiä tai laatusanoja tms lainattu jonkin verran naapurikielistä ei vielä estä ummikkoakaan pienellä vaivalla ymmärtämästä toista. Enemmän tämä jako vaikuttaa vaikuttaa hajoita ja hallitse politiikalta jossa murteista koetetaan tehdä kieliä ja hajoittaa näin kieltä joka on osaltaan käytännössä kaikkien kansallisuuksien pohja. Lisäksi logiikka millä kieli toimii on likimain identtinen. Ruotsalaiset puhuvat Yodaa(kokeile kääntää sanasta sanaan ja katso sitten starwarsia).
Suomi ja länsivenäjä(en edes arvaile kaukoidän päätyä koska en tunne, mutta luultavasti vaikutteet juurikin kaukoidästä) ovat logiikaltaan suhteellisen lähellä toisiaan(joskus jopa kuullut vertauksen että venäläiset ovat venäjänkielisiä ja kyrillisillä kirjoittavia suomalaisia). Esim huomattavasti vapaammin sijoitettavat sanat. Mikä muuten lienee saamen kielen kehityshistoria ja mistä se tulee? Noin ummikkona saamen(suomessa käytännössä pohjoissaame joskaan koltta/inarinsaame ei sen helpompia) ymmärtäminen on huomattavasti haastavampaa suomen, ruotsin ja venäjän pohjalta kuin meänkielen.
Koulukirjat on kirjoitettu standardiruotsiksi. 99% opettajista ääntää suomenruotsiksi. Suomalaisille siis opetetaan oikeaa ruotsia mutta väärä ääntäminen. Siksi suomalaisten puhumaa ruotsia ymmärretään, mutta he eivät ymmärrä riikinruotsia. Vähän sama kuin koulussa opetettaisiin rallienglantia tai ranskaa ilman nasaaleja. Helppo lausua mutta väärin.
Suomenruotsalaiset puhuvat omaa äidinkieltään/kieliään ja heillä vaihtelee sekä sanasto että ääntäminen. Kirja-suomenruotsi johon törmää Höblässä, virallisissa teksteissä, suomesta käännetyissä asiateksteissä osv on niin täynnä fennismejä, paikallisia uussanoja ja rakenteita että sitä on oikean ruotsin taitoisten hankala lukea; fennismit ja kankeat käännökset pystyy päättelemään jos osaa suomea. Höblän lukeminen on tuskaista, samoin suomenruotsiksi ajatellun ja puhutun kuunteleminen.
Jos ruotsin oppiminen olisi oikeasti kansakunnalle elämän ja kuoleman asia, pitäisi opiskella kirjaruotsia ilman paikallista sanastoa ja ääntämistä, ruotsalaisten opettajien johdolla. Eli ruotsia kansainväliseen käyttöön. Mutta kun lapsikin tajuaa, tai pitäisi tajuta, ettei satsaus kannata. Nykyinen pakollinen pidginmuumi on kaikista suurinta ajan ja rahan tuhlausta.
Quote from: Jaska on 27.10.2013, 09:17:48
Ei pidä paikkaansa: Suomessa opetetaan standardiruotsia eli kirjaruotsia – aivan sitä samaa kuin Ruotsissakin. Ei täällä mitään östnyylendskaa opeteta:
Niin, kirjoitettua kieltä. Paitsi että kirjoitetussakin kielessä on muutamia eroja Suomen ja Ruotsin välillä, ja näissä eroissa opetetaan nimenomaan Suomen vaihtoehto. Isommilta osin tämä tosin liittyy hallinnolliseen sanastoon eikä ole siksi koululaiselle aivan relevantti, esim. ministeriö on Suomessa ministerium mutta Ruotsissa departement. Tutummista sanoista toisaalta esim. kaakao on Suomessa kakao ja Ruotsissa (varm) chockolad.
Mutta tarkoitin murteista puhuessani siis puhuttua kieltä. Esim. köpa opetetaan lausumaan "tsööppa", ei "hjööppa". (Sori, en osaa tehdä hienoja IPA-koodeja tässä.)
Quote from: Tabula RasaEnpä viitsi ostaa tuolta materiaaleja vain todistaakseni että näillä kursseilla kuuntelutehtävissä ja toistoissa harjoitellaan sekä ruotsinruotsin että ''suomenruotsin''(joka on kirjojen mukaan yksi yhtenäinen kielialue koska suomenruotsia ei mainita missään kuin sinä yhtenä ja ainona) ääntämystä.
Ääntämys ei vielä tee kieltä. Ei ruotsin tunneilla silti mitään murteellisuuksia opetella vaan standardiruotsia, olipa ääntämys mistä päin tahansa.
Quote from: OamiMutta tarkoitin murteista puhuessani siis puhuttua kieltä. Esim. köpa opetetaan lausumaan "tsööppa", ei "hjööppa". (Sori, en osaa tehdä hienoja IPA-koodeja tässä.)
Hyvin ymmärtyy! Minä kutsun tuota "göteborgilaista" ääntämystä "kosteaksi poski-hooksi". :-D Suomenruotsissa ei myöskään ole taka-i:tä. Mutta en ainakaan itse ole kokenut näiden ääntämyserojen rajoittavan riikinruotsin ymmärtämistä - pikemminkin sen, että ruotsalaiset puhuvat nopeammin ja nielevät sanojen loppuja, toisin sanoen eivät siis puhu kirjakieltä vaan puhekieltä.
Quote from: MeänteisMitä mieltä kielitohtori Jaska on kveenistä? Oma kielensä vai pelkkä suomenkielen murre?
Ei ihan vielä tohtori...
"Kveenikieli" on heterogeenisempi (ihmisiä eri puolilta pohjoista Suomea) ja nuorempi ryhmä, ja sitä on pääosin puhuttu erillään suomensuomesta vähemmän aikaa kuin meänkieltä. Käsittääkseni siitä ei ole ehtinyt "hitsautua" vielä oma erillinen kielimuotonsa.
Diagnoosini on, että "kveeni" edustaa kirjavaa kokoelmaa suomen kielen pohjoisista aluemurteista ja mahdollisesti niiden sekoittumista, ei vielä itsenäistä kielimuotoa.
Quote from: Tabula RasaKuitenkin pääosa sanoista on sekä karjalassa että meänkielessä samanpohjaisia. Varsinkin kun molemmat ovat menneet nykyaikana kirjakielisempään suuntaan. Se että molemmilla on nimityksiä tai laatusanoja tms lainattu jonkin verran naapurikielistä ei vielä estä ummikkoakaan pienellä vaivalla ymmärtämästä toista.
Pienellä vaivalla voi oppia lähisukukieltä, mutta ilman vaivaa ei – siksi ne ovat eri kieliä. Lähisukukieliähän ne toki ovat. Suomen kielen karjalaismurteet ovat siirtymämurteena karjalan kielen suuntaan ja peräpohjalaismurteet meänkielen suuntaan.
Quote from: Tabula RasaMikä muuten lienee saamen kielen kehityshistoria ja mistä se tulee? Noin ummikkona saamen(suomessa käytännössä pohjoissaame joskaan koltta/inarinsaame ei sen helpompia) ymmärtäminen on huomattavasti haastavampaa suomen, ruotsin ja venäjän pohjalta kuin meänkielen.
Peräpohjassa on enemmän saamelaislainoja ja vähän muitakin lainapiirteitä. Toisaalta pohjoissaamessa on paljon skandinaavisia lainasanoja, jotka saattavat löytyä myös meänkielestä. Saame ei näyttäisi nykytiedon valossa olevan sen lähempänä itämerensuomea kuin mordvakaan:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf
Minä näin äidinkielenäni meänkieltä eli peräpohjolan murretta puhuvana voin sanoa että aivan poliittisesti on eri kieli.
Katoko se o vai vähä erilaine ko mitä met ollaha totuttu puhumaha täällä lähempänä venäjä rajaa, muutama sana o eri.
Minähä ole ollu opissa aiva 1920 syntyneie joukosa ja vaik peruskoulu onki sotkenu ni puhun kyl sakeaa murretta.
Voin valehtelemata sanoa et eteläs eivät kaik meinannehe oikeen ymmärtää mun puhetta vaik aiva suomalaine oon
Siel ruottin puolel ei ollu mitää ongelmaa tulla ymmärretyks vaikka meänkielisiä olivat.
Ja sitten lopetin murteen kirjoittamisen, hankalaa on ja tuskin täysin oikein meni vaikka puhunkin sitä.
Pärjään puhumallani suomella meänkielisten keskellä. Se että joku etelän pelle ei ymmärrä ei muuta sitä että se on suomen murre vai laitetaanko rauman murre omaksi kieleksi?
Quote from: Jaska on 27.10.2013, 09:07:25
QuoteEt kai sinä kutsuisi finglishiä erilliseksi kieleksi sillä perusteella, että siinä on runsaasti englanninkielisiä lainasanoja?
Finglish ei liene kenenkään äidinkieli (vernakulaari), vaan se on tilapäisessä käytössä oleva slangi/jargoni/rekisteri/mikätahansa.
Karjalan kieli ja savo jakavat paljon yhteisiä äänteenmuutoksia ja muita kehityksiä, mutta niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan, koska savossa on paljon ruotsalaisperäistä ja oppitekoista sanastoa ja karjalassa on paljon venäläisperäistä sanastoa.
Aivan samalla tavoin suomi ja meänkieli äidinkielinä ovat eriytyneet sanastollisesti eri suuntiin. Se, että meänkieltä ymmärtää ruotsintaitoinen suomenkielinen on sama kuin että karjalaa ymmärtää venäjäntaitoinen suomenkielinen. Ummikko ei ymmärtäisi, ja se on se syy, miksi puhutaan eri kielistä.
Onko siis suomenruotsi myös oma kielensä? Kirjoitin aiemmin:
Quote from: Jaakko Sivonen on 26.10.2013, 01:24:50Myös ruotsinkieliset nuoret Suomessa sekoittavat puheeseensa jatkuvasti suomenkielisiä sanoja etenkin pääkaupunkiseudulla. Ei tukholmalainen välttämättä ymmärtäisi ruotsinkielisten lukiolaisten ratikassa käymää keskustelua, kun joka viides substantiivi ja adjektiivi on suomea. Onko suomenruotsi siis ruotsista erillinen kieli, "vårtspråk"?
Yhdistetään tuohon tämä seikka:
QuoteTS: Ruotsinkielisillä koululaisilla ongelma – eivät osaa ruotsia
[...] Ruotsinkielisten koulujen oppilaista yhä useamman kotikieli on suomi. Suurella osalla näistä oppilaista on hankaluuksia koulussa.
– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan sanoja, paljastaa kasvatustieteen tohtori Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288606631316.html
Quote from: Jaska on 27.10.2013, 09:17:48
Lisäksi meänkielen kielioppi ei ole standardisuomen vaan peräpohjansuomen kielioppi. Kyseessä on siis käytännössä murrejatkumo (kuten saamelaiskielten kohdalla) meänkieli-peräpohjansuomi-standardisuomi, jossa naapurikielimuotojen puhujat ymmärtävät toisiaan mutta kauempana toisistaan asuvat eivät.
- peräpohjalaiset ymmärtävät meänkielen kieliopin ja laaja-alaiset murresanat, mutteivät kaikkia ruotsalaisperäisiä sanoja ja piirteitä.
- eteläsuomalaiset eivät ymmärrä edes meänkielen peräpohjalaisuuksia.
Voidaan oikeutetusti sanoa, että standardisuomi ja meänkieli ovat jo eri kieliä. Peräpohjansuomi voidaan nähdä välittävänä kielimuotona, siirtymämurteena näiden kielten välillä.
P.S. Aihetta sivuten: Pohjoismaiden ministerineuvosto syrjii suomenkielisiä
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152539-pohjoismaiden-ministerineuvosto-syrjii-suomenkielisia
tuota tuota.
Itse olen eteläisestä Suomesta ja puhun mielestäni standardisuomea. Tuo meänkielen kurssi... Ymmärsin muutamaa lainasanaa lukuunottamatta kaiken ja helposti. Kielioppikin oli ihan sama. Kaikki suomen sijamuodot sellaisenaan. Astevaihtelussa hieman poikkeavuuksia: talossa-> talosa, mutta ei tartte lähteä Tampesterista kuin kyrööskoskelle, niin sielä ollaan jo talosa ja töisä. Lisäksi pehmeiden konsonanttien puute hieman muuttaa puhekieltä ja kirjakieltä "töksähtävämpään" suuntaan.
-i-
Quote from: Onkko on 27.10.2013, 15:19:14
Minä näin äidinkielenäni meänkieltä eli peräpohjolan murretta puhuvana voin sanoa että aivan poliittisesti on eri kieli.
Katoko se o vai vähä erilaine ko mitä met ollaha totuttu puhumaha täällä lähempänä venäjä rajaa, muutama sana o eri.
Minähä ole ollu opissa aiva 1920 syntyneie joukosa ja vaik peruskoulu onki sotkenu ni puhun kyl sakeaa murretta.
Voin valehtelemata sanoa et eteläs eivät kaik meinannehe oikeen ymmärtää mun puhetta vaik aiva suomalaine oon
Siel ruottin puolel ei ollu mitää ongelmaa tulla ymmärretyks vaikka meänkielisiä olivat.
Ja sitten lopetin murteen kirjoittamisen, hankalaa on ja tuskin täysin oikein meni vaikka puhunkin sitä.
Pärjään puhumallani suomella meänkielisten keskellä. Se että joku etelän pelle ei ymmärrä ei muuta sitä että se on suomen murre vai laitetaanko rauman murre omaksi kieleksi?
Tässä on taas tärkeää hahmottaa muutamia juttuja:
1. Heti Tornionjoen länsipuolella asuvilla ruotsinsuomalaisilla on tiiviit kontaktit suomenkielisiin, eikä kieli ole päässyt eriytymään samalla lailla kuin esim. Jällivaarassa asuvilla.
2. Se että murrejatkumon naapurimurteiden puhujat ymmärtävät toisiaan ei muuta sitä, että kauempana asuvat eivät ymmärrä toisiaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Murrejatkumo
Esimerkiksi saksan ja hollannin kielten välillä on siirtymämurteita, muttei se tarkoita, että saksa ja hollanti olisivat sama kieli. Vastaavasti meänkielen ja suomen välillä on siirtymämurteita, joista Suomen puolen peräpohja lasketaan suomen kielen piiriin ja heti Tornionjoen länsipuolinen puheenparsi meänkielen piiriin. Meänkieli ja suomi eivät silti ole sama kieli.
Quote from: Jaakko SivonenOnko siis suomenruotsi myös oma kielensä?
Kyllä suomenruotsi (tai itäisin osa siitä, jolta puuttuvat ruotsalaiskontaktit) voitaisiin laskea omaksi kielekseen aivan yhtä perustellusti. Äänteellisesti ruotsinruotsin murteetkin ovat tietysti hyvin kirjavia, mutta suomenruotsi on vuosisatojen aikana kehittynyt sanastollisesti ja syntaktisestikin näistä eri suuntaan vahvan suomalaisvaikutuksen vuoksi. Östnyylendskå käyttää jopa omaa kirjoitusstandardiaan:
http://tcoimom.suntuubi.com/?cat=33Siinä missä Ruotsissa on ollut poliittista tahtoa tunnustaa meänkielen oma asema, Suomessa on poliittista tahtoa pitää suomenruotsi osana ruotsin kieltä. Separatismia ei hyväksytä. :D
Quote from: ikutursotuota tuota.
Itse olen eteläisestä Suomesta ja puhun mielestäni standardisuomea. Tuo meänkielen kurssi... Ymmärsin muutamaa lainasanaa lukuunottamatta kaiken ja helposti.
Tuo kurssi on kyllä kovasti suomenkaltaista kieltä. Tähän liittyy se, että Ruotsin kansalaisina meänkieliset korostavat OMAA identiteettiään pyrkimällä eroon liioista ruotsalaisuuksista, toisin sanoen korostamalla paradoksaalisesti suomalaisia piirteitä. Suomalaisten näkökulmasta se kuitenkin vähentää heidän omanlaisuuttaan.
Silti käytännön meänkielisissä teksteissä on paljon enemmän vierasta kuin tuon perusteella voisi olettaa:
http://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fit/Birger_WinsaLisäksi Bengt Pohjanen ja monet muut aktiivit ovat Pajalasta, aivan Suomen rajan tuntumasta, missä suomen kielen vaikutus ei ole koskaan katkennut eikä kieli siksi eriytynyt samassa mitassa. Ydin-meänkieli on lännempänä, ja "Länsi-Tornion" murre on sitä suomalaisempaa; murrejatkumossa sen naapurina taas ovat Suomen puolen peräpohjan länsimurteet ("Itä-Tornio") ennen standardisuomea.
Eli ydin-suomi ja ydin-meänkieli eivät ole keskenään sujuvasti ymmärrettäviä (sen enempää kuin lähisukukielet yleensäkään; kyllähän karjalasta ja virostakin pääasiat ja sijamuodot voi ymmärtää suomen pohjalta), vaikka niiden välillä onkin siirtymämurteita. Ydin-ruotsi ja ydin-norja ovat eri kieliä, vaikka niiden välillä onkin seka/siirtymämurteita jne.
Kieli on määrittelykysymys, ja kielen määritelmäkin on määrittelykysymys. Jos määritelmä on poliittinen, määritelmä on vallankäyttöä. Minkä tahansa murteen, vaikka tampereen, voi halutessaan määritellä eri kieleksi - riittää kun kirjoittaa puhekieltä foneettisesti ja säilyttäen murre- ja slangisanat. Skotlannin, Etelä-Afrikan ja Uuden Seelannin kieletkään eivät siis ole englantia. Kaikkea sitä oppii.
Poliittisista ja lingvistisistä nyansseista vähät välittäen, meänkieli on ihan selvää suomen murretta. Eikä tällä ole taaskaan mitään tekemistä pakollisen ruotsinopetuksen kanssa. Mielenkiintoista, toki.
Tänään kuulin aika hyvän. Voin lukea maitotölkin kumman puolen hyvänsä. Ei tarvitse kääntää tölkkiä ymmärtääkseen sisällön.
Vastasin, että onneksi osaan viroa. Pätee nimittäin oluttölkkeihini näin sama.
-i-
^ Tuohon liittyen, monet pohjoismaalaiset osaavat ainakin yhden lauseen verran suomea: "Ei saa peittää." Ja suomalaiset sen vastikkeet "må ikke tildekkes" ja "får ej övertäckas."
Jotain hyödyllistä paskalla istuessakin oppii.
Quote from: Toadie on 28.10.2013, 16:26:47
^ Tuohon liittyen, monet pohjoismaalaiset osaavat ainakin yhden lauseen verran suomea: "Ei saa peittää." Ja suomalaiset sen vastikkeet "må ikke tildekkes" ja "får ej övertäckas."
Jotain hyödyllistä paskalla istuessakin oppii.
Totta. Minä tosin etenin opiskeluissani hieman pidemmälle ja opettelin hienostuneemman, ranskalaisen fraasin: "Ne pas couvrir". ;D
Quote from: Onkko on 27.10.2013, 15:19:14
Minä näin äidinkielenäni meänkieltä eli peräpohjolan murretta puhuvana voin sanoa että aivan poliittisesti on eri kieli.
Katoko se o vai vähä erilaine ko mitä met ollaha totuttu puhumaha täällä lähempänä venäjä rajaa, muutama sana o eri.
Minähä ole ollu opissa aiva 1920 syntyneie joukosa ja vaik peruskoulu onki sotkenu ni puhun kyl sakeaa murretta.
Voin valehtelemata sanoa et eteläs eivät kaik meinannehe oikeen ymmärtää mun puhetta vaik aiva suomalaine oon
Siel ruottin puolel ei ollu mitää ongelmaa tulla ymmärretyks vaikka meänkielisiä olivat.
Ja sitten lopetin murteen kirjoittamisen, hankalaa on ja tuskin täysin oikein meni vaikka puhunkin sitä.
Pärjään puhumallani suomella meänkielisten keskellä. Se että joku etelän pelle ei ymmärrä ei muuta sitä että se on suomen murre vai laitetaanko rauman murre omaksi kieleksi?
Hienoa murretta! :)
Suomen murteita tulisi vaalia suomalaiseen kulttuuriin ensisijaisesti kuuluvina.
Mutta kun helvatan ruåtti ja heitä varten joka asian kääntäminen on vienyt ja vie miljardeja suomenkansan rahoja.
Olisi tosiaan toivottavaa, ettei nuoriso opettelisi jotain älytöntä puhekieltä, mikä ei ole mitään kieltä, vaan ylpeinä vaalisivat omien kotialueidensa murteita.
Itse pidän kovasti esim Turun-Uudenkaupungin-Rauman murteista. Tulen oikein hyvälle tuulelle kun kuuntelen.
Heli Laaksonen: http://www.youtube.com/watch?v=XqO80RcphUY
Quote from: ToadieKieli on määrittelykysymys, ja kielen määritelmäkin on määrittelykysymys. Jos määritelmä on poliittinen, määritelmä on vallankäyttöä. Minkä tahansa murteen, vaikka tampereen, voi halutessaan määritellä eri kieleksi - riittää kun kirjoittaa puhekieltä foneettisesti ja säilyttäen murre- ja slangisanat. Skotlannin, Etelä-Afrikan ja Uuden Seelannin kieletkään eivät siis ole englantia. Kaikkea sitä oppii.
Aika mustavalkoinen kärjistys, mutta ytimen lienet ymmärtänyt oikein. Korjataan nyt kuitenkin sen verran, että poliittiset rajat liittyvät murteen tai kielen statukseen vain sitä kautta, että
1) jääminen saman valtion sisään pitää murteet yhtenäisenä kommunikaatiopiirinä = yhtenä kielenä
2) jääminen eri valtioihin eriyttää murteet sanastollisesti ja johtaa ne eri kieliksi; tulkinnanvaraista on vain se, riittääkö 200 vuotta erillisyyttä vielä tekemään meänkielestä oman kielensä (siis kauempana rajasta puhutun). Östnyylendskån 700 vuotta erillään riikinruotsista taatusti riittäisi tekemään siitä oman kielensä, jos poliittista tahtoa löytyisi.
Yksikään lingvisti tuskin väittäisi Tampereen murretta omaksi kielekseen, kun taas meänkieltä väittää monikin - ja siis puhtaasti kieleen ja sen kehitykseen katsoenkin, tuijottamatta valtion rajaa.
Murrejatkumo on epäilemättä vaikea käsite maallikon hahmottaa.
Quote from: ToadiePoliittisista ja lingvistisistä nyansseista vähät välittäen, meänkieli on ihan selvää suomen murretta.
Osaisitko kertoa, mikä muu taso kuin lingvistinen olisi validi määrittämään kieleyden/murteuden? Mutu-taso?
Eipähän tuo jatkume ole kuin mikä muu jatkumo hyvänsä. Laitetaan viiva ja määritellään ääripäät. Kysymys on siitä että kaiken arkijärjen mukaan tuo puhuttu kieli on niin lähellä suomen puhuttua kieltä että voidaan hyvin puhua suomen murteesta. Muutema ruotsinkielinen lainasana ei muuta sitä tosiasaiaa.
Jaska,
mistä päättelet että olen maallikko? Voisiko olla että asia ei vain ole kiinnostava tai relevantti? Ymmärrän asian oikein hyvin, kuten aikaisemmatkin pointtisi palveluista yms. Olisiko aiheellista tehdä omat ketjut kielille ja murteille niin saisi oikein antaumuksella resuneerata.
Ymmärrän puhuttua ja kirjoitettua meätä koska se ei eroa juuri lainkaan muista ymmärtämistäni suomen murteista. Jos nyt jostain kaivat esiin meänkielen näytteen jota kukaan ei ymmärrä, tarkoittaako se että näyte on eri kieltä kuin ymmärtämäni meä? Meän tai muun murteen määrittely kieleksi on politiikkaa, lingvistiikka on politiikan työkalu. Voisin mainita flaami/hollanti, serbia/kroatia/bosnia-pelleilyt ja väittää ettei Sveitsissä puhuta saksaa, mutta kun ei kiinnosta. Sanoin että minkä tahansa määritelmän voi tehdä jos HALUAA. Määrittelijän motiivit ovat avain.
Ruotsin pakollisuus kiinnostaa. Se ettei Suomessa ruotsia opiskelemalla opi ymmärtämään puhuttua riikinruotsia on olennainen asia. Moni muu asia ei ole.
Quote from: Toadie on 30.10.2013, 10:47:39
Jaska,
mistä päättelet että olen maallikko?
Koska et kirjoita kuin pappiskastiin kuuluva. ;)
Quote from: Toadie
Ymmärrän puhuttua ja kirjoitettua meätä koska se ei eroa juuri lainkaan muista ymmärtämistäni suomen murteista. Jos nyt jostain kaivat esiin meänkielen näytteen jota kukaan ei ymmärrä, tarkoittaako se että näyte on eri kieltä kuin ymmärtämäni meä?
Tähän juuri liittyy se murrejatkumo, jonka olit ilmeisesti ymmärtänyt:
1. Kauempana Suomen rajasta on sellaista meänkieltä, jota on vaikeampi ymmärtää;
2. lähempänä Suomen rajaa on sellaista meänkieltä, jota on helpompi ymmärtää;
3. Suomen puolella on sellaista peräpohjaa, jota on vielä helpompi ymmärtää;
4. sitten tulee muita murteita ja standardisuomi.
Koska murrejatkumon ääripäät eivät ymmärrä riittävästi toisiaan, on perusteltua puhua eri kielistä. Siirtymämurteet näiden ääripäiden välillä voidaan luokitella joko osiksi niitä ääripääkielimuotoja (jolloin kielten välinen raja menisi valtakunnanrajalla) tai sitten jättää "roikkumaan" siirtymämurteina, jos ei haluta ottaa kantaa siihen, mihin kieleen ne kuuluvat. Minusta ensimmäinen tapa on selkeämpi, koska voi tuntua järjenvastaiselta ajatella murteita, jotka eivät kuuluisi mihinkään kieleen.
Quote from: Toadie
Meän tai muun murteen määrittely kieleksi on politiikkaa, lingvistiikka on politiikan työkalu. Voisin mainita flaami/hollanti, serbia/kroatia/bosnia-pelleilyt ja väittää ettei Sveitsissä puhuta saksaa, mutta kun ei kiinnosta. Sanoin että minkä tahansa määritelmän voi tehdä jos HALUAA. Määrittelijän motiivit ovat avain.
Lingvistiikka voi olla politiikan työkalu, mutta siitä ei seuraa, että lingvistiikka on aina ja kaikkialla pelkkä politiikan työkalu. Tulee erottaa kielitieteellinen rajanveto poliittisesta rajanvedosta, koska aina ne eivät seuraa samoja rajoja.
Quote from: Toadie
Ruotsin pakollisuus kiinnostaa. Se ettei Suomessa ruotsia opiskelemalla opi ymmärtämään puhuttua riikinruotsia on olennainen asia. Moni muu asia ei ole.
Ei ruotsia koulussa opiskelemalla opi ymmärtämään suomenruotsiakaan. Kouluissa opiskellaan standardikieltä eli kirjakieltä, joka AINA eroaa useimmista murteista ja puhekielistä.
Se, että erilaiset kirjainyhtymät ääntyvät eri murrealueiden opettajien suussa erilaisina (Tukholma ~ Göteborg ~ Porvoo), ei muuta sitä, että oppikirjoissa on aina standardiruotsia.
Puhutun ruotsin ymmärtäminen kirjaruotsin pohjalta vaatii aina pientä harjaannusta, olipa kyseessä Norrlannissa, Skoonessa tai Porvoossa puhuttu ruotsi.
Quote from: Toadie on 30.10.2013, 10:47:39
Se ettei Suomessa ruotsia opiskelemalla opi ymmärtämään puhuttua riikinruotsia on olennainen asia.
Mutta ruotsiahan luetaankin tässä maassa kuulemma vähemmistömme takia, joten sinälläänhän asia menee ihan oikein. Suomenruotsi on paljon helpompaa ymmärtää suomalaisen korvin, joten voi niitä ressukoita, joiden opettaja on viettänyt liikaa aikaa Ruotsissa. Ei siitä saa mitään selvää, nimimerkillä kokemusta on. Kun tuollainen turhuus täytyy käydä läpi, niin parempi, että siitä selviää mahdollisimman helpolla.
Väänsin blogikirjoituksena toivottavasti yhä useamman silmiä avaavan, Etelä-Afrikkaan sijoittuvan esimerkin havainnollistaakseni pakkoruotsia:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152817-siirtomaaherran-elkeet
pakkoruotsi on rasistinen ja taloudellinen työkalu. Sen avulla suuri osa suomalaisista on pantu kilpailemaan kuka saa suosion, palkinnon, taloudellisen hyödyn. Joissakin tapauksissa pakkoruotsia fanittava ugri, mongoli saa jopa niin ison onnen että pääsee vertauskuvallisesti imemään ruotsinkielisen persettä. Se on onnen huippu, kliimaksi.
Ruotsinkielinen on kuin jeesus: "yksi sinulta puuttuu, oikea kieli ja syntyperä, ja sen mukana kaikki".
Missään maailmanhistorian vaiheessa tai paikassa ei ole tietääkseni ollut vastaava irvokasta ilmiötä. Ruandan hutut ja tutsit lienevät lähin vertailukohta 1994, mutta kai sielläkin ero perustui etnisyyteen, kulttuuriin ja klaaneihin. Eikä pakkokieleen.
Maailma muuttuu ja globalisaation myötä pienen on oltava entistä ketterämpu ja vanhat totuudet kyseenalaistetaan. Kuitenkin, yksi dinosaurus elää ja porskuttaa entiseen tyyliinsä ja sille aina löytyy rahaa, vaikka kiven alta kaivamalla jos ei muuten, ja se on Suomen keinotekoinen kaksikielisyys.
Quote from: Jaska on 31.10.2013, 04:26:37
Väänsin blogikirjoituksena toivottavasti yhä useamman silmiä avaavan, Etelä-Afrikkaan sijoittuvan esimerkin havainnollistaakseni pakkoruotsia:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152817-siirtomaaherran-elkeet
Kiitos tästä, Jaska !!!!!!
QuoteVantaa kehottaa: Puhukaa ruotsia ensi viikon aikana
2.11.2013 16:00|5Kommentoi
Ruotsalaisuuden viikolla kaksikielisyys näkyy ja kuuluu Vantaalla.
Ympäri kaupunkia järjestetään useita kaksikielisiä tapahtumia. Kilterin koulun kielikylpyluokka tutustuu tiistaina ruotsinkielisiin alakouluihin.
Muumipeikko ystävineen tapaa lapsia isänpäivänä Vernissassa. Runoilija Claes Andersson esittää runoja ja lauluja kaksikielisessä runoillassa konserttitalo Martinuksessa.
Vantaan kaupunki kannustaa vantaalaisia puhumaan viikolla edes yhtenä päivänä ruotsia. Koko ohjelma löytyy osoitteesta www.vanda.fi/svenskaveckan.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/263326-vantaa-kehottaa-puhukaa-ruotsia-ensi-viikon-aikana
Jottei Vantaan ulkopuolella asuville tule paha mieli, niin täältä näkee myös omalla paikkakunnalla mahdollisesti järjestettävät svenskaveckan tapahtumat: http://www.svenskaveckan.fi/sv/start/
Itäinen Suomi ja Lappi voisivat vähän edes yrittää. Kummaa touhua... ;)
Ja loppukevennykseksi HooÄssää: http://www.hs.fi/kaupunki/Ruotsia+kuulee+ymp%C3%A4ri+metropolia/a1383293133494
Eli meidän pitää kaikkien viettää ruotsiviikkoa, koska yhteisöllisyys tai jtn. Ja samalla:
QuoteArcadakin on nuorten mielestä kuin kylä. Nuoret lähtevät harvoin keskustaan, joskus baariin tai syömään.
"Ei tarvitse, täällä on kaikki", Påhls kertoo.
Ja lisää harrastusmahdollisuuksia on tulossa. Arcadan taustasäätiö suunnittelee omaa urheiluhallia Sörnäisten rantatien varteen.
QuoteMutta suomenruotsalaiset ovat sinnikkäitä: parhaillaan on vireillä oman korttelin rakentaminen Jätkäsaareen.
EDIT: hienoa muuten miten tuosta taustasäätiöstä ei voi lukea suomeksi Arcadan sivuilla: http://www.arcada.fi/fi/stiftelsen-arcada-saatio
Monikulttuurisuus, kohtaamisteoria, rikkaus, positiivinen syrjintä. Kaikki ihanat suvisideologiat unohtuvat justiinsa kun tulee kyse ruotsinkielisyydestä. Siinä on raja, jonka jälkeen alkaa monokulttuurisuus ja segregaatio nähdään suotavana ilmiönä.
En ennen tämän ketjun lukemista tiennytkään että Ruotsalaisuuden päivä on venähtänyt kokonaiseksi viikoksi. Googlettamalla löytyi sivutolkulla tapahtumia. Ilmeisesti kuitenkin aika uusi juttu on kyseessä, kun jossain Kristiinankaupungissakin järjestetään tapahtuma vasta toisen kerran. Outoa etteivät ole keksineet tämmöistä viikkoa jo aiemmin. Ruotsalaisuuden ja muun kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden kuukautta odotellessa... :)
Quote from: Meänteis on 03.11.2013, 09:30:00
Ja loppukevennykseksi HooÄssää: http://www.hs.fi/kaupunki/Ruotsia+kuulee+ymp%C3%A4ri+metropolia/a1383293133494
Det var en snöplig artikel. Ja mikä hiton metropoli? Iloista naurua, rupattelua, oma kortteli ja kouluruotsilla tehty artikkeli. Noloa!
Toistan tässä jo aiemminkin esittämäni näkemyksen:
Itse olen työskennellyt 8 vuotta asiakaspalvelutehtävissä pääkaupunkiseudulla palvellen asiakkaita Hki-Espoo-Vantaa-alueella. Asiakaskontakteja on tullut sinä aikana varovaisesti arvioiden reilusti yli 10.000 ja kertaakaan en ole tarvinnut ruotsia. Olisin sitä kyllä yrittänyt solkata, jos asiakas olisi sillä aloittanut ja selvästi osoittanut, että haluaa kommunikoida ruotsiksi, mutta kertaakaan ei niin ole käynyt.
Quote from: elven archer on 03.11.2013, 10:55:22
...kouluruotsilla tehty artikkeli.
Oho, en edes ensimmäisellä lukukerralla bongannut tuota
QuoteArtikkelin haastattelut tehtiin kouluruotsilla.
kohtaa tuolta lopusta. Sitäkään ei olisi laitettu, ellei haluttaisi korostaa sitä, kuinka pakkoruotsilla "pärjää" ja kuinka sitä voi käyttää arjessa jne. :facepalm:
Quote from: tuo mies on 03.11.2013, 10:33:46
Ruotsalaisuuden ja muun kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden kuukautta odotellessa... :)
Eiköhän se ensi vuonna jo ole tosiasia, kun huomataan, ettei tästä viikosta oikein ollutkaan (yllätys yllätys) ruotsinkielen aseman pelastajaksi.
Quote from: ääridemokraatti on 03.11.2013, 11:02:35
Toistan tässä jo aiemminkin esittämäni näkemyksen:
Itse olen työskennellyt 8 vuotta asiakaspalvelutehtävissä pääkaupunkiseudulla palvellen asiakkaita Hki-Espoo-Vantaa-alueella. Asiakaskontakteja on tullut sinä aikana varovaisesti arvioiden reilusti yli 10.000 ja kertaakaan en ole tarvinnut ruotsia. Olisin sitä kyllä yrittänyt solkata, jos asiakas olisi sillä aloittanut ja selvästi osoittanut, että haluaa kommunikoida ruotsiksi, mutta kertaakaan ei niin ole käynyt.
Oman kokemuksni mukaan ruotsinkieliset tahtovat PK-seudulla lähinnä lääkäripalvelut, koulut ja päiväkodit ruotsiksi. Mahdollisesti jotkut vaikeat lakiasiat. Putkimiesten kanssa tai kaupankassa ruotsia tahtovat käyttää PK-seudulla vain jotkut kielipolitiikkaa ajavat nirppanokat.
http://www.folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/
Moneenko kertaan nämäkin väittämät on perusteltu vääriksi? :facepalm:
Ja oikeasti, katsokaa nyt näitä perusteluja:
Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt. venäjä).
Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.
Esim. noilla perustellaan siis PAKKOA!?!
Quote from: Meänteis on 03.11.2013, 18:53:26
http://www.folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/
Moneenko kertaan nämäkin väittämät on perusteltu vääriksi? :facepalm:
Ja oikeasti, katsokaa nyt näitä perusteluja:
...
Esim. noilla perustellaan siis PAKKOA!?!
Kommentit välissä boldilla:
Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt. venäjä).
No verrataan sitten venäjään. Ei artikkeleita, ei edes olla-verbiä preesensissä. Kyrilliset aakkoset oppii parissa päivässä, sujuva lukeminen vie aikansaRuotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Venäjänkielentaitoinen saa helposti töitä Suomessa, Venäjällä, Valkovenäjällä, Ukrainassa, ja monissa ent. varsovan-liiton maassa.Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
Venäjän kielen taito helpottaa kaikkien slaavilaisten kielten oppimista, ja kyrillinen kirjaimisto tukee kreikan kielen oppimista.Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
Venäjän kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun monissa venäläisissä akatemioissa, urheilu- ja taidekouluissa, sekä hyvän pohjan jääkiekonpeluuseen KHL:ssä.Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.
Venäjän kieli avaa ovia laajaan itäiseen kulttuuri- ja viihde-elämään. Pushkin, Tsehov, Tsaikovski, Hatsaturjan, Rimsky-korsakov, bolshoi-teatteri, mariinski-baletti, puna-armeijan kuoro, Novo-spasskin luostarin kuoro, kansanmusiikki ja -tanssi... Olen muuten näitä Novo-spasskin mukamunkkeja (ammattilaulajia) käynyt livenä kuuntelemassa Tampereen Tuomiokirkossa:
http://www.youtube.com/watch?v=KGvJq-stfMY (http://www.youtube.com/watch?v=KGvJq-stfMY)
Ja tää on aina iskenyt suoraan pohjaan vatsakalvojen. Olkoonkin armenialainen tai gruusialainen. Youtuben dynamiikka ei riitä:
http://www.youtube.com/watch?v=of5ebCY5__Q (http://www.youtube.com/watch?v=of5ebCY5__Q)
Ja näin käy, kun amerikkalaiset yrittävät tulkita Rimsky-korsakovia vetopasuunalla. Legenda.
http://www.youtube.com/watch?v=GRqp3O0-soc (http://www.youtube.com/watch?v=GRqp3O0-soc)
Mitäs siellä ruotsissa olikaan ABBA:n ja Henning Mankellin lisäksi? Ingemar Stenmark ja Björn Borg.
-i-
Mitäs vielä, venäjässä sanajärjestys on erittäin vapaa. Intonaatio kertoo kuitenkin mitä painotat mikäli et sitä saa ensimmäiseksi. Ruotsi on täysin lukittu puhumaan yodaa.
Saksan opetusviranomaisille voisi vihjata tuosta moneen kertaan esiin tulevasta väitteestä: ruotsin opettelu auttaa opettelemaan saksaa.
Quote from: ääridemokraatti on 03.11.2013, 10:14:21
Monikulttuurisuus, kohtaamisteoria, rikkaus, positiivinen syrjintä. Kaikki ihanat suvisideologiat unohtuvat justiinsa kun tulee kyse ruotsinkielisyydestä. Siinä on raja, jonka jälkeen alkaa monokulttuurisuus ja segregaatio nähdään suotavana ilmiönä.
Aaaaaamen. Niikäläisten sokeus omille kaksoisstandardeilleen jaksaa aina yllättää.
Jaska. Sinä kun olet hyvä tästä asiasta kirjoittamaan...
Ja kuten "Pakkoruotsi vai kouluruotsi?" blogipostauksessasi toivot perusteluja pakkoruotsittajilta:
QuoteLopuksi esitän toivomuksen, että valheellisen vihollispropagandan levittäminen RKP:n ja muiden pakkoruotsia kannattavien toimesta lopetettaisiin. Pakkoruotsittajienkin olisi jo korkea aika siirtyä keskustelemaan perustelujen tasolla – toistaiseksi kestäviä perusteluja pakolliselle ruotsille ei ole näkynyt.
niin nyt kun heillä on tarjota noinkin mahtavat "perustelut", niin kirjoitappa blogi missä yksitellen kumoat ne. :D
En ole Jaska, mutta enpä malta olla kumoamatta (lyhyesti ja ytimekkäästi) noita pelleilyargumentteja.
QuoteRuotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt. venäjä).
Esperanto on vielä helpompi, mutta sitäkään ei lueta, ellei sitä koeta tarpeelliseksi. Tarpeeton kieli on käyttäjälleen tarpeeton.
QuoteRuotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Ja venäjänkielentaitoinen Venäjältä, saksankielentaitoinen Saksasta jne. Sama pätee Ranskaan, Italiaan, Espanjaan ym. Ruotsin ja Pohjoismaidenkin työmarkkinat ovat Euroopan laajuisessa katsannossa marginaaliset.
QuoteRuotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
Ruotsi ei kielenä siinä suhteessa eroa mitenkään muista kielistä, joiden oppiminen myös helpottaa ko. kielen sukulaiskielen oppimista. Tehokkainta on aina kuitenkin opetella suoraan tarpeellinen kieli, eikä ensin tarpeetonta kieltä.
QuoteRuotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
Onko ruotsinkielisiä oppilaitoksia globaalissa tai Euroopan laajuisessa katsannossa niin paljon, että ruotsin kieli on erityisen tärkeä tässä mielessä vs. Saksa, Ranska, Venäjä jne?
Ei ole. Ruotsin kieli ei mahdu kymmenen puhutuimman kielen joukkoon edes Euroopassa, saati maailmassa.
QuoteRuotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.
Jotka ovat vain marginaalisesti Suomen vastaavia mittavammat ja vain kymmenesosa esim. Saksan tai Venäjän vastaavista elämänaloista.
Sokerina pohjalla sanoisin vielä, että Ruotsi ei ole EUn ytimessä, joten ruotsin taito ei ole tarpeen EUn ytimessä. Vai mitä Stubb?
:)
Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas: Ainut olennainen kysymys pakkoruotsissa on se, onko kieli opiskelijoilleen niin tarpeellinen, että kaikki suomenkieliset tarvitsevat ko. kieltä? Vastaus kertoo kaiken ja se on ainut oleellinen asia tässä keskustelussa. Kaikki muu on sivuseikkoja ja politikointia.
Ruotsihan ei kuitenkaan ole helppo kieli, koska sanojen taivutuksia on ihan älyttömästi sekä verbeissä että substantiiveissa. Ei niitä millään nyrkkisäännöillä pysty lennosta vääntämään, vaan ne pitää tietää. Ei käytännössä ole aikaa miettiä, että hetkinen, tämä nyt loppuu tähän, niin tämä yleensä kuuluu tähän deklinaatioon ja taipuu näin tai noin. Kun muutenkaan ei käytön puutteessa sitä sanavarastoa ole, niin nuo täysin idioottimaiset taivutussäännöt ja iso kasa poikkeuksia tekevät asiasta vielä hankalamman, kun pitää sanoja opetellessa opetella myös niiden taivutus.
Ennemmin opettelisin vaikka klingonia. Sillä sentään saa naisia. Tai sitten ei, mutta opettelisin silti.
Olisi kyllä tarvetta yhdelle maailmankielelle. Luulen, että nykyaikana pystyttäisiin parempaan kuin esperanto.
Väänsin jutun noista Folktingetin "perusteluista":
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153149-folktingetin-perustelut-pakkoruotsille#comment-2387894
Täälläkin ajattelukykyiset ihmiset ovat nähneet ihan samalla lailla noiden mantrojen onttouden, mutta jostain syystä - tahallisesti tai ymmärtämättömyyttään/sokeuttaan - folktingetiläiset ja muut pakkoruotsittajat ohittavat sen, että samoilla perusteilla voidaan tukea monen muunkin kielen pakollisuutta.
Quote from: Jaska on 04.11.2013, 13:18:29
Väänsin jutun noista Folktingetin "perusteluista":
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153149-folktingetin-perustelut-pakkoruotsille
Hienoa! Jälleen kerran asiallinen ja hyvin perusteltu kirjoitus.
Mikä muuten tämän lakialoitteen tilanne on? Joko eduskunta on hylännyt sen?
Viiden vuoden päästä suomalaiset ehkä voivat jo aloittaa keskustelun siitä, pitäisikö tänne saada suora demokratia, kun eduskunta järjestään hylkää kaikki kansalaisaloitteet.
QuoteOman kokemuksni mukaan ruotsinkieliset tahtovat PK-seudulla lähinnä lääkäripalvelut, koulut ja päiväkodit ruotsiksi.
Koska nämä palvelut ovat ruotsinkielisille laadukkaampia kuin tavan karvahattukansalle.
QuotePutkimiesten kanssa tai kaupankassa ruotsia tahtovat käyttää PK-seudulla vain jotkut kielipolitiikkaa ajavat nirppanokat.
Koska näiden palveluiden saatavuus ruotsiksi on heikohkoa eikä niiden ruotsinkielisyydestä saa mitään etua.
Quote from: VeePee on 04.11.2013, 17:21:37
Koska nämä palvelut ovat ruotsinkielisille laadukkaampia kuin tavan karvahattukansalle.
Lääkäreitä vähän epäilen, mutta muut uskon. Vaikka uskonkin että motiivi "oman kielen säilymisestä" olisi niin merkittävä useille heistä valitsisivat huonommankin sen takia. Mitä tulee lääkäriin, niin kyllä itse ainakin tahtoisin käyttää lääkäripalveluja suomeksi, vaikka englantini onkin ihan kohtuullinen. Varmasti tahtoisin edelleen vaikka olisi vielä parempikin.
Mutta joo. Kaikea saa haluta. Se ei ole pyytäjän vika. Se on valtion vika jos antaa.
Yllätyin hieman. Eivät meinaan ole kovinkaan kummoisia ruotsalaisuuden hehkutuksia nämä ensimmäiset "päivä på svenska" juttusarjan jutut:
http://www.hs.fi/kotimaa/Osa+suomenruotsalaisista+asuu+paikkakunnilla+joilla+lasten+kaksikielisyys+on+vaikea+s%C3%A4ilytt%C3%A4%C3%A4/a1383546349455
http://www.hs.fi/kotimaa/Limingassa+ruotsi+uhkaa+k%C3%B6yhty%C3%A4/a1383546349451
Aikalailla faktaa, että ruotsinkielisellä paikkakunnalla suomen kielen käyttö on vaikeaa/vähäistä ja päinvastoin.
(eri asia on tietysti se, miksi tämmöistä juttusarjaa täytyy ruotsalaisuuden päivän kunniaksi maan suurimmassa suomenkielisessä sanomalehdessä tehdä ja julkaista...)
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=398776
Quote
Ruotsalaisuuden päivänä 6.11. chattaillaan kielellisistä oikeuksista (http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal)
Onko lapsellani oikeus päästä kielikylpyyn? Saanko käyttää toista kotimaista työssäni? Miten kaksikielisyys voisi toteutua luontevasti töissä ja harrastuksissa? Mitä kielilaki sanoo yksityishenkilöiden oikeuksista ja viranomaisten velvollisuuksista?
Toimivasta kaksikielisyydestä keskustellaan Otakantaa-sivuston chatissa ruotsalaisuuden päivänä 6.11. klo 1011. Chatissa voi esittää kysymyksiä kansalliskielistä ja kielellisistä oikeuksista tai kertoa vinkkejä, miten kaksikielisyyttä voi tukea. Oikeusministeriöstä chattiin osallistuu kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa.
Chat on avoin kaikille. Kysymykset ja vastaukset jäävät nähtäville Otakantaa-sivustolle, jossa keskustelu jatkuu ruotsalaisuuden päivän jälkeenkin.
Chat liittyy hallituksen kansalliskielistrategian toteuttamiseen. Strategian tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään. Tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää taata suomea ja ruotsia puhuvien henkilöiden kielellisten perusoikeuksien täysmittainen toteutuminen.
Lisätietoja:
kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa, puh. 02951 50181
sähköposti: [email protected]
https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Toimiva_kaksikielisyys_Suomen_kansalliskielilla
Klikatkaahan tuota linkitettyä sanaa oikeudet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal), vaar so kuut! :)
Suomi se on ruotsalainen ja siitä on saatu kärsiä. Veikko Vennamo, ASOn jälleenrakennustoimiston päällikkö kertoo kirjassaan Jälleenrakennuksen ihme, kuinka hankalaa oli muokata maanluovutuslaki vähemmistömme pomovoiman ja kartanonherrojen takia. Hämmentävää, kuinka paljon Paasikivi oli vähän niin kuin Lipposen (freudenthalilaisilla) linjoilla. Räikeintä oli, että mainitut uhkasivat Ruotsin kostolla, jos eduskunta olisi velvoittanut heitä löysentämään linjaansa. Ja samalla käynnissä oli tavallaan Suomen yhteiskunnan kohtalonhetket keväällä 45 ja puoli miljoonaa ihmistä oli kodittomana (mukana rintamamiehet).
Siis Venäjä ei tietenkään nykyään saa kantaa huolta naapurimaiden venäläisväestöstä, joo.
Vennamo huomautti vuoden 45 jälkeisistä politiikan keinoista ainakin ratsastamisen toisella naapurimaallamme. Itse en syyllistä Kekkosta, eikä ymmärtääkseni Vennamokaan vain häntä, vaan rivipoliitikkoja ja muita toimijoita. Kepu tietysti piti neukkulan takia pitää hallituksessa koko ajan.
Hän ymmärsi, että vaikeina aikoina reilu enemmistö ruotsinkielisistä ihmisistä oli solidaarinen hädänalaisille ihmisille. 80-luvun alussa hän ihmetteli, että jo silloinen RKP haaveili Suomen ottavan pakolaisia tuhansien kilometrien päästä.
RKP se MUUTTUU ajan saatossa.
Suomen kaksikielisyys on rikkaus. Pakkoruotsi on kirous. Hyvää ruotsalisuuden päivää minunkin puolestani, mutta miksi se on Kustaa Adolfin päivä eikä Kustaa Wasan, jolta periytyy mm. Leijona-vaakunamme? Wasa on vanha-ruotsia ja tarkoittaa leijonaa.
Kustaa Adolf tietenkin kuoli puolustaessaan Suomea jossain Saksassa 1600-luvulla 6.11., mutta Kustaa Wasa sai jotain aikaiseksi täällä Suomessakin ;)
Jaa, olihan siellä myös tämä paljon mainostettu nimikonekkin:
http://www.hs.fi/kotimaa/Tuunaa+itsest%C3%A4si+suomenruotsalainen+HSn+nimikoneella/a1305742444299
:facepalm:
Svenska Yle: Saska Saarikoski hoppas på en bra fest på Svenska dagen (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/05/saska-saarikoski-hoppas-pa-en-bra-fest-pa-svenska-dagen) 5.11.2013
Sanomatalossa juhlitaan huomenna, kiitos toimittaja Saska Saarikosken. Suomen kielteisestä kieli-ilmastosta vastaavat Saarikosken mukaan katkerat ihmiset, jotka projisoivat katkeruutensa ruotsinkielisiin. Ruotsinkielisiä on kuulemma verrattu natseihin, kuten (Ruotsin entinen kuningas) Kustaa Adolf (!?) ja Adolf Hitler (video (http://arenan.yle.fi/tv/2077297/#/play), ajassa 2:30-2:40).
Valheellisia viholliskuvia ruotsalaisuuden viikolla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153271-valheellisia-viholliskuvia-ruotsalaisuuden-viikolla
Minä tässä jo kerran kyselinkin kansalaisaloitteen perään onko täällä tietoa milloin tulee eduskuntakäsittelyn ratkaisun aika.
Hurrin hätä on suuri, selvää panikointiakin esiintyym kautta herrakansa kentän, silti yllätyn jos pakkporuotsi poistuu tällä yrittämällä, siksi olisi tärkeää saada se käsittelyyn nyky-eduskunnan aikana että ennen vaaleja saadaan luikkijoiden
vastainen kampanja käyntiin, niiden kohtalo(siis ulos eduskunnasta) sinetöinee pakkoruotsin kohtalon seraavalla yrittämällä.
Tämäkin foorumi on osoittautunut yllättävän tehokkaaksi ja seuratuksi poliittiseksi vaikuttajaksi, ollakseen kuitenkin vähemmän puoluepoliittinen, tai ehkä juuri siksi?.
Minä taas luulen, että asiassa vitkutellaan siten että koko kansalaisaloite ehtii raueta ennen seuraavia vaaleja.
Niin tai näin, vastaus kansalle se on sekin.
Quote from: Griffinvaari on 06.11.2013, 00:37:56
Minä tässä jo kerran kyselinkin kansalaisaloitteen perään onko täällä tietoa milloin tulee eduskuntakäsittelyn ratkaisun aika.
Hurrin hätä on suuri, selvää panikointiakin esiintyym kautta herrakansa kentän, silti yllätyn jos pakkporuotsi poistuu tällä yrittämällä, siksi olisi tärkeää saada se käsittelyyn nyky-eduskunnan aikana että ennen vaaleja saadaan luikkijoiden
vastainen kampanja käyntiin, niiden kohtalo(siis ulos eduskunnasta) sinetöinee pakkoruotsin kohtalon seraavalla yrittämällä.
Tämäkin foorumi on osoittautunut yllättävän tehokkaaksi ja seuratuksi poliittiseksi vaikuttajaksi, ollakseen kuitenkin vähemmän puoluepoliittinen, tai ehkä juuri siksi?.
Kaikki vähintään 50 000 nimeä saaneet pitää käsitellä eduskunnassa 0,5 vuoden sisällä nimienkeräämisen päättymisestä.
Keskustelu tarkoittaa vähintään lähetekeskustelua, mahdollisesti myös äänestys, jossa puoluekuri ei saisi vaikuttaa, koska nämä eivät ole hallitusohjelma-asioista, mutta ainakaan tässä pakkoruotsiasiassa se luultavasti vaikuttaa.
Tosin nyt on tulossa neljä kansalaisaloitetta eduskuntaan:
Järkeä tekijänoikeuslakiin: nimienkeruu päättyi 23.7.2013.
Pakkoruotsi vapaaehtoiseksi aloite: 4.9.2013
Sukupuolineutraali avioliittolaki: 19.9.2013
Energiatodistuslaki: 11.10.2013.
Quote from: Oami on 06.11.2013, 00:55:21
Minä taas luulen, että asiassa vitkutellaan siten että koko kansalaisaloite ehtii raueta ennen seuraavia vaaleja.
Raukeaako kansalaisaloite jos eduskunta ei ehdi käsitellä sitä? Oikeasti? Että jos joku ansalaisaloite saa nimet kasaan vähän ennen vaaleja, niin se on tuomittu kaatumaan?
Quote from: Rubiikinkuutio on 06.11.2013, 08:30:40
Raukeaako kansalaisaloite jos eduskunta ei ehdi käsitellä sitä? Oikeasti? Että jos joku ansalaisaloite saa nimet kasaan vähän ennen vaaleja, niin se on tuomittu kaatumaan?
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=5694
Quote...Selvityksen pohjalta valiokunta voi päätyä myös siihen, että kansalaisaloite ei saa valiokunnan tukea ja että sen enemmästä käsittelystä luovutaan. Tämä ei merkitse asian raukeamista tai päätöstä kansalaisaloitteen hylkäämisestä, vaan se jää odottamaan mahdollisia myöhempiä toimenpiteitä kuten hallituksen esitystä. Aloite voidaan ottaa myöhemmin uudestaan käsittelyyn valiokunnassa. Käsittelemättä jäänyt kansalaisaloite raukeaa perustuslain mukaan vaalikauden päättyessä.
Quote from: Jaska on 05.11.2013, 22:36:37
Valheellisia viholliskuvia ruotsalaisuuden viikolla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153271-valheellisia-viholliskuvia-ruotsalaisuuden-viikolla
Todella hienoa, että edes yksi taho uskaltaa julkisesti sanoa sen kriittisen mielipiteen näitä kirjoituksia kohtaan. Löytyy myös sellaista taustatietoa aiheesta, mitä ei löydy "asiaan perehtyneiltä" toimittajiltakaan.
Suomessa on koska pitkään ollut sellainen tyyli, että mediassa on saanut sanoa asian puolesta mitä tahansa, kunhan sillä ajetaan nykyistä kielipolitiikan mallia.
Kirjoitusten perustelut ja taktiikat eivät muutu, vaikka tietoa tulisikin lisää. Sen takia nämä kirjoitukset ovat käyttökelpoisia myöhemminkin.
Quote from: Meänteis on 05.11.2013, 21:28:05
Jaa, olihan siellä myös tämä paljon mainostettu nimikonekkin:
http://www.hs.fi/kotimaa/Tuunaa+itsest%C3%A4si+suomenruotsalainen+HSn+nimikoneella/a1305742444299
:facepalm:
Mitään pahaa tälläisissä "jättekiva"-kampanjoissa ei olisi, jos ne rajoittuisivat muutamaan päivään vuodessa. Hesarilla tämä kampanja vain kestää 365vrk / vuodessa.
En ole niin aktiivisesti lukenut HS:ää, että tietäisin tapahtuuko "samanlaista muistamista" suomalaisten merkkipäivien ja tapahtumien kohdalla, mutta ainakaan en ole sellaista huomannut. Tähän ovat ottaneet kantaa jotkut muutkin kommentoijat.
Oli muuten hyvä kommentti tuolla nimikone-artikkelissa:
QuoteJos tämän tyylinen nimikone olisi vaikka HBL:n tai Vasabladetin sivuilla, siis sellainen joka suomentaisi ruotsalaisia sukunimiä, niin jokainen voi kuvitella mitä reaktioita siitä seuraisi.
Mutta onneksi näinpäin kaikki on vaan jättekivaa.
Kiitos saadusta tiedosta,
QuotePoliittiselle päätöksenteolle on ominaista, että valiokunnan jäsenet selvittävät oman eduskuntaryhmänsä näkemyksen käsiteltävästä asiasta.
Lainaus tekee käsittelystä vahvasti poliittisen, jota meidän tulee hyödyntää aloitteen kielteisen käsittelyn tapauksessa (todennäköinen).
Aloitehan on yllättävänkin vahva, vain hallituksen kaatumisen aiheuttama uudet vaalit kaataa sen, silti sen voi tehda aina uudestaan vaalien jälkeen.
Tämä ominaisuus takaa pakkoruotsin lisukkeineen lopulta kaatuvan, hienoa, tässä on ripaus suoraademokratiaa.
Hyvää ruotsalaisuuden päivää kaikille! Nyt on näköjään mukavasti alkanut leviämään tämä päivän vietto myös suomenkielisissä kouluissa ja päiväkodeissa - tiedän parikin peruskoulua, jossa on hyvin näyttävä ohjelma svenska dagenin kunniaksi, lukioista puhumattakaan. Hienoa.
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 09:48:15
Nyt on näköjään mukavasti alkanut leviämään tämä päivän vietto myös suomenkielisissä kouluissa ja päiväkodeissa - tiedän parikin peruskoulua, jossa on hyvin näyttävä ohjelma svenska dagenin kunniaksi, lukioista puhumattakaan.
Suotta koittavat käännyttää päiväkotilaisia ja peruskoululaisia, pakkoruotsi on poistettu ennenkuin nuista kukaan pääsee äänestysikään.
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 09:48:15
Hyvää ruotsalaisuuden päivää kaikille! Nyt on näköjään mukavasti alkanut leviämään tämä päivän vietto myös suomenkielisissä kouluissa ja päiväkodeissa - tiedän parikin peruskoulua, jossa on hyvin näyttävä ohjelma svenska dagenin kunniaksi, lukioista puhumattakaan. Hienoa.
Millä tavalla tuo laajentunut juhliminen tuottaa paremman maailman tai Suomen? Olisiko järkeä laajentaa tapaa ja viettää saamelaisuuden, venäläisyyden, virolaisuuden tai somalialaisuuden päivää?
HBL:llää jaettiin Forumin kulmalla ilmaiseksi aamusella, mutta kieltäydyin kauniisti ja sain likalta kauniin hymyn. Ei tullut kummallekaan paha mieli, vaikka onkin ruotsalaisuuden päivä. ;D
Tuolta chatistä:
QuoteReima 10:03 Kaksikielisyyttä pitäisi edistää niin, että kaksikielisillä alueilla kouluilla ja lasten harrastustoiminnalla olisi aitoa yhteistyötä eli mahdollisuuksia kohdata ja kokeilla molemmilla kotimaisilla.
Juppe 10:05 Tarkoitatko segregaation poistamista? Siis erillisten koulujen, päivähoitojen...
Corinna Tammenmaa 10:06 Kaksikielisillä kunnilla on hyvät mahdollisuudet edistää arjen kohtaamisia ruotsinkielisen ja suomenkielisen väestön välillä. Esim päiväkotilaiset voivat käydä tutustumassa toisenkieliseen päiväkotiin. Myös kielisuihkut ovat helppoja järjestää ja toimivia.
Reima 10:06 En ihan, vaan sitä, että kouluilla olisi yhteistä toimintaa ja ehkä osin opetustakin yhdessä. Omassa nuoruudessa ainoa kontakti tien toisella puolella olleeseen ruotsinkieliseen kouluun oli pesisottelu kerran parissa vuodessa. Eli toista kieltä puhuvat kohdattiin "vihollisina".
Corinna Tammenmaa 10:10 Erilliset päiväkodit ja koulut eivät ole segregaatiota. Kieli on muutakin kuin kommunikaatioväline se on myös kulttuuria.
QuoteCorinna Tammenmaa: Tomi, valitettavasti valinnanvaraisuuden lisääminen tässä maassa on johtanut siihen että yhä vähemmän muita kieliä osataan. Viittaan nyt ylioppilaskirjoituksiin joista pakollinen toinen kotimainen poistettiin.
Tämä johtuu siitä, että ruotsin kieltä on kirjoituksista huolimatta luettava, joten ei jää aikaa opiskella muita kieliä.
Quote from: Meänteis on 06.11.2013, 10:35:47
Tuolta chatistä:
Corinna Tammenmaa 10:10 Erilliset päiväkodit ja koulut eivät ole segregaatiota. Kieli on muutakin kuin kommunikaatioväline se on myös kulttuuria.
QuoteCorinna Tammenmaa: Tomi, valitettavasti valinnanvaraisuuden lisääminen tässä maassa on johtanut siihen että yhä vähemmän muita kieliä osataan. Viittaan nyt ylioppilaskirjoituksiin joista pakollinen toinen kotimainen poistettiin.
Huomasin nämä samat. Hirveätä sontaa. Pitänee jatkaa hetki mediaseurantanta...
Mitäköhän Corrina on mieltä Stubbin uusimmasta kommentista: http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/stubb%20kieli%20segregaatio-11123
Quote"Olen kyllä myös kuullut kauhutarinoita sellaisista tilanteista, joissa esimerkiksi Porvoossa koulussa lapsia ei päästetä leikkimään pihalle välitunnilla yhtä aikaa, koska tapahtuisi jonkinlaista 'kielikontaminaatiota'", Alexander Stubb totesi.
"Se muistuttaa minua enemmän Yhdysvaltain segregaatiosta 1950-luvulla kuin mistään muusta", hän sanoi.
http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/16357-ruotsalaisuuden-paiva-on-enemman-kuin-tarpeen (http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/16357-ruotsalaisuuden-paiva-on-enemman-kuin-tarpeen)
Ruotsalaisuuden päivä on enemmän kuin tarpeenQuoteKäsittämätöntä ja ehdottoman tuomittavaa on, että suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä puolustavia on uhkailtu. Ei saa olla niin, ettei esimerkiksi liikennevälineissä uskalla puhua ruotsia.
WTF?! :o Ihan käsittämätöntä hysterian lietsontaa, kuvottavaa suvis-populismia.
Quote from: Meänteis on 06.11.2013, 10:35:47
Tuolta chatistä:
Corinna Tammenmaa 10:10 Erilliset päiväkodit ja koulut eivät ole segregaatiota. Kieli on muutakin kuin kommunikaatioväline se on myös kulttuuria.
Erilliset päiväkodit ja koulut ovat määritelmällisesti segregaatiota, oli tarkoitus mikä tahansa. Tammenmaa kai tarkoittaa sanoa, että segregaatio ei ole tässä tapauksessa niin huono asia, miltä se kuulostaa.
Quote from: Siili on 06.11.2013, 09:55:12
Millä tavalla tuo laajentunut juhliminen tuottaa paremman maailman tai Suomen? Olisiko järkeä laajentaa tapaa ja viettää saamelaisuuden, venäläisyyden, virolaisuuden tai somalialaisuuden päivää?
Juhlimme nyt toista
kansalliskieltämme, joka on aivan eri asemassa kuin nuo muut kielet. Suomi ja ruotsi ovat kansallisen kulttuurimme ydinkielet, joita on syytä juhlia!
Osaatko Vöyri sanoa, minkä takia siitä tänä vuonna on tehty näin massiivinen Svenska Nun ja Folktingetin tukema mediahanke?
Onko kansalaisaloitteella jotain tekemistä asian kanssa?
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 11:02:48
Quote from: Siili on 06.11.2013, 09:55:12
Millä tavalla tuo laajentunut juhliminen tuottaa paremman maailman tai Suomen? Olisiko järkeä laajentaa tapaa ja viettää saamelaisuuden, venäläisyyden, virolaisuuden tai somalialaisuuden päivää?
Juhlimme nyt toista kansalliskieltämme, joka on aivan eri asemassa kuin nuo muut kielet. Suomi ja ruotsi ovat kansallisen kulttuurimme ydinkielet, joita on syytä juhlia!
Ruotsalaisia emme ole. Olkaamme suomalaisia. Miksi siis korostetaan eroa suomalaisten ja suomalaisten välillä jos olette suomalaisia?
Quote from: Blanc73 on 06.11.2013, 10:53:45
http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/16357-ruotsalaisuuden-paiva-on-enemman-kuin-tarpeen (http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/16357-ruotsalaisuuden-paiva-on-enemman-kuin-tarpeen)
Ruotsalaisuuden päivä on enemmän kuin tarpeen
QuoteKäsittämätöntä ja ehdottoman tuomittavaa on, että suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä puolustavia on uhkailtu. Ei saa olla niin, ettei esimerkiksi liikennevälineissä uskalla puhua ruotsia.
WTF?! :o Ihan käsittämätöntä hysterian lietsontaa, kuvottavaa suvis-populismia.
QuoteVähintään auttava ruotsin kielen taito kuuluu yleissivistykseen
On ne vaan ihan villi-ihmisiä tuolla muualla euroopassa kun eivät ruotsia osaa...
:facepalm:
"Jos vieraalla kielellä on pärjättävä maailmalla, oikopolkua on vaikea löytää. Tietysti voidaan aina kysyä, miksi ruotsi, miksi ei ranskaa tai espanjaa tai venäjää, tai vaikkaa kiinaa. Mikä ettei?
Oikeus oman äidinkielen käyttöön viranomaisten luona ei edellytä koko kansan opintoja. Eikä noilla turvalausekkeilla alun perinkään turvattu ruotsin, vaan suomen kielisten asemaa"
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_ruotsi_on_mukava_kieli/6836940
Yllättävän terve ja piristävä näkökulma ruotsin kieleen kaiken sen viime päivien järkyttävän asenteellisen mediatykityksen pakkoruotsin ihanuudesta seassa. Toki kirjoituksen pääsisältö on kehua ruotsin mukavuutta, mutta eihän siinä mitään. Saa siitä tykätä. Kunhan ei kaikkien tarvitsisi siihen aikaansa haaskata.
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 11:02:48
Juhlimme nyt toista kansalliskieltämme, joka on aivan eri asemassa kuin nuo muut kielet. Suomi ja ruotsi ovat kansallisen kulttuurimme ydinkielet, joita on syytä juhlia!
Tyypin mielestä Homma on täynnä hörhöjä, jotka eivät tajua oikein mistään mitään. Silti tyyppi jaksaa tulla tänne trollaamaan halpahintaisesti. Ei taida sinullakaan mitään järkevää tekemistä liiemmin olla?
Quote from: Meänteis on 06.11.2013, 11:13:45
Osaatko Vöyri sanoa, minkä takia siitä tänä vuonna on tehty näin massiivinen Svenska Nun ja Folktingetin tukema mediahanke?
Onko kansalaisaloitteella jotain tekemistä asian kanssa?
Olen aika varma tästä. Itse en ole aiemmin juuri noteerannut svenska dagenia miksikään, mutta tänä vuonna olen kyllä sitä iloisesti alleviivannut kaikille vastaantulijoille. Pakkoruotsi toki on asia, josta ehkä kannattaa luopua tarvittaessa, mutta siitä, että ruotsin kieli on toinen kansalliskielemme, on syytä pitää kiinni kaikin voimin.
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 09:48:15
Hyvää ruotsalaisuuden päivää kaikille! Nyt on näköjään mukavasti alkanut leviämään tämä päivän vietto myös suomenkielisissä kouluissa ja päiväkodeissa - tiedän parikin peruskoulua, jossa on hyvin näyttävä ohjelma svenska dagenin kunniaksi, lukioista puhumattakaan. Hienoa.
Lähdethän mukaan puuhamaan saamelaisuuden päivälle samanlaista juhlintaa kautta valtakunnan? Saamelaisuushan on osa identiteettiämme - ei sinulta kysytty.
Quote from: VöyriJuhlimme nyt toista kansalliskieltämme, joka on aivan eri asemassa kuin nuo muut kielet. Suomi ja ruotsi ovat kansallisen kulttuurimme ydinkielet, joita on syytä juhlia!
Saame on kielilakien mukaan aivan samassa virallisessa asemassa kuin ruotsi, vaikkei sitä olekaan nimetty kunniastatukseen "kansalliskieli".
Quote from: elven archer on 06.11.2013, 11:38:08
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 11:02:48
Juhlimme nyt toista kansalliskieltämme, joka on aivan eri asemassa kuin nuo muut kielet. Suomi ja ruotsi ovat kansallisen kulttuurimme ydinkielet, joita on syytä juhlia!
Tyypin mielestä Homma on täynnä hörhöjä, jotka eivät tajua oikein mistään mitään. Silti tyyppi jaksaa tulla tänne trollaamaan halpahintaisesti. Ei taida sinullakaan mitään järkevää tekemistä liiemmin olla?
Tuota, kaikella kunnioituksella, mikä ihmeen pakko sinun on kulkea perässä ja haastaa riitaa? Tehdään sovinto, pussataan ja halataan - ja erotaan ystävinä, ok? Anyway, sen myönnän auliisti, että joskus huumorintajuni vie vähän liian pitkälle, mutta kai täällä nyt välillä kestetään hurttia huumoria, kun, mikä lienee kelle tahansa rationaalisesti ja empiirisesti ajattelevalle selvää, en mikään trolli ole. Vastaan kysymyksiin, en esitä ajatuksia, mitä en kannata, perustelen näkökantani, enkä väitä vastustajiani valehtelijoiksi, ellen pysty tätä todistamaan. Näistä sinun kontribuutiostasi joita olen nähnyt, päättelen että kohdallasi tämä luokittelu ei ole yhtään niin varmaan, mutta ei siis viitsitä riidellä enää vaan ollaan hyviä kavereita, jookos?
Jep, hesari vois helmikuun 6. pyytää Amocin pitämään inarinsaameksi räppityöpajaa sanomataloon ja sitten lopuksi yhteisjoikua.
Quote from: Jaska on 06.11.2013, 11:43:02
Saame on kielilakien mukaan aivan samassa virallisessa asemassa kuin ruotsi, vaikkei sitä olekaan nimetty kunniastatukseen "kansalliskieli".
Ei se nyt ihan samaa statusta omaa kuin suomi ja ruotsi, jotka puolestaan ovat rinnastettavassa asemassa noin muodollisesti. Mutta ihan hyvä ajatus olisi enemmänkin juhlia myös saamelaista kulttuuriperintöä - heitähän voidaan pitää tietyssä määrin maan "alkuperäisväestönä" (joskin me suomalaistaustaiset ilmeisesti omaamme myös erittäin pitkät yhteydet tämän maan eri asutusaaltoihin).
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 11:02:48
Juhlimme nyt toista kansalliskieltämme, joka on aivan eri asemassa kuin nuo muut kielet.
Kyseessä on perustuslakitason virhe. Onneksi myös perustuslakeja voidaan muuttaa.
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 11:48:22
Tuota, kaikella kunnioituksella, mikä ihmeen pakko sinun on kulkea perässä ja haastaa riitaa?
Mistä perässä kulkemisesta puhut? Olen vastaillut sinulle yhteen ketjuun viime aikoina ja nyt tässä huomautin ihan oikein, että sinun pelkkä hehkutussisältöinen viestisi vaikuttaa trollaamiselta, koska se siis koostui pelkästä hehkutuksesta aiheessa, joka herättää tunnetusti närää. Samahan tuo minulle, mutta mitä reaktiota sitten odotit? Mitä reaktiota pelkkään tunnepohjaiseen viestiin voi tulla? Ollaan joko samaa mieltä, eri mieltä tai välinpitämättömiä. Minä olin eri mieltä. En jakanut selvästikään tunnetilaasi.
Quote from: Nikolas Ojala on 06.11.2013, 12:02:56
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 11:02:48
Juhlimme nyt toista kansalliskieltämme, joka on aivan eri asemassa kuin nuo muut kielet.
Kyseessä on perustuslakitason virhe. Onneksi myös perustuslakeja voidaan muuttaa.
Ai, minä kun luulin että se on vain pakkoruotsi mikä herätti sitä närää täällä... Kysymyksessä onkin ilmeisesti paljon laajempi projekti?
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 12:08:23
Ai, minä kun luulin että se on vain pakkoruotsi mikä herätti sitä närää täällä... Kysymyksessä onkin ilmeisesti paljon laajempi projekti?
Puhun tietenkin vain omasta puolestani tässä. En ole mikään virallinen yleishommalainen kommentoija.
Jotkut saattavat pitää minua optimistina, mutta minulla on tällainen luottavainen ja myönteinen
tulevaisuusvisio, jossa tulee ratkaistaviksi monenlaisia ja isojakin haasteita. Visioon liittyy myös aito ja oikea demokratia, jonka avulla erilaisia aiempien sukupolvien kömmähdyksiä saadaan korjailtua kuntoon.
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 12:08:23
Quote from: Nikolas Ojala on 06.11.2013, 12:02:56
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 11:02:48
Juhlimme nyt toista kansalliskieltämme, joka on aivan eri asemassa kuin nuo muut kielet.
Kyseessä on perustuslakitason virhe. Onneksi myös perustuslakeja voidaan muuttaa.
Ai, minä kun luulin että se on vain pakkoruotsi mikä herätti sitä närää täällä... Kysymyksessä onkin ilmeisesti paljon laajempi projekti?
Jos pakkoruotsia perustellaan perustuslailla tai sillä että kyseessä kansalliskieli niin sitten siltä on poistettava perustuslain suoja/kansalliskielen asema. Ei se sen vaikeampaa ole.
Totta kai juuri tänä vuonna on valjastettu koko media, Saska Saarikosken johdolla, ylistämään ruotsin kielen seksuaalisuutta ja autuutta.
Hyvä Veli -verkoston ja taloudellisten etuuksien voima on vahva. Niin vahva, että alamaisten päälle voi paskantaa.
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 11:52:34
Quote from: Jaska on 06.11.2013, 11:43:02
Saame on kielilakien mukaan aivan samassa virallisessa asemassa kuin ruotsi, vaikkei sitä olekaan nimetty kunniastatukseen "kansalliskieli".
Ei se nyt ihan samaa statusta omaa kuin suomi ja ruotsi, jotka puolestaan ovat rinnastettavassa asemassa noin muodollisesti. Mutta ihan hyvä ajatus olisi enemmänkin juhlia myös saamelaista kulttuuriperintöä - heitähän voidaan pitää tietyssä määrin maan "alkuperäisväestönä" (joskin me suomalaistaustaiset ilmeisesti omaamme myös erittäin pitkät yhteydet tämän maan eri asutusaaltoihin).
Sanoinkin ettei saame omaa samaa
statusta. Kansalliskielen status merkitsee käytännössä sitä, että valtio rahoittaa ruotsinkielisen kulttuurin ja kielen edistämistä, kun taas saamelaiset saavat nihkeämmin valtion rahaa.
Viranomaispalvelujen osalta ruotsin- ja saamenkieliset ovat kuitenkin täysin tasa-arvoisessa asemassa lain silmissä, eli ne ovat Suomessa tasan yhtä
virallisia.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147017-mita-laki-todella-sanoo-kielitilanteestamme
Näin ruotsalaisuuden päivän kunniaksi olisi kai syytä tuomita vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe (http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan_Sundberg).
Quote from: nollatoleranssi on 06.11.2013, 12:53:37
Näin ruotsalaisuuden päivän kunniaksi olisi kai syytä tuomita vähemmistöihin kohdistuva vihapuhe (http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan_Sundberg).
Globaalisti katsoen toki tajutaan suomalaisten olevan mitä uhanalaisin vähemmistö?
Juhlikoon. Pakkoruotsin lähdettyä juhlitaan myös, ihan aidosti. Toivottavasti media on silloin paikalla.
http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/Kaikkien-aikojen-kylttimoka-Malmin-sairaalan-seinassa-kuva/1022661
Kaikkien aikojen kylttimoka Malmin sairaalan seinässä - kuva!
Viihdeuutiset 06.11.2013 13:37
Malmin sairaalassa Helsingissä tehdään parhaillaan mittavaa laajennusremonttia. Työ on jo niin pitkällä, että laajennusosan seinille on jo ruuvattu uusia opastekylttejä.
;D ;D
(http://www.seiska.fi/images/upload/cms/files/admin/kyltti_625jpg.jpg)
Eräs kyltti on kuitenkin herättänyt huomiota, sillä sen tekijällä (ja ripustajalla) ei ole järki leikannut ratkaisevalla hetkellä.
– Kyltissä lukee ensin paikka suomeksi ja sen perässä teksti "Samma på Svenska". Kyltin tehnyt henkilö on siis tehnyt kyltin suoraan sen perusteella mitä paperilapussa on lukenut, eikä hän ole pysähtynyt miettimään tekstisisältöä sen enempää, rakennukselta hekotellaan.
Rakennusmiesten mukaan sairaalaan on tilattu jo uusi kyltti, ja se lienee jo vaihdettu paikoilleen. Lukijamme ottama kuva on otettu lokakuun lopussa.
Tänään liputetaan ruotsalaisuuden päivän kunniaksi - ja, no...samma på svenska.
Ihmettelenpä, jos tuota ei ole ruuvattu hekotellen seinään.
No eikös toi nyt oo ihan asetusten mukainen. ;D
Quote from: Blanc73 on 06.11.2013, 10:53:45
http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/16357-ruotsalaisuuden-paiva-on-enemman-kuin-tarpeen (http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/16357-ruotsalaisuuden-paiva-on-enemman-kuin-tarpeen)
Ruotsalaisuuden päivä on enemmän kuin tarpeen
QuoteKäsittämätöntä ja ehdottoman tuomittavaa on, että suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä puolustavia on uhkailtu. Ei saa olla niin, ettei esimerkiksi liikennevälineissä uskalla puhua ruotsia.
WTF?! :o Ihan käsittämätöntä hysterian lietsontaa, kuvottavaa suvis-populismia.
Tämä on yksi niistä hokemista, joka on saavuttamassa toistolla varsinkin mainstream-massamedian toimittajien käytössä perustelemattoman, mutta absoluuttisen faktan tason. (Aikaa on tainnut tähän mennä alle kaksi vuotta.) Se ei liene suomalaisen mediamikrokosmoksen suurin pseudofakta, mutta mielestäni lähestyy ihmeellisintä. Jostain syystä yksikään näistä medioista ei ole alkanut esim. Helsingin poliisilaitokselta kyselemään, kuinka paljon rikosilmoituksia (ja tuomioista) joissa syyksi tekoon on ilmoitettu sporassa puhuttu kieli on tehty esim. suomen, ruotsin, englannin tai somalin osalta, ja vertaillut niitä sporaverkon käyttäjien kielijakaumaan.
Kyllä minä kutristelen kulmiani kun bussiin nousee porukka, joka alkaa kovaäänisesti molottaa keskenään rikkinäisellä ruotsilla. Kutristeluni aiheuttaa kuitenkin ensinnä äänitilan valtuunotto joka tehdään omistajan elkein ja toisaalta kieli, jota puhujat harvemmin osaavat edes - äidinkielisyydestä huolimatta - puhua. Samaan kykenevät suomenkieliset teinitkin, niitä ei vain reiteilläni näy yhtä paljoa kuin selkeästi aikuisia RKP-mellastajia. Aikuiset suomenkieliset tuntuvat pitävän suunsa pääasiassa soukemmalla. Liekö se sitten jonkin geneettisen heikkomielisyyden osoitus vai ehkä muiden matkustajien kunnioitusta?
Quote from: Uretaanipusla on 06.11.2013, 19:48:58
No eikös toi nyt oo ihan asetusten mukainen. ;D
Jos virkamiesruotsiksi ja kouluruotsiksi riittäisikin tuo... Pitääkin koettaa jos seuraava koe menee tuolla läpi, toki hyvän suomenkielisen tarinan sisältäen. Eihän sekään ole kuin poliittinen päätös.
Tätäkin yleisön osoittamaa "huomiota" hallituksen masinoimaa astroturfing-proggista kohtaan käytetään perusteena kun kaikki ei-perussuomalaiset puolueet heittävät kansalaisaloitteen ulos jo valiokunnasta kuin rotan raadon.
Vittu mitä kaksinaamaisuutta. Kaikki corinna-nimiset lokanmainitsemat systeemin sisällä de facto sanelevat mitä kantafenno saa haluta.
Seuraava "kansalaisaloite" saattaakin olla fyysistä lajia. Edelleenkään spårassa ei pelätä käyttää ruotsia. Sitä HUUDETAAN.
QuoteKaksikielisyys Pohjanmaalla esimerkillistä
06.11.2013 19:30 (Päivitetty: 06.11.2013 20:48) Kommentit0
Ruotsinkielisyys ja kaksikielisyys toimivat Pohjanmaalla esimerkillisen hyvin, sanoo suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtaja Cristina Gestrin.
– Rinnakkaiskielisyys on tavallista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen puhuu omaa kieltään töissä, kokouksissa ja jopa kodeissa. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että aidosti arvostetaan kielivähemmistön oikeutta käyttää omaa kieltään.
Pakkoruotsikeskustelu on Gestrinin mielestä paikoin ollut loukkaavaa. Keskustelun sävy on Gestrinin mielestä kuitenkin muuttumassa.
– Pieni maa ei voi eristäytyä ja Pohjoismaat ovat lähin viiteryhmämme, Gestrin sanoo.
Christina Gestrin puhui Ruotsalaisuuden päivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Mustasaaressa.
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/kaksikielisyys-pohjanmaalla-esimerkillista-1.1495622
Kyllähän tuo on ollut loukkaavaa. Suomenkielisiä on loukattu mm. viimeiset 500 vuotta. Milloin tämä hyvitetään?
Quote
– Rinnakkaiskielisyys on tavallista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen puhuu omaa kieltään töissä, kokouksissa ja jopa kodeissa. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että aidosti arvostetaan kielivähemmistön oikeutta käyttää omaa kieltään.
Ei. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että ruotsinkielisiä ihmisiä olisi lähemmäs 50% suomen väestöstä.
QuotePakkoruotsikeskustelu on Gestrinin mielestä paikoin ollut loukkaavaa. Keskustelun sävy on Gestrinin mielestä kuitenkin muuttumassa.
Pakkoruotsi on mielestäni
paikoin loukkaavaa.
Quote
– Pohjoismaat ovat lähin viiteryhmämme, Gestrin sanoo.
Ja siksi pakkoruotsi?
Quote from: Salaa nuiva on 06.11.2013, 21:20:23
Quote– Rinnakkaiskielisyys on tavallista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen puhuu omaa kieltään töissä, kokouksissa ja jopa kodeissa. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että aidosti arvostetaan kielivähemmistön oikeutta käyttää omaa kieltään.
Suomeksihan tuo tarkoittaa sitä, että venäläiset, somalialaiset, saamelaiset, virolaiset, syyrialaiset, norjalaiset, islantilaiset, tanskalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, ranskalaiset yms. saisivat käyttää omaa kieltään ja heille olisi tarjolla tulkkipalvelut joka virastossa ja laitoksessa. Tai vaihtoehtoisesti heidän omaa kieltään opiskeltaisiin koko maan laajuisesti.
Olisi siinä ulkomaalaisilla ihmettelemistä, kun Suomen koulutuslaitoksessa olisi 30 pakollista kieltä.
Quote from: nollatoleranssi on 06.11.2013, 21:41:32
Quote from: Salaa nuiva on 06.11.2013, 21:20:23
Quote– Rinnakkaiskielisyys on tavallista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen puhuu omaa kieltään töissä, kokouksissa ja jopa kodeissa. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että aidosti arvostetaan kielivähemmistön oikeutta käyttää omaa kieltään.
Suomeksihan tuo tarkoittaa sitä, että venäläiset, somalialaiset, saamelaiset, virolaiset, syyrialaiset, norjalaiset, islantilaiset, tanskalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, ranskalaiset yms. saisivat käyttää omaa kieltään ja heille olisi tarjolla tulkkipalvelut joka virastossa ja laitoksessa. Tai vaihtoehtoisesti heidän omaa kieltään opiskeltaisiin koko maan laajuisesti.
Olisi siinä ulkomaalaisilla ihmettelemistä, kun Suomen koulutuslaitoksessa olisi 30 pakollista kieltä.
Kuulostaa intialta(24 kansallista kieltä). Jaa, väkilukukaan ei paljon poikkea suomesta, mitä nyt tuommoiset 1,21mjd ja sanskriittiä lukuunottamatta jokaista kieltä puhuvat miljoonat.
QuotePakkoruotsikeskustelu on Gestrinin mielestä paikoin ollut loukkaavaa. Keskustelun sävy on Gestrinin mielestä kuitenkin muuttumassa.
– Pieni maa ei voi eristäytyä ja Pohjoismaat ovat lähin viiteryhmämme, Gestrin sanoo.
Pakkoruotsi nimenomaan edustaa nurkkakuntaista maailmasta eristäytymistä: sen sijaan, että oppilaille annettaisiin mahdollisuus opiskella suuria kieliä, joilla oikeasti pärjää maailmalla, heidät pakotetaan opettelemaan pientä ruotsin kieltä.
Sitä paitsi onhan myös Suomi yksi Pohjoismaista, ja suomen kieli on siten Pohjoismaissa puhuttava kieli. Pohjoismaisuus ei siis riipu mitenkään ruotsin kielen oppimisesta.
Quote from: Salaa nuiva on 06.11.2013, 21:20:23
QuoteKaksikielisyys Pohjanmaalla esimerkillistä
06.11.2013 19:30 (Päivitetty: 06.11.2013 20:48) Kommentit0
Ruotsinkielisyys ja kaksikielisyys toimivat Pohjanmaalla esimerkillisen hyvin, sanoo suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtaja Cristina Gestrin.
– Rinnakkaiskielisyys on tavallista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen puhuu omaa kieltään töissä, kokouksissa ja jopa kodeissa. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että aidosti arvostetaan kielivähemmistön oikeutta käyttää omaa kieltään.
Pakkoruotsikeskustelu on Gestrinin mielestä paikoin ollut loukkaavaa. Keskustelun sävy on Gestrinin mielestä kuitenkin muuttumassa.
– Pieni maa ei voi eristäytyä ja Pohjoismaat ovat lähin viiteryhmämme, Gestrin sanoo.
Christina Gestrin puhui Ruotsalaisuuden päivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Mustasaaressa.
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/kaksikielisyys-pohjanmaalla-esimerkillista-1.1495622
Kuka tätä maata on eristämässä? Jos pelkää pakkoruotsikeskustelun eristävän pienen maamme, miksi hän sitten keskustelee? Pohjoismaat ovat Gestrinin unholaan painumisen jälkeenkin todennäköisesti "lähin viiteryhmämme".
Käyttäisin mielelläni ruotsin kieltä arkielämässä, koska opiskelen sitä parasta aikaa, jotta suoriutuisin joskus yliopiston ruotsin kurssista. Täällä susirajalla ei nyt kuitenkaan erityisemmin tuota toista kotimaista kuule, joten nihkeää on :(
Eilisessä Hesarissa iskelmälaulaja Charles Plogman kertoo ruotsinkielisten olleen vihaisia hänen vaihdettua aikanaan laulukielensä ruotsista suomeksi. Voi kuinka suvaitsevaa ja avarakatseista.
QuoteVastaanotto olikin ystävällinen. Kaikkein negatiivisimmin asiaan reagoivat Plogmanin kotipaikkakunnan ruotsinkieliset.
Quote"Pitivät minua petturina ja kyselivät, enkö osaa enää kieltä."
QuoteOlen huomannut, että jostain syystä ruotsinkieliset taistelevat enemmän ja ovat kieliasioissa ehdottomampia kuin suomenkieliset.
http://www.hs.fi/ihmiset/Iskelm%C3%A4t%C3%A4hti+Charles+Plogmanin+piti+vaihtaa+ruotsi+suomeksi/a1383631618395
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/06/lipponen-populisterna-vilseleder-folk
Freudenthal-juhlassa puhunut Mooses Lipponen painotti taas kaksikielisyyttä ja varoitteli kovasti populismista.
Pöö.
QuoteMed kunskap i svenska har man bättre möjligheter att studera och arbeta i Sverige och andra nordiska länder. Kunskap i svenska behövs också i den offentliga och privata sektorn i Finland, påpekade Lipponen
eli...Ruotsiin pääsee töihin, kun osaa ruotsia
QuoteIllusionen om den rena finskheten leder till en återvändsgränd, till andlig isolation från den nordisk-västerländska kulturen. Vi tillhör den nordiska familjen och språkfrågan är en ödesfåga för vår identitet.
eli.. Illusio puhtaasta suomalaisuudesta johtaa umpikujaan ja eristäytymiseen pohjolasta. Kuulumme pohjoismaiseen perheeseen ja kielikysymys on kohtalonkysymys identiteetillemme.
Pari kysymystä:
-Kun kerran kuulumme samaan perheeseen, mikseivät muut perheenjäsenet opettele myös suomea?
-Kuka on puhunut puhtaasta suomalaisuudesta? A. Freudenthal (http://fi.wikiquote.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal) puhui tosin aika paljon puhtaasta ruotsalaisuudesta.
-Pääteekö kaksikielisyyden rikastava vaikutus myös Affenanmaalla?Eipä sitten muuta.
Jos suomalaisuus on illuusio, niin keitä ne ovat ne Lipposen "me, jotka kuulumme pohjoismaiseen perheeseen"? Sillä suomalaisia ne eivät voi olla, suomalaisuus kun on illuusio.
Aikooko Lipponen kummitella ja terrorisoida Suomen kansaa jopa lopulta poistuttuaan manalan majoille? Tulevatko jälkipolvet kuulemaan kauhutarinoita Paavo-kummituksesta, joka tulee öisin suomalaisraukkojen tupiin pelottelemaan ikuisella kadotuksella, jolleivat nämä taivuta polviaan herrakansan edessä olivat nämä sitten suomenruotsalaisia tai vaikka somaleja? Vai tullaanko Lipponen muistamaan selkärangattomana maanpetturina, joka myisi vaikka oman äitinsä saadakseen ruskean kielensä edes millimetrin syvemmälle eliitin perseeseen? Jos jälkimaailma on edes hiukan viisaampi ja omanarvontuntoisempi kuin nykyinen, tulemme löytämään Lipposen ansaitsemassaan paikassa historian lehdillä Otto Wille Kuusisen kaltaisten matelijoiden joukosta.
Paavo Pöö on käynyt nuoleskelemassa hurreja, että kokee taas kuuluvansa eliittiin, kun alunperin ei siihen ole kuulunut. Katainen, lipponen ja liikanen, kolme kieroa savolaista
Paavo "pöö" Lipposen hinku suomalaisten pakkoruotsinkielittämiseen vaikuttaa jotenkin kummalliselta.
Toisaalta tämä "viittävailleEUnpresidentti" oli aikoinaan sitkeästi ajamassa Suomea EU:n päättäviin pöytiin sekä euroon jos muihinkin ytimiin. Taas toisaalta mies tuntuu pitävän Ruotsia ihannevaltakuntana (joka siis viisaasti ymmärsi pysyä kaukana EU:n ytimistä ja eurosta) ja suomalaisten ruotsinkielen osaamista välttämättömänä avaimena hyvään elämään, koska "Suomi on ruotsalainen".
Quote from: foobar on 06.11.2013, 20:31:02
Quote from: Blanc73 on 06.11.2013, 10:53:45
http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/16357-ruotsalaisuuden-paiva-on-enemman-kuin-tarpeen (http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/16357-ruotsalaisuuden-paiva-on-enemman-kuin-tarpeen)
Ruotsalaisuuden päivä on enemmän kuin tarpeen
QuoteKäsittämätöntä ja ehdottoman tuomittavaa on, että suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä puolustavia on uhkailtu. Ei saa olla niin, ettei esimerkiksi liikennevälineissä uskalla puhua ruotsia.
WTF?! :o Ihan käsittämätöntä hysterian lietsontaa, kuvottavaa suvis-populismia.
Tämä on yksi niistä hokemista, joka on saavuttamassa toistolla varsinkin mainstream-massamedian toimittajien käytössä perustelemattoman, mutta absoluuttisen faktan tason.
Ihan silkkaa VMP tason juttua tuo uhkailu ja uskaltaminen.
Itse olen puhunut venäjää julkisissa tilanteissa jo parinkymmenen vuoden ajan, eikä missään tilanteessa ole tullut esille minkäänlaisen uhkan tuntua, ja olettaisin venäjänkielen olevan Suomessa inhokkilistalla, mikäli sellaista on, "korkeammalla" kuin rantaruotsin.
Sen kyllä olen huomannut, että ruotsinkieliset selvästi reagoivat kun he joutuvat itselleen uuteen tilanteeseen, eli kuuntelemaan kieltä jota he eivät ymmärrä.
Nyt kun ennakkoluulottomasti pitäisi etsiä eväitä Suomen selviytymiseksi koko ajan kasvavan rahanloppumispeikon torjumieksi, niin kuka on nokittanut pöytään kaksikielisyyskortin kustannukset ? Kyllä vaippojen tai pesukertojen vähennyksistä tulee säästöjä, mutta siihen pitäisi osallistua koko ihmiskunta, jotta päästäisiin kaksikielisyyden kustannuksiin.
http://www.hs.fi/ihmiset/Ruotsi+ei+sovi+lapsille/a1383806357985
QuoteThe Voice Kids -ohjelman juontaja Axl Smith yltyi kaksi viikkoa sitten valtavaan hehkutukseen: "You know Molly, I'm quite seldom speechless, but I'm speechless now."
Ja minä vedin katsojana herneen nenään. Minkä takia juontaja ei puhunut kolmetoistavuotiaalle The Voice Kids -finalistille, suomenruotsalaiselle Molly Rosenströmille, ruotsia? Eikö Suomi edelleen ole kaksikielinen maa, jossa virallisesti täytyy puhua niin suomea kuin ruotsiakin?
Miksi aina oletusarvona on, että jos suomenruotsalainen ja suomenkielinen keskustelevat, pitää keskustelu käydä vähemmistön kielellä?
Ja toiseksi, The voice kids ei ole mikään viranomainen, jonka on pakko tarjota palvelut kahella kielellä.
QuoteMainoskanavan viihdeohjelmalta ei kai voi vaatia, että se toimisi asennekasvattajana. Mutta sen avulla olisi mahdollisuus usuttaa lapsia ja nuoria opiskelemaan ruotsia, josta on muutenkin tullut kiihkeitä mielipiteitä synnyttävä pakkopulla.
Ruotsin kielen pakkokäyttö = asennekasvatus?
Quote
http://www.hs.fi/ihmiset/Ruotsi+ei+sovi+lapsille/a1383806357985
Myös toinen juontaja, Tea Khalifa, esitti kysymyksensä englanniksi. Hmm, olisiko kysymykset voinut käyttää kääntäjällä ja juontaja edes esittää, että ymmärtää, mitä puhuu ja mitä hänelle vastataan – ruotsiksi?
Ei hitto. Onneksi ei tosiaan ole yhtään teennäistä tuo pakkoruotsittaminen. Pitäisi vaikka esittää, että ymmärtää.
Quote
Mainoskanavan viihdeohjelmalta ei kai voi vaatia, että se toimisi asennekasvattajana. Mutta sen avulla olisi mahdollisuus usuttaa lapsia ja nuoria opiskelemaan ruotsia, josta on muutenkin tullut kiihkeitä mielipiteitä synnyttävä pakkopulla.
Tai suomea? Luulisi 13-vuotiaan (suomalaisen?) olevan ihan hyödyllistä osata suomea Suomessa.
Quote
Viesti, jonka englantia puhuvat juontajat lähettävät nuorille katsojille on vähintäänkin ristiriitainen kaksikielisessä Suomessa: Miksi opiskella ruotsia, kun Axl ja Teakin voivat surutta vaihtaa kielen englanniksi?
Sitä se nimenomaan on. Miksi tosiaan opiskella ruotsia?
Quote
Kummallisinta jaksossa oli se, että suomenruotsalainen tuomari, Suomen tämän vuoden euroviisuedustaja Krista Siegfrids, antoi Mollyn upean esityksen jälkeen palautteen suomeksi. Kaksi suomenruotsalaista olisi voinut puhua keskenään ruotsia.
Ja 90 % katsojista olisi suu ymmyrkäisinä, että mitähän ne oikein puhuvat.
Quote
Lopulta sain puhallettua herneen ulos sieraimestani ja aloin pohtia asian toista puolta. Oikeastaan on hyvä näyttää television viihdeohjelmaa katsoville lapsille ja nuorille, että vuorovaikutus on täysin mahdollista kielimuureista huolimatta.
Hyvä, että vähän alkaa valjeta, että englantihan on maailman suurin yhteinen kieli.
Näköjään tuosta on ollut keskustelua jo aikaisemmin HBL:ssä. http://hbl.fi/kultur/2013-10-29/519046/varfor-engelska-i-voice-kids
Mutta kun ei satu olemaan tunnareita tuonne niin en pääse lukemaan.
Quote from: Meänteis on 08.11.2013, 18:20:46
http://www.hs.fi/ihmiset/Ruotsi+ei+sovi+lapsille/a1383806357985
Hesari jatkaa tutulla linjallaan eli pakon puoleasta, järkeä vastaan.
QuoteViesti, jonka englantia puhuvat juontajat lähettävät nuorille katsojille on vähintäänkin ristiriitainen kaksikielisessä Suomessa: Miksi opiskella ruotsia, kun Axl ja Teakin voivat surutta vaihtaa kielen englanniksi?
Koskaan elämänsä aikana Khalifa ja Axl eivät ole tarvinneet ruotsin kieltä ja yhtäkkiä yhden pikku piltin takia heidän pitäisi sitä puhuakin?
Tuo osoittaa miten heikolla pohjalla Suomessa koko ruotsin kielen tarve on. Eli sille ei ole kuin keinotekoinen tarve.
QuoteKummallisinta jaksossa oli se, että suomenruotsalainen tuomari, Suomen tämän vuoden euroviisuedustaja Krista Siegfrids, antoi Mollyn upean esityksen jälkeen palautteen suomeksi. Kaksi suomenruotsalaista olisi voinut puhua keskenään ruotsia.
Samalla olisi vähintään 80-90%:a suomalaisista jäänyt ymmärtämättömäksi, että mitä tuomari puhuu? Onko ruotsin kielen puhuminen vain "itsetarkoitus", kuten Anna Laine antaa ymmärtää olevan jutussaan?
QuoteLopulta sain puhallettua herneen ulos sieraimestani ja aloin pohtia asian toista puolta. Oikeastaan on hyvä näyttää television viihdeohjelmaa katsoville lapsille ja nuorille, että vuorovaikutus on täysin mahdollista kielimuureista huolimatta. Aina on mahdollista löytää yhteinen kieli, ja itse keskustelu on tärkeämpi asia kuin kielitaitoon jumittuminen.
Vuorovaikutus on mahdollista, kun ei juututa omiin pikku lokeroihin? Eli ei toimita juuri niinkuin HS (toimittajan ja päätoimittajien lukuisten kannanottojen perusteella) ja Anna Laine haluavat.
QuoteUskon, että monikulttuurisessa ympäristössä kasvavat päiväkotilapset eivät osaisi edes ihmetellä, miksi televisiossa puhutaan useita vieraita kieltä.
Ehdotukseni siitä, että Suomessa opiskeltaisiin 30 pakollista vierasta kieltä on edelleen syytä ottaa siis vakavasti. Televisiossa olisikin hauskaa, jos jotkut puhuisivat arabiaa, toiset ruotsia, kolmannet solkkaisivat tanskaa ja neljännet vetäisivät ranskaa. Eikä kukaan ymmärtäisi yhtikäs mitään, mitä toiset puhuvat.
Se on mielenkiintoista, että jopa euroviisuissakin niin harvoissa maissa tekstejä käännetään maan omalle kielelle. Ymmärtävätkö kyseisen maan kansalaiset sitten niitä vieraskielisiä lauluja? Tuskimpa. Valtaosa laulaakin tämän takia englanniksi eli kielellä, jota kaikkialla ymmärretään ja opiskellaan.
Suomessa sentään ymmärretään englania ja suomea. Ruotsin kieltä vähemmän, koska sille käyttöä ei usein löydy kuin pienistä piireistä.
Jääköön ruotsinkielisyyden päivä, mutta päivä saisi jättää liputtamatta. Minulle tulee aina tunne, että ruotsalaisuuden päivä viittaa Svea-mammaan. Tai sitten on jossain vaiheessa saatava myös venäläisyyden päivä, koska venäläisten määrä lisääntyy koko ajan. Tämä siis riippumatta siitä, että suomi on virallisesti vain kaksikielinen. Jokunen vuosikymmen sitten venäjänkieliset olivat selkeästi syrjittyjä ja väheksyttyjä Suomessa. Ruotsinkieliset eivät ole olleet ikinä.
Liputuspäivistä joutaisi puolet pois muutenkin. Taiteilijat eivät ansaitse niitä, ei äidit eikä iskät. Tasa-arvon päiväa on sitten täysin typerää liputtaa. Tahatonta huumoria. Ja mikä **tun Eurooppa-päivä? Suuri ja mahtava, siis?
Ai juu, ketjun aihe on jotain muuta.
Jaa niin tuli mieleen: Kas kun ei ole jo keksitty maahanmuuttajien ja/tai pakolaisten päivää.
Quote from: Gödel on 08.11.2013, 21:25:13
Jaa niin tuli mieleen: Kas kun ei ole jo keksitty maahanmuuttajien ja/tai pakolaisten päivää.
Kelpaako tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/International_Migrants_Day
Innostuimpa lukemaan tätä kansalliskielistrategiaa: http://oikeusministerio.fi/material/attachments/om/toiminta/perusoikeudetjademokratia/6F38EQbLT/Kansalliskielistrategia.pdf
Tässä muutama lainaus (huom. pääsin vasta sivulle 15/78):
QuoteKansalliskielistrategiaa tarvitaan myös siksi, että Suomi voisi hyödyntää kahdesta kansalliskielestä kumpuavia vahvuuksiaan ja edistää kansalaisten hyvinvointia ja laajaa sivistystasoa. Näin Suomi voi olla aktiivinen ja kilpailukykyinen toimija sekä luottamusta herättävä yhteistyökumppani muun muassa toimiessaan muiden Pohjoismaiden kanssa.
Ilman kahta kansalliskieltä emme siis ilmeisesti voi olla.
QuoteKansalliskielistrategian tavoite – luoda kahden elinvoimaisen kansalliskielen Suomi – tarvitsee tuekseen käytännön toimia. Strategiassa esitettyjen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda mahdollisuudet suomen ja ruotsin kielen tosiasialliselle yhdenvertaisuudelle elinvoimaisina kansalliskielinä nyt ja tulevaisuudessa.
Kuulostaa kalliilta.
QuoteMuiden kielten oppiminen on tärkeä asia kansainvälistyvässä maailmassa ja myös käytännössä monikielisessä Suomessa. Suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joilla suurin osa väestöstämme ajattelee ja ilmaisee itseään.
Ohan tuo viimeinen lause periaatteessa totta.
QuoteRuotsin kieltä puhutaan virallisena kielenä myös Ruotsissa, mutta Suomessa kieli on tosiasiallisessa vähemmistöasemassa. Vähemmän käytetyistä kielistä huolehtiminen edellyttää aina enemmän huomiota kuin enemmistön kielestä huolehtiminen. Suomen virallinen kaksikielisyys nojautuu parlamentaarisen enemmistön tahtoon. Näin ollen enemmistöllä on vastuu myös vähemmän käytetystä kielestä. Vastuuta Suomen kaksikielisyyden tai vähemmän käytetyn kansalliskielen, ruotsin, ylläpitämisestä ei voi jättää vain yhdelle kieliryhmälle, käytännössä Suomen ruotsinkielisille.
QuoteSiitä huolimatta, että Suomi on kahdelle kansalliskielelle perustuva kaksikielinen maa, on jokaisella oikeus elää omassa maassaan omalla kielellään, joko suomen tai ruotsin kielellä. Yksilöt eivät aina ole kaksikielisiä.
:o
QuoteRuotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä. Yhteinen kulttuuri- ja kielitausta luo vahvemman yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunteen ja edistää yhteistyömahdollisuuksia. Tämä koskee kaikkea yhteistyötä. Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä ja yhteistyössä silloinkin, kun kaupankäyntiin liittyvissä asiakirjoissa käytetään jotakin muuta kieltä.
QuoteSuomen virallisen kaksikielisyyden oikeudellisiin hyötyihin kuuluu kansainvälisissäkin yhteyksissä esimerkillisenä pidetty kielilainsäädäntö, joka täsmentää kahden yhdenvertaisen kansalliskielen varaan rakennettua yhteiskuntaa. Lainsäädännön myötä Suomi osoittaa suvaitsevuutensa molempia kansalliskieliä puhuvia ryhmiään kohtaan samoin kuin pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä kumpuavaa kulttuurista rikkautta.
Mielenkiintoinen juttu:
Swedes 'best in the world' at English - again
http://www.thelocal.se/20131107/swedes-ranked-again-best-world-english
Ilmeisesti kapasiteetti ei huku turhien kielien opiskeluun..
Tätä kansalliskielistrategiaa lueskellessa tuli semmonen ajatus mieleen, että jos tämä kerran "on yksi pääministeri Kataisen hallitusohjelman kärkihankkeista." niin onko tuolla kansalaisaloitteella mitään mahdollisuutta tällä hallituskaudella? Vaikka eihän tämä strategia näytä suoraan sanovan, että pakkoruotsi on osa strategiaa.
Ja sitten vielä pari lainausta lisää:
QuoteEuroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaat toimivat usein yhdessä. Skandinaavisiin kieliin kuuluvan ruotsin osaaminen helpottaa yhteistyötä, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää vaikutusmahdollisuuksia suuremmassa yhteydessä.
QuoteEntistä laajempi pohjoismainen yhteistyö saman sektorin viranomaisten kanssa on
myös yksi tapa vahvistaa kielivarantoa ja luoda parempia mahdollisuuksia kielten rinnakkaiselolle myös arjessa.
QuoteKielten ja kieliryhmien kohtaaminen ei kuitenkaan saa tapahtua jommankumman, esimerkiksi vähemmän käytetyn kielen, kustannuksella, eikä saa syrjäyttää tätä. Pienemmän kieliryhmän edustajilta edellytetään usein joustavuutta erilaisissa kielen käyttötilanteissa. Kaksikieliset keskustelut muuttuvat usein yksikielisiksi siten, että käytännössä puhutaan enemmistön kieltä. Elinvoimaista yksilötason kaksikielisyyttä tukisivat sellaiset luonnolliset kielten kohtaamistilanteet, joissa kaikki osapuolet käyttävät omaa kieltään.
QuoteAhvenanmaan yksikielinen ruotsinkielinen asema on lisäksi tehokas muistutus siitä, etteivät kaikki ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset ole kaksikielisiä. Valtion on pysyttävä vastaamaan myös yksikielisten ruotsinkielisten tarpeisiin niin Ahvenanmaalla kuin muualla Suomessa samalla tavalla kuin valtio vastaa ruotsia osaamattomien yksikielisten suomenkielisten tarpeisiin.
QuoteKansalliskielten, suomen ja ruotsin, tosiasiallinen kielellinen yhdenvertaisuus edellyttää eräissä tapauksissa erityisjärjestelyjä vähemmän käytetyn kieliryhmän kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Tätä positiiviseksi erityiskohteluksi kutsutta ilmiötä sovelletaan myös muissa maissa pienempien ryhmien oikeuksien turvaamiseksi. Suomessa kielellisten oikeuksien toteutumisen on todettu eräissä tapauksissa edellyttävän erityisratkaisuja, joiden tavoitteena on tosiasiallinen yhdenvertaisuus.
Quote from: Meänteis on 09.11.2013, 16:13:44
Tätä kansalliskielistrategiaa lueskellessa tuli semmonen ajatus mieleen, että jos tämä kerran "on yksi pääministeri Kataisen hallitusohjelman kärkihankkeista." niin onko tuolla kansalaisaloitteella mitään mahdollisuutta tällä hallituskaudella? Vaikka eihän tämä strategia näytä suoraan sanovan, että pakkoruotsi on osa strategiaa.
Etukäteen oli jo tiedossa, ettei tuolla kansalaisaloitteella taida olla mitään vaikutusta. Pelkästään RKP:n hallituspaikka pitää siitä huolen.
Lähinnä kyse on ollutkin pidemmän ajan projektista eli tarkoitus on osoittaa aiheella olevan kannatusta ja kiinnostusta. Aihe on noussut myös jälleen kerran julkisuuteen. Vaikeaa uskoa, että se julkisuus tulee katoamaan, jos asian puolesta ei tehdä joitakin toimenpiteitä. Kansalaismielipiteen väheksyminen ei liene myöskään poliittikojen etu - pidemmällä tähtäimellä.
Vaikutus näkyy siinäkin, että mm. HS:ssäkin on uskallettu kirjoittaa tämän kaltaisia kirjoituksia:
Maailmankielten osaamisesta ei murehdita Suomessa (http://www.hs.fi/kotimaa/a1376710583198)
Käytännössä siis tilastoilla voidaan osoittaa, miten pakkoruotsin merkitys vähentää muiden kielten osaamista (vaikka julkisuudessa on täysin mututuntumalla kerrottu, ettei tuo väite pidä paikkaansa).
Quote from: SerialSuicideBomber on 09.11.2013, 11:42:05
Mielenkiintoinen juttu:
Swedes 'best in the world' at English - again
http://www.thelocal.se/20131107/swedes-ranked-again-best-world-english
Ilmeisesti kapasiteetti ei huku turhien kielien opiskeluun..
No vissiin niin.
"Swedish is a really small language, and we know we have to speak another language to communicate with the world," she told The Local."
Missä on hehkutus pohjoismaisesta yhteistyöstä? Ruotsillahan me kauppamme käydään, Tanska ja Norja mukaanlukien. Eikös se niin ollut?
"And it helps that English is also Germanic-based."
Totta kai. Jotenkin musta vaan tuntuu, että meitä on kusetettu.
Hesarin artikkelissa tuosta lasten laulukilpailusta kommenttiosiossa muutaman viestin kirjoitti Ville Komsi niminen henkilö tai nimimerkki. Mahtaako olla sama Komsi joka oli kansanedustajana takavuosina? Oli tai ei niin tämän Komsin kommentit olivat niin puutaheinää kuin olla ja voi että hyvinkin voi uskoa virheiden ex-kansanedustajaksi.
Tämän päivän Pohjalaisessa, eräällä pakinapalstalla, oli laitettu vaasalaisten perussuomalaisten kaupunginvaltuutettujen nimet tuon hesarin nimigeneraattorin läpi. Olin muistaakseni Lars 'Lasse' Karlsson. :)
Quote from: Lauri Karppi on 09.11.2013, 17:28:00
Tämän päivän Pohjalaisessa, eräällä pakinapalstalla, oli laitettu vaasalaisten perussuomalaisten kaupunginvaltuutettujen nimet tuon hesarin nimigeneraattorin läpi. Olin muistaakseni Lars 'Lasse' Karlsson. :)
Hesarin nimikonehan on kuin suoraan 1500-1900-luvulta, kun suomalaisia nimiä piti pakkoruotsittaa. Sitäkö Suomessa halutaan?
Satuin lukemaan Pohjalaisen 7.11.2013.
Paavo Lipponen ärisi siinä öykkäröinnistä ja pakkoruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteesta.
Tässä vielä referaatti tekstimuodossa:
Quote
Meillä saa liikaa öykkäröidä.
Paavo Lipposen mielestään meillä solvataan liikaa vähemmistöjä (ruotsinkielisiä ja maahanmuuttaja ja näihin ilmiöihin suhtaudutaan liian lepsusti.
Hän kaipaa aiheesta arvokeskustelua.
Lipposen mielestä Venäjän ja Ruotsin vastakkaisasettelu on törkeää, kun pitäisi oppia molempia ja ihmettelee miksi idässä ei tätä tarjota.
Hänen mielistä olisi katastrofi, jos kielten opiskelu vähenisi ja kuulemma meidän identiteetti on ruotsin kielessä ja kaksikielisyydessä.
Lipposen mielestä ruotsin kielen valinnaisuus loukkaa tasa-arvoa.
Hänen mielestä esim. Pohjois-Norjassa olisi käyttöä suomalaisille insinööreille.
Lipposen mielestä Suomi ei olisi selvinnyt Venäjän vallan ajasta ilman kulttuuria, joka luotiin ruotsin vallan aikana.
Kysymyksissä Lipposen sanoi ruotsin olevan tärkein kieli suomalaisille, koska se kuuluu Suomen identiteettiin.
(http://www.kuvanettiin.fi/di/C7DQ/lipposjuttu.jpg)
(http://www.kuvanettiin.fi/di/YYDW/lipposjuttu3.jpg)
QuoteTätä kansalliskielistrategiaa lueskellessa tuli semmonen ajatus mieleen, että jos tämä kerran "on yksi pääministeri Kataisen hallitusohjelman kärkihankkeista." niin onko tuolla kansalaisaloitteella mitään mahdollisuutta tällä hallituskaudella? Vaikka eihän tämä strategia näytä suoraan sanovan, että pakkoruotsi on osa strategiaa.
Hanke tuskin menee läpi tällä kaudella. Jokunen hallituspuolueen henkilö on jostain syystä vaihtanut kantaansa (ylen juttu jokin aika sitten), sitten on vielä puoluekuri, joka saattaa sanoa jotain. Siis hallituspuolueet saattavat käyttää tätä, tai sitten aloitteen kannattajia painostetaan asiassa.
Toki voi olla, ettei asia mene äänestykseen, jolloin nämä eivät juuri näkyisi. Perussuomalainen kannattaisi yrittää saada tämä äänestykseen, jotta testattaisiin kuinka moni hallituksesta uskaltaa äänestääkö kielivapauden puolesta.
Itse jos olisin demarien hommista vastaava henkilö niin soittelisin yksityispuheluita Moosekselle, että älä nyt hyvä mies enää julkisuudessa avaudu, varsinkaan pakkoruotsiasiassa sillä joka kerta kun avaat suusi niin meiltä lähtee ääniä tuhansittain.
Kenties noin on tapahtunutkin mutta Mooses ei enää eläkeläisenä välitä vaikka hänen aikanaan kipparoimansa laiva kokee haaksirikon.
Huh huh, melkosta tekstiä taas Lipposelta.
QuoteEi Suomen pidä sitoa lapsia alueellisesti turpeeseen.
No mitä hittoa pakkoruotsi sitten tekee? Rajaa meidän yhteen ainoaan maahan.
QuoteKielten opiskelun väheneminen on Suomelle katastrofi.
Ja mitenkä tuota tuo vapaa kielivalinta vähentäisi kielten opiskelua??
Quote...alullepanijoina ovat samat voimat, jotka ovat vuosia puhuneet tarkoituksellisesti pakkoruotsista.
Tämä pakkoruotsi termin kiistäminen on ihan uskomatonta.
QuoteLipposen mielestä ruotsin valinnaisuus loukkaa lopulta kansalaisten tasa-arvoa. Syntyy eriarvoisuutta, kun on perheitä, joissa ymmärretään valita ruotsi, ja perheitä joissa ei näin ymmärretä tehdä.
Siis ilmeisesti Paavo tarkoittaa tässä sitä, että jos perhe ei "ymmärrä" valita ruotsia lapselle, niin lapsella ei ole mahollisuutta virkamieheksi jne. :facepalm:
Mitä enemmän näitä puolustuspuheita kuulee ja näkee sitä enemmän vaan miettii, että miten tämmöinen järjestelmä voi olla olemassa näin hepposin perustein.
Helvettiäkö joku Lipponen on sanelemaan minulle identiteettiäni? Jumalauta. Samaan aikaan koko poliittinen koneisto, virkamiehet ja media saarnaavat meille, että maahanmuuttajilla on oikeus säilyttää oma identiteettinsä, mutta ilmeisesti minulla sitten ei.
Ruotsin kielellä ei ole minun identiteetilleni mitään merkitystä. Ei ole koskaan ollut, eikä tule koskaan olemaankaan.
Onko mahdollisuutta äänestää laki lepäämään yli vaalien ? Silloin vaalikoneiden kysymys pakkoruotsista panisi monet miettimään, varsinkin jos ennakkoon "viralliset" (ei Iltalehden) gallupit murskaavasti tuomisisivat kieliterrorin.
PS
Tuolta kielistrategiatekstistä:
Valtion on pysyttävä vastaamaan myös yksikielisten ruotsinkielisten tarpeisiin niin Ahvenanmaalla kuin muualla Suomessa samalla tavalla kuin valtio vastaa ruotsia osaamattomien yksikielisten suomenkielisten tarpeisiin.
Eli ikäänkuin valtio tekee suuren uhrauksen ja palveluksen ja kansalaisen tulee olla kiitollinen, kun yksikielinen (suomi) saa viranomaiselta palvelua suomeksi.
Olisi kiva tietää moniko yksikielinen valtio (sanotaan nyt että virallista kieltä puhuu yli 90%) kokee tarpeelliseksi käynnistää kielistrategiahankkeen kyseisen kielen ylläpitämiseen?
Eli olisko esim. Suomella tarvetta kansalliskielistrategialle, jos suomi olisi ainut virallinen kieli?
Quote from: Roope2 on 10.11.2013, 08:59:07
Onko mahdollisuutta äänestää laki lepäämään yli vaalien ?
Minusta olisi parempi kirjata ylös nyt kansanedustajien mielipiteet ennen vaaleja ja asiasta äänestäessä. Olisi mielenkiintoista tehdä sitten selvä esitys nettiin, josta näkyisi helposti, kuinka moni ja ketkä söivät sanansa.
Tosin viimeksi, kun poliitikkojen ja yhteiskunnallisten vaikuttajien pakkoruotsikantoja kerättiin yhteen, tietosuojavaltuutettu puuttui asiaan. Olisihan se näet kamalaa, jos kansa saisi helpossa muodossa nähtäväkseen faktaa poliitikkojen mielipiteistä.
http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/tietosuojakiista_pakkoruotsin_kannattajien_nimet_julki
Quote from: SerialSuicideBomber on 09.11.2013, 11:42:05
Mielenkiintoinen juttu:
Swedes 'best in the world' at English - again
http://www.thelocal.se/20131107/swedes-ranked-again-best-world-english
Ilmeisesti kapasiteetti ei huku turhien kielien opiskeluun..
Tuo "tulos", joka on ruotsalaisen tahon selvittämä, on kummasti ristiriidassa EU:n kielibarometrin kanssa, jonka perusteella suomalaisista paljon useampi osaa sujuvasti englantia kuin ruotsalaisista, vaikka heillä on pakkoenglanti:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149098-pakkoruotsi-eun-kielibarometrin-valossa
Lippos-parka on niin pahasti aivopesty, että hän jatkaa aivopesua eteenpäin - pahimmanlainen identiteetin tuputtaja.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150986-pakkoidentiteetin-tuputtajat
Jaska. Mitäs mieltä olet kielitieteilijänä tuosta kansalliskielistrategiasta? Vai oletko kerennyt vielä tutustua siihen?
"Swedish is a really small language, and we know we have to speak another language to communicate with the world," she told The Local."
Suora lainaus Localista, tutkimuksen teettäjän EF-kielikoulun edustajalta. Eipä juuri lisättävää. Paitsi että tulos perustuu nettikyselyyn. Kaikki huippumaat ovat korkean koulutustason teollisuusmaita, Suomi ja Viro ainoat ei-germaaniset kielet.
Pidän EU-barometria luotettavampana kuin omalehmäisen ruotsalaisyrityksen nettikyselyä. Vaikka tulokset ovatkin samansuuntaisia.
Paavon logiikka on kyllä mahtavaa. Ruotsin kieli on suomalaisille tärkein kieli, mutta ei kuitenkaan yhteydenpitovälineenä, vaan identiteetin kannalta. Tämä on kyllä totta, koska ei kovinkaan moni suomenkielinen osaa käyttää ruotsin kieltä yhteydenpitoon.
Englanti ei siis ole tärkein vieras kieli suomalaisille koska sitä voi käyttää vain yhteydenpitoon. Identiteetille se ei anna mitään. Kuinkakohan monelle suomalaiselle ruotsin kieli yleensä merkitsee mitään?
Quote27.8.2013
Soini: Miksi pakkoruotsi kiihdyttää?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ihmettelee kiivasta keskustelua pakkoruotsista. Soini sanoi puolueensa eduskuntaryhmän kokouksessa Jyväskylässä, että pakkoruotsi näyttää olevan yhteiskunnan suurin moraalinen ongelma. Hän oudoksui, ettei vastaavaa moraalikeskustelua käydä aborteista tai homoliitoista.
- Ei abortti ketään kiihdytä, ei homoliitto ketään kiihdytä. Pakkoruotsi kiihdyttää, Soini ihmetteli.
Soini varoitti kansanedustajia pitämästä liikaa esillä päivänpolttavia kiistakysymyksiä, kuten pakkoruotsia.
- Me emme takerru lillukanvarsiin, Soini neuvoi.
- YLE (http://yle.fi/uutiset/soini_miksi_pakkoruotsi_kiihdyttaa/6796300)
Ihmeellinen kommentti homoliitoistakin, josta nousi todella paljon keskustelua. Soini vaati vieläpä ryhmäkuria asiasta.
Quote from: nollatoleranssi on 11.11.2013, 00:44:35
Quote27.8.2013
Soini: Miksi pakkoruotsi kiihdyttää?
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ihmettelee kiivasta keskustelua pakkoruotsista. Soini sanoi puolueensa eduskuntaryhmän kokouksessa Jyväskylässä, että pakkoruotsi näyttää olevan yhteiskunnan suurin moraalinen ongelma. Hän oudoksui, ettei vastaavaa moraalikeskustelua käydä aborteista tai homoliitoista.
- Ei abortti ketään kiihdytä, ei homoliitto ketään kiihdytä. Pakkoruotsi kiihdyttää, Soini ihmetteli.
Soini varoitti kansanedustajia pitämästä liikaa esillä päivänpolttavia kiistakysymyksiä, kuten pakkoruotsia.
- Me emme takerru lillukanvarsiin, Soini neuvoi.
- YLE (http://yle.fi/uutiset/soini_miksi_pakkoruotsi_kiihdyttaa/6796300)
Ihmeellinen kommentti homoliitoistakin, josta nousi todella paljon keskustelua. Soini vaati vieläpä ryhmäkuria asiasta.
Tuo kertoo kaiken Soinin pelisilmästä. Samalla se kertoo miksi persut Soinin johtamana ennen "kottaraisenpönttöön tuijottajia" oli pelkkä freak-show, eräänlainen parlamentarismin klovni, jota pitivät pystyssä paikalliset änkyrä-äänet. Silloin persujen äänestäminen oli enemmän mielenterveysjuttu kuin poliittinen asia. Persujen äänestäminen oli yksilön purkautumista, kiukkuterapiaa, ei yhteiskuntaan vaikuttamista.
Kannatuksen menetyksen uhallakin Soini on väkisin tekemässä puolueesta salonkikelpoista ja siksi kieltää porukkaa ottamasta kantaa päivänpolttaviin asioihin. Siis niihin, joita kansa sillä hetkellä tärkeinä pitää, niihin "lillukanvarsiin".
Tuolla nöyristelyllä saa toki
kannatusta muilta puolueilta, niin että Soini niissä nähdään mahdollisena hallituskumppanina, joka pieksää laumansa kuriin kilpailevien puolueiden haluamalla tavalla. Noilla tempuillaan Soini on mieluisa hallituskumppanuuden kosiomies. Semminkin, kun muut puolueet tietävät tuon johtavan kannatuksen pysyvään menetykseen. Sitä taas Soinin pelisilmä ei huomaa, tai jos huomaakin, on Soini sitten valmis vaihtamaan persujen tulevaisuuden omaan palkkiovirkaansa. Vähän niinkuin Pekka Vennamokin aikanaan.
Soini: Pakkoruotsi on pakkoa, joka haaskaa suomalaisen yhteiskunnan resursseja, se huonontaa suomalaisten käyttökelpoista kielitaitoa, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Pakkoruotsi on koko yhteiskunta huonontava, eikä siten mikään lillukanvarsi.
Abortti ja homoliitto taas ovat henkilökohtaisia asioita, jotka kukin aikuinen ilman pakkoa ja omasta harkinnastaan päättää omalla kohdallaan. Yksilöjutut ovat suuria yksilöille, yhteiskunnan tasolla lillukanvarsia.
Huomaatsie eron?
Soini on ensimmäisenä ottamassa kunnian menestyksestä, vaikka on lausuntojensa perusteella ihan kehällä siitä, mitä tukijoiden keskuudessa ajatellaan.
Pakkoruotsi koskettaa kaikkia suomalaisia, mutta esim. homoliittojen konkreettisesta merkityksestä kansalaisille saa käsityksen, kun katsoo, että rekisteröityjä parisuhteita rekisteröidään vuosittain sellaiset pari tai kolme sataa. Toki sillä on myös symbolista merkitystä mm. tasa-arvon kannalta, mutta millä mittarilla tahansa pakkoruotsi on kansakunnan kannalta suurempi kysymys. Kummatkin pitää hoitaa, mutta sitä odotellessa Soini voisikin mennä vaikka eläkkeelle, jos nykymaailma vilistää niin nopeasti jo silmien ohitse, ettei mm. huomaa moraalikeskustelua käydyn mm. homoliitoista jokseenkin enemmän kuin mistään muusta viime aikoina.
Quote from: far angst on 11.11.2013, 04:17:27
Soini: Pakkoruotsi on pakkoa, joka haaskaa suomalaisen yhteiskunnan resursseja, se huonontaa suomalaisten käyttökelpoista kielitaitoa, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Pakkoruotsi on koko yhteiskunta huonontava, eikä siten mikään lillukanvarsi.
Abortti ja homoliitto taas ovat henkilökohtaisia asioita, jotka kukin aikuinen ilman pakkoa ja omasta harkinnastaan päättää omalla kohdallaan. Yksilöjutut ovat suuria yksilöille, yhteiskunnan tasolla lillukanvarsia.
Huomaatsie eron?
Tämähän tietysti on selvää. Soini on asiaa kykenemätön ymmärtämään, koska uskonto ensin, muut jutut sitten. Kovasti hän haikailee pääministeriksi, eikä edes tajua, että fanaatikolla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Homoliitot ja abortti eivät ole tämän ketjun aiheena.
Quote from: Meänteis on 10.11.2013, 09:46:05
Jaska. Mitäs mieltä olet kielitieteilijänä tuosta kansalliskielistrategiasta? Vai oletko kerennyt vielä tutustua siihen?
Olen lueskellut sitä, mutta se on kirjoitettu poliitikoksi, eli heti kun meinaa tarttua johonkin kohtaan, niin tulee aina mieleen vähintään toinen mahdollinen tulkinta samalle virkkeelle/kappaleelle. Se on niin ympäripyöreä, että se mahdollistaa melkein mitä vain, muttei toisaalta sitoudu tai rajoitu mihinkään niin selväsanaisesti, että sitä pääsisi syyttämään mistään.
Ihan kuin jonkun kieron asianajajan laatima. ;)
Pitänee jäädä odottamaan, miten sitä tulkitaan, eli millaisiin toimiin hallitus ryhtyy jos ryhtyy...
Quote from: Jaska on 11.11.2013, 10:57:35
...se on kirjoitettu poliitikoksi, eli heti kun meinaa tarttua johonkin kohtaan, niin tulee aina mieleen vähintään toinen mahdollinen tulkinta samalle virkkeelle/kappaleelle. Se on niin ympäripyöreä, että se mahdollistaa melkein mitä vain, muttei toisaalta sitoudu tai rajoitu mihinkään niin selväsanaisesti, että sitä pääsisi syyttämään mistään.
Ihan kuin jonkun kieron asianajajan laatima. ;)
Pitänee jäädä odottamaan, miten sitä tulkitaan, eli millaisiin toimiin hallitus ryhtyy jos ryhtyy...
Jep. Suht samoilla linjoilla olemme siis. Silti olen sitä mieltä, että kyseistä strategiaa ei olisi lähdetty suunnittelemaan, jos ei toinen kansalliskielemme olisi niin selvästi vähemmistönä.
Quote from: sakarit on 11.11.2013, 07:43:45
Tämähän tietysti on selvää. Soini on asiaa kykenemätön ymmärtämään, koska uskonto ensin, muut jutut sitten. Kovasti hän haikailee pääministeriksi, eikä edes tajua, että fanaatikolla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Kuinka niin? Fanaatikko meillä on pääministerinä nytkin.
http://www.youtube.com/watch?v=GitSubXSkGs
e: löytyihän se linkki
Tänään julkaistiin ruotsinkielisten säätiöiden rahoittaman Magma-ajatuspajan mielipidetutkimus (http://www.magma.fi/images/stories/magma_bengtsson_12.11.2013.pdf) ruotsin kielen asemasta Suomessa. Tuloksia voi verrata vuosien 1996 ja 2008 kyselyihin.
Quote from: MagmaRuotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa
27 % täysin samaa mieltä, 36 % osittain samaa mieltä. Yhteensä 63 %, laskua viime kyselystä 11 %-yksikköä.
Yli kolmannes vastaajista ei pidä ruotsin kieltä oleellisena osana suomalaista yhteiskuntaa.
QuoteOlisi vahinko, jos ruotsin kieli ja ruotsinkielinen kulttuuri kuolisivat sukupuuttoon Suomesta
32 % täysin samaa mieltä, 35 % osittain samaa mieltä. Yhteensä 67 %, laskua viime kyselystä 5 %.
Eli peräti kolmannesta suomalaisista ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin katoaminen ei liikuttaisi.
Quote from: MagmaOn tärkeää kuulua Pohjolaan ja että on pohjoismainen identiteetti
47 % täysin samaa mieltä, 43 % osittain samaa mieltä. Yhteensä 90 %, laskua viime kyselystä 3 %.
Quote from: MagmaJohtavien poliitikkojen pitäisi hallita sekä ruotsi että suomi
49 % täysin samaa mieltä, 29 % osittain samaa mieltä. Yhteensä 78 %, laskua viime kyselystä 7 %.
Quote from: MagmaSuomelle on taloudellista hyötyä kaksikielisyydestä
26 % täysin samaa mieltä, 32 % osittain samaa mieltä. Yhteensä 68 %, laskua viime kyselystä 10 %.
Quote from: MagmaRuotsin opetuksen pitäisi olla myös jatkossa pakollista peruskoulussa
22 % täysin samaa mieltä, 23 % osittain samaa mieltä. Yhteensä 45 %, laskua viime kyselystä 5 %.
Kysymys on muotoiltu niin, että on vaikea arvioida, mitä oikeastaan tarkoittaa olla väitteestä "osittain samaa mieltä" tai "osittain eri mieltä". Täysin samaa mieltä on 22 prosenttia, minkä voi tulkita niiden vastaajien osuudeksi, jotka haluavat Rkp:n lailla, ettei nykyisestä pakkoruotsista myönnetä minkäänlaisia poikkeuksia esimerkiksi Itä-Suomessa.
Pakkoruotsia tukevien ja sitä vastustavien osuudet vaihtelivat suuresti niin asuinpaikan, iän, sukupuolen, koulutuksen (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/12/det-har-anser-finsksprakiga-om-svenskan) kuin ruotsin kielen taidonkin mukaan. Pakkoruotsia vastustivat etenkin muut kuin yli 50-vuotiaat. Kannatus on laskenut
viidessä vuodessa 15-24-vuotiaiden ryhmässä
17 prosenttia ja 25-34-vuotiaiden ryhmässä
16 prosenttia.
Quote from: MagmaKouluarvosanojen (4-10) keskiarvo itse arvioidusta omasta ruotsin kielen taidosta: 6,1
Quote
Forsgårdin mukaan tulokset osittain heijastelevat Perussuomalaisten nousua viime vuosina.
- Me tiedämme, että Perussuomalaisia äänestävät lähinnä suhteellisen vaatimattomasti koulutetut miehet. Sama demografinen mekanismi näyttää vaikuttavan myös ruotsiasenteisiin. Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa riippuu siis yhä enemmän naisista, jotka dominoivat melkein kaikkea koulutusta yliopistotasolla, sanoo Forsgård. (käännös)
Magma: Motståndet mot obligatorisk svenska har inte ökat, allt fler osäkra (http://www.magma.fi/tema/motstandet-mot-obligatorisk-svenska-har-inte-oekat-allt-fler-osaekra) 12.11.2013
Eiköhän tämäkin kysely uutisoida illalla loistavana torjuntavoittona, ja korosteta, että kansanedustajien mielipiteet ovat ihan toinen juttu.
Kiitos Magma avoimuudesta strategiassanne. Matalan koulutuksen perunamies kurkutetaan korkeasti koulutettujen naisten tuella. Rintamalinja on selkeä.
Tuohan on trendi muutenkin. Jakkukalkkunat pyörittävät koko maata. Sekä nais- että miespuoliset.
Mutta vain niin kauan kuin rasvanahka karvaperse mies sen sallii.
Hesarin juttu kyseisestä tutkimuksesta: http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus+Ruotsin+kielen+asema+Suomessa+heikentynyt/a1384227299152
Olisi kyllä ollut mielenkiintoista nähdä millaisia lukuja oltaisiin saatu ilman, että olisi annettu vaihtoehdoiksi noita "osittain/jokseenkin" vaihtoehtoja.
Quote from: Roope on 12.11.2013, 15:19:02
Tänään julkaistiin ruotsinkielisten säätiöiden rahoittaman Magma-ajatuspajan mielipidetutkimus (http://www.magma.fi/images/stories/magma_bengtsson_12.11.2013.pdf) ruotsin kielen asemasta Suomessa. Tuloksia voi verrata vuosien 1996 ja 2008 kyselyihin.
Quote from: MagmaRuotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa
1. "Ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa"
2. "Olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja ruotsinkielinen kulttuuri kuolisivat sukupuuttoon Suomesta"
3. "On tärkeää kuulua Pohjolaan ja että on pohjoismainen identiteetti"
4. "Johtavien poliitikkojen pitäisi hallita sekä ruotsi että suomi"
Nuo 4 kysymystä herättivät "mielenkiinnon".
1. Ruotsin kielen voidaan kokeakin olevan osa suomalaista yhteiskuntaa ainakin jossakin määrin.
2. Kysymys antaa olettaa, että näin tapahtuisi? Joka on itsessään absurdi väite.
3. Suomen kuuluminen Pohjoismaihin ei lakkaa, vaikka Suomessa ei opiskeltaisi tai osattaisi ollenkaan ruotsin kieltä.
4. Tarvitaanko muidenkin kielten osaamista vai riittääkö ruotsin ja suomen osaaminen?
Mielestäni noita 4 kohtaa ei pitäisi edes käsitellä ruotsin kielen puolesta puhumisen muodossa.
Quote4. "Johtavien poliitikkojen pitäisi hallita sekä ruotsi että suomi"
Eihän edes pääministerimme hallitse ruotsia (vaikka pakkoruotsia kannattaakin).
Quote from: Vöyri on 06.11.2013, 11:42:45
siitä, että ruotsin kieli on toinen kansalliskielemme, on syytä pitää kiinni kaikin voimin.
Miten niin on syytä pitää kiinni ? Minä en näe siihen yhtään mitään syytä. Ruotsi ei ole maailmassa uhanalainen kieli vaan sitä puhuu n. 8 miljoonaa ihmistä Pohjanlahden länsipuolella. Sen sijaan esim. Inarinsaame on todella uhanalainen. Ja lakeja voidaan aina muuttaa. Ne eivät ole tipahtaneet tänne taivaasta.
Ruotsinkielen häviäminen suomesta ei siis hetkauttaisi maailmaa suuntaan eikä toiseen. Edelleenkin voisimme, niin halutessamme, opiskella ruotsia, vaikkapa Tukholmassa. Tai Helsingin yliopistossa. Opiskellaanhan siellä sanskriittiakin. Jos tai kun ruotsin itäinen murre ei ajan mittaan ole elinvoimainen niin voi voi. Kuihtumista on sattunut ennenkin, lukemattomia kielimuotoja/murteita on aikojen saatossa hävinnyt.
Suomalaisten pyhä velvollisuus ei ole tekohengittää ruotsia täällä. Tilanne on aivan absurdi: suomenkieliset, joita on maailmassa paljon vähemmän kuin ruotsinkielisiä, joutuvat nyt väkisin tukemaan ja "palvelemaan" puhujamäärältään isompaa kieltä !
Quote from: nollatoleranssi on 09.11.2013, 16:38:56
Etukäteen oli jo tiedossa, ettei tuolla kansalaisaloitteella taida olla mitään vaikutusta.
Käytännössä varmaankin noin. Mutta mitä virkaa koko aloitteella, jos sen aina pitää kuulua hallitusohjelman piiriin ???
Hallitusohjelmaahan toteutetaan joka tapauksessa, eihän siihen mitään kansalaisaloitteita enää tarvita !
Eikö idea ollut nimenomaan se, että Kansalla on näiden lehmänkauppojen ULKOPUOLELTA mahdollisuus tuoda asioita käsittelyyn ?
Jos ei ollut, koko homma on silkkaa pelleilyä ja teatteria. Eduskunta muka hövelisti sallii Kansan tuoda huolensa esiin
suurella vaivalla (yli 50 000 nimeä) ja sitten toteaa vain ettei anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin.
Samalla logiikalla riesaruotsi ei poistu KOSKAAN. Hallitusohjelmissa on kuitenkin aina lause: ruotsinkielen asemaan
ei kajota...
Siis: näennäisdemokratiaa. Oikeaa demokratiaa ei täällä olekaan ollut, ikinä. Millään ei ole mitään vaikutusta.
Hallitus toisensa perästä vain hymähtelee: koirat haukkuvat mutta karavaani kulkee. Ei pidä päästää pieniälyistä
Kansaa sotkemaan isoja kuvioita.
Quote from: Tabula Rasa on 06.11.2013, 12:21:56
Jos pakkoruotsia perustellaan perustuslailla
Tällähän sitä perustellaan vaikkei laissa mitään sellaista lue. Laki ei myöskään tunne sanoja 'virallinen kieli' tai 'kansallislaulu'. Niitä ei siis suomessa ole.
Pakkoruotsi tulee perustuslain tulkinnasta, jonka on käsittämättömässä viisaudessaan esittänyt Eduskunnan Perustuslakivaliokunta. Papisto,
joka selittää meille (Katekismuksen tyyliin) kohdan "Kansalliskieli ? Mitä se on ? Sinun tulee opiskella ruotsia kaikissa kouluissa, kaikissa vaiheissa !"
Valiokunnan jäsenet ovat ihan niitä samoja kansanedustajia, jotka ovat lakeja sorvaamassa ja hyväksymässä. Kaikin puolin riippumaton asetelma.
Tilanne on ihan sama kuin takavuosina metsäteollisuuden itse tutkiessa vesistön saastumista omissa laboratorioissaan ja todetessa, ettei mitään
ympäristöongelmaa ole, eivätkä heidän tehtaansa pilaa vesiä.
Myös joku Åbo Akademin professori katsoo, että perustuslaista pitää seurata velvoite suomenkieliselle puhua ruotsia.
Aika törkeää vääristelyä tuolla Magman omassa uutisoinnissa - blogitekstin arvoisesti:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153924-magma-vaaristelee-mielipidemittauksensa-tuloksia
Quote from: Jaska on 14.11.2013, 04:29:07
Aika törkeää vääristelyä tuolla Magman omassa uutisoinnissa - blogitekstin arvoisesti:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153924-magma-vaaristelee-mielipidemittauksensa-tuloksia
Quotepakkoruotsia kannattavien määrä väheni paljon enemmän: 50 % → 45 %
Pakkoruotsia kannatti ehdottomasti 22 prosenttia. On epäselvää, millaisiin uudistuksiin "osittain samaa mieltä" vastanneet 23 prosenttia olisivat valmiit myöntymään. Mahdollisesti heille sopisi ruotsin vaihtaminen venäjään Itä-Suomessa tai pakollisuus vain kaksikielisillä alueilla.
QuoteMikäli tässä uudessa Magman teettämässä selvityksessä ei edes kartoitettu vastaajien koulutustasokohtaisia osuuksia, ei sellaisia pidä silloin tuloksista lähteä epäsuorasti tulkitsemaankaan. Mikäli taas koulutustaso kartoitettiin, tulokset olisi ollut tärkeää esitellä itse selvityksessä.
Tutkimuksen tekijän haastattelujen perusteella sekä koulutustason että sukupuolen vaikutusta kyllä kartoitettiin, mutta näitä tuloksia ei julkaistu. Samoin tuloksista oli poistettu muun muassa sellaisten vastaajien määrä, joiden mielestä ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kulttuurin katoaminen Suomesta "ei ole vahinko".
QuoteMainittakoon lopuksi Magman selvityksen merkittävin tulos: pakkoruotsin kannatus on viiden vuoden aikana romahtanut eniten nuorimpien ikäluokkien kohdalla.
15–24-vuotiaat: –17 (59 % → 42 %)
25–34-vuotiaat: –16 (53 % → 37 %)
Suunta on selvä. Nyt on kyse enää hallituskaudesta. Seuraava tai sitä seuraava.
http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/kaksikielisyys_lykkaa_dementiaa_8343.html
"Kaksikielisyydestä on hyötyä läpi elämän. Se on aivojumppaa, joka kehittää lapsen havainnointikykyä monin tavoin. Vanhoilla päivillä se tuoreen tutkimuksen mukaan lykkää mahdollista sairastumista dementiaan keskimäärin 4,5 vuodella.
"Kaksikieliset joutuvat vaihtamaan kieltä usein; he ehkä puhuvat isälleen toista kieltä kuin äidilleen. Se vaatii muutosten huomioimista ympärillään samaan tapaan kuin autolla ajaminen,"
Quote from: John Doe on 14.11.2013, 11:21:58
http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/kaksikielisyys_lykkaa_dementiaa_8343.html
"Kaksikielisyydestä on hyötyä läpi elämän. Se on aivojumppaa, joka kehittää lapsen havainnointikykyä monin tavoin. Vanhoilla päivillä se tuoreen tutkimuksen mukaan lykkää mahdollista sairastumista dementiaan keskimäärin 4,5 vuodella.
"Kaksikieliset joutuvat vaihtamaan kieltä usein; he ehkä puhuvat isälleen toista kieltä kuin äidilleen. Se vaatii muutosten huomioimista ympärillään samaan tapaan kuin autolla ajaminen,"
Kaksikielisyys on eri asia kun se että osaa puhua toista kieltä ja kaksikielisyyttä ei voi opettaa koulussa koska se vaatii kaksikielisen perheen. Eli ei liity pakkoruotsiin mitenkään.
Lisäksi mikäli riittäisi toisen kielen osaaminen niin miksi sen pitäisi olla juuri ruotsi? Naapurissa on 150miljoonan puhuma kieli jota osataan liki kaikissa entisissä satelliittivaltioissa, englanti on yleiskieli kautta koko sivistyneen maailman, espanjalla on oma laaja puhujakuntansa, saksa on suurimpia jollei suurin kauppakumppani ja teknisesti johtava monessa suhteessa, kiina tai muut kaukoidän valtakielet voivat myös olla hyödyllisiä jne. Miksi hitossa siis vajaan kymmenen miljoonan puhujan ruotsi jota ei osata kuin siinä yhdessä pienessä maassa(tai varsinkaan suomenruotsi jota ei osata edes siinä maassa kunnolla). Ja jonka asukkaista suurenevä määrä ei itsekään puhu sanaakaan ruotsia.
Funtsin äsken asioiden merkittävyyttä, historian vaikutusta nykyisyyteen. Sitä jos satoja vuosia sitten Suomen kieli olisi vaihtunut suomesta valloittajan kieleksi eli venäjäksi tai ruotsiksi. Puhuisimme venäjää tai ruotsia ja olisimme muuten samanlaisia hommafoorumilaisia kuin nytkin. Suhtautuisimme kriittisesti maahanmuuttoon. Pakkoruotsia emme vastustaisi, kun meidän kaikkien äidinkieli olisi ruotsi eikä suomi olisi kuin korkeintaan saamen tapainen muutaman tuhannen harrastama.
Ajattelumme perustuu kieleen ja kielen rakenteisiin, joten joitain vaikutuksia sillä olisi tapaamme ajatella. Mutta se tuskin olisi merkittävä ero.
Mietin millä tavalla vastapuoli on argumentoinut maahanmuuttokriittisten perusteita ja tajusin yhden pointin miksi Suomen kielen täytyy olla vain suomen kieli.
Nytkin sanotaan että (Suomen) kulttuurimme on 1800-luvulla keksittyä, ettei ole mitään suomalaista kulttuuria vaan se on (suurimmalta osin) Ruotsin peruja. Sanotaan tuon vievän pohjan pois vaatimuksista kritisoida ulkomaan kulttuureja.
Jos kielenämme olisi ruotsi tai venäjä, niin vastapuoli käyttäisi sitäkin meitä vastaan. Että kielemmekin on ulkomailta tuotua. Että edes sen vertaa meillä ei ole omaa, että puhuisimme omaa äidinkieltämme.
Jos siis emme osaisi suomea kuin muutaman historiallisen sanan ja muuten puhuisimme ruotsia, niin meitä vastaan hyökättäisiin senkin osalta.
On siis selvää, että jos äidinkielemme olisi sata vuotta sitten vaihdettu ruotsiksi tai venäjäksi, niin se olisi antanyt nykyisessä keskustelussa vastapuolelle yhden lisäargumentin meitä vastaan.
Siksi meidän on puhuttava suomea ja pakkoruotsi on kiellettävä, jotta suomalaisilla olisi jatkossakin jotain omasta maasta jäljellä. Jotain jota olisi oikeutettua puolustaa.
Kun seuraavan kerran joku sanoo, että suomalaisuus on keksittyä ja kulttuurimme on ruotsalaisilta saatua, niin pitää kysyä: Jos emme puhuisi suomen kieltä, niin lisäisittekö senkin argumentteihinne meitä vastaan? Te pakkoruotsittajat siis myönnätte ruotsalaisen kulttuurin tuhonneen suomalaisen kulttuurin ja haluatte nyt samalla tavalla vähätellä ja tuhota myös suomen kielen Suomen kulttuurin osana?
Kansalaisaloitteen nimilistojen tarkistaminen on saatu yli kahden kuukauden työn jälkeen päätökseen, joten aloite voidaan luovuttaa virallisesti eduskunnalle. Tämä tapahtuu aloitteen alullepanijoiden mukaan ensi vuoden alussa.
On vielä epäselvää, mihin valiokuntaan aloite menee käsiteltäväksi. Todennäköisin vaihtoehto on sivistysvaliokunta, joka käsittelee koulutukseen liittyvät asiat, mutta epäilemättä Rkp yrittää kaikin keinoin ohjata aloitteen perustuslakivaliokunnalle sen osoittamiseksi, että asiaan liittyy painavia perustuslaillisia näkökohtia. Lisäksi perustuslakivaliokunta näyttää jäsentensä (mm. ruotsinkielisten demarien puheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta) perusteella korostetun pakkoruotsimyönteiseltä.
Svenska Yle: Granskning av medborgarinitiativet att slopa svenskan klar i dag (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/13/granskningen-av-medborgarinitiativet-att-slopa-svenskan-klar-idag) 15.11.2013
Quote from: Roope on 15.11.2013, 13:00:15
Svenska Yle: Granskning av medborgarinitiativet att slopa svenskan klar i dag (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/13/granskningen-av-medborgarinitiativet-att-slopa-svenskan-klar-idag) 15.11.2013
Huh huh, aikamoinen otsikko. Että ihan ruotsin kieltä ollaan lakkauttamassa?
Ja vasta ingressissä mainitaan
QuoteGranskningen av medborgarinitiativet om att slopa den obligatoriska skolsvenskan ska vara klar i dag.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194853165944/artikkeli/ministeriolle+moitteet+kaannoksesta+ely-central+ei+ole+ruotsia.html
"Ministeriölle moitteet käännöksestä: Ely-central ei ole ruotsia
Ely-central ei kelpaa ruotsinkieliseksi lyhenteeksi Ely-keskukselle. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle moitteet siitä, että se on hyväksynyt Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli Ely-keskuksen ruotsinkieliseksi lyhenteeksi Ely-central."
Quote from: John Doe on 15.11.2013, 16:09:36
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194853165944/artikkeli/ministeriolle+moitteet+kaannoksesta+ely-central+ei+ole+ruotsia.html
"Ministeriölle moitteet käännöksestä: Ely-central ei ole ruotsia
Ely-central ei kelpaa ruotsinkieliseksi lyhenteeksi Ely-keskukselle. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle moitteet siitä, että se on hyväksynyt Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli Ely-keskuksen ruotsinkieliseksi lyhenteeksi Ely-central."
Sairastahan tuo on, että valtion virastoilla ja laitoksilla pitää olla kaksi lyhennettä sen takia, että pitää olla se ruotsin kielinen versiokin.
Kas kun ei yritysmaailmassa vaadita samaa, että jokaisella firmalla pitäisi olla lyhenne myös ruotsiksi?
Jos tuo ehdotus menee läpi, niin samalla tavalla pitää alkaa muuttamaan kaikki epämääräiset muutkin nimet. Tuollahan keskustelussa oli "Trafi" jo nimettykin.
Kuinkahan paljon valtio käyttää voimavaroja tälläisten nimijuttujen työstämiseen, kun ne eivät kelpaa "yhdelle ryhmälle"? (varsinkin jos kyse on suomen kielisestä nimestä, yllättäen englannin kieliset ja minkä tahansa muun kieliset lyhenteet kelpaisivat).
Quote from: nollatoleranssi on 15.11.2013, 16:19:12
Quote from: John Doe on 15.11.2013, 16:09:36
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194853165944/artikkeli/ministeriolle+moitteet+kaannoksesta+ely-central+ei+ole+ruotsia.html
"Ministeriölle moitteet käännöksestä: Ely-central ei ole ruotsia
Ely-central ei kelpaa ruotsinkieliseksi lyhenteeksi Ely-keskukselle. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle moitteet siitä, että se on hyväksynyt Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli Ely-keskuksen ruotsinkieliseksi lyhenteeksi Ely-central."
Sairastahan tuo on, että valtion virastoilla ja laitoksilla pitää olla kaksi lyhennettä sen takia, että pitää olla se ruotsin kielinen versiokin.
Kas kun ei yritysmaailmassa vaadita samaa, että jokaisella firmalla pitäisi olla lyhenne myös ruotsiksi?
Hyva idis tuo yritys vaade kun saadaan läpi on pakkoruotsin madonluvun pikaversio käytössä.
Quote from: John Doe on 15.11.2013, 16:09:36
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194853165944/artikkeli/ministeriolle+moitteet+kaannoksesta+ely-central+ei+ole+ruotsia.html
"Ministeriölle moitteet käännöksestä: Ely-central ei ole ruotsia
Ely-central ei kelpaa ruotsinkieliseksi lyhenteeksi Ely-keskukselle. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle moitteet siitä, että se on hyväksynyt Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eli Ely-keskuksen ruotsinkieliseksi lyhenteeksi Ely-central."
Mites tuota tuosta tulee hyväksyttävää kun vaihtaa E:n ja Y:n paikkaa, esim. YLE Fem?
Ehkä on sittenkin hyvä, että valtionyhtiöt keksivät mitään tarkoittamattomia englannilta kalskahtavia nimiä, niin yksi nimi riittää.
Quote from: nollatoleranssi on 15.11.2013, 16:19:12
Kas kun ei yritysmaailmassa vaadita samaa, että jokaisella firmalla pitäisi olla lyhenne myös ruotsiksi?
Pitäisi ehdottomasti vaatia samoin kuin koko nimen ruotsintaminen. Esim. tällä hetkellä ruotsinkielinen ei tiedä että Kone on kone. Siispä: Kone - Maskin Oyj jne.
Quote from: Uretaanipusla on 16.11.2013, 12:16:37
Quote from: nollatoleranssi on 15.11.2013, 16:19:12
Kas kun ei yritysmaailmassa vaadita samaa, että jokaisella firmalla pitäisi olla lyhenne myös ruotsiksi?
Pitäisi ehdottomasti vaatia samoin kuin koko nimen ruotsintaminen. Esim. tällä hetkellä ruotsinkielinen ei tiedä että Kone on kone. Siispä: Kone - Maskin Oyj jne.
Tarkoititko Abp Maskin? Oyj on vihapuhetta, kuten kaikki suomi.
Quote from: foobar on 16.11.2013, 12:19:21
Tarkoititko Abp Maskin? Oyj on vihapuhetta, kuten kaikki suomi.
Kyllä, tätä juuri. Pahoittelen vihapuhettani ja menen ruoskimaan itseäni hesarilla rangaistukseksi.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/ruotsin-kielt%C3%A4-kannattaa-opiskella-1.50371
Tehtävämme on palvella.
Quote from: elven archer on 16.11.2013, 12:58:25
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/ruotsin-kielt%C3%A4-kannattaa-opiskella-1.50371
Tehtävämme on palvella.
QuoteVenäjän vallan aikana nämä ruotsalaiset eli länsimaiset järjestelmät säilytettiin, vaikka sortokausien aikana esimerkiksi venäjän opiskelu koulussa oli pakollista. Helmikuun manifesti oli harkittu sortodokumentti.
Ruotsin vallan aikaisista "sortotoimista" ei puhuta sanaakaan. Tuo Helmikuun manifestikin näyttää liittyvän lähinnä asevelvollisuuslakiin (joka on nykyisinkin voimassa). Suomihan sai myös Venäjän vallan alla itsenäisyytensä, mitä ei muuten olisi kai tullut koskaan.
Merkille pantavaa on, että kuten HS:n otsikossa sanottiin, niin "Suomessa ei maailmankielistä välitetä". Tämä sama ilmiö näkyy siinäkin, ettei yksikään yleisökirjoitus puhu minkään muun kielen puolesta, paitsi ruotsin kielen. Yleensä ruotsin kielen puolustajat esittävät näyttävästi oman nimensäkin julkisuudelle ja julkisuudessa.
Tuo ei ole ehkäpä yllättävää, kuten siitä HS:n puolustavasta puheenvuorosta ymmärsi. Säätiöiden apu- ja tukirahoja näillä kommenteilla haetaan.
Vaikeaa voi olla saada ruotsin kielisen säätiön tukea, jos julkisuudessa antaa ymmärtää olevansa ruotsin kieltä vastaan. Puolesta puhuminen taas voi avata tukirahat helpommin. Ehkäpä jotkut kokevat olevansa myös palveluksen velkaa?
QuoteRuotsin vallan aikaisista "sortotoimista" ei puhuta sanaakaan. Tuo Helmikuun manifestikin näyttää liittyvän lähinnä asevelvollisuuslakiin (joka on nykyisinkin voimassa). Suomihan sai myös Venäjän vallan alla itsenäisyytensä, mitä ei muuten olisi kai tullut koskaan.
Minusta on alkanut tuntua siltä, etteivät Ruotsin siirtomaatyylin sortotoimet ole koskaan loppuneetkaan Suomesta. Riistotoiminta on vain mennyt enemmän näkymättömiin yhteiskuntarakenteisiin; todelliseen rasismiin (suomenkielisiä kohtaan) perustuvaan jakoon rahan, koulutuksen, työpaikkojen ja poliittisen ja hallinnollisen vallan alueilla. Tämä riidelty kielikysymys on vain näkyvin oire koko Suomi-neidon elimistön vallanneesta imusolmukesyövästä.
Melkein mistä vain kaivaa, niin aina löytyy uusia haudattuja "luurankoja"; kähmintää, varain- ja omaisuudensiirtoa Ruotsille/ruotsinkielisille, poliittisia "hyvä veli"-henkilönimityksiä ja muita paljastavalta päivänvalolta visusti piilotettuja asioita, joissa Ruotsi/ruotsinkieliset ovat runsaasti edustettuina.
Muutamia hajanaisia esimerkkiasiota, joita viime aikoina olen miettinyt kielikysymyksen herättämänä:
- Sotakaluston ostoa varten Suomen kansan uhraamien vihkisormusten miljoonien arvoinen kulta päätyi aivan naurettavalla hinnalla (Suomen pankki ensin osti kullan 140 miljoonalla ja sitten myi sen 4:llä!) Ruotsiin. http://www.historianhavinaa.net/sodatjajalleenrakennus/kultakerays.html , http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2007/12/18/rahastusta-rautasormuksella/
- Suomen Yhdyspankki OY päätyi käytännössä Ruotsille Merita-Nordea reittiä.
(Ruotsin valtio näyttää muuten laittaneen Nordean omistuksensa viime aikoina lihoiksi. Jostain syystä ei yhdellä kertaa, vaan parin miljardin pätkissä; osakkeita (loppuomistus) myytiin ruotsalaisille ja kansainvälisille suursijoittajille 2,5 miljardilla eurolla syyskuussa ja sitä ennen 2,3 miljardilla kesäkuussa ja ties mitä tehtiin sitä ennen. Artikkeli ei kerro enempää. http://www.taloussanomat.fi/porssi/2013/09/25/ruotsin-valtiolle-nordeasta-25-miljardia-euroa/201313337/170 )
- Suomalainen Sonera on nyt TeliaSonera ja yhtiön kotipaikka Tukholma.
- Jopa Turun sinappi vietiin meiltä ja valmistus, kuin pilkkana, siirrettiin Uppsalaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_sinappi
Ja näitähän riittaisi. Eiköhän Ruotsin piilosiirtomaa, Suomi, ala olla pian tyhjiin pumpattu, kun samaan aikaan meitä on myyty pilkkahintaan ja lahjoitettu kaksin käsin myös koko maailmalle ainakin jo viimeiset parikymmentä vuotta.
Edit: Lisätty kansainvälisyyttä (ranskalaiset viivat).
Miksi kielivapauttajat ymmärretään väärin?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154204-miksi-kielivapauttajat-ymmarretaan-vaarin
"Pakkoruotsin kannattajaa ja kreationistia yhdistää hankittu ymmärrysrajoittuneisuus. Kun yhä useampi ihminen saadaan näkemään harmaasävyjä, yhä useampi pakkoruotsin kannattaja tajuaa, ettei kyse ole ruotsinkielisten vastustamisesta, ruotsin kielen vastustamisesta tai ruotsin kielen opetuksen vastustamisesta. Kyse on pelkästään ruotsin kielen opetuksen pakollisuuden vastustamisesta, eikä siinä ole mitään pahaa. Se ei vie mitään pois ruotsinkielisiltä."
Quote from: Uretaanipusla on 16.11.2013, 12:16:37
Quote from: nollatoleranssi on 15.11.2013, 16:19:12
Kas kun ei yritysmaailmassa vaadita samaa, että jokaisella firmalla pitäisi olla lyhenne myös ruotsiksi?
Pitäisi ehdottomasti vaatia samoin kuin koko nimen ruotsintaminen. Esim. tällä hetkellä ruotsinkielinen ei tiedä että Kone on kone. Siispä: Kone - Maskin Oyj jne.
Vastaavasti ulgomankieliset pitää suomentaa:
Finnair - Suomilma
Finavia - Suomlento
Fingrid - Suomruudukko
Solidium - Kiinteö
Gasum - Kaasuo
Trafi - Liikenn
Itella - Mä kerron
Nordea - Pohjola (hups?)
Danske Bank - Tanskalainen Pankki
Santander (Santa 'n deer) - Joulupukki ja peura
Tai:
Talvivaara - Vinterfara
Lokomo - Låkåmå (vrt. Konala - Kånala)
Valmet - Stamet
Helsingin Sanomat - Saker som Helsingfors har sagt
ELY-keskuksen kääntäminen ei ihan onnistu, kun se on ruotsiksi Närings- Trafik- och Miljöcentralen.
NTM on jo varattu Närpes Trä och Metal:ille.
-i-
Quote from: Jaska on 18.11.2013, 23:23:29
Miksi kielivapauttajat ymmärretään väärin?
En tiedä mistä on kyse Ylen toimituksessa, kun eivät suostu korjaamaan tämän otsikkoa pyynnöstä huolimatta oikein
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/13/granskningen-av-medborgarinitiativet-att-slopa-svenskan-klar-idag
Ensin se oli kuten URLista vielä näkee "att slopa svenskan" eli koko ruotsin kieltä ollaan lakkauttamassa,
no pistin viestiä, että voisitteko käyttää tuota ingressissäkin näkyvää "obligatoriska skolsvenskan" termiä, ne muuttivat sen "att slopa skolsvenskan" eli kouluruotsia ollaan lakkauttamassa,
no toisella korjauspyynnöllä, joka näkyy tuolla kommenteissakin,
QuoteInlagt av Gäst (ej verifierad) 15.11.2013 - 14:31
Kiitos korjauksesta, mutta otsikko on vielä hieman valheellinen. Ei kansalaisaloitteella olla edelleenkään kouluruotsia lakkauttamassa, ainoastaan kouluruotsin pakollisuus halutaan poistaa.
ei enää ollut vaikutusta...
Ikuturso, aivan loistavia käännösehdotuksia! Tärkein unohtui:
Alko - Börjad
Quote from: En tiedä mistä on kyse Ylen toimituksessa, kun eivät suostu korjaamaan tämän otsikkoa pyynnöstä huolimatta oikein
Jotenkin ruotsinkielisillä toimittajilla on sisäinen pakko vääristellä, että ruotsin kielen opetus, ruotsin kieli ja ruotsinkieliset ovat uhattuna. Jos he tunnustaisivat, että kritiikki kohdistuu vain ruotsin kielen opetuksen pakollisuuteen, heiltä putoaisi pohja ämpyilyltään, koska kansan mielestä kielivapautus ei olekaan paha asia. Vastustaja on siksi demonisoitava tällaisella harhaanjohtavalla propagandalla.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152469-pakkoruotsi-vai-kouluruotsi
Quote from: Jaska on 19.11.2013, 10:29:25
Jotenkin ruotsinkielisillä toimittajilla on sisäinen pakko vääristellä, että ruotsin kielen opetus, ruotsin kieli ja ruotsinkieliset ovat uhattuna. Jos he tunnustaisivat, että kritiikki kohdistuu vain ruotsin kielen opetuksen pakollisuuteen, heiltä putoaisi pohja ämpyilyltään, koska kansan mielestä kielivapautus ei olekaan paha asia.
Näin se näyttäisi ikävä kyllä olevan.
QuoteVastustaja on siksi demonisoitava tällaisella harhaanjohtavalla propagandalla.
Tahalliselta ja harhaanjohtavalta tuo kieltämättä vaikuttaa, koska tuo termi "obligatoriska skolsvenskan" kuitenkin mainitaan itse tekstissä, eli ei pitäisi olla mitään syytä jättää sitä pois otsikosta.
Ja tuollainen otsikointi on sitä paitsi JSN:n ohjeiden vastainen:
http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
Quote8. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
15. Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.
Testaa miten kielisuvaitsevainen olet:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154292-testaa-miten-kielisuvaitsevainen-olet
Yhteiskunnassa vallitsee hirvittävä kaksoisstandardi: suvaitsevaisuus ja vapaus nähdään tavoiteltavina hyveinä - paitsi kielipolitiikassa, jossa pakko, rajoittaminen ja yhteen muottiin änkeminen ovatkin yhtäkkiä hyveitä.
Kaiken huipuksi todellisuus on käännetty päälaelleen niin, että kielivapauttajat halutaan yhdistää suvaitsemattomuuteen ja kielipakottajat suvaitsevaisuuteen. Kuinka tällainen propaganda voi mennä edes pienelle joukolle ihmisiä läpi?
QuoteRanskaa äidinkielenään puhuva pariskunta innostui kuultuaan, että Suomessakin on merkittävä kielivähemmistö.
"Mikä on ruotsinkielisten asema?"
Well, lisää hapuilua: Erikoinen. Toisaalta oikein hyvä, toisaalta aika hankala. Kielivihaa, you know. Nyökyttelystä päätellen vaikutti kovin tutulta.
HS: Tomi Tyysteri: Kannattaako Suomeen muuttaa? (http://www.hs.fi/kotimaa/Kannattaako+Suomeen+muuttaa/a1384760795191?ref=hs-hitaat-e-1)
Suomestahan löytyy kielivihaa. Jopa 60-70%:a suomalaisista voidaan laittaa kielivihaajien piiriin...
Mielenkiintoista onkin, ettei tätä "kielivihaa" löydy arkitodellisuudesta eli siitä ei löydy todellisia esimerkkejä. Ne ruotsin kielisten saamat uhkauksetkin ovat edelleen unohdettu täysin, vaikka syyllinen löytyi. Venäjän kielisistä tai muista sitten puhumattakaan...
Näin se totuus muuttuu mediassa.
Quote from: Sylvia borin on 18.11.2013, 16:25:36
- Jopa Turun sinappi vietiin meiltä ja valmistus, kuin pilkkana, siirrettiin Uppsalaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Turun_sinappi
Mulla onkin 'bout 10 vuotta jatkunut boikotti Turun sinappia vastaan. Käytän nykyään pääasiassa Auraa taloussinappina.
QuoteKannanotto: Ruotsin opetuksen vähentäminen etäännyttäisi Suomea Pohjoismaista
Yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, jossa toivotaan kaikille yhteisen ruotsin kielen opetuksen lakkauttamista. Ruotsinopetus on ollut Suomen julkisessa keskustelussa pitkään tabu, jossa ääripäät ovat vuodesta toiseen käyttäneet samoja argumentteja ilman, että aiheesta on saatu käytyä asiallista keskustelua.
Vakioargumentteja niin ruotsin opetuksen vastustajille kuin kannattajillekin on ollut suomenruotsalaisiin ja perustuslailliseen kaksikielisyyteen vetoaminen. Keskustelusta on unohtunut täysin kaikista tärkein syy sille, että jokainen suomalainen opiskelee koulussa ruotsia: Suomen asema osana Pohjoismaita.
Koko itsenäisyyden ajan elintärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa on ollut Suomen kuuluminen Pohjoismaihin, joihin Suomi kulttuurin ja historian puolesta itsestään selvästi liittyy. Poliittiset yhteydet Pohjolaan ovat varmistaneet Suomen jäsenyyden Pohjoismaiden neuvostossa. Pohjoismaisen yhteistyön perussopimus, Helsingin sopimus, solmittiin Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin välillä vuonna 1962 nimenomaan Helsingissä.
Oleellinen osa Pohjolan kulttuurista yhteenkuuluvuutta on yhteinen pohjoismainen kieli. Helsingin sopimuksessa onkin sovittu pohjoismaisten naapurikielten kouluopetuksesta: esimerkiksi Islannissa jokainen koululainen opiskelee "pakkotanskaa".
Suomen ruotsinopetuksen tärkein tehtävä onkin ylläpitää Suomen asemaa osana Pohjoismaita. Yksi keino tehdä korkeakoulujen "virkamiesruotsi" joustavammaksi olisi esimerkiksi mahdollistaa pakollisten ruotsin kurssien suorittaminen vaihto-opiskelulla tai harjoittelulla toisessa Pohjoismaassa. Käytännön tilanteissa kielen oppii usein parhaiten.
Tulevaisuudessa Pohjoismaiden asema kauppakumppanina tulee todennäköisesti kasvamaan. Ruotsin kieli on avain yli 25 miljoonan asukkaan Pohjolaan. Lähialueemme on myös yksi Euroopan vahvimmista talousalueista, joten ruotsin opetuksen vähentäminen tässä tilanteessa olisi huolestuttava valinta. Pohjoismainen yhteistyö on Suomelle liian tärkeää jätettäväksi vain suomenruotsalaisten hoidettavaksi.
Lisätietoja: puheenjohtaja Emma Mustala, emma.mustala[at]pohjola-norden.fi / pääsihteeri Laura Mynttinen, 044 733 5781, laura.mynttinen[at]pohjola-norden.fi
Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton nuorisojärjestö, joka edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä nuorten ja nuorten aikuisten kohtaamista.
Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto (http://pnn.fi/ruotsin-opetuksen-v%C3%A4hent%C3%A4minen-et%C3%A4%C3%A4nnytt%C3%A4isi-suomea-pohjoismaista)
Quote from: Roope on 27.11.2013, 14:38:00
QuoteKannanotto: Ruotsin opetuksen vähentäminen etäännyttäisi Suomea Pohjoismaista
Vakioargumentteja niin ruotsin opetuksen vastustajille kuin kannattajillekin on ollut suomenruotsalaisiin ja perustuslailliseen kaksikielisyyteen vetoaminen. Keskustelusta on unohtunut täysin kaikista tärkein syy sille, että jokainen suomalainen opiskelee koulussa ruotsia: Suomen asema osana Pohjoismaita.
Oleellinen osa Pohjolan kulttuurista yhteenkuuluvuutta on yhteinen pohjoismainen kieli. Helsingin sopimuksessa onkin sovittu pohjoismaisten naapurikielten kouluopetuksesta: esimerkiksi Islannissa jokainen koululainen opiskelee "pakkotanskaa".
Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto (http://pnn.fi/ruotsin-opetuksen-v%C3%A4hent%C3%A4minen-et%C3%A4%C3%A4nnytt%C3%A4isi-suomea-pohjoismaista)
Tuo pohjoismainen yhteistyö kielen perusteella alkaa olemaan urbaanilegenda.
Joskus pari vuotta sitten Pohjoismaiden Nuorten Neuvosto vaati tulkkauspalvelurahaa useita kymppitonneja, koska muuten olisi ollut vaarassa loppua toimiminen ruotsin kielellä ja siirtyminen englantiin. Vaikeaa uskoa, että "nämä kielivaikeudet" johtuivat suomalaisista edustajista.
Ei Suomi ole yhtään suurempi osa Pohjoismaita ruotsin kielen pakollisen oppimisen kautta kuin ennenkään. Oikeastaan päinvastoin. Suomen kielipoliittinen malli eroaa muista Pohjoismaista, kuten Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.
Quote...kansalaisaloitteen, jossa toivotaan kaikille yhteisen ruotsin kielen opetuksen lakkauttamista.
Tuosta saa äkkiä lukien sellaisen käsityksen, että oltaisiin toivomassa julmasti ruotsin kielen opetuksen lakkauttamista. Sanonta "kaikille yhteisen" tietysti tarkoittaa "pakollisen", mutta koska jälkimmäisestä tulee helposti mieleen kirosana "pakkoruotsi", niin on toki tyylikästä puhua sievästi "kaikille yhteisestä".
Tai sitten, koska Suomi kuulemma on ruotsalainen (lähde: YLE), niin annetaan ymmärtää ruotsin kielen olevan kaikille suomalaisille yhteinen ja niinmuodoin on kummallista toivoa sen opetuksen lakkauttamista.
Eivätkö ruotsittajat ole lukeneet omia, kivenkovia perusteluitaan? Eivätkö he luota siihen että kansa edelleenkin jatkaa autuaaksitekevää ruotsin opiskelua sen muuttuessa vapaaehtoiseksi? Siis sitä ruotsia joka avaa ovet kaikkiin muihin kieliin, joka takaa yleissivistyksen ja toimeentulon koko Skandinaviassa ja joka on jättekiva ja hauska juttu?
Kuinkas nyt ei tunnu oikein olevan luottamusta omaan brändiin.
Quote
Oleellinen osa Pohjolan kulttuurista yhteenkuuluvuutta on yhteinen pohjoismainen kieli. Helsingin sopimuksessa onkin sovittu pohjoismaisten naapurikielten kouluopetuksesta: esimerkiksi Islannissa jokainen koululainen opiskelee "pakkotanskaa".
En tiennytkään että Islannissa on pakkotanska. Jos mahdollista, se on vielä pakkoruotsiakin typerämpi juttu, Islannissahan ei ole tanskankielisiä edes sitä kuutta prosenttia.
Mutta mutta, itse perustelu ampuu itseään jalkaan. Jos yhteinen pohjoismainen kieli on jotenkin olennainen, niin mikä se kieli sitten on? Onko se ruotsi vai tanska? Sillä sama kieli ne eivät ole, sen pitäisi olla itsestäänselvää viimeistään sille joka on joskus yrittänyt noilla molemmilla kielillä kommunikoida.
Joojoo, turha tätä kai on Hommassa toistaa, eiköhän nuo argumentit ole käsitelty jo muutamaan kertaan.
Quote from: Oami on 27.11.2013, 18:04:32
En tiennytkään että Islannissa on pakkotanska. Jos mahdollista, se on vielä pakkoruotsiakin typerämpi juttu, Islannissahan ei ole tanskankielisiä edes sitä kuutta prosenttia.
Mutta mutta, itse perustelu ampuu itseään jalkaan. Jos yhteinen pohjoismainen kieli on jotenkin olennainen, niin mikä se kieli sitten on? Onko se ruotsi vai tanska?
Tanskan kieli ei ole Islannin kouluissa pakollinen, vaan oppilaiden on yläluokilla valittava jokin pohjoismaisista kielistä. Käytännön syistä oppilaiden valitsema kieli on yleensä tanska, joka oli Islannissa pakollinen ensimmäinen vieras kieli yli 150 vuotta, kunnes englanti syrjäytti sen 90-luvun lopulla. Epäselvää on, lasketaanko suomen kieltä Islannin kouluissa pohjoismaiseksi kieleksi, mutta ainakaan sitä ei opiskella.
Tilanne on Islannissa aika samanlainen kuin Suomessakin. Oppilaat katsovat tanskan opiskelun omalta osaltaan turhaksi, kun taas päättäjät pitävät tanskan kieltä tärkeänä muiden pohjoismaiden kanssa kommunikoimiseksi.
Quote from: John Doe on 14.11.2013, 11:21:58
http://www.yle.fi/tekstitv/arkisto/kalenteri/kaksikielisyys_lykkaa_dementiaa_8343.html
"Kaksikielisyydestä on hyötyä läpi elämän. Se on aivojumppaa, joka kehittää lapsen havainnointikykyä monin tavoin. Vanhoilla päivillä se tuoreen tutkimuksen mukaan lykkää mahdollista sairastumista dementiaan keskimäärin 4,5 vuodella.
"Kaksikieliset joutuvat vaihtamaan kieltä usein; he ehkä puhuvat isälleen toista kieltä kuin äidilleen. Se vaatii muutosten huomioimista ympärillään samaan tapaan kuin autolla ajaminen,"
Kannattaa myös muistaa, että meillä kaksikielisyys tarkoittaa sitä, että a) osaa ainakin teoriassa puhua ruotsia ja b) maassa on luettava koulussa ruotsia.
Muut vaihtoehdot voidaan ohittaa asiasta tietämättömien haihatteluna. Olen huomannut suuresta englanninkäytöstäni johtuvia samoja ominaisuuksia, joita tunnistan monissa suomenruotsalaisissa: yksinkertaisillekin sanoille joutuu miettimällä toisinaan miettimään omankielistä vastinetta. Omalla kohdallani tämä on ongelma, suomenruotsalaisten kohdalla luonnollisestikin mittaamaton rikkaus, joka toimii yksinään perusteena pakkoruotsille kaikilla kouluasteilla.
Quote from: nollatoleranssi on 19.11.2013, 12:04:39
QuoteRanskaa äidinkielenään puhuva pariskunta innostui kuultuaan, että Suomessakin on merkittävä kielivähemmistö.
"Mikä on ruotsinkielisten asema?"
Well, lisää hapuilua: Erikoinen. Toisaalta oikein hyvä, toisaalta aika hankala. Kielivihaa, you know. Nyökyttelystä päätellen vaikutti kovin tutulta.
HS: Tomi Tyysteri: Kannattaako Suomeen muuttaa? (http://www.hs.fi/kotimaa/Kannattaako+Suomeen+muuttaa/a1384760795191?ref=hs-hitaat-e-1)
Suomestahan löytyy kielivihaa. Jopa 60-70%:a suomalaisista voidaan laittaa kielivihaajien piiriin...
Mielenkiintoista onkin, ettei tätä "kielivihaa" löydy arkitodellisuudesta eli siitä ei löydy todellisia esimerkkejä. Ne ruotsin kielisten saamat uhkauksetkin ovat edelleen unohdettu täysin, vaikka syyllinen löytyi. Venäjän kielisistä tai muista sitten puhumattakaan...
Näin se totuus muuttuu mediassa.
Kieliviha on sitä, että joku kehtaakin olla paremmissa piireissä päätetystä asiasta eri mieltä. Se ei kuulu sananvapauteen eikä demokratiaan.
Kyllä ruotsia kannattaa opetella, jos aikoo luoda uraa pankinjohtajan rouvana Tukholmassa?
Jos Pakkoruotsi aiheuttaa vihaa ja asenneongelmia ruotsin kieltä, kulttuuria ja suomenruotsalaisia ym. kohtaan. Niin en todellakaan ymmärrä miksi nämä ruotsin kielen puolustajat ja RKP eivät vaadi itse pakkoruotsista luopumista, vai eivätkö he näe tässä "Syytä ja Seurausta".
Ps. Pakkoruotsia Kaikille Ry. firman tuotetta on myyty tappiolla jo kymmeniä vuosia, eikö johto osaa vetää siitä loogisen johtopäätöksen: Tuotteen markkinonti on totaalisen epäonnistunut. Mainosten suunnittelijat erotettava, eikä syyttää ostajia kun ei tuote kelpaa kuin muutamille.
http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154981-pakkoruotsin-poisto-on-perussuomalaisten-rakennepaketissa
QuotePakkoruotsin poisto on perussuomalaisten rakennepaketissa
28.11.2013 09:35 Reijo Tossavainen
Pakkoruotsi
63 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
Perussuomalaiset julkaisivat eilen oman rakennepakettinsa. Siinä vastataan tämän päivän ja tulevaisuuden ongelmiin järkevällä tavalla. Toivon, että mahdollisimman moni perehtyy asiaan, jotta ei tarvitse perustaa näkemystään Iltalehden pääkirjoitussivun tapaiseen asiattomaan vääristelyyn. www.perussuomalaiset.fi
Yhtenä rakennepaketin osana on pakkoruotsin poisto. Asia ajankohtaistui minulle jälleen kerran Etelä-Karjalassa asuvana, kun tulli hakee lisäväkeä rajalle. Kielitaitovaatimuksena on suomi ja ruotsi. Siis myös ruotsi, vaikka sitä ei siellä tarvita. Taannoin minulle soitti eräs tullimies, ja kertoi pitkän uransa aikana tarvinneensa ruotsia vain kerran. Sen sijaan asiakkaista yli 80 % on venäjänkielisiä. Suomessa on kyllä venäjän kielen taitoisia, mm. maahanmuuttajia, mutta he eivät voi hakea, koska ruotsin kielen taito puuttuu.
Maailma on muuttunut. Ulkomaat oli ennen pitkälti sama kuin naapurimaat, joten erityisesti Ruotsin merkitys oli suuri myös historiallisista syistä. Nyt kuitenkin tilanne on täysin toinen. Ulkomaat on yhtä kuin koko maailma, ja siellä ei pärjätä ruotsin kielellä. Eikä sitä ruotsia tarvita edes pohjoismaissa, sillä esim. pohjoismaisen pankkikonserni Nordean sisäinen kieli on englanti. Mainittakoon, että myös työnantajajärjestö EK pitää pakkoruotsia tarpeettomana.
Hallitus ajaa kunta- ja sotesekoiluaan kuin käärmettä pyssyyn. Jos se toteutuu, se tietää pakkoruotsituksen lisääntymistä. Esimerkiksi eteläiseen Kymenlaaksoon on kaavailtu suurta kuntaliitosta. Uuteen kuntaan liitettäisiin myös pieni Pyhtää, jossa asuu noin 300 ruotsinkielistä. Koska Pyhtää on nyt niukin naukin kaksikielinen, sen seurauksena koko 80.000 asukkaan suur-Kotka olisi kaksikielinen. Ja siitä aiheutuisi lisäkustannukset, joita ei liene kukaan laskenut tai edes ylimalkaan arvioinut.
Eduskunnalle on jätetty kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta. Perussuomalaiset kannattavat aloitteen hyväksymistä.
Ennen eduskuntavaaleja enemmistö valituista kannatti pakkoruotsista luopumista. Tällä hetkellä heihin kohdistuu kova painostus, joten lopputulos on epävarma.
Lopputulos on varma. RKP on hallituksessa, joten juuri kukaan hallituksessa ei uskalla kannattaa pakkoruotsin poistoa. Saa nähdä uskaltaako joku Kokoomuksesta, SDP:stä, Vasemmistosta tai KD:stä tehdä näin. Vihreissä vain Soininvaara vastustaa pakkoruotsia, RKP:ssä ei kukaan.
Quote from: Tomi on 29.11.2013, 21:47:55
Lopputulos on varma. RKP on hallituksessa, joten juuri kukaan hallituksessa ei uskalla kannattaa pakkoruotsin poistoa. Saa nähdä uskaltaako joku Kokoomuksesta, SDP:stä, Vasemmistosta tai KD:stä tehdä näin. Vihreissä vain Soininvaara vastustaa pakkoruotsia, RKP:ssä ei kukaan.
Demokratiassa tämän ei pitäisi olla ongelma. Jos enemmistö kansasta kannattaa asiaa x, silloin ehjä demokratia johtaa siihen että toteutetaan asia x, vaikka joku hallituspuolue olisi siitä eri mieltä.
Suomalainen demokratia on rikki.
Pakkoruotsi-sanan käyttöä halutaan vähentää, tietysti taas huterin perustein:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155135-sana-pakkoruotsi-on-perusteltu
Ei ole edes kovin pitkä aika siitä kun olin itse lukiossa ruotsinkurssilla. Kielioppia en vieläkään ymmärrä, mutta yksi asia jäi kyllä mieleen: kokonainen kurssi oli omistettu mokutukselle.
Kirjan tekijöiden mukaan monikulttuurisuus "berikar allas liv". Mieleen jäi erityisesti se kohta, kun "Etiopiasta lapsena adoptoitu, tanssia harrastava nainen kertoi suuttuvan siitä, jos joku erehtyy kehumaan että hänellä on rytmi veressä (ihonvärin takia)".
Siis miten tuosta voi suuttua? Vieläpä itselleen mukavasta asiasta? :facepalm: Ei mene jakeluun, ei...
Tämä moku-hömpötys saataisiin ainakin jättää pois oppimateriaalista.
Quote from: Jaska on 30.11.2013, 20:26:56
Pakkoruotsi-sanan käyttöä halutaan vähentää, tietysti taas huterin perustein:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155135-sana-pakkoruotsi-on-perusteltu
Tuo lienee osittain "huomion siirtämistä muualle". Samaa taktiikkaa on ennnenkin yritetty.
QuoteKotimaisten kielten tutkimuslaitoksessa Kotuksessa professori Pirkko Nuolijärvi suosittaa mediaa välttämään pakkoruotsi-sanan käyttöä uutisteksteissä. Nuolijärven näkemys löytyy täältä (på svenska):.
Svensa Nu:n jäsen haluaa siis, että Suomessa luovuttaisiin "pakkoruotsi"-sanasta.
QuoteEi maailmassa ole toista samalla tavalla kaksikielistä maatakaan kuin Suomi. Se on rikkaus, eikä kielistä kumpikaan vähennä toisen arvoa. Oikein hyödyllistä osata molemmista kielistä ainakin perusteet ihan kansalaistaitomielessä.
Eikö maailmassa muka ole maata, jossa on 5%:n vieraan kielen puhujien määrä? Mutta siellä ei opiskella koko maan laajuisesti toista kieltä? Onhan suurempiakin vähemmistöjä olemassa toisissa maissa.
QuoteVaikka olin koulussa surkea ruotsissa, olen varsinkin vanhempana tykännyt lukea ruotsinkielisiä lehtiä. Olen toisaalta aina iloinnut siitä, että Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Oslossa on suurinpiirtein ymmärtänyt, mitä missäkin kaupassa myydään ja mihin hintaan ja mitä se kauppias vielä kaiken kukkuraksi sanoi.
Lainaukset: http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/154990-pakkopaita-pakkohoito-ja-pakollinen-ruotsi
Huusko kirjoittaa jälleen kerran "omasta kokemuksesta" eli miten on "itse" tarvinnut ruotsin kieltä. Tämä on hyvin yleinen tyyli, kun aiheesta "pakkoruotsi" seuraa keskustelua. Joka kerta kirjoittaja itse muistaa kertoa siitä, miten kerran elämässään (tai muutaman kerran) tarvitsi kieltä jossakin paikassa.
Oma epäilykseni on siinä, ettei Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kirjoittanut tätä kirjoitusta "vapaaehtoisesti", vaan vaikute siihen tuli jälleen kerran jostakin muualta...
Pirkko Nuolijärvestä löytyy mielenkiintoista tietoa:
QuoteSvenska folkskolans vänner, Rkp:n rahasäiliösäätiö, palkitsi uskolliset pakkoruotisinopettajansa riihikuivalla tänään:
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen, Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi palkittiin 10.000 eurolla. Perusteluna hänen aktiivinen mielipidevaikuttamisensa. Nuolijärven odotetaan vaikuttavan kielipolitiikassa, että pakkoruotsia ei vaan poistettaisi.
Brobyggarpriset på 10 000 euro gick till Pirkko Nuolijärvi, aktiv språkpolitisk opinionsbildare från Helsingfors
Nuolijärvi on ns. ahtisaarityöryhmässä. Hänet siis palkittiin jo etukäteen ja siten sitoutetti in toimimaan ryhmässä Rkp:n tahdon mukaan.
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=735457
Vaikeaa uskoa, että Suomessa kovin monen muun kielen puolesta puhumisesta saa 10.000€+ "stipendejä".
Tämän syksyn ylioppilaskirjoituksissa ruotsin äidinkielenään kirjoittavien tulokset romahtivat sekä vuoden takaiseen että viime kevääseen verrattuna. Äidinkielessä hylättyjä oli 12 prosenttia ja alimmalla approbatur-arvosanalla hyväksyttyjä 24,2 prosenttia, kun vielä viime vuoden syksyllä hylättyjä oli 3,17 prosenttia ja approbatureita 8,14 prosenttia. Äidinkielen arvosanojen keskiarvo laski 4,14:stä 3,3:en.
Osa epäonnistujista on jo keväällä reputtaneita, mutta muuten ylioppilaslautakunnan pääsensori Anna Maria Gustafsson ei keksi ilmiölle muuta selitystä kuin sen, että tämän päivän Suomessa on yhä vähemmän ruotsinkielisiä ympäristöjä, joissa kuulisi rikasta ja elävää ruotsin kieltä.
Svenska Yle: Allt fler underkänns i modersmålet svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/02/allt-fler-underkanns-i-modersmalet-svenska) 2.12.2013
Quote from: Roope on 02.12.2013, 20:02:53
Osa epäonnistujista on jo keväällä reputtaneita, mutta muuten ylioppilaslautakunnan pääsensori Anna Maria Gustafsson ei keksi ilmiölle muuta selitystä kuin sen, että tämän päivän Suomessa on yhä vähemmän ruotsinkielisiä ympäristöjä, joissa kuulisi rikasta ja elävää ruotsin kieltä.
Svenska Yle: Allt fler underkänns i modersmålet svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/02/allt-fler-underkanns-i-modersmalet-svenska) 2.12.2013
Johtopäätös tästä on ilmeisesti, että luontaisen ympäristön köyhtymisen vuoksi ruotsin kieltä on (pakolla) pumpattava lisää suomenkieliseen ympäristöön.
Quote from: Roope on 02.12.2013, 20:02:53
Tämän syksyn ylioppilaskirjoituksissa ruotsin äidinkielenään kirjoittavien tulokset romahtivat sekä vuoden takaiseen että viime kevääseen verrattuna. Äidinkielessä hylättyjä oli 12 prosenttia ja alimmalla approbatur-arvosanalla hyväksyttyjä 24,2 prosenttia,
Niukka enemmistö osaa vielä kieltä joten kuten. Ruotsinkielisten etulyöntiasema ruotsin kielen osaajina ei ole enää kirkossa kuulutettu. Auttavasti kieltä osaavia löytyy myös paljon suomenkielisten joukosta. Ruotsin kieli siis voi edelleen hyvin Suomessa. Ainoa ongelma on ruotsin kielen huono taito.
No mutta, Anna Mariahan on aivan oikeassa. Asun itse Itä-Suomessa, ja olen yliopisto-opintojeni ohella opiskellut iltalukiossa ruotsia, koska lukion oppimäärä minulta puuttuu, ja pääaineeni pakollisiin opintoihin kuuluu pitkä ja vaativa ruotsin kurssi, joka vaatii tietyt valmiudet toisen kotimaisen suhteen.
Varsinainen ongelmahan tässä on se, että en pääse käyttämään oppimaani ruotsiani missään. Itseasiassa ruotsin opiskelu on ihan mukavaa, koska onhan se kiva osata ja oppia näinä mokutuksen ja globalismin palvomisen aikoina pohjoismaisia kansalliskieliä. Se vain turhauttaa, kun asiat unohtuu lyhyiden kurssien ulkopuolella, kun ei sitä Huvustadbladetiakaan muista/huvita väkisin joka päivä selailla, eikä lukeminen auta esimerkiksi puheviestinnän suhteen. Olen mm. tuloksetta yrittänyt etsiä opiskeluympäristöstäni ruotsia puhuvia, joille voisi huastella. (tähän surullinen kuva yksin jääneestä opiskelijarukasta/forever alone), hehheh ja niin edelleen.
Lyhyesti sanottuna: Kaksikielisyys on jees, mutta vaatii, yllätyspyllätys, näille kielille myös puhujia jokapäiväisessä elämässä. Ei mitään uutta tämä tietenkään, mutta yksi esimerkki nyt vaan.
^ Du kan börja en svenskspråkig kedja i homma och hompanser svarar om de kan eller vill.
-i-
Quote from: DefianceLyhyesti sanottuna: Kaksikielisyys on jees, mutta vaatii, yllätyspyllätys, näille kielille myös puhujia jokapäiväisessä elämässä. Ei mitään uutta tämä tietenkään, mutta yksi esimerkki nyt vaan.
Kaksikielisyys on tosi jees. Mutta miksi ihmeessä sen toisen kielen pitäisi olla kaikilla ruotsi?
Quote from: KaupunkisuunnittelijaRuotsin kieli siis voi edelleen hyvin Suomessa. Ainoa ongelma on ruotsin kielen huono taito.
Loistavasti sanottu! ;D
Nyt sitten pakotetaan poliisitkin koulun penkille.
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/pakkoruotsin-huipennus-1.1513550
QuoteViime päivinä on Ilkka -lehdessäkin käsitelty Ruotsin kielen asemaa. Runsaan kuukauden kuluttua toteutuvassa poliisin hallintorakenteen muutoksessakin tulee esiin ruotsinkielisten ylivalta ja pakkoruotsin todellinen huipennus.
1.1.2014 jälkeen ei enää Etelä-Pohjanmaan alueelta saa poliisimies töitä, ellei ole todistusta, joka osoittaa ruotsin kielen osaamisen. Tämä johtuu siitä, että poliisilaitos on jatkossa kaksikielinen, vaikka poliisimies työskentelisikin edelleen täysin Suomenkielisellä alueella.
QuoteVuoden vaihtuessa he eivät ole enää kelpoisia hoitamaan tuota samaa tehtävää, jota ovat jo pitkään hoitaneet, elleivät sitten opiskele nopeasti ruotsin kieltä (opiskelu tulee tapahtua omalla ajalla ja omalla kustannuksella) ja suorita kielitutkintoa Ruotsin kielestä (tutkinto tulee suorittaa omalla ajalla ja omalla kustannuksella).
Quote1.1.2014 jälkeen nämä vuosia alueella partioineet poliisimiehet eivät enää kelpaa palvelukseen, ellei heillä ole osoittaa todistusta ruotsin kielen taidosta. On täysin samantekevää, vaikka he ovat tähänkin saakka pärjänneet loistavasti työssään. Asia päätetään kielipoliittisin perustein.
Poliisilaitos ei ole tehnyt mitään näiden pakkoruotsin loukkuun jääneiden auttamiseksi. Poliisilaitoksen kannanoton mukaan on jokaisen poliisimiehen henkilökohtainen ongelma, ellei ole aikanaan opetellut ruotsia. Poliisilaitos edellyttää, että asia on kunnossa, mikäli haluaa hakea vakituista virkaa poliisilaitoksen alueelta 1.1.2014 jälkeen.
Kun uratoiveet ja työpaikka lähtee alta pakkoruotsin vuoksi, on vaikea suhtautua positiivisesti ruotsin kieleen.
^ koskeeko vain uusia virkoja tai vanhojen virkojen täyttämistä? Olisi perin juurin omituista jos virkakelpoisuutta voisi muuttaa takautuvasti ja ilman koulutusvelvoitetta.
Joustettinhan Biaudetinkin tapauksessa.
Quote from: Salaa nuiva on 05.12.2013, 08:40:08
Nyt sitten pakotetaan poliisitkin koulun penkille.
http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/pakkoruotsin-huipennus-1.1513550
QuoteViime päivinä on Ilkka -lehdessäkin käsitelty Ruotsin kielen asemaa. Runsaan kuukauden kuluttua toteutuvassa poliisin hallintorakenteen muutoksessakin tulee esiin ruotsinkielisten ylivalta ja pakkoruotsin todellinen huipennus.
1.1.2014 jälkeen ei enää Etelä-Pohjanmaan alueelta saa poliisimies töitä, ellei ole todistusta, joka osoittaa ruotsin kielen osaamisen. Tämä johtuu siitä, että poliisilaitos on jatkossa kaksikielinen, vaikka poliisimies työskentelisikin edelleen täysin Suomenkielisellä alueella.
QuoteVuoden vaihtuessa he eivät ole enää kelpoisia hoitamaan tuota samaa tehtävää, jota ovat jo pitkään hoitaneet, elleivät sitten opiskele nopeasti ruotsin kieltä (opiskelu tulee tapahtua omalla ajalla ja omalla kustannuksella) ja suorita kielitutkintoa Ruotsin kielestä (tutkinto tulee suorittaa omalla ajalla ja omalla kustannuksella).
Quote1.1.2014 jälkeen nämä vuosia alueella partioineet poliisimiehet eivät enää kelpaa palvelukseen, ellei heillä ole osoittaa todistusta ruotsin kielen taidosta. On täysin samantekevää, vaikka he ovat tähänkin saakka pärjänneet loistavasti työssään. Asia päätetään kielipoliittisin perustein.
Poliisilaitos ei ole tehnyt mitään näiden pakkoruotsin loukkuun jääneiden auttamiseksi. Poliisilaitoksen kannanoton mukaan on jokaisen poliisimiehen henkilökohtainen ongelma, ellei ole aikanaan opetellut ruotsia. Poliisilaitos edellyttää, että asia on kunnossa, mikäli haluaa hakea vakituista virkaa poliisilaitoksen alueelta 1.1.2014 jälkeen.
Kun uratoiveet ja työpaikka lähtee alta pakkoruotsin vuoksi, on vaikea suhtautua positiivisesti ruotsin kieleen.
Nyt kaikki pohjalaiset poliisimiehet reputtamaan tuo koe ja joukkoirtisanomiset käyntiin. Katsotaan, mistä saavat poliiseja tilalle. Samalla valitus EIT:hen ja YK:hon ja Linnunradan
käsikirkorkeimpaan oikeuteen.
-i-
Quote from: Kaupunkisuunnittelija on 02.12.2013, 20:26:43
Quote from: Roope on 02.12.2013, 20:02:53
Tämän syksyn ylioppilaskirjoituksissa ruotsin äidinkielenään kirjoittavien tulokset romahtivat sekä vuoden takaiseen että viime kevääseen verrattuna. Äidinkielessä hylättyjä oli 12 prosenttia ja alimmalla approbatur-arvosanalla hyväksyttyjä 24,2 prosenttia,
Niukka enemmistö osaa vielä kieltä joten kuten. Ruotsinkielisten etulyöntiasema ruotsin kielen osaajina ei ole enää kirkossa kuulutettu. Auttavasti kieltä osaavia löytyy myös paljon suomenkielisten joukosta. Ruotsin kieli siis voi edelleen hyvin Suomessa. Ainoa ongelma on ruotsin kielen huono taito.
Minäpä aivan juuri peruutin kaksi askelta taaksepäin, laitoin laajakulmalasit silmille ja yritin nähdä laajemman ilmiön tämän ympärillä...
Ruotsinkielisethän ovat etuoikeutettuja monessa asiassa. Mm. yliopistoihin - ja etenkin oikeustieteelliseen - on helpompi päästä, koska niihin on omat kiintiöt ruotsinkielisille.
Äidinkielensä voi ilmoittaa väestörekisteriin. Mutta jospa haluaakin yliopistoon ruotsinkielisenä, voipi olla, että YO-kirjoituksessa ruotsi täytyy kirjoittaa äidinkielenä.
Sitten kun pappa betalar ja mamma också haluavat pilttinsä pitävän perheen ja suvun ruotsinkielisestä etuoikeutetusta asemasta kiinni, tämä joutuu kirjoittamaan ruotsin äidinkielenä. Mutta käytännössä jossain Helsingin seudulla suomenkielisissä kaveriporukoissa liikkuvat nuoret ovat niin vieraantuneet tuosta vain kotona ja sukujuhlissa puhuttavasta kielestä, että sen kirjoittaminen äidinkielenä on kerta kaikkiaan mahdotonta.
Tämä tukee sitä, että ruotsinkieli on häviämässä Suomesta. Se ei ole suomenkielisten vika, vaan ruotsinkieliset eivät edes itse pysty omille lapsilleen enää perustelemaan miksi näiden pitäisi Suomessa puhua ruotsia. Sitten tätä illuusiota yritetään ylläpitää pakko-opettamalla myös suomenkielisille ruotsin kieli.
Tosiasioiden tunnustaminen olisi jälleen kerran viisauden alku.
-i-
Quote"Perussuomalaiset agitoivat ja toimivat ruotsin kieltä ja ruotsalaisia vastaan"
Näin kirjoittaa journalisti John Chrispinsson Svenska Dagbladetissa (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/svenskan-allt-mer-osynlig-i-finland_8798874.svd). Kirjoitus käsittelee suomenruotsalaisia ja ruotsin kielen asemaa Suomessa.
Muita helmiä:
QuoteJos perussuomalaiset saavat tahtonsa läpi, niin ruotsin kieli poistetaan suomalaisista kouluista
QuoteEmme ole tottuneet näkemään ruotsalaisia uusnationalismin uhreina
QuoteOlemme [Ruotsissa] tottuneet korottamaan ääntämme epäoikeudenmukaisuuksia vastaan kun niitä tapahtuu maailmalla, halusipa muu maailma kuulla sitä tai ei. Siispä eikö ole kummallista miten hiljaa olemme, kun epäoikeudenmukaisuuksia tapahtuu muutama kymmenen kilometriä Tukholmasta itään?
John kertoo muun muassa miten suomenruotsalaisia on syrjitty ennen muinoin (lol), sekä kertoo suomenruotsalaisten toimittajien saamista tappouhkauksista (jotka poliisin arvion mukaan oli lähettänyt yksi ja sama henkilö, tätä John ei tietenkään muistanut mainita).
Tähän olisi hyvä vaikkapa Jussin kirjoittaa naseva vastine.
Voisi esim:
- selittää miten kohtuuton asia pakkoruotsi on (ks. kuva alla)
- selittää että: pakkoruotsin vastustaminen ≠ ruotsin kielen ja ruotsalaisten vastustaminen
- selittää että perussuomalaisille käy oikein hyvin ruotsin opettaminen kouluissa, pakollisuutta tässä vastustetaan
- kertoa, että uhkauksien takana oli poliisin arvioiden mukaan yksi henkilö
- vaatia näyttöä siitä, miten perussuomalaiset ovat agitoineet ja toimineet ruotsin kieltä ja ruotsalaisia vastaan
Kuva liittyy.
John voisi kamppailla sen puolesta, että suomen- ja saamenkieli saisivat tasaveroisen aseman muutaman kymmenen kilometria Suomesta lähteen. Tasa-arvo ei ole mikään ruotsalainen keksintö, eikä se koskaan ole kyseisessä sekunda-aateliston kotimaassa koskaan toteutunutkaan.
Kokoomuksen Verkkouutiset.fi uutisoi: "Perussuomalaiset tahot yllyttäneet ruotsin kieltä ja ruotsalaisia vastaan" (http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/chrispinsson_svd_ruotsi_kieli_suomi-12812)
Telkkariohjelmia yleensä lopetetaan siitä syystä ettei ole katsojia tarpeeksi kustannuksiin nähden. Oletan Min morgon-ohjelman päätyneen lakkautuslistalle tästä syystä. Ei ole järkeä tehdä ohjelmaa jota ei katsota. Jos suomenruotsalaiset ta riikinruotsalaiset haluavat Suomeen ruotsinkielistä ohjelmaa, auttaisi jos niitä myös katsottaisiin. :facepalm:
Mielestäni suomenruotsalaisten suurin onnettomuus eivät suinkaan ole fennomaanit, vaan heidän omat puolustajansa. Kun rehelliseltä vaikuttavia keinoja viedä asiaa eteenpäin ei edes yritetä harrastaa omassa ylimielisyydessään vaan aina vähintäänkin mennään kertomaan omat mielipiteet kolmansista osapuolista ulkopuolisille lopullisina faktoina, kyllä sillä oma uskottavuus saadaan murennettua.
Tässäkin tapauksessa silleen vienosti aistin, että Verkkouutisten kirjoitustapaa voi pitää jopa monomaanisen pakkoruotsilobbyn toimintatapojen kritiikkinä. Se pitää vain tajuta rivien välistä. Eihän tuollaista nollauutista toisen lässytyksestä olisi muutoin ollut mitään tarvetta edes kirjoittaa.
Ruotsinkieliset! Hankkikaa itsellenne rehtejä puolestapuhujia. Arvioikaa mikä on kielenne kannalta tarpeellista ja mikä on muiden kansalaisten kannalta kohtuullista. Älkää sortuko ikiaikaiseen ylimielisyyteen ja nenännyrpistelyyn vääräkielisten edessä. Niillä keinoin voitte ehkä pitää kiinni suuremmasta määrästä sitä, mikä teille oikeasti jotain merkitsee. Pakkoruotsi ei välttämättä suinkaan ole sillä listalla kovin korkealla.
Quote from: mub on 09.12.2013, 18:08:40
John kertoo muun muassa miten suomenruotsalaisia on syrjitty ennen muinoin (lol), sekä kertoo suomenruotsalaisten toimittajien saamista tappouhkauksista (jotka poliisin arvion mukaan oli lähettänyt yksi ja sama henkilö, tätä John ei tietenkään muistanut mainita).
Sama uutinen pisti omaankin silmään. Min morgonia on tuskin lähetetty kauemmin kuin Aamu-tv:täkään, eli jostain 90-luvun lopulta?
Ja kyllä, Suomessa oli vuosisadan vaihteen molemmin puolin ns. kieliriitoja. Nationalismi oli viimeisintä huutoa ja porukka mietti, miten siihen saadaan sopimaan kaksi kieltä vai sopivatko ne yhteen kansallisvaltioon ensinnäkään. Fredenthalin retoriikka liittyy tähän. Varmasti oli silloinkin persuja heittelemässä kiviä ja uhkailemassa.
Ruotsalaisista idealistisin ja pyrkyrein fraktio alkoi puhumaan suomea, suuri osa lopulta suomalaisti nimensäkin. Jotkut varmasti hyvillä mielin (sama mielenlaatu, joka Ruotsiinkin haalii tänä päivänä jaloja villejä), toiset taas ehkä tunsivat itsensä pakotetuksi. Jäljelle jäivät ruotsalaiset tyyppiä "Stockan mummo".
Mutta, nyt kun on sodat yhdessä sodittu ja hv-valtio rakennettu ja jumitettu, voisi luulla että ei ole mitään anteeksi annettavaa, että kumpikin kielijengi antaisi asioiden soljua omalla painollaan ja jättäisi toisensa rauhaan. Voisi.
SvD:ltä löytyi suomalainenkin(?) vuodatus (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/finlandssvenskar-ar-svenskar_223187.svd) aiheeseen liittyen:
Quote from: TOM SÖRHANNUS
Sverige är det politiska fosterlandet, medan det svenska språkområdet är nationaliteten i etniskt och språkligt hänseende, menade Lundström.
Vi svenskar i andra länder behöver idag en samlande kraft som kan se att nationalitet handlar om mera än landsgränser. Och vi behöver Sveriges stöd.
Quote from: SAMMA PÅ FINSKA
Suomi on maailman mittakaavassa loistava osoitus siitä, miten kaksi kieliryhmää voivat toimia yhteisten asioiden eteen yhdessä valtiossa. Kielelliset ja etniset seikat väistyvät kansallisten etujen niin vaatiessa.
Suomi on turvallinen koti myös ruotsalaiselle kultturille. Kaksi kieltä, yksi kansa!
Mikäs siinä, olkoot vaikka ellun kanoja kunhan hoitavat hommansa kuten ennenkin eivätkä aiheuta häiriötä. Mitä sanovat homman ruotsalaiset?
Quote from: huhha on 09.12.2013, 20:00:09Ja kyllä, Suomessa oli vuosisadan vaihteen molemmin puolin ns. kieliriitoja. Nationalismi oli viimeisintä huutoa ja porukka mietti, miten siihen saadaan sopimaan kaksi kieltä vai sopivatko ne yhteen kansallisvaltioon ensinnäkään. Fredenthalin retoriikka liittyy tähän. Varmasti oli silloinkin persuja heittelemässä kiviä ja uhkailemassa.
Silti todella härskiä esittää suomenruotsalaiset historiallisen sorron uhreina.
Quote from: huhha on 09.12.2013, 20:00:09SvD:ltä löytyi suomalainenkin(?) vuodatus (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/finlandssvenskar-ar-svenskar_223187.svd) aiheeseen liittyen:
Quote from: TOM SÖRHANNUSSverige är det politiska fosterlandet, medan det svenska språkområdet är nationaliteten i etniskt och språkligt hänseende, menade Lundström.
Vi svenskar i andra länder behöver idag en samlande kraft som kan se att nationalitet handlar om mera än landsgränser. Och vi behöver Sveriges stöd.
Tom Sörhannus on suomenruotsalainen. Tom jopa loukkaantuu jos häntä luullaan suomalaiseksi. Tomppa kirjoittaa muun muassa näin:
QuoteJag är lika mycket svensk som vilken rikssvensk som helst.
(Minä olen yhtä ruotsalainen kuin kuka hyvänsä riikinruotsalainen)
QuoteVi finlandssvenskar är inte finnar, utan svenskar.
(Me suomenruotsalaiset emme ole suomalaisia, vaan ruotsalaisia)
Suomalaiseksi julistaudutaan silloin kun yritetään lypsää etuja suomalaisilta.
"Perussuomalaiset tahot yllyttäneet ruotsin kieltä ja ruotsalaisia vastaan" (http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/chrispinsson_svd_ruotsi_kieli_suomi-12812)
Quote= VerkkouutisetJos YLE:n ruotsinkielinen aamuohjelma Min morgon lopetetaan, päätös voi olla onneton koko Pohjolalle, mutta luonnollisesti Suomen ruotsinkielisille, ruotsalainen kirjailija ja toimittaja John Chrispinsson sanoo.
- Luultavasti väestö voi elää ilman aamun televisio-ohjelmaa toisella kansalliskiellä, mutta kyseessä olisi silti "aluemenetys", luopuminen virallisesta sopimuksesta, katoaminen elävästä arjesta, Chrispinsson kirjoittaa Svenska Dagbladetin kolumnissaan viitaten YLE:n mahdollisesti tulossa olevaan päätökseen.
Hän pitää päätöstä vain palapelin pienenä osana "naapurimaan meneillään olevassa prosessissa". Tuo prosessi voi Chrispinssonin mielestä olla onneton koko Pohjolalle, mutta erityisesti Suomen ruotsalaiselle väestölle.
- Yli 700 vuotta Ruotsi ja Suomi ovat olleet yhtä. Ainakin tuhat vuotta Suomessa on puhuttu ruotsia ja jossakin vaiheessa ehkä noin neljännes väestöstä on ollut ruotsalaisia. Kansallisuusaatteen 1800-luvulla vaadittiin, että on oltava muu kieli kuin muinainen läntinen. Luonnollinen valinta oli suomi, vaikka yksittäiset tahot puhuivat venäjän tai saksan puolesta, hän muistuttaa.
Chrispinsson kertaa vaiheita, jolloin Suomessa on oltu joko ruotsin kielen puolesta tai sitä vastaan ja toteaa kieliriitojen heikenneen 1900-luvun jälkipuoliskolla, "jolloin suomalaistuminen oli tehokasta". Ruotsalaisten määrä harventui ja nyt heitä ei ole edes kuutta prosenttia Suomen väestöstä, hän mainitsee.
- Siksi onkin merkillistä, että ristiriita on nyt saanut uutta voimaa. Populistisen ja nopeasti kasvaneen perussuomalaisten puolueen ympärillä olevat tahot ovat yllyttäneet toimimaan ja toimineet itse ruotsin kieltä ja ruotsalaisia vastaan, Chrispinsson suoraan syyttää ja mainitsee eduskunnassa esitetyn vaatimuksen ruotsin kielen poistamisesta kouluopetuksesta.
- Verkkoviha kukkii ja useat tunnetut journalistit sekä kulttuurihenkilöt ovat joutuneet tappouhkauksien kohteeksi puolustettuaan ruotsin kieltä.
Chrispinsson kysyykin, miksi Ruotsissa ollaan niin hiljaa.
- Tjaah. Mitäpä Suomen asiat meille kuuluvat, voitaisiin kai sanoa. Mutta me olemme tottuneet korottamaan äänemme koko maailmaa koskevissa asioissa, halusipa maailma kuulla tai ei. Eikö siis ole kummallisen hiljaista, kun kaikki tämä tapahtuu muutama sata kilometriä Tukholmasta itään, hän kysyy?
Ruotsi se vain sekaantumisesta asioihin, joihin se ei millään tavalla voi vaikuttaa.
Quote from: Shemeikka on 09.12.2013, 19:14:34
Telkkariohjelmia yleensä lopetetaan siitä syystä ettei ole katsojia tarpeeksi kustannuksiin nähden. Oletan Min morgon-ohjelman päätyneen lakkautuslistalle tästä syystä. Ei ole järkeä tehdä ohjelmaa jota ei katsota. Jos suomenruotsalaiset ta riikinruotsalaiset haluavat Suomeen ruotsinkielistä ohjelmaa, auttaisi jos niitä myös katsottaisiin. :facepalm:
# Ohjelma Kanava Päivä Kello Prosenttia kohderyhmästä Katseluosuus Keskikatsojamäärä 7 vrk:n aikana Tavoittavuus
20. Min Morgon Yle FST5 ma 3.6.2013 06:59 0 % 3 % 8 000 19 000
Hurrit nyt voisivat koettaa edes jotenkin selvitä tulevasta islamisaatiosta, eikä tulla tänne itkemään. On ne naurettavaa jengii :facepalm:
Quote from: Roope on 09.12.2013, 20:30:52
Quote from: Shemeikka on 09.12.2013, 19:14:34
Telkkariohjelmia yleensä lopetetaan siitä syystä ettei ole katsojia tarpeeksi kustannuksiin nähden. Oletan Min morgon-ohjelman päätyneen lakkautuslistalle tästä syystä. Ei ole järkeä tehdä ohjelmaa jota ei katsota. Jos suomenruotsalaiset ta riikinruotsalaiset haluavat Suomeen ruotsinkielistä ohjelmaa, auttaisi jos niitä myös katsottaisiin. :facepalm:
# Ohjelma Kanava Päivä Kello Prosenttia kohderyhmästä Katseluosuus Keskikatsojamäärä 7 vrk:n aikana Tavoittavuus
20. Min Morgon Yle FST5 ma 3.6.2013 06:59 0 % 3 % 8 000 19 000
Mikä on muiden aamuteeveiden keskikatsojamäärä?
Suomenkielisiä on noin 16.7-kertaisesti ruotsinkielisiin verrattuna, eli 8000 katsojaa vastaa noin 133 tuhatta katsojaa suomenkielisellä puolella. Toisaalta tietenkin voi yrittää ottaa huomioon senkin, että sen ruotsinkielisen aamuohjelman tuottaminen voi maksaa ihan yhtä paljon kuin suomenkielisenkin.
Quote from: Roope on 09.12.2013, 20:30:52
# Ohjelma Kanava Päivä Kello Prosenttia kohderyhmästä Katseluosuus Keskikatsojamäärä 7 vrk:n aikana Tavoittavuus
20. Min Morgon Yle FST5 ma 3.6.2013 06:59 0 % 3 % 8 000 19 000
Onpas suosittu ohjelma! Sitähän katsoo peräti 2,75 % Suomen ruotsinkielisestä väestöstä.
Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 20:43:24
Quote from: Roope on 09.12.2013, 20:30:52
# Ohjelma Kanava Päivä Kello Prosenttia kohderyhmästä Katseluosuus Keskikatsojamäärä 7 vrk:n aikana Tavoittavuus
20. Min Morgon Yle FST5 ma 3.6.2013 06:59 0 % 3 % 8 000 19 000
Onpas suosittu ohjelma! Sitähän katsoo peräti 27,49 % Suomen ruotsinkielisestä väestöstä.
Häh? Ruotsinkielisiä on Suomessa virallisesti noin 290 tuhatta. (Vitsi taisi mennä siis ohi.)
Quote from: foobar on 09.12.2013, 20:46:20
Häh? Ruotsinkielisiä on Suomessa virallisesti noin 290 tuhatta. (Vitsi taisi mennä siis ohi.)
Korjasin itse virheeni. Laskimessa pilkku väärässä paikassa. ;D
Surkuhupainen vuodatus SvD:ssä (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/svenskan-allt-mer-osynlig-i-finland_8798874.svd). Kirjoittaja esittää ruotsinkieliset uhreina ja valittaa siitä, että 1930-luvulla jotkut maalasivat ruotsinkielisiä katukylttejä. Kirjoittaja ei mainitse sitä, että ruotsinkielinen vähemmistö oli sortanut suomenkielistä enemmistöä vuosisatojen ajan. Ennen 1800-luvun jälkimmäistä puoliskoa ei suomen kielellä ollut mahdollista saada juuri minkäänlaista koulutusta: akateemiselle polulle haluava suomenkielinen joutui suorittamaan kaikki opintonsa vieraalla kielellä joutuen tavallisesti myös vaihtamaan suomalaisen nimensä. Ruotsinkielisillä alueilla svekomaanit pystyttelivät piikkilanka-aitoja suomenkielisten kansakoulujen ympärille vielä 1900-luvun alussa:
QuoteLahnuksen kansakoulu muistetaan Espoon suomenkielisten kansakoulujen historiassa "piikkilankakouluna". [...] Avellan lukeutui kiihkomielisiin ruotsinkielisiin, eikä suvainnut, että hänen maallaan oli suomenkielinen kansakoulu. Avellan yritti heti syksyllä 1907 saada koulu muuttamaan pois. Kun näin ei tapahtunut, hän ryhtyi erikoisiin toimenpiteisiin. Hän rakensi vuoden 1908 alussa Ala-Luukin tilan päärakennuksen ympärille jykevän parin metrin korkuisen piikkilanka-aidan, joka esti vapaan liikkumisen talon ympärillä.
http://espoonaurora.net/Lahnuksen-kansakoulu-autonomian-aikana.html
Pitkällisestä sorrosta huolimatta suomenkieliset eivät missään vaiheessa edes itsenäisyyden jälkeen ole turvautuneet tuollaisen mittakaavan toimenpiteisiin ruotsinkielistä väestöä vastaan. Maailmassa tuskin on yhtään maata, jossa vähemmistöllä olisi hemmotellumpi asema kuin ruotsinkielisillä Suomessa – Etelä-Afrikassa kun ei enää ole apartheidia. Ruotsinkielisillä on yhä enemmän oikeuksia kuin suomenkielisillä, mikä näkyy mm. yliopistoprivilegioissa sekä heidän tarpeisiinsa räätälöidyssä kielilaissa. Onko missään muussa maassa kielilakia, jossa määrätään, että kunnan on oltava kaksikielinen, jos vähemmistökielen puhujia on 3000 kappaletta (täysin riippumatta kunnan kokonaisväestömäärästä)?
On muuten mielenkiintoista, että Crispinsson esittää vaatimuksen pakkoruotsin poistamisesta nimenomaan perussuomalaisiin liittyvänä juttuna. Hän ei mainitse sitä, että gallupien mukaan yli 60 prosenttia Suomen kansasta haluaa poistaa pakkoruotsin. Demokratiassa kuuluu seurata enemmistön tahtoa. Vastustaako Crispinsson demokratiaa? Muutenkin ihmettelen, miksei Suomen pakkoruotsia puolustava ruotsalainen halua oman maansa kouluihin pakkosuomea. Asuuhan Ruotsissa merkittävä suomenkielinen vähemmistö. Kenties pakkosuomi Ruotsin kouluissa nostaisi länsinaapurimme Pisa-sijoituksia...
Artikkelissa on linkki toiseen samaa aihetta sivuavaan kirjoitukseen ("Finlandssvenskar är svenskar" (http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/finlandssvenskar-ar-svenskar_223187.svd)), jonka on kirjoittanut eräs suomenruotsalainen quisling. Siinä esitetään räikeä valhe väittämällä, että Suomessa olisi asunut ruotsalaisia 1500 vuoden ajan... Siinä esitetään myös toinen valhe väittämällä, että pieni 5,5 prosentin vähemmistö olisi vailla vaikutusvaltaa ja täysin suomenkielisten armoilla... Teeskenteleekö kirjoittaja, että RKP ei olisi istunut hallituksessa yhtämittaisesti 1970-luvulta alkaen ollen ainoa kyseiseen saavutukseen pystynyt puolue?
Jälkimmäisen tekstin laatija kirjoittaa myös näin:
Quote from: Tom SörhannusDe finskspråkiga kan aldrig upprätthålla det svenska språket och den svenska kulturen i Finland. Det kan bara vi finlandssvenskar göra. [Suomenkieliset eivät voi koskaan ylläpitää ruotsin kieltä ja ruotsalaista kulttuuria Suomessa. Sen voimme tehdä vain me suomenruotsalaiset]
Jos näin on, mihin tarvitaan pakkoruotsia, julkisia ruotsinkielisiä yliopistoja, Folktingetin valtiontukia tai ruotsin virallisen kielen asemaa ylipäänsä? Suomenruotsalaiset ylläpitäkööt ruotsin kieltä keskenään – ei siihen meitä suomenkielisiä tarvita. Jotenkin tuntuu, että tuosta sitaatista huolimatta kirjoittaja ei ole valmis luopumaan edellä luetelluista asioista...
Kautta molempien tekstien toistuu olettamus, jonka mukaan Suomen ruotsinkielinen väestö olisi etnisesti ruotsalaista. Sörhannus sanoo suoraan olevansa ruotsalainen ja loukkaantuvansa siitä, että hänestä käytetään Ruotsissa joskus "finne"-termiä, ja Crispinsson käyttää ilmaisua "svenskarna i Finland ". Itse tunnen ruotsinkielisiä suomalaisia, jotka loukkaantuisivat siitä, että heidän suomalaisuutensa kyseenalaistettaisiin. Monet 1800-luvun suomalaiset nationalistit olivat ruotsinkielisiä – esimerkiksi Snellman, joka pyrki edistämään suomea kansakunnan kielenä, vaikka oli itse ruotsinkielinen. Ruotsinkieliset suomalaiset rajattiin "finne"-termin ulkopuolelle vasta 1900-luvun alkuvuosina; Vänrikki Stoolin tarinoissa sana tarkoittaa vielä suomalaista yleisesti.
Nykyään RKP:n edustajat pyrkivät tahalliseen epäselvyyteen siitä, pitävätkö he itseään suomalaisina vai ruotsalaisina. Itselläni ei ole mitään itseään suomalaisina pitäviä ruotsinkielisiä vastaan, mutta toivon, että ne ruotsinkieliset, jotka identifioivat itsensä etnisesti Ruotsin kansakuntaan, muuttaisivat länsinaapuriin, jossa sijaitsee ruotsalainen kansallisvaltio. Tämä kansallisvaltio on suomalainen.
Quote from: huhha on 09.12.2013, 20:00:09
Sama uutinen pisti omaankin silmään. Min morgonia on tuskin lähetetty kauemmin kuin Aamu-tv:täkään, eli jostain 90-luvun lopulta?
Vuoden 2010 (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/89851/Yle+aloittaa+ruotsinkielisen+aamutelevision) alusta. Historiaa siis takana noin neljä vuotta ja katsojia minimaalisesti jopa muutenkin vähän katsotun Yle Femman muihin ohjelmiin verrattuna. En tiedä, millaista suosiota aamutelevisiolle alunperin kaavailtiin, mutta tuosta Finnpanelin mittaamasta 8 000 katsojasta on vaikea mennä enää alaspäin. Mutta perussuomalaisten syytä kai tämäkin, kun eivät katso.
edit:
Ohjelmalle tavoiteltiin FST5:n kanavapäällikkö Mary Gestrinin mukaan (http://archive.is/c0XYz) 40 000 päivittäistä katsojaa, kun satunnaisia katsojia oli Finnpanelin mukaan puoli vuotta sitten 19 000.
Quote from: Jaakko Sivonen on 09.12.2013, 20:51:29
Itse tunnen ruotsinkielisiä suomalaisia, jotka loukkaantuisivat siitä, että heidän suomalaisuutensa kyseenalaistettaisiin.
Itse tunnen ruotsinkielisiä suomalaisia, jotka
ovat loukkaantuneet siitä, että heidän suomalaisuutensa on kyseenalaistettu. Ja siitäkin, että heidät on edes tietämättömyyttä leimattu ruotsalaisiksi.
Mielestäni loukkaantuminen on heidän kohdallaan myös täysin perusteltua. Nämä "suomenruotsalaisten asialla" olevat kirjoittajat eivät selvästikään edusta näitä ystäviäni, vaan sitä valtakeskittymää, jolle valta tulee aina ennen hyviä suhteita suomenkielisiin. Oikeastaan välillä tuntuu, että tuolle porukalle huonot suhteet suomenkielisiin ovat jonkinlainen ylpeydenaihe.
Quote from: Jaakko Sivonen on 09.12.2013, 20:51:29On muuten mielenkiintoista, että Crispinsson esittää vaatimuksen pakkoruotsin poistamisesta nimenomaan perussuomalaisiin liittyvänä juttuna. Hän ei mainitse sitä, että gallupien mukaan yli 60 prosenttia Suomen kansasta haluaa poistaa pakkoruotsin.
Jep, hyvä pointti. Esimerkiksi tästä dataa elokuulta: Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi | Yle Uutiset | yle.fi (http://yle.fi/uutiset/yli_60_prosenttia_suomalaisista_haluaa_ruotsin_kielen_vapaavalintaiseksi_kouluaineeksi/6792707)
Tuon Svenska Dagbladetin Min morgon -hössötyksen taustalla tapahtuu sellaista, että Svenska folkskolans vänner (SFV) myi (http://hbl.fi/nyheter/2013-12-04/537511/sfv-saljer-min-morgon) viime viikolla ohjelmaa tuottavan Cityportal-yhtiön Henrik Lindbergille (ohjelman tuottaja) ja Axel Högströmille. Omistussuhteen vaihdoksen ei sinänsä pitäisi vaikuttaa Ylen ohjelmahankintoihin, mutta ruotsinkieliset säätiöt sponsoroivat (mm. kyseinen SFV 700 000 eurolla vuodessa) Ylen sääntöjen vastaisesti (http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/77914-rikkooko-yle-omia-saantojaan-%E2%80%93-ruotsinkielinen-aamu-tv-%E2%80%9Dkaupallinen%E2%80%9D) Min morgon -ohjelmaa Cityportal-tuotantoyhtiön kautta. Tätä lienee katsottu läpi sormien, koska Cityportalin hallituksen puheenjohtajana toimii Arne Wessberg, Ylen taannoinen toimitusjohtaja. Samoin silloinen (2009) Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner ja Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi olivat sitoutuneita viisivuotisprojektiin. Nyt nämä ruotsinkieliset säätiöt haluaisivat kuitenkin irrottautua Min morgonin maksamisesta (http://hbl.fi/2013-12-04/537701/min-morgons-framtid-oviss), mikä tarkoittaisi Ylen rahoitusosuuden reipasta kasvua.
Nykyinen sopimus on voimassa ensi kesään ja jatkosta päätetään joulukuun aikana. Yleisradion on nyt hyvin vaikea perustella, miksi se sitoutuisi maksamaan yli kymmenen miljoonaa euroa ja solmisi uuden viisivuotissopimuksen ohjelmasta, jolla ei ole juuri lainkaan katsojia. Siispä aivan kuten eduskuntavaalien alla, suomenruotsalaiset piirit luovat Höblän johdolla painetta Ruotsin kautta.
^^^ En voi kuin ihmetellä, miten kaikki jonka suomenruotsin lobbaritahot väittävät olevan jaloa, voi olla noin läpeensä mätää. Siis oikeasti; minulla on oikein mukavia ruotsinkielisiä tuttuja, ja olen ällikällä lyöty siitä härskistä opportunismista, asioihin sekaantumisesta ja muiden rahoilla projektien junailusta jota tuon kaiken epärehellisen argumentoinnin takaa vielä kaiken lisäksi löytyy.
Quote from: mub on 09.12.2013, 21:46:45
Quote from: Jaakko Sivonen on 09.12.2013, 20:51:29On muuten mielenkiintoista, että Crispinsson esittää vaatimuksen pakkoruotsin poistamisesta nimenomaan perussuomalaisiin liittyvänä juttuna. Hän ei mainitse sitä, että gallupien mukaan yli 60 prosenttia Suomen kansasta haluaa poistaa pakkoruotsin.
Jep, hyvä pointti. Esimerkiksi tästä dataa elokuulta: Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi | Yle Uutiset | yle.fi (http://yle.fi/uutiset/yli_60_prosenttia_suomalaisista_haluaa_ruotsin_kielen_vapaavalintaiseksi_kouluaineeksi/6792707)
Heh, on ne vihreät taas niin liberaaleja ja tasa-arvoa ajavia, että oksat pois...
Quote from: mub on 09.12.2013, 21:46:45
Quote from: Jaakko Sivonen on 09.12.2013, 20:51:29On muuten mielenkiintoista, että Crispinsson esittää vaatimuksen pakkoruotsin poistamisesta nimenomaan perussuomalaisiin liittyvänä juttuna. Hän ei mainitse sitä, että gallupien mukaan yli 60 prosenttia Suomen kansasta haluaa poistaa pakkoruotsin.
Jep, hyvä pointti. Esimerkiksi tästä dataa elokuulta: Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi | Yle Uutiset | yle.fi (http://yle.fi/uutiset/yli_60_prosenttia_suomalaisista_haluaa_ruotsin_kielen_vapaavalintaiseksi_kouluaineeksi/6792707)
On mielenkiintoista, kuinka avoimesti SDP:n johto viis veisaa rividemarien tahdosta. Luulisi, että puoluejohtoa kiinnostaisi, että kolme neljäsosaa demareista tyrmää puolueen kielipoliittiset linjaukset. Mutta eipä näköjään kiinnosta. Ja sitten siellä vielä ihmetellään, miksi kannatus on 15-16 prosenttia.
Ruotsinkieliset suomalaiset ovat vähän puun ja kuoren välissä mutta valtaosa heistä on aivan normaaleja mukavia ihmisiä ja jotka eivät pidä siitä, että RKP ja Folketinget käyttä heitä jonain oman agendansa käsikassarana.
Quote from: mub on 09.12.2013, 21:46:45
Quote from: Jaakko Sivonen on 09.12.2013, 20:51:29On muuten mielenkiintoista, että Crispinsson esittää vaatimuksen pakkoruotsin poistamisesta nimenomaan perussuomalaisiin liittyvänä juttuna. Hän ei mainitse sitä, että gallupien mukaan yli 60 prosenttia Suomen kansasta haluaa poistaa pakkoruotsin.
Jep, hyvä pointti. Esimerkiksi tästä dataa elokuulta: Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi | Yle Uutiset | yle.fi (http://yle.fi/uutiset/yli_60_prosenttia_suomalaisista_haluaa_ruotsin_kielen_vapaavalintaiseksi_kouluaineeksi/6792707)
On muuten mielenkiintoista, että ruotsin valinnaisuutta kannattaa suomalaisista (70-30) koko lailla täsmälleen sama osuus kansasta kuin aikoinaan vuonna 1931 kannatti kieltolaista luopumista (70,6-29,4).
Joissakin piireissä se voisi herättää kysymyksiä suomalaisen demokratian laadusta ennen ja nyt, aiheuttaa syvää pohdiskelua itse kunkin roolista tässä pitkässä demokraattisessa jatkumossa, mutta toisaalta voi taas ilmeisesti olla herättämättäkin. Eiköhän siellä taas ensi itsenäisyyspäivänäkin, kunhan uusi kielialoite saadaan ensin ohimennen torpattua, hyvillä mielin juhlita suomalaisen kansanvallan 97-vuotiasta taivalta.
Ja sitä vaan kysyisin, että onko edes teoriassa mahdollista, että suomalaisesta poliittisesta pelikentästä voisi löytyä sellainen ihmeellinen olento, sellainen klassisten tarujen myyttinen suurmieshahmo, joka sanoisi:
"olen eri mieltä kansan suuren enemmistön kanssa, mutta demokratian puolestapuhujana nöyrryn todellisuuden edessä ja kunnioitan kansan tahtoa, sillä sitä on demokratia, eikä kenenkään sovi nousta sellaisen instituution yläpuolelle. Ja onhan se mainittu jopa joidenkin puolueiden nimessä." Niin, en minä paljoa pyydä. Ainoastaan yhtä riittävän korkeassa asemassa olevaa valtapuolueiden edustajaa, jonka selkäranka ei sanoisi joka kerran naks jo silkasta ajatuksesta, että Säätiö yhtenä päivänä jakaisi pronssisia mitaleita hänenkin höyhenenkevyille harteilleen.
Quote from: Igor Sika on 10.12.2013, 01:51:31
Quote from: mub on 09.12.2013, 21:46:45
Quote from: Jaakko Sivonen on 09.12.2013, 20:51:29On muuten mielenkiintoista, että Crispinsson esittää vaatimuksen pakkoruotsin poistamisesta nimenomaan perussuomalaisiin liittyvänä juttuna. Hän ei mainitse sitä, että gallupien mukaan yli 60 prosenttia Suomen kansasta haluaa poistaa pakkoruotsin.
Jep, hyvä pointti. Esimerkiksi tästä dataa elokuulta: Yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa ruotsin kielen vapaavalintaiseksi kouluaineeksi | Yle Uutiset | yle.fi (http://yle.fi/uutiset/yli_60_prosenttia_suomalaisista_haluaa_ruotsin_kielen_vapaavalintaiseksi_kouluaineeksi/6792707)
On muuten mielenkiintoista, että ruotsin valinnaisuutta kannattaa suomalaisista (70-30) koko lailla täsmälleen sama osuus kansasta kuin aikoinaan vuonna 1931 kannatti kieltolaista luopumista (70,6-29,4).
Ja kieltolakihan kumottiin nimenomaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksen perusteella. Täsmälleen sama menettely olisi pätevin tapa nytkin pakkoruotsin tapauksessa. Niin paljon kansanvaltaisuudessa on maassamme edistytty 80+ vuodessa eli ei ollenkaan. Se tosiasia olisi vain syytä tunnustaa.
Sen vuoksi tuo kansalaisaloite oli mielestäni heikosti muotoiltu, vaikka sinänsä hyvinkin kannatettava.
Quote from: Roope on 09.12.2013, 22:10:07
Tuon Svenska Dagbladetin Min morgon -hössötyksen taustalla tapahtuu sellaista, että...
Yleisradiossa päätettiin, että nykymuotoinen Min morgon -aamuohjelma lopetetaan, mutta sen pohjalta aloitetaan uusi Cityportal-tuotantoyhtiöltä ostettu ohjelma, joka perustuu samalle konseptille. Ohjelmaa lähetetään iltaisin kolmena päivänä viikossa, ja koska ruotsinkieliset säätiöt eivät enää halua rahoittaa sitä, Yle vastaa ohjelman kaikista kustannuksista. Min morgonin tilalle Yle Femman aamuun tulee Ruotsin television aamuohjelma
Godmorgon Sverige. Ruotsinkieliset aamu-uutiset siirretään ruotsinkieliseltä kanavalta suomenkielisen aamu-tv:n sekaan.
Svenska Yle: De bästa bitarna från Min Morgon blir tre nya kvällsprogram (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/10/de-basta-bitarna-fran-min-morgon-blir-tre-nya-kvallsprogram-0) 10.12.2013
Hbl: Min morgon blir kvällsprogram (http://hbl.fi/nyheter/2013-12-10/540271/yle-min-morgon-blir-tre-nya-kvallsprogram) 10.12.2013
SVT:n maksaa sitten kaikki kulut( Digitan tolpat, Ylen releoinin..), kun lähettelee ohjelmiaan Suomeen ? Me tienataan täl.. Onko jo sovittu, ettei Suomi joudu mihinkään korvauksiin, kun tulee vääränlaista ruotsia tuutista? Eduskunnanoikeusapuäpyli on taas kovilla..
ja iloinen maksava pakkoruotsitettu, vaikkei ole edes televisiota.
Quote from: Jaakko Sivonen on 09.12.2013, 20:51:29
Ruotsinkielisillä alueilla svekomaanit pystyttelivät piikkilanka-aitoja suomenkielisten kansakoulujen ympärille vielä 1900-luvun alussa
Joskus minusta tuntuu sille, että uusimaalaiset 'aboriginaalit' eivät välitä viittäkään siitä, mitä kehitysmaalaiset muuttajat tekevät pk-seudulle, koska he ovat jo kerran tai kaksi menettäneet sen savolaisille ja hämäläisille junteille. Kenties tuntevat jonkinlaista hyvityksensekaista vahingoniloakin kun lähiöstä kuuluu jupinaa. Voi sitä v*tutuksen tunnetta kun pellollesi perustetaan metropoli.
QuoteSiinä esitetään räikeä valhe väittämällä, että Suomessa olisi asunut ruotsalaisia 1500 vuoden ajan...
Ei ole minusta kovinkaan räikeä. Käsittääkseni vanhastaankin suomi on sanastoltaan hyvin, hyvin balttilainen ja germaaninen kieli. Jos taas haploryhmiä katsotaan, niin ugrilaiset näyttävät olleen täällä valloittajia joskus aikaisemmin. Tai jossain siinä matkalla. Tosin tuskin täällä on ruotsiakaan silloin puhuttu. Onko tällä mitään väliä nykypäivän kannalta? No ei ole.
Quote
Kautta molempien tekstien toistuu olettamus, jonka mukaan Suomen ruotsinkielinen väestö olisi etnisesti ruotsalaista. Sörhannus sanoo suoraan olevansa ruotsalainen ja loukkaantuvansa siitä, että hänestä käytetään Ruotsissa joskus "finne"-termiä, ja Crispinsson käyttää ilmaisua "svenskarna i Finland ". Itse tunnen ruotsinkielisiä suomalaisia, jotka loukkaantuisivat siitä, että heidän suomalaisuutensa kyseenalaistettaisiin. Monet 1800-luvun suomalaiset nationalistit olivat ruotsinkielisiä – esimerkiksi Snellman, joka pyrki edistämään suomea kansakunnan kielenä, vaikka oli itse ruotsinkielinen. Ruotsinkieliset suomalaiset rajattiin "finne"-termin ulkopuolelle vasta 1900-luvun alkuvuosina; Vänrikki Stoolin tarinoissa sana tarkoittaa vielä suomalaista yleisesti.
Nykyään RKP:n edustajat pyrkivät tahalliseen epäselvyyteen siitä, pitävätkö he itseään suomalaisina vai ruotsalaisina. Itselläni ei ole mitään itseään suomalaisina pitäviä ruotsinkielisiä vastaan, mutta toivon, että ne ruotsinkieliset, jotka identifioivat itsensä etnisesti Ruotsin kansakuntaan, muuttaisivat länsinaapuriin, jossa sijaitsee ruotsalainen kansallisvaltio. Tämä kansallisvaltio on suomalainen.
Minusta meidän pitäisi olla suuripiirteisempiä. Kansallisaate on niin hieno juttu ettei sitä saa pilata ryppyotsaisuudella. Ei ruotsalaisilla mene lujaa ruotsissakaan, se siitä vielä puuttuu että aletaan heitä täälläkin ajamaan muotteihin.
Quote from: Luotsi on 10.12.2013, 02:25:09
Ja kieltolakihan kumottiin nimenomaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksen perusteella. Täsmälleen sama menettely olisi pätevin tapa nytkin pakkoruotsin tapauksessa. Niin paljon kansanvaltaisuudessa on maassamme edistytty 80+ vuodessa eli ei ollenkaan.
Kunhan ensin suomalaiset äänestävät Suomeen oikealla tapaa sopivan ja suoraselkäisen eduskunnan, niin sitten: Perustuslakimuutoksella siirrytään järjestelmään, jossa kansalaisaloitteilla käynnistetään sitovia kansanäänestyksiä. Sillä tavoin saadaan korjattua pakkoruotsin lisäksi muitakin epäkohtia, joiden hoidon eduskunta on sivuuttanut tai möhlinyt.
Suomen Kuvalehdessä ilmestyy suuresti inhoamani Kramppeja ja nyrjähdyksiä - hipsterisarjakuvantekele. Jostain syystä luin uusimman.
Notkea hiihtäjäneito nauttii orgastisesti hiihtoretkestä jumalaisessa talvimaisemassa ja muistelee miten inhosi pakkohiihtoa koulussa, mutta nyt hiihto on niin ihanaa että jestas.
"Kunpa pakkoruotsin vastustajatkin kasvaisivat aikuisiksi."
Sanat loppuvat, mutta oma vika kun luin paskaksi tietämäni.
Aina yhtä viihdyttävää pakkoruotsikeskustelua:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156411-selvennyst%C3%A4-pakkoruotsikeskustelun-rintamalinjoihin
Aika alas on vajonnut Kramppeja ja nyrjähdyksiä... :facepalm:
Tietämättömyys ei oikeuta tuomitsemaan.
Onko HS aktiivisesti lobannut pakkoruotsin puolesta? Käytännön kannanottona merkittävämpi lienee kuitenkin se, että HS löytyy verkosta englannin- ja venäjänkielisenä, mutta ei ruotsinkielisenä.
Quote from: Micke90 on 09.12.2013, 20:28:07
"Perussuomalaiset tahot yllyttäneet ruotsin kieltä ja ruotsalaisia vastaan" (http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/chrispinsson_svd_ruotsi_kieli_suomi-12812)
Quote= VerkkouutisetJos YLE:n ruotsinkielinen aamuohjelma Min morgon lopetetaan, päätös voi olla onneton koko Pohjolalle, mutta luonnollisesti Suomen ruotsinkielisille, ruotsalainen kirjailija ja toimittaja John Chrispinsson sanoo.
Kirjoitin aiheeseen liittyen mailiakin kyseiselle John Chrispinssonille. Hänellä oli oikeasti sellainen luulo asioista, että ruotsin kieliset kohtaisivat Suomessa väkivaltaa.
Kerroin ettei tälläisistä asioista löydy yhtäkään todistetta Suomesta. Samalla otin kantaa, ettei edes venäjän kielisiin kohdistu minkäänlaista väkivaltaa Suomessa, vaikka se olisi paljon todennäköisempi vaihtoehto kahden sodan takia.
Edelleenkin pidän varsin ikävänä sitä tapausta, miten valtamedia käsitteli ruotsin kielisten saamia tappouhkauksia. Ajallisesti uhkaukset päättyivät heti kun Jan Sundbergin tietokone ratsattiin (josta uhkaukset olivat lähteneet). Jos tekijänä olisi ollut joku muu kuin Jan Sundberg, niin uhkaukset olisivat jatkuneet myöhemminkin. Poliisikin vielä totesi uhkauksien lähettäjänä olevan vain yhden henkilön.
Tuollaisia temppuja käytetään "todisteena" ruotsin kielisten "kokemasta vihasta" Suomessa, vaikka "he itse lähettivät itselleen" kyseiset uhkaukset. Ehkä kaikki osapuolet eivät olleet tuosta tietoisia, mutta on toki hieman huolestuttavaa, ettei valtamediaa enää kiinnostakkaan syyllisten kiinni saanti, vaikka ensin viikkoja oli uutisoitu kyseisestä aiheesta.
Quote from: ääridemokraatti on 17.12.2013, 14:38:27
Onko HS aktiivisesti lobannut pakkoruotsin puolesta? Käytännön kannanottona merkittävämpi lienee kuitenkin se, että HS löytyy verkosta englannin- ja venäjänkielisenä, mutta ei ruotsinkielisenä.
HS:hän lobbaa pakkoruotsin puolesta lähes joka päivä.
Tuota ei voi pitää minäkään "käytännön kannanottona", koska ruotsin kielisille on omat "höblänsä". HS:ssä ei ole mitään intressejä alkaa kilpailemaan ruotsin kielisten omien sanomalehtien kanssa (koska se söisi vain niiden tulosta, eikä siitä hyötyisi ruotsin kieliset itsekkään).
Venäjän ja englannin kielisiä sanomalehtiä (uutislehtiä) ei löydy Suomesta ja todennäköisesti HS:ssä on huomattu venäjän kielisten kasvava määrä potentiaalisina lehden ostajina.
Puoliksi suomenruotsalaisena ja puoliksi savolaisena en voi kuin todeta, etten pidä Hesarin hienopieruja yhtään minään enkä ymmärrä miksi heille yleensä suodaan jokin rooli pakkoruotsikeskustelussa.
Eihän niillä koskaan ole kannanotoilleen muita motiiveja kuin palava halu vaikuttaa jotenkin muita paremmilta. Lehden tasosta taas näkee mistä halu kumpuaa.
Monet saattavat ihmetellä, että mikä idea ruotsin kielisillä on puhua heihin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa (vaikka mitään todellista väkivaltaa yms. ei tapahtuisikaan tai tästä ei ole ainakaan mitään todisteita).
Jos luodaan perusteettomia uhkakuvia, niin silloin ihmisen on vaikeampaa edes loogisin syin olla vastaan ruotsin kielisten ajamia asioita. Olipa kyse sitten pakkoruotsista tai kuntaliitoksista yms.
Hieman sama idea on rasistiksi leimaamisessakin eli "Oletko rasisti jos et aja näitä asioita (vaikkapa suurempia kehitysmaiden tukia)?". "Vihaatko suomenruotsalaisia jos et aja läpi näitä asioita? (esim. pakkoruotsia)".
Sitten kun valtamedia antaa ymmärtää, että tälläistä vihaa tapahtuisi olevinaan yleisesti (ja jättää kertomatta asioiden toisen puolen, kuten tuossa ruotsin kielisten saamissa uhkauksissa), niin se jää mieleen kaikumaan, että kyseistä vihaa tapahtuu yleisestikin Suomessa ja on entistä suurempi syy puolustaa kaikkia ruotsin kielisten etuisuuksia (vaikka loogisia syitä tähän ei olisikaan).
Quote from: nollatoleranssi on 20.12.2013, 09:35:26
HS:hän lobbaa pakkoruotsin puolesta lähes joka päivä.
Tuota ei voi pitää minäkään "käytännön kannanottona", koska ruotsin kielisille on omat "höblänsä". HS:ssä ei ole mitään intressejä alkaa kilpailemaan ruotsin kielisten omien sanomalehtien kanssa (koska se söisi vain niiden tulosta, eikä siitä hyötyisi ruotsin kieliset itsekkään).
Venäjän ja englannin kielisiä sanomalehtiä (uutislehtiä) ei löydy Suomesta ja todennäköisesti HS:ssä on huomattu venäjän kielisten kasvava määrä potentiaalisina lehden ostajina.
Suurin osa suomenruotsalaisista puhuu ja lukee sujuvaa suomea. Siksi ovat hyvinkin potentiaalista asiakaskuntaa laskevan levikin Hesarille.
-i-
Quote from: nollatoleranssi on 20.12.2013, 09:35:26
Quote from: ääridemokraatti on 17.12.2013, 14:38:27
Onko HS aktiivisesti lobannut pakkoruotsin puolesta? Käytännön kannanottona merkittävämpi lienee kuitenkin se, että HS löytyy verkosta englannin- ja venäjänkielisenä, mutta ei ruotsinkielisenä.
HS:hän lobbaa pakkoruotsin puolesta lähes joka päivä.
Tuota ei voi pitää minäkään "käytännön kannanottona", koska ruotsin kielisille on omat "höblänsä". HS:ssä ei ole mitään intressejä alkaa kilpailemaan ruotsin kielisten omien sanomalehtien kanssa (koska se söisi vain niiden tulosta, eikä siitä hyötyisi ruotsin kieliset itsekkään).
Venäjän ja englannin kielisiä sanomalehtiä (uutislehtiä) ei löydy Suomesta ja todennäköisesti HS:ssä on huomattu venäjän kielisten kasvava määrä potentiaalisina lehden ostajina.
Miksi muka laskevan levikin media ei haluaisi lisää lukijoita?
Käytännön toiminnallaan HS on myöntänyt, että ruotsi ei ole enää kolmen tärkeimmän kielen joukossa Suomessa. Jos olisi, tarjoaisivat he luettavaa myös ruotsiksi siinä missä englanniksi ja venäjäksikin. Seurataan niitä käytännön tekoja, puheet ovat puppua.
Ihan sama asia kuin positiivisen syrjinnän puolesta puhuva Niklas Herlin, joka ei halua keskustella, miten positiivinen syrjintä näkyy Uuden Suomen rekrytoinneissa... Puhetta piisaa, ei käytännön toimia.
Huomasitte varmaan ovelan jipon pakkoruotsin puolesta muutama päivä sitten päämedioissa (en jaksa kaivaa viitettä).
Uusi joulurauhan lukija oli pantu ruotsin ääntämisharjoituksiin. Ovat kuulemma närpiöläiset valittaneet, että tankeroruotsista ei saanut selvää tuliko joulurauha vai ei. 8)
Pakkoruotsin antama ääntämistaito ei ihan riitä julkiseen esiintymiseen herrakansalle. Samalla tuli ruotsin ääretön tärkeys taas kerran todistettua tyhmälle rahvaalle.
Joka kerta kun HS painottaa ruotsin tärkeyttä Suomessa, pitää kysyä, miksi HS ei tarjoa ruotsinkielisiä uutisia kun se kerran tarjoaa englannin- ja venäjänkielisiäkin?
Ai ei ole taloudellisesti järkevää? Helsingissä? "Kaksikielisessä" kaupungissa? No julkisten varojen tuhlaaminenko sitten on taloudellisesti järkevää?
Quote from: ääridemokraatti on 22.12.2013, 11:44:39
Joka kerta kun HS painottaa ruotsin tärkeyttä Suomessa, pitää kysyä, miksi HS ei tarjoa ruotsinkielisiä uutisia kun se kerran tarjoaa englannin- ja venäjänkielisiäkin?
Ai ei ole taloudellisesti järkevää? Helsingissä? "Kaksikielisessä" kaupungissa? No julkisten varojen tuhlaaminenko sitten on taloudellisesti järkevää?
Varmasti on tehty sopimukset näistä lehtijaoista, eikä ole tietoisesti haluttu luoda kilpailijaa suurimmalle ruotsin kieliselle lehdelle, koska se söisi vain tarpeettomasti kyseisen lehden resursseja aiheuttamalla kilpailua alalle, jossa myyntiä ei ole paljon.
Jos ei HBL:ää olisi, niin silloin 100%:n varmuudella julkaistaisiin HS:stäkin ruotsin kielistä osiota tai sitten omaa ruotsin kielistä painosta.
Venäjän kielisen median lisääntyminen Suomessa (esim. YLE aloitti venäjän kieliset uutiset 2013) voi johtua siitäkin, että jopa valtiovallan taholta on otettu kantaa tähän asiaan (kun on ollut näitä kohuja Venäjän ja Suomen välillä) eli on tarkoitus ollut luoda medioita, jotka antaisivat luotettavampaa tietoa Suomesta. Tietenkin samalla on huomioitu venäläisten lukumäärän suuri kasvu Suomessa.
Aikaisemmin kun venäläiset olivat lähinnä oman maansa medioiden varassa. Sieltä on tunnetusti syötetty aikamoista propagandaa venäläisille, joten tarkoitus on varmaankin ollut paikata suomalaisella mediatoiminnalla tätä ongelmaa.
Quote from: ääridemokraatti on 22.12.2013, 11:24:31
Miksi muka laskevan levikin media ei haluaisi lisää lukijoita?
Miksi haluttaisiin luoda turhaan kilpailua ruotsin kielisten oman lehden kanssa? Eiköhän näistä asioista ole suoraan sovittu kulisseissa eli "me hoidetaan tää tontti ja te hoidetta omanne". Se koska toisi korkeintaan tappioita HBL:lle ja jos on seurannut HS:n linjaa, niin ei siellä ainakaan haluta lisää ongelmia ruotsin kielisille.
HBL on ruotsin kielisten suurin lehti. Siitä huolimatta silläkin on ongelmia pitää sanomalehtibisnestään pystyssä. Eikä sanomalehtibisneksellä nykyisin mene muutenkaan oikein hyvin.
Quote from: ääridemokraatti on 22.12.2013, 11:24:31
Käytännön toiminnallaan HS on myöntänyt, että ruotsi ei ole enää kolmen tärkeimmän kielen joukossa Suomessa. Jos olisi, tarjoaisivat he luettavaa myös ruotsiksi siinä missä englanniksi ja venäjäksikin. Seurataan niitä käytännön tekoja, puheet ovat puppua.
Tuo on täyttä puppua, että HS antaisi ymmärtää kyseessä olevan jonkin kielipoliittisen kannanoton. HS julkaisee kielipoliittiset kannanottonsa toimittajien kautta.
Edelleenkin Suomesta puuttuu englannin ja venäjän kielinen päivälehti. Niille on siis olemassa oikeat markkinat ilman, että puututaan kenenkään alueelle.
Olisko ollut pari kolme vuotta sitten, kun kuuntelin lyhytaaltolähetyksiä, niin löytyi suomenkielinen ohjelma, jossa ylistettiin Putinin saavutuksia parhaaseen 70- ja 80- luvun malliin.
Vaikka se vähän etookin, niin on hyvä, että Suomessa oleileville venäläisille kerrotaan asiat Suomen näkökulmasta. Toivottavasti toimittajat eivät hae aineistoja ns. Aleksanteri instituutista. Se Kivisen porukka on täysin Putinin taskussa.
Quote from: nollatoleranssi on 22.12.2013, 15:51:22
Quote from: ääridemokraatti on 22.12.2013, 11:44:39
Joka kerta kun HS painottaa ruotsin tärkeyttä Suomessa, pitää kysyä, miksi HS ei tarjoa ruotsinkielisiä uutisia kun se kerran tarjoaa englannin- ja venäjänkielisiäkin?
Ai ei ole taloudellisesti järkevää? Helsingissä? "Kaksikielisessä" kaupungissa? No julkisten varojen tuhlaaminenko sitten on taloudellisesti järkevää?
Varmasti on tehty sopimukset näistä lehtijaoista, eikä ole tietoisesti haluttu luoda kilpailijaa suurimmalle ruotsin kieliselle lehdelle, koska se söisi vain tarpeettomasti kyseisen lehden resursseja aiheuttamalla kilpailua alalle, jossa myyntiä ei ole paljon.
Varmaankin juuri noin. En ilmeisesti ihan nyt selittänyt näkemystäni kovin selkeästi, koska olen ihan samaa mieltä, enkä näe vastakommenteissa ristiriitaa oman näkemykseni kanssa.
Siis pointtini on, että juuri tuo lihavoitu ei voi olla Hesarin vastaus, koska se on totta ja pakkoruotsin puolestapuhujille on kiusallista myöntää, että ruotsi on marginaalinen kieli Suomessa. Hyvin marginaalinen.
Ja juuri siksi sitä pitää kysyä, koska Hesari ei (tässäkään asiassa) voi oikeasti kertoa totuutta, joka on, että emme tarjoa uutisia ruotsinkielellä, koska se on marginaalinen kieli ja siinä ei ole taloudellisesti mitään järkeä. Aivan yhtä lailla kiusallinen vastaus on, että ruotsalainen kielialue on niin olematon, että ainoallakin pk-seudun sanomalehdellä menee siellä huonosti (?), eikä ole liiketaloudellisesti järkevää sinne pyrkiä.
Jos Suomi olisi oikeasti, käytännössä, kaksikielinen maa, tänne mahtuisi kyllä kilpailua media-alalla molemmilla kotimaisilla kielillä. Vaan kun ei ole, ja sen alastoman keisarin HS haluaa väittää pukeutuneen. Kaikki rehelliset vastaukset siihen, miksi HS ei tarjoa ruotsinkielellä uutisia osoittavat siihen johtopäätökseen, että ruotsinkieli on marginaalinen vähemmistökieli, eikä millään mittarilla tärkeä kieli osattavaksi Suomessa. Tai edes Helsingissä.
Quote from: nollatoleranssi on 22.12.2013, 16:02:10
Quote from: ääridemokraatti on 22.12.2013, 11:24:31
Käytännön toiminnallaan HS on myöntänyt, että ruotsi ei ole enää kolmen tärkeimmän kielen joukossa Suomessa. Jos olisi, tarjoaisivat he luettavaa myös ruotsiksi siinä missä englanniksi ja venäjäksikin. Seurataan niitä käytännön tekoja, puheet ovat puppua.
Tuo on täyttä puppua, että HS antaisi ymmärtää kyseessä olevan jonkin kielipoliittisen kannanoton. HS julkaisee kielipoliittiset kannanottonsa toimittajien kautta.
Minähän juurikin tarkoitin, että HS ei halua antaa tällaista vaikutelmaa, mutta käytännön toiminnallaan tekee sen kuitenkin.
JOS ruotsinkieli olisi Suomessa tärkeä kieli, ei maan suurimpiin kuuluva media jättäisi yrittämättä myös niille markkinoille palveluitaan tarjoten ja lisämyyntiä hakien. Koska se ei pätkän vertaa kiinnosta Hesaria, ei ruotsinkieli ole Suomessa tärkeä. Joten pakkoruotsin puolustamiseltakin putoaa silloin pohja.
Follow the money, put your money where your mouth is jne. hyviä lontoolaisia sananlaskuja.
Ruotsista taas kajahtaa: http://www.svd.se/kultur/spraket-som-delar-finland_8842316.svd
QuoteSpråket som delar Finland
I Finland växer hatet mot det svenska språket. Svensktalande kändisar blir mordhotade och politiker kampanjar mot svenskundervisningen i skolan. SvD:s Negra Efendic reste dit för att ta reda på varför.
För muspekaren över kartan för att titta på tv-inslag från Finland och höra historikern Dick Harrison.
Google Translate:
QuoteThe language that divides Finland
In Finland, the growing hatred of the Swedish language. Swedish-speaking celebrities becomes murder threatened and politicians campaigning against the teaching of Swedish in school. Svenska Dagbladet's Negra Efendic traveled there to find out why.
cursor over the map to watch the TV spots from Finland and hear historian Dick Harrison.
*
Voisiko joku paremmin ruotsia taitava suomentaa tämän kohdan:
QuoteEmina Arnautovic säger att Finland skulle må bra av att få in en miljon syriska flyktingar och frågar om vi vet om att den finska flyktingkvoten ligger på 750 personer om året.
Quote from: mub on 29.12.2013, 19:13:00
Voisiko joku paremmin ruotsia taitava suomentaa tämän kohdan:
QuoteEmina Arnautovic säger att Finland skulle må bra av att få in en miljon syriska flyktingar och frågar om vi vet om att den finska flyktingkvoten ligger på 750 personer om året.
Vapaasti käännettynä "E.A. sanoo, että Suomi voisi hyvin ottaa miljoona Syyrian pakolaista, ja kysyy tiedämmekö me, että Suomen pakolaiskiintiö on 750 henkilöä vuodessa"
Jutussa paljon hupaisia kohtia. Höblän toimittaja Jeanette Björkqvist valittaa, että Suomen pääministeri on sanonut, että kristittyjen on helpompi integroitua yhteiskuntaan, kun taas Ruotsissa niin ei saisi ikinä sanoa. Tämä on Björkqvistin mukaan Perussuomalaisten syytä.
Rkp:n Emina Arnautovicin mukaan koko suomenruotsalaisten olemassaolo on riippuvainen peruskoulun pakkoruotsista ja siitä, että riittävän moni puhuu ruotsia. Esimerkkinä hän mainitsee haastattelupäivän tilanteen, jossa junaliikenteen poikkeusjärjestelyistä oli tietoa vain suomeksi, mikä aiheutti ongelmia, koska serbi Arnautovic ei puhu suomea (asuttuaan Suomessa 21 vuotta).
Vaikuttaisi siltä että monikielisyys helpottaa valehtelemista.
Eivätkö ruotsinkieliset tässä ole elävä esimerkki monikulttuurisen yhteiskunnan ongelmallisuudesta, kun ei enää kyetä luottamaan toisiin välissä olevan (pahasti) rikkinäisen puhelimen vuoksi?
Quote from: Roope on 29.12.2013, 19:53:38
Jutussa paljon hupaisia kohtia. Höblän toimittaja Jeanette Björkqvist valittaa, että Suomen pääministeri on sanonut, että kristittyjen on helpompi integroitua yhteiskuntaan, kun taas Ruotsissa niin ei saisi ikinä sanoa. Tämä on Björkqvistin mukaan Perussuomalaisten syytä.
Eli on perussuomalaisten
ansiota, että Suomessa voi olla rehellinen, kun taas Ruotsissa ei voida puhua totta? No mitäs valittamista siinä on?
Eikö herranjestas
toimittaja ole pätkän vertaa huolestunut siitä, että naapurimaassa ei jotain
saisi ikinä sanoa?
Quote from: Roope on 29.12.2013, 19:53:38
Jutussa paljon hupaisia kohtia. Höblän toimittaja Jeanette Björkqvist valittaa, että Suomen pääministeri on sanonut, että kristittyjen on helpompi integroitua yhteiskuntaan, kun taas Ruotsissa niin ei saisi ikinä sanoa. Tämä on Björkqvistin mukaan Perussuomalaisten syytä.
Jos jumalalta (jota ei ole olemassa) kysyttäisiin, hän sanoisi:
" Vittu, miks loin tryffelit maan alle, enkä maan päälle, niin kuin muutkin tatit! "
Vihapuhe siellä ja vihapuhe täällä.
Onko Ruotsissa muuten olemassa poliittisesti sitoutumatonta mediaa?
Quote from: Roope on 29.12.2013, 19:53:38
Jutussa paljon hupaisia kohtia. Höblän toimittaja Jeanette Björkqvist valittaa, että Suomen pääministeri on sanonut, että kristittyjen on helpompi integroitua yhteiskuntaan, kun taas Ruotsissa niin ei saisi ikinä sanoa. Tämä on Björkqvistin mukaan Perussuomalaisten syytä.
Rkp:n Emina Arnautovicin mukaan koko suomenruotsalaisten olemassaolo on riippuvainen peruskoulun pakkoruotsista ja siitä, että riittävän moni puhuu ruotsia. Esimerkkinä hän mainitsee haastattelupäivän tilanteen, jossa junaliikenteen poikkeusjärjestelyistä oli tietoa vain suomeksi, mikä aiheutti ongelmia, koska serbi Arnautovic ei puhu suomea (asuttuaan Suomessa 21 vuotta).
Ei ole helppoa Eminallakaan, kun ensin ilkeät serbit vainoavat ja sitten ilkeät fennomaanit.
http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/uutiset/kotimaa/jaerjestoehautomo/item/327.html (http://www.pakolaisapu.fi/fi/tietoa/uutiset/kotimaa/jaerjestoehautomo/item/327.html)
Quote from: hakare on 22.12.2013, 11:36:40
Huomasitte varmaan ovelan jipon pakkoruotsin puolesta muutama päivä sitten päämedioissa (en jaksa kaivaa viitettä).
Uusi joulurauhan lukija oli pantu ruotsin ääntämisharjoituksiin. Ovat kuulemma närpiöläiset valittaneet, että tankeroruotsista ei saanut selvää tuliko joulurauha vai ei. 8)
Pakkoruotsin antama ääntämistaito ei ihan riitä julkiseen esiintymiseen herrakansalle. Samalla tuli ruotsin ääretön tärkeys taas kerran todistettua tyhmälle rahvaalle.
Taannoin (80-luvulla?) soi radiossa yhtenään Kitaron hittibiisi Caravan.
Kun sen kerran kuuli mielessään pakkoruotsitetun ääntämisvammaisen laulamana "kära vän", ei tuota biisiä enää Caravaniksi kuullut, vaan tuo "käära vään" tunki läpi yläasteen ruotsintuntien traumatisoimalla voimalla.
"Kära vän", vassakuu:
http://www.youtube.com/watch?v=jYbUtPr4Ne8&feature=player_detailpage#t=60 (http://www.youtube.com/watch?v=jYbUtPr4Ne8&feature=player_detailpage#t=60)
-i-
Quote from: Toadie on 15.12.2013, 19:04:20
Suomen Kuvalehdessä ilmestyy suuresti inhoamani Kramppeja ja nyrjähdyksiä - hipsterisarjakuvantekele. Jostain syystä luin uusimman.
OT: Kramppeja ja nyrjähdyksiä ei ole edes pahimmasta päästä. Muutamat isot mediat julkaisevat muutamaa suomalaista strippiä, joiden laadullista lehteen painamisen syytä on mahdotonta ymmärtää mistään muusta kulmasta kuin siitä, että toimituksen mielestä lehden perustehtäviin kuuluu poliittisen agendan ajaminen hipsteristisen "itseironisen" oivaltavuuden - oikeammin hillittömän kapeamielisen julistamisen - kautta. Hahmovalinnoiltaan pari elukkastrippiä ja joku pyöreäsilmäinen animetyttö tulee nyt ainakin mieleen. Sinällään nämä sarjakuvat onnistuvat omalta kannaltani tavoitteessaan täydellisesti; ne piirtävät äärimmäisen tympeän, kapeamielisen ja näennäishuumorintajuisen tarkoitushakuisen kuvan piirtäjiensä ja fanittajiensa ahtaasta ja täysin vailla itsekritiikkiä toimivasta maailmankuvasta.
Kukaan ei valitsisi lehteensä strippiä, jonka pointtina olisi esim. Perussuomalaisten ylistäminen - tai tyypillisemmin esim. Vihreiden mollaaminen stripistä toiseen. Ei valitsisi, koska sellainen strippi olisi jo lähtökohdiltaan tympeä, tylsä, typerä ja vastenmielinen. Ja suunnilleen yhtä ratkiriemukkaan kiinnostava kuin Komsomolskaja Pravdan pääkirjoitus. Jos asetelmat käännetään toisin päin, kyseessä on kuitenkin jotain fantastista, jonka fantastisuuden perusteluun pitää käyttää hipsteri- ja "heh heh, Persut taas" -argumentteja. Miksiköhän?
Istuin äsken, Suomi-Ruotsi-jääkiekkopelin aikana baarissa alueella, joka on huomattavan ruotsinkielinen. Suomenkieliset kannattivat kansallista joukkuettamme, mutta ruotsinkieliset kannattivat sitä vielä monin verroin raivokkaammin. Siis Suomea. Minulla ei ollut asian suhteen mitään valitettavaa.
Mielestäni on kunniattomuuden huippu, kun kielimaanikot lähtevät Ruotsiin puhumaan siitä kuinka ruotsalaisia Suomessa sorretaan. Ruotsinkieliset ovat Suomessa identiteetiltään lähes poikkeuksetta suomalaisia. Ruotsinkielisiä he toki ovat, ja heillä voi olla vaikka minkälaisia kielellisiä ambitioita, mutta miksi maalaata heistä ruotsalaisia? Kaiken evidenssin perusteella he eivät ruotsalaisia koe olevansa. Miksi RKP heidät haluaa maalata sellaisiksi? Vain siksi, ettei heitäkään lopulta kiinnosta äänestäjiensä tahtotila, vaan pelkästään valta, jota näennäisiä tahtotiloja maalaamalla voi esille saattaa?
^RKP on uhkakuvista elävä äärinationalistinen puolue. Simple as that.
Ylen 20:30 uutislähetys jatkoi svekomaanista vääristelyä. Yle oli tehnyt kyselyn eri arvoasioista, ja kyselyssä kysyttiin muun muassa kantaa väitteeseen "ruotsin kielen erityisasema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa" (http://yle.fi/uutiset/mika_jakaa_kansaa_vertaa_itseasi_arvokoneessa_muuhun_suomeen/7009328#/kysymys-2). Kyselyn tulokset, joiden mukaan puolet vastaajista kannatti virallisen kaksikielisyyden säilyttämistä ja kolmannes vastusti sitä, Yle esitti uutislähetyksessään suhtautumisena pakkoruotsiin, joka on tietenkin eri asia kuin virallinen kaksikielisyys.
Quote from: ääridemokraatti on 06.01.2014, 12:12:28
^RKP on uhkakuvista elävä äärinationalistinen puolue. Simple as that.
Kyse on samantyyppisestä asiasta jos maassamme asuva venäläisvähemmistö kävisi puffaamassa Putinilta apuja omien etuoikeuksiensa ajamiseksi. Eivät onneksi hae. Ovat sen verran sivistyneitä.
Ja vihapuheisiin liittyen: kuinka usein ruotsin kielen osaamista on perusteltu sivistyneisyydellä? Miten perustelu voi edes toimia, kun osaamattomuus johtaa välittömästi sivistymättömyyden päätelmään.
Arvioin juuri alkuluvut Herman Lindqvistin historiateoksesta När Finland var Sverige:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158201-herman-lindqvist-kun-suomi-oli-ruotsi
Koitin etsiä nettiaamulehdestä, mutta ei löytynyt.
Eilisen (ma. 13.1.2014) Aamulehti kirjoittaa, että
Kielet eivät kiinnosta lukiolaisia.QuoteOpetusneuvos Anna-Maija Mustaparta on jo huolissaan kielitaidon kaventumisesta: noin puolet Suomen lukiolaisista pääsee ylioppilaaksi opiskelemalla vain kahta kieltä: englantia ja ruotsia.
Tämä pätee siis koko kouluaikaan. Lukiossa ei oteta alkavia kieliä, koska niitä ei ole opiskeltu yläasteellakaan. Ruotsia jatketaan lukiossa, koska pakkoruotsi.
Sisäsivuilla on graafeja valinnaisten kielten suosiosta lukossa. Nousussa on oikeastaan vain venäjän kieli, sekä etenkin naisten keskuudessa espanjan kieli (myös miehillä hieman). Saksa laskee tasaisesti ja ranska. Italia myös marginaalikielenä laskussa.
Mutta onneksi lukevat sentään pakkoruotsin. Eikös se venäjäkin lie aikuisena helpompi oppia, kun on lukenut koulussa ruotsia. Ja ennen kaikkea japani ja heprea.
Quote- Kielethän tarvitsevat paljon valinnaisia tunteja, koska kovin pienillä määrillä kielitaitoa ei juuri synny. Sen takia oppilaat eivät halua niitä ottaa, koska valinnaiset tunnit menevät niin helposti kokonaan ja tulee vielä ylimääräisiä tunteja.
Tämän tutkimuksen jälkeen kuka vielä kehtaa väittää, ettei pakkoruotsi syrjäytä muiden kielien opiskelua nykysuomalaisilla lapsilla ja nuorilla?
-i-
Kielet eivät kiinnosta lukiolaisia.
Pitäisi lukea: lukiolaisia ei kiinnosta lukea vielä yhtä kieltä lisää, koska ruotsi vie yhden kielen opinnot joka tapauksessa.
Poistetaan se ruotsin pakko ja voilá, kielten opinnot monipuolistuvat hetkessä.
Ruotsinkielisessä Suomessa on menossa kohta kolmatta viikkoa kielikohu, jota ei ole levitelty suomenkielisessä mediassa. Rkp:n Mikael Sjövall kirjoitti kuun alussa Höblään kolumnin, jossa hän valitti Ahvenanmaalla suomenkielisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja kyseenalaisti Ahvenanmaan historiallisen yksikielisyyden oikeutuksen sellaisena kuin sitä nykyään sovelletaan.
Sjövallin ajatukset ovat tuominneet niin ministeri Haglund kuin ministeri Henrikssonkin. Höblässä yksikielisyyttä puolustettiin muun muassa otsikolla "Ålands sak är vår", jossa viitattiin talvisodan aikaiseen ruotsalaiseen sanontaan "Finlands sak är vår", sekä siihen, että Ahvenanmaan yksikielisyydestä tinkiminen saattaisi heikentää samalla ruotsin kielen asemaa myös muualla Suomessa. Svenskfinland ei nyt kaipaa veneenheiluttajia. Sjövall teki itsestään kertaheitolla Rkp:ssä epähenkilön.
Rkp:n dominoteorian mukaan tuumaakaan ei saa antaa periksi edes kaikkein järjettömimmistä epäkohdista, koska muuten koko huolella rakennettu ruotsin kielen erityisaseman takaava korttitalo lähtee sortumaan. Ahvenanmaa-keskustelu ei tietenkään johda mihinkään, mutta on ollut hauska katsoa ministerien ja toimittajien puolustelevan Ahvenanmaan yksikielisyyttä sellaisilla argumenteilla, joilla voisi johdonmukaisesti perustella myös Suomen virallista yksikielisyyttä. Toisaalta juuri ne argumentit, joilla ruotsin kielen erityisasemaa ja kaikille yhteistä pakkoruotsia on perusteltu, ovatkin Ahvenanmaan tapauksessa taas kerran paperia, jos edes sitäkään.
Ja kun julkisesta ruotsin kielen käytöstä tiuskiminen on mannermaalla Hesarin pääkirjoitussivulle päätyvää kielivihaa ja syrjintää, oli Yle löytänyt haastateltavaksi Ahvenanmaalle muuttaneen suomenkielisen, jonka mukaan suomen kieltä puhuvien läksyttäminen on vain heidän omaksi parhaakseen.
Hbl: Mikael Sjövall: Fredens öar (http://hbl.fi/opinion/i-dag/2013-12-31/548391/mikael-sjovall-fredens-oar) 2.1.2014
Hbl: Haglund tar avstånd från kolumn (http://hbl.fi/nyheter/2014-01-03/549736/haglund-tar-avstand-fran-alands-sagning) 3.1.2014
Nya Åland: Öppen debatt om finskan på Åland (http://www.nyan.ax/ledaren/?news_id=80777) 9.1.2014
Hbl: Den sista bastionen (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-01-07/550871/den-sista-bastionen) 9.1.2014
Hbl: För utveckling behöver vi samarbete och broar (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-01-07/550791/utveckling-behover-vi-samarbete-och-broar) 9.1.2014
Hbl: Åland är både obetydligt och irrelevant (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-01-07/550876/aland-ar-bade-obetydligt-och-irrelevant) 9.1.2014
Hbl: Ålands sak är vår om vi värnar om det svenska (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-01-10/552391/alands-sak-ar-var-om-vi-varnar-om-det-svenska) 12.1.2014
Svenska Yle: Henriksson betonar att självstyrelselagen gäller (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/13/henriksson-betonar-att-sjalvstyrelselagen-galler) 13.1.2014
Svenska Yle: Ålands enspråkighet debatteras (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/13/alands-ensprakighet-debatteras) 13.1.2014
edit:
Fredrick Sonck kiinnittää Ny Tidissä huomiota oleelliseen seikkaan:
QuoteJoten kun Sjövall kirjoittaa, että syy suomalaisten puolueiden vaikenemiseen Ahvenanmaasta johtuu sieltä saatavien äänien olemattomuudesta, on asia juuri päinvastoin. Saadakseen edustajan Brysseliin Rkp tarvitsee yli 10 000 ahvenanmaalaisten ääntä toukokuussa. Ei siis ihme, että Carl Haglund yritti nopeasti valaa öljyä laineille vakuuttamalla sovittelevissa lausunnoissaan, ettei hän näe ahvenanmaalaisessa kielipolitiikassa mitään suurempia ongelmia. (käännös)
Ny Tid: Åland (http://www.nytid.fi/2014/01/aland/) 13.1.2014
edit2:
QuoteSuomenkielisiä käsketään puhumaan ruotsia
Keskustelu ahvenanmaalaisten suhtautumisesta suomen kieleen käy kuumana. Ny Tid -lehden päätoimittaja Fredrick Sonckin mukaan joskus suomenkieliset saavat kuulla bussissa, että heidän pitää puhua ruotsia.
- Olen itse muutaman kerran todistanut, kun suomenkielisille sanotaan, että Ahvenanmaalla puhutaan ruotsia, sanoo Fredrick Sonck, joka on asunut Ahvenanmaalla useita vuosia.
Sonck vertaa suomenkielisille huutelua siihen, mitä suomenruotsalaiset saavat kuulla mantereella, mutta korostaa, että sävy ei kuitenkaan ole rasistinen.
[...]
Vaikka suomenkielisiä on vain viisi prosenttia Ahvenanmaan väestöstä, tietyt ryhmät pitävät Sonckin mukaan silti kieltä uhkana ahvenanmaalaiselle identiteetille.
- On tiettyjä yksittäisiä ahvenanmaalaisryhmiä, joiden mielestä suomen kieli on uhka kulttuurisessa mielessä.
Yksikielisyys on kuitenkin tärkeää Ahvenanmaalle, ja ruotsin asemaa on oikeus puolustaa.
Svenska Yle: Finskspråkiga blir tillsagda att tala svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/14/finsksprakiga-blir-tillsagda-att-tala-svenska) 14.1.2014
Vihdoinkin tehdään edes jotain Suomen kielen puolesta Ruotsissa. Ihmettelen suuresti sitä, ettei Gislavedin kunta ole mukana tässä. Siellä on pitkät perinteet suomalaisista juuri rengastehtaan ansiosta.
Tai todellisuus taitaa olla niin, että kotoutuminen on suomalaisten kohdalla tapahtunut aikanaan juurikin suomen kielen opetuksen puutteesta?
Tunnen hyvin Gislavedin tilanteen, siellä asuvien suomalaisten ja Sisu Riders mp-kerhon ansiosta. Kaikkien tuntemieni ruotsinsuomalaisten lapset Gislavedissa puhuvat sujuvaa suomea ja se on ollut vain heidän oman kotiopetuksen varassa.
http://yle.fi/uutiset/suomen_kieli_valtaa_tilaa_ruotsissa__se_on_mahtava_tunne/7025353
^
Tulee sellainen vaikutelma, että Suomessa olevalla keskustelullakin olisi ollut vaikutusta tuohon. Suomessahan on varsin kovin sanankääntein kuvailtu Ruotsin kielipolitiikkaa.
Milloin tämä aloite on tarkoitus toimittaa eduskuntaan?
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2014, 15:18:18
Milloin tämä aloite on tarkoitus toimittaa eduskuntaan?
Jonossa on useampia kansalaisaloitteita, ja aloitteiden tekijöiden kesken on sovittu, että ne eivät tule eduskunnan käsittelyyn samanaikaisesti. Ensimmäisenä on vuorossa kansalaisaloite homoliitoista, jota ei ole vielä käsitelty edes valiokunnassa. Eli pakkoruotsialoite voi hyvinkin mennä syksyyn. Ja oikeastaan ihan hyvä, jos käsittely siirtyy lähemmäksi seuraavia eduskuntavaaleja.
Quote from: Roope on 01.02.2014, 15:31:15
Quote from: Jaakko Sivonen on 01.02.2014, 15:18:18
Milloin tämä aloite on tarkoitus toimittaa eduskuntaan?
Jonossa on useampia kansalaisaloitteita, ja aloitteiden tekijöiden kesken on sovittu, että ne eivät tule eduskunnan käsittelyyn samanaikaisesti. Ensimmäisenä on vuorossa kansalaisaloite homoliitoista, jota ei ole vielä käsitelty edes valiokunnassa. Eli pakkoruotsialoite voi hyvinkin mennä syksyyn. Ja oikeastaan ihan hyvä, jos käsittely siirtyy lähemmäksi seuraavia eduskuntavaaleja.
Eikös noissa kansalaisaloitteissa ollut laki, että ne pitää käsitellä 0,5 vuoden sisällä nimien keräämisen päättymisestä.
Quote from: Roope on 01.02.2014, 15:31:15
pakkoruotsialoite voi hyvinkin mennä syksyyn.
Vapaa Kielivalinta ry:n sivuilla sanotaan jossain, että aloite viedään eduskuntaan nyt talvella, tai tarkemmin lopputalvesta/alkukeväästä.
***
Tiedote 15.11.2013
Kansalaisaloite vapaaehtoisesta ruotsista menee eduskuntaan
Väestörekisterikeskus on allekirjoittanut 15.11.2013 päätöksen, jonka mukaan "ruotsi vapaaehtoiseksi" -kansalaisaloite on kerännyt 61306 allekirjoitusta.
***
Aloite raukeaa, jollei sitä ole toimitettu eduskunnalle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua Väestörekisterikeskuksen päätöksestä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansalaisaloite)
Tämä perustuu lähteeseen "Kansalaisaloitelaki, säädösteksti Finlex-palvelussa"
Perussuomalainen opettaja Sebastian Tynkkynen kirjoittaa Ruotsin kielen pakollisuudesta uudessa blogissaan Blogbookissa.
Quote
Työkaverini kirjoitti Ukrainan tilanteesta hyvin (lue täältä), enkä siksi ala toistamaan samoja ajatuksia uudelleen, joten kirjoitan toisesta aiheesta.
Suomenkieliset ovat tyytyneet vallitseviin olosuhteisiin ja sietäneet heidän kustannuksellaan tehtyä kielipolitiikkaa pitkään. Puhutaan sadoista vuosista. Näyttää siltä, että vihdoin kansa herää vaatimaan oikeuksiaan. Tästä kertoo muun muassa ruotsin pakollisesta opiskelusta irrottautumista vaativan kansalaisaloitteen eteneminen eduskuntaan.
Puhutaan, että suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu jonkinasteinen vaatimattomuus. Paljon Suomessa onkin suostuttu kestämään: valtaväestön kielellisiä oikeuksia on poljettu läpi historian. Vielä tänäkään päivänä ei voida puhua suomenkielisten oikeudenmukaisesta kohtelusta kielipolitiikassa.
Suomen siirryttyä Venäjän vallan alaisuuteen vuonna 1809 hallintokieleksi jäi yksinomaan ruotsi. Ruotsinkieliset taistelivat tosissaan pitääkseen Suomen kielellisesti otteessaan.
Kymmenen vuoden kuluttua E. G. Ehrström aloitti Åbo Morgonblad -lehdessä kirjoitussarjan, jossa vaadittiin esimerkiksi koulujen ja virastojen muuttamista suomenkielisiksi. Viranomaisille tämä oli liikaa ja lehti lakkautettiin.
Vuonna 1850 suomenkielisten oikeuksia evättiin isossa mittakaavassa. Ruotsinkielinen virkamiehistö kielsi julkaisemasta suomen kielellä muuta kuin uskonnollista tai taloudellista kirjallisuutta. Sekä poliittisten uutisten, että romaanien julkaisu suomen kielellä kiellettiin, eikä näitä tekstejä saanut myöskään kääntää toisesta kielestä suomeksi. Vasta kymmenen vuoden kuluttua (1860) kielisensuuri saatiin kumottua kokonaan.
Tästä ei mennyt kuin kaksi vuotta, kun yksinomaan ruotsinkielisistä jäsenistä koostuva komitea tuli siihen johtopäätökseen, että suomen kieltä ei voitaisi käyttää hallintokielenä, koska se oli liian kehittymätöntä. Aleksanteri II antoikin vuoden kuluttua Helsingin valtiopäivillä kieliasetuksen, jonka perusteella suomi olisi saatettava tasavertaiseksi virkakieleksi 20 vuoden siirtymäajan kuluessa.
Vuonna 1870 koulutushallituksen päällikkö Casimir von Kothen yritti tukahduttaa suomenkielisen oppikoululaitoksen ja myöhemmin Östra Nyland -lehti vaati, etteivät oppikoulut saisi olla suomenkielisiä. Suomenkielinen väestö kuitenkin heräsi vastustamaan tätä ja laajoilla kansankeräyksillä varmistettiin, että suomenkielisten oppikoulujen toiminta jatkui. Vuonna 1871 venäjän kieli tuli pakolliseksi lyseoissa ja reaalikouluissa.
20 vuoden kuluttua tästä määrättiin, että siviilivirkoihin nimitettäviltä tullaan vaatimaan vähitellen venäjän kielen taitoa ja että venäjää osaavilla oli etuoikeus virkoihin. Tänä päivänä virkaedellytyksenä puolestaan on ruotsin kieli, sillä kaksikielisyys asettaa tämän vaatimuksen koko virkamieskunnalle alle viiden prosentin suomenruotsalaisen väestön takia. Vuonna 1916 venäjän kieli määrättiin pakolliseksi oppiaineeksi seminaareihin. Tänä päivänä ruotsi on määrätty pakolliseksi oppiaineeksi kaikissa kouluissa kaikilla oppiasteilla.
Se siitä, historia on historiaa. Tärkeää on tarkastella vallitsevaa tilannetta.
Omalla opintoasteellani, yliopistossa, ruotsin opiskeluun pakottaminen on hyvin ongelmallista. Kun kysyn kollegoiltani, pärjäävätkö he virkamiesruotsin suoritettuaan työelämässä, jos heidän tulee käyttää ruotsin kieltä, saan aina saman tyylisen vastauksen: he eivät suomenkielisinä opettajina keksi tilannetta, missä heidän tulisi käyttää työelämässään ruotsia, ja jos heidän pitäisi, virkamiesruotsi ei anna minkäänlaista pätevyyttä suoriutua tilanteista, sillä se on vain pintaraapaisu kyseisen kielen opiskeluun. Sen sijaan virkamiesruotsin vaatimus toimii loukkuna monelle yliopisto-opiskelijalle tutkinnon saamisessa. Monen valmistuminen venyy, kun virkamiesruotsikurssista ei päästä läpi. Omassa tiedekunnassani on useita tällaisia opiskelijoita.
Yleisen harhakäsityksen mukaan suomenkieliset olisivat opiskelleet aina pakkoruotsia. Ruotsin opiskelusta tehtiin pakollista kuitenkin vasta 40 vuotta sitten peruskoulu-uudistuksen yhteydessä Keskustan ja RKP:n solmiessa lehmänkaupat. Suomenkieliset tuntevat myös laajalle levinneen propagandan pakkoruotsin poiston mahdottomuudesta, koska perustuslaki säätäisi siitä. Todellisuudessa perustuslailla ei ole mitään tekemistä ruotsin pakollisen opiskelun kanssa ja siksi kielten opiskeluun liittyvää lainsäädäntöä voidaan ajantasaistaa, kun kansanedustajat niin haluavat. Perustuslailla on tekemistä ainoastaan sen kanssa, että sekä suomi, että ruotsi on molemmat asetettu päätasoisiksi kieliksi, vaikka puhujaprosentit menevät 90-5. Ruotsalaisen kansanpuolueen monikymmenvuotinen hallitustaival on kuitenkin jarruttanut uudistuksia kielilainsäädännön nykyaikaistamisessa. Lait ovat pahasti jäljessä nykytilanteen tarpeista.
Tällä hetkellä ainoa kieli, jota jokaisen suomalaisen tulee opiskella, on ruotsi. Ahvenanmaalaiset vapautettiin suomen opiskelusta – sen sijaan Manner-Suomessa vastaavasti suomenkielisiä ei ole vapautettu ruotsin kielen opiskelusta. Suomenkieliset opiskelevat kouluissa ruotsia viiden prosentin suomenruotsalaisvähemmistön vuoksi, vaikka heistäkin ylivoimainen enemmistö puhuu suomea. Ei ole ihme, että ruotsin tunneilla opiskelumotivaatio on niin monella oppilaalla hukassa.
Vielä 2000-luvulla suomenkielisten oikeuksia joudutaan puolustamaan, sillä rannikon pieni kielivähemmistö vaatii koko viiden miljoonan suomenkielisen kustannuksella ylläpitämään suomenruotsalaista kulttuuria ja ruotsinkielisiä palveluja, jotka pystyttäisiin turvaamaan järkevämmillä toimilla. Itärajalla venäjän osaamisen tarve on huutava, mutta tässä ympäristössä, jossa on 0% ruotsinkielisiä, opiskellaan ruotsia, koska länsirannikolla asuu kielivähemmistö. Kaksikielisyyskysymys repii kansakuntaa kahtia: säilytetäänkö yhden vähemmistön kieli toisena kansalliskielenä vai pitäisikö suomen kielelle vihdoin tunnustaa monisatavuotisen kaltoinkohtelun jälkeen maamme pääkielen asema?
Olen sitä mieltä, että kaikki järkisyyt puhuvat sen puolesta, että maastamme olisi tehtävä virallisesti yksikielinen, ja eikä yhden kielivähemmistön etuja tulisi paisutella muiden kustannuksella. Suomalaisia tulisi rohkaista monipuolisesti eri kielten opiskeluun tarpeiden mukaan. Ruotsille pitäisi taata Suomessa vähemmistökielen asema. Jos ruotsinkielisten määrä lähtee voimakkaaseen nousuun, kaksikielisyyden säilyttäminen on perusteltua. Kuitenkin viimeiset pari sataa vuotta ruotsinkielen puhujien määrä on vähentynyt jatkuvasti, eikä kehitys ole kääntymässä toiseen suuntaan. Nyt olisi vihdoin tunnustettava reaaliteetit.
http://blogbook.fi/sebastiantynkkynen/suomi-yksikieliseksi/ (http://blogbook.fi/sebastiantynkkynen/suomi-yksikieliseksi/)
Pakkoruotsi tulee ala-asteelle 2016, tarkoituksena pehmentää suhtautumista ruotsinkieleen. Jopa kieltenopettaljien liitto epäilee tätä.
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi_tulee_alakouluun__mutta_kuka_sita_opettaa/7154485
Hieno ja rehellinen oikeilla tiedoilla varustettu plokikirjoitus, historia osuuteen lisäisin myös viimevuosisadan alun suomalaisten etnisetpuhdistukset kapinan jälkeen, oman sukutietoni perusteella asialla olivat lähes aina ruotsinkieliset herra kansan edustajat, meillä siis todellakin on vihollinen keskuudessamme eikä se ole poliitinen vaan kielipoliittinen.
On metkaa että kepulaisten "petturuuden" kiivaimmat puolustajat ovat nykyiset vasemmistolaiset, joilla siihen on vähiten syytä, mutta kyllä mooses tietää.
Joten toivomme on perussuomalaisissa, joista myös löytyy "kielimamuja", onneksi vähemmistönä, yhtäkaikki sorron jatkuminen on meistä äänestäjistä kiinni.
Kuinka moni ruotsinkielisistä tulee toimeen suomen kielellä? Väitän että 200v asuminen suomenkielisessä maassa on taannut jo sen että jokainen ruotsinkielinen tulisi toimeen suomessa suomeksi jos vain tahtoisi.
Quote from: Faidros. on 26.03.2014, 06:42:04
Pakkoruotsi tulee ala-asteelle 2016, tarkoituksena pehmentää suhtautumista ruotsinkieleen. Jopa kieltenopettaljien liitto epäilee tätä.
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi_tulee_alakouluun__mutta_kuka_sita_opettaa/7154485
Ruotsinkielisen eliitin ja sen kätyreiden kuolinkorinaa ilmassa, kun ryhtyvät näin epätoivoisiin tekoihin. Lopun alku, luulen ma. Mutta jos suomalaiset eivät vihdoin nouse barrikaadeille ja antavat tämän tapahtua, ovat he totisesti ansainneet orjakansan maineen ja kohtalon. Satanee ainakin persujen laariin.
Quote from: Rändöm on 26.03.2014, 10:21:31
Quote from: Faidros. on 26.03.2014, 06:42:04
Pakkoruotsi tulee ala-asteelle 2016, tarkoituksena pehmentää suhtautumista ruotsinkieleen. Jopa kieltenopettaljien liitto epäilee tätä.
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi_tulee_alakouluun__mutta_kuka_sita_opettaa/7154485
Ruotsinkielisen eliitin ja sen kätyreiden kuolinkorinaa ilmassa, kun ryhtyvät näin epätoivoisiin tekoihin. Lopun alku, luulen ma. Mutta jos suomalaiset eivät vihdoin nouse barrikaadeille ja antavat tämän tapahtua, ovat he totisesti ansainneet orjakansan maineen ja kohtalon. Satanee ainakin persujen laariin.
Ei ole vastavoimaa eliitille, media kokonaisuudessaan on sen hallussa. Kansa on alistettu.
Quote from: Rändöm on 26.03.2014, 10:21:31
Quote from: Faidros. on 26.03.2014, 06:42:04
Pakkoruotsi tulee ala-asteelle 2016, tarkoituksena pehmentää suhtautumista ruotsinkieleen. Jopa kieltenopettaljien liitto epäilee tätä.
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi_tulee_alakouluun__mutta_kuka_sita_opettaa/7154485
Ruotsinkielisen eliitin ja sen kätyreiden kuolinkorinaa ilmassa, kun ryhtyvät näin epätoivoisiin tekoihin. Lopun alku, luulen ma. Mutta jos suomalaiset eivät vihdoin nouse barrikaadeille ja antavat tämän tapahtua, ovat he totisesti ansainneet orjakansan maineen ja kohtalon. Satanee ainakin persujen laariin.
Pakko pakko pakko ! Ei mitään järkeä..
Lähes 60%:ia suomalaisista haluaa puolustusliiton Ruotsin kanssa.
Toteutuessaan tämä pohjoismainen sotilasliitto tarkoittaisi että asepaveluksessamme joutuisimme opiskelemaan jonkin verran ruotsia. Se tulisi todennäköisesti olemaan komentokielenä yhteisissä operaatioissa. Käytännössä olisi kuitenkin välttämätöntä osata ruotsinkielen perusteet jo ennen armeijaan menoa. Asepalveluksen yhteydessä kielitaitoa voitaisiin täydentää sotilastehtävissä tarpeellisella erikoissanastolla.
Eli, eipä kannata vielä hötkyillä..pidetään kieli keskellä suuta jottei tule liian hätäisiä päätöksiä.
Quote from: jopelius on 26.03.2014, 10:45:03
Lähes 60%:ia suomalaisista haluaa puolustusliiton Ruotsin kanssa.
..kertoi YLEn "uutinen."
Quote from: jopelius on 26.03.2014, 10:45:03
Lähes 60%:ia suomalaisista haluaa puolustusliiton Ruotsin kanssa.
Toteutuessaan tämä pohjoismainen sotilasliitto tarkoittaisi että asepaveluksessamme joutuisimme opiskelemaan jonkin verran ruotsia. Se tulisi todennäköisesti olemaan komentokielenä yhteisissä operaatioissa. Käytännössä olisi kuitenkin välttämätöntä osata ruotsinkielen perusteet jo ennen armeijaan menoa. Asepalveluksen yhteydessä kielitaitoa voitaisiin täydentää sotilastehtävissä tarpeellisella erikoissanastolla.
Eli, eipä kannata vielä hötkyillä..pidetään kieli keskellä suuta jottei tule liian hätäisiä päätöksiä.
Tuo 60% haluaminen vetää mutkiasuoriksi, komentokielenä uskoisin englannin säilyvän, kuten tähänkin asti.
- Komma här och attakker där! Shoot med vapen och don't let vihollinen, you know, komma mot border.
Pakkoruotsi varmaan toimisi tosi hyvin yhteisenä komentokielenä :D
Hakka pääle sjutton också! Kaipa se paremmin toimis ku yhteistyö Uudemmaan prikaatin ja suomenkielisten joukko-osastojen välillä. ;D
Ruotsin kanssa sotilasliitto olisi sitä, että me soditaan ja Ruotsalaisilla on olevinaan jotain tärkeämpää tekemistä.
Quote from: kekkeruusi on 26.03.2014, 13:57:49
Ruotsin kanssa sotilasliitto olisi sitä, että me soditaan ja Ruotsalaisilla on olevinaan jotain tärkeämpää tekemistä.
Totuuden siemen tuossa. Todennäköisesti liittoa ei tule, koska me ollaan bufferina ruotsalaisille joka tapauksessa.
Mutta jos sotilasliitto jotenkin saadaan aikaan, ei Ruotsi sitä varmasti kunnioita kokonaisvaltaisesti. Kalustoa varmaan saataisiin jonkun verran, plus kohtuumäärä miehiä niitä käyttämään, mutta massa ruotsalaisista osallistuisi sotaan lähinnä kotisoffalta. Taas otettaisiin pari sotalasta turvaan ja muutama ruotsinlaivallinen (jos niitä sotaaikana pystyy käyttämään) haavoittuineita ruotsin sairaaloihin. Sitten olisikin jo tehty tarpeeksi.
Ruotsalaiset on olleet johdonmukaisesti itsekkäitä näissä asioissa. Kumma kun Suomessa katsotaan vain sitä mitä "kansainvälinen yhteisö" meistä ajattelee.
Miinojen poistoa kannattava "kansainvälinen yhteisö" ei varmasti lähetä yhtään sotilasta kun ryssät vyöryy puolustamaan kansalaisiaan tänne.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 26.03.2014, 14:05:36
Quote from: kekkeruusi on 26.03.2014, 13:57:49
Ruotsin kanssa sotilasliitto olisi sitä, että me soditaan ja Ruotsalaisilla on olevinaan jotain tärkeämpää tekemistä.
Totuuden siemen tuossa. Todennäköisesti liittoa ei tule, koska me ollaan bufferina ruotsalaisille joka tapauksessa.
Mutta jos sotilasliitto jotenkin saadaan aikaan, ei Ruotsi sitä varmasti kunnioita kokonaisvaltaisesti. Kalustoa varmaan saataisiin jonkun verran, plus kohtuumäärä miehiä niitä käyttämään, mutta massa ruotsalaisista osallistuisi sotaan lähinnä kotisoffalta. Taas otettaisiin pari sotalasta turvaan ja muutama ruotsinlaivallinen (jos niitä sotaaikana pystyy käyttämään) haavoittuineita ruotsin sairaaloihin. Sitten olisikin jo tehty tarpeeksi.
Ruotsalaiset on olleet johdonmukaisesti itsekkäitä näissä asioissa. Kumma kun Suomessa katsotaan vain sitä mitä "kansainvälinen yhteisö" meistä ajattelee.
Miinojen poistoa kannattava "kansainvälinen yhteisö" ei varmasti lähetä yhtään sotilasta kun ryssät vyöryy puolustamaan kansalaisiaan tänne.
Unohdit mainita, että ruotsi ottaisi toki vastaan kaikki suomenruotsalaiset pakolaisemme, jotka kaikin keinoin pyrkisivät länteen.
Quote
Päivä på svenska toi HS-toimittaja Saska Saarikoskelle Sillanrakentajapalkinnon
HELSINGIN SANOMAT
SAMI KILPIÖ / HS
Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski on voittanut kymmenen tuhannen euron palkinnon suomenruotsalaisuuden ymmärryksen lisäämisestä Suomessa. Svenska folkskolans vänner –yhdistys palkitsi Saarikosken Päivä på svenska –tapahtuman ideoinnista Brobyggarpris eli Sillanrakentajapalkinnolla.
Helsingin Sanomat järjesti viime marraskuussa Päivä på svenska –tapahtuman Sanomatalolla.
"Se oli kauttaaltaan sellainen positiivinen ja mukaan kutsuva juhla", Saarikoski sanoo.
Saarikosken mukaan päivästä tuli paljon palautetta, ja kaikki oli positiivista.
"Kun kriitikotkin näkivät, minkälainen tapahtuma se oli, ei äksyilylle jäänyt lainkaan tilaa".
Svenska folkskolans vänner perustettiin vuonna 1882 edistämään ruotsin kieltä Suomessa.
Sääntöjen mukaan Sillanrakentajapalkinto jaetaan henkilölle, joka omalla toiminnallaan on lisännyt ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta Suomessa ruotsia puhuvia kohtaan.
http://www.hs.fi/kulttuuri/Päivä+på+svenska+toi+HS-toimittaja+Saska+Saarikoskelle+Sillanrakentajapalkinnon/a1395810153865 (http://www.hs.fi/kulttuuri/P%C3%A4iv%C3%A4+p%C3%A5+svenska+toi+HS-toimittaja+Saska+Saarikoskelle+Sillanrakentajapalkinnon/a1395810153865)
Saska Saarikoski, tuo tunnettu pyyteetön sillanrakentaja.
Saarikosken esiintyminen tuossa tilaisuudessa oli itsevarmaa ja ylimielistä, mutta pelkkää joutavaa suunsoittoa, hänen väitteissään ei ollut päätä eikä häntää.
Saarikoski oli puheenjohtajana paneelissa, jossa oli mukana mm Kaj Kunnas, Kalle Silferberg, kirjailija Juha Itkonen. Tuo paneeli oli pohjanoteerraus, puheenvuorot olivat poskettoman typeriä. Mietin että Hesari ei voi enää alemmaksi mennä.
Yleisö oli lähes pelkästään ruotsinkielisiä, ja ruotsinkielisten järjestöjen edustajia.
Tottakai ruotsinkieliset tahot palkitsivat Saarikosken tuosta mediatapahtumasta. Vaikka tapahtuman sisältö oli pelkkää ala-arvoista roskaa
Quote from: Faidros. on 26.03.2014, 06:42:04
Pakkoruotsi tulee ala-asteelle 2016, tarkoituksena pehmentää suhtautumista ruotsinkieleen. Jopa kieltenopettaljien liitto epäilee tätä.
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi_tulee_alakouluun__mutta_kuka_sita_opettaa/7154485
Suomen hallitukselle tyypillistä toimintaa: kun 60 prosenttia kansasta vastustaa pakkoruotsia, hallituksen ratkaisu on pakkoruotsin laajentaminen.
Voi vittu. Kaikista hulluista se en ollut minä joka taas otin pakkoruotsin esille. Opetus kiellettävä. Yksiselitteisesti. Vähäsuolainen.
Quote from: Jaakko Sivonen on 27.03.2014, 03:22:28
Quote from: Faidros. on 26.03.2014, 06:42:04
Pakkoruotsi tulee ala-asteelle 2016, tarkoituksena pehmentää suhtautumista ruotsinkieleen. Jopa kieltenopettaljien liitto epäilee tätä.
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_ruotsi_tulee_alakouluun__mutta_kuka_sita_opettaa/7154485
Suomen hallitukselle tyypillistä toimintaa: kun 60 prosenttia kansasta vastustaa pakkoruotsia, hallituksen ratkaisu on pakkoruotsin laajentaminen.
Ei pelkästään kansasta, vaan myös opettajat & alan ammattilaiset itse vastustavat tuota ehdotusta järjettömänä, koska tunnilla ei tee mitään ja moneen kouluun joutuu hankkimaan ruotsin kielen opettajat pelkästään tuon lakimuutoksen takia (joita ei ennen tarvittu).
Quote from: nollatoleranssi on 27.03.2014, 10:01:23
Ei pelkästään kansasta, vaan myös opettajat & alan ammattilaiset itse vastustavat tuota ehdotusta järjettömänä, koska tunnilla ei tee mitään ja moneen kouluun joutuu hankkimaan ruotsin kielen opettajat pelkästään tuon lakimuutoksen takia (joita ei ennen tarvittu).
Alan ammattilaiset ovat arvostelleet uudistusta etenkin siitä, että saman tuntimäärän levittäminen useammalle vuodelle vain heikentää oppimistuloksia. Nyrkkisääntö on, että uuden kielen oppimiseen tarvitaan vähintään kaksi viikkotuntia, kun taas yksi viikkotunti riittää isoissa ryhmissä vain aiemmin saavutetun tason ylläpitämiseen. Uudistuksen todelliset tavoitteet olivat siis jossain ihan muualla kuin kielitaidon parantamisessa, ja niiden saavuttamiseksi oltiin valmiita vaikka nykyistäkin heikompiin tuloksiin.
Lisäksi kunnat saavat vapaasti päättää jäljelle jäävien yläkoulun tuntien jaosta eri vuosikurssien kesken, mikä johtaa sekin ongelmiin.
Quote from: Jaakko Sivonen on 27.03.2014, 03:22:28
Suomen hallitukselle tyypillistä toimintaa: kun 60 prosenttia kansasta vastustaa pakkoruotsia, hallituksen ratkaisu on pakkoruotsin laajentaminen.
Mistä tuollainen luku? Ei varmasti ole totta, olisiko jokin luku joka syötetty poliitikoille että ei sen väliä, nelkytprossaa kannattaa kuten muissakin päätöksissä. Ikäänkuin omaatuntoa helpottamaan, lahjottujahan ovat kuitenkin. Alle 95 ei ole mahdollinen.
Quote from: Roope on 27.03.2014, 10:26:46
Quote from: nollatoleranssi on 27.03.2014, 10:01:23
Ei pelkästään kansasta, vaan myös opettajat & alan ammattilaiset itse vastustavat tuota ehdotusta järjettömänä, koska tunnilla ei tee mitään ja moneen kouluun joutuu hankkimaan ruotsin kielen opettajat pelkästään tuon lakimuutoksen takia (joita ei ennen tarvittu).
Alan ammattilaiset ovat arvostelleet uudistusta etenkin siitä, että saman tuntimäärän levittäminen useammalle vuodelle vain heikentää oppimistuloksia. Nyrkkisääntö on, että uuden kielen oppimiseen tarvitaan vähintään kaksi viikkotuntia, kun taas yksi viikkotunti riittää isoissa ryhmissä vain aiemmin saavutetun tason ylläpitämiseen. Uudistuksen todelliset tavoitteet olivat siis jossain ihan muualla kuin kielitaidon parantamisessa, ja niiden saavuttamiseksi oltiin valmiita vaikka nykyistäkin heikompiin tuloksiin.
Lisäksi kunnat saavat vapaasti päättää jäljelle jäävien yläkoulun tuntien jaosta eri vuosikurssien kesken, mikä johtaa sekin ongelmiin.
Ehkä tarkoitus onkin nimenomaan kehnontaa kielitaitoa entisestään? Samallahan pakkoruotsi vie motivaatiota muistakin kielistä, sekoittaa niitten oppimista myös. Ei kannata olettaa että hyvää ajattelisivat. Jos itse niin tekeekin, se ei vielä kerro vallassaolijoista mitään eli ei kannata peilata omia ajatuksia heihin.
Mikäli seuraat valtion talouspolitiikkaa, ei senkään tarkoitus ole Suomen hyvinvointia
lisätä. Sama juttu monessa muussakin asiassa, ihan selvästi tahallaan maan ajavat alas.
Quote from: Onnikka on 27.03.2014, 11:21:28
Ehkä tarkoitus onkin nimenomaan kehnontaa kielitaitoa entisestään?
En sanoisi ihan noinkaan. Koululaisten saavuttama kielitaito vain on ollut tässä pelissä lobbaajille täysin merkityksetön sivuseikka. Uudistuksen todellisena tavoitteena oli ruotsin kielen opetuksesta taloudellisesti hyötyvien määrän lisääminen ja opetukseen suunnattavien resurssien kasvattaminen vaikka sitten laskemalla opetuksen tehokkuutta, jolloin jo näköpiirissä siintävää väistämätöntä pakkoruotsista luopumista saataisiin lykättyä mahdollisimman kauas jonnekin 2020-luvulle.
Quote from: Onnikka on 27.03.2014, 11:21:28
Quote from: Jaakko Sivonen on 27.03.2014, 03:22:28
Suomen hallitukselle tyypillistä toimintaa: kun 60 prosenttia kansasta vastustaa pakkoruotsia, hallituksen ratkaisu on pakkoruotsin laajentaminen.
Mistä tuollainen luku? Ei varmasti ole totta, olisiko jokin luku joka syötetty poliitikoille että ei sen väliä, nelkytprossaa kannattaa kuten muissakin päätöksissä. Ikäänkuin omaatuntoa helpottamaan, lahjottujahan ovat kuitenkin. Alle 95 ei ole mahdollinen.
"
Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan 63 prosenttia suomalaisista haluaisi, että ruotsin kieli olisi vapaavalintainen kouluaine. 29 prosenttia vastaajista pitäisi ruotsin pakollisena oppiaineena."
http://yle.fi/uutiset/yli_60_prosenttia_suomalaisista_haluaa_ruotsin_kielen_vapaavalintaiseksi_kouluaineeksi/6792707
QuoteRuotsin vastainen kampanja rantautuu kouluihin
Teemu Heikman työskentelee ruotsinopettajana Etu-Töölön lukiossa. Hänen mielestään ei tuntuisi mukavalta, jos koulun toinen opettaja alkaisi jakaa materiaalia, jonka mukaan ruotsin pitäisi olla valinnaista.
- Meillä ei ole koulussa tapana tehdä muiden aineiden vastaista propagandaa. Me kielenopettajat yritämme tukea toinen toisiamme, etenkin me jotka opetamme jotain muuta kieltä kuin englantia. Me olemme samassa tilanteessa, puolustusasemissa englantiin nähden, sanoo Heikman.
Kampanja, joka tekee ruotsista valinnaisen kouluaineen, voi tulla näkymään lukioissa syksyllä. Aloitteen takana on Vapaa kielivalinta ry.
Järjestö kerää nyt rahaa, että sillä olisi varaa mainostaa asiaansa. He haluavat muun muassa jakaa kouluihin informaatiopaketteja, jotka kertoisivat valinnaisen ruotsin eduista ja kannustaa nuoria tutustumaan asiaan.
Opetushallituksen mukaan on koulujen, viime kädessä rehtoreiden ja opettajien, päätettävissä, jakavatko he esitteet ruotsin asemasta oppilaille.
Heikmanin mukaan on tietysti sopivaa keskustella erilaisista ideologioista ja poliittisista suuntauksista koulussa, mutta hänen mielestään on mielenkiintoista, että nimenomaan ruotsin roolista keskusteltaisiin.
- Se on niin suunnattu yhtä ainetta vastaan. Uskon, että takana voi olla tietynlainen vihaideologia, joka vastustaa ruotsin kieltä, vastustaa Ruotsia ja vastustaa suomenruotsalaisia, sanoo Heikman.
Heikman ei yksinkertaisesti ymmärrä, miten Vapaa kielivalinta ry:n ajama kielten valinnanvapaus voitaisiin järjestää.
- En usko, että meillä olisi tarpeeksi päteviä opettajia, koska tilanne on jo nyt se, että monet opettajat valitsevat englannin tai ruotsin toiseksi aineeksi opiskellessaan, sanoo Heikman.
[...]
Vapaa kielivalinta on vastuussa myös kansalaisaloitteesta, jonka mukaan ruotsin pitäisi olla suomalaisissa kouluissa valinnaista. Nimilistan on allekirjoittanut 62 158 henkeä. Se esitellään eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle huhtikuun lopulla.
[...]
Kuvateksti: Etu-Töölön lukiota käyvien Antti Jormalaisen ja Julius Blomfeltin mielestä ruotsi voi olla pakollista. (käännös)
Svenska Yle: Kampanj mot svenskan landar i skolorna (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/31/kampanj-mot-svenskan-landar-i-skolorna) 31.3.2014
Quote"Keskustelu kouluruotsista ei saa olla epämiellyttävää"
Illalla Paula Salovaara puhuu rohkeudesta, mediasta ja vallasta kielellistä moninaisuutta käsittelevässä seminaarissa. Toimittaja Paula Salovaara on työskennellyt sekä ruotsiksi että suomeksi, ja on saanut jopa tappouhkauksia käsiteltyään kielikysymyksiä. (käännös)
Svenska Yle: "Diskussionen om skolsvenskan skall inte bli obehaglig" (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/31/diskussionen-om-skolsvenskan-skall-inte-bli-obehaglig) 31.3.2014
Eihän kouluihin tarvitisi jakaa kuin tämä tilastotieto (ja käydä sitä pakkomatematiikan voimin läpi):
Quotehttp://www.hs.fi/kotimaa/a1376710583198
Quote from: nollatoleranssi on 31.03.2014, 20:07:24
Eihän kouluihin tarvitisi jakaa kuin tämä tilastotieto (ja käydä sitä pakkomatematiikan voimin läpi):
Ja tämä:
(http://im.mtv.fi/image/424472/landscape16_9/1024/576/9a760a46518f33b136800b818d997daa/Bj/1717456.jpg)
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/elinkeinoelama-ajaa-pakkoruotsin-poistoa---tulevaisuudessa-tarvitaan-portugalia-/1904284
Ahvenanmaan tilanne ei Suomen valtamediassa saa yleensä palstatilaa. Ruotsin kieliset sentään uskaltavat kirjoittaa aiheesta.
Quote
– Toivoisin, että suomen opetus näille, joilla on kotikielenä suomi olisi vähän eritasoista kuin mitä se on tällä hetkellä. Jos kymmenenvuotias laitetaan itsekseen tekemään vaikeampia tehtäviä ja itsekuri ei ole kova, voi hänestä helposti tulla häirikkö, sanoo Tarja Blomster.
Ahvenanmaalla järjestetään äidinkielen opetusta ainoastaan ruotsiksi. Lapset, joiden äidinkieli on esimerkiksi thai, venäjä tai viro eivät saa opetusta omalla kielellään. Äidinkielen opetusta eivät saa myöskään suomenkieliset, vaikka heitä on viisi prosenttia Ahvenanmaan väestöstä, yhtä suuri osuus kuin ruotsinkielisiä Suomessa. (Ahvenanmaa on myös virallisesti osa Suomea ja Suomen maakunta)
Ahvenanmaan opetusministeri Johan Ehn sanoo, että on vaikea luoda vähemmistöratkaisu vähemmistöratkaisun sisällä. Hänen mukaansa on olemassa riski, että suomen opetus äidinkielenä voisi heikentää Ahvenanmaan itsehallintoa.
Eläkkeellä oleva kalastaja Kaj Mattsson on melko väsynyt koko keskusteluun Ahvenanmaan yksikielisyydestä. Hänen mukaansa väittely johtuu pitkälti siitä, että suomalaiset eivät tiedä tarpeeksi Ahvenanmaasta.
– Kun muuttaa Ahvenanmaalle, niin tietää, että täällä puhutaan ruotsia. Eihän kukaan lähde Ruotsiinkaan ja vaadi saada kaikkea suomeksi, hän sanoo.(Ahvenanmaa ei ole osa Ruotsia???!!!)
http://hbl.fi/nyheter/2014-01-17/555701/ahvenanmaan-suomenkieliset-vaikenevat
Siis Suomen media vaikenee asiasta, koska suomen kielen opettaminen Ahvenanmaalla voisi heikentää maakunnan itsehallintoa? (tuosta on enää vaikea laittaa rasistisuudessa pahemmaksi).
Ahvenanmaan tilanne johtuu siitä, etteivät suomen kieliset tiedä tarpeeksi Ahvenanmaan tilanteesta? Totean tähän väliin, että jos todellakin valtamedia kertoisi asiat niinkuin ne ovat, niin 90%:a suomalaisista irrottaisi Ahvenanmaan heti seuraavana päivänä Suomesta irti.
"Valtamedian ansiota" lieneekin, että Ahvenanmaan tilanteesta ei tiedetä tarpeeksi ja näin ollen sitä ei juurikaan kritisoida tai siihen haluta ottaa mitään kantaa.
Pahinta on vielä sekin, mikä kaksinaismoralismi tässä asiassa Suomessa vallitsee. Ruotsin kieliset ovat heti menossa marttyyriasemaan kielitaisteluissa jos vaaditaan vähänkin sen järkevöittämistä, mutta edes Suomen maakunnassa ei suomen kielisten oikeudet ole samalla tasolla.
Quote from: nollatoleranssi on 02.04.2014, 09:06:32
Ahvenanmaan tilanne johtuu siitä, etteivät suomen kieliset tiedä tarpeeksi Ahvenanmaan tilanteesta? Totean tähän väliin, että jos todellakin valtamedia kertoisi asiat niinkuin ne ovat, niin 90%:a suomalaisista irrottaisi Ahvenanmaan heti seuraavana päivänä Suomesta irti.
Nyt en millään malta olla laittamatta linkkiä. ;D Johtuen sanasta.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/yhdyssanat.html
Hankala arvioida suomalaisista yleensä koska aina nettikeskusteluissa vaikuttaa ruotsalaiset ehdottavan että hyvä olisi jos siitä päästäisiin ja joku suomalainen ehdottaa että Venäjän laivastotukikohdaksi.
Minä olen sitä mieltä että annetaan se Venäjälle laivastotukikohdaksi sillä ehdolla että suomalaiset saa tukikohdan ulkopuolelta ostaa tontteja ja pidetään se Suomen maakuntana muutoin paitsi tukikohdan osalta. Ja rakentavat sinne yhden pilvenpiirtäjän, laivaston lippuväreihin. Vaikka sitten laivaston väen asunnoiksi/kauppakeskukseksi. Kunhan on riittävän korkea että näkee hyvin Suomen mannermaalle asti hyvällä kelillä.
http://www.hs.fi/talous/Olkiluodon+uusi+voimala+on+jo+kalliimpi+kuin+yksik%C3%A4%C3%A4n+pilvenpiirt%C3%A4j%C3%A4/a1396324226210?ref=hs-art-top-2
Pari ydinvoimalaa voisi olla hyvä myös rakentaa. Sopivasti olisi kaukana onnettomuuden sattuessa, ei lähellä ole edes Turku.
Quote from: nollatoleranssi on 02.04.2014, 09:06:32
Ahvenanmaan tilanne ei Suomen valtamediassa saa yleensä palstatilaa. Ruotsin kieliset sentään uskaltavat kirjoittaa aiheesta.
Quote
– Toivoisin, että suomen opetus näille, joilla on kotikielenä suomi olisi vähän eritasoista kuin mitä se on tällä hetkellä. Jos kymmenenvuotias laitetaan itsekseen tekemään vaikeampia tehtäviä ja itsekuri ei ole kova, voi hänestä helposti tulla häirikkö, sanoo Tarja Blomster.
Ahvenanmaalla järjestetään äidinkielen opetusta ainoastaan ruotsiksi. Lapset, joiden äidinkieli on esimerkiksi thai, venäjä tai viro eivät saa opetusta omalla kielellään. Äidinkielen opetusta eivät saa myöskään suomenkieliset, vaikka heitä on viisi prosenttia Ahvenanmaan väestöstä, yhtä suuri osuus kuin ruotsinkielisiä Suomessa. (Ahvenanmaa on myös virallisesti osa Suomea ja Suomen maakunta)
Ahvenanmaan opetusministeri Johan Ehn sanoo, että on vaikea luoda vähemmistöratkaisu vähemmistöratkaisun sisällä. Hänen mukaansa on olemassa riski, että suomen opetus äidinkielenä voisi heikentää Ahvenanmaan itsehallintoa.
Eläkkeellä oleva kalastaja Kaj Mattsson on melko väsynyt koko keskusteluun Ahvenanmaan yksikielisyydestä. Hänen mukaansa väittely johtuu pitkälti siitä, että suomalaiset eivät tiedä tarpeeksi Ahvenanmaasta.
– Kun muuttaa Ahvenanmaalle, niin tietää, että täällä puhutaan ruotsia. Eihän kukaan lähde Ruotsiinkaan ja vaadi saada kaikkea suomeksi, hän sanoo.(Ahvenanmaa ei ole osa Ruotsia???!!!)
http://hbl.fi/nyheter/2014-01-17/555701/ahvenanmaan-suomenkieliset-vaikenevat
Siis Suomen media vaikenee asiasta, koska suomen kielen opettaminen Ahvenanmaalla voisi heikentää maakunnan itsehallintoa? (tuosta on enää vaikea laittaa rasistisuudessa pahemmaksi).
Ahvenanmaan tilanne johtuu siitä, etteivät suomen kieliset tiedä tarpeeksi Ahvenanmaan tilanteesta? Totean tähän väliin, että jos todellakin valtamedia kertoisi asiat niinkuin ne ovat, niin 90%:a suomalaisista irrottaisi Ahvenanmaan heti seuraavana päivänä Suomesta irti.
"Valtamedian ansiota" lieneekin, että Ahvenanmaan tilanteesta ei tiedetä tarpeeksi ja näin ollen sitä ei juurikaan kritisoida tai siihen haluta ottaa mitään kantaa.
Pahinta on vielä sekin, mikä kaksinaismoralismi tässä asiassa Suomessa vallitsee. Ruotsin kieliset ovat heti menossa marttyyriasemaan kielitaisteluissa jos vaaditaan vähänkin sen järkevöittämistä, mutta edes Suomen maakunnassa ei suomen kielisten oikeudet ole samalla tasolla.
Kun eteläafrikassa vielä vallitsi abartheid oli suomalaisella vähemmän oikeuksia ahvenanmaalla kuin neekerillä eteläafrikassa, eteläafrikan tilanne on muuttunut, ahvenanmaan ei, ellei meidän kannalta huonommaksi, tästäkin syöttiläisestä on päästävä eroon siinä kuin mustemmistakin.
Quote from: Onnikka on 02.04.2014, 09:35:36
Nyt en millään malta olla laittamatta linkkiä. ;D Johtuen sanasta.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/yhdyssanat.html
Kielioppivirheitä sattuu sen verran paljon jokaiselle, etten jaksa yleensä niihin hirveästi paneutua. Mutta tuossa yhteydessä olisi tosiaan pitänyt kirjoittaa "suomenkieliset", vaikka "suomen kieli" kirjoitetaankin muuten erikseen.
Aikaisemmin sitä saattoi kirjoittaa milloin tuon yhteen ja milloin erikseen ja nyt se tulee kuin luonnostaan erikseen.
Quote from: Onnikka on 02.04.2014, 09:35:36
Minä olen sitä mieltä että annetaan se Venäjälle laivastotukikohdaksi sillä ehdolla että suomalaiset saa tukikohdan ulkopuolelta ostaa tontteja ja pidetään se Suomen maakuntana muutoin paitsi tukikohdan osalta.
Ei pidä tehdä Ahvenanmaasta uutta Krimiä, mutta Suomi ei nykyisin hyödy yhtikäs mitään kyseisestä maakunnasta, joten hyvin voitaisiin tehdä Ahvenanmaasta oma kääpiövaltio. Tällöin sielläkin jouduttaisiin (kai?) noudattamaan laajemmin säädöksiä kuin mitä joudutaan Suomen maakuntana.
Eikä Manner-Suomenkaan tarvitsisi näin ollen tukea rikasta maakuntaa kuin mitä nykyisin tuetaan ja haetaan EU:n kautta avustuksia.
Ainoa syy miksi näin ei ole jo tapahtunut johtuu kai siitä, että Ahvenanmaalta RKP saa tukea omaan kampanjointiinsa sekä Ahvenanmaa hyötyy nykyisestä tilanteesta enemmän kuin mitä se hyötyisi omana kääpiövaltionaan. Oikeudet suomalaisille (suomen kielisille) ovat silti heikot.
Quote from: Griffinvaari on 02.04.2014, 09:38:53
Kun eteläafrikassa vielä vallitsi abartheid oli suomalaisella vähemmän oikeuksia ahvenanmaalla kuin neekerillä eteläafrikassa, eteläafrikan tilanne on muuttunut, ahvenanmaan ei, ellei meidän kannalta huonommaksi, tästäkin syöttiläisestä on päästävä eroon siinä kuin mustemmistakin.
Ei se rasismi sillä lopu ainakaan jos se lahjoitetaan samalla tapaa kuin valtio on kaivoksia lahjoitellut. Kaivoksistakin jää kulut suomalaisille. Vaaditaan se pilvenpiirtäjä edes. Suomen passilla ilmainen hissi ja näköalatasanne. (Missä toki saisivat sitten myydä mitä vain ja pyytää muilta mitä vain.)
Jos se pääsaari olisi vaikka Venäjän, ei olisi perusteluja heillä valloittaa koko maata yhden laivastotukikohdan takia mikäli sotia tulee.
Ja tuleehan niitä.
Se ettei perusteluja ole, ei välttämättä tarkoita etteivätkö valloittaisi, mutta minusta on huvittavaa tehdä kaikenmoisia (jonkin ketjun mukaan voimassaolevia) yya-sopimuksen jatkoja ja samalla varustautua sotaan heitä vastaan.
Se saaristo kumminkin on kupannut hemmetin paljon verorahoja vuosien mittaan, ei pelkästään suorilla tuilla vaan myös kasinojen pitämisillään ja viinojen sekä tupakoitten myymisillään. Riittävästi että voivat halutessaan emämaahansa muuttaa jokainen.
Quote from: nollatoleranssi on 02.04.2014, 09:49:52
Quote from: Onnikka on 02.04.2014, 09:35:36
Minä olen sitä mieltä että annetaan se Venäjälle laivastotukikohdaksi sillä ehdolla että suomalaiset saa tukikohdan ulkopuolelta ostaa tontteja ja pidetään se Suomen maakuntana muutoin paitsi tukikohdan osalta.
Ei pidä tehdä Ahvenanmaasta uutta Krimiä, mutta Suomi ei nykyisin hyödy yhtikäs mitään kyseisestä maakunnasta, joten hyvin voitaisiin tehdä Ahvenanmaasta oma kääpiövaltio. Tällöin sielläkin jouduttaisiin (kai?) noudattamaan laajemmin säädöksiä kuin mitä joudutaan Suomen maakuntana.
Eikä Manner-Suomenkaan tarvitsisi näin ollen tukea rikasta maakuntaa kuin mitä nykyisin tuetaan ja haetaan EU:n kautta avustuksia.
Ainoa syy miksi näin ei ole jo tapahtunut johtuu kai siitä, että Ahvenanmaalta RKP saa tukea omaan kampanjointiinsa sekä Ahvenanmaa hyötyy nykyisestä tilanteesta enemmän kuin mitä se hyötyisi omana kääpiövaltionaan. Oikeudet suomalaisille (suomen kielisille) ovat silti heikot.
Jos se erotetaan, alkavat hyötyä ties mistä viina, pilvi, tupakka jne. turismista entistäkin enemmän. Tekemättä tuottavia töitä. Ei ole hyvä ratkaisu sellainen joka luo lisää ongelmia. Venäjän laivastotukikohta aiheuttaisi sen että alkaisivat noudattamaan Suomen lakeja, maakuntana voisi säilyä mutta muitten kaltaisena. Tai sitten liitetään Turkuun.
Quote from: Onnikka on 02.04.2014, 09:35:36
Minä olen sitä mieltä että annetaan se Venäjälle laivastotukikohdaks
Tässä on pari ongelmaa. Ensinnäkin se, että Ahvenanmaa kuuluu suomeen vain siltä osin, että saamme antaa sinne rahaa. Siellä on itsehallinto joka päättää tukikohdista. Toiseksi ahvenanmaan demilitarisoinnista on sovittu sopimuksella, joten muitakin asianosaisia pitäisi kuulla kuin vain venäjää, suomea ja ahvenanmaata.
Minusta suomi voisi luopua ahvenanmaasta ja ja vaatia sitä itsenäistymään. Loppuisi se kuppaaminen.
Höblässä tänään Brysselissä koulutuskysymysten parissa työskentelevän Antonia Wulffin merkillinen mutta tietynlaista ajattelua hyvin kuvaava kolumni.
Suomenruotsalainen Antonia kertoo tavanneensa amerikkalaisen ystävänsä kautta riikinruotsalaisen, joka toisen ruotsinkielisen tavatessaan oli aloittanut "kiukkuisen monologin" siitä, kuinka "hullua ruotsin kielen vahva asema Suomessa on". Ruotsalaisen mielestä oli "järjetöntä, että kaikkien lasten on pakko opiskella koulussa ruotsia", kun "sitä ei puhu Suomessa juuri kukaan". Antonia sanoo vastanneensa, että ruotsi on meillä toinen virallinen kieli, eikä mikään estä oppimasta muita kieliä. Mutta ruotsalainen ei edelleenkään ymmärtänyt, miksi kaikkien pitää oppia ruotsia, ja hänen mielestään oli väärin, että hänen järjestönsä suomalainen sisarjärjestö joutuu kääntämään kaiken materiaalinsa ruotsiksi, vaikka kukaan ei sitä käytä. Antonia sanoi silloin jotain "vähemmän diplomaattista" ja poistui vihaisena paikalta.
Quote from: Antonia Wulff
Suuri kysymys on, mistä riikinruotsalaisen kiukku oli peräisin. Voi syyttää Ruotsin koulujärjestelmää ja sen ala-arvoista historianopetusta, tai ruotsalaisen yhteiskunnan puutteellista käsitystä vähemmistökielistä. (..) Tietämättömyys ja historiattomuus tekevät vaikeammaksi ymmärtää, miksi pikkuruisella vähemmistöllä on oikeuksia, mutta ehkä takana on myös ajatus, että jotkut vähemmistöt tarvitsevat oikeuksia, kun taas toisilla vähemmistöillä on niin paljon resursseja, että ne eivät tarvitse mitään suojelua. (..) Epäilenpä, että uusi riikinruotsalainen (epä)ystäväni puolustaa muiden vähemmistöjen oikeuksia, mutta ei yksinkertaisesti ymmärrä ruotsin kieltä Suomessa kysymykseksi vähemmistön oikeuksista. Mutta yhteistä kielille ja oikeuksille on, että ne eivät ole nollasummapelejä. Se, että oppii ruotsia, ei estä oppimasta englantia, ja minun oikeuteni eivät automaattisesti vähennä muiden oikeuksia. (käännös)
Hbl: Den evinnerliga frågan om svenskan (http://hbl.fi/opinion/2014-04-02/588531/den-evinnerliga-fragan-om-svenskan) 2.4.2014
Antonialta ihan hienoja oivalluksia. Kanan aivoituksia kannattaisi ehkä levittää isomminkin Ruotsin mediaan?
Luulisi helposti ylittävän uutiskynnyksen näin hieno ruotsinkielen ylistys..
Quote from: Roope on 31.03.2014, 20:00:32
QuoteKampanja, joka tekee ruotsista valinnaisen kouluaineen, voi tulla näkymään lukioissa syksyllä. Aloitteen takana on Vapaa kielivalinta ry.
Järjestö kerää nyt rahaa, että sillä olisi varaa mainostaa asiaansa. He haluavat muun muassa jakaa kouluihin informaatiopaketteja, jotka kertoisivat valinnaisen ruotsin eduista ja kannustaa nuoria tutustumaan asiaan.
Opetushallituksen mukaan on koulujen, viime kädessä rehtoreiden ja opettajien, päätettävissä, jakavatko he esitteet ruotsin asemasta oppilaille.
Folktinget (http://www.folktinget.fi) vaatii puheenjohtajansa kansanedustaja Christina Gestrinin johdolla opetusministeriötä ja opetushallitusta estämään ruotsin kielen kouluopetuksen vapaaehtoisuutta käsittelevän materiaalin jakamisen kouluissa:
Svenksa Yle: Folktinget kritiserar Vapaa kielivalinta (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/03/folktinget-kritiserar-vapaa-kielivalinta) 3.4.2014
Ylen ruotsinkielinen toimitus osallistuu keskusteluun jutulla yliopiston ruotsinopettaja Esko Kukkasniemestä, jonka mukaan kouluruotsin vapaaehtoisuudella olisi "katastrofaaliset seuraukset":
Svenska Yle: "Frivillig skolsvenska leder till sämre svenska" (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/03/frivillig-skolsvenska-leder-till-samre-svenska) 3.4.2014
Quote
– Kun muuttaa Ahvenanmaalle, niin tietää, että täällä puhutaan ruotsia. Eihän kukaan lähde Ruotsiinkaan ja vaadi saada kaikkea suomeksi, hän sanoo.(Ahvenanmaa ei ole osa Ruotsia???!!!)
Ruotsissa on olemassa suomen kielen hallintoalue, jolla suomi on virallinen vähemmistökieli ja jolla viranomaisella on velvollisuus palvella asiakasta suomeksi. Tähän alueeseen kuuluvat mm. kaikki kunnat Suomen rajalla sekä toisaalta useita kuntia etelässäkin, varsinkin Mälarin laaksossa. Mukaanlukien itse Tukholma.
Jos Ahvenanmaa ei olisi koskaan siirtynyt Ruotsilta Venäjälle, varmasti sekin kuuluisi tänä päivänä suomen kielen hallintoalueeseen.
Ahvenanmaasta voisi tehdä ison avovankilan tai vastaanottokeskuksen. Olisi edes jotain hyötyä siitäkin saaristosta.
Quote from: Myrkkymies on 04.04.2014, 00:52:13
Ahvenanmaasta voisi tehdä ison avovankilan tai vastaanottokeskuksen. Olisi edes jotain hyötyä siitäkin saaristosta.
Meinaakko, että Ahvenenmaa pitäisi liittää Suomeen? ;D
Ehkä nyt kannattaisi kuitenkin levittää tietoutta ruotsinkielen haluttavuudesta ja tarpeellisuudesta, nuo höblä-ja höbläsuuntautuneet artikkikkelit ovat ehdotonta kruunukamaa tietopaketin päälle.
Onko joku finska.nu sivusto? Tukisiko HK sitäkin ja saisiko Paavon finska.nu valtuuskunnan puheenjohtajaksi?
Quote from: Myrkkymies on 04.04.2014, 00:52:13
Ahvenanmaasta voisi tehdä ison avovankilan tai vastaanottokeskuksen. Olisi edes jotain hyötyä siitäkin saaristosta.
Tämä on ihan hauskaa vitsailua, ja osin ansaittuakin katkeruutta tuota herramaakuntaa kohtaan.
Silti mediakin on jo noteerannut homman ahvenanmaa-kommentit jo vihapuheena. Muistaakseni jossain jo uutisoitiin, kuinka hommafoorumilaiset veisivät kaikki somalit Ahvenanmaalle, tai lahjoittaisivat sen venäläisille ja ottaisivat vaihdossa Karjalan.
Varsin tyypillistä läppää, ja ihan yhtä tyypillistä on, että blogaajat ja media ottavat moisen läpän tosissaan ja osoituksena hommafoorumilaisten vihasta vähemmistöjä (somalit, suomenruotsalaiset) kohtaan.
-i-
Quote from: Roope on 02.04.2014, 14:49:35
Höblässä tänään Brysselissä koulutuskysymysten parissa työskentelevän Antonia Wulffin merkillinen mutta tietynlaista ajattelua hyvin kuvaava kolumni.
Tänään lehden yleisönosastossa yhtä hämmentävä vastaus Antonian huolenilmaukseen:
Quote
Miten vastata, kun omat koirat purevat?
Antonia Wulff kirjoittaa turhautumisestaan, kun riikinruotsalainen haluaa poistaa ruotsin kielen opetuksen suomalaisista kouluista. Minäkin olen tavannut riikinruotsalaisia, jotka eivät ymmärrä ruotsin kielen asemaa Suomessa. Ehkä he eivät halua tehdä kuten Vladimir Putin: suojella kieliystäviään muissa maissa?
En aio listata vanhoja ruotsia puolustavia argumentteja, mutta yhden argumentin ruotsin kielen hyödystä suomalaisille löydämme historiasta. Kun sadat tuhannet suomalaiset muuttivat Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla, he joutuivat vaikeaan tilanteeseen, koska eivät osanneet ruotsia. Kieltä ei opetettu vanhassa kansakoulussa. Kuinka paljon helpompaa heidän elämänsä olisikaan ollut, jos he olisivat osanneet edes hieman ruotsia?
Jotkut voivat sanoa, ettei sellainen tilanne tule toistumaan, mutta voin keksiä useampiakin mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, joissa se voi tapahtua uudelleen. (käännös)
Ilkka Mäkinen, Lempäälä
Hbl: Vad svara när egna hundar biter? 8.4.2014
Quote from: Roope on 08.04.2014, 10:17:05
Tänään lehden yleisönosastossa yhtä hämmentävä vastaus Antonian huolenilmaukseen:
Quote
Miten vastata, kun omat koirat purevat?
Antonia Wulff kirjoittaa turhautumisestaan, kun riikinruotsalainen haluaa poistaa ruotsin kielen opetuksen suomalaisista kouluista. Minäkin olen tavannut riikinruotsalaisia, jotka eivät ymmärrä ruotsin kielen asemaa Suomessa. Ehkä he eivät halua tehdä kuten Vladimir Putin: suojella kieliystäviään muissa maissa?
En aio listata vanhoja ruotsia puolustavia argumentteja, mutta yhden argumentin ruotsin kielen hyödystä suomalaisille löydämme historiasta. Kun sadat tuhannet suomalaiset muuttivat Ruotsiin 1960- ja 1970-luvuilla, he joutuivat vaikeaan tilanteeseen, koska eivät osanneet ruotsia. Kieltä ei opetettu vanhassa kansakoulussa. Kuinka paljon helpompaa heidän elämänsä olisikaan ollut, jos he olisivat osanneet edes hieman ruotsia?
Jotkut voivat sanoa, ettei sellainen tilanne tule toistumaan, mutta voin keksiä useampiakin mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, joissa se voi tapahtua uudelleen. (käännös)
Ilkka Mäkinen, Lempäälä
Hbl: Vad svara när egna hundar biter? 8.4.2014
Voin
kuvitella jatkokeskustelun aiheesta (siis omaa keksimää perustuen useisiin keskusteluihin kansalaisaloitteiden keräämisen lomassa):
-Mitä sitten, jos tuo muuttoliike suuntautuisikin vaikka Saksaan?
-No jos on opiskellut ruotsia, niin saksa on helpompi oppia.
-Entä jos ihmiset olisivat opiskelleetkin saksaa ruotsin sijaan?
-Voivathan he nytkin opiskella saksaa.
:facepalm:
-i-
Quote from: ikuturso on 04.04.2014, 08:52:13
Quote from: Myrkkymies on 04.04.2014, 00:52:13
Ahvenanmaasta voisi tehdä ison avovankilan tai vastaanottokeskuksen. Olisi edes jotain hyötyä siitäkin saaristosta.
Silti mediakin on jo noteerannut homman ahvenanmaa-kommentit jo vihapuheena. Muistaakseni jossain jo uutisoitiin, kuinka hommafoorumilaiset veisivät kaikki somalit Ahvenanmaalle, tai lahjoittaisivat sen venäläisille ja ottaisivat vaihdossa Karjalan.
Kaikki paitsi hallituksen linja on nykyään vihapuhetta.
QuoteBelgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata.
QuoteKanadassa koulujen opintosuunnitelmista päätetään provinssikohtaisesti.
QuoteSveitsi, jossa on kolme virallista ja lisäksi yksi kansallinen kieli, joka on alueellisesti virallinen, edellyttää käytännössä kouluissa oppilailta äidinkielensä lisäksi vähintään yhden kansalliskielen opiskelua. Opetuksesta päätetään kuitenkin kantonikohtaisesti.
Suomessakin yksi vaihtoehto olisi järjestää kieliopetus alueittain vaihdellen. Ruotsinkieliset ovat pääosin Pohjanmaan rannikolla, Uudellamaalla ja Turun seudulla. Muilla alueilla ruotsin voisi muuttaa vapaaehtoiseksi, näin alkajaisiksi.
Pakollisia kursseja voisi myös vähentää alueilla, joissa ruotsi jäisi pakolliseksi.
Nyt kun lakialoite on tulossa eduskuntaan olen SATAWARMA siitä, että "Ukraina-kortti" viuhahtaa ja turaani on hiljaa. (Edit: nyrkit taskuissaan)
Quote from: Rubiikinkuutio on 02.04.2014, 10:47:04
Quote from: Onnikka on 02.04.2014, 09:35:36
Minä olen sitä mieltä että annetaan se Venäjälle laivastotukikohdaks
Tässä on pari ongelmaa. Ensinnäkin se, että Ahvenanmaa kuuluu suomeen vain siltä osin, että saamme antaa sinne rahaa. Siellä on itsehallinto joka päättää tukikohdista. Toiseksi ahvenanmaan demilitarisoinnista on sovittu sopimuksella, joten muitakin asianosaisia pitäisi kuulla kuin vain venäjää, suomea ja ahvenanmaata.
Minusta suomi voisi luopua ahvenanmaasta ja ja vaatia sitä itsenäistymään. Loppuisi se kuppaaminen.
"Annetaan se laivastokokohdaksi"-idea on jo vanha ja huono läppä, mutta että sata vuotta vanhaa sopimusta pitäisi noudattaa? Miksi Suomen pitää roikkua vanhoissa (Suomelle huonoissa?) sopimuksissa kun tiedetään että muut pyyhkivät pyllynsä uudemmillakin?
Vastavetona (http://on.fi/nyheter/2014-04-05/590656/folktinget-vill-hora-mer-svenska-pa-stan) Vapaa kielivalinta ry:n kansalaisaloitteeseen Folktinget käynnisti lauantaina "Våga svenska"-kampanjan (ja samalla Rkp:n eurovaalikampanjan). Teemana kampanjassa siis ruotsin kielen puhumisen "uskaltaminen" viitaten muun muassa Ruotsin tiedotusvälineissä viime eduskuntavaalien alla levitettyihin huhuihin Suomen ruotsinkielisten väkivaltaisesta vainosta. Rohkeuttaan voi osoittaa jättämällä omat tai yrityksen tiedot Folktingetille, jolloin saa nimen virtuaaliviiriin (http://vagasvenska.fi/index.html).
Umpiruotsinkielisillä kampanjasivuilla (http://vagasvenska.fi/info.html) ei ole vielä paljonkaan tavaraa, mutta sivujen kautta voi tilata (http://vagasvenska.fi/bestall.html) esitteitä ja ilmaista kampanjakrääsää kuten kangaskasseja. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma sai ikioman Våga svenska -kassin vierailtuaan Folktingetin kokouksessa kehumassa (http://www.folktinget.fi/sv/press/pressmeddelanden/article-68789-32669-gestrin-och-heinaluoma-inledde-folktingets-session) suomalaisen kielipolitiikan vientikelpoisuutta.
Sivuilta löytyy muutama vaisu "ruotsin uskaltamista" puolustava argumentti (http://vagasvenska.fi/varfor.html) ja linkki Folktingetin sivuille, jossa pakkoruotsia puolustavista argumenteista on suppea suomenkielinen versio (http://folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/) ja laajempi ruotsinkielinen versio (http://folktinget.fi/sv/var_verksamhet/varfor_svenska/). Twitter- (https://twitter.com/search?q=%23v%C3%A5gasvenska&src=hash) ja Facebook (https://www.facebook.com/pages/V%C3%A5ga-svenska-2014/527116197408282), totta kai.
Antonia Wolf: "Minäkin olen tavannut riikinruotsalaisia, jotka eivät ymmärrä ruotsin kielen asemaa Suomessa. Ehkä he eivät halua tehdä kuten Vladimir Putin: suojella kieliystäviään muissa maissa?
Viitisen vuotta sitten puhuin "Kremlin kelloista" koska venäläiset Suomessa eivät nauti samoista etuoikeuksista ruotsinkielisten kanssa Suomessa.
Nyt siis suru on lähtenyt spekuloimaan asiassa :facepalm:
Suomeen on heti saatava kielilaki jossa vähemmistökielinä ovat ruotsi ja venäjä!
Tosiasia on tunnustettava tässä asiassa. (Edit: kuten Ruotsi uuden kielilakinsa myötä)
Quote from: Roope on 03.04.2014, 15:36:48
Folktinget (http://www.folktinget.fi) vaatii puheenjohtajansa kansanedustaja Christina Gestrinin johdolla opetusministeriötä ja opetushallitusta estämään ruotsin kielen kouluopetuksen vapaaehtoisuutta käsittelevän materiaalin jakamisen kouluissa:
Svenksa Yle: Folktinget kritiserar Vapaa kielivalinta (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/03/folktinget-kritiserar-vapaa-kielivalinta) 3.4.2014
QuoteVapaa ajamaan agendaansa kouluissa
Vapaa kielivalinta ry kerää netissä rahaa esittääkseen kouluille infopaketin pakollisen ruotsinopetuksen vaaroista. Tässä on kaikki kunnossa, kuuluu Opetushallituksen käsky. Koulut päättävät itse, minkä järjestöjen kanssa ne tekevät yhteistyötä.
[..]
Se, että vapaaehtoisjärjestöt, jopa poliittiset puolueet, tekevät yhteistyötä koulujen kanssa on ihan ok, sanotaan Opetushallituksesta. On koulujen asia päättää, kenet ne päästävät kynnyksensä yli.
- Opetussuunnitelmassa sanotaan, että koulujen on pidettävä ovensa ja ikkunansa avoinna yhteiskuntaan. Se on vain myönteistä, jos koulut tekevät yhteistyötä yhteiskunnan eri tahojen kanssa, ja monissa kouluissa järjestetään erityisiä päivä, jolloin vapaaehtoisjärjestöt voivat esitellä itseään, sanoo opetusneuvos Kristina Kaihari Opetushallituksesta.
Mutta: yhtä tärkeää on keskustella eri näkökulmista ja että harjoitetaan kriittistä tarkastelua.
- On selvää, että esitettävän materiaalin on oltava demokraattisten periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perustuslain mukaista. Esimerkiksi rasistinen järjestö ei kelpaa yhteistyökumppaniksi. Ja jos kutsutaan poliittisia puolueita ennen vaaleja, on sen oltava tasapuolista siten, että useammat puolueet ovat edustettuina eikä vain yksi.
Ei ole erityisiä ohjeita siitä, kenen kanssa ja miten koulut voivat tehdä yhteistyötä, lukuun ottamatta kaupallisia toimijoita. Muuten kunnat ja koulut saavat päättää itse.
- Tältä osin kouluilla on paljon valtaa. Ne saavat itse päättää, onko jokin sopusoinnussa opetuksen ja opetussuunnitelman kanssa, sanoo Kaihari.
Mutta eihän ruotsin kielen opetuksen vastustaminen ole sopusoinnussa opetussuunnitelman kanssa?
- Ei ole tietenkään tarkoituksenmukaista, että tällainen järjestö ryhtyy vaikuttamaan kouluissa. En voi ottaa kantaa juuri tähän materiaaliin, mutta kun puhutaan ruotsin kielen opetuksesta, on luonnollisesti tärkeää, että puhutaan kokonaisuudesta, siitä, miksi ruotsin kieli on tärkeää ja asetetaan kysymys historialliseen perspektiiviin, sanoo Kaihari. (käännös)
Hbl: Fritt fram att driva agenda i skolorna (http://hbl.fi/nyheter/2014-04-04/589736/fritt-fram-att-driva-agenda-i-skolorna) 4.4.2014
Taas osoitus siitä minkälaisilla höpöhöpö-kirjoituksilla Helsingin Sanomat pitää yllä kielipoliittista keskustelua:
QuoteKommentti: Väkivaltainen välikohtaus bussissa ei lamaannuttanut kanssamatkustajia Espoossa
Äkkiä rauha rikkoontuu, kun siistinoloinen mies tarttuu edessään istuvan naisen hiuksiin ja raastaa tosissaan. Muut matkustajat reagoivat nopeasti ja nainen pääsee irti. Mies sadattelee jotain suomenruotsalaisista ja ravistaa käsistään ison hiustukon.
Bussi pysähtyy seuraavalle pysäkille. Hyökkääjä huomaa, että matkustajilla on käsissään puhelimia ja pyytää, ettei poliisille soitettaisi. Hän jää istumaan paikalleen hieman kiihdyksissään. Odottelemme hetken, ja poliisi tulee bussiin.
Aluksi mies on rauhallinen, mutta käy sitten poliisien kimppuun. Poliisit taltuttavat miehen nopeasti ja vievät hänet pois. Poliisi ilmoittaa kutsuvansa riehujalle ambulanssin ja pyytää silminnäkijöiltä yhteystiedot.
---
Tämä kirjoitus voisi olla pohdintaa mielenterveyspalveluista tai vihasta, jota ruotsia puhuvat joutuvat joskus kokemaan.
Tapahtumasta jäi kuitenkin parhaiten mieleen se, miten fiksusti ihmiset toimivat yllättävässä tilanteessa, jossa olisi helpointa tuijottaa omia kenkiään tai puhelinta.
Ainakin viisi ihmistä meni väliin, kun mies hyökkäsi naisen kimppuun. Kaksi matkustajaa jäi pysäkille selvittämään tapahtunutta poliisille.
http://www.hs.fi/kaupunki/Kommentti+V%C3%A4kivaltainen+v%C3%A4likohtaus+bussissa+ei+lamaannuttanut+kanssamatkustajia+Espoossa/a1397010376163?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=2409eb411c218d2368e61914caf125ae
(alkuperäinen uutinen löytyykin Iltalehdestä).
Saa nähdä julkaistaanko muita kommenttejani siitä miten Helsingin Sanomat ei halunnut uutisoida aikaisemmista tapauksista, joissa ensimmäistä kertaa hyökättiin pakkoruotsi-aloitteen allekirjoituspyytäjien kimppuun (vaikka moni muu pienempi lehti aiheen julkaisi). YLE:ltä ja HS:ltä ei liiennyt yhtään palstatilaa aiheelle, vaikka ensimmäistä kertaa Suomen historiassa allekirjoituspyytäjien kimppuun hyökättiin.
Eikä toinenkaan episodi siitä, miten suomenruotsalaisten uhkaajaksi paljastui suomenruotsalainen professori saanut ollenkaan palstatilaa, vaikka kätevästi se käy toki propagandan välittämiseen (uhkailuista uutisointi).
Tässä tapauksessa annetaan yksittäiselle hörhölle palstatilaa. Kehutaan vieläpä yleisön puuttumista. Kyllä Suomessa kuka tahansa olisi puuttunut tilanteessa, jossa sekopäinen mies hyökkää naisen kimppuun, tapahtuipa se bussissa tai muualla.
Quote from: nollatoleranssi on 09.04.2014, 17:14:26
Saa nähdä julkaistaanko muita kommenttejani siitä miten Helsingin Sanomat ei halunnut uutisoida aikaisemmista tapauksista, joissa ensimmäistä kertaa hyökättiin pakkoruotsi-aloitteen allekirjoituspyytäjien kimppuun (vaikka moni muu pienempi lehti aiheen julkaisi). YLE:ltä ja HS:ltä ei liiennyt yhtään palstatilaa aiheelle, vaikka ensimmäistä kertaa Suomen historiassa allekirjoituspyytäjien kimppuun hyökättiin.
Eikä toinenkaan episodi siitä, miten suomenruotsalaisten uhkaajaksi paljastui suomenruotsalainen professori saanut ollenkaan palstatilaa, vaikka kätevästi se käy toki propagandan välittämiseen (uhkailuista uutisointi).
Onko jossain näistä tapauksista tietoa? Ihan non-mainstream media linkit kelpaavat myös.
Quote from: nollatoleranssi on 09.04.2014, 17:14:26
Taas osoitus siitä minkälaisilla höpöhöpö-kirjoituksilla Helsingin Sanomat pitää yllä kielipoliittista keskustelua:
Minusta tuossa nimenomaan etäännyttiin liiankin tavanomaisesta kielipoliittisesta syyttelystä, vaikka toimittaja sattui olemaan silminnäkijä. Sen sijaan ruotsinkielisissä tiedotusvälineissä ei epäröity tehdä johtopäätöksiä jo ennen poliisin lausuntoa:
Svenska Yle: IL: Kvinna angreps
för att hon talade svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/08/il-kvinna-angreps-att-hon-talade-svenska)
Svenska Yle:
Svenskhat på bussen - skärrat ögonvittne skildrar händelsen (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/09/svenskhat-pa-bussen-skarrat-ogonvittne-skildrar-handelsen)
Quote from: Roope on 09.04.2014, 17:26:21
Quote from: nollatoleranssi on 09.04.2014, 17:14:26
Taas osoitus siitä minkälaisilla höpöhöpö-kirjoituksilla Helsingin Sanomat pitää yllä kielipoliittista keskustelua:
Minusta tuossa nimenomaan etäännyttiin liiankin tavanomaisesta kielipoliittisesta syyttelystä, vaikka toimittaja sattui olemaan silminnäkijä. Sen sijaan ruotsinkielisissä tiedotusvälineissä ei epäröity tehdä johtopäätöksiä jo ennen poliisin lausuntoa:
Jos oikein ymmärsin niin noissa teksteissä sentään yritetään jollakin lailla selventää tapausta (vaikka huudetaankin ruotsin kielen puhumisen olleen syynä hyökkäykseen). Ruotsin kieliset mediat ovat lisäksi marginaalissa Suomessa.
HS:ssä yhden häirikön tekemiset rinnastetaan täysin mutu-tuntumalla jonkinlaiseksi yleiseksi toimintatavaksi (josta ei ole mitään oikeita todisteita - viitaten yleiseen ruotsin kielisten kohteluun, vaikka tilanne menee yleensä täysin päinvastoin). Todennäköisesti ruotsin kielellä ei edes ollut erikoisempaa vaikutusta tuossa tilanteessa, vaan teko olisi voinut kohdistua "kehen tahansa".
Ihmeellinen "sattuma" toki oli, että eilen oli "suomen kielen päivä". Vaikka sattumiahan näissä jutuissa tuppaa olemaan.
Kaksinaismoralistiseksi ja suoranaiseksi valehteluksi jutut menevät siinä vaiheessa, kun jätetään toisenlaiset tapaukset kertomatta ja ylläpidetään samaa valhetta yllä.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 09.04.2014, 17:23:41
Quote from: nollatoleranssi on 09.04.2014, 17:14:26
Saa nähdä julkaistaanko muita kommenttejani siitä miten Helsingin Sanomat ei halunnut uutisoida aikaisemmista tapauksista, joissa ensimmäistä kertaa hyökättiin pakkoruotsi-aloitteen allekirjoituspyytäjien kimppuun (vaikka moni muu pienempi lehti aiheen julkaisi). YLE:ltä ja HS:ltä ei liiennyt yhtään palstatilaa aiheelle, vaikka ensimmäistä kertaa Suomen historiassa allekirjoituspyytäjien kimppuun hyökättiin.
Eikä toinenkaan episodi siitä, miten suomenruotsalaisten uhkaajaksi paljastui suomenruotsalainen professori saanut ollenkaan palstatilaa, vaikka kätevästi se käy toki propagandan välittämiseen (uhkailuista uutisointi).
Onko jossain näistä tapauksista tietoa? Ihan non-mainstream media linkit kelpaavat myös.
http://m.aamulehti.fi/kotimaa/nimien-keraaminen-pakkoruotsia-vastaan-johti-kasirysyyn-tampereella?v=1
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/kansalaisaloite-kuumensi-tunteet-uhkailua-ja-pahoinpitelya/
Muutamat lehdetkin uutisoivat, mutta isommat (mm. YLE ja HS) jättivät täysin huomioimatta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan_Sundberg
Sundbergin tapaus jäi selvittämättä. Valtamedia lopetti aiheesta uutisoinnin heti kun "käry kävi". (tämmöisiä juttuja uutisoitiin kyllä sitä ennen: Suomenruotsalaisten uhkailu järkyttää pääministeri Kataista (http://www.hs.fi/kotimaa/a1369819084379))
Edit.
Quote from: nollatoleranssi on 10.04.2014, 08:56:19
Jos oikein ymmärsin niin noissa teksteissä sentään yritetään jollakin lailla selventää tapausta (vaikka huudetaankin ruotsin kielen puhumisen olleen syynä hyökkäykseen).
Tuota "Svenskhat på bussen"-otsikkoa väläytettiin eilen Ylen ruotsinkielisten televisiouutisten lopuksi ja kehotettiin katsojia lukemaan nettisivuilta "lisää ruotsivihasta".
Ruotsissa "svenskhat" muuten tarkoittaa kantaväestöön kohdistuvaa vihaa, inhoa ja väkivaltaa, mutta onneksi tutkijoiden mukaan (http://www.metro.se/nyheter/professor-svenskhat-finner-inget-stod-i-forskningen/EVHncs!XoxbF1dScnqmE/) sellaista ei ole olemassakaan.
Quote from: nollatoleranssi on 10.04.2014, 08:56:19
Ruotsin kieliset mediat ovat lisäksi marginaalissa Suomessa.
Marginaalissa suomenkielisten näkökulmasta. Suomenruotsalaisille ruotsinkieliset mediat luovat valtaosan heidän todellisuudestaan. Aina tarpeen tullen ne myös valjastetaan Rkp:n vaalikoneiston käyttöön. Nyt Rkp:n kohtalokkaiden eurovaalien ja Vapaa kielivalinta ry:n kansalaisaloitteen käsittelyn lähestyessä on taas aika pumpata Svenskfinlandiin pelkoa ja adrenaliinia.
Quote from: Roope on 10.04.2014, 10:00:11
Quote from: nollatoleranssi on 10.04.2014, 08:56:19
Ruotsin kieliset mediat ovat lisäksi marginaalissa Suomessa.
Marginaalissa suomenkielisten näkökulmasta. Suomenruotsalaisille ruotsinkieliset mediat luovat valtaosan heidän todellisuudestaan. Aina tarpeen tullen ne myös valjastetaan Rkp:n vaalikoneiston käyttöön. Nyt Rkp:n kohtalokkaiden eurovaalien ja Vapaa kielivalinta ry:n kansalaisaloitteen käsittelyn lähestyessä on taas aika pumpata Svenskfinlandiin pelkoa ja adrenaliinia.
En tosiaan huomioinut tässä yhteydessä sitä seikkaa, että ruotsin kielisillä on varsin paljon valtaa Suomessa mm. valtamedioihin. Jos siellä joku ryhmittymä huolestuu tuollaisesta uutisesta, niin nopeasti se täyttää muunkin median palstat.
Toisaalta tuollaiset uutiset ruokkivat sellaista pelkoa, josta mm. HS voi myöhemmin uutisoida: "ruotsinkieliset kokevat pelkoa ruotsin kielen puhumisestaan". Vaikka siihen pelkoon ei olisi mitään syytä, niin nuo uutiset ruokkivat itse itseään.
QuotePakollinen ruotsi on itsestäänselvyys
Aloite pakollisesta kouluruotsista tulee pian esille
Perussuomalaiset tukevat eniten pakollisen ruotsin lopettamista.
- Vapaa kielivalinta on nykyaikaa. Pakko on huonoin kannustin, mitä tulee kieliopintoihin, sanoo Pirkko Ruohonen-Lerner. Myös kaksi kokoomuslaista tukee aloitetta. Entinen lukionopettaja Janne Sankelo (Kok) uskoo, että vapaaehtoisuus antaisi ruotsille sen aseman, jonka toinen kansalliskieli ansaitsee. Vasemmistossa monet kansanedustajat ovat valmiita lisäämään vapaaehtoisuutta, mutta ei siinä määrin kuin aloitteessa. Kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoisuudesta kaikilla kouluasteilla jätetään eduskunnalle huhtikuun lopulla. HBL on kysynyt kaikilta kansanedustajilta, tukevatko he aloitetta.
21 kansanedustajaa haluaa lakkauttaa pakollisen ruotsin, kun taas 61 pitää siitä kiinni. HBL:n tavoittamasta 115 kansanedustajasta 33 ei ollut vielä päättänyt tai ei halunnut vastata kysymykseen.
Yksi epäröijistä on Anneli Kiljunen (Sdp).
- Tulen itse Itä-Suomesta, ja meillä venäjä on tärkeää kaikilla palvelualoilla. Kielten koordinointi ei ole nykyään parasta mahdollista. Ruotsia on kuitenkin osattava jollain tasolla, hän sanoo.
Anna Kontula (Vas) haluaa, että sekä suomesta että ruotsista tehdään toisena kielenä vapaaehtoisia, jotta lapset voivat valita useamman kielen äidinkielen lisäksi.
- En ole kuitenkaan vielä lukenut aloitetta, enkä ole varma, kuinka tulen äänestämään. En myöskään pidä äärioikeistolaisista äänenpainosta, joita keskustelussa on ollut.
Vahvinta tuki aloitteelle on ollut Perussuomalaisten kansanedustajien keskuudessa.
- Nykypäivän maailmassa ei kannata valita kahta pientä kieltä ensimmäisiksi kieliksi. Saksa, ranska, espanja, venäjä.... Monilla muilla kielillä on suurempia etuja, vaikka ruotsilla onkin oma roolinsa, sanoo Ari Jalonen (PS).
Kansalaisaloitetta on rahoittanut muun muassa Suomalaisuuden liitto, jonka puheenjohtaja on EU-parlamentaarikko Sampo Terho, ja Perussuomalaisten nuorisojärjestö. Myös kaksi kokoomuslaista tukee aloitetta.
Janne Sankelo (Kok) sanoo tuntevansa tilanteen hyvin työskenneltyään lukiossa opettajana yli kymmenen vuotta.
- Vapaaehtoisuuden kautta ruotsi saisi sen aseman, jonka toinen kansalliskieli ansaitsee.
Pakollinen ruotsi saa tukea kaikista muista puolueista paitsi Perussuomalaisista.
Niin kauan kuin meillä on kaksi kansalliskieltä, ei asia ole ajankohtainen, muotoilee Kristiina Salonen (Sdp)
Mats Nylund kirjoittaa, että Ruotsi on Suomen tärkein kauppakumppani.
- On taloudellisesti hyvin, hyvin epäviisasta, ettemme pyri parhaan mahdollisen ruotsin kielen ylläpitämiseen, koska menestyksekäs kaupankäynti edellyttää hyvää kommunikaatiota.
Eeva-Maria Maijala (Kesk) sanoo, että ruotsin opetusta on kehitettävä niin, että opiskelumotivaatio kasvaa ja tulokset paranevat.
Jotkut kansanedustajat, kuten Mikko Savola (Kesk), sanovat, että eivät tue aloitetta nykyisessä muodossaan, mutta ovat avoimia mahdollisuudelle vaihtaa ruotsi venäjään Itä-Suomessa. Osmo Soininvaara (Vihr) haluaa, että ruotsi on vapaaehtoista peruskoulussa, mutta pakollista lukiossa,
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ruotsin asemaa Suomessa vahvistetaan. Kansalaisaloite voidaan tulkita tämän vastaiseksi, eikä sillä ole suurempia mahdollisuuksia mennä läpi eduskunnassa. Myös aloitteen tekijät itse ovat sanoneet, että tavoite on herättää keskustelua.
Aloitteen tekijä Ilmari Rostila sanoo kuitenkin, että asia voitaisiin tulkita niin sanotuksi omantunnonkysymykseksi, jossa kansanedustajat voivat äänestää vastoin puolueen linjauksia.
Aloite jätetään eduskunnalle 24. huhtikuuta, mutta käsittely voi viivästyä kesäloman jälkeen. (käännös)
Hbl: Den obligatoriska svenskan är en självklarhet (http://hbl.fi/nyheter/2014-04-12/593681/den-obligatoriska-svenskan-ar-en-sjalvklarhet) 13.4.2104
Quote
Aloitteen puolesta
Vapaa kielivalinta on nykypäivää. Pakko on huonoin kannustin kieliopinnoissa.
Pirkko Ruohonen-Lerner, Perussuomalaiset
Aloitetta vastaan
Ruotsi on toinen kansalliskieli ja sitä tarvitaan työelämässä. Ruotsi on myös luonnollinen kieli pohjoismaisessa yhteistyössä.
Johanna Karimäki, Vihreät
Ei ole päättänyt
Me tarvitsemme ruotsia, mutta englannin ja ruotsin lisäksi meidän pitäisi osata venäjää, espanjaa, kiinaa, ranskaa ja saksaa. Niitä tarvitaan muun muassa viennin kasvattamiseksi.
Jouko Skinnari, Sosialidemokraatit
Noh, uusi aloite sitten ruotsin kansalliskieliaseman viemiseksi ja asettamiseksi virallisesti vähemmistökieleksi samaan asemaan kuin saame?
Onko kyse pelkästä poliittisesta pelistä vai ovatko kansanedustajat noin pääsääntöisesti todellakin noin idiootteja? Eihän kukaan kouluajat muistava voi kuvitella, että pakollinen ruotsi toisi käyttökelpoisen kielitaidon laajalle osalle kansaa.
Kansanedustajien pitäisi mennä käymään yliopistojen ruotsin tunneilla kuuntelemassa, mikä on kansakunnan akateemisesti terävimmän tai innokkaimman osan osaaminen. Kyllä siellä vedetään matalan aidan ylitse, koska ei voi reputtaa 90 % kurssilaisista. Siinä teille on sitä saatanan bisnes-ruotsia! Onnea vain kauppojen hieromiseen sillä kielitaidolla. Minua niin korpeaa tämä idioottien maa tai ainakin idioottien johtama maa. Perkele. Ruotsiksi ei ole edes kunnon kirosanoja. Jumalauta.
QuoteAnna Kontula (Vas) haluaa, että sekä suomesta että ruotsista tehdään toisena kielenä vapaaehtoisia, jotta lapset voivat valita useamman kielen äidinkielen lisäksi.
Luinko minä nyt oikein? Suomi toisena kielenä vapaaehtoiseksi, jotta lapset voivat valita useamman kielen äidinkielen lisäksi?
Haluaako Anna Kontula, että suomen opettelu Suomessa on vapaaehtoista?Quote- En ole kuitenkaan vielä lukenut aloitetta, enkä ole varma, kuinka tulen äänestämään. En myöskään pidä äärioikeistolaisista äänenpainosta, joita keskustelussa on ollut.
...Eli suomeksi: hyvä aloite, mutta emmä kannata, koska persut (äärioikeisto!) on samaa mieltä.
Quote from: elven archer on 13.04.2014, 21:55:50
Onko kyse pelkästä poliittisesta pelistä vai ovatko kansanedustajat noin pääsääntöisesti todellakin noin idiootteja?
Ruotsihan tuli kouluihin Johannes Virolaisen RKP:n kanssa tekemien lehmänkauppojen tuloksena, joten tämän päätöksen taustalla on ollut ainakin alussa puhdas poliittinen peli.
Voisiko ryhmäkuri myös vaikuttaa poliitikkojen puheisiin? Tällöin keksitään vaikka mitä merkillisimpiä selityksiä, jottei heidän tarvitse sanoa puoluejohtajien päättäneen tätäkin asiaa kansanedustajien puolesta.
Quote from: Supernuiva on 13.04.2014, 22:22:56
Voisiko ryhmäkuri myös vaikuttaa poliitikkojen puheisiin? Tällöin keksitään vaikka mitä merkillisimpiä selityksiä, jottei heidän tarvitse sanoa puoluejohtajien päättäneen tätäkin asiaa kansanedustajien puolesta.
Pahoin pelkään, että puolet muutosvastarinnasta johtuu puoluekurista. Toisaalta, ihmisten idiotismi ei ikinä lakkaa hämmästyttämästä minua syvyydellään ja laajuudellaan. Mutta esim. jossain Kokoomuksessa varmasti täytyy pitää suuta soukemmalla, kun siinähän on malliesimerkki puolueesta, jossa pari ihmistä tekee kaikki päätökset kaikkien puolesta. Mainostoimisto varmaan ohjeistaa kuitenkin puoluetoimistoa, joka taas ohjeistaa edustajia näyttelemään roolinsa hyvin.
Nuo puheet kuitenkin ovat täysin irrallaan todellisuudesta. Ne eivät mitenkään kuvasta tämän päivän kansainvälistä työelämää. Ruotsissakin yrityksissä yhä useammin puhutaan englantia jo valtavan määrän maahanmuuttajia takia. Muissa Pohjoismaissa ei puhuta ruotsia toisin kuin tuossa yllä eräskin Vihreä näköjään kuvittelee. Suurin ruotsin vaatija Pohjoismaiseen yhteistyöhönhän taitaa ollakin Suomi, muille sopisi hyvin englanti. Mutta ihan kuin joillain poliitikkojen satunnaisilla kokouksilla olisi painoarvoa tässä asiassa muille kuin kouralliselle poliitikkoja. Kas, siinäpä peruste pakkoruotsittaa koko väestö.
Se, mikä noissa Vihreissä tässäkin kysymyksessä ärsyttää, että he ovat täysin kangistuneita kaavoihinsa. He toistelevat samaa stereotyyppistä latteutta. He ovat muutosvastarinta. He ovat Impivaaran asukkeja. He ovat konservatiiveja, jotka haluavat tukea sellaista puhdasta itsekkyyttä, mitä pakkoruotsin vaatiminen toisilta on. Perussuomalaiset haluavat tässä tukea yksilönvapautta ja modernia tarvepohjaista osaamista. Ei päntätä jotain vain, "koska se on toinen kansalliskieli", vaan luetaan kieliä yksilön ja miksei yhteiskunnankin omiin tarpeisiin ja haluihin.
Olen aina pitänyt puheita rikkaiden ruotsinkielisten säätiöiden lahjomista poliitikoista täytenä hölynpölynä mutta se vimma miten tuota ruotsin kielen pakollisuutta puolustetaan poliitikkojen taholta pistää väkisinkin miettimään, että mahtaakohan sittenkään olla kyse ihan hölynpölystä.
Quote from: -PPT- on 14.04.2014, 02:31:08
Olen aina pitänyt puheita rikkaiden ruotsinkielisten säätiöiden lahjomista poliitikoista täytenä hölynpölynä mutta se vimma miten tuota ruotsin kielen pakollisuutta puolustetaan poliitikkojen taholta pistää väkisinkin miettimään, että mahtaakohan sittenkään olla kyse ihan hölynpölystä.
Lahjontaa voi tehdä monella tavalla, ei aina rahallisesti vaan myös suhteilla jne. Ei tietenkään kaikki poliitikot ole lahjottuja, osa heistä asettuu ryhmäpäätöksen taakse ja osa pelkää venäjän kielen valtaa. Mutta hyvin usein ne poliitikot ja muut tahot (mm. kulttuuriväki), jotka aiheesta eniten puhuvat julkisuudessa, niin 10.000€++:a tulee enemmin tai myöhemmin tilille. Epäilen että tietyissä tapauksissa rahan tuleminen tiedetään jo etukäteen.
QuoteMats Nylund kirjoittaa, että Ruotsi on Suomen tärkein kauppakumppani.
- On taloudellisesti hyvin, hyvin epäviisasta, ettemme pyri parhaan mahdollisen ruotsin kielen ylläpitämiseen, koska menestyksekäs kaupankäynti edellyttää hyvää kommunikaatiota.
Tämä on tyypillinen tyyli häivyttää järkevä keskustelu aiheen taustalta. Missähän määrin ruotsalaisten kanssa käytetään kauppakielenä englantia? Toisekseen tuo on suoranaista ihmisten huijausta, koska kauppamäärien erot ovat marginaaleja ja ruotsin kielen osaamisesta Suomessa ei ole pulaa...
(Venäjä on kai näistä ainoa maa, jonne Suomi voisi viedä paljonkin enemmän).
Tilastot Tullin sivuilta (http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/grafiikkaa/liitteet/Kuviot_2013FI.pdf)
Quote from: Roope on 08.04.2014, 11:16:52
Vastavetona (http://on.fi/nyheter/2014-04-05/590656/folktinget-vill-hora-mer-svenska-pa-stan) Vapaa kielivalinta ry:n kansalaisaloitteeseen Folktinget käynnisti lauantaina "Våga svenska"-kampanjan (ja samalla Rkp:n eurovaalikampanjan). Teemana kampanjassa siis ruotsin kielen puhumisen "uskaltaminen" viitaten muun muassa Ruotsin tiedotusvälineissä viime eduskuntavaalien alla levitettyihin huhuihin Suomen ruotsinkielisten väkivaltaisesta vainosta. Rohkeuttaan voi osoittaa jättämällä omat tai yrityksen tiedot Folktingetille, jolloin saa nimen virtuaaliviiriin (http://vagasvenska.fi/index.html).
QuoteUseampi uskaltaa puhua ruotsia uuden kampanjan myötä
Våga Svenska 2014 on Folktingetin vastareaktio kansalaisaloitteelle kouluruotsin lopettamisesta. Kampanjan on tarkoitus houkutella puhumaan ruotsia ja sitä levitetään sosiaalisessa mediassa.
Våga Svenska 2014 -kampanja on saanut alkunsa vastareaktiona kouluruotsin lakkauttavaan kansalaisaloitteeseen, mutta myös reaktiona siihen, että Vapaa kielivalinta -järjestö kerää rahaa levittääkseen syksyllä lukioihin materiaalia siitä, mitä positiivista kouluruotsin lakkauttamisessa heidän mukaansa on. Anna Jungner Nordgren (Rkp) Folktingetista on sitä mieltä, että on sääli, että ihmiset ovat ryhtyneet ruotsin kieltä vastaan.
- On ikävää, että ihmiset keräävät rahaa kieltä vastaan. Våga Svenska onkin ajankohtainen monissa tilanteissa, mitä tulee ruotsia vastaan tehtyihin hyökkäyksiin.
Kampanjan avulla Folktinget toivoo useamman uskaltavan puhua ruotsia.
- Haluamme antaa ruotsinkielisille pikku tönäisyn, jotta he uskaltavat puhua ruotsia, mutta kutsua myös suomenkielisiä, jotka yhtä mielellään voivat puhua niin ruotsia kuin suomeakin.
Kampanja yli kielirajojen
Anna Jungner Nordgren on ollut tyytyväinen kampanjan tähän mennessä saamaan vastakaikuun, ja uskoo, että osallistuminen tulee leviämään yli kielirajojen.
- Sekä suomen- että ruotsinkieliset tykkäävät meistä sosiaalisessa mediassa ja tukevat meitä kotisivuillamme, joten en usko tämän olevan jotain, josta vain suomenruotsalaiset välittävät.
Suurimmaksi osaksi sosiaalisessa mediassa
Våga Svenska 2014 -kampanjaa käydään enimmäkseen sosiaalisessa mediassa, jossa voi esimerkiksi haastaa kaverit lataamalla videon itsestään, jossa kertoo, miksi uskaltaa puhua ruotsia ja sitten haastaa useammat tekemään saman asian. Sosiaalisen median ulkopuolella voi aktivoitua Våga Svenskan kotisivuilla, jossa voi osoittaa ottavansa kantaa ripustamalla viirejä ja tilata ilmaista materiaalia, jossa on sanoma.
Parantaa asenteita
Anna Jungner Nordgren toivoo, että ennen vuoden loppua yhä useampi puhuu ruotsia.
- Toivon, että kuulemme enemmän ruotsia arkipäivässä ja että olemme parantaneet asennetta ruotsin kieleen. Sen lisäksi toivon, että olemme epädramatisoineet sen, että meillä on tässä maassa kaksi kieltä, sillä eihän siinä oikeastaan ole mitään niin hirveän kummallista. (käännös)
Svenska Yle: Fler ska våga svenska med ny kampanj (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/07/fler-ska-vaga-svenska-med-ny-kampanj) 7.4.2014
Quote from: Roope on 14.04.2014, 13:18:30
- On ikävää, että ihmiset keräävät rahaa kieltä vastaan. Våga Svenska onkin ajankohtainen monissa tilanteissa, mitä tulee ruotsia vastaan tehtyihin hyökkäyksiin.
Sanattomaksi vetää. Jos ihmisen halu päättää omista asioistaan, omista kielivalinnoistaan on hyökkäys jotain valitsematta jäänyttä kieltä vastaan, niin onpa melkoista. Ilmeisesti noiden mielestä kaikkien maailma pyörii ruotsin kielen ympärillä ja että sen kuuluukin pyöriä. Jos ei halua oppia ruotsia, onkin ruotsin kielen vastainen. Jos haluaa edes vapauden valita, mitä kieliä oppii äidinkielensä lisäksi, niin onkin ruotsin kieltä vastaan. Ainoastaan pakon opiskella ruotsia kannattaminen ei ole noiden mielestä ruotsin kielen vastaista toimintaa.
Quote
Niin kauan kuin meillä on kaksi kansalliskieltä, ei asia ole ajankohtainen, muotoilee Kristiina Salonen (Sdp)
Eli niin kauan, kuin meillä on tietty laki, sitä ei voida muuttaa. Sitten jos laki itsekseen muuttuu, voidaan asiasta keskustella.
Quote from: C-Nile on 14.04.2014, 14:31:27
Quote
Niin kauan kuin meillä on kaksi kansalliskieltä, ei asia ole ajankohtainen, muotoilee Kristiina Salonen (Sdp)
Eli niin kauan, kuin meillä on tietty laki, sitä ei voida muuttaa. Sitten jos laki itsekseen muuttuu, voidaan asiasta keskustella.
Niinpä! Ja ilmeisesti pitkälle 60-luvullekaan asia ei ollut ollenkaan ajankohtainen, koska silloinkin oli kaksi kansalliskieltä, mutta ei pakollista ruotsia kouluissa. Nyt nuo puhuvat siihen malliin kuin asia olisi aina ollut nykyisellä tolalla.
Debaatti ei ole muuttunut miksikään - samat argumentit jauhettu vuosikymmeniä.
Ennen kuin jokin poliittinen liike tai puolua ottaa asiakseen järjestelmällisesti ajaa pakkoruotsin nurin niin tavallisella 'kansalaiskeskustelulla' ei saada mitään aikaan koska vastapuolen argumentit ovat suoraan absurdanista - ja heillä on instituutiot tukenaan.
Tarvittaisiin jonkinlainen pakkoruotsin vastainen 'Bestyr-forum' joka keräisi ensalkuun vastaavanlaisen 'vakioargumentit' pamfletin aiheesta ja jakaisi sen Suomalaiskoteihin. Päästäisiin ainakin jankuttamasta näitä ikiaikaisia itsestäänselvyyksiä ja puhumaan itse asiasta.
Ruotsin kielestä negatiivinen puhuminen on Suomessa tabu-aihe. Varsinkaan suomenruotsalaisiin yksikään toimittaja ei uskalla koskea pitkällä tikulla. Itsekin olisin toivonut, että näitä "tässäkin ketjussa" esillä pitämiäni väitteitä olisi rohkeasti uskallettu käsitellä, mutta yksikään toimittaja ei ole uskaltanut kirjoittaa niistä halaistua sanaa tai tutkia asiaa mitenkään päin (vaikka olen muutaman sähköpostinkin aiheesta laittanut).
Toisenlaisia juttuja uskalletaankin kirjoittaa... Viimeisimpänä tämä Iltalehden uutisoima tapaus, joka levisi sellaisenaan kaikkiin muihinkin lehtiin mm. HS:ään.
Quote from: nollatoleranssi on 14.04.2014, 15:14:54
Ruotsin kielestä negatiivinen puhuminen on Suomessa tabu-aihe. Varsinkaan suomenruotsalaisiin yksikään toimittaja ei uskalla koskea pitkällä tikulla. Itsekin olisin toivonut, että näitä "tässäkin ketjussa" esillä pitämiäni väitteitä olisi rohkeasti uskallettu käsitellä, mutta yksikään toimittaja ei ole uskaltanut kirjoittaa niistä halaistua sanaa tai tutkia asiaa mitenkään päin (vaikka olen muutaman sähköpostinkin aiheesta laittanut).
Toisenlaisia juttuja uskalletaankin kirjoittaa... Viimeisimpänä tämä Iltalehden uutisoima tapaus, joka levisi sellaisenaan kaikkiin muihinkin lehtiin mm. HS:ään.
Aihetta sivuten, miksei yksikään tutkija tai toimittaja ole ottanut aiheekseen julkisten tiedotusvälineiden itse-sensuuria, mielenkiintoinen tieto olisi missä määrin esim. ylen tavoite monikulttuurisuuden tukemisesta, sisältääkin sensuuria.
Quote from: Roope on 14.04.2014, 13:18:30
QuoteSen lisäksi toivon, että olemme Quoteepädramatisoineet
sen, että meillä on tässä maassa kaksi kieltä, sillä eihän siinä oikeastaan ole mitään niin hirveän kummallista.
Kun suomalaisuus epädramatisoidaan, se avataan perusteettomankin kritiikin kohteeksi ja tanssitaan aina ilosta, kun joku onnistuu rakentamaan uuden olkiukon hakattavaksi.
Kun ruotsin kieli epädramatisoidaan, tehdään selväksi ettei sen syvään kumartamista ole kritisoiminen, ja että ei ole mitään kummallista siinä, että 95% kansasta tanssii 5% pakkomielteiden mukaan.
Kummallista, kuinka käytännössä samaa aatesuuntaa edustavat ihmiset voivat nähdä termin merkityksen täysin eri tavoin riippuen siitä, mikä on kohde. RKP:läiseen ajatusmaailmaan tällainen tasapuolisuuden käsite istunee kuitenkin kuin nyrkki suomenkielisen juntin silmään.
Quote from: -PPT- on 14.04.2014, 02:31:08
Olen aina pitänyt puheita rikkaiden ruotsinkielisten säätiöiden lahjomista poliitikoista täytenä hölynpölynä mutta se vimma miten tuota ruotsin kielen pakollisuutta puolustetaan poliitikkojen taholta pistää väkisinkin miettimään, että mahtaakohan sittenkään olla kyse ihan hölynpölystä.
Viimeistään vaalirahakohun jälkeen itseltäni hävisi viimeisetkin epäilyt siitä millä pakkoruotsia ylläpidetään. Ei jokainen edustaja tietenkään saa rahatukkoa käteen. Mutta puolueille tulee aina jostain vaalirahaa, ja muuta hyötyä.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 14.04.2014, 17:02:31
Quote from: -PPT- on 14.04.2014, 02:31:08
Olen aina pitänyt puheita rikkaiden ruotsinkielisten säätiöiden lahjomista poliitikoista täytenä hölynpölynä mutta se vimma miten tuota ruotsin kielen pakollisuutta puolustetaan poliitikkojen taholta pistää väkisinkin miettimään, että mahtaakohan sittenkään olla kyse ihan hölynpölystä.
Viimeistään vaalirahakohun jälkeen itseltäni hävisi viimeisetkin epäilyt siitä millä pakkoruotsia ylläpidetään. Ei jokainen edustaja tietenkään saa rahatukkoa käteen. Mutta puolueille tulee aina jostain vaalirahaa, ja muuta hyötyä.
Onkohan kukaan koskaan yrittänyt arvioida niiden liikkuvien äänestäjien määrää joille pakkoruotsin ylläpito on kynnyskysymys ehdokasta valittaessa? Olettaisin, että nämä äänestäjät ovat täysin olematon intressiryhmä, koska ne joille asia painaa vaakakupissa eniten äänestävät aina ja ikuisesti RKP:tä. (Ruotsinkielenopettajat voisivat hypoteettisesti olla toinen, mutta ovatko hekään kovin suuri tai liikkuva äänestäjäryhmä?)
Joko poliitikot ovat idiootteja, tai he saavat varsin konkreettisia etuja intressiryhmiltä siitä, että kannattavat tällaista politiikkaa niin järkähtämättä, kansan
enemmistön tahdosta piittaamatta. Jos he tavoittelisivat suurta äänisaalista, olisi periaatteessa ilmeisen helppoa vaihtaa kantaansa ja saada näin kilpailuetu äänestäjien keskuudessa. Näin tekevät poliitikot ovat PS:n ulkopuolella kuitenkin erittäin harvassa. Kovasti epäilen, että palkintovirkoja, hyvävelistipendejä ja vaalikampanjoita kummasti helpottavia lahjoituksia liikkuu (sekä ehdokkaille että puoluekoneistoille), koska muutoin tuollainen ehdokaskäyttäytyminen on lähinnä järjenvastaista - siis ottaen huomioon nuo kansan gallupeissa esittämät tahtotilat.
Quote from: Roope on 13.04.2014, 20:09:41
QuotePakollinen ruotsi on itsestäänselvyys
Aloite pakollisesta kouluruotsista tulee pian esille
Kun sain sunnuntaina papruhöblän lahjaksi, niin pannaan tarkempaa tilastoa: 200:sta kansanedustajasta vastasi 115, pakkoruotsia vastusti 21 kansanedustajaa, kannatti 61 ja 33 ei tiennyt/halunnut vastata. 85 kansanedustajaan HBL ei saanut yhteyttä. Eli käytännössä 82 kansanedustajaa ilmaisi mielipiteensä. Ei osaa/halua vastata ja ei edes viitsi lähettää vastausmailia HBL:lle replynä lienee osin sama asia. Melko turhia tällaisest kyselyt sinällään, mutta aina niitä tehdään. Vain kaksi Kokoomuksen kansanedustajaa 19 perussuomalaisen lisäksi ilmoitti julkisesti kannattavansa pakkoruotsin poistamista. Pakkoruotsiin kriittisesti suhtautuvia on varmasti enemmän, mutta haluttomia ovat ottamaan mitäään kantaa.
Ei osaa sanoa vastauksen lähettivät persujen Pentti Kettunen, Laila Koskela, Ritva Elomaa, Maria Tolppanen, Pirkko Mattila, Reijo Hongisto ja Kaj Turunen. Pietari Jääskeläinen, Kimmo Kivelä, Jussi Halla-aho, Tom Packelen, Arja Juvonen, Mika Niikko, Jari Lindsttröm, Anne Louhelainen, Olli Immonen, Johanna Jurva ja Hanna Mäntylä, samoin kuin ex-persu James Hirvisaari eivät viitsineet vastata mitään.
Vihreistä kyselyn skippasivat Tuija Brax, Pekka Haavisto, Ville Niinistö ja Jani Toivola.
Sosiaalidemokraateista EOS-vastauksen lähettivät Heli Paasio, Anneli Kiljunen, Jouko Skinnari, Matti Saarinen, Johannes Koskinen, Eeva-Johanna Eloranta ja Raimo Piirainen. Kyselyn skippasivat Kari Rajamäki, Pia Viitanen, Saara Karhu, Maarit Feldt-Ranta, Katja Tuomela, Suna Kymäläinen, Mika Kari, Mikalel Jungnert, Lauri Ihalainen, Merja Mäkisalo Ropponen, Rakel Hiltunen, Krista Kiuru, Merja Kuusisto, Tuula Väätäinen, Jutta Urpilainen, Tarja Filatov ja Erkki Tuomioja.
Vasemistoliittolaisista kahden vaiheilla oli Anna Kontula ja vastaamatta jättivät Martti Korhonen, Paavo Arhinmäki, Merja Kyllönen, Jari Myllykoski, Aino-Kaisa Pekonen, Silvia Modig ja Eila Tiainen.
Vasemmistoryhmän Markus Mustajärvi vastasi ettei ota kantaa ja Jyrki Yrttiaho kannatti pakkoruotsia.
Keskustasta Inkeri Kerola, Mika Lintilä, Elsi Katainen, Seppo Kääriäinen, Sirkka-Liisa Anttila, Mauri Pekkarinen, Timo Kalli, Paula Lehtomäki erikseen ilmoittivat etteivät ota kantaa tai osaa sanoa mielipidettään. Kokonaan vastaamatta jättivät Katri Komi, Mikko Alatalo, Esko Kiviranta, Antti Kaikkonen, Kimmo Tiilikainen, Mirja Vehkaperä, Anne Kalmari, Annika Saarikko, Markku Rossi, Mari Kiviniemi, Anu Vehviläinen, Jari Leppä, Eero Reijonen, Aila Paloniemi, Timo V. Korhonen, Simo Rundgren ja Ari Torniainen.
Kokoomuksesta ei osaa sanoa -vastaus tuli edustajilta Arto Satonen, Sampsa Kataja, Markku Eestilä, Lasse Männistö, Jan Vapaavuori ja Heikki Autto. Kokonaan vastaamatta jättivät Pauli Kiuru, Eero Lehti, Kalle Jokinen, Anne Holmlund, Kari Toivanen, Jukka Kopra, Sofia Vikman, Pertti Salolainen, Pekka Ravi, Markku Mäntymaa, Lenita Toivakka, Sinuhe Wllinheimo, Petteri Orpo, Jyrki Katainen ja Ilkka Kanerva.
RKP:stä jätti vastaamatta kokonaan Ulla-Maj Wideroos. Muut olivatkin pakkoruotsin kannalla. Yleisesti ottaen mitä tunnetumpi vastaaja oli sitä haluttomampi hän oli ottamaan minkäänlaista kantaa, ainakaan pakkoruotsikielteistä, tässä kyselyssä. Arvonsa tuntevammat kansanedustajat lienevät haluttomampia periaatteesta ottamaan osaa kiertokyselyihin ylipäätään, mutta kovin tuntuu aralta aiheelta. Ruotsinkieliset ovat onnistuneet lobbaamaan asiaansa erinomaisesti.
Se että yksikään varteenotettava poliitikko ei tartu tilaisuuteen saada valtaisa etulyöntiasema vaaleissa profiloitumalla pakkoruotsin vastustajaksi kertoo jotain että moiseen ryhtymisellä olisi peruuttamattomat seuraukset. Vaikka äänivyöryllä menisikin läpi eduskuntavaaleissa niin pelkkä eduskuntapaikka ei paljon lämmitä kun tie on blokattu tyystin korkeampiin pesteihin.
Quote from: tuo mies on 14.04.2014, 22:00:46
Yleisesti ottaen mitä tunnetumpi vastaaja oli sitä haluttomampi hän oli ottamaan minkäänlaista kantaa, ainakaan pakkoruotsikielteistä, tässä kyselyssä. Arvonsa tuntevammat kansanedustajat lienevät haluttomampia periaatteesta ottamaan osaa kiertokyselyihin ylipäätään, mutta kovin tuntuu aralta aiheelta. Ruotsinkieliset ovat onnistuneet lobbaamaan asiaansa erinomaisesti.
Odottelevat sitovaa puoluepäätöstä, jonka taakse voivat paeta. Hallituspuolueet tulevat vetoamaan hallitusohjelmaan, mutta mielenkiintoisinta tulee olemaan keskustalaisten kiemurtelu. Kertoohan se jotain, etteivät edes sellaiset pitkän linjan poliitikot kuin Seppo Kääriäinen, Sirkka-Liisa Anttila ja Mauri Pekkarinen halua ilmoittaa kantaansa pakkoruotsiin.
QuoteKaikki lapset eivät saa lukea ruotsia
Espoossa kaikki oppilaat, jotka haluaisivat opiskella ruotsia A-kielenä, eivät saa tehdä niin. Kurssia ei nimittäin toteuteta, jos ryhmä on liian pieni.
Nainen, jonka poika käy koulua eteläisessä Espoossa, kuuli tästä säännöstä ensi kertaa viime vuonna, kun hänen poikansa halusi aloittaa ruotsin opiskelun.
- Siellä oli seitsemän oppilasta, jotka halusivat lukea ruotsia toisena A-kielenä, ja sen katsottiin olevan liian vähän. On äärimmäisen surullista, että hänen ei anneta lukea sitä kieltä, jota haluaa, nainen sanoo.
[...]
Salonen sanoo, että he ovat ajatelleet mahdollisuutta koota oppilaita useista eri kouluista, jotta tarpeeksi suuri ryhmä saataisiin toteutettua.
- Ongelmana on, että valtiolta saamamme käskyn mukaan oppilaat lukevat niitä aineita, joita koulu tarjoaa. Peruskoulu ei voi tarjota kursseja samalla lailla kuin lukio. Siksi on sitäkin tärkeämpää miettiä, kuinka voimme tarjota laajan kielikurssitarjonnan, erityisesti sitä ajatellen, että olemme kaksikielinen maa, sanoo Salonen. (käännös)
Svenska Yle: Alla barn får inte läsa svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/15/alla-barn-far-inte-lasa-svenska) 15.4.2014
Kieliaihetta epäilemättä sivuten: Varsinais-Suomen Kokoomus ja Rkp päättivät viime viikolla yhteisestä vaaliliitosta ensi eduskuntavaaleissa.
Åbo Underrättelser: SFP i Åboland godkände valförbund med Saml (http://www.abounderrattelser.fi/news/2014/04/sfp-i-aboland-godkande-valforbund-med-saml.html) 12.4.2014
Quote from: Roope on 15.04.2014, 11:58:37
Kieliaihetta epäilemättä sivuten: Varsinais-Suomen Kokoomus ja Rkp päättivät viime viikolla yhteisestä vaaliliitosta ensi eduskuntavaaleissa.
Vieläkin tämä vaaliliittohuijaus saa jatkua? Äänestät sanotaan vaikka Ben Zyskowitsia ja äänesi saa Rkpläinen liberaali joka ensimmäiseksi toteaa että ugrilla ei ole edelleenkään oikeutta päättää kielivalinnoistaan. Ei kuulosta kauhean reilulta äänestäjää kohtaan. Yhtä huono vaihtoehto on että äänen saa kokoomuslainen.
Milloinkas se pakko-ruotsin 0% todennäköisyydellä lopettava kansalaisaloite tulee eduskuntaan?
QuoteSUOMEN PEN TEMPAISEE LUKEMALLA RUOTSIA ÄÄNEEN
Suomalaiset ruotsin kielen käyttäjät ovat viime aikoina kohdanneet runsaasti väkivallan uhkaa ja jopa väkivaltaa. Suomen PEN on kutsunut koolle kirjailijoita, jotka haluavat osoittaa tukensa ruotsiksi kirjoittamiselle ja iloita kielten keskinäisestä tasa-arvosta. Kirjailijat lukevat joukolla ääneen ruotsiksi kirjoitettua suomalaista kaunokirjallisuutta eduskuntatalon portailla tänään 22.4. klo 14.
Järjestää:
Suomen PEN:n naiskomitea
Suomen PEN (http://www.suomenpen.fi/) 22.4.2014
QuoteSuomen PEN kielten välisen tasa-arvon puolesta
Aurinkoinen iltapäivä Eduskuntatalon portailla tiistaina 22. huhtikuuta.
Laura Lindstedt, Kristiina Lähde, Leena Parkkinen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Barbro Holmberg, Markus Nummi, Pilvi Pääkkönen ja Rosa Meriläinen lukevat Edith Södergrania, Henrika Ringbomia, Bo Carpelania, Peter Mickwitzia, Malin Kivelää, Catharina Gripenbergiä...
Rauhanomaisen, runollisen tempauksen ruotsin kieleen ja sen käyttäjiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sillä uhkailua vastaan Suomessa järjesti Suomen PENin Naiskomitea puheenjohtajanaan Vilja-Tuulia Huotarinen.
Tempauksesta uutisoivat HBL ja Svenska Yle – katso videot linkeistä.
Suomen PEN (http://www.suomenpen.fi/) 23.4.2014
QuoteHe taistelevat ruotsin puolesta - lukemalla ääneen
On ihanaa lukea ruotsiksi, vaikka ei osaakaan kieltä kovin hyvin. Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi kourallinen lähinnä suomenkielisiä kirjailijoita istuutui eduskuntatalon portaille tiistai-iltapäivänä. Toinen syy on protestoida ruotsivihaa vastaan.
- Uhkailu ja väkivalta ovat todellisuutta niille, jotka käyttävät ruotsia Suomessa. Emme hyväksy sellaisia asenteita, emmekä saa tottua sellaisiin, sanoo kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen, joka on suomalaisen PEN-järjestön naiskomitean puheenjohtaja.
[...]
Ryhmään kuuluivat kirjailija Laura Lindstedt (joka videolla lukee runoilija Peter Mickwitzin kirjaa Passport Somaliland), kirjailijat Leena Parkkinen, Markus Nummi, ja Pilvi Pääkkönen, runoilija ja kääntäjä Kristiina Lähde, ohjaaja Barbro Holmberg sekä kirjailija ja poliitikko Roosa Meriläinen.
- On todella surullista, että tarvitaan tällaista mielenosoitusta, sanoo Leena Parkkinen. Hän kertoo kuulleensa hiljattain Kataloniassa kehuja, kunka hyvin kieliryhmät elävät rinnakkain Suomessa.
- Oli noloa, kun oli pakko sanoa, ettei kaikki olekaan niin hyvin, hän sanoo. (käännös)
Svenska Yle: De slåss för svenskan - med högläsning (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/04/22/de-slass-svenskan-med-hoglasning) 22.4.2014
QuotePitäisi olla itsestään selvää, että voi puhua äidinkieltään ilman uhkailua. Tätä mieltä ovat kirjailijat, jotka Suomen PEN oli kutsunut eduskuntatalon portaille lukemaan ääneen ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta.
Ihmisiin, jotka puhuvat ruotsia tai kirjoittavat ruotsiksi, kohdistuu uhkailua ja väkivaltaa. Usein väkivalta ja uhkailu suunnataan kirjoittaviin naisiin, heidän joukossaan naistoimittajia. (käännös)
Hbl: Skönlitterärt på svenska lästes högt vid riksdagshuset (http://hbl.fi/nyheter/2014-04-22/597021/svensksprakig-skonlitteratur-lastes-hogt-pa-riksdagshusets-trappa) 22.4.2014
Olisikohan tällä jotain yhteyttä Suomen PENin aktivoitumiseen:
QuoteKansalaisaloite niin sanotun pakkoruotsin poistamisesta on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi. Kansalaisaloite jätetään eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle (sd.) torstaina.
Runsaat 61 000 allekirjoitusta keränneessä kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että ruotsin kielen opiskelusta tehtäisiin valinnainen aine kaikilla kouluasteilla.
MTV3: Kansalaisaloite pakkoruotsin poistosta eduskunnalle torstaina (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansalaisaloite-pakkoruotsin-poistosta-eduskunnalle-torstaina/3176364) 22.4.2014
Tuo ruotsinkielisiin kohdistuva "uhkailu ja väkivalta" on malliesimerkki siitä, miten asioita toistamalla ne muuttuvat lopulta todeksi. Kukaan (meitä pahiksia lukuun ottamatta) ei enää muista, että mitään tuollaista väkivaltaa ei ole ollutkaan, eikä muista, kenen koneelta niitä uhkailuja lähetettiinkään.
Quote from: Roope on 23.04.2014, 23:16:08
QuoteSUOMEN PEN TEMPAISEE LUKEMALLA RUOTSIA ÄÄNEEN
Suomalaiset ruotsin kielen käyttäjät ovat viime aikoina kohdanneet runsaasti väkivallan uhkaa ja jopa väkivaltaa. Suomen PEN on kutsunut koolle kirjailijoita, jotka haluavat osoittaa tukensa ruotsiksi kirjoittamiselle ja iloita kielten keskinäisestä tasa-arvosta. Kirjailijat lukevat joukolla ääneen ruotsiksi kirjoitettua suomalaista kaunokirjallisuutta eduskuntatalon portailla tänään 22.4. klo 14.
Runsaasti väkivaltaa? Ainoa harmittava seikka on siinä, että todisteet tästä puuttuvat.
Todennäköisesti aika moni 10.000€+ stipendin saanut kirjailija nähdään paikalla. Ja mahdollisesti uudetkin tulokkaat ovat tervetulleita, niin kyllä se kymppitonni heitäkin odottaa myöhemmin. Saska Saarikoski voisi käydä kuittaamassa toisen kymppitonnin juontajana.
Erikoista on toki, että miten nämä "aktivoitumiset" vaikuttavat tapahtuvan aina, kun pakkoruotsi-kansalaisaloitteesta edes mainitaan sanaakaan.
Quote from: elven archer on 23.04.2014, 23:34:08
Tuo ruotsinkielisiin kohdistuva "uhkailu ja väkivalta" on malliesimerkki siitä, miten asioita toistamalla ne muuttuvat lopulta todeksi. Kukaan (meitä pahiksia lukuun ottamatta) ei enää muista, että mitään tuollaista väkivaltaa ei ole ollutkaan, eikä muista, kenen koneelta niitä uhkailuja lähetettiinkään.
Tätä olen juuri peräänkuuluttanut. Samanlaista propagandasotaa käydään Venäjällä eli asioita toistetaan tarpeeksi paljon, niin jossakin vaiheessa ne alkavat muuttua todeksi ihmisten mielissä.
Eeuu-ehdottelija , youtube-tähti Niklas Mannfolk kinaa Simon Elon kanssa, pakkoruotsiargumentit uudelle tasolle...
Siinä 21 min. eteenpäin suoraan asiaan:
http://www.radiohelsinki.fi/podcast/43619/kyselytunti-14-8-2013/
Quote from: nollatoleranssi on 24.04.2014, 00:01:10
Runsaasti väkivaltaa? Ainoa harmittava seikka on siinä, että todisteet tästä puuttuvat.
Höblän toimittajan muotoilu antaa ymmärtää, että ainakin yksi ruotsinkielinen naistoimittaja olisi joutunut väkivallan kohteeksi käytettyään ruotsin kieltä. Jos tällaista olisi tapahtunut, tietäisimme aivan varmasti tapauksesta. Todellisuus on sitten se, että poliisin mukaan yksi tuntemattomaksi jäänyt nettihäirikkö lähetti vuosi sitten muutamille ruotsinkielisille julkisuuden henkilöille erään ruotsinkielisen tutkijan nimissä uhkaavia sähköposteja. Tuomittavaa sekin, mutta yksittäistapauksena aivan eri tason ilmiö.
Quote from: nollatoleranssi on 24.04.2014, 00:01:10
Erikoista on toki, että miten nämä "aktivoitumiset" vaikuttavat tapahtuvan aina, kun pakkoruotsi-kansalaisaloitteesta edes mainitaan sanaakaan.
Ensisijainen kohderyhmä ovat näin eurovaalien alla potentiaaliset Rkp:n äänestäjät, joiden mielissä kansalaisaloite voidaan yhdistää väkivallan uhkaan. Toinen ryhmä, johon halutaan vaikuttaa, ovat pakkoruotsikantaansa empivät muiden puolueiden kuin perussuomalaisten kansanedustajat, joiden annetaan ymmärtää olevan "för svenskhat", jos he ottavat kantaa aloitteen puolesta.
Quote from: nollatoleranssi on 24.04.2014, 00:01:10
Quote from: Roope on 23.04.2014, 23:16:08
QuoteSUOMEN PEN TEMPAISEE LUKEMALLA RUOTSIA ÄÄNEEN
Suomalaiset ruotsin kielen käyttäjät ovat viime aikoina kohdanneet runsaasti väkivallan uhkaa ja jopa väkivaltaa. Suomen PEN on kutsunut koolle kirjailijoita, jotka haluavat osoittaa tukensa ruotsiksi kirjoittamiselle ja iloita kielten keskinäisestä tasa-arvosta. Kirjailijat lukevat joukolla ääneen ruotsiksi kirjoitettua suomalaista kaunokirjallisuutta eduskuntatalon portailla tänään 22.4. klo 14.
Runsaasti väkivaltaa? Ainoa harmittava seikka on siinä, että todisteet tästä puuttuvat.
Ehkä nuo väkivaltaa kokeneet kirjailijat tekstien lukunsa lomassa esittelevät eduskuntatalon portailla saamiaan uhkauskirjeitä, arpiaan sekä mustelmiaan ruotsin kielellä.
Hitsi, kun tuli myöhään tuo ilmoitus. Missä ovat ne 20 netsiä, jotka voisivat kaitalakki päässä resitoida Kalevalaa protestiksi taustalla? Saisiko Kalevalan resitoija vihaa ja uhkauksia näiltä naiskirjailijoilta? Voi minua raukkaa, kun en ole tarpeeksi rohkea täältä lähtemään. Tuo olisi kokeilemisen paikka!
-i-
PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkönen on lisäksi Magman (suomenruotsalaisen ajatushautomon) yksi jäsenistä ja kirjoittajista eli ns. "palkkalistoilla". Eipä tuo kai ketään yllätä... :)
Quote from: ikuturso on 24.04.2014, 09:40:13
Quote from: nollatoleranssi on 24.04.2014, 00:01:10
Quote from: Roope on 23.04.2014, 23:16:08
QuoteSUOMEN PEN TEMPAISEE LUKEMALLA RUOTSIA ÄÄNEEN
Suomalaiset ruotsin kielen käyttäjät ovat viime aikoina kohdanneet runsaasti väkivallan uhkaa ja jopa väkivaltaa. Suomen PEN on kutsunut koolle kirjailijoita, jotka haluavat osoittaa tukensa ruotsiksi kirjoittamiselle ja iloita kielten keskinäisestä tasa-arvosta. Kirjailijat lukevat joukolla ääneen ruotsiksi kirjoitettua suomalaista kaunokirjallisuutta eduskuntatalon portailla tänään 22.4. klo 14.
Runsaasti väkivaltaa? Ainoa harmittava seikka on siinä, että todisteet tästä puuttuvat.
Ehkä nuo väkivaltaa kokeneet kirjailijat tekstien lukunsa lomassa esittelevät eduskuntatalon portailla saamiaan uhkauskirjeitä, arpiaan sekä mustelmiaan ruotsin kielellä.
Hitsi, kun tuli myöhään tuo ilmoitus. Missä ovat ne 20 netsiä, jotka voisivat kaitalakki päässä resitoida Kalevalaa protestiksi taustalla? Saisiko Kalevalan resitoija vihaa ja uhkauksia näiltä naiskirjailijoilta? Voi minua raukkaa, kun en ole tarpeeksi rohkea täältä lähtemään. Tuo olisi kokeilemisen paikka!
-i-
Riittäisikö kun suomalaiset menisivät ruotsin kielisiin kouluihin (Suomessa) puhumaan suomen kieltä. Sekös jos mikä järkyttäisi näitä piirejä. 1930-luvun kaikuja odotellessa...
Quote
Ehdotuksen mukaan opetus luokkatiloissa järjestettäisiin omalla äidinkielellä, mutta oppilaat olisivat yhdessä lounastauoilla ja välitunneilla. Tilasiirroksella syntyisi säästöjä.
- Ehdotus järkytti meitä, kertoo kaupunginvaltuutettu Mia Grundström (r.) Hufvudstadsbladetissa.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-samaan-kouluun
Quote from: Roope on 24.04.2014, 00:51:50
poliisin mukaan yksi tuntemattomaksi jäänyt nettihäirikkö lähetti vuosi sitten muutamille ruotsinkielisille julkisuuden henkilöille erään ruotsinkielisen tutkijan nimissä uhkaavia sähköposteja. Tuomittavaa sekin, mutta yksittäistapauksena aivan eri tason ilmiö.
Lähetettiinkö "nimissä" vai "koneelta"? Jotenkin epäilen tuota, että pelkästään hänen nimissään olisi lähetetty uhkausviestejä. Silloin tieto siitä olisi noussut epäilemättä nopeasti julkisuuteen, että "väärän henkilön nimissä on lähetetty uhkausviestejä".
Itse epäilisin, että poliisi pääsi operaationsa aikana jopa itse Sundbergin koneen jäljille (laittoi paljon resursseja siihen kun pääministerikin otti asiaan kantaa), mutta tutkimukset loppuivat siihen kun syyllinen paljastui (Tuo on toki omaa spekulaatiota aiheesta, mutta ainakin itseäni yllättää miten nopeasti mediahuomio ja poliisin kiinnostusta tapausta kohtaan loppui tuon tiedon jälkeen. Samaan aikaan "uhkauksetkin" yllättäen loppuivat...).
Jos uhkaaja olisi ollut joku ulkopuolinen, niin mikä olisi estänyt lähettämästä häntä lisää uhkauksia? Näiden tietojen valossa sanoisinkin, että Jan Sundbergin tapausta ei kunnolla edes tutkittu loppuun asti.
Quote from: nollatoleranssi on 24.04.2014, 10:14:29
Lähetettiinkö "nimissä" vai "koneelta"? Jotenkin epäilen tuota, että pelkästään hänen nimissään olisi lähetetty uhkausviestejä. Silloin tieto siitä olisi noussut epäilemättä nopeasti julkisuuteen, että "väärän henkilön nimissä on lähetetty uhkausviestejä".
Itse epäilisin, että poliisi pääsi operaationsa aikana jopa itse Sundbergin koneen jäljille (laittoi paljon resursseja siihen kun pääministerikin otti asiaan kantaa), mutta tutkimukset loppuivat siihen kun syyllinen paljastui (Tuo on toki omaa spekulaatiota aiheesta, mutta ainakin itseäni yllättää miten nopeasti mediahuomio ja poliisin kiinnostusta tapausta kohtaan loppui tuon tiedon jälkeen. Samaan aikaan "uhkauksetkin" yllättäen loppuivat...).
Jos uhkaaja olisi ollut joku ulkopuolinen, niin mikä olisi estänyt lähettämästä häntä lisää uhkauksia? Näiden tietojen valossa sanoisinkin, että Jan Sundbergin tapausta ei kunnolla edes tutkittu loppuun asti.
Poliisin mukaan (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/06/07/sundbergs-dator-ar-inte-det-spar-som-behovs) meni niin, että uhkaukset lähetettiin Tor-verkon kautta professori Jan Sundbergin nimissä, mutta ei "Sundbergin kaapatun tietokoneen kautta", kuten tietoverkkoja ymmärtämätön toimittaja ihan aluksi esitti. Poliisi on antanut ymmärtää tietävänsä viestien lähettäjän, mutta koska sillä ei ole käytännössä mitään keinoja todistaa henkilön syyllisyyttä, jouduttiin tutkinta lopettamaan. Viestien lähettämisen loppuminen viittaa mielestäni juuri siihen, että poliisi on tehnyt lähettäjälle selväksi olevansa tietoinen tämän tekemisistä. Pidän asiaa tältä osin loppuunkäsiteltynä.
Törkypostin lähettäminen suomenruotsalaisen Sundbergin nimissä tekee tapauksen myöhemmästä paisuttelusta vieläkin kyseenalaisempaa, sillä Sundbergin tunteva vastaanottaja on heti ymmärtänyt joutuneensa jonkinlaisen pilailun kohteeksi.
Quote from: Roope on 24.04.2014, 11:52:16
Poliisi on antanut ymmärtää tietävänsä viestien lähettäjän, mutta koska sillä ei ole käytännössä mitään keinoja todistaa henkilön syyllisyyttä, jouduttiin tutkinta lopettamaan. Viestien lähettämisen loppuminen viittaa mielestäni juuri siihen, että poliisi on tehnyt lähettäjälle selväksi olevansa tietoinen tämän tekemisistä.
Kuulostaa aika omituiselta. Jos ei ole keinoja todistaa syyllisyyttä, niin miten henkilöllisyyteen on edes päädytty? Ei se arpomalla tapahdu, vaan nimenomaan jälkiä (siis todisteita) seuraamalla. Ja toisaalta, jos julkisesti nostetaan kädet pystyyn, niin eipä se ole kummoinen uhka lähettäjälle lopettaa.
Mutta jos kyse oli lopulta siitä, että jollain nimellä lähetettiin uhkauksia, niin eihän se tietenkään ole kovin uskottavaa. Miten voi uutisoida niin väärin, että sotkee nimissä lähettämisen ja jonkun koneelta lähettämisen? Suomalainen media... :facepalm:
Quote from: elven archer on 24.04.2014, 12:38:44
Kuulostaa aika omituiselta. Jos ei ole keinoja todistaa syyllisyyttä, niin miten henkilöllisyyteen on edes päädytty? Ei se arpomalla tapahdu, vaan nimenomaan jälkiä (siis todisteita) seuraamalla.
Paljastuminen on aika todennäköistä, jos kyseessä on poliisin vanha tuttu tai muuten korkeamman profiilin häirikkö. Lähettäjä voidaan päätellä tai ainakin epäiltyjen joukkoa rajata esimerkiksi viestien sisällön erityispiirteistä, kiinnostuksen kohteista ja käytetystä tekniikasta.
Quote from: elven archer on 24.04.2014, 12:38:44Ja toisaalta, jos julkisesti nostetaan kädet pystyyn, niin eipä se ole kummoinen uhka lähettäjälle lopettaa.
Poliisi voi esimerkiksi vinkata ottavansa häirinnän jatkuessa haltuun epäillyn kaikki tietokoneet, puhelimet ja tallennelaitteet kotoa ja työpaikalta epämääräiseksi ajaksi.
Quote from: elven archer on 24.04.2014, 12:38:44Mutta jos kyse oli lopulta siitä, että jollain nimellä lähetettiin uhkauksia, niin eihän se tietenkään ole kovin uskottavaa. Miten voi uutisoida niin väärin, että sotkee nimissä lähettämisen ja jonkun koneelta lähettämisen? Suomalainen media... :facepalm:
Kirjoituskoneiden valtakaudella syntynyt Sundberg lienee itse esittänyt asian ensin näin, ja aivan yhtä ymmärtämätön saman sukupolven toimittaja on kompannut.
Alkuperäinen ketju ja jatkot: 2013-05-28 YLE: Ruotsinkieliset vihaviestien kohteena (http://hommaforum.org/index.php/topic,83310.0.html)
Quote from: Roope on 24.04.2014, 13:00:17
Paljastuminen on aika todennäköistä, jos kyseessä on poliisin vanha tuttu tai muuten korkeamman profiilin häirikkö. Lähettäjä voidaan päätellä tai ainakin epäiltyjen joukkoa rajata esimerkiksi viestien sisällön erityispiirteistä, kiinnostuksen kohteista ja käytetystä tekniikasta.
Miten sen nyt ottaa. Jos pitäviä todisteita ei ole, niin miten voidaan sanoa varmuudella, että henkilö on tiedossa? Ei mitenkään. Voidaan sanoa, että epäillään, että joku voisi olla kyseessä. Jos puhutaan tiedosta, niin silloinhan täytyy olla niin paljon todisteita, että voi pitää tuomiota oikeudessa suorastaan todennäköisenä.
Quote
Poliisi voi esimerkiksi vinkata ottavansa häirinnän jatkuessa haltuun epäillyn kaikki tietokoneet, puhelimet ja tallennelaitteet kotoa ja työpaikalta epämääräiseksi ajaksi.
Niin, onhan maailmassa uhkauksia, poliisien tai siviilien taholta esitettynä. Laittomia ja laillisia. Toisaalta viestien jatkuminen voisi myös viitata epäillyn syyttömyyteen (kun "olet tarkkailun alla" ei tehonnutkaan) ja jos epäilty olisikin syyllinen, niin hänhän voisi käyttää sitä hyväkseen. Nimittäin mikäpäs sen epäilyttävämpää kuin, että yhteydenoton jälkeen viestit lakkaavatkin. Ymmärrät, mitä haen takaa.
Olkoon tästä aiheesta. Mutta näin siinä helposti käy, että kun uutisoidaan jotain, niin se jää elämään. Kun uutisoidaan laajasti uhkailuista, niin se jää elämään, vaikka uutisoinnin köykäisyys paljastuisikin myöhemmin. Asiaa voisi verrata siihen, että kuka muistaa virheellisten juttujen oikaisut? Ne jonnekin sivun nurkkaan piilotetut pari virkettä. Eihän niitä edes huomaa. Nyt media on aloittanut (varmastikin ihan sattumalta, kun aloite tulee käsittelyyn) uudelleen noista vihapuheista ja uhkailuista jne. rummuttamisen, joten varmaan siitä tulee totta monelle ihan vain, koska niin jatkuvasti sanotaan joka puolella.
Quote from: Roope on 24.04.2014, 11:52:16
Poliisin mukaan (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/06/07/sundbergs-dator-ar-inte-det-spar-som-behovs) meni niin, että uhkaukset lähetettiin Tor-verkon kautta professori Jan Sundbergin nimissä, mutta ei "Sundbergin kaapatun tietokoneen kautta", kuten tietoverkkoja ymmärtämätön toimittaja ihan aluksi esitti. Poliisi on antanut ymmärtää tietävänsä viestien lähettäjän, mutta koska sillä ei ole käytännössä mitään keinoja todistaa henkilön syyllisyyttä, jouduttiin tutkinta lopettamaan. Viestien lähettämisen loppuminen viittaa mielestäni juuri siihen, että poliisi on tehnyt lähettäjälle selväksi olevansa tietoinen tämän tekemisistä. Pidän asiaa tältä osin loppuunkäsiteltynä.
Törkypostin lähettäminen suomenruotsalaisen Sundbergin nimissä tekee tapauksen myöhemmästä paisuttelusta vieläkin kyseenalaisempaa, sillä Sundbergin tunteva vastaanottaja on heti ymmärtänyt joutuneensa jonkinlaisen pilailun kohteeksi.
Media ei olisi uutisoinut tapausta (ja halunnut selvittää tekijää), jos poliisilla olisi ollut vahva epäily jostakin ulkopuolisesta henkilöstä? Ei kuullosta uskottavalta.
Quote from: Roope on 24.04.2014, 13:00:17
Quote from: elven archer on 24.04.2014, 12:38:44Mutta jos kyse oli lopulta siitä, että jollain nimellä lähetettiin uhkauksia, niin eihän se tietenkään ole kovin uskottavaa. Miten voi uutisoida niin väärin, että sotkee nimissä lähettämisen ja jonkun koneelta lähettämisen? Suomalainen media... :facepalm:
Kirjoituskoneiden valtakaudella syntynyt Sundberg lienee itse esittänyt asian ensin näin, ja aivan yhtä ymmärtämätön saman sukupolven toimittaja on kompannut.
Ihmettelen sitäkin, että jos tosiaan olisi lähetetty postia Jan Sundbergin nimissä, niin miten poliisi ei olisi ottanut häneen yhteyttä ja kertonut siitä? Varsinkin kun jo ensimmäisestä viestistä lähtien olisi kyseinen nimi esiintynyt niin mediassa kuin poliisin tiedoissa? Toki medialla on Suomessa hyvä keino säilyttää tuollaiset jutut omana tietonaan. Eihän tästäkään uutisoitu kuin ruotsin kielisellä puolella...
Epäilen etteikö Tor-lauta olisi täysin tunnettu käsite. Suomessa kun on oma "Thor"-lautansa ja eiköhän yksi selittävä tekijä ole Astrid Thors. Taisi saada varsin paljon vihapostia maahanmuuttoministerinä(?). Tuosta on uutisoitu aikaisemminkin (tor-verkosta ja sen toiminnasta).
Tänä iltana on ruotsinkielinen eurovaalitentti YLE FEM-kanavalla, keskustelemassa kunkin puolueen puheenjohtaja.
Urpilainen sairastui, mutta YLE ei hyväksynyt sijaista koska kyse puheenjohtajien välisestä keskustelusta. Demarien edustus siis puuttuu! (Voi sitä YLEn lakkauttajien määrää, jos sama olisi tehty persuille.)
Räsänen ja Sipilä eivät olleen halukkaita osallistumaan.
http://yle.fi/uutiset/urpilainen_sairastui_-_svenska_yle_ei_huolinut_sijaista_studioon/7204861 (http://yle.fi/uutiset/urpilainen_sairastui_-_svenska_yle_ei_huolinut_sijaista_studioon/7204861)
Quote from: Impivaaran tiikeri on 24.04.2014, 14:36:33
Urpilainen sairastui, mutta YLE ei hyväksynyt sijaista koska kyse puheenjohtajien välisestä keskustelusta. Demarien edustus siis puuttuu! (Voi sitä YLEn lakkauttajien määrää, jos sama olisi tehty persuille.)
Joo, kannattaa toki lähteä kommentoinnissa omista fantasioista... Onhan tuo typerää ja teennäistä, ettei sijainen käy, koska tärkeintä luulisi olevan puolueen johdon näkökulma, eikä itse henkilö.
Quote from: elven archer on 24.04.2014, 13:19:12
Jos pitäviä todisteita ei ole, niin miten voidaan sanoa varmuudella, että henkilö on tiedossa? Ei mitenkään. Voidaan sanoa, että epäillään, että joku voisi olla kyseessä. Jos puhutaan tiedosta, niin silloinhan täytyy olla niin paljon todisteita, että voi pitää tuomiota oikeudessa suorastaan todennäköisenä.
Ettei kenellekään jää väärää käsitystä, niin poliisi
ei ole ilmoittanut
varmuudella tietävänsä, kenestä on kyse. Johtunee juuri siitä, että heillä ei ole syyllisyydestä kunnollisia oikeudessa kelpaavia todisteita, vaan vain epäily esimerkiksi aiemman toiminnan perusteella.
Quote from: Impivaaran tiikeri on 24.04.2014, 14:36:33
Tänä iltana on ruotsinkielinen eurovaalitentti YLE FEM-kanavalla, keskustelemassa kunkin puolueen puheenjohtaja.
Urpilainen sairastui, mutta YLE ei hyväksynyt sijaista koska kyse puheenjohtajien välisestä keskustelusta. Demarien edustus siis puuttuu! (Voi sitä YLEn lakkauttajien määrää, jos sama olisi tehty persuille.)
Räsänen ja Sipilä eivät olleen halukkaita osallistumaan.
http://yle.fi/uutiset/urpilainen_sairastui_-_svenska_yle_ei_huolinut_sijaista_studioon/7204861 (http://yle.fi/uutiset/urpilainen_sairastui_-_svenska_yle_ei_huolinut_sijaista_studioon/7204861)
Mitähän olisi tapahtunut, jos RKP:n edustaja olisi joutunut sairastapauksen takia perumaan osallistumisensa? Olisiko tenttipäivää muutettu vai sallittukin yllättäen varaedustaja? ;) Saati sitten jos olisi sattunut useampi puheenjohtaja sairastumaan samalle päivälle...
Sinänsä omituinen linjaus, koska tuo linjaus ei ole miltään pikkukanavalta, vaan YLE:ltä.
Taisi tässä tilanteessa YLE:n Kokoomus johdolla olla näppinsä pelissä (onhan Urpilainen ollut pienoinen "piikki lihassa").
Tosiaan tällekkin ketjulle tiedoksi (vaikka kaikki sen jo lukivat YLE:n etusivulta):
YLE: Vapaaehtoista ruotsia vaativa kansalaisaloite eduskuntaan (http://yle.fi/uutiset/vapaaehtoista_ruotsia_vaativa_kansalaisaloite_eduskuntaan/7204948)
Aloitteen on allekirjoittanut reilut 62 000 ihmistä. Se luovutettiin eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle torstaina.
Lisäksi samassa yhteydessä Suomen Perustan julkaisema Professori Rostilan Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu (http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2014/04/Vapaaehtoinen-ruotsi-on-hyvinvointietu-pdf-11.pdf) (PDF) kirja.
Keskustelua aiheesta myös tässä (http://hommaforum.org/index.php/topic,93050.msg1610917/topicseen.html#msg1610917) ketjussa ja tässä (http://hommaforum.org/index.php/topic,93177.0.html).
Helsingin Sanomat on kaivanut Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukaraisen "tyrmäämään perussuomalaisväitteet". Jukarinen tai toimittaja tosin on keksinyt väitteet omasta päästään. Jutussa nimittäin esitetään, että pamfletin mukaan "pakollinen ruotsin kielen opiskelu
häiritsee muiden kielten oppimista", ikään kuin pelkkä ruotsin
osaaminen haittaisi muiden kielten oppimista. En löydä pamfletista tämän suuntaista väitettä tai ylipäätään sanaa "häiritä". Sen sijaan siinä kyllä todetaan, että "ruotsin pakollisuus
haittaa kansallisesti kielitaidon monipuolistumista", millä viitataan pakollisen ruotsin opettamisen viemiin resursseihin niin kouluissa kuin yksittäisten oppilaiden ajankäytössäkin. Tätä väitettä on aika mahdoton horjuttaa. Rajallisten resurssien koulumaailmassa hyvän saksan tai ranskan kielen taidon haluavan ei ole mielekästä opiskella vuosikausia itselleen toisarvoista ruotsia vain, jotta oppisi myöhemmin ehkä hieman helpommin saksaa tai ranskaa.
QuoteKieltenopettaja tyrmää perussuomalaisväitteet ruotsin opiskelusta
Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen ihmettelee perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan kouluruotsi-pamfletin väitteitä kielten opiskelusta. HS kertoi pamfletista torstaiaamuna.
Pamfletissa sanotaan, että pakollinen ruotsin kielen opiskelu häiritsee muiden kielten oppimista ja asettaa suomenkieliset koululaiset epätasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisiin verrattuna.
"Ruotsi ja saksa ovat sukulaiskieliä, ja sama koskee myös englantia", Jukarainen muistuttaa.
Tämä selittää hänen mukaansa sitä, miksi ruotsia äidinkielenään puhuvien on helpompi oppia esimerkiksi saksaa. Perussuomalaisten pamfletin kirjoittajan Ilmari Rostilan mukaan pakollinen ruotsinopiskelu heikentää suomenkielisten ruotsin oppimista ja siten asettaa suomenkieliset epätasa-arvoiseen asemaan työelämässä, sillä Saksa on tärkeä kauppakumppani Suomelle.
Jukaraisen mukaan väitteissä on tuskin perää. "Ruotsinkielisiä auttaa äidinkielen kielisukulaisuus muihin kieliin. Ruotsinkielisillä on hallinnassa jo valmiina kielen rakenteita, jotka suomenkielisten täytyy opiskella", hän sanoo.
Väite siitä, että pakollinen ruotsin opiskelu häiritsisi muita kieliä, on Jukaraisen mielestä niinikään outo.
"Päinvastoin: kun osaa yhtä, toista on helppo oppia. Kielten opiskelu tukee uusien kielten oppimista."
[...]
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/politiikka/Kieltenopettaja+tyrm%C3%A4%C3%A4+perussuomalaisv%C3%A4itteet+ruotsin+opiskelusta/a1398305641019) 24.4.2014
Hauskaa sen sijaan oli Folktinget toivomassa "järkevin perustein" käytävää kielikeskustelua. Puheenjohtaja Gestrinin huteran oloisista perusteluista voisi epäillä, että Folktingetissä on aloitettu vapunvietto hyvissä ajoin, kun siellä kuulutetaan jopa ruotsinkielentaitoisten
työvoimapulaa:
QuoteFolktinget toivoo, että keskustelu aloitteesta käydään "järkevin perustein, ei huterien väitteiden ja ennakkoluulojen pohjalta".
[...]
Folktingetin mukaan ruotsin ja suomen kielen opettamisessa on kysymys kahden kieliryhmän välisestä kielellisestä tasa-arvosta. Molempien kotimaisten kielten opettaminen suo yksilöille tasavertaiset edellytykset elää ja menestyä Suomessa.
– Pakollinen ruotsin ja suomen opetus on loogista seurausta siitä, että maalla on kaksi kansalliskieltä. Oikeus omaan kieleen on perusoikeus samalla tavoin kuin oikeus esimerkiksi sosiaaliseen turvallisuuteen, Gestrin sanoo.
Hänen mukaansa kaksikielisyys on myös kannanotto siihen, että maamme on osa Pohjolaa. Ruotsia osaavista työntekijöistä alkaa jo olla pulaa Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisen talousyhteistyön tiivistyessä kaiken aikaa.
Kansan Uutiset: Kansalaisaloite pakkoruotsista eduskuntaan, Folktinget toivoo asiallista keskustelua (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3158376/kansalaisaloite-pakkoruotsista-eduskuntaan-folktinget-toivoo-asiallista-keskustelua) 24.4.2014
Oikeus omaan kieleen on perusoikeus samalla tavoin kuin oikeus esimerkiksi sosiaaliseen turvallisuuteen
Niin. Suomalaisilla on oikeus tähän. Vai kiistääkö Jukarainen omat sanansa? Minun kieleni ei ole ruotsi. Minun kieleni on suomi.
Quote from: Tabula Rasa on 24.04.2014, 20:22:13
Oikeus omaan kieleen on perusoikeus samalla tavoin kuin oikeus esimerkiksi sosiaaliseen turvallisuuteen
Niin. Suomalaisilla on oikeus tähän. Vai kiistääkö Jukarainen omat sanansa? Minun kieleni ei ole ruotsi. Minun kieleni on suomi.
Gestrin, ei Jukarainen. Se on eri lainaus. Ei sillä, saman kysymyksen voi toki esittää hänelle.
Koko argumentti sinällään on tietysti täysi olkiukko... mutta minkäs tekee, parempiakaan ei noilta saa.
Eräs kunnanjohtaja totesi viisaasti annamme Ruotsille ison kilpailuedun koska he voivat opetella 2 valtakieltä kun Suomessa opetellaan vain 1.
Itsellä on tilanne että jos olisin ottanu saksan tai venäjän ruotsin tilalle niin työtilanne olisi oleellisesti paremmalla pohjalle, valinnanvaraa olisi. Suomessa opetetulla ruotsilla ei pärjää esim. Ruotsissa.
^Sama juttu, työhommissa venäjästä olisi ollut hyötyä erittäin paljon, kuin myös niin monille muille tällä kolkalla. Pakkoruotsista (varmaan itseäni toistaen mutta aihe ei väljähdy koskaan) en ole hyötynyt ikinä yhtään mitään, pänivastoin, harmia oli mm opintojen hankaloiduttua lukioaikoina tällä täysin turhanpäiväisestä ja puhtaan rasistisesti pakkosyötetystä kielestä johtuen.
Muuten, koska RKP kätyreineen käyttää äärimmäisen herkästi meistä persukannattajista ja varsinkin pakkoruotsin vastustajista rasisti-tyyppisiä nimityksiä, kehotan kaikkia käyttämään näistä pakkoruotsin kannattajista vastaavanlaisia nimityksiä, kielirasisti /kielifasisti ei pahenna kenenkään täysjärkisesti ajattelevan suomalaisen päivää ainoastaan kielirasistien, syytä on toki tuoda aina esille että suomenruotsalaiset tai ruotsia puhuvat eivät ole kohteena, ainoastaan rasistiset pakkoruotsittajat joita jostakin syystä löytyy myös suomalaisista, Sasi ja Lipponen kannattaa pitää mielessä aina, maansa voi myydä niin monella tavalla >:(
Quote from: Roope on 24.04.2014, 17:02:48
Helsingin Sanomat on kaivanut Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukaraisen "tyrmäämään perussuomalaisväitteet". Jukarinen tai toimittaja tosin on keksinyt väitteet omasta päästään. Jutussa nimittäin esitetään, että pamfletin mukaan "pakollinen ruotsin kielen opiskelu häiritsee muiden kielten oppimista", ikään kuin pelkkä ruotsin osaaminen haittaisi muiden kielten oppimista. En löydä pamfletista tämän suuntaista väitettä tai ylipäätään sanaa "häiritä".
Tämän päivän Hesari kierrättää tekaistun väitteen soveltavan kielitieteen emeritusprofessori Sauli Takalan tyrmättäväksi.
QuoteSe, että moni ei pidä ruotsista, johtuu pitkällisestä "myyräntyöstä". Näin sanoo soveltavan kielitieteen emeritusprofessori Sauli Takala.
Takala kommentoi HS:n pyynnöstä väitteitä, joita esittää perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan torstaina julkaisema pamfletti Vapaaehtoinen ruotsi on hyvinvointietu.
Pamfletin on kirjoittanut yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila (ps), joka oli panemassa vireille myös ruotsin kielen vapaaehtoisuutta vaativaa kansalaisaloitetta.
[...]
Rostilan mielestä ruotsin opiskelu häiritsee muiden kielten oppimista, ja erityisesti suomenkieliset pojat ovat epätasa-arvoisessa asemassa verrattuna tyttöihin ja ruotsinkielisiin.
[...]
"Onpa kummallinen väite. Kielethän täydentävät toisiaan", Takala sanoo.
Ruotsinkieliset oppivat saksaa helpommin, sillä ruotsi ja saksa ovat sukulaiskielet, hän huomauttaa. Ruotsin aseman heikentyminen on Takalan mielestä seurausta Suomalaisuuden liiton "myyräntyöstä", jolla asenteita on muokattu vuosikymmenet.
Helsingin Sanomat: Ruotsi kuumentaa tunteita (http://www.hs.fi/paivanlehti/25042014/kotimaa/Ruotsi+kuumentaa+tunteita/a1398340670639) 25.4.2014
Myös Helsingin Uutisissa käytiin saman olkiukon kimppuun:
QuoteRuotsin kielen puolustajat ovat huomauttaneet, että kielten oppiminen on luonteeltaan kumulatiivista. Toisin sanoen ruotsin opiskelu helpottaa muiden kielten opiskelua eikä päin vastoin.
Helsingin Uutiset: Pakkoruotsista pamfletti ja kansalaisaloite – "Näiden on muututtava Suomessa" (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/292038-pakkoruotsista-pamfletti-ja-kansalaisaloite-%E2%80%93-%E2%80%9Dnaiden-on-muututtava-suomessa%E2%80%9D) 24.4.2014
Höblä kokosi (http://hbl.fi/nyheter/2014-04-24/597951/sannfinlandsk-pamflett-svenskundervisning-fortrycker) pamfletin julkistustilaisuudesta pakkoruotsin vastaisia argumentteja. Otsikkoon asti nostettuna tärkein niistä oli toimittaja Annakaisa Sunin mukaan se, että "ruotsin opiskeluun pakottaminen aiheuttaa ammattikoulujen pojissa primitiivireaktioita". Pamfletissa ei tosin mainita sen enempää primitiiviä kuin reaktioitakaan, ja on mahdoton ymmärtää niiden pamfletin viiden kohdan perusteella, joissa mainitaan ammattikoulu, miksi toimittaja päätti korostaa juuri tällaista asiaa.
Vaan kaikella on tarkoituksensa. Ruotsalainen Dagens Nyheter julkaisi (http://www.dn.se/nyheter/sverige/primitiva-reaktioner-argument-i-finland-mot-svenskan/) Höblän listan sellaisenaan vastaavalla otsikolla, ja ihmetteli jutussaan, mitä "primitiivireaktioilla" mahdettiin tarkoittaa. Arvatenkin DN vihjaa sen viittaavan ruotsinkielisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Kansalaisaloitteen tekijäkin oli DN:n asiantuntevassa käsittelyssä muuttunut Medborgarinitiativet i Finland -nimiseksi.
Hbl: "Svenskan orsakar primitiva reaktioner" (http://hbl.fi/nyheter/2014-04-24/597951/sannfinlandsk-pamflett-svenskundervisning-fortrycker) 24.4.2014
Dagens Nyheter: "Primitiva reaktioner" argument i Finland mot svenskan (http://www.dn.se/nyheter/sverige/primitiva-reaktioner-argument-i-finland-mot-svenskan/) 25.4.2014
Jälleen kerran - ihan totutun mukaan - erinomaista taustoittamista ja analyysiä Roopelta. Hyvä, että konsuli valvoo.
Media joutuu valehtelemaan ja olkiukkoilemaan, koska totuus on karvasta leipää ja sanaa karkeaa. Luulisi Hyysärin ja Höblän sakkia hävettävän, mutta sellainen koskisi varmaan vain menneen ajan toimittajia, joille Totuus oli Agenda.
QuoteSe, että moni ei pidä ruotsista, johtuu pitkällisestä "myyräntyöstä". Näin sanoo soveltavan kielitieteen emeritusprofessori Sauli Takala.
Aivan totta, ei voi olla mitään muuta kuin samaa mieltä, kun on seurannut Suomen eduskunnassa ruotsalaisen eduskuntaryhmän työskentelyä viime vuosikymmenet.
Vähänkin Suomen historiaa tunteva ymmärtää, ettei ruotsalaisiin voi luottaa missään olosuhteissa.
Quote from: far angst on 25.04.2014, 07:32:10
Jälleen kerran - ihan totutun mukaan - erinomaista taustoittamista ja analyysiä Roopelta. Hyvä, että konsuli valvoo.
Media joutuu valehtelemaan ja olkiukkoilemaan, koska totuus on karvasta leipää ja sanaa karkeaa. Luulisi Hyysärin ja Höblän sakkia hävettävän, mutta sellainen koskisi varmaan vain menneen ajan toimittajia, joille Totuus oli Agenda.
Hyvin Roope tosiaan kiteyttää asiat. Lisäksi valtamediakin jää ns. housut kintuissa kiinni valehtelemisesta. Se antaa ison epäluottamuslauseen myös valtamedian käsittelemiin muihin tietoihin. Voidaanko toisessa aiheessa olla yhtään sen kriittisempiä kuin tässäkään aiheessa? Sama tieto sitten levitetään Ruotsiin päin sellaisenaan...
Pakkoruotsittajien on näköjään mahdotonta uskoa, että joku voisi käyttää aikansa paremminkin ja että ihmisillä on omat aivot. Vai myyräntyöstä johtuu, eikä siitä, että ihmiset tietävät itse paremmin omat asiansa. Voi ylimielisyyden määrää, onko sillä mitään rajaa?
Jos vihasta puhutaan, niin vihaksi pistää se, että toiset ihmiset yrittävät määräillä toisten kielen opiskeluista ja toisten tarpeista. Kaiken lisäksi tuo peli on äärimmäisen likaista. "Argumentit" perustuvat olkiukkoihin ja jopa ihan tyylipuhtaaseen valehteluun. Ei minulla ole enää mitään ymmärrystä tai myötätuntoa noita ihmisiä kohtaan. Minulle ei enää näin ollen kelpaa mikään muu kuin ruotsin kielen aseman täydellinen purkaminen. Itsehän petasivat. Vuosikymmeniä jatkunut suomenkielisten syyllistäminen, epärehellinen retoriikka ja sadat pelkästään heidän vuokseen elämästä hukatut tunnit eivät ansaitse mitään muuta.
Quote from: Roope on 25.04.2014, 05:48:13
Höblä kokosi (http://hbl.fi/nyheter/2014-04-24/597951/sannfinlandsk-pamflett-svenskundervisning-fortrycker) pamfletin julkistustilaisuudesta pakkoruotsin vastaisia argumentteja. Otsikkoon asti nostettuna tärkein niistä oli toimittaja Annakaisa Sunin mukaan se, että "ruotsin opiskeluun pakottaminen aiheuttaa ammattikoulujen pojissa primitiivireaktioita". Pamfletissa ei tosin mainita sen enempää primitiiviä kuin reaktioitakaan, ja on mahdoton ymmärtää niiden pamfletin viiden kohdan perusteella, joissa mainitaan ammattikoulu, miksi toimittaja päätti korostaa juuri tällaista asiaa.
Tämän päivän Höblässä Annakaisa Sunin juttu, jonka otsikossa pakkoruotsin vastustamisen pääargumentiksi oli tällä kertaa korotettu se, että "ruotsi ei kuulu yleissivistykseen". Ingressissä oli nostettu esiin Perussuomalaisten Nuorten Jarmo Keto, jonka mukaan "pakollinen ruotsi on uhka yhteiskuntarauhalle".
Kun sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen Ylen televisiojutuissa korostettiin sitä, että kansalaisaloite ei tule saamaan eduskunnassa kannatusta, on hiukan yllättävää, että Höblään oli haastateltu Keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäistä, joka arvioi aloitteen saattavan mennä läpi. Sosialidemokraattien Jouni Backman sanoi, ettei ryhmäkurista ole keskusteltu, mutta puolue kannattaa linjauksissaan pakollista ruotsia. Aloitetta vastustava pääministeri Jyrki Katainen kuvasi olevansa asiassa "konservatiivi", mutta pitävänsä ruotsia "tulevaisuudenkysymyksenä" (?) ja "haluavansa kouluihin ja arkeen lisää kaksikielisyyttä". Ministeri Jan Vapaavuori puolestaan vetosi Kokoomuksen pakkoruotsia puolustavaan puoluekokouspäätökseen. Vapaavuori sanoi pakkoruotsista voitavan keskustella, mutta täsmensi haluavansa itse keskustella "elävän kaksikielisyyden edistämisestä".
Hbl: "Svenska hör inte till allmänbildningen" (http://hbl.fi/nyheter/2014-04-25/598366/svenska-hor-inte-till-allmanbildningen) 25.4.2014
Keskipohjanmaa-lehden pääkirjoituksessa aloite tyrmättiin "ennakkoluuloja ylläpitäväksi". Toimittaja Arto Hietalahti peräänkuuluttaa molemmilta osapuolilta joustavuutta, mutta pakkoruotsiin ei sovi koskea, vaikkei toimittaja keksi ensimmäistäkään perustelua sen puolustamiseksi.
QuoteOn aika vahvasti sanottu, että juuri ruotsin opiskelu olisi syy suomalaisten huonoon kielitaitoon. Sitä paitsi: onko suomalaisten kielitaito kansainvälisessä vertailussa erityisen huono? Ainakin nuoremmat ikäluokat osaavat englantia paljon paremmin kuin vanhempansa.
...
Tuskin aloitteen takana onkaan yhtä paljon aito huoli suomalaispoikien heikosta kielitaidosta kuin vahva ennakkoluulo ruotsin kieltä ja kaikkea ruotsalaisuuteen liittyvää kohtaan.
...
Joustavuutta tarvitaan puolin ja toisin. Monet kielipelot perustuvat pelkkiin vanhoihin asenteisiin. Jokainen voi arvostaa omaa äidinkieltään toista kieltä ja kieliryhmää väheksymättä.
Keskipohjanmaa: Ennakkoluuloja ylläpitävä aloite (http://www.kp24.fi/uutiset/363153/Keskipohjanmaa-Ennakkoluuloja-yll%C3%A4pit%C3%A4v%C3%A4-aloite) 25.4.2014
Quote from: Roope on 25.04.2014, 18:54:12
Aloitetta vastustava pääministeri Jyrki Katainen kuvasi olevansa asiassa "konservatiivi", mutta pitävänsä ruotsia "tulevaisuudenkysymyksenä" (?) ja "haluavansa kouluihin ja arkeen lisää kaksikielisyyttä".
Eli ei sanonut mitään tai oikeastaan sanoi kyllä ja ei. Hienoa. Onneksi lehdet eivät syytä Kataista populismista, vaan pelkästään Soinia.
Jos suomeksi sanoo tuon Kataisen lausahduksen, niin hän siis vastustaa sitä, mutta koska puolueen kenttä (ei herrat, vaan kenttä) on niin kahtia jakautunut asiassa, niin hänen täytyy vähän lipoa sinnekin päin näön vuoksi.
Quote from: Roope on 25.04.2014, 18:54:12
Keskipohjanmaa-lehden pääkirjoituksessa aloite tyrmättiin "ennakkoluuloja ylläpitäväksi". Toimittaja Arto Hietalahti peräänkuuluttaa molemmilta osapuolilta joustavuutta, mutta pakkoruotsiin ei sovi koskea, vaikkei toimittaja keksi ensimmäistäkään perustelua sen puolustamiseksi.
Miten asiassa, jossa ei ole muita vaihtoehtoja kuin kyllä tai ei, voi olla jotain joustavuutta?
Quote from: Oami on 25.04.2014, 23:51:09
Miten asiassa, jossa ei ole muita vaihtoehtoja kuin kyllä tai ei, voi olla jotain joustavuutta?
Siten, että joustavuuden nimissä lakataan valittamasta pakkoruotsista ja tämän myötä myös pakkoruotsista valittajista.
Ja jos haluatte nähdä ajankohtaisen aiheen tiimoilta jotain "tosi hauskaa", niin Pressiklubin alussa neljä samanmielistä nyökytteli, kuinka pakkoruotsia voidaankin vastustaa niin kiivaasti sekavilla ja epäloogisilla argumenteilla. Muutaman minuutin naureskelun päätteeksi Susanna Kuparinen jarrutteli yleistä ilonpitoa ja armollisesti lausui, että pitäisi niiden pakkoruotsia vastustavien argumentteja edes yrittää kuunnella. Kuparisen itsensä esittämä epäsekava pakkoruotsia puolustava argumentti sitten oli, että pitäähän meidän tietää, mistä ratikassa istuvat ruotsinkieliset juttelevat...
Yle Areena: Pressiklubi (http://areena.yle.fi/tv/2171412/#/play) 25.4.2014 (0:55-6:15)
Quote from: Roope on 26.04.2014, 00:48:02
Kuparisen itsensä esittämä epäsekava pakkoruotsia puolustava argumentti sitten oli, että pitäähän meidän tietää, mistä ratikassa istuvat ruotsinkieliset juttelevat...
Tämä lohduttaa niitä 80 % niistä suomalaisista, jotka eivät ole ikinä matkustaneet ratikassa ja niitä 99 %, joita ratikassa puhuvien suomenruotsalaisten jutut eivät kiinnosta.
Melkoista paskaa koko Pressiklubin argumentointi pakkoruotsin puolesta sekä pakkoruotsin kritisoijien haukkuminen alatyylisesti.
Quote from: Iloveallpeople on 26.04.2014, 01:06:43
Melkoista paskaa koko Pressiklubin argumentointi pakkoruotsin puolesta sekä pakkoruotsin kritisoijien haukkuminen alatyylisesti.
On, mutta juuri tuollainen toimittajien käsittämätön ylimielisyys oli aivan olennainen osa myös vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkyn kehitystä. Alentuvan ja jopa halveksivan ylimielisyyden aiheuttama oikeutettu ärtymys on poliittista polttoainetta, ja sellaisellehan on aina vaaleissa käyttöä. Toivottavasti mahdollisimman moni pakkoruotsia vastustava potentiaalinen perussuomalaisten äänestäjä sattui katsomaan.
Quote from: Roope on 26.04.2014, 01:20:05
Quote from: Iloveallpeople on 26.04.2014, 01:06:43
Melkoista paskaa koko Pressiklubin argumentointi pakkoruotsin puolesta sekä pakkoruotsin kritisoijien haukkuminen alatyylisesti.
On, mutta juuri tuollainen toimittajien käsittämätön ylimielisyys oli aivan olennainen osa myös vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkyn kehitystä. Alentuvan ja jopa halveksivan ylimielisyyden aiheuttama oikeutettu ärtymys on poliittista polttoainetta, ja sellaisellehan on aina vaaleissa käyttöä. Toivottavasti mahdollisimman moni pakkoruotsia vastustava potentiaalinen perussuomalaisten äänestäjä sattui katsomaan.
Ja palataan taas siihen, että nämä "toimittajat" eivät ole TOIMITTAJIA, vaan jotain ihme "konsensuksen" rakkikoiria.
Sellaisen "konsensuksen", jota ei ole olemassakaan. Muualla kuin toimittajiksi itseään tituleeraavien korvien välissä.
Sis mikä keskusteluohjelma tuo oikein on, jossa kaikki laulavat samasta nuottivihosta?
Quote from: -PPT- on 26.04.2014, 01:44:25
Sis mikä keskusteluohjelma tuo oikein on, jossa kaikki laulavat samasta nuottivihosta?
Mitenkäs se Thatcherin kommentti käännettäisiinkään parhaiten suomeksi?
Olisiko "konsensus on johtamistaidon puutetta" hyvä?
Quote from: -PPT- on 26.04.2014, 01:44:25
Sis mikä keskusteluohjelma tuo oikein on, jossa kaikki laulavat samasta nuottivihosta?
Pressiklubissa tuo on tyypillistä. Tietyistä aiheista ei voi olla kuin yhtä mieltä ja usein asetelma "väärää mieltä oleviakin" on 2v1 tai 3v1.
Tietyllä tavalla pressiklubi kuvaa Suomen median alennustilaa, koska se antaa nimensä mukaisesti olevansa median asialla ja sisältö on yhden totuuden sanomaa.
En ole lukenut koko ketjua. Pyydän siis anteeksi, jos toistan jo aiemmin kirjoitettua:
En ymmärrä pakkoruotsin puolustajien näkemystä. Ymmärtäisin, jos kyse olisi siitä, että ruotsia ei saa opiskella.
"Pakkomatikka" -argumentti on aika ontuva. Millä matematiikka korvattaisiin? Ruotsin voi sijaan voi opiskella vaikkapa englantia, venäjää, ranskaa tai saksaa, koulusta riippuen.
Minusta olisi hyvä, että peruskoulussa olisi vain yksi pakollinen vieras kieli. Monille on siinäkin aivan riittävästi haastetta. Pakollinen B-kieli, edes ruotsi, ei takaa kelvollista, saati hyvää kielitaitoa.
Mieluummin yksi kohtuullisen hyvä kieli kuin pari alkeiskurssia sinne päin. Olen kuullut hurjia huhuja: jopa ruotsia voi opiskella myös kouluaikojen jälkeen.
Quote from: Roope on 26.04.2014, 00:48:02
Quote from: Oami on 25.04.2014, 23:51:09
Miten asiassa, jossa ei ole muita vaihtoehtoja kuin kyllä tai ei, voi olla jotain joustavuutta?
Siten, että joustavuuden nimissä lakataan valittamasta pakkoruotsista ja tämän myötä myös pakkoruotsista valittajista.
Ja jos haluatte nähdä ajankohtaisen aiheen tiimoilta jotain "tosi hauskaa", niin Pressiklubin alussa neljä samanmielistä nyökytteli, kuinka pakkoruotsia voidaankin vastustaa niin kiivaasti sekavilla ja epäloogisilla argumenteilla. Muutaman minuutin naureskelun päätteeksi Susanna Kuparinen jarrutteli yleistä ilonpitoa ja armollisesti lausui, että pitäisi niiden pakkoruotsia vastustavien argumentteja edes yrittää kuunnella. Kuparisen itsensä esittämä epäsekava pakkoruotsia puolustava argumentti sitten oli, että pitäähän meidän tietää, mistä ratikassa istuvat ruotsinkieliset juttelevat...
Yle Areena: Pressiklubi (http://areena.yle.fi/tv/2171412/#/play) 25.4.2014 (0:55-6:15)
Tuo on hyvin tyypillinen tapa käsitellä asioita pressiklubissa ja mediassa ylipäätään. Toiset saavat äänensä kuuluviin ja toisille sitä ei suoda. Tätä aihetta oli kai pakkokin käsitellä "neljän samanmielisen kanssa".
Kuparisen puolesta voi sanoa, että hän sentään yritti antaa joitakin vastaväitteitä "yleiseen totuuteen". Totuus on että usein pressiklubissa vallitsee samanlainen yhden totuuden ilmapiiri.
Pakkoruotsin ongelma on siinäkin, että sitä käsitellään liikaa kielenopetuksen kautta. Vaikka ne tuhat-kertaa kerrotut väitteet ruotsin kielestä on ammattu alas, niin asia palaa ns. bumerangina takaisin, koska ei puututa suurimpaan ongelmaan eli virkamiesruotsin olemassa oloon.
Virkamiesruotsia pitäisikin käsitellä esimerkeillä. Liikaa ei pitäisi keskittyä pelkästään pakkoruotsin poistamiseen (tuosta koska on keskusteltu liikaakin), vaan sen järjettömyyksiin. Täytyisi todeta esim.
1. Miksi Venäjän rajalla täytyy osata ruotsin kieltä, mutta ei venäjän kieltä? Vaikka ruotsinkielisiä rajanylittäjiä on vain muutama kymmenen ja venäjänkielisiä yli miljoona?
2. Miksi koko maassa vaaditaan ruotsin kielen osaamista vain 5%:n kielivähemmistön takia ja nykyisin Suomessa on enemmän muunkielisiä vähemmistöjä?
3. Mihin perustuu ruotsin kielen sivistys, jos ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa opetetaan kieltä pakollisena?
4. Tilastojen mukaan Suomessa opiskellaan ainoastaan ruotsia ja englantia. Eikö tämä ole uhka suomalaisten kielten osaamiselle?
5. Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa kielimallia kuin Suomessa. Minkä takia Suomessa oletetaan, että kaikkien täytyy oppia 2 vierasta kieltä pakollisena?
6. Jos tarkoitus on parantaa Suomen kieliosaamista, niin miksi Suomessa toimitaan vastoin asiantuntijoiden suosituksia siirtämällä yksittäisiä viikkotunteja mm. ala-asteelle ja lisäämällä kuntien opetustyön kalleutta, vaikka siitä ei ole hyötyä niin oppilaille kuin kunnillekkaan, vaan pelkkää haittaa?
Se millä tavalla tämä asia saisi oikeasti huomiota olisi verrata sitä muihin maihin ja kysellä ihmisten mielipiteitä Suomen kielipoliitikasta ja kielimallista. Suomessa ollaan aina kiinnostuttu siitä, että "mitä muualla ajatellaan". Epäilemättä muissa maissa naureksittaisiin Suomen kielipoliitikalle ja tämä voisi johtaa aika isoonkin myllyyn kotimaassa.
Hyvä olisi myös ampua alas ne väitteet, että suomenruotsalaiset kokisivat Suomessa jotakin uhkaa. Tämä vaatisi toki omaa selvitysryhmää, mutta tällä hetkellä liikaa pelataan peliä näillä uhkakuvilla, joista mediat kirjoittavat ja todellisuus sanoo toista.
Quote from: Malla on 26.04.2014, 15:26:03
En ymmärrä pakkoruotsin puolustajien näkemystä. Ymmärtäisin, jos kyse olisi siitä, että ruotsia ei saa opiskella.
RKP:tä kiinnostaa todella vähän, että mitä aiheesta ollaan yleisesti mieltä. Se on vain yksi propagandakoneiston väline ns. omien pelottelemiseksi ja tätä kautta asian pysymiseksi nykymuodossaan.
Suurimmat päätökset tehdään kulisseissa ja kabineteissa mm. opetusministeriön alaisissa työryhmissä, joissa näistä kieliasioista päätetään. Siellä on perinteisesti ollut yli 60%:n edustus ruotsin kielisillä piireillä asioista päättämässä. Niin kauan kuin tuo seikka pysyy, niin asiaan ei saada muutosta.
Yksi iso tekijä on toisaalta siinäkin, että monet "vanhan ajan poliitikot" aidosti pelkäävät mm. Venäjää. Tästä syystä pakkoruotsilla yritetään "turvata" suomalaisten oleminen Ruotsiin päin ja tästä ollaan tarvittaessa valmiita maksamaan mitä tahansa.
Perussuomalaisetkin oli kovin hiljaa tulevasta tuntijaosta. Tuollaiset asiat vaatisivat enemmän huomiota.
QuoteIlkivallantekijä viilsi Sampo Terhon vaalitoimistovastaavan pakettiauton renkaat rikki kahtena peräkkäisenä yönä
Sampo Terhon (ps.) vaalikoordinaattori ja vaalitoimistovastaava Juha-Pekka Kangas teki lauantaiaamuna rikosilmoituksen poliisille hänen yrityksensä omistaman auton vahingoittamisesta. Perjantain vastaisena yönä Sörnäisiin kadunvarteen pysäköidystä pakettiautosta puhkaistiin rengas. Puhkaisusta kuului pamaus, joka herätti naapurin.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288681858668.html
"Miksiköhän" kohteeksi valikoitui juuri Sampo Terho, joka on ollut tämän mainitun asian tiimoilta paljon julkisuudessa esillä?
Quote from: nollatoleranssi on 26.04.2014, 21:38:23
"Miksiköhän" kohteeksi valikoitui juuri Sampo Terho, joka on ollut tämän mainitun asian tiimoilta paljon julkisuudessa esillä?
Jään odottamaan, että media alkaa kirkua hyökkäystä suomalaisuutta vastaan, sillä onhan Terho Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.
Quote from: elven archer on 26.04.2014, 22:05:40
Quote from: nollatoleranssi on 26.04.2014, 21:38:23
"Miksiköhän" kohteeksi valikoitui juuri Sampo Terho, joka on ollut tämän mainitun asian tiimoilta paljon julkisuudessa esillä?
Jään odottamaan, että media alkaa kirkua hyökkäystä suomalaisuutta vastaan, sillä onhan Terho Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.
Jos Terho olisi RKP:n puheenjohtaja, niin tuo aihe olisi ollut kaikkien lehtien etusivulla ja Helsingin Sanomatkin olisi nostanut sen näyttävästi esiin pääkirjoituksessaan. Teemana olisi ollut "hyökkäys ruotsinkielisiä kohtaan".
Hyökkäykset Suomen Liiton puheenjohtajan autoa kohtaan ei tietenkään ole niin merkittävä tapahtuma.
Kannattaa huomioida myös lainaus:
Quote− Autolle ei ole tätä ennen moneen vuoteen tehty mitään.
Quote from: nollatoleranssi on 26.04.2014, 22:11:03
Jos Terho olisi RKP:n puheenjohtaja, niin tuo aihe olisi ollut kaikkien lehtien etusivulla ja Helsingin Sanomatkin olisi nostanut sen näyttävästi esiin pääkirjoituksessaan. Teemana olisi ollut "hyökkäys ruotsinkielisiä kohtaan".
Tämä on niin totta kuin tosi voi olla. Kaksinaismoralismi on niin selvästi kaikkien silmien edessä että sitä ei voi edes vahingossa olla huomaamatta. Ainoa selitys on että sitä ei halutakaan huomata. Mikään uusi huomio tämä ei ole mutta jälleen kiusallinen niille ketkä uskottelevat itselleen olevansa objektiivisia.
Quote"Tuodaan esiin ruotsin hyötyjä"
Meidän on korostettava ruotsin kielen hyödyllisyyttä suomenkielisille sen aseman vahvistamiseksi Suomessa. Näin sanoo Ida Schauman, Svensk Ungdomin (SU) uusi puheenjohtaja.
- Minusta meidän on muutettava näkökulmaa, kun puhumme kouluruotsista, ja tuotava esiin, että se ei ole olemassa vain siksi, että se on hyväksi suomenruotsalaisille, vaan koska Suomi ja suomenkieliset hyötyvät siitä, sanoo Ida Schauman.
Huolimatta ruotsin valinnaiseksi tekemiseen liittyvän eduskuntakeskustelun seurauksista hän on luottavainen. Kansalaisaloitteen positiivinen seuraus on ollut, että moni eturivin poliitikko on tullut esiin ja puolustanut ruotsia, hän sanoo.
- Minusta on tärkeää mennä eteenpäin pakosta ja ei-pakosta puhumisesta siihen, että puhutaan ruotsin kielen opetuksesta suomalaisissa kouluissa. Kun 95 prosenttia suomalaisista opiskelee koulussa ruotsia, mutta ei koe osaavansa puhua kieltä, on se merkki vakavista puutteista. (käännös)
Hbl: "Framhäv nyttan med svenska" (http://hbl.fi/nyheter/2014-04-27/599386/framhav-nyttan-med-svenska) 27.4.2014
QuoteKongressi oli huolissaan myös eduskuntaan viedystä kansalaisaloitteesta, joka lakkauttaisi suomalaisten oikeuden opiskella toista kansalliskieltä. Aloitteentekijät väittävät, että tavoitteena on lisätä valinnanvapautta ja parantaa suomalaisten kielitaitoa. Kongressi totesi, että rivien välissä on halveksuntaa toista kotimaista kieltä kohtaan sekä niitä kohtaan, joille ruotsi on äidinkieli. Svensk Ungdom katsoo, että kielet ovat rikkaus ja haluaa lisätä kielitaitoa vähentämisen sijaan. Kongressi päätti siksi esityksestä, jonka mukaan äidinkielestä riippumatta kaikille opiskelijoille pitäisi olla pakollista suorittaa ylioppilaskirjoituksissa kaksi kieltä. (käännös)
Svensk Ungdom: Svenska språket och unga i fokus på Svensk Ungdoms 71:a förbundskongress (http://su.fi/framsidan/pressmeddelanden/svenska-spraket-och-unga-i-fokus-pa-svensk-ungdoms-71a-forbundskongress/) 27.4.2014
Rkp:n nuorisojärjestö Svensk Ungdom harkitsi kokouksessaan nimensä muuttamista muotoon Liberal Ungdom. Ehdotus ei mennyt läpi, ja huonostihan sellainen nimi olisikin sopinut pakkojen lisäämistä ajavalle järjestölle.
Joskus sanoin vahingossa jotain RKP:n porttiteoriaa tai vastaavaa " älylliseksi voltiksi", mutta mitä älyllistä siinä on, että toinen pyörittää paskakikkaretta naamasi edessä ja väittää sitä mansikkaleivokseksi?
Naminami..
Vuodesta toiseen, mitä oudompia ja ontompia "perusteluita", naminami..
Itse "asiakaan" ei enään loukkaa niin paljon, kuin nuo naminamit.
Eniten tietysti loukkaa se, että lahjotut nuoleskelijat ovat antaneet kirjata lakeihin ja asetuksiin tuhatmäärin noita naminameja ja kakkulusikkaa kammetaan niitten voimalla yhteen puristettujen hampaiden väliin..naminami.
Ja ehkä hävyttömintä on se, että pakkoruotsista diskuteerataan RKP:n kanssa..naminami.
Edit: parit naminamit.
Quote from: Svensk Ungdom[...] Kansalaisaloite "lakkauttaisi suomalaisten oikeuden opiskella toista kansalliskieltä". [...]
Ovat kyllä kieroa ja kieroutunutta porukkaa nuo ruotsalaisnuoret.
Quote from: TodellisuusKansalaisaloite "lakkauttaisi suomalaisten oikeuden velvollisuuden opiskella toista kansalliskieltä ruotsin kieltä".
Noin! Korjattu. Var så god, ruotsalaismulkvistit.
Höblän pääkirjoitus tänään:
QuoteSuomi kärsii ruotsivihasta
Suomen ruotsivastainen liike pitää paljastaa siksi, mikä se on - vanhentunut, etnisesti motivoitunut kampanja, joka heikentää koko yhteiskuntaa.
Ruotsivastainen liike on useita vuosia ampunut villisti ympäriinsä kaikkea julkisten viranomaisten ja Ylen kaksikielisyyden velvollisuudesta, ruotsinkielisistä instituutioista yksittäisiin henkilöihin ja ennen kaikkea ruotsin pakolliseen opetukseen. Jo ennen perussuomalaisten menestystä eduskuntavaaleissa 2011 saattoi tuntea kylmät tuulet, ja "jytky" teki vain vielä hyväksyttävämpää jatkaa hyökkäyksiä.
Det länder dessa "patrioter" föga till heder, että he eivät vaikuta tajuavan, että he suuntaavat piikkinsä omia maamiehiään ja kansalaisiaan vastaan.
Ruotsivastaisesta kampanjasta puuttuu kaikki, mitä jaloihin tavoitteisiin liitetään. Ei ole kyse vapaustaistelusta, ei ole kyse opetuksesta tai koulupojista huolehtimisesta. Ruotsivastaiset argumentit naamioidaan taloudellisesti rationaalisiksi ja oikeudenmukaisiksi, mutta on voitava sanoa suoraan: on selvää, että Suomen ruotsivastaisen liikkeen ytimessä on primitiivinen, nationalistisesti motivoitunut pyrkimys puhdistaa isänmaa sellaisista elementeistä, joiden ymmärretään häiritsevän etnistä homogeenisuutta.
Se, että monet johtavat poliitikot ja puolueet eivät välittömästi pysäytä näitä tuntoja alkumetreilleen, vaan antavat itsensä opportunistisesti flirttailla kieliryhmien välisellä manipuloidulla vastakkainasettelulla, on tuomittavaa. Ilahduttavaa on, että pääministeri on kriittisesti asettunut populismia vastaan.
Ne, jotka ovat taantuneet ja vakuuttuneet siitä, että kansanryhmät ja kansat ovat maailmanjärjestyksen peruskiviä, käyttävät usein pintapuolisesti järkeviä iskulauseita, kuten "yksi maa, yksi kansa, yksi kieli", tai petollinen semanttinen assosiaatioketju, että Suomi on maa suomalaisille, jotka puhuvat suomea - "Suomessa puhutaan suomea".
Kielenvastustajien matematiikka rakentuu keinotekoiselle nollasummapelille, jossa ruotsi väitetään tönäistävän sivuun jonkin hyödyllisemmän tieltä.
Ahneen ajatuksenjuoksun mukaan voimme pienimmillä mahdollisilla menoilla ja ponnisteluilla hyödyntää globalisaatiota. Ikään kuin muutamat ylimääräiset tunnit pulpetissa, jotka eivät suoraan hyödytä kaupankäyntiä, olisivat resurssien tuhlausta. Tällainen teknokraattinen tehokkuusajattelu, retorisesti epätoivoisesti muotoiltu positiivisesti ymmärretyiksi pragmatismiksi ja järkevyydeksi, edustaa sen sijaan henkistä laiskuutta, sivistyksen halveksuntaa ja sen pelon ehkäisyä, ettei uskalla altistaa itseään sille, mitä elämä voi tarjota.
Kun aikuisten sukupolvi nyt aikoo riistää lapsiltaan oikeuden laajaan sivistykseen ja parempiin tulevaisuudenmahdollisuuksiin, antavat he perinnöksi vain omat pelokkaat asenteensa. Uudet sukupolvet janoavat käsitystä maailmasta, uteliaisuudella ja lasten käsittämättömällä oppimiskyvyllä varustettuina, mutta sen sijaan heille pakotetaan heidän omien vanhempiensa segregoivien ennakkoluulojen silmälaput.
Kielenopetuksen lisääntynyt valinnanvapaus ei ole johtanut mihinkään positiivisiin tuloksiin minkään kielen oppimisessa. Tuloksena on vain, että ruotsin asema heikkenee ja yhä harvemmat opiskelevat kieltä. Se on sääli, turhaa, eikä ole mitään syytä ylläpitää tätä kaikille osapuolille vahingollista konfliktia.
Mitään hyvää ei koskaan seuraa siitä, että lapset oppivat vähemmän asioita. Kouluissa ei tarvita vähemmän käsitöitä, vähemmän tiedettä tai vähemmän kieliä. Päinvastoin meidän pitäisi tarjota koko maan nuorille paremmat mahdollisuudet valmistautua tulevaisuuteen. Tätä silmällä pitäen kielenopetuksen aloittaminen jo päiväkodeissa olisi rakentava ja antelias lahja lapsille. (käännös)
Hbl, ledare: Finland förlorar pä svenskhat (http://hbl.fi/opinion/ledare/2014-04-28/598776/finland-forlorar-pa-svenskhatet) 28.4.2014
Pääkirjoituksen kuvituksena on "Monokulttuuri nyt!"-kylttiä pitelevä mies, joka on taivuttanut päänsä takapuoleensa.
Ärrät "näppärästi" unohtavat, että kysymys on tasa-arvosta!
Ruotsin kielilaki sopii Suomeen ja se on säädettävä!
QuotePääkirjoitus: Pakkoruotsi vietiin eduskunnan syyniin
Niin sanotusta pakkoruotsista on jatkuvasti keskusteltu – ainakin jos ruotsin kielen vastaista nettiraivoa voi keskusteluksi nimittää. Nyt asiaan päästään ottamaan kantaa korkealla tasolla, sillä eduskunta on saanut käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi aineeksi koulussa.
Eduskunta käy 62000 kansalaisen allekirjoittamasta aloitteesta lähetekeskustelun 15. toukokuuta. On epätodennäköistä, että aloite johtaa toisen kotimaisen statuksen muuttumiseen.
[...]
Ruotsia vapaaehtoiseksi vaativien kestoväite on, että ruotsin pänttääminen vie voimia ja aikaa suurempien kielten oppimiselta. Näyttöä ei ole, sillä emme tiedä, millaisiksi mestareiksi toisen kotimaisen hylkääjät kehittyisivät vieraissa kielissä.
[...]
Järkevää on ajatella, ettei kenellekään voi olla mitään haittaa sekä suomen että ruotsin osaamisesta, mutta puutteista jommankumman kielen taidossa voi olla.
Koskaan ei ennalta tiedä, miten elämä heittelee: yksikielisessä ympäristössä varttunut voi aikuisena löytää itsensä kaksikielisestä, ja työlästä olisi silloin aloittaa kielen oppiminen alkeista.
Toivottavasti eduskunta käy aloitteesta asiallisen keskustelun, vaikka jotkut edustajat näkevät siinä epäilemättä tilaisuuden päästää päästä höyryä.
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288682270325.html) 28.4.2014
Tuohon ylempään IS:n pääkirjoitukseen viitaten, niin onkohan tuo Ulla Appelsinin kirjoittama vai jonkun muun? Appelsin on yleensä vaikuttanut sen verran järkevältä, että tuosta kirjoituksesta tulee ihan mieleen joku muu kirjoittaja esim. Magman aktiivijäsen.
QuoteAhneen ajatuksenjuoksun mukaan voimme pienimmillä mahdollisilla menoilla ja ponnisteluilla hyödyntää globalisaatiota. Ikään kuin muutamat ylimääräiset tunnit pulpetissa, jotka eivät suoraan hyödytä kaupankäyntiä, olisivat resurssien tuhlausta. Tällainen teknokraattinen tehokkuusajattelu, retorisesti epätoivoisesti muotoiltu positiivisesti ymmärretyiksi pragmatismiksi ja järkevyydeksi, edustaa sen sijaan henkistä laiskuutta, sivistyksen halveksuntaa ja sen pelon ehkäisyä, ettei uskalla altistaa itseään sille, mitä elämä voi tarjota.
TV-veron ansiosta emme uskalla alistaa itseämme sille, mitä elämä voi tarjota, vaan maksamme siitä, että Yle voi tarjota meille ruotsalaisuuden päivän joka päivä.
Neuvostoliitossa opiskeltiin marxismi-leninismiä sen poliittisen tärkeyden vuoksi. Meillä opiskellaan samasta syystä ruotsin kieltä. Tässä on ihan turha perustella joka ikäluokasta 60 000 nuoren opettamista sillä "jos vaikka sattuu menemään duuniin ruotsiin". Eikö tässä olisi rehellisempää tunnustaa että ruotsia opiskellaan siksi että halutaan turvata ruotsinkielisten status suomessa?
Tuo on pakkoruotsittajien suosikkiargumentti, että ei voi tietää minne elämä heittelee. Ei niin, elämä voi heitellä vaikka ulkomaille sellaiseen maahan, jossa millään ruotsin kielellä ei tee mitään.
Quote from: -PPT- on 28.04.2014, 19:06:22
Tuo on pakkoruotsittajien suosikkiargumentti, että ei voi tietää minne elämä heittelee. Ei niin, elämä voi heitellä vaikka ulkomaille sellaiseen maahan, jossa millään ruotsin kielellä ei tee mitään.
Kyllä. Olen siitä itsekin todiste.
Tuollainen kommentointi, että ei tiedä mine elämä heittelee ym kuulostaa todella aivan kuin jokin vanha ja viisas setä kertoisi nuorelle kiukuttelevalle kakaralle tosiasioita. Siltä sen on tarkoitettu kuulostavankin eli pakkoruotsin vastustajat ikään kuin infantilisoidaan.
Elämä voi heitellä niin moneen eri suuntaan mutta vain yhteen skenaarioon tulee varautua siten, että kaiki varmuuden vuoksi koulutetaan sitä skenaariota varten.
Quote from: Roope on 28.04.2014, 11:38:48
Höblän pääkirjoitus tänään:
QuoteSuomi kärsii ruotsivihasta
Suomen ruotsivastainen liike pitää paljastaa siksi, mikä se on - vanhentunut, etnisesti motivoitunut kampanja, joka heikentää koko yhteiskuntaa.
Ruotsivastainen liike on useita vuosia ampunut villisti ympäriinsä kaikkea julkisten viranomaisten ja Ylen kaksikielisyyden velvollisuudesta, ruotsinkielisistä instituutioista yksittäisiin henkilöihin ja ennen kaikkea ruotsin pakolliseen opetukseen. Jo ennen perussuomalaisten menestystä eduskuntavaaleissa 2011 saattoi tuntea kylmät tuulet, ja "jytky" teki vain vielä hyväksyttävämpää jatkaa hyökkäyksiä.
Det länder dessa "patrioter" föga till heder, että he eivät vaikuta tajuavan, että he suuntaavat piikkinsä omia maamiehiään ja kansalaisiaan vastaan.
Ruotsivastaisesta kampanjasta puuttuu kaikki, mitä jaloihin tavoitteisiin liitetään. Ei ole kyse vapaustaistelusta, ei ole kyse opetuksesta tai koulupojista huolehtimisesta. Ruotsivastaiset argumentit naamioidaan taloudellisesti rationaalisiksi ja oikeudenmukaisiksi, mutta on voitava sanoa suoraan: on selvää, että Suomen ruotsivastaisen liikkeen ytimessä on primitiivinen, nationalistisesti motivoitunut pyrkimys puhdistaa isänmaa sellaisista elementeistä, joiden ymmärretään häiritsevän etnistä homogeenisuutta.
Se, että monet johtavat poliitikot ja puolueet eivät välittömästi pysäytä näitä tuntoja alkumetreilleen, vaan antavat itsensä opportunistisesti flirttailla kieliryhmien välisellä manipuloidulla vastakkainasettelulla, on tuomittavaa. Ilahduttavaa on, että pääministeri on kriittisesti asettunut populismia vastaan.
Ne, jotka ovat taantuneet ja vakuuttuneet siitä, että kansanryhmät ja kansat ovat maailmanjärjestyksen peruskiviä, käyttävät usein pintapuolisesti järkeviä iskulauseita, kuten "yksi maa, yksi kansa, yksi kieli", tai petollinen semanttinen assosiaatioketju, että Suomi on maa suomalaisille, jotka puhuvat suomea - "Suomessa puhutaan suomea".
Kielenvastustajien matematiikka rakentuu keinotekoiselle nollasummapelille, jossa ruotsi väitetään tönäistävän sivuun jonkin hyödyllisemmän tieltä.
Ahneen ajatuksenjuoksun mukaan voimme pienimmillä mahdollisilla menoilla ja ponnisteluilla hyödyntää globalisaatiota. Ikään kuin muutamat ylimääräiset tunnit pulpetissa, jotka eivät suoraan hyödytä kaupankäyntiä, olisivat resurssien tuhlausta. Tällainen teknokraattinen tehokkuusajattelu, retorisesti epätoivoisesti muotoiltu positiivisesti ymmärretyiksi pragmatismiksi ja järkevyydeksi, edustaa sen sijaan henkistä laiskuutta, sivistyksen halveksuntaa ja sen pelon ehkäisyä, ettei uskalla altistaa itseään sille, mitä elämä voi tarjota.
Kun aikuisten sukupolvi nyt aikoo riistää lapsiltaan oikeuden laajaan sivistykseen ja parempiin tulevaisuudenmahdollisuuksiin, antavat he perinnöksi vain omat pelokkaat asenteensa. Uudet sukupolvet janoavat käsitystä maailmasta, uteliaisuudella ja lasten käsittämättömällä oppimiskyvyllä varustettuina, mutta sen sijaan heille pakotetaan heidän omien vanhempiensa segregoivien ennakkoluulojen silmälaput.
Kielenopetuksen lisääntynyt valinnanvapaus ei ole johtanut mihinkään positiivisiin tuloksiin minkään kielen oppimisessa. Tuloksena on vain, että ruotsin asema heikkenee ja yhä harvemmat opiskelevat kieltä. Se on sääli, turhaa, eikä ole mitään syytä ylläpitää tätä kaikille osapuolille vahingollista konfliktia.
Mitään hyvää ei koskaan seuraa siitä, että lapset oppivat vähemmän asioita. Kouluissa ei tarvita vähemmän käsitöitä, vähemmän tiedettä tai vähemmän kieliä. Päinvastoin meidän pitäisi tarjota koko maan nuorille paremmat mahdollisuudet valmistautua tulevaisuuteen. Tätä silmällä pitäen kielenopetuksen aloittaminen jo päiväkodeissa olisi rakentava ja antelias lahja lapsille. (käännös)
Hbl, ledare: Finland förlorar pä svenskhat (http://hbl.fi/opinion/ledare/2014-04-28/598776/finland-forlorar-pa-svenskhatet) 28.4.2014
Pääkirjoituksen kuvituksena on "Monokulttuuri nyt!"-kylttiä pitelevä mies, joka on taivuttanut päänsä takapuoleensa.
Sairain kirjoitus mitä olen ikinä lukenut. :facepalm:
BTW, Leif Salmen oli eilen Arto Nybergin vieraana (YLE Areena (http://areena.yle.fi/tv/2173372)):
QuoteTehdään vielä sanatesti, katotaan, minkälainen Leif Salmén oikeasti on.
Ootko valmis? ―Olen.
Ensimmäinen sana on Nato. ―Kenkä.
Vegaani. ―Nuori.
Pakkoruotsi. ―Hyvä juttu.
[...]
Hurri on hurri vaikka voissa paistais.
Quote from: HBL:n pääkirjoitus on 28.04.2014, 11:38:48Suomi kärsii ruotsivihasta
Suomen ruotsivastainen liike pitää paljastaa siksi, mikä se on - vanhentunut, etnisesti motivoitunut kampanja, joka heikentää koko yhteiskuntaa.
[...]
Pakkoruotsin vastustaminen on "ruotsivihaa" HBL:n mielestä. Onko myös pakkopohjoissaamen vastustaminen "pohjoissaamevihaa"? Pakkoamharan vastustaminen "amharavihaa"? Pakkovenäjän vastustaminen "venäjävihaa"?
Suurimmalla osalla pakkoruotsin vastustajista ei varmasti ole mitään sitä vastaan että ruotsia opetetaan suomalaisissa kouluissa. Kunhan sitä ei opeteta
pakolla.
Quote from: HBLon selvää, että Suomen ruotsivastaisen liikkeen ytimessä on primitiivinen, nationalistisesti motivoitunut pyrkimys puhdistaa isänmaa sellaisista elementeistä, joiden ymmärretään häiritsevän etnistä homogeenisuutta.
Haluan, että lapset ja nuoret voivat halutessaan valita ruotsin tilalle esimerkiksi saksan, ranskan tai venäjän. Tämäkö on "isänmaan puhdistamista etnistä homogeenisyyttä häirisevistä elementeistä"?
Quote from: HBLKielenvastustajien matematiikka rakentuu keinotekoiselle nollasummapelille, jossa ruotsi väitetään tönäistävän sivuun jonkin hyödyllisemmän tieltä.
Jos pakkoruotsin sijaan oppilaat saisivat valita mitä kieltä lukevat B-kielenä, niin on aivan selvää että huomattavasti useampi lukisi esim. saksaa ja venäjää. Ja siten meillä olisi luonnollisesti enemmän saksan ja venäjän osaajia. Kääntäen: pakkoruotsin vuoksi meillä on huomattavasti vähemmän saksan ja venäjän osaajia.
Toistetaan vielä: Pakkoruotsin käytännön seuraus on se, että meillä on huomattavasti vähemmän esim. saksan, ranskan ja venäjän osaajia.
Koska huomattavasti harvempi lukee näitä kieliä.Quote from: HBL[...] aikuisten sukupolvi nyt aikoo riistää lapsiltaan oikeuden laajaan sivistykseen ja parempiin tulevaisuudenmahdollisuuksiin [...]
Jos lapset ja nuoret saisivat valita esim. ranskan tai saksan ruotsin tilalle, niin se "riistäisi heiltä oikeuden laajaan sivistykseen ja parempiin tulevaisuudenmahdollisuuksiin"..? Vitun sairaat höbläidiootit. :facepalm:
Quote from: HBLTällainen teknokraattinen tehokkuusajattelu, retorisesti epätoivoisesti muotoiltu positiivisesti ymmärretyiksi pragmatismiksi ja järkevyydeksi, edustaa sen sijaan henkistä laiskuutta, sivistyksen halveksuntaa ja sen pelon ehkäisyä, ettei uskalla altistaa itseään sille, mitä elämä voi tarjota.
Jos haluaa, että oppilaat voivat valita halutessaan ruotsin tilalle esim. saksan, ranskan tai venäjän, niin se edustaa:
- henkistä laiskuutta
- sivistyksen halveksuntaa
- sen pelon ehkäisyä, ettei uskalla altistaa itseään sille, mitä elämä voi tarjota
OK.
Quote from: HBLMitään hyvää ei koskaan seuraa siitä, että lapset oppivat vähemmän asioita. Kouluissa ei tarvita vähemmän käsitöitä, vähemmän tiedettä tai vähemmän kieliä.
Jos lapset voisivat valita halutessaan ruotsin tilalle esim. saksan, ranskan tai venäjän, niin se tarkoittaisi että lapset oppisivat vähemmän asioita? OK.
Onko joku sanonut, että kouluissa pitäisi olla "vähemmän käsitöitä, vähemmän tiedettä ja vähemmän kieliä"? Ei. Eikä kouluissa tule olemaan "vähemmän käsitöitä, vähemmän tiedettä ja vähemmän kieliä" sen jälkeen kun pakkoruotsi poistetaan.
Quote from: HBL[...] kielenopetuksen aloittaminen jo päiväkodeissa olisi rakentava ja antelias lahja lapsille.
"Kielenopetuksen" LOL. Saanen arvata mitä kieltä höblämaanpetturit haluaisivat tuputtaa lapsille.
***
Kuvottaa nämä marttyyreja leikkivät hurrit yli kaiken. :facepalm:
Ruotsi nyt vain sattuu olemaan täysin mitätön marginaalikieli sekä Suomessa että maailmalla ja on yksinkertaisesti täysin mielipuolista pakottaa kaikki sitä opiskelemaan. Pakkoruotsin takia meillä on huomattavasti vähemmän esim. saksan, ranskan ja venäjän osaajia. Pakkoruotsin vastustamisessa ei ole kyse "ruotsivastaisuudesta", ei "ruotsivihasta", ei "suomenruotsalaisvastaisuudesta", eikä "ruotsalaisvastaisuudesta". Samalla tavalla kuin pakkoamharan vastustamisessa ei ole kyse "amharavihasta", "amharavastaisuudesta" tai "etiopialaisvastaisuudesta". Sen sijaan sillä, että kaikki eivät aivan hirveän paljon tykkää suomenruotsalaisista, on paljonkin tekemistä pakkoruotsin kanssa.
Quote from: Rehellinen HBLPakkoruotsin kannattaminen pitää paljastaa siksi, mitä se on - vanhentunut, etnisesti motivoitunut kampanja, joka heikentää koko yhteiskuntaa, ja jonka tarkoitus on edistää Suomessa asuvien etnisten ruotsalaisten etua, täysin piittaamatta Suomen ja suomalaisten edusta.
On selvää, että pakkoruotsimyönteisen liikkeen ytimessä on primitiivinen, nationalistisesti motivoitunut pyrkimys vastustaa kaikkea minkä ymmärretään häiritsevän oman etnisen ryhmän etuja.
Korjattu.
Todella hysteerinen vuodatus höblältä. Noin sitä sivistynyttä kielikeskustelua pitää tosiaan käydä. Hyvä höblä!
Quote from: -PPT- on 29.04.2014, 07:40:25
Todella hysteerinen vuodatus höblältä. Noin sitä sivistynyttä kielikeskustelua pitää tosiaan käydä. Hyvä höblä!
Pääkirjoituksen takana oli Höblän toimittaja Janne Strang, joka muun muassa määritteli Husbyn mellakoinnin rasismista johtuvaksi luokkataisteluksi.
Epäilin tätä aikoinaan itseironiseksi huumoriksi, mutta eipä sitten ollut:
Quote from: Roope on 22.09.2013, 23:36:17
Höblässä kolumni kolmesta suomenruotsalaisesta (yhtenä toimittaja itse), jotka "kyllästyneenä jytkyretoriikkaan" perustivat työryhmän "Pakkoruotsin ystävät – Tvångssvenskans vänner", jonka ideoitiin muun muassa kampanjoivan pakkoruotsin puolesta tarjoamalla ravintoloissa juomia puoleen hintaan niille, jotka tekevät tilauksen ruotsiksi.
Quote...työstimme some-kampanjan, jossa Facebook-status tai twiitti hashtagilla #pakkoruotsi osoittaa, että vastustat vihaa lietsovaa mielipideilmastoa. "Pakkoruotsin" puolustaminen olisi myös isku sivistyksen ja avoimuuden puolesta.
Suunnitelmissa oli myös näyttely ruotsista Suomessa. Sanomalehtien mainoskampanjassa näytettäisiin klassisia muotokuvia historiamme suurmiehistä sellaisilla sloganeilla kuin "Gustav Paulig oli mamu", "Mannerheim oli suomenruotsalainen" ja "Karl Fazer oli mamun poika".
Mutta suuret hankkeet vaativat suuria resursseja ja paljon aikaa, joten teimme kuten suomenruotsalaiset tekevät - menimme hattu kourassa "säätiöön".
Siellä saimme hieman ajattelemisen aihetta. 1) Pakkoruotsi-käsitteeseen on ehkä vaikea liittää positiivisia mielikuvia. 2) Ei ole olemassa mitään erityistä rahastoa, joka myöntäisi rahaa ruotsimyönteiseen suomalaisten "aivopesuun". 3) Jos Kulturfonden maksaa viulut, kampanjalta menee uskottavuus. (..)
Pettyneinä seisoimme kadulla, kokosimme ajatuksiamme, harkitsimme joukkorahoitusta - ja panimme projektin jäihin.
Mutta hyvän oikea-aikaisen idean tunnistaa siitä, että sen keksii moni samanaikaisesti. Luin viikolla ilolla HS-toimittaja Saska Saarikosken kaikin tavoin fantastisesta ideasta muuttaa usein ikävä ja sisäänpäin lämpiävä "Ruotsalaisuuden päivä" iloiseksi ruotsivaikutteiseksi juhlapäiväksi nimeltä "Päivä på svenska". (..) (käännös)
Hbl: Janne Strang: En god idé som hittade hem (http://hbl.fi/opinion/2013-09-22/501901/ledarkronika-en-god-ide-som-hittade-hem) 22.9.2013
Ylen ruotsinkielisisten televisiouutisten toimittajan mukaan Kokoomuksen puheenjohtajaksi pyrkivä Alexander Stubbi ei tuonut tiedotustilaisuudessa esiin, mitä eroa hänellä ja hänen kilpailijallaan Jan Vapaavuorella on. "Toinen on nimeltään Jan Vapaavuori ja toinen Alexander Stubb", kuten Stubb asian väisti.
Toimittaja totesi kuitenkin yhden eron. Siinä missä Vapaavuori on ilmoittanut voivansa keskustella pakkoruotsista, Stubb panisi jo ekaluokkalaiset opiskelemaan sekä englantia että ruotsia. Armollisesti Stubb tämän jälkeen luopuisi pakollisuudesta ehkä kuudennen luokan jälkeen. Kielikysymystä käsitellyt Stubb painotti, että ei ole koskaan kohdannut ketään, joka harmittelisi oppimaansa kielitaitoa, oli se sitten vaikka swahilia.
Yle Areena: Tv-nytt (http://arenan.yle.fi/tv/2171471) 29.4.2014
Tämä on ainoa kerta kun olen allekirjoittanut netissä yhtään mitään.
Piispahenrikin porukka voi kömpiä takaisin Tukholmaan tai Uppsalaan. :flowerhat:
Pahaksi parkittu Lalli
https://www.youtube.com/watch?v=wL3U0l0iOxc
Quote from: Roope on 29.04.2014, 20:56:03
Kielikysymystä käsitellyt Stubb painotti, että ei ole koskaan kohdannut ketään, joka harmittelisi oppimaansa kielitaitoa, oli se sitten vaikka swahilia.
Parempi vertaus olisi käsitellyt sitä suurinta osaa pakkoruotsin lukeneista, jotka eivät oppineet käyttökelpoista kielitaitoa kaikista siihen laitetuista tunneista ja energiasta huolimatta. Mutta Stubb tietysti hienosti tuo vertauksellaan esiin, kuinka eliittipiireissä ainakin aikuisikänsä liitänyt ihminen on täysin ulkona kansalaisten asioista ja kuinka huonosti hän siten sopii kansalaisten johtajaksi.
Quote from: mub on 29.04.2014, 02:32:59
Suomen ruotsivastainen liike pitää paljastaa siksi, mikä se on - vanhentunut, etnisesti motivoitunut kampanja, joka heikentää koko yhteiskuntaa.
[...]
Pakkoruotsin vastustaminen on "ruotsivihaa" HBL:n mielestä. Onko myös pakkopohjoissaamen vastustaminen "pohjoissaamevihaa"? Pakkoamharan vastustaminen "amharavihaa"? Pakkovenäjän vastustaminen "venäjävihaa"?
Juu juu, sitäppä se on nii, ruohtivihhoo ruohtivihhoo
QuoteAlexander Stubb haluaa tehdä Suomesta kansainvälisen
Puheenjohtajaehdokas katsoo, että ruotsin opetus pitäisi aloittaa ensimmäisenä kouluvuonna.
[...]
Ruotsin ja sen lisäksi toisen kielen opetus pitäisi aloittaa jo ensimmäisellä luokalla suomenkielisille oppilaille, katsoo Stubb, joka itse on kasvanut kaksikielisessä perheessä.
- Opin englantia hyvin aikaisin ja sitten ranskaa ja saksaa, ja olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeampaa on oppia kieliä. Kuudentena kouluvuonna, kun kielenopiskelusta tulee raskaampaa, ruotsi voisi sitten olla vapaaehtoista, sanoo Stubb.
- Minusta ruotsin ja suomen pitäisi kansalliskielinämme olla mahdollisimman luonnollisia meille kaikille. En ole koskaan tavannut henkilöä, joka olisi hajonnut siihen, että osaa jotain kieltä: "Minä osaan swahilia, onpa kiusallista". (käännös)
Åbo Underrättelser: Alexander Stubb vill göra Finland internationellt 30.4.2014
Stubbin ehdotus on epäilemättä suunnattu ruotsinkielisille, mutta mielenkiintoista siinä on se, että pakkoruotsista kuudennella luokalla luopuessaan se on itse asiassa vastoin lähes kaikkia Folktingetin ja muiden pakollisen ruotsin poistamista vastustavien viime aikoina esittämiä argumentteja.
^
Vieläkään ei ole kunnolla osattu perustella edes pakkoruotsia, niin miten voidaan perustella kielen opetuksen aikaistamista? Varsin paradoksaalista, että ruotsin kielen osaamista pidetään sivistyksen mittarina, vaikka tarvetta sille ei olisikaan.
Jos kysytään kielen tarpeesta, niin aina vedotaan lauseeseen: "Ehkäpä tarvitset kieltä jatkossa kun asioit ruotsinkielisten kanssa tai muutat Ruotsiin...".
Quote from: SerialSuicideBomber on 28.04.2014, 19:52:03
Quote from: -PPT- on 28.04.2014, 19:06:22
Tuo on pakkoruotsittajien suosikkiargumentti, että ei voi tietää minne elämä heittelee. Ei niin, elämä voi heitellä vaikka ulkomaille sellaiseen maahan, jossa millään ruotsin kielellä ei tee mitään.
Kyllä. Olen siitä itsekin todiste.
Myös minä, useita kymmeniä maita takana, eivät edes ruotsalaiset puhu omaa kieltään missään vaan poikkeuksetta englantia.
Tulihan muuten mieleen se perustelu, että miksi pakkoruotsia halutaan alemmille luokille; alaluokkalaiset eivät osaa ajatella kriittisesti, että mistä kielestä heille on hyötyä ja mistä ei.
Loogisuus ruotsin kielen opettamisesta katoaa vasta sitten, kun ruotsia ruvetaan vertaamaan vähän isompiin kieliin ja ajattelemaan mm. Suomen vientimaita, joista nostin taulukon esiin ylempänä. Ruotsi on tällä hetkellä isoin vientimaa (vähän isompi kuin Venäjä tai Saksa), mutta se on lähes samassa suhteessa muihin isoihin vientimaihin. Lisäksi Ruotsissa puhutaan loistavaa englantia, joka saattaa olla esteenä viennin keskittyessä varsinkin Venäjälle ja ehkä myös Saksaan, saati sitten muihin maihin.
Ruotsikauppaa Suomi tuskin pystyy edes nykyisestä kasvattamaan. Muista maista ne markkinat löytyvät.
Quote from: nollatoleranssi on 30.04.2014, 15:26:38
^
Vieläkään ei ole kunnolla osattu perustella edes pakkoruotsia, niin miten voidaan perustella kielen opetuksen aikaistamista?
Saahan sitä vaatia. Toteutuessaan tuo Stubbin malli kuitenkin johtaisi nykyisen pakkoruotsin purkamiseen ja virkamiesruotsivaatimuksen poistamiseen. Jos ruotsi olisi viiden ensimmäisen vuoden jälkeen vapaaehtoista, jäisi sen osaaminen yleisesti alkeelliselle tasolle, ja peruskoulun lopussa käyttämättömät opit olisivat muisto vain. Lukiossa ruotsin opiskelua ei voisi vaatia, koska neljän välivuoden jälkeen se jouduttaisiin aloittamaan taas alusta. Toisaalta tämä veisi pohjan myös yliopistoruotsilta ja ylipäätään virkamiesruotsin vaatimiselta.
Stubbin tarkoitus ruotsinkielisen yleisön edessä oli varmaan ihan toinen, mutta hahmottelemallaan kielimallilla hän tulikin kumonneeksi väitteet nykyisen kaikille pakollisen ruotsin välttämättömyydestä ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi.
olipa sitten kyse kerjäläisrikollisten hyysäämisestä tai pakkoruotsittamisesta niin aina näiden asioiden vastustajat ovat kolmannen valtakunnan hirviöitä jotka lemuavat ruumisuuneille
Quote from: Roope on 29.04.2014, 20:56:03
Toimittaja totesi kuitenkin yhden eron. Siinä missä Vapaavuori on ilmoittanut voivansa keskustella pakkoruotsista, Stubb panisi jo ekaluokkalaiset opiskelemaan sekä englantia että ruotsia. Armollisesti Stubb tämän jälkeen luopuisi pakollisuudesta ehkä kuudennen luokan jälkeen.
Rivit suoriksi:
QuoteVapaavuori: En kyseenalaista pakollista kouluruotsia
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kieltää, että olisi kyseenalaistanut pakollisen kouluruotsin. Hufvudstadsbladetin haastattelussa viikko sitten Vapaavuori sanoi, että hän on valmis keskustelemaan pakollisen ruotsinopetuksen tulevaisuudesta.
Vapaavuoren mukaan tämä lausunto ei pidä paikkaansa.
- Minä en kyseenalaista pakollista kouluruotsia, minä olen ollut vahvasti sen puolesta koko elämäni. Tuen myös Alexander Stubbin ajatusta siitä, että meidän pitäisi oppia lisää kieliä ja aloittaa ruotsinopetus aikaisemmin.
Mutta Hufvudstadsbladetissa sinä sanoit, että olet valmis keskustelemaan pakollisen ruotsinopetuksen lakkauttamisesta?
- Kaikki, mitä lehdissä kirjoitetaan, ei ole koko totuus.
Vapaavuori sanoo, että riikinruotsalaisen äitinsä kautta hän on seurannut läheltä, millaista on elää ruotsinkielisenä Suomessa.
- Minun käsitykseni on, että ainoa tapa taata ruotsinkieliset palvelut tässä maassa on opettaa kieltä niin monelle kuin mahdollista. Mutta on sitten toinen kysymys, mitä pitäisi tehdä kouluopetukselle, että suomenkieliset lapset saataisiin kiinnostumaan oppimaan ruotsia. (käännös)
Svenska Yle: Vapaavuori: Jag ifrågasätter inte den obligatoriska skolsvenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/05/03/vapaavuori-jag-ifragasatter-inte-den-obligatoriska-skolsvenskan) 3.5.2014
Marianne Lydénin viikon takainen juttu ruotsinkielisten ravistelemiseksi:
QuoteVapaavuori valmis tarkastelemaan kouluruotsia
Vapaavuoren ajatukset kouluruotsista RKP:n painajainen
Mikäli Jan Vapaavuoresta tulee Kokoomuksen puheenjohtaja, pakollinen kouluruotsi voi joutua lahtipenkkiin ja silloin RKP:n olosta hallituksessa tulee enemmän kuin epämiellyttävää.
Jan Vapaavuori ei aio tehdä suuria muutoksia Kokoomuksen nykyiseen linjaan. Sen sijaan vastakohtana nykyiselle puheenjohtaja Kataiselle hän on valmis keskustelemaan pakollisen kouluruotsin lopettamisesta.
- Minusta se on tärkeä keskustelu, sanoo Vapaavuori.
[...]
Kun HBL esitti kysymyksen pakollisesta kouluruotsista, tuli joka tapauksessa esiin tärkeä ero. Kataisen myönteinen asenne ruotsiin on periaatteellinen, ja tämä näkyy hallitusohjelman kirjauksena kaksikielisyydestä. Vapaavuorella on riikinruotsalainen äiti, ja hänen asenteensa on positiivinen, mutta enemmän käytännöllinen. Jos pakollisuudella ei saada toivottua tulosta, on voitava keskustella sen lopettamisesta, hän järkeilee.
- On tärkeää käydä asiasta perusteellinen keskustelu. Tästä keskustellaan myös RKP:n sisällä. Joka tapauksessa meidän on taattava suomenruotsalaisten palvelut, mutta onko nykyinen järjestelmä todella paras ruotsinkielisten kannalta, pohtii Vapaavuori, ja sanoo olevansa valmis keskustelemaan pakollisuudesta.
[...]
Jos Vapaavuoresta tulee puheenjohtaja, hänestä tulee myös pääministeri ja silloin RKP joutuu tilanteeseen, jossa hallitusneuvottelujen johtaja on valmis tinkimään yhdestä puolueen pyhimmistä periaatteista.
Puoluejohtaja Carl Haglund toteaa, että on sinänsä legitiimiä ajatella, että kaksikielisyyden voi turvata muillakin tavoin kuin pakollisella opetuksella, mutta hän myöntää, että Vapaavuoren asenteesta voi tulla pitemmällä tähtäimellä hankala. Lyhyellä tähtäimellä Haglund lähtee siitä, että eduskunta äänestää suurella enemmistöllä pakollisen kouluruotsin lakkauttavaa kansalaisaloitetta vastaan ja että sitä kunnioitetaan riippumatta siitä, kuka johtaa "minihallitusneuvotteluja" sen jälkeen, kun Katainen on jättänyt pääministerin tehtävät.
- Eduskuntavaaleista tulee ensi vuonna kovat. Eduskuntaäänestyksen jälkimainingeissa saattaa olla puolueita, jotka esittävät vaalikampanjassa uutta kansalaisaloitetta "pakkoruotsia" vastaan. Siksi meidän on varmistettava, että olemme neuvottelupöydässä, kun seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitetaan, sanoo Haglund.
Hän ei halua antaa yksiselitteistä vastausta kysymykseen, voiko RKP istua hallituksessa, joka lakkauttaa pakollisen kouluruotsin. Se riippuu kokonaisuudesta, hän sanoo.
- Jos lakkauttamisella on tarkoitus hävittää kaksikielisyys, ei RKP ole mukana, mutta jos on olemassa suunnitelma, johon sisältyy kaksikielisyyttä vahvistava kouluopetuksen uudelleenjärjestely, voi se olla eri asia.
Kolmas vaihtoehto on, että hallitus säilyttää nykyisen tilanteen. Se, mitä tapahtuu, riippuu siitä, kuka johtaa hallitusneuvotteluja ja kenet pääministeri, Vapaavuori tai joku muu, kutsuu neuvottelupöytään. Vapaavuorelle kouluruotsi ei ole mikään tärkeä kysymys, mutta tällä kertaa ei ole sanottua, että RKP saa kutsun, ja Perussuomalaiset voivat haluta saada "pakkoruotsin" lakkauttamisen puumerkikseen hallitusohjelmaan. (käännös)
Hbl: Vapaavuori beredd att syna skolsvenskan 23.4.2014
No hieno juttu että Vapaavuori itse teki asian selväksi, siltä varalta että joku kokoomuksen kannattaja ei tätä jo valmiiksi tiennyt tai ainakin arvannut.
Ainoa eduskuntapuolue jonka talous kestää RKP:n lahjusboikotin taitaa olla PS. Vapaavuori haluaa kertoa, ettei hän halua viedä puoluetta konkurssiin. Se vaatii pieniä kompromisseja, jotka nyt sattuvat liittymään puolueen vapauteen päättää itse linjoistaan.
Quote from: foobar on 03.05.2014, 14:19:11
Ainoa eduskuntapuolue jonka talous kestää RKP:n lahjusboikotin taitaa olla PS. Vapaavuori haluaa kertoa, ettei hän halua viedä puoluetta konkurssiin. Se vaatii pieniä kompromisseja, jotka nyt sattuvat liittymään puolueen vapauteen päättää itse linjoistaan.
Muutoksella kestää myös.
Quote from: Roope on 30.04.2014, 15:13:27
QuoteAlexander Stubb haluaa tehdä Suomesta kansainvälisen
Puheenjohtajaehdokas katsoo, että ruotsin opetus pitäisi aloittaa ensimmäisenä kouluvuonna.
[...]
Ruotsin ja sen lisäksi toisen kielen opetus pitäisi aloittaa jo ensimmäisellä luokalla suomenkielisille oppilaille, katsoo Stubb, joka itse on kasvanut kaksikielisessä perheessä.
- Opin englantia hyvin aikaisin ja sitten ranskaa ja saksaa, ja olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeampaa on oppia kieliä. Kuudentena kouluvuonna, kun kielenopiskelusta tulee raskaampaa, ruotsi voisi sitten olla vapaaehtoista, sanoo Stubb.
- Minusta ruotsin ja suomen pitäisi kansalliskielinämme olla mahdollisimman luonnollisia meille kaikille. En ole koskaan tavannut henkilöä, joka olisi hajonnut siihen, että osaa jotain kieltä: "Minä osaan swahilia, onpa kiusallista". (käännös)
Åbo Underrättelser: Alexander Stubb vill göra Finland internationellt 30.4.2014
Stubbin ehdotus on epäilemättä suunnattu ruotsinkielisille, mutta mielenkiintoista siinä on se, että pakkoruotsista kuudennella luokalla luopuessaan se on itse asiassa vastoin lähes kaikkia Folktingetin ja muiden pakollisen ruotsin poistamista vastustavien viime aikoina esittämiä argumentteja.
Stubbin puheet kannattaa muistaa jos se voittaa puheenjohtajakisan. Varmasti löytyy kokoomuksenkin äänestäjiä jotka eivät arvosta 1.luokalta alkavaa pakkoruotsia.
http://www.hs.fi/sunnuntai/Ruotsi+on+kiva+mutta+hyödytön+kieli/a1399085057942 (http://www.hs.fi/sunnuntai/Ruotsi+on+kiva+mutta+hy%C3%B6dyt%C3%B6n+kieli/a1399085057942)
Olen opiskellut kaiken maailman kieliä. Nyt tajuan, että olisi pitänyt oppia vain yksi.
Tykkään kielistä. Lähes koko elämäni ajan olen opiskellut jotakin kieltä. Tuhansia tunteja.
Mutta osaan käyttää sujuvasti ainoastaan suomea. Minulla ei ole niin kutsuttua kielipäätä. Olen kateellinen kaikille niille kaksi- tai kolmikielisille kavereilleni, jotka vaihtavat kieltä lennosta.
Koulussa valitsin tietenkin kielilinjan. Pitkää ruotsia, pitkää saksaa, lyhyttä ranskaa ja englantia.
Aika moni koulua käynyt suomalainen osaa kolmea neljää kieltä, mikä herättää ulkomailla hämmästystä. Silloin tuntee ylpeyttä suomalaisesta koululaitoksesta.
Kehuihin on tapana vastata, että suomea puhuu niin harva, että meidän on opiskeltava muitten kansojen kieliä.
Maailmassa, jossa kasvoin, ei ollut vaikea motivoida itseään. Kielet avasivat maailman. Ranska oli taiteen, diplomatian, gastronomian, kilpapyöräilyn, rakkauden ja jopa postin kieli. Sen osaamisessa oli rankasti statusta.
Saksa taas oli tekniikan, kaupan, mäkihypyn, runouden ja filosofian kieli, jota luokan tytöt oppivat seurustelemalla, kun kaupunkiin tuli kesäisin mukavia saksalaispoikia. Ruotsia tarvitsi, kun lähti kesätöihin Ruotsiin.
Sivistyneet ihmiset osasivat kieliä. Usein kuuli elämänohjeen: Opiskele kieliä, nuori mies. Se kannattaa aina.
Se oli monikielinen Eurooppa. Saksalla pärjäsi koko Keski-Euroopassa, Ranskassa taas selvisi ainoastaan ranskalla, Italiassa oli osattava italiaa. En muista koskaan yrittäneeni puhua ruotsalaiselle englantia.
Nicht hinauslehnen, Ne pas se pencher au dehors, È pericoloso sporgersi, Do not lean out.
Mutta se Eurooppa on menneisyyttä. Jos nykyisin yritän sönköttää nuorelle berliiniläiselle saksaa, hän vaihtaa sen sitkeästi yhä uudelleen englanniksi. Sama Tukholmassa. Hollannissa ja Tanskassa ihmisiä voi puhutella suoraan englanniksi. Virolaiset poliitikot vastaavat nykyisin englanniksi, aiemmin suomeksi. Katainen ja Reinfeldt puhuvat keskenään tasaveroisesti englantia.
Vaihtavatko helsinkiläishipsterit Air Berlinin lennolla kielen saksaksi? Zweimal Kaffee mit Milch, bitte. Epäilen.
Nyt puhutaan euroenglantia. Eurooppa on muuttunut suureksi lentoasemaksi, ja lentoasemilla on luontevaa kommunikoida ainoalla ilmaliikenteen kielellä. Et edes tiedä, mitä olisivat muilla kielillä Baggage drop, Security check, Transfer flights.
Olin valinnut väärän taktiikan. Luin kaikkia muita kieliä paitsi englantia, sillä sitä oppi amerikkalaisilta kavereilta ja popmusiikista. Ja sille tasolle se jäi, oli niin kiire opiskella muita kieliä, tulla kansainväliseksi.
Mutta – huomasin järkytyksekseni – hyvä kielitaito tarkoittaakin nyt sujuvaa englantia. On plussaa, jos lisäksi selviää jollakin muulla kielellä. Olin opetellut yhdeksää kieltä, enkä osannut yhtään niistä kunnolla. Lukiolaisetkin puhuvat parempaa englantia kuin minä.
Tiedän, mitä aiotte sanoa. Jos haluaa ymmärtää syvästi Portugalia, on puhuttava sukkaa kutovan mummon kanssa portugalia.
Olen ihan samaa mieltä. Mutta oikeasti tavallisempaa on joutua puheisiin nykyeurooppalaisen kanssa, joka taatusti puhuu parempaa englantia kuin minä portugalia.
Minustakin on kivempi keskustella niin, että edes toinen puhuu äidinkieltään. Inhoan euroenglannin latteutta. Valtaosaa ihmisistä se ei häiritse.
Tässä vaiheessa aina sanotaan, että kielten oppiminen on myös kulttuurin oppimista. Oui, oui.
Mutta vaeltavathan länsinuoretkin rinkat selässä ympäri Aasiaa tutustumassa vieraisiin kulttuureihin, mutta eivät opettele hindiä, nepalia, thai-kieltä tai tagalogia.
Sanon tämän raskain mielin: olisin voinut käyttää aikani paremmin kuin taivuttelemalla ranskan ja espanjan verbejä.
Kielipääomastani tuli värikäs laahus, jota on kyllä mukava esitellä, mutta aika epäkäytännöllinen se on. Jos nyt olisin kaksikymppinen, vaihtaisin sen kyllä virheettömään englantiin.
En minä halunnut tällaista Eurooppaa, mutta tällainen siitä tuli. Olisin viihtynyt siinä vanhassa paremmin.
Koululaiset pänttäävät: nous reussissions, vous reussissiez, ils reussissaient, mutta eivät kuule missään ranskaa. He oppivat taitavasti sijoittamaan saksan modaaliapuverbin pääverbin infinitiivissä lauseen loppuun, mutta eivät ymmärrä mitä tarkoittaa Hände hoch! tai Hau ab!
Menneessä maailmassa oli ranskan-, venäjän- ja italiankielisiä elokuvia, saksalaisia poliisisarjoja.
Millä ihmeellä motivoin seuraavaa sukupolvea opettelemaan kieliä, joita he eivät kuule missään? Ei saksalaisia sloganeita, ei ranskalaisia fraaseja.
Maailmassa ei näy mitään merkkejä siitä, että englannin voittokulku pysähtyisi.
Päinvastoin, se luultavasti kiihtyy: englanninkielisiä sanoja ja sloganeita tulee suomen sekaan lisää. Lapsemme käyttävät arjessaan vielä enemmän englantia.
Ja nyt tullaan arkaan asiaan.
Miten motivoin lapsen lukemaan ruotsia? Varsinkin, jos asun vaikka Kuopiossa tai Kajaanissa. Entä jos hän kuulee, että Ahvenanmaan kouluissa suomi ei ole pakollinen kieli?
Pohjoismainen yhteys? Kas, kun ei Kalmarin unioni.
Minusta ruotsin pitäisi olla koulussa vapaaehtoista. Kaikkeen ei ole aikaa.
Nyt nousi monta persukorttia. Sanomalla näin joutuu äkkiä sijoitetuksi perussuomalaisten leiriin.
Jos jonkin aineen on edelleen oltava koulussa pakollista, niin ainakin historian.
Että ymmärtäisi, mitä maailmassa tapahtuu. Historia on tunnettava, jotta ei eläisi menneessä.
Teen tämän nyt vielä selväksi: Pidän Ruotsista ja ruotsin kielestä, ja minusta on hauskaa yrittää puhua ruotsia. Hufvudstadsbladet on hyvä lehti, ja ruotsinkieliset tv-ohjelmat ovat mainioita. Suosittelen lämpimästi ruotsin opiskelua. Mutta maailma on muuttunut.
Englanti on voittanut pelin. Unfortunately.
Kappas, yksi järjen ääni löytyy Helsingin Sanomistakin.
Tietysti piti heittää pakollinen "irtisanoudun persuista"-kortti, mutta ei se mitään.
Rasistisen KansanPuolueen näkökulma: Suomenkieliset ovat sen verran sivistymätöntä etnistä ryhmää että ainoastaan pakko-opettamalla ensiksi ruotsin kielen, heillä on mahdollisuus oppia sivistyneitä tapoja ja muita kieliä.
Kiitos RKP että kannatte huolta siitä ettei maailma valu dekadenssiin jos fenno-ugri ilmaantuu paikalle ilman ruotsin kielen taitoa ja suomenruotsalaisten opettamaa sivistyneisyyskriteeristöä.
Näinhän se, Ilkka, on.
Englanti on tänä päivänä maailmankieli, halusimme tai emme. Monet meistä käyttävät englantia päivittäin. Se on syöpynyt alitajuntaammekin: eräänkin kerran riitelin naiseni kanssa ja osa kipakoista väitöksistä tuli englanniksi. Ihmiseen ei voi olla vaikuttamatta se, että ajattelee asioita vieraan kielen välityksellä, kielen, joka joissain kohdin on ilmaisuvoimaisempi tai kuvaavampi kuin oma kieli.
Me emme taida englannin voittokululle suuriakaan voida. Enkä tiedä, tarvitseeko sille voida mitään muuta kuin pitää hyvää huolta omasta äidinkielestään. Jokainen opiskelkoon, mitä kieliä ikinä tahtookin, mutta mielestäni englanti on ainoa kieli, jota koulussa pitäisi pakollisena opettaa - koska se on todellinen maailmankieli. Muiden kielten tulisi olla vapaaehtoisia, sillä ne syövät paljon resursseja. Minustakin ruotsi on kiinnostava kieli, mutta ei sitä Suomessa tarvitse opiskella, koska jokainen ruotsinkielinen osaa suomea, kuten minunkin kaksikieliset lapseni.
Jokaisen eurooppalaisen tulee siis vaalia omaa kieltään ja lisäksi opiskella englantia edes auttavasti. Mutta kun Suomeen tullaan asumaan, on opiskeltava suomen kieli. Turisteille voin puhua englantia, mutta maassa asuville puhun itsepintaisesti suomea, vaikka he haluaisivatkin käyttää englantia. Samoin minäkin opiskelisin espanjaa, jos muuttaisin Espanjaan enkä vaatisi saada kommunikoida englannilla.
Ruotsinkielestä on minulle henkilökohtaisesti ollut hyötyä ja kannatan pohjoismaista yhteistyötä mutta olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä, ruotsi ei ole se kieli, jonka jokaisen on hallitava.
Mielestäni pitäisi myös miettiä kuinka paljon tämä ruotsin kielen virallinen asema maksaa Suomessa, olen nähnyt sellaisia arvioita että kustannus on miljardeja euroja vuodessa.
Pitkin hampain mutta julkisesti hyysärissä tunnustetaan tosiasiat. Nyt tipahti Ilkka Saskan kaverilistalta!
Quote from: Luotsi on 04.05.2014, 10:30:44
Pitkin hampain mutta julkisesti hyysärissä tunnustetaan tosiasiat. Nyt tipahti Ilkka Saskan kaverilistalta!
Veikkaanpa, että spontaanin mielipidejutun julkaisun pointeista vähäisin ei ole se, että siihen voidaan kirjoittaa tyrmäävä vastine. On paljon vakuuttavampaa kehua pakkoruotsia vastineessa kuin spontaanisti. Homman luonteeseen kuuluu myös se, että jokaisessa keskustelussa viimeisen sanan sanoo "sivistynyt", ruotsin kielen arvon ymmärtävä taho. Nyt siihen on taas mahdollisuus auki.
Pakollinen ruotsi on taakka meidän teollisuudelle. Ihmiset ei opi kaupankäynnin välttämättömiä kieliä hyvin kuten englantia, saksaa ja venäjää. Itse olisin halunnut käyttää ruotsin opiskeluun kuluvan ajan englanninkielen hiomiseen hyvälle tasolle kun se nyt on välttävää. Ja se voi jonain päivänä maksaa minulle työpaikan.
Quote from: mub on 04.05.2014, 09:11:59
Kappas, yksi järjen ääni löytyy Helsingin Sanomistakin.
Tämä ei ole edes ensimmäinen täyslaidallinen pakkoruotsikritiikkiä Hesarissa. Selvästi siellä on tuullut tähän suuntaan jo jonkin aikaa.
Quote from: foobar on 04.05.2014, 10:37:51
Veikkaanpa, että spontaanin mielipidejutun julkaisun pointeista vähäisin ei ole se, että siihen voidaan kirjoittaa tyrmäävä vastine.
Epäilen tätä teoriaa ruotisnkieln kanssa. Kirjoitus olisi voinut silloin olla paljon huonompi kuten se edellinekin HS:n pakkoruotsikritiikki, johon en kyllä itse ainakaan muista mitään vastinetta. Tuskin tulikaan jos ei nyt joku toivottoman pieni mielipideosasto rääkäisy.
Voin toki olla väärässäkin, mutta mahdollisesti hesarissa "eurooppalaisuus" on ajanut ruotsinkielen ohi?
Quote from: uffomies on 04.05.2014, 10:46:39
Pakollinen ruotsi on taakka meidän teollisuudelle. Ihmiset ei opi kaupankäynnin välttämättömiä kieliä hyvin kuten englantia, saksaa ja venäjää. Itse olisin halunnut käyttää ruotsin opiskeluun kuluvan ajan englanninkielen hiomiseen hyvälle tasolle kun se nyt on välttävää. Ja se voi jonain päivänä maksaa minulle työpaikan.
Pakkoruotsin ainoa funktio onkin, että se sinun työpaikkasi menisi ärkkopeen hyvälle veljelle.
QuoteHalla-ahon kieliopinnot sujuivat kiitettävästi, paitsi pakkoruotsi
Teuvan lukion Eu-kurssin oppilaat kysyivät eurovaaliehdokkailta muun muassa heidän päästötodistuksen kieliarvosanoja.
Esimerkiksi Jussi Halla-ahon ruotsin numero oli 8. Hän poistaisi kouluista pakkoruotsin, jos jostakin aineesta pitäisi luopua.
–Ehkä hänellä on huonoja kokemuksia ruotsin tunneilta, pohtivat lukiolaiset Halla-ahon mielipidettä.
...
Ilkka (http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/halla-ahon-kieliopinnot-sujuivat-kiitettavasti-paitsi-pakkoruotsi-1.1602640)
Quote from: Iloveallpeople on 04.05.2014, 15:20:19
QuoteHalla-ahon kieliopinnot sujuivat kiitettävästi, paitsi pakkoruotsi
Teuvan lukion Eu-kurssin oppilaat kysyivät eurovaaliehdokkailta muun muassa heidän päästötodistuksen kieliarvosanoja.
Esimerkiksi Jussi Halla-ahon ruotsin numero oli 8. Hän poistaisi kouluista pakkoruotsin, jos jostakin aineesta pitäisi luopua.
–Ehkä hänellä on huonoja kokemuksia ruotsin tunneilta, pohtivat lukiolaiset Halla-ahon mielipidettä.
...
Ilkka (http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/halla-ahon-kieliopinnot-sujuivat-kiitettavasti-paitsi-pakkoruotsi-1.1602640)
Lainaus Ilkasta: "Luen päivän lehdestä, minne Mikael Jungner muuttaisi, jos Suomessa olot kävisivät liian kurjaksi, ja mitä Halla-aho ajatteli tilanteesta, jos joutuisi itse pakolaiseksi."
Ton yhden läskip*än jutut ei kiinnosta tippaakaan, mutta mitä se Jussi vastasi??? :)
Hienoa, että Ilkka sai puristettua haluamansa repliikin lukiolaisista. Muutenhan "uutinen" olisi mennyt ihan hukkaan.
Quote from: foobar on 04.05.2014, 15:53:23
Hienoa, että Ilkka sai puristettua haluamansa repliikin lukiolaisista. Muutenhan "uutinen" olisi mennyt ihan hukkaan.
Kävivät varmaan ruotsinkielisestä lukiosta hakemassa tuon vastauksen, koska muuten tuollaisen saamiseen menisi ikä ja terveys.
Quote from: nollatoleranssi on 30.04.2014, 15:26:38
^
Vieläkään ei ole kunnolla osattu perustella edes pakkoruotsia, niin miten voidaan perustella kielen opetuksen aikaistamista?
Ehkä kyse on vain siitä wanhasta taktiikasta, että nykyinen tilanne säilytetään parhaiten aikaistamista vaatimalla. Kun aikaistamisvaatimuksesta sitten luovutaan, mutta nykytilanne säilyy, niin pakkoruotsin apologeetat ovat saaneet suuren torjuntavoiton.
Quote from: Kokoliha on 04.05.2014, 16:27:19
Ehkä kyse on vain siitä wanhasta taktiikasta, että nykyinen tilanne säilytetään parhaiten aikaistamista vaatimalla. Kun aikaistamisvaatimuksesta sitten luovutaan, mutta nykytilanne säilyy, niin pakkoruotsin apologeetat ovat saaneet suuren torjuntavoiton.
Nythän pakkoruotsi aikaistettiin vaatimusten mukaisesti alkamaan alakoulun kuudennella luokalla, mutta koska tuntimäärää ei lisätty, on lopputulos oppimisen kannalta vieläkin huonompi kuin ennen uudistusta. Se ei ollutkaan olennaista, vaan alakouluun siirtymisen vaatima resurssien lisääminen, jolla taas lisättiin kertalaakista pakkoruotsin opetukseen sitoutettujen määrää.
Carl Haglund väläytti pari viikkoa sitten Höblässä (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1617115.html#msg1617115), että pakkoruotsista voitaisiin luopua, jos samalla sovittaisiin "kaksikielisyyttä vahvistava kouluopetuksen uudelleenjärjestely". Kiinnostaisi tietää, mikä tällainen sopimus voisi Rkp:n mielestä periaatteessakaan olla. En keksi mitään sellaista järjestelyä, joka säilyttäisi ruotsia lukevien määrän entisellään, jos oppilaat saisivat itse päättää kielivalinnoistaan ilman pakkoa, vaikka valinta aikaistettaisiin alakouluun asti. Vapaaehtoisuus ei vähentäisi ruotsin valinneiden osuutta lyhyellä tähtäimellä niin dramaattisesti kuin Rkp uskottelee, mutta ainakaan aiemmin pieninkään yleisestä pakosta tinkiminen ei ole ollut Rkp:lle hyväksyttävää.
Quote from: uffomies on 04.05.2014, 10:46:39
Pakollinen ruotsi on taakka meidän teollisuudelle. Ihmiset ei opi kaupankäynnin välttämättömiä kieliä hyvin kuten englantia, saksaa ja venäjää. Itse olisin halunnut käyttää ruotsin opiskeluun kuluvan ajan englanninkielen hiomiseen hyvälle tasolle kun se nyt on välttävää. Ja se voi jonain päivänä maksaa minulle työpaikan.
Saksan kielen oppiminen alkupisteestä erinomaiselle tasolle vaatii karkeasti arvioiden n. 1800-2000 tuntia opiskelua.
Jos opiskelee viisi tuntia viikossa vuoden ympäri, lopputulokseen pääsee n. 7 vuodessa. Uskoisin, että suunnilleen
sama koskee venäjää ja ranskaa. Ilman peruskoulussa alkavaa taakkaruotsia suomalaisnuoret voisivat opiskella
ja tulla ulos lukiosta hyvällä yleiseurooppalaisella kielitaidolla varustettuna.
Minä opiskelen saksaa nyt omatoimisesti, koska lukiossa ruotsi oli pakko suorittaa jotta sai yo-todistuksen, ja saksa kolmantena
kielena sai siitä kärsiä. On muuten jännää miten paljon nopeammin opin nyt saksaa kuin ruotsia nuorena, kun teen tätä
vapaaehtoisesti, aidosta kiinnostuksesta kieleen, enkä pakotettuna.
QuotePaljon tukea ruotsin poistamiselle
Kansanedustaja Juho Eerolan aloite pakollisen kouluruotsin lakkauttamisesta sai kokouksessa voimakasta kannatusta. Hän katsoi, että kouluruotsi johtaa siihen, että suomalaisista tulee huonompia sellaisissa kaupalle tärkeissä kielissä kuin englanti, saksa ja venäjä. Hän haluaa myös lisää suomen kielen opetusta maahanmuuttajille.
- Ei saa olla sellaisia ryhmiä, jotka eivät opi enemmistökieltä edes seuraavassa sukupolvessa, sanoi Eerola, samalla kun tunnusti, ettei itse hallitse vieraita kieliä. (käännös)
Hbl/STT: Soini tror på partiets kvinnor i riksdagsvalet (http://hbl.fi/nyheter/2014-05-04/602006/soini-tror-pa-partiets-kvinnor-i-riksdagsvalet) 4.5.2014
Närpes aikoo kantaa kortensa kekoon Suomen kaksikielisyyden edistämisessä.
QuoteNärpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist haluaisi muuttaa Närpiön kaupungin kaksikieliseksi. Nyt kaupunki on yksi kolmesta Manner-Suomen yksikielisestä, pelkästään ruotsinkieltä käyttävästä kunnasta. Muita yksikielisiä kuntia ovat Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Luoto ja Närpiön naapurikunta Korsnäs.
– Ehdotukseni taustalla on pääsyynä raha, koska yksikieliset kunnat eivät saa näitä tietyin kriteerein säädeltyjä valtionosuuksia. Närpiö tekee tällä hetkellä valtionosuusjärjestelmässä tappiota noin 1,25 miljoonaa euroa. Jos muuttaisimme kaupungin kaksikieliseksi, pääsisimme nettona plus-miinus-nolla-tulokseen, kertoo kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.
Idea kaksikielisyydestä muuntui ehdotukseksi valtionosuusjärjestelmän uudistuksen takia. Ensi vuoden alusta jaettavia valtionosuuksia voi hakea nyt myös keskellä jaksoa, mikä on nopeuttanut Lindqvistin ehdotuksen muodostumista.
Yle: Närpiöstä halutaan kaksikielinen (http://yle.fi/uutiset/narpiosta_halutaan_kaksikielinen/7221276) 7.5.2014
Ensi vuoden valtionosuusuudistus (http://hommaforum.org/index.php/topic,79812.msg1610967.html#msg1610967) toimii siis kuten pitikin. Kriteereinä painotetaan entistä enemmän kaksikielisyyttä (~ +70 %) ja maahanmuuttajien määrää (~ +1000 %). Uudistus toimii tietenkin myös niinpäin, että vapaaehtoisesta kaksikielisyydestään luopuva kunta menettäisi yhä suuremmat valtionosuudet.
Quote from: Roope on 07.05.2014, 14:06:15
Närpes aikoo kantaa kortensa kekoon Suomen kaksikielisyyden edistämisessä.
QuoteNärpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist haluaisi muuttaa Närpiön kaupungin kaksikieliseksi. Nyt kaupunki on yksi kolmesta Manner-Suomen yksikielisestä, pelkästään ruotsinkieltä käyttävästä kunnasta. Muita yksikielisiä kuntia ovat Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Luoto ja Närpiön naapurikunta Korsnäs.
– Ehdotukseni taustalla on pääsyynä raha, koska yksikieliset kunnat eivät saa näitä tietyin kriteerein säädeltyjä valtionosuuksia. Närpiö tekee tällä hetkellä valtionosuusjärjestelmässä tappiota noin 1,25 miljoonaa euroa. Jos muuttaisimme kaupungin kaksikieliseksi, pääsisimme nettona plus-miinus-nolla-tulokseen, kertoo kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.
Idea kaksikielisyydestä muuntui ehdotukseksi valtionosuusjärjestelmän uudistuksen takia. Ensi vuoden alusta jaettavia valtionosuuksia voi hakea nyt myös keskellä jaksoa, mikä on nopeuttanut Lindqvistin ehdotuksen muodostumista.
Yle: Närpiöstä halutaan kaksikielinen (http://yle.fi/uutiset/narpiosta_halutaan_kaksikielinen/7221276) 7.5.2014
Ensi vuoden valtionosuusuudistus (http://hommaforum.org/index.php/topic,79812.msg1610967.html#msg1610967) toimii siis kuten pitikin. Kriteereinä painotetaan entistä enemmän kaksikielisyyttä (~ +70 %) ja maahanmuuttajien määrää (~ +1000 %). Uudistus toimii tietenkin myös niinpäin, että vapaaehtoisesta kaksikielisyydestään luopuva kunta menettäisi yhä suuremmat valtionosuudet.
Kappas kappas. Juuri luin jostain forumin syövereistä arveluita, että Närpiö hommasi maahanmuuttajia, jotta suomenkielisten osuus ei ylittäisi kaksikielisyyden vaatimuksia. Tuo raja oli kai ennen maahanmuuttajien haalimista viidestä henkilöstä kiinni.
Jos Närpiö olisi maahanmuuttajien sijaan houkutellut viisihenkisen suomenkielisen perheen kuntaan, niin tuo kaksikielisyys ja valtionapupolitiikka olisi nyt reilassa.
-i-
Quote from: Roope on 07.05.2014, 14:06:15
Närpes aikoo kantaa kortensa kekoon Suomen kaksikielisyyden edistämisessä.
QuoteNärpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist haluaisi muuttaa Närpiön kaupungin kaksikieliseksi. Nyt kaupunki on yksi kolmesta Manner-Suomen yksikielisestä, pelkästään ruotsinkieltä käyttävästä kunnasta. Muita yksikielisiä kuntia ovat Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Luoto ja Närpiön naapurikunta Korsnäs.
– Ehdotukseni taustalla on pääsyynä raha, koska yksikieliset kunnat eivät saa näitä tietyin kriteerein säädeltyjä valtionosuuksia. Närpiö tekee tällä hetkellä valtionosuusjärjestelmässä tappiota noin 1,25 miljoonaa euroa. Jos muuttaisimme kaupungin kaksikieliseksi, pääsisimme nettona plus-miinus-nolla-tulokseen, kertoo kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.
Idea kaksikielisyydestä muuntui ehdotukseksi valtionosuusjärjestelmän uudistuksen takia. Ensi vuoden alusta jaettavia valtionosuuksia voi hakea nyt myös keskellä jaksoa, mikä on nopeuttanut Lindqvistin ehdotuksen muodostumista.
Yle: Närpiöstä halutaan kaksikielinen (http://yle.fi/uutiset/narpiosta_halutaan_kaksikielinen/7221276) 7.5.2014
Ensi vuoden valtionosuusuudistus (http://hommaforum.org/index.php/topic,79812.msg1610967.html#msg1610967) toimii siis kuten pitikin. Kriteereinä painotetaan entistä enemmän kaksikielisyyttä (~ +70 %) ja maahanmuuttajien määrää (~ +1000 %). Uudistus toimii tietenkin myös niinpäin, että vapaaehtoisesta kaksikielisyydestään luopuva kunta menettäisi yhä suuremmat valtionosuudet.
Huhhuh! Pakkoruotsin tukemisesta yli miljoonan euron voitot kunnalle(!!!)
Quote from: nollatoleranssi on 08.05.2014, 02:24:32
Huhhuh! Pakkoruotsin tukemisesta yli miljoonan euron voitot kunnalle(!!!)
Närpiön tapauksessa suomen tukemisesta, mutta tuskinpa tulevat uhraamaan siihen vuosittain kovinkaan monta euroa, joten voi hyvinkin olla tiedossa tuolla pikku tempulla yli miljoonan voitto.
Quote from: Roope on 08.05.2014, 02:32:55
Quote from: nollatoleranssi on 08.05.2014, 02:24:32
Huhhuh! Pakkoruotsin tukemisesta yli miljoonan euron voitot kunnalle(!!!)
Närpiön tapauksessa suomen tukemisesta, mutta tuskinpa tulevat uhraamaan siihen vuosittain kovinkaan monta euroa, joten voi hyvinkin olla tiedossa tuolla pikku tempulla yli miljoonan voitto.
Kaksikielisissä kunnissa huolehditaan aina siitä, että virkaan valitaan hyvää ruotsia osaava virkamies (RKP), mutta tuskinpa on niin väliä siitä, osaako hyvää suomea. Virkamiessuomi riittää. Rahaa säästetään tietenkin sillä, että teknisesti ottaen RKP:n edustaja osaa suomea, vaikkei osaisikaan.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3165333/yritykset-kaipaavat-venajan-kielen-osaajia
QuoteEK huolestui: peruskoulun jälkeen osataan vain englantia ja ruotsia.
Quote from: Roope on 08.05.2014, 02:32:55
Quote from: nollatoleranssi on 08.05.2014, 02:24:32
Huhhuh! Pakkoruotsin tukemisesta yli miljoonan euron voitot kunnalle(!!!)
Närpiön tapauksessa suomen tukemisesta, mutta tuskinpa tulevat uhraamaan siihen vuosittain kovinkaan monta euroa, joten voi hyvinkin olla tiedossa tuolla pikku tempulla yli miljoonan voitto.
Närpiössä on 5%:a suomalaisia. Samaan aikaan kunnanjohtajakin toteaa, että pelkästään kaksikieliseksi kunnaksi ryhtyminen toisi kaupunkiin +-0 tuloksen, joten eipä sitä rahaa taideta paljon erikoisiin hankkeisiin käyttää. Paljonka sitä rahaa tulisi sitten ja millä perusteilla raha jaetaan eli kuntalaisten määrän mukaan tms.? Ainakin 1-2 miljoonaa euroa olisi tulossa.
Samaan aikaan valtiolla on kova tahto luoda säästöjä kunnille, mutta kaksikielisyyshän on varsinainen raha-automaatti sellaisille kunnille, joilla on ongelmia. Varsinkin kuntaliitosten seurauksena otetaan mukaan jokin pieni ruotsinkielinen kunta, että koko alue muuttuisi ruotsinkieliseksi ja saisi enemmän tukia tai vaihtoehtoisesti toimitaan, kuten Närpiössä.
Suomessa ei myöskään media paljon kiinnitä huomiota siihen, että miten Närpiössä käy sen jälkeen, kun se on muuttunut kaksikieliseksi kunnaksi. Suomenkielisten oikeudet eivät paljon vaakakupissa paina. Toisaalta jos samaa juttua yritetään jossakin suomenkielisessä kunnassa, niin RKP:n tahot tuovat kyseisen kunnan koko valtamedian tietoisuuteen, jos rahoja ei satsata ruotsinkielisten hyödyksi täysmittaisesti (oma arvio).
QuoteElinkeinoministeri, Kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Jan Vapaavuori vieraili PorvariTV:n haastattelussa 6.5.2014. Haastattelussa Vapaavuori kuvailee sitä, millaista linjaa hän tulisi pääministerinä ajamaan mm. verotuksessa, velkaantumisen taittamisessa, eläkepolitiikassa, euron kehittämisessä, kunta- ja aluepolitiikassa sekä koulutuksessa ja kansainvälistymisessä. Haastattelun lopuksi kuullaan, miten hän johtaisi kokoomusta ja organisoisi puolueen toimintaa.
Haastattelijana Maria Pekkala.
Video (https://www.youtube.com/watch?v=QPgB5oW2hVM).
Haastattelija kysyy (20:55), kuinka Vapaavuori toimisi Jyväskylän 2010 puoluekokouksen pakkoruotsipäätöksen kaltaisessa tilanteessa, jossa olisi puoluekokouksen päätöksestä henkilökohtaisesti eri mieltä. Jyväskylässähän puheenjohtaja Katainen linjasi jättävänsä huomiotta puoluekokouksen hyväksymän aloitteen, jonka mukaan koulussa pakkoruotsin tilalle tulisi voida valita vapaasti toinen kieli.
Vapaavuori kiertelee ja kaartelee vastauksessaan, kuinka päätös riippuisi ja roikkuisi monista seikoista, ja kuinka kaikkia Kokoomuksen kantoja (esim. NATO) ei voida ajaa aktiivisesti. Vapaavuori ei vastaa kysymykseen, sillä Katainen ei suinkaan vain jättänyt ajamatta pakkoruotsin poistamista aktiivisesti, vaan hän käveli puoluekokouksen yli kieltäytyessään hyväksymästä ja huomioimasta puolueen tekemää päätöstä.
Tämän päälle haastattelija kysyy (22:05) Vapaavuoren kantaa nimenomaan pakkoruotsikysymykseen:
QuoteMä oon itse kaksikielisestä kodista peräisin. Mä olen omakohtaisesti nähnyt, kuinka vaikeata aika-ajoin voi olla Suomessa saada ruotsinkielistä palvelua meidän kaksikielisyydestä huolimatta. Mä...uskon meidän historiaan, perinteeseen, perustuslakiin siitä, että me ollaan kaksikielinen maa. Jotta me voidaan sitä ylläpitää, ja kaikkia siihen liittyviä rikkauksia ylläpitää, niin en usko, että ainakaan tähän saakka on keksitty parempia keinoja kuin se, että kaikissa meidän kouluissa opiskellaan molempia kieliä. Mutta...sit jollain lailla meidän pitäis tehdä siitä houkuttelevampaa ja kannustavampaa. Tämmönen keskustelu ja vastakkainasettelu, niin en mä usko, että se sitten pitkässä juoksussa on kenenkään eduksi.
Pakkoruotsin poistava kansalaisaloite torstaina lähetekeskustelussa:
QuoteKokoomuksen Harkimo ja Mäkelä vastustavat pakkoruotsin poistoa
Kokoomuksen kansanedustajat Leena Harkimo ja Outi Mäkelä eivät näe syytä poistaa toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuutta.
Leena Harkimo ja Outi Mäkelä korostavat huomenna eduskunnan lähetekeskustelussa olevaan kansalaisaloitteeseen liittyen molempien kotimaisten kielten osaamisen monipuolisia hyötyjä.
- Sen sijaan, että keskustellaan ruotsin kielen saattamisesta valinnaiseksi, tulisi ennemmin pohtia keinoja, joilla ruotsin kielen opetusta saadaan kehitettyä ja oppimistuloksia siten parannettua.
Kansanedustajien mukaan ruotsin kieli on kulttuurisesti, historiallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja tämän olisi näyttävä myös arjessa.
- Se, että meillä Suomessa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä on erittäin hieno asia, ja tätä tulisi voida hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemminkin. Olen aina ihmetellyt, miksi täällä tuntuu olevan keinotekoiset raja-aidat suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä, kokoomuksen eduskuntaryhmän ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä painottaa.
Kansanedustajat tyrmäävät aloitteessa esitettyjä väitteitä esimerkiksi siitä, että ruotsin kielen opiskelu heikentää muiden kielten osaamista.
- Pienelle kansalle kaikki kielitaito on tarpeen. Ruotsin kieli on yksi helpommista kielistä oppia, ja sujuva väylä monien muiden kielten opiskeluun Myöskään mitkään tutkimukset eivät osoita monikielisten lasten oppivan jotain kieltä toisen kielen kustannuksella, he huomauttavat.
Kuvateksti:
Eriarvoisuus yhteiskunnassa ja koulutuksessa lisääntyisi, jos ruotsin kielen opiskelu muutettaisiin vapaaehtoiseksi, arvelevat koulutuksen ja lainsäädännön asiantuntijat.
Verkkouutiset (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/harkimo_makela_pakkoruotsi-20442) 24.5.2014
Kansalaisaloitteessa (http://ruotsivapaaehtoiseksi.fi/) ei suinkaan väitetä, että "ruotsin kielen opiskelu heikentää muiden kielten osaamista" tai että "monikieliset lapset oppivat jotain kieltä toisen kielen kustannuksella", vaan että "ruotsin kielen pakollisuus ja yksilöiden oppimiskyvyn rajallisuus johtavat käytännössä vieraiden kielien taitamisen ohuuteen ja valintamahdollisuuksien kapeutumiseen". Huomenna lähetekeskustelussa lisää olkiukkoja.
Svenska kulturfonden tukee 150 000 eurolla ruotsin kielen opettamista turvapaikanhakijoille:
Svenska Yle: Kulturfonden stöder svenska för asylsökande (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/05/13/kulturfonden-stoder-svenska-asylsokande) 14.5.2014
^ Kansanedustaja Leena Harkimokin vaihteeksi äänessä. Voisiko joku kertoa mitä hän tekee eduskunnassa? Hän on nyt eduskunnassa ties kuinka monetta kautta mutta saavutukset loistavat poissaolollaan. Harkimo ollut tänä keväänä äänessä vain yhtenä päivänä, tuleeko huomenna täyteen toinen päivä? Koko vaalikaudella Harkimo ollut äänessä harvemmin kuin joka kuukausi. No kertyy se palkka niinkin.
Quote- Se, että meillä Suomessa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä on erittäin hieno asia, ja tätä tulisi voida hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemminkin. Olen aina ihmetellyt, miksi täällä tuntuu olevan keinotekoiset raja-aidat suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä, kokoomuksen eduskuntaryhmän ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä painottaa.
Keinotekoiset raja-aidat? Itselläni oli ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa puolisen tusinaa ns (rasti ruutuun) ruotsinkielistä työtoveria. Tosin tämän selville saamiseen meni useampi vuosi, koskapa mitään
raja-aitoja tai muita ongelmia, keinotekoisia tai -teottomia ei yksinkertaisesti ollut. Suomeksi tai englanniksi (paljon kv kontakteja) hommat hoidettiin eikä
raja-aitoja ollut. Aivan outoja huuhaa-väitteitä Outilta.
Quote from: Luotsi on 15.05.2014, 00:52:09
Quote- Se, että meillä Suomessa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä on erittäin hieno asia, ja tätä tulisi voida hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemminkin. Olen aina ihmetellyt, miksi täällä tuntuu olevan keinotekoiset raja-aidat suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä, kokoomuksen eduskuntaryhmän ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä painottaa.
Keinotekoiset raja-aidat? Itselläni oli ensimmäisessä vakituisessa työpaikassa puolisen tusinaa ns (rasti ruutuun) ruotsinkielistä työtoveria. Tosin tämän selville saamiseen meni useampi vuosi, koskapa mitään raja-aitoja tai muita ongelmia, keinotekoisia tai -teottomia ei yksinkertaisesti ollut. Suomeksi tai englanniksi (paljon kv kontakteja) hommat hoidettiin eikä raja-aitoja ollut. Aivan outoja huuhaa-väitteitä Outilta.
Kenties Outi vastustaa tässä koulujärjestelmän apartheidia. ???
Quote from: hyperbeli on 15.05.2014, 06:02:15
Quote from: Luotsi on 15.05.2014, 00:52:09
Quote- Se, että meillä Suomessa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä on erittäin hieno asia, ja tätä tulisi voida hyödyntää huomattavasti nykyistä laajemminkin. Olen aina ihmetellyt, miksi täällä tuntuu olevan keinotekoiset raja-aidat suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä, kokoomuksen eduskuntaryhmän ja perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä painottaa.
--- mitään raja-aitoja tai muita ongelmia, keinotekoisia tai -teottomia ei yksinkertaisesti ollut. ---
Kenties Outi vastustaa tässä koulujärjestelmän apartheidia. ???
Kenties Outi
vahvistaa tässä koulujärjestelmän keinotekoista apartheidia?
Voisi kehittää noiden pakkoruotsin kannattajien argumenteista sekä argumenttiin verrattavista ainesosista jonkin bingolapun.
Kuka tekee olkiukkobingolapun ? 8)
Tässä linkki suoraan lähetykseen (tuo alkaa siis klo 1600) http://areena.yle.fi/tv/2273556
QuoteKokoomuslaiset kansanedustajat Leena Harkimo ja Outi Mäkelä puolustavat ruotsin kieltä.
"Ruotsin kieli on kulttuurisesti, historiallisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa, ja tämän olisi näyttävä myös arjessa", he sanovat.
Sdp:n Miapetra Kumpula-Natri on samaa mieltä.
"Ruotsin kielen oppiminen ei vahingoita ketään", hän sanoo.
Lähetekeskustelun jälkeen kansalaisaloite siirtyy sivistysvaliokuntaan, joka tekee siitä mietinnön. Lopulta asia palaa täysistuntoon äänestykseen. Aloitteella ei ole läpimenomahdollisuuksia, sillä hallitus tukee Rkp:n kantaa, joka on se, että ruotsin kielen asemaan ei kosketa.
"Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara", sanotaan hallitusohjelmassa.
Helsingin Sanomat: Ruotsin opiskelu vapaaehtoiseksi? – kansalaisaloite sytyttää eduskunnan tänään (http://www.hs.fi/politiikka/Ruotsin+opiskelu+vapaaehtoiseksi++kansalaisaloite+sytytt%C3%A4%C3%A4+eduskunnan+t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n/a1400122038434) 15.5.2014
Quote from: Roope on 15.05.2014, 15:56:03
Aloitteella ei ole läpimenomahdollisuuksia, sillä hallitus tukee Rkp:n kantaa, joka on se, että ruotsin kielen asemaan ei kosketa.
Tuolla logiikalla ministeri Räsänen pystyy hallituspuoluekurin keinoin torppaamaan homoliittolain.
Räsänen osaa valita taistelunsa. Hänellä ei kuitenkaan olisi puolueen ainoana ministerinä mahdollisuutta muuttaa hallituksen kantaa pakkoruotsiin. Räsäsen kanta homoliittokysymyksessä on kuitenkin ihailtavan johdonmukainen. Melkein äänestäisin, jos osaisin.
Jörkka yllätti (not) pakkoruotsikeskustelussa eduskunnassa vertaamalla kielivapauden puolustajia pimeyden voimia fanittaviin idiootteihin. Ei tietysti ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun Jörkka vastaansanomattomalla argumentoinnillaan pistää rasistille jauhot suuhun. ;D
Keskustelu jatkuu.
http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=36573641&v=2222317&p=14900&l=fi&t=0
Suomen kaksikielisyys on ruma siirtomaa-aikojen jäänne, vähän kuin Etelä-Afrikan apartheid. Eihän se, että Ruotsi on joskus aikoinaan väkivalloin valloittanut Suomen, ole mikään perustelu kaksikielisyydelle. :facepalm:
Quote from: Fetissimies on 15.05.2014, 19:31:51
Suomen kaksikielisyys on ruma siirtomaa-aikojen jäänne, vähän kuin Etelä-Afrikan apartheid. Eihän se, että Ruotsi on joskus aikoinaan väkivalloin valloittanut Suomen, ole mikään perustelu kaksikielisyydelle. :facepalm:
Löytyisi Pakottajilta edes yksi järkisyy opiskella pakkoruotsia. En uhkaa hengen pidättämisellä odottaessa koska nirrihän siinä lähtisi.
Edit: Eikös siellä taas joku hel*etin Mupetti räjäyttänyt pankin toteamalla että oululaisen elämä on menetetty kun hän lähtee Vaasaan? rakkauden/työn jne perässä jos ei olisi pakkoruotsia.
Quote from: ruikonperä on 15.05.2014, 19:35:52
Quote from: Fetissimies on 15.05.2014, 19:31:51
Suomen kaksikielisyys on ruma siirtomaa-aikojen jäänne, vähän kuin Etelä-Afrikan apartheid. Eihän se, että Ruotsi on joskus aikoinaan väkivalloin valloittanut Suomen, ole mikään perustelu kaksikielisyydelle. :facepalm:
Löytyisi Pakottajilta edes yksi järkisyy opiskella pakkoruotsia. En uhkaa hengen pidättämisellä odottaessa koska nirrihän siinä lähtisi.
Edit: Eikös siellä taas joku hel*etin Mupetti räjäyttänyt pankin toteamalla että oululaisen elämä on menetetty kun hän lähtee Vaasaan? rakkauden/työn jne perässä jos ei olisi pakkoruotsia.
Niin no sitä ruotsiahan ei tietenkään voisi vapaaehtoisesti opiskella? Toivoisin myös, että vapaaehtoinen ruotsi olisi sitten sitä oikeaa riikinruotsia eikä suomalaista mongerrusta jota ei ymmärrä kukaan.
Quote from: Fetissimies on 15.05.2014, 19:31:51
Suomen kaksikielisyys on ruma siirtomaa-aikojen jäänne, vähän kuin Etelä-Afrikan apartheid. Eihän se, että Ruotsi on joskus aikoinaan väkivalloin valloittanut Suomen, ole mikään perustelu kaksikielisyydelle. :facepalm:
Jep ja Jörn Donner selvästikin nauttii siirtomaaisännän roolista. Silloin, kun hän ei ole Afrikassa valkoisen miehen oikeudella haalimassa sikäläisistä teinitytöistä haaremia, on hän pääasiallisen harrastuksensa parissa, eli paskomassa suomalaisen enemmistön päälle.
Tunnin verran jaksoin taustalla kuunnella tuota eduskuntalätinää. Kovin huonoa viihdettä, ainoastaan Jameksella oli vähän show'ta.
Persujenkin puheenvuorot olivat niin pystyyn kuolleen sovinnollisia, taitaa olla jotkut vaalit tulossa? Plääh. Uusia edustajia ja puolueita taloon!
Tässä nyt olisi tämä bingolista mutta myöhästyin :(
http://blogbook.fi/sebastiantynkkynen/pakkoruotsi-nain-sinua-huijataan/
Quote from: Possumi on 15.05.2014, 20:02:30
Tässä nyt olisi tämä bingolista mutta myöhästyin :(
http://blogbook.fi/sebastiantynkkynen/pakkoruotsi-nain-sinua-huijataan/
Pakkomatematiikka mainittu, bingo! tekisi mieli huutaa jo tästä helmestä.
Ainakin Hesari, Ilta-Sanomat ja MTV3 pitivät selvänä, ettei kansalaisaloitteella ole mahdollisuuksia mennä läpi. Tämä on erikoinen ennakkotieto, sillä puolet kansanedustajista on ilmoittanut vaalikoneessa vastustavansa pakkoruotsia. Sen perusteella äänestyksen pitäisi olla vähintäänkin tiukka, elleivät puolueet pakota äänestämään yhtenäisen kannan mukaisesti.
Quote– Tasa-arvon vuoksi kaikkien lasten pitää saada edellytykset pärjätä työelämässä myös ruotsin kielellä. Se tukee myös muiden vieraiden kielten opiskelua. Tytti Tuppurainen (sd.)
– Me olemme kaikki samanarvoisia sinivalkoisia sieluja. Stefan Wallin (r.)
– Nuoret eivät ole vielä seiskaluokalla kypsiä päättämään koko loppuelämästään, haluavatko sulkea tietyt alat, ammatit ja maat pois omasta tulevaisuudestaan. Markus Mustajärvi (vasenryhmä)
– En ole tavannut vielä yhtään sellaista ihmistä, joka sanoisi osaavansa liikaa kieliä. Kielet avaavat ovia. Anna-Maja Henriksson (r.).
MTV3: Näin pakkoruotsista keskusteltiin eduskunnassa (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nain-pakkoruotsista-keskusteltiin-eduskunnassa/3378336) 15.5.2014
Demarikansanedustaja Tytti Tuppurainen sanoi puheenvuorossaan, että Suomen työ- ja opiskelumarkkinat ovat jakautuneet kahtia sen jälkeen, kun ruotsi tuli vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa. Tuppuraisen sanoin nykyään on erikseen "svenska talande bättre folk" eli suomenkieliset, jotka puhuvat toisena kielenä ruotsia, ja sitten ne muut.
Niin varmaan:
QuoteVenäjä 70 %
Kiina 58 %
Viro 40 %
Italia 38 %
Englanti 35 %
Saksa 29 %
Espanja 28 %
Ruotsi 16 %
Ranska 16 %
Portugali 13 %
Suomi 6 %
EK:n jäsenyrityksissä nykyisin käytössä olevien kielten osaamistarpeen kasvu lähivuosina.
Kielitaito on kilpailuetu - EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2014 (http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf) (pdf)
Quote from: Roope on 15.05.2014, 15:56:03
Quote"Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara", sanotaan hallitusohjelmassa.
Helsingin Sanomat: Ruotsin opiskelu vapaaehtoiseksi? – kansalaisaloite sytyttää eduskunnan tänään (http://www.hs.fi/politiikka/Ruotsin+opiskelu+vapaaehtoiseksi++kansalaisaloite+sytytt%C3%A4%C3%A4+eduskunnan+t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n/a1400122038434) 15.5.2014
Kaikki jota virallisessa liturgiassa kutsutaan
rikkaudeksi ja voimavaraksi on paskaa. Tässä toki kaksikielisyydellä ei suinkaan tarkoiteta maan virallista kaksikielisyyttä, vaan pakkoruotsia ja sen apartheid-mekanismien tukemiseen tarkoitettuja tulonsiirtoja. Ne vasta "rikkautta ja voimavaraa" ovatkin. Kaksikielisyydessähän ei ole mitään vikaa, kunhan siitä ei tehdä hyödytöntä pakkoa 95%:lle populaatiosta.
Quote from: ruikonperä on 15.05.2014, 19:26:48
Jörkka yllätti (not) pakkoruotsikeskustelussa eduskunnassa vertaamalla kielivapauden puolustajia pimeyden voimia fanittaviin idiootteihin. Ei tietysti ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun Jörkka vastaansanomattomalla argumentoinnillaan pistää rasistille jauhot suuhun. ;D
Pakkoruotsin vastustajat ovat norjalaisia puukirkkoja polttelevia saatananpalvojia? :)
On se viimein uskottava että työvoimapula on iskenyt Suomeen.
Hirvisaaren pakkoruotsipuhe on täyttä rautaa! Hela järn!!
Koko puhe tuolta:
http://muutos2011.fi/vb/index.php/topic,1894.msg24807.html#msg24807
Quote from: James HirvisaariKuka pystyi katsomaan ruotsinkielistä vaalitenttiä ilman myötähäpeän tunnetta?
Tämä on kyllä niin totta. Suomenkieliset poliitikot välttelevät näitä tenttejä parhaan taitonsa mukaan. Ja ihan hyvästä syystä.
Quote from: Roope on 15.05.2014, 20:19:17
Quote– Tasa-arvon vuoksi kaikkien lasten pitää saada edellytykset pärjätä työelämässä myös ruotsin kielellä. Se tukee myös muiden vieraiden kielten opiskelua. Tytti Tuppurainen (sd.)
– Me olemme kaikki samanarvoisia sinivalkoisia sieluja. Stefan Wallin (r.)
– Nuoret eivät ole vielä seiskaluokalla kypsiä päättämään koko loppuelämästään, haluavatko sulkea tietyt alat, ammatit ja maat pois omasta tulevaisuudestaan. Markus Mustajärvi (vasenryhmä)
– En ole tavannut vielä yhtään sellaista ihmistä, joka sanoisi osaavansa liikaa kieliä. Kielet avaavat ovia. Anna-Maja Henriksson (r.).
MTV3: Näin pakkoruotsista keskusteltiin eduskunnassa (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nain-pakkoruotsista-keskusteltiin-eduskunnassa/3378336) 15.5.2014
Nämä "argumentit" sopisivat myös valinnaisen ruotsin kannattajille. Oikeastaan kuulostavakin.
James Ylen uutisissa!
Pakkoruotsi säilyy siksi, koska perusteet sen puolesta ovat niin vastaansanomattomat!
QuoteOpetusministeri Krista Kiuru (sd.) jopa kertoi eduskunnalle tutustuneensa nuorena ruotsalaiseen poikaystävään juuri siksi, että osasi ruotsia.
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_kouluruotsi_sai_keskustelussa_enemman_kannatusta_kuin_vastustusta/7244236
Quote from: Luotsi on 15.05.2014, 20:59:51
Pakkoruotsi säilyy siksi, koska perusteet sen puolesta ovat niin vastaansanomattomat!
QuoteOpetusministeri Krista Kiuru (sd.) jopa kertoi eduskunnalle tutustuneensa nuorena ruotsalaiseen poikaystävään juuri siksi, että osasi ruotsia.
http://yle.fi/uutiset/pakollinen_kouluruotsi_sai_keskustelussa_enemman_kannatusta_kuin_vastustusta/7244236
Näinhän se on. Itsekin sain nuorena Ruotsin urheilureissuilla porukastamme eniten ja parhaita kontakteja ruotsalais-, norjalais- ja tanskalaisneitokaisiin, koska olin ainoa, joka kykeni heidän kanssaan ruotsiksi kommunikoimaan. Tämä seikka tietenkin motivoi myös kouluopinnoissa.
Ihan mielisairasta juttua tulee pakkoruotsin kannattajilta. Onko mikään ihme että asiat ovat päin vi##ua kun tuollainen debiililauma päättää asioista?
Selväähän on ettei ruotsi lähde ydinsodallakaan.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 15.05.2014, 20:33:51
Quote from: James HirvisaariKuka pystyi katsomaan ruotsinkielistä vaalitenttiä ilman myötähäpeän tunnetta?
Tämä on kyllä niin totta. Suomenkieliset poliitikot välttelevät näitä tenttejä parhaan taitonsa mukaan. Ja ihan hyvästä syystä.
Kääntäkääpä ruotsinosaajat tai ruotsinkieliset ilman sanakirjaa seuraavat sanat tai lauseet ruotsiksi:
1. Vääntömomenttiohjattu moottori
2. Liikkuvan kappaleen inertian tarkastelu
3. FEM-menetelmä lujuuslaskennassa
4. Ominaistaajuuksien tutkiminen
5. Nelikvadranttikonvertteri
6. Verkkokommutoituva tyristorikäyttö
Jos ei suju niin ymmärtänette, että teollisen kaupan kieli ruotsalaisten kanssa on englanti. Näen mielelläni käännökset ei-sanakirjapohjalta. :)
Quote from: imaginaariluku on 15.05.2014, 21:36:16
3. FEM-menetelmä lujuuslaskennassa
Eduskunnasta ja lehdistöstä löytyy epäilemättä erityisasiantuntijoita jotka "tietävät" että tässä olisi pakkoruotsiin päin kiitollisuuden paikka.
(Kyllä, tiedän mikä FEM on.)
Quote from: Ali Suoriutuja on 15.05.2014, 21:20:00
Ihan mielisairasta juttua tulee pakkoruotsin kannattajilta. Onko mikään ihme että asiat ovat päin vi##ua kun tuollainen debiililauma päättää asioista?
Selväähän on ettei ruotsi lähde ydinsodallakaan.
Ensimmäistä kappaletta piti likettää, mutta tuo toinen on kyllä aivan väärin.
Kyllä siitä pakkoruotsista tullaan luopumaan ennemmin tai myöhemmin, ei vain tällä hallituskaudella.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 15.05.2014, 20:33:51
Quote from: James HirvisaariKuka pystyi katsomaan ruotsinkielistä vaalitenttiä ilman myötähäpeän tunnetta?
Tämä on kyllä niin totta. Suomenkieliset poliitikot välttelevät näitä tenttejä parhaan taitonsa mukaan. Ja ihan hyvästä syystä.
Urpilainenhan pelkäsi tuota ruotsinkielistä tenttiä niin paljon, ettei uskaltanut mennä ollenkaan vaan sai "migreenin".
Enkä sinänsä syytä häntä, ettei moiseen pelleilyyn osallistunut.
Quote
Eerola: Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/eerola-kilpailukyky-kiihtyy-kielitaidolla/
Perussuomalaisten kielipoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Juho Eerola vaatii hallitusta toimiin yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Ennen kansanedustajuutta tulkkikoordinaattorina toiminut Eerola haluaa kansanedustajien tutustuvan huolella kansalaisaloitteeseen ruotsin kielen valinnaisuudesta.
Eerola viittaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemään henkilöstö- ja koulutustiedusteluun. Kyselyyn vastanneet yritykset ovat huolissaan suomalaisten kielitaidon supistumisesta. Yhä useampi osaa peruskoulun jälkeen suomen kielen lisäksi vain englantia ja huonosti ruotsia. Elinkeinoelämä näkee supistuneen kielitaidon heikentävän kansainvälistä kilpailukykyä.
- Lukiosta valmistuvista nuorista lähes puolet on opiskellut ainoastaan englantia ja ruotsia. Ei globaaleilla työmarkkinoilla pärjää ruotsin kielellä. Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla, Eerola toteaa.
...
Oikeassahan tuo on.
Quote from: Jari Leino on 15.05.2014, 21:57:18
Urpilainenhan pelkäsi tuota ruotsinkielistä tenttiä niin paljon, ettei uskaltanut mennä ollenkaan vaan sai "migreenin".
Enkä sinänsä syytä häntä, ettei moiseen pelleilyyn osallistunut.
Myös kolme muuta (Arhinmäki, Räsänen, Sipilä) halusi itselleen juuri ruotsinkieliseen puheenjohtajatenttiin sijaisen.
Tämänpäiväisen lähetekeskustelun pöytäkirja:
TORSTAINA 15. TOUKOKUUTA 2014 kello 16.02
Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp) (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_52_2014_ke_p_1.shtml)
Jos omaisi ripauksen paranoidia luonnetta voisi jopa ryhtyä pohtimaan voisiko yksi pakkoruotsittamisen pääsyistä ollakkin pitää meikäläiset ns siirtomaapoppoona, kielipuolena maana, joka ei tule sitten ikinä kilpailemaan läntisen naapurin kanssa samalla tasolla, siis tosiallisena 2000-luvun siirtomaana. Ei kai nyt sentään;)
Selvää on kuitenkin se että nykyisenlainen kielipolitiikka vaikuttaa suoraan Suomen kansantalouteen eikä palvele muita kuin harvalukuista eliittiä johon kuuluvat hännystelijänsä kuten vaikkapa hyvin tuntemamme Sasit ja Lipposet. Kehotan kaikkia isänmaallisia ihmisiä liittymään Suomalaisuuden liittoon, on hyvä puheenjohtajakin ja taatusti hyvä jäsenkunta allekirjoittanut mukaanlukien :), liitto ajaa oikeaa asiaa. Pahoittelen mainospuffia 8)
Itseasiassa Donner syyllistyi uskonrauhan rikkomiseen.
Mikäli pyhän käsitteen on täytettävä objektiivisen toden vaatimus, ainoa asia koko maailmankaikkeudessa, mikä on objektiivisesti totta ja siten pyhää on Matematiikka. Kaikki muu on subjektiivista paitsi Matematiikka. 1+1=2 ajasta ja paikasta riippumatta kaikkialla maailmankaikkeudessa. Totuus ei ole lohikäärmeitä, hohtavia miekkoja, magiaa tai taivaallisia valtaistuimia, vaan ikuista, täydellistä ja virheetöntä matematiikkaa fourier muunnoksineen.
Jos olisin tunneihminen kuten muslimit, pomppisin jo tasajalkaa ja vaatisin Donnerin kivittämistä. Matematiikka on pyhää. Matematiikan kaavakirjat ovat pyhiä kirjoja. Ja tämä, joka haukkuu muita apinoiksi, ei itse tietämättömyyttään ymmärrä, että vain matematiikka voi täyttää pyhän määritelmän, ja vertaa pyhää universumin kieltä johonkin niin vähäarvoiseen kuin ruotsinkieli.
Ymmärrän kuitenkin, että kyse on tietämättömyydestä yhdistettynä elitistiseen ylimielisyyteen. Vain tietämätön ylimielinen apina syyllistyisi moiseen pyhäinhäväistykseen, joten voiko tyhmää syyttää tyhmyydestään, jos hän ei pohjimmiltaan tiedosta edes olemassaoloaan. Mutta ylimielisyyttä meidän ei tarvitse hyväksyä edes typerykseltä. Donner pyytäköön julkisesti anteeksi vertaustaan kaikilta Matematiikkaa pyhänä pitäviltä.
Quote from: ihminen on 15.05.2014, 23:12:20
Quote
Eerola: Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla
- Lukiosta valmistuvista nuorista lähes puolet on opiskellut ainoastaan englantia ja ruotsia. Ei globaaleilla työmarkkinoilla pärjää ruotsin kielellä. Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla, Eerola toteaa.
...
Oikeassahan tuo on.
Aivan kuten jossain FST:n tentissä, niin myös liike-elämässä on tärkeää kyetä ilmaisemaan itsensä tarkasti ja kyetä ymmärtämään myös sanontojen syvät merkitykset.
Tästä syystä pakkoruotsin tuoma kielitaito on käytännössä hyödytöntä, sillä se ei kuitenkaan riitä tärkeässä tilanteessa.
Ottikos perussuomalaisetkaan esillä sitä ehdotusta, miten rakkausruotsia oli taas aikaistettu alemmille kouluasteille, vaikka siitä ei hyötyä opiskelijoille olisikaan?
Quote from: nollatoleranssi on 16.05.2014, 00:06:39
Ottikos perussuomalaisetkaan esillä sitä ehdotusta, miten rakkausruotsia oli taas aikaistettu alemmille kouluasteille, vaikka siitä ei hyötyä opiskelijoille olisikaan?
Krista Kiuru otti aikaistamisen esille pariin kertaan. Kokoomuksen Kalle Jokinen viittasi siihen myös, mutta kukaan ei maininnut sitä, että saman tuntimäärän levittäminen nykyistä useammalle vuodelle johtaa opettajien mukaan entistäkin huonompiin oppimistuloksiin.
Kyulla te Donneria siten paremmi yummätte, kun laskeudette puusta ja åpettelette veitsen ja hhaarukan käytön..Persut!
Jörkkä on myös itsensä sanoin myös ruotsinkielinen ulkkis, saksalainen. Oppii suomen vasta kaksivuotiaana...No, ei paha..Mikähän mahtoi olla kotikieli, malmi(tarkkoitta raha alamaaimakielessä,suom.huom)määrää
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Donner_(suku)
, mutta mitä luulisette?
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kai_Donner
http://areena.yle.fi/radio/1294562
Quote from: Roope on 16.05.2014, 00:26:37
Quote from: nollatoleranssi on 16.05.2014, 00:06:39
Ottikos perussuomalaisetkaan esillä sitä ehdotusta, miten rakkausruotsia oli taas aikaistettu alemmille kouluasteille, vaikka siitä ei hyötyä opiskelijoille olisikaan?
Krista Kiuru otti aikaistamisen esille pariin kertaan. Kokoomuksen Kalle Jokinen viittasi siihen myös, mutta kukaan ei maininnut sitä, että saman tuntimäärän levittäminen nykyistä useammalle vuodelle johtaa opettajien mukaan entistäkin huonompiin oppimistuloksiin.
Tuollaiset asiat olisi ehdottomasti pitänyt ottaa esille keskustelussa, koska tuohan on suora esimerkki siitä, ettei nykyisellä pakkoruotsilla edes pyritä saamaan parempaa kielitaitoa suomalaisille.
Sillä olisi myös konkreettisesti osoitettu, ettei hallitus yritä parantaa kieliosaamista, vaan huonontaa sitä.
Quote from: nollatoleranssi on 16.05.2014, 01:06:52
Tuollaiset asiat olisi ehdottomasti pitänyt ottaa esille keskustelussa, koska tuohan on suora esimerkki siitä, ettei nykyisellä pakkoruotsilla edes pyritä saamaan parempaa kielitaitoa suomalaisille.
Sillä olisi myös konkreettisesti osoitettu, ettei hallitus yritä parantaa kieliosaamista, vaan huonontaa sitä.
No ei niitä kansanedustajia, jotka puolustavat pakkoruotsia todellakaan kiinnosta se mikä olisi oppimistulosten ja koulun kannalta parasta. He nyt vain liputtavat omaa poliittista kantaansa. Pakkoruotsin kannattamisesta on ilmeisesti vielä etua.
QuoteOpetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru:
Tästä syystä ajattelen näin, että minulle on ollut henkilökohtaisesti paljon hyötyä ruotsista - kolmas tunnustus - koska olen myöskin saanut tutustua ruotsalaiseen poikaystävään nuorena juuri siksi, että osasin edes muutaman sanan heti alkuun ruotsia. Tuo kielitaito teki kyllä elämästä hiukan helpompaa.
QuoteRisto Kalliorinne /vas:
Esimerkiksi, kun oululainen tyttö ihastuisi vaasalaiseen poikaan ja haluttaisiin perustaa yhteistä elämää sitten sinne Vaasaan, niin kun ei ollut tullut opiskeltua yhtään ruotsia, ei ole mitään asiaa julkisiin virkoihin sinne seudulle. Eli pidetään ovet auki ja annetaan nuorille perusosaaminen ruotsin kielestä.
QuoteOras Tynkkynen /vihr:
Toiseksi vähän edustaja Kalliorinteen hengessä haluan todeta, että nuoren on usein hyvin vaikea ennakoida, mitä kieliä hän tulevassa elämässään tarvitsee. En esimerkiksi itse koulua käydessäni tiennyt, että puolisoni tulee olemaan ruotsalainen, ja kun käyn Ruotsissa puolisoni perheen luona, niin on hyvin paljon iloa siitä, että osaa edes kohtalaisesti ruotsia.
^Eli peräti kolmella kansanedustajalla on siloittelematon rodunjalostus- ja pariutumisnäkökulma asiaan.
Ilman pakkoruotsia opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru saattaisi yhä olla neitsyt ja katkera vanhapiika! Siinäpä ainesta opetusministeriön uuden pakkoruotsikampanjan sloganiksi.
Kansanedustaja James Hirvisaari esitti ensimmäisessä muutospuolueen nimissä tekemässään lakialoitteessa, että kansalaisaloitteet pitäisi voida viedä sitovaan kansanäänestykseen. Jos tämä laki olisi voimassa, meidän ei tarvitsisi kuunnella Krista Kiurun ja muiden rodunjalostajien olkiukkoja, vaan jokainen kansalainen voisi ilmaista oman mielipiteensä asiasta, ja enemmistön tahdon mukaan mentäisiin.
QuoteOras Tynkkynen /vihr:
Toiseksi vähän edustaja Kalliorinteen hengessä haluan todeta, että nuoren on usein hyvin vaikea ennakoida, mitä kieliä hän tulevassa elämässään tarvitsee. En esimerkiksi itse koulua käydessäni tiennyt, että puolisoni tulee olemaan ruotsalainen, ja kun käyn Ruotsissa puolisoni perheen luona, niin on hyvin paljon iloa siitä, että osaa edes kohtalaisesti ruotsia.
Joillain voi olla ruotsalainen puoliso, joillain toisilla voi olla italialainen, puolalainen tai portugalilainen puoliso. Pitäisikö koulujen opinto-ohjelmaan siis varmuuden vuoksi lisätä pakkoitalia, pakkopuola ja pakkoportugali, sillä perusteella, että "
nuoren on usein hyvin vaikea ennakoida, mitä kieliä hän tulevassa elämässään tarvitsee"?
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 15.05.2014, 23:57:18
Quote from: ihminen on 15.05.2014, 23:12:20
Quote
Eerola: Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla
- Lukiosta valmistuvista nuorista lähes puolet on opiskellut ainoastaan englantia ja ruotsia. Ei globaaleilla työmarkkinoilla pärjää ruotsin kielellä. Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla, Eerola toteaa.
...
Oikeassahan tuo on.
Aivan kuten jossain FST:n tentissä, niin myös liike-elämässä on tärkeää kyetä ilmaisemaan itsensä tarkasti ja kyetä ymmärtämään myös sanontojen syvät merkitykset.
Tästä syystä pakkoruotsin tuoma kielitaito on käytännössä hyödytöntä, sillä se ei kuitenkaan riitä tärkeässä tilanteessa.
Ei ole mitään syytä olla niin tyhmä, että antaa bisnesneuvotteluissa ruotsalaisten kanssa vastapuolelle etulyöntiaseman sönköttämällä huonoa kouluruotsia. Ei ole ongelma siirtyä "samalle viivalle" puhumaan englantia. (Koskaan ei ole ruotsalainen ehdottanut suomea yhteiseksi kieleksi!)
Kysymys: Meiltä ei kysytä, että miksi pakkoruotsin puolesta esitetään noin lapsellisia, älyttömiä ja surkeita perusteluita?
Vastaus: Me vastaamme, että pakkoruotsin puolesta esitetään lapsellisia, älyttömiä ja surkeita perusteluita, koska kunnollisia, järkeviä ja vakuuttavia perusteluita pakkoruotsin puolesta ei ole.
Quote from: Jaakko Sivonen on 16.05.2014, 02:43:03
QuoteOras Tynkkynen /vihr:
Toiseksi vähän edustaja Kalliorinteen hengessä haluan todeta, että nuoren on usein hyvin vaikea ennakoida, mitä kieliä hän tulevassa elämässään tarvitsee. En esimerkiksi itse koulua käydessäni tiennyt, että puolisoni tulee olemaan ruotsalainen, ja kun käyn Ruotsissa puolisoni perheen luona, niin on hyvin paljon iloa siitä, että osaa edes kohtalaisesti ruotsia.
Joillain voi olla ruotsalainen puoliso, joillain toisilla voi olla italialainen, puolalainen tai portugalilainen puoliso. Pitäisikö koulujen opinto-ohjelmaan siis varmuuden vuoksi lisätä pakkoitalia, pakkopuola ja pakkoportugali, sillä perusteella, että "nuoren on usein hyvin vaikea ennakoida, mitä kieliä hän tulevassa elämässään tarvitsee"?
En tunne yhtäkään suomalaista jolla olisi riikinruotsalainen puoliso, mutta tunnen pikaisesti laskien ainakin neljä joilla on venäläinen, ja kolme joilla puoliso on kiinalainen. Silti leimaudun juntiksi, jos kyseenalaistan pakkoruotsin tarpeellisuuden pariutumismarkkinoilla. Ilmeisesti suomenkielisten tehtävänä on toimia ruotsalaisille jonkinlaisena huonon päivän pariutumisvarantona jos heillä on muuten huonoa tuuria ja kielten opettelu ei nappaa. Omaan korvaani tämä kuulostaa lähinnä sellaisen herramentaliteetin ihailulta, jolla RKP on itselleen epämairittelevan maineensa hankkinutkin.
Miksi juuri me olemme ruotsinkielisten, jopa ruotsalaisten ikuisia vasalleja? Tämä on jäänyt kovasti epäselväksi. No, epäselväksi ellei selitysten listalta löydy sitä, että poliitikot jotka kannattavat pakkoruotsia saavat itselleen taloudellista etua jota he arvostavat suoraselkäistä ajattelua ja äänestäjien suuntaan vastuullisuutta enemmän.
Quote from: foobar on 16.05.2014, 07:56:34
Miksi juuri me olemme ruotsinkielisten, jopa ruotsalaisten ikuisia vasalleja? Tämä on jäänyt kovasti epäselväksi. No, epäselväksi ellei selitysten listalta löydy sitä, että poliitikot jotka kannattavat pakkoruotsia saavat itselleen taloudellista etua jota he arvostavat suoraselkäistä ajattelua ja äänestäjien suuntaan vastuullisuutta enemmän.
Väkivallan ihannointi voisi olla yksi mahdollinen selitys. Ei ole rohkeutta seisoa omilla jaloilla, vaan pitää hakea tukea viikingeilta jotka koko eurooppaa aikoinaan terrorisoineet ovat. Järkeväähän se tietenkään ei ole.
Quote from: foobar on 16.05.2014, 07:56:34
Miksi juuri me olemme ruotsinkielisten, jopa ruotsalaisten ikuisia vasalleja? Tämä on jäänyt kovasti epäselväksi. No, epäselväksi ellei selitysten listalta löydy sitä, että poliitikot jotka kannattavat pakkoruotsia saavat itselleen taloudellista etua jota he arvostavat suoraselkäistä ajattelua ja äänestäjien suuntaan vastuullisuutta enemmän.
Niin, miksi kansanedustajat äänestävät kansan enemmistön tahdon vastaisesti kysymyksessä jonka pitäisi olla selvä ja kysyttäessä esittävät häpeilemättä näitä apologistisia, naiveja tai holhoavia 'argumentteja' tämän järjettömyyden jatkamisen puolesta?
Suomen poliittiseen järjestelmään on yli 40 vuotta pureutunut syöpä nimeltä RKP, joka on aina kaikkien todennäköisyyksien lakien vastaisesti otettu mukaan jokaiseen hallitukseen - ja jonka agenda näkyy sille annettujen ministerisalkkujen nimissä.
Sen todellinen valta perustuu sen edustaman eliitin pyörittämien läpinäkymättömien ja verovapaiden säätiöiden saaristoon joka on vuosikymmenten kuluessa asemoinut itsensä kaikkien rahakirstujen ja sisäpiirien oven avaajaksi.
Siten minkätahansa puolueen kansanedustaja tekee uransa suurimman valinnan nimenomaan pakkoruotsi-kysymyksessä: joko jättäydyt tämän eliitin ulkopuolelle - tai nautit sen eduista. Systeemin teho näkyy edustajien kannoissa jotka muuttuvat sitä pakkoruotsi-myönteisimmiksi mitä pitemmällä he ovat poliittisella urallaan.
Vielä suurempaa roolia pakkoruotsi esittää puoluepolitiikassa. Suurille puolueille RKP on helppo, automaattinen hallituskumppani joka saadaan mukaan mihin tahansa poliittiseen hankkeeseen - kunhan sille maksaa sen vaatiman vakiohinnan: pakkoruotsin säilyttämisen.
Pikkupuolueet, varsinkin vihervasemmisto, taas näkevät itsensä RKP:ssä - he haluavat imitoida sen elitismiä ja nauttia sen avaamista ovista. Siksi moni muuten kaikenlaisia rajattomia yksilönvapauksia ajava vihervasemmistopoliitikko unohtaa kaiken tämän kun kyseessä on pakkoruotsi.
Miksi siis pakkoruotsia ei tulla KOSKAAN poistamaan? Kuten joku mainitsi "se ei lähde edes ydinsodalla".
Siksi koska RKP:llä ei ole muuta korttia. Se on täysin yhden asian puolue jonka elämä ja kuolema riippuu vain ja ainoastaan pakkoruotsista. Ilman pakkoruotsia osa sen kannattajista hylkäisi sen ja se tippuisi pois eduskunnasta - ilman että kukaan tulisi tilalle. Siitä tulisi yhtä merkityksetön vähemmistöpuolue kuin jostain hypoteettisestä "Saamelaispuolueesta" tai "Venäläisvähemmistöpuolueesta". Ilman sen luomaa korruptiojärjestelmää ja sen ylläpitoa sillä ei ole todellista poliittista valtaa.
Siksi siis kansanedustajamme joko välttävät koko aihetta - tai puolustavat sitä irrationaalisella kiihkolla. Ja siksi pakkoruotsin tullessa uhatuksi kaikenlaiset Lipposet kaivetaan vaikka arkusta puolustamaan sitä.
Ja muutosta tähän tilanteeseen on turha odottaa - edes persuilta. Jos persut joskus voittavat vaalit tai pääsevät muodostamaan hallitusta niin pakkoruotsi tullaan esittämään heillekkin ehtona, pääsykorttina valtaan. Joko he kääntävä takkinsa tässä 'pikkukysymyksessä' ja saavat tilalle vaikka mitä myönnytyksä - tai sitten kaikki muut puolueet ryhtyvät ns. 'vaikeiksi'.
Ainakaan Soinin johtamat persut eivät ole niin periaatteellisia että he lähtisivät taistelemaan jonkun pakkoruotsikysymyksen kanssa jos kysymyksessä on valtaan pääsy. Onhan hän jo kääntänyt takkinsa osittain mamu-kriittisyydessä - joka ei kuulemma saa olla mikään puolueen ajama pääasia jottei vaan näyttäydyttäisi rasisteina tai öyhöttäjinä. Pakkoruotsi siis tulee säilymään myös persuhallituksessa.
Nämä ovat faktat ja en tiedä mitä tilanteelle voisi/pitäisi tehdä. Ehdotuksia?
>:(
Melkoista kehitystä on kuitenkin tapahtunut internetin tulon myötä. Sitä aiemmin eliitin valheet upposivat kansaan paljon helpommin.
^^
Eurokriisin myötä Suomella on muita, paljon suurempia ongelmia kuin pakkoruotsi. Soini on myös ilmoittanut, että seuraavaan hallitukseen on mentävä, enkä ole missään vaiheessa uskonut, että persut saisivat puoliakaan ajamistaan asioista kenties koskaan läpi. Haliituksessa kun istuu todennäköisesti persujen lisäksi muitakin puolueita. Eikä vähiten suojatyöpaikkansa hallituksessa "ansainnut"/ keplotellut RKP. Kaiken kukkuraksi on naiivia kuvitella persujen(kaan) olevan mitenkään takinkääntöimmuuni tai korruptiovapaa. Oppositiosta nyt vain on helppo räksyttää sitä sun tätä. Vaikken itse ole vielä edes kolmeakymmentä, olen varma, että ehdin kuolla ennen kuin pakkoruotsi poistuu.
Quote from: nitkunatku on 16.05.2014, 10:15:49
^^
Eurokriisin myötä Suomella on muita, paljon suurempia ongelmia kuin pakkoruotsi.
Ei ole vaan ihan samasta korruptiosta on kyse kuin muissakin ongelmissa. Se vaikuttaa vain lisääntyvän.
Ennen riitti että veivät kansan rahat, nykyisin vievät tulevien sukupolvienkin rahat.
[vasemmistologiikkahattu päähän]
Pakollinen ruotsin kielen oppiminen on imperialistisen valloittaja-agression tulosta, jossa ylläpidetään herrakansan sorron ylivaltaa heikomman aineen keskuudessa. Pakkoruotshegemonia toiseuttaa ja syrjii maahanmuuttajia ja muita vähemmistöjä. Lisäksi se sementoi patriarkaalisen fallistis-sovinistisen miekkalähetyksen historiallista legitimitaatiota, joka vierauttaa naiset ja transpartamieslaulajat vallasta pakottamalla heidät sopeutumaan hegemoniseen fallos-hauismaskuliinimakkarakulttuuriin tai jäämään pois hierarkisen vallan piiristä. Lisäksi tämä patriarkian legitmitaatiotoistanta suhtautuu foobisesti ja suvaitsemattomasti HBLQTxyzåäö-ihmisiin, täten polkien kyseenalaistamattomia, totaalisti tinkimättömän relativistisiä vasemmistolaisia ihmisarvoja.
[vasemmistologiikkahattu päästä]
Quote from: foobar on 16.05.2014, 07:56:34
En tunne yhtäkään suomalaista jolla olisi riikinruotsalainen puoliso, mutta tunnen pikaisesti laskien ainakin neljä joilla on venäläinen, ja kolme joilla puoliso on kiinalainen. Silti leimaudun juntiksi, jos kyseenalaistan pakkoruotsin tarpeellisuuden pariutumismarkkinoilla.
Mulla on tämänhetkisessä tuttavapiirissä ainakin neljä sellaista pariskuntaa, joissa toinen puolisoista on riikinruotsalainen. Vain yhdessä tapauksessa toinen puolisko on suomenruotsalainen, muissa suomenkielinen. Lisäksi on kaksi tuttavapariskuntaa, joissa toinen suomenkielinen ja toinen norjalainen.
En silti ole sitä mieltä, että tämän parisuhdeasian korostaminen olisi erityisen tärkeää pakkoruotsista puhuttaessa, vaikka itsekin olen nimenomaan parisuhdemielessä ruotsin osaamisesta hyötynyt. Myöhemmin myös työelämässä.
Jokohan tuolla tulee kenkää Usarin blogeista? :)
http://jarileino2011.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168206-pariutuminen-pakkoruotsin-perusteluna
Naapurin poika oli ruotsalaissyntyinen äitinsä puolelta eikä koskaan pärjännyt kouluruotsissa. Mutta jutteli sujuvasti riikinruotsia mutsinsa kanssa. :P
Quote from: Jari Leino on 16.05.2014, 12:28:54
Jokohan tuolla tulee kenkää Usarin blogeista? :)
http://jarileino2011.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168206-pariutuminen-pakkoruotsin-perusteluna
Quote from: Jari Leino blogissaan"Minulle on ollut henkilökohtaisesti paljon hyötyä thaista, koska olen myöskin saanut tutustua thaimaalaiseen tyttöystävään juuri siksi, että osasin edes muutaman sanan heti alkuun thaita. Tuo kielitaito teki kyllä elämästä hiukan helpompaa", kertoo entinen peräkammarinpoika Reiska Takahikiältä.
"Kyllähän se thain opiskelu silloin koulussa harmitti, varsinkin niiden kirjainväkkyröiden piirteleminen oli tuskaista", Reiska muistelee.
"Mutta loppujen lopuksi minua viisaammat tiesivät minua itseäni paremmin, mitä kieliä tulen elämässäni tarvitsemaan", lopettaa Reiska hymyillen ja taputtaa vaimoaan Joo-Jingiä hellästi pyllylle.
Minä olen ihan hirveästi hyötynyt pakkoruotsista. Se helpotti myös semmoisen kielen opettelemista, jolla ei ole mitään germaanista kielitaustaa. Mutta ihan varmasti helpotti, kummasti. Ainakin varmuudella siten, että pakkoruotsilokero aivoissani on nyt peruskorjattu, rempattu, uudelleensisustettu ja laajennettu toisella vieraalla kielellä.
Tietty jos tosiaankin olisin arvannut aikoinaan, että minne tieni vie, niin olisin kuunnellut vähemmän
Eppuja ja enemmän keskittynyt opettelemaan
suurenmaailman kulttuuria.
Mutta kiitos pakkoruotsin, olen kohtuullisesti pärjännyt.
Harmi, että olen sangen
kiittämätön, rahvaanomainen ja muutenkin ylimielinen.
Quote from: mub on 15.05.2014, 21:50:19
Quote from: Ali Suoriutuja on 15.05.2014, 21:20:00
Ihan mielisairasta juttua tulee pakkoruotsin kannattajilta. Onko mikään ihme että asiat ovat päin vi##ua kun tuollainen debiililauma päättää asioista?
Selväähän on ettei ruotsi lähde ydinsodallakaan.
Ensimmäistä kappaletta piti likettää, mutta tuo toinen on kyllä aivan väärin.
Kyllä siitä pakkoruotsista tullaan luopumaan ennemmin tai myöhemmin, ei vain tällä hallituskaudella.
Oikein.. pakkoruotsistahan päästään kyllä eroon, mutta kysymys onkin että kuinka paljon suuttumusta saadaan aikaan ennenkuin siitä päästään eroon. Nimittäin voi olla niin että kun viimeiseen asti pitävät kiinni apartheidistään, voi käydä niinkuin etelä-afrikassa kun isännän rooli vaihtui. Jos on pakko tapella vuosikymmeniä kynnet veressä pakkoruotsin poistamiseksi, ei todellakaan voiton tultua ole mieli olla armollinen. Siinä vaiheessa kaikki etuoikeudet vaan pois mitä pystytään lain puitteissa ottamaan. Ja jos enemmistöä riittää niin poistetaan koko paska perustuslaista ja muutetaan historiankirjat niin että ko. kansanosasta ei jää merkkikään.
Saas tosin nährä pysyykö tämäkään kirjoitus täällä. Pakkoruotsi saa mut kieltämättä näkemään kirkkaanpunaista ja eihän täällä saa edes ministerin kalalaatikkoa mainita niin heti jo sensuurin karvainen käsi iskee.
Tietysti olen sitä mieltä että modet hommalla tekee hyvää ja pyyteetöntä työtä, mutta välillä vituttaa kun katarsis jää tapahtumatta kun ei ole päässy valuttamaan haavasta myrkkyä (sensuroitu posti = no post at all = ihan sama kuin jatkaisit yksikseen kiehumista).
Ihan vaan kysymyksenä.. kuinka moni on oikeasti VIHAINEN tästä pakkoruotsipaskasta ja sen ylläpitämisen menetelmistä? Siis tarkoitan "Jos mun auton hakkaaminen paskaksi sorkkaraudalla poistais pakkoruotsin, mun bemari olis enää läjä ruuveja ja muttereita" vihainen, en "kylläpäs kismittää, taidanpa ottaa yhden olusen viikonlopun kunniaksi ja unohtaa koko asian taas pariksi päiväksi" vihainen.
Pakkoruotsin perimmäinen tarkoitus on vaikeuttaa suomenkielisten opiskelua ja ammatinvalintaa, puhumattakaan ihmisoikeuksista.
Tästä syystä pakkoruotsin tuoma kielitaito on käytännössä hyödytöntä, sillä se ei kuitenkaan riitä tärkeässä tilanteessa.
[/quote]
Ei ole mitään syytä olla niin tyhmä, että antaa bisnesneuvotteluissa ruotsalaisten kanssa vastapuolelle etulyöntiaseman sönköttämällä huonoa kouluruotsia. Ei ole ongelma siirtyä "samalle viivalle" puhumaan englantia. (Koskaan ei ole ruotsalainen ehdottanut suomea yhteiseksi kieleksi!)
[/quote]
Muistan tilanteen puolen miljoonan korvausvaateesta ruotsalaisten puolelta.
Valmistautuessamme tapaamiseen firmamme ruotsinkielinen johto ensalkuun vaati, että puhumme englantia!
Muutoin on liian helppo sanoa jaa vaikka tarkoittaa eii!
(me muuten voitimme jutun)
Mielenkiintoinen havainto että ihmisten mielipiteet suhtautumisessa massamaahanmuuttoon ja pakkoruotsiin menevät yks yhteen. Joko molempiin myönteiset tai molempiin kielteiset. Harvoin ristiin.
Eihän tuossa ole mitään logiikkaa että joku joka kannattaa rajoittamatonta maahanmuuttoa ympäri maailman samalla kannattaa pakkoruotsia joka estää vapaan kielivalinnan ja mahdollisesti monien ihmisten mahdollisuuden kommunikoida näiden ympäri maailmaa saapuneiden maahanmuuttajien kanssa.
^Ei se minulle ole yllättävä, sillä loogisuuteen ja järkevään ajatteluun taipuvaiset ihmiset ovat loogisia ja järkeviä johdonmukaisesti lähes kaikissa asioissa, joihin kantaa ottavat. Ja vice versa.
Quote from: ääridemokraatti on 16.05.2014, 16:57:09
^Ei se minulle ole yllättävä, sillä loogisuuteen ja järkevään ajatteluun taipuvaiset ihmiset ovat loogisia ja järkeviä johdonmukaisesti lähes kaikissa asioissa, joihin kantaa ottavat. Ja vice versa.
ei päde ainakaan hommalla spagettihirviöihin liittyvissä aiheissa
QuoteEduskunta keskustelee tänään kansalaisaloitteesta. Mutta onko se vasta alkua? Ensi vuoden hallitusneuvottelut ovat myös ratkaisevia.
- Aloitteen takana olevat tavoitteet herättävät huolta. Vapaaehtoinen kouluruotsi on vain välietappi Suomalaisuuden liitolle, katsoo Carl Haglund, RKP.
- Minä ole optimisti, ja uskon ja toivon, että seuraavalla hallituksella on samat tavoitteet kuin nykyisellä, sanoo Peter Östman, KD.
Myöskään Jouni Backman, SDP, ei usko, että lainsäädäntöön tulee muutoksia ruotsin kielen suhteen tulevina vuosina. SDP:n uusi puheenjohtaja Antti Rinne tukee omien puheidensa mukaan pakollista kouluruotsia. Nykyisten hallituspuolueiden odotetaan suhtautuvan kriittisesti kansalaisaloitteeseen, joka tekisi kouluruotsista vapaaehtoisen, ei vähiten siksi, että se on vastoin hallitusohjelmaa.
Siksi vaikka muutama puolue on jakautunut, ei näytä todennäköiseltä, että aloite saisi eduskunnassa kannatusta.
Mutta vuoden päästä on uuden hallitusohjelman aika.
Hbl 15.5.2014
QuoteVille Niinistö, Vihreiden puheenjohtaja [kysymykseen ruotsin roolista seuraavassa hallitusohjelmassa]
-Käsitykseni mukaan Perussuomalaiset tulevat pitämään kysymystä esillä myös jatkossa. On tärkeää, että muut suuret puolueet eivät mene mukaan populistisiin virtauksiin ja suvaitsemattomaan keskustelukulttuuriin. On väärin väittää, että ruotsi on virkamieskieli, kun ruotsilla on niin tärkeä rooli pohjoismaisessa yhteistyössä ja elinkeinoelämässä, katsoo Ville Niinistö.
- Meille on tärkeää, että se hallituspolitiikkaa, jossa olemme mukana, parantaa molempien kansalliskielien roolia yhteiskunnassa, ei heikennä sitä. Se on linja, joka pitäisi olla hallitusohjelmassa.
Mikäli Vihreät ovat mukana muotoilemassa hallitusohjelmaa, on tavoitteena pitää molemmat kotimaiset kielet pakollisina, mutta lisätä joustavuutta, sanoo Ville Niinistö. Ne jotka haluavat lukea muutakin vierasta kieltä kuin englantia, voisivat esimerkiksi saada tehdä sen viidennellä luokalla ja lykätä ruotsin kahdeksannelle luokalle.
- Toista kotimaista kieltä on luettava ainakin muutama vuosikurssi, mutta jos tarvitaan enemmän joustavuutta esimerkiksi Itä-Suomeen, siellä voidaan tehdä niin. Se on asia, jota ajamme seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Mutta vahvan siteen luomiseksi molempiin kieliin tarvitaan myös kielikylpyjä ja muita panostuksia kaksikielisyyteen, jotka saavat nuoret tapaamaan toisiaan yli kielirajojen.
Hbl 15.5.2014
Alexander Stubb on ollut sitä mieltä, että ruotsin opetus voisi olla pakollista vaikka vain luokilla 1-5 ja Ville Niinistölle riittävät näköjään luokat 8-9. Niinistö on siis Stubbin kanssa "joustavasti" sitä mieltä, että peruskouluopetuksen päättyessä saavutetulla ruotsin kielen taidolla ei ole loppujen lopuksi väliä, kunhan ruotsi pysyy jollain tavalla pakollisena kaikille, ja resursseja lisätään, oli kielelle todellista kysyntää eli ei.
Sipilän vastauksen alku:
QuoteJuha Sipilä, Keskustan puheenjohtaja
- Keskustelu kouluruotsista varmaan jatkuu, eikä sitä pidä pelätä. Mitä hallitusneuvotteluihin tulee, suomalaiset päättävät niistä vaalien tuloksen kautta. Keskustan näkemys kysymyksestä on, että Suomi on kaksikielinen maa, ruotsin kielen asema on turvattu perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä. Siksi Keskusta katsoo, että...[en saa selvää]
En saanut muiden puolueiden vastauksista selvää (pieni fontti). Perussuomalaisilta ei kysytty, eikä KD:lla puheenjohtaja Räsäseltä vaan Peter Östmanilta. Kokoomuksen puolesta vastasi Lenita Toivakka.
Jouni Backman totesi Höblässä (http://hbl.fi/nyheter/2014-05-15/607021/riksdagen-debatterade-skolsvenskan), ettei yksikään demarikansanedustaja
ole anonut lupaa poiketa puolueen pakkoruotsikannasta.
Ville Niinistö, Vihreiden puheenjohtaja [kysymykseen ruotsin roolista seuraavassa hallitusohjelmassa]
-Käsitykseni mukaan Perussuomalaiset tulevat pitämään kysymystä esillä myös jatkossa. On tärkeää, että muut suuret puolueet eivät mene mukaan populistisiin virtauksiin ja suvaitsemattomaan keskustelukulttuuriin.
-----------
Tuntemattomasta lainattua:
Tuo jos se linjaan ilmestyy, niin se kuolee. Ellei edestäpäin satu, niin takaa sattuu.
Uusin argumenttihan on tosiaan toi että kun pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista niin muoden kielten opiskelu ei noussut "kuten odotettiin".
Jotenkin pakkoruotsittajien argumentit tuntien jotain kieroa siinä on. Onko kellään tietoa että mistä se johtuu? Oliko odotukset asetettu keinotekoisesti liian korkeaksi (eli muiden kielien opiskelu siis nousi, mutta jokunen otti tilalle vaikka ylimääräisen fysiikan tms. oppiaineen tunteja). Vai oliko niin että pakkoruotsin kirjoituspakko poistui, mutta tunneilla oli silti pakko istua? Vai mitä? Vai onko kyseessä aito argumentti pakkoruotsin puolesta? Tohon viimeiseen en oikeen jaksa uskoa, mutta paremminkaan en tiedä.
QuoteVille Niinistö,
On tärkeää, että muut suuret puolueet eivät mene mukaan populistisiin virtauksiin ja suvaitsemattomaan keskustelukulttuuriin.
Emme suvaitse vapaata kielivalintaa. Siitä keskusteleminen on suvaitsematonta keskustelukulttuuria.
Venäjä, saksa ja ranska ovat suvaitsemattomien kielivalintoja. Suvaitsevaiset opiskelevat ruotsia.
:facepalm:
Quote from: vihapuhegeneraattori on 16.05.2014, 19:51:40
Uusin argumenttihan on tosiaan toi että kun pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista niin muoden kielten opiskelu ei noussut "kuten odotettiin".
Jotenkin pakkoruotsittajien argumentit tuntien jotain kieroa siinä on. Onko kellään tietoa että mistä se johtuu? Oliko odotukset asetettu keinotekoisesti liian korkeaksi (eli muiden kielien opiskelu siis nousi, mutta jokunen otti tilalle vaikka ylimääräisen fysiikan tms. oppiaineen tunteja). Vai oliko niin että pakkoruotsin kirjoituspakko poistui, mutta tunneilla oli silti pakko istua? Vai mitä?
Historian uudelleenkirjoitusta, ei sen kummempaa, sillä uudistukselle ei asetettu tuollaista tavoitetta.
Vain ruotsin valitseminen ylioppilaskirjoituksissa tuli vapaaehtoiseksi, ei ruotsin opiskelu lukiossa. Uudistuksella ei suinkaan pyritty lisäämään muiden kielten opiskelua vaan helpottamaan ylioppilaskirjoitusten silloista kielipainotteisuutta parantamalla matematiikan ja reaalikokeen asemaa. Jos tuolloin olisi haluttu parantaa muiden kielten asemaa, olisi ruotsista tietysti tehty lukiossa kokonaan valinnainen aine.
edit: Nolla-argumentti lienee peräisin Folktingetin sylttytehtaalta:
Quote- Sedan det andra inhemska språket blev frivilligt i studentexamen år 2005 har antalet finskspråkiga elever som skriver svenska minskat drastiskt. Det har emellertid inte lett till ökade studier i andra språk. Tvärtom. Antalet gymnasieelever som läser tyska och franska har halverats mellan 2001 och 2009. Samma trend gäller för ryskan, säger Folktingets ordförande Christina Gestrin.
Pressmeddelanden: Folktinget hoppas på en
saklig debatt (http://folktinget.fi/sv/press/utlatanden/article-54795-33113-folktinget-hoppas-pa-en-saklig-debatt) 28.4.2013
edit2: Eilen eduskunnan lähetekeskustelussa:
QuoteMikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä aloite on tullut meille käsiteltäväksi tänne eduskuntaan. Keskeinen argumentti, jolla aloitetta pyritään viemään eteenpäin ja jolla vuonna 2005 motivoitiin myös toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, on, että näin vapautetaan resursseja, jotka voidaan kohdentaa muiden kielten opiskeluun. Tämä argumentti on osoittautunut virheelliseksi. Toisen kotimaisen kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ei ole lisännyt kielten opiskelua. Tilastojen valossa kehitys näyttää olevan täysin päinvastainen.
Tällaista Nylanderin väittämää "keskeistä argumenttia" ei esitetty vuonna 2005 siitäkään syystä, että (oppilaan omia) resursseja vapautettiin vain
ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisesta. Silloinen opetusministeri Tuula Haatainen ei maininnut mitään tuon suuntaistakaan tiedottaessaan (http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2004/3/haatainentoisen_kotimaisen_kielen_kirjoittaminen_vapaaehtoiseks?lang=sv&extra_locale=fi) ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilun vakinaistamisesta maaliskuussa 2004.
Quote from: Ville Niinistö-Käsitykseni mukaan Perussuomalaiset tulevat pitämään kysymystä esillä myös jatkossa. On tärkeää, että muut suuret puolueet eivät mene mukaan populistisiin virtauksiin ja suvaitsemattomaan keskustelukulttuuriin.
Ville Niinistön mielestä kaksi kolmasosaa suomalaisista on "suvaitsemattomia populisteja".
Quote from: vihapuhegeneraattori on 16.05.2014, 19:51:40
Uusin argumenttihan on tosiaan toi että kun pakkoruotsi poistui ylioppilaskirjoituksista niin muoden kielten opiskelu ei noussut "kuten odotettiin".
Jotenkin pakkoruotsittajien argumentit tuntien jotain kieroa siinä on. Onko kellään tietoa että mistä se johtuu? Oliko odotukset asetettu keinotekoisesti liian korkeaksi (eli muiden kielien opiskelu siis nousi, mutta jokunen otti tilalle vaikka ylimääräisen fysiikan tms. oppiaineen tunteja). Vai oliko niin että pakkoruotsin kirjoituspakko poistui, mutta tunneilla oli silti pakko istua? Vai mitä? Vai onko kyseessä aito argumentti pakkoruotsin puolesta? Tohon viimeiseen en oikeen jaksa uskoa, mutta paremminkaan en tiedä.
Mitä sinne päähän lisää tulee, jos ruotsia on kuitenkin pakko lukea? Eihän kysymys ole tuntimäärästä vaan erilaisten kielten ja kielioppien omaksumisesta ja siitä ettei ne sekoitu päässä. Vaikka kirjoitukset poistuivat, niitä ruotsin kielen kursseja pitää vielä käydä sekoittamassa saksan kielen opintoja tms.
Kovin nyt näyttää eduskunnassa, että pakkoruotsi jää. Ainakin tämän hallituksen aikana. Jos seuraavassa hallituksessa on Perussuomalaiset mutta ei RKP:tä, niin ensi hallitus voi esittää toisin.
Mutta Turkkila ja Perussuomalainen-lehti hoi! Kaikki kansanedustajat, jotka äänestävät pakkoruotsin puolesta muistiin. Sitten joku ruotsinkielinen toimittaja soittamaan läpi kaikki nämä kansanedustajat läpi, ja lyhyt puhelinhaastattelu ruotsiksi. Muutama vaikeampi sana ja ajatus sekaan vaikkapa EU-parlamenttivaaleista tai EU:n toiminnasta.
"Hej, vi kallar från Sannfinnländare tidning. Du har röstat "NEJ" för frivilliga språkväljning i grundskola. Därför intervjuar vi på svenska. Vi har tre aktuella frågor om eurovalet. Tänker ni att... " (en tiedä menikö pakkoruotsilla ja seiskaluokan sanastolla oikein...)
Viimeinen kysymys pitäisi olla sellainen, johon on kolme vaihtoehtoa sen mukaan miten haastateltava pärjää vastauksissaan:
- pärjää hyvin: Onko kielitaitonne lähde peruskoulu/lukio, vai oletteko ruotsinsuomalainen vai asuneet ruotsissa?
- pärjää kohtalaisesti: Antaako pakkoruotsi riittävät valmiudet tämäntapaisiin haastatteluihin...
- pärjää huonosti/ei ollenkaan: Selkeästi ette osaa ruotsia kovin hyvin, tai olette haluton sitä käyttämään. Pakkoruotsi ei ole teille näemmä maistunut. Miksi tuputitte sitä pakkopullaa muille? Haluatteko kostaa oman kovan kohtalon lapsillenne?
-i-
Tosiasiahan on, että minkään kielen opiskelu koulussa ei anna valmiuksia mihinkään. Se antaa vain pohjan kunkin kielen taitojen syventämiseen. Ja parhaiten lapsi oppii niitä kieliä, joiden kanssa hän joutuu kosketuksiin myös arjessa. Siksi englannin oppii helpoiten ja siksi ruotsin oppimiseen on hyvät edellytykset niillä seuduilla, joilla ruotsinkielisiä on paljon.
Suomessa on hyvä opiskella ruotsia ja ruotsissa suomea, jotta molempien valtioiden koululaisilla on yhtäläiset mahdollisuudet päästä kiinaan johtotehtäviin tai ameriikkaan mäkkärin kassalle.
Quote from: Sietäjä on 16.05.2014, 21:44:36
Tosiasiahan on, että minkään kielen opiskelu koulussa ei anna valmiuksia mihinkään. Se antaa vain pohjan kunkin kielen taitojen syventämiseen. Ja parhaiten lapsi oppii niitä kieliä, joiden kanssa hän joutuu kosketuksiin myös arjessa. Siksi englannin oppii helpoiten ja siksi ruotsin oppimiseen on hyvät edellytykset niillä seuduilla, joilla ruotsinkielisiä on paljon.
Tästä ilmainen vinkki pakkoruotsittajille seuraavaksi askeleeksi.
Lakiin on kirjattava että kaikki ulkomaiset ohjelmat on dubattava ruotsiksi jotta varmistetaan rikas kielivarasto vauvasta vaariin.
Kun poliitikko tekee näennäisesti järjettömiä päätöksiä niin voit olla varma että hänet on joko ostettu tai korruptoitu tekemään järjellisiä päätöksiä.
Kun tämän pitää mielessä niin kaikki onkin yhtäkkiä päivänselvää.
Quote from: ruikonperä on 16.05.2014, 23:42:59
Kun poliitikko tekee näennäisesti järjettömiä päätöksiä niin voit olla varma että hänet on joko ostettu tai korruptoitu tekemään järjellisiä päätöksiä.
Kun tämän pitää mielessä niin kaikki onkin yhtäkkiä päivänselvää.
Mitään muuta selitystä poliitikkojen järkähtämättömälle pakkoruotsin puolustukselle ei voi olla.
Tästähän vois sitten tehdä sellaisten takinkääntäjien listan kaikkien nähtäväksi:
Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.05.2014, 07:09:22
Tästähän vois sitten tehdä sellaisten takinkääntäjien listan kaikkien nähtäväksi:
Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html
Tämä on todella hankala paikka monelle kansanedustajalle, jos äänestää pakkoruotsia vastaan, niin silloin voi moni rapuillallinen jäädä väliin?
Tänään Höblässä Susanna Ginman kirjoittaa pakkoruotsin poistoaloitteesta. Alla pätkä tekstin loppuosasta.
Quote...
Det finns all orsak att glädjas över att de flesta som deltog i riksdagens remissdebatt om medborgarinitiativet från alla partier utom Sannfinländarna talade för undervisningen i svenska. I så gott som alla partier finns det också ledamöter som vill avskaffa obligatoriet, men de är i minoritet. Inom Centern höjs visserligen många röster för att det regionalt vore möjligt att avskaffa obligatoriet.
Om riksdagsdebatten var konstruktiv så kan man tyvärr inte säga detsamma om medborgarinitiativet. Det är lätt att hålla med om att den mer eller mindre väldolda agendan för initiativet är att komma åt Finlands tvåspråkighet. Både den hätska tonen och det faktum att medborgarinitiativet förknippas med Sannfinländarna, som har starka positioner i såväl Finskhetsförbundet som föreningen Vapaa kielivalinta, påverkade antagligen de andra partiernas reaktioner och därmed tonen i debatten. Hätskheten leder till en polarisering som inte gagnar någon – i längden gagnar den inte heller svenskan eller tvåspråkigheten även om den grova skiljelinjen just nu tycks gå mellan Sannfinländarna och de övriga partierna.
Förhoppningsvis kan medborgarinitiativet och en grundlig riksdagsbehandling resan luften. Det allra viktigaste vore ändå att viljan att tidigarelägga och göra undervisningen i svenska mer motiverande skulle ge konkreta resultat.
Toosi vapaa suomennos. Asia sama mutta sanat vapaammat kuin ruotsinkielisessä tekstissä.
Quote from: E:n oma vapaa käännösEli kivaa kun kaikissa puolueissa, paitsi Perussuomalaisissa, puhuttiin ruotsin opetuksen jatkumisen puolesta. Jokaisessa puolueessa oli toki edustajia, jotka halusivat poistaa pakollisuuden, mutta he olivat vähemmistössä. Keskustapuolueesta ehdotettiin että alueellisesti voitaisiin luopua ruotsin opetuksen pakollisuudesta.
Jos eduskuntakeskustelu oli rakentavaa, samaa ei voi sanoa kansalaisaloittesta. On helppoa päätellä että aloitteen enemmän tai vähemmän ilmeinen piiloagenda on päästä käsiksi Suomen kaksikielisyyteen. Sekä vihamielinen sävy että se tosiasia että aloite voidaan kytkeä Perussuomalaisiin (jolla on vahva asema Suomalaisuuden liitossa, että Vapaa kielivalinta-yhdistyksessä) vaikutti todennäköisesti toisten puolueiden reaktioihin ja sitä kautta keskustelun sävyyn. Vihamielisyys johtaa polarisoitumiseen, joka ei hyödytä ketään. Pitemmällä tähtäimellä tilanne [polarisoituminen] ei hyödytä ruotsin kielen asemaa eikä Suomen kaksikielisyyttä vaikka nyt tuntuukin olevan havaittavissa selvä jakolinja Perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä.
Toivottavasti kansalaisaloite ja perusteellinen eduskuntakäsittely puhdistaa ilmaa. (vapaakääntäjän huomautus: oletan että piti lukea rensa eikä resan). Tärkeinä olisi että tahtotila aikaistaa ruotsin kielen opiskelun aloittamista ja tehdä opiskelusta motivoivampaa tuottaisi konkreettisia tuloksia.
Quote from: Nanfung on 17.05.2014, 07:58:12
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.05.2014, 07:09:22
Tästähän vois sitten tehdä sellaisten takinkääntäjien listan kaikkien nähtäväksi:
Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html
Tämä on todella hankala paikka monelle kansanedustajalle, jos äänestää pakkoruotsia vastaan, niin silloin voi moni rapuillallinen jäädä väliin?
Ovat "vaikean" valinnan edessä :roll: Mielenkiinnolla odotan ketkä äänestävät järkiperustein ja ketkä miellyttääkseen tuota RKP:n marginaalipoppoota.
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.05.2014, 11:18:54
Quote from: Nanfung on 17.05.2014, 07:58:12
Tämä on todella hankala paikka monelle kansanedustajalle, jos äänestää pakkoruotsia vastaan, niin silloin voi moni rapuillallinen jäädä väliin?
Ovat "vaikean" valinnan edessä :roll: Mielenkiinnolla odotan ketkä äänestävät järkiperustein ja ketkä miellyttääkseen tuota RKP:n marginaalipoppoota.
Enemmän kuin rapuillallisten väliinjäämisen pelko voi asiaan vaikuttaa se, että persujen kanssa ei haluta olla samaa mieltä. Ei sovi imagoon joko yleisesti tai sitten joidenkin yksittäisten persuilujen takia. Samasta syystä monien on vaikea olla maahanmuuttokriitikkojakaan, vaikka jonkinasteista kriittisyyttä löytyisikin.
QuoteKielikiistassa on noustava poteroista
Ruotsin taito on hyödyllistä, mutta peruskoulun kieliopetukseen tarvitaan joustavuutta.
Kansalaisaloite "pakkoruotsista" on nyt eduskunnassa. Tämäkään asia ei saisi olla tabu. Keskustelun toivoisi kuitenkin muuttuvan - puolin ja toisin - asiallisemmaksi myös äärilaidoilla.
"Pakkoruotsin" vastustajat leimaavat Ruotsin sortajaksi, joka pakotti siirtomaa-Suomen alistumaan myös hallintokielen osalta. Todellisuudessa Suomi oli osa yhteistä valtakuntaa - samoin oikeuksin ja velvollisuuksin.
Sääty-yhteiskunnassa vauraus ja valta jakaantuivat epätasaisesti, mutta suomalaisetkin olivat valtiopäivillä ja säätykiertoakin oli. Ruotsin kautta saimme läntisen henkisen perinnön.
RKP:n suunnalla kannattaisi puolestaan tunnustaa, että ilman Jörn Donnerin isoisän kaltaisia fennomaaneja Suomi olisi nyt saman kaltainen osa Venäjää kuin Viena ja Aunus. Pelkän kielivähemmistön varassa Suomi ei olisi pärjännyt.
Koulujen kieltenopetus ei ole perustuslakikysymys. Valtiosäännön kielipykälä on ollut sama vuodesta 1919 alkaen, mutta toisen kansalliskielen opetus tuli pakolliseksi vasta peruskoulun mukana 1970-luvulla - poliittisen lehmäkaupan osana.
Pelko ruotsin kielen katoamisesta Suomesta on huuhaata. Täällä ei ole milloinkaan osattu - absoluuttisesti tai suhteellisesti - yhtä paljon ruotsia kuin nyt.
Ruotsin, kuten muidenkin kielten taito on jokaiselle hyödyllistä. Kaikkea ei silti koulun ohjelmaan mahdu ja oppimiskykykin vaihtelee. Kansalliskielten kohtuullinen taito on toisaalta yleissivistystä, joka tulisi testata pakollisena ylioppilaskirjoituksissa.
Peruskoulussa voisi olla joustavuutta. Siten Itä-Suomessa venäjä voisi olla vaihtoehtona; kyrilliseen viidakkoon tuskin lähdetään laiskuudesta. Toisaalta osa peruskoululaisista läpäisee ruotsin armovitosilla oppimatta muuta kuin vastenmielisyyden kieltä ja ehkä suomenruotsalaisiakin kohtaan.
Pakon sijaan pitäisi vedota ruotsin taidon hyötyihin. Pohjoismaisten yhteisyritysten yleistyessä ruotsin taito on jopa korostunut. Virallinen konsernikieli voi olla englanti, mutta tärkeässä epävirallisessa kanssakäymisessä on hyvä osata kumppanien kieliä.
Molemmilla äärilaidoilla tulisi nousta poteroista ja etsiä ennakkoluulottomia ratkaisuja niin molempien kansalliskielten kuin saksan, ranskan tai espanjan kaltaisten "harvinaisten" kielten laajempaan oppimiseen. Keskinkertaisella englannilla ei läheskään aina pärjää.
Iltalehti, pääkirjoitus (http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2014051718309308_pk.shtml) 17.5.2014 (e: Ilta-Sanomat > Iltalehti)
Pääkirjoitustoimittajan "ennakkoluuloton ratkaisu" on, että
Itä-Suomessa venäjä voisi olla ruotsin vaihtoehto, mutta vastapainoksi ruotsi pitäisi palauttaa
kaikille pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. Varsinainen Salomon.
Quote from: Elemosina on 17.05.2014, 08:54:16
Quote from: E:n oma vapaa käännös
Jos eduskuntakeskustelu oli rakentavaa, samaa ei voi sanoa kansalaisaloittesta. On helppoa päätellä että aloitteen enemmän tai vähemmän ilmeinen piiloagenda on päästä käsiksi Suomen kaksikielisyyteen. Sekä vihamielinen sävy että se tosiasia että aloite voidaan kytkeä Perussuomalaisiin (jolla on vahva asema Suomalaisuuden liitossa, että Vapaa kielivalinta-yhdistyksessä) vaikutti todennäköisesti toisten puolueiden reaktioihin ja sitä kautta keskustelun sävyyn. Vihamielisyys johtaa polarisoitumiseen, joka ei hyödytä ketään. Pitemmällä tähtäimellä tilanne [polarisoituminen] ei hyödytä ruotsin kielen asemaa eikä Suomen kaksikielisyyttä vaikka nyt tuntuukin olevan havaittavissa selvä jakolinja Perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä.
Toivottavasti kansalaisaloite ja perusteellinen eduskuntakäsittely puhdistaa ilmaa. Tärkeinä olisi että tahtotila aikaistaa ruotsin kielen opiskelun aloittamista ja tehdä opiskelusta motivoivampaa tuottaisi konkreettisia tuloksia.
Höblän Susanna Ginman olkiukkoilee ja pelottelee, mutta ei pysty osoittamaan asiallisesti muotoillusta aloitteesta mitään vihamielistä tai epäasiallista. Minusta vihamielistä on Folktingetin ja Rkp:n suora valehteleminen vastoin parempaa tietoa esimerkiksi vuoden 2005 ylioppilaskirjoitusuudistuksesta muka esimerkkinä kansalaisaloitteen argumenttien virheellisyydestä.
Ruotsin kielen peruskouluopetuksen vuodella aikaistamisesta parin vuoden päästä ei odoteta muita konkreettisia tuloksia kuin ruotsin oppimisen heikkeneminen entisestäänkin. Kun opetus ulotetaan alakouluun, tarvitaan aiempaa enemmän resursseja, mutta kun samat kuusi viikkotuntia levitetään neljälle vuodelle, tekee se uuden opettamisesta yhä vaikeampaa.
Motivointia, resurssien lisäämistä ja ties mitä on yritetty jo vuosikymmeniä. Tosiasiat ovat olleet tiedossa, mutta niiden vastaisesti ratkaisuissa on lähdetty toiveajattelusta, josko jokin ihmeellisesti muuttuisi oppilaiden päissä. Kehitys on projekteista ja käsien heiluttelusta huolimatta ollut vääjäämättä sama. Koululaisten enemmistö ei opi niitä kieliä, jotka eivät heitä kiinnosta, ja tämä näkyy etenkin ruotsin oppimistuloksissa. Ruotsi kun tulee oppilaita motivoivana kielenä keskimäärin selvästi englannin, saksan, venäjän ja ranskan jälkeen.
Kielenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke 1996–2001 KIMMOKE - Loppuraportti (pdf)
Quote from: Sietäjä on 16.05.2014, 21:44:36
Tosiasiahan on, että minkään kielen opiskelu koulussa ei anna valmiuksia mihinkään. Se antaa vain pohjan kunkin kielen taitojen syventämiseen. Ja parhaiten lapsi oppii niitä kieliä, joiden kanssa hän joutuu kosketuksiin myös arjessa. Siksi englannin oppii helpoiten ja siksi ruotsin oppimiseen on hyvät edellytykset niillä seuduilla, joilla ruotsinkielisiä on paljon.
Tämä on totta, mutta koska ruotsinkieliset eristäytyvät "kieltä suojellakseen" omiin kouluihin ja urheiluseuroihin, ei lapset ruotsinkieleen juuri törmää ymmärtääkseni edes Vaasassa (20 % ruotsinkielisiä) saati sitten "kaksikielisessä" Turussa (5 %).
Quote from: op on 17.05.2014, 11:39:35
Quote from: Sietäjä on 16.05.2014, 21:44:36
Tosiasiahan on, että minkään kielen opiskelu koulussa ei anna valmiuksia mihinkään. Se antaa vain pohjan kunkin kielen taitojen syventämiseen. Ja parhaiten lapsi oppii niitä kieliä, joiden kanssa hän joutuu kosketuksiin myös arjessa. Siksi englannin oppii helpoiten ja siksi ruotsin oppimiseen on hyvät edellytykset niillä seuduilla, joilla ruotsinkielisiä on paljon.
Tämä on totta, mutta koska ruotsinkieliset eristäytyvät "kieltä suojellakseen" omiin kouluihin ja urheiluseuroihin, ei lapset ruotsinkieleen juuri törmää ymmärtääkseni edes Vaasassa (20 % ruotsinkielisiä) saati sitten "kaksikielisessä" Turussa (5 %).
Ei välttämättä pidä enää paikkaansa. Ainakin omalla kotipaikkakunnallani urheiluseura valitaan sen mukaan, missä on paras toiminta tai itselle sopivin. Kaikissa lajeissa ei edes löydy kahden eri kielen seuroja. Itse toimin tällä hetkellä kahdessa seurassa, joista molemmat ovat ruotsinkielisiä, mutta toisessa enemmistö aktiiveista suomenkielisiä ja hallitseva kieli tällä hetkellä suomi. Toinen on selkeämmin ruotsinkielinen seura, mutta suomenkieliset otetaan ilolla vastaan ja ohjeet annetaan kaksikielisesti. Itsekin olen suomenkielisenä ohjeistanut myös ruotsiksi . Tai itse asiassa myös suomeksi, koska omassa ryhmässäni suomenkielisiä on vähemmistönä. Ja aina suomeksi, jos en jotain ruotsiksi ole osannut.
Ote puheenjohtaja Carl Haglundin puheen suomennetusta versiosta Rkp:n puoluepäivillä tänään:
Quote from: Carl Haglund 17.5.2014
Aloitteentekijöiden käyttämä perustelu heidän puhuessaan aloitteensa puolesta on se, että yhä useammat haluavat oppia ruotsia yhä paremmin, kun he saavat tehdä sen vapaaehtoisesti. Tuollaisten yritysten seurauksia olemme nähneet aikaisemminkin, kun ylioppilaskirjoitusten ruotsista tuli vapaaehtoinen. Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui. Samanaikaisesti niiden osuus, jotka kirjoittavat ranskan tai saksan, on vähentynyt vielä dramaattisemmin.
Haglund puhuu tieten lööperiä. Aloitteessa tai aloitteentekijöiden nettisivuilla ei väitetä, että "yhä useammat haluavat oppia ruotsia yhä paremmin, kun he saavat tehdä sen vapaaehtoisesti". Vapaaehtoisuus johtaisi siihen, että
yhä harvemmat opiskelisivat ruotsia, mutta sen vapaaehtoisesti valitsevat olisivat motivoitunut joukko, joten heidän voi olettaa oppivan kieltä keskenään
yhä paremmin. Nythän ruotsin kieltä pakollisena opiskelevissa on tutkimusten mukaan kaksi toisistaan poikkeavaa ryhmää. Ne, jotka oppivat ja osaavat ruotsia hyvin ja ovat motivoituneita, sekä ne, jotka eivät osaa juuri lainkaan, eivätkä ole motivoituneita. Molemmat ryhmät etenevät yhdessä vuosikurssilta toiselle, jatkossa 4-8 vuoden ajan. Muiden kielten kouluopetuksessa ei ole tällaista polarisoitumisilmiötä.
Folktingetin tapaan Haglund tekaisee olkiukon, jonka mukaan ruotsin, ranskan ja saksan valitseminen ylioppilaskirjoituksissa on romahtanut sen jälkeen, kun ruotsi tuli vapaaehtoiseksi vuonna 2005, vaikka tulosten odotettiin parantuvan. Todellisuudessa tällaista tavoitetta ei asetettu. Ranskan ja saksan kirjoittaminen on kyllä samanaikaisesti vähentynyt, mutta näin on tapahtunut tasaisesti jo 90-luvun puolivälistä alkaen, kun lukion valinnainen lyhyt kieli ei ole enää ollut pakollinen. Taustalla on myös se, että ranskaa, saksaa tai muitakaan kieliä on valittu 90-luvulta lähtien entistä harvemmin valinnaisaineiden B2-kieleksi muun muassa siksi, että yläkoulun valinnaisaineiden tuntimäärää on supistettu aiemmasta. Kielten kirjoittamisen suosiota lukiossa on vähentänyt myös kurssimuotoisuus ja ylioppilaskirjoitusten jakaminen useampaan suorituskertaan, mikä tukee reaaliaineiden kirjoittamista kielten kustannuksella. Toisaalta ihan viime vuosina yhä useammat ovat valinneet ranskan, saksan tai venäjän vapaaehtoiseksi A2-kieleksi tai B2-kieleksi.
Quote from: Carl Haglund 17.5.2014
Tämän päivän maailmassa meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän. Tiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja. Kielet ovat avain maailmaan, toisiin kulttuureihin, kasvuun ja yrittäjyyteen. Mitä taas peruskouluun tulee, niin pitää pitää mielessä, että sen luonne ja rakenne eivät suinkaan pohjaudu vapaaehtoisuuteen - kaikkien lasten on päinvastoin käytävä koulua, että heille voitaisiin taata tasavertainen alku elämään. Tähän alkuun sisältyy ilman muuta matematiikka, voimistelu jne.
Hyvät ystävät, tasavertainen alku elämälle on yksi hyvinvointivaltiomme peruspilareista, jota emme saa kaataa. RKP on ja tulee olemaan vastavoima niille kaikille voimille, jotka haluavat tehdä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan, joka sijaitsee jossakin kaukana pohjoisessa. Kaikeksi onneksi arvioni tilanteesta on se, että tällä kerralla tarpeeksi monta kansanedustajaa tulee asettumaan ruotsin puolelle. Kysymyksessä ei nimittäin ole suomenruotsalaisten yksinäinen taistelu suomalaisuuskiihkoilijoita vastaan. Nämä kaksi kansalliskieltä ovat tärkeä asia molemmille kieliryhmille. Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä. Se on osa kulttuuriperintöämme ja osa historiaamme.
Rkp: Haglund: "Kaasu pohjaan" (http://rkp.fi/fi/node/682) 17.5.2014
Näköjään valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus
eivät ole korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä, kulttuuriperintöä ja historiaa. Ja eiväthän ne ole olleetkaan, tähän asti.
Quote from: Carl HaglundTiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja.
Onko RKP yrittänyt viedä tätä pakkoruotsi-ideaa muihin maihin? RKP voisi lähettää vaikka Kiinaan pari edustajaa vakuuttelemaan maan päättäjille, että kiinalaisoppilaat oppivat hyvin englantia ja saksaa, kun heidän päähänsä ensin taotaan muutaman vuoden ajan ruotsia. Kuinka monta minuuttia kestäisi, ennen kuin rkp-läiset naurettaisiin ulos...?
Quote from: Carl HaglundRKP on ja tulee olemaan vastavoima niille kaikille voimille, jotka haluavat tehdä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan, joka sijaitsee jossakin kaukana pohjoisessa.
Ankkalampi ja pakkoruotsitushan ne vasta eristäytymistä edustavatkin: RKP haluaa eristää suomalaiset Euroopasta estämällä suomalaisia opiskelemasta suuria eurooppalaisia kieliä. Ja tämä vain sen takia, koska rkp-läiset haluavat alistaa suomenkieliset ruotsinkielisten palvelijoiksi.
Quote from: Carl HaglundRuotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä.
Carl Haglund ei päätä, mitä minun identiteettiini sisältyy. Hän voi määritellä oman identiteettinsä, mutta hän ei voi tehdä sitä muiden puolesta.
Quote
Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui.
Minä odotin, että osuus olisi jopa noussut siitä pakollisuuden tuomasta 100 %:sta... Minusta tuntuu, että monilta RKP:n tukijoilta on täysin hukassa vapaaehtoisuuden käsitteen älyäminen. Heille nimittäin näyttää kelpaavan vain sellainen vapaaehtoisuus, joka tuottaa käytännössä saman lopputuloksen kuin pakko. Jos ei tuota, niin järjestelmässä on heidän mielestään vikaa. Mitä se sellainen vapaaehtoisuus on?
Saksan kielen opiskelua tukee ruotsin sijaan enemmän sen saksan opiskelu. Lue piruuttas koko ketju, kysymyksiisi on vastattu sen 200 kertaa jo.
Quote from: elven archer on 17.05.2014, 20:15:27
Quote
Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui.
Minusta tuntuu, että monilta RKP:n tukijoilta on täysin hukassa vapaaehtoisuuden käsitteen älyäminen. Heille nimittäin näyttää kelpaavan vain sellainen vapaaehtoisuus, joka tuottaa käytännössä saman lopputuloksen kuin pakko. Jos ei tuota, niin järjestelmässä on heidän mielestään vikaa.
Minusta tuntuu yhä enemmän siltä, että kyse ei ole edes siitä, vaan halutaan vain niistää yhä enemmän resursseja ruotsinkielisyyteen (mm. valtionosuusuudistus) piittaamatta tuon taivaallista lopputuloksesta. Tähän viittaa vuonna 2016 voimaan astuva lakimuutos, jolla aikaistetaan ruotsin opettamista peruskoulussa, vaikka opettajien mukaan lopputulos tulee olemaan samalla tuntimäärällä entistä huonompi. Tämä tiedetään etukäteen. Samoin Alexander Stubbin hiljattain esittämä malli, jossa ruotsi olisi pakollista viitenä ensimmäisenä kouluvuotena, mutta sen jälkeen vapaaehtoista, romuttaisi aikaa myöten nykyisen pakollisen ruotsin myös toisella asteella ja korkeakoulussa sekä ns. virkamiesruotsin vaatimuksen, mutta lyhyellä tähtäimellä vaatisi tietenkin valtavia uudelleenjärjestelyjä ja yhä enemmän rahaa. Lopputuloksella ei siksi tunnu olevan mitään väliä, kunhan luodaan uusia malleja ja projekteja, joiden nojalla saadaan käyttöön lisää resursseja.
Quote from: Roope on 17.05.2014, 20:36:55
Minusta tuntuu yhä enemmän siltä, että kyse ei ole edes siitä, vaan halutaan vain niistää yhä enemmän resursseja ruotsinkielisyyteen (mm. valtionosuusuudistus) piittaamatta tuon taivaallista lopputuloksesta.
Sitähän minä tarkoitinkin. Sehän on kaikille selvää, että pakkoruotsi ei tuota pätevää kielitaitoa, kirjoitti sen 100, 50 tai 0 prosenttia lukiolaisista. Lopputulos on heille juurikin sitä, että pidetään yllä väkisin ruotsia mahdollisimman monessa paikassa. Ja kun he puhuvat vapaaehtoisuudesta, niin heille käy vain sellainen vapaaehtoisuus, joka tarkoittaa, että mikään ei muutu tästä nykyisestä pakosta.
Mutta tuo kirjoittajien määrän "romahtamisesta" puhuminen on erityisen naurettavaa, kun kyseessä on siirtyminen pakosta vapaaehtoisuuteen. Odottiko joku vakavissaan, että kun pakollisesta asiasta tulee vapaaehtoinen, niin kukaan ei silloin valitse toisin? Ajatus on pähkähullu, mutta sitä käytetään hyväksi jatkuvasti RKP:n propagandassa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 17.05.2014, 19:44:06
Quote from: Carl HaglundTiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja.
Onko RKP yrittänyt viedä tätä pakkoruotsi-ideaa muihin maihin? RKP voisi lähettää vaikka Kiinaan pari edustajaa vakuuttelemaan maan päättäjille, että kiinalaisoppilaat oppivat hyvin englantia ja saksaa, kun heidän päähänsä ensin taotaan muutaman vuoden ajan ruotsia. Kuinka monta minuuttia kestäisi, ennen kuin rkp-läiset naurettaisiin ulos...?
Muualla ovat kovin nuoleskelevia. Täällä vain mellestävät. Huhupuhetta tosin tämä, en tiedä kun en tunne heitä yhtään.
Varmaankin on kovin hauskaa täällä vaikka omakin elintaso samalla alentuu.
Eduskunnan rohkea kansallissosialistinen näytös ei vielä sitten kumminkaan ole tapahtunut.
"ME KANNATAMME IHAN AITOA NATSISMIA! JO KAUAN ENNEN HITLERIÄ MEILLÄ OLI KUNNON NATSIFREUDENTHAL"
tms.
Josko tulisi vielä vai onnistuvatko hautaamaan asian kun ei Perussuomalaisetkaan kovin innostuneesti taida olla asiasta puhuneet?
Jossain muussa, ehkäpä useimmisssa, maassa istuisivat kannattajat tuomiotaan maanpetoksesta. Vaan täällä hallitsevat.
Kannattaisi suosiolla lopettaa koko maa ja myöntää ettei Suomea ole edes.
Lätkän mainostauolla ilmeisesti säätiöraha puhui. Eurovaalimainos missä kannustettiin äänestämään kaksikielisen suomen puolesta. Ei ollut minkään yhden puolueen mainos, vaan pelkästään kaksikielisyydestä.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 18.05.2014, 17:31:03
Lätkän mainostauolla ilmeisesti säätiöraha puhui. Eurovaalimainos missä kannustettiin äänestämään kaksikielisen suomen puolesta. Ei ollut minkään yhden puolueen mainos, vaan pelkästään kaksikielisyydestä.
Suunnattu ilmeisesti niille kenen edustajat tukevat pakkoruotsia eli max. 40% kansasta. "Kansan" edustajistossa on mitä ilmeisimmin se ja sama mitä mieltä ovat niin kauan kun tasa-arvoisin alle 5 prossan ankkalammikko kaakattaa "totuuksia."
"Ensinnäkään minun mielestäni tässä maassa ei ole mitään pakkoruotsia, ja toisinaan on hyvä muistaa, miten paljon lisäarvoa se tuo taloudellisesti, että olemme kaksikielinen maa. " -Carl Haglund 15.5.2014
Miten on mahdollista että tämänkaltaista täyttä paskan puhumista siedetään vuodesta toiseen?
Mutta onhan Carl oikeassa siinä, että toisinaan olisi hyvä muistaa, miten paljon lisäarvoa se tuo taloudellisesti, että olemme kaksikielinen maa.
Mietitäänkös yhdessä, Carl?
Tänään oli kerätty tyhjiä argumentteja pakkoruotsin puolesta Pohjalaisen mielipidekirjoitukseen:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kysynta-ruotsinkielen-osaajista-ylittaa-tarjonnan-1.1613591
Lähetin jo vastaukseni siihen.
Quote from: Lauri Karppi on 18.05.2014, 19:31:35
Tänään oli kerätty tyhjiä argumentteja pakkoruotsin puolesta Pohjalaisen mielipidekirjoitukseen:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kysynta-ruotsinkielen-osaajista-ylittaa-tarjonnan-1.1613591
Lähetin jo vastaukseni siihen.
"Kysyntä ruotsinkielen osaajista ylittää tarjonnan"
Huvittavan ristiriitaista. Pakkoruotsi on sitä varten, että se kuulemma takaa osaamisen. Ilman sitä ei kuulemma tule osaajia, mutta sitten heti perään epäsuorasti myönnetään, että eipä tule todistetusti näin ainakaan.
Quote from: elven archer on 18.05.2014, 20:23:24
Quote from: Lauri Karppi on 18.05.2014, 19:31:35
Tänään oli kerätty tyhjiä argumentteja pakkoruotsin puolesta Pohjalaisen mielipidekirjoitukseen:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kysynta-ruotsinkielen-osaajista-ylittaa-tarjonnan-1.1613591
Lähetin jo vastaukseni siihen.
"Kysyntä ruotsinkielen osaajista ylittää tarjonnan"
Huvittavan ristiriitaista. Pakkoruotsi on sitä varten, että se kuulemma takaa osaamisen. Ilman sitä ei kuulemma tule osaajia, mutta sitten heti perään epäsuorasti myönnetään, että eipä tule todistetusti näin ainakaan.
Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä. Oma äitini oli nuorena ollut pariin otteeseen Ruotsissa töissä ja levitti positiivista asennetta kotona. Samoin myöhemmin hyvissä ystävissä oli sellaisia, joiden mielestä ruotsin osaaminen oli siistiä. Mutta jos kotona manaillaan, että ruotsi on ihan perseestä, ajattelee lapsikin varmasti niin.
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 20:31:00
Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä.
Eniten vaikuttaa, ja vaikuttaa myös siihen asenteeseen, tarve käyttää kieltä. Sitä ei useimmilla ole sitten alkuunkaan. Näin ollen kieltä ei opi kunnolla, sitä ei kiinnosta oppia kunnolla ja kaiken huipuksi se opittukin unohtuu muutamassa vuodessa käytön puutteen takia.
Muistan hyvin vuosien takaa virkamiesruotsin kurssin. Siellä oli 2-3 kieltä hyvin osaavaa n. 30 hengen ryhmästä. Lähes kaikkien muiden kielitaito oli kehno tai alle käyttökelpoisen joka tapauksessa. Erityisesti puutteita oli sanavarastossa ja kuullun ymmärtämisessä etenkin, kun opettajakin puhui aika ruotsalaisella nuotilla. Se on merkki siitä, että kieltä ei ole tarvinnut ikinä käyttää. Hyvin useilla ihmisillä tuli ilmi myös se, että lukion hyvätkin numerot eivät enää auttaneet kahden tai useamman vuoden jälkeen, kun opintopisteillä mahtui lopulta ryhmään sisälle. Ruotsia ei tarvinnut yhtään missään siinä välillä, joten kaivoon heitettyä oli sekin lukioaika. En jaksa uskoa, että yliopistoon hakeutuneet ihmiset ovat niitä opiskeluja eniten pelkääviä ja huonoiten motivoituneita noin yleensä ottaen. Ja silti homma ei toimi.
Turha tuollaista on selitellä millään asennevammalla. Ongelma on suomalaisille käyttökelvottomassa kielessä.
Quote from: Sietäjä link=topic=80224.msg1627409#msg1627409
Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä. Oma äitini oli nuorena ollut pariin otteeseen Ruotsissa töissä ja levitti positiivista asennetta kotona.
En ymmärrä pointtiasi. Jos äidilläsi olisi ollut positiivisia kokemuksia esimerkisi Saksasta, hän olisi todennäköisesti levittänyt positiivista asennetta saksan kieltä kohtaan.
Minusta naivimmat argumentit kielikeskustelussa ovat niitä, joissa omat kokemukset yleistetään. Se yleensä tarkoittaa sitä, että järkiargumentteja ei ole.
QuoteMutta jos kotona manaillaan, että ruotsi on ihan perseestä, ajattelee lapsikin varmasti niin.
Se on voivoi. Ehkäpä sinua lohduttaa, että saksa, ranska ja venäjäkin olisivat monen vanhemman mielestä perseestä, jos niitä opetettaisiin poliittisin perustein pakolla kaikille.
Quote from: elven archer on 18.05.2014, 20:35:55
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 20:31:00
Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä.
Eniten vaikuttaa, ja vaikuttaa myös siihen asenteeseen, tarve käyttää kieltä. Sitä ei useimmilla ole sitten alkuunkaan. Näin ollen kieltä ei opi kunnolla, sitä ei kiinnosta oppia kunnolla ja kaiken huipuksi se opittukin unohtuu muutamassa vuodessa käytön puutteen takia.
Jep, tästä olen jo aiemmin kirjoittanut. Mutta alakouluikäiset eivät vielä tiedä omista tarpeistaan, jolloin yleinen asenneilmapiiri on aika ratkaiseva. Yläkouluiässä voi jo vähän tietääkin, mitä tarvitsee ja mitä ei, mutta kyllä sielläkin vaikuttaa se yleinen asenne. Ruotsin opiskelu ei ole kovin cool, joten voi olla vaikea siitä innostua, ellei kotona ole opittu, että se on hyvä juttu. Ei se välttämättä kaikille sitä edes erityisesti ole, mutta minulle oli.
Quote from: Siili on 18.05.2014, 20:47:21
Quote from: Sietäjä link=topic=80224.msg1627409#msg1627409
Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä. Oma äitini oli nuorena ollut pariin otteeseen Ruotsissa töissä ja levitti positiivista asennetta kotona.
En ymmärrä pointtiasi. Jos äidilläsi olisi ollut positiivisia kokemuksia esimerkisi Saksasta, hän olisi todennäköisesti levittänyt positiivista asennetta saksan kieltä kohtaan.
Todennäköisesti. Opiskelin kyllä saksaa ja ranskaakin. Noita sun voivotteluja ja omien kokemusten vähättelyjä en sitten taas itse ymmärrä. Kyllä ne kokemukset on ihan aitoja ja yleistettävissä laajemminkin. En esittänyt niitä pakkoruotsin puolustamiseksi, vaan kerroin vain, mitkä asiat vaikuttavat oppimiskokemukseen. Jos se on sinulle itsestäänselvyys, hienoa. Kaikille se ei kuitenkaan ole.
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 20:47:34
Mutta alakouluikäiset eivät vielä tiedä omista tarpeistaan, jolloin yleinen asenneilmapiiri on aika ratkaiseva.
Mutta vaikka se olisi toivottavaa, enkä pidä sitä sellaisena, niin silti ei se auta. Jos kieltä ei tarvitse käyttää, niin se unohtuu. Mitä on ruotsin osaaminen? Sanoja. Pari hassua sanajärjestystä, eikä jonkin liikkuvan määreen heittäminen pykälän väärään väliin sivulauseessa haittaa lopulta kovinkaan olennaisesti. Ruotsi on sanoja ja niiden taivutuksia. Ei ruotsia tarvitse opetella, vaan sitä pitää muistaa. Mikä tahansa lapsuuden panostus menee hukkaan, koska sanavarasto unohtuu käytön puutteessa. Ellei ruotsin käyttöä säädetä pakolliseksi, niin kaikki taikatemput ovat ihan turhia.
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 20:47:34
Quote from: elven archer on 18.05.2014, 20:35:55
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 20:31:00
Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä.
Eniten vaikuttaa, ja vaikuttaa myös siihen asenteeseen, tarve käyttää kieltä. Sitä ei useimmilla ole sitten alkuunkaan. Näin ollen kieltä ei opi kunnolla, sitä ei kiinnosta oppia kunnolla ja kaiken huipuksi se opittukin unohtuu muutamassa vuodessa käytön puutteen takia.
Jep, tästä olen jo aiemmin kirjoittanut. Mutta alakouluikäiset eivät vielä tiedä omista tarpeistaan, jolloin yleinen asenneilmapiiri on aika ratkaiseva. Yläkouluiässä voi jo vähän tietääkin, mitä tarvitsee ja mitä ei, mutta kyllä sielläkin vaikuttaa se yleinen asenne. Ruotsin opiskelu ei ole kovin cool, joten voi olla vaikea siitä innostua, ellei kotona ole opittu, että se on hyvä juttu. Ei se välttämättä kaikille sitä edes erityisesti ole, mutta minulle oli.
He eivät tällaisesta asiasta päätä vaan vanhemmat joilla varmasti (toivottavasti) riittää tällaiseen päätökseen kapasiteetti.
Quote from: elven archer on 18.05.2014, 20:56:40
Mutta vaikka se olisi toivottavaa, enkä pidä sitä sellaisena, niin silti ei se auta. Jos kieltä ei tarvitse käyttää, niin se unohtuu. Mitä on ruotsin osaaminen? Sanoja. Pari hassua sanajärjestystä, eikä jonkin liikkuvan määreen heittäminen pykälän väärään väliin sivulauseessa haittaa lopulta kovinkaan olennaisesti. Ruotsi on sanoja ja niiden taivutuksia. Ei ruotsia tarvitse opetella, vaan sitä pitää muistaa. Mikä tahansa lapsuuden panostus menee hukkaan, koska sanavarasto unohtuu käytön puutteessa.
Niinhän se on kaikkien muidenkin kielten, paitsi englannin, kanssa. Suomessa ei joudu niitten kanssa kosketuksiin, joten on itse hakeuduttava jonnekin, missä pääsee sitä kiinaa puhumaan autenttisesti. Ruotsin ja ehkä myös venäjän kanssa pääsee kosketuksiin Suomessa ja rajan ylittämällä. Mutta en siti sano, että ruotsin olisi oltava pakollista. En vain itse ymmärrä sitä negatiivisuutta, mikä asian ympärillä on.
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 21:03:36
Mutta en siti sano, että ruotsin olisi oltava pakollista. En vain itse ymmärrä sitä negatiivisuutta, mikä asian ympärillä on.
Lihavoitu selittää negatiivisuuden. Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää?
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 21:03:36Niinhän se on kaikkien muidenkin kielten, paitsi englannin, kanssa. Suomessa ei joudu niitten kanssa kosketuksiin, joten on itse hakeuduttava jonnekin, missä pääsee sitä kiinaa puhumaan autenttisesti. Ruotsin ja ehkä myös venäjän kanssa pääsee kosketuksiin Suomessa ja rajan ylittämällä. Mutta en siti sano, että ruotsin olisi oltava pakollista. En vain itse ymmärrä sitä negatiivisuutta, mikä asian ympärillä on.
Looginen johtopäätös siis on, että koska Sietäjä ei omiin kokemuksiinsa nojaten ymmärrä pakkoruotsin ympärillä vellovaa negatiivisuutta, ei kenenkään kuulu olla negatiivinen pakkoruotsin suhteen.
Entäs ne enemmistön ei-positiiviset kokemukset ja tuntemukset?
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 20:54:05
Quote from: Siili on 18.05.2014, 20:47:21
Quote from: Sietäjä link=topic=80224.msg1627409#msg1627409
Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä. Oma äitini oli nuorena ollut pariin otteeseen Ruotsissa töissä ja levitti positiivista asennetta kotona.
En ymmärrä pointtiasi. Jos äidilläsi olisi ollut positiivisia kokemuksia esimerkisi Saksasta, hän olisi todennäköisesti levittänyt positiivista asennetta saksan kieltä kohtaan.
Todennäköisesti. Opiskelin kyllä saksaa ja ranskaakin. Noita sun voivotteluja ja omien kokemusten vähättelyjä en sitten taas itse ymmärrä. Kyllä ne kokemukset on ihan aitoja ja yleistettävissä laajemminkin.
Millä perusteella? Itse pidän toki omia kokemuksiani ihan aitoina, mutta en uskalla muitta mutkitta olettaa niiden olevan pohjana jollekin universaalille totuudelle. Mutta meitä on ilmeisesti moneksi.
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 21:03:36
Niinhän se on kaikkien muidenkin kielten, paitsi englannin, kanssa.
Ne eivät olekaan pakollisia kieliä.
Mikä noita suomenruotsalaisia vaivaa ja kaivaa?
Jos olisin meänkielinen Ruotsissa, ei tulisi mieleenikään kynsin ja hampain vaatia kaikkien ruotsinkielisten pakosta opiskelevan koulussa meänkieltä. Oikeastaan vain parempi mitä vähempi sitä osaa, niin onpa oma salakieli. Ihme, kun bättrefolket haluaa suomalaisten ymmärtävän mitä ne praattaavat taustalla. Luulisi että olisi fiinimpää saada haukkua meitä tupauunoja ilman että me ymmärtäisimme sanaakaan.
Hei suomenruotsalaiset! Jos peräkammarin poika ei osaa kieltänne, mitä se on teiltä pois? Mitä ihmeen diktaattoreita te olette kun tuollaista vaaditte. Millä lihaksilla?
Ihme meininkiä. Periaatteesta voisin lopettaa ruotsin ymmärtämisen, vaikka sitä joskus kohtuullisesti osasinkin.
-i-
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 21:03:36
Quote from: elven archer on 18.05.2014, 20:56:40
Mutta vaikka se olisi toivottavaa, enkä pidä sitä sellaisena, niin silti ei se auta. Jos kieltä ei tarvitse käyttää, niin se unohtuu. Mitä on ruotsin osaaminen? Sanoja. Pari hassua sanajärjestystä, eikä jonkin liikkuvan määreen heittäminen pykälän väärään väliin sivulauseessa haittaa lopulta kovinkaan olennaisesti. Ruotsi on sanoja ja niiden taivutuksia. Ei ruotsia tarvitse opetella, vaan sitä pitää muistaa. Mikä tahansa lapsuuden panostus menee hukkaan, koska sanavarasto unohtuu käytön puutteessa.
Niinhän se on kaikkien muidenkin kielten, paitsi englannin, kanssa. Suomessa ei joudu niitten kanssa kosketuksiin, joten on itse hakeuduttava jonnekin, missä pääsee sitä kiinaa puhumaan autenttisesti. Ruotsin ja ehkä myös venäjän kanssa pääsee kosketuksiin Suomessa ja rajan ylittämällä. Mutta en siti sano, että ruotsin olisi oltava pakollista. En vain itse ymmärrä sitä negatiivisuutta, mikä asian ympärillä on.
Niin, minäkin olen sellaisessa paikassa jossa kiinaa pääsee puhumaan autenttisesti. Tosin kyllä sitä pääsee suomessakin jos vaan on halua. Löytyy paljonkin kiinalaisia opiskelijoita ja työntekijöitä joiden kanssa pääsee juttelemaan. Tuota marginaalimongerrusta en ole koskaan tarvinnut ja se koko opetus oli kohdaltani 110% turhaa. Olen onneksi sen hyvin unohtanut. Harmittaa vain hukkaan heitetty aika mitä ei saa takaisin. Tiesin jo 7 -8 vanhana että tie vie ulkomaille vanhemmiten mutta ei vaan auttanut. Kumpa vain suomessa viisastuttaisiin ja ymmärrettäisiin kansainvälistyä. Ahvenanmaalla taidetaan olla jo :roll:?
Quote from: Siili on 18.05.2014, 21:39:17
Millä perusteella? Itse pidän toki omia kokemuksiani ihan aitoina, mutta en uskalla muitta mutkitta olettaa niiden olevan pohjana jollekin universaalille totuudelle. Mutta meitä on ilmeisesti moneksi.
En taida kuitenkaan puhua mistään universaalista totuudesta, vaan siitä, että mun kokemukset aiheesta on sellaisia, että niiden pohjalta voi jotain yleistyksiä tehdä. Ehkä sunkin kokemusten pohjalta voi.
Quote from: ikuturso on 18.05.2014, 21:42:33
Mikä noita suomenruotsalaisia vaivaa ja kaivaa?
[...]
...Ihme, kun bättrefolket haluaa suomalaisten ymmärtävän mitä ne praattaavat taustalla...
[...]
Jos se olisikin vain "taustalla praattaamista", mutta kun se tuntuu monesti olevan mahdollisimman huomiohakuista kovaäänistä kalkatusta tyyliin mustalaiset ja somalit. Liekö niin, että tunne omasta etuoikeutetusta asemasta yhteiskunnassa "voimaannuttaa" puhetyylinkin osalta noita vähemmistöjä suhteessa valtaväestöön?
Quote from: Leso on 18.05.2014, 21:12:42
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 21:03:36Niinhän se on kaikkien muidenkin kielten, paitsi englannin, kanssa. Suomessa ei joudu niitten kanssa kosketuksiin, joten on itse hakeuduttava jonnekin, missä pääsee sitä kiinaa puhumaan autenttisesti. Ruotsin ja ehkä myös venäjän kanssa pääsee kosketuksiin Suomessa ja rajan ylittämällä. Mutta en siti sano, että ruotsin olisi oltava pakollista. En vain itse ymmärrä sitä negatiivisuutta, mikä asian ympärillä on.
Looginen johtopäätös siis on, että koska Sietäjä ei omiin kokemuksiinsa nojaten ymmärrä pakkoruotsin ympärillä vellovaa negatiivisuutta, ei kenenkään kuulu olla negatiivinen pakkoruotsin suhteen.
Entäs ne enemmistön ei-positiiviset kokemukset ja tuntemukset?
Looginen johtopäätös on se, että Sietäjän mielestä jokainen saa olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta Sietäjä ei välttämättä ymmärrä kaikkea. Mutta Sietäjä yrittää sietää.
Quote from: ikuturso on 18.05.2014, 21:42:33
Periaatteesta voisin lopettaa ruotsin ymmärtämisen, vaikka sitä joskus kohtuullisesti osasinkin.
Minähän lopetin sen heti, kun sain pakollisen viimeisen ruotsin kurssin suoritettua. Ei sillä, että kukaan olisi ruotsia tullut solkkaamaan sen jälkeen ja tästä on kuitenkin jo vuosikaudet. Kertoo taas kielen tarpeellisuudesta, kun kieleen ei törmää edes sitä vertaa, että voisi kieltäytyä puhumasta sitä.
Mitenpäs maahanmuuttajien ruotsinkielen opiskelu. Virkamiesruotsin vaatimus taitaa olla, mutta maahanmuuttajille ei taas ole pakkoruotsia....
Bongasinpa tällaisen aiheeseen liittyvän, kun pohdiskelin sitä.
http://www.pakkoruotsi.net/maahanmuuttajat.html
QuoteAdjadjihoue etsi sinnikkäästi oman alansa töitä, mutta pääsy takertui aina kielitaitoon.
- Näin sujuvasti puhun suomea, mutta aina sanottiin, että tarvitsen kaksi kieltä. Se toinen tarkoittaa ruotsia, jota en osaa ollenkaan. Pitkään aikaan en siis ole harjoittanut kätilön ammattia, vaan hoidan hengityshalvauspotilasta kotona. Minulle on sanottu, että toimi on voimassa niin kauan kuin potilas on elossa. Adjadjihoue on niin tympääntynyt kielikysymykseen, että muuttaa maasta heti, kun aika on kypsä.
-Mieheni etsii Kanadasta parhaillaan vakityötä. Kun hän sen saa, minä muutan perässä. Täällä on monta kivaa juttua, mutta suomalaista terveydenhuoltoa haittaa monikulttuurisuuden puute. Tarvittaisiin lisää hoitajia ulkomailta, myös opetus olisi saatava monikulttuurisemmaksi. Vierasmaalaiset hoitajat ovat yhä shokki.
Tuohon boldattuun kohtaan voisin kyllä kantiksenakin yhtyä :D
Näin Vaasalaisena olen sitä mieltä että pakkoruotsin lakkauttaminen ei riitä, vaan ruotsin kielen virallinen asema Suomessa pitää lakkauttaa.
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 22:09:50
Quote from: Siili on 18.05.2014, 21:39:17
Millä perusteella? Itse pidän toki omia kokemuksiani ihan aitoina, mutta en uskalla muitta mutkitta olettaa niiden olevan pohjana jollekin universaalille totuudelle. Mutta meitä on ilmeisesti moneksi.
En taida kuitenkaan puhua mistään universaalista totuudesta, vaan siitä, että mun kokemukset aiheesta on sellaisia, että niiden pohjalta voi jotain yleistyksiä tehdä. Ehkä sunkin kokemusten pohjalta voi.
Kirjoituksiesi arvottamisen kannalta on kuitenkin ihan hyvä tietää, että luotat suppean aineiston perusteella tehtyihin yleistyksiin.
Quote from: elven archer on 18.05.2014, 22:21:44
Minähän lopetin sen heti, kun sain pakollisen viimeisen ruotsin kurssin suoritettua. Ei sillä, että kukaan olisi ruotsia tullut solkkaamaan sen jälkeen ja tästä on kuitenkin jo vuosikaudet. Kertoo taas kielen tarpeellisuudesta, kun kieleen ei törmää edes sitä vertaa, että voisi kieltäytyä puhumasta sitä.
Tämähän johtuu siitä että nuijit ruotsinpuhujia snagarilla turpaan. Siinä missä minäkin ja oikeastaan koko suomenkielinen Suomi.
Unohtuu aikoinaan laudaturin arvoinen saksakin. Rakenteet ja taivutus tulevat vielä kuin keskitysleirin hyllyltä mutta jotain Merkeliä telkkarissa en ymmärrä alkuunkaan. Hyvä oli asenne ja motivaatio mutta tarvetta ei ole ollut sitten -80-luvun. No bratwurstit tilataan Saksan läpi ajaessa mutta ei näillä taidoilla muuten enää mitään tee.
Ruotsia ei Suomessa tarvitse koskaan. Opetus valuu hukkaan 99%. Jos joku sitten sattuukin ruotsia tarvitsemaan niin kieliähän on kuulemma helppo oppia, jonkun toisen kielen pohjalta. Vaikka saksan.
Quote from: Siili on 18.05.2014, 22:40:53
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 22:09:50
Quote from: Siili on 18.05.2014, 21:39:17
Millä perusteella? Itse pidän toki omia kokemuksiani ihan aitoina, mutta en uskalla muitta mutkitta olettaa niiden olevan pohjana jollekin universaalille totuudelle. Mutta meitä on ilmeisesti moneksi.
En taida kuitenkaan puhua mistään universaalista totuudesta, vaan siitä, että mun kokemukset aiheesta on sellaisia, että niiden pohjalta voi jotain yleistyksiä tehdä. Ehkä sunkin kokemusten pohjalta voi.
Kirjoituksiesi arvottamisen kannalta on kuitenkin ihan hyvä tietää, että luotat suppean aineiston perusteella tehtyihin yleistyksiin.
Onko se aineisto sitten niin suppea, jos on kokemusta oppimisesta 15 v oppijana, 15 v opettajana ja epämääräinen aika observoijana?
Quote from: saint on 18.05.2014, 22:11:34
Quote from: ikuturso on 18.05.2014, 21:42:33
Mikä noita suomenruotsalaisia vaivaa ja kaivaa?
[...]
...Ihme, kun bättrefolket haluaa suomalaisten ymmärtävän mitä ne praattaavat taustalla...
[...]
Jos se olisikin vain "taustalla praattaamista", mutta kun se tuntuu monesti olevan mahdollisimman huomiohakuista kovaäänistä kalkatusta tyyliin mustalaiset ja somalit. Liekö niin, että tunne omasta etuoikeutetusta asemasta yhteiskunnassa "voimaannuttaa" puhetyylinkin osalta noita vähemmistöjä suhteessa valtaväestöön?
Koomisinta on kun he sekoittavat sitten suomen kieltä sekaan kun eivät aina tule ymmärretyksi keskenäänkään. Heidän oppimisensakin laahaa perässä meihin valtaväestöön verrattuna:
Suomenruotsalaisten oppimistulokset laahaavathttp://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/530006/Suomenruotsalaisten+oppimistulokset+laahaavat
Suomenruotsalaisten oppilaiden oppimistulokset laahaavat suomenkielisiin oppilaisiin verrattuna. Kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa ruotsinkieliset oppilaat jäävät selvästi suomenkielisten oppilaiden jälkeen. Piste-ero vastaa tutkija Satya Brinkin mukaan yhdeksän kuukauden koulutyötä.
Brinkin mukaan kouluissa pitäisi panostaa henkilökohtaiseen opetukseen ja opetusmateriaaliin, jonka oppilaat kokevat merkitykselliseksi.
– Tietyssä iässä erityisesti pojat kaipaavat roolimalleja. He haluavat kokea, että opittua tietoa voi hyödyntää, Brink sanoo.
Suomi on pärjännyt Pisa-vertailuissa hyvin. Edellisessä kansainvälisessä vertailussa vuonna 2009 Suomi sijoittui kolmanneksi. Brinkin mukaan Suomen on panostettava opetukseen, jos sijaluku mielitään säilyttää.
= lisää rahaa ja resursseja että pysyvät edes perässä >:( :o
Joko tää Hirvisaaren pakkoruotsipuhe oli täällä videoversiona? On meinaan niin kovaa maallikkosaarnaajameininkiä, että kannattaa katsoa!
http://www.youtube.com/watch?v=Bx3NJtwZaAs&list=UUh87D-eNkpCFrVieKS7BXGA
Ja TAAS se menee möläyttelemään!! EI SAA sanoa noin ikävästi puoluejohtajien ruotsin taidosta. ;D ;D ;D
Noin muuten minusta tuntuu, että tätä pakkoruotsia pitää väkisin yllä aivan sama klikki, joka pitää yllä maahanmuuttobisnestä, monikultturismia, poliittista korrektiutta, sensuuria ja muita suomalaisen yhteiskunnan ongelmia. Luulen, että kaikkien näiden takana ovat samat kähmintäkuviot ja rahavirrat.
Quote from: Jari Leino on 19.05.2014, 10:22:53
Joko tää Hirvisaaren pakkoruotsipuhe oli täällä videoversiona? On meinaan niin kovaa maallikkosaarnaajameininkiä, että kannattaa katsoa!
http://www.youtube.com/watch?v=Bx3NJtwZaAs&list=UUh87D-eNkpCFrVieKS7BXGA
Ja TAAS se menee möläyttelemään!! EI SAA sanoa noin ikävästi puoluejohtajien ruotsin taidosta. ;D ;D ;D
Noin muuten minusta tuntuu, että tätä pakkoruotsia pitää väkisin yllä aivan sama klikki, joka pitää yllä maahanmuuttobisnestä, monikultturismia, poliittista korrektiutta, sensuuria ja muita suomalaisen yhteiskunnan ongelmia. Luulen, että kaikkien näiden takana ovat samat kähmintäkuviot ja rahavirrat.
Olisiko RKP:lla sormet pelissä :roll: Sitten SDP toisena sillä nämä maahanmuuttajat yms. sitten äänestävät jos vertaa esim. siihen mitä naapurimaassa on tapahtunut.
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 20:31:00
Quote from: elven archer on 18.05.2014, 20:23:24
Quote from: Lauri Karppi on 18.05.2014, 19:31:35
Tänään oli kerätty tyhjiä argumentteja pakkoruotsin puolesta Pohjalaisen mielipidekirjoitukseen:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kysynta-ruotsinkielen-osaajista-ylittaa-tarjonnan-1.1613591
Lähetin jo vastaukseni siihen.
"Kysyntä ruotsinkielen osaajista ylittää tarjonnan"
Huvittavan ristiriitaista. Pakkoruotsi on sitä varten, että se kuulemma takaa osaamisen. Ilman sitä ei kuulemma tule osaajia, mutta sitten heti perään epäsuorasti myönnetään, että eipä tule todistetusti näin ainakaan.
Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä. Oma äitini oli nuorena ollut pariin otteeseen Ruotsissa töissä ja levitti positiivista asennetta kotona. Samoin myöhemmin hyvissä ystävissä oli sellaisia, joiden mielestä ruotsin osaaminen oli siistiä. Mutta jos kotona manaillaan, että ruotsi on ihan perseestä, ajattelee lapsikin varmasti niin.
Jos kotona manaillaan, että apartheid on ihan perseestä, ajattelee lapsikin varmasti niin. Paremmalla asenteella sekin järjestelmä olisi kestänyt.
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 22:51:59
Quote from: Siili on 18.05.2014, 22:40:53
Quote from: Sietäjä on 18.05.2014, 22:09:50
Quote from: Siili on 18.05.2014, 21:39:17
Millä perusteella? Itse pidän toki omia kokemuksiani ihan aitoina, mutta en uskalla muitta mutkitta olettaa niiden olevan pohjana jollekin universaalille totuudelle. Mutta meitä on ilmeisesti moneksi.
En taida kuitenkaan puhua mistään universaalista totuudesta, vaan siitä, että mun kokemukset aiheesta on sellaisia, että niiden pohjalta voi jotain yleistyksiä tehdä. Ehkä sunkin kokemusten pohjalta voi.
Kirjoituksiesi arvottamisen kannalta on kuitenkin ihan hyvä tietää, että luotat suppean aineiston perusteella tehtyihin yleistyksiin.
Onko se aineisto sitten niin suppea, jos on kokemusta oppimisesta 15 v oppijana, 15 v opettajana ja epämääräinen aika observoijana?
Älä minun höpinöistä välitä. Tärkeintä on, että itse tunnet olevasi ehdottoman oikeassa. ;)
Quote from: ikuturso on 18.05.2014, 21:42:33
...Ihme meininkiä. Periaatteesta voisin lopettaa ruotsin ymmärtämisen, vaikka sitä joskus kohtuullisesti osasinkin.
-i-
Itse olen moisen vakaumuksen omaksunut opiskelujen päätöspäivänä. En suostu puhumaan tai ymmärtämään tuota kieltä. Itse asiassa ruotsalaiset kolleegat ovat hämmästyneita kun kerron heille miksi. Kyllä heillä on tiedossa että suomessa opetetaan monille ruotsia, mutta kaikille tulee yllätyksenä että se on pakollista. Yksikään ei ole muuten koskaan työyhteydessä ehdottanut muuta kieltä kuin englantia. Ruotsin osaaminen tuli puheeksi vasta lounaspyödässä.
Lopettakaa se ruotsin ymmärtäminen ja puhuminen, vaatikaa kaikki suomeksi! Mitä vähemmän ruotsia puhutaan tässä maassa, sen pikemmin se kuolee pois.
Quote from: Lovecraft on 18.05.2014, 22:26:32
Mitenpäs maahanmuuttajien ruotsinkielen opiskelu. Virkamiesruotsin vaatimus taitaa olla, mutta maahanmuuttajille ei taas ole pakkoruotsia....
Bongasinpa tällaisen aiheeseen liittyvän, kun pohdiskelin sitä.
http://www.pakkoruotsi.net/maahanmuuttajat.html
QuoteAdjadjihoue etsi sinnikkäästi oman alansa töitä, mutta pääsy takertui aina kielitaitoon.
- Näin sujuvasti puhun suomea, mutta aina sanottiin, että tarvitsen kaksi kieltä. Se toinen tarkoittaa ruotsia, jota en osaa ollenkaan. Pitkään aikaan en siis ole harjoittanut kätilön ammattia, vaan hoidan hengityshalvauspotilasta kotona. Minulle on sanottu, että toimi on voimassa niin kauan kuin potilas on elossa. Adjadjihoue on niin tympääntynyt kielikysymykseen, että muuttaa maasta heti, kun aika on kypsä.
-Mieheni etsii Kanadasta parhaillaan vakityötä. Kun hän sen saa, minä muutan perässä. Täällä on monta kivaa juttua, mutta suomalaista terveydenhuoltoa haittaa monikulttuurisuuden puute. Tarvittaisiin lisää hoitajia ulkomailta, myös opetus olisi saatava monikulttuurisemmaksi. Vierasmaalaiset hoitajat ovat yhä shokki.
Tuohon boldattuun kohtaan voisin kyllä kantiksenakin yhtyä :D
Tähän pitää tarttua kaikella voimalla ja maailmanhalataa asia vaikka etusivulle asti. Eli RKP on rasistinen puolue koska ei tahdo antaa Adjadjihouelle töitä. Onko RKP sanoutunut jo irti natsismista?
Onko Haglund irtisanoutunut virkamiesruotsista (tietysti vain maahanmuuttajille), vai jatkaako hänkin fasistisella linjalla missä syrjitään kansanryhmää?
Quote from: Roope on 17.05.2014, 19:25:49
Hyvät ystävät, tasavertainen alku elämälle on yksi hyvinvointivaltiomme peruspilareista, jota emme saa kaataa. RKP on ja tulee olemaan vastavoima niille kaikille voimille, jotka haluavat tehdä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan, joka sijaitsee jossakin kaukana pohjoisessa. Kaikeksi onneksi arvioni tilanteesta on se, että tällä kerralla tarpeeksi monta kansanedustajaa tulee asettumaan ruotsin puolelle. Kysymyksessä ei nimittäin ole suomenruotsalaisten yksinäinen taistelu suomalaisuuskiihkoilijoita vastaan. Nämä kaksi kansalliskieltä ovat tärkeä asia molemmille kieliryhmille. Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä. Se on osa kulttuuriperintöämme ja osa historiaamme.
Rkp: Haglund: "Kaasu pohjaan" (http://rkp.fi/fi/node/682) 17.5.2014
On kyllä niin arrogantti asenne että grenerna bort >:( Haglundin esi-isät tulivat tänne, alistaen meidän esi-isämme ja äitimme miekalla Ruotsin vallan alle. Haglundin esi-isät loivat hallinnon, jonka osalliseksi pääsi vain osaamalla ruotsia. Haglundin esi-isät taistelivat pitkään 1800-luvulle pitääkseen suomen kielen aseman nollissa yliopistoissa ja virastoissa. RKPn "isät" olivat rasisteja suomalaisugreja kohtaan like a Freudenthal ja "Haglundien" isät säätivät meidän riippakiveksi pakollisen ruotsin.
Samaan aikaan kun ruotsinkieliset pitävät yllä toimimatonta ja epätasa-arvoista kielisysteemiä, he itse eristäytyvät omiin ankkalammikoihinsa ja
ovat jopa lailla keiltäneet bättrefolketin ja "heikomman" kieliaineksen sekoittautumisen kouluissa: Kaiken muunkielisiä kaksoiskielikouluja saa olla (eng-suom, ruost-eng, jne.), paitsi suomi-ruotsi.
Nyt tämä Haglund esittää, että tämä valloittajien ja herrakansan kieli mukamas on meille ugreille "korvaamaton osa kulttuuria".
Muumipeikko kuule Haglund
muumimamma.
QuoteHaglundin esi-isät loivat hallinnon, jonka osalliseksi pääsi vain osaamalla ruotsia. Haglundin esi-isät taistelivat pitkään 1800-luvulle pitääkseen suomen kielen aseman nollissa yliopistoissa ja virastoissa.
Tämän päivän Pohjalaisessa:
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/kielikysymys-repii-kuilua-arbiksen-ja-kaupungin-valille-1.1612675
QuoteVuonna 1907 perustetun Vasa Arbetarsinstitutin johtokunta ei halua kuulua kaksikieliseen hallintokuntaan. Se haluaa pysyä yksikielisenä ruotsinkielisenä hallintokuntana.? KUVA: JAAKKO ELENIUS
Vaasan ruotsinkielisen kansalaisopiston Arbiksen johtokunta haluaisi, että Arbis ja muut alueen ruotsinkieliset kansalaisopistot muodostaisivat tulevaisuudessa yksikielisen ruotsinkielisen kansalaisopiston.
Vaasan kaupungin kanta on se, että kaupunki on kaksikielinen ja kaksikieliset ratkaisut ovat kaupungin virallinen linja.
Vaasan sivistystoimen johtaja Christina Knookala on pettynyt Arbiksen johtokunnan näkemykseen.
– Kannanoton taustalla on kielikeskustelua.
Ruotsalaisella kansanpuoleella vankka 70 prosentin tuki ruotsalaisvähemmistön keskuudessa:
http://magma.fi/post/2014/5/14/viktigt-med-finlandssvenskt-eu-mandat
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/05/14/finlandssvenskarna-ar-ivriga-att-rosta
Quote from: mub on 19.05.2014, 20:02:18
Ruotsalaisella kansanpuoleella vankka 70 prosentin tuki ruotsalaisvähemmistön keskuudessa:
http://magma.fi/post/2014/5/14/viktigt-med-finlandssvenskt-eu-mandat
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/05/14/finlandssvenskarna-ar-ivriga-att-rosta
Oikeasti tuon Magman kyselyn mukaan Rkp:n kannatus kaikkien suomenruotsalaisten vastaajien joukossa oli 44 % ja vielä päättämättömien määrä peräti 37 prosenttia.
Quote from: Roope on 19.05.2014, 20:27:18
Quote from: mub on 19.05.2014, 20:02:18
Ruotsalaisella kansanpuoleella vankka 70 prosentin tuki ruotsalaisvähemmistön keskuudessa:
http://magma.fi/post/2014/5/14/viktigt-med-finlandssvenskt-eu-mandat
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/05/14/finlandssvenskarna-ar-ivriga-att-rosta
Oikeasti tuon Magman kyselyn mukaan Rkp:n kannatus kaikkien suomenruotsalaisten vastaajien joukossa oli 44 % ja vielä päättämättömien määrä peräti 37 prosenttia.
Eli varmoja kannattajia "vain" 44 % tällä hetkellä? Osuus 70 % varmoista äänestäjistä?
Quote from: mub on 19.05.2014, 20:02:18
Ruotsalaisella kansanpuoleella vankka 70 prosentin tuki ruotsalaisvähemmistön keskuudessa:
http://magma.fi/post/2014/5/14/viktigt-med-finlandssvenskt-eu-mandat
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/05/14/finlandssvenskarna-ar-ivriga-att-rosta
Hassua. Puolue, joka on kokoomuksen peräkärry, ja joka ajaa EU:n liittovaltiota, on ylivoimaisesti suosituin ruotsinkielisten keskuudessa.
Mitä tästä voidaan päätellä?
joko:
a) Suomenruotsalaiset haluavat liittovaltiota ja yhteisvastuuta ja NATOa (toisin kuin Ruotsin ruotsalaiset, jotka eivät ole edes eurossa)
tai:
b) Suomenruotsalaisille on aivan sama, mitä Suomelle tapahtuu, kunhan ruotsin kielen ja ruotsinkielisten erityisasemasta pidetään kiinni
Jos vielä lisätään tähän suomenruotsalaisten äänestysaktiivisuus, RKP:n ajamat asiat koetaan vielä erityisen tärkeiksi.
Halusinko tällä osoittaa jotain...? En tiedä. Jostain syystä voisin vain kuvitella, että myös ruotsinkielisissä olisi samalla tavalla maalais-, oikeisto-, vasemmisto- tai persuhenkisiä niin kuin valtaväestössäkin. Joko ruotsinkieliset ovat jostain syystä poliittisesti hyvin samalla tavalla biasoituneita, tai sitten heille ainoa poliittinen kynnyskysymys on oma vähemmistöasemansa.
-i-
Quote from: Kauhea Ihmismäinen Otus on 19.05.2014, 11:33:18
Quote from: Roope on 17.05.2014, 19:25:49
Hyvät ystävät, tasavertainen alku elämälle on yksi hyvinvointivaltiomme peruspilareista, jota emme saa kaataa. RKP on ja tulee olemaan vastavoima niille kaikille voimille, jotka haluavat tehdä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan, joka sijaitsee jossakin kaukana pohjoisessa. Kaikeksi onneksi arvioni tilanteesta on se, että tällä kerralla tarpeeksi monta kansanedustajaa tulee asettumaan ruotsin puolelle. Kysymyksessä ei nimittäin ole suomenruotsalaisten yksinäinen taistelu suomalaisuuskiihkoilijoita vastaan. Nämä kaksi kansalliskieltä ovat tärkeä asia molemmille kieliryhmille. Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä. Se on osa kulttuuriperintöämme ja osa historiaamme.
Rkp: Haglund: "Kaasu pohjaan" (http://rkp.fi/fi/node/682) 17.5.2014
On kyllä niin arrogantti asenne että grenerna bort >:( Haglundin esi-isät tulivat tänne, alistaen meidän esi-isämme ja äitimme miekalla Ruotsin vallan alle. Haglundin esi-isät loivat hallinnon, jonka osalliseksi pääsi vain osaamalla ruotsia. Haglundin esi-isät taistelivat pitkään 1800-luvulle pitääkseen suomen kielen aseman nollissa yliopistoissa ja virastoissa. RKPn "isät" olivat rasisteja suomalaisugreja kohtaan like a Freudenthal ja "Haglundien" isät säätivät meidän riippakiveksi pakollisen ruotsin.
Samaan aikaan kun ruotsinkieliset pitävät yllä toimimatonta ja epätasa-arvoista kielisysteemiä, he itse eristäytyvät omiin ankkalammikoihinsa ja ovat jopa lailla keiltäneet bättrefolketin ja "heikomman" kieliaineksen sekoittautumisen kouluissa: Kaiken muunkielisiä kaksoiskielikouluja saa olla (eng-suom, ruost-eng, jne.), paitsi suomi-ruotsi.
Nyt tämä Haglund esittää, että tämä valloittajien ja herrakansan kieli mukamas on meille ugreille "korvaamaton osa kulttuuria". Muumipeikko kuule Haglund muumimamma.
Haglund toistelee jo ammoin kumottuja fraaseja, kuten kaikki valtakunnallisen pakkoruotsin kannattajat:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/168397-avoin-kirje-carl-haglundille-ja-rkplle
Heitä ei edes hävetä se, etteivät he ole lainkaan tutustuneet vasta-argumentteihin.
Quote from: ikuturso on 21.05.2014, 11:12:48
Hassua. Puolue, joka on kokoomuksen peräkärry, ja joka ajaa EU:n liittovaltiota, on ylivoimaisesti suosituin ruotsinkielisten keskuudessa.
Jaa. Minusta taas tuntuu, että tässä rekassa RKP on vetoauto ja Kokoomus se perävaunu.
Quote from: Siili on 21.05.2014, 16:19:48
Minusta taas tuntuu, että tässä rekassa RKP on vetoauto ja Kokoomus se perävaunu.
Ja jos ei ihan noinkaan, niin tuskin kukaan kiistää sitä että RKP on pystynyt vaikuttamaan maan asioihin huomattavasti yli oman äänimääränsä. Ja sen lisäksi toki samaan ääniä yli kannatuksensa, kun äänestävät todella ahkerasti.
Quote from: Roope on 14.01.2014, 13:38:02
Ja kun julkisesta ruotsin kielen käytöstä tiuskiminen on mannermaalla Hesarin pääkirjoitussivulle päätyvää kielivihaa ja syrjintää, oli Yle löytänyt haastateltavaksi Ahvenanmaalle muuttaneen suomenkielisen, jonka mukaan suomen kieltä puhuvien läksyttäminen on vain heidän omaksi parhaakseen.
Hbl: Mikael Sjövall: Fredens öar (http://hbl.fi/opinion/i-dag/2013-12-31/548391/mikael-sjovall-fredens-oar) 2.1.2014
Hbl: Haglund tar avstånd från kolumn (http://hbl.fi/nyheter/2014-01-03/549736/haglund-tar-avstand-fran-alands-sagning) 3.1.2014
Nya Åland: Öppen debatt om finskan på Åland (http://www.nyan.ax/ledaren/?news_id=80777) 9.1.2014
Hbl: Den sista bastionen (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-01-07/550871/den-sista-bastionen) 9.1.2014
Hbl: För utveckling behöver vi samarbete och broar (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-01-07/550791/utveckling-behover-vi-samarbete-och-broar) 9.1.2014
Hbl: Åland är både obetydligt och irrelevant (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-01-07/550876/aland-ar-bade-obetydligt-och-irrelevant) 9.1.2014
Hbl: Ålands sak är vår om vi värnar om det svenska (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-01-10/552391/alands-sak-ar-var-om-vi-varnar-om-det-svenska) 12.1.2014
Svenska Yle: Henriksson betonar att självstyrelselagen gäller (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/13/henriksson-betonar-att-sjalvstyrelselagen-galler) 13.1.2014
Svenska Yle: Ålands enspråkighet debatteras (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/13/alands-ensprakighet-debatteras) 13.1.2014
edit:
Fredrick Sonck kiinnittää Ny Tidissä huomiota oleelliseen seikkaan:
QuoteJoten kun Sjövall kirjoittaa, että syy suomalaisten puolueiden vaikenemiseen Ahvenanmaasta johtuu sieltä saatavien äänien olemattomuudesta, on asia juuri päinvastoin. Saadakseen edustajan Brysseliin Rkp tarvitsee yli 10 000 ahvenanmaalaisten ääntä toukokuussa. Ei siis ihme, että Carl Haglund yritti nopeasti valaa öljyä laineille vakuuttamalla sovittelevissa lausunnoissaan, ettei hän näe ahvenanmaalaisessa kielipolitiikassa mitään suurempia ongelmia. (käännös)
Ny Tid: Åland (http://www.nytid.fi/2014/01/aland/) 13.1.2014
edit2:
QuoteSuomenkielisiä käsketään puhumaan ruotsia
Keskustelu ahvenanmaalaisten suhtautumisesta suomen kieleen käy kuumana. Ny Tid -lehden päätoimittaja Fredrick Sonckin mukaan joskus suomenkieliset saavat kuulla bussissa, että heidän pitää puhua ruotsia.
- Olen itse muutaman kerran todistanut, kun suomenkielisille sanotaan, että Ahvenanmaalla puhutaan ruotsia, sanoo Fredrick Sonck, joka on asunut Ahvenanmaalla useita vuosia.
Sonck vertaa suomenkielisille huutelua siihen, mitä suomenruotsalaiset saavat kuulla mantereella, mutta korostaa, että sävy ei kuitenkaan ole rasistinen.
[...]
Vaikka suomenkielisiä on vain viisi prosenttia Ahvenanmaan väestöstä, tietyt ryhmät pitävät Sonckin mukaan silti kieltä uhkana ahvenanmaalaiselle identiteetille.
- On tiettyjä yksittäisiä ahvenanmaalaisryhmiä, joiden mielestä suomen kieli on uhka kulttuurisessa mielessä.
Yksikielisyys on kuitenkin tärkeää Ahvenanmaalle, ja ruotsin asemaa on oikeus puolustaa.
Svenska Yle: Finskspråkiga blir tillsagda att tala svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/01/14/finsksprakiga-blir-tillsagda-att-tala-svenska) 14.1.2014
On tietysti hyvä asia, että edes joku taho valottaa Suomessa näitä asioita. Valtamediat ja varsinkin YLE & HS vaikenevat, kuten tyyliin kuuluu.
Quote
Yksikielisyys on kuitenkin tärkeää Ahvenanmaalle, ja ruotsin asemaa on oikeus puolustaa.
Eli yksikielisyyskin voi olla rikkaus.
Quote from: Siili on 28.05.2014, 13:09:09Quote
Yksikielisyys on kuitenkin tärkeää Ahvenanmaalle, ja ruotsin asemaa on oikeus puolustaa.
Eli yksikielisyyskin voi olla rikkaus.
Ja mittumaarikin on tuloillaan...
QuoteStefan Wallin: Olemme kaikki sinivalkoisia sieluja
Järjestyksessä neljäs eduskunnan käsittelyyn otettu kansalaisaloite oli pari viikkoa sitten lähetekeskustelun kohteena. Aloitteen aiheena oli ruotsin kielen pakollisuuden poistaminen perusopetuksessa.
Käytännössä aloitteen tavoite on vieläkin laajempi. Tekstissä puhutaan myös ruotsin kielikokeen poistamisesta yliopistoissa ja kielivaatimusten höllentämisestä julkisissa viroissa.
Kansalaisaloitteen tarkoittamaa päämäärää voi lähestyä monella tavalla. Eräs lähestymistapa liittyy siihen, mihin kielitaitoa ylipäätään tarvitaan tämän päivän Suomessa ja maailmassa.
On selvää, että kielitaidon merkitys kansainvälisessä kanssakäymisessä ja kaupankäynnissä tässä entistäkin rajattomammassa maailmassa kasvaa koko ajan. Maailmankielet tulevat aina olemaan tärkeitä, mutta maailma alkaa aina sieltä missä asumme ja olemme. Elämä on paikallista. Suomi on osa maailmanyhteisöä, Eurooppaa mutta myös Pohjolaa, johon meillä on tiiviit suhteet, henkisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti.
Naapurimaa Ruotsi on Suomen tärkein vientimaa, ja näin ollen ruotsin kieli on edelleen tärkeä työ-, rekrytointi- ja seurustelukieli. Mahdollisuus opiskella molempia kansalliskieliä Suomessa takaa siis kaikille tasavertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla – tämä koskee myös omaa julkista sektoriamme.
Pakollinen ruotsin kieli on hyvässä seurassa muiden pakollisten aineiden kanssa. Pitäisi siis myös puhua "pakkomatematiikasta", "pakkobiologiasta" ja "pakkokemiasta", jos haluaa olla johdonmukainen. Pakollisuuden tavoitteena on mahdollisimman laajan yleissivistyksen antaminen maamme nuorille.
Yleissivistävä koulu ei siis voi olla pujottelurata tai voileipäpöytä, josta voi poimia vain ne herkullisimmat palat. Maailma ei ole koskaan ollut yhtä monimutkainen kuin tänään. Portti maailmalle on hyvä koulutus, taaperosta tohtoriksi, ja mahdollisimman laaja kielitaito. En ole koskaan tavannut ihmistä, joka olisi valittanut siitä, että hän osaa tai ymmärtää liian montaa kieltä.
Itse koen keskustelua ruotsin kielen pakollisuuden poistamisesta myös henkilökohtaisena asiana. Ruotsi on isänkieleni – äidinkieleni on tarkasti ottaen suomi – ja samalla oleellinen osa minun identiteettiäni. Näin ollen pyrkimykset heikentää ruotsin kielen asemaa osuvat varsin arkaan paikkaan.
Eduskuntakeskustelussa kysyin aloitteen taustalla olevilta perussuomalaisilta, miten he mahtaisivat reagoida, jos joku aloittaisi näkyvän, määrätietoisen kampanjan, jonka pääsanomana on se, että suomen kieli ei ole enää yhtä tärkeä, että se on muun oppimisen tiellä ja itse asiassa aivan turha. Miltä se tuntuisi, sydämessä, ihon alla? Aivan oikein. Minäkin loukkaantuisin sydänjuuriani myöten suomenkielisten puolesta.
Toivon, että kansalaisaloitteen käsittelyn aikana voisimme vähentää epä- ja harhaluuloja ja sen sijaan ymmärtää toisiamme paremmin. Maamme on vakavassa taloustilanteessa eikä vastakkainasetteluun ole varaa. "Ystävyys se on kallista, se ei riipu hallintomallista", lauloi Juice Leskinen kappaleessaan Eesti. Se ei myöskään riipu äidinkielestä. Olemme kaikki samanarvoisia, sinivalkoisia sieluja.
Verkkouutiset (http://www.verkkouutiset.fi/blogit/wallin_blog-21241) 28.5.2014
Myös Jan Vapaavuori käytti pari päivää sitten Ylen ruotsinkielisten uutisten haastattelussa (http://arenan.yle.fi/tv/2202846) (2:22) samaa "pakkobiologia"-vertausta. Pakkoruotsista kysyttäessä Vapaavuori sanoi ristiriitaisesti, että sen on oltava ainakin tavoitteena, mutta että pakkoruotsin ylläpitäminen edellyttää kuitenkin legitimiteettiä, joka taas on saavutettava asenteita muuttamalla. Eli pakkoruotsi on Vapaavuoren mielestä ok, mikäli sillä on yleinen hyväksyntä, mutta kun sillä ei ole yleistä hyväksyntää (eikä ole koskaan ollutkaan), on sellainen saatava joskus tulevaisuudessa asenteisiin vaikuttamalla. Tätä veret seisauttavaa asennemuutosta odotellessa jatketaan ilmeisesti kuten viimeiset 40 vuotta, jolloin pakkoruotsi on ollut voimassa. Sillä välin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa valitsevien määrä tippuu tasaiseen tahtiin:
QuoteJoensuun normaalikoulun lukiossa ruotsia kirjoitettiin tänä vuonna selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Normaalikoulun 106 ylioppilaasta 44 kirjoitti ruotsin, yhteensä siis 42 prosenttia. Pojista ruotsin kirjoitti vain 17 prosenttia ja tytöistä 54 prosenttia.
...
Vaikka poikien kirjoitusinto on vajonnut jo lähes olemattomaksi, Turunen pitää suurimpana huolena kielen kokonaistaidon tasoa.
- En ole huolestunut siitä, että niin moni jättää kirjoittamatta. Suurempi huoli on se, että lukiossa valitaan vain pakolliset kurssit ja seuraavan kerran ruotsi tulee eteen vasta jatko-opinnoissa. Silloin voi olla kieli ruosteessa, Turunen varoittaa.
...
Monella opiskelijalla kysymys ei olekaan inhosta ruotsia kohtaan, vaan arkiset tarpeet.
- Täällä Joensuun seudulla venäjästä on enemmän hyötyä, Kiira pohtii.
MTV3: Vain kolmannes pojista kirjoittaa yo-ruotsin – lukioiden välillä huimia eroja (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vain-kolmannes-pojista-kirjoittaa-yo-ruotsin-lukioiden-valilla-huimia-eroja/3411776) 31.5.2014
Lukioiden väliset erot ylioppilaskirjoitusten ruotsin kielen tuloksissa ovat muihin aineisiin verrattuna huimia. Siinä missä Viikin normaalikoulussa keskipitkän ruotsin keskiarvo oli jopa yli eximian, oli keskiarvo Lappeenrannan Lauritsalan lukiossa lähempänä approbaturia kuin lubenteria. Näin siitä huolimatta, että ruotsin valitseminen ylioppilaskirjoituksissa on nykyään vapaaehtoista.
MTV3: Mistä löytyvät parhaat ruotsin kielen osaajat? (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mista-loytyvat-parhaat-ruotsin-kielen-osaajat/3405914) 31.5.2014
Kyllähän joukko-oppikin poistettiin pakkomatematiikasta.
Siksi ruotsin kielikin voidaan poistaa pakkokielistä.
-i-
QuoteKokoomus on muuttunut. Puolueen sisällä ruotsin kieltä arvostetaan korkealle. Yksi syy tähän on puolueen sisäinen tärkeä keskustelu koulujen pakollisesta ruotsista. Neljän vuoden takainen työtapaturma johti siihen, että puolueessa on selvitetty perusteet maan kaksikielisyyteen hyvin perusteellisesti. Jo kaksi vuotta sitten pakollinen ruotsi hyväksyttiin puoluepäivillä murskaavalla enemmistöllä.
[...]
On tärkeä muistaa, että pääministerinä Alexander Stubb on Suomen pääministeri ja hänen täytyy edustaa koko maata. Hän ei voi olla yhden tietyn ryhmän puhemies. Siksi ei olisi hyvä, jos hän ottaisi liikaa kantaa kielipolitiikkaan. Sillä voisi olla epätoivottu vaikutus.
Voisi melkein sanoa, että kielitaistelun aika on historiaa. Mutta valitettavasti emme voi unohtaa Perussuomalaisia. Heidän populisminsa perustuu vastakkainasetteluihin ja enemmistön vahvempaan valtaan vähemmistöjen yli. Kaikkien muiden puolueiden on nyt näytettävä yhteistä rintamaa julistaakseen, että Perussuomalaiset eivät ole yhteistyökelpoisia, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä. (käännös)
Kimmo Sasi
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Hbl: En finlandssvensk statsminister (http://hbl.fi/opinion/i-dag/2014-07-05/627271/en-finlandssvensk-statsminister) 5.7.2014
Että näin. Kun Kokoomuksen omia rivejä ensin suoristettiin "neljän vuoden takaisen työtapaturman" jälkeen sisäisellä painostuksella, asetetaan nyt hallituskumppaneiksi mieliville ehdoksi sitoutuminen pakkoruotsiin. Viesti on kohdistettu oman väen ministerikandidaattien ohella Keskustalle, jonka piirissä on haikailtu kouluihin valinnanvapautta edes Suomen itärajalle. Ei minun vahtivuorollani, jyrähtää pääministeri Stubb käyttäen Sasia viestinviejänään.
Alexander Stubbin on siis oltava RKP:n puhemies, jottei välittyisi kuvaa että häntä kiinnostaa 95% äänestäjistä millään tapaa. Asia selvä.
No, se on selvä kun ottaa huomioon verotukseltaan edullisessa positiossa olevien RKP-säätiöiden vallan vaalituissa. Asian, jota luonnollisestikaan yksikään näitä tukia nauttiva puolue ei uskalla kritisoida. Ja Kokoomus - riippumatta näennäisestä menestyjämaineestaan - on tiukasti riippuvainen näistä tuista.
HBL:n toimittajaa alhaisempaa nilviäistä on vaikea minun mielikuvituksellani keksiä.
Sasihan on tunnettu RKP:n juoksupoika Kokoomuksen sisällä, osallistui muun muassa RKP:n puoluekokoukseen vaikka kokkareilla oli omansa samaan aikaan. Sasi on myös ollut (onko vieläkin?) Svenska Folktingetin toinen varapuheenjohtaja.
RKP on soluttautunut kokoomukseen ja sen johtopaikoille hyvinkin tiukasti.
"Työtapaturmaa" muistamattomille:
Henri Heikkinen: Ruotsinkielinen farssi
http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36617-ruotsinkielinen-farssi
Jussi Halla-aho: Kielipoliittisia linjauksia
http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html
RKP rahoineen on Kokoomuksen kaveri ja ainainen kumppani ennenkuin nykyinen johto ja sen hännystelijät kammetaan ulos puolueesta tai edes johtopaikoilta. Stubbin aikana mikään ei tule muuttumaan tässä symbioosissa, siitä kärsii Kokoomuksen toisinajattelijoiden lisäksi koko Suomen kansa ainakin pysyvän pakkoruotsin muodossa.
Kai-Ari Lundellin hyvä bloggaus vastineena Sasin tämänpäiväiselle "Kaikkien muiden puolueiden tulisi osoittaa yhteisrintamaa ilmaistakseen, ettei perussuomalaiset ole yhteistyökykyinen, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä" ulostulolle.
Kimmo Sasi provosoi kielitaisteluun
http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171563-kimmo-sasi-provosoi-kielitaisteluun
Verkkouutisten juttu aiheesta (löytyy myös yllä olevasta blogikirjoituksesta),
"Stubbin menestys varmasti on haaste Rkp:lle"
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sasi%20stubb%20rkp-22928
Tässä aloitellaan jo seuraavien vaalien taistoa ja niinkuin Roope yllä toteaa asetetaan ehtoja seuraavaan hallitukseen mieliville puolueille rakentamalla kielipoliittista rintamaa perussuomalaisia vastaan.
Tässä on hyvä paikka haastaa Kokoomus.
Olen kirjoittanut kieliasiasta ennenkin ja saanut vähän nenäviinojakin ylläpidolta "kieliriidan lietsomisesta", joten katselen nyt asiaa eri kantilta.
Mikä on todellinen syy ruotsinkielen erityisasemaan Suomessa? Sen on J.K. Paasikivi tiivistänyt julkaistuissa päiväkirjoissaan; hänen mukaansa Ruotsi on kiinnostunut Suomesta maamme ruotsinkielisen väestönosan takia ja se seikka antaa meille vähän selkänojaa Venäjän valtapyrkimuksiä vastaan. Vanha takinkääntäjä toteaa:"Olisi parempi jos ruotsalaisia olisi 1 milj.".
Juho Kusti Paasikiven, vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, kanta on realistinen, hyväksyttävä ja ymmärrettävä syy ruotsinkielen paapomiselle. Miksi suomalaisille ei voida kertoa todellista syytä, vaan se pitää kääriä moninkertaiseen teeskentelyyn ja valheeseen?
QuotePääkirjoitus:Kielikylvystä tuli Vaasan lahja Suomelle
...
Vaasan valtuusto teki kauaskantoisen päätöksen vuonna 1986. Se päätti aloittaa Vaasassa kielikylpyopetuksen Kanadan mallin mukaan. Kysymyksessä oli niin sanottu "varhainen täydellinen kielikylpy".
Alkuperäisessä Vaasan mallissa se tarkoitti täysin suomenkielisten lasten täysin ruotsinkielistä opettamista koulussa. Opettaja puhui vain ruotsia, mutta ymmärsi myös suomea.
...
Vaasan yliopisto on nousemassa yhä suuremmaksi kielikylpyopetuksen keskukseksi Suomessa. Syksyllä alkaa yliopistossa erillinen kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (Pohjalainen 9.7.).
Ohjelma lupaa, että kielikylpykoulutusta laajennetaan koko Suomeen, koska opettajapula helpottuu. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus teki asiasta kirjauksen, joka liittyy osaksi kansalliskielistrategiaa.
Elokuun budjettineuvotteluissa ratkeaa, kuinka paljon kielikylpy saa rahaa. RKP:n ministeri Carl Haglund on ehdottanut, että valtio voisi maksaa tavallisen koulun ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Tavoite kuulostaa järkevältä. Kovin suurista summista ei ole kyse, sillä kielikylpyopetus ei ole paljon tavallista opetusta kalliimpaa.
On väitetty, että kielikylpy on RKP:n salahanke. Enemmistölle opetetaan vähemmistön kieltä, jotta kaksikielisyys vahvistuisi. Niinkö? Tällainen politisoinnin yritys on halpamaista ja arvotonta. Sille ei ole katetta.
...
Pohjalainen (http://www.pohjalainen.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/kielikylvysta-tuli-vaasan-lahja-suomelle-1.1645287)
Maanlaajuinen kielikylpyopetus. Taitaa olla todella halpaa. Lopullinen tavoite lienee ruotsinkielinen kielikylpyopetus kaikille suomenkielisille, eli suomen kouluissa puhutaan vain ruotsia. Toivottavasti edes kotona ja vapaa-ajalla saa puhua suomea. Tätä kai nyt ei enää voi verrata hyvällä tahdollakaan "pakkomatematiikkaan" tai "pakkohistoriaan".
edit. eilinen uutinen:
QuoteAamulehti: Hallitus panostaa kielikylpyopetukseen koko maassa
Hallitus on laajentamassa kielikylpykoulutusta koko maan alueella, kertoo Aamulehti.
Lehden mukaan asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.
Kielikylpyopetuksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyjä on tarjolla lähinnä vain rannikolla, ja suurin osa niistä on ruotsinkielistä opetusta suomenkielisille.
Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo lehdelle, että alustavasti on puhuttu 5-10 miljoonan euron tuesta kunnille. Lopullisista summista päätetään elokuun budjettineuvotteluissa.
- Ehkä valtio voisi maksaa tavallisen ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Sitä kautta useammilla kunnilla olisi varaa ylläpitää vähän kalliimpia kielikylpykouluja, Haglund sanoo Aamulehdelle.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014070818471401_uu.shtml)
Kun järjestelmä on saatu joka kuntaan, on helppo nostaa määrärahoja ja kielikylpyyn osallistuvien lapsien määrää.
Quote from: Iloveallpeople on 09.07.2014, 22:12:14
edit. eilinen uutinen:
QuoteAamulehti: Hallitus panostaa kielikylpyopetukseen koko maassa
Hallitus on laajentamassa kielikylpykoulutusta koko maan alueella, kertoo Aamulehti.
Lehden mukaan asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.
Kielikylpyopetuksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyjä on tarjolla lähinnä vain rannikolla, ja suurin osa niistä on ruotsinkielistä opetusta suomenkielisille.
Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo lehdelle, että alustavasti on puhuttu 5-10 miljoonan euron tuesta kunnille. Lopullisista summista päätetään elokuun budjettineuvotteluissa.
- Ehkä valtio voisi maksaa tavallisen ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Sitä kautta useammilla kunnilla olisi varaa ylläpitää vähän kalliimpia kielikylpykouluja, Haglund sanoo Aamulehdelle.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014070818471401_uu.shtml)
Kun järjestelmä on saatu joka kuntaan, on helppo nostaa määrärahoja ja kielikylpyyn osallistuvien lapsien määrää.
Boldaamanihan tarkoittaa sitä, että koska suurin osa kielikylpykouluista on ruotsinkielisiä ja tarkoitettu rantasuomalaisille, niin nyt kun toiminta laajennetaan koko maahan, voidaan myös sisämaan ruotsinkieliset laittaa suomenkieliseen kielikylpykouluun. Varmasti itärajalle ollaan jo puuhaamassa venäläisiä kielikylpykouluja.
Mitä eikö?
-i-
PS. Ainakin Tampereella on englanninkielinen päiväkoti ja koulu. Se saa varmaan nyt tuon ohjelman puitteissa lisärahoitusta. Jostain syystä sen nimi ei kuitenkaan ole kielikylpykoulu. Tässä nyt luodaan taas jotain muka uutta, joka vain ruotsinkielisen opetuksen vuoksi saa erityisaseman ja erityisrahoituksen ja erityissuojeluksen tasavallan erityispuolustusministeriltä.
Quote from: Iloveallpeople on 09.07.2014, 22:12:14
QuotePääkirjoitus:Kielikylvystä tuli Vaasan lahja Suomelle
Alkuperäisessä Vaasan mallissa se tarkoitti täysin suomenkielisten lasten täysin ruotsinkielistä opettamista koulussa. Opettaja puhui vain ruotsia, mutta ymmärsi myös suomea.
---
Elokuun budjettineuvotteluissa ratkeaa, kuinka paljon kielikylpy saa rahaa. RKP:n ministeri Carl Haglund on ehdottanut, että valtio voisi maksaa tavallisen koulun ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Tavoite kuulostaa järkevältä. Kovin suurista summista ei ole kyse, sillä kielikylpyopetus ei ole paljon tavallista opetusta kalliimpaa.
---
On väitetty, että kielikylpy on RKP:n salahanke. Enemmistölle opetetaan vähemmistön kieltä, jotta kaksikielisyys vahvistuisi. Niinkö? Tällainen politisoinnin yritys on halpamaista ja arvotonta. Sille ei ole katetta.
---
Myös puolikielisyyden pelko on turhaa. Ensimmäisten kouluvuosien jälkeen ero tavallisen luokan suomen kielen taitoon tasoittuu. Kuudennella eroa ei enää ole. Äidinkielen kehitykselle ei kielikylvystä ole haittaa.
Sekin kannattaa tosin muistaa, että lapsen kokonaisvaltainen kehitys on kiinni monesta seikasta. Monikielisyys ei ole pääasioita, mutta äidinkieli on.
...
Pohjalainen (http://www.pohjalainen.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/kielikylvysta-tuli-vaasan-lahja-suomelle-1.1645287)
Lahjasta ei ainakaan voi puhua. Pidän tuota hieman sairaanakin ajatuksena, että koulussa puhutaan täysin suomenkielisille oppilaille vain ruotsia selittämättä asioita suomeksi, joka on heidän ymmärtämänsä pääkieli. Voi olla yksi tekijä "ruotsinkielisten" heikoissa oppimistuloksissa vaikka toisaalta eikös heidän kielensä pysy koko ajan suomena?
Tuo "kielikylpy" kuullostaa ylipäätään yhdeltä typerimmistä sanoista. Yhtä hyvin voitaisiin sanamuotona puhua "pakkoruotsiopetuksesta". Tämä siihen viitaten, ettei muita kieliä opeteta samalla tavalla, eikä kieliopetus näy toimivan toistepäin.
Kun ei puhuta "tarkoista luvuista" niin on helppoa esittää tuollaisia valheita, mitä kyseisessä pääkirjoituksessa esitetään. Aamulehden juttu on tarkempi ja osaa kertoa 5-10 miljoonan euron lisätuesta kunnille. Suomessa on 320 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla. Heikommallakin matematiikalla tässä puhutaan n. 0,5-1,5 miljardista eurosta (laskin ettei valtaosa kunnista edes tarvitsisi avustusta, Ahvenanmaan kunnat suoraan pois. Summa paljon korkeampi jos otetaan kaikki kunnat mukaan). Onko se pieni summa rahan laittamisesta turhuuteen?
Koko hanke on RKP:n vetämä ja sitä kautta rahoitusta pohditaan. On todella järkyttävää, että pääkirjoittajan tasoinen henkilö yrittää suoltaa suoria valheita asiasta eteenpäin väittäen, ettei tuosta olisi kysymys.
Toinen sana mikä Suomessa pitäisi kieltää on
"monikielisyys", koska julkisesti monikielisyys tarkoittaa samaa kuin ruotsin kielen osaaminen. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä eli
monikielisyys ruotsinkielisyyden taito on Suomessa tärkein oppiaine mitä koulu voi tarjota.
Hieman outoa on myös tehdä tuollainen väittämä, että kuudennen luokan jälkeen oppilas osaa täysin loistavasti itselleen vierasta kieltä? Kysyppä samaa maahanmuuttajilta tai niiltä suomenruotsalaisilta, jotka eivät puhu sanaakaan suomea. Vaikka siitä ei olisi äidinkielelle haittaa, niin miten paljon siitä on muun opetuksen ymmärtämisessä haittaa? Puhutaan varmaankin 1-3 vuoden oppimistasosta, jota toki helpotetaan helpommilla jatkokoulutuspaikoilla...
RKP:n lopullisena tavoitteena lienee paluu 1800-luvun puolivälin tilanteeseen, jolloin ruotsi oli ainoa virallinen kieli opetuksessa, hallinnossa ja ylipäänsä kaikessa. Puheet "kaksikielisyydestä" ja "monikielisyydestä" ovat pelkkää hämäystä: RKP:n todellinen tavoite on ruotsinkielinen yksikielisyys. RKP:läisiä ei millään tavalla kiinnosta suomen kielen aseman edistäminen niissä kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli. Vai onko Närpiön kouluissa suomenkielistä kielikylpyä?
Quote from: ihminen on 05.07.2014, 23:27:56
Tässä aloitellaan jo seuraavien vaalien taistoa ja niinkuin Roope yllä toteaa asetetaan ehtoja seuraavaan hallitukseen mieliville puolueille rakentamalla kielipoliittista rintamaa perussuomalaisia vastaan.
Voisiko tämä kieliasia lopulta kaatua rahaan: Kyläkouluja lakkautetaan, homekouluja ei ole varaa korjata, opettajille annetaan enemmän tehtäviä ja vaikka oppilaat ovat entistä häiriintyneempiä vähennetään avustajia luokissa. Samaan aikaa kuitenkin kuntien on kustannettava ruotsin opettajia kuudesluokkalaisille, kun tavalliset luokanopettajat eivät sitä osaa tarpeeksi, jotta voisivat opettaa. Ja nyt valtiolla onkin antaa rahaa kielikylpyyn, vaikka välttämättömiin menoihin ei ole.
Ruotsinkielisillä on nyt kymmenen kuukautta aikaa näyttää, mitä he haluavat ja millainen heidän hallitsemansa Suomi on. Ei se paljon tässä konkurssissa paina.
Quote from: Jaakko Sivonen on 10.07.2014, 04:48:33
RKP:n lopullisena tavoitteena lienee paluu 1800-luvun puolivälin tilanteeseen, jolloin ruotsi oli ainoa virallinen kieli opetuksessa, hallinnossa ja ylipäänsä kaikessa.
Tämä RKP:n malli muistuttaa erehdyttävästi Neuvostoliiton laatimaa kieliohjelmaa Viron kouluihin. Viron kouluissa opiskeltiin pakkovenäjää, minkä tarkoituksena oli rakentaa Virosta venäjän- ja vironkielinen kansakunta. Sen jälkeen, kun virolaiset olisivat hallinneet molemmat kielet yhtä hyvin, niin viron kieli olisi hiljalleen jätetty taka-alalle ja siirrytty käyttämään vain venäjää.
Tämä nyt tunnetuista syistä epäonnistui pahemman kerran, mutta jää nähtäväksi onnistuuko tämä paremmin Suomessa?
Quote from: timouti on 10.07.2014, 07:05:20
Quote from: ihminen on 05.07.2014, 23:27:56
Tässä aloitellaan jo seuraavien vaalien taistoa ja niinkuin Roope yllä toteaa asetetaan ehtoja seuraavaan hallitukseen mieliville puolueille rakentamalla kielipoliittista rintamaa perussuomalaisia vastaan.
Voisiko tämä kieliasia lopulta kaatua rahaan: Kyläkouluja lakkautetaan, homekouluja ei ole varaa korjata, opettajille annetaan enemmän tehtäviä ja vaikka oppilaat ovat entistä häiriintyneempiä vähennetään avustajia luokissa. Samaan aikaa kuitenkin kuntien on kustannettava ruotsin opettajia kuudesluokkalaisille, kun tavalliset luokanopettajat eivät sitä osaa tarpeeksi, jotta voisivat opettaa. Ja nyt valtiolla onkin antaa rahaa kielikylpyyn, vaikka välttämättömiin menoihin ei ole.
En usko, että rahaan se ainakaan kaatuu. Ainahan voidaan tarvittaessa pienentää rahamäärää ja on sitä rahaa Suomessa riittänyt ennenkin, jos on johonkin täytynyt laittaa. Tämä ruotsinkielen opettamiseen tarkoitettu rahahan on ns. "lisärahaa" kunnille ja kouluille eli se on extraa muiden kustannusten päälle.
Tämä kertoo kyllä uudenlaisesta RKP:n poliitikasta. Eli aikaisemmin taktiikkana oli niin maahanmuuttajat kuin oma varuskunta, mutta nyt ideana on saada palkattua mahdollisimman paljon väkeä ruotsinkielellä ympäri Suomea.
Itse epäilen, että tällä pyritään vähentämään opettajien vastustusta pakkoruotsiasiassa sekä saamaan kannatusta kieliasioille koko Suomessa. Eli kun joku opettaja/koulu on riippuvainen siitä valtion tuesta mitä he saavat, niin ruotsinkielen opettamisella sitä rahaa tulee entistä helpommin ja se hyödyttää koko yhteisöä. Tätä kautta vastustus tietenkin vähenee, koska eihän kukaan halua omaa tai ystävänsä työpaikkaansa lopettaa(?).
QuoteAamulehti: Hallitus panostaa kielikylpyopetukseen koko maassa
Hallitus on laajentamassa kielikylpykoulutusta koko maan alueella, kertoo Aamulehti.
Lehden mukaan asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.
Kielikylpyopetuksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyjä on tarjolla lähinnä vain rannikolla, ja suurin osa niistä on ruotsinkielistä opetusta suomenkielisille.
Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo lehdelle, että alustavasti on puhuttu 5-10 miljoonan euron tuesta kunnille. Lopullisista summista päätetään elokuun budjettineuvotteluissa.
- Ehkä valtio voisi maksaa tavallisen ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Sitä kautta useammilla kunnilla olisi varaa ylläpitää vähän kalliimpia kielikylpykouluja, Haglund sanoo Aamulehdelle.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014070818471401_uu.shtml)
Kielikylpykoulutusta saavat pitää ainoastaan syntyperäiset ruotsinkieliset opettajat! Ei ihme, että RKP haluaa laittaa miljardin euron verran valtion rahaa omiensa palkkaamiseen!!!
Ihan hyvä kommentaari tämäkin:
QuoteMatti Virtanen: POZOR VLAK – Ja sama kakkoskielellä
Yhteisen kielen puute on kuin virtahepo EU:n olohuoneessa. Ongelmaan on kuitenkin helppo ratkaisu, jota Suomi voisi edistää.
Matti Virtanen
Pyöräretki Keski-Euroopassa tekee hyvää paitsi jaloille, myös aivonystyröille. Tienviitat, opasteet ja liikennemerkkien lisäkilvet vaihtuvat joka rajalla erilaisiksi, ja tutulta kielialueelta poistuessa kieltojen merkitystä joutuu arvailemaan.
Ensin Saksassa matkaaville muistutus: "Hier gilt die StVO" tarkoittaa, että Straßenverkehrsordnung pätee täälläkin, joten kolaritilanteessa vastuu- ja syyllisyyskysymykset ovat selvitettävissä.
Tšekinmaalla silmään pisti usein toistuva kyltti: POZOR VLAK. Alussa se huvitti, vaikutti romaanihenkilöltä jossain veijaritarinassa.
"Vlak varasti Svejkin patjan alle piilottamat guldenit ja osti niillä viinaa koko komppanialle."
Unkarissa tilanne muuttuu vielä oudommaksi. Aiemmilla reissuilla olin huvikseni opetellut helppoja sanoja, kuten PIHENÖHELY ja BEVÁSÁRLOKÖZPONT, mutta nyt alkoi askarruttaa HULLADÉKGYÜTÉS.
Pahempaa oli tulossa. Unkarilaiset ovat historiastaan ylpeä kansa, ja viime vuosina kylien ja kaupunkien reunoille on pystytetty kylttejä, joissa paikan nimi lukee madjaarien varhaiskeskiaikaisilla riimukirjaimilla. Niitä ei löydy näppäimistöltä, joten tämä linkki saa riittää todisteeksi.
Euroopan unionin jäsenmailla on yhteisiä periaatteita kuten ihmisten vapaa liikkuvuus ja yhteiset työmarkkinat. Jos Székesfehérvárin bevásárloközpontissa on avoin työpaikka, suomalainen hakija on sitä täytettäessä samalla viivalla kuin paikallinen.
Käytännössä tämä ei kuitenkaan toimi, koska Unkarissa pitää puhua unkaria, Tšekissä tšekkiä ja niin edelleen. Unkarilainen asiakaspalvelija saattaa osata vieraita kieliä vain sen verran, että saa sanotuksi "Ai dount laik spiik inglish" tai "Nain Doitsh".
Niin kauan kuin yhteinen kieli puuttuu, puheet EU:n yhteisistä työmarkkinoista ja muustakin yhtenäisyydestä ovat teeskentelyä. Unionissa on nyt toinen toistaan virallisempia kieliä peräti 24. Siinä tulee käännettävää 552:een eri suuntaan, veronmaksajien kustannuksella.
Kumma juttu, ettei tätä pelleilyä saada loppumaan.
Käytännössä ongelma on toki monin paikoin ymmärretty ja ratkaistu: Budapestiläisen terveyskylpylän käytävällä varoitetaan liukkaasta lattiasta kahdella kielellä: FIGYELMEZ / CSÚSZÓS ja CAUTION / SLIPPERY.
Jälkimmäinen ei siis ollut Keski-Euroopan entisiä valtakieliä saksaa eikä venäjää, vaan englantia, josta on pikku hiljaa tullut kansainvälinen yleiskieli. Siitä saataisiin myös EU:lle kätevästi virallinen kakkoskieli. Smell the coffee!
Tiede ja teknologia, bisnes, ilmailu ja vähitellen myös diplomatia ovat jo muuttuneet lähes koko maailmassa englanninkielisiksi, eikä kehitykselle näy loppua.
Suomen tuoreet europarlamentaarikot saisivat panna kehitykseen vauhtia ja käynnistää unionissa kakkoskielihankkeen. Ihan aluksi voisi panostaa kakkoskielen opetukseen kouluissa ja vaikkapa sopia koko EU:ssa käytettävistä liikennemerkkien lisäkilvistä.
Yhteisen kakkoskielen myötä Belgian, Suomen ja Espanjan kieliriidat olisi kerralla ratkaistu. Pohjoismaisessa yhteistyössä voitaisiin lopettaa teeskentely "på skandinaviska"
Unionin sisällä tavoitteena olisi koko hallinnon hoitaminen ensisijaisesti englanniksi. Siirtymäajasta voidaan keskustella.
Ja sitten painavimmat vastaväitteet: englannin käyttö suosisi liikaa brittejä, jotka ovat omituisia ja kaiken lisäksi vihaavat koko EU:ta. Ruotsi, ranska ja muut maailmankielet ovat myös tärkeitä!
Totta kai, mutta ehdotus kuuluikin, että englannista pitäisi tehdä yhteinen kakkoskieli. Se tarkoittaa, ettei kenenkään tarvitse luopua äidinkielestään kotimaassa asioidessaan, eikä saamen tai katalaanin opiskelua suinkaan kiellettäisi.
Päinvastoin, yhteisen kakkoskielen käyttö helpottaisi ja lisäisi kanssakäymistä, kontakteja ja uteliaisuutta muita kieliä kohtaan. Voisipa jopa eurokriisin kolhima unionin yhteinen identiteetti hieman vahvistua.
Belgian, Suomen ja Espanjan kieliriidat olisi kerralla ratkaistu. Pohjoismaisessa yhteistyössä voitaisiin lopettaa teeskentely "på skandinaviska". Liikenneturvallisuus paranisi, kun lisäkilvet olisivat kaikkialla myös yhteisellä kakkoskielellä.
Yhteinen kakkoskieli edistäisi myös demokratiaa, hallinnon sujuvuutta ja avoimuutta. Nythän EU:ssa ei ole edes koko unionin laajuista uskottavaa ja kriittistä mediaa, jota kaikki voisivat seurata – paitsi tietysti Financial Times, joka ilmestyy – surprise – englanniksi. (Lehden saksankielinen versio jouduttiin lopettamaan pari vuotta sitten. No surprise.)
Toinen vastaväite on, että kielten opiskelu on avartavaa eikä yhtä pitäisi suosia muiden kustannuksella. Tähän voi soveltaa pakkoruotsin kannattajien argumenttia: ei yhden kielen opiskelu ole muilta pois, vaan se altistaa älynystyröitä myös muille kielille.
Ikävä totuus on kuitenkin, että kaikki eivät opi kieliä yhtä helposti. Miksi siis kiusata ketään pakkokielillä, joista heille ei todennäköisesti ole yhtä paljoa hyötyä kuin maanosan ja itse asiassa koko maailman lingua francasta.
Perustin muutama vuosi siten facebook-ryhmän "Englanti kakkoskieleksi". Jostain syystä se ei ole vielä saavuttanut kovin suurta suosiota. Kannattaa kyllä miettiä liittymistä: jos englannista ei tule EU:n kakkoskieltä, siitä tulee ennen pitkää väistämättä ykköskieli.
Sitä paitsi Britannia on eroamassa unionista, joten siltä yli jäävä kieli olisi kelpo kompromissi. Tarvittaessa myös kielen nimen voisi vaihtaa. Eulanti / Eulish kävisi allekirjoittaneelle, mutta parempiakin ehdotuksia otetaan vastaan.
Sanasto:
Straßenverkehrsordnung = Tieliikenneasetus
Pozor vlak = Varokaa junaa
Pihenöhely = Levähdyspaikka
Bevásárloközpont = Ostoskeskus
Hulladékgyütés = Sorttiasema
Figyelmez = Caution = Huomio
Csúszos = Slippery = Liukasta
Smell the coffee! = Herätkää, pahvit!
På skandinaviska = tanskaksi, norjalaisittain ääntäen
Surprise = ylläri
Lingua franca = frankkien (eurooppalaisten) kieli, "siltakieli"
Matti Virtanen
Kirjoittaja on A-studion toimittaja
http://yle.fi/uutiset/matti_virtanen_pozor_vlak__ja_sama_kakkoskielella/7353417
Englanti virallisena kielenä tarkoittaisi suomen kielen varmaa kuolemaa parissa sukupolvessa. Ehkä joku sitä kannattaisikin mutta minusta harvinainen kieli on paitsi hyvä hidaste maahanmuutolle niin myös hyvä keino arvioida maahanmuuttajan sopeutumistahtoa: suomen osaamisen tasosta on heti helppo arvioida kuinka innokas maahanmuuttaja on oikeasti sopeutumaan Suomeen.
Iso-Britanniahan on maahanmuuton kanssa niin suuressa kusessa paljolti koska se on se rikas EU-maa jonka kieltä osataan kaikkialla. Vanhat siirtomaat ja etenkin Ranska jolle kielen levittäminen oli aikanaan pyhä asia ovat yleensäkin siinä samassa jumissa että kielen levittäminen kaukaisiin maihin ei pelkästään levittänytkään ranskalaista kulttuuria kaikkialle vaan nuo ranskaa oppineet kulttuurit ovat nyt rynnänneet ranskaan.
QuoteSitä paitsi Britannia on eroamassa unionista...
Matti Virtanen
Kirjoittaja on A-studion toimittaja
Tämä ei siis ole Matin mielestä uutinen, vaan sivuhuomautuksena mainittava detalji! ;D
QuoteNiin kauan kuin yhteinen kieli puuttuu, puheet EU:n yhteisistä työmarkkinoista ja muustakin yhtenäisyydestä ovat teeskentelyä.
Tämän olisi kirjoittajakin voinut tajuta jo 1990-luvulla...
Sitä odotellessa, että ranskalaiset ottavat englannin kakkoskieleksi ;)
Quote from: Miniluv on 15.07.2014, 08:24:54
QuoteNiin kauan kuin yhteinen kieli puuttuu, puheet EU:n yhteisistä työmarkkinoista ja muustakin yhtenäisyydestä ovat teeskentelyä.
Tämän olisi kirjoittajakin voinut tajuta jo 1990-luvulla...
Sitä odotellessa, että ranskalaiset ottavat englannin kakkoskieleksi ;)
Ehkä tuosta PAKKOruotsista tulee se yhteinen kieli? Ehkä suomen kannattaisi alkaa viemään ja markkinoimaan PAKKOruotsia EU jäsenvaltioihin...
iltalehden mukaan sen teettämä selvitys ja kartta todistavat, että lukiolaisten ruotsin kielen osaaminen ei noudata mitään maantieteellistä logiikkaa ja että Itä-Suomen lukioissa osataan ruotsin kieltä jopa paremmin kuin ruotsinkielisten kuntien rajanaapureissa. Tähän päädyttiin vertailemalla ylioppilaskirjoitusten B-ruotsin arvosanojen keskiarvoja Suomen lukioissa.
Pakkoruotsimyönteisten tutkijoiden mielestä tutkimus todistaa vääräksi väitteen, että Itä-Suomessa ei osattaisi ja tarvittaisi ruotsin kieltä (pakkoruotsin muodossa) siinä missä muuallakin Suomessa. Koululaisten ruotsin kielen oppimistuloksia tutkinut filosofian tohtori Eeva Tuokko tähdentääkin, että sen kummemmin yläasteella kuin lukiossakaan "ikinä kukaan oppilas ei ole sanonut, että tämä on pakkoruotsia", vaan puheet pakkoruotsista ovat koululaisten vanhempien keksintöä.
QuoteIL selvitti: Täällä lukiolaiset osaavat parhaiten ruotsia
Itä-Suomen lukiolaiset osaavat ruotsia paikoin jopa paremmin kuin ruotsinkielisten rajanaapurit.
Itäsuomalaiset eivät osaa eivätkä tarvitse ruotsin kieltä, on väite, jota Jyväskylän yliopiston ruotsin kielen professori Åsa Palviainen on saanut kuulla kyllästymiseen asti.
Iltalehden tekemä selvitys ja kartta todistavat toista: Lukiolaisten ruotsin kielen osaaminen ei noudata mitään maantieteellistä logiikkaa. Kevään ylioppilaskokeiden tulokset paljastavat, että itärajan tuntumassa on paljon kuntia, joissa abiturientit osaavat jopa ruotsia paremmin kuin ruotsinkielisten kuntien naapurissa asuvat ylioppilaat.
Alkujaan ruotsalainen, yli kymmenen vuotta Suomessa asunut Palviainen ei ylläty Iltalehden selvityksen tuloksista.
- En ole koskaan uskonut, että tämä asia olisi niin yksinkertainen. Ei voi sanoa, että vain koska joku asuu tietyllä alueella, hän pitää tai ei pidä ruotsin kielestä, hän sanoo.
Palviainen tietää, että kysymys pakkoruotsista jakaa suomalaisia vahvasti, eikä hän ruotsalaisena halua ottaa siihen kantaa. Silti hän toivoo, että oppilaiden osaamista ja motivaatiota koskevat väitteet perustuisivat tietoon eivätkä olettamuksiin.
Yksinkertaistus
Toinen Palviaisen usein kuulema väite koskee ruotsin ja venäjän kielten vastakkainasettelua. Itäsuomalaisten nuorten tulisi saada opiskella koulussa toisena kielenä venäjää, koska Venäjä ja venäjän kieli kiinnostavat ja hyödyttävät heitä ruotsia enemmän.
Palviaisen mielestä tämäkin väite on rankka yksinkertaistus. Nuorten kiinnostuksia ja motivaatioita ei ohjaa maantiede, vaan aivan muut syyt, kuten haaveet tietystä opiskelupaikasta tai ammatista.
Jos ruotsin opiskelu muuttuisi peruskoulussa valinnaiseksi, kielivalinta täytyisi tehdä hyvin nuorella iällä, jo ennen yläasteen aloittamista. Harva tietää siinä vaiheessa, mitä kieliä tulee vielä tarvitsemaan elämässään.
[...]
Tiettävästi mikään taho ei ole tutkinut erityisesti sitä, onko kunnan kaksikielisyydellä vaikutusta suomenkielisten ruotsin osaamiseen.
- Tuttavieni perusteella voin sanoa, että esimerkiksi Pohjanmaalla kieliryhmät ovat hyvin erillään niin, että te olette ruotsinkielisiä ja me suomalaisia.
Tuokon mielestä puheet pakkoruotsista ovat ennen kaikkea koululaisten vanhempien keksintöä.
- Ikinä kukaan oppilas ei ole sanonut, että tämä on pakkoruotsia. Ei yläasteella, eikä lukiossa.
[...]
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014071518490740_uu.shtml) 15.7.2014
QuoteNÄIN TUTKITTIIN
Iltalehti pyysi Ylioppilastutkintolautakunnalta kevään ylioppilaskokeiden tulokset. Tieto Oy esikäsitteli tulokset Iltalehteä varten.
Iltalehti laski keskipitkän eli yläasteella aloitetun B-ruotsin kirjoittajille koulu- ja kuntakohtaiset keskiarvot.
Kirjainarvosanat muutettiin numeroiksi siten, että L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja hylätty eli I=0. Valtakunnallinen keskiarvo oli 4,07.
QuoteChrister Holmlund från FSL hoppas att de här resultaten öppnar ögonen och skapar en mera nyanserad språkdebatt.
- Undersökningen strider mot våra stereotypier om ett östra Finland som är fientligt inställt till svenska språket och hellre skulle ta in ryskan. Det här bevisar tvärtom att det är bra att svenska finns och undervisas i östra Finland. Samtidigt blir det tydligt att vi måste jobba aktivt med svenska språket också i tvåspråkiga kommuner.
Svenska Yle: Svenskan mår bra vid ryska gränsen (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/07/15/svenskan-mar-bra-vid-ryska-gransen) 15.7.2014
Oikeasti tutkimuksesta tehdyt johtopäätökset ovat lähinnä noloja, etenkin kun kommentoijina on alan professori ja tohtori. Pelkkä ylioppilaskirjoitusten B-ruotsin arvosanojen keskiarvo kun ei yksinään kerro yhtään mitään edes jonkin tietyn lukion lukiolaisten ruotsin kielen taidosta, sillä ruotsin kirjoittaminen on nykyään
vapaaehtoista. Keskimäärin vain noin puolet lukiolaisista kirjoittaa ruotsin, mutta osuus vaihtelee lukioissa 9 prosentista 93 prosenttiin (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/missa-kirjoitettiin-eniten-ruotsia/3414580). Riippuu monista tutkimuksessa pimentoon jääneistä tekijöistä, ketkä päättävät kirjoittaa vapaaehtoisen ruotsin ja ketkä taas eivät, vaikka ovat joutuneet lukemaan sitä lukiossa.
Lisäksi selvitys ei ota lainkaan huomioon pitkän A-ruotsin valinneita (lähes 10 prosenttia
koko ikäluokasta), joita on huomattavasti enemmän Etelä- ja Länsi-Suomen kuin Itä- ja Pohjois-Suomen lukioissa.
Vielä lukiolaisiakin vähemmän B-ruotsin kirjoittaneiden abiturienttien osaamisesta voi päätellä
peruskoululaisten osaamistasoa, kun pakkoruotsikeskustelussa on kyse ennen kaikkea peruskoululaisten kielitarpeesta ja osaamisesta.
Ja vaikka ruotsin osaaminen olisi Itä-Suomen kouluissa kuinka hyvää, joutuu turvautumaan melkoiseen argumentointiakrobatiaan kääntääkseen sen erityiseksi perusteeksi itäsuomalaisten pakkoruotsin puolesta ja valinnanvapauden lisäämistä vastaan.
QuoteMiten käy ruotsin kielen?
Suomen kansainvälistyminen ja nopea monikulttuuristuminen kasaavat paineita ruotsin kielen asemaa kohtaan.
Kannattaako ruotsin kielen pakolliseen opiskeluun käyttää resursseja, kun todellisuudessa englantia pitäisi osata enemmän kuin koulussa ehtii oppia?
Kielipolitiikan vaihtoehtoja pohdittiin tänään SuomiAreenalla.
Eduskunnalle jätettiin keväällä kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi aineeksi kaikilla kouluasteilla.
Folktingetin varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi uskoo pakkoruotsin pysyvän:
- Erilaisten kyselyiden perusteella vaikuttaa siltä, eduskunnan selvä enemmistö on hylkäämässä aloitteen.
Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila arvioi, että ruotsin taidot eivät rapistu, vaikka pakkoruotsista luovuttaisiin:
- Olen hyvin optimistinen, että vaikka ruotsin pakollisuus poistuisi, niin Suomessa olisi riittävästi hyvin ruotsia osaavia ihmisiä.
[...]
Kimmo Sasi uskoo ruotsin säilyttävän asemansa ainakin "sata vuotta" tästä eteenpäin.
MTV3 (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/miten-kay-ruotsin-kielen/3528692) 16.7.2014
Eipä taida "selvä enemmistö" hylätä aloitetta, mikäli kansanedustajia ei painosteta puolueiden linjoille. Päinvastoin:
Quote from: Tomi on 01.08.2013, 18:41:26
Tässä pakkoruotsin kannattajat ja vastustajat eduskunnassa. Lähde Vaalikoneet 2011 (mm. HS ja muut vaalikoneet niiden osalta, jotka eivät vastanneet HS:n vaalikoneeseen).
Yhteensä: 96 kannattajaa ja 104 vastustaa.
[...]
Eli periaatteessa jos äänestykseen mennään, aloite voisi mennä läpi. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että kaikkien muiden puolueiden paitsi Perussuomalaisten johto kannattaa pakkoruotsia, tällöin pahaa pelkään, että kansanedustajat eivät saa äänestää omantunnon mukaan, vaan ryhmäkuri määrää asian tai sitten hallitus yrittää estää äänestyksen tästä asiasta.
Kielikylpyasialle ei taida olla omaa ketjua?
Tulipa tässä mieleen, kun olen ennenkin kritisoinut, kuinka korkeakouluopiskelumotivaationi, sekä oppimiseni alkoi takkuamaan, kun minulle vaikeita digitaalisen signaalinkäsittelyn aineita alettiin luennoida vain englanniksi muutaman kiinalaisopiskelijan vuoksi. Kun mentiin oppimiskyvyn rajamailla, vieras kieli ei ainakaan helpottanut tilannetta.
Nyt olisi hyvä kuulla erityisopettajilta, miten kognitiivisista häiriöistä tai oppimisvaikeuksista kärsivät lapset kokevat kielikylpykoulun? Miten käy vaikkapa matematiikan oppimisen på svenska, jos suomeksikin siinä on ongelmia? Johtaako tämä siihen, että lopulta kielikylpykouluihin otetaan vain lapsia, joiden oppimis- ja keskittymiskyky on normaalia parempi? Vai johtaako tämä siihen, että kielikylpykoulujen kustannukset myös erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien osalta ovat moninkertaiset tavallisiin kouluihin nähden?
Eriarvoistuminen yhteiskunnassa kasvaa tasapäistämistavoitteiden johdosta. Miten kuulostaa niin tutulta nykyhallitusmeiningissä.
Itse ainakin vastustan mihinkään tällaiseen rahan lappamista niin kauan, kuin kunnat joutuvat lakkauttamaan kyläkouluja. Jos laitetaan arvoina vastakkain jonkun itäsuomalaisen ruotsin kielen taito vs. maaseudun palveluiden säilyttäminen, niin kyllä toimiva kyläkouluverkko ja lyhyemmät koulumatkat ovat minulle ainakin suurempi arvo, kuin ruotsinkielentaitoiset lappeenrantalaiset.
-i-
Quote from: Roope on 16.07.2014, 15:07:39
– –
Ja vaikka ruotsin osaaminen olisi Itä-Suomen kouluissa kuinka hyvää, joutuu turvautumaan melkoiseen argumentointiakrobatiaan kääntääkseen sen erityiseksi perusteeksi itäsuomalaisten pakkoruotsin puolesta ja valinnanvapauden lisäämistä vastaan.
Tämä. Ruotsin ja venäjän kielen asettaminen vastakkain tässä kysymyksessä on suorastaan typeryyttä tulee se sitten kummalta kieliriidan osapuolelta tahasa. Vielä käsittämättömämpi on joidenkin rummuttama halu saada itärajalle venäjä ruotsin vaihtoehdoksi. Aivan kuin kysymys olisi koskaan ollut vain itärajasta. Mieleen tulee Kari Suomalaisen piirros karjalanpiirakasta ja porkkanasta. Jos minä olisin pakkoruotsittaja antaisin ilomielin – taistelun jälkeen – itärajan luopua pakkoruotsista peruskoulussa; lukioon ja viimeistään jatko-opintoihin pyrkiville se kuitenkin tulisi vielä vastaan, sekä niille, jotka halajavat valtion palvelukseen. Näihin kaikkiin epäkohtiin tulee puuttua koko valtakunnan tasolla.
Ruotsia ei suomenkielinen tarvitse Suomessa missään muualla kuin ruotsinkielisissä kunnissa. Eikä niissäkään välttämättä. On täysin järjetöntä opettaa suurimmalle osalle käytännössä hyödytöntä pakollista kieltä, jolla ei edes ole mitään sen suurempaa sivistysarvoa; pakkolatinalla olisi edes sitä.
Quote from: Roope on 16.07.2014, 15:07:39
Tuokon mielestä puheet pakkoruotsista ovat ennen kaikkea koululaisten vanhempien keksintöä.
- Ikinä kukaan oppilas ei ole sanonut, että tämä on pakkoruotsia. Ei yläasteella, eikä lukiossa.
[...]
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014071518490740_uu.shtml) 15.7.2014[/quote]
Valehtelu kiihtyy sitä mukaa kuin kansalaisaloite nousee esiin.
Ensin Pohjalainen lehden pääkirjoituksessa valehdeltiin ja nyt Iltalehden suorittamassa selvityksessä valehdellaan. Toivon mukaan pinokkio-efekti ei iske asian puolesta puhujiin?
Tuo nyt on täyttä höpöä, että "vanhemmat" puhuisivat asiasta ainoastaan. Aihe on ollut esillä niin pitkään, että kukaan ei muista milloin siitä alettiin puhua. Varsinkin oppilaat ovat nostaneet sen monta kertaa julkisestikin esiin, mutta tällehän ei ole annettu mitään painoarvoa. Tunneilla palaute on väkisin ollut vielä karumpaa, koska asioiden nousemisen kynnys julkiseen keskusteluun on "merkittävästi suurempi".
Quote from: ikuturso on 16.07.2014, 15:51:07
Itse ainakin vastustan mihinkään tällaiseen rahan lappamista niin kauan, kuin kunnat joutuvat lakkauttamaan kyläkouluja. Jos laitetaan arvoina vastakkain jonkun itäsuomalaisen ruotsin kielen taito vs. maaseudun palveluiden säilyttäminen, niin kyllä toimiva kyläkouluverkko ja lyhyemmät koulumatkat ovat minulle ainakin suurempi arvo, kuin ruotsinkielentaitoiset lappeenrantalaiset.
-i-
Viimeisin satsaushan oli laittaa pakkoruotsi ala-asteelle ja tämä toi lisäkuluja monille kouluille, koska aikaisemmin opetus oli aina alkanut vasta yläasteella. Julkisestikaan asiaa ei käsitellyt yksikään valtamedia, koska koko päätös olisi vienyt uskottavuutta nykyiseltä pakkoruotsipoliitikalta eli se vain entisestään heikensi koululaisten ruotsinkielen osaamista ja toi lisäkustannuksia.
Kielikylpykoulutuksesta voi tulla kunnille merkittävä rahanlähde, mutta samaan aikaan se yli miljardi euroa (joka on edelleen yleislaskelma), niin otetaan rahana pois tietenkin jostakin muualta. On varsin huolestuttavaa, ettei yksikään taho ole uskaltanut julkisesti ottaa kantaa koko ehdotuksen järkevyyteen, vaikka siitä on uutisoitukin valtakunnallisesti, mutta mitään ei ole päätetty vielä.
Todennäköisesti kouluja vähennetään, oppilaskokoja nostetaan ja ruotsinkieltä lisätään. Se näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
Quote from: AJIH on 16.07.2014, 16:14:31
Jos minä olisin pakkoruotsittaja antaisin ilomielin – taistelun jälkeen – itärajan luopua pakkoruotsista peruskoulussa; lukioon ja viimeistään jatko-opintoihin pyrkiville se kuitenkin tulisi vielä vastaan, sekä niille, jotka halajavat valtion palvelukseen.
Et antaisi, eivätkä anna.
Nykyisen pakkoruotsin (peruskoulussa kolme vuotta, lukiossa kolme vuotta, korkeakoulussa yksi vuosi + virkamiesruotsitutkinto) puolustaminen perustuu käsitykseen, jonka mukaan pienenkään yleisen erivapauden antaminen esimerkiksi itäsuomalaisille johtaisi koko vaivalla kyhätyn korttitalon luhistumiseen. Se pitääkin paikkansa, mutta vain pakkoruotsijärjestelmän, ei ruotsin kielen osaamisen suhteen.
Ns. virkamiesruotsiin vaadittu käytännön vaatimustaso on jo nykyisin yleisen osaamattomuuden ja välinpitämättömyyden vuoksi pelkkä vitsi, ja jos ruotsi ei olisi kaikille pakollinen peruskoulussa, jouduttaisiin korkeakoulujen yleisestä virkamiesruotsitutkinnosta luopumaan. Lukioon jäisi ehkä joksikin aikaa muutama pakollinen alkeiskurssi, mutta varsinainen pakkoruotsi olisi silloin historiaa.
Quote from: nollatoleranssi on 16.07.2014, 16:33:03
Viimeisin satsaushan oli laittaa pakkoruotsi ala-asteelle ja tämä toi lisäkuluja monille kouluille, koska aikaisemmin opetus oli aina alkanut vasta yläasteella. Julkisestikaan asiaa ei käsitellyt yksikään valtamedia, koska koko päätös olisi vienyt uskottavuutta nykyiseltä pakkoruotsipoliitikalta eli se vain entisestään heikensi koululaisten ruotsinkielen osaamista.
Uudistuksessa kuusi viikkotuntia levitettiin neljälle vuodelle, jolloin yläkouluun jää kahtena vuonna vain yksi viikkotunti:
QuoteKielenopetuksessa päästään hyviin tuloksiin, kun opetettavaa kieltä on vähintään kolme tuntia viikossa. Kaksi vuosiviikkotuntia riittää, jos kieltä opiskellaan useampana vuotena peräkkäin kahdella vuosiviikkotunnilla. Yksi vuosiviikkotunti ei riitä edes ylläpitämään saavutettua kielitaitoa.
Sari Sarkomaan (kok) kirjallinen kysymys (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_223_2014_p.shtml) 26.3.2014
Pakkoruotsi voi loppua yhdessä päivässä, jos kansalla vain on tahtoa.
Muistan, että Lohjan kuntaliitos aiheutti 200.000euron kustannukset lohjalaisille EIKU valdehan sen maksoi.
Katukilpiä lisättiin po svenskan :facepalm: (Möttöstie=Möttösveegen)
Miljoona menee kevyesti kunhan soteuudistus tulee.
Aina ihmettelen Helsingin liikenteen kilpiä kuten Eira-Eira, Arabia-Arabia, Kaisaniemi-Kajsaniemi, Konala-Kanala ja helmenä Lahti-Lahtis.
Muovia kuluu, plootua kuluu ja metsää kaatuu A4-sina pakkoruotsin alttarilla :'(
Pakkoruotsi kuuluu niihin asioihin, jotka saavat muuten normaalit ihmiset puhumaan irrationaalisia. Tosiasiassa keskiverto lappeenrantalainen ei tee kilin pöräystä ruotsilla. Venäjän esiin tuominen on mielestäni relevantti argumentti, koska Suomessa vallitsee huutava pula venäjäntaitoisista.
Pakkoruotsi tulee lakkauttaa kaikista kouluasteista ja pääsääntöisesti virkakelpoisuusvaatimuksista. 95 prosenttia suomenruotsalaisista puhuu suomea, asioikoot siis suomeksi. Opiskelijat tietävät itse parhaiten, mitä kieliä he tarvitsevat.
Quote from: latrom on 16.07.2014, 17:21:23
Pakkoruotsi voi loppua yhdessä päivässä, jos kansalla vain on tahtoa.
Sorto loppuisi jos suomalaiset vanhemmat marssisivat yhtenä joukkona kouluihin ja hakisivat lapsensa pois ruotsintunneilta.
Tämä tomppelikansa jalkautuu kyllä torille satojen tuhansien voimin kun joku Lordi voittaa euroviisut, luulisi löytyvän viitsimistä
puolustaa edes omien lastensa tulevaisuutta.
Quote from: Huscarl on 17.07.2014, 21:37:41
Quote from: latrom on 16.07.2014, 17:21:23
Pakkoruotsi voi loppua yhdessä päivässä, jos kansalla vain on tahtoa.
Sorto loppuisi jos suomalaiset vanhemmat marssisivat yhtenä joukkona kouluihin ja hakisivat lapsensa pois ruotsintunneilta.
Tämä tomppelikansa jalkautuu kyllä torille satojen tuhansien voimin kun joku Lordi voittaa euroviisut, luulisi löytyvän viitsimistä
puolustaa edes omien lastensa tulevaisuutta.
Se riittäisi, jos ihmiset priorisoisivat tämän kysymyksen riittävän ylös. Nyt näin ei ole, joten järjetön tilanne saa jatkua hamaan tulevaisuuteen. Kansa (=äänestäjät) on tyhmää.
Quote from: latrom on 16.07.2014, 17:21:23
Pakkoruotsi voi loppua yhdessä päivässä, jos kansalla vain on tahtoa.
No, viime vaaleissa kansa äänesti eduskuntaan yli sata sellaista edustajaa, jotka olivat vaalikoneessa ilmoittaneet vastustavansa pakkoruotsia. Mutta heistä moni aikoo kääntää takkinsa, jos asiasta oikeasti äänestetään eduskunnassa, koska ruotsinkieliset säätiöt ovat todennäköisesti lahjoneet monia vanhojen puolueiden edustajia.
QuoteTuokon mielestä puheet pakkoruotsista ovat ennen kaikkea koululaisten vanhempien keksintöä.
- Ikinä kukaan oppilas ei ole sanonut, että tämä on pakkoruotsia. Ei yläasteella, eikä lukiossa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014071518490740_uu.shtml
Tuokko valehtelee. Kyllä minun kouluaikoinani tuota termiä käytettiin yleisesti. Sekä yläasteella että lukiossa.
QuoteKimmo Sasi uskoo ruotsin säilyttävän asemansa ainakin "sata vuotta" tästä eteenpäin.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/miten-kay-ruotsin-kielen/3528692
Kimmo Sasin fanaattisuus tuo mieleen ne kommunistit, jotka julistivat Neuvostoliiton ikuisuutta vielä pari vuotta ennen sen hajoamista.
Itse asiassa sadan vuoden päästä suomen kielikin saattaa olla uhanalaisena Suomessa. Ruotsin kieli on siihen mennessä jo aikaa sitten kuihtunut pois.
Quote from: Jaakko Sivonen on 17.07.2014, 22:34:13
QuoteKimmo Sasi uskoo ruotsin säilyttävän asemansa ainakin "sata vuotta" tästä eteenpäin.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/miten-kay-ruotsin-kielen/3528692.
Tammikuu 1989. Erich Honecker: "Muuri pysyy pystyssä 50, jopa 100 vuotta".
Quote from: -PPT- on 18.07.2014, 01:38:20
Itse asiassa sadan vuoden päästä suomen kielikin saattaa olla uhanalaisena Suomessa. Ruotsin kieli on siihen mennessä jo aikaa sitten kuihtunut pois.
Hyvin epätodennäköistä, että suomen kieli olisi vaarassa. Suomessa on prosentuaalisesti yksi maailman yksikielisimmistä kansoista yli 97%:n puhujamäärällään.
Joidenkin skenaarioiden mukaan tulevaisuudessa maailmassa olisi enää neljä kieltä; englanti, espanja, kiina ja arabia. No, eivät muut kielet tietenkään kokonaan kuihdu pois mutta taantuisivat syrjäseutujen rahvaan kieliksi joita suurkaupungeissa ihmiset eivät enää ymmärtäisi.
Toivoisin kumminkin, että julkishallinnon virkoihin ruotsin ja suomen osaaminen olisi edellytys. Minulla on tässä tietysti ketunhäntä kainalossa. Ideana on estää maahanmuuttajien pääsyä julkishallintoon vaatimalla heiltä molempien virallisten kielten osaamista. Luulisi kahden kielen opettelemisen olevan vaikempaa kuin kantikselle jomman kumman kielen opettelu. Bonuksena ehkä joku mamu muuttaisi Ruotsiin :-)
Quote from: acc on 18.07.2014, 19:51:00
Toivoisin kumminkin, että julkishallinnon virkoihin ruotsin ja suomen osaaminen olisi edellytys. Minulla on tässä tietysti ketunhäntä kainalossa. Ideana on estää maahanmuuttajien pääsyä julkishallintoon vaatimalla heiltä molempien virallisten kielten osaamista. Luulisi kahden kielen opettelemisen olevan vaikempaa kuin kantikselle jomman kumman kielen opettelu. Bonuksena ehkä joku mamu muuttaisi Ruotsiin :-)
Paitsi että ulkomailla asuneen ja oppivelvollisuuden suorittaneelta ei vaadita ruotsinkielen taitoa virassa. Jos olet selvinnyt peruskoulusta ilman ruotsia jne, ei tarvitse edes suorittaa virkamiesruotsin kurssia. Ruotsinkielen taito julkishallinnon virassa koskee vain suomalaisia, jotka ovat koulunsa käyneet täällä jne...
Quote from: mannym on 18.07.2014, 22:51:14
Paitsi että ulkomailla asuneen ja oppivelvollisuuden suorittaneelta ei vaadita ruotsinkielen taitoa virassa. Jos olet selvinnyt peruskoulusta ilman ruotsia jne, ei tarvitse edes suorittaa virkamiesruotsin kurssia. Ruotsinkielen taito julkishallinnon virassa koskee vain suomalaisia, jotka ovat koulunsa käyneet täällä jne...
Kiitos hyvästä huomiosta. Tässä kohden pitänee lakeja muuttaa siten, että julkishallinnossa työskenteleviltä vaaditaan molempien kielten taitoa riippumatta koulutustaustasta. Tuskinpa RKP vastustaa ruotsintaitovaatimusta. ;D
Quote from: mannym on 18.07.2014, 22:51:14
Quote from: acc on 18.07.2014, 19:51:00
Toivoisin kumminkin, että julkishallinnon virkoihin ruotsin ja suomen osaaminen olisi edellytys. Minulla on tässä tietysti ketunhäntä kainalossa. Ideana on estää maahanmuuttajien pääsyä julkishallintoon vaatimalla heiltä molempien virallisten kielten osaamista. Luulisi kahden kielen opettelemisen olevan vaikempaa kuin kantikselle jomman kumman kielen opettelu. Bonuksena ehkä joku mamu muuttaisi Ruotsiin :-)
Paitsi että ulkomailla asuneen ja oppivelvollisuuden suorittaneelta ei vaadita ruotsinkielen taitoa virassa. Jos olet selvinnyt peruskoulusta ilman ruotsia jne, ei tarvitse edes suorittaa virkamiesruotsin kurssia. Ruotsinkielen taito julkishallinnon virassa koskee vain suomalaisia, jotka ovat koulunsa käyneet täällä jne...
Lähdettä tähän? Mulla on yksi lapsi vapautettu peruskoulussa ruotsista ulkomailla suoritetun yläasteen ansiosta mutta lukion opo väittää ettei virkaruotsista ole pakokeinoa. Olisipa hauska jos olisi väärässä.
Quote from: acc on 18.07.2014, 23:07:06
Tuskinpa RKP vastustaa ruotsintaitovaatimusta. ;D
Niinhän sitä luulisi, mutta kyllä vastustaisi, jos asia tulisi pöydälle. Kasnäsin manifestin perusteella RKP pyrkii kymmenen prosentin puolueeksi juuri maahanmuuttajien äänillä ja tuella. Käytännössä RKP kannattaisi järjestelmää, jossa maahanmuuttaja olisi velvollinen opiskelemaan ruotsia työajalla viran saamisen jälkeen.
Quote from: Patakakkonen on 18.07.2014, 23:53:09
Quote from: mannym on 18.07.2014, 22:51:14
Quote from: acc on 18.07.2014, 19:51:00
Toivoisin kumminkin, että julkishallinnon virkoihin ruotsin ja suomen osaaminen olisi edellytys. Minulla on tässä tietysti ketunhäntä kainalossa. Ideana on estää maahanmuuttajien pääsyä julkishallintoon vaatimalla heiltä molempien virallisten kielten osaamista. Luulisi kahden kielen opettelemisen olevan vaikempaa kuin kantikselle jomman kumman kielen opettelu. Bonuksena ehkä joku mamu muuttaisi Ruotsiin :-)
Paitsi että ulkomailla asuneen ja oppivelvollisuuden suorittaneelta ei vaadita ruotsinkielen taitoa virassa. Jos olet selvinnyt peruskoulusta ilman ruotsia jne, ei tarvitse edes suorittaa virkamiesruotsin kurssia. Ruotsinkielen taito julkishallinnon virassa koskee vain suomalaisia, jotka ovat koulunsa käyneet täällä jne...
Lähdettä tähän? Mulla on yksi lapsi vapautettu peruskoulussa ruotsista ulkomailla suoritetun yläasteen ansiosta mutta lukion opo väittää ettei virkaruotsista ole pakokeinoa. Olisipa hauska jos olisi väärässä.
Junes Lokka, mies joka sai vapautuksen virkaruotsista. Se ei kai ole automaattinen juttu vaan sitä pitää hakea erikseen. Mikä yleensä myönnetään jos yläaste on ulkomailla suoritettu. Etsiskellään.
Quote from: Roope on 16.07.2014, 15:29:59
QuoteMiten käy ruotsin kielen?
Suomen kansainvälistyminen ja nopea monikulttuuristuminen kasaavat paineita ruotsin kielen asemaa kohtaan.
Kannattaako ruotsin kielen pakolliseen opiskeluun käyttää resursseja, kun todellisuudessa englantia pitäisi osata enemmän kuin koulussa ehtii oppia?
Kielipolitiikan vaihtoehtoja pohdittiin tänään SuomiAreenalla.
Eduskunnalle jätettiin keväällä kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi aineeksi kaikilla kouluasteilla.
Folktingetin varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi uskoo pakkoruotsin pysyvän:
- Erilaisten kyselyiden perusteella vaikuttaa siltä, eduskunnan selvä enemmistö on hylkäämässä aloitteen.
Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila arvioi, että ruotsin taidot eivät rapistu, vaikka pakkoruotsista luovuttaisiin:
- Olen hyvin optimistinen, että vaikka ruotsin pakollisuus poistuisi, niin Suomessa olisi riittävästi hyvin ruotsia osaavia ihmisiä.
[...]
Kimmo Sasi uskoo ruotsin säilyttävän asemansa ainakin "sata vuotta" tästä eteenpäin.
Sitä minä ihmettelen että miksi ruotsin kieltä (ja siitäkin vain rantaruotsia jolla ei juurikaan tee Ruotsissa mitään) pitää opiskella Suomessa eikä missään muualla? Hyvin toimii muillekin maille kaikki vaikkei niillä tule mieleenkään että edes laajentaessa Ruotsiin pitäisi osata kieltä, tulkit ovat sitä varten. Ruotsin kielestä on tehty alistamisen väline koko Suomelle ja sille ei ole mitään perusteita. Miksi joku hurri olisi erityisasemassa muihin ryhmiin nähden?
Quote from: nollatoleranssi on 18.07.2014, 16:15:54
Suomessa on prosentuaalisesti yksi maailman yksikielisimmistä kansoista yli 97%:n puhujamäärällään.
Mitä ihmettä höpiset?? Suomen väestöstä n. 90 % puhuu äidinkielenään suomea, n. 5 % ruotsia ja n. 5 % vieraita kieliä.
Quote from: mikkoellila on 20.07.2014, 14:15:28
Quote from: nollatoleranssi on 18.07.2014, 16:15:54
Suomessa on prosentuaalisesti yksi maailman yksikielisimmistä kansoista yli 97%:n puhujamäärällään.
Mitä ihmettä höpiset?? Suomen väestöstä n. 90 % puhuu äidinkielenään suomea, n. 5 % ruotsia ja n. 5 % vieraita kieliä.
Tarkoitti varmaan sanoa että Suomessa 97% osaa maan pääkieltä eli suomea.
Quote from: mikkoellila on 20.07.2014, 14:15:28
Quote from: nollatoleranssi on 18.07.2014, 16:15:54
Suomessa on prosentuaalisesti yksi maailman yksikielisimmistä kansoista yli 97%:n puhujamäärällään.
Mitä ihmettä höpiset?? Suomen väestöstä n. 90 % puhuu äidinkielenään suomea, n. 5 % ruotsia ja n. 5 % vieraita kieliä.
Vieraiden kielten puhujia ei kai tuossa ole laskettu osaksi Suomen kansaa.
Quote from: latrom on 16.07.2014, 17:21:23
Pakkoruotsi voi loppua yhdessä päivässä, jos kansalla vain on tahtoa.
Kyllä kansalla on tahtoa ollut jo kauan kun selvä enemmistö kyselyjen mukaan haluaa tämän pelleilyn loppuvan.
Nykyinen eduskunta vain ei sitä lopeta. Vaikka jonkin väitteen mukaan kansanedustajien enemmistö olisi henk.koht.
ainakin passiivisesti vapaaehtoisuuden kannalla, ryhmäkuri ja viime hetken kuiskuttelijat kyllä pitävät huolen,
että kun asiasta lopulta äänestetään, tulee RKP:n kannalta oikea päätös = kans.aloitteen hylkäys.
Aina voidaan kulissien takana tehdä edustajille tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä. Tai jotain muuta vastaavaa
ketkuilua.
Kokoomus on RKP:n suomenkielinen osasto ja Vihreät puolestaan kokoomuksen puisto-osasto. Demareissa
on vaikutusvaltainen svenskatalande-ryhmä (ja puolue muutenkin aina kannattaa valtiotason sanelua) ja vasurit/
KD muuten vain on kuuliainen ainakin tässä kysymyksessä. Kepu ehkä jollain tavalla epäröi mutta ainoastaan
persut ovat selkeästi aloitteen hyväksymisen kannalla. Tosin sielläkin jotkut yksittäiset edustajat ovat väläytelleet
jonkinlaisia pakkoruotsisympatioita tai katsovat että koko ongelma on vain 2. luokan kysymys.
Tulevaisuus tuskin on paljon parempi. Niin kauan kuin äänestysprosentti eduskuntavaaleissa jää alle 70 ja
nukkujia on yli 30 %, ei muutosta tule. Kun kansasta enimmillään vain n. 20 % äänestää persuja eivätkä
muut puolueet muuta linjauksiaan, ei ole toivoa päästä viimein tästä ikeestä.
Kannattaa myös muistaa RKP-suomen säätiövarallisuus, ruotsinkieliset napamiehet pitkin teollisuutta, kauppaa,
yliopisto- ja pankkimaailmaa, soluttautuminen ympäri hallintoa ja oikeuslaitosta, kaikki ne pykälät joihin on valettu
jotain kieltä koskevaa velvoitetta ym.
nahkhiirmees on oikeilla jäljillä, nyt kuitenkin pakkoruotsin vastustajien käteen on laskeutumassa "jättipotti", nimittäin kansalais aloitteen eduskunta käsittely.
Siinä edustajat eivät pääse piiloon vaan joutuvat teollaan näyttämään todellisen kantansa.
Ja meidän pakkoruotsin vastustajien vastuulla on käynnistää tehokas tarvittaessa härskikin kampanja niitä edustajia vastaan jotka kansaa kyykyttävät, ja vastaavasti tuki kansan puolesta toimineille, jossain vaiheessa edes hurrien säätiöt eivät heitä pelasta.
Lopuksi Eläköön suomen vapaa kansa, erityisesti hurrien ikeestä vapaa.
Quote from: Roope on 19.07.2014, 00:07:23
Quote from: acc on 18.07.2014, 23:07:06
Tuskinpa RKP vastustaa ruotsintaitovaatimusta. ;D
Niinhän sitä luulisi, mutta kyllä vastustaisi, jos asia tulisi pöydälle. Kasnäsin manifestin perusteella RKP pyrkii kymmenen prosentin puolueeksi juuri maahanmuuttajien äänillä ja tuella. Käytännössä RKP kannattaisi järjestelmää, jossa maahanmuuttaja olisi velvollinen opiskelemaan ruotsia työajalla viran saamisen jälkeen.
Hyvä huomio. Tässä kohden tulisi pysyä tiukkana ja vaatia, että virkakelpoisuusvaatimuksia ei voi ohittaa opiskelulla viran saamisen jälkeen. Jos hyväksytään lupaukset "joo, mä opiskelen kyllä, kunhan ensin saan viran", niin olemme tiellä, jossa vaikkapa johtavaksi aivokirurgiksi pääsee lupauksella aloittaa lääketieteen opiskelut, jos saa ensin aivokirurgin viran.
RKP on ruotsinkielen puhujien suhteellisen osuuden pienentyessä pulassa, jota pulaa se yrittää lievittää heikentämällä ruotsin asemaa. Niin käy, kun RKP:n avustuksella maahan luodaan vieraskielisiä ryhmiä, joiden kielellinen sopimattomuus yhteiskuntaan rasittaa julkisia palveluja.
Ehdottaisin kompromissia pakkoruotsikysymykseen. Pakollinen ruotsinkielen kurssi olisi tässä "Kiitos on ruotsiksi "takk", no mitä on kiitos ruotsiksi? Aivan oikein, se on Tack, onneksi olkoon olet läpäissyt!" Erikseen olisi julkishallinnon virkoihin vaadittavat suomen ja ruotsin osaamisvaatimukset, jotka vaatisivat jo osaamistakin. Vaatimalla sekä ruotsin että suomen taitoa julkishallinnon virkoihin pyrkiviltä, nostamme riman tasolle, jonka pystyvät ylittämään enää vain lahjakkaimmat ulkomaalaiset. Tätä etua ei ole yksikielisillä mailla.
Suomen talouden madonluvut on tänään julkaistu erään saksalaisen vaikuttajan toimesta. Suomea verrataan Kyprokseen.
Pakkoruotsi kustannuksineen ja haittaruotsina tärkeimpien kielten kampituksena ei edistä Suomen etua vientivaltiona! Kauppataseestahan on viime kädessä kysymys ettei velkaannuta lisää.
Margareth Thatcher lausui, että toisillemme ovia avaamalla hyvinvointia ei saavuteta.
Muutama "ovienavaus"; -kaksikieliset asiakirjat,- kyltit,-oppilaitokset,-asunnot,-vanhainkodit ja sadat muut ETUoikeudet nimenomaan r-ille. Yliopistot nimenomaan pisteineen ja määrineen.
Quote from: acc on 30.07.2014, 15:52:47
Tässä kohden tulisi pysyä tiukkana ja vaatia, että virkakelpoisuusvaatimuksia ei voi ohittaa opiskelulla viran saamisen jälkeen.
Askel oikeaan suuntaan olisi, että ruotsin osaamisen voisi tarvittaessa päivittää tehtävässä vaadittavalle tasolle jälkikäteen, mutta tätä helpotusta tai jopa koko kielitaitovaatimuksen sivuuttamista ajetaan vain maahanmuuttajille. Suomenkielisille asetettavien vaatimusten helpottamisesta ei suostuta edes keskustelemaan, vaikka käytäntö on johtanut siihen, että kielikokeesta huolimatta ruotsin osaaminen on enimmäkseen surkeaa tasoa. Tämä ei vain tule sen kummemmin ilmi, koska useimmissa työtehtävissä ei tarvita lainkaan ruotsia.
Quote from: Roope on 30.07.2014, 16:47:27
Askel oikeaan suuntaan olisi, että ruotsin osaamisen voisi tarvittaessa päivittää tehtävässä vaadittavalle tasolle jälkikäteen, mutta tätä helpotusta tai jopa koko kielitaitovaatimuksen sivuuttamista ajetaan vain maahanmuuttajille.
Mitenköhän tuollainen "positiivinen" syrjintä järjestetään lailliseksi? Suomalaisen peruskoulun käyneen pitää viran saamiseksi osata ruotsia, muiden ei?
Muistan kirjoittaneeni "Kremlin kelloista".
Venäkielinen popula Suomessa on kait jo nyt ylittänyt r-kielisen populan?
Miten on oikeuksien laita näissä kieliryhmissä!
Kreml saattaapi nopiasti katsoa, että venäkielisiä syrjitään koska r-kielisiä paapotaan. Voipi tulla nootti ennen tankkeja.
Ei meillä ole varaa kolmikielisyyteen jos etuoikeudet ovat samat venäkielisille kuin r-kielisille!
Suomen kielilaki ON muutettava, kuten Ruotsi teki!
Suomi on pääkieli ja vähemmistökielet määrätään erikseen oikeuksineen ja velvoitteineen!
Quote from: Siili on 30.07.2014, 17:00:00
Mitenköhän tuollainen "positiivinen" syrjintä järjestetään lailliseksi? Suomalaisen peruskoulun käyneen pitää viran saamiseksi osata ruotsia, muiden ei?
Esimerkiksi niin, että kielitaitovaatimus katsottaisiin kuitatuksi jonkin "aliedustetun ryhmän" vähemmistökielen osaamisella. Tämähän olisi tavallaan linjassa sen idioottimaisen tavoitteen kanssa, että maahanmuuttajia pitäisi palkata julkiselle sektorille heidän väestöosuuttaan vastaava määrä.
Nythän maahanmuuttajille myönnetään tapauskohtaisia poikkeuslupia ruotsin kielen osaamisesta, mutta on jäänyt epäselväksi, kuinka paljon ja millä perusteilla.
Toisesta ketjusta:
Quote from: Roope on 07.05.2012, 12:54:57
QuoteOpetushallituksen tietojen mukaan ruotsin kielen opinnoista (kaikille yhteinen
B1-kieli) vapautettuja oppilaita on kaiken kaikkiaan vuosittain noin 3 000.
[...]
Mikäli ruotsin kieli jää kokonaan pois maahanmuuttajan opinnoista, vapautusta voi-
daan jatkaa korkeakouluissa. Tällä voi olla seurauksia julkishallinnon virkojen saannin
kannalta, mutta ei välttämättä suoranaista estettä työllistyä esimerkiksi kuntaan. Kieli-
taitovaatimuksista eri tehtävissä kunnissa päättää kunta itse (lukuun ottamatta poliisin ja
opettajan kielitaitovaatimuksia). Vaatimusten lähtökohtana on kunnan velvollisuus kieli-
lain mukaan huolehtia siitä, että kaikki asiakkaan tarvitsemat dokumentit ja asiakirjat ovat
saatavissa kansalliskielillä ja että kunta pystyy osoittamaan organisaatiostaan henkilön,
joka osaa palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään. Kielilaki ei sen sijaan edellytä,
että kaikki työntekijät selviytyisivät työtehtävistään molemmilla kielillä. Maahanmuuttaja
voi siten periaatteessa toimia ilman ruotsin tai suomen kielen taitoa kunnallisessa tehtä-
vässä ilman erivapautta.
Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä (http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Toiminnallista_ruotsia.html)
2012-05-07 HS: Työryhmä: Ruotsin opetuksen aikaistamista harkittava (http://hommaforum.org/index.php?topic=70487.msg1009378#msg1009378)
Onpa muuten eroa, kuinka nykyinen hallitus saa halutessaan asioita aikaan. Opetusministeriön työryhmä (jäseninä mm. Eva Biaudet, Kristina Stenman ja Anna-Maja Henriksson) ehdotti ruotsin kielen opetuksen aikaistamista toukokuussa 2012, ja jo kesäkuussa sivistyspoliittinen ministerityöryhmä päätti tehdä juuri näin, vaikka tämä oli opettajien tahdon vastaista (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kolmannes-peruskoulun-opettajista-tekisi-ruotsista-vapaaehtoisen/). Kustannukset kasvavat, mutta pedagogien mukaan tuntien levittämisestä entistä useammalle vuodelle on oppimiselle enemmän haittaa kuin hyötyä (http://www.sukol.fi/toiminta/kannanotot_ja_julkilausumat/lausunto_ruotsin_opetuksen_kehittamisryhman_raportista_8_2012). Sen sijaan jo vuoden 2011 hallitusohjelmassa sovittuja maahanmuuttopolitiikan järkevöittämistoimia ei ilmeisesti ehditä (lue: haluta) toteuttaa tämän hallituksen aikana lainkaan.
Quote from: Pate on 30.07.2014, 17:04:46
Muistan kirjoittaneeni "Kremlin kelloista".
Venäkielinen popula Suomessa on kait jo nyt ylittänyt r-kielisen populan?
Ei nyt sentään, vaan muunkielisiä on Suomessa yhteensä yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä eli 290 000 molempia. Venäjänkielisiä on runsaat 60 000.
Quote from: Jaska on 02.08.2014, 21:06:41
muunkielisiä on Suomessa yhteensä yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä eli 290 000 molempia. Venäjänkielisiä on runsaat 60 000.
Sittenhän vasta voidaankin taputtaa käsiä kun venäläisiä on täällä 300 000 ja määrä edelleen kasvussa.
Sitähän me haluamme, eikö ? On 2 käenpoikaa, r- ja v-kieliset, jotka suu ammollaan huutavat suomenkielisiltä palvelua ja kaikenlaisia etuoikeuksia. Lisäksi kaikki muut mamu-ryhmät.
Auvoinen tulevaisuus meillä !
Suomi nyt on muutenkin viimeiset vuosikymmenet erikoistunut olemaan avoin kostea pillu koko maailmalle joten venäjän pakko-opetus sopisi doktriiniin loistavasti.
QuotePuoluegallupien kärjessä paistatteleva kokoomus aloittaa Stubbin mukaan valmistautumisen eduskuntavaaleihin koostamalla vision siitä, mitä puolue tekisi, jos se saisi yksin päättää. Stubb sanoo jo nyt, ettei puolue aio asettaa kynnyskysymyksiä hallitukseen menolle.
Iltalehti: Stubb: Kokoomuksella ei kynnyskysymyksiä hallitukseen menolle (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081918584766_uu.shtml) 19.8.2014
Mikäs unohtui?
Quote from: Roope on 05.07.2014, 12:45:11
QuoteOn tärkeä muistaa, että pääministerinä Alexander Stubb on Suomen pääministeri ja hänen täytyy edustaa koko maata. Hän ei voi olla yhden tietyn ryhmän puhemies. Siksi ei olisi hyvä, jos hän ottaisi liikaa kantaa kielipolitiikkaan. Sillä voisi olla epätoivottu vaikutus.
...
Kaikkien muiden puolueiden on nyt näytettävä yhteistä rintamaa julistaakseen, että Perussuomalaiset eivät ole [hallitus]yhteistyökelpoisia, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä. (käännös)
Kimmo Sasi
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Hbl: En finlandssvensk statsminister (http://hbl.fi/opinion/i-dag/2014-07-05/627271/en-finlandssvensk-statsminister) 5.7.2014
Hallituspuolueet kinaavat oppivelvollisuusiän nostosta ja sen kustannuksista. Kokoomuksen Arto Satonen esitti televisiossa, että kustannukset olisivat Sdp:n väittämän 15 miljoonan euron sijaan 55 miljoonaa euroa. Vihreitä taas jurppii 10 miljoonan euron leikkaus erityisopetuksesta. Yhtä mieltä ollaan vain siitä, että rahat eivät millään riitä joka paikkaan.
Helsingin Sanomat/STT: Vihreät: Oppivelvollisuusiän nosto ei voi viedä rahaa erityisopetukselta (http://www.hs.fi/kotimaa/Vihre%C3%A4t+Oppivelvollisuusi%C3%A4n+nosto+ei+voi+vied%C3%A4+rahaa+erityisopetukselta/a1408420142755) 19.8.2014
En ole huomannut, että ruotsin kielen opetuksen uudistuksen kustannusvaikutuksista olisi esitetty minkäänlaisia lukuja. Jo uudistuksen tunnetuin kohta eli B1-kielen varhaistaminen alakoulun kuudennelle luokalle aiheuttaa lisäkustannuksia sekä suoraan että muun muassa lisääntyvän koulutustarpeen kautta, vaikka opetuksen tuntimäärä pysyy samana.
Uudistukseen kuuluu kuitenkin muitakin kohtia, joiden kustannusvaikutukset ovat vielä suuremmat. Kuntien on nimittäin jatkossa pakko tarjota ruotsia englannin tai muiden kielien rinnalle yleensä kolmannelta luokalta alkavaksi A1-kieleksi. Tämä tarkoittaa kunnille myös pakkoa rakentaa ruotsin kielen A1-putki lukion loppuun saakka. Sellaiset ovat kalliita, etenkin jos ryhmät jäävät pieniksi, kuten ruotsin yleisen epäsuosion perusteella voi olettaa.
Lisäksi kunnille on myöhemmin tulossa velvollisuus tarjota oppilaille vähintään yhtä vapaaehtoista A2-kieltä, joka alkaisi neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Niin järjetöntä kuin se A1- ja B1-ruotsin välissä onkin, pienet tai köyhät kunnat voivat täyttää uuden velvollisuutensa helpoimmin tarjoamalla myös A2-kieleksi ruotsia. Näin moniin alakouluihin luodaan peräti kolme uutta lukion loppuun kestävää ruotsin kielen opintoputkea, jotka alkavat vuoden tai kahden välein.
Haluaisin tosiaan nähdä laskelmat siitä, kuinka paljon tämä kaikki tulee maksamaan.
edit:
Kun B1-kielen varhentamista on perusteltu vain ruotsin kielen näkökulmasta, on unohtunut, että varhentaminen ja siihen liittyvät lisäkustannukset ja oppimistulosten heikentyminen koskevat myös toista B1-kieltä eli englantia.
^
Ruotsinkielen meneminen ala-asteille tuo väkisinkin useiden miljoonien lisäkustannukset turhan takia, koska monilla ala-asteilla ei ole ruotsinkielen opettajia.
Raaseporin opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä esittää, että ruotsin kielestä tulisi kaikissa Raaseporin kouluissa kaikille suomenkielisille pakollista jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Kyse on ns. varhennetusta A1-kielestä, joka on ollut
vapaaehtoisena joko ruotsi tai englanti, mutta jatkossa siis vain ruotsi ja
kaikille pakollisena. Englannin kielen opinnot alkaisivat vasta neljännellä luokalla vapaaehtoisena A2-kielenä tai sitten kuudennella luokalla pakollisena B1-kielenä.
En tiedä, onko tuollainen edes laillista, mutta paikallisen Rkp:n läpi jyräämä ehdotus kertoo siitä, ettei röyhkeydellä ole mitään rajaa, jos näille annetaan aina vain lisää siimaa.
QuoteRaaseporissa esitetään, että kaikkien suomenkielisten oppilaiden tulisi aloittaa ruotsin opiskelu jo ensimmäiseltä luokalta alkaen.
Nykyisin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi on osassa kouluista voinut valita englannin tai ruotsin.
Ehdotuksen mukaan englannin opiskelun voisi lisäksi aloittaa neljännellä luokalla.
Ruotsinkieliset oppilaat vastaavasti opiskelisivat suomea ensimmäisenä vieraana kielenään.
Länsi-Uusimaa: Raaseporissa keskustellaan pakkoruotsista (http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/294295-raaseporissa-keskustellaan-pakkoruotsista) 6.5.2014
Quote
Sivistystoimenjohtaja Robert Nymanin mukaan kyse on kieltenopetuksen yhdenmukaistamisesta.
- Lisäksi kaksikielisyys ja sen edistäminen nousee esiin jatkuvasti juhlapuheissa ja muissakin yhteyksissä ja tämä on konkreettinen teko sen puolesta alueella, jossa kaksi kolmasosaa ihmisistä kuuluu vähemmistöön valtakunnallisesti, Nyman perustelee.
Lisää pakkoa ja vähemmän valinnaisuutta kieltenopetukseen tarjoavan ehdotuksen ja muutoksen haitat ovat hänen mukaansa varsin kevyitä sen tuomiin hyötyihin ja mahdollisuuksiin verrattuna. Nymanin mukaan muutos antaa myös mahdollisuuden profiloida Raaseporin opetusta. Pyrkimyksenä on luoda kieltenopiskeluun myös positiivinen asenne.
[...]
Yhden A1-kielen malli olisi rehtorien mukaan taloudellisesti järkevämpi ja samalla lukujärjestysten teko helpottuu roimasti. Rehtorit huomauttavat, että A2-kielen saa valita kuitenkin neljännellä luokalla. Tämän taas odotetaan jopa lisäävän oppilaiden innostusta sen valitsemiseen.
- Onhan tuo valinnanvapaus ollut hieno asia, mutta samalla myös haaste, koska rahat ja opettajat eivät tällaiseen enää riitä, joten vain yhteen A1-kieleen siirtyminen helpottaa todella paljon, Jyrkkänen sanoo.
Rehtoreiden mielestä Raaseporissa on suunnaton etu, että oppilaat saavat tuntuman vieraaseen kieleen jo ensimmäisellä luokalla. Se aloittaako englannin kolmannella (kuten A1-kieli yleisesti alkaa) vai neljännellä (A2-kielenä), on lopputuloksen kannalta sama.
[...]
Koulujen rehtorit korostavat myös suvaitsevaisuutta mahdollisen kieliriidan lietsomisen sijasta, vaikka asian taustalla onkin vahvoja voimia ja ehkä suuria tunteita. Myös pakkoruotsi-termiä vieroksutaan, koska kouluissa ei ole pakkomatematiikkaa tai pakkoliikuntaakaan.
"Olisi outoa, jos paikkakunnalla, jonka valtakieli on ruotsi, ei valittaisi ruotsia A1-kieleksi. Ihan kuin kielipoliittisesti tarkoituksella haluttaisiin valita jotain muuta. Tulevaisuudessa ihmisten kanssa eletään yhdessä ja ihmetellään vanhanaikaisia kieliriitoja", rehtorit lausuvat.
Etelä-Uusimaa: Suomenkielisille peruskoululaisille englantia vasta neljännellä luokalla (http://issuu.com/etela/docs/eu-140511-su) 11.5.2014
QuoteLisää pakkoa ja vähemmän valinnaisuutta kieltenopetukseen tarjoavan ehdotuksen ja muutoksen haitat ovat hänen mukaansa varsin kevyitä sen tuomiin hyötyihin ja mahdollisuuksiin verrattuna. Nymanin mukaan muutos antaa myös mahdollisuuden profiloida Raaseporin opetusta. Pyrkimyksenä on luoda kieltenopiskeluun myös positiivinen asenne.
Hyödyt lankeavat lähinnä ruotsinkielen opettajille, joille riittää enemmän tienestiä.
Kuinkakohan pakolla saadaan positiivista asennetta?
Quote- Onhan tuo valinnanvapaus ollut hieno asia, mutta samalla myös haaste, koska rahat ja opettajat eivät tällaiseen enää riitä, joten vain yhteen A1-kieleen siirtyminen helpottaa todella paljon, Jyrkkänen sanoo.
Olette siis porsastelleet kunnan mierontielle? Parhaiten säästöjä saadaan aikaan ruotsinkielen opetuksen poistamisella. Ihan näin vinkiksi.
QuoteKoulujen rehtorit korostavat myös suvaitsevaisuutta mahdollisen kieliriidan lietsomisen sijasta, vaikka asian taustalla onkin vahvoja voimia ja ehkä suuria tunteita.
Ruotsin pakkosyöttökö sitä suvaitsevaisuutta lisääkin? :roll:
QuoteMyös pakkoruotsi-termiä vieroksutaan, koska kouluissa ei ole pakkomatematiikkaa tai pakkoliikuntaakaan.
Rehtorit ovat logiikassaan pikkulapsen tasolla. Kenkää.
Quote"Olisi outoa, jos paikkakunnalla, jonka valtakieli on ruotsi, ei valittaisi ruotsia A1-kieleksi. Ihan kuin kielipoliittisesti tarkoituksella haluttaisiin valita jotain muuta. Tulevaisuudessa ihmisten kanssa eletään yhdessä ja ihmetellään vanhanaikaisia kieliriitoja", rehtorit lausuvat.
Rehtorit ovat pihalla. Ihmiset itse valitsevat kielensä. Ei kasa kyläpoliitikkoja. Helsingin valtakieli on suomi. Tällöin A1-ruotsin tarjonta voidaan lopettaa?
Haluaisin että minä ja tyttäreni olisivat osa monikulttuurista yhteiskuntaa. Haluan rauhallista rinnakkaiseloa ja iloisten luonteenpiirteiden tarttumista omaankin perheeseen. Siis kaikki monikulttuurin ihanuudet.
Nyt kuitenkin rasistinen mörkö estää tämän. Tyttäreni olisi opiskellut Arabiaa, islamilaista doktriinia, feminismiä ja muita nykymaailmassa tuiki tarpeellisia asioita, mutta RKP haraa vastaan. Ne viikkotunnit jotka monikulttuurin opiskeluun oli varattu onkin käytettävä pakkoruotsin opiskeluun.
Miksi meidän pitää opiskella valkoisen orjalaivojen tervan tahraaman imperialistin ja natsin kieltä, ruotsia. Tämänkin ajan voisi käyttää järkevämmin monikulttuurin edistämiseen.
Olisimme kutsuneet kotiimme muutaman hädänalaisen aina yhtenä päivänä vuodessa ja ruokkineet heidät, mutta tämäkin jää koska aika kuluu Lucia juhlan järjestelyissä.
Kysynkin nyt, miksi täällä harrastetaan tällaista rasismia ihan ministeritasolla?
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kas kummaa, sarkastista vittuilua käyttäen onnistuin tuottamaan pakkoruotsithreadiin viestin missä ei kippo kiehu täysin yli. Suurin osa mun viesteistä tälle threadille on joutunut (ansaitusti) sensuurin kouriin, koska tämä aihe saa mut aina raivon partaalle. Ja kyllä tämä on vihapuhetta, mutta se viha on sorron synnyttämää ja sen voi sammuttaa vain kahdella asialla: oikeudella tai verellä. (saas nähdä miten tänkin viestin käy).
Rkp lakeijapuolueineen varastaa suomalaisten lasten tulevaisuudesta ja toivoo 25% mamuista ottavan rantamongerruksen kielekseen. Kyllä siitä saakin pulssi nousta.
QuoteRuotsinopetuksen pakollisuus esteenä kieliosaamisen kehittämiselle
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ilmaisee 21.8. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä huolensa peruskoulun kieltenopetuksen uudistustarpeesta. Vaikka kieli- ja kulttuuriosaamisen merkityksestä globaaleilla markkinoilla vallitsee laaja yhteisymmärrys, on vieraiden kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa selvästi yksipuolistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin osa oppilaista (79 % vuonna 2009) opiskelee vain minimimäärän eli kaksi kieltä, jotka ovat lähes aina ruotsi ja englanti. Vain vajaa viidennes on opiskellut kolmea vierasta kieltä ja alle prosentti neljää vierasta kieltä.
"Suomen kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutusjärjestelmämme antaa koululaisille vahvan ja monipuolisen kielitaidon. Opetuksen järjestäminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi varsinkin pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla", Kauma toteaa.
Perusopetuksessa opiskeltavat kielet jakautuvat nykytilanteen mukaan oppimäärältään pakollisiin ja valinnaisiin kieliin. Vaikka kunnille on sallittu tiettyä joustavuutta kieliopetuksen järjestämisen suhteen, tulee oppilaiden opiskella äidinkielensä ja toisen kotimaisen kielen lisäksi vähintään yhtä ja enintään kolmea muuta kieltä.
"Kielen lyhyen opiskeluajan vuoksi vain harva ehtii saavuttaa osaamistasoa, joka mahdollistaisi ruotsin sujuvan käyttämisen työelämässä tai muissa yhteyksissä. Ruotsin pakollisuus myös heikentää merkittävästi opiskelumotivaatiota. Tilastokeskuksen kielitaitokyselyn mukaan ruotsia vieraana kielenä osaa vastaajien oman arvion mukaan taitavasti vain 4 % ja kohtuullisesti 25 % suomalaisista, minkä valossa opiskeluun käytetty aika ja resurssit tuottavat heikkoa tulosta", Kauma toteaa.
Koska kielten oppiminen on tehokkainta nuorena, tulisi opinnot voida aloittaa nykyistä aiemmin, esimerkiksi jo päiväkodissa. Positiivisena kehityksenä voidaan mainita tietyt Helsingin koulut, joissa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun voi aloittaa jo 1. tai 2. luokalla. Myös kielikylpyluokat on todettu tehokkaaksi tavaksi vauhdittaa kielten omaksumista jo nuorempana.
"Kielikylpyluokkien potentiaalia laskee kuitenkin nykyisellään se, että ne koskevat toistaiseksi vain ruotsinkielistä opetusta. Niiden avaamista laajemmalle kielivalikoimalle tulisikin harkita jo lähivuosina. Kansainvälisen yhteistyön ja liike-elämän kannalta venäjän, espanjan ja kiinan kaltaisten kielten opiskelu ruotsin tilalla avaisi uusia ovia nuorille ja olisi samalla hyödyksi koko Suomen taloudelle. Yrityselämän edustajilta onkin viime vuosina kuultu useita kannanottoja monipuolisemman kieltenopetuksen puolesta", Kauma toteaa.
Kansanedustaja Pia Kauma (kok) (http://www.piakauma.fi/2014/08/ruotsinopetuksen-pakollisuus-esteena-kieliosaamisen-kehittamiselle/) 21.8.2014
Kylläpä on kieli keskellä suuta. Jos kansanedustaja Kauman mielestä juuri ruotsinopetuksen pakollisuus on esteenä kieliosaamisen kehittämiselle, niin luulisi hänen ehdottavan selväsanaisesti pakollisen ruotsinopetuksen lopettamista eikä kielikylpyluokkia muille kielille.
Roope!
Eikös selvästi ole vaatimus pakkoruotsin poistoon haittana ja turhakkeena?
Quote"Olisi outoa, jos paikkakunnalla, jonka valtakieli on ruotsi, ei valittaisi ruotsia A1-kieleksi. Ihan kuin kielipoliittisesti tarkoituksella haluttaisiin valita jotain muuta. Tulevaisuudessa ihmisten kanssa eletään yhdessä ja ihmetellään vanhanaikaisia kieliriitoja", rehtorit lausuvat.
Tämähän on suorastaan impiwaaralaista ajattelua: rehtorit olettavat, että oppilaat viettävät koko loppuelämänä Raaseporissa ilman kontakteja muuhun maailmaan. Nämä (RKP-läiset) rehtorit eivät ilmeisestikään todellisuudessa arvosta kansainvälisyyttä, vaan se on heille pelkkä korulause juhlapuheissa: jos he arvostaisivat kansainvälisyyttä, he antaisivat oppilaidensa opiskella kansainvälisiä kieliä jonkin marginaalisen kalastajamurteen sijaan.
Quote from: Pate on 21.08.2014, 19:54:59
Eikös selvästi ole vaatimus pakkoruotsin poistoon haittana ja turhakkeena?
Missä? Ensin kansanedustaja Kauma esittää, kuinka pakollinen ruotsi on epäonnistunut tavoitteissaan ja kuinka juuri se on esteenä yleisen kieliosaamisen kehittämiselle. Sitten hän esittää ratkaisuksi muiden(kin) kielten opetuksen varhaistamista ja kielikylpyjä eli lisää resursseja kielenopetukseen.
Ehkä itse kirjallisessa kysymyksessä on jotain tolkkua, mutta en tiedä, kun en löytänyt sitä.
Kato kato, meikäläisen jälkikasvu menee prosentin eliittiin neljällä vieraalla kielellä, joista yksikään ei ole ruotsi. Eikä tarvitse edes laskea mukaan kahta muuta kieltä joiden alkeiskurssit kävi ulkomailla. Ja nyt on sitten vapautus ruotsista. Imekää siitä, ruotsittajat. Suomi mukaan luettuna esikoinen oppii siis viittä kieltä. Mutta ei kelpaa virkamieheksi ilman kyykytyskurssia, jos joskus yliopistoon vaivautuu ja julkisen töihin alentuu.
Ilman ruotsin pakollisuutta Suomessa osattaisiin enemmän vieraita kieliä. Ihan helppo yhtälö!
Pakkoruotsille ei löydy edes etsimällä syytä. Lukuunottamatta tahtoa ottaa myös seuraavat neljäkymmentä vuottaa henkinen tila haltuun. Korruptio on erinomaisen selkeää ja on odotettavissa tilanteen laajentautumattomuus.
Taas se alkaa.
Hurreja ei tollosuomalaisten demokratia kiinnos hevon helvettiä.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233789-pakkoruotsi-alkaa-jatkossa-jo-ala-asteella-muutos-voimaan-2016
Quote from: elukka on 24.08.2014, 10:42:00
Taas se alkaa.
Hurreja ei tollosuomalaisten demokratia kiinnos hevon helvettiä.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233789-pakkoruotsi-alkaa-jatkossa-jo-ala-asteella-muutos-voimaan-2016
Suomi ei todellakaan ole demokraattiinen ja tämä jos mikä sen todistaa. Pilasi minun päiväni ainakin 100%sesti.
Yksi Pakkoruotsimyytti on murtunut.
(Tämän väitteen olen monesti kuullut)
" Ruotsia on opeteltava, koska Ruotsi on Venäjää tärkeämpi vientimaa Suomelle."
Nämä Venäjän pakotteet osoittavat selvästi, kumpi on todella tärkeämpi.
Quote from: SerialSuicideBomber on 24.08.2014, 11:23:11
Quote from: elukka on 24.08.2014, 10:42:00
Taas se alkaa.
Hurreja ei tollosuomalaisten demokratia kiinnos hevon helvettiä.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233789-pakkoruotsi-alkaa-jatkossa-jo-ala-asteella-muutos-voimaan-2016
Suomi ei todellakaan ole demokraattiinen ja tämä jos mikä sen todistaa. Pilasi minun päiväni ainakin 100%sesti.
Tämä on rkp, sdp ja kookoomus, mielivaltaa, jolta emme kykene lapsiamme suojelemaan, vaikka vanhempina se on velvollisuutemme, lainkin mukaan, täydellistä totalitarismia jos mikä.
Quote from: Griffinvaari on 24.08.2014, 11:46:47
Quote from: SerialSuicideBomber on 24.08.2014, 11:23:11
Quote from: elukka on 24.08.2014, 10:42:00
Taas se alkaa.
Hurreja ei tollosuomalaisten demokratia kiinnos hevon helvettiä.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233789-pakkoruotsi-alkaa-jatkossa-jo-ala-asteella-muutos-voimaan-2016
Suomi ei todellakaan ole demokraattiinen ja tämä jos mikä sen todistaa. Pilasi minun päiväni ainakin 100%sesti.
Tämä on rkp, sdp ja kookoomus, mielivaltaa, jolta emme kykene lapsiamme suojelemaan, vaikka vanhempina se on velvollisuutemme, lainkin mukaan, täydellistä totalitarismia jos mikä.
Ihan helvetin väärin ei voi muuta sanoa. En siis mitenkään voi ymmärtää tällaista täydellistä äänestäjien mielipiteiden ylikävelyä ja ylimielisyyttä. Pakkoruotsi on lähes yhtä vahingollista suomelle kuin on holtiton maahanmuuttopolitiikka.
Quote from: SerialSuicideBomber on 24.08.2014, 13:48:11
Quote from: Griffinvaari on 24.08.2014, 11:46:47
Quote from: SerialSuicideBomber on 24.08.2014, 11:23:11
Quote from: elukka on 24.08.2014, 10:42:00
Taas se alkaa.
Hurreja ei tollosuomalaisten demokratia kiinnos hevon helvettiä.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233789-pakkoruotsi-alkaa-jatkossa-jo-ala-asteella-muutos-voimaan-2016
Suomi ei todellakaan ole demokraattiinen ja tämä jos mikä sen todistaa. Pilasi minun päiväni ainakin 100%sesti.
Tämä on rkp, sdp ja kookoomus, mielivaltaa, jolta emme kykene lapsiamme suojelemaan, vaikka vanhempina se on velvollisuutemme, lainkin mukaan, täydellistä totalitarismia jos mikä.
Ihan helvetin väärin ei voi muuta sanoa. En siis mitenkään voi ymmärtää tällaista täydellistä äänestäjien mielipiteiden ylikävelyä ja ylimielisyyttä. Pakkoruotsi on lähes yhtä vahingollista suomelle kuin on holtiton maahanmuuttopolitiikka.
Taitaapa kustannuksiltaan mennä reippaasti ylikin, entä harjoitettu pakkovalta jota tämä porukka on harjoittanut ristiretkistä lähtien, oli niitä sitten eli ei, miekka on kuitenkin hoitanut asian niistä ajoista alkaen.
Kyllä tuosta voi äänestäjiinkin katsoa. Jaksavat äänestää aina samoja kaksilla rattailla ajajia.
Quote from: Näkkileipä on 24.08.2014, 11:24:19
Yksi Pakkoruotsimyytti on murtunut.
(Tämän väitteen olen monesti kuullut)
" Ruotsia on opeteltava, koska Ruotsi on Venäjää tärkeämpi vientimaa Suomelle."
Nämä Venäjän pakotteet osoittavat selvästi, kumpi on todella tärkeämpi.
Ruotsalaiset osaavat englantia todella hyvin, mutta venäläiset eivät osaa. Samaan aikaan Suomessa ei kyllä välitetä muistakaan "maailmankielistä". Olen jo pariin otteeseen laittanut taulukon, joka osoitti, ettei Suomessa osata kuin ruotsia ja englantia.
Käytännössä Suomi ei siis hyödy ruotsin kielen opettamisestaan ollenkaan viennissä Ruotsiin päin, mutta muihin maihin hyötyisi merkittävästi (jos opetettaisiin oikeita maailmankieliä).
Mutta mitäpä näillä totuuksilla on merkitystä. Suomalainen valtamedia ei halua asioita käsitellä ja tämä koulu-uudistuskin jätettiin täysin pois julkisuudesta, koska tiedettiin sen järjettömyys -> Lisää kustannuksia ilman mitään hyötyä.
Esim. tämä koulu-uudistus oli tiedossa yli vuosi sitten. Yksikään suomalainen valtamedia ei asiaa ole käsitellyt mitenkään ja nyt se todetaan kuin "ilmoitusasiana" tulevan käyttöön.
Quote from: SerialSuicideBomber on 24.08.2014, 11:23:11
Quote from: elukka on 24.08.2014, 10:42:00
Taas se alkaa.
Hurreja ei tollosuomalaisten demokratia kiinnos hevon helvettiä.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/233789-pakkoruotsi-alkaa-jatkossa-jo-ala-asteella-muutos-voimaan-2016
Suomi ei todellakaan ole demokraattiinen ja tämä jos mikä sen todistaa. Pilasi minun päiväni ainakin 100%sesti.
Eipäs vielä heitetä kirvestä järveen. Seuraava hallitushan ennättää vielä perua tämän muutoksen, edellyttäen että RKP ja SDP jätetään siitä pois. Ja tämähän voi hyvinkin tapahtua.
Quote from: Luotsi on 24.08.2014, 19:26:44
Eipäs vielä heitetä kirvestä järveen. Seuraava hallitushan ennättää vielä perua tämän muutoksen, edellyttäen että RKP ja SDP jätetään siitä pois. Ja tämähän voi hyvinkin tapahtua.
Joo. Ei tapahdu.
Kas näin suomenkieliseen enemmistöön kohdistuva sorto sen kuin syvenee. Suomi ei ole kummoinen sivistysvaltio.
Nyt on ainankin omalla kohdallani rintamalinjat selvillä. Tämä on suora sodanjulistus suomalaisia kohtaan ja tästä hetkestä lähtien suomenruotsalaiset ovat omissa silmissäni viholliskansaa joka ei tähän maahan kuulu, ei ole koskaan kuulunut eikä tule koskaan kuulumaan.
Alkaa pikkuhiljaa raivostuttaa tämä sekoilu.
Niin, jokuhan tuotakin äänestää,
http://www.sfp.fi/fi
, mutta pakotusruotsin sallivat kyllä ihan muut tahot.
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+92/2002
ÄÄNESTYS:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.11/1408913051_367984&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030423
(Halonen päivää lain ylimmäisellä sutaisullaan 06.06.2003. Kuudes kuudetta..minkä maan Svenska flaggans dag ? )
Sen tuhannen lätinää, johon on piilotettu ydinpommin tehoisia, ja kokoisia, miinoja(mm. 5 pykälä), joita arvoisat edustajamme eivät "huomaa", koska Ole, fondi..ja Astrid niin käskevät.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=HE+92/2002
Aloitteetkin tulevat puhtaasta halusta auttaa kielivähemmistöä ja niillä on laaja kannatus:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_154_2001_p.shtml
Vinkki:
Lukiossa voi ruotsin kielen opiskelun välttää jos väestörekisterissä on merkittynä joku muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Muunkieliset voivat äidinkielen sijasta opiskella suomi toisena kielenä-oppimäärän. S2-oppimäärän opiskelijoiden ei tarvitse opiskella ruotsia. Väestörekisteriin äidinkieli on ilmoitusasia.
Tuon kun olisi tiennyt ajoissa. :facepalm:
Eipä ihme, että miksi Suomessa ruotsinkieliset ajavat niin voimakkaasti kielikylpy-aloitteita ja siihen tarvittavia satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta (samaan aikaan kun kaikilta muilta koulusektoreilta lakkautetaan resursseja):
QuoteKielikylpyopetus
Suomessa pääasiallisesti kielikylpyopetusta tutkiva laitos, Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus, koostuu melkein pelkästään ruotsinkielisestä henkilökunnasta. Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus kuuluu Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten laitoksen – käytännössä siis ruotsin kielen laitoksen – alaisuuteen. Kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksen julkaisemiin tutkimuksiin ja mahdollisiin suosituksiin tulee suhtautua erittäin kriittisesti. Melko selvää myös on, ettei tällainen keskus alkaisi tukea jonkin muun kielen kuin ruotsin kielikylpyopetusta Suomessa. Suomessa kielikylpyjen tavoite on ennen kaikkea tehdä suomenkielisistä kaksikielisiä kielillä suomi ja ruotsi, sen sijaan että pääasiallinen tavoite olisi suomalaisten kielitaidon monipuolistuminen.
http://www.pakkoruotsi.net/kielikylpy.shtml
Vaatisi tutkivaa journalismia, mutta sitähän roolia valtamedia ei Suomessa halua ottaa.
Quote from: Hippo on 27.08.2014, 12:53:08
Vinkki:
Lukiossa voi ruotsin kielen opiskelun välttää jos väestörekisterissä on merkittynä joku muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Muunkieliset voivat äidinkielen sijasta opiskella suomi toisena kielenä-oppimäärän. S2-oppimäärän opiskelijoiden ei tarvitse opiskella ruotsia. Väestörekisteriin äidinkieli on ilmoitusasia.
Onko tietoa voiko sen opiskelun välttää samoilla perusteilla myös peruskoulussa? Meillä kun on kaksikielinen perhe ja lapsien kohdalla olen ilmoittanut maistraattiin äidinkielekseen äitinsä puhuman kielen, enkä siis suomea. Tämä ihan juuri vain tuon rantaruotsin takia. Vanhemmalla likalla on nyt ala-asteella suomi toisena kielenä vaikka hän ihan täydellisesti ikäisekseen suomea puhuukin, mutta on se äidinkieli kuitenkin vaan vahvempi.
Quote from: Roope on 21.08.2014, 19:43:40
QuoteRuotsinopetuksen pakollisuus esteenä kieliosaamisen kehittämiselle
Kansanedustaja Pia Kauma (kok) (http://www.piakauma.fi/2014/08/ruotsinopetuksen-pakollisuus-esteena-kieliosaamisen-kehittamiselle/) 21.8.2014
Kylläpä on kieli keskellä suuta. Jos kansanedustaja Kauman mielestä juuri ruotsinopetuksen pakollisuus on esteenä kieliosaamisen kehittämiselle, niin luulisi hänen ehdottavan selväsanaisesti pakollisen ruotsinopetuksen lopettamista eikä kielikylpyluokkia muille kielille.
Tässä itse kirjallinen kysymys:
QuotePeruskoulun kieltenopetuksen aikaistaminen ja monipuolistaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Kieli- ja kulttuuriosaamisen merkityksestä globaaleilla markkinoilla vallitsee laaja yhteisymmärrys. Suomen kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutusjärjestelmämme antaa koululaisille vahvan ja monipuolisen kielitaidon. Vieraiden kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa on Opetushallituksen Kielitivoli-raportin (2012) mukaan kuitenkin selvästi yksipuolistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin osa oppilaista (78,8 % vuonna 2009) opiskelee vain minimimäärän eli kaksi kieltä, jotka ovat lähes aina ruotsi ja englanti. Vain vajaa viidennes on opiskellut kolmea vierasta kieltä ja alle prosentti neljää vierasta kieltä. Kieltenopetuksen monipuolinen järjestäminen on osoittautunut haasteelliseksi varsinkin pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla.
Perusopetuksessa opiskeltavat kielet jakautuvat nykytilanteen mukaan oppimäärältään pakollisiin ja valinnaisiin kieliin. Vaikka kunnille on sallittu tiettyä joustavuutta kieliopetuksen järjestämisen suhteen, tulee oppilaiden opiskella äidinkielensä ja toisen kotimaisen kielen lisäksi vähintään yhtä ja enintään kolmea muuta kieltä. Nykytilanteessa suurin osa peruskoululaisista aloittaa ruotsin seitsemännellä luokalla B1-kielenä. Kielen lyhyen opiskeluajan vuoksi vain harva ehtii kuitenkaan saavuttamaan sellaisen osaamistason, joka mahdollistaisi ruotsin sujuvan käyttämisen työelämässä tai muissa yhteyksissä. Kielen pakollisuus myös heikentää merkittävästi opiskelumotivaatiota. Tilastokeskuksen kielitaitokyselyn mukaan ruotsia vieraana kielenä osaa vastaajien oman arvion mukaan taitavasti vain 4 % ja kohtuullisesti 25 % suomalaisista, minkä valossa opiskeluun käytetty aika ja resurssit tuottavat heikkoa tulosta. Ruotsin kielen suosio ylioppilaskirjoituksissa on myös ollut jatkuvassa laskussa: keväällä 2014 keskipitkän oppimäärän kirjoitti vain 8 273 nuorta, kun vastaava luku vuonna 2005 oli 17 180.
Koska kielten oppiminen on tehokkainta nuorena, tulisi opinnot voida aloittaa nykyistä aiemmin, esimerkiksi jo päiväkodissa. Positiivisena kehityksenä voidaan mainita tietyt Helsingin koulut, joissa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun voi aloittaa jo 1. tai 2. luokalla. Myös kielikylpyluokat on todettu tehokkaaksi tavaksi vauhdittaa kielten omaksumista jo nuorempana. Kielikylpyluokkien potentiaalia laskee kuitenkin nykyisellään se, että ne koskevat toistaiseksi vain ruotsinkielistä opetusta. Niiden avaamista laajemmalle kielivalikoimalle tulisikin harkita jo lähivuosina. Kansainvälisen yhteistyön ja liike-elämän kannalta venäjän, espanjan ja kiinan kaltaisten kielten opiskelu ruotsin tilalla avaisi uusia ovia nuorille ja olisi samalla hyödyksi koko Suomen taloudelle. Yrityselämän edustajilta onkin viime vuosina kuultu useita kannanottoja monipuolisemman kieltenopetuksen puolesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko hallituksella suunnitelmia aikaistaa ja monipuolistaa kieltenopetusta vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia sekä esimerkiksi valmiuksiamme käydä kansainvälistä kauppaa globalisoituneessa maailmassa?
Helsingissä 21 päivänä elokuuta 2014
Pia Kauma /kok
Yle sitten lisäsi (palautti?) ruotsinkieliset uutiset Aamutv:n yhteyteen. Ihan kuin oma kanava kohtuuttomilla yksikkökustannuksilla ei riittäisi propagandan suoltamiseen. Maikkarin aamushowta ei pysty katsomaan jatkuvien mainoskatkojen ja yleisen mtv-ilmeen takia, nyt pitää jättää Ylenkin puoli katsomatta aamuisin. Onneksi, toisin kuin kouluaikoina, tässä tapauksessa on mahdollista valita: minä valitsen kaukosäätimen OFF-napin.
Quote from: Archaeopteryx on 02.09.2014, 09:38:38
Yle sitten lisäsi (palautti?) ruotsinkieliset uutiset Aamutv:n yhteyteen. Ihan kuin oma kanava kohtuuttomilla yksikkökustannuksilla ei riittäisi propagandan suoltamiseen. Maikkarin aamushowta ei pysty katsomaan jatkuvien mainoskatkojen ja yleisen mtv-ilmeen takia, nyt pitää jättää Ylenkin puoli katsomatta aamuisin. Onneksi, toisin kuin kouluaikoina, tässä tapauksessa on mahdollista valita: minä valitsen kaukosäätimen OFF-napin.
Itsekin aamulla valitsin"offin". Ja tulen valitsemaan joka päivä tulevaisuudessa kunnes kyykytys loppuu!
Vuosituhat on vaihtunut mutta perinteinen suomalainen hallintokulttuuri jatkuu.
Yx 3 miljoonaa sanoo Kielivapaus! Yx sanoo ei onnistu
Yx puolue sanoo Kielivapaus! Yx sanoo ei onnistu
Yx sanoo Kiristetään vuodella hirttoköyttä! onnistuu
Hbl:ssä juttua eduskunnan syksystä, johon kuuluvat muun muassa kansalaisaloitteet sukupuolineutraalista avioliitosta ja pakollisesta kouluruotsista.
Keskusta ja Kokoomus ovat Höblän mukaan ilmoittaneet antavansa kansanedustajilleen pakkoruotsiäänestyksessä vapaat kädet. Sen sijaan demarit panttaavat kantaansa ryhmäkurin suhteen.
Hbl: Partidisciplinen kan bli hårdare (http://hbl.fi/nyheter/2014-09-02/650571/partidisciplinen-kan-bli-hardare) 2.9.2014
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ei ole ilmoittanut selvästi ryhmäkurista, mutta hän on muuten vahvasti viestittänyt, että demareiden edellytetään pysyvän äänestyksessä puolueen linjalla. Mikäli myös demarit luopuvat ryhmäkurista, voi kansalaisaloite mennä läpi ennakko-odotusten vastaisesti jo nyt. Toisaalta tämä tarkoittaa, että Sdp tuskin ottaa mitään riskiä ja pitää siksi eduskuntaryhmän tiukasti pakkoruotsiin sitoutuneen puoluejohdon komennossa.
Quote from: Roope on 02.09.2014, 11:01:27
Hbl:ssä juttua eduskunnan syksystä, johon kuuluvat muun muassa kansalaisaloitteet sukupuolineutraalista avioliitosta ja pakollisesta kouluruotsista.
Keskusta ja Kokoomus ovat Höblän mukaan ilmoittaneet antavansa kansanedustajilleen pakkoruotsiäänestyksessä vapaat kädet. Sen sijaan demarit panttaavat kantaansa ryhmäkurin suhteen.
Hbl: Partidisciplinen kan bli hårdare (http://hbl.fi/nyheter/2014-09-02/650571/partidisciplinen-kan-bli-hardare) 2.9.2014
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ei ole ilmoittanut selvästi ryhmäkurista, mutta hän on muuten vahvasti viestittänyt, että demareiden edellytetään pysyvän äänestyksessä puolueen linjalla. Mikäli myös demarit luopuvat ryhmäkurista, voi kansalaisaloite mennä läpi ennakko-odotusten vastaisesti jo nyt. Toisaalta tämä tarkoittaa, että Sdp tuskin ottaa mitään riskiä ja pitää siksi eduskuntaryhmän tiukasti pakkoruotsiin sitoutuneen puoluejohdon komennossa.
Tarkoittaakohan toi että Kok, Kepu ja SDP kisasivat ja SDP hävisi. Eli kaikki kolme ovat sitä mieltä että pakkoruotsia ei pidä kaataa. Sen takia vapaat kädet voi antaa vain kahdelle noista kolmesta puolueesta ja Kok ja Kepu ehtivät ensin.
Nyt SDP:n täytyy olla yksin vastuussa siitä että äänestyksestä tulee varmasti toivottu lopputulos. Sen varmasti tekevät, mutta sitten tulee äänestäjiltä paskaa niskaan.
Tuskin päästävät ihmisten omantunnon kysymykseksi tuollaista missä kansa selvästi vaatii tietynlaista äänestyskäyttäytymistä.
Quote from: Archaeopteryx on 02.09.2014, 09:38:38
Yle sitten lisäsi (palautti?) ruotsinkieliset uutiset Aamutv:n yhteyteen. Ihan kuin oma kanava kohtuuttomilla yksikkökustannuksilla ei riittäisi propagandan suoltamiseen. Maikkarin aamushowta ei pysty katsomaan jatkuvien mainoskatkojen ja yleisen mtv-ilmeen takia, nyt pitää jättää Ylenkin puoli katsomatta aamuisin. Onneksi, toisin kuin kouluaikoina, tässä tapauksessa on mahdollista valita: minä valitsen kaukosäätimen OFF-napin.
"... Och sedan väder. Var så god, Seija."
"Tack, God morgon, Huomenta. Sitten päivän sää. Suomenlahden yllä on ..."
Seija ei vetänyt ruotsiksi. Haiskahti jotenkin väkisinkyhätyltä pelleilyltä koko homma. Lisäksi ruotsinkielisissä uutisissa jauhettiin jotain Ahvenanmaan asioita, eikä todellakaan aamu-uutisten aiheita ruotsiksi (kuin ehkä pääaiheita nimellisesti). Meillä on ruotsinkielisille eri uutisaiheet?
-i-
Quote from: ikuturso on 02.09.2014, 16:23:58
Lisäksi ruotsinkielisissä uutisissa jauhettiin jotain Ahvenanmaan asioita, eikä todellakaan aamu-uutisten aiheita ruotsiksi (kuin ehkä pääaiheita nimellisesti). Meillä on ruotsinkielisille eri uutisaiheet?
Tarkoituksella. Linjauksesta oli eilen tai toissa päivänä juttua Ylen ruotsinkielisellä puolella.
Kannatatko apartheidia? Jos vastasit kyllä niin sinulle on oma puoluekkin Suomessa, nimittäin RKP tai mkä ikinä nykyään tämänkin edunvalvontapuolueen lyhenne onkaan...
Mikä on aine mitä et tule koskaan koskaan käytännössä tarvitsemaan mutta koulussa sitä pitää silti opiskella? Ja joka hemmetin asteella vielä. Mene opiskelemaan paikkaan jossa sitä ei ikinä luulisi tarvitsevan, vaikka ammattikouluun rakennuspuolelle niin mitä kivaa siellä opiskellaankaan? No ruotsin kieltä tietysti. Tuletko sitä ikinä tarvitsemaan? No et tietenkään, mutta onhan tässä taas mitä mainioin tapa heittää haaskiin yhteiskunnan muutenkin jo vähissä olevia rahoja. Kuinkahan hemmetin paljon se vuodessa olikaan mitä tämäkin lysti maksaa? Useamman miljardin se muistaakseni oli... Mitä sillä saa vastineeksi? No ei niin yhtään mitään. Jos opiskelet kieltä ja et osaa sitä tarpeeksi hyvin kuten ainakin 2/3 Suomalaisesta et pysty sitä käyttämään järkevään kommunikointiin. Mitä sitten teet? No sitten käytetään englantia jota jopa osataan ja jota osaa keskustelun toinenkin osapuoli, jota jopa kiinnostaa ihmisiä opiskella koska sillä jopa tekee jotain.
Se on aivan pelkkä myytti että ruotsin kieltä tarvisi osata jotta esimerkiksi voisi tehdä kauppaa ruotsalaisten kanssa. Jos koko muu maailma tekee sitä englanniksi miksi ihmeessä meidän pitäisi käyttää jotain tyhjänpäiväistä muuta kieltä? Kaupat syntyy ihan tasan varmasti millä kielellä tahansa jos vain ovat syntyäkseen. Täysin keksimällä keksitty tekosyy tuokin.
Se rikastuttaa omaa kulttuuria sanotaan. Ai millähän tavalla kysyn vaan? Heittää suotta aikaa ja vaivaa haaskiin. Ainoa kuka sitä jollain tapaa voi tarvita on ruotsinkielisellä seudulla asuva kantasuomalainen tai sellainen kenellä on esimerkiksi kesämökki siellä. Tuonkin asian ainoa hyöty lienee siinä, että ymmärtää mitä mökkinaapuri sanoo laulussaan snapsiensa ja rapujensa välillä...
Koko tyhjänpäiväisen aineen opiskelu juontaa juurensa vain poliittiseen lehmänkauppaan usemampi vuosikymmen sitten. Mahtoi muuten olla hyvä kauppa, jotenkin tulee mieleen sen kulmakunnan rapajuopon krapuloissaan tekemä kauppa jossa myi vihkisormuksensa sixpackista kaljaa. Mutta tässä onkin mukava tapa vähemmistön valvoa ylisuuria etujaan valtaväestöön nähden. Eikös ole kohtuullista että Suomessa kaikki joutuvat opiskelemaan ruotsia mutta esimerkiksi Ahvenanmaalla ei tarvitse opiskella suomea vaikka ollaan Suomessa? Todella loogista sanoisin...
Vinkkinä muille: Itse olen JOUTUNUT lukemaan jokaisella kouluasteellani ruotsia ja ikinä en ole sitä pakolla missään tarvinnut. Olen käynyt ja asioinut Ruotsissa kuten myös Ahvenanmaalla. Ruotsissa en ole käyttänyt kuin englantia ja hyvin olen pärjännyt. Molemmat osaavat silloin kieltä pääsääntöisesti hyvin ja keskustelu on paljon sujuvampaa siitä syystä, että molempien kielitaso on silloin huomattavasti korkeammalla kuin jos käytettäisiin ruotsia. Ahvenanmaalla en suostu myöskään käyttämään ruotsia. Kerran kaupassa myyjä ei "osannut" suomea, mutta kun palvelua ei alkanut tulemaan sanoin että selvä, me menemme muualle. Jo alkoi ukko siinä vaiheessa osaamaan. Älkää suostuko käyttämään muuta kuin suomea tai jos ei sittenkään onnistu, älkää asioiko siellä ja menkää muualle, vaikka se maksaisi hieman enemmän ja toisi vaivaa. Ja sama juttu mantereella ruotsinkielisillä seuduilla. Samoin työelämässä en ole suostunut ruotsia käyttämään sen pari hassua kertaa mitä sitä on sattunut joku puhumaan. Joka kerta vaihto muuhun kieleen on onnistunut ilman mitään ongelmia. Tämä on varma tapa pitkässä juoksussa saada homma toimimaan. Tarpeeksi moni kun jättää ostamatta tai puhumatta aletaan osata puhua muitakin kieliä ilman mitään nikotteluja.
Jos asutaan ja ollaan Suomessa, niin silloin pitää voida puhua suomea kaikkialla ja sitä pitää osata. Jos joku haluaa tämän lisäksi osata myös ruotsia niin kaikin mokomin. Mutta pakollista sen ei kuulu olla kenellekkään.
Quote from: Turhapuro on 02.09.2014, 21:04:24[...] Ruotsissa en ole käyttänyt kuin englantia ja hyvin olen pärjännyt. Molemmat osaavat silloin kieltä pääsääntöisesti hyvin ja keskustelu on paljon sujuvampaa siitä syystä, että molempien kielitaso on silloin huomattavasti korkeammalla kuin jos käytettäisiin ruotsia. [...]
Kertookohan tuo enemmänkin Ruotsin tilanteesta, vai kuvittelenko vain?
Oli miten oli ja kuten on varmasti selväksi tullut, minä en puhu ruotsia, vaikka osaisinkin.
Asiakastilanteessa voi jo tervehtimiseen, hej vs. hei, ladata sellaista merkityksillä ladattua ilmaisua olematta kuitenkaan töykeä, että heikompikinlahjainen hurri ymmärtää puhua suomea tai edes englantia.
Saanko esitellä ensimmäisen ruotsinkielisen blogikirjoitukseni:
Obligatoriskt svenska i Finland
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175449-obligatoriskt-svenska-i-finland
Tiivistetty sillisalaatti kaikesta ns. olennaisesta asiaan liittyvästä...
Kirjoitus toivottavasti löytää ruotsinkielisen lukijakunnan, joka ainakin Ruotsissa on tähän saakka ollut pahasti pimennossa keskustelusta ja koko Suomen tilanteesta - siis valikoidun propagandan varassa.
Kielivirheitäkin saa mieluusti korjata! Kaikkeen ei Wordin ruotsinkielinen oikolukukaan anna vastausta. ;)
QuoteRuotsi vapaaehtoiseksi -rahankeräys starttaa Helsingin seudun linja-autoissa 8. syyskuuta
Vapaa kielivalinta ry:n ruotsi vapaaehtoiseksi -rahankeräyksen kampanja alkaa Helsingin seudun linja-autoissa 8. syyskuuta. Rahankeräys jatkuu ensi vuoden helmikuuhun. Kampanjan teemana on "Suvaitsevampi Suomi – pakko pois". Tietoa rahankeräyksestä lisää osoitteessa:
www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi/rahankerays
Kerätyillä varoilla tiedotetaan mahdollisuuksista, jotka ruotsin vapaaehtoisuus avaa koulutuksen parantamiselle ja kieltenopetuksen monipuolisuuden lisäämiselle. Ruotsi on edelleen pakollinen kieli kaikilla kouluasteilla Suomessa.
Rahankeräyksen ja tiedottamisen lähtökohta on suvaitsevuus. Toinen lähtökohta on laajasti ymmärretty kansainvälisyys, joka käsittää kaikki ilmansuunnat.
- Jos tunnustetaan oppilaiden erilaiset tarpeet sekä kiinnostuksen ja lahjakkuuden kohteet, nähdään, että useimmat hyötyisivät enemmän jostain muusta oppiaineesta kuin pakollisesta ruotsista. Pakollinen ruotsi sitoo opiskelijoiden kielivalintoja, toteaa Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila.
Yhdistys tiedottaa vapaaehtoisen ruotsin eduista esimerkiksi mainoksilla liikennevälineissä, lehdissä, radiossa sekä kädestä käteen jaettavilla tiedotteilla.
Yhdistys jätti kansalaisaloitteen vapaaehtoisesta ruotsista eduskuntaan viime keväänä. Kansalaisaloite on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.
Vuonna 2007 perustettu Vapaa kielivalinta ry toimii nykyistä joustavamman ja tasa-arvoisemman kielipolitiikan puolesta. Vaihtelua, valinnaisuutta ja vapaaehtoisuutta tulisi suvaita enemmän. Kielten opiskelu kaipaa käytännöllistä ja tasapainoista tarkoituksenmukaisuutta, jossa otetaan huomioon suomenkielisten näkökulma, alueellisuus, kielitaitovaatimusten monipuolisuus, vaatimusten kohtuullistaminen sekä lasten ja nuorten erilaisuus. Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan huolehtimaan suomenkielisten yhteiskunnallisista ja sivistyksellisistä tarpeista.
Tiedote (http://vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php?artikkeli=Ruotsi+vapaaehtoiseksi+-rahanker%C3%A4ys+starttaa+Helsingin+seudun+linja-autoissa+8.+syyskuuta) 7.9.2014
Tai kuten ruotsinkieliset tiedotusvälineet asian ilmaisivat, "Helsingin linja-autoissa alkaa kouluruotsin vastainen kampanja".
QuoteFöreningen för ett fritt språkval har inlett en synlig kampanj mot skolsvenskan.
Hbl: Kampanj mot skolsvenskan i Helsingforsbussar (http://hbl.fi/nyheter/2014-09-07/653036/kampanj-mot-skolsvenskan-i-helsingforsbussar) 7.9.2014
QuoteEn kampanj mot skolsvenskan inleds på måndag bland annat i bussarna i Helsingforsregionen. Kampanjen pågår till februari nästa år.
Svenska Yle: Kampanj i bussar, tidningar och radio mot skolsvenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/07/kampanj-i-bussar-tidningar-och-radio-mot-skolsvenskan) 7.9.2014
Loistava keräyskampanja! Ja tuo pitkä keräysaika tarkoittaa ainakin omalla kohdallani sitä, että todennäköisesti tulen lahjoittamaan rahaa pariinkin eri otteeseen seuraavan kuuden kuukauden aikana. Isoja summia en tietenkään pysty lahjoittamaan, mutta tämä on ehdottomasti keräys, johon haluan osallistua.
Hieman tosin särähtää silmään tuo "suvaitsevaisuus" sanan jankuttaminen joka yhteydessä. Ymmärrän toki, mitä yhdistys ajaa tällä takaa, mutta itse en alleviivaisi suvaitsevaisuutta tämän asian yhteydessä. Anyway, loistava yhdistys ja tärkeä keräyskampanja!
Quote from: Roope on 07.09.2014, 20:20:59
Tai kuten ruotsinkieliset tiedotusvälineet asian ilmaisivat, "Helsingin linja-autoissa alkaa kouluruotsin vastainen kampanja".
QuoteFöreningen för ett fritt språkval har inlett en synlig kampanj mot skolsvenskan.
Hbl: Kampanj mot skolsvenskan i Helsingforsbussar (http://hbl.fi/nyheter/2014-09-07/653036/kampanj-mot-skolsvenskan-i-helsingforsbussar) 7.9.2014
QuoteEn kampanj mot skolsvenskan inleds på måndag bland annat i bussarna i Helsingforsregionen. Kampanjen pågår till februari nästa år.
Svenska Yle: Kampanj i bussar, tidningar och radio mot skolsvenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/07/kampanj-i-bussar-tidningar-och-radio-mot-skolsvenskan) 7.9.2014
Samalla logiikalla, jos joku ajaisi kampanjaa, että lapsi saa vapaasti valita koulunsa, tämä olisi ruotsalaisittain "koulunkäynnin vastainen" kampanja.
-i-
QuoteRuotsin vastainen kampanja - persu tuo sen stadiin
Ruotsi vapaaehtoiseksi -rahankeräys starttaa Helsingin seudun linja-autoissa maanantaina 8. syyskuuta, kun Vapaa kielivalinta ry:n ruotsi vapaaehtoiseksi -rahankeräyksen kampanja alkaa.
Yhdistystä johtaa tamperelainen kaupunginvaltuutettu Ilmari Rostila (ps.).
Rahankeräys jatkuu ensi vuoden helmikuuhun. Kampanjan teemana on "Suvaitsevampi Suomi - pakko pois".
Kerätyillä varoilla tiedotetaan mahdollisuuksista, jotka ruotsin vapaaehtoisuus avaa koulutuksen parantamiselle ja kieltenopetuksen monipuolisuuden lisäämiselle. Ruotsi on edelleen pakollinen kieli kaikilla kouluasteilla Suomessa.
Rahankeräyksen ja tiedottamisen lähtökohta on suvaitsevuus. Toinen lähtökohta on yhdistyksen mukaan laajasti ymmärretty kansainvälisyys, joka käsittää kaikki ilmansuunnat.
- Jos tunnustetaan oppilaiden erilaiset tarpeet sekä kiinnostuksen ja lahjakkuuden kohteet, nähdään, että useimmat hyötyisivät enemmän jostain muusta oppiaineesta kuin pakollisesta ruotsista. Pakollinen ruotsi sitoo opiskelijoiden kielivalintoja, toteaa Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Rostila.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/236599-ruotsin-vastainen-kampanja-persu-tuo-sen-stadiin (http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/236599-ruotsin-vastainen-kampanja-persu-tuo-sen-stadiin)
Quote from: Hippo on 27.08.2014, 12:53:08
Vinkki:
Lukiossa voi ruotsin kielen opiskelun välttää jos väestörekisterissä on merkittynä joku muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Muunkieliset voivat äidinkielen sijasta opiskella suomi toisena kielenä-oppimäärän. S2-oppimäärän opiskelijoiden ei tarvitse opiskella ruotsia. Väestörekisteriin äidinkieli on ilmoitusasia.
Ja vaihtaa melko hyödyttömät oppitunnit vieläkin hyödyttömämpiin (ensimmäinen ajatus)? "Virkamiesruotsi"-vaatimus ylemmällä tasolla iskisi sitäkin ikävämmin?
"Virkamiesruotsi"-vaatimus ylemmällä tasolla iskisi sitäkin ikävämmin?"
Virkamiesruotsin vaatimukselle ei enää ole kestäviä perusteita. Esim Vantaalla ruotsinkielisiä on vain 2,8%, mutta vieraita kieliä äidinkielenään puhuvia kaupunkilaisia on lähes 14%. Kaupunkilaiset ja viranomaiset tarvitsevat monien eri kielten osaamista tullakseen toimeen keskenään.
Suomi on EU-maa, ihmiset liikkuvat maasta ja maanosasta toiseen, opiskelun, työn, perhesuhteiden takia, siksi laajamittainen pakollisen ruotsin ja virkaruotsinin vaatimus ovat vanhentuneita.
Pakollisen ruotsin opetus on ylimitoitettua tarpeeseen nähden, ja se vie resursseja muiden tärkeiden oppiaineiden opiskelulta. Kohtuuton rahan törsäys pakkoruotsiin on lopetettava ja pakollinen ruotsin opiskelu ja virkaruotsin tutkinto on muutettava valinnaisiksi.
Quote from: Turhapuro on 02.09.2014, 21:04:24
Ahvenanmaalla en suostu myöskään käyttämään ruotsia.
Ei tarvitsekaan koska siellä osataan suomea jopa kohtalaisen hyvin, ainakin palveluammateissa. Olen itse ollut todistamassa tätä hieman yllättävääkin ilmiötä. En nimittäin tiedä, missä olisivat sitä oppineet. Kouluissa ei ole eikä virallisesti muutenkaan, pikemminkin Suomi on näillä saarilla lainsuojaton. Mutta ehkä katsovat salaa suomalaisia tv-ohjelmia niinkuin taannoin virolaiset Väiskin lihatiskiä ?
Tilanne voi olla toinen, jos tunget itsesi esim. jonkin ahvenanmaalaisen kalastajan mökkiin.
QuoteFolktinget: Ei syytä huoleen kouluruotsin suhteen
Vapaa kielivalinta -yhdistyksen kampanja kouluruotsia vastaan on masentava. Sille ei kuitenkaan järjestetä vastakampanjaa, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund. Kampanjatunnuksellaan "Suvaitsevampi Suomi - pakko pois" yhdistys kerää rahaa voidakseen levittää tietoa vapaasta kielivalinnasta kouluissa.
- Me elämme vapaassa maassa, jossa on vapaus kampanjoida, mutta tämä on masentavaa ennen kaikkea heidän valitsemansa tunnuksen vuoksi, sanoo Österlund.
Österlund muistuttaa, että ruotsin opetuksen vähentäminen ei aiemminkaan johtanut siihen, että oppilaat olisivat opiskelleet muita kieliä, kuten yhdistys kampanjassaan väittää.
- Kampanjan ydin on, että Suomesta tulee suvaitsevampi, jos luetaan vähemmän kieliä.
Kouluruotsi säilyy
Kansalaisaloitetta, jota Vapaa kielivalinta kannattaa, jolla halutaan lakkauttaa pakollinen kouluruotsi, käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Österlund ei usko, että kouluruotsi on uhattuna.
- Vapaa kielivalinta sanoo, että ihmiset oppivat kieliä, joista on heille enemmän hyötyä, ja fakta on, että Suomi on edelleen Pohjoismaa. Suomella on yhä enemmän kauppaa Ruotsin kanssa ja yhä useammat yritykset ovat Suomen ja Ruotsin yhteisomistuksessa. Nykyään yrityksissä on sitä paitsi pula ruotsinkielisistä. Joten jos haluaa hyötyä kielitaidostaan, on opittava ruotsia, sanoo Österlund. (käännös)
Svenska Yle: Folktinget: ingen oro för skolsvenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/08/folktinget-ingen-oro-skolsvenskan) 8.9.2014
^
Quote from: Roope on 08.09.2014, 14:20:26
QuoteÖsterlund muistuttaa, että ruotsin opetuksen vähentäminen ei aiemminkaan johtanut siihen, että oppilaat olisivat opiskelleet muita kieliä, kuten yhdistys kampanjassaan väittää.
Todettakoon edelleen, että tämä johtuu siitä, koska ruotsinkielen opetusta ei ole kertaakaan vähennetty Suomessa. Kielen poistaminen yo-kirjoituksista ei muuttanut sen asemaa pakollisena opiskeltavana kielenä, joten tietenkään sillä ei voi olla suoria vaikutuksia.
Quote from: Roope on 08.09.2014, 14:20:26
Quote
- Kampanjan ydin on, että Suomesta tulee suvaitsevampi, jos luetaan vähemmän kieliä.
Vapaakielivalinta-kampanjan idea on saada kielivalikoimaa monipuolisemmaksi Suomessa. Toki sillä on tarkoitus myös puuttua ruotsinkielen suhteettoman isoon rooliin Suomessa.
Quote from: nollatoleranssi on 09.09.2014, 11:11:44
Todettakoon edelleen, että tämä johtuu siitä, koska ruotsinkielen opetusta ei ole kertaakaan vähennetty Suomessa. Kielen poistaminen yo-kirjoituksista ei muuttanut sen asemaa pakollisena opiskeltavana kielenä, joten tietenkään sillä ei voi olla suoria vaikutuksia.
Kyllä B-kielen tuntimääriä leikattiin olikos se nyt 90-luvulla. Sehän ei tietenkään tarkoita, että muiden kielten kuin ruotsin valinta olisi tullut samalla helpommaksi ja houkuttelevammaksi, eikä sellaista kyseisen tuntijakouudistuksen yhteydessä koskaan väitettykään, vaikka Folktinget tykkää nykyään niin valehdella.
Samoin pakollisten kirjoitettavien kielten määrän vähentämistä ei tietenkään perusteltu sillä, että se houkuttelisi opiskelemaan lukiossa muita kieliä kuin ruotsia, vaan uudistuksen tarkoitus oli parantaa reaaliaineiden asemaa.
^
Tälläiset "keskustelut" ovat siitä hyvä lisä asian esillä pitämiseen, että käytännössä nämä kommentit eivät voi jäädä huomioimatta.
Monestihan ruotsinkieleen liittyvässä keskustelussa on voitu heittää mitä absurdeimpia väitteitä, koska ei ole ollut ns. korjaavaa tietoa saatavilla, mutta jos sitä korjaavaa tietoa on, niin se ainakin vähän hillitsee täysin väärän tiedon esittämistä (parhaiten tämä ilmiö voi näkyä suomenkielisellä mediapuolella, kun en uskoisi tämänkään keskusteluketjun olevan täysin tuntematon valtamedian toimittajille, jotka hommafoorumia seuraavat kielet ja korvat höröllä tai oikeastaan silmät tapillaan).
Quote from: Roope on 09.09.2014, 12:08:24
Samoin pakollisten kirjoitettavien kielten määrän vähentämistä ei tietenkään perusteltu sillä, että se houkuttelisi opiskelemaan lukiossa muita kieliä kuin ruotsia, vaan uudistuksen tarkoitus oli parantaa reaaliaineiden asemaa.
Ylioppilastutkinnon rakenne on myös sellainen, että ruotsin jättäminen pois edellyttää matematiikan kirjoittamista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkinto#Ylioppilastutkinnon_rakenne
Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella. Jos esimerkiksi matikan tilalle voisi ottaa jonkin reaaliaineen, ruotsin suosio ylioppilaskirjoituksissa putoaisi edelleen huomattavasti.
Quote from: Siili on 09.09.2014, 12:30:03
Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella.
Tähän samaan 'piiskaan' törmäsin omien kakaroiden kohdalla: inhosivat matikkaa ja joutuivat kirjoittamaan ruotsin, vaikka inhosivat sitäkin.
Valitsivat siis kahdesta pahasta sen (omasta mielestään) pienemmän ja pääsivät kuin pääsivätkin ylioppilaaksi.
Luulinpa minäkin aluksi, että vapaaehtoisuus on ihan aitoa ruotsin kohdalla, mutta sitten huomasin, että niinpä tietenkin se on sidottu matikkaan.
Olisi melkein pitänyt arvata...
Quote from: nahkhiirmees on 09.09.2014, 12:52:27
Quote from: Siili on 09.09.2014, 12:30:03
Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella.
Tähän samaan 'piiskaan' törmäsin omien kakaroiden kohdalla: inhosivat matikkaa ja joutuivat kirjoittamaan ruotsin, vaikka inhosivat sitäkin.
Valitsivat siis kahdesta pahasta sen (omasta mielestään) pienemmän ja pääsivät kuin pääsivätkin ylioppilaaksi.
Luulinpa minäkin aluksi, että vapaaehtoisuus on ihan aitoa ruotsin kohdalla, mutta sitten huomasin, että niinpä tietenkin se on sidottu matikkaan.
Olisi melkein pitänyt arvata...
Mäkin kirjotan juuri nyt ruotsin, koska en oo hyvä matikassa.
Quote from: Siili on 09.09.2014, 12:30:03
Quote from: Roope on 09.09.2014, 12:08:24
Samoin pakollisten kirjoitettavien kielten määrän vähentämistä ei tietenkään perusteltu sillä, että se houkuttelisi opiskelemaan lukiossa muita kieliä kuin ruotsia, vaan uudistuksen tarkoitus oli parantaa reaaliaineiden asemaa.
Ylioppilastutkinnon rakenne on myös sellainen, että ruotsin jättäminen pois edellyttää matematiikan kirjoittamista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkinto#Ylioppilastutkinnon_rakenne
Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella. Jos esimerkiksi matikan tilalle voisi ottaa jonkin reaaliaineen, ruotsin suosio ylioppilaskirjoituksissa putoaisi edelleen huomattavasti.
Miten matikka voi olla vapaaehtoinen? :o Eikös sitä nyt tarvita missä vain jatkokoulutuksessakin ja aikalailla useassa työssä.
En nyt sillä että ne todistukset paljoa työn teon määrästä yms. kertoisi, mutta kun kerran todistuksia jaellaan niin luulisi että matikka ja suomi nyt ainakin olisi tehtynä.
Quote from: Onnikka on 09.09.2014, 19:50:37Miten matikka voi olla vapaaehtoinen? :o Eikös sitä nyt tarvita missä vain jatkokoulutuksessakin ja aikalailla useassa työssä.
En nyt sillä että ne todistukset paljoa työn teon määrästä yms. kertoisi, mutta kun kerran todistuksia jaellaan niin luulisi että matikka ja suomi nyt ainakin olisi tehtynä.
8) ;D ...ruotsi...
QuoteRKP:n varapuheenjohtaja pakkoruotsia vastustavasta kampanjasta: "Hävytöntä aivopesua"
Vapaa kielivalinta ry alkoi mainostaa kampanjaansa maanantaina Helsingin seudun linja-autoissa. Yhdistyksen mukaan kerätyillä varoilla aiotaan tiedottaa muun muassa siitä, kuinka ruotsin vapaaehtoisuus monipuolistaisi kielten opetusta.
Kaikkia joukkoliikennevälineisiin viety kampanja ei miellytä.
– Minusta on suorastaan hävytöntä, että yritetään aivopestä nuorisoa sillä, että ruotsin kieli olisi jotenkin uhka kaikelle kielten opiskelulle, täräyttää Päivi Storgård (r.).
Storgård näkee kampanjan hyökkäyksenä koko kielivähemmistöä kohtaan.
– Tällainen kampanja on omiaan nostamaan agressioita, joita kukaan ei halua. En ymmärrä, miten tällainen yleensä on mahdollista.
Storgård on yksi RKP:n varapuheenjohtajista, Helsingin kaupunginvaltuutettu, sekä ruotsinkielisyyteen liittyvien asioiden edunvalvojan Folktingetin jäsen. Hän painottaa, että kommentit eivät edusta RKP:n virallista linjaa, vaan hän esittää mielipiteensä yksityisenä henkilönä.
"Tavoitteena kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta"
Vapaa kielivalinta ry:n takana on yhdistyksen puheenjohtaja Ilmari Rostila (ps.). Rostila on Tampereen kaupunginvaltuuston perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja.
Nyt Helsinkiin tuotu bussikampanja käynnistettiin Tampereella jo vuonna 2012. Lisäksi yhdistys keräsi yli 62 000 allekirjoittajaa ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteelleen, joka jätettiin eduskunnalle huhtikuussa.
Storgård uskoo, että yhdistyksen tavoitteena ei ole pelkästään pakollisen ruotsin kielen opettamisen lakkautus kouluissa.
– En usko, että tämä jää tähän. Minusta tuntuu, että tällä kampanjalla ja muutenkin Vapaa kielivalinta ry:n taustalla on oikeastaan se, että yritetään kokonaan kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta.
http://yle.fi/uutiset/rkpn_varapuheenjohtaja_pakkoruotsia_vastustavasta_kampanjasta_havytonta_aivopesua/7462076 (http://yle.fi/uutiset/rkpn_varapuheenjohtaja_pakkoruotsia_vastustavasta_kampanjasta_havytonta_aivopesua/7462076)
Voi kyynel... :'(
Quote from: Taikakaulin on 10.09.2014, 12:28:56
QuoteRKP:n varapuheenjohtaja pakkoruotsia vastustavasta kampanjasta: "Hävytöntä aivopesua"
Vapaa kielivalinta ry alkoi mainostaa kampanjaansa maanantaina Helsingin seudun linja-autoissa. Yhdistyksen mukaan kerätyillä varoilla aiotaan tiedottaa muun muassa siitä, kuinka ruotsin vapaaehtoisuus monipuolistaisi kielten opetusta.
Kaikkia joukkoliikennevälineisiin viety kampanja ei miellytä.
– Minusta on suorastaan hävytöntä, että yritetään aivopestä nuorisoa sillä, että ruotsin kieli olisi jotenkin uhka kaikelle kielten opiskelulle, täräyttää Päivi Storgård (r.).
Storgård näkee kampanjan hyökkäyksenä koko kielivähemmistöä kohtaan.
– Tällainen kampanja on omiaan nostamaan agressioita, joita kukaan ei halua. En ymmärrä, miten tällainen yleensä on mahdollista.
Storgård on yksi RKP:n varapuheenjohtajista, Helsingin kaupunginvaltuutettu, sekä ruotsinkielisyyteen liittyvien asioiden edunvalvojan Folktingetin jäsen. Hän painottaa, että kommentit eivät edusta RKP:n virallista linjaa, vaan hän esittää mielipiteensä yksityisenä henkilönä.
"Tavoitteena kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta"
Vapaa kielivalinta ry:n takana on yhdistyksen puheenjohtaja Ilmari Rostila (ps.). Rostila on Tampereen kaupunginvaltuuston perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja.
Nyt Helsinkiin tuotu bussikampanja käynnistettiin Tampereella jo vuonna 2012. Lisäksi yhdistys keräsi yli 62 000 allekirjoittajaa ruotsi vapaaehtoiseksi -kansalaisaloitteelleen, joka jätettiin eduskunnalle huhtikuussa.
Storgård uskoo, että yhdistyksen tavoitteena ei ole pelkästään pakollisen ruotsin kielen opettamisen lakkautus kouluissa.
– En usko, että tämä jää tähän. Minusta tuntuu, että tällä kampanjalla ja muutenkin Vapaa kielivalinta ry:n taustalla on oikeastaan se, että yritetään kokonaan kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta.
http://yle.fi/uutiset/rkpn_varapuheenjohtaja_pakkoruotsia_vastustavasta_kampanjasta_havytonta_aivopesua/7462076 (http://yle.fi/uutiset/rkpn_varapuheenjohtaja_pakkoruotsia_vastustavasta_kampanjasta_havytonta_aivopesua/7462076)
Voi kyynel... :'(
Toisaalta taas kaikkien pakottaminen opiskelemaan ruotsin kieltä ei ole aivopesua? ???
Quote from: Taikakaulin on 10.09.2014, 12:28:56
Quote...
Storgård uskoo, että yhdistyksen tavoitteena ei ole pelkästään pakollisen ruotsin kielen opettamisen lakkautus kouluissa.
– En usko, että tämä jää tähän. Minusta tuntuu, että tällä kampanjalla ja muutenkin Vapaa kielivalinta ry:n taustalla on oikeastaan se, että yritetään kokonaan kitkeä toinen kansalliskieli Suomen kartalta.
...
Tähän voisin sanoa, että
entä sitten vaikka olisikin?
Jos Suomessa joku vastustaisi maan kaksikielisyyttä, keräisi rahaa yksikielisen Suomen puolesta, ja kampanjoisi ruotsin kielen virallisen aseman poistamiseksi,
niin mitä sitten?
Storgård voi vapaasti aloittaa rahankeruukampanjan ruotsin kielen aloittamiseksi ekalta luokalta ja perustella sitä ihan millä tahansa omalla näkemyksellään. Se on Suomessa täysin luvallista.
Väitän, että vapaa kielivalinta -kampanjoinnissa on mukana sekä niitä, jotka ainoastaan haluavat pakkoruotsista eroon, sekä myös niitä, jotka haluaisivat Suomen yksikieliseksi. Mutta mitä sitten? Tämä kampanja keskittyy pakkoruotsiin. Voitaisiin sanoa, että Storgård seisoo tukevasti kaltevalla pinnalla ja keksii taka-ajatuksia ja seuraavia vaiheita kampanjalle omasta päästään.
Jatketaan nyt sen verran, että jollakin voisi olla taka-ajatuksena liittää Suomi Venäjään ja siksi kokisi ruotsin kielen täällä turhaksi. Joku voi taas olla kypsynyt Ruotsin jääkiekkojoukkueeseen tai Kalle Kustaaseen ja siksi ei halua puhua sanaakaan ruotsia. Mitä hitsin väliä sillä on, mikä on kenenkin motiivi päästä pakkoruotsista eroon? Oleellista on se, että moni kokee ruotsin kielen pakollisen opiskelun turhaksi, ja sitä - ainoastaan sitä - vastaan on tämä kampanja suunnattu.
-i-
Päivin, Markuksen ja muiden purkauksista:
Kielipakottajien marttyyriasenne
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175651-kielipakottajien-marttyyriasenne
"Kun pakottaja esittää uhria, näytelmä voi mennä läpi vain tiettyyn rajaan asti. Tuon rajan jälkeen siitä tulee epäuskottava farssi."
^
Tämä Päivi Storgård on samanlainen "ammattiloukkaantuja" kuin Johan Bäckmankin. Luultavasti on auttanut "uranousussa" RKP:ssäkin.
Aikaisemminhan kun tulivat nämä "ruotsinkielisten lukuisat uhkaukset" valtamediaan, niin ei ollut Storgård edes ehtinyt asiasta ilmoittamaan julkiseen mediaan (Kirjoittiko Twitteriin? Soittiko Hesariin?) ja heti "seuraavana päivänä" oli yllättäen pystyssä kampanja "Kielivihaa vastaan" (en nyt tarkkaan muista tämän mielenosoituksen nimeä, mutta kovin nopeasti sai sen aikaiseksi kun otti huomioon että ruotsinkielisiin kohdistuvat uhkailut olivat tulleet valtamediaan vain edellisenä päivänä tms.).
Kummallisesti ei ole enää kuukausiin tai vuoteen edes kukaan muistanut noista mainita (ottaen huomioon miten "iso uutinen" nuo uhkaukset olivat silloin). Ne katosivat kuin salama kirkkaalta taivaalta ja ei edes RKP:n ammattiloukkaantujat ole palanneet niihin. Onko mahdollista, että uhkailut olivatkin heidän itsensä järjestämiä ja mediakohun laannuttua ei ole ollut tarvetta palata niihin?
Ilmeisesti nämä samat ruotsi-argumentit on huomattu myös muiden kielien osalta :D
https://www.facebook.com/propakkolatina?fref=ts
Höblä-studiot eivät enää ole maksumuurin takana. Keskustelemassa Ylen toimittaja Magnus Hertzberg (pakkoruotsi ok, mutta ei vastusta sen poistamistakaan) ja Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund (ei tuumaakaan periksi, vaan yhä enemmän resursseja ruotsin opettamiseen). Tästä pitäisi toimittaja Janne Strangin johdolla syntyä debatti pakollisen ruotsin opetuksen kannattajien ja vastustajien argumenteista ja motiiveista.
QuoteMarkus Österlund:
2:45 Koska Suomi on kaksikielinen maa, on itsestään selvää että opiskellaan ainakin vähän toista kieltä. Se on itsestään selvää myös historiaamme sekä yhteyttämme Pohjolaan ajatellen, ja koska Ruotsi on suurin kauppakumppani.
3:10 Kaikissa Euroopan kaksikielisissä maissa (Belgia, Luxemburg, Irlanti, Wales) opiskellaan molempia kieliä. Kun on kaksikielinen maa, kuuluu asiaan, että opiskellaan molempia kieliä.
3:40 Vastarinta sikäli ymmärrettävää, että 12-13-vuotiasta ruotsin opiskelu on työlästä. Muista vastustajista useimmat yli 60-vuotiaita, jotka eivät ole koskaan itse oppineet ruotsia. Nuoriso suhtautuu ruotsin opiskeluun positiivisesti, ei lainkaan negatiivisesti.
7:00 Jos pakko poistetaan, on selvää, että yhä harvemmat opiskelevat ruotsia. Tämä taas avaa Pandoran laatikon, kun ei voida enää vaatia esimerkiksi virkamiesruotsin taitoa.
8:00 Me (Folktinget, suomenruotsalaiset) emme päätä, miten ruotsia pitää opiskella. Suomenkieliset poliitikot päättävät.
8:30 Ruotsia ei saa tehdä vapaaehtoiseksi, vaan muidenkin kielten pakollisuutta on lisättävä.
15:00 Vaasan alueella työelämässä tarvitaan sujuvaa ruotsin, suomen ja englannin taitoa. Ilman ruotsia ei siellä saa töitä.
Studio HBL - Dags att ge upp kampen för svenskan? (http://hbl.fi/video/2014-09-10/654321/studio-hbl-radslan-frivilligt-sprakval) (video, 16 min) 10.9.2014
Kaksi ensimmäistä kommenttia käännettynä:
QuoteSisyfos
Suomenruotsalaisena minulla on oikeus vaatia palvelua ruotsiksi, kun olen tekemisissä viranomaisten kanssa. Olisi absurdia, että minulla suomenruotsalaisena olisi oikeus vaatia, että jokainen virkamies voisi palvella minua ruotsiksi.
Dallis
Sisyfos on täysin oikeassa. Meidän on vaadittava ruotsia enemmän kuin todella tarvitsemme sitä. Mutta samanaikaisesti meidän on toki tajuttava, että ei ole tarpeellista, että puoli miljoonaa peruskoululaista pakotetaan lukemaan ruotsia vastentahtoisesti - "kaiken varalta". Ja samalla meidän on huomattava, että ruotsinkieliset palvelut vähentyvät radikaalisti samaa tahtia kuin kaksikieliset perheet lisääntyvät ja ihmiset voivat suorittaa monia arkisia asioita esteettömästi myös suomeksi.
Jos Suomeen perustettaisiin virallinen ruotsi-suomi kelenkäännöskeskus online-palveluna puhelu-/videopuhelu (eli tekniikka kaikkien ulottuvilla) periaatteella, niin kuinkahan monta simultaanitulkkia oikein tarvittaisiin palkata? Itse veikkaan että max puolenkymmentä kpl. Eli kustannukset jokusen 100 000 €/v. Alle 1/1000 nykyistä pakkruotsituksesta.
Quote from: Siili on 09.09.2014, 12:30:03
Quote from: Roope on 09.09.2014, 12:08:24
Samoin pakollisten kirjoitettavien kielten määrän vähentämistä ei tietenkään perusteltu sillä, että se houkuttelisi opiskelemaan lukiossa muita kieliä kuin ruotsia, vaan uudistuksen tarkoitus oli parantaa reaaliaineiden asemaa.
Ylioppilastutkinnon rakenne on myös sellainen, että ruotsin jättäminen pois edellyttää matematiikan kirjoittamista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkinto#Ylioppilastutkinnon_rakenne
Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella. Jos esimerkiksi matikan tilalle voisi ottaa jonkin reaaliaineen, ruotsin suosio ylioppilaskirjoituksissa putoaisi edelleen huomattavasti.
Minun aikanani piti kirjoittaa ruotsi ja joko lyhyt tai pitkä matematiikka.
Järjetöntä pakkoruotsin lisäksi järjestelmässä oli, että koko lukion oppimäärästä puolet oli reaaliaineita, mutta kirjoituksiin mennessäsi kirjoitit niistä tasan yhden arvosanan -matemaattisesti suuntautuneet tekivät sen vastaamalla fysiikan tehtäviin.
Sillä, että olin yhdeksikön tai kympin oppilas niin historiassa, biologiassa, filosofiassa kuin kaikissa muissakin lukuaineissa ei ollut sikäli väliä, että kirjoituksissa läiskäistiin aikaraja ja valittiin vain muutama tehtävä vastattavaksi. Siitä sai tasan yhden arvosanan palkinnoksi: reaali.
Sekä Höblä että Svenska Yle tekivät viikko sitten jutun Suomeen vuosi sitten poliittisena pakolaisena saapuneesta Alexandrista, jonka ruotsin kielen opiskelun Espoon työvoimatoimisto estää. Alexandr unelmoi opiskelevansa ensimmäisenä kielenään suomen sijasta ruotsia, mutta työvoimaviranomaiset kieltäytyvät maksamasta opintoja, koska heidän mukaansa työllistyminen pelkällä ruotsin kielen taidolla on haasteellista.
Sekä Höblä että Svenska Yle haastattelivat maahanmuuttokoordinaattori Ann-Jolin Grüneä, jonka mielestä TE-keskuksen päätös perustuu virheelliseen käsitykseen ruotsin asemasta yhteiskunnassa ja luo tarpeettomia esteitä uussuomalaisten integroitumiselle. Höblä ja Svenska Yle tiedustelivat erillisessä jutussa asiasta myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta, jonka mukaan maahanmuuttajilla on totta kai oltava mahdolllisuus opiskella ruotsia.
Höblän pääkirjoituksessa vakuuteltiin vielä tapaukseen viitaten, että ruotsia opiskelleille maahanmuuttajille löytyy varmasti töitä, koska "pääkaupunkiseudulla on huutava pula ruotsinkielisestä hoitohenkilökunnasta". Ruotsinkielisellä Ylellä Alexandrin karuun kohtaloon palattiin pakolaisten vastaanottoa käsitelleessä Närbild-ohjelmassa.
Svenska Yle: Alexandr får inte lära sig svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/10/alexandr-far-inte-lara-sig-svenska) 10.9.2014
Svenska Yle: Finland ska vara tvåspråkigt också för invandrare (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/10/finland-ska-vara-tvasprakigt-ocksa-invandrare)
Svenska Yle: Anna-Maja Henriksson: Invandrare borde få lära sig svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/10/anna-maja-henriksson-invandrare-borde-fa-lara-sig-svenska)
Svenska Yle: Närbild: Välkommen till oss! (http://areena.yle.fi/tv/2173008) (video, 27 min) 15.9.2014
Hbl: Invandrare får inte lara sig svenska (http://hbl.fi/nyheter/2014-09-09/653961/invandrare-far-inte-lara-sig-svenska) 10.9.2014
Hbl: Henriksson om integrationsproblem: Man blir ju inte glad (//http://Henriksson%20om%20integrationsproblem:%20Man%20blir%20ju%20inte%20glad)
Hbl, pääkirjoitus: Visst finns det jobb svenskkunniga invandrare (http://hbl.fi/opinion/ledare/2014-09-11/654506/visst-finns-det-jobb-svenskkunniga-invandrare) 11.9.2014
En huomannut mainintaa toimitusten yhteistyöstä, joten juttusarja Alexandrin "kiristyksestä" ja "unelman murskaamisesta" (noita ilmaisuja tosiaan käytettiin) on ollut yhteensattuma, jolla tuskin on mitään tekemistä esimerkiksi lähestyvän pakkoruotsikansalaisaloitteen käsittelyn kanssa.
QuoteRehtori: En salli kouluruotsin vastaista mainontaa
Vapaa kielivalinta -yhdistys aloitti maanantaina kouluruotsin vastaisen kampanjan, joka näkyy muun muassa Helsingin seudun linja-autoissa. Kampanjan yhteydessä kerätään rahaa, joka käytetään kielivalinnasta kertovaan informaatiopakettiin, jota jaetaan kouluissa. Tällainen markkinointi ei kuitenkaan kuulu peruskouluun, katsotaan Helsingin opetusvirastossa.
- On tapauksia, joissa tietolehtisiä jaetaan kouluissa, kun on kyse esimerkiksi liikenneturvallisuuteen liittyvästä tiedosta. Sellaista tietoa, jota Vapaa kielivalinta esittää, ei jaeta kouluissa, siitä meillä on selvät ohjeet, sanoo opetusviraston linjanjohtaja Outi Salo.
Hän kuitenkin painottaa, että opetusvirasto voi vain antaa ohjeita, mutta viime kädessä rehtori päättää, millaista materiaali kouluissa jaetaan.
"Koulu ei oikea foorumi"
Tehtaankadun ala-asteella Helsingissä oppilaat eivät tule saamaan mitään pakollista ruotsia vastustavaa informaatiopakettia, vakuuttaa rehtori Jutta Olsoni.
- Siinä tapauksessa kieltäytyisin luultavasti ottamasta materiaalia vastaan. Vaikka se koskeekin kouluopetusta, katson, että koulu ei ole oikea foorumi ottaa esiin tällaista asiaa, hän muotoilee.
Olsoni ei tunne kampanjaa entuudestaan ja on ihmettelee sitä.
- Haluavatko he lopettaa B1-kielen kokonaan? kysyy hän ihmeissään, ja jatkaa kertomalla, että ruotsi on Tehtaankadun ala-asteella erittäin suosittua.
- Useimmat lapset ovat tekemisissä ruotsin kanssa vapaa-aikanaan, sukulaisten tai kerhojen kautta, joten monet valitsevat sen koulussa A-kieleksi, selittää Olsoni.
Keskustelee propagandasta oppilaiden kanssa
Olsoni kertoo, että on tavallista, että yhdistykset ovat kiinnostuneita jakamaan mainoslappuja ja tiedotteita kouluissa.
- Monet yhdistykset ottavat meihin yhteyttä, erityisesti syksyllä. Kyse on lähes aina harrastustoiminnasta, joten silloin en näe mitään syytä olla jakamatta materiaalia.
Ei kuitenkaan sovi jakaa materiaalia ilman koulun lupaa.
- Meillä koulun ovet ovat aina lukossa, ja jos jokin yhdistys tai järjestö haluaa jakaa materiaalia, he saavat lähettää sen meille, jotta otamme kantaa, annammeko sen oppilaille vai emme. Sellainen materiaali, joka käsittelee esimerkiksi mielipidekysymyksiä, ei mielestäni sovi kouluympäristöön, hän sanoo.
Koulupihoilla pätevät samat säännöt kuin sisällä, mutta siihen, mitä tapahtuu pihojen ulkopuolella, on vaikea vaikuttaa.
- Mikäli jotkut jakavat materiaalia koulujen läheisyydessä, menen paikalle selvittämään, mistä on kyse. Me keskustelemme myös propagandasta ja kuinka lentolehtisiin pitää suhtautua, erityisesti vanhempien oppilaiden kanssa, selittää Olsoni.
"Kampanja tekee minut surulliseksi"
Karoliina Kemppainen opettaa ruotsia Tehtaankadun ala-asteella ja Snellmanin ala-asteella. Hän on yhtä yllättynyt kuin Olsoni Vapaan kielivalinnan suunnitelmista.
- Tämä kampanja tekee minut hyvin surulliseksi. Ruotsi on lähellä sydäntäni ja on erittäin tärkeää monille oppilaistani, hän sanoo.
Kemppainen sanoo, ettei hänestä ole sopivaa kohdistaa kampanjaa oppilaille.
- Minusta yhdistys olisi voinut etsiä jonkin toisen tavan lähestyä kysymystä. Olen huolissani etenkin yläkoululaisten suhtautumisesta kampanjaan, koska he ovat siinä iässä, jolloin ollaan hyvin alttiita vaikutuksille, hän toteaa. (käännös)
Svenska Yle: Rektor: Jag tillåter inte reklam mot skolsvenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/09/rektor-jag-tillater-inte-reklam-mot-skolsvenskan) 9.9.2014
Opettajat sitä informaatiota näköjään eniten tarvitsisivat.
Tänään julkaistiin Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen selvitys koululaisten kielitaidosta.
Opetushallituksen tiedote: Hyviä oppimistuloksia vieraissa kielissä ja pitkässä ruotsissa (http://www.oph.fi/julkaisut/2014/ruotsin_kielen_a_oppimaaran_oppimistulokset_perusopetuksen_paattovaiheessa_2013) 16.9.2014
Aamulehti: Englanti, ruotsi ja venäjä ovat oppilaista hyödyllisimmät kielet (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194927601797/artikkeli/englanti+ruotsi+ja+venaja+ovat+oppilaista+hyodyllisimmat+kielet.html)
Vaikka selvityksen uutisoinnissa todettiin
pitkä ruotsi oppilaiden mielestä hyödylliseksi kieleksi ja oppimistulokset hyviksi, selvitys ei koskenut ruotsia
B-kielenä, jonka suomenkieliset tuntevat yleisesti pakkoruotsina. B-ruotsin oppimistuloksia ei siis valitettavasti tutkittu nyt kansalaisaloitteen käsittelyn alla, mutta edelliset selvitykset ovat vuosilta 2008 ja 2001.
Opetushallituksen tiedote: Miten ruotsia osataan peruskoulussa? (http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2009/036) 24.11.2009
Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008 (http://www.oph.fi/julkaisut/2009/miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa)
Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen oppimistulosten kansallinen arviointi 2001 (http://www.oph.fi/julkaisut/2002/perusopetuksen_paattovaiheen_ruotsin_kielen_oppimistulosten_kansallinen_arviointi_2001)
B-ruotsin oppimistulokset olivat karmeita vuonna 2001, vielä huonompia vuonna 2008 ja suunta yhä alemmas on ollut varmasti sama myös viime vuodet. Jatkossa pakollisen B-ruotsin oppimistulosten odotetaan heikkenevän entisestäänkin, kun opetus alkaa jo alakoulusta, vaikka kokonaistuntimäärä pysyy samana.
Quote from: 2008HAVAINTOJA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA
Vuosien 2001 ja 2008 arviointien yhteisten tehtävien tulokset osoitta-
vat, että kuuden vuoden kuluessa osaamisen taso on laskenut kaikilla
reseptiivisen kielitaidon osa-alueilla. Kuullun ja luetun ymmärtämisen
sekä kieliopillisten rakenteiden hallinnassa arvosanan 8 vaatimustason
mukaiselle tasolle (A2.1) pääsi 27 % oppilaista.
...
Yleinen osaamisen taso B-ruotsin oppiaineessa on matala. Kirjoitelmien
yleisiä taitotasoja olivat A1.2 ja A1.3. Tasolla A1.3 selviytyy kirjoittamalla
kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa, arkisiin tarpeisiin ja koke-
muksiin liittyvissä tilanteissa. Tyttöjen keskimääräiseksi taitotasoksi saa-
tiin A1.3, kun taas poikien taso oli tyypillisesti A1.2. Tällä tasolla oppi-
las osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Kaikkien määriteltyjen
taitotasojen rajan alapuolelle jäi kirjoittamisen kokeessa 14 % oppilaista.
Pojista näitä oppilaita oli 21 %. Vastaavasti puhumisen kokeessa pojista
23 % jäi kaikkien määriteltyjen taitotasojen rajan alapuolelle.
...
Poikien asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan olivat (edelleen) kiel-
teiset. Erityisesti ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat pojat eivät koe
ruotsin kieltä hyödylliseksi itselleen. Tämä heijastunee mm. siinä, että
lukioon aikovien oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 63 % ja
ammatillisiin jatko-opintoihin aikovien 41 %, mitä on pidettävä erittäin
suurena erona.
...
Kouluarvosanan 8 saaneiden oppilaiden kansallisessa arvioinnissa osoit-
tamien taitojen keskimääräinen ero vaihtelee kouluittain huomattavasti.
Myös koulujen välillä on suuria eroja osaamisen tasoissa sekä arvosanan
antamisen käytänteissä. On hyväksyttävää, että produktiivisen kielitai-
don tulokset ja kouluarvosana eivät täysin vastaa toisiaan, koska taitota-
sokuvaukset ovat osa-aluekohtaisia. Havaitut vaihteluvälit ovat kuiten-
kin huomattavan korkeita.
Quote from: 2001JOHTOPÄÄTÖKSET
B-oppimäärää opiskelleiden oppilaiden taidot osoittautuivat keskimäärin mel-
ko vaatimattomiksi. Reseptiivistä kielitaitoa mittaavista tehtävistä tyttöjen keski
määräiset ratkaisuprosentit (kuultu 64, luettu 63) olivat keskitasoa, mutta
kokonaistulosta laskivat poikien tulokset. Heikosti suoriutuneiden tyttöjen osuus
oli kuitenkin niinkin korkea kuin 20 %.
...
Oppilaan menestymisen jossakin oppiaineessa on useasti todettu olevan yhtey-
dessä hänen suhtautumiseensa opiskeltavaan oppiaineeseen. Kärkkäinen etsi artik-
kelissaan Ruotsiko ongelma? (Oppiiko oppilas peruskoulussa?, 1993) muun muas-
sa vastausta kysymykseen, millaista muutosta on havaittavissa verrattaessa vuoden
1991 arvioinnin tuloksia vuoden 1979 tilannekartoituksen tuloksiin. Hän toteaa,
että sekä asenteiden kognitiivisella (oppiaineen opiskelun hyödyllisyys) että affek-
tiivisella (oppiaineesta pitäminen) alueella oli tapahtunut selvä muutos negatiivi-
seen suuntaan (s. 136). Erityisesti pojat ja maaseudulla asuvat oppilaat eivät pitä-
neet ruotsia kovin tärkeänä eivätkä lainkaan mieluisana (s. 138).
...
Opettajilta ei kysytty heidän suhtautumistaan ruotsin kieleen tai sen pakol-
lisuuteen tai vapaaehtoisuuteen. Sitä oli sen sijaan selvitetty vuoden 1991 tutki-
muksessa. Silloin selvä enemmistö ruotsin opettajista, 72 %, oli sitä mieltä, että
ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen tai valinnainen. Kärkkäinen teki seuraavan
johtopäätöksen: "Tällä tuloksella on todennäköisesti jotakin yhteyttä peruskoulu-
laisten kielteiseen asennoitumiseen ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan... Opet-
tajat lienevät väsyneet ja turhautuneet joutuessaan yhä uudelleen ja uudelleen pe-
rustelemaan oppilailleen opettamansa kielen tarpeellisuutta ja olettavat omankin
työnsä helpottuvan, jos he saisivat opettaa vain ruotsin vapaaehtoisesti valinneita
oppilaita." (Ruotsin opetus on muuttunut – vai onko? 1993, 158.)
...
B-ruotsin suuri heikkojen tulosten määrä perusopetuksen päättövaiheessa he-
rättää kysymyksen jatko-opintojen lähtötasosta erityisesti ammatillisessa koulutuk-
sessa. Tämän arvioinnin perusteella oppilaan perusopetuksen päättöarvosanan tuli-
si olla lähes 7, jotta osaamistaso olisi hyväksyttävä. Tämän tasoisia oppilaita, jotka
aikoivat ammatilliseen koulutukseen, oli otoksessa 24 %, kun taas 62 %:lla oli
arvosana 5 tai 6.
Törmäsinpä Urho Kekkosen kirjoitukseen
Kansallisuuskysymys ja demokratia (http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/10981/TMP.objres.49.html?sequence=1).
Jännää miten vähän asiat ovat muuttuneet. Poimintoja kirjoituksesta:
QuoteValitettavaa vain on, että sosialidemokraattinen puolueemme on nimenomaan itsenäisyytemme aikana joutunut ruotsalaismielisten ja -kielistenkin johtajien talutusnuoraan ja tästä syystä sekä taktillisten hyötylaskelmien takia ollut valmis kieltämään velvollisuutensa suomalaisen työväestönkin kannalta välttämättömään oikeudenmukaisten kielellisten olojen järjestämiseen maassamme.
QuoteHallitusten osoittama vähäisinkin itsenäisyydenilmaus suomalaisuusasioissa on nostattanut kiukkuisia hyökkäyksiä ruotsalaiselta taholta, ja silloin on itsenäisyyteen erehtynyt hallitus saanut olla varma pikaisesta lähdöstään.
QuoteMutta tosiasia on se, että ruotsalainen puolueemme on käsittänyt tehtäväkseen ruotsinkielen aseman säilyttämisen mahdollisimman laajana tässä maassa ja sen vuoksi se on ollut valmis panemaan alttiiksi mitkä isänmaan menestyksen kannalta tärkeät asiat tahansa.
QuoteMaisteri Eric von Rettig kirjoitti vuoden 1929 vaalien alla: "Ruotsalainen voi olla konservatiivi. Hän voi olla liberaali. Hän voi olla sosiaalidemokraatti, mutta hän ei voi olla suomalainen."
Quote[...] valtakunnan elinkysymykset, vieläpä sen alueellinen koskemattomuuskin, huokeasti asetetaan kauppatavaraksi, kun on voitettavissa kielellisiä etuja.
Quote[...] suomalaisten puolueiden taipuisuus ruotsalaisten vaatimuksiin hallituksessa ollessaan on myöskin omalta osaltaan huomattavassa määrässä horjuttanut hallitusvallan ja koko demokraattisen järjestelmän arvonantoa.
QuoteEi ole ihme, jos usko demokratian *kykyyn* ratkaista tärkeät valtakunnalliset asiat on todenteolla alkanut horjua, kun vuosikausien odotus on aina tarjonnut saman toistuvan kuvan, aina kiviä leivän asemesta.
QuoteTosin on ollut merkillepantavissa, että joissakin, tosin harvalukuisissa, ruotsalaispiireissä, joissa avoimin silmin tarkastellaan suomalaisen kansanaineksen keskuudessa tapahtuvaa mielipiteiden ja mielialojen kehittymistä, ollaan levottomia siitä hedelmättömästä ja yksinomaan saavutettujen etuoikeuksien ennallaan säilyttämiseen - millä keinoilla tahansa - suuntautuvasta politiikasta, jota heidän johtomiehensä ovat harjoittaneet. Näissä piireissä on ilmeisesti huomattu, että uusi suomalaisuusliike, joka takavuosina saatettiin sivuuttaa olankohotuksella ja "aitosuomalaisuutta!"-huudahduksella, on suomalaisen kansanaineksen keskuudessa kehittynyt voimatekijäksi, joka lähivuosina on otettava huomioon, vaikka poliittiset lehmäkaupat saattavat vielä toistaiseksi sen vaatimukset tukahduttaa. Mutta kaikesta päättäen tämä tosiasioihin perustuva katsantokanta ei ruotsalaisten keskuudessa tule saavuttamaan suurtakaan vastakaikua. Johtavat ruotsalaiset ovat koko itsenäisyytemme ajan tottuneet siihen, että he saavat, milloin uhkailuilla, milloin sovitteluilla, aina tahtonsa läpi.
QuoteKuta kauemmin ruotsalaiset pitävät nykyisistä etuoikeuksistaan kiinni, sitä pitemmälle menevä uudistusohjelma saa suomalaisissa piireissä kannatusta.
Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta
Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. ;)
Quote from: Jaska on 18.09.2014, 12:05:31
Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta
Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. ;)
RKP:lle ja suruille pakkoruotsi ei ole järjellä käsiteltävä kysymys. He eivät halua olla millään tavalla mukana sopimassa (=edesauttamassa) sen poistoa. Siksi se pitää vain työntää kurkusta alas, aivan kuten ylioppilaskirjoitusten uudistaminen. Vanhasen ensimmäisellä hallituksella oli vihdoin kanttia tehdä niin, eikä RKP sen seurauksena edes eronnut hallituksesta. Itkupotkuraivarikin hellitti pian päätöksen jälkeen, ja RKP:n puheenjohtaja ilmoitti, että päätös oli väistämätön, eikä sitä siksi kannata märehtiä enempää. Samoin käy aikanaan pakkoruotsipäätöksen jälkeen.
Quote from: Siili on 18.09.2014, 13:28:57
Quote from: Jaska on 18.09.2014, 12:05:31
Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta
Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. ;)
RKP:lle ja suruille pakkoruotsi ei ole järjellä käsiteltävä kysymys. He eivät halua olla millään tavalla mukana sopimassa (=edesauttamassa) sen poistoa. Siksi se pitää vain työntää kurkusta alas, aivan kuten ylioppilaskirjoitusten uudistaminen. Vanhasen ensimmäisellä hallituksella oli vihdoin kanttia tehdä niin, eikä RKP sen seurauksena edes eronnut hallituksesta. Itkupotkuraivarikin hellitti pian päätöksen jälkeen, ja RKP:n puheenjohtaja ilmoitti, että päätös oli väistämätön, eikä sitä siksi kannata märehtiä enempää. Samoin käy aikanaan pakkoruotsipäätöksen jälkeen.
Ei pakkoruotsia välttämättä saada väkisin poistettua. Kansanedustajat kääntävät yhtäkkiä takkejaan, puoluekuri estää jne. En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.
Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...
Quote from: Jaska on 18.09.2014, 14:32:01
En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.
Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...
Jaska puhuu asiaa. Tällainen skenaario on aivan mahdollinen. Ikävä kyllä :(
QuoteHakkarainen: Yle säästäköön ruotsinkielisistä ohjelmista
Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen ruotsinkielisen opetuksen ja ohjelmatarjonnan kustannuksista.
- Ruotsinkielisen illuusion ylläpitäminen maksanee toista miljardia vuodessa. Viherhumpan hinta on miljardeissa sekin. Nettojäsenmaksumme Euroopan unionille nousee tänä vuonna noin 1 150 miljoonaan euroon, kun se viime vuonna oli noin 604 miljoonaa. Kehitysapuun uppoaa noin 1,1 miljardia euroa. Koska joudumme edelleenkin odottelemaan kattavaa tutkimusta maahanmuuton kokonaiskustannuksista Suomessa, on tyydyttävä arvioihin. Joka tapauksessa maahanmuuton kohdalla puhutaan kuitenkin miljardiluokan vuosittaisesta lovesta kestävyysvajeeseemme, Hakkarainen luettelee.
Eroon pakkoruotsista
Eduskunnassa käsitellään parhaillaan ensi vuoden budjettia, joka kiristää kotitalouksien ostovoimaa. Säästöjä voisi Hakkaraisen mukaan hakea mm. pakkoruotsin poistamisella.
- Monen suomalaisen talous on jo nyt äärimmäisen kireällä, eikä lähitulevaisuudessa näy helpotusta, päinvastoin. Meillä ei kerta kaikkiaan ole enää varaa hassata rahaa mihinkään tuottamattomaan toimintaan. Peruskoulun opetussuunnitelman muutoksen myötä ruotsin pakollinen opiskelu alkaa pian jo kuudennelta luokalta. Suunnan pitäisi olla päinvastoin: eroon pakkoruotsista! Hakkarainen painottaa.
Säästökohteeksi kelpaa Hakkaraiselle myös Ylen ruotsinkielinen toimitus.
- Yleisradiossa alkoivat yt-neuvottelut. Eikö Ylen tulisi kohdentaa säästötoimenpiteitään ruotsinkieliseen ohjelmatarjontaan?
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/hakkarainen-ruotsinkielinen-illuusio-tulee-kalliiksi/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/hakkarainen-ruotsinkielinen-illuusio-tulee-kalliiksi/)
Quote from: Jaska on 18.09.2014, 12:05:31
Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta
Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. ;)
Hyvin jäsennelty ja erityisen taidokkaasti aloitettu kirjoitus. Kuitenkin on muutamia kohtia, joista minulla on kommentoitavaa.
Islam-vertaus on sikäli huono, että islamin ja kristinuskon välinen suhde on paljon yksiselitteisempi kuin ruotsin ja suomen kielen välillä. Myös islamin oma itseymmärrys ja historia ovat täysin erilaiset kuin sellaisen kokonaisuuden kuin äidinkieleltään suomenkieliset. Ja siis ei olekaan välttämätöntä syytä sille, miksi äidinkieleltään ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia kuten suomenkielisetkin. Ei nimittäin ole mitään välttämätöntä syytä sille, että ruotsinkieliset olisivat sen erikoisempi ryhmä Suomessa kuin hämäläiset tai pohjanmaalaiset tai muutkaan heimot; näin ei ole kristinuskon ja islamin suhteessa. Suomen ja ruotsin kielen vastakkainasettelu johtuu svekomaanisesta kieliriidan synnyttäneestä kehityksestä, vastakkainasettelu tehtiin tietoisesti. Kuitenkin siitäkään huolimatta, että svekomanialla on voimakas asema Suomen ruotsinkielisten parissa, ei sovi leimata kaikkia ruotsinkielisiä suomenruotsalaisiksi, niin kuin käytännössä kirjoituksessasi teet, kun puhut kielivapauden vastustajista 'ruotsinkielisinä'.
Kirjoittaessasi pakollisen ruotsin poistamisesta "ruotsinkielisten kotiseutualueelta", tarkoititko todella kaikkia kuntia, jotka ovat vähintään ruotsinkielisiä? Kuulostaisi todella huonolta ajatukselta.
Quote from: Jaska on 18.09.2014, 14:32:01
Quote from: Siili on 18.09.2014, 13:28:57
Quote from: Jaska on 18.09.2014, 12:05:31
Mitä kielivapaus vie pois ruotsinkielisiltä?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176230-mita-kielivapaus-vie-pois-ruotsinkielisilta
Varoitus! Saattaa sisältää kritiikkiä eräiden täkäläistenkin käyttäytymistä kohtaan. ;)
RKP:lle ja suruille pakkoruotsi ei ole järjellä käsiteltävä kysymys. He eivät halua olla millään tavalla mukana sopimassa (=edesauttamassa) sen poistoa. Siksi se pitää vain työntää kurkusta alas, aivan kuten ylioppilaskirjoitusten uudistaminen. Vanhasen ensimmäisellä hallituksella oli vihdoin kanttia tehdä niin, eikä RKP sen seurauksena edes eronnut hallituksesta. Itkupotkuraivarikin hellitti pian päätöksen jälkeen, ja RKP:n puheenjohtaja ilmoitti, että päätös oli väistämätön, eikä sitä siksi kannata märehtiä enempää. Samoin käy aikanaan pakkoruotsipäätöksen jälkeen.
Ei pakkoruotsia välttämättä saada väkisin poistettua. Kansanedustajat kääntävät yhtäkkiä takkejaan, puoluekuri estää jne. En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.
Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...
Enpä usko. Vaikka tuollainen ajatuksenpoikanen Soinin päähän pälkähtäisikin, olisi se saman luokan poliittinen itsemurha kuin "yhteisvastuullisten €urovelkakirjojen" hyväksyminen. Eikä Timo nyt sentään tyhmä ole.
Quote from: AJIH
Hyvin jäsennelty ja erityisen taidokkaasti aloitettu kirjoitus. Kuitenkin on muutamia kohtia, joista minulla on kommentoitavaa.
Islam-vertaus on sikäli huono, että islamin ja kristinuskon välinen suhde on paljon yksiselitteisempi kuin ruotsin ja suomen kielen välillä. Myös islamin oma itseymmärrys ja historia ovat täysin erilaiset kuin sellaisen kokonaisuuden kuin äidinkieleltään suomenkieliset. Ja siis ei olekaan välttämätöntä syytä sille, miksi äidinkieleltään ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia kuten suomenkielisetkin. Ei nimittäin ole mitään välttämätöntä syytä sille, että ruotsinkieliset olisivat sen erikoisempi ryhmä Suomessa kuin hämäläiset tai pohjanmaalaiset tai muutkaan heimot; näin ei ole kristinuskon ja islamin suhteessa.
Etninen määrittely mahdollistaa erilaisia tulkintoja, ja se voi vaihdella ruotsinkielisen ryhmän sisälläkin. Suomenruotsalaisten näkeminen erillisenä etnisenä ryhmänä on kuitenkin yhtä perusteltua kuin meänkielisten näkeminen erillisenä etnisenä ryhmänä - historiat ovat näillä ryhmillä lähes identtiset. Myös tavoista ja kulttuurista löytyy eroja ruotsin- ja suomenkielisten välillä, ja selvästi kieli ohjaa ruotsinkielisiä myös laajemman skandinaavisen identiteetin suuntaan.
Minä esimerkiksi näen hämäläiset ja savolaiset osana omaa etnistä ryhmääni, mutta suomenruotsalaisia en laske omaan etniseen ryhmääni. Samaan kansakuntaan he toki kuuluvat.
Islam-esimerkin pointtina oli vain sen osoittaminen, että pelko aiheuttaa sen, että yhden pyrkimyksen takana helposti nähdään mörköjä eli jatkopyrkimyksiä.
Quote from: AJIH
Suomen ja ruotsin kielen vastakkainasettelu johtuu svekomaanisesta kieliriidan synnyttäneestä kehityksestä, vastakkainasettelu tehtiin tietoisesti. Kuitenkin siitäkään huolimatta, että svekomanialla on voimakas asema Suomen ruotsinkielisten parissa, ei sovi leimata kaikkia ruotsinkielisiä suomenruotsalaisiksi, niin kuin käytännössä kirjoituksessasi teet, kun puhut kielivapauden vastustajista 'ruotsinkielisinä'.
Nyt en seuraa; nimityksiä ruotsinkielinen (suomalainen) ja suomenruotsalainen käytetään yleisesti samassa merkityksessä. Viimemainitussa yhdyssanassa se "ruotsalainen" ei viittaa tuntemaamme ruotsalaiseen etnokseen (vaikka joku ruotsinkielinen suomalainen saattaisikin kokea olevansa etnisesti ruotsalainen).
Quote from: AJIH
Kirjoittaessasi pakollisen ruotsin poistamisesta "ruotsinkielisten kotiseutualueelta", tarkoititko todella kaikkia kuntia, jotka ovat vähintään ruotsinkielisiä? Kuulostaisi todella huonolta ajatukselta.
Taaskaan en ymmärrä mitä sanot... Olen sitä mieltä, että ruotsinkielisiin kuntiin jäisi pakkoruotsi ja sieltä poistuisi pakkosuomi.
1. Kunnan enemmistön kieli on pääasiallinen koulukieli ja palvelujen kieli.
2. Siksi jokaisen kuntalaisen on osattava sitä, tai hän ei pysty toimimaan kunnassa.
3. Siksi kuntaan muuttavat voidaan velvoittaa opettelemaan se.
4. Pakkoruotsi Närpiössä on aivan yhtä oikeutettu kuin pakkosuomi Pihtiputaalla.
Jokainen, joka haluaa käydä koulua suomenkielisessä kunnassa, JOUTUU joka tapauksessa opettelemaan suomen - pakotettiinpa siihen laeissa tai ei! Tämä "implisiittinen pakko" voitaisiin yhtä hyvin kirjoittaa lakeihin, jotta lait vastaisivat todellisuutta. Ja sama koskee ruotsinkielisten kuntien pakkoruotsia.
Kaksikielisten kuntien kohdalla vaihtoehtoja on useampia:
1. vain enemmistökieli olisi pakollinen
2. vähemmistökieli olisi pakollinen jos kaksikielisyysraja 8 % ylittyisi
3. kuten 2 mutta raja olisi esim. 20 %, jota pidetään elävän yksikielisen yhteisön rajana; sitä pienempi osuus tarkoittaa käytännössä, että vähemmistön kaikki jäsenet osaavat enemmistökieltä.
Ei ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.
Quote from: Luotsi] on 19.09.2014, 03:08:28
Quote from: Jaska on 18.09.2014, 14:32:01
Ei pakkoruotsia välttämättä saada väkisin poistettua. Kansanedustajat kääntävät yhtäkkiä takkejaan, puoluekuri estää jne. En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.
Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...
Enpä usko. Vaikka tuollainen ajatuksenpoikanen Soinin päähän pälkähtäisikin, olisi se saman luokan poliittinen itsemurha kuin "yhteisvastuullisten €urovelkakirjojen" hyväksyminen. Eikä Timo nyt sentään tyhmä ole.
Timo ei ole tyhmä, mutta hän ei ole myöskään fanaattinen kielivapauttaja. Hän voi siis tehdä kompromissin siltä osin, JOS hänelle sitä vastaan luvataan jotain, mikä on vielä lähempänä perussuomalaisten ydintavoitteita - vaikkapa rajoituksia maahanmuuttoon. Vai mitä? Timo on rationaalinen opportunisti, joka käyttää tilaisuuden sen saadessaan, vaikka hänen pitäisikin se saadakseen luopua jostain vähemmän tärkeästä tavoitteesta.
Jos sen sijaan perussuomalaisten puheenjohtajana olisi joku, jolle kielivapaus olisi tärkeämpi (esim. Sampo Terho tai Jussi Niinistö), hän ei varmaankaan suostuisi RKP:n huippudiiliin. Siksi toivonkin, että perussuomalaisista tulee pääministeripuolue (ennemmin tai myöhemminhän se tapahtuu) vasta Soinin puheenjohtajakauden jälkeen. :) Siis näin kielivapauttajan näkökulmasta; puoluekannaltani olen liukuva. Persuilla on minulle vain välinearvo: tällä hetkellä he ovat ainoa mahdollisuus kielivapauttajille, koska muiden suurten ja keskipienten puolueiden johto ei tule sallimaan pakkoruotsia vastaan äänestämistä.
Quote from: Jaska on 19.09.2014, 17:23:02
Jos sen sijaan perussuomalaisten puheenjohtajana olisi joku, jolle kielivapaus olisi tärkeämpi (esim. Sampo Terho tai Jussi Niinistö), hän ei varmaankaan suostuisi RKP:n huippudiiliin. Siksi toivonkin, että perussuomalaisista tulee pääministeripuolue (ennemmin tai myöhemminhän se tapahtuu) vasta Soinin puheenjohtajakauden jälkeen. :) Siis näin kieilvapauttajan näkökulmasta; puoluekannaltani olen liukuva.
Soini itse ei ole kovin ihastunut "takiaispuolueisiin". Kyllä RKP voi olla persujen kanssa samassa hallituksessa, mutta se on siellä silloin RKP:n suomenkielisen siiven (Kokoomuksen) vaatimuksesta.
Tuskinpa mitään diilejä syntyy suoraan RKP:n ja persujen välillä, mutta Kokoomus saattaa tehdä diilin saadakseen hallitukseen mukaan oman puudelinsa (siis muissa kuin kielikysymyksissä).
Kolmen "ison" puolueen hallituksessa ei RKP:tä varsinaisesti tarvittaisi enemmistön saavuttamiseksi, mutta jos kokkarit on yksi noista isoista, se varmasti vaatii RKP:tä mukaan.
Quote from: nahkhiirmees on 18.09.2014, 16:30:41
Quote from: Jaska on 18.09.2014, 14:32:01
En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.
Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...
Jaska puhuu asiaa. Tällainen skenaario on aivan mahdollinen. Ikävä kyllä :(
Paitsi että lupauksen pettämällä menettää äänestäjiä. Suoraselkäisyydellä ratsastavat persut kärsisivät tästä eniten. Toisaalta pakkoruotsin poisto olisi hieno ja konkreettinen esimerkki tekemisestä, mitä tarvitaan nyt kun takana on 4 katkeraa oppositiovuotta.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 19.09.2014, 18:52:13
Quote from: nahkhiirmees on 18.09.2014, 16:30:41
Quote from: Jaska on 18.09.2014, 14:32:01
En yhtään ihmettelisi, vaikka jopa Soini (JOS perussuomalaiset joskus pääsee hallitustunnustelijaksi) tekisi samat kaupat RKP:n kanssa kuin kaikki muutkin - uskollinen tuki on tarpeen myös hallituksen sisällä, etteivät muut isot hallituspuolueet pääsisi liikaa sanelemaan asioita.
Kymmenen yhden hinnalla ("tuemme teitä aivan kaikessa, kunhan ette poista pakkoruotsia") on liian houkutteleva tarjous...
Jaska puhuu asiaa. Tällainen skenaario on aivan mahdollinen. Ikävä kyllä :(
Paitsi että lupauksen pettämällä menettää äänestäjiä. Suoraselkäisyydellä ratsastavat persut kärsisivät tästä eniten. Toisaalta pakkoruotsin poisto olisi hieno ja konkreettinen esimerkki tekemisestä, mitä tarvitaan nyt kun takana on 4 katkeraa oppositiovuotta.
1. Ei ole olemassa puoluetta, joka olisi lunastanut kaikki vaalilupauksensa seuraavien 4 vuoden aikana.
2. Ei se vielä ole lupausten pettämistä, että lykkää yhden päämäärän saavuttamista keskittyäkseen toisen päämäärän saavuttamiseen. Ei kaikkea voi saavuttaa kertarykäisyllä.
Nyt olen osoittanut virallisten selvitysten perusteella, että
pakkoruotsin poistaminen ei heikennä ruotsinkielisiä palveluja:http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176396-pakkoruotsin-poistaminen-ei-heikenna-ruotsinkielisia-palveluja
Quote from: Jaska on 19.09.2014, 17:18:33
Quote from: AJIH
Hyvin jäsennelty ja erityisen taidokkaasti aloitettu kirjoitus. Kuitenkin on muutamia kohtia, joista minulla on kommentoitavaa.
Islam-vertaus on sikäli huono, että islamin ja kristinuskon välinen suhde on paljon yksiselitteisempi kuin ruotsin ja suomen kielen välillä. Myös islamin oma itseymmärrys ja historia ovat täysin erilaiset kuin sellaisen kokonaisuuden kuin äidinkieleltään suomenkieliset. Ja siis ei olekaan välttämätöntä syytä sille, miksi äidinkieleltään ruotsinkieliset eivät olisi suomalaisia kuten suomenkielisetkin. Ei nimittäin ole mitään välttämätöntä syytä sille, että ruotsinkieliset olisivat sen erikoisempi ryhmä Suomessa kuin hämäläiset tai pohjanmaalaiset tai muutkaan heimot; näin ei ole kristinuskon ja islamin suhteessa.
Etninen määrittely mahdollistaa erilaisia tulkintoja, ja se voi vaihdella ruotsinkielisen ryhmän sisälläkin. Suomenruotsalaisten näkeminen erillisenä etnisenä ryhmänä on kuitenkin yhtä perusteltua kuin meänkielisten näkeminen erillisenä etnisenä ryhmänä - historiat ovat näillä ryhmillä lähes identtiset. Myös tavoista ja kulttuurista löytyy eroja ruotsin- ja suomenkielisten välillä, ja selvästi kieli ohjaa ruotsinkielisiä myös laajemman skandinaavisen identiteetin suuntaan.
Minä esimerkiksi näen hämäläiset ja savolaiset osana omaa etnistä ryhmääni, mutta suomenruotsalaisia en laske omaan etniseen ryhmääni. Samaan kansakuntaan he toki kuuluvat.
Islam-esimerkin pointtina oli vain sen osoittaminen, että pelko aiheuttaa sen, että yhden pyrkimyksen takana helposti nähdään mörköjä eli jatkopyrkimyksiä.
Juuri esiintuomiesi asioiden takia on nähdäkseni tarpeellista tehdä ero 'ruotsinkielisen' ja 'suomenruotsalaisen' välillä. Esimerkiksi siten, että ruotsinkielisellä tarkoitetaan suomalaista, jonka äidinkieli on ruotsi. Suomenruotsalaisella taas sellaista, joka eritoten korostaa omaa suomenruotsalaista identiteettiään.
Quote from: AJIH
Suomen ja ruotsin kielen vastakkainasettelu johtuu svekomaanisesta kieliriidan synnyttäneestä kehityksestä, vastakkainasettelu tehtiin tietoisesti. Kuitenkin siitäkään huolimatta, että svekomanialla on voimakas asema Suomen ruotsinkielisten parissa, ei sovi leimata kaikkia ruotsinkielisiä suomenruotsalaisiksi, niin kuin käytännössä kirjoituksessasi teet, kun puhut kielivapauden vastustajista 'ruotsinkielisinä'.
Quote from: JaskaNyt en seuraa; nimityksiä ruotsinkielinen (suomalainen) ja suomenruotsalainen käytetään yleisesti samassa merkityksessä. Viimemainitussa yhdyssanassa se "ruotsalainen" ei viittaa tuntemaamme ruotsalaiseen etnokseen (vaikka joku ruotsinkielinen suomalainen saattaisikin kokea olevansa etnisesti ruotsalainen).
En ole noin selvää synonyyminomaista käyttöä 'ruotsinkielisen' ja 'suomenruotsalaisen' kohdalla käytettävän. Esimerkiksi Sibeliusta ei sanota (ja hyvästä syystä) 'suomenruotsalaiseksi' vaikka hän selvästi oli 'ruotsinkielinen'. Sama tietysti pätee muihinkin ei-svekomaanisiin ruotsinkielisiin.
Quote from: AJIH
Kirjoittaessasi pakollisen ruotsin poistamisesta "ruotsinkielisten kotiseutualueelta", tarkoititko todella kaikkia kuntia, jotka ovat vähintään ruotsinkielisiä? Kuulostaisi todella huonolta ajatukselta.
Quote from: JaskaTaaskaan en ymmärrä mitä sanot... Olen sitä mieltä, että ruotsinkielisiin kuntiin jäisi pakkoruotsi ja sieltä poistuisi pakkosuomi.
– –
Kaksikielisten kuntien kohdalla vaihtoehtoja on useampia:
1. vain enemmistökieli olisi pakollinen
2. vähemmistökieli olisi pakollinen jos kaksikielisyysraja 8 % ylittyisi
3. kuten 2 mutta raja olisi esim. 20 %, jota pidetään elävän yksikielisen yhteisön rajana; sitä pienempi osuus tarkoittaa käytännössä, että vähemmistön kaikki jäsenet osaavat enemmistökieltä.
Ohhoh! Piti kirjoittaa "pakollisen ruotsin poistamisesta
muualta kuin 'ruotsinkielisten kotiseutualueelta' – –." Mutta tuo lista joka tapauksessa selvittää hyvin sen, mitä olet ajatellut. Kiitos siitä.
Quote from: JaskaEi ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.
Tämä riippuu siitä, minkälainen ihanne meillä on kansakunnan suhteen.
Quote from: AJIH
Quote from: JaskaEi ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.
Tämä riippuu siitä, minkälainen ihanne meillä on kansakunnan suhteen.
Aivan totta. Minun Suomeni on sellainen, jossa kolmella vanhalla kieliryhmällä on samanarvoiset oikeudet kuten nykyisissäkin kielilaeissa. Kunpa vain saamelaisten oikeudet saataisiin samalle tasolle ruotsinkielisten oikeuksien kanssa. Minun Suomessani kaikkia kuntia koskevat samat säännöt ja kriteerit, olipa niiden enemmistökieli mikä hyvänsä.
Onko kommenttisi ymmärrettävä niin, että sinä kannat Suomea, jossa yhteiskunta toimisi vain suomeksi? Myös Närpiössä?
Jos, niin millä argumenteilla oikeutat tällaisen epätasa-arvoisen ja alistavan mallin?
Näin syksyn tullen olen ymmärtänyt entistä paremmin ja paremmin, miksi ruotsinkieliset vaativat ruotsin kielen opetuksen lisäämistä. Ruotsinkielinen vähemmistö on silminnähden huolestunut tulevan kehityksen suunnasta, jonka seurauksena ruotsin kieltä taitavaa seuraa on entistä vaikeampaa saada mukaan rapuillallisille?
Minun suomessani kielilaki kuuluisi. Suomen virallinen kieli on Suomi. Pääkielenä suomii on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla. Kansalliset vähemmistökielet ovat saame, ruotsi ja romani.
Kielilaki on apinoitu suoraan länsinaapurista, vaihtamalla vain parin kielen paikkaa.
Quote from: mannym on 21.09.2014, 11:18:23
Minun suomessani kielilaki kuuluisi. Suomen virallinen kieli on Suomi. Pääkielenä suomii on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla. Kansalliset vähemmistökielet ovat saame, ruotsi ja romani.
Kielilaki on apinoitu suoraan länsinaapurista, vaihtamalla vain parin kielen paikkaa.
Erona on, ettei Ruotsissa ole kuntia, joissa suomenkielisiä oli niin paljon kuin Suomen ruotsinkielisissä kunnissa on ruotsinkielisiä.
Millä oikeudella ruotsi olisi alempiarvoinen yhteiskunnan kieli kuin suomi? Millä perusteella närpiöläisten pitäisi siirtyä käyttämään ruotsin sijasta suomea yhteiskunnallisena kielenään?
Jos kunnassa suomenkielisten määrä ei ylitä edes kaksikielisyyteen vaadittua 8 %, on täysin kestämätöntä vaatia, että sikäläinen yhteiskunnallinen kieli olisi suomi!
QuoteMillä oikeudella ruotsi olisi alempiarvoinen yhteiskunnan kieli kuin suomi?
Jaa, ajatella, ehkä sillä että ruotsia puhuu marginaalinen väestö verraten suomeen suomessa. Sehän olisi virallinen vähemmistökieli, kuten sen kuuluisikin mielestäni olla.
QuoteMillä perusteella närpiöläisten pitäisi siirtyä käyttämään ruotsin sijasta suomea yhteiskunnallisena kielenään?
Kun käsittääkseni kunta nimeltä närpiö sijaitsee maassa nimeltä suomi.
QuoteJos kunnassa suomenkielisten määrä ei ylitä edes kaksikielisyyteen vaadittua 8 %, on täysin kestämätöntä vaatia, että sikäläinen yhteiskunnallinen kieli olisi suomi!
Tuo % osuusvaatimus on muutettavissa yksinkertaisella lainmuutoksella. Se kestämättömyys on sinun mielipiteesi.
Ymppäämpä tähän loppuun ruotsin kielilain. Joka yksinkertaisuudessaan olisi sopiva suomeenkin. Tämä on minun mielipiteeni, halutessasi jankata asiasta, saat jankata yksiksesi.
QuoteRuotsin kieli
4 §
Ruotsin kieli on pääkieli Ruotsissa.
5 §
Pääkielenä ruotsi on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Ruotsissa asuvilla on oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla.
6 §
Julkisella sektorilla on erityinen vastuu ruotsin kielen käytöstä ja kehittämisestä.
Kansalliset vähemmistökielet
7 §
Kansalliset vähemmistökielet ovat saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddisch.
8 §
Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.
Ruotsin viittomakieli
9 §
Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää ruotsin viittomakieltä.
Kielten käyttö julkisessa toiminnassa
10 §
Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja muiden julkista toimintaa harjoittavien yhteisöjen kieli on ruotsi. Kansallisia vähemmistökieliä saa käyttää, milloin se on soveliasta.
Muussa laissa on erityismääräyksiä oikeudesta käyttää kansallisia vähemmistökieliä ja muuta pohjoismaista kieltä.
Tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten velvollisuudesta käyttää tulkkausta ja kääntää asiakirjoja on erityismääräykset.
11 §
Julkisen toiminnan kielen tulee olla huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää.
12 §
Viranomaisilla on eritysvastuu siitä, että ruotsinkielinen sanasto eri ammattialoilla on käytettävissä ja että sitä käytetään sekä kehitetään.
Ruotsin kieli kansainvälisissä yhteyksissä
13 § Ruotsin virallinen kieli kansainvälisissä yhteyksissä on ruotsi.
14 §
Ruotsin kielen asemaa Euroopan unionin virallisena kielenä on varjeltava.
Ruotsin edustajan on käytettävä Euroopan unionissa ruotsia, milloin tulkkaus on käytettävissä, ellei erityisestä syystä on sopivampaa käyttää muuta kieltä.
Yksilön oikeus kielen
15 §
Jokaisella Ruotsissa asuvalla on oltava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsia.
Sen lisäksi
kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä.
Viittomakielen tarpeessa olevalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsin viittomakieltä.
Niille, joiden äidinkieli on muu kuin ensimmäisessä kappaleessa mainitut, on annettava mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.
16 §
Julkisen vallan vastuulla on, että yksilölle turvataan 15 § mainitut oikeudet.
Tämä laki tulee voimaan ...
Alkuperäinen asiakirja: http://www.regeringen.se/content/1/c6/10/09/59/4ad5deaa.pdf
Quote from: mannym
Quote from: JaskaMillä perusteella närpiöläisten pitäisi siirtyä käyttämään ruotsin sijasta suomea yhteiskunnallisena kielenään?
Kun käsittääkseni kunta nimeltä närpiö sijaitsee maassa nimeltä suomi.
Miten se perustelee mitään? Ei Suomi ole suomenkielisten valtio! Suomessa on kolme vanhaa kielialuetta (suomen-, ruotsin- ja saamenkielinen), ja vain historian oikusta valtion nykyrajat menevät niin kuin menevät.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys
Jos historia olisi mennyt toisin ja Suomi kuuluisi Ruotsiin tai Venäjään, niin olisitko sinä vaatimassa Suomen yhteiskunnalliseksi kieleksi ruotsia tai venäjää? Salli mun epäillä!
Yhteiskunta toimii kunnallisella tasolla - harva meistä hoitaa asioitaan yhtään laajemmalla alueella. Valtion kielisuhteilla ei ole mitään merkitystä siihen, mikä on kunnan yhteiskunnallinen kieli.
Quote from: mannym
Quote from: JaskaJos kunnassa suomenkielisten määrä ei ylitä edes kaksikielisyyteen vaadittua 8 %, on täysin kestämätöntä vaatia, että sikäläinen yhteiskunnallinen kieli olisi suomi!
Tuo % osuusvaatimus on muutettavissa yksinkertaisella lainmuutoksella. Se kestämättömyys on sinun mielipiteesi.
Tietysti tuota prosenttia voidaan muuttaa järkevämmäksi - eli isommaksi. 20 % olisi käypä raja kunnan kaksikielisyydelle.
Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?
Quote from: Jaska on 21.09.2014, 23:56:35Ei Suomi ole suomenkielisten valtio!
Tuo on yksi mielipide. Nationalismin kannattajan mielestä taas on täysin loogista kannattaa näkemystä, jonka mukaan 1) suomi on suomalaisten kansallinen kieli, 2) Suomi on kansallisvaltio, ja 3) Suomen kansallisvaltion tulee toimia kansallisella kielellä.
(Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että ruotsinkielisten suomalaisuus kiellettäisiin. Esimerkiksi Irlannissa laki määrittelee iirin maan ainoaksi kansalliseksi kieleksi – huolimatta siitä että useimmat irlantilaiset eivät puhu sitä äidinkielenään. Englanti on lain mukaan
second official language, mutta valloittajan kielenä se ei ole
national language (Official Languages Act 2003 (http://www.irishstatutebook.ie/2003/en/act/pub/0032/sec0002.html#sec2)). Kukaan ei kuitenkaan väitä, että irlantilaisuus etnisyytenä rajoittuisi niihin, jotka puhuvat iiriä äidinkielenään.)
Lisää tyrkkää:
Kielivyöhykkeet ja pakkoruotsi
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176480-kielivyohykkeet-ja-pakkoruotsi
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.09.2014, 01:39:55
Quote from: Jaska on 21.09.2014, 23:56:35Ei Suomi ole suomenkielisten valtio!
Tuo on yksi mielipide. Nationalismin kannattajan mielestä taas on täysin loogista kannattaa näkemystä, jonka mukaan 1) suomi on suomalaisten kansallinen kieli, 2) Suomi on kansallisvaltio, ja 3) Suomen kansallisvaltion tulee toimia kansallisella kielellä.
Sehän riippuu täysin siitä, millainen nationalisti on kyseessä. Valtionationalisti keskittyy suomalaisiin kansakuntana eli hyväksyy myös ruotsin- ja saamenkieliset kansalaiset. Etnonationalisti taas keskittyy etnisiin suomalaisiin.
Joka tapauksessa Suomi ei ole kansallisvaltio etnonationalistisessa mielessä, koska Suomi koostuu kolmesta vanhasta kielialueesta, joista yksikään ei rajaudu Suomen valtion rajojen mukaisesti. On täysin sattumaa, että poliittiset rajat menevät niin kuin menevät ja että etniset suomalaiset ovat maan enemmistöryhmä. Ihan hyvin Suomi voisi olla osa Ruotsia tai Venäjää, jolloin etniset suomalaiset eivät olisi enemmistöryhmä.
Suomi on kolmen kieliryhmän muodostama valtio, ei siis mikään puhdas kansallisvaltio. Eivät saamen- ja ruotsinkieliset ole tuppautuneet tänne suomalaisten valtioon, vaan he ovat asuneet täällä jo ennen kuin valtiot modernissa merkityksessä alkoivat edes syntyä. Suomen valtio syntyi kolmen vanhan kielialueen päälle.
Mikä oikeus suomenkielisillä on enemmistönä kaapata koko valtio ajamaan pelkästään omia etujaan? Ei mikään.
Quote from: Jaska on 22.09.2014, 03:16:42Joka tapauksessa Suomi ei ole kansallisvaltio etnonationalistisessa mielessä, koska Suomi koostuu kolmesta vanhasta kielialueesta, joista yksikään ei rajaudu Suomen valtion rajojen mukaisesti. On täysin sattumaa, että poliittiset rajat menevät niin kuin menevät ja että etniset suomalaiset ovat maan enemmistöryhmä. Ihan hyvin Suomi voisi olla osa Ruotsia tai Venäjää, jolloin etniset suomalaiset eivät olisi enemmistöryhmä.
Suomi on kolmen kieliryhmän muodostama valtio, ei siis mikään puhdas kansallisvaltio. Eivät saamen- ja ruotsinkieliset ole tuppautuneet tänne suomalaisten valtioon, vaan he ovat asuneet täällä jo ennen kuin valtiot modernissa merkityksessä alkoivat edes syntyä. Suomen valtio syntyi kolmen vanhan kielialueen päälle.
"
kansallisvaltiovaltio jonka asukkaat ovat enimmäkseen samaa kansallisuutta."
http://www.suomisanakirja.fi/kansallisvaltio
Ei kansallisvaltion tarvitse olla 100-prosenttisesti samasta etnisestä ryhmästä koostuva valtio ollakseen kansallisvaltio. Riittää, että selvä enemmistö kuuluu samaan etniseen ryhmään. Kaikkialla Euroopassa on joitain etnisiä vähemmistöjä, ja monissa tapauksessa niillä on vanhat juuret. Saksassa asuu sorbeja, Ranskassa asuu bretoneita, Romaniassa asuu unkarilaisia, Norjassa asuu saamelaisia, Slovakiassa asuu romaneita jne. Se ei muuta sitä, että Saksa, Ranska, Romania, Norja ja Slovakia ovat kansallisvaltioita, koska selvä enemmistö niiden väestöstä kuuluu samaan etniseen ryhmään. Samoin Suomessa.
Quote from: Jaska on 22.09.2014, 03:16:42Mikä oikeus suomenkielisillä on enemmistönä kaapata koko valtio ajamaan pelkästään omia etujaan? Ei mikään.
Se oikeus joka demokratiassa on enemmistöllä. Demokratiassa mennään enemmistön tahdon mukaan.
Harvassa ovat maailmassa ne maat, joissa viiden prosentin vähemmistön kielellä on yhtäläinen asema 90 prosentin enemmistön puhuman kielen kanssa.
Quote from: Jaakko Sivonen
Harvassa ovat maailmassa ne maat, joissa viiden prosentin vähemmistön kielellä on yhtäläinen asema 90 prosentin enemmistön puhuman kielen kanssa.
Ei niitä taida olla muita kuin Suomi... Yhtäläisen aseman voi toki purkaa (esim. valtakunnallinen pakkoruotsi), mutta tasavertaista kohtelua ei voi lopettaa.
Suomi voi olla kansallisvaltio jos niin määritellään, mutta se ei ole yksin etnisten suomalaisten ikioma valtio. Me jaamme tämän valtion kahden muun vanhan alueellisen kieliryhmän kanssa, ja meidän on kohdeltava ruotsin- ja saamenkielisiä tasavertaisesti. Kielilaeissahan niitä kohdellaankin tasavertaisesti: suomen-, ruotsin- ja saamenkielisillä on yhtäläinen oikeus äidinkielisiin palveluihin tasavertaisin kriteerein, eli se raja, joka tekee kunnasta kaksikielisen, on kaikille sama.
Käytännössä vain saamenkielisten oikeudet toteutuvat paljon heikommin kuin ruotsinkielisten...
Närpiön menot ovat ensi vuonna 1,4 miljoonaa euroa tuloja suuremmat. Siitä katetaan veroprosentin korotuksella 0,6 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Björklund (RKP) katsoo kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen, sillä ensi vuoden valtionosuusuudistuksen pitäisi palkita Närpiö sen
kaksikielisyydestä.
Svenska Yle: Närpes går på minus men ser positivt på framtiden (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/22/narpes-gar-pa-minus-men-ser-positivt-pa-framtiden) 22.9.2014
Quote from: Roope on 07.05.2014, 14:06:15
QuoteNärpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist haluaisi muuttaa Närpiön kaupungin kaksikieliseksi. Nyt kaupunki on yksi kolmesta Manner-Suomen yksikielisestä, pelkästään ruotsinkieltä käyttävästä kunnasta. Muita yksikielisiä kuntia ovat Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Luoto ja Närpiön naapurikunta Korsnäs.
– Ehdotukseni taustalla on pääsyynä raha, koska yksikieliset kunnat eivät saa näitä tietyin kriteerein säädeltyjä valtionosuuksia. Närpiö tekee tällä hetkellä valtionosuusjärjestelmässä tappiota noin 1,25 miljoonaa euroa. Jos muuttaisimme kaupungin kaksikieliseksi, pääsisimme nettona plus-miinus-nolla-tulokseen, kertoo kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.
Idea kaksikielisyydestä muuntui ehdotukseksi valtionosuusjärjestelmän uudistuksen takia. Ensi vuoden alusta jaettavia valtionosuuksia voi hakea nyt myös keskellä jaksoa, mikä on nopeuttanut Lindqvistin ehdotuksen muodostumista.
Yle: Närpiöstä halutaan kaksikielinen (http://yle.fi/uutiset/narpiosta_halutaan_kaksikielinen/7221276) 7.5.2014
Quote from: Jaska on 21.09.2014, 23:56:35
Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?
Suomessa ei ole kuin kolme ruotsinkielistä kuntaa, eikä luultavasti kohta niitäkään, kun kunnat tajuavat, kuinka valtionosuusuudistuksessa kylvetään rahaa kaksikielisyyden perusteella. Mikäli Närpiö, Luoto ja Korsnäs eivät muutu valtionosuusuudistuksen myötä oma-aloitteisesti kaksikielisiksi, sen tekee joka tapauksessa tuleva kuntauudistus.
Quote from: Roope on 22.09.2014, 22:42:38
Quote from: Jaska on 21.09.2014, 23:56:35
Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?
Suomessa ei ole kuin kolme ruotsinkielistä kuntaa, eikä luultavasti kohta niitäkään, kun kunnat tajuavat, kuinka valtionosuusuudistuksessa kylvetään rahaa kaksikielisyyden perusteella. Mikäli Närpiö, Luoto ja Korsnäs eivät muutu valtionosuusuudistuksen myötä oma-aloitteisesti kaksikielisiksi, sen tekee joka tapauksessa tuleva kuntauudistus.
Hyvä on, tarkennan muotoiluani. :)
"Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielis-enemmistöisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?"
Niitä kuntia on toistakymmentä.
Quote from: Jaska on 23.09.2014, 00:57:53
Hyvä on, tarkennan muotoiluani. :)
"Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielis-enemmistöisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?"
Niitä kuntia on toistakymmentä.
Kuntauudistuksen jälkeen laskujeni mukaan neljä (keskuksina Pietarsaari, Kristiinankaupunki, Raasepori ja Parainen), joissa suomenkielisten osuus on 22-37 prosenttia. Kyseiset uudet kunnat olisivat hajallaan pitkin Suomea, ja kaikissa niitä ympäröivissä naapurikunnissa on suomenkielinen enemmistö.
Quote from: Roope on 19.08.2014, 18:58:06
Raaseporin opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä esittää, että ruotsin kielestä tulisi kaikissa Raaseporin kouluissa kaikille suomenkielisille pakollista jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Kyse on ns. varhennetusta A1-kielestä, joka on ollut vapaaehtoisena joko ruotsi tai englanti, mutta jatkossa siis vain ruotsi ja kaikille pakollisena. Englannin kielen opinnot alkaisivat vasta neljännellä luokalla vapaaehtoisena A2-kielenä tai sitten kuudennella luokalla pakollisena B1-kielenä.
En tiedä, onko tuollainen edes laillista, mutta paikallisen Rkp:n läpi jyräämä ehdotus kertoo siitä, ettei röyhkeydellä ole mitään rajaa, jos näille annetaan aina vain lisää siimaa.
Suurin osa suomenkielisten oppilaiden vanhemmista haluaisi, että heidän lapsensa voisivat aloittaa englannin opinnot ennen ruotsia kuten ennenkin. Kaikki suomenkieliset oppilaskunnat ja neljännes ruotsinkielisistäkin haluaisi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin. Sen sijaan lähes kaikki ruotsinkielisten oppilaiden vanhemmat haluavat lastensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomen.
Koulutoimenjohtaja Sivistystoimen johtaja Robert Nyman viittaa kintaalla suomenkielisten oppilaiden ja vanhempien haluamisille. Nymanin mukaan ensimmäiseltä luokalta alkava pakkoruotsi ei välttämättä heikennä oppilaiden englannin kielen taitoa, vaan aiempien kokemuksien perusteella "rikastaa kaikkien oppilaiden kielitaitoa". Opetuspäällikkö Jukka Hautaviitta korostaa päätöksenteon demokraattisuutta, sillä ehdotuksella on uudistusta selvittäneen työryhmän enemmistön tuki.
Asiaa käsitellään tänään sivistyslautakunnassa. Puolet (21/43) Raaseporin valtuuston paikoista on Rkp:llä, joten sama jako näkynee myös lautakunnissa.
Svenska Yle: Raseborg: Många finskspråkiga vill ha engelska före svenska i skolan (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/19/raseborg-manga-finsksprakiga-vill-ha-engelska-fore-svenska-i-skolan) 19.9.2014
Svenska Yle: "Svenska i ettan försämrar inte kunskaperna i engelska" (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/23/svenska-i-ettan-forsamrar-inte-kunskaperna-i-engelska?ref=ydd-newest-in-sp) 23.9.2014
edit:
Lautakunnan esityslistalta (http://kuntatoimisto.ekenas.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=SIVL&pvm=23.9.2014%2018%3a00) Perusopetuksen kieliohjelma Raaseporissa 1.8.2016 alkaen (http://kuntatoimisto.ekenas.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&filename=10966859.doc&pykno=72&elin=SIVL&lis=1&pvm=23%2e9%2e2014%2018%3a00)
QuoteStrategiset seuraukset:
- Hyvin toimiva yhteiskuntarakenne
- Hyvä yhteistyö ja positiivinen asenne
- Kestävä kehitys
- Talouden vakaannuttaminen ja elinvoiman turvaaminen
- Kustannustehokasta terveyden ja hyvinvoinnin suhteen
- Luova ja turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö
- Yhteistyömahdollisuus
...
Johtopäätös:
Parhaimmassa mahdollisessa tapauksessa kaupunki voisi tarjota mallin, jossa olisi kieltenopis-
kelun valinnanvapaus, jossa vapaasti voisi valita kielten välillä ja molempia kieliä voitaisiin aina
tarjota peruskouluissa. Raaseporissa tämänkaltainen malli tulee kuitenkin käytännössä taloudel-
lisesti mahdottomaksi toteuttaa ja ylläpitää erityisesti pienemmissä kouluissa. Kaikkein yhtenäi-
sin järjestelmä, jota enemmistö huoltajista kannattaa ja joka tulee takaamaan monipuolisimman
kieltenopiskelun, rakennetaan päätöksellä, että oppilaat opiskelevat toista kotimaista kieltä en-
simmäisenä pakollisena pitkänä kielenä. Toisin sanoen voidaan todeta, että järjestelmä, jota
paikallisen opetussuunnitelman ohjausryhmä on ehdottanut, on edelleen se, jonka valmistelu
katsoo olevan kaikkien tarkoituksenmukaisin.
Quote from: Roope on 23.09.2014, 01:20:46
Quote from: Jaska on 23.09.2014, 00:57:53
Hyvä on, tarkennan muotoiluani. :)
"Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielis-enemmistöisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?"
Niitä kuntia on toistakymmentä.
Kuntauudistuksen jälkeen laskujeni mukaan neljä (keskuksina Pietarsaari, Kristiinankaupunki, Raasepori ja Parainen), joissa suomenkielisten osuus on 22-37 prosenttia. Kyseiset uudet kunnat olisivat hajallaan pitkin Suomea, ja kaikissa niitä ympäröivissä naapurikunnissa on suomenkielinen enemmistö.
Vaikka näin olisikin, miten se muuttaa sitä, että noiden kuntien yhteiskunnallinen kieli on ruotsi? Eli millä perusteella ne pakotettaisiin toimimaan suomeksi?
Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176844-mista-malli-suomen-kielipolitiikalle
Pikku anekdootti elävästä elämästä: x-taustainen ystäväni olisi halunnut opiskella ruotsia. Yllättäen oli yksin ja ainoa kurssille ilmoittautunut. Ei järjestetty.
QuoteValiokunta käsittelee kouluruotsia
Eduskunnan sivistysvaliokunta alkaa käsitellä kansalaisaloitetta, joka tekee kouluruotsista vapaaehtoista.
Valiokunnan työ alkaa virallisesti perjantaina.
Muutaman viikon sisällä järjestetään virallisia kuulemisia, joissa valiokunta kuulee kansalaisaloitteen tekijöitä ja asiantuntijoita.
Vapaa kielivalinta -yhdistys, jota rahoittavat muun muassa Suomalaisuuden liitto ja Perussuomalaisten nuorisojärjestö, keräsivät aloitteeseen yli 62 000 nimeä. Ne haluavat sekä lopettaa pakollisen ruotsinopetuksen kouluissa että virkamiesten vaatimuksen osata ruotsia. (käännös)
Hbl (http://hbl.fi/nyheter/2014-09-29/662091/utskottet-behandlar-skolsvenskan) 29.9.2014
QuoteIlta-Sanomat (6.9.): Aikaistettu ruotsi pikkukoulujen murhe
Perusopetuksen uusi tuntijako aikaistaa ruotsin kielen opiskelun aloittamisen seitsemänneltä luokalta kuudennelle. Lehtijutun mukaan pikkukouluilla pelätään sekasotkua.
Ilta-Sanomat on haastatellut kuusamolaisen Mäkelän koulun johtajaa Esko Huttua. Mäkelän koululta on Kuusamon keskustaan kahdeksan kilometriä. Koulussa on kolme opettajaa, joista kukaan ei ole pätevä opettamaan ruotsia. Koululle suunnitellaan kiertävän ruotsinopettajan palkkaamista, kun uusi tuntijako vuonna 2016 tulee voimaan. Satsaus tuntuu suurelta siihen nähden, että kuudennella luokalla on tuolloin n. kymmenen oppilasta. Sekasotkua lisää se, että viides- ja kuudesluokkalaiset opiskelevat yhdysluokassa. Hutun mielestä tuntijaon uudistuksessa on unohdettu Suomen lukuisat pikkukoulut.
Tuntijakouudistuksesta päätettiin, kun opetusministerinä oli Jukka Gustafsson. Nykyisin kansanedustajana toimiva Gustafsson kertoo Ilta-Sanomille ymmärtävänsä pikkukoulujen hankaluudet. Hän perustelee uudistusta lehdessä: "Uudistus oli osa isompaa tuntijakokompromissia, jossa pidin hyvin tärkeänä sitä, että taito- ja taideaineita lisätään, koska peruskoulu kaipaa tekemistä ja iloista tekemistä ja viihtymistä."
Lehden mukaan Gustafsson luottaa rehtorien ja opettajien ammattitaitoon asian järjestämisessä. Hän toivoo myös, että alakoululaisten ruotsinopetukseen osoitettaisiin varoja, joita vapautui, kun maan hallitus perui päätöksensä oppivelvollisuuden yläikärajan nostamisesta.
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry (http://www.sukol.fi/uutisia/tasta_puhutaan)
Samalla kuin hallitus lisää turhia menoja Suomelle ja pakkoa lisätään kouluihin ei vain lisäkustannusten vaan kielen osaamisen huononnuksen merkeissä, niin HS jatkaa tutulla tyylillään natseista, ruotsinkielestä ja natsien uhkasta ruotsinkielelle tietenkin "pääkirjoitustasolla".
QuoteKielinatsien työ loppui Hitlerin mollaamiseen
PÄÄKIRJOITUS 30.9.2014 8:37
1900-luvun alkupuolella lukuisissa Euroopan valtioissa kukoisti vahva kansallishenki, joka heijastui myös kieleen. Suomi ei ollut poikkeus. Vuonna 1928 sai alkunsa SKS:n kielivaliokunta, jonka oli tarkoitus pureutua entistä vahvemmin yleiskielen sääntöjen hiomiseen.
Mallia haettiin muun muassa Saksasta. Siellä Deutscher Sprachverein -yhdistys oli valvonut kielen puhtautta jo miltei puolen vuosisadan ajan. Myös Suomessa alettiin yhä innokkaammin torjua "muukalaisuuksia" – etenkin ruotsin pohjalta syntyneitä ilmauksia eli svetisismejä.
...
KOLUMNI
Ville Eloranta HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on kielenhuollosta vastaava toimittaja.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1411961574155
Voisivat HS:n kirjoittajat joskus kertoa totuuden suomenkielen historiasta Suomessa, mutta kun natsipropagandasta maksetaan paremmin... Ville Elorannalle on jo tulossa 10.000€:n stipendi?
QuotePakkoruotsialoite pääsee valiokunnan käsittelyyn
Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn.
Julkinen kuuleminen asiassa järjestetään 11. marraskuuta, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) Twitter-tilillään.
Kansalaisaloitteessa esitetään, että ruotsin kielen opetus muutetaan vapaaehtoiseksi. Sen mukaan kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat, jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288746359004.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288746359004.html)
Lyön vetoa kymmenen yhtä vastaan että pakkoruotsi säilyy.
Oman kantani asiaan olen selittänyt viimeksi 7.7.2014:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1656346.html#msg1656346
Svenska Yle: Skolsvenskan debatteras igen (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/03/skolsvenskan-debatteras-igen) 3.10.2014
Quote from: Hbl 3.10.2014
Perjantaina tulee sivistysvaliokunnan käsittelyyn kansalaisaloite pakollisen kouluruotsin lopettamisesta. Se tarkoittaa myös, että kouluruotsista tulee taas keskustelunaihe. Sekä hyvässä että pahassa, sanoo Rkp:n kansanedustaja Mikaela Nylander.
...
- Olisi tärkeää kuunnella kieltenopettajia, ruotsinopettajia ja myös tarkastella sellaisia projekteja, jotka ovat tehneet ruotsinopetuksen eläväksi ja mielenkiintoiseksi. Kuten esimerkiksi Svenska Nu -projekti.
Nylander haluaa myös saada keskusteluun laajempaa yhteiskunta-analyysia ja sanoo, että voitaisiin kuunnella esimerkiksi, mitä Folktingetillä on sanottavanaan. (käännös)
Mikaela Nylander haluaa siis kuulla, mitä Folktingetillä ja Folktingetillä (Svenska Nu) on sanottavana. Folktingetin käsitys pakkoruotsista tuli aika selväksi jo Folktingetin asettaman Ahtisaaren työryhmän kautta.
Hyvä, että Nylander kannattaa kieltenopettajien ja ruotsinopettajien kuulemista:
Quote from: Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen oppimistulosten kansallinen arviointi 2001Opettajilta ei kysytty heidän suhtautumistaan ruotsin kieleen tai sen pakollisuuteen tai vapaaehtoisuuteen. Sitä oli sen sijaan selvitetty vuoden 1991 tutkimuksessa. Silloin selvä enemmistö ruotsin opettajista, 72 %, oli sitä mieltä, että ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen tai valinnainen.
Quote from: Hbl 3.10.2014Useiden tutkimusten mukaan eduskunnan enemmistö pitää kiinni pakollisesta kouluruotsista. (käännös)
Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan pakkoruotsi voi säilyä vain, jos kansanedustajat kääntävät takkinsa vaalikonevastauksiinsa nähden tai jos puolueet pakottavat heidät ryhmäkuriin.
Quote from: Hbl 3.10.2014
Rkp keskustelee mielellään kieltenopetuksen vaihtoehdoista, mutta ei tule antamaan periksi kysymyksessä pakollisesta kouluruotsista, sanoo Nylander.
...
Nylander sanoo kuitenkin, että Rkp yrittää tehdä parhaansa laajentaakseen keskustelua. Puolue on esimerkiksi valmis tarkastelemaan kieltenopetusta ja tekemään myös aloitteen Helsingin pohjoismaisesta koulusta. (käännös)
QuoteSivistysvaliokunta otti pakkoruotsialoitteen käsittelyyn
Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Julkinen kuuleminen asiassa järjestetään 11. marraskuuta, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).
– Me haluamme, että kaikki kansalaisaloitteet käsitellään kunnolla. Mietinnön tekemisestä ja saliin viemisestä tehdään eri päätös, Vahasalo kertoo.
Asiantuntijoina kuullaan Vahasalon mukaan tasapuolisesti sekä ruotsin kielen pakollisuuden kannattajia että sen vastustajia.
Kansalaisaloitteessa esitetään, että ruotsin kielen opetus muutetaan vapaaehtoiseksi. Sen mukaan kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat, jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opinnoissa ja työuralla epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.
Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.
– Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.
Satakunnan Kansa (http://www.satakunnankansa.fi/Kotimaa/1194931076552/artikkeli/sivistysvaliokunta+otti+pakkoruotsialoitteen+kasittelyyn.html)
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen)
QuoteSannfinländska riksdagsledamöter läser språk nästan lika flitigt som i de flesta andra partier i riksdagen. Sex av dem har läst svenska under den pågående perioden. Minst språk i proportion till riksdagsgruppens storlek läser Svenska riksdagsgruppen.
Juttu otsikoitu persujen mukaan. Kiinnostavimmat tilastot kuitenkin koskevat RKP:ta. RKP:laiset harrastavat laiskiten kielten opiskelua kansanedustajista.
Christina Gestrinin kommetteja aiheesta:
QuoteHon bedömer att den Svenska riksdagsgruppens brist på intresse för språkstudier delvis kan bero på att medlemmarna redan kan finska, svenska och engelska.
Eli koska osaavat jo suomea, ruotsia ja englantia niin ei kiinnosta. "Meidän pitää opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän..." vai mites RKP mantra menikään.
QuoteI en liten grupp har alla medlemmar dessutom många olika uppgifter vilket gör det svårare att hinna med språkstudier.
Kristillisissä ja Vihreissä opiskellaan enemmän vaikka olevat molemmat pieniä puolueita. Noh, ruottalaiset ovat toki kiireisempiä kun ovat niin kovia paiskimaan töitä...
Tyypillistä tekopyhyyttä ja kaksoistandardeja.
Quote from: gammaaries on 03.10.2014, 17:39:39
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen)
Eli tuon ruotsinkielisen Ylen jutun ydin oli se, että vaikka perussuomalaiset kansanedustajat ovat väittäneet ruotsin kieltä täysin hyödyttömäksi, niin niinpä vain sitä itse eduskunnan kielikursseilla opiskelevat.
Pitäisi toki kysyä ruotsinkieliseltä YLE:ltä, ketkä persuista ovat väittäneet "ruotsin kieltä täysin hyödyttömäksi".
Sinällään tuo ps-edustajien opiskelu/kertaus on oiva esimerkki vapaaehtoisuudesta.
Avoin kirje Johanna Korhoselle:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177285-avoin-kirje-johanna-korhoselle
QuoteJohanna Korhonen on mustavalkoisen viholliskuvansa vanki. Hänen logiikkansa toimii näin:
A. Rotuennakkoluulot, islaminpelko ja perinteiset sukupuoliroolit ja perhemallit ovat pahoja.
B. Perussuomalaiset edustavat ja kannattavat edellä mainittuja asenteita, joten he ovat pahoja.
C. Perussuomalaiset kannattavat kielivapauttamista, joten senkin täytyy olla paha.
Näin siis ihan fiksu aikuinen ihminen on lukinnut maailmankuvansa niin mustavalkoiseen hyvä/paha-vastakkainasetteluun, ettei hän enää pysty näkemään, miltä todellisuus näyttää hänen oman suodattimensa ulkopuolella. Sen sijaan, että hän arvioisi objektiivisesti ja järkevästi, mihin lokeroon kielivapauttaminen kuuluu, hän arvioi sitä sen mukaan, kuka sitä kannattaa. Jos jotain asiaa kannattavat ne, jotka Johanna Korhonen on leimannut vihollisikseen, silloin Johanna Korhonen vastustaa tuota asiaa.
Quote from: Roope on 03.10.2014, 18:04:56
Quote from: gammaaries on 03.10.2014, 17:39:39
http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen)
Eli tuon ruotsinkielisen Ylen jutun ydin oli se, että vaikka perussuomalaiset kansanedustajat ovat väittäneet ruotsin kieltä täysin hyödyttömäksi, niin niinpä vain sitä itse eduskunnan kielikursseilla opiskelevat.
Tämähän on jälleen yksi todiste pakkoruotsin toimimattomuudesta: ihmisillä ei ollut motivaatiota opetella pakkoruotsia, mutta vapaaehtoisen ruotsin oppimiseen voi motivaatiota löytyäkin.
Quote from: Iloveallpeople on 03.10.2014, 16:42:55
QuoteSivistysvaliokunta otti pakkoruotsialoitteen käsittelyyn
...
Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.
– Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.
Se tapa kyllä tiedetään ja on jo pitkälti käytössä. Järjestellään organisaatio ja työtehtävät siten, että
oikeasti kielitaitoisten ihmisten palvelua on saatavana tarvetta vastaavasti. Ei voida realistisesti olettaa, että kaikki suomenkieliset ja maahanmuuttajat olisivat velvollisia osaamaan ruotsia tarpeeksi hyvin hoitaakseen työnsä myös ruotsiksi. Pakkoruotsin kautta saatu kielitaidon taso on ollut tutkimusten mukaan matala, taso heikkenee vuosi vuodelta (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1699421.html#msg1699421), eivätkä ruotsinkieliset itsekään kelpuuttaisi suomenkielisten keskimääräistä arvosana 6-7:n osaamista äidinkieliseksi palvelukseen, vaan palvelut on järjestetty toisin.
Se osa suomenkielisistä, joka oppii ruotsin riittävän hyvin, ottaisi sen joka tapauksessa vapaaehtoiseksi aineeksi, mahdollisesti jo vapaaehtoisena A-kielenä kuten nykyäänkin. Sen sijaan tulokset pakollisen B-ruotsin tunneilla mukana väkisin raahattavien suomenkielisten ruotsinopetuksesta ovat olleet ala-arvoisia. Heidän kyykyttämisensä on ollut täysin turhaa ja kieli-ilmapiirin kannalta vahingollista.
Quote from: maha54 on 03.10.2014, 18:22:21
Pitäisi toki kysyä ruotsinkieliseltä YLE:ltä, ketkä persuista ovat väittäneet "ruotsin kieltä täysin hyödyttömäksi".
Sinällään tuo ps-edustajien opiskelu/kertaus on oiva esimerkki vapaaehtoisuudesta.
Quote[Ruotsia opiskelevat kansanedustajat] Juho Eerola, Lauri Heikkilä, Ari Jalonen ja Anssi Joutsenlahti ovat ottaneet julkisuudessa selvän kannan sitä vastaan, mitä he kutsuvat pakkoruotsiksi.
Ari Jalonen haluaa luopua ruotsin kansalliskielistatuksesta Suomessa. Hän on julkisuudessa valittanut, että ruotsin status kansalliskielenä pakottaa suomalaiset opiskelemaan ruotsia.
Juho Eerola on kotoisin Itä-Suomesta. Monen muun lailla hän sanoo, että siellä ruotsista ei ole mitään hyötyä. Siksi hänen mukaansa kukaan ei halua opiskella sitä. Ruotsinopetukseen laitetut rahat menevät hänen mielestään hukkaan ja voitaisiin siijoittaa sen sijaan venäjänopetukseen.
Tästä huolimatta Juho Eerola lukee nyt eduskunnassa mielellään ruotsia, kun voi tehdä sen vapaaehtoisesti. Hän arvioi, että monet nykyiset suomenruotsalaisiin liittyvät ennakkoluulot häviäisivät, jos ruotsista tulisi vapaaehtoista. (käännös)
Svenska Yle: Sannfinländare studerar svenska i riksdagen (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen) 2.10.2014
QuoteKoululaisten kielitaito yksipuolistuu – saksan mahtiasema on romahtanut
Ylioppilaskokeissa kieliä kirjoitettiin ennätyksellisen vähän, vaikka arvosteluakin muutettiin
Lyhyen saksan kirjoitti tämän vuoden kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa enää alle 2 000 opiskelijaa, kun vielä 1990-luvulla kirjoittajia oli yleensä selvästi yli 10 000.
Historiallinen kuoppa nähtiin myös lyhyen ranskan kirjoittajien määrässä. Heitä oli runsaat 1 200.
Luvut heijastelevat jo pitkään jatkunutta kielten opiskelun yksipuolistumista peruskoulussa ja lukiossa. Muiden kielten kuin englannin ja ruotsin opiskelu on vähentynyt jo vuosia.
Suomenkielisistä koululaisista noin 95 prosenttia opiskelee ensimmäisenä vieraana kielenään englantia, joten muiden kuin ruotsin ja englannin opiskelu jää vapaaehtoisuuden varaan.
...
Valinnaisten kielten opiskelu peruskoulussa on vähentynyt, vaikka teoriassa mahdollisuuksia on enemmän. Vuodesta 1994 on voinut aloittaa alaluokilla vapaaehtoisen A2-kielen opinnot.
...
"Meillä on paljon pieniä kouluja ja mutkikas kieliohjelma. Kieliopinnot voi aloittaa monessa kohtaa, eikä oppilaita siksi riitä aina ryhmän syntyyn."
Lisäksi rahapulassa olevat kunnat säästävät valinnaisaineissa ja määräävät ryhmiin korkeat oppilaiden minimimäärät. B2-kielen suosioon on merkitystä myös vallinnaisaineiden tuntimäärän vähentämisellä. Se vähenee edelleen, kun uusi tuntijako astuu voimaan 2016.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/a1412569111017) 7.10.2014
Helsingin Sanomat ei mainitse, että tilanne pahenee entisestään ruotsin kielen aikaistamisen ja siihen liittyvien muiden uudistusten vuoksi:
Quote from: Roope on 19.08.2014, 18:28:43
En ole huomannut, että ruotsin kielen opetuksen uudistuksen kustannusvaikutuksista olisi esitetty minkäänlaisia lukuja. Jo uudistuksen tunnetuin kohta eli B1-kielen varhaistaminen alakoulun kuudennelle luokalle aiheuttaa lisäkustannuksia sekä suoraan että muun muassa lisääntyvän koulutustarpeen kautta, vaikka opetuksen tuntimäärä pysyy samana.
Uudistukseen kuuluu kuitenkin muitakin kohtia, joiden kustannusvaikutukset ovat vielä suuremmat. Kuntien on nimittäin jatkossa pakko tarjota ruotsia englannin tai muiden kielien rinnalle yleensä kolmannelta luokalta alkavaksi A1-kieleksi. Tämä tarkoittaa kunnille myös pakkoa rakentaa ruotsin kielen A1-putki lukion loppuun saakka. Sellaiset ovat kalliita, etenkin jos ryhmät jäävät pieniksi, kuten ruotsin yleisen epäsuosion perusteella voi olettaa.
Lisäksi kunnille on myöhemmin tulossa velvollisuus tarjota oppilaille vähintään yhtä vapaaehtoista A2-kieltä, joka alkaisi neljänneltä tai viidenneltä luokalta. Niin järjetöntä kuin se A1- ja B1-ruotsin välissä onkin, pienet tai köyhät kunnat voivat täyttää uuden velvollisuutensa helpoimmin tarjoamalla myös A2-kieleksi ruotsia. Näin moniin alakouluihin luodaan peräti kolme uutta lukion loppuun kestävää ruotsin kielen opintoputkea, jotka alkavat vuoden tai kahden välein.
^ Ruotsin lisääminen pakolliseksi jo ala-asteelle lisää trendiä, jolla tietyt piirit haluavat tappaa kaikki kyläkoulut "kalliina". Nythän kyläkoulujen oppilaskustannukset vain kasvavat, kun niille joudutaan vielä ruotsinopettajat leipomaan jostakin. Se on hassua, että esim. englantia opettavat ihan tavalliset luokanopettajat monissa pikkukouluissa, mutta ruotsin kielen opetukseen on esitetty päteviä ruotsin kielen opettajia (jossain muistan nähneeni) tai ainakin epäilty, että nämä pakkoruotsin ja lisäksi vielä yliopiston virkamiesruotsin vähintääkin lukeneet luokanopettajat eivät olisi päteviä opettamaan ruotsin alkeita kuudesluokkalaisille.
Vaikka ruotsin kielen muuttuminen koulussa vapaaehtoiseksi on vain ajan kysymys, niin tämäkin tuntikehysmuutos piti nuijia pöytään, vaikka kokoomuksen valtaosa puoluekokouksessa äänesti pakkoruotsia vastaan ja perussuomalaiset ajavat pakkoruotsin poistoa.
Tästä tuloksena nyt jokainen kirjakustantamo teettänee jo tuota kuudennelta alkavaa ruotsin kurssia varten uutta kirjaa ja koska yläasteen ruotsinopetus vähenee tuon kuutosluokille siirretyn ruotsin tuntimäärän verran, niin kunnille myydään yksi tekstikirja ja yksi työkirja per oppilas entistä enemmän. Kunnat ostavat näitä hyvissä ajoin verorahoin varastoon ja sitten pakkoruotsi poistuu...
Miten vaan voi kansantaloutta ja verorahoja pitää enemmän pilkkanaan ja miten vaan voi osoittaa pahinta mahdollista lyhytnäköisyyttä tässä maassa... Ihan sama se on, kun nyt tehdään kalliita ja työläitä kuntaliitosselvityksiä perustuen nykyisiin tilinpäätöksiin ja taseisiin. Kun SOTE-uudistus saadaan polkaistua parin vuoden sisään käyntiin, on todennäköistä, että nykyiset SOTE:en liittyvät valtionavut poistuvat kuntien liikevaihdosta. Kuntien talous menee näin ollen sisällöltään täyteen remonttiin muutaman vuoden sisään. Silti noita kuntaliitoksia tehdään tämän hetken taloustilanteen pohjalta. Jo nyt julkisuudessa ollut SOTE-kustannuksiin liittyvä alustava kapitaatioperiaatteeseen pohjautuva esitys on tuomassa joillekin nyt vauraille kunnille miljoonien lisälaskun vuositasolla. Vastaavasti monet talousvaikeuksissa kiemurtelevat kunnat saattavat saada satojen tuhansien edun.
Kun Stubbin rilleilläkään ei nähdä kuin kolme päivää tulevaisuuteen. Niihin on ohjelmoitu NWO - uusi maailmanjärjestys, ja mitään pitkäjänteistä ei mahdu huomisen ja ikuisuuden väliin.
-i-
Quote from: Iloveallpeople on 03.10.2014, 16:42:55QuoteJos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.
"Vaihtoehtoja ei ole!", Kokoomuksen perusväite, kun tilanne on hankala.
Quote from: Roope on 22.09.2014, 22:42:38
Närpiön menot ovat ensi vuonna 1,4 miljoonaa euroa tuloja suuremmat. Siitä katetaan veroprosentin korotuksella 0,6 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Björklund (RKP) katsoo kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen, sillä ensi vuoden valtionosuusuudistuksen pitäisi palkita Närpiö sen kaksikielisyydestä.
Närpiön muuttaminen "kaksikieliseksi" etenee hyvässä yhteisymmärryksessä:
QuoteNärpiö haluaa kaksikieliseksi kaupungiksi. Muuten kaupunki tulee menettämään yli kahden miljoonan euron valtionosuuden uudistuksessa, joka tulee voimaan vuodenvaihteessa.
...
Syy jonka vuoksi Närpiö hakee vapaaehtoista kaksikielisyyttä on vuodenvaihteen valtionosuusuudistus, joka ei enää mahdollista yksikielisten ruotsinkielisten kuntien hakevan valtiontukea ruotsinkielisille oppilaille. Sen voivat tehdä vain kaksikieliset kunnat.
...
Jos Närpiö olisi kaksikielinen se saisi 2,1 miljoonaa euroa enemmän valtionosuutta. (käännös)
Svenska Yle: "Vi måste väl följa med i utvecklingen" (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/09/vi-maste-val-folja-med-i-utvecklingen) 9.10.2014
Aika hyvät rahat pikku byrokratiatempusta, sillä uudistukset eivät jutun mukaan vaadi Närpiöltä muuta uutta kuin parin vastuuhenkilön nimeämisen. Närpiö ei kaksikielisenäkään tule esimerkiksi tarjoamaan opetusta suomeksi, vaan suomenkieliset lapset lähetetään edelleen Närpiön naapurikuntien kouluihin.
e: Närpes => Närpiö
QuoteHYY palkitsee vuoden kaksikielisyysteon
Helsingin yliopisto on virallisesti kaksikielinen yliopisto ja nyt etsimme henkilöä, järjestöä tai muuta tahoa joka erityisesti on edistänyt yliopistoyhteisön kaksikielisyyttä. Oletko osallistunut hyvään kaksikieliseen ohjelmaan, saanut hyvää palvelua sekä suomeksi että ruotsiksi tai käynyt hyvän kaksikielisen kurssin? Tai onko jokin muu saanut kaksikielisen arkesi tai juhlasi tuntumaan hieman entistä paremmalta ja tuonut hymyn huulille? Tekeekö oma järjestösi ehkä yhteistyötä "kielirajan" ylitse?
Palkinnon saajan ei tarvitse millään lailla toimia täydellisesti kahdella kielellä, vaan ylioppilaskunta haluaa palkinnolla kannustaa kehittämään kaksikielistä toimintaa yliopistolla edelleen. Palkinnon saaja julkistetaan HYYn toimistolla 6.11., Ruotsalaisuuden päivänä.
http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/uutiset/hyy-palkitsee-vuoden-kaksikielisyysteon (http://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/uutiset/hyy-palkitsee-vuoden-kaksikielisyysteon)
Yle uutiset: Kotimaa 13.10.2014 klo 6:32 | päivitetty 13.10.2014 klo 6:52
Kansalaisaloitteet lässähtävät toinen toisensa perään – Missä on syy?
Kaikki eduskuntaan asti edenneet kuusi kansalaisaloitetta ovat kaatumassa.
http://yle.fi/uutiset/kansalaisaloitteet_lassahtavat_toinen_toisensa_peraan__missa_on_syy/7515192?origin=rss
Quote from: Nanfung on 13.10.2014, 07:39:36
Yle uutiset: Kotimaa 13.10.2014 klo 6:32 | päivitetty 13.10.2014 klo 6:52
Kansalaisaloitteet lässähtävät toinen toisensa perään – Missä on syy?
Kaikki eduskuntaan asti edenneet kuusi kansalaisaloitetta ovat kaatumassa.
http://yle.fi/uutiset/kansalaisaloitteet_lassahtavat_toinen_toisensa_peraan__missa_on_syy/7515192?origin=rss
Ei kai kukaan mitään muuta luullutkaan?
Quote from: Sour-One on 13.10.2014, 08:12:28
Ei kai kukaan mitään muuta luullutkaan?
Ei toki, mutta minä oletin, että ne sentään kaatuisivat eduskunnan äänestyksessä eikä niitä lakaistaisi vaan törkeästi maton alle.
Nyt noita on kuitenkin sitten vatvottu jossain valiokunnissa, mutta ei koskaan käsitellä koska vaalit? Malliesimerkki työstä, jolla saadaan Suomi nousuun?
Quote from: foobar on 26.03.2014, 19:50:36
Quote
Päivä på svenska toi HS-toimittaja Saska Saarikoskelle Sillanrakentajapalkinnon
HELSINGIN SANOMAT
SAMI KILPIÖ / HS
Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski on voittanut kymmenen tuhannen euron palkinnon suomenruotsalaisuuden ymmärryksen lisäämisestä Suomessa. Svenska folkskolans vänner –yhdistys palkitsi Saarikosken Päivä på svenska –tapahtuman ideoinnista Brobyggarpris eli Sillanrakentajapalkinnolla.
Helsingin Sanomat järjesti viime marraskuussa Päivä på svenska –tapahtuman Sanomatalolla.
"Se oli kauttaaltaan sellainen positiivinen ja mukaan kutsuva juhla", Saarikoski sanoo.
Saarikosken mukaan päivästä tuli paljon palautetta, ja kaikki oli positiivista.
"Kun kriitikotkin näkivät, minkälainen tapahtuma se oli, ei äksyilylle jäänyt lainkaan tilaa".
Svenska folkskolans vänner perustettiin vuonna 1882 edistämään ruotsin kieltä Suomessa.
Sääntöjen mukaan Sillanrakentajapalkinto jaetaan henkilölle, joka omalla toiminnallaan on lisännyt ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta Suomessa ruotsia puhuvia kohtaan.
http://www.hs.fi/kulttuuri/Päivä+på+svenska+toi+HS-toimittaja+Saska+Saarikoskelle+Sillanrakentajapalkinnon/a1395810153865 (http://www.hs.fi/kulttuuri/P%C3%A4iv%C3%A4+p%C3%A5+svenska+toi+HS-toimittaja+Saska+Saarikoskelle+Sillanrakentajapalkinnon/a1395810153865)
Saska Saarikoski, tuo tunnettu pyyteetön sillanrakentaja.
Ja nyt toinen kymppitonni samasta tapahtumasta:
QuoteKulttuuripalkinto Helsingin Sanomien journalisteille
Kulttuuripalkinto Kompassiruusu on myönnetty Helsingin Sanomien vastaavalle päätoimittajalle Kaius Niemelle, entiselle päätoimittajalle Riikka Venäläiselle ja toimittaja Saska Saarikoskelle. Palkinnon myönsi kauppaneuvos Otto A. Malmin lahjoitusrahasto.
Rahaston mukaan kolmikko on toiminut kansansivistävässä hengessä ja johtotähtinään avoimuus, suvaitsevaisuus ja moninaisuus muuttuvassa Suomessa. Palkintosumma on 30 000 euroa.
Palkinto on tunnustus lehden ratkaisusta viettää Päivä på svenska -tapahtumaa ruotsalaisuuden päivänä 6. marraskuuta viime vuonna. Sen ideana oli puhua ruotsia ja pitää hauskaa.
...
Savon Sanomat (http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kulttuuri/kulttuuripalkinto-helsingin-sanomien-journalisteille/1915171)
Puhua ruotsia ja pitää hauskaa? Ilmeisesti eri aikaan kumminkin.
Rövslickarpris ja Vyöruusu, molemmat samasta asiasta. Ovat varmasti ylpeitä!
Rahaa tulee kuin roskaa, kunhan Suomessa kannattaa ruotsinkieltä.
Samat rahastot voisivat myöntää myös valtiolle ja opetusministerille + työryhmille 100.000€:n palkkiot jokaiselle tulevan kieliuudistuksen takia.
Paljon parempi vaihtoehto olisi, jos jokaiselle kansanedustajalle joka kannattaa kielipakkoa niin lahjoitettaisiin samantien 5000€:n extrapalkkio vaikkapa vuosittain. Ei tarvitsisi yrittää elää näennäisdemokratiassa.
Oulun kaupunki haluaa säästää rahaa. Keinoksi on valittu lopettaa rahoitus kaikilta yksityiskouluilta, paitsi Oulun yksityiseltä ruotsinkieliseltä koululta.
Quote from: Shemeikka on 16.10.2014, 18:51:42
Oulun kaupunki haluaa säästää rahaa. Keinoksi on valittu lopettaa rahoitus kaikilta yksityiskouluilta, paitsi Oulun yksityiseltä ruotsinkieliseltä koululta.
Nämä ovat niitä asioita, joita et suomalaisesta mediasta lue. Varsinkaan valtamedioista, vaikka paikallislehdissä asiat uutisoitaisiinkin pienellä präntillä.
Noista palkinnoista:
Ajatelkaa, jos pakkoruotsista päästäisiin eroon, niin voisi alkaa kerran kuussa ehdottaa Suomen kouluihin ruotsin kieltä pakolliseksi ja tilille sataisi kaiken maailman kulturfondeilta rahaa kuin roskaa.
-i-
Höblän kyselyn mukaan vain viisi (Ritva Elomaa (ps), Pauli Kiuru (kok), Kimmo Kivelä (ps), Sanna Lauslahti (kok) ja Mika Niikko (ps)) pakkoruotsin poistamista esittävää kansalaisaloitetta käsittelevän sivistysvaliokunnan 17 jäsenestä ilmoittaa kannattavansa aloitetta.
Valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) kertoo, että kansalaisaloite lähetetään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mikä käsittääkseni tarkoittaa samalla sitä, ettei tämä eduskunta ehdi hyväksyä aloitetta, joten se tulee raukeamaan.
Hbl: Skolsvenskan har stöd i utskottet (http://hbl.fi/nyheter/2014-10-17/669601/skolsvenskan-har-stod-i-utskottet) 17.10.2014
QuoteYksikielisesti ruotsinkielisten kuntien määrä Suomessa saattaa pudota kolmesta yhteen, jos myös Luodon kunta päättää muuttua kaksikieliseksi.
Närpiön kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että kaupunki hakee kaksikieliseksi kunnaksi. Kaupunginhallituksen laskelmien mukaan kaksikielisyys toisi Närpiölle lisää valtionosuuksia 2,1 miljoonaa vuodessa.
Luodon kunnanjohtajan Gun Kapténsin laskelmien mukaan Luoto menettää noin miljoona euroa valtionosuuksia, jos kunta jatkaa yksikielisesti ruotsinkielisenä kuntana.
Luodon kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulf Stenman (r.) uskoo, että raha puhuu myös Luodossa.
– Meidän on vaikea kieltäytyä miljoonan euron potista, vaikka en pidä siitä, että kielellä tehdään kauppaa, sanoo Stenman.
Jos myös Luoto päätyy samaan ratkaisuun kuin Närpiö, ainoaksi ruotsinkieliseksi kunnaksi jää Korsnäs.
KP24: Maailman ruotsinkielisin kunta voi muuttua kaksikieliseksi (http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1480/375434/Maailman-ruotsinkielisin-kunta-voi-muuttua-kaksikieliseksi) 18.10.2014
Päättäjämme kyykyttävät suomenkielisiä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178232-paattajamme-kyykyttavat-suomenkielisia
Quote from: Iloveallpeople on 03.10.2014, 16:42:55
QuoteSivistysvaliokunta otti pakkoruotsialoitteen käsittelyyn
Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Julkinen kuuleminen asiassa järjestetään 11. marraskuuta, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).
– Me haluamme, että kaikki kansalaisaloitteet käsitellään kunnolla. Mietinnön tekemisestä ja saliin viemisestä tehdään eri päätös, Vahasalo kertoo.
Asiantuntijoina kuullaan Vahasalon mukaan tasapuolisesti sekä ruotsin kielen pakollisuuden kannattajia että sen vastustajia.
Kansalaisaloitteessa esitetään, että ruotsin kielen opetus muutetaan vapaaehtoiseksi. Sen mukaan kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat, jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opinnoissa ja työuralla epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.
Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.
– Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.
Satakunnan Kansa (http://www.satakunnankansa.fi/Kotimaa/1194931076552/artikkeli/sivistysvaliokunta+otti+pakkoruotsialoitteen+kasittelyyn.html)
Aloite on siis otettu valiokuntakäsittelyyn ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) onkin jo alustavasti välkytellyt punaista valoa aloitteelle. Kyllähän se jo etukäteen tiedettiin, että ei tämä nykyinen eduskunta pakkoruotsia poista.
Äänestäjille muistilista:
- Muista äänestää eduskuntavaaleissa. Katso tarkkaan, ketä äänestät. Kelvollisia puolueita ei välttämättä ole monta.
- Älä äänestä pakkoruotsittajien puolueita. 1968 Koiviston I hallitus oli ensimmäinen pakkoruotsittajien hallitus. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_I_hallitus)
- Älä äänestä niitäkään puolueita, jotka eduskunnan puoluekurin ja pakkoruotsia puolustavan puoluejohdon vuoksi puolustavat pakkoruotsia eduskunnan äänestyksissä, vaikka enemmistö muuten vastustaisikin.
- Älä äänestä pakkoruotsittajia. Erottele hyvissä ajoin jyvät akanoista: Pakkoruotsin kannattajat ja vastustajat nykyisessä eduskunnassa (http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27119)
Quote from: Roope on 16.09.2014, 13:29:00
Sekä Höblä että Svenska Yle tekivät viikko sitten jutun Suomeen vuosi sitten poliittisena pakolaisena saapuneesta Alexandrista, jonka ruotsin kielen opiskelun Espoon työvoimatoimisto estää. Alexandr unelmoi opiskelevansa ensimmäisenä kielenään suomen sijasta ruotsia, mutta työvoimaviranomaiset kieltäytyvät maksamasta opintoja, koska heidän mukaansa työllistyminen pelkällä ruotsin kielen taidolla on haasteellista.
Tänään Höblässä jatkojuttu:
QuoteNyt David saa opiskella ruotsia
Kolumbialainen David sai lopulta oikeuden kotoutua ruotsiksi. Alexandr sen sijaan odottaa edelleen päätöstä.
...
Pian artikkelin julkaisemisen jälkeen David sai uuden päätöksen. Hän oli muuttanut Espoosta Helsinkiin, ja onnistui saamaan ruotsinkielisen neuvojan Pasilan työvoimatoimistosta.
- Sanoin hänelle, että haluan kotoutua ruotsiksi. Hän kysyi, olinko tietoinen, että 95 prosenttia suomalaisista puhuu suomea, ja minä sanoin olevani. Sen jälkeen ruotsinkielinen kotouttamiskoulutukseni hyväksyttiin.
...
Hbl:n artikkelin jälkeen työministeri Lauri ihalainen (SDP) lupasi, että tapaukset joissa maahanmuuttajia ei ole kotoutettu ruotsiksi, tutkitaan uudelleen.
Alexandr aikookin nyt ottaa yhteyttä työ- ja elinkeinoministeriöön.
– Toivottavasti se auttaa. Ja jos ei auta, kirjoitan oikeusasiamiehelle, sanoo Aleksandr. (käännös)
Hbl: Nu får David lära sig svenska (http://hbl.fi/nyheter/2014-10-20/670586/nu-far-david-lara-sig-svenska) 20.10.2014
Samassa yhteydessä myös Paraisten kiintiöpakolaisten kielivalinnasta:
Quote from: Hbl 20.10.2014Kun Parainen päätti ottaa vastaan neljä syyrialaista pakolaisperhettä joulukuussa, tehdään kotouttaminen suomeksi, vaikka enemmistökieli Paraisilla on ruotsi. Osa paraislaisista on reagoinut tähän negatiivisesti.
Miksi te Paraisilla päätitte kotouttaa maahanmuuttajat suomen kielellä, Paraisten lastenhoidon johtaja Pia Hotanen?
- Yritimme tarkastella asiaa monesta näkökulmasta. Ajatusta suomenkielisestä kotouttamisesta tuki muun muassa se, että monet lapsista ovat kouluiässä. Tutkimme, millaisia mahdollisuuksia meillä on ottaa heidät vastaan. Suomenkielisessä koulussa on muun muassa opetussuunnitelma lapsille, jotka tulevat toisista kulttuureista.
- Ajattelimme myös sitä, että paikallisyhteisö Paraisilla on ruotsinkielinen, mutta lähialueemme Turku ja Kaarina ovat hyvin suomenkielisiä. Myös erilaiset työelämän kurssitukset tukivat suomenkielistä kotouttamista, sanoo Pia Hotanen.
Paraisten kaupunginvaltuustossa istuva Carita Henriksson (SDP) oli myös mukana tekemässä päästöstä, että kotouttaminen tapahtuu suomeksi.
- Järjestimme maaliskuussa kokouksen, jonka aiheena olivat Paraisten pakolaispolitiikka ja pakolaiskysymykset. Kolme kokoukseen osallistuneista oli pakolaisia, jotka oli kotoutettu Paraisilla ruotsiksi. Heidän mukaansa olisi ollut paljon helpompaa päästä työelämään, jos he olisivat oppineet ensin suomea. Suurin osa heistä muutti myöhemmin Turkuun töihin, ja siellä tarvitaan enemmän suomea kuin ruotsia.
- Päätös perustui siis pakolaisten kokemuksiin, sanoo Henriksson. (käännös)
Quote from: Roope on 17.10.2014, 10:00:57
Höblän kyselyn mukaan vain viisi (Ritva Elomaa (ps), Pauli Kiuru (kok), Kimmo Kivelä (ps), Sanna Lauslahti (kok) ja Mika Niikko (ps)) pakkoruotsin poistamista esittävää kansalaisaloitetta käsittelevän sivistysvaliokunnan 17 jäsenestä ilmoittaa kannattavansa aloitetta.
Valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) kertoo, että kansalaisaloite lähetetään perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mikä käsittääkseni tarkoittaa samalla sitä, ettei tämä eduskunta ehdi hyväksyä aloitetta, joten se tulee raukeamaan.
Hbl: Skolsvenskan har stöd i utskottet (http://hbl.fi/nyheter/2014-10-17/669601/skolsvenskan-har-stod-i-utskottet) 17.10.2014
Oleellista tässä viivytyksessä ei ole se, että aloite raukeaa vaan se, ettei se vahingossakaan päädy ennen vaaleja eduskunnan äänestykseen. Se nimittäin olisi myrkkyä kaikille muille puolueille kuin tiedätte-kyllä-mille ja sille yhden edustajan sirpaleelle, ja aiheuttaisi vielä kaupan päälle puolueiden sisällä hirvittävää ristivetoa vaalien alla siitä, kumpi onkaan lähempänä sydäntä: äänestäjä vai RKP:n säätiöiden vaaliraha.
Se, että aloite menee silppuriin on paljon helpompi painaa villasella kuin se, että omat kansanedustajat äänestävät asiasta selkeästi heidät valinneiden kansalaisten intressiä vastaan. Näin se vain menee.
Quote from: foobar on 20.10.2014, 18:18:22
Oleellista tässä viivytyksessä ei ole se, että aloite raukeaa vaan se, ettei se vahingossakaan päädy ennen vaaleja eduskunnan äänestykseen.
Totta. Ihmettelinkin, kun jotkut Rkp:n kansanedustajat jokin aika sitten käänsivät kelkkansa ja antoivat tyytyväisinä lausuntoja, joiden mukaan he pitävät oikein hyvänä, että aloite tulee kansanedustajien äänestettäväksi. Aiemmin he olivat pitäneet aloitetta perustuslain vastaisena ja siten käsittelykelvottomana. Aloitteen käsittelyn sivuraiteelle ohjaamisesta ja raukeamisesta lienee sovittu jo hyvän aikaa sitten.
Quote from: John on 08.08.2013, 00:21:12
Ei tämä aloite eduskunnan salin äänestykseen pääse, se on mielestäni selvä asia. Todennäköisesti asia haudataan valiokuntaan tai vaihtoehtoisesti aloitetta "käsitellään" valiokunnassa niin kauan, että vaalikausi päättyy.
Quote from: Jaska on 21.09.2014, 01:33:38
Quote from: AJIH
Quote from: JaskaEi ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.
Tämä riippuu siitä, minkälainen ihanne meillä on kansakunnan suhteen.
Aivan totta. Minun Suomeni on sellainen, jossa kolmella vanhalla kieliryhmällä on samanarvoiset oikeudet kuten nykyisissäkin kielilaeissa. Kunpa vain saamelaisten oikeudet saataisiin samalle tasolle ruotsinkielisten oikeuksien kanssa. Minun Suomessani kaikkia kuntia koskevat samat säännöt ja kriteerit, olipa niiden enemmistökieli mikä hyvänsä.
Onko kommenttisi ymmärrettävä niin, että sinä kannat Suomea, jossa yhteiskunta toimisi vain suomeksi? Myös Närpiössä?
Jos, niin millä argumenteilla oikeutat tällaisen epätasa-arvoisen ja alistavan mallin?
Ihanteeni on se, että äidinkieleltään ruotsinkielinen suomalainen puhuu mielellään suomea suomenkielisen suomalaisen kanssa. Kysymys on siitä, että toiset haluavat rakentaa juopaa suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten välille rakentamalla skandinaavista identiteettiä , ja hyvinhän siinä onkin onnistuttu aina svekomanian syntyajoista lähtien. Suomi ei ole ruotsalainen maa eikä siis ole mitään syytä asettaa ruotsia suomen rinnalle lainsäädännössä. Sillä voi kuitenkin olla oma asemansa vähemmistökielenä.
***
En oikein ymmärrä mitä mieltä on ehdoin tahdoin rakentaa retorisia olkiukkoja.
Jostain syystä raaseporilaisia ei koske käänteisesti se sama elämänviisaus jolla suomalaisille lapsille ruotsin kielen pakko-opiskelua puolustetaan eli että ei voi ikinä tietää minne elämä heittää joten vaikka asuisikin täysin suomenkielisellä alueella niin on viisasta opiskella ruotsia. Raaseporissa ilmeisesti on itsestäänselvää että heidän nuoriansa ei elämä tule heittelemään yhtään minnekään ihanasta Raaseporista.
Quote from: Roope on 20.10.2014, 18:49:26
Quote from: foobar on 20.10.2014, 18:18:22
Oleellista tässä viivytyksessä ei ole se, että aloite raukeaa vaan se, ettei se vahingossakaan päädy ennen vaaleja eduskunnan äänestykseen.
Totta. Ihmettelinkin, kun jotkut Rkp:n kansanedustajat jokin aika sitten käänsivät kelkkansa ja antoivat tyytyväisinä lausuntoja, joiden mukaan he pitävät oikein hyvänä, että aloite tulee kansanedustajien äänestettäväksi. Aiemmin he olivat pitäneet aloitetta perustuslain vastaisena ja siten käsittelykelvottomana. Aloitteen käsittelyn sivuraiteelle ohjaamisesta ja raukeamisesta lienee sovittu jo hyvän aikaa sitten.
Quote from: John on 08.08.2013, 00:21:12
Ei tämä aloite eduskunnan salin äänestykseen pääse, se on mielestäni selvä asia. Todennäköisesti asia haudataan valiokuntaan tai vaihtoehtoisesti aloitetta "käsitellään" valiokunnassa niin kauan, että vaalikausi päättyy.
Varsin uskomatonta, että ylipäätään tuollainen porsaanreikä on jätetty kansalaisaloitteisiin. Valtamediassa asia on edelleen vähemmän kiinnostanut, koska "tärkeitä aloitteita ei ole näkyvissä tulla hylätyiksi".
Jos mielipide RKP:n poliitikoilla muuttuu nopeasti, niin silloin on taustalla kasvanut vilunkipeli vaikuttanut siihen mielipiteeseen.
Tuli vaan kieliopetuksesta mieleen, että kun nykyään on mahdollista hakea yliopistoon, kunhan on mikä tahansa toisen asteen koulutus pohjalla. Miten ammatillisen koulutuksen saaneet voivat pärjätä esim. pakollisessa ruotsissa, kun siihen ei ole valmennettu käytännössä yhtään? Monilla lukionkin käyneillä on suuria vaikeuksia suorittaa kyseinen pakollinen paha, kun ruotsia ei tarvitse kirjoittaakkaan enää.
Mielestäni kyseessä on koulutuksellista tasa-arvoa loukkaava kohta, joka asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan.
Amiksessa on...
http://m.suomi24.fi/node/10977858
Kikkailua..nöyryyttävää kikkailua, mutta soisi laajentuvan..
http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/577786-vapaudu-pakkoruotsista.html
Quote from: AJIH on 20.10.2014, 20:33:05
Quote from: Jaska on 21.09.2014, 01:33:38
Quote from: AJIH
Quote from: JaskaEi ole mitään perusteita säätää ruotsinkielisiin kuntiin pelkkää pakkosuomea - ne kunnathan toimivat ruotsiksi.
Tämä riippuu siitä, minkälainen ihanne meillä on kansakunnan suhteen.
Aivan totta. Minun Suomeni on sellainen, jossa kolmella vanhalla kieliryhmällä on samanarvoiset oikeudet kuten nykyisissäkin kielilaeissa. Kunpa vain saamelaisten oikeudet saataisiin samalle tasolle ruotsinkielisten oikeuksien kanssa. Minun Suomessani kaikkia kuntia koskevat samat säännöt ja kriteerit, olipa niiden enemmistökieli mikä hyvänsä.
Onko kommenttisi ymmärrettävä niin, että sinä kannat Suomea, jossa yhteiskunta toimisi vain suomeksi? Myös Närpiössä?
Jos, niin millä argumenteilla oikeutat tällaisen epätasa-arvoisen ja alistavan mallin?
Ihanteeni on se, että äidinkieleltään ruotsinkielinen suomalainen puhuu mielellään suomea suomenkielisen suomalaisen kanssa. Kysymys on siitä, että toiset haluavat rakentaa juopaa suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten välille rakentamalla skandinaavista identiteettiä , ja hyvinhän siinä onkin onnistuttu aina svekomanian syntyajoista lähtien. Suomi ei ole ruotsalainen maa eikä siis ole mitään syytä asettaa ruotsia suomen rinnalle lainsäädännössä. Sillä voi kuitenkin olla oma asemansa vähemmistökielenä.
Minä kysyin siitä, mikä sinusta olisi Närpiön jokapäiväisen elämän kieli. Mikset vastaa suoraan? Ensin sanoit ympäripyöreästi, että se riippuu kansakunnan ihanteestamme, sitten sanoit, että ihanteesi olisi, että ruotsinkielinen puhuisi suomenkielisen kanssa suomea.
Vastaapa nyt vihdoinkin kysymykseen: mikä sinusta olisi luontevin/oikein Närpiön jokapäiväisen elämän kieli?Jos vastaat suomi, ole hyvä ja perustele, millä oikeudella ruotsi ei ole yhtä arvokas kieli kuin suomi. Koska niinhän asia olisi, jos ruotsi ei saisi olla jokapäiväisen yhteiskunnan kieli ruotsinkielisessä kunnassa, mutta suomi saisi olla jokapäiväisen yhteiskunnan kieli suomenkielisessä kunnassa.
Quote from: AJIH
En oikein ymmärrä mitä mieltä on ehdoin tahdoin rakentaa retorisia olkiukkoja.
En minäkään. Minusta siinä ei ole mitään mieltä.
Sen sijaan joudun arvailemaan, koska et uskalla vastata suoriin kysymyksiin.
Rkp:n ex-ministeri Pär Stenbäck purkaa Höblän kolumnissaan Oslon ja Kööpenhaminan matkojensa herättämiä ajatuksia. Stenbäckiä mietityttää etenkin työttömien suomalaisnuorten kohtalo.
Stenbäckin mukaan jo 100 000 ruotsalaisnuorta on paennut maansa korkeaa nuorisotyöttömyyttä muun muassa Norjaan ja Tanskaan palvelualoille, kun taas maahanmuuttajat ovat vallanneet Ruotsin matalapalkka-alat. Kuitenkaan mitään suomalaisten massamaahanmuuttoa länteen Stenbäck ei usko tulevan, sillä palvelualojen työpaikkojen kielitaitovaatimukset ovat kasvaneet sitten 60- ja 70-luvun teollisuustyöpaikkojen, eikä esimerkiksi Pohjois-Suomesta löydy tarvittavaa kielitaitoa.
Sen sijaan ainakin Stenbäckin lähipiirissä akateemisten suomenruotsalaisten keskuudessa on hyvinkin yleistä muuttaa töihin esimerkiksi Tukholmaan. Stenbäck on huolissaan nykyisestä suomenruotsalaisten muuttoliikkeestä ja mainitsee työvoiman maastamuuton yhdeksi syyksi suomenruotsalaisten määrän tipahtamiseen 350 000:sta tämän päivän 300 000:een. Lopuksi Stenbäck mainitsee epäilevänsä, että suomenruotsalaisten väestöosuusprosentti saattaa osittain perustua väestörekisteriin unohtuneisiin kuolleisiin sieluihin, jotka ovat muuttaneet jo aikoja sitten pysyvästi ulkomaille.
Hbl: Pär Stenbäck: Flytta eller fly från Finland (http://hbl.fi/opinion/i-dag/2014-10-28/673531/flytta-eller-fly-fran-finland) 28.10.2014
Yhteishyvän propagandaturahdus: "Pakkoruotsi on rikkaus"
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178883-yhteishyvan-propagandaturahdus-pakkoruotsi-on-rikkaus
Saattaa tämä tietoisku jo ollakin täällä, itse löysin sen ihan just äsken ja nauroin vedet silmissä:
Näin suomalaiset puhuvat ruotsia: karu totuus Oulusta
https://www.youtube.com/watch?v=JZEvAzqD1QY
Haastattelijana Sebastian Tynkkynen (Ps.)
:D
QuoteRkp haluaa pakkoruotsin ekaluokalle!
Ehdoton enemmistö suomalaisista vastustaa pakkoruotsia, mutta silti yhä uudet sukupolvet pakotetaan pänttäämään rakkaan länsinaapurimme kieltä niin Lieksassa kuin Ivalossakin.
Kysytäänpä vaihteeksi, mitä Suomen ruotsalainen kansanpuolue Rkp tekisi, jos se saisi vapaat kädet päättää kieltenopiskelusta Suomessa. Pakotettaisiinko suomenkielisen enemmistön jälkikasvu lukemaan ruotsia jo ensimmäiseltä luokalta alkaen? Naurettava ja mahdoton ajatus, eikö totta?
Juuri niin Suomen väkiluvultaan suurimman ruotsinkielisen kunnan, länsiuusmaalaisen Raaseporin kunnanvaltuusto kuitenkin on päättänyt. Elokuusta 2016 alkaen jokaisen raaseporilaisen suomenkielisen lapsen on pakko opiskella ruotsia ensimmäisenä vieraana kielenään ensimmäiseltä luokalta alkaen.
Päätös on tietääkseni ainoa laatuaan Suomen peruskoulujärjestelmän historiassa.
[...]
On vaikea nähdä, kuinka maailmanlaajuisesti täysin marginaalisen ruotsin kielen opiskelijat olisivat tasa-arvoisessa asemassa englantia ensimmäisenä vieraana kielenään opiskelevien lasten kanssa.
Tosiasia näet on, ettei ruotsista ole maailmalla sen enempää hyötyä kuin suomestakaan. Näin voin sanoa hyvällä omallatunnolla työskenneltyäni vuosia kansainvälisessä liike-elämässä.
[...]
Viime kevään eurovaalikampanjassaan Rkp vetosi vahvasti vähemmistöjen oikeuksien turvaamisen puolesta. On surkuhupaisaa, että Raaseporissa enemmistövaltaa käyttäessään puolue pakottaa suomenkielisen vähemmistön lapset tekemään kielivalinnan, jota juuri kukaan ei vapaaehtoisesti tekisi.
Puheenjohtaja Carl Haglund, kannattaisikohan Raaseporin Rkp:n kielipolitiikkaan puuttua? Kun ne vaalitkin ovat tulossa. Ja seuraava pakkoruotsikeskustelu.
Taavi Soininvaara
Kirjoittaja on kirjailija, joka työskenteli aiemmin rahoituslaitoksissa ja teollisuuden johtotehtävissä.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1414556026086) 30.10.2014
Asiallinen kolumni ja yllättävässä paikassa, mutta Soininvaara ei ole tainnut huomata, että myös Suomen nykyinen pääministeri (ei-Rkp) ajoi puheenjohtajakampanjassaan pakkoruotsin aloittamista ekaluokalta.
QuoteIstuvan hallituksen esityksestä syyskokous myös päätti keskustelun ja äänestyksen jälkeen pudottaa Liiton toimintaohjelmasta kohdan, jossa vaadittiin Suomen muuttamista virallisesti yksikieliseksi. Päätöksen taustalla on Liiton halu keskittyä kansalaisten kielioikeuksien positiiviseen puolustamiseen ja pakkoruotsin purkamiseen.
"Olen iloinen hallituksen uusista jäsenistä, jotka varmasti tuovat tuoretta näkökulmaa Liiton toimintaan", toteaa Terho. "Pidän myös toimintasuunnitelmaan tehtyjä muutoksia hyvinä. Nyt on aika keskittyä kielikeskustelussa kaikkein oleellisimpaan tavoitteeseen, eli järjenvastaisesta pakkoruotsijärjestelmästä vapautumiseen."
Suomalaisuuden Liitto luopui yksikielisyyden vaatimuksesta ja keskittyy pakkoruotsin lakkauttamiseen (http://www.epressi.com/tiedotteet/laki/suomalaisuuden-liitto-luopui-yksikielisyyden-vaatimuksesta-ja-keskittyy-pakkoruotsin-lakkauttamiseen.html) 30.10.2014
Quote
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund (RKP) sanoo, että on hyvin positiivista, jos Suomalaisuuden liitto haluaa Suomen olevan jatkossakin kaksikielinen, mutta hän lisää, että on liitolta tietoinen strategia ottaa yksi askel kerrallaan. Hän näkee saman ilmiön kansalaisaloitteessa, joka haluaa lopettaa kouluruotsin.
– Jos kouluruotsista tulee vapaaehtoista, vähenee opetus, kun yhä harvemmat lukevat ruotsia. Se johtaa lopulta vaatimukseen, ettei niitä, jotka eivät ole lukeneet ruotsia, saa syrjiä, kun he hakevat töitä julkiselta sektorilta, ja silloin ei myöskään yhteiskunnan kaksikielisenä pitäminen onnistu, hän sanoo. (käännös)
Hbl: "Finskhetsförbundet spelar taktiskt" (http://hbl.fi/nyheter/2014-10-30/675386/finskhetsforbundet-spelar-taktiskt) 30.10.2014
Folktingetin Österlund ei ilmeisesti ole lukenut kyseistä kansalaisaloitetta (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131), sillä siihen sisältyy aivan avoimesti myös vaatimus ns. virkamiesruotsin lopettamisesta:
Quote from: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteillaJulkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.
Suomen virallisella kaksikielisyydellä taas ei ole suoraa yhteyttä sen enempää pakkoruotsiin kuin virkamiesruotsiinkaan. Kun pakkoruotsista ja virkamiesruotsista on päästy, on Suomen virallinen kaksikielisyys lähinnä pelkkä kuriositeetti. Virallinen kaksikielisyys tuskin herättää suurempia intohimoja sen jälkeen, kun sillä ei enää perustella pakkoruotsijärjestelmää.
Pakkopohjoismaalaistaminen vastaan työelämän todelliset kielitarpeet
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179021-pakkopohjoismaalaistamista
Elinkeinoelämän keskusliiton tuore selvitys "Kielitaito on kilpailuetu" löytyy täältä:
http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf
Tuhoaako RKP:n politiikka ruotsinkieliset?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179171-tuhoaako-rkpn-politiikka-ruotsinkieliset
Vastaus: kyllä!
Pakkokieli on myös ruotsinkielisten vihollinen.
http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/10/yksikielinenkuntakaksikieliseksikeskenkymmenvuotiskauden.html
Hallitus esittää, että yksikielinen kunta voitaisiin kunnanvaltuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella säätää kaksikieliseksi kesken valtioneuvoston säätämän kymmenvuotiskauden. Nykyisen lain nojalla kunnat voivat hakeutua kaksikielisiksi seuraavan kerran vasta vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle tänään 23. lokakuuta.
Esityksellä pyritään turvaamaan kunnille, jotka vuoden 2015 alusta valtionosuusuudistuksen myötä menettävät kieleen perustuvia valtionapuja, mahdollisuudet saada korvauksia kielellisistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin.
Kunnan kieleen perustuvaan valtionosuuteen ei jatkossa vaikuta enää kunnassa asuvien 6 - 15-vuotiaiden ruotsinkielisten lasten osuus, vaan kunnan kaksikielisyys. Valtionavun piiristä putoavat pois yksikieliset kunnat, vaikka niissä asuisi huomattava määrä toista kansalliskieltä äidinkielenään puhuvia.
Valtioneuvosto säätää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunta määritetään kaksikieliseksi, jos kunnan suomen- tai ruotsinkielinen vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistön osuus laskee alle 6 prosentin tai alle 3 000 asukkaan.
---JATKUU
Quote from: PROTOTYPE on 04.11.2014, 12:04:54
Esityksellä pyritään turvaamaan kunnille, jotka vuoden 2015 alusta valtionosuusuudistuksen myötä menettävät kieleen perustuvia valtionapuja, mahdollisuudet saada korvauksia kielellisistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin.
Uudistuksessa tuli pikku virhe pilkun kanssa. Esimerkiksi Närpiö nettoaa valtionosuusuudistuksen myötä joka vuosi kulujen jälkeen kaksi miljoonaa euroa.
QuoteValtionosuusuudistus houkuttaa Manner-Suomen viimeisiä ruotsinkielisiä kuntia vaihtamaan kaksikielisyyteen. (..) Närpiön kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantain valtuustossa äänestyksen jälkeen. Tuon päätöksen myötä yli 9000 asukkaan kaupungin vuosittaiset valtionosuudet kasvavat arviolta noin 2,1 miljoonaa euroa.
– Summasta 100.000 euroa menee kaksikielisyyden mukanaan juokseviin kuluihin, kuten lisääntyneisiin käännöskustannuksiin. Ensimmäisenä vuonna joudumme uusimaan kaksikielisyyteen liittyen esimerkiksi kunnan alueen tienviitat. Näihin kuluihin olemme arvioineet menevän maksimissaan 200.000 euroa. Tämä on kuitenkin kertaluonteinen kuluerä, Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo.
Kuntalehti: Kaksikielisyys houkuttaa kuntia rahan takia (http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/talous/kaksikielisyys-houkuttaa-kuntia-rahan-takia/) 17.10.2014
"Ruotsinkieliset" kunnat voitaisiin vaikka lailla säätään kaksikielisiksi, mutta miksi esimerkiksi Vantaa, Turun tai Lohjan pitäisi olla keinotekoisen kaksikielisiä?
Yksikielinen Suomi kuuluisi tietenkin 99% Suomsta ihan kielen perusteella.
Pitää antaa kielifasisteille myöten että alkavat oppimaan tavoille ja seuraukset on oppimattomuden tekeminen että joskus oikeasti hurri saa ruorsinpuhunisessta turpaansa. Herrakansankn pitää oppia tavoille.
Quote from: ruikonperä on 16.05.2014, 22:03:46
Tästä ilmainen vinkki pakkoruotsittajille seuraavaksi askeleeksi.
Lakiin on kirjattava että kaikki ulkomaiset ohjelmat on dubattava ruotsiksi jotta varmistetaan rikas kielivarasto vauvasta vaariin.
Aamu-ruotsittajaan saatiin jo uutiset koska yksi kanava ei riitä. Kun puhutaan ruotsinkielestä niin mikään ei ole muuta kuin toteuttamista vailla.
Pakotonta ruotsalaisuuden päivää!
jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179377-pakotonta-ruotsalaisuuden-paivaa (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179377-pakotonta-ruotsalaisuuden-paivaa)
Quote from: Jaska on 27.10.2014, 10:41:52
Vastaapa nyt vihdoinkin kysymykseen: mikä sinusta olisi luontevin/oikein Närpiön jokapäiväisen elämän kieli?
Jos vastaat suomi, ole hyvä ja perustele, millä oikeudella ruotsi ei ole yhtä arvokas kieli kuin suomi.
Vaikket kysynytkään minulta, niin vastaan silti: Suomi.
Minusta ruotsi ei todellakaan ole yhtä arvokas kuin suomi siitä yksinkertaisesta syystä etten puhu sitä äidinkielenäni, enkä edes teeskentele olevani kiinnostunut sen enenpää ruotsalaisten kuin muidenkaan "oikeuksista" omiin kieliinsä tässä maassa.
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta (https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI)
Quote from: Jaska on 05.11.2014, 21:51:19
Pakotonta ruotsalaisuuden päivää!
jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179377-pakotonta-ruotsalaisuuden-paivaa (http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179377-pakotonta-ruotsalaisuuden-paivaa)
Jaskan kannanottoja viitsin lukea, vaikka pakkoruotsi ei olekaan minulle keskeinen kysymys, eikä tunnu mokutuksen rinnalla oikeastaan miltään. Sen sijaan AIH:n ja vastaavat puheet saavat minut väsyneeksi ja tympääntyneeksi. Enkä varmasti ole ainoa. Lisäksi koen tarvetta suojella vastuullisemman maahanmuuttopolitiikan puolustajia sekaantumasta tai rinnastumisesta sellaisiin puhetapoihin.
Koska pakkoruotsi ei sinänsä ole ruotsinkielistenkään todellisen edun mukaista, ja ilman vastakkainasettelua ruotsinkielistenkin valtaosa tämän tajuaisi, niin sen poiston esteenä onkin lähinnä juuri tämä vastakkainasettelu. Vastakkainasettelun olennainen osa on kielivapauden puolustajien imago, joka saa toiset, ennen kaikkea itseään "junttikansaa" parempina pitävän valtapolitiikan ja eliitin piirissä, kääntymään vastapuolelle. Sitä imagoa on aktiivisesti liattu ulkoapäin todella järjestäytyneesti ja törkeästikin, mutta leimauksen varsinaisesti tekevät tehokkaaksi ja kiinnittävät kohteeseensa vasta ne joidenkin kielivapauden puolustajien kannanotot, jotka antavat leimaajille mahdollisuuden niitä osoittaen yleistää kaikkiin ja todeta olleensa oikeassa.
Tässäkin asiassa pätee se, että leimaus tarttuu ja tuhoaa uhrinsa vain, jos leimauksen uhri tulee edes vähän vastaan ja kantaa leimoja ylpeänä kuin polttomerkkejä.
Quote from: Taikakaulin on 06.11.2014, 11:32:50
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta (https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI)
Suomi taitaa olla ainoa valtio tässä aurinkokunnassa, missä on oma liputustuspäivänsä kansanmurhaajalle?
Quote from: JuoniVaikket kysynytkään minulta, niin vastaan silti: Suomi.
Minusta ruotsi ei todellakaan ole yhtä arvokas kuin suomi siitä yksinkertaisesta syystä etten puhu sitä äidinkielenäni, enkä edes teeskentele olevani kiinnostunut sen enenpää ruotsalaisten kuin muidenkaan "oikeuksista" omiin kieliinsä tässä maassa.
Kiitos rehellisyydestäsi. Toivottavasti sinunlaisiasi ääriajattelijoita ei ole paljon.
Quote from: Pöllämystynyt on 06.11.2014, 12:55:12
Quote from: Jaska on 05.11.2014, 21:51:19
Pakotonta ruotsalaisuuden päivää!
jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179377-pakotonta-ruotsalaisuuden-paivaa
Jaskan kannanottoja viitsin lukea, vaikka pakkoruotsi ei olekaan minulle keskeinen kysymys, eikä tunnu mokutuksen rinnalla oikeastaan miltään. Sen sijaan AIH:n ja vastaavat puheet saavat minut väsyneeksi ja tympääntyneeksi. Enkä varmasti ole ainoa. Lisäksi koen tarvetta suojella vastuullisemman maahanmuuttopolitiikan puolustajia sekaantumasta tai rinnastumisesta sellaisiin puhetapoihin.
Koska pakkoruotsi ei sinänsä ole ruotsinkielistenkään todellisen edun mukaista, ja ilman vastakkainasettelua ruotsinkielistenkin valtaosa tämän tajuaisi, niin sen poiston esteenä onkin lähinnä juuri tämä vastakkainasettelu. Vastakkainasettelun olennainen osa on kielivapauden puolustajien imago, joka saa toiset, ennen kaikkea itseään "junttikansaa" parempina pitävän valtapolitiikan ja eliitin piirissä, kääntymään vastapuolelle. Sitä imagoa on aktiivisesti liattu ulkoapäin todella järjestäytyneesti ja törkeästikin, mutta leimauksen varsinaisesti tekevät tehokkaaksi ja kiinnittävät kohteeseensa vasta ne joidenkin kielivapauden puolustajien kannanotot, jotka antavat leimaajille mahdollisuuden niitä osoittaen yleistää kaikkiin ja todeta olleensa oikeassa.
Olet täysin oikeassa! Moni todella vastustaa kielivapautusta vain siksi, koska perussuomalaiset ajavat sitä. Siksi he sokeudessaan ja mustavalkoisuudessaan kuvittelevat, että se kuuluu samaan kategoriaan muiden juttujen kanssa, jotka he itse yhdistävät perussuomalaisiin: rasismi, homofobia, naisten alistaminen...
Ei tarvita kuin yksi ennakkoluuloja tukeva yksittäistapaus, niin se antaa jo oikeuden yleistäen kuvitella, että kaikki kielivapauttajat kantavat samoja taka-ajatuksia mutta haluavat vain naamioida hankkeensa salonkikelpoiseksi.
Perusnuorten uuden/tulevan puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen erinomainen video ruotsalaisuuden päivästä:
https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI
Quote from: Nanfung on 06.11.2014, 13:00:32
Quote from: Taikakaulin on 06.11.2014, 11:32:50
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta (https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI)
Suomi taitaa olla ainoa valtio tässä aurinkokunnassa, missä on oma liputustuspäivänsä kansanmurhaajalle?
Mille kansanmurhaajalle? Ja tuskin on ainoa.
Quote
Lars Nyberg, Turun Luostarinvuoren koulun kielikylpyopettaja:
- Lapsi saa kielikylvyn kautta monipuolisen kielitaidon ilman, että varsinaisesti opiskelisi kieltä. Se tulee yksinkertaisesti normaalin eletyn elämän kautta. (..) Se ei maksa enempää kuin tavallinen koulunkäynti, vaan tarvitaan vain opettaja, joka hoitaa opetuksen hyvällä ruotsin kielellä sen sijaan, että tekisi sen suomeksi. (käännös)
Svenska Yle: Svenskan kan stöta på patrull - men språkbad är en succé i Åbo (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/05/svenskan-kan-stota-pa-patrull-men-sprakbad-ar-en-succe-i-abo) 5.11.2014
Quote
Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglundin mukaan kielikylpyyn sijoittamisessa ei puhuta huimista summista.
– Budjettineuvotteluissa elokuussa katsotaan, miten paljon rahaa siihen voi irrottaa. Löysästi on puhuttu noin 5-10 miljoonasta eurosta tässä vaiheessa, koska taloustilanne on huono. Pidemmän päälle valtio voisi tukea varmaan enemmän, Haglund sanoo Aamulehdelle.
Verkkouutiset: AL: Hallitus panostaa noin 5-10 miljoonaa kielikylpyhankkeeseen (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Kielikylpy-22999) 8.7.2014
QuoteDet finns ju skillnader mellan finskspråkiga och svenskspråkiga. Men när vi tittar under ytan är vi likadana. Vi är finländare, oberoende av vårt modersmål.
Därför kan även världens äldsta finskspråkiga tidning Keskisuomalainen skriva sin ledare på det andra inhemska språket. Det är första gången i tidningens 133-åriga historia.
Idag är det den sjätte i november, denna dag kallas Svenska dagen. Dagen påminner oss om att tvåspråkighet är en rikedom.
Keskisuomalainen, pääkirjoitus: Finland är ett tvåspråkig land (http://www.ksml.fi/mielipide/paakirjoitukset/finland-ar-ett-tvasprakig-land/1928206) 6.11.2014
Quote from: Taikakaulin on 06.11.2014, 11:32:50
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta (https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI)
Nimenomaan tuo Tynkkysen nostama asia itteänikin hiertää. Moni suomenruotsalainenkin sanoo vastustavansa pakkoruotsia, mutta en ole nähnyt vielä yhtäkään (jos Mannerheimia ei lasketa) julkistamassa että "EI MINUN NIMISSÄNI".
Sama juttu kuin muslimeilla. Sanotaan että "kyllä vastustamme terrorismia", mutta sanotaan sen verran hiljaa ja huomaamattomasti että jää kyllä ihan toinen kuva.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 06.11.2014, 15:04:46
Quote from: Taikakaulin on 06.11.2014, 11:32:50
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta (https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI)
Nimenomaan tuo Tynkkysen nostama asia itteänikin hiertää. Moni suomenruotsalainenkin sanoo vastustavansa pakkoruotsia, mutta en ole nähnyt vielä yhtäkään (jos Mannerheimia ei lasketa) julkistamassa että "EI MINUN NIMISSÄNI".
Sama juttu kuin muslimeilla. Sanotaan että "kyllä vastustamme terrorismia", mutta sanotaan sen verran hiljaa ja huomaamattomasti että jää kyllä ihan toinen kuva.
Mitä eroa on sanomisella ja "julkistamisella"? Ovatko suomenruotsalaiset jotenkin kollektiivisesti vastuussa pakkoruotsista, että heidän täytyy kaikkien tehdä julkisia anteeksipyyntöjä? Miksi "kielivapauttajat" eivät ole kokoajan pyytelemässä anteeksi suomenruotsalaisia parjaavien kollegoidensa puolesta? Koska he ovat vastuussa itsestään, eivät muista.
Quote from: Roope on 06.11.2014, 14:55:16
5.11.2014
Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglundin mukaan kielikylpyyn sijoittamisessa ei puhuta huimista summista.
– Budjettineuvotteluissa elokuussa katsotaan, miten paljon rahaa siihen voi irrottaa. Löysästi on puhuttu noin 5-10 miljoonasta eurosta tässä vaiheessa, koska taloustilanne on huono. Pidemmän päälle valtio voisi tukea varmaan enemmän, Haglund sanoo Aamulehdelle.
Tottahan rahaa löytyy jos on tahtoa. Eri asia on löytyykö oppilailta opiskelutahtoa.
Quote from: Taikakaulin on 06.11.2014, 11:32:50
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta (https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI)
Tämmöistä "performanssi"-taidetta tarvitaankin osoittamaan todellisuus. Ruotsalaisuuden päivän muka-iloisuus ja muka-tärkeys kun ovat huvittavaisuudessaan omaa luokkaansa.
Kannattaapa huomioida sekin seikka, ettei tänä vuonna ruotsalaisuuden päivä kerännyt samanlaista huomiota kuin viimeksi? Tai ei oikeastaan ollenkaan huomiota. Mistähän syystä?
Tuohan johtuu täysin pakkoruotsi-aloitteesta, joka luotiin viime vuonna ja se sai valtavan huomion. "Päivä på svenska"- oli täysin suunniteltu tiettyjen rahoittajien ja toimittajien kautta samana vuonna, joten siitä hyvästä voitiin antaa 10.000€:n palkinto Saska Saarikoskelle. Kuinkahan moni muukin toimittaja, lehti yms. sai vastaavia palkintoja ja rahaa tuon päivän järjestämisestä?
Nyt kun ei ole tänä vuonna pakkoruotsialoitteesta kohistu, niin voitiin jälleen palata "normaaliin päivärytmiin" ja unohtaa koko ruotsalaisuuden päivä jopa asiaa kovassa ajamassa Helsingin Sanomissa. Saskakin kiitti kymppitonnista ja unohti keksimänsä päivänsä sen sileän tien. Tänä vuonna ei ollut jaossa uutta kymppitonnia... :'(
Quote from: Nationalisti on 06.11.2014, 15:18:54
Quote from: vihapuhegeneraattori on 06.11.2014, 15:04:46
Quote from: Taikakaulin on 06.11.2014, 11:32:50
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta (https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI)
Nimenomaan tuo Tynkkysen nostama asia itteänikin hiertää. Moni suomenruotsalainenkin sanoo vastustavansa pakkoruotsia, mutta en ole nähnyt vielä yhtäkään (jos Mannerheimia ei lasketa) julkistamassa että "EI MINUN NIMISSÄNI".
Sama juttu kuin muslimeilla. Sanotaan että "kyllä vastustamme terrorismia", mutta sanotaan sen verran hiljaa ja huomaamattomasti että jää kyllä ihan toinen kuva.
Mitä eroa on sanomisella ja "julkistamisella"? Ovatko suomenruotsalaiset jotenkin kollektiivisesti vastuussa pakkoruotsista, että heidän täytyy kaikkien tehdä julkisia anteeksipyyntöjä? Miksi "kielivapauttajat" eivät ole kokoajan pyytelemässä anteeksi suomenruotsalaisia parjaavien kollegoidensa puolesta? Koska he ovat vastuussa itsestään, eivät muista.
"Kielivapauttajat" kertovat suoraan, kiertelemättä ja julkisesti mitä mieltä ovat ja muut voivat olla mitä mieltä haluavat mutta en ole nähnyt yhtään suomenruotsalaista vaikuttajaa tai muutakaan kertomassa yleisönosastolla tai vastaavalla että vastustaisivat pakkoruotsia.
Eli ero on siinä että "kielivapauttajat" julkisesti tuovat mielipiteensä esiin eivätkä vain kerro kaverille.
QuoteLars Nyberg, Turun Luostarinvuoren koulun kielikylpyopettaja:
- Lapsi saa kielikylvyn kautta monipuolisen kielitaidon ...
Heh, pakkoruotsittajien retoriikassa "monipuolinen kielitaito" on yhtä kuin ruotsin kielen osaaminen. Muiden kielten osaamisesta he eivät niinkään välitä.
Quote from: Onkko on 06.11.2014, 15:53:15
Quote from: Nationalisti on 06.11.2014, 15:18:54
Quote from: vihapuhegeneraattori on 06.11.2014, 15:04:46
Quote from: Taikakaulin on 06.11.2014, 11:32:50
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi: Ruotsalaisuuden päivä muistuttaa meitä alistamisesta (https://www.youtube.com/watch?v=Ha1MF-U4UNI)
Nimenomaan tuo Tynkkysen nostama asia itteänikin hiertää. Moni suomenruotsalainenkin sanoo vastustavansa pakkoruotsia, mutta en ole nähnyt vielä yhtäkään (jos Mannerheimia ei lasketa) julkistamassa että "EI MINUN NIMISSÄNI".
Sama juttu kuin muslimeilla. Sanotaan että "kyllä vastustamme terrorismia", mutta sanotaan sen verran hiljaa ja huomaamattomasti että jää kyllä ihan toinen kuva.
Mitä eroa on sanomisella ja "julkistamisella"? Ovatko suomenruotsalaiset jotenkin kollektiivisesti vastuussa pakkoruotsista, että heidän täytyy kaikkien tehdä julkisia anteeksipyyntöjä? Miksi "kielivapauttajat" eivät ole kokoajan pyytelemässä anteeksi suomenruotsalaisia parjaavien kollegoidensa puolesta? Koska he ovat vastuussa itsestään, eivät muista.
"Kielivapauttajat" kertovat suoraan, kiertelemättä ja julkisesti mitä mieltä ovat ja muut voivat olla mitä mieltä haluavat mutta en ole nähnyt yhtään suomenruotsalaista vaikuttajaa tai muutakaan kertomassa yleisönosastolla tai vastaavalla että vastustaisivat pakkoruotsia.
Eli ero on siinä että "kielivapauttajat" julkisesti tuovat mielipiteensä esiin eivätkä vain kerro kaverille.
Suomenruotsalainen voi kannattaa kielivapautta ja olla puhumatta siitä julkisesti. Ihan totta. Se tuskin on kovinkaan monelle keskeinen poliittinen kysymys.
Quote from: Onkko on 06.11.2014, 15:53:15
"Kielivapauttajat" kertovat suoraan, kiertelemättä ja julkisesti mitä mieltä ovat ja muut voivat olla mitä mieltä haluavat mutta en ole nähnyt yhtään suomenruotsalaista vaikuttajaa tai muutakaan kertomassa yleisönosastolla tai vastaavalla että vastustaisivat pakkoruotsia.
On niitä harvakseltaan, mutta huvittavaa kyllä enemmän ruotsinkielisessä kuin suomenkielisessä mediassa.
Tämänpäiväisessä Höblässä oli paljon kieliaiheisia kirjoituksia, ja yhdessä yleisönosastokirjoituksessa 50-luvulla koulunsa käynyt ruotsinkielinen totesi, että kaikkien Suomessa asuvien on osattava suomea ja ruotsinkielisten on itse huolehdittava kulttuurinsa säilyttämisestä. Hän sanoi säälivänsä kielikeskustelua käyviä ruotsinkielisiä, jotka pystyttävät ruotsinkielisten ympärille muureja. Pakkoruotsin sijaan hän markkinoisi ruotsin kieltä vaikka Saaristoruokaa (Skärgårdsmat) -ohjelmalla.
QuoteRuotsin kieli kukoistaa Suomessa, mutta lämpimiin etelätuuliin sekoittuu purevaa viimaa ruotsin kielen ympärillä käydyssä keskustelussa. Nykyinen poliittinen ilmapiiri on antanut ruotsivastaisuudelle mahdollisuuden nostaa päätään, sanoi RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund puheessaan ruotsalaisuuden päivän pääjuhlassa Tammisaaressa torstai-iltana.
- Kouluruotsin vastainen kansalaisaloite on näkyvin esimerkki siitä, että vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja että on liian varhaista levätä, laulaa Modersmålets sång ja syödä runebergintorttuja, sanoi Haglund.
Hän sanoi, ettei kansalaisaloitteen alullepanijoiden puheiden vapaaehtoisuudesta pidä antaa hämätä. Kansalaisaloitteen ja sen taustavoimien agendana on ruotsivastaisuus. (käännös)
Hbl: Haglund: Antisvensk agenda bakom medborgarinitiativet (http://hbl.fi/nyheter/2014-11-06/678656/haglund-antisvensk-agenda-bakom-medborgarinitiativet) 6.11.2014
Rasistista leimaamista huumorin varjolla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179440-rasistista-leimaamista-huumorin-varjolla
Quote from: Roope on 06.11.2014, 17:15:19
QuoteRuotsin kieli kukoistaa Suomessa, mutta lämpimiin etelätuuliin sekoittuu purevaa viimaa ruotsin kielen ympärillä käydyssä keskustelussa. Nykyinen poliittinen ilmapiiri on antanut ruotsivastaisuudelle mahdollisuuden nostaa päätään, sanoi RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund puheessaan ruotsalaisuuden päivän pääjuhlassa Tammisaaressa torstai-iltana.
- Kouluruotsin vastainen kansalaisaloite on näkyvin esimerkki siitä, että vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja että on liian varhaista levätä, laulaa Modersmålets sång ja syödä runebergintorttuja, sanoi Haglund.
Hän sanoi, ettei kansalaisaloitteen alullepanijoiden puheiden vapaaehtoisuudesta pidä antaa hämätä. Kansalaisaloitteen ja sen taustavoimien agendana on ruotsivastaisuus. (käännös)
Hbl: Haglund: Antisvensk agenda bakom medborgarinitiativet (http://hbl.fi/nyheter/2014-11-06/678656/haglund-antisvensk-agenda-bakom-medborgarinitiativet) 6.11.2014
Haglundia selvästi vituttaa. Hyvä!
QuoteTeuvo Hakkarainen: Viitasaarella on tie ruotsinkielellä vain tätini miehen takia
Perussuomalaiset kyselivät ruotsinkielen asemasta eduskunnassa, jossa käsiteltiin kielilakia.
Perussuomalaisten kielikysymyksiin vastaili oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Hän toivoi muistettavan, että olemme yksi kansa jolla on kaksi kieltä, "ja se ei ole mikään huono asia".
Kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) halusi pohdittavan, miksi ruotsinkielisille kertyy enemmän vaurautta ja hyvinvointia. Hän arveli ruotsinkielisillä olleen kautta aikojen parempi koulutusjärjestelmä, joka takaa paremmat työpaikat.
Ruohonen-Lernerin mukaan sosiaaliset suhteet auttavat ruotsinkielisiä parempiin työ- ja virkapaikkoihin. Rkp:n jäsenkirja hänen mukaansa on auttanut syrjäyttämään hakuprosessissa suomenkielisiä pätevämpiä hakijoita. Nimeltä hän mainitsi Eva Biaudetin.
Perussuomalaisten Pertti Virtasen mielestä kielipolitiikasta keskustelua on kielletty Suomessa rasismina.
Mika Niikko (ps.) esitti kuntien kaksikielisyyttä korvattavan tulkkipalveluilla.
Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) mukaan hänen kotikunnassaan Viitasaarella on yksi ruotsinkielinen.
– Hän on minun tädin mies, Bertel Östberg. Hänen takiaan muun muassa tie numero 77, Sininen Tie, siinä lukee Blå Vägen, Teuvo Hakkarainen sanoi.
Hakkarainen kysyi, onko yhtä ihmistä varten tehty kymmenen tuhannen asukkaan kunnassa liikennemerkit toisella kielellä.
Hän kertoi lentävänsä kotiinsa Kuopion kautta ja lennolla selostusten tulevan myös ruotsiksi.
– Tuskin kukaan siellä ruotsia puhuu. Eikä sitä tartte. Se ruotsi on ihan hyvä siellä missä sitä tarvitaan, mutta missä sitä ei tarvita, niin antaa vapaaehtoisesti jokaisen opiskella sitä niin paljon kuin haluaa.
Sdp:n Tuula Väätäinen huomautti, että Sinistä Tietä varmaan kulkevat muutkin Viitasaaren läpi kuin Hakkaraisen tädin mies.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sininentie%20hakkarainen-27798 (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sininentie%20hakkarainen-27798)
Jos suomalaisten vapaus on ruotsalaisvastaisuutta niin pakollinen ruotsi on suomalaisvastaisuutta. Kenen puolella suomalaisten pitäisi olla, no onpa vaikea kompa.
Kyllä RKP maalaa itsensä nurkkaan, tai oikeasti muuraa itsensä nurkkaan koska väkisin tekevät >95% vihollisikseen. Pitäisikö nämä jatkuvat enemmistöön kohdistuvat pakkotoimet ja loukkaukset muka sietää ja unohtaa?
QuoteStenbäck: Ruotsin kieli on edelleen siltamme länteen
Pakollisesta kouluruotsista luopuminen johtaa lopulta luopumiseen ruotsista toisena kansalliskielenä, väittää ministeri Pär Stenbäck, joka palkittiin torstaina Folktingetin ansiomitalilla.
...
Stenbäck, jolla on ollut pitkä poliittinen ura muun muassa opetus- ja ulkoministerinä, kansanedustajana ja Rkp:n puheenjohtajana, huomauttaa, että ruotsin kieleen suhtautumisessa on ollut Suomessa aina kielteisten ja myönteisten aaltojen liikettä. Juuri nyt ruotsi on hänen mielestään renessanssin edessä.
– Suomessa on ymmärrettävä, että pohjoismainen suuntautuminen on välttämätöntä ottaen huomioon tapahtumat idempänä. Ruotsin kieli on edelleen siltamme länteen.
Mitä tulee ruotsin kielen asemaan Suomessa nykyään, Stenback näkee edelleen useita ongelmia. Suurin kysymys on kansalaisaloite pakollisesta kouluruotsista, jota käsitellään parhaillaan eduskunnassa.
Stenbäck sanoo, että vaikka hän periaatteessa kannattaa vapaaehtoisuutta, on vapaaehtoisesta kouluruotsista maksettava hinta se, että 10-15 vuoden tähtäimellä se johtaa luopumiseen ruotsista toisena kansalliskielenä.
– Loogisesti tarkasteltuna niin tapahtuu, koska kaksikielisten virkamiesten palvelut lakkaavat, eikä enää tarjota palvelua ruotsiksi verojärjestelmässä ja oikeusistuimissa. (käännös)
Hbl: Stenbäck: Svenskan är fortsättningsvis vår brygga västerut (http://hbl.fi/nyheter/2014-11-06/678771/stenback-svenskan-ar-fortsattningsvis-var-brygga-vasterut) 6.11.2014
Ruotsin kieli on suomalaisten
silta länteen? Pakkoruotsista luopuminen johtaa ruotsinkielisten palvelujen
lopettamiseen? Joko Stenbäck on yhtäkkiä dementoitunut tai sitten hän haluaa pelotella suomenruotsalaisia parhaan kykynsä mukaan. Stenbäck on ainakin ennen ymmärtänyt varsin hyvin, että ruotsinkieliset palvelut eivät ole pakkoruotsin varassa. Eivät ole koskaan olleet. Siinä Stenbäck on oikeassa, että ennen pitkää Suomen virallinen kaksikielisyys ja sillä perustellut käytännöt tulevat tiukemman tarkastelun alaisiksi, mutta niin tapahtuu väistämättä joka tapauksessa maahanmuuton lisääntyessä.
Quote from: Roope on 06.11.2014, 17:15:19
QuoteRuotsin kieli kukoistaa Suomessa, mutta lämpimiin etelätuuliin sekoittuu purevaa viimaa ruotsin kielen ympärillä käydyssä keskustelussa. Nykyinen poliittinen ilmapiiri on antanut ruotsivastaisuudelle mahdollisuuden nostaa päätään, sanoi RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund puheessaan ruotsalaisuuden päivän pääjuhlassa Tammisaaressa torstai-iltana.
- Kouluruotsin vastainen kansalaisaloite on näkyvin esimerkki siitä, että vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja että on liian varhaista levätä, laulaa Modersmålets sång ja syödä runebergintorttuja, sanoi Haglund.
Hän sanoi, ettei kansalaisaloitteen alullepanijoiden puheiden vapaaehtoisuudesta pidä antaa hämätä. Kansalaisaloitteen ja sen taustavoimien agendana on ruotsivastaisuus. (käännös)
Hbl: Haglund: Antisvensk agenda bakom medborgarinitiativet (http://hbl.fi/nyheter/2014-11-06/678656/haglund-antisvensk-agenda-bakom-medborgarinitiativet) 6.11.2014
Viitaten
korostettuun[/b] osaan: Haglund siis tuntuu sanovan että ei saa uskoa järkiargumentteja koska niiden taustalla on paha asia.
Miksei samantien työnnä sanan "pakkoruotsi" kuullessaan sormia korviin ja hoe "There is no language but the Swedish language, and RKP is it's profet" (englantia käytetty simuloimaan ruotsinkieltä uskonnolliseen vakaumukseeni vedoten).
Quote from: Jaska on 06.11.2014, 17:36:09
Rasistista leimaamista huumorin varjolla:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179440-rasistista-leimaamista-huumorin-varjolla
Niin asiaa taas kuin olla voi. Onko Otavan hupailusta ilmoitettu jo Vähemmistövaltuutetulle?
Luulisi Eva Rohkean puuttuvan jämerin ottein tuollaiseen rasistiseen stereotypiointiin.
Pärre ja Calle taas todistavat eräät asiat RKP:sta todeksi, mutta eihän ne mitään luuloja olleet alunperinkään..
Ironisesti ajatellen; Suomessa saa kertoa rasistisen vitsin sitten, kun vitsin kohderyhmä on enemmistönä Suomessa. Huumori voi olla kuolemanvakava laji. Tuossa enemmistötilanteessa se oli sitä ihan konkreettisesti, suorastaan päätöntä huumoria.
Quote...
De nordiska länderna kommer dag för dag närmare varandra. Finland har så mycket att vinna på att vara en del av den nordiska familjen. Med grundläggande kunskaper i svenska kan finländska ungdomar se sig om efter arbete i hela norden. Senaste vecka föreslog Ungdomens nordiska råd att man skapar ett gemensamt nordiska ansökningssystem till högskolor. Genom Finlands tvåspråkighet kan vi också locka ungdomar från de övriga nordiska länderna till Finland. För många finskspråkiga har skolans svenskundervisning skapat de förutsättningar som behövs för att ta sig fram i studielivet, i utövandet av hobbyn och i arbetslivet i norden. Självfallet är det också en stor fördel för alla unga i Finland som söker sig ut i arbetslivet här hemma att kunna både finska och svenska. Det här är några orsaker till att Folktinget stöder en fortsatt obligatorisk undervisning i svenska och motsätter sig medborgarinitiativet om att avskaffa den obligatoriska svenskundervisningen, som behandlas i riksdagen just nu.
Invandrarnas andel av befolkningen i Finland förväntas öka starkt i framtiden. Folktinget har därför startat ett Forum som arbetar för att förbättra integrationen av invandrare i de finlandssvenska nätverken. Det är fel att statliga myndigheter och kommuner förvägrat invandrare i södra Finland integrationskurser på svenska och att myndigheterna medvetet styr invandrarbarn till den finskspråkiga skolan.
...
Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrinin puhe ruotsalaisuuden päivän pääjuhlassa (http://folktinget.fi/sv/press/utlatanden/article-54795-36596-folktingsordforande-christina-gestrins-tal-pa-svenska-dagens-huvudfest) 6.11.2014
Quote...
Det svenska i vårt land gör nya landvinningar. Kulturen blomstrar, nya svenska rum öppnas och planeras, den svenska skolan och språkbadet lockar många finskspråkiga, frivilligarbetet och medborgarsamhället engagerar och skapar välmående. Vi har också en pinfärsk nationalspråksstrategi i vår verktygsback. Ja, det finns mycket positivt som kan lyftas upp en sådan här dag. Men det finns nog ett korsdrag där de varma sunnanvindar varvas med en viss snålblåst kring svenskan.
...
Det rådande politiska klimatet har också gett det antisvenska möjligheten att på allvar lyfta på huvudet. Medborgarinitiativet mot svenskan i skolorna är det mest framträdande exemplet på att motsättningarnas tid inte är förbi och att det är för tidigt att luta sig tillbaka, sjunga modersmålets sång och äta Runbergstårtor.
...
På den första Svenska Dagen festen på Senatstorget år 1908 deltog hela 10 000 personer. Redan då behövdes ett engagemang för svenskan i vårt land. Under språkstriderna på 30-talet blev väggar nerklottrade, människor med svenska dagen märken attackerades, slagsmål var vardagsmat och kravallpolis måste sättas in i protesterna mot det svenska. Mina vänner, det är bara 80-år sedan allt det här hände. Den historiska återkopplingen ska på intet sätt ringaktas, speciellt inte i en tid då tendenser till historielöshet syns på olika fronter. Historien blir aldrig passé. Historien är alltid en del av det som är idag. Lyckligtvis är dagens motsättningar inte att jämföra med trettiotalet och redan det visar att vi har mycket vi kan glädjas åt.
...
Utanförskapet skapar grogrund för social oro. Tendensen att skapa fiender och utsätta vissa befolkningsgrupper för förtal och hot har dessvärre ökat de senaste åren. De populistiska krafterna med sina kraftigt förenklade budskap, där helheten offras till förmån för omständigheter som görs till huvudsaker, vinner allt mera terräng. I svåra tider tenderar de enkla lösningarna bli populära. Jag vill att den finlandssvenska gemenskapen ska bygga på samhörighet och viljan att välkomna också nya i den gemenskapen. Det svenska i Finland skall vara inkluderande.
Kännetecknande för vår tid är medborgarinitiativet om att slopa skolsvenskan som just nu behandlas i riksdagen. Bakom initiativet ligger föreningen Fritt språkval, Finskhetsförbundet samt två större riksdagspartiers ungdomsorganisationer. Formellt handlar upphovsmännens agenda om frivillighet och om att avskaffa kravet på kunskaper i svenska. Bästa vänner, vi ska inte låta oss luras av detta. Finskhetsförbundet skyltar helt öppet på sin hemsida med att organisationens målsättning är göra Finland enspråkigt finskt. Argumentationen som upphovsmakarna använder sig av då det propagerar för sitt initiativ är att allt fler vill lära sig en ännu bättre svenska om man gör den frivillig. Resultaten av dylika försök har vi sett tidigare då studentsvenskan blev frivillig. Det ledde till att andelen som skriver svenska nästan halverats. Samtidigt har andelen som skriver exempelvis franska eller tyska minskat än mer dramatiskt. I dagens värld borde vi lära oss fler språk – inte färre. Det finns inget motsattsförhållande mellan språken och vi vet att språk stöder varandra och att svenska stöder inlärningen av många andra europeiska språk. Språk är nyckeln till världen, till andra kulturer, till tillväxt och företagsamhet.
Medborgarinitiativet och dess bakgrundskrafter har en agenda. En agenda som är antisvensk. En agenda som tvingar oss att berättiga och motivera finlandssvenskan existens. Det här är inte ett speciellt sympatiskt uppdrag alla gånger - men i högsta grad ett uppdrag som alla vi som står för nationens två nationalspråk ta på allvar.
...
Puolustusministeri Carl Haglundin juhlapuhe ruotsalaisuuden päivänä (http://folktinget.fi/sv/press/utlatanden/article-54795-36594-forsvarsminister-carl-haglunds-festtal-pa-svenska-dagen-2014) 6.11.2014
Kävimme eilen eduskunnassa keskustelun kielilain 5 §:n muuttamisesta. Tämän hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto säätää kunnan kaksikieliseksi, jos tietyt raja-arvot ylittyvät. Valtioneuvosto voi myös säätää raja-arvot alittavan kunnan kaksikieliseksi, jos kunnanvaltuusto tätä esittää.
Ohessa videon muodossa eilen eduskunnassa käyttämäni ensimmäinen puheenvuoro tässä asiakohdassa:
http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=41269851&p=5177300&t=2
Puheessani tyrmäsin ko. esityksen, sillä se on selkeä uusi menoerä valtiolle. Lisäksi vaarana voi olla se, että monet kunnat saattaisivat lisävaltionosuuksien toivossa ja RKP:n lobbauksesta säätää kuntansa kaksikielisiksi. Rahat kun ovat kunnissa nyt tiukoilla. Esitin, että maassamme tulisi nyt pikemminkin pyrkiä vähentämää kaksikielisten kuntien määrää. Myöhemmin pitämissäni puheissa ilmaisin myös tukeni ajatukselle siitä, että kuntien kaksikielisyyttä korvattaisiin tulkkipalveluilla. Mielestäni parempi, kustannustehokkaampi ja inhimillisempi ratkaisu olisi tarjota suomea osaamattomille ruotsinkielisille tulkkipalveluja samoin kuin maahanmuuttajille nykyisin tarjotaan. Tämä olisi kustannustehokkaampi tapa turvata ruotsinkielisten palvelut kuin se, että pidämme koko Suomen keinotekoisesti kaksikielisenä. Täytyy ottaa huomioon, että Suomen väestöstä vain viisi prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain yksi prosentti väestöstämme (ruotsinkielisistä) ei osaa suomea lainkaan.
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
edit. Kirjoitin aiheesta myös blogiini: http://olliimmonen.net/blogi/kaksikielisyyden-voisi-korvata-tulkkipalveluilla/
Quote from: Olli Immonen on 07.11.2014, 10:38:24
Kävimme eilen eduskunnassa keskustelun kielilain 5 §:n muuttamisesta. Tämän hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto säätää kunnan kaksikieliseksi, jos tietyt raja-arvot ylittyvät. Valtioneuvosto voi myös säätää raja-arvot alittavan kunnan kaksikieliseksi, jos kunnanvaltuusto tätä esittää.
Ohessa videon muodossa eilen eduskunnassa käyttämäni ensimmäinen puheenvuoro tässä asiakohdassa:
http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=41269851&p=5177300&t=2
Puheessani tyrmäsin ko. esityksen, sillä se on selkeä uusi menoerä valtiolle. Lisäksi vaarana voi olla se, että monet kunnat saattaisivat lisävaltionosuuksien toivossa ja RKP:n lobbauksesta säätää kuntansa kaksikielisiksi. Rahat kun ovat kunnissa nyt tiukoilla. Esitin, että maassamme tulisi nyt pikemminkin pyrkiä vähentämää kaksikielisten kuntien määrää. Myöhemmin pitämissäni puheissa ilmaisin myös tukeni ajatukselle siitä, että kuntien kaksikielisyyttä korvattaisiin tulkkipalveluilla. Mielestäni parempi, kustannustehokkaampi ja inhimillisempi ratkaisu olisi tarjota suomea osaamattomille ruotsinkielisille tulkkipalveluja samoin kuin maahanmuuttajille nykyisin tarjotaan. Tämä olisi kustannustehokkaampi tapa turvata ruotsinkielisten palvelut kuin se, että pidämme koko Suomen keinotekoisesti kaksikielisenä. Täytyy ottaa huomioon, että Suomen väestöstä vain viisi prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain yksi prosentti väestöstämme (ruotsinkielisistä) ei osaa suomea lainkaan.
Onko edes toivoa, että jotain muutosta asian suhteen tapahtuisi esityksesi pohjalta?
Quote from: Olli Immonen on 07.11.2014, 10:38:24
Lisäksi vaarana voi olla se, että monet kunnat saattaisivat lisävaltionosuuksien toivossa ja RKP:n lobbauksesta säätää kuntansa kaksikielisiksi. Rahat kun ovat kunnissa nyt tiukoilla.
Näinhän on jo tapahtumassa. Närpiö aikoo tasapainottaa taloutensa muuttamalla statuksensa kaksikieliseksi kunnaksi. Näin se saisi lisää valtionosuuksia 2,1 miljoonaa euroa vuodessa (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1721884.html#msg1721884), kun kaksikielisyyden aiheuttamat vuosikulut ovat vain 100 000 euroa. Suomenkielisten palvelut eivät miljoonatuesta huolimatta muutu Närpiön kaksikielistymisessä, vaan esimerkiksi suomenkieliset lapset aiotaan kuskata vastaisuudessakin naapurikuntien suomenkielisiin kouluihin. Myös 5 000 hengen ruotsinkielinen Luoto nettoaisi muodollisen kaksikielisyyden myötä noin miljoona euroa vuodessa.
Ruotsinkieliset ovat huomanneet taikaseinän olemassaolon?
Kiitos, Olli Immonen, hyvistä puheenvuoroista eilisessä täysistunnossa
Quote from: Sour-One on 07.11.2014, 10:56:00
Onko edes toivoa, että jotain muutosta asian suhteen tapahtuisi esityksesi pohjalta?
Oikeusministeri Henrikssonin vastauspuheenvuoroista päätellen hallitus aikoo runnoa tämän esityksen läpi vastusteluistamme huolimatta eli näyttää siltä, että ainakaan tässä vaiheessa asialle ei olisi valitettavasti paljoakaan enempää tehtävissä.
Quote from: Olli Immonen on 07.11.2014, 11:31:30
Quote from: Sour-One on 07.11.2014, 10:56:00
Onko edes toivoa, että jotain muutosta asian suhteen tapahtuisi esityksesi pohjalta?
Oikeusministeri Henrikssonin vastauspuheenvuoroista päätellen hallitus aikoo runnoa tämän esityksen läpi vastusteluistamme huolimatta eli näyttää siltä, että ainakaan tässä vaiheessa asialle ei olisi valitettavasti paljoakaan enempää tehtävissä.
On tämä vaan yhtä helvettiä!
Yli puolet kansasta on valinnaisuuden kannalla.
Quote from: Pate on 07.11.2014, 11:50:56
Quote from: Olli Immonen on 07.11.2014, 11:31:30
Quote from: Sour-One on 07.11.2014, 10:56:00
Onko edes toivoa, että jotain muutosta asian suhteen tapahtuisi esityksesi pohjalta?
Oikeusministeri Henrikssonin vastauspuheenvuoroista päätellen hallitus aikoo runnoa tämän esityksen läpi vastusteluistamme huolimatta eli näyttää siltä, että ainakaan tässä vaiheessa asialle ei olisi valitettavasti paljoakaan enempää tehtävissä.
On tämä vaan yhtä helvettiä!
Yli puolet kansasta on valinnaisuuden kannalla.
Ja myöskin yli puolet päähallituspuolueesta!
No nyt tuli niin löysää tekstiä madame Gestriniltä ilmeisesti juhlahumussa, että ihmetellään hiukan:
Pohjoismaat lähentyvät päivä päivältä toisiaan. Suomella on niin paljon voitetavana olemalla osa pohjoismaista perhettä. Perusruotsin omaava suomalainen nuori voi etsiä työtä kaikkialta pohjoismaista.
Voi madame hyvä ! 1950- ja 1960-luvilla, kun suomalaiset ottivat ensimmäisiä kansainvälisiä askeleitaan, kohteina olivat pohjoismaat. Nyt euroopan lisäksi muut maanosat kiinnostavat ja tarjoavat suomalaisille enemmän mahdollsuuksia. Maailmaa löytyy pohjolan ulkopuoleltakin. Pohjoismaista hyötyvät ainoastaan mustalaiset ja maahanmuuttajat, jotka kuittaavat useamman maan sossuista tupla- tai triplafyrkat.
Viime viikolla nuorison pohjoimainen neuvosto ehdotti, että pohjoismaisille korkeakouluille luotaisiin yhtenäinen sisäänpääsysysteemi. Suomen kaksikielisyydellä voitaisiin houkutella opiskelijoita muista pohjoismaista Suomeen.
Madame hyvä, tarkotatko siis, että jokaisen suomalaisen korkeakoulun opettajan ja assistentin tulisi omata opettamiseen vaadittava ruotsinkielentaito, jos mahdollisesti joku pohjoismainen opiskelija innostuisi ko. yliopiston ko. kurssista. Vaikka olet menneisyydessä ollut eduskunnan sivistyvaliokunnan varajäsen, et ehkä olet seurannut nykykorkeakoulumaailmaa. Nykyään Suomessa tarjotaan eri korkeakouluissa ja yliopistoissa runsaasti englanninkielisiä opintokokonaisuuksia ja kursseja. Sellaiseen osallistuminen voisi olla muualta pohjoismaista tulevalle opiskelijalle enemmän hyödyksi, kuin ruotsinkielinen kurssi.
Monille suomenkielisille koulun ruotsintunnit ovat mahdollistaneet opiskelun, harrastuksen tai työn pohjoismaissa. Ja tottakai kaikille nuorile työelämässä on etu osata suomea ja ruotsia. Tässä muutama syy, miksi Folktinget kannattaa pakkoruotsia ja vastustaa eduskunnassa käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta.
Madame hyvä! Miksi tyytyä lähes kotikonnuille ja kieleltään pieniin ympyröihin. Suuret kansainväliset kielet avaavaat tuhansia työpaikkaovia enemmän, tarjoavat laajempaa ja parempaa tietoa niin harrastuksen kuin tieteenkin aloilta.
Maahanmuuttajien määrä kasvaa. Folktinget (siis tämä yhteisö, jolle ei edes sen omilta sivuilta löydy suomenkielistä käännöstä) on perustanut foorumin, jonka tarkoituksena on integroida maahanmuuttajat suomenruotsalaiseen yhteisöön. On väärin, että valtion viranomaiset ja kunnat etelä-Suomessa eivät järjestä ruotsinkielisiä kotoutuskursseja ja lisäksi ohjaavat maahanmuuttajalapset suomalaisiin kouluihin.
Madame hyvä ! Minkälaiset työnsaantimahdollisuudet luulet pelkästään ruotsia ja jotain eksoottista kieltä osaavan maahanmuuttajan omaavan Suomessa ? Toki jokainen ruotsia äidinkielenään puhuva nuppi on teille ruotsinkielisille äärettömän tärkeä tilastoissa, muuta voisitte suoda maahaanmuuttajalle mahdollisuuden myös muunlaiseen tulevaisuuteen, kuin tomaatinpoimijana Närpiössä.
Quote from: Roope2 on 07.11.2014, 12:28:55
No nyt tuli niin löysää tekstiä madame Gestriniltä ilmeisesti juhlahumussa, että ihmetellään hiukan:
Pohjoismaat lähentyvät päivä päivältä toisiaan. Suomella on niin paljon voitetavana olemalla osa pohjoismaista perhettä. Perusruotsin omaava suomalainen nuori voi etsiä työtä kaikkialta pohjoismaista.
Voi etsiä, mutta etsii turhaan. Pär Stenbäck (rkp) kirjoitti aiheesta pari viikkoa sitten Höblän kolumnissa (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1728020.html#msg1728020), ettei suomenkielisillä työttömillä ole asiaa muissa Pohjoismaissa avoinna oleviin palvelualan ammatteihin, koska kielitaitovaatimukset ovat nousseet sitten 70-luvun teollisuustöiden, joissa pärjäsi alkeellisemmallakin kielitaidolla. Toisaalta Stenbäckin mukaan maahanmuuttajat ovat miehittäneet Ruotsissa matalapalkkahommat, mikä on johtanut korkeaan nuorisotyöttömyyteen ja 100 000 ruotsalaisnuoren maastamuuttoon.
Quote from: Olli Immonen on 07.11.2014, 10:38:24
Täytyy ottaa huomioon, että Suomen väestöstä vain viisi prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain yksi prosentti väestöstämme (ruotsinkielisistä) ei osaa suomea lainkaan.
Ja tämä suomentaidoton 1 % sijainnee maantieteellisesti 90-95 prosenttisesti eräällä
yksikielisellä autonomisella saaristoalueella.
Quote from: Olli Immonen on 07.11.2014, 11:31:30
Oikeusministeri Henrikssonin vastauspuheenvuoroista päätellen hallitus aikoo runnoa tämän esityksen läpi vastusteluistamme huolimatta eli näyttää siltä, että ainakaan tässä vaiheessa asialle ei olisi valitettavasti paljoakaan enempää tehtävissä.
QuoteAnna-Maja Henriksson @anna_maja 23h23 hours ago
Svenska dagen till ära har jag just fått försvara "Lex Närpes" och svenskan i riksdagen i närmare två timmar under Sannfinländsk attack.
Twitter (https://twitter.com/anna_maja/status/530404280176746496)
Kahden miljoonan euron lahjoitus Närpiölle ei ollut mikään ministeriön laskuvirhe, vaan Rkp:n siltarumpupolitiikkaa. Eduskunnassa (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_108_2014_ke_p_2.shtml) oikeusministeri Henriksson tosin väitti näön vuoksi miljoonatuen johtuvan ruotsinkielisten kalliimmasta koulumateriaalista. Tukitoimista huolimatta kaksikielisyys on Henrikssonin mukaan "rikkaus", josta "me hyödymme", ja joka "ei ole keneltäkään pois".
QuoteOikeusministeri Anna-Maja Henriksson:
Arvoisa puhemies, värderade talman! En riktigt lämplig diskussion så här på Svenska dagen.
Tähän päivään sopiva keskustelu, kun vietetään ruotsalaisuuden päivää. Itse olen hyvin ylpeä siitä, että olen suomalainen. Itse olen hyvin ylpeä siitä, että meillä on maa, jossa on kaksi virallista kieltä. Me olemme yksi kansa, jolla on kaksi virallista kieltä. Kunnioittakaamme sitä. Sen perusteella ja sen johdosta meillä on myös yksikielisiä ja kaksikielisiä kuntia.
Meillä on kuntia, joissa asuu enimmäkseen suomenkielisiä asukkaita, meillä on kuntia, joissa asuu sekä suomen- että ruotsinkielisiä ja meillä on muutama kunta, joka tällä hetkellä on yksikielinen ruotsinkielinen kunta. Niitä on kolme Suomessa täällä mannermaalla, ja niitä on 16 Ahvenanmaalla, mutta se on eri asia.
Joka tapauksessa nyt puhutaan siis kielilain 5 §:n muuttamisesta ja kunnista, joille aikaisemmin on maksettu muun muassa ruotsinkielisistä lapsista, jotka ovat 6-15 vuotta. Näille kunnille on maksettu lisä sen takia, että muun muassa ruotsinkielinen koulumateriaali, koulukirjat ja niin edelleen, ovat valitettavasti jonkin verran kalliimpia kuin suomenkielinen kirjallisuus, ja se johtuu siitä, että ruotsinkielisiä on tässä maassa kuitenkin paljon vähemmän kuin suomenkielisiä, ja sen takia nämä kirjat ja se materiaali ovat kalliimpia.
Nyt nämä kunnat, ellei tätä muutosta nyt tehtäisi, olisivat tässä kokonaisuudistuksessa suuria häviäjiä. Nyt annetaan näille, tavallaan yksikielisille ruotsinkielisille kunnille mahdollisuus itse valita, haluavatko ne tulla kaksikielisiksi vai eivät. Tässä vaiheessa on tiedossa, että yksi kunta on näin ilmoittanut haluavansa. Se on Närpiö, Närpes, ja Närpiön valtuusto on tehnyt päätöksen, että jos tämmöinen mahdollisuus suodaan, niin he ovat valmiita muuttumaan kaksikieliseksi kunnaksi.
Sanottakoon myös se, että Närpiössä elää noin 6 prosenttia suomenkielisiä - se on varmasti heidän etunsa myös. Närpiöläiset suomenkieliset ovat jo saaneet palvelunsa myös suomeksi, mutta Närpiön kunta on saanut myös sitä kielilisää siitä, että heillä on ollut niin paljon ruotsinkielisiä oppilaita, joille muun muassa tämä koulumateriaali maksaa enemmän. Tästä on nyt tässä muutoksessa kysymys eikä mistään muusta.
Elikkä kaikilta kunnilta leikataan, myös kaksikielisiltä kunnilta. Tässä uudistuksessa ei tule tapahtumaan niin, että otettaisiin vain joiltakin ja annettaisiin toisille, vaan me olemme käyneet myös ministeri Virkkusen ja Risikon ja muitten ministereitten kanssa näitä keskusteluja aikaisemmin hallituksen sisällä, kun teimme esityksen valtionosuusjärjestelmästä. Silloin huomattiin, että jos tätä muutosta ei tehdä, niin se on kohtuutonta näitä kuntia kohtaan. Sen takia tämä muutosesitys on täällä tänään.
Nyt tässä tuli paljon sellaisia kysymyksiä, jotka oikeastaan kuuluvat opetusministerille, ja opetusministeri Krista Kiuru on se, joka vastaa muun muassa koulutuksesta ja yliopistoasioista jne. Sanoisin vain näin, että meidän perustuslakimmehan lähtee siitä, että me olemme kaikki yhdenvertaisia. En pidä siitä, että tässä puhutaan yhden väestöryhmän etuoikeuksista. Siitä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, että kun edustaja Ruohonen-Lerner käy lääkärillä, hän varmasti haluaa puhua suomea. Kun minä käyn lääkärin luona, haluan mielelläni puhua ruotsia, koska se on minulle luontevaa. Kysymys on siitä, että yritetään tässä maassa taata meille jokaiselle palvelut omalla äidinkielellä. Meillä on kaksi kansalliskieltä, ja siitä on kyse.
Se on myös rikkaus, se on erittäin iso rikkaus, kun liikutaan Pohjoismaissa. En ole itse ollut koskaan semmoisessa ministerineuvoston kokouksessa, missä en olisi käyttänyt ruotsin kieltä, päinvastoin: kaksi viikkoa sitten kävin Islannissa, ja meillä oli keskustelut kaikkien ministereitten kanssa ruotsiksi. Islannista tulkattiin sitten ruotsiksi, koska Islannin ministeri ei osannut skandinaavia niin hyvin, mutta siinä oli tulkki, joka käänsi sitten sen ruotsiksi. Koko kokous mentiin ruotsin kielellä tai Skandinavian kielillä.
Tämä on myös kaikille Suomen nuorille erittäin suuri mahdollisuus. Mitä enemmän kieliä osaa, sitä parempi se on yksilölle, sitä parempi se on myös Suomelle kansana. Mitä paremmin me osaamme asiakkaitten kanssa puhua heidän kielellään, sitä paremmin me myös pärjäämme. Minä olen taas ollut sellaisissa yhteyksissä, joissa hyvin usein keskustellaan ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten kanssa ruotsiksi eikä englanniksi.
Sitten on hyvä muistaa, että se, että osaa tai lukee yhtä kieltä, ei sulje muita kieliä pois. Haluan myös muistuttaa siitä, että muun muassa marsalkka Mannerheim puhui kahtatoista eri kieltä. Hän on oiva esimerkki siitä, että kieliä kyllä pystytään oppimaan, jos vain on sitä innostusta ja asenne on oikea.
Arvoisa puhemies! Tässä ehkä nyt tähän itse asiaan liittyen: kyse on siitä, että annetaan mahdollisuus näille kunnille itse valita tässä vaiheessa, kun valtionosuusuudistus astuu voimaan tammikuussa, haluavatko he nyt siirtyä kaksikielisiksi kunniksi vai eivät. Totta kai on niin, että jos on yksikielisiä suomenkielisiä kuntia, joissa koetaan, että meillä on myös ruotsinkielisiä asukkaita, mekin haluaisimme olla kaksikielisiä, niin tämä mahdollistaa myös sen. - Kiitos.
QuoteOikeusministeri Anna-Maja Henriksson:
Arvoisa puhemies! Tässä ei ole tarkoitus muuttaa kielilakia siltä osin kuin on kyse näistä peruslähtökohdista. Kielilaki lähtee siitä, että jos kunnassa vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta, niin sen on oltava kaksikielinen. (Ari Jalonen: Miksi?) Tähän ei ole ajateltu tehdä mitään muutosta, eikä tässä halutakaan antaa valtuustoille sitä mahdollisuutta, että päättäisivät ykskaks olla yksikielisiä, koska se kaventaisi kuntalaisten oikeuksia. Se on paljon vaikeampaa mennä takaisin kuin se, että päätät, että yksikielisestä tulee kaksikielinen. Jos tekisit näin, niin samalla ottaisit suuren riskin, että sinä kavennat myös niitten kuntalaisten oikeuksia, jotka ovat vähemmistön asemassa, ja sitä hallitus ei halua tehdä, joten tässä ei ole nyt kysymys siitä. Minä ymmärrän, että perussuomalaiset ajavat tällaista linjaa, mutta se ei ole hallituksen linja.
Sitten se, mitä kaksikielisyys maksaa. Siinä keskustelussa pitäisi aina myös muistaa, että mitä se meille antaa. Minun mielestäni, kun katsotaan suomalaista yhteiskuntaa tänä päivänä, niin olen ihan varma siitä, että me hyödymme siitä, että meillä on kaksi kieltä. Katsokaa, miten kaksikieliset kunnat pärjäävät tilastoissa, miten siellä on työttömyysluvut ja niin edelleen. Siellä on yleensä sosiaalinen vahva pääoma, siellä yleensä ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois, vaan se on tosiasia, että näin on tilanne. Toivoisin, että voisimme yhdessä eteenpäin miettiä sitä, millä tavalla me voimme hyödyntää meidän kaksikielisyyttämme enemmän, millä tavalla siitä voidaan tehdä todellinen rikkaus ja koska me voisimme päästä sellaiseen asennetilanteeseen, että me olisimme kaikki ylpeitä siitä, että meillä on kaksi kieltä.
QuoteOikeusministeri Anna-Maja Henriksson:
Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Mäkipäälle tästä viimeisestä kysymyksestä, joka on todella sellainen, joka liittyy tähän aiheeseen, mistä nyt keskustellaan. (Pertti Virtanen: Muuhan ei liity!)
Tilannehan on se, että - niin kuin sanoin tässä keskustelussa ennen kuin tulitte tänne saliin - meillä on tänä päivänä kolme yksikielistä ruotsinkielistä kuntaa Suomessa, jotka nyt tämän valtionosuusuudistuksen myötä tulevat menettämään aika paljon rahaa, koska aikaisemmin he ovat saaneet lisäosan siitä, että heillä on ollut ruotsinkielisiä oppilaita, ruotsinkielisiä lapsia, 6-15-vuotiaita muun muassa. Eli käytännössä nyt yksi näistä kunnista on osoittanut halukkuutensa tulla kaksikieliseksi. Siinä kunnassa, nyt on kyse Närpiön kunnasta, suomenkielisten tilanne tavallaan tulee kohenemaan, ja siihen kuntaan, jos valtuusto saa tahtonsa läpi, tulevat sitten kaksikieliset kyltit ynnä muut. Siellä on palvelut jo hoidettu tänä päivänä suomenkielisille lapsille ja niin edelleen ihan niin kuin pitääkin. Mutta se antaa tietenkin sen lisäarvon ja tässä tapauksessa juuri suomenkielisille, jotka ovat Närpiössä vähemmistössä, heitä on siellä noin 6 prosenttia. Elikkä tässä keskustelussa pitää muistaa se, että meillä on Suomessa myös kuntia, joissa suomenkieliset ovat vähemmistössä, ja meillä on kuntia, joissa ruotsinkieliset ovat vähemmistössä. Meidän lainsäädäntö tähtää siihen, että meillä on oikeudenmukainen järjestelmä, jossa jokaista kuntalaista kohdellaan tasa-arvoisesti ja samalla tavalla. Tämä lakiesitys, joka nyt on tässä pöydällä, liittyy juuri tähän ja tähän valtionosuusuudistukseen.
Minun täytyy kyllä sanoa edustaja Ruohonen-Lernerille, että pidän sitä erittäin valitettavana, että tässä keskustelussa nostetaan esimerkiksi vähemmistövaltuutetun nimitystä esille. Eva Biaudet on hyvin pätevä vähemmistövaltuutettu, ja en ole kuullut, että kukaan olisi valittanut hänen kelpoisuudestaan. On todella harmillista, että tämmöisiä argumentteja käytetään täällä, että suurin piirtein RKP:n puoluekirjalla pääsee johonkin tehtävään. Eihän se näin ole. Se on niin, että siihen tehtävään pääsee sen takia, että on pätevä.
Arvoisa puhemies! Tässä oli paljon kysymyksiä, jotka menevät opetusministerin tontille. Teille tulee toinen mahdollisuus keskustella niistä varmasti silloin, kun tässä salissa keskustellaan kansalaisaloitteesta koskien ruotsin kielen opetusta kouluissa. Silloin voitte esittää ne kysymykset opetusministerille.
Itse olen kovin iloinen siitä, että olen lapsesta asti saanut elää kaksikielisessä ympäristössä ja tänäkin päivänä - mieheni on suomenkielinen - meidän kotona puhutaan molempia kieliä, ja se on rikkaus. Se on lapsille rikkaus, ja se on myös yhteiskunnalle, meille kaikille rikkaus, että me osaamme monta kieltä. Siinä mielessä toivoisin, että edelleen voitaisiin päästä semmoiseen asennemuutokseen tässä meidän hyvässä maassa, että me näkisimme toisemme niin kuin me olemme, että me kohtelemme toisiamme kunnioitettavalla tavalla ja että myös tällaisissa keskusteluissa osaamme pysyä sitten asiassa. Keskustella pitää saada ja argumentoida pitää saada, mutta meidän pitää myös muistaa se, että me olemme yksi kansa, jolla on kaksi kieltä, ja se ei ole mikään huono asia, se on hyvä asia.
Sekoilee ja selittää kuin Astrid Thors maahanmuuttoministerinä, mutta mitäs puheista, kun tärkeintä on lopputulos. Laki menee läpi, ja miljoonat eurot ohjataan Rkp:n kannatusalueille.
Christina Gestrinova: "Pakkovenäjä on rikkaus"
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179509-christina-gestrinova-pakkovenaja-on-rikkaus
Peilaan opettavaisuuden nimissä, kuinka järkeviltä pakon puolustajien kommentit kuulostavat, jos kieleksi vaihdetaan ruotsin tilalle venäjä...
QuoteVapaaehtoinen ruotsi johtaa takaisin luokkayhteiskuntaan
Suomalaista peruskoulua ihaillaan ympäri maailmaa. Peruskouluun siirryttiin, jotta kaikki saisivat tasa-arvoista opetusta sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Kaikki saivat ja saavat edelleen saman yleissivistyksen, yhtäläiset työkalut hyvän tulevaisuuden rakentamiseen. On huolestuttavaa, että Perussuomalaiset ja Kokoomuksen nuorisoliitto haluavat repiä järjestelmän ja palata luokkayhteiskuntaan.
Marraskuussa eduskunnan sivistysvaliokunta käsittelee kansalaisaloitetta, joka tekisi ruotsista vapaaehtoista suomenkielisissä kouluissa. Aloite korostaa uusien kielien oppimisen tärkeyttä, etenkin maailmankielien. Samanaikaisesti aloitteessa sanotaan, että pakollinen ruotsi ja yksilöiden rajallinen oppimiskyky johtavat huonoon vieraiden kielien taitoon ja heikentävät yksilöiden oikeutta valita lukemansa kielet.
Pakollisen ruotsin opetus on ollut pitkään tulilinjalla. Vastustajat uskovat, että ruotsin vapaaehtoisuus loisi automaattisesti sujuvan kielitaidon toisella kielellä. Ruotsin vapaaehtoistaminen ei vapauta resursseja koulun muuhun kielitarjontaan. Erityisesti pienissä kunnissa ei ole resursseja palkata useita kielenopettajia. Jos ruotsi muutetaan vapaaehtoiseksi, johtaisi se epäilemättä oppilaiden kielitaidon yleiseen heikentymiseen.
Oppilaat olisivat alueellisesti epätasa-arvoisessa asemassa, jos ruotsista tulee vapaaehtoista. Opetustarjonta määriteltäisiin kotikunnan mukaan. Myös lasten sosioekonominen asema saisi suuremman merkityksen, jos useammasta aineesta tulisi peruskoulussa vapaaehtoisia. On hyvin todennäköistä, että korkeakoulutetut vanhemmat kannustaisivat lapsiaan tällaisessa tilanteessa lukemaan vapaaehtoista ruotsia.
Tilastojen mukaan korkeakoulutettujen perheiden lapset jatkavat useammin korkeakouluihin, kohtaavat vähemmän työttömyyttä ja ovat terveempiä. Kielitaitoisilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet liikkua ja työllistyä. Ruotsintaitoiset voivat työskennellä Suomessa mutta myös koko Pohjolassa. Jos ruotsin opetuksesta tehdään vapaaehtoista, levenee yhteiskunnan eri sosioekonomisten ryhmien välinen ero.
Tutkimusten mukaan jokaisen kielen opetus tukee ja kannustaa nuoria opiskelemaan muita kieliä. Kun ylioppilaskokeen pakollisesta ruotsista tehtiin vapaaehtoinen, väheni myös mielenkiinto kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa muita kieliä, kuten saksaa ja ranskaa. Ei ole järkevää eikä tarkoituksenmukaista heikentää kansalaisten kielitaitoa. Globaalissa maailmassa kyky kommunikoida eri kielillä on kullanarvoinen.
Anette Karlsson,
Sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja – SONK rf (käännös)
Hbl: Frivillig svenska leder åter till klassamhället (https://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-11-07/678991/frivillig-svenska-leder-ater-till-klassamhallet) 8.11.2014
Jotenkin tuostakin kirjoituksesta unohtui se fakta, että pakollisen ruotsinopetuksen lakiin päätyminen johtui ainoastaan siitä, että RKP uhkasi Koiviston I hallituksen (1968-1970) pystyssä pysymistä, ja Keskusta suostui lehmänkauppaan pitääkseen vallan. Koko episodi on pikemminkin esimerkki politiikan alhaisuudesta kuin suomalaisen yhteiskunnan jaloudesta.
RKP:n huolehtivaisuus kansan luokkayhteiskuntaistumisesta on toki hellyyttävää. Siinä on vain yksi pieni ongelma: ihmisiä jotka ajavat vihollistensa etuja ei ole oikeasti olemassa. Jokainen joka siltä näyttää on oikeasti omalla asiallaan, muttei ole riittävän rehellinen sitä myöntääkseen.
Quote from: foobar on 08.11.2014, 12:38:19
Jotenkin tuostakin kirjoituksesta unohtui se fakta, että...
Jotenkin siitä unohtui kaikki faktat. Tartun vain pariin kohtaan:
Quote from: Anette Karlsson, SONKRuotsin vapaaehtoistaminen ei vapauta resursseja koulun muuhun kielitarjontaan. Erityisesti pienissä kunnissa ei ole resursseja palkata useita kielenopettajia.
Resurssit vapautuvat sinne, mihin ne suunnataan. Tuntuisi luontevalta vahvistaa pakkoruotsista vapautuvilla resursseilla muiden kielten opetusta. Sitä tuskin vastustavat muut kuin Rkp.
Kumma kyllä ruotsin kielen opetukseen löytyy resurssipulasta huolimatta aina vain lisää varoja. Pakollisen ruotsinopetuksen aikaistaminen alakoulun kuudennelle luokalle vaatii monissa kunnissa lisää rahaa uusien opettajien palkkaamiseen, samoin myöhemmin voimaan tulevat muutokset, jotka edellyttävät kaikkien Suomen kuntien tarjoavan ruotsia valinnaisena kielenä jo aiemmin alakoulussa. Stubbin uusi hallitus löysi myös ruotsinkielisiin kielikylpyihin miljoonia euroja ihan vain sormia napsauttamalla. Mistähän ne rahat ja resurssit ovat ensimmäisenä pois, ellei juuri muiden kielten opetuksesta?
On siinäkin mielessä ironista, että pakkoruotsia perustellaan resurssipulalla, että kun kaikille oppilaille pakollisesta ruotsinopetuksesta päätettiin yllättävänä poliittisena lehmänkauppana 1968, oli yksi vastustajien argumentti, ettei siihen ole rahaa eikä Suomessa tarpeeksi opettajia. Ei ollutkaan, mutta se ei vaikuttanut silloiseen päätökseen.
Quote from: Anette Karlsson, SONK
Kun ylioppilaskokeen pakollisesta ruotsista tehtiin vapaaehtoinen, väheni myös mielenkiinto kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa muita kieliä, kuten saksaa ja ranskaa.
Lukiossa tehtiin tuona ajankohtana muutoksia, joilla haluttiin tietoisesti vähentää liiallista kielipainotteisuutta ja lisätä valinnaisuutta. Luonnollisesti tämä linjaus näkyi aikaa myöten myös ylioppilaskirjoituksissa niin ruotsin kuin muidenkin kielten kohdalla. Tämä ei ollut lainlaatijoille mikään yllätys, eikä kukaan esittänyt tuolloin, että pakkoruotsin ja valinnaisten kielten suosion olisi pitänyt kasvaa lukiolaisten keskuudessa, vaikka Folktinget nyt niin väittää.
Quote from: Roope on 08.11.2014, 11:48:26
QuoteVapaaehtoinen ruotsi johtaa takaisin luokkayhteiskuntaan
Tilastojen mukaan korkeakoulutettujen perheiden lapset jatkavat useammin korkeakouluihin, kohtaavat vähemmän työttömyyttä ja ovat terveempiä. Kielitaitoisilla ihmisillä on paremmat mahdollisuudet liikkua ja työllistyä. Ruotsintaitoiset voivat työskennellä Suomessa mutta myös koko Pohjolassa. Jos ruotsin opetuksesta tehdään vapaaehtoista, levenee yhteiskunnan eri sosioekonomisten ryhmien välinen ero.
Tämän asian tiedän kokemuksesta. Arvatkaapa, kuinka paljon tarvitsin pakkoruotsia työskennellessäni Norjassa?
Siitähän ei pääse yli, että halukas "mamu", kuten itse olin, oppii puhumaan uutta kieltä kohtalaisen äkkiä. Siperia opettaa.
Koneeni on selvästikin fiksu sillä kun yritin klikata tuota höblän linkkiä niin tuli ilmoitus, että yhteys ei ole luotettu.
QuoteVapaaehtoinen ruotsi johtaa takaisin luokkayhteiskuntaan
Mutta nykyinen kielen ja etniteetin pohjalle rakentuva eriarvoistama järjestelmä ei ole luokkayhteiskunta? Vastenmielistä, miten suuriin valheisiin ihmiset kykenevät perustellessaan harjoittamaansa sortoa ja erityisasemaansa.
Quote from: Rändöm on 08.11.2014, 14:05:09
Mutta nykyinen kielen ja etniteetin pohjalle rakentuva eriarvoistama järjestelmä ei ole luokkayhteiskunta? Vastenmielistä, miten suuriin valheisiin ihmiset kykenevät perustellessaan harjoittamaansa sortoa ja erityisasemaansa.
Vapaaehtoinen ruotsi ei tietenkään oikeasti muuttaisi nykyistä luokkayhteiskunnan tasoa yhtään jyrkemmäksi. Virkamiehet ovat nykyäänkin aina korkeakoulutettuja, joten virkamiesruotsi koskee vain heitä. Poliisikoulustakin tehtiin ammattikorkeakoulu, että poliiseilta voitaisiin vaatia virkamiesruotsia.
Eivät perus- tai keskiasteen koulutetut ole tähänkään saakka kilpailleet paikoista, joissa vaaditaan virkamiesruotsia. Anette Karlsson höpisee siis perättömiä.
Avoin kirje Anette Karlssonille:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179618-avoin-kirje-anette-karlssonille
Laitoin linkin myös Karlssonin blogikommentteihin, mutta tuskinpa julkaistaan...
QuotePakollista ruotsin opiskelua puidaan eduskunnassa
Tiistaina puolilta päivin eduskunnassa puidaan taas pakollisen ruotsin opiskelun mielekkyyttä, kun sivistysvaliokunta järjestää julkisen asiantuntijakuulemisen.
Syynä on keväällä eduskunnalle annettu kansalaisaloite, joka vaatii ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
Aloitteen on pannut vireille Vapaa kielivalinta -yhdistys, jonka puheenjohtaja on professori Ilmari Rostila. Allekirjoittajia aloitteella on yli 60 000.
[...]
Lähetekeskustelu aloitteesta poistaa pakkoruotsi käytiin eduskunnassa toukokuussa.
Perusasetelmat ja argumentit olivat vilkkaassa keskustelussa tuttuja entuudestaan.
Pakkoruotsin poistoa kannattivat selkeimmin perussuomalaiset ja vastustivat Rkp:n kansanedustajat.
Kokoomuksesta löytyi molempaa suuntausta ja jotain siltä väliltäkin.
Esimerkiksi Pauli Kiuru (kok) arvioi, ettei "pakon avulla ole saavutettu sellaista kaksikielisyyttä, jota on toivottu. Hän muistutti myös, että noin 60 prosenttia kansasta luopuisi pakollisesta ruotsista.
Sen sijaan Kimmo Sasi (kok) vakuutti, että kaikkien pitää vastakin opiskella ruotsia. Hän vetosi muiden muassa Topeliukseen, Runebergiin, Sibeliukseen ja suvivirteen.
[...]
Kannattajiin kuului esimerkiksi Tuula Peltonen (sd), jonka mukaan ruotsi on "ihana kieli" ja sen opiskelu on traditio, johon liittyy "valtavasti kulttuurihistoriallista arvoa".
Sen sijaan Suna Kymäläinen (sd) ilmoitti kannattavansa valinnaisuutta rationaalisuuden nimissä.
Keskustan puheenvuoroissa tuotiin useimmiten esiin vaihtoehto kokeilla Itä-Suomessa venäjää pakollisena B-kielenä ruotsin sijaan.
Rkp:n kansanedustaja Jörn Donner kehui opetelleensa pakkosuomea jopa porilaismurteella höystettynä sekä muun muassa latinaa.
Kansalaisaloitteen puuhaajat Donner nimesi "tyhmien divisioonaksi, joka kolkuttelee eduskunnan ovea ja luulee taistelevansa edistyksen puolesta".
"He ovat pimeän puuhamiehiä", Donner uskoi.
Tänään tiistaina sivistysvaliokunnan tilaisuudessa kuullaan, kuinka värikkäin sanankääntein esimerkiksi Svenska nu –valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen (sd) puolustaa ruotsin pakollisuutta.
Professori Ilmari Rostilan lisäksi muita kuultavia asiantuntijoita ovat emeritusprofessori, kieliasiamies Erkki Pihkala Suomalaisuuden liitosta, tekniikan tohtori, Vapaan kielivalinnan varapuheenjohtaja Heikki Orsila, Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund sekä oikeustieteen ja hallintotieteiden tohtori Pekka Hallberg.
http://www.hs.fi/politiikka/a1415672545551?jako=ad6f38d476b2fa99f80b3a3343bf40b7 (http://www.hs.fi/politiikka/a1415672545551?jako=ad6f38d476b2fa99f80b3a3343bf40b7)
Laitetaan tähänkin ketjuun tämä linkki. Eli nyt on siis menossa suorana sivistysvaliokunnan avoin kuuleminen kansalaisaloitteesta http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=2492997&p=264950&l=fi&t=0 (http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=2492997&p=264950&l=fi&t=0)
Lipponen äänessä. :facepalm:
QuoteKaksikielisen koulun rehtori: Kielipolitiikalla annetaan Ruotsille kilpailuvaltti
Joensuun Itä-Suomen koulun rehtori Arto Juntunen poistaisi kouluista niin sanotun pakkoruotsin. Hänen mukaansa Suomi antaa Ruotsille kielipolitiikalla kilpailuvaltin.
– Ruotsissa luetaan englantia eikä kahta skandinaavista kieltä. Se antaa Ruotsille kauppaan ja teollisuuteen kilpailuvaltin.
– Meidän pitäisi panostaa enemmän siihen, että kaikki peruskoulun käyneet osaisivat hyvin edes yhden vieraan kielen, sen englannin.
Juntunen sanoo, että peruskoulusta valmistuu nyt oppilaita, jotka eivät osaa kunnolla englantia ja ruotsia.
– Suomessa on nyt kansa, joka vaikenee kahdella kielellä. Jatkossa vaikenemme kolmella kielellä, Juntunen viittaa englannin kielen opiskeluun.
Kaksikielisen koulun rehtori kuitenkin myöntää, että suomalainen kieliopetus kestää vertailun.
– Suomalaisten englannin kielen taito on paremmalla tasolla kuin vaikkapa eteläeurooppalaisten nuorten. Ei meidän siinä suhteessa tarvitse hävetä, Juntunen tunnustaa.
http://yle.fi/uutiset/kaksikielisen_koulun_rehtori_kielipolitiikalla_annetaan_ruotsille_kilpailuvaltti/7615532 (http://yle.fi/uutiset/kaksikielisen_koulun_rehtori_kielipolitiikalla_annetaan_ruotsille_kilpailuvaltti/7615532)
Lipponen (Sr) on tuonut esiin uuden argumentin Ruotsin kielen puolesta. Se edesauttaa työvoiman vientiä ulkomaille:
QuoteOulussa on paljon työttömiä insinöörejä. Pienellä ruotsin lisäpreppauksella he voisivat työllistyä Pohjois-Norjassa. Suomesta myös lähdetään opiskelemaan liian vähän Pohjoismaihin. Nyt suomalaisia lähtee 1 400 vuosittain, lähemmäs 10 000 voisi olla mahdollista.
http://yle.fi/uutiset/lipponen_pakkoruotsi-kuulemisessa_pikku_preppauksella_oulun_insinoorit_tyollistyisivat_pohjois-norjassa/7614778
Onhan hän toki muutenkin kannattanut "viimeinen sammuttaa valot"-yhteiskuntaa.
Quote from: Taikakaulin on 11.11.2014, 11:46:32
Kansalaisaloitteen puuhaajat Donner nimesi "tyhmien divisioonaksi, joka kolkuttelee eduskunnan ovea ja luulee taistelevansa edistyksen puolesta".
"He ovat pimeän puuhamiehiä", Donner uskoi.
Donner olisi varmaan sanonut samaa orjuuden vastustajista 1800-luvun alkupuolella.
QuoteOikeustieteen ja hallintotieteiden tohtori Pekka Hallberg kertoi esiintyvänsä lähinnä puolueettomana kielellisten perusoikeuksien asiantuntijana. Hän päätyi kannattamaan ruotsin opintojen pakollisuutta, vaikkei perustuslaki suoraan velvoitakaan, että toisen kansalliskielen olisi oltava kullekin pakollinen oppiaine.
Silti hänen mukaansa monet seikat viittaavat siihen, että ruotsin osaajia tarvitaan yhä enemmän. Esimerkiksi kuntaliitosten edetessä on Hallbergin mukaan ilmeistä, ettei Suomessa ole kohta yhtään kuntaa, jossa ei asuisi ruotsia äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Nyt sellaisia kuntia on 17.
Muitakaan kieliä ei Hallbergin mukaan saisi unohtaa. Viime kielikertomuksen mukaan Suomessa puhutaan 148:aa kieltä äidinkielenä
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1415677682999
...mutta niitä 148 kieltä ei opiskella pakollisina kouluaineina. Ja mitä väliä on sillä, onko jossain suomenkielisessä kunnassa 0 vai 1 vai 10 ruotsin puhujaa? Suurimmassa osassa maasta kyse on marginaalisesta kielestä, jolla ei ole minkäänlaista merkitystä ihmisten enemmistölle.
Quote from: Jaakko Sivonen on 11.11.2014, 16:53:34
Donner olisi varmaan sanonut samaa orjuuden vastustajista 1800-luvun alkupuolella.
Pitääköhän Donner itseään ihan oikeasti liberaalina?
Donneria, ja RKP:ta kokonaisuudessaan, ajaa eteenpäin kartanonherramentaliteetti, jossa suomenkieliselle enemmistölle on varattu rengin ja piian roolit.
Tänään joku hehkutti radiossa pakkoruotsin puolesta ja totesi, että se on erittäin tärkeä ruotsin välisen kaupan kannalta. Jos näin olisi, niin muutkin ruotsin kanssa kauppaa tekevät maat opiskelisivat pakkoruotsia. Epäsuorastihan tuossa väitetään, että kaupankäynti ei onnistu ruotsalaisten kanssa englannin kielellä. Toisin sanoen ruotsalaiset osaisivat ainoastaan ruotsia ja siten olisi vielä suomeakin pahempi takapajula.
QuotePakkoruotsi syrjii ja syrjäyttää
Sivistysvaliokunta pui aloitetta ruotsin kielen valinnaisuudesta julkisella kuulemisella tiistaina eduskunnassa. Aloite jätettiin eduskuntaan jo viime vuoden maaliskuussa ja lähetekeskustelu käytiin viime toukokuussa. Nyt asiaa käsitellään sivistysvaliokunnassa.
Tekniikan tohtori Heikki Orsila Vapaa Kielivalinta ry:stä painotti puheenvuorossaan sitä, että koulutuksen täytyy sopeutua vastaamaan ajan vaatimuksia.
- Haluaisin, että koulutusta suunnattaisiin enemmän sellaisiin asioihin, joista on ihmisille hyötyä elämässä, esimerkiksi teknologiseen kehitykseen. On matemaattis-looginen totuus, että mikä tahansa pakollinen oppiaine on pois toisesta oppiaineesta, koska oppitunteihin on käytettävissä vain rajallinen aika, Orsila totesi.
Teknologia ei riipu ruotsista
Onko ruotsi sitten niin tärkeä kieli, että kaikkien pitäisi lukea sitä koulussa? Orsila korostaa, ettei tekninen kehitys tai sivistys ylipäänsä riipu ruotsin taidosta. Teknologinen kehitys riippuu siitä, että koululaisilla on mahdollisuuksia ja aikaa opiskella sitä tukevia asioita.
- Pakollinen ruotsi on pois kaikista muista oppiaineista sekä teknologisesta kehityksestä. Kumpi on tärkeämpää: ruotsin kielen taito vai maailmankaikkeuden ymmärtäminen? Orsila kysyi.
...
Loput: Perussuomalainen (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/pakkoruotsi-sivistysvaliokunnan-kasittelyssa/)
heja hurrit!
Ti 13:49 KP24
Pietarsaaren lukiota ei rakenneta
Pietarsaaren kaupungin talousarvioon vuodelle 2015 ei mahdu suomenkielisen lukion lisärakennusta. Kaupunginhallitus joutui toteamaan kipeän, mutta realistisen tilanteen budjettikokouksessaan maanantai-iltana. Lukiot jatkavat edelleen ruotsinkielisen lukion tiloissa.
Muutoin investointibudjetti on niukka, yhteensä 11,3 miljoonaa. Isoimman palan siitä lohkaisee Pietarsaaren Satamatien kaupungin osuus, jolle ensi vuodeksi budjetoidaan 3 miljoonaa.
Pääasia muistakin investoinneista menee infrastruktuuriin ja aloitettuihin hankkeisiin. Sosiaalisektorilla Koivurinteen keittiön uusimiseen saatiin 0,9 miljoonaa.
Quote from: Taikakaulin on 11.11.2014, 14:58:53
QuoteJoensuun Itä-Suomen koulun rehtori Arto Juntunen poistaisi kouluista niin sanotun pakkoruotsin. Hänen mukaansa Suomi antaa Ruotsille kielipolitiikalla kilpailuvaltin.
– Ruotsissa luetaan englantia eikä kahta skandinaavista kieltä. Se antaa Ruotsille kauppaan ja teollisuuteen kilpailuvaltin.
http://yle.fi/uutiset/kaksikielisen_koulun_rehtori_kielipolitiikalla_annetaan_ruotsille_kilpailuvaltti/7615532 (http://yle.fi/uutiset/kaksikielisen_koulun_rehtori_kielipolitiikalla_annetaan_ruotsille_kilpailuvaltti/7615532)
Mitkä ne Suomessa opiskeltavat kaksi skandinaavista kieltä ovat? Suomi on pohjoismainen, muttei skandinaavinen kieli. Ruotsi on ainoa skandinaavinen kieli jota täällä laajassa mitassa, varsinkaan pakosta luetaan.
En ole pakkoruotsia puolustamassa, mutta hieman voisi harjoittaa tarkkuutta siinä terminologiassa...
QuoteLipponen: Suomalaiset eivät voi eristäytyä venäläisten tavoin
Ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd) näkee ruotsin kielen vieroksumisessa merkkejä eristäytymisen suuntauksesta.
Hän puhui eduskunnan sivistysvaliokunnan julkisessa kuulemisessa, joka koski kansalaisaloitetta ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi.
- Kaksikielisyys on suomelle kilpailuvaltti, se rikastaa suomalaista kulttuuria. Eristäytymistendenssi, joka liittyy tähän ruotsin kielen vieroksumiseen, olisi meille umpikuja kulttuurisesti, Lipponen sanoi.
...
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288767076191.html)
Lipposen tulkinnan mukaan suurin osa maailmasta on venäläisen eristäytymisen tiellä kun eivät tajua opetella pakkoruotsia.
Mikä Lipposta kaihertaa esim. englannin, saksan, kiinan tai espanjan opiskelussa. Näitä kieliä opiskellessa pääsee paremmin irtaantumaan ruotsalaisen itsetuhouden piiristä. Käytännössä ruotsia puhutaan maailman mittakaavassa suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomea, koska kohta kolmasosa "ruotsalaisista" puhuu jotain muuta kieltä kuin ruotsia.
Tällä hetkellä Norjassa on irtisanomisia. Statoil on ottanut neljäsosan porauslautoista pois käytöstä. Sekä aktivitteetti että öljyn hinta on laskenut.
Mikäs siellä Pohjois-Norjassa Paavoa kiinnosta? Tällä hetkellä siellä ei ole mitään. Investointeihin on vielä pitkä matka.
Hoiva-alan paikkoja löytyy, mutta eika Paavolla ole tarkoitus pistä insinöörejä hoitsuiksi?
Siihen että Pohjois-Norjassa olisi mahdollisesti Eldorado menee useita vuosia ja voi olla että sitä Eldoradoa edes tulekaan.
Eikös olisi aika luonnollista jos öljyteollisuuden paikat vähenevät Etelä-Norjasta niin samat ihmiset menevät sitten Pohjois-Norjaan.
Norjassa on tutkijatason paikkoja joissa ei sitten norjankieltä edes tarvita.
Paavon puhe on aivan huuhaata!
"Oulussa on paljon työttömiä insinöörejä. Pienellä ruotsin lisäpreppauksella he voisivat työllistyä Pohjois-Norjassa.
http://yle.fi/uutiset/lipponen_pakkoruotsi-kuulemisessa_pikku_preppauksella_oulun_insinoorit_tyollistyisivat_pohjois-norjassa/7614778
QuoteKannattajiin kuului esimerkiksi Tuula Peltonen (sd), jonka mukaan ruotsi on "ihana kieli" ja sen opiskelu on traditio, johon liittyy "valtavasti kulttuurihistoriallista arvoa".
Voi, kuinka ihanan järkiperäisiä perusteluja Tuula keksiikään pakkoruotsin opiskelulle!
Mutta toisaalta, jos leikittäisiin vaihteeksi demokratiaa, niin perusteeksi pakon poistamiselle pitäisi riittää se, että suomalaisten enemmistö haluaa ruotsin opiskelun olevan vapaaehtoista.
Israelilaisten pitäisi ottaa Suomesta oppia ja säätää arabian kieli pakolliseksi oppiaineeksi koululaisille. Onhan se maan toinen virallinen kieli. Naapurimaissakin on paljon arabiankielisiä. Lapset kiittäisivät vanhempiaan ja alkaisivat innolla sitä tankkaamaan.
Minusta nuo eristäytymis- ja kielitaitopuutekommentit kannattaisi torpata esittämällä mallia jossa kaikki peruskoululaiset ja toisen asteen opiskelijat joutuisivat edelleen opiskelemaan vähintään kahta valinnaista vierasta kieltä. Samalla yhteydessä voisi heittää vastakysymyksen, että miksi sen toisen pakollisen pitäisi olla juuri ruotsi.
Quote from: Hippo on 11.11.2014, 21:47:04
Minusta nuo eristäytymis- ja kielitaitopuutekommentit kannattaisi torpata esittämällä mallia jossa kaikki peruskoululaiset ja toisen asteen opiskelijat joutuisivat edelleen opiskelemaan vähintään kahta valinnaista vierasta kieltä. Samalla yhteydessä voisi heittää vastakysymyksen, että miksi sen toisen pakollisen pitäisi olla juuri ruotsi.
Jos se olisi pakkoruotsin kuoppaamisen hinta, niin olishan se huima parannus - mutta jos asioita voisi miettiä puhtaalta pöydältä, niin onko todella kaikilla peruskoululaisilla sen verran kielipäätä, että kahden vieraan kielen opetus on jäkevää?
(ja sitten on tietysti se kasvava joukko, jolle suomi ja ruotsi molemmat ovat vieraita kieliä)
Kyllä ne valiokunnassa kuultavina olleiden svedupettereiden argumentit pakollisuuden puolesta olivat tasoa "monikulttuurisuus rikastuttaa".
Quote from: Iloveallpeople on 11.11.2014, 17:42:54
Lipponen: Suomalaiset eivät voi eristäytyä venäläisten tavoin
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288767076191.html)
Mutta edes venäläiset eivät voi eristäytyä sosialistiaatelisten Lipposten tavoin, elleivät satu olemaan öljy- tai maakaasuoligarkeja.
1. Omat lapset eliittikouluun.
2 Rahaa valtion bisneksessä itselle
3. Välillä ulostaudutaan mediaan esittämään muka - sosiaalisia.
4. Vaaditaan maahanmuuttoa, suvaitsevaisuutta ja poliisilta vartiointia kun oman pikku palatsin ulkopuolella on epämiellyttäviä ihmisiä.
Ei tulla päästämään suuren salin äänestykseen tätä aloitetta. Syy: juuri ennen vaaleja nykyisillä edustajilla olisi erittäin kiusallista julistautua pakkoruotsin kannattajiksi - sen jota n 80% äänestäjistä nimenomaisesti vastustaa.
Seuraavaksi siis aloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä pakkoruotsin lopettamisesta. Tuo voisi mennä eduskunnassa helpommin läpi. Ja kansanäänestyksen lopputulosta tuskin tarvitsee suuresti jännätä.
Quote from: Pohjolan puolesta on 11.11.2014, 18:45:45
Norjassa on tutkijatason paikkoja joissa ei sitten norjankieltä edes tarvita.
Paavon puhe on aivan huuhaata!
"Oulussa on paljon työttömiä insinöörejä. Pienellä ruotsin lisäpreppauksella he voisivat työllistyä Pohjois-Norjassa.
http://yle.fi/uutiset/lipponen_pakkoruotsi-kuulemisessa_pikku_preppauksella_oulun_insinoorit_tyollistyisivat_pohjois-norjassa/7614778
Lipposen logiikka on taas aukotonta. Hänen mielestään "hieman lisäprepatulla ruotsilla" pärjäisi paremmin kuin englannilla.
QuoteEnglish is a compulsory foreign language from grade 1
lähde: https://www.european-agency.org/sites/default/files/Gen_Education_in_Norway.pdf (https://www.european-agency.org/sites/default/files/Gen_Education_in_Norway.pdf)
Lipponen puhuu norsunluutornistaan silkkaa sitä ihteään. Maahanmuuttokriitikoiden pitää aina tarkastaa faktat, ennen kuin saa sanoa julkisuudessa mitään. Lipponen saa sanoa mitä lystää, ja valtamedia komppaa ja hurraa ja laittaa etusivulle pääotsikkoon.
-i-
Itellä oli peruskoulussa ruotsi tasoa 9-10, lukiossa 8 ja kirjoitin M:n, virkamiesruotsi yliopistossa kirjallinen/puhuttu kiitettävä/hyvä enkä silti ymmärtänyt Pohjois-Norjassa yhtään mitään, ja kaikki puhuvat englantia takaisin, kun yritin puhua muumiruotsia. Lähinnä norjalaiset naureskelivat siellä, että joku oikeasti puhuu niinkuin muumit. Itsellä meni pari vuotta Norjassa hengailua, ennenkuin aloin jotenkin norjalla pärjäämään, koska siellä kaikki puhuvat niin jäätävän hyvin englantia. Että se siitä Lipposen sekoilusta.
Lipposta nyt ei kannata ottaa ihan tosissaan. Lipponenhan juttelee kuulemma vaikka Kiinan keisarin kanssa ( osaskohan kiinan keisari ruotsia?)
Toisaalta olis ihan suotavaa, että lipponen lähtis mahdollisimman pian jutteleen sen Kiinan keisarin kanssa. Tervemenoa vaan
Helsingin Sanomat otsikoi tänään sivistysvaliokunnan kuulemisesta, että "Pakollisen ruotsin vastustajat haluavat tilalle tulkkausta", ikään kuin kansalaisaloitteen tavoite olisi korvata ruotsinkielisten palvelut tulkkauspalveluilla. Oikeasti asia nousi esille kansanedustaja Mika Niikon kysymyksessä kuultavana olleille asiantuntijoille, olisiko palveluissa mahdollista siirtyä joiltain osin tulkkauspalveluun.
Eilisissä Yleisradion televisiouutisissa toimittaja piti jo yleisenä tietona, että kansalaisaloite ei voi mennä läpi. Sen sijaan tänään Helsingin Sanomien jutussa toimittaja arvioi kansanedustajien vaalikonevastausten ja lähetekeskustelun perusteella, että aloite voidaan hyväksyä. Suomenkielisissä tiedotusvälineissä ei ole käsitelty sitä, että suurin uhka kansalaisaloitteen kaatumiselle taitaa kylläkin olla sen käsittelyn viivyttäminen niin, ettei se ehdi eduskunnan hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella, vaan raukeaa ennen äänestystä.
QuoteNiikko: Uralla eteneminen ei saa olla kiinni ruotsinkielisyydestä
[...]
Pakkoruotsi on pyhä asia
Niikko ihmettelee myös valtion laitosten siirtämistä kielipoliittisin perustein ja virkamiesruotsin järjettömyyttä.
- Mitä julkisesta kuulemisesta jäi käteen? Ilmapiiri siitä, että ruotsin kieli ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa on sen verran pyhä asia, ettei myönnytyksiä ole luvassa. Asian käsittely jatkuu asiantuntijakuulemisin valiokunnassa ja nähtäväksi jää, saadaanko valiokunnasta mietintö, joka tuodaan eduskunnalle äänestettäväksi.
- Joka tapauksessa kansalaisaloite on merkittävä, sillä julkisessa keskustelussa arvioidaan ruotsin kielen pakko-oppimisen haitat ja hyödyt, eikä muutosvaatimusta voida enää vaientaa. Perussuomalaiset tulevat jatkamaan aktiivista politiikkaa sen suhteen, että ruotsinkieli vielä joskus on vapaaehtoista niin opiskelun kuin puhumisenkin suhteen, Niikko painottaa.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/niikko-uralla-eteneminen-ei-saa-olla-kiinni-ruotsinkielisyydesta/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/niikko-uralla-eteneminen-ei-saa-olla-kiinni-ruotsinkielisyydesta/)
Quote from: Roope on 12.11.2014, 11:11:36Eilisissä Yleisradion televisiouutisissa toimittaja piti jo yleisenä tietona, että kansalaisaloite ei voi mennä läpi. Sen sijaan tänään Helsingin Sanomien jutussa toimittaja arvioi kansanedustajien vaalikonevastausten ja lähetekeskustelun perusteella, että aloite voidaan hyväksyä. Suomenkielisissä tiedotusvälineissä ei ole käsitelty sitä, että suurin uhka kansalaisaloitteen kaatumiselle taitaa kylläkin olla sen käsittelyn viivyttäminen niin, ettei se ehdi eduskunnan hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella, vaan raukeaa ennen äänestystä.
Vaalikonevastauksista ei voi päätellä mitään, koska Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka vastustaa pakkoruotsia. Ryhmäkuri ajaa esim. ne muutamat kokoomuslaiset äänestämään tätä aloitetta vastaan, joten uskon äänestyksen olevan murheellisen selvä lopputuloksen kannalta.
Quote from: Luotsi on 11.11.2014, 23:20:45
Ei tulla päästämään suuren salin äänestykseen tätä aloitetta. Syy: juuri ennen vaaleja nykyisillä edustajilla olisi erittäin kiusallista julistautua pakkoruotsin kannattajiksi - sen jota n 80% äänestäjistä nimenomaisesti vastustaa.
Seuraavaksi siis aloite neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä pakkoruotsin lopettamisesta. Tuo voisi mennä eduskunnassa helpommin läpi. Ja kansanäänestyksen lopputulosta tuskin tarvitsee suuresti jännätä.
Nimenomaan, uutisissa olikin jo puhetta että siirtyy kevääseen (lue: siirtyy vaalien jälkeiseen aikaan). Näin kansanedustajat voivat edelleen valehdella vastustavansa pakkoruotsia, sitten heti vaalien jälkeen äänestys niin että kansalla on taas 4 vuotta aikaa unohtaa. Eivät vaan taida arvata että ensi vaaleissa on varmaan ainakin yksi sivu missä on kansaedustajien nimi, naama ja puoluekanta ja yllä "PETTI VAALILUPAUKSENSA!". Varmasti jokunen edustaja ainakin menettää paikkansa sitten. Mutta onhan se ikävän hidasta. Aseellinen kansannousu olisi nopeampi tapa ja samalla saisi ratkaistua pari muutakin ongelmaa :)
Quote from: Taikakaulin on 12.11.2014, 11:18:43
Vaalikonevastauksista ei voi päätellä mitään, koska Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka vastustaa pakkoruotsia. Ryhmäkuri ajaa esim. ne muutamat kokoomuslaiset äänestämään tätä aloitetta vastaan, joten uskon äänestyksen olevan murheellisen selvä lopputuloksen kannalta.
Yksikään puolue ei ole ilmoittanut sitovansa kansanedustajiensa käsiä ryhmäkurilla, joten ainakin toimittajien on toistaiseksi lähdettävä arvioissaan vaalikonevastauksista. Jos viivyttelystä huolimatta päästään tämän eduskunnan aikana äänestykseen asti, ovat puolueiden mahdolliset ryhmäkuripäätökset silloin juuri vaalien alla puoli voittoa.
Mitä sivistysvaliokunnan jäsenet vastasivat vaalikoneessa? Minulla on sellainen kutina, että sivistysvaliokunta ei päästä asiaa suureen saliin äänestettäväksi. Jos sivistysvaliokunnan enemmistö on ilmoittautunut pakkoruotsin kannattajiksi, niin moinen tempaus ei ole edes poliittiinen ongelma tälle enemmistölle. Kun asia ei tule äänestykseen, vanhojen puolueitten pakkoruotsin vastustajien ei tarvitse sitten selitellä äänestyskäyttäytymistään.
Quote from: Roope on 12.11.2014, 12:40:11
Quote from: Taikakaulin on 12.11.2014, 11:18:43
Vaalikonevastauksista ei voi päätellä mitään, koska Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka vastustaa pakkoruotsia. Ryhmäkuri ajaa esim. ne muutamat kokoomuslaiset äänestämään tätä aloitetta vastaan, joten uskon äänestyksen olevan murheellisen selvä lopputuloksen kannalta.
Yksikään puolue ei ole ilmoittanut sitovansa kansanedustajiensa käsiä ryhmäkurilla, joten ainakin toimittajien on toistaiseksi lähdettävä arvioissaan vaalikonevastauksista. Jos viivyttelystä huolimatta päästään tämän eduskunnan aikana äänestykseen asti, ovat puolueiden mahdolliset ryhmäkuripäätökset silloin juuri vaalien alla puoli voittoa.
Juuri tämän takiahan sitä ehdotusta EI SAA päästään äänestykseen ennen vaaleja. Liian moni kansanedustaja olisi aika vaikeassa paikassa, koska jos et tottele puoluekuria et ole vaaleissa listoilla. Jos taas äänestät pakkoruotsin puolesta, on iso riski ettet tule uudelleenvalituksi.
Toisaalta, varman eduskunnasta ulosheiton ja potentiaalisen sellaisen välillä valitsee suurin osa potentiaalisen, joten silti varmaan kaatuisi toi aloite. Mutta ainakin voisi jonkun verran puolueiden kannatukset heilahtaa.
Quote from: Roope on 12.11.2014, 11:11:36
Helsingin Sanomat otsikoi tänään sivistysvaliokunnan kuulemisesta, että "Pakollisen ruotsin vastustajat haluavat tilalle tulkkausta", ikään kuin kansalaisaloitteen tavoite olisi korvata ruotsinkielisten palvelut tulkkauspalveluilla. Oikeasti asia nousi esille kansanedustaja Mika Niikon kysymyksessä kuultavana olleille asiantuntijoille, olisiko palveluissa mahdollista siirtyä joiltain osin tulkkauspalveluun.
Tulkkauspalvelutkin olisivat paljon halvempi keino nykyiseen verrattuna, vaikka todellisuudessa ei sitä mitään tuollaisia tultaisi tarvitsemaan jatkossakaan. Tämä järjettömyys menee julkisessa keskustelussa läpi, kun yksikään järjen jättiläinen ei pysty sanomaan mitään siihen vastaan esim. ei muissakaan maissa tarvita koko maahan yhden pakkokielen opetusta ja siihen valtavasti resurssien satsaamista.
Quote from: Roope on 12.11.2014, 11:11:36
Suomenkielisissä tiedotusvälineissä ei ole käsitelty sitä, että suurin uhka kansalaisaloitteen kaatumiselle taitaa kylläkin olla sen käsittelyn viivyttäminen niin, ettei se ehdi eduskunnan hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella, vaan raukeaa ennen äänestystä.
Onhan se tuo tosiaan naurettavaa, että kansalaisaloitteet voidaan kaataa, koska "niitä ei ehditä käsitellä". Aikaisemmin tähän valuvikaan otettiin kantaakin ja mainittiinko siitä pakkoruotsi-aloitteen kohdallakin, mutta eipä ole paljon tuota järjettömyyttä kritisoitu missään.
Quote from: Rändöm on 08.11.2014, 14:05:09
Quote
Vapaaehtoinen ruotsi johtaa takaisin luokkayhteiskuntaan
Anette Karlsson,
Sosiaalidemokraattisten opiskelijoiden puheenjohtaja
Mutta nykyinen kielen ja etniteetin pohjalle rakentuva eriarvoistama järjestelmä ei ole luokkayhteiskunta? Vastenmielistä, miten suuriin valheisiin ihmiset kykenevät perustellessaan harjoittamaansa sortoa ja erityisasemaansa.
Sosiaalidemokraatit haluavat pitää Suomessa yllä luokkayhteiskuntaa takertumalla pakolliseen ruotsiin noin voimakkaasti.
Sehän on luokkayhteiskuntaa, että luodaan etuoikeuksia jonkun järjettömän pikkukielen nojalla tietyille ryhmille.Suomeksi:
SDP KANNATTAA LUOKKAYHTEISKUNTAA!
Quote from: Roope on 12.11.2014, 11:11:36
Helsingin Sanomat otsikoi tänään sivistysvaliokunnan kuulemisesta, että "Pakollisen ruotsin vastustajat haluavat tilalle tulkkausta", ikään kuin kansalaisaloitteen tavoite olisi korvata ruotsinkielisten palvelut tulkkauspalveluilla. Oikeasti asia nousi esille kansanedustaja Mika Niikon kysymyksessä kuultavana olleille asiantuntijoille, olisiko palveluissa mahdollista siirtyä joiltain osin tulkkauspalveluun.
Eilisissä Yleisradion televisiouutisissa toimittaja piti jo yleisenä tietona, että kansalaisaloite ei voi mennä läpi. Sen sijaan tänään Helsingin Sanomien jutussa toimittaja arvioi kansanedustajien vaalikonevastausten ja lähetekeskustelun perusteella, että aloite voidaan hyväksyä. Suomenkielisissä tiedotusvälineissä ei ole käsitelty sitä, että suurin uhka kansalaisaloitteen kaatumiselle taitaa kylläkin olla sen käsittelyn viivyttäminen niin, ettei se ehdi eduskunnan hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella, vaan raukeaa ennen äänestystä.
Vuosiluokilla 7-9 peruskoulussa on vuosittain oppilaita n.170000-180000. Kumpikohan tulee halvemmaksi, näiden oppilaiden pakkoruotsittaminen, vaiko tulkkauspalvelut sellaisille ruotsinkielisille jotka eivät suomella pärjää, tai satu löytämään sitä virkamiestä joka ruotsia osaa...? Varsinkin kun noista pakkoruotsia opiskelleista monikaan ei sitten kuitenkaan sitä ruotsia edes hallitse.
Quote from: Rokka on 13.11.2014, 06:54:51
Vuosiluokilla 7-9 peruskoulussa on vuosittain oppilaita n.170000-180000. Kumpikohan tulee halvemmaksi, näiden oppilaiden pakkoruotsittaminen, vaiko tulkkauspalvelut sellaisille ruotsinkielisille jotka eivät suomella pärjää, tai satu löytämään sitä virkamiestä joka ruotsia osaa...? Varsinkin kun noista pakkoruotsia opiskelleista monikaan ei sitten kuitenkaan sitä ruotsia edes hallitse.
1. Kansalaisaloitteessa ei ole kyse pakkoruotsin korvaamisesta tulkkauspalveluilla. Pakkoruotsilla ei ole muutenkaan mitään tekemistä ruotsinkielisten palvelujen kanssa, koska pakkoruotsi ei anna suomenkielisille sellaisia kielellisiä valmiuksia, jotka kelpaisivat ruotsinkielisille. Suurin osa B1-pakkoruotsin peruskoulussa läpikäyneistä ei kelpaisi mihinkään ruotsinkieliseen palveluammattiin. Ruotsin kielen taitoa oikeasti vaativat tehtävät täytetään äidinkieleltään ruotsinkielisillä, kaksikielisillä tai A-ruotsin lukeneilla.
2. Pakkoruotsi ulottuu myös toisen asteen koulutukseen (lukiot, ammattikoulut) ja korkeakouluihin (virkamiesruotsi).
QuoteVirtanen: Pimitettiinkö pakkoruotsi-kuuleminen eduskunnassa?
[...]
Valiokuntien julkiset kuulemistilaisuudet ovat avoimia kansanedustajille ja eduskunnassa työskenteleville henkilöille. Tällä kertaa ilmoitusta kuulemistilaisuudesta ei sivistysvaliokunnalta eduskunnalle kuitenkaan tullut. Mainintaa tilaisuudesta ei ollut myöskään eduskunnan sisäisessä tietokannassa.
- Kun kysymyksessä on vielä kansalaisaloite ja yhteiskunnallisesti näin mielenkiintoinen ja merkittäväkin aihe, ei tällaista tiedottamista voi hyvällä tahdollakaan ymmärtää, vaikka kyseisessä valiokunnassa kuulemma pientä henkilöstövajausta sairauslomien vuoksi onkin, perussuomalaisten kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen paheksuu ja huomauttaa, että valiokunnat ovat juuri niitä keskeisiä tahoja, joissa valtaa käytetään.
- Lakiesitysten ja muiden asioiden käsittelyssä valiokunnissa tehtävät päätökset ovat ydinasemassa. Valiokuntakannat taasen syntyvät asiantuntijoiden kuulemisten kautta, joten ei ole ollenkaan samantekevää, ketä valiokunta kuulee ja mitä kuulemisessa lausutaan. Erityisen perusteltuja julkiset kuulemiset ovat nimenomaan kansalaisaloitteita käsiteltäessä.
[...]
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/virtanen-pimitettiinko-pakkoruotsikuuleminen-eduskunnassa/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/virtanen-pimitettiinko-pakkoruotsikuuleminen-eduskunnassa/)
Marianne Lydénillä on Halla-ahon lisäksi mielipide myös pakkoruotsista:
QuoteTakalukossa
...
Vapaa kielivalinta oli primus motor aloitteelle, ja sen takana ovat erityisesti Suomalaisuuden liitto, Perussuomalaiset ja Kokoomusnuoret, ja perustelut ovat suurelta osin samat kun silloin, kun termi "pakkoruotsi" keksittiin, termi, jolla oli ratkaiseva rooli, kun ruotsin kielen pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa lakkautettiin.
Pakko on määritelmällisesti huono asia ja kun se lopetetaan, tulee suomea puhuvista kuin taikaiskusta motivoituneempia oppimaan hyödyllisempiä kieliä, eivätkä he enää inhoa ruotsia ja suomenruotsalaisia, väitetään argumenteissa. Voidaan loputtomiin kokemuksilla ja tutkimuksilla osoittaa, ettei lisääntyvä vapaaehtoisuus johda suurempaan kielitaitoon, mutta tämä ei vain mene perille aloitteen tekijöille. Umpikujaa kuvaa myös se, että Suomalaisuuden liiton entinen puheenjohtaja Erkki Pihkala oli kaivettu esiin koipussista, jotta kuultavana "olisi yhtä paljon puolustajia kuin vastustajia". Vastustajiksi laskettiin Folktingetin pääsihteeri Markus Österlundin ja Svenska nu -verkoston puheenjohtaja Paavo Lipposen lisäksi entinen korkeimman oikeuden presidentti Pekka Hallberg.
Aloitteen ei odoteta sellaisenaan saavan eduskunnan enemmistön tukea, mutta on epäselvää, kuinka monta sivistysvaliokunnan jäsentä houkuttelee ajatus alueellisesta vapaaehtoisen ruotsin kokeilusta. Pekka Hallberg ei ollut juridisesti tällaisen kokeilun kannalla, mutta hän kuuluukin pakon kannattajiin. (käännös)
Hbl: I baklås (http://hbl.fi/nyheter/2014-11-11/680971/kommentar-i-baklas) 11.11.2014
Quote from: Roope on 13.11.2014, 11:21:40
Quote from: Rokka on 13.11.2014, 06:54:51
Vuosiluokilla 7-9 peruskoulussa on vuosittain oppilaita n.170000-180000. Kumpikohan tulee halvemmaksi, näiden oppilaiden pakkoruotsittaminen, vaiko tulkkauspalvelut sellaisille ruotsinkielisille jotka eivät suomella pärjää, tai satu löytämään sitä virkamiestä joka ruotsia osaa...? Varsinkin kun noista pakkoruotsia opiskelleista monikaan ei sitten kuitenkaan sitä ruotsia edes hallitse.
1. Kansalaisaloitteessa ei ole kyse pakkoruotsin korvaamisesta tulkkauspalveluilla. Pakkoruotsilla ei ole muutenkaan mitään tekemistä ruotsinkielisten palvelujen kanssa, koska pakkoruotsi ei anna suomenkielisille sellaisia kielellisiä valmiuksia, jotka kelpaisivat ruotsinkielisille. Suurin osa B1-pakkoruotsin peruskoulussa läpikäyneistä ei kelpaisi mihinkään ruotsinkieliseen palveluammattiin. Ruotsin kielen taitoa oikeasti vaativat tehtävät täytetään äidinkieleltään ruotsinkielisillä, kaksikielisillä tai A-ruotsin lukeneilla.
2. Pakkoruotsi ulottuu myös toisen asteen koulutukseen (lukiot, ammattikoulut) ja korkeakouluihin (virkamiesruotsi).
Mutta siis näitä ruotsinkielisiä, jotka eivät suomenkielellä pärjää, on häviävän pieni määrä. Itse olen terkkarissa ollut töissä ~5 vuotta ja tasan kaksi kertaa puhunut ruotsia. Toinen oli ruotsalainen turisti ja toinen jokin aasialais-ruotsalainen keikkailemassa Suomessa, joka ei ymmärtänyt mun puhumaa norjaa. Suomenruotsalaiset ovat kyllä kaikki ymmärtäneet kaiken, mitä on tarvinnut kommunikoida, joskin kerran googlasin potilasohjeet ruotsiksi yhdelle potilaalle varmuuden vuoksi.
Säästöjä sinänsä ei kyllä koulussa tulisi, koska jotainhan tuon pakkoruotsin tilalla opetettaisiin, joko jotain muuta kieltä, tai ehkä monikulttuuria?
Quote from: Taffu on 13.11.2014, 15:39:03
Mutta siis näitä ruotsinkielisiä, jotka eivät suomenkielellä pärjää, on häviävän pieni määrä. Itse olen terkkarissa ollut töissä ~5 vuotta ja tasan kaksi kertaa puhunut ruotsia. Toinen oli ruotsalainen turisti ja toinen jokin aasialais-ruotsalainen keikkailemassa Suomessa, joka ei ymmärtänyt mun puhumaa norjaa. Suomenruotsalaiset ovat kyllä kaikki ymmärtäneet kaiken, mitä on tarvinnut kommunikoida, joskin kerran googlasin potilasohjeet ruotsiksi yhdelle potilaalle varmuuden vuoksi.
Voidaan aivan hyvin lähteä muodon vuoksi siitä, että suomalaisilla on oikeus saada lain määräämät palvelunsa ruotsiksi, kun on äidinkieliruudun suomea ymmärtävänäkin joskus ruotsiksi ruksannut. Pakkoruotsiasia ei muutu siitä miksikään.
Quote from: Taffu on 13.11.2014, 15:39:03
Säästöjä sinänsä ei kyllä koulussa tulisi, koska jotainhan tuon pakkoruotsin tilalla opetettaisiin, joko jotain muuta kieltä, tai ehkä monikulttuuria?
Olen sillä kannalla, ettei ruotsin tilalle tarvitsisi määrätä jotain toista pakollista kieltä, mutta jos niin sovitaan, niin olkoon. Huomautanpa kuitenkin, että kun pakkoruotsista päätettiin vuonna 1968, sitä edelsi selvitys, jossa päädyttiin tulokseen, että pakollisia kieliä pitäisi olla peruskoulussa vain yksi, englanti.
Kuten tiedätte olen itse ruotsinkielinen mutta vapaan kielivalinnan kannattaja.
Minkälaisia argumentteja on sitten esitetty puolin ja toisin esim eduskunnan kahvilassa jne? Minua mietyttää tämä asia: RKP puolustaa nykyistä järjestelmää ja samalla ruotsidemokraatit Ruotsissa ovat heille kauhistus. RKP:n argumentti on tämä silta Pohjolaan jne. Onkohan kukaan kertonut heille, että jos nykyinen kehitys jatkuu Ruotsissa niin vahvin argumentti putoaa pois. Eli tätä vauhtia Ruotsi on 2030-luvulla islamilainen tasavalta jossa pääkieli on arabia ja korkeintaan kuulee arabian lisäksi ns "rinkebysvenskaa". Ruotslainen kulttuuri on kuollut ja kuopattu! Tänä päivänä niin ainoa puolue joka Ruotsissa puolustaa RKP:lle pyhiä arvoja on SD.
Kun tässä ketjussa puhutaan paljon RKP:stä niin täytyy muistaa, että vielä 1970-luvulla Ruotsi ei ollut RKP:lle mikään mallimaa ja ihanne. Syitä oli monta mutta ennen kaikkea RKP:n porvarit näkivät Ruotsia sosialistisena maana.
Ruotsinkielinen Yle oli kutsunut sivistysvaliokunnan kuulemista kommentoimaan (http://areena.yle.fi/tv/2288950) kenetpä muunkaan kuin tilaisuudessa asiantuntijana esiintyneen Folktingetin pääsihteerin.
Markus Österlund sanoi odottaneensa asiallista keskustelua, mutta eikö vain kansalaisaloitteen tekijöiden pitänyt mennä pilaamaan kuulemistilaisuus epäasiallisuuksillaan. Österlundin mukaan kuulemisessa kävi selväksi, että kansalaisaloitteen tekijöiden salattu tavoite on lopettaa Suomen virallinen kaksikielisyys. Österlund oli kuitenkin tyytyväinen, että keskustelussa muun muassa voitiin osoittaa vääräksi väite, että pakkoruotsi olisi muka este muiden kielten oppimiselle. Tämän todistaa kuulemma se, että vaikka 80-luvulla ruotsinopetuksessa oli suurempi viikkotuntimäärä, on saksan ylioppilaskirjoituksissa suorittavia nyt vähemmän kuin silloin. Österlund oli myös luottavainen, että eduskunnan enemmistö ymmärtää pakkoruotsin hyödyt, koska "on fakta, että meillä on todella paljon yhteistä Ruotsin kanssa".
Jännä juttu, että samoin kuin sivistysvaliokunnan kuulemisessa, Österlund väitti televisiohaastattelussa, että Elinkeinoelämän keskusliitto olisi perunut aiemman pakkoruotsia vastustavan ja kieliopintojen valinnaisuutta puolustavan kantansa (http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2012/02/24/perusopetuksen-ylakouluun-ja-kieliohjelmaan-tarvitaan-yksilollista-valinnaisuutta/). EK:n nettisivuilla ei ole vihjettäkään tällaisesta, vaan viimeisinkin muutaman kuukauden takainen kielikannanotto (http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf) oli Suomen liian yksipuolista - pakollisina englanti ja ruotsi - kieltenopetusta arvosteleva. Ja vaikka Folktinget saisikin jollain tempulla suostuteltua EK:n johdon pakkoruotsin taakse, ei EK:n työnantajaraporttien sisältö muutu siitä mitenkään. Niissä työnantajien ilmoittama ruotsin kielen tarve tulee edelleenkin kaukana muiden kielten takana, ja trendi on pysyvästi alaspäin.
Quote from: Taikakaulin on 13.11.2014, 12:41:37
QuoteVirtanen: Pimitettiinkö pakkoruotsi-kuuleminen eduskunnassa?
[...]
Valiokuntien julkiset kuulemistilaisuudet ovat avoimia kansanedustajille ja eduskunnassa työskenteleville henkilöille. Tällä kertaa ilmoitusta kuulemistilaisuudesta ei sivistysvaliokunnalta eduskunnalle kuitenkaan tullut. Mainintaa tilaisuudesta ei ollut myöskään eduskunnan sisäisessä tietokannassa.
- Kun kysymyksessä on vielä kansalaisaloite ja yhteiskunnallisesti näin mielenkiintoinen ja merkittäväkin aihe, ei tällaista tiedottamista voi hyvällä tahdollakaan ymmärtää, vaikka kyseisessä valiokunnassa kuulemma pientä henkilöstövajausta sairauslomien vuoksi onkin, perussuomalaisten kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen paheksuu ja huomauttaa, että valiokunnat ovat juuri niitä keskeisiä tahoja, joissa valtaa käytetään.
- Lakiesitysten ja muiden asioiden käsittelyssä valiokunnissa tehtävät päätökset ovat ydinasemassa. Valiokuntakannat taasen syntyvät asiantuntijoiden kuulemisten kautta, joten ei ole ollenkaan samantekevää, ketä valiokunta kuulee ja mitä kuulemisessa lausutaan. Erityisen perusteltuja julkiset kuulemiset ovat nimenomaan kansalaisaloitteita käsiteltäessä.
[...]
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/virtanen-pimitettiinko-pakkoruotsikuuleminen-eduskunnassa/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/virtanen-pimitettiinko-pakkoruotsikuuleminen-eduskunnassa/)
Tälläiset uutiset saavat helposti salaliittoteorian maineen, mutta kun on seurannut aihetta pidempään niin hieman vastaavanlaista toimintaa on ollut mediassakin. Milloin on hyökätty voimakkaasti aloitetta vastaan tai sen kannattajia vastaan ja milloin tehty "Päivä på svenska"-päiviä ja milloin mitäkin. Yleisin propagandamuoto on siinä, että yhtäkkiä kaikki ruotsinkielisten palvelut loppuvat Suomesta, kun pakkoruotsi muuttuisi koko Suomessa valinnaiseksi.
Tuli sellainenkin vaikutelma, että mediassa viesti alkoi mennä liian yksipuoliseksi ja lukijat reagoivat tähän esim. palautteen muodossa. Sen takia oli pakkokin ottaa mukaan "toisenlaisiakin kannanottoja" mukaan osoittaakseen, että "Ei kyse ole pelkästään yhden asian medialiikkeestä".
Veltto Virtanenkin on omanlaisensa persoona, mutta omaa pitkän eduskuntatyökokemuksen, joten luulisi tietävän näistä asioista varsin tarkkaan.
Itsekeskeisyys selityksenä pakkoruotsin kannattamiselle
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180010-itsekeskeisyys-selityksena-pakkoruotsin-kannattamiselle
QuoteElomaa kansalaisaloitteen kuulemisesta: Pakkoruotsin kustannukset jäivät epäselviksi
[...]
Kielialoitteesta käytiin tiistaina eduskunnassa yleisölle avoin kuuleminen, jossa lausunnonantajat kertoivat näkökantansa valiokunnalle, joka sai esittää vastakysymyksiä.
- Kysymyksiä olisi saanut esittää enemmänkin ja kuuleminen kestää pidempään. Esimerkiksi kysymykseen ruotsin kielen kustannuksista en saanut minkäänlaista vastausta. Ehkä jotakin olisi voinut sanoa, samoin kysymykseen siitä, rikkovatko ruotsinkielisten opiskelukiintiöt perustuslakia, Elomaa toivoo.
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/elomaa-kansalaisaloitteen-kuulemisesta-pakkoruotsin-kustannukset-jaivat-epaselviksi/ (http://uutiset.perussuomalaiset.fi/elomaa-kansalaisaloitteen-kuulemisesta-pakkoruotsin-kustannukset-jaivat-epaselviksi/)
Helsingin kaupunki on teettänyt nettiin eri puolilla kaupunkia sijaitseviin patsaisiin liittyviä lyhytfilmejä, joissa "patsaat heräävät henkiin". Kun turisti tähtää matkapuhelimellaan Runebergin patsaan vieressä olevaa QR-koodia, hän voi kuulla ja nähdä näyttelijän esittämän Runebergin lausuvan Maamme-laulun suomeksi ja englanniksi. Budjettisyistä – yksi kieliversio maksaa noin 10 000 euroa – ruotsinkielisen version teettäminen lykättiin ensi vuoteen.
Yleisradion ruotsinkielinen toimitus nosti ruotsin kielen sivuuttamisesta metelin ja otti yhteyttä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauriin, joka nöyrästi lupasi kaupungin korjaavan virheensä välittömästi. Ulkomailta yhytetty Sauri totesi, että jos varaa oli vain kahteen kieleen, niiden olisi pitänyt olla ruotsi ja englanti. Sauri jopa lupautui itse esittämään ruotsinkielisen version, jos ruotsinkielisen näyttelijän palkkaaminen tulisi liian kalliiksi.
Tämä ei kuitenkaan riittänyt ruotsinkieliselle Ylelle, vaan se lanseerasi tapauksen ympärille "Bli vår svenskspråkiga Runeberg"-kampanjan, jossa ihmisiä kehotettiin kuvaamaan itsensä lausumassa Maamme ruotsiksi ja lähettämään tulos nettiin. Myös Sauri osallistui kampanjaan omalla lausuntaesityksellään. Tämä kuitenkin raivostutti Suomen näyttelijäliiton, joka sekä "tyrmistyi" että "pöyristyi" tavasta, jolla Sauri liiton tiedotteen mukaan "osoitti halveksuntaa näyttelijän ammattitaitoa ja työtä kohtaan".
Svenska Yle: Runeberg talar inte svenska – pengarna räckte inte till (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/06/runeberg-talar-inte-svenska-pengarna-rackte-inte-till) 5.11.2014
Svenska Yle: Sauri: Jag kan själv spela svenskspråkiga Runeberg (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/06/sauri-jag-kan-sjalv-spela-svensksprakiga-runeberg) 5.11.2014
Svenska Yle: Bli vår svenskspråkiga Runeberg! #reclaimRuneberg (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/14/bli-var-svensksprakiga-runeberg-reclaimruneberg) 14.11.2014
Näyttelijäliiton kirje Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille (http://www.nayttelijaliitto.fi/?x18074=976494) 15.11.2014
Svenska Yle: Storm kring Runeberg (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/15/storm-kring-runeberg) 15.11.2014
Svenska Yle: Marika Mäklin: Kampanjen är ett sätt att visa stöd för det svenska i Helsingfors (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/15/marika-maklin-kampanjen-ar-ett-satt-att-visa-stod-det-svenska-i-helsingfors) 15.11.2014
Vastine Folktingetin lausuntoon sivistysvaliokunnalle:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180172-vastine-folktingetin-lausuntoon-sivistysvaliokunnalle
Lähetin sen kaikille sivistysvaliokunnan jäsenille ja varajäsenille.
Suomenruotsalaisten säätiöiden ajatuspaja Magma on ollut mukana selvittämässä, olisiko Pohjoismaiden poliittisiin kesätapahtumiin (Suomessa MTV3:n Suomi-Areena Porissa, Ruotsissa Almedalen-viikko jne.) osallistuvilla järjestöillä kiinnostusta kehittää tapahtumista yhteispohjoismainen virtuaalitapahtuma, joka levittäisi tietoisuutta yhteispohjoismaisista teemoista. Kysely lähetettiin 15 prosentille osallistuneista järjestöistä, noin neljännes niistä vastasi ja 44,5 prosenttia vastanneista kannatti ideaa. Ei siis mikään varsinainen menestys, mutta tutkimuksen tiedotteessa asia käännettiin niin, että valtaosa vastanneista järjestöistä suhtautuu ehdotukseen myönteisesti eli ei sanonut ei.
Aika yhdentekevä kysely, mutta Magma päätyi tuloksista jotenkin siihen, että yhteispohjoismainen yhteistyö tulee lisääntymään, eikä tällaisessa tilanteessa sovi luopua pakkoruotsista.
QuoteOn todennäköistä, että pohjoismaisen integraation laajuus ja merkitys tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa. Jos ruotsin kielen taidot Suomessa heikentyvät, esimerkiksi luopumalla pakollisesta kouluruotsista, voi se tarkoittaa, että Suomen kansalaisten on entistä vaikeampi osallistua tehokkaasti tulevaisuuden yhteispohjoismaiseen julkisuuteen, jossa käsitellään Suomelle tärkeitä kysymyksiä puolustuspolitiikasta ja työmarkkinapolitiikasta. (käännös)
Magma: Kunskaper i svenska behövs i den nordiska debatten (http://magma.fi/post/2014/10/27/kunskaper-i-svenska-behovs-i-den-nordiska-debatten) 27.10.2014
Turun kaupungin perusopetuksen tulevaa kieliohjelmaa miettinyt työryhmä esittää (http://blog.edu.turku.fi/ops2016/files/2014/04/Perusopetuksen-kieliohjelma_valmisluonnos.pdf) muun muassa, että kaupunki lopettaisi neljänneltä luokalta alkavan vapaaehtoisen A2-ruotsin suomenkielisistä kouluista. Jatkossa pakollinen B1-ruotsi alkaa joka tapauksessa jo kuudennelta luokalta. Työryhmä ehdottaa myös valinnaisia lisätunteja yläkoulun ruotsinopetukseen. Yhdeksi vaihtoehdoksi jää edelleen ensimmäiseltä luokalta alkava Luostarivuoren koulun kielikylpyluokka.
Entinen puolustusministeri Stefan Wallin vastustaa esitystä jyrkästi lehdistötiedotteessaan. Wallinin mukaan vapaaehtoisesta A2-ruotsista luopuminen olisi kohtalokas signaali etenkin nyt, kun peruskoulun pakkoruotsin poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on eduskunnan käsittelyssä.
Svenska Yle: "Godkänn inte förslaget om avskaffad frivillig skolsvenska i Åbos finska skolor" (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/11/godkann-inte-forslaget-om-avskaffad-frivillig-skolsvenska-i-abos-finska-skolor) 11.11.2014
Wallinin vastustuksessa ei ole mitään yllättävää, mutta Åbo Underrättelserin jutussa samasta aiheesta on. Siinä nimittäin Turun yliopiston asiantuntijat puolustavat vapaaehtoisen A2-ruotsin säilyttämistä sillä, että
vapaaehtoisesti kieltä opiskelevilla on pakotettuja parempi motivaatio. Voisikohan tätä argumenttia käyttää muuallakin..?
QuoteMyös viimevuotinen tutkimus toteaa, että asenne on positiivisempi niillä, jotka ovat valinneet ruotsin A-kieleksi niihin verrattuna, jotka ovat lukeneet vain B1-ruotsin.
- Jälkimmäisellä on leima "pakkoruotsista", sanoo Borg. Sellaisissa luokissa on motivaatio-ongelmia. Oppimisympäristö on aivan toisenlainen, kun oppilaat ovat itse valinneet ruotsin. (käännös)
Åbo Underrättelser: "Slopad skolsvenska får konsekvenser" 15.11.2014
Villejä alkuasukkaita peloteltiin kaikella kamalalla jos tabua rikotaan, noitaa loukataan tai jujua väheksytään.
Kyllä nyt pitäisi katsoa tupla tai kuitti: aukeeako maa ja syöksyykö Suomi gehennaan jos ruotsin pakollisuutta edes vähän vähennetään? Voisi kokeilla vaikka Turussa, ei olisi niin suuri menetys jos taivas putoaa juuri siellä.
Ymmärtänevätkö itsekään miten naurettavilta "argumenttinsa" kuulostavat?
Kiitos Roope, Wallinin tekopyhyydestä syntyi blogiteksti:
Tekopyhä Stefan Wallin:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180251-tekopyha-stefan-wallin
Pakkoruotsi on kansalliskielistrategian vastainen
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180304-pakkoruotsi-on-kansalliskielistrategian-vastainen
Quote from: Roope on 17.11.2014, 13:22:38
Suomenruotsalaisten säätiöiden ajatuspaja Magma on ollut mukana selvittämässä, olisiko Pohjoismaiden poliittisiin kesätapahtumiin (Suomessa MTV3:n Suomi-Areena Porissa, Ruotsissa Almedalen-viikko jne.) osallistuvilla järjestöillä kiinnostusta kehittää tapahtumista yhteispohjoismainen virtuaalitapahtuma, joka levittäisi tietoisuutta yhteispohjoismaisista teemoista. Kysely lähetettiin 15 prosentille osallistuneista järjestöistä, noin neljännes niistä vastasi ja 44,5 prosenttia vastanneista kannatti ideaa. Ei siis mikään varsinainen menestys, mutta tutkimuksen tiedotteessa asia käännettiin niin, että valtaosa vastanneista järjestöistä suhtautuu ehdotukseen myönteisesti eli ei sanonut ei.
Aika yhdentekevä kysely, mutta Magma päätyi tuloksista jotenkin siihen, että yhteispohjoismainen yhteistyö tulee lisääntymään, eikä tällaisessa tilanteessa sovi luopua pakkoruotsista.
QuoteOn todennäköistä, että pohjoismaisen integraation laajuus ja merkitys tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa. Jos ruotsin kielen taidot Suomessa heikentyvät, esimerkiksi luopumalla pakollisesta kouluruotsista, voi se tarkoittaa, että Suomen kansalaisten on entistä vaikeampi osallistua tehokkaasti tulevaisuuden yhteispohjoismaiseen julkisuuteen, jossa käsitellään Suomelle tärkeitä kysymyksiä puolustuspolitiikasta ja työmarkkinapolitiikasta. (käännös)
Magma: Kunskaper i svenska behövs i den nordiska debatten (http://magma.fi/post/2014/10/27/kunskaper-i-svenska-behovs-i-den-nordiska-debatten) 27.10.2014
Kerrankin olen Axun kanssa tasan samaa mieltä: VMP.
Jos pohjoismainen yhteistyö on tästä kiinni, niin ei jatkoon.
Ajat muuttuu, Magmaseni. Herää 2000-luvulle ja kansainvälisyyteen.
Quote"Mahdotonta samanaikaisesti säilyttää ruotsi ja laajentaa kielivalikoimaa"
Ehdotus luopua neljännellä luokalla alkavasta vapaaehtoisesta A2-ruotsista Turun suomenkielisissä kouluissa merkitsee ruotsin kielen heikennystä, myönnetään kaupungilta. Häpeällistä, katsoo Folktinget.
[...]
– Työryhmä on todennut, että jos haluamme rikastuttaa kieliohjelmaa, meidän on tingittävä jostain, koska kaikkea ei voi saada. Ruotsia saavat kaikki lukea joka tapauksessa, joten tällä tavalla laajennamme valikoimaa, perustelee perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne.
– Mutta jos ihan rehellisiä ollaan, ei B1-ruotsi vastaa täysin A2-ruotsia. Yhtälö on mahdoton, että laajentaisimme tarjontaa useammilla vaihtoehdoilla ja samalla huolehtisimme ruotsista. On pakko löytää kompromissi, mutta se ei ole helppoa.
[...]
Turun kaupunki on saanut ehdotuksesta paljon palautetta ja arvostelijoiden joukossa on Folktinget, jonka pääsihteeri Markus Österlund sanoo ällistyneensä, kun kuuli suunnitelmista.
– Tämä on minusta täysin tuomittavaa. Yleensä menee toisinpäin. Kun istuin eduskunnassa ja yritin keskustella niiden kanssa, jotka haluavat tehdä ruotsista vapaaehtoista mikä, – kuten he väittävät – saisi monet lukemaan ruotsia, on meillä Turussa vapaaehtoinen ruotsi, jota monet haluavat lukea – ja sitten se tehdään heille mahdottomaksi.
Österlund sanoo, että hänen on hyvin vaikea ymmärtää ehdotuksen takana olevaa logiikkaa. Hän korostaa ruotsin asemaa kansalliskielenä ja myös että se on hyvin tarpeellinen kieli nuorille. Österlund mainitsee EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto) tutkimuksen, jossa 47 prosenttia yrityksistä ilmoitti tarvitsevansa ruotsia, kun espanjan osuus oli vain 2 prosenttia.
Folktinget toivoo, että Turun poliitikot hylkäävät ehdotuksen. Se, että Turun suunnitelmat tulivat esiin samaan aikaan, kun eduskunnassa keskustellaan pakollista kouluruotsia käsittelevästä kansalaisaloitteesta, tekee kaikesta vieläkin oudompaa, sanoo Markus Österlund.
– Alkaa melkein uskoa, ei salaliittoteorioihin, mutta ajoitus on outo. Tulee mieleen, että mitähän tässä on oikeasti takana ja mitä asiaa valmistelleet virkamiehet ovat oikeasti ajatelleet – ja onko heillä ollut jotain taka-ajatuksia. (käännös)
Svenska Yle: "Omöjligt att samtidigt trygga svenskan och bredda språkutbudet" (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/11/19/omojligt-att-samtidigt-trygga-svenskan-och-bredda-sprakutbudet) 19.11.2014
Nyt menee hankalaksi Folktingetin pääsihteeri Markus Österlundille. Turun perusopetuksen kielityöryhmä teki selväksi, että kielivalikoiman laajentaminen ei ole mahdollista ilman vapaaehtoisesta A2-ruotsista luopumista. Österlund ei voi kuitenkaan vaatia kuin epäsuorasti, että siinä tapauksessa luovutaan kielivalikoiman laajentamisesta.
Österlundin on myös vaikea puolustella yhtä aikaa sekä vapaaehtoisen että pakollisen ruotsin etuja, kun argumentit lyövät helposti toisiaan korville. Epäilemättä Österlund tietää, että vapaaehtoisuus tuottaa selvästi paremmat tulokset kuin pakollisuus, mutta eihän niin voi sanoa nyt, kun eduskunta käsittelee pakkoruotsia.
Österlundin viittaamassa EK:n kyselyssä (http://ek.fi/wp-content/uploads/Henko-2014.pdf) tutkittiin yritysten nykyisiä ja tulevia kielitaitotarpeita. Kielten osaamistarpeen kasvu painottuu EK:n kyselyn mukaan jo lähivuosina etupäässä muihin kieliin kuin ruotsiin, jonka tarve on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Nykyisessä keskustelussa määritellään kouluopetuksen kautta työelämän käyttöön tulevaa kielitaitoa niinkin pitkälle kuin vuosille 2030-2070.
Täällä eduskunnan salissa alkaa kohta hallituksen esityksen (laiksi kielilain 5 pykälän muuttamisesta)käsittely. Pidän itse ainakin pari puheenvuoroa tässä asiakohdassa. Arvioisin, että keskustelu alkaa n. klo 16.30. Verkkolähetystä tästä keskustelusta voi seurata eduskunnan nettisivuilla.
______________________________
edit. No niin, keskustelut tästä asiakohdasta on nyt käyty. Tallenne tämän päivän keskustelusta ja verkkolähetyksestä löytyy eduskunnan nettisivuilta myöhemmin. Kannattaa katsoa, sillä se osoittaa hyvin, miten vähällä keskustelulla tällaiset merkittävät uudet lait runnotaan täällä eduskunnassa läpi.
Kiitos, Olli !
Todellakin, on käsittämätöntä, että kansanedustajien enemmistö on täysin pihalla aioista, tai eivät välitä puuttua, kun ruotsinkieliset tahot hävyttömästi lypsävät rahaa valtiolta ruotsinkielisten aseman vahvistamiseksi Suomessa.
Vuosikymmenet on maksettu ylimitoitettuja kuntalisiä ruotsinkielisyyden perusteella etelä- ja länsirannikon kunnille, mutta suomenkieliset kansanedustajat eivät ole viitsineet pysäyttää tuota porsastelua.
Tuo rahanjako on tuonut parempaa elintasoa, hyvinvointia ja työllisyyttä jo ennestään vauraille rannikkoseuduille.
Menettäjinä ovat olleet Sisä-Suomen köyhät suomenkieliset kunnat.
Tsemppiä Olli, teet arvokasta työtä!
Quote from: Olli Immonen on 19.11.2014, 16:05:35
Täällä eduskunnan salissa alkaa kohta hallituksen esityksen (laiksi kielilain 5 pykälän muuttamisesta)käsittely. Pidän itse ainakin pari puheenvuoroa tässä asiakohdassa. Arvioisin, että keskustelu alkaa n. klo 16.30. Verkkolähetystä tästä keskustelusta voi seurata eduskunnan nettisivuilla.
______________________________
edit. No niin, keskustelut tästä asiakohdasta on nyt käyty. Tallenne tämän päivän keskustelusta ja verkkolähetyksestä löytyy eduskunnan nettisivuilta myöhemmin. Kannattaa katsoa, sillä se osoittaa hyvin, miten vähällä keskustelulla tällaiset merkittävät uudet lait runnotaan täällä eduskunnassa läpi.
Olisi mielenkiintoista tietää tuosta enemmänkin eli sovelletaanko samaa toimintamallia muissakin asioissa vai ovatko nämä ruotsinkieleen liittyvät asiat ns. poikkeustapauksia?
Jos sitä sovelletaan ennen kaikkea näissä asioissa, niin mistä tuo johtuu? Siitäkö ettei mediassa asioita käsitellä tarpeeksi, jolloin laitkin voidaan ajaa helpommin läpi? Eri eduskuntapuolueet ja työryhmät ovat sopineet laista jo etukäteen, jolloin ne ovat "päätöksen tekoa vaille valmiita"? Mitään keskustelua ei tarvitsekkaan siis käydä, koska päätökset on jo kulisseissa tehty ja valtamedia ei niitä millään lailla arvostele tai käsittele julkisuudessa.
Hyvänä esimerkkinä valtamediassa ei ole koskaan käsitelty tulevaa pakkoruotsin ala-asteelle siirtymistä ja sen järjettömyyttä. Opetusministeriö päätti asisasta ja myöhemmin se tuli kuin ilmoitusasiana lehtien kautta ilman minkäänlaista keskustelua aiheesta.
Perussuomalaisten pitäisikin itse ottaa julkisuudessa kantaa asioihin laajemmin vai onko Soini sitten tulevia hallitusneuvotteluja ajatellen kieltänyt kannanottamisen?
Tässä videon muodossa tänään eduskunnassa pitämäni puheenvuorot kielilain muuttamista koskevassa asiakohdassa:
Ensimmäinen puheenvuoro: http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=41379981&p=8901000&l=fi&t=0
Toinen puheenvuoro:
http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=41379981&p=9299100&l=fi&t=0
Quote from: nollatoleranssi on 19.11.2014, 22:33:28
Quote from: Olli Immonen on 19.11.2014, 16:05:35
Kannattaa katsoa, sillä se osoittaa hyvin, miten vähällä keskustelulla tällaiset merkittävät uudet lait runnotaan täällä eduskunnassa läpi.
Olisi mielenkiintoista tietää tuosta enemmänkin eli sovelletaanko samaa toimintamallia muissakin asioissa vai ovatko nämä ruotsinkieleen liittyvät asiat ns. poikkeustapauksia?
Toisista asioista käydään kyllä keskustelua enemmän kuin toisista, mutta käytännössä eduskunta on pelkkä kumileimasin, joka nuijii systemaattisesti läpi kaikki hallituksen esitykset keskusteltiinpa niistä sitten tai ei.
QuoteTäysistunnon pöytäkirja PTK 115/2014 vp
115. KESKIVIIKKONA 19. MARRASKUUTA 2014 kello 14.03
3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys HE 206/2014 vp
Yleiskeskustelu
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto säätää kunnan kaksikieliseksi, jos tietyt raja-arvot ylittyvät. Tällainen raja-arvo on esimerkiksi se, että kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Valtioneuvosto voi myös säätää raja-arvot alittavan kunnan kaksikieliseksi, jos kunnanvaltuusto tätä esittää.
Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti en voi hyväksyä kyseistä esitystä, sillä se on selkeä uusi menoerä valtiolle. Yhteiskuntamme huono taloudellinen tilanne ulottuu myös kuntatasolle, jolloin vaarana on se, että monet kunnat saattavat pelkkien lisävaltionosuuksien toivossa säätää kuntansa kaksikielisiksi. Hyvä esimerkki tällaisesta skenaariosta on tällä hetkellä virallisesti yksikielinen eli ruotsinkielinen Närpiön kunta.
Närpiön valtuusto on päättänyt puoltaa kunnan kaksikielisyystavoitetta, jolloin tavoite astunee voimaan ensi vuoden puolella. Tämän päätöksen myötä Närpiön kunta tulee saamaan valtiolta 2,1 miljoonan euron tuen taloutensa tasapainottamiseen sekä ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen. Närpiön kaupunginjohtajan mukaan kaksikielisyyden kustannukset vuositasolla tulevat kuitenkin todellisuudessa olemaan paljon valtiolta saatavaa 2,1 miljoonan euron tukea pienemmät eli noin 100 000 euron luokkaa. Tähän tulee lisätä vielä päälle suomenkielisten kylttien hankkimiseen arvioitu 200 000 euroa.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti tästä herää väistämättä sellainen mielikuva, että kunnat pyritään nyt räikeästi lahjomaan kaksikielisiksi. Olisinkin halunnut kysyä arvoisalta oikeusministeriltä, jos hän olisi vaivautunut tänne paikalle, miksi ihmeessä valtio aikoo tukea esimerkiksi vaikkapa Närpiön kuntaa reilulla 2 miljoonalla eurolla, kun todellisuudessa kyseisen kunnan muuttamisen kaksikieliseksi on arvioitu maksavan paljon vähemmän. Närpiön kunnalle jää lähes 2 miljoonaa euroa voittoa pakollisten menojen jälkeen.
Närpiön lisäksi Luodon kunnanjohtajan laskelmien mukaan Luoto tulee menettämään noin miljoona euroa valtionosuuksia, jos kunta jatkaa yksikielisenä. Lohjan kaupunki on puolestaan jo vuosia sitten keksinyt ruveta vapaaehtoisesti kaksikieliseksi päästäkseen hyödyntämään kaksikielisyyden raha-automaattia. Lohjan talousjohtajan mukaan kaksikielisyys tuo valtionosuuksina tulopuolelle noin 1,8 miljoonaa euroa. Katukylttien uusimisen jälkeen kaksikielisyyden kustannukset ovat vuositasolla vajaat 300 000 euroa, jolloin nettotuotoksi muodostuu näin vuosittain 1,5 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Palaan vielä näihin kustannuksiin myöhemmässä puheenvuorossani.
Maria Lohela /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Yksikielinen kunta voitaisiin vain kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti säätää kaksikieliseksi. En voi välttyä siltä vienolta ajatukselta, että tässä ollaan säätämässä jälleen jonkunlaista uutta ikiliikkujaa tai menoautomaattia valtion rahoille, kun kaksikielisyydestä kunta sitten saa erikseen lisärahaa ja valtionosuuksia. Pidän epätarkoituksenmukaisena semmoisia järjestelyjä, joilla luodaan keinotekoisia tilanteita vain lisärahan saamiseksi, ja erityisen ikävää se on tällaisina taloudellisesti hankalina aikoina. Mietin, mahtavatko nämä lisäkorvauksetkaan todellakaan edes riittää kaikkien kaksikielisyydestä aiheutuvien velvollisuuksien ja vastuiden hoitamiseen.
Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä on tyyppiesimerkki täysin tyhjästä, täysin turhasta lainsäädännöstä. Sikäli mikäli siihen, että kaksikieliset kunnat saisivat tietyt valtionavut, on edellytyksenä se, että ne hakeutuvat kaksikielisiksi, ei siihen lainsäädäntöä tarvita. Siihen olisi riittänyt pelkkä ministeriön kirje.
Kun tämä säädetään nyt lakipohjaiseksi, niin tämä on asia, joka aiheuttaa kunnille suunnattomasti kuluja. Tämä on erittäin vastuutonta politiikkaa hallitukselta ajassa, jolloin elämme syvässä lamassa, jolloin maassa alkaa olla puoli miljoonaa virallista työtöntä, ja kun kaikki työttömät lasketaan yhteen, niin lähentelemme kohta miljoonaa. Me elämme ajassa, missä on kohta 100 000 ihmistä, jotka ovat olleet yli vuoden työttömänä, ja kuntien sakko-osuudet kasvavat, koska kunnat eivät pysty työllistämään näitä ihmisiä, jotka eivät vapailta työmarkkinoilta tällä hetkellä saa työtä sen takia, että työpaikkoja ei ole. Meillä on ainoastaan 16 000 vapaata työpaikkaa. Hallitus on luvannut noin 2-3 000 työpaikkaa. Se on vasta 19 000 työpaikkaa, ja niihin paikkoihin, pojat ja tytöt, arvoisat kollegat, edustajat, on taatusti hakijoita.
Mutta että säätää tällaista lakia, joka vie kuntien rahoja. Joka ikinen tiekyltti pitää muuttaa kaksikieliseksi, joka ikisen kunnan pitää lisätä ruotsin kielellä myöskin kunnan nimi tai kunnantalo ja myöskin suomen kielellä Närpiössä. Tämä on aivan käsittämätöntä. Tämä on tyyppiesimerkki laista, joka pitäisi torpata välittömästi, siirtää parempaan ajankohtaan, siirtää sellaiseen ajankohtaan, milloin meillä on varaa tähän. Sen lisäksi täytyy oikeasti katsoa, minkä kuntien kannattaa olla oikeasti kaksikielisiä, minkä kuntien ei kannata. Jos näin pieni prosenttimäärä asukkaista, niin kuin tässä nyt sanotaan, on toisenkielisiä, se ei kyllä tee vielä kunnasta kaksikielistä. Me olemme toistaiseksi vielä maa, jossa on suomi ja ruotsi kielinä, ja niitä kieliä käytettäköön, mutta älköön kasvatettako näistä asioista enää kuntien kuluja.
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä tuohon aikaisempaan puheenvuoroon sen verran, että mielestäni järkevintä varsinkin näin huonoina taloudellisina aikoina olisi pyrkiä pikemminkin vähentämään kaksikielisten kuntien määrää eikä lisätä niitä. Kuntien kaksikielisyyden aiheuttamia kustannuksia voitaisiin pitää tiukemmin kurissa tarjoamalla suomea osaamattomille ruotsinkielisille samanlaisia tulkkipalveluita kuin tällä hetkellä tarjotaan esimerkiksi suomea osaamattomille maahanmuuttajille. Koko Suomen pitäminen keinotekoisesti kaksikielisenä on kustannussyistä huono vaihtoehto, sillä ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata myös näillä edellä mainituin keinoin.
Arvoisa puhemies! On otettava huomioon, että Suomen väestöstä vain 5 prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain noin viidesosalla kaikista suomenruotsalaisista, ahvenanmaalaiset mukaan lukien, on suomen kielen taito heikko tai olematon. Jos kaikki Suomen kunnat keksisivät talousvaikeuksissaan muuttua kaksikielisiksi ja pääsisivät rahanjaon piiriin, tästä laista tulisi valtiolle valtavat kustannukset. Lasketaanpa 5,4 miljoonaa suomalaista kerrottuna noin 270 eurolla, joka on siis asukasta kohden määritetty kaksikielisyyden perushinta. Tämä tarkoittaisi yhteensä 1,5 miljardin euron kustannuksia joka ikinen vuosi.
Arvoisa herra puhemies! Kysynkin, että onko meillä todellakin varaa tällaiseen.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin todeta, että tämä hallituksen esitys on hyvä. Se lisää kunnallista itsehallintoa - kunnat voivat itse päättää - ja tässä kannustetaan kaksikielisyyteen, mikä mielestäni on erittäin hyvä asia. Jos on hyvät perusteet kunnissa päättää, niin se on mahdollista, ja on myös mahdollista päästä valtionosuuden piiriin.
Olen varsin vakuuttunut siitä, että minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet, koska ne kustannukset kuitenkin siitä, että koko hallinto tapahtuu kahdella kielellä, ovat siinä määrin suuria, että tällä tavalla rahastaminen kunnalle ei kannata, joten se argumentti mielestäni tässä tapauksessa ei ole pätevä.
Mielestäni on syytä kaikilla keinoilla pyrkiä pitämään huolta siitä, että Suomi on mahdollisimman kaksikielinen maa, ja tämä on hyvä, vapaaehtoinen kannustin.
Sasin mukaan "minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet". Kaikkien kolmen ruotsinkielisen kunnan päättäjät ovat aivan avoimesti myöntäneet, että kunnat ryhtyvät vastentahtoisesti kaksikielisiksi vain saadakseen valtiolta miljoonien eurojen ylimääräiset tuet, kun taas kaksikielisyyden kustannukset ovat siitä vain murto-osa. Yksikään kolmesta ruotsinkielisestä kunnasta ei ole luvannut tehdä lisämiljoonilla yhtikäs mitään kuntien suomenkielisten asukkaiden palvelujen parantamiseksi.
Quote from: Roope on 20.11.2014, 01:32:35
Sasin mukaan "minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet". Kaikkien kolmen ruotsinkielisen kunnan päättäjät ovat aivan avoimesti myöntäneet, että kunnat ryhtyvät vastentahtoisesti kaksikielisiksi vain saadakseen valtiolta miljoonien eurojen ylimääräiset tuet, kun taas kaksikielisyyden kustannukset ovat siitä vain murto-osa. Yksikään kolmesta ruotsinkielisestä kunnasta ei ole luvannut tehdä lisämiljoonilla yhtikäs mitään kuntien suomenkielisten asukkaiden palvelujen parantamiseksi.
Eipä täällä eduskunnassa ole ennenkään ollut faktoilla mitään merkitystä, kun tunteet ja ideologia vievät.
Quote from: Olli Immonen on 20.11.2014, 11:04:22
Eipä täällä eduskunnassa ole ennenkään ollut faktoilla mitään merkitystä, kun tunteet ja ideologia vievät.
Ei varmaan, mutta tuo oli kuitenkin Sasilta suoraa valehtelua.
QuoteKimmo Sasi /kok:
Olen varsin vakuuttunut siitä, että minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet, koska ne kustannukset kuitenkin siitä, että koko hallinto tapahtuu kahdella kielellä, ovat siinä määrin suuria, että tällä tavalla rahastaminen kunnalle ei kannata, joten se argumentti mielestäni tässä tapauksessa ei ole pätevä.
Kaksikielisiksi muuttamisen kustannukset ovat kunnissa hyvin tiedossa, eivätkä ne ole kuin murto-osa kaksikielisyyden perusteella myönnettävästä valtionosuuden korotuksesta.
QuoteNärpiön kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantain valtuustossa äänestyksen jälkeen. Tuon päätöksen myötä yli 9000 asukkaan kaupungin vuosittaiset valtionosuudet kasvavat arviolta noin 2,1 miljoonaa euroa.
– Summasta 100.000 euroa menee kaksikielisyyden mukanaan juokseviin kuluihin, kuten lisääntyneisiin käännöskustannuksiin. Ensimmäisenä vuonna joudumme uusimaan kaksikielisyyteen liittyen esimerkiksi kunnan alueen tienviitat. Näihin kuluihin olemme arvioineet menevän maksimissaan 200.000 euroa. Tämä on kuitenkin kertaluonteinen kuluerä, Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo.
Kuntalehti: Kaksikielisyys houkuttaa kuntia rahan takia (http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/talous/kaksikielisyys-houkuttaa-kuntia-rahan-takia/) 17.10.2014
QuoteTäysistunnon pöytäkirja PTK 115/2014 vp
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin todeta, että tämä hallituksen esitys on hyvä. Se lisää kunnallista itsehallintoa - kunnat voivat itse päättää - ja tässä kannustetaan kaksikielisyyteen, mikä mielestäni on erittäin hyvä asia. Jos on hyvät perusteet kunnissa päättää, niin se on mahdollista, ja on myös mahdollista päästä valtionosuuden piiriin.
Olen varsin vakuuttunut siitä, että minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet, koska ne kustannukset kuitenkin siitä, että koko hallinto tapahtuu kahdella kielellä, ovat siinä määrin suuria, että tällä tavalla rahastaminen kunnalle ei kannata, joten se argumentti mielestäni tässä tapauksessa ei ole pätevä.
Mielestäni on syytä kaikilla keinoilla pyrkiä pitämään huolta siitä, että Suomi on mahdollisimman kaksikielinen maa, ja tämä on hyvä, vapaaehtoinen kannustin.
Tyhmempi voisi luulla, että kaksikielisyys tulee ihmisistä, mutta nyt tiedän että se tulee laissa määräämällä. Tämmöiseen laissa määrättyyn kaksikielisyyteen pitää myös pyrkiä ja tämä laki on hyvä vapaaehtoinen kannustin... Opin koko ajan..
Quote from: Roope on 20.11.2014, 11:22:39
Ei varmaan, mutta tuo oli kuitenkin Sasilta suoraa valehtelua.
Ehken Sasi ei tälläkään kerralla tarkoituksella valehdellut, vaan edellen ajoittain kärsii verenpaineen äkillisestä laskusta johtuvista sivuoireista.
Ylläpitääkö pakkoruotsi tasa-arvoa?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180415-yllapitaako-pakkoruotsi-tasa-arvoa
Vastaus tietysti arvataan, mutta silti jotkut väittävät tuollaistakin...
Kansanedustaja Mikaela Nylanderin mukaan sivistysvaliokunta ei muiden kiireidensä vuoksi ehdi tänä vuonna käsitellä kansalaisaloitetta pakollisen kouluruotsin lopettamisesta. Nylander kuitenkin lupaa, että nykyinen eduskunta tekee päätöksen kansalaisaloitteesta. Valiokunta aikoo kuulla vielä muun muassa ruotsinkielenopettajia ja pohjoisen rajaseudulla asuvia.
Hbl: Riksdagen beslutar om skolsvenskan nästa år (http://hbl.fi/nyheter/2014-11-21/685641/riksdagen-beslutar-om-skolsvenskan-nasta-ar) 21.11.2014
Viime viikolla järjestetyn televisioidun kuulemisen jälkeen valiokunta on kuullut valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidéniä. Hidén on aiemmin ilmoittanut (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perustuslaki-ei-maaraa-opettamaan-ruotsia/638532/) kannakseen, että vaikka ruotsin opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, syntyisi ristiriita, jos voitaisiin osoittaa, että tämä vaarantaa ruotsin kielen aseman toisena kansalliskielenä.
Valiokuntakäsittelyssä on oma tärkeä merkityksensä sillä, ketä valiokunta kuulee. Esimerkiksi ruotsinkielenopettajien enemmistö vastustaa pakkoruotsia, mutta heidän edustajansa luultavasti puolustaa sitä. Samoin Pohjois-Suomessa Ruotsin rajalla asuvien edustaja luultavasti puolustaa pakkoruotsia, mutta tilanne olisi toinen itärajalla.
Nyt kuultavia olennaisempaa on kuitenkin aika. Kun kansalaisaloitteen käsittely lykkääntyy (tai lykätään) sivistysvaliokunnassa ensi vuodelle, jolloin eduskunta työskentelee vain parin kuukauden ajan ennen vaalitaukoa, on kansalaisaloitteen raukeaminen todennäköistä, etenkin kun sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo on aiemmin ilmoittanut haluavansa aloitteen myös perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
Quote from: Boon Choo on 20.11.2014, 11:32:58
QuoteTäysistunnon pöytäkirja PTK 115/2014 vp
Kimmo Sasi /kok:
Olen varsin vakuuttunut siitä, että minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet, koska ne kustannukset kuitenkin siitä, että koko hallinto tapahtuu kahdella kielellä, ovat siinä määrin suuria, että tällä tavalla rahastaminen kunnalle ei kannata, joten se argumentti mielestäni tässä tapauksessa ei ole pätevä.
Tietysti kuntien kannattaa ruveta kaksikielisiksi. Jos siitä seuraa satojen tuhansien - miljoonien eurojen tulot, kuten Närpiön tapauksessa, niin kulujen määrä on minimaalinen summa tuosta. Onhan ne asiat jotenkin hoidettu aikaisemminkin...
Närpiön esimerkki osoittaakin, että kyse on suorasta tulosta ja menoja ei tule lähes ollenkaan.
QuoteNousi sanamyrsky, kun kävi ilmi, että suomenkielinen Yle kyseenalaistaa termin tasa-arvoinen avioliittolaki. Neuvo, ettei käytettäisi termiä, joka voidaan käsittää kantaaottavan positiiviseksi, vaan puhuttaisiin mieluummin esimerkiksi sukupuolineutraalista, herätti Twitterissä vahvoja reaktiota.
Ei ole mitään vikaa tarkastella sanoja, mutta kiistakapulana on, voiko sanan tasa-arvoinen olettaa ottavan kantaa. Vai eikö tasa-arvo ole vain tasa-arvoa, jotain kiistatonta?
Kritiikkiä on kohdistettu myös Ylen kaksinaismoraaliin, kun se käyttää negatiivisesti käsitettyä sanaa "pakkoruotsi", viimeksi samassa yhteydessä kouluruotsikansalaisaloitteen kanssa.
Eikä kyseessä ole vain Yle. Helsingin Sanomat, jonka Nyt-liite hyppäsi keskelle myrskyä Ylen terminologiasta, käyttää itsekin sanaa "pakkoruotsi".
Sanavalinnat ovat osa journalismia. Keskustelun syntyminen sanavalinnoita on raikas tuulahdus. Mediatalojen, meidän kaikkien, täytyy osana työtä jatkuvasti avata ajankohtaista kielenhuoltoa ja sisäisiä perusteluja käytetyistä termeistä. (käännös)
Hbl: Vi kan alla granska orden (http://hbl.fi/opinion/ledare/2014-11-21/685601/vi-kan-alla-granska-orden) 21.11.2014
Paitsi että "pakkoruotsi" ja "tasa-arvoinen avioliittolaki" eivät ole termeinä samanlaisia.
Käsitteen "tasa-arvoinen avioliittolaki" toi laajemmin julkisuuteen vasta viime vuonna avioliittolain muuttamista ajavan Tahdon 2013 -kampanjan organisaatio. Vastaavalla tavalla Vapaa liikkuvuus -verkoston aktivistit markkinoivat muutama vuosi sitten epämääräisen, muun muassa laittomia siirtolaisia tarkoittavan "paperittomat"-eufemismin. Molemmat lanseeraukset ovat olleet omilla tahoillaan menestyksiä, sillä mielikuvia synnyttävät käsitteet on otettu tiedotusvälineissä herkästi käyttöön, kun on haluttu osoittaa tukea esimerkiksi sukupuolivähemmistöille, kerjäläisille tai laittomille siirtolaisille.
Sen sijaan "pakkoruotsi" on ollut käsitteenä olemassa jo vuosikymmeniä ja vakiinnuttanut asemansa viitattaessa peruskoulun pakolliseen ruotsin kieleen. Epäilemättä termissä on kielteinen sävy. Tämä kielteisyys liittyy kuitenkin ennen kaikkea itse ilmiöön, mitä vain korostavat Rkp:n ja Folktingetin epätoivoiset yritykset korvata se esimerkiksi termeillä "hyötyruotsi" ja "iloruotsi" ja viitata vastaavasti "pakkoliikuntaan" ja "pakkomatematiikkaan". "Peruskoulun pakollinen ruotsi" ei sisällöltään poikkea "pakkoruotsista", mutta on pitempi ja kömpelömpi ilmaisu.
Eipä sillä, sovitaan vaan, että suomenkielinen Yle ei enää vastaisuudessa käytä uutisoinnissaan sanaa "pakkoruotsi". Ilmankin pärjätään mainiosti. (http://hommaforum.org/index.php/topic,90815.msg1533496.html#msg1533496) Sovitaan samalla, että ruotsinkielinen Yle ja Hbl eivät enää kirjoita "kouluruotsin lakkauttamisesta", kuten tämän kansalaisaloitteen yhteydessä.
Minä ja pakkoruotsi:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180537-mina-ja-pakkoruotsi
Laitoin blogilleni jatkeen Facebookiin:
https://www.facebook.com/pages/Jaakko-H%C3%A4kkisen-kuiva-politiikkasivusto/1520201714897542?sk=timeline&ref=page_internal
Kielivapaus ei lisäisi kustannuksia:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180690-kielivapaus-ei-lisaisi-kustannuksia
PS-nuoret:
QuoteRuotsinkielisten päälehti Hufvudstadsbladet esitteli tänään tulevan puheenjohtajamme suomenruotsalaisille. Toimittaja arvatenkin käynnisti pakkoruotsikeskustelun, mikä tietenkään ei meitä haittaa.
https://www.facebook.com/perussuomalaiset.nuoret/photos/a.513590721984604.122587.133551219988558/912879285389077/?type=1&permPage=1 (https://www.facebook.com/perussuomalaiset.nuoret/photos/a.513590721984604.122587.133551219988558/912879285389077/?type=1&permPage=1)
Tuon lehden voisi joku ruotsia ymmärtävä hankkia käteensä ja laittaa tänne parhaat palat.
Pakkoruotsi ja hyötyruotsi eivät sulje toisiaan pois:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180763-pakkoruotsi-ja-hyotyruotsi-eivat-sulje-toisiaan-pois
Jaskalle pitäisi myöntää mitali!
Ja se saattaa olla se parempi kultaisin lehvin briljanttiineilla, sillä uskon, että RKP:n ruotsalaissyntyperäiset äänestäjät alkavat olla melko kypsiä tähän typeryyteen ja
tajuavat, että Jaskan kaltaiset henkilöt ovat heidän ainoa turvansa oikeudessa
puhua omaa äidinkieltään yleensä missään.
Nykyinen RKP:n ja Folktingetin tie lukuisine desantteineen on vihan tie.
Oikeamielisten suomalaisten kaappaaman ja lopettaneen RKP:n viimeisinä
tekoina soisi olevan jotain hienoa ja yhdistävää ja mikä olisi yhtenä tekona parempi, kuin Jaskan Freudenthal-mitali? (joku toinen nimi, vaikka Ruotsalaisuuden-mitali olisi parempi,rahasumman
voisi vaikka tuplata. Eikun niillä briljanttiineillä kolminkertaistaa tietenkin.)
PS. Siis Ruotsalaisuuden-mitali ehdottomasti. Lipposta v..tas. Selkeä, asiaan liittyvä nimi,
jonka Lipponenkin osaisi ääntää, kyllä kirvelis..tai ei, sehän olisi suomea. No, jätetään
nyt pökkelölle jotain herkuteltavaa. "Kun Minä, Virolainen ja Kiinan Keisari.."
Jääpää, saisinko jonkinlaiset lukuohjeet? Minun on vaikea tunnistaa, onko tekstisi vakava vai edustaako se kenties jotain humoristista tyylilajia. Hymiöt puuttuvat, joten en "kuule äänensävyä". ;)
Quote from: Jaska on 25.11.2014, 16:41:05
Jääpää, saisinko jonkinlaiset lukuohjeet? Minun on vaikea tunnistaa, onko tekstisi vakava vai edustaako se kenties jotain humoristista tyylilajia. Hymiöt puuttuvat, joten en "kuule äänensävyä". ;)
Jääpään tajunnanvirta on välillä vaikeasti tulkittavissa, mutta kyllä se mielestäni oli ihan positiivisesti sinusta kirjoitettua. :)
Quote from: Taikakaulin on 25.11.2014, 18:35:52
Quote from: Jaska on 25.11.2014, 16:41:05
Jääpää, saisinko jonkinlaiset lukuohjeet? Minun on vaikea tunnistaa, onko tekstisi vakava vai edustaako se kenties jotain humoristista tyylilajia. Hymiöt puuttuvat, joten en "kuule äänensävyä". ;)
Jääpään tajunnanvirta on välillä vaikeasti tulkittavissa, mutta kyllä se mielestäni oli ihan positiivisesti sinusta kirjoitettua. :)
Aika hillitöntä olisi kyllä saada Freudenthal-mitali! Se pääsisi kyllä sinne Hitler-mitalin ja Mobutu Sese Seko -mitalin väliin... ;D Keneltäköhän muuten voisin anoa niitä...?
"Mobutu Sese Seko Nkuku Ngbendu wa Za Banga tai Mobutu Sese Seko, syntymänimeltään Joseph-Désiré Mobutu, (14. lokakuuta 1930 – 7. syyskuuta 1997) oli Zairen presidenttinä 32 vuotta vuosina 1965–1997. Hän harjoitti valtakaudellaan kleptokraattista diktatuuria, joka tunnettiin maailmalla korruptoituneisuudestaan ja nepotismistaan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mobutu_Sese_Seko
Kieltenopetukseen pitää ottaa pragmaattinen, yksinomaan kansallista etua valvova linja, ja on tehtävä selvitys mitä x, y tai z-kielten osaajia Suomessa tarvitaan ja kuinka paljon. Tämän suunnitelman pohjalta sitten allokoidaan tarvittava määrä x,y ja z kieltenopetusta/kurssipaikkoja koulujärjestelmään. Kielipolitiikan tulee perustua kauaskantoisiin kansantaloudellisiin ja ulkopoliittisiin näkymiin eikä humanistiseen haihatteluun jostain "pohjoismaisesta yhteistyöstä" ja järjettömään tasapäistämiseen, missä kaikki ikäluokat pannaan opiskelemaan 3-4 kieltä, ja jonka tuloksena on vain liiallisella kielenopetuksella näännytetty ummikkoporukka, joka puhuu kelvollisesti ainoastaan englantia. Ruotsi tulee pudottaa samalle viivalle muiden kielten kanssa, ja sen asema suhteutettava suomenruotsalaisten määrään. Immosen ehdottamat tulkkipalvelut ovat oikea suunta.
Kaksi kieltä on mielestäni maksimimäärä mitä voidaan realistisesti sisällyttää peruskoulun ja toisen asteen pakolliseen oppimäärään ilman että oppimistulokset alkavat kärsiä. Opetusohjelma ei saa lähteä siitä, että syötetään vain sattumanvaraisesti nuorille mahdollisimman monia kieliä, vaan tavoitteena pitää olla kielitaito josta on jotain konkreettista hyötyä ja iloa sen käyttäjälle ja yhteiskunnalle. 3. ja 4. kielet ovat harrastekieliä jotka pitäisi säästää vain lahjakkaimmille tai lukioon, eikä ole mitään syytä kuormittaa niillä oppilaita edes kokeiluluontoisesti elleivät kaksi ensimmäistä kieltä ole jo hyvin hallussa. Nuorten aivokapasiteetti on jo muutenkin äärirajoilla, kun kielten rinnalla opiskellaan useita kognitiivisesti raskaita luonnontieteitä. (Muutenkin tätä ylikouluttautumisen ihannetta ja fyysisen työn vieroksumista edesauttavaa opetuskulttuuria pitäisi korjata. Kouluihin tarvitaan vähemmän teoriaa ja enemmän liikuntaa, minkä puute onkin syypää moniin kansanterveydellisiin ongelmiin.)
Lapsille voitaisiin antaa ekalla tai tokalla luokalla tutustumisjakso, jossa he pääsevät lyhyesti kokeilemaan useita eri kieliä. Näin he pääsevät jo hyvissä ajoin itse testailemaan mihin kieleen heillä on luontaisia taipumuksia, ja kielenopiskelu rakennetaan alusta asti motivoivalle perustalle. Kokemuksensa perusteella he voivat sitten valita itselleen mielekkäimmän 2. kielen ja vanhempien kanssa lapsi tekee päätöksen mitä kieltä hän englannin rinnalla sitoutuu opiskelemaan peruskoulun ja mahdollisesti toisen asteen loppuun asti. Opetus pienkouluissa ja syrjäseuduilla järjestyisi esim. noilla Jaskan ehdottamilla kiertävillä opettajilla.
Kielipolitiikassa kompromissihalu on parempi kuin ehdottomuus:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180845-kielipolitiikassa-kompromissihalu-on-parempi-kuin-ehdottomuus
Suomalaisten yhteinen kieli:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180936-suomalaisten-yhteinen-kieli
Toisinaan toisen kotimaisen kielen pakollisuutta perustellaan sillä, että täytyyhän suomalaisten osata toistensa kieltä. Puran nyt tämän aiheen osatekijöihinsä.
Juu, huomenta Jaska!
Olen kyllä pirun tosissani, että teet hienoa työtä, kun tuot noita pöljyyksiä esille ja annat niihin selkeäsanaisia korjausehdotuksia. Samoilla linjoilla, mutta selkeäsanaisuus ei taida olla mun laji..
(hymiöt onmuuten vaikeet napsia tässä mobiilissa. Pitää varmaan kokeilla tapatalkkia,jonkun toisen palikalla tietenkin ensin, josko sillä viestin rullailut sun muut toimis paremmin.
Itse tekstille ja ajoittaiselle:) tajunnanvirralle sekään tuskin mitään mahtaa. Olisi tietysti joskus,aika usein, kätevää, jos lähetä-napin voisi muuttaa lähetettyjapoistettu-napiksi..)
niin taas..Siis, jos tuolla pakkoruotsi-leirissä tajuttaisiin yhtään omaa etua, niin kyllä nostaisivat Sinut kansallissankarikseen. Suurin osa ruotsinkielisistä varmaan tajuaa, että näiden lainaneekereiden(Storgård,Lipponen,Biudau..) "vähemmistön etujen puolustaminen" on niin törkeää etuoikeuksien haalimista ja suomalaisten tarpeetonta kyykyttämistä, että taatusti kalahtaa jonain päivänä.
Se, että joku haluaa louskuttaa tuollaisessa itsetuhoisessa joukkiossa, on hänen asiansa, mutta kyllä oikeiden ruotsinkielisten suomalaisten kannattaisi nyt nousta puolustamaan itseään noitten wannabeebättrefolkin ruotsinkielistä pesää likaavalta vaikutukselta.
R-kielisten vähetessä leimaus noihin fanaatikoihin(katsokaa kuinka Mikaela Nylanderin silmät oikein kiiluvat, kun se sammakoi jossain kielieipäsjuupas..) lisääntyy ja eristäytyminen/eristäminen myös.
(tämä on ihan henk.koht. näkemys, tietenkin, mutta pohjaakin on. Omalta osalta aikoinaan kaupanteko kahden tavarantoimittajan osalta loppui kuin seinään, verukkeella tietenkin(aika huonosti naamioidulla verukkeella) kun selvisi, että RKP: n miehiä, vaikkei niin näkyviä..
Ai mistä tieto? No on se semmoinen salaseura, että sisäpiiristä tietenkin. Ruotsinkielinen kaverini, joka salassa vihaa ja halveksii koko RKP:ta vinkkas. Ja kyllä me håhåtettiin..
Viimeisimpään kirjoitukseesi liittyvä hauskahko tilanne Ahvenenmaalaisessa kaffilassa;
Kaverini puhuu ruotsia, minä suomea ja kahvilan pitäjä tietenkin ruotsia, siinä sitten tilaillaan ja sali katselee muutenkin meitä outoja, mutta kova ääninen ruotsi/suomi pulina lisää uteliaisuutta ja varsinkin, kun toveri kivahtaa melko kovasti, että puhu ystävälleni! Hän ei ole mikään vammainen ja minä en ole hänen huoltajansa! ....Joo, jos sä et osaa,hän osaa, muttei puhu ja osaa kyllä ihan itse nyökätä sokerinsa määrän! Ihan tyylikkäästi kuitenkin meni..ja muutaman vuoden päästä meni vielä tyylikkäämmin. Toisen kaverin, ihan ummikko suomalainen(mitä nyt jotain lennonjohto engl.) samaan kahvilaan, kaveri arastelee, kun kaikki haluamansa pyytämisen takana, että tilaa sää.
No, minähän tilasin ja heiteltiin myyjän kanssa sää ym. jutut, pöydässä kaveri ihmetteli, että sähän sujuvaa ruot..Ei prkle, sähän puhuit suomea ja myyjä ruotsia, mutta meni niin sujuvasti tosiaan, että nyt vasta huomasin..
Quote from: Roope on 21.11.2014, 16:57:00
Kansanedustaja Mikaela Nylanderin mukaan sivistysvaliokunta ei muiden kiireidensä vuoksi ehdi tänä vuonna käsitellä kansalaisaloitetta pakollisen kouluruotsin lopettamisesta. Nylander kuitenkin lupaa, että nykyinen eduskunta tekee päätöksen kansalaisaloitteesta. Valiokunta aikoo kuulla vielä muun muassa ruotsinkielenopettajia ja pohjoisen rajaseudulla asuvia.
Hbl: Riksdagen beslutar om skolsvenskan nästa år (http://hbl.fi/nyheter/2014-11-21/685641/riksdagen-beslutar-om-skolsvenskan-nasta-ar) 21.11.2014
Viime viikolla järjestetyn televisioidun kuulemisen jälkeen valiokunta on kuullut valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidéniä. Hidén on aiemmin ilmoittanut (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/perustuslaki-ei-maaraa-opettamaan-ruotsia/638532/) kannakseen, että vaikka ruotsin opiskelun muuttaminen vapaaehtoiseksi ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, syntyisi ristiriita, jos voitaisiin osoittaa, että tämä vaarantaa ruotsin kielen aseman toisena kansalliskielenä.
Valiokuntakäsittelyssä on oma tärkeä merkityksensä sillä, ketä valiokunta kuulee. Esimerkiksi ruotsinkielenopettajien enemmistö vastustaa pakkoruotsia, mutta heidän edustajansa luultavasti puolustaa sitä. Samoin Pohjois-Suomessa Ruotsin rajalla asuvien edustaja luultavasti puolustaa pakkoruotsia, mutta tilanne olisi toinen itärajalla.
Nyt kuultavia olennaisempaa on kuitenkin aika. Kun kansalaisaloitteen käsittely lykkääntyy (tai lykätään) sivistysvaliokunnassa ensi vuodelle, jolloin eduskunta työskentelee vain parin kuukauden ajan ennen vaalitaukoa, on kansalaisaloitteen raukeaminen todennäköistä, etenkin kun sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo on aiemmin ilmoittanut haluavansa aloitteen myös perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
Että ihan kiireitä ;D
Eniten Suomea tuhoava asia ja muut kiireet sitten painaa päälle.
Tällä palstalla kun on kansanedustajiakin, voisitteko yrittää selittää niille natseille siellä eduskunnassa miten maan taloutta tuhoaa se, että rampautetaan kansan kielitaito älyttömällä pakkokielellä? En kyllä tiedä miten sen voisi tehdä, on sen verta käsittämätöntä että omaa kansaa vihaavat he.
Ehkä joku älykkäämpi keksisi keinot. Ruotsissa kun töissä olin, työkielenä oli englanti, huolimatta siitä että pari muista työläisistä ei sitä osannut, ruotsalaiset kyllä osaa hyvin koskapa ei pakkokieliä heillä ole.
Tuija Brax ja Kimmo Sasi päivittelivät eilen televisiouutisissa ennennäkemätöntä valmisteltavien lakien ruuhkaa, joka on jäänyt nykyisen eduskunnan lyhyelle loppukaudelle. Brax sanoi tämän johtuvan hallituksen toimintakyvyttömyydestä ja epäili, että hoppu johtaa heikosti valmisteltuihin lakiesityksiin, joiden korjaaminen lisää työtä ja viivästyttää lakien valmiiksi saamista entisestään. Sasi ehdotti, että valmisteltavista laeista valittaisiin eri valiokuntiin vain aivan tärkeimmät, jotka päätettäisiin viedä loppuun asti.
Tässä tilanteessa, kun vaalitkin lähestyvät, kaikkein helpoin ratkaisu sekä äänestäjiä että toisaalta myös oman puolueen johtoa ja Rkp:n lobbaajia pelkääville kansanedustajille on kansalaisaloitteen käsittelyn viivyttäminen, jolloin asiaan ei tarvitse ottaa kantaa ja ongelma ratkeaa kuin itsestään käsien levittelyyn.
Tiedoksi tännekin: meillä oli juuri äsken eduskunnan täysistunnossa toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta. Tein käsittelyn yhteydessä Maria Lohelan kannattamana hylkäysesityksen, mikä siis tarkoittaa sitä, että eduskunta tulee huomenna äänestämään tästä hallituksen esityksestä: hallituksen esitys vastaan minun hylkäysesitykseni. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on yksimielisesti hylkäysesitykseni takana, mutta muista oppositioryhmistä en sitten osaa sanoa. Nyt on aktiivisilla kansalaisille vielä huomiseen klo 13 asti aikaa lobata muidenkin eduskuntaryhmien edustajia tässä asiassa, jotta nämä osaavat sitten painaa oikeaa nappia tulevassa äänestyksessä. ;)
Soveltaako Stubb avioliitto-periaatteitaan pakkoruotsiinkin?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181023-soveltaako-stubb-avioliitto-periaatteitaan-pakkoruotsiinkin
Alexander Stubb otti äskettäin kantaa sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta. Siinä yhteydessä hän esitteli avoimesti periaatteitaan. Haastankin nyt pääministerimme soveltamaan näitä periaatteitaan myös kielipoliittiseen keskusteluun.
No niin, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta on hyväksytty. Ainoastaan perussuomalaiset äänestivät eduskunnassa yksimielisesti hylkäysesitykseni puolesta.
Quote from: Olli Immonen on 28.11.2014, 13:37:45
No niin, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta on hyväksytty. Ainoastaan perussuomalaiset äänestivät eduskunnassa yksimielisesti hylkäysesitykseni puolesta.
Hirvisaari ja perussuomalaiset. Kaikki muut olivat toista mieltä.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=17.27/1417177707_460061&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=17.27/1417177707_460061&$%7Boohtml%7D=aax/hex5100&$%7Bhtml%7D=aax/aax5100&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm)
Quote from: Riukulehto on 28.11.2014, 14:49:36
Quote from: Olli Immonen on 28.11.2014, 13:37:45
No niin, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta on hyväksytty. Ainoastaan perussuomalaiset äänestivät eduskunnassa yksimielisesti hylkäysesitykseni puolesta.
Hirvisaari ja perussuomalaiset. Kaikki muut olivat toista mieltä.
Asiallinen korjaus! James oli myös mukana. :)
Mikäs oli keskustan tekosyy hyväksyä tuo hallituksen esitys?
Hienoa, perussuomalaiset ja James, että te sentään ymmärrätte vaatia, että meidän yhteisiä verovaroja ei pidä törsätä siihen, että kuntia muutetaan keinotekoisesti, houkutusrahan voimalla, kaksikieliseksi, vaikka niissä ei ole edes ruotsinkielisiä. Vaikka tuolle kaksikielisyydelle ei ole mitään todellista tarvetta.
Keskustapuolue, jonka luulisi puolustavan koko Suomen etua, ei ymmärrä vaatia oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta valtion maksamien kuntalisien jakoon.
Juha Sipilä vaatii velkaantumisen taittamista, ja silti hänen puolueensa hyväksyy sen, että Närpiöön, Luotoon, Korsnäsiin, Lohjalle maksetaan ylimitoitettuja kielilisiä, joista kuntien kassaan jää joka vuosi miljoonittain ylimääräistä rahaa.
Quote from: Riukulehto on 28.11.2014, 14:49:36
Quote from: Olli Immonen on 28.11.2014, 13:37:45
No niin, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta on hyväksytty. Ainoastaan perussuomalaiset äänestivät eduskunnassa yksimielisesti hylkäysesitykseni puolesta.
Hirvisaari ja perussuomalaiset. Kaikki muut olivat toista mieltä.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=17.27/1417177707_460061&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=17.27/1417177707_460061&$%7Boohtml%7D=aax/hex5100&$%7Bhtml%7D=aax/aax5100&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm)
Kannattaa muistaa tämä päätös, kun mietitään mitkä puolueet kannattavat pakkoruotsista luopumista. Saattaa tulla yllättäviä takinkäännöksiä muissa puolueissa.
Osaako valtio päättää kielemme meitä viisaammin?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181121-osaako-valtio-paattaa-kielemme-meita-viisaammin
Top 10 Facts - Sweden
https://www.youtube.com/watch?v=OWpIY-wUhVI (https://www.youtube.com/watch?v=OWpIY-wUhVI)
(Fact 10.) Ruotsinruotsalaisista englantia puhuu prosentuaalisesti enemmän kuin Kanadalaisista,
eivätkä paljoa jää jälkeen jenkkiläisistäkään.
Mistähän moinen johtuu .. olisiko opetusohjelmalla jotain merkitystä?
Toisaalta Kanadassa on huomattava ranskankielinen porukka. Myös ruotsinkieli on aika paljon englannin kielen tapainen, joten se opiskelu ruotsalaisilta on helppoa. En kauheasti välitä kieliriidasta suomi-ruotsi, mutta jos osaisin ruotsia, niin pääsisin aika pitkälle kieliopinnoissa.
Jos valinnaisuus ei tule toteutumaan lähitulevaisuudessa, niin toivoisin sen sijaan joustoja ruotsin kielen oppimäärään ja tasoon mihin pyritään. Määrän sijaan pitäisi pyrkiä enemmänkin laatuun, vaikka vähässä ja ohjata samalla – myös oppilaan - resursseja ensimmäisen vieraan kielen tuettuun oppimiseen, jos havaitaan, ettei oppilas pysy syystä tai toisesta opetuksen rytmissä mukana.
Tällä hetkellä oppilaiden henkilökohtaisia heikkouksia ei taideta huomioida kovinkaan vahvasti, eikä myöskään elämäntilanteita. Tässä ei varmaankaan ole ollut mitään suurempia muutoksia vuosikymmeniin, ainakaan parempaan suuntaan. Opetuksesta on helppo tippua kärryiltä, eikä kärryille pääseminen ole välttämättä enää helppoa, jos kielten opiskelu koetaan kärryiltä putoamisenkin vuoksi lopulta vain pakollisena suoritteena rimaa hipoen – sen myös opettajien hyväksyessä.
Itseäni olisi aikoinaan hyödyttänyt kovasti, jos olisin voinut saada kevennettyä ruotsin kielen opetusta, samalla painopisteen siirtyessä englannin kielen parempaan hallintaan. Sen puute aikoinaan osin saneli välittömän suuntautumisvaihtoehtoni peruskoulun jälkeen. Myöhemmin on tullut toki luettua, mutta vahinko ehti jo osin tapahtua. Nyt voisin olla jossain ihan muualla, kuin missä olen.
Quote from: Haplotaxida on 29.11.2014, 09:39:22
Jos valinnaisuus ei tule toteutumaan lähitulevaisuudessa, niin toivoisin sen sijaan joustoja ruotsin kielen oppimäärään ja tasoon mihin pyritään. Määrän sijaan pitäisi pyrkiä enemmänkin laatuun, vaikka vähässä ja ohjata samalla – myös oppilaan - resursseja ensimmäisen vieraan kielen tuettuun oppimiseen, jos havaitaan, ettei oppilas pysy syystä tai toisesta opetuksen rytmissä mukana.
Ellei pakkoruotsialoite mene läpi, ainakin tämän vuosikymmenen loppuun suurin osa resursseista suunnataan ruotsin kieleen. Kielikylpyjen laajentaminen, kaikkiin kuntiin englannin kanssa vaihtoehtoinen A1-ruotsi kolmannelle luokalle, velvollisuus tarjota neljänneltä luokalta jotain A2-kieltä, joka voi sekin olla monessa kunnassa ruotsi jne.
Quote from: Roope on 29.11.2014, 11:40:07
Quote from: Haplotaxida on 29.11.2014, 09:39:22
Jos valinnaisuus ei tule toteutumaan lähitulevaisuudessa, niin toivoisin sen sijaan joustoja ruotsin kielen oppimäärään ja tasoon mihin pyritään. Määrän sijaan pitäisi pyrkiä enemmänkin laatuun, vaikka vähässä ja ohjata samalla – myös oppilaan - resursseja ensimmäisen vieraan kielen tuettuun oppimiseen, jos havaitaan, ettei oppilas pysy syystä tai toisesta opetuksen rytmissä mukana.
Ellei pakkoruotsialoite mene läpi, ainakin tämän vuosikymmenen loppuun suurin osa resursseista suunnataan ruotsin kieleen. Kielikylpyjen laajentaminen, kaikkiin kuntiin englannin kanssa vaihtoehtoinen A1-ruotsi kolmannelle luokalle, velvollisuus tarjota neljänneltä luokalta jotain A2-kieltä, joka voi sekin olla monessa kunnassa ruotsi jne.
Ottaen huomioon miten asioita on käsitelty koko ajan valtamedioiden niitä erikoisemmin noteeraamatta, niin tuo ei ole vain mahdollinen skenaario, vaan noin tulee tapahtumaan.
Samaan aikaan kun muualta säästetään, niin ruotsinkieleen tullaan laittamaan koko ajan lisää rahaa.
Valtamediassa on oltu täysin hiljaa tuosta kaksikielisestä kuntapäätöksestä, miten tulee miljoonia euroja suoraa tukea kunnille. Samoin on oltu hiljaa kielikylpypäätöksestä tai asia on ilmoitettu ns. ilmoitusasiana. Ala-asteille suunnattu ruotsinkielikin ei ole saanut mitään näkyvyyttä, vaan edelleen asia käsiteltiin "ilmoitusasiana".
Missään mediassa ei kritisoida näitä päätöksiä ja niiden järkevyyttä.
Homojen avioliittokansalaisaloitteen hyväksyminen toi epäilemättä pelkotilan myös RKP:n leiriin. Se sai monien polvet tutisemaan, että "Eihän pakkoruotsialoitteelle käy samalla tavalla...". Sen takia aloitetta tullaankin viivyttelemään mahdollisimman pitkään ja yritetään käyttää hyväksi mainittua porsaanreikää kansalaisaloitteiden äänestyspäätöksessä, ettei eduskunta ehtisi niitä käsitellä ja
tämä kansalaisaloite vanhentuisi.
Blogisti Nikopol perusteli ennen vaikenemistaan miksi ruotsi pysyisi de facto ainoana "vapaaehtoisena" kielenä useimmissa kunnissa vaikka pakkoruotsi kuopattaisiin heti. Ehkä systeemi ajattelee että kun kerran kaikki munat on pantu yhteen kåriin niin pidetään ne siellä maailman tappiin asti. Kuntasektori kavahtaa muutosta koska se maksaa. Lasten ja kansan todellisesta edusta viis. Mitä joku Rysänperän peruskoulu muka voisi tarjota tilalle kun 30 v on menty en+ru-kombinaatiolla ja joku kiertävä germanisti on hoitanut koko kunnan lisäkielen niille kiusankappaleille jotka ovat insisteeranneet kolmannen kielen, vaikka sitten bussikyydin tai tiettömän susitaipaleen takana. Joku pieni ranskanryhmä jos vahingossa syntyy niin koko kunnan talous menee vituiksi, opetus kun pitää taata lukioon asti...
Kuntien laiskuus ja kitsaus pelaa pakkoruotsin pussiin.
Quote from: nollatoleranssi on 29.11.2014, 14:37:08
Valtamediassa on oltu täysin hiljaa tuosta kaksikielisestä kuntapäätöksestä, miten tulee miljoonia euroja suoraa tukea kunnille.
Törkeä temppu, kun päätöstä tehdessä miljoonatuen vielä valehdeltiin menevän kaksikielisyyden lisäkustannuksiin, mutta silti pikkurahoja.
On oltu täysin hiljaa koko valtionosuusuudistuksesta, jossa ruotsinkielisten määrän perusteella kunnille jaetaan vuodesta 2015 lähtien melkein 40 miljoonaa euroa entistä enemmän ja maahanmuuttajien määrän perusteella jaettava osuus kymmenkertaistetaan ykskaks lähes 500 miljoonaan euroon. Mitään perusteluja en ole näille löytänyt, eivätkä toimittajatkaan ole tietääkseni sellaisia kyselleet.
Quote from: Roope on 29.11.2014, 15:00:34
Quote from: nollatoleranssi on 29.11.2014, 14:37:08
Valtamediassa on oltu täysin hiljaa tuosta kaksikielisestä kuntapäätöksestä, miten tulee miljoonia euroja suoraa tukea kunnille.
Törkeä temppu, kun päätöstä tehdessä miljoonatuen vielä valehdeltiin menevän kaksikielisyyden lisäkustannuksiin, mutta silti pikkurahoja.
On oltu täysin hiljaa koko valtionosuusuudistuksesta, jossa ruotsinkielisten määrän perusteella kunnille jaetaan vuodesta 2015 lähtien melkein 40 miljoonaa euroa entistä enemmän ja maahanmuuttajien määrän perusteella jaettava osuus kymmenkertaistetaan ykskaks lähes 500 miljoonaan euroon. Mitään perusteluja en ole näille löytänyt, eivätkä toimittajatkaan ole tietääkseni sellaisia kyselleet.
Suurin ongelmahan tuossa on siinä, että kyse on ns. turhista kuluista ilman mitään järkiperusteita. Samaan aikaan kun mediassa huudetaan säästötalkoista, että on pakko säästää sieltä ja täältä ja sen takia kuntien palveluita tai poliisin toimia yms. lakkautetaan, niin sama media ei pystykkään kirjoittamaan, että minne sitä rahaa laitetaan kustannuksista huolimatta.
Folktingetin perustelut pakkoruotsille, osa 3:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181308-folktingetin-perustelut-pakkoruotsille-osa-3
Tässä ruodin Folktingetin lausunnon sivistysvaliokunnalle loppuosaa.
RKP toteuttaa Halla-ahon suunnitelmaa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181400-rkp-toteuttaa-halla-ahon-suunnitelmaa
Ruotsinkieliset edellä kielitaidossa:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181465-ruotsinkieliset-edella-kielitaidossa
On tärkeää huomata, että ruotsinkieliset kompensoivat hyvin ja luonnollisesti sen, ettei heidän äidinkielensä ole maan pääkieli: he valitsevat maan pääkielen A1-kieleksi ja englannin A2-kieleksi. Näin he käytännössä saavat kiinni suomenkielisten etumatkan englannissa, koska Kansalliskieliselvityksen mukaan "yhdeksännellä vuosiluokalla opetuksen tavoitteet ovat samat riippumatta siitä, onko opiskelu aloitettu A1-kielenä vai A2-kielenä." (Sivu 42.)
Höblän joulukalenterissa tänään Don McLeanin klassikko American Pie kieli poskessa tehdyillä ruotsinkielisillä sanoilla, joissa suomenruotsalaisia lyödään busseissa ja tiedotusvälineissä kuin vierasta sikaa, koulujen pakkoruotsin on korvannut perussuomalaisten pamflettien pänttääminen ja ruotsinkieliset jonottavat pakoon Ruotsiin. Överiksi vetäminen olisi hauskempaa, ellei se kuulostaisi suomenruotsalaisten sisäpiirivitsien seassa niin pelottavan paljon Folktingetiltä ja Ruotsin medialta viime eduskuntavaalien alla.
QuoteVuosi 2014 on ollut suomenruotsalaiselle kulttuurille kohtalokas. Koomikko Alfred Backa pureutuu tähän terävässä laulussaan.
Kun Suomenruotsi kuoli 2014 -viisussaan pohjanmaalainen koomikko ja trubaduuri Alfred Backa laulaa synkästä tulevaisuudesta, kun kaikki suomenruotsalainen poltetaan roviolla ja ruotsinkieliset pakenevat Ruotsiin. Kappale on sekä väkevä että koominen. (käännös)
Hbl: Lucka 3: När Svenskfinland dog (http://hbl.fi/nyheter/2014-12-03/689971/lucka-3-nar-svenskfinland-dog) 3.12.2014
Youtube-videossa mukana sanat.
Quote from: Roope on 03.12.2014, 11:35:21
Höblän joulukalenterissa tänään Don McLeanin klassikko American Pie kieli poskessa tehdyillä ruotsinkielisillä sanoilla, joissa suomenruotsalaisia lyödään busseissa ja tiedotusvälineissä kuin vierasta sikaa, koulujen pakkoruotsin on korvannut perussuomalaisten pamflettien pänttääminen ja ruotsinkieliset jonottavat pakoon Ruotsiin. Överiksi vetäminen olisi hauskempaa, ellei se kuulostaisi suomenruotsalaisten sisäpiirivitsien seassa niin pelottavan paljon Folktingetiltä ja Ruotsin medialta viime eduskuntavaalien alla.
QuoteVuosi 2014 on ollut suomenruotsalaiselle kulttuurille kohtalokas. Koomikko Alfred Backa pureutuu tähän terävässä laulussaan.
Kun Suomenruotsi kuoli 2014 -viisussaan pohjanmaalainen koomikko ja trubaduuri Alfred Backa laulaa synkästä tulevaisuudesta, kun kaikki suomenruotsalainen poltetaan roviolla ja ruotsinkieliset pakenevat Ruotsiin. Kappale on sekä väkevä että koominen. (käännös)
Hbl: Lucka 3: När Svenskfinland dog (http://hbl.fi/nyheter/2014-12-03/689971/lucka-3-nar-svenskfinland-dog) 3.12.2014
Youtube-videossa mukana sanat.
HBL:n antirasismin huutelijoille vois joku laittaa luun kurkkuun suomentelemalla noi jutut. Rähmis vois ottaa HBL:n yhdeksi seurantakohteekseen. Ois ihan kiva tietää että millaisella hysterialla pakkoruotsia vastustetaan, mutta ruotsin kieltä en itse ala käyttämään, se on periaate.
Raaseporin kielisuunnitelma on epäoikeudenmukainen:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/181538-raaseporin-kielisuunnitelma-on-epaoikeudenmukainen
Ei tasa-arvoa ole se, että pyöreä palikka ja nelikulmainen palikka survotaan läpi samasta reiästä, kuten Raaseporissa halutaan tehdä. Tasa-arvoa on se, että erilaisia kieliryhmiä kunnioitetaan yhtäläisin ehdoin: pyöreä palikka työnnetään pyöreästä reiästä ja nelikulmainen palikka työnnetään nelikulmaisesta reiästä. Perustuslakimme sanoo: "Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan." Samanlaiset perusteet tarkoittavat sitä, että erimuotoisia palikoita varten tarjotaan erilaisia reikiä.
P.S. Täällä aiempi kirjoitukseni Raaseporista:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176742-onko-raasepori-nollakielinen-kaupunki
Quote from: Jaska on 04.12.2014, 00:19:43
Raaseporin kielisuunnitelma on epäoikeudenmukainen
Suunnitelma nyt on niin syvältä kuin vain olla voi. Mutta suomenkielisiähän voi aina kurmoottaa mielin määrin ilman seuraamuksia. Varmaan Tammisaari soveltaa tässä kuntien itsehallintoa ??? Myös Ahvenanmaalla on itsehallinto. Ja yliopistolla. Ja valtiokirkolla (tai ainakaan rikkomukset eivät johda kummempiin toimenpiteisiin, vrt. naispappeuden vastustaminen)
Vain suomenkielisillä ei ole itsehallintoa ja kansa kävelee kuin lammaslauma sinne minne käsketään.
Tuo tunnuslause "Per aspera ad hominem" on mainio :-) Argumentoinnissa riesaruotsin kannattajat yleensä ajautuvat nopeasti myös kaltevalle pinnalle ("Slippery Slope"), t.s. jos pakkoruotsi lakkautetaan, kohta viimeinenkin ruotsia puhuva ammutaan. Samalla periaatteella homoavioliittojen vastustajat: kohta saa mennä sian tai koirankin kanssa naimisiin...
Suosittuja argumentointityylejä ovat myös "Ad auctoritatem" (verecundiam) ja "Ad populum". Natsikortilla ei taida olla vastaavaa latinalaista termiä ?
Quote from: nahkhiirmees on 04.12.2014, 15:10:38
Quote from: Jaska on 04.12.2014, 00:19:43
Raaseporin kielisuunnitelma on epäoikeudenmukainen
Suunnitelma nyt on niin syvältä kuin vain olla voi. Mutta suomenkielisiähän voi aina kurmoottaa mielin määrin ilman seuraamuksia. Varmaan Tammisaari soveltaa tässä kuntien itsehallintoa ??? Myös Ahvenanmaalla on itsehallinto. Ja yliopistolla. Ja valtiokirkolla (tai ainakaan rikkomukset eivät johda kummempiin toimenpiteisiin, vrt. naispappeuden vastustaminen)
Vain suomenkielisillä ei ole itsehallintoa ja kansa kävelee kuin lammaslauma sinne minne käsketään.
Ihmiset suojautuvat demokratian selän taakse, olettaen, että se on oikein jos enemmistö niin päättää. Kuitenkaan mahdollisuus tehdä päätös ei tarkoita, että päätös olisi oikeudenmukainen. Siksi yritän peilaamalla saada ihmiset tajuamaan, että käänteisesti sama päätös olisi, että kaikki pakotettaisiin opiskelemaan englantia A1-kielenä, koska se olisi suomenkielisten tärkein vieras kieli. Eli silloin jyrättäisiin ruotsinkielisten toive saada opiskella tärkeimpänä pitämäänsä suomea A1-kielenä.
Itsekkyyden määrä on RKP:n piirissä todella valtava - täytyy vain toivoa, ettei se ole yhtä valtava kaikkien ruotsinkielisten piirissä.
Quote from: nahkhiirmees
Tuo tunnuslause "Per aspera ad hominem" on mainio :-) Argumentoinnissa riesaruotsin kannattajat yleensä ajautuvat nopeasti myös kaltevalle pinnalle ("Slippery Slope"), t.s. jos pakkoruotsi lakkautetaan, kohta viimeinenkin ruotsia puhuva ammutaan. Samalla periaatteella homoavioliittojen vastustajat: kohta saa mennä sian tai koirankin kanssa naimisiin...
Suosittuja argumentointityylejä ovat myös "Ad auctoritatem" (verecundiam) ja "Ad populum". Natsikortilla ei taida olla vastaavaa latinalaista termiä ?
Hehe, ei taida olla. :D
Olen järkyttynyt älyllisen epärehellisyyden tasosta päättäjiemme ja jopa professoriemme piirissä:
https://university.helsinki.fi/fi/uutiset/koululaiset-eivat-opiskele-kielia-vapaaehtoisesti
Mikseivät ihmiset yhtään ajattele mitä sanovat? Muutama sekunti riittäisi fiksulle ihmisille sen tajuamiseen, ettei tämä perustelu oikeastaan perustele mitään eikä edes liity itse aiheeseen... Älyllistä laiskuutta ja epärehellisyyttä.
Quote from: Jaska on 04.12.2014, 18:11:41
Ihmiset suojautuvat demokratian selän taakse, olettaen, että se on oikein jos enemmistö niin päättää. Kuitenkaan mahdollisuus tehdä päätös ei tarkoita, että päätös olisi oikeudenmukainen. Siksi yritän peilaamalla saada ihmiset tajuamaan, että käänteisesti sama päätös olisi, että kaikki pakotettaisiin opiskelemaan englantia A1-kielenä, koska se olisi suomenkielisten tärkein vieras kieli. Eli silloin jyrättäisiin ruotsinkielisten toive saada opiskella tärkeimpänä pitämäänsä suomea A1-kielenä.
Ei se sikäli vastaa Raaseporissa tapahtunutta, että englanti ei ole kummankaan kieliryhmän oma äidinkieli, joten sellainen valinta ei olisi leimallisesti valtapeliä vähemmistön alistamiseksi sen tahdon vastaisesti. Nythän paikallisesti vahva kielipuolue Rkp pakotti kaikki suomenkieliset lukemaan ensimmäiseltä luokalta lähtien A1-kielenä paikallisen enemmistön (66 %) ja valtakunnallisen vähemmistön (5 %) kieltä.
Raaseporin päättäjien äärimmäistä sanelupolitiikkaa on perusteltu kunnan taloudella, mutta aikaistettu pakollinen A1-kieli ja vapaaehtoisen A2-kielen laajentaminen ja mahdollinen aikaistaminen käytännössä kaikille oppilaille tulee paljon kalliimmaksi kuin muiden kuntien normaalit kieliratkaisut. Suomenkielisten oppilaiden ja heidän huoltajiensa ilmaiseman tahdon jyräämisellä tuskin säästetään mainittavasti rahaa, eikä ainakaan paranneta oppilaiden motivaatiota ja kieliryhmien välisiä suhteita.
Mutta ihan mielenkiintoinen tieto vastaisen varalle, että tällainenkin on ylipäätään mahdollista ja laillista.
Quote from: Roope on 04.12.2014, 19:04:55
Quote from: Jaska on 04.12.2014, 18:11:41
Ihmiset suojautuvat demokratian selän taakse, olettaen, että se on oikein jos enemmistö niin päättää. Kuitenkaan mahdollisuus tehdä päätös ei tarkoita, että päätös olisi oikeudenmukainen. Siksi yritän peilaamalla saada ihmiset tajuamaan, että käänteisesti sama päätös olisi, että kaikki pakotettaisiin opiskelemaan englantia A1-kielenä, koska se olisi suomenkielisten tärkein vieras kieli. Eli silloin jyrättäisiin ruotsinkielisten toive saada opiskella tärkeimpänä pitämäänsä suomea A1-kielenä.
Ei se sikäli vastaa Raaseporissa tapahtunutta, että englanti ei ole kummankaan kieliryhmän oma äidinkieli, joten sellainen valinta ei olisi leimallisesti valtapeliä vähemmistön alistamiseksi sen tahdon vastaisesti. Nythän paikallisesti vahva kielipuolue Rkp pakotti kaikki suomenkieliset lukemaan ensimmäiseltä luokalta lähtien A1-kielenä paikallisen enemmistön (66 %) ja valtakunnallisen vähemmistön (5 %) kieltä.
Jätin tarkoituksella tuon äidinkieli-tason pois esimerkistä, koska ruotsinkieliset vetoaisivat siihen, että opiskelevathan hekin mielellään suomea. Siksi lähestyin asiaa sitä kautta, ettei kieliryhmän anneta opiskella sille tärkeintä kieltä A1-kielenä.
Quote from: Roope on 04.12.2014, 19:04:55
Raaseporin päättäjien äärimmäistä sanelupolitiikkaa on perusteltu kunnan taloudella, mutta aikaistettu pakollinen A1-kieli ja vapaaehtoisen A2-kielen laajentaminen ja mahdollinen aikaistaminen käytännössä kaikille oppilaille tulee paljon kalliimmaksi kuin muiden kuntien normaalit kieliratkaisut. Suomenkielisten oppilaiden ja heidän huoltajiensa ilmaiseman tahdon jyräämisellä tuskin säästetään mainittavasti rahaa, eikä ainakaan paranneta oppilaiden motivaatiota ja kieliryhmien välisiä suhteita.
Mutta ihan mielenkiintoinen tieto vastaisen varalle, että tällainenkin on ylipäätään mahdollista ja laillista.
Ylipäätään ei ole mitään järkeä koko ajatuksessa, että nykyistä rajoitettua kielivalintaa rajoitetaan entisestään! Mutta hallitus vähentää kuntien päätäntävaltaa vasta kun jossain kunnassa kielletään ruotsinkielisiä lukemasta suomea A1-kielenä. Niin kaksinaismoralistisia ovat päättäjämme: vain yhtä kieliryhmää saa rajoittaa ja kyykyttää.
Quote from: Jaska on 05.12.2014, 00:53:31
Jätin tarkoituksella tuon äidinkieli-tason pois esimerkistä, koska ruotsinkieliset vetoaisivat siihen, että opiskelevathan hekin mielellään suomea. Siksi lähestyin asiaa sitä kautta, ettei kieliryhmän anneta opiskella sille tärkeintä kieltä A1-kielenä.
Jos täytyy valita molemmille kieliryhmille yhteinen vieras kieli, niin molempien ryhmien toiveita ei välttämättä voi mitenkään täyttää, vaikka perustelut olisivat mitkä. Raaseporissa kuitenkin molemmille kieliryhmille valittiin omat vieraat kielensä, enkä muista nähneeni virallisia perusteluja sille, miksi suomenkielisten kieleksi ei valittu englantia, kuten suomenkielisten enemmistö tahtoi. Syy on toki ilmeinen, mutta sitä ei vain oikein tohdita sanoa ääneen.
Raaseporin sivistysvaliokunnan selvityksessä (http://kuntatoimisto.ekenas.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&filename=11642997.doc&pykno=72&elin=SIVL&lis=0&pvm=23%2e9%2e2014%2018%3a50) viitataan laveasti kunnan "voimakkaaseen kaksikielisyyteen", mutta lopulta valiokunnan päätöksessä vedotaan vain taloudellisiin tekijöihin, vaikka selvityksen lähtökohdaksi ei edes mainittu kulujen karsimista. Syyksi kyllä vihjaillaan rivien välissä myös sitä, että osa suomenkielisistä ei valitsisi ruotsia vapaaehtoiseksi A2-kieleksi, vaan lukisi vain pakollisen B1-ruotsin, mutta miksi kaikki pitää silti pakottaa ottamaan ensimmäiseltä luokalta alkava A1-ruotsi, se jää epäselväksi. Veistä käännetään vielä haavassa hehkuttamalla pakollista A1-ruotsia "opiskelulle positiivisen asenteen" luomisesta.
Quote from: Roope on 25.04.2014, 05:48:13
Höblä kokosi (http://hbl.fi/nyheter/2014-04-24/597951/sannfinlandsk-pamflett-svenskundervisning-fortrycker) pamfletin julkistustilaisuudesta pakkoruotsin vastaisia argumentteja. Otsikkoon asti nostettuna tärkein niistä oli toimittaja Annakaisa Sunin mukaan se, että "ruotsin opiskeluun pakottaminen aiheuttaa ammattikoulujen pojissa primitiivireaktioita". Pamfletissa ei tosin mainita sen enempää primitiiviä kuin reaktioitakaan, ja on mahdoton ymmärtää niiden pamfletin viiden kohdan perusteella, joissa mainitaan ammattikoulu, miksi toimittaja päätti korostaa juuri tällaista asiaa.
Vaan kaikella on tarkoituksensa. Ruotsalainen Dagens Nyheter julkaisi (http://www.dn.se/nyheter/sverige/primitiva-reaktioner-argument-i-finland-mot-svenskan/) Höblän listan sellaisenaan vastaavalla otsikolla, ja ihmetteli jutussaan, mitä "primitiivireaktioilla" mahdettiin tarkoittaa. Arvatenkin DN vihjaa sen viittaavan ruotsinkielisiin kohdistuvaan väkivaltaan.
Quote from: Roope on 26.09.2013, 10:24:16
"Rasistit matkalla kohti vaalivoittoa" otsikoi Höblän toimittaja Annakaisa Suni tarkoittaen "Perussuomalaisten ystäväpuoluetta" UKIP:ia, joka "on löytänyt Timo Soinin esikuvakseen". Nigel Farage nimetään "muukalaisvihamieliseksi", koska hän "lupasi kannattajilleen vastustavansa maahanmuuttoa". "EU-myönteisen" Centre for European Reform -ajatushautomon Stephen Tindalen mukaan UKIPin kannattajat ovat "pohjimmiltaan muukalaisvihamielisiä", sillä "he eivät pidä ulkomaalaisista".
Televisiosta tuli muutama päivä sitten Matts Dumellin dokumentti (http://areena.yle.fi/tv/2273535) Höblän toimittajien työstä irtisanomisuhan alla, kun lehden levikki on tippunut hälyttävästi työn painopisteen siirryttyä paperilehdestä muihin projekteihin. Toimittaja Annakaisa Suni, joka työsti dokkarissa yllä mainittua pakkoruotsiuutista, kertoi, että tieto irtisanomisista oli vaikea, koska työssään Hbl:ssä hänellä oli yhdistynyt kolme tärkeää seikkaa. Työssä on ollut hauskaa, hän on voinut "tehdä jotain hyvää" ja tästä kaikesta maksetaan vielä palkkaakin.
Avoin kirje pakkoruotsia kannattaville kieliprofessoreille:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182035-avoin-kirje-pakkoruotsia-kannattaville-kieliprofessoreille
Niinhän siinä kävi, että Raaseporin loistoidea kaikkien suomenkielisten lasten jo ensimmäiseltä luokalta alkavasta pakkoruotsista leviää. Nyt samaa esitetään Sipooseen, jossa on sentään selvä suomenkielisten enemmistö (61/36 % (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoo)).
QuoteEkaluokkalaiset voivat saada lukea suomea ja ruotsia
Kaikissa muissa valtuustoryhmissä paitsi Perussuomalaisissa tuetaan selvitystä mahdollisuudesta, että sipoolaiset oppilaat lukisivat toista kotimaista kieltä jo ensimmäiseltä luokalta. Asiaa käsitellään ensi keväänä.
Christel Liljeström (Rkp) esittää valtuustoaloitteessaan, että ekaluokkalaiset alkaisivat lukea toista äidinkieltä jo koulun alussa. Aloitteen on allekirjoittanut 32 valtuutettua kaikista puolueista paitsi Perussuomalaisista.
– Uskon, että voimme keskustella kysymyksestä asiallisesti, sanoo Liljeström.
Aloite sai vain yhden selkeän vastalauseen kokoomuslaiselta valtuutetulta, mutta vastaavissa keskusteluissa kaksikielisissä kunnissa kielikeskustelu on leimahtanut ja ollut hyvin kiivasta.
[...]
Raaseporissa, jossa hiljattain tehtiin päätös, että molempia kotimaisia kieliä luetaan ensimmäiseltä luokalta lähtien, heräsi muun muassa kysymys siitä, pitäisikö suomenkielisten oppilaiden lukea englantia ruotsin sijaan heti koulun alusta alkavana kielenä.
[...]
Raaseporissa tiedusteltiin oppilaiden, vanhempien ja opettajien mielipidettä kielenopetuksesta. Ruotsinkielisistä lähes kaikki vanhemmat ja opettajat halusivat suomen ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Myös selvä enemmistö ruotsinkielisistä oppilaista liputti suomen kielen puolesta.
Suomenkielisten mielipiteet jakautuivat, kun valtaosa opettajista kannatti ruotsia ensimmäisenä pakollisena kielenä, kun taas taas niukka enemmistö vanhemmista esitti englantia. Oppilaat esittivät englantia yksimielisesti. (käännös)
Borgåbladet: Ettorna kan få läsa finska och svenska (http://bbl.fi/nyheter/2014-12-10/693461/ettorna-kan-fa-lasa-finska-och-svenska-i-sibbo) 10.12.2014
Tekstissä hämärretään (vrt. otsikko) parhaan kyvyn mukaan se, että kyse on kaikille suomenkielisille pakollisesta ruotsista, ei mahdollisuudesta valita ruotsi jo ensimmäisellä luokalla. Toimittajan mainitsema Raaseporin suomenkielisten vanhempien englannin kieltä kannattanut "niukka enemmistö" tarkoitti kymmenen prosentin eroa (http://kuntatoimisto.ekenas.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=2&filename=11642997.doc&pykno=72&elin=SIVL&lis=0&pvm=23%2e9%2e2014%2018%3a50).
Jos Raaseporissa äärimmilleen viedyn pakkoruotsihankkeen toteutti ennen kaikkea valtaa pitävä Rkp, niin Sipoossa tästä voidaan syyttää myös Kokoomusta, Sosialidemokraatteja ja Vihreitä, sillä Rkp:llä on siellä vain 17 paikkaa 43:sta (http://www.iltalehti.fi/kuntavaalit/tulokset/02/sipoo/). Millähän selityksillä suomenkielisten vanhempien ja oppilaiden vastustus tullaan sivuuttamaan Sipoossa?
"Toista äidinkieltä????" Ei voi olla totta. Mielestäni ruotsin kieli tulisi tehdä vapaaehtoiseksi. Lisäksi aineesta nimeltä "äidinkieli" tulisi luopua ja se tulisi korvata suomen kielellä, jossa olisi yhtenäiset vaatimukset kaikille. Tällä korostettaisiin suomen kielen merkitystä Suomessa. RKP on innokkain mokuttajapuolue. Se ei tunnu tajuavan että siinä vaiheessa, kun ruotsin kieli putoaa kolmanneksi yleisimmäksi, on aika vaikea enää perustella sen erityisasemaa. Tasa-arvoissa yhteiskunnassa perinteisiin pohjaavat argumentit eivät oikein toimi, kun kyse on nyt elävien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista.
Perusteluja ei tarvita, koska pakkoruotsi perustuu herrakieli-ideologialle:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182106-perusteluja-ei-tarvita-koska-pakkoruotsi-perustuu-herrakieli-ideologialle
"Vuosia jatkuneen kielipoliittisen keskustelun ja tiedottamisen jälkeen huomio kiinnittyy mielenkiintoiseen piirteeseen: kielipakottajat usein jatkavat kielipakottamisen kannattamista siitä huolimatta, ettei heillä ole sille perusteluja ja tämä on heille myös osoitettu. Miten tällainen on ylipäätään mahdollista?
Syy on yksinkertainen: pakkoruotsi perustuu herrakieli-ideologialle."
Huhun mukaan Itä-Suomessa olisi useampikin koulu, joissa ruotsi ei ihan oikeasti ole pakollinen. Tunneillekaan ei tarvitse osallistua, ja siksi aikaa on järjestetty jopa vaihtoehtoista toimintaa oppilaiden tarmon suuntaamiseksi edes johonkin, ja silti opettajat eivät raski, tai käytännössä voi antaa hylättyjä numeroita isolle osalle oppilaista. Kun tarpeeksi moni kieltäytyy ruotsista kokonaan, tarkoittaisi näiden hylkääminen ja jättäminen luokalle (?) katastrofaalista tulosta koululle ja koko seudulle.
Ruotsista kiinnostuneet toki käyvät tunnit normaalisti ja luulisin, että oppivat paremmin, kun kiinnostumattomat, joiden ei siis enää tarvitse edes tulla luokkaan, eivät ole luokissa juttelemassa ja puuhaamassa kaikkea muuta paitsi opiskelua. Kiinnostuneet saavat lisäksi enemmän huomiota opettajilta, joiden ei tarvitse paimentaa tylsistyneitä.
Luulin, ettei tällainen ole kuuliaisten lampaiden Suomessa mahdollista, ja siksi minun on hieman vaikea uskoa tätä huhua, jonka kertoo muun muassa Itä-Suomessa opiskeleva sukulaislapsi (tosin hänen koulussaan ei ole tällaista järjestelyä, ja hän itse pitää ruotsin opiskelusta). Ehkä minulla vain ei ole tarpeeksi kokemusta itärajan seudusta. Osaako joku muu vahvistaa tai kumota tämän?
Quote from: Roope on 10.12.2014, 16:16:24
Niinhän siinä kävi, että Raaseporin loistoidea kaikkien suomenkielisten lasten jo ensimmäiseltä luokalta alkavasta pakkoruotsista leviää. Nyt samaa esitetään Sipooseen, jossa on sentään selvä suomenkielisten enemmistö (61/36 % (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoo)).
QuoteKieliselvitys herättää Sipoossa voimakkaita tunteita
Keskustelu lainehtii kiivaana siitä, pitäisikö sipoolaisoppilaiden alkaa lukea suomea ja ruotsia. Suuri osa valtuutetuista haluaa nimittäin selvittää, voisiko toisesta kotimaisesta kielestä tulla pakollista jo ensimmäisellä luokalla.
[...]
Monien mielestä tämä on suuri askel kaksikielisen Sipoon puolesta, mutta on myös muita mielipiteitä.
Kokoomuslainen Juha Salo vastustaa jyrkästi ajatusta, että suomenkielisten pitäisi lukea ruotsia jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
– Se tarkoittaa todennäköisesti, että oppilaat oppivat harvempia kieliä koulussa, hän sanoo.
Saloa huolestuttaa myös se, kuinka käy muualta tuleville uusille oppilaille, jotka eivät ole aloittaneet toisten kotimaisen lukemista jo ensimmäisellä.
Myös suunnitelman pakollisuus synnyttää kritiikkiä.
– On kohtuutonta pakottaa oppilaat lukemaan ruotsia jo ensimmäiseltä luokalta, hän sanoo.
Sipoon kokoomuslaisten keskuudessa mielipiteet jakautuvat. Linda Karhisen mielestä ehdotus on erittäin tärkeä.
– Tämä on minulle sydämenasia. Jos Suomeen halutaan elävää kaksikielisyyttä, silloin tämä on ainoa suunta, sanoo Karhinen.
Christel Liljeström toivoo asiallista keskustelua, mutta tietää, että kysymys on herkkä.
– On aina riski, että tulee hieman kielikiistaa, ja nyt kun eduskuntavaalitkin lähestyvät, riski kasvaa, hän sanoo.
[...]
– Sipoon tulisi näin seurata Raaseporin kaupungin esimerkkiä, sanoo Liljeström. Tämä olisi linjassa Sipoon tavoitteleman kaksikielisen profiilin kanssa. Ehdotuksessa korostetaan, että Raaseporin malli ei kokonaisuuden kannalta lisää kustannuksia. (käännös)
Svenska Yle: Språkutredningen väcker starka känslor i Sibbo (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/12/sprakutredningen-vacker-starka-kanslor-i-sibbo) 12.12.2014
edit:
Jutun yhteydessä Sipoon valtuutettujen haastatteluja.
Christel Liljeström (Rkp) perusteli ehdotustaan sillä, että ensimmäiseltä luokalta alkava pakollinen toisen kotimaisen kielen lukeminen vahvistaisi kunnan kaksikielisyyttä. Toiseksi asia on Liljeströmille "arvokysymys". Hänen mukaansa lapsille on annettava "mahdollisuus nauttia toisesta kotimaisesta kielestä".
Linda Karhinen (Kok) arveli, että ehdotuksen vastustajat haluavat, että Suomi ei olisi enää kaksikielinen, mutta Karhiselle kaksikielisyys on "itsestään selvää", koska se on määritelty perustuslaissa.
Sami Virpiö (Kesk) piti ehdotusta "hyvänä ideana", koska Sipoo on kaksikielinen kunta, lapset oppivat kieliä helposti ja ensimmäiseltä luokalta alkava kieli "vähentää kitkaa kieliryhmien välillä". Virpiö piti jo varmana, että ehdotus menee läpi.
Sipoon ei pidä lähteä Raaseporin linjalle
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182220-sipoon-ei-pida-lahtea-raaseporin-linjalle
Quote[...]– Tämä on minulle sydämenasia. Jos Suomeen halutaan elävää kaksikielisyyttä, silloin tämä on ainoa suunta, sanoo Karhinen.[...]
Suomi siis ei ole vieläkään aidosti kaksikielinen maa, kiitos Karhinen kun myönnät sen itsekin. :roll:
Quote[...]Christel Liljeström (Rkp) perusteli ehdotustaan sillä, että ensimmäiseltä luokalta alkava pakollinen toisen kotimaisen kielen lukeminen vahvistaisi kunnan kaksikielisyyttä[...].
Miksi pitäisi vielä vahvistaa kunnan kaksikielisyyttä?
Quote[...]Linda Karhinen (Kok) arveli, että ehdotuksen vastustajat haluavat, että Suomi ei olisi enää kaksikielinen,[...]
Tämä väite on täydessä ristiriidassa, Karhisen aikaisemman kommentin kanssa. Jossa hän myöntää epäsuoraan, ettei Suomessa edes ole elävää kaksikielisyyttä. ;D
Sipoon Sanomat: Toinen kotimainen ehkä jo ykkösellä (http://www.sipoonsanomat.fi/artikkeli/254780-toinen-kotimainen-ehka-jo-ykkosella) 11.12.2014
Quote from: Sipoon SanomatRuotsinkielisten lasten kohdalla muutos tietäisi sitä, että suomen kielen opiskelu alkaisi kaksi vuotta nykyistä aikaisemmin.
– Emme ole pitäneet siitä meteliä, mutta ei ruotsinkielisillä käytännössä ole valinnanvapautta, Liljeström huomauttaa.
– Suomi alkaa aina ensin.
Raaseporin selvitys:
QuoteRuotsinkielisten asukkaiden (huoltajat, oppilaat, opettajat) mielipidettä kieltenopiskelusta on suhteellisen helppo kuvata. Enemmän tai vähemmän kaikki, sekä huoltajat että opettajat, toivovat että toinen kotimainen kieli, suomi, on ensimmäinen pakollinen kieli, jota oppilaat opiskelevat. (..) Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaiden huoltajista (..) 96 % (850 vastausta) on sitä mieltä, että ruotsinkielisissä peruskouluissa ensimmäisenä pakollisena opiskeltavana kielenä tulee olla toinen kotimainen kieli, suomi kun taas 4 % (38 vastausta) on sitä mieltä, että ensimmäisenä pakollisena kielenä tulee olla englanti.
Eli koska
pienelle vähemmistölle ruotsinkielisten keskuudessa (luultavasti luvut ovat suunnilleen vastaavat Sipoossakin), joka haluaisi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomen sijaan englannin, ei ole tarjottu vaihtoehtoa, on perusteltua pakottaa
suomenkielisten vastentahtoiselle enemmistölle ainoaksi vaihtoehdoksi ruotsi.
Quote from: Sipoon SanomatJos ruotsin kielen opiskelu aloitetaan jo ykkösellä, siirtyy vieraiden kielten opiskelu myöhemmäksi.
Liljeströmin mukaan tämäkään ei ole ongelma.
– Kun lapsi jo pienenä oppii luontevasti uutta kieltä, muidenkin kielten opiskelu on myöhemmin helpompaa, Liljeström uskoo ja muistuttaa asiasta olevan tutkimustietoa.
Kai tämä pätee sitten myös niin päin, että ruotsin opiskelu olisi myöhemmin helpompaa? Turun tutkimuksessa on huomattu sellaistakin, että vapaaehtoisesti kieltä opiskelevilla on pakotettuja parempi motivaatio (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1743293.html#msg1743293).
Quote from: Sipoon SanomatSipoon kunnan opetuspäällikkö Hannu Ollikainen kertoo työryhmänsä kartoittavan parhaillaan myös kielten opiskelun osuutta tulevassa opetussuunnitelmassa.
Hän huomauttaa, että ilman lisäkustannuksia kielen opiskelun määrä ei sinällään lisäänny, vain siihen käytetty aika pitenee.
– Yritämme löytää parhaan ja kustannustehokkaimman kompromissin.
Eli kun aloitteen tehnyt Christel Liljeström väitti, että toteutus ei lisäisi
kokonaiskustannuksia, se on mahdollista vain, mikäli jostain muusta samalla leikataan. Se jokin muu on luontevasti valinnaisten kielten opetus.
Tänään Pressiklubissa käsiteltiin pakkoruotsiaihetta muutaman minuutin ajan, mutta toki lähinnä vatvoen sanaa "pakkoruotsi", josta Rkp:n Carl Haglund saa näppylöitä. Haglund ihmetteli taas kerran, miksei puhuta yhtä lailla "pakkomatematiikasta", "pakkoliikunnasta" ja "pakkoperuskoulusta", ja Ruben Stiller lupasikin puhua tästä lähtien vain "hyötyruotsista". HS:n Marko Junkkari arveli "pakkoruotsista" puhuttavan kansalaisaloitteessa (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/131) (vrt. Tahdon2013-kampanjan lanseeraama termi "tasa-arvoinen avioliittolaki"), mutta tämä ei pidä paikkaansa.
Kielitaitolain vaatimukset vs. todellinen kielitaitotaso:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182303-kielitaitolain-vaatimukset-vs-todellinen-kielitaitotaso
"Kun ikäluokasta lukioon menee suunnilleen puolet, ja näistä suunnilleen 60 % kirjoittaa ruotsin, ja näistä 2,8 % saavuttaa ylioppilastutkinnossa valtionhallinnon tyydyttävää taitotasoa vastaavan kielitaidon ruotsissa, se tarkoittaa, että joka ikäluokan suomenkielisistä vain 0,84 % saavuttaa viranomaiselta vaadittavan ruotsin kielen taidon."
Quote from: Pöllämystynyt on 11.12.2014, 12:17:57
Huhun mukaan Itä-Suomessa olisi useampikin koulu, joissa ruotsi ei ihan oikeasti ole pakollinen. Tunneillekaan ei tarvitse osallistua, ja siksi aikaa on järjestetty jopa vaihtoehtoista toimintaa oppilaiden tarmon suuntaamiseksi edes johonkin, ja silti opettajat eivät raski, tai käytännössä voi antaa hylättyjä numeroita isolle osalle oppilaista. Kun tarpeeksi moni kieltäytyy ruotsista kokonaan, tarkoittaisi näiden hylkääminen ja jättäminen luokalle (?) katastrofaalista tulosta koululle ja koko seudulle.
Ruotsista kiinnostuneet toki käyvät tunnit normaalisti ja luulisin, että oppivat paremmin, kun kiinnostumattomat, joiden ei siis enää tarvitse edes tulla luokkaan, eivät ole luokissa juttelemassa ja puuhaamassa kaikkea muuta paitsi opiskelua. Kiinnostuneet saavat lisäksi enemmän huomiota opettajilta, joiden ei tarvitse paimentaa tylsistyneitä.
Luulin, ettei tällainen ole kuuliaisten lampaiden Suomessa mahdollista, ja siksi minun on hieman vaikea uskoa tätä huhua, jonka kertoo muun muassa Itä-Suomessa opiskeleva sukulaislapsi (tosin hänen koulussaan ei ole tällaista järjestelyä, ja hän itse pitää ruotsin opiskelusta). Ehkä minulla vain ei ole tarpeeksi kokemusta itärajan seudusta. Osaako joku muu vahvistaa tai kumota tämän?
Nostan. Koska ilahduin tästä huhusta.
Quote from: Pöllämystynyt on 11.12.2014, 12:17:57
Huhun mukaan Itä-Suomessa olisi useampikin koulu, joissa ruotsi ei ihan oikeasti ole pakollinen. Tunneillekaan ei tarvitse osallistua, ja siksi aikaa on järjestetty jopa vaihtoehtoista toimintaa oppilaiden tarmon suuntaamiseksi edes johonkin, ja silti opettajat eivät raski, tai käytännössä voi antaa hylättyjä numeroita isolle osalle oppilaista. Kun tarpeeksi moni kieltäytyy ruotsista kokonaan, tarkoittaisi näiden hylkääminen ja jättäminen luokalle (?) katastrofaalista tulosta koululle ja koko seudulle.
Ruotsista kiinnostuneet toki käyvät tunnit normaalisti ja luulisin, että oppivat paremmin, kun kiinnostumattomat, joiden ei siis enää tarvitse edes tulla luokkaan, eivät ole luokissa juttelemassa ja puuhaamassa kaikkea muuta paitsi opiskelua. Kiinnostuneet saavat lisäksi enemmän huomiota opettajilta, joiden ei tarvitse paimentaa tylsistyneitä.
Luulin, ettei tällainen ole kuuliaisten lampaiden Suomessa mahdollista, ja siksi minun on hieman vaikea uskoa tätä huhua, jonka kertoo muun muassa Itä-Suomessa opiskeleva sukulaislapsi (tosin hänen koulussaan ei ole tällaista järjestelyä, ja hän itse pitää ruotsin opiskelusta). Ehkä minulla vain ei ole tarpeeksi kokemusta itärajan seudusta. Osaako joku muu vahvistaa tai kumota tämän?
Olisi kerrassaan upeaa jos näin. Tviittasin huhun ja katsotaan sadaanko tähän koskaan selvitystä tai leviääkö idea laajemminkin käytettäväksi :)
Quote from: Pöllämystynyt on 11.12.2014, 12:17:57
Huhun mukaan Itä-Suomessa olisi useampikin koulu, joissa ruotsi ei ihan oikeasti ole pakollinen. Tunneillekaan ei tarvitse osallistua, ja siksi aikaa on järjestetty jopa vaihtoehtoista toimintaa oppilaiden tarmon suuntaamiseksi edes johonkin, ja silti opettajat eivät raski, tai käytännössä voi antaa hylättyjä numeroita isolle osalle oppilaista. Kun tarpeeksi moni kieltäytyy ruotsista kokonaan, tarkoittaisi näiden hylkääminen ja jättäminen luokalle (?) katastrofaalista tulosta koululle ja koko seudulle.
Kyllähän tuo periaate, että opiskelijat leikkivät oppivansa ja opettajat leikkivät opettavansa, on arkipäivää korkeakoulujen pakkoruotsirituaaleissa. Korkeakoulujen ruotsinopettajat eivät (onneksi) pääsääntöisesti ole mitään sadisteja, jotka haluaisivat ehdoin tahdoin viivyttää opiskelijoiden valmistumista, joten korkeakoulujen pakollisia ruotsin kursseja suoritetaan todellakin juosten kusten. Esimerkiksi MOT:hen tuosta saisi herkullisen poleemisen jakson.
Joo, mäkin sain virkamiesruotsini suoritettua pyytämättä ja yllätyksenä, se vaan ilmestyi opintosuoritusotteelle. Meni mahdollisuus venyttää opintoja RVM-perusteella, joten olen joutunut ihan vaan jarruttelemaan laskuudella.
Quote from: Roope on 12.12.2014, 16:45:34
Quote from: Roope on 10.12.2014, 16:16:24
Niinhän siinä kävi, että Raaseporin loistoidea kaikkien suomenkielisten lasten jo ensimmäiseltä luokalta alkavasta pakkoruotsista leviää. Nyt samaa esitetään Sipooseen, jossa on sentään selvä suomenkielisten enemmistö (61/36 % (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sipoo)).
QuoteKieliselvitys herättää Sipoossa voimakkaita tunteita
Keskustelu lainehtii kiivaana siitä, pitäisikö sipoolaisoppilaiden alkaa lukea suomea ja ruotsia. Suuri osa valtuutetuista haluaa nimittäin selvittää, voisiko toisesta kotimaisesta kielestä tulla pakollista jo ensimmäisellä luokalla.
[...]
Monien mielestä tämä on suuri askel kaksikielisen Sipoon puolesta, mutta on myös muita mielipiteitä.
Kokoomuslainen Juha Salo vastustaa jyrkästi ajatusta, että suomenkielisten pitäisi lukea ruotsia jo ensimmäiseltä luokalta lähtien.
– Se tarkoittaa todennäköisesti, että oppilaat oppivat harvempia kieliä koulussa, hän sanoo.
Saloa huolestuttaa myös se, kuinka käy muualta tuleville uusille oppilaille, jotka eivät ole aloittaneet toisten kotimaisen lukemista jo ensimmäisellä.
Myös suunnitelman pakollisuus synnyttää kritiikkiä.
– On kohtuutonta pakottaa oppilaat lukemaan ruotsia jo ensimmäiseltä luokalta, hän sanoo.
Sipoon kokoomuslaisten keskuudessa mielipiteet jakautuvat. Linda Karhisen mielestä ehdotus on erittäin tärkeä.
– Tämä on minulle sydämenasia. Jos Suomeen halutaan elävää kaksikielisyyttä, silloin tämä on ainoa suunta, sanoo Karhinen.
Christel Liljeström toivoo asiallista keskustelua, mutta tietää, että kysymys on herkkä.
– On aina riski, että tulee hieman kielikiistaa, ja nyt kun eduskuntavaalitkin lähestyvät, riski kasvaa, hän sanoo.
[...]
– Sipoon tulisi näin seurata Raaseporin kaupungin esimerkkiä, sanoo Liljeström. Tämä olisi linjassa Sipoon tavoitteleman kaksikielisen profiilin kanssa. Ehdotuksessa korostetaan, että Raaseporin malli ei kokonaisuuden kannalta lisää kustannuksia. (käännös)
Svenska Yle: Språkutredningen väcker starka känslor i Sibbo (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/12/sprakutredningen-vacker-starka-kanslor-i-sibbo) 12.12.2014
edit:
Jutun yhteydessä Sipoon valtuutettujen haastatteluja.
Christel Liljeström (Rkp) perusteli ehdotustaan sillä, että ensimmäiseltä luokalta alkava pakollinen toisen kotimaisen kielen lukeminen vahvistaisi kunnan kaksikielisyyttä. Toiseksi asia on Liljeströmille "arvokysymys". Hänen mukaansa lapsille on annettava "mahdollisuus nauttia toisesta kotimaisesta kielestä".
Linda Karhinen (Kok) arveli, että ehdotuksen vastustajat haluavat, että Suomi ei olisi enää kaksikielinen, mutta Karhiselle kaksikielisyys on "itsestään selvää", koska se on määritelty perustuslaissa.
Sami Virpiö (Kesk) piti ehdotusta "hyvänä ideana", koska Sipoo on kaksikielinen kunta, lapset oppivat kieliä helposti ja ensimmäiseltä luokalta alkava kieli "vähentää kitkaa kieliryhmien välillä". Virpiö piti jo varmana, että ehdotus menee läpi.
Oksettavaa herrakieli-ideologiaa. Sipoolaiset lapset tai etenkään heidän (suomenkieliset) vanhempansa eivät välttämättä ymmärrä sitä, mikä on kaikille absoluuttisesti parhaaksi, joten Karhisen ja Liljeströmin kaltaisten oikeamielisten ja hyvien ihmisten on tehtävä kaikkensa "kaksikielisen profiilin" (mitä ihmettä tämä tällainen edes tarkoittaa ja mikä siinä on niin ylivertaista nykytilanteeseen verrattuna?) vahvistamiseksi.
Alkaa tuntua siltä, että kansalaisaloitteen läpimeno hankaloituu kaiken aikaa ja kyseessä on systemaattinen toiminta ruotsin kielen aseman keinotekoiseksi vahvistamiseksi etenkin näillä Raaseporin ja Sipoon kaltaisilla keskikokoisen väestöpohjan kaksikielisillä alueilla.
Yrittäköön. Kaikki nämä epätoivoiset purkkaviritykset voidaan purkaa päivässä, kun poliittinen tahto löytyy Eduskunnasta. Ja se päivä lähenee aina vain nopeammin tämän läpinäkyvän, härskin lypsämisen ansiosta.
Nauttia toisesta kotimaisesta, vitun hieho. Saa tuon vielä silmilleen.
Quote from: Teemu Lahtinen on 14.12.2014, 08:52:09
Joo, mäkin sain virkamiesruotsini suoritettua pyytämättä ja yllätyksenä, se vaan ilmestyi opintosuoritusotteelle. Meni mahdollisuus venyttää opintoja RVM-perusteella, joten olen joutunut ihan vaan jarruttelemaan laskuudella.
Suoritin juuri suullisen osuuden virkamiesruotsista, läpi pääsi kunhan vaan avasi suunsa ja puhui jotain ruotsin kaltaista kieltä hetken. Onneksi tämä sinänsä järjetön asia on tehty näin helpoksi, muuten monella kandi roikkuisi ja pitkään. Voidaan kysyä, mitä järkeä on kurssissa jonka kokeesta pääsee läpi sanomalla lauseita tyyliin "Jag har öö alltid öö intresserad av fysik öö jättebra!"
Quote from: Pöllämystynyt on 11.12.2014, 12:17:57
Huhun mukaan Itä-Suomessa olisi useampikin koulu, joissa ruotsi ei ihan oikeasti ole pakollinen. Tunneillekaan ei tarvitse osallistua, ja siksi aikaa on järjestetty jopa vaihtoehtoista toimintaa oppilaiden tarmon suuntaamiseksi edes johonkin, ja silti opettajat eivät raski, tai käytännössä voi antaa hylättyjä numeroita isolle osalle oppilaista. Kun tarpeeksi moni kieltäytyy ruotsista kokonaan, tarkoittaisi näiden hylkääminen ja jättäminen luokalle (?) katastrofaalista tulosta koululle ja koko seudulle.
Ruotsista kiinnostuneet toki käyvät tunnit normaalisti ja luulisin, että oppivat paremmin, kun kiinnostumattomat, joiden ei siis enää tarvitse edes tulla luokkaan, eivät ole luokissa juttelemassa ja puuhaamassa kaikkea muuta paitsi opiskelua. Kiinnostuneet saavat lisäksi enemmän huomiota opettajilta, joiden ei tarvitse paimentaa tylsistyneitä.
Luulin, ettei tällainen ole kuuliaisten lampaiden Suomessa mahdollista, ja siksi minun on hieman vaikea uskoa tätä huhua, jonka kertoo muun muassa Itä-Suomessa opiskeleva sukulaislapsi (tosin hänen koulussaan ei ole tällaista järjestelyä, ja hän itse pitää ruotsin opiskelusta). Ehkä minulla vain ei ole tarpeeksi kokemusta itärajan seudusta. Osaako joku muu vahvistaa tai kumota tämän?
Ihailtavaa kansalaistottelemattomuutta!
Jos ruotsin pakko-opetus lyötäisiin tuolla lailla lekkeriksi laajemmaltikin ja asian laitaa pidettäisiin julkisuudessa jatkuvasti esillä, niin ehkäpä Arkadianmäen lampolan kellokkaat vihdoinkin osaisivat tulkita kansalaisten olevan vakavissaan - hei...siis ihan oikeesti - pakkoruotsikysymyksessä ja ymmärtäisivät muuttaa pykälät ja paragraafit sellaiseen malliin, ettei olisi tarvetta tuollaiselle "de jure / de facto" -asetelmalle.
ed.: kirj.virhe
QuoteKansanedustaja ja Perussuomalaisten kolmas varapuheenjohtaja Juho Eerola: Pakkoruotsi heikentää poliisin toimintaedellytyksiä
Kansanedustaja ja Perussuomalaisten kolmas varapuheenjohtaja Juho Eerola vaatii hallitukselta toimia poliisien kielitaitovaatimusten järkevöittämiseksi.
Poliisihallinnon rakenneuudistukset ja vuoden 2003 kielilaki heikentävät Eerolan mukaan poliisin toimintaedellytyksiä. Poliiseilta vaaditaan ruotsin kielen taitoa myös alueilla ja tehtävissä, jossa ruotsin kielen taidolle ei ole todellista tarvetta. Lisäksi poliisien kielitaitoon kohdistuu kehittämispaineita lisääntyvän EU:n sisäisen liikkuvuuden ja maahanmuuton seurauksena.
Eerolan mukaan Suomen kaksikielisyyteen vetoaminen ei ole peruste edellyttää jokaiselta poliisilta ruotsin kielen taitoa, sillä usein on saatavilla vähintään yksi ruotsia taitava poliisi, ja tarpeen vaatiessa on mahdollista tarjota perustuslain velvoittamat palvelut myös tulkin välityksellä.
Eerola jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
http://www.debaatti.mediaparkki.com/?p=5227 (http://www.debaatti.mediaparkki.com/?p=5227)
Nykyisinhän tarvitaan tullivirkailijoiltakin ruotsinkielen taitoa, vaikka siitä ei olisi yhtikäs mitään hyötyä.
Asiasta paasaajien mukaan kaikki suomalaiset pitää opettaa ruotsinkielen maistereiksi, koska "Sitä tarvitaan palvelukielenä" ja "Onhan meillä pakkomatematiikka". Pakkomatematiikkaväitteet näkyvät elävän sitkeästi toimittajien mielessä, vaikka eivät ole koskaan ihmetelleet aineen universaalia luonnetta.
Quote from: Pöllämystynyt on 11.12.2014, 12:17:57
Huhun mukaan Itä-Suomessa olisi useampikin koulu, joissa ruotsi ei ihan oikeasti ole pakollinen. Tunneillekaan ei tarvitse osallistua, ja siksi aikaa on järjestetty jopa vaihtoehtoista toimintaa oppilaiden tarmon suuntaamiseksi edes johonkin, ja silti opettajat eivät raski, tai käytännössä voi antaa hylättyjä numeroita isolle osalle oppilaista. Kun tarpeeksi moni kieltäytyy ruotsista kokonaan, tarkoittaisi näiden hylkääminen ja jättäminen luokalle (?) katastrofaalista tulosta koululle ja koko seudulle.
Taitaa tuo juttu olla huhua, koska ei se ruotsinkieli ole kadonnut minnekkään opetussuunnitelmasta.
Suomen kouluissa hylätyn saaminen tarkoittaa yleensä merkittäviä poissaoloja. Se on ainoa syy miksi opettaja voi antaa hylätyn jostakin peruskoulun aineesta ja yleensä ei anneta mieluusti silloinkaan, koska sama oppilas olisi ensi vuonna samassa koulussa. Tämän takia on suunnilleen yhdentekevää mitä oppilas tekee koulussa, niin hylätyn saaminen on epätodennäköistä.
Quote from: Siili on 14.12.2014, 08:39:14
Quote from: Pöllämystynyt on 11.12.2014, 12:17:57
Huhun mukaan Itä-Suomessa olisi useampikin koulu, joissa ruotsi ei ihan oikeasti ole pakollinen. Tunneillekaan ei tarvitse osallistua, ja siksi aikaa on järjestetty jopa vaihtoehtoista toimintaa oppilaiden tarmon suuntaamiseksi edes johonkin, ja silti opettajat eivät raski, tai käytännössä voi antaa hylättyjä numeroita isolle osalle oppilaista. Kun tarpeeksi moni kieltäytyy ruotsista kokonaan, tarkoittaisi näiden hylkääminen ja jättäminen luokalle (?) katastrofaalista tulosta koululle ja koko seudulle.
Kyllähän tuo periaate, että opiskelijat leikkivät oppivansa ja opettajat leikkivät opettavansa, on arkipäivää korkeakoulujen pakkoruotsirituaaleissa. Korkeakoulujen ruotsinopettajat eivät (onneksi) pääsääntöisesti ole mitään sadisteja, jotka haluaisivat ehdoin tahdoin viivyttää opiskelijoiden valmistumista, joten korkeakoulujen pakollisia ruotsin kursseja suoritetaan todellakin juosten kusten. Esimerkiksi MOT:hen tuosta saisi herkullisen poleemisen jakson.
MOT:n kiinnostus pakkoruotsin kuvioihin ja/tai sen taustalla piileviin rahoituskuvioihin on tasan nolla. Kokeiltu on.
Quote from: nollatoleranssi on 15.12.2014, 19:00:29
Quote from: Pöllämystynyt on 11.12.2014, 12:17:57
Huhun mukaan Itä-Suomessa olisi useampikin koulu, joissa ruotsi ei ihan oikeasti ole pakollinen. Tunneillekaan ei tarvitse osallistua, ja siksi aikaa on järjestetty jopa vaihtoehtoista toimintaa oppilaiden tarmon suuntaamiseksi edes johonkin, ja silti opettajat eivät raski, tai käytännössä voi antaa hylättyjä numeroita isolle osalle oppilaista. Kun tarpeeksi moni kieltäytyy ruotsista kokonaan, tarkoittaisi näiden hylkääminen ja jättäminen luokalle (?) katastrofaalista tulosta koululle ja koko seudulle.
Taitaa tuo juttu olla huhua, koska ei se ruotsinkieli ole kadonnut minnekkään opetussuunnitelmasta.
Suomen kouluissa hylätyn saaminen tarkoittaa yleensä merkittäviä poissaoloja. Se on ainoa syy miksi opettaja voi antaa hylätyn jostakin peruskoulun aineesta ja yleensä ei anneta mieluusti silloinkaan, koska sama oppilas olisi ensi vuonna samassa koulussa. Tämän takia on suunnilleen yhdentekevää mitä oppilas tekee koulussa, niin hylätyn saaminen on epätodennäköistä.
Olkoon opetussuunnitelmassa, mutta jos se opetus kaikilla asteilla lyötäisiin lössiksi kautta maan tyyliin
Quote...opiskelijat leikkivät oppivansa ja opettajat leikkivät opettavansa, on arkipäivää korkeakoulujen pakkoruotsirituaaleissa.
ja kaikki oppilaat saisivat osaamisesta riippumatta ainakin sen armovitosen, niin jotainhan asialle ennen pitkää olisi tehtävä. Vai voisiko tuollainen pelleily jatkua maailman tappiin?
Nykytilannehan on juuri se että kaikille opetetaan, harva oppii. Sama olisi tulos jos kieli olisi vapaaehtoinen. Säästyisi vaan miljoonia ja valtavat tuntimäärät turhaa työtä.
Ruotsinkieliset reservaattiin?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182439-ruotsinkieliset-reservaattiin
Kompromissiratkaisussa alueet, joilla ruotsi on enemmistökieli, muodostaisivat ruotsikeskeisen reservaatin, kun taas 99 % suomenkielisistä vapautettaisiin pakkoruotsista ja suomenkielinen Suomi vapautettaisiin viranomaisten kielitaitovaatimuksista. Ruotsinkielisten alueellinen keskittyminen helpottaa ruotsinkielisten palvelujen tuottamista.
Quote"Me olemme Raaseporissa hirveän tyytyväisiä ekaluokalta alkavaan ruotsiin"
Sipoossa valtuutettujen enemmistö haluaa toisen kotimaisen kielen opetuksen alkavan jo ensimmäiseltä luokalta.
Raaseporin Tammisaaressa on yhdellä koululla ollut jonkin aikaa toinen kotimainen kieli lukujärjestyksessä jo ensimmäiseltä vuosikurssilta, ja Hakarinteen koulun kokemukset ovat hyviä.
Koulussa ovat hirveän tyytyväisiä, sanoo opetuspäällikkö Jukka Hautaviita, kun Yle Itä-Uudenmaa soittaa hänelle.
[..]
Asianomaisille lähetettiin Raaseporissa kysely ennen lopullista päätöstä. Niukka vähemmistö vanhemmista vastusti ruotsia ensimmäisenä vieraana kielenä, enemmistö opettajista oli sen puolella ja oppilaat halusivat mieluummin englannin.
– He eivät siis lue sitä vapaaehtoisesti, mutta kielitaidon turvaamiseksi ja lähikielen ja pohjoismaisen ulottuvuuden muistaen me teimme tällaisen ratkaisun, selittää Jukka Hautaviita. (käännös)
Svenska Yle: "Vi är rysligt nöjda i Raseborg med svenska redan på ettan" (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/16/vi-ar-rysligt-nojda-i-raseborg-med-svenska-redan-pa-ettan) 16.12.2014
Ruotsia ei suinkaan vastustanut Raaseporissa "niukka vähemmistö vanhemmista", vaan
enemmistö selkeällä kymmenen prosentin erolla. Mutta vanhempien enemmistön ja oppilaiden kanta siis jyrättiin, koska "kielitaidon turvaaminen", "lähikieli" ja "pohjoismainen ulottuvuus" Nyt kaikki ovat tämän lähidemokratianäytöksen jälkeen opetuspäällikön mielestä "hirveän tyytyväisiä".
Raaseporilaisille on valjennut millaista oli Neuvostoliitossa.
Ehkä siellä olisi vallankumouksen paikka. En kyllä omassa kunnassa nielisi tuollaista.
Kemiönsaaren (http://www.kemionsaari.fi/fi/lapset-ja-koulutus/koulut/) kunnanhallitus kannattaa ehdotusta, että kunnan kaikissa kouluissa opetetaan vuodesta 2016 lähtien toista kotimaista kieltä ensimmäiseltä luokalta lähtien. Asiasta päättää lopullisesti kunnanvaltuusto.
Svenska Yle: Kimitoöns KS: Tidigarelägg undervisningen i det andra inhemska (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/16/kimitoons-ks-tidigarelagg-undervisningen-i-det-andra-inhemska) 16.12.2014
Kaivelin asiasta julkaistuja valtuustopapereita, eikä missään täsmennetty, tarkoittaako tämä kaikille suomenkielisille oppilaille pakollista ensimmäiseltä luokalta alkavaa A1-ruotsia vai vain mahdollisuutta vapaaehtoisen ruotsin valitsemiseen. Oletan, että jälkimmäistä, mutta ihmettelen epämääräistä dokumentointia, sillä mitään arvioita uudistuksen vaikutuksista tai kustannuksista ei ole esitetty päättäjien päätöksenteon tueksi.
Quote from: Teemu Lahtinen on 14.12.2014, 08:52:09Meni mahdollisuus venyttää opintoja RVM-perusteella, joten olen joutunut ihan vaan jarruttelemaan laskuudella.
Mikä on RVM-peruste?
Quote from: Taikakaulin on 17.12.2014, 00:17:58
Quote from: Teemu Lahtinen on 14.12.2014, 08:52:09Meni mahdollisuus venyttää opintoja RVM-perusteella, joten olen joutunut ihan vaan jarruttelemaan laskuudella.
Mikä on RVM-peruste?
Ruotsia vaille maisteri.
Tuota lyhennettä on vastikään alettu käyttää niistä korkeakoulutetuista, joiden valmistuminen viivästyy virkamiesruotsin suorittamisen vuoksi.
Quote from: Roope on 16.12.2014, 15:23:32
Quote"Me olemme Raaseporissa hirveän tyytyväisiä ekaluokalta alkavaan ruotsiin"
Sipoossa valtuutettujen enemmistö haluaa toisen kotimaisen kielen opetuksen alkavan jo ensimmäiseltä luokalta.
Raaseporin Tammisaaressa on yhdellä koululla ollut jonkin aikaa toinen kotimainen kieli lukujärjestyksessä jo ensimmäiseltä vuosikurssilta, ja Hakarinteen koulun kokemukset ovat hyviä.
Koulussa ovat hirveän tyytyväisiä, sanoo opetuspäällikkö Jukka Hautaviita, kun Yle Itä-Uudenmaa soittaa hänelle.
[..]
Asianomaisille lähetettiin Raaseporissa kysely ennen lopullista päätöstä. Niukka vähemmistö vanhemmista vastusti ruotsia ensimmäisenä vieraana kielenä, enemmistö opettajista oli sen puolella ja oppilaat halusivat mieluummin englannin.
– He eivät siis lue sitä vapaaehtoisesti, mutta kielitaidon turvaamiseksi ja lähikielen ja pohjoismaisen ulottuvuuden muistaen me teimme tällaisen ratkaisun, selittää Jukka Hautaviita. (käännös)
Svenska Yle: "Vi är rysligt nöjda i Raseborg med svenska redan på ettan" (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/16/vi-ar-rysligt-nojda-i-raseborg-med-svenska-redan-pa-ettan) 16.12.2014
Ruotsia ei suinkaan vastustanut Raaseporissa "niukka vähemmistö vanhemmista", vaan enemmistö selkeällä kymmenen prosentin erolla. Mutta vanhempien enemmistön ja oppilaiden kanta siis jyrättiin, koska "kielitaidon turvaaminen", "lähikieli" ja "pohjoismainen ulottuvuus" Nyt kaikki ovat tämän lähidemokratianäytöksen jälkeen opetuspäällikön mielestä "hirveän tyytyväisiä".
Itse asiassa ruotsinkieliset vanhemmat ja opettajat kannattivat toista kotimaista pakolliseksi A1-kieleksi, mutta suomenkielisten vanhempien enemmistö olisi mieluummin halunnut englannin. Heidät jyrättiin.
Sairasta, että RKP levittää tätä kielinatsismia nyt kaikkiin kuntiin, joissa sillä on vaikutusvaltaa.
Quote from: Teemu Lahtinen on 14.12.2014, 08:52:09
Joo, mäkin sain virkamiesruotsini suoritettua pyytämättä ja yllätyksenä, se vaan ilmestyi opintosuoritusotteelle. Meni mahdollisuus venyttää opintoja RVM-perusteella, joten olen joutunut ihan vaan jarruttelemaan laskuudella.
Hyysäriopisto haluaa sinun valmistuvan, vaikka sitten väkisin, jotta et voisi enää vaikuttaa sen politiikkaan maailmaa syleilemättömillä mielipiteilläsi. ???
Quote from: Supaplex on 14.12.2014, 19:02:57
Quote from: Teemu Lahtinen on 14.12.2014, 08:52:09
Joo, mäkin sain virkamiesruotsini suoritettua pyytämättä ja yllätyksenä, se vaan ilmestyi opintosuoritusotteelle. Meni mahdollisuus venyttää opintoja RVM-perusteella, joten olen joutunut ihan vaan jarruttelemaan laskuudella.
Suoritin juuri suullisen osuuden virkamiesruotsista, läpi pääsi kunhan vaan avasi suunsa ja puhui jotain ruotsin kaltaista kieltä hetken. Onneksi tämä sinänsä järjetön asia on tehty näin helpoksi, muuten monella kandi roikkuisi ja pitkään. Voidaan kysyä, mitä järkeä on kurssissa jonka kokeesta pääsee läpi sanomalla lauseita tyyliin "Jag har öö alltid öö intresserad av fysik öö jättebra!"
Siitä on kohta jo kaksikymmentä vuotta. Ainoa vaatimus, jossa oltiin tiukkoja oli, että ensimmäisellä tunnilla piti olla minuutilleen. Meinasin tippua kurssilta, mutta yksi toinen kurssilainen vaihtoi kurssin toiseen vastaavaan ja pääsin sisään. Tunneista ei ollut hyötyä, jos ei haittaakaan. Kirjallisen kokeen eka kerralla reputin; uusinnasta selvisin, kun tajusin kirjoittaa simppeleitä lauseita, joista ei tullut 25 ja 50 poängin virheitä.
En tajunnut, mitä opettaja sanoi suullisesta kokeesta, mutta yllätyksekseni havaitsin, että minut oli listalla ilmoitustaululla merkitty siitä läpipääseeksi, vaikken ollut missään kokeessa ollut. Oliko tuntiaktiivisuus ollut riittävä, säälikö opettaja minua, vai johtuiko ylläyttävä suoritusmerkintä opettajan alkoholismista aiheutuneesta hajamielisyydestä. Joka tapauksessa tällä saavutuksella oli kiva kehuskella.
Joskus väitettin, että yliopistojen lepsuilu virkamiesruotsissa olisi huomattu, ja virkamiesruotsinkursseilla olisi tässä välillä pitänyt osatakin jotain. Ilmeisesti heti tilaisuuden tullen yliopistot alkavat sluibailla tässä asiassa. Byrokratia on jännä ilmiö.
Kuitenkin ruotsi on ainoa vieras kieli, jonka osaamisesta olen saanut hiukan ylimääräisiä pennosia ansaittua.
Närpiön ruotsinkielisyyttä puolustavien tekemää valitusta Närpiön muuttamisesta kaksikieliseksi ei ehditä käsitellä tämän vuoden puolella. Tämä johtaa siihen, että kaksikielisyysrahat jäävät saamatta ja Närpiön ensi vuoden budjettia on leikattava 1,4 miljoonalla eurolla.
Svenska Yle: Ont om tid för Närpes tvåspråkighet (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/17/ont-om-tid-narpes-tvasprakighet) 17.12.2014
Peilataanpa RKP:n politiikkaa:
Helsingissä englanti pakolliseksi A1-kieleksi
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182581-helsingissa-englanti-pakolliseksi-a1-kieleksi
-----------
Helsingissä on vieraskielisiä jo 12 % asukkaista, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jotta kymmeniä tai satoja eri kieliä puhuvat helsinkiläislapset kasvaisivat ymmärtämään toisiaan, kaupunginvaltuusto on päättänyt tehdä englannista kaikille yhteisen A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen. Samalla englanti aikaistetaan alkamaan jo ensimmäiseltä luokalta. Tarjolla on myös englannin kielikylpypäiväkoteja niille perheille, jotka haluavat lastensa oppivan englantia jo ennen kouluikää.
Aloitetta perustellaan sillä, että lähes kaikki suomenkieliset koululaiset ovat tähänkin saakka valinneet englannin A1-kieleksi; on vain tasapuolista, että ruotsinkielisetkin saavat englannin A1-kielekseen, jotta he eivät jäisi muiden koululaisten muodostamien monikielisten kaveriporukoiden ulkopuolelle. Helsinki on ylpeästi monikielinen ja -kulttuurinen kaupunki. Aika on ajanut ohi nurkkakuntaisesta suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä sekä rajoittavasta ja kansainvälistymistä jarruttavasta pohjoismaalaisuus-ideologiasta.
RKP:n valtuutetut ovat jättäneet eriävän mielipiteensä, koska päätös tarkoittaisi sitä, että Helsingin ruotsinkieliset (kaikkiaan 36 000) eivät saisi enää valita suomea A1-kielekseen. Enemmistön hyöty kuitenkin ratkaisee, ja vähemmistön on vain tyydyttävä osaansa. Ruotsinkieliset voivat opetella suomea esimerkiksi hengailemalla koulupäivän jälkeen kartsalla tai suomenkielisten kavereidensa luona.
Helsingin kaupungin opetuspäällikkö Jukka Viitahauta toteaa, ettei RKP:llä ole todellisia perusteluja valitukselleen, koska ruotsinkieliset voivat jatkossa valita suomen A2-kielenä toiselta tai kolmannelta luokalta. Käytännössä he siis saavuttavat yhtä hyvän tason suomen kielessä kuin tähänkin asti. Ainoa muutos on, että englantia opitaan nykyistä paremmalle tasolle.
"Ruotsinkieliset eivät lue englantia A1-kielenä vapaaehtoisesti, mutta säilyttääksemme kielitaidon sekä kaupungin monikielisyyden ja kansainvälisen ulottuvuuden teimme tämän päätöksen", sanoo Viitahauta.
Tämä olikin peilausta
Edellä oleva tarina ei oikeasti kerro Helsingistä vaan Raaseporista, Sipoosta, Kemiönsaaresta, Närpiöstä ja kaikista muista RKP:n vahvoista alueista. Ainakin kaikissa mainituissa kunnissa ollaan puuhaamassa toista kotimaista pakolliseksi A1-kieleksi. Perustelut ovat täsmälleen samat, jotka edellä esitin:
- Raaseporin opetuspäällikkö Jukka Hautaviita sanoo juuri noin, mutta puhuu suomenkielisistä.
- Sipoon kunnanvaltuutettu Christel Liljeström (RKP) perustelee aloitetta sillä, että haluaa Sipoon olevan aidosti kaksikielinen kunta.
Pitikö joku epäoikeudenmukaisena sitä, ettei ruotsinkielisten annettaisi enää valita suomea A1-kieleksi, vaan heidät pakotettaisiin suomenkielisten muottiin (nämä kun lähes kaikki valitsevat englannin A1-kieleksi)? Eikö silloin ole täsmälleen yhtä epäoikeudenmukaista, ettei suomenkielisten annettaisi enää valita englantia A1-kieleksi, vaan heidät pakotettaisiin ruotsinkielisten muottiin (nämä kun lähes kaikki valitsevat toisen kotimaisen A1-kieleksi)?
Jos jokin on epäoikeudenmukaista, se on epäoikeudenmukaista symmetrisesti. Jos joku on valmis polkemaan suomenkielisten oikeuksia, hänen on hyväksyttävä samoin perustein tapahtuva ruotsinkielisten oikeuksien polkeminen.
On järjenvastaista, että kunnat saavat kyllä tiukentaa kielipakottamista mutteivät löysentää sitä. Nähdäkseni ainoa keino saada valtio puuttumaan asiaan on se, että jokin kunta päättää tehdä jostain muusta kielestä (englanti, venäjä, tms.) kuin toisesta kotimaisesta pakollisen A1-kielen. Melko varmasti silloin RKP yhdessä sen porvarijaoksen (kokoomus) ja työväenjaoksen (SDP) kanssa tekisi lopun kuntien kieltenopetuksen itsehallinnosta.
Uskon siis, että tehokkain keino estää pakkoruotsin aikaistaminen A1-kieleksi RKP:n valta-alueella on se, että jokin suomenkielinen kunta alkaa suunnitella englannin tai venäjän tekemistä pakolliseksi A1-kieleksi.
Esitän haasteen: löytyykö esimerkiksi perussuomalaisten tai keskustan kunnallispoliitikoilta rohkeutta toimia tasa-arvoisen kieltenopetuspolitiikan suunnannäyttäjinä ja tehdä aloite jonkin ei-kotimaisen kielen tekemisestä pakolliseksi A1-kieleksi? Vastaisku RKP:n kielirajoittamiselle olisi hyvä ansio ajatellen ensi kevään eduskuntavaaleja - ja valtakunnallinen medianäkyvyyskin olisi luultavasti taattu.
Kokoomus kielivapauden kynnyksellä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182720-kokoomus-kielivapauden-kynnyksella
Katainen jyräsi vuonna 2010 kokoomuksen puoluekokouksen pakkoruotsin vastaisen äänestystuloksen oman virhetulkintansa perusteella. Nyt tuo virhe olisi mahdollista korjata.
Kokoomus jaiseen pasklata
A. Stubb.. råutsi on edelleen aivan varmasti Å ja Å
Vielä Sipoon kielialoitteesta
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182770-viela-sipoon-kielialoitteesta
"Suorastaan propagandalta kuulostaa väite, että aloite houkuttelisi kaksi- tai monikielisyydestä kiinnostuneita muuttajia. Jos ajatellaan, että vieraskielisiä on Suomessa jo enemmän kuin ruotsinkielisiä, niin uskallan väittää, että kaksikielisten perheiden enemmistöllä ruotsi ei ole kummankaan vanhemman kieli. Kun sitten mietitään vaikka venäläis-suomalaista tai englantilais-suomalaista kaksikielistä perhettä, niin miksi ihmeessä he haluaisivat muuttaa Sipooseen? Jotta heidän lapsensa joutuisi koulukielen eli suomen ja toisen kotikielen/äidinkielen (venäjä, englanti tai muu) lisäksi opiskelemaan vielä ruotsia heti ensimmäiseltä luokalta alkaen? Sehän olisi täysin kohtuutonta!
Sipoon aloite siis päinvastoin karkottaisi useimmat kaksi- ja monikieliset perheet. Ainoastaan suomi-ruotsi-kaksikieliset perheet voivat nähdä aloitteen hyödyllisenä. Christel Liljeströmin käsitys kunnan omaleimaisesta ja kaksikielisestä imagosta on siis se, että vieraskieliset painukoot muualle ja korvattakoot ruotsintaitoisilla muuttajilla. Joku muu voisi kutsua tällaista imagoa rajoittavaksi, syrjiväksi, impivaaralaiseksi ja kiihkokansallismieliseksi. Tällaista Sipootako RKP todella toivoo?"
Quote from: Jaska on 21.12.2014, 02:05:27
Vielä Sipoon kielialoitteesta
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182770-viela-sipoon-kielialoitteesta
"Suorastaan propagandalta kuulostaa väite, että aloite houkuttelisi kaksi- tai monikielisyydestä kiinnostuneita muuttajia. Jos ajatellaan, että vieraskielisiä on Suomessa jo enemmän kuin ruotsinkielisiä, niin uskallan väittää, että kaksikielisten perheiden enemmistöllä ruotsi ei ole kummankaan vanhemman kieli. Kun sitten mietitään vaikka venäläis-suomalaista tai englantilais-suomalaista kaksikielistä perhettä, niin miksi ihmeessä he haluaisivat muuttaa Sipooseen? Jotta heidän lapsensa joutuisi koulukielen eli suomen ja toisen kotikielen/äidinkielen (venäjä, englanti tai muu) lisäksi opiskelemaan vielä ruotsia heti ensimmäiseltä luokalta alkaen? Sehän olisi täysin kohtuutonta!
Sipoon aloite siis päinvastoin karkottaisi useimmat kaksi- ja monikieliset perheet. Ainoastaan suomi-ruotsi-kaksikieliset perheet voivat nähdä aloitteen hyödyllisenä. Christel Liljeströmin käsitys kunnan omaleimaisesta ja kaksikielisestä imagosta on siis se, että vieraskieliset painukoot muualle ja korvattakoot ruotsintaitoisilla muuttajilla. Joku muu voisi kutsua tällaista imagoa rajoittavaksi, syrjiväksi, impivaaralaiseksi ja kiihkokansallismieliseksi. Tällaista Sipootako RKP todella toivoo?"
Svenskfinland pysyköön Svenskfinlandina? Sibbo åt sibboborna.
Quote from: Jaska on 21.12.2014, 02:05:27
Vielä Sipoon kielialoitteesta
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182770-viela-sipoon-kielialoitteesta
Tuolla on ylimpänä hyvä kommentti:
QuoteRKP'läiset ovat sisäistäneet Goebbelsin periaatteen. Kun valhetta toistetaan tarpeeksi kauan, niin se alkaa muuttua uskottavaksi.
Suomen mediassa nuo valheet vaikuttavat menevän helposti läpi ja kun niitä ei kukaan kritisoi, niin se kritiikki ei saa minkäänlaista huomiota. Paitsi silloin kun poliitikon täytyy puolustella aihetta, kuten viimeisin kohulausunto Ritva Viljaselta (http://hommaforum.org/index.php/topic,97696.0.html).
QuoteValtaosa suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista
Enemmistö eli kolme neljäsosaa kansalaisista haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista, käy ilmi laajasta ja tuoreesta kyselytutkimuksesta, joka tehtiin syys–lokakuussa.
Yli 60 prosenttia on myös sitä mieltä, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia.
Yli puolet eli 55 prosenttia sanoo, että olisi opiskellut ruotsia koulussa, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista.
Enemmistö vastaajista suhtautui ruotsin kieleen ja ylipäänsä kaksikielisyyteen myönteisesti.
Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforsk on yhteistyössä Tampereen ja Turun yliopistojen politiikan tutkijoiden kanssa kartoittanut suomalaisten mielipiteitä ruotsin kielestä ja suomenruotsalaisista.
Tutkimusta johti professori Kimmo Grönlund.
Lisäksi selvitettiin, miten keskustelu pienryhmissä vaikuttaa osallistujien mielipiteisiin.
Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia julkistettiin maanantaina Helsingissä.
Kyselyyn suhtautumisesta ruotsin kieleen vastasi liki 7 400 suomenkielistä henkilöä, ja pienryhmäkeskusteluihin osallistui 326 henkilöä Tampereella ja netissä marraskuussa.
Mielipiteitä ruotsin kielestä selvitettiin kaikkiaan 14 ydinkysymyksellä. Niihin annetut vastaukset osoittavat, että suomenkielisten suhtautuminen ruotsin kieleen ja sen osaamiseen on melko myönteistä, mutta kritiikkiäkin esitetään.
[...]
http://www.hs.fi/kotimaa/a1419215630306?jako=feffc34c5346a455880b386135396f61 (http://www.hs.fi/kotimaa/a1419215630306?jako=feffc34c5346a455880b386135396f61)
Edelliseen on hyvä lisätä myös tämä perussuomalaisen mielipide.
http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182842-suurin-osa-suomalaisista-vastustaa-pakkoruotsia
"Åbo Akademin tutkimustulos on pakkoruotsin tyrmäysisku."
Kuulostaa oikean suuntaiselta. Kieltä (ja puhujia) vastaan ei oikeastaan ole mitään, mutta pakollisuus on vastenmielistä, varsinkin kun muut kielet koetaan hyödyllisemmiksi. Tuuli pois purjeista niiltä jotka hehkuttavat kielivähemmistövihaa.
Tästä vedetään tietysti johtopäätös "ruotsiin suhtaudutaan myönteisesti - pakollisuuteen ei syytä puuttua."
Itse repesin näille propagandavinkeille:
Quote from: HS
Grönlundin mukaan osin ristiriitaisista tuloksista voisivat ottaa oppia suomanruotsalaiset: "Suomenruotsalaisten tulisi pyrkiä hyödyntämään tätä epäloogisuutta argumentoidessaan kaksikielisyyden puolesta. Miten palvelut esimerkiksi pystytään turvaamaan, jos ei ole ruotsintaitoisia suomenkielisiä?"
...
Järkiargumenttien lisäksi voi Grönlundin mukaan käyttää tunteisiin vetoavia empaattisia keinoja, kuten eläviä esimerkkejä Pohjanmaalta ja saaristosta, jossa täysin ummikkoruotsalainen ei voi saada hoitoa, jos hoitohenkilökunta ei osaa sanaakaan ruotsia.
Miksi pakkoruotsiin suhtaudutaan penseästi, vaikka ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa pidetään arvokkaana? Mitä sinä ehdottaisit pakkoruotsin tilalle peruskouluihin? (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kieleen_suhtaudutaan_myonteisesti_mutta_miksi_pakkoruotsi_hiertaa/7703236)
Kun kysytään niin kannattaa käydä vastaamassa.
Itse kerroin kahden pienen kielen opiskelun, siis suomi ja ruotsi, hyödytöntä, kun toisen tilalla voi opiskella jotain suurempaa kieltä, josta enemmän hyötyä.
Englanti tulee luonnollisesti kaikille, mutta sen lisäksi suuria kieliä ovat kiina, espanja, venäjä, saksa, ranska.
Quote from: Taikakaulin on 22.12.2014, 12:38:32
QuoteValtaosa suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista
[...]
http://www.hs.fi/kotimaa/a1419215630306?jako=feffc34c5346a455880b386135396f61 (http://www.hs.fi/kotimaa/a1419215630306?jako=feffc34c5346a455880b386135396f61)
Tuossa artikkelissa oli mielenkiintoista tekstiä. Se kertoi aika hyvin sen miksi tämäkin mielipidetiedustelu tehtiin, eli etsittiin taktiikoita pakkoruotsi-argumenteille.
QuoteGrönlundin mukaan maltilliset tulokset osoittavat, että varsinaisia ruotsin kieleen vihamielisesti suhtautuvia suomalaisia on erittäin vähän, vaikka he ovatkin äänekkäitä julkisessa keskustelussa.
"Voi olla, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu tulee jossain vaiheessa tiensä päähän: jos jo kolme neljäsosaa suomenkielisistä haluaa siitä eroon, voi puolueiden eliittien kantojen arvioida muuttuvan. Ruotsinkielisten poliitikkojen ja erityisesti Rkp:n ainoa mahdollisuus on vedota nimenomaan siihen, että käytännössä Suomen kaksikielisyys on kaikkien suomalaisten ruotsin kielen perusosaamisesta kiinni."
Quote
Järkiargumenttien lisäksi voi Grönlundin mukaan käyttää tunteisiin vetoavia empaattisia keinoja, kuten eläviä esimerkkejä Pohjanmaalta ja saaristosta, jossa täysin ummikkoruotsalainen ei voi saada hoitoa, jos hoitohenkilökunta ei osaa sanaakaan ruotsia.
QuoteGrönlundin mukaan osin ristiriitaisista tuloksista voisivat ottaa oppia suomanruotsalaiset: "Suomenruotsalaisten tulisi pyrkiä hyödyntämään tätä epäloogisuutta argumentoidessaan kaksikielisyyden puolesta. Miten palvelut esimerkiksi pystytään turvaamaan, jos ei ole ruotsintaitoisia suomenkielisiä?"
Viimeisin argumentti tuossa yllä kyllä kuullostaa aika ilkeältä "milläs palvelette viimeisiä muutamaa SuRua kun kaikki eivät puhu ruotsia"
Quote from: ämpee on 22.12.2014, 13:10:56
Miksi pakkoruotsiin suhtaudutaan penseästi, vaikka ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa pidetään arvokkaana? Mitä sinä ehdottaisit pakkoruotsin tilalle peruskouluihin? (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kieleen_suhtaudutaan_myonteisesti_mutta_miksi_pakkoruotsi_hiertaa/7703236)
Tyhmiä kysymyksiä. 1 pakko on huono kannustin, surukulttuurin ylläpito on surujen vastuulla. 2 vapaaehtoisuutta. Duh.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 22.12.2014, 13:11:59
"Voi olla, että ruotsin kielen pakollinen opiskelu tulee jossain vaiheessa tiensä päähän: jos jo kolme neljäsosaa suomenkielisistä haluaa siitä eroon, voi puolueiden eliittien kantojen arvioida muuttuvan. Ruotsinkielisten poliitikkojen ja erityisesti Rkp:n ainoa mahdollisuus on vedota nimenomaan siihen, että käytännössä Suomen kaksikielisyys on kaikkien suomalaisten ruotsin kielen perusosaamisesta kiinni."
Sikäli kelvoton argumentti, että todelliseen kaksikielisyyteen tarvittavaa "kaikkien suomalaisten ruotsin kielen perusosaamisesta" ei ole koskaan ollutkaan. Ei ennen peruskoulun pakkoruotsia, ei sen aikana, eikä etenkään nyt, kun ruotsin osaaminen heikkenee tutkimusten mukaan vuosi vuodelta. Huomattavaa on, että edelleen merkittävä osa suomenkielisistä koululaisista osaa ruotsia hyvin, mutta vastaavasti suuri osa ei osaa sitä pakkoruotsista huolimatta käytännössä juuri lainkaan. Osaajat opiskelisivat ruotsia vapaaehtoisestikin, kuten tuosta tänään julkistetusta tutkimuksesta (55 prosenttia vastaajista olisi valinnut vapaaehtoisen ruotsin) kävi ilmi. Valtaosan osaaminen taas on joka tapauksessa niin heikkoa, että se ei kelpaisi ruotsinkielisille heidän palvelujensa tuottamiseen.
Kimmo Grönlund yrittää Rkp:n lailla muuttaa mielikuvaa Suomen kaksikielisyyden määritelmästä. Suomen kaksikielisyydellä on perinteisesti viitattu siihen, että Suomessa suomenkieliset ja ruotsinkieliset ovat oikeutettuja lakisääteisiin palveluihin äidinkielellään, ei sitä, että kaikkien suomalaisten edellytettäisiin osaavan suomea ja ruotsia. Määritelmää on yritetty vaivihkaa muuttaa, koska nykyään lähes kaikki ruotsinkielisiksi rekisteröityneet ovat oikeasti enemmän tai vähemmän kaksikielisiä, eikä aiemmassa argumentoinnissa käytettyjä ummikkoruotsinkielisiä ole enää kuin kourallinen. Suomenkielisten koululaisten kaksikielisyys on nykyään suomen ja englannin osaamista.
QuoteTutkimus sen todisti – leijonanosa karsastaa pakkoruotsia
Hymy oli tänään herkässä monella joulunviettoon valmistautuvalla perussuomalaisella, kun tuoreen tutkimuksen tulokset julkistettiin.Tutkimuksen mukaan suomalaisten vankka enemmistö eli kolme neljäsosaa haluaisi eroon pakollisesta kouluruotsista.
Suhtautuminen ruotsinkielen opiskelun pakollisuuteen oli tutkimuksen mukaan selkeästi kielteistä. Yli 60 prosenttia on myös sitä mieltä, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia.
Ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisuutta käsittelevä tutkimuksen teki Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos Samforskin yhteistyössä Tampereen ja Turun yliopistojen politiikan tutkijoiden kanssa.
Perussuomalaiset ovat puolueena kannattaneet kansalaisaloitetta ruotsinkielen valinnaisuudesta.
Puolueen piiristä on toistuvasti todettu, että ruotsin pakollinen opiskelu vie aikaa globaalisti hyödyllisempien kielten opiskelulta. Tämä koetaan rasitteeksi erityisesti kaupankäynnin kannalta, koska ruotsin kieli on pienen markkina-alueen kieli.
- Jos mielimme laajentaa vientiämme, sen on suuntauduttava muuallekin kuin Itämeren länsirannalle. Toivomme jokaisen puolueen ottavan rohkeasti kantaa ruotsinkielen valinnaisuuteen vaalikeskusteluissa. Me olemme oman kantamme jo kertoneet, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström muistuttaa.
https://www.suomenuutiset.fi/tutkimus-sen-todisti-leijonanosa-karsastaa-pakkoruotsia/ (https://www.suomenuutiset.fi/tutkimus-sen-todisti-leijonanosa-karsastaa-pakkoruotsia/)
Minua hämmästytti avoimuus, jolla
tutkija Kimmo Grönlund luetteli Helsingin Sanomien haastattelussa tutkimuksen perusteella hyviksi havaittuja keinoja kansan tahdon vastaisen pakkoruotsin pitkittämiseen propagandan avulla. Yleensä tuollaisia puhutaan vain ruotsinkielisissä tiedotusvälineissä. Myös Rkp:n ns. Kasnäs-manifestin (http://hommaforum.org/index.php/topic,16820.msg236491.html#msg236491) teesit olivat esillä:
Quote from: HS 22.12.2014
Grönlund on sitä mieltä, että siirtolaisuudessa on Suomen ruotsinkielisyyden mahdollisuus. Kotouttamista suuntaamalla siten, että suurempi osa oppisi ruotsin kielen suomen sijaan tai ohella turvaisi kaksikielisyyden esimerkiksi palveluammateissa Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Aamuset-lehdessä tarkemmin tutkimuksen pienryhmäosuudesta:
QuoteTarkoituksena oli myös selvittää miten keskustelu pienryhmissä vaikuttaa osallistujien mielipiteisiin. Puolelle ryhmistä annettiin keskustelua varten ohjeet, joiden noudattamista valvoi tarkoitukseen koulutettu henkilö, niin sanottu moderaattori. Puolet ryhmistä keskusteli vapaasti ilman ohjeita, eikä ryhmässä läsnä ollut järjestäjien edustaja puuttunut keskustelun kulkuun.
Keskustelijat osallistuivat joko Tampereella järjestettyyn tapahtumaan tai nettipohjaiseen keskusteluun. Tampereen keskustelu käytiin ryhmähuoneissa, nettikeskustelu käytiin webbikameroiden ja mikrofonien avulla.
Kansalaiskeskustelun tarkoituksena oli selvittää, miten keskustelu samanmielisistä koostuvassa ryhmässä vaikuttaa osallistujien mielipiteisiin. Tutkimusta varten ryhmät jaettiin kahteen niin kutsuttuun käsittelyyn. Puolissa ryhmistä keskustelu oli vapaata, kun taas toinen puoli sai keskustelulleen ohjeet, joissa painotettiin muita osallistujia kohtaan kunnioittavaa keskustelutapaa, avointa mieltä ja kuuntelun merkitystä. Osallistujia pyydettiin myös olemaan tasapuolisia ja pohtimaan toisten keskustelijoiden julkituomia mielipiteitä tarkkaan.
Tutkimuksen lähtökohtana toimivat aiemmat tutkimustulokset, joiden mukaan samanmieliset ryhmät muuttuvat keskustelun tuloksen mielipiteiltään entistä jyrkemmiksi. Tutkijaryhmä oli kiinnostunut testaamaan, vaikuttavatko politiikan tutkijoiden kehittämät pohdintaan ja harkintaan kannustavat säännöt mielipiteiden kehitykseen.
Aamuset: Kaksikielisyydellä enemmistön tuki, pakkoruotsista halutaan silti eroon (http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/uutiset/kaksikielisyydella-enemmiston-tuki-pakkoruotsista-halutaan-silti-eroon) 22.12.2014
Maamme kaksikielisyyden sanotaan olevan suomalaisten ruotsinopinnoista kiinni, toisaalta kerrotaan, että joku saariston ummikkoruotsalainen ei saa palvelua jos kaikki Sipoosta Savoon ei osaa ruotsia.
Kumma juttu, että siltä saariston ummikolta ei edellytetä kaksikielisyyttä, vaan ainoastaan kaikilta muilta.
Erikoisia tulkintoja pakkoruotsikyselystä:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182884-erikoisia-tulkintoja-pakkoruotsikyselysta
Quote from: vihapuhegeneraattori on 22.12.2014, 13:11:59
QuoteGrönlundin mukaan osin ristiriitaisista tuloksista voisivat ottaa oppia suomanruotsalaiset: "Suomenruotsalaisten tulisi pyrkiä hyödyntämään tätä epäloogisuutta argumentoidessaan kaksikielisyyden puolesta. Miten palvelut esimerkiksi pystytään turvaamaan, jos ei ole ruotsintaitoisia suomenkielisiä?"
Viimeisin argumentti tuossa yllä kyllä kuullostaa aika ilkeältä "milläs palvelette viimeisiä muutamaa SuRua kun kaikki eivät puhu ruotsia"
Ilmeisesti suomenruotsalaisille on pöyristyttävää ajatella, että heidän oma kieliryhmänsä kykenisi ylläpitämään palveluitaan itse, samalla tapaa kuin suomenkieliset. Tai edes rahaa vastaan palveluita tarjoavien suomenkielisten avustuksella. Kaikki suomenkieliset on koulutettava varmuuden vuoksi palvelusväeksi!
Kyllä tämä asenne kaipaisi lisää näkyvyyttä. Herra ja palvelusväki -mentaliteetti saattaisi kiskaista suomenkieliset mitä loistavimmin mukaansa.
Se, että tuollaisen asenteen öykkärimäisyydelle voi kasvaa sokeaksi kertookin aika paljon siitä, miten "syrjittyjä" kielipolitiikassa vaikuttavat poliitikot, tutkijat ja muut aktiivit lopulta ovat. He eivät oikein taida tunnistaa sitä, että ovat toistuvasti nauttineet pienelle ryhmälle muiden kustannuksella järjestetyistä erioikeuksista. Saavutetut eturyhmäedut ja niin edelleen...
Grönlund sivalsi ylen uutisissa pakkomatikka-argumentilla. Jotenkin tutun kuuloista, eikä tämäkään kysely vaikuta yhtikäs mihinkään. Kansa on väärässä.
QuotePakkoruotsi on yksi perussuomalaisten vaaliteemoista ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Puolueen ryhmänjohtaja Jari Lindströmin mukaan kielteinen kanta pakkoruotsiin on täysin perussuomalaisten linjan mukainen.
...
RKP:n eduskuntatyhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ymmärtää pakkoruotsin ympärillä käytävän keskustelun.
...
Eduskunnassa on paraikaa kansalaisaloite asiasta ja sitä käsitellään talvella, joten koko eduskunta joutuu muodostamaan mielipiteensä pakkoruotsista vielä ennen keväällä käytäviä vaaleja.
Nylanderin mukaan pakkoruotsista luopuminen on RKP:lle kynnyskysymys. Puolue ei hänen mukaansa lähde hallitukseen, jonka ohjelmassa pakkoruotsista luopuminen on.
MTV3: Pakkoruotsi perussuomalaisille vaaliteema - RKP:lle kynnyskysymys (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pakkoruotsi-perussuomalaisille-vaaliteema-rkp-lle-kynnyskysymys/4634044) 22.12.2014
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund muotoili jokin aika sitten vastauksensa tuohon kynnyskysymysasiaan suunnilleen niin, että RKP voisi lähteä pakkoruotsin lopettavaan hallitukseen, mikäli ruotsinkielisten asema turvataan jollain muulla lailla. Haglund ei tarkentanut, mitä tällaiset toimet olisivat, mutta jätti jo viisaasti takaportin auki väistämättömälle.
Edelleen suuresti epäilen, että kansalaisaloite ehtisi enää tämän eduskunnan käsittelyyn. Asian taas hautumaan jättänyt sivistysvaliokunta on järjestänyt ensi vuodelle uusia asiantuntijakuulemisia, ja puheenjohtaja Raija Vahasalo on ilmoittanut haluavansa aloitteen myös perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mikä on vaalien läheisyyden vuoksi täysin poissuljettua.
QuoteReijo Tossavainen 22.12.2014 18:41
Näyttää siltä, että eduskunnassa pakkoruotsin poistoa kannattavan kansalaisaloitteen käsittelyä jarrutetaan. Asia tuli valiokuntaan 16.5., mutta asiantuntijakuuleminen oli vasta 11.11. Sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään. Asiaa valmistelee sivistysvaliokunta, jonka puh.joht. on pakkoruotsia kannattava Raija Vahasalo.
Asuin lapsena usean vuoden ruotsissa ja olin siksi ylä-asteella/2. asteen kouluissa melko hyvä ruotsissa, mutta en ole tarvinnut sitä mihinkään pariin vuosikymmeneen ja en enää käytännössä osaa kieltä lainkaan. Sama koskee siskoani, taidot joita ei tarvita mihinkään ruostuvat väkisinkin.
Quote from: Chew Bacca on 22.12.2014, 20:49:40
Grönlund sivalsi ylen uutisissa pakkomatikka-argumentilla. Jotenkin tutun kuuloista, eikä tämäkään kysely vaikuta yhtikäs mihinkään. Kansa on väärässä.
Huvittavaa että asiaa käsittelevä tutkija käyttää tuollaisia aasinsilta-argumentteja, vaikka ne ovat kumottu tuhansia kertoja aikaisemmin. Tutkijaa ei tietenkään ihmetytä, miksi vain Suomessa ja Ruotsissa on pakkoruotsi, ei missään muissa maissa. Pakkomatematiikkaa on kaikissa maissa, mutta tietenkin RKP:n rahoista nauttivalle "tutkijalle" tuollainen tieto on "uutta tietoa".
Quote from: Roope on 22.12.2014, 21:19:52
QuoteReijo Tossavainen 22.12.2014 18:41
Näyttää siltä, että eduskunnassa pakkoruotsin poistoa kannattavan kansalaisaloitteen käsittelyä jarrutetaan. Asia tuli valiokuntaan 16.5., mutta asiantuntijakuuleminen oli vasta 11.11. Sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään. Asiaa valmistelee sivistysvaliokunta, jonka puh.joht. on pakkoruotsia kannattava Raija Vahasalo.
Tuo kertoo vain siitä, että tuota suunniteltiin jo alunperin tietoisesti. Homoliittojen Tahdon-aloite säikäytti viimeistään pakkoruotsi-kansalaisaloitetta vastustavat tahot.
Epätodennäköistähän olisi ollut, että aloite olisi mennyt joka tapauksessa läpi. Mutta kaikki kapuloiden laittaminen rattaisiin näkyy olevan tuon ryhmän tavoite. Saatettiin pelätä julkista keskusteluakin, ettei asia nousisi taas uudelleen käsityslistalle ja vaikuttaisi seuraavan vuoden vaaleihin. Kansan enemmistön vastustava kanta tiedetään ja se aiheuttaa pelkoa.
Quote from: nollatoleranssi on 22.12.2014, 23:51:23
Huvittavaa että asiaa käsittelevä tutkija käyttää tuollaisia aasinsilta-argumentteja, vaikka ne ovat kumottu tuhansia kertoja aikaisemmin. Tutkijaa ei tietenkään ihmetytä, miksi vain Suomessa ja Ruotsissa on pakkoruotsi, ei missään muissa maissa.
Grönlund antoi ymmärtää, että pakkoruotsin vastustaminen johtuu ajassa olevasta pakkojen vastustamisesta, mutta ruotsi on valitettavasti joutunut sattumalta tai ehkä sittenkin juuri erityisesti Timo Soinin agitaation vuoksi tämän pakkojen poistamisen kohteeksi toisin kuin "pakkomatematiikka tai pakkohistoria". Yksikään toimittaja ei näy kyseenalaistaneen Kimmo Grönlundin roolia
tutkijana tai hänen sanomisiaan, mutta tällaista tämä vain on.
Lehdistötiedote (http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf) (pdf)
Quote from: ämpee on 22.12.2014, 13:10:56
Mitä sinä ehdottaisit pakkoruotsin tilalle peruskouluihin?
Pakollista B-tason kieltä, jonka voi valita koulun tarjoamasta valikoimasta.
Quote from: HSGrönlundin mukaan osin ristiriitaisista tuloksista voisivat ottaa oppia suomanruotsalaiset: "Suomenruotsalaisten tulisi pyrkiä hyödyntämään tätä epäloogisuutta argumentoidessaan kaksikielisyyden puolesta. Miten palvelut esimerkiksi pystytään turvaamaan, jos ei ole ruotsintaitoisia suomenkielisiä?"
Ottakoot oppia Islannista. Siellä on pystytty turvaamaan islanninkieliset palvelut, vaikka siellä on islanninkielisiä suunnilleen yhtä paljon kuin ruotsinkielisiä Suomessa.
Ottaako PS tuota asiaa esille vaalitaistossa keväällä? Tilaisuus olisi.
Suomenkieliset ovat painostettuja ja pakkoruotsia vastustavan Yleisradion harhaan johtamia.
QuotePääkirjoitus: Tukea kaksikieliselle Suomelle
Suomenkieliset vaalivat ruotsia, mutta haluavat silti päästä eroon pakollisesta kouluruotsista. On aika suunnitelma B:lle.
Åbo Akademin tutkimuksen mukaan suomenkielisten suomalaisten suhtautuminen ruotsin kieleen vaikuttaa ainakin pintapuolisesti ristiriitaiselta. Vaikka ajatus, että ruotsin kieli on tärkeä osa Suomea, saa vankan tuen, enemmistö haluaa poistaa pakollisen kouluruotsin.
...
Kolme neljästä katsoo, ettei kouluruotsin pitäisi olla pakollista. Samanaikaisesti kaksi kolmesta on sitä mieltä, että ruotsin kielen ja kulttuurin katoaminen Suomesta olisi sääli. Reilusti yli puolet – 64 prosenttia – on sitä mieltä, että ruotsin kieli on olennainen osa yhteiskuntaamme.
Tällaiset luvut näyttävät, että taistelu yleisestä mielipiteestä on menetetty niiden mielestä, jotka haluavat, että suomalaiset lapset lukevat toista kotimaista kieltä koulussa. Valinnanvapausargumentilla voi nykyään perustella vaikka mitä. "Pakkoruotsi"-käsitettä käytetään yleisesti suomalaisissa tiedotusvälineissä, jopa Yleisradion suomenkielisissä uutisissa yhtiön kaksikielisyysstrategiasta huolimatta. Tällaisessa tilanteessa, tai tällaisen painostuksen alaisina, on ehkä ymmärrettävää, että ihmiset eivät ajattele muita pakkoaineita ja koulun yleissivistävää merkitystä. Tai millaisia ovia ruotsin osaaminen avaa ruotsalaisille ja pohjoismaisille työmarkkinoille.
Tähän asti pakollisuudella on ollut laaja poliittinen hyväksyntä. Pakollisen kouluruotsin lakkauttamista haluavan kansalaisaloitteen eduskunnassa käsittelemisellä saamme uuden suunnan tilanteeseen. Eduskunta äänestää asiasta vuoden alussa.
...
Suomenruotsalaiseen retoriikkaan kuuluu, että pakollisuuden hylkääminen johtaa lopulta siihen, ettei ruotsi ole enää toinen kansalliskieli. On varmasti totta, että useimmille ruotsalaisvihamielisille voimille kouluruotsin lakkauttaminen on vain ensimmäinen askel. Mutta toinen vaihe ei näytä saavan laajaa kannatusta.
Ruotsinkielisten on korkea aika kehittää suunnitelma B. Kuinka ruotsin kielen taitoa ja maan kaksikielisyyttä ylläpidetään, jos ei ole enää pakollisuutta? Sen ei tarvitse merkitä ruotsin loppua Suomessa, mutta siihen on oltava suunnitelma. (käännös)
Susanna Ginman
Hbl: Stöd till tvåspråkigt Finland (http://hbl.fi/opinion/ledare/2014-12-23/698821/stod-till-tvasprakigt-finland) 23.12.2014
QuoteTällaisessa tilanteessa, tai tällaisen painostuksen alaisina, on ehkä ymmärrettävää, että ihmiset eivät ajattele muita pakkoaineita ja koulun yleissivistävää merkitystä. Tai millaisia ovia ruotsin osaaminen avaa ruotsalaisille ja pohjoismaisille työmarkkinoille.
Selvästi kapeampia ovia kuin mitä ranskan, saksan, espanjan tai kiinan osaaminen avaa kansainvälisille työmarkkinoille.
Quote from: Jaakko Sivonen on 23.12.2014, 02:52:44
Selvästi kapeampia ovia kuin mitä ranskan, saksan, espanjan tai kiinan osaaminen avaa kansainvälisille työmarkkinoille.
Suomenkielisissä tiedotusvälineissä ei ole juurikaan avattu ruotsalaisten nuorten tilannetta, kun edes selvästi parempi kielitaito ei takaa ensimmäistä työpaikkaa työehdoista tinkivien maahanmuuttajien kanssa kilpailtaessa, minkä takia nuorten täytyy lähteä hakemaan töitä muun muassa Norjasta. Ruotsin kantaväestön nuorisotyöttömyys on hurjaa etenkin maan muuten (kantaväestön ja eurooppalaisten maahanmuuttajien) erityisen korkeaan työllisyysasteeseen suhteutettuna.
Huomaakohan Höblän toimittaja itse tekstissään olevaa hassua juttua: poliittista tahtoa pakkoruotsiin löytyy - kansan selvä enemmistö vastustaa.
Median tehtävä on tietysti kääntää kansan pää.
Quote from: Chew Bacca on 23.12.2014, 11:55:17
Huomaakohan Höblän toimittaja itse tekstissään olevaa hassua juttua: poliittista tahtoa pakkoruotsiin löytyy - kansan selvä enemmistö vastustaa.
Kyllä huomaa. Hän vain nimeää sen Kimmo Grönlundin ja Ylen ruotsinkielisen toimituksen lailla kansan enemmistön "ristiriitaisuudeksi". Nyt ehkä tunnustetaan vastentahtoisesti tosiasiat vaikka sitten syyttämällä tilanteesta suomenkielistä Yleä, perussuomalaisia ja poliittista johtoa.
Grönlund muotoili tilanteen ruotsinkielisissä uutisissa siten, että "kaksikielisyydelle on vahva tuki teoriassa", mutta "käytännössä eli konkreettisissa kysymyksissä" eli pakkoruotsin tasolla "tuki on hieman matalampi". Tutkija oli myös tehnyt havainnon, että suuri osa suomenkielisistä asuu seuduilla, joilla ei ole koskaan tarvetta ruotsin kielen käyttöön, joten he eivät oikein ymmärrä pakkoruotsia. Voin arvata, että nämä onnettomat tarvitsevat Grönlundin mielestä ennen kaikkea lisää valistusta.
Quote
Toimittaja
Mitä tämä ristiriitaisuus tarkoittaa?
Professori Kimmo Grönlund
Se tarkoittaa, että ihmiset ymmärtävät, että Suomi on...tai on ollut osa Ruotsia ja osa pohjoismaista yhteisöä, ja että meillä on suomenruotsalainen vähemmistö, ja siksi ruotsin kielen on oltava osa suomalaista yhteiskuntaa. Mutta samanaikaisesti on todella paljon ihmisiä, jotka eivät kohtaa arkipäivässään ruotsinkielisiä, jotka ovat hajautuneet alueittain. Eli siellä, missä suomenruotsalaisia kohdataan, ymmärretään, että sitä tarvitaan. Suuren yli 7 300 hengen kyselyn lisäksi teimme ryhmäkeskusteluja 320 osallistujan kanssa. Keskustelin itse muutamien kanssa, jotka sanoivat, etteivät ole koskaan edes tavanneet yhtään suomenruotsalaista. Joten he eivät tietenkään ymmärrä arkipäivän tarvetta ruotsin kielelle. Eli se yksinkertaisesti heijastelee heidän arkikokemuksiaan. (käännös)
Svenska Yle: Professor Kimmo Grönlund: "Få möter svenskan i vardagen." (http://areena.yle.fi/tv/2558556) 22.12.2014 (video, 1 min)
QuoteToimittaja Veronika Bogomoloff
Syödäkö kakku vai säästää se? Näin voi kuvailla suomenkielisten suhtautumista ruotsin kieleen Åbo Akademin tuoreessa tutkimuksessa. Suomenkieliset arvostavat ruotsin keiltä, mutta haluavat luopua pakollisesta kouluruotsista.
...
Suurin osa suomenkielisistä suomalaisista tukee Suomen kaksikielisyyttä. Näin kertoo Åbo Akademin tutkimus. Mutta tästä huolimatta useimmat haluavat luopua pakollisesta kouluruotsista.
Toimittaja Niklas Evers
Suomenkielisillä suomalaisilla on ristiriitainen näkemys ruotsin kielestä, osoittaa Åbo Akademin tutkimus. Toisaalta enemmistö katsoo, että ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa, mutta toisaalta ruotsin kielen tuki laskee yksittäisissä asiakysymyksissä.
...
Toimittaja Niklas Evers
Useimmat poliittiset puolueet ovat tähän asti tukeneet pakollista kouluruotsia, mutta kysymys kuuluu, kuinka kauan tämä voi jatkua, kun kansan enemmistö haluaa, että ruotsin kielen opettamisesta tehdään vapaaehtoista.
Professori Kimmo Grönlund
Minun arvioni on, että asia otetaan esille vaalikampanjoissa keväällä. Ennemmin tai myöhemmin vaatimus tulee hallitusneuvotteluihin. Toisaalta suomenruotsalaisten kannalta peli ei ole vielä menetetty, vaan on vain tultava paremmiksi argumentoimaan, miksi se on tärkeää. (käännös)
Yle Nyheter TV-nytt (http://areena.yle.fi/tv/2288991) 22.12.2014 (video)
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/ruotsin-opettaja-oudoksuu-tutkimusta-1.1743114
QuoteErikoinen tutkimus, sanoo ruotsin opettaja Heli Koskinen. Kuva: Maria Mäki
Vaasan lyseon lukion ruotsin opettaja Heli Koskinen on ihmeissään. Hän ei tahdo uskoa tuoretta yliopistotutkimusta siitä, kuinka suomenkieliset suhtautuvat ruotsin kieleen. Kolme neljästä 7 400 tutkimukseen osallistuneesta vastustaa pakkoruotsia, ja melkein yksi kolmesta ei välittäisi, vaikka ruotsi katoaisi Suomesta kokonaan.
-Jos tutkimus olisi tehty Vaasan seudulla, tulokset olisivat varmasti myönteisemmät, kaksikielisessä lukiocampuksessa, Vaasan lyseon lukiossa ruotsia opettava Heli Koskinen sanoo.
Varsinainen Einstein... :facepalm:
Quote from: Salaa nuiva on 23.12.2014, 15:56:56
-Jos tutkimus olisi tehty Vaasan seudulla, tulokset olisivat varmasti myönteisemmät, kaksikielisessä lukiocampuksessa, Vaasan lyseon lukiossa ruotsia opettava Heli Koskinen sanoo.
Kaksikielinen lukiokampus?! Miten tuollainen rotujen sekoittaminen voidaan hyväksyä jaloissa freudenthalilaisissa piireissä?
Ettei nyt vaan hieman juksattaisi.
Otanta on moninkertainen verrattuna vaikkapa vaaligalluppeihin. Numerot eivät valehtele, ja virhemarginaali on varmasti huomioitu. Ruotsinopettaja ei taida ihan ymmärtää otannan ideaa. Varmasti olisi saatu erilainen tulos rajaamalla otantaa maantieteellisesti. Miksi kysyä vaasalaisilta kun voisi ottaa otantaan vain kouvolalaisia, tai tesomalaisia. Ei kyllä yllätä että hätä on kova kun leipäpuuta sahataan!
Edes tutkimuksen tekijä, vahvasti omalehmäinen suruyliopisto, tuskin uskaltaa vetää kotiinpäin itse tuloksissa. Johtopäätökset tietysti kieroillaan ideologian mukaisiksi.
Hieman haiskahtaa ankkalammessa olevan sellaista mentaliteettia, että finnit eivät ymmärrä omaa parastaan ja siksi asian suhteen pitää vielä vääntää rautalankaa jollain tehokkaammalla tavalla.
QuoteKyllä kaksikielisyydelle - ei kouluruotsille
Kolme neljästä haluaa romuttaa koulujen pakollisen ruotsin
Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston laajassa tutkimuksessa melkein 80 prosenttia ilmoitti olevansa valmis romuttamaan koulujen pakollisen ruotsin kielen. Samanaikaisesti lähes 70 prosentin mielestä olisi sääli, jos ruotsin kieli ja kulttuuri katoaisivat Suomesta.
– Suomenruotsalaisten etuja valvovien pitäisi ottaa luvut vakavasti. Uskon, että pakollisesta ruotsin opetuksesta täytyy tulla vaalikysymys, sanoo tutkimusryhmää johtanut professori Kimmo Grönlund.
Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa poliitikkojen asenne on selvästi myönteisempi kuin kansan keskuudessa yleensä.
[...]
Vastausten suuri linja on selvä: enemmistö kannattaa periaatteessa kaksikielistä Suomea ja ruotsinkielisiä palveluja kielivähemmistölle. Mutta kaksikielisyyttä ei saa pakottaa suomenkielisille pakollisen ruotsin kielen opetuksen kautta. Päinvastoin melkein 80 prosenttia ilmoittaa, että on valmis luopumaan pakollisesta kouluruotsista. Jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoinen, yli puolet ilmoitti, että olisi silti valinnut sen. Enemmistö – 68 prosenttia – on myös sitä mieltä, että johtavien poliitikkojen olisi osattava ruotsia.
[...]
– Mistä asenteet johtuvat? Kysymys kuuluu, onko Timo Soinin retoriikka yhdessä suomenruotsalaisen eliitin suomenruotsalaisista luoman kuvan kanssa vaikuttanut mielipiteisiin. Ehkä pitäisi esitellä enemmän Pohjanmaan arkipäivää, sanoo professori Kimmo Grönlund, joka on vetänyt tutkimusta.
Vaikuttaa joka tapauksessa selvältä, että eliitin suomenruotsalaisten ympärillä käymä keskustelu ei välttämättä vastaa tavallisen kansan mielipiteitä. Siksi Grönlund uskoo, että tulos tulee näkymään vaalikeskustelussa.
– Täytyy muistaa, että 3,5 prosenttia suomalaisista toimii aktiivisesti puolueissa. Se tarkoittaa, että 96,5 prosenttia ei sitä tee. Tutkimus osoittaa, että poliitikkojen kannattaisi käyttää kansalaispaneeleita selvittääkseen, mikä on kansan harkittu mielipide. Antamalla kansan sanoa mielipiteensä, kohotettaisiin politiikan demokratianäkökulmaa, sanoo Grönlund, jonka mukaan yli 300 fyysisiin pienryhmäkeskusteluihin osallistunutta olivat innostuneita ja kiinnostuneita.
Sitä vastoin osallistujat eivät tienneet, että samanaikaisesti kun he keskustelivat näkemyksistään, he olivat myös kohteena manipuloidulle keskustelulle, joka tutkijaryhmän mukaan oli koko projektin mielenkiintoisin osa.
[...]
Kysymyksenasettelun taustalla on amerikkalaisen tutkijan Cass Sunsteinin teoria, että poliittisen keskustelun käyminen samanmielisten ryhmissä voi muodostaa uhkan demokratialle.
– Ellei koskaan kohdata toisenlaisia mielipiteitä, tullaan äärimmäisemmiksi, ryhmät polarisoituvat. Se on erityisen iso ongelma netissä, jossa hakeudutaan samanmielisten luo ja mielipiteet perustuvat ennakkoluuloihin ja väärinkäsityksiin. (käännös)
Hbl: Tvåspråkighet får ja - skolsvenska får nej 23.12.2014
Quote from: Roope on 23.12.2014, 17:11:40
QuoteKyllä kaksikielisyydelle - ei kouluruotsille
Kysymyksenasettelun taustalla on amerikkalaisen tutkijan Cass Sunsteinin teoria, että poliittisen keskustelun käyminen samanmielisten ryhmissä voi muodostaa uhkan demokratialle.
– Ellei koskaan kohdata toisenlaisia mielipiteitä, tullaan äärimmäisemmiksi, ryhmät polarisoituvat. Se on erityisen iso ongelma netissä, jossa hakeudutaan samanmielisten luo ja mielipiteet perustuvat ennakkoluuloihin ja väärinkäsityksiin. (käännös)
Hbl: Tvåspråkighet får ja - skolsvenska får nej 23.12.2014
Ankkalammessa ollaan ilmeisesti ihan oikeasti sitä mieltä, että halu saattaa toisen kotimaisen kouluopetus vapaaehtoiseksi on äärimielipide. Tämäkö on se liberaalisuudestaan ylpeä kansanosa?
No, Viron neuvostotasavallan vähemmistössä olevat kommunistit olivat varmasti aidosti sitä mieltä, että marksismi-leninismin kouluopetuksen vapaaehtoistamisen kannattajat olivat ääriainesta. Aikansa kutakin.
QuoteTuloksista kävi myös ilmi, että useimpien vastaajien mielestä Suomen on oltava kaksikielinen.
– Jos pakollisesta kouluruotsista luovutaan, johtaa se pitkällä tähtäimellä siihen, ettei Suomi enää ole käytännössä kaksikielinen, koska kansalaisilta puuttuu ruotsin perusosaaminen. Mielipiteet olivat siksi hieman ristiriitaisia, sanoo tutkimusryhmää johtava professori Kimmo Grönlund.
Tähän saakka muut puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat irtisanoutuneet pakollisen kouluruotsin lopettamisesta. Grönlundin mukaan kysymys on kuitenkin otettava esille hallituksessa, jos kouluruotsin vapaaehtoisuutta kannattavien osuus vielä huomattavasti kasvaa.
– Meillä ei voi olla järjestelmää, joka ei lainkaan heijasta kansan enemmistön tahtoa.
Suomenruotsalaisten edunvalvojien pitäisi Grönlundin mukaan nyt miettiä, millaisia argumentteja on käytettävä eliitin tuen saamiseksi lyhyellä tähtäimellä, mutta myös kuinka pitemmällä tähtäimellä saadaan yleinen mielipide muuttumaan. (käännös)
Borgåbladet: Stor folkopinion emot obligatorisk skolsvenska 23.12.2014
Quote75 prosenttia suomenkielisistä haluaa lakkauttaa kouluruotsin, osoittaa tuore tutkimus. On olemassa riski, että se lakkautetaan vaalien jälkeen, sanoo ÅA-professori. Enemmistö suomenkielisistä katsoo, että ruotsin kieli on olennainen osa Suomea. Mutta he haluavat lakkauttaa pakollisen kouluruotsin.
[...]
Grönlund ennustaa, ettei mene kauan, kun ruotsin kielestä tulee kouluissa vapaaehtoista – puolueiden on vaikea vastustaa suomalaisten suuren enemmistön tahtoa lakkauttaa se. Jos huonosti käy, se voi tapahtua nopeastikin.
– On olemassa riski, että ruotsi lakkautetaan jo vaalien jälkeen keväällä. Perussuomalaiset ja heitä tukevat vahvat voimat, jotka vastustavat ruotsia, yrittävät saada Rkp:n ulos hallituksesta. Jos he onnistuvat, voi se olla kouluruotsin loppu, sanoo Grönlund.
[...]
Kun vastassa on massiivinen kouluruotsin vastainen vastarinta, suomenruotsalaisten kannattaa puolustaa sitä rationaalisilla ja tunteenomaisilla argumenteilla, sanoo Grönlund.
– Voidaan esimerkiksi korostaa ruotsin osaamisen hyötyä pohjoismaisessa yhteistyössä. Voidaan myös kysyä, kuka antaa Nauvon Majalle ruotsinkielistä palvelua, jos kenenkään ei tarvitse oppia kieltä koulussa.
Itse hän nostaa esille myös maahanmuuton mahdollisuudet.
– Suomenruotsalaisten poliitikkojen ja etenkin Rkp:n pitäisi vaatia, että esimerkiksi 20 prosenttia maahanmuuttajista assimiloidaan ruotsiksi suomen sijaan. Maahanmuuttajilla ei ole mitään ruotsivastaista painolastia, vaan he opettelevat mielellään uusia kieliä, hän sanoo. (käännös)
Åbo Underrättelser: Skolsvenskan på fallrepet? (http://www.abounderrattelser.fi/news/2014/12/risk-att-skolsvenskan-slopas-efter-valet.html) 23.12.2014
"– Jos pakollisesta kouluruotsista luovutaan, johtaa se pitkällä tähtäimellä siihen, ettei Suomi enää ole käytännössä kaksikielinen, koska kansalaisilta puuttuu ruotsin perusosaaminen. Mielipiteet olivat siksi hieman ristiriitaisia, sanoo tutkimusryhmää johtava professori Kimmo Grönlund. "
Jaså, Suomi ei sitten ollutkaan kaksikielinen ennen peruskouluun siirtymistä.
Aina sitä oppii jotain uutta.
Quote from: Kimmo Grönlund– Suomenruotsalaisten poliitikkojen ja etenkin Rkp:n pitäisi esimerkiksi vaatia, että 20 prosenttia maahanmuuttajista assimiloidaan ruotsiksi suomen sijaan.
Siinä tehtäisiinkin varsinainen karhunpalvelus noille maahanmuuttajille: heillä ei sitten olisi mahdollisuutta löytää töitä juuri muualta kuin Närpiöstä ja Ahvenanmaalta. Mutta eiväthän rkp-laiset sellaisesta yksityiskohdasta välitä, vaan tärkeintä on ruotsitus hinnalla millä tahansa. Ja ehdottaako Grönlund tosiaan sitä, että mamulla ei itsellään olisi asiassa valinnanvaraa, vaan ruotsitus pakotettaisiin tälle? Tämä osoittaa taas, että rkp-laiset eivät todellisuudessa näe mamuja "rikkautena" tai "voimavarana", vaan ainoastaan tulevina renkeinä ja piikoina, joiden tarkoitus on ruotsinkielisten palveleminen.
Quote from: Roope on 23.12.2014, 17:47:26
QuoteTuloksista kävi ilmi myös, että useimpien vastaajien mielestä Suomen on oltava ,
– Suomenruotsalaisten poliitikkojen ja etenkin Rkp:n pitäisi esimerkiksi vaatia, että 20 prosenttia maahanmuuttajista assimiloidaan ruotsiksi suomen sijaan. Maahanmuuttajilla ei ole mitään ruotsivastaista painolastia, vaan he opettelevat mielellään uusia kieliä, hän sanoo. (käännös)
Åbo Underrättelser: Skolsvenskan på fallrepet? (http://www.abounderrattelser.fi/news/2014/12/risk-att-skolsvenskan-slopas-efter-valet.html) 23.12.2014
Kuulostaa melko totalitaariselta. Pakotettaisiinko myös 20 prosenttia maahanmuuttajista enemmistöltään ruotsinkielisiin kuntiin?
Sanoisin, että melkoinen aivopieru huippuliberaalin kansanosamme jäseniltä. Hätä on ilmeisesti niin kova, että rationaalinen ajattelukin hiipuu. Minun täytyy myöntää, että tunnen lievää vahingoniloa.
Quote from: repsikka on 23.12.2014, 17:55:10
"– Jos pakollisesta kouluruotsista luovutaan, johtaa se pitkällä tähtäimellä siihen, ettei Suomi enää ole käytännössä kaksikielinen, koska kansalaisilta puuttuu ruotsin perusosaaminen. Mielipiteet olivat siksi hieman ristiriitaisia, sanoo tutkimusryhmää johtava professori Kimmo Grönlund. "
Jaså, Suomi ei sitten ollutkaan kaksikielinen ennen peruskouluun siirtymistä.
Aina sitä oppii jotain uutta.
Sitä paitsi: monilta peruskoulutetuilta kansalaisilta puuttuu jo nyt ruotsin perusosaaminen. Sen vitosen saa nimittäin ihan vain näyttämällä naamaansa koulussa, edes joskus.
SVT uutisoi asiasta eilen:
QuoteRuotsin kieli käy, pakko ei
[...]
– Meillähän on vaalit tulossa huhtikuussa, eli kaikki on mahdollista. Varmasti tästäkin asiasta puhutaan. Ilmeisesti tämmöinen nyky-yhteiskunta painottaa valinnanvapautta, ei pakkoa. Etenkin perussuomalaiset pitää tätä esillä ja sitten vaalitulos ratkaisee mitä hallitusohjelmaan kirjataan, arvelee professori Kimmo Grönlund.
Syksyn aikana "pakkoruotsin" vastustajat ovat olleet äänessä Suomessa. Kouluruotsista luopumista ajava kansalaisaloite on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Professori Kimmo Grönlund näkee, että "pakkoruotsista" luopuminen uhkaisi Suomen kaksikielisyyttä.
– Onhan se aika ristiriitaista ajatella, että Suomi on kaksikielinen, mutta kaikilla ei olisi tiettyä perusosaamista ruotsinkielestä. Kaksikielinen Suomi vaatii sen, että jokaisella on ainakin auttava osaaminen ruotsinkielestä, Grönlund sanoo.
Kyselytutkimuksesta selviää myös, että yli puolet vastaajista olisi opiskellut ruotsia koulussa vaikka se olisi ollut vapaaehtoista. Grönlundin mukaan tulokset osoittavat, että varsinaisia ruotsin kieleen vihamielisesti suhtautuvia suomalaisia on erittäin vähän, vaikka he ovatkin äänekkäitä julkisessa keskustelussa.
– Ei ruotsin kieli Suomesta tietenkään mihinkään katoa, eihän me suomenruotsalaiset mihinkään kadota. Mutta ruotsin kielen suhteellinen asema on heikentymässä, Åbo Akademin professori toteaa.
http://www.svt.se/nyheter/uutiset/ruotsin-kieli-kay-pakko-ei (http://www.svt.se/nyheter/uutiset/ruotsin-kieli-kay-pakko-ei)
Armoton siilipuolustus on alkanut "väärän" tutkimustuloksen julkaisun jälkeen RKP:n leirissä.
QuoteKaksikielinen Suomi vaatii sen, että jokaisella on ainakin auttava osaaminen ruotsinkielestä, Grönlund sanoo.
Ei vaan kolmikielinen. Kaksikielinenhän Suomi on jo nyt, se "toinen kotimainen" on vain käytännön vaatimusten vuoksi englanti. Pakkoruotsista luopumisen myötä suomalaisista tulisi hyvin huomattavalta osin monikielisiä, joista osa osaisi myös ruotsia - kaikki toki ensisijaisesti edelleen
kin vieraana kielenä englantia.
Mitähän se muuten ihmisessä saa aikaan sellaisen asian ajaminen jonka järki kieltää mutta ideologia vaatii :o
Quote from: Siili on 23.12.2014, 18:07:18
Kuulostaa melko totalitaariselta. Pakotettaisiinko myös 20 prosenttia maahanmuuttajista enemmistöltään ruotsinkielisiin kuntiin?
Lisäksi Grönlund puhui ruotsiksi assimiloimisesta eli
sulauttamisesta, ei yhteiskuntaan
integroimisesta. Maahanmuuttajien assimilointiahan paheksutaan yleisesti Pohjoismaissa, ja koko kotouttamiskoneisto on rakennettu sen ajatuksen varaan, että kaikki kulttuurit ovat yhtä arvokkaita, eikä maahanmuuttajia saa painostaa luopumaan osittainkaan omasta kulttuuristaan tai omaksumaan valtakulttuuria. Nyt Grönlund ilmoittaa silmää räpäyttämättä haluavansa kaapata 20 prosenttia Suomen maahanmuuttajista, jotta voisi muokata heistä uusia suomenruotsalaisia palvelemaan vanhoja suomenruotsalaisia.
Ihmeellisintä tässä kuitenkin on, että noita juttuja laukoo
tieteellisestä tutkimuksesta tiedottava yliopiston professori, ei esimerkiksi Folktingetin pääsihteeri.
Quotetieteellisestä tutkimuksesta tiedottava yliopiston
= Åbo Akademi ;D
Quote from: Roope on 23.12.2014, 19:03:09
Nyt Grönlund ilmoittaa silmää räpäyttämättä haluavansa kaapata 20 prosenttia Suomen maahanmuuttajista, jotta voisi muokata heistä uusia suomenruotsalaisia palvelemaan vanhoja suomenruotsalaisia.
Ihmeellisintä tässä kuitenkin on, että noita juttuja laukoo tieteellisestä tutkimuksesta tiedottava yliopiston professori, ei esimerkiksi Folktingetin pääsihteeri.
Emerituspuoluejohtajan samankaltaisesta aivopierusta kertoi aikanaan Halla-aho:
http://www.halla-aho.com/scripta/nybattrefolk.html
Siihen aikaan kun kävin kouluja opiskeltiin vielä latinaakin. En muista oliko pakollista vai vapaaehtoista..Mutta ei siitä mitään haittaakaan ollut. Vieläkin monet asiat aukeaa Latinan kielen kautta. Mielestäni kuuluu yleissivistykseen osata naapurimaiden kieliä ainakin sen verran että tulee normaalielämässä toimeen. Siitä on aika helppo oppia eteenpäin jos sattuu myöhemmässä elämässä käymään niin että työasiat edellyttävät muuttoa tai yhteistyötä naapurikollegoiden kanssa. Ruotsin kielestä on suuri hyöty myös kotimaassa joten se on tietysti erikoisasemassa.
Kun ihminen osaa (oppinut esim. koulussa) useampia kieliä niin uuden kielen perustaidon oppii myöhemmin ällistyttävän helposti. Käytännössä muutamassa kuukaudessa, jopa viikoissa. Itse olen havainnut tämän käytännössä esim. Italiassa sekä Espanjassa. Onhan se mukavaa kun jopa lomamatkoillaan voi käydä kaupassa tai kahvilassa jne. joissa voi auttavasti jutella paikallisten ihmisten kanssa.
Mutta, minulle sopii vaikka kaikki tulisi vapaaehtoiseksi, eihän nykyisen nuorison kielitaidottomuus ole minulta pois. Ja, kaikkialla puhutaan jonkin verran englantia..
QuoteKaksikielinen Suomi vaatii sen, että jokaisella on ainakin auttava osaaminen ruotsinkielestä, Grönlund sanoo.
Tuolla määritelmällä Suomi ei ole, eikä ole koskaan ollut, kaksikielinen. Pakkoruotsikin tuli kouluihin vasta 1970-luvulla. Ennen sitä vain pienellä osalla suomenkielisistä oli minkääntasoinen ruotsin kielen taito (eikä muutama vuosi pakkoruotsia anna edes sitä auttavaa taitoa kaikille nytkään, jos ruotsia ei tule koulun jälkeen käytettyä). Joten mistään pitkästä kaksikielisyyden historiasta ei tosiaankaan voida puhua, jos käytetään Grönlundin kaksikielisyyden määritelmää.
Liisa Jaakonsaariko näitä Kalevan pääkirjoituksia naputtelee?
QuotePääkirjoitus: Ruotsin kieli on rikkaus
[...]
Kyselytutkimuksen tulokset kertovat pahoista asenneongelmista ruotsin kielen opiskeluun. Inho ruotsia kohtaan ja käsitys kielen tarpeettomuudesta perustuvat pelkkiin mielikuviin.
Kielteisyys ei sinänsä ole ihme. Yleinen ilmapiiri on jo pian parin vuosikymmenen ajan ruokkinut ruotsin vastaisuutta. Jo määritelmä "pakkoruotsi" kuvastaa, millaisella arkipäivän tasolla keskustelu liikkuu.
Minkään muun kouluaineen etuliitteeksi ei ole keksitty sanaa pakko. Ilmaisu onkin ennen kaikkea propagandistinen kampanjaväline, jolla halutaan kielipoliittisista syistä moukaroida toista kotimaista kieltä.
Propagandan takia järkevä keskustelu koulun kielivalinnoista ja niiden kulttuurisesta ulottuvuudesta on jäänyt pakkoruotsista mekkaloinnin alle. Se lienee äänekkään mutta suhteellisen pienen vastustajaryhmän tarkoituskin. Ruotsin opiskelua ei silloin tarvitse nähdä laajemmassa yhteydessään, vaan pelkkä yhden sanan toistelu julkisuudessa riittää.
Vaikka ruotsi ei olekaan valtakieli, naapurimaan kielen osaamisesta on vain etua kaupankäynnissä ja muissa yhteyksissä kuten tieteessä ja taiteessa.
Ruotsin kieltä voi pitää ikkunana länteen. Ei tarvitse mennä kuin 1970-luvulle, jolloin ruotsi toimi henkireikänä. Neuvostoliiton käskystä julkaisukieltoon joutunutta kirjallisuutta julkaistiin Suomessa toisella kotimaisella.
Suomalaiset näkevät kirkkaasti kokonaisuuden, kun luovutaan pinnallisesta pakkoruotsikeskustelusta. Pienen maan voima on osaava ja kielitaitoinen väestö. Kaksikielisyydestä on Suomelle pelkkää hyötyä.
[...]
Tunkkainen ilmapiiri saattaisi saada tarvittavaa happea, jos Suomessa yleistyisi ajattelu pitää englannin ohella kaikkia naapurimaidemme kieliä tärkeinä.
Suomi on ollut itsenäistymisestään lähtien virallisesti kaksikielinen maa. Vuonna 2015 juhlimme myös kaksikielisyyden satavuotisuutta.
Kaleva (http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/ruotsin-kieli-on-rikkaus/684961/) 23.12.2014
QuotePääkirjoitus: Kovin on ristiriitaista
[...]
Selvä tulos. Mitä johtopäätöksiä sen pohjalta sitten pitäisi tehdä?
Ennen vastaamista kannattaa katsoa tutkimusta vähän pitemmälle. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista katsoo, että olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja siihen liittyvä kulttuuri häviäisivät Suomesta. Lähes 60 prosenttia on lisäksi sitä mieltä, että ruotsinkielisillä on oikeus saada palvelut omalla äidinkielellään.
Tutkimuksen tulokset ovat ristiriitaisia. Se on osoitus siitä, että kaikki eivät ole pohtineet loppuun saakka, mitä ruotsin kielen opetuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi vaikuttaisi. Päivänselvää nimittäin on, että seuraus olisi ruotsin kieltä taitavien määrän vähentyminen ja ruotsin kielen aseman heikentyminen.
Poliitikkojen on hyvä muistaa tämä.
Savon Sanomat (http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kovin-on-ristiriitaista/1956775) 23.12.2014
QuoteSDP:n Karlsson: Korkeasti koulutetut kannustavat lapsiaan opiskelemaan ruotsin kieltä
[...]
Sosialidemokraattisten opiskelijoiden SONKin puheenjohtaja Anette Karlsson toteaa, että kouluaineiden pakollisuutta/vapaaehtoisuutta ei tule määrittää sen mukaan mitä ainetta on "kiva" opiskella, vaan ainevalikoiman tulee perustua yleissivistyksen laajentamiseen tai osaamistarpeeseen.
- Minä en pitänyt "pakkofysiikasta" koulussa, silti sitä jouduin opiskelemaan. En ole koskaan niitä taitoja tarvinnut työelämässä, mutta yleissivistävästi opinnoista oli hyötyä. Ruotsin kielen kohdalla sekä yleissivistyksen laajeneminen sekä osaamistarve täyttyy.
Karlssonin mukaan ruotsin kielen oppimäärän muuttaminen vapaaehtoiseksi ei vapauta resursseja peruskoulun kielivalikoiman laajentamiseen.
[...]
Karlsson toteaa, että lapsen sosioekonomisen taustan merkitys kasvaa, jos peruskoulun oppiaineita muutetaan valinnaisiksi oppiaineiksi.
- Tämä koskee ruotsin kielen opiskelua. Päätöstä opiskella tai olla opiskelematta kieltä ei ole lapsen vaan hänen huoltajansa. Tutkimusten mukaan ne vanhemmat, jotka ovat korkeasti koulutettuja kannustavat todennäköisesti lapsiaan opiskelemaan ruotsin kieltä. Samaan aikaan vanhemmat, jotka eivät ehkä arvosta kieliosaamista kannustavat lapsiaan olemaan opiskelematta ruotsin kieltä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa enemmän kieliä opiskellut lapsi on paremmassa asemassa tulevan työelämän kannalta.
Karlsson kysyy, jos virkamiesruotsi poistetaan, mitä se tarkoittaa maamme kaksikielisyydelle ja ruotsinkielisten oikeuteen saada palvelua omalla äidinkielellään.
- No tässä on kaksi vaihtoehtoa, ne jotka osaavat ruotsin kieltä työllistyvät paremmin/heistä on jopa pulaa, mikä tarkoittaa korkeampaa palkkaa jne. tai sitten se tarkoittaa sitä, että ruotsinkielisellä väestöllä ei ole oikeutta saada palveluja (poliisi, oikeuslaitos, sairaala jne.) omalla äidinkielellään. Molemmat vaihtoehdot ovat mielestäni huonoja.
[...]
- Ruotsin kielen opiskelu tulisi aloittaa viimeistään ala-asteen kolmannella luokalla. Silloin "pakkosuomi" aloitetaan ruotsinkielisissä kouluissa.
Hämeen Kaiku (http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/kunta-ja-palvelut/kaikki/26767-sdp-n-karlsson-korkeasti-koulutetut-kannustavat-lapsiaan-opiskelemaan-ruotsin-kielta) 23.12.2014
Iso kiitos lehdistökatsauksesta!
Anette Karlsson on mielipiteensä lukinnut - oikaisin jo aikoinaan hänen blogiinsa hänen olemattomia perustelujaan, mutta hän ei julkaissut kommenttiani. Hankittu tyhmyys kukoistaa - tyyppi on ideologiansa sokaisema.
QuoteTunkkainen ilmapiiri saattaisi saada tarvittavaa happea, jos Suomessa yleistyisi ajattelu pitää englannin ohella kaikkia naapurimaidemme kieliä tärkeinä.
Kaleva (http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/ruotsin-kieli-on-rikkaus/684961/) 23.12.2014
Ja mitenköhän se muiden naapurimaiden kielten tärkeänä pitäminen nyt oikein käytännössä ilmenee, kun Kalevankaan päätoimittajat eivät halua antaa koululaisille mahdollisuutta valita ruotsin sijaan venäjän, viron tai norjan opiskelua?
QuoteSosialidemokraattisten opiskelijoiden SONKin puheenjohtaja Anette Karlsson toteaa, että kouluaineiden pakollisuutta/vapaaehtoisuutta ei tule määrittää sen mukaan mitä ainetta on "kiva" opiskella, vaan ainevalikoiman tulee perustua yleissivistyksen laajentamiseen tai osaamistarpeeseen.
- Minä en pitänyt "pakkofysiikasta" koulussa, silti sitä jouduin opiskelemaan. En ole koskaan niitä taitoja tarvinnut työelämässä, mutta yleissivistävästi opinnoista oli hyötyä. Ruotsin kielen kohdalla sekä yleissivistyksen laajeneminen sekä osaamistarve täyttyy.
Hämeen Kaiku (http://www.hameenkaiku.fi/viikko-hame/kunta-ja-palvelut/kaikki/26767-sdp-n-karlsson-korkeasti-koulutetut-kannustavat-lapsiaan-opiskelemaan-ruotsin-kielta) 23.12.2014
Jos ruotsin opiskelu on tosiaan fysiikkaan verrattavaa yleissivistyksen hankkimista, miksei ruotsia sitten opiskella pakollisena aineena myös Ranskassa, Venäjäjällä, Kiinassa, Brasiliassa ja kaikissa muissakin maissa, joissa fysiikkaa opiskellaan kouluissa pakollisena?
Mitä osaamistarpeeseen tulee, tässä on EK:n arvio kielten osaamistarpeesta tulevaisuudessa:
(http://im.mtv.fi/image/424472/landscape16_9/1024/576/9a760a46518f33b136800b818d997daa/Bj/1717456.jpg)
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/elinkeinoelama-ajaa-pakkoruotsin-poistoa---tulevaisuudessa-tarvitaan-portugalia-/1904284
Quote from: Roope on 22.12.2014, 21:19:52
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ymmärtää pakkoruotsin ympärillä käytävän keskustelun.
...
Nylanderin mukaan pakkoruotsista luopuminen on RKP:lle kynnyskysymys. Puolue ei hänen mukaansa lähde hallitukseen, jonka ohjelmassa pakkoruotsista luopuminen on.
Nylander hätäili lausunnossaan, kuten arvelinkin. Puolueen puheenjohtaja Carl Haglund ei suostu määrittämään pakkoruotsin lopettamista kynnyskysymykseksi, vaan pakkoruotsi on hänestä "osa suurempaa kokonaisuutta". Toisin sanoen kaikki on kaupan, kuten aina ennenkin, jos vain hinnasta sovitaan.
Svenska Yle: Haglund: Obligatorisk svenska en knepig fråga (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/23/haglund-obligatorisk-svenska-en-knepig-fraga) 23.12.2014
Haglund myös väittää toimittajalle, että puolueella ei ole "suunnitelma B:tä" sen varalle, että pakkoruotsista luovutaan. Totta kai on, on ollut jo pitkään, kuten puolueen kielipoliittisia linjanvetoja määritellyt Pär Stenbäck on puheenvuoroissaan usein vihjaillut, mutta perääntymissuunnitelman paljastaminen johtaisi välittömästi yhden asian puolueen kriisiin.
Quote from: Roope on 23.12.2014, 20:16:08
Liisa Jaakonsaariko näitä Kalevan pääkirjoituksia naputtelee?
Noilla naurettavilla pääkirjoitus-palopuheillaan lehdet tuskin käännyttävät ketään pakkoruotsin kannalle. Mutta sen sijaan ne saavat epäilemättä yhden jos toisenkin kysymään itseltään: "onko tällaisesta propagangaräpellyksistä ihan oikeasti mielekästä maksaa?". Joka onkin ihan tervettä & nopeuttaa levikin pyllymäkeä. Joka taas on ihan tervettä kehitystä :)
QuoteKarlsson toteaa, että lapsen sosioekonomisen taustan merkitys kasvaa, jos peruskoulun oppiaineita muutetaan valinnaisiksi oppiaineiksi.
Pitäisi oikeasti päästä eroon näistä idioottiargumenteista.
Ei näihin keskusteluihin jaksa ottaa kantaa, kun "aivot narikkaan"-taktiikka toimii joka kerta asiasta kommentoidessa. Sama sävel toistuu jokaisessa pääkirjoituksessa, vaikka tilastot kertovat omaa karua kieltään:
20% Viennistä Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle. Suomessa 99%:a opiskelee ruotsia ja englantia vieraskielistä. Korkeintaan 10%:a saksaa ja muutama prosentti venäjää. Suomessa satsataan ainoastaan Ruotsin vientiin, vaikka sitä ei pysty enää nykyisestä kasvattamaan.
Ilman pakkoa poistuisi se "sosioekonominen hyöty". Pakko itsessään lisää pakkoa ja luo hyödyn. Järjetön yhtälö.
Yksi puolue on profiloitunut tuossa idiotismin puolustelussa ja se on SDP.
Uskomatonta on sekin, miten toimittajilta ei löydy selkärankaa, älyä ja osaamista minkäänlaiseen asian kyseenalaistukseen, vaikka kielipuolustajien argumentit ovat typeryydessään omaa luokkaansa ja muutama tilasto romuttaisi puolustajien argumentit täysin.
Ruotsin kielen opiskelua perustellaan usein sillä, että meidän naapurimme on Ruotsi ja heidän kanssa pitäisi osaa puhua. Tämä perustelu alkaa olemaan yhä ontompi sitä mukaan kun Ruotsi "rikastuu".
Ruotsissa asuu jo nyt toista miljoonaa ihmistä, joiden ruotsin kielen taito on heikohko tai olematon. Lisäksi maahan muuttaa vuosittain valtava määrä ihmisiä, jotka eivät osaa Ruotsia lainkaan eivätkä tule sitä oppimaan koskaan (koska asuvat omilla kielialueillaan).
Ruotsin kieli on siis kutistumassa Ruotsissa eikä ole mahdotonta, että se muuttuu muutaman kymmenen vuoden kulutta enemmistökielestä yhdeksi vähemmistökieleksi muiden joukossa.
Panostaminen Ruotsin kieleen on siis joka tapauksessa panostamista häviävään hevoseen.
Quote from: Luotsi on 23.12.2014, 21:35:27
Noilla naurettavilla pääkirjoitus-palopuheillaan lehdet tuskin käännyttävät ketään pakkoruotsin kannalle. Mutta sen sijaan ne saavat epäilemättä yhden jos toisenkin kysymään itseltään: "onko tällaisesta propagangaräpellyksistä ihan oikeasti mielekästä maksaa?".
Etenkin kun tuossa Kalevan pääkirjoituksessa ei uhrattu ajatustakaan tutkimuksen tulokselle, että suurin osa suomalaisista nimenomaan
ei vihaa ja inhoa ruotsin kieltä tai edes suhtaudu siihen kielteisesti,
vaikka ylivoimainen enemmistö haluaa eroon pakkoruotsista. Ihmisten käsitys ruotsin tarpeettomuudesta
omassa elämässään kun ei perustu mielikuviin vaan
kokemukseen, kuten professori Grönlundkin ihmisten kanssa juteltuaan tajusi.
Oli tosiaan niin tarkasti Liisa Jaakonsaaren raivotyylillä kirjoitettu, että kiinnostaisi tietää, kuka on tämä anonyymi fiksu, jonka mielestä Suomi itsenäistyi vuonna 1915.
Grönlundin tutkimuksessa ei ole mitään ristiriitaista. Se vahvistaa vain kaksi asiaa: 1) että suuri enemmistö suomalaisista vastustaa koulujen pakkoruotsia ja 2) että ruotsinkieliseen vähemmistöön ja kulttuuriin suhtaudutaan ihan myönteisesti. Vain pakkoruotsi myrkyttää kieliryhmien välejä. Oli hyvä, että tällä kertaa tutkimustulos tuli Åbo Akademin piiristä.
Grönlundin omissa kommenteissa on sen sijaan ristiriitaisuuksia. "Kuka antaa Nauvon Majalle palvelua hänen omalla kielellään", hän kysyy. Pitääkö sen vuoksi Pielaveden Pekka ja Imatran Inkeri pakottaa lukemaan ruotsia ja tulisiko Nauvon Maja edes koskaan pyytämään näiltä palveluja? Kertoohan Grönlund itsekin, että tutkimuksessa monet haastatellut eivät olleet koskaan tavanneet ketään suomenruotsalaista!
Grönlundin kommentti, että pakkoruotsin poistaminen voisi merkitä ruotsin kielen ja kulttuurin loppua Suomessa, on myös käsittämätön. Onhan ruotsinkielisillä täällä omat koulunsa, yliopistonsa, lehdistönsä jne. Minkä vuoksi he lopettaisivat ruotsin puhumisen?
On mielenkiintoista, että ruotsinkielisessä lehdistössä alkaa jo näkyä mielipiteitä siitä, että pakkoruotsia ei voida loputtomiin pakottaa vastentahtoisille suomenkielisille. Käsittämätöntä on sen sijaan, että Helsingin Sanomien lisäksi suurin osa maakuntalehdistöä ajaa peitsi ojossa pakkoruotsia. Saavatkohan ne tukea upporikkailta ruotsinkielisiltä säätiöiltä?
Anette Karlssonin väite, että "pakkoruotsin poistaminen ei vapauta resursseja muiden kielten opiskeluun", on suoranaista valhetta. Saksan ja ranskan opiskelu on viime vuosina romahtanut, venäjän ja espanjan opiskelu on edelleen mitättömän pientä. Kysymys on paitsi Suomen taloudellisen kilpailukyvyn, myös kulttuurikontaktien monipuolisuuden turvaamisesta. On selvää, että tätä epäkohtaa ei saada korjatuksi, ellei pakkoruotsia poisteta. Useimmilla koululaisilla ei riitä aikaa ja energiaa kolmen vieraan kielen opiskeluun, kun elämässä on muutakin.
Pakkoruotsia ei saada pois ennen kuin suomenkielinen poliittinen eliitti muuttaa linjansa. Kokoomuksen osalta en ole kovin toiveikas, koska puolue tarvitsee äärioikeistolaisen RKP:n tukea varakkaiden etuja ajavalle talous- ja sosiaalipolitiikalleen. Sen sijaan on käsittämätöntä, että vasemmisto ja keskustapuolue tukevat pakkoruotsia, vaikka valtaosa heidän kannattajistaan sitä vastustaa. Ei kai Lipposen, Ahtisaaren, Esko Ahon propagandaväitteitä voida loputtomiin seurata?
Ja lopuksi: Kysyin eräältä paljon Euroopassa matkustelevalta, ruotsia verraten hyvin puhuvalta opiskelijalta, mitä kieltä hän puhuu, kun hän matkoillaan tapaa ruotsalaisia. "Alussa kohteliaisuussyistä pari lausetta ruotsiksi, sitten vaihdetaan englanniksi. Se on niin paljon helpompaa".
Ruotsissa kaikki on paremmin, siellä on joulunakin lunta?
Ruotsi voisi olla kouluissa valinnaisena vaihtoehtona jälki-istunnolle. Tuskinpa moni ruotsia valitsisi vaan istuisi kiltisti jälki-istuntoa
Quote from: Totti on 23.12.2014, 21:47:52
Ruotsin kielen opiskelua perustellaan usein sillä, että meidän naapurimme on Ruotsi ja heidän kanssa pitäisi osaa puhua.
Mahtavatkohan he tarkoittaa, että ainoa naapurimme on Ruotsi ??
Eihän tähän mitään järjellistä voi enää sanoa. Suomessa ei ole pakkoruotsin suhteen demokratiaa vaan diktatuuri, ja vieläpä maan etua halveksiva diktatuuri. Missä onkaan tutkiva journalismi, tai siis ollut viimeiset vuosikymmenet. Siis hetkinen, tämä samahan on kirjoitettu tähänkin ketjuun 10 eiku ehkä 100-500 kertaa hieman eriävin sanavalinnoin eikä kukaan välitä eikä mitään ole muutettu. Väsynyttä narinaahan siis omakin jorina kuten aina ennenkin on ollut, voimatonta vaan mielipide piti silti taas kajauttaa koska sitä sanomatta ääneen ei mikään muutu, siis toivossa elellään sano tämäkin äänestäjä
Quote from: Mehud on 23.12.2014, 22:41:18
Ruotsi voisi olla kouluissa valinnaisena vaihtoehtona jälki-istunnolle. Tuskinpa moni ruotsia valitsisi vaan istuisi kiltisti jälki-istuntoa
Mainio idea, mutta niin että jälkkärin sijasta määrättäisiin rangaistuksena pakkoruotsia. Suomi, PISA- & kiltteys-huippu ;D
Ruotsin pakollinen opiskelu voisi olla kuin taivaan lahja Suomelle. Ajatelkaa kuinka vaikeaa on mamuille oppia molemmat kielet. Sensijaan suomen- tai ruotsinkielisen ei tarvitse opetella kuin yksi kotimainen kieli omansa lisäksi. Pakollisuutta tarvitaan siksi, että silloin voitaisiin vaatia julkishallinnon tehtävissä toimivilta kummankin kielen osaamista. Ruotsin ja suomen osaamisvaatimus on väline, jolla pidetään vähä-älyisimmät mamut pois Suomen julkishallinnosta.
Julkishallinitoa on jo ihan v*tusti liikaa, ja noihinkin vaadittaneen helpotuksia, "sopiville" hakijoille.
Quote from: nollatoleranssi on 23.12.2014, 21:44:23
QuoteKarlsson toteaa, että lapsen sosioekonomisen taustan merkitys kasvaa, jos peruskoulun oppiaineita muutetaan valinnaisiksi oppiaineiksi.
Pitäisi oikeasti päästä eroon näistä idioottiargumenteista.
Ei näihin keskusteluihin jaksa ottaa kantaa, kun "aivot narikkaan"-taktiikka toimii joka kerta asiasta kommentoidessa. Sama sävel toistuu jokaisessa pääkirjoituksessa, vaikka tilastot kertovat omaa karua kieltään:
20% Viennistä Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle. Suomessa 99%:a opiskelee ruotsia ja englantia vieraskielistä. Korkeintaan 10%:a saksaa ja muutama prosentti venäjää. Suomessa satsataan ainoastaan Ruotsin vientiin, vaikka sitä ei pysty enää nykyisestä kasvattamaan.
Ilman pakkoa poistuisi se "sosioekonominen hyöty". Pakko itsessään lisää pakkoa ja luo hyödyn. Järjetön yhtälö.
Yksi puolue on profiloitunut tuossa idiotismin puolustelussa ja se on SDP.
Uskomatonta on sekin, miten toimittajilta ei löydy selkärankaa, älyä ja osaamista minkäänlaiseen asian kyseenalaistukseen, vaikka kielipuolustajien argumentit ovat typeryydessään omaa luokkaansa ja muutama tilasto romuttaisi puolustajien argumentit täysin.
SDP:n ongelma on vähän sama kuin Neuvostoliiton aikoinaan. Vaikka kuinka paljon toistaa jotain väitettä, se ei mene perille, jos ihmisten kokemukset omassa elämässään kertovat toista. Jos sähköasentaja Kuopiossa, joka koko peruskoulun ja vielä ammattikoulussa on pakotettu lukemaan ruotsia, kolmen tai viiden vuoden kuluttua huomaa, ettei hän vielä kertaakaan ole tarvinnut ruotsia, hän toteaa, että Lipponen, Ahtisaari, Jaakonsaari ja muut puhuvat roskaa. Nykyinen pakkoruotsi kaikille ei palvele edes ruotsinkielisten tarvetta saada palvelua omalla kielellään. Jotta koulussa opittu kielitaito säilyisi, sille pitäisi olla jatkuvasti käyttöä. Ainakin Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa asuvat pitäisi siis pakottaa säännöllisin väliajoin ruotsinkielen kertauskursseihin vähän samaan tapaan kuin järjestetään armeijan kertausharjoituksia.
Quote from: Green on 24.12.2014, 00:07:24
***
Jotta koulussa opittu kielitaito säilyisi, sille pitäisi olla jatkuvasti käyttöä. Ainakin Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa asuvat pitäisi siis pakottaa säännöllisin väliajoin ruotsinkielen kertauskursseihin vähän samaan tapaan kuin järjestetään armeijan kertausharjoituksia.
Aika hyvin peitelty demareilta, jos tämä on ainoa kusetus, josta kiinni jäisivät.
Kalevan pääkirjoitukset ovat kyllä varsinaisia suorituksia, oikeastaan aiheesta riippumatta, esim. sähkötupakkakirjoitus (http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/sahkotupakan-mentava-reika/644495/), jossa ei ollut päätä eikä häntää, eikä oltu vaivauduttu tekemään pienintäkään taustatyötä.
Mokutuskirjoitukset ovat sitten jo ihan oma lukunsa: ne menisivät sellaisenaan sarkasmin piikkiin, jos eivät olisi Kalevan pääkirjoituksia ja siten tarkoitettu vakavastiotettavaksi.
Siinä missä Karjalainen on lopettanut pahimmat hörökirjoitukset (ilmeisesti asiaan perehtyneen toimittajan poismenon takia), niin Kaleva jatkaa samaa perinnettä.
Jeppiksen hämmästyttävää, että näitä raittiuskilpakirjoituksia julkaistaan oikein pääkirjoituksina. Suisidaalista, suorastaan.
Mutta minkä nuorena oppii...
Voi jumankekka kun lukisivat omat "argumenttinsa" ilman ideologisia silmälappujaan. Ihan naurettavaa kuinka muumiruotsin osaaminen on muka jokin maaginen supervoima, ainoa tae sivistyksestä ja todellisen kielitaidon mittatikku. Naurattaisi ellei vituttaisi. Ihan sekopäiden hommaa.
Toivottavasti ymmärtävät edes vähän nolostua kun pakkoruotsi kuopataan eikä maa nielaisekaan suokalmukkifennojen valtakuntaa.
Siis pakkoruotsihan on silkkaa mongolien kyykytystä. Se että "mongolit" moiseen kyykytykseen vuodesta toiseen suostuvat kertoo karua kieltänsä.
Se on suorastaan mielenkiintoinen ristiriita että EU:n myötä pienen on oltava entistä ketterämpi mutta todellista dinosaurusta ei vaan voi niskastansa karistaa.
Quote from: -PPT- on 25.12.2014, 03:57:41
Siis pakkoruotsihan on silkkaa mongolien kyykytystä. Se että "mongolit" moiseen kyykytykseen vuodesta toiseen suostuvat kertoo karua kieltänsä.
Se on suorastaan mielenkiintoinen ristiriita että EU:n myötä pienen on oltava entistä ketterämpi mutta todellista dinosaurusta ei vaan voi niskastansa karistaa.
Suomen kaltaisen suurvallan tulee toki ymmärtää pientä, kuolemassa olevaa vähemmistökielltään.
Suomen muuten täysin järjettömässä, kansan tahdon vastaisessa Ruotsin kielen pakollisuudessa toisaalta on kyllä kaamea logiikkansa:
Kun Ruotsin kieli on nopeasti häviämässä viriilin raakalaiskansan valtiollisen ja kielivalloituksen alle, kun kieli kokonaan on omassa maassaan jo häviämässä, pyrkinevät asian tajunneet Suomesta tekemään Ruotsin kielen refugion, jonne kieli pakastetaan myöhempiä tarkoituksia varten.
Jos ei näin, millä muulla pakkoruotsin sitten voi selittää? Perustellahan sitä ei millään järjellisellä voi.
Pakkoruotsi myönteisessä ajattelussa on taustalla oleva pelko siitä, että se rikkoo Illuusion elävästä (suomi-ruotsi) kaksikielisyydestä.
"Jos pakkoruotsi poistuu, sen loogisena seurauksena on yksikielinen Suomi" tämäkö on se todellinen syy miksi ruotsin kielen asemaa pyritään ainoastaan vahvistamaan?
Tämä päätelmä tulee aina esiin, pakkoruotsi myönteisissä kirjoituksissa ja kommenteissa keskustelupalstoilla.
Kiitos, Roope, joulupäivän aamupäivän parhaista nauruista! ;D
Siis postaamistasi lainauksista.
Voin ainakin viidentoista vuoden kokemuksen mukaan vakuuttaa, ettei yksikään ruotsinruotsalainen taida edes tietää, että Suomi on kaksikielinen maa.
Aina on asiakaspalvelutilanne sujunut minun hyvällä ja ruotsalaisten tönköllä englannilla kauppojen toteutumiseen asti. En ole kertaakaan tavannut en ruotsalaista enkä suomenruotsalaista, joka olisi odottanut palvelua(ni) ruotsiksi. Ja jos ovat niin odottaneet, niin mukisematta ovat vaihtaneet valtakielistä jompaankumpaan eli suomeen tai englantiin.
HS: Puolet suomenkielisistä pitää ruotsinkielisiä etuoikeutettuina - Valtaosa suomalaisista haluaa eroon pakkoruotsista (http://www.hs.fi/kotimaa/a1419215630306)
Jiri Kerosen kommentit naamakirjassaan:
Quote from: Jiri KeronenPakkoruotsi on yksi selkeimmistä osoituksista siitä, miten epädemokraattinen Suomen näennäiskansanvalta on. Enemmistö kansasta on toistuvasti osoittanut, että he eivät kannata pakotettua ruotsia, mutta tästä huolimatta pakkoruotsi on ja pysyy kuin satiainen steroideilla. Aidossa demokratiassa asia olisi ratkaistu ajat sitten kansan tahdon mukaisesti ilman, että poliitikoilla tai etnisillä eturyhmillä olisi asiaan mitään motkottamista.
Pakkoruotsi muistuttaa lähinnä Etelä-Afrikan herrakansapolitiikan oppeja. Valtava enemmistö laitetaan opiskelemaan pienen vähemmistön marginaalikieltä täysin riippumatta enemmistön tahdosta tai tarpeista. Siinä missä Etelä-Afrikassa mustat pakotettiin opiskelemaan valkoisten kieltä, jotta mustat voivat palvella valkoista herraa, pakotetaan Suomessa suomenkieliset opiskelemaan ruotsinkielisten kieltä, jotta suomenkieliset voivat palvella ruotsinkielistä herraa. Pakkoruotsi onkin selkeästi yksi eniten suomenkielisten ja ruotsinkielisten välejä hiertäviä ja tulehduttavia tekijöitä. Sen pääasiallinen funktio on jakaa kansaa itseään vastaan.
Ylipäätään Suomen ruotsalaisuuspolitiikka on järjetöntä. Pakkoruotsi ei ole mikään ainoa tekijä, vaan lisäksi ruotsinkielisiä suositaan esimerkiksi korkeakoulujen kielikiintiöillä, Svenska Folktingetillä, RKP:n automaattisella hallituspaikalla ja niin edelleen. Yllättäen aina silloin tällöin hurriviha leimahtaa, kun tasa-arvoisessa kansalaisyhteiskunnassa toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset puhtaasti sen vuoksi, että heillä sattuu olemaan eri kieli ja parempi perimä.
Jotta pääsemme kohti demokraattista ja tasa-arvoista suomea, tulee pakkoruotsikysymyksessä noudattaa kansan tahtoa. Lisäksi ruotsinkielisten erioikeudet tulee purkaa ja kaikkia kansalaisia kohdella yhdenvertaisesti julkisen vallan edessä riippumatta heidän kielestään tai etnisyydestään.
Quote from: Possumi on 25.12.2014, 13:30:50
RKP:n automaattisella hallituspaikalla ja niin edelleen.
Muuten Kerosen kanssa samaa mieltä, mutta tästä erimieltä. RKP saa neuvotella itsensä joka hallitukseen jos tahtoo. Jos kansa äänestää heidät aina uudestaan eduskuntaan, niin sekin on ihan ok. Toki parlamentarismin huonot puolet tulevat tuossa esiin suhteessa suoraan demokratiaan, mutta eivät he silti tuossa tee väärin. PS voisi teoriassa tehdä samaa maahanmuuttopolitiikalla, jos Soinikin olisi todella nuiva.
Suomen kaksikielisyys on itse tarkoitus. Tämä pitää kyseenalaistaa. Eli jos jokin valittu politiikka muka johtaa Suomen yksikielisyyteen, oikea reaktio on "mitä sitten?" Pitää kysyä naureskellen pelkääkö väittäjä kansanmurhaa, juurihan tutkimus osoitti ettei enemmistöllä ole mitään vähemmistöä vastaan.
Nauvon Maja on niin paska argumentti ettei se ansaitse minkäänlaista vastausta. Majan olemassaolohan osoittaa että Suomi on elävän kaksikielinen, ja jos/kun Maja joskus kuolee, yksikielisyys on väistämätöntä. Ja taas: mitä sitten.
Suruystäväni ei puhu eikä edes opeta ruotsia lapsilleen. Miksi opettaisi kun hän ja omat vanhempansa puhuvat suomea ihan yhtä hyvin, ja lasten äiti on umpi- ja ummikkofenno. Lapset ovat koulussa oppivinaan muumia ja lukevat kahta oikeaa ulkomaankieltä. Det räcker.
Minusta tämön keskustelun on aika loppua, ja kaksikielisyyttä alkaa jopa valvoa. Laitetaan koulut ihan aikuisten oikeesti arvioimaan oppilaittensa ruotsin kielen taito, ja mikäli se on liian kehno, niin tylysti jätetään oppilaat luokalle. Viimeistään ysillä tämän pitäisi tapahtua, kun otetaan askel kohti jatkoa. Siinäpä olisikin ihmeteltävää, kun mutuarvion mukaan 25% yseistä jäisi luokalle kertarysäyksellä, kun ei osata arvokasta ja herraskaista toista kieltämme edes sen vertaa, että osattaisiin alkeellista juttelua käydä ruotsalaisten kanssa.
Samaan aikaan on aloitettava välittömät virkamiesruotsin tarkastukset ainakin opettajakunnassa, armeijassa ja poliisissa. Sellaiset virkamiehet, jotka eivät selviä kokeista, joihin he saattaisivat mahdollisesti joutua tehtävissään, on erotettava. Poliisin nyt ainakin on osattava antaa yleisimpien vastaantulevien tehtävien mukaiset ohjeistukset ruotsiksi vähintään ymmärrettävästi. Opettajan on pystyttävä opettamaan mahdollinen ruotsinkielinen lapsi omalla pääaineellaan, jne.
Tietysti kaikkien opiskelijoiden ruotsinkieli on AINA testattava heidän hakiessa mihin tahansa kouluun, ja mikäli se ei ole sellainen, kuin heidän mahdollinen tuleva ammatti vaatii, on hakemus hyljättävä, tai oppilas on sitoutettava opiskelemaan vaadittu ruotsin taso koulun reputtamisen uhalla.
Mikäli maamme aiotaan pitää kaksikielisenä muutenkin kuin lakikirjan mukaan, ovat nuo aika lailla vähimpiä vaatimuksia. Ei äidinkielestäkään pääse läpi, jos ysillä paras mitä pystyy tekemään on auttava tavaaminen aapikukosta.
Quote from: Roope on 23.12.2014, 17:47:26
Quote– On olemassa riski, että ruotsi lakkautetaan jo vaalien jälkeen keväällä. Perussuomalaiset ja heitä tukevat vahvat voimat, jotka vastustavat ruotsia, yrittävät saada Rkp:n ulos hallituksesta. Jos he onnistuvat, voi se olla kouluruotsin loppu, sanoo Grönlund.
Miksi kouluenglanti ei ole kohdannut loppuaan, vaikka se onkin lopulta vapaaehtoinen aine? (Kyllä, englannin opiskelu koulussa on mahdollista välttää.)
Tai vastaavasti: jos kouluenglanti pärjää vapaaehtoisena aineena ja ruotsi on suomalaisten kannalta äärettömän tärkeä kieli, miksi kouluruotsi kohtaisi loppunsa vapaaehtoisuuteen perustuvana aineena?
Quote from: jopelius on 23.12.2014, 19:30:44
Siihen aikaan kun kävin kouluja opiskeltiin vielä latinaakin. En muista oliko pakollista vai vapaaehtoista..
Latinaa voi edelleenkin opiskella valitsemalla koulunsa tarkkaan. Tiedän, että sitä myös luetaan, vaikka sen lukeminen perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen ja kieli on kommunikaatiokielenä kaikilla järkevillä mittapuilla kuollut.
Quote from: Chew Bacca on 25.12.2014, 16:09:20
[...]
Nauvon Maja on niin paska argumentti ettei se ansaitse minkäänlaista vastausta. Majan olemassaolohan osoittaa että Suomi on elävän kaksikielinen...
[...]
Nauvon Majan oletetaan nähtävästi olevan niin iäkäs, ettei hänellä ole aikanaan ollut mahdollisuutta opetella suomea, eikä hän näinollen osaisi kertoa suomenkieliselle lääkärille sattuuko ylä- vai alapäähän. Siispä kaikkien lääkärien tulee olla varmuuden vuoksi elävän kaksikielisiä, koska saattaahan elämä heitellä lääkäreitä niinkin, että "joutuu" Nauvoon töihin. No, ehkä se idylli korvaa ruotsin tankkaamisen vaivan. :)
^^^^
Mainio idea! Iskujoukoille Armanin suunnittelemat uniformut, fluorisoiva Leppäkerttukokardi, näpäkät balettisaappaat..
Yllätysiskuja virastoihin ja kouluihin, suomenkielinen materiaali poltettaisiin näyttävästi isoissa rovioissa öisellä torilla. Kansalaisia pysäyteltäisiin ja vaadittaisiin käytännön kielikoe heti, " Jag är en pojke. Jag bor i h.." Jå jåå, sitte laulu!! .." Du gamla, ." Jävla finne! Vårt land!......Jasså, Ekenäs opetta sinulle elävä kaksikielisyys..jos sinä ei kuolla sinne.
Minä armahta, sinä laula mukana, tämä helpo:
"" Vårt land, kröhöhömm..ny!
Vårt land, vårt land, vårt fosterland,
Ljud högt, o dyra ord!
Ej lyfts en höjd mot himlens rand,
Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,
Mer älskad än vår bygd i nord,
Än våra fäders jord.
Vårt land är fattigt, skall så bli
För den, som guld begär.
En främling far oss stolt förbi:
Men detta landet älska vi,
För oss med moar, fjäll och skär
Ett guldland dock det är.
Vi älska våra strömmars brus
Och våra bäckars språng.
Den mörka skogens dystra sus,
Vår stjärnenatt, vårt sommarljus.
Allt, allt, vad här som syn, som sång
Vårt hjärta rört en gång.
Här striddes våra fäders strid
Med tanke, svärd och plog.
Här, här, i klar som mulen tid.
Med lycka hård, med lycka blid.
Det finska folkets hjärta slog.
Här bars vad det fördrog.
Vem täljde väl de striders tal.
Som detta folk bestod.
Då kriget röt från dal till dal.
Då frosten kom med hungers kval.
Vem mätte allt dess spillda blod
Och allt dess tålamod?
Och det var här det blodet flöt,
Ja, här för oss det var,
Och det var här sin fröjd det njöt,
Och det var här sin suck det göt.
Det folk som våra bördor bar
Långt före våra dar.
Här är oss ljuvt, här är oss gott,
Här är oss allt beskärt;
Hur ödet kastar än vår lott.
Ett land, ett fosterland vi fått,
Vad finns på jorden mera värt
Att hållas dyrt och kärt?
Och här och här är detta land.
Vårt öga ser det här,
Vi kunna sträcka ut vår hand
Och visa glatt på sjö och strand
Och säga: se det landet där.
Vårt fosterland det är.
Och fördes vi att bo i glans
Bland guldmoln i det blå,
Och blev vårt liv en stjärnedans.
Där tår ej göts, där suck ej fanns.
Till detta arma land ändå
Vår längtan skulle stå.
O land, du tusen sjöars land,
Där sång och trohet byggt,
Där livets hav oss gett en strand,
Vår forntids land, vår framtids land.
Var för din fattigdom ej skyggt.
Var fritt, var glatt, var tryggt.
Din blomning , sluten än i knopp,
Skall mogna ur sitt tvång;
Se, ur vår kärlek skall gå opp
Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp.
Och högre klinga skall en gång
Vår fosterländska sång.""
Duunarin lompsa on jo paksuna kaiken maailman kortteja; Tulityö,Tietyö,Työturva,trukki, mopo,Ensiapu, Hygieniapassi...1., 2., 3.,..mutta tärkein kortti niistä on ehdottomasti
LEPPÄKERTTUKORTTI
Jos sitä ei ole, ei ole pätevä mihinkään. ..no, ehkä astronautiksi ja hävittäjälentäjäksi, mutta jos lentää ITÄmeren päällä, niin kyllä se on hyvä osata edes Itämaan murreruotsia, koska se on portti taivaisiin..
Pakkoruotsin tilalle Kotimaa-kurssi
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182978-pakkoruotsin-tilalle-kotimaa-kurssi
Silloin tällöin viime vuosina on esitetty, että pakkoruotsi voitaisiin supistaa lyhyeksi tutustumiskurssiksi. Mielenkiintoisinta on, että tällaista ovat esittäneet pakkoruotsia kannattavat tai ymmärtävät henkilöt. Samassa yhteydessä voitaisiin tutustua muihinkin kotimaisiin kieliin: Kotimaa-kurssi tutustuttaisi oppilaat Suomen kieliryhmiin.
Samat jutut olleet mielessä ja kaveriporukassa puheenaiheena. Vähän pitkiä katseita tuli vaatimuksestani opetella kyrilliset aakkoset edes jotenkuten, kuten kävisikin, kun niitä ei käyttäisi,
mutta mentäisiin ainakin ravintolaan, eikä pektopahiin..vmsno.
Ajatus on sittemmin porukan aikuistuttua saanut kannatusta, hurjimmat vaativat kiinaakin kartalle.
Niin, Sinä se vaan jaksat tarjota toinen toistaan fiksumpia juttuja näille RKP pässeille perääntyä kunniakkaasti, mutta koiskoittaa arvata, mikä on lukittu, ainoa ja oikea ratkaisu heidän mielestään?
Toivoisin koko syrämestäni toisin, mutta kun näiden rottien olemassa olo on juuri mielestään kiinni TÄSTÄ asiasta, niin lopputulema ei näytä hääppöiseltä.
Itse olen jo kaiken maailman omaisuuden takavarikoinnin ja vuosi vuodesta nöyryytyksen kannalla,
sen verran kauhea lasku tästä tahraavasta paskasta on tullut ja vielä tulee Suomelle.
Myötähäpeä on tunne, jota ei pitäisi joutua kokemaan jatkuvasti, sillä luulen sen vahingoittavan sielua, mutta eihän siltä voi välttyä, kun melkein joka päivä joku avautuu "taistelussa ruotsinkielen puolesta" mitä luovemmilla tavoilla. Pinnasängyn pinnojen maalaaminen paskalla taitaa olla ainoa ulkopuolelle jäänyt perustelu r-kielen autuudesta.
Onko virallinen liturgia jotenkin puraissut Sinua? Oli pieni hassuus jutussa. Pieni, muttei ihan merkityksetön kaltaiselleni " kiihkoilijalle".
Ei peruskoulun hyötyruotsista kuviteltukaan olevan mitään hyötyä, vaan tasavertainen haitta suomenkielisille sitä vastaan, kun r-kieliset piltit joutuvat kuitenkin opettelemaan suomea.
Niin puhdasta vähemmistön etujen suojelua, kuin RKP vain kykynee tekemään..
Johannes Virolaista kuitenkin saamme tästä kiittää. Koiviston 1. hallitus teki hienoja päätöksiä, kiitos myös hänelle ja muille osallisille. Varsinkin muille, joiden nimiä emme saa ehkä koskaan tietää, vaikka tekivät kaikkensa elävän kaksikielisyyden puolesta.
..toista viisasta oppia, nimittäin joukko-oppia unohtamatta..
Vapaaehtoisuuden voima on ihmeellinen. Venäjä ei kuulunut lukioni piskuiseen kielipalettiin, mutta siellä järjestettiin halullisille oppilaille venäjän minikurssi. Arvosanoja ei annettu. Kaikki osallistujat oppivat ainakin aakkoset ja ääntämään oikein muutaman fraasin, innokkaimmat vähän enemmän, moni innostui opiskelemaan lisää. Opettaja oli hyvä, kurssilla oli kivaa.
Quote from: JääpääMyötähäpeä on tunne, jota ei pitäisi joutua kokemaan jatkuvasti, sillä luulen sen vahingoittavan sielua, mutta eihän siltä voi välttyä, kun melkein joka päivä joku avautuu "taistelussa ruotsinkielen puolesta" mitä luovemmilla tavoilla. Pinnasängyn pinnojen maalaaminen paskalla taitaa olla ainoa ulkopuolelle jäänyt perustelu r-kielen autuudesta.
;D Joo, eipä ole yhtäkään puheenvuoroa pakkoruotsin puolesta nähty, joka herättäisi ajattelevassa humanoidissa tunteen: "Vau, tuohan oli fiksusti perusteltu." Spedemäinen otsan läiskiminen on se yleisin reaktio.
Quote from: Jääpää
Onko virallinen liturgia jotenkin puraissut Sinua? Oli pieni hassuus jutussa. Pieni, muttei ihan merkityksetön kaltaiselleni " kiihkoilijalle".
Ei peruskoulun hyötyruotsista kuviteltukaan olevan mitään hyötyä, vaan tasavertainen haitta suomenkielisille sitä vastaan, kun r-kieliset piltit joutuvat kuitenkin opettelemaan suomea.
Joo, historiallisesti näyttää tuo olleen päätöksen syynä. Mutta koska sitä ei 99,9 % tulisi kuitenkaan hyväksymään perusteluksi, niin keskityn niihin perusteluihin, joilla tuota päätöksen todellista motiivia on pyritty valkopesemään hyväksyttävämmäksi - eli ruotsinkielisten palveleminen.
Quote from: Malla on 26.12.2014, 10:11:55
Vapaaehtoisuuden voima on ihmeellinen. Venäjä ei kuulunut lukioni piskuiseen kielipalettiin, mutta siellä järjestettiin halullisille oppilaille venäjän minikurssi. Arvosanoja ei annettu. Kaikki osallistujat oppivat ainakin aakkoset ja ääntämään oikein muutaman fraasin, innokkaimmat vähän enemmän, moni innostui opiskelemaan lisää. Opettaja oli hyvä, kurssilla oli kivaa.
Vapaaehtoisuus ja kielitaidon harvinaisuuden mahdollisesti mukanaan tuoma kilpailuvaltti (toistaiseksi esim. venäjän kohdalla) tuovat minunkin käsittääkseni kummasti motivaatiota.
QuoteNylander ärähtää kouluruotsin puolesta
Ruotsinkielisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander katsoo omana mielipiteenään, ettei RKP voi olla mukana hallituksessa, joka ohjelmassaan lakkauttaa pakollisen kouluruotsin. Puolue ei ole ottanut asiaan kantaa.
[...]
Nylander uskoo, että Suomalaisuuden liiton aloittama keskustelu on vaikuttanut mielipiteisiin.
– Esimerkiksi alueilla, joilla ei kuule ruotsia, voi helposti ajatella, ettei kieltä tarvitse.
Enemmistö ratkaisee
Mutta nyt ei ole kyse vain RKP:n kysymyksestä.
– Kyse on enemmistön kysymyksestä, hän sanoo ja lisää, että se ratkaisee.
Hän huomauttaa, että RKP:llä, Folktingetillä ja muilla on argumentteja ja näkemyksiä siitä, miksi pakollinen kouluruotsi pitää säilyttää.
– Mutta kuinka saada ihmiset kuuntelemaan ja ymmärtämään?
Mielenkiintoinen seikka on, että Elinkeinoelämän keskusliitto on muuttanut mieltään.
– EK katsoi aiemmin, että kouluruotsin pitäisi olla vapaaehtoista, mutta nyt se on muuttunut, kun on ymmärretty, kuinka tärkeää ruotsi on elinkeinoelämälle.
Mikaela Nylander uskoo, että vain harvat ymmärtävät kouluruotsin yhteyden yhteiskuntaan yleisesti ja hän ymmärtää, että monien mielestä pitäisi voida valita.
– Jos luovutaan pakollisesta ruotsista, sillä on vaikutuksia kaikkeen, ei vain peruskouluun.
Hän ottaa esimerkiksi liikkuvuuden.
– Et voi koskaan tietää, mihin päädyt. Ja jos harvemmat ihmiset lukevat koulussa ruotsia, palvelut tietysti kärsivät.
Kouluruotsi on myös yhdenvertaisuuskysymys.
– Kaikkien lapsien pitäisi saada opetusta samoilla perusteilla.
Poistaminen vaarallista
Nylanderin mukaan on vaarallista poistaa aineita.
– Useimmat aineethan ovat pakollisia. Jos jotain poistetaan, poistetaan kohta jotain muutakin. Se vaikuttaa suomalaiseen kouluun suuresti.
Itse hän on siis sitä mieltä, ettei RKP voi olla mukana hallituksessa, joka poistaa pakollisen ruotsin suomalaisista kouluista. Puolueen kantaa hän ei tiedä. – Kouluruotsi ei ole ollut RKP:lle mikään kysymys pitkään aikaan. (käännös)
Borgåbladet: Nylander ryter till om skolsvenskan (http://bbl.fi/nyheter/2014-12-23/699241/nylander-ryter-till-om-skolsvenskan) 24.12.2014
Elinkeinoelämän keskusliitto ei ole ilmoittanut tai muutenkaan millään lailla ilmaissut muuttaneensa kantaansa ruotsinkielen pakollisuuteen. Myös Folktingetin pääsihteeri väitti jokin aika sitten samaa. EK on vastustanut ja vastustaa edelleen pakkoruotsia, koska katsoo sen estävän suomalaisten monipuolisemman kielitaidon kehittymisen.
QuotePääkirjoitus: Kaksikielisyys saa tukea kansalaisilta
Suomenkielisten suomalaisten enemmistö suhtautuu myönteisesti maan kaksikielisyyteen ja ruotsin kieleen, mutta haluaa kouluruotsin vapaaehtoiseksi aineeksi.
Näin voidaan pelkistää Åbo Akademin monivuotiseen tutkimushankkeeseen kuuluvan kyselyn olennainen tulos. Joulun alla julkistettu tutkimus on paljon tavanomaista mielipidetiedustelua laajempi: siihen vastasi yli 7000 kansalaista.
Suomessa on viime vuodet keskusteltu vilkkaasti ruotsin kielestä, mutta epäselväksi on jäänyt, onko äänen kovuus missään suhteessa esitettyjen mielipiteiden edustavuuteen.
TUORE TUTKIMUS puhuu selvää kieltä sitä luuloa vastaan, että ruotsin kieltä inhottaisiin yleisesti. Tutkimushanketta johtava professori Kimmo Grönlund sanoo, että ruotsin kieleen vihamielisesti suhtautuvia on erittäin vähän (Helsingin Sanomat 23.12.).
[...]
Keskustelu ruotsin kouluopetuksesta jatkunee aloitteen kohtalosta riippumatta. Valistunut kanta on, ettei ruotsin osaamisesta ole kenellekään mitään haittaa, mutta puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla.
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1419571515260.html) 27.12.2014
Jos kansalaisaloite menee läpi, pakollinen kouluruotsi loppuu ja ns. virkamiesruotsia ei enää vaadita, ei ruotsin kouluopetuksesta käydä enää koskaan nykyisenlaista keskustelua.
Mikähän tuossa Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittajan "valistuneessa kannassa" oli valistunutta? Ei tietenkään
osaamisesta ole haittaa, mutta
pakollisen opiskelun seurauksista on. Suurin osa suomalaisista ei huomaa koskaan minkäänlaisia ruotsin taidon puutteistaan johtuvia haittoja paitsi juuri keinotekoisten osaamisvaatimusten (virkamiesruotsi) kautta.
Quote– Sillä on ollut merkitystä ja tulee olemaan merkitystä, että ruotsinkieliset ovat sosialidemokraateissa näkyvillä paikoilla, sanoo Ulf Sundqvist, SDP:n aiempi puheenjohtaja.
...
– Meidän on saatava esille [ruotsinkielisiä] ehdokkaita, joilla on mahdollisuus tulla valituksi, se on aina yhtä tärkeää. Ja tietysti politiikan sisältökin on kaikille tärkeää. Mutta kolmanneksi haluan sanoa jotain tutkimuksesta, joka hieman yllättävästi osoitti, että 70 prosentin mielestä kouluruotsin pitäisi olla vapaaehtoista, sanoo Sundqvist ja viittaa tutkija Kimmo Grönlundin tutkimukseen Åbo Akademissa, joka julkaistiin maanantaina.
– Aika ristiriitaisesti enemmistö on kuitenkin myös sitä mieltä, että olisi vahinko, jos ruotsin kieltä ja kulttuuria ei olisi Suomessa. Siitä käy ilmi vain vähän siitä, mitä sen katsotaan merkitsevän pohjoiselle ulottuvuudelle. Ei ole kyse vain vähemmistön suojelusta, vaan on maalle ensisijaista, että meillä on kansa, joka voi kommunikoida pohjoismaisten naapureiden kanssa, ja onko Suomi pohjoismaisessa tietoisuudessa. Nämä ovat kysymyksiä tulevalle vaalivuodelle. (käännös)
Hbl: Svenska profiler har betydelse för SDP 24.12.2014
Yleensä ensimmäisten joukossa ruotsikeskusteluun osallistuva Folktinget ei ole toistaiseksi kommentoinut tutkimuksen tuloksia millään lailla.
QuoteYleensä ensimmäisten joukossa ruotsikeskusteluun osallistuva Folktinget ei ole toistaiseksi kommentoinut tutkimuksen tuloksia millään lailla.
Folktingetilla on paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin kommentoida Åbo Akademin tutkimuksia. Hyötyrasismin käsikirjan - http://ft.huset.fi/Site/Data/137/Files/spraklag.pdf - päivittäminen on Folktingetin ykkösasia?
Quote from: Ulf SundqvistEi ole kyse vain vähemmistön suojelusta, vaan on maalle ensisijaista, että meillä on kansa, joka voi kommunikoida pohjoismaisten naapureiden kanssa
Jotenkin se kommunikaatio onnistuu virolaisten, venäläisten, saksalaisten ja ranskalaisten kanssa, vaikka Suomen kouluissa ei olekaan pakkoviroa, pakkovenäjää, pakkosaksaa tai pakkoranskaa. Mutta jos pakkoruotsi poistettaisiin kouluista, siitä seuraisikin sitten jollain kummalla logiikalla Suomen ja Ruotsin välisen kommunikaation, kaupankäynnin ja matkustuksen täyspysähdys?
Mikseivät ruotsalaiset pidä omasta puolestaan huolta tuosta kommunikaation "edellytysten" ylläpitämisestä: miksei Ruotsin kouluissa opiskella suomea? Tarkoittaako se sitä, etteivät ruotsalaiset halua kommunikoida kanssamme?
"Hän ottaa esimerkiksi liikkuvuuden.
– Et voi koskaan tietää, mihin päädyt."
Tällä perusteella somaleille pitäisi heti suomeen tultuaan aloittaa pakkovankilaslangin opiskelu. Kyllä tuo lausuja on tyhmä ihminen. Jos liikkuvuuden perusteella perustellaan pakkoruotsia, niin tuntuu keinot olevan vähissä. Mitäpä jos päätyykin johonkin muuhun maahan kuin ruotsiin?
Uffekin kommentoi tulevia vaaleja silmälläpitäen. Äänestävä kansa kyllä muistaa Uffen rötöstelyt takavuosina. Toisaalta on ihan hyvä, että Demarit ampuu itseään jalkaan maahanmuuttomyönteisyydellä ja ruotsin kielen suosimisella. Tack och adjö!
Quote from: Mehud on 28.12.2014, 18:11:09
"Hän ottaa esimerkiksi liikkuvuuden.
– Et voi koskaan tietää, mihin päädyt."
Tällä perusteella somaleille pitäisi heti suomeen tultuaan aloittaa pakkovankilaslangin opiskelu. Kyllä tuo lausuja on tyhmä ihminen. Jos liikkuvuuden perusteella perustellaan pakkoruotsia, niin tuntuu keinot olevan vähissä. Mitäpä jos päätyykin johonkin muuhun maahan kuin ruotsiin?
Jos et voi aidosti tietää mihin päätyy, pitäisi opiskella kiinaa, espanjaa ja englantia. Ei ruotsia. Jotenkin näistä argumenteista tulee mielikuva jossa sanotaan ensin, eikä ajatella edes jälkikäteen. Jos ajateltaisiin, tajuttaisiin olla tekemättä moisia möläytyksiä sarjassa.
Voi tietysti olla niinkin, ettei tässä edes yritetä olla rehellisiä, mutta ei kai tilanne nyt voi olla RKP:n tapauksessa moinen...
QuotePääkirjoitus: Ruotsalaisuus on myönteinen asia
Kolme neljäsosaa suomea äidinkielenään puhuvista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Valtaosa suhtautuu kuitenkin myönteisesti ruotsalaiseen kulttuuriin Suomessa. Tämä käy ilmi Åbo Akademin ja yhteistyöyliopistojen tuoreesta kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin asenteita ruotsinkieleen ja suomenruotsalaisuuteen.
[...]
Kyselyn laajuuden myötä saadaan vahvistus sille, ettei ruotsin kieli ole suomenkielisille kiihkoilun kohde. Julkisuudessa on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti ruotsin kielestä. Eniten ääntä ovat pitäneet kärjekkäimmät ruotsinkielisten kansalaisoikeuksien arvostelijat..
Niinkuin monen muunkin kiihkoilun suhteen, kansalaisten valtavirta ei sellaisia käsoítyksiä kannata. Äänen kovuus ei ole suhteessa mielipiteiden edustavuuteen. Tutkimuksen mukaan ruotsin kieleen vihamielisesti suhtautuvia on erittäin vähän.
[...]
Vapaaehtoisuudessa piilee vaaranpaikka. Helposti voi käydä niin, että koululaiset kokevat ruotsin opiskelun ylimääräiseksi taakaksi ja samalla jättäytyvät kielpipuolina ehkä tarkoittamattaan tiettyjen töiden ja tehtävien ulkopuolelle.
Länsirajan tuntumassa ruotsin kielen tärkeys ymmärretään. Kieltä tarvitaan arkisessa kanssakäymisessä ja varsinkin pohjoismaisilla työ- ja elinkeinomarkkinoilla. Pohjoismaalaisten ei pidä jättäytyä "bad englishin" varaan.
Tulevaisuus on aina vaikeasti ennustettavaa. Saattaa käydä niinkin, että Euroopan unionin hapertuessa tarvitaan Pohjoismaiden unioni. Silloin ruotsin osaaminen on suomalaisille välttämätön etu. Jonkin asian osaaminen on aina etu, osaamattomuus haitta.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan kansalaisaloite, jossa vaaditaan ruotsia valinnaiseksi oppiaineeksi. Aloite palaa alkuvuodesta valiokunnasta eduskunnan käsittelyyn. Edustajien käymän lähetekeskustelun perusteella näyttää ilmeiseltä, ettei aloitetta hyväksytä.
Nyt odotetaan onko kyselyllä vaikutusta kansanedustajien mielipiteisiin. Kyselyn tuloksia ainakin käytetään keskustelun argumentteina, niin puolesta kuin vastaan.
Kansalaisten kielellisten oikeuksien turvaaminen on kuitenkin mielipidekyselyjä mutkikkaampi asia.
Pohjolan Sanomat (http://www.pohjolansanomat.fi/Mielipide/1194950110787/artikkeli/ruotsalaisuus+on+myonteinen+asia.html) 28.12.2014
Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...
Quote from: Roope on 28.12.2014, 22:50:18
QuotePääkirjoitus: Ruotsalaisuus on myönteinen asia
Länsirajan tuntumassa ruotsin kielen tärkeys ymmärretään. Kieltä tarvitaan arkisessa kanssakäymisessä ja varsinkin pohjoismaisilla työ- ja elinkeinomarkkinoilla. Pohjoismaalaisten ei pidä jättäytyä "bad englishin" varaan.
Tulevaisuus on aina vaikeasti ennustettavaa. Saattaa käydä niinkin, että Euroopan unionin hapertuessa tarvitaan Pohjoismaiden unioni. Silloin ruotsin osaaminen on suomalaisille välttämätön etu. Jonkin asian osaaminen on aina etu, osaamattomuus haitta.
Kansalaisten kielellisten oikeuksien turvaaminen on kuitenkin mielipidekyselyjä mutkikkaampi asia.
Kansalaisten kielellisten oikeuksien turvaaminen on kuitenkin mielipidekyselyjä mutkikkaampi asia.
Pohjolan Sanomat (http://www.pohjolansanomat.fi/Mielipide/1194950110787/artikkeli/ruotsalaisuus+on+myonteinen+asia.html) 28.12.2014
Uskomatonta on sekin, että miten paljon pitää älytasoa päätoimittajien alentaa puolustaessaan pakollista ruotsin kieltä. Ainoastaan "aivot narikkaan"-tyylillä tuo onnistuu.
Mitään "Pohjoismaalaista Unionia" ei tulla koskaan tekemään. On idioottimaista edes keksiä tuollaisia päästä. Jos sitä ei ole tähän mennessäkään tehty, niin millä todennäköisyydellä se tehtäisiin jatkossa? Samoin jos Pohjoismaat eivät päätä edes tärkeimmistä (nato, eu, euro jne) asioista yhdessä, niin miksi niistä päätettäisiin jatkossakaan?
Pitää muistaa että Pohjoismaiden Nuorten neuvostossa tarvittiin aikoinaan tulkkipalveluita useilla kymmenillä tuhansilla euroilla. Ei suomalaisten, vaan mahdollisesti tanskalaisten ja islantilaisten takia, jotka eivät ymmärtäneet puhuttua ruotsia.
Englanti on pitänyt pintansa tähänkin mennessä. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö sen merkitys kasvaisi jatkossakin.
Quote from: Oami on 29.12.2014, 01:24:41
Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...
Yleinen ongelma: Kirjoittajien pitää keksiä täysin päästä jotakin keksittyjä argumentteja tukemaan väitettä (esim. Miksi pitää säilyttää pakollisen ruotsin kielen opetus koko Suomessa?). Sen takia kirjoittajista tulee idiootti-vaikutelma. Varsinkin pakkoruotsin perusteluissa tämä ongelma korostuu.
Quote from: nollatoleranssi on 29.12.2014, 12:43:03
Quote from: Oami on 29.12.2014, 01:24:41
Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...
Yleinen ongelma: Kirjoittajien pitää keksiä täysin päästä jotakin keksittyjä argumentteja tukemaan väitettä (esim. Miksi pitää säilyttää pakollisen ruotsin kielen opetus koko Suomessa?). Sen takia kirjoittajista tulee idiootti-vaikutelma. Varsinkin pakkoruotsin perusteluissa tämä ongelma korostuu.
Tavallaan ihan ymmärrettävää. Kyseessä on niin suuri saavutettu etu, ettei siitä hevin luovuta. Vaan luovuttava on, ennemmin tai myöhemmin.
Quote from: Oami on 29.12.2014, 01:24:41
Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...
Stonewalling vasta-argumenteille, omien naurettavien väitteiden toistaminen ad nauseam, median tuki ja korkealla virka/pol-eliitissä tehdyt päätökset. Näillä on menty ruotsin, maahanmuuton, miinojen ja eeuun kanssa ja helvetin hyvin toimii. Oman eturyhmän puolesta, kansan tahtoa vastaan. Suomalaista demokratiaa.
Voisi sanoa, että tästä aiheesta on jo keskustelut käyty. Samat argumentit on esitetty viikko-kuukausi ja vuosi toisensa jälkeen ilman mitään uutta näkemystä asioihin.
Mutta se mikä huvittaa edelleen on siinä, että valtamedia keskustelee ainoastaan pakkoruotsin olemassa olosta, mutta ei hallituksen tekemistä pakkoruotsia koskevista lisäpäätöksistä. Niitä asioita ei ole edes erikoisemmin uutisoitu tai keskustelu on lopetettu sen sileän tien esim. tuleva päätös ala-asteille tulevasta pakkoruotsista (aihetta ei julkisesti ole edes haluttu käsitellä) tai kuntien muodostumisesta yhden pikkukunnan takia kaksikielisiksi jne.
Miksi media vaikenee tuollaisista asioista, vaikka jokaisen päätoimittajan on pääkirjoituksissaan pakko puolustaa nykyistä kielipakkoa?
Tuosta onkin todettavissa, ettei negatiivisista puolista (pakkoruotsista) koskaan uutisoida tai vaikka niistä uutisoitaisiin, niin niitä ei käsitellä valtamediassa millään tasolla. Ainoastaan puolustavat näkemykset sallitaan.
Sanomalehdestä turahtaa, osa 4: Pohjolan Sanomat
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183168-sanomalehdesta-turahtaa-osa-4-pohjolan-sanomat
Pohjolan Sanomissa taas järkyttävän ajattelematon ja puolueellinen pääkirjoitus pakkoruotsi-kyselystä.
Quote from: Oami on 29.12.2014, 01:24:41
Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...
Taidat olla väsynyt
Viitaten kalan-väsytys-tekniikkaan
Porvoon (suomenkielisiä 65 %, ruotsinkielisiä 31 %) sivistysvaliokunnasta löytyy kannatusta ensimmäiseltä luokalta alkavalle pakkoruotsille. Tällä hetkellä suomenkielisten oppilaiden viimeistään kolmannelta luokalta alkava A1-kieli on englanti. Ruotsin voi valita neljänneltä luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi. Porvoossa on tarjolla myös ruotsinkielinen kielikylpykoulu sekä monia tavallisia ruotsinkielisiä kouluja.
QuoteEkaluokalta alkavat ruotsi ja suomi saavat tukea Porvoossa
Pitäisikö Porvoon kouluissa lukea toista kotimaista kieltä jo ensimmäiseltä luokalta? Melkein koko sivistyslautakunta kannattaa ajatusta asian tutkimisesta.
[...]
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ulf Backmanilla, RKP, on selvä käsitys asiasta.
– Juu, minä näen siinä vain hyviä puolia, ei ole mitään haittapuolia aloittaa suomea ja ruotsia jo ensimmäisellä luokalla. Se on tahtokysymys, sanoo Backman.
RKP ei kuitenkaan ole vielä tehnyt päätöstä ajaa asiaa.
[...]
Kokoomuslainen Nina Uski istuu sivistyslautakunnassa ja on kahden vaiheilla.
– Toki voimme aivan hyvin tutkia asiaa, mutta muutos ei ehkä ole tarpeellinen juuri nyt, hän sanoo.
Markus Hammarström on kaksikielisyyden turvaamiseksi sekä selvityksen että mahdollisen uudistuksen kannalla.
– Molemmilla kielillä on oltava yhtä vahva asema. Meillä on kunta, joka on vahvasti kaksikielinen, ja on vain eduksi lapsille, että he oppivat molemmat kielet hyvin.
Vihreiden edustaja sivistyslautakunnassa on Joakim Lybeck. Hän ei näe mitään muita esteitä aikaistamiselle kuin taloudelliset syyt.
– Jos se voidaan tehdä jo olemassa olevan tuntikehyksen puitteissa, olisi vain hyvä, että suomea luettaisiin ruotsinkielisissä kouluissa ja ruotsia suomenkielisissä kouluissa niin aikaisin kuin mahdollista, sanoo Lybeck. (käännös)
Svenska Yle: Svenska och finska från ettan får stöd i Borgå (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/29/svenska-och-finska-fran-ettan-far-stod-i-borga) 29.12.2014
Valtuutetuille ei tullut mieleen, että oppilailla ja vanhemmilla voi olla asiasta omia mielipiteitä.
edit:
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ulf Backman (RKP) sanoi radiohaastattelussa, että muutoksen ajaminen voi johtaa hankaluuksiin (eli kuntalaiset vastustavat), kuten hän arveli käyvän Sipoossakin, mutta hänen mukaansa "pitäisi nähdä kokonaisuus, että maailma on vähän isompi, ja on tosi hyvä osata kieliä, koska silloin ymmärtää muita ihmisiä". Selvitystä Backman ei pitänyt kovin tärkeänä, sillä asia on hänen mielestään ennen kaikkea tahtokysymys. Muutos tehdään, jos siihen löytyy tahtoa, mutta jos tahtoa ei löydy, ei sitä tehdä, sanoi Backman.
"Se on tahtokysymys, sanoo Backman."
On myös tahtokysymys, että pakkoruotsi lopetetaan. Tämä on nyt näköjään tahtojen taistelu ja varma häviävä tahto, jollain aikavälillä, tulee olemaan ruotsinkieltä puolustavien tahto.
Quote from: Toivo Suhari on 29.12.2014, 18:52:11
Taidat olla väsynyt
Viitaten kalan-väsytys-tekniikkaan
Luulen, että tosipaikan tullen muualla kuin Hommafoorumilla missä tämä määkiminen on "kuorolle saarnaamista", niin Oami viitsisi vastata.
"Ruotsin kieli vaillinaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla".
Opetelkaa nyt ensin puhumaan edes suomenkieltä.
Suomenruotsalaisissa on semmoinen metka piirre, että he eivät osaa puhua ruotsinkieltä.
En minäkään.
QuotePääkirjoitus: Kliseet vahvoja kielikeskustelussa
Niin sanottu pakkoruotsi on politiikan pysyviä kiistakapuloita. Kansalaisaloite ruotsin muuttamiseksi valinnaisaineeksi on nyt eduskunnassa, mutta ei sekään johtane muutoksiin.
[...]
Puolet vastaajista piti ruotsinkielisinä etuoikeutettuna ryhmänä. Kliseiset mielikuvat elävät. Kliseehän myös "pakkoruotsi" on. Peruskoulussa on muitakin pakollisia oppiaineita.
Ruotsin "pakko" on myös jo aika lievää; 85 prosenttia peruskoululaisista ottaa sen ohjelmaansa vasta 7. luokalla. Sen seurauksena useimmille jää hyvin vaillinainen osaaminen. Tämän tiedon pakkoruotsi-aktivistit osaavat hyödyntää.
Se, että kaikilla peruskoulun käyneillä on edes jonkinlainen kosketus toiseen kotimaiseen kieleen, on kuitenkin tärkeä suomalaisen identiteetin rakenneosa. Osa saa ruotsin alkeista lähtökohdan työelämässä hyödylliselle osaamiselle, vaikkapa julkisissa palvelutehtävissä.
Pakkoruotsi-keskustelu jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Kansalaismielipiteen vastahankaisuus on käyttökelpoista vaalikampanja-aineistoa ensi keväänä.
Markku Espo
Kymen Sanomat (http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---P%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/2014/12/29/Kliseet%20vahvoja%20kielikeskustelussa/2014318408883/67) 29.12.2014
QuotePääkirjoitus: Ymmärrystä ja ymmärtämättömyyttä
Kouluruotsista tullaan keskustelemaan vilkkaasti 2015. Ja 2016. Ja...
[...]
Enemmän tutkimuksesta: Melkein 60 prosenttia on sitä mieltä, että "RKP:llä on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa" ja 50 prosenttia, että "Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä". Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin, mihin tällaiset kannat perustuvat.
Vertailun vuoksi olisi mielenkiintoista tietää, mitä olisi vastattu kysymyksiin, pitäisikö koululiikunnasta tehdä vapaaehtoista, ovatko maanviljelijät etuoikeutettu ryhmä tai onko Kokoomuksella liian paljon vaikutusvaltaa suhteessa kokoonsa. Ja niin edelleen.
Negatiivisesti varautunut sana "pakkoruotsi" yleistyy ja esimerkiksi verovaroin rahoitettu Yle käyttää pakkoruotsia ilman lainausmerkkejä uutisteksteissä. Se on kummallinen ilmaisu julkisen palvelun yhtiöltä, jonka toimittajat eivät saaneet käyttää "tasa-arvoista avioliittoa", koska se katsottiin liian tunneperäiseksi. Pakkoruotsi on ilmeisesti suomenkieliselle Ylelle neutraali ja esimerkki siitä, kuinka asenteet muuttuvat.
Kouluruotsi on ankaran paineen kohteena. Eduskunta käsittelee kohta kansalaisaloitteen pakollisen kouluruotsin lopettamisesta. Kansanedustajien mielipiteet asiasta on tutkittu ja näyttää siltä, että kouluruotsi selviää hengissä tämänkin kerran. Mutta kuinka kauan?
Argumentteja hyötyruotsin – ja hyötysuomen – oppimisesta on syytä teroittaa edelleen. (käännös)
Syd-Österbotten: Förståelse och ingen förståelse (http://online.sydin.fi/Artikel/Visa/49317) 30.12.2014
Ei ole propagandaa käyttää sanaa "pakkoruotsi" - on propagandaa olla käyttämättä sitä.
Kouluruotsia ei kukaan vastusta, ainoastaan sen pakollisuutta. Pakkoruotsi on vain lyhyempi muoto pakollisesta kouluruotsista. Kuinka helvetin tyhmät ihmiset pääsevätkään toimittajiksi? Edes muutama sekunti omien aivojen käyttämistä ehkäisisi pahimmat aivopierut, mutta sekin on näköjään liikaa vaadittu.
Alan kallistua sille kannalle, että pakkoruotsittajat ovat vielä tyhmempiä kuin kreationistit - ja yhtä aivopeseytyneitä uskovaisia.
Quote from: Jaska on 30.12.2014, 16:29:11
Ei ole propagandaa käyttää sanaa "pakkoruotsi" - on propagandaa olla käyttämättä sitä.
Kouluruotsia ei kukaan vastusta, ainoastaan sen pakollisuutta. Pakkoruotsi on vain lyhyempi muoto pakollisesta kouluruotsista.
Onhan se totta, että "pakkoruotsi" on ilmaisuna "negativt laddade", mutta siitä vaan käyttämään muita
samaa tarkoittavia sanoja tai ilmaisuja, jos ne tuntuvat toimittajista mielekkäämmiltä. "Skolsvenskan" ei kuitenkaan ole likimainkaan samaa tarkoittava ilmaisu, eikä kansalaisaloitteessa vaadita "kouluruotsin lakkauttamista", kuten ruotsinkielisten otsikoiden ja ingressien perusteella voisi luulla.
No kyllä täällä on ainakin yksi vapaa kansalainen, joka on erimieltä kouluruotsista.
Saanko olla erimieltä?
QuoteMielipide: Mikä on suunnitelma C kaksikielisyydelle?
Susanna Ginman kirjoittaa Hbl:n pääkirjoituksessa 22.12. uudesta pakollisen kouluruotsin kannatusta käsittelevästä tutkimuksesta. Hän peräänkuuluttaa ennakointia siinä tapauksessa, että ruotsin opiskelusta tehdään vapaaehtoista, suunnitelma B:tä kaksikielisyyden pelastamiseksi.
Jos kouluruotsista tehdään vapaaehtoista, katoaa yksi perusedellytyksistä kaksikieliselle Suomelle, yhteinen äidinkielestä riippumaton perusosaaminen. Tällaisessa asiassa meitä ei auta edes paras ennakointi.
Näen keskustelun kielenopetuksesta ensisijaisesti tasa-arvokysymyksenä. Suomenruotsalaisten oikeus palveluihin äidinkielellään on toinen puoli kysymystä, ja sitten tulee toinen: Tilanteessa, jossa toisen kansalliskielen oppimisesta tehdään vapaaehtoista, syntyy hiljalleen huimaava kelpoisuuskuilu niiden välillä, jotka kelpaavat tiettyihin julkisiin virkoihin, ja niiden, jotka eivät.
Eroa nykytilanteeseen ei todennäköisesti huomattaisi heti, kun kaikki ovat periaatteessa ehtineet saada saman perusosaamisen, vaan vähitellen 10-15 vuoden päästä, kun kelpoisuusvaatimukset ovat samat, mutta olosuhteet ovat muuttuneet. Nuorista työnhakijoista tulee silloin ulkopuolisia joko erikoistumiserojen tai opintosuoritusten vuoksi teininä tehtyjen valintatilanteiden seurauksena. Mikään yhteiskuntaeettinen normi meidän maassamme ei oikeuta tällaista mallia.
Eettisesti katsottuna tilanne edellyttäisi kaksikielisyysvaatimuksen lieventämistä julkishallinnossa. Vaihtoehto, että jatkettaisiin kuin ennenkin, johtaisi työmarkkinoiden kahtiajakoon, yhä suurempaan kielimuuriin. Jos eristys jatkuisi, poliittinen keskustelu alkaisi muistuttaa jakautuneessa Belgiassa käytyä.
Kysymys kouluruotsista näyttelee ratkaisevaa roolia Suomen tulevaisuudelle maana, jossa on kaksi tasa-arvoista kansalliskieltä, kaksikieliset palvelut ja ennakkoluuloton asenne. Se on kyllä kulttuuri- ja perinnekysymys, mutta se kasvaa nopeasti tasa-arvokysymykseksi, ehkä lopulta perustuslakikysymykseksi.
Tutkimuksen mukaan reilusti yli puolet kansasta ei halua, että menemme niin pitkälle. Siksi kaikki seuraukset ja argumentit pitäisi ottaa kielikeskusteluun mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. (käännös)
Viktor Magnus Salenius,
Helsingfors
Hbl: Vad är plan C för tvåspråkigheten? (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2014-12-30/700811/vad-ar-plan-c-tvasprakigheten) 30.12.2014
Ei hätää. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa kansalaisaloitteessa vaaditaan myös ns. virkamiesruotsin lopettamista. Kielitaitovaatimusten tulee perustua työtehtävien todellisiin tarpeisiin.
Ruotsinkielisten itsekkyys leviää Porvooseen
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183305-ruotsinkielisten-itsekkyys-leviaa-porvooseen
Raaseporin ja Sipoon esimerkkiä seuraten RKP haluaa tehdä nyt myös Porvoossa toisesta kotimaisesta pakollisen ensimmäisen vieraan kielen. Pakkoruotsin tiukentaminen voi vain kiristää kieliryhmien välejä – se ei voi parantaa niitä. Haluavatko ruotsinkieliset todella tukea RKP:n linjaa ja kärsiä sen negatiiviset seuraukset?
Quote from: Marius on 30.12.2014, 19:38:49
No kyllä täällä on ainakin yksi vapaa kansalainen, joka on erimieltä kouluruotsista.
Miten siitä on mahdollista olla eri mieltä? Haluatko sinä siis poistaa kouluruotsin? Me muut nimittäin haluamme säilyttää sen ja poistaa vain sen pakollisuuden.
Quote from: Roope on 30.12.2014, 18:09:38
Quote from: Jaska on 30.12.2014, 16:29:11
Ei ole propagandaa käyttää sanaa "pakkoruotsi" - on propagandaa olla käyttämättä sitä.
Kouluruotsia ei kukaan vastusta, ainoastaan sen pakollisuutta. Pakkoruotsi on vain lyhyempi muoto pakollisesta kouluruotsista.
Onhan se totta, että "pakkoruotsi" on ilmaisuna "negativt laddade", mutta siitä vaan käyttämään muita samaa tarkoittavia sanoja tai ilmaisuja, jos ne tuntuvat toimittajista mielekkäämmiltä. "Skolsvenskan" ei kuitenkaan ole likimainkaan samaa tarkoittava ilmaisu, eikä kansalaisaloitteessa vaadita "kouluruotsin lakkauttamista", kuten ruotsinkielisten otsikoiden ja ingressien perusteella voisi luulla.
Lisäksi siihen valitukseen, että muista pakollisista kouluaineista ei puhuta "pakko"-aineina, voi todeta, että siitä vain puhumaan. Kyllä se määre niihinkin yhtä hyvin sopii. Ei vain ole olemassa kansanliikettä tai laajaa halua matematiikan, englannin, äidinkielen, historian yms. pakollisuuden lakkauttamiseksi. Keskusteluun ei muiden pakkoaineiden kohdalla ole vakiintunut tämä lyhyt ja negatiiviseksi koettua ominaisuutta korostava määre siitä syystä, että keskustelua ei käydä. Siitä vain Haglund ja co. keskustelemaan "pakkomatematiikasta" luopumisesta, jos koette sen aiheelliseksi. Tyhmäähän se toki olisi, mutta ei termin takia, vaan asiasisällön.
QuoteKaksi kieltä
Vuosikaudet vellonut pakkoruotsikeskustelu sai uusia aineksia jouluviikolla julkistetusta Åbo Akademin tutkimuksesta, jonka mukaan selvä enemmistö suomenkielisistä haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi kouluaineeksi.
Tai selvä ja selvä – on "pakkoruotsia" joskus vastustettu myös kännissä.
Samalla enemmistö kuitenkin suhtautuu sinänsä myönteisesti ruotsin kieleen. Tämä tutkimuksen osatulos saattaa tuntua epäuskottavalta niiden mielestä, jotka kuvittelevat ruotsinvastaista nettiraivoa ilmaukseksi kansan tahdosta.
Nettikansa ei kuitenkaan ole koko kansa. Ruotsin kieltä arvostavat suomenkieliset eivät nimittäin jaksa mennä mielipiteineen ilkuttaviksi näille nettifoorumeille, joilla oikeauskoisten joukko vahvistaa omaa uskoaan – usein kehnoa suomea kirjoittaen.
Järkevää on ajatella, ettei ruotsin osaamisesta ole kenellekään mitään haittaa, kun taas puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla. Monen ruotsia vastaan vaahtoavan kirjoitusjäljestä näkee, että suomen taidon kohentaminen olisi tyypille tarpeen.
Åbo Akademin tutkimus osoittaa, että johtavien poliitikkojen pitää kansalaisten enemmistön mielestä hallita sekä suomen että ruotsin kieli.
On luontevaa, että suomalais-ruotsalaista yhteistyötä tekevät suomalaiset poliitikot osaavat ruotsia. Asia ei toimi toisinpäin, koska ruotsalaiset ministerit ovat yleensä laiskoja: he eivät viitsi opetella suomea, vaikka sitä on osassa Ruotsia puhuttu aina.
[...]
Vuoden 1991 vaalien alla Lipponen höynähti esittämään ruotsin kieltä valinnaiseksi ylioppilaskirjoituksissa. "Kaikkea sitä pitää yrittää, kun on päästävä eduskuntaan", Lipponen kommentoi muistelmissaan neljännesvuosisadan takaista itseään.
Lipponen myöntää siis olleensa kerran väärässä. Siitä se oikeassa oleminen lähti.
JUKKA TENNILÄ
Kirjoittaja on Ilta-Sanomien artikkelitoimittaja.
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1419916187210.html) 31.12.2014
Quote from: IS 27.12.2014Valistunut kanta on, ettei ruotsin osaamisesta ole kenellekään mitään haittaa, mutta puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla.
Quote from: IS 31.12.2014Järkevää on ajatella, ettei ruotsin osaamisesta ole kenellekään mitään haittaa, kun taas puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla.
Voi kun kaikista tulisi joskus yhtä valistuneita ja järkeviä kuin Ilta-Sanomien toimittajasedästä.
QuoteKieliohjelmasta voisi tulla kuntien valttikortti
Loviisa haluaa tietää, mihin Sipoon selvitys kielenopetuksen aloittamisesta ensimmäisellä luokalta johtaa. Oma selvitys on mahdollinen, jos päätöksentekijät ovat kiinnostuneita ajatuksesta.
Loviisa voisi tutkia, voisivatko koululaiset lukea ruotsia ja suomea ensimmäiseltä luokalta. Olettaen, että sille on poliittista tahtoa, sanoo sivistysjohtaja Thomas Grönholm.
Sipoo haluaa tutkia mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opettaminen ekaluokkalaisille. Myös Porvoossa ajatus saa tukea poliitikoilta. Loviisassa kysymyksestä ei ole vielä keskusteltu laajemmin.
Kielet hyödyllisiä nuorille
Grönholmin mielestä varhainen toisen kotimaisen kielen opetus olisi uudenlainen tulokulma. Hän kertoo, että varhennettua kielenopetusta on Loviisassa jo nyt.
– Suomenkielisissä kouluissamme ruotsi aloitetaan jo neljännellä luokalla, se olisi askel siihen suuntaan, jonka olemme jo ottaneet uuden Loviisan kanssa, sanoo Grönholm.
Periaatteessa Grönholm kannattaa ajatusta opettaa lapsille kieliä varhaisessa vaiheessa.
– Tietämäni pedagogiikan ja tutkimuksen mukaan on fakta, että mitä aikaisemmin oppii useita kieliä, sitä paremmin ja enemmän niistä on hyötyä myöhemmässä elämässä.
Mitä se maksaa?
Karu todellisuus kuitenkin on, että Loviisan kuten muidenkin kuntien täytyy säästää. Grönholm ei voi spekuloida, olisiko kaupungilla resursseja aloittaa kielenopetus ensimmäisellä luokalla.
– Jos löytyy poliittista tahtoa, meidän on huolehdittava resursseista. Mutta myös koulun puolella tuntikehystä on tarkistettava kerran lukuvuodessa.
Kysymys voi ratketa siihen, tarvitaanko lisää tunteja tai onnistuuko kielenopetus nykyisillä resursseilla. Nämä asiat tehtäisiin selviksi selvityksessä.
Eri kunnat - eri tarpeet
Sivistysjohtaja Thomas Grönholmin mielestä on hyvä, että kunnat saavat tietyssä määrin suunnitella kielenopetuksensa omin päin.
– Suomessa on niin paljon erilaisia kuntia. Emme voi esimerkiksi verrata Pohjois-Karjalaa ja Uuttamaata, jossa on monia kaksikielisiä kuntia. Siksi luulen, että myös tulevaisuudessa kunnilla on tietyissä rajoissa mahdollisuus päättää kieliohjelmastaan.
Houkutin uusille perheille?
Koulujen kieliohjelma voisi vaikuttaa lapsiperheiden haluun muuttaa kuntaan.
– On tietysti varmistettava, että koulut ovat sopivilla paikoilla, että on työpaikkoja ja päivähoitopaikkoja, kun on kysymys lapsiperheistä. Mutta toki voi olla plussaa, kun huomataan, että kunta tarjoaa ruotsin ja suomen opetusta jo varhain. Miksi ei? (käännös)
Svenska Yle (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/31/sprakprogram-kunde-bli-kommuners-trumfkort) 31.12.2014
Eipä taitaisi olla valttikortti muuttoa harkitseville lapsiperheille, sillä suurin osa suomenkielisistä ei halua lapsilleen ensimmäiseltä luokalta alkavaa pakkoruotsia. Muutot päinvastoin hankaloituisivat, kun muuttavat suomenkieliset lapset joutuisivat ummikkoina koko kouluaikansa ruotsia opiskelleiden sekaan, eikä heille olisi tarjolla omantasoistaan opetusta.
Tätäkään päättäjää eivät kiinnostaneet vanhempien ja lasten mielipiteet tai päätösvalta, vaan ainoastaan "poliittinen tahto". Loviisalaisista 55 prosenttia on suomenkielisiä ja 42 prosenttia ruotsinkielisiä.
Quote"Poliittinen viima uhka ruotsille"
Yli 70 prosenttia suomenruotsalaisista on sitä mieltä, että ruotsin kielen vastaiset asenteet ovat voimistuneet valtakunnanpolitiikassa. Tämä ilmenee tänään julkistetusta suomenruotsalaisesta barometrista.
Kaksi kolmesta suomenruotsalaisesta on myös sitä mieltä, että tiedotusvälineiden suhtautuminen ruotsiin on huonontunut. Mutta kuva ei ole yksipuolinen.
Pureva ruotsin vastainen puhuri puhaltaa vahvasti valtakunnanpolitiikassa ja tiedotusvälineissä, mutta lähiympäristö koetaan silti yhtä turvalliseksi kuin aiemminkin.
Neljä viidestä ruotsinsuomalaisesta on sitä mieltä, että suhtautuminen ruotsiin ei ole muuttunut tai on jopa muuttunut paremmaksi omassa kunnassa, koulussa tai työpaikalla.
– Aika harvaa on henkilökohtaisesti häiritty tai väärinymmärretty, sanoo Åbo Akademin tutkija Kjell Herberts Vaasassa. Sitä vastoin suomenruotsalaiset kokevat, että valtakunnanpolitiikassa ja tiedotusvälineissä suhtaudutaan kielteisesti ruotsin kieleen.
– Kyse on ruotsin kielen kyseenalaistamisesta, sanoo Herberts. Mutta se ei ole sellaista, joka vaikuttaisi ihmisiin itseensä, vaan se on jossain tuolla ulkopuolella.
[...]
– Jos analysoidaan eduskuntakeskusteluja, huomataan, että ruotsin kyseenalaistamista on enemmän kuin 15-20 vuotta sitten, sanoo Herberts. Erilaiset kyseenalaistetaan aivan eri tavalla kuin aiemmin, ja tämä on iskenyt aivan erityisesti suomenruotsalaisiin, koska emme ole tottuneet olemassaolomme kyseenalaistamiseen.
[...]
Suomenruotsalaisen barometrin rahoitti pääasiassa Svenska Kulturfonden ja sen teki Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden laitos. (käännös)
Svenska Yle: "Politisk snålblåst hot mot svenskan" (http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/31/politisk-snalblast-hot-mot-svenskan) 31.12.2014
QuoteTuleeko ruotsista vaalikysymys?
[...]
Folktingetin pääsihteeri Markus Österlundin mukaan Grönlund on oikeassa siinä, että pitäisi miettiä, kuinka kansalle saadaan tietoa ruotsin lukemisen hyödyistä.
– Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että johtavien poliitikkojen pitäisi osata ruotsia. Yhteiskunnassa tapahtuu kahtiajako, ellei kaikilla ole ruotsin kielen taitoa ja niillä, jotka osaavat ruotsia, on paremmat mahdollisuudet korkeille paikoille.
Österlund uskoo vahvasti, että eduskunta tulee äänestämään pakollisen kouluruotsin säilyttämisen puolesta, kun kouluruotsikansalaisaloitetta käsitellään eduskunnassa ensi keväänä.
– Haluaisin nyt laittaa omat paukkuni ruotsin kielen opetuksen kehittämiseen siten, että se tukisi hyötynäkökulmaa ja käytännöllisyyttä.
Grönlund uskoo, että kouluruotsi tulee näkymään vaalikampanjoinnissa. Herberts sen sijaan arvelee, ettei siitä tule merkittävä vaaliteema, koska puolueet, Perussuomalaisia ja RKP:tä lukuun ottamatta, ovat jakautuneet kysymyksen suhteen.
– On myös olemassa paljon suurempia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Yksittäiset ehdokkaat voivat tehdä kouluruotsista vaalikysymyksen, ja luultavasti kysymys ilmestyy erilaisiin vaalikoneisiin. Se tulee olemaan esillä, mutta ei erityisen näkyvänä.
– Mikäli tulkitsen suomenruotsalaisten mielipiteen oikein, ei keskustelua kouluruotsista nähdä ehdottomana kuoliniskuna ruotsin kielelle, vaikka se onkin huolestuttavaa, Herberts sanoo. (käännös)
Östra Nyland: Blir svenskan en valfråga? (http://on.fi/nyheter/2014-12-31/701261/blir-svenskan-en-valfraga) 31.12.2014
Vapautus pakollisesta ruotsista on rehtorin päätös, huoltajien anomuksesta. Käytännössä kunta päättää millä perusteilla vapautus myönnetään. Esim Helsingissä ei myönnetä itkemälläkään, ei edes mamuille.
Todellinen kilpailuvaltti kunnalle olisi kieliohjelma jossa vapautuksen saa pyytämällä - kunta kun saa käsittääkseni määritellä linjansa itse, säilyttäen samalla "pakollisuuden" kaikille jotka eivät hoksaa anoa vapautusta. Ja saattaahan joku ruotsinryhmä syntyäkin, koska ainahan joku haluaa lapsilleen "yleiivistystä" ja "kilpailukykyä pohjoismaisilla työmarkkinoilla."
Paljastus: RKP valmistautuu oppositioon
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183489-paljastus-rkp-valmistautuu-oppositioon
Ulospäin RKP esiintyy voitonvarmana, mutta varasuunnitelma on olemassa, ja sitä toteutetaan parhaillaankin. Sen näkee siitä, että RKP-johtoisissa kunnissa pyritään nyt sementoimaan pakkoruotsi kuntatasolle, ja vieläpä ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin tilalle.
Kouvolan Sanomien pääkirjoitus.
http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---P%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/2014/12/29/Kliseet%20vahvoja%20kielikeskustelussa/2014218418846/67
Kliseet ovat todellakin vahvoja. Vahinko, etten ole tilaaja, ei voi tuonkaan tilausta peruuttaa.
Hoksnokkapoika vähän pieksee pääkirjoittaja toimittelija Markku Esboa.
http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2014/12/31/Ruotsista%20teht%C3%A4v%C3%A4%20vapaaehtoinen%20kieli/2014218422054/69
Quote from: Toivo Suhari on 29.12.2014, 18:52:11
Quote from: Oami on 29.12.2014, 01:24:41
Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...
Taidat olla väsynyt
Viitaten kalan-väsytys-tekniikkaan
Olenhan minä. Ei ole oikein palkitsevaa ruveta noihin argumentoimaan, kun eivät kuitenkaan itse ole tällä foorumilla mielipiteitään puolustamassa. Se on kuin olkiukkoa hakkaisi, eikä semmoinen tunnu palkitsevalta.
Homma on Suomen korkeatasoisin puoluepoliittisesti sitoutumaton poliittinen foorumi. Jos olisi jokin toinen, ja vieläpä sellainen jossa joku aktiivisesti puolustaisi pakkoruotsia, niin siellä voisin tosiaan koittaakin argumentoida ihan vakavasti ja katsoa, yrittääkö vastapuoli edes oikeasti.
Ei sellaista keskustelua käydä missään. Pakkoruotsittajiahan harmittaa suunnattomasti nimenomaan asiasta noussut keskustelu. Siis sellainen jossa esitetään väitteitä virallista liturgiaa vastaan. Pakkoruotsittajien "keskustelu" on liturgian ja vakioargumenttien fire-and-forget toistelua. Tämä on nähty. Aivan kuin monikulttuuri, pakkoruotsi ei keskustelemalla poistu. Markkinoidaan me vain omaa näkemystämme. Heillä on pääkirjoittajat ja poliitikot taskuissaan, meillä kansan enemmistö. Kansan tahto pitää vain muuttaa ääniksi.
Seuraaviin vaaleihin voisi mennä ihan avoimesti "pakkoruotsi pois" ja "maahanmuutto seis" sloganeina. Ei äänestäjäkään dialogia halua vaan ratkaisuja.
Quote from: Jääpää on 02.01.2015, 11:02:15
Kouvolan Sanomien pääkirjoitus.
http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---P%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/2014/12/29/Kliseet%20vahvoja%20kielikeskustelussa/2014218418846/67
Kliseet ovat todellakin vahvoja. Vahinko, etten ole tilaaja, ei voi tuonkaan tilausta peruuttaa.
Hoksnokkapoika vähän pieksee pääkirjoittaja toimittelija Markku Esboa.
http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2014/12/31/Ruotsista%20teht%C3%A4v%C3%A4%20vapaaehtoinen%20kieli/2014218422054/69
Hyvä että ihmiset uskaltavat kommentoida:
Pitää muistaa ettei Markku Espon pääkirjoitus ole millään tavalla "ainutlaatuinen". "Sama pääkirjoitus" kirjoitetaan suunnilleen joka kerta, kun ruotsinkieltä puolustetaan valtamedioissa.
QuotePuuta heinää pakkoruotsista
Markku Espo kirjoitti pakkoruotsista Kouvolan Sanomien pääkirjoituksessa 29.12.
...
Espo tulkitsi kyselytutkimuksen tuloksen jakomieliseksi, koska enemmistö kannattaa kielivapautta, mutta arvostaa suomenruotsalaisia. En näe tässä mitään ristiriitaa tai jakomielisyyttä.
Espo vertasi ruotsin pakollisuutta muihin koulun pakollisiin aineisiin. Tämä ei ole loogista, koska näitä muita pakollisia aineita opiskellaan kaikissa muissakin maissa, toisin kuin ruotsia.
Pääkirjoituksen mukaan pakko on lievää. Se kuitenkin koskee kaikkia, eli miten se silloin on lievää?
Kosketus ruotsinkieleen on Espon mielestä tärkeä suomalaisen identiteetin rakenneosa. Tämä on mielipide, ja siten arvoton argumentti. Jos joku tykkää kaurapuurosta, ei se tarkoita, että kaikkien muidenkin on siitä tykättävä.
http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2015/01/02/Puuta%20hein%C3%A4%C3%A4%20pakkoruotsista/2015218426471/69
QuoteSuunnitelma B
[...]
Taloustutkimuksen ajatushautomo Magmalle viime syksynä tekemän tutkimuksen mukaan vanhemmat suomalaiset ja naiset suhtautuvat positiivisimmin ruotsiin. Tuki on alinta 25–45-vuotiaiden keskuudessa. Mitä korkeampi koulutus, sitä myönteisempi näkemys ruotsista. Ja mitä kauempana ruotsinkielisistä alueista, sitä kielteisempi näkemys. Ja vielä. Ruotsin tuki on huomattavasti alempi niiden keskuudessa, jotka osaavat ruotsia heikosti.
Yksi seuraus tästä on, että ruotsista on tehtävä suosittua ja hyödylliseksi koettua. Jos tämä ei onnistu pakolla, onko mitään muuta ratkaisua?
HBL:n pääkirjoituksessa (23.12.2014) Susanna Ginman peräänkuuluttaa suunnitelma B:tä. Millainen se voisi olla?
Se voisi tarttua mielenkiintoiseen havaintoon Åbo Akademin kyselyssä, nimittäin että vastenmielisyys ruotsin pakko-opiskelua kohtaan ei määritelmällisesti merkitse vihamielisyyttä ruotsin kieleen Suomessa. 64 prosenttia suhtautuu ruotsiin myönteisesti. Magman mittauksessa reilu vuosi sitten vastaava prosentti oli 66. Vuodesta 2008 tuki on laskenut 12 prosenttiyksikköä, 76:sta 64:ään prosenttiin, minkä pitäisi haastaa pohtimaan.
On vielä edellytykset ruotsin kielen opetuksen kokonaisvaltaisen tarkastelun onnistumiselle. Laajennetaan esikoulujen kielikylpyjä. Aikaistetaan opetusta Walesin, Baskimaan ja Etelä-Tirolin mallin mukaisesti, ja aloitetaan ruotsi jo ensimmäisellä tai toisella luokalla. Siirretään painopiste kieliopista ja kirjoittamisesta puhuttuun ruotsiin, jolla on käyttöä arkipäivässä.
Aika on kypsä suunnitelmalle siitä, kuinka ruotsin opiskelu vapaaehtoisesti olisi houkuttelevaa Suomen kouluissa. Kaikki eivät varmaan valitse sitä, mutta ne jotka sen tekevät, saavat iloa ja hyötyä kielen osaamisesta. Sellainen on tarttuvaa. Parhaassa tapauksessa myös silloin, kun on kyse yo- ja virkamiesruotsista. Ja pitemmällä tähtäimellä voidaan turvata ruotsinkieliset palvelut.
Suunnitelma voidaan tietysti hylätä epärealistisena. Mutta onko olemassa vaihtoehtoa?
Olav S. Melin vastaa ajatushautomo Magman tiedotuksesta ja yhteiskuntasuhteista.
Hbl: Plan B (http://hbl.fi/opinion/i-dag/2015-01-04/701856/plan-b) 4.1.2014
Tämä on merkittävä kannanotto, sillä se tulee ruotsinkielisten säätiöiden pakkoruotsin pönkittämiseksi perustamalta ajatushautomo Magmalta. Tämän perusteella rintama on murtunut, perääntyminen alkanut, ja tästä lähtien neuvotellaan aikatauluista ja uusista rajoista.
Melinin kirjoituksen ja muutamien muiden vihjeiden perusteella suomenruotsalaisen eliitin salainen suunnitelma B eli pakkoruotsista luopumisen ehto on ilmeisesti ollut vapaaehtoisen ruotsin opetuksen laajentaminen kaikkiin Suomen kouluihin ensimmäiseltä luokalta alkavaksi. Ei mitään järkeä, mutta ehkä välivaiheena poliittisesti välttämätön kompromissi, että päästään yli 40 vuoden jumin jälkeen viimeinkin eteenpäin.
edit: yliopisto => yo
Quote from: Roope on 04.01.2015, 15:30:48
Melinin kirjoituksen ja muutamien muiden vihjeiden perusteella suomenruotsalaisen eliitin salainen suunnitelma B eli pakkoruotsista luopumisen ehto on ilmeisesti ollut vapaaehtoisen ruotsin opetuksen laajentaminen kaikkiin Suomen kouluihin ensimmäiseltä luokalta alkavaksi. Ei mitään järkeä, mutta ehkä välivaiheena poliittisesti välttämätön kompromissi, että päästään yli 40 vuoden jumin jälkeen viimeinkin eteenpäin.
On siinä järkeä, jos se ei rajoitu vain ruotsin kieleen.
Kun lapsukainen oli alakoulun alaluokilla, siellä järjestettiin vapaaehtoisia kursseja (joista ei saanut arviointia ja joihin osallistuminen ei vaikuttanut muun koulutyön arviointiin): oli ainakin metkumatematiikkaa :) ja minienglantia. Ne toimivat ikään kuin kerhoina ja venyttivät koulupäivää tunnin verran kerran viikossa muutaman kuukauden ajan. Alaluokka-aika on vallan mainio hetki innostaa lapsosia oppimaan.
Totta kai se vaati resursseja, mutta ei kovin paljon.
Quote from: Malla on 04.01.2015, 16:17:03
Totta kai se vaati resursseja, mutta ei kovin paljon.
Kyllä se vaatii etenkin ruotsin osalta paljon resursseja, koska alakouluissa ei ole ollut yleisesti ruotsin opetusta. Vaadittaisiin muun muassa uusia alakoulun opettajia ja uusia A1-ruotsin linjoja
kaikkiin suomenkielisiin yläkouluihin ja lukioihin. Kuvaamasi pienimuotoinen vapaaehtoiskerhoilu on hyvin eri asia, sillä se ei johda vastaaviin velvoitteisiin.
Quote from: Roope on 04.01.2015, 16:29:00
Kyllä se vaatii etenkin ruotsin osalta paljon resursseja, koska alakouluissa ei ole ollut yleisesti ruotsin opetusta. Vaadittaisiin muun muassa uusia alakoulun opettajia ja uusia A1-ruotsin linjoja kaikkiin suomenkielisiin yläkouluihin ja lukioihin. Kuvaamasi pienimuotoinen vapaaehtoiskerhoilu on hyvin eri asia, sillä se ei johda vastaaviin velvoitteisiin.
Totta. Mä vaan innostuin ajatushautomaan, mikä lienee vaarallinen harrastus.
Quote from: Malla on 04.01.2015, 16:38:09
Mä vaan innostuin ajatushautomaan, mikä lienee vaarallinen harrastus.
Hyvä, että muistutit, että tuollaistakin on edelleen olemassa. Olin jo olettanut, että kunnat ovat rahapulassa lopettaneet kerhotoiminnan. Nykykatsannossa (ja tällähän on perusteltu myös pakkoruotsia ja vastustettu valinnaisuuden lisäämistä) sitä paitsi kaikki sellainen, jota ei tarjota kaikille, on eriarvoistavaa ja oppilaiden yhdenvertaisuutta loukkaavaa.
Quote from: Roope on 04.01.2015, 16:49:11
Hyvä, että muistutit, että tuollaistakin on edelleen olemassa. Olin jo olettanut, että kunnat ovat rahapulassa lopettaneet kerhotoiminnan. Nykykatsannossa (ja tällähän on perusteltu myös pakkoruotsia ja vastustettu valinnaisuuden lisäämistä) sitä paitsi kaikki sellainen, jota ei tarjota kaikille, on eriarvoistavaa ja oppilaiden yhdenvertaisuutta loukkaavaa.
En tiedä, onko edelleen. Siitä on aikaa. Mutta se toimi.
Quote from: Olav S. MelinLaajennetaan esikoulujen kielikylpyjä. Aikaistetaan opetusta Walesin, Baskimaan ja Etelä-Tirolin mallin mukaisesti, ja aloitetaan ruotsi jo ensimmäisellä tai toisella luokalla.
Omituisia vertauksia. Toisin kuin kymri Walesissa, baski Baskimaassa tai saksa Etelä-Tirolissa, ruotsin kieli Suomessa ei ole alueen alkuperäinen kieli, jota valloittajan kieli olisi ajamassa ahtaalle. Päinvastoin, Suomessa ruotsin kieli nimenomaan on se valloittajan kieli.
Okei, Melin saakoon vapaaehtoisen ruotsinsa vapaarahotteisena vaikka esikoulusta lähtien, mutta pakollinen suomenkieli alkaa ekalta ja pakollinen valinnainen vieraskieli viimeistään kolmannelta.
Ja siis illman muuta yliopisto-ja virkamiesruotsi saa tarttua, jos on tarttuakseen, mutta ruotsinkielisten palvelut turvataan parhaiten suomeksi Suomessa.
Ruotsinkielisten hyvästä suomenkielen taidosta on iloa ja hyötyä jopa Ruotsissa virkamiesten kanssa asioidessa.
Paikallinen poliisi neuvoi selkeällä suomella lakiteknisiä juttuja väsyneenä ajamisesta kaverille, joka ei väsyneenä olisi mitenkään ruotsiksi ymmärtänyt neuvoa muuttaa nukahtamisesta johtunutta ojaanajoa kertomukseksi jäniksen väistämisestä..
Hyvin ymmärrettävää niin huonoissa keliolosuhteissa, nukahdus olisikin ollut ihan toisen luokan prosessi.
Ystävällisiä nuo ruotsalaiset poliisit.
Kuten täällä ennekin todettua, pakollisuuden poistuminen ei ainakaan aluksi muuta mitään. Tuntijakouudistuksella ja ruotsin junttaamisella yhä nuorempien riesaksi valmistellaan suunnitelma Å:ta: pakko poistuu, mutta kunnat eivät (rahapulaan vedoten) ala tarjota mitään tilalle. Kaikille pakolliset vieraat kielet ovat sitten englanti ja "vapaaehtoinen" ruotsi - viimeksi mainitulle kun on paalutettu valmiiksi kielikylvyt esikoulusta alkaen ja kas vain, opettajatkin valmiiksi paikalla ja viroissa.
Tästä on sitten luonnollista vaatia "valitun" ruotsin kirjoittaminen pakolliseksi, ja miksi puuttua virkamiesruotsiin kun kerran koko ikäluokasta käytännössä kaikki "valitsevat" ruotsin, pl eliitin kansainvälisiin kouluihin laitetut muksut.
Kuntasektorin kättä ei tarvitse paljon vääntää (köh, valtionosuudet) että tajuavat pitää ruotsin tarjolla kaikkialla ja vaatia "ylimääräisiin, harvinaisiin kieliin" pöyristyttävän suuret ryhmäkoot ja myöhään iltapäivällä kootusti kirkonkylällä järjestettävät oppitunnit. Nämä ovat perusteltuja toimia koska niin harva "valitsee" muun kielen kuin ruotsin englannin ohelle.
Kunta voi "profiloitua" ruotsiystävälliseksi vaikkapa kaksikielisyyspelleilyllä. Kyllä keinoja riittää.
Eli pakollisuuden poisto on todellakin vaim alku. Ei ruotsinkielisten kansanmurhalle vaan ruotsin piikkaamiselle irti rakenteista, joihin se on galvanoitu kiinni.
Quote from: Chew Bacca on 04.01.2015, 23:47:12
Kuten täällä ennekin todettua, pakollisuuden poistuminen ei ainakaan aluksi muuta mitään.
Ehkä noin, mutta silti olisi tärkeää saada kansalaisaloite edes käsittelyyn. Järjestelmä on sellainen, että muutosta ei tule, jos sitä ei saada edes alulle. Poliittisesti on järkevää pitää silmällä mistä on kiinni, että kansalaisaloite ei tahdo tulla eduskunnan käsittelelyyn.
QuoteWallin: Poliittinen rummutus on heikentänyt ruotsin kielen asemaa
Turkulainen kansanedustaja Stefan Wallin arvioi, että ruotsin kieltä pidetään yhä arvossa poliittisesta keskustelusta huolimatta. Tämä paljastuu Wallinin mukaan tuoreesta Åbo Akademin tutkimuksesta.
Turkulaisen kansanedustajan Stefan Wallinin mukaan kova poliittinen keskustelu on heikentänyt ruotsin kielen asemaa. Åbo Akademin tuore tutkimus sen sijaan ilahduttaa Wallinia. Vaikka sen mukaan 74 prosenttia suomenkielisistä vastaajista haluaisi ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi, Wallin muistuttaa, tutkimus on ristiriitainen.
– Huomattava osa oli sitä mieltä, että tarvitaan ruotsinkielisiä palveluja ja on tärkeää, että poliittinen johto ja liike-elämässä osataan ruotsia. Nämä eivät välttämättä mene aivan yksi yhteen nämä vastaukset.
Åbo Akademin tutkimuksen mukaan suurin osa vastanneista suhtautuu ruotsin kieleen Suomessa myönteisesti. 69 prosenttia pitäisi ruotsalaisen kielen ja kulttuurin katoamista Suomesta vahingollisena. Tutkimukseen vastasi yli 7 300 ihmistä.
Wallin muistuttaa, että Åbo Akademin tutkimuksella on erilainen painoarvo kuin mielipidemittauksilla.
– Tämä ehkä viittaa siihen, että tämä ei ole mikään mielipidemittaus vaan enemmänkin asennemittaus. Niissä ehkä vastataan vähän enemmän, mitä sylki suuhun tuo ja vähän pinnallisemmin.
Keskustelu ruotsin kielen asemasta on käynyt kovana viime vuosina.
– Aika moni suomalainen on oman peilikuvansa kanssa sitä mieltä, että suomen kaksikielisyys on rikkaus ja se vaatii myöskin tiettyjä ponnisteluita yhteiskunnalta ja koulun yleissivistävän tehtävän kautta. Varmaan kova poliittinen rummutus ruotsin kielen asemaa vastaan on tuottanut valitettavasti hedelmää, pohtii Wallin.
Juttua on korjattu kello 12.42. Ruotsin vapaaehtoiseksi vapaaehtoiseksi haluavien prosenttiosuus on 74 eikä 62.
Yleisradio (http://yle.fi/uutiset/wallin_poliittinen_rummutus_on_heikentanyt_ruotsin_kielen_asemaa/7716619) 5.1.2014
Tutkimus ei ole ristiriitainen, mutta Wallinin kommentit ovat. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että Wallin jostain syystä luuli pakkoruotsia vastustavien määrän 12 prosenttiyksikköä todellista pienemmäksi. "Huomattava osa" sitä ja "aika moni" tätä, mutta joka tapauksessa
suurin osa suomalaisista ei vain ole Wallinin kanssa yhtä mieltä siitä, että Suomen kaksikielisyys olisi pakkoruotsin oikeuttava rikkaus.
Wallin yrittää sekä vähätellä aiempia mielipidekyselyitä että selittää nykytuloksia "poliittisella rummutuksella ruotsin kielen asemaa vastaan", mutta Åbo Akademin kyselyssä ei ole laajuutensa lisäksi mitään erityistä uutta aiempiin mittauksiin verrattuna. Ruotsin kieltä lobbaavan ajatuspaja Magman tiedotusjohtaja Olav S. Melin totesi (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288358930831.html) jo neljä vuotta sitten, että johtavien poliitikkojen on otettava huomioon kansalaisten voimakas pakkoruotsin vastustus, kun "70–80 prosenttia suomalaisista haluaisi muuttaa kouluruotsin valinnaiseksi".
Quote from: Stefan Wallin– Huomattava osa oli sitä mieltä, että tarvitaan ruotsinkielisiä palveluja ja on tärkeää, että poliittinen johto ja liike-elämässä osataan ruotsia.
Kysymyksissä (http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf) ei käsitelty liike-elämässä tarvittavaa ruotsin kielen taitoa. Sen sijaan 68 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että "maamme johtavien poliitikkojen tulisi hallita sekä suomen että ruotsin kieli". Silloinhan 68 prosenttia voi halutessaan äänestää tällaisia poliitikkoja ja loput 32 prosenttia muita. Sujuvasti ruotsia osaavia johtavia poliitikkoja taitaa kuitenkin olla jo nyt vähemmän kuin tuo 68 prosenttia, ja osuus on pakkoruotsista huolimatta laskusuunnassa.
Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183727-eniten-pakkoruotsista-karsivat-saamelaiset
Siinä missä suomen- ja ruotsinkieliset joutuvat pakolla opettelemaan vain yhden kotimaisen kielen äidinkielensä lisäksi, saamelaiset joutuvat opettelemaan äidinkielensä lisäksi sekä suomen että ruotsin. Englanti olisi siis saamenkieliselle jo kolmas vieras kieli - lienee turha odottaa, että saamenkieliset jaksaisivat opiskella enää neljättä vierasta kieltä!
Olen aina luullut, että kaikki saamelaiset osaavat
-saamea
-islantia
-suomea
-ruotsia
-norjaa
-venäjää
-japania
-tsuktsia
-englantia
-ja töölöä
Quote from: kapina on 06.01.2015, 04:12:26
Eikös Suomen kouluissa olekkaan pakkoenglanti? Yksi pakollinen ulkomaankieli pitäisi riittää, kun jenkitkin osaa yhtä kieltä eli jonkinasteista engelskaa. Ranskakin olisi ihan...
Ei. Suomessa on yksi pakollinen vieras kieli, mutta sen yhden ei ole pakko olla englanti. Tosin resurssien puutteessa se on monessa kunnassa ainoa vieras kieli, jota pakollisuuden sisältämällä oppimäärällä tarjotaan.
Ainoa pakollinen kieli on ruotsi. Kaikki muu on valinnaista. Englanti ei ole pakollinen, uskomatonta mutta totta.
DEN BÄSTA JAG HAR SETT INOM TIDEN
http://www.kaleva.fi/naapurit/2015-01-05/#a
TITTAPÅ Eli luuraa kliffaa sarjista
Quote from: Oami on 06.01.2015, 13:07:21
Quote from: kapina on 06.01.2015, 04:12:26
Eikös Suomen kouluissa olekkaan pakkoenglanti? Yksi pakollinen ulkomaankieli pitäisi riittää, kun jenkitkin osaa yhtä kieltä eli jonkinasteista engelskaa. Ranskakin olisi ihan...
Ei. Suomessa on yksi pakollinen vieras kieli, mutta sen yhden ei ole pakko olla englanti. Tosin resurssien puutteessa se on monessa kunnassa ainoa vieras kieli, jota pakollisuuden sisältämällä oppimäärällä tarjotaan.
Itse asiassa pakollisia vieraiden kielten paikkoja on kaksi, yleensä A1 ja B1, mutta voi ottaa A1:n jälkeen vapaaehtoisesti A2-kielenkin. Niiden lisäksi voi ottaa valinnaisia A2 ja B2, ja lukiossa lisääkin. Toinen kotimainen on otettava viimeistään paikassa B1, mutta ruotsinkieliset ottavat sen yleensä jo A1-kielenä. Koska he ottavat englannin A2-kielenä, heidän ei ole pakko ottaa uutta kieltä enää B1-vaiheessa; moni ottaa kuitenkin valinnaisen B2-kielen kahdeksannella luokalla.
Kielivapaus karsisi tätäkin mutkikkuutta... :)
Pienimmissä kouluissa voi olla, ettei saada kasaan muiden A1-kielten kuin englannin opetusryhmiä, koska lähes kaikki haluavat englannin A1-kieleksi. Silloin muutamalla oppilaalla on "pakkoenglanti". Laki ei kuitenkaan määrää englantia pakolliseksi, vaan tuo muutaman oppilaan pakko johtuu käytännön ongelmista. Sillä ei ole mitään tekemistä kielivapauden kanssa, vaan se riippuu kouluverkoston joustavuudesta. Kielivapaus ei ainakaan huonontaisi tuotakaan tilannetta nykyisestä.
Eli lain mukaan vieraita kieliä on opiskeltava vähintään kaksi, mutta vain toinen kotimainen on nimetty pakolliseksi, toisen saa itse valita.
Quote from: Jaska on 06.01.2015, 16:32:56
Eli lain mukaan vieraita kieliä on opiskeltava vähintään kaksi, mutta vain toinen kotimainen on nimetty pakolliseksi, toisen saa itse valita.
Ei, vaan vieraita kieliä on opiskeltava vähintään yhtä, ja sen lisäksi on opiskeltava toista kotimaista kieltä. Kotimaista kieltä ei lasketa vieraaksi kieleksi.
Saattaa kuulostaa typerältä, mutta enpä minä tätä ole keksinyt.
Quote from: Oami on 06.01.2015, 16:57:48
Quote from: Jaska on 06.01.2015, 16:32:56
Eli lain mukaan vieraita kieliä on opiskeltava vähintään kaksi, mutta vain toinen kotimainen on nimetty pakolliseksi, toisen saa itse valita.
Ei, vaan vieraita kieliä on opiskeltava vähintään yhtä, ja sen lisäksi on opiskeltava toista kotimaista kieltä. Kotimaista kieltä ei lasketa vieraaksi kieleksi.
Saattaa kuulostaa typerältä, mutta enpä minä tätä ole keksinyt.
Aivan totta, jos tuota tarkoitit. Koulun kannalta ruotsikin on kuitenkin vieras kieli kun se ei ole äidinkieli, eli se valitaan A1-, B1- tms. kieleksi. Käytännössä siis pakollisia vieraita kieliä on kaksi, mutta vain toinen kotimainen on pakollinen. ;D On helppo nähdä, että tällainen virke voi äkkinäisen silmään vaikuttaa järjettömältä. Olisi selventävää, jos eri tasoilla käytettäisiin yhteneväisiä nimityksiä.
Tänään klo 13 tienoilla Ylen Aikaisessa haastateltiin Lijeströmiä Sipoon aikeista toteuttaa Raaseporin kaltainen välistäveto. Ylen toimittajan nimi meni ohitse mutta hyviä kysymyksiä esitti.
Iloa ja kielen ihanuutta tuo noita-akka tarjosi. Ihmetteli kun 90% ruotsinkielisistä vanhemmista hyväksyy toisen kotimaisen ekalta luokalta mutta tyhmät fennot eivät - he haluavat englannin vieraaksi kieleksi (yksi asiaan liittyvä kielimagia on ettei ruotsi muka ole vieras kieli). Toimittaja haastoi edelleen suomenkielisten vanhempien tahdon merkitystä - Liljeström ohitti koko asian sössöttämällä kuinka aikuisilla (suomalaisilla) on käsitys että ruotsin opiskelu on tylsää ja hyödytöntä mutta että pikku piltit saavat yhdenvertaiset kaksikieliset nautinnot lorujen ja leikkien kanssa. Myös ruotsintuntien väheneminen vedettiin yhteen muiden kielten opiskelun vähenemisen kanssa -
ikään kuin kyse olisi syy-seuraussuhteesta.Lainaan itseäni:
QuoteStonewalling vasta-argumenteille, omien naurettavien väitteiden toistaminen ad nauseam, median tuki ja korkealla virka/pol-eliitissä tehdyt päätökset. Näillä on menty ruotsin, maahanmuuton, miinojen ja eeuun kanssa ja helvetin hyvin toimii. Oman eturyhmän puolesta, kansan tahtoa vastaan. Suomalaista demokratiaa.
Quote from: Chew Bacca on 08.01.2015, 14:23:00
Tänään klo 13 tienoilla Ylen Aikaisessa haastateltiin Lijeströmiä Sipoon aikeista toteuttaa Raaseporin kaltainen välistäveto. Ylen toimittajan nimi meni ohitse mutta hyviä kysymyksiä esitti.
QuoteRuotsi toiseksi kieleksi ekaluokkalaisille?
[...]
Uudenmaan länsilaidalla Raaseporissa on jo päätetty, että reilun vuoden kuluttua toisen kotimaisen kielen opetus alkaa ensimmäisellä luokalla. Ruotsinkieliset lapset alkavat opiskelemaan suomea ja suomenkieliset lapset ruotsia.
Tällaista järjestelyä tavoittelee myös Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Christel Liljeström (RKP), jonka aloitteen on allekirjoittanut valtaosa Sipoon valtuutetuista. Asiaa selvitetään parasta aikaa.
– Ei tämä ole mikään varasuunnitelma valtion päätökseen liittyen. Tämä on vain mahdollisuus taata kaikille lapsille samat lähtökohdat ja kielten ihanuudet.
Liljeström on Ruotsalaisen eduskuntaryhmän sihteeri, mutta hänen mukaansa RKP ei ratsasta kielikysymyksellä eduskuntavaaleissa.
– Ei RKP:ssä ole tällaista linjausta tehty. Tämä on ihan käytännön lähtökohdista edennyt. Itse uskon vahvasti siihen, että ilon ja opetuksen kautta saamme laajemman kaksikielisyyden syntymään sekä Suomessa että Sipoossa.
Raaseporissa päätöstä vastustettiin
Raaseporissa vanhemmille tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että ruotsinkieliset ja suomenkieliset vanhemmat suhtautuvat kielikysymykseen hyvin eri tavoin. Ruotsinkielisistä yli yhdeksänkymmentä prosenttia oli sitä mieltä, että toisen kielen opetuksen pitää alkaa ensimmäisellä luokalla. Suomenkielisistä vanhemmista taas enemmistö halusi englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi.
Liljeström kuittaa vanhempien vastustuksen vanhentuneilla asenteilla.
– Aikuiset ovat oppineet, että ruotsinkielen opettelu on pakkoa ja pänttäämistä. Itse toivon, että saamme opetukseen iloa, kun se tulee laulujen ja lorujen kautta tutuksi, eikä ole vastenmielistä.
[...]
Yle (http://yle.fi/uutiset/ruotsi_toiseksi_kieleksi_ekaluokkalaisille/7725515) 8.1.2015
Radiossa haastateltu Liljeström nimenomaan sanoi suomenkielisten vanhempien viaksi sen että pitävät ruotsia pakon ja pänttäämisen lisäksi hyödyttömänä. Kas kun tuo on jäänyt pois transkriptiossa. Ehkä liian lähellä maalia, eli sitä että panostukseen verrattuna ruotsista saatava hyöty on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta olematon = hyödytön.
QuoteRKP:n johto riidoissa suunnitelma B:stä
Åbo Akademin tutkimus, joka osoittaa, että kolme neljäsosaa Suomen väestöstä haluaa lakkauttaa pakollisen kouluruotsin, sai HBL:n vaatimaan pääkirjoituksessa suunnitelma B:tä, jos eduskunta jonain päivänä hyväksyy kouluruotsin lakkauttamisen.
RKP:llä ei ole mitään varasuunnitelmaa tilanteen varalle, ja puolueen sisällä on erilaisia käsityksiä siitä, pitäisikö olla selkeä strategia, jos eduskunta tulevaisuudessa lakkauttaisi kouluruotsin.
– Ongelma on siinä, ettei ole ketään, joka vastaisi Svenskfinlandin strategisesta suunnittelusta. Siksi ei ole olemassa mitään suunnitelma B:tä, ja on vaikea vaatia strategiaa, jonka hyväksyisivät sellaiset toimijat kuin Magma, Folktinget, Kulturfonden ja Svenska Folkskolans vänner, sanoo RKP:n entinen puheenjohtaja Pär Stenbäck.
Stenbäck, joka oli Svenska kulturfondenin puheenjohtaja 1996-2001 ja opetusministeri 1979–1982, puolustaa vankkumatta pakollista ruotsinopetusta.
– Mikäli eduskunta päättää luopua kouluruotsista, johtaa se 15-20 vuoden sisällä maan yksikielisyyteen. Kouluruotsista luopumisen seurauksena saisimme sukupolven, josta ei voisi tulla virkamiehiä, koska heiltä puuttuu toisen kotimaisen kielen taito. Tämä puolestaan johtaisi vaatimukseen virkamiesruotsista luopumisesta, ja silloin maan kaksikielisyys murentuisi edelleen, sanoo Stenbäck.
Vastavetona pakollinen ruotsi ylioppilaskirjoituksiin
Stenbäck ei näe mitään järkeä, että RKP:llä olisi julki lausuttu suunnitelma B, mutta hän kuitenkin paljastaa, mikä hänen henkilökohtainen varasuunnitelmansa on:
– Oletetaan, että me päätyisimme hallitusneuvotteluihin, joissa vaatimuksiamme kouluruotsin säilyttämisestä ei kuultaisi. Vastavaatimus olisi silloin, että ruotsi palautetaan ylioppilaskirjoituksiin. Siten voisimme varmistaa, että virkamiehet hallitsevat molemmat kansalliskielet. Haittana tässä mallissa on, että saamme jaon akateemisiin, jotka osaavat ruotsia, ja ammattikoulutettuihin, jotka eivät ole opiskelleet ruotsia.
Torvalds: Olemme myöhässä
RKP:n europarlamentaarikko Nils Torvalds kuuluu puolueessa niihin, joiden mielestä on huono juttu, ettei puolue ole ajatellut suunnitelma B:tä.
– Kauhuskenaario on, että seuraavan hallituksen muodostavat Keskusta, Perussuomalaiset ja joko Kokoomus tai SDP. Miltä arvelemme koulutuspolitiikkamme näyttävän tällaisessa hallituksessa? Mutta me olemme myöhässä. RKP:n olisi ehkä pitänyt miettiä tätä hyvissä ajoin, sanoo Torvalds.
Torvalds on aiemmin sanonut, että kouluruotsiin voidaan puuttua, jos samalla taataan oikeus palveluihin kansalliskielillä.
Hän uskoo malliin, jossa toinen kansalliskieli tulee kuvaan jo päiväkodissa ja esikoulussa, koska kuusivuotiaista, toisin kuin monista murrosikäisistä teinipojista, vieraiden kielten oppiminen on kivaa.
– Se vaatisi, että lastentarhanopettajat osaisivat opettaa ruotsia tai suomea tai jopa kiinaa. Jos lapset tutustuisivat toiseen vieraaseen kieleen jo ennen koulun alkua, he ymmärtäisivät, että kielet ovat hauskoja. Tämä olisi yksi tapa riisua aseista kouluruotsikeskustelua.
Lähtevä kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos on Torvaldsin kanssa toista mieltä siitä, tarvitseeko puolue vaihtoehtoista suunnitelmaa.
– Miksi me tekisimme jotain niin typerää kuin heiluttelisimme toisten puolueiden edessä suunnitelma B:tä, sanoo Wideroos ja tarkoittaa neuvotteluaseman heikentymistä.
Wideroos uskoo, että pakollinen kouluruotsi on edellytys sille, että Suomella on kaksi kansalliskieltä.
– Maan kaksikielisyyden perustana on väistämättä se, että kaikki oppilaat opiskelevat koulussa kumpaakin kieltä. (käännös)
Hbl: SFP-höjdare osams om plan (http://hbl.fi/nyheter/2015-01-08/703521/sfp-hojdare-osams-om-plan-b) B 8.1.2015
Totta kai suomenruotsalaisella eliitillä on suunnitelma B, mutta kuten Wideroos toteaa, sitä olisi typerää paljastaa muille. Suomenruotsalaisen yleisön on luultava, että pakkoruotsista luopuminen olisi heille oikeasti kohtalonkysymys.
Pär Stenbäck puhuu tuon Åbo Akademin kyselynkin perusteella höpöjä, kun väittää, että pakkoruotsista luopuminen johtaisi sukupolveen, joka ei osaisi ruotsia. Yli puolet valitsisi sen joka tapauksessa myös vapaaehtoisesti. Pakkoruotsihan
ei ole luonut ruotsia osaavia sukupolvia – sellaisia ei ole Suomessa koskaan ollutkaan - vaan osaaminen on jyrkästi polarisoitunutta. Osa hallitsee ruotsin hyvin, kun taas suuri joukko ei osaa sitä juuri lainkaan, eikä suurin osa tarvitse sitä koskaan.
Mitä taas tulee Stenbäckin ehdotukseen, että ruotsi palautettaisiin pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin, ei sekään toimisi Stenbäckin tarkoittamalla tavalla. Ruotsin oppimistulokset kun olivat surkeita jo silloin, kun ruotsi oli pakollinen. Pelkkä ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen ei taannut sujuvaa ruotsin kielen taitoa silloin, ja vielä vähemmän nyt, kun ruotsin tuntimäärä on silloista pienempi. Vielä paljon pienempi se olisi Stenbäckin skenaariossa, jossa pakollinen ruotsi alkaisi vasta lukiossa. Julkinen salaisuus oli ja on, että virkamiesruotsin kokeesta päästetään läpi, vaikka osoitettua kielitaitoa ei olekaan, koska ruotsia ei kokeen jälkeen tarvita.
Uskon, että RKP:n suunnitelma B:n vaatimukset tulevat oikeasti olemaan jotain aivan muuta kuin tuollaisia puolivillaisia hömpötyksiä, jotain paljon suurempaa.
Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183968-ruotsi-vahemmistokieltemme-joukossa
Suomessa on monia kielellisiä vähemmistöjä, joiden oikeudet porrastuvat niiden maassaoloiän mukaan. Ruotsin kieli on saanut suomen rinnalla kansalliskielen aseman, vaikka sitä puhuu vain 5,3 % asukkaista. Kiitokseksi siitä ruotsinkieliset ovat RKP:n välityksellä päättäneet pakottaa kaikki suomalaiset - myös muunkieliset - opiskelemaan ruotsia.
Ruotsinkielinen kielivähemmistö on vertaistensa joukossa kuin se oppilas, jonka opettaja nostaa apulaisekseen ja joka sitten saamallaan uudella auktoriteetilla ryhtyy kyykyttämään entisiä vertaisiaan. Kuinka kauan opettaja jaksaa leikkiä tämän pikku öykkärin mukana, tehden kiltisti tehtäviä, jotka tämä asemansa väärin ymmärtänyt pikku apulainen hänelle määrää? Milloin opettaja tajuaa, ettei hänen tehtävänsä ole leikkiä oppilasta, vaikka hän salliikin apulaisensa leikkiä opettajaa?
Kiitos käännöksestä, Roope!
Positiivista väreilyä RKP:n leirissä: monokulttuurin sijaan moniarvoisuutta. ;)
Christel Liljeström vie propagandan uudelle tasolle:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184101-christel-liljestrom-vie-propagandan-uudelle-tasolle
Raaseporin mallia Sipooseen haluava RKP:n Christel Liljeström vie propagandan uudelle tasolle: hänen puheessaan tiukennettu kielipakottaminen muuttuu ihanuudeksi ja piittaamattomuus kansan eriävistä mielipiteistä muuttuu demokratiaksi.
QuoteTaktinen hiljaisuus vs. avoin keskustelu
Kysymys siitä, tarvitaanko suunnitelma B:tä kaksikielisen Suomen säilyttämiseksi, herättää keskustelua. Pakollisuudesta riippumatta ruotsin kielestä on tultava houkuttelevaa.
Joulunjälkeisessä pääkirjoituksessa HBL vaati suunnitelma B:tä ruotsin kielen taitojen ja siten kaksikielisen Suomen säilyttämiseksi. Se herätti runsaasti keskustelua yleisönosastossa (30.12.), Olav S Melinin kolumnissa (4.1.) ja uutisartikelissa (8.1.).
Suunnitelma B:n vaatimiseen oli syynä Åbo Akademin tutkimus, joka osoitti, että suomenkielisten keskuudessa on vahva tuki kaksikieliselle Suomelle, mutta vielä vahvempi vastustus pakolliselle ruotsille.
Voidaan tietenkin viis veisata kyselyistä ja viitata siihen, ettei toisen kotimaisen kielen pakollisesta opetuksesta päätetä kansanäänestyksellä. De facto eduskunta tulee muutaman kuukauden sisällä äänestämään kansalaisaloitteesta, joka lakkauttaisi pakollisen ruotsin. Asioista perillä olevat lähteet, jotka ovat selvittäneet kansanedustajien mielipiteet, väittävät, että aloite hylätään. Se olisi tietysti ilahduttavaa ja vahva poliittinen mielipiteenilmaus, että kaksikielisyys on myös tulevaisuudessa jotain, johon kaikilla peruskoululapsilla on mahdollisuus ottaa osaa. Se ei ole vähiten yleissivistystä koskeva tasa-arvokysymys. Kielitaito on oikeus, ei pakko.
Toivokaamme siis, että enemmistö kansanedustajista ymmärtää molempien kotimaisten kielten osaamisen tarpeen ja näkee, kuinka se tasoittaa tietä kaikille lapsille.
Meidän on kuitenkin mietittävä, kuinka ruotsin kieli koetaan maassamme ja kuinka ruotsin taidosta tulisi haluttua. Tarve pohdinnalle on olemassa riippumatta siitä, säilyykö pakollisuus hamaan ikuisuuteen.
Suomenruotsalaiset ovat tunteneet itsensä ahdistetuiksi jo jonkin aikaa, ja kysymys on monella tavalla herkkä.
RKP:n reaktiot kysymykseen suunnitelma B:n tarpeesta havainnollistavat poliittista ulottuvuutta. Ainakaan puolueen johto ei halua minkäänlaista keskustelua asiasta. Siellä katsotaan, että keskustelu olisi sen oksan sahaamista, jolla suomenruotsalaiset istuvat.
Jos RKP tunnustaa, että se on miettinyt suunnitelma B:tä, puhumattakaan, että sellainen on pöytälaatikossa, se ymmärrettäisiin alistumiseksi kaikkien niiden edessä, jotka haluavat jatkoa ruotsille ja kaksikieliselle Suomelle.
Tämä on poliittisen puolueen todellisuutta – jo vihjaus kompromissista on periksi antamista. Puhtaasti poliittisesta ja taktisesta näkökulmasta RKP:n reaktio on ymmärrettävä.
Toisaalta juuri tämä tapa ajatella ja toimia johtaa usein RKP:n sisällä tyytymättömyyteen ja kritiikkiin. Kun sitten kompromisseja eri kysymyksistä on kuitenkin pakko tehdä, niitä perustellaan sillä, että tulos oli paras, mitä voitiin saavuttaa. Mutta jos keskustelua ei käydä avoimesti edes puolueen sisällä, ei kenttä pysy perässä. Syntyvä demokratiavaje on pitkällä tähtäimellä epäterveellistä.
Poliittinen ulottuvuus ja puoluetaktinen ajattelu ovat vain yksi niistä ulottuvuuksista, jotka on otettava huomioon. On huolta tulevaisuudesta, ja sitä on voitava käsitellä, muu olisi epäterveellistä. Todellisuudessa Svenskfinland vaihtelee suuresti kielitaidon ja kaksikielisyyteen asennoitumisen suhteen. On kaikenlaista saariston ja Pohjanmaan ruotsinkielisistä ummikoista täysin kaksikielisiin helsinkiläisiin. Etelä-Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kaksi- ja monikielisyys on yhä tavallisempaa.
Samaan aikaan elämme maailmassa, jossa positiivisten signaalien on vaikea päästä esiin. Tämä koskee saavutettua edistystä. Esimerkkeinä kansalliskielistrategia vuodelta 2012, joka antaa kaksikieliselle Suomelle vahvan tuen. Kielikylvyt, jotka ovat saaneet vuoden budjettiin vaatimattoman, mutta kuitenkin, määrärahan. Ruotsin opetus aikaistetaan seitsemänneltä luokalta kuudennelle, kun uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön puolentoista vuoden päästä. Kaksikieliset kunnat, jotka ovat päättäneet tai aikovat selvittää molempien kotimaisten kielien merkittävää varhentamista.
On myös täysin selvää, että kielitaidosta on etua työmarkkinoilla, sekä julkisella sektorilla että yksityisellä puolella.
Suunnitelma B:nä voi olla monikielisyyden kehittäminen, suomenkielisten kannustaminen kiinnostumaan ja tukemaan kaksikielisyyttä ja keskusteluun osallistuminen. Ne, jotka tarrautuvat siihen, ettei mitään saa muuttaa, leimataan yleensä ei-änkyröiksi. Täytyy olla avoin keskustelulle. (käännös)
Susanna Ginman
Hbl, pääkirjoitus: Taktisk tystnad vs öppen debatt (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-01-10/704286/taktisk-tystnad-vs-oppen-debatt) 10.1.2015
Pyyhkivät perseensä enemmistön tahdolla ja edellyttävät Eduskunnan toimivan samoin. I Finland har vi en grej som kallas demokrati.
Mitähän käytännön arvoa tuolla kaksikielisyydellä on, kun sillä kuitenkin tarkoitetaan suomea ja ruotsia, joilla kummallakaan maailman mittakaavassa ei ole paljoa arvoa ?
Tunne-arvoa sillä kieltämättä näkyy joillekin olevan, mikään ei estä heitä itseään toimimasta tunteittensa mukaan, valitettavasti maamme enemmistö pakotetaan siihen mukaan, heidän tunteittensa vastaisesti.
Quote from: Susanna GinmanSuunnitelma B:n vaatimiseen oli syynä Åbo Akademin tutkimus, joka osoitti, että suomenkielisten keskuudessa on vahva tuki kaksikieliselle Suomelle, mutta vielä vahvempi vastustus pakolliselle ruotsille.
Voidaan tietenkin viis veisata kyselyistä ja viitata siihen, ettei toisen kotimaisen kielen pakollisesta opetuksesta päätetä kansanäänestyksellä. De facto eduskunta tulee muutaman kuukauden sisällä äänestämään kansalaisaloitteesta, joka lakkauttaisi pakollisen ruotsin. Asioista perillä olevat lähteet, jotka ovat selvittäneet kansanedustajien mielipiteet, väittävät, että aloite hylätään. Se olisi tietysti ilahduttavaa ja vahva poliittinen mielipiteenilmaus, että kaksikielisyys on myös tulevaisuudessa jotain, johon kaikilla peruskoululapsilla on mahdollisuus ottaa osaa
HBL:n mielestä se, että eduskunta haistattaa pitkät Suomen kansan enemmistölle (yli 70 prosentille), on "ilahduttavaa".
QuoteSe olisi tietysti ilahduttavaa ja vahva poliittinen mielipiteenilmaus, että kaksikielisyys on myös tulevaisuudessa jotain, johon kaikilla peruskoululapsilla on mahdollisuus ottaa osaa
Eli siis pakkoruotsin opiskeluun on mahdollisuus ottaa osaa? Niin, onhan se "oma valinta" jättää koulu kesken.....
Quote from: Jaska on 10.01.2015, 17:49:10
Christel Liljeström vie propagandan uudelle tasolle:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184101-christel-liljestrom-vie-propagandan-uudelle-tasolle
Raaseporin mallia Sipooseen haluava RKP:n Christel Liljeström vie propagandan uudelle tasolle: hänen puheessaan tiukennettu kielipakottaminen muuttuu ihanuudeksi ja piittaamattomuus kansan eriävistä mielipiteistä muuttuu demokratiaksi.
Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että Sipoossa on vankka suomenkielisten enemmistö (61 %), joka varmasti vielä lähivuosina nousee. Siitä huolimatta Christel Liljeström sai aloitteensa taakse 32 valtuutettua 43:sta. Joukossa on huomattavasti suomenkielisiä valtuutettuja, ainakin kokoomuksesta, kepusta, demareista ja vihreistä. Nämä siis haluavat estää suomenkielisiä valitsemasta lapsilleen englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Eikä asia pysähdy tähän. Liljeström on viitannut siihen, että tämä on malli, jota pitäisi soveltaa muissakin kaksikielisissä kunnissa, Porvoossa, Loviisassa, Hangossa, ja jos Pyhtää joskus liitetään Kotkaan, myös siellä.
On aika turha melskata RKP:tä vastaan tässä asiassa. Kasakka ottaa sen mikä on löysästi kiinni. Jos suomenkieliset puolueet ja valtuutetut eivät näe tarvetta puolustaa suomenkielisten oikeuksia, ne menetetään.
Rkpeen apupuolueden valtuutettuja lienee ohjeistettu ylhäältä äänestämään ja ajattelemaan oikein. Miten kunnallistasolla muka voitaisiin tehdä eri päätöksiä kuin mitä svenskaklubbenin kabineteissa on määrätty.
Ruotsin kielen suosio selvitetty Sipoossa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184203-ruotsin-kielen-suosio-selvitetty-sipoossa
Sipoossa käsiteltiin jo vuonna 2009 valtuustoaloitetta, jossa vaadittiin, että ruotsin opiskelu suomenkielisissä kouluissa alkaisi jo kolmannelta luokalta. Asiasta tehdyn kyselyn perusteella vain noin 8 % suomenkielisistä olisi valinnut ruotsin A1-kieleksi. Nykyään Sipoossa ja Porvoossa englanti on pakollinen A1-kieli, ja nyt RKP haluaa tehdä niissä ruotsista pakollisen A1-kielen; oikeudenmukainen ratkaisu olisi sallia oppilaille valinnanvapaus.
Quote from: käpykaartiEli siis pakkoruotsin opiskeluun on mahdollisuus ottaa osaa? Niin, onhan se "oma valinta" jättää koulu kesken.....
Niinpä! ;D Vaikea käsittää, miten nuo höblääjät voivat elää tuollaisessa kuplassa.
Quote from: Green on 10.01.2015, 23:25:31
Quote from: Jaska on 10.01.2015, 17:49:10
Christel Liljeström vie propagandan uudelle tasolle:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184101-christel-liljestrom-vie-propagandan-uudelle-tasolle
Raaseporin mallia Sipooseen haluava RKP:n Christel Liljeström vie propagandan uudelle tasolle: hänen puheessaan tiukennettu kielipakottaminen muuttuu ihanuudeksi ja piittaamattomuus kansan eriävistä mielipiteistä muuttuu demokratiaksi.
Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että Sipoossa on vankka suomenkielisten enemmistö (61 %), joka varmasti vielä lähivuosina nousee. Siitä huolimatta Christel Liljeström sai aloitteensa taakse 32 valtuutettua 43:sta. Joukossa on huomattavasti suomenkielisiä valtuutettuja, ainakin kokoomuksesta, kepusta, demareista ja vihreistä. Nämä siis haluavat estää suomenkielisiä valitsemasta lapsilleen englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi.
Sen verran annetaan synninpäästöä, että aloitteessa vasta halutaan selvittää asiaa; siksi muiden puolueiden valtuutetut allekirjoittivat sen. Kokoomuslaiset ovat kuitenkin kiitettävästi kritisoineet A1-pakkoruotsia paikallislehdissä, mutta he eivät ilmeisesti halunneet leimautua keskustelukyvyttömiksi änkyröiksi ja siksi allekirjoittivat tuon "selvitysaloitteen."
QuoteToinen kotimainen jo koulun alussa?
Ennen kuin uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016, on mahdollisuus ajatella asioita uusiksi. Yksi ehdotus on, että oppilaiden pitäisi lukea suomea ja ruotsia jo ensimmäiseltä luokalta.
Yhä useammat kunnat pohtivat, pitäisikö toisesta kotimaisesta kielestä tehdä kaikille oppilaille pakollista jo koulun alussa.
Raaseporissa on koulu, joka on jo kokeillut tätä, ja kokemukset ovat hyviä. Sekä Sipoossa että Porvoossa mietitään, seurataanko Raaseporin esimerkkiä. Asialle on laaja tuki sekä poliitikkojen keskuudessa että kouluissa.
Markus Österlund, Folktingetin pääsihteeri, tukee ajatusta. Katso studiohaastattelu! (käännös)
Svenska Yle: Andra inhemska språket redan vid skolstarten? (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/01/13/andra-inhemska-spraket-redan-vid-skolstarten) 13.1.2015
Toisin kuin tekstissä väitetään, haastatellut opettajat suhtautuivat ajatukseen varauksellisesti. Ruotsinkielinen opettaja oli enemmän huolissaan ruotsinkielisten ja kaksikielisten heikosta ruotsin taidosta. Suomen oppilaat oppivat hänen mukaansa muutenkin. Suomenkielisen koulun rehtori oli myös epäileväinen, sillä hänen arvionsa mukaan toisen kotimaiset tunnit otettaisiin pois äidinkielestä, josta ei ole enää varaa vähentää.
Sen sijaan Folktingetin Markus Österlundilla ei ollut minkäänlaisia varauksia asian suhteen. Kuuden minuutin jutussa ei käsitelty lainkaan sitä, mitä oppilaiden ja heidän vanhempiensa enemmistö mahtaa ajatella ekaluokkalaisten pakkoruotsista ja -suomesta. Österlundin mukaan tärkeintä asiassa on lasten etu, mutta sen määritteli Raaseporissa RKP, eivät lapset tai heidän vanhempansa.
Quote from: Roope on 13.01.2015, 22:26:02
QuoteToinen kotimainen jo koulun alussa?
Ennen kuin uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016, on mahdollisuus ajatella asioita uusiksi. Yksi ehdotus on, että oppilaiden pitäisi lukea suomea ja ruotsia jo ensimmäiseltä luokalta.
Yhä useammat kunnat pohtivat, pitäisikö toisesta kotimaisesta kielestä tehdä kaikille oppilaille pakollista jo koulun alussa.
Raaseporissa on koulu, joka on jo kokeillut tätä, ja kokemukset ovat hyviä. Sekä Sipoossa että Porvoossa mietitään, seurataanko Raaseporin esimerkkiä. Asialle on laaja tuki sekä poliitikkojen keskuudessa että kouluissa.
Markus Österlund, Folktingetin pääsihteeri, tukee ajatusta. Katso studiohaastattelu! (käännös)
Svenska Yle: Andra inhemska språket redan vid skolstarten? (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/01/13/andra-inhemska-spraket-redan-vid-skolstarten) 13.1.2015
Toisin kuin tekstissä väitetään, haastatellut opettajat suhtautuivat ajatukseen varauksellisesti. Ruotsinkielinen opettaja oli enemmän huolissaan ruotsinkielisten ja kaksikielisten heikosta ruotsin taidosta. Suomen oppilaat oppivat hänen mukaansa muutenkin. Suomenkielisen koulun rehtori oli myös epäileväinen, sillä hänen arvionsa mukaan toisen kotimaiset tunnit otettaisiin pois äidinkielestä, josta ei ole enää varaa vähentää.
Sen sijaan Folktingetin Markus Österlundilla ei ollut minkäänlaisia varauksia asian suhteen. Kuuden minuutin jutussa ei käsitelty lainkaan sitä, mitä oppilaiden ja heidän vanhempiensa enemmistö mahtaa ajatella ekaluokkalaisten pakkoruotsista ja -suomesta. Österlundin mukaan tärkeintä asiassa on lasten etu, mutta sen määritteli Raaseporissa RKP, eivät lapset tai heidän vanhempansa.
Österlund on fanaattisin kielipakottaja heti Paavo Lipposen jälkeen.
Sipoolaisilta kysyttiin jo viisi vuotta sitten, ja vaikka otos oli pieni, vain 8 % olisi halunnut ruotsin A1-kieleksi. Voidaan olla varmoja, ettei kannatus olisi yli 50 %, vaikka otosta suurennettaisiin miten paljon.
Millä oikeudella ruotsinkieliset saavat pakottaa suomenkieliset vastoin näiden tahtoa opiskelemaan ruotsia?
Hyysäri on haastatellut Ilmari Rostilaa viime keväänä.
Näin perussuomalaisten pakkoruotsiprofessori perustelee näkemyksiään (https://www.youtube.com/watch?v=bxKj-3K9CEU) (Kesto 2:18)
Quote"Vapaaehtoinen kouluruotsi olisi vahinko, mutta me voimme selvitä siitä"
Tarvitaan ehdottomasti suunnitelma siitä, mihin toimiin on ryhdyttävä, jos ruotsin opetuksesta tulee Suomen kouluissa vapaaehtoista, sanoo Björn Sundell, ajatushautomo Magman tutkimusvastaava. Hän on miettinyt asiaa muutaman kuukauden ajan.
– Ensiksi meidän olisi keskusteltava siitä, mitä vastuita kunnilla on ruotsin opetuksen tarjoamisessa. Täytyy olla sellainen järjestelmä, etteivät kunnat voi vaatia liian suuria opetusryhmiä, sanoo Sundell.
Hän sanoo, että opetuksesta on tehtävä sellaista, että se vetoaa enemmän poikiin ja että on selvitettävä yliopistojen kyky ja kapasiteetti opettaa ruotsia alkeista lähtien. (käännös)
Hbl/STT: "Frivillig skolsvenska vore synd men vi kan överleva" (http://hbl.fi/nyheter/2015-01-16/707116/frivillig-skolsvenska-vore-synd-men-vi-kan-overleva) 16.1.2015
Quote"Vapaaehtoinen kouluruotsi olisi vahinko, mutta me voimme selvitä siitä"
Tuo lupaa ihan hyvää. He ovat tajunneet, että pakkoruotsi tulee olemaan pian vääjäämättä historiaa.
Quote"Kouluruotsin kohtalo ratkaistaan ennen vaaleja"
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund uskoo, että kysymys kouluruotsista tullaan ratkaisemaan kauan ennen kevään hallitusneuvotteluja. Ratkaisevaa on, kuinka eduskunta äänestää kouluruotsia käsittelevästä kansalaisaloitteesta muutaman viikon päästä.
Helmikuussa eduskunta äänestää kansalaisaloitteesta, joka esittää kouluruotsin tekemistä vapaaehtoiseksi. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund vinkkaa, että siitä tulee selvä kyllä pakollisen ruotsin opetuksen jatkamiselle.
– Minun arvioni on, että äänestyksen tulos tulee olemaan jossain 120:n ja 80:n paikkeilla, parhaassa tapauksessa 125 vastaan 75 sen puolesta, että kouluruotsia käsittelevä kansalaisaloite on hylättävä. Siksi oletan, ettei ole painetta käsitellä kysymystä uudelleen hallitusneuvottelujen yhteydessä uudelleen keväällä, sanoo Haglund.
[...]
Carl Haglund antoi haastattelun sen jälkeen, kun oli käyty keskustelua, että RKP:llä pitäisi olla selkeä strategia siitä, mitä tehdään, jos hallitus tulevaisuudessa lakkauttaa kouluruotsin. Keskustelua käytiin samaan aikaan kun Åbo Akademin tutkimus osoitti, että selvä enemmistö suomalaisista haluaa lopettaa ruotsin kouluopetuksen. Haglund kiistää tämän sillä, että muut tutkimukset ovat antaneet toisenlaisia tuloksia ja että kyse on siitä, kuinka kysymykset asetetaan.
Mitään suunnitelma B:tä sen varalta, jos hallitus tulevaisuudessa lakkauttaa kouluruotsin, Haglund ei hyväksy.
– Jos RKP tai suomenruotsalainen eliitti sanoisi: Katsokaa tätä meidän varasuunnitelmaamme kouluruotsin lakkauttamisen varalle, olisi opetuksen lakkauttamiselle vapaat kädet. Siksi meillä ei ole sellaista strategiaa. Jos eduskunta kaikesta huolimatta äänestää kouluruotsin lopettamisen puolesta, meillä on aikaa valmistaa sellainen suunnitelma myöhemmin keväällä.
"Perussuomalaisista on tullut kesyjä"
Haglund ei usko, että kouluruotsi on ratkaiseva kysymys muille puolueille.
– Edes Perussuomalaiset eivät ole olleet asiassa äänekkäitä viime aikoina. Heistä on tullut kesyjä, kun he haluavat hinnalla millä hyvänsä seuraavaan hallitukseen.
Haglund on vakuuttunut, että pakollinen kouluruotsi on pitkällä tähtäimellä edellytys maamme kaksikielisyyden takaamiseksi.
– Kun ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoituksista kymmenen vuotta sitten, meitä syytettiin, että pelkomme olivat liioiteltuja ja että mielenkiinto ruotsiin lisääntyisi, kun siitä tehtäisiin vapaaehtoista. Mutta kävi juuri, kuten olimme varoittaneet. Ruotsin kirjoittavien määrä on laskenut huomattavasti. Jos kouluruotsista tulee peruskoulussa vapaaehtoista, meille tulee paine tehdä ruotsista vapaaehtoista myös lukiossa. Sen jälkeen vaaditaan, että yliopiston ruotsista luovutaan, mikä johtaisi vaatimukseen, ettei julkisella sektorilla tarvitsisi osata ruotsia. Seuraava askel on kyseenalaistaa maan kaksikielisyys. Se on vaarallinen kysymys, ja siksi on mahdotonta ajatella, että antaisimme asiassa periksi.
Vapaaehtoisen kouluruotsin puolestapuhujilla on tapana argumentoida, että pakollinen opetus tekee oppilaista motivoitumattomia.
– Kouluruotsin säilyttäminen ei tarkoita, että nykyinen tilanne olisi paras mahdollinen. On hyvä, että opetusta varhennetaan, jotta oppilaat aloittavat ruotsin jo kuudennella. Mitä aikaisemmin vierasta kieltä opitaan, sen parempi.
Ei pakolliselle kouluvenäjälle
Keskustan puheenjohtaja Anu Vehviläinen ei ole haudannut ajatusta kokeilusta, jossa Itä-Suomen koululaiset voisivat vaihtaa kouluruotsin venäjään. Mitä mieltä olet?
– Toivon tietysti, että suhteet Venäjään normalisoituvat, mutta tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa pakollinen kouluvenäjä olisi erittäin outo signaali. Itä-Suomen kunnat voivat jo nykyään lisätä venäjän lukujärjestykseen, jos niin haluavat. Siksi vedän johtopäätöksen, ettei [ehdotuksessa] ole kyse venäjästä vaan ruotsista, sanoo Haglund. (käännös)
Hbl: Haglund spår snabbt beslut (http://hbl.fi/nyheter/2015-01-15/706526/haglund-spar-snabbt-beslut) 15.1.2015
Borgåbladetin toimittajan kuittaus Haglundin argumentointiin:
QuoteJan-Erik Andelin: Kielten kutistuva jäälautta
Kouluruotsi ei kärsi vain suomenkielisten kielivastarinnasta. Reaaliaineet ovat ottaneet kielten paikan.
[...]
Älä korjaa sellaista, mikä ei ole rikki, tuntuu olevan Haglundin kylmäpäinen linja keskustelussa.
Ja hyvä niin – RKP:llä ei ole mitään syytä tehdä jotain sille kolmen neljäsosan nykykäytännön vastaiselle yleiselle mielipiteelle, niin kauan kun myöskään muut puolueet eivät tee niin.
Keskustelussa Haglund kuitenkin käyttää, monien muiden tavoin, yleistä vapaaehtoisen ruotsin vastaista argumenttia: että siitä ei tullut suositumpaa, kun siitä tuli vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa 2004.
Vaikka se ei ole koko totuus. Vanhasen silloisen hallituksen toteuttamassa uudistuksessa oli huomattavasti suurempi ylioppilaskokeen muutos se, kuinka reaalikokeen annettiin kehittyä. Yhden reaalikokeen tilalle, jossa oli kaikkea uskonnosta kemiaan, syntyi kokonainen joukko ainekokeita, joilla voitiin korvata kielet.
Sen jälkeen on voinut kirjoittaa kuuden laudaturin ylioppilaaksi äidinkielestä, englannista, matematiikasta, biologiasta, fysiikasta ja kemiasta. Myös RKP on ollut mukana muuttamassa ylioppilaskokeen profiilia jokaisen abiturientin erikoistumisen suuntaan.
Se oli aikaa, kun Suomi uskoi Nokia- ja insinööribuumiin. Halusimme ihmisiä, jotka tekisivät teknisiä innovaatioita ja kirjoittaisivat liiketoimintasuunnitelmia. Heitä me saimmekin, sen sijaan, että olisimme saaneet ihmisiä, joilla on laajempi yleissivistys kuten usean kielen taito. (käännös)
Hbl: Språkens krympande isflak (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-01-16/706916/sprakens-krympande-isflak) 16.1.2015
Haglundin haastattelun viimeisessä kappaleessa on käännös- tai huolimattomuusvirhe, joka kääntää asian nurinpäin. "I det här säkerhetspolitiska läget skulle obligatorisk skolryska ge en ytterst märklig signal", Haglund sanoo. Tämähän täyttä roskaa. Eihän kukaan ole ehdottanut pakkovenäjää! On ehdotettu, että oppilaat, jotka niin haluavat, voisivat vaihtaa peruskoulussa pakkoruotsin venäjään.
Turvallisuuspoliittisesta signaalista puhuminen on myös täyttä huuhaata. Sitäpaitsi, se voitaisiin helposti korjata sillä, että pakkoruotsin vaihtoehtona olisi tarjolla myös kolmen suuren NATO-maan - Ranskan, Saksan ja Espanjan - kielet.
Sukupuolineutraalia avioliittoa ajavan kansalaisaloitteen alullepanijat pitivät selvänä, että jos laki ei mene läpi vielä tämän hallituksen aikana, kansalaisaloitetta varten kerätään uudet nimet, ja se esitetään seuraavalle hallitukselle, joka viimeistään vahvistaa lain. En huomannut yhdenkään ministerin tai kansanedustajan kyseenalaistaneen tätä oikeutta.
Pakkoruotsin kohdalla tilanne voi olla toinen. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund esittää, että seuraava eduskunta ei käsittelisi mahdollista uutta pakkoruotsin poistamista esittävää kansalaisaloitetta lainkaan, vaan toista kertaa varten täytyy ensin kulua "vähän enemmän aikaa kuin muutama vuosi".
Vasabladet/STT: Haglund är orolig för svenskan (http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/51120) 17.1.2015
Quote from: Taikakaulin on 18.01.2015, 21:13:05
Quote"Vapaaehtoinen kouluruotsi olisi vahinko, mutta me voimme selvitä siitä"
Tuo lupaa ihan hyvää. He ovat tajunneet, että pakkoruotsi tulee olemaan pian vääjäämättä historiaa.
Asiaa sivuten, Perussuomalaisten kielipoliittinen työryhmä on saanut tuotoksensa pääosin valmiiksi. Kerron lähiaikoina milloin ja missä ohjelma julkaistaan. Puolueen vaaliohjelmaan sisältyy olennainen / tiivistelmä koko paketista, mutta ohjelma on tarkoitus julkaista omassa tilaisuudessa kokonaisuudessaan. Työryhmän puheenjohtajana toimii ed. Eerola ja allekirjoittanut on ryhmän sihteeri. Pakkoruotsikannan jo tiedämmekin.
Toivottavasti historiaa olisi myös RKP:n ikuinen taival hallituksessa riippumatta vaalituloksesta, joka ei ole enää minkään demokratian periaatteen mukaista.
Ps. Vapaa Kielivalinta ry:n sarjakuvakilpailun voittajaa valitaan parhaillaan. Aiheena oli "Ruotsi vapaaehtoiseksi"
Männäviikolla Oulussa seikkaili kirvesmies. Seikkailun jälkeen nostettiin esiin ns. hätätiedote, joka olisi pitänyt lähettää alueen asukkaille.
Ei lähetetty. Ei lähetetty siksi että mm. tiedote pitää lähettää myös ruotsinkielisenä. Ei ollut virkamiehille apua pakkoruotsista. Ei ollut apua pakollisesta virkamiesruotsista. Lähettämättä jäi, koska ruotsinkieli. Tällaisia terveisiä tuli poliisihallitukselta.
Kansalaisten hengellä oli siis vähäisempi arvo kuin ruotsin kieleen liittyvillä pykälillä ja paragraafeilla. Kas kun joku Oulussa asuva ummikkoruotsinkielinen olisi voinut jäädä paitsi tärkeää tiedotetta. Lieneekö ensimmäistäkään - en usko.
Nyt kun peiliin virkamies- & poliitikko-osasto katsoopi. Niin tällainen asia ratkeaa vain joko
a) Järjettömällä tavalla - eli kouluttamalla svenskaa viranhaltijoille lisää, jatkuvasti ja säännöllisesti tai
b) Poistamalla tällaiset järjettömät paragraafit
Edustaja Immonen voisi pistää tämän korvan taakse...
QuotePääkirjoitus: Suunnitelma C
HBL aloitti jokin aika sitten suomenruotsalaisen keskustelun siitä, pitäisikö Svenskfinlandilla olla suunnitelma B, jos pakolliselle kouluruotsille käy huonosti eduskunnassa muutaman viikon päästä.
Ajatuksella suunnitelma B:stä on vastustajansa, joiden mielestä on taktisesti väärin mainostaa varasuunnitelmaa, ennen kuin itse suuresta kysymyksestä on päätetty eduskunnassa. Ei siis saa näyttää, että ollaan valmistauduttu pakollisen ruotsin katoamiseen.
Suunnitelma B:tä harkitsevat tarkastelevat tilannetta käytännön näkökulmasta: Jos se, mitä emme toivo tapahtuvaksi, tapahtuu, emme saa olla valmistautumattomia siihen.
Molemmat ovat oikeassa. Mutta silti kaikki energia on tietysti suunnattava siihen, että eduskunta tukee kouluruotsia sen nykyisessä muodossa.
HBL tarkasteli eilisessä pääkirjoituksessaan argumenttia, jonka muun muassa Carl Haglund on tuonut keskustelussa esille, että ruotsista ei tullut suositumpaa ylioppilaskirjoituksissa, kun siitä tehtiin vapaaehtoinen 2004.
Lehti päätyy siihen tulokseen, ettei kyseessä ollut vain ruotsin ongelma, vaan että reaalikokeen muutos koski kieliä ylipäänsä: Yhden kokeen, johon kuului kaikkea uskonnosta kemiaan, tilalle syntyi kokonainen joukko eri aineiden kokeita, joilla saattoi korvata kielten kokeet.
On itsestään selvää, että pakollisen ruotsin vastaisen kansalaisaloitteen tarkoituksena on purkaa kaikki ruotsinkieliset elementit Suomesta. Aloite on kirjoitettu näppärästi niin, että se alkaa modernilla näkemyksellä kielivaatimuksista päätyäkseen lopulta todellisuuteen, jossa esimerkiksi virkamiesruotsin vaatimuksesta luovuttaisiin.
Julkisista palveluista tulisi näin yksikielisesti suomenkielisiä, mikä on suoraan ristiriidassa perustuslain hengen kanssa.
Jos on niin, että abiturientit eivät valitse kieltä, ja koska on niin, että tuskin voimme sanoa, että liian moni osaa liian monia kieliä liian hyvin, pitäisi ajatus ruotsin tulevaisuudesta – riippumatta mitä eduskunnassa nyt tapahtuu – ottaa lähtökohdaksi osana suurempaa kokonaisuutta.
Maailma ei ole sellainen, että voisimme eristäytyä riittämättömällä kielitaidolla. Me päinvastoin tarvitsemme parempaa kielitaitoa yhä useammissa kielissä – ja meille "uusissa" kielissä.
Kuinka sitten voisimme opettaa koululaiset ensin kiinnostumaan kielistä ja sitten valitsemaan kieliä?
Yksi tapa on ottaa kielet käyttöön luonnollisena osana esikoulua, ja jopa ennen sitä. Kielikylpypäiväkodit ovat fantastisia.
Mutta myös muualla voitaisiin luonnollisena osana päivittäistä toimintaa yhdessä pienten lasten kanssa ottaa käyttöön ainakin molemmat kotimaiset kielet luonnollisina elementteinä.
Kaikkialla maassa.
Helsingin Sanomat teki kouluruotsista gallupin elokuussa 2013. Silloin niukka enemmistö alle 34-vuotiaista halusi säilyttää pakollisen ruotsin. Nyt mielipide näyttää kääntyneen ja kolme neljäsosaa vaikuttaa haluavan toisen kotimaisen koulussa valinnaiseksi.
Gallupit ehkä osoittavat, että asenne kansalaisaloitteeseen voi muuttua keskustelun kuluessa.
Toinen näkökulma voi olla, että voi olla ero siinä, mitä mieltä oppilaat ovat ja mitä he haluavat ja toisaalta siinä, mitä he valitsevat ja lopulta tekevät.
Ja tässä onkin yksi monista ruotsikeskustelun ongelmista: On helppo ymmärtää kahden elävän ja aktiivisen kielen arvo maassa. Mutta kun kasataan lukujärjestystä, priorisoidaan eri tavalla.
Ainoa tapa kääntää tällainen tilanne on tehdä kuten pääministeri Alexander Stubb on ehdottanut: Meidän on kielikylvytettävä lapsemme useilla kielillä huomattavasti aikaisemmin, jotta ymmärrys ja kiinnostus eri kieliin syntyy niin, että se näkyy myös valintoina ja kiinnostuksena kouluissa.
Se voisi olla suunnitelma C. (käännös)
Åbo Underrättelser: Plan C (http://www.abounderrattelser.fi/news/2015/01/plan-c.html) 17.1.2015
Quote from: ÅU 17.1.2015Aloite on kirjoitettu näppärästi niin, että se alkaa modernilla näkemyksellä kielivaatimuksista päätyäkseen lopulta todellisuuteen, jossa esimerkiksi virkamiesruotsin vaatimuksesta luovuttaisiin.
Julkisista palveluista tulisi näin yksikielisesti suomenkielisiä, mikä on suoraan ristiriidassa perustuslain hengen kanssa.
Yleisestä ns. virkamiesruotsin osaamisvaatimuksesta luopuminen ei tarkoita, ettei palveluja tarjottaisi ruotsiksi. Ruotsin kielen taitoa kyllä vaadittaisiin edelleen, mutta vain niiltä, joiden työtehtävissä se on oikeasti tarpeellista.
Quote from: ÅU 17.1.2015Jos on niin, että abiturientit eivät valitse kieltä, ja koska on niin, että tuskin voimme sanoa, että liian moni osaa liian monia kieliä liian hyvin, pitäisi ajatus ruotsin tulevaisuudesta – riippumatta mitä eduskunnassa nyt tapahtuu – ottaa lähtökohdaksi osana suurempaa kokonaisuutta.
Maailma ei ole sellainen, että voisimme eristäytyä riittämättömällä kielitaidolla. Me päinvastoin tarvitsemme parempaa kielitaitoa yhä useammissa kielissä – ja meille "uusissa" kielissä.
Juuri pakkoruotsista luopuminen rohkaisisi valitsemaan muita, Suomen kannalta tarpeellisempia kieliä.
Quote from: ÅU 17.1.2015Yksi tapa on ottaa kielet käyttöön luonnollisena osana esikoulua, ja jopa ennen sitä. Kielikylpypäiväkodit ovat fantastisia.
Mutta myös muualla voitaisiin ottaa käyttöön luonnollisena osana päivittäistä toimintaa yhdessä pienten lasten kanssa ainakin molemmat kotimaiset kielet luonnollisina elementteinä.
Kaikkialla maassa.
Täysin epärealistista, sillä ruotsin kieli ei ole kaikkialla maassa "luonnollinen elementti". Sitä ei suurimmassa osassa maata ole olemassa missään muualla kuin koulussa ruotsin tunneilla.
Toisaalta mikäpä siinä, jos tämä olisi vapaaehtoista, mutta kuntien ja koulujen resurssit ovat niukassa myös kielten opetuksessa, ja on vähintäänkin kyseenalaista, onko juuri kielten opetus se, johon on syytä satsata lähivuosikymmeninä. Jos joidenkin kielten opetusta laajennetaan, on samalla otettava jostain pois. Ei ole oikein muuta mistä karsia kuin kaikille pakollinen toinen kotimainen – ja äidinkieli.
Quote from: ÅU 17.1.2015Helsingin Sanomat teki kouluruotsista gallupin elokuussa 2013. Silloin niukka enemmistö alle 34-vuotiaista halusi säilyttää pakollisen ruotsin. Nyt mielipide näyttää kääntyneen ja kolme neljäsosaa vaikuttaa haluavan toisen kotimaisen koulussa valinnaiseksi.
Hieman harhaanjohtavasti muotoiltu. Kyseisessä
keväällä 2013 (ei elokuussa) tehdyssä gallupissa 53 prosenttia (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1396457.html#msg1396457)
kaikista vastaajista halusi ruotsin valinnaiseksi ja 43 prosenttia halusi säilyttää sen pakollisena. Tulos oli tuollaisenakin outo, kun suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman Olav S Melin tiesi jo neljä vuotta sitten, että pakkoruotsin vastustus on 70-80 prosentin luokkaa (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288358930831.html). Åbo Akademin tutkimus vahvisti tämän.
Quote from: ÅU 17.1.2015Ainoa tapa kääntää tällainen tilanne on tehdä kuten pääministeri Alexander Stubb on ehdottanut: Meidän on kielikylvytettävä lapsemme useilla kielillä huomattavasti aikaisemmin, jotta ymmärrys ja kiinnostus eri kieliin syntyy niin, että se näkyy myös valintoina ja kiinnostuksena kouluissa.
Se voisi olla suunnitelma C.
Stubb ehdotti viime keväänä englantia ja ruotsia pakollisiksi jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Mitä pois, kun koulupäivää ei voi pidentääkään? Opettajat pelkäävät, että tämä maksatetaan äidinkielen opetuksen ja osaamisen kustannuksella, mikä olisi todellinen karhunpalvelus. Ja miksi pakkoruotsia pitäisi lisätä vastoin suomalaisten suuren enemmistön tahtoa, kun jo nyt tiedetään, että ruotsia käytetään ja tarvitaan tulevaisuuden Suomessa entistäkin vähemmän?
Quote from: Åbo UnderrättelserMaailma ei ole sellainen, että voisimme eristäytyä riittämättömällä kielitaidolla. Me päinvastoin tarvitsemme parempaa kielitaitoa yhä useammissa kielissä – ja meille "uusissa" kielissä.
Heh. Todellisuudessa RKP ei ole pätkääkään kiinnostunut minkään muun kielen kuin ruotsin opetuksesta. Jos kaikkien muiden kielten opetukseen käytettävät resurssit ohjattaisiin ruotsin opetukseen, RKP olisi todella tyytyväinen. RKP-läiset haluavat nimenomaan eristäytyä ulkopuolisesta maailmasta omaan ankkalampeensa. He ovat niitä todellisia "impivaaralaisia", joille esim.
EK:n tutkimuksen tulokset, joiden mukaan tulevaisuudessa on yhdeksän työelämässä ruotsia hyödyllisempää vierasta kieltä, kaikuvat kuuroille korville.
Quote from: Jaakko Sivonen on 19.01.2015, 15:56:31
Quote from: Åbo UnderrättelserMaailma ei ole sellainen, että voisimme eristäytyä riittämättömällä kielitaidolla. Me päinvastoin tarvitsemme parempaa kielitaitoa yhä useammissa kielissä – ja meille "uusissa" kielissä.
Heh. Todellisuudessa RKP ei ole pätkääkään kiinnostunut minkään muun kielen kuin ruotsin opetuksesta. Jos kaikkien muiden kielten opetukseen käytettävät resurssit ohjattaisiin ruotsin opetukseen, RKP olisi todella tyytyväinen.
No näin juuri. Lisäksi he kuvittelevat tai teeskentelevät kuvittelevansa että kylvetetty lapsi vetää kielen kuin kielen päähänsä kuin karvahatun. Omien lasten kieliopintoja ja -oppimista ulkomailla seuranneena tiedän oikein hyvin että kylvyt ja suihkut ovat yhtä tyhjän kanssa jos kieli ei muuten ole missään roolissa pennun arjessa. Onpa yksi lapsi kylvetetty mandariiniksi!
Ruotsinkielisten on pikku pakko (käytännön pakko) oppia suomea, jolleivat halua eriytyä kasvihuoneeseensa tai muuttaa lahden taakse. Suomenkielisille riittää oma kieli ja pari vierasta - "toisen kotimaisen" tarve on nolla. Tai olisi, ellei tarvetta olisi luotu pakolla. Näin siis kielivähemmistömme laittaa valtaväestölle myllynkiven kaulaan että olisi itse samalla viivalla. Ruotsista vapautettu suomenkielinen lapsi olisi erittäin hyvissä asemissa oppimaan kieltä kuin kieltä - tarpeen mukaan, ei pakosta.
QuoteÄlä sano mutta
Älä sano mutta. Älä sano toisaalta. Älä sano ehkä. Sano vain ei. Varautuminen on hienoa ja harkitsevaisuus toivottavaa, mutta on kysymyksiä, joissa jokainen myönnytys, myös siellä, missä se näyttää käsittelevän vain pikku sanaa pilkun jälkeen, merkitsee sitä, että kumarramme sen edessä, mitä meidän pitäisi nousta vastustamaan.
Sen tärkeydestä, ettei peräännytä, on tietysti tullut erityisen näkyvää Charlie Hebdoa vastaan tehdyn hyökkäyksen jälkeen. Monet ovat kirjoittaneet hyvin sananvapaudesta, solidaarisuudesta ja identiteetistä. Eräs heistä on Peter Lüttge Svenska Ylen nettisivuilla. Hänen mukaansa satiiri ei saa tuntea mitään rajoja, ja suhteessa sananvapauteen ei ole tilaa jossille ja mutille.
On myös paljon pienempi yhteys, jossa on myös ilmennyt vähän liian paljon jossia ja muttia viime viikkoina. On kyse HBL:n pääkirjoitustoimittaja Susanna Ginmanin lanseeraamasta niin sanotusta Suunnitelma B -näkökulmasta kaksikieliselle Suomelle. Hänen pointtinsa, jota monet ovat kommentoineet, on, että ristiriita suomalaisten keskimääräisen kaksikielisyyden tuen ja meidän samanaikaisen pakollisen kouluruotsin vastustuksemme välillä saattaa vaatia uutta lähestymistapaa kouluruotsiin. Hyvin argumentoitu, kuten tavallista.
Mutta suunnitelma B:lle on kuitenkin vain sanottava ei, vastoin näennäisesti parempaa tietoa ja ilman niin sanottua poliittista realismia.
Kaksikielinen Suomi edellyttää pakollista kouluruotsia suomenkielisille ja pakollista koulusuomea ruotsinkielisille. Kaksikielisyys, riippumatta kuinka se määritellään, ei voi toimia, ellei kansalaisilla ole pääsyä kieleen. Tämän pääsyn takaa peruskoulu. Samalla tavalla kuin matematiikka, liikunta ja äidinkieli, on kaikkien oikeus saada ottaa osaa suomeen ja ruotsiin riippumatta sukupuolesta, perheestä, uskonnosta tai alueesta.
Peruskoulun sisältö heijastaa yhteiskuntaa, joten kun alamme keskustella kouluruotsista, aloitamme samalla keskustelun siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme. Minun Suomessani kaksikielisyys kuuluu kaikille. Suunnitelma B:n Suomessa kaksikielisyys on vähemmistön etuoikeus. "Me pärjäämme", sanovat monet keskustelijat, ja tarkoittavat tällä selvästi vain "meitä" suomenruotsalaisia. Voidaan ehkä puhua siitä, kuinka suomenruotsalaisten ruotsinkielisyys selviää ilman kouluruotsia, mutta kun ryhdytään tähän keskusteluun, on annettu periksi, että oikeus, ja vaatimus, ruotsin kielen valmiuksiin olisi niin itsestään selvästi tärkeää, että siitä hyötyisivät kaikki. Ja alkamalla puhumaan vaihtoehdoista me autamme siirtämään keskustelun rajoja. Samalla tavalla kuin niin sanottu pakkoruotsi uhkaa myös suunnitelma B:stä puhuminen johtaa lasten ja nuorten kielellisten oikeuksien heikentymiseen.
Minusta se on väärä tapa kehittää vahvaa kaksikielistä Suomea. Suunnitelma B, vaikka se esitettäisiin rationaalisena suunnitteluna tulevien muutosten varalta, vie meitä kaikkia suomalaisia, jotka haluamme istua samassa kaksikielisessä veneessä, aivan väärään suuntaan. (käännös)
Fritjof Sahlström
on kasvatustieteiden yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitoksella.
Hbl: Säg inte men (http://hbl.fi/opinion/i-dag/2015-01-22/709546/sag-inte-men) 22.1.2015
Hyvä. Se mikä ei jousta, katkeaa. Festung Ankdamm jää piiritetyksi ja julistaa lopullista voittoa katkeraan loppuun asti.
Toisaalta paha. Nuo vaikutusvaltaiset ihmiset, ml "kasvatustieteiden yliopistonlehtori Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteiden laitoksella" taitavat oikeasti uskoa sokeasti ja fanaattisesti ruotsin kielen ihmeitä tekevään voimaan. Pakkoruotsitus, kuten monikultturismi, on uskonto, kultti. Kuin Xenun, ufojen tai tuomioipäivän odottajien tapaan oma ryhmä on oikean totuuden haltija, ja mörökölli vie jos uskonkappaleisiin kajotaan. Epäilijöitä vähän säälitään koska heille ei ole sijaa avaruusaluksessa. Messiaan tuloon asti pakkokäännytys kuitenkin jatkuu.
Kaksikielinen Suomi, kansalaisten pääsy kieleen, oikeus saada ottaa osaa ruotsiin, oikeus ja vaatimus ruotsin kielen valmiuksiin olisi niin itsestään selvästi tärkeää... Sisäryhmälle tämä on järkipuhetta. Ulkopuoliselle - 95% meistä - se on yhtä viisasta kuin mormoonien hassut kalsarit ja ultraortodoksien karvahatut, ötökät tieltään lakaiseva munkki, lihan kuoletus flagelloimalla tai dervissin pyöriminen.
Tähän taas on helppo yhtyä:
QuotePeruskoulun sisältö heijastaa yhteiskuntaa, joten kun alamme keskustella kouluruotsista, aloitamme samalla keskustelun siitä, millaisen yhteiskunnan haluamme.
Enemmistö suomalaisista haluaa yhteiskunnan jossa ei ole pakkoruotsia. Vähemmistö saa rauhassa vetäytyä Strömsöhön palvomaan juhannussalkoa ja juomaan Kåål-Aidiansa.
QuoteSIVISTYSVALIOKUNTA
ESITYSLISTA 103/2014 vp
Perjantai 23.1.2015 kello 11.00
...
M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)
Kuultavina:
- puheenjohtaja Kari Jukarainen, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry, (liite)
- johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus, (liite)
- lukion lehtori, Kieliasiain neuvottelukunnan varajäsen, Sisko Harkoma, edustaen Suomen ruotsinopettajat ry:tä, (liite)
- erityisasiantuntija Olavi Arra, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, (liite)
- förbundsordförande Christer Holmlund, Finlands Svenska Lärarförbund FSL, (liite)
Sivistysvaliokunnan viikkosuunnitelma (http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-siv01/index.htx?subpage=viikkosuunnitelma&te=siv01)
Sivistysvaliokunta ottaa huomenna vuoden
kuudennessa kokoontumisessaan vihdoin esille ruotsin kielen pakollisuutta käsittelevän kansalaisaloitteen yli kahden kuukauden tauon jälkeen. Kuultaviksi on kutsuttu kaksi pakkoruotsin avointa kannattajaa sekä kaksi muuta asiantuntijaa, jotka ovat muun muassa istuneet pakkoruotsin varhentamista ehdottaneissa työryhmissä. FSL:n edustajan näkökulmaa ei varmaan tarvitse arvuutella.
^ Pääsevät tuomariksi omassa asiassaan. Demokratiaa, sano.
Quote from: Chew Bacca on 22.01.2015, 19:50:59
^ Pääsevät tuomariksi omassa asiassaan. Demokratiaa, sano.
Erityisen huvittavaa, että valiokunnassa kuullaan fanaattisesti pakkoruotsia kannattavaa Sisko Harkomaa, joka edustaa Suomen ruotsinopettajat ry:tä, vaikka Suomen ruotsin opettajat vastustivat pakkoruotsia jo 90-luvulla.
QuoteOpettajilta ei kysytty heidän suhtautumistaan ruotsin kieleen tai sen pakollisuuteen tai vapaaehtoisuuteen. Sitä oli sen sijaan selvitetty vuoden 1991 tutkimuksessa. Silloin selvä enemmistö ruotsin opettajista, 72 %, oli sitä mieltä, että ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen tai valinnainen. (..) "Tällä tuloksella on todennäköisesti jotakin yhteyttä peruskoululaisten kielteiseen asennoitumiseen ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan... Opettajat lienevät väsyneet ja turhautuneet joutuessaan yhä uudelleen ja uudelleen perustelemaan oppilailleen opettamansa kielen tarpeellisuutta ja olettavat omankin työnsä helpottuvan, jos he saisivat opettaa vain ruotsin vapaaehtoisesti valinneita oppilaita."
Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008 (http://www.oph.fi/julkaisut/2009/miten_ruotsia_osataan_peruskoulussa)
Helsingin Jätkäsaareen vuonna 2019 valmistuvasta peruskoulusta kaavaillaan kaksikielistä sanan molemmissa merkityksissä. Koulun suomenkielisellä puolella olisi 590 paikkaa suomenkielisille ja ruotsinkielisellä puolella 150 paikkaa ruotsinkielisille oppilaille. Koulussa järjestettäisiin myös kaksikielistä opetusta kaksikielisten perheiden lapsille sekä niille, jotka haluavat oppia molemmat kielet.
Helsingin opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Johan Ekmanilla (RKP) on hieman toisenlainen näkemys koulun kaksikielisyydestä:
Quote"Ruotsinkieliselle yksikölle on tärkeää olla ruotsinkielinen, ei kaksikielinen. Jos suomenkielisellä puolella halutaan esimerkiksi keskittyä koulun kielikylpytoimintaan, se ei ole ongelma." (käännös)
Hbl: Två språk i Busholmens grundskola (http://hbl.fi/lokalt/2015-01-23/710871/tva-sprak-i-busholmens-grundskola) 23.1.2015
RKP - laajempi käsitys kaksikielisyydestä.
Juha Vasaman pakkoruotsiperustelut
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185414-juha-vasaman-pakkoruotsiperustelut
Satakunnan Kansassa oli äskettäin esimerkillinen juttu pakkoruotsista: kumpikin osapuoli pääsi ääneen. Kielivapauttajia edusti Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila, kielipakottajia taas edusti porilainen kokoomusvaltuutettu Juha Vasama.
Quote"Ruotsinkieliselle yksikölle on tärkeää olla ruotsinkielinen, ei kaksikielinen. Jos suomenkielisellä puolella halutaan esimerkiksi keskittyä koulun kielikylpytoimintaan, se ei ole ongelma." (käännös)
Hbl: Två språk i Busholmens grundskola (http://hbl.fi/lokalt/2015-01-23/710871/tva-sprak-i-busholmens-grundskola) 23.1.2015
Niinpä niin. "Kaksikielisyyttä teille, yksikielisyyttä meille". Se on RKP:n linja.
Tarja Halosen johtama komitea valmistelee ehdotusta Ahvenanmaan itsehallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Komitea luovutti välimietintönsä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille keskiviikkona. Luovutustilaisuudessa Halonen selitti, että (siinä missä päätösvaltaa siirretään Suomelta EU:lle) Ahvenanmaan itsemääräämisoikeutta tullaan vahvistamaan, koska "siihen on suuri paine". Halonen viittaa suurella paineella Ahvenanmaan itsenäisyyttä vaativaan pieneen joukkoon, jonka kantoja komitea siis aikoo varmuuden vuoksi myötäillä. Halosen logiikka ei aukene, mutta eipä ole ensimmäinen kerta.
QuoteAhvenanmaalla ei hänen mukaansa ole vahvaa itsenäisyysliikettä, vaikka yleisesti maakunnan asemaa halutaankin vahvistaa.
– Jos haluaa päästä kulkemaan jäitä pitkin, jää on vielä hyvin ohut, eikä vielä kannata yrittää. Se on kuitenkin vahvistumaan päin, Halonen vertasi.
Ahvenanmaan aseman vahvistaminen voisi käytännössä tarkoittaa rajattua verotusoikeutta tai suoria neuvottelumahdollisuuksia kansainvälisistä sitoumuksista.
MTV: Presidentti Halonen: Ahvenanmaan asemaa vahvistettava – paine on suuri (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/presidentti-halonen-ahvenanmaan-asemaa-vahvistettava-paine-on-suuri/4736284) 28.1.2015
Höblän pääkirjoituksessa John-Erik Jansen pani mielihyvällä merkille, että komiteassa mukana ollut Perussuomalaisten Maria Tolppanen suhtautuu Ahvenanmaahan myönteisesti ja sanoo oppineensa paljon uutta komiteatyössään. Tosin eilen Höblän haastattelussa Tolppanen myös vaati, että komitea varmistaisi suomenkielisen vähemmistön oikeudet Ahvenanmaalla. Jansenin mukaan tällaiseen tuskin sentään on mahdollisuuksia, jos se johtaisi esimerkiksi suomenkielisiin kouluihin. Maakunta saa edelleen päättää tällaisista asioista parhaaksi katsomallaan tavalla.
Hbl, pääkirjoitus: Åland på väg mot 2020-talet (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-01-30/713476/aland-pa-vag-mot-2020-talet) 30.1.2015
Hbl: Finnarnas ställning bör ses över 29.1.2015
Ahvenanmaan tavoite on täydellinen hurri-itsenäisyys suomalaisella elatusvelvollisuudella ja suomalaisten maahanmuuttokiellolla, kuten tähänkin asti.
Hakkarainen: Ruotsin kieli pois kouluista, tilalle liikuntaa (https://www.suomenuutiset.fi/hakkarainen-ruotsin-kieli-pois-kouluista-tilalle-liikuntaa/)
QuotePerussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen harmittelee, että liikuntaharrastusten hinnat ovat karanneet käsistä. Asia nousi esille eilen, kun eduskunnassa keskusteltiin hallituksen esityksestä liikuntalaiksi.
– Olen huolissani lapsista ja nuorista, joilla ei ole varaa harrastaa liikuntaa. Aikuisille kuulee sanottavan, että kävely on ilmaista, mene lenkille. Lapsille ja nuorille on vaikea sanoa näin, koska he kaiketi pitävät kävelyä tylsänä. Heille liikunnalla on suuri sosiaalinen merkitys – niin se muuten oli ennenkin.
[...]
Monet tahot ovat huolissaan myös koululiikunnan liian vähäisestä määrästä. Hakkarainen esittää oman ideansa:
-Esimerkiksi niillä Sisä-Suomen alueilla, mitkä eivät ole ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä, ruotsin kieli joutaa pois. Laitetaan sen tilalle liikuntaa, siitä on hyötyä tulevaisuudessa. Se, että kansalaisten kunto monin paikoin nyt on, mitä on, tulee vielä kertautumaan meidän syliimme. Kouluissa painopistettä voidaan siirtää, esimerkiksi Keski-Suomessa: miksi siellä ruotsia opiskellaan, pistetään ennemmin ihmisiä kuntoon!
Quote from: Roope on 17.11.2014, 14:54:34
Turun kaupungin perusopetuksen tulevaa kieliohjelmaa miettinyt työryhmä esittää (http://blog.edu.turku.fi/ops2016/files/2014/04/Perusopetuksen-kieliohjelma_valmisluonnos.pdf) muun muassa, että kaupunki lopettaisi neljänneltä luokalta alkavan vapaaehtoisen A2-ruotsin suomenkielisistä kouluista. Jatkossa pakollinen B1-ruotsi alkaa joka tapauksessa jo kuudennelta luokalta. Työryhmä ehdottaa myös valinnaisia lisätunteja yläkoulun ruotsinopetukseen. Yhdeksi vaihtoehdoksi jää edelleen ensimmäiseltä luokalta alkava Luostarivuoren koulun kielikylpyluokka.
Entinen puolustusministeri Stefan Wallin vastustaa esitystä jyrkästi lehdistötiedotteessaan. Wallinin mukaan vapaaehtoisesta A2-ruotsista luopuminen olisi kohtalokas signaali etenkin nyt, kun peruskoulun pakkoruotsin poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on eduskunnan käsittelyssä.
Työryhmä on joutunut sittemmin sellaisen myllytyksen kohteeksi, että päätti muuttaa lausuntonsa päinvastaiseksi. Ruotsista ei luovuta, mutta kylläkin kielivalikoiman laajentamisesta aiotulla tavalla.
QuoteKannattaa valittaa ja sanoa mielipiteensä. Suomenkieliset oppilaat saavat Turussa jatkossakin valita vapaaehtoisen kouluruotsin jo neljännellä luokalla.
– Ei kovin usein tapahdu, että poliitikot kuuntelevat ihmisiä, sanoo professori Joel Kuortti Turun yliopiston tulkkien ja kääntäjien koulutusohjelmasta.
[...]
Mutta työryhmä sai paljon kritiikkiä ehdotuksestaan, jopa enemmän kuin oli odotettu.
- Kansallisena pyrkimyksenä on laajentaa kielivalikoimaa siten, että suomenkieliset oppilaat lukevat muutakin kuin vain englantia ja ruotsia, sanoo työryhmän puheenjohtaja, rehtori Johanna Järvinen. Mutta me kuuntelimme palautetta ja muutimme ehdotustamme. (käännös)
Svenska Yle: Frivillig skolsvenska upplevs som viktig i Åbo (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/01/29/frivillig-skolsvenska-upplevs-som-viktig-i-abo) 30.1.2015
QuoteKokoomus jättänyt ruotsivihan perinteet?
Kokoomuksessa on ruotsinkielisiä korkeilla paikoilla, jopa pääministeritasolla. Näin ei ole ollut aina. Kansanedustaja Kimmo Sasi on ruotsinkielisen Kokoomuksen (Borgerlig samling i Finland) puheenjohtaja, mutta valittu suomenkieliseltä alueelta, Tampereelta.
- Kun tulin politiikkaan 60-luvulla, oli vielä aika lailla suomimielisiä perinteitä. Nykyään arvioidaan, että Suomi on kaksikielinen, sanoo Kimmo Sasi. Puolueessa on varmasti ihmisiä, jotka eivät pidä suomenruotsalaisista, usein kotoisin pohjoisesta ja idästä. Puoluekokous teki vahingossa pakkoruotsin vastaisen päätöksen, mutta se korjattiin, muistuttaa Sasi.
Mutta ruotsi äidinkielenä ei ole ollut mikään haitta Alexander Stubbille puoluejohtajana, päinvastoin se katsottiin Kimmo Sasin mukaan myönteiseksi. Nyt Kokoomus näyttää menettävän kaksikielisen ääniharavansa Jan Vapaavuoren. Pätevän kaksikielisen korvaajan metsästys on täydessä käynnissä, mutta myös kansanedustaja Ben Zyskowiczilla on ruotsinkielinen tausta. (käännös)
Svenska Yle: "SFP kan inte värna om alla finlandssvenska frågor" (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/02/02/sfp-kan-inte-varna-om-alla-finlandssvenska-fragor) 2.2.2015
QuoteMutta ruotsi äidinkielenä ei ole ollut mikään haitta Alexander Stubbille puoluejohtajana, päinvastoin se katsottiin Kimmo Sasin mukaan myönteiseksi. Nyt Kokoomus näyttää menettävän kaksikielisen ääniharavansa Jan Vapaavuoren. Pätevän kaksikielisen korvaajan metsästys on täydessä käynnissä, mutta myös kansanedustaja Ben Zyskowiczilla on ruotsinkielinen tausta.
En tiennyt edes Jan Vapaavuoren olevan kaksikielinen. A. Stubb tiedetään hyvin ja kokoomuksen suosio lähti kovaan laskuun sen jälkeen, kun hänestä tuli pääministeri. Ben Zyskowichia on myös vaikeaa mieltää "ruotsinkieliseksi" julkisuuskuvan perusteella. Kimmo Sasi on tottunut puhumaan eniten näistä asioista...
RKP:n vaaliohjelma 2015 (http://rkp.fi/sites/default/files/Dokument/Program_fi/Vaaliohjelma_RD2015_webb_0.pdf) (pdf)
Vaaliohjelmassa puhutaan muun muassa kaksikielisyydestä ja kielten opetuksen aikaistamisesta, mutta siinä ei oteta kantaa pakkoruotsiin, eikä käsitellä ajankohtaista keskustelua kouluruotsin pakollisuudesta millään tavalla. Ohjelman perusteella voisi luulla, että RKP on antautunut ilman taistelua.
Tämä poikkeaa täysin viime eduskuntavaaleista, jolloin RKP julistautui kovaan ääneen "Perussuomalaisten vastavoimaksi" ja pelotteli suomenruotsalaisia koko Svenskfinlandin tuholla. Pakkoruotsi on nyt ensimmäistä kertaa ihan oikeasti liipaisimella, eikä RKP voi tosipaikan tullen kuin vaieta molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös yleensä päällekäyvä Folktinget on ollut nettisivuillaan hyvin hiljaa sen jälkeen, kun viimeisimmän pakkoruotsikyselyn tulokset julkistettiin. Kulissien takana eduskunnassa tapahtunee sitäkin enemmän.
Quote from: Taikakaulin on 30.01.2015, 14:55:26
Hakkarainen: Ruotsin kieli pois kouluista, tilalle liikuntaa (https://www.suomenuutiset.fi/hakkarainen-ruotsin-kieli-pois-kouluista-tilalle-liikuntaa/)
Koululiikuntaa en lisäisi, mutta nykyiseen kilpaurheiluun painottavan harrastustoiminnan lisäksi olisi hyvä olla myös sellaista harrastustoimintaa, jossa kilpaileminen ei olisi ykköstavoite. Moni joukkue onkin täysin mielivaltaisesti ohjaajansa johdettavana, joka yrittää laittaa joka otteluun ne omat suosikkipelaajansa.
Quote3 § M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)
Valiokunnassa olivat kuultavina:
puheenjohtaja Tatu Koivisto, Suomen Lukiolaisten Liitto ry, asiakirja A 3 §
asiantuntija, koulutuspolitiikka Veli-Matti Taskila, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry, asiakirja B 3 §
koulutuspoliittinen asiantuntija Antti Seitamaa, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, asiakirja C 3 C §
hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka, työelämä- ja kieliasi Jussi Nieminen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, asiakirja D 3 §
puheenjohtaja, förbundsordförande Cia Laine, Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) rf, asiakirja E 3 §
erityispedagogiikan dosentti, KT, LO Minna Törmänen, Helsingin yliopisto, asiakirja F 3 §.
Merkittiin saapuneeksi kirjallinen lausunto:
Itä-Suomen koulu, asiakirja G 3 §
Itä-Suomen yliopisto, asiakirja H 3 §
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, asiakirja I 3 §
Lappeenrannan kaupunki, asiakirja J 3 §
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, asiakirja K 3 §
Elinkeinoelämän keskusliitto EK, asiakirja L 3 §
Tohmajärven kunta, asiakirja M 3 §
Tullin aluejohtaja, Tornio Juha Heikkilä, asiakirja N 3 §
professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi, asiakirja O 3 §
Turun kaupunki, asiakirja P 3 §
Akava ry, asiakirja Q 3 §
Kuokkalan koulu, Jyväskylä, asiakirja R 3 §.
Sivistysvaliokunta (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/sivp_109_2014_p.shtml) 4.2.2015
Kohta loppuu aika.
A Stubb totesi linjapuheessaan kesäkuussa 2014:
"Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus tavoitella oman elämänsä parasta. Se liittyy erityisesti koulutukseen."
"Jokainen meistä haluaa valita oman elämänsä päämäärät ilman muiden puuttumista."
Suomenkielisen väestön ja suomenkielisten alueiden on voitava päättää omista koulutustarpeistaan ja opetustarjonnastaan ilman Kimmo Sasin Folktingetin ja ilman RKPn, saati Ahvenanmaan puuttumista!
Ruotsinkielisen opettajajärjestön ja ruotsinkielisten oppilaitosten ei myöskään kuulu puuttua millään tavoin siihen, minkä opiskelun suomenkielinen väestö näkee itselleen tarpeelliseksi.
Toisen kotimaisen kielen opiskelu on täysin eri asia suomenkielisille ja ruotsinkielisille. Suomen opiskelusta on ruotsinkielisille välitöntä hyötyä kun he asuvat 95% suomenkielisessä maassa. Siksi he kokevat toisen kotimaisen kielen opiskelun tarpeelliseksii.
Mutta suomenkielinen enemmistö ei saa välitöntä hyötyä ruotsin opiskelusta, koska enemmistö suomenkeilisistä ei ole missään kosketuksessa ruotsinkielisten kanssa, koska ruotsinkieliset asuvat vain kapealla rannikkovyöhykkeellä. Suomenkielisille toisen kotimaisen opiskelu on taakka, ja ajan ja resurssien haaskausta.
Toisen kotimaisen opiskeusta on päätettävä erikseen suomenkielisten ja ruotsinkielisten kohdalla.
Kun pakollisuus määrätään molemmille kieliryhmille yhtä velvoittavaksi, se loukkaa suomenkielisen väestön perustuslaillisia oikeuksia. Pakollisuus tuo ruotsinkielisille välitöntä hyötyä, mutta suomenkielisille vain taakan ja velvollisuuden ilman vastaavaa hyötyä
Olet aivan oikeassa. Valitettavasti eriarvoisuus on tasa-arvoa, 95% = 5%, sota on rauhaa jne.
PS-nuoret:
QuoteKannanotto: Kansanedustajat, muistakaa vaalilupauksenne!
Kansalaisaloite Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla on jäämässä sivistysvaliokuntaan. Valionkunta on kuullut asiantuntijoita aiheen tiimoilta pääsemättä kunnolla käsittelemään aloitetta. Kun valiokunta torstaina 5.2. keskeytti jo kolmannen kerran tänä vuonna asian käsittelyn, Perussuomalaiset Nuoret olivat pettyneitä.
- Näyttää pahasti siltä, että käsittelyä pyritään lykkäämään niin kauan, että pahimmassa tapauksessa se ei ehtisi edetä eduskunnan käsittelyyn ennen kauden loppua. Silloin aloitteen käsittely raukeaisi. Tällainen päämäärä olisi kansalaisaloitteiden jyrkkää halveksuntaa ja osoitus demokratiavajeesta päätöksenteossa, jyrähtää Perussuomalaisten Nuorten kieli- ja kulttuuripoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jenni Vilen.
Ylen 2011 vaalikoneessa nykyisten kansanedustajien mielipiteet jakautuivat kaikille pakollisen ruotsinkielen opiskelun lakkauttamisesta luvuin 95-93. Kaudella tapahtuneiden paikkamuutosten seurauksena luvut ovat nyt 98-90. Perussuomalaiset Nuoret toteaa, että niiden valiokunnan jäsenten, jotka eduskuntavaaleissa 2011 ilmoittivat linjakseen vapaan kielivalinnan, tulee lunastaa lupauksensa ja tuoda kansalaisaloite eduskunnan suureen saliin ja eduskunnan äänestettäväksi.
- Suomella ei ole enää varaa odottaa. Kansainvälinen kauppa tarvitsee kieltenosaajansa ja me emme voi antaa kilpailuetua naapurimaillemme. Pakkoruotsi on aikansa elänyt ja kieltenopetus on uudistettava vastaamaan nykypäivän tarpeita. Tutkimukset ja vaalikoneet osoittavat, että tätä haluavat niin kansa kuin kansanedustajatkin. Sanoista tekoihin, vaatii Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.
http://www.ps-nuoret.fi/uutiset/kansanedustajat-muistakaa-vaalilupauksenne (http://www.ps-nuoret.fi/uutiset/kansanedustajat-muistakaa-vaalilupauksenne)
^
QuoteKun valiokunta torstaina 5.2. keskeytti jo kolmannen kerran tänä vuonna asian käsittelyn, Perussuomalaiset Nuoret olivat pettyneitä.
- Näyttää pahasti siltä, että käsittelyä pyritään lykkäämään niin kauan, että pahimmassa tapauksessa se ei ehtisi edetä eduskunnan käsittelyyn ennen kauden loppua. Silloin aloitteen käsittely raukeaisi. Tällainen päämäärä olisi kansalaisaloitteiden jyrkkää halveksuntaa ja osoitus demokratiavajeesta päätöksenteossa, jyrähtää Perussuomalaisten Nuorten kieli- ja kulttuuripoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jenni Vilen.
Aloite on siis jo kolme kertaa keskeytetty käsittelemästä valiokunnassa? Ja millähän perusteilla?
Quote from: nollatoleranssi on 14.02.2015, 16:59:49
^
QuoteKun valiokunta torstaina 5.2. keskeytti jo kolmannen kerran tänä vuonna asian käsittelyn, Perussuomalaiset Nuoret olivat pettyneitä.
- Näyttää pahasti siltä, että käsittelyä pyritään lykkäämään niin kauan, että pahimmassa tapauksessa se ei ehtisi edetä eduskunnan käsittelyyn ennen kauden loppua. Silloin aloitteen käsittely raukeaisi. Tällainen päämäärä olisi kansalaisaloitteiden jyrkkää halveksuntaa ja osoitus demokratiavajeesta päätöksenteossa, jyrähtää Perussuomalaisten Nuorten kieli- ja kulttuuripoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jenni Vilen.
Aloite on siis jo kolme kertaa keskeytetty käsittelemästä valiokunnassa? Ja millähän perusteilla?
Kaikki kunnia perussuomalaisten nuorille, mutta miksei Timo Soini ja muu puolueen johto sano mitään? Tässähän on jo kysymys paljon suuremmasta asiasta kuin vain koulujen kielivalinnoista. Kysymys on koko kansalaisaloite-instituution kohtalosta. Aloite on kohta vuoden lojunut eduskunnassa eikä sivistysvaliokunta ole saanut aikaiseksi asiassa kannanottoa. Tämä osoittaa mitä suurinta kansan ja demokratian halveksuntaa. Mitä virkaa on kansalaisaloitteilla enää, jos niitä voi valiokunnassa jarruttaa niin, ettei eduskunta pääse edes asiasta päättämään? Aloitteen raukeaminen olisi tietysti helpotus pakkoruotsin kannattajille, jotka tietävät, että 74 % suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois, ja vaalit on ovella. Onko tämä reilua peliä? Mielestäni tämä on juuri sitä kieroilua ja kepulikonsteilla pelaamista, jonka vuoksi kansa on lopen kyllästynyt poliittiseen eliittiimme.
Puhutaan kyllä kauniisti, mutta toimitaan toisin, vasten kansan tahtoa. "Suomea on perinteisesti rakennettu auktoriteettien sanelemana, hierarkisesti ylhäältä alas. Ylhäältäpäin sanelu ei kuitenkaan enää toimi, vaan päätöksenteossa on tunnistettava ihmisten kyky tehdä omia valintoja ja päätöksiä. Holhouksen sijasta haluamme olla oman elämämme päättäjiä." Arvatkaa, kuka näin on sanonut? Jyrki Katainen 31.12.2013. Jospa nyt lopettaisimme holhouksen edes koulujen kielivalintojen osalta ja annettaisiin kansalaisten itse valita, mitä kieliä he pitävät hyödyllisinä ja haluavat lukea.
Tyhmimpiin uppos tää Kataisen höynäytys.
QuoteNuorten työnhaku Pohjoismaihin vähentynyt – suomalaiset pelkäävät ruotsin puhumista
Suomalaisnuorten into hakea kesätöihin Pohjoismaihin näyttää vähentyneen viime vuosina. Vuonna 2010 noin 3 300 suomalaista 18–28-vuotiasta nuorta haki töitä Nordjobb-hankkeen kautta. Viime vuonna luku oli 2 500.
Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton projektivastaava Mira Korhonen arvelee, että kehityksen taustalla on ruotsin kielen taidon rapautuminen.
"Hyvin harva suomalainen luottaa taitoonsa puhua ruotsia. Olen ollut neljä vuotta tässä hommassa, ja tuntuu, että ruotsin kielen arastelu on lisääntynyt etenkin täysin suomenkielisillä paikkakunnilla."
[...]
"Vaikea sanoa, onko julkisuudessa käyty keskustelu pakkoruotsista vähentänyt opiskeluintoa. Toisaalta nykyään Suomessa näytetään paljon pohjoismaisia tv-sarjoja, jotka voivat lisätä kiinnostusta kielten opetteluun", Korhonen sanoo.
[..]
Tanskassa ja Norjassa Nordjobb-hakemusten määrät ovat lisääntyneet hieman vuoteen 2010 verrattuna, mutta Ruotsissa suosio on vähentynyt vielä enemmän kuin Suomessa. Mira Korhonen ei osaa sanoa, mitä syitä kehityksen taustalla voisi olla muissa Pohjoismaissa.
Vaikka hakemukset ovat vähentyneet, entistä useampi suomalainen on päässyt Nordjobbin avulla töihin. Vuonna 2014 suomalaisia työllistyi Nordjobbin avulla 264, kun vuosikymmenen alussa luku oli 233. Korhosen mukaan Nordjobb-töitä ovat hakeneet etenkin ruotsin kieltä korkeakoulussa opiskelevat nuoret naiset.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/a1424260436208) 18.2.2015
Quote
"Vaikea sanoa, onko julkisuudessa käyty keskustelu pakkoruotsista vähentänyt opiskeluintoa. Toisaalta nykyään Suomessa näytetään paljon pohjoismaisia tv-sarjoja, jotka voivat lisätä kiinnostusta kielten opetteluun", Korhonen sanoo.
[..]
Tanskassa ja Norjassa Nordjobb-hakemusten määrät ovat lisääntyneet hieman vuoteen 2010 verrattuna, mutta Ruotsissa suosio on vähentynyt vielä enemmän kuin Suomessa. Mira Korhonen ei osaa sanoa, mitä syitä kehityksen taustalla voisi olla muissa Pohjoismaissa.
Vaikka hakemukset ovat vähentyneet, entistä useampi suomalainen on päässyt Nordjobbin avulla töihin. Vuonna 2014 suomalaisia työllistyi Nordjobbin avulla 264, kun vuosikymmenen alussa luku oli 233. Korhosen mukaan Nordjobb-töitä ovat hakeneet etenkin ruotsin kieltä korkeakoulussa opiskelevat nuoret naiset.
Eli seuraavaksi todennäköisesti esitetään keskustelun lopettamista, en gång till.
Mitään yhteyttä ei varmaankaan hakemusten määrän ja maiden yleisen taloustilanteen välillä ole nähtävissä, samoin kuin em kehityskulun korrelointi ruotsia korkeakoulussa opiskelevien nuorten henkilöiden määrän kehityksen kanssa.
Toivon sydämestäni että seuraavaan hallitukseen ei yhden asian liikkeillä ja fundamentalisteilla ole asiaa.
Lisää asiaa viiden prosentin ylivallasta linkissä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid
Miten Nordjobb-hakemusten määrä korreloi monirikastumisen kanssa?
Tässä luettelo poliitikoista jotka kuuluvat valiokuntaan joka toimillaan halventaa kansalais mielipidettä, vaikuttamista ja demokratiaa, myös virkamiehet joita ei välttämättä tehtävässään tarvitse enää nähdä.
Sivistysvaliokunta
Jäsenet
Puheenjohtaja:
Vahasalo, Raija /kok 04.05.2007 -
Varapuheenjohtaja:
Kerola, Inkeri /kesk 30.06.2011 -
Muut jäsenet:
Elomaa, Ritva /ps 03.05.2011 -
Eloranta, Eeva-Johanna /sd 30.06.2011 -
Gustafsson, Jukka /sd 04.06.2013 -
Harkimo, Leena /kok 03.05.2011 -
Kiuru, Pauli /kok 03.05.2011 -
Kivelä, Kimmo /ps 03.05.2011 -
Lauslahti, Sanna /kok 03.05.2007 -
Modig, Silvia /vas 03.05.2011 -
Niikko, Mika /ps 03.05.2011 -
Niinistö, Ville /vihr 30.09.2014 -
Nylander, Mikaela /r 09.11.2010 -
Peltonen, Tuula /sd 18.09.2007 -
Puumala, Tuomo /kesk 30.06.2011 -
Rundgren, Simo /kesk 30.06.2011 -
Viitamies, Pauliina /sd 11.09.2008 -
Varajäsenet:
Eerola, Juho /ps 03.05.2011 -
Heinonen, Timo /kok 03.05.2011 -
Jääskeläinen, Pietari /ps 12.10.2012 -
Kalmari, Anne /kesk 30.06.2011 -
Katainen, Elsi /kesk 30.06.2011 -
Kymäläinen, Suna /sd 03.05.2011 -
Mäkisalo-Ropponen, Merja /sd 30.06.2011 -
Palm, Sari /kd 03.05.2011 -
Vikman, Sofia /kok 03.05.2011 -
Virkamiehet
Hakkila, Marjo, valiokuntaneuvos
valiokunnan sihteeri
GSM: 050 381 9496, Puh: (09) 432 2081
Sähköposti:
[email protected] Laine, Kaj, valiokuntaneuvos
valiokunnan apulaissihteeri
GSM: 050 594 2424, Puh: (09) 432 3302
Sähköposti:
[email protected] Rauhala, Marja, osastosihteeri
Puh: (09) 432 2087
Sähköposti:
[email protected] Turula, Ilkka, valiokunta-avustaja
Puh: (09) 432 2075
Sähköposti:
[email protected]Nyt kun vaalit lähestyvät, näiden poliitikkojen kohdalla kannattaa miettiä pidempään
ja verrata toimintaa tässä valiokunnassa, vaalikoneisiin annettuihin vastauksiin, ainakaan valehtelija ei ole äänesi arvoinen.
Quote from: Eduskunta - IstuntosuunnitelmaViimeiset lakiehdotuksia koskevat mietinnöt valmistuvat valiokunnista keskiviikkona 4.3.2015.
QuoteAloite pakkoruotsin poistosta siirtyi ensi viikolle sivistysvaliokunnassa
Kansalaisaloitteen käsittely pakollisen kouluruotsin poistosta siirtyi eduskunnan sivistysvaliokunnassa ensi viikolle, vaikka se oli alun perin valiokunnan perjantain kokouksen asialistalla. Aloitteen käsittelyä on nyt lykätty pariin otteeseen.
"Neuvotteluissa ei edetty tarpeeksi, mutta yritämme ensi viikolla uudestaan", sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).
Päämääränä Vahasalon mukaan on yhä, että aloite saadaan suureen saliin ali täysistuntoon. Vahasalo itse kannattaa pakollista kouluruotsia.
Ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla vaativan kansalaisaloitteen päiväys on jo keväältä 2013. Eduskuntaan se lähetettiin huhtikuussa 2014.
Mietintöluonnos sivistysvaliokunnan suhtautumisesta kansalaisaloitteeseen on jo olemassa, mutta yksimielisyyttä kiistellystä aiheesta on vaikea löytää.
Sivistysvaliokunnassa, kuten myös koko eduskunnassa, ilmeisesti ainoa puolue, jonka kaikki edustajat ovat aloitteen kannalla, on perussuomalaiset. Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps) ei ole nähnyt mietintöluonnosta.
"Tuskin muiden puolueiden edustajat sivistysvaliokunnassa ovat aloitteen takana. Sitten teemme vastalauseen. Tärkeintä on, että aloite pääsee äänestykseen suureen saliin", Elomaa linjaa.
Sama toive on toisella kansalaisaloitteen vireillepanijalla, professori Ilmari Rostilalla. Hän johtaa Vapaa kielivalinta -yhdistystä.
Rostilan mukaan on eduskunnan toimintatavoille sopimatonta ja epäkunnioittavaa kansalaisaloitetta kohtaan, mikäli sivistysvaliokunta ei saa aikaan mietintöä aloitteesta.
Rostila muistuttaa, että aloite on tullut ajoissa eduskuntaan, ja sillä oli paljon allekirjoittajia, liki 62 000.
"Tavalla tai toisella kansalaisaloite pitää saada suureen saliin eli kansanedustajien käsiteltäväksi, jotta kansalaisille tulee mahdolliseksi nähdä, mitä mieltä eduskunta asiasta on", Rostila sanoo.
"Ilman eduskunnan tahdonilmaisua asia ei voi oikein edetä", Rostila arvioi, vaikkei ruotsin opintojen muuttaminen valinnaisiksi hänen mukaansa välttämättä vaatisi edes lainmuutoksia, vaan asetuksenmuutokset riittäisivät.
Vapaa kielivalinta -yhdistys lähetti perjantaina sivistysvaliokunnalle hoputuskirjeen.
Kirjeessä yhdistys muistuttaa, että mikäli aloitteesta ei tehdä mietintöä seuraavan parin viikon aikana, tai mikään puolue ei jätä vastalausetta, aloite raukeaa ja sitä ei käsitellä eduskunnassa.
"Mietinnön jättäminen tekemättä ei olisi kunniaksi eduskunnalle", Rostilan ja yhdistyksen varapuheenjohtajan Heikki Orsilan allekirjoittamassa kannanotossa huomautetaan.
Vapaa kielivalinta ry pyrkii edistämään suomalaisten monipuolista kielten osaamista ja valinnan vapautta.
Viime vuoden lopulla Åbo Akademin kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että 74 prosenttia suomenkielisistä kannattaa vapaaehtoista ruotsin opiskelua.
www.hs.fi/politiikka/a1424398900072?jako=07ec1354cba29c069e2e8dd4ff3da7dc (http://www.hs.fi/politiikka/a1424398900072?jako=07ec1354cba29c069e2e8dd4ff3da7dc)
QuotePakkoruotsista pukkaa myrskyä - "yritetäänkö haudata?"
Eduskunnan sivistysvaliokunnan perussuomalaiset kysyvät, yritetäänkö ruotsin kieltä koskeva kansalaisaloite haudata valiokuntaan. Valiokunnassa on ollut jo pitkään käsittelyssä kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
"Asiaa koskevan mietinnön valmistumisella alkaa jo olla kiire, jotta aloite ei vaalikauden päättymisen vuoksi raukea. Valmiin mietinnön piti olla valiokunnan käsiteltävänä viimeksi tänään, mutta asiaa on perussuomalaisten vaatimuksista huolimatta jälleen kerran lykätty. Asian hidas eteneminen on herättänyt epäilyksiä siitä, että joillain tahoilla on tavoitteena kansalaisaloitteen hautaaminen valiokuntaan, jolloin asiasta ei päästä äänestämään täysistunnossa. Koska kyseinen kansalaisaloite ei sisällä varsinaista lakitekstiä vaan siinä ainoastaan esitetään lainvalmistelutyöhön ryhtymistä, eivät asian lykkääntymisen syynä voi olla ainakaan lakitekniset ongelmat", perussuomalaiset toteavat kannanotossaan.
Perussuomalaiset edellyttävät, että kyseessä olevasta kansalaisaloitteesta - kuten kaikista muistakin kansalaisaloitteista - tehdään mietintö, joka viedään täysistuntoon keskusteltavaksi ja mahdollisesti äänestettäväksi.
"On tärkeää, että kansalaiset näkevät, ketkä kansanedustajat äänestävät aloitteen puolesta ja ketkä vastaan", perussuomalaisten valiokuntavastaavana sivistysvaliokunnassa toimiva kansanedustaja Ritva Elomaa sanoo.
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset eivät hyväksy sitä, että kansalaisaloitteen aiheen ollessa joillekin tahoille hankala tai epämiellyttävä, yritetään asian käsittelyä viivästyttää ja mahdollisesti kokonaan lakaista pöydän alle.
"Edellytämme, että mietintö saadaan pikaisesti valmiiksi ja jatkokäsittelyyn", Elomaa toteaa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/pakkoruotsista+pukkaa+myrskya++yritetaanko+haudata/a2293609 (http://www.talouselama.fi/uutiset/pakkoruotsista+pukkaa+myrskya++yritetaanko+haudata/a2293609)
Quote from: Taikakaulin on 20.02.2015, 12:00:47
"Neuvotteluissa ei edetty tarpeeksi, mutta yritämme ensi viikolla uudestaan", sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).
Höpsis. Vahasalo haluaa venyttää jo valmiiksi kirjoitetun mietinnön esittämisen aivan viime hetkeen (takaraja keskiviikko 4.3.), jotta äänestystä edeltävään julkiseen keskusteluun jää mahdollisimman vähän aikaa, etenkin kun huomiota jakavat silloin monet muutkin ruuhkan vuoksi käsiteltävinä olevat asiat.
Itse asioista voi ja saa olla eri mieltä, mutta tällainen on pelkkää nilkkiyttä.
On tää ihme hommaa demokratiassa :facepalm:
Suomalaisia on aina viety kuin metrin mittaa, tykinruuaksi jo historiassa.
Pakkoruotsi mukamas tekee meistä tasavertaisia. Ei ikinä!
Etuoikeudet ärrät haluavat säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Ei suomenkielinen ole tervetullut heidän karkeloihin!
Ruotsissa on jotain hyvääkin = Kielilaki! Pääkieli ruotsi ja vähemmistökielet joilla oikeudet(mm. tulkkauksen)
Pelkäänpä, että Suomessakin mamu-import :flowerhat: haluaa "tykinruokaa" = paskaduunien tekoon.
Alammeko olla svedustanialaisia, herroja! Kansalaispalkka palvelee juuri tätä. Mamu tekee ja halvemmalla mutta yhteiskunnan kokonaiskulu on varmana kalliimpi verrattuna suomalaisen työttömän palkkaamiseen.
Quote from: Roope on 20.02.2015, 13:42:04
Quote from: Taikakaulin on 20.02.2015, 12:00:47
"Neuvotteluissa ei edetty tarpeeksi, mutta yritämme ensi viikolla uudestaan", sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).
Höpsis. Vahasalo haluaa venyttää jo valmiiksi kirjoitetun mietinnön esittämisen aivan viime hetkeen (takaraja keskiviikko 4.3.), jotta äänestystä edeltävään julkiseen keskusteluun jää mahdollisimman vähän aikaa, etenkin kun huomiota jakavat silloin monet muutkin ruuhkan vuoksi käsiteltävinä olevat asiat.
Itse asioista voi ja saa olla eri mieltä, mutta tällainen on pelkkää nilkkiyttä.
Kuten aikaisemmin totesin, niin RKP:ssä säikähdettiin esim. Tahdon-aloitteen saamaa suosiota ja silloin viimeistään päätettiin, että pakkoruotsialoitetta pyritään viivyttelemään mahdollisimman pitkään, ettei asiaa tarvitse käsitellä.
Luulisi isompien medioidenkin kiinnostuvan siitä, että kansalaismielipidettä vähätellään näin rajusti, mutta toki kun aihe on "pakkoruotsi", niin kiinnostusta ei yllättäen löydy...
Jo huhtikuussa viety aloite eduskuntaan ja nyt haudataan vaaleihin kaikessa hiljaisuudessa :facepalm: Kansan täytyy saada tietää, ketkä 95 kansanedustajasta ovat RKP:n talutusnuorassa ja pettäneet edellisten vaalien vaalikoneessa antamansa lupauksen. Griffinvaarin luettelossa täytyy huomioida, että valiokunnan jäsenistä perussuomalaiset ovat yksimielisesti toimineet aloitteen puolesta ja sitoutuneet ajamaan ruotsin vapaaehtoisuutta seuraavallakin vaalikaudella.
Osoittaa kansanvallan halveksuntaa, kun kansalaisalotteita on yksi toisensa jälkeen haudattu valiokuntiin eikä viety suuren salin äänestettäväksi. Ainoana poikkeuksena eniten nimiä kerännyt avioliittolaki, mutta kun rajaksi on kerran asetettu 50 000 nimeä, niin kyllä kaikki muutkin sen ylittäneet aloitteet ansaitsevat saman menettelyn, jos aloitteen lainsäädännöllinen muotoilu ei ole totaalisesti pielessä.
QuoteSDP:n Viitamies perussuomalaisille: "Pölhöpopulismia"
Eduskunnan sivistysvaliokunnan perussuomalaiset epäilevät, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla on tarkoituksella haudattu valiokuntaan, jotta asiasta ei päästä äänestämään eduskunnan täysistunnossa.
SDP:n kansanedustaja Pauliina Viitamies sanoo blogissaan, että kansalaisaloitetta on valiokunnassa käsitelty pitkään ja perusteellisesti. Hän painottaa, että jokainen kansalaisaloite on saanut asiallisen ja asinmukaisen käsittelyn.
– Miksi juuri tämä olisi sellainen, jota joku valiokunnassa haluaisi jarruttaa? Suurimmalle osalle meistä tämä teema ei herätä sellaisia intohimoja kuin persuille näyttää herättävän ja haluamme tehdä sen ihan yhtä hyvin kuin muutkin. Kansalaisaloite on eduskunnalle uusi tuttavuus ja siksikin se on haluttu ottaa vakavasti, Viitamies kirjoittaa.
– On epäreilua kalastella itselleen ääniä väittämällä kollegoista valiokunnassa jotain sellaista, mikä ei ole totta ja sitä voi perustellusti nimittää pölhöpopulismiksi, hän jatkaa.
Viitamiehen mukaan ei ole mitään syytä nostaa yhtä aloitetta muiden työlistalla olevien asioiden yläpuolelle, vaan jokainen kesken oleva esitys ansaitsee työrauhan ja kunnollisen lopputuloksen.
Demokraatti (http://demokraatti.fi/sdpn-viitamies-perussuomalaisille-polhopopulismia/)
Homma menee ketuiksi jo siinä vaiheessa kun kansalaisaloitteita ruvetaan ylipäänsä käsittelemään valiokunnissa.
Kun suoraa demokratiaa ei ole, niin vähintäänkin kansalaisaloitteet pitäisi käsitellä yhdessä käsittelyssä, kyllä tai ei ja se siitä. Aloitteen vireillepanijan velvollisuus voisi olla hioa aloitteesta sellainen että se sopii lakiin suoraan. Ja jos jotain ristiriitoja olemassaolevan lain kanssa kuitenkin olisi, periaatteen pitäisi olla se että uudempi laki ylittää vanhemman. Mutta tässä nimenomaisessa asiassa sellaisia ristiriitoja ei oikeastaan ole.
Tietysti vielä parempi olisi suora demokratia.
Oikestaan lita sivistysvaliokunnan jäsenistä ja maininnat jarrumiehistä pitäisi laittaa jotenkin helposti näkyviin ja mielummin heti ja pienen hälyn kera, jotta se ehtii vaikuttaa eduskuntavaalien äänestys käyttäytymiseen.
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1814571.html#msg1814571
Quote from: Iloveallpeople on 21.02.2015, 12:00:53
SDP:n kansanedustaja Pauliina Viitamies sanoo blogissaan, että kansalaisaloitetta on valiokunnassa käsitelty pitkään ja perusteellisesti. Hän painottaa, että jokainen kansalaisaloite on saanut asiallisen ja asianmukaisen käsittelyn.
QuoteSaapunut 16.05.2014
Käsittelyvaiheet
Asian ilmoittaminen
16.05.2014 Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi.
Käsittely
03.10.2014 Päätetty ryhtyä käsittelemään asiaa.
15.10.2014 Päätetty jatkokäsittelystä.
07.11.2014 Päätetty jatkokäsittelystä.
11.11.2014 Asiantuntijoiden kuuleminen
- professori, emeritus, kieliasiamies Erkki Pihkala, Suomalaisuuden liitto (K)
- insinööri, tekniikan tohtori, varapuheenjohtaja Heikki Orsila, Vapaa kielivalinta ry (K)
- professori, yhteiskuntatieteiden tohtori, puheenjohtaja Ilmari Rostila, Vapaa kielivalinta ry (K)
- folktingssekreterare, Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, Svenska Finlands folkting (K)
- valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen, Nätverket Svenska nu (K)
- oikeustieteen tohtori, hallintotieteiden tohtori, Pekka Hallberg, (K)
14.11.2014 Asiantuntijoiden kuuleminen
- professori Mikael Hidén, (K)
23.01.2015 Asiantuntijoiden kuuleminen
- puheenjohtaja Kari Jukarainen, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry (K)
- johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus (K)
- lukion lehtori, Kieliasiain neuvottelukunnan varajäsen, Sisko Harkoma, edustaen Suomen ruotsinopettajat ry:tä (K)
- erityisasiantuntija Olavi Arra, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry (K)
- förbundsordförande Christer Holmlund, Finlands Svenska Lärarförbund FSL (K)
04.02.2015 Asiantuntijoiden kuuleminen
- puheenjohtaja Tatu Koivisto, Suomen Lukiolaisten Liitto ry (K)
- asiantuntija, koulutuspolitiikka Veli-Matti Taskila, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry (K)
- koulutuspoliittinen asiantuntija Antti Seitamaa, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry (K)
- hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka, työelämä- ja kieliasi Jussi Nieminen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry (K)
- puheenjohtaja, förbundsordförande Cia Laine, Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) rf (K)
- erityispedagogiikan dosentti, KT, LO Minna Törmänen, Helsingin yliopisto (K)
Merkitty saapuneeksi kirjallinen lausunto:
- Itä-Suomen koulu
- Itä-Suomen yliopisto
- Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
- Lappeenrannan kaupunki
- Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK
- Tohmajärven kunta
- Tullin aluejohtaja, Tornio Juha Heikkilä,
- professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi
- Turun kaupunki
- Akava ry
- Kuokkalan koulu, Jyväskylä
05.02.2015 Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi.
Valmistava keskustelu
17.02.2015 Merkitty saapuneeksi kirjallinen lausunto:
- opetus- ja kulttuuriministeriö
M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp) (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vkx3000.sh?TUNNISTE=M+2/2014)
Sivistysvaliokunta on kokoontunut pakkoruotsia käsittelevän kansalaisaloitteen valiokuntaan saapumisen jälkeisen yhdeksän kuukauden aikana 80 kertaa. Asiaa on varsinaisesti käsitelty viidessä kokouksessa. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo on katsonut eduskuntakauden loppuvaiheessa kyseistä kansalaisaloitetta tärkeämmäksi ja kiireellisemmäksi muun muassa viittomakielilain (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vkx3000.sh?TUNNISTE=HE+294/2014), jonka käsittely kesti valiokunnassa eduskunnan joululoma mukaan lukien kaksi kuukautta.
Quote from: Iloveallpeople on 21.02.2015, 12:00:53
QuoteSDP:n Viitamies perussuomalaisille: "Pölhöpopulismia"
Eduskunnan sivistysvaliokunnan perussuomalaiset epäilevät, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla on tarkoituksella haudattu valiokuntaan, jotta asiasta ei päästä äänestämään eduskunnan täysistunnossa.
SDP:n kansanedustaja Pauliina Viitamies sanoo blogissaan, että kansalaisaloitetta on valiokunnassa käsitelty pitkään ja perusteellisesti. Hän painottaa, että jokainen kansalaisaloite on saanut asiallisen ja asinmukaisen käsittelyn.
– Miksi juuri tämä olisi sellainen, jota joku valiokunnassa haluaisi jarruttaa? Suurimmalle osalle meistä tämä teema ei herätä sellaisia intohimoja kuin persuille näyttää herättävän ja haluamme tehdä sen ihan yhtä hyvin kuin muutkin. Kansalaisaloite on eduskunnalle uusi tuttavuus ja siksikin se on haluttu ottaa vakavasti, Viitamies kirjoittaa.
– On epäreilua kalastella itselleen ääniä väittämällä kollegoista valiokunnassa jotain sellaista, mikä ei ole totta ja sitä voi perustellusti nimittää pölhöpopulismiksi, hän jatkaa.
Viitamiehen mukaan ei ole mitään syytä nostaa yhtä aloitetta muiden työlistalla olevien asioiden yläpuolelle, vaan jokainen kesken oleva esitys ansaitsee työrauhan ja kunnollisen lopputuloksen.
Demokraatti (http://demokraatti.fi/sdpn-viitamies-perussuomalaisille-polhopopulismia/)
QuoteReijo Tossavainen
Kansalaisaloite jätettiin jo viime huhtikuussa. Se olisi ehditty käsitellä, jos siihen olisi ollut tahtoa. Hidastelu on ollut siis täysin tarkoituksellista. http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187689-pakkoruotsittajat-haluavat-estaa-kansalaisaloitteen-kasittelyn
Kyllä nuo SDP:n Viitamiehen selitykset ovat naurettavuudessaan typeriä.
Ai naurettavia, odotas kun kuulet ne selitykset kun asia jää käsittelemättä.
Veikkaan olevan tasoa "Reiska unohti avaimet flyygelin nurkalle ja Musti söi paperit ja satoi."
QuoteVenäjän suosio on huipussaan Helsingissä – kaupunki aikoo lisätä kielen opetusta
[...]
B-kielen eli valtaosin ruotsin opintojen alku on varhaistumassa: sitä aletaan vastedes opiskella jo kuudennella luokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan.
Tässä kyse ei ole Helsingin vaan valtakunnallisista peruskoulujen tuntijaon uudistuksista. Helsingin oma ajatus on kuitenkin, että helsinkiläislapset opiskelisivat B-kieltä tunnin enemmän kuin asetus vaatii.
Koska valtakunnallisesti tuntimäärä ei muutu, B-kielen tunnit jakautuisivat kolmen vuoden sijaan neljälle vuodelle. Tunteja olisi kahtena vuonna vain yksi viikossa.
"Meistä se on liian vähän. Siksi ehdotuksemme on, että jatkossakin B-kieltä olisi Helsingissä aina kaksi vuosiviikkotuntia", Kyllönen kertoo.
[...]
http://www.metro.fi/uutiset/a1387809857146 (http://www.metro.fi/uutiset/a1387809857146)
Kyllönen on hullu. Ensin kehaisee ettei kieliohjelman muutoksista ole juuri kuluja (eli myöntää samalla epähuomiossa että ruotsikin voitaisiin korvata muilla kielillä ongelmitta!) ja seuraavassa kappaleessa haluaa kaksi tuntia lisää kaikille kutosille, eli käytännössä ruotsia. Ne tunnit kyllä maksavat ihan puhdasta lisärahaa. Samalla taataan (lastaamalla 2 vvt lisää kutosten lukujärjestykseen) ettei kukaan missään tapauksessa valitse mitään muuta A2-kieltä kuin ruotsia. Ts tapetaan lopullisesti kaikki pitkät kielet englannin ja aina niin tärkeän ruotsin tieltä.
Tämä on ketjusta tuttua paalutusta ja all in ennen väistämätöntä, eli ruotsin pakollisuuden poistumista. Ruotsista tehdään too big to fail, eikä kouluilla ole kohta mitään muuta tarjotakaan.
Kasilla alkavat kielet ovat sellaista puuhastelua ettei niistä jää käteen kuin bonjour. Kaikki paukut svenskaan. Hip hurra.
Quote"Suomen kansalaisaloitejärjestelmällä on ollut yllättävän suuri vaikutus"
Kansalaisaloite on ollut Suomessa käytössä vasta kolme vuotta, mutta alustavia arvioita järjestelmän toimivuudesta uskaltaa jo esittää. Kansalaisaloitetta aikoinaan pohtineeseen työryhmään kuulunut valtio-opin professori Maija Setälä Turun yliopistosta antaa järjestelmän toimivuudesta hyvän arvosanan. Hänen mukaansa aloitteilla on ollut yllättävän suuri vaikutus julkiseen keskusteluun ja myös poliittiseen päätöksentekoon, vaikka aloitejärjestelmä ei sinänsä ole muuttanut poliittista vallanjakoa.
– Suurin menestys oli eduskunnassa läpimennyt aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista. Lisäksi energiatodistuksia koskevalla kansalaisaloitteella oli vaikutusta eduskunnan linjaukseen asiasta, vaikka varsinainen aloite ei mennytkään läpi. Järjestelmä on siis osoittanut uskottavuutensa. Aloitteiden suurin vaikutus on silti julkisen keskustelun synnyttäminen – myös yhteiskunnan kipukohdista, sanoo Maija Setälä.
[...]
Kaksi kansalaisaloitetta, rattijuoppuden rangaistusten koventaminen sekä pakkoruotsin poistaminen odottavat vielä valiokuntien mietintöjä ja eduskunnan täysistunnon käsittelyä. Pakkoruotsi-aloitteen vireillepanija Ilmari Rostila tuumii, että aloite on hallituksen linjan vastainen, eikä siksi etene. Setälä näkee asiassa myös muita mahdollisuuksia.
– Pakkoruotsin poistamiseen liittyy myös perustuslaillisia kysymyksiä. Toki on selvää, että se ei ole myöskään hallitusohjelman mukainen tavoite.
[...]
Miksi pakkoruotsia vastustava kansalaisaloite jämähti sivistysvaliokuntaan? Katso aloitteen vireillepanijan Ilmari Rostilan ja sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon haastattelu Ajankohtaisessa kakkosessa tänään klo 21 TV2:lla.
Yle (http://yle.fi/uutiset/suomen_kansalaisaloitejarjestelmalla_on_ollut_yllattavan_suuri_vaikutus/7825721) 24.2.2015
Pakkoruotsin lakkauttavan kansalaisaloitteen käsittelyn viivästyminen ei johdu "perustuslaillisista kysymyksistä", nehän käsiteltäisiin perustuslakivaliokunnassa, vaan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon jarrutuksesta. Ongelmana eivät ole olleet esimerkiksi valiokunnan erilaiset näkemykset vaan se, että aloitteen käsittelyä on lykätty yhä pitemmälle, kun muut lakialoitteet ovat menneet sen ohi.
Puheenjohtaja kyllä esitti yhdessä vaiheessa, että aloite pitäisi hänen mielestään viedä myös perustuslakivaliokuntaan, mutta muutti ilmeisesti mielensä, kun tajusi pystyvänsä puheenjohtajana viivyttämään aloitteen vaikka sen raukeamiseen asti pitämällä käsittelyn tiukasti omissa näpeissään. Tämä tuskin on pelkkää puheenjohtajan sooloilua, vaan sille on vähintään Kokoomuksen johdon hiljainen tuki.
Myöskään sukupuolineutraalia avioliittolakia ei ollut hallitusohjelmassa, joten sekään ei riitä syyksi pakkoruotsialoitteen tietoiselle jarruttamiselle. Aikaa sivistysvaliokunnan pakkoruotsimietinnön julkaisemiselle on enää viikko, muuten lakialoite raukeaa.
Jos aloite raukeaa, paskat saa niskaansa tuo puheenjohtajan tekele ja valiokunta. Jos aloite tuodaan eduskuntaan, paskaa saavat kaikki ruotsileirin ostamat edustajat, koska heidän on ikävästi vaalien alla äänestettävä kansan 70% tahdon vastaisesti. Ei sillä että lammaskansa mitään huomaisi, mutta me ilonpilaajat muistamme kyllä.
Vahasalosta tulee fall guy. Jos kansa hylkää vaaleissa, laskuvarjo löytyy varmasti.
Kävi miten kävi, pakkoruotsivastaisen vihakirjoittelun ja -postin määrä pompahtaa lähiaikoina. Kihtinen jalkani ennustaa niin. Hyvässä lykyssä Vahanaama ehtii muuttaa pöyristyksen ja mediahuomion marttyyripisteiksi ja saa jatkaa 5% kansan edustajana vaikka päästi ison kakun sitä itseään kansanaloitedemokratian päälle.
Quote"Suomen kansalaisaloitejärjestelmällä on ollut yllättävän suuri vaikutus"
...
Miksi pakkoruotsia vastustava kansalaisaloite jämähti sivistysvaliokuntaan? Katso aloitteen vireillepanijan Ilmari Rostilan ja sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Raija Vahasalon haastattelu Ajankohtaisessa kakkosessa tänään klo 21 TV2:lla.
Yle (http://yle.fi/uutiset/suomen_kansalaisaloitejarjestelmalla_on_ollut_yllattavan_suuri_vaikutus/7825721) 24.2.2015
Vahasalo kertoi tivattaessa, että mietintöluonnos on sivistysvaliokunnassa huomenna keskiviikkona. Jopas sattui.
Syy viivästymiseen on kuulemma ollut monien asiantuntijoiden kuuleminen monipuolisesti. Asiantuntijoita on pöytäkirjojen mukaan kuultu kolmessa kokouksessa, mikä ei minusta kuulosta erityisen paljolta.
Quote from: Taikakaulin on 22.02.2015, 22:00:09
QuoteVenäjän suosio on huipussaan Helsingissä – kaupunki aikoo lisätä kielen opetusta
...
B-kielen eli valtaosin ruotsin opintojen alku on varhaistumassa: sitä aletaan vastedes opiskella jo kuudennella luokalla nykyisen seitsemännen luokan sijaan.
Tässä kyse ei ole Helsingin vaan valtakunnallisista peruskoulujen tuntijaon uudistuksista. Helsingin oma ajatus on kuitenkin, että helsinkiläislapset opiskelisivat B-kieltä tunnin enemmän kuin asetus vaatii.
Koska valtakunnallisesti tuntimäärä ei muutu, B-kielen tunnit jakautuisivat kolmen vuoden sijaan neljälle vuodelle. Tunteja olisi kahtena vuonna vain yksi viikossa.
"Meistä se on liian vähän. Siksi ehdotuksemme on, että jatkossakin B-kieltä olisi Helsingissä aina kaksi vuosiviikkotuntia", Kyllönen kertoo.
Meni läpi lautakunnassa, että heilahti. Helsingissä peruskoulujen pakkoruotsia siis lisätään paikallisesti valtakunnallisesta kuudesta viikkotunnista kahdeksaan viikkotuntiin.
Svenska Yle: Helsingforselever ska få fler lektioner i B-svenska än andra (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/02/25/helsingforselever-ska-fa-fler-lektioner-i-b-svenska-andra) 25.2.2015
QuoteUudessa valtioneuvoston päättämässä tuntijaossa B1-kielen opetusta on varhennettu alkamaan jo kuudennelta luokalta ja sitä opiskellaan silloin kaksi vuosiviikkotuntia. B1-kieli on oppilaalle toinen kotimainen kieli (ruotsi), ellei hän ole aloittanut ruotsin opiskelua A-kielenä. Koska B1-kielen kokonaistuntimäärään ei ole tullut muutosta, tarkoittaa tämä sitä, että vuosiluokilla 7–9 opiskellaan B1-kieltä (ruotsia) yhteensä kaksi vuosiviikkotuntia vähemmän kuin nykyisin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kahtena vuotena oppilaalla olisi vain yksi tunti B1-kielen opetusta viikossa. Kielen oppimisen kannalta tämä tuntimäärä on riittämätön. Jotta voidaan turvata jatkossa oppilaiden riittävä ruotsin kielen taito perusopetuksen päättyessä, kuntakohtaiseen tuntijakoon on esitetty lisäystä vuosiluokkien seitsemän ja kahdeksan B1-kielen (ruotsi) opetukseen yhden vuosiviikkotunnin verran. Kustannusvaikutus olisi sama kuin siirtymäsäännöksen eli noin 700 000 euroa vuodessa.
Helsingin kaupunki - Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto: Suomenkielisten peruskoulujen tuntijako (http://www.hel.fi/static/public/hela/Opetuslautakunnan_suomenkielinen_jaosto/Suomi/Paatostiedote/2015/Opev_2015-02-24_SKJ_2_Pt/47F30E83-8B56-43FD-9B16-142540F87811/Suomenkielisten_peruskoulujen_tuntijako.html) 24.2.2015
Eli nyt pakkoruotsin valtakunnallinen varhaistaminen kuudennelle luokalle voidaan tunnustaa sellaisenaan virheeksi, joka voidaan korjata vain lisäämällä viikkotuntimäärää paikallistason päätöksillä vähintään kolmanneksella. Kätevää, ja ilman ikävän hajottavaa pakkoruotsikeskustelua.
QuoteRuotsin kielen opiskelu jatkunee pakollisena
Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää mietinnössään, että kansalaisaloite ruotsien kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi hylätään. Asiasta kertoo perussuomalainen puolue tiedotteessaan.
Sivistysvaliokunnan tiedotustilaisuus asiasta järjestetään kello 14.15.
http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kielen_opiskelu_jatkunee_pakollisena/7828778 (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kielen_opiskelu_jatkunee_pakollisena/7828778)
>:(
Ei tämä nyt tietenkään yllätä.
QuoteHbl: Putin pelastaa Suomen koulujen pakkoruotsin
Väitöskirjaa pakollisen kouluruotsin historiasta kirjoittava Janne Väistö toteaa Hufvudstadsbladetissa, että vuoden 1917 jälkeen Suomi on aina lähentynyt Ruotsia ja Pohjoismaita, kun idän suunnalta on tunnettu uhkaa.
Väistön mukaan Suomen kulloisellakin ulkopoliittisella tilanteella ja suhteella ruotsinkieleen on selvä yhteys.
– Ukrainan kriisi on saanut johtavat poliitikot ja mielipiteenmuodostajat voimakkaammin painottamaan Suomen roolia pohjoismaisessa yhteistyössä. Nyt teemme yhteistyötä Ruotsin kanssa, ei vähiten puolustuksen alalla, Väistö sanoo.
– Nyt kukaan ei ehdota, että venäjä olisi valinnainen kieli ruotsille.
Janne Väistön mukaan kylmä sota merkitsi ruotsille 50 parasta vuotta Suomessa. Se muuttui 1987 Neuvostoliiton heikentyessä ja pakkoruotsi-käsitteen tullessa lanseeratuksi.
Vuosituhannen jälkeen Suomi tunsi olonsa turvalliseksi kansainvälistyneessä Länsi-Euroopassa. Samalla tehtiin yhteistyötä suoaran Venäjän kanssa.
– Minua ei yllätä, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaa ruotsin kielen, Väistö toteaa nykytilanteesta.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/putin%20vaisto%20pakkoruotsi-32531 (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/putin%20vaisto%20pakkoruotsi-32531)
Hyvä yritys ruotsittajalta saada kansa suopeaksi pakkoruotsia kohtaan, mutta eiköhän nykyään ole syytä turvata johonkin ihan muuhun kuin Ruotsiin, jos Putin alkaa uhitella.
QuoteTutkija: Putin voi pelastaa kouluruotsin
Tiistaina eduskunnan sivistysvaliokunnassa keskusteltiin suomenkielisten koulujen ruotsinopetuksesta. Vaatimus, että ruotsi ei enää olisi pakollista, on edennyt kansalaisaloitteen kautta.
Tutkija Janne Väistö, 42, uskoo, että mielipiteet ovat kääntymässä, että Ukrainan kriisi saa vastuussa olevat poliitikot Suomessa korostamaan pohjoismaisen yhteistyön ja ruotsin kielen kansalliskieliaseman merkitystä.
– Minua ei yllättäisi, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaisi ruotsin kielen, sanoo Väistö, joka kirjoittaa väitöskirjaa pakollisen ruotsinopetuksen historiasta.
[...]
- Ukrainan kriisi on saanut johtavat poliitikot ja mielipidevaikuttajat yhä vahvemmin korostamaan Suomen roolia pohjoismaisessa yhteisössä. Nyt me tulemme tekemään yhteistyötä Ruotsin kanssa, ei vähiten puolustuksessa.
– Sauli Niinistö korostaa pohjoismaisia siteitä ja Carl Haglund varoittaa, että "ehdotus pakollisesta kouluvenäjästä lähettäisi hyvin kummallisen signaalin ulospäin".
Väistö ei usko, että ruotsin kielen vastainen vulgääriretoriikka katoaisi, etenkään netistä. Mutta hän näkee jo Perussuomalaisten sopeuttaneen retoriikkansa uuteen tilanteeseen.
– Nykyään kukaan ei ehdota, että venäjän pitäisi olla vaihtoehtoinen kieli ruotsin kanssa.
Janne Väistö ei usko, että historia toistaa itseään.
– Tämä ei estä tiettyjä säännönmukaisuuksia toistumasta. Niihin kuuluu se, että kun Suomi tuntee itsensä uhatuksi, kun itäraja tuntuu turvattomalta, silloin käännymme Pohjolaa ja Ruotsia päin. Kun uhka vähenee, tunnemme itsemme rohkeiksi ja käännymme kohti Eurooppaa ja Venäjää.
– Siksi on enemmän kuin todennäköistä, että vastuulliset poliitikot tulevat painottamaan siteitä Ruotsiin yhä enemmän. Keskustelussa "pakkoruotsista" RKP on siten nyt saanut erittäin hyvän argumentin. (käännös)
Hbl: Forskare: Putin kan rädda skolsvenskan (http://hbl.fi/nyheter/2015-02-24/725496/forskare-putin-kan-radda-skolsvenskan) 25.2.2015
Quote from: Taikakaulin on 25.02.2015, 13:54:42
QuoteRuotsin kielen opiskelu jatkunee pakollisena
Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää mietinnössään, että kansalaisaloite ruotsien kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi hylätään. Asiasta kertoo perussuomalainen puolue tiedotteessaan.
Sivistysvaliokunnan tiedotustilaisuus asiasta järjestetään kello 14.15.
http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kielen_opiskelu_jatkunee_pakollisena/7828778 (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kielen_opiskelu_jatkunee_pakollisena/7828778)
>:(
Ei tämä nyt tietenkään yllätä.
Olen koko aamun roikkunut verkossa , lyhyitä taukoja lukuunottamatta, julkaisivatko nämä ylen huijari toimittajat tämänkin niin myöhään että lipsahti ohi, jos näin on ylessä pitää jakaa lopputilejä enemmän kuin on luultukaan, tulis jo vaalit.
Varsinainen kansalaisaloitteesta äänestys meni 12 vastaan, 3 puolesta (PS) ja 2 tyhjää. Ehdotus pakkoruotsin poistamisesta vain osasta Suomea kaatui kuitenkin vain äänin 9-8, eli oli tosi täpärällä. Vielä täpärämmällä, jos tuo oli juuri se äänestys, joka ratkaistiin tasatilanteessa arvalla. Mutta tämähän on vain valiokunnan esittämä mielipide, ja eduskunta ratkaisee.
QuoteValiokunnan kokouksessa käytiin useita äänestyksiä ja välillä jouduttiin jopa arpomaan, kun äänestystulos meni tasan.
Useisiin äänestyksiin päädyttiin, sillä sekä kokoomuksen että keskustan suunnasta tuli ehdotuksia, joissa olisi mahdollistettu paikallisia kokeiluja esimerkiksi venäjän ja kiinan opiskelemiseksi ilman velvollisuutta opiskella myös ruotsia.
Kokoomuksen rivit hajosivat Pauli Kiurun ja Sanna Lauslahden kannattaessa kokeiluja, Leena Harkimo ja valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo vastustivat.
- Haluamme, että Suomi pysyy kaksikielisenä, mutta kannatamme lisää vaihtoehtoja, Lauslahti perusteli kantaansa.
Keskustelu ruotsin kielen opiskelusta jatkuu vielä eduskunnassa, sillä perussuomalaiset, keskusta että osa kokoomuslaisista jättivät vastalauseen valiokunnan päätöksestä.
Iltalehti: Pakkoruotsi pysyy (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015022519258601_uu.shtml) 25.2.2015
Quote
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (Kok) sanoi, että valiokunta kävi asiallisen ja informatiivisen keskustelun asiasta. Valiokunnan näkökulma on, että kaikkea kielenopiskelua tuetaan, koska on tärkeää, että suomalaiset osaavat monia kieliä. (käännös)
Svenska Yle: Det ser bättre ut för obligatorisk svenska (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/02/25/det-ser-battre-ut-obligatorisk-svenska) 25.2.2015
Kuppakin hävisi Töölöstä että heilahti mutta pakkoruotsi ei häviä, ei sitten millään :facepalm:
Oleellistahan on tämä:
QuotePerussuomalaiset kertoo jättäneensä sivistysvaliokunnan mietintöön vastalauseen. Näin ollen asiasta järjestetään äänestys eduskunnassa.
Eli suureen saliin mennään, ja siellä on näytettävä itse kunkin edustajan kantansa. Hyvää matskua EK-vaaleihin.
QuoteSivistysvaliokunta ei puolla kansalaisaloitetta ruotsin kielen valinnaisuudesta
Eduskunnan sivistysvaliokunta ehdottaa hylättäväksi kansalaisaloitteen Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. Valiokunnan mietintö (M 24/2014 vp) asiasta valmistui keskiviikkona 25. helmikuuta 2015.
Sivistysvaliokunta on käsitellyt asiaa toimialansa mukaisesti vain koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta eikä aloitetta ole tässä yhteydessä arvioitu perustuslain näkökulmasta eikä kielellisten perusoikeuksien kannalta.
Valiokunta katsoo, että ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on laajempi yhteiskunnallinen, historiallinen sekä sivistyksellinen ulottuvuus, joka on otettava huomioon tarkasteltaessa ruotsin kielen asemaa osana opetuksen kokonaisuutta. Lainsäädäntö ja koulutuspoliittinen päätöksenteko voivat perustua valiokunnan mielestä vain yhteiskunnan tarpeet huomioon ottavaan johdonmukaiseen, pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen harkintaan.
Valiokunnan mielestä molempia kansalliskieliä koskevat perustaidot kuuluvat yleissivistykseen, jonka saavuttamisesta koulutusjärjestelmän tulee huolehtia. Ruotsin kielen pakollisuudesta luopuminen heikentäisi valiokunnan arvion mukaan myös koulutuksellista tasa-arvoa.
Valiokunta on huolissaan siitä, että kielten opiskelu on kaiken kaikkiaan kaventunut ja yhä useammat opiskelevat ruotsin ohella vain englantia. Valiokunnan arvion mukaan tämän taustalla on suurelta osin koulujen yksipuolinen kielitarjonta, mutta myös oppilaiden halukkuus kieliopintoihin on vähentynyt. Samaan aikaan elinkeinoelämän ja kansainvälisten yhteyksien tarve korostaa kuitenkin tarvetta paitsi kansalliskielten hyvälle osaamiselle, myös nykyistä monipuolisemmalle kielitaidolle.
Valiokunta katsoo, että korkeatasoisen ja riittävän kieliopetuksen varmistamiseksi on tarpeen käydä laajempaa keskustelua siitä, minkälaista kielitaitoa tulevaisuuden työntekijät tarvitsevat eri kielissä ja miten kielten opiskelua voidaan kehittää.
Sivistysvaliokunta ehdottaa, että kansalaisaloite hylätään ja että eduskunta hyväksyy aloitteen johdosta seuraavan kannanoton: Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa tekemään kokonaisselvityksen, jossa tarkastellaan maamme yleistä kielten opiskelun politiikkaa ja miten sitä pitäisi kehittää tulevia kielitaitohaasteita ennakoiden sekä huomioiden yhteiskunnan ja elinkeinoelämän yhä laajentuva ja monipuolistuva vieraiden kielten osaamisen tarve.
Mietintö sisältää neljä vastalausetta.
Valiokunnan mietintö on luettavissa eduskunnan verkkosivulla.
Eduskunnan tiedote (http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/39.htx?id=7294) 25.2.2015
Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ilmoittanut kannattavansa pakkoruotsin lakkauttamista. EK:n kyselyjen mukaan ruotsin tarve vähenee yrityksissä edelleen, kun taas muiden kielten tarve lisääntyy.
Tämä kaikki on tiedossa jo nyt ilman mitään erityistä "kokonaisselvitystä", samoin se, että juuri pakkoruotsi jarruttaa koulujen kieltenopetuksen uudistamista ja monipuolistamista.
Quote from: Luotsi on 25.02.2015, 15:29:35
Eli suureen saliin mennään, ja siellä on näytettävä itse kunkin edustajan kantansa. Hyvää matskua EK-vaaleihin.
Mahtavaa! Lopputulos on sanomattakin selvä, mutta nyt saadaan tietää, ketkä edustajat pettävät oman äänestäjäkuntansa. Vain 12 ei vastannut tai ottanut asiaan kantaa Ylen vaalikoneessa vuonna 2011. Viivyttely osuu pakkoruotsittajien omaan nilkkaan.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html
Quote from: Ilta-Sanomat
Pakkoruotsin vastustajat voittivat 95-93
Kokoomuksen edustajista pakkoruotsia kannatti 22 ja vastusti 21 valituksi tullutta edustajaa. Sdp:n piirissä pakkoruotsin kannatus on selkeämpää: 25 kannatti ja 11 vastusti. Keskustan edustajien äänet menevät tasan: 17–17.
Rkp:n edustajien vastaukset eivät yllätä: kaikki vaalikoneen pakkoruotsikysymykseen vastanneista 17:sta valitusta edustajasta kannattivat pakkoruotsia.
Perussuomalaisissa pakkoruotsin vastustus oli kaikkein selvintä: 34 vastusti ja vain kaksi kannatti.
Vasemmistoliiton ja vasenryhmän pakkoruotsin kannattajilla ja vastustajilla on tasatilanne. Vihreissä kannattajia on selvästi enemmän (7) kuin vastustajia (3).
Tulokset ovat hyvin lähellä Hufvudstadsbladetin elokuun alussa Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella tekemää selvitystä: sen mukaan kansanedustajista 97 kannatti ruotsin vapaaehtoisuutta ja 96 ei kannattanut – nimiä ei kuitenkaan eritelty. IS kokosi koko nimilistan alle.
Kokoomuksen ryhmä on todennäköisesti suurin takinkääntäjä. Ovathan he RKP:n kanssa vaaliliitossakin Varsinais-Suomessa, muista yhteyksistä puhumattakaan. Äänestyksestä poissaoloja tulee varmasti erilaisten tekosyiden varjolla.
Quote from: Tilastonikkari on 25.02.2015, 17:16:03
Pakkoruotsin vastustajat voittivat 95-93
Muutama kansanedustaja on vaihtunut Ilta-Sanomien jutun jälkeen. Jossain oli tuoreempi lista, jonka mukaan pakkoruotsin vastustajilla on nyt tuotakin suurempi etumatka (mm. Katainen => Lepomäki).
Quote from: Tilastonikkari on 25.02.2015, 17:16:03
Kokoomuksen ryhmä on todennäköisesti suurin takinkääntäjä. Ovathan he RKP:n kanssa vaaliliitossakin Varsinais-Suomessa, muista yhteyksistä puhumattakaan. Äänestyksestä poissaoloja tulee varmasti erilaisten tekosyiden varjolla.
Itsekin veikkaan että nimenomaan kokoomuslaisilla pakkoruotsin vastustajiksi ilmoittautuneilla tulee olemaan huomattavissa määrin kröhätautia tms pakottavaa estettä kun tuo äänestys eteen tulee...
Hyvä että päästään tästä täysin turhasta aloitteesta. Ruotsi on taas tulossa yhtä tärkeämmäksi yhteydeksi meille, joten tähän sopii ihan luontevasti maltillisuutemme kielikysymyksessä. Ja ruotsin perusteiden osaaminen kuuluu ihan oikeasti suomalaisen perussivistykseen: se jos mikä on kansallismielistä ja kansallisen kulttuurin ja historian vaalimista.
QuoteVastustajat eivät luovuta – uusi aloite ruotsin kielen asemasta jo kesällä?
Vapaaehtoista kouluruotsia esittäneet eivät hätkähdä eduskunnan sivistysvaliokunnalta tänään kansalaisaloitteelle tullutta tyrmäystä. Nimiä kerätään turuilla ja toreilla uutta aloitetta varten ehkä jo ensi kesänä.
http://yle.fi/uutiset/vastustajat_eivat_luovuta__uusi_aloite_ruotsin_kielen_asemasta_jo_kesalla/7828953
Toivottavasti aloitteessa tällä kertaa vaaditaan kansanäänestystä pakkoruotsista. Silloin vastustavat leimautuvat paitsi pakkoruotsittajiksi, myös demokratian vastustajiksi (vrt apartheid) - jota he tietysti jo nytkin ovat. Mutta katsopaanpas vielä ensin tuo ison salin äänestys eduskunnassa, yllätyksiä voi aina sattua ;)
Koulun tarkoitus on pitää lapset pois kaduilta. Ihan sama mitä opettajatädit siellä mussuttavat.
Ruotsinkielestä on hyötyä pakolaisena.
Sekä Ylen että Maikkarin uutisissa korostettiin, että Perussuomalaiset tekivät mietintöön vastalauseen, joka johtaa äänestykseen. Jommassakummassa vielä kuitattiin koko aloite Perussuomalaisten puuhailuksi.
Itse asiassa Perussuomalaisten lisäksi myös Kokoomuksen ja Keskustan edustajat liittivät mietintöön omat vastalauseensa.
QuoteVASTALAUSE 2
...
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on to-
dettu, että kansalaisista 75 prosenttia vastustaa
velvoittavaa ruotsin kielenopiskelua.
...
Vastalauseen perustelut
Suuri osa suomenkielisistä ei tule elämänsä ai-
kana tarvitsemaan ruotsin kieltä ammatissaan
eikä ruotsin opiskelun tulokset vastaa siihen
käytettyä usean vuoden opiskeluaikaa. Ruotsin
kielen velvoittavalla opiskelulla ei ole saavutet-
tu sellaista laajaa kaksikielisyyttä, jota on toi-
vottu.
Perustuslain 17 §:n lähtökohtana on kaikkien
kieliryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa
kieltään ja kulttuuriaan. Tästä perussäännöstä ei
ole johdettavissa suoranaista ja välitöntä velvoi-
tetta sille, että toisen kansalliskielen olisi oltava
jokaiselle pakollinen oppiaine perusopetukses-
sa.
Ruotsin kielen valinnaisuus mahdollistaisi
laajemman kielitarjonnan. Ihmisten oppimisky-
ky ei rajoita lukumäärältään useiden kielien
opiskelua. On kuitenkin huomioitava, että kiel-
ten opiskeluun on käytettävissä rajallinen määrä
opiskelutunteja. Lisäksi on hyväksyttävä se ko-
kemusperäinen totuus, että opiskelijoilla on aina
hyvin erilaisia motiiveja.
Velvoittavuus ja heik-
ko motivaatio aineen opiskeluun ovat tulokselli-
sen opiskelun kannalta huonoja lähtökohtia.
Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita ku-
ten esimerkiksi matematiikka. Hyvään yleissi-
vistykseen kuuluu myös laaja kieliosaaminen,
mutta valittavien kielien osalta on hyväksyttävä
nykyistä laajempi ja suvaitsevaisempi lähesty-
mistapa. Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä
ja kulttuuri ovat mosaiikkimaisempia kuin 1960-
luvun lopun yhteiskunta. Haluttomuus ja kyvyt-
tömyys hyväksyä ja mukauta ympäristön muu-
toksiin on mille tahansa valtiolle strategisesti
huono valinta.
...
Kannatamme sellaisen lainsäädännön laati-
mista, joka mahdollistaisi alueelliset ja opiskeli-
jan omaan valintaan perustuvat kokeilut.
...
Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015
Pauli Kiuru /kok
Sanna Lauslahti /kok
QuoteVASTALAUSE 3
...
Kokonaisuudessaan ruotsin kielen asemaa ja
opetuksen kehittämistä on kuitenkin tarkastelta-
va osana kielten opetuksen yleistä tilannetta. Li-
säksi on otettava huomioon alueellisesti vaihte-
levat osaamistarpeet. Yleisenä tavoitteena on ol-
tava kielitarjonnan laajentaminen kuntakohtai-
sesti perusopetuksesta alkaen.
Tämän vuoksi olisi perusteltua kokeilla vaih-
toehtoisia tapoja B-kielen opetuksen järjestämi-
sessä. Esimerkiksi Itä-Suomessa pitäisi tarjota
alueellinen mahdollisuus valita B-kieleksi venä-
jän kieli toisen kotimainen kielen sijaan. Samal-
la olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, että mah-
dollisuus ruotsin kielen opiskeluun säilyisi myös
jatkossa.
...
Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015
Inkeri Kerola /kesk
Tuomo Puumala /kesk
Simo Rundgren /kesk
Miten nämä vastalauseet kirjoittaneet valiokuntaedustajat perustelevat sen, että eivät äänestäneet kansalaisaloitteen puolesta? Heidän toiveensa valinnaisuudesta olisi toteutunut saman tien, ja kaikilla koululaisilla olisi edelleen säilynyt myös vapaus valita B-kieleksi ruotsi.
Tääkö nyt on sitä demokratiaa, että jossain puolentusinan henkilön sivistysvaliokunnassa jonka olemassaolosta suurinosa äänestäjistä ei todennäköisesti edes tiennyt pyritään torppaamaan 60 000 ihmisen adressi?
Tällainen oli postitettu pari päivää sitten Suomalaisuuden Liiton toimistoon:
(https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xfa1/v/t1.0-9/10406919_769055216511243_1843544335227821385_n.jpg?oh=a3cac8e32a7bd0b20f241abf167aab8a&oe=5590EE68&__gda__=1431118174_d87ff7ace3565c58b9484bd8671ce9aa)
https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/photos/a.356261497790619.84807.235453453204758/769055216511243/?type=1&fref=nf (https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/photos/a.356261497790619.84807.235453453204758/769055216511243/?type=1&fref=nf)
Pakkoruotsittajat turvautuvat epätoivoisiin tekoihin.
Quote from: Roope on 25.02.2015, 17:35:01
Quote from: Tilastonikkari on 25.02.2015, 17:16:03
Pakkoruotsin vastustajat voittivat 95-93
Muutama kansanedustaja on vaihtunut Ilta-Sanomien jutun jälkeen. Jossain oli tuoreempi lista, jonka mukaan pakkoruotsin vastustajilla on nyt tuotakin suurempi etumatka (mm. Katainen => Lepomäki).
98-90
http://www.ps-nuoret.fi/uutiset/kansanedustajat-muistakaa-vaalilupauksenne
QuotePS:n Mika Niikko kansalaisaloitteista: Kansaa hämätään
Kansanedustaja Mika Niikko otti jättämässään vastalauseessa kantaa sivistysvaliokunnan mietintöön pakkoruotsista.
"Valiokunnan mietinnön sisältö selittää ruotsin kielen tarpeellisuutta tavoilla, jotka eivät pohjaudu tosiasioihin. Mietintö kuvaa pakollisen ruotsin kielen opiskelua kulttuurisena, yleissivistävänä ja yhdenvertaisuutta edistävänä ihanteena", perussuomalaisten Mika Niikko toteaa tiedotteessaan.
Sivistysvaliokunta ehdotti tänään pakkoruotsin poistamisesta tehdyn kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Valiokunnan olisi Niikon mielestä pitänyt tuoda ilmi myös "tosiasiat muun muassa siitä miten paljon pakkoruotsi maksaa ja mitkä ovat pitkän aikavälin tavoitteet ruotsin kielen vapaaehtoisuuteen pääsemiseksi".
Mika Niikon mielestä "pakkosivistämisestä tulisi päästä eroon ja yksilöiden valinnanvapautta lisätä".
"Kansaa hämätään uskottelemalla, että demokratia toteutuu kansalaisaloitteiden käsittelyssä. Todellisuudessa aloitteet ajetaan läpi muodossa, jonka hallitus on etukäteen päättänyt. Mikään ei muutu, ellei sitä ole hallitusneuvotteluissa edeltä käsin päätetty", Niikko toteaa.
Hänen mukaansa avioliittolain käsittely oli poikkeus, jossa valiokunnan asiantuntijuuteen ei uskottu, vaan kansanedustajat taipuivat painostuksen alla.
Vastaavanlaista painostusta tullaan tulevien aloitteiden kohdalla Niikon mukaan tuskin näkemään.
Kansalaisaloitteet eivät Niikon mielestä välttämättä edistä demokratiaa. Hänen mukaansa olisikin tärkeää, että Suomessakin siirryttäisiin ensi vaalikaudella suoran kansanäänestyksen käyttöön.
"Tulevissa vaaleissa äänestäjien täytyy taas varautua siihen, että he eivät saa ääntään kuuluviin valitsemiensa ehdokkaiden kautta. Siksi suora kansanäänestys on luotettavin tapa demokratian toteutumiseksi."
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/niikko_kansalaisaloitteet_demokratia_ei_toteudu-32551 (http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/niikko_kansalaisaloitteet_demokratia_ei_toteudu-32551)
Quote from: Vöyri on 25.02.2015, 21:03:43
Hyvä että päästään tästä täysin turhasta aloitteesta. Ruotsi on taas tulossa yhtä tärkeämmäksi yhteydeksi meille, joten tähän sopii ihan luontevasti maltillisuutemme kielikysymyksessä. Ja ruotsin perusteiden osaaminen kuuluu ihan oikeasti suomalaisen perussivistykseen: se jos mikä on kansallismielistä ja kansallisen kulttuurin ja historian vaalimista.
Onkos tämä nyt sitä Freudenthaltrollausta? En tiennyt, että RKP maksaa viesteistä...
Historialliset perusteet meillä on niin saksan-, venäjän-, saamen- kuin tanskankin kielille. Lisääs joukkoon liettua ja puola, Puola (johon kuului Liettua) kun olisi Ruotsin legitiimi hallitsija. Ennen niitä kamalia ruotsalaisseparatisteja 1599.
Pitääkö kirjaimisto muuten muuttaa kyrilliseksi, kun se on varhaisin, eli perinteisin suomen kielen välitysasu?
Suomen suhtautuminen Ruotsiin on sitä Tukholman syndroomaa. Oikea suhtautuminen olisi mallia Palestiina-Israel tai Bosnia-Serbia.
Näin siis ennen vaihetta: "RKP, kaksikielisyys ja eriarvoistaminen ovat historiaa ja Ruotsi on virallisesti pyytänyt Suomelta anteeksi, kuten Britannia pyysi entisiltä siirtomailtaan ja Irlannilta."
Sitä odoteltaessa ei kannata pidättää hengitystään.
Venäjä tarjosi Suomelle itsenäisyyttä Katariina Suuren aikaan (heikentääkseen Ruotsia, mutta silti). Arvaas mitä arvojohtajisto (veikkaa kieliryhmä) päätti, ja miksi?
Noh, myöhemmässä sodassa Venäjä sitten liitti Suomen suuriruhtinaskunnaksi itseensä, ja Suomi omasi suurimman määrän vapautta sitten 1100-luvun. Venäjä jopa pakotti arvojohtajamme hyväksymään suomen kielen. Niin kamalaa, kuin se olikin. Sata vuotta talouskasvua, jota ei nähty Ruotsin vallan aikaan 'kreivin aikaa' lukuunottamatta ja itsenäinen verotus.
Tämän jälkeen Venäjä yritti liittää Suomen itseensä, epäonnistuen ja vallankumouksen keskellä Suomi sitten itsenäistyi.
Mutta arvaas, ketkä pitivät vallan, ja käyttävät sitä vieläkin suomalaisten päähänpotkimiseen ja oman asemansa pönkittämiseen?
Nyt kun saataisiin nuoriso boikotoimaan ruotsin opiskelua, kun puolueet äänestävät herrojensa tahdon mukaan.
Ei siitä tosin taida mitään tulla, suomalaiset kun on alistettu mieleltään ja tavoiltaan.
--
Taisimpa langeta oikeaan trolliin niin maan perusteellisesti. :-[
Ollapa varaa parin riistakameran sijotteluun...semmosta näädännopeeta vaalirahassa anteliasta sutiviiksi silinterihattua luikkis useammallakin haaskalla, eikä mielessä olisi pelkkä pano, vaikka muutama hehkee isäntäkin joukossa toki olisi.
No, pianpa nähää..Siis koska? Oliko se jo ensi viikon torstai? Jo:)
PS. Joo, Hanged, meinasin likettää Vöyrin viestiä, oli n i i n hienoa vulgääriretoriikkaa.
Viime hetkessä rappasin Roopelle. (mitä tulee tehtyä aivan liian harvoin.Nää SUURET
ottaa niin kuin jonain itseselvyytenä..Ei kai liketyksillä elä, mutta ees jotain..)
(PSS. Joko se 60sek. likeraja on häviämässä? Anteeksi kysymys, mutta hem.kiu.om.)
Sampo Terhon blogista:
QuotePakkoruotsin kumotut perustelut
Kymmenen kuukautta sitten eduskunnalle jätetty kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoisen opiskelun puolesta eteni tänään vaiheeseen, jossa sivistysvaliokunta antoi oman mietintönsä aloitteesta. Valiokunta esittää aloitteen hylkäämistä, mutta perussuomalaiset edustajat jättivät eriävän mielipiteen ja asia tulee etenemään myös täysistunnon käsittelyyn.
Valiokunnan näkemys ei ollut yllättävä. Perusteluissa pakkoruotsin säilyttämiseksi ei totuttuun tapaan esitetty niinkään yksilön käytännön tarpeisiin liittyviä syitä (joita ei ole), vaan valiokunta korosti, että "ruotsin kielen opiskeluun liittyvillä kysymyksillä on laajempi yhteiskunnallinen, historiallinen sekä sivistyksellinen ulottuvuus".
Olen vuosittain julkaissut kirjoituksen, jossa kumoan yleisimmät pakkoruotsin puolesta esitetyt virhepäätelmät. Nyt on aika päivittää luettelo, joka on jo pitkään sisältänyt myös sivistysvaliokunnan tänään esittämät teesit.
Kaikeksi onneksi tärkeintä valiokuntalausuntojen sijaan on, että asia menee myös eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Jos aloite ei siellä menestyisikään, niin vähintään kansalaiset saavat vielä ennen vaaleja nähdä, ketkä kansanedustajista puoltavat kielivapautta ja ketkä vastustavat, ja millä perusteilla.
Älä anna oman kansanedustajasi vastustaa kielivapautta ainakaan vetoamalla seuraaviin, moneen kertaan kumottuihin ja älyllisesti tyhjiin väitteisiin:
1. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi ruotsia mieluummin?
2. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
3. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, minkä hän kokee rikkaudeksi. Suomen valtion kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä.
4. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta yhtäkään niistä ei voi perustella sillä, "että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan" – tässähän ei perusteluna ole lainkaan asiasisältöä. Minkä tahansa aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.
5. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?
6. Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea niitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia.
7. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa maamme hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
8. "En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä" – Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.
9. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei tarvitse sitä osata.
10. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua –Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palvelut, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsinkielentaito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.
11. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
12. Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
13. Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa – Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä, jos kohta meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä, eikä perustuslaista löydy tukea pakkoruotsille. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, ei nykymuotoista pakkoruotsia edes tarvittaisi, vaan ruotsia opittaisiin jo arkielämässä.
14. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että "pohjoismaisuus" syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
15. Ruotsi on meille tärkeä vientimaa – Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei kelpaa pakkoruotsin perusteeksi. Ensinnäkin maailmankaupan kieli on englanti. Toisekseen vienti Saksaan ja Venäjälle on myös meille tärkeää, eikä meillä silti ole väitetty olevan tarvetta pakkosaksalle tai pakkovenäjälle. Ylipäänsä on käsittämätön väite, että jos tehdas esimerkiksi tuottaa tavaraa jota viedään Ruotsiin, jokaisen työntekijän tehtaan liukuhihnallakin täytyisi osata puhua ruotsia, että kaupankäynti onnistuu.
16. Ruotsihan on niin helppoa, että koko riita asiasta on turha – Todellisuudessa ihmisillä on erilaisia lahjakkuuksia ja siksi eri ihmisille eri asiat ovat helppoja tai vaikeita. Toisekseen mitään aineita ei opiskella koulussa sillä perusteella, että ne ovat helppoja, vaan syynä täytyy olla käytännön tarve. Jos aineet todella valittaisiin helppouden perusteella, olisi yläasteen ja lukion oppimäärät vaivatonta täyttää vieläkin helpommilla opinnoilla, mutta tämä olisi järjetöntä.
17. Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi – Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein maamme kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun "elävän" kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat erittäin heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi. Omasta mielestäni tämä perustelu hipoo lisäksi ihmisoikeusrikosta, koska jos suomenkielisiä suomalaisia ylipäänsä yritetään valtion pakkotoimenpitein muokata identiteetiltään kaksikielisiksi, ollaan moraalisesti samassa tilanteessa kuin sortovuosien venäläistämispyrkimyksissä.
http://www.sampoterho.net/?p=3489 (http://www.sampoterho.net/?p=3489)
Quote from: Vöyri on 25.02.2015, 21:03:43
Hyvä että päästään tästä täysin turhasta aloitteesta. Ruotsi on taas tulossa yhtä tärkeämmäksi yhteydeksi meille, joten tähän sopii ihan luontevasti maltillisuutemme kielikysymyksessä. Ja ruotsin perusteiden osaaminen kuuluu ihan oikeasti suomalaisen perussivistykseen: se jos mikä on kansallismielistä ja kansallisen kulttuurin ja historian vaalimista.
Trollausta hörhölaaksossa? :)
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 26.02.2015, 06:25:33
Sampo Terhon blogista:
QuotePakkoruotsin kumotut perustelut
...
http://www.sampoterho.net/?p=3489 (http://www.sampoterho.net/?p=3489)
Koitin kääntää noita perusteita positiivisiksi koska sellaiset ovat yleensä vetoavampia - toivottavasti näistä on hyötyä (osaan en keksinyt mitään tai ne toistivat samaa):
Vapaa kielivalinta! :) previously pakkoruotsinvastustus >:(1. Kielivapaus on sivistävää - mm. ranska, saksa, espanja ovat maailman kieliä joita on käytetty vuosisatoja kulttuurin, tieteen ja kaunokirjallisuuden kielinä.
2. Eri kielten opiskelu on keskeinen osa historiaamme. Suomi on aina ollut kiinnostunut maailmasta ja tuonut vaikutteita eri puolilta maailmaa. Tässä eri maailman kielten osaaminen on ollut keskeisessä asemassa.
3. Kielten opiskelu on rikkaus - vain kahden pienen kielen osaaminen ei avaa maailmaa meille samalla tavalla kuin maailman valtakieltien osaaminen.
4. Valinnan vapaus on keskeisessä asemassa jo lukioon suunnatessa sekä jatko-opinnoissa. Aikuiset ihmiset haluvat itse valita mitä opiskelevat ja osaavat valita itselleen hyödylliset ainekokonaisuudet - myös kieliopintojen osalta.
5. Vapaa kielivalinta edistää kielellistä monimuotoisuutta. Laajemmasta kielten osaamisesta on hyötyä sekä jatko-opinnoissa että työmarkkinoilla.
6. Vapaa kielenvalinta takaa sen että valittuja kieliä voi alkaa opiskelemaan jo varhaisella iällä ja niihin saadaan sijoitettua rajallisesta oppimäärästä riittävästi oppitunteja.
7. Vapaa kielivalinta edistää kansainvälisyyttä ja luo taloudelle uusia kasvumahdollisuuksia.
8. -
9. Virkakelpoisuus on oltava tasa-arvoinen kaikille. ns. virkamies-ruotsin läpäisyn vaatiminen kaikilta jatko-opiskelijoilta ja kaikkiin virkoihin hakijoilta loukkaa niiden oikeuksia jotka eivät pakkoruotsia halua opiskella.
10. Pakkoruotsista luopuminen mahdollistaa todellisen vapaaehtoiseen kielenopiskeluun perustuvan ruotsinkielentaidon syntymisen. Ruotsinkieliset palvelut paranevat kun senkin kielen opetus perustuu siihen että opiskelijat haluavat itse osata kieltä ja panostavat sen opiskeluun. Sekä Ruotsinkielisten oma 5% vähemmistö sekä vapaaehtoisesti ruotsinkielen valitsevat opisekelijat takaavat jatkossa paljon laadukkaamman ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden kuin koko väestön pakkoruotsitus on koskaan pystynyt.
11. Kansainvälisyys ja nopeat yhteydet tuovat maailmaa lähemmäs ja hävittävät etäisyydet maiden väleiltä. Olennaista ei ole enää onko maa naapurissa koska kauppaa ja kulttuurin vaihtoa pitää pystyä tekemään yhtälailla vaikkapa Kiinaan kuin keski-eurooppaankin.
12. Nykyisessä maailman taloustilanteessa ja kilpailussa meidän on tehostettava kieliosaamistamme monipuolistamalla kielivalikoimaamme.
13. -
14. -
15. Maailman kaupan kieli on nykyään englanti ja kaupankäynti ympäri maailmaa kasvaa. Meidän on opiskeltava monipuolisemmin kieliä maista joiden suuntaan taloutemme kasvaa.
16. -
17. Jokaisella on oikeus valita identiteettinsä ja pakkokeinoin keinotekoisen kaksikielisyyden pakottaminen kansaan joka ei sitä halua ei ole onnistunut 40 vuoden pakkoruotsituksesta huolimatta. On aika lopettaa tämä kokeilu.
8)
PS: Sampo Terho: "Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään" - koskeeko tämä myös translakia? Jos niin kerro tuo myös puoluetovereillesi ;)
Quote from: Luotsi on 25.02.2015, 22:02:28Mutta katsopaanpas vielä ensin tuo ison salin äänestys eduskunnassa, yllätyksiä voi aina sattua ;)
EI tule, Puolue voittaa äänestyksen selvästi. Tietenkin Puolueen muutama edustaja äänestää järkevästi kun vaalit ovat tulossa, eikä RKPee - rahaakaan sentään joka takarivin taaville anneta, ja lisäksi äänestelijöille ei haluta antaa oikeaa mielikuvaa siitä että PS on ainoa eduskuntatoimija joka ei ole korruptoitu RKPeerahalla tässä kysymyksessä vrt. "nuivat" kokoomukset.. Siis veikkaisin että n. 66% paikallaolijoista kannattaa pakkoruåtsia.
Kansanedustajien ja eduskuntaehdokkaiden pakkoruotsikantaa arvioitaessa esitetään vuoden 2011 vaalikoneeseen syötettyä tietoa. Onko tämän vuoden vaalikoneissa moista kysymystä?
Quote from: Siili on 26.02.2015, 06:48:43
Quote from: Vöyri on 25.02.2015, 21:03:43
Hyvä että päästään tästä täysin turhasta aloitteesta. Ruotsi on taas tulossa yhtä tärkeämmäksi yhteydeksi meille, joten tähän sopii ihan luontevasti maltillisuutemme kielikysymyksessä. Ja ruotsin perusteiden osaaminen kuuluu ihan oikeasti suomalaisen perussivistykseen: se jos mikä on kansallismielistä ja kansallisen kulttuurin ja historian vaalimista.
Trollausta hörhölaaksossa? :)
Ei todellakaan, tuossa on hyvin tiivistetysti ja vakavasti oma mielipiteeni. Tiedän että on olemassa tahoja, jotka ovat keksineet jonkinlaisen kuvitteellisen historian Suomelle, jossa Wäinämö Suuri valtaa Konstantinopolin ja Astrakhanin tms., mutta tässä aikuisten reaalimaailmassa Suomen historian ja kulttuurin yksi keskeisistä kulmakivistä on ruotsin kieli ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutus. Minusta tässä ei ole mitään erikoistä häpeämistä tai syytä alemmuudentuntoon tai johonkin omalaatuiseen ugri-kiihkoon (ei Ruotsi mikään sivistyksen lähde ole ollut vaan itsekin kaukaisessa periferiassa ja omaksunut muualta vaikutteensa). Olemme pohjoismaa, syvät historialliset rakenteemme ovat ruotsalaista perua, eikä maamme historiaa voi tuntea ilman välikäsiä osaamatta ruotsin kieltä. Minusta me olemme myös paljon mielenkiintoisempi ja temperamentisempi kansakunta kuin hieman ikävystyttävät ruotsalaiset ja skandinaaviset serkkunsa. Mutta olemme, länsimaa, pohjoismaa, eikä meillä ole mitään vahvoja yhteyksiä Venäjään tai sen alueilla kuihtuviin suomalaissukuisiin kansoihin. Me katsomme länteen, emme itään.
Minun pääaineeni oli historia, kunnioitan pitkää kestoa, syviä rakenteita, kansallista kulttuuriamme, kansakuntaamme - ja se on pohjoismainen, kaksikielinen kansakunta. Notta tosiaan kuuluu yleissivistykseemme osata edes ruotsin perusteet ja niitä sopii opettaa joka siunatulle klopille ja flikalle!
QuoteToissavuonna käydyn pakkoruotsikeskustelun aikana suomenruotsalaiset toimittajat saivat eri väyliä pitkin runsaasti erilaisia uhkausviestejä kuten tappouhkauksia.
"Otimme asian niin vakavasti, että teimme yhdessä Viestinnän keskusliiton kanssa ohjeistuksen siitä, miten tapauksia pitää käsitellä toimituksissa", Rekola kertoo.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1424842383573
HS jätti myös hyökkäykset pakkoruotsiallekirjoitusten pyytäjiä eli feissaajia kohtaan uutisoimatta, vaikka kyse oli ainakin 1-2:sta todetusta pahoinpitelystä ensimmäistä kertaa Suomen historiassa.
Ruotsinkielisten "toimittajien" uhkauksia käsiteltiin näyttävästi, mutta lopulta paljastui niiden tekijäksi yksi ja sama henkilö. Siitäkään ei enää myöhemmin uutisoitu. Varmuutta ei ollut siitäkään kuka oli uhkailija. Jostakin syystä jutun mielenkiinto loppui kovin nopeasti, kun alettiin päästä kohteen jäljille...
Quote from: Siili on 26.02.2015, 06:48:43
Quote from: Vöyri on 25.02.2015, 21:03:43
Hyvä että päästään tästä täysin turhasta aloitteesta. Ruotsi on taas tulossa yhtä tärkeämmäksi yhteydeksi meille, joten tähän sopii ihan luontevasti maltillisuutemme kielikysymyksessä. Ja ruotsin perusteiden osaaminen kuuluu ihan oikeasti suomalaisen perussivistykseen: se jos mikä on kansallismielistä ja kansallisen kulttuurin ja historian vaalimista.
Trollausta hörhölaaksossa? :)
Jos ruotsin kielen perusteet kuuluisivat oikeasti perussivistykseen, niin niistä olisi jotakin hyötyä Suomessa. Ongelma on siinä, ettei hyötyä ole olemassa.
Ruotsin kielen liittäminen sivistykseen on yhtä relevantti argumentti kuin latinan kielen osaaminen sivistyksen mittariksi.
Quote from: Possumi on 26.02.2015, 07:45:51
Vapaa kielivalinta! :) previously pakkoruotsinvastustus >:(
Tätä ei voisi minusta liikaa korostaa. Se syö heti kättelyssä vastustajan typerimmät tunneargumentit heti pois ja se joutuvat itse väkisin kääntämään keskustelun tuohon haluamaansa "meitä kiustaan"-moodiin.
Quote from: Vöyri on 26.02.2015, 10:41:28Tiedän että on olemassa tahoja, jotka ovat keksineet jonkinlaisen kuvitteellisen historian Suomelle, jossa Wäinämö Suuri valtaa Konstantinopolin ja Astrakhanin tms., mutta tässä aikuisten reaalimaailmassa Suomen historian ja kulttuurin yksi keskeisistä kulmakivistä on ruotsin kieli ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutus.
Sama pätee latinan kieleen Euroopan tasolla. Eipä taida EU kuitenkaan suositella pakkolatinaa jokaiselle eurooppalaiselle piltille. :)
Suomi on hoitanut leiviskänsä varsin hyvin, vaikka rahvas ei ole koskaan osannut ruotsia, eli Suomi ei ole koskaan ollut faktisesti kaksikielinen. Millä ihmeen perusteella Vöyri odottaa Suomen kukoistuksen nousevan uusiin sfääreihin, kun ruotsin alkeet opetetaan (leikisti) kattavasti koko ikäluokalle? Tai käänteisesti, miksi Suomi syöksyy hirmuiseen helvettiin, jos pakkoruotsi lopetetaan?
Quote from: Vöyri on 26.02.2015, 10:41:28
eikä maamme historiaa voi tuntea ilman välikäsiä osaamatta ruotsin kieltä (..) Minun pääaineeni oli historia
Samaa voi sanoa venäjästä. Kerropa, kuinka ihan konkreettisesti pakkoruotsi on auttanut näiden yli 40 vuoden aikana peruskoululaisia oppimaan ja ymmärtämään ruotsin kielellä jotain sellaista maamme historiasta, mitä ei voi oppia ja ymmärtää suomeksi. Hyvin harva opiskelee historiaa ja tutkii ruotsinkielisiä alkuperäislähteitä, eli määritelmäsi mukaan vain harva "tuntee maamme historiaa ilman välikäsiä" nykyiselläänkään. Sellaiselle erityistaidolle ei selvästikään ole yleistä tarvetta.
Quote
tosiaan kuuluu yleissivistykseemme osata edes ruotsin perusteet ja niitä sopii opettaa joka siunatulle klopille ja flikalle!
Tällaista yleissivistyksen määritelmää on käytetty vasta sen jälkeen, kun pakkoruotsi on tullut uhatuksi. 60-luvun lopulla peruskoulua hahmoteltaessa oltiin sitä mieltä, että yksi pakollinen vieras kieli eli englanti riittää, mutta pakkoruotsi runnottiin tästä huolimatta läpi poliittisena lehmänkauppana yhtä hallitusta muodostettaessa.
Määritelmästä riippuen noin neljäsosa oppilaista (etenkin niistä klopeista) ei opi edes ruotsin alkeita, ja vielä paljon suurempi osa ei tule koskaan käyttämään ruotsin kieltä koulun jälkeen. Pakkoruotsitunnit voisi korvata joko valinnaisilla vierailla kielillä tai sitten äidinkielen tunneilla, joille on ihan oikeaa tarvetta niilläkin, jotka eivät tule tarvitsemaan muita vieraita kieliä kuin nykyisin välttämätöntä englantia.
Quote from: Roope on 26.02.2015, 11:31:30Quote from: Vöyri on 26.02.2015, 10:41:28
... tosiaan kuuluu yleissivistykseemme osata edes ruotsin perusteet ja niitä sopii opettaa joka siunatulle klopille ja flikalle!
Tällaista yleissivistyksen määritelmää on käytetty vasta sen jälkeen, kun pakkoruotsi on tullut uhatuksi. 60-luvun lopulla peruskoulua hahmoteltaessa oltiin sitä mieltä, että yksi pakollinen vieras kieli eli englanti riittää, mutta pakkoruotsi runnottiin tästä huolimatta läpi poliittisena lehmänkauppana yhtä hallitusta muodostettaessa.
Määritelmästä riippuen noin neljäsosa oppilaista (etenkin niistä klopeista) ei opi edes ruotsin alkeita, ja vielä paljon suurempi osa ei tule koskaan käyttämään ruotsin kieltä koulun jälkeen. Pakkoruotsitunnit voisi korvata joko valinnaisilla vierailla kielillä tai sitten äidinkielen tunneilla, joille on ihan oikeaa tarvetta niilläkin, jotka eivät tule tarvitsemaan muita vieraita kieliä kuin nykyisin välttämätöntä englantia.
Tähän muistimme virkistykseksi, että kuinka hyvin pakkoruotsia käytännössä osataan.
Näin suomalaiset puhuvat ruotsia: karu totuus Oulusta
https://www.youtube.com/watch?v=JZEvAzqD1QY
Taitaapa jäädä historiamme syvällisempi tutkiskelu ruotsiksi tekemättä.
Quote from: Siili on 26.02.2015, 11:25:51
Suomi on hoitanut leiviskänsä varsin hyvin, vaikka rahvas ei ole koskaan osannut ruotsia, eli Suomi ei ole koskaan ollut faktisesti kaksikielinen. Millä ihmeen perusteella Vöyri odottaa Suomen kukoistuksen nousevan uusiin sfääreihin, kun ruotsin alkeet opetetaan (leikisti) kattavasti koko ikäluokalle? Tai käänteisesti, miksi Suomi syöksyy hirmuiseen helvettiin, jos pakkoruotsi lopetetaan?
En oleta, että nousee tai vajoaa. Itse asiassa pidin tätä alunperin vähän taktisena asemana (kuten varmaan monet kriitikoistakin), että mitä enemmän tässä kohtaa kränätään niin sitä parempi ruotsin varsinaisen aseman kannalta. Nyt sitten kun monet Euroopan lähihistorian teemat ovat näköjään viriämässä uudelleen henkiin niin pidän sitä ihan pragmaattisena kysymyksenä. Venäjä käyttäytyy lähiympäristössämme yhä aggressiivisemmin ja tarvitsemme läheisiä ystäviä ja tukijoita Itämeren alueella, eikä tämä ole mikään aika lähettää epäselviä signaaleja pohjoismaisuudestamme tai mahdollisesta ruotsalaisuuden vastaisuudestamme (vaikka osalle pakkoruotsin vastustajista tästä ei edes ole kysymys. Ja vaikka ne signaalit sinänsä olisivatkin kohtuullisen harmittomia. Epäilen että tälläinen mieliala on poliittisissa piireissä aika laajallekin levinnyt, enkä usko että tästä lähivuosina nousee enää mitään suurempaa kysymystä.
Fiksummille oppilaille pakkoruotsi on lähinnä merkityksetön, sen kirjoittaa siinä sivussa (tai nykyään taitaa olla että ei ole pakko kirjoittaa ollenkaan?).
Mamuille sun muille peruskoulua läpi raahustaville turvenuijille pakkoruotsi on hidaste, mutta usein näille on koulunkäynti muutenkin niin ylivoimaista, että eipä tuo olisi helpompaa ilman ruotsiakaan.
Loppupäätelmä: Siinäpä on, kukaan ei opi ja rahaa kuluu, mikä tietysti pääasia onkin että on rahallisesti panostettu taas tuohonkin turhakkeeseen.
Tässä linkki (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/sivm_24_2014_p.shtml) eiliseen sivistysvaliokunnan mietintöön. Kokouksen pöytäkirjaa ei ole vieläkään julkaistu, mikä on poikkeuksellista.
Quote from: Roope on 25.02.2015, 14:02:41
Tutkija Janne Väistö, 42, uskoo, että mielipiteet ovat kääntymässä, että Ukrainan kriisi saa vastuussa olevat poliitikot Suomessa korostamaan pohjoismaisen yhteistyön ja ruotsin kielen kansalliskieliaseman merkitystä.
– Minua ei yllättäisi, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaisi ruotsin kielen, sanoo Väistö, joka kirjoittaa väitöskirjaa pakollisen ruotsinopetuksen historiasta.
...
Väistö ei usko, että ruotsin kielen vastainen vulgääriretoriikka katoaisi, etenkään netistä. Mutta hän näkee jo Perussuomalaisten sopeuttaneen retoriikkansa uuteen tilanteeseen.
– Nykyään kukaan ei ehdota, että venäjän pitäisi olla vaihtoehtoinen kieli ruotsin kanssa.
Huonosti on tutkija kartalla. Venäjän kielen tärkeyttä Itä-Suomessa korostettiin paitsi itse eilisessä sivistysvaliokunnan mietinnössä, niin myös Perussuomalaisten ja Keskustan vastalauseissa.
Quote from: Roope on 26.02.2015, 12:21:31
Tässä linkki (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/sivm_24_2014_p.shtml) eiliseen sivistysvaliokunnan mietintöön. Kokouksen pöytäkirjaa ei ole vieläkään julkaistu, mikä on poikkeuksellista.
Quote from: Roope on 25.02.2015, 14:02:41
Tutkija Janne Väistö, 42, uskoo, että mielipiteet ovat kääntymässä, että Ukrainan kriisi saa vastuussa olevat poliitikot Suomessa korostamaan pohjoismaisen yhteistyön ja ruotsin kielen kansalliskieliaseman merkitystä.
– Minua ei yllättäisi, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaisi ruotsin kielen, sanoo Väistö, joka kirjoittaa väitöskirjaa pakollisen ruotsinopetuksen historiasta.
...
Väistö ei usko, että ruotsin kielen vastainen vulgääriretoriikka katoaisi, etenkään netistä. Mutta hän näkee jo Perussuomalaisten sopeuttaneen retoriikkansa uuteen tilanteeseen.
– Nykyään kukaan ei ehdota, että venäjän pitäisi olla vaihtoehtoinen kieli ruotsin kanssa.
Huonosti on tutkija kartalla. Venäjän kielen tärkeyttä Itä-Suomessa korostettiin paitsi itse eilisessä sivistysvaliokunnan mietinnössä, niin myös Perussuomalaisten ja Keskustan vastalauseissa.
QuoteVenäjän suosio on huipussaan Helsingissä – kaupunki aikoo lisätä kielen opetusta
http://www.hs.fi/kaupunki/a1305930745252
Näissä kielissä on erikoinen vastakkainasettelun aika, vaikka rasismi-höpötystä Suomessa riittää.
Quote from: Vöyri on 26.02.2015, 11:59:50
Venäjä käyttäytyy lähiympäristössämme yhä aggressiivisemmin ja tarvitsemme läheisiä ystäviä ja tukijoita Itämeren alueella, eikä tämä ole mikään aika lähettää epäselviä signaaleja pohjoismaisuudestamme tai mahdollisesta ruotsalaisuuden vastaisuudestamme
Suomalainen puolustusyhteistyö Ruotsin (tai oikeastaan Naton) kanssa ei ole kiinni siitä, että käydäänkö sitä yhteistyötä ruotsiksi vai todennäköisemmin englanniksi, kuten valtaosa kauppayhteyksistäkin hoidetaan esim. kansainvälisten yritysten sisäinen ja ulkoinen viestintä.
Quote from: Taikakaulin on 26.02.2015, 00:21:49
Tällainen oli postitettu pari päivää sitten Suomalaisuuden Liiton toimistoon:
(https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xfa1/v/t1.0-9/10406919_769055216511243_1843544335227821385_n.jpg?oh=a3cac8e32a7bd0b20f241abf167aab8a&oe=5590EE68&__gda__=1431118174_d87ff7ace3565c58b9484bd8671ce9aa)
https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/photos/a.356261497790619.84807.235453453204758/769055216511243/?type=1&fref=nf (https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/photos/a.356261497790619.84807.235453453204758/769055216511243/?type=1&fref=nf)
Pakkoruotsittajat turvautuvat epätoivoisiin tekoihin.
Uutisoitiinko mainittu asia esim. HS:ssä? Eipä taidettu. Samaan aikaan iänikuinen jaarittelu "ruotsinkielisten toimittajien saamista uhkauksista" jatkuu jatkumistaan...
Quote from: Roope on 26.02.2015, 12:21:31
Tässä linkki (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/sivm_24_2014_p.shtml) eiliseen sivistysvaliokunnan mietintöön. Kokouksen pöytäkirjaa ei ole vieläkään julkaistu, mikä on poikkeuksellista.
Quote from: Roope on 25.02.2015, 14:02:41
Tutkija Janne Väistö, 42, uskoo, että mielipiteet ovat kääntymässä, että Ukrainan kriisi saa vastuussa olevat poliitikot Suomessa korostamaan pohjoismaisen yhteistyön ja ruotsin kielen kansalliskieliaseman merkitystä.
– Minua ei yllättäisi, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaisi ruotsin kielen, sanoo Väistö, joka kirjoittaa väitöskirjaa pakollisen ruotsinopetuksen historiasta.
...
Väistö ei usko, että ruotsin kielen vastainen vulgääriretoriikka katoaisi, etenkään netistä. Mutta hän näkee jo Perussuomalaisten sopeuttaneen retoriikkansa uuteen tilanteeseen.
– Nykyään kukaan ei ehdota, että venäjän pitäisi olla vaihtoehtoinen kieli ruotsin kanssa.
Huonosti on tutkija kartalla. Venäjän kielen tärkeyttä Itä-Suomessa korostettiin paitsi itse eilisessä sivistysvaliokunnan mietinnössä, niin myös Perussuomalaisten ja Keskustan vastalauseissa.
Niin no, onhan siinä myös tiettyä, hmm, turvallisuuspoliittista symboliikkaa: toivotaan vähemmän ruotsia ja enemmän venäjää... Voisi kuvitella, että vanhoille kekkoslaisille Keskustassa tämä kävisi ihan hyvin, millähän kannalla Väyrynen on?
Kohta kajahtavat "Kremlin kellot"!
Putin hiffaa, että venäläiset Suomessa ovat ruotsinkielisiin verrattuna huonommassa asemassa mitä etuoikeuksiin tulee.
Nyt ja vähän äkkiä Suomeen uusi kielilaki vrt. Ruotsin vastaava!
Quote from: Vöyri on 26.02.2015, 11:59:50
En oleta, että nousee tai vajoaa. Itse asiassa pidin tätä alunperin vähän taktisena asemana (kuten varmaan monet kriitikoistakin), että mitä enemmän tässä kohtaa kränätään niin sitä parempi ruotsin varsinaisen aseman kannalta. Nyt sitten kun monet Euroopan lähihistorian teemat ovat näköjään viriämässä uudelleen henkiin niin pidän sitä ihan pragmaattisena kysymyksenä. Venäjä käyttäytyy lähiympäristössämme yhä aggressiivisemmin ja tarvitsemme läheisiä ystäviä ja tukijoita Itämeren alueella, eikä tämä ole mikään aika lähettää epäselviä signaaleja pohjoismaisuudestamme tai mahdollisesta ruotsalaisuuden vastaisuudestamme (vaikka osalle pakkoruotsin vastustajista tästä ei edes ole kysymys).
Mitä ihmettä tarkoitat pragmaattisuudella? Jos kielen opetusta perustellaan ulkopolitiikalla, ollaan hyvin kaukana opiskelevan yksilön käytännön tarpeitten tyydyttämisestä. Minusta voidaan tällöin hyvällä syyllä puhua poliittisesta opetusaineesta. Ehkäpä sitä voisi verrata marksismi-leninismiin entisessä Neuvostoliitossa?
QuoteKaksikielisyys ei tee suopeammaksi: ruotsi on Kokkolan abien inhokkiaine
Kokkolalaisabiturientit inhoavat kouluaineista eniten ruotsia. Jopa puolet abiturienteista piti ruotsin kieltä ikävimpänä aineena. Oulun yliopistossa tehdyn kandidaattityön mukaan yhtä tylsäksi koetaan myös matematiikka. Otos oli kuitenkin pieni, 44 vastausta.
Tutkimukseen osallistui 44 nuorta Kokkolan 200 suomenkielisestä abiturientista. Yksi syy kielteiseen asenteeseen lienevät huonot kokemukset ruotsin opetuksesta. Toisaalta nuorten mielestä englanti on tärkeämpi ja hyödyllisempi kieli työn ja matkustamisen kannalta.
Osa pitää ruotsin taitoa melko hyödyllisenä, mutta ei välttämättömänä. Tutkimuksen tekijälle Riikka Korrille tulos oli Yle Österbottenin mukaan suuri yllätys.
– Olin järkyttynyt, kuinka monella on negatiivinen asenne ruotsin kieleen. Varsinkin kun he asuvat kaksikielisessä kaupungissa, ihmettelee Korri.
Valtaosalla abeista on kuitenkin ruotsinkielisiä sukulaisia tai ystäviä, mutta vain harva puhuu joskus ruotsia.
– Vapaa-ajalla ruotsin käyttö on lähes olematonta. Vain yksi tutkimukseen osallistuneista kertoi käyttävänsä kieltä työssään.
Vaikeaa ja hankalaa
Vaikka Korri ei varsinaisesti tutkinut syitä kielteisiin asenteisiin, jotain viitettä vastauksista sai.
– Osalla oli ikäviä kokemuksia koko kielen opiskelusta. Jotkut myönsivät, etteivät osaa puhua ruotsia ollenkaan, opiskelusta huolimatta.
Kokkolan Kiviniityn abiturientti Sonja Vertainen ei kieltä suuresti inhoa, mutta sen oppiminen on aiheuttanut päänvaivaa.
Nuorille ruotsin kieli jää selväksi kakkoseksi englantiin verrattuna. Sonja Vertainen ja Antto Tunkkari pitävät englantia avaimena kansainvälistymiseen.
– Englannilla selviää melkein missä hyvänsä päin maailmaa, mutta ruotsilla vain Pohjolassa, molemmat pohtivat.
Asenteet kieltä ja ihmisiä kohtaan eroavat
Myös positiivisia äänenpainoja löytyy. Ursula Alménilla on ruotsinkielinen poikaystävä ja isä, joten arjessa toista kotimaista on kuullut pakostakin.
– Pienempänä pidin ruotsia täysin hyödyttömänä, mutta nyt kelkka on kääntynyt. Nykyisin on motivaatiota opiskella sitä ja olen vähän vihainenkin isälle, ettei hän opettanut minulle kieltä, naurahtaa Almén.
Tutkimukseen osallistuneista yhdellä kymmenestä oli ruotsinkielinen tyttö- tai poikaystävä.
Riikka Korria ihmetyttääkin se, että asenteet suomenruotsalaisia sekä ruotsin kieltä kohtaan eivät kulkeneet käsi kädessä.
– Ruotsi tuntui monesta pakolta, mutta suomenruotsalaisiin suhtauduttiin myönteisesti.
Kokkolalaisista kolmisentoista prosenttia on ruotsinkielisiä.
http://yle.fi/uutiset/kaksikielisyys_ei_tee_suopeammaksi_ruotsi_on_kokkolan_abien_inhokkiaine/7830465 (http://yle.fi/uutiset/kaksikielisyys_ei_tee_suopeammaksi_ruotsi_on_kokkolan_abien_inhokkiaine/7830465)
Kandivaiheen opiskelija Korrista se on siis ihmeellistä, että ihmiset osaavat erottaa kaksi eri asiaa toisistaan: ruotsin kielen opiskelun ja suomenruotsalaiset ihmiset. Joko hän on itse tyhmä tai hän pitää näitä oppilaita ihan hemmetin yksinkertaisina.
Kyllä taas yksi "tutkija" niin mielensä pahoitti, kun tuli väärä tulos. :(
Itse kannatan vapaata kielivalintaa henkeen ja vereen, mutta minusta on silti ihan kivaa kuulla välillä Helsingissä ruotsinkieltäkin puhuttavan kaduilla. Minulla ei siis ole mitään suomenruotsalaisia vastaan, kuten Korri päättelisi suhtaumisestani pakkoruotsiin.
Lisätään vielä eräs ajatus. Korri varmasti olisi halunnut, ruotsin kieleen kielteisesti suhtautuvat olisivat suhtautuneet kielteisesti myös suomenruotsalaisiin. Tällöin hän olisi voinut yhdistää vapaan kielivalinnan puolesta lippua heiluttavat ihmisvihaajiin. Vaan ei mennyt nyt Korrilla olettamus ihan niin kuin Römsöössä.
QuoteNäin valiokunta äänesti: Keskusta pitää kiinni pakkoruotsista
Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää ruotsin kielen vapaaehtoisuutta vaativan kansalaisaloitteen hylkäämistä. Vain perussuomalaiset äänestivät esitystä vastaan.
Perussuomalaiset Ritva "Kike" Elomaa, Kimmo Kivelä ja Mika Niikko vaativat vastalauseessaan kansalaisaloitteen hyväksymistä. Kolmikko esitti, että eduskunta kehottaa hallitusta ryhtymään kansalaisaloitteen mukaisiin toimenpiteisiin uudistuksen toteuttamiseksi.
Keskustan kansanedustajat Inkeri Kerola, Tuomo Puumala ja Simo Rungren ehdottivat yhtenä rintamana kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Hylkäämistä kannattivat keskustan kansanedustajien lisäksi myös kansanedustajat Raija Vahasalo (kok.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Jukka Gustafsson (sd.), Leena Harkimo (kok.), Silvia Modig (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Mikaela Nylander (r.), Tuula Peltonen (sd.) ja Pauliina Viitamies (sd.). Tyhjää äänestivät Pauli Kiuru (kok.) ja Sanna Lauslahti (kok.).
Sivistysvaliokunnan esitys menee eduskunnan äänestettäväksi.
https://www.suomenuutiset.fi/nain-valiokunta-aanesti-keskusta-pitaa-kiinni-pakkoruotsista/ (https://www.suomenuutiset.fi/nain-valiokunta-aanesti-keskusta-pitaa-kiinni-pakkoruotsista/)
Quote from: Siili on 26.02.2015, 08:24:03
Kansanedustajien ja eduskuntaehdokkaiden pakkoruotsikantaa arvioitaessa esitetään vuoden 2011 vaalikoneeseen syötettyä tietoa. Onko tämän vuoden vaalikoneissa moista kysymystä?
Pakkoruotsi on ainakin HS:n vaalikoneessa kysymyksenä, joten laajalla selvityksellä saisi tietoon, miten jatkokaudelle pyrkivien kansanedustajien kanta asiaan on muuttunut.
Quote from: Taikakaulin on 26.02.2015, 13:55:58
Keskustan kansanedustajat Inkeri Kerola, Tuomo Puumala ja Simo Rungren ehdottivat yhtenä rintamana kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Hylkäämistä kannattivat keskustan kansanedustajien lisäksi myös kansanedustajat Raija Vahasalo (kok.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Jukka Gustafsson (sd.), Leena Harkimo (kok.), Silvia Modig (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Mikaela Nylander (r.), Tuula Peltonen (sd.) ja Pauliina Viitamies (sd.). Tyhjää äänestivät Pauli Kiuru (kok.) ja Sanna Lauslahti (kok.).
Kokouksen pöytäkirjasta (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=utpvkp&$%7BBASE%7D=faktautpvkp&$%7BTHWIDS%7D=0.41/1424953961_252432&$%7BTRIPPIFE%7D=PDF.pdf) sen enempää kuin itse mietinnöstäkään ei ilmene, mistä kaikista asioista äänestettiin ja miten kukin äänesti. Mistä tällaiset tiedot saa selville?
Tuli tuossa äskettäin mieleen, että jos pakkoa ei saada pois, niin pitäisi saada pakkoruotsi vaihdettua pakkonorjaksi; olisi edes jotain hyötyä suomalaisille kielestä. Onhan Norjassa paljon paremmat työllistymismahdollisuudet! Ja ruattalaisia potuttaisi kun finskit toteavat Norjalaisten olevan menestyvämpiä ;D ;D ;D
Quote from: Porari on 26.02.2015, 15:21:05
Tuli tuossa äskettäin mieleen, että jos pakkoa ei saada pois, niin pitäisi saada pakkoruotsi vaihdettua pakkonorjaksi; olisi edes jotain hyötyä suomalaisille kielestä. Onhan Norjassa paljon paremmat työllistymismahdollisuudet! Ja ruattalaisia potuttaisi kun finskit toteavat Norjalaisten olevan menestyvämpiä ;D ;D ;D
Yhteisenä pohjoimaisena kielenä ruotsilla EI ole arvoa!
Meillä "pakkonäkyy" SVT(tietysti verorahoilla :facepalm:). Se textittää norjan/tanskan/islannin ruotsiksi? Eikö siis ollutkaan yhteinen kieli?
Joku sanoi, että kuulovammaisten takia.... Mutta, kas kummaa kun ruotsalainen puhuu niin sitä EI textitetä.
Oma kokemus: muutin Ruotsista Ouluun 1999 ja kolme kertaa olen sen jälkeen käyttänyt Suomessa ruotsin kieltä. Kertaakaan en ole sitä tarvinnut mutta töissä vastaan tuli tampioita jotka eivät osanneet/ kieltäytyivät osaamasta suomea ja kilttinä poikana puhuin sitten ruotsia vaikka pakko ei ollut.
Kansalaisaloitteen hylkäämistä siis perusteltiin sivistysvaliokunnassa ontosti "yleissivistyksellä" ja "tasa-arvolla".
QuoteValiokunta päätti lähettää kysymyksen suureen saliin, jotta koko eduskunta voi äänestää kouluruotsista.
– Se voi päättyä miten tahansa. Kun eduskuntavaaleihin on vain muutama viikko, paineesta ehdokkaita kohtaan tulee kova. Äänestys voi päättyä miten tahansa, sanoo Mikaela Nylander (Rkp).
Hänen mielestään oppilailla ei voi tehdä kokeita.
– Miten kokeilua seurattaisiin? Tutkimmeko me 20 tai 30 vuoden päästä, kuinka niille kävi, jotka eivät opetelleet ruotsia? Mitä tapahtuu, jos ilmenee, että heille on käynyt huonosti?
[...]
Silvia Modig (Vas) vaati, että ruotsin opetus aloitetaan aikaisemmin suullisia valmiuksia painottaen.
– Mitä aiemmin, sen parempi.
Modig torjuu vaatimuksen kokeilla valinnaisuutta itärajalla.
– Kansalaiset joutuvat epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jos osa opiskelee ruotsia ja osa ei, samalla kun vaatimus virkamiesruotsista säilyy. (käännös)
Hbl: Skolsvenska blir valfråga 26.2.2015
Pakkoruotsikokeilu on kestänyt jo yli 40 vuotta, eikä Nylanderia ja Modigia kiinnosta pätkääkään, mitä on tapahtunut niille, jotka eivät ole ruotsin kieltä koskaan tarvinneet. Kuinkahan paljon Suomessa on sellaisia koululaisia, jotka ovat jääneet luokalle pelkän hylätyn ruotsin vuoksi? Miten heille on käynyt? Minäkin tunnen monta.
Kansalaisaloitteeseen kuului pakollisen ruotsin lakkauttamisen ohella myös vaatimus pakollisen virkamiesruotsin poistamisesta, mutta valiokuntapa sivuuttikin koko vaatimuksen.
Rkp ei ole enää niinkään huolestunut alkuperäisen kansalaisaloitteen läpimenosta, mutta heitä pelottaa tosissaan lakiesityksen muotoilu, joka sallisi paikalliset kokeilut vaihtoehtoisilla kielillä. Rkp lähettikin asiasta lehdistötiedotteen, tietysti vain ruotsiksi, jonka otsikon mukaan "Paikalliset kokeilut tuhoisa tie":
QuoteValiokunnassa oli suuri vähemmistö, joka halusi paikallisia kokeiluja, joissa ruotsin opetus jäisi pois.
– Se on väärä tie. Meillä on oltava koko maassa tasa-arvoinen opetus, joka ei sulje pois myöhempiä koulutusvalintoja, sanoo Mikaela Nylander, joka edustaa Rkp:tä sivistysvaliokunnassa. Ihmiset liikkuvat, ja moni Itä-Suomessa koulua käynyt muuttaa.
Nylander toivoo, että enemmistö eduskunnan suuresta salista seuraa sivistysvaliokunnan linjaa, joka vastusti paikallisia kokeiluja äänin 9 vastaan 8.
Rkp haluaa myös muistuttaa, että aikoinaan ylioppilasruotsin alasajo lähti niin sanotuista paikallisista kokeiluista. Se johti myöhemmin siihen, että luovuttiin vaatimuksesta kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa valtion molemmilla kielillä. (käännös)
Sfp: Regionala försök en fatal väg (http://sfp.fi/sv/content/news/regionala-f%C3%B6rs%C3%B6k-en-fatal-v%C3%A4g) 25.2.2015
Jos olen oikein ymmärtänyt, sivistysvaliokunnan vähemmistö ei vastoin Nylanderin väitettä kannattanut paikallisia kokeiluja, vaan äänestys meni tasan, ja lopputuloksen ratkaisi arpa.
Rinnastus ylioppilaskirjoitusten pakollisesta ruotsin kokeesta luopumiseen kymmenen vuotta sitten on osuva. Kuka on jäänyt kaipaamaan?
QuoteRundgren: Ruotsintaito on tärkeää pohjoisessa
Kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.) kommentoi tuoreeltaan sivistysvaliokunnan päätöstä, jossa päätettiin jatkaa nykyistä käytäntöä ruotsinkielen opetuksessa.
Valiokunta äänesti siitä, voitaisiinko esimerkiksi itärajan kunnissa kokeilla sellaisia kielivalintoja, joissa venäjänkieli olisikin valinnaisena ruotsin sijaan. Rundgren kannatti kokeilua, mutta se torjuttiin yhden äänen enemmistöllä kokeilu torjuttiin.
Rundgren on lautakunnan ainoa lappilaisedustaja.
- Pohjoiskalotin työmarkkinat ovat yhteiset ja monet suomalaiset tarvitsevat käytännön tilanteissa ruotsinkieltä. Näin on sekä Ruotsissa että Norjassa. Siksi kieliopetusta ei tule väheksyä, Rundgren painottaa.
Eduskunnan lopullinen kanta selviää täysistunnon äänestyksessä.
http://www.pohjolansanomat.fi/Paikalliset/1194963533147/artikkeli/rundgren+ruotsintaito+on+tarkeaa+pohjoisessa.html (http://www.pohjolansanomat.fi/Paikalliset/1194963533147/artikkeli/rundgren+ruotsintaito+on+tarkeaa+pohjoisessa.html)
Saamelaiskielet olisivat paljon käytännöllisempiä.
Muahaha, hullunkuristen selitysten ja puolustelujen paraati on alkanut. Näitä ja monia yhtä ääliömäisiä "argumentteja" kuullaan viljalti kun edustajien enemmistö on hylännyt aloitteen.
Naurattaisi ellei vituttaisi. Nämä pellet päättävät maamme asioista. Oikeasti.
Quote from: Taikakaulin on 26.02.2015, 13:05:16
QuoteKaksikielisyys ei tee suopeammaksi: ruotsi on Kokkolan abien inhokkiaine
Osa pitää ruotsin taitoa melko hyödyllisenä, mutta ei välttämättömänä. Tutkimuksen tekijälle Riikka Korrille tulos oli Yle Österbottenin mukaan suuri yllätys.
– Olin järkyttynyt, kuinka monella on negatiivinen asenne ruotsin kieleen. Varsinkin kun he asuvat kaksikielisessä kaupungissa, ihmettelee Korri.
Valtaosalla abeista on kuitenkin ruotsinkielisiä sukulaisia tai ystäviä, mutta vain harva puhuu joskus ruotsia.
– Vapaa-ajalla ruotsin käyttö on lähes olematonta. Vain yksi tutkimukseen osallistuneista kertoi käyttävänsä kieltä työssään.
...
Kokkolalaisista kolmisentoista prosenttia on ruotsinkielisiä.
Ollaan nyt ihan rehellisiä. 13 % ei tee kaupungista oikeasti kaksikielistä, saati sitten joku Turun 5,5 %. Mielestäni kaksikielisyydestä voitaisiin alkaa puhumaan, kun väestöstä vähintään viidennes-neljännes puhuu jotain kieltä.
Quote from: Chew Bacca on 26.02.2015, 21:56:28
Muahaha, hullunkuristen selitysten ja puolustelujen paraati on alkanut. Näitä ja monia yhtä ääliömäisiä "argumentteja" kuullaan viljalti kun edustajien enemmistö on hylännyt aloitteen.
Nyt ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen juuri siksi, että pakkoruotsia puoltavat "argumentit" on käytetty loppuun ja niille yleisesti vain nauretaan.
Kuukausi sitten Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund esitti (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1789316.html#msg1789316), että pakkoruotsista tehtyä kansalaisaloitetta ei otettaisi vastaan kuin aikaisintaan vasta joskus seuraavan vaalikauden jälkeen. Tälle on vaikea löytää perusteluja ilman koko uuden kansalaisaloitejärjestelmän romuttamista. Rkp:n ja Folktingetin muotoilemasta valiokuntamietinnöstä selviää, mitä Haglund tarkoitti:
QuoteValiokunta katsoo, että ruotsin kielen opiskelu edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta, sillä näin kaikilla on lähtökohtaisesti samanlaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan. Myös suomalaisen koulujärjestelmän saavuttamat hyvät kansainväliset tulokset tukevat sitä ratkaisua, että opetussuunnitelma ei perustu vapaaehtoisuuteen, vaan harkittuun ainekokonaisuuteen.
Valiokunnan mielestä ei ole myöskään perusteltua arvioida yhden oppiaineen asemaa irrallaan tuntijaon ja sen pohjalta laaditun opetussuunnitelman muodostamasta kokonaisuudesta, vaan muutostarpeita on arvioitava osana laajempaa arviointityötä ja luontevasti siinä yhteydessä, kun tuntijakoa seuraavan kerran uudistetaan.
Valiokunta toteaa, että tuntijakoa ja opetussuunnitelmia koskevat linjaukset uusitaan noin 10 vuoden välein. Viimeksi perusopetuksen tuntijakoa on uudistettu vuonna 2012 [Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n muuttamisesta (378/2014)] , minkä jälkeen opetushallitus on 22.12.2014 päättänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Näiden perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Uudistus sisältää muutoksia myös kielten opetukseen, sillä B-kielen aloitusajankohta siirtyy 6:nnelle luokalle nykyisen 7:nnen luokan sijaan, mikä merkitsee käytännössä ruotsin kielen opetuksen aikaistumista. Aloitusajankohdan varhentamisen arvioidaan helpottavan kielen oppimista ja parantavan opiskelumotivaatiota.
Sivistysvaliokunnan mietintö 24/2014 vp (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/sivm_24_2014_p.shtml)
Toisin sanoen pakkoruotsikysymyksestä ollaan tekemässä kansalaisaloitteena erityistapaus, johon voitaisiin periaatteessakaan palata uudestaan vasta aikaisintaan joskus 2020-luvulla. Siihen asti ei tarvittaisi minkäänlaista "argumentaatiota".
QuoteValiokunta katsoo, että ruotsin kielen opiskelu edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta, sillä näin kaikilla on lähtökohtaisesti samanlaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan. Myös suomalaisen koulujärjestelmän saavuttamat hyvät kansainväliset tulokset tukevat sitä ratkaisua, että opetussuunnitelma ei perustu vapaaehtoisuuteen, vaan harkittuun ainekokonaisuuteen.
Valiokunnan mielestä ei ole myöskään perusteltua arvioida yhden oppiaineen asemaa irrallaan tuntijaon ja sen pohjalta laaditun opetussuunnitelman muodostamasta kokonaisuudesta, vaan muutostarpeita on arvioitava osana laajempaa arviointityötä ja luontevasti siinä yhteydessä, kun tuntijakoa seuraavan kerran uudistetaan.
Valiokunta toteaa, että tuntijakoa ja opetussuunnitelmia koskevat linjaukset uusitaan noin 10 vuoden välein. Viimeksi perusopetuksen tuntijakoa on uudistettu vuonna 2012 [Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n muuttamisesta (378/2014)] , minkä jälkeen opetushallitus on 22.12.2014 päättänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Näiden perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Uudistus sisältää muutoksia myös kielten opetukseen, sillä B-kielen aloitusajankohta siirtyy 6:nnelle luokalle nykyisen 7:nnen luokan sijaan, mikä merkitsee käytännössä ruotsin kielen opetuksen aikaistumista. Aloitusajankohdan varhentamisen arvioidaan helpottavan kielen oppimista ja parantavan opiskelumotivaatiota.
Sivistysvaliokunnan mietintö 24/2014 vp (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/sivm_24_2014_p.shtml)
Minua on muuten ammattini puolesta informoitu, että tuntijakoa ei ole vielä nykyisessä opetussuunnitelmauudistustyössä lyöty lukkoon. Olen kyllä vain riviopettaja. Mutta tällöinhän tuo ruotsinkielen aseman arvioiminen tällekin OPS-kierrokselle olisi ihan mahdollista.
Mikä tahansa on mahdollista Pakkoruotsistanissa. Kuka tietää vaikka seuraava hallitus esittäisi perustuslakiin muutosta joka naulaisi ruotsin pakollisuuden kunnes PS muodostaa yksinään enemmistön eduskunnassa.
Sitä odotellessa nähdään Helsingin kaltaisia soolovetoja, eli pakkoruotsin (jeesustellen B-kielen, käytännössä ruotsin) tuntimäärää korotettiin peruskoulussa 33%:lla kunnan lautakunnan omalla päätöksellä, rahasta tinkimättä. Lähteeni kertovat ettei kaksi lisätuntia svenskaa ole keneltäkään pois, koska kässystä ja köksästä tunnit vähenevät (lähteen lähde?)
Quote from: hyperbeli on 26.02.2015, 22:38:01
Minua on muuten ammattini puolesta informoitu, että tuntijakoa ei ole vielä nykyisessä opetussuunnitelmauudistustyössä lyöty lukkoon. Olen kyllä vain riviopettaja. Mutta tällöinhän tuo ruotsinkielen aseman arvioiminen tällekin OPS-kierrokselle olisi ihan mahdollista.
Aivan opetussuunnitelmasta riippumatta on mahdollista tehdä päätös pakkoruotsista luopumisesta. Siksi en lainkaan ihmettele Rkp:n intoa koplata nämä kaksi asiaa yhteen niin, että asiasta voisi päättää jatkossa vain kerran kymmenessä vuodessa.
On sitten eri asia, missä aikataulussa muutokset lopulta toteutetaan. Muutosten täytäntöönpanon hitaus on yksi erinomainen peruste luopua pakkoruotsista välittömästi. Mikäli nyt ei toimita, pakkoruotsipäätöksen kanssa eletään työelämässä 2070-luvulle asti.
Quote from: Roope on 26.02.2015, 14:37:29
Quote from: Taikakaulin on 26.02.2015, 13:55:58
Keskustan kansanedustajat Inkeri Kerola, Tuomo Puumala ja Simo Rungren ehdottivat yhtenä rintamana kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Hylkäämistä kannattivat keskustan kansanedustajien lisäksi myös kansanedustajat Raija Vahasalo (kok.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Jukka Gustafsson (sd.), Leena Harkimo (kok.), Silvia Modig (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Mikaela Nylander (r.), Tuula Peltonen (sd.) ja Pauliina Viitamies (sd.). Tyhjää äänestivät Pauli Kiuru (kok.) ja Sanna Lauslahti (kok.).
Kokouksen pöytäkirjasta (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=utpvkp&$%7BBASE%7D=faktautpvkp&$%7BTHWIDS%7D=0.41/1424953961_252432&$%7BTRIPPIFE%7D=PDF.pdf) sen enempää kuin itse mietinnöstäkään ei ilmene, mistä kaikista asioista äänestettiin ja miten kukin äänesti. Mistä tällaiset tiedot saa selville?
https://www.suomenuutiset.fi/nain-valiokunta-aanesti-keskusta-pitaa-kiinni-pakkoruotsista/
^ Tuota linkkiä Roope tuskin kysyi. ;)
Quote from: Taikakaulin on 26.02.2015, 13:05:16
Quote
Riikka Korria ihmetyttääkin se, että asenteet suomenruotsalaisia sekä ruotsin kieltä kohtaan eivät kulkeneet käsi kädessä.
– Ruotsi tuntui monesta pakolta, mutta suomenruotsalaisiin suhtauduttiin myönteisesti.
Kokkolalaisista kolmisentoista prosenttia on ruotsinkielisiä.
http://yle.fi/uutiset/kaksikielisyys_ei_tee_suopeammaksi_ruotsi_on_kokkolan_abien_inhokkiaine/7830465 (http://yle.fi/uutiset/kaksikielisyys_ei_tee_suopeammaksi_ruotsi_on_kokkolan_abien_inhokkiaine/7830465)
Kandivaiheen opiskelija Korrista se on siis ihmeellistä, että ihmiset osaavat erottaa kaksi eri asiaa toisistaan: ruotsin kielen opiskelun ja suomenruotsalaiset ihmiset. Joko hän on itse tyhmä tai hän pitää näitä oppilaita ihan hemmetin yksinkertaisina.
Eihän sitä tiedä, että pitäisikö näiden ennakkoluulojen takia itkeä vai nauraa? Harvoin saadaan kuulla yhtä typeriä ja naurettavan idioottimaisia ennakkoluuloja "tutkijoiden" taholta mitä esim. pakkoruotsin yhteydessä, kuten yllä oleva todistaa.
Samanlainen logiikka on koska helposti yhdistettävissä muuallekin eli jos Suomessa ei opiskella koko maan laajuisesti ranskaa, saksaa, somaliaa yms. niin silloinhan se tarkoitaa, että kyseisiä kansalaisia vihataan kaikkien suomalaisten kautta.
Quote from: Roope on 26.02.2015, 20:25:36
Quote
Hänen mielestään oppilailla ei voi tehdä kokeita.
– Miten kokeilua seurattaisiin? Tutkimmeko me 20 tai 30 vuoden päästä, kuinka niille kävi, jotka eivät opetelleet ruotsia? Mitä tapahtuu, jos ilmenee, että heille on käynyt huonosti?
"Hänen mielestään ihmisillä ei voi tehdä kokeita.
- Miten kokeilua seurattaisiin? Tutkisimmeko me 20 tai 30 vuoden päästä, kuinka kansallemme kävi, kun tuputimme heille monikulttuuria vasten heidän tahtoaan? Mitä tapahtuu, jos ilmenee, että heille oli käynyt huonosti?"
Sanoi... ei kukaan.
Tärkein kysymys koskee sitä, että meneekö tämä aloite kuitenkin eduskuntaäänestykseen? Sillä tavalla osoitetaan, että kuka on vastannut myöntävästi ennen vaaleja ja kuka pyörtää päätöksensä.
Äänestäjien kannalta tieto on todella merkityksellistä, koska eihän sellaiseen ehdokkaaseen voi luottaa, joka muuttaa mielensä vähän väliä joko puoluejohdon tai erilaisten käskyttäjien ja lobbaajien takia.
Ruotsin kieli saattaa olla Suomelle hyvin hyödyllinen.
Kun Suomessa on kaksi virallista kieltä, saadaan peruste pisteyttää maahanmuuttajat virallisten kielten osaamisen mukaan. Kanadassa on pistelaskusystemi, jossa siirtolaisaseman hakija saa pisteitä muun muassa ranskan ja englannin osaamisesta. Jos Suomi järkeistäisi ulkomaalaispolitiikkansa ja siirtyisi Kanadan käytäntöön, niin voisimme säätää pisterajaa siten, että suomen ja ruotsin osaamisesta saatavat pisteet olisivat välttämättömiä maahanpääsylle. - Näin voisimme pitää useimmat rikastajat maamme rajojen ulkopuolella. Rikastajilla ei välttämättä ole geneettisiä edellytyksiä oppia kahta heille vierasta mikrokieltä.
Ruotsin kieli on toisestakin syystä hyvä pitää virallisena kielenä ja erikoisasemassa. - Ruotsi valtiona tulee seuraavien 40 vuoden aikana hajoamaan. Suomen etu on ottaa hallintaansa alueita Ruotsista. Sikäläinen kantaväestö voi hyvinkin innostua liittymään entiseen Ruotsin Itämaahan varsinkin, kun Itämaassa on ruotsin kieli virallisena kielenä ja siellä osataan jonkin verran ruotsia.
Luonteva alueliitoskohde on Norrlanti. Kun se on liitetty Suomeen, voidaan myöhemmin vaihtaa joitakin Norrlannin alueita Norjan kanssa sen itäisimpiin osiin. Näin Suomi saisi alueen, joka ulottuisi Pohjoiselle jäämerelle.
Luonnollisesti Juutinrauman liikennöitävyys on tässä skenaariossa turvattava. Se merkitsee Malmön alueen muslimiväestön muodostaman uhan neutralointia. Tämä on Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Saksan ja Tanskan elintärkeä tavoite.
Ikävä kyllä pakkoruotsista emme voi luopua. Suomelle on muun muassa edellä esittämistäni syistä johtuen tärkeää olla kaksikielinen maa. Se on kortti, jolla voimme pitää maahanmuuton laadukkaana ja jolla voimme saada oikeutuksen tuleviin, turvallisuutemme kannalta välttämättömiin aluelaajennuksiin nykyisen Ruotsin alueelta.
Pidämme siis pakollisen ruotsin, mutta voimme laittaa opetusohjelmiin siitä nykyisen opiskelua vaativan version lisäksi yleissivistävän kevytversion. Sellaisen, jonka läpäisisivät kaikki.
Opettaja oppilaalle: Miten sanotaan ruotsiksi kiitos.
Oppilas: Tack
Opettaja: Onneksi olkoon, olet läpäissyt ruotsinkielen yleissivistävän opetusohjelman.
Jäsen acc:lle tiedoksi. Aloite läpi mennessään vapaaehtoistaisi Ruotsin opiskelun, poistaisi virkamiesruotsin ja tekisi täten vain hyvää. Ruotsin asemaa virallisena kielenä se ei muuta. Mahdollinen Ruotsin romahtaminen tulevaisuudessa ei myöskään tee tarvetta pakkoruotsille. Kuten suomalaiset muuttaessaan Ruotsiin, opiskelivat ruotsia. Opiskelevat ruotsalaiset muuttaessaan Suomeen suomea.
QuoteRuotsin asemaa ei ole vara nakertaa
Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi näyttää kaatuvan, vaikka se tuleekin eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Sivistysvaliokunta hylkäsi - tosin täpärästi - myös lausuman, joka vaati selvitystä edellytyksistä alueellisiin kielikokeiluihin.
Tohmajärven hanke pakkoruotsin korvaamisesta venäjän opiskelulla on nyt muutenkin vastatuulessa.
Venäjän ja venäjän kielen houkuttavuus on vuoden sisällä kärsinyt suoranaisen mahalaskun. Myös tarve osata venäjää on pienentynyt radikaalisti. Vain aika näyttää, miten pitkä tästä vaiheesta tulee, mutta mitkään merkit eivät viittaa tilanteen lyhytaikaisuuteen.
Jos kyse olisi valuuttakursseista, asiat palaisivat ennalleen pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Nyt kyse on maailmanpolitiikasta, jossa ei valoa ole näkyvissä.
Ruotsin opettamisesta luopumisen ja edes osittaisen venäjällä korvaamisen hetki meni ohi nopeammin kuin kukaan osasi aavistaa. Edes osittainen luopuminen ruotsista venäjän hyväksi olisi Venäjälle imagovoitto, jota varmasti käytettäisiin tässä tilanteessa sumeilematta hyväksi.
Suomelle se olisi imagotappio. Suomen on syytä pitää huolta skandinaavisista yhteyksistä ja kytköksistä. Kieli on niistä yksi tärkeimmistä.
http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/68858-ruotsin-asemaa-ei-ole-vara-nakertaa (http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/68858-ruotsin-asemaa-ei-ole-vara-nakertaa)
Venäjäkortti. No niinpä, yhden pakon korvaaminen toisella on ihan yhtä väärin. Ruotsin kielen merkitys länteen profiloitumiselle on niin väsynyttä skeidaa ettei kaipaa kommenttia. Saksa, ranska, italia ja espanja lienevät sitten tarpeettomia ja vievät Suomen Putlerin jujigatamesyleilyyn.
Vapaus valita. V-A-P-A-U-S valita. Tietääkseni Itä-Suomenkaan kouluissa ei kasvateta työntekijöitä itärajan marketteihin vaan yleissivistyneitä kansalaisia. Idässä pitää saada VALITA vaikka ruotsi ja Raaseporissa venäjä jos huoltajat näin haluavat.
Pakkoruotsin kanssa ollaan samassa umpikujassa kuin monikulttuurin kanssa. Päätään voi lyödä kiviseinään ja varjonyrkkeillä keskustelun ja argumentoinnin teeskentelijöiden kanssa. Tosiasiassa väittelyn aika on ohi. Puheet pitää suunnata suoraan äänestävälle kansalle ja kuitata vastapuolen ininä ja kusetus ylenkatseella. Vaalien alla pieni laillinen henkilörekisteri väärin äänestäneistä, kuvien kanssa, tekstillä "ruotsiinpakottaja."
Je suis svenska
Quote from: Chew Bacca on 27.02.2015, 08:56:19
Venäjäkortti. No niinpä, yhden pakon korvaaminen toisella on ihan yhtä väärin. Ruotsin kielen merkitys länteen profiloitumiselle on niin väsynyttä skeidaa ettei kaipaa kommenttia.
Jäsen Vöryi käytti täällä samaa korttia ja vielä väitti tämän lähestymistavan olevan pragmaattista. Mielenkiintoista tämä uuskieli.
Kokoomus on puolue joka on toitottanut valinnanvapautta vuosikymmenet?
Quote from: Taikakaulin on 27.02.2015, 08:02:39
QuoteRuotsin asemaa ei ole vara nakertaa
Venäjän ja venäjän kielen houkuttavuus on vuoden sisällä kärsinyt suoranaisen mahalaskun. Myös tarve osata venäjää on pienentynyt radikaalisti. Vain aika näyttää, miten pitkä tästä vaiheesta tulee, mutta mitkään merkit eivät viittaa tilanteen lyhytaikaisuuteen.
Jos kyse olisi valuuttakursseista, asiat palaisivat ennalleen pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Nyt kyse on maailmanpolitiikasta, jossa ei valoa ole näkyvissä.
Ruotsin opettamisesta luopumisen ja edes osittaisen venäjällä korvaamisen hetki meni ohi nopeammin kuin kukaan osasi aavistaa. Edes osittainen luopuminen ruotsista venäjän hyväksi olisi Venäjälle imagovoitto, jota varmasti käytettäisiin tässä tilanteessa sumeilematta hyväksi.
http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/68858-ruotsin-asemaa-ei-ole-vara-nakertaa (http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/68858-ruotsin-asemaa-ei-ole-vara-nakertaa)
Karjalaisessa höpistään oikein urakalla. Jos suomalaisista n. 1%:a tai alle puhuu venäjää, niin tietenkään tarve ei katoa minnekkään, jos viennistä n. 20%:a suuntautuu Venäjälle ja venäläisturisteja tulee vuosittain useita satoja tuhansia Suomeen(?). Ukrainan sodat tulevat ja menevät, mutta venäläisturistien määrä tulee pysymään melko vakiona Suomen osalta. Itä-Suomi tulee saamaan tulevaisuudessakin rahansa todennäköisemmin venäläisiltä kuin "uuslieksalaisilta".
Tietysti eipä näissä jutuissa ole tosiasioista ennenkään välitetty...
Ruotsin kielellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että minkä maiden kanssa Suomi liittoutuu sotilaallisesti tai onko Suomi esim. länsimaihin päin kallellaan erilaisten liittojen kautta.
Jostakin syystä tätä älyvapaata ajatusta ruotsin korvaamisesta venäjällä pidetään ainoana vaihtoehtona, vaikka eihän tässä pakkoruotsi-asiassa ole ennenkään järkiargumenteilla pelattu.
Toisekseen on täyttä fuskaamista sanoa, että "venäjän kielen suosio on kohdannut mahalaskun", jos kerran Helsingissäkin venäjän opetusta ollaan pikemminkin lisäämässä kuin vähentämässä...
Jälleen kerran nollatason mielipiteitä, joita esitetään "virallisena totuutena".
Edit: Voidaan toki olettaa, että Itä-Suomessa tulevaisuuden kieli saattaa olla myös somalia. Ruotsin kielestä kun ei ole mitään hyötyä, mutta somaleiden määrä on jo ohittanut ruotsin kielen puhujien määrän.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425054628845.html?pos=ok-nln
Kansanedustajilla outo välikohtaus junan ravintolavaunussa - "Jumalaton myötähäpeä"
Perussuomalaisten kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen myöntää korottaneensa ääntään edustajatoverilleen junamatkalla.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen kirjoitti torstaina Facebook-sivullaan kohtaamisestaan perussuomalaisten Pertti "Veltto" Virtasen kanssa junan ravintolavaunussa.
Tamperelaisedustajat olivat palaamassa eduskunnasta, jossa sivistysvaliokunta oli edellispäivänä torjunut kansalaisaloitteen ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi.
"Sain junamatkalla Velton vihat 'pakkoruotsista' niskaani. Sain oikein tuplana tai ehkä vielä vähän isompana. Minä, saatanan punakaartikommari ja se saatanan ruotsalainen Modig ja ne pari Rkp:n edustajaa hallituksessa. Me se ruotsi nyt säilytettiin pakollisena", Pekonen kuvaili Virtasen purkausta Facebookissa.
"Ei auta ku istua ja kuunnella. En kommentoi. Jumalaton myötähäpeä. Ei ehkä ihan asiallista käytöstä sanon mä," hän jatkoi.
IS:n perjantai-iltapäivänä tavoittama Virtanen sanoo edelleen ihmettelevänsä Pekosen ja vasemmistoliiton lähtemistä kieliasiassa Rkp:n kelkkaan.
Virtanen myöntää korottaneensa tilanteessa ääntään Pekoselle.
– Kailotin kovasanaisesti, rock'n'roll-laulajan äänellä, Virtanen kuvailee.
Hän kuitenkin kiistää käyttäneensä sanatarkasti kyseisiä ilmaisuja Pekosesta tai sivistysvaliokunnassa istuvasta kansanedustaja Silvia Modigista (vas).
– En tietenkään, hän on kuullut väärin. Tuohan on kamalan vanhakantaista kieltä, Virtanen sanoo.
– Pyydän häneltä anteeksi, jos hän on kuullut sen noin, hän lisää.
Virtasen mukaan Pekonen ei vastannut tai sanonut hänelle koko tilanteessa mitään. Hän myös kertoo saaneensa ravintolavaunussa olleilta aplodit kommenteistaan.
Pekonen taas toteaa IS:lle Virtasen käyttäneen juuri hänen Facebook-päivityksessään kuvailemia sananvalintoja.
Myös Pekonen sanoo ainoastaan Virtasen olleen tilanteessa äänessä.
– Oli siinä kuunteleva osapuoli, en kommentoinut hänen puheitaan lainkaan, Pekonen kuvailee.
– Nämä keskustelut olisi tietysti syytä pitää eduskunnan täysistunnossa tai eduskunnassa ylipäänsä, hän tuumii.
Perussuomalaiset on kannattanut yksituumaisesti ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoisesti. Vasemmistoliitossa kannat ovat jakautuneet, ja esimerkiksi Modig on puolustanut ruotsin opiskelun pakollisuutta.
Pekonen on aiemmin kertonut kannattavansa valinnaisuuden lisäämistä ja pitävänsä esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän opiskelua ruotsin sijaan perusteltuna. Nyt hän sanoo kuitenkin olevansa nykyisen mallin kannalla.
Olisipa tilaisuus trollata näitä pakkoruotsiedustajia. Puhuisin ruotsia ja vaatisin vastaukset ruotsiksi. Kameran käydessä. Ruotsinkielisille puhuisin vaikka ranskaa tai venäjää.
Ja kukapa muukaan raportoi vasemmistopoliitikon Facebook-päivityksestä, jonka aiheena on ikävä kohtaaminen perussuomalaisen poliitikon kanssa, kuin toimittelija Kotkavirta. Tunnen myötähäpeää 8)
Quote from: nollatoleranssi on 27.02.2015, 17:50:31
Quote from: Taikakaulin on 27.02.2015, 08:02:39
QuoteRuotsin asemaa ei ole vara nakertaa
Venäjän ja venäjän kielen houkuttavuus on vuoden sisällä kärsinyt suoranaisen mahalaskun. Myös tarve osata venäjää on pienentynyt radikaalisti. Vain aika näyttää, miten pitkä tästä vaiheesta tulee, mutta mitkään merkit eivät viittaa tilanteen lyhytaikaisuuteen.
Jos kyse olisi valuuttakursseista, asiat palaisivat ennalleen pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Nyt kyse on maailmanpolitiikasta, jossa ei valoa ole näkyvissä.
Ruotsin opettamisesta luopumisen ja edes osittaisen venäjällä korvaamisen hetki meni ohi nopeammin kuin kukaan osasi aavistaa. Edes osittainen luopuminen ruotsista venäjän hyväksi olisi Venäjälle imagovoitto, jota varmasti käytettäisiin tässä tilanteessa sumeilematta hyväksi.
http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/68858-ruotsin-asemaa-ei-ole-vara-nakertaa (http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/68858-ruotsin-asemaa-ei-ole-vara-nakertaa)
"Myös tarve osata ruotsia on pienentynyt radikaalisesti viimeisen vuosisadan aikana kun ruotsinkielisten osuus suomalaisista on puolittunut. Lisäksi englanti on korvannut ruotsin kommunikointikielenä länsinaapureiden kanssa. Mitkään merkit eivät viittaa kehityssuunnan muuttumiseen." -op
Hienoa Veltto, upeaa toimintaa, juuri tuollaisia suuttumisia tarvitaan enemmän ja kovaäänistä puhetta ja kiroilua! Julkisilla paikoillakin!
Kun on aihetta suuttua, silloin suuttumisen saa ja pitää näyttää !!!
Harrastin tutkivaa kansalaisjournalismia ja tarkistin, onko pakkoruotsia vastustaneiden kansanedustajien kanta pysynyt ennallaan koko vaalikauden ajan. Perussuomalaisilta en katsonut, sillä he ovat pitäneet oman linjansa ja tekevät asiasta ryhmäpäätöksen. En tutkinut lainkaan pakkoruotsin kannattajien mielenmuutoksia, koska siirtymä tähän suuntaan on hyvin marginaalista. Löysin Ylen vaalikonedatasta myös kaikkien kesken vaalikauden eduskuntaan nousseiden vastaukset, joten hekään eivät selvinneet kuin koira veräjästä.
Ylen vaalikonekysymys 2011: Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista.
Helsingin Sanomien vaalikonekysymys 2015: Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.
Asettelu on käänteinen, mutta en näe muuta oleellista eroa, sillä molemmissa on kyse nimenomaan ruotsin opiskelun pakollisuudesta. Myös vastausvaihtoehdot (täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä jne.) ovat samoja.
Eduskunnassa tapahtuneet vaihdokset huomioiden kokoomuksella on tällä hetkellä 25, keskustalla 18, demareilla 16, vasemmistoliitolla 6, vihreillä 3, kristillisillä 2 ja vasenryhmällä 1 kansanedustaja, jotka olivat vielä vuonna 2011 pakkoruotsia vastaan. Kokoomukseen on tullut peräti kolme vapaaehtoisuuden kannattajaa pakkoruotsittajien tilalle ja demareille yksi. Lisäksi Koskela on loikannut perussuomalaisista kepuun ja kokoomuksen Männistö puuttui Ilta-Sanomien nimilistasta. Vasemmistoliitolla ja vihreillä muutos on +/- 0. Laskemalla yhteen nämä luvut ja lisäämällä 33 perussuomalaista + Hirvisaari tulee summaksi 105 kansanedustajaa eli selvä enemmistö!
Pakkoruotsin lopettamisesta kantaansa vaihtaneet kansanedustajat
Täysin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta vuonna 2011:
Kopra Jukka (kok.) → jokseenkin eri mieltä
Hänninen Katja (vas.) → jokseenkin eri mieltä
Koskela Laila (kesk.) → ei osaa sanoa
Lehti Eero (kok.) → jokseenkin samaa mieltä
Tolvanen Kari (kok.) → jokseenkin samaa mieltä
Kalmari Anne (kesk.) → jokseenkin samaa mieltä
Rauhala Leena (kd.) → jokseenkin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta vuonna 2011:
Peltonen Tuula (sd.) → täysin eri mieltä
Gustafsson Jukka (sd.) → jokseenkin eri mieltä = JEM (opetusministeri 2011-2013)
Kari Mika (sd.) → JEM
Piirainen Raimo (sd.) → JEM
Tainio Hanna (sd.) → JEM
Wallin Harry (sd.) → JEM
Hautala Lasse (kesk.) → JEM
Katainen Elsi (kesk.) → JEM
Lohi Markus (kesk.) → JEM
Paloniemi Aila (kesk.) → JEM
Savola Mikko (kesk.) → JEM
Jaskari Harri (kok.) → JEM
Toivakka Lenita (kok.) → JEM
Hemmilä Pertti (kok.) → ei osaa sanoa
Pekonen Aino-Kaisa (vas.) → JEM
Moni ei kuitenkaan ole vastannut HS:n vaalikoneeseen, suuri osa tietenkin siksi ettei asetu enää ehdolle, joten vertaan mielenmuutoksia vain vastanneiden määrään.
SDP:n edustajat ovat suhteellisesti pahimpia äänestäjien pettäjiä, sillä vaalikoneeseen vastanneista peräti 6/8 on jo vaihtanut kantansa :facepalm: Näin on siis todistettu oikeaksi hypoteesi, että pohjoismainen sosiaalidemokraatti on alhainen matelija.
Vasemmistoliiton saldo on 2/3. Seuraavina takinkääntäjinä tulevat sitten aina pettävä kepu (6/12) ja kokoomus (4/20), joiden lisäksi lieventyneet kannat. Näiden päälle tulee varmasti lisää kääntymisiä niiltä jotka eivät vaalikoneeseen vastanneet. Vihreiden kaikki 3 ruotsin vapaaehtoisuutta kannattanutta jättävät nyt eduskunnan, joten heidän uskollisuudestaan ei tullut aineistoa.
Tämä haiskahtaa vahvasti siltä, että nämä edustajat ovat aavistaneet aloitteen ehtivän täysistuntoäänestykseen ennen vaalikauden päättymistä ja näin varmistelleet RKP:ta nuoleskelevaa napinpainallustaan, sillä vaalikarjan muisti kestää kyllä muutaman viikon, mutta tunnetusti ei neljää vuotta. Muuten näin massiivinen äänestäjien petkuttaminen ei voi olla selitettävissä.
Lähteet
Ilta-Sanomien nimilista: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html
Ylen vaalikonedata: http://blogit.yle.fi/kehitys-kehittyy/vuoden-2011-vaalikonetiedot-nyt-avoimena-datana
HS:n vaalikone: http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/
Edit. Neljän demarin ja Mika Karin puuttuneet tiedot lisätty.
Kukaan ei ole pitkään aikaan maininnut Helsingin keskustassa sijaitsevia liikehuoneisto-kokonaisuuksia.
Pakkoruotsi on valtava rasite. Sitä opetetaan paljon, mutta huonoin tuloksin. Torstaina Falunissa viestihiihdon jälkeen A-K. Saarinen ja Charlotte Kalla keskustelivat. Ainakin kuulokkeilla erotti selvästi, että he puhuivat....englantia. On ruotsalaisille valtava etu, että he voivat kolmantena kielenään opiskella saksaa, venäjää tms., kun naapurin kilpailijalle se on mahdollista vasta neljäntenä kielenä.
On tainnut tulla säätiöiltä kirjekuoria kansanedustajien työhuoneisiin.
Ilmari Rostilan kirjoitus Italehden blogista:
QuoteKielipoliittinen leikki suomenkielisten kustannuksella jatkuu
Sivistysvaliokunta antoi vihdoin mietintönsä ruotsin valinnaisuutta koskevasta kansalaisaloitteesta. Mietintö kuvaa ruotsin kielen tarpeellisuutta tavalla, joka ei vastaa tosiasioita. Pakollisen ruotsin kielen opiskelua kuvataan kulttuurisena, yleissivistävänä ja yhdenvertaisuutta edistävänä ihanteena. Todellisuus unohdetaan.
Kolme neljästä suomenkielisestä haluaa ruotsin valinnaiseksi. Ruotsin osaamisen tarve koetaan niin pieneksi, että sen opettamista jokaiselle suomenkieliselle ei pidetä perusteltuna.
Perustuslaissa sanotaan, että kummankin väestön, suomen- ja ruotsinkielisen väestön, tarpeet tulee ottaa huomioon samojen perusteiden mukaan. Perustuslaki hyväksyy että kieliväestöjen tarpeet eivät ole samat. Hämäräksi kuitenkin jää, mitä nuo "samat perusteet" ovat?
Politiikan läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden vuoksi sovellettavia perusteita tulisi selventää. Missä valossa kieliväestöjen erilaisia tarpeita tulisi nykypäivänä tarkastella? Mitä perusteiden tulisi olla, jotta väestöjä kohdeltaisiin tasapuolisesti?
Ruotsin osaamisen käytännöllisen tarpeellisuuden ohella valiokunta perustelee toisen kotimaisen pakollisuutta yleissivistyksellä. Yleissivistystä ei pitäisi kuitenkaan määritellä kansalle ja kieliväestölle ylhäältä (kouluviranomaisten taholta tai puoluepoliittisesti) – eikä varsinkaan kansan tahdon vastaisesti.
Sivistysvaliokunnan kanta antaa aiheen ryhtyä tarkastelemaan ennakkoluulottomasti ja kriittisesti, mitä yleissivistys on tänään kansainvälisessä ja monikulttuurisessa maailmassa. Mitä on yleissivistys länsimaisissa demokratioissa lähimpänä viiteryhmänämme? Asia vaatii lisää keskustelua suomenkielisten keskuudessa. Aihetta tulee selventää myös asiantuntijoiden keskuudessa käyttäen apuna kansainvälisen tieteellisen yhteisön näkökulmia. Yleissivistyksen ydintä on varmaankin jokaisen mahdollisuus päästä osalliseksi ihmiskunnan tieteellisestä ja taiteellisesta perinnöstä?
Suomenkielisillä on yleissivistykseensä omiakin näkökohtia. Tähän kuuluu yksilöiden ja kotien vapaa harkinta koskien tarpeellisia vieraita kieliä. Useimmat suomenkieliset pitävät englantia itselleen tarpeellisena kielenä. Englannin osaaminen voidaan tältä pohjalta hyväksyä kuuluvaksi suomenkielisten yleissivistykseen. Tilanne ei ole sama ruotsin kohdalla. Sivistysvaliokunta määritteli ruotsin osaamisen suomenkielisten yleissivistykseksi piittaamatta yksilöiden ja suomenkielisen väestön enemmistön tahdosta. Sivistysvaliokunnan enemmistön kanta ei vaikuta sivistyneeltä.
http://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rostila/2015/02/27/kielipoliittinen-leikki-suomenkielisten-kustannuksella-jatkuu/ (http://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rostila/2015/02/27/kielipoliittinen-leikki-suomenkielisten-kustannuksella-jatkuu/)
Ruotsinkielen pakolliseen koulutukseen suhtaudutaan hysteerisesti ja vaaditaan se lopettamista.
Asia voidaan ratkaista toisinkin.
Muutetaan pakollisen koulutuksen osaamis- ja läsnäolovaatimuksia. Luodaan esimerkiksi ohjelma
"Ruotsin perusteet". Sen osaamisvaatimuksena voi olla yksi sana ja opetukseen osallistuminen vapaaehtoista. Kurssi olisi pakko käydä tenttimässä.
Opettaja: Terve Kalle, tulit sitten tenttimään pakollisen ruotsin perusteet kurssin.
Kalle: Joo
Opettaja: No, mitä tarkoittaa suomeksi ruotsin sana Tack.
Kalle: öööh
Opettaja: Se tarkoittaa "Kiitos". Sanopas nyt Tack, monta kertaa
Kalle: öööhh
Opettaja: Tack tack tack tack
Kalle: Takk, tak, tak
Opettaja: Hyvä, no mitä on Kiitos ruotsin kielessä?
Kalle: Tak
Opettaja: Loistavaa, olet läpäissyt pakollisen ruotsinkielen!
Edelläkuvatulla tavalla menisi kantisten opettaminen.
Mutta ruotsista olisi todella hyötyä siirtolaisten valinnassa, jos Suomella olisi
järkevä kanadalaistyyppinen siirtolaispolitiikka hieman terästettynä.
Ahmed pyrkii Suomeen siirtolaiseksi. Hän pääsee haastatteluun, jossa testataan
Suomen molempien virallisten kielten taitoa. Tapahtumapaikka on Suomen ulkomaanedustusto
lähinnä Ahmedin kotimaata.
Virkailija: Olet sitten laittannut hakemukseesi suomen osaamistasoksi "natiivi"
ja ruotsista "melkein natiivi". No testataanpa. Tässä Tolstoin Sota ja rauha. Käännä kolmas
luku suomeksi ja samma på svenska.
Ahmed: Äbälwäbäl.. allahu akbar...
Virkailija: Oikein hyvältä näyttää... oho tuossa on väärä sijamuoto ja tuossa. Ruotsin verbeissä
ei ole kaikki mennyt putkeen. Sori, pisteesi eivät riitä. Et saa siirtolaisviisumia. Ja lasku on sitten
855 euroa, kiitos.
Ahmed päättää silti kokeilla onneaan ja tulee rajalle perheineen.
Rajamies: Tervetuloa Suomeen. Onko viisumia?
Ahmed: Äbälwäbäl ... allahu akbar
Rajamies: Ei siis ole... palautamme teidät heti. Portti numero 34, kiitos.
Ahmed: Äbäl wäbäl allahu akbar asyl asyl
Rajamies: Olisitte heti sanonut... tottahan aina saatte turvapaikan. Suomen valtio
on sopinut Malin gebardisuikkapääministerin kanssa, että Suomesta turvapaikkaa
hakevat muslimit saavat heti turvapaikan Malista. Tulee muuten Suomelle edulliseksi.
Lähetämme kerran vuodessa uuden Mersun pääministerille korvaukseksi.
Eli se on portti 34, olkaa hyvä.
Toimittaja Jan-Erik Andelin moitiskelee Höblän pääkirjoituksessa pakkoruotsia puolustelevaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Vahasaloa. Jopa suomenruotsalaisia itseään vaivaannuttaa Vahasalon argumentointi, että pakkoruotsia muka tarvittaisiin ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, kun oikeasti yhä suurempi osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä ja pärjää Andelinin mukaan tarpeen tullen mainiosti suomella. Sitä paitsi vain viidesosa palveluista on julkisella sektorilla, jota kielilait koskevat.
QuoteYksi sivistysvaliokunnan tiukimmista äänestyksistä päättyi 9–8 ja hylkäsi Keskustan tuen Itä-Suomen kunnille, jotka haluavat venäjän vaihtoehdoksi ruotsille seitsemännellä luokalla. Tälle kokeilulle pitäisi olla tilaa Suomen rajojen sisällä ilman, että se häiritsee ruotsin asemaa historiallisena kansalliskielenä.
Rkp:n nostama huoli siitä, että joissain kunnissa syntyisi joukko ihmisiä, jotka 20-30 vuoden päästä kaipaisivat menettämäänsä ruotsinkielistä nuoruutta tuo mieleen lähinnä tiukkapipon, joka ei pysty nukkumaan, koska tuhannen palan palapelistä puuttuu palasia. (käännös)
Hbl: Svenskan låst kring förvaltning (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-02-26/726591/svenskan-last-kring-forvaltning) 26.2.2015
Pakkoruotsia puolustellaan sillä, että sen poistaminen olisi rasismusta ja syrjintää. Tällä rasismiulvonnalla on saatu vasemmistolaiset muuttamaan kantaansa pakkoruotsimyönteiseksi.
Lainaanpä tähän viestin rassssismin vastustajien palstalta, joka kuvastaa hyvin tätä keskustelua:
QuoteSanonpa illan päätteksi minäkin mielipiteeni tässä pakkoruotsiasiassa. Minä en pysty järjellä ymmärtämään miten hyväsydämiset ihmiset kuten te kaikki tällä pystytte rationalisoimaan sen, että menette persujen kelkkaan tässä pakkosuomi-asiassa. Sanokaa mitä sanotte, mutta jos tuo laki menee läpi niin persujen laariin siinä sataa pisteitä. Herran tähden, hehän ovat tehneet siitä yhden tärkeimmistä vaaliteemoistaankin. Näen sieluni silmin sen oksettavan "me tehtiin se"-öyhötyksen joka siitä seuraisi jos tämä laki menis läpi. Ja miksi? Miten ihmeessä se pakkoruotsi on teiltä pois? Oikeasti? Aikuisten oikeasti? Äidinkieleni on suomi ja minäkin olen pakkoruotsini lusinut. En voi väittää että se on minulla mitenkään hanskassa. Käytän sitä harvakseltaan, jonkun kerran vuodessa, mutta en kauhean hyvällä menestyksellä. Ja silti, en koe että siinä on koskaan ollut minulta yhtikäs mitään pois. Te vastustatte täällä syrjintää. Rasismia. Vihaa. Suomenruotsalaiset kokevat kaikkea tätä.
Tämä pakkoruotsitouhu on monien mielestä tasan tarkkaan syrjivä. Sen voi lukea ihan täälläkin jos ei muuten usko. Monet - ei kaikki, mutta monet - on huolissaan tulevaisuudesta. Oman kielen palveluista, kulttuurista, asemasta. Ettekö te olisi jos olisitte vastaavassa tilanteessa? Minä varmasti olisin vaikka onkin vaikea kuvitella miltä heistä tuntuu. Suomenruotsalaiset ovat maamme ehkä suvaitsevaisin kansanryhmä. He puolustavat vähemmistöjä syrjinnältä ja rasismilta. Tässäkin ryhmässä vilkuu suhteettoman paljon ruotsinkielisiä sukunimiä. Miksi on näin? Olisko siksi, että he tietävät millaista on olla vähemmistö? Millaista on olla syrjitty? Millaista on olla kohde? Siksi he puolustavat muita. Ja mitä täällä tehdään? Kuvainnollisesti syljetään heitä vasten kasvoja. Ja tämmösessä asiassa, mikä ei ole keneltäkään pois. Toistan; ei mitenkään pois. Miten te kehtaatte? Minä en kehtaisi. Hyvää yötä ja suvaitsevia unia!
https://www.facebook.com/groups/114311111913455/permalink/924886977522527/
Tosin epäilen, että tuon viestin kirjoittaja on trolli. Moni suvakki tuntuu kuitenkin komppaavan suu vaahdossa. :D
^
Ainoa syy miksi pakkoruotsia kannatetaan joissakin piireissä saattaa johtua siitä, että "Ei oltaisi samaa mieltä kuin ne vastustajiksi leimatut henkilöt". Siihen sitten keksitään kaikenmaailman tekoselityksiä, kuten puhe "sivistyksestä" yms.
Hyvin vaikuttavat menevän läpi myös nuo höpöpuheet "palveluiden katoamisesta". Samat henkilöt eivät ole kuitenkaan huolissaan siitä, että Suomessa on jo isompi osuus muunkielisiä kuin ruotsinkielisiä ja heidän palveluiden tasosta ei tarvitse olla mitenkään huolissaan.
On myös varsin erikoista olettaa, että jos kielelle on oikeaa tarvetta, niin palvelut katoaisivat tuosta vain...
Ainoat järkisyyt kannattaa pakkoruotsia johtuvat pakkoruotsittajan tai hänen lähipiirinsä siitä saamaan omaan henkilökohtaiseen etuun. Bättre folkin näkökulmasta pakkoruotsissa voi siis olla järkeä, mutta koko Suomen kannalta ei ole yhtään järkisyytä, miksi kaikki pakotettaisiin opiskelemaan ruotsia.
Quote
Torstai 5.3. klo 16.00
Suullinen kyselytunti. Ainoassa käsittelyssä sivistysvaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/organisaatio/taysistunto/viikontaysistunnot.htx
Pakottaminen ei ehkä perustukaan järkeen, eikä ole koskaan perustunutkaan. Pakottaminen on päämäärä, kieli on pelkä väline.
Porvoossa ei annettu verovaroin tukea inkerinsuomalaiselle ruotsinkielen opiskeluun. Ruotsinkielisellä nimellä varustettu virkahenkilö pitää päätöstä vääränä. Mikä hitto siinä on, etteivät mamut osaa tehdä mitään ilman rahallista tukea :facepalm:? Itse olen opiskellut kieliä ihan omalla kustannuksellani. Uutinen löytyy YLEn tuoreimmista, linkkiä en laita kun se piakkoin vanhenee.
Quote
Andrei Erokhin muutti Porvooseen kuusi vuotta sitten. Silloin alkoi inkeriläistaustaisen miehen suomen opiskelu. Samoihin aikoihin sähkökemian insinööri pyöritti nettikauppaa, mutta mies päätyi lopulta työttömäksi.
– Työharjoittelussa huomasin, että iso osa asiakkaista oli ruotsinkielisiä. Siksi päätin ryhtyä opiskelemaan kieltä. Ajattelin sen parantavan työnsaantimahdollisuuksiani, huokaa Erokhin.
Ruotsi ei tuo työllistymistä
Mies ilmoittautui Borgå Folkakademin ruotsin kurssille ja haki kaupungilta tukea opintomateriaaleihin. Sitä ei myönnetty.
Porvoon sosiaaliviranomaiset olivat tylynä. Rahaa opintojen tukemiseen ei heru, koska suomi on valtaväestön arkikieli ja työssä käytettävä kieli.
Kaksikielisessä kaupungissa ruotsinkielisiä on joka kolmas ja kieltä käytetään joka puolella. Mutta virkapäätöksen mukaan ruotsin osaaminen ei tue Erokhinin työllistymistä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Maria Andersson sanoo, ettei ratkaisu ole oikea. Siksipä se tutkitaan.
– Tämä ei ole Porvoon kaupungin linjauksen mukainen ratkaisu. Asia selvitetään perinpohjin, hän vakuuttaa.
Quote from: Shemeikka on 02.03.2015, 13:42:27
Porvoossa ei annettu verovaroin tukea inkerinsuomalaiselle ruotsinkielen opiskeluun. Ruotsinkielisellä nimellä varustettu virkahenkilö pitää päätöstä vääränä. Mikä hitto siinä on, etteivät mamut osaa tehdä mitään ilman rahallista tukea :facepalm:? Itse olen opiskellut kieliä ihan omalla kustannuksellani. Uutinen löytyy YLEn tuoreimmista, linkkiä en laita kun se piakkoin vanhenee.
Itse olen opiskellut kieliä ihan ilmaiseksi. Kirjastosta lainaaminen ei tietääkseni missään Suomen kunnassa ole vielä maksullista ja netistä löytyy vaikka tswanankielistä materiaalia yllinkyllin puhumattakaan yleisimmistä eurooppalaisista kielistä.
QuotePS: Kansalaisaloitteet käsiteltävä asianmukaisesti
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen kansalaisaloitteiden käsittelyn turvaamisesta.
Kansalaisaloite on uusi vaikutusmuoto ja se on saavuttanut laajan suosion. Tähän mennessä eduskuntaan on tullut käsiteltäväksi kuusi kansalaisaloitetta ja vireillä on lukuisia. Kun vaalikausi päättyy, ne kansalaisaloitteet, joita ei ole ehditty käsitellä, raukeavat.
– Esimerkiksi ruotsin kielen valinnaisuutta koskevan kansalaisaloitteen käsittely ajoittui vaalikauden loppuun ja oli olemassa todellinen riski, ettei sivistysvaliokunnan asiaruuhkan seurauksena aloitetta ehdittäisi käsitellä kuluvan vaalikauden aikana, perussuomalaisten valiokuntavastaavana sivistysvaliokunnassa toimiva kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa harmittelee.
Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset katsovat, että mikäli kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan aidosti lisätä ja kunnioittaa, olisi perusteltua taata kansalaisaloitteiden asianmukaisen käsittelyn toteutuminen aloitteen saapumisajankohdasta riippumatta.
Kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, aiotaanko kansalaisaloite-järjestelmää kehittää siten, että kansalaisaloitteet tulevat varmasti käsitellyiksi.
https://www.suomenuutiset.fi/ps-kansalaisaloitteet-kasiteltava-asianmukaisesti/ (https://www.suomenuutiset.fi/ps-kansalaisaloitteet-kasiteltava-asianmukaisesti/)
QuoteEduskunta käsittelee tämän viikon torstaina sivistysvaliokunnan mietintöä, jossa esitetään hylättäväksi kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.
Sitä seuraa keskustelu aiheesta ja äänestys, sillä sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jättivät mietintöön eriävän vastalauseen. Eduskunta mitä todennäköisimmin hylkää aloitteen.
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Kansalaisaloite vakiinnutti paikkansa (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1425183395453) 2.3.2015
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja olisi voinut tarkentaa, miksi aloitteen hylkääminen on hänen mielestään todennäköistä. Vaalikoneiden mukaan pakkoruotsin vastustajia on nykyisessä eduskunnassa selvästi enemmän kuin kannattajia. Yksikään puolue ei ole toistaiseksi ilmoittanut sitovansa kansanedustajien käsiä tulevassa äänestyksessä.
Mikäli kansanedustajat eivät käännä takkiaan äänestäjille ilmoittamaansa nähden, eivätkä ryhmät pakota edustajiaan äänestämään kansalaisaloitetta vastaan, eduskunta näyttäisi todennäköisimmin hyväksyvän aloitteen.
Erilliset vastalauseet jättivät myös Kokoomuksen ja Keskustan edustajat.
Ei nyt viitsitä niuhottaa kun Hesari on kerrankin oikeassa. Tietysti sanamuoto olisi voinut olla eri, kuten vaikkapa "kansalaisten selkeän enemmistön tahdon vastaisesti ja vaalilupausten vastaisesti Eduskunta todennäköisesti hylkää esityksen, koska näin on kabineteissa sovittu."
QuoteNärbild må. 2.3.2015, kl 20.00
Yle Fem, tisdag 3.3.2015, kl 17.25.
Jo Yle Areenassa (http://areena.yle.fi/tv/2416723):
QuoteSteinerkoululaiset eivät ole yhteydessä toisiinsa. Miksi käsipallon on oltava ruotsinkielisten laji? Antti Tuuri asuu ruotsinkielisellä alueella. Ramppi-Rampen murentaa kielimuuria.
Tältä Suomi näyttää kirjailijalle ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta käsin:
QuoteAntti Tuuri on vakuuttunut että yksikielisyys on aina eristävää kielestä riippumatta. Kun katsotaan vain ruotsinkielistä televisiota ja luetaan vain ruotsinkielisiä sanomalehtiä, unohdetaan samalla osa Suomesta.
- Samalla tavalla on Itä-Suomessa, jossa halutaan lopettaa ruotsin lukeminen kouluissa. He eivät tule ajatelleeksi, että joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia. Vanhemmat sulkevat lapsiltaan puolet Suomesta, hän sanoo. (käännös)
Svenska Yle: "Språket skiljer oss åt" (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/02/spraket-skiljer-oss) 2.3.2015
Quote from: Roope on 02.03.2015, 16:56:00
QuoteSamalla tavalla on Itä-Suomessa, jossa halutaan lopettaa ruotsin lukeminen kouluissa. He eivät tule ajatelleeksi, että joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia. Vanhemmat sulkevat lapsiltaan puolet Suomesta
Jostakin syystä tuo ei koskaan mene toiste päin, vaikka jotkut eivät puhuisi suomea ollenkaan...
Kuinka paljon Suomesta löytyy myös ns. puhtaita ruotsinkielisiä alueita, joissa ei pärjäisi suomen kielellä?
QuoteAamulehden ja korkeakoulujen yhteisessä vaalipaneelissa kaikki panelistit olivat ruotsin kielen vapaaehtoisuuden kannalla. Kaikki panelistit olivat kuitenkin sitä mieltä, että monipuolista kielitaitoa tarvitaan.
Aamulehti: Panelistit: Ruotsista voisi tulla vapaaehtoinen – katso video Aamulehden vaalikeskustelusta (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194964460118/artikkeli/panelistit+ruotsista+voisi+tulla+vapaaehtoinen+katso+video+aamulehden+vaalikeskustelusta.html) 2.3.2015
QuoteVaalipaneelissa keskustelemassa:
Olli-Poika Parviainen (vihr)
Virva-Mari Rask (vas)
Minna Sarvijärvi (kesk)
Sakari Puisto (ps)
Sofia Vikman (kok)
Petri Karisma eduskuntaan 2015 (sd)
Riitta Kuismanen eduskuntavaaliehdokas 2015 (kd)
Tiina Malinen (piraatit)
Quote from: Roope on 02.03.2015, 17:12:13
QuoteAamulehden ja korkeakoulujen yhteisessä vaalipaneelissa kaikki panelistit olivat ruotsin kielen vapaaehtoisuuden kannalla. Kaikki panelistit olivat kuitenkin sitä mieltä, että monipuolista kielitaitoa tarvitaan.
Aamulehti: Panelistit: Ruotsista voisi tulla vapaaehtoinen – katso video Aamulehden vaalikeskustelusta (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194964460118/artikkeli/panelistit+ruotsista+voisi+tulla+vapaaehtoinen+katso+video+aamulehden+vaalikeskustelusta.html) 2.3.2015
QuoteVaalipaneelissa keskustelemassa:
Olli-Poika Parviainen (vihr)
Virva-Mari Rask (vas)
Minna Sarvijärvi (kesk)
Sakari Puisto (ps)
Sofia Vikman (kok)
Petri Karisma eduskuntaan 2015 (sd)
Riitta Kuismanen eduskuntavaaliehdokas 2015 (kd)
Tiina Malinen (piraatit)
Nämä paneelit eivät kerro asioista yhtikäs mitään, jos virallisissa äänestyksissä ja valiokunnissa muutetaankin kanta päinvastaiseksi. Sen takia eduskuntakysely kaikilta kansanedustajilta olisi ainoa oikea vaihtoehto asian toteamiseen.
Quotejoensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia
1. kieltä voi opetella kun sitä tarvitsee.
2. Suomeen tulee tuhansia ihmisiä joka vuosi, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia. Eipä ole Länsi-, Itä- Pohjois- tai Etelä- Suomi heiltä suljettu.
Quote from: Roope on 02.03.2015, 15:16:11Yksikään puolue ei ole toistaiseksi ilmoittanut sitovansa kansanedustajien käsiä tulevassa äänestyksessä.
SDP:n ryhmäjohtaja on kyllä antanut tällaisen lausunnon, tosin tuosta on vierähtänyt jo puolitoista vuotta:
Quote from: HS 12.8.2013On todennäköistä, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi ei tule etenemään eduskunnassa. Hallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, sillä sitä ei ole hallitusohjelmassa, uskoo Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Hänen mukaansa demarit äänestävät kansalaisaloitetta vastaan.
http://www.hs.fi/politiikka/a1376273063752
Quote from: Jaakko Sivonen on 02.03.2015, 17:31:17
SDP:n ryhmäjohtaja on kyllä antanut tällaisen lausunnon, tosin tuosta on vierähtänyt jo puolitoista vuotta
Backman totesi viime keväänä kansalaisaloitteesta, että "ryhmäkurista ei ole keskusteltu", mutta että puolue kannattaa pakkoruotsia. Demarijohto yrittänee panna rivinsä ojennukseen "antamalla ymmärtää", mutta ei varmaankaan näin vaalien alla halua julkisesti profiloitua pakkoruotsia jopa ryhmäkurin kautta ajavaksi puolueeksi. Viimeistään pakkoruotsikeskustelulle omistetulla torstain kyselytunnilla luultavasti selviää, miten Sdp asiassa etenee.
YLE:n 2011 eduskuntavaalikonevastausten perusteella aloitteen pitäisi mennä läpi äänin 98-90.
Tällä sivustolla ne istuvat kansanedustajat, jotka puolsivat pakkoruotsin poistoa vaalikoneessa:
http://withintellus.com/2011-lupaukset.html
^Sivuston listalta puuttuu kokoomuksen Lasse Männistö ja Häkämiehen tilalle eduskuntaan noussut Anu Urpalainen, jotka molemmat vastasivat pakkoruotsin säilyttämisestä jokseenkin eri mieltä. Näin ollen pakkoruotsin vastustajia on ainakin 100, ja jos vaikkapa kolmesta perussuomalaisesta, jotka eivät vastanneet vaalikoneeseen, yksikin puolsi pakkoruotsin poistoa, pitäisi heillä olla nyt enemmistö eduskunnassa. Takinkääntöjen vuoksi näin ei kuitenkaan ole.
Quote from: Chew Bacca on 02.03.2015, 13:06:41
Pakottaminen ei ehkä perustukaan järkeen, eikä ole koskaan perustunutkaan. Pakottaminen on päämäärä, kieli on pelkä väline.
Noin korjattuna komppaan enemmän.. Tai voidaan muotoilla hiukan:
Pakottaminen perustuu järkeen, jossa pakottaminen on päämäärä, kieli on pelkkä väline, eikä ole koskaan muuta ollutkaan.
" Turvattava ruotsinkielisten palvelut" kuullaan varmaan moneen kertaan torstaina. Haavoittuvassa asemassa olevan vähemmistön, RKP:n, viimeinen hätähuuto.
Samaa ulinaa kuuluu tietysti muistakin puolueista, etuoikeutetut haluavat pitää kynsin hampain kiinni RKP:n palveluista itselleen. Olla lähellä jotain suurta, "ajatella! Tuo RKP:n ruotsinkielinen puhui minulle! Mikäs hänen nimensä nyt olikaan..Ai niin, Päivi Stårgard! "
QuotePoliisi maksoi ruotsin tutkinnon omasta pussista – "En usko, että koskaan käytän kieltä"
TYÖ Vanhempi konstaapeli ei tarvitse ruotsia työssään, mutta ei myöskään voi hakea uutta virkaa ilman ruotsin kielen taitoa.
Vanhempi konstaapeli Mikko Leino opiskeli marras–joulukuussa 30 tuntia ruotsia, jotta hän läpäisisi kielitutkinnon ja olisi pätevä hakemaan virkoja esimerkiksi oman poliisilaitoksen sisällä. Käytännössä hän ei usko ruotsia työssään tarvitsevansa.
Valmennuksen tutkintoon kustansi työnantaja, mutta kielitutkinto pitää kustantaa itse. Suullinen ja kirjallinen koe maksavat yhteensä 158 euroa. Kokeet voi suorittaa erikseenkin, mutta molemmista on päästävä läpi tyydyttävin arvosanoin.
Leino kävi kielitutkintokokeessa heti valmennusjakson jälkeen joulukuussa. Hän ei läpäissyt sitä.
– Ensiksi ajattelin, että antaa olla, mutta kun vain yhdestä kuudesta osiosta tuli hylätty, ajattelin, että yritän vielä toisen kerran.
Hän kertoo, että myös tutkintoon osallistuneet kollegat pitivät koetta vaikeana.
– Osa ei päässyt mistään osiosta läpi. Minä olen sentään lukenut pitkän ruotsin koulussa, enkä silti läpäissyt koetta, hän miettii.
Hänen mielestään koko vaatimus ruotsin kielen osaamisesta on turha. Enemmän asiakkaissa tulee vastaan muun muassa englantia, viroa ja venäjää puhuvia.
– Kyllä tämä turhauttaa, Järvenpäässä työskentelevä Leino myöntää.
Leino ihmettelee kollegoidensa tapaan myös sitä, että tutkintomaksu eli 158 euroa pitää maksaa itse ja itse tutkinto pitää suorittaa omalla ajalla.
– En tiedä, mihin se perustuu, mutta kallista tulee, jos ei millään pääse läpi, hän naurahtaa.
Nykyisessä virassaan Leino voi jatkaa ilman kielitutkinnon suorittamistakin. Mutta jos hänellä ei ole todistusta ruotsin kielen osaamisesta, ei hän käytännössä voi edetä urallaan eikä hakea virkoja kaksikielisistä poliisilaitoksista, joita lähes kaikki Suomen poliisilaitokset ovat.
Järvenpään poliisiasemalla järjestettyyn valmennukseen osallistui viime vuoden lopulla 55 poliisia.
– Jotkut ovat pitäneet kielitutkintoa kovinkin vaikeana, vaikka siinä ei vaadita hyvää arvosanaa, vaan tyydyttävä riittää, myöntää henkilöstön kehittämispäällikkö Tapio Poranen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.
Leino arvioi, että vain noin 20–30 prosenttia tutkintokokeessa olleista läpäisi sen.
– Turhautuneisuutta on ollut myös laitoksen opetuspakettiin, hän sanoo viitaten kielitutkinnon heikkoon läpäisyprosenttiin.
Poranen korostaa, että nykyään kielitutkinto kuuluu poliisin perustutkintoon. Osalla vanhemman polvenkin poliiseista on jo vaadittava kielitaito, eikä heidän tarvitse kielitutkintoa suorittaa.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269981-poliisi-maksoi-ruotsin-tutkinnon-omasta-pussista-en-usko-etta-koskaan-kaytan-kielta (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269981-poliisi-maksoi-ruotsin-tutkinnon-omasta-pussista-en-usko-etta-koskaan-kaytan-kielta)
QuoteVapaaehtoinen ruotsi haitallista suomenkielisille
Vapaaehtoinen kouluruotsi löisi kiilan kieliryhmien välille, lisäisi segregaatiota ja johtaisi takaisiin luokkayhteiskunnan kielitaitoon. Näin sanoo STT:n haastattelema tutkija.
Olisi suomenkielisille kauhuskenaario, jos eduskunta hyväksyisi perjantaina kansalaisaloitteen, joka tekisi kouluruotsista vapaaehtoisen, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund. Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander puhuu paluusta luokkayhteiskunnan kielitaitoon.
– Ennen peruskoulua vain ne, jotka menivät oppikouluun, oppivat ruotsia. Ja ennen toista maailmansotaa vain viisi prosenttia teki niin, muistuttaa Meinander.
Hän huomauttaa, että Helsingin ruotsinkielisestä työväenluokasta on tullut niin pieni, koska se on pystynyt hyödyntämään kielitaitoaan ja muuttunut keskiluokaksi. Pakollisen kouluruotsin poistaminen hyödyttäisi myös nyt ruotsintaitoisia ja laittaisi ne, jotka eivät ole lukeneet ruotsia, huonompaan asemaan työmarkkinoilla, huomauttaa Meinander, Österlund ja Abo Akademin sosiologian professori Susan Sundback.
Jos alueelliset kokeilut otetaan käyttöön, ne jotka eivät ole lukeneet ruotsia, joutuvat huonompaan asemaan, sanovat Österlund ja Sundback.
Kyllä kansalaisaloitteelle olisi takaisku suomenruotsalaisuudelle kokonaisuudessaan, koska on jo nyt vaikea saada ruotsinkielistä palvelua ja tietoa eri paikoissa, sanoo Sundback.
– Ei voida ajatella, että suomenruotsalaiset ottaisivat kaikki molempia kieliä vaativat työt, hän sanoo, ja toteaa, että suomenruotsalaisia olisi tuskin tarpeeksi.
Vahvistaa uhan tunnetta
Se olisi myös takaisku ruotsi kielen asemalle ja periaatteella yhtäläisistä edellytyksistä molemmille kieliryhmille, hän sanoo. Sellainen päätös vahvistaisi suomenruotsalaisten tunnetta, että he ovat uhattuja kieliryhmänä ja heidän pitäisi kääntyä taas sisäänpäin, samalla kun kieliryhmien väliset yhteydet huonontuisivat.
– Itsensä selvästi ruotsinkielisiksi tuntevat kokisivat, että ruotsinkielisten ja suomenkielisten väliin on lyöty kiila ja he eivät enää tuntisi itseään tervetulleiksi tässä maassa. Sitten on se vähemmistö suomenruotsalaisia, jotka ovat hyvin kaksikielisiä ja katsovat keiltä lähinnä henkilökohtaisesta ja käytännöllisestä näkökulmasta. Heille ei ehkä olisi suurta eroa, miten tilanne on virallisesti. Monet heistä käyttävät muutenkin suomea monissa yhteyksissä, kun odottaisi käytettävän ruotsia, sanoo Sundback.
Paradoksaalinen vaatimus
Meinander sanoo, että vapaaehtoiseen kouluruotsiin sisältyisi taas yksi askel pois yhtenäiskulttuurista. Ne jotka osaavat ruotsia, voivat seurata ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä ja pohjoismaisia virtauksia, kun taas ne, jotka eivät osaa ruotsia, jäisivät ulkopuolelle.
– Se on paradoksi. Perussuomalaiset yrittävät palauttaa vanhan yhtenäiskulttuurin. Mutta se ei ollut yksikielinen, sanoo Meinander.
Hän huomauttaa, että Neuvostoliiton uhka tasoitti 1930-luvun kieliriidat ja monista vanhoista piintyneistä aitosuomalaisista tuli nordisteja. Esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen oli aitosuomalainen, mutta tajusi kylmän sodan aikana, että Suomi tarvitsee Ruotsia. Vuonna 1968 hän hyväksyi ruotsin pakolliseksi aineeksi peruskoulussa.
– Myös Lauri Puntila, joka perusti Suomen kulttuurirahaston, oli raivoisa aitosuomalainen, josta tuli nordisti, sanoo Meinander.
Kohtalonkysymys
Jos pakollinen kouluruotsi lakkautetaan, ei sitä voida koskaan palauttaa, sanoo Meinander. Se voisi jopa lisätä ennakkoluuloja, kun suomea puhuvat eivät joutuisi kosketuksiin ruotsin kanssa edes koulussa. Meinander ei kuitenkaan näe kansalaisaloitetta kohtalonkysymykseksi Suomen ruotsalaisuudelle. Kansalaisaloite muuttaisi lainsäädännön vastaamaan todellisuutta – että on turha yrittää saada ruotsinkielistä palvelua, sanoo Meinander.
Österlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.
– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.
Hänkään ei halua puhua kohtalonkysymyksestä. Mutta:
– On kohtalonkysymys, jos me suomenruotsalaiset sahaamme oksaa, jolla istumme luulemalla, että meistä tulisi suositumpia tekemällä ruotsista vapaaehtoista.
Voi vaikuttaa tulevaisuuteen
Susan Sundback huomauttaa, että suomenruotsalainen verkosto on riippuvainen lainsäädännöstä ja sen antamista takuista.
– Mikäli suomenkielisten ei tarvitse oppia ruotsia, voi käydä niin, että poliittiset tuulet kääntyvät niin paljon, että aletaan muuttaa kielilainsäädäntöä, joka on mahdollistanut meidän säilyttää merkittäviä laitoksia ja saada yhteiskunnan tukea tasavertaisesti ruotsinkielisille kouluille, radiolle ja televisiolle.
Jotta ruotsi voi kehittyä ja uudistua samassa tahdissa yhteiskunnan kanssa on ruotsin oltava kieli, jota voi käyttää kaikkialla yhteiskunnassa.
– On oltava sana kaikkeen. (käännös)
HBL/STT: Frivillig svenska försämrar för finnar (http://hbl.fi/nyheter/2015-03-03/728231/frivillig-svenska-forsamrar-finnar) 3.3.2015
Quote
Österlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.
– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.
Ai, minusta siitä on helppo puhua. Mikähän auttaisi Österlundin puhumisvaikeuksiin? Koulutus?
Suomeksi: rikkaus ja voimavara.
Eivät keksi uusia valeita ja vanhat alkavat haista härskiltä. Joka tapauksessa perustelut jo tehdylle päätökselle ovat tässä.
QuoteÖsterlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.
– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.
Österlund on siis sitä mieltä, että Suomesta tuli kaksikielinen maa vasta 1970-luvun vaihteessa?
Tosiaan jos on vaikea puhua, olen kuullut esimerkiksi puheterapiasta. On kuulemma auttanut monia. Tosin heillä, joita se on auttanut, ei ole tietääkseni ollut mitään ideologista lukkoa taustalla.
Lainaan tuolta ylempää itseäni. Ruotsipuolue on niin syvällä poterossaan että turha keksiä uusia vastaväitteitä.
Quote from: Chew Bacca on 27.02.2015, 08:56:19
Pakkoruotsin kanssa ollaan samassa umpikujassa kuin monikulttuurin kanssa. Päätään voi lyödä kiviseinään ja varjonyrkkeillä keskustelun ja argumentoinnin teeskentelijöiden kanssa. Tosiasiassa väittelyn aika on ohi. Puheet pitää suunnata suoraan äänestävälle kansalle ja kuitata vastapuolen ininä ja kusetus ylenkatseella.
Joten syväluotaava anaalyysini tutkiskelijoille:
[paskanaurua] Menkää nyt jo helvettiin. Ruotsia ei tarvitse kukaan.
Quote from: Chew Bacca on 03.03.2015, 15:33:17
Ruotsia ei tarvitse kukaan.
Hmm, 10 miljoonan puhujan ruotsi, vai 150 miljoonan puhujan venäjä, vai kenties 1,5 miljardin puhujan kiina? Hmm, hmm, valintoja, valintoja... Ai niin, mutku se ruotsin kieli on
portti muihin kieliin... :roll:
(*) en tietenkään ole sitä mieltä ettei kukaan tarvitsisi ruotsia. Kiva kielihän se on, ja hyödyllinen jos sen on oppinut ja osannut hyödyntää. Mutta pakko. Siitä pitää päästä. "Kukaan ei tarvitse ruotsia" on sellainen lausunto jonka äänestäjäkin ymmärtää.
Quote from: J.M on 03.03.2015, 15:42:16
Quote from: Chew Bacca on 03.03.2015, 15:33:17
Ruotsia ei tarvitse kukaan.
Hmm, 10 miljoonan puhujan ruotsi, vai 150 miljoonan puhujan venäjä, vai kenties 1,5 miljardin puhujan kiina? Hmm, hmm, valintoja, valintoja... Ai niin, mutku se ruotsin kieli on portti muihin kieliin... :roll:
Ihmeellistä että muissa maissa ei ole keksitty sitä, että ruotsi on portti muihin kieliin. Eikös RKP:n pitäisi ajaa pakkoruotsia Kiinaan, Japaniin, Venäjälle, Brasiliaan, tai vähintäänkin suomalais-ugrilaiseen Unkariin? Miten niiden maiden oppilaat voivat oppia germaanisia kieliä, jos he eivät opettele ensin porttikieli ruotsia? :roll:
Quote from: Jaakko Sivonen on 03.03.2015, 15:48:25
Ihmeellistä että muissa maissa ei ole keksitty sitä, että ruotsi on portti muihin kieliin. Eikös RKP:n pitäisi ajaa pakkoruotsia Kiinaan, Japaniin, Venäjälle, Brasiliaan, tai vähintäänkin suomalais-ugrilaiseen Unkariin? Miten niiden maiden oppilaat voivat oppia germaanisia kieliä, jos he eivät opettele ensin porttikieli ruotsia? :roll:
Ajatteles RKPläisten päiväunia: Ruotsista uusi Lingua franca.
Orgasmi, ja herääminen.
Kyllä minä nyt hieman uskallan väittää että jossain Tammisaaressa tai Kristiinankaupungissa ruotsin kielen taito voi olla yllättävänkin hyvä taito omata. Ei kuitenkaan missään Pihtiputaalla tai Savitaipaleella jos nyt ihan randomina kaksi paikkakuntaa vedän hatusta.
Itse asiassa, pari viikkoa sitten kävin Vaasassa. Siellä ruotsin kieli on läsnä joka paikassa mutta oletuskieli tuntemattomille puhuttaessa on suomi. Ruotsia ei silti voi välttyä kuulemasta. Helsingissäkin saattaa joskus mennä päiväkausiakin että ruotsia ei kuule ollenkaan.
Österlund, Meinander ja Sundback eli hurri x3 siinä yrittää perustella pakkoa ja ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa. Eikö löytynyt yhtään suomalaista puhumaan pakon puolesta?
Quote from: Roope on 03.03.2015, 14:45:41
Quote
Paradoksaalinen vaatimus
Meinander sanoo, että vapaaehtoiseen kouluruotsiin sisältyisi taas yksi askel pois yhtenäiskulttuurista. Ne jotka osaavat ruotsia, voivat seurata ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä ja pohjoismaisia virtauksia, kun taas ne, jotka eivät osaa ruotsia, jäisivät ulkopuolelle.
– Se on paradoksi. Perussuomalaiset yrittävät palauttaa vanhan yhtenäiskulttuurin. Mutta se ei ollut yksikielinen, sanoo Meinander.
(käännös)
HBL/STT: Frivillig svenska försämrar för finnar (http://hbl.fi/nyheter/2015-03-03/728231/frivillig-svenska-forsamrar-finnar) 3.3.2015
RKP aluspuolueineen haluaa pois yhtenäiskulttuurista, mutta puolustavat silti henkeen ja vereen heidän mielestään "yhtenäiskulttuuria tukevaa" pakkoruotsia. Se on paradoksi.
Osaan ruotsia erinomaisesti, varmaan 5 parhaan % joukossa suomenkielisistä. En seuraa ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä, kuin nimeksi. Mitään "pohjoismaisia virtauksia" en ole koskaan fiilistellyt. Tämä argumentti on toki surkea, koska perustuu vain henkilökohtaiseen kokemukseen, mutta kun muistetaan pakkoruotsileirin "pakkoruotsi on hyväksi, koska mun poikaystävä oli ruotsinkielinen"-argumentit, niin pakkoruotsittajien mielestä varmaan ihan validi.
Quote from: Roope on 02.03.2015, 16:56:00
QuoteAntti Tuuri on vakuuttunut että yksikielisyys on aina eristävää kielestä riippumatta ...
- ... He eivät tule ajatelleeksi, että joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia. Vanhemmat sulkevat lapsiltaan puolet Suomesta, hän sanoo. (käännös)
Svenska Yle: "Språket skiljer oss åt" (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/02/spraket-skiljer-oss) 2.3.2015
Laajempi käsitys Länsi-Suomesta?
Sydämeni vuotaa verta ruotsia osaamattoman joensuulaislapsukaisen puolesta, kun hänellä ei ole
mitään mahdollisuutta muuttaa Poriin (jonka asukkaista on 0,5 % ruotsinkielisiä), Saloon (1,1 %), Tampereelle (0,5 %) saati sitten Turkuun (5,4 %).
Olikin vain ajan kysymys, milloin joku päivystävistä perussuomalais/lakiasiantuntijoista urputtaa kansalaisaloitteen olevan mahdollisesti perustuslain vastainen. Professori Kaarlo Tuorin mukaan lapsien ei voi edellyttää ymmärtävän, että ruotsin valitsematta jättäminen johtaa huonompiin mahdollisuuksiin saada virkoja, joissa tarvitaan ruotsin kielen taitoa. Tuori vetoaa myös perustuslaissa määriteltyyn kaksikielisyyteen, mutta ei oikein saa muotoiltua siitä argumenttia.
Hbl: "Skolsvenskan är en grundlagsfråga" (http://hbl.fi/nyheter/2015-03-04/728896/skolsvenskan-ar-en-grundlagsfraga) 4.3.2015
Höblä ennakoi, että kansalaisaloitetta pakkoruotsin lakkauttamisesta ei perjantaina sellaisenaan hyväksytä, mutta paikalliset kokeilut muiden kielten nostamisesta ruotsin rinnalle voivat mennä läpi. Lopputulos riippuu etenkin Kokoomuksesta.
Hbl: Analys: Samlingspartiet avgör språkförsök (http://hbl.fi/nyheter/2015-03-04/728886/analys-samlingspartiet-avgor-sprakforsok) 4.3.2015
Quote from: Roope on 04.03.2015, 11:23:22Professori Kaarlo Tuorin mukaan lapsien ei voi edellyttää ymmärtävän, että ruotsin valitsematta jättäminen johtaa huonompiin mahdollisuuksiin saada virkoja, joissa tarvitaan ruotsin kielen taitoa.
Poistetaan siis virkamiesruotsin vaatimus. Problem solved.
Quote from: Jaakko Sivonen on 04.03.2015, 11:37:39
Quote from: Roope on 04.03.2015, 11:23:22Professori Kaarlo Tuorin mukaan lapsien ei voi edellyttää ymmärtävän, että ruotsin valitsematta jättäminen johtaa huonompiin mahdollisuuksiin saada virkoja, joissa tarvitaan ruotsin kielen taitoa.
Poistetaan siis virkamiesruotsin vaatimus. Problem solved.
Aiemmin olen ollut sitä mieltä, ettei pakkoruotsikysymyksellä ole mitään tekemistä Suomen kaksikielisyyden ja virkojen kaksikielisyysvaatimusten kanssa. Nyt kuitenkin monet pakkoruotsin puolustajat yrittävät väenvängällä todistella, miten suuri rasite kielitaitovaatimukset suomenkieliselle väestölle ovat. Kyllähän se ohjaa näkemyksiä siihen suuntaan, että kielitaitovaatimuksiakin olisi syytä purkaa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 04.03.2015, 11:37:39
Poistetaan siis virkamiesruotsin vaatimus. Problem solved.
Virkamiesruotsin poistaminen oli toinen puoli kansalaisaloitteesta, mutta tästä ei silti äänestetä perjantaina. Sivistysvaliokunnan mietinnössäkään ei otettu asiaan kantaa. Tätä menettelytapavirhettä ei kai ole huomioitu missään.
Tarkistin Ylen vaalikonedatasta varmuuden vuoksi vielä 12 puuttuvaa nimeä Ilta-Sanomien nimilistasta, josta löytyi vakavia virheitä. Sieltä puuttui kokonaan Hämeen piirin kaikki neljä SDP:n kansanedustajaa, jotka olivat vastanneet jokseenkin eri mieltä, sekä Perussuomalaisten Jurva. Jos tiedot pitävät nyt paikkansa, niin neljän vuoden takaisten linjausten perusteella kansalaisaloitteen hyväksynnän kuuluisi siis saada vähintään 105 kansanedustajaa taakseen. Vain kuusi kansanedustajaa ei vastannut Ylen vaalikoneeseen 2011 ja heistäkin kaksi oli persuja.
Quote from: Tilastonikkari on 04.03.2015, 12:11:10
Tarkistin Ylen vaalikonedatasta varmuuden vuoksi vielä 12 puuttuvaa nimeä Ilta-Sanomien nimilistasta, josta löytyi vakavia virheitä.
Pistitkö palautetta?
Iltalehti: Kaarle Kustaa otti kantaa Suomen pakkoruotsiin (http://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset/2015030419297830_kg.shtml) 4.3.2015
Eipä tainnut ottaa kantaa, kuten ei yleensäkään ota:
Quote from: Iltalehti 4.3.2015Kuningas otti kantaa pakkoruotsiin eli siihen, pitäisikö ruotsin opiskelu olla pakollista jatkossakin suomalaiskouluissa.
- Siinä täytyy ajatella tulevaisuutta ja yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä sekä bisneksessä.
Kuningatar paljasti kertoi, että kuningaspari oli keskustellut asiasta myös presidentti Sauli Niinistön kanssa tiistaina.
- Presidentin mielestä ruotsin opiskelu on todella hienoa ja tärkeää.
edit:
Quote from: Yle 4.3.2015Lappeenrannassa huomenna vieraileva Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on eilen Helsingissä ottanut kantaa ruotsin kielen opetukseen Suomen kouluissa.
Kuninkaan mukaan Suomen ja Ruotsin yhteenkuuluvuudelle on tärkeää, että Ruotsissa puhutaan suomea ja Suomessa puhutaan ruotsia.
Yle: Kaarle Kustaa otti kantaa ruotsin opetukseen Suomessa (http://yle.fi/uutiset/kaarle_kustaa_otti_kantaa_ruotsin_opetukseen_suomessa/7845729) 4.3.2015
Quote from: Nousuhumala on 03.03.2015, 14:53:42
QuoteOlisi suomenkielisille kauhuskenaario, jos eduskunta hyväksyisi perjantaina kansalaisaloitteen, joka tekisi kouluruotsista vapaaehtoisen, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.
TIRSK!!! MEGALOL ;D AHAHAHAHAHAHAHAAA!!!
Ennemminkin yhden poliittisen unelman täyttymys.
Svekorasistisen suvaitsevaisuusklikin standardiväitteitä:
a) Suomalaiset ovat rasisteja
b) Pakkoruotsi takaa sivistyksen
Miten a) ja b) voivat olla samanaikasesti voimassa? Mitä vastaa svekorasistinen mädättäjäklikki?
Ruotsin opiskelusta puhuminen Silvialle tulkitaan vittuiluksi. Tuo rakkauden perässä muuttanut saksalaistaustainen yhteiskunnan elätti kun oppi kieltä silmiin(korviin)pistävän hitaasti vaikka ovat läheiset sukulaiskielet.
Kungen taas on dysleksikko...
Yksi pakkoruotsin takuumiehistä, Kataisen Jykä, on sangen heikko ruotsissa. Siinäkö syy Suomen ongelmiin?
Quote from: Roope on 03.03.2015, 14:45:41
– Se on paradoksi. Perussuomalaiset yrittävät palauttaa vanhan yhtenäiskulttuurin. Mutta se ei ollut yksikielinen, sanoo Meinander.
HBL/STT: Frivillig svenska försämrar för finnar (http://hbl.fi/nyheter/2015-03-03/728231/frivillig-svenska-forsamrar-finnar) 3.3.2015
"Pohjoismainen yhteistyö" -yhtenäiskulttuuri on roskaa ja siihen uskovat edes harvat suomenruotsalaiset. Tavallaan kuitenkin Meinander on oikeassa siinä, että suomenruotsi, ruotsinkielinen kulttuuri ja luonteva kaksikielisyys oli osa perinteistä suomalaista yhtenäiskulttuuria. Tämä katosi kuitenkin melko pian itsenäistymisen jälkeen. Pakkoruotsi tuli kouluihin 1964, jo kauan sen jälkeen kun kaksikielisyys oli pyyhkiytynyt suomalaisesta kulttuuri- ja sivistyselämästä. Vanhan ajan kulttuuriin ei valitettavasti ole paluuta, eikä se paluu onnistu ainakaan pakkoruotsin avulla.
QuoteÖsterlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.
– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.
Quote from: JJohannes on 04.03.2015, 15:55:17
Pakkoruotsi tuli kouluihin 1964, jo kauan sen jälkeen kun kaksikielisyys oli pyyhkiytynyt suomalaisesta kulttuuri- ja sivistyselämästä.
Eilisessä Höblässä esitettiin, että ruotsi on ollut kouluissa pakollista 47 vuotta eli vuodesta 1968, mutta käytännössä tämä Folktingetin Österlundin määrittelemä Suomen kaksikielisyys on kestänyt sitäkin vähemmän:
QuoteEnsimmäiset viralliset peruskoulut käynnistivät opetuksen Lapissa vuonna 1972 ja loputkin peruskoulut aloittivat Etelä-Suomessa viimeistään vuonna 1978.
Yle: Peruskoulu alkoi Lapista 40 vuotta sitten (http://yle.fi/uutiset/peruskoulu_alkoi_lapista_40_vuotta_sitten/6275974) 31.8.2012
Tästä tulikin mieleen, että pakkoruotsin kannattaminen tuntuu juuri yhdistyvän tietynlaiseen svekofiiliseen tendenssiin. Suomessa on koko itsenäisyyden ajan ollut joukko ihmisiä, jolle Ruotsi (tai "Pohjoismainen yhteistyö") on samantyyppinen isoveli kuin Neuvostoliitto oli Kylmän sodan aikaan vielä suuremmalle joukolle. Tukholma-korttia on suomalaisessa politiikassa pelattu lähes kuten Moskova-korttiakin.
Tavallinen suomenruotsalainen nakkaa paskat sille mitä länsinaapurissa tapahtuu. Svekofiili taas voi olla suomenruotsalainen ja usein onkin, mutta merkittävä osa heistä on umpisuomenkielisiä (Paavo Lipponen jne.). Hän fantasioi jostain maagisesta pohjoismaisesta yhtenäiskulttuurista ja yhteisöllisyydestä mutta pitää etenkin ruotsalaista kulttuuria korkealaatuisempana kuin suomalaista. Tosiasiassa svekofiili onkin usein jonkinlaisen Suur-Ruotsi-harhakuvan asialla, joka saanee innoitusta populääreistä viikinkitarinoista, pohjoismaisesta luterilaisuudesta, epäonnistuneesta Kalmarin unionista, ruotsalaisesta imperialismista ja naiivista uskosta, että keskenään todella erilaiset pohjoismaiset kulttuurit olisi sovitettavissa yhteen. Ja nimenomaan svekofiili siis on pakkoruotsin kannattaja, koska hän ihailee ruotsalaista kulttuuria, ei suomalaista tai suomenruotsalaista.
Quote from: Roope on 01.03.2015, 13:53:24
Toimittaja Jan-Erik Andelin moitiskelee Höblän pääkirjoituksessa pakkoruotsia puolustelevaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Vahasaloa. Jopa suomenruotsalaisia itseään vaivaannuttaa Vahasalon argumentointi, että pakkoruotsia muka tarvittaisiin ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, kun oikeasti yhä suurempi osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä ja pärjää Andelinin mukaan tarpeen tullen mainiosti suomella. Sitä paitsi vain viidesosa palveluista on julkisella sektorilla, jota kielilait koskevat.
Ei jäänyt huomaamatta. Höblä ja Andelin saavat kyytiä Vasabladetin päätoimittajalta, joka on huolestunut pakkoruotsista luopumisen vaikutuksista suomenkielisten työllistymiseen:
QuotePääkirjoitus: Heikko esitys ruotsin suhteen, HBL!
Äskettäin saatiin lisätodiste, että suomenruotsalaiset ovat itsensä pahimpia vihollisia. Hufvudstadsbladet otti perjantain (27.2.) pääkirjoituksessa kannan, että Itä-Suomessa voitaisiin ottaa seitsemännellä luokalla ruotsin sijaan venäjä.
Henki HBL:n pääkirjoituksessa on, että RKP on konservatiivinen siinä, että se lisääntyvän kaupallisuuden ja pragmaattisuuden aikana pitää kiinni kaikkien suomenkielisten oppilaiden kouluruotsista.
Pääkirjoitustoimittaja Jan-Erik Andelin naureskelee sille, mitä hän kuvaa kohonneeksi ahdistukseksi ja kuvaa RKP:n pikkutarkaksi pedantiksi, joka ei voi nukkua, jos pari palaa puuttuu tuhannen palan palapelistä.
Andelin vaikuttaa siis uskovan, että RKP voisi hyväksyä paikalliset kompromissit pakollisen ruotsin suhteen ilman, että se vaarantaisi ruotsin aseman kansalliskielenä. Hän on niin väärässä, niin väärässä.
Itse asiassa on suora yhteiskuntavihamielinen signaali, jonka suomenruotsalaisten niin sanottu lippulaiva nyt lähettää liioittelematta kriittisenä hetkenä, kun eduskunta käsittelee kouluruotsia.
Poliittinen tuki pakollisuuden jatkamiselle on suomenkielisellä puolella kiitettävän suurta. Useimmat suomenkieliset mielipidevaikuttajat katsovat, että Suomen kaksikielisyys, historialliset juuret, geopoliittinen asema ja pohjoismainen yhteenkuuluvuus edellyttävät, että kaikki suomalaiset oppivat vähän ruotsia.
Kirjailija Antti Tuuri muistutti niinkin hiljattain kuin maanantaina Svenska Ylen Närbild-ohjelmassa, kuinka tärkeää on, että myös Itä-Suomen koululaisille annetaan tämä mahdollisuus.
– Jos vanhemmat eivät valitse ruotsia, he samalla sulkevat pois puoli Suomea. Lapset, jotka eivät opi ruotsia, eivät voi koskaan muuttaa Länsi-Suomeen, sanoi Tuuri, joka itse asuu nykyisin Mustasaaressa.
Kysymys pakollisesta ruotsista pitää toisin sanoen nähdä tasa-arvokysymyksenä ja kansalaisoikeuskysymyksenä, ei velvollisuutena. Maan suurimman ruotsinkielisen sanomalehden pääkirjoitustoimittajan pitäisi ymmärtää tämä.
Suomi ei myöskään ole mitenkään ainutlaatuinen vaatiessaan toisen kotimaisen kielen pakollista opiskelua. Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi – kaikki useiden kansalliskielien maita – asettavat vaatimuksen toisen virallisen kielen pakollisesta opiskelusta.
Joissakin tapauksissa opetus alkaa peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Suomen pitäisi päinvastoin kiristää ruotsin vaatimuksia, ei tinkiä niistä.
Tämä pätee erityisesti ajatellen sitä, että itäinen naapurimme on Ukrainan kriisin vuoksi ajautunut ihmisoikeudelliseen suohon ja idänkauppa on romahtanut. Kehitys idässä on vaikuttanut siihen, että Suomi on tänään henkisesti lähempänä Ruotsia ja Pohjolaa kuin vielä muutama vuosi sitten.
Ilmiö näkyy muun muassa Pohjola-Nordenin toiminnan elpymisenä. Pääsihteeri Michael Oksanen toteaa, että Pohjola-Norden on saanut viime vuosina kokonaiset tuhat uutta jäsentä ja suomalaisten silmät ovat auenneet uudestaan pohjoismaiselle yhteydelle (Yle 2.3.).
Siksi Oksanen uskoo, että ruotsin opetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Oksanen on niin oikeassa, niin oikeassa.
Hufvudstadsbladetin päättely ontuu monessa kohdin. Lisäksi on pelättävissä, että ministeriö tuskin voi myöntää yhdelle alueelle lupaa luopua pysyvästi kansallisesta koulukielipakosta ja samaan aikaan evätä toiselta alueelta samaa mahdollisuutta.
Samoin valtiovalta tuskin voi itäsuomalaisen ennakkotapauksen valossa kieltää ruotsivaltaisilta alueilta, esimerkiksi Närpiön seudulta, oikeutta lakkauttaa suomi pakollisena kielenä. Voi olla vaikeaa sulkea Pandoran lipasta, kun se on kerran avattu.
Tuloksena on, että suomenkieliset joutuvat heikompaan asemaan työmarkkinoilla kuin ruotsinkieliset, ja lopulta tulee vaikeaksi säilyttää julkisten palvelujen kielitaitovaatimuksia. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus heikkenee, kieliryhmät vieraantuvat toisistaan.
Miksi edes laittaa palloa pyörimään aikana, jolloin ruotsin kielen asema Suomessa näyttää tärkeämmältä kuin koskaan? (käännös)
Kenneth Myntti
Vasabladet (http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/56293) 4.3.2015
QuotePian äänestetään pakkoruotsista
Eduskunnan sivistysvaliokunta vitkutteli puheenjohtaja Raija Vahasalon (kok) johdolla ruotsin kielen valinnaisuutta tähtäävän kansalaisaloitteen käsittelyä. Kansalaisaloitteessa ei ehdotettu uutta lakia tai lakipykälien muuttamista, vaan siinä yksinkertaisesti esitettiin, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Oli lähellä, ettei aloite jäänyt käsittelemättä, sillä kansalaisaloitteet raukeavat sen eduskuntakauden päättyessä, jonka kuluessa ne on jätetty. Kymmenen kuukauden odottelun jälkeen sivistysvaliokunta sai vihdoin puserrettua mietinnön 25.2., jossa valiokunta päätti äänestyksen jälkeen esittää aloitteen hylkäämistä.
Äänestyksessä kansalaisaloitetta kannattivat vain sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Kike Elomaa, Mika Niikko ja Kimmo Kivelä. He jättivät aloitteeseen vastalauseen, minkä takia eduskunta äänestää asiasta lähipäivinä, ennen vaalikauden päättymistä. Kansalaisaloitetta, eli vapaata kielivalintaa vastustavat valiokunnan puheenjohtaja Vahasalo (kok), Inkeri Kerola (kesk), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Jukka Gustafsson (sd), Leena Harkimo (kok), Pauli Kiuru (kok), Sanna Lauslahti (kok), Silvia Modig (vas), Ville Niinistö (vihr), Mikael Nylander (rkp), Tuula Peltonen (sd), Tuomo Puumala (kesk), Simo Rundgren (kesk) ja Pauliina Viitamies (sd).
Turun Sanomat kertoi valiokunnan päätöksestä seuraavana päivänä 26.2. Lehti uutisoi, että valiokunta oli hylännyt kansalaisaloitteen niukasti äänin 9-8, vaikka todellisuudessa kyseinen äänestys koski mietintöön esitettyä lausumaehdotusta alueellisista kokeiluista ilman pakollista ruotsin kielen opiskelua. Edes kokeiluakaan ei siis hyväksytty. Samaan uutiseen Turun Sanomat oli kysynyt kommenttia myös turkulaiselta sivistysvaliokunnan jäseneltä Eeva-Johanna Elorannalta (sd). Jutussa kerrotaan, että Eloranta kannattaa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta, mutta ei sitä, että Eloranta oli juuri äänestänyt kansalaisaloitetta vastaan.
Turun Sanomat korjasi pienessä oikaisussa virheellisen uutisoinnin äänestystuloksen osalta tiistaina 3.3., mutta ei kertonut sitä, että vain Perussuomalaiset oli kannattanut kansalaisaloitteen hyväksymistä.
Palaan vielä kansalaisaloitteeseen, koska sen sisältö on asiaa koskevan keskustelun kannalta mielestäni aivan ratkaiseva. Aloitteessa esitettään siis sellaisiin toimiin ryhmistä, joiden myötä ruotsin kielen opiskelu voidaan muuttaa vapaaehtoiseksi. On päivänselvää, että lainsäädäntötyö on hidas ja monimutkainen prosessi. Yksi kansalaisaloite ei voi millään huolehtia koko prosessin läpikäymisestä asianmukaisella tavalla. Presidentti on hiljattain vahvistanut kansalaisaloitteen pohjalta muutettavan avioliittolain, mutta kaikki muut kyseiseen asiaan liittyvät lakimuutokset valmistellaan ao. ministeriöissä. Mikäli kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta hyväksyttäisiin, se johtaisi prosessiin, jossa koko lainsäädäntö asiaa koskevin osin käytäisiin läpi tavoitetta vastaavalla tavalla.
Eduskunta siis äänestää ruotsin kielen vapaavalintaisuutta tavoittelevan kansalaisaloitteen kohtalosta pian. On mielenkiintoista nähdä, kuinka Eeva-Johanna Eloranta (sd) ja muut asialla propagoineet äänestävät.
Perussuomalaisten linja on yksiselitteisen selvä: ruotsin kielen opiskelusta tulee tehdä vapaavalintainen.
http://marialohela.fi/blogi/2015/03/04/pian-aanestetaan-pakkoruotsista/ (http://marialohela.fi/blogi/2015/03/04/pian-aanestetaan-pakkoruotsista/)
Siinä taas yksi ihmistieteiden insinööri (Roopen lainauksessa) julistaa että olisi hyvä kaikkien oppia "vähän ruotsia." No näinhän nyt tapahtuukin. Osa suomenkielisistä oppii pakostakin vähän ruotsia, koska sitä opetetaan kuusi vuosiviikkotuntia. Helsingissä siis pian kahdeksan vvt. Eli kaksi tuntia viikossa kolme vuotta, Hgissä neljä. Se on MASSIIVINEN satsaus marginaalikieleen. Se on enemmän kuin yläasteen aikana opetetaan pakollista kemiaa, fysiikkaa ja yhteiskuntaoppia yhteensä. En ole ihan satavarma tuntimääristä, mutta hämähäkkivaistoni vihjaa että myös historiaa, bilsaa ja mantsaa luetaan vähemmän. Vain äikkä, matikka ja enkku vetelevät omissa tuntilukemissaan.
Satsaus ei ole missään suhteessa tuloksiin. "Vähän ruotsia" opittaisiin yhdellä kurssilla. Se kävisi järkeen, ottaen huomioon historian, kyldyyrin ja kaikki muut perustelut. Muutama fraasi ja katsaus sanastoon, tack och adjö. Säästyneet tunnit toisiin kieliin.
Mutta ei, koska ei.
Erikoinen käsitys Länsi-Suomesta sillä kyllä oman maantiedon tuntemukseni mukaan Länsi-Suomeen kuuluu muutama muukin kunta kuin Vaasan seudun ruotsinkieliset kunnat sekä Turun saariston kunnat.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.03.2015, 19:13:26
Turun Sanomat kertoi valiokunnan päätöksestä seuraavana päivänä 26.2. Lehti uutisoi, että valiokunta oli hylännyt kansalaisaloitteen niukasti äänin 9-8, vaikka todellisuudessa kyseinen äänestys koski mietintöön esitettyä lausumaehdotusta alueellisista kokeiluista ilman pakollista ruotsin kielen opiskelua. Edes kokeiluakaan ei siis hyväksytty. Samaan uutiseen Turun Sanomat oli kysynyt kommenttia myös turkulaiselta sivistysvaliokunnan jäseneltä Eeva-Johanna Elorannalta (sd). Jutussa kerrotaan, että Eloranta kannattaa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta, mutta ei sitä, että Eloranta oli juuri äänestänyt kansalaisaloitetta vastaan.
Ihmettelin, miten nimi oli tuttu, ja löytyihän se pikkuinen näpistys:
Eloranta jäi kiinni näpistyksestä lokakuussa 2009, kun hän pakkasi kassiinsa 400 euron arvosta vaatteita ja kotitaloustarvikkeita ja poistui maksamatta turkulaisesta tavaratalosta. Hänet tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa.http://hommaforum.org/index.php/topic,48579.msg658376.html#msg658376
Kansan muisti voi olla lyhyt, mutta netin muisti on pitkä. Tervetuloa nykyaikaan, kansanedustajat.
Quote from: Roope on 04.03.2015, 19:04:17
Quote from: Roope on 01.03.2015, 13:53:24
Toimittaja Jan-Erik Andelin moitiskelee Höblän pääkirjoituksessa pakkoruotsia puolustelevaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Vahasaloa. Jopa suomenruotsalaisia itseään vaivaannuttaa Vahasalon argumentointi, että pakkoruotsia muka tarvittaisiin ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, kun oikeasti yhä suurempi osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä ja pärjää Andelinin mukaan tarpeen tullen mainiosti suomella. Sitä paitsi vain viidesosa palveluista on julkisella sektorilla, jota kielilait koskevat.
Ei jäänyt huomaamatta. Höblä ja Andelin saavat kyytiä Vasabladetin päätoimittajalta, joka on huolestunut pakkoruotsista luopumisen vaikutuksista suomenkielisten työllistymiseen:
QuotePääkirjoitus: Heikko esitys ruotsin suhteen, HBL!
Äskettäin saatiin lisätodiste, että suomenruotsalaiset ovat itsensä pahimpia vihollisia. Hufvudstadsbladet otti perjantain (27.2.) pääkirjoituksessa kannan, että Itä-Suomessa voitaisiin ottaa seitsemännellä luokalla ruotsin sijaan venäjä.
Henki HBL:n pääkirjoituksessa on, että RKP on konservatiivinen siinä, että se lisääntyvän kaupallisuuden ja pragmaattisuuden aikana pitää kiinni kaikkien suomenkielisten oppilaiden kouluruotsista.
Pääkirjoitustoimittaja Jan-Erik Andelin naureskelee sille, mitä hän kuvaa kohonneeksi ahdistukseksi ja kuvaa RKP:n pikkutarkaksi pedantiksi, joka ei voi nukkua, jos pari palaa puuttuu tuhannen palan palapelistä.
Andelin vaikuttaa siis uskovan, että RKP voisi hyväksyä paikalliset kompromissit pakollisen ruotsin suhteen ilman, että se vaarantaisi ruotsin aseman kansalliskielenä. Hän on niin väärässä, niin väärässä.
Itse asiassa on suora yhteiskuntavihamielinen signaali, jonka suomenruotsalaisten niin sanottu lippulaiva nyt lähettää liioittelematta kriittisenä hetkenä, kun eduskunta käsittelee kouluruotsia.
Poliittinen tuki pakollisuuden jatkamiselle on suomenkielisellä puolella kiitettävän suurta. Useimmat suomenkieliset mielipidevaikuttajat katsovat, että Suomen kaksikielisyys, historialliset juuret, geopoliittinen asema ja pohjoismainen yhteenkuuluvuus edellyttävät, että kaikki suomalaiset oppivat vähän ruotsia.
Kirjailija Antti Tuuri muistutti niinkin hiljattain kuin maanantaina Svenska Ylen Närbild-ohjelmassa, kuinka tärkeää on, että myös Itä-Suomen koululaisille annetaan tämä mahdollisuus.
– Jos vanhemmat eivät valitse ruotsia, he samalla sulkevat pois puoli Suomea. Lapset, jotka eivät opi ruotsia, eivät voi koskaan muuttaa Länsi-Suomeen, sanoi Tuuri, joka itse asuu nykyisin Mustasaaressa.
Kysymys pakollisesta ruotsista pitää toisin sanoen nähdä tasa-arvokysymyksenä ja kansalaisoikeuskysymyksenä, ei velvollisuutena. Maan suurimman ruotsinkielisen sanomalehden pääkirjoitustoimittajan pitäisi ymmärtää tämä.
Suomi ei myöskään ole mitenkään ainutlaatuinen vaatiessaan toisen kotimaisen kielen pakollista opiskelua. Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi – kaikki useiden kansalliskielien maita – asettavat vaatimuksen toisen virallisen kielen pakollisesta opiskelusta.
Joissakin tapauksissa opetus alkaa peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Suomen pitäisi päinvastoin kiristää ruotsin vaatimuksia, ei tinkiä niistä.
Tämä pätee erityisesti ajatellen sitä, että itäinen naapurimme on Ukrainan kriisin vuoksi ajautunut ihmisoikeudelliseen suohon ja idänkauppa on romahtanut. Kehitys idässä on vaikuttanut siihen, että Suomi on tänään henkisesti lähempänä Ruotsia ja Pohjolaa kuin vielä muutama vuosi sitten.
Ilmiö näkyy muun muassa Pohjola-Nordenin toiminnan elpymisenä. Pääsihteeri Michael Oksanen toteaa, että Pohjola-Norden on saanut viime vuosina kokonaiset tuhat uutta jäsentä ja suomalaisten silmät ovat auenneet uudestaan pohjoismaiselle yhteydelle (Yle 2.3.).
Siksi Oksanen uskoo, että ruotsin opetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Oksanen on niin oikeassa, niin oikeassa.
Hufvudstadsbladetin päättely ontuu monessa kohdin. Lisäksi on pelättävissä, että ministeriö tuskin voi myöntää yhdelle alueelle lupaa luopua pysyvästi kansallisesta koulukielipakosta ja samaan aikaan evätä toiselta alueelta samaa mahdollisuutta.
Samoin valtiovalta tuskin voi itäsuomalaisen ennakkotapauksen valossa kieltää ruotsivaltaisilta alueilta, esimerkiksi Närpiön seudulta, oikeutta lakkauttaa suomi pakollisena kielenä. Voi olla vaikeaa sulkea Pandoran lipasta, kun se on kerran avattu.
Tuloksena on, että suomenkieliset joutuvat heikompaan asemaan työmarkkinoilla kuin ruotsinkieliset, ja lopulta tulee vaikeaksi säilyttää julkisten palvelujen kielitaitovaatimuksia. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus heikkenee, kieliryhmät vieraantuvat toisistaan.
Miksi edes laittaa palloa pyörimään aikana, jolloin ruotsin kielen asema Suomessa näyttää tärkeämmältä kuin koskaan? (käännös)
Kenneth Myntti
Vasabladet (http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/56293) 4.3.2015
Hieman sairaita ovat nuo ajatukset pakkoruotsittajien huolesta "suomenkielisistä", jotka nykyisen "pakkopoliitikan takia" jäisivät työmarkkinoiden ulkopuolelle ilman pakkoruotsia. Jos lopetettaisiin pakko, niin nähtäisiin todellinen kielen tarve.
Ruotsinkielisillä näkyy olevan mielipide-eroja tässä asiassa eli pelätään rintaman hajoavan, jos joku esittää yhtään erilaisempia näkemyksiä.
Todellisuudessahan ruotsinkielelle ja suomenkielisille ei kävisi millään tavalla, jos pakkoruotsi lopetettaisiin. Toki pidemmän aikavälin seuraus olisi siinä, että täysin turha virkamiesruotsin vaatimus katoaisi pois ja näin ollen se antaisi todellisemman tasa-arvon suomenkieliselle väestölle.
Tuo onkin se suurin huoli pahimmilla pakkoruotsittajilla eli tasa-arvoisempi Suomi.
Sekin huvittaa, että pakkoruotsin kovimmilla kielifanaatikoilla on sellaisia ihmeellisiä utopistisia ajatteluita uhkailemispoliitikasta, kuten tuossa kirjoituksessa on jälleen yksi esimerkki siitä eli "Jos eivät kaikki suomenkieliset opiskele pakkoruotsia, niin eivät kyllä kaikki ruotsinkielisetkään opiskele suomea". Idiotismin huipentuma! Mutta samanlaisia perusteluita on aikaisemminkin nähty ihan virallisten RKP:n edustajien puheissa.
QuoteMiksi edes laittaa palloa pyörimään aikana, jolloin ruotsin kielen asema Suomessa näyttää tärkeämmältä kuin koskaan?
Ruotsinkielen asema ei näytä yhtään sen tärkeämmältä nykyisin kuin pari vuotta sittenkään.
Onhan tuo täysin naurettavaa, että vuosi sitten alkanut Ukrainan sota olisi muuttanut ruotsinkielen tarpeen suuremmaksi. Se on ainoa syy mihin näissä höpöpuheissa viitataan. Eikä "Kenneth" edusta tuota ajattelua yksin, vaan sillä näkyy olevan laajempikin tuki Suomen poliittisissa piireissä.
Ei Suomen puolustusta kielipoliitikalla ratkaista, vaan aseilla ja liittoutumisella. Ne kymmenet ja sadat miljoonat eurot jotka Suomi laittaa kielipoliitikan tukemiseen, niin kannattaisi laittaa puolustusyhteistyön parantamiseen ja esim. Nato:n liittymiseen. Se loisi oikeampaa turvaa suomalaisille kuin epätasa-arvoinen ja sairas yhden kielen kielipolitiikka.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/perusopetus/liitteet/asetusehdotus_1_2.pdf
Tuossa tuntijako. Ruotsi saa 6 vvt, Helsingissä siis 8 kun uusi jako tulee voimaan. Tunneista 1 tulee jo ala-asteen puolella, Helsingissä 2.
Tuntimäärä olisi ihan perusteltu kielenopiskelun kannalta, Helsingin lisäpanostus jopa ihailtavaa. Mutta kun käytännössä lähes koko ikäluokalla tämä tarkoittaa ruotsia, Helsingin veto on täysin järjetön.
KEPU pettää aina:
QuoteHBL: Sipilä äänestää ruotsin kielen pakollisuuden puolesta
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä aikoo äänestää ruotsin kielen vapaaehtoisuutta ajavaa kansalaisaloitetta vastaan. Asiasta kertoi Hufvudstadsbladet keskiviikkona.
Sipilä kertoi lehden haastattelussa kuitenkin kannattavansa kokeilua, jossa itäsuomalaisissa kunnissa voitaisiin korvata ruotsin opiskelu venäjän opiskelulla. Hänen mukaansa kokeilu on tarpeen, sillä Itä-Suomessa on pulaa venäjän osaajista.
Sipilä ei kuitenkaan halua heikentää ruotsin kielen asemaa tai poistaa vaatimusta virkamiesruotsista.
Eduskunta keskustelee ruotsin kielen opetuksen vapaaehtoisuuteen liittyvästä kansalaisaloitteesta torstaina. Kansalaisaloitteesta äänestetään perjantaina.
http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/03/04/hbl-sipila-aanestaa-ruotsin-kielen-pakollisuuden-puolesta (http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/03/04/hbl-sipila-aanestaa-ruotsin-kielen-pakollisuuden-puolesta)
Höblän juttu maksumuurin takana: http://hbl.fi/nyheter/2015-03-04/729336/sipila-ryska-ett-alternativ-i-ostra-finland (http://hbl.fi/nyheter/2015-03-04/729336/sipila-ryska-ett-alternativ-i-ostra-finland)
Quote from: Roope on 04.03.2015, 19:04:17
Vasabladet (http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/56293) 4.3.2015
Mikä mystinen kommenttiosio tolla vaasalehdykällä on? Jutun perässä on kommentteja, mutta ei missään mahdollisuutta kirjoittaa niitä?
Aistiiko lehdykkä jotenkin telepaattisesti, että lukija on kieleltään sämrefolkkilainen, eikä sen takia edes tarjoa kommentointinappulaa?
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 04.03.2015, 22:00:24
HBL: Sipilä äänestää ruotsin kielen pakollisuuden puolesta
Quote from: HBL 4.3.2015Mitä [Juha Sipilä] ajattelet paikallisista kokeiluista, joissa oppilaat voisivat vaihtaa ruotsin toisiin kieliin?
– Keskusta on esittänyt kokeilua, jossa tietyt Itä-Suomen kunnat voisivat järjestää tilapäisesti niin, että ruotsi voitaisiin vaihtaa venäjään. Etenkin rajalla sijaitsevissa kunnissa on pula venäjää osaavista ihmisistä. Kokeilun tarkoitus on selvittää, auttaako valinnaisuus oppilaita opiskelemaan venäjää. Kokeilu voitaisiin tehdä yhteistyössä Itä-Suomen koulun kanssa.
Miksi te haluatte kokeilun, jossa ruotsi voitaisiin vaihtaa venäjään?
– Ennen kaikkea Itä-Suomen kunnat ovat olleet tässä aloitteellisia. Myös elinkeinoelämä ja yksittäiset kansalaiset ovat ottaneet asian esille. Taustalla on, että Itä-Suomen palvelusektori tarvitsee venäjäntaitoista henkilökuntaa.
...
Pitäisikö lopullisia muutoksia kouluruotsiin käsitellä perustuslakivaliokunnassa?
– Kaikki lakimuutokset, jotka liittyvät perustuslakiin, on käsiteltävä perustuslakivaliokunnassa. On hyvä muistaa, että Itä-Suomen koulussa Lappeenrannassa ei nykyäänkään tarvitse lukea ruotsia.
...
Vladimir Putin on aiemmin sanonut suhtautuvansa myönteisesti pakollisen ruotsin vaihtamiseen venäjäksi. Millaisia signaaleja kokeilu ruotsin vaihtamisesta venäjään antaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa?
– Ei minkäänlaisia. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Itsenäisenä maana Suomi päättää itse koulujen opetussuunnitelmasta. Itä-Suomen kokeilu on ollut Keskustan tavoitteena jo vuosikausia.
RKP:n puheenjohtaja Card Haglund protestoi ruotsin kustannuksella tehtävää kokeilua vastaan. Hän uskoo, että käy samalla tavalla kuin kun ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoituksista ja kiinnostus ruotsia kohtaan romahti.
...
Miksi protestoit tällaista kokeilua vastaan?
– Kun ryhdyttiin kokeiluun, jossa ruotsista tehtiin vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, perustelut olivat täsmälleen samanlaisia kuin nyt. Ensin annettiin pikkusormi ja sitten koko käsi, kun ylioppilasruotsista tuli kaikille vapaaehtoista. Olen vakuuttunut, että kävisi juuri samalla tavalla. Kun ylioppilasruotsista tuli vapaaehtoista, sanottiin, että kiinnostus kirjoittaa muita kieliä kasvaisi. Mutta näin ei tapahtunut.
...
Millaisia signaaleja ruotsin vaihtaminen venäjään antaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa?
– Suomea on aiemmin pidetty mallimaana siinä, kuinka se kohtelee kielivähemmistöjään. Että me tässä tilanteessa, jossa Venäjä on mukana sodassa Ukrainassa, vaihtaisimme ruotsin venäjään, antaisi hyvin oudon signaalin siitä, mitä meillä tapahtuu. (käännös)
Haglund valehtelee surutta, kun väittää, että ruotsin poistamista ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden listalta olisi perusteltu muiden kielien kirjoittamisen lisääntymisellä. Se ei ollut silloisen uudistuksen tavoite, vaan ylioppilaskirjoitusten kohtuuttoman kielipainotteisuuden vähentäminen. Uudistuksen seurauksena kielten sijaan valittiin entistä useammin reaalin tai matematiikan koe, aivan kuten oli tarkoituskin.
Myös opetusneuvos Erik Geber kumoaa Haglundin ja RKP:n väitteet:
Svenska Yle: Är regionala försök början till slutet för skolsvenskan? (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/03/ar-regionala-forsok-borjan-till-slutet-skolsvenskan) 3.3.2015
Rkp ja kokoomus varmistettu kepun apupuolueiksi. Ehkä riittävät jo enemmistöön.
Muistakaamme että pakkoruotsi on rkp:n ja kepun Virolaisen masinoinnin ansiota alunperinkin.
Perussuomalaiset julkaisivat kielipoliittisen ohjelmansa. Eipä ainakaan jää epäselväksi, että Perussuomalaiset puolueena haluavat lakkauttaa pakkoruotsin.
http://www.perussuomalaiset.fi/news/kielipoliittinen-ohjelma-julkaistu/
Mielenkiintoista nähdä, miten muissa puolueissa äänestetään: annetaanko Perussuomalaisille pakkoruotsista vaaliase vai hajaantuuko muiden puolueiden äänet, jotta voidaan vedota muka puolueen sallivan kaikki näkemykset. Mielenkiintoista myös nähdä, miten asiasta uutisoidaan. Veikkaan, että media jälleen keskittyy uutisoinnissaan Itä-Suomen kokeiluihin ja vaietaan siitä, että vain Perussuomalaiset kannattivat ainoana yhtään isompana puolueena pakkoruotsin poistoa. Perussuomalaisista kiinnostaa nähdä Packalenin äänestyspäätös, onko Packalen oikeasti suomalaisten vai bättre folkin asialla.
Quote from: Roope on 04.03.2015, 23:12:15
Haglund valehtelee surutta, kun väittää, että ruotsin poistamista ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden listalta olisi perusteltu muiden kielien kirjoittamisen lisääntymisellä. Se ei ollut silloisen uudistuksen tavoite, vaan ylioppilaskirjoitusten kohtuuttoman kielipainotteisuuden vähentäminen. Uudistuksen seurauksena kielten sijaan valittiin entistä useammin reaalin tai matematiikan koe, aivan kuten oli tarkoituskin.
Myös opetusneuvos Erik Geber kumoaa Haglundin ja RKP:n väitteet:
Svenska Yle: Är regionala försök början till slutet för skolsvenskan? (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/03/ar-regionala-forsok-borjan-till-slutet-skolsvenskan) 3.3.2015
Tuossa on vielä se, että vaikka ruotsi poistui pakollisten aineiden joukosta ylioppilaskirjoituksissa, se ei poistunut lukion pakollisista aineista. Lukiossa ruotsia on viisi pakollista kurssia (erikoislukioissa kolme).
Quote from: Tiikeli on 05.03.2015, 10:55:53
Kysymys kuuluu: miksi lukiolaisten opiskelusta näyttää tippuneen yksi kieli pois vaikka kirjoittamispakkoakin on helpotettu? Mitä järkeä on argumentissa, että ruotsin kieli vähentää mahdollisuutta opiskella muita kieliä, jos kielten opiskelu jostain mystisestä syystä muutenkin vähenee?
Ruotsin kielihän ei ole poistunu pakollisena osana lukiota vaan ainoastaan kirjoittaminen eli opiskeluun ei olle tullut tilaa tai helpotusta kun marginaalisesti.
Lukion tuntijakoa en tarkemmin tunne, mutta ylioppilaskirjoitusten (jotka varmaan vieläkin ohjaavat opintoja aika paljon) painotushan on siirtynyt reippaasti ns reaaliaineiden suuntaan. Omanakin aikanani, jos halusi kuusi ainetta kirjoittaa, näistä neljän oli pakko olla kieliä (mukaan lukien äidinkieli) ja oli yksi reaalikoe, nykyään erillisiä ainereaaleja voi kai tehdä kuusi.
On selvää, että parlamentaarisin keinoin alistusruotsista ei pääse eroon, mikä kyllä kertoo tästä meidän "demokratiasta" aika paljon.
Jos esimerkiksi korkeakouluopiskelijat suurin joukoin päättäisivät jättää pakollisen virkamiesruotsin suorittamatta, asia ratkeaisi hyvin nopeasti.
QuoteHaglund: Seuraavan hallituksen kunnioitettava pakkoruotsipäätöstä
RKP:n puheenjohtajan, puolustusministeri Carl Haglundin mielestä seuraavan hallituksen on syytä pysyä ruotsin kielen osalta samalla linjalla, jonka eduskunta ottaa kansalaisaloitteen pohjalta.
– Jos nyt äänestetään ja päätetään jotain ja hallitusohjelmassa tehtäisiin pari kuukautta myöhemmin jotain ihan muuta, se vetäisi kölin alta kansalaisaloitetta, Haglund sanoo STT:n haastattelussa.
Hänen mielestään hyvä esimerkki tästä linjasta on se, että homoavioliittoja vastustanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sanonut kunnioittavansa eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja vievänsä asiaa eteenpäin, jos hän on seuraava pääministeri.
Eduskunnan sivistysvaliokunta otti viime viikolla kielteisen kannan ruotsin kielen muuttamiseen vapaaehtoiseksi. Asia menee vielä täysistunnon äänestettäväksi.
[...]
Ukrainan kriisi linkittyy tällä hetkellä myös RKP:lle tärkeään ruotsin kielen asemaan. Haglundin mielestä on outo ajatus, että juuri nyt vaihdettaisiin pakollinen ruotsin opiskelu valinnaiseen venäjään.
– Kyllä se olisi aika ihmeellinen signaali, jos tässä tilanteessa alettaisiin vaihtamaan ruotsia venäjän kieleen. Minä en ainakaan lähtisi sellaista signaalia lähettämään.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/haglund-seuraavan-hallituksen-kunnioitettava-pakkoruotsialoitteen-tulosta/4842184 (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/haglund-seuraavan-hallituksen-kunnioitettava-pakkoruotsialoitteen-tulosta/4842184)
Helppohan se on sanoa, kun tietää että takinkääntäjät äänestävät vapaata kielivalintaa vastaan joka tapauksessa. Mutta kuvitelkaapa, jos RKP:n kauhuksi kävisikin toisin. Silloin "vahinko" korjattaisiin todennäköisesti nopeasti seuraavassa hallituksessa. Ellei sitten Perussuomalaiset saa tarpeeksi paljoa kannatusta ja vahvan neuvotteluaseman hallitusneuvotteluihin.
QuoteKieltenopettaja: Vapaaehtoisia kielivalintoja tehdään jatkossa entistä vähemmän
Kymenlaakson kunnissa vapaaehtoisen A2-kielen voi valita Kouvolassa, Kotka ja Hamina luopuivat siitä aiemmin. Kouvolan seudun kieltenopettajat ry:n puheenjohtaja arvioi, että ruotsin opiskelun aikaistaminen vähentää uusien kielien valintoja entisestään.
Alakoululaisten mahdollisuudet kielivalintoihin vaihtelevat Kymenlaaksossa. Esimerkiksi Kouvolassa A2-kielen on valinnut noin 200 oppilasta. Suosituimmaksi kieleksi on parin viime vuoden aikana noussut venäjä, jonka on valinnut noin 100 oppilasta. Vastaavasti valinnaisen saksan ja ranskan opiskelu on vähentynyt. A2-kielen opiskelu alkaa neljännellä luokalla.
Kouvolan seudun kieltenopettajat ry:n puheenjohtajalle Anu Salovaaralle venäjän kielen suosio ei tule yllätyksenä. Yleisesti hän toivoisi, että kiinnostusta kieliä kohtaan alakouluissa lisättäisiin esimerkiksi kielimaistiaisten tai kieliratojen muodossa.
– Suhtautuminen kielten opiskelua kohtaan on yleisesti myönteinen, mutta kotona pitäisi kannustaa enemmän pitkäjänteisyyteen. A2-kieli tuo lukujärjestykseen pari tuntia lisää, joten se saattaa karsia joidenkin innokkuutta, sanoo Salovaara.
Opiskelu saattaa joskus päättyä yläasteelle siirryttäessä, jos kyseistä kieltä ei ole enää tarjolla. Osalla mielenkiinto voi lopahtaa yläkouluun mentäessä.
Anu Salovaara kritisoi kuntia ja kaupunkeja A2-kielten lopettamisesta, kun samaan aikaan juhlapuheissa korostetaan monipuolisen kielitaidon tärkeyttä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Englannin kielen osaaminen ei Salovaaran mielestä ole edes enää mitään kielitaitoa, vaan kansalaistaito. Englannin ja ruotsin lisäksi olisi osattava muitakin kieliä.
Oma vaikutuksensa on poliittisilla päätöksillä, kuten ensi vuonna voimaan astuvalla uudella tuntijaolla. Esimerkiksi ruotsin opiskelu alkaa jo 6. luokalla.
– Kun lapselle pitäisi valita kolmas vieras kieli englannin ja ruotsin lisäksi, niin vanhemmat voivat olla aika pyörällä päästään. Opettajan näkökulmastakin kolme kieltä oman äidinkielen lisäksi on tosi haastavaa alakoululaiselle. Pelkään, että A2-kielten valinta vähenee, sanoo Salovaara.
Kotka lopetti A2-kielen tarjoamisen pari vuotta sitten säästösyistä ja Hamina vuonna 2010.
http://yle.fi/uutiset/kieltenopettaja_vapaaehtoisia_kielivalintoja_tehdaan_jatkossa_entista_vahemman/7844801 (http://yle.fi/uutiset/kieltenopettaja_vapaaehtoisia_kielivalintoja_tehdaan_jatkossa_entista_vahemman/7844801)
Miksei suvaitsevaisto tee mitään tämän impiwaaralaistumisen estämiseksi?
Tuo oli täysin odotettavissa, ehkä jopa toivottu tulos. Miten kukaan uskaltaa valita A2-kielen (kaksi lisätuntia) kun "ruotsi tulee kuitenkin pakollisena" ja nyt siis jo kuutosluokalta.
A2-kieleksi keksitään tällöin tietysti esittää ruotsia, koska se "tulee kuitenkin pakollisena." Taas on estetty muutamalta epäröijältä yhden vieraan kielen opiskelu.
Näin kävi minunkin keskimmäisen lapseni kohdalla tänä vuonna. Ei syntynyt saksan, ei ranskan, ei venäjän ryhmää. Ruotsi syntyi, kun "se tulee kuitenkin pakollisena" ja rehtori laittoi peräti kaksi kertaa koteihin viestin että aloitettu A2-ruotsi jatkuu sitten kuutosella B1-kielen sijasta. Tai jaa niin, tuskin kukaan B-kieltä ottaa kun kaikille "tulee silloin se ruotsi pakollisena." Kielivalinnasta ei järjestetty infotilaisuutta tai esittelyä, vain kaavake kotiin rastittavaksi tammikuussa.
Päättäjille on erikoisen epäselvää mitä yhden kielen pakkosyötöstä ajatellaan täällä huoltaja-veronmaksajien parissa. Mutta kuka nyt 70%+ kansasta kuuntelisi.
Aikuinen ihminen, Stefan Wallinin puoliso:
QuotePaikalliset kokeilut
Suomenkielinen voi olettaa, että hänen kielellisiä oikeuksiaan kunnioitetaan. Vakaumusta vahvistavat arkipäivän kokemukset. Ruotsinkielisellä on vaikeampaa. Kielelliset oikeudet taataan perustuslaissa, mutta todellisuus ei vastaa lain määräyksiä. Ruotsinkielisen on oltava valmis taistelemaan asiastaan. Vielä pahempaa, oikeudet tarkoittavat, että suomenkielisten nuorten on opiskeltava ruotsia.
"Vastentahtoinen 13-vuotias" on saanut liian suuren roolin ruotsikeskustelussa. Myös HBL toteaa pääkirjoituksessaan (27.2.), että ei ole fiksua korostaa palveluargumenttia perusteluna nuorten ruotsin lukemiselle. Nuoria voi olla vaikea motivoida. Mutta heidän väitettyyn haluttomuuteensa viittaaminen asiassa, joka koskee kielellisiä oikeuksia, ei ole vakavaa. Lisäksi nuoret eivät ole niin itsekeskeisiä kuin me luulemme. Me voimme vaatia, että he opiskelevat taitoja toisten hyväksi.
Oikeuksiin viittaaminen on joskus kiusallista. HBL:n mukaan monet suomenruotsalaiset katsovat, että palvelukysymys on toissijainen argumentti. Ruotsin aseman historiallisena kansalliskielenä pitäisi olla keskiössä. En ymmärrä periksi antamista. Oikeus saada ruotsinkielistä palvelua on mitä suurimmassa määrin keskeinen argumentti. Ei tarvitse olla kohtelias enemmistöä kohtaan niin, ettei uskalla sanoa tätä ääneen.
On monia tapoja varmistaa elinvoimainen ruotsin kieli Suomessa. Hyväntahtoinen suhtautuminen ruotsiin ei kuitenkaan riitä pitkälle. Jotta ruotsi pysyisi hengissä, tarvitaan suomenkielisiä, jotka puhuvat hyvin ruotsia. Muuten kaikki suomenruotsalaisten rakentama romahtaa. Tässä tulee kuvaan mukaan pakollinen ruotsin opetus.
Ruotsin kieli on kärsinyt monia tappioita. Se mikä alkoi vapaaehtoisen ylioppilasruotsin kokeiluna, johti pysyvään ratkaisuun. Ruotsiin panostavien opiskelijoiden määrä on vähentynyt, mikä taas on johtanut ongelmiin yliopistoissa. Jos eduskunta hyväksyy kokeilun, jossa ruotsi vaihdetaan venäjään, syntyy ryhmä, joka ei ole lukenut lainkaan ruotsia. Ajatus, että he suorittaisivat ruotsin myöhemmin yliopistossa, on kestämätön.
Alueelliset kokeilut ovat koeteltu tapa käsitellä vaikeita poliittisia tilanteita. Ne voivat syntyä aidosta halusta kokeilla jotain uutta, mutta niitä myös käytetään hyväksi antamalla ajan hoitaa poliittisesti vaikeat asiat. Nuorten ihmisten ollessa kyseessä, ovat paikalliset kokeilut valitettavia, koska emme tiedä, mihin he tulevat asettumaan. Koulun pitää avata ovia, ei sulkea niitä. Antaa nuorten lukea venäjää ruotsin rinnalla.
HBL katsoo, että on tilaa kokeilla vaihtamalla ruotsi venäjään Itä-Suomessa. Tällaisiin kokeiluihin sisältyvän riskin vähättely ihmetyttää, etenkin kun tiedämme, kuinka ylioppilasruotsille kävi. Paikallisuuden hengessä voidaan vaikka ehdottaa, että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla vaihdetaan toinen kansalliskieli kiinan kieleen. Globaalissa taloudessa ei varmaan ole järkevää tuhlata aikaa lukemalla suomea.
Elina Pirjatanniemi
kansainvälisen oikeuden professori Åbo Akademissa (käännös)
Hbl: Regionala försök (http://hbl.fi/opinion/i-dag/2015-03-04/729001/regionala-forsok) 4.3.2015
QuoteMuuten kaikki suomenruotsalaisten rakentama romahtaa.
Uskon meidän selviytyvän tästä katastrofista.
Ajatus virkamiesruotsin suorittamisesta yliopiston kurssilla on loistava. Sinne on jo valikoitunut oppimiskykyistä väkeä jolle parin viikon pikakurssi on kevyt homma. Ajatuksen varjopuoli on tietysti se etteivät pikakurssitetut pysty edelleenkään kommunikoimaan tai tuottamaan palveluita ruotsiksi, mutta aikaa ja rahaa on säästetty kahmalokaupalla.
Tuo kitinä pakkosuomesta on oikeasti typerintä paskaa ikinä.
Olen muuten vakaasti sitä mieltä, että jos joku ei halua opiskella Suomessa suomea, niin ei sitten.
Itteänsä tossa losauttaa kunnolla ohjuksella polvilumpioon, mutta siitä vaan.
Mutta on oltava sitten myös niin, että kunnilta ei heru tulkkauspalveluihin latin jenin pesetan ruplaa.
Saatana.
Myös Folktingetin pääsihteeri on huolissaan Höblästä ja suomenkielisistä:
QuoteHeikkenevät ruotsin taidot syrjivät suomenkielisiä
Eduskunta äänestää perjantaina kansalaisaloitteesta, joka tekisi ruotsin kielestä vapaaehtoista suomenkielisissä kouluissa. Kuultuaan kymmeniä asiantuntijoita, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenet tulivat suurella enemmistöllä johtopäätökseen, että ruotsin on oltava vastaisuudessakin pakollista. Myös ehdotus itärajan kuntien paikallisista kokeiluista, joissa kouluruotsi voitaisiin vaihtaa kouluvenäjään, hylättiin.
Olenkin hämmästynyt, kun HBL (27.2.) pääkirjoituksessaan puolustaa lippu hulmuten paikallisia kokeiluja ja lähes pilkkaa niitä huolenaiheita, jotka on otettu esiin.
Mistä tällainen linja? Katsooko HBL, että paikalliset kokeilut vahvistavat ruotsin asemaa maassa?
Paikallisilla kokeiluilla asetetaan heikompaan asemaan myöhemmässä elämässään ne, jotka eivät lue ruotsia. Ruotsin taito on sekä vaatimus että meriitti työelämässä. Ja kaikki tietävät, että muuttovirrat suuntautuvat idästä ja pohjoisesta kaksikieliselle pääkaupunkiseudulle. Puoltaako HBL sitäkin, että ruotsin kieltä ei enää pidettäisi vaatimuksena esimerkiksi ammatti- tai korkeakouluopinnoissa?
Paikallisilla kokeiluilla on taipumus jäädä pysyviksi, ja niillä on taipumus levitä. Jos harvempi lukee ruotsia peruskoulussa, on sillä tietysti vaikutuksia ruotsin opetuksen vaatimuksiin korkeakouluissa ja ruotsin kielitaitovaatimuksiin kaksikielisille virkamiehille.
Jo ylioppilaskirjoitusten uudistuksen yhteydessä 2004 eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että uudistuksella voi olla vaikutuksia perustuslaillisiin oikeuksiin käyttää omaa kieltä tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten kanssa. Jälkikäteen tiedämme, että uudistus vaikutti juuri tällä tavalla. Paikallisilla kokeiluilla, joista voi tulla ennakkotapauksia, on varmasti sama vaikutus.
Sen sijaan, että pääkirjoituksessa laskettiin leikkiä muiden kustannuksella, ja kutsuttiin paikalliset kokeilut kyseenalaistavia henkilöitä "pedanteiksi, jotka eivät voi nukkua, koska tuhannen palan palapelistä puuttuu pari palaa", olisi ehkä ollut perusteltua nostaa esiin niitä huolenaiheita, joita monet asiantuntijat ovat esittäneet, ja nähdä suuri kuva palapelistä, jota me kutsumme ruotsin kielen tulevaisuudeksi Suomessa.
Onneksi monet suomenkieliset poliitikot, johtavat sanomalehdet kuten Helsingin Sanomat ja suomalainen elinkeinoelämä ovat tajunneet, että ruotsin kieli on suunnattoman tärkeää yhä enemmän integroituvassa poliittisessa ja taloudellisessa yhteistyössä Suomen ja muiden pohjoisten maiden välillä. Ja että heikkenevät ruotsin taidot syrjivät erityisesti suomenkielisiä.
Kaikkein yllättävintä on, että HBL valitsee toisen tien.
Markus Österlund
Pääsihteeri, Finlands svenska folkting (käännös)
HBL: Försämrade svenskkunskaper missgynnar de finskspråkiga (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2015-03-04/728981/forsamrade-svenskkunskaper-missgynnar-de-finsksprakiga) 4.3.2015
Tänään taas päästään kello neljä katsomaan oikein livenä kuinka vähiten korruptoituneessa maassa käsitellään asioita.
Onneksi on kaapissa virvoitusjuomaa, sille tulee olemaan tarvetta.
Quote from: Chew Bacca on 05.03.2015, 14:35:04
Ajatus virkamiesruotsin suorittamisesta yliopiston kurssilla on loistava. Sinne on jo valikoitunut oppimiskykyistä väkeä jolle parin viikon pikakurssi on kevyt homma.
Jos tarkoitus on saada ulos ihmisiä, joilla on edes nykyisen virkamiesruotsin taidot, niin ei ole (jos oppilas aines lähtee nollatasolta). Ilmankos virkamiesruotsin poisto tiputettiin eduskuntakäsittelystä aloitteesta kokonaan pois, ilman sitä systeemi ei toimi
(itse en uskaltaisi suositella omalle jälkikasvulleni ruotsin jättämistä pois koulussa, jos virkamiesruotsivaatimusta ei myös romuteta)
Onko bingolaput jo valmiina? Tänään voittaa kaikki, luulen ma.
Väitän että arvioit RP virkamiesruotsin tason raikkaasti yläkanttiin. Kävelepä mihin tahansa virkamiesten työpaikkaan ja kysy vaikka kädennostolla kuka selviäisi töistään tai edes satunnaisesta kyselijästä ruotsiksi. Eli systeemi ei toimi nytkään. Kaikki vain uskottelevat itselleen ja toisilleen että se toimii.
Suurin osa koululaisista ei osaa peruskoulun jälkeen juuri mitään, ja unohtavat senkin pian. Virkamiesruotsin suorittajat osaavat jonkin verran ja unohtavat senkin pian. Ainoat jotka osaavat ruotsia ovat ne jotka sitä oikeasti tarvitsevat ja käyttävät.
Näin se etenisi vaikka meillä olisi virkamieskiina. Kielitaito hankitaan tarpeeseen, ja tarve pitää määritellä reaalimaailman ehdoilla, ei poliittisella lehmänkaupalla ja pikkuruisen rahalobbyn tarpeilla.
Quote from: ruikonperä on 05.03.2015, 15:11:23
Tänään taas päästään kello neljä katsomaan oikein livenä kuinka vähiten korruptoituneessa maassa käsitellään asioita.
Onneksi on kaapissa virvoitusjuomaa, sille tulee olemaan tarvetta.
Kirjoitin aiemmin, että television kyselytunnin aikana käsiteltäisiin kansalaisaloitetta. Tämä oli väärinkäsitys. Pakkoruotsista luopumisesta keskustellaan vasta normaalin kyselytunnin jälkeen (http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/organisaatio/taysistunto/taysistuntoeikaynnissa/index.htx).
Ruotsinkielisellä Ylellä käydään jonkinlainen pakkoruotsikeskustelu, suomenkielisellä puolella ei mitään:
QuoteObs debatt
Yle Fem // klo 19.55 / torstai 05.03.2015
Pitäisikö kouluruotsin olla vapaaehtoista? Keskustelemassa Christina Gestrin (r.), Paula Lehtomäki (kesk.), kirjailija Juha Itkonen ja kokoomusnuorten pj. Susanna Koski
Median suhtautumisessa melkoinen ero sukupuolineutraalia avioliittolakia ajaneen kansalaisaloitteen saamaan valtavaan huomioon. Harva suomenkielinen on edes tietoinen, että pakkoruotsista äänestetään jo huomenna.
Quote from: Chew Bacca on 05.03.2015, 15:24:37
Väitän että arvioit RP virkamiesruotsin tason raikkaasti yläkanttiin.
En usko. Tunnen ainakin itseni :)
Sanoisin, että senkin ruotsinkurssin suorittaminen olisi ollut tuskaa, jos en olisi jotain (varsinkin passiivisesti, aika paljonkin) osannut ennen. Se, minkä olen unohtanut sen jälkeen, on taas asian kannalta merkityksetöntä.
Siitä olen samaa mieltä, että nykyinen syteemin on rikki ja hyödytön.
QuoteHeikkenevät ruotsin taidot syrjivät suomenkielisiä.
Suomenkieliset ovat kyllä historian saatossa tottuneet kaikenlaiseen sortamiseen ja syrjimiseen, joten uskoisin heidän kunnialla kestävän niinkin kovan kohtalon, että joutuisivat valitsemaan opiskelemansa kielet omin päin.
Ahhahhaa! Stubidon vastaus kysymykseen Vapauden sallimisesta olisi joskus ennen saanut :facepalm: aikaan mutta nykyään tulee spontaani vatsan pohjasta lähtevä nauru. Siinä onkin paras pakkoruotsia puolustava argumentti tähän mennessä - nauru pidentää ikää.
Tulee pahoja mieleen keskustelua katsellessa. 75% vastaan nuo säätiöiden sock puppetit. Ymmärtävätkö alistajat mitä vähemmistön pakkovallasta seuraa?
Woi tota Walliinia... Antakaa joku jo sille tissi imettäväksi.
RKP on hirttänyt itsensä pakkoruotsiin. Se puheenjohtaja, jonka kaudella ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta luovutaan häviää seuraavat puheenjohtajavaalit. RKPn täytyy hakea lisäkannatusta vähemmistöjen joukosta koska suomenkieliset eivät RKPtä pakkoruotsin takia äänestä, poislukien muutama suomenkielinen Setä Tuomo. Kaipa RKPllä on hyviäkin ajatuksia joita suomenkielinenkin voisi kannattaa, mutta kun pakkoruotsi.
Jotenkin sopii kuvaan että viimeinen puheenvuoro annetaan puhemiehen erikseen toteamana niille keitä pakkoruotsi ei edes koske.
Tuntuu epätodelliselta kuulla kaikki typeryydet oikeiden ihmisten suusta.
Sasi kävi hakemassa hyväksynnän Wallinilta ennen häipymistään. Vilahti Nylanderin viimeisen horinan taustalla. Hauskaa oli pojkarna emellan.
^Vaihda nyt hyvä mies tuo profiilikuvasi! Kertakaikkisen ärsyttävä kuvajainen.
Kd Östmanni puhuu o i k e e n h i t a a s t i, että varmasti tulee kielellään ymmärretyksi ja pyytää heti kättelyssä erityiskohtelua ajan suhteen, ei uutinen.
...ja saa sitten puhua saman uudestaa, krhm, JOUTUU. Milffi ja Niikko vaativat tiivistelmän, ei olla,
eli kääntää sitten lennosta uusiksi, krhm, ehkä ei niin lennosta..
Itse puhe sitä propagandaa, josta olisi parasta vaieta kummallakin kotimaisella.
Edit: Hah! Milffille pojo, oli samaa mieltä kanssani!
Quote from: jmk on 04.03.2015, 10:14:30
Quote from: Roope on 02.03.2015, 16:56:00
Antti Tuuri on vakuuttunut että yksikielisyys on aina eristävää kielestä riippumatta ...
- ... He eivät tule ajatelleeksi, että joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia. Vanhemmat sulkevat lapsiltaan puolet Suomesta, hän sanoo. (käännös)
Laajempi käsitys Länsi-Suomesta?
Sydämeni vuotaa verta ruotsia osaamattoman joensuulaislapsukaisen puolesta, kun hänellä ei ole mitään mahdollisuutta muuttaa Poriin (jonka asukkaista on 0,5 % ruotsinkielisiä), Saloon (1,1 %), Tampereelle (0,5 %) saati sitten Turkuun (5,4 %).
Uskomatonta, miten suomen taito tekee ihmisestä kelpaamattoman asumaan Suomessa. Koska jos lapsukainen ei osaisi sen enempää suomea kuin ruotsia, niin hänhän pystyisi kotoutumaan menestyksekkästi minne tahansa.
Quote from: Roope on 02.03.2015, 16:56:00
Antti Tuuri on vakuuttunut että yksikielisyys on aina eristävää kielestä riippumatta ...
- ... He eivät tule ajatelleeksi, että joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia. Vanhemmat sulkevat lapsiltaan puolet Suomesta, hän sanoo. (käännös)
Jos anttituuri ottaisi pään pois perseestään hän huomaisi että "pönttövuoren takaa" on muuttanut satoja tuhansia ihmisiä sekä länsi-Suomeen että jopa Ruåtsiin ILMAN muuminruåtsin alkeita.
Quote from: Roope on 05.03.2015, 15:29:25
Median suhtautumisessa melkoinen ero sukupuolineutraalia avioliittolakia ajaneen kansalaisaloitteen saamaan valtavaan huomioon. Harva suomenkielinen on edes tietoinen, että pakkoruotsista äänestetään jo huomenna.
Kun tietää että eduskunnassa on tänään keskusteltu aiheesta ja huomenna äänestetään, ja että gallupien mukaan selkeä enemmistö kansalaisista kannattaa aloitetta, median (etunenässä "neutraali" Yleisradio ja valtapositionsa käyttäjä Sanoma) uutisointi - tai sen täydellinen puute - käy ilmeiseksi. Suuri osa kansasta ei tietenkään tajua asiaa, kun media ei siitä halua kertoa. Ei muodostu pelkoa että äänestäjät painostaisivat edustajiaan noudattamaan ennen viime vaaleja vaalikoneissaan ilmoittamiaan kantoja, tai puolueet tulisivat saamaan satikutia kannattajiensa enemmistön kannan vastaisista ryhmäpäätöksistä, kun koko juttu lipuu radiohiljaisuuden suojissa äänestäjän huomion ohi.
Medialle kaksi vähemmistöä - vanhojen puolueiden ammattipoliitikot ja pakollisen ruotsin olemassaolosta hyötymään pääsevät - ajavat moraalinmäärittelyssä kansalaisten enemmistön oikeuksien ohi, jopa sen oikeuden ohi että he saisivat tietää mitä eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä. Kyllä tällaisesta vielä media ja poliitikot toisiaan taputtelevat selkään moneen kertaan.
Quote from: Roope on 02.03.2015, 16:56:00
QuoteAntti Tuuri on vakuuttunut että yksikielisyys on aina eristävää kielestä riippumatta. Kun katsotaan vain ruotsinkielistä televisiota ja luetaan vain ruotsinkielisiä sanomalehtiä, unohdetaan samalla osa Suomesta.
- Samalla tavalla on Itä-Suomessa, jossa halutaan lopettaa ruotsin lukeminen kouluissa. He eivät tule ajatelleeksi, että joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia. Vanhemmat sulkevat lapsiltaan puolet Suomesta, hän sanoo. (käännös)
Svenska Yle: "Språket skiljer oss åt" (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/02/spraket-skiljer-oss) 2.3.2015
Siguainesta. Joskus ajattelin, että jotkut suvakit ovat täyspäisiä, mutta pakko on todeta, että yksikään, joka uskoo tällaista paskaa, ei ole tervejärkinen.
Quote from: Iloveallpeople on 05.03.2015, 20:35:00
Joskus ajattelin, että jotkut suvakit ovat täyspäisiä, mutta pakko on todeta, että yksikään, joka uskoo tällaista paskaa, ei ole tervejärkinen.
Tämänpäiväinen istunto sai jälleen vahvistusta sille ettei tämän kansan ehkä ole edes syytä säilyä maailmassa.
Quote from: foobar on 05.03.2015, 20:24:50
Kun tietää että eduskunnassa on tänään keskusteltu aiheesta ja huomenna äänestetään, ja että gallupien mukaan selkeä enemmistö kansalaisista kannattaa aloitetta, median (etunenässä "neutraali" Yleisradio ja valtapositionsa käyttäjä Sanoma) uutisointi - tai sen täydellinen puute - käy ilmeiseksi. Suuri osa kansasta ei tietenkään tajua asiaa, kun media ei siitä halua kertoa. Ei muodostu pelkoa että äänestäjät painostaisivat edustajiaan noudattamaan ennen viime vaaleja vaalikoneissaan ilmoittamiaan kantoja, tai puolueet tulisivat saamaan satikutia kannattajiensa enemmistön kannan vastaisista ryhmäpäätöksistä, kun koko juttu lipuu radiohiljaisuuden suojissa äänestäjän huomion ohi.
Ylen suomenkielisissä televisiouutisissa (ja netissä), MTV:n uutisissa (ja netissä), Hesarin tämänpäiväisessä lehdessä (ja netissä) ei tänään sanaakaan pakkoruotsia käsitelleestä eduskuntakeskustelusta ja huomisesta äänestyksestä. Täydellinen vaikeneminen. Tämä on kai sitä paljon puhuttua "vastuullista sananvapautta".
Kuninkaalliset on Suomessa joten kalenteri päivän tapahtumista on täynnä.
Ketä muuta kuin kolmoskanavaa edes pitäisi kiinnostaa sisäsiittoisten friikkien julkinen esiintyminen.
Mitäpä sellaista uutisoida mitä ei ole koskaan tapahtunutkaan.
Toisaalta, hylkäävä päätös kyllä uutisoidaan, ainakin postuumisti. Kaikki jatkokeskustelu kun kerran voidaan torpata viittaamalla tähän syrjivään, perustuslain vastaiseen, eriarvoistavaan, kielitaitoa ja kilpailukykyä rapauttavaan, valiokunnan ja täysistunnon ryttäämään ja fasistiseen viha-aloitteeseen.
Olemme leikkineet demokratiaa ja tanssineet labaduuta. Nyt on aika lopettaa tällainen hulluttelu. Stefan-setä kurtistaa kulmiaan ja Sasi rientää suorittamaan alapesun toisella kotimaisella kielellään.
Quote from: Roope on 05.03.2015, 21:18:18Ylen suomenkielisissä televisiouutisissa (ja netissä), MTV:n uutisissa (ja netissä), Hesarin tämänpäiväisessä lehdessä (ja netissä) ei tänään sanaakaan pakkoruotsia käsitelleestä eduskuntakeskustelusta ja huomisesta äänestyksestä. Täydellinen vaikeneminen. Tämä on kai sitä paljon puhuttua "vastuullista sananvapautta".
Äänestyksestä ei pidetä ääntä, mutta toki juuri nyt sattumalta perustettu uusi kaksikielinen uutistoimitus saa Yleltä mainosta:
QuoteYlen kaksikielinen uutistoimitus vihittiin käyttöön Vaasassa
Yle vahvistaa asemaansa kaksikielisenä toimijana. Vaasassa vihittiin tänään käyttöön suomen- ja ruotsinkielisten uutistoimitusten uusi yhteinen uutismaisema.
[...]
http://yle.fi/uutiset/ylen_kaksikielinen_uutistoimitus_vihittiin_kayttoon_vaasassa/7847366 (http://yle.fi/uutiset/ylen_kaksikielinen_uutistoimitus_vihittiin_kayttoon_vaasassa/7847366)
Quote from: Taikakaulin on 05.03.2015, 21:56:14
Yle vahvistaa asemaansa kaksikielisenä toimijana. Vaasassa vihittiin tänään käyttöön suomen- ja ruotsinkielisten uutistoimitusten uusi yhteinen uutismaisema.
Suurimmat naurut tänään tuli kun vedottiin pakon tarpeeseen koska ylellä on ruotsinkielinen kanava.
Oli pieni pettymys ettei ainakaan vielä vedottu aamu-tvn tuoreeseen ruotsinkieliseen kerran tunnissa tulevaan uutispläjäykseen.
Quote from: ruikonperä on 05.03.2015, 22:09:37
Suurimmat naurut tänään tuli kun vedottiin pakon tarpeeseen koska ylellä on ruotsinkielinen kanava.
Niin samasta syystähän meillä on kouluissa pakollinen latinan opetus.
Quote from: Roope on 05.03.2015, 21:18:18
Quote from: foobar on 05.03.2015, 20:24:50
Kun tietää että eduskunnassa on tänään keskusteltu aiheesta ja huomenna äänestetään, ja että gallupien mukaan selkeä enemmistö kansalaisista kannattaa aloitetta, median (etunenässä "neutraali" Yleisradio ja valtapositionsa käyttäjä Sanoma) uutisointi - tai sen täydellinen puute - käy ilmeiseksi. Suuri osa kansasta ei tietenkään tajua asiaa, kun media ei siitä halua kertoa. Ei muodostu pelkoa että äänestäjät painostaisivat edustajiaan noudattamaan ennen viime vaaleja vaalikoneissaan ilmoittamiaan kantoja, tai puolueet tulisivat saamaan satikutia kannattajiensa enemmistön kannan vastaisista ryhmäpäätöksistä, kun koko juttu lipuu radiohiljaisuuden suojissa äänestäjän huomion ohi.
Ylen suomenkielisissä televisiouutisissa (ja netissä), MTV:n uutisissa (ja netissä), Hesarin tämänpäiväisessä lehdessä (ja netissä) ei tänään sanaakaan pakkoruotsia käsitelleestä eduskuntakeskustelusta ja huomisesta äänestyksestä. Täydellinen vaikeneminen. Tämä on kai sitä paljon puhuttua "vastuullista sananvapautta".
Mielenkiintoista tosiaan, että siinä missä homoaloitetta rummutettiin Suomen ykkösmedioissa kuukaudesta toiseen ja äänestykseen asti (tarjoten linkkiä kansalaisaloitteeseen-äänestyspäätöksiin vähän väliä), niin pakkoruotsi-kansalaisaloitteesta ollaan täysin hiljaa. Tuskimpa on luettavissa edes sitäkään, että kuinka edustajat äänestivät aloitteessa tai "muuttivatko kantojaan".
Stubb taisi puolustuspuheenvuorossa viitata edelleen perustuslakiin, jolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Quote from: jmk on 05.03.2015, 22:14:58
Quote from: ruikonperä on 05.03.2015, 22:09:37
Suurimmat naurut tänään tuli kun vedottiin pakon tarpeeseen koska ylellä on ruotsinkielinen kanava.
Niin samasta syystähän meillä on kouluissa pakollinen latinan opetus.
Kun maailmalle lähtee tekemään bisnestä niin latinakin on elävämpi kieli kuin muumiruotsi.
Ylen aamu tv on ottanut mainoskatkot käyttöönä eli kerran puoleen tuntiin on kanavaa vaihdettava ärsytyksen välttämiseksi.
Eihän se kerta tunnissa olisikaan riittänyt mihinkään.
Tämä mediahiljaisuus ja sen oletettavat syyt ovat sellainen asia, jota kannattanee julistaa somessa. Asia ei livahda ohi aivan niin huomaamatta.
Tästä oli itselleni helpompi kommentoida Facebookissa kuin maahanmuuttoasioista...
Alhaiseen verenpaineeseen lääkkeeksi arvovaltaisen Sivistysvaliokunnan avoin asiantuntijakuuleminen.
(oliko täällä jo? No, oikeestaan sama, elinkelpoisuutensa on syytä välillä tarkistaa. Rasituskoe ja maratoonit on lälläreille. Tällä kyllä lähtee, jos lähtee.)
Folktinget , Paavo Lipponen nuuska.vi järjestöineen Norjaan ruotsinkielellä jne. Logiikan riemumarssi.
Erkki Pihkala, Heikki Orsila ja Ilmari Rostila puhuvat tietysti järkeä, mutta muuten taattua tykitystä
Uusi inhokkini on Vahasalo.. ei enään Thurskaa, tai heinähangon piikkiä hyppyalueella heinäladossa.. krhm, tiedätte kyllä mihin lääkkeenä.. toivottavasti ei toimi liian hyvin, näytti melko tehokkaalta. Ehkä puolikas ensin..
http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=2394844&v=41303775&p=0&l=fi&t=0
QuotePuheeni pakkoruotsista, jota en onnistunut pitämään
6.3.2015
...
Vaikka esitys ruotsinkielen (ja suomenkielen) pakollisen opiskelun poistamisesta kaatuukin huomenna äänestyksessä, on minusta selvää, että on vain ajan kysymys, milloin pakkoruotsi Suomesta poistuu. Niin kielteisiä ovat nousevan nuorison asenteet sitä kohtaan. Uusi poliitikkosukupolvi tulee jossain vaiheessa pakkoruotsin poistamaan.
RKP:n edustajat ovat täällä puhuneet pakkoruotsista ikään kuin ruotsin opiskeleminen loppuisi kokonaan, ellei se olisi kaikille pakollista. Stefan Wallinin kysymykseen miltä kuulostaisi, jos Suomen kieltä pidettäisiin pelkkänä rasitteena ja kustannuksena. Tätä loukkaavammalta kuulostaisi vain, jos joku sanoisi, että se on niin hyödytön, ettei kukaan sitä opettelisi, ellei olisi pakko. Eivätkö kaikki ne puheenvuorot, jotka kertovat, kuinka hyödyllistä ruotsinkielen osaaminen on, saa ihmisiä vakuuttuneeksi siitä, että sitä kannattaa opiskella? Moni alan ihminen sanoo, että ruotsinkielen taito maassa paranisi, jos opetukseen osallistuisivat vain ne, jotka tekevät sen omasta halustaan.
...
Tulen huomenna äänestämään perussuomalaisten ponsiesityksen puolesta.
http://www.soininvaara.fi/2015/03/06/puheeni-pakkoruotsista-jota-en-onnistunut-pitamaan/ (http://www.soininvaara.fi/2015/03/06/puheeni-pakkoruotsista-jota-en-onnistunut-pitamaan/)
The Osmo on tilanteessa jossa voi sanoa mitä ajattelee.
Hänen puolueensa ansiosta aika moni ei voi.
Yle ja MTV vaikenevat edelleen eduskunnan eilisestä kansalaisaloitekäsittelystä ja tämänpäiväisestä äänestyksestä. Aamun Hesari julistaa, että "eduskunnan enemmistö vastustaa kansalaisaloitetta", vaikka tosiasiassa enemmistö nykyisistä kansanedustajista on ilmoittanut vaalikonevastauksissaan vastustavansa pakkoruotsia, eivätkä puolueet ole ainakaan julkisesti sitoneet kansanedustajien käsiä äänestyksessä. Tosin ainakin yksi demariedustaja on jo lipsauttanut äänestävänsä tänään pakkoruotsin puolesta, vaikka edelleen vastustaa sitä.
Äänestys on tänään kello 13. Itse asiassa äänestyksiä on kaksi. Toisessa äänestyksessä ratkaistaan periaate, voitaisiinko esimerkiksi Itä-Suomessa järjestää paikallisia kokeiluja, joissa oppilaat voivat valita pakolliseksi B-kieleksi muun kielen kuin ruotsin.
Varsinaisessa kansalaisaloitetta käsittelevässä äänestyksessä ratkaistaan, lähdetäänkö ajamaan kansalaisaloitteessa nimettyjä vaatimuksia
koko pakkoruotsijärjestelmän purkamiseksi. Lähes olemattomasta mediakäsittelystä ja myös sivistysvaliokunnan mietinnöstä on saanut käsityksen, että kansalaisaloitteessa on kyse vain peruskoulun pakkoruotsista eli B1-ruotsista, mutta oikeasti äänestetään samalla myös lukion ja korkeakoulujen pakollisesta ruotsista sekä ns. virkamiesruotsivaatimuksesta.
Asiat ovat epäselviä kansalaisten lisäksi myös joillekin kansanedustajille:
QuotePeter Östman /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelän puheenvuorossa kuulin alussa rajuja moitteita käyttämääni puheenvuoroon, mutta en kuitenkaan kuullut niitä vastaperusteluja, kun kerran väitetään, että tämä vapaaehtoisuus lisäisi oppilaiden motivaatiota näin paljon.
Me kuulimme edustaja Gustafssonin hyvässä puheenvuorossa esimerkkejä siitä, mitä tapahtui silloin, kun ruotsin opetus lukiossa poistettiin. Silloinkin käytettiin tätä samaa argumenttia, mutta tilastotiedollisesti voimme todistaa, että kiinnostus ruotsin kielen opetukseen on vähentynyt sen jälkeen.
Täysistunnon pöytäkirja PTK 165/2014 vp (http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_165_2014_ke_p_1.shtml#pvuoro25)
Popparit esiin, nyt se alkaa!...
http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=41827006&v=42443289&p=0&l=fi&t=0
....ei tainnutkaan alkaa..No, pari muutakin mielenkiintoista juttua, ilm..TEHOKKAAT ilmakiväärit luvanvaraisiksi (ampumarata jutskathan tuossa PÄÄasia) ja matkailukorvauksia muuttolintusille.:
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+20/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+170/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
Ei se nyt vaan ala...kumma juttu.
edit. menee vissiin oman adobe flashin piikkiin..
Eipä sitten lopu pakollinen ruotsin opiskelu - ainakaan toistaiseksi.
Tuolta voi katsoa äänestystuloksia: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=1.45/1425640545_446041&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=1.45/1425640545_446041&$%7Boohtml%7D=aax/hex5000&$%7Bhtml%7D=aax/aax5000&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm)
Kääntyikö takki monellakin?
Edit: Kokoomuksesta ainoastaan Kalle Jokinen on pitänyt lupauksensa vaalikoneen perusteella. Muut joko käänsivät kelkkansa, tai olivat poissa äänestyksestä.
SDP: Merja Kuusisto ja Suna Kymäläinen ei-puolella, muuten tuulitakkien suhinaa sisäpuolten kääntyessä ulkopinnaksi.
Keskustan pettureina mm. Pirttilahti, Tiilikainen, Leppä, Katainen E, Lintilä, Hautala L, Savola, Pekkarinen, Kerola
KD: Ahvenjärvi ja Rauhala vaihtoivat ruotsinkielisten lipojiin
Vas: Pekonen, Kontula, Virtanen, Korhonen siirtyivät "kyllä pakkoruotsia" -puolelle
Vihr: Tynkkynen ja Haapanen eivät muistaneetkaan vastustaneensa pakkoruotsia vaalikoneessa
Toki kääntymisiä myös toisinpäin: ainakin PS:n Packalén ja Tolppanen äänestivät vapaaehtoisuudesta. Poimintana myös Mikael Jungner (SD).
Kepumaan kuningas Juha Sipilä äänesti pakkoruotsista luopumista vastaan. Ehkäpä näkyy vaalituloksessa?
Takinkääntölistaa odotellessa..
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=1.0/1425641040_412256&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
Mitvit..
Suora lähetys
Istunto keskeytetty
Istunto päättynyt
Nokumutku ja eikstää oo hyvä näi?
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.0/1425641040_412256&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm
..muumi..Nyt sitten viikonloppuvapaalle kiireen vilkkaa, eli ei mitään vapaata, vaan TIUKKAA vaalikiertuetta.
Äänestyslista..äh, kysyn suoraan muutamalta JA ISOON ÄÄNEEN! saa vastata miinat ja sun muut samalla kertaa. Voipi pulla lentää suusta, kun yli sata desiibeliä kuiskaa korvaan..
Fantsu äänestystulos taas kerran! Kuinkahan moni edustaja käänsi takkiaan? Mut hei, ei hätää, kukaanhan ei voi osata liikaa kieliä, ruotsinkielen opiskelu ei ole pois keltään, Pohjoismaiden yhteistyö, jne, jne, jne...kyllähän noita höhliä vasta-argumentteja tulee!
Kokoomuksen esittämät Itä-Suomen kokeilut kaatuivat hyväksyttiin (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=0.56/1425642056_506052&$%7Boohtml%7D=aax/hex5000&$%7Bhtml%7D=aax/aax5000&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm) niukasti 89-93.
edit:
Anteeksi, luin väärin. Kokeilut hyväksyttiin. Toisin sanoen pakkoruotsin murtaminen lähtee liikkeelle Itä-Suomesta, kuten oli odotettavissa.
Ei siinä mitään, ensi kaudella uusiksi terävämmällä kampanjalla.
Quote from: Archaeopteryx on 06.03.2015, 13:31:01
Kääntyikö takki monellakin?
Kuten äänestystulos osoittaa. Vaalilupauksestaan pitivät kiinni lähinnä Persut, Muutos, muutama suoraselkäinen kepulainen, pari järkidemaria, yksi vähemmän virheellinen Vihreä ja yksi vasenryhmäläinen. Myös yksi vähemmän liukas Kokkarikin sentään löytyi.
Tämä oli kyllä surkean hallituskauden onnettoman säälittävä lopetus, joka törkeydessään hakee vertaistaan. :facepalm:
Neljä persua oli poissa. Jos olisivat vaivautuneet paikalle, niin äänet olisivat menneet tasan.
Quote from: VeePee on 06.03.2015, 13:58:19
Neljä persua oli poissa. Jos olisivat vaivautuneet paikalle, niin äänet olisivat menneet tasan.
Ei, vaan ensin äänestettiin sivistysvaliokunnan mietinnöstä hylätä vapaaehtoisuus, joka meni läpi äänin 134-48. Pauli Kiurun ehdotus lisätutkimuksista ja alueellisista kokeiluista meni läpi 89-93.
Quote from: Roope on 06.03.2015, 13:43:06
Kokoomuksen esittämät Itä-Suomen kokeilut kaatuivat (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=0.56/1425642056_506052&$%7Boohtml%7D=aax/hex5000&$%7Bhtml%7D=aax/aax5000&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm) niukasti 89-93.
edit:
Anteeksi, luin väärin. Kokeilut hyväksyttiin. Toisin sanoen pakkoruotsin murtaminen lähtee liikkeelle Itä-Suomesta, kuten oli odotettavissa.
Ei siinä mitään, ensi kaudella uusiksi terävämmällä kampanjalla.
Minusta tämä, että Itä-Suomessa ruvetaan opettamaan pakollista venäjää ei kyllä muuta tilannetta mihinkään suuntaan. Ainoa järkevä päätöshän olisi äidinkielen lisäksi yksi pakollinen vieras kieli. Ja koska se olisi järkevä päätös on sen tekeminen eduskunnassa mitä ilmeisimmin mahdotonta.
Quote from: VeePee on 06.03.2015, 13:58:19
Neljä persua oli poissa. Jos olisivat vaivautuneet paikalle, niin äänet olisivat menneet tasan.
Ei sillä olisi ollut mitään vaikutusta lopputulokseen.
Quote from: Archaeopteryx on 06.03.2015, 13:31:01
Kääntyikö takki monellakin?
Kun en jaksa miettiä tarkemmin tai tarkistaa - vertaatko vuoden 2011 vai 2015 vaalikonevastauksiin?
Kummatkin muistaakseni on olemassa (niiltä, jotka ovat pyrkimässä uudelle kaudelle) ja kummassakin vertailussa olisi oma pointtinsa.
Quote from: IDA on 06.03.2015, 14:03:08
Quote from: Roope on 06.03.2015, 13:43:06
Kokoomuksen esittämät Itä-Suomen kokeilut kaatuivat (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=0.56/1425642056_506052&$%7Boohtml%7D=aax/hex5000&$%7Bhtml%7D=aax/aax5000&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm) niukasti 89-93.
edit:
Anteeksi, luin väärin. Kokeilut hyväksyttiin. Toisin sanoen pakkoruotsin murtaminen lähtee liikkeelle Itä-Suomesta, kuten oli odotettavissa.
Ei siinä mitään, ensi kaudella uusiksi terävämmällä kampanjalla.
Minusta tämä, että Itä-Suomessa ruvetaan opettamaan pakollista venäjää ei kyllä muuta tilannetta mihinkään suuntaan. Ainoa järkevä päätöshän olisi äidinkielen lisäksi yksi pakollinen vieras kieli. Ja koska se olisi järkevä päätös on sen tekeminen eduskunnassa mitä ilmeisimmin mahdotonta.
Mun mielestä Suomessa pitäisi olla äidinkielen lisäksi kaksi pakollista vierasta kieltä, jotka siis saisi valita itse. Olen varma, että tällä järjestelyllä tulisi myös riittävästi niitä kaivattuja ruotsinkielen osaajia, eli win-win! Yksi pakollinen vieras kieli on vaan liian vähän, koska silloin moni ei opiskelisi kuin englantia, ja mutakin kieliä tarvitaan kun oma äidinkielemme on maailman mittakaavassa marginaalinen.
Äänestysasettelu: Valiokunnan ehdotus kansalaisaloitteen hylkäämisestä / James Hirvisaaren lausumaehdotus
Jaa: 134
Ei: 48
Tyhjiä: 1
Poissa: 16
Yhteensä: 199
On tuo niin selkeä tulos, että myönnän olleeni väärässä ja kansan isit ja äidit taas kerran tietävät paremmin,
mistä FONDista saa VAALIRAHOITUSTA! .. .. varmaan on aamuun asti vedetty renkaat punaisina Folktingetin Ensihoitoyksiköllä ja plaastaria on luvattu toimittaa jatkohoitoon riittävästi..
..stna, 75% kansasta on samaa mieltä 36% kanssa kansanedustajista, ei huono. Tätä lisää. muumi..
Noo, aika tappaa kaikki, jopa pakkoruotsin.
QuoteEduskunnassa hyväksyttiin kuitenkin keskustan ja eräiden kokoomuslaisten esittämä lausuma, jonka mukaan hallituksen on selvitettävä, onko alueellisesti mahdollista kokeilla jotakin muutakin pakollista kieltä. Käytännössä esitys tarkoittaa Itä-Suomea, jossa pakollisena kielenä voitaisiin kokeilla venäjää.
Lausuma hyväksyttiin äänin 93–89.
http://yle.fi/uutiset/ruotsi_sailyy_pakollisena__ita-suomeen_mahdollisuus_kielikokeiluun/7850273
"Hallituksen on selvitettävä". Tarkoittaako tuo sitten jotain käytännössä? Stubbin hallitus on virassa enää reilun kuukauden verran, joten tuskin se mitään selvitystä kuitenkaan tekee. Tai jos tekee, sen selvityksen tulos kyllä tiedetään, kun kaikki ministerit ovat pakkoruotsittajia.
Quote from: Bienveillant on 06.03.2015, 14:09:12
Mun mielestä Suomessa pitäisi olla äidinkielen lisäksi kaksi pakollista vierasta kieltä, jotka siis saisi valita itse. Olen varma, että tällä järjestelyllä tulisi myös riittävästi niitä kaivattuja ruotsinkielen osaajia, eli win-win! Yksi pakollinen vieras kieli on vaan liian vähän, koska silloin moni ei opiskelisi kuin englantia, ja mutakin kieliä tarvitaan kun oma äidinkielemme on maailman mittakaavassa marginaalinen.
Olen taipuvainen epäilemään, että kaikilla ei riitä kielipäätä tai motivaatiota kahden vieraan kielen opiskeluun - mutta luonnollisesit kaksi valinnaista kieltä on valinnaisuuden kannalta
parempi kun yksi valinnainen(*) ja yksi sidottu pakollinen.
(* tiedän, että englannin osalta ei useimmissa paikoissa ole valinnaisuutta, mutta dominoivalle asemalle sentään on käytännölliset perusteet)
134 maanpetturia eduskunnassa. on se hyvä, että vaalit ovat tulossa!
Quote from: Bienveillant on 06.03.2015, 14:09:12
Mun mielestä Suomessa pitäisi olla äidinkielen lisäksi kaksi pakollista vierasta kieltä, jotka siis saisi valita itse. Olen varma, että tällä järjestelyllä tulisi myös riittävästi niitä kaivattuja ruotsinkielen osaajia, eli win-win! Yksi pakollinen vieras kieli on vaan liian vähän, koska silloin moni ei opiskelisi kuin englantia, ja mutakin kieliä tarvitaan kun oma äidinkielemme on maailman mittakaavassa marginaalinen.
Tästä täsmälleen samaa mieltä. Kun jokaisen pitäisi valita kaksi kieltä niin kaikki varmaan valitsivat englannin ensimmäiseksi kieleksi. Todennäköisesti ruotsi edelleen valittaisiin useimmiten toiseksi kieleksi koska on se sentään monta pykälää helpompaa oppia kuin esim. venäjä tai saksa.
Quote from: Tilastonikkari on 27.02.2015, 22:09:12
Harrastin tutkivaa kansalaisjournalismia ja tarkistin, onko pakkoruotsia vastustaneiden kansanedustajien kanta pysynyt ennallaan koko vaalikauden ajan. Perussuomalaisilta en katsonut, sillä he ovat pitäneet oman linjansa ja tekevät asiasta ryhmäpäätöksen. En tutkinut lainkaan pakkoruotsin kannattajien mielenmuutoksia, koska siirtymä tähän suuntaan on hyvin marginaalista. Löysin Ylen vaalikonedatasta myös kaikkien kesken vaalikauden eduskuntaan nousseiden vastaukset, joten hekään eivät selvinneet kuin koira veräjästä.
Ylen vaalikonekysymys 2011: Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista.
Helsingin Sanomien vaalikonekysymys 2015: Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.
Oliko sinulla nuo 2015 vaalikoneen vastaukset lukijaystävällisesti kerättynä? Erityisesti kiinnostaisivat ne mahdolliset selkärangattomat ihmeet, jotka olivat täysin samaa mieltä pakkoruotsin poistamisesta 2011 ja 2015 ja kuitenkin äänestivät sen säilyttämisen puolesta eduskunassa tänään.
Quote from: IDA on 06.03.2015, 14:03:08
Minusta tämä, että Itä-Suomessa ruvetaan opettamaan pakollista venäjää ei kyllä muuta tilannetta mihinkään suuntaan.
Kyllä muuttaa. Rkp:n ja Folktingetin strategia on kytkeä kaikki valinnaisuusvaatimukset niin suuriin ja monimutkaisiin rakenteisiin (vrt. sivistysvaliokunnan mietintö), ettei pientäkään muutosta voida muka edes harkita kuin kerran vuosikymmenessä. Muutoksen onkin lähdettävä alhaalta, pienistä kuvioista.
Itä-Suomen kokeilujen tulokset murentaisivat jo ennestään ontoiksi tiedetyt pakkoruotsiargumentit sahajauhoksi, kun taivas ei kaadukaan niskaan. Tapahtuisi juuri se lumipalloefekti, josta Haglund varoitti. Tähän hukataan taas turhan paljon aikaa, mutta minkäs teet.
Turkulainen kansanedustaja demariretku/myymälävaras Eeva-johanna Eloranta edelleen kertoo vastustavansa pakkoruotsia, vaikka äänesti sen puolesta, niin sivistysvaliokunnnassa kuin tässäkin äänestyksessä.
Voiko ihminen enään sekaisemmin päästää olla? tosi ei mikään ihme kun kyse on demarista!
http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/politiikka/eloranta-pakkoruotsin-pohdinta-jatkuu-edelleen
http://veli.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71434-miksi-sdpn-kansanedustaja-valehteli-napistystuomiostaan
Quote from: Roope on 06.03.2015, 14:28:10
Quote from: IDA on 06.03.2015, 14:03:08
Minusta tämä, että Itä-Suomessa ruvetaan opettamaan pakollista venäjää ei kyllä muuta tilannetta mihinkään suuntaan.
Kyllä muuttaa. Rkp:n ja Folktingetin strategia on kytkeä kaikki valinnaisuusvaatimukset niin suuriin ja monimutkaisiin rakenteisiin (vrt. sivistysvaliokunnan mietintö), ettei pientäkään muutosta voida muka edes harkita kuin kerran vuosikymmenessä. Muutoksen onkin lähdettävä alhaalta, pienistä kuvioista.
Itä-Suomen kokeilujen tulokset murentaisivat jo ennestään ontoiksi tiedetyt pakkoruotsiargumentit sahajauhoksi, kun taivas ei kaadukaan niskaan. Tapahtuisi juuri se lumipalloefekti, josta Haglund varoitti. Tähän hukataan taas turhan paljon aikaa, mutta minkäs teet.
Tuossa mielessä tietysti totta.
Itse pidän tätä kahden pakollisen vieraan kielen opettamista yleensäkin niin valheellisena ja vahingollisena, että siitä pitäisi päästä mitä pikimmin irti. Juuri noin reilu kuukausi takaperin kuulin, että lukioissa on jo vaikeuksia vetää pitkää matematiikkaa kunnialla läpi, jos nyt yleensä kukaan edes hakeutuu pitkän matematiikan linjalle.
Tätä kylvöä kyllä niitetään vielä erittäin raskaasti huokaillen. Vastuussa olevien idioottien nimet olisi syytä painaa johonkin kivitauluun ja heille pitäisi laittaa kielto osallistua mihinkään julkisiin tehtäviin, jos niissä tehdään päätöksiä muiden puolesta.
Elina Lepomäki = takinkääntäjä
Quote from: HS vaalikone 2011Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
Elina Lepomäki: Kyllä
http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ehdokkaat/uusimaa/kokoomus/lepomaki_elina/Quote from: HS vaalikone 2015Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.
Elina Lepomäki: Täysin samaa mieltä
http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/uusimaa/ehdokas/1078/Ja tänään eduskunnassa Lepomäki
äänesti pakkoruotsin puolesta.
Quote from: Jaakko Sivonen on 06.03.2015, 15:00:54
Elina Lepomäki = takinkääntäjä
Quote from: HS vaalikone 2011Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
Elina Lepomäki: Kyllä
http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ehdokkaat/uusimaa/kokoomus/lepomaki_elina/
Quote from: HS vaalikone 2015Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.
Elina Lepomäki: Täysin samaa mieltä
http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/uusimaa/ehdokas/1078/
Ja tänään eduskunnassa Lepomäki äänesti pakkoruotsin puolesta.
Kannattaa varmaan laittaa meiliä tai FB-viestiä Elina Lepomäelle, ja kysyä että mistä johtuu moinen ristiriita sanojen ja tekojen välillä. Muutenhan hän on antanut itsestään kohtuullisen järkevän kuvan, olisin jopa melkein voinut äänestää häntä tulevissa vaaleissa, mutta tämä äänestys oli taas hyvä muistutus, että kokkareiden kelkkaan ei kannata hypätä ennen kuin siellä on havaittavissa todellista järkevöitymistä (mikä tuskin tapahtuu nykyisen fantsu-pj:n aikana).
edit: tuplapostaus
Quote from: Archaeopteryx on 06.03.2015, 13:31:01
Eipä sitten lopu pakollinen ruotsin opiskelu - ainakaan toistaiseksi.
Tuolta voi katsoa äänestystuloksia: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=1.45/1425640545_446041&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=1.45/1425640545_446041&$%7Boohtml%7D=aax/hex5000&$%7Bhtml%7D=aax/aax5000&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm)
Kääntyikö takki monellakin?
Edit: Kokoomuksesta ainoastaan Kalle Jokinen on pitänyt lupauksensa vaalikoneen perusteella. Muut joko käänsivät kelkkansa, tai olivat poissa äänestyksestä.
SDP: Merja Kuusisto ja Suna Kymäläinen ei-puolella, muuten tuulitakkien suhinaa sisäpuolten kääntyessä ulkopinnaksi.
Keskustan pettureina mm. Pirttilahti, Tiilikainen, Leppä, Katainen E, Lintilä, Hautala L, Savola, Pekkarinen, Kerola
KD: Ahvenjärvi ja Rauhala vaihtoivat ruotsinkielisten lipojiin
Vas: Pekonen, Kontula, Virtanen, Korhonen siirtyivät "kyllä pakkoruotsia" -puolelle
Vihr: Tynkkynen ja Haapanen eivät muistaneetkaan vastustaneensa pakkoruotsia vaalikoneessa
Toki kääntymisiä myös toisinpäin: ainakin PS:n Packalén ja Tolppanen äänestivät vapaaehtoisuudesta. Poimintana myös Mikael Jungner (SD).
Lista kasaan, ja ISOLLA. Esille joka paikkaan. Video päälle missä kuvat ja ehdokasnumerot niistä takinkääntäjistä jotka ehdolla seuraavissa vaaleissa. KULUTTAJASUOJAA!!!
Itsellä kiire duunissa, en kerkee kompiloida, mutta jos joku tekee kauniin listan (mistä vaikka saa flyerin) lupaan printata ja käydä joidenkin pakkoruotsittajien teltoilla niitä jakelemassa ennen vaaleja.
Sipilän kanta yllätti.
Onko kulisseissa RKP puliveivattu jo hallitukseen?
Tai ehkäpä kysymys oli tyhmä.
Keitä RKP on puliveivannu halitukseensa?
Quote from: RP on 06.03.2015, 14:07:43
Quote from: Archaeopteryx on 06.03.2015, 13:31:01
Kääntyikö takki monellakin?
Kun en jaksa miettiä tarkemmin tai tarkistaa - vertaatko vuoden 2011 vai 2015 vaalikonevastauksiin?
Kummatkin muistaakseni on olemassa (niiltä, jotka ovat pyrkimässä uudelle kaudelle) ja kummassakin vertailussa olisi oma pointtinsa.
Värikoodatut kentät:
|EHDOKKAAN NIMI|NUMERO|PUOLUE|2011 VAALIKONE|2015 VAALIKONE|ÄÄNESTYS|
Jos vaalikone ja äänestys eroaa toisistaan, kenttä korostusvärillä, riippuen eron määrästä. Esim:
"Jonkinverran pakkoruotsin vastainen" vaalikonevastaus ja pakkoruotsin puolesta äänestys = Keltainen
"täysin pakkoruotsin vastainen" vaalikone ja äänestys pakkoruotsin puolesta = punainen
Jos äänestys pakkoruotsin puolesta ja vaalikone 2015 jotain muuta kuin pakkoruotsin kannatusta, niin punaisella ja isolla!
Äänestysjakauma
Valiokunnan ehdotus kansalaisaloitteen hylkäämisestä / James Hirvisaaren lausumaehdotus (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=1.2/1425648182_466515&$%7Boohtml%7D=aax/hex5100&$%7Bhtml%7D=aax/aax5100&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm)
Äänestysjakauma
Lausumaehdotus, mietintö / Pauli Kiuru (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=0.2/1425648182_466515&$%7Boohtml%7D=aax/hex5100&$%7Bhtml%7D=aax/aax5100&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm)
Onpa kummallisia tuloksia.
Kolme demaria kannatti kansalaisaloitetta, joka olisi lopettanut koko pakkoruotsijärjestelmän kaikilla tasoilla, mutta kaksi heistä kääntyi vastustamaan Itä-Suomen kokeiluja.
Yksi vasemmistoliittolainen kannatti kansalaisaloitetta, mutta oli minuutti myöhemmin Itä-Suomen kokeiluista äänestettäessä "poissa".
Puoluejako/äänestysohjeet näkyvät selvästi.
Tein vähän pientä kaivelua ja vertasin äänestystulosta siihen tulokseen, joka saatiin sukupuolineutraalista avioliittolaista äänestettäessä.
Seuraavat henkilöt äänestivät sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta ja vastaavasti pakkoruotsin poistamista vastaan ja näin ollen näiden henkilöiden ei pitäisi missään nimessä mainostaa olevansa suvaitsevaisia ja/tai liberaaleja:
Antti Kaikkonen
Paula Lehtomäki
Tuomo Puumala
Annika Saarikko
Kimmo Tiilikainen
Markku Eestilä
Sanni Grahn-Laasonen
Leena Harkimo
Timo Heinonen
Harri Jaskari
Ilkka Kanerva
Sampsa Kataja
Pia Kauma
Esko Kurvinen
Sanna Lauslahti
Elina Lepomäki
Marjo Matikainen-Kallström
Outi Mäkelä
Tapani Mäkinen
Lasse Männistö
Petteri Orpo
Jaana Pelkonen
Pertti Salolainen
Sari Sarkomaa
Alexander Stubb
Eero Suutari
Lenita Toivakka
Anu Urpalainen
Sinuhe Wallinheimo
Jan Vapaavuori
Sofia Vikman
Anne-Mari Virolainen
Thomas Blomqvist
Jörn Donner
Christina Gestrin
Anna-Maja Henriksson
Elisabeth Naucler
Mikaela Nylander
Mats Nylund
Stefan Wallin
Jouni Backman
Eeva-Johanna Eloranta
Maarit Feldt-Ranta
Tarja Filatov
Jukka Gustafsson
Maria Guzenina
Rakel Hiltunen
Susanna Huovinen
Lauri Ihalainen
Ilkka Kantola
Saara Karhu
Mika Kari
Anneli Kiljunen
Krista Kiuru
Johannes Koskinen
Jukka Kärnä
Antti Lindtman
Päivi Lipponen
Riitta Myller
Johanna Ojala-Niemelä
Heli Paasio
Sirpa Paatero
Tuula Peltonen
Matti Saarinen
Kristiina Salonen
Jouko Skinnari
Katja Taimela
Hanna Tainio
Erkki Tuomioja
Tytti Tuppurainen
Jutta Urpilainen
Pauliina Viitamies
Pia Viitanen
Tuula Väätäinen
Paavo Arhinmäki
Katja Hänninen
Risto Kalliorinne
Anna Kontula
Martti Korhonen
Annika Lapintie
Silvia Modig
Aino-Kaisa Pekonen
Eila Tiainen
Kari Uotila
Erkki Virtanen
Outi Alanko-Kahiluoto
Tuija Brax
Satu Haapanen
Pekka Haavisto
Johanna Karimäki
Ville Niinistö
Anni Sinnemäki
Jani Toivola
Oras Tynkkynen
Jyrki Yrttiaho
-----------------------
Osmo Soininvaara, Markus Mustajärvi, Jari Myllykoski, Mikael Jungner ( :o ), Merja Kuusisto ja Suna Kymäläinen kannattivat kumpaakin kansalaisaloitetta.
Mikko Alatalo äänesti tyhjää, syystä tai toisesta.
Voi olla yksittäisiä virheitä ja niistä saa ilmoittaa, niin korjaan.
Quote from: Jaakko Sivonen on 06.03.2015, 15:00:54
Elina Lepomäki = takinkääntäjä
Näin vastasi Twitterissä:
QuoteVapaa kielivalinta tulee siirtymäaikana ottaa käyttöön koko Suomessa. Vapaaehtoinen ensin kouluittain.
https://twitter.com/elinalepomaki/status/573839047745015808
("Tänään kuitenkin äänestin vapaaehtoisuuta ja vapaata kielivalintaa vastaan")
Jos on ennen vaaleja kertonut kannattavansa valinnaisuutta ja nyt äänestikin päinvastoin, niin onhan se takinkääntämistä. Kokoomuspoliitikon ehdotus "alueellisista kielikokeiluista" ei tarkoita läheskään samaa kuin valinnaisen kielipoliitikan kannattaminen.
Quote from: Roope on 06.03.2015, 15:34:12
Äänestysjakauma
Valiokunnan ehdotus kansalaisaloitteen hylkäämisestä / James Hirvisaaren lausumaehdotus (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=1.2/1425648182_466515&$%7Boohtml%7D=aax/hex5100&$%7Bhtml%7D=aax/aax5100&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm)
Äänestysjakauma
Lausumaehdotus, mietintö / Pauli Kiuru (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=0.2/1425648182_466515&$%7Boohtml%7D=aax/hex5100&$%7Bhtml%7D=aax/aax5100&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm)
Onpa kummallisia tuloksia.
Kolme demaria kannatti kansalaisaloitetta, joka olisi lopettanut koko pakkoruotsijärjestelmän kaikilla tasoilla, mutta kaksi heistä kääntyi vastustamaan Itä-Suomen kokeiluja.
Yksi vasemmistoliittolainen kannatti kansalaisaloitetta, mutta oli minuutti myöhemmin Itä-Suomen kokeiluista äänestettäessä "poissa".
Puoluejako/äänestysohjeet näkyvät selvästi.
Riippuu siitä, että mitä nämä "kokeilut" tarkoittavat eli onko kyseessä yhden kielipakon vaihtaminen toiseen vai oppilaat saisivat valita, että ottavatko minkä toisen kielen tahansa ruotsinkielen sijasta?
Quote from: nollatoleranssi on 06.03.2015, 16:08:41
Jos on ennen vaaleja kertonut kannattavansa valinnaisuutta ja nyt äänestikin päinvastoin, niin onhan se takinkääntämistä. Kokoomuspoliitikon ehdotus "alueellisista kielikokeiluista" ei tarkoita läheskään samaa kuin valinnaisen kielipoliitikan kannattaminen.
Sen, että sekä ennen äänestystä, että äänestyksen jälkeen ilmoittaa kannattavansa valinnaisuutta, ja itse äänestyksessä kuitenkin äänestää valinnaisuutta vastaan, kutsuminen "takinkääntämiseksi" on loukkaus takinkääntäjiä kohtaan.
Pitää muistaa, ettei tässä aloitteessa ollut kyse ainoastaan "pakkoruotsista", vaan enemmänkin "poliittisesta uskottavuudesta" eli pitävätkö poliitikot lupauksensa kannattaa jotakin aloitetta sen mukaan mitä ovat alunperin sanoneet.
Jos ennen vaaleja sanoo, että "Kannatan aloitetta" ja äänestyksessä toteaakin, että "En kannata" niin sehän on täysin äänestäjien luottamuksen pettämistä. Samanlainen virhe on kääntää mielipide toiseenkin suuntaan.
Kunnon listaa kyllä tarvitaan, osa edustajista on kyllä uskomattomia, vetoavatkohan tilapäiseen mielenhäiriöön.
Tulipahan todistettua että "hyvät asiat" menevät läpi kansalaisaloitteista, mutta "pahat asiat" eivät edelleenkään mene.
Eli kansalaisaloitteilla ei ole mitään merkitystä. :(
Quote from: RP on 06.03.2015, 14:26:06
Oliko sinulla nuo 2015 vaalikoneen vastaukset lukijaystävällisesti kerättynä? Erityisesti kiinnostaisivat ne mahdolliset selkärangattomat ihmeet, jotka olivat täysin samaa mieltä pakkoruotsin poistamisesta 2011 ja 2015 ja kuitenkin äänestivät sen säilyttämisen puolesta eduskunassa tänään.
Kaikkien ehdolla olevien kansanedustajien tuoreita vaalikonevastauksia en ole viitsinyt kerätä, vaan pelkästään niiltä jotka vastustivat pakkoruotsia Ylen vaalikoneessa 2011. Huomatkaa että
JAA tarkoittaa kansalaisaloitteen hylkäämistä ja
EI Hirvisaaren lausumaehdotusta. Seuraavat kansanedustajat ovat pahimpia äänestäjäkuntansa pettäjiä:
2011 ja 2015 vaalikoneissa täysin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta, mutta silti aloitteen hylkäämistä eduskunnassa äänestänyt
Elina Lepomäki (kok.) - JAALisäksi Pauli Kiuru (kok.) oli poissa.
2011 vaalikoneessa täysin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta, mutta 2015 vaalikoneeseen vastaamattomat
Mika Lintilä (kesk.) - JAA
Mauri Pekkarinen (kesk.) - JAA
Kimmo Tiilikainen (kesk.) - JAA
Esko Kurvinen (kok.) - JAA
Sauli Ahvenjärvi (kd.) - JAA
Lisäksi Laila Koskela (kesk.) oli poissa.
2011 täysin samaa mieltä ja 2015 jokseenkin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta
Eero Lehti (kok.)- JAA
Leena Rauhala (kd.) - JAA
Lisäksi Kari Tolvanen (kok.) oli poissa.
2011 jokseenkin samaa ja 2015 täysin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta
Eeva-Johanna Eloranta (sd.) - JAA
Anu Urpalainen (kok.) - JAA
Näiden lisäksi sitten ne jotka olivat vain jokseenkin samaa mieltä toisessa tai molemmissa vaalikoneissa. Kaiken kaikkiaan kantaansa vaihtaneita oli n. 50, vaikka poissaolijat jätettäisiin pois laskuista. Kokoomus oli sittenkin pahin takinkääntäjä, kun 25:stä ruotsin vapaaehtoisuutta kannattaneesta vain Kalle Jokinen oli äänestämässä aloitteen puolesta :facepalm: Kaikkien petturien nimet ilmestyvät sivustolle, jonka linkki löytyy profiilini allekirjoituksessa. En ole sivuston ylläpitäjä, mutta lähetin sinne muutaman löytämäni korjauksen. Hyvä kuitenkin että kielikokeilua edistävä ponsi meni läpi, vaikka sillä tuskin tulee olemaan suurta vaikutusta.
Äänestystulos: http://www.eduskunta.fi/aanestystulos/1/166/2014
Eduskunta hyväksyi alueelliset kokeilut, joita perusteltiin vastalauseessa seuraavilla perusteluilla.
Quote
Suuri osa suomenkielisistä ei tule elämänsä aikana tarvitsemaan ruotsin kieltä ammatissaan eikä ruotsin opiskelun tulokset vastaa siihen käytettyä usean vuoden opiskeluaikaa. Ruotsin kielen velvoittavalla opiskelulla ei ole saavutettu sellaista laajaa kaksikielisyyttä, jota on toivottu.
Perustuslain 17 §:n lähtökohtana on kaikkien kieliryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tästä perussäännöstä ei ole johdettavissa suoranaista ja välitöntä velvoitetta sille, että toisen kansalliskielen olisi oltava jokaiselle pakollinen oppiaine perusopetuksessa.
Ruotsin kielen valinnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan. Ihmisten oppimiskyky ei rajoita lukumäärältään useiden kielien opiskelua. On kuitenkin huomioitava, että kielten opiskeluun on käytettävissä rajallinen määrä opiskelutunteja. Lisäksi on hyväksyttävä se kokemusperäinen totuus, että opiskelijoilla on aina hyvin erilaisia motiiveja. Velvoittavuus ja heikko motivaatio aineen opiskeluun ovat tuloksellisen opiskelun kannalta huonoja lähtökohtia.
Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita kuten esimerkiksi matematiikka. Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös laaja kieliosaaminen, mutta valittavien kielien osalta on hyväksyttävä nykyistä laajempi ja suvaitsevaisempi lähestymistapa. Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat mosaiikkimaisempia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta. Haluttomuus ja kyvyttömyys hyväksyä ja mukauta ympäristön muutoksiin on mille tahansa valtiolle strategisesti huono valinta.
Kapulakieli suomennettuna perustelujen viesti oli siis seuraava:
- Suuri osa suomenkielisistä ei elämänsä aikana tarvitse ruotsia työssään.
- Ruotsin opiskelun tulokset ovat huonoja.
- Pakkoruotsilla ei saavuteta toivottua laajaa kaksikielisyyttä.
- Perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia.
- Kielten opiskeluun on rajallinen määrä aikaa.
- Valinnnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan (ja siten kielten osaamisen).
- Pakko johtaa huonoihin tuloksiin.
- Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita kuten esimerkiksi matematiikka.
- Hyvään yleissivistykseen kuuluu laaja kieliosaaminen, mutta muutkin kielet kuin ruotsi käyvät.
- Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat toisenlaisia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta.
- Muutoksiin sopeutumattomuus (pakkoruotsiin jumittuminen) on Suomelle huono valinta.
Eivätkö nämä perustelut riitä pakkoruotsin välittömään lakkauttamiseen? Pakkoruotsittajat eli RKP, SDP, Kokoomus ja Keskusta käyvät loputonta viivytystaistelua. Eduskunnan hyväksymä selvitys alueellisten kokeilujen edellytyksistä ei tarkoita yhtään mitään muuta kuin vaaleja edeltävää äänestäjien hämäystä.
Hyvä tulos PS:n vaalimenestyksen kannalta.
Hyysäri ei ainakaan ole kauhean tärkeäksi äänestystä katsonut. Artikkeli siitä on lyhyehkö ja pääsivulla vain pienotsikkona ilman kuvaa. Omalla osastollaan (Politiikka) artikkeli myös kaukana kärjestä. Useita päiviä vanhoja artikkeleita on sen edellä.
Ilmeisesti joku ei halua että liikaa leviää tieto takinkäännöistä. Tuonkin sijoittelun avulla varmasti tuhansilta jää huomaamatta tuo pakkoruotsiäänestys.
YLE sivustoilla sama meininki.. eli ei mitenkään esille nostettu, parin rivin linkki artikkeliin vaan.
Selvästi julkisuus tekee kipeää tälle asialle, joten pitää vaan rummuttaa niin maan perkeleesti.
Oulun vaalipiiristä eduskuntaan ehdolla oleva kirjailija Robert Brantberg (RKP) sanoi juuri Pohjois-Suomen uutisissa, että lapsille pitäisi opettaa ruotsia "päiväkodista alkaen, eli juuri silloin kuin he ovat kiinnostuneita kielistä".
Kun eivät ipanat suostu oppimaan ruotsia, aloitetaan ruotsitus jo silloin kun lapset eivät pysty itse päätöksiä tekemään. Se menee jo aivopesun puolelle.
Oulussa on jotain 200 ruotsinkielistä, ja RKP on saanut kerättyä peräti 13 ehdokasta ja Lapissakin 4.
Nauroin, että kuka v.. vetäsee TYHJÄÄ..no, Svedutalohan se. Mukava maalaispoika, joka sai varmaan kuulla Kielilain kannattamisestaan..IHAN liian vähän! Oli niin pakkoruotsittajaa, niin pakkoruotsittajaa.
Hyyskän vaalikoneessa; (pakkohan se oli mennä, Valtakunnan olevat ja tulevat Takinkääntäjätkin on.)
6. Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.
Täysin eri mieltä ---- Mikko ei ihan tapissa
Mikko Alatalo:
QuoteRuotsi voi olla vapaaehtoista yläasteella, mutta jos aikoo ylioppilaaksi ja tähtää akateemiseen tutkintoon, on hyvä osata ruotsia. Niin sanottu lyhyt ruotsi (3 vuotta) voisi olla pakollinen lukioissa. Kaikkien ei sitä kuitenkaan tarvitse oppia.
Kai tossa joku ..ala-asteella pakollista(hah!ettepäs huomanneet!), yläasteella vapaaehtoista, lukiossa pakollista, esm. poliisiakatemiassa pakollista, tutkinnossa pakollista ja on hyvä osata nähdä ruotsinkielisiä unia.
" Äänestit sitten TYHJÄÄ?"
" Joo, mä oon täällä vaan töissä."
Aihe väsyttää ja vituttaa.
Sitten joskus aikanaan ruotsinkieliset toivovat että olisivat antaneet periksi hyvällä. Mutta silloin on myöhäistä rypistää. Sitten kun pakkoruotsi lähtee, lähtee nimellinen kaksikielisyyskin.
Jossain muussa maassa, kuin suomalaisilla Suomessa, olisi mahdollista sellainen, että pakkoruotsia vastustavat vanhemmat kieltäisivät lapsiaan osallistumasta ruotsin tunneille. Olisi se mahdollista Suomessakin, ja pakkoruotsitus loppuisi sillä keinoin nopeasti, mutta kun ei se ole mahdollista ja tiedätte miksi ei ole.
QuoteJos neuvottelemalla ei päästä toivottuun tulokseen, niin silloin on syytä turvautua voiman käyttöön.
Tässä tulee väkisinkin mieleen nämä Martti Ahtisaaren viisaat sanat Persianlahden sodan aikana.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 06.03.2015, 18:23:27
Hyysäri ei ainakaan ole kauhean tärkeäksi äänestystä katsonut. Artikkeli siitä on lyhyehkö ja pääsivulla vain pienotsikkona ilman kuvaa. Omalla osastollaan (Politiikka) artikkeli myös kaukana kärjestä. Useita päiviä vanhoja artikkeleita on sen edellä.
Ilmeisesti joku ei halua että liikaa leviää tieto takinkäännöistä. Tuonkin sijoittelun avulla varmasti tuhansilta jää huomaamatta tuo pakkoruotsiäänestys.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/04/ny-chefredaktor-hs-talar-varmt-tvasprakighet (http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/04/ny-chefredaktor-hs-talar-varmt-tvasprakighet)
QuoteHelsingin Sanomats nyvalde chefredaktör Kaius Niemi talar för tvåspråkigheten i Finland.
Päätoimittajan mielipide tuskin vaikuttaa lehden agendaan... *eyeroll*
Quote from: Soininvaara blogissaanVaikka esitys ruotsinkielen (ja suomenkielen) pakollisen opiskelun poistamisesta kaatuukin huomenna äänestyksessä, on minusta selvää, että on vain ajan kysymys, milloin pakkoruotsi Suomesta poistuu. Niin kielteisiä ovat nousevan nuorison asenteet sitä kohtaan. Uusi poliitikkosukupolvi tulee jossain vaiheessa pakkoruotsin poistamaan.
Ennustaminen tässä pakkoruotsikysymyksessä ei olekaan kovin vaikeaa. Aikajänne vaan tuppaa venymään tuskastuttavan pitkäksi, jos ja kun nyt sitten aletaan väkertää itärajalla kokeilua
pakkovenäjän kanssa ja sitä kestää muutama vuosikymmen ennenkuin asiassa edetään mihinkään suuntaan.
Quote from: Shemeikka on 06.03.2015, 18:32:58Oulussa on jotain 200 ruotsinkielistä, ja RKP on saanut kerättyä peräti 13 ehdokasta ja Lapissakin 4.
RKP on aika epätoivoinen kun Hoikkaniemikin on kelvannut. Muistaakseni aloitti KD:ssä, siirtyi sitten PS, viime vaaleissa oli Kok ja nyt RKP:n sitoutumaton ehdokas. Mikähän seuraavaksi, vasemmisto? Kepuun varmaan teki mieli Sipilän nosteessa mutta liekkö ollut muutenkin tunkua. Hauska seurata tuota pyrkyriä paikallislehdistä.
Quote from: Elemosina on 06.03.2015, 17:18:20
Tulipahan todistettua että "hyvät asiat" menevät läpi kansalaisaloitteista, mutta "pahat asiat" eivät edelleenkään mene.
Eli kansalaisaloitteilla ei ole mitään merkitystä. :(
Tärkeintä on saada kansalaisaloitteista eduskuntakysely aikaiseksi, koska se paljastaa mitä mieltä ehdokkaat todellisuudessa ovat.
Onneksi pakkoruotsialoitteen viivästeleminen ei onnistunut, vaikka se oli alkuperäisidea poliitikoilla. Lopussa mediapaine alkoi olemaan liikaa ja oli pakko käsitellä asia pika-aikataululla, ettei näyttäisi siltä kuin kansalaisten mielipidettä vähäteltäisiin. Olisi ollut loistava vaaliase seuraavissa vaaleissa...
Tietysti voihan tuota aika törkeänä pitää, ettei yksikään suurempi media Suomessa kertonut etukäteen kansanedustajien äänestävän aloitteesta, vaikka taisi olla toinen kansalaisaloite, joka on mennyt eduskuntaäänestykseen.
Tuosta pakkoruotsiäänestyksestä on kyllä vaiettu mediassa erittäin tehokkaasti. Veikkaan, että suurinosa ihmisistä ei tiedä koko asiasta mitään. Se siitä median puolueettomuudesta. :facepalm:
Quote from: Nuiva kansalainen on 06.03.2015, 21:16:21
Tuosta pakkoruotsiäänestyksestä on kyllä vaiettu mediassa erittäin tehokkaasti. Veikkaan, että suurinosa ihmisistä ei tiedä koko asiasta mitään. Se siitä median puolueettomuudesta. :facepalm:
Mitä nyt kaikissa tv-uutisissa ollut mitkä tänään nähnyt.
Juu. Odotin kieli pitkällä ylen pääuutisten raborttia, mutta se viiden sekunnin ilmoitus meni ohi kun päästin kissaa sisään.
Vrt homorummutus.
Mistä muuten mahtaa johtua että (pääsääntöisesti) se joka on pihalla maahanmuuttoasioista ei tajua muistakaan asioista mitään. ^
Sitä, että medialla on bias, ei ehkä kannata hämmästellä. Onhan se ihmisten tekemä media, ja hyvin, en sano solutettu, mutta tietynlaisten intressiryhmien jotenkin evolutionäärisesti valtaama.
Ihanne journalistista totuuden paljastajana on vaihtunut massojen kaitsijaan, kouluttajaan, ja tässä jotkut ovat nähneet mahdollisuutensa. Tai kaiketi mahdollisuus tuli ennen vaihtumista. Eli vaihdettiin.
Ne, jotka tekevät, rakentavat, vievät maailmaa eteenpäin, eivät ole erityisen kiinnostuneita laatimaan raportteja siitä. Eikä oikein aikakaan riitä. Väitän, että viimeisen 20 vuoden aikana, jona alallani olen ollut, tuottavuuteni on noussut nelinkertaiseksi tietotekniikan myötä.
Mutta se vaatii veronsa. Lyhytjännitteisyys, asiakkaiden ja työnantajan odotukset kasvavat, virheriski kasvaa, virheet voivat olla kalliimpia kuin ennen.
Syö. Ja sitten minun kaksi senttiäni käytetään vapaamatkustajiin, ja elämästä irrallaan riekkuviin hörhöihin. Jotka vittuilevat päin naamaa. Kyllä syö.
Kansanedustajat, jotka YLE:n 2011 eduskuntavaalikoneessa puolsivat pakkoruotsin poistoa mutta äänestivät linjauksensa vastaisesti.
http://withintellus.com/2011-petetyt-lupaukset.html
Itselläni ovat kouluvuodet jo vahvasti takanapäin eikä ole jälkeläisiä joiden koulunkäynnistä pitäisi olla huolestunut. Silti tämä teema koskettaa. Minun kaltaisillenihan sanottaisiin että mitä se sinua enää liikuttaa mutta kyllä se liikuttaa.
Itäm..khrm, S u o m e n maa ylpeänä esittää voittoisaa äänestystä ja tuo esiin Anna-Maija Hendriksonnin huolen raastavasta tasa-arvon alas repimisestä ja pakkovenäjästä.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7360166.html
Menkäämme jakamaan Anna-Maijan huoli hänen puol..eduskuntatovereidensa kanssa.
Heitä onkin yllättävästi sankoin joukoin liikkeellä viikonloppuna, varmaankin jalkautuneet kuulemaan kansalaisten murhetta hirvittävästä pakkovenäjän ikeestä, joka uhkaa nyt tasa-arvoista Suomeamme.
http://www.suomenmaa.fi/politiikka/7360590.html
PS. Onko ihan varma, ettei Ruotsilla ole ydinasetta? Epäilen, että RKP saattaa tilata puolustusyhteistyön nimissä vielä ydiniskunkin Suomeen turvatakseen tasa-arvon ja
torjuakseen pakkovenäjän uhan.
Biologisiakin aseita voivat harkita, joku pernarutto ja ebola olis poikaa, vaikka kyllä nokkosihottumallakin on pärjätty aika hyvin.
Quote from: -PPT- on 07.03.2015, 01:29:07
Itselläni ovat kouluvuodet jo vahvasti takanapäin eikä ole jälkeläisiä joiden koulunkäynnistä pitäisi olla huolestunut. Silti tämä teema koskettaa. Minun kaltaisillenihan sanottaisiin että mitä se sinua enää liikuttaa mutta kyllä se liikuttaa.
Sama täällä. Minulla liikuttamisen ovat varmistaneet erityisesti ne propagandistit, jotka ovat kertoneet, että ruotsin kieli kuuluu minun itäsuomalaiseen identiteettiini. Ei varmasti kuulu.
Kuten olette huomanneet, siinä kävikin niin, että äänestettiinkin
minun lausumaehdotukseni pohjalta. Tämä johtuu siitä, että minulla oli ensimmäinen puheenvuoro, jossa tein ehdotuksen. Oli mukavaa, että kerrankin koko perussuomalaisten ryhmä äänesti minun ehdotukseni puolesta. Yhteistyö on poikaa.
EDUSKUNNAN PÖYTÄKIRJASTA 6.3.2015:
QuoteKansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla
Puhemies Eero Heinäluoma: Valiokunta ehdottaa, että asiaa koskeva kansalaisaloite hylätään. Keskustelu asiasta päättyi 5.3.2015 pidetyssä täysistunnossa.
Keskustelussa on James Hirvisaari Mika Niikon kannattamana tehnyt seuraavan lausumaehdotuksen: "Ehdotan, että eduskunta kehottaa hallitusta ryhtymään kansalaisaloitteen mukaisiin toimenpiteisiin pakkoruotsin poistamiseksi."
Puhemies Eero Heinäluoma: James Hirvisaaren lausumaehdotus tarkoittaa kansalaisaloitteen hyväksymistä. Ensin äänestetään tästä ehdotuksesta valiokunnan ehdotusta vastaan, jonka mukaan kansalaisaloite hylätään.
Valiokunnan ehdotus kansalaisaloitteen hylkäämisestä "jaa", James Hirvisaaren lausumaehdotus "ei".
Äänestyksessä eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kansalaisaloitteen hylkäämisestä äänin jaa 134, ei 48, tyhjiä 1; poissa 16.
BLOGI: 166. POIS POIS PAKKORUOTSI (https://jameshirvisaari.wordpress.com/2015/03/07/166-pois-pois-pakkoruotsi/)
Quote from: Heppu Dille on 07.03.2015, 08:47:48
Sama täällä. Minulla liikuttamisen ovat varmistaneet erityisesti ne propagandistit, jotka ovat kertoneet, että ruotsin kieli kuuluu minun itäsuomalaiseen identiteettiini. Ei varmasti kuulu.
´
Minun identiteettiini kuuluu ruotsin kieli, mutta siitä huolimatta tai sen takia en kannata pakkoruotsia.
Pulinat pois. Päätetty on tämä kieliasia. Ruotsin maakuntana laskutavasta riippuen yli 600 v, ryssän alusmaana 108 v ja kohta 100 v valtiona. Eli kyllä ruotsinkieli on sitkeä historiallinen jäänne.
Quote from: Eversti G on 07.03.2015, 09:27:32
Pulinat pois. Päätetty on tämä kieliasia. Ruotsin maakuntana laskutavasta riippuen yli 600 v, ryssän alusmaana 108 v ja kohta 100 v valtiona. Eli kyllä ruotsinkieli on sitkeä historiallinen jäänne.
Heh heh, uutta aloitetta pukkaa, niin kauan kuin vaatii. Eduskunta ei voi oikein kieltäytyä käsittelemästä vetoamalla aikaisempiin hylkäyksiin. Sehän tarkoittaisi ettei mitään voisi muuttaa kun se on joskus päätetty.
No anteeksi nyt taas, mutta liittyen tähän. (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030519306728_uu.shtml)
Kuluneella viikolla se koodeen Östman piti eduskunnassa puheen hitaasti ruotsiksi, jotta kaikki varmasti ymmärtäisivät. No Niikko ei ymmärtänyt.
Lainaus jutusta:
QuoteKristillisdemokraattien Peter Östman teki pienen jäynän pitämällä puheenvuoronsa yllättäen ruotsiksi. Kun tulkkausvalmiutta ei ollut, Östman sai pitää puheenvuoronsa uudelleen suomeksi. Hän selvitti halunneensa demonstroida sitä, millaisissa olosuhteissa kielivähemmistö joutuu päivittäin elämään.
Minusta tuo boldaamani on jäänyt turhan vähälle huomiolle.
"Olosuhteet, joissa kielivähemmistö joutuu
päivittäin elämään."
Eli KAIKKIEN on osattava ruotsia, jottei kielivähemmistölle tule paha mieli?
Olisi myös kiva saada tarkennusta ja nyyhkytarinaa siitä, miten hurrit
päivittäin kärsii.
Mites ne suomenkieliset junttilapset, jotka koko kouluvuoden kärsii kielivähemmistön kärsimyksistä? Pitkän matkaa koko pakollisen oppivelvollisuusaikansa?
Kyllä se kuulkaa niin on, että enemmistö määrää.
Yhtään ei enää tule pumpata vettä kuihtuvaan ankkalampeen.
Puhumattakaan siitö, että jos Östmanilla vai kuka se nyt oli vaikeuksia kääntää oma puheensa lennosta suomeksi, niin voi voi voi.
Kannattaisko sekä opetella toista kieltä
että ymmärtää oman puheensa ydin, jolloin kääntämisessä ei pitäisi olla mitään vaikeuksia, puhekielisesti.
Mistäköhän se oli se luku ummikkoruottalaisista? Siis se että ruotsinkielisistä 3% on täysin ruotsinkielistä. Sehän tarkoittaisi karkeasti 9 000 ihmistä. Ajatella 9 000 ihmisen jotka asuessaan suomessa eivät ole viitsineet opetella suomea, vuoksi jo 40 vuotta on kouluissa opetettu ruotsia.
Kumpikohan olikaan halvempaa, opettaa 2,4 miljoonalle (arvio ikäluokka, 60 000 lasta/v/40 vuotta) ruotsia, joista vain murto osa oppii sitä ruotsinkielisten vaatimaan tasoon asti. Vaiko tuolle 9 000 opettaa intensiivisesti suomea? 2,4 miljoonan lapsen ruotsintuntien hinnalla olisi varmasti kyetty tuolle 9 000 palkkaamaan henk kohtainen suomenkielen opettaja.
Lisään vielä, olen aivan helvetin pettynyt kansanedustajien päätökseen. Olen myös aivan helvetin pettynyt aloitteen käsittelyyn mediassa. Ei nähty liveseurantaa, ei nähty muistutuksia puoluekurista (joka oli selvästi nähtävissä äänestystuloksesta), Ei nähty muistutuksia vaalikonevastauksista (avioliittolaki). Jos jokainen kansalaisaloite saisi vastaavan paineen aikaan median suunnalta, kuin avioliittolaki. Se aiheuttaisi eduskunnan toimissa kauan kaivattua tervehtymistä.
Quote from: Leso on 07.03.2015, 10:01:44
Kuluneella viikolla se koodeen Östman piti eduskunnassa puheen hitaasti ruotsiksi, jotta kaikki varmasti ymmärtäisivät. No Niikko ei ymmärtänyt.
;D
H i t a a s t i puhuminen ja tarvittaessa
HUUTAMINEN on tunnetusti tepsivä keino saada viesti perille. Nolaaminen on viisas niksi kommunikaation edistämiseksi.
Valitettavasti kielivähemmistöt joutuvat kaikkialla elämään kielienemmistön kieliehdoilla. Paitsi ehkä Suomessa.
Quote from: Rubiikinkuutio on 06.03.2015, 18:16:29
Hyvä tulos PS:n vaalimenestyksen kannalta.
Tällä tuloksella on PS:n vaalimenestyksen kannalta merkitystä vain, jos se päätyy äänestäjien tietoisuuteen. Maan kaksi suurinta mediataloa, Yle ja Sanoma ohittivat sekä keskustelun että äänestyksen niin minimaalisella uutisoinnilla, ettei siitä muutoin tietämätön edes tajua äänestystä tapahtuneen. Harvoin näin paksusti poliittinen paska on haissut Suomen mediassa, mutta sen hajun voi haistaa vain, jos on mennyt lähelle ja aktiivisesti tilannetta nuuhkimaan.
QuoteItäsuomalaiselle tulee kouluruotsikeskustelusta outo olo
...
Itärajalla venäjän opiskelua perustellaan etenkin sillä, että Itä-Suomessa tarvitaan venäjäntaitoisia työntekijöitä palvelusektorille. Kuitenkin rajan lähellä, jos missä, matkailuyrittäjillä on usein mahdollisuus palkata myös venäjää äidinkielenään tai yhtä hyvin puhuva työntekijä.
Aiemmin Kymenlaaksossa töissä ollessani eräs kotkalainen isä kertoi, että hän oli kehottanut tytärtään valitsemaan yläkoulussa saksan venäjän sijasta juuri siksi. Hän ei nähnyt venäjän peruskoulualkeita valttina paikallisessa työnhaussa.
"Eikä tyttö kuitenkaan isona tänne jää", isä muistutti. Saksasta olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin venäjästä, jos tytär haluaisi lähteä töihin Eurooppaan.
...
Kielikeskustelussa puhe Itä-Suomesta pyrkii määrittelemään perusoppimistarpeita alueittain, mutta todellisuudessa se ei ole mahdollista. Ei Suomessa ole koululaisia, jotka jossain eksoottisessa idässä tarvitsisivat alleviivatusti muita enemmän venäjän alkeita. Siellä on aivan samanlaisia suomalaisia koululaisia kuin muuallakin samoine oppimistarpeineen.
Erja Yläjärvi
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1425621178471)
Quote from: Iloveallpeople on 07.03.2015, 13:25:30
Kielikeskustelussa puhe Itä-Suomesta pyrkii määrittelemään perusoppimistarpeita alueittain, mutta todellisuudessa se ei ole mahdollista. Ei Suomessa ole koululaisia, jotka jossain eksoottisessa idässä tarvitsisivat alleviivatusti muita enemmän venäjän alkeita. Siellä on aivan samanlaisia suomalaisia koululaisia kuin muuallakin samoine oppimistarpeineen.
Erja Yläjärvi
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö
Yläjärvi puolustaa yhtenäistä, kansallisesti määriteltyä sivistyspohjaa, mutta tuo myös esiin yksilöiden omat tarpeet, jotka voivat poiketa ennakoidusta. Siinä Yläjärvi on väärässä, etteikö Suomessa olisi havaittavissa erilaisia alueellisia oppimistarpeita. Aivan varmasti oppilaiden keskimääräiset kielivalinnat vaihtelevat suuresti ympäristön mukaan. Se ei kuitenkaan ole syy siirtyä yksioikoisesti itärajan pakkovenäjään, vaan tarjota mahdollisuuksien mukaan kaikkien koululaisten kielivalintaan todellinen valinnanvapaus.
Quote from: Roope on 03.03.2015, 14:45:41
QuoteVapaaehtoinen ruotsi haitallista suomenkielisille
Vapaaehtoinen kouluruotsi löisi kiilan kieliryhmien välille, lisäisi segregaatiota ja johtaisi takaisiin luokkayhteiskunnan kielitaitoon. Näin sanoo STT:n haastattelema tutkija.
Olisi suomenkielisille kauhuskenaario, jos eduskunta hyväksyisi perjantaina kansalaisaloitteen, joka tekisi kouluruotsista vapaaehtoisen, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund. Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander puhuu paluusta luokkayhteiskunnan kielitaitoon.
– Ennen peruskoulua vain ne, jotka menivät oppikouluun, oppivat ruotsia. Ja ennen toista maailmansotaa vain viisi prosenttia teki niin, muistuttaa Meinander.
Hän huomauttaa, että Helsingin ruotsinkielisestä työväenluokasta on tullut niin pieni, koska se on pystynyt hyödyntämään kielitaitoaan ja muuttunut keskiluokaksi. Pakollisen kouluruotsin poistaminen hyödyttäisi myös nyt ruotsintaitoisia ja laittaisi ne, jotka eivät ole lukeneet ruotsia, huonompaan asemaan työmarkkinoilla, huomauttaa Meinander, Österlund ja Abo Akademin sosiologian professori Susan Sundback.
Jos alueelliset kokeilut otetaan käyttöön, ne jotka eivät ole lukeneet ruotsia, joutuvat huonompaan asemaan, sanovat Österlund ja Sundback.
Kyllä kansalaisaloitteelle olisi takaisku suomenruotsalaisuudelle kokonaisuudessaan, koska on jo nyt vaikea saada ruotsinkielistä palvelua ja tietoa eri paikoissa, sanoo Sundback.
– Ei voida ajatella, että suomenruotsalaiset ottaisivat kaikki molempia kieliä vaativat työt, hän sanoo, ja toteaa, että suomenruotsalaisia olisi tuskin tarpeeksi.
Vahvistaa uhan tunnetta
Se olisi myös takaisku ruotsi kielen asemalle ja periaatteella yhtäläisistä edellytyksistä molemmille kieliryhmille, hän sanoo. Sellainen päätös vahvistaisi suomenruotsalaisten tunnetta, että he ovat uhattuja kieliryhmänä ja heidän pitäisi kääntyä taas sisäänpäin, samalla kun kieliryhmien väliset yhteydet huonontuisivat.
– Itsensä selvästi ruotsinkielisiksi tuntevat kokisivat, että ruotsinkielisten ja suomenkielisten väliin on lyöty kiila ja he eivät enää tuntisi itseään tervetulleiksi tässä maassa. Sitten on se vähemmistö suomenruotsalaisia, jotka ovat hyvin kaksikielisiä ja katsovat keiltä lähinnä henkilökohtaisesta ja käytännöllisestä näkökulmasta. Heille ei ehkä olisi suurta eroa, miten tilanne on virallisesti. Monet heistä käyttävät muutenkin suomea monissa yhteyksissä, kun odottaisi käytettävän ruotsia, sanoo Sundback.
Paradoksaalinen vaatimus
Meinander sanoo, että vapaaehtoiseen kouluruotsiin sisältyisi taas yksi askel pois yhtenäiskulttuurista. Ne jotka osaavat ruotsia, voivat seurata ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä ja pohjoismaisia virtauksia, kun taas ne, jotka eivät osaa ruotsia, jäisivät ulkopuolelle.
– Se on paradoksi. Perussuomalaiset yrittävät palauttaa vanhan yhtenäiskulttuurin. Mutta se ei ollut yksikielinen, sanoo Meinander.
Hän huomauttaa, että Neuvostoliiton uhka tasoitti 1930-luvun kieliriidat ja monista vanhoista piintyneistä aitosuomalaisista tuli nordisteja. Esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen oli aitosuomalainen, mutta tajusi kylmän sodan aikana, että Suomi tarvitsee Ruotsia. Vuonna 1968 hän hyväksyi ruotsin pakolliseksi aineeksi peruskoulussa.
– Myös Lauri Puntila, joka perusti Suomen kulttuurirahaston, oli raivoisa aitosuomalainen, josta tuli nordisti, sanoo Meinander.
Kohtalonkysymys
Jos pakollinen kouluruotsi lakkautetaan, ei sitä voida koskaan palauttaa, sanoo Meinander. Se voisi jopa lisätä ennakkoluuloja, kun suomea puhuvat eivät joutuisi kosketuksiin ruotsin kanssa edes koulussa. Meinander ei kuitenkaan näe kansalaisaloitetta kohtalonkysymykseksi Suomen ruotsalaisuudelle. Kansalaisaloite muuttaisi lainsäädännön vastaamaan todellisuutta – että on turha yrittää saada ruotsinkielistä palvelua, sanoo Meinander.
Österlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.
– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.
Hänkään ei halua puhua kohtalonkysymyksestä. Mutta:
– On kohtalonkysymys, jos me suomenruotsalaiset sahaamme oksaa, jolla istumme luulemalla, että meistä tulisi suositumpia tekemällä ruotsista vapaaehtoista.
Voi vaikuttaa tulevaisuuteen
Susan Sundback huomauttaa, että suomenruotsalainen verkosto on riippuvainen lainsäädännöstä ja sen antamista takuista.
– Mikäli suomenkielisten ei tarvitse oppia ruotsia, voi käydä niin, että poliittiset tuulet kääntyvät niin paljon, että aletaan muuttaa kielilainsäädäntöä, joka on mahdollistanut meidän säilyttää merkittäviä laitoksia ja saada yhteiskunnan tukea tasavertaisesti ruotsinkielisille kouluille, radiolle ja televisiolle.
Jotta ruotsi voi kehittyä ja uudistua samassa tahdissa yhteiskunnan kanssa on ruotsin oltava kieli, jota voi käyttää kaikkialla yhteiskunnassa.
– On oltava sana kaikkeen. (käännös)
HBL/STT: Frivillig svenska försämrar för finnar (http://hbl.fi/nyheter/2015-03-03/728231/frivillig-svenska-forsamrar-finnar) 3.3.2015
Toisin sanoen RKP & Co: "Siitäkin huolimatta, että pakkoruotsilla ei ole saavutettu, yli 40 vuoden aikana, yhtäkään niistä tavoitteista. mihin on usean vuoden ajan pyritty. Vaikka nykyinen Pakkoruotsi käytäntö on jo aiheuttanut kiilan kieliryhmien välille, siitä ei saa missään tapauksessa luopua"
Quote from: Roope on 03.03.2015, 14:45:41
Quote– Ennen peruskoulua vain ne, jotka menivät oppikouluun, oppivat ruotsia. Ja ennen toista maailmansotaa vain viisi prosenttia teki niin, muistuttaa Meinander.
Nykyinen Suomi ei ole sama asia kuin 1800- tai 1900-luvun Suomi. Samalla tavalla homoudesta pitäisi rangaista ja laittaa homot vankilaan, jos näin olisi. Maailma on muuttunut, samoin kuin Suomi.
Entisajan luokkayhteiskunta on sentään hieman rapistunut. Silloin ruotsinkielelle oli paljon enemmän käyttöä kuin nykyisin. Johtuen siitä, että vaikka Suomessa 90%:n enemmistö oli suomenkielisiä, niin koulukielenä käytettiin ruotsia ja se oli vaatimus "päästäkseen parempaan asemaan".
Säädökset 1920-luvulla muuttivat tilanteen, mutta vanha tyyli säilyi vuosikymmeniä. Johtuen varmaankin siitä, että ne jotka olivat saaneet etuaseman, niin eivät olleet siitä valmiita luopumaan. Piti pitää jonkinlaista eroa ns. tavallisen kansan ja oman piirin kesken.
Peruskoulu-uudistuksessa 1960-luvun lopulla oli tarkoitus poistaa ruotsi pakollisten kielten joukosta ja laittaa sen tilalle englanti. Poliittisella pelillä asiantuntijoiden vaatimukset sivuutettiin.
Quote"Pakollisen kouluruotsin poistaminen hyödyttäisi myös nyt ruotsintaitoisia ja laittaisi ne, jotka eivät ole lukeneet ruotsia, huonompaan asemaan työmarkkinoilla, huomauttaa Meinander, Österlund ja Abo Akademin sosiologian professori Susan Sundback."
Ongelma katoaisi, jos poistettaisiin virkamiesruotsi käytöstä. Ketään ei vaikuta myöskään huolestuttavan se asia, että vieraskielisten määrä on ylittänyt ruotsinkielisten määrän. Eikö se tarkoittaisi suoraan sitäkin, että palveluita tarvittaisiin yhä useammin muillekin kielille (ja vähemmän ruotsinkielisten palveluita)?
Ruotsinkielisten palveluita tuetaan nykyisinkin useilla miljoonilla euroilla, mutta silti "osaajia ei tunnu riittävän"(???).
Tulee edelleenkin mieleen Stefan Wallinin (RKP:n silloinen puheenjohtaja) haastattelu YLE:n aamutv:ssä pari vuotta sitten, kun täysin ruotsinkielisellä alueella ei löytynyt ruotsinkielistä lääkäriä isänsä hoitamiseen... Toimittajalle juttu meni 100%:sesti läpi. Samoin vaikuttavat nuo jutut menevän yleisestikin mediassa läpi, kun niitä ei kukaan pysty kyseenalaistamaan. Aivot narikkaan taktiikka jatkuu jatkumistaan.
QuoteKyllä kansalaisaloitteelle olisi takaisku suomenruotsalaisuudelle kokonaisuudessaan, koska on jo nyt vaikea saada ruotsinkielistä palvelua ja tietoa eri paikoissa, sanoo Sundback.
– Ei voida ajatella, että suomenruotsalaiset ottaisivat kaikki molempia kieliä vaativat työt, hän sanoo, ja toteaa, että suomenruotsalaisia olisi tuskin tarpeeksi.
Nykyisinkin vaikka kaikki suomalaiset lukevat pakkoruotsia, niin on "vaikeaa saada ruotsinkielistä palvelua" ja ruotsinkielinen palkataan ensisijaisesti "palvelemaan omakielisiä". Sen lisäksi pitää olla kaikilla suomenkielisillä "valmius palvella ruotsinkielisiä".
Erikoista on etteivät edes vasemmistoliiton aktiivit jyrähdä siitä, miten Suomessa ruotsinkielellä pidetään avointa luokkayhteiskuntaa taustalla. Mutta tuo johtuu tietenkin vahvasta yhteistyöstä näiden piirien kesken ja ennen kaikkea säätiörahojen jakamisesta "kavereiden kesken".
QuoteMeinander sanoo, että vapaaehtoiseen kouluruotsiin sisältyisi taas yksi askel pois yhtenäiskulttuurista. Ne jotka osaavat ruotsia, voivat seurata ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä ja pohjoismaisia virtauksia, kun taas ne, jotka eivät osaa ruotsia, jäisivät ulkopuolelle.
Tämä on tietenkin valitettava asia, mutta Suomessa on valtamedian uutisointi Ruotsista ollut aina hyvin valikoivaa. Positiiviset asiat uutisoidaan, negatiivisia ei. Silloinkin jos negatiivisia uutisia uutisoidaan, niin ei kerrota taustasyitä. esim. YLE uutisoi näin: "Oppilaiden väkivaltainen käytös johti yläasteen sulkemiseen Ruotsissa" (//http://), mutta tietenkään mitään selityksiä tuohon ei löydy. Ruotsalaisoppilaat ne siellä vain mellakoivat...
Quote
Suomi ei myöskään ole mitenkään ainutlaatuinen vaatiessaan toisen kotimaisen kielen pakollista opiskelua. Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi – kaikki useiden kansalliskielien maita – asettavat vaatimuksen toisen virallisen kielen pakollisesta opiskelusta.
Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sweitsi onko näissäkin maissa useiden kansalliskielen puhujia myös noin 5%?
QuoteSiksi Oksanen uskoo, että ruotsin opetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Oksanen on niin oikeassa, niin oikeassa.
:facepalm:
QuoteTuloksena on, että suomenkieliset joutuvat heikompaan asemaan työmarkkinoilla kuin ruotsinkieliset, ja lopulta tulee vaikeaksi säilyttää julkisten palvelujen kielitaitovaatimuksia. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus heikkenee, kieliryhmät vieraantuvat toisistaan.
Se, ettei ole uskallettu edes harkita, saati kokeilla aidosti valinnaista ruotsia, niin ei voida myöskään arvioida mitään negatiivisista tai positiivisista seurauksista.
QuoteMiksi edes laittaa palloa pyörimään aikana, jolloin ruotsin kielen asema Suomessa näyttää tärkeämmältä kuin koskaan?
"näyttää" Se vain näyttää siltä, kyseessä on siis vain illuusio tärkeydestä.
On ollut hauskaa saada muiden puolueiden (pl RKP) kenttäväki kiemurtelemaan vaaliteltoilla puolustaessaan edustajiensa äänestyskäyttäytymistä. Ainakin 7/10 väittävät itse kannattavansa vapaata kielivalintaa.
Quote from: Iloveallpeople on 07.03.2015, 13:25:30
QuoteItäsuomalaiselle tulee kouluruotsikeskustelusta outo olo
...
Itärajalla venäjän opiskelua perustellaan etenkin sillä, että Itä-Suomessa tarvitaan venäjäntaitoisia työntekijöitä palvelusektorille. Kuitenkin rajan lähellä, jos missä, matkailuyrittäjillä on usein mahdollisuus palkata myös venäjää äidinkielenään tai yhtä hyvin puhuva työntekijä.
Aiemmin Kymenlaaksossa töissä ollessani eräs kotkalainen isä kertoi, että hän oli kehottanut tytärtään valitsemaan yläkoulussa saksan venäjän sijasta juuri siksi. Hän ei nähnyt venäjän peruskoulualkeita valttina paikallisessa työnhaussa.
"Eikä tyttö kuitenkaan isona tänne jää", isä muistutti. Saksasta olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin venäjästä, jos tytär haluaisi lähteä töihin Eurooppaan.
...
Kielikeskustelussa puhe Itä-Suomesta pyrkii määrittelemään perusoppimistarpeita alueittain, mutta todellisuudessa se ei ole mahdollista. Ei Suomessa ole koululaisia, jotka jossain eksoottisessa idässä tarvitsisivat alleviivatusti muita enemmän venäjän alkeita. Siellä on aivan samanlaisia suomalaisia koululaisia kuin muuallakin samoine oppimistarpeineen.
Erja Yläjärvi
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1425621178471)
HS:ssä osataan valehtelemisen taito.
QuoteIdästä puhuvat kannattavat kyllä muuten pakollista kouluruotsia
Sitä voi ihmetelläkin, että miksi itäsuomalaisille poliitikoille/toimittajalle tulee pakko tukea pakkoruotsia, kun pääsevät Helsingissä hyvään asemaan joko poliitikoksi tai toimittajaksi. Samalla unohtuu maata ympäröivä todellisuus tai mihin maihin Suomi vie tuotteita ja millä prosenttiosuuksilla.
Vai johtuuko tämä vanhasta lauseesta: "Siitähän mulle maksetaan?" (näkynyt hyvin usein pakkoruotsia puolustavissa perusteluissa).
QuoteItärajalla venäjän opiskelua perustellaan etenkin sillä, että Itä-Suomessa tarvitaan venäjäntaitoisia työntekijöitä palvelusektorille. Kuitenkin rajan lähellä, jos missä, matkailuyrittäjillä on usein mahdollisuus palkata myös venäjää äidinkielenään tai yhtä hyvin puhuva työntekijä.
Onkohan toimittaja täysi idiootti? Ei. Vaan kun on pakko keksiä kaikkia sekavia puolustussanoja, niin silloin keksitään mitä sylki suuhun tuo. Samalla logiikalla voitaisiin ajatella, että "koska ruotsinkieltä ei tarvita kuin pienillä alueilla Suomessa, niin voitaisiin palkata ruotsalaisia ne palvelut hoitamaan".
Eihän venäläiset osaa useinkaan suomen kieltä. Valtaosa ei osaa suomea tai edes englantia. Miten sitten muut osaamistaidot ja yrityksien tunteminen? Jos Suomessa on useita satoja tuhansia venäläisturisteja vuosittain, niin ei tietenkään ainoa vaihtoehto pitäisi olla palkata ummikkovenäläisiä palvelemaan heitä.
Quote"Eikä tyttö kuitenkaan isona tänne jää", isä muistutti. Saksasta olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin venäjästä, jos tytär haluaisi lähteä töihin Eurooppaan.
Suomessa on tietoisesti huijattu ihmisiä pakkoruotsin vaihtamisesta pakkovenäjään, vaikka todellisuudessa puhutaan valinnan vapaudesta. Tuo johtuu varmaankin siitä, että koska nämä tietyt suomalaispoliitikot eivät uskalla RKP:n ja valtamedian takia kyseenalaistaa ruotsinkielen asemaa, niin he ottavat kompromissiratkaisun itäsuomalaisten yrittäjien puheista ja vaativat venäjänkielen opetusta alueellisesti ruotsinkielen tilalla. Todelliseen ongelmaan ei haluta puuttua.
QuoteVenäjän rajaaminen vaihtoehdoksi vain itään väistää keskustelun siitä, mitä suomalaisen elinkeinoelämän kielitarpeet oikeasti ovat.
Todellakin! Suomessa on liikaa tahoja, jotka saavat rahaa nykyisen pakkoruotsin puolustamisesta mitä epämääräisemmillä perusteilla. Tämän takia elinkeinoelämän vaatimukset ja tarpeet unohtuvat.
Suomen viennistä 20% menee Ruotsiin, Venäjälle ja Saksaan. Siitä huolimatta Suomessa panostetaan kaikki resurssit ainoastaan ruotsinkieleen, jolla ei tee monilla alueilla yhtikäs mitään. Samoin Ruotsin vientiä ei voi enää nykyisestä kohottaa, koska se on "maksimi". Muita alueita voitaisiin parantaa huomattavasti.
Venäjän kohdalla ei puhuta ainoastaan viennistä, vaan valtavista venäläisturistien määrästä. Missä määrin nykyisiä satoja tuhansia kävijöitä hyödynnetään tarpeeksi hyvin? Eihän Suomi saa mistään muista maista edes lähellekkään vastaavia vierailijamääriä ja sitä kautta mittavia rahallisia tuloja.
QuoteJos venäjän opetus on tärkeää, se ei voi tarkoittaa vain turistien palvelua rajakunnissa. Helsingistä on pian suora moottoritie Vaalimaalle, kai venäjä olisi täälläkin vähintään yhtä tärkeä kuin pienessä rajakunnassa?
Toimittajan kömpelö sumutusyritys kääntyy itseään vastaan. Venäjän opetusta ollaan lisäämässä Helsingissä uusimpien tietojen mukaan, koska sen tarve on lisääntymässä. Tätä ei tietenkään asiaa seurannut toimittaja tainnut tietää(???).
QuoteKielikeskustelussa puhe Itä-Suomesta pyrkii määrittelemään perusoppimistarpeita alueittain, mutta todellisuudessa se ei ole mahdollista. Ei Suomessa ole koululaisia, jotka jossain eksoottisessa idässä tarvitsisivat alleviivatusti muita enemmän venäjän alkeita. Siellä on aivan samanlaisia suomalaisia koululaisia kuin muuallakin samoine oppimistarpeineen.
Tämän takia tarvitaankin valinnanvapautta. Ei säätiörahoituksella hankittuja poliittisia broilereita ja toimittajia kertomaan mitä suomalaiset tarvisevat, koska pieni vähemmistö niin sanoo.
Itä-Suomessa venäjän osaamista tarvittaisiin kyllä merkittävästi nykyistä enemmän. On myös epätodennäköistä, etteikö tulevaisuudessa tilanne pysyisi samana. Venäläisturistit ovat löytäneet Suomen ja eivät varmaankaan ole ensimmäisenä jättämässä Suomea. Sieltä suunnalta sitä rahaa löytyy. Hieman saivartelulta HS-toimittajan kannanotot vaikuttavat.
Quote from: Roope on 04.03.2015, 19:04:17
QuoteSuomi ei myöskään ole mitenkään ainutlaatuinen vaatiessaan toisen kotimaisen kielen pakollista opiskelua. Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi – kaikki useiden kansalliskielien maita – asettavat vaatimuksen toisen virallisen kielen pakollisesta opiskelusta.
Joissakin tapauksissa opetus alkaa peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Suomen pitäisi päinvastoin kiristää ruotsin vaatimuksia, ei tinkiä niistä.
Kenneth Myntti
Vasabladet (http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/56293) 4.3.2015
Belgiassa hollantia puhuu 60%, ranskaa 33%, loput saksaa n. 7%:a
QuoteBelgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa
Luxemburgissa on puoli miljoonaa kansalaista ja kielilainsäädäntö yksi monimutkaisemmista. Vaikeaa uskoa, että Suomeen haluttaisiin sellaista, vaikka tietysti epämääräisenä esimerkkinä se käy. Kertoo puolustaja-argumenttien epätoivosta.
Quotehttp://fi.wikipedia.org/wiki/Luxemburg#Kielet
Sveitsin tilanteesta on aikaisemminkin ollut juttua, mutta sillä on pitkät historialliset perinteet. Eri alueet ovat kielellisesti toisistaan niin eroavia, että jokaiset aluehalinnot ovat päättäneet omista kielistään. Suomessa on omat kuntansa, mutta suomenkieltä puhutaan "koko maassa". Suomi onkin yksi maailman yksikielisimmistä maista.
QuoteSaksaa (63,7 prosenttia väestöstä) puhutaan lähinnä maan pohjois-, itä- ja keskiosissa, ranskaa (20,4 prosenttia) lännessä, italiaa (6,5 prosenttia) etelässä ja retoromaania (0,5 prosenttia) kaakossa Graubündenin kantonissa.[79] Saksa on ainoa virallinen kieli 17 kantonissa, ranska neljässä kantonissa (Geneve, Jura, Neuchâtel, Vaud) ja italia yhdessä (Ticino). Sekä ranska että saksa ovat virallisia kieliä kolmessa kantonissa (Bern, Fribourg, Valais). Graubündenissä on kolme virallista kieltä: saksa, retoromaani ja italia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsi#Kielet_ja_etniset_ryhm.C3.A4t
Irlannissa iirin kieltä on puhuttu alkuajoista asti. Pakollisuus taitaa olla toissijaista.
QuoteVäestö puhuu pääosin englantia, mutta pieni vähemmistö, joka asuu enimmäkseen Irlannin länsiosissa, Connachtin provinssissa niin kutsutuilla Gaeltacht-alueilla, puhuu alkuperäiskieltä iiriä. Iiriä puhuvien määrä on noin viiden prosentin luokkaa, ja suurin osa heistä on kaksikielisiä toisena äidinkielenään englanti.[35] Iirin kieli on ollut Irlannin virallinen kieli englannin rinnalla vuodesta 1921.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Irlanti
Quote from: foobar on 07.03.2015, 10:36:19
Quote from: Rubiikinkuutio on 06.03.2015, 18:16:29
Hyvä tulos PS:n vaalimenestyksen kannalta.
Tällä tuloksella on PS:n vaalimenestyksen kannalta merkitystä vain, jos se päätyy äänestäjien tietoisuuteen. Maan kaksi suurinta mediataloa, Yle ja Sanoma ohittivat sekä keskustelun että äänestyksen niin minimaalisella uutisoinnilla, ettei siitä muutoin tietämätön edes tajua äänestystä tapahtuneen. Harvoin näin paksusti poliittinen paska on haissut Suomen mediassa, mutta sen hajun voi haistaa vain, jos on mennyt lähelle ja aktiivisesti tilannetta nuuhkimaan.
Kyselin eilen ennen äänestystä yhdeltä tutultani että tietääkö hän mistä kansalaisaloitteesta eduskunta tänään äänestää.. ei tietoa..
Kysyin tänään kahdelta tutultani että tietävätkö he mistä kansalaisaloitteesta eduskunta eilen äänesti.. toinen ehdotti sotea ja toinenkaan ei tiennyt mutta arvasi että pakkoruotsista koska olin hänelle siitä viikkoja sitten maininnut.
Menneen viikon paikallislehtiä nopeasti selaamalla en löytänyt aiheesta ennen äänestystä yhtään mitään ja vielä tämän päiväiseen paikallislehteenkään ei aihetta ollut eksynyt..
Suomen kansan alistaminen ja halveksunta pakkoruotsilla siis jatkuu edelleen toistaiseksi.. ja suomalaiset toimittelijat ovat tästä taas mielestäni vastuussa vähintään yhtä paljon kuin RKP.. ja sen jälkeen vastuullisia ovat korruptoidut, valehtelevat ja pelkurimaiset poliitikot.
Quote from: JiM on 07.03.2015, 17:14:54
Suomen kansan alistaminen ja halveksunta pakkoruotsilla siis jatkuu edelleen toistaiseksi.. ja suomalaiset toimittelijat ovat tästä taas mielestäni vastuussa vähintään yhtä paljon kuin RKP.. ja sen jälkeen vastuullisia ovat korruptoidut, valehtelevat ja pelkurimaiset poliitikot.
Se on mielenkiintoista, että miten kova tarve isojen medioiden toimittajilla on puolustaa nykyistä pakkoruotsipolitiikkaa, mutta samaan aikaan halutaan vaieta täysin käsillä olevasta kansalaisaloitteesta ja siitä seuranneesta eduskuntaäänestyksestä.
Kansan mielipiteestä ei tarvitse välittää, koska itse tiedetään asiat paremmin?
Koko tämä pakkoruotsikeskustelu on niin turhauttavaa, koska itse asia on päivänselvä, ja suuri osa kansasta näkee, miten turhasta asiasta tässä on kyse. Kannattajien argumentit ovat niin kaukaa haettuja ja niin vääriä, että lähinnä mietityttää, miten he kehtaavat edes moisia käyttää. Pakkoruotsiin (ja keskusteluun siitä) tuhlataan käsittämätön määrä resursseja, joita tarvittaisiin muualla. Niin kauan kun tässä asiassa ei päästä järkevään (ja ainoaan oikeaan lopputulokseen, eli pakkoruotsista luopumiseen) ratkaisuun, teemme vain edelleen jatkuvaa karhunpalvelusta lapsillemme ja lapsenlapsillemme, jotka sukupolvesta toiseen joutuvat käyttämään kapasiteettiaan täysin marginaalisen kielen opiskeluun, josta suurimmalle osalle ei elämänsä aikana ole koskaan mitään käyttöä.
Argumentit liikkuvat absurdin ja huvittavan välimaastossa, niitä on turha edes ruotia.
Suomessa suomenkielisillä koululaisilla ei ole pakollisia kieliä. On vain yksi pakollinen kieli: ruotsi. Englanti ei ole pakollinen, vaikka useimmiten se on ainoa vaihtoehto ja siten de facto pakollinen. Laki ei kuitenkaan pakota sitä opiskelemaan.
Laki pakottaa opiskelemaan vain ruotsia. Jostain syystä "pakkomatikkaan ja pakkobiologiaan" vetoajat eivät lipsauta "pakkoenglantia". Jonka pakollisuus olisi erittäin ymmärrettävää. Silti kansa tajuaa ilman pakkoakin että enkku on hyvä oppia. Ruotsin kohdalla kansan harkintaan ei luoteta.
QuoteStefan Wallin: Vastustajat voivat nyt haudata suunnitelmansa
Eduskunta on hylännyt kansalaisaloitteen pakollisen kouluruotsin lakkauttamisesta luvuin 134-48. Kansanedustaja Stefan Wallin (RKP) on tyytyväinen.
Luvut olivat erinomaiset. Ehkä jopa hieman paremmat kuin me etukäteen arvelimme, sanoo Wallin. Jos minä kuuluisin kansalaisaloitteen takana oleviin voimiin, panisin kaikki suunnitelmat uudesta aloitteesta pimeään koipussiin.
Eduskunta antoi kuitenkin periksi paikallisille kokeiluille. Mitä mieltä olet tästä?
– Kysymys kokeiluista on väärä vastaus oikeaan kysymykseen. Me tiedämme, että tarvitsemme parempia venäjän taitoja tässä maassa. Me tarvitsemme ylipäätään parempaa kielitaitoa. Mutta nykyisen lainsäädännön mukaan kuntien on mahdollista ottaa venäjä käyttöön ruotsin rinnalla. Väite, että ruotsi olisi este venäjälle, on keinotekoista vastakkainasettelua, joka on luotu poliittisiin tarkoituksiin.
Miksi RKP vastustaa paikallisia kokeiluja?
– Ei ole mitään tarvetta uusille keinoille venäjän opiskelun mahdollistamiseksi. Me myös tiedämme, että kokeilut eivät välttämättä ole vaarattomia. Ylioppilasruotsin poistaminen vuonna 2004 oli esimerkki laajennetun kokeilun tuloksista, josta lopulta tuli yleinen sääntö. Se on vähän kuin antaisi pikkusormen ja menettää koko käden.
Ovatko paikalliset kokeilut tosiaan pikkusormen antamista?
On olemassa vaara, että ne leviävät ja niistä tulee lisäperustelu keskusteluun.
Kuinka suuri tappio tämä oli RKP:lle?
– Tärkeää on, että kansalaisaloite kaatui selvin luvuin. Se oli valtava tuki pakolliselle kouluruotsille.
Mitä mieltä olet ajoittain kiihkeästä kouluruotsikeskustelusta?
– Vastustajat ovat olleet niin aggressiivisia ja epäanalyyttisia ja liioittelevia, että heidän argumenttinsa ovat kääntyneet heitä itseään vastaan, sanoo Stefan Wallin. (käännös)
Svenska Yle: Stefan Wallin: Nu kan motståndarna lägga planerna i en malpåse (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/06/stefan-wallin-nu-kan-motstandarna-lagga-planerna-i-en-malpase) 6.3.2015
Stefan Wallin, valehtelija, alistaja ja Suomen kansan vihollinen: vedä sinä pimeä koipussi päähäsi. Pakkoruotsi lähtee, ja sinä ehdit vielä elää ja nähdä sen päivän.
T: 75%.
^ Kyseinen ylimielinen hurripaskiainen on omiaan aiheuttamaan sitä tarpeetonta vastakkainasettelua, josta aina paasataan. >:(
Pääministeri Stubb sanoi tänään Ylen ruotsinkielisten uutisten haastattelussa, että ei usko eduskunnan eilen hyväksymän kansalaisaloiteponnen johtavan selvityksestä varsinaisiin kokeiluihin asti. Kokeilujen sijaan hän esitti, että pakkoruotsi pitäisi aloittaa valtakunnallisesti jo ensimmäisellä luokalla.
Ovat nyt voimansa tunnossa, mikään ei riitä. Nyt kaikki pahimmat typeryydet talteen ja muistiin.
Quote from: Roope on 07.03.2015, 20:49:02
Pääministeri Stubb sanoi tänään Ylen ruotsinkielisten uutisten haastattelussa, että ei usko eduskunnan eilen hyväksymän kansalaisaloiteponnen johtavan selvityksestä varsinaisiin kokeiluihin asti. Kokeilujen sijaan hän esitti, että pakkoruotsi pitäisi aloittaa valtakunnallisesti jo ensimmäisellä luokalla.
Ihan vaikuttaisi siltä että pakkoruotsittajat alkaisivat jo jollain lailla kiihottaa itseään kohti paniikkia?..
Quote from: Roope on 02.03.2015, 17:12:13
QuoteAamulehden ja korkeakoulujen yhteisessä vaalipaneelissa kaikki panelistit olivat ruotsin kielen vapaaehtoisuuden kannalla. Kaikki panelistit olivat kuitenkin sitä mieltä, että monipuolista kielitaitoa tarvitaan.
Aamulehti: Panelistit: Ruotsista voisi tulla vapaaehtoinen – katso video Aamulehden vaalikeskustelusta (http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194964460118/artikkeli/panelistit+ruotsista+voisi+tulla+vapaaehtoinen+katso+video+aamulehden+vaalikeskustelusta.html) 2.3.2015
QuoteVaalipaneelissa keskustelemassa:
Olli-Poika Parviainen (vihr)
Virva-Mari Rask (vas)
Minna Sarvijärvi (kesk)
Sakari Puisto (ps)
Sofia Vikman (kok)
Petri Karisma eduskuntaan 2015 (sd)
Riitta Kuismanen eduskuntavaaliehdokas 2015 (kd)
Tiina Malinen (piraatit)
Silti Vikman neljän päivän kuluttua paneelista äänesti kansalaisaloitetta vastaan. Hyvä että kokoomuslaisten selkärangattomuus ja RKP:n edessä matelu paljastettiin, kun 25 ruotsin vapaaehtoisuutta kannattaneesta vain yksi äänesti aloitteen puolesta. Sama on nähty moneen kertaan myös maahanmuuttoasioissa ja aivan samoin tulevat toimimaan myös Rydman ja Koski, jos joskus eduskuntaan pääsevät.
Quote from: Roope on 07.03.2015, 20:49:02
Pääministeri Stubb sanoi tänään Ylen ruotsinkielisten uutisten haastattelussa, että ei usko eduskunnan eilen hyväksymän kansalaisaloiteponnen johtavan selvityksestä varsinaisiin kokeiluihin asti. Kokeilujen sijaan hän esitti, että pakkoruotsi pitäisi aloittaa valtakunnallisesti jo ensimmäisellä luokalla.
En ole koskaan epäillyt Roopen sanomisia, mutta näin paksu makki oli pakko tarkistaa omin korvin. Kyllä se sanoi noin. Toki siten että myös vieras kieli aloitettaisiin ekalla, ja toinen kotimainen tietysti samalla. Silloinhan kieliä parhaiten opitaan kun ollaan pieniä.
No. Kouluilla on mahdollisuus suihkuttaa, kylvettää tai kerhottaa oppilaansa kielissä vaikka ekalta alkaen. Budjetin ja mahdollisuuksien rajoissa. Enkunkerho kerran viikossa, miksipä ei? Xubbin takataskussa on kuitenkin tuiki tarpeellisen suomenruotsin tuominen siinä rinnalla, pakollisena toki.
Periaatteessa idea ei ole paskempi - kunhan perheet saavat itse vaikuttaa opetettaviin kieliin. Ai niin mutta valinnan vapaushan on kansanmurhaa eikä näin vakavaa asiaa saa kansa päättää itse.
Quote from: Chew Bacca on 07.03.2015, 21:24:09
Kyllä se sanoi noin. Toki siten että myös vieras kieli aloitettaisiin ekalla, ja toinen kotimainen tietysti samalla. Silloinhan kieliä parhaiten opitaan kun ollaan pieniä.
Esitti tämän ajatuksensa vuosi sitten (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1615138.html#msg1615138) kisatessaan Kokoomuksen puheenjohtajuudesta.
Erikoista Stubbin esittämässä mallissa on, että varhaisesta aloituksesta huolimatta
ruotsi muuttuisi vapaaehtoiseksi kuudennella luokalla. Stubb ei kai ole tajunnut, että yläkoulun/lukion/korkeakoulun vapaaehtoisuus romuttaisi nykyisen pakkoruotsijärjestelmän käytännössä aivan siinä missä kansalaisaloitteen hyväksyminenkin olisi sen tehnyt. Stubb myös vahvisti mallillaan, että suomenkielisten peruskoulun jälkeisellä ruotsintaidolla ei ole suomenruotsalaisille oikeasti mitään merkitystä, vaan pakkoruotsissa on kyse jostain muusta.
Quote from: Roope on 30.04.2014, 15:13:27
QuoteRuotsin ja sen lisäksi toisen kielen opetus pitäisi aloittaa jo ensimmäisellä luokalla suomenkielisille oppilaille, katsoo Stubb, joka itse on kasvanut kaksikielisessä perheessä.
- Opin englantia hyvin aikaisin ja sitten ranskaa ja saksaa, ja olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, sen vaikeampaa on oppia kieliä. Kuudentena kouluvuonna, kun kielenopiskelusta tulee raskaampaa, ruotsi voisi sitten olla vapaaehtoista, sanoo Stubb.
Åbo Underrättelser: Alexander Stubb vill göra Finland internationellt 30.4.2014
Quote from: nollatoleranssi on 07.03.2015, 16:41:05
HS:ssä osataan valehtelemisen taito.
No ei kai sitä muuten lasitaloon töihin pääsisikään.
Mutta toivottavasti uusi kansalaisaloite laitetaan vireille samoin tein, tällä kerralla niin että vaaditaan
kansanäänestystä pakkoruotsista.
Tässä on kaksi loistavaa linkkiä, joita voi ja saa jakaa aiheen puolesta:
Eduskunnan äänestystulokset (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=1.30/1425720510_304916&$%7Boohtml%7D=aax/hex5000&$%7Bhtml%7D=aax/aax5000&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm)
Kuvat otettu tältä sivulta eli ketkä vaihtoivat mielipidettään vaalien jälkeen:
http://withintellus.com/2011-petetyt-lupaukset.html
Lista kertoo karua kieltä:
21 kokoomuslaista vaihtoi mieltään vaalien jälkeen, 1 ei vaihtanut
14 SDP:läistä vaihtoi mieltään vaalien jälkeen, 2 ei vaihtanut
9 keskustalaista vaihtoi mieltään vaalien jälkeen, 6 ei vaihtanut
5 vasemmistolaista vaihtoi mieltään vaalien jälkeen, 1 ei vaihtanut
2 vihreistä vaihtoi mieltään vaalien jälkeen, 1 ei vaihtanut
2 kd:stä vaihtoi mieltään vaalien jälkeen
1-2 perussuomalaista on saattanut vaihtaa mielipidettään vaalien jälkeen (kansalaisaloitetta tukevaksi), 29 ei vaihtanut.
Osa edustajista edusti jo alunperin puoltavaa kantaa, joten heidän ei ole tietenkään tarvinnut vaihtaa mielipidettään.
---
Punainen väri = edustaja on muuttanut mielipidettään vaalien jälkeen.
Vihreä väri = edustaja ei muuttanut mielipidettään vaalien jälkeen.
Lisätään vasemmisto, vihreät, muutos 2011:
QuotePääkirjoitus: Voimakas viesti eduskunnalta
Pakollisen kouluruotsin laaja poliittinen tuki tekee vaikeaksi perustella kokeiluja, joissa ruotsin kielestä tehdään vapaaehtoista.
Eduskunta antoi vahvan ja selkeän viestin äänestyksessä ruotsin vapaaehtoisuudesta kouluaineena. 134 äänellä 48:a vastaan päätettiin, että ruotsi on jatkossakin pakollista.
Kaikissa puolueissa Perussuomalaisia lukuun ottamatta selvä enemmistö kannatti pakollista ruotsia, Perussuomalaiset sen sijaan olivat yksimielisiä vapaaehtoisuudesta.
Kansalaisaloite sai perusteellisen käsittelyn, päätös tehtiin Suomen tärkeimmällä areenalla. Päätös asettaa kansalaisaloitteen paikalleen: tarpeeksi monen nimen kerääminen aloitteelle mahdollistaa asian viemisen päätöksentekoon, mutta aloite ei voi eikä saa sitoa eduskunnan suvereniteettia.
Taistelu ruotsia vastaan tulee jatkumaan. Mutta tässä pätee sama kuin minkä Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä teki selväksi, kun eduskunta hyväksyi aloitteen saman sukupuolen avioliitoista: päätös sitoo myös seuraavaa eduskuntaa.
Keskustelu ruotsista osoitti, että kyse on enemmästä kuin koulujen tuntijaosta. Eduskunta päätti, että Suomen kaksikielisyys edellyttää, että kaikki saavat mahdollisuuden oppia toista kansalliskieltä. Tämä oli äänestyksen tärkein sanoma.
Kansanedustaja Veli-Matti Saarakkala, PS, ei salaillut aloitteen tavoitetta. Ellei ole tarpeeksi monta suomenkielistä, jotka eivät ole lukeneet ruotsia, kasvaa vaatimus luopua ruotsista virallisena kansalliskielenä, ja tämä on luonnollista kehitystä, jota ei pidä vastustaa, julisti Saarakkala.
Saarakkala tuki myös pontta paikallisista kokeiluista, joissa "toinen kansalliskieli", lue: ruotsi, ei ole pakollinen. Se hyväksyttiin huomattavasti pienemmällä enemmistöllä 93 vastaan 89. Hän oli tässä yhtä avoin: mikäli kokeilu tekee helpommaksi päästä lähemmäksi toivottua tulosta, vapaaehtoista ruotsia koko maassa, se on askel oikeaan suuntaan.
Jos kansalaisaloitteen hylkääminen nähdään Suomen perustuslaillisen kaksikielisyyden vahvistamiseksi, on hieman epäjohdonmukaista kehottaa hallitusta tekemään mahdolliseksi ruotsin pois jättäminen.
Eduskuntakeskustelussa moni edustaja toi esille – eivät vain ruotsinkieliset – että ne, jotka eivät lue ruotsia peruskoulussa, rajoittavat tulevaisuuden mahdollisuuksiaan. Esimerkiksi Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen varoitti, että ruotsin pois jättäminen sulkee ovia opiskelu- ja työvalinnoilta.
Kielikokeilut ovat tähän asti keskittyneet itärajan kuntiin, jossa venäläisturismi hyötyisi venäjän taidosta.
Näyttää siltä, että asiaa ei ole oikein ajateltu loppuun asti. On täysin mahdollista ottaa ruotsi kielitarjontaan – jos kunnilla on siihen resurssit.
Mutta ei käy, että maan toinen kansalliskieli asetetaan vastakkain kielitaitoisen henkilökunnan saamiseksi kauppaan tai turismiin.
Kuten Kokoomuksen Kimmo Sasi muotoili: peruskoulu antaa yleissivistyksen, joka jokaisen kansalaisen katsotaan tarvitsevan. Se on minimi, mutta mikään ei estä laajentamasta valikoimaa.
Ponsi kehottaa hallitusta selvittämään mahdollisuudet kielitarjonnasta ilman ruotsia. Selvityksen on oltava laajempi kuin tähänastiset perustelut. On osoitettava selviä hyötyjä, jos yksittäisille kunnille annetaan oikeus jättää pois pakollinen, yleissivistävä aine valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta.
Hyötyjä on vielä vaikeampi löytää, kun eduskunta antoi vahvan ja selvän viestin ruotsin kielen kansallisesta merkityksestä. (käännös)
Hbl: Starkt besked av riksdagen (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-03-07/730336/starkt-besked-av-riksdagen) 7.3.2015
Dagens Nyheterissä eilisestä äänestystuloksesta kerrotaan ruotsalaisille Höblän toimittaja Philip Teirin jutussa, jossa aluksi muistutetaan Suomi on ruotsalainen -sarjan Juhani Seppäsen ja ruotsinkielisten naistoimittajien saamista uhkauksista.
Dagens Nyheter: Svenskan kvar i finska skolor (http://www.dn.se/arkiv/nyheter/svenskan-kvar-i-finska-skolor) 7.3.2015
Tota noi. Mun mun lapsieni äiti, kertoi työkaveriensa "neuvoneen", ettei vaan suomalaiset ottaisi nk. oppia ruotsalaisuudesta ja valitsisivat "järjenkäyttöä" tässä kielikysymyksessä. Meillä ei ole varaa! Hänen työkaverinsa ovat useat ex-NL:n liitolaismaista kotoisin ja varoittavat Suomea/suomalaisia, oikeasti Venäjästä ja venäjän kielestä! Jos me annamme hyväksynnän ko. kielelle, niin samalla voimme haudata pikkuhiljaa koko suomenkielen!!! Miltä kuulostaa?! Nämä työkaverit ovat kaikki ex-NL:n kansalaisia. He ovat olleet "muka"kauhuissaan Putinin toimista, mutta "tajunneensa Putinin uhan" myös. On aivan tajutonta, ettei Suomen päättäjät ota opikseen mistään. Ei "isiltään, äideiltään", puhumattakaan isovanhemmiltaan saamastaan infosta!! Eikä historiastaan (tosin, "voittajien" kirjoittamaa pashaa). Itse olen kuunnellut heitä nk. herkällä korvalla ja "tajunnut jotenkin" tilanteen. Olen itse patriootti, siis suomalaisuusfani. Anteeksi. Sille en voi mitään, sillä rakastan maatani ja useimpia sen kansalaisia. Maanpettureita en ole voinut koskaan sietää; riippunee patrioituneesta mielestäni? Ja haluan olla lainkuulijainen, mutta rajansa toki kaikella. Mun faija oli kaksikielinen mukulasta asti, mut ei opettanut sitä ruåttiä meille lapsille (huono juttu)koskaan. Fennomaanina inhosi ruotsia, mutta ei tajunnut, että se on "kaikki kaikessa mm. busineksessa". Ja venäjänkieli ruotsin sijaan, on todella vaarallista!! Jo Pietari Suuren ansoja. - Wallenbergit ja "Nallet" eivät suomalaisten kanssa kauppaa käy, ilman ruotsia. Venäjää tässä tarvii varoa, jo kansana. Hurreja olemme poistamassa muutenkin ja ilman väkivaltaa, sillä sitä ei edes tarvita. Svedut tekee sen itse. Ryssien kanssa on toisin. Heistä ei pääse eroon "noin vaan", sillä "fasismmi ja rasismi" mamuilun kanssa sopii Venäjälle mainiosti. Voi Luoja, siunaa meitä suomalaisia vihollisiltamme, sillä nk. ystävämme, me tunnemme (sanonta ja fakta, silti "pois käytöstä"). Venäjän kieltä sopii myös miettiä ja tosissaan! Vai mitä mieltä olet? Ei kaikki työ ja kieli ole ryssänkieleen sidottuja, eikä ruotsin. Olkaamme...siis suomalaisia! Voi vide tuota valehtelemisen ja manipuloinnin taitoa. - Olen pakkoruotsia vastaan, mutta pakkovenäläisyyden vastustaja myös ja viimeisen päälle.. Oletko samaa mieltä? - Muuten Roope, mitä luulet meidän median ajavan takaa? Oikeesti. Funtsi. Tuomiojat, R. Viljaset ja muut "Loirit". Vittu, mun faija ei saanut mitään anteeksi, mut ei se olis saanutkaan. Maksoi vaan kaiken.
Ruotsalainen Sydsvenskan:
QuotePääkirjoitus: Enemmän kuin suomalainen koulukysymys
Päätös kouluruotsista tervetullut - yhtenäisyydelle sekä Suomessa että Pohjolassa.
Suomi on virallisesti kaksikielinen maa – suomi ja ruotsi ovat molemmat kansalliskieliä, joilla on suurelta osin sama juridinen asema. Siksi perjantainen äänestys Suomen eduskunnassa ruotsista pakollisena kouluaineena on paljon enemmän kuin koulukysymys. Se on mittari siitä, kuinka Suomi näkee roolinsa Pohjolassa ja kuinka maa kunnioittaa historiaansa ja ikivanhaa ruotsalaista vähemmistöä.
Ennen kaikkea populistinen Perussuomalaiset on ajanut asiaa tehdä ruotsista koulussa vapaaehtoinen aine, ja äänestys oli tulos niin sanotusta kansalaisaloitteesta. Kun asiasta torstaina keskusteltiin ennen perjantain päätöstä, perusteluna pakollista ruotsia vastaan oli, että se heikentäisi kykyä oppia muita kieliä ja että sitä tarvitaan vain pienessä osassa maata.
Eduskunnan sivistysvaliokunta, joka valmisteli asiaa, ei löytynyt väitteelle minkäänlaista tukea. Ja se huomauttaa itsestäänselvyyden: kaksikielisessä maassa kaikki kansalaiset tarvitsevat molempien kielten perustaidot. Se rakentaa siltoja ja sitoo yhteen ja on osa yleissivistystä.
Molempien kielien taito on myös vaatimus osassa maan työmarkkinoita, samalla kun se avaa ovia työmahdollisuuksiin muussa Pohjolassa. Ja koulun tehtävä on tarjota kaikille oppilaille mahdollisimman pitkälle samat mahdollisuudet.
Suuri enemmistö äänesti kouluruotsin vapaaehtoisuutta vastaa. Ehdotus kaatui äänin 134-48.
Se kuulostaa selvältä enemmistöltä, mutta eduskunta hyväksyi samalla ehdotuksen selvittää mahdollisuus alueellisiin kokeiluihin ilman pakollista ruotsinopetusta.
Suomenkielisten ja ruotsinkielisten asettaminen vastakkain luo ristiriitoja ja vetoaa enemmän tunteisiin kuin rationaalisiin argumentteihin. Tämä on agenda, joka Perussuomalaisten kaltaisilla populistisilla puolueilla yleensä on. (käännös)
Sydsvenskan: Mer än en finsk skolfråga (http://www.sydsvenskan.se/opinion/huvudledare/mer-anen-finskskolfraga/) 7.3.2015
QuoteRuotsi pysyy Suomessa pakollisena kouluaineena
Kouluruotsin kohtalo Suomessa sai sinetin. Suomen eduskunta hylkäsi aamupäivällä ehdotuksen, joka olisi tehnyt ruotsista vapaaehtoisen kouluaineen.
Eduskunta näytti punaista kansalaisaloitteelle, joka tekisi ruotsinopetuksesta vapaaehtoista suomalaisissa kouluissa. Asiasta päätettiin äänestyksessä, jossa annettiin 134 ääntä vastaan ja 48 puolesta.
Keskustelu on käynyt kuumana sen jälkeen kun niin sanotussa kansalaisaloitteessa vaadittiin, että pakollinen ruotsinopetus poistettaisiin suomalaisista peruskouluista.
Toimittaja kohtaa Helsingissä Teemu Lindforsin, joka on lukenut ruotsia kuusi vuotta. Hänen mielestään hänellä ei ole ollut ruotsin kielelle mitään käyttöä.
- En tunne ketään, joka käyttäisi ruotsia, enkä puhu sitä koskaan. Sitten se unohtuu ja tuntuu epämukavalta, sanoo helsinkiläinen Teemu Lindfors.
Puhutteko ruotsia?
– Ei, ei. Emme puhu.
Nykyisten perustus- ja kielilakien mukaan sekä suomi että ruotsi ovat Suomessa virallisia kieliä. Vähintään kolmen vuoden opiskelu on pakollista, ja kolme vuotta lisää lukion käyville.
Tästä huolimatta suurin osa helsinkiläisistä vastaa minulle englanniksi. Mikku ei ymmärrä, miksi ruotsin pitäisi olla pakollista.
– Olen Itä-Suomesta, jossa tarvitaan eniten venäjää, hän sanoo, en ole ollenkaan motivoitunut lukemaan ruotsia kuutta vuotta.
Kouluruotsi on saanut Suomessa tunteet valloilleen. Sitä vastustavat kutsuvat sitä pakkoruotsiksi, kun taas puolestapuhujat pitävät pakollisen ruotsin säilyttämistä itsestäänselvyytenä.
He viittaavat pitkään yhteiseen historiaan ja kulttuuriperintöön ja ruotsinkieliseen vähemmistöön. Lukiolainen Pyörni Vartiainen on yksi niistä, joka haluaa säilyttää pakollisen ruotsin.
– Se on vähän ironista, koska en osaa vastata ruotsiksi, hän sanoo. (käännös)
Sveriges Radio: Svenska kvar som obligatoriskt skolämne i Finland (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6110269) 6.3.2015
Ei pakkoruotsin poistossa ole kyse siitä että venäjää ajettaisiin pakolliseksi edes Itä-Suomessa. Moisen vaikutelman luominen kyllä palvelee pakkoruotsittajien agendaa.
Quote from: -PPT- on 07.03.2015, 23:59:25
Ei pakkoruotsin poistossa ole kyse siitä että venäjää ajettaisiin pakolliseksi edes Itä-Suomessa. Moisen vaikutelman luominen kyllä palvelee pakkoruotsittajien agendaa.
´
Kielitaito on hyvä juttu. Ihminen voi, todistettavasti, osata sekä ruotsia että venäjää (ja englantia, espanjaa ja italiaa ja ranskaa ja...) ilman että hän ruotsittuu tai venäläistyy.
Yksi vieras kieli on hyvä oppia riittävän hyvin. Sen jälkeen, jos intoa riittää, kokoelmaan voi kerätä muita kieliä. Vieraita kieliä voi opiskella myös aikuisena.
Mistel tai missis Tiikeli; Älä ole huolissas , kyllä kielet valitsevat ihmisensä.
Mä nyt satun pitämään itsemääräämisoikeutta ja kansanvaltaa kaikista hyödyllisimpänä kielenä,
se on portti kaikkiin kieliin.
RKP:n ja sen narrien halu diktatuuriin, on haikailua menneeseen, jota ei ikinä ollut oikeasti olemassa ja edustaa pahimman laatuista sisäänpäin kääntynyttä ummehtuneisuutta.
Tästä ei ole enään pitkää matkaa uuninluukkujen kolinaan! ..tai ainakaan tuhkaluukkujen tuseeraukseen. Ihon alle mennään joka tapauksessa!
Siksipä tuo 75% on nyt pysyvästi tuon komistuksen alla, merkkinä irtisanoutumisesta sanellusta tasa-arvosta. Asetun sellaisen yhteiskunnan ulkopuolelle, lainsuojattomaksi.
Ja liiviin ,(tai mikä rätti nyt sattuukin oleen päällä) maalaan sen ISOLLA!
(Ja jåå, valkoisella! Keltainen karsiutui pois, kun valkoista heijastavaa nauhaa saa helpommin.)
Se tulee tietty selkään, vähän niin kuin hienompi kuitti kääntää yllättäen selkänsä takinkääntäjille, joita aion tavata mahdollisimman paljon.
Nyt se on enää viittimisestä ja bensarahoista kiinni. Stna, joka pässin kojulle päivystys pakkoruotsitakinkääntölappujen kanssa! Maamiinoja unohtamatta!
" Haluatko pakkovenäjän kouluihin?
" Nå ja vist en!"
"Miksi sitten kielsit/ puolueesi kielsi maamiinat? Mitä muuta maan- ja kansanpettämistä suunnittelette?
..Älä ny, ensin eeuu, sitten markka, rajat levälleen rosvoille, niille terveyden hoitoo, rahat eeuun pankkiireille ja syytätte kreikkalaista zorbasta, että se ne hukkas..jaa, paljo on tullu takas? Ai jaa, jos te ette prkle tiedä, mitä ootte itte puhunu ja luvannu pari vuotta sitten, niin Appollogolispolis sitten on luottojätkä sadan vuoden päästä!!??
Oot pimee, lue selkä!"
Quote from: Tiikeli on 08.03.2015, 00:51:28
Vapaaehtoisuus on hyvä, joo. Mutta ikävää on välillä kuulla, että esim. saksasta ei tuu jossain ryhmää. Kielet tuntuu välillä olevan muotivalintoja, niitä valitaan sen mukaan mihin maahan haluttaisiin lomalle ja missä on tyylikästä. Eikä tämä toive luonnollisestikaan osu saksaan, venäjään tai ruotsiinkaan, jos sitä valittaisiin. Kielet, jotka olis kaupallisesti tärkeitä, jää alakynteen. Eikö siinä ole jotain pöhköä?
Isossa koulussa on enemmän vaihtoehtoja, pienessä, ikävä kyllä, vähemmän. Oman muksuni isossa yläkoulussa oli tarjottimella enkku, pakkkoruotsi, ranska ja saksa, ei esim. venajää. Saksakaan ei mahtunut kielinälkäisen lapsen lautaselle, koska pakolliset kissansilitys- ja huovutuskurssit veivät ajan.
Quote from: SydsvenskanEnnen kaikkea populistinen Perussuomalaiset on ajanut asiaa tehdä ruotsista koulussa vapaaehtoinen aine, ja äänestys oli tulos niin sanotusta kansalaisaloitteesta.
Jos populismi tarkoittaa sitä, että ollaan samaa mieltä kuin 74 prosenttia suomenkielisestä väestöstä, ainakin minä olen ylpeästi populisti.
Mielenkiintoista että Sydsvenskan kirjoittaa: "niin sanottu" kansalaisaloite. Se on kansalaisaloite, kuten on laissa määritelty. Ei siinä ole mitään "niin sanottua".
Tätähän tää on, mutta kun se into tulis jostakin..Venäjää, ukrainaa...ja kiinaa puhuttas ystäväpiirissä, mutta nyt ei ole sopivia ikäpolvia leikkimään keskenään. Ehkä lapsenvahti/piano/kitara kautta voi jotain syntyä, kun pistää syntymään.
Enkun oppivat koulussa ja muutenkin, MUTTA, jos se pakkoruotsin ryhmä olisi ruotsinryhmä, niin ehkä siihen saksanryhmään riittäisi paremmin oppilaita??
Se on selvä, ettei yhteiskunnalla ole varaa ja velvollisuutta opettaa 1-2, mutta onhan se nyt jo jmlta kansalaisoikeus saada muutakin kieliopetusta kuin pakkoruotsi kakkoskielenä(tähän kaikki ne veruk.).
Pakkoruotsia, jonka pakollisuutta en tietenkään missään tapauksessa poistaisi, tuntimäärä vain tippuisi aika dramaattisesti, kun venäjän aakkoset, pakkonorja, pakkoviro, ni haot sun muut kieliin tutustumisten kurssit veis hiukka ruotsinopen aikaa..
PS. Ennakoin noissa liivin prosenteissa vähän. Seiskaviis on helpompi saada rimmaan aikomieni h i e n o j en iskulauseiden kanssa..Se on seitenviis, tuki ärkoopeeta nuoleskeleva rahalla ostettava äänestäjäs pettäjä turpas siis!...Pitäiskö vähän muokata? ..Melkein seitenviis, tuki..
PS. Kyllä tuosta kotona opitusta hyötyruotsista on hyötyä, voi valehdella Ruotsin lehdistölle silmätsuut täyteen p...kaa. Ihan niinku tarvis, kyllä niillä on omiakin juttuja. Aika paljonkin..Pian ne joutuu kirjoittaan suomeksi, tai glingoniksi, kun ei ruotsin sanat riitä peittelemään.
Maahanmuuttajilla on oikeus sitten koulussa opiskella vaikka mitä kurdia, albaniaa tai vastaavia kieliä ja tarvittaessa moisten kielten opettaja noudetaan Suomeen vaikka noiden kielten puhujamaista. Suomalaisille ei sitten välttämättä saada esim ranskan tai venäjän ryhmiä muodostetuksi jos ei jokin tarvittava määrä ole halukas niitä kieliä opiskelemaan.
Tiedän, keskenään täysin eri asioita ja vertailukelvottomia mutta pistää kyllä mietityttämään kuinka rahaa aina riittää johonkin asiaan kun taas toiseen ei sitten rahat riitäkään.
Tosiaan..Omankielinen opetus..jaapajuupa..EI! Pemalautajurkele, menee sarjaan yksityiset harrastukset. Niin oli ennen, ja niin oli hyvä. Useammankin tapauksen tunnen, eikä olisi tullut edes puheeksi, että pentu olisi k o u l u s s a ollut yhteiskunnan varoilla jossain omankielisessä!
Kotona oli kyllä omankielen ja omankielistä opetusta useammalla, semmosia harvinaisiakin kieliä, kuten espanja, ranska, saksa, norja..pari englannin kielistäkin.
Kieltämättä ummikko enkku/norski parilla oli hiukan haastavaa, mutta oma valinta. Kuulemma niin lyhyt keikka Suomessa, ettei kannata opetella suomea. Poitsu jotain 5 ja äiskä vauvan kanssa kotona.
Noo, poika laskeutui hallitusti englanninkielisen (yksityinen totta kai!) leikkikoulun kautta ihan kelpo kiroilijaksi ja pärjäs koulussa ihan hyvin ne ekat vuodet kuulopuheen mukaan, äiskä opetteli kylillä pärjätäkseen suomea kohtuutasolle, ukko vaan sitkeesti lontoota, sitä yläluokkalaisempaa, mutta mikäs sen, työkaverit puhu mielellään englantia(opetteli salaa nuottia, luulen ma), muija kävi kaupat ja asiat, jannu tulkkas vaikeemmat kohdat..ja sitten ne hetikohta 5? vuoden jälkeen muuttivat, Helsinkiin!
(kai ne nyt jo kotona Englannissa on. Ainakin se ukko sais olla, vähän sellanen RKPfiili. Halus muuten kans suojella lastaan viimeseen asti suomenkieliseltä kielikylvyltä, että sikäli kans.)
Joo, eri asioita, tausta yl. Suomi/joku muu, töissä ja rahaa..onko meillä muka varaa johonkin muuhun?
Oliko meillä silloin? Jåå, oli pakkåruotsiin ainakin, mikäs se toinen oli..Flora? Ei, margariiniä se oli.. Kansakoulussa ruoka oli ilmasta, mutta sitä arvostettiin, makaroonivelliäkin, oli vähän eksoottisempi herkku puurojen ja potun välissä. Yks vähän vanhempi ystävä Statista kehu, että sen muistin mukaan niillä oli sitä joka päivä, mut niillä oli kaikkee muutakin, joku Linnanmäkikin..meillä oli vaan persmäki.
Alle listattuna ehdokkaita tulevissa eduskuntavaaleissa, jotka ilmoittivat Hesarin 2015 vaalikoneessa (http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/) olevansa joko täysin tai osittain samaa mieltä väitteen "ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua" kanssa, mutta jotka kuitenkin äänestivät (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=1.45/1425640545_446041&$%7Boohtml%7D=aax/hex5000&$%7Bhtml%7D=aax/aax5000&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm) tätä kannattaneen kansalaisaloitteen hylkäämisen puolesta. Kysessä siis ehdokkaita, jotka onnistuivat rikkomaan vaalilupauksensa poikkeuksellisesti
jo ennen vaalipäivää. Listasin alle ehdokkaat myös sanallisten vastaustensa kanssa. Jätin pois ne, jotka ilmoittivat kannattavansa pakkoruotsista luopumista, mutta perusteluissaan puhuivat
vain alueellisten kielikokeilujen puolesta (koska linkattu äänestys oli kansalaisaloitteen ja aluellisten kielikokeilujen välillä), ja muistaakseni yhden ehdokkaan, josta en osannut sanoa, oliko valittu vastaus viisiportaisella asteikolla yhdenpitävä sanallisen vastauksen kanssa (vai kenties virheellinen). Listalle eivät ole päässet myöskään sellaiset ehdokkaat, jotka jättivät vaalikoneseen vastaamatta tai ovat ehdolla toisessa vaalipiirissä kuin viime kerrolla (voin yrittää korjata viimeksi manitun myöhemmin). Saa huomauttaa, jos joku huomaa muita puutteita tai virheitä.
Ensiksi ne, jotka ilmoittivat olevansa "täysin samaa mieltä" pakkoruotsin poiston kanssa.
Elina Lepomäki, Kokoomus, Uusimaa
QuoteKansainvälisillä markkinoilla tarvitaan monenlaista osaamista. Juju on erikoistumisessa, mikä pätee myös kielivalintoihin. Pakkoruotsin vastentahtoinen opiskelu ei tee kenestäkään pätevää ruotsia puhuvaa asiakaspalvelijaa tai ruotsinkielistä virkamiestä. Kaikkiin taitoihin pätee motivaatio. Arvostan ruotsin kieltä ja mielestäni on rikkaus, että tuo kulttuuriperintö maassamme säilyy. Pakkoruotsi ei kuitenkaan ole se keino.
Eeva-Johanna Eloranta, SDP, Varsinaisuomi
QuotePakko ei ole erityisen hyvä motivaattori. Kieliä pitäisi ylipäätään olla mahdollisuus opiskella koulussa enemmän. Mitä enemmän kieliä opiskelee sitä helpommin niitä oppii, sanovat asiantuntijat. Ruotsinkielisen väestön palveluiden tarjoaminen heidän omalla kielellään voidaan turvata muullakin tavalla kuin nykytapaan, jossa 5 prosentin vähemmistön oikeudet turvataan enemmistön (ruotsinkielen opiskelun) pakolla.
Janne Sankelo, Kokoomus, Vaasa
QuotePeruskoulussa tulee olla kaksi pakollista, mutta vapaavalintaista kieltä.
Sitten ne, joiden vastaus oli viisiportaisella asteikolla puolivälissä kohtia "täysin samaa mieltä" ja "en osaa sanoa"
Pertti Salolainen, Kokoomus, Helsinki
QuoteRuotsin kielen opiskelua tulee vähentää ja lisätä muiden kielten opiskelua.Ruotsi on kuitenkin tärkeä virkamiehille jotka joutuvat palvelemaan molemmilla kotimaisilla.Jokaisen suomalaisen tulisi oman etunsa nimissä osata hyvin englantia.
Jaana Pelkonen, Kokoomus, Helsinki
QuoteKielitaidon merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Koulun tulisi tarjota oppilailleen nykyistä enemmän mahdollisuuksia opiskella useampia kieliä.
Outi Mäkelä, Kokoomus, Uusimaa
QuoteKieliä pitää opiskella, mutta vapaaehtoisuutta pitäisi lisätä. Niin kauan kun Suomi on virallisesti kaksikielinen, on palvelut voitava turvata molemmilla kielillä.
Eero Lehti, Kokoomus, Uusimaa
QuoteGlobalisoituminen vaatii myös muiden kielten osaamista. Oppilaan ja kodin päätös, mitä kieliä opiskellaan, on oikea lähtökohta.
Piia Kauma, Kokoomus, Uusimaa
QuoteSuomen ja ruotsin kielet ovat molemmat hyvin pienen väestöryhmän kieliä maailman mittakaavassa. Ruotsin kieltä ei tarvita kansainvälisessä kaupassa, ja maamme rajojen ulkopuolella ruotsin kieltä tarvitaan ylipäänsä hyvin vähän. Olisi suotavaa, että suomalaiset lapset opiskelisivat kieliä, joista on enemmän hyötyä. Kielten opiskelu pitää uudistaa suomalaisissa kouluissa muutenkin. Kielten opiskelu olisi tehtävä mahdolliseksi aloittaa jo päiväkodissa. Vapaaehtoisuus tuottaa parhaat tulokset.
Tarja Filatov, SDP, Häme
QuoteKielen pakollisuuden purkaminen pitää aloittaa julkisista työtehtävistä, joissa kieltä ei oikeasti tarvita. Osassa työtehtäviä tarvitaan aidosti ruotsin kieltä, niissä pitää turvata todellinen kielitaito. Jos ennen tätä muutosta poistetaan kielen opiskelun pakollisuus, suljetaan iso joukko nuoria liian varhain virkauran ulkopuolelle.
Anna Kontula, Vasemmistoliitto, Pirkanmaa
Quote
"Pakkoruotsista" luopumisen ohella olisi kuitenkin reilun pelin nimeen luovuttava sitten myös ruotsia äidinkielenään puhuvien "pakkosuomesta". Reilu peli.
Leena Rauhala, Kristilliset, Pirkanmaa
QuoteMielestäni pakko ei ole motivoivaa. Hyvää ruotsin opetusta ja osaamista tarvitaan, mutta oppiaineita täytyy kehittää enemmän oppilasta ajatellen.
Sofia Vikman, Kokoomus, Pirkanmaa
QuoteSuomalaisten koululaisten pitäisi osata nykyistä paremmin ja monipuolisemmin kieliä, koska työelämä kansainvälistyy huimaa vauhtia.
Arto Pirttilahti, Keskusta, Pirkanmaa
QuoteSuomen kielen rinnalle tarvitsemme globaalissa taloudessa myös muita kieliä. Kielipalettia ei tule vähentää, mutta valinnaisuutta tulee lisätä.
Sinuhe Wallinheimo, Kokoomus, Keski-Suomi
QuoteMeidän lapsemme tarvitsevat tulevaisuudessa yhä erilaisempia kieliä enemmän ja enemmän. Tähän ajatusmaailmaan "pakko Ruotsi" ei oikein sovi, vaikka hieno kieli onkin.
Antti Rantakangas, Keskusta, Oulu
QuoteLisäisin laajasti muiden kielten osuutta . Itäisissä maakunnissa erityisesti Venäjän opetusta.
Heikki Autto, Kokoomus, Oulu
QuoteKielten osaaminen on avain menestykseen globaalissa maailmassa. Kielten oppimisessa on kuitenkin hyvä sallia nykyistä enemmän vapautta sekä oppilaiden että oppilaitosten näkökulmasta. On selvää, että tietty ruotsinkielinen palvelutaso on turvattava, mutta se ei vaadi sitä, että kaikki Suomen koululaiset joutuvat opiskelemaan ruotsia pakolla. Ruotsi tulee aina olemaan tärkeä kieli Pohjolassa ja esimerkiksi Norjan nousu Pohjois-Euroopan talouden keskeiseksi moottoriksi alleviivaa ruotsin tärkeyttä'
Pitää olla ymmärtäväinen kansanedustajaparkojen kanssa. Lapsikin tietää että ennen vaaleja voi loruilla mitä lystää, puoluekuri ja taustavoimat huolehtivat kyllä oikeat päätökset sitten aikuisten oikeissa asioissa. Nythän tuli ikävänä yllätyksenä että joutui äänestämään julkisesti asiasta josta ei pitänyt koskaan joutua tilille - pakkoruotsihan on pyhä eikä asia olisi koskaan tullut isoon saliin ilman harhaan johdettujen kansalaisten harmillista aktivoitumista. Nyt homma on onneksi hoidettu ja annettu perustelut sille miksei ruotsin pakollisuutta saa eikä pidä kyseenalaistaa enää koskaan. Uudet aloitteet ja tämän kerran tapetun issuen henkiin herättäminenhän on nyt melko suorasanaisesti kielletty.
Ehkä mediakin ymmärtää pudottaa asiaa koskevat kysymykset pois vaalikoneistaan. Eihän siellä kysytä muutenkaan tyhmiä, kuten "pitääkö kaikile pakollinen hengittäminen muuttaa vapaaehtoiseksi" tai muuta höpöä.
Jos satutte olemaan jonkun ehdokkaan vaalipiiristä, niin voisi ehkä kohteliaasti kysyä ej
ehdokkaan FB senällä, että miksi ehdokas vaalikoneeseen vastaa toista ja äänestyksessä äänestää toista ja miten tähän pitäisi suhtautua.
Kaikkein niljakkaimmat ehdokkaathan vastustivat pakkoruotsia sekä 2011että 2015 vaalikoneessa, mutta äänestivät äänestyksessä pakkoruotsin puolesta, esim Elina Lepomäki uudeltamaalta.
Tup RPn lista on hiukan liian ankara muutamille noista mainituista edustajista.
Esimerkiksi Lepomäki, Kauma ja Wallinheimo puheenvuoroissaan voimakkaasti puolustivat ruotsin valinnaisuutta, pakkoa vastaan.
Ehkä heille sitten äänestyksessä tuli puhu pöksyihin, eivätkä uskaltaneet tukea Perussuomalaisten leiman saanutta aloitetta.
Quote from: valkovuokko on 08.03.2015, 10:43:38
Tup RPn lista on hiukan liian ankara muutamille noista mainituista edustajista.
Esimerkiksi Lepomäki, Kauma ja Wallinheimo puheenvuoroissaan voimakkaasti puolustivat ruotsin valinnaisuutta, pakkoa vastaan.
Ehkä heille sitten äänestyksessä tuli puhu pöksyihin, eivätkä uskaltaneet tukea Perussuomalaisten leiman saanutta aloitetta.
Puheenvuorot eivät ole mitään muuta kuin äänestäjien tietoista kusetusta, jos ei ole valmis toimimaan lupaustensa mukaan. Jos haluavat puolustautua kusetussyytöksiä vastaan, niin sanoisivat sitten ääneen, että kannattavat vapaata kielivalintaa, mutta äänestivät Kokoomuksen puoluekurin vuoksi toisin. Mutta senkin sanominen ääneen on kiellettyä, koska se kostautuisi Kokoomukselle huhtikuussa.
Riemurasiassa hyvä kuva ja myös keskustelua aiheesta.
http://www.riemurasia.net/kuva/Eduskunnassa-takkia-k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4neet-kansanedustajat/158653
Quote from: valkovuokko on 08.03.2015, 10:43:38
Tup RPn lista on hiukan liian ankara muutamille noista mainituista edustajista.
Esimerkiksi Lepomäki, Kauma ja Wallinheimo puheenvuoroissaan voimakkaasti puolustivat ruotsin valinnaisuutta, pakkoa vastaan.
Juuri siksi esimerkiksi Lepomäen äänestyspäätös oli pettymys. Puheiden perusteella pidin ilmiselvänä, että hän tulee äänestämään pakkoruotsin purkamisen eikä vain jonkin selvityksen tekemisen puolesta.
Myös Vasemmistoliiton Anna Kontula oli ilmoittanut selkeästi vastustavansa pakkoruotsia (https://twitter.com/annakontula/status/573093746788700160) ja pitävänsä sitä "isona ongelmana". Äänestyksessä hän päätyi kuitenkin vastustamaan sekä Perussuomalaisten että Keskustan ja Kokoomuksen ponsia eli kannattamaan pakkoruotsin säilyttämistä pilkulleen nykyisenlaisena.
QuoteKontula: Pakkoruotsi on ongelma
Perustuslaki-, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnissa istuva kansanedustaja Anna Kontula ei kannata pakkoruotsia.
– Kansainvälistyvässä maailmassa on iso ongelma, että pakkoruotsi kaventaa suomalaisten kieliosaamista. Lisäksi ei ole oikein perusteltua, että myös alueilla, joilla ei ruotsinkielisiä ole mutta kylläkin muita kielivähemmistöjä, täytyy niilläkin lukea ruotsia.
Kontulan mielestä myös virkakelpoisuusvaatimuksissa olisi syytä siirtyä kahden kotimaisen kielen vaatimuksesta siihen, että hakijalta edellytetään tehtävän hoitamisen kannalta välttämättömien kielten osaamista.
Kansan Uutiset: Vasemmistossa eripuraa pakkoruotsista (http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3035037/vasemmistossa-eripuraa-pakkoruotsista) 12.8.2013
Quote from: valkovuokko on 08.03.2015, 10:43:38
Tup RPn lista on hiukan liian ankara muutamille noista mainituista edustajista.
Esimerkiksi Lepomäki, Kauma ja Wallinheimo puheenvuoroissaan voimakkaasti puolustivat ruotsin valinnaisuutta, pakkoa vastaan.
Ehkä heille sitten äänestyksessä tuli puhu pöksyihin, eivätkä uskaltaneet tukea Perussuomalaisten leiman saanutta aloitetta.
Heidän vaalikonevastauksensakin osoittavat, että he
puhuvat sen puolesta, että pakkoruotsista luovuttaisiin. Kansanedustajien kuitenkin pitäisi ensisijaisesti
äänestää kannan mukaisesti. Puheenvuoroilla on virkaa vain toisten ihmisten kantaan vaikuttamisessa, ja miten voi toivoa jonkun toisen äänestävän asian puolesta, jos siihen ei itse ole valmis? Sen verran hajontaa tuloksissa oli, että mitään virallista ryhmäpäätöstä asiasta ei voinut olla (no, ehkä RKP:llä, mutta RKP:n edustajat myöskin rehellisesti äänestivät sen mukaan, mitä he olivat ilmoittaneet kannattavansa).
QuoteStefan Wallin: Vastustajat voivat nyt haudata suunnitelmansa
Wallinin on helppo pöyhkeillä, koska hänen tuskin tarvitsee kärsiä RKP:n elitistisen politiikan seurauksista. RKP:llä riittää hännystelijöitä eduskunnassa, virkakoneistossa ja mediassa. Mahdolliset seuraukset kiristyneen ilmapiirin muodossa kärsivät tavalliset suomenruotsalaiset ihmiset, joilla ei ole mitään tekemistä RKP:n politiikan kanssa ja jotka eivät välttämättä sitä edes hyväksy. Niinpä pidänkin mahdollisena, että ajan oloon muutosvoimia voi alkaa esiintyä myös suomenruotsalaisen väestön keskuudessa.
Lista kansanedustajien äänestyspäätöksistä näyttäisi löytyvän suunnilleen kaikista suomalaisista ruotsinkielisistä päivälehdistä. Parhaimmissa vielä erillinen musta lista niistä ei-perussuomalaisista kansanedustajista, jotka äänestivät pakkoruotsia vastaan. Onko kukaan havainnut äänestyslistaa yhdessäkään suomenkielisessä sanomalehdessä?
Quote from: RP on 08.03.2015, 11:22:02
- - Sen verran hajontaa tuloksissa oli, että mitään virallista ryhmäpäätöstä asiasta ei voinut olla (no, ehkä RKP:llä, mutta RKP:n edustajat myöskin rehellisesti äänestivät sen mukaan, mitä he olivat ilmoittaneet kannattavansa).
Olen tästä toista mieltä. Kokoomuksessa 19 käänsi takkinsa ja vain yksi piti pintansa, eikö se viittaa ryhmäkuriin, jonka vain yksi uskalsi rikkoa? Varsinkin kun huomioi sen, ettei pakkoruotsin puolesta ole yhtään hyvää perustelua.
Toisaalta Perussuomalaisissa kaikki paikalla olleet vastustivat pakkoruotsia ja kaksi käänsi takkinsa pakkoruotsia vastaan, eikö sekin sopisi ryhmäkuriin.
Myös SDP:n 12 takinkääntäjää tuo mieleen mahdollisen ryhmäkurin.
http://www.kielipolitiikka.net/KAA15aanestys.htm
No niin, joko on kirkko lenkitetty ja muija käyty?..eiku, ukko läksytetty ja kahvi juotu?
Sitten reippahasti vaalitelttailemaan, aloitetaan kevyillä kysymyksillä näin lepomäkipäivän ratoksi:
"Niin, se keskiolut Alkoon puhe, haluaako keskusta tappaa loputkin kyläkauppiaat, vai Alkon kyläkauppiaaksi?"
"Miltä tuntuu pettää vaalilupauksensa?"
("Voisitko vastata ruotsiksi, en ymmärrä noin monimutkaista suomea?")
" Miltä tuntui luopua maamiinoista, sattuiko yhtään?"
(En kinaa sivarin kanssa.. Yliluti? öö, Pelastusarmeija, vai Punaiset prikaatit?")
"Haluat pakkovenäjän kouluihin, onkohan se ihan viisasta?"
(kts. edellinen.)
" 75% kansasta haluaa luopua pakkoruotsista, mutta Sinä ja Puolueesi tiedätte paremmin?"
(Piru vie, niin onkin prosentin virhe! Sulla taas toi takinkääntö oli TÄYSIN virheetön vaalilupaukseen nähden. Ensin vastaan ja nyt 100% !! pakkoruotsin puolesta!"
..
Kuuletsä? Hör DU? Kansa taisteli, kansanedustaja väisteli..Takinkäännön veteraani, taverits!!)
..no joo, mutta hei! Kuopiossa olis nyt jättipotti tarjolla!! Kiire, kiire..
http://www.suomenmaa.fi/politiikka/7360590.html
Muista en löytänyt niin kattavaa listaa äkkiä, mutta kokkareitten ERITTÄIN TOIVOTTU ministerivieras huomenna Varkaudessa:
http://www.kokoomus.fi/osallistu/tapahtumat/
Quote from: Border guard on 08.03.2015, 11:46:43
Quote from: RP on 08.03.2015, 11:22:02
- - Sen verran hajontaa tuloksissa oli, että mitään virallista ryhmäpäätöstä asiasta ei voinut olla (no, ehkä RKP:llä, mutta RKP:n edustajat myöskin rehellisesti äänestivät sen mukaan, mitä he olivat ilmoittaneet kannattavansa).
Olen tästä toista mieltä. Kokoomuksessa 19 käänsi takkinsa ja vain yksi piti pintansa, eikö se viittaa ryhmäkuriin, jonka vain yksi uskalsi rikkoa?
Puhuin virallisesta ryhmäpäätöksestä, jonka merkkinä äöänestyspäätös on vain toissijainen, jos varsinainen ilmoitus asiasta olisi sattunut minulta menemään ohi korvien ja silmien. Viralliseen ryhmäpäätökseen alistuminen olisi ymmäärettävämpää, ja sellaisen olemassaolo oli myös ainakin jonkin verran estänyt erityisesti kokoomuksen ratsastamista kaksilla rattailla, jossa pakkoruotsin äänestäjien äänet kyllä kelpaavat, mutta ilmeisesti sen puolesta ollaan valmiita oikeasti äänestämään korkeintana tilanteessa, jolloin tukija olisi jo muutenkin yli 100 eduskunnan suuressa salissa.
Quote from: Heq3 on 07.03.2015, 22:53:56
Tota noi. Mun mun lapsieni äiti, kertoi työkaveriensa "neuvoneen", ettei vaan suomalaiset ottaisi nk. oppia ruotsalaisuudesta ja valitsisivat "järjenkäyttöä" tässä kielikysymyksessä. Meillä ei ole varaa! Hänen työkaverinsa ovat useat ex-NL:n liitolaismaista kotoisin ja varoittavat Suomea/suomalaisia, oikeasti Venäjästä ja venäjän kielestä! Jos me annamme hyväksynnän ko. kielelle, niin samalla voimme haudata pikkuhiljaa koko suomenkielen!!! Miltä kuulostaa?!
En oikein tajua, miksi se, että Suomalaiset osaisivat venäjää, jotenkin toisi mukanaan lisäuhkaa. Rauhan oloissa venäjän osaamisesta on varmasti hyötyä turismille ja kauppasuhteille. Ja jos "ne tuloo", niin kieltä osaamalla voimme helpommin salakuunnella keskusteluja ja neuvotella heidän antautumisestaan.
Tunne vihollisesi. ;)
Quote from: jeremies on 08.03.2015, 10:35:36
Kaikkein niljakkaimmat ehdokkaathan vastustivat pakkoruotsia sekä 2011että 2015 vaalikoneessa, mutta äänestivät äänestyksessä pakkoruotsin puolesta, esim Elina Lepomäki uudeltamaalta.
Elina alkaa lunastamaan lupauksia täysverisenä poliitikkona pikavauhtia !!1!
Jutut ja todellisuus eivät törmää keskenään sillä molemmat ovat eri ulottuvuudessa !
Tämä on taas eräs esimerkki siitä miksi me tarvitsemme suoraa demokratiaa.
Itseemme me kaiketi vielä voimme luottaa.
Kyllä minä ymmärrän tuon logiikan mitä ajetaan takaa venäjän vaarallisuudesta. Esim neuvostoaikoina kun Virossa suoritettiin väestönlaskentaa niin kysyttiin myös venäjän osaamista. Moni virolainen vaikka tosiasiassa osasi venäjää hyvin valehteli väestönlaskennassa että ei osaa ollenkaan sillä jos tilastot olisivat näyttäneet venäjän osaamisen olevan laajaa niin se olisi ollut taas sykäys yhteiskunnan lisävenäläistämiselle ja pyrkimykselle ajaa piskuinen viron kieli vähä vähältä sukupuuttoon.
Suomeen sovellettuna tuo logiikka menee niin että on meille turvallisuuspoliittinen etu, että mahdollisimman harva ihminen osaa venäjää.
Quote from: -PPT- on 07.03.2015, 23:59:25
Ei pakkoruotsin poistossa ole kyse siitä että venäjää ajettaisiin pakolliseksi edes Itä-Suomessa. Moisen vaikutelman luominen kyllä palvelee pakkoruotsittajien agendaa.
Toisaalta myöskin tuo "kokeilun laillisuuden tutkiminen" (HUOM: kokeiluja ei ole sallittu vielä, vain niiden laillisuuden tutkiminen) palvelee pakkoruotsittajia. Koska nyt takinkääntäjät pääsevät sanomaan äänestäjilleen että "Kyllähän mä vastustan pakkoruotsia, ajattelin vaan että mennään askel kerrallaan" tai jotain muuta paskaa mikä on läpinäkyvää asiaan perehtyneelle, mutta menee varmasti läpi jollekin mielipidettään haparoiden etsivälle aidalla keikkujalle.
Kokoomuksella on 28.3 vaaliteltta Tapiolassa. Pitää käydä siellä morjenstamassa ja kyselemässä takinkääntäjiltä että mikäs moisen mielenmuutoksen sai aikaan. Varmaan mielenkiintoista saivartelua luvassa.
Joku flyeri pitäis saada aikaan missä ois ehdokasnumerot niistä jotka lupauksensa pettivät ja ovat edelleen ehdolla.
Pääasia on kuitenkin mennä pahimpien takinkääntäjäpuolueiden teltoille morjenstamaan.. tietysti asiallisesti, etteivät pääse sanomaan mitään "persut herättää vihaa vaaliteltoilla" scheissea.
Quote from: -PPT- on 08.03.2015, 14:53:31
Suomeen sovellettuna tuo logiikka menee niin että on meille turvallisuuspoliittinen etu, että mahdollisimman harva ihminen osaa venäjää.
Historiallisesti meille on pelkästään ollut hyötyä venäjänkielisistä suomalaisista, tai pikemminkin suomalaisista jotka ovat osanneet/hallinneet venäjän kielen.
Heitä ei ole tarvinnut(!!?!) kotoutella, heille on ollut itsestään selvää miksi suomalaisuus on niin hyvä asia ettei taaksepäin ole ollut kaipuuta.
Kaikki omaan kaivoon kusijat ovat olleet omia "idealisteja", niin silloin joskus kuin tänäänkin.
Kansaamme ovat aikanaan sulautuneet venäläiset emigrantit, tataarit ja juutalaiset, illman minkään näköisiä koordinaattoreita, ohjelmia, rahallista panostamista, ja vajakkeja.
Mustalaiset ovat jostain syystä pysyneet tapa&"kulttuuri"rikollisina kaikkina aikoina, ehkä jopa, ja tätä en kirjoita faktana, geneettisistä syistä.
Saamelaisia jostain syystä ei koskaan mainita tälläisissä yhteyksissä.
Nykyään meillä on huolen aiheena moniakin kädettömiä vähemmistöjä, joita vajakkien paapominen pitää aloitekyvyttöminä toiseusmannekiineina.
Ongelmamme ei todellakaan ole vähemmistöt, vaan omaan kaivoon kusevat vajakit.
Quote from: Jaakko Sivonen on 06.03.2015, 15:00:54
Elina Lepomäki = takinkääntäjä
Quote from: HS vaalikone 2011Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
Elina Lepomäki: Kyllä
http://www4.vaalikone.fi/eduskuntavaalit2011/ehdokkaat/uusimaa/kokoomus/lepomaki_elina/
Quote from: HS vaalikone 2015Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.
Elina Lepomäki: Täysin samaa mieltä
http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/uusimaa/ehdokas/1078/
Ja tänään eduskunnassa Lepomäki äänesti pakkoruotsin puolesta.
Nopeastipa Lepomäki oppi kokkareiden tavoille. Aivan sama juttu Timo Heinosen kohdalla, joka ensin vaalikarjalleen haukkui aselain ja henkilömiinakiellon lyttyyn, sitten äänesti molempien puolesta ja kaiken huipuksi mainosti vaalikampanjassaan:
Teot ovat kauneinta puhetta.
Lepomäkeen palatakseni,
http://www.lepomäki.net/mina/QuoteMinulle on ollut lapsesta saakka tärkeää, että lupauksista pidetään kiinni. Siksi kannattaa olla varovainen sen kanssa mitä lupaa muille ja itselleen.
Quote from: Tiikeli on 07.03.2015, 20:19:06
Mun mielestä vois mennä siihen, mitä Soininvaarakin ehdotti: ruotsi pakollinen vain lukiossa.
Tässähän ei ole mitään järkeä (siis tuossa Soininvaaran ehdotuksessa).
Jos ruotsinkielelle ei löydy muutenkaan erikoisempaa tarvetta yhteiskunnassa, niin mistä syystä sen pitäisi pysyä pakollisena lukio-opetuksessa? Tuolla tavalla korkeintaan pidettäisiin keinotekoisia luokkarakenteita yllä. Edelleen voitaisiin vaatia tietyissä ammateissa "ruotsinkielen osaamista", vaikka tarvetta ei olisikaan. Todellisen kielen tarpeen pitäisi määrittää tilanne, ei keinotekoisten vaatimusten.
Ruotsinkielen osaaminen ei ole edelleenkään mikään sivistyksen mittari, vaikka tätä ajatusta monet pitävät yllä.
Venäjän rajan tullissakin täytyy ruotsia osata, mutta ei venäjää. Pelkästään keinotekoisista kielitaitomäärityksistä johtuen. Virkamiesruotsi on koko ongelman ydin.
Quote from: Kokoliha on 08.03.2015, 18:06:49
Lepomäkeen palatakseni, http://www.lepomäki.net/mina/ (http://www.xn--lepomki-9wa.net/mina/)
QuoteMinulle on ollut lapsesta saakka tärkeää, että lupauksista pidetään kiinni. Siksi kannattaa olla varovainen sen kanssa mitä lupaa muille ja itselleen.
Huvittava lainaus ottaen huomioon mitä äänestyksessä tapahtui, mutta saavathan poliitikot sanoa mitä haluavat. Ongelma on siinä, etteivät äänestäjät välttämättä tiedä miten ajatukset muuttuvat niin nopeaa tahtia ennen vaaleja - vaalien jälkeen.
Quote from: Taikakaulin on 05.03.2015, 12:06:10
Haglund: Seuraavan hallituksen kunnioitettava pakkoruotsipäätöstä
RKP:n puheenjohtajan, puolustusministeri Carl Haglundin mielestä seuraavan hallituksen on syytä pysyä ruotsin kielen osalta samalla linjalla, jonka eduskunta ottaa kansalaisaloitteen pohjalta.
– Jos nyt äänestetään ja päätetään jotain ja hallitusohjelmassa tehtäisiin pari kuukautta myöhemmin jotain ihan muuta, se vetäisi kölin alta kansalaisaloitetta, Haglund sanoo STT:n haastattelussa.
Hänen mielestään hyvä esimerkki tästä linjasta on se, että homoavioliittoja vastustanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sanonut kunnioittavansa eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja vievänsä asiaa eteenpäin, jos hän on seuraava pääministeri.
Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglundilla on poikkeuksellinen väärinymmärtämisen taito. Sipilä
ei sanonut
etukäteen, että hän pääministerinä estäisi homoavioliitot, jos kansalaisaloite ei mene läpi, vaan
jälkikäteen, että kansalaisaloitteen hyväksyminen sitoo hänen mielestään myös seuraavaa hallitusta. Sukupuolineutraalia avioliittoa ajanut kampanja ilmoitti keräävänsä äänet uuteen kansalaisaloitteeseen, jos ensimmäinen ei mene läpi, eikä sen enempää Sipilä kuin Haglundkaan ilmoittanut silloin vastustavansa tätä sillä perusteella, että myös kielteinen päätös sitoisi seuraavaa hallitusta.
Lisäksi perjantaisen äänestyksen tulos oli vastoin sekä kansalaisten selvän enemmistön tahtoa että myös kansanedustajien enemmistön ennen viime vaaleja ilmoittamia kantoja. Kansalaisaloite kaatui puolueiden sisäiseen ja keskinäiseen painostukseen, ei kannatuksen puutteeseen.
Quote from: Tiikeli on 08.03.2015, 20:12:48
Voipi olla. Mutta musta tuntuu realistiselta, että tässä otettaisiin ensiksi vain joku askel. Minusta tämä olisi ihan hyvä askel. Se kaikki pois kerralla voi olla sellainen ehdotus, että se ei toteudu ikinä. Tässä olis sellaista järkeä, että nyt nähtäis kuinka moni ruotsia lukee kun se ei ole pakollinen ja että mitä kieliä luetaan jos ei ruotsia.
Mitä sä tykkäät tästä noin niinkun askeleena?
Et kysynyt multa, mutta vastaan silti: ei huono askel.
Tosin lukion lyhyttä kieltäkään ei opi edes auttavasti ilman motivaatiota, vaikka taitoja olisi. (Kakara luki lukiossa lyhyttä, ehdottoman vapaaehtoista ranskaa, mutta jopa sen taso oli niin surkea, että kakru vaihtoi open suosituksesta vikana vuonna pitkään ja kirjoitti siitä E:n. Ja se oli pitkään ruotsiin ja enkkuun verrattuna hankala koe harjaantumattomalle.)
Mainitaan nyt vielä sekin että vetoaminen kieltenopiskelun vähenemiseen pakkoruotsista luovuttaessa on sekin taattua påskåå. B-kieltä ei vaadittu pois tai vapaaehtoiseksi, se piti vain saada valita itse. Ruotsittajien ainoa tavoite on pitää ruotsilla erikoisasema jonka vuoksi se olisi "tarpeellisempi" kuin muut kielet. Erityisaseman poistuttua nähdään mitä itse opiskelijat pitävät tarpeellisimpana.
Ainoa varma väheneminen olisi tarpeettoman ajanhukan eli väkisin tankatun virkamiesruotsin poistuminen. Suomessa virkakelpoisuus pitäisi täyttyä osaamalla suomea; lisäkielitaito - myös ruotsin osaaminen - olisi bonus rekrytointitilanteessa. Kemiön kulttuurisihteeriltä voisi edelleenkin vaatia auttavaa ruotsin taito mutta Kemijärvellä siihen ei liene tarvetta.
Quote from: Roope on 08.03.2015, 19:23:46
Quote from: Taikakaulin on 05.03.2015, 12:06:10
Haglund: Seuraavan hallituksen kunnioitettava pakkoruotsipäätöstä
RKP:n puheenjohtajan, puolustusministeri Carl Haglundin mielestä seuraavan hallituksen on syytä pysyä ruotsin kielen osalta samalla linjalla, jonka eduskunta ottaa kansalaisaloitteen pohjalta.
– Jos nyt äänestetään ja päätetään jotain ja hallitusohjelmassa tehtäisiin pari kuukautta myöhemmin jotain ihan muuta, se vetäisi kölin alta kansalaisaloitetta, Haglund sanoo STT:n haastattelussa.
Hänen mielestään hyvä esimerkki tästä linjasta on se, että homoavioliittoja vastustanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sanonut kunnioittavansa eduskunnan ilmaisemaa tahtoa ja vievänsä asiaa eteenpäin, jos hän on seuraava pääministeri.
Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglundilla on poikkeuksellinen väärinymmärtämisen taito. Sipilä ei sanonut etukäteen, että hän pääministerinä estäisi homoavioliitot, jos kansalaisaloite ei mene läpi, vaan jälkikäteen, että kansalaisaloitteen hyväksyminen sitoo hänen mielestään myös seuraavaa hallitusta. Sukupuolineutraalia avioliittoa ajanut kampanja ilmoitti keräävänsä äänet uuteen kansalaisaloitteeseen, jos ensimmäinen ei mene läpi, eikä sen enempää Sipilä kuin Haglundkaan ilmoittanut silloin vastustavansa tätä sillä perusteella, että myös kielteinen päätös sitoisi seuraavaa hallitusta.
Lisäksi perjantaisen äänestyksen tulos oli vastoin sekä kansalaisten selvän enemmistön tahtoa että myös kansanedustajien enemmistön ennen viime vaaleja ilmoittamia kantoja. Kansalaisaloite kaatui puolueiden sisäiseen ja keskinäiseen painostukseen, ei kannatuksen puutteeseen.
Näillä keisseillä on tosiaan se vissi ero, että homoliittoaloite hyväksyttiin ts. "kansan tahto" meni läpi. Pakkoruotsialoitteessa "kansan tahto" taas ei mennyt läpi. Edelliseen palaaminen olisi hieman kansalaisaloitteen idean polkemista - jälkimmäiseen palaaminen taas olisi
täysin sen idean mukaista. Yhä varmemmin äänestän vaaleissa puoluetta, joka epätodennäköisimmin tekisi RKP:n kanssa hallitusyhteistyötä, mikä valitettavasti taitaa jättää vaihtoehdoksi ainoastaan persut.
QuotePääkirjoitus: Kouluruotsi pysyy kaikkien aineena
Eduskunta hylkäsi viime perjantaina ruotsin kieltä valinnaiseksi kouluaineeksi vaatineen kansalaisaloitteen. Äänestystulos 134–48 puhuu selvää kieltä siitä, ettei nettikeskustelujen "pakkoruotsipakkomielle" vaivaa päättäjiä.
Sivistysvaliokunnassa vain perussuomalaiset olivat äänestäneet aloitteen hyväksymisen puolesta. Suuressa salissa he saivat tuekseen muilta puolueilta vain hajaääniä.
Sivistysvaliokunnan mielestä molempia kansalliskieliä koskevat perustaidot kuuluvat yleissivistykseen. Eduskunnan enemmistön oli helppo hyväksyä valiokunnan kanta.
RUOTSIN OPETUKSEN jatkuminen nykypohjalla on nyt ratkaistu hyväksi aikaa eteenpäin. Seuraavan eduskunnan on aloitteen kokeman täystyrmäyksen jälkeen vaikea kuvitella tekevän päinvastaista päätöstä, vaikka uutta kansalaisaloitetta ryhdyttäisiin puuhaamaan.
On totta, ettei ruotsia suuressa osassa maata puhuta, mutta yhtä totta on, ettei molempien kotimaisten kielten osaamisesta ole mitään vahinkoa. Sen sijaan puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla.
Sivistystarpeita ei ole syytä ajatella ajatella vain välittömän hyödyn näkökulmasta. Jos "hyödyttömiä" asioita ruvettaisiin urakalla karsimaan, voitaisiin päätyä typerään näkemykseen sivistymättömyyden hyödyllisyydestä.
Tutkija Janne Väistö on arvellut, että Ukrainan kriisi on suomalais-ruotsalaista yhteistyötä lisätessään palvellut myös kouluruotsin asiaa (Hufvudstadsbladet 25.2.).
Tosin pelin henki näytti selvältä jo taannoin kansalaisaloitteen lähetekeskustelussa, jolloin suomalais-ruotsalaisen puolustusyhteistyön muodot eivät vielä olleet tarkentuneet.
EDUSKUNTA hyväksyi niukasti äänin 93–89 ponnen, jonka mukaan hallituksen pitää selvittää mahdollisuudet alueellisiin kielikokeiluihin.
Jos sillä tähdätään mahdollisuuteen valita Itä-Suomessa ruotsin sijasta venäjä, päästään kenties näkemään, miten kyrillisten aakkosten pänttääminen motivoi. Ruotsin kieltä opettelevalle ainoa vieras kirjain on å. Sen opittuaan koululainen jo tietää, mitä joki on ruotsiksi.
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1425795513485.html) 9.3.2015
"Pakkoruotsipakkomielle" vaivasi Åbo Akademin tekemässä tutkimuksessa 74 prosenttia suomenkielisistä, jotka vastustavat pakkoruotsia, mutta ei siis päättäjiä. Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittaja voisi uhrata ajatuksen sille, miksi näin on ja perustella, miksi tällainen pitäisi hyväksyä.
Quote from: Roope on 09.03.2015, 08:26:08
Jos sillä tähdätään mahdollisuuteen valita Itä-Suomessa ruotsin sijasta venäjä, päästään kenties näkemään, miten kyrillisten aakkosten pänttääminen motivoi.Ruotsin kieltä opettelevalle ainoa vieras kirjain on å. Sen opittuaan koululainen jo tietää, mitä joki on ruotsiksi.
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1425795513485.html) 9.3.2015
[/quote]
Olen itse nuo päntännyt lähiaikoina. Menihän siihen aikaa useampi tunti, mutta alle 10. Toisaalta en tuolloin ollut lähelläkään sitä alle 15v.-ikää jolloin muiden kielten opiskelut aloitin, joten vaikea sanoa miten vertautuu niihin. Hommahan on hieman kuin uudestaan lukemaan opettelemista hitaine sanojen tavauksineen, joten tässä luulisi nuorena aloittamisesta olevan vielä enemmän etua kuin muissa kielissä. Alkeissanasto venäjässähän on sitten yllättävänkin helppoa, koska lainoja englannista tai lainoja suomeen löytyy yllättävänkin paljon.
Seuraava askel on verrata nyt äänestäneiden äänestyskäytöstä nykyisiin vaalikoneisiin!
Ja eikun levittämään listaa facebookissa, että kestä äänestivät toisin kun NYT lupaavat vaalikoneissa?
Mitäs vaalikoneita on jo auki?
Quote from: Roope on 09.03.2015, 08:26:08
QuotePääkirjoitus: Kouluruotsi pysyy kaikkien aineena
(...) Jos sillä tähdätään mahdollisuuteen valita Itä-Suomessa ruotsin sijasta venäjä, päästään kenties näkemään, miten kyrillisten aakkosten pänttääminen motivoi. Ruotsin kieltä opettelevalle ainoa vieras kirjain on å. Sen opittuaan koululainen jo tietää, mitä joki on ruotsiksi.
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1425795513485.html) 9.3.2015
Å, olipa kummallinen argumentti ajatusten joelta.
Lapset rakastavat salakieliä. Kyrillisten kirjainten pänttääminen on monesta hauskaa. Eikä se ole vaikeaa, haasteet tulevat myöhemmin, niin kuin jokaisessa kielessä.
Uusi, älytön argumentti aistittavissa: ruotsia kannattaa opiskella koska se on helpompaa kuin moni muu kieli. Onhan se melko helppoa mutta mitä sitten?
Niin no jos helppous on joku kriteeri ja haluaa sanoa osaavansa jotakin vierasta kieltä. Mitään järkeähän tällaisessa resonemangissa ei ole.
Quote from: Chew Bacca on 09.03.2015, 10:04:03
Uusi, älytön argumentti aistittavissa: ruotsia kannattaa opiskella koska se on helpompaa kuin moni muu kieli.
Minusta se on argumenttina ihan ok. Jos joku tahtoo opiskella helppoa kieltä, niin siihen on edelleen vapaan kielivalinnan aikana mahdollisuus. Sen sijaan tuo ei ole peruste sille miksi kaikki pitäisi pakottaa opettelemaan ruotsia.
Quote from: Malla on 09.03.2015, 09:58:36
Quote from: Roope on 09.03.2015, 08:26:08
QuotePääkirjoitus: Kouluruotsi pysyy kaikkien aineena
(...) Jos sillä tähdätään mahdollisuuteen valita Itä-Suomessa ruotsin sijasta venäjä, päästään kenties näkemään, miten kyrillisten aakkosten pänttääminen motivoi. Ruotsin kieltä opettelevalle ainoa vieras kirjain on å. Sen opittuaan koululainen jo tietää, mitä joki on ruotsiksi.
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1425795513485.html) 9.3.2015
Å, olipa kummallinen argumentti ajatusten joelta.
Lapset rakastavat salakieliä. Kyrillisten kirjainten pänttääminen on monesta hauskaa. Eikä se ole vaikeaa, haasteet tulevat myöhemmin, niin kuin jokaisessa kielessä.
Joillain riittää motivaatiota opetalla jopa kiinan merkistöä...
Quote from: Rubiikinkuutio on 09.03.2015, 10:06:28
Quote from: Chew Bacca on 09.03.2015, 10:04:03
Uusi, älytön argumentti aistittavissa: ruotsia kannattaa opiskella koska se on helpompaa kuin moni muu kieli.
Minusta se on argumenttina ihan ok. Jos joku tahtoo opiskella helppoa kieltä, niin siihen on edelleen vapaan kielivalinnan aikana mahdollisuus. Sen sijaan tuo ei ole peruste sille miksi kaikki pitäisi pakottaa opettelemaan ruotsia.
No niin tietysti, se on siis järjetön argumentti ruotsin
pakollisuudelle. Ruotsin opiskelulle vapaaehtoisesti on kyllä monia järkisyitäkin.
Miksei taas voida tehdä jonkinlaista kompromissia? Lyhennetään ruotsin opetusta ajallisesti vaikka siten, että sitä käydään tehokurssi ysiluokalla ja unohdetaan
kaikki hifistely. En flaska Jaffis tack oppii niinkin lyhyessä ajassa sanomaan hyvin. Sehän on ikäpolvelleni monesti ainoa asia joka jäi ruotsinopetuksesta mieleen. Itse osaan jonkinlaista arkipäivän ruotsia, mutta en laske siitä paljoakaan peruskoulun ansioksi. Opiskelin peruskoulussa ja lukiossa saksaa. Enää en osaa sitä käyttökelpoisesti puhua ja ymmärrän vain hyvin pintapuolisesti kirjoitettua tekstiä.
Quote from: Roope on 09.03.2015, 08:26:08
QuotePääkirjoitus: Kouluruotsi pysyy kaikkien aineena
Eduskunta hylkäsi viime perjantaina ruotsin kieltä valinnaiseksi kouluaineeksi vaatineen kansalaisaloitteen. Äänestystulos 134–48 puhuu selvää kieltä siitä, ettei nettikeskustelujen "pakkoruotsipakkomielle" vaivaa päättäjiä.
"Pakkoruotsipakkomielle" vaivasi Åbo Akademin tekemässä tutkimuksessa 74 prosenttia suomenkielisistä, jotka vastustavat pakkoruotsia, mutta ei siis päättäjiä. Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittaja voisi uhrata ajatuksen sille, miksi näin on ja perustella, miksi tällainen pitäisi hyväksyä.
Ei se kyllä vaivaa kansanedustajiakaan pysymään mielipiteissään. Pakkoruotsin valinnaistamisella oli selkeä enemmistö vaalikone-vastausten perusteella, mutta liian monen puolueen edustaja vaihtoi mielipidettään valituksi tullessaan.
Jos 60-74%:n suomalaisten kansalaisten näkökantaa ei tarvitse ottaa huomioon poliittisessa päätöksenteossa ja kansanedustajat voivat vaihtaa mielipidettään milloin haluavat, niin miten voidaan puhua demokratiasta?
Tämä äänestys korkeintaan osoitti, että liian moni kansanedustaja valehtelee ennen eduskuntaan pääsemistä. Valehtelijat kun saadaan pois, niin eduskuntatyöstäkin tulee rehellisempää.
Quote from: Roope on 08.03.2015, 11:46:05
Lista kansanedustajien äänestyspäätöksistä näyttäisi löytyvän suunnilleen kaikista suomalaisista ruotsinkielisistä päivälehdistä. Parhaimmissa vielä erillinen musta lista niistä ei-perussuomalaisista kansanedustajista, jotka äänestivät pakkoruotsia vastaan. Onko kukaan havainnut äänestyslistaa yhdessäkään suomenkielisessä sanomalehdessä?
Eihän niitä listoja uskalleta julkaista, koska voitaisiin todeta samaa mitä aikaisemmalta sivulta löytyvissä kuvissa: moni kansanedustaja vaihtoi mielipidettään vaalikonevastauksista - äänestykseen mennessä.
Osa edustajista kertoo vieläkin kannattavansa valinnanvapautta, vaikka teki äänesti ehdotusta vastaan. Kertoo aikamoisesta kansanedustajan röyhkeydestä väittää mustaa valkoiseksi.
QuoteEduskunta hylkäsi viime perjantaina ruotsin kieltä valinnaiseksi kouluaineeksi vaatineen kansalaisaloitteen. Äänestystulos 134–48 puhuu selvää kieltä siitä, ettei nettikeskustelujen "pakkoruotsipakkomielle" vaivaa päättäjiä.
53 kansanedustajaa vaihtoi mielipidettään valinnaisuudesta vastustajaksi vaalien jälkeen, vaikka vaalikoneissa sanoi toisin. Muutama kansanedustaja vaihtoi mielipidettään päinvastaiseksi.
Jos äänestyksessä olisi noudatettu noita tuloksia, niin ruotsinkieli olisi muuttunut valinnaiseksi äänestyslukemin (valinnaisuuden puolesta) 101 vs (valinnaisuutta vastaan) 81. Vielä jos soraäänet olisi otettu huomioon (toiselle puolelle vaihtaneet), niin lukemat olisivat olleet n. 96-86 eli valinnaisuuden puolesta olisi annettu enemmän ääniä.
Quote from: Ilta-SanomatTutkija Janne Väistö on arvellut, että Ukrainan kriisi on suomalais-ruotsalaista yhteistyötä lisätessään palvellut myös kouluruotsin asiaa (Hufvudstadsbladet 25.2.).
Aletaanko Ruotsin kouluissa nyt sitten opiskelemaan suomea maidemme välisen yhteistyön nimissä? Miksi sellaisesta yhteistyöstä pitäisi seurata velvoitteita ainoastaan suomalaisille?
Quote from: Tiikeli on 08.03.2015, 20:12:48
Voipi olla. Mutta musta tuntuu realistiselta, että tässä otettaisiin ensiksi vain joku askel. Minusta tämä olisi ihan hyvä askel. Se kaikki pois kerralla voi olla sellainen ehdotus, että se ei toteudu ikinä. Tässä olis sellaista järkeä, että nyt nähtäis kuinka moni ruotsia lukee kun se ei ole pakollinen ja että mitä kieliä luetaan jos ei ruotsia.
Mitä sä tykkäät tästä noin niinkun askeleena?
Itse uskon korkeintaan suoraan valinnaiskieleen. Mitään erikoisratkaisuita ei tarvita, koska niistä on vaikeaa nähdä hyötyä kenellekkään. Eikä nykyistä pakkoruotsia pidetä ruotsinkielen osaamisen takia yllä, vaan taustalla olevien muiden syiden (tästä hyvänä esimerkkinä tuleva koulu-uudistus, jossa ruotsinkieli laitettiin ala-asteille ilman, että siitä olisi opetuksellista hyötyä).
Ruotsinkieli ei katoaisi Suomesta kuitenkaan minnekkään ja edelleen voitaisiin monissa paikoissa vaatia ruotsinkielen osaamista, jos sitä työtehtävissä vaaditaan. Nykyisin ongelma onkin oikeastaan siinä, että vaaditaan osaamista, vaikka tarvetta ei olisikaan.
Tuo monipuolistaisi kielivalikoimaa, mutta samalla vähentäisi rakenteellista korruptiota, joka on keskittynyt kielipoliitikan ympärille.
Quote from: Jaakko Sivonen on 09.03.2015, 23:02:56Aletaanko Ruotsin kouluissa nyt sitten opiskelemaan suomea maidemme välisen yhteistyön nimissä? Miksi sellaisesta yhteistyöstä pitäisi seurata velvoitteita ainoastaan suomalaisille?
Ruotsihan hyötyy tästä tilanteesta Suomen kustannuksella. Koulutettuja suomalaisia voi houkutella Ruotsiin töihin kun kerran virkamiesruotsi on vaatimus, sen sijaan koulutetut ruotsalaiset eivät tule Suomeen koska kieli on iso este. Ilman virkamiesruotsia suomalaiset opiskelisivat vähemmän Ruotsia ja ykköskohteet olisivat isommat maat. Me olemme vapaaehtoisesti suostuneet siirtomaaksi, jonka lait on kirjoitettu emämaan edun mukaisiksi.
Ruotsi häikäilemättä hyväksikäytti Suomen vaikeaa asemaa kylmän sodan aikana painostaen meidät tähän tilanteeseen josta hyötyvät ainoastaan Ruotsi ja ruotsalaiset ja me kuvittelemme että Ruotsi on jokin ystävä. Nyt Ruotsi on ollut EU:n itäpolitiikan arkkitehti yhdessä Puolan kanssa (mikä vitsi) ja kun Carl Bildt kaivaa Venäjältä verta nenästä niin arvatkaapa kuka sen veren tulee vielä vuotamaan?
Ruotsalaisille asetelma tietysti on herkullinen. Venäjää raivostuttamalla saadaan suomalaiset pelokkaiksi ja voidaan painostaa meitä "ystävyydellä", jonka ehtona tietysti on Ruotsille ja ruotsalaisille edulliset lait, samalla kun ruotsalainen istuu turvassa siellä Suomen selän takana turvassa, luottaen siihen että länsi ei kuitenkaan antaisi Venäjän laajentua niin lähelle Saksaa ja Britanniaa.
Suurin suomettumisongelmamme ei ole enää se, että Venäjä on sellainen paskamaa ettei sen kanssa voi tehdä mitään yhteistyötä vaan se, että suomalaiset kuvittelevat Ruotsin olevan jotenkin erilainen ja suostuvat uudelleen ja uudelleen ruotsalaisten eduksi suunniteltuun "ystävyyteen".
Quote from: vihapuhegeneraattori on 08.03.2015, 15:19:09
Kokoomuksella on 28.3 vaaliteltta Tapiolassa. Pitää käydä siellä morjenstamassa ja kyselemässä takinkääntäjiltä että mikäs moisen mielenmuutoksen sai aikaan. Varmaan mielenkiintoista saivartelua luvassa.
Joku flyeri pitäis saada aikaan missä ois ehdokasnumerot niistä jotka lupauksensa pettivät ja ovat edelleen ehdolla.
Pääasia on kuitenkin mennä pahimpien takinkääntäjäpuolueiden teltoille morjenstamaan.. tietysti asiallisesti, etteivät pääse sanomaan mitään "persut herättää vihaa vaaliteltoilla" scheissea.
Juuri näin, rauhallisesti ja tyynesti. Otin "virkavapaata" ainakin viikon juuri siksi, ettei tule
lyöntejä. Sen pitää olla i s k u, eikä mitään huitomista, herne nenässä ei puhe oikein luista.
75% liivistäkin taidan luopua, ihan vaan Työnsankaruus- ja Leninmitalit rinnuksessa silleen tavallisesti..
Sitä lennäkkiä pitäisi olla mukana, kellään mitään valmiina? ..itetaide on kyllä kivaa, mutta onko se ymmärrettävää ja laillista..
PS. Eräs huomionarvoinen, Erittäin Tärkkeä, lakialoite Sivistysvaliokunnan puheenjohtajalta:
Täysistunto 41/2009
Laki nimilain muuttamisesta
« näytä koko keskustelu
Raija Vahasalo (kok)
:
Arvoisa puhemies! Nimi on ihmiselle hyvin tärkeä asia. Se on keskeinen osa identiteettiä, ja siihen liittyy myös henkilöhistoria, suvun historia. Nimilaista kuvastuu sellainen ajatus, että sukuhistorialla on suuri painoarvo silloin, kun yksilö jossain elämänsä käännekohdassa pohtii sukunimensä valintaa, mutta toisaalta nykyisin voimassa oleva nimilaki myöskin asettaa tarpeettomasti vastuksia yksilön valinnanvapaudelle ja esimerkiksi säätelee vanhempien mahdollisuutta päättää lapsensa sukunimestä, esimerkiksi ei salli sitä, että lapselle annettaisiin sukunimeksi kaksoisnimi.
Olen tehnyt tämmöisen lakialoitteen, jossa toivon, että kun lapsi syntyy, vanhemmilla olisi oikeus valita lapselleen kaksoisnimi sillä tavalla, että yksi nimenosa voisi olla vanhempien yhteinen sukunimi ja toinen osa voisi olla sellainen, joka on kuulunut suvun vanhemmalle polvelle: isälle, äidille tai esivanhemmille. Se järjestys, kumpi tulee ensin, olisi vanhempien päätettävissä, mutta kuitenkin niin, että sisaruksilla olisi sama sukunimi. Tällä tavalla voitaisiin edistää suvun historiaa.
http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/41-2009/4840-laki-nimilain-muuttamisesta/62876
Mitähän Rapalla on oikein ollut mielessä, Vahasalo-Slemmigobygd?
Hirveetä jauhamista taas, mutta lukiko kukaan OIKEASTI, mitä Yläjärvi kolumnisoi? (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1425621178471)
QuoteItäsuomalaiselle tulee kouluruotsikeskustelusta outo olo
Pääkirjoitus 7.3.2015 10:02
Kolumni
Erja Yläjärvi Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.
Keskustelussa pakollisesta kouluruotsista ei ole vuosiin muuttunut mikään. Paitsi se, että tiukkojen vastustajien ja kannattajien väliin on muodostunut uusi tunnistettava ryhmä: ne, jotka puhuvat erikseen Itä-Suomesta.
Quote"Eikä tyttö kuitenkaan isona tänne jää", isä muistutti. Saksasta olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin venäjästä, jos tytär haluaisi lähteä töihin Eurooppaan.
QuoteKielikeskustelussa Itä-Suomesta on puhuttu välillä tavalla, jossa itäsuomalaisena alkaa itse tuntea olonsa hieman oudoksi. Ihan kuin meidän koulunkäynnillämme olisi eri tarkoitus kuin muilla.
Salakavalasti Suomea jaetaan
sangen selkeästi itäiseen ja läntiseen.
Samasta asiasta, eli Länsi- ja Itä-Suomesta, oli muuten suorasanainen maininta aiemmin päivällä jossain lukemassani, mutten nyt millään muista, että missä.
Mutta Yläjärvihän tuossa kolumnissaan (boldaamani lainaus) antaa selkeästi ymmärtää, että ihan se ja sama mitä itäsuomalaisille opetetaan; Saksaan ne lähtee kuitenkin.
Ihan niinku itäeurooppalaiset eli entisten kommarimaitten nuoriso.
Quote from: RP on 08.03.2015, 09:59:54
Kysessä siis ehdokkaita, jotka onnistuivat rikkomaan vaalilupauksensa poikkeuksellisesti jo ennen vaalipäivää.
Tämä on kyllä täydellisen uusi ennätys :facepalm:
QuoteFolktinget haluaa kouluihin enemmän kieliä
Suomen hallitus kantaa vastuun, että molemmat kansalliskielet pysyvät elinvoimaisina. Folktinget pitää tästä kiinni, ja vaatii uutta hallitusta noudattamaan kansalliskielistrategiaa. Sen lisäksi Folktinget haluaa aikaistaa kieltenopetusta, ja lisätä ylioppilaskirjoitusten pakollisia kieliä.
...
Tässä ovat Folktingetin kymmenen teesiä ennen eduskuntavaaleja:
...
3. Taataan tasa-arvoinen opetus molemmilla kansalliskielillä, muun muassa siten, että molempien kansalliskielten opetus on jatkossakin pakollista.
4. Varhaistetaan kieltenopetusta siten, että molempien kotimaisten kielten opetus alkaa jo ensimmäisillä vuosikursseilla. Lisäksi Folktinget ehdottaa niin sanottuja kielisuihkuja jo päiväkotiin, ja kielikylpyjen laajentamista.
5. Kielten aseman vahvistaminen ylioppilaskirjoituksissa. Kieliä kirjoittavien ylioppilaiden määrä on vähentynyt viime vuosina radikaalisti. Siksi Folktinget haluaa ylioppilaskirjoituksiin kaksi pakollista kieltä äidinkielen lisäksi.
...
10. Mahdollistetaan maahanmuuttajien oikeus kotoutua ruotsiksi. Maahanmuuttajilla on oltava oikeus saada päivähoitoa ja perusopetusta ruotsiksi.
...
Vaaliteesien esittämisen ohessa Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin korosti Suomen kieltenopetuksen uudistamisen tärkeyttä.
Eduskunta äänesti viime viikolla selvällä enemmistöllä pitävänsä pakollisen kouluruotsin suomenkielisissä kouluissa – Gestrinin mukaan merkki vahvasta tuesta Suomen kahdelle kansalliskielellä, suomelle ja ruotsille.
– Kaikilla lapsilla on myös tulevaisuudessa oikeus molempien kielten pakolliseen opetukseen, sanoo Gestrin.
...
Gestrin haluaa päästä eroon negatiivisesta pakko-keskustelusta ja keskittyä ruotsin opiskelun hyötyihin.
– Nyt me ryhdymme sanoista tekoihin ja toteutamme ne monet hyvät ehdotukset, joita eri työryhmät ja selvitykset ovat esittäneet. (käännös)
Svenska Yle: Folktinget vill ha mera språk i skolorna (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/11/folktinget-vill-ha-mera-sprak-i-skolorna) 11.3.2015
Folktinget: Nu är rätt tid att förnya språkundervisningen (http://folktinget.fi/fi/lehdisto/lausunnot/article-66247-42420-folktinget-nu-ar-ratt-tid-att-fornya-sprakundervisningen) 11.3.2015
Kaikin mokomin kysytään kaikilta puolueilta ja ehdokkailta, mitä mieltä ne ovat Folktingetin vaaliteeseistä.
QuoteKaikilla lapsilla on myös tulevaisuudessa oikeus molempien kielten pakolliseen opetukseen, sanoo Gestrin.
Oikeus saada pakollista opetusta? Nyt RKP ampuu itseään nilkkaan.
QuoteFolktinget haluaa kouluihin enemmän kieliä
Jälleen kerran, RKP-sanastossa kieli = ruotsi. RKP:laiset eivät välitä pätkääkään siitä, että suomalaiset eivät juurikaan opiskele koulussa muita kieliä kuin ruotsia ja englantia. Kärjistettynä RKP:n asenne on ilmeisesti se, että "ei kai rengin tai piian tarvitsekaan osata maailmankieliä, kunhan pystyy palvelemaan kartanonherraa ruotsiksi".
Quote from: Jaakko Sivonen on 13.03.2015, 13:28:31
QuoteFolktinget haluaa kouluihin enemmän kieliä
Jälleen kerran, RKP-sanastossa kieli = ruotsi. RKP:laiset eivät välitä pätkääkään siitä, että suomalaiset eivät juurikaan opiskele koulussa muita kieliä kuin ruotsia ja englantia. Kärjistettynä RKP:n asenne on ilmeisesti se, että "ei kai rengin tai piian tarvitsekaan osata maailmankieliä, kunhan pystyy palvelemaan kartanonherraa ruotsiksi".
Ihan ovelaa vaatia ylioppilaskirjoituksiin toista pakollista kieltä, kun se lähes poikkeuksetta olisi toisen kielen pois jättäneillä ruotsi, joka on suomenkielisillä peruskoulun ja lukion ainoa pakollinen kieli.
Vapaaehtoisten kielten lukemista muutos tuskin lisäisi, mutta kylläkin vähentäisi matematiikan ja reaaliaineiden lukemista ja kirjoittamista. Se siis toimisi juuri päinvastoin kuin mitä edellisessä lukiouudistuksessa tavoiteltiin.
Onko missään valmiiksi luetteloa kansanedustajista jotka pettivät lupauksensa. Kuitenkin niin että sekä 2011 että 2015 vaalikoneet on otettu huomioon.
HUOM: Kävin muuten kyselemässä (mailitse) Elina Lepomäeltä takinkääntelyistä. Esitteli vesitetyn "saadaan tutkia vaihtoehtojen laillisuutta" vaihtoehdon äänestämisen voitoksi.
Eli siihen kannattaa varautua, että jokainen takinkääntäjä selittää että "kyllähän minä äänestin pakkoruotsia vastaan, en vaan äänestänyt sitä esitystä mikä olisi kaatunut kuitenkin". Onhan tohon montakin vasta-argumenttia, mutta pitää keksiä joku riittävän lyhyt ja ytimekäs että sitä voi käyttää vaaliteltoilla ilman että vaikuttaa saarnaavalta.
Esim:
H(ommalainen): "Hei, miksi petit vaalilupauksesi pakkoruotsin suhteen"
T(akinkääntäjä): "En pettänyt, äänestin alueellisten kokeilujen puolesta, koska sillä oli mahdollisuus mennä läpi".
H: "Ja molempien puolesta äänestäminen oli kiellettyä syystä?"
Mielellään joku sellainen onelineri millä saa pointin kotiin ilman että siihen voi heti vastata jollain hötöllä. Toi viimeinen vasta-argumentti kun ei toimi niin hyvin mun mielestä. Siihen pitää latoa pohjaa niin ettei poliitikko pääse luistamaan jollain "näin sovittiin" tai "tiesin että se häviää, joten en äänestänyt jotten suututa ketään" argumentilla..
Esim. tämä voisi toimia paremmin:
H: "Mistä tiesit että esitys tulee häviämään? Kuka kertoi ennen äänestystä että ehdotus jolla on kansan tuki ja kansanedustajien enemmistön tuki tuleekin häviämään äänestyksen? Ja vaikka tulisikin, miksi et silti äänestänyt lupauksesi mukaan.. eihän siitä olisi kenellekkään haittaa kun ehdotus kaatuu kuitenkin. Vai onko kulissien takana sovittu että sitä ei äänestetä niin kaatuu varmasti ja selvin lukemin?"
Kannattaa varautua tosiaankin siihen että ehdokkailla on mainostoimistosta asti haetut perustelut lupauksien pettämisestä.
Jos joku haluaa liittyä 28.3 viikonloppuna seuraan, voidaan käydä yhdessä parilla eri vaalikojulla muistuttamassa äänestäjiä siitä miten hyvin tietyillä edustajilla nuo lupaukset pitää. Jos kiinnostaa, pistäkää privana. Samalla voidaan käydä Persujen, Muutoksen ja Piraattipuolueen kojuilla (if any) kannustamassa :)
ps. vain niitä mukaan jotka osaavat käyttäytyä asiallisesti vaikka kuinka vituttais
Quote from: vihapuhegeneraattori on 13.03.2015, 15:00:39
Onko missään valmiiksi luetteloa kansanedustajista jotka pettivät lupauksensa. Kuitenkin niin että sekä 2011 että 2015 vaalikoneet on otettu huomioon.
Listasin tänne http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1825882.html#msg1825882 pahimpia lupausten pettäjiä HS:n vaalikoneen perusteella. Sieltä puuttuu kokonaan ainakin ne, jotka olivat molemmissa vain jokseenkin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta. Tuoreen Ylen vaalikoneen vastauksia en jaksa perata läpi, mutta allekirjoitukseni ensimmäinen linkki vie sivustolle, johon tullaan julkaisemaan luettelo myös tuplatakinkääntäjistä. Ylen vaalikone eroaa nyt sillä tavalla, että kohdassa
Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi ainoat vastausvaihtoehdot ovat Kyllä, Ei ja Tyhjä.
Elina Lepomäki menetti täysin uskottavuutensa. En suosittele tuota sosialistia enää kellekään.
Ilmeisesti käteen ojennettu rahatukko on ollut riittävän iso, koska ilmaiseksi tuskin kannattaa äänestää ajamansa ideologian ja periaatteidensa vastaisesti.
QuoteEduskuntavaaliehdokkailta pakkoruotsille laajalti kritiikkiä
Pakkoruotsia vastustavat puolueet ovat linjaltaan yhtenäisiä. Monissa puolueissa linja on kuitenkin hajanainen.
Vaalikoneessa ehdokkaille esitettiin väite "Ruotsin kielestä on tehtävä vapaaehtoinen kouluaine". Kaikista eduskuntavaaliehdokkaista 51 prosenttia kannattaa ainakin jossain määrin ruotsin opetuksen muuttamista vapaaehtoiseksi.
...
MTV (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/eduskuntavaaliehdokkailta-pakkoruotsille-laajalti-kritiikkia/4902864) 14.3.2015
Enemmistö ehdokkaista kannatti pakkoruotsia RKP:n lisäksi vain SDP:ssa, KD:ssa ja SKP:ssa. Vihreillä kannatus ja vastustus meni täsmälleen tasan.
Eduskuntaäänestyksen tulosta voi tämänkin perusteella vain ihmetellä.
Quote from: Taikakaulin on 14.03.2015, 18:20:37
Elina Lepomäki menetti täysin uskottavuutensa. En suosittele tuota sosialistia enää kellekään.
Ilmeisesti käteen ojennettu rahatukko on ollut riittävän iso, koska ilmaiseksi tuskin kannattaa äänestää ajamansa ideologian ja periaatteidensa vastaisesti.
No ei kyllä ole sosialisti. Silti ihmettelen hänen äänestyskäyttäytymistä asiassa.
Quote from: kapina on 14.03.2015, 18:53:38
Sitä saa mitä tilaa. Läpileikkauksena typerästä kansasta on 200 idioottia. Virkamiehet ja puoluekoneistot pyörittävät näitä lausuntoautomaatteja hulvattomasti. Ruotsiksi.
En ole mitään tilannut, mutta silti olen "saanut" poliitikot päättämään elämämästäni poliisin väkivaltaan nojaten.
Quote from: Shemeikka on 13.03.2015, 13:17:38
Oikeus saada pakollista opetusta? Nyt RKP ampuu itseään nilkkaan.
Samalla tavalla kuin kaikki valtion pakkokoulutuksen kannattajat ampuvat, kun kehuskelevat lasten oikeutta saada heidän pakollisia oppejaan.
Quote from: Fimbulvetr on 14.03.2015, 22:30:25
Quote from: Taikakaulin on 14.03.2015, 18:20:37
Elina Lepomäki menetti täysin uskottavuutensa. En suosittele tuota sosialistia enää kellekään.
Ilmeisesti käteen ojennettu rahatukko on ollut riittävän iso, koska ilmaiseksi tuskin kannattaa äänestää ajamansa ideologian ja periaatteidensa vastaisesti.
No ei kyllä ole sosialisti. Silti ihmettelen hänen äänestyskäyttäytymistä asiassa.
No tässä tuli selväksi se, ettei yhteenkään kokoomuslaiseen voi luottaa. Kepulaisetkin tuntuvat rehellisemmiltä tämän jälkeen. Itseasiasiassa toivon Kokoomukselle murskatappiota. Oppivathan olemaan.
Quote from: Roope on 14.03.2015, 22:18:24
QuoteVaalikoneessa ehdokkaille esitettiin väite "Ruotsin kielestä on tehtävä vapaaehtoinen kouluaine". Kaikista eduskuntavaaliehdokkaista 51 prosenttia kannattaa ainakin jossain määrin ruotsin opetuksen muuttamista vapaaehtoiseksi.
MTV (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/eduskuntavaaliehdokkailta-pakkoruotsille-laajalti-kritiikkia/4902864) 14.3.2015
Enemmistö ehdokkaista kannatti pakkoruotsia RKP:n lisäksi vain SDP:ssa, KD:ssa ja SKP:ssa. Vihreillä kannatus ja vastustus meni täsmälleen tasan.
Samat tulokset ruotsinkielisellä Ylellä (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/17/kandidaterna-oense-om-svenskan), joka ei kuitenkaan kerro pakkoruotsia vastustavien enemmistöä kuin Perussuomalaisten osalta. Svenska Ylen mukaan tulokset ovat "ristiriitaisia" ja "huomattavasti hajanaisempia" kuin eduskuntaäänestyksessä, kun oikeasti pakkoruotsia vastustavilla on yksiselitteinen yli 50 prosentin enemmistö, kun muutama prosentti ehdokkaista vielä jätti vastaamatta kysymykseen.
Varmemmaksi vakuudeksi ruotsinkielinen Yle on liittänyt uutiseen Folktingetin puheenjohtajan demokratiaa halventavat kommentit:
QuoteFolktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin pitää asenteita huolestuttavia, mutta ei usko, että ne vaikuttavat politiikkaan vaalien jälkeen.
– En näe mitään syytä, miksi eduskunta palaisi asiaan ensi kaudella, kun äänestys kansalaisaloitteesta osoitti, kuinka suuri tuki pakollisella ruotsilla on, hän sanoo.
Hänen mielestään viimeaikainen keskustelu ja työ on paremminkin osoittanut, kuinka asenteita voidaan muuttaa.
– Eduskunta on käynyt asian perusteellisesti läpi viime kevään ja syksyn aikana, ja suuri enemmistö on tullut esiin suojelemaan ruotsin kieltä. Se osoittaa, että jos asia käydään läpi perusteellisesti ja asiantuntijoita kuullen, kansalaiset muuttavat asenteensa. Oli enemmän kansanedustajia, jotka ennen valituksi tulemistaan kannattivat vapaaehtoista ruotsia, kuin jotka sittemmin äänestivät niin, sanoo Gestrin. (käännös)
Svenska Yle: Kandidaterna oense om svenskan (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/17/kandidaterna-oense-om-svenskan) 17.3.2015
Edellisessä Eduskunnassa oli tosiaan kiusallisen vahvaa pakkoruotsin kannatusta. Kolme neljästä kannatti. Kansasta kolme neljästä vastustaa. Kuka kertoisi Gestrinille että Eduskunta vaihdetaan vaaleissa? Ja että demokratiassa kansan tahto on Eduskunnankin tahto, ei päinvastoin.
Antaa kanan kaakattaa.
Quote from: Fimbulvetr on 14.03.2015, 22:30:25
Quote from: Taikakaulin on 14.03.2015, 18:20:37
Elina Lepomäki menetti täysin uskottavuutensa. En suosittele tuota sosialistia enää kellekään.
No ei kyllä ole sosialisti. Silti ihmettelen hänen äänestyskäyttäytymistä asiassa.
Vieläkö joku muka uskoo näihin pöntisryydlepomäkiin? :facepalm:
Quote from: Chew Bacca on 17.03.2015, 18:58:59
Kansasta kolme neljästä vastustaa
olisko jotain lähdettä tälle väittämälle?
Quote from: no future on 20.03.2015, 05:13:07
Quote from: Chew Bacca on 17.03.2015, 18:58:59
Kansasta kolme neljästä vastustaa
olisko jotain lähdettä tälle väittämälle?
Lue tosta vasemmalta. (okei, lisäsin prossan. En selitä. 3/4 jokatapauksessa, etuuskunnasta 2/3 oli sitten erimieltä kansan kanssa. Kansa pitää vaihtaa.)
(eiku 1/4 etuuskunnasta olisikin pitänyt olla erimieltä, että olisivat olleet samaa mieltä, mutta lähemmäs 2/5 halusi olla erimieltä kuin olivat, että olisivat samaa mieltä, kuin erimieltä olevat, koska jos olisivat olleet samaa mieltä kuin olivat ja samaa kuin erimieliset, niin toisille erimielisille olisi tullut eripahamieli ja kieli on vain kieli, mutta euro on sentään aina euro.
Eli, joskus kannattaa olla erimieltä, vaikka olisikin samaa. Tietysti voi olla samaakin mieltä, mutta salaa, että voi olla erimieltä ja sitten samaa, niin saa erimielisiltä paremmin rahaa.
Tietysti kannattaa olla erimieltä niiden kanssa, joilla on rahaa, tai siis samaa mieltä, mutta näytellä, että on samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat erimieltä, niin sitten voi olla niiden kanssa erimieltä ja erimieltä olevien kanssa samaa mieltä, niin kaikki ovat tyytyväisiä.
..eiku, siis...)
Quote from: no future on 20.03.2015, 05:13:07
Quote from: Chew Bacca on 17.03.2015, 18:58:59
Kansasta kolme neljästä vastustaa
olisko jotain lähdettä tälle väittämälle?
http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf
Kyse on tarkalleen ottaen suomenkielisistä vastaajista. 74 prosenttia on samaa mieltä tai vahvasti samaa mieltä väitteen "Ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista" kanssa.
Quote from: no future on 20.03.2015, 05:13:07
Quote from: Chew Bacca on 17.03.2015, 18:58:59
Kansasta kolme neljästä vastustaa
olisko jotain lähdettä tälle väittämälle?
Quote from: YleTutkimus: Kaksikielisyydelle kyllä, pakkoruotsille ei
Tuoreen selvityksen mukaan kolme neljästä haluaa, että ruotsin kielen opiskelu olisi vapaaehtoista.
http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kaksikielisyydelle_kylla_pakkoruotsille_ei/7702930
Quote from: Tiikeli on 07.03.2015, 23:14:54
jotka eivät tiedä, mikä on mjölk tai bastu tai tidning tai hus.
Nuo kaikki olin opppinut ilman pakkoruotsia.
Allekirjoittaneella on onneksi tuo pakkoruotsi niinsanotusti melko hyvin hanskassa. Opinnäyte tulee tässä: "Rulla rulla, lilla Ulla, lilla Ulla rullar!"
(Valitettavasti koko sanavarasto tulee käytetyksi kerralla, mutta kuten viisausprofessorit sanovat: tästä on hyvä jatkaa...) :)
QuoteKouluruotsikysymyksessä Rinne ei epäröi. Hänen mielestään on typerää jankata ruotsin asemasta.
– Mitä enemmän kieliä osaa, sitä paremmin pärjää työelämässä. Haluan kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä. (käännös)
ÅU: "Det finns ingen marginal att sänka skatter" (http://www.abounderrattelser.fi/news/2015/03/det-finns-ingen-marginal-att-sanka-skatter.html) 20.3.2105
QuoteRinne kehottaa: puhukaa ruotsia
Kuuluu yleissivistykseen osata kansalliskieliä. Näin sanoi Antti Rinne Suomenruotsalaisten sosialidemokraattien kokouksessa Helsingissä.
– Suomi kuuluu Pohjolaan, ja ruotsin kieli on meidän siteemme muuhun Pohjolaan. (käännös)
Hbl: Rinne uppmanar: tala svenska (http://hbl.fi/nyheter/2015-03-22/738511/rinne-uppmanar-tala-svenska) 22.3.2015
QuoteRinne toisti tukensa kaksikielisellä Suomelle ja kouluruotsille, mikä ilahdutti Jacob Storbjökiä.
– Tästä nähdään, että Sosialidemokraatit on edelleen kaksikielinen puolue, joka aina puolustaa ruotsia.
Storbjörkin mukaan Sosialidemokraattien kielipolitiikassa ei ole suurempia eroja Rkp:n ajamaan verrattuna, mutta joitain vivahde-eroja voi löytää. Sdp voi ajatella yhteisiä tiloja suomenkielisille ja ruotsinkielisille kouluille ja päiväkodeille, kunhan opetus on erillistä.
– Me näemme siinä mahdollisuuksia esteiden sijaan.
Rebecka Åkers sanoi omassa kokouspuheessaan olevansa huolissaan, mitä tapahtuu, jos seuraava hallitus muodostetaan Keskustan ja Perussuomalaisten ympärille.
Åkersin mukaan on vaara, että vähemmistöt unohdetaan. Sosialidemokraattien pitää hänen mukaansa varmistaa, että paperittomat saavat oikeuden terveydenhoitoon ja että Suomi kantaa vastuunsa eurooppalaisesta pakolaispolitiikasta.
– Meidän ei pidä pitää kiinni perinteisistä arvoista ja nationalismista, vaan luoda solidaarisuutta kaikkien välille. (käännös)
Svenska Yle: Rinne på FSD-möte: Vår politik är realistisk (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/21/rinne-pa-fsd-mote-var-politik-ar-realistisk) 22.3.2015
Quote from: Roope on 22.03.2015, 16:04:06
QuoteKouluruotsikysymyksessä Rinne ei epäröi. Hänen mielestään on typerää jankata ruotsin asemasta.
– Mitä enemmän kieliä osaa, sitä paremmin pärjää työelämässä. Haluan kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä. (käännös)
Naulan kantaan. On todella typerää jankata mistään riemuidioottien kanssa.
Mä en kyllä tajua politiikkaa. Sen sijaan että kilvoiteltaisiin valtaisen enemmistön - 74% - äänistä, puolueet kisaavat siitä kuka innokkaimmin puolustaa äärimmäisen epäsuosittua ja epädemokraattista, pikku vähemmistöä suosivaa anomaliaa. Rahasta vai rakkaudesta, mene tiedä... :roll:
QuoteTämä kysymys repii Helsinkiä – pakkoruotsi jakaa maahanmuuttajatkin
Ruotsinkielen opiskelu peruskouluissa on säilytettävä pakollisena. Samaa mieltä on 48 prosenttia Helsingin Uutisten vaalikoneeseen vastanneista Helsingin vaalipiirin kansanedustajaehdokkaista.
49 prosenttia ehdokkaista on pakollisuutta vastaan. Kysymys ei jätä juuri ketään kylmäksi, sillä vain kolme prosenttia ehdokkaista on taiteillut vastauksensa keskiviivalle, jolla ei osata sanoa tai haluta ottaa kantaan.
Vaalikoneen käyttäjistä eli mahdollisista äänestäjistä 71 prosenttia on pakkoruotsia vastaan.
...
Maahanmuuttajataustaisista ehdokkaista esimerkiksi Ahmed Hassan (r) kannattaa täysin ruotsin pakollisuutta, mutta ei perustele kantaansa. Elie El-Khouri (kd.) ja Mohamed Abdirahim Husu Hussein (kesk.) ovat sitä vastaan, mutta hekään eivät ole kirjanneet perusteluita.
...
Helsingin Uutiset (http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/275388-tama-kysymys-repii-helsinkia-pakkoruotsi-jakaa-maahanmuuttajatkin)
Quote from: saint on 21.03.2015, 22:58:38
Allekirjoittaneella on onneksi tuo pakkoruotsi niinsanotusti melko hyvin hanskassa. Opinnäyte tulee tässä: "Rulla rulla, lilla Ulla, lilla Ulla rullar!"
(Valitettavasti koko sanavarasto tulee käytetyksi kerralla, mutta kuten viisausprofessorit sanovat: tästä on hyvä jatkaa...) :)
No tuostahan saa jo hyvän jatkon ruotsinopintoihin kun korvaat r:n kn:llä.
QuoteKouluruotsikysymyksessä Rinne ei epäröi. Hänen mielestään on typerää jankata ruotsin asemasta.
– Mitä enemmän kieliä osaa, sitä paremmin pärjää työelämässä. Haluan kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä. (käännös)
Pakkoruotsi nimenomaan vie resursseja muiden kielten opiskelulta.
Antti Rinne oksentaa myös oman puolueensa kannattajien päälle. Ylen 2013 tekemän kyselyn (http://yle.fi/uutiset/yli_60_prosenttia_suomalaisista_haluaa_ruotsin_kielen_vapaavalintaiseksi_kouluaineeksi/6792707) mukaan 73 prosenttia SDP:n äänestäjistä haluaa tehdä ruotsista valinnaisen aineen.
Vihreiden kielipoliittiset linjaukset (https://www.vihreat.fi/vihreiden-kielipoliittiset-linjaukset) 3.10.2010
Vihreiden virallinen kanta pakkoruotsiin on näköjään itse asiassa se, että jo parin vuoden pakollinen opiskelu riittäisi (nykyisin peruskoulussa neljä + lukiossa kolme + korkeakoulussa yksi), mutta esimerkiksi itärajalla pakollisuudesta voitaisiin luopua kokonaan, kunhan ruotsi olisi edelleen tarjolla kaikille vapaaehtoisena kielenä. Lukion pakolliseen ruotsin opetukseen ei kieliohjelmassa oteta suoraan kantaa, mutta sen lopettamiseen viittaa peruskouluopetuksen supistamisen ohella korkeakoulujen pakollisen ns. virkamiesruotsin lakkauttaminen.
Kahdeksan vihreää kymmenestä äänesti (http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$%7BAPPL%7D=aanestysu&$%7BBASE%7D=aanestysu&$%7BTHWIDS%7D=0.24/1427486784_50961&$%7Boohtml%7D=aax/hex5100&$%7Bhtml%7D=aax/aax5100&$%7Bsnhtml%7D=aax/aaxnosyn&$%7Bsavehtml%7D=) siis oman puolueensa kieliohjelman vastaisesti vastustaessaan kolme viikkoa sitten pontta, jonka mukaan selvitettäisiin "lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua".
QuoteNiinistö pitää tärkeänä, että kouluruotsikysymys käsiteltiin asianmukaisesti.
– On tärkeää, ettei sitä jätetä valitsematta. Meille on tärkeää, että kaikki oppivat molemmat kansalliskielet.
Vihreät haluavat kuitenkin enemmän joustavuutta ja uusia mahdollisuuksia. Jotkut voisivat aloittaa ruotsin aikaisemmin, ja ne, jotka valitsevat toisen vieraan kielen, voisivat lukea lyhyemmän kurssimäärän ruotsia. (käännös)
Åbo Underrätterlser: De gröna vill ta förnyarens roll (http://www.abounderrattelser.fi/news/2015/03/2de-grona-vill-ta-fornyarens-roll.html) 26.3.2015
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö näyttää täysin unohtaneen oman puolueensa kannan, jonka mukaan pakkoruotsista voitaisiin luopua ainakin osassa Suomea. Ei ihme, että hän päätyi itsekin äänestämään johtamansa puolueen kieliohjelman vastaisesti.
QuoteMinisterit riidassa kouluruotsista
Carl Haglund (RKP) ja Erkki Tuomioja (SDP) ovat ryhtyneet riitelemään siitä, onko ulkopoliittinen signaali keskustella venäjän ruotsin kielen vaihtoehtona itärajan kouluissa.
Alkusoittona riidalle, josta käydään sosiaalisessa mediassa vilkasta keskustelua, oli Erkki tuomiojan reagoiminen Maaseudun tulevaisuuden haastatteluun, jossa puolustusministeri Carl Haglund muun muassa esitti, että siirtyminen venäjään ruotsin asemasta antaisi kummallisen ulkopoliittisen signaalin, kun venäläiset käyttäytyvät, kuten ovat tehneet.
"Miksi Calle Haglund vaikeuttaa meidän, jotka haluamme turvata ruotsin kielen aseman Suomessa, asiattomilla lausunnoillaan venäjän kielen opiskelusta? Olisiko englannin opiskelu pitänyt panna jäihin Suomessa kun Yhdysvallat aloitti hyökkäyksensä Irakiin?" kirjoitti Tuomioja torstai-iltana Facebook-sivuillaan.
Tämä kommentti puolestaan ärsytti Haglundia, joka piti Tuomiojan lausuntoa vastenmielisenä ja väärinkäsitykseen perustuvana.
– On kyseessä "rikkinäinen puhelin". Hän näytti luulevan, että minun mielestäni ruotsin lukeminen on väärin, mikä ei pidä paikkaansa. Olen itse lukenut venäjää. Vastustan sitä, että kouluruotsi korvataan kouluvenäjällä. Sitten hän teki harvinaisen mauttoman vertaamisen USA:han, englantiin ja Irakiin. En ollenkaan ymmärrä hänen logiikkaansa, ja toivon, että ministerikollegat voisivat käyttäytyä hieman asiallisemmin.
Erkki Tuomioja ei katso selittää enempää, kuin mitä hän sanoi Facebookissa.
– Jos vitsi täytyy selittää, se ei ole hyvä vitsi, sanoo Tuomioja, ja tarkoittaa, että englantiin vertaaminen oli tapa "seurata Haglundin logiikkaa"
SDP ja RKP ovat samoilla linjoilla itse ydinkysymyksestä, eli että pakollista kouluruotsia jatketaan kaikilla alueilla. SDP vastusti äänestyksessä myös ehdotusta alueellisista kokeiluista, joissa luovuttaisiin pakollisesta ruotsista.
Eli reagoit lähinnä ulkopolitiikan käyttöön argumenttina?
– Yritän puolustaa ruotsin kielen asemaa, mutta teen sen mieluiten järkevillä argumenteilla. Ruben Stilleriä siteeratakseni, on niin monta hyvää syytä puhua ruotsin kielen puolesta Suomessa, että ei ole tarpeen käyttää tyhmiä argumentteja, sanoo Tuomioja.
Vaikka Haglund haluaa säilyttää kouluruotsin aiemmin tunnetuista syistä, hän pitää tällaisen keskustelun ajankohtaa huonona. Eduskunta päätti, että seuraava hallitus tutkii mahdollisuutta kokeilulle, jossa kouluruotsi vaihdetaan kouluvenäjään itäsuomalaisissa kouluissa. Mikäli tutkimuksessa päädyttäisiin täytäntöönpanoon, se antaisi Haglundin mielestä vääriä signaaleja kaikkiin suuntiin.
– On otettava huomioon aika, jossa elämme. On naiivia luulla, ettei Venäjä hyödyntäisi propagandassaan tilannetta, jossa ruotsi, osa yhteispohjoismaista perintöämme, korvattaisiin venäjänopetuksella.
Millaisia signaaleja tarkoitat?
– Osittain sellaista signaalia Venäjän suuntaan, että haluamme suuntautua heitä kohti. Olemme sitä paitsi kriisin aikana nähneet, kuten muun muassa Tuomioja on pakotteista puhuessaan sanonut, että Länsi-Euroopassa meitä pidetään vahvasti suomettuneina. Siksi on tärkeää ajatella, millaisia signaaleja ruotsin vaihtaminen venäjään antaisi läntiseen suuntaan.
Haglundin johtopäätös on joka tapauksessa, että koko kieliriita johtuu väärinkäsityksestä ja vaalikuumeesta. (käännös)
Jeanette Björkqvist
Hbl: Ministrar i konflikt om skolsvenskan (http://hbl.fi/nyheter/2015-03-27/742591/ministrar-i-konflikt-om-skolsvenskan) 28.3.2015
Quote"Minkälaisen signaalin annamme lännen suuntaan, jos yhtäkkiä juuri tässä tilanteessa lähdettäisiin opettamaan ruotsin sijasta venäjää. Tämä ajankohta ei ole hirveän otollinen tämmöiselle asialle."
Haglund arvioi myös, että koulujen kiinnostus venäjän kielen opetukseen ei ollut aitoa, vaikka rahaakin olisi ollut tarjolla. Hän ihmettelee, miksi kielet pitää asettaa vastakkain.
"Opetushallitus totesi jo kymmenen vuotta sitten, että koulut voivat opettaa venäjää, jos ne haluavat sitä."
Maaseudun Tulevaisuus: Katso video: Onko Carl Haglund tehnyt pystykauppaa? (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/katso-video-onko-carl-haglund-tehnyt-pystykauppaa-1.100736) 25.3.2015
Toimittaja Björkqvist olisi voinut korjata tekstistä ainakin ilmeisimmät virheet.
Eduskunnan hyväksymässä ponnessa ei esitetty "kouluruotsin vaihtamista kouluvenäjään". Pauli Kiurun ja kumppaneiden vastalauseessa (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/ministeri-haglund-sekoittaa-turvallisuus-ja-kielipolitiikan-1.101919) ei puhuta mistään Suomen maantieteellisestä alueesta, eikä siinä myöskään mainita venäjän kieltä. Ei ole myöskään tarkoitus siirtyä pakkoruotsista pakkovenäjään, vaan kielet olisivat vaihtoehtoisia. Oppilaat valitsisivat itse, mitä tarjolla olevista kieltä lukevat.
"Minkälaisen signaalin annamme lännen suuntaan, jos yhtäkkiä juuri tässä tilanteessa lähdettäisiin opettamaan ruotsin sijasta venäjää. Tämä ajankohta ei ole hirveän otollinen tämmöiselle asialle."
Viime sotien aikaan oli niin rintamalla kuin kotipuolessakin kova puute venäjän taitajista. Kyllä naapurimaan kieltä pitää ainakin muutaman osata . Tämä tuli mieleen siitä signaalista..
Sdp:n kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on ilmoittanut kieltäytyvänsä ruotsinkielisten säätiöiden hänelle tarjoamasta vaalirahasta.
Kieltäytymisen periaatteellisuutta tosin himmentää se, että Feldt-Ranta oli ensin anonut säätiörahaa, mutta kimmastui hänelle henkilökohtaisesti myönnetyn 1 400 euron tuen pienuudesta pitäen sitä "kuin märkänä rättinä kasvoille". Feldt-Rannan mielestä hänelle ja muille demareille olisi kuulunut huomattavasti suurempi osuus vaalirahakakusta, kun kerran Rkp:kin saa säätiöiltä miljoonan. Feldt-Ranta perusteli suuremman tuen oikeutusta muistuttamalla Sdp:n eduskuntaryhmän äänestyskäyttäytymisestä maaliskuun alussa, kun eduskunta käsitteli pakkoruotsia.
Västra Nyland: Feldt-Ranta tackar nej till "våt trasa" (http://vastranyland.fi/nyheter/2015-03-25/740486/feldt-ranta-tackar-nej-till-vat-trasa) 25.3.2015
Ei jumalauta! Eikö lahjonnasta ole jokin laki? Kuinka pihalla voi sossuämmä olla?
Aika nauta. Pitääkö työnantajan palkita erikseen jokaisesta työstä?
Varmaan luemme tästä epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Demarista, Kansan Uutisista, Iltasanomista...Jäänmurtajat ja ahtaajat menevät tukilakkoon, ainaski. Vai mitä niitä nyt oli..
http://www.stara.fi/2015/03/27/suomenruotsalainen-suivaantui-suomenkielisesta-vastauksesta/
Eikös vaalirahailmoituksessa pidö yksilöidä 1500 euroa ja sitä suuremmat vaalirahalahjoittajat? Ehkä häveliäisyyssyistä ruotsinkielinen säätiö ei halunnut lahjoittaa tuota enempää.
Harmillista jos näin on, olisihan se ollut mielenkiintoisen näköistä jos kaikilla demarikansanedustajilla suurimpia vaalirahalahjoittajia olisi ollut ruotsinkielinen säätiö...
Ruotsinkielisten säätiöiden raha on ollut pakkoruotsin vastustajien aavistus. Nyt demuli paljastaa avoimesti että pakkoruotsin kannatus on ostettua, eli mitä puhtainta poliittista korruptiota.
Jos ei persut lyö tällä, en ymmärrä politiikasta yhtään mitään. Missä otsikot, missä kohu?
Quote from: jeremies on 29.03.2015, 11:43:31
Eikös vaalirahailmoituksessa pidö yksilöidä 1500 euroa ja sitä suuremmat vaalirahalahjoittajat? Ehkä häveliäisyyssyistä ruotsinkielinen säätiö ei halunnut lahjoittaa tuota enempää.
Harmillista jos näin on, olisihan se ollut mielenkiintoisen näköistä jos kaikilla demarikansanedustajilla suurimpia vaalirahalahjoittajia olisi ollut ruotsinkielinen säätiö...
Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandin johtaja Henry Wiklund kieltäytyi kertomasta toimittajalle 135 tuetun ehdokkaan nimiä vedoten juuri tuohon 1 500 euron rajaan. Höblä oli kuitenkin tehnyt soittokierroksen, jonka perusteella säätiön tukemia kansanedustajaehdokkaita ovat muun muassa Kimmo Sasi, Eva Biaudet, Silvia Modig, Li Andersson ja Dan Koivulaakso.
Kaikki on siis asetusten ja lakien mukaista. Ei mitään nähtävää, hajaantukaa!
Säätiö 1. 1400€
Säätiö 2. 1400€
Säätiö 3. 1400€
Säätiö 4. 1400€
Säät.....
.
.
Huittisten Kuivanmaanpilkkijöiden Ruotsinkielinen osasto . 1478€
Lihasulan Marttojen Udmurdinkielinen jaosto. 1478€
Yhteissumma pär opetusministeri, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja..voi olla huomattavakin.
( pientä förskottia koville(sovituille) nimille, ylläreitä voi tukea(ja kiristää) sitten jälkik.)
Rividemari Feldranta on nyt vaan siellä liukuhihnalla hommissa, pitäis muistaa, että kyllä sinne on tulijoita ja olla vaan tyyty, että saa flesk på bröd.
QuoteJuha Sipilän ruotsin taito punnittiin – "Jag har två bilar"
Kolme neljäsosaa pääministeriehdokkaista kärsii puutteista ruotsin kielen taidoissa. Asia kävi ilmi torstaina Yle Fem -kanavan vaalikeskustelusta, joka pidettiin ruotsiksi.
Mielipidemittausten mukaan tuleva pääministeri löytyy todennäköisesti nelikosta Alexander Stubb (kok.), Timo Soini (ps.), Antti Rinne (sd.) ja Juha Sipilä (kesk.). Heistä vain Stubb käytti ruotsia läpi keskustelun.
[...]
Yle Fem -keskustelu kesti 89 minuuttia. Siihen osallistuivat kaikki puoluejohtajat Paavo Arhinmäkeä (vas.) lukuun ottamatta. Sipilä käytti 15 puheenvuoroa. Verkkouutiset julkaisee ne sellaisenaan. Mahdolliset virheet esiintyvät alkuperäisessä puheenvuorossa.
[...]
Sipilä käytti suomea, kun keskusteltiin sisäisestä turvallisuudesta, tasa-arvosta talouskasvusta.
Timo Soini vaihtoi suomeen, kun puhuttiin turvallisuudesta, Natosta, Ukrainan kriisistä velkaantumisesta ja leikkauksista. Antti Rinne puhui suomea käsitellessään hyvinvointivaltiota, Natoa, sisäistä turvallisuutta ja vientiä.
Suomen perustuslaki ei edellytä ministereiltä kielitaitoa. Lain mukaan heidän on oltava "rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia".
Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 290 910 ruotsinkielistä kansalaista, mikä on noin 5,3 prosenttia väkiluvusta.
Verkkouutiset (http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/juha%20sipila%20yle%20fem%20ruotsi-33896) 27.3.2015
QuoteMiksi Juha Sipilän kielitaidosta pitää puhua
Verkkouutiset kertoi perjantaina, että Juha Sipilän ruotsin taidoissa on puutteita. Asia tuli ilmi Yle Fem -kanavalla torstaina käydyssä vaalikeskustelussa. Verkkouutisten jutussa käytiin yksityiskohtaisesti läpi Sipilän keskustelussa lausumat ruotsinkieliset kommentit. Lausumien tarkka litterointi korosti sitä, että Sipilä ääntää ruotsia kömpelösti. Puutteita oli myös kielen muilla osa-alueilla.
Uutinen on herättänyt keskustelua, ja jotkut ovat epäilleet, että Verkkouutiset teki pilaa Sipilän kielitaidosta. Tämä ei ollut tarkoitus.
Jutun tarkoituksena oli osoittaa, että Sipilä puhuu ruotsia huonosti.
[...]
Mitä merkitystä kielitaidolla sitten on? Meillähän on perinteisesti ajateltu, että asia ratkaisee. Kun hallitsee substanssin, kielestä ei tarvitse huolehtia – asia kyllä hoitaa itsensä.
Tästä ajatuksesta on jouduttu luopumaan viimeksi kuluneen 30 vuoden aikana, kun olemme siirtyneet yhä kansanvaltaisempaan järjestelmään. Demokratiassa poliitikon tärkein tehtävä on tuottaa sellaista puhetta, jolla hän vakuuttaa mahdollisimman monet ihmiset ajatustensa paremmuudesta.
Suomessa riittää suomi. Muualla pitää käyttää muita kieliä. Toisin kuin suuren maan johtaja, pienen maan johtaja ei voi ajatella, että jos on asiaa, opetelkaa puhumaan minun kieltäni.
[...]
Lukuisat suomalaiset ovat viime vuosina ilmoittaneet, ettei ruotsista ole ollut heille mitään hyötyä. Ainakin yritysmaailmassa ajatellaan toisin. Ruotsin kieltä tarvitaan.
Elinkeinoelämän keskusliitto laati viime vuonna selvityksen yritysten kielitaitotarpeista. Siinä todetaan, että kielitaito on osa ammatillista perusosaamista, ei vain yrityksen johdossa vaan myös suorittavalla tasolla.
"Ruotsi on suomen ja englannin jälkeen käytetyin kieli EK:n jäsenyrityksissä", raportissa todetaan.
Verkkouutiset (http://www.verkkouutiset.fi/blogit/mita%20tuli%20sanottua%20sipila%20ruotsi-33951) 29.3.2015
Toimittaja ei esittänyt ainuttakaan perustelua, miksi hyvä ruotsin kielen taito olisi olennaista Suomen pääministerille. Yritysmaailmassa Juha Sipilä on pärjännyt oikein hyvin ilman ruotsiakin.
Toimittajan mainitsema Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa nykyistä monipuolisempaa kielitaitoa ja vaatii juuri siksi pakkoruotsin lakkauttamista.
QuoteTulevaisuudessa suomalaisten pitää osata venäjää, portugalia, kiinaa ja espanjaa, jos aiomme tehdä ulkomaankauppaa. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa ruotsin kielen muuttamista vapaaehtoiseksi kouluaineeksi pitkällä aikavälillä.
– Olemme pienen kielen maa, joten meidän on osattava monipuolisesti kieliä. Yritykset kaipaavat nyt ruotsia hyvin puhuvia, mutta kyselymme mukaan tulevaisuudessa korostuvat venäjä, portugali, kiina ja espanja, kertoo EK:n asiantuntija Satu Ågren.
Ågren kertoo EK:n kannattavan ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi pitkällä aikavälillä. Mutta kuinka pitkällä?
– Kyllä se varmasti on seuraavalla hallituskaudella agendalla.
MTV: Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa – tulevaisuudessa tarvitaan portugalia (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/elinkeinoelama-ajaa-pakkoruotsin-poistoa---tulevaisuudessa-tarvitaan-portugalia-/1904284) 13.8.2013
Katainen ei osannut ruotsia. Se ei estänyt häntä pakkoruotsittamasta kybällä. Svenska yle editoi haastattelun niin että Jygän solkotus muistutti etäisesti ruotsia. Nyt sekoomuspuolueella on suru-pj mutta pääministerinä ihan samaa tunkioluokkaa kuin Käteinenkin. Ruotsintaito on totaalisen yhdentekevää pääministerille ja oikeastaan juuri kenellekään.
Ruotsipuolueen (kaikki paitsi PS) meininki on "syököön leivoksia." Harmi ettei giljotiini ole enää käytössä.
Quote from: Roope on 29.03.2015, 15:08:02
Quote from: jeremies on 29.03.2015, 11:43:31
Eikös vaalirahailmoituksessa pidö yksilöidä 1500 euroa ja sitä suuremmat vaalirahalahjoittajat? Ehkä häveliäisyyssyistä ruotsinkielinen säätiö ei halunnut lahjoittaa tuota enempää.
Harmillista jos näin on, olisihan se ollut mielenkiintoisen näköistä jos kaikilla demarikansanedustajilla suurimpia vaalirahalahjoittajia olisi ollut ruotsinkielinen säätiö...
Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandin johtaja Henry Wiklund kieltäytyi kertomasta toimittajalle 135 tuetun ehdokkaan nimiä vedoten juuri tuohon 1 500 euron rajaan. Höblä oli kuitenkin tehnyt soittokierroksen, jonka perusteella säätiön tukemia kansanedustajaehdokkaita ovat muun muassa Kimmo Sasi, Eva Biaudet, Silvia Modig, Li Andersson ja Dan Koivulaakso.
Oho, kommunistipuolueen perilliset ottavat vastaan vaalirahoitusta suurkapitalisteilta.
QuoteSuomen pitää ottaa johtoasema EU:n arktisessa politiikassa, sillä pohjoinen alue voi kehittyä Euroopan suurimmaksi investointikohteeksi, kirjoittaa selvitysmies Paavo Lipponen arktisen alueen taloudellista potentiaalia käsittelevässä raportissaan.
...
Myös suomalaisten kielitaidon heikentyminen tulisi Lipposen mielestä pysäyttää ja erityisesti ruotsin kielen oppimista tulisi uudistaa, jotta pohjoisia työmarkkinoita voidaan hyödyntää tehokkaasti.
Keskisuomalainen (http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/lipposen-raportti-arktisella-alueella-valtavat-mahdollisuudet/2015572)
EK:n tiedote: Selvitysmies Paavo Lipponen: Suomi tarvitsee pohjoisen tahtotilan (http://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2015/03/30/selvitysmies-paavo-lipponen-suomi-tarvitsee-pohjoisen-tahtotilan/) 30.3.2015
Paavo Lipposen raportti "Pohjoinen tahtotila" (http://ek.fi/wp-content/uploads/Pohjoinen_tahtotila.pdf) (pdf)
Quote from: Paavo LipponenSuositukset Suomen tahtotilaksi arktiseen ja pohjoiseen politiikkaan vaalikaudella 2015–2019:
...
7. Pysäytetään suomalaisten kielitaidon heikentyminen. Uudistetaan erityisesti ruotsin
kielen oppimista, jotta pohjoisia työmarkkinoita voidaan hyödyntää tehokkaasti.
Quote from: Paavo LipponenPullonkaulana kielitaidon puute
Kielitaito on suurin yksittäinen este suomalaisten yritysten toimin-
nalle Norjassa ja Ruotsissa. Ruotsin kielen taito avaa merkittävät
työ- ja markkinointimahdollisuudet muihin Pohjoismaihin ja antaa
kilpailuedun suhteessa muihin eurooppalaisiin maihin. Suomalaisten
yritysten tulisi panostaa työntekijöidensä kielikoulutukseen, ruotsin
ohella myös englannin kielessä. Joissakin kansainvälisissä urakois-
sa työntekijöiden kielitaidolle asetetaan turvallisuussyistä tiukat
määräykset. Tämä koskee kaikkia yrityksiä koosta ja toimialasta
riippumatta. Venäjän kielitaitoa tarvitaan erityisesti matkailualalla.
Suomalaisten yritysten passiivisuus ja asenteellisuus mm. kielitaitoa
kohtaan vaikuttaa myös taustalla.
Myös valtiovallan tulee kiinnittää erityistä huomiota kielten opiske-
luun kouluissa. Koululaisten kielitaidot ovat heikentyneet merkittä-
västi. Se ei edesauta suomalaisen työvoiman ja pääoman liikkumista
rajojen yli. Myös rajat ylittävät koulutusohjelmat (ammattikoulutus
ja yliopistotason koulutus) palvelisivat paitsi kielitaidon kartuttami-
sessa, myös ammattipätevyysvaatimusten yhdenmukaistamisessa.
Lisäksi nuorena solmitut kontaktit voisivat automaattisesti palvella
myös työelämään siirryttäessä.
Quote from: Paavo LipponenRuotsin kielen taito on Suomelle kilpailuetu Pohjoismaiden työ-
markkinoilla ja elinkeinotoiminnassa. Ruotsin kieli on itsestään
selvä perusvalmius Pohjoismaissa ja helposti aktivoitavissa
kouluruotsin pohjalta. Lisäksi tarvitaan muuta kielitaitoa etenkin
tiukat turvallisuusvaatimukset omaavilla aloilla. Matkailualalla
venäjän kielen taito on tärkeä. Kielten opiskelu on aktivoitava
osana yritysten säännöllistä koulutustoimintaa.
Quote from: Paavo LipponenElinkeinoelämän ja ELY-keskusten tulee yhteistyössä yliopis-
tojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa
järjestää maakunnissa syventävää kieliopetusta sekä yleiskieli-
taidon että yritysten toimialojen erityisedellytysten mukaisesti.
Ruotsin kielen aktivointi on perusedellytys ja kilpailuetu suoma-
laisille tekijöille suhteessa Skandinavian maiden ulkopuolisiin
maihin nähden. Myös englannin kielen taito vaativilla teknisillä
ja erityistä turvallisuutta vaativilla aloilla on usein pakollinen
vaatimus ruotsin kielen ohella.
On yleisesti tiedossa, että peruskoulun ja lukion pakkoruotsi sekä korkeakoulujen pakollinen ns. virkamiesruotsi eivät käytännössä johda sellaiseen osaamiseen, jolla näiden Potemkinin kulissien ylläpitämistä perustellaan. Aiheesta on tutkimustakin:
QuoteKorkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittaminen : korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta
Tekijä: Niemi, Hannu
Organisaatiot: University of Oulu, Faculty of Education
University of Oulu, Faculty of Education, Department of Educational Sciences and Teacher Education
Aineistotyyppi: e-kirja
URI: Kokoteksti (PDF, 1.1 MB)
Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:9789514287046
Kieli: suomi
Julkaistu: 2008
Julkaisuaika: 2008-01-15
Opinnäytteen tyyppi: Väitöskirja
Väitöstiedote: Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kuusamonsalissa (YB210) 25. tammikuuta 2008 klo 12.00
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selostaa ja kuvata, mitä valtionhallinnossa vaadittavalla ruotsin kielen suullisella ja kirjallisella kielitaidolla, virkamiesruotsilla, tarkoitetaan ja miten virkamiesruotsin taitotasovaatimus toteutuu korkeakoulututkintoon kuuluvissa pakollisissa ruotsin kielen opintojaksoissa. Vuonna 1987 korkeakouluopiskelijoiden virkamiesruotsin taidon osoittaminen liitettiin asetuksella korkeakoulututkintoihin. Sen jälkeen virkamiesruotsin riittävän taitotason toteaminen on ollut korkeakoulujen itsensä vastuulla.
...
Näin ollen virkamiesruotsin taidon testaaminen ja kielitaidon arviointi olivat hyvin harvoin valtionhallinnon kielitutkintoja koskevan ohjeistuksen mukaisia.
...
Vuosittain vähintään 20 % korkeakouluopiskelijoista sai tutkintotodistuksiinsa merkinnän virkamiesruotsin hyväksytystä kielitaidosta, jonka taitotaso ei todellisuudessa vastannut säädettyä Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista vähimmäistaitotasoa B1.
Tutkimustulokset tukivat käsitystä siitä, että yhä useampien lukion B-ruotsin oppimäärän suorittaneiden korkeakouluopiskelijoiden kielellinen lähtötaso oli niin alhainen, että he eivät saavuttaneet korkeakoulututkintoon kuuluvien pakollisten ruotsinopintojensa aikana virkamiesruotsiin vaadittavaa taitotasoa.
Oulun yliopisto (http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-8704-6)
Hannu Niemi: Korkeakoulututkintoihin kuuluvan ruotsin kielen taidon osoittaminen : korkeakoulujen ruotsinopettajien käsityksiä virkamiesruotsin merkityssisällöistä ja sen taitotasovaatimusosan toteutumisesta (http://herkules.oulu.fi/isbn9789514287046/isbn9789514287046.pdf) (pdf)
QuotePääkirjoitus: Yllättävän vahva tarve suunnitelma B:lle
Myös huolestuttavista tulevaisuuden kysymyksistä on keskusteltava. Sen osoittaa HSS Median ehdokaskysely suunnitelma B:n tarpeesta.
Ruotsinkielisen Pohjanmaan sanomalehdet julkaisivat sunnuntaina mielenkiintoista tietoa suhtautumisesta niin sanottuun suunnitelma B:hen. Kysymys otettiin esille HSS Median ehdokaskyselyssä eli Syd-Österbotten-, Vasabladet- och Österbottens Tidning-lehdissä. Ehdokkaat ovat ottaneet kyselyssä kantaa väitteeseen, pitäisikö kehittää varasuunnitelma, joka turvaisi ruotsinkieliset palvelut, jos ruotsin kieli ei ole enää pakollista suomenkielisissä kouluissa.
Erityisesti RKP:n ehdokkaiden vastaukset ovat mielenkiintoisia. Vaasan vaalipiiristä haastateltiin 16 RKP:n ehdokasta. Heistä seitsemän on kokonaan tai osittain samaa mieltä väitteestä, että suunnitelma ruotsinkielisistä palveluista tarvitaan. HSS Median 29.3. artikkelin mukaan Anna-Maja Henriksson ei ota kantaa, mutta myöhemmin osoittautui, että Henriksson vastasi vahingossa väärin "en tiedä", kun tarkoitti vastata "täysin toista mieltä". Kahdeksan muuta on Henrikssonin lisäksi kokonaan tai osittain samaa mieltä väitteestä. Aika tasainen tulos siis.
Tämä on monessa mielessä mielenkiintoista.
RKP:n johto, johon Henriksson kuuluu, on selvästi ilmaissut, että ei halua keskustelua suunnitelma B:stä. Puolueen johto katsoo, että sellainen keskustelu sahaa oksaa, jolla suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli istuvat, eli se antaa signaalin kompromissista. Poliittisen taktikoinnin maailmassa se tarkoittaa, että on heittäydytty selälleen ja antauduttu. Tämän ajattelun mukaan suunnitelma B:stä tulee äkkiä suunnitelma A.
Kuitenkin melkein puolet pohjanmaalaisista RKP:n ehdokkaista kannattaa varasuunnitelmaa, vaikkakin osa haluaa valmistella sen salassa.
[...]
Vuodenvaihteessa syntyi keskustelua suunnitelma B:n tarpeesta, kun Åbo Akademin kysely osoitti, että kolme neljästä suomalaisesta haluaa luopua pakollisesta kouluruotsista samalla kun kaksi kolmesta pitää kiinni ruotsin kielestä ja kulttuurista Suomessa. Tämän jälkeen ruotsin asema pakollisena koulukielenä sai vahvan parlamentaarisen tuen. Kansalaisaloite kouluruotsista luopumisesta torjuttiin äänestyksessä selvin numeroin. Se on tärkeä merkki ja suuri voitto kaikille, jotka puolustavat ruotsin kieltä Suomessa.
Kielenopetusta olisi edelleen aikaistettava ja uudistettava siten, että painotettaisiin kommunikointia kieliopin sijasta. Silloin pakollinen ruotsi takaisi kaikille suomalaisille myönteisen kosketuksen ruotsin kieleen. Se on luonnollisesti parempi tilanne, kuin että nuoret jättäisivät valitsematta ruotsin kielen siinä vaiheessa, kun he eivät voi tietää milloin ja missä he tulevat tarvitsemaan ruotsin taitoa opinnoissa ja työmarkkinoilla.
Eduskunta antoi tukensa pakolliselle ruotsille ennen ehdokaskyselyä. Sekä äänestäjien että ehdokkaiden vastaukset osoittavat, että on monia, jotka ajattelevat ruotsin kielen tulevaisuutta, kuinka meidän ruotsia puhuvien kieli ja tulevaisuus voidaan turvata kaikissa tilanteissa. Demokraattisesta näkökulmasta on tärkeää keskustella kysymyksistä, joita ihmiset pitävät tärkeinä. (käännös)
Susanna Ginman
Hbl: Oväntat starkt behov av plan B (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-03-31/743731/ovantat-starkt-behov-av-plan-b) 31.3.2015
Quote from: Roope on 31.03.2015, 19:41:44
kuinka meidän ruotsia puhuvien kieli ja tulevaisuus voidaan turvata kaikissa tilanteissa. (käännös)
Eiköhän tähän kiteydy koko keskustelun absurdius.
Ruotsinkielisten "kielen ja tulevaisuuden" turvaaminen tarkoittaa oikeasti suomenruotsalaisen vähemmistön etuoikeuksien turvaamista. Pelkkä ajatus siitä, että koko kansalle opetetaan vierasta kieltä pienen kielivähemmistön takia, joka osaa valtakieltä, on täysin järjenvastainen. Kuitenkin nykysuomessa tällainen tilanne on.
Miksi tällaisen kielivähemmistön olemassaolo on edes jokin itseisarvo, joka täytyy turvata "kaikissa tilanteissa".
Mitä Suomi menettää vaikka suomenruotsalaiset muuttuisivat suomenkielisiksi?
QuoteSe on luonnollisesti parempi tilanne, kuin että nuoret jättäisivät valitsematta ruotsin kielen siinä vaiheessa, kun he eivät voi tietää milloin ja missä he tulevat tarvitsemaan ruotsin taitoa opinnoissa ja työmarkkinoilla.
Sama pätee mihin tahansa kieleen, ei vain ruotsiin.
QuoteSanomatalon mediatorilla ISTV:n suorassa lähetyksessä väännetään tänään Venäjästä, pakkoruotsista ja sosiaaliturvasta.
[...]
Kansanedustaja Juho Eerola (ps) saa vastaansa vähemmistövaltuutettu, ex-ministeri Eva Biaudetin (r). Aiheena on pakkoruotsi, onko kaksikielisyys rikkaus?
[...]
Taistelupari-ilta alkaa kello 18 Sanomatalon mediatorilla. Yleisö on tervetullut seuraamaan tapahtumaa paikan päälle. Taistelupari-iltaa voi seurata myös suorana lähetyksenä ISTV:sta. Taisteluparit ovat myöhemmin katsottavissa Ilta-Sanomien verkkosivuilta videotallenteina. Osallistu keskusteluun Twitterissä hashtagilla #taistelupari.
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1427814563972.html (http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1427814563972.html)
QuoteMikäli pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat pääsisivät päättämään, kouluissa luovuttaisiin pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta.
Ylen vaalikoneeseen vastanneista 176 ehdokkaasta 70 prosenttia muuttaisi ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi. Innokkaimpia ovat perusuomalaiset, joista jokainen kannattaa muutosta. Myös kaksi kolmesta keskustan ehdokkaasta on vapaaehtoisuuden kannalla.
Yle: Pirkanmaalaisehdokkaat luopuisivat pakollisesta kouluruotsista (http://yle.fi/uutiset/pirkanmaalaisehdokkaat_luopuisivat_pakollisesta_kouluruotsista/7894951) 1.4.2015
QuoteNiin sanotun pakkoruotsin poisto peruskouluista saa kannatusta Uudenmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkailta.
Länsiväylän vaalikoneessa esitetään väittämä "Ruotsin kielen opiskelu peruskouluissa on säilytettävä pakollisena". Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 55 prosenttia on eri mieltä väittämän kanssa eli he poistaisivat pakkoruotsin. Vastaajista 44 prosenttia hyväksyy väittämän.
Uusmaalaisten ehdokkaiden mielipiteiden jakauma poikkeaa siten tyystin juuri työskentelynsä päättäneen eduskunnan kannasta. Eduskunta hylkäsi maaliskuun alussa kansalaisaloitteen, jossa esitettiin ruotsin kielen opiskelua vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla. Äänestysluvut eduskunnassa olivat 134 – 48.
Länsiväylä: Vaaliehdokkaat: Pakkoruotsi pois koulusta (http://www.lansivayla.fi/artikkeli/275103-vaaliehdokkaat-pakkoruotsi-pois-koulusta) 26.3.2015
Kaikki aineet valinnaisiksi, kuka valitsee is The Question to ask.
Ruotsinkieli on toivottavasti turha lisävaruste tuleville sotalapsille. Saksa, ranska ja jo nyt pakollinenen tämän päivän esperanto eli kurja englannnintaito on tätäpäivää. Suomenkieli on kuitenkin syntymärakas ja -rikas. Kun sen oikein oivaltaa kaikkine murteineen ja niin poispäin. Herkkua. MV.
"det äär truu jaa hoppar" by Matti Vanhanen, yliopiston suorittanut suomen kansalainen entinen pääministeri.
(hurriYlen tentti muutama vuosi sitten)
QuotePääkirjoitus: Ulos reservaatista
Lipponen varoittaa suomalaisten asenteesta, joka johtaa koko maan muuttumiseen reservaatiksi. Hän haluaa meidän suuntautuvan aktiivisemmin ulospäin maailmalle. Silloin ruotsin kieli on hyvin tärkeää, hän muistuttaa. Hyvin sanottu, Lipponen!
[...]
Lipposen mielestä meissä on nyt jotain vialla. Hänen mielestään myös suhtautuminen ruotsin kieleen on merkki siitä, että keskuudessamme on eristäytyvää asennetta.
Lipposen mielestä pikku kielipreppaus saisi sekä yritykset että opiskelijat suuntautumaan ulkomaille, mikä avaisi heille tuhansia työpaikkoja.
Mutta: Asenteessa on jotain vikaa. Voisimme, jos haluaisimme voida.
Valitettava ponsi Itä-Suomen koulujen venäjäkokeilusta kouluruotsin sijaan saa Lipposen melkein puhisemaan. Hänen mielestään ehdotettu kielipolitiikka eristäisi Itä-Suomen reservaatiksi. Pitää kehittyä, ei eristäytyä, sanoo nordisti Paavo Lipponen.
[...]
Kielikysymyksessä Lipponen on luonnollisesti oikeassa, ja pelon siitä, että me eristäydymme, pitäisi olla varoitusmerkki kaikille kansakunnassa. (käännös)
Åbo Underrättelser: Ut ur reservatet (http://www.abounderrattelser.fi/news/2015/04/ut-ur-reservatet.html) 1.4.2015
Quote from: 2011-04-17 on 01.04.2015, 16:06:56
QuoteKansanedustaja Juho Eerola (ps) saa vastaansa vähemmistövaltuutettu, ex-ministeri Eva Biaudetin (r). Aiheena on pakkoruotsi, onko kaksikielisyys rikkaus?
Kaksikielisyys on ihmiselle tietysti etu. Nykyisillä ehdoilla se on maalle helvetin kallis riesa. Pakkoruotsin kanssa kaksikielisyydellä ei ole mitään tekemistä. Eli kysymys on siis "onko pakkoruotsi suomalaiselle rikkaus" ja vastaus "ei ole".
Quote from: Roope on 01.04.2015, 17:13:45
Lipponen varoittaa suomalaisten asenteesta, joka johtaa koko maan muuttumiseen reservaatiksi. Hän haluaa meidän suuntautuvan aktiivisemmin ulospäin maailmalle. Silloin ruotsin kieli on hyvin tärkeää, hän muistuttaa. Hyvin sanottu, Lipponen!
Onkohan Lipponen kuukausiliksalla hurreilla töissä vai satku per tuotettu ruskeakielinen sana -sopimuksella?
Piraatit ja perussuomalaiset haastoivat RKP:n energia- ja kielipolitiikasta (http://yle.fi/uutiset/piraatit_ja_perussuomalaiset_haastoivat_rkpn_energia-_ja_kielipolitiikasta/7905777)
QuoteTerho puolestaan haastoi RKP:n kielipolitiikasta. Terho tahtoi tietää, millaista ymmärrystä RKP aikoo osoittaa heille, jotka toivovat ruotsin kielen vapaaehtoista opiskelua ja esimerkiksi ruotsin vaihtamista venäjään.
– Emme ole perinteisesti kannattaneet kielikokeiluja, jotka ovat askel ruotsin kielen poistamisen suuntaan. Nyt ne on päätetty ja viedään loppuun niin kuin on eduskunnassa sovittu, Mannfolk totesi.
Eduskunta päätti maaliskuun alussa, että ruotsin kielen opiskelu säilyy pakollisena. Samalla kuitenkin annettiin hallituksen selvitettäväksi, onko alueellisesti mahdollista kokeilla jotain muuta pakollista kieltä.
QuoteIL: Kansanedustaja kieltäytyi vaaliavusta – "Ei minkäänlaista arvostusta demarien työlle"
...
Iltalehti kirjoittaa, että säätiö oli myöntänyt Feldt-Rannalle 1400 euron vaaliavun. Monet RKP:n ehdokkaat saavat jopa 6000 euron avustuksia
– Vedin hakemukseni takaisin, kun näin että siinä oli tällainen epätasapaino, Feldt-Ranta sanoo lehdelle.
– Minusta pitäisi olla samat pelisäännöt kaikille.
...
Demokraatti (http://demokraatti.fi/il-kansanedustaja-kieltaytyi-vaaliavusta-ei-minkaanlaista-arvostusta-demarien-tyolle/)
Toivottavasti ahneella on paskanen loppu.
QuoteFeldt-Ranta sanoo olevansa periaatteen ihminen.
- Aiemmissa vaaleissa on ollut joitakin yrityksiä, joilta en ole ottanut vaalitukea vastaan. Olen kokenut, että siitä syntyisi joku jääviys.
Iltalehti: Vaalituesta syntyi erikoinen rähinä (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015040219449975_uu.shtml) 3.4.2015
Hesarin kuukausiliitteen pakina:
Quote
Päivä på suomi
Vaalien alla populistit ovat jälleen esittäneet halpoja väitteitä, joita ei toivoisi kuulevansa enää meillä täällä 2010-luvun Ruotsissa.
Ruotsidemokraatit vaativat, että toisen kotimaisen kielen pakollinen opetus peruskoulussa pitää lopettaa. Sanotaan siis mahdollisimman selvästi: meillä Ruotsissa jokaisen kansalaisen yleissivistykseen kuuluu osata myös suomea.
Ruotsidemokraatit väittävät, että Skånessa ei ole mielekästä opiskella koulussa suomea. He sanovat, että skånelaiselle nuorelle olisi hyödyllisempää osata tanskaa.
Tosiasiassa tanskaa voi opiskella valinnaisena kielenä monissa Skånen peruskouluissa. Suomen kielen taito taas on välttämätön, mikäli haluaa työpaikan vaikka göteborgilaisessa vanhainkodissa, jonka asukkaista suuri osa on suomenkielisiä.
Suomen kieltä tarvitaan myös, mikäli aiomme vaalia hyviä yhteyksiämme Suomeen ja muihin ugrikansoihin.
[...]
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1305943665842) 3.4.2015
Quote from: Roope on 01.04.2015, 17:13:45
QuotePääkirjoitus: Ulos reservaatista
Lipponen varoittaa suomalaisten asenteesta, joka johtaa koko maan muuttumiseen reservaatiksi. Hän haluaa meidän suuntautuvan aktiivisemmin ulospäin maailmalle. Silloin ruotsin kieli on hyvin tärkeää, hän muistuttaa. Hyvin sanottu, Lipponen!
[...]
Lipposen mielestä meissä on nyt jotain vialla. Hänen mielestään myös suhtautuminen ruotsin kieleen on merkki siitä, että keskuudessamme on eristäytyvää asennetta.
Lipposen mielestä pikku kielipreppaus saisi sekä yritykset että opiskelijat suuntautumaan ulkomaille, mikä avaisi heille tuhansia työpaikkoja.
Mutta: Asenteessa on jotain vikaa. Voisimme, jos haluaisimme voida.
Valitettava ponsi Itä-Suomen koulujen venäjäkokeilusta kouluruotsin sijaan saa Lipposen melkein puhisemaan. Hänen mielestään ehdotettu kielipolitiikka eristäisi Itä-Suomen reservaatiksi. Pitää kehittyä, ei eristäytyä, sanoo nordisti Paavo Lipponen.
[...]
Kielikysymyksessä Lipponen on luonnollisesti oikeassa, ja pelon siitä, että me eristäydymme, pitäisi olla varoitusmerkki kaikille kansakunnassa. (käännös)
Åbo Underrättelser: Ut ur reservatet (http://www.abounderrattelser.fi/news/2015/04/ut-ur-reservatet.html) 1.4.2015
Nuo Lipposen esittämät näkökohdat toimisivat paremmin monipuolisemman kielivalinnan perusteena kuin pakkoruotsin puolustuksena:
QuoteHUOM! MUOKATTU LAINAUS.
Lipponen varoittaa suomalaisten asenteesta, joka johtaa koko maan muuttumiseen reservaatiksi. Hän haluaa meidän suuntautuvan aktiivisemmin ulospäin maailmalle. Silloin mahdollisuus satsata suurten maailmankielien opiskeluun on hyvin tärkeää, hän muistuttaa. Hyvin sanottu, Lipponen!
[...]
Lipposen mielestä meissä on nyt jotain vialla. Hänen mielestään myös suhtautuminen ruotsin kieleen on merkki siitä, että keskuudessamme on eristäytyvää asennetta - väen vängällä pidetään kiinni suppean kieliryhmän suosimisesta.
Lipposen mielestä pikku kielipreppaus saisi sekä yritykset että opiskelijat suuntautumaan ulkomaille, mikä avaisi heille tuhansia työpaikkoja.
Mutta: Asenteessa on jotain vikaa. Voisimme, jos haluaisimme voida.
Ponsi Itä-Suomen koulujen venäjäkokeilusta kouluruotsin sijaan saa Lipposen melkein puhisemaan. Hänen mielestään ehdotetun kokeilun rajaaminen Itä-Suomeen jarruttaa turhaan muun Suomen edistymistä. Pitää kehittyä, ei eristäytyä, sanoo nordisti Paavo Lipponen.
[...]
Kielikysymyksessä Lipponen on luonnollisesti oikeassa, ja pelon siitä, että me eristäydymme, pitäisi olla varoitusmerkki kaikille kansakunnassa.
Quote from: Roope on 03.04.2015, 14:08:03
Hesarin kuukausiliitteen pakina:
Yllättävää, että Hesarissa on noin pakkoruotsin vastainen kirjoitus. Ehkä levikin väheneminen pakottaa hieman tasapuolisempaan toimintaan. Toki kyseessä on pakina, mutta silti. Joskus tällaiset pakinat voivat olla tehokkaampia kuin pääkirjoitukset.
Nyt kokoomus ehdottaa pakkoruotsia jo esikoulusta alkavaksi:
QuoteKokoomus aloittaisi lasten kieliopinnot nykyistä aiemmin
Kokoomus tahtoo aloittaa vieraiden kielten opettamisen lapsille nykyistä aikaisemmin. Tutustuminen vieraisiin kieliin pitäisi puolueen mukaan aloittaa jo varhaiskasvatuksessa, ja peruskoulussa ensimmäisen vieraan kielen opinnot tulisi aloittaa nykyistä aikaisemmin.
Myös koulujen vieraiden kielten tarjontaa pitäisi laajentaa.
Kieliopintojen aikaistaminen on osa kokoomuksen tavoitteita koulutuksen kehittämiseksi. Kokoomus julkaisi koulutusta koskevat tavoitteensa tänään.
Turun Sanomat (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/754726/Kokoomus+aloittaisi+lasten+kieliopinnot+nykyista+aiemmin)
Quote from: Iloveallpeople on 05.04.2015, 14:18:52
Nyt kokoomus ehdottaa pakkoruotsia jo esikoulusta alkavaksi:
Puolueen sivuilta ei löydy tästä sen tarkempaa tietoa.
Quote from: STT 5.4.2015
Kieliopintojen aikaistaminen on osa kokoomuksen tavoitteita koulutuksen kehittämiseksi. Kokoomus julkaisi koulutusta koskevat tavoitteensa tänään.
Opintojen aikaistamisen lisäksi koulujen vieraiden kielten tarjontaa pitäisi laajentaa, sanoo kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo.
- Vieraiden kielten tarjonta kouluissa on supistunut parissakymmenessä vuodessa murto-osaan entisestä. Englannin ja ruotsin rinnalle tarvitaan vahvaa osaamista monissa muissa kielissä ranskasta kiinaan, Vahasalo sanoo.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo puhuu höpöjä, aivan kuten pakkoruotsimietinnön yhteydessä. Ei vieraiden kielten
tarjonta ole supistunut murto-osaan, vaan tarjontaa lienee yleisesti ottaen jopa aiempaa enemmän, tosin alueen mukaan rajusti vaihdellen. Vapaaehtoisen C-kielen tarjonta on voinut vähentyä osassa Suomea siksi, että on vaikeuksia saada kasaan vaaditun kokoisia opetusryhmiä. Kyse ei kuitenkaan ole tarjonnasta vaan kysynnästä. Vapaaehtoinen kieli valitaan selvästi harvemmin kuin parikymmentä vuotta sitten.
Vieraiden kielten tarjonnan lisääminen ei käännä vapaaehtoisen C-kielen valitsemista nousuun, vaan laskutrendi tulee jatkumaan. Joko peruskouluun määrätään myös kolmas pakollinen kieli, mitä ei varmaan juuri kukaan halua, tai sitten koululaisten annetaan valita myös ruotsin (joka on peruskoulun ainoa yksittäinen kaikille pakollinen kieli) tilalle vapaavalintainen muu kieli, mikä monipuolistaisi kieliosaamisen kertaheitolla aivan uudelle tasolle.
Eli A vai B, kumpi on kokoomuksen vastaus? Arvaan, että C, puhutaan ja puuhastellaan jotain ympäripyöreää, jotta ei tarvitsisi puhua pakkoruotsista. Koululaiset ja suomalainen työelämä elävät tämän valinnan seurausten kanssa ainakin 2060-luvulle asti.
Ylen vaalikoneessa Alexander Stubb sanoo:
Kannatan mallia, jossa heti ensimmäiseltä luokalta aloitettaisiin yksi vieras kieli ja toinen kotimainen. Kuudennen luokan jälkeen saisi vapaasti valita, mitä kieliä jatkaa tai haluaako vaihtaa jonkin kielen toiseen.
Muissa yhteyksissä Stubb on toivonut myös kielikylpypäiväkotien levittämistä ympäri Suomea.
Stubb siis ehdottaa mittavia julkisten menojen lisäyksiä opetussektorille, yltiöpäiseen kielenopetuksen lisäämiseen, vaikka hän toisaalta sanoo, että julkisiin menoihin pitää tehdä 6 miljardin leikkaukset.
Stubb ei tajua, että julkisella rahalla toteutettavan kieltenopetuksen pitää olla tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta, ja sen pitää vastata todellisiin kielten osaamistarpeisiin.
Quote from: valkovuokko on 05.04.2015, 16:53:44
Ylen vaalikoneessa Alexander Stubb sanoo:
Kannatan mallia, jossa heti ensimmäiseltä luokalta aloitettaisiin yksi vieras kieli ja toinen kotimainen. Kuudennen luokan jälkeen saisi vapaasti valita, mitä kieliä jatkaa tai haluaako vaihtaa jonkin kielen toiseen.
Liekö tyhmyyttä vai röyhkeyttä, mutta Stubb tulee samalla myöntäneeksi, ettei nykyiselle pakkoruotsimallille ole hänenkään mielestään perusteita, eikä kaikilta koululaisilta tarvitse edellyttää peruskoulun päättyessä ruotsin osaamista. Stubbin malli poistaisi pakkoruotsin yläkoulusta, lukiosta ja korkeakouluista, ja samalla jouduttaisiin luopumaan myös ns. virkamiesruotsista. Eikä menisi kauankaan, kun pakkoruotsi lopetettaisiin myös alakoulusta.
Sopisi minulle, mutta eiköhän Stubb oikeasti hae sellaista kompromissia, että hänen mallistaan toteutetaan vain tuo ruotsin ensimmäiseltä luokalta aloittaminen.
Entä jos Rkp ei olisi istunut hallituksessa 36 vuotta yhteen soittoon? (http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/enta-jos-rkp-ei-olisi-istunut-hallituksessa-36-vuotta-yhteen-soittoon/?shared=76063-64adca55-500)
QuoteJoitakin omia ansioita tietysti on. Aivan aluksi haluamme kiittää puoluetta ruotsin kielen aseman säilyttämisestä. Tai pakkoruotsista, miten sen nyt haluaa nähdä. Toisesta kotimaisesta olisi tuskin tullut pakollinen peruskoulu-uudistuksessa ilman Rkp:tä. Silloinen eduskunnan sivistyslakivaliokunta ei suosittanut sitä.
On vaikeaa sanoa, olisiko pakollisuus poistettu laista, jos Rkp olisi siirtynyt myöhemmin oppositioon. Todennäköisesti olisi. Vaikka perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on ilmoittanut vastustavansa pakkoruotsia, varsinaisia kannattajia ei ole liikaa.
Itse asiassa kaikki Rkp:n omatkaan eduskuntavaaliehdokkaat eivät velvottaisi koululaisia deklinaatiotaivutuksiin. Sitoutumaton ex-räppäri ja sarjayrittäjä Juho "Jufo" Peltomaa kertoo Ylen vaaligalleriassa olevansa "kaikkea pakkoa vastaan."
Ylioppilaskirjoituksissa ruotsi on ollut valinnainen jo pitkään.
Muita kielipoliittisia saavutuksia on kielilaki, joka tuli voimaan vuonna 2004. Sen mukaan kaikkien viranomaisten on palveltava sekä suomeksi että ruotsiksi. Yksikielisen kunnan raja taas menee 3 000 ruotsinkielisessä asukkaassa.
En tiennytkään, että Suomen Kuvalehdessä työskentelee nykyään noin asenteellisia entisiä Ylioppilaslehden toimittajia. Toimittajana siis Aurora Rämö, joka muistetaan toisena osapuolena Ylioppilaslehden kuuluisasta bussimatkatempauksesta.
Muistakaapa tämä jatkossa:
QuoteAnna Svanljung kirjoitti HBL:ssä 29.3. ehdotuksesta, jonka mukaan suomen kieli alkaisi ruotsinkielisissä kouluissa vuosikurssilla 2 ja englanti (tai muu vieras kieli) vuosikurssilla 5 (vuosikurssin 4 sijaan). Hän vastustaa jyrkästi englannin myöhentämistä. Hän sanoo muun muassa, että "Mitä nuorempia lapset ovat, sitä helpompaa heille on oppia uutta kieltä. Tämän osoittavat kaikki tutkimukset."
Väärin. Tutkimuksissa tätä väitettä kutsutaan nimellä "early start fallacy" (aikaisen aloittamisen harhakäsitys). Se johtuu usein maallikkojen oletuksesta, että lapsi on oppinut paljon kielestä, jos hän selviytyy hyvin yksinkertaisista tilanteista ja ääntää kieltä niin, että se kuulostaa aidolta.
Ainoa seikka, jossa nuoremmat lapset ovat yleisesti ottaen parempia kun vanhemmat lapset ja aikuiset on, että he oppivat ääntämisen helpommin ja alussa ehkä hieman paremmin (..) Kaikessa muussa "kaikki tutkimukset" osoittavat, että vanhemmat lapset ja aikuiset ovat parempia vieraiden kielten oppimisessa muun muassa siksi, että heidän osaamisensa ja älylliset kykynsä ovat kehittyneempiä.
...
Svanljungin argumentti englannin kielen myöhentämisestä ei siis pidä paikkaansa. Tutkimuskirjallisuutta aiheesta löytyy kotisivujeni suuresta bibliografiasta: http://www.tove-skutnabb-kangas.org/en/Tove-Skutnabb-Kangas-Bibliography.html sekä aihetta käsittelevistä kirjoistani ja artikkeleistani.
Tove Skutnabb-Kangas
Filosofian tohtori, monikielisyystutkija, Lund, Ruotsi
Hbl: Argument mot senarelagd engelska håller inte (http://hbl.fi/opinion/lasares-brev/2015-04-07/747726/argument-mot-senarelagd-engelska-haller-inte) 8.4.2015
Yksi eniten käytetty pakkoruotsiin ja ruotsin kielen opetuksen aikaistamiseen liittyvä argumentti on ollut juuri se, että huonot tulokset ovat johtuneet siitä, että lapset ovat B-ruotsin 13-vuotiaina aloittaessaan "hankalassa iässä" ja nuorempina he oppisivat kielen helpommin. Ei siis pidä tyytyä perusteluun, että "kaikkihan sen tietävät", sillä kyse on yleisestä harhakäsityksestä, jonka tutkimus on kumonnut.
13-vuotias on siinä hankalassa iässä jossa alkaa maistaa syötetyn paskan.
Ruotsin vastenmielisyydelle on monta selittävää tekijää, mutta kaiken takana on tarpeettomuuden ja pakon yhdistelmä. Pakkomatikasta yms horisevat eivät pysty osoittamaan YHTÄKÄÄN toista, vaikeampaakaan kouluainetta jota teinit vastustaisivat. Aikuisetkaan eivät vastusta mitään ainetta; miksi vastustaisivat kun uskonnostakin pääsee eroon ilmoittautumalla ei-kirkkoonkuuluvaksi.
Joku ei tykkää liikunnasta, joku saa näppyjä kemiasta, jotain ei kiinnosta maantieto. Ruotsi on silti ainoa aine jota vastustetaan. Gå figure.
Tästä tulee sanomista:
QuoteSuunnitelma X
Pakollisesta kouluruotsista käytävässä keskustelussa on jotain suunnattoman typerää ja epä-älyllistä. Selvää on se, että asia-argumentteja ei ole juuri käytetty. Enimmäkseen on ollut kyse tunteista, vähemmistön kouristuksista ja, mitä kielienemmistöön tulee, tahdosta esiintyä liberaalina.
Voimme ensin tarkastella mitä pakollinen kouluruotsi oikein on. Joissakin keskusteluissa sana pakollinen jää pois, eli puhutaan vain kouluruotsin lakkauttamisesta. Ehkä kyse on huolimattomuudesta, mutta ei ihan harvoin tarkoituksenmukaisuussyistä. Ne oppilaat, jotka eivät hakeudu korkeampaan koulutukseen, saavat uusien suunnitelmien mukaan opetusta kaksi viikkotuntia neljän vuoden ajan, lähinnä yläkoulussa. Huonosti motivoituneille oppilaille tämä tarjoaa hyvin alkeellisen kielitaidon.
Voimme esimerkiksi verrata hieman vanhempaan suomenkielisten ylioppilaiden sukupolveen, siis heihin, jotka kirjoittivat ruotsin ylioppilaskirjoituksissa. Olemme kaikki kohdanneet heitä, henkilöitä suhteellisen korkeissa viroissa, jotka silmää räpäyttämättä sanovat, että eivät puhu ruotsia. Siitä huolimatta, että kirjoittivat ruotsin ylioppilaskirjoituksissa.
Pakollisen ruotsin yhdistäminen Suomen lainsäädännön takaamiin palveluihin on siksi älyllisesti kestämätöntä. Edes ylioppilasruotsi ei ole antanut riittäviä taitoja.
Sen sijaan vapaaehtoinen kiinnostus ruotsiin antaisi aivan erilaiset lähtökohdat. Siinä on kaksi tapaa, jotka voisi toteuttaa rinnakkain. Ensimmäinen koskee kielten opetusta yleensä. Kieliprofessori Fred Karlsson on selvittänyt perustavanlaatuisia olosuhteita lasten kyvylle oppia kieliä. Noin yhdeksän vuoden iässä aivoissa tapahtuu tiettyjä fysiologisia muutoksia, ja lapsi menettää kyvyn intuitiiviseen helppouteen kielen oppimisessa. Kielten oppimisessa omaksutaan aikuisten malli, toisin sanoen siitä tulee vaikeaa, vastakohtana varhaislapsuuden leikkisyydelle ja luonnollisuudelle.
Siksi varhaisessa kouluopetuksessa pitäisi panostaa kieliin niin monin tavoin kuin mahdollista. Kielikylvyt, ystäväkoulut, kielenopetuksen varhaistaminen alakoulussa yhä aikaisemmaksi.
Toinen ja tehokas tapa olisi, että kaikki kirjoittaisivat äidinkielen ohella kaksi kieltä ylioppilaskirjoituksissa. Englanti olisi varmasti useimpien ykkösvalinta. Mutta sen jälkeen ruotsi kokisi todennäköisesti renessanssin. Kaikki kunnia saksalle, ranskalle ja venäjälle, mutta ne ovat vaikeita kieliä, joita kuulee maassamme hyvin vähän. Ruotsin valitseminen olisi varmasti luonnollista monille.
Tuloksena olisi parempi ruotsin taito useammille suomenkielisille ja paremmat ruotsinkieliset palvelut suomenruotsalaisille. Palvelut, jotka eivät lainsäädännöllisesti liity mitenkään pakolliseen ruotsiin.
RKP:n paniikinomaisen takertumisen pakolliseen ruotsiin täytyy johtua jostain aataminaikaisesta tunteesta, että me suomenruotsalaiset emme oikeastaan kuulu Suomeen, elleivät suomenkieliset myönny pakolliseen ruotsiin. Poliittisesti katsottuna idioottimaista ja haitallista. (käännös)
Geo Stenius
on toimittaja periferiassa.
Hbl: Geo Stenius: Plan X (http://hbl.fi/opinion/i-dag/2015-04-07/745636/plan-x) 7.4.2015
edit: Stenius kirjoittaa, että ruotsin opetusta tulee olemaan peruskoulussa kaksi viikkotuntia neljänä vuonna. Tämä pitää paikkansa vain niiden kuntien osalta (ainakin Helsinki), jotka lisäävät opetussuunnitelmassaan ruotsille kaksi ylimääräistä viikkotuntia. Normaalin opetussuunnitelman mukaan viikkotunteja tulee olemaan ensi vuodesta lähtien kahtena vuonna yksi ja kahtena vuonna kaksi. Pedagogien mukaan kielen oppimiseen tarvitaan vähintään kaksi viikkotuntia, kun taas yksi viikkotunti riittää vain saavutetun kielitaidon ylläpitämiseen.
QuoteSen sijaan Reino Holopainen on pysähtynyt vaalikojulle keskustellakseen Anette Karlssonin (SDP) kanssa kouluruotsista. Holopainen on pettynyt, että enemmistö Sosialidemokraateista äänesti vapaaehtoista kouluruotsia ajavaa kansalaisaloitetta vastaan.
– Muut kielet, kuten englanti, ranska, saksa, venäjä, ovat paljon tärkeämpiä kuin ruotsi, mutta siitä huolimatta niiden opiskelu alkaa myöhemmin, sanoo Holopainen.
– Mutta ruotsi on kuitenkin toinen kansalliskielemme. Tasa-arvo on tärkeää kielenopetuksessa, vastaa Karlsson.
Keskustelusta tulee oikein rakentava, mutta Holopainen ei anna periksi. Hän haluaa äänestää ehdokasta, joka on hänen kanssaan samaa mieltä kouluruotsista.
...
(kuvateksti)
Anette Karlsson yrittää ylipuhua Reino Holopaista kouluruotsin tärkeydestä. "Ei pelkällä ruotsilla pärjää. Muut kielet ovat paljon hyödyllisempiä", vastustaa Holopainen (käännös)
Hbl: Nu börjar valslutspurten 8.4.2015
QuoteVille Niinistö puhuu lämpimästi pakollisen kouluruotsin puolesta. Kieliopinnoissa pitäisi olla enemmän valinnanvapautta, oppilaiden olisi voitava esimerkiksi aloittaa kahden vieraan kielen lukeminen samanaikaisesti tai aloittaa ruotsi myöhemmin. Mutta lapsilla on oltava oikeus opiskella molempia kansalliskieliä.
– On mahdotonta, että 13-vuotias tietäisi, mitä seurauksia myöhemmin tulee ruotsin valitsematta jättämisestä. Se vaikuttaa esimerkiksi työllistymismahdollisuuksiin. (käännös)
Hbl: Gröna siktar på nästa regering (http://hbl.fi/nyheter/2015-04-08/748176/grona-siktar-pa-nasta-regering) 8.4.2015
Niinistö olisi siis armollisesti valmis lyhentämään peruskoulun pakkoruotsia nykyisestä, jolloin tulokset olisivat vielä nykyistäkin kehnommat, jos se edes on mahdollista. Myöhempään työllistymiseen kahden vuoden pikaopintojen vaikutus olisi minimaalinen, kun edes korkeakoulutason virkamiesruotsi yhteensä seitsemän vuoden opintoineen ei ole taannut osaamista. Käytännön kielitaito on Niinistönkin mallissa toissijaista, mutta pakko pitää säilyttää vaikka nimittämällä sitä
oikeudeksi tai
tasa-arvoksi, kuten Anette Karlsson tekee.
Ehdotonta pakkoruotsia kannattaessaan Niinistö asettuu vastustamaan oman puolueensa kielipoliittista linjausta, joka sallisi alueelliset poikkeukset pakkoruotsista. Samoin teki Vihreiden eduskuntaryhmän selvä enemmistö äänestäessään alueellisia kokeiluja vastaan.
Quote"Pohjola on paras argumentti ruotsin kielen puolesta Suomessa"
Presidentti Martti Ahtisaari oli yksiselitteinen alustaessaan Folktingetin keskustelua "Ruotsin kieli Suomessa".
– Ei pidä ajatella, että työ on valmis, kun on hyvä strategia, ja että se takaisi elävän kaksikielisyyden, sanoi Martti Ahtisaari.
Yli sata ihmistä oli kokoontunut Säätytalolle kuullakseen Ahtisaarta, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) ja seitsemän puolueen ehdokkaita. Teemana oli kansalliskielistrategiamme, joka perustuu Folktingetin ohjelmaan kahdesta elävästä kansalliskielestä, niin sanottuun Ahtisaari-raporttiin.
Ahtisaari muistutti, että kysymys on muustakin kuin ruotsin kielestä Suomessa, nimittäin pohjoisesta ulottuvuudesta ja kilpailuedusta. Hän oli tyytyväöinen eduskunnan päätökseen sanoa kyllä kouluruotsin jatkamiselle.
– Se osoittaa syvää ymmärrystä, joten ehkä kansalliskielistrategialla on jo ollut vaikutusta.
Kokoomuksen Juhana Vartiaisen mielestä repivän keskustelun kouluruotsista on täytynyt olla lannistavaa opettajille. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund toisti näkemyksensä, että seuraavan hallituksen on kunnioitettava eduskunnan päätöstä. Perussuomalaisten Markku Saarikangas ei ollut samaa mieltä.
– Me emme tiedä, mitä vaaleissa tapahtuu. Strategia on suurimmaksi osaksi ihan ok, mutta kysymys kuuluu, tarvitsemmeko kouluruotsia vai emme, sanoi Saarikangas, jonka mielestä asiasta on tehty suurempi kuin mitä se on Perussuomalaisille.
Laura Peuhkuri (KD) peräänkuulutti vaihdon tehostamista luokkaretkin ja leirikouluin.
– Olen erittäin huolestunut ajatuksesta vaihtaa ruotsi venäjään, sanoi Peuhkuri, joka kasvoi Tammisaaressa, mutta asuu Lappeenrannassa.
Vihreiden Pekka Haavisto pitää koulukielikokeilua ongelmallisena työmarkkinoiden kannalta. On riski, jos ei opi kansalliskieliä, hän sanoi.
– Tärkeintä on saada elävä kieli ja tilanteita, joissa ruotsia voi käyttää, sanoi SDP:n Reijo Paananen.
"Pohjola on erittäin houkutteleva"
Vartiainen katsoo, ettei yksimielisyys strategian tavoitteista riitä.
– Meidän ei tarvitse vakuuttaa tätä seurakuntaa, vaan nuoret. Mitä minun pitäisi kertoa 16-vuotiaalle pojalleni, kysyi Vartiainen, ja vastasi itse omaan kysymykseensä:
– Meillä on muissa pohjoismaissa vaurautta, työmarkkinat, jotka kasvavat niin että paukkuu.
Olli Rehn (Kesk) uskoo, ettei kyse ole vain elinkeinoelämästä, vaan myös esimerkiksi puolustusyhteistyöstä.
– Ruotsin kieli on silta pohjoismaiseen yhteistyöhön, strateginen etu. (käännös)
Hbl: "Norden är bästa argumentet för svenska i Finland" (http://hbl.fi/nyheter/2015-04-08/748781/norden-ar-basta-argumentet-svenska-i-finland) 8.4.2015
QuotePääkirjoitus: Viihtyisää mutta sekavaa ruotsin kielestä
Folktingetin seminaarin keskustelulle ruotsin kielestä Suomessa oli ominaista hyvä tahto ja konkreettisten vastausten vähyys.
Yhteen kysymykseen tuli kuitenkin konkreettinen vastaus. Seitsemästä nykyisestä eduskuntapuolueesta kaikkien paitsi Perussuomalaisten mielestä kysymys pakollisesta kouluruotsista on loppuunkäsitelty, kun eduskunta kuukausi sitten äänesti kansalaisaloitteen nurin. Vain Perussuomalaisten Markku Saarikangas katsoi, että asiaa ei ole haudattu. Monet kannattivat kielenopetuksen reilua aikaistamista.
Vasemmistoliitto puuttui keskustelusta, koska puolue ei reagoinut kutsuun ja muistutuksiin. Carl Haglund (RKP) oli ainoa puoluejohtaja, joka oli paikalla. Monet puolueet olivat kuitenkin lähettäneet eturivin edustajia, kuten SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen, Keskustan Olli Rehn, Vihreiden Pekka Haavisto, Kokoomuksen Juhana Vartiainen ja KD:n varapuheenjohtaja Laura Peuhkuri.
Ennen viime eduskuntavaaleja Folktinget lobbasi menestyksekkäästi kansalliskielistrategian puolesta. Valmistelutyö kerättiin Ahtisaari-raporttiin. Kansalliskielistrategia kirjattiin hallituksessa Kataisen ohjelmaan ja valmistui joulukuussa 2012. Se on ainutlaatuinen dokumentti Suomen kansalliskielien vahvistamiseksi sekä hallinnossa että arjen tasolla. Kysymys ensimmäisen kansalliskielistrategian jatkosta ei valitettavasti saanut mitään konkreettisia vaan vain melko epämääräisiä vastauksia. Strategia ei sido uutta hallitusta.
Keskustelun ilmapiiri oli hyväntahtoinen, jopa tuttavallinen. Juhana Vartiaiselle on annettava tunnustusta hänen yrityksestään käynnistää keskustelua siitä, että kaikesta huolimatta on olemassa konkreettisia ongelmia, jotka olisi ratkaistava, kuten esimerkiksi se, että suomenkielisten oppilaiden motivaatio opiskella ruotsia on usein huono. Jäi siis epäselväksi, aikooko mikään puolue – paitsi RKP – ajaa jatkoa kansalliskielistrategialle. Kysymys on ajankohtainen, koska kansalliskielistrategiaa, ja muita ruotsin kieltä ja kaksikielisyyttä koskevia kysymyksiä, on ajettava hallituksessa aktiivisesti. Pelkkä hyvä tahto ei riitä.
Susanna Ginman
Hbl: Mysigt men flummigt om svenskan (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-04-09/748666/mysigt-men-flummigt-om-svenskan) 9.4.2015
Ei pakkoruotsiasiaa ole sillä haudattu, että muiden puolueiden edustajat nyökkäilevät ajatukselle Folktingetin järjestämässä tilaisuudessa. Perussuomalaiset puolueena vastustaa, Keskusta ja osa Kokoomusta kannattavat alueellisia kokeiluja, ja SDP:kin saa vaaleissa huomata, ettei sen kansanedustajien kuukauden takainen äänestyskäyttäytyminen ole jäänyt huomaamatta.
75 prosenttia kansasta haluaa lopettaa pakkoruotsin, suurin osa nykyisistä kansanedustajista ilmoitti ennen viime vaaleja vastustavansa sitä (mm. Folktingetin seminaarissa pakkoruotsia puolustanut Juhana Vartiainen väittää vaalikoneessa vastustavansa pakkoruotsia), mutta siitä huolimatta kansalaisaloite kaatui äänestyksessä selvin luvuin. Totta kai asia nostetaan esille yhä uudestaan ja uudestaan niin kauan, että valinnanvapaus toteutuu.
Quote from: Roope on 09.04.2015, 12:35:32
...clips...
75 prosenttia kansasta haluaa lopettaa pakkoruotsin, suurin osa nykyisistä kansanedustajista ilmoitti ennen viime vaaleja vastustavansa sitä (mm. Folktingetin seminaarissa pakkoruotsia puolustanut Juhana Vartiainen väittää vaalikoneessa vastustavansa pakkoruotsia), mutta siitä huolimatta kansalaisaloite kaatui äänestyksessä selvin luvuin. Totta kai asia nostetaan esille yhä uudestaan ja uudestaan niin kauan, että valinnanvapaus toteutuu.
Ikävä kyllä kansalaisaloitteen eduskuntaäänestys on vaiettu täysin. Jopa Perussuomalaisten puolelta. Suurin osa äänestäjistä jotka ovat äänestäneet esim. SDP ehdokasta ei varmasti tiedä että heidän äänestämänsä henkilö valehteli, ja valehtelee taas uudestaan.
Perussuomalaiset sai pallon pilkulle mutta ei uskaltanut potkaista.
QuoteRkp:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo, että perussuomalaiset ei ole Rkp:lle lempivaihtoehto hallituskumppanina. Hän vastaa perussuomalaisten Sampo Terhon kommenttiin, jonka mukaan hankalin hallituskumppani perussuomalaisille olisi Rkp.
Terho sanoi HSTV:ssä aamupäivällä, että Rkp on hankala kumppani nimenomaan kielipolitiikan vuoksi.
"Meillä luki vaaliohjelmassa, että tavoitellaan ruotsin kielen vapaaehtoisuutta. Myös kansalaisten enemmistö haluaa sen vapaaehtoiseksi", Terho sanoi.
Haglundin mielestä olisi ihmeellistä, jos ruotsin kielen pakollinen lukeminen nousisi esiin vielä hallitusneuvotteluissa.
"Se asia on käsitelty. Olisi ihmeellistä jos siihen vielä puututaan, kun eduskunta on juuri päättänyt asiaa koskevasta kansalaisaloitteesta."
Haglundin mielestä asian kaivaminen esiin olisi "kansanvallan halveksimista".
"Muistuttaisin perussuomalaisille, että Rkp on vaalien voittaja, perussuomalaiset häviäjä. Vihreät, Rkp ja keskusta ovat voittajia."
Helsingin Sanomat: Haglund: Perussuomalaiset ei ole lempivaihtoehto (http://www.hs.fi/politiikka/a1429495138442) 20.4.2015
Quote from: Tatu on 09.04.2015, 13:56:38
Quote from: Roope on 09.04.2015, 12:35:32
...clips...
75 prosenttia kansasta haluaa lopettaa pakkoruotsin, suurin osa nykyisistä kansanedustajista ilmoitti ennen viime vaaleja vastustavansa sitä (mm. Folktingetin seminaarissa pakkoruotsia puolustanut Juhana Vartiainen väittää vaalikoneessa vastustavansa pakkoruotsia), mutta siitä huolimatta kansalaisaloite kaatui äänestyksessä selvin luvuin. Totta kai asia nostetaan esille yhä uudestaan ja uudestaan niin kauan, että valinnanvapaus toteutuu.
Ikävä kyllä kansalaisaloitteen eduskuntaäänestys on vaiettu täysin. Jopa Perussuomalaisten puolelta. Suurin osa äänestäjistä jotka ovat äänestäneet esim. SDP ehdokasta ei varmasti tiedä että heidän äänestämänsä henkilö valehteli, ja valehtelee taas uudestaan.
Perussuomalaiset sai pallon pilkulle mutta ei uskaltanut potkaista.
Tässä nyt on ollut jo kauan merkittävämpiäkin asioita kyseessä kuin pelkkä valinnanvapaus.
Suomella ei ole varaa ollut pakkoruotsiin enää vuosiin. Vielä kauan sitten, kun kansa oli vielä nykyistäkin enempi kiinni turpeessa tai turpa suossa, kielitaidolla oli vähempi merkitystä. Suurin osa meistä ei ole kuitenkaan niin vanhoja että olisivat sitä aikaa nähneet.
Otin varman päälle ja äänestin Muutospuoluetta joka kannattaa kansalle valtaa.
Toivon tottakai, kuten kaikki muutkin, että Perussuomalaiset ottaisi tämän asian asiakseen ja lopettaisi pelkäämisen. Tapahtuuko niin, selvinnee pian. Keskustasta on sanontoja olemassa.
Maikkarin maanantain aamulähetyksessä entinen Hesarin, nykyinen Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen (Kesk) totesi hallituksen muodostamisesta, että RKP on välttämättä otettava mukaan, koska "Suomen turvallisuuden kannalta läntinen, pohjoismainen puolustusyhteistyö on todella merkittävä asia". Pentikäisen mukaan muut puolueet ovat "laiminlyöneet pohjoismaisia suhteita", ja "kielitaidossa on puutteita". Siksi "RKP:n asema puoluekentällä vahvistuu", ja "myös ruotsin kielen asema vahvistuu Suomessa sen vuoksi".
Toimittajat eivät tarttuneet Pentikäisen sekoiluun.
Quote from: Roope on 22.04.2015, 01:20:12
Maikkarin maanantain aamulähetyksessä entinen Hesarin, nykyinen Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen (Kesk) totesi hallituksen muodostamisesta, että RKP on välttämättä otettava mukaan, koska "Suomen turvallisuuden kannalta läntinen, pohjoismainen puolustusyhteistyö on todella merkittävä asia". Pentikäisen mukaan muut puolueet ovat "laiminlyöneet pohjoismaisia suhteita", ja "kielitaidossa on puutteita". Siksi "RKP:n asema puoluekentällä vahvistuu", ja "myös ruotsin kielen asema vahvistuu Suomessa sen vuoksi".
Toimittajat eivät tarttuneet Pentikäisen sekoiluun.
RKP on siis ainoa puolue, jonka edustajat osaavat ruotsia, vaikka kouluissa on ollut pakkoruotsi jo kymmeniä vuosia. Tämä jos mikä on todiste pakkoruotsin toimimattomuudesta!
Kuinka monta kiinantaitoista poliitikkoa eduskunnasta muuten löytyy? Jos Ruotsin kanssa ei voi tehdä yhteistyötä ilman ruotsinkielisiä, voidaanko Kiinan kanssa ylläpitää suhteita ilman kiinan puhujia?
Pentikäinen kuvittelee, että jos RKP jätetään pois hallituksesta, Ruotsi sanoo saman tien irti diplomaattisuhteet?
QuoteKesk-Ps-Kok-hallituksen kansanedustajat lopettaisivat pakkoruotsin. Tällaisen hallituksen edustajista 64 prosenttia on samaa mieltä vaalikoneessa väitteestä "Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua".
http://www.hs.fi/politiikka/a1305947984162
RKP pyrkii hallitukseen päästessään taas kävelemään kansan tahdon yli.
Quote from: Jaakko Sivonen on 22.04.2015, 05:23:31
QuoteKesk-Ps-Kok-hallituksen kansanedustajat lopettaisivat pakkoruotsin. Tällaisen hallituksen edustajista 64 prosenttia on samaa mieltä vaalikoneessa väitteestä "Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua".
http://www.hs.fi/politiikka/a1305947984162
RKP pyrkii hallitukseen päästessään taas kävelemään kansan tahdon yli.
Pohjois-Koreassakin on koko ajan sama puolue vallassa, miksi ei sitten Suomessa?
QuotePääkirjoitus: Itsestäänselvyys joka on tunnustettava
Jos Suomi haluaa hyödyntää pohjoisen investointi- ja työmahdollisuudet, ruotsin taitoja on parannettava.
Itsestäänselvyyksiä ei pitäisi tarvita toistaa. Se koskee myös kansalliskielten asemaa maassamme. Erityispiirre Suomessa on kuitenkin unohtaa toisen kansalliskielemme – ruotsin – merkitys siten, että puhutaanhan Ruotsissakin englantia, ja norja ja tanska ovat joka tapauksessa liian vaikeita ymmärtää myös ruotsia osaaville. Ruotsin kieli nähdään ikään kuin päälle suihkutettavana hajuvetenä, tarkoitettu kulttuuri-ihmisille ja kulttuurikäyttöön.
Kun tarkastellaan taloutta ja työpaikkoja tulee toinen ääni kelloon. Kun Suomesta tuli EU:n jäsen ja Brysselin työpaikat avautuivat, korostettiin ranskan taitoa. Kun taloudellinen toiminta idässä lisääntyi, kasvoi myös into venäjän taitoon. Erittäin yksinkertaistettu johtopäätös on, että ruotsi liittyy kulttuuriin, ranska diplomatiaan ja venäjä töihin. Kaksi tämänvuotista raporttia nitistää ruotsin kielen myytit, sikäli kuin niitä on olemassa. Mikään ei ole tervetulleempaa kuin annos pragmaattista päättelyä.
Sekä entinen pääministeri Paavo Lipponen että Risto E.J. Penttilä, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, eivät ole kirjoittaneet raporttejaan ainoastaan ruotsin kielen asemasta. Lähtökohtana Penttilän Tillväxt från norr -raportissa ja Lipposen Pohjoinen tahtotila -raportissa on, kuinka suomalaiset voisivat saada enemmän töitä pohjoisessa ja Suomen mahdollisuudet ottaa EU:n johtava asema arktisessa strategiassa.
[...]
Osaajakeskusmallin suhteen asiantuntijat korostavat, että "ruotsin taito avaa työllistymismahdollisuuksia alueella, joka on sekä maantieteellisesti että taloudellisesti kaksi kertaa niin suuri kuin Suomi"
Asiantuntijat vaativat Suomen uutta hallitusta "edistämään ruotsin opetusta koko koulutusjärjestelmässä, ja erityisesti ammattikouluissa ja ammattikorkeakouluissa".
Lipponen taas korostaa tarvetta panostaa enemmän ruotsin opetukseen peruskoulussa. Mutta molemmissa tapauksissa se antaa paremmat mahdollisuudet saada työpaikka. Eikä kummassakaan tapauksessa vähätellä muiden kielten merkitystä, mukaan lukien englanti ja venäjä.
[...]
Todennäköisesti se onnistuisi, sillä kaikki asettavat työpaikat ja investoinnit ensisijalle. Miksi kyseenalaistaa kansalliskielen asemaa, kun se muodostaa siteen Pohjoismaihin ja työpaikkoihin. (käännös)
Hbl: En självklarhet som ska erkännas (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-04-22/752379/en-sjalvklarhet-som-ska-erkannas) 22.4.2015
QuoteRuotsin kieli nähdään ikään kuin päälle suihkutettavana hajuvetenä, tarkoitettu kulttuuri-ihmisille ja kulttuurikäyttöön.
No ei ihan hajuvetenä. Tuoksuvana ja värikkäänä nesteenä kuitenkin.
Lukuja Suomesta Ruotsiin töihin muuttavista? Heidän osuutensa kaikista (KAIKISTA) peruskoulun käyneistä?
Järjetön hukkainvestointi, ei järkiperusteita.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015050419624738_uu.shtml
Näin asiat hoidetaan Ruotsissa. Suomeksi vihkiminen kielletään.
Kaiken kaikkiaan tuo aloite ruotsin kieli valinnaiseksi, oli huonosti harkittu. Rkp hallituksessa, niin läpi menolla ei mitään mahkuja. Olisi kannattanut odottaa vaalit ja katsoa, josko vaikka rkp (kaikkien yllätykseksi) olisi oppositiossa.
Ei muuta kuin uutta aloitetta sisään vaan.
Quote from: Faidros. on 04.05.2015, 09:12:32
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015050419624738_uu.shtml
Näin asiat hoidetaan Ruotsissa. Suomeksi vihkiminen kielletään.
QuotePastori Rekolan arvion mukaan asiassa ei ole ollut suomenkielisten osalta ongelmaa.
- Jotkut muunmaalaiset eivät ole ehkä ymmärtäneet, mistä vihkitoimituksesta on kyse.
Niin tai näin. Rekola pitää vaatimusta loukkaavana kansallisille vähemmistöille.
Ruotsin vähemmistölaki ei päde tässä asiassa.
- Kielilain mukaan ruotsinkieli on hallinnon ja tuomioistuinten virallinen kieli. Yksityiset ihmiset saavat olla viranomaisiin yhteydessä suomenkielellä, mutta viranomaisten tulee juridisissa asioissa puhua ruotsia.
Boldilla olennainen. Ruotsissa vain ruotsiksi toimitettu on laillisesti sitova, ja niin pitää ollakin. Muuten avataan ovi kaikenlaiselle väärinkäytökselle ja monikulttuuriselle eivaiskaan-kikkailulle.
Jos haluaa suomeksi naimisiin, pitää tulla Suomeen vihittäväksi. Assyyriaksi Assyyriassa. Ihme että edes tässä yhdessä asiassa ruotsalaiset tekevät oikein. Kun muuten annetaan periksi kaikessa. Ehkä kirkolliset asiat ovat viimeinen paikka jossa voidaan soveltaa omaa lakia ilman pelkoa muslimien pöyristymisistä. Juridisia asioita hoidetaan tietysti pääasiassa oikeudessa, maistraateissa ja virastoissa, ja näissähän rikkauksilla on tulkit. Viranomainen joka alkaa selittää lakia jollain bingobangokielellä rikkoo siis lakia ja asiakkaan oikeuksia.
Luonnollisesti on ihan sama mitä loruja kirkossa loilotetaan ja millä kielellä. Esim Ranskassa vain siviilivihkiminen on virallinen, kirkkoon saa mennä jos kiinnostaa.
Quote from: possu on 04.05.2015, 10:21:46
Ei muuta kuin uutta aloitetta sisään vaan.
Hyvä olisi ollut laittaa heti kun edellisellä pyyhkivät takamustaan. Onnistuivat vielä huijaamaan johonkin venäjän kielen pakko- kokeiluun osan kansanedustajista kannattajiksi, nyt kun Venäjä ollut kovin esillä.
Josko olisi vain vapaaehtoinen se kielivalinta.
Mikäli jotain on ihan pakko pakolla opettaa, niin virolaisiahan maassa on paljon. Kielikin sukulaiskieli. Eniten matkustavat suomalaiset Viroon. Minkäänlaista perustetta minkään muun pakolle on hankala keksiä, mutta Viron läheisyys ja kielen samankaltaisuus voisivat olla peruste sen opettamiselle. Vaikka se on lähellä, moniko osaa sitä sanaakaan?
QuoteRuotsinkielisten asiat hankalia jos RKP oppositiossa
Jännitys nousee ennen torstai-iltaa, jolloin hallitustunnustelija Juha Sipilä on luvannut ilmoittaa, mitkä puolueet osallistuvat hallitusneuvotteluihin. Keskusta ja Perussuomalaiset vaikuttavat löytäneen toisensa, eikä Timo Soini halua pieniä puolueita hallitukseen. Mutta kuinka ruotsinkielisten intressien suojeleminen onnistuu, jos RKP on ulkona?
...
– Olisi huolestuttavaa, jos RKP ei olisi hallituksessa (..) sanoo ministeri Pär Stenbäck.
Toinen suuri kysymys on Stenbäckin mukaan varmistaa, että vapaaehtoisen ruotsinopetuksen kokeilusta Itä-Suomessa ei tule pysyvää.
...
Toinen kysymys on se, mistä puolueesta tulee hallituksen kolmas suuri puolue. Stenbäck katsoo, että Kokoomukseen on muodostunut vahvempi ruotsivihamielinen ryhmä.
- En usko, että siitä tulee merkittävää niin kauan kuin Kokoomusta johtaa Alexander Stubb, sanoo Stenbäck.
Myös Jan Sundberg, Helsingin yliopiston valtiopolitiikan professori, pitää SDP:tä parempana vaihtoehtona ruotsinkielisten näkökulmasta kuin Kokoomusta. (käännös)
Hbl/STT: Svenska frågor knepiga med SFP i opposition (http://hbl.fi/nyheter/2015-05-06/754259/svenska-fragor-knepiga-med-sfp-i-opposition) 6.5.2015
RKP ei edes yritä teeskennellä, että kokeilun tuloksilla olisi heille jotain merkitystä.
Niil on ny hätä käres.
Uutisissa on tänä aamuna toitotettu, että Perussuomalaiset haluavat tehdä maastamme yksikielisen.
Mikä on täysin paskapuhetta. Että tuo olkiukkoilu on muotia. Mitä pitäisi ajatella valtamediasta joka sortuu sarjatulella alkeelliseen argumentaatiovirheeseen täysin systemaattisesti?
"Venäjänkielen ja arabiankielen opiskelu hyödyttää terroristien kanssa käytävissä neuvotteluissa, ruotsi ei niinkään"
Taisin tajuta mikä yhdistää muutamaa asiaa. Ruotsinopettajistani öpaut puolet tuntui kohtelevan minua kuin paskaa. Kun samanlaista kokemusta ei ole ollut muista opettajista kuin ehkä lievästi parista englanninopettajasta, niin olen ihmetellyt tuota. Samoin olen ihmetellyt pakkoruotsin puolustajien argumentteja: "Onhan meillä pakkomatematiikkakin" ja "Nyt ruotsin tilalle ajetaan pakkovenäjää". Ja puolitoistavuotta olen lukenut ja analysoinut narsismia.
Nyt olen luultavasti hiffannut tuon, perusteluni:
Koulussa opiskelin ruotsia kuten muitakin aineita, ilman suuria intohimoja, ja olen kielissä aina ollut huono. Ilmeisesti tämä on ollut opettajille käsittämätöntä, että joku on ollut välinpitämätön ruotsia kohtaan, sillä onhan se kaikkein tärkein aine. Tämä selittäisi "onhan meillä pakkomatematiikkakin"-vertaukset, sillä eihän ilman kieltä matematiikka olisi tärkeää vaan perus ynnälaskut riittäisi. Koska osaanhan suomenkieltä, niin siksi en aikaisemmin tajunnut miksi pakkoruotsinpuolustajat käyttävät noin älytöntä argumenttia. Syynä on se, että ruotsin opettajilleni ruotsin oppiminen on ollut pääsy bättre piireihin, ja heitä järkyttää että kuinka joku voisi suhtautua ruotsiin muuten kuin että se on maailman tärkein asia ja sitä on tärkeintä oppia ensin.
Narsismia analysoidessani olen tajunnut näiden wannabe ruotsalaisten toimineen kuten narsisti toimii. He haluavat miellyttää yläpuolellaan olevia eli suomenruotsalaisia ja ovat heidän puudeleita. Narsisti ei ole vapaa vaan hänelle on tärkeä tietää ketkä on parempia ja ketkä huonompia. Ruotsintaitajat ovat parempia ja narsisti pyrkii heidän joukkoonsa. Narsistille on vain yksi totuus. Suomenkieliselle ruotsia opettavalle se on vain tavoite päästä parempien joukkoon. Tämä selkeästi viittaa siihen, että suomenkielisen ruotsintaitajan äiti tai isä on narsisti, ja se on saanut lapsen pyrkimään bättre ruotsinkielisten joukkoon, tehden hänestä itsestäänkin narsistin. Narsistien uhreista tulee läheisriippuvia ja muita ei-vapaita ihmisiä, joiden tavoite on saavuttaa ympäristön hyväksyntä. Tällainen ihminen muuttuu ainakin vähitellen narsistiksi, ja kontrollin saaneena kohtelee muita alempiarvoisempina ja vihaa (kadehtii) taipumattomia vapaita.
Kun ruotsinopettajat ovat vaipuneet tuollaiseen pysyvään totuuteensa, niin heistä on käsittämätöntä että joku voisi suhtautua ruotsin opetteluun välinpitämättömästi. Sam Vakninin kirjan mukaan narsisti osoittaa vihansa toiselle ylentääkseen itsensä toista paremmaksi. Mutta usein narsisti tekee tuon, koska kadehtii toista ja haluaa murskata vapauden.
Tähän olen päätynyt analyysissani: Ruotsinkielen puolesta puhujat kadehtivat ruotsia osaamatonta, koska hän on vapaa ruotsin kahleesta. Vapaa. Vapaa. Vapaa ruotsin kahleesta.
Quote from: oinas on 08.05.2015, 08:59:58
Uutisissa on tänä aamuna toitotettu, että Perussuomalaiset haluavat tehdä maastamme yksikielisen.
Toivottavasti haluavatkin. Onko perussuomalaisilla virallista (tai edes epävirallista) kantaa tähän?
Yle Areenasta: Stubb: Jag kommer att göra mitt allt för att försvara tvåspråkigheten (http://areena.yle.fi/1-2801899)
Voisiko joku suomentaa pätkän?
(http://kuvapilvi.fi/k/yiAa.jpg)
https://www.facebook.com/abdirahim.hussein/posts/10206979766116490?pnref=story
AdresinPAIKa?!!?!?
Onko Husu trolli vai idiootti? Olkoon kumpaa tahansa, miksi media ei nosta näitä mielipiteitä esille kuten kaiken maailman PS-varavaltuutettujen kohdalla? Median mielestähän Husu on kuitenkin raskaan sarjan intellektuelli ja poliittinen vaikuttaja.
Jos Husu on edes puoliksi tosissaan, hän linjaa tuossa somalien määrän kasvavan satoihin tuhansiin. Jopa Kepulla saattaisi olla sanansa sanottavanaan asiasta ja sen esittämisestä.
Veikeää Husulta on tietenkin se, ettei hän tiedä että somalien puhuma kieli on somali, ei suinkaan Somalia...
QuoteVem försvarar svenskan?
Svenska Folkpartiet lovar konstruktiv oppositionspolitik, men medger att det inte blir lätt att påverka besluten i regeringen. Samtidigt förbereder sig nu Folktinget för en mer framträdande roll för att försvara svenskans ställning.
Juha Sipilä, Timo Soini och Alexander Stubb säger ändå idag, med en mun, att den nya regeringen värnar om de svenskspråkigas intressen.
http://areena.yle.fi/1-2731382
Jos joku ruotsinkielintaitoinen sattuu kuuntelemaan, niin voisi laittaa jonkinlaista referaattia tänne.
Quote from: leo3 on 12.05.2015, 21:56:24
Quoteden nya regeringen värnar om de svenskspråkigas intressen.
http://areena.yle.fi/1-2731382
Tämähän on aivan eri asia kuin pakkoruotsin säilyttäminen.
Quote from: Petri_Petri on 09.05.2015, 07:18:50
Taisin tajuta mikä yhdistää muutamaa asiaa. Ruotsinopettajistani öpaut puolet tuntui kohtelevan minua kuin paskaa. Kun samanlaista kokemusta ei ole ollut muista opettajista kuin ehkä lievästi parista englanninopettajasta, niin olen ihmetellyt tuota.
Täytyy myöntää ruotsinopettajat olivat ne kaikkein vittumaisimmat opettajani peruskoulussa ja kaikkein hulluimmat yliopistossa.
Toki tämä on omakohtainen kokemus, mutta yhtään ainoaa täysjärkistä ruotsinopettajaa en koulunkäyntihistoriastani muista.
Myönnän suoraaan että vihaan edelleen joka ikistä niistä, vaikka ehkä ne tekivät vain työtään, mutta jopa näin "aikuisena" tuntuu että ko. henkilöt olivat mielenvikaisia ja poikkeuksellisen kiihkoja opettajiksi.
Mutta toisaalta jos asiaa analyyttisesti alkaa miettimään, niin kaikki ruotsinopettajat taisivat olla suomenkielisiä, ehkä yliopistossa oli joku syntyperäiinen ruotsinkielinen. Mutta jo se että joku suomenkielinen alkaa ruotsin kielen opettajaksi vaatii varmaankin jonkinlaista mielenhäiriötä, kun voisi valita jonkin järkevänkin aineen jota olisi voinut aikoinaan opiskella ja sittemmin opettaa. Ehkä tuolle alalle todellakin valikoituu ne patologiset hullut tapaukset.
Quote from: KTM on 12.05.2015, 22:07:35
[...]
Täytyy myöntää ruotsinopettajat olivat ne kaikkein vittumaisimmat...
Samat ovat tuntemukset...oli meinaan ruotsinmaikka sellainen täti-ihminen, että osasi käsitellä pojankoltiaisia. Kaikki yrittivät olla mielin kielin, etteivät vaan joutuisi opettajan nöyryyttämäksi. Mutta kaikesta huolimatta, kyllä siitä rääkistä jotain jäi mieleenkin, nimittäin: "Tre små troll, lekte med boll...ööö..och så vidare..."
Quote from: KTM on 12.05.2015, 22:07:35
Toki tämä on omakohtainen kokemus, mutta yhtään ainoaa täysjärkistä ruotsinopettajaa en koulunkäyntihistoriastani muista.
Omani oli erinomanen. Erittäin kiltti ja pitkäpinnainen ihmisten motivaatioongelmienkin kanssa. Aidosti tarhtoi että ihmiset oppisivat kieltä, mutta panosti siihen mukavasti siitä huolimatta, että useita ei kiinnostanut kuin pakosta ja myös ilmaisivat sen hänelle.
En sinällään ihmettele, että monista ruotsinopettajista tulee ikäviä ihmisiä kun ottaa huomioon sen epämotivoituneisuuden ja ärtymyksen mitä joutuvat vuodesta toiseen kohtaamaan aina uusien ja uusien oppilaiden suunnalta.
Siinäkin yksi syy laittaa stoppi sille hullutukselle.
Pikku propagandapläjäys. Tällä kertaa asialla Kauppalehti.
Pakkoruotsipuhe hämmentää - "Suomalaiset menettäisivät tämän edun"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/pakkoruotsipuhe-hammentaa---suomalaiset-menettaisivat-taman-edun/6GDNsRzW
Siinä taas joku joka luulee että ruotsin opetus halutaan lopettaa.
Vapaaehtoisuus tarkoittaa vapautta valita. Nytkö sama pikkukieli pitäisi edelleen syöttää väkisin koko ikäluokalle että voisivat sijoittua töihin Norjan lkratiivisille markkinoille? Verkostoitumaan skandinaaviksi?
Olettekos koskaan tulleet ajatelleeksi että pakkoruotsi tuli silloin kun tuhannet suomalaiset olivat jo menneet Ruotsiin töihin? Ehkä Ruotsin elinkeinoelämän vinkkauksesta?
Quote from: SerialSuicideBomber on 17.05.2015, 09:52:09
Pikku propagandapläjäys. Tällä kertaa asialla Kauppalehti.
Pakkoruotsipuhe hämmentää - "Suomalaiset menettäisivät tämän edun"
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/pakkoruotsipuhe-hammentaa---suomalaiset-menettaisivat-taman-edun/6GDNsRzW
Ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia ei voisi vähempää kiinnostaa puhuvatko suomalaiset ruotsia. Ja kun se meidän kouluruotsimme edes olisi oikeaa riikinruotsia. Aika harvoin unohdetaan se, että ruotsia ei lueta Ruotsin vaan tämän meidän kielivähemmistömme vuoksi.
SerialSuicideBomberin linkin takaa:
QuoteVerkostoitumisessa kielellä on keskeinen rooli. Yhteinen kieli "skandinaavi" olisi tarjolla. Sillä tarkoitettaneen sitä, että ruotsia, suomenruotsia, norjaa ja tanskaa puhuvat ymmärtävät toinen toisiaan. Tässä suomalaiset uhkaavat jäädä kelkasta.
Paskat. Puhun mielestäni aika hyvin ruotsia ja pärjään kyllä ruotsalaisten kanssa. Tanskalaisten kanssa en enää edes yritä, ei siitä vaan tule mitään. Jos tanskalaiselle puhuu ruotsia, hän voi kyllä ymmärtää sen mutta vastaa tanskaksi, ja sitä en taas itse ymmärrä... joten Tanskassa puhun englantia ja hyvin sitä puhuvat myös ne tanskalaiset, jotka tähän mennessä olen kohdannut.
Yksi pakkoruotsin kannattajien argumenteista ennen eduskunnan pakkoruotsiäänestystä oli, että Suomi on sitoutunut (Folktingetin junaileman) Ahtisaaren työryhmän kansalliskielistrategian kautta siihen, että ruotsin kielen asemaa ei heikennetä esimerkiksi luopumalla osittainkaan peruskoulun pakollisesta ruotsin opetuksesta. Nyt kun tuloillaan on uusi hallitus, samat piirit joutuvat myöntämään, että kyseessä on vain pelkkä strategiapaperi, ei mikään velvoittava laki. Voi hyvinkin olla, että Sipilä katsoo pääministerinä parhaaksi haudata koko kansalliskielistrategian, jonka voitaisiin väittää sitovan hallituksen käsiä esimerkiksi Itä-Suomeen kaavailluissa kielikokeiluissa.
Hallituksen linjauksia odoteltaessa Höblän huomisessa pääkirjoituksessa unelmoidaan tulevasta useamman vuoden heikosta talouskasvusta, jonka aikana yhä useammat suomalaiset kokisivat, että (pakollinen) ruotsin kieli vain laajentaa heidän henkilökohtaista osaamistaan, eikä tunnu lainkaan pakolta. On kuulemma tuoreissa pohjoismaisissa raporteissakin sanottu, että ruotsin kieli avaa portit pohjoismaisille työmarkkinoille. Uskottava se on. (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1845122.html#msg1845122)
Hbl: Nationalspråksstrategin prövas (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-05-21/756259/nationalspraksstrategin-provas) 22.5.2015
Quote from: Roope on 21.05.2015, 21:22:43
Hallituksen linjauksia odoteltaessa Höblän huomisessa pääkirjoituksessa unelmoidaan tulevasta useamman vuoden heikosta talouskasvusta, jonka aikana yhä useammat suomalaiset kokisivat, että (pakollinen) ruotsin kieli vain laajentaa heidän henkilökohtaista osaamistaan, eikä tunnu lainkaan pakolta. On kuulemma tuoreissa pohjoismaisissa raporteissakin sanottu, että ruotsin kieli avaa portit pohjoismaisille työmarkkinoille. Uskottava se on. (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1845122.html#msg1845122)
Hbl: Nationalspråksstrategin prövas (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-05-21/756259/nationalspraksstrategin-provas) 22.5.2015
Maahanmuuttajilta tulee siis vaatia molempien kotimaisten kielten hallintaa tai muutoin he menettävät mahdollisuutensa pohjoismaisille työmarkkinoillekin.
Maahanmuuttajien vapauttaminen pakkoruotsista on ollut siis suuri virhe tai sitten meille on valehdeltu pakkoruotsin tärkeydestä.
Quote from: Roope on 29.12.2014, 19:23:47
Porvoon (suomenkielisiä 65 %, ruotsinkielisiä 31 %) sivistysvaliokunnasta löytyy kannatusta ensimmäiseltä luokalta alkavalle pakkoruotsille. Tällä hetkellä suomenkielisten oppilaiden viimeistään kolmannelta luokalta alkava A1-kieli on englanti. Ruotsin voi valita neljänneltä luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi. Porvoossa on tarjolla myös ruotsinkielinen kielikylpykoulu sekä monia tavallisia ruotsinkielisiä kouluja.
Liekö hallituskokoonpanolla osuutta asiaan, mutta alustavien tuntikehyssuunnitelmien mukaan tilanne voi kääntyä Porvoossa sellaiseksi, että A1-ruotsista ei tule pakollista, vaan vapaaehtoisesta A2-ruotsistakin luovutaan. Tämä on nostanut valtuuston puheenjohtaja Mikaela Nylanderin (RKP) takajaloilleen.
Quote– Mietin itsekseni, emmekö todellakaan tarjoa ruotsin kieltä vaihtoehdoksi suomenkielisissä kouluissa? Eihän kenenkään ole pakko valita ruotsia, mutta siihen on annettava mahdollisuus, sanoo Nylander. (käännös)
Svenska Yle: Frivillig svenska hotad i finska Borgåskolor (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/05/22/frivillig-svenska-hotad-i-finska-borgaskolor) 22.5.2015
Svenska Ylen jutussa ei mainita mahdollisen uudistuksen johtuvan siitä, että pakkoruotsin aloittaminen aikaistetaan (RKP:n vaatimuksesta) jatkossa koko Suomessa alakoulun kuudennelle luokalle, jolloin kustannukset kasvavat, eikä vapaaehtoisen neljänneltä luokalta alkavan ruotsin ylläpitämistä pidetä siksi enää järkevänä.
Quote"Alueellinen kokeilu ei ole hyvä idea"
Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund ei hevin lähde ruotimaan uuden hallituksen mahdollisesti muuttuvaa kielipolitiikkaa: "Uskon, että se jatkaa hyväksi havaittua kaksikielisyyspolitiikkaa ja noudattaa eduskunnan enemmistön tahtoa."
Haglund viittaa pakollisen kouluruotsin poistamista ehdottaneeseen kansalaisaloitteeseen, joka kaatui eduskunnassa.
Hyväksytyksi tuli kuitenkin esitys, jonka mukaan Itä-Suomessa voitaisiin kokeilla pakkoruotsin sijaan venäjää.
"Alueellinen kokeilu ei ole hyvä idea. Voihan joku muuttaa sieltä Helsinkiin ja ryhtyä virkamieheksi, jonka tarvitsee osoittaa ruotsin taitonsa", Haglund heittää esimerkin, mutta tähdentää kunnioittavansa eduskunnan enemmistön kantaa.
Mutta miksi Haglund ei ole ruotsin opinnoissa kansan enemmistön kannalla?
Viime vuoden lopulla julkaistiin Åbo Akademin johdolla tehty kyselytutkimus, jossa noin kaksi kolmasosaa suomenkielisistä kannatti vapaaehtoista ruotsin opiskelua.
"Tiedän kyllä sen tutkimuksen, mutta jos aina noudatettaisiin kansan tahtoa, voitaisiin eduskunta lakkauttaa kokonaan", arvioi edustukselliseen demokratiaan uskova Haglund.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/a1432271196848) 23.5.2015
Pakkoruotsin poistamista kannatti Åbo Akademin kyselyssä kolme neljäsosaa, ei kaksi kolmasosaa. Myös kansanedustajien enemmistö oli kertonut äänestäjilleen kannattavansa pakkoruotsin lakkauttamista, mutta siitä huolimatta äänesti pakkoruotsin säilyttämisen puolesta. Eikä eduskunnan hyväksymä ponsi rajoittanut kielikokeilua Itä-Suomeen ja venäjän kieleen:
QuoteKansanedustaja Pauli Kiuru: Aluekokeilu ei koske erityisesti venäjän kieltä
Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) muistuttaa, ettei eduskunnan maaliskuussa hyväksymä esitys alueellisesta kielikokeilusta koske erityisesti venäjän kieltä eikä Itä-Suomea.
"Kyseessä voisi olla vaikka mandariinikiinan opiskelu Nauvossa", sanoo Kiuru. Hän oli itse laatimassa vastalausetta, joka liittyi pakollisen kouluruotsin poistoa ehdottaneeseen kansalaisaloitteeseen.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/a1432347422036) 23.5.2015
Måns Zelmerlöw: Me ollaan sankareita kaikki, ihan jokainen ..
Työskentelen suuren konsernin asiakaspalvelussa ja jättikokoisessa maisemakonttorissa ahertaa 100 ihmistä joilla jokaisella on takanaan vähintään 3 vuotta ruotsin opiskelua peruskoulussa ja enemmistöllä ainakin vielä 2v sen päälle. Porukasta löytyy 3 sellaista henkilöä jotka pystyvät hoitamaan asiat myös toisella kotimaisella. He ovat suomenruotsalaisia jokainen. Olisi kiinnostavaa laskea se hukkaan heitetyn rahan määrä, joka käytettiin minun ja kolkegoideni pakkoruotsiin. No, koska muutama ruotsinkielinen asiakas joka vuosi kieltäytyy puhumasta Suomea, on näillä kolmella työpaikka taattu. Se kai siinä on tarkoituskin.
Siinäpä koko puudelin ydin. Joka työpaikalla voisi pitää käsiä nostamalla gallupin: kuinka moni selviää työstään tai edes junalipun ostosta ruotsiksi. Minun akadeemisella työpaikallani tein juuri näin, ja tulos oli että vain ne kolme jotka oli palkattu kielitaitonsa vuoksi, sekä allekirjoittanut. Kukaan meistä ei kuitenkaan käytä ruotsia työasioissa käytännössä koskaan, koska kohderyhmä osaa yleensä vai englantia...
Tuossahan olisi somekampanjan paikka: näin hyvin on oppi uponnut. Toisaalta tulos osoittaisi vain että ruotsia pitää opettaa enemmän. Kansan mielipiteitä ei taas tarvitse muokata koska 75%.
Välillä ihmetyttää syvästikin, että mitä vuosisataa tässä eletään.
Pakkoruotsia perustellaan Uudessa Uljaassa Globaalissa Maailmassa Ruotsin, Norjan, Tanskan ja varmaan Islanninkin työmarkkinoilla.
WTF? Get real.
Quote from: Tiikeli on 24.05.2015, 09:57:45
Kielelle pitää olla myös jotain käyttöä.
Juuri näin. Ruotsille ei ole.
Quote from: Tiikeli on 24.05.2015, 09:57:45
Ruotsin lukuisista maahanmuuttajista muut eivät osaa ruotsia etukäteen. Heidän opintonsa, jos niitä on, eivät välttämättä käy siellä. Suomalainen voi päästä hyvin nopeasti paikoille. Kun tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän, sitä asettuu aika hyvin muihinkin Pohjoismaihin.
Jos ruotsin vaihtaa Espanjaan, niin mikä on se todellinen etu? Että Etelä-Amerikassa puhutaan Espanjaa? Kuinka monen tulee siellä edes kerran käytyä? Entä muussa kuin turistitarkoituksessa? Sama koskee jotain kiinaa. Meillä on liian ruusuinen kuva oppimisesta. Kielelle pitää olla myös jotain käyttöä. On hyvä, että se tulee monella tapaa vastaan. Ruotsi tulee. Suomalaisilla on pieni etu siinä, että Pohjoismaihin voi aina suunnata jos Suomesta loppuu työt. Ei suomalainen Venäjän tai Viron palkkoihin tyydy. Jossain Saksassa taas ovat jo muut yhtä lailla apajilla ja yhtä lailla koulusaksaa lukeneina.
Tämmöinen pieni mainostus. Ihan hyvin voisi olla vapaaehtoinen ruotsi, mutta voi sen käytännön hyödyllisyyden silti tunnustaa.
Kaikki pohjoismaalaiset kuitenkin puhuvat yhteistä kieltä, englantia ja siihen tavatessa sanattomasta sopimuksesta vaihdetaan. Mulla on työn alla portugali.
(naps)Quote from: Tiikeli on 24.05.2015, 09:57:45
Jos ruotsin vaihtaa Espanjaan, niin mikä on se todellinen etu?...Sama koskee jotain kiinaa. Meillä on liian ruusuinen kuva oppimisesta. Kielelle pitää olla myös jotain käyttöä. On hyvä, että se tulee monella tapaa vastaan.
Tämmöinen pieni mainostus. Ihan hyvin voisi olla vapaaehtoinen ruotsi, mutta voi sen käytännön hyödyllisyyden silti tunnustaa.
Jokainen itse tietää tarvitsemansa kielet parhaiten, siinä se valinnanvapauden etu. Meillä on edelleen liian ruusuinen kuva samaan muottiin kouluttamisesta ja tasapäistämisestä, kun erikoistuminen sekä omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden vahvistaminen pitäisi olla etusijalla nykyisin.
Ruotsinkielisille siitä on käytännön hyötyä tietenkin, eikä se kieli mihinkään "katoa" vaikka RKP niin pelotteleekin. Saamelaisia on paljon vähemmän ja edelleen kielet ovat olemassa ja sielläkin RKP vedättää nykyisin. Väitän, että ruotsinkielisille olisi iso hyöty vapaaehtoisesta ruotsinkielestä, kun heitä työllistyisi jo kielen osaamisen perusteella enemmän - ja vastaavasti suomenkielisistä osa löytäisi paremmin töitä jonkin erikoiskielen spesialisteina. RKPn vastapainoksi soisi ruotsinkielisten keskuudessa nousevan uudestaan entisaikojen
fennofilian/fennomanian-tyyppisen suomenkieltä tukevan ja vapaaehtoisia kielivalintoja kannattavan liikkeen.
Etenkin ns. suvaitsevaisten ja RKPn luulisi kannattavan liberaalia kielivalintaa ja "pois pakkoruotsi"-ajattelua?? Siksi onkin kovin ristiriitaista seurata tätä menoa, jossa RKP+suvaitsevaiset edustavat äärikonservatiivista ja vieläpä kaukana siitä oleville ääriliikkeille tyypillistä valinnanvapauden poljentaa, kun taas suvaitsemattomiksi leimatut suomalaiset kannattavat liberaalia kielivalintaa.
Jokaisen kielen osaamisesta on osaajalleen varmasti käytännön hyötyä, ei kai sitä kukaan kiistä. Suomalaiset vaan haluaisivat itse valita oppiakseen niistä ne itselleen kaikkein hyödyllisimmät.
"Mollaamista" aiheuttaa pakko ja valheelliset argumentit. Mitään oikeasti hyvää tuotetta ei markkinoitaisi pakolla ja valheilla. Siitä tulee reaktio. Ruotsin edut on ketjussa kyllä mainittu. Vahva viesti kentältä on että valtavalle enemmistölle kieli on raskas ja turha riesa.
Vapaaehtoisuuden idea on se että ihminen itse päättää mihin haluaa suuntautua. Jos pohjoismainen viitekehys ja työmarkkinat koettaisiin houkuttelevina, ruotsin opiskelu ei vähenisi vapaaehtoisuudesta. Sen valitsisivat motivoituneet ja oppimiskykyiset. Heidän esimerkistään sen voisivat valita muutkin, vaikka ne joita työura lattareissa tai ryssissä ei houkuta. Naapurikielenä (ja pienenä kotimaisena vähemmistö-) ruotsilla on aina paikka koulujen kielipaletissa.
Työmarkkinat ovat punainen silakka. Ihminen jolla on lahjoja ja draivia myydä itsensä ulkomaisille työmarkkinoille EI ole se sama ihminen joka ei selviä toisesta vieraasta kielestä ja tilaa pippuripihvinsä matkalla rallienglanniksi. Vapaaehtoisuus tarkoittaa valtavan hukkaresurssin saamista (tarpeettoman kielen opettamisesta oppimishaluttomille) johonkin järkevämpään. Kyllä, uskon että ruotsin pakollisuuden poistuessa moni jättäisi kieltenopiskelun pelkkään englantiin. Moni ei valitsisi toista vierasta kieltä lainkaan. Esimerkiksi ne nyt jo sadat tuhannet peruskoulunsa käyneet jotka eivät ole sitä toista oppineet massiivisesta satsauksesta huolimatta.
Mikä tahansa opiskeltu kieli on eduksi, mutta ruotsin tarpeellisuudessa aika paljon on kyse ns "virtue out of necessity"-ajattelusta. Kouluosaamisella ei rynnätä huipulle millään vieraalla kielellä, oppiminen jatkuu aikuisena, ja vaikkapa ruotsin peruskouluoppimäärä on täysin mahdollista opiskella sitten kun sitä tarvitsee. Jos tarvitsee. Todellinen kielitaito kun vaatii vuosia intensiivistä panostusta ja kielen keskellä elämistä.
Quote from: Tiikeli on 24.05.2015, 09:57:45
Ruotsi on yleisesti ottaen hyödyllinen kieli.
Onneksi useimmat muut yleisesti ottaen hyödylliset kielet eivät ole pakollisia kouluaineita. Muutenhan koululaiset eivät muuta ehtisikään kuin päntätä hyödyllisiä kieliä.
Ruotsissa sentään on oivallettu, että pakkokieliä, varsinkaan pikkukieliä, ei kannata olla yhtä enempää.
Eipä tarvitse Ruotsiin töihin lähtevä suomalainenkaan välttämättä Ruotsin kielen taitoa. Elitserieniin tuomitsemaan lähtevä jääkiekkoerotuomari Rantala toteaa:
"Kyllä se on sanottava, että kielitaito on välttävä. Kohtuullisesti ymmärrän puhetta ja kirjoitettua tekstiä. Jonkun kielikurssin joutuu suorittamaan tässä kesän aikana. Pelit ovat kuitenkin niin kansainvälisiä, että englannilla pärjää hyvin."
http://www.hs.fi/urheilu/a1432610763616
Tuota kommenttia ei varmasti löydy Höblästä.
Nyt kun Kokoomus sai opetusministerin salkun, taitaa ruotsin kielen pakollisen opiskelun lopettaminen ottaa takapakkia tai hidastua. Kokoomus ei isäntäpuoluettaan halua suututtaa.
Quote from: Fitna on 24.05.2015, 08:03:48
Työskentelen suuren konsernin asiakaspalvelussa ja jättikokoisessa maisemakonttorissa ahertaa 100 ihmistä joilla jokaisella on takanaan vähintään 3 vuotta ruotsin opiskelua peruskoulussa ja enemmistöllä ainakin vielä 2v sen päälle. Porukasta löytyy 3 sellaista henkilöä jotka pystyvät hoitamaan asiat myös toisella kotimaisella. He ovat suomenruotsalaisia jokainen. Olisi kiinnostavaa laskea se hukkaan heitetyn rahan määrä, joka käytettiin minun ja kolkegoideni pakkoruotsiin. No, koska muutama ruotsinkielinen asiakas joka vuosi kieltäytyy puhumasta Suomea, on näillä kolmella työpaikka taattu. Se kai siinä on tarkoituskin.
En kannata pakkoruotsia, mutta kielitaito on hyvin paljon asenteestakin kiinni. Menin Akateemiseen kirjakauppaan (Akademiska Bokhandeln) aikoinaan töihin pelkällä kouluruotsilla, mutta huomasin nopeasti, että asiat kyllä hoituvat ruotsillakin, kun ei stressaa turhaan pienistä hankaluuksista. Kun vuoden kuluttua siirryin muihin hommiin, ruotsin taito olikin jo erittäin sujuvalla tasolla. Sittemmin se on taantunut, mutta ei ole paljon väliäkään. Nykyään puhun ruotsalaisille pelkkää englantia jo pelkästään periaatteesta.
Carl Haglundin mukaan hallitusohjelma on "katastrofi ruotsin kielelle": http://www.abounderrattelser.fi/news/2015/05/carl-haglund-en-katastrof-for-svenskan.html
Quote from: Shemeikka on 27.05.2015, 19:12:32
Nyt kun Kokoomus sai opetusministerin salkun, taitaa ruotsin kielen pakollisen opiskelun lopettaminen ottaa takapakkia tai hidastua. Kokoomus ei isäntäpuoluettaan halua suututtaa.
Ylen ruotsinkielisten uutisten mukaan Stubb ei ole enää halunnut sanoa sitoutuvansa edellisen hallituksen tavoin kansalliskielistrategiaan, vaan välttelee aihetta. Sen sijaan Stubb vetosi tiedotustilaisuudessa kaksikielisyyden suhteen perustuslakiin, jonka tulkintaan vaikuttaa suuresti uusi oikeusministeri (ps). Stubb sanoi myös, että tulemme näkemään lähiaikoina "erilaisia kielikokeiluja". Opetusministeri Sanni-Grahn Lasonen totesi samassa yhteydessä, että koulujen kielivalikoima kasvaa.
Tulkitsen suunnanmuutoksen (kts. tästä ketjusta kokoomusjohdon aiemmat lausunnot) niin, että virallisen hallitusohjelman ohessa on sovittu varjohallitusohjelmasta, jossa kokoomus taipuu muun muassa pakkoruotsin vähittäiseen murtamiseen. Tämä tapahtuu, mutta siitä ei haluta tehdä numeroa.
QuoteHaglund: "Katastrofi ruotsin kielelle"
[...]
Haglundin mukaan hallitusohjelmasta puuttuu toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kahta kansalliskieltä.
– Ruotsin kielen suhteen hallitusohjelma on katastrofi.
Ainoat konkreettiset asiat ovat ikävät alueelliset koulukielikokeilut, sanoo Haglund.
[...]
Ohjelmassa ei ole edes lupausta turvata palvelut kansalliskielellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetuksessa.
– Suomenruotsalaisesta näkökulmasta ohjelma on surkea. En odottanut paljon, mutta tulos on paljon huonompi kuin olisin uskonutkaan. (käännös)
Hbl/STT: Haglund: "En katastrof för det svenska" (http://hbl.fi/nyheter/2015-05-27/757048/haglund-en-katastrof-det-svenska) 27.5.2015
Quote from: Roope on 27.05.2015, 22:59:35
QuoteHaglund:
Ohjelmassa ei ole edes lupausta turvata palvelut kansalliskielellä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetuksessa.
– Suomenruotsalaisesta näkökulmasta ohjelma on surkea.
Eikö Haglund kuunnellut, kun tuleva pääministeri sanoi, että kaikki tulevat kärsimään. Vielä kerran: kaikki tulevat kärsimään. Ruotsinkieli ei ole omassa kuplassaan, vaan maahanmuuton kustannusten ja muun tuhlailun maksamiseksi myös ruotsinkieli kärsii. Suomenkielen opetusta taas on vahvistettava maahanmuuttajien integroimiseksi.
Mutta tämähän on varmaan RKP:lle OK, kun hehän kannattavat maahanmuuttoa - ehkä jopa ruotsinkieltä enemmän?
Rkp juhli pakkoruotsin aikaistamista liian aikaisin:
QuoteEnemmästä ruotsista uhkaa tulla vähemmän ruotsia
Uusi opetussuunnitelma, joka astuu voimaan 2016, voi johtaa siihen, että pienten alakoulujen suomenkieliset oppilaat saavat lukea vähemmän ruotsia enemmän sijasta. Porvoossa vanhemmat ovat raivostuneita.
– Tämä ei ollut uuden, aikaistetun kielenopetuksen tarkoitus, huokaa Bob Karlsson Opetushallituksesta. Päätös tehtiin hallituksessa jo 2012.
– Emme osanneet silloin ennustaa, että pakollisen ruotsin aikaistaminen voi johtaa siihen, että kunnat lopettavat neljännellä luokalla alkavan vapaaehtoisen ruotsin.
Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan syksyllä 2016. Opetussuunnitelmaan sisältyy säännös niin sanotusta B1-kielestä, joka on suomenkielisissä kouluissa yleensä pakollinen ruotsi, joka alkaisi jo kuudennelta luokalta. Nykyään pakollista ruotsia opetetaan seitsemänneltä luokalta.
– Ajatus on hyvä, sanoo Karlsson. Mitä aiemmin uusi kieli aloitetaan, sitä parempi. Lapset ovat nuorempina vastaanottavampia.
Monessa kunnassa kuudennen ja seitsemännen luokan raja on myös pienemmän alakoulun ja huomattavasti suuremman yläkoulun raja. Yläkoulussa on aineopettajia, alakoulussa luokanopettajia.
Jos alakoulut tarvitsevat lisäresursseja pakollista ruotsia varten, voi nelosluokan vapaaehtoinen ruotsi vetää lyhyemmän korren.
Tämä nähdään esimerkiksi Porvoossa, jossa suomenkielisen koulutoimen koulutusjohtaja Jari Kettunen on esittänyt uutta kieliohjelmaa, jonka kielipaletista on poistettu nelosluokan vapaaehtoinen ruotsin kieli. (käännös)
[...]
Hbl: Mer svenska hotar bli mindre (http://hbl.fi/nyheter/2015-05-27/756910/mer-svenska-hotar-bli-mindre) 27.5.2015
Karlsson kutsuu aikaistamista "hyväksi ajatukseksi", vaikka asiantuntijoiden mukaan sama tuntimäärä aikaistettuna ja useammalle vuodelle jaettuna johtaa kustannusten kasvamisen lisäksi oppimistulosten heikkenemiseen.
Lehdessä oli myös toimittaja Micaela Römanin puolustuspuhe nelosluokan vapaaehtoisen ruotsin säilyttämisen puolesta. Toimittaja esitti Porvoon koulutusjohtaja Kettusen perustelleen vapaaehtoisen ruotsin poistamista sillä, että ruotsin kieli on Porvoossa
liian suosittua.
Röman vetoaa siihen, että tutkimusten mukaan lapset ovat syntymästään asti ennakkoluulottomia ja uusien asioiden oppimiseen positiivisesti suhtautuvia, mutta ennakkoluuloisuus kasvaa iän myötä. Römanin mukaan on olemassa vaara, että ruotsin kielestä käytävä keskustelu vaikuttaa osaan lapsista siten, että he eivät valitse ruotsia, jos heillä on mahdollisuus olla valitsematta sitä. En oikein ymmärrä järkeilyn yhteyttä Porvoon tapaukseen, sillä lapset joutuvat joka tapauksessa pänttäämään sielläkin pakkoruotsia viimeistään kuudennesta luokasta lähtien.
QuoteMicaela Röman: Kun ruotsista tuli liian suosittua
[...]
Kylmät puhurit, suomenruotsin vastainen ilmapiiri, uhkaavat jo nyt sulkea ovet sinne, mikä on tähän asti ollut maamme tärkein yhteistyöalue, Pohjola. Ruotsin kieli, ruotsin osaaminen, on ratkaisevaa pohjoismaiselle yhteistyölle. Kun Porvoon suunnitelmissa on myös taloudellisia piirteitä, tulee hakematta mieleen ehdotus maahanmuuton kustannusten laskemisesta. Kun on kerran annettu lupa tutkia, mitä normien ja valtaväestön ulkopuolinen maksaa, ei ole pitkä askel antaa hintalappu myös kaikelle muulle.
Ei ole kyse vain suositun kielen poistamisesta kielipaletista. Ruotsi on yksi maan kahdesta virallisesta kielestä, ja oikeus siihen on kirjattu perustuslakiimme. Myös tällä kerralla meillä on riski kävellä ansaan, ryhtyä puolustuskannalle. Sen sijaan meidän pitäisi ehkä kääntää tilanne toisinpäin ja esittää, että suomen kieli voitaisiin vaihtaa ruotsinkielisissä kouluissa esimerkiksi englantiin. Tämä edistäisi esimerkiksi sellaisten henkilöiden kotoutumista yhteiskuntaan, joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi ja suomi. (käännös)
Hbl: Då svenskan blev för populär (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-05-26/756840/da-svenskan-blev-popular) 27.5.2015
Quotemeidän pitäisi ehkä kääntää tilanne toisinpäin ja esittää, että suomen kieli voitaisiin vaihtaa ruotsinkielisissä kouluissa esimerkiksi englantiin. Tämä edistäisi esimerkiksi sellaisten henkilöiden kotoutumista yhteiskuntaan, joilla on muu äidinkieli kuin ruotsi ja suomi.
Ei suomalaiseen yhteiskuntaan, Micaela käyttänee käänteistä psykologiaa ajaakseen ruotsinkielen asiaa. Minulle tosin on sama lukevatko suomea vai eivät; vapaa kielivalinta jiiänee.
Höblän pääkirjoitus:
QuoteMinisterinsalkkuja tulee vähemmän, ja se tarkoittaa, että tietyt henkilöt vastaavat kahdesta ministeriöstä. On merkillistä, että oikeus- ja työministeriöistä vastaa sama ministeri. Kansalliskielet kuuluvat oikeusministeriön tontille, ja kun sen salkun sai Perussuomalaiset, Suomen kaksikielisyyttä ja kielilakia valvoo nyt puolue, joka nimenomaan haluaa lopettaa pakollisen kouluruotsin ja muin tavoin kampata ruotsin kieltä Suomessa.
Lehdistötilaisuudessa Alexander Stubb korosti, että hallitus turvaa perustuslakiin perustuvan kaksikielisyyden. Hallituksen sitoutuminen kansalliskielistrategiaan on kokonaan auki, asiasta ei ole lainkaan keskusteltu hallitusneuvotteluissa. On hyvä, että Sipilän hallitus suhtautuu positiivisesti kaksikielisyyteen, mutta kuten olemme aiemmin todenneet, se ei valitettavasti riitä. (käännös)
Hbl: Soini slipper det tunga ansvaret (http://hbl.fi/opinion/ledare/2015-05-27/757018/langt-program-mycket-ar-oppet) 28.5.2015
A2-ruotsin kohtalo oli täysin ennakoitavissa, muistaakseni olen tässä ketjussa näin ennustanut. Ruotsittajat elävät kuvitelmassa että ruotsin aikaistaminen ja lisääminen tuottaisi inertiaa ja painetta tehdä A2-ruotsista de facto pakollinen lyhyemmän B-kielen tilalle. Nyt ehkä tajuavat, vaikka epäilen.
Quote from: Chew Bacca on 28.05.2015, 13:50:02
A2-ruotsin kohtalo oli täysin ennakoitavissa, muistaakseni olen tässä ketjussa näin ennustanut.
Minulle taas ei tullut mieleenkään, että kuntapäättäjillä olisi kanttia ehdottaa sinänsä ihan perusteltua vapaaehtoisen A2-ruotsin poistamista, kun suunta on ollut paremminkin A1-ruotsin pakottaminen ekaluokkalaisille.
Minä ajattelinkin että A2-ruotsia vain lakattaisiin valitsemasta, koska usein valintaperuste on ollut vain "kun se alkaa seiskalla kuitenkin". Tarjoamisen lopettaminen tuli kyllä vähän nopeasti. Pakkoruotsi kohtaa kuntasektorin realiteetit: rahapula koskee kaikkia.
Quote from: Roope on 28.05.2015, 13:06:02
Lehdessä oli myös toimittaja Micaela Römanin puolustuspuhe nelosluokan vapaaehtoisen ruotsin säilyttämisen puolesta. Toimittaja esitti Porvoon koulutusjohtaja Kettusen perustelleen vapaaehtoisen ruotsin poistamista sillä, että ruotsin kieli on Porvoossa liian suosittua.
Ainakin se oli suosittua, sillä näkemäni twiitin mukaan ensi vuoden nelosluokkalaisten 198 kielivalinnasta 162 oli ruotsia.
Quote from: Sietäjä on 28.05.2015, 16:21:46
Ainakin se oli suosittua, sillä näkemäni twiitin mukaan ensi vuoden nelosluokkalaisten 198 kielivalinnasta 162 oli ruotsia.
Tuon Höblän jutun mukaan "tilastot osoittavat, että lähes 40 prosenttia Porvoon suomenkielisistä oppilaista valitsee nykyään ruotsin A-kieleksi, käy kielikylvyssä tai valitsee vapaaehtoisen ruotsin neljännellä luokalla".
^ Porvoossa on yli 30% asukkaista ruotsinkielisiä; ruotsia pääsee siis käyttämään ja siitä on hyötyä, siis Porvoossa. Itärajalla venäjästä olisi enemmän hyötyä ja venäjän osaamiselle käyttöä.
Quote from: Roope on 28.05.2015, 16:26:49
Quote from: Sietäjä on 28.05.2015, 16:21:46
Ainakin se oli suosittua, sillä näkemäni twiitin mukaan ensi vuoden nelosluokkalaisten 198 kielivalinnasta 162 oli ruotsia.
Tuon Höblän jutun mukaan "tilastot osoittavat, että lähes 40 prosenttia Porvoon suomenkielisistä oppilaista valitsee nykyään ruotsin A-kieleksi, käy kielikylvyssä tai valitsee vapaaehtoisen ruotsin neljännellä luokalla".
Muistaakseni tulevia nelosia oli twiitin mukaan n. 400, joista siis puolet valitsi kielen. Eli stemmaa tuon Höblän jutun kanssa.
QuoteHallitusohjelma paljastaa: pakollinen ruotsin lukeminen voi loppua osassa Suomen peruskouluja
Suomessa voi pian olla peruskouluja, joissa ei ole pakko opiskella ruotsia.
Tuoreessa hallitusohjelmassa seuraavan neljän vuoden kärkihankkeisiin on nimittäin kirjattu, että kieltenopiskelussa mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti.
[...]
Miten asia nyt siis on: sanotaanko tässä nyt alueellisesti hei-hei pakkoruotsille?
Soitimme hallitusneuvotteluihin osallistuneelle kansanedustaja Tuomo Puumalalle (kesk) ja kysyimme asiaa.
Tarkoittaako tämä sitä, että esimerkiksi Itä-Suomessa venäjä voi syrjäyttää ruotsin?
"Periaatteessa kyllä, mutta tässä ei kohdisteta kokeiluja millekään tietylle maantieteelliselle alueelle tai mihinkään tiettyyn kieleen. Ajatuksena on, että kunnat voivat hakea mukaan kokeiluun, ja kiinnostusta on ilmennyt juuri esimerkiksi Itä-Suomessa."
Vastaavia kokeiluja on ehdotettu jo aiemmin, mutta ne eivät ole edenneet.
[...]
Helsingin Sanomat (http://nyt.fi/a1305958822009) 28.5.2015
Parhaassakin tapauksessa kokeilun kautta eteneminen tarkoittaa sitä, että pakkoruotsi loppuu valtakunnallisesti aikaisintaan vasta joskus kymmenen vuoden päästä. Toisaalta kokeilun jälkeen tuskin on enää paluuta vanhaan, kun taas yhtäkkiset päätökset Rkp ja Folktinget voivat onnistua torjumaan riippumatta kansanedustajien enemmistön pakkoruotsin vastustuksesta, kuten maaliskuun äänestyksessä nähtiin.
HS.fi: Pääkirjoitus: Kaksikielisen Suomen tuki ei saa riippua yhdestä puolueesta (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1433475193770)
Quote6.6.2015 1:59
Suomenruotsalaisille viime viikot ovat olleet hämmentävää aikaa. Ensimmäistä kertaa neljäänkymmeneen vuoteen Rkp ei ole mukana maan hallituksessa, vaikka puolue pystyi eduskuntavaaleissa jopa hiukan kasvattamaan ääniosuuttaan.
Tilanteen harvinaisuutta kuvaa hyvin se, että edellinen oppositiojakso osuu aikaan ennen nykyisen puoluejohtajan Carl Haglundin syntymää.
Sokkivaikutusta tehostaa perussuomalaisten mukaantulo hallitukseen. Monissa asioissa, kielipolitiikassakin, Rkp ja perussuomalaiset ovat likimain puoluekentän kaksi ääripäätä.
Myös monet hallitusohjelman kirjaukset herättävät vähintään epäluuloja. Luvassa on kokeiluja koulun kieliopintojen muuttamisesta sekä merkittäviä aluehallinnollisia ratkaisuja.
Reaktiossa hallitusratkaisuun on kuitenkin ollut enemmän sävyjä kuin kovasta äänenkäytöstä voisi päätellä. Suomenruotsalaisten ja kaksikielisten keskuudessa on myös tyytymättömyyttä Rkp:n monopoliasemaan kielivähemmistön edustamisessa. Muut puolueet ovat päässeet liian helpolla, kun kielipolitiikka on delegoitu yhdelle taholle.
Tyytymättömyyttä on ollut myös Rkp:n tapaan korostaa yksikielisten instituutioiden roolia. Mikä on perusteltua vielä päiväkodissa ja peruskoulussa, ei voi olla ainut ratkaisumalli koko yhteiskunnassa. Kaksikielisten ratkaisujen vierastaminen on johtanut siihen, että ruotsin kieli on vetäytynyt pois kansan enemmistön kokemusmaailmasta.
Tuloksena on ollut tilanne, jossa Suomen kaksikielisyys on nojannut kahteen tukijalkaan: perustuslain säännöksiin ja yhden puolueen asemaan hallituksessa.
Se on kovin haavoittuva malli, sillä perustuslaki piirtää lähinnä rajat, jonka sisällä poliitikot, kansalaisyhteiskunta ja yleiset asenteet muokkaavat arjen todellisuuden.
Kaksikielisyyden tuen pitää Suomessa olla laajaa, myös suomenkieliseen enemmistöön nojaavaa, vaikka täysi yksimielisyys ei olekaan realistista.
Nykyhallitus tekisi virheen, jos se lähtisi vauhdittamaan Suomen yksikielistymistä. Kielikysymyksestä ei pitäisi muutenkaan tehdä hallituksen ja opposition kiistakapulaa, vaan kaksikieliselle Suomelle tulisi rakentaa laajaa tukea kieli- ja puoluerajat ylittäen.
Sipilä lupasi Ruotsille (Löfvenille), ettei ruotsin kielen statukseen tule muutoksia.
Mitä siis Sipilä lupasi?
Ei status-muutoksia. Ei tarkoita, etteikö pakko-opetusmuutoksia.
Ruotsin kielen status on olla toinen virallinen kieli Suomessa.
Toistaiseksi ja ilmeisesti vielä tämän nyt olevan hallituksen aikana.
QuoteKuka uskaltaa puhua huonoa ruotsia?
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) kielitaitoja on epäilty pitkin matkaa. Vaalikampanjan aikana hänen epäiltiin muun muassa vältelleen EU-vaalitenttiä, jonka kielenä oli englanti.
Ruotsinkielisen Yle Fem -kanavan vaalitentistä keskustajohtaja suoriutui kouluruotsin kohtuudella, vaikka vaikeimmat parret taipuivatkin sujuvammin suomeksi.
Tätä taustaa vasten Sipilän ensimmäistä ulkomaanmatkaa pääministerinä voi arvioida kielellisestikin onnistuneeksi.
Sipilä yllätti kuulijat Tukholmassa maanantaina aloittamalla lehdistötilaisuuden "huonolla ruotsilla", kuten hän itse kielitaitoaan kuvaili.
"I min före detta liv jag besökte Sverige många gånger. Jag har haft väldigt bra samarbete med svenska företag", Sipilä kuvaili tähänastista Ruotsi-suhdettaan.
Neuvottelut virkaveli Stefan Löfvenin kanssa ja myös tiedotustilaisuuden pääosa sujuivat toki tutummalla englannilla.
Tämä sai Hufvudstadsbladetin otsikoimaan vierailuraporttinsa: Sipilä talade engelska vid Sverigebesök.
Uutista seuranneissa kommenteissa Sipilän esiintymistä pidettiin vuoroin koomisena, uskomattomana tai jopa katastrofina.
[...]
Pääministeri Sipilä osoitti Tukholmassa ymmärtävänsä kielen tärkeän symboliarvon pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Ruotsin kielellä on oikeasti väliä. Se alleviivaa yhteistä historiaamme, kulttuuriperintöämme ja kokemusmaailmaamme. Viimeksi mainittu on se pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi kutsuttu.
Paitsi kielellä, väliä on myös sillä viiteryhmällä, johon haluamme kuulua.
[...]
Selänkääntö pohjoismaisen yhteistyön kielelliselle kivijalalle olisi tässä tilanteessa väärää politiikkaa.
Ruotsin kieli on osa sitä olemassaolomme perustaa, jonka varassa tämä maa nousee tai kaatuu. Tahdomme sitä tai emme.
Alati jatkuvaan kouluruotsikeskusteluun Juha Sipilän mutkaton esiintyminen varmasti tuo uutta sytykettä. Yhden silmin uusi pääministeri on varmasti kävelevä esimerkki niin sanotun pakkoruotsin epäonnistumisesta.
[...]
Nyt näyttää lupaavasti siltä, että insinööriltä alkaa sujua länsinaapurinkin murre. Ei ole mikään häpeä puhua huonoa ruotsia.
Ja voihan sitä vastavuoroisesti kysyä, montako sanaa Löfven diskuteeraa suomeksi.
Bra jobbat, Sipilä. Finlands sak är vår.
Antero Mukka
Kirjoittaja on HS:n päätoimittaja.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/a1305961774702) 10.6.2015
Pakkoruotsi tuloksista välittämättä, koska kielen tärkeä symboliarvo, jonka varassa Suomi nousee tai kaatuu, uskottelee päätoimittaja.
Ettekö te aikuisten oikeesti lue mitään?
Sipilä ei ole luvannut yhtään mitään.
Kts. edellinen postini tässä ketjussa.
Ja jos mä petyn, niin VOIVOTIVOI!
Se on yks nukkuva ääni neljän vuoden kuluttua ja sinä aikana paksaa Kepun niskaan.
QuoteVantaalla aletaan opiskella englantia jo ensimmäisellä luokalla
Vantaalla englannin kielen opiskelu aloitetaan jatkossa jo ensimmäisellä luokalla. Opetuslautakunta päätti tiistaina tuntijaon muutoksesta, jolla lisätään varhaiseen kielenopetukseen kaksi vuosiviikkotuntia ensimmäisellä ja toisella luokalla. Linjausta perustellaan sillä, että lapsille halutaan taata paremmat kansainvälistymismahdollisuudet.
Neljännellä luokalla alkavan A2-kielen ryhmiä perustetaan jatkossa jo 14:lle oppilaalle, kun nykyään ryhmä vaatii vähintään 18 oppilasta. Kielivaihtoehtoina ovat espanja, saksa, ranska ja venäjä. Ruotsia sen sijaan ei ole enää mahdollista valita A2-kieleksi, koska sen aloitus siirtyy valtakunnallisen tuntijakopäätöksen mukaan seitsemänneltä luokalta kuudennelle luokalle.
Uusi tuntijako astuu voimaan vuoden päästä elokuussa.
Yle (http://yle.fi/uutiset/vantaalla_aletaan_opiskella_englantia_jo_ensimmaisella_luokalla/8061936) 10.6.2015
So it begins ;D Laimentamalla ruotsi pakolla ala-asteelle tapetaan pitkä ruotsi. Vantaalla on herätty kahvin tuoksuun ja äntligen parannettu oppilaiden valintamahdollisuuksia - realistinen mahdollisuus saada ryhmä muodostettua A2-kielille kun ruotsin valitsijat eivät ole mukana sotkemassa, ja pienempi ryhmäkoko. Helvetin hyvä alku, ja vielä isossa kunnassa. Jättebra!
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulussa-halu-vapaaehtoisen-ruotsin-kokeiluun/699853/
QuotePerussuomalaisten Jenna Simula esittää, että Oulu lähtisi mukaan hallitusohjelmassakin mainittuun vapaaehtoisen ruotsin opiskelun alueelliseen kokeiluun.
Simulan aloitteen on allekirjoittanut koko perussuomalaisten valtuustoryhmä ja lisäksi 12 eri puolueiden valtuutettua.
– Oulu on kansainvälinen kaupunki, joka tarvitsee monipuolista kieliosaamista. Tämän vuoksi ehdotamme, että Oulun kaupunki hakee aktiivisesti mukaan vapaaehtoisen ruotsin opiskelun alueelliseen kokeiluun, aloitteessa todetaan.
Kokeilussa pakollisen ruotsin kielen opiskelun sijaan olisi mahdollista valita jokin muu vieras kieli, ja laajentaa näin kielivalikoimaa, aloitteessa perustellaan.
Mitenkä lie, oma poika kun on aloittamassa ensi vuonna A2-kielenä saksan, saisikohan kuudennelle tulevan ruotsin pudottaa kokonaan kielivalikoimasta pois... Olisi englanti A1-kielenä ja saksa A2-kielenä. Tuskin ehtii vielä vuoden päähän vaikuttaa, mutta josko vaikka yläkouluun siirtyessä sitten.
Vantaan tilanteesta:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197896-vantaalle-pakollinen-a1-englanti
Quote from: Jaska on 11.07.2015, 02:44:21
Vantaan tilanteesta:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197896-vantaalle-pakollinen-a1-englanti
Suomen tilanteesta:
Helsingin Sanomien haastatteleman opetusministeri *Sanni Grahn-Laasosen*mukaan hallitus selvittää kokeilun mahdollisuudet esimerkiksi perustuslain näkökulmasta. Jos edellytykset täyttyvät, ministeri lupaa kokeilun toteutuvan.
– Oma ajatukseni kuitenkin on, ettei kokeilu saisi johtaa siihen, että se sulkisi pois mahdollisuudet myöhemmin hakeutua valtion virkoihin, Grahn-Laasonen sanoo Helsingin Sanomille.
Hän viittaa valtion virkoihin, joihin pääsemisessä ruotsin kielen osaaminen on vaatimuksena."""
Meillä on siis jälleen kerran opetusministeri, jolla on "omia ajatuksia".
http://m.iltalehti.fi/uutiset/2015071120018708_uu.shtml
Hyysäri tietenkin alkuperäisenä lähteenä, niilläkin kun on "omia ajatuksia".
Kielipolitiikkaan porkkanaa, ei keppiä
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198200-kielipolitiikkaan-porkkanaa-ei-keppia
Kyllä Metro lehden toimittajalle on käynyt iso vahinko kun on ruotsin kieli unohtunut... ja että pitäisi opetella arabiaa...
This is why we all need to learn Arabic...
http://metro.co.uk/2015/07/12/this-is-why-we-all-need-to-learn-arabic-5292162/
The top 10 languages for the future, according to a British Council report, are predicted as:
Spanish
Arabic
French
Mandarin Chinese
German
Portuguese
Italian
Russian
Turkish
Japanese.
Li Anderssonin pakkoruotsiperustelut
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198353-li-anderssonin-pakkoruotsiperustelut
Quote from: Jaska on 15.07.2015, 02:52:19
Li Anderssonin pakkoruotsiperustelut
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198353-li-anderssonin-pakkoruotsiperustelut
Joskus ennen oli vaikeata ottaa näitä pakkoruotsia puolustelevia kirjoituksia tosissaan koska ne ovat niin selvästi täyttä soopaa että ei niihin voi uskoa edes suomenruotsalainen. Li jatkaa samalla valheellisella linjalla mikä on todistettu jo tuhat kertaa.
Quote from: ruikonperä on 15.07.2015, 03:15:00
Quote from: Jaska on 15.07.2015, 02:52:19
Li Anderssonin pakkoruotsiperustelut
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198353-li-anderssonin-pakkoruotsiperustelut
Joskus ennen oli vaikeata ottaa näitä pakkoruotsia puolustelevia kirjoituksia tosissaan koska ne ovat niin selvästi täyttä soopaa että ei niihin voi uskoa edes suomenruotsalainen. Li jatkaa samalla valheellisella linjalla mikä on todistettu jo tuhat kertaa.
On vaikeaa ottaa minkään muunlaista linjaa kuin valheellinen ja epäuskottava kun ei ole ainuttakaan järkevää, taloudellista tai edes yleishyödyllistä seikkaa joka tukee tuon marginaalimongerruksen opiskelupakkoa.
QuoteVain englanti kelpaa - nuorten kielitaito uhkaa hiipua
Vaikka kansainvälistyvässä maailmassa kielitaitoa tarvittaisiin entistä enemmän, monen suomalaisnuoren kielitaito uhkaa jäädä erittäin kapeaksi.
Into kirjoittaa vieraita kieliä ylioppilaskokeessa on hiipunut viime vuosina, ja moni ylioppilas kirjoittaa vieraana kielenä ainoastaan pitkän englannin.
Saksan, ranskan ja espanjan kielen kirjoittaminen on viime vuosina hiipunut selvästi.
[...]
Vaikka aloite pakkoruotsista luopumisesta kaatui, hallitusohjelmaan tehtiin kirjaus alueellisista kokeiluista, joissa pakollinen ruotsin opiskelu voitasiiin korvata jollain muulla kielellä.
- Ei pakkoruotsista olla luopumassa, mutta sen sijaan ollaan tekemässä kokeilua siitä, että esimerkiksi Itä-Suomessa voitaisiin kokeilla b-kielenä jotain toista kieltä. Itä-Suomessa se tarkoittaa käytännössä venäjää, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk.) sanoo.
Hänellä on ehdotus, jolla intoa ruotsin opiskeluun voitaisiin lisätä.
- Entäpä jos tulevaisuudessa nostettaisiin lukioissa merkittävästi ruotsin kielen opiskelun motivaatiota niin, että sen virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukio-opinnoissa, Puumala pohtii.
- Nythän on niin, että lukiossa ei ole kovin paljon motivaatiota opiskella, kun ei tarvitse kirjoittaa. Ja sitten saattaa pahimmillaan olla niin, että kun virkamiesruotsi tulee myöhemmin vastaan, se ruotsin kieli on vähän niin kuin unohdettu ja siitä saattaa tulla jopa este valmistumiselle, Tuomo Puumala sanoo.
MTV (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vain-englanti-kelpaa-nuorten-kielitaito-uhkaa-hiipua/5227290) 15.7.2015
Ehdotus on siinä mielessä hyvä, että useimpien virkamiesruotsin suorittavien ruotsin kielen taito on parhaimmillaan juuri lukiossa. Turhat korkeakoulukurssit voisi tiputtaa pois. Käytännöksi tietenkin sama kuin korkeakoulussa, että hyväksyminen tulee kurssin suorittamisesta ilman varsinaista tasokoetta.
Ehdotus on hyvä, mutta se on tietysti oireiden hoitoa itse sairauden sijaan. Ja myös nuo ehdotuksen perustelut kertovat karua kieltään ruotsin tarpeettomuudesta, eli se tosiaan on unohtunut korkeakoulujen virkamiesruotsin kurssille mahtuessa (useissa yliopistoissa täytetään vähät paikat suoritettujen opintoviikkojen perusteella).
Quote from: Roope on 16.07.2015, 12:04:47
Käytännöksi tietenkin sama kuin korkeakoulussa, että hyväksyminen tulee kurssin suorittamisesta ilman varsinaista tasokoetta.
Joissain yliopistoissa on tasokoe, jonka reputtaminen vie ruotsin kertauskurssille ennen mahdollisuutta osallistua varsinaiselle virkamiesruotsin kurssille.
Virkamiesruåtsin voi suorittaa ihan hyvin jo pk 7. luokalla. Sen suorituksen jälkeen pystyy tuottamaan tämän tasoista tekstiä ja ihan ilman sanaḱirjaa:
Jag vet de är också mongoloid-rysse som rätt-rysse säger Svärigestans huvudkanister Ceccilia Abdullah!
tai
Jag tyker om att sverigestans folk är mera kungligt, bättre färdigt och arjan som finnländare! Och jag är absolut friskt nytt!!1
Ihmeen paljon sitä muistaakin vaikka suorituksesta on n. 10 vuotta :D
Quote- Nythän on niin, että lukiossa ei ole kovin paljon motivaatiota opiskella, kun ei tarvitse kirjoittaa. Ja sitten saattaa pahimmillaan olla niin, että kun virkamiesruotsi tulee myöhemmin vastaan, se ruotsin kieli on vähän niin kuin unohdettu ja siitä saattaa tulla jopa este valmistumiselle, Tuomo Puumala sanoo.
Onhan se nyt parempi että testi tulee ennen kun kieli on täysin unohdettu. Kysymys vaan sitten on että mitä tarkoitusta koko virkamiesruotsilla on jos kerran kieli kuitenkin unohtuu? Keinotekoinen motivaattori opiskella kieltä jolle ei ilmeisesti sitten ole paljoakaan käyttöä, kun se niin nopeasti unohtuu.
Jos kielten opiskelusta ollaan huolissaan niin kaksi kieltä on pakko opiskella ja kirjoittaa. Nämä saa ihan itse valita. Takaa parhaan motivaation. Virkamiesruotsi pihalle ja kovemmat vaatimukset puolestaan niille, jotka oikeasti kieltä joutuvat valtionhallinnossa käyttämään. Jos ollaan huolissaan symbolisesta kaksikielisyydestä, niin voidaan tehdä yhden kurssin mittainen "Suomen kieliryhmät"-kurssi yläasteen alkuun. Tässä voitaisiin harjoitella Suomessa olevien eri kielten yleisiä ominaisuuksia ja yleisimpiä fraaseja. Tämä antaisi opastusta seuraavalle kielivalinnalle ja ottaisi huomioon muutkin kielet suomen ja ruotsin lisäksi.
QuoteSuomenruotsalaisten asema muistuttaa ruotsinsuomalaisten asemaa
Suomenruotsalaisten aseman on pitkään katsottu olevan paljon vahvempi kuin ruotsinsuomalaisten. Mutta lisääntyvä individualismi ja kielen menettäminen Svenskfinlandissa heikentää vähemmistön asemaa, osoittaa ÅA-kirja Land, språk och socialt kapital.
– Suomenruotsalainen identiteetti on heikko monissa kaksikielisissä perheissä, erityisesti Etelä-Suomessa. Itsestään selvä samaistuminen ruotsinsuomalaisten kanssa näyttää heikkenevän joka sukupolvessa. Individualismi on johtanut siihen, että yhä harvempi tuntee tarvetta kantaa henkilökohtaista vastuuta ruotsin kielen tulevaisuudesta, sanoo Susan Sundback, Åbo Akademin sosiologian professori.
Ruotsin kielellä on edelleen laaja tuki myös suomenkielisen keskuudessa, mutta yhä harvemmat ovat valmiita astumaan esiin ja puolustamaan ruotsin kielen perintöä.
– Alexander Stubbia (Kok) voidaan pitää uuden individualistisen kaksikielisen suomenruotsalaisuuden edustajana. Hän puolustaa ruotsia, mutta on myös valmis myymään sen, jos pitää jotain toista asiaa tärkeämpänä. Hän tuskin tuntee suurta yhteenkuuluvuutta Suomen yksikielisen ruotsinkielisen väestön kanssa.
[...]
Meillä on nyt uusi hallitus, johon kuuluu Perussuomalaiset, ja jossa yksikään puolue ei ole sanonut suoraan puolustavansa ruotsia. Kuinka tämä vaikuttaa tilanteeseen?
– Uskon, että kestää aikansa ennen kuin hallitus tulee esittämään ruotsivastaisia ehdotuksia. On ollut siunaus, että RKP on ollut hallituksessa, mutta on myös hyvä, että puolue saa nyt aikaa tutkiskella itseään. On tärkeää, että RKP pysyy kielipuolueena, jossa monet erilaiset poliittiset suuntaukset saavat tilaa. (käännös)
Hbl: Finlandssvenskarnas läge liknar sverigefinnarnas (http://hbl.fi/feature/2015-07-15/762953/finlandssvenskarnas-lage-liknar-sverigefinnarnas) 15.7.2015
QuoteAsiantuntijat: Panostakaa kaksikielisiin
Kaksikielisiä suomenruotsalaisia tulee yhä enemmän ja he ovat siksi avainasemassa maan ruotsin kielen tulevaisuuden suhteen. Ruotsinsuomalaisiin verrattuna suomenruotsalaisilla on edelleen hyvin vahva asema, sanovat kaksi asiantuntijaa HBL:lle.
On selvää, että kiinnostus ruotsin kieleen vähenee Suomessa. On selvää, että ruotsinkielisten aseman puolustaminen tulee vaikeammaksi, kun ruotsinkielisten osuus väestöstä laskee. Mutta kiitos instituutioiden, tiedotusvälineiden, kouluna ja kielellisen identiteetin, suomenruotsalaisten asema on vahvempi kuin ruotsinsuomalaisten asema, sanoo Åbo Akademin tutkija Kjell Herberts.
[...]
Ruotsin kielen asema vaihtelee suuresti pitkin ruotsinkielistä rannikkoa. Björn Sundell, aiempi ajatuspaja Magman tutkimusjohtaja ja nykyinen vapaa kirjoittaja, on huomannut huolestuttavan trendin: erityisesti nuorten suomenruotsalaisten sukupolvi näkee yhä harvemmin arvoa kaksikielisyydessä ja ruotsin kielessä.
– Ehkä sen hyväksi ei tehdä ihan tarpeeksi, etenkin Etelä-Suomessa. Esimerkiksi mediakulutuksen suhteen käytetään helposti internetin suomenkielisiä ja englanninkielisiä lähteitä. Suomenruotsalaiset tiedotusvälineet eivät tavoita nuorta sukupolvea, sanoo Sundell.
Kontrasti suuren suomenkielisen enemmistön hallitseman pääkaupunkiseudun ja lähes yksikielisesti ruotsinkielisten Pohjanmaan alueiden välillä on suuri.
– Ruotsi ei ole minusta erityisesti uhattuna Pohjanmaalla, mutta Suomen kaksikielisyys on uhattuna, jos ruotsi elää vain Pohjanmaalla. On erittäin tärkeää, että ruotsin kieli on siellä, missä poliittiset instituutiot ovat ja missä tehdään suuret päätökset. (käännös)
Hbl: Experter: Satsa på de tvåspråkiga (http://hbl.fi/feature/2015-07-15/762952/experter-satsa-pa-de-tvasprakiga) 15.7.2015
Hbl: "Svenskan är superviktig" (http://hbl.fi/feature/2015-07-15/762954/svenskan-ar-superviktig) 15.7.2015
Pikkuhiljaa pikkuhiljaa väsyttämällä, niin se pato alkaa murtua. 8)
Artikkeleista huokuu jo hiukan se tunne että reikiä tukkivat sormet alkavat käydä vähiin. Veden pinta nousee ja nousee toisella puolen muuria, natina kovenee ja jalat alkaa kastua. Men patoluukut kan vi inte öppna, dom måste vara kiinni.
Vientiteollisuus ja pakkoruotsi:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198686-vientiteollisuus-ja-pakkoruotsi
Quote from: Roope on 16.07.2015, 13:34:32
QuoteAsiantuntijat: Panostakaa kaksikielisiin
Ruotsin kielen asema vaihtelee suuresti pitkin ruotsinkielistä rannikkoa. Björn Sundell, aiempi ajatuspaja Magman tutkimusjohtaja ja nykyinen vapaa kirjoittaja, on huomannut huolestuttavan trendin: erityisesti nuorten suomenruotsalaisten sukupolvi näkee yhä harvemmin arvoa kaksikielisyydessä ja ruotsin kielessä.
– Ehkä sen hyväksi ei tehdä ihan tarpeeksi, etenkin Etelä-Suomessa. Esimerkiksi mediakulutuksen suhteen käytetään helposti internetin suomenkielisiä ja englanninkielisiä lähteitä. Suomenruotsalaiset tiedotusvälineet eivät tavoita nuorta sukupolvea, sanoo Sundell.
Kontrasti suuren suomenkielisen enemmistön hallitseman pääkaupunkiseudun ja lähes yksikielisesti ruotsinkielisten Pohjanmaan alueiden välillä on suuri.
– Ruotsi ei ole minusta erityisesti uhattuna Pohjanmaalla, mutta Suomen kaksikielisyys on uhattuna, jos ruotsi elää vain Pohjanmaalla. On erittäin tärkeää, että ruotsin kieli on siellä, missä poliittiset instituutiot ovat ja missä tehdään suuret päätökset.
Tämäpä hassua. Minun mielestäni Suomen kaksikielisyyttä ei varsinaisesti tarvita pk-seudulla
eikä Pohjanmaalla. Tietysti kahden (tai kolmen, tai neljän, jne) kielen osaaminen on aina parempi kuin yhden kielen osaaminen, mutta miksei suomenruotsalaisten tulisi opetella suomea pakolla ja pärjätä sillä? Tämän maan nimi on "Suomi". Tätä asuttavat "suomalaiset". Miksei tämän maan ainut virallinen kieli ole "suomi"?
Quote from: T.K.Tämäpä hassua. Minun mielestäni Suomen kaksikielisyyttä ei varsinaisesti tarvita pk-seudulla eikä Pohjanmaalla. Tietysti kahden (tai kolmen, tai neljän, jne) kielen osaaminen on aina parempi kuin yhden kielen osaaminen, mutta miksei suomenruotsalaisten tulisi opetella suomea pakolla ja pärjätä sillä? Tämän maan nimi on "Suomi". Tätä asuttavat "suomalaiset". Miksei tämän maan ainut virallinen kieli ole "suomi"?
Täksei:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175773-suomessa-puhuttiin-monia-kielia-ennen-suomea
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys
Suomi kun ei ole mikään suomalaisten ikiaikainen perintömaa.
(http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielirajaus.png)
Pakkoruotsista opetusministeri Grahn-Laasoselle:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200074-pakkoruotsista-opetusministeri-grahn-laasoselle
RKP:n erikoinen tasa-arvokäsitys:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200503-rkpn-erikoinen-tasa-arvokasitys
Pakkoruotsi on kieltenopetuksen tulppa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200780-pakkoruotsi-on-kieltenopetuksen-tulppa
Saamelaiskunnat hakemaan vapautusta pakkoruotsista
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202290-saamelaiskunnat-hakemaan-vapautusta-pakkoruotsista
Saamen kielialueella ruotsinkielisiä on erittäin vähän - heitä enemmän on suomenkielisiä, saamenkielisiä ja vieraskielisiä. Silti siellä on pakkoruotsi, mikä on täysin järjenvastaista. Saamen kielialueen kuntien kannattaa ehdottomasti hakeutua hallituksen pakkoruotsittomuuskokeiluun.
Pakollista kouluruotsia lobbaavan ajatushautomo Magman entinen tutkimusvastaava Björn Sundell on kirjoittanut pamfletin, jossa hän tarkastelee "ennakkoluulottomasti tavallisia argumentteja pakollisuuden puolesta ja vastaan". Anna-Maja Henriksson ja Simon Elo esittivät julkaisutilaisuudessa kommenttipuheenvuorot.
QuotePakollisesta ruotsinopetuksesta on väitelty toistuvasti aina vuodesta 1968 saakka, josta lähtien kaikkien koululaisten on oletettu opiskelevan ruotsia. Kuitenkin argumentit sen puolesta ja vastaan ovat pysyneet miltei samoina vuodesta toiseen. Tämän pamfletin tavoitteena on tarkastella ennakkoluulottomasti joitain tavallisia argumentteja pakollisuuden puolesta ja vastaan sekä muutamia ruotsin kielen opiskeluun liittyviä väitteitä. Pamfletin loppuun on liitetty luettelo, joka toimii tiivistävänä yhteenvetona.
Pakollinen ruotsi – puolesta ja vastaan (Magma-pamflett 3/2015) (http://magma.fi/post/2015/9/15/pakollinen-ruotsi-puolesta-ja-vastaan-magma-pamflett-3-2015)
QuoteRuotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (RKP) katsoo, että eri puolien argumentit eivät olleet oikeasti vertailukelpoisia.
– Se on vähän kuin asettaisi Hondan ja BMW:n käyttöohjeet vierekkäin, hän sanoi.
– Voidaan osoittaa, että kiinnostus ruotsin kieleen on vähentynyt, kun ylioppilasruotsista tuli valinnainen vuonna 2004. Sen sijaan ei voida osoittaa, että ruotsinopinnot olisivat pois jostain muusta. (käännös)
Hbl: Pamflett väger argument för och emot obligatorisk skolsvenska (http://hbl.fi/nyheter/2015-09-15/770530/pamflett-vager-argument-och-emot-obligatorisk-skolsvenska) 15.9.2015
QuoteYksi toistuva väite on, että pakollinen kouluruotsi on resurssien tuhlausta ja että suomalaiset mieluummin opiskelisivat jotain muuta kieltä, josta on enemmän hyötyä työelämässä ja ulkomailla. Sundellin mielestä argumentointia ja keskustelua olisi laajennettava.
– On tosiasia, että suomalaisten kielitaito on heikentynyt ja silloin ei pitäisi keskustella siitä, onko jokin tietty kieli este kieltenopiskelulle. (käännös)
Svenska Yle: Debatten om skolsvenskan går på tomgång (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/15/debatten-om-skolsvenskan-gar-pa-tomgang)
Kuten arvata saattaa, pakkoruotsiargumenttien tarkastelu on niin ennakkoluulotonta, että Sundell on muun muassa vääntänyt argumenttien muotoiluja itselleen paremmin sopiviksi olkiukoiksi.
Käsitellessään ensimmäistä argumenttia ruotsin kielen tarpeesta työelämässä Sundell väittää, että Elinkeinoelämän keskusliitto olisi perunut aiemman kielteisen kantansa vuonna 2013 ja kannattaisi nykyään pakkoruotsia. Samaa viestiä levittivät vaalien ja pakkoruotsiäänestyksen alla Folktinget ja Rkp:n poliitikot. Oikeasti EK ei ole koskaan perunut pakkoruotsin poistamista vaativaa lausuntoaan, vaan Sundell on tulkinnut EK:n kannanottoja tahallaan väärin.
QuoteÅgren kertoo EK:n kannattavan ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi pitkällä aikavälillä. Mutta kuinka pitkällä?
– Kyllä se varmasti on seuraavalla hallituskaudella agendalla.
MTV: Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa – tulevaisuudessa tarvitaan portugalia (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/elinkeinoelama-ajaa-pakkoruotsin-poistoa---tulevaisuudessa-tarvitaan-portugalia-/1904284) 13.8.2013
En sinänsä ole ruotsin kielen opiskelua vastaan, mutta onko RKP tajunnut, että nykyisen kansainvaelluksen jatkuessa ruotsin opetukseen ei ole varaa? Lisääntyvän pakolaisväestön rasittaminen ruotsin opiskelulla ei onnistu, eikä sitä tasa-arvosyistä voida muiltakaan enää vaatia.
Tyvärr, kära vänner!
Quote from: Nyymi on 15.09.2015, 21:11:49
En sinänsä ole ruotsin kielen opiskelua vastaan, mutta onko RKP tajunnut, että nykyisen kansainvaelluksen jatkuessa ruotsin opetukseen ei ole varaa? Lisääntyvän pakolaisväestön rasittaminen ruotsin opiskelulla ei onnistu, eikä sitä tasa-arvosyistä voida muiltakaan enää vaatia.
Tyvärr, kära vänner!
Kyllä suomenkielisiltä suomalaisilta voidaan vaatia sekä opiskelua että kielen rahoittaminen, muilta tietystikään ei kumpaakaan.
Synnyin ruotsissa, niin tämä on aika uuttaa minulle, kun olen asunut suomessa vasta jotain puoli vuotta, mutta olen kyllä samaa mieltä teidän kanssa, että pakkoruotsi pitäisi poistaa suomesta. Se on turhaa koska ei sitä monet käytä, ja sillä on jossain määrin haitallinen vaikutus suomen kansaan ja kulttuuriin.
Kieli on niitä suurimpia osia kulttuurista, niin se on tärkeää että puhutaan samaa kieltä. Englantikin voi olla huono asia suomen kulttuurille ja kansalle, mutta nykyajan enemmän ja enemmän monikulttuurisessa/monikielisessä ja globalisoituneessa maailmassa sitä tietysti pidetään tärkeänä.
Quote from: Jaska on 21.07.2015, 08:17:32
Quote from: T.K.Tämäpä hassua. Minun mielestäni Suomen kaksikielisyyttä ei varsinaisesti tarvita pk-seudulla eikä Pohjanmaalla. Tietysti kahden (tai kolmen, tai neljän, jne) kielen osaaminen on aina parempi kuin yhden kielen osaaminen, mutta miksei suomenruotsalaisten tulisi opetella suomea pakolla ja pärjätä sillä? Tämän maan nimi on "Suomi". Tätä asuttavat "suomalaiset". Miksei tämän maan ainut virallinen kieli ole "suomi"?
Täksei:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175773-suomessa-puhuttiin-monia-kielia-ennen-suomea
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys
Suomi kun ei ole mikään suomalaisten ikiaikainen perintömaa.
(http://www.elisanet.fi/alkupera/Kielirajaus.png)
Ei olekkaan ruotsalaiset valtasivat maan 1200-luvulla.
Quote from: Nyymi on 15.09.2015, 21:11:49
En sinänsä ole ruotsin kielen opiskelua vastaan, mutta onko RKP tajunnut, että nykyisen kansainvaelluksen jatkuessa ruotsin opetukseen ei ole varaa? Lisääntyvän pakolaisväestön rasittaminen ruotsin opiskelulla ei onnistu, eikä sitä tasa-arvosyistä voida muiltakaan enää vaatia.
Tyvärr, kära vänner!
Tyvärr. Obligatorisk arabiskt språket? Siis pakollinen arabiankieli tilalle? :o Siitähän tulee maan toiseksi suurin kieli tällä menolla kahdessa vuodessa.
Ahvenanmaan vaaleista esitteet seitsemällä kielellä - mutta ei suomeksi
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/818899/Ahvenanmaan+vaaleista+esitteet+seitsemalla+kielella++mutta+ei+suomeksi
Eikö meidän tulisi ahvenanmaan esimerkin mukaisesti palvella tässä maassa ruotsin kielisiä samalla tasolla >:( .
Quote from: Griffinvaari on 01.10.2015, 19:27:21
Ahvenanmaan vaaleista esitteet seitsemällä kielellä - mutta ei suomeksi
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/818899/Ahvenanmaan+vaaleista+esitteet+seitsemalla+kielella++mutta+ei+suomeksi
Eikö meidän tulisi ahvenanmaan esimerkin mukaisesti palvella tässä maassa ruotsin kielisiä samalla tasolla >:( .
QuoteVaaleista kerrotaan esitteissä, joiden kielet ovat ruotsi, englanti, viro, liettua, romania, venäjä ja thai. Myöskään nettisivuilla ei ole suomenkielistä tietoa.
Tämä Ahvenanmaan pelleily kuvaa hyvin RKP:n toimintaa Suomessa (ja puolueen kielipolitiikkaa tukevien ryhmien toimintaa). Tietysti mikään taho ei tähänkään asiaan ota kantaa. :facepalm: :flowerhat:
Kielipoliittinen keskustelu hävisi suunnilleen hetimiten, kun Perussuomalaiset pääsi hallitukseen.
RKP ei halua muistuttaa Perussuomalaisia siitä, että "Asialle voisi tehdä jotakin" ja Perussuomalaiset ei halua muistuttaa äänestäjiä siitä, että "Me emme tee asialle mitään".
Edit: Myönnettäköön että taisi yhdessä tv-eduskunnan istunnossa olla aiheesta puhetta perussuomalaisten edustajien taholta. Mutta muuten onhan tämä asia unohtanut julkisuudesta.
Jo kuopatuksi epäilty kansalliskielistrategia saa jatkoa, mutta tällä kertaa työryhmässä on mukana myös Suomalaisuuden liitto.
Hbl: Finskhetsförbundet med i språkstrategin (http://hbl.fi/nyheter/2015-10-15/774282/finskhetsforbundet-med-i-sprakstrategin) 15.10.2015 (ei maksumuuria)
Ruotsin kielen opetus siirtyy alakoulun puolelle – mistä opettajat? (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kielen_opetus_siirtyy_alakoulun_puolelle__mista_opettajat/8413055)
QuoteRuotsin kielen opetus aloitetaan ensi lukuvuonna jo kuudennella luokalla. Kaikki alakoulun opettajat eivät kuitenkaan ole päteviä ruotsin opetukseen.
Rkp:läistä politiikkaa vaikkei puolue edes ole hallituksessa? Häpeä, Soini! >:(
Quote from: Micke90 on 29.10.2015, 07:11:05
Ruotsin kielen opetus siirtyy alakoulun puolelle – mistä opettajat? (http://yle.fi/uutiset/ruotsin_kielen_opetus_siirtyy_alakoulun_puolelle__mista_opettajat/8413055)
QuoteRuotsin kielen opetus aloitetaan ensi lukuvuonna jo kuudennella luokalla. Kaikki alakoulun opettajat eivät kuitenkaan ole päteviä ruotsin opetukseen.
Rkp:läistä politiikkaa vaikkei puolue edes ole hallituksessa? Häpeä, Soini! >:(
Toivottavasti tämä röyhkeyden ja törkeyden multihuipentuma todellakin on röyhkeyden ja törkeyden multihuipentuma eli pakkoruotsin joutsenlaulu. Muistaakseni fysiikka ja kemia poistuu tämän huipputärkeän maailmankielen tieltä, eli voidaan oikeasti todeta, että RKP pyrkii sivistyksen alasajoon.
Quote from: alussaolisana on 29.10.2015, 07:21:48
Muistaakseni fysiikka ja kemia poistuu tämän huipputärkeän maailmankielen tieltä, eli voidaan oikeasti todeta, että RKP pyrkii sivistyksen alasajoon.
Onko tosiaan näin? >:(
Opetussuunnitelman ja tuntijaon uudistus on edellisen hallituksen työtä. Ihan kaikkea ei voi Soininkaan päälle panna.
Pakkoruotsiketjussa kaikki on selitetty.
Quote from: Chew Bacca on 29.10.2015, 07:28:10
Ihan kaikkea ei voi Soininkaan päälle panna.
Toki. Tulihan hänestä sentään
ulkoministeri. Eihän nyt
sellaisen saavutuksen jälkeen pakkoruotsia voi poistaa, vaikka sen vastustamisella ääniä kerätäänkin.
Quote from: Micke90 on 29.10.2015, 07:23:49
Quote from: alussaolisana on 29.10.2015, 07:21:48
Muistaakseni fysiikka ja kemia poistuu tämän huipputärkeän maailmankielen tieltä, eli voidaan oikeasti todeta, että RKP pyrkii sivistyksen alasajoon.
Onko tosiaan näin? >:(
On. Kuudennen luokan pakkoruotsin tieltä lähtee toinen kuvaamataidon tunti ja fyke, jonka oppisisällöistä osa siirtyy biologia/maantietoon, ollen tietysti haitaksi biologian ja maantiedon opetukselle. RKP siis hyökkää avoimesti suomalaista sivistystä vastaan, näkisin. Tämä uudistus paljastaa mielestäni vastaan sanomattomasti, että pakkoruotsi ei ole sivistystä, vaan antisivistystä ja että RKP on valmis mihin tahansa sikailuun vahvistaakseen omaa asemaansa.
Quote"Monikulttuurisuus pelottaa, jos ei ole nähnyt toisenlaista elämää ja tavannut ihmisiä toisista kulttuureista. Ruotsin kielen opiskeluun koulussa voisi tulla ihan toisenlaista motivaatiota Helsingin lähiöissä, jos kannustimena olisi nuorisovaihto Tukholman, Malmön tai Göteborgin lähiöiden kanssa."
Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition blogi (http://tommilaitio.munstadi.fi/2015/11/06/11-x-kiinnostava-nuorisotyo/) 6.11.2015
Quote from: alussaolisana on 29.10.2015, 13:29:06
On. Kuudennen luokan pakkoruotsin tieltä lähtee toinen kuvaamataidon tunti ja fyke, jonka oppisisällöistä osa siirtyy biologia/maantietoon, ollen tietysti haitaksi biologian ja maantiedon opetukselle. RKP siis hyökkää avoimesti suomalaista sivistystä vastaan, näkisin. Tämä uudistus paljastaa mielestäni vastaan sanomattomasti, että pakkoruotsi ei ole sivistystä, vaan antisivistystä ja että RKP on valmis mihin tahansa sikailuun vahvistaakseen omaa asemaansa.
tarkennus: kaikki Suomen puolueet ovat valmiita mihin tahansa sikailuun vahvistaakseen pakkoruotsin asemaa.
Laitio taitaa puhua omista peloistaan, sillä nykynuoriso on matkustellut riittävästi nähdäkseen toisia kulttuureita aivan omin silmin.
Nuorisovaihto on jo parhaillaan käynnissä, ja me saamme Helsingin lähiöihin juuri sitä samaa ainesta jota on Tukholman, Malmön tai Göteborin lähiöissä, eikä se aines puhu ruotsia äidinkielenään.
Joten, missä motivaatio opiskella ruotsia ??
Muistaako kukaan Saska Saarikosken saamaa 10.000€:a siitä, että keksi juhlan-aiheen Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi? Eikö kukaan muista? Eipä se tilaisuus taidettu järjestää kuin kerran ja kerran se 10.000€:akin tuli.
Olisihan säätiöillä ollut varaa heittää toinen kymppitonni seuraavalle vuodelle, mutta kun tarve loppui heti mediakohujen loputtua.
Noin helposti Suomessa saa kymppitonnin, jos "puhuu oikeiden asioiden puolesta".
Jörn Donner ja kansanedustajat puhuvat Ruotsista ja ruotsista – HSTV:n suora lähetys Päivä ruotsiksi -tapahtumasta käynnissä (http://www.hs.fi/kotimaa/a1446782686035)
QuotePääkirjoitus: Ruotsin kielen opiskelun merkitys on kirkastunut
[...]
Siksi olikin hyvä, että eduskunta sai viime kaudella käsiteltäväkseen kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin ruotsin kielen muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi kouluissa.
Ruotsin asema on ollut kansalaiskeskustelun kestoaiheita, ja kansalaisaloitteen myötä asialle tuli käsittelykanava. Samalla päästiin mittaamaan, mikä on ilmapiiri ja muutoshalukkuus.
Aloite kaatui eduskunnassa, ei edes täpärästi vaan selvin numeroin. Kansalaisaloite käytännössä vahvisti käsitystä kaksikielisestä Suomesta.
Keskustelu ei kuitenkaan ole ohi. Nykyisen hallituksen ohjelmassa ruotsin asemaa ei erityisemmin uhata, vaikka Rkp poikkeuksellisesti ei ole mukana hallituksessa ja kansalaisaloitetta tukeneet perussuomalaiset ovat.
Hallituksen tuleviin hankkeisiin on kirjattu alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta. Ruotsin valinnaisuutta silläkin tarkoitetaan.
Olisi parempi miettiä kielten opetusta kokonaisuutena kuin nostaa ruotsi syntipukiksi sille, että suomalaiset eivät opiskele vieraita kieliä tarpeeksi. On hyvä, että tuntijakomuutoksessa ruotsin aloitus siirrettiin peruskoulun kuudennelle luokalle nykyisen seitsemännen sijaan.
Aloittaa voisi aikaisemminkin. Viime vuodet ovat näyttäneet, että Suomen yhteys Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin on vain vahvistunut, ja tämän yhteyden ylläpitämisessä kielen opiskelu on avainasemassa.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/paivanlehti/06112015/a1446718657903) 6.11.2015
Nimettömältä Hesarin pääkirjoitustoimittajalta melkoisen ylimielinen töräys. Kyselytutkimuksen mukaan pakkoruotsin lopettamista kannatti ennen eduskuntaäänestystä noin kolme neljäsosaa suomalaisista, ja muutosta tuki vaalikonevastauksien perusteella myös silloisen eduskunnan enemmistö. Tämä ei näkynyt mitenkään itse äänestyksessä, vaan "aloite kaatui eduskunnassa, ei edes täpärästi vaan selvin numeroin". Kansalaisaloite ei tullut vahvistaneeksi käsitystä kaksikielisestä Suomesta vaan kansalaisten ylivoimaisen enemmistön tahdon mitätöimistä ja konkreettisten vaalilupausten pettämistä.
Ruotsin kieltä itsessään ei ole nostettu syntipukiksi siihen, että suomalaiset eivät opiskele vieraita kieliä tarpeeksi, mutta on selvää, että juuri pakkoruotsin viemän ajan ja energian vuoksi yhä harvempi viitsii vapaaehtoisesti lisätä lukujärjestykseensä kolmatta vierasta kieltä.
Pääkirjoitustoimittajan mukaan ruotsin aloitus kuudennella luokalla on "hyvä", vaikka asiantuntijat ovat tuominneet uuden tuntijaon
heikentävän ruotsin oppimista. Lisäksi tulee kalliiksi, että alakouluun pitää järjestää uusia ruotsinopettajia.
Suomen yhteys Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin ruotsin kielen kautta ei ole vahvistunut, vaan se on muuttunut yhä heikommaksi, tavallisten suomalaisten kannalta lähes merkityksettömäksi. Pääkirjoitustoimittaja ei elä tässä todellisuudessa.
On käsittämätöntä, että Suomessa on pakkokielenä ruotsinkieli jota ei tarvita missään, sillä englannillakin pärjää.
Paljon hyödyllisempiä ovat saksa ja venäjä. Eihän meillä pitäisi olla enää mitään siteitä entiseen miehitysvaltaamme, Ruotsiin, joka on ryöstänyt meiltä kaiken ja ryöstää edelleenkin. Ei Venäjäkään vaadi meiltä tällaista, vaikka olemme entistä Venäjää ja suomalaisina sille todellisuudessa huomattavasti läheisempiä, kuin Ruotsille!
Ja muinaisskandinavian todellinen historia on aika lailla toinen, kuin mitä ruotsalaisten vaatima kouluopetuksemme on meille vuosisatoja sepustanut.
Mikään ei ole muuttunut parempaan suuntaan. Kaikki on muuttunut huonompaan suuntaan. Arabia ja afgaania lappaa areenat täyteen ja ruotsi pysyy kuin tauti. Mitä väliä. Everything must go.
Sitten kun koittaa vuosi nolla, pakollinen ruotsi ei ole enää ruokalistalla.
http://ylilauta.org/satunnainen/42812835
http://murobbs.muropaketti.com/posts/1716290948/
Alemmassa linkissä kuvia ruotsinkielen oppikirjoista. Kuvat ylemmästä. Oppilailla oikein riemupäiviä, ruotsia ja mamutusta yhdessä.
Ahkerimmista ja helpoiten uskovista tulee kai toimittajia?
Maailman kulttuureista tärkeimmät ovat ruotsi sekä sunnalaisuus?
http://www.saunalahti.fi/~eiry/eiry005.html
Quote"Jutta Zilliacus levitti eräällä matkalla YK:n päämajassa käsitystä, että Suomessa vain ruotsia puhuvat ovat sivistyneitä. Suomalaiset ovat moukkia." (Veikko Vennamo: Kulissien takana.)
Mutta käsitys suomalaisten alemmasta rodusta ei ole vain Helsingiuksen, Ehrnroothin, Bandlerin ja Zilliacuksen tietoa.
"Komitea pohtimaan suomalaisten suhtautumista pakolaisiin, etteivät ennakkoluulot ja viha eläisi." (Christoffer Taxell syksyllä 1987 Keskustan Edistyksellisen tiedeliiton tilaisuudessa Tampereella.)
"Ymmärtämättömät, kielitaidottomat suomalaiset on opetettava kansainvälisyyteen." (Per Stenbäck TV-uutisissa 16.9.87.)
"Suomalaiset eivät ole kulttuurimaan tasolla", kuulutti Elisabeth Rehn Siuntiossa 5.1.91. (Al 6.1.91.)
Suomen Pohjola-Nordenia vastaava norjalainen Foreningen Norden on myöntänyt Martti Antisaarelle vuoden 2015 kielipalkinnon (språkpris) hänen ruotsin kielen hyväksi eli käytännössä pakkoruotsin tukemiseksi tekemästään työstä.
Quote from: Foreningen NordenSuomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa. Siitä huolimatta ruotsinopetuksen tärkeys suomalaisissa kouluissa asetetaan säännöllisesti kyseenalaiseksi. Tarvitaanko sitä oikeasti? Saammeko jotain vastineeksi kaikille niille euroille, jotka kaksikielinen yhteiskunta maksaa? Ja opitaanko ruotsia oikeasti muutamalla vaivaisella oppitunnilla, kysyvät arvostelijat?
Poliittinen monoliitti Martti Ahtisaari, aiempi presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja, kiipeää barrikadeille ja sanoo selkeästi ja raikuvasti KYLLÄ näihin kaikkiin ratkaisevan tärkeisiin kysymyksiin. Sillä, että hän osoittaa omalla urallaan esimerkkiä ja selittää nuoremmille sukupolville, että monet hänen valinnoistaan olivat mahdollisia ruotsin kielen osaamisen vuoksi, on painoarvoa.
Suomalaisille ruotsin kieli on avain, sanoo Ahtisaari. Ei vain tärkeään osaan Suomen omaa kulttuurihistoriaan, vaan ruotsi on myös avain Pohjoismaihin. Skandinaavisen kielen perustaidot madaltavat kynnystä kaikkiin töihin, opintoihin, verkostoihin ja mahdollisuuksiin, joita on 20 miljoonan skandinaavista kieltä äidinkielenään puhuvien keskuudessa. Se voi osoittautua hyvin arvokkaaksi aikana, jolloin työttömyys kasvaa omassa maassa. Kun etevillä suomalaisilla insinööreillä ja tutkijoilla on ruotsin kielen perustaidot, myös muut Pohjoismaat tarjoavat pääsyn houkutteleviin ammatteihin. [käännös]
...
Foreningen Norden: Nordens språkpris 2015 til Martti (http://www.norden.no/nordens-sprakpris-2015-til-martti-ahtisaari/) 26.11.2015
Quote from: Roope on 31.12.2014, 15:45:29
QuoteKieliohjelmasta voisi tulla kuntien valttikortti
Loviisa haluaa tietää, mihin Sipoon selvitys kielenopetuksen aloittamisesta ensimmäisellä luokalta johtaa. Oma selvitys on mahdollinen, jos päätöksentekijät ovat kiinnostuneita ajatuksesta.
Loviisa voisi tutkia, voisivatko koululaiset lukea ruotsia ja suomea ensimmäiseltä luokalta. Olettaen, että sille on poliittista tahtoa, sanoo sivistysjohtaja Thomas Grönholm.
Loviisa aikoo pakottaa kaikkien suomenkielisten koululaisten ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi ruotsin. Lasten tai heidän vanhempiensa mielipidettä ei ole kysytty. Vanhemmat ovat keränneet 500 nimeä suunnitelmaa vastaan.
Svenska Yle: Snart 500 namn mot tidig skolsvenska i Lovisa (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/12/07/snart-500-namn-mot-tidig-skolsvenska-i-lovisa) 7.12.2015
Svenska Yle: Finska elever i Lovisa ska läsa svenska tidigare (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/11/26/finska-elever-i-lovisa-ska-lasa-svenska-tidigare) 26.11.2015
Quote- Englantia käytetään niin monissa maissa, sitä paitsi sitä käytetään ammattikielenä useilla aloilla. Ruotsi on paljon pienempi kieli, joten työn ja tulevaisuuden suhteen englanti on minusta paljon tärkeämpi.
Kaikki eivät ole samaa mieltä kuin Fellman. Kari Hagfors (Kok) ei pidä englantia loviisalaislapsille tärkeämpänä kuin ruotsia.
– Minusta kotimaisesta kieltä pitää hyödyntää. Lähimmät yhteytemme ovat täällä Pohjolassa. Tarvitsemme hyvät suhteet Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan, vasta sitten tulee englanti, sanoo Hagfors.
...
Hagfors on samaa mieltä, että englanti on hyvin tärkeää, mutta hänen mielestään englannin voi opetella aivan hyvin sen jälkeen, kun on oppinut ruotsia.
– Mielestäni ruotsin osaaminen antaa paremmat mahdollisuudet oppia muita kieliä kuten saksaa ja englantia, sanoo Hagfors. (käännös)
Svenska Yle: "Skolsvenskan i Lovisa inte slutdiskuterad" (http://svenska.yle.fi/artikel/2015/11/26/skolsvenskan-i-lovisa-inte-slutdiskuterad) 26.11.2015
Pakkoruotsipäätös aiotaan junailla läpi pelkkänä ilmoitusasiana sivistyslautakunnan äänestystuloksen perusteella ilman, että asiaa käsiteltäisiin valtuustossa. Ilmeisesti vain perussuomalaiset vastustavat.
^^
http://www.loviisansanomat.net/sahkeet.php?id=2061
Quote
LOVIISA Suomenkieliset koululaiset opiskelevat A1-kielenä edelleen englantia ja vapaaehtoisena A2-kielenä ruotsia, katsoo sivistyslautakunnan suomenkielinen jaosto keskiviikkona antamassaan kannanotossa.
---
Perusopetuksen tuntijako herätti tunteita, kun sivistyslautakunta päätti marraskuussa esittää kannanottonaan, että suomenkielisen opetuksen ensimmäinen vieras kieli on ruotsi ja ruotsinkielisillä oppilailla suomi.
Kappas, joskus järki voittaa.
QuoteMissä viipyy pakkoruotsikokeilu? Opetusministeri Grahn-Laasonen vastasi Ykkösaamussa
Hallitusohjelmaan nostettiin kirjaus kieltenopetuskokeiluista, joissa pakkoruotsin voisi korvata jollakin muulla kielellä. Mutta missä tämä kokeilu viipyy? Opetus- ja kulttuuriministeri vastasi Ykkösaamussa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoi Ylen Ykkösaamussa, että kokeilu, jossa niin sanotun pakkoruotsin voisi vaihtaa johonkin muuhun kieleen, on valmisteluvaiheessa.
– Se on valmistelussa. Siinä on käyty läpi perustuslakipohdinta, joka liittyy ruotsinkielen asemaan. Tavoitteena on se, että tällä hallituskaudella toteutetaan sekä tämä kielikokeilu, että sellainen kielikokeilu, jossa pyritään varhaistamaan kieltenopetusta.
Ilta-Sanomat (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1453516430951.html) 23.1.2016
QuoteUusi kansalaisaloite pakkoruotsin kumoamiseksi laitettu vireille
Uusi kansalaisaloite ruotsin kielen saamiseksi valinnaiseksi aineeksi kouluissa on laitettu vireille.
Vapaa Kielivalinta ry:n tekemä aloite on yhdistyksen mukaan allekirjoitettavissa oikeusministeriön kansalaisaloitepalvelussa huhtikuussa.
Työn alla olevassa aloitteessa vaaditaan pakollisen ruotsin kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla: peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa.
...
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/a1453781677807) 26.1.2016
Mahtaako jossain olla kartoitusta uuteen eduskuntaan valittujen pakkoruotsikannoista?
Konservatiivisesta ja isänmaallisesta näkökulmasta englanti pitäisi myös olla valinnainen oppiaine, koska englanti on universaalinen/maailmanlaajuinen kieli, joka edistää monikulttuuria yhdistämällä ihmisiä joka puolelta maailmaa. Mutta englanti on jo meidän yhteiskunnassa, ja me emme voi enää luopua kaikista niistä hyödyistä mitä se tuo meille.
Ruotsista sen sijaan ei ole juuri mitään hyötyä suomessa.
Quote from: Roope on 26.01.2016, 17:30:52
Mahtaako jossain olla kartoitusta uuteen eduskuntaan valittujen pakkoruotsikannoista?
Viimeaikaiset tapahtumat eivät ole saaneet sua ajattelemaan että saattoivat valehdella? Poliitikkojen takki on kääntynyt alle vuodessa niin moneen otteeseen että tuollahan suorastaan pyyhitään takapuolta.
Ei sen puoleen, pitää äänestää. Jokainen näistä joka lytätään on jälleen yksi todiste lisää kun näistä aletaan kirjoittamaan rehellistä historiaa.
Se että demokratian piti tulla tähän. Ei sen pitänyt olla mikään neljän vuoden diktaattorin mandaatti, kansaa piti kuunnella vaalienkin välillä. Nyt kansan mielipidettä ei pelkästään lytätä, meitä vielä haukutaan natseiksi päälle.
- Mielipiteet lytättiin
- Mielenosoitukset jätetään huomioimatta
- Katupartiot yritettiin kieltää
Jokainen tapa rajoittaa meitä on aina johtanut eskalaatioon. Pelaako hallitus oikeasti pokeria omaa kansaansa vastaan, vai uskotaanko siellä oikeasti että nyt kun käsky on käynyt niin me kumarramme?
Sorry OT, meni räntiksi. Mutta jos en pura tätä massiivisen vitutuksen määrää, mulla poksahtaa aivoissa verisuoni.
Allakirjoitan tämänkin! Herrarodun valta vain täällä on niin suuri etten usko läpimenoon. :-\ Hallituksessakin istuu 2 RKPeen apupuoluetta ja Jabba.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 26.01.2016, 21:08:20
Viimeaikaiset tapahtumat eivät ole saaneet sua ajattelemaan että saattoivat valehdella? Poliitikkojen takki on kääntynyt alle vuodessa niin moneen otteeseen että tuollahan suorastaan pyyhitään takapuolta.
Sellaista tosiaan sattuu. Edellisessä eduskunnassa pakkoruotsin vastustajilla oli vaalikonevastausten perusteella enemmistö, mutta ratkaisevassa äänestyksessä suuri osa vastustajiksi ilmoittautuneista äänestikin pakkoruotsin jatkamisen puolesta. Esimerkiksi valtaosa Vihreiden kansanedustajista, myös puheenjohtaja Ville Niinistö, äänesti oman puolueensa pakkoruotsin purkamista kannattavaa linjausta vastaan.
Palaan tähä kansanedustajien jo pettäneeseen ketjuun, asiaa ei sa unohtaa:
RKP kertoo saaneensa enemmän tukea kuin hallituspuolueet yhteensä 4 vuodessa - VTV: Ikävä tapaus paljastui
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/97948-rkp-kertoo-saaneensa-enemman-tukea-kuin-hallituspuolueet-yhteensa-4-vuodessa-vtv-ikava-tapaus-paljastui
Vieläkö jolle kulle on epä selvää millä voimalla RKP on tämän demoratian kukkasen, PAKKORUOTSIN saanut ajettua vaimaan, sortamaan koko kansaa.
Wiki: Laulu 20 perheestä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4)
Kristiina Halkola - Laulu 20 perheestä, vuodelta 1969 (https://www.youtube.com/watch?v=6-6YxLDiZ4M) :
Quote
"Silloin, tällöin tuntee kansa vallanmahdin suonissaan, vallanmahdin, jonka kansa käyttää vaaliuurnilla. Mutta kuinka ollakaan, tuo valta kulkee narussa, josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan! Missä on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta?
Kivekäs, Waldén, Wihuri, Hellberg, Rosenlew, Frenckel, Ahlström, Donner..."
IL: Esko Seppänen päivitti "laulun 20 perheestä" nykypäivään (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014081718579879_uu.shtml)
http://www.hs.fi/talous/a1408426440276
Hirvasnoro blogspot: Keitä ovat uudet 20 perhettä (http://hirvasnoro.blogspot.fi/2006/01/keit-ovat-uudet-20-perhett.html) :
Quotetiistaina, tammikuuta 17, 2006
Keitä ovat uudet 20 perhettä?
(Kansan Uutiset 17.1. 2005)
Missä on nykyään se mahti, joka puuttuu eduskunnalta? Uudistettu Laulu noin 20 perheestä sai ensi-iltansa sunnuntaina Kom-teatterin juhlakonsertissa Kulttuuritalolla.
Tässä taas, näin aluksi. >:(
QuotePääkirjoitus: Ruotsin kieli on voimavara
Suomi ja Ruotsi ovat yhteinen markkina-alue, jolla on lähes 15 miljoonaa asukasta. Ruotsin kieli on resurssi työmarkkinoilla.
Suomalaisten yritysten kiinnostus Ruotsin markkinoihin on kasvanut räjähdysmäisesti. Yksi mittari on se, että 144 yritystä halusi jäseneksi suomalais-ruotsalaiseen kauppakamariin. Tätä voi verrata suomalaisvenäläisen kauppakamariin, joka menetti 70 yritysjäsentä.
[...]
Pohjanmaalla Ruotsi on jo monille yrityksille osa kotimarkkinoita. Neuvo Ruotsiin pyrkiville yrityksille on käyttää ruotsia puhuvia ja maan kulttuurin tuntevia ihmisiä. Ruotsi on silta koko Pohjolaan.
Tästä näkökulmasta vaatimukset supistaa tai kokonaan poistaa ruotsin kielen opetus suomalaisista kouluista vaikuttavat todella lyhytnäköisiltä.
Keväällä eduskunta ottaa käsittelyyn aloitteen, jossa kokeiltaisiin ruotsin korvaamista muilla kielillä osassa suomalaisia peruskouluja.
Lakia valmisteleva eduskunnan valiokunta voisi mielellään kuulla yrittäjä Jyrki Mäkeä, joka omistaa autonosakonserni Atoyn. Hän kertoo Kauppalehdessä, että jäi ruotsin takia luokalle kahdesti, ja oli tiukasti sitä mieltä, että pakkoruotsi on lopetettava.
Hänen yrityksensä halusi kuitenkin Ruotsiin. Silloin hän tajusi, että ollakseen uskottava esimerkiksi pankin kanssa neuvotellessa, on puhuttava ruotsia. Nyt hän on lämmin ruotsin kielen opetuksen puolestapuhuja.
Pakollinen ruotsi antaa suomenkielisille lapsille ilmaisen mahdollisuuden hankkia perusosaaminen kielessä, joka voi olla tärkeä resurssi työelämään hakeuduttaessa. (käännös)
Hbl: Svenskan är en tillgång (https://www.hbl.fi/artikel/svenskan-ar-en-tillgang/) 17.2.2016
Kauppalehden pysähdyttävä tarina kääntymyksen tehneestä pakkoruotsin vastustajasta:
QuoteRuotsi jätti kahdesti luokalle ja pakotti yrittäjän menestymään
Atoy-konsernin omistaja Jyrki Mäki on kääntänyt kelkkansa pakkoruotsin vastustajasta kieltenopiskelun kannattajaksi. Yritys ei ole lannistunut vaikeuksista vaan kasvanut Pohjoismaissa ja laajentunut Baltiaan.
[...]
Jyrki Mäki sanoo, että jos todella haluaa menestyä Ruotsissa, pitää osata kieltä.
Mäellä on tästä omakohtaiset kokemukset.
Ruotsalaisyrityksen ostoon saapuneella Mäellä oli lainarahat yrityskauppaan. Loppuneuvotteluissa selvisi, että hänen pitäisi hankkia yhtiölle myös käyttöpääoma.
Ällikällä lyöty Mäki joutui ruotsalaispankkiin Föreningssparbankeniin neuvottelemaan uutta lainaa.
"Silloin ajattelin, että en voi mennä pankkiin selittämään asiaa suomeksi tai englanniksi - että eihän minua oteta tosissaan, ellen puhu ruotsia."
"Menin ja kerroin huonolla ruotsillani, että olen ostamassa täältä yritystä. Kauppaan on rahat, mutta minulta puuttuu 40 miljoonaa kruunua."
"Sain rahat ja ostimme itseämme isomman yrityksen."
Mäki jäi aikoinaan kaksi kertaa luokalleen ruotsin takia. Aiemmin hän kuului niihin suomalaisiin, joiden mielestä pakkoruotsi pitäisi kieltää lailla.
"Kokemuksistani johtuen olen tänä päivänä vahva pakkoruotsin puolestapuhuja. Suomessa niiden, jotka vähänkin ajattelevat pohjoismaista liike-elämää, tulisi treenata ruotsin kieltä, koska siitä on erittäin iso apu."
Vaikka ruotsalaiset puhuvat keskimäärin parempaa englantia kuin suomalaiset, bisneksessä ruotsilla on suuri rooli.
Kielen lisäksi menestyksen avaimia Ruotsissa ovat olleet rohkeus riskinottoon ja omien vahvuuksien hyödyntäminen.
[...]
Yhtiön vahva kasvu on parin viime vuoden aikana pysähtynyt, koska yhtiön isoja asiakkaita on ostettu ja volyymipohjaa on sitä kautta hävinnyt.
"Seuraavan parin vuoden tavoitteenamme on saada Ruotsin ja Suomen tukkuliiketoiminta jälleen kasvu-uralle. Lisäkasvu tulee korjaamo- ja palvelukonseptin kehittämisestä ja sen viemisestä eri maihin. Me tulemme loppujen lopuksi muuttumaan palvelutaloksi", sanoo talousjohtaja Kaarlo Kankkunen.
Mäki lisää vielä, että tulevaisuudessa palvelua saa luultavasti kellon ympäri.
"Uskon, että Atoy Autohuolto on jonain päivänä globaali brändi."
Kauppalehti (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsi-jatti-kahdesti-luokalle-ja-pakotti-yrittajan-menestymaan/SWVzGCz9) 12.1.2016
Koominen tarina taas kerran.
Kuinka monen yrityksen työntekijän täytyy tehdä yrityskauppoja Ruotsissa? Ei varmastikaan monen. Ehkä heiltä voikin vaatia ruotsin osaamista, mutta tavalliselle autonkorjaajalle ja muille perusduunareille Suomessa se on puhdasta ajanhukkaa.
Tyyppi ihan itse keksi tuon, ettei häntä otettaisi muulla kielellä vakavasti. En osaa kuvitella sellaista tilannetta, missä joku ottaisi vakavammin surkeaa ruotsia mongertavan lainanottajan kuin hyvää englantia puhuvan lainanottajan.
On aika suuri riski mongertaa huonolla kielellä noin tärkeitä asioita. Siinä voi sitoutua huomaamattamaan johonkin itselleen hyvin epäedulliseen.
Ruotsissa puhutaan yhä useammin englantia, koska Ruotsi on päivä päivältä enemmän maahanmuuttajien maa. Sinne muuttaa joka vuosi sata tuhatta ruotsia osaamatonta ihmistä, joista suurin osa ei koskaan tulekaan kunnolla ruotsia osaamaan.
Globaalien brändien kieli on englanti.
Jos ruotsalaiset ei osaa puhua englantia ei heidän kanssaa kannata käydä kauppaa.
Eli tuo rasvanäppi siis väittää saaneensa lainaa paskalla ruotsilla? Osasiko lukea pienen präntin? Oikea pankin toiveasiakas. Mites kielitaidon laita on tänään?
Ja olkiukot lepattaa. Pakkoruotsi loppuu kun ruotsista tulee vapaaehtoinen. Mitä järkeä olisi kieltää jokin kieli?
Quote"Kokemuksistani johtuen olen tänä päivänä vahva pakkoruotsin puolestapuhuja. Suomessa niiden, jotka vähänkin ajattelevat pohjoismaista liike-elämää, tulisi treenata ruotsin kieltä, koska siitä on erittäin iso apu."
Vaikka ruotsalaiset puhuvat keskimäärin parempaa englantia kuin suomalaiset, bisneksessä ruotsilla on suuri rooli.
Kielen lisäksi menestyksen avaimia Ruotsissa ovat olleet rohkeus riskinottoon ja omien vahvuuksien hyödyntäminen.
Joskus nuoruudessani ostin Espanjassa apteekista ns. "ruuminpesuvettä", jota sitten myin Ruotsissa nautintoaineena? Hyvin meni kaupaksi, vaikken ruotsia osannutkaan.
Jätin Espoon valtuussossa 15.2. aloitteen alueellisesta kielikokeilusta:
"Espoo on visionsa mukaan "inhimillinen edelläkävijäkaupunki" ja "edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen."
Sipilän hallituksen hallitusohjelma antaa uusia mahdollisuuksia kieltenopiskeluun ja kansainvälistymiseen. Tällä hetkellä Suomi hukkaa valtavasti voimavarojaan ja nuorten oppimiselle otollista aikaa pakollisiin maailmanlaajuisesti marginaalisten toisten kotimaisten kielten opetukseen.
Vuosi sitten tehdyn kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista haluaisi ruotsin kielen opiskelun olevan vapaaehtoista ja vapauttaisi kielivalinnan.
Vapaa kielivalinta on vientivaltti. Kansainvälisessä kaupassa Suomi tarvitsee enemmän kielipääomaa ja esimerkiksi kiinan, saksan (suurin vientimaamme), venäjän ja espanjan osaaminen avaisi markkinoita suomalaiselle työlle. Monella nuorella mahdollisuudet jäävät nyt käyttämättä, kun kielten opiskeluun varattu aika ja tarmo hukataan toisen kotimaisen kielen opiskelun.
Vapaa kielivalinta on sivistynyt ratkaisu, joka lisää kielellistä monimuotoisuutta. Se on Suomen ja sen kuntien etu. Hallitusohjelma mahdollistaa tämän, sillä alueellinen kielikokeilu on yksi opetuspuolen kärkihankkeista.
Espoon on aika näyttää edelläkävijyytensä ja ennakkoluulottomuutensa kyseenalaistamalla nykyisen malli ja lähtemällä rohkeasti kokeilemaan uutta. Kaksikielisenä kaupunkina kokeilu toisi uutta tietoa koko maan käyttöön.
Yllä olevan perusteella esitämme,
että Espoon kaupunki hakee lupaa alueelliseen kielikokeiluun hallitusohjelman mukaisesti,
ja että Espoo selvittää toisen kotimaisen kielen tilalle valittavaksi parhaiten tarpeita vastaavat valintamahdollisuudet."
Lisäkseni aloitteeni allekirjoittivat Simo Grönroos, Petri Pulkkanen, Kari Pajunen, Simon Elo, Seppo Huhta, Jukka Kilpi ja Arja Juvonen perussuomalaisista, Henna Partanen, Mari Anthoni ja Inka Hopsu vihreistä sekä Hanna Konttas kokoomuksesta.
Quote from: Teemu Lahtinen on 20.02.2016, 20:00:13
Vuosi sitten tehdyn kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista haluaisi ruotsin kielen opiskelun olevan vapaaehtoista ja vapauttaisi kielivalinnan.
Prosentti alakanttiin, varmaankin lainattu valtamediasta (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kaksikielisyydelle_kylla_pakkoruotsille_ei/7702930). Oikeasti Åbo Akademin kyselyn mukaan
74 prosenttia oli sitä mieltä, että "ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista".
62 prosenttia vastanneista sen sijaan oli sitä mieltä, että "koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia".
Lehdistömateriaali (http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf) (s. 2, taulukko 1)
QuoteKeskustan Puumala esittää: Virkamiesruotsin opinnot jo lukioon
Korkeakouluopintoihin sisältyvä toisen kotimaisen kielen opintojakso voitaisiin suorittaa jo lukiossa, ehdottaa keskustan kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala.
Puumala toteaa, että tänä keväänä valitaan viisikymmentä lukiota, joissa voidaan noudattaa väljempää tuntijakoa. Lisäksi perustetaan kokeilulukioiden verkosto, jossa lukiot voivat tehdä erilaisia kokeiluja.
Hänen mukaansa toisen asteen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen on tärkeää ja uudistusten aloittaminen ruotsin kielen opiskelusta olisi luontevaa.
– Mahdollisuus suorittaa virkamiesruotsi parantaisi opiskelumotivaatiota lukiossa, Puumala sanoo tiedotteessaan ja toteaa, että monella opiskelijalla virkamiesruotsi voi muodostaa jopa esteen korkeakoulusta valmistumiselle.
Yle (http://yle.fi/uutiset/keskustan_puumala_esittaa_virkamiesruotsin_opinnot_jo_lukioon/8689254) 21.2.2016
Kansanedustaja Puumala on oikeassa, sillä pakollisella korkeakoulukurssilla ei enää opita uutta vaan kerrataan vanhaa. Useimmilla ruotsin osaaminen on huipussaan lukion lopulla. Sen jälkeen osaaminen hiljalleen hiipuu, kun kieltä ei käytetä.
Korkeakoulukurssin symboliarvo on kuitenkin niin suuri, että siitä ei hevillä luovuta. Puhumattakaan, että kyseenalaistettaisiin, miksi pitää suorittaa näyttö kielestä, jota ei oikeasti osaa eikä koskaan tule käyttämään.
Ehdotuksessa on tosin se ongelma, että korkeakoulussa virkamiesruotsin läpäisee lähinnä symbolisella näytöllä, vaikka ruotsin taito ei oikeasti riitä mihinkään. Eikä tässä ole kyse muutamista yksittäistapauksista vaan laajasta järjestelystä, koska muuten kymmenet prosentit opiskelijoista eivät valmistuisi. Toki voitaisiin sopia niin, että lukiossa näytöksi riittäisi esimerkiksi kutosen arvosana todistuksessa.
Näiden tällaisten olemattomien puumaloiden ehdottelut ovat hupaisia. Toisaalta puumaloiden järki sanoo että äänestäjät halkeaisivat onnesta jos pakkoruotsista voitaisiin ainakin Venäjän rajan tuntumassa luopua, toisaalta taaspuumaloiden pitää olla mahdollisimman nöyrä runkkari ja pyytää mahdollisimman vähän jottei Suomen pakkoruotsittava media räjähdä.
Pakkoruotsi on kuin raskaus. Se on tai sitä ei ole, välimuotoa ei ole.
Quote from: Roope on 21.02.2016, 14:56:34
Ehdotuksessa on tosin se ongelma, että korkeakoulussa virkamiesruotsin läpäisee lähinnä symbolisella näytöllä, vaikka ruotsin taito ei oikeasti riitä mihinkään. Eikä tässä ole kyse muutamista yksittäistapauksista vaan laajasta järjestelystä, koska muuten kymmenet prosentit opiskelijoista eivät valmistuisi. Toki voitaisiin sopia niin, että lukiossa näytöksi riittäisi esimerkiksi kutosen arvosana todistuksessa.
Pakkoruotsiväelle on hirmuisen steressin paikka, kun ruotsin toisena kielenä kirjoittajat vähenevät. Ihmettelen suuresti, miksei kirjoittamiselle ole pistetty porkkanaksi esimerkiksi se, että sen riittävän hyvä suorittaminen tuo virkamiesruotsin paperit.
Quote from: Roope on 20.02.2016, 20:29:11
Prosentti alakanttiin, varmaankin lainattu
Syytän puoluetoveria, jonka ansiokasta valmistelua hyödynsin surutta. Otan huomioon aiheen jatkokäsittelyssä korjauksen.
Suomenkieli pakolliseksi koko maailmassa.
Kaikkihan olemme suomalaisia, koska olemme samanlaisia,
ja Suomi kielineen kuuluu kaikille.
Miksi ruotsinkieli ei ole pakollista Meksikossa ?
Quote from: Marius on 22.02.2016, 02:22:13
Miksi ruotsinkieli ei ole pakollista Meksikossa ?
Sitäkin olennaisempi kysymys on, miksei se ole pakollista Saksassa. Ei ole nimittäin yksi eikä kaksi kertaa, kun olen kuullut väitettävän, että ruotsin osaaminen helpottaa myös saksan oppimista.
Quote from: Oami on 22.02.2016, 18:29:12
Quote from: Marius on 22.02.2016, 02:22:13
Miksi ruotsinkieli ei ole pakollista Meksikossa ?
Sitäkin olennaisempi kysymys on, miksei se ole pakollista Saksassa. Ei ole nimittäin yksi eikä kaksi kertaa, kun olen kuullut väitettävän, että ruotsin osaaminen helpottaa myös saksan oppimista.
Niin, ilmeisesti juuri tästä johtuen kieltä ei ole tarvetta opettaa pakolla, koska saksankieliset he oppivat ruotsia helposti melkein itsestään, myös päinvastoin. Ainakin suomalaiset kieli-ihmiset ovat tätä mieltä perustellessaan suomen kielen huonoutta.
Itse olen ymmärtänyt, että nämä saksan oppimisen helpottajat tarkoittavat vain äidinkieleltään suomenkielisiä ihmisiä. (Ellei Oamin viesti ollut puhtaan sarkastinen.)
Quote from: Roope on 21.02.2016, 14:56:34
Korkeakouluopintoihin sisältyvä toisen kotimaisen kielen opintojakso voitaisiin suorittaa jo lukiossa, ehdottaa keskustan kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala.
Ei käy, kirjoittaa emeritusprofessori Christofer Cronström. Professori viittaa Hannu Niemen vuoden 2008 väitöskirjaan, jonka mukaan 20 prosenttia korkeakouluopiskelijoista läpäisi virkamiesruotsitutkinnon, vaikka osaaminen jäi alle vaaditun tason. Cronström epäilee, että kun tulos korkeakouluissa on näin huono, se olisi vielä huonompi, jos tutkinto olisi lukioiden vastuulla.
Hbl: Att låta gymnasierna svara för svenskan är knappast välbetänkt (https://www.hbl.fi/artikel/att-lata-gymnasierna-svara-for-svenskan-ar-knappast-valbetankt/) 26.2.2016
Professori on väärässä. Suurimmalla osalla ruotsin osaaminen on ollut huipussaan lukioaikana. Kun tutkinto suoritettaisiin lukiossa, eikä vuosia myöhemmin irrallisen kurssin lopussa korkeakoulussa, taso voisi olla parempi.
Se todellinen kysymys kuitenkin kuuluu, mitä järkeä koko virkamiesruotsipelleilyssä on, kun jo kymmenen vuotta sitten joka viides läpäisi sen ilman vaadittua osaamista. Nyt tulokset olisivat vielä huonommat.
Nyt on piru irti. Ruotsin eduskunnan puhemies kävi eilen vierailulla Suomessa, ja Suomen eduskunnan puhemies Maria Lohela (PS) päätti, että vierailun aikana puhutaan yhteisenä työkielenä englantia. Eihän sellainen sovi.
Hbl: Lohela krävde engelska vid svensk talmansvisit (https://www.hbl.fi/artikel/lohela-kravde-engelska-vid-svensk-talmansvisit/) 26.2.2016
Stefan Wallinin (RKP) mukaan tämä on epäkohteliasta ja epäluonnollista, sillä kaksikielisessä maassa puhutaan toki suomea tai ruotsia. Wallinin mielestä ei ole hyväksyttävää, että hän joutuu ruotsinkielisenä puhumaan toisen ruotsinkielisen kanssa muuta kuin ruotsia. Wallin uhmasikin Paavo Arhinmäen kanssa protokollaa ja piti omat puheenvuoronsa ruotsiksi.
Myös kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (SDP) sanoo olevansa järkyttynyt ja aikoo ottaa asian esille eduskunnassa. Feldt-Rannan mukaan asia ei ole vähäpätöinen, sillä Ruotsi on Suomen tärkein yhteistyökumppani ja naapuri. Siksi emme voi antaa signaalia, että Suomessa ei voida/pystytä (kan) puhumaan ruotsia.
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP) puolestaan kertoo olevansa ällikällä lyöty ja hän aikookin ottaa asian esille ulkoasiainvaliokunnassa. Tuomiojan mukaan on selvää, että koska eduskunta on kaksikielinen instituutio, sen on käytettävä ruotsin kieltä Ruotsin kanssa asioidessa.
Ja arvaatte varmaan, mikä on huomisen Höblän pääkirjoituksen aihe: Små och stora steg (https://www.hbl.fi/artikel/sma-och-stora-steg/)
Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson aikoo koota ensi viikolla kansanedustajista "yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän" (allsvenska riksdagsgruppen) ja vaatia puhemies Lohelalta selitystä, miksi Ruotsin puhemiehen vierailulla puhuttiin ruotsin sijasta englantia.
QuoteKansanedustaja Anna-Maja Henriksson (RKP) aikoo mobilisoida yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän vastustamaan puhemies Maria Lohelan (PS) päätöstä käyttää englantia ruotsalaisen puhemiehen vierailun aikana.
– On huolestuttavaa, että puhemies päätti tehdä näin ja valitsi englannin sekä ruotsin että suomen sijaan. Minusta tämä on asia, josta niin sanotun yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän on kokoonnuttava keskustelemaan ja löytämään yhteinen linja, sanoo Henriksson, joka on ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Yhteisruotsalaisella eduskuntaryhmällä on tapana suuntautua eduskunnan ruotsin- ja kaksikielisiin edustajiin, mutta Henriksson muistuttaa, että kaikki kansanedustajat, jotka haluavat työskennellä kaksikielisen Suomen puolesta, ovat tervetulleita.
– Tämä on sen kaliiberin kysymys, että on tärkeää, että työskentelemme yhdessä laajalla rintamalla. Ryhmässä on aiemmin ollut edustajia suurimmasta osasta puolueista, paitsi perussuomalaisista. Myös keskustalaisia on ollut harvakseltaan. (käännös)
Hbl: Henriksson kräver förklaring av Lohela (https://www.hbl.fi/artikel/henriksson-kraver-forklaring-av-lohela/) 27.2.2016
QuoteKansanedustaja Anna-Maja Henriksson (RKP) aikoo mobilisoida yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän vastustamaan puhemies Maria Lohelan (PS) päätöstä käyttää englantia ruotsalaisen puhemiehen vierailun aikana.
Jos ruotsalainen ei puhu suomea, miksi suomalaisen pitäisi puhua ruotsia? Jodå, ollaan kahden kansalliskielen (ei virallisen kielen) maa, mutta olen sitä mieltä, että käytetään kieltä, joka toimii. Jos se on englanti, it is ok ja jos ruotsi, det är okej. Tai muu kieli.
Quote from: Roope on 27.02.2016, 15:47:48
Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson aikoo koota ensi viikolla kansanedustajista "yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän" (allsvenska riksdagsgruppen) ja vaatia puhemies Lohelalta selitystä, miksi Ruotsin puhemiehen vierailulla puhuttiin ruotsin sijasta englantia.
QuoteKansanedustaja Anna-Maja Henriksson (RKP) aikoo mobilisoida yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän vastustamaan puhemies Maria Lohelan (PS) päätöstä käyttää englantia ruotsalaisen puhemiehen vierailun aikana.
– On huolestuttavaa, että puhemies päätti tehdä näin ja valitsi englannin sekä ruotsin että suomen sijaan. Minusta tämä on asia, josta niin sanotun yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän on kokoonnuttava keskustelemaan ja löytämään yhteinen linja, sanoo Henriksson, joka on ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Yhteisruotsalaisella eduskuntaryhmällä on tapana suuntautua eduskunnan ruotsin- ja kaksikielisiin edustajiin, mutta Henriksson muistuttaa, että kaikki kansanedustajat, jotka haluavat työskennellä kaksikielisen Suomen puolesta, ovat tervetulleita.
– Tämä on sen kaliiberin kysymys, että on tärkeää, että työskentelemme yhdessä laajalla rintamalla. Ryhmässä on aiemmin ollut edustajia suurimmasta osasta puolueista, paitsi perussuomalaisista. Myös keskustalaisia on ollut harvakseltaan. (käännös)
Hbl: Henriksson kräver förklaring av Lohela (https://www.hbl.fi/artikel/henriksson-kraver-forklaring-av-lohela/) 27.2.2016
RKP:kin voi tuntea itsensä taas pitkästä aikaa tarpeelliseksi, kun on pyhää ruotsin kieltä loukattu. Vaaditaan oikein selitystä, kun alempiarvoinen mongoli meni tällaisen kaamean etikettivirheen tekemään.
Menisivät nyt itteensä ja keskittyisivät johonkin hyödylliseen eivätkä tällaiseen helvetin näpertelyyn.
Quote from: Roope on 27.02.2016, 15:47:48
Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson aikoo koota ensi viikolla kansanedustajista "yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän" (allsvenska riksdagsgruppen) ja vaatia puhemies Lohelalta selitystä, miksi Ruotsin puhemiehen vierailulla puhuttiin ruotsin sijasta englantia.
Impiwaaara vs. monikulturistisen Suomen kaksoisstandardi?
Quote
RKP PERUSTUU ROTUOPILLE JA RASISMILLE
Ruotsalaisen Kansanpuolueen RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund syyttää lähes päivittäin Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia, Haglundin mukaan puolueessa esiintyvän rasismin "suojelusta" . Erityisesti häntä kaihersi Soinin äskettäinen haastattelu arvovaltaisen BBC:n kuuluisassa Hardtalk-ohjelmassa. "Soini häpäisi Suomen" !
Entäs RKP:n oma rasismi ? Omien jauhojen pitäisi tietysti ensin olla pussissa puhtaita, ennenkuin voi muita syytellä.
Ruotsalainen kansanpuolue pitää oppi-isänään suomenruotsalaista (Siuntio) kielentutkija ja professori Axel Olof Freudenthalia (1836-1911). Hän tutki erityisesti Suomen ja Viron ruotsalaismurteita. Väitöskirjansa koski närpiöläis-murretta.
Freudenthal oli svekomaani, eli kiihkoruotsalaisuuden kannattaja ja johtohahmo. Hän piti suomenkielisten enemmistöä uhkana ja vaati suomenkielisiä vastaan radikaaleja toimia, kuten separatismia. Hänen rotuoppinsa mukaan rantaruotsalaiset ovat rodullisesti ylivertaisia suomalaisiin nähden; ovat eri rotua.
Näitä Freudenthalin oppeja ajamaan perustettiin Suomeen "Ruotsalainen Puolue" vuonna 1870. Freudenthal oli puolueessa keskeinen henkilö. Kenttäorganisaation uudistamisen yhteydessä 1906 puolue sai nykyisen nimensä, Ruotsalainen kansanpuolue, RKP.
RKP PERUSTI 1937 Freudenthal-mitalin, jaettavaksi tunnustuksena hänen oppinsa ajamisessa. Aluksi niitä jaettiin vuosittain. Tuoreimpia ovat 2006 jaetut viisi ja 2007 kaksi mitalia. Elisabeth Rehn on saanut kultaisen mitalin. Erään lähdetiedon mukaan myös Carl Haglundille olisi esitetty mitalia.
Kyse on siis jatkuvasta ja tuoreesta, ja ainakin alun perin, nykykäsityksen mukaan, rasismiin perustuvasta puoluetoiminnan palkitsemisesta. Ja puolueen linjasta.
FREUDENTHALIN OPPEJA toteutettiin räikeästi myös viime sotien lähes puolen miljoonan Karjalan evakkojen asuttamisen yhteydessä. RKP:n eliitti vastusti jyrkästi asuttamista ruotsalaispitäjiin; ruotsalaisten "pyhälle maalle." Maan hätätilannetta ja Ruotsista pyydettyä ja saatua painostusapua hyväksi käyttäen maanhankintalakiin 1945 otettiin rkp-eliitin vaatimuksesta erityinen "ruotsalaispykälä" (§92). Sen avulla ruotsalaispitäjät ja kartanonomistajat välttyivät evakkojen asuttamisesta mailleen.
Pääministeri / presidentti Juho Kusti Paaskivi (ent. Johan Gustaf Helsten) pelkäsi Ruotsin uhattuja vastatoimia; elintarvikeapuun ja sotalainoihin puuttumista, ja tuki rkp-läisiä. Jäätävä kausi maiden suhteissa.
POHJANMAAN ruotsalaiset vaativat omaa ruotsinkielistä lääniä ja itsehallintoa, kuten Ahvenamaalla. Uhattiin verokapinalla ja elintarvikelakolla. - Ilkka kirjoitti tästä 1.4.1945; samoin Pohjalainen erittäin kattavassa jutussaan 2.3.2009: "Ruotsalaispykälä esti karjalaisten muuton rannikkokuntiin." http://www.luovutettukarjala.fi/historia/sijoittuminen.pdf.
LÄHTEISTÄ Veikko Vennamon ja P.O. Väisäsen kirja "Jälleenrakennuksen ihme" (1988) sisältää asuttamisen tarkat yksityiskohdat (ISBN 951-20-3099-3). Samoin Johannes Virolaisen useat kirjat. Muita lähteitä on sivukaupalla.
CARL HAGLUNDILLA ja RKP-eliitillä ei historian valossa mielestäni ole kyllä kanttia, eikä perusteita osoitella muita rasismista. Huolestuttavinta on, että freudethalilainen rotuoppi ja kiihkoruotsalaisuus elää puolueessa tuoreena edelleenkin. ESPOON rkp-valtuustoryhmä 2010 vastusti kiivaasti koulujen kieliryhmien yhteisiä välitunteja ! - www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-sa... [samaan rakennukseen].
Vireillä oleva kuntauudistus on myös hyvä esimerkki ruotsalaiskuntien elävästä kielikiihkosta.
LOPUKSI on lohduttavaa todeta, että lähdeaineistoissa katsotaan lähes yhdenmukaisesti rkp-läisen separatismin, läpi puolueen historian, olevan ensi sijassa sen eliitin harjoittamaa. Rahvas enimmäkseen on seurannut sivusta. Sen mielelläni uskonkin, kun huomattava määrä rantaruotsalaisista, piispoja myöten, kuuluu sukuumme. Ainakin he nyt ovat kunnon suomalaisia, vaikka ruotsia puhuvatkin !
Heikki Santala
http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136378-rkpn-rasismi-ja-rotuoppi
(http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136378-rkpn-rasismi-ja-rotuoppi)
QuoteHelsingin poliisi pohtii yhdessä poliisihallituksen kanssa mahdollisuutta, että poliiseilta ei vaadittaisi kuin toisen kotimaisen kielen hallinta, mikäli poliisin äidinkieli on esimerkiksi arabia, venäjä tai somalin kieli. Opetusministeriön asiantuntijan mukaan tähän ei välttämättä tarvita edes lakimuutosta.
17-vuotias Abbas Haidari.....
jne, jne.
http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/riittaako-vain-toisen-kotimaisen-osaaminen-helsinkiin-kaivataan-arabiaa-puhuvia-poliiseja/5772990
Ajatella. Ei edes lainmuutosta. Kyl mää ole kauhia hämmästyny.
Ruotsi ja somali riittää tietysti helsinkiläisen konstaapelin kielitaidoksi.
Quote from: Roope on 20.02.2016, 20:29:11
Quote from: Teemu Lahtinen on 20.02.2016, 20:00:13
Vuosi sitten tehdyn kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista haluaisi ruotsin kielen opiskelun olevan vapaaehtoista ja vapauttaisi kielivalinnan.
Prosentti alakanttiin, varmaankin lainattu valtamediasta (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kaksikielisyydelle_kylla_pakkoruotsille_ei/7702930). Oikeasti Åbo Akademin kyselyn mukaan 74 prosenttia oli sitä mieltä, että "ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista".
62 prosenttia vastanneista sen sijaan oli sitä mieltä, että "koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia".
Lehdistömateriaali (http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf) (s. 2, taulukko 1)
Tein tänään seuraavan alueellista kielikokeilua koskevan kirjallisen kysymyksen:
"Kirjallinen kysymys alueellisen kielikokeilun toteuttamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu vapaata kielivalintaa koskevan kokeilun mahdollistaminen eduskunnassa keväällä 2015 hyväksytyn ponnen mukaisesti. Kieltenopiskelun valinnanvapaus toisi laajentuessaan yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia työelämään. Isojen maailmankielten osaajille on tarjolla erinomaisia jatko-opinto- ja työmahdollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa monipuolisen kieltenosaamisen mukanaan tuoma etu olisi Suomelle ja suomalaiselle yrityselämälle erittäin merkittävä kilpailuvaltti.
Myös opiskelumotivaation lisääntyminen ja kieltenopiskelun arvostuksen nousu ovat perusteita kieltenopiskelun vapaaehtoisuudelle. Åbo Akademin vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan 74 % suomenkielisistä kannattaa ruotsin kielen valinnaisuutta. Saman tutkimuksen mukaan kiinnostusta ruotsin kielen vapaaehtoiseen opiskeluun olisi runsaasti.
Monessa Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä valtuustoaloite, jossa esitetään kielikokeilun toteuttamista joko paikallisesti tai seudullisesti kielikokeilun mahdollistavan lainsäädännön valmistuttua. Myös seudulliseen kielikokeiluun olisi kiinnostusta monessa kunnassa, mikäli lähikunnat suhtautuvat asiaan myönteisesti.
Kielikokeilu tultaneen toteuttamaan ainakin joissain Itä-Suomen kunnissa. Etukäteisarvioiden nojalla venäjän kieli olisi Itä-Suomessa todennäköisesti erittäin suosittu kielivalinnan kohde. Jos myös esimerkiksi muutama Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunta tulisi kielikokeilun piiriin, saataisiin kokeilun tuottamista tuloksista laaja-alaisempi käsitys verrattuna tilanteeseen, jossa kokeilu toteutettaisiin vain Itä-Suomessa. Tällöin muun muassa kiinan ja espanjan kaltaiset maailmankielet voisivat saada kokeilussa huomattavasti nykyistä laajemman jalansijan, ja kielikokeilusta saatu kokemus antaisi samalla monipuolisen kuvan mahdollista jatkovalmistelua varten.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja
mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdollisimman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeista koko maan alueella?
Helsingissä 09.03.2016
Sami Savio /ps"
Perussuomalaiset ovat esittäneet peruskoulun ruotsin opetusta vapaaehtoiseksi kielikokeilun kautta 16 kunnassa.
Folktingetin puheenjohtaja Thomas Blomqvist (RKP) varoittaa, että kansalaisaloitteen ponnen mahdollistamaa kielikokeilua käytetään perustuslain vastaisesti. Kuntaliiton ruotsinkielisen koulutuksen erityisasiantuntija Minna Lindberg (RKP) on huolissaan kokeiluun osallistuvien lasten oikeuksista ja kokeilusta kunnille koituvista kustannuksista.
Kommuntorget: Kampen mot skolsvenskan trappas upp – nu aktiverar sig sannfinländarna i kommunerna (http://kommuntorget.fi/bildning-dagvard/kampen-mot-skolsvenskan-trappas-upp-nu-aktiverar-sig-sannfinlandarna-kommunerna/) 24.2.2016
Hbl: Kommuntorget: Folktinget oroat för Sannfinländarnas motioner om språkexperiment (https://www.hbl.fi/artikel/folktinget-oroat-for-sannfinlandarnas-motioner-om-sprakexperiment/) 24.2.2016
Aloite: Pirkkalassa ehdotetaan pakkoruotsista luopumista
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/aloite-pirkkalassa-ehdotetaan-pakkoruotsista-luopumista/
Pikkuhiljaa edetään.
Koska aamulehti on fiksusti estänyt jutun lukemisen, menkää ampparien kautta:
http://www.ampparit.com/
Suomensuomalaisilla korkeampi älykkyysosamäärä.
www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Quote from: Faidros. on 16.03.2016, 10:16:22
Suomensuomalaisilla korkeampi älykkyysosamäärä.
www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Iltiksen kommenttiosio on suljettu. Mikä yllätys.
Quote from: Shemeikka on 16.03.2016, 13:18:08
Quote from: Faidros. on 16.03.2016, 10:16:22
Suomensuomalaisilla korkeampi älykkyysosamäärä.
www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Iltiksen kommenttiosio on suljettu. Mikä yllätys.
Voin vain kuvitella tiettyjen kylähullujen "voitonriemua".
Mainittu 3,9 pistettä ei muuten ole ihan olemattoman vähän.. Rehellisesti sanoen minulle lievä yllätys eikä tämä perustu mihinkään "arjalaisuuteen" vaan koska RKPeekielisillä tapahtuu samaa kuin niillä kaikenlaisilla amerikan azkenaazeilla: menestyneemmät pitävät tiukasti kiinni ryhmästään ja ne vähemmän menestyneet eivät niinkään..
No ankkalammikon vesi on tunnetusti sakeaa mutta tunnetusti avarakatseiset RKPeekieliset epäilemättä Rikastavat nyt kilpaa sukujaan jalolla Afrikkalaisella siemenellä jolloin afropäisiä neroja pukkaa ihan solkenaan..
Mikä on suomensuomalainen? Mielestäni on Suomalaisia ja ruotsia äidinkielenään puhuvia kutsutaan ryhmänä Suomenruotsalaiset.
No kun suomalainen voi nykyään olla muutama vuosi sitten pimeimmästä Afrikasta tai Winku-intiasta tullut.
Carl Haglund jättää Rkp:n puheenjohtajuuden – HS: "Usko järkevän politiikan tekemiseen katosi"
http://www.talouselama.fi/uutiset/carl-haglund-jattaa-rkp-n-puheenjohtajuuden-hs-usko-jarkevan-politiikan-tekemiseen-katosi-6535797
Näin vietiin usko ja mielenrauha itseltään pääpirulta.
Hyvä pojat ja tytöt jatketaanpa samaa rataa niin hyvä tulee, eniten kuitenkin odotan lipposten ulinaa ;D .
Katsotaan minkälainen rahaduuni pellelle järjestyy.
Quote from: Griffinvaari on 25.03.2016, 10:35:36
Carl Haglund jättää Rkp:n puheenjohtajuuden – HS: "Usko järkevän politiikan tekemiseen katosi"
http://www.talouselama.fi/uutiset/carl-haglund-jattaa-rkp-n-puheenjohtajuuden-hs-usko-jarkevan-politiikan-tekemiseen-katosi-6535797
Näin vietiin usko ja mielenrauha itseltään pääpirulta.
Hyvä pojat ja tytöt jatketaanpa samaa rataa niin hyvä tulee, eniten kuitenkin odotan lipposten ulinaa ;D .
Haglundin ulostulo oli yllättävän suora ja rehellinen.
Quote from: Roope on 14.03.2016, 13:43:51
Perussuomalaiset ovat esittäneet peruskoulun ruotsin opetusta vapaaehtoiseksi kielikokeilun kautta 16 kunnassa.
Folktingetin puheenjohtaja Thomas Blomqvist (RKP) varoittaa, että kansalaisaloitteen ponnen mahdollistamaa kielikokeilua käytetään perustuslain vastaisesti. Kuntaliiton ruotsinkielisen koulutuksen erityisasiantuntija Minna Lindberg (RKP) on huolissaan kokeiluun osallistuvien lasten oikeuksista ja kokeilusta kunnille koituvista kustannuksista.
Kommuntorget: Kampen mot skolsvenskan trappas upp – nu aktiverar sig sannfinländarna i kommunerna (http://kommuntorget.fi/bildning-dagvard/kampen-mot-skolsvenskan-trappas-upp-nu-aktiverar-sig-sannfinlandarna-kommunerna/) 24.2.2016
Hbl: Kommuntorget: Folktinget oroat för Sannfinländarnas motioner om språkexperiment (https://www.hbl.fi/artikel/folktinget-oroat-for-sannfinlandarnas-motioner-om-sprakexperiment/) 24.2.2016
Tuli juuri omasta, ensi vuonna kuutosluokalle menevästä tenavasta ilmoitus Wilmaan ruotsin aloittamisesta ensi vuonna. Tuntuu täysin järjettömältä, että alueellamme (Pohjois-Pohjanmaa, 410 054 asukasta) asuu 399 629 suomenkielistä (97,5% alueen asukkaista) ja 761 ruotsinkielistä (0,19% alueen asukkaista), ja tuota kieltä pitää opiskella kaksi tuntia viikossa. Aivan mieletöntä.
En yksinkertaisesti käsitä, millä tavalla lapseni oikeudet huonontuisivat ruotsin poisjättämisellä, koska hän opiskelee jo saksaa A2-kielenä. Todennäköisyys kohdata saksankielinen on itseasiassa suurempi täällä, koska alueella asuu mm. puoliksi saksalainen perhe. Ainuttakaan ruotsinkielistä en tiedä. Jos "oikeudella" tarkoitetaan virkamiesruotsia, senkin käytännön tarve on lähellä nollaa.
Samoin en käsitä, miten kustannukset lisääntyisivät vapaalla kielivalinnalla, koska alueella toimii joka tapauksessa espanjan, pohjoissaamen, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän opettajat eri kouluissa.
Quote from: Hän on 25.03.2016, 10:39:34
Katsotaan minkälainen rahaduuni pellelle järjestyy.
Eiköhän ruotsinkielisissä säätiöissä ole hallituspaikkoja ja muita duuneja tarjolla.
Uutta kansalaisaloitetta pukkaa. Nimien kerääminen alkaa 4. huhtikuuta.
Linkki aloitteeseen: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939)
http://www.ksml.fi/kotimaa/Uusi-kansalaisaloite-vaatii-j%C3%A4lleen-ruotsia-valinnaiseksi-aineeksi-kouluissa/752845 (http://www.ksml.fi/kotimaa/Uusi-kansalaisaloite-vaatii-j%C3%A4lleen-ruotsia-valinnaiseksi-aineeksi-kouluissa/752845)
QuoteUusi kansalaisaloite vaatii jälleen ruotsia valinnaiseksi aineeksi kouluissa
Ruotsia vaaditaan jälleen valinnaiseksi aineeksi kansalaisaloitteella. Nimiä aletaan keräämään maanantaina 4. huhtikuuta kansalaisaloitteen sivuilla. Aloitteen taustalla on ihmisiä Vapaa kielivalinta ry:stä.
Aloitteessa "Monikielinen Suomi - ruotsi valinnaiseksi" vaaditaan pakollisen ruotsin kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla, siis peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Ruotsinkielisillä sama valinnan vapaus koskisi suomea.
Eduskunta käsitteli viime keväänä samanlaista aloitetta. Aloite kuitenkin hylättiin äänestysluvuin 134-48. Eduskunta päätyi kuitenkin valtuuttamaan hallituksen selvittämään lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluhin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua.
Asian selvittäminen on yksi osa hallituksen kärkihankkeitta osaamisen ja koulutuksen saralla. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2016 aikana. Vastuuministerinä toimii opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Itse olen muuttanut keskisemmästä Suomesta Borgåseen ja täällä asuessa ruotsin taito on sen ku heikentynyt kouluajan tasosta, jolloin ruotsi aina 10 ja ruotsin osaamisesta ja harrastelijaisuudesta sain kaikki mahdolliset stipendit.
Ymmärrän edelleen hyvin, en tosin äidinkielenveroisesti, lähellekään. Kirjottaa osaisin paremmin, jos kirjottaisin jossain. Puhuminen? No kelles sitä puhuis?
Suomenruotsalaisia kavereita on melkeen se 50-50 täällä mutta ei niistä kukaan puhu mulle ruotsia. Pyynnöstä jotkut muutaman minuutin mut sit se kieli taas kääntyy suomeks. Joskus voin olla ainoa suomenkielinen ruotsinkielisten joukossa ja ne puhuu keskenää ruotsia mutta mulle aina suomea. Vaikka toisin pyytäis.
Olenkin näille sanonut, että mulle on turha kenenkään tulla mussuttamaan ruotsin kielen tasosta niin kaualleen ku ruotsinkieliset ei itse halua sitä mun kanssa käyttää. Jos tilanne on se, että halutaan ruotsinkielistä palvelua äidinkieleltään suomenkielisiltä niin sit sitä pitäs ruotsinkielisten käyttää meidän kanssa. Kouluruotsi ei riitä. Se on vain alkeelliset perusteet ja ne unohtuu kovin nopeesti, jos kieltä ei voi käyttää.
Keskisemmästä Suomesta kotoisin olevana en oo ees tajunnu ennen tänne muuttoa, miten iso kieliriita täällä oikeesti on. Oma isäkin luuli, että jos vaan asuu kaksikielisellä alueella niin se kieli tarttuu. No ei muuten tartu.
En vastusta ruotsinkieltä enkä ruotsinkielisiä mutta tämä nykysysteemi on ihan toimimaton, jos tarkotus on saada ruotsinkieltä osaavia markkinoille. Ruotsinkieliset oppii suomea, koska sitä tarvitsee. Suomenkieliset ei opi ruotsia (kunnolla), koska sitä ei tarvi ja sitä ei voi käyttää edes pyynnöstä. Kokeiltu on.
Tää ns pakkoruotsi on melkeensä pelkkää nöyryyttämistä. Itse olen koittanu pitää kielitaitoa yllä lukemalla jne mutta puhumaan ei opi koskaan, jos kukaan ei halua puhua. Syyttävä sormi iskee ihan suomenruotsalaisiin itseensä. Sorry. +10v rannikolla nyt asuneena...
Onpa ovelaa nyt kun tämä aloite alkaa, on kirjautuminen estetty, epäilemättä selitellään teknisillä ongelmilla, onko näin ? .
Osallistuuko kansalais aloite tai tunnistautuminen politiikkaan, epärehellisin keinoin ?.
Ainut paikka jossa olen joutunut käyttämään ruotsinkieltä on koulu. Luulen etten ole yksin tämän kanssa, vaan valtaosalla suomalaisista ei ole ruotsinkielelle mitään käyttöä/ tarvetta koulun jälkeen. Ei mitään. Mutta pakkoruotsi Suomessa alleviivaa Suomen eliitin todellista tilaa.
Suomen johtajat ja eliitti ovat henkisesti vammautuneita, kokemus pienuudesta ja heikkoudesta on heille patologista. Siispä heille on aina oltava joku muu valtio / järjestö, jonka syliin voivat henkisesti tuudittautua. Eliitille herää selkärankareaktiona kuolemanpelko, jos ja kun joku esittää mahdollisuutta Suomen määrätä omasta kohtalostaan. Pätee asiaan, kuin asiaan. Valtion ylimmässä johdossa mietitään ensimmäisenä miten muut haluavat meidän toimivan ja tehdään sen mukaan päätöksiä. Pakkoruotsi edustaa tätä eliitin nöyristelyä ja miellyttämisen halua mahtavammaksi koettua Ruotsia kohtaan.
Pakkoruotsin aloitus nyt aikaisemmin koulussa kertoo vain karua kieltä päättäjien halusta näyttää voimaansa. Viesti on:" älkää kritisoiko tai kiristämme ruuvia tiukemmaksi". Säälittävää mutta ymmärrettävää eliitin taholta, kansalaiset ovat ainut kohde jota voi lyödä ja näyttää voimaansa. Mutta niin se autokin heittelehtii ja tärisee hetki ennen osumista kallioleikkaukseen.
Uhratkaa pieni hetki hyvälle asialle. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939)
Tänään alkanut lakialoite kerännyt tähän mennessä 610 allekirjoitusta. Työpäivän jälkeen tullee suurempi ryntäys.
1000 allekirjoitusta kansalaisaloitteessa kohta rikki. :)
Perussuomalaiset sai jättivoiton ja pääsi hallitukseen, niin yhtäkkiä hiljenivät kaikki puheet aiheen puolesta.
RKP:tä (oppositiossa) ja perussuomalaisia (hallituksessa) yhdistää yksi asia. Kumpikin puolue tuskin on koskaan historiansa aikana ollut yhtä hiljaa kaikista ajamistaan asioista kuin nykyisin.
Quote from: Sakari on 04.04.2016, 11:51:42
Uhratkaa pieni hetki hyvälle asialle. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939)
Allekirjoitus laitettu jälleen kerran hyvän asian puolesta. Käykääpä muutkin allekirjoittamassa.
2000 allekirjoituksen raja lähellä. :)
Quote from: Sakari on 04.04.2016, 11:51:42
Uhratkaa pieni hetki hyvälle asialle. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939)
Nyt on tuokin taas vaihteeksi allekirjoitettu (sekä pitkä liuta monia muita hyviä aloitteita).
Hieman tuo monikulttuurisuusteema tosin hämää ja voi jopa kostautua, vaikka tavoite Suomen suomalaistamisesta lienee monille yhtä epämiellyttävä tavoite kuin monikulttuurisuus minulle.
QuoteKunnan kaksikielisyys vaatii aikaa, työtä ja kompromisseja
Närpiö oli Manner-Suomen viimeinen yksikielinen kunta. Tämän vuoden alusta sekin muuttui virallisesti kaksikieliseksi. Kaupunginjohtaja Hans-Erik Linqvist on muutokseen tyytyväinen, vaikka töitä se vaatiikin. Yksi näkyvä muutos ovat katukyltit, joita ei ole vielä ehditty vaihtaa.
[...]
Jo aiemmin kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist on sanonut, miten tärkeänä motivaattorina hankkeessa on ollut myös raha. Yksikieliset kunnat kun eivät saa tietyin kriteerein säädeltyjä valtionosuuksia. Närpiö on tehnyt aiemmin valtionosuusjärjestelmässä tappiota noin 1,25 miljoonaa euroa. Kaupungin kaksikieliseksi muuttaminen vie sitä myös nettotuloksissa kohti plus-miinus-nolla tulosta.
Lisäksi tämän vuoden alusta jaettavia valtionosuuksia voi hakea myös kesken kauden, ja myös se on helpottanut päätöksentekoa. Mutta jos lisääntyvät tulot, niin myös menot.
– Jo katukylttien ja muutamien muiden keskeisten kylttien muuttaminen kaksikielisiksi tuo kuluja ja kasvattaa käännöskuluja, mutta paljon käännöstöitä tulee myös valtuustossa, jossa kaikki pöytäkirjat käännetään. Lisäksi opetustoimeen tuleva toinen kielijaosto tuo kuluja, Linqvist laskeskelee. Hänen mukaansa kuluja suomenkielisistä palveluista on tullut jo ennen uutta valtionapujärjestelmääkin.
Yle (http://yle.fi/uutiset/kunnan_kaksikielisyys_vaatii_aikaa_tyota_ja_kompromisseja/8819254) 25.5.2016
Kaupunginjohtaja ja toimittaja ujostelivat sen sanomista, mutta Närpiö nettoaa valtiolta nimellisestä kaksikielisyydestään kulujen jälkeen parisen miljoonaa euroa vuodessa. Sen vähemmän sitten muille kunnille.
QuoteValtionosuusuudistus houkuttaa Manner-Suomen viimeisiä ruotsinkielisiä kuntia vaihtamaan kaksikielisyyteen. (..) Närpiön kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantain valtuustossa äänestyksen jälkeen. Tuon päätöksen myötä yli 9000 asukkaan kaupungin vuosittaiset valtionosuudet kasvavat arviolta noin 2,1 miljoonaa euroa.
– Summasta 100.000 euroa menee kaksikielisyyden mukanaan juokseviin kuluihin, kuten lisääntyneisiin käännöskustannuksiin. Ensimmäisenä vuonna joudumme uusimaan kaksikielisyyteen liittyen esimerkiksi kunnan alueen tienviitat. Näihin kuluihin olemme arvioineet menevän maksimissaan 200.000 euroa. Tämä on kuitenkin kertaluonteinen kuluerä, Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo.
Kuntalehti: Kaksikielisyys houkuttaa kuntia rahan takia (http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/talous/kaksikielisyys-houkuttaa-kuntia-rahan-takia/) 17.10.2014
^
Jutussa puhutaan olevinaan "suomenkielisten palvelemisesta" :facepalm:, vaikka ainoa merkittävä syy muutokseen on raha.
Quote from: Alaric on 03.04.2016, 20:44:29
Uutta kansalaisaloitetta pukkaa. Nimien kerääminen alkaa 4. huhtikuuta.
Linkki aloitteeseen: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939)
Vastustan pakkoruotsia (http://tuomastahti.wordpress.com/2010/11/30/pakkoruotsille-on-heikot-perusteet/) ja mielestäni Suomessa pitäisi olla vain yksi virallinen kieli eli suomi, mutta tämän kansalaisaloitteen tapauksessa lääke on pahempi kuin vaiva. 4.4.2016 julkaistuun kansalaisaloitteeseen sisältyy nimittäin miina: Jos aloite hyväksytään, suomen kieli ei enää ole pakollinen ruotsinkielisille koululaisille. Suora lainaus kansalaisaloitteen tekstistä: "Tasapuolisuuden vuoksi ruotsinkielisen väestön tulisi saada halutessaan vastaava oikeus toisen kotimaisen (suomen) valinnaisuuteen."
Kohtaisimme siis uutena ongelmana tilanteen, jossa tämän maan kansalaisilla ei olisi enää yhtäkään yhteistä kieltä. Sellaisesta ei käsittääkseni ole koskaan seurannut mitään hyvää. Kansan yhtenäisyydelle on suotuisaa, että ihmiset ymmärtävät toisiaan.
Quote from: Tuomas Tähti on 06.05.2016, 09:22:10
Suomessa pitäisi olla vain yksi virallinen kieli eli suomi
Ymmärrän sinua, mutta tätä asiaa käsitellessä väkisin ajaudutaan perustuslain puolelle, ja perustuslain muuttaminen on vielä vaikeampaa kuin tavallisen lain.
Quote from: Tuomas Tähti on 06.05.2016, 09:22:10
Quote from: Alaric on 03.04.2016, 20:44:29
Uutta kansalaisaloitetta pukkaa. Nimien kerääminen alkaa 4. huhtikuuta.
Linkki aloitteeseen: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939)
Kohtaisimme siis uutena ongelmana tilanteen, jossa tämän maan kansalaisilla ei olisi enää yhtäkään yhteistä kieltä. Sellaisesta ei käsittääkseni ole koskaan seurannut mitään hyvää. Kansan yhtenäisyydelle on suotuisaa, että ihmiset ymmärtävät toisiaan.
(http://tuomastahti.wordpress.com/2010/11/30/pakkoruotsille-on-heikot-perusteet/)
Tuomas, kaikki pienet kielivähemmistöt kaikissa maissa ymmärtävät, että niiden kannattaa opetella maan pääkieli, jotta ne voisivat työllistyä ja elää täysipainoisesti kansalaisina maassaan. Suomenkieliset ymmärtävät sen Ruotsissa, ruotsinkieliset ymmärtävät sen Ranskassa jne
Samalla tavalla Suomen ruotsinkieliset opettelevat Suomessa suomea. Myös osa suomenkielisistä haluaa opiskella ruotsia. Vapaaehtoisuus toimii molempiin suuntiin, mikä on ok.
Tuomas, tiedätkö ruotsin opiskelu tuli kaikkia suomalaisia koskevaksi pakoksi vasta 1970-luvulla. Sitä ennen vain murto-osa suomalaisista osasi ruotsia, koska enemmistö kävi vain kansakoulun eikä siellä opiskeltu mitään kieliä. Eikä se ollut perustuslain vastaista. Ja silloin ruotsinkieliset selvisivät ihan hyvin, vaikka koko 95% enemmistö ei ollut opetellut ruotsia, jotta voisi olla palveluvalmiina, jos ruotsinkielinen sattuisi tulemaan tiskin taakse.
Quote from: Nikolas Ojala on 06.05.2016, 11:09:19
Ymmärrän sinua, mutta tätä asiaa käsitellessä väkisin ajaudutaan perustuslain puolelle, ja perustuslain muuttaminen on vielä vaikeampaa kuin tavallisen lain.
Olet oikeassa. Suomessa on nähdäkseni ainakin kaksi ongelmaa, joiden ratkaiseminen edellyttää perustuslain muuttamista. Kahden kansalliskielen järjestelmä on yksi tällainen ongelma. Toinen on Suomen EU-jäsenyys. Näiden ongelmien korjaaminen on vaikeaa, mutta pakkoruotsia poistettaessa tulee mielestäni turvata se, että tässä maassa on (ehkä Ahvenanmaata lukuun ottamatta) suomi kaikille yhteisenä kielenä.
Quote from: valkovuokko on 06.05.2016, 11:43:47
Tuomas, tiedätkö ruotsin opiskelu tuli kaikkia suomalaisia koskevaksi pakoksi vasta 1970-luvulla. Sitä ennen vain murto-osa suomalaisista osasi ruotsia, koska enemmistö kävi vain kansakoulun eikä siellä opiskeltu mitään kieliä.
Tiedän. En halua ottaa sitä riskiä, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista jättäisi suomen kielen opettelematta. Niinpä en aio allekirjoittaa tätä kansalaisaloitetta. Tämä aloite veisi Suomea valitettavasti väärään suuntaan, vaikka aloitteen tekijät ovatkin epäilemättä laatineet tekstin hyvää tarkoittaen.
Quote from: Tuomas Tähti on 06.05.2016, 09:22:10
Kohtaisimme siis uutena ongelmana tilanteen, jossa tämän maan kansalaisilla ei olisi enää yhtäkään yhteistä kieltä. Sellaisesta ei käsittääkseni ole koskaan seurannut mitään hyvää. Kansan yhtenäisyydelle on suotuisaa, että ihmiset ymmärtävät toisiaan.
Sinullekin persuna on yhden vähemmistön asiat tärkempiä kuin suomenkielisen enemmistön kohtelu. Ongelmasi on aivan teoreettinen. Vähissä on nykyään perheet, joissa molemmat vanhemmat ovat umpiruotsinkielisiä. Jos eivät koulussa haluaisiakaan suomen kieltä opiskella, niin vanhemmaltaan sen kuitenkin oppisivat, ellei toinen vanhempi sitten ole psyko, joka kieltää toiselta oman äidinkielen käytön.
Tuomas, totesit että et halua ottaa sitä riskiä, että tulevaisuudessa yhä suurempi osa suomalaisista jättäisi suomen kielen opettelematta.
Mielestäni Suomessa pitäisi vaatia, että vieraskielisissä kouluissa vähintään puolet opetuksesta on oltava kansalliskielistä.
Ruotsissa on vastaava vaatimus, vieraskieliset koulut ovat sallittuja, mutta vähintään puolet opetuksesta on oltava ruotsinkielistä.
Tuomas, oletko ajatellut miten valtava siivu opetusresursseista menee ruotsin kielen opetukseen, kun sitä on pakko opiskella kaikilla kouluasteilla, peruskoulussa, ammattikoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa, yliopistossa.
Lukiossa pitää suorittaa vähintään viisi kurssia ruotsia.
Se vie kohtuuttoman ison osan opetusresursseista, eikä resursseja riitä muiden tärkeiden oppiaineiden ja kielten opiskeluun.
Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi meillä tarvittaisiin nykyistä vahvempaa matemaattisten ja luonnontieteellisten aineiden osaamista, ja sen jatkoksi vahvaa panostusta tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, jotta meille saataisiin uusia korkean jalostusasteen tuotteita, innovaatioita, uusia yrityksiä, työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia.
On järjetöntä julkisten resurssien haaskausta, kun koko 5 mil väestö pakotetaan opettelemaan ruotsia, paljon enemmän kuin ruotsintaitoa tosiasiallisesti tarvitaan tässä maassa.
Niitä resursseja pitäisi voisi suunnata tärkeämpiin opintoihin ja kohteisiin.
Ruotsia voisi toki edelleenkin opiskella, valinnaisena. Mutta pitää sallia mahdollisuus valita sen sijaan jonkun muun kielen opintoja tai lisäkursseja muista oppiaineista.
Quote from: Tuomas Tähti on 06.05.2016, 14:14:08Quote from: Nikolas Ojala on 06.05.2016, 11:09:19
Ymmärrän sinua, mutta tätä asiaa käsitellessä väkisin ajaudutaan perustuslain puolelle, ja perustuslain muuttaminen on vielä vaikeampaa kuin tavallisen lain.
Olet oikeassa. Suomessa on nähdäkseni ainakin kaksi ongelmaa, joiden ratkaiseminen edellyttää perustuslain muuttamista. Kahden kansalliskielen järjestelmä on yksi tällainen ongelma. Toinen on Suomen EU-jäsenyys. [...]
Siis mitennii?
Quote from: Suomen perustuslaki 1 §Valtiosääntö
Suomi on täysivaltainen tasavalta.
Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Suomi on Euroopan unionin jäsen.
Lisäys, joka saatettiin perustuslakiin silloisen ulkoministerin puutarhaseikkailujen aikaan. Kaikkien huomio kiinnitettiin ihan muuhun, ja samaan syssyyn Kanerva syrjäytettiin ja saatiin Stubbelo ulkoministeriksi. Ja lisättiin vähin äänin tuo Perustuslakiin.
Ei ole Perustuslain muuttaminen ollenkaan vaikeaa, ei todellakaan.
Pelkkä tekosyy aikaansaamattomuudelle.
Quote from: Leso on 17.05.2016, 07:02:35
Ei ole Perustuslain muuttaminen ollenkaan vaikeaa, ei todellakaan.
Perustuslain muuttaminen on helppoa heti kun eduskunnasta löytyy muutoksen taakse riittävän suuri enemmistö. Mutta jos ei löydy?
Quote from: Nikolas Ojala on 17.05.2016, 15:31:26Perustuslain muuttaminen on helppoa heti kun eduskunnasta löytyy muutoksen taakse riittävän suuri enemmistö. Mutta jos ei löydy?
Löytyy, kun löydetään.
There is nothing impossible to him who will try. - Aleksanteri Suuri
Ja jos Stubbido saatiin ministeriksi Kanervan seiskakohun saatilla, niin mitä muuta saataisiin aikaan, kun osattais käyttää Wanhoja Kunnon Keinoja?
Löydä tie, tai tee se. -- Aleksanteri Suuri
Ministeriö on jarrutellut kielivalintakokeilua seuraavan hallituksen ajalle, jolloin PS tuskin on hallituksessa, mutta Rkp luultavasti on. Flopilta vaikuttaa.
QuoteKokeilu pakkoruotsin poistamisesta etenee nihkeästi – ministeriö huolissaan tasa-arvosta työelämässä
HALLITUSOHJELMAAN kirjatun valinnaisen kouluruotsin kokeilun valmistelu on edennyt nihkeästi. Perussuomalaiset pelkäävät, että heille tärkeää kokeilua ei ehditä toteuttaa tällä hallituskaudella.
Opetusministeriössä perustellaan viipymistä lainsäädännöllisillä selvityksillä, joiden mukaan kokeilu vaatii muun muassa perusopetuslain muutoksen.
"Nykyiset kokeilupykälät eivät mahdollista kokeilua", ministeriö sanoo vastauksessaan eduskunnan sivistysvaliokunnalle, joka kyseli kokeilun perään. Myös hakukierros veisi oman aikansa.
"Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että nuorten koulutuspolut voidaan turvata kaikissa tilanteissa, vaikka ruotsin kielen poisvalinta voi sulkea ovia myöhemmin työelämässä tai jatko-opinnoissa. Kokeilun vaikutusten vuoksi valmistelutyö on ollut arvioitua laajempaa", opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoo HS:lle.
Hänen mukaansa tavoitteena on, että kokeilulaki annettaisiin tämän vuoden aikana eduskunnan käsittelyyn, ja kokeilut käynnistyisivät syksyllä 2017
Grahn-Laasonen on pontevasti vienyt eteenpäin esimerkiksi valinnaisemman lukion kokeilua tyyliin "uskalla kokeilla", mutta hallitusohjelman lupaamista peruskoulun alueellisista kielikokeiluista ei ole tähän mennessä kuulunut mitään. Esityksen piti tulla eduskuntaan tänä keväänä.
Jopa hallituksen viime vuoden kertomuksesta kokeilu oli jäänyt pois kohdasta "toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta".
[...]
OPETUSMINISTERIÖN vastauksista kysymyksiin kokeilujen viipymisestä käy ilmi, että kokeiluja on kyllä valmisteltu, mutta niistä on raportoitu hallituksen vuosikertomuksessa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden yhteydessä.
Toisaalta vastauksista voi päätellä, ettei valmistelussa ole pidetty järin kovaa kiirettä. Syyksi mainitaan lainsäädännölliset selvitykset, joita on määrä tehdä yhdessä oikeusministeriön kanssa vielä ainakin tämän vuoden syyskuulle asti, jolloin alkuun päästäisiin vasta vuonna 2017.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/politiikka/a1465361571405) 8.6.2016
Kun ne työelämän vaatimuksetkin ovat ensisijaisesti byrokraattisia ja poliittisia eli joissain paikoissa on keksitty vaatia ruotsin osaamista, jonka valvonta on sekin pääsääntöisesti keinotekoisiin perusteisiin perustuvaa. Mitä kielitaitoa se on, että on vuosikymmeniä sitten suorittanut jonkin kokeen, eikä tämän jälkeen ole puhunut sanaakaan ruotsia?
Koneinsinöörithän eivät luonnollisesti osaa mitään kieltä. Missä on tasa-arvo kun heitä tempputyöllistetään?
Quote"Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että nuorten koulutuspolut voidaan turvata kaikissa tilanteissa, vaikka ruotsin kielen poisvalinta voi sulkea ovia myöhemmin työelämässä tai jatko-opinnoissa.
Eipä tuollaisesta ole pahemmin huolestuttu mamujen tapauksessa, pakkoruotsistahan saa (anomuksesta) rutiininomaisen vapautuksen jos äidinkieli ei ole Suomi.
Quote from: Roope on 08.06.2016, 20:53:21
QuoteKokeilu pakkoruotsin poistamisesta etenee nihkeästi – ministeriö huolissaan tasa-arvosta työelämässä
HALLITUSOHJELMAAN kirjatun valinnaisen kouluruotsin kokeilun valmistelu on edennyt nihkeästi. Perussuomalaiset pelkäävät, että heille tärkeää kokeilua ei ehditä toteuttaa tällä hallituskaudella.
Opetusministeriössä perustellaan viipymistä lainsäädännöllisillä selvityksillä, joiden mukaan kokeilu vaatii muun muassa perusopetuslain muutoksen.
[...]
Toisaalta vastauksista voi päätellä, ettei valmistelussa ole pidetty järin kovaa kiirettä.
Kielivalintakokeilun tielle on tosiaan kasautunut hallitusohjelman laatimisen jälkeen hämmästyttävä määrä esteitä. Näin voi päätellä myös aiheesta keväällä tekemääni (ja edelliseltä sivulta löytyvään) kirjalliseen kysymykseen saamani vastauksen perusteella:
"Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 136/2016 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen alueellisen kielikokeilun toteuttamisesta
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sami Saivion /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 136/2016 vp:
Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti jamitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdollisimman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeista koko maan alueella?Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Pykälän 2 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Perustuslaissa määritellään kielilainsäädännön yleiset puitteet, joita lait ja asetukset täsmentävät. Kielilailla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet perustuslaissa edellytetyllä tavalla. Kielitaitolain mukaan korkeakoulututkintoa edellyttävissä valtion ja kaksikielisten kuntien viroissa viranhaltijalta vaaditaan vähemmistökielen tyydyttävä taito. Yksikielisissä kunnissa edellytetään tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) ja ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (352/2003) mukaan korkeakouluopiskelijan tulee tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa sellaisen suomen ja ruotsin kielen taidon, joka kielitaitolain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa.
Perusopetuslain 3 §:n mukaan opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita sen mukaan kuin laissa säädetään. Perusopetuksessa opetettavista aineista säädetään perusopetuslain 11 §:ssä. Jokaisen on opiskeltava oman äidinkielensä lisäksi toista kotimaista kieltä ja vähintään yhtä vierasta kieltä. Perusopetuksen valtakunnallisena tavoitteena on, että oppilaille kehittyvät valmiudet vuorovaikutukseen toisella kotimaisella kielellä ja muilla kielillä.
Toisen kotimaisen kielen poisjättämistä koskeva kokeilu edellyttää perusopetuslain muutosta. Nykyiset kokeilupykälät eivät mahdollista tarkoitettua kokeilu. Esitysluonnos perusopetuslain muuttamiseksi on valmisteilla. Lain tarkkaa voimaantuloajankohtaa ei ole vielä mahdollista määritellä. Kokeiluun osallistumista edeltää hakukierros. Yhdelläkään kunnalla ei voi olla erityistä oikeutta päästä kokeiluun, vaan valinnat tulee aikanaan tehdä yhdenvertaisin perustein. Koulutukseen liittyvien kokeilujen tarkoituksenmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi, kokeiluissa tulee noudattaa kokeilusuunnitelmaa, joka sisältää myös linjaukset kokeilun tulosten raportoinnista ja seurannasta.
Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on pyritty ennakolta selvittämään. Perutuslain mukaisuutta harkitessa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeudet, esityksen vaikutus kielellisiin oikeuksiin sekä lainsäädäntökokeiluille muun muassa perustuslakivaliokunnassa muotoutuneet vaatimukset.
Kokeiluja koskevien perustuslaillisten linjausten mukaan kokeilun tulee olla tarkasti rajattu ja kokeilun keston tulee olla sellainen, että se vastaa kokeilun tarkoitusta. Perustuslakivaliokunta on linjannut, että kokeilusäännöksille tulee asettaa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voimassa vain kokeiluun tarvittavan ajan. Koska kyseessä on henkilön koko opintopolun ja myöhemmän urakehityksen kannalta erittäin merkittävä asia, kokeilun tuloksien seuraaminen on poikkeuksellisen vaativa ja pitkä prosessi. Kokeilun alueelliseen rajaamiseen on oltava perusteltu syy. Mikäli tällaista erityistä syytä ei ole löydettävissä, ei kokeilua ole perusteltua rajata koskemaan vain tiettyä maantieteellistä osaa tai tietyn kielistä opetusta. Kokeilu ei mahdollista julkisen vallan poiketa velvoitteestaan taata myös tulevaisuudessa suomeksi ja ruotsiksi annettavat palvelut perustuslain tarkoittamassa tasossa. Tämä asettaa erityisiä rajoitteita kokeilun toteuttamiselle ja sen laajuudelle.
Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaitolain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.
Kokeilun edellyttämään lakiesitykseen liittyy useita edellä mainittuja perustuslaillisia kysymyksiä, joita punnitaan parhaillaan hallituksen esityksen valmistelussa. Tuleva lakiesitys on saatettava perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, joka viime kädessä linjaa kokeilun hyväksyttävyyden perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Helsingissä 4.4.2016
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen"
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_136+2016.pdf)
En ota tässä yhteydessä kantaa maahanmuuttoasioihin, vaikka hieman mieli tekisikin. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus kokoomuksen mahdollisella ministerikierrätyksellä ja sen jälkeisellä opetus- ja kulttuuriministerin toimintatarmolla tulee olemaan ratkaisujen löytymisen ja eduskunnan tahdon toteutumisen kannalta.
Pakkoruotsi ei poistu koskaan. Mamutus ei lopu koskaan. Rasismiulina ei lopu koskaan. Ei meidän elinaikanamme eikä meidän keinovalikoimallamme.
Tosiasioiden myöntäminen on avain mielenrauhaan. Pitää lakata toivomasta, koska toivo tekee hulluksi. Asiat ratkeavat pitkällä aikavälillä itsestään.
http://yle.fi/uutiset/saksalaisfirmat_loistavat_suomessa__pullonkaulana_saksan_osaajien_puute/8936613
Jopa Yle möläytti vahingossa pakkoruotsituksen yhden konkreettisen kielteisen seurauksen. Useiden muiden seurausten muassa.
Jos ruotsi olisi vapaaehtoinen niin saksan osaajia olisi ihan vitusti enemmän.
Quote from: Sami Savio on 08.06.2016, 21:56:10
En ota tässä yhteydessä kantaa maahanmuuttoasioihin, vaikka hieman mieli tekisikin. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus kokoomuksen mahdollisella ministerikierrätyksellä ja sen jälkeisellä opetus- ja kulttuuriministerin toimintatarmolla tulee olemaan ratkaisujen löytymisen ja eduskunnan tahdon toteutumisen kannalta.
Ei tule olemaan mitään vaikutusta. Limainen nilkki vain vaihtuu toiseen samanlaiseen kuin olisi mato-ongella ja mato pitäisi vaihtaa edellisen kadottua, eikä kalaa tule. Kokoomuksen puoluekokoukset ovat yhtä tyhjän kanssa. Ihan sama mitä siellä puhutaan. Seuraavana päivänä puheita ei muista kukaan ja selkärangaton eliitti sen kuin vahvistaa asemiaan. Stubb valitsi ministerinsä tarkkaan ja ne kaikki ovat jo todistetusti kastematopurkista kotoisin.
Quote from: Sami Savio on 08.06.2016, 21:56:10Kielivalintakokeilun tielle on tosiaan kasautunut hallitusohjelman laatimisen jälkeen hämmästyttävä määrä esteitä. Näin voi päätellä myös aiheesta keväällä tekemääni (ja edelliseltä sivulta löytyvään) kirjalliseen kysymykseen saamani vastauksen perusteella:
... GrahnLaasonen perustuslaillista bullshittiä...
QuoteKokeilun edellyttämään lakiesitykseen liittyy useita edellä mainittuja perustuslaillisia kysymyksiä, joita punnitaan parhaillaan hallituksen esityksen valmistelussa. Tuleva lakiesitys on saatettava perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, joka viime kädessä linjaa kokeilun hyväksyttävyyden perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
On se jukoliste, kun pakkoruotsi tuli 70-luvulla että nassahti. Ennen sitä ei ollut mitään perustuslaillisia yhdenvertaisuusongelmia. Nyt jos pakkoruotsi työnnetään takaisin sinne mistä se joskus putkahti, ollaankin niin perustuslain ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia, että... ettää..... että. AHVENANMAA!
-i-
Quote from: Jorma M. on 08.06.2016, 22:14:15
http://yle.fi/uutiset/saksalaisfirmat_loistavat_suomessa__pullonkaulana_saksan_osaajien_puute/8936613
Jopa Yle möläytti vahingossa pakkoruotsituksen yhden konkreettisen kielteisen seurauksen. Useiden muiden seurausten muassa.
Jos ruotsi olisi vapaaehtoinen niin saksan osaajia olisi ihan vitusti enemmän.
Ennen pakkoruotsia kaikki insinöörit osasivat saksaa. Sattuneesta syystä, lähdekirjallisuus jne.
Quote
[...]
Perustuslain 17 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Pykälän 2 momentin mukaan jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla.
[...]
Toisin sanoen suomenkielisellä enemmistöllä on myös oikeus omaan äidinkieleen, eikä ainoastaan ruotsinkielisellä vähemmistöllä.
Quote
Toisen kotimaisen kielen poisjättämistä koskeva kokeilu edellyttää perusopetuslain muutosta.[...] Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata.
-Edelleenkin elää vahvana myytti, että valinnaisen ruotsi on sama kuin vaatimus ruotsin kielen poistamiseen opetusohjelmasta.
-Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta aikuisiällä tai ennen työpaikkaa ("koska ruotsi on tosi helppo kieli oppia") ei voida hyväksyä koska...?
Lähetin tänään aiheen tiimoilta seuraavan tiedotteen lukuisiin medioihin:
Kansanedustaja Sami Savio vaatii kielikokeilun nopeaa toteuttamista
Kansanedustaja Sami Savio (ps.) vaatii nopeaa etenemistä vapaaehtoisen kielivalinnan edellyttämän lainsäädännön toteuttamiseksi. Helsingin Sanomien tuoreen uutisen mukaan eduskunnan edellisellä vaalikaudella hyväksymää ja hallitusohjelmaan kirjattua kokeilua vapaasta kielivalinnasta ei ole edistetty aiemmin kaavaillulla tavalla.
- Tein keväällä opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasoselle kirjallisen kysymyksen kielikokeilun toteuttamisajankohdasta ja tavasta. Saamassani vastauksessa vedottiin laajoihin perustuslaillisiin ongelmiin, jotka eivät olleet tiedossa hallitusneuvotteluiden aikana. Tilanne on kieltenvalinnan vapaaehtoisuuden näkökulmasta huolestuttava, erityisesti kun kansainvälisillä markkinoilla tarvitaan yhä monipuolisempaa kielitaitoa.
Perussuomalaiset ovat tehneet ympäri Suomen lukuisia valtuustoaloitteita, joissa esitetään laajaa seudullista osallistumista kielikokeiluun. Opetusministeriön näkökannan mukaan kielikokeilu saattaisi kuitenkin vaarantaa muun muassa työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea jatko-opintoihin.
- Samaan aikaan opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on kuitenkin esittänyt maahanmuuttajille työelämään ja opintoihin ohituskaistaa, jolla kielitaitovaatimuksia löyhennettäisiin merkittävästi. Kansalaisten näkökulmasta mainittu kokonaisuus saattaa näyttää hyvin oudolta. Kielikokeilua onkin vietävä hallituksessa määrätietoisesti eteenpäin hallitusohjelmaan kirjatulla tavalla. Myös perustuslakia voidaan tarvittaessa muuttaa, mikäli poliittista tahtoa siihen löytyy.
Muokkaus: Ainakin paikallislehti Tamperelainen näyttää reagoineen asiaan nopeasti: http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/403013-savio-kielikokeilu-toteutettava-nopeasti (http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/403013-savio-kielikokeilu-toteutettava-nopeasti)
Quote from: Sami Savio on 09.06.2016, 16:50:10
Myös perustuslakia voidaan tarvittaessa muuttaa, mikäli poliittista tahtoa siihen löytyy.
En tiedä, mitä konkreettisesti ajat tällä takaa, mutta olet hakoteillä. Perustuslakia ei ole tarvetta muuttaa vapaan kielivalinnan vuoksi, vaikka Rkp ja Folktinget joskus siihen Suomen perustuslailliseen kaksikielisyyteen viitaten vetoavat. Peruskoulun pakkoruotsi on yksi asia ja Suomen virallinen kaksikielisyys sekä oikeus saada tiettyjä palveluja ruotsin kielellä toinen.
Uusi nimenkirjoituskampanja uutta kansalaisaloitetta varten on kuulemma aloitettu. Perussuomalaisten puolueen aikaansaannokseen asian suhteen ei kovinkaan paljon luoteta.
Vantaa säästää päivähoidon rajaamisella !!
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vantaa-saastaa-paivahoidon-rajaamisella-uskottua-enemman-oaj-tama-on-paluu-1970-luvulle/6011522 (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vantaa-saastaa-paivahoidon-rajaamisella-uskottua-enemman-oaj-tama-on-paluu-1970-luvulle/6011522)
Suomi säästää Pakkoruotsin rajaamisella, ja keskitytään englannin kielen opetukseen alusta loppuun
Quote from: nollatoleranssi on 23.06.2016, 10:35:04
Uusi nimenkirjoituskampanja uutta kansalaisaloitetta varten on kuulemma aloitettu. Perussuomalaisten puolueen aikaansaannokseen asian suhteen ei kovinkaan paljon luoteta.
Niin. Edellinen kansalaisaloitehan oli jonkun aivovamma. Luovuttaisiin pakkoruotsista rkp:n ollessa hallituksessa ;D
Quote from: nollatoleranssi on 23.06.2016, 10:35:04Uusi nimenkirjoituskampanja uutta kansalaisaloitetta varten on kuulemma aloitettu.
Aloite on hyvä mutta suomalaiset laiskottelevat.
Tuli IL:ssä tällainen ruotsinkielen testi vastaan
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080421998593_uu.shtml
ja vastaus oli:
QuoteSait 6 / 10 pistettä!
Helt okej. Ymmärrät ruotsiksi ainakin jotain. Ruotsinlaivan tanssilattialla kielitaitosi saattaa vaikuttaa jopa hyvältä.
En ole vuosikymmeniin suostunut kuuntelemaan, edes ajattelemaan mitään ruotsiksi, koulun jälkeen pyyhin sen kuin sienellä pois taululta.
Joten pikatestinä aika hyvin. Opettajani olisi ilahtunut: ei ehtoja! Ruotsissa kutonen!
Todella nihkeästi kerännyt kannatusta tämä uusi aloite aikaisempaan verrattuna. Edellinen keräsi kuitenkin yli 60 000 allekirjoitusta. Tuleekohan edes puolia täyteen siitä tällä kertaa?
Johtuuko aloitteen nimestä, ihmisistä vaiko mistä?
Systeemi on jo kerran osoittanut ettei kansalainen voi vaikuttaa allekirjoittamalla.
Quote from: Hän on 06.08.2016, 15:24:24
Systeemi on jo kerran osoittanut ettei kansalainen voi vaikuttaa allekirjoittamalla.
Eikä äänestämällä, eikä itse asiassa millään muullakaan tavoin. :(
Quote from: Uuno Nuivanen on 06.08.2016, 15:36:26
Quote from: Hän on 06.08.2016, 15:24:24
Systeemi on jo kerran osoittanut ettei kansalainen voi vaikuttaa allekirjoittamalla.
Eikä äänestämällä, eikä itse asiassa millään muullakaan tavoin. :(
Näinhän se voi olla, mutta alistumalla ja hyväksymällä nykytilanteen muutosta ei ainakaan tule.
Pakollinen autokoulu saatiin pois opetusluvista kansalaismielipiteen tuloksena.
Itse aloittaisin ruotsin vähentämisen vähittäisesti. Ensimmäisenä poistaisin ruotsin pakollisen opetuksen pois ammattikouluista, sieltä muutos voisi vähitellen edetä pienin askelein muualle.
Pakollinen ruotsin opiskelu on tulosta 1960-luvun aikana tehdyistä poliittisista lehmänkaupoista, silloiset maalaisliittolaiset olivat keskeisimpiä pakkoruotsittajia. Johannes Virolainen saattoi olla keskeisin poliitikko pakollisen ruotsin opiskelun taustalla? Jos hänellä olisi ollut toinen kanta, olisi tilanne nyt toisenlainen. Toisaalta - toisaalta, pitää muistaa että tilanne oli tuolloin erilainen nykytilanteeseen verrattuna. Nordek oli tärkeä teema: neuvostovaltaa vieroksuttiin tietyissä piireissä ja suuntautuminen pohjoismaihin nähtiin hyväksi selkänojaksi "lännettää" Suomea. Tässä tarvittiin käytännössä myös kieliopintoja. Monet muuttivat töiden perässä Ruotsiin, eikä kielitaidosta ollut ainakaan haittaa. Suomelle olisi ollut suuri sosiaalinen katastrofi työttömien valtava armeija - ajatellen vielä neuvostoliittolaista täystyöllisyyttä ja sieltä tulevaa propagandaa.
Pakkoruotsin tarpeellisuudesta olisi teetettävä kattava akateeminen tutkimus, eikö yksikään kansanedustaja vaadi selvittämään tutkimuksella pakkoruotsin hyötyjä ja haittoja?
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080822036514_uu.shtml
Opetussuunnitelma uudistui - ruotsin opiskelu alkaa pakollisena jo alakouluissa
Onpas taas mukava pieni "haista muumi" johtoportaalta palkanmaksajilleen.
Nyt pakkoruotsi leviää siis jo alakouluihinkin. Kuka panisi stopin tälle järjettömyydelle? Samaan aikaan tilastot kertovat, että saksan ja ranskan opiskelu kouluissa on romahtanut. Venäjää ja espanjaa luetaan tarpeeseen nähden aivan mitättömästi. Kun vuonna 1995 ylioppilaskirjoituksissa 17 500 oppilasta kirjoitti jonkin lyhyen vieraan kielen, vuonna 2010 enää vain 5 000.
Suomalaisten suuri enemmistö - 74 % - katsoo, että oppilaiden itsensä vanhempiensa kanssa tulisi saada valita, mitä kieliä he opiskelevat. Kun valinnanvapautta muiden aineiden kohdalla lisätään, kielten suhteen sitä vain supistetaan.
Opetusministeri Grahn-Laasonen tekee parhaansa, jotta eduskunnan päättämää laajemman valinnanvapauden sallivaa kokeiluakin jarrutetaan ja vesitetään.
Vapaan kielivalinnan kannattajat keräävät taas nimiä uuteen kansalaisaloitteeseen. On syytä näyttää maamme eliitille, että tässä asiassa ei anneta periksi. Nyt on jokaisen käytävä oikeusministeriön kansalaisaloitteita koskevalla sivulla allekirjoittamassa aloite "Monikielinen Suomi - ruotsi valinnaiseksi". Levittäkää myös tietoa facebookin, tweettien ja muun somen välityksellä. YLE, Hesari ja muu valtamedia yrittää vaientaa asian kuoliaaksi. Sitä ei saa tapahtua!
Omalla lapsella alkaa pakkoruotsinöyryytys tänä syksynä. Vaikea oli mitään järkevää vastata kun hän kesällä kyseli, että mihin hän tulee ruotsin kieltä tarvitsemaan. Mutisin vastaukseksi, että ruotsi on helppo kieli eikä sen oppiminen ole vaikeaa. Yritin olla kannustava vaikka teki mieli huutaa, että pakkoruotsi on pelkkä nöyryytyksen väline, ja että nyt on hänen vuoronsa saada herrakansanosan raippaa selkänahkaan.
Ikinä en ole kouluaikana vihannut mitään niin paljon kuin pakkoruotsia ja sama viha nousee pintaan kun omat lapset joutuvat samaa nöyryytystaakkaa kantamaan. Nuorempi lapsi pääsee nauttimaan pakkoruotsiherkkua jo ala-asteella, vanhempi onneksi säästyi seitsemännelle luokalle.
Tämä hulluus pitää saada loppumaan.
Olivatko persut jo niitanneet tämän hallitusohjelmassa vai mikä tässä on takana?
Pakkoruotsissa ei ole ainoastaan se ongelma että se on turhaa ja kurjaa oppilaille, mutta ruotsin kielellä on luultavasti myös monikulttuurinen vaikutus suomeen, koska ruotsi on niitä eniten monikulttuurisia maita. Jos me onnistuisimme saamaan pakkoruotsin pois, meillä olisi vahvempi kielellinen muuri ruotsia ja sen monikulttuuria/muslimikulttuuria vastaan.
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.08.2016, 12:16:05
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080822036514_uu.shtml
Opetussuunnitelma uudistui - ruotsin opiskelu alkaa pakollisena jo alakouluissa
Heja persut! :facepalm:
Persut ne vaan kulkevat voitosta voittoon kun pakkoruotsikin leviää jo alakouluun. :) Ei voi kuin nauraa tätä menoa.
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.08.2016, 12:16:05
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080822036514_uu.shtml
Opetussuunnitelma uudistui - ruotsin opiskelu alkaa pakollisena jo alakouluissa
Tästä ehdotuksesta puhuttiin aikoja sitten, mutta eipä sitä ole kukaan vastustanut. Kunnille tämä lisäsi merkittävästi lisämenoja, kielitaito huononi entisestään, mutta säätiörahoja voidaan jakaa laajemmin.
Ehkä suomalaiset haluavat olla bättre folk.
Quote from: nollatoleranssi on 09.08.2016, 01:04:12
Quote from: Maatiaisjuntitar on 08.08.2016, 12:16:05
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016080822036514_uu.shtml
Opetussuunnitelma uudistui - ruotsin opiskelu alkaa pakollisena jo alakouluissa
Tästä ehdotuksesta puhuttiin aikoja sitten, mutta eipä sitä ole kukaan vastustanut. Kunnille tämä lisäsi merkittävästi lisämenoja, kielitaito huononi entisestään, mutta säätiörahoja voidaan jakaa laajemmin.
Aina inhonnut ruotsinmaata ja erityisesti tuota pakkoruotsia.
Tuosta uutisesta ei mitenkään käy ilmi, millaista prosessia noudattaen tälläinen päätös on tehty.
Tunteeko joku asiaa?
Koulut alkavat, uusi opetussuunnitelma.... läps läps läps lisää pakkoruotisia == Profit?
Missä tälläinen paska on hyväksytty ja miten se on mennyt läpi?
Quote from: punanuttu on 08.08.2016, 21:37:30
Heja persut! :facepalm:
Persut ne vaan kulkevat voitosta voittoon kun pakkoruotsikin leviää jo alakouluun.
Ihan selvästi SDP:n lanseeraama Torjuntavoitto! Soini ei luovuta!
Quote from: Marokon Kauhu on 11.08.2016, 04:58:43
Aina inhonnut ruotsinmaata ja erityisesti tuota pakkoruotsia.
Tuosta uutisesta ei mitenkään käy ilmi, millaista prosessia noudattaen tälläinen päätös on tehty.
Tunteeko joku asiaa?
Koulut alkavat, uusi opetussuunnitelma.... läps läps läps lisää pakkoruotisia == Profit?
Missä tälläinen paska on hyväksytty ja miten se on mennyt läpi?
Varmaankin meni läpi Kataisen hallituksen yksimielisellä päätöksellä.
Quote from: Roope on 28.05.2015, 13:06:02
Uusi opetussuunnitelma, joka astuu voimaan 2016, voi johtaa siihen, että pienten alakoulujen suomenkieliset oppilaat saavat lukea vähemmän ruotsia enemmän sijasta. Porvoossa vanhemmat ovat raivostuneita.
– Tämä ei ollut uuden, aikaistetun kielenopetuksen tarkoitus, huokaa Bob Karlsson Opetushallituksesta. Päätös tehtiin hallituksessa jo 2012.
QuoteYksi merkittävä asia uudessa suunnitelmassa on se, että ruotsin kielen opinnot tullaan aloittamaan jo kuudennella luokalla. Ruotsin kielen tuntimäärä ei tule kuitenkaan lisääntymään. Tämä voi tarkoittaa sitä, että jollakin luokalla kieltä opetellaan vain yksi tunti viikossa, mitä tuntuu oppimisen kannalta hyvin pieneltä määrältä.
Ykkössanomat: Uusi opetussuunnitelma tuo ruotsin kielen opinnot jo alakouluun (http://www.ykkossanomat.fi/uusi-opetussuunnitelma-tuo-ruotsin-kielen-opinnot-jo-alakouluun/) 3.5.2013
Oppituntien määrä ei lisäänny, vaan yläkoulun tunteja siirretään kuudennelle luokalle. Tämä kuitenkin nostaa kustannuksia, muun muassa koska läheskään kaikissa alakouluissa ei ole ollut ruotsin opettajia, ja heikentää oppimistuloksia, koska uuden oppimiseen tarvittaisiin vähintään kaksi viikkotuntia.
Täysin järjenvastainen päätös kaikilta kanteilta paitsi jonkinlainen voimanosoitus Rkp:lle.
Quote from: Roope on 11.08.2016, 09:47:55
Varmaankin meni läpi Kataisen hallituksen yksimielisellä päätöksellä.
Täysin järjenvastainen päätös kaikilta kanteilta paitsi jonkinlainen voimanosoitus Rkp:lle.
Kyllä, mutta nykyinen hallitus olisi voinut korjata virheen, kun sitä ei oltu vielä pantu täytäntöön.
Niin tai näin, kansa kyllä muistaa, että persujen aikaan tuli pakkoruotsi ala-asteellekin.
Quote from: Roope on 11.08.2016, 09:47:55
Oppituntien määrä ei lisäänny, vaan yläkoulun tunteja siirretään kuudennelle luokalle. Tämä kuitenkin nostaa kustannuksia, muun muassa koska läheskään kaikissa alakouluissa ei ole ollut ruotsin opettajia, ja heikentää oppimistuloksia, koska uuden oppimiseen tarvittaisiin vähintään kaksi viikkotuntia.
Täysin järjenvastainen päätös kaikilta kanteilta paitsi jonkinlainen voimanosoitus Rkp:lle.
Kannattaa muistaa miten tästäkin aiheesta on tehty lukuisia uutisjuttuja, mutta niissä ei ole millään tavalla "kritisoitu" ehdotusta. Kielen siirtämistä ala-asteille on pidetty kuin "ilmoitusasiana, jolle ei voi tehdä mitään".
Sitten tämä sama media, lehdistö ja toimittajat hölmöyksissään usein haukkuvat kun kunnat joutuvatkin tekemään koululeikkauksia yms. Sitä pidetään "hallituksen vikana", vaikka mitään painoarvoa ei anneta tälläisille päätöksille, joilla tietoisesti luodaan lisämenoja kunnille.
Quote from: punanuttu on 11.08.2016, 10:43:13
Kyllä, mutta nykyinen hallitus olisi voinut korjata virheen, kun sitä ei oltu vielä pantu täytäntöön.
Niin tai näin, kansa kyllä muistaa, että persujen aikaan tuli pakkoruotsi ala-asteellekin.
Periaatteessa olisi voinut, mutta perussuomalaisethan ei "lillukanvarsiin" esim. Ruotsista suuntautuneeseen jättimaahanmuuttoon Suomea kohtaan halua ottaa mitään kantaa, saati sitten joihinkin kieliasioihin.
Toiminta valmisteltiin Kataisen hallinnon johdolla, mutta myös Stubb ehdotti aikoinaan sitä kuinka ruotsinkieli aloitettaisiin ala-asteen ensimmäiseltä luokalta (ei saattanut olla Stubbin oma idea). Ideana oli opettaa koululaisille välttämätöntä sivistyskieltä, koska "ala-asteelaiset eivät vielä osanneet vastustaa sitä" :facepalm: :flowerhat: (myöhemmillä kouluasteilla koettiin olevan enemmän vastustusta, kun kansalaisetkin tajusivat mikä kielen merkitys on).
Syy siihen miksi päädyttiin tälläiseen "kompromissiehdotukseen" (tuntimäärää ei nostettu) ei saata monille valjeta, mutta ideana oli varmaankin pyrkiä vain saamaan ehdotus läpi ilman suurempia kohuja... Varsinkin yhteen aikaan kun oli paljon pakkoruotsin vastustusta.
Miksi tämäkin aloite meni läpi ilman erikoisempaa vastustusta?
- Valtamediassa ei aloitetta millään tavalla kritisoitu.
- Poliitikot eivät ottaneet aloitteeseen mitään kantaa, paitsi jos eivät puolustaneet sitä.
Merkittävin elin joka näitä päätöksiä tekee ovat opetusministeriön alaiset työryhmät. Jäseniä on n. 10 ja niistä 8/10:stä omasi jonkinlaista RKP, "Svenska Nu", SDP, ruotsinkielisyys yms. taustaa. Ei ole sen takia ihmekkään että päätökset menevät kuin ilmoitusasiana läpi.
Quote from: nollatoleranssi on 11.08.2016, 18:55:14
Periaatteessa olisi voinut, mutta perussuomalaisethan ei "lillukanvarsiin" esim. Ruotsista suuntautuneeseen jättimaahanmuuttoon Suomea kohtaan halua ottaa mitään kantaa, saati sitten joihinkin kieliasioihin.
Samalla tavalla PS olisi periaatteessa voinut yrittää estää tai kumota esimerkiksi sukupuolineutraalin avioliittolain. Ja samalla tavalla se ei olisi ollut mielekästä hyötyyn ja menetettyihin poliittisiin pelimerkkeihin nähden, kun muut hallituspuolueet olisivat olleet vastaan.
Opetussuunnitelmauudistusta ei kannattanut lähteä jälkikäteen kaatamaan, mutta nyt olisi hyvä tilaisuus osoittaa ruotsin opetuksen muutoksen kaikkinainen typeryys, sillä siitä ei löydy mitään hyviä puolia.
Quote from: Roope on 11.08.2016, 19:09:42
Quote from: nollatoleranssi on 11.08.2016, 18:55:14
Periaatteessa olisi voinut, mutta perussuomalaisethan ei "lillukanvarsiin" esim. Ruotsista suuntautuneeseen jättimaahanmuuttoon Suomea kohtaan halua ottaa mitään kantaa, saati sitten joihinkin kieliasioihin.
Samalla tavalla PS olisi periaatteessa voinut yrittää estää tai kumota esimerkiksi sukupuolineutraalin avioliittolain. Ja samalla tavalla se ei olisi ollut mielekästä hyötyyn ja menetettyihin poliittisiin pelimerkkeihin nähden, kun muut hallituspuolueet olisivat olleet vastaan.
Opetussuunnitelmauudistusta ei kannattanut lähteä jälkikäteen kaatamaan, mutta nyt olisi hyvä tilaisuus osoittaa ruotsin opetuksen muutoksen kaikkinainen typeryys, sillä siitä ei löydy mitään hyviä puolia.
Ongelma oli tosiaan siinä, että kyseessä oli "yksi kohta". Onhan Suomessa tälläisiä "yksittäisiä kohtia" muutettu ennenkin (esim. YLEisradion monikulttuurisuuspykälä muutettiin kulttuurien moninaisuuden tukemispykäläksi), mutta aihe olisi tietenkin julkisuudessa esitetty kuin "perussuomalaiset haluaa kaataa koko opetusministeriön esittämän koulutunti-esityksen, jota kaikki muut puolueet tukevat".
On tietysti vaikeaa kritisoida ainoaa puoluetta, jossa on jotakin halua kritisoida järjettömiä päätöksiä ja tuoda niitä suurempaan julkisuuteen.
Yksi surkuhupaisa piirre liittyy siihenkin, että useinhan valtamediassa, kommentoijien ja poliitikkojen kautta jne. näitä asioita pidetään "lillukanvarsina" eli täysin mitättöminä juttuina. Mutta sitten taas toiset puolueet väen vängällä ajavat ehdotuksia läpi (usein saman valtamedian tuella) esim. kokoomus+rkp+sdp-yhteistyöllä valmisteltiin tämäkin aloite läpi ilman minkäänlaista kritiikkiä. Vastaavaa toimintaa on ennenkin nähty tämäntyyppisissä aloitteissa, joissa pitää ruotsinkielen asemaa vahvistaa tai sille saadaa lisää rahaa.
Quote from: Roope on 11.08.2016, 09:47:55
Quote from: Marokon Kauhu on 11.08.2016, 04:58:43
Aina inhonnut ruotsinmaata ja erityisesti tuota pakkoruotsia.
Tuosta uutisesta ei mitenkään käy ilmi, millaista prosessia noudattaen tälläinen päätös on tehty.
Tunteeko joku asiaa?
Koulut alkavat, uusi opetussuunnitelma.... läps läps läps lisää pakkoruotisia == Profit?
Missä tälläinen paska on hyväksytty ja miten se on mennyt läpi?
Varmaankin meni läpi Kataisen hallituksen yksimielisellä päätöksellä.
Quote from: Roope on 28.05.2015, 13:06:02
Uusi opetussuunnitelma, joka astuu voimaan 2016, voi johtaa siihen, että pienten alakoulujen suomenkieliset oppilaat saavat lukea vähemmän ruotsia enemmän sijasta. Porvoossa vanhemmat ovat raivostuneita.
– Tämä ei ollut uuden, aikaistetun kielenopetuksen tarkoitus, huokaa Bob Karlsson Opetushallituksesta. Päätös tehtiin hallituksessa jo 2012.
QuoteYksi merkittävä asia uudessa suunnitelmassa on se, että ruotsin kielen opinnot tullaan aloittamaan jo kuudennella luokalla. Ruotsin kielen tuntimäärä ei tule kuitenkaan lisääntymään. Tämä voi tarkoittaa sitä, että jollakin luokalla kieltä opetellaan vain yksi tunti viikossa, mitä tuntuu oppimisen kannalta hyvin pieneltä määrältä.
Ykkössanomat: Uusi opetussuunnitelma tuo ruotsin kielen opinnot jo alakouluun (http://www.ykkossanomat.fi/uusi-opetussuunnitelma-tuo-ruotsin-kielen-opinnot-jo-alakouluun/) 3.5.2013
Oppituntien määrä ei lisäänny, vaan yläkoulun tunteja siirretään kuudennelle luokalle. Tämä kuitenkin nostaa kustannuksia, muun muassa koska läheskään kaikissa alakouluissa ei ole ollut ruotsin opettajia, ja heikentää oppimistuloksia, koska uuden oppimiseen tarvittaisiin vähintään kaksi viikkotuntia.
Täysin järjenvastainen päätös kaikilta kanteilta paitsi jonkinlainen voimanosoitus Rkp:lle.
Kyllä pakkoruotsilobby tiesi mitä teki. Helsingin kaupunki nimittäin totesi ettei yksi tunti riitä mihinkään ja maksaa omasta pussistaan (=veronmaksajien pussista) lisätunnit, eli seiskalla edelleen kaksi tuntia, kuutosesta en ole ihan varma. Tällä tavalla pakkoruotsin määrää lisättiin tällä ovelalla "lantrauksella" ala-asteelle. En tiedä harrastetaanko samaa muissa kunnissa. Kielenoppimiselle tämä on tietysti parannus, mutta se kieli on sitten ruotsi. Kuvitellaanpa joku muu kieli jolle Helsinki piffaisi lisäresursseja, jaa eipä tule mieleen...
Härskiä, ja takuuvarmasti sovittu etukäteen.
Enpä voi kuvitella suurempaa paskan hieromista naamaan niille tuhansille (?) ihmisille, jotka allekirjoittivat aloitteen ruotsin vapaaehtoisuudesta. Ensin tehdään kansalaisaloite siitä, että ruotsin kielen opiskelusta tulisi vapaaehtoista. Sitten yhtäkkiä PAM, tulee päätös, että pakkoruotsi alkaakin jo ala-asteella. Näin se bättrefolk sai tilaisuuden näpäyttää rahvasta ja sanoa, että tehkää millaisia adresseja mielitte, asiat menee kuitenkin niin kuin me halutaan.
Onkohan täällä kenelläkään mitään tietoa miten saan omat muksuni säästettyä tuolta ajanhukalta nimeltä pakkoruotsi? Meillä tilanne on se että lapsillani on kaksoiskansalaisuus ja kotona puhutaan äidin kanssa äidin omaa kieltä ja minä puhun suomea. Lapsille olen maistraattiin merkinnyt äidinkieleksi äitinsä kielen kahdesta syystä, no koska äidinkieli ja toinen on tuo pakkoruotsi. Itse olen päättänyt ettei lapseni ruotsin kieltä opettele ja olen kyllä valmis pieneen kansalaisuustottelemattomuuteen jos on tarve. Haen vaikka sitten muksun pois koulusta se ruotsin tunnin ajaksi.
Vaimoni äidinkielellä ei koulutusta saatu järjestettyä (eikä mielestäni tarvitsekaan, kyllä se on kodin asia hoitaa se äidinkielen säilyminen ja näin se meillä meneekin) mutta kyllä täysin turhan ruotsin opettamiseen rahaa löytyy. Noin niin kuin periaatteesta kuitenkin pikkuisen v----taa.
Tuplat
Triplat
Quote from: Rokka on 12.08.2016, 07:58:30
Onkohan täällä kenelläkään mitään tietoa miten saan omat muksuni säästettyä tuolta ajanhukalta nimeltä pakkoruotsi?
Hyvin vaikeasti, jos suomessa tahdot koulutuksen järjestää. Lasta ei voi päästää loukalta, jos yksikin aine jää täysin oppimatta. Virallisen koulun kautta mahdollisuudet ovat todella huonot.
Kotiopetuskin näyttää kovin valvotulta:
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/kotiopetus (http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/kotiopetus)
Muutto ulkomaille silloin kun opetuksen pitäisi alkaa. Takaisin sillä tavalla ettei ehdi opiskella perusnoulun oppimäärää -> vapautus, ei tarvitse opiskella eikä kirjoittaa. Jos haluaa valdelle töihin pitää korkeakoulussa tenttiä virkaruotsi. Eli pariksi vuodeksi maasta pois, ysille taas Suomeen.
Näin se menee jopa Helsingissä, pakkoruotsittajien mordorissa. Pelkkä äidinkielen ilmoittaminen muuksi kuin suomi ei riitä jos koulut on käyty Suomessa suomeksi. Ruotsi iskee kaikille, jopa mamuille jos ovat olleet maassa pidempään. Vastatulleillekaan vapautus ei ole selviö. Jokainen tapaus anotaan erikseen ja viraston päänauta on hyvin nihkeä asiassa.
Kerran oli aika, kun eräs puolue vastusti pakkoruotsia. Vaan on mennyttä aikaa se. Nyt pakkoruotsi aloitetaan jo ala-asteella, ja pian eskarissa.
Quote from: Hän on 11.08.2016, 19:28:59
...Kielenoppimiselle tämä on tietysti parannus, mutta se kieli on sitten ruotsi. Kuvitellaanpa joku muu kieli jolle Helsinki piffaisi lisäresursseja, jaa eipä tule mieleen...
...
Somali.
Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka yksimielisesti vastustaa edelleen pakkoruotsia.
SDP, Vasemmistoliitto ja RKP ovat tiukasti pakkoruotsin takana, koska Lipponen, Ahtisaari, Annika Lapintie sitä vaativat. Noiden puolueiden toimesta Kataisen hallituksen aikana pakkoruotsi päätettiin siirtää alkavaksi jo kuudennella luokalla. Kokoomus hyväksyi muutoksen, koska Stubb, Katainen ym sitä kannattivat, vaikka Kokoomuksessa kaikki eivät pidä sitä järkevänä.
Keskusta on tyhmien lampaiden puolue, Sipilä ei ymmärrä pakkoruotsista mitään, eikä edes osaa ruotsia.
Krisillisdemokraateissa on länsirannikon ruotsinkielisiä uskovaisia kuten Peter Östman, jotka röyhkeästi vaativat koko 5 milj suomenkielistä väestöä nöyrästi opettelemaan heidän kielensä.
Hävytöntä porukkaa.
Pakkoruotsin opetukseen haaskataan miljoonia euroja joka ikinen vuosi.
Valtaosa suomalaisista ei kuitenkaan kertaakaan elämässään tarvitse ruotsintaitoa yhtään mihinkään.
Jokainen liikenevä euro pitäisi käyttää sellaiseen opetukseen joka tuottaisi tähän maahan uutta korkeaa teknologiaa, luonnontieteellistä osaamista, innovaatioita, työpaikkoja, verotuloja.
Suomalaisten veroja ei pidä törsätä siihen, että koulutetaan työvoimaa naapurimaan tarpeisiin.
Ruotsin opiskelu pitää muuttaa valinnaiseksi ja sallia vaihtoehdoksi esimerkiksi saksan, ranskan, espanjan, kiinan, japanin tai portugalin opiskelu.
Pitäisi sallia myös vaihtoehto, että opiskelisi vain yhtä vierasta kieltä, esim englantia ja toisen kielen sijasta opiskelisi valinnaisia lisäkursseja matikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa
Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka ohjelmassaan kannattaa ruotsin pakollisuuden purkamista.
Sillä ohjelmalla on jo pyyhitty persua.
Höpöhöpö, Uuno Nuivanen. Onko Keskusta saanut koko ohjelmansa läpi? Entä Kokoomus?
Entä vasemmisto viime kaudella? Tai KD?
Vain ne ohjelmakohdat toteutuvat, joita useampi puolue kannattaa.
RKP on vuosikymmenien aikana saanut tahtonsa läpi, kun sen ainoa vaatimus on ollut ruotsin kielen ylläpito ja levittäminen tässä maassa. Vaankieliaseman kautta on kiristetty muita hallituspuolueita ja säätiörahan avulla on ostettu muiden puolueiden edustajia pakkoruotsimyönteisiksi.
Suomen kielipolitiikka on todella vääristynyttä ja sairasta. 95% kansasta joutuu tanssimaan 5% vähemmistön pillin mukaan. Pikkuruisen vähemmistön vaatimus on: Sinun pitää opetella minun kieleni ja palvella minua minun omalla kielelläni.
Quote from: valkovuokko on 12.08.2016, 16:06:34
Onko Keskusta saanut koko ohjelmansa läpi? Entä Kokoomus?
Ei, mutta ne ovat saaneet läpi jotain ohjelmastaan. Persujen kaudella maahanmuutto on lisääntynyt ja Suomen vetovoima muihin pohjoimaihin on vain lisääntynyt. Pakkoruotsi aikaistettiin alemmille luokille, eli mentiin taakseppäin asiassa. EU-asioissa on otettu takapakkia.
Mitä muute persut ovat saaneet aikaisiksi, kuin uusein autojen veron laskun?
Quote
RKP on vuosikymmenien aikana saanut tahtonsa läpi, kun sen ainoa vaatimus on ollut ruotsin kielen ylläpito ja levittäminen tässä maassa. Vaankieliaseman kautta on kiristetty muita hallituspuolueita ja säätiörahan avulla on ostettu muiden puolueiden edustajia pakkoruotsimyönteisiksi.
Aika huonosti on onnistunut ostelu, kun pakkoruotsi juntattiin jo alakouluunkin persujen hallituskaudella.
Quote from: valkovuokko on 12.08.2016, 13:01:04
Ruotsin opiskelu pitää muuttaa valinnaiseksi ja sallia vaihtoehdoksi esimerkiksi saksan, ranskan, espanjan, kiinan, japanin tai portugalin opiskelu.
Pitäisi sallia myös vaihtoehto, että opiskelisi vain yhtä vierasta kieltä, esim englantia ja toisen kielen sijasta opiskelisi valinnaisia lisäkursseja matikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa.
Hävytöntä! Koska tuohan merkitsisi Ruotsin mallia :)
QuotePerussuomalaisten aloite veisi pakon opiskella ruotsia Helsingissä
Virastossa ideasta alueellisesta kielikokeilusta ei innostuta lainkaan
HELSINKI linjaa pian voidaanko osa kaupungin koululaisista vapauttaa kokeeksi ruotsin opiskelusta niin että tilalle tulisi varhain jokin vieras kieli.
Taustalla on Nuutti Hyttisen (ps) tekemä valtuustoaloite, joka ehdottaa alueellista kielikokeilua Helsinkiin. Opetuslautakunta miettii tiistain kokouksessaan omaa lausuntoaan kaupunginhallitukselle. Virkamiehet ainakaan eivät ole ideasta innostuneet vaan esityslistalla kokeilulle sanotaan selkeästi ei.
[...]
Helsingissä toisesta kotimaisesta ei haluta luopua myöskään siksi, että kaksikielisyys on osa kaupungin virallista strategiaa. Kielikokeilun ajatellaan myös vaarantavan etenemisen peruskoulun jälkeen, koska toinen kotimainen kieli on pakollinen toisella asteella. Näin lapset ja nuoret voisivat joutua eriarvoiseen asemaan kokeilun vuoksi.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kaupunki/a1471839440975) 23.8.2016
Monia voi ihmetyttää sekin, miksi pakkoruotsiasia on niin merkittävässä roolissa puolin, jos toisin.
Osalle väestöstä kyse on tosiaan pelkästä kielipoliittisesta asiasta tai suoraan vieraasta kielestä ja eriarvoistavasta järjestelmästä merkittävän vähemmistön suosimisena. Toisille kyseessä on suorasta etujärjestelmästä, josta ei haluta luopua.
Melkeimpä silti vähäisin, mutta jopa merkittävin suosio pakkokielipoliitikalle tulee vanhoillisesta "lipposmaisuudesta" (tämä on lähinnä viittaus Paavo Lipposeen ja sen aikakauden henkilöiden ajatuksiin) eli ruotsinkielen avulla Suomi on osa länttä.
Aiemmin yritettiin tyrkyttää ajatusta "pohjoismaalaisuudesta", mutta sekin ajattelu on kadonnut Pohjoismaiden erilaisten valintojen ja EU:n vahvistumisen takia. Mutta pohjoismaalaisuutta vahvempi voima on Venäjä-Ruotsi-asetelma eli pitää olla väistämättä kallellaan jompaan kumpaan suuntaan tai muuten toinen saa liikaa valtaa.
Toki ruotsinkielellä on merkittäviä suomenruotsalaisiakin puolustajia, mutta sitä kannattavat myös sellaiset tahot, jotka ajattelevat sen olevan "elintärkeäasia" Suomen kannalta.
Samojen syiden takia pakkoruotsia ehdotetaan ja laitetaan minne tahansa kustannuksista, oppimistuloksista ja kielen tarpeellisuudesta piittaamatta, niin että sen valinnaistaminen/poistaminen opetussuunnitelmasta olisi erittäin vaikeaa ellei mahdotonta. Samasta syystä kieltä siirrettiin yläasteelta ala-asteelle. Varmaan sitä laitettaisiin esikouluunkin, jos vain pystyttäisiin...
Pakkoruotsin valinnaistaminen on paljon kovempi pala kuin moni uskoisikaan.
Quote from: Uuno Nuivanen on 12.08.2016, 12:31:50
Kerran oli aika, kun eräs puolue vastusti pakkoruotsia. Vaan on mennyttä aikaa se. Nyt pakkoruotsi aloitetaan jo ala-asteella, ja pian eskarissa.
Parempi sekin kuin
pakkosomali.
Quote from: Ullatusnillitus on 24.08.2016, 20:45:21
Quote from: Uuno Nuivanen on 12.08.2016, 12:31:50
Kerran oli aika, kun eräs puolue vastusti pakkoruotsia. Vaan on mennyttä aikaa se. Nyt pakkoruotsi aloitetaan jo ala-asteella, ja pian eskarissa.
Parempi sekin kuin pakkosomali.
Lapset oppivat myös somaliaa, jos leikkivät somaliaa puhuvien lapsien kanssa. Onko se kuitenkaan pakkosomaliaa, sillä kieli opitaan omatoimisesti leikin lomassa eikä opettajan johdolla.
Monet lapset oppivat lähiöissä leikkikentillä venäjää ennen ruotsia. Olen kuullut senkin, että eräässä koulussa sekä suomalaiset että venäläiset lapset puhuvat keskenään venäjää, jos haluavat etteivät opettajat ymmärrä heidän käyttämäänsä kieltä.
Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin helposti, aivan itsestään.
Olen tässä vanhemmalla iällä ajatellut ryhtyväni opiskelemaan arabiaa omatoimisesti. Vaadin saada stidendin pakkoruotsirahastolta. Kymppitonni ois kiva.
Quote from: Ullatusnillitus on 24.08.2016, 20:45:21
Quote from: Uuno Nuivanen on 12.08.2016, 12:31:50
Kerran oli aika, kun eräs puolue vastusti pakkoruotsia. Vaan on mennyttä aikaa se. Nyt pakkoruotsi aloitetaan jo ala-asteella, ja pian eskarissa.
Parempi sekin kuin pakkosomali.
No enpä tiedä; somalin kielen taidoille Suomessa sentään on käyttöä. :(
Hallitus ehkä kokeilemassa pakkoruotsille vaihtoehtoa Itä-Suomessa:
http://yle.fi/uutiset/itarajalla_odotellaan_hallituksen_kielikokeilusta_vaihtoehtoa_pakolliselle_ruotsille/9115094
Quote– Vapaan kielikokeilun piti olla eduskunnassa jo viime keväänä ja se ei siellä ollut, perussuomalaisten eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Ritva Elomaa sanoi ryhmän kesäkokouksen yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Porissa maanantaina.
Hallituksen on ollut tarkoitus toteuttaa kokeilu, jossa alueellisesti voitaisiin kokeilla kielivalikoiman laajentamista peruskouluissa ilman velvoitetta toisen kansalliskielen opiskeluun.
Elomaan mukaan perussuomalaisten korviin on kantautunut, että viivästyksiä selitettäisiin perustuslaillisilla ongelmilla. Hän ihmettelee, miten vapaa kielivalinta kouluissa voisi olla perustuslain mukaan ongelmallista.
– Siellähän ei lue perustuslaissa mitään, että on pakko opiskella ruotsia tai ylipäänsä mitään kieltä, Elomaa huomautti.
Hänen mukaansa perussuomalaiset katsovat nyt muiden hallituspuolueiden, kokoomuksen ja keskustan, suuntaan.
– Vaadimme että kokeilu käynnistetään viimeistään vuoden päästä, Elomaa sanoi.
Verkkouutiset: "Perustuslaissa ei lue, että on pakko opiskella ruotsia" – PS arvostelee kielikokeilun viivyttelyä (http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/ps%20kokous%20tiedotustilaisuus-54517) 29.8.2016
Jos kokeiluun koskaan edes ryhdytään, sen alkua viivästytetään niin kauan, että tuloksia tulkitsee seuraava hallitus.
QuoteElomaan mukaan perussuomalaisten korviin on kantautunut,..
Tota, ooteks te ny ihan varmasti oikeessa rakennuksessa? Siellä o i k e a s s a paikassa on kuulemma joku tiedonkuljetussysteemi, missä noita huhuja voi tavata ihan kirjallisessa muodossa.
Ja on tosta kuulemma ollu jossain lehdissäkin, kaveri kerto.
Saatan muuten olla väärässä, eihän sieltä mitään voi tihkua oikein mistään, harjoja ja salassapitomääräyksiä omillekin jäsenille niin, että harjanvarsia pursuaa korvistakin.
Annika Lapintie Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja...Olemme hyvissä käsissä!
https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/perustuslakivaliokunta/Sivut/default.aspx
Quote from: Roope on 30.08.2016, 00:43:35
Elomaan mukaan perussuomalaisten korviin on kantautunut, että viivästyksiä selitettäisiin perustuslaillisilla ongelmilla. Hän ihmettelee, miten vapaa kielivalinta kouluissa voisi olla perustuslain mukaan ongelmallista.
– Siellähän ei lue perustuslaissa mitään, että on pakko opiskella ruotsia tai ylipäänsä mitään kieltä, Elomaa huomautti.
Höblän mukaan kysymys yhä edemmäs lykättyjen kielikokeilujen aloittamisesta jakaa hallitusta, vaikka siitä on sovittu hallitusohjelmassa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx) tänään eduskunnassa Elomaan ja Kivelän kysymyksiin, että selvitykset kokeilun edellytyksistä valmistuvat syksyn aikana.
Höblän haastattelussa on rivien välistä luettavissa, että kokeilu joko perutaan tai vesitetään, ainakin jos opetusministeri voi siihen vaikuttaa. Grahn-Laasonen ei sano suoraan mitään kokeilun kohtalosta, mutta kuvaa sen ongelmia hyvin pitkälle samoin sanakääntein kuin Rkp ja Folktinget ovat tehneet. Vapaaehtoinen ruotsi olisi kuulemma perustuslaillinen ja tasa-arvo-ongelma, eikä ollenkaan niin yksinkertainen, kuin miltä se kuulostaa.
Hbl: Sannfinländare blev otåliga om skolsvenskan (https://www.hbl.fi/artikel/sannfinlandare-blev-otaliga-om-skolsvenskan/) 21.9.2016
Kaksi ei Suomesta lähde meidän elinaikanamme: pakkoruotsi ja turvapaikanhakija.
Niin se vaan tämäkin aloite katoaa jälleen kerran historian hämäriin. Persut hallituksessa. Lisää vain pakkoruotsia tulossa.
Varmaan parempi lopettaa sen mainostaminen itsekin.
Kansalaisaloite on suuri kusetus. Vain valmiiksi sovitut jutut päästetään eduskuntaan, muuten kansan tahto on vessapaperia. Koko fiasko pitäisi haudata, ei yhtään uutta aloitetta vireille enää.
^ Noin näen sen itsekin ja ajattelin jo silloin, kun moinen tuli. Mitään hyvää siitä ei ole seurannut.
Höblässä pakkoruotsia ammatikseen lobbaavan Folktingetin pääsihteeri Markus Österlundin 50-vuotispäivähaastattelu, joka kertoo paljon poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyydestä Suomessa:
Hbl: Han räddar svenskan i kulisserna (https://www.hbl.fi/artikel/han-raddar-svenskan-i-kulisserna/) 7.10.2016
Österlund kuvaa haastattelussa avoimesti, kuinka hän "pelastaa ruotsia" mieluiten kulisseissa ja on siksi luonut hyvät suhteet ruotsin kielen asemaan vaikuttavien ministeriöiden henkilökuntaan. Österlund sanookin voivansa halutessaan kahvitella ministeriön kansliapäällikön kanssa selittääkseen näkökantojaan sen sijaan, että esittelisi ministerille raportin. Ministerit kun tulevat ja menevät, mutta virkamiehet jäävät.
Suomen kansalliskielistrategiaa työstäessään Österlund oppi Martti Ahtisaarelta, että on valittava, haluaako asialleen julkisuutta vai haluaako saavuttaa todellisia tuloksia. Österlund kertoo saaneensa useimmissa tapauksissa tuloksia luottamuksellisten keskusteluiden kautta julkisuudelta piilossa.
Lopuksi Österlund toteaa olevansa optimisti ja uskovansa Suomenruotsin valoisaan tulevaisuuteen. Hän uskoo myös, että suomenruotsalaiset eivät tule katoamaan, vaan heitä tulee olemaan yhä enemmän, ja yhä harvempi (suomenkielinen) haluaa luopua pakollisesta kouluruotsista.
QuoteRiku Rantala: Venäjän kielelle saatava erityisasema Suomen kouluihin, pakkoruotsi sivuun
Madventures-matkailusarjasta ja Ylen Docventures-ohjelmasta tuttu Riku Rantala pitää tärkeänä, että suomalaisille alettaisiin opettaa entistä enemmän globaaleita valtakieliä, kuten kiinaa ja venäjää.
Rantala on yksi torstaina julkaistun Suomen idea -kirjan (Docendo 2016) asiantuntijoista, jotka kirjassa pohtivat muun muassa Suomen tulevaisuutta.
[...]
Rantalan visioimassa kansallisessa kielistrategiassa venäjän kielelle tulisi antaa erityisasema, sillä naapurissamme on valtavat markkinat.
– Tulevaisuuden Suomessa emme voi jättää huomiotta näin läheistä, alihyödynnettyä ja arvaamatontakin resurssia, etenkin kun alihyödyntämisen taustalla ovat valitettavasti myös irrationaaliset – historiallisista syistä toki ymmärrettävät – pelot, surkea kielen ja kulttuurin tuntemus ja kaikesta tästä kumpuavat ennakkoluulot.
Rantalan mukaan tällainen venäjän kielen erityisasema "kaiken järjen mukaan" tarkoittaisi myös sitä, että pakkoruotsin asemaa pitäisi opetuksessa vähentää.
– Jos tämä edellyttää pakkoruotsin siirtämistä kolmanneksi tai neljänneksi opiskeltavaksi kieleksi – kuten se kaiken järjen mukaan edellyttää – niin on tehtävä.
– Kaksikielisyytemme on rikkaus, mutta ruotsinkielisten kansalaisoikeuksien toteutuminen on voitava järjestää ilman tulevaisuuden tärkeimmän ominaisuutemme tukahduttamista.
Aamulehti (http://www.aamulehti.fi/kotimaa/riku-rantala-venajan-kielelle-saatava-erityisasema-suomen-kouluihin-pakkoruotsi-sivuun/) 20.10.2016
Umayya Abu-Hannalle nousi Suomen kulttuuripiireissä tie pystyyn, kun hän arvosteli suomenruotsalaisten etuoikeuksia liian äänekkäästi. Saa nähdä, onko Riku Rantala turvannut selustansa paremmin.
Seurataanpa mielenkiinnolla, miten suvakisto käsittelee sen että Rantala on paitsi mokuttaja, myös putinisti! Oikosulku.
Rantalalla tuskin on tässä kauheasti menetettävää. Hyvä puheenvuorohan tuo oli, mutta sen vaikutukset pyyhkäistään nopeasti maton alle. Pakkovenäjä taasen ei tule toteutumaan. Vapaa kielivalinta on vaihtoehdoista paras. Venäjän opiskelua kuten kaikkea kielten opiskelua pitää toki tukea, mutta mielekkäintä se on siellä, missä venäjää puhutaan. Maantieteellinen tasa-arvo ei toteudu myöskään pakkovenäjällä, mutta venäjäntaidon ylläpitäminen siellä, missä se on hyödyllistä, tuottaakin parempaa hedelmää.
Pelkkä pakkoruotsista luopuminen on kansallisella tasolla riittävä toimenpide.
Pakkovenäjän esittäminen on sinällään näppärä retorinen temppu. Useat vastaperustelut toimivat muitakin pakkokieliä vastaan.
Quote from: Roope on 21.09.2016, 16:55:56
Höblän mukaan kysymys yhä edemmäs lykättyjen kielikokeilujen aloittamisesta jakaa hallitusta, vaikka siitä on sovittu hallitusohjelmassa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2016+3.aspx) tänään eduskunnassa Elomaan ja Kivelän kysymyksiin, että selvitykset kokeilun edellytyksistä valmistuvat syksyn aikana.
Höblän haastattelussa on rivien välistä luettavissa, että kokeilu joko perutaan tai vesitetään, ainakin jos opetusministeri voi siihen vaikuttaa. Grahn-Laasonen ei sano suoraan mitään kokeilun kohtalosta, mutta kuvaa sen ongelmia hyvin pitkälle samoin sanakääntein kuin Rkp ja Folktinget ovat tehneet. Vapaaehtoinen ruotsi olisi kuulemma perustuslaillinen ja tasa-arvo-ongelma, eikä ollenkaan niin yksinkertainen, kuin miltä se kuulostaa.
Asian käsittely siirtyy aina vain kauemmas tulevaisuuteen. Vaikka kokeilu saataisiin lopulta käyntiin, sen tuloksia ei ehditä käsitellä tämän hallituskauden aikana, ja se on tietysti Grahn-Laasosen viivyttelyn tarkoitus.
QuoteKouluruotsi valinnaiseksi? Esitys eduskuntaan ensi vuonna
Kokeilu kouluruotsin muuttamisesta valinnaiseksi on tulossa eduskuntaan ensi vuoden aikana, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministerin esikunnasta.
Sitä ennen kokeiluesitystä puidaan joulukuussa osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmässä. Esityksen antamista voidaan kuitenkin pitää melko varmana, sillä etenemisestä viestivä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on tunnettu niin sanotun pakkoruotsin kannattajana.
– Valintojaan tekevälle koululaiselle on aika kohtuuton vaatimus tietää varmaksi, aikooko hän joskus valtiolle töihin, hän perusteli kantaansa viime eduskuntavaalien alla.
Kokeilu on yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista, mikä voitaneen lukea perussuomalaisten aikaansaannokseksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kyseltiin jo kesällä kokeilun perään ja epäiltiin, tuleeko sitä ollenkaan.
Ministeriön mukaan esityksen kanssa ei ole vitkasteltu, vaan se on ollut perustuslaillisuuden arvioinnissa oikeusministeriössä. Ministeriöt eivät kerro, onko esitys havaittu perustuslain mukaiseksi. Sitäkään ei kerrota, millaisena kokeilua esitetään toteutettavaksi.
[...]
Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Hidén sanoo, ettei kokeilu ole itsessään perustuslain vastainen.
– Riippuu siitä, missä puitteissa se järjestetään. Jos kokeilu on laaja ja kestää monia vuosia, pitää arvioida, miten se vaikuttaa ruotsin kielen taitoon Suomessa.
– Jos kokonainen koululaispolvi jäisi vaille ruotsin taitoa, herää kysymys, tulisiko silloin julkiselle vallalle velvoite huolehtia, että kaikilla on yhdenvertaiset oikeudet oppia toista kotimaista kieltä.
MTV (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kouluruotsista-valinnaista-esitys-eduskuntaan-ensi-vuonna/6172172) 17.11.2016
Eduskunnan asiantuntijana käyttämä professori Hidén on täysin pihalla, jos luulee, että muutaman koulun kokeilu tai edes pakkoruotsin kokonaan lopettaminen voisi estää koko sukupolven ruotsin kielen oppimisen. Ketään ei pakoteta valitsemaan ruotsin sijaan muuta kieltä, vaan ideana on
vapaa kielivalinta.
Kuulin radiosta että pakkoruotsin poistokokeilun perustuslaillisuutta selvitetään. Nauroin ääneen. Lähtee kesä, lähtee talvi, ei lähde pakkoruotsi. Kun väkisinopetus rinnastetaan maan kaksikielisyyteen, pakkoruotsi on käytännössä ikuinen.
Pakkoruotsi on pilannut lukemattomien suomalaisten koulunkäynnin ja tästä seuranneen tulevaisuuden.
Jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoinen, sitä kohtaan ei tunnettaisi sellaista kaunaa. Muut kielet, jotka perustuivat vapaaehtoisuuteen, niitä oli mukava lukea, mutta ruotsi oli kuin tervanjuontia, lisänä pilkallinen, arkaa lasta kohtaan tosi ilkeä opettaja. Samana päivänä kun koulu loppui, minä työnsin ruotsin syrjään, keskityin elämässäni vahvistamaan niitä kieliä joita kohtaan tunsin kiinnostusta.
Pakkoruotsi meni pakon jälkeen suoraan roskiin. En edes kuuntele esim. ruotsinkielisiä ohjelmiakaan. Pakostakin ymmärrän sitä, mutta kieltäydyn ehdottomasti koskaan päästämästä sitä omaan suuhuni. Ennemmin puhun vaikka saksaa, venäjää tai hepreaa!
Olen jo sanonut aikaisemmin, että tämä vapaaehtoisuuskokeilu oli pahinta mitä asiassa saattoi tapahtua. Olisi vaikka kaatunut koko aloite ja tullut uutta aloitetta sisään, mutta nyt kun luvattiin kokeilu, niin tulee juuri kaikenmaailman tasa-arvokysymyksiä ja muuta perustuslaillista paskaa, jonka vuoksi kokeilua lykätään nyt aluksi vaikka viisi vuotta. Sitten odotetaan, että kokeilussa mukana olleet pääsevät työelämään noin kymmenen vuotta, ja tehdään uusia perustuslaillisia selvityksiä toiset viisi vuotta. Johtopäätöksiä puidaan viidessä väitöskirjassa, ja koko tämän ajan on täy-sin mahdotonta tehdä uusia aloitteita asiasta, kun "kokeilu on käynnissä". Pakkoruotsi poistuu näin aikaisintaan 30 vuoden päästä.
Haistakoon p* koko kokeilun puolestapuhujat.
-i-
Heja fria språkval!
Quote from: ikuturso on 17.11.2016, 22:13:13
Olen jo sanonut aikaisemmin, että tämä vapaaehtoisuuskokeilu oli pahinta mitä asiassa saattoi tapahtua. Olisi vaikka kaatunut koko aloite ja tullut uutta aloitetta sisään, mutta nyt kun luvattiin kokeilu, niin tulee juuri kaikenmaailman tasa-arvokysymyksiä ja muuta perustuslaillista paskaa, jonka vuoksi kokeilua lykätään nyt aluksi vaikka viisi vuotta. Sitten odotetaan, että kokeilussa mukana olleet pääsevät työelämään noin kymmenen vuotta, ja tehdään uusia perustuslaillisia selvityksiä toiset viisi vuotta. Johtopäätöksiä puidaan viidessä väitöskirjassa, ja koko tämän ajan on täy-sin mahdotonta tehdä uusia aloitteita asiasta, kun "kokeilu on käynnissä". Pakkoruotsi poistuu näin aikaisintaan 30 vuoden päästä.
Haistakoon p* koko kokeilun puolestapuhujat.
-i-
Se oli todellinen kusetuskompromissi.
QuotePerussuomalaisten Terho: Kielikokeilulle selkeät mittarit
Perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmassa on kirjaus ruotsin kielen vapaaehtoisen opetuksen kokeilemisesta. Kokeilun aikataulusta on vihdoinkin varmistunut, että ministeri Sanni Grahn-Laasonen tuo esityksen kokeilusta eduskuntaan ensi keväänä. Kyselytutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista kannattaa vapaata kielivalintaa eli pakkoruotsin poistamista.
"Kielikokeilu on tärkeä osa hallitusohjelmaa", toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. "Jotta kokeilusta on hyötyä, täytyy sillä käynnistyessään olla valmiina selkeät mittarit, joilla mitataan kokeilun onnistumista. On esimerkiksi selvitettävä monipuolistuuko nuorten kielten opiskelu ja ovatko nuoret aiempaa motivoituneempia vieraiden kielten opiskeluun. Kokeilu antaa suuntaviivat tulevaisuuden kielipolitiikalle."
"Kokeilua valmistellessa on jo syytä aloittaa selvitykset siitä, kuinka ruotsinkielisen vähemmistön oikeudet turvataan muuten kuin opettamalla ruotsia koko kansakunnalle. Tähän on varmasti vaihtoehtoja. Ruotsin pakko-opiskelu ei voi olla ainoa vaihtoehto", pohtii perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ritva Elomaa.
"Ruotsia pitää jatkossakin tarjota kaikissa Suomen kunnissa kuten suomeakin ruotsinkielisille. Me emme ole poistamassa ruotsin opetusta Suomesta, vaan antamassa oppilaille vapauden valita vieraita kieliä omien henkilökohtaisten ja myös oman alueen tarpeiden mukaan. Pakkoruotsi on tulossa tiensä päähän", toteaa sivistysvaliokunnan jäsen Laura Huhtasaari.
"Suomen on jatkettava uudistumista yksilönvapautta kunnioittavaksi yhteiskunnaksi myös koulutuspolitiikassa. On tärkeää että nuorillemme tarjotaan mahdollisuutta nykyistä monipuolisempaan kielisivistykseen", sanoo Terho.
Perussuomalaiset (https://www.perussuomalaiset.fi/news/perussuomalaisten-terho-kielikokeilulle-selkeat-mittarit/) 18.11.2016
Asioiden eteneminen voidaan estää kätevimmin juuri sillä, että kokeilun onnistumiselle ei määritellä järkeviä mittareita, vaan tuloksia arvioi jokin Folktinget-työryhmä sitten joskus.
http://yle.fi/uutiset/3-9302863
QuoteHelsinki tinkii terveysasemien lääkäreiden kielitaidosta – "Suuri osa hakijoista ei osaa ruotsia"
Moni ulkomaalaistaustainen pätevä lääkäri ei osaa lainkaan ruotsia. Kaksi ruotsia taitamatonta lääkäriä voi saada Helsingissä pysyvän viran.
Ensiksi ajattelin, että taas luotiin ohituskaista ja erivapaus mamulääkärille virkaan. Mutta eikö tämän perusteella kuka tahansa - äidinkieleltään suomenkielinenkin - voi jättää hakemuksestaan ruotsin kielen pois vedoten syrjintään valinnassa, jos sitä ei kaikilta vaadita? Eli esim. ulkomailla lääkäriksi opiskellut voi hyvin unohtaa virkamiesruotsin.
Rasti seinään, sillä kerrankin Marianne Lydén
ei kirjoita Höblässä Jussi Halla-ahon juonista maailman tuhoamiseksi.
Hbl: Svenskans räddare? (http://blomsterhatt.blogg.hbl.fi/2016/11/19/svenskans-raddare/) 19.11.2016
Aiheena on tällä kertaa ruotsin pelastaminen. Pelastamisella Lydén tarkoittaa tietenkin pakkoruotsin säilyttämistä muuttumattomana. Lydén toivoo pelastajaksi ruotsinkielisten luottopelaaja Sdp:tä ja etenkin sen puheenjohtaja Antti Rinnettä, joka – kun "ruotsia vastaan hyökätään joka puolelta" – on asettunut pakkoruotsin poistamista vastaan ja toivottavasti panisi kielikokeilut jäihin.
Pienenä pelkona kuitenkin on, että Rinteen voittaa puheenjohtajakisassa kansanedustaja Tuula Haatainen, joka on hänkin vakaasti pakkoruotsin kannalla, mutta toimi opetusministerinä vuonna 2005, kun ruotsin kieli poistettiin kokeilun jälkeen ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden joukosta. Lydén kertoo Haataisen puolustelleen päätöstä sillä, että luuli ruotsin kielen suosion kasvavan, kun se muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Näinhän ei tietenkään käynyt, eikä se ollut koskaan muutoksen tavoitekaan.
QuoteViesti rehtoreilta, ruotsinopettajilta, kieltenopettajilta, Suomen lukiolaisten liitolta ja muilta kentällä oli selvä, sanoo Haatainen, jonka mielestä hänellä ei ollut vaihtoehtoa. Pakollinen [ylioppilas]ruotsi oli lopetettava.
– Minulla oli tunne, että minulla ei ole oikeutta antaa toisenlaista lakiesitystä. Kaikki kyselyt antoivat saman tuloksen.
Päätös ei kuitenkaan ollut helppo. (käännös)
Hbl: "Nu riktas hatet mot svenskan" (http://gamla.hbl.fi/nyheter/2013-07-12/473676/nu-riktas-hatet-mot-svenskan) 13.7.2013
Kaikki tutkimukset, selvitykset ja kyselyt ovat antaneet vuosikaudet yksiselitteisesti saman tuloksen, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan.
Näin joskus muinoin:
QuotePaavo Lipponen pysäytti pääministerinä suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta
Tuula Haatainen teki suunnitelmat siitä, kuinka pakollinen ylioppilasruotsi poistuu, yhdessä Eero Heinäluoman kanssa. Suurin este matkalla oli Paavo Lipponen.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen kertoo kirjassaan Arjen kuningattaret kuinka pakollinen yo-ruotsi poistui. Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakkoruotsiin kirjoituksissa.
Lipponen ei ollut ollenkaan ihastunut suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustajalleen Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa.
Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä.
Hufvudstadsbladet: Heinäluoma sade nej till svenskan (http://www.pakkoruotsi.net/uutiset-06.php) 22.9.2006
Vääntö Vaasan päivystyssairaalan kohtalosta siirtyy pakkoruotsikeskusteluun. Rkp:n mukaan ei voi olettaa, että Seinäjoella osattaisiin kunnolla suomenruotsalaisten murteita. Muutamakin suomenkielinen poliitikko on tämän pohjalta kyseenalaistanut pakkoruotsin järkevyyden, mikä taas on saanut Rkp:n poliitikot vieläkin suurempaan raivoon.
Helsingin Sanomat: Rkp pohtii jo presidentti Niinistön pyytämistä apuun sairaalakiistassa – ja vaatii Suomeen perustuslakituomioistuinta (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005005099.html)
Helsingin Sanomat: Vaasalaisvaltuutettu suuttui ja muutti äidinkielensä ruotsiksi päivystyssairaalapäätöksen vuoksi (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005005049.html)
Helsingin Sanomat: Soininvaaran pakkoruotsikommentti kiihdytti Twitterissä (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005005009.html)
Helsingin Sanomat: Perussuomalaisten Simon Elo sairaalakiistasta: "Kouluruotsi ei riitä palveluiden hoitamiseen" (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005005311.html)
Folktinget: Ett stort bakslag för det svenska i Finland (http://folktinget.fi/sv/press/utlatanden/article-54795-55432-ett-stort-bakslag-for-det-svenska-i-finland)
Quote from: Roope on 13.12.2016, 18:29:44
Folktinget: Ett stort bakslag för det svenska i Finland (http://folktinget.fi/sv/press/utlatanden/article-54795-55432-ett-stort-bakslag-for-det-svenska-i-finland)
Sana rätt/rättighet on Folktingetin purkauksessa 8 kertaa. Kuuntelin radio Vegaa autolla ajellessa ja rättighetereitä sielläkin penätään. Tokihan tuon kielipoliittisen näkökulmankin ymmärtää, mutta surut eivät pysty käsittelemään asiaa miltään muulta kannalta. Hoitoa tarvitsevalle tärkeintä luulisi olevan lääkärien ja hoitajien ammattitaito.
Quote from: Archaeopteryx on 22.11.2016, 09:33:44
http://yle.fi/uutiset/3-9302863
QuoteHelsinki tinkii terveysasemien lääkäreiden kielitaidosta – "Suuri osa hakijoista ei osaa ruotsia"
Moni ulkomaalaistaustainen pätevä lääkäri ei osaa lainkaan ruotsia. Kaksi ruotsia taitamatonta lääkäriä voi saada Helsingissä pysyvän viran.
Ensiksi ajattelin, että taas luotiin ohituskaista ja erivapaus mamulääkärille virkaan. Mutta eikö tämän perusteella kuka tahansa - äidinkieleltään suomenkielinenkin - voi jättää hakemuksestaan ruotsin kielen pois vedoten syrjintään valinnassa, jos sitä ei kaikilta vaadita? Eli esim. ulkomailla lääkäriksi opiskellut voi hyvin unohtaa virkamiesruotsin.
Asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Näet pakkoruotsistahan voi vapautua anomuksesta myös suomalaisessa koulujärjestelmässä. Mutta vain siinä tapauksessa että äidinkieli
ei ole suomi. Tämä ei ole syrjintää koska kansainväliset sopimukset/ihmisoikeudet/tms.
Olikohan niin että tämä Vaasa-/Seinäjokipäätös on 18 kk istuneen hallituksen ensimmäinen miellyttävä päätös? Kerrankin hurrien hillitön etujen kahmiminen ("rättigheter") ei tuonutkaan tulosta. Muuten hallituksen päätökset ovat olleetkin silkkaa paskaa.
Quote from: Roope on 13.12.2016, 18:29:44
Vääntö Vaasan päivystyssairaalan kohtalosta siirtyy pakkoruotsikeskusteluun. Rkp:n mukaan ei voi olettaa, että Seinäjoella osattaisiin kunnolla suomenruotsalaisten murteita. Muutamakin suomenkielinen poliitikko on tämän pohjalta kyseenalaistanut pakkoruotsin järkevyyden, mikä taas on saanut Rkp:n poliitikot vieläkin suurempaan raivoon.
Helsingin Sanomat: Rkp pohtii jo presidentti Niinistön pyytämistä apuun sairaalakiistassa – ja vaatii Suomeen perustuslakituomioistuinta (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005005099.html)
...
Niinistön Saletsi on luutu, joka nykyään kaivetaan esiin heti kun jossain on potta kaatunut tai vastaavaa.
Kyllä voi närpeksen murteella herpekset ja muut jäädä Seinäjoella hoitamatta.
Sinällään päätöntä sekoilua soten tiimoilta taas kerran, ja mennään hienosti järjestelmäkaaviot edellä ihmisistä tai todennäköisesti edes kustannuksista välittämättä.
Quote from: no future on 14.12.2016, 00:07:14
Kyllä voi närpeksen murteella herpekset ja muut jäädä Seinäjoella hoitamatta.
Tuskin. Hoidetaanhan vauvoja ja koiriakin, varmasti närpiöläinenkin saadaan hoidetuksi.
Quote from: Emo on 14.12.2016, 00:12:09
Quote from: no future on 14.12.2016, 00:07:14
Kyllä voi närpeksen murteella herpekset ja muut jäädä Seinäjoella hoitamatta.
Tuskin. Hoidetaanhan vauvoja ja koiriakin, varmasti närpiöläinenkin saadaan hoidetuksi.
Pitkä koulun pakkoruotsi kyllä mahdollistaa hoidot ihan missä vaan. Eihän sitä turhaan opetella. Sitäpaitsi päätöksiä ei tehdä pikkukuntien mukaisiksi, kun Vaasan kaupungissa taas suomenkielisiä on 69,7 %, ruotsinkielisiä 22,7 % (sekä muita 7,6 %). Jos tuo pieni vähemmistö 22,7 % on saanut hoitoa suomenkielienemmistöisessä Vaasassa niin kyllä se saa saman jonka Seinäjoella asuvat 0,2 % ruotsinkielisetkin saa.
Ja kyllä ruotsinkielisenkin on hyvä osata suomea, kun ei sitä koskaan tiedä jos joutuu töihin suomenkieliselle paikkakunnalle ja ihastuu suomenkieliseen tyttöön. Kyllä silloin on hyvä osata suomea ja hoitaa asiansa suomeksi.
Juttuhan on se, että tuolta pamahtaa potilaskertomukset ja muut på svenska, ja silloin siellä sairaalassa on pakko olla luku- kirjoitus ja puhetaitoisia ihmisiä riittävästi suhteessa asiakasmäärään. Terveydenhoito menee itselläni selkeästi siihen kategoriaan asioita mistä ei aleta tekemään kielipolitiikan keppihevosta eikä lyömäasetta suuntaan eikä toiseen, vaan palvelut on tarjottava lainmukaisina ja samantasoisina. Lakia kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista voidaan aivan vapaasti kyseenalaistaa jossain muualla.
Quote from: Jorma M. on 13.12.2016, 23:10:07
Olikohan niin että tämä Vaasa-/Seinäjokipäätös on 18 kk istuneen hallituksen ensimmäinen miellyttävä päätös? Kerrankin hurrien hillitön etujen kahmiminen ("rättigheter") ei tuonutkaan tulosta. Muuten hallituksen päätökset ovat olleetkin silkkaa paskaa.
Sitä pääsee seinäjokiset kieliopiskeluihin... Vaasan keskussairaalan alueella asuu myös iso joukko suomekielisiä, jotka kärsivät tehdystä typerästä päätöksestä. Vaasan jättämiselle laajan päivystyksen ulkopuolelle ei löydy järkisyitä. Pelkkä ruotsinkielisten nokittelu ei sellaiseksi riitä.
Quote from: no future on 14.12.2016, 01:05:36
Juttuhan on se, että tuolta pamahtaa potilaskertomukset ja muut på svenska, ja silloin siellä sairaalassa on pakko olla luku- kirjoitus ja puhetaitoisia ihmisiä riittävästi suhteessa asiakasmäärään...
Eli kouluruotsi on täysin turhaa ajanhaaskausta. No, sitä se on. Mutta kouluruotsi on perusteltu juuri sillä, että saa vaikka hoidon ruotsiksi missä vaan - no, nyt sitä saa, siis hoitoa. Hoitohenkilökuntaa koulutetaan (edit: ruotsiknkielistä siis especiaalikouluissa ja -linjoilla) kyllä ihan sama määrä kuin ennenkin - mutta RKPn ongelma on se, että he joutuvat muuttamaan johonkin vit*n Seinäjoelle ja työmatka saattaa olla liian pitkä (80km Vaasassa jos asuu).
Quote from: Impi Waara on 14.12.2016, 01:07:12
...Vaasan keskussairaalan alueella asuu myös iso joukko suomekielisiä, jotka kärsivät tehdystä typerästä päätöksestä. Vaasan jättämiselle laajan päivystyksen ulkopuolelle ei löydy järkisyitä. Pelkkä ruotsinkielisten nokittelu ei sellaiseksi riitä.
Säästöjä on saatava, jostain loppuu. Seinäjoki on oltava, Vaasa on oltava - siis lopetetaan Tampereelta, Turusta?
Kannattaa katsoa myös matkamittaria Utsjoelta Rovaniemelle, Kuusamosta Rovaniemelle tai Ouluun tai vaikka Ahvenanmaalta Turkuun.
Vaasa on siis aika pahuksen lähellä Seinäjokea kun matkaa on 80km tietäpitkin.
Kokkola on paljon kauempana mistään noista ja Torniostakin on 130km Rovaniemelle. Mieluummin sitten vaikka Vaasan sijaan päivystys Tornioon.
^Säästöjä ja säästöjä... Tällä hetkellä ne säästöt ovat vain arvioiden ja oletusten varassa.
Kummassa mallissa on enemmän järkeä; Vaasa kaksikielisine palveluineen vai Seinäjoki suomenkielisenä pakkoruotsilla höystettynä?
P.S. Vaasan torilta Seinäjoen Itikanristeykseen on 84 km.
Jotenkin kylmää tämä tapa, miten vasta matujen takia saadaan pakkoruotsi poistettua (menee siinä mahdollisesti myös suomen kielikin samalla, Jugnerin ideoimana) .
edit: kaikki täytyy tehdä hankalimman kautta: matut Suomeen, pakkoruotsi pois, matut ulos.
Quote from: Impi Waara on 14.12.2016, 01:34:51
^Säästöjä ja säästöjä... Tällä hetkellä ne säästöt ovat vain arvioiden ja oletusten varassa.
Kummassa mallissa on enemmän järkeä; Vaasa kaksikielisine palveluineen vai Seinäjoki suomenkielisenä pakkoruotsilla höystettynä?
P.S. Vaasan torilta Seinäjoen Itikanristeykseen on 84 km.
Tehdään uudistus, jossa mitään ei lopeteta eikä ainakaan muuteta. Jeee!
Leikki sikseen: Järkevä voisi olla vaikkapa Tornio kaksikielisine palveluineen. Tai Kuusamo monikielisine turistipalveluineen. Tai Ahvenanmaa meripelastuspalveluineen.
Ehkä Vaasan voisi nostaa ylimääräiseksi kansanäänestyksellä, jos vaihtoehtoisesti Lahdesta tai Jyväskylästä voisi lopettaa oman.
Edit: kyllä 84km on liian pitkä matka liikuttavaksi. Nimittäin "Vaasalaiset on homeperse*tä".
Se mistä syntyisi todellisia säästöjä on ihan oma tarinansa. Tämä paljon rummutettu Sote on susi jo syntyessään. Kaiken markkinahumun keskellä unohtuu se tärkein eli potilas.
Quote from: Impi Waara on 14.12.2016, 01:52:39
...Kaiken markkinahumun keskellä unohtuu se tärkein eli potilas.
Niin, no nytkin on kyse vain hoitohenkilökunnan ruotsinosaamisen tasosta. Että sitä tasokasta "parempaa" ruotsia varten tarvitaan erillinen sairaala.
Potilaista useimmat, ruotsinkielisetkin, osaa suomea ja monet ymmärtäisi lääkärin puheenkin paremmin kun se ei sisältäisi vaikeaa, käytössä harvinaista, ruotsinkielistä lääketieteen erityissanastoa. Monet ruotsinkieliset nimittäin kun on aika paljon tekemisissä suomenkielisten kanssa tuollapäin, koko ikänsä.
Ainakin minä haluan lääkäripalveluni omalla äidinkielelläni ja uskon monen muunkin haluavan.
Totta, että osa täällä päin asuva puhuu/ymmärtää suomea, mutta taso on hyvin vaihteleva. Täkäläiset ruotsin murteet ovat pakkoruotsia lukeneille täyttä serbokroatiaa.
Quote from: Impi Waara on 14.12.2016, 02:02:19
Ainakin minä haluan lääkäripalveluni omalla äidinkielelläni ja uskon monen muunkin haluavan.
Totta, että osa täällä päin asuva puhuu/ymmärtää suomea, mutta taso on hyvin vaihteleva. Täkäläiset ruotsin murteet ovat pakkoruotsia lukeneille täyttä serbokroatiaa.
Ymmärrän hyvin, enkä sillä näitä sano. Mutta jos vain kieli ja kieleenhaluaminen on se tärkeä syy, niin minäkin olisin halunnut opiskella vain suomenkieltä, mutta aina ei ole täysin mahdollista halutessaankaan päästä toisen kotimaisen ikeestä.
Muuten nämäkin täälläpäät tiedän, ja murteitakin rekisterissäni, ajanaikoina täällä päin asuneena. Tuohan ei siis estä Seinäjoen sairaalaa palkkaamasta juurikin murteellista serbokratiaa osaavaa Juutinraumaltapäin-sukuista henkilökuntaa. Riittävät resurssit, hyvä hoito ja tehokkaat erikoislaitteet on kuitenkin loppuviimein parempi kuin kahdet onnistuneet sairaalanseinät hallintoineen.
Valitettavasti vanhoina kiistakumppaneina oldcitisnobille Vaasalle tekee tiukkaa antaa periksi ja tunnustaa, että se alkaa mennä kasvussa heinähattuisten maalaisjunttien Seinäjokikin sen ohi ja yhä vain kasvaa kovaa.
Historian valossa mikää liian suuri ei toimi. Seinäjokea vaivaa pahasti trossaamisen tauti. Mutta kuten jo sanoin, tässä pelissä jää potilas jalkoihin. Ja tohdin väittää, että paljon puhutut säästöt jää vain kauniiksi haaveeksi. Ei tässä maassa ennenkään järjellä ole päätöksiä tehty, joten ei yllätä, että tässäkin järki ohitetaan korkealta ja kovaa.
En ole pakkoruotsin puolustaja. Tunnustan vain tosiasian, että Suomen länsirannikolla on ruotsikielinen vähemmistö, jolla on toistaiseksi lain tuoma oikeus saada samat palvelut äidinkielellään kuin minulla suomenkielisenä.
Itse olen huolissani etenkin vanhus-, lasten- ja mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ilman kieliongelmia. Sote ei kuitenkaan ole pelkkää leikkaussalitoimintaa.
Suomessa on olemassaoleva kielilaki, jota ei olla muuttamassa. Siitä ei olla edes keskusteltu. Tässä lähdetään nyt täysin väärästä päästä heikentämään kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia. Kyseessä ei ole kielipolitiikka, vaan perustuslaki.
Parhaassa tapauksessa toki Vaasasta ja/tai muualta siirtyy riittävästi pätevää henkilökuntaa Seinäjoelle. Ulkoistuksista, vuokrafirmoista ja muista huolimatta. Pahimmillaan rakennetaan kalliilla erikseen suomen- ja ruotsinkielinen järjestelmä päällekkäin yhteen sairaalaan. 90 000 ruotsinkielistä asiakasta (mikäli koko pohjanmaa kuuluu) ei ole mikään pieni detalji laajemmassa kuvassa.
Täytyy kuitenkin ymmärtää että ruotsin kieli ei ole mitään valta- ja kielipolitiikkaa tavallisille pohjanmaalaisille. Se on jokapäiväistä arkea.
Onko niin, että suomenruotsin murteita puhuvat eivät osaa kirjasuomenruotsia? Eivät osaa sitä puhua tai ymmärrä, jotta voisivat edesauttaa palvelutilanteen onnistumista suomenruotsia koulussa opiskelleen kanssa?
Osmo Soininvaara osui havainnossaan täysin oikeaan. RKP on vuosikymmenen ajan perustellut pakkoruotsia palveluiden turvaamisella ja yhtäkkiä sama perustelu ei olevinaan pädekkään.
Quote from: no future on 14.12.2016, 02:37:23
Suomessa on olemassaoleva kielilaki, jota ei olla muuttamassa. Siitä ei olla edes keskusteltu. Tässä lähdetään nyt täysin väärästä päästä heikentämään kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia. Kyseessä ei ole kielipolitiikka, vaan perustuslaki.
Puhun nykyisin "perustuslakiulinasta". Perustuslaista puhutaan aina silloin, kun sillä ei ole perusteluna mitään todellista merkitystä tai sen merkitys on olematon. Esim. tässä tapauksessa perustuslaki ei liity millään tavalla asiaan, mutta siitä huolimatta siihen vedotaan tiettyjen puhujien kautta. Päivystyssairaalapalvelut voidaan järjestää myös Seinäjoella ja henkilöstö käy valtavan ruotsinkielen opiskeluputken tyhjän takia(?). Vaaditaan jotakin osaamista, jolla ei siis todellisuudessa olekkaan olevinaan mitään merkitystä?
Varsinkin muutaman viime vuoden aikana on puhuttu perustuslaista taukoamatta mm. turvapaikanhakijoihin liittyen. Aihe nostettiin aina silloin esille, jos piti puolustaa jotakin asiaa, olipa sitten oikeutta turvapaikkaan, rahaan, toimeentuloon, palveluihin ja mihin tahansa. Perustuslaki ei kuitenkaan useimmiten liittynyt käsiteltävään asiaan millään tavalla tai estänyt toimimasta toisella tavalla, mutta sehän ei puheita estänyt. Sama tilanne kansainvälisillä sopimuksilla. Suomessa on myös muutettu perustuslakia, jos on liitytty EU:hun ja euroon. Muitakin säädöksiä on lisätty/poistettu tarvittaessa.
Huvittavasti perustuslakiulina loppui hetimiten, kun vaadittiin mm. SoD porukoiden kadulla kävelemisen kieltämistä. Silloin vedottiin mihin tahansa kansainväliseen säädökseen, joka olevinaan mahdollistaisi kieltämisen. Samoin perustuslakiulinaa ei kuultu Pellon kunnan tapauksessa, kun suomenkielinen kunta ajatteli voivansa tarjota sairaalapalvelut Ruotsin kautta. Ruotsissa ei ole tietääkseni minkäänlaista suomenkielen oppivelvollisuutta.
Selvästi voi havaita kyseessä olevan pelkän kielipolitiikan. RKP itsekin tuntuu myöntävän tämän asian HS:n jutuissaan. Tärkeintä on saada ainoastaan viesti Seinäjoelle, että palvelut hoidettaisiin asianmukaisesti. Tosin nykyisen laajan koulutuksen pitäisi joko taata palvelut tai sitten pakkoruotsikielipolitiikka on mennyttä aikaa.
Quote from: Echidna on 14.12.2016, 04:43:38
Onko niin, että suomenruotsin murteita puhuvat eivät osaa kirjasuomenruotsia? Eivät osaa sitä puhua tai ymmärrä, jotta voisivat edesauttaa palvelutilanteen onnistumista suomenruotsia koulussa opiskelleen kanssa?
Ei oikein osaa eikä ymmärrä. On tavallaan kuin ihan eri kielet: riikinruotsi ja suomenruotsi (ruotsissa tunnetaan erikoisena ns.
muuminkielenä), joista vielä suomenruotsi jakautuu alueittain voimakkaastikin eri murteisiin, joista erityisesti Närpiöläisruotsiin ;) . Arjessa varmasti pystyvät ymmärtämään ruotsinruotsia riittävästi ja muitakin murteita, mutta sairastavan potilaan voi olla vaikea alkaa tulkita sanojen muuttuvia merkityksiä riikinruotsin/murteen välillä. Lääkäri ei ymmärrä mitä potilas puhuu ja potilas ei ymmärrä puhuuko lääkäri ruotsia vai siansaksaa. Esimerkkejä:
- potilas sanoo saaneensa "batong" eli suruksi patonkileipää ja riikinruotsalainen lääkäri kauhistuu potilaan pamputuksesta.
Nykarleby:
Sku it i va betä me na ana? = Skulle det inte vara bättre?
Å tå finns e fåltji = Medan det finns människor
Jååjåå, no e jo he sant hi dee = Visst ligger det ju någonting i det.
Kokkola: He va he. He e just he.
Vain Helsingissä puhutaan tv-suomenruotsia eli koulukirjasuomenruotsia.
No se aiheuttaa sen, että jotta tärkeä asia menisi perille ja tulisi oikein ymmärretyksi, niin se tulisi selittää jonkun 3. kielen kautta - esimerkiksi selittämällä suomeksi voi asia tulla parhaiten selväksi, jos kuten usein on asia, potilas osaa suomea todellisuudessa ruotsia paremmin - kun on vaikka asunut suomalaispuolison kanssa kauan ja töissä työkavereiden kanssa suomea. Ja usein uusia/vaikeita sanoja puheessa paikataan suomenkielen sanoilla.
Helpoimmin suomenruotsalaisten vaikean tilanteen voi käsittää, kun vertailussa on suomenkieli ja sen rauman murre:
- San snää mnuu snuuks, snuuks mnääki snuu sano.
- Kat ko kat kara rapui.
- Katt katt kara rapui.
Siinä ihan perusesimerkit nykysuomenkielestä raumalaisittain. Raumalaiset taitaisivat tarvita ihan oman sairaalan, jotta tulisivat ymmärretyiksi :o .
Quote from: Impi Waara on 14.12.2016, 02:02:19
Ainakin minä haluan lääkäripalveluni omalla äidinkielelläni ja uskon monen muunkin haluavan.
Totta, että osa täällä päin asuva puhuu/ymmärtää suomea, mutta taso on hyvin vaihteleva. Täkäläiset ruotsin murteet ovat pakkoruotsia lukeneille täyttä serbokroatiaa.
Saahan sitä haluta vaikka kuun taivaalta, mutta kun kerta koko Suomi lukee pakkoruotsia jotta ruotsinkielinen suomalainen tulisi palveltua ruotsiksi koko Suomessa kun kaikki osaavat ruotsia, niin mitään erityisjärjestelyjä ei silloin tarvita vaan KAIKISSA maan sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ruotsinkielinen saa palvelut ruotsiksi. Ja jos ei saa, niin PAKKORUOTSI ON TURHA JA SE PITÄÄ POISTAA. Tuleepa säästöäkin, kun turhuudet poistetaan. Sen jälkeen vasta on perusteltua, että ruotsinkieliset tärkeilijät saavat pitää omat sairaalansa ja päivystyksensä, nykyään sille ei ole mitään perusteita kun kaikki suomalaiset puhuvat pakkoruotsia. Perusteluna pakkoruotsille siis se, että ruotsinkielinen saisi palvelunsa kaikkialla Suomessa ruotsin kielellä ja muuta päläpälää.
Herkullinen keissi, joka näyttää pakkoruotsin turhuuden selväksi sokealle reetallekin.
Quote from: Emo on 14.12.2016, 08:59:35
Herkullinen keissi, joka näyttää pakkoruotsin turhuuden selväksi sokealle reetallekin.
Sinä otta esiin hyvin tärkkeä asia. Huonosti opitettu hyötyruotsi voi tuntua joillekin turhalle ja siksi on hyvin t ä r k k e ä, että toinen kansalliskielemme opitetaan hyvin!
Esim. jo päiväkotikielikylpy Mustasaaren hyötyruotsi, esikoulu Närpekse tomattifarmi, alinkoulu Ålandipuhe ja sitte vasta Stadi yleishyötyruotsi, niin kaikki ymmärtää toisia oiken hyvin.
Elikä nyt on suomenkieliset tehny itselle karhunpalvelus, kun vähentäny erittäin dramaattisesti ruotsinopetus!
...eli tähänhän on ratkaisu julmettu hyötyruotsitunnitus+ pakollinen yliopp.kirj., sekä
t i e t e n k i n ruotsinkielisen terkkari ja erikoissairaanhoidon lisääminen juuri niillä alueilla, joihin sitä nyt halutaan.
Tietenkin mustasaarelaisruotsinkielinenpäivystys omankielisellä lääkärillä pitää olla Helsinfors ja toisin päin, mutta ei kai nyt kukaan halua viedä tälläistä pikku erikoisuutta pois ja t a p p a a
ihmisiä, varsinkin kielitaidottomia l a p s i a! , omankielislääkärin hoidon puutteen vuoksi? EIHÄN?
..zissus, ei vaan pysty n o i t a vinkujia parempaan, vaikka olenkin erinomaisen paska ja epäjohdonmukainen kirjoittelija, parhaimmillaan ei edes itse käsitä..
MUTTA rkp tantta vetäsee lonkalta vieläpä johonkin lehteen ja kitisee eduskunnassa huuli mutrussa ja rinta röyheenä, koska loukattu ja oikeassa..
Ei ihme, että noi kaveeraa somalien kanssa. Kummatkin tietysti väheksyy toistensa älykkyyttä, mutta paras harrastus on yhdessä nauraa suomalaisten tyhmyydelle.
"..ålla Abdi vuoro keksi joku älyttömyys, jåhån suomilaine ei suostu JA teke kumminki håhhåhhåå vi skrattar!! "
Poika oli joku vuosi sitten ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kunnanlääkärinä.
Normaalien tervehdysten jälkeen hän kysyi potilaalta voidaanko käyttää suomen kieltä. Tämä sopi kaikille potilaille.
Poika puhuu hyvää ruotsia mutta lääketieteen termit ymmärrettiin puolin ja toisin paremmin suomeksi.
Soininvaaralle täydet pojot kritiikistään. Mistään ihmeellisestä asiasta ei ole kysymys. Aluesairaaloita ja osastoja on suljettu kautta vuosien milloin tuottavuuden ja milloin hoitopalvelun nimissä. Ihmisiä syntyy ja kuolee silti suunnilleen samaan tahtiin kuin ennenkin. Tietty porukka ei nyt vaan näe asiaan muuta ratkaisua kuin pysyä kynsin hampain kiinni olemassaolevassa koska vaalit lähestyy ja on kiva pitää melua. Nämä tädit eivät sanoneet mitään silloin kun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri keskitti päivystykset Tyksiin tai Pirkanmaan sairaanhoitopiiri perusti Acutan ja siinä sivussa meni terkkarien ja aluesairaaloiden kuviot uusiksi. Muitakin esimerkkejä löytyy.
Tuo +80 km matka päivystykseen on ihan täyttä totta monessa paikassa ihan keskellä Ruuhkasuomeakin, ja harvassa ovat ne potilaat/hoitsut/lääkärit jotka eivät äidinkielensä lisäksi mitään muuta kieltä osaa. Ihmisoikeusasiasta ja perustuslain vastaisuuksista tuntuu vaan olevan heti kysymys jos kolehtihaavi pysähtyy myös bättrefolkin kohdalle. ;D
"Olen onnellinen, etten kuulu noihin vanhoihin ihmisiin, jotka luulevat että asiat ovat hullusti, kun ne eivät ole samalla kannalla kuin heidän nuoruudessaan, ja että maailma aivan varmasti kaatuu kumoon, jos se saapi kulkea rataansa sillä tavalla kuin se tahtoo." – Fredrika Runeberg
Quote from: no future on 14.12.2016, 01:05:36
Lakia kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista voidaan aivan vapaasti kyseenalaistaa jossain muualla.
Sekä eduskunta, että ruotsin opetusta koulussa käsittelvä Homman ketju tuntuvat tuhon ihan loogisilta paikoilta. Jos RKP:kin myöntää, että pakkoruotsilla ei edes saada aikaan sellaista kielitaitoa, joka soveltuisi ruotsinkielisten palvelujen tuottamiseen, niin mitä jää jäljelle perusteeksi? Simputus?
Pravdakin taas vaihteeksi tavan kansalaisen asialla; :o
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005006265.html (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005006265.html)
QuoteToinen ulottuvuus reaktioissa on se, että Rkp ei enää istu hallituksessa. Puolueen vuosikymmenten mittainen hallitustaipale katkesi viime eduskuntavaaleissa, ja siitä lähtien ruotsinkielisillä alueilla on seurattu hyvin tarkkaan, mikä tämän käytännön seuraus on.
Moni ruotsinkielinen näkee nyt tehdyn päätöksen vaarallisena ennakkotapauksena sille, että heidän keskeiset poliittiset tavoitteensa eivät enää toteudukaan. Jos ruotsinkieliset eivät voi oppositiosta taata oman kieliryhmänsä etuja, sillä voi olla kieliryhmän poliitikoille vakavia seurauksia – myös puoluekannatuksen osalta.
No shit, Sherlock! :flowerhat:
Quote from: Impi Waara on 14.12.2016, 02:02:19
Ainakin minä haluan lääkäripalveluni omalla äidinkielelläni ja uskon monen muunkin haluavan.
Ruotsiahan se pakkoruotsikin on. Ja joutuvathan suomenkielisetkin käymään lääkäreillä, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Ja äidinkieleltään suomenkielisen vaatiminen olisi rasismia.
Koko homman pointti on: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot
Quote
Valtionhallinnon kielitutkintojärjestelmä on tarkoitettu julkishallinnon henkilöstön toisen kotimaisen kielen hallinnan osoittamiseen.
sekä http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/valtionhallinnon_kielitutkinnot/kielitaidon_osoittaminen_opintojen_yhteydessa
QuoteTutkinnot voi korvata tietyillä opinnoilla. Henkilöiltä, jotka ovat suorittaneet seuraavat opinnot, ei vaadita valtionhallinnon kielitutkinnon suorittamista. Tutkintojen korvaamisesta opinnoilla säädetään Valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa.
Korkeakoulussa suoritettu vähintään tyydyttävä kielitaito on lain mukaan riittävä henkilön toimimiseen julkishallinnollisessa virassa. Käytännössä läpipääsyvaatimuksena on aina vähintään tyydyttävä. Piste. Sen enempää ei lain mukaan voi vaatia henkilöstöltä. Tämä riittää vaatimuksena sairaanhoitajan ja lääkärin osaamiseen palveltaessa äidinkieleltään ruotsinkielisiä.
Kaikilla on tiedossa, että pakkoruotsin opetus peruskoulussa, toisella asteella ja korkeammilla asteilla ei ole millään muotoa KÄYTÄNNÖN kielitaidon vaatimukset täyttävää, mutta LAIN mukaan ruljanssin läpikäynti riittää. Ruotsin oppiminen ei merkittävästi intesiivisemmällä opetuksella edes voi tulla syvemmäksi, koska suurimmalla osalla suomenkielisistä ei ole minkään muotoista kosketusta ruotsin kieleen arkielämässä. Mitään järkeä opetuksen lisäämiseen ei kuitenkaan ole. Esim. Oulu on suuri länsirannikon kaupunki, mutta täällä on ruotsinkielisiä alle 400, muunkielisiä on jo yli 200 000. En ole ikipäivänä kieltä käyttänyt muualla kuin koulussa, ruotsin tunneilla. Vielä vähemmän siellä, mistä olen kotoisin. Tämä on tilanne suuressa osassa Suomea.
Osaan ruotsia, ja virkamiesruotsi yliopistosta on suoritettuna. Ei silti mitään hyötyä mihinkään, täyttä turhuutta. Jos nykyinen järjestelmä ei riitä, ruotsin pakollinen opetus ja virkamiesruotsi pitää yksinkertaisesti lopettaa. Käsittämättömästi lapissa saamelaiset ovat liittoutuneet rkp:n kanssa, ilmeisesti yhteisen vihollisen muodossa (suomenkieliset). Vaikka pakkoruotsista luopuminen, ja kielten opiskelun vapauttaminen toisi todennäköisesti useampia saamen kieltä toisena tai kolmantena kielenä opiskelevia, ja tällä tavoin parantaisi heidänkin palveluidensa saatavuutta. Idiootit.
Quote from: Skeptikko on 14.12.2016, 12:11:58
Quote from: Impi Waara on 14.12.2016, 02:02:19
Ainakin minä haluan lääkäripalveluni omalla äidinkielelläni ja uskon monen muunkin haluavan.
Ruotsiahan se pakkoruotsikin on. Ja joutuvathan suomenkielisetkin käymään lääkäreillä, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään. Ja äidinkieleltään suomenkielisen vaatiminen olisi rasismia.
Niin, perin hassuahan tuo on, mutta Suomessa vähemmistökielet on suojattu lailla. Suomenkielinen ei Närpiössä saa eikä voi vaatia palveluita äidinkielellään.
Ruotsinkielisillä on siis oikeus palveluihin omalla äidinkielellään koska he ovat suomalaisia siinä missä suomenkieliset. Onko mitään taetta siitä että tarpeeksi kun on kulunut aikaa niin samaa periaatetta aletaan soveltamaan muihinkin vähemmistöihin?
Quote from: Impi Waara on 14.12.2016, 13:23:10
Niin, perin hassuahan tuo on, mutta Suomessa vähemmistökielet on suojattu lailla. Suomenkielinen ei Närpiössä saa eikä voi vaatia palveluita äidinkielellään.
Mutta kun ruotsi ei ole lainsäädännössä vähemmistökieli, vaan toinen kotimainen kieli tasavertaisena suomen rinnalla (mitä se ei tosiasiassa ole käytännön syistä). Samoin sanomasi on ristiriidassa Anna-Maja Henrikssonin Seuralle antamaan lausuntoon:
QuotePerustuslaki on yksilön oikeus, ei laumaoikeus. Ei ole väliä sillä, onko potilaita 50 vai 5 000. Palveluiden on toimittava ympäri vuorokauden molemmilla kansalliskielillä.
http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/melko-kallista-seura-laski-paljonko-virkamiesruotsi-maksaa/?shared=1713426-0cefc060-999
Toki tuossakin voidaan lähteä siitä, että sen pitää toimia molemmilla kansalliskielillä ruotsiksi. Eihän siinäkään lauseessa tietysti mitään järkeä ole. Joka tapauksessa mitä enemmän rkp tätä tunkiota pöhäyttelee, sitä syvemmälle pakkoruotsi siihen hautautuu. Edelleenkään ruotsinkielisten palveluiden toteuttamiseen ei tarvita pakkoruotsia, tämän tapauksen perusteella se ei edes riitä siihen, ja itse asiassa siitä on vain haittaa.
Minullakin on todistukset ruotsin opinnoista yliopistossa. Eniten hyötyä opinnoista on Beck-elokuvia katsellessa, kun ymmärtää Gunvald Larssonin ulosantia ilman tekstitystä. ;)
-I sådana situationer sker två saker som gäller.
-Vad då?
-Våld.
-Ock?
-Våld.
Quote from: Paawo on 14.12.2016, 11:10:21
Tuo +80 km matka päivystykseen on ihan täyttä totta monessa paikassa ihan keskellä Ruuhkasuomeakin, ja harvassa ovat ne potilaat/hoitsut/lääkärit jotka eivät äidinkielensä lisäksi mitään muuta kieltä osaa. Ihmisoikeusasiasta ja perustuslain vastaisuuksista tuntuu vaan olevan heti kysymys jos kolehtihaavi pysähtyy myös bättrefolkin kohdalle.
Nuo kaksi lausetta kertovat vallitsevasta todellisuudesta hyvin. Ensimmäinen ongelma ei kiinnosta ketään, viimeisessä lauseessa esitelty "kaikkia" (tai siis jos on uskominen suomalaista valtamediaa).
Quote from: Archaeopteryx on 14.12.2016, 13:57:29
QuotePerustuslaki on yksilön oikeus, ei laumaoikeus. Ei ole väliä sillä, onko potilaita 50 vai 5 000. Palveluiden on toimittava ympäri vuorokauden molemmilla kansalliskielillä.
http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/melko-kallista-seura-laski-paljonko-virkamiesruotsi-maksaa/?shared=1713426-0cefc060-999
Toki tuossakin voidaan lähteä siitä, että sen pitää toimia molemmilla kansalliskielillä ruotsiksi. Eihän siinäkään lauseessa tietysti mitään järkeä ole. Joka tapauksessa mitä enemmän rkp tätä tunkiota pöhäyttelee, sitä syvemmälle pakkoruotsi siihen hautautuu. Edelleenkään ruotsinkielisten palveluiden toteuttamiseen ei tarvita pakkoruotsia, tämän tapauksen perusteella se ei edes riitä siihen, ja itse asiassa siitä on vain haittaa.
Olipa hyvä juttu t o i m i t t a j a Mikael Vehkaojalta! Tuoksui nenään sellaiselta, mitä ei ole vuosikausiin edes vienona tuulahduksena tunkeutunut nokkaan kaiken toimit t e l i j a löyhkän keskeltä; oikea toimittaja! ..ajatella.. Suomessa..o i k e a toimittaja! (vai onko meillä vain n y t sattumalta sama käry nenässä ja hiukan ..Eikä! Siinä oli juttu, faktat ja t y y l i ä !)
En nyt ole ostamassa Seuraa, mutta ehkä kätöseen voisi joskus ottaa ilman pinsettejä ja mistä sitä tietää.. Hesari ja muut roskat ei pääse edes pinsetti etäisyydelle.
Hiukan arvelutti tuon jutun alla jonkun Isin trollijuna? juttu; onko ihan varma, että on ns.perhelehti ?
..joo, siis tosiaan hienosti kirjotettu, eikä rönsynnyt liikaa p a k k o ruotsin t o d e l l i s i i n kuluihin ja kammottavaan resurssien haaskaukseen, mistä voisi kirjoittaa varmaan parikin seurallista...vuosikertaa.
Enpä googlaa edes jäbää, jäi niin hyvä mieli..t o i m i t t a j a..
Ruotsinkielisillä valesoitoilla on nyt sitten alettu ilmeisesti kostoksi terrorisoimaan Seinäjoen keskussairaalaa tarkoituksellisen epäselvillä ja aiheettomilla mongerruksilla. Nyt olisi RKP:n korkea aika sanoutua irti näistä puheluista, tuomita ne yksiselitteisesti ja käskee kannattajansa lopettamaan ne välittömästi, ennen kuin joku vielä kuolee, kun ei saa ajoissa apua niiden takia!:
Seinäjoen keskussairaalaan soitettu ruotsinkielisiä häirintäpuheluita – "Tarkoitushakuista häirintää"
http://yle.fi/uutiset/3-9354835
Quote
Seinäjoen keskussairaala harkitsee tutkintapyynnön tekemistä polilisille sairaalaan tulleiden häirintäpuheluiden johdosta.
– Tarkoitushakuista häirintää siten, että puhutaan niin hiljaa ja epäselvästi ruotsin kieltä, että natiivi-ruotsinkielentaitajatkaan eivät ole voineet saada siitä selvää, kertoo hallintojohtaja Johanna Sorvettula.
Sorvettulan mukaan puheluita on selvitelty minuuttien, jopa kymmenen minuutin ajan, kunnes soittaja on lopulta ilmoittanut, ettei hänellä ollutkaan asiaa. Tämän jälkeen useimmissa tilanteissa sama henkilö on soittanut sairaalan keskukseen ja antanut kriittistä palautetta siitä, ettei saanut asianmukaista ruotsinkielistä palvelua.
Johanna Sorvettula arvioi, että kyseessä eivät todennäköisesti ole nuoret tai harkitsematta esimerkiksi humalassa tehdyt puhelut, sillä tapa toimia on niissä niin samankaltainen. Hän pitää soittoja tarkoituksellisena häirintänä.
Sairaalassa tiedetään puhelinnumerot, joista puhelut on soitettu. Perjantaina ratkaistaan, tehdäänkö soitoista tutkintapyyntö poliisille.
Sairaala voisi poliisille tehtävän tutkintapyynnön lisäksi laittaa nettiin julkiselle häpeäsivulle nämä puhelinterrorisjoijien puhelinnumerot. Saisivat sitten ihmiset kaivaa esille, että ketkä RKP:n kellokkaat ja muu vastaava rasistinen junttilauma oikein on asialla ja kehtaakin tehdä tällaista. Myös näiden työpaikoille yms voisi olla syytä soittaa ja kertoa millainen henkilö heillä oikein on töissä.
Quote from: Roope on 13.12.2016, 18:29:44
Helsingin Sanomat: Soininvaaran pakkoruotsikommentti kiihdytti Twitterissä (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005005009.html)
Yleensä asialliseksi ja analyyttiseksi mielletyllä Pär Stenbäckillä alkaa lipsua naurettavan puolelle:
QuoteKun uusfennomaani Osmo Soininvaara jälleen ilkkuu "pakkoruotsin" riittämättömyyttä, hän yhtyy pitkään fennomaaniseen perinteeseen. Se, ettei se käytännössä anna riittäviä valmiuksia, ei ole pakollisuuden vika, vaan johtuu haluttomuudesta myöntää kielen opetukseen resursseja ja se kunnioitus, jonka se aitona kansalliskielenä vaatisi. Ei lakkaa hämmästyttämästä, että hänen nuorsuomalainen puolueensa hiljaisesti sallii Soininvaaran profiloituvan vanhasuomalaisessa hengessä. (käännös)
Hbl: Pär Stenbäck: Myten om finlandssvenskarnas isolering lever (https://www.hbl.fi/artikel/myten-om-finlandssvenskarnas-isolering-lever/) 23.12.2016
Vaikea uskoa, että mikään määrä pakkoruotsia tai kunnioitusta takaisi alan sanaston ja Närpiön murteen hallinnan, joiden puutteella Seinäjoen kelvottomuutta on perusteltu.
Rkp:n ja Folktingetin perustuslaista meuhkaamisen varjoon jäi muutaman päivän takainen tv-uutisten juttu, jonka mukaan Seinäjoella on jo nyt 10-20 prosenttia henkilökuntaa, joka osaa hyvin ruotsia. Kun toisaalta Seinäjoelle siirrettävien ruotsinkielisten (joista yhä useammat kaksikielisiä) potilaiden määräksi on arvioitu vuodessa 250 eli vähemmän kuin yksi päivässä, mitään todellista ongelmaa ei ole koskaan ollutkaan.
Hurritkin on jo pöyristyneet PS-nuorten videosta. :o
www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005024378.html?ref=rss
Pojat on päässeet Svenska Dagbladetin etusivulle, ei huono! 8)
S. Tynkkynen osaa someprovoilun hienosti. Näin nostetaan vaiettu aihe puheenaiheeksi pienellä vaivalla ja olemattomalla rahalla. Aiheesta yleensä aktiivisesti vaikenevaa valtamediaa viedään taas kuin laskiämpäriä. Diggaan näitä Tynkkysen provoiluja ihan kybällä.
Quote from: Faidros. on 28.12.2016, 19:50:40
Hurritkin on jo pöyristyneet PS-nuorten videosta. :o
www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005024378.html?ref=rss
Pojat on päässeet Svenska Dagbladetin etusivulle, ei huono! 8)
Haha, oivallinen veto. Välillä pitää vähän räväyttää, että saa sanomansa kuuluviin.
RKP:n Henriksson tosiaan pöyristyi:
Quote– On järkyttävän mautonta ja surullista, että poliittista kampanjaa halutaan tämän tyyppisellä videolla edistää, käyttäen sanomaa, joka ainakin minun mielestäni samaistuu viharetoriikkaan, Henriksson sanoo HBL:lle.
Viharetoriikkaa! Ei hyvä helvetti sentään ;D
Otin kuvakaappauksen talteen PS-Nuorten fb-sivuilla näkyvästä viestistä ja laitoin sen tähän liitteeksi. Kirjoituksen mukaan olivat ilmeisesti saaneet uhkailusoiton kyseisestä videosta johtuen.
SDP:n pakkoruotsia kannattava tiedottaja veti herneen nenäänsä kun hänen luontonsa paljastettiin..
https://twitter.com/Viikka1/status/814103783324192768
Pakkoruotsin kannattajat ovat raivoissaan PS-Nuorten (https://www.facebook.com/perussuomalaiset.nuoret/?fref=ts) julkaisemasta pakkoruotsiteemaisesta puolen minuutin videosta, jonka aikana mm. Stefan Wallinia ja Anna-Maja Henrikssonia esittävät hahmot ruoskivat Helsingin tuomiokirkon portaita ylös ryömivää Jeesuksen näköistä Sebastian Tynkkystä. Lopuksi ruutuun tulee teksti "Pakko ei ole kuin kuolla ja opiskella ruotsia. Liity meihin. Murretaan pakkoruotsin valta."
Asiasta on uutisoitu Ruotsissa asti, ja PS-Nuorten toimisto tyhjennettiin sinne soitetun uhkauspuhelun vuoksi.
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson vaatii perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinilta ja oikeusministeri Jari Lindströmiltä vastausta, "hyväksyvätkö he tämän kaltaisen viharetoriikan ja loukkaavan sisällön, joka suuntautuu niin ruotsin kieltä kuin luterista kirkkoa kohtaan". Ruotsin puolella lainataan Höblän ja Svenska Ylen julkaisemia suomenruotsalaisten vaikuttajien pöyristelyjä, joiden mukaan kyseessä on "ruotsin kielen mustamaalaus" ja tavoitteena on tehdä "Suomesta yksikielisesti suomenkielinen". Sdp:n Demokraatti-lehdessä aamulla julkaistu yksittäisen kolumnistin kannanotto esitetään Ruotsissa koko puolueen kannanotoksi videota vastaan.
Rkp:n tiedote: Video on vastenmielinen (http://www.rkp.fi/fi/node/8034)
Hbl: Sannfinländska unga chockar med prygelvideo mot skolsvenskan (https://www.hbl.fi/artikel/sannfinlandska-unga-chockar-med-prygelvideo-mot-skolsvenskan/)
Svenska Yle: Sannfinländsk video väcker avsky - var finns etiken, undrar SFP-ledare (https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/28/sannfinlandsk-video-vacker-avsky-var-finns-etiken-undrar-sfp-ledare)
Svenska Yle: Chockvideo spräcker bubblor – "Inte lönsamt i det långa loppet" (https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/28/chockvideo-spracker-bubblor-inte-lonsamt-i-det-langa-loppet)
Wasabladet/FNB: Sannfinländska unga på lidandets väg (http://online.vasabladet.fi/Artikel/Visa/127168)
Åbo Underrättelser, pääkirjoitus: Svenskan får med piskan (http://www.abounderrattelser.fi/news/2016/12/svenskan-far-med-piskan.html)
MTV: RKP:n Henriksson: PS-nuorten pakkoruotsi-video vastenmielinen (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/rkp-n-henriksson-ps-nuorten-pakkoruotsi-video-vastenmielinen/6243074)
MTV: PS-nuorten pakkoruotsia vastustavasta videosta somekohu – "Jos mitattaisiin kuin joulukinkkua, olisivat yhä sikalassa" (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ps-nuorten-pakkoruotsia-vastustavasta-videosta-somekohu-jos-mitattaisiin-kuin-joulukinkkua-olisivat-yha-sikalassa/6242796)
Demokraatti: Kommentti: Kaikki on nähty, kun Sebastian Tynkkystä ruoskitaan Tuomiokirkon portailla "pakkoruotsin vallan murtamiseksi" (https://demokraatti.fi/kommentti-kaikki-on-nahty-kun-sebastian-tynkkysta-ruoskitaan-tuomiokirkon-portailla-pakkoruotsin-vallan-murtamiseksi/)
Aamulehti: Rkp:n Henriksson kommentoi ruoskintavideota, jossa esiintyy häntä kuvaava naamari: "Mautonta" (http://www.aamulehti.fi/kotimaa/rkpn-henriksson-kommentoi-ruoskintavideota-jossa-esiintyy-hanta-kuvaava-naamari-mautonta-24169978/)
Ilta-Sanomat: Perussuomalaisten nuorten ruoskintavideo nostatti kohun Ruotsissa: "Hyökkää ruotsin kieltä vastaan" (http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000005024378.html)
Sveriges Radio: Perussuomalaisten Nuorten pakkoruotsi-video herättää kohua Suomessa (http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6597724)
SVT: Sannfinländarnas ungdomsförbund till angrepp mot svenskundervisning i video (http://www.svt.se/nyheter/utrikes/sannfinlandarnas-ungdomsforbund-till-angrepp-mot-svenskundervisning-i-video)
Västerbottens-Kuriren: Angreppet mot skolsvenskan: "avskyvärd" (http://www.vk.se/1895541/angreppet-mot-skolsvenskan-avskyvard)
Aftonbladet: Prygelvideo attackerar svenska språket (http://www.aftonbladet.se/nyheter/a/o20KW/prygelvideo-attackerar-svenska-spraket)
Svenska Dagbladet: Våldsam film om svenska i Finland upprör: "Smaklöst" (http://www.svd.se/valdsam-film-om-svenska-i-finland-uppror/om/varlden)
Expressen: Finsk ungdoms hårda angrepp mot svenska (http://www.expressen.se/nyheter/finsk-ungdoms-harda-angrepp-mot-svenska/)
Quote from: Roope on 28.12.2016, 20:12:04
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonia vaatii perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinilta ja oikeusministeri Jari Lindströmiltä vastausta, "hyväksyvätkö he tämän kaltaisen viharetoriikan ja loukkaavan sisällön, joka suuntautuu niin ruotsin kieltä kuin luterista kirkkoa kohtaan".
Ruotsalaiset on harrastaneet satoja vuosia viharetoriikkaa ja ihka oikeaa vihaa Suomalaisia kohtaan, puhumattakaan riistosta ja hyväksikäytöstä ja ties mistä.
Kyllä ne varmasti on tuon mainoksen verran ansiokasta arvostelua ansainneet.
Persut perustivat kielivalinnaisuuskokeilua valvovan työryhmän oikein:
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-perustivat-kielivapaustyoryhman/ (https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-perustivat-kielivapaustyoryhman/)
Quote---SNIP---
Monipuolistetaan kielitaitoa
Hallituksen keskeinen tavoite on purkaa turhia normeja ja parantaa kansalaisoikeuksia. Pakollisesta ruotsinopiskelusta vapautuminen sopii tähän tavoitteeseen erinomaisesti.
– Perussuomalaisten eduskuntaryhmän seitsemän kansanedustajaa tarkkailee kielikokeilun edistymistä tästä viikosta alkaen. On jo aika antaa suomalaisnuorille mahdollisuus monipuolistaa kielitaitoaan.
Kielivapaustyöryhmään kuuluvat Sampo Terho (pj.), Juho Eerola, Simon Elo, Ritva Elomaa, Laura Huhtasaari, Sami Savio ja Ville Tavio.
Toivottavasti edes pakkoruotsikysymyksessä pitävät päänsä kylmänä eivätkä alistu luikertelemaan.
Tässä on vasta hyvä alku. Jos minä olisin vetämässä pakkoruotsia vastustavaa hanketta niin pistäisin pakkoruotsin yhteiskunnalle maksavan neljän miljardin laskun ja köyhien ja työttömien kululeikkaukset vastakkain.
Quote from: Vredesbyrd on 28.12.2016, 20:15:51
Persut perustivat kielivalinnaisuuskokeilua valvovan työryhmän oikein:
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-perustivat-kielivapaustyoryhman/ (https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-perustivat-kielivapaustyoryhman/)
Quote---SNIP---
Monipuolistetaan kielitaitoa
Hallituksen keskeinen tavoite on purkaa turhia normeja ja parantaa kansalaisoikeuksia. Pakollisesta ruotsinopiskelusta vapautuminen sopii tähän tavoitteeseen erinomaisesti.
– Perussuomalaisten eduskuntaryhmän seitsemän kansanedustajaa tarkkailee kielikokeilun edistymistä tästä viikosta alkaen. On jo aika antaa suomalaisnuorille mahdollisuus monipuolistaa kielitaitoaan.
Kielivapaustyöryhmään kuuluvat Sampo Terho (pj.), Juho Eerola, Simon Elo, Ritva Elomaa, Laura Huhtasaari, Sami Savio ja Ville Tavio.
Toivottavasti edes pakkoruotsikysymyksessä pitävät päänsä kylmänä eivätkä alistu luikertelemaan.
Soini kiemurtelee kuin mato. Tämä oli persunuorten tempaus. Olisipa vanhemmissakin perussuomalaisissa tällä lailla munaa. Tai näissä örkkien ja hörhöjen sekoilukerhoissa.
Höpsis pakkoruotsi on tapa tehdä Suomesta osa läntistä arvoyhteisöä, pakottaa suomalaiset tulkitsemaan itseään svekomaanisen narratiivin kautta, ja suitsii suomalaisia tekemään perässä mitä Ruotsi. Bonarina tulee länsinaapurille annettu kilpailukykyetu, kun marginaalikielinen kansa pakotetaan opiskelemaan toisen marginaalikielen pieni murre.
Quote from: Roope on 28.12.2016, 20:12:04
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson vaatii perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinilta ja oikeusministeri Jari Lindströmiltä vastausta, "hyväksyvätkö he tämän kaltaisen viharetoriikan ja loukkaavan sisällön, joka suuntautuu niin ruotsin kieltä kuin luterista kirkkoa kohtaan".
Noilla portailla on ollut paljon kyseenalaisempiakin performansseja.
Sitä paitsi hauska videohan tuo on.
Kuntavaaleja varten voisi joku raapustaa kansalaisaloitteen pakkoruotsin poistamiseksi. Allekirjoituksia voisi kerätä torilla samalla kun ehdokkaat mainostavat omaa naamaansa.
Quote from: Roope on 28.12.2016, 20:12:04Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonia vaatii perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinilta ja oikeusministeri Jari Lindströmiltä vastausta, "hyväksyvätkö he tämän kaltaisen viharetoriikan ja loukkaavan sisällön, joka suuntautuu niin ruotsin kieltä kuin luterista kirkkoa kohtaan".
Rakas Anna-Maja, pakkoruotsia kohtaan täysin oikeutetusti tunnettu vastenmielisyys ei ole yhtä kuin viha ruotsin kieltä kohtaan. Paina se kalloosi äläkä puhu tuollaista paskaa enää. Kiitos.
Quote from: JT on 28.12.2016, 20:04:42
S. Tynkkynen osaa someprovoilun hienosti. Näin nostetaan vaiettu aihe puheenaiheeksi pienellä vaivalla ja olemattomalla rahalla. Aiheesta yleensä aktiivisesti vaikenevaa valtamediaa viedään taas kuin laskiämpäriä. Diggaan näitä Tynkkysen provoiluja ihan kybällä.
Näitä voisi tehdä paljon lisääkin ja vielä ronskimpiakin, kunnes pakkoruotsista päästään eroon. Lisäksi näitä voisi yrittää saada leviämään laajalti myös Suomen ulkopuolella, jotta ulkomailtakin tulisi tulitukea tämän järjettömän pakkoruotsin ihmettelyyn ja sen poistamiseen.
Quote from: newspeak on 28.12.2016, 20:34:06
Noilla portailla on ollut paljon kyseenalaisempiakin performansseja.
Sitä paitsi hauska videohan tuo on.
Seuraavaan videoon voisi yhdistää jotain kritiikkiä RKP:tä kohtaan, sen kielirasistista oppi-isää, Freudenthalia kohtaan, kenties mukaan voisi myös ympätä Lallin järven jäällä, mämminsyönnin, Jumalan teatteria/Turkan oppeja, ristiinnaulitsemisen, imperialismin/kolonialismin suomalaisia kohtaan, ruotsinkielisten rasistisuuden ja edelleen monin tavoin (esimerkiksi pakkoruotsi, kielikiintiöillä dramaattisesti helpommin opiskelemaan pääseminen, rasistinen ylenkatse ja halveksunta suomenkielisiä kohtaan jne) jatkuvan sorron suomenkielisiä kohtaan jne.
Kaikista järkevintä olisi ympätä pakkoruotsituksen 4 miljardin kulut ja sosiaaliturvan leikkaukset yhteen.
Quote from: Alaric on 28.12.2016, 20:37:55
Quote from: Roope on 28.12.2016, 20:12:04Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonia vaatii perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinilta ja oikeusministeri Jari Lindströmiltä vastausta, "hyväksyvätkö he tämän kaltaisen viharetoriikan ja loukkaavan sisällön, joka suuntautuu niin ruotsin kieltä kuin luterista kirkkoa kohtaan".
Rakas Anna-Maja, pakkoruotsia kohtaan täysin oikeutetusti tunnettu vastenmielisyys ei ole yhtä kuin viha ruotsin kieltä kohtaan. Paina se kalloosi äläkä puhu tuollaista paskaa enää. Kiitos.
Samaa logiikkaahan se tuossa käyttää kuin maahanmuuttokriittisten mollaamisessa. Jos ihminen vastustaa humanitaarista haittamaahanmuuttoa, hän luonnollisesti vihaa kaikkia ulkomaalaisia eikä tahdo heitä yhtäkään Suomeen.
Pakkoruotsi on myös asia, josta ei voi Suomessa käydä rationaalista keskustelua. Sillä ei ole merkitystä, että suurin osa kansasta tahtoisi luopua tuosta pakosta. RKP:n ei edes tarvitse olla hallituksessa turvatakseen pakkoruotsin aseman, koska kaikki muut puolueet ovat omaksuneet heidän ajattelutapansa.
Hyvinhän tuo video kuvaa keskimääräistä pakkoruotsin vastustajaa - omituinen fetissi ja pakkomielle se tuntuu tosiaan olevan useimmalle näistä hörhöpuolen kulkijoista, hyvä Sebastian, erinomainen performanssi!
Quote from: Vöyri on 28.12.2016, 21:00:57
Hyvinhän tuo video kuvaa keskimääräistä pakkoruotsin vastustajaa
Keskimääräinen pakkoruotsin vastustaja varmasti arvostaa tätäkin yritystä aloittaa keskustelu pakkoruotsin poistamiseksi. Tähän asti se ei ole onnistunut, vaikka sitä on varmasti yritetty myös sivistyneesti ja siististi.
Quote from: JT on 28.12.2016, 21:15:01
Quote from: Vöyri on 28.12.2016, 21:00:57
Hyvinhän tuo video kuvaa keskimääräistä pakkoruotsin vastustajaa
Keskimääräinen pakkoruotsin vastustaja varmasti arvostaa tätäkin yritystä aloittaa keskustelu pakkoruotsin poistamiseksi. Tähän asti se ei ole onnistunut, vaikka sitä on varmasti yritetty myös sivistyneesti ja siististi.
Pitäisiköhän seuraavaksi kokeilla itsemurhapommittajia? Freudenthalin inhan sorron alta on meidän ugrien noustava vaikka Venäjän veljellisellä avulla! Ei hyvää päivää näitä juttuja täällä.
Uutinen perusnuorten videosta on myllytetty Ruotsin mediaan koko rintamalla otsikolla "Våldsam film mot svenskan upprör i Finland".
Heh, ettei nyt vaan RKP tekisi taas omaan maaliin. Nimittäin perusruotsalaiset ihmettelevät aidosti, että mitä järkeä suomalaisten on opiskella ruotsia. Nyt tiedotetaan tehokkaasti tuosta älyttömyydestä.
Google-haku "Våldsam film mot svenskan upprör i Finland" (https://www.google.fi/search?q=V%C3%A5ldsam+film+mot+svenskan+uppr%C3%B6r+i+Finland%3A+&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b&gfe_rd=cr&ei=jC9kWLnsI9Oq8wffjoXgDg#q=V%C3%A5ldsam+film+mot+svenskan+uppr%C3%B6r+i+Finland), kosolti .se linkkejä...
Nyt tulisi pistää vaan pökköä lisää pesään. Tuli vaan itsellä eräs pöhkö puoluepamppu mieleen joka totesi pakkoruotsin vastustamisesta että meitä pidettäisiin persujen alaosastona jos vastustaisimme pakkoruotsia. Miettikääpä kuka puoluepamppu ja mikä puolue.
Ja tämä Tynkkysen video 0n 100X tehokkaampi kuin nämä turhat kansalaisaloitteet.
Sebastian Tynkkynen & co on RIKKAUS suurella suomalaisella ÄRRRRÄLLÄ
Pakkoruotsia puolustellaan raivokkaasti ruotsinkielisten poliitikkojen puolesta koska se on oikeastaan ainoa RKP:n olemassaolon veruke.
RKP:n ainoa varsinainen oma poliittinen pääkysymyshän on pakkoruotsi. Jo puolueohjelman ensimmäisillä riveillä lukee:
"Vi är den samlande politiska folkrörelsen för alla som vill arbeta för ett Finland med två levande nationalspråk, svenska och finska. Våra två språk är en nationell framgångsfaktor. Vi arbetar för en stark svenskhet, för en fungerande tvåspråkighet och för en levande nordism."
"Olemme se koottu kansanliike kaikille, jotka haluavat työskennellä sellaisen Suomen puolesta, jossa on kaksi kansalliskieltä, ruotsi ja suomi. Kaksi kieltämme ovat kansallinen menestystekijä. Työskentelemme vahvan ruotsalaisuuden puolesta, toimivan kaksikielisyyden puolesta ja elävän pohjoismaisuuden [todellakin näin] puolesta."
Tämä kielikysymys sitten jatkuu muilla sivuilla. Mainittakoon samalla, että eräs RKP:n tavoite vuoteen 2025 mennessä on, että "Elämme monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Vaalimme sekä suomalaista kulttuuriperinnettä, että monikulttuurisuutta."
Pakkoruotsi ei siis ole se kielitaitokysymys mitä RKP:n poliitikot väittävät, vaan puhtaasti poliittinen agenda samalla lailla kun monikulttuurisuus, jolla RKP perustelee olemassaolonsa äänestäjilleen.
Ilman pakkoruotsia RKP käytännössä lakkaa olemasta koska heidän pääkysymys häviää.
Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että Anna-Maija Henrikssonin kaltaiset RKP:läiset tekopöyristyvät julkisuudessa nuorpersujen varsin harmittomasta videosta. Hänen ura ja palkkahan loppuu jos hän ei pöyristy edes näennäisesti.
Pöyristymiset ovat myös merkki siitä, että pakkoruotsin turhuus tiedostetaan. Sen takia pyritään rajuilla hyökkäyksillä persuja vastaan sulkea alas koko keskustelu pakkoruotsista, jottei tarvitsisi keskustella faktapohjaisesti.
Tämä taktiikkahan on tuttu monikultturalisteilta, jotka hävitessään faktakeskustelun siirtyvät tunnepohjaisiin syytöksiin ja henkilöhyökkäyksiin.
Hyvä ja tarpeeksi provokatiivinen video persunuorilta. On tullut jo huomattua, etteivät asialliset kannanotot pakkoruotsia vastaan saa juuri ollenkaan huomiota (YLE ei luonnollisesti huomioinut tätäkään..). Silloin on tehtävä jotain tällaista asian pinnalla pitämiseksi. Onko RKP muuten järjestänyt jonkun trollauskampanjan tuonne videon kommentteihin? Esittääkö tuolla suurin osa tyhmää, vai eivätkö he oikeasti tajua että video hyökkää ruotsin kielen pakollisuutta, ei itse kieltä vastaan? Noh, luultavasti suurimman porun aiheuttaa se, että kyseessä on persujen video. Eihän kukaan oikeasti sivistynyt voi olla samaa mieltä persujen kanssa, vaikka oikeasti olisikin (Soininvaara).
t. puolisuomenruotsalainen
Provosointia jatkaa HBL, mikä ei varmaankaan ollut ylläri kenellekään.
Kuvakaappauksessa näkyy että HBL kerää klikkauksia ja tykkäyksiä kirjoittamalla että kouluruotsia (=skolsvenskan) tässä vastustetaan. Vai voiko ankdammenin inessä ymmärtää että skolsvenska=obligatorisk svenska?
Hieno kampanja perussuomalaisten nuorilta. Sebastian Tynkkynen laittoi itsensä täysillä likoon.
Framgångsfaktor? Key to success? Fy fan!
Quote
Enhetligheten mellan de nationella åtgärderna och EU:s verksamhet är en avgörande framgångsfaktor.
The coherence between national actions and European action is a critical factor for success.
Men erfarenheten har övertygat mig om att de blyga ambitionernas politik aldrig har varit en framgångsfaktor!
However, experience has taught me that, in politics, modest ambitions are never the key to success!
Enhetligheten mellan de nationella åtgärderna och EU: s verksamhet är en avgörande framgångsfaktor.
The second consensual point I can underline at this stage is about coherence in implementation, the delivery problem.
En viktig framgångsfaktor var att ändra förhållningssättet gentemot besökarna, som av tradition varit strängt auktoritärt.
An important success factor was changing attitudes towards patients, which traditionally was strictly authoritarian.
Utgångspunkten att ha en stark politik som förenar marknadshänsyn med miljöhänsyn tror jag är en mycket viktig framgångsfaktor.
I believe that the quest for a strong policy that takes account of both the market and the environment is a very important success factor.
Det kommer att vara en viktig framgångsfaktor för företag och annonsörer som visar sitt ansvar genom att påverka och bidra till ökad jämställdhet.
This will be an important success factor for companies and advertisers who demonstrate their responsibility by influencing and contributing towards greater equality.
Samordnandet av utbildning och yrkesutbildning för vårdpersonal kommer att bli en viktig framgångsfaktor, liksom fastställandet av miniminormer för kvalitet och säkerhet i vården.
Ensuring the coordination of education and professional training for health workers will be an important factor for progress, along with setting minimum standards for the quality and safety of care.
Quote from: JT on 28.12.2016, 20:04:42
S. Tynkkynen osaa someprovoilun hienosti. Näin nostetaan vaiettu aihe puheenaiheeksi pienellä vaivalla ja olemattomalla rahalla. Aiheesta yleensä aktiivisesti vaikenevaa valtamediaa viedään taas kuin laskiämpäriä. Diggaan näitä Tynkkysen provoiluja ihan kybällä.
Aihehan oli muutama vuosi sitten erittäin näkyvästi esillä. Vaikka keskustelu oli lähinnä "pakkomatematiikka"-jankkausta tähän tyyliin:
"Onhan meillä pakkomatematiikkakin"
"Kuten kaikkialla maailmassa".
"Onhan meillä pakkomatematiikkakin".
Varsinkin Perussuomalaiset tuli siitä erittäin tunnetuksi. Tuon jälkeen aihe on ollut melko pimennossa, mutta viime aikoina se on noussut uudestaan pintaan mm. sairaalaehdotuksen takia. Vähemmän on haluttu huomioida, että kieli pakotettiin ala-asteelle, vaikka mitään järkiperusteluita ei löytynytkään ja se toi kunnille ainoastaan lisää ylimääräisiä ja turhia kustannuksia.
Osa perussuomalaisista on halunnut laittaa lakiesityksiä/ehdotuksia/kyselyitä aiheesta eteenpäin, mutta puoluejohdossa asia ei ole selvästikkään kiinnostanut.
Alunperin aihe tuli vieläpä näyttävästi esiin kansalaisaloitteella. Myöhemmin Paavo Väyrynen teki oman kansalaisaloitteensa EU-jäsenyydestä. Perussuomalaiset perusteli aiheen pois jättämistä sillä, että "se oli väärin muotoiltu". Timo Soini antoi myös myöhemmin erittäin negatiivista palautetta koko kansalaisaloitejärjestelmästä.
QuoteHallituksenkin otteet ovat olleet kovia. "Tuottaa tuskaa, ettei hallitus välitä ruotsin kielestä", toteatte HBL:lle. (28.12.)
Iloa tuottaa silti se, että monet suomea äidinkielenään puhuvat kansalaiset ovat liittymässä kamppailuun ruotsin kielen puolesta.
Iltalehti: Päivän meili RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille: Suomenkielisetkin puolustavat (http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201612282200046600_pk.shtml)
Quote
Tynkkynen sanoo, ettei hänen esittämänsä hahmo ole Jeesus. Video on sekoitus erilaisista elementeistä.
– Alkuperäinen idea lähti Martti Lutherista, joka ryömi portaita, kun keskiajalla olivat anekauppa ja muut typerät jutut. Jokaisella askelmalla hoettiin Isä Meidän -rukousta.
Perussuomalaiset lähtivät muokkaamaan hahmoa. Tuomiokirkon portaita konttaava Tynkkynen lukee rukousta, joka liittyy pakkoruotsiin.
– Olemme nuorisojärjestö ja lisäsimme terävyyden määrää. Ajateltiin, että otetaan ruoskat vielä mukaan. Onhan pakkoruotsin opiskeleminen aika orjuuttavaa.
Raamatullista retoriikkaa on Tynkkysen mukaan ajatus tuskien taipaleesta.
Ilta-Sanomat: Sebastian Tynkkynen perustelee rajua ruoskintavideota: "Pakkoruotsin opiskeleminen aika orjuuttavaa" (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005024531.html)
QuotePS-nuorten pakkoruotsia vastustava ruoskintavideo on noteerattu sosiaalisen median lisäksi myös ruotsalaisissa tiedotusvälineissä. "Ruoskintavideo hyökkää ruotsin kieltä vastaan", Aftonbladet uutisoi keskiviikkoiltana.
MTV: PS-Nuorten ruoskintavideo noteerattiin Ruotsissa – Aftonbladet kuvaa "hyökkäykseksi" (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ps-nuorten-ruoskintavideo-noteerattiin-ruotsissa-aftonbladet-kuvaa-hyokkaykseksi/6243840)
QuoteLite oklart för mig är om Sebastian Tynkkynen har blöja och kallingar under höftskynket (det måste ha känts kallt om släktklenoderna när videon spelades in), men annars är det helt klart vad han eftersträvar i videon, där han kryper upp för Domkyrkans trappa med "tvångssvenskans" piskor vinande över den nakna ryggen. (Jag tänker inte dela videon, den som vill se den hittar den lätt på nätet.)
Det hela handlar mer om att tillfredsställa Tynkkynens enorma publicitetshunger och mindre om det sannfinländska ungdomsförbundets smaklösa kampanj mot den obligatoriska skolsvenskan.
Hbl: Tant Blomsterhatt: Sebastian Tynkkynens dilemma (http://blomsterhatt.blogg.hbl.fi/2016/12/28/sebastian-tynkkynens-dilemma/)
Laineet ovat tasaantuneet eilisen jälkeen Svenskfinlandissa, kun presidentti Niinistö otti tänään kantaa Rkp:n elämän ja kuoleman kysymykseksi nimittämään päivystysuudistukseen. Rkp oli masinoinut tuhansien kirjeiden kampanjan, jotta presidentti kieltäytyisi vahvistamasta perustuslain vastaiseksi väitettyä lakia kielikysymyksen vuoksi.
Presidentti luonnollisesti sivuutti vaatimuksen ja vahvisti lain todeten (http://tpk.fi/Public/default.aspx?contentid=356266&culture=fi-FI), että "päivystyspalveluja voidaan siirtää Vaasasta Seinäjoelle vain, jos siirrettäessä vallitsee varmuus siitä, että potilaat saavat nuo palvelut valintansa mukaan suomen tai ruotsin kielellä". Tämä oli ollut myös asiaa käsitelleiden valiokuntien kanta, mutta Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson esittää nyt Niinistön lausunnon suurena voittona Rkp:lle ja ruotsinkielisille.
Svenska Yle: Henriksson: Presidentens kommentar en stark markering (https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/29/henriksson-presidentens-kommentar-en-stark-markering)
Quote from: JT on 28.12.2016, 20:04:42
S. Tynkkynen osaa someprovoilun hienosti. Näin nostetaan vaiettu aihe puheenaiheeksi pienellä vaivalla ja olemattomalla rahalla. Aiheesta yleensä aktiivisesti vaikenevaa valtamediaa viedään taas kuin laskiämpäriä. Diggaan näitä Tynkkysen provoiluja ihan kybällä.
Tynkkynen ei osaa politiikkaa. Provoiluja toki tulee tasaiseen tahtiin laidasta toiseen, sisältää myös rasisminvastaiset puhdistautumisriitit. Tällä kertaa Tynkkynen sitten katsoi ulostulleena biseksuaali-kristittynä aiheekseen vastustaa liturgisella draamalla kielipolitiikkaa.
Yllätyksenä hänen tyylinsä ei voi tulla, sillä uransahan urkeni tositv:ssä käyttämällä ikkunaa wc:nä.
Tehokkainta olisi pysyä johdonmukaisesti uskottavalla linjallaan. Juuri tässä Tynkkynen epäonnistui erityisen täydellisesti haastamalla ensin koko Puolueen ja sitten peräytymällä täydellisesti Soinin siipien suojaan. Ks. myös Saarakkala.
Joko muuten FIXIT-kortit on nuorten toimesta kerätty? Vai oliko kiva juhlaillallinen Soinin seurassa?
EuroVisiolaisille 0 poäng.
Edit.
Performanssin luonnehdinta
Quote from: Skeptikko on 28.12.2016, 20:51:28
Seuraavaan videoon voisi yhdistää jotain kritiikkiä RKP:tä kohtaan, sen kielirasistista oppi-isää, Freudenthalia kohtaan, kenties mukaan voisi myös ympätä Lallin järven jäällä, mämminsyönnin, Jumalan teatteria/Turkan oppeja, ristiinnaulitsemisen, imperialismin/kolonialismin suomalaisia kohtaan, ruotsinkielisten rasistisuuden ja edelleen monin tavoin (esimerkiksi pakkoruotsi, kielikiintiöillä dramaattisesti helpommin opiskelemaan pääseminen, rasistinen ylenkatse ja halveksunta suomenkielisiä kohtaan jne) jatkuvan sorron suomenkielisiä kohtaan jne.
Odotan innolla jatkoa Tynkkysen sketsisarjalle.
QuoteKannabis, eutanasia, lihavero – katso miten poliittiset nuorisojärjestöt muuttaisivat Suomea
Nuorisojärjestöjen rooliin kuuluu olla emopuoluetta radikaalimpia ja tehdä uusia avauksia. Moni aloitteista on päätynyt puolueen linjauksiksi.
[...]
Kokoomusnuoret – pakkoruotsi pois
Mistä olette eri linjoilla emopuolueen kanssa, puheenjohtaja Daniel Sazonov?
Olemme paljon markkina- ja elinkeinovapausmyönteisempiä. Kokoomuksen pitäisi olla uudistuspuolue eikä ylimaltillinen hallituspuolue, jolle riittää, että asiat liikkuvat johonkin suuntaan.
Olemme ajaneet ruotsin kielen vapaaehtoisuutta, siitä Jyrki Katainen puheenjohtajana irtisanoutui. Tiukkoja sananvaihtoja puolueen kanssa käytiin aloitteesta poistaa lakipykälä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Nyt meillä on eri linja.
[...]
Kuinka radikaaleja olette muihin nuorisojärjestöihin verrattuna?
Poliittisten nuorisojärjestöjen tehtävä ei ole olla "provokoneita", vaan viedä yhteiskunnan asioita eteenpäin. PS-nuorten [ja Tynkkysen] avaus oli naurettava ja rienaava, en ole valmis ryömimään boksereissa Senaatintorilla huomiohuoraamisen takia.
Yle (http://yle.fi/uutiset/3-9390578) 8.1.2016
Katainen ei aikoinaan asettunut vain Kokoomuksen nuorisojärjestön pakkoruotsikantaa vastaan vaan hän myös käveli puolueensa puoluekokouksessa ilmaiseman pakkoruotsia vastustavan kannan (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010061311852477_uu.shtml) yli.
Hassua, että nuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov otti esimerkiksi järjestön radikaalisuudesta ja oman tien kulkemisesta juuri pakkoruotsin, sillä Kokoomusnuoret ovat olleet siitä viime aikoina hyvin hiljaa. Piti ihan tarkistaa, ovatko jo kääntäneet kelkkansa kuten kiihottamispykälän muuttamisen suhteen tekivät, mutta viime vuoden tavoiteohjelmassa (http://www.kokoomusnuoret.fi/wp-content/uploads/2016/03/KNL_TAVO2016_A5_ISSUU.pdf) tosiaan mainitaan reilusti yli sadan tavoitteen seassa, että
"Kieltenopetuksessa siirrytään järjestelmään, jossa jokainen opiskelee äidinkielen lisäksi kahta vapaavalintaista kieltä."Kokoomusnuorten tavoiteohjelman muotoilu ei kuulosta niin ikävältä ja repivältä kuin pakollisen ruotsin opetuksen eli pakkoruotsin vastustaminen, eikä myöskään ole naurettavaa ja rienaavaa kuten ryömiminen boksereissa Senaatintorilla huomiohuoraamisen takia. Viime syksynä puheenjohtaja David Sazonov
vastusti kielikokeiluanomuksen tekemistä Helsingin opetuslautakunnassa, joten ilmeisesti tuota tavoiteohjelmaa ei ole muutenkaan tarkoitus ottaa liian vakavasti.
Kuohittuja kok-nuoria.
Surkea tulevaisuus.
Heh, syksyllä kuopus teki lukion avajaiset keskustelussa kysymyksen miksi Suomessa täytyy opiskella KAHTA aivan turhaa kieltä, suomea ja ruotsia, eikö yksi yksi riitä?
Quote from: Totti on 29.12.2016, 01:02:20
Pakkoruotsia puolustellaan raivokkaasti ruotsinkielisten poliitikkojen puolesta koska se on oikeastaan ainoa RKP:n olemassaolon veruke.
Kielikokeilu näyttää lopulta etenevän, vaikka opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen onkin jo pitkään suhtautunut tähän meille perussuomalaisille tärkeään hallitusohjelman kirjaukseen varsin nuivasti. Olemme tiedustelleet eduskunnassa ministeriltä lukuisissa eri yhteyksissä kokeilun toteuttamisajankohtaa ja -tapaa, mutta vastaukset ovat joko olleet vältteleviä tai niitä ei ole saatu lainkaan. Viimeksi näin tapahtui valtion talousarviokeskustelussa joulukuussa, jolloin ministeri jätti tyylikkäästi vastaamatta edustajien Elomaa, Huhtasaari ja Savio kannanottoihin aiheen tiimoilta:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2016+3.3.aspx)
Nyt hallituksen onkin erityisen tärkeää tarttua ripeästi toimeen kielikokeilun osalta, ettei kokeilu jää torsoksi. Se on käynnistettävä syksyllä mahdollisimman laajassa mitassa, jotta sen tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää todellisena vapaana kielivalintana kaikissa maamme oppilaitoksissa.
http://yle.fi/uutiset/3-9412782 (http://yle.fi/uutiset/3-9412782)
Quote from: Sami Savio on 20.01.2017, 12:28:49
Kielikokeilu näyttää lopulta etenevän, vaikka opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen onkin jo pitkään suhtautunut tähän meille perussuomalaisille tärkeään hallitusohjelman kirjaukseen varsin nuivasti. Olemme tiedustelleet eduskunnassa ministeriltä lukuisissa eri yhteyksissä kokeilun toteuttamisajankohtaa ja -tapaa, mutta vastaukset ovat joko olleet vältteleviä tai niitä ei ole saatu lainkaan.
Ministeri Grahn-Laasonen on viitannut haastatteluissa muun muassa perustuslain kokeilulle muka asettamiin esteisiin. Onko ministeriöltä tullut vieläkään syksyksi luvattua selvitystä näistä asioista?
Svenska Ylen toimittajan mielestä pakkoruotsi, koska Paulig ja Mannerheim:
QuotePeter Fahllund: Suuri suomenruotsalainen vaikutus yhteiskuntamme rakentamiseen
[...]
Kymmenen kärjessä -listalla [Ylen Suuret Suomalaiset -äänestys (http://yle.fi/vintti/yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/) vuonna 2004] on siis viisi suomenruotsalaista. On muistettava, että meitä on vain viisi prosenttia suomalaisista. Varsin merkittävää, vai mitä? Ja sitten on tietenkin monia merkittäviä miettimisen arvoisia henkilöitä ajalta, jolloin kuuluimme Ruotsiin, joita ei ole lueteltu tällä listalla.
Enkä ole edes maininnut meidän teollisuusvaikuttajiemme merkitystä työpaikkojen luojina. Ajatelkaa Ahlströmiä, Serlachiusta, Pauligia, Rosenlewiä, Fiskarsia, Hackmania ja monia, monia muita. Siinäpä jotain mietittävää niille, jotka haluavat poistaa niin sanotun "pakkoruotsin". Sillä on todella pelottavaa, mitä eri sosiaalisen median foorumeilla kirjoitetaan. Eläkäämme kaikki yhdessä toisiamme kunnioittaen kielitaustasta riippumatta. (käännös)
Svenska Yle: Stort finlandssvenskt inflytande på vårt samhällsbygge (https://svenska.yle.fi/artikel/2016/12/19/peter-fahllund-stort-finlandssvenskt-inflytande-pa-vart-samhallsbygge) 19.12.2016
Kai sitä nyt voi olla ruotsalainen tai suomenruotsalainen Suomessa, mutta opetelkaa puhumaan suomea. Ja enklantia, koska enklanti on parempi maa ja kieli kuin ruotsi.
Hei suomenruotsalaiset, what have you done for us lately? Historialla on turha ratsastaa . Suomen paras hallitsija tuhanteen vuoteen oli Venäjän keisari. Ruotsia puhuttiin koska urakehitys vaati sitä. Joukoittain suomenruotsalaisia sukuja, ml aatelisia, suomensi nimensä ja luopui kielestään. Ihan vapaaehtoisesti. Jne.
Ja mitäs tekemistä ammoin kuolleilla suurmiehillä olikaan nyt elävien suomalaiskoululaisten ja toisaalta kielivammaisten rannikkonylkyttäjien kanssa? Ja oliko joku taas joukkomurhaamassa suruja pakkoruotsia vastustamalla?
Väsynyttä paskaa. Muuta ei ole ruotsin puolesta esitettykään, ainakaan minun elinaikanani.
Quote from: Sami Savio on 20.01.2017, 12:28:49
Kielikokeilu näyttää lopulta etenevän, vaikka opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen onkin jo pitkään suhtautunut tähän meille perussuomalaisille tärkeään hallitusohjelman kirjaukseen varsin nuivasti.
Tämä kielikokeilun liikahtaminen eteenpäin näyttää sattuvan samaan aikaan, kun kokoomuksen kansanedustajat ja ministerit uhoavat julkisuudessa, että myös Halla-ahon johtaman perussuomalaisten on noudatettava sovittua hallitusohjelmaa. Esimerkiksi ministeri Mykkänen lausui näin: "Hallituksen toimintakyky ei riipu nimistä vaan siitä pystyvätkö perussuomalaiset sitoutumaan hallitusohjelmaan ja yhdessä sovittuun linjaan." Lieneekö kokoomusta muistutettu hallitusohjelmasta tältä osin?
Saisivat ny vihdoin venäjänkielen opetuksen tänne itärajalle olis hyötyä helvetin paljon enemmän kuin ruotsista,itse opiskelin ruotsia 6v. ei mitään hyötyä missään.Tuskin osaan järkevää lausetta muodostaa.
Ja en ole mikään Venäjä fani mutta ajattelen enemmän nuoria ihmisiä heille siitä olis hyötyä.Osaan tuota
naapurin kieltä muutaman sanan ja niillä pärjään kun ramppaan bensanhakureissuilla.
QuoteJämsä äänesti "ei" koulujen pakkoruotsille – Mikään ei kuitenkaan muutu, mutta miksi?
Jämsän kaupunki haluaa luopua pakkoruotsin opettamisesta. Kaupunginhallitus äänesti asiasta eilen. Päätöksellä ei kuitenkaan ole mitään käytännön merkitystä, sillä Ruotsin opetuksesta on määrätty laissa. Jämsän tavoitteena onkin päästä kokeilualueeksi, jos Suomessa päätetään testata pakkoruotsista luopumista.
[...]
Asiaa kaupunginhallituksessa esittänyt Aira Putkonen (kok.) kertoo MTV Uutisille tarkastelevansa asiaa suomenkielisenä ja sen väestön osan kannalta, johon kuuluu 89,8 prosenttia suomalaisista.
– Ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on Suomessa 8,73 prosenttia. Mielestäni perustelut kielten opiskeluun pitää olla muut kuin "pakko" ja tunnesyyt.
– Kielten opiskelun tulee tukea opiskelua ja työelämän tarpeita. Ruotsin kielen opiskelu ei ole tarpeellinen näiden kummankaan kannalta, Putkonen sanoo.
[...]
– Ihmiset ovat hyvin tietoisia niin opiskelun kuin työelämän kansainvälistymisestä ja kielitaidon tärkeydestä. Ruotsin kielen pitää antaa tilaa muiden vielä tärkeämpien kielten opiskelulle Suomessa.
– Pakollisuudesta luopuminen tuo mielestäni motivoituneempia opiskelijoita ruotsin kielen tunneille. Se puolestaan tarkoittaa parempaa ruotsin kielen taitoa, Putkonen näkee.
MTV (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/jamsa-aanesti-ei-koulujen-pakkoruotsille-mikaan-ei-kuitenkaan-muutu-mutta-miksi/6302714) 8.2.2017
Paste sieltä uutisesta.
Quote from: Roope on 08.02.2017, 13:08:05
Päätöksellä ei kuitenkaan ole mitään käytännön merkitystä, sillä Ruotsin opetuksesta on määrätty laissa.
http://hommaforum.org/index.php/topic,119230.0.html
QuoteLiikuntarajoitteinen vanhus sairastui eikä päässyt kotoaan ruokakauppaan, ei apteekkiinkaan.
Parin päivän päästä hätä paheni ja vanhus koetti saada apua. Soitto kaupungille ei tuottanut tulosta. Hän soitti seurakuntaan, mutta sai saman vastauksen. Kun vanhus ei lopulta muuta keksinyt, hän soitti kotitalonsa isännöitsijälle, joka oli ollut tehtävässään pitkään ja tunnettiin auttavaiseksi.
Vanhus soitti soppalaan vaan eipä tullut trollijoukkoja ruotsista auttamaan. Mites siinä niin kävi? Onko ihan eri lait nyt kyseessä tai tottakai on, suomalaisia ei lasketa kansalaisiksi.
Quote from: Roope on 08.02.2017, 13:08:05Quote– Ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia on Suomessa 8,73 prosenttia. Mielestäni perustelut kielten opiskeluun pitää olla muut kuin "pakko" ja tunnesyyt.
Aira Putkoselta järkeviä lausuntoja, mutta pitää korjata sen verran, että ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvien osuus Suomen koko väestöstä ei suinkaan ole 8,73 prosenttia, vaan noin 5,3 prosenttia.
http://www.stat.fi/til/vaerak/2015/vaerak_2015_2016-04-01_tau_002_fi.html (Väestö kielen mukaan 1980 - 2015)
Quote2015
Koko väestö 5 487 308
Suomenkieliset 4 865 628
Ruotsinkieliset 290 161
Saamenkieliset 1 957
Muut kielet yhteensä 329 562
Suomenkielisten osuus 88,7 %
Ruotsinkielisten osuus 5,3 %
Vieraskielisten osuus 6,0 %
http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/2015/01/vaerak_2015_01_2016-09-23_kuv_001_fi.html (Ruotsinkielisten ja vieraskielisten osuus väestöstä 1900–2015)
^ Tuosta kun vähennetään Ahvenanmaa (koska emme nähtävästi pysty vaikuttamaan Ahvenanmaan kielipolitiikkaan, ei meidän tarvitse myöskään heitä huomioida) eli noin 25 500 ruotsinkielistä ja 1400 suomenkielistä, päästään jo alle viiden prosentin manner-Suomen väestöstä.
Jämsälle peukkua. Siitä se lähtee vähitellen.
QuotePaavo Lipponen rohkaisee kuntapäättäjiä tarjoamaan lisää ruotsin kielen opetusta peruskouluissa
Svenska nu -verkoston valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen ja ohjausryhmän puheenjohtaja Gunvor Kronman lähestyvät kunnallisvaaliehdokkaita kirjeellä ruotsin kielen opetuksesta.
Kirje esiteltiin Svenska nu:n järjestämässä lehdistötilaisuudessa tänään Helsingissä. Kirjeessä Lipponen ja Kronman rohkaisevat tulevia kuntapäättäjiä tarjoamaan peruskoulun oppilaille lisää ruotsin kielen opetusta.
Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen toimitusjohtaja Gunvor Kronman totesi lehdistötilaisuudessa, että Svenska nu haluaa tarjota kuntavaaliehdokkaille eväitä vellovaan kielikeskusteluun.
– Kielikokeilut ja ajankohtaiset kampanjat pakollisen ruotsin kielen opetuksen poistamiseksi herättävät keskustelua kunnallisvaalien alla. Svenska nu haluaa omalta osaltaan tuoda esille, että yksilöllä on hyötyä ruotsin kielen taidosta työllistymisen, jatko-opiskelun ja yleissivistyksen kannalta, Kronman sanoo.
Demokraatti (https://demokraatti.fi/paavo-lipponen-rohkaisee-kuntapaattajia-tarjoamaan-lisaa-ruotsin-kielen-opetusta-peruskouluissa/) 8.2.2017
QuoteLehdistötiedote: Kutsu Svenska nu:n aamiaistilaisuuteen
Keskustelu ruotsin kielen opetuksesta Suomessa on tärkeä aihe aamiaistilaisuudessa. Perussuomalaisten nuorisojärjestön huomiota herättävä video pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta ja hallituksen kielikokeilu herättävät keskustelua kunnallisvaalien alla. On tarve tuoda esille myös toisenlaisia näkemyksiä julkiseen keskusteluun. Aamiaistilaisuuden aikana julkistetaan Svenska nu -verkoston kirje kunnallisvaaliehdokkaille. Kirjeen on allekirjoittanut verkoston valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen ja ohjausryhmän puheenjohtaja Gunvor Kronman.
Hanaholmen (http://www.hanaholmen.fi/fi/media-press/lehdistotiedotteet/610-lehdistotiedote-26-1-2017-kutsu-svenska-nu-n-aamiaistilaisuuteen) 26.1.2017
Svenska.nu: Kirje kunnallisvaaliehdokkaille (http://svenskanu.fi/wp-content/uploads/2017/02/Kirje_kunnallisvaaliehdokkaille_Svenskanu.pdf) (pdf)
Jätän aloitteen Vaasan valtuustoon maanantaina.
http://hommaforum.org/index.php/topic,76300.msg2553455.html#msg2553455
Jämsän kaupunginhallitus päätti asiasta aiemmin ja nyt se meni myös kaupunginvaltuustossa läpi: Jämsä hakeutuu kokeilualueeksi, jossa luovutaan pakollisesta ruotsin opiskelusta. Tämä toki vaatii sen, ettei Sipilän hallitus vatuloi asian kanssa ja oikeasti aloittaa hallitusohjelmassa luvatun kielikokeilun.
https://www.suomenuutiset.fi/jamsan-kaupungilta-historiallinen-paatos-hakeutuu-vapaaehtoisen-ruotsin-opetuksen-kokeilualueeksi/ (24.2.2017)
QuoteJämsän kaupungilta historiallinen päätös – hakeutuu vapaaehtoisen ruotsin opetuksen kokeilualueeksi
Jämsän kaupunginvaltuustossa tehtiin 13.2. päätös hakeutua kokeilualueeksi, jossa luovutaan pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta, mikäli Sipilän hallitus aloittaa hallitusohjelmassa luvatun alueellisen kielikokeilun.
Jämsän valtuuston tahdonilmaisua voidaan pitää jopa historiallisesti merkittävänä, sillä aikaisemmin joustavampaa kielipolitiikkaa on vaadittu vain Itä-Suomessa johtuen alueellisista tarpeista venäjän kielen osaamiseksi, kirjoittaa Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja, professori Ilmari Rostila Iltalehden blogissaan.
– Keskisuomalaisen kaupungin kanta kielipoliittisen joustavuuden puolesta heijastelee yleisemmin suomenkielisten näkökulmaa. Jämsä toi asian toivottavasti koko Suomen kuntapäättäjien pöydälle, Rostila kirjoittaa.
Asia yhdisti yli puoluerajojen ja kielikokeilun puolesta äänesti kahdeksan perussuomalaista, viisi keskustalaista, neljä sosialidemokraattia, kolme Uuden Jämsän valtuutettua sekä yksi valtuutettu kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton ryhmistä.
Kielikokeilu on suunniteltu aloitettavaksi ensi syksynä, mutta hallitus ei ole vielä linjannut, miten ja missä kokeilu toteutettaisiin. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen tammikuussa Ylelle antaman haastattelun mukaan päätöksiä kielikokeilusta tullaan tekemään kuluvan kevään aikana.
Hesarin paraatipaikalla
epätoivoinen jykevä puheenvuoro pakkoruotsin puolesta:
QuotePerinteiset myyntipuheet ruotsinopetuksen puolesta ovat huonoja. Mieluummin kannattaisi korostaa konkreettisia hyötyjä, kirjoittaa Jaakko Lähteenmaa.
Helsingin Sanomat: Pakkoruotsia markkinoidaan nuorille aivan väärin – Harva teini haaveilee urasta kunnanvirastossa (http://www.hs.fi/paivanlehti/25022017/art-2000005102383.html) 25.2.2017
QuoteRUOTSIN kielen opetusta perustellaan yleensä sillä, että kyse on toisesta kotimaisesta kielestä, jonka opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Lisäksi useisiin julkishallinnon tehtäviin vaaditaan virkamiesruotsi.
Myyntipuhe on huono, sillä harva teini haaveilee elämänurasta kunnanvirastossa. Kotimaan historia ja kulttuuri eivät nekään välttämättä ole teinien mielessä päällimmäisinä. Jos vielä asustaa seudulla, missä ruotsinkielisiin ikätovereihin harvemmin törmää, voi motivaatio opiskeluun olla vähäistä.
Ei näitä myyntipuheita kohdisteta teineihin, sillä heillä ei ole pakkoruotsiin mitään valtaa. Heidän on pakko opiskella sitä haluista ja perusteluista riippumatta.
Myyntipuheet kohdistetaan poliitikkoihin, jotta he eivät koskisi toimimattomaksi tiedettyyn järjestelyyn.
QuoteKAKSIKIELISYYDEN sekä historia- ja kulttuuriarvojen sijaan ruotsia voisi myydä kuten muitakin vieraita kieliä: konkreettisten hyötyjen kautta. Niitä riittää.
Kerro lisää.
QuoteRuotsi on toiseksi tärkein kauppakumppanimme, heti Saksan jälkeen. Vientieuroistamme joka kymmenes tulee Ruotsista.
Maailmalla kilpailemme isoja vastaan niin rinta rinnan kuin voimamme yhdistäneinäkin. Pohjanlahden ylitse on tehty merkittäviä fuusioita, esimerkkeinä vaikkapa Nordea, Stora Enso, Tieto ja tuoreimpana Ahlstrom.
Sikäläisen patentti- ja rekisterihallituksen mukaan Ruotsissa toimii 816 yritystä, jotka ovat vähintään jonkinasteisessa suomalaisomistuksessa. Näissä yrityksissä työskentelee yhteensä 57 243 ihmistä. Professori Wilhelm Barner-Rasmussenin tutkimus Affären eller business vuodelta 2011 kertoo, että englannin "konsernikielen" asemasta huolimatta yhteydenpito suomalaisruotsalaisissa yhteisyrityksissä hoidettiin 63-prosenttisesti ruotsiksi.
Ruotsinkielisestä yhteydenpidosta vastaa noissa firmoissa pieni joukko, eikä se kosketa suurinta osaa firmojen muista työntekijöistä.
Edes tuo pakkoruotsia lobbaavan ajatuspaja Magman teettämä tutkimus ei perustele pakkoruotsia suomalaisruotsalaisten yhteisyritysten tarpeilla tai väitä ruotsin kielen taitoa välttämättömäksi.
QuoteSUOMEN ja Ruotsin keskinäinen taloudellinen toimeliaisuus konkretisoituu arkiaamuisin Helsinki-Vantaan lentoasemalla, missä liikematkaajat jonottavat täpötäysiin Ruotsin-koneisiin kuin konsanaan keskustaan ajaviin metroihin.
Useimmat eivät jonota. Tuollaiseen uraan tähtäävät valitsevat ruotsin vapaaehtoisestikin tai opiskelevat sen motivoituneina vaikka aikuisena.
Quote
Tuoreempi yhteistyön ala on puolustus. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kääntäessä selkää vanhalle mantereelle Suomenkin on syytä pohtia uusia kumppanuuksia. Ruotsi ei ole pöllömpi sellainen: heillä on vahvat meri- ja ilmavoimat, meillä viisinkertainen henkilövahvuus. Norther 16 -sotaharjoituksessa suomalainen tykistö ampui jo ruotsalaisen tulenjohdon komennoista.
Armeijaura ei kosketa kuin harvoja ja Ruotsin ja Suomen armeijoiden yhteistoiminta vielä harvempia. Ruotsin ja Suomen yhteisharjoituksissa komentokieli lienee kuitenkin englanti, ei ruotsi. Suomen armeijassa kaikkien, myös suomenruotsalaisten, komentokieli on suomi.
QuotePakkoruotsin sijasta keskustelua pitäisikin käydä siitä, miksi ruotsi tulee kouluissa useimmiten vasta B1-kielenä, joka aloitetaan kuudennella luokalla. Arvostetun kognitiotieteilijän ja psykologin, kanadalais-yhdysvaltalaisen Steven Pinkerin mukaan otollisimmat vuodet kielten omaksumiseen ovat tuossa iässä jo päättymässä.
Kerro nyt ennen opetuksen varhentamista ne konkreettiset hyödyt, joiden perusteella ruotsin opetuksen pitää olla pakollista kaikille.
Meillähän kaupataan yhteiskunnan eriarvoistumisen poistamiseen, köyhyyden ja rikollisuuden vähentämiseen ja kaikkiin muihin vaikeisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ratkaisuksi sitä, että kaikki ihmiset tuodaan saman kadun varrelle asumaan ja hengittämään samaa ilmaa.
Jos kieliongelmaan ratkaisuksi esittäisi, että jo neuvolasta lähtien kaikki lapset rotuun ja äidinkieleen katsomatta olisivat yhtä ja samaa onnellista perhettä samojen aktiviteettien parissa aina opintojensa loppuun saakka, niin miltä suunnalta tulisivat ensimmäiset "omöjligt"-parahdukset.
QuoteHelsinki päättää erikoisluvasta: terveyskeskuslääkärin ei tarvitse osata hyvin ruotsia
HELSINGIN poliitikot joutuvat pohtimaan keväällä pientä periaatekysymystä: voiko kaupunki palkata lääkärin, joka ei puhu ruotsia edes tyydyttävästi?
Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina kahta erivapauspäätöstä. Kaksikieliseen kaupunkiin on jo otettu töihin terveyskeskuslääkäri ja apulaisylilääkäri yhteen kaupungin sairaaloista, vaikka kumpikaan valituista ei osaa ruotsia vaaditusti.
"Meidän on noudatettava kielilakia. Kyse on siitä, että pitää pystyä turvaamaan ruotsinkielisten palvelut. Uskon, että Helsingin kokoisessa kaupungissa tähän pystytään", selittää virastopäällikkö Juha Jolkkonen sosiaali- ja terveysvirastosta.
MOLEMMAT tapaukset ovat sikäli selkeitä, että kumpikin lääkäri on todettu muuten osaavaksi ja kokeneeksi. Muita kaikin puolin päteviä hakijoita ei edes ollut tarjolla. Molemmat ovat jo osoittautuneet hyviksi myös itse työssä – paikat on nimittäin oikeasti täytetty jo vuonna 2014 ja viime vuoden alkupuolella.
[...]
Sekä kyseisessä sairaalassa että kyseisessä terveyskeskuksessa on vakituisessa virassa suuri määrä ruotsintaitoisia lääkäreitä.
NYT päätetään siis kahdesta lääkärinvirasta, viime vuoden lopulla päätettiin samaan tapaan kahdesta muusta. Jolkkonen sanoo, että hänen tiedossaan ei ole enempää kuin nämä neljä tapausta.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/paivanlehti/05032017/art-2000005113211.html) 5.3.2017
Toisin sanoen kielilain tulkinta taipuu sen tunnustamiseen, että
kaikkien lääkäreiden ei tarvitse osata ruotsia, vaan ruotsinkielisten palvelut tulevat turvatuksi muutenkin, mutta joka ikinen tapaus pitää jatkossakin käsitellä erivapauspyyntönä kaupunginhallituksessa.
Erivapautta perusteltiin (https://www.hbl.fi/article/lakare-behover-inte-alltid-kunna-svenska/) sillä, että toinen lääkäreistä työskentelee
suomenkielisellä osastolla ja toisen työpaikalla on seitsemän vähintään tyydyttävästi ruotsinkielentaitoista ja yksi äidinkieleltään ruotsinkielinen lääkäri. Niin, ja Hesarin jutussa unohdettiin mainita, että kyseiset erivapauden saaneet lääkärit olivat
ulkomaalaisia. Suomenkielisten kohdalla tuskin olisi tehty poikkeusta.
Saamelaisalueen kuntavaaleihin kielikokeilu edellä
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232882-saamelaisalueen-kuntavaaleihin-kielikokeilu-edella
Saamen kielilaki takaa saamelaisalueen saamenkielisille aivan vastaavat palvelut kuin Kielilaki takaa ruotsinkielisille: kaksikielisissä kunnissa kunnallisia viranomaispalveluja on velvollisuus tarjota kunnan molemmilla kielillä. Saamelaisalueen kunnissa siis tarvitaan saamentaitoista työvoimaa, mutta niissäkin on pakkoruotsi, mikä on täysin järjetöntä.
Pakkoruotsiton kielikokeilu ei hyödyttäisi pelkästään saamelaisia ja niitä suomenkielisiä, jotka haluavat opiskella saamea tai pyrkivät viranomaistehtäviin - se hyödyttäisi myös matkailualaa. Lapin turismin suurimmat lähtömaat järjestyksessä ovat Iso-Britannia, Venäjä, Saksa, Ranska, Norja, Japani, Alankomaat, Sveitsi, Ruotsi ja Italia. Matkailupalveluiden kannalta tärkeimpiä kieliä ovat siis englanti, venäjä, saksa ja ranska. Kaikki suuria eurooppalaisia kieliä, joille opettajia löytyy jokaisesta Suomen kunnasta.
QuoteViime kesänä Kokoomuksen puheenjohtajaksi valintansa jälkeen Petteri Orpo lupasi ryhtyä puhumaan ruotsia esimerkiksi haastatteluissa. Tähän asti lupaus ei ole toteutunut, mutta nyt hän uskaltautuu vastamaan joihinkin yksinkertaisiin kysymyksiin ruotsiksi.
Petteri Orpo sanoo, että on hyvin tärkeää hänelle ja Kokoomukselle, että Suomi on kaksikielinen maa.
– Se tarkoittaa, että meillä on hyviä ruotsinkielisiä kouluja ja kaikki palvelut ovat tarjolla ruotsiksi. Tästä on lähdettävä.
Hallitus kuitenkin aikoo toteuttaa Itä-Suomessa kielikokeilun, jossa pakollinen kouluruotsi voidaan vaihtaa toiseen kieleen.
– Se on seurausta hallitusohjelmasta ja sitä valmistellaan parhaillaan. En näe mitään ristiriitaa, että ruotsi asetettaisiin vastakkain toisen kielen kanssa. Tämä on kokeilu, ja katsomme, millaisia tuloksia saamme. En halua vetää mitään johtopäätöksiä tulevaisuuden suhteen. Ruotsin kielen asema on vahva ja tulee olemaan tulevaisuudessakin.
Mielenkiinto kieliopintoihin on vähentynyt dramaattisesti koululaisten keskuudessa viime vuosina. Tämä huolestuttaa Petteri Orpoa, jonka mielestä vierasta kieltä pitäisi opettaa jo pikkulapsille.
– Minun lapseni ovat kielikylpyluokassa. On ollut hienoa nähdä, kuinka he oppivat uuden kielen aivan eri tavalla.
Miltä pakollisen kouluruotsin tulevaisuus näyttää?
– Olen Turusta. Olen aina ollut sitä mieltä, että on aivan luonnollista, että kaikki suomalaiset lukevat ruotsia eli toista kotimaista kieltä. Mielestäni se on tärkeää myös tulevaisuudessa. (käännös)
Svenska Yle: Orpo: Jag ser ingen motsättning mellan svenskan och andra språk (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/03/14/orpo-jag-ser-ingen-motsattning-mellan-svenskan-och-andra-sprak) 14.3.2017
Vaikkei RKP ole edes hallituksessa, niin tällaista paskaa siellä silti suunnitellaan. Sipilä olisi siis valmis keskustelemaan ylioppilasruotsin tekemisestä uudelleen pakolliseksi.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/Juha%20Sipila%20ylioppilastuotsi-63133 (21.3.2017)
QuoteJuha Sipilä: Ylioppilasruotsin pakollisuudesta olisi hyvä keskustella
Pääministeri on huolissaan yhä heikommasta virkamiesruotsista ja pohtii, voisiko asian ratkaista palauttamalla ylioppilasruotsin pakollisuus.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo ajatushautomo Agendalle antamassaan haastattelussa olevansa valmis keskustelemaan ylioppilasruotsin tekemisestä uudelleen pakolliseksi, selviää Agendan tiedotteesta.
– Ruotsin kielen ylioppilaskirjoitusten pakollisuuden palauttamisesta ei ole käyty keskustelua, mutta se voisi olla hyvä tehdä, Juha Sipilä sanoo Agendalle.
Pääministeriä haastateltiin Agendan "Sipilän hallitus ja ruotsin kieli" -pamflettia varten. Pamfletissa käsitellään takaiskuja, jotka ruotsinkielinen Suomi on kohdannut istuvan hallituksen aikana. Pamfletissa myös pääministeri sai mahdollisuuden antaa näkemyksensä ruotsin kielen aseman muuttumiseen.
Agendan mukaan kävi ilmi, että Juha Sipilä on huolissaan yhä heikommasta virkamiesruotsista ja hän pohtii, voisiko asian ratkaista palauttamalla ylioppilasruotsin pakollisuuden.
Järkevämpää on poistaa virkamiesruotsi ja siihen liittyvät vaatimukset, ruotsalaisten on aika alkaa pärjäillä suomen kielellä.
Osoitus RKP:n todellisesta valta-asemasta Suomessa on tosiaan se, ettei puolueen tarvitse edes olla hallituksessa saadakseen ajetuksi agendaansa.
Kun minä aikoinani suoritin yliopistossa virkamiesruotsin kurssia, oli samassa ryhmässä vain pari sellaista ihmistä, jotka osasivat kieltä niin hyvin, että olisivat voineet käyttää sitä vaikkapa virkatehtävien hoidossa ruotsinkielisellä alueella. Kaikki olivat kyllä kulkeneet läpi silloisen peruskoulun ja lukion pakkoruotsimankelin, tunnetuin tuloksin.
Kun suurin osa suomenkielisistä ei koskaan tarvitse ruotsia koulumaailman ulkopuolella, ei sujuvaa kielitaitoa pääse kehittymään. Pakollinen ruotsi yo-kirjoituksissa ei tätä seikkaa muuta miksikään - sen on historia jo osoittanut. Aika harva vaivautuu harrastamaan vapaa-ajallaan englannin lisäksi muita kieliä, koska niiden merkitys on loppujen lopuksi niin marginaalinen suurimmalle osalle suomalaisista. Lisäksi kokonaan uuden kielen opetteleminen on aivan helvetin työlästä. Ei se ole mikään ihme, että niin monelle pakkoruotsi on koulussa todellinen painajainen.
Eivätkä suomenruotsalaiset todellisuudessa edes tarvitse suomenkielisiä turvaamaan ruotsinkielisiä palveluita asuinalueillaan. He pystyvät kyllä tekemään sen ihan itse ilman "tankeroruotsin" puhujia.
Pakkoruotsi on mielestäni yksi kukkeimpia esimerkkejä Suomen jumi-tilasta. Kaikki - siis ihan kaikki - tajuavat kuinka typerä ja tehoton tuo järjestelmä on. Kaikki, paitsi tietysti ministerit.
Ruotsi pitää vihdoin ajaa ulos Suomesta! >:(
Quote from: Eisernes Kreuz on 21.03.2017, 12:00:05
Osoitus RKP:n todellisesta valta-asemasta Suomessa on tosiaan se, ettei puolueen tarvitse edes olla hallituksessa saadakseen ajetuksi agendaansa.
Kun minä aikoinani suoritin yliopistossa virkamiesruotsin kurssia, oli samassa ryhmässä vain pari sellaista ihmistä, jotka osasivat kieltä niin hyvin, että olisivat voineet käyttää sitä vaikkapa virkatehtävien hoidossa ruotsinkielisellä alueella. Kaikki olivat kyllä kulkeneet läpi silloisen peruskoulun ja lukion pakkoruotsimankelin, tunnetuin tuloksin.
Mä kävin yliopiston lisäkurssia niille jotka ei osaa ruotsia mutta pitäisi se virkamiesruotsi suorittaa. Yksi kävijöistä oli samalla kurssilla kolmatta kertaa. Virkamiesruotsia en ole suorittanut. Ei suorittanut sekään.
Oletan että koko Homma lähti vähän väärällä jalalla liikkeelle. Akateemiset kehittäjänsä varmaankaan ei vuosien aivopesun jälkeen huomanneet mistä mikäkin johtuu vaikka Kari havainnollistavia piirroksia olikin tehnyt.
Olisi ollut syytä ensin tähdätä korruption vähentämiseen ja sitten vasta siitä johtuviin oireisiin. Korruption perustana taasen toimii pakkoruotsin ylläpitämisen vaatima laaja "yhteistyö." Ei ainoana, mutta merkittävimpänä. Sitä samaa voi sitten syöttää muihinkin tavoitteisiin. Vaikkapa parrakkaitten pakolaislasten maahan tuomiseen.
Nykysellään persut sitten onkin mukana vokkibisneksissä sun vastaavissa joista aiheutuu muutakin haittaa kuin rahanmenoa.
Ruotsin kielen pakollisuuden paluttaminen olisi sulaa tyhmyyttä. Kuka kaipaa Ruotsin kieltä yhtään mihinkään nykyisessä maailmassa, siis muut kuin ruotsalaiset.
Suomen ruotsinkielisten on aika opetella suomea, sikäli jos eivät sitä osaa, eikä pitää suurta kansanosaa pakolla lilliputtikielen kahleissa ja viedä monelta mahdollisuutta opiskella tehokkaasti jotakin oikeasti tarvitsemaansa kieltä.
Tämä Sipilä on osoittautunut pääministeriksi, joka ei saa suomalaisten kannalta mitään muuta aikaan, kuin jatkuvaa alamäkeä, oli asia mikä hyvänsä. Keskittyisi ukko Suomeen ja suomalaisuuteen. Rajavartiointi ja sitä kautta maahan tunkeutumisen estäminen olisi hyvä lähtökohta aloittaa työ suomalaisten eduksi. Sitä kieltä ymmärtävät kaikki, vaikka ei puhuttaisi sanaakaan.
Useissa kunnissa jo 25-30% väestönosuus ruotsinkielisiä takaa RKP:lle suurimman puolueen aseman ja siten ollen se jota eniten kuunnellaan. Yksi esimerkki lukuisten joukossa on Porvoo.
Suomenkielisten äänet tietenkin hajoavat useamman puolueen kesken ja on suomenkielisissäkin pölkkypäitä jotka äänestävät RKP:tä ja ruotsinkieliset muutenkin mobilisoivat väkensä tehokkaammin vaaliuurnille.
Quote from: Kim Evil-666 on 21.03.2017, 12:24:53
Ruotsin kielen pakollisuuden paluttaminen olisi sulaa tyhmyyttä.
Eihän sitä ole poistettukaan. Suurin osa ei edes käy lukiota jossa sielläkin se on pakollinen.
Melkoinen haitta tehtiin lapsille sillä, että pakkoruotsia aikaistettiin, persujen ollessa hallituksessa, hankaloittamaan englanninkin oppimista - muita kieliä lapset eivät taida paljoa valitakaan, vaikka tarjolla olisi, mihin siihenkin osuutensa pakkoruotsilla. Aiemmin seitsemännellä luokalla alkanut pakkoruotsi alkaa nykyisin kuudennella.
Hullut, pitäisi jo keskittyä pakkoarabian opettamiseen dhimmeille. Etenkin suomenruotsalainen suvakkihuorasto tarvitsee sitä kunhan matut jalkavaimottavat ne.
Quote from: Alaric on 21.03.2017, 11:20:51
Vaikkei RKP ole edes hallituksessa, niin tällaista paskaa siellä silti suunnitellaan. Sipilä olisi siis valmis keskustelemaan ylioppilasruotsin tekemisestä uudelleen pakolliseksi.
Ns. lip service. Voidaanhan siitä puhua, ja Rkp/Folktinget/Hbl ei ole koskaan lopettanutkaan siitä puhumista.
Voi olla, että asia yritetään nostaa keskusteluun ihan vain siksi, että saataisiin tekosyy torpata/vesittää kielikokeilut. Kynnys pakollisuuden palauttamiseen olisi kuitenkin valtavan korkealla, kun ruotsin kirjoittavien määrä (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/toisen-kotimaisen-kirjoittaa-ylioppilaskokeessa-yha-harvempi/6355774) ja osaamisen taso (http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Opiskelijoiden-ruotsin-kielen-taito-romahtanut-lyhyess%C3%A4-ajassa-Tilanne-on-r%C3%A4j%C3%A4ht%C3%A4nyt-k%C3%A4siin/749306) on romahtanut entisestään sitten vuoden 2004, jolloin pakollisuus poistettiin.
En usko, että pakollisuus olisi enää käytännössä mahdollista, sillä palauttaminen olisi katastrofi niin monille, että vanhempien älähtämistä pelkäävät ministeritkin.
Quote from: SmallFish on 21.03.2017, 12:05:19
Pakkoruotsi on mielestäni yksi kukkeimpia esimerkkejä Suomen jumi-tilasta. Kaikki - siis ihan kaikki - tajuavat kuinka typerä ja tehoton tuo järjestelmä on. Kaikki, paitsi tietysti ministerit.
Juuri näin. Mihinkään tarvittaviin oikeasti toimiviin uudistuksiin ei kyetä.
Jos määräisivät ruotsin sijaan kiinan pakolliseksi kouluihin alaluokilta asti ja kirjoituksiin pakolliseksi, niin valtiotasolla sekin olisi paljon pakkoruotsia järkevämpää ja taloudellisesti kannattavampaa. Sitä ei tehdä, kun jopa pakkokiinakin olisi typerää. Mutta silti ruotsiin täällä vaan tuhlataan rahaa, vaivaa ja aikaa.
Riittäisi kun laittaisivat pakkokielen, mutta jokaiselle täysin vapaasti valittavan - vapautta ihmisille, irti orjuuden kahleista.
QuoteJuha Sipilä: Ylioppilasruotsin pakollisuudesta olisi hyvä keskustella
Sipilä tekee hartiavoimin töitä, että yhdessä hallituskaudessa saa romutettua keskustan kannatuksen pohjamutiin. Santeri Alkion ja Paavo Väyrysen perintö joutaa romukoppaan, kun ruotsinkielinen miljonääri-Berner komppaa vieressä ohjetta kuinka saadaan imettyä omille maksimaalinen hyöty tästä politiikassa piipahtamisesta.
On ilmeisesti jotkut vaalit lähellä ja ruotsinkieliset säätiöt jakavat taas rahaa ehdokkaille, joten Sipilä vain ojentaa kätensä ottaakseen Kepun osuuden niistä. Myös edellisen eduskunnan kansalaisaloitteen hylkäämisen yhteydessä hyväksymän ponnen toteuttaminen paikallisista kielivapauskokeiluista on jätetty liki olemattomiin.
e:lisätty verbi
Quote from: Alaric on 21.03.2017, 11:20:51
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo ajatushautomo Agendalle antamassaan haastattelussa olevansa valmis keskustelemaan ylioppilasruotsin tekemisestä uudelleen pakolliseksi, selviää Agendan tiedotteesta.
– Ruotsin kielen ylioppilaskirjoitusten pakollisuuden palauttamisesta ei ole käyty keskustelua, mutta se voisi olla hyvä tehdä, Juha Sipilä sanoo Agendalle.
Pääministeriä haastateltiin Agendan "Sipilän hallitus ja ruotsin kieli" -pamflettia varten. Pamfletissa käsitellään takaiskuja, jotka ruotsinkielinen Suomi on kohdannut istuvan hallituksen aikana. Pamfletissa myös pääministeri sai mahdollisuuden antaa näkemyksensä ruotsin kielen aseman muuttumiseen.
Sipilän hallitus ja ruotsin kieli (http://www.bildningsforbundet.fi/Site/Data/2477/Files/Sipila%CC%88n%20hallitus%20ja%20ruotsin%20kieli.pdf) (pdf)
Agendapa hyvinkin. Kyseisen pamfletin on kirjoittanut Höblän ja Svenska Ylen eläkkeelle siirtynyt politiikan toimittaja Anja Suominen. Pamfletti kokoaa yhteen sitä kipuilua, jota etenkin Vaasan keskussairaalan päivystyspäätös on synnyttänyt. Pakkoruotsi on vain sivujuoni, ja Suominen suhtautuu Sipilän ehdotukseen ylioppilasruotsikeskustelusta yhtä epäilevästi kuin minäkin.
QuoteMinisteri suopea, mutta se ei riitä
Lindströmin on arvioitu olevan kiinnostunut ruotsista ja suopea
kieltä kohtaan. Hän on paneutunut kansalliskielistrategiaan ja
hän on käynyt kursseja oppiakseen ruotsia. Mutta hän ei ole valmis
käymään taistoon puolustaakseen ruotsia eikä hänellä ole näkemystä
siitä, mitä kielelliset oikeudet käytännössä tarkoittavat.
QuoteHallitus vie myös vapaaehtoisen kouluruotsin kokeilua eteenpäin.
Asia perustuu edellisen eduskunnan ponteen, mutta siihen
liittyy useita ongelmia. Muun muassa kokeilu on rajattava siten, että
perustuslakia noudatetaan ja se maksaa myös. Perussuomalaiset ovat
sitä mieltä, että kokeilulla on suuri merkitys Suomen kielipolitiikalle,
koska se heidän näkemyksensä mukaan on ensiaskel pakollisen kouluruotsin
lopettamiseksi kokonaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Sampo Terho myöntää, että se tuskin toteutuu tällä hallituskaudella,
mutta katsoo, että se on väistämätöntä, "koska kyse on ihmisoikeuksien
parantamisesta".
Quote
Hän ajattelee nyt samoin kuin Pär Stenbäck kirjassaan "Vision
och verklighet – Handbok i överlevnad för Svenskfinland", joka julkaistiin
vuonna 2003. Ruotsin kielen status pitäisi muuttaa kansalliskielestä
vähemmistökieleksi. Lakisääteinen vähemmistöstatus antaisi kollektiivisia
oikeuksia ja avaisi mahdollisuuden positiiviselle erillislainsäädännölle
turvaamaan ruotsinkielisen vähemmistön erityistarpeita.
Mutta, jos kielen statusta halutaan muuttaa, se pitää tehdä silloin, kun
kielen asema on vahva, sanoo Lindbäck.
Sitä ruotsin asema ei enää ole.
QuoteOn 2. maaliskuuta 1993. Opetusministeri Riitta Uosukainen hyppii
melkein tasajalkaa kiukusta, kun TV-Nytt ja Aktuellt haastattelevat
häntä Pohjoismaiden neuvoston istuntotauon aikana Oslossa. Vähän
matkan päässä, Stortingetin valopihassa, seisoo pääministeri Esko
Aho. Hän on juuri ilmoittanut, että pakollinen ruotsi jää voimaan
peruskoulussa. Hän sanoo, että kieli on kulttuurin edellytys.
Uosukaisen "mörkö" ei kuitenkaan ole Esko Aho, vaan Harri Holkeri.
Edellisen hallituksen pääministerillä, Kokoomuksen entisellä
puheenjohtajalla, on nimittäin sama näkemys ruotsista kuin Aholla ja
Uosukainen suuttuu toden teolla, kun toimittajat mainitsevat hänet. Hän
on mies menneisyydestä, eikä hänellä enää ole veto-oikeutta. Ruotsin
pääministeri, sikäläisen Kokoomuksen puheenjohtaja Carl Bild on kovin
hämmästynyt Uosukaisen reaktiosta. Hän muistelee, että Holkeri
vuosien mittaan hallituksessa on vaalinut ruotsin kielen opetusta.
Minä ja Susanna Ginman saimme hyvän jutun haastatellessamme
Riitta Uosukaista Svenska Ylen toimesta. Mutta Esko Ahon ilmoitus,
joka sai Uosukaisen suuttumaan, ei ehkä tullut täydestä sydämestä.
Aiemmin hallitustaipaleen aikana hänen kantansa pakolliseen kouluruotsiin
on kääntynyt myönteisestä kielteiseen, joten Uosukaisen
saamat viestit ovat olleet toisenlaisia. Uosukainen käynnistää valmistelun
pakollisuudesta luopumiseksi, mutta sitten kuvaan nousee uusia
elementtejä. Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Oslossa Bildt myöntää,
että asioiden välillä on olemassa niin sanottu psykologinen kytkös:
ruotsin kielen opetus Suomessa ja ruotsinsuomalaisten kohtelu riippuvat
toisistaan. Aho myöntää lehmänkaupat, joskaan ei yhtä suoraan.
QuoteRuotsin ympärillä oli pitkään rauhallista, Uosukaisen yritettyä
lopettaa pakollinen kouluruotsi. Vuosien mittaan esiintyi hapuilevia
yrityksiä muuttaa ruotsi vapaaehtoiseksi ylioppilastutkinnossa, mutta
Paavo Lipposen ollessa pääministeri, nämä yritykset kaatuivat aina
alkuunsa. Kun Keskustan Matti Vanhasesta tuli pääministeri vuonna
2003, asia oli niin sanoen "kypsynyt" päätökseen. Sosialidemokraattinen
opetusministeri Tuula Haatainen halusi muuttaa ylioppilastutkinnon
rakennetta niin, että ainoastaan äidinkieli olisi pakollinen aine.
Ruotsin lopettamista oli ennalta kokeiltu useassa lukiossa ja tulokset
näyttivät hyväksyttäviltä.
Tilanne on haastava RKP:n kahdelle ministerille, Jan-Erik Enestamille
ja Ulla-Maj Wideroosille, mutta myös Haataisen erityisavustajalle,
suomenruotsalaisten sosialidemokraattien puheenjohtajalle,
Maarit Feldt-Rannalle. Useassa keskustelussa hän kertoo tuskastaan
sekä mahdottomasta asemastaan. Hän vetää omalta osaltaan
johtopäätökset ja siirtyy työministeriöön. Ylioppilastutkintopäätökseen
liitettiin koko joukko rauhoittavia ponsia, mutta sitä mukaa, kun
ruotsin vapaaehtoisesti kirjoittavien määrä väheni, asian uudelleenarviointi
unohtui yhä selkeämmin.
Pisteet siitä, että Rkp:n ja Folktingetin lobbareista poiketen Suominen ei valehtele, että uudistuksen yhteydessä olisi luvattu ruotsin kirjoittavien määrän pysyvän entisellä tasollaan. Eipä kyllä myöskään mainitse uudistuksen perusteluita.
QuoteKun minä pyydän Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolta
haastattelua tätä pamflettia varten, hän saa lähes kahdeksan viikkoa
aikaa löytää aikaa omasta kalenteristaan. Sitä ei löydy.
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Sipilä sitä vastoin antaa
haastattelun. Hän ei vieläkään ymmärrä reaktioita päivystys- ja
käräjäoikeuspäätöksiä kohtaan, mutta ajattelee ääneen: Voiko kyse
olla patoutuneista tunteista, jotka juontavat juurensa siitä, että ruotsin
kielellä on mennyt huonosti jo pidempään? Hän leikkii ajatuksella
tehdä ruotsin kielestä taas ylioppilastutkinnon pakollinen aine, jotta
virkamiehistön huonoille ruotsin kielen taidoille saataisiin tehtyä jotain.
Minä olen kyyninen, mutta myös kokenut poliittinen journalisti ja
minun tekisi mieli nauraa ääneen. Sipilän ajatukset ylioppilasruotsista
ovat vähän niin kuin sote-uudistuksen lakimomentti, joka koskee
oikeutta tulkkiin yksikielisissä maakunnissa. Se kuulostaa hyvältä,
mutta käytännön toteutus on jotain aivan muuta.
Selailun perusteella pamfletti kuvaa ehkä tiedostamattaan sitä suomenruotsalaisten poliitikkojen ja toimittajien hyväksyntää poliittiselle kulttuurille, jossa demokratian toteutumisen kannalta kyseenalainen tai likainenkin peli on suorastaan ylpeyden aihe, kun se tehdään hyvän asian puolesta. Kovasti kaipaavat Lipposen kaltaista despoottia, joka ajaisi muut jyräten heidän asiaansa.
PS-Nuoret sekä Sampo Terho vastustavat ruotsin yo-kokeen pakollisuuden palauttamista.
https://www.suomenuutiset.fi/ps-nuoret-vatulointi-kielikokeilun-suunnittelun-pitaa-lopettaa/ (21.3.2017)
QuotePS-Nuoret: "Vatulointi kielikokeilun suunnittelun kanssa pitää lopettaa"
Perussuomalaiset Nuoret vastustaa pääministeri Juha Sipilän ajatusta, että pakollinen ruotsin kielen ylioppilaskoe palautetaan takaisin lukioon. Hallitusohjelman mukaisesti alueellinen kielivapaus on yksi hallituksen kärkihankkeista ja sitä tulee edistää sovitusti.
– Pakkoruotsi on historiaa. Meidän tulee turvata laaja kielipääoma tuleville sukupolville. Ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata sitä äidinkielenään puhuvilla ilman jokaiselle pakollista ruotsin kielen opiskelua. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessa entistä monipuolisempaa kielitaitoa ja pakkoruotsi ei tätä tue. Esimerkiksi Itä-Suomessa pakkoruotsin lukeminen on lähinnä resurssien haaskaamista, toteaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila.
Kohti kielivapautta
Perussuomalaiset Nuoret haluaa edistää alueellista kielivapautta kuntavaaliohjelmansa mukaisesti. Alueellinen kielivapaus tulee nähdä kuntien kilpailuetuna. Mitä enemmän kuntalaiset osaavat eri kieliä, sitä paremmin kunta pärjää tulevaisuudessa. Perussuomalaiset Nuoret kannustaa kuntia hakeutumaan aktiivisesti mukaan alueelliseen kielivapauteen.
– Ruotsin ylioppilaskokeen pakollisuudesta luopuminen oli merkittävä edistysaskel, eikä siihen pidä enää koskea. Vatulointi kielikokeilun suunnittelun kanssa pitää lopettaa ja hallituksen esitys tuoda eduskuntaan mahdollisimman pian, jotta saamme seuraavan askeleen kohti kielivapautta. Vähemmän pakkoa, enemmän valinnanvapautta, vaatii Perussuomalaisten Nuorten 1. varapuheenjohtaja Toni Ahva.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/terho_sipila_ruotsi-63137 (21.3.2017)
QuotePS:n Sampo Terho tyrmää puheet ruotsin yo-kokeesta: Luovutaan mieluummin virkamiesruotsista
Perussuomalaisten ryhmäjohtajan mukaan ruotsin yo-kokeen pakollisuuden palauttamisesta ei ole sovittu hallitusohjelmassa tai muuten.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sanoo Facebook-päivityksessään, että nykyhallitus ei aio palauttaa pakolliseksi ruotsin ylioppilaskoetta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on väläyttänyt, että ruotsin kielen yo-kokeen palauttamisesta pakolliseksi voitaisiin keskustella.
Pääministeri kertoo olevansa huolissaan virkamiesruotsin heikentyvästä tasosta, mihin yhtenä ratkaisuna hän näkee ylioppilasruotsin pakollisuuden palauttamisen.
Sampo Terho sanoo, että ajankohtaisempana kielikeskustelun aiheena hän pitää korkeakoulujen pakollisesta virkamiesruotsista luopumista.
"En tarkalleen tiedä millaista keskustelua pääministeri peräänkuuluttaa, ehkä yleistä kansalaiskeskustelua. Selvennyksenä haluan kuitenkin todeta, että tämä hallitus ei palauta ruotsin yo-kokeiden pakollisuutta, eikä sellaista ole sovittu hallitusohjelmassa tai muuten. Kaikki ylioppilaat eivät tähtää töihin julkissektorille, joten pakollisuudelle ei ole järkiperusteita sen enempää korkeakouluissa kuin yo-kokeissakaan", Terho kirjoittaa.
QuoteEhkä ylioppilasruotsista pitäisi taas keskustella
Pääministeri Juha Sipilä on vakuuttunut siitä, että sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistus voi vahvistaa ruotsin kielen asemaa. Hän
viittaa muun muassa uuteen lainkohtaan, joka laajentaa oikeuden
käyttää ruotsia terveydenhuollossa valtakunnalliseksi. Hän on myös
valmis keskustelemaan pakollisen ruotsin palauttamisesta ylioppilastutkintoon.
Kun Sipilää istuutuu paikalleen lyhyttä pamflettihaastattelua
varten, hän laskee pöydälle muistion, jonka otsikko on Hallitus ja
ruotsin kieli. Siinä on tietoa muun muassa kansalliskielistrategiasta ja
valtioneuvoston kielikertomuksesta, joka on määrä jättää eduskunnalle
myöhemmin tänä vuonna. Edellisen vaalikauden kielikertomus jätettiin
2013 ja siinä todettiin, että varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollossa
on ongelmia kielellisten oikeuksien takaamisessa. Kun kysyn, osaako
pääministeri asettua suomenruotsalaisten asemaan ja ymmärtääkö
hän heidän huolensa, hän vastaa, että kyse voi yksinkertaisuudessaan
olla hallituspohjasta.
– En tiedä mistä tätä leimaa on tullut, että ei ole otettu huomioon
kielelliset oikeudet. Johtuuko tämä nyt pelkästään siitä, että RKP
ei pitkästä aikaa ole hallituksessa ja pystyy sitten oppositiosta sitä
mielikuvaa luomaan.
[...]
Huoli oikeutettua
Pitkä jatkumo, johon Sipilä viittaa, tarkoittaa, että ruotsin kieli on
ottanut takapakkia jo pitkään. Siitä johtuva huoli nousee nyt pintaan, kun
hallitus tekee päätöksiä, joiden koetaan uhkaavan kielellisiä oikeuksia.
– Tämähän on pidemmän aikavälin kehitys. Tämähän on tutkittua
tietoa, että ruotsinkielinen vähemmistö tuntee, että vähemmistön
oikeuksia, siis tämä kielikysymys, on heikentynyt. Ja esimerkiksi
virkamiesten ruotsin kielen taito – ei se ole tällä hallituskaudella romahtanut
vaan se on pidemmän aikavälin kehitys. Ja minusta ne ovat
täysin oikeutettuja huolia, mitä tässä pitkän aikavälin kehityksessä on.
Hän kytkee kielellisen kehityksen ylioppilastutkintouudistukseen
vuonna 2005. Ruotsin kirjoittavien suomenkielisten ylioppilaiden määrä
on vähentynyt voimakkaasti eikä uudistus ole lisännyt muiden kielten
opiskelua. Kieliä opiskellaan päinvastoin aikaisempaa vähemmän.
Sipilä on aiemminkin viitannut ylioppilastutkintouudistuksen ja
virkamiesruotsin väliseen yhteyteen, muun muassa tavatessaan ihmisiä
kuntavaalien alla Vaasassa ja Pietarsaaressa helmikuussa. Mutta, jos
yhteys on olemassa, niin mitä sille pitäisi tehdä?
– Siitä, sen palauttamisesta, sitä keskustelua ei ole käyty mutta
ehkä pitäisi käydä.
Mutta Perussuomalaisten ollessa hallituksessa, keskustelua
viedään kuitenkin toiseen suuntaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Sampo Terho kuvaa vapaaehtoisen ruotsin kokeilua joissakin
kunnissa merkittävänä kielipoliittisena osoituksena, jota ei ikinä olisi
tehty, jollei Perussuomalaiset olisi ollut hallituksessa. Se on "toivon
kipinä, että järki voittaa".
Sipilä ei tartu kokeiluun. Se on tehtävä, koska se perustuu edellisen
eduskunnan tekemään ponteen ja se on kirjattu hallitusohjelmaan.
Eikä se hänen mukaansa sulje pois keskustelua ylioppilasruotsista.
– Tämän hallituksen ohjelmassa on koulutuksen puolella isoja
reformeja mutta tästä ei ole keskusteltu eikä sitä hallitusohjelmassa
ole. Mutta varmaan tämäkin keskustelu kannattaa tässä yhteydessä
käydä, kun tämä syy-yhteys on kohtuullisen selvä.
Agenda: Sipilän hallitus ja ruotsin kieli (http://www.bildningsforbundet.fi/Site/Data/2477/Files/Sipila%CC%88n%20hallitus%20ja%20ruotsin%20kieli.pdf)
euro-tai eu erosta sipilä ei ole valmis edes keskustelemaan. ei tartte äänestää. noh taas nähdä mikä taho tätäkin maata pyörittää
QuoteSampo Terho sanoo, että ajankohtaisempana kielikeskustelun aiheena hän pitää korkeakoulujen pakollisesta virkamiesruotsista luopumista.
"En tarkalleen tiedä millaista keskustelua pääministeri peräänkuuluttaa, ehkä yleistä kansalaiskeskustelua. Selvennyksenä haluan kuitenkin todeta, että tämä hallitus ei palauta ruotsin yo-kokeiden pakollisuutta, eikä sellaista ole sovittu hallitusohjelmassa tai muuten. Kaikki ylioppilaat eivät tähtää töihin julkissektorille, joten pakollisuudelle ei ole järkiperusteita sen enempää korkeakouluissa kuin yo-kokeissakaan", Terho kirjoittaa.
Verkkouutiset: PS:n Sampo Terho tyrmää puheet ruotsin yo-kokeesta: Luovutaan mieluummin virkamiesruotsista (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/terho_sipila_ruotsi-63137) 21.3.2017
Quote– On tervetullutta, että pääministeri suhtautuu myönteisesti ylioppilasruotsin palauttamisesta käytävään keskusteluun. Olemme jo pitkään sanoneet, että ministeri Tuula Haataisen (sd.) vuonna 2005 toteuttama ruotsin kielen vapaaehtoisuus ylioppilaskirjoituksissa oli virhe, Anna-Maja Henriksson sanoo.
Ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa kirjoittavien määrä on laskenut 61 prosentista vuonna 2012 49 prosenttiin vuonna 2016.
– Tämän lisäksi tiedämme nyt, että oppilaat lukevat kaiken kaikkiaan vähemmän kieliä. Ylioppilasruotsin lakkauttamisella on siis ollut tavoiteltua päinvastainen vaikutus, Henriksson sanoo.
– Toivottavasti nyt löytyy valmiutta myös muiden puolueiden joukosta käydä keskustelua ja löytää nykyistä kestävämpi ratkaisu, joka antaisi nuorillemme lisää kielitaitoa, ei vähemmän, hän jatkaa.
Verkkouutiset: RKP:n Anna-Maja Henriksson: Pääministerin linjaus ylioppilasruotsista tervetullut (http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/rkp_yoruotsi_sipila-63135) 21.3.2017
Juuri tätä tarkoitin tuossa aiemmin Rkp:n ja Folktingetin valehtelulla.
Uudistuksen tavoite ei aikoinaan ollut kielten lukemisen lisääminen vaan päinvastoin ylikorostuneen kielipainotteisuuden vähentäminen. Uudistus olisi ehkä voinut laajempana lisätä muiden kielten lukemista ja kirjoittamista lukiossa, mutta ruotsi säilyi edelleen kaikille pakollisena aineena viemässä tilaa muilta aineilta ja kieliltä.
Quote from: Roope on 21.03.2017, 14:55:57
Uudistuksen tavoite ei aikoinaan ollut kielten lukemisen lisääminen vaan päinvastoin ylikorostuneen kielipainotteisuuden vähentäminen. Uudistus olisi ehkä voinut laajempana lisätä muiden kielten lukemista ja kirjoittamista lukiossa, mutta ruotsi säilyi edelleen kaikille pakollisena aineena viemässä tilaa muilta aineilta ja kieliltä.
Eli terho kannattaa pakkoruotsia joka tuhoaa mahdollisuudet työllisyyteen ja normaaliin perhe-elämään suurelta osalta suomalaisia jotka ilman alistamista saattaisivat ulkomaille uskaltaa lähteä töihin järkyttävän suuren työttömyyden omaavasta alusmaasta. Jos ei kannattaisi, olisi sanonut sen suoraan aivan varmasti.
Mikä halla-ahon kanta on?
QuotePääministeri Sipilä tarkentaa hallituskumppaneita hämmentäneitä lausuntojaan: "Virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa"
[...]
Iltapäivällä kiireinen pääministeri ehti tarkentaa sähköpostitse HS:lle, että pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin tuskin on ensisijainen keino kohentaa virkamiesten kielitaitoa, vaan täytyy löytää kannustavia keinoja.
"Minulle on tärkeää, että ruotsinkielisen vähemmistön oikeudet turvataan, siksi keskustelu on tarpeellista. On ilmeistä, että virkamiesten ruotsin taito on heikentynyt pitkällä aikavälillä. Yksi syy tähän voi olla pakollisuuden poisto ylioppilaskirjoituksissa", Sipilä arvioi.
VAIHTOEHTOJA pakolliselle yo-ruotsille ovat Sipilän mukaan virkamiesruotsin vaatimustason nostaminen yliopistoissa tai sen mahdollistaminen, että jo lukioissa voisi suorittaa virkamiesruotsin.
"Tämä jälkimmäinen kannustaisi varmasti ruotsin kielen opiskeluun ja kirjoittamiseen. Tällaista lukiokokeilua ollaan käynnistelemässä Kokkolassa", Sipilä kertoo sähköpostissa.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005135503.html) 21.3.2017
Virkamiesruotsin vaatimustason nostaminen yliopistoissa on kaistapäinen ajatus. Jo nykyinen pakollinen kurssi madallettuine vaatimustasoineen johtaa monien opintojen pitkittymiseen. Jos vaatimustaso nostettaisiin edes siihen, missä se nykyisin virallisesti muka on, tuhannet eivät valmistuisi koskaan.
Sen sijaan virkamiesruotsinäytön suorittaminen jo lukiossa on perustelua, sillä ruotsin osaaminen on silloin useimmilla huipussaan. Muutaman vuoden päästä yliopistossa aiemmat vähäisetkin taidot ovat jo unohtuneet. Ongelmana tosin on se, että yliopistoissa virallisesta vaatimustasosta on kaikessa hiljaisuudessa voitu antaa anteeksi paljonkin, mutta lukioissa se ei ehkä olisikaan yhtä helppoa.
Eri asia sitten se, että Sipilän esille nostama väitetty ongelma eli virkamiesten heikko ruotsin kielen taito ei muuttuisi kummallakaan tavalla miksikään. Riman hädin tuskin ylittäneet eivät edelleenkään pärjäisi työssään ruotsin kielellä, eivät lähellekään, ja virkamiesruotsin lukiossa suorittaneet eivät enää opiskelisi ruotsia myöhemmin edes alkeita kertaavan yliopistokurssin vertaa.
Sipilä taitaa jo valmistautua Halla-ahon voittoon ja lämmittelee tällaisilla naurettavilla heitoilla RKP:tä hallitukseen. Jokainen järkevä ihminen vastustaa pakkoruotsia, koska tietää, että pakollisten opintojen jälkeen sillä voi pyyhkiä persettä. Itse korkeasti koulutettuna en ole tarvinnut pakollisen virkamiesruotsin suorittamisen jälkeen kertaakaan koko kieltä. Siitä taitaa olla kohta jo 9 vuotta.
Quote from: Pullervo on 21.03.2017, 13:32:59
On ilmeisesti jotkut vaalit lähellä ja ruotsinkieliset säätiöt jakavat taas rahaa ehdokkaille, joten Sipilä vain ojentaa kätensä ottaakseen Kepun osuuden niistä. Myös edellisen eduskunnan kansalaisaloitteen hylkäämisen yhteydessä hyväksymän ponnen toteuttaminen paikallisista kielivapauskokeiluista on jätetty liki olemattomiin.
e:lisätty verbi
Tämä. Keskusta "myynyt taidetta", eli jotain Sipilän rustaamia naivistisia sormiväriharjoitelmia muutamalla miljoonalla jollekin kulturfondet´ille. Saadaan vaalimainonta maksuun kätevästi. Follow the money. Tämänkertainen pääministerin aivopieru ei muulla selity.
Quote from: Roope on 21.03.2017, 17:34:08
Sen sijaan virkamiesruotsinäytön suorittaminen jo lukiossa on perustelua, sillä ruotsin osaaminen on silloin useimmilla huipussaan. Muutaman vuoden päästä yliopistossa aiemmat vähäisetkin taidot ovat jo unohtuneet. Ongelmana tosin on se, että yliopistoissa virallisesta vaatimustasosta on kaikessa hiljaisuudessa voitu antaa anteeksi paljonkin, mutta lukioissa se ei ehkä olisikaan yhtä helppoa.
En tiedä onko valtionhallinnon kielitutkinto jotenkin yleiskielinen, mutta useimmiten oppilaitoksissa suoritettu "virkamiesruotsi" taitaa olla alakohtainen, eli saattaa sisältää erikoissanastoa ja termejä. Ainakin itselläni on suoritettuna jonkinlainen tekniikan ruotsi, joka täyttää kriteerit virkamiehenä olemisesta.
Lukiossa taas ei voida suorittaa kaikkien alojen virkamiesruotsia, eikä toisaalta yleiskielinen kehitä kielitaitoa erikoistumisalalla yhtään enempää kuin perusopinnotkaan.
Sipilä avaa ruotsin palautus yo-kirjoituksiin-puheillaan päätä RKPn suuntaan, siltä varalta että hallitukseen tarvitaan perussuomalaisten tilalle apupuolueita.
Quote from: Archaeopteryx on 22.03.2017, 10:04:12
En tiedä onko valtionhallinnon kielitutkinto jotenkin yleiskielinen, mutta useimmiten oppilaitoksissa suoritettu "virkamiesruotsi" taitaa olla alakohtainen, eli saattaa sisältää erikoissanastoa ja termejä. Ainakin itselläni on suoritettuna jonkinlainen tekniikan ruotsi, joka täyttää kriteerit virkamiehenä olemisesta.
Lukiossa taas ei voida suorittaa kaikkien alojen virkamiesruotsia, eikä toisaalta yleiskielinen kehitä kielitaitoa erikoistumisalalla yhtään enempää kuin perusopinnotkaan.
En tiedä, mitä vaatimuksia virkamiesruotsille on täsmällisesti ottaen virallisesti asetettu, mutta käytännössä rima on niin matalalla, että ei ole puhettakaan jostain erikoissanaston hallitsemisesta vaan lähinnä siitä, että saa sanottua edes muutaman ymmärrettävän lauseen ruotsiksi.
Päätoimittaja Janne Wass:
Quote...
Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara herätti pahaa verta monissa suomenruotsalaisissa, kun hän Pohjanmaan päivystyskysymyksen yhteydessä kysyi ironisesti, miksi suomenruotsalaiset ovat niin järkyttyneitä Seinäjoelle menosta. Ovathan kaikki Seinäjoella lukeneet pakollisen kouluruotsin!
Soininvaaran heitto oli toivottoman huonosti ajoitettu, eikä erityisen relevantti asiayhteydessä – mutta laajemmasta näkökulmasta hänellä oli pointtinsa. On monia hyviä argumentteja pakollisen kouluruotsin puolesta: historiatieto, pohjoismainen ulottuvuus, kunnon vanhanajan yleissivistys. Mutta useimmat, jotka suomalaisenemmistöisissä kylissä yrittävät saada palvelua ruotsiksi viranomaisilta, tietävät, ettei kouluruotsi tosiaankaan takaa ruotsinkielistä palvelua. Henkilökunta, joka on suorittanut sekä ruotsin ylioppilaskokeessa että virkamiesruotsin kokeen, jää sanattomaksi god dagin jälkeen. Sitten ohjataan sen virkamiehen luokse, joka osaa oikeasti ruotsia. Poikkeuksiakin tietysti on.
Pakollinen kouluruotsi tai virkamiesruotsivaatimus eivät siis takaa pääsyä korkeatasoiseen ruotsinkieliseen palveluun. Sen osoittaa jo sekin Seinäjoen päivystyssuunnitelman vaatimus, että paikalla on aina oltava henkilökuntaa, joka osaa ruotsia. Johtopäätös on siis se, että ruotsin kielen opetus suomenkielisissä kouluissa ei takaa oppilaiden oppivan ruotsia.
Ja silloinhan täytyy ennemmin tai myöhemmin nousta kysymys, kun me ruotsinkieliset pidämme kynsin ja hampain kiinni pakollisen kouluruotsin säilyttämisestä: mistä me oikein taistelemme?
Kuten sanottu, on monia hyviä syitä säilyttää pakollinen kouluruotsi, mutta ruotsinkielisten palvelujen takaaminen ei kuulu niihin. Kun teemme työtä ruotsin tulevaisuuden puolesta Suomessa, täytyy meidän myös avata silmät yhteiskunnan realiteeteille. Pakollinen kouluruotsi ei ole koskaan taannut palvelua ruotsiksi, ei nykyään takaa palvelua ruotsiksi, eikä tule nykyisessä muodossaan koskaan takaamaan palvelua ruotsiksi. Meidän pitää esittää itsellemme kysymys, miten ruotsinkieliset palvelut taataan tulevaisuudessa. Pidämmekö dogmaattisesti kiinni järjestelmästä, joka ei toimi, vai uskallammeko visioida toisen, paremman järjestelmän? Ja onko meillä motivaatiota ja ennen kaikkea mielikuvitusta kehittää uusi, parempi järjestelmä, jos kaikki energiamme menee vanhaan tarrautumiseen?
Meillä on tästä eteenpäin kaksi vaihtoehtoa. Joko meistä on tultava paljon hyökkäävämpiä ja vaadittava, että ruotsin kouluopetuksesta on tultava kertaluokkaa parempaa kautta linjan. Se tarkoittaa ruotsin opetuksen aikaistamista, tuntien lisäämistä ja opettajien osaamisvaatimusten nostamista – ja luultavasti koko opetuksen uudelleenjärjestelyä. Toinen vaihtoehto on, että hyväksymme, että ruotsin opetuksesta tulee vapaaehtoista. Se vapauttaisi resursseja ja luultavasti sallisi koulujen edetä nopeammin opetuksessa, koska harvempien, motivoituneempien oppilaiden ei tarvitsisi "odottaa" ei-motivoituneita oppilaita.
Jälkimmäinen malli synnyttää tosin monia epämukavia kysymyksiä. Pitäisikö meidän hyväksyä se, jos yhtäkkiä osoittautuu, että kukaan ei halua lukea ruotsia? Ja miten silloin taataan ruotsinkieliset palvelut? Onko se epärealistinen vaihtoehto, ja jos on, niin kuinka epärealistinen? Pitäisikö virkamiesruotsin vaatimuksesta luopua samalla? Jos ei, niin mitä se tarkoittaa koulun tasa-arvonäkökulmalle? Jos ei ole pakko lukea ruotsia, se tarkoittaa, että joillakin on peruskoulun jälkeen huonommat edellytykset päästä julkiselle sektorille. (käännös)
...
Ny Tid: Inför obligatorisk ryska i finska skolor (http://www.nytid.fi/2017/03/infor-obligatorisk-ryska-i-finska-skolor/) 22.3.2017
OFF-TOPIC: Pakkoruotsin ainoa tehtävä on näyttää finnjävelille, että suomenruotsalainen on Suomessa herra ja ylhäisyys.
http://m.iltalehti.fi/uutiset/201703272200092455_uu.shtml (http://m.iltalehti.fi/uutiset/201703272200092455_uu.shtml)
QuoteMurska-arvio puhuttaa pietarsaarelaisia - "suomenkieliset kakkosluokan kansalaisia"
Viime päivinä otsikoissa ollut Pudasjärvi on kenties vihoviimeisimpiä paikkoja joissa haluaisin asua mutta kun asiaa tarkemmin miettii niin kenties jokin Pietarsaari, Närpiö tai muu ankkalammikko olisivat vielä vähemmän mieluisia paikkoja.
Kenties noissa paikoissa ihan tarkoituksella pyritäänkin savustamaan suomenkieliset pois. Sellaisia suvaitsevaisia nämä meidän kielivähemmistömme ovat kun pääsevätkin vallan kahvaan kiinni.
Valitettavasti kenties ainoa tapa millä ankkalammikot pysyvät nykyisenlaisina muumiruotsin linnakkeina tai ainakin hidastavat kehitystä suomenkieltä vastaan on toimia juuri noin eli olla äärimmäisen tylyjä suomenkielisille ja vaikka näille lakisääteisiä omankielisiä palveluja tarjottaisiinkin niin jatkuvasti vihjailtaisiin että ei haittaisi yhtään vaikka muuttaisitte pois.
Jos suomenkieliset toimisivat samoin niin voi sitä itkua ja ulinaa mikä seuraisi.
Meidän lähikoulussa ruotsi on valinnainen. Missä on vielä pakkoruotsi käytössä?
Quote from: Don Nachos on 28.03.2017, 19:04:00
Meidän lähikoulussa ruotsi on valinnainen. Missä on vielä pakkoruotsi käytössä?
Suomessa.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kokeilu-ruotsin-kielen-opiskelun-vapaaehtoisuudesta-on-lykkaantymassa/755597/
QuoteKokeilu ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta on lykkääntymässä
...
Alueellinen kokeilu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeeseen. Hallituksen tavoitteena on aiemmin ollut aloittaa se ensi syksynä, mutta nyt aikataulu on lykkääntymässä syksyyn 2018.
...
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei halunnut kommentoida keskeneräistä asiaa.
Tosiasiassa Grahn-Laasonen ei haluaisi puhua asiasta koskaan, vaan unohtaa koko kokeilun.
Quote from: Don Nachos on 28.03.2017, 19:04:00
Meidän lähikoulussa ruotsi on valinnainen. Missä on vielä pakkoruotsi käytössä?
Kaikkialla Suomessa paitsi Ahvenanmaalla.
Vieraita kieliä on opiskeltava vähintään kahta: A1 ja B1.
Suomenkielisten on otettava "toinen kotimainen" eli ruotsi vieraaksi kieleksi joko paikkaan A1, A2 tai B1. Koska harva lukee kolmea vierasta kieltä ja koska harva kokee tarvitsevansa ruotsia, lähes kaikki suomenkieliset ottavat A1-kieleksi englannin ja B1-kieleksi ruotsin. Vähemmistö valitsee kolmannen kielen näiden lisäksi, joko alakoulussa A2-paikassa tai yläkoulussa B2-paikassa.
Quote from: Archaeopteryx on 29.03.2017, 09:52:04
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kokeilu-ruotsin-kielen-opiskelun-vapaaehtoisuudesta-on-lykkaantymassa/755597/
QuoteKokeilu ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoisuudesta on lykkääntymässä
...
Alueellinen kokeilu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeeseen. Hallituksen tavoitteena on aiemmin ollut aloittaa se ensi syksynä, mutta nyt aikataulu on lykkääntymässä syksyyn 2018.
...
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei halunnut kommentoida keskeneräistä asiaa.
Tosiasiassa Grahn-Laasonen ei haluaisi puhua asiasta koskaan, vaan unohtaa koko kokeilun.
Tämäkin on sellainen asia, että Perussuomalaiset ei vaadi yhtikäs mitään, niin se näkyy kaikissa päätöksissä.
Voisin lyödä vaikka vetoa siitä, että kyseistä kokeilua lykätään niin pitkään, että kohta onkin jo uudet vaalit ja hups, RKP jälleen hallituksessa ja eihän nyt silloin tämmöisiä pöyristyttäviä kokeiluja enää voida tehdä.
Säälittävää venkoilua.
Quote from: Alaric on 01.04.2017, 11:07:26
Voisin lyödä vaikka vetoa siitä, että kyseistä kokeilua lykätään niin pitkään, että kohta onkin jo uudet vaalit ja hups, RKP jälleen hallituksessa ja eihän nyt silloin tämmöisiä pöyristyttäviä kokeiluja enää voida tehdä.
Säälittävää venkoilua.
Tuo poliittinen kiermurtelu kielikokeilun takia pistää miettimään, että kaikki poliitikot ovat täysin tietoisia ruotsin kielen erinomaisuuden ja elävän kaksikielisyyden illuusiosta.
Quote from: Näkkileipä on 02.04.2017, 11:42:07
Quote from: Alaric on 01.04.2017, 11:07:26
Voisin lyödä vaikka vetoa siitä, että kyseistä kokeilua lykätään niin pitkään, että kohta onkin jo uudet vaalit ja hups, RKP jälleen hallituksessa ja eihän nyt silloin tämmöisiä pöyristyttäviä kokeiluja enää voida tehdä.
Säälittävää venkoilua.
Tuo poliittinen kiermurtelu kielikokeilun takia pistää miettimään, että kaikki poliitikot ovat täysin tietoisia ruotsin kielen erinomaisuuden ja elävän kaksikielisyyden illuusiosta.
Vuosi lisää aikaa kunnille ilmoittautua kokeiluun! Nyt vain mahdollisimman monen kunnan valtuutetuille viestiä, että panevat aloitteet käyntiin. Olisi hyvä signaali pakkoruotsia vastaan, jos vaikka satakin kuntaa olisi kiinnostunut kielikokeilusta.
QuoteSture-Christian Eklund
Helsinki
HS, mielipide: Ruotsi pitäisi palauttaa pakolliseksi aineeksi ylioppilaskokeeseen (http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005157380.html) 6.4.2016
QuoteKUN ruotsin kieli tuli vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa vuonna 2005, ehdot olivat selvät: mikäli ruotsin kielen kirjoittajien määrä vähenee tuntuvasti, pakollinen ruotsi palautetaan ylioppilastutkintoon.
Tuollaista ehtoa ei koskaan asetettu. Ei myöskään ollut tarkoitus lisätä muiden kielten kirjoittamista, kuten pakkoruotsin puolustajat usein väittävät. Uudistuksen perusteluina olivat ylioppilaskirjoitusten valinnanvapauden lisääminen ja liiallisen kielipainotteisuuden vähentäminen.
QuoteLehtitietojen mukaan valinnaisena ruotsin kirjoittaminen on vähentynyt tuntuvasti. Tämä kehitys oli alusta alkaen näkyvissä. Jo vuonna 2010 päättäjät olivat tietoisia siitä, että ruotsin kirjoittaminen väheni vuosi vuodelta. Minkäänlaista poliittista keskustelua ruotsin pakollisuuden palauttamisesta ei kuitenkaan ole ollut.
Ruotsin pakollisuuden palauttamisesta ei seuraisi ruotsin taidon parantumista vaan ruotsin kokeessa reputtamisia.
QuoteMiksi keskustelua ei aloitettu heti, kun negatiivinen trendi oli selvä? Onhan virkamiesruotsin huononeminen ikävä asia, mutta valtaosa suomenruotsalaisista ei suinkaan ajattele asiaa vain oman palvelun kannalta. Ajattelemme myös suomenkielisten omaa ja maan parasta eikä vähiten pohjoismaista yhteistyötä.
Ylioppilaskirjoitusten pakollisesta ruotsista luopumisella kymmenen vuotta sitten tuskin on ehtinyt olla mitään havaittavaa vaikutusta virkamiesruotsin huononemiseen saati pohjoismaiseen yhteistyöhön.
Ruotsin kirjoittavat lähinnä ne, jotka osaavat ja käyttävät ruotsia. Ne, jotka eivät sitä osaa eivätkä käytä, eivät yleensä tule osaamaan ja käyttämään sitä myöhemminkään, eikä pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa muuttaisi asiaa miksikään.
Quote
Opiskellessaan vieraita kieliä suomenkielisillä olisi paljon hyötyä ruotsin kielestä. Kukaan ei myöskään voi ennustaa, mihin työtehtäviin elämässään joutuu.
On tehokkaampaa opiskella suoraan haluamaansa kieltä kuin ensin ruotsia ja sitten vasta haluamaansa kieltä. Jokainen on itse paras asiantuntija arvioimaan, mitä kielitaitoa tulee tarvitsemaan myöhemmin elämässään.
QuoteJos ruotsin kielen vapaaehtoisuus jatkuu, se on kohtalokasta perustuslaissa säädettyjä kielisääntöjä ajatellen. Häikäilemättömät poliitikot eivät enää kunnioita perustuslakia.
Mitähän kielisääntöjä nämä ovat? Perustuslaki ei edellytä pakollista ylioppilasruotsia eikä edes nykyisin pakollista ruotsinopetusta.
Ruotsinkielisten palvelujen järjestämisellä taas ei ole mitään tekemistä pakollisen ylioppilasruotsin kanssa, koska niistä eivät muutenkaan vastaa ne, jotka osaavat ruotsia huonoiten.
Quote
Ruotsin kielen poistaminen ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista oli poliittista huiputusta.
Ehkä Rkp:n taholta, jos se on luvannut, että uudistus perutaan, jos ruotsin suosio laskee. 97 prosenttia suomenkielisten lukioiden rehtoreista oli aikoinaan uudistuksen takana, joten kentän ääni oli yksiselitteinen.
QuoteOpiskellessaan vieraita kieliä suomenkielisillä olisi paljon hyötyä ruotsin kielestä. Kukaan ei myöskään voi ennustaa, mihin työtehtäviin elämässään joutuu.
Saattaahan koululainen päätyä 20 vuotta myöhemmin töihin vaikka Shanghaihin. Tämän vuoksi kaikkien suomalaisten kannattaa opiskella kiinaa koulussa? Ainakin kiinan puhujille on maailmalla helvetisti enemmän kysyntää kuin ruotsin osaajille.
Sampo Terho nostaa Perussuomalaisten profiilia:
QuoteHallituksessa riita: Perussuomalaiset jumitti koulu-uudistuksen, vaatii vapautuksia pakollisesta ruotsin opiskelusta
Perussuomalaiset löi jarrut pohjaan, koska se haluaa Suomeen enemmän kielikokeiluja.
Hallituksessa on syntynyt erikoinen kiista koulutuksesta. Lakipaketti ammatillisen koulutuksen uudistamisesta oli valmis jo huhtikuun alussa, mutta perussuomalaiset ryhtyi hangoittelemaan vastaan.
Yle Uutisten saamien tietojen mukaan lakipaketista oli hallituksessa yksimielisyys, mutta perussuomalaiset ilmoitti, että asia etenee yhdellä ehdolla: ruotsin kielestä vapaaehtoisuutta pitää kokeilla "niin laajasti, että asiasta saadaan kunnon tietoa".
Pakkoruotsin vastustaminen on perussuomalaisten lempilapsi. Erityisen lähellä se on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terhon sydäntä. Terho on Suomalaisuuden liiton entinen puheenjohtaja ja perussuomalaisten puheenjohtajaehdokas.
"Pikkumaista politikointia"
Asiasta on Ylen tietojen mukaan käyty kiperää sananvaihtoa etenkin Sampo Terhon ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) välillä. Ammattiopetuksen uudistuksella on kiire, koska se pitäisi saada voimaan ensi vuoden alussa.
[...]
Perussuomalaisten puheenjohtajaehdokas Sampo Terho myöntää, että suomen kielen asema on puolueelle tärkeä.
– Pitää paikkansa, että perussuomalaiset ovat erittäin huolissaan hallitusohjelmassa sovitun kielikokeilun heikosta ja epätyydyttävästä etenemisestä.
Terho ei halunnut kommentoida väitteitä, joiden mukaan perussuomalaiset kiristää kokoomusta sillä, että ammattillisen koulutuksen uudistus ei etene, ellei kielikokeilua laajenneta.
– En kommentoi hallituksen sisäisiä asioita, Terho sanoo.
Yle (http://yle.fi/uutiset/3-9573680) 20.4.2017
Ja huomenna omaa profiiliaan:
Quote
Sampo Terho esittelee perjantaina ohjelmansa puolueen uudistamiseksi
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho (ps.) esittelee perjantaiaamun tiedotustilaisuudessa puheenjohtajavaaliohjelmansa.
Terho käy tilaisuudessa läpi ohjelmansa puolueen uudistamiseksi.
Suomen Uutiset (https://www.suomenuutiset.fi/sampo-terho-esittelee-perjantaina-ohjelmansa-puolueen-uudistamiseksi/) 19.4.2017
Kas. Persupuolueella on kuin onkin valta vaikuttaa hallitukseen. Hitsin hitsi ettei tätä huomattu 2015 syksyllä.
Niin tärkeää kuin pakkoruotsin vastustaminen onkin, luulisi rajaturvallisuuden olleen paljon tärkeämpää.
Quote from: Roope on 21.03.2017, 17:34:08
QuoteVAIHTOEHTOJA pakolliselle yo-ruotsille ovat Sipilän mukaan virkamiesruotsin vaatimustason nostaminen yliopistoissa tai sen mahdollistaminen, että jo lukioissa voisi suorittaa virkamiesruotsin.
"Tämä jälkimmäinen kannustaisi varmasti ruotsin kielen opiskeluun ja kirjoittamiseen. Tällaista lukiokokeilua ollaan käynnistelemässä Kokkolassa", Sipilä kertoo sähköpostissa.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005135503.html) 21.3.2017
...
Sen sijaan virkamiesruotsinäytön suorittaminen jo lukiossa on perustelua, sillä ruotsin osaaminen on silloin useimmilla huipussaan. Muutaman vuoden päästä yliopistossa aiemmat vähäisetkin taidot ovat jo unohtuneet. Ongelmana tosin on se, että yliopistoissa virallisesta vaatimustasosta on kaikessa hiljaisuudessa voitu antaa anteeksi paljonkin, mutta lukioissa se ei ehkä olisikaan yhtä helppoa.
Eri asia sitten se, että Sipilän esille nostama väitetty ongelma eli virkamiesten heikko ruotsin kielen taito ei muuttuisi kummallakaan tavalla miksikään. Riman hädin tuskin ylittäneet eivät edelleenkään pärjäisi työssään ruotsin kielellä, eivät lähellekään, ja virkamiesruotsin lukiossa suorittaneet eivät enää opiskelisi ruotsia myöhemmin edes alkeita kertaavan yliopistokurssin vertaa.
Hmmm...
Jos virkamiesruotsi suoritettaisiin lukiossa ja sitten yliopistoiltaisiin viidestä kymmeneen vuotta ilman lisäopintoja, niin totta helkutissa se vaikuttaisi siihen, että virkamiesruotsi olisi vielä enemmän ruosteessa kuin jos sitä vielä siellä yliopistossa jankattaisiin. Monella teekkarilla virkamiesruotsi on niitä viimeisiä suoritettavia kursseja. Jos virkamiesruotsi säilytetään, niin eniten siitä on hyötyä mahdollisimman lähellä oletettua virkamiehen työuraa.
Henkilökohtaisesti sekä ruotsin YO-kokeen, että virkamiesruotsin korkeakoulussa suorittaneena voin sanoa, että ruotsin YO-koe oli vaativampi. Siksi en näe mitään iloa koko virkamiesruotsissa. Ruotsin YO-koe pitäisi riittää ko. "goddag, jag heter din läkare, hur smör du?" -kielitaitoon.
-i-
Vaikka olen Suomen jyrkin pakkoruotsin vastustaja, niin haiskahtaa hiukan. Olisitte jumittaneet mieluummin kymmenien tuhansien nuorten islamislaisten valloitusretkeä Suomeen.
Quote from: Tappivanukas on 20.04.2017, 20:09:56
Kas. Persupuolueella on kuin onkin valta vaikuttaa hallitukseen. Hitsin hitsi ettei tätä huomattu 2015 syksyllä.
Niin tärkeää kuin pakkoruotsin vastustaminen onkin, luulisi rajaturvallisuuden olleen paljon tärkeämpää.
Kaikki toki huomaavat, että Terho, joka ei aikaisemmin sanonut yhtään poikkipuolista sanaa kokoomukselle ja keskustalle, on noin kaksi kertaa ärähtänyt julkisesti ryhdyttyään puheenjohtajaehdokkaaksi.
Äkilliselle linjanmuutokselle on kaksi mahdollista syytä: 1) Kyseessä on Terhon puheenjohtajakampanjaan liittyvä bluffi, 2) Terho on joutunut aikaisemmin pysymään vaiti Soinin selän takana.
Tätä kysymystä olisi kiva kysyä Terholta itseltään. Terhon ryhdistäytyminen on hieno juttu, mutta jos ryhdistäytyminen tapahtuu puheenjohtajavaalien alla, herää aina kysymys, kuinka pitkäaikaista se on.
Quote from: ikuturso on 20.04.2017, 20:28:24
Jos virkamiesruotsi suoritettaisiin lukiossa ja sitten yliopistoiltaisiin viidestä kymmeneen vuotta ilman lisäopintoja, niin totta helkutissa se vaikuttaisi siihen, että virkamiesruotsi olisi vielä enemmän ruosteessa kuin jos sitä vielä siellä yliopistossa jankattaisiin. Monella teekkarilla virkamiesruotsi on niitä viimeisiä suoritettavia kursseja. Jos virkamiesruotsi säilytetään, niin eniten siitä on hyötyä mahdollisimman lähellä oletettua virkamiehen työuraa.
Ne, jotka saavat virkamiesruotsin suoritettua vain rimaa hipoen, eivät todennäköisesti tule koskaan käyttämään ruotsia ruotsinkielisten kanssa, koska ruotsinkieliset vaativat paljon parempaa palvelua ja myös saavat sitä ruotsia oikeasti osaavilta. Lukiossa suorittamisen hyöty on siinä, että virkamiesruotsi ei viivästyttäisi yliopisto-opintoja kuten nykyään.
Quote
Henkilökohtaisesti sekä ruotsin YO-kokeen, että virkamiesruotsin korkeakoulussa suorittaneena voin sanoa, että ruotsin YO-koe oli vaativampi.
Luultavasti, ja arvostelu on yhtenäisempää. Se on kuitenkin nykyään ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoinen aine.
Quote from: Ant.v2 on 20.04.2017, 20:49:46
Quote from: Tappivanukas on 20.04.2017, 20:09:56
Kas. Persupuolueella on kuin onkin valta vaikuttaa hallitukseen. Hitsin hitsi ettei tätä huomattu 2015 syksyllä.
Niin tärkeää kuin pakkoruotsin vastustaminen onkin, luulisi rajaturvallisuuden olleen paljon tärkeämpää.
Kaikki toki huomaavat, että Terho, joka ei aikaisemmin sanonut yhtään poikkipuolista sanaa kokoomukselle ja keskustalle, on noin kaksi kertaa ärähtänyt julkisesti ryhdyttyään puheenjohtajaehdokkaaksi.
Äkilliselle linjanmuutokselle on kaksi mahdollista syytä: 1) Kyseessä on Terhon puheenjohtajakampanjaan liittyvä bluffi, 2) Terho on joutunut aikaisemmin pysymään vaiti Soinin selän takana.
Tätä kysymystä olisi kiva kysyä Terholta itseltään. Terhon ryhdistäytyminen on hieno juttu, mutta jos ryhdistäytyminen tapahtuu puheenjohtajavaalien alla, herää aina kysymys, kuinka pitkäaikaista se on.
RKP:n Stefan Wallin on kommentoinut Sampo Terhon vaatimuksia hieman tähän tyyliin piikitellen.
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kielikiista-riipii-hallitusta-puolivaliriihen-alla-yritetaan-kytkea-yhteen-luumu-ja-elefantti-24430194/ (21.4.2017)
Quote(...)
Viheltääkö Sipilä pelin poikki?
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Stefan Wallinin mukaan ammatillisen koulutuksen uudistamisen ja ruotsin kielen vapaaehtoisuuskokeilun koplaus johtuu perussuomalaisten sisäisistä paineista ja puheenjohtajakisasta.
- Nyt yritetään kytkeä yhteen luumu ja elefantti, jotka eivät liity toisiinsa millään tavalla, Wallin sanoi STT:lle.
- Sitä mukaa kun perussuomalaiset ovat tällä vaalikaudella syöneet vaalilupauksiaan hirmuisella vauhdilla, on syntynyt paine osoittaa kannattajille, että puolue pystyy saamaan edes jonkinlaisia symbolisia voittoja, Wallin arvioi.
- Nyt mitataan hallituksen johtamiskykyä. Jos hallituksessa ollaan sitä mieltä, että tällaisia koplauksia ei voida tehdä, niin sitten pääministeri varmasti viheltää pelin poikki.
Quote from: -PPT- on 28.03.2017, 18:12:54
Valitettavasti kenties ainoa tapa millä ankkalammikot pysyvät nykyisenlaisina muumiruotsin linnakkeina tai ainakin hidastavat kehitystä suomenkieltä vastaan on toimia juuri noin eli olla äärimmäisen tylyjä suomenkielisille ja vaikka näille lakisääteisiä omankielisiä palveluja tarjottaisiinkin niin jatkuvasti vihjailtaisiin että ei haittaisi yhtään vaikka muuttaisitte pois.
Jos suomenkieliset toimisivat samoin niin voi sitä itkua ja ulinaa mikä seuraisi.
Tuli kymmenen vuotta täyteen yhdessä Ankkalammikossa. Kieliongelmia? Ei minulla. Ruotsinkielisistä en tiedä. Tarjoan ilmaista pakkosuomea. ;)
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704242200108818_pi.shtml
QuoteHallitus päätti Terhon mukaan maanantaina, että hallitusohjelmassa mainittu kielikokeilu etenee.
- 2200 nuorta saa valita itse, tarvitsevatko ruotsin sijaan enemmän jonkun toisen kielen taitoa, Terho ilmoittaa.
Kokeiluun osallistuvat koululaiset "vapautetaan" Terhon mukaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa.
Apartheidin linnakkeessa murtuma. Pientähän tämä on turhapaikkapolitiikan kuntoon saattamisen rinnalla, mutta onpahan edes joku voitto. Nyt vain kokeilut käyntiin ja laajentamaan.
Quote from: Archaeopteryx on 24.04.2017, 15:26:22
Apartheidin linnakkeessa murtuma. Pientähän tämä on turhapaikkapolitiikan kuntoon saattamisen rinnalla, mutta onpahan edes joku voitto. Nyt vain kokeilut käyntiin ja laajentamaan.
Skål på den saken!
Ensimmäistä kertaa alkaa tuntua ettei ääni edellisissä eduskuntavaalaissa mennyt aivan hukkaan :)
Kai tuo positiiviseksi uutiseksi on laskettavissa, vaikka jos omat lapseni olisivat tuon ikäisiä, epäilen, että en uskaltaisi heille tuota vaihtoehtoa suositella - niin kauan kuin "virkamiesruotsi"-vaatimusta ei ole kumottu.
Quote from: Archaeopteryx on 24.04.2017, 15:26:22
http://www.iltalehti.fi/politiikka/201704242200108818_pi.shtml
QuoteHallitus päätti Terhon mukaan maanantaina, että hallitusohjelmassa mainittu kielikokeilu etenee.
- 2200 nuorta saa valita itse, tarvitsevatko ruotsin sijaan enemmän jonkun toisen kielen taitoa, Terho ilmoittaa.
Kokeiluun osallistuvat koululaiset "vapautetaan" Terhon mukaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa.
Apartheidin linnakkeessa murtuma. Pientähän tämä on turhapaikkapolitiikan kuntoon saattamisen rinnalla, mutta onpahan edes joku voitto. Nyt vain kokeilut käyntiin ja laajentamaan.
Määrä aika pieni. Perustuslakikin höpisee jotain tasa-arvoisuudesta.
Ihan pikkasen vaan uutinen vaalitäkyselle vaikuttaa. Siis kesän persujen valinnan kannalta. Valinneet uutisoijat yms. puolen jostain syystä.
Miksei muut saaneet valita? Siis kieltä. Miksi lapsi ei saisi tulevaa arabiaa muuallakin opiskella jne.
Miksi tuollaiseen rasismiin suostuttiin, pakkoarabia kuitenkin tulossa.
Eikö sitä suoralta kädeltä olisi voinut maan kielen vaihtaa arabiaksi jotta ei enää huijattaisi kansaa.
Upeaa, uskomatonta, vihdoinkin enemmistön pakottaminen vähemmistökielen ikeeseen alkaa murtua!
Onko 2200 oppilaan kokeilu pakkoruotsin vapautuksesta riittävä hinta sille perseenmyynnille mitä hallituksessa on tehty?
www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pakkoruotsista-luopumista-kokeillaan-yli-2000-saa-tehda-vapaan-kielivalinnan/6402438
Sampo Terholta vastauksia, kiitos!
Quote from: RP on 24.04.2017, 15:40:45
Kai tuo positiiviseksi uutiseksi on laskettavissa, vaikka jos omat lapseni olisivat tuon ikäisiä, epäilen, että en uskaltaisi heille tuota vaihtoehtoa suositella - niin kauan kuin "virkamiesruotsi"-vaatimusta ei ole kumottu.
Niinpä. Käsittääkseni kokeilun "perustuslakiongelma" ratkaistiin sillä, että myös kokeiluun osallistuvat joutuvat edelleen suorittamaan virkamiesruotsiin vaadittavan oppimäärän viimeistään yliopistossa, mikä on melkoisen ikävä rasti siinä vaiheessa. Kokeilu tuli näin vesitettyä, kun toisaalta maahanmuuttajat ja äidinkielekseen muun kuin suomen, ruotsin tai saamen ilmoittaneet saavat vapautuksen virkamiesruotsista ihan vain todistamalla, että eivät ole koskaan opiskelleet ruotsia.
Quote from: RP on 24.04.2017, 15:40:45
Kai tuo positiiviseksi uutiseksi on laskettavissa, vaikka jos omat lapseni olisivat tuon ikäisiä, epäilen, että en uskaltaisi heille tuota vaihtoehtoa suositella - niin kauan kuin "virkamiesruotsi"-vaatimusta ei ole kumottu.
Älä ihmeessä suosittelekaan. Tilaa kotiin Höblä ja psyykkaa jälkikasvulle ruotsin pääaineopintoja yliopistolla. Niillä pääsee pitkälle.
Quote from: Jorma M. on 24.04.2017, 20:24:56
Quote from: RP on 24.04.2017, 15:40:45
Kai tuo positiiviseksi uutiseksi on laskettavissa, vaikka jos omat lapseni olisivat tuon ikäisiä, epäilen, että en uskaltaisi heille tuota vaihtoehtoa suositella - niin kauan kuin "virkamiesruotsi"-vaatimusta ei ole kumottu.
Älä ihmeessä suosittelekaan. Tilaa kotiin Höblä ja psyykkaa jälkikasvulle ruotsin pääaineopintoja yliopistolla. Niillä pääsee pitkälle.
Joo, pelko pois ja lapsille saksan kieli toiseksi vieraaksi kieleksi. Jos sitten myöhemmin toteaa tarvitsevansa ruotsia, on saksan kieli oivallinen portti ruotsin kieleen! Pakkohan sen on toimia näinkin päin, jos kerran toimii toiseen suuntaan pakkoruotsittajien mukaan.
Virkamiesruotsista pääsee nykyäänkin luistamaan sillä perusteella, ettei ole sitä koskaan lukenut tai oppinut, vaikka olisi pitänyt. Ei sellaista ansaa voi kenellekään laittaa, että pakotettaisiin tutkintovaiheessa opiskelemaan koko kielimäärä.
Kokeilu on voitto Persuille mutta etenkin Terholle. Tuli vaan mieleen, että antoiko Keskusta ja Kokoomus periksi vain sen takia, jotta Terhon pisteet nousisivat PJ-kisassa, eikä "paha" Halla-aho pääse hallitusta rikkomaan. ;D
Quote from: Roope on 24.04.2017, 18:09:16
Quote from: RP on 24.04.2017, 15:40:45
Kai tuo positiiviseksi uutiseksi on laskettavissa, vaikka jos omat lapseni olisivat tuon ikäisiä, epäilen, että en uskaltaisi heille tuota vaihtoehtoa suositella - niin kauan kuin "virkamiesruotsi"-vaatimusta ei ole kumottu.
Niinpä. Käsittääkseni kokeilun "perustuslakiongelma" ratkaistiin sillä, että myös kokeiluun osallistuvat joutuvat edelleen suorittamaan virkamiesruotsiin vaadittavan oppimäärän viimeistään yliopistossa, mikä on melkoisen ikävä rasti siinä vaiheessa. Kokeilu tuli näin vesitettyä, kun toisaalta maahanmuuttajat ja äidinkielekseen muun kuin suomen, ruotsin tai saamen ilmoittaneet saavat vapautuksen virkamiesruotsista ihan vain todistamalla, että eivät ole koskaan opiskelleet ruotsia.
Kielikokeilua ei tulla vesittämään tuolla tavalla. Kokeiluun osallistuvat lapset voivat huoletta opiskella ruotsin sijaan jotain muutakin kieltä.
Virallista tietoa tulee vasta, kun asia on valmis, mutta sain PS-Nuorten kautta eduskunnasta tiedon, että nykyisen lainsäädännön mahdollistamaa virkamiesruotsista poikkeamista tapauskohtaisella harkinnalla tullaan soveltamaan kielikokeiluun osallistuneisiin. Peruskoulussa ja lukiossa/ammattikoulussa kielikokeiluun osallistuneet saavat siis vapautuksen virkamiesruotsista korkeakouluissa.
Quote from: N. A. Saramo on 25.04.2017, 17:36:41
Kielikokeilua ei tulla vesittämään tuolla tavalla. Kokeiluun osallistuvat lapset voivat huoletta opiskella ruotsin sijaan jotain muutakin kieltä.
Virallista tietoa tulee vasta, kun asia on valmis, mutta sain PS-Nuorten kautta eduskunnasta tiedon, että nykyisen lainsäädännön mahdollistamaa virkamiesruotsista poikkeamista tapauskohtaisella harkinnalla tullaan soveltamaan kielikokeiluun osallistuneisiin. Peruskoulussa ja lukiossa/ammattikoulussa kielikokeiluun osallistuneet saavat siis vapautuksen virkamiesruotsista korkeakouluissa.
Hyvä, ja kiitos oikaisusta. Muutamissa uutisissa annettiin väärä kuva asiasta, kun niissä korostettiin yliopistojen velvollisuutta järjestää kokeiluun osallistujille kaikki tarpeellinen opetus virkamiesruotsin suorittamista varten. Mutta kurssit eivät siis ole pakollisia.
Edit:
Eilen MTV:n Huomenta Suomessa opetusministeri Grahn-Laasosta haastatellut juontaja väitti, että virkamiesruotsi olisi yliopistoissa pakollinen myös kokeiluun osallistuville. Ministeri ei korjannut väitettä, vaikka selvästikin tiesi asian oikean laidan.
Paavo Lipponen avaa taas viisaudessaan sanaisen arkkunsa.
Uskotteko, jos väitän Lipposen olleen verivihollinen RKP:n kansanedustajan, myös vesipalloilijan, mutta omilla avuilla menestyneen yrittäjän kanssa?
www.verkkouutiset.fi/politiikka/lipponen_kielikokeilu-64756
Tässä on toinen vastaava kirjoitus: https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/pakkoruotsi-kansallinen-aarre/?shared=1361-6a3c90e5-500
Quote...Myönnän: itsekään en teininä ymmärtänyt "pakkoruotsin" järkevyyttä. Seitsemännellä luokalla alkanut ruotsi tuntui lähinnä kiroukselta, jonka esi-isämme olivat jostain syystä yllemme hankkineet.
...
Suhteeni ruotsin kieleen muuttui aikuisena, kun synnytin kaksi lasta, jotka alusta asti alkoivat kasvaa kaksikielisiksi.
...
On ollut mielenkiintoista seurata sitäkin, kuinka erilailla ruotsia puhuvalle lapselle alettiin opettaa koulussa englantia suomenkieliseen verrattuna. Opetus nimittäin alkoi yhtäläisyyksiä etsimällä. Sellaista lähestymistapaa ei suomen kohdalla voi oikein harrastaa. Ruotsin kieli antaa hyvän pohjan paitsi englannin, myös vaikkapa saksan opetteluun.
*
Suurin ongelma nykyisessä pakkoruotsissa on se, että sitä aletaan opettaa koululaisille aivan liian myöhään. Suurin osa suomalaisista koululaisista aloittaa opiskelun edelleen seitsemännellä luokalla. ...
Ns. kielikylpy (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kielikylpy) olisi hyvä tehdä ruotsin sijaan englanninkielellä, niin em. kirjoituksen argumentoitinnilta putoaisi pohja pois. Englannin kielen varaan voisi opettaa muutettavat muuttaen niin ruotsin kuin ranskankin. Tässä pakkoruotsin puolustamisessa on maanisia piirteitä niin kuin moku-ideologiassa. Järki ja logiikka heitetään roskikseen.
Quote from: duc on 29.04.2017, 17:32:55
Tässä pakkoruotsin puolustamisessa on maanisia piirteitä niin kuin moku-ideologiassa. Järki ja logiikka heitetään roskikseen.
Lainaamassasi Tiina Raevaarassa yhdistyvät molemmat, ja silloin järki ja logiikka saavat väistää.
Quote from: Tiina RaevaaraSille väitteelle, että opetusohjelman ruotsi veisi tilaa muilta, hyödyllisemmiltä aineilta, ei ole perusteita.
Totta kai ruotsi vie aikaa muilta aineilta kuten jokainen pakollinen aine. Kukin on itse paras arvioimaan opiskelemansa kielen hyödyllisyyden, eikä kukaan ei ole ollut kieltämässä ruotsin opiskelua sen hyödylliseksi kokevilta.
Quote from: Tiina RaevaaraMiksi ruotsinkielisten – joilla on kielensä kautta yhteys paljon Suomea laajempaan kieliyhteisöön – pitäisi opetella suomea, pienen menninkäiskansan kieltä, jolla ei ole käyttöä missään muualla?
...
Minusta pakkosuomi ja pakkoruotsi ovat olleet kaunis ja tasa-arvoinen vaihtokauppa.
Ei ole tasa-arvoinen eikä edes vaihtokauppa. Pakkosuomea opetetaan pikkuruiselle vähemmistölle, josta suurin osa on muutenkin kaksikielisiä ja elää suomenkielisessä tai kaksikielisessä ympäristössä, jossa käyttää aktiivisesti suomen kieltä. Sen sijaan suuren suomenkielisen enemmistön valtaosan ympäristössä ruotsin kieli ei ole mitenkään läsnä, eikä kielelle tule olemaan käyttöä koulun jälkeen. Suurimmalle osalle suomalaisista ruotsi on käytännössä kuollut kieli, jota ei koskaan käytetä, eikä sitä pakollisuudesta huolimatta myöskään oikeasti opita.
Sekä Lipponen että Raevaara puhuvat "kaunasta" selittäessään pakkoruotsin vastustamista. Kumpikaan ei puhu mitään valinnanvapaudesta.
Tuntuu nykyisin saavan lausua kaikenlaisia idioottimaisuuksia esim. "Sille väitteelle, että opetusohjelman ruotsi veisi tilaa muilta, hyödyllisemmiltä aineilta, ei ole perusteita.". Näkeehän tämän julkisuudestakin, kun poliitikot yrittävät mongertaa kieltä, jota eivät ole koskaan tarvinneet.
Täytyy ihmetellen seurata myös väitteitä siitä, että ensin kielelle ei ole mitään järkiperusteita ja sen jälkeen vaaditaan vielä laajempaa pakkoa ensimmäisestä luokasta asti. Yhtä hyvin voitaisiin vaatia muitakin aineita ja kieliä, joita pitäisi alkaa opettaa ensimmäisellä luokalla, koska "eihän mikään ole pois mistään ja lapsi oppii kaiken".
Pakkosuomen voi poistaa aivan yhtä hyvin, jos sille ei ole tarvetta. Tosin suomenkielen pois jättäminen olisi suunnilleen sama asia kuin olla vaatimatta englannin osaamista Englannissa/Yhdysvalloissa. Jostakin syystä nämäkin älynvälähdykset menevät kerta toisensa jälkeen läpi kirjoittajien itsekkään pohtimatta niitä.
QuoteOnko aivan pakko?
Pakkoruotsi-sanaa käytetään taajaan journalistisissa tuotoksissa ikään kuin neutraalina ilmauksena. Mutta onko se viaton, kysyy Vesa Heikkinen.
Pakkoruotsi on taas otsikoissa. Mutta onko sen pakko olla siellä?
[...]
Pakkoruotsi-sanaa käytetään taajaan journalistisissa tuotoksissa ikään kuin neutraalina ilmauksena. Mutta onko se viaton?
Sanakirjat eivät ota kantaa pakkoruotsin arvottavuuteen. Kun tutkii elävää kielenkäyttöä, ei voi olla huomaamatta, että pakkoruotsissa ei ole oikeastaan mitään neutraalia.
Sanaa viljelevät voimallisimmin omassa kielenkäytössään ne, jotka vaativat pakkoruotsista luopumista. "Pakko-" kuvaa heidän kielteistä ja monesti vihamielistäkin asennettaan. Asenteellisuudesta kertoo sekin, että asiateksteissä puhutaan harvemmin muista kouluaineista pakkoina: montako juttua on rustattu pakkomatematiikasta tai pakkoliikunnasta?
Pakkoruotsi on ytimekäs huomiosana. Kaikki tietävät heti, mistä on kyse. Mutta yleisyys ja iskevyys eivät tarkoita sitä, että sana olisi vallankäytöstä ja vaikutuspyrkimyksistä vapaa. Eikä pitkään jatkunut käyttö tarkoita sitä, että sana olisi neutraalistunut.
Päinvastoin. Kaikille yhteisen ruotsin kielen opetuksen vastustajat ovat voitolla merkitysmittelössä. Den glider in.
Vesa Heikkinen
Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.
Journalisti (https://www.journalisti.fi/artikkelit/2017/6/onko-aivan-pakko/) 5.5.2017
Pakkoruotsi-sanasta jo vuosia valittaneen suomen kielen dosentti Heikkisen mukaan sana ei ole neutraali, koska sitä käyttävät etenkin pakollisen ruotsin vastustajat, joilla on kielteinen asenne. Heikkistä hiertää myös keskustelu pakollisuudesta, koska sitä ei käydä matematiikasta tai liikunnasta. Toisin sanoen Heikkiselle eivät kelpaa journalistisiin tuotoksiin sellaiset termit, joita pakollisen ruotsin vastustajat käyttävät, jotka viittaavat kielteisiin asenteisiin tai jotka ylipäätään viittaavat keskusteluun ruotsin pakollisuudesta, etenkin jos termi on ytimekäs ja kaikille ymmärrettävä.
Tilalle Heikkinen tarjoaa näppärää ilmausta "kaikille yhteinen ruotsi".
Seuraavan kolumnin aihe voisi olla Rkp:n ja Folktingetin viestinnästä liikkeelle lähtenyt ja journalistisissa tuotoksissa yleistynyt "pakkovenäjä", jolla viitataan tulevan kielikokeilun mahdollisuuteen valita peruskoulussa ruotsin tilalle esimerkiksi venäjä. Kuuma vinkki myös tasa-arvoisesta avioliittolaista (http://www.tahdon2013.fi/).
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa toivoi eilen SVT:n haastattelussa (https://www.svt.se/nyheter/uutiset/han-oli-meille-aina-seta-kekkonen), että ruotsin kieli saisi elää mahdollisimman pitkään Suomen ja Ruotsin yhteydenpidon helpottamiseksi, mutta epäili, miten paljon ruotsin kielestä on jäljellä enää sukupolven tai kahden jälkeen.
Jäi epäselväksi, tarkoittiko kuningas ruotsin kielen katoamista Suomen ohella myös Ruotsista...
Tulisipa joskus eduskuntavaalit, jossa ehdokkaille ja valittujen enemmistölle olisi tärkeämpää pakkoruotsiasiassa terve järki ja kansan tahdon noudattaminen, eivätkä moninaisten Stiftelsen-säätiöiden jakamat korruptio/vaalitukieurot. Nå jåå, utopistinen haave.
Ja jos tähän kiertoilmaisusten keksimisleikkiin lähtee mukaan, niin uudeksi termiksi kävisi tietysti Heikkistä mukaillen "kaikille pakollinen ruotsi". Ai, ei.
Quote from: Archaeopteryx on 24.04.2017, 20:58:01
Virkamiesruotsista pääsee nykyäänkin luistamaan sillä perusteella, ettei ole sitä koskaan lukenut tai oppinut, vaikka olisi pitänyt. Ei sellaista ansaa voi kenellekään laittaa, että pakotettaisiin tutkintovaiheessa opiskelemaan koko kielimäärä.
Jos RKP saa päättää, ja vanhan historian perusteella miksi ei saisi, niin voihan sitä tehdä vaikka mitä, kunhan miinaan astuvat ovat suomenkielisiä. OK, yllä vakuutettiin, että näin ei kävisi. Ehkä siihen voi luottaa.
Omalta osaltanihan tämä on puhdas ajatusleikki. Helsinkiläisenä jälkikasvuni "saa" opetella sitä ruotsia ala-asteelta, ilman että asiaa "tarvitsee" pohtia.
Folktinget kokoontui tänään Hankoon juonimaan juoniaan:
QuoteSasi: Kielikokeilu ei saa jatkoa
Sasi otti esille myös niin sanotun kielikokeilun, joka antaa mahdollisuuden kokeilla valinnanvapautta kieltenopetuksessa.
– Pitää muistaa, että edellinen eduskunta hyväksyi [kielikokeiluun velvoittavan] ponnen, joten se on toteutettava.
Sasi kiitteli Kokoomuksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta, joka on Sasin mukaan taistellut varsin urheasti uudistusta vastaan.
– Mutta nyt hänen on pakko toteuttaa vapaaehtoisen ruotsin kokeilu pienessä määrässä kouluja (noin 2 200 oppilasta). Seuraava hallitus tulee varmasti kokeilun perusteella ilmoittamaan, että sitä ei voida jatkaa, Sasi sanoi. (käännös)
Svenska Yle: Folktinget samlades i Hangö - många frågetecken kring svenskans framtid (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/05/12/folktinget-samlades-i-hango-manga-fragetecken-kring-svenskans-framtid) 12.5.2017
Edit:
QuoteGrahn-Laasonen valinnaisen ruotsin kokeilusta: "En ollut siitä kauhean innostunut"
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo Huomenta Suomen uutisissa, ettei ollut innoissaan nyt käyntiin lähtevästä kokeilusta, jossa koululaisille annetaan mahdollisuus korvata ruotsi jollain toisella kielellä, esimerkiksi venäjällä.
– Tämä on herättänyt paljon mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Itse en ole ollut siitä ensimmäisenä kauhean innostunut, koska meillä toisen kotimaisen kielen merkitys on kauhean suuri. On tärkeää opiskella ruotsia – ja vastaavasti ruotsinkielisten suomea – ja sitä myötä se on kelpoisuusvaatimus valtion virkoihin ja tehtäviin, hän toteaa.
[...]
– Jos suomalainen koulujärjestelmä rakennettaisiin nyt alusta, alkaisi kielten oppiminen aiemmin. Siihen suuntaan ollaan menossa, hän toteaa.
Uusien kielten oppiminen helpottuu sitä mukaa, mitä enemmän kieliä on opiskellut. Grahn-Laasonen toivookin enemmin laajempaa kielten opiskelua kuin keskustelua siitä, mitä ruotsin kielen asemalle on tehtävä.
– Kannatan että tuodaan kielten oppimista aikaisempaan vaiheeseen, kun nuorilla on positiivisemmat ja ennakkoluulottomammat asenteet kieleen. Meidän aikuisten käsityksillä ja pakkoruotsi-diskurssilla on haitallinen vaikutus nuorten motivaatioon, hän toteaa.
MTV (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/grahn-laasonen-valinnaisen-ruotsin-kokeilusta-en-ollut-siita-kauhean-innostunut/6431864) 15.5.2017
Svenska Yle: Folktinget risar regeringen - svenskans ställning försämras medvetet (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/05/13/folktinget-risar-regeringen-svenskans-stallning-forsamras-medvetet) 13.5.2017
QuoteÄlkää kokeilko oikeudella koulutukseen
Hallitus on päättänyt sulkea ovet Pohjolaan, kun se heikentää mahdollisuuksia opiskella ruotsia. Folktinget katsoo, että koulutuspolitiikka on tärkeää kaikissa tilanteissa, eikä se ole sopusoinnussa ruotsin opetuksen purkamisen kanssa Suomessa. Folktinget huomauttaa, että hallituksen ei pidä aliarvioida suomalaisen nuorison taitoa ja tahtoa opiskella ruotsia. (käännös)
Folktinget: Regeringen, välj inte bort framtidsmöjligheterna (http://www.folktinget.fi/sv/press/utlatanden/article-54795-58403-folktinget-regeringen-valj-inte-bort-framtidsmojligheterna) 13.5.2017
Quote from: Roope on 15.05.2017, 17:02:06
Svenska Yle: Folktinget risar regeringen - svenskans ställning försämras medvetet (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/05/13/folktinget-risar-regeringen-svenskans-stallning-forsamras-medvetet) 13.5.2017
QuoteFolktinget huomauttaa, että hallituksen ei pidä aliarvioida suomalaisen nuorison taitoa ja tahtoa opiskella ruotsia. (käännös)
Tämä sai naurahtamaan ääneen. Jos suomalaiselta nuorisolta kerran löytyy tahtoa opiskella ruotsia, niin mitä opiskelun vapaavalintaisuus siis uhkaa? He ovat vapaat valitsemaan ruotsin tahtonsa mukaan.
"Suomalaisen nuorison taitoa ja tahtoa opiskella ruotsia" - Tuon kirjoittajat eivät selvästikään ole koskaan käyneet suomenkielistä koulua. ;D
Vapaavalintaisuus tarkoittaisi sitä, että kieltä opiskelisivat siitä aidosti kiinnostuneet ja siten korkeasti motivoituneet yksilöt. Suomen tarpeisiin sellaisia henkilöitä löytyisi jatkossakin aivan varmasti tarpeeksi, varsinkin kun meillä on se suomenruotsalainen vähemmistökin.
Kuten on jo lukemattomat kerrat todettu, suurin osa suomalaisista oppii koulussa puhumaan pelkästään huonoa tankeroruotsia, josta ei oikeasti ole mitään hyötyä työelämässä tai juuri missään muuallakaan.
Pakkoruotsin puolustajien argumentit alkavat olla jo todella vanhoja ja väsyneitä.
Quote from: Eisernes Kreuz on 15.05.2017, 21:06:13
Suomen tarpeisiin sellaisia henkilöitä löytyisi jatkossakin aivan varmasti tarpeeksi, varsinkin kun meillä on se suomenruotsalainen vähemmistökin.
Eipä niitä tarpeita koskaan ole ollut, ainoastaan tarve tuhota suomalaisten kielitaito turhalla kielellä.
Tervetulleiksi toivotamme pakkoarabian ja somalin muutaman kymmenen vuoden päästä, eiköhän siinä samalla ruotsikin lähde, vai pitävätkö täällä senkin jälkeen kun ruotsalaisia ruotsin puhujia ei ruotsissa enää ole.
Quote from: Juffe on 15.05.2017, 20:56:56
Quote from: Roope on 15.05.2017, 17:02:06
Svenska Yle: Folktinget risar regeringen - svenskans ställning försämras medvetet (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/05/13/folktinget-risar-regeringen-svenskans-stallning-forsamras-medvetet) 13.5.2017
QuoteFolktinget huomauttaa, että hallituksen ei pidä aliarvioida suomalaisen nuorison taitoa ja tahtoa opiskella ruotsia. (käännös)
Tämä sai naurahtamaan ääneen. Jos suomalaiselta nuorisolta kerran löytyy tahtoa opiskella ruotsia, niin mitä opiskelun vapaavalintaisuus siis uhkaa? He ovat vapaat valitsemaan ruotsin tahtonsa mukaan.
Luulin lainauksen olevan Pohjois-Koreasta: "Älkää epäilkö kansalaisten taitoa ja tahtoa noudattaa johtajan käskyjä".
QuoteValinnaisten vieraiden kielten opiskelu peruskoulussa on vähentynyt rajusti 2000-luvulla. Vain viidennes peruskoululaisista lukee kolmea tai useampaa kieltä.
Kun vuonna 2000 yli kolmannes koululaisista aloitti alakoulussa valinnaisen pitkän kielen opiskelun, reilut kymmenen vuotta myöhemmin vain joka neljäs oppilas opiskeli tätä neljännellä tai viidennellä luokalla alkavaa niin sanottua A2-kieltä. Vielä enemmän on romahtanut yläkoulussa alkavan valinnaisen B2-kielen opiskelu. Aiemmin sitä opiskeli joka viides oppilas, nyt vain joka kymmenes.
Eniten on vähentynyt perinteisesti suosittujen valinnaiskielten, saksan ja ranskan opiskelu.
Yle: Peruskoululaisten kielitaito typistynyt kahteen pakolliseen kieleen – useimmiten ruotsiin ja englantiin (http://yle.fi/uutiset/3-9611763) 16.5.2017
Quote from: Yle 16.5.2017Moni kunta säästää, ja tämä koskee myös koulutusmenoja. On kuntia, joissa valinnaisia kieliä ei ole lainkaan tarjolla, tai jos on, kielten ryhmäkokoja on kasvatettu.
...
Opettajat ovatkin huolissaan siitä, että valinnaisten kielten opiskelu on viime vuosina yhä enemmän keskittynyt eteläiseen Suomeen.
– Riippuen siitä, missä asuu on hyvin eriarvoisessa asemassa. Jos on helsinkiläinen, tamperelainen tai turkulainen, niin ei ole mitään hätää, kielivalikoimahan on ihan valtava, Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen sanoo.
– Mutta Suomihan ei ole vain etelän isot kaupungit. On paljon paikkakuntia, joilla voi opiskella vain ruotsia ja englantia, eikä mitään muuta.
Trendeistä voi päätellä, että koululaisia ei enää kiinnosta ylimääräisten kielten opiskelu, etenkin jos tarjolla ei ole jotain heitä erityisesti kiinnostavaa kieltä. Romahdus olisi vielä jyrkempi, jos kielitarjontaa ei olisi laajennettu merkittävästi suuremmilla paikkakunnilla.
Quote from: Yle 16.5.2017Asuinpaikan lisäksi kodin vaikutus peruskoululaisten kielivalintoihin on suuri.
– Kielten opiskelu eriytyy tästäkin näkövinkkelistä eli lähinnä korkeasti koulutetuista perheistä tulevat lapset opiskelevat muita kieliä kuin näitä englantia ja ruotsia, Jaakko Salo OAJ:stä kertoo.
Pakkoruotsin puolustajien mukaan vapaa kielivalinta suosisi korkeasti koulutettujen lapsia, jotka "ymmärtävät" valita ruotsin, jonka "tietävät" itselleen hyödylliseksi.
Quote from: Yle 16.5.2017Mikä sitten olisi ratkaisu siihen, ettei suomalaisten kielitaito jatkossa supistuisi englantiin ja ruotsiin? Karppanen näkee yhtenä ratkaisuna kuntien taloudellisen tukemisen.
– Pitäisi löytää jotain uusia tapoja tukea niitä kuntia, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia järjestää monipuolista kieltenopetusta. Ja kuntien täytyy itse miettiä, miten ne arvostavat kieliopintoja.
Opettajien ammattijärjestössä uskotaan, että ratkaisu ongelmaan olisi se, että kunnat velvoitettaisiin tarjoamaan alakoulussa alkavaa toista pitkää kieltä eli A2-kieltä.
Ei järkeä. Ensinnäkin käytännön syistä ainoa tarjottava A2-kieli olisi usein juuri ruotsi, joka alkaisi joka tapauksessa pari vuotta myöhemmin pakollisena. Toiseksi, vain pieni osa vanhemmista valitsisi muutenkaan lapsilleen A2-kielen, koska silloin lapsella olisi kuudennella luokalla alkavan pakollisen ruotsin takia jo kolme vierasta kieltä.
Quote from: Yle 16.5.2017OAJ:ssä uskotaan myös, että jos ensimmäinen vieras kieli aloitettaisiin jo ensimmäiseltä luokalla ja vapaaehtoinen vieras kieli kolmannella, yhä useampi valitsisi valinnaisen kielen. Tällöin kuudennella alkava ruotsin kielikään ei ehkä tuntuisi liian raskaalta.
Viime syksynä tapahtunut ruotsin kielen aloituksen varhentaminen kuudennelle luokalle oli OAJ:n mielestä hyvä ajatus, mutta järjestö ei olisi halunnut, että ruotsin kielen opiskelun varhentaminen tapahtui vähentämällä tunteja yläkoulun puolelta.
Toisin sanoen OAJ:ssa halutaan muuttaa koulu paljon nykyistä enemmän kielipainotteiseksi muun opetuksen kustannuksella. Millähän perusteella, kun peruskoulua ja lukiota reivattiin 2000-luvun alussa tarkoituksella vähemmän kielipainotteiseksi?
Ei onnistu, koska koululaiset eivät sitä halua, etenkin kun kaikessa muussa pyritään valinnanvapauden lisäämiseen:
QuoteEnnen oli ihan siistiä opiskella yläasteella kieliä – nyt nuorille riittää pelkkä englanti
Nuorten ratkaisut ja mielipiteet nyt ennustavat sitä, mitä kieli on tulevaisuudessa, kirjoittaa HS:n kotimaantoimittaja Marjo Valtavaara.
[...]
Kieliä tarjotaan, mutta ryhmiä ei tahdo syntyä. Opetushallituksen tilastot kertovatkin, että vapaaehtoisten kielten opiskelu on koko maassa romahtanut 1990-luvun puolivälistä. Nykyään valinnaisten kielten lukijoiden osuudet jäävät muutamiin prosentteihin, kun vielä 20 vuotta sitten lähes puolet opiskeli niitä.
NUORTEN mielestä englannin opiskelu riittää, ja sitä suurin osa heistä osaakin todella hyvin – paremmin kuin me 1980- ja 90-luvuilla yläasteella olleet samassa iässä osasimme.
[...]
Ruotsi on englannin ohella suurimmalle osalle ainoa vieras kieli koulussa ja sekin vain siksi, että sitä on pakko lukea.
Pakko vai mikä on syynä, mutta kouluikäiset kuulostavat olevan sitä mieltä, että ruotsin opettelu on täysin turhaa. Ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla, he sanovat, ja se on tietenkin totta.
Ruotsalaiset osaavat asiantuntijoidenkin arvioiden mukaan englantia jopa paremmin kuin suomalaiset. Muiden kielten osaamisessa ei ole ruotsalaisillakaan paljon hurraamista. Kehitys on ollut samansuuntainen kuin meillä eli valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt.
EU:N tavoite on ylevä: jokaisen maan kansalaisen tulisi osata äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä.
Siihen ylletään keskimäärin heikosti. Ei ole kieltenopetuksen perinteitä eikä aina tahtoakaan. Ei-englanninkielisissä maissa opiskellaan yleensä englantia, mutta eipä paljon muuta.
Suomessa taas tavoitteeseen ylletään mainiosti. Osaamme englantia ja joten kuten ruotsia.
[...]
Kieli muuttuu, ja nuoret ovat muutoksen edellä kävijöitä. Nuorten ratkaisut ja mielipiteet nyt ennustavat sitä, mitä kieli on tulevaisuudessa.
Eihän sekään ole poissuljettua, että nuoret yllättäisivät ja ruotsista tulisi yhtäkkiä muodikasta. EU-tavoitteiden laatijan ja lainsäätäjän on vain yritettävä pysyä perässä.
Helsingin Sanomat (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005205391.html) 12.5.2017
Kieliä luetaan vain jos kunta tarjoaa niitä. Ryhmäkokoja on kasvatettu rahan säästämiseksi. Sitten kun kahden rinnakkaisen luokan koulusta ei löydykään 18:aa halukasta ranskan tai saksan lukijaa, ryhmää ei yllättäen synnykään. Tai sitten tarjotaan "vapaaehtoista" "valinnaista" ruotsia, jonka opettajakin löytyy sattumalta jo talosta.
Se on sitten eri asia jos vanhemmat ovat oikeasti niin daijuja ettei lasten kielitaito kiinnosta. Lapsi keksii itse haluta asioita vasta lukioiässä. Silloinkin ehtii lukea intensiivisesti yhden kielen lisää, jos siihen on lahjoja. Kaikilla ei ole edes kykyä oppia yhtä saati kahta täysin vierasta kieltä. Viimeistään ruotsin pakollisuus sulkee tien.
Toisaalta, mitä väliä. Jos enemmistö osaa vain heikkoa enkkua, sitä parempi niille jotka osaavat kahta muutakin kieltä. Ableismi on totta.
QuoteNUORTEN mielestä englannin opiskelu riittää, ja sitä suurin osa heistä osaakin todella hyvin – paremmin kuin me 1980- ja 90-luvuilla yläasteella olleet samassa iässä osasimme.
Olisiko mahdollista että nuoret ovat oikeassa?
Joku vesaheikkinen:
QuoteAsenteellisuudesta kertoo sekin, että asiateksteissä puhutaan harvemmin muista kouluaineista pakkoina: montako juttua on rustattu pakkomatematiikasta tai pakkoliikunnasta?
Asiateksteissä tuo olisikin ennen kuulemattoman typerää, mutta Vesan oman roskalaatikon uudisissa
tuo on enempi sääntö kuin poikkeus.
Vajaaälyinen ylimielistö ...joukko houkkia wannabee bättre typeryksiä, m..
Kieltenopiskelu tulisi toki aikaistaa; olen huomannut lähiympäristössä, että eräskin puhuu sujuvaa ukrainaa, venäjää ja suomea jo kahdettatoista vuotta ja englanti on parempaa kuin mulla, teknistä sanastoa lukuunottamatta, mutta ei sitä nyt 13-vuotiaalta tytöltä ihan kaikkea voi vaatia heti..
Pakkoruotsi tilanteestaan en kyllä tiedä, mutta ei ole kyllä hejssannu, pitääpä kysyä.
Jos ruotsinkielen osaaminen on portti muihin kieliin, niin silloin ruotsinopettajien pitäisi olla monikielisiä ja siten he voivat opettaa muitakin kieliä koulussa kuin tuota ruotsia.
Moni tuleva luokanopettaja osaa ruotsia vain tyydyttävästi, mutta uskoo osaavansa opettaa sitä
http://yle.fi/uutiset/3-9638845
Quote
Valtaosa eli 64 prosenttia luokanopettajiksi opiskelevista pitää omaa ruotsin kielen taitoaan vain tyydyttävänä. Silti 58 prosenttia opiskelijoista uskoo pystyvänsä opettamaan ruotsia alakoulussa.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arvioinut yhtä lukuunottamatta kaikki maan opettajankoulutukset, jotka antavat kelpoisuuden ruotsin kielen opettamiseen. Tarkoituksena oli selvittää, millaiset valmiudet opettajankoulutus antaa erityisesti alakoulujen ruotsin opetukseen.
Selvityksestä tekee ajankohtaisen se, että viime syksynä voimaan tulleen muutoksen myötä ruotsin opiskelu alkaa jo kuudennella luokalla. Uudistus aiheutti jo kolme vuotta sitten pohdintaa siitä, miten opetus järjestetään esimerkiksi pikkukunnissa. Karvin arviointiasiantuntija Outi Hakola sanoo, ettei tilanne ole niin huono kuin ennakkoon käydystä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä.
Vaikka arviointi kohdistuu opettajaopiskelijoihin, siitä voi Hakolan mukaan tehdä johtopäätöksiä myös luokanopettajien nykytilanteesta, koska koulutus ei ole näiltä osin suuresti muuttunut.
Opettaja tarvitsee alakoulussakin hyvää kielitaitoa
Arviointiasiantuntija Outi Hakola pitää hyvänä sitä, että opettajaopiskelijoilla on uskoa omin pedagogisiin taitoihinsa. Moni opettajaopiskelija pitää ruotsia alkuvaiheessa helppona opettaa. Arviointiryhmän puheenjohtaja Paula Rossi sanoo tiedotteessa kuitenkin, että alakoulussa opettajalla pitäisi olla hyvä kielitaito: kyky ääntää hyvin, laulaa ja leikkiä vieraalla kielellä.
Huolestuttavaa on Hakolan mukaan se, että opiskelijat kokevat oman kielitaitonsa melko heikoksi. 90-luvun jälkeen opetusta on vähennetty, ja nuoremmilla opiskelijoilla voi siksikin olla huonompi ruotsin kielen pohja kuin vanhemmilla.
Opiskelijat eivät pidä tutkintoon kuuluvia pakollisia ruotsin opintoja riittävinä parantamaan omaa kielitaitoa saati antamaan eväitä ruotsin opettamiseen. Missään yliopistossa luokanopettajaopintoihin ei myöskään sisälly kursseja, jotka opettaisivat ruotsin opettamista.
Aineenopettajakoulutuksen opiskelijoistakin vain runsaat puolet kokee saaneensa valmiudet opettaa ruotsia alakoulussa. Puolet opiskelijoista ei ole pitänyt harjoitustunteja alakoulussa lainkaan.
Luokanopettajat opettavat ruotsia alakoulussa jatkossakin
Outi Hakola pitää ensisijaisena parannuskeinona tilanteeseen sitä, että luokanopettajien perusopetukseen lisätään resursseja niin että kaksoiskelpoisuuden saaminen onnistuu yhä useammalta. Kaksoiskelpoisuus tarkoittaa sitä, että luokanopettaja suorittaa pitkänä sivuaineena ruotsin. Ilman sitäkin luokanopettaja on silti kelpoinen opettamaan alakoulun ruotsia, muistuttaa Hakola.
Toinen hyvä reitti on Hakolan mukaan lisätä erilaisia polkuja, joilla ruotsin taito karttuu. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on pidetty lisäpätevöitymiskursseja, joissa tarjotaan kielisuihkutusten kaltaisia opintokokonaisuuksia. Jyväskylässä taas on parannettu opettajien kielitaitoa kielileireillä.
Päättyvänä lukuvuonna B1-ruotsia alakouluissa opettivat sekä ruotsin aineenopettajat että luokanopettajat. Noin kolmasosassa kuntia ainetta opettivat vain ruotsin opettamiseen pätevöityneet opettajat.
Outi Hakola uskoo, että jatkossakin ruotsia opitaan alakoulussa luokanopettajien voimin, sillä kaikkialle ei ruotsin aineopettajia ole saatavilla. Siksi yhtäläiset mahdollisuudet pitäisi turvata lisäämällä ruotsin opiskelun ja opettamisen resursseja luokanopettajien peruskoulutukseen.
Vaikuttaa siltä että ruotsin opetus ja opiskelu jatkaa menestyksekästä marssiaan.
Quote from: Tappivanukas on 31.05.2017, 14:26:26
Kyllä taas pitää ihmetellä kaupallisille asemille syndikoitujen is-uutisten aihevalintaa. Itse iltasanomien si uilta "uutista" ei löydy, mutta radiokanavilla saavuttanee tänään miljoona kuuntelijaa.
"Peruskoulun luokanopettajista moni kokee osaavansa ajaa yksipyöräisellä korkeintaan tyydyttävästi. Syynä pidetään liian vähäistä yksipyöräisellä ajamisen opetusta opiskeluaikana."
Täysin absurdia, eikö totta? No järkytytkö jos kerron että kyse ei ollutkaan yksipyöräisellä ajamisesta vaan ruotsin kielestä. Aivan yhtä absurdi uutinen silti.
Ed. Ahaa, syltfabriken onkin yleisradio/runkradion:
Jos opettajat ja opettajaopiskelijat olisivat oikeasti huolissaan ruotsin taidostaan ja halukkaita sitä oppimaan, he voisivat vaikka lainata kirjastosta ruotsinkielisen kirjan ja lukea sen.
^ Kuten kaikki huomaavat, poistin vitsailuni kun selvisi MIKSI HELVETISSÄ radiossa oli uutinen opettajien osaamisesta. Kokoversiosta selvisi miksi uutinen oli tehty, mutta radiosta kuultuna oli kyllä omituisen irtonainen tapaus.
Luuleeko joku että pakkoruotsi on menossa minnekään, kun juuri luotiin huutava tarve ruotsia osaaville opettajille...
Perin eduskuntaryhmän alaisen kielivapaustyöryhmän puheenjohtajuuden ministeriksi nousseelta Sampo Terholta. Maahanmuuttolinjausten lisäksi myös kielikokeilua tulee edistää aiemmin sovitulla tavalla askeleena kohti todellista kieliopintojen valinnanvapautta.
https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ps_kielikokeilu-66316 (https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ps_kielikokeilu-66316)
Perussuomalaiset: Koko opintoputki mahdollista suorittaa ilman ruotsia
Vapaaehtoiseen ruotsin kielen opiskeluun liittyvä kokeilu on herättänyt paljon tunteita. On syytä kaivaa faktat esiin, jotta keskustelua ei käydä virheellisen tiedon pohjalta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja Sami Savio.
Sami Savion mukaan pelko siitä, että kokeiluun osallistuvat eivät pääse suorittamaan toisen asteen koulutusta tai korkeakouluopintoja ilman ruotsin kielen opiskelua, on turha.
– Kokeiluun osallistujilla on mahdollisuus hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen opiskelusta niin lukioissa kuin ammattikouluissa, ja on myös syytä muistaa, että korkeakoulut voivat jo nykyisen lain mukaan vapauttaa opiskelijat toisen kotimaisen kielen opiskelusta, toteaa Savio.
– Koko opintoputki on mahdollista suorittaa ilman ruotsin kielen opiskelua. Ja jos virkauralle aikoo, on korkeakoulussa mahdollisuus aloittaa ruotsin kielen opinnot. Umpikujia ei ole, hän jatkaa.
Julkisuudessa on pelätty, että kielikokeilu heikentää mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen. Savion mukaan pelko on aiheeton, sillä kielivalikoima laajenee ja opetuksen järjestäjien resurssit turvataan.
– Kielikokeiluun osallistujia ei suinkaan vapauteta kielten opiskelusta, vaan heille tarjotaan mahdollisuutta valita. Kielikokeiluun osallistujat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa kielivalikoimaansa oman uransa ja elämänsä kannalta mielekkäämmällä kielellä, joka ei välttämättä ole ruotsi, hän sanoo.
Savion mukaan kelikokeilun toteutuminen turvataan tarjoamalla riittävät resurssit, joten opetuksen järjestäjien toimintamahdollisuuksista ei tarvitse olla huolissaan.
Kielikokeilun lausuntokierros päättyi. Kokeilua vastustavat muun muassa SAK, STTK, AKAVA ja Helsingin yliopisto. Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei vastusta, vaikka Folktinget on propagandassaan näin väittänyt.
Opetushallitus katsoo, että suomen ja ruotsin nimeämisestä perustuslaissa kansalliskieliksi seuraa, että kummankin kielen osaaminen kuuluu yleissivistykseen, josta koululaitoksen tulee huolehtia. Niin eduskunnan oikeusasiamies kuin lapsiasiavaltuutettukin vaativat kokeilua perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Tämä luultavasti viivästyttäisi kokeilua entisestään, ehkä jopa vuodella, mikä tosin tapahtunee muutenkin, sillä aloitukseen kaavaillun syyslukukauden alkuun on enää todella tiukan tuntuiset parisen kuukautta.
Kokeilun seurantaa on tarkoitus jatkaa 5-10 vuotta, eikä missään ole tiettävästi määritelty, milloin pitäisi tehdä päätös kokeilun mahdollisesta laajentamisesta. Ilmeisesti joskus tuon 5-10 vuoden jälkeen...
62 lausuntoa (http://minedu.fi/hanke?selectedProjectId=26208)
Suomen Uutiset: Elo: Akava suhtautuu kielikokeiluun vanhanaikaisesti (https://www.suomenuutiset.fi/elo-akava-suhtautuu-kielikokeiluun-vanhanaikaisesti/) 7.6.2017
Hbl: Hård kritik mot experimentet med frivillig skolsvenska – "Ojämlikt för svenskspråkiga" (https://www.hbl.fi/artikel/jo-kraver-experimentet-med-frivillig-skolsvenska-ska-nagelfaras-av-grundlagsutskottet/) 7.6.2017
Edit:
Se toinen kielikokeilu, opetusministeri Grahn-Laasosen lempilapsi (http://minedu.fi/kielikokeilut), etenee mukavasti aikataulussa, ja ensi syksystä lähtien joka neljännessä kunnassa voi opiskella vierasta kieltä ensimmäiseltä luokalta alkaen tai jo varhaiskasvatuksessa. Opetusministeri taistelee näin nationalismia vastaan (http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005238879.html).
Quote from: Roope on 08.06.2017, 22:19:45
Kokeilun seurantaa on tarkoitus jatkaa 5-10 vuotta, eikä missään ole tiettävästi määritelty, milloin pitäisi tehdä päätös kokeilun mahdollisesta laajentamisesta. Ilmeisesti joskus tuon 5-10 vuoden jälkeen...
Tarkoitus on varmaan lopettaa kokeilu hetimiten, kun siihen tulee tilaisuus.
Jos ei vaadita hallituksessa yhdessä asiassa, niin vaikeaa on vaatia toisessakaan.
Quote from: Roope on 08.06.2017, 22:19:45
Edit:
Se toinen kielikokeilu, opetusministeri Grahn-Laasosen lempilapsi (http://minedu.fi/kielikokeilut), etenee mukavasti aikataulussa, ja ensi syksystä lähtien joka neljännessä kunnassa voi opiskella vierasta kieltä ensimmäiseltä luokalta alkaen tai jo varhaiskasvatuksessa. Opetusministeri taistelee näin nationalismia vastaan (http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005238879.html).
Tuo on mielestäni hyvä kokeilu, mutta väärät perustelut. Näin laitetaan vientimyyjien koulutus alulleen, ja nationalismi on vähintä mitä voimme lapsilta odottaa.
Kun Svenska Yle teki tv-uutisen Touko Aallon valinnasta Vihreiden puheenjohtajaksi, se nosti tärkeimmäksi asiaksi hänen suhteensa ruotsin kieleen. Pantiin muun muassa merkille, että Aalto oli luultavasti ensimmäinen Vihreiden puheenjohtaja, joka ei pitänyt osaa puheestaan ruotsiksi.
Aalto on vuosikaudet vastustanut (http://www.kielipolitiikka.net/mpt.php?mp=85#a85) pakollista kouluruotsia, mutta ensimmäisessä haastattelussa puheenjohtajana Aalto pakitti aiemmista lausunnoistaan torjumalla keskustelun pakkoruotsista ja totesi sen jälkeen ruotsiksi, että "Suomen kaksikielisyys on vahvuus". Aalto oli monen muun ruotsia osaamattoman viime aikojen uuden puheenjohtajan lailla luvannut aloittaa ruotsin pänttäämisen intensiivikurssilla.
^
Ensimmäinen kommentti persujen puheenjohtajavaalien jälkeen pakkoruotsiketjussa koskee vihreitä?
En toki tuomitse. Johan tuossa pitkään tuli persuja silmät ja korvat täyteen.
Ahvenanmaa-komitea esittää, että Suomen perustuslakia ei voisi enää muuttaa ilman Ahvenanmaan parlamentin suostumusta niin, että ruotsista tehtäisiin nykyisen kansalliskielen sijaan vähemmistökieli. Tähän lagtinget ei tietenkään ikinä taipuisi.
STT:n uutisessa ei selitetä tarkemmin, mutta käsittääkseni kyseessä ei ole irrallinen ehdotus vaan kuukausi sitten julkaistuun Ahvenanmaan itsehallintolain uudistukseen (Ahvenanmaa-komitean 2013 loppumietintö (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80069/OMML_33_2017_Aland-Ahvenanmaa.pdf?sequence=1), 564 sivua) piilotettu myrkkypilleri.
Quote"Hela Svenskfinland vinner"
Det är inte bara svenska språkets ställning på Åland som stärks i och med Ålandskommitténs förslag. Svenskan stärks i hela landet tack vare Åland.
– I vårt förslag slår vi fast att man inte utan lagtingets bifall kan göra ändringar i grundlagen så att svenskan skulle bli ett minoritetsspråk (i stället för nationalspråk), säger Gunnar Jansson och tillägger:
– Vilket lagting skulle gå med på det?
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/hela-svenskfinland-vinner/) 19.7.2017
Quote from: Roope on 19.07.2017, 12:00:46
Ahvenanmaa-komitea esittää, että Suomen perustuslakia ei voisi enää muuttaa
???
Eikö tuota varten pitäisi muuttaa perustuslakia niin että sitä ei voisi enää muuttaa?
Mahdollisesti on kyse jostain uudesta perustuslain tulkinnasta, jolle haettaisiin vaivihkaa vahvistus Ahvenanmaan itsehallintolain uudistuksen yhteydessä. Itse mietinnössä (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80069/OMML_33_2017_Aland-Ahvenanmaa.pdf?sequence=1) en nimittäin huomaa asiaa sivutun, eikä Ahvenanmaa-komitean tai sen jäsenten mielipiteillä ole lainsäädännön kannalta mitään merkitystä muuten kuin tuon mietinnön ehdotusten kautta.
Pakkoruotsiahan on yritetty perustella Rkp:n omaperäisellä tulkinnalla nykyisen perustuslain säätämän kaksikielisyyden asettamista velvoitteista, joita ei kuitenkaan ole koskaan virallisesti vahvistettu.
Tässä ketjussa on jo naurettavuuksiin asti osoiteltu kuinka kaksikielisyyttä tai Oolannin asemaa nyt vain kertakaikkiaan ei voi muuttaa, koska laki sanoo niin.
Mutta kaikki minä vahvistaa ja syventää sortoruotsin asemaa, sehän on pala tårtaa.
Kaikkia lakeja voi muuttaa, ja kyllä muutetaankin.
Quote from: Roope on 08.06.2017, 22:19:45
Niin eduskunnan oikeusasiamies kuin lapsiasiavaltuutettukin vaativat kokeilua perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Tämä luultavasti viivästyttäisi kokeilua entisestään, ehkä jopa vuodella, mikä tosin tapahtunee muutenkin, sillä aloitukseen kaavaillun syyslukukauden alkuun on enää todella tiukan tuntuiset parisen kuukautta.
Olen ollut tähän asti siinä luulossa, että kielikokeilun oli määrä alkaa tänä syksynä, kuten vielä talvella oli puhe, mutta näköjään hallitus päätti jo huhtikuussa lykätä kokeilun aloittamista vähin äänin taas eteenpäin vuoden 2018 syksyyn.
QuoteVieraan kielen opiskelu alkaa tänä syksynä jopa jo esikoulussa – Grahn-Laasonen: "Kiinaa tai espanjaa opiskellaan liian vähän"
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) haluaa varhaisen kielenopetuksen koko maahan mahdollisimman pian.
Monissa kouluissa alkaa tänä syksynä kokeilu, jossa ensimmäisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo esikoulussa tai ala-asteen ensimmäisillä luokilla.
[...]
–Meillä englantia opitaan hyvin, mutta harvinaisemmista kielistä alkaa tulla jo liiankin harvinaisia. Ranskaa ja saksaa opiskellaan entistä vähemmän ja nousevia kieliä, kuten esimerkiksi kiinaa tai espanjaa, liian vähän, Grahn-Laasonen sanoo.
–Kansainvälisessä maailmassa melkein mikä tahansa kielitaito voi olla erittäin hyödyllinen pienelle maalle.
Grahn-Laasonen uskoo, että varhaiset kieliopinnot on yksi hyvä keino saada suomalaiset oppimaan useampia kieliä. Hän näkee myös, että oppimistuloksia voidaan parantaa ja oppimisen motivaatiota lisätä, kun hyödynnetään lasten herkkyysikä oppia uutta.
[...]
Pakkoruotsista luopuminen ei innosta
Varhaista kielenoppimista kokeillaan 76 kunnassa. Hallitus on varannut laajaan kokeiluun 10 miljoonaa euroa. Grahn-Laasosen mukaan kokeilu on saanut hyvän vastaanoton.
–Kunnat ovat olleet hyvin innokkaita lähtemään mukaan ja perheet näissä kunnissa ovat ottaneet tämän vastaan erittäin positiivisesti.
Vaikka opetusministeri laajentaisikin kokeilun mahdollisimman pian valtakunnalliseksi käytännöksi, ei asiassa voida edetä pikamarssia.
–Meillä pitää olla riittävät opettajaresurssit ja riittävä osaaminen. Uudistuksen valtakunnallistaminen tulee kulkemaan siten vahvasti käsi kädessä opettajankoulutuksen kanssa.
Vuoden 2018 syksyllä kouluissa on myös määrä aloittaa kokeilu ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta.
–Ei ole mikään salaisuus, että itse en ole siitä kauhean innostunut. Mielestäni Suomessa tulisi opetella enemmän kieliä ja nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, Grahn-Laasonen sanoo.
–Mutta tämä kokeilu on hallitusohjelman mukainen ja viedään eteenpäin. Kokeiluun osallistuu enintään 2 200 oppilasta. Tuloksista voimme päätellä myöhemmin, miten se onnistui.
Aamulehti (https://www.aamulehti.fi/kotimaa/vieraan-kielen-opiskelu-alkaa-tana-syksyna-jopa-jo-esikoulussa-grahn-laasonen-kiinaa-tai-espanjaa-opiskellaan-liian-vahan-200308744/) 6.8.2017
Aiheeseen liittyen: vastasin pari päivää sitten Taloustutkimuksen verkkopaneeliin kuuluvana kyselytutkimukseen ruotsin kielen asemasta Suomessa. Kysymyksenasettelu oli todella johdatteleva, piti oikein tarkaan miettiä, miten saan varmasti tuotua esille sen, että kannatan pakkoruotsin poistoa sekä ruotsin kielen osaamisvelvoitteen poistoa virkamiehiltä.
Quote
–Meillä englantia opitaan hyvin, mutta harvinaisemmista kielistä alkaa tulla jo liiankin harvinaisia. Ranskaa ja saksaa opiskellaan entistä vähemmän ja nousevia kieliä, kuten esimerkiksi kiinaa tai espanjaa, liian vähän, Grahn-Laasonen sanoo.
–Kansainvälisessä maailmassa melkein mikä tahansa kielitaito voi olla erittäin hyödyllinen pienelle maalle.
Miksi suomalaiset opettelevat liian vähän vieraita kieliä? Pakollinen
toinen kotimainen vie aikaa ja voimavaroja muiden kouluaineiden ja erityisesti muiden kielten opiskelulta. Suomalaiset opiskelevat koulussa kahta pikkukieltä, jotka ovat suomen kieli ja ruotsin kieli. Näiden kahden pakollisen pikkukielen lisäksi suomalaiset opettelevat useimmiten yhden vieraan kielen, tavallisesti englannin. Otetaanpa tästä kuviosta pois pakollinen
toinen kotimainen ja laitetaan tilalle pakollinen mutta valinnainen vieras kieli, joka voisi olla myös
toinen kotimainen mutta kuitenkin oppilaan valinnan mukaan. Hyödyllisten vieraiden kielten opiskelu lähes tuplaantuisi.
Tällainen tuli vastaan.
Quote from: Markku Jokisipilä
Jos ns. pakkoruotsin historia kiinnostaa, kehotan tutustumaan Janne Väistön tuoreeseen väitöskirjaan "Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa".
Minulle oli eilen ilo ja kunnia olla Jannen vastaväittäjänä Åbo Akademissa. Historian väitöskirjaksi näkökulma on varsin poikkeuksellinen, sillä viime kädessä koko 325 sivua käsittelee yhden lain yhden pykälän yhden momentin syntyhistoriaa.
Janne osoittaa vakuuttavasti, että ajatus tästä kieliratkaisusta RKP:n Koiviston hallitukseen tulon varmistaneena poliittisena lehmänkauppana on väärä. Ruotsin kielen pakollisuus oli ennen kaikkea ulkopoliittinen kannanmääritys Suomen ideologiseen ja kulttuuriseen paikkaan Kylmän sodan Euroopassa.
Janne Väistö
PDF: Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143256/vaisto_janne.pdf?sequence=2)
Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968
Quote from: migri on 03.09.2017, 01:48:01
Tällainen tuli vastaan.
Quote from: Markku Jokisipilä
Jos ns. pakkoruotsin historia kiinnostaa, kehotan tutustumaan Janne Väistön tuoreeseen väitöskirjaan "Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa".
Minulle oli eilen ilo ja kunnia olla Jannen vastaväittäjänä Åbo Akademissa. Historian väitöskirjaksi näkökulma on varsin poikkeuksellinen, sillä viime kädessä koko 325 sivua käsittelee yhden lain yhden pykälän yhden momentin syntyhistoriaa.
Janne osoittaa vakuuttavasti, että ajatus tästä kieliratkaisusta RKP:n Koiviston hallitukseen tulon varmistaneena poliittisena lehmänkauppana on väärä. Ruotsin kielen pakollisuus oli ennen kaikkea ulkopoliittinen kannanmääritys Suomen ideologiseen ja kulttuuriseen paikkaan Kylmän sodan Euroopassa.
Janne Väistö
PDF: Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143256/vaisto_janne.pdf?sequence=2)
Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968
Eipä siihen varsinaisesti väitöskirjaa olisi tarvittu. Kaikkihan ovat aina tienneet, että jos jokin ankkuroi Suomen pohjoismaiseen (ja miksei myös länsimaiseen) yhteyteen, niin se on ruotsin kieli. Mukavaa kuitenkin, että tämä tuli näinkin todistettua.
Quote from: Aelae on 03.09.2017, 02:22:13
Eipä siihen varsinaisesti väitöskirjaa olisi tarvittu. Kaikkihan ovat aina tienneet, että jos jokin ankkuroi Suomen pohjoismaiseen (ja miksei myös länsimaiseen) yhteyteen, niin se on ruotsin kieli. Mukavaa kuitenkin, että tämä tuli näinkin todistettua.
Kumma kyllä mikään muu pohjoismaa ei moista ankkuria tarvitse.
Quote from: migri on 03.09.2017, 01:48:01
... Ruotsin kielen pakollisuus oli ennen kaikkea ulkopoliittinen kannanmääritys Suomen ideologiseen ja kulttuuriseen paikkaan Kylmän sodan Euroopassa.
Sama asia olisi hoitunut valitsemalla pakolliseksi kieleksi ranska tai saksa, niin ei olisi tarvinnut jäädä ummehtumaan varsin hyödyttömän ei-sivistyskielen pariin.
Quote from: Tosiasiallinen Nuiva on 03.09.2017, 02:26:36
Quote from: Aelae on 03.09.2017, 02:22:13
Eipä siihen varsinaisesti väitöskirjaa olisi tarvittu. Kaikkihan ovat aina tienneet, että jos jokin ankkuroi Suomen pohjoismaiseen (ja miksei myös länsimaiseen) yhteyteen, niin se on ruotsin kieli. Mukavaa kuitenkin, että tämä tuli näinkin todistettua.
Kumma kyllä mikään muu pohjoismaa ei moista ankkuria tarvitse.
Mitä, eikö Tanskassa ja Norjassa ole pakkoruotsia?
Quote from: migri on 03.09.2017, 01:48:01
Janne Väistö
PDF: Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/143256/vaisto_janne.pdf?sequence=2)
Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968
Luin muutaman sivun alusta ja lopusta, ja kieltämättä ei sen perusteella olkein vakuuta, kun Väistö käyttää pakkoruotsin vastaisista argumenteista ilmaisua "tunteenomainen suhtautuminen".
Viimeinen kappale:
QuotePeruskoulun kieliratkaisu ei ollut yksittäinen päivänpoliittinen ratkaisu,
vaan johdonmukainen toisen tasavallan poliittiseen tilanteeseen pohjautuva
päätös, joka perustui valtiomiestason pitkän aikavälin perusteluihin. Ehkä paras
todiste valtiomiestason perustelun painoarvosta saadaan, kun pitkän aikavälin
perusteluita tarkastellaan, jo sananmukaisesti, pitkällä aikavälillä. 1930-luvun
kielikiistoista kesti lähes 50 vuotta, ennen kuin ruotsin kielen asema voitiin
uudelleen kyseenalaistaa suomalaisessa yhteiskunnassa. 1980-luvun lopulla
alkanut "pakkoruotsi"-keskustelu kertoo, että ennen Neuvostoliitossa alkanut-
ta perestroika–glasnost-kehitystä, tähän ei ollut mahdollisuutta. Niin lehdis
tö kuin johtavat poliitikot olivat sisäistäneet valtiomiestason perustelun, mikä
tarkoitti ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kulttuurin tukemista. Sen sijaan
1980-luvun lopulta alkaen, samaan tahtiin kun Neuvostoliiton uhka väheni ja
toisaalta eurooppalainen nationalismi kasvoi, pitkän aikavälin tunteenomaiset
argumentit nostivat päätään. 1980-luvun lopulta alkaen tunteenomainen suh-
tautuminen ruotsin kielen asemaan alkoi ohittaa valtiomiestason perustelun.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ruotsin kielen asemaa kyseenalaistavat
argumentit nousivat esille. Ei kuitenkaan samanlaisina kuin maailmansotien
välisenä aikana, jolloin ruotsin kieli ja suomenruotsalaisuus nähtiin vieraana
elementtinä Suomessa. 1980-luvun lopulta alkanut tunteenomainen suhtautu-
minen ruotsin kieleen on ennemminkin keskittynyt kysymykseen "pakkoruot-
sista", ruotsin kielen asemaan pakollisena aineena peruskoulussa.
Edit: ...ja ruotsin kielen aseman ja pakkoruotsin puolustamisesta ilmaisua "valtiomiestason perustelut".
Pakkoruotsin kutsuminen "ns. pakkoruotsiksi" paljastaa poliittisen agendan. Pakkoruotsi on aivan yleinen nimitys kaikille pakolliselle ruotsin kielelle.
Ruotsin historiallinen merkitys on yksi asia. Sitä ei voi eikä pidä kiistää. Kielen pakollinen opettaminen 100%:lle suomenkielisistä lapsista on toinen. Se on massiivinen hukkainvestointi, täysin poliittinen valinta, eikä johda kaksikielisyyteen. Tästä on jo vuosikymmenten ajalta todistusaineistoa.
Pakkoruotsi on aivan yhtä polarisoiva aihe kuin maahanmuutto. Kompromissin mahdollisuutta ei ole. Se on joko tai; koska ruotsipuolue (kaikki paitsi jussipersut) eivät taivu milliäkään, ruotsi loppuu kokonaan, sitten kun loppuu.
Terho hehkuttelee kielikokeilua ja uuvattien panosta siihen.
Terho lupaa, että kokeilu alkaa vielä tämän hallituskauden aikana. Eikös sille alunperin ollut ihan jokin ajankohtakin sovittuna?
Edit: Roopella oli näköjään aiemmin samansuuntaisia ajatuksia (https://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg2698854.html#msg2698854). Elokuussa puhuttiin jo syksystä 2018 ja nyt sitten "tämän hallituskauden aikana"...
https://www.verkkouutiset.fi/sampo-terho-kielikokeilu-taas-lahempana-toteutusta/ (19.9.2017)
QuoteSampo Terho: Kielikokeilu taas lähempänä toteutusta
Valtioneuvoston yleisistunnossa sovittiin tiistaina vapaaehtoisen ruotsin kielikokeilun seuraavista vaiheista.
– Olen todella tyytyväinen, että kielikokeilusta annettiin vihdoin esitys. Me sinisissä vaikuttavat ministerit ja kansanedustajat olemme tehneet paljon työtä tämän historiallisen kokeilun toteuttamiseksi, iloitsee Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.).
Hänen mukaansa varsinkin Itä-Suomesta ja Lapista on tullut runsaasti viestiä vapaan kielivalinnan tärkeydestä. Matkailupaikkakunnilla kielikokeilua odotetaan innolla.
– Elinkeinoelämä pitää kokeilua tärkeänä. Suomessa on pulaa kielitaitoisesta työvoimasta monella alalla. Ruotsi ja englanti eivät riitä. Seurataan, pystytäänkö suomalaisten kielitaitoa monipuolistamaan kielikokeilun avulla. Itse uskon tähän, vaikka olisinkin ottanut vielä suuremman otannan kokeiluun mukaan, Terho sanoo.
Hallituksessa on sovittu, että 2200 nuorta saa valita itse, mitkä kaksi vierasta kieltä he valitsevat koulussa. Kokeiluun osallistuvat koululaiset vapautetaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa. Kunnat hakevat osallistumislupaa kokeiluun.
– Kokeilu alkaa vielä tämän hallituskauden aikana, Terho lupaa.
QuoteKoska kokeilu on määräaikainen koskien vain tiettyjä ikäluokkia ja se toteutetaan laajuudeltaan rajatusti, sillä ei voida arvioida olevan koko yhteiskunnan laajuisesti vaikutuksia kielellisten oikeuksien ja toisen kotimaisen kielen osaamisen kannalta. Toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen saattaa tulevaisuudessa haitata siihen osallistuneiden oppilaiden viransaantia tai muutoin aiheuttaa sellaisia tilanteita, joissa toista kotimaista kieltä osaamattomat joutuvat muita huonompaan asemaan. Toisen kotimaisen kielen osaamattomuuden mahdollisia haitallisia vaikutuksia vähentää esitykseen sisältyvä säännös, jonka mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö turvaa avustuksin riittävät resurssit toisen kotimaisen kielen opetukseen kokeilun osallistuneille heidän suorittaessaan korkeakouluopintoja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa (http://minedu.fi/paatos?decisionId=0900908f8055b1ce) 19.9.2017
QuoteKokeiluun osallistuvat oppilaat vapautetaan toisen kotimaisen kielen opiskelusta myös toisella asteella. Hallituksen esityksen mukaan korkeakouluille jää päätösvalta siihen, kuinka ne suhtautuvat kokeilussa olleiden kielten opetukseen.
– Lähtökohtaisesti voidaan arvioida, että kokeiluun osallistuneet, jotka eivät hallitse toisen kotimaisen kielen alkeita, tullaan tarpeellisessa laajuudessa vapauttamaan, esityksessä kerrotaan viitaten kieliopintoihin korkeakouluissa.
Yle: Kokeilu ruotsin valinnaisuudesta etenee – hallitus esittää 2200 oppilaalle mahdollisuutta valita toinen kieli (https://yle.fi/uutiset/3-9839587) 19.9.2017
Ei, vaan
lähtökohtaisesti kokeilua lausunnoissaan vastustaneille korkeakouluille annetaan siis valta vaatia kokeiluun osallistuneita käymään korkeakoulussa läpi peruskoulun ja lukion ruotsin seitsemän vuoden oppimäärä. Jos korkeakoulut tuota vaativat, kokeilusta tulee pannukakku. Tämä sabotointimahdollisuus lienee täysin harkittua kokeilua vastustavilta ministereiltä ja virkamiehiltä.
Taas yksi naula arkkuun, kun kokeiluun osallistuneita ei myöskään automaattisesti vapauteta työnhaussa virkamiesruotsivaatimuksesta.
Quote from: Yle 19.9.2017Sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja, ministeri Sampo Terho kertoo olevansa tyytyväinen kokeilun etenemiseen.
https://www.verkkouutiset.fi/perussuomalaiset-haluaa-laajentaa-ruotsin-kielen-vapaaehtoisuutta/ (20.10.2017)
QuotePerussuomalaiset haluaa laajentaa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä ruotsin kielen vapaaehtoisuutta kouluissa pitäisi laajentaa.
Hallitus on esittänyt, että syksyllä 2018 alkaisi kielikokeilu, jossa 2200 oppilasta vapautettaisiin pakollisen toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Suomea äidinkieltä puhuville tämä tarkoittaa siis pakollista ruotsia, jonka tilalle voisi valita jonkin muun kielen.
Perussuomalaiset pitää esitystä hyvänä ja mutta se ei ole riittävä.
– Mehän neuvottelimme kirjauksen vapaaehtoisesta ruotsin kielen opiskelusta hallitusohjelmaan aikanaan. Tässä on nyt kuitenkin saavutettu vain aika vesitetty kompromissi, sillä 2200 oppilaan kokeiluryhmä on auttamatta liian pieni, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri toteaa.
Perussuomalaiset esittävät kielikokeilun laajuuden tuplaamista. He näkevät, että vapaaehtoinen kielivalinta on jopa taloutta piristävä teko.
– Esitämme, että heti kokeilun alusta alkaen mukana on 4400 oppilasta. Tähän varaisimme budjetista miljoona euroa, joka on pieni summa, mutta se riittää hallituksen omienkin laskemien mukaan hyvin, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) sanoo.
– Tämähän on ennen kaikkea matkailunedistämisvaltti. Suomen turismi on valtavassa kasvussa ja pohjoisessa kasvu korostuu. Ei siellä ruotsia tarvita vaan esimerkiksi ranskaa, saksaa, kiinaa ja venäjää – englannin lisäksi tietysti, hän jatkaa.
Perussuomalaiset toteaa, että hallituksesta riippuu, miten asiassa edetään.
– Rahastahan tässä ei ole kysymys, ja hallitusohjelmassa tämä kielikokeilu jo on, Vähämäki muistuttaa.
Kulttuuriministeri Sampo Terho kuittasi Keskustan ja Kokoomuksen viimeaikaiset irtiotot hallitusohjelmasta esittämällä Sinisen tulevaisuuden nimissä lukion ruotsin kielen opetusta vapaaehtoiseksi. Tyrmäys tuli välittömästi niin hallituskumppaneilta kuin Rkp:stäkin.
QuoteSiniset: Ruotsi vapaaehtoiseksi lukioissa
Hallitus on aloittanut lukiolain uudistuksen. Sininen tulevaisuus ehdottaa, että uudistuksen yhteydessä ruotsin kielen opiskelusta tehdään lukioissa vapaaehtoista.
"Olemme uudistusmielinen liike. Haluamme tuoda myös Suomen kielipolitiikan nykyaikaan", toteaa Sinisten puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.
"Nuorten menestysmahdollisuuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla haittaa koulujärjestelmämme, joka pakottaa koko ikäluokan pienen pohjoismaisen kielen opiskeluun. Monen nuoren uran kannalta jonkin suuren maailmankielen lukeminen olisi paljon hyödyllisempää."
Virkakelpoisuusvaatimukset eivät ole perustelu koko ikäluokkaa velvoittavalle pakkoruotsille
"On äärimmäisen vanhoillista, hölmöä ja haitallista suunnitella kielipolitiikkamme yksinomaan Suomen julkissektorin virkavaatimusten ehdoilla", toteaa Terho. "Vähintään yhtä tärkeää on huomioida kansainvälisten työmarkkinoiden laajemmat osaamistarpeet. Nuorten urasuunnitelmat ovat yksilöllisiä. Koulutusjärjestelmän pitää mahdollistaa, ei haitata heidän suunnitelmiensa toteutumista."
Kielivapautta kannattavat niin opiskelijat kuin kansalaismielipide. Ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskokeissa on ollut vapaaehtoista jo vuodesta 2005.
"Ruotsin kirjoittaminen on ollut lukioissa vapaaehtoista jo pitkään. Loogista olisi tehdä myös ruotsin opiskelusta vapaavalintaista", toteaa Terho.
Lukiolaisten liitto kannattaa kielivapautta, kuten myös kansa. Muutama vuosi sitten tehdyn laajan kyselytutkimuksen mukaan 74 %:ia suomenkielisistä suomalaisista luopuisi pakkoruotsista.
"Ruotsin pakollisuudelle ei voida esittää yhtään järkiperustelua. Ruotsin kielen opiskelusta on epäilemättä hyötyä osalle lukiolaisista. Jatkossa olisikin taattava mahdollisuus opiskella ruotsia vapaaehtoisesti. Siitä ei kuitenkaan ole hyötyä kenellekään, että ruotsin tunneille pakotetaan nekin oppilaat, joiden urasuunnitelmissa ruotsin taito on tarpeeton."
"Sinisten mielestä on aika ottaa kielipolitiikassa askel kohti yksilönvapautta, laajempaa sivistystä ja vahvempaa kilpailukykyä", päättää Terho. "Ruotsin kielelle uudistus tekisi hyvää. Kouluista valmistuisi motivoituneita ruotsin lukijoita. Sillä olisi taatusti vaikutusta ruotsin oppimistuloksiin. Ehdottamamme uudistus olisi eduksi kaikille osapuolille."
Sininen tulevaisuus kannattaa periaateohjelmansa mukaisesti kielivapautta kaikilla koulutuksen asteilla.
Sininen tulevaisuus (http://www.sininentulevaisuus.fi/siniset-ruotsi-vapaaehtoiseksi-lukioissa/) 3.11.2017
QuoteSampo Terho: Pakkoruotsille ei järkiperusteluja
Siniset on tänään esittänyt, että lukiolain uudistuksen yhteydessä luovuttaisiin ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta lukioissa. Nuorten menestymismahdollisuuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla haittaa koulujärjestelmämme, joka pakottaa koko ikäluokan pienen pohjoismaisen kielen opiskeluun muiden vieraiden kielten kustannuksella. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia suomenkielisistä kannattaa kielivapautta. Jopa Opetushallituksen entiset virkamiehet olisivat vapaaehtoisen ruotsin kannalla, jotta suomalaisten kielitaito laajenisi. Ks. HS: Kielitaitotarpeet muuttuneet radikaalisti
Olen vuosittain julkaissut listan niistä jo kumotuista perusteluista, joilla pakkoruotsia tavallisimmin puolustetaan. Koska tiedän, että vanhoillisissa piireissä Sinisten avaus tulee herättämään vastustusta, päivitän listan nyt.
Luettelo osoittaa, ettei pakkoruotsin puolesta ole järkiperusteluja. Samalla muistutan, että vapaaehtoinen mahdollisuus korvata ruotsin opiskelu jollain suurella maailmankielellä ei veisi ruotsin opiskelumahdollisuutta keneltäkään. Kielivapaus sen sijaan laajentaisi nuorisomme kielitaitoa, tukisi yksilöllistä urasuunnittelua ja samalla myös parantaisi ruotsin kielen imagoa. Siniset kannattavat periaateohjelmansa mukaisesti kielivapautta kaikilla koulutuksen tasoilla.
...
Uuden Suomen blogit (http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245471-pakkoruotsille-ei-jarkiperusteluja) 3.11.2017
QuoteHenriksson: Siniset epätoivoisia tuodessa esille ummehtunutta nationalismia
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mielestä on valitettavaa, että maan kaksikielisyys joutuu kärsimään Sinisen tulevaisuuden huonoista kannatusluvuista.
Kulttuuriministeri Sampo Terho (s.) sanoi Helsingin Sanomille, että lukion ruotsin kielen opetuksesta voitaisiin tehdä vapaaehtoinen. Terho pitää ruotsin kielen opiskelua resurssien haaskauksena.
"Terho unohtaa, että Ruotsi on Suomen toiseksi suurin vientimaa. Sen lisäksi moni suomalaisista työnantajista on yhteispohjoismaalaisia yrityksiä. On kummallista, ettei Terho ymmärrä ruotsin kielen taitojen olevan suomalaisten kilpailuvaltti", Anna-Maja Henriksson sanoo.
Yle uutisten eilen julkaiseman mielipidetiedustelun mukaan Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus näyttää synkältä. Puoluetta kannattaa 1,3 prosenttia suomalaisista.
"On ala-arvoista, että epätoivoinen Sininen tulevaisuus käy Suomen kaksikielisyyden kimppuun. Suomi tarvitsee vähemmän ummehtunutta nationalismia ja enemmän kontaktipintaa ulkomaailmaan, eikä päinvastoin."
"Eilen Pohjoismaisen neuvoston kokous päätyi siinä hengessä, että Pohjoismaista tehdään maailman integroitunein alue. Suomalaiset pitävät pohjoismaista yhteistyötä tärkeänä. Terho ei näytä haluavan ymmärtää niitä mahdollisuuksia, jotka ruotsin kielen taito tarjoaa suomalaisille nuorille pohjoismaisilla työmarkkinoilla."
Kulttuuriministeri toimii myös Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana.
"Terho yrittää askel askeleelta horjuttaa ruotsin kielen asemaa Suomessa. Ensin heikennetään nuorten ruotsin kielen taitoa entistä enemmän. Sen jälkeen todetaan, että virkamiesruotsin vaatimukset ovat kohtuuttomia. Tämä on petollinen strategia."
Henrikssonin mielestä on valitettavaa, että Suomen kulttuuriministeri yrittää heikentää toista kotimaista kieltä Ruotsalaisuuden päivän alla Suomen satasvuotisjuhlavuonna. Ruotsin kieli on ollut tärkeä osaa tasavallan rakentamista.
"Nyt muut hallituspuolueet joutuvat näyttämään, etteivät ne anna periksi Sinisten oikuille. Se riittää, että Sinisillä on viisi ministerisalkkua. He eivät saisi sanella Suomen kielipolitiikkaa", Henriksson sanoo.
Rkp (http://www.sfp.fi/fi/content/news/henriksson-siniset-ep%C3%A4toivoisia-tuodessa-esille-ummehtunutta-nationalismia) 3.11.2017
QuoteSININEN tulevaisuus osallistuu lukion uudistamisesta käytävään keskusteluun ehdottamalla, että ruotsin kielen opiskelusta tehtäisiin lukiossa vapaaehtoista. Oppositiopuolue Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tyrmää ehdotuksen ja pitää sitä ummehtuneena nationalismina ja epätoivoisen ryhmän hyökkäyksenä Suomen kaksikielisyyttä vastaan.
Lukiolain uudistusta valmisteleva opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kommentoi ehdotusta Twitterissä. Hän huomautti hallituksen sopineen puoliväliriihessä, ettei lukiouudistuksessa heikennetä toisen kotimaisen kielen asemaa.
Helsingin Sanomat: Siniset: Ruotsin kielestä vapaaehtoinen aine lukioon – Rkp: Ehdotus on "ummehtunutta nationalismia" (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005434885.html) 3.11.2017
Uusi Suomi: "Äärimmäisen hölmöä kielipolitiikkaa" – Siniset haluaa pakkoruotsin pois lukiosta (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/234302-aarimmaisen-holmoa-kielipolitiikkaa-siniset-haluaa-pakkoruotsin-pois-lukiosta)
Uusi Suomi: "On valitettavaa, että Suomen kaksikielisyys kärsii Sinisten huonoista kannatusluvuista" (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/234318-anna-maja-henriksson-valitettavaa-etta-suomen-kaksikielisyys-karsii-sinisten)
Hbl: Blå vill ha helt frivillig gymnasiesvenska (https://www.hbl.fi/artikel/bla-vill-ha-helt-frivillig-gymnasiesvenska/)
Hbl: Undervisningsministern: Regeringen var överens om att inte försvaga gymnasiesvenskan (https://www.hbl.fi/artikel/henriksson-de-bla-ska-inte-diktera-finlands-sprakpolitik/)
Svenska Yle: SFP:s Henriksson: Osmakligt av kulturministern (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/11/03/sfps-henriksson-osmakligt-av-kulturministern)
Iltalehti: Siniset haluavat tehdä ruotsin kielen opiskelusta lukiossa vapaaehtoista - RKP:n puheenjohtaja HBL:lle: "Kertoo epätoivosta" (http://www.iltalehti.fi/politiikka/201711032200508739_pi.shtml)
Ilkka/STT: Hallituskumppanit eivät niele sinisten esitystä ruotsin vapaaehtoisuudesta (https://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/sininen-tulevaisuus-haluaa-muuttaa-ruotsin-opiskelun-lukiossa-vapaaehtoiseksi-1.2442301)
Demokraatti: Demarivaikuttaja kuittaa sinisten esityksen: "Pöllöily johtaa yleensä juuri siihen, että Arlan maitopurkki kaatuu" (https://demokraatti.fi/demarivaikuttaja-kuittaa-sinisten-esityksen-polloily-johtaa-yleensa-juuri-siihen-etta-arlan-maitopurkki-kaatuu/)
Dimitri Qvintus: Sininen tulevaisuus lakkauttamassa suomen kielen opetuksen (blogi) (https://blogit.iltalehti.fi/dimitri-qvintus/2017/11/03/sininen-tulevaisuus-lakkauttamassa-suomen-kielen-opetuksen/)
Juuri kukaan ei huomannut, kun Alexander Stubb ehdotti muutama vuosi sitten, että ruotsin opetuksesta tehtäisiin vapaaehtoista sekä lukiossa että yläkoulussa, kunhan opetuksen aloittaminen varhaistettaisiin alakoulun alkuun. Tämä olisi tarkoittanut käytännössä myös pakollisen virkamiesruotsin loppua.
Turun sairaanhoitopiirin hallitus on päätynyt ristiriitaiselta kuulostavaan tulokseen, että menestyksellinen suoriutuminen johtavan ylilääkärin työstä edellyttää hyvää ruotsin kielen taitoa, mutta että olisi "tarpeettoman rajoittavaa" vaatia rekrytoitavalta uudelta ylilääkäriltä todistusta hyvästä ruotsin kielen taidosta.
Joustot typerissä kielivaatimuksissa ovat hyvä asia, mutta tällainen äkillinen järkevyyskohtaus kuulostaa epäilyttävästi siltä, että joku tietty muodollisesti vajavainen lääkäri on tosiasiallisesti valittu jo ennen työpaikkailmoituksen julkaisemista.
Quote"Onödigt begränsande" - Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt slopar formella språkkrav i svenska för ledande överläkare
Sjukvårdsdistriktets styrelse beslöt på tisdagen att slopa de formella kraven på goda muntliga och skriftliga kunskaper i svenska för den nya ledande överläkaren för sjukvårdsdistriktet. Styrelsen påpekar ändå att man i rekryteringsprocessen kommer att betona språkets betydelse.
Styrelsen skriver i sin motivering att det svenska språket är viktigt eftersom sjukvårdsdistriktet är tvåspråkigt, och på grund av att man också ska vårda patienter från Åland.
Att kräva formella intyg på att man har goda kunskaper i svenska är ändå "onödigt begränsande", anser styrelsen.
Istället ska man under rekryteringsprocessen betona att god svenska är viktigt för att man ska kunna sköta jobbet på ett bra sätt.
I arbetsplatsannonsen ska man nämna att "goda kunskaper i svenska är en förutsättning för att framgångsrikt kunna sköta arbetet som ledande överläkare".
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/11/07/onodigt-begransande-egentliga-finlands-sjukvardsdistrikt-slopar-formella) 7.11.2017
Näin taasen naapurissa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15069971/goteborgin-koulun-oppilailta-kiellettiin-suomen-pu
QuoteSuomen puhuminen kiellettiin:
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6817961#
Quote
eri haastattelu ruotsiksi, oppilaat kertovat, että kurdia (!) saa puhua, mutta suomea ei.
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=104&artikel=6819240
Aihetta sivuten. Suomalaisuuden liitto on valinnut puheenjohtajakseen Ilmari Rostilan (ps), joka on vapaata kielivalintaa ajaneen kansalaisaloitteen taustavoimia. Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho, liiton edellinen puheenjohtaja, on nyt menneisyyden mies tässäkin.
Quote from: Helsingin UutisetSuomalaisuuden Liiton johtoon valittiin taas perussuomalainen – vastustaa pakkoruotsia
Emeritusprofessori Ilmari Rostila, 67, Tampereelta valittiin viime lauantaina Suomalaisuuden Liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Rostila seuraa Sampo Terhoa (sin., ent. ps.), joka ehti johtaa liittoa yhdeksän vuotta.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila on tehnyt työuransa Tampereen yliopistossa sosiaalityön ja hyvinvointipalvelujen professorina ja toiminut muun muassa Tampereen yliopiston Porin yksikön johtajana.
Hänet tunnetaan myös Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtajana ja eduskunnan käsittelyyn päässeen "ruotsi valinnaiseksi" -kansalaisaloitteen vireillepanijana.
Rostila on puoluekannaltaan perussuomalainen. Tällä hetkellä hän on Tampereen perussuomalaisten nelihenkisen valtuustoryhmän jäsen. Ryhmän muita jäseniä ovat muun muassa Terhi Kiemunki ja Pertti "Veltto" Virtanen.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/582340-suomalaisuuden-liiton-johtoon-valittiin-taas-perussuomalainen-vastustaa
QuotePuhut sie ruotsia? – tutkimus suomenkielisten asenteista ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin
Suomenkieliset haluaisivat olla nykyistä enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa ja puhua paremmin ruotsia, osoittaa e2:n tutkijoiden Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tutkimus.
Suomenkielisten asenteet ruotsia ja ruotsinkielisiä kohtaan eivät ole merkittävästi muuttuneet, vaikka vastakkainasettelut ja vihamielisyydet värittävät julkista keskustelua. Tämä tutkimus vahvistaa, että ruotsin kieli on tärkeä osa satavuotiasta Suomea.
Kokonaiskuvan takana on myös huolestuttavia piirteitä. Eritysesti kannattaa seurata, miten nuorten asenteet kehittyvät – vahvistuuko välinpitämättömyys tai kielteisyys. Toinen seurattava asia on kieli- ja kulttuuriryhmien välinen vuoropuhelu. Ilman arkista kanssakäymistä Suomi on epäluulojen ja toisistaan eristäytyneiden kansalaisryhmien yhteiskunta.
Tutkimustulosten lisäksi raporttiin sisältyvät Magman toiminnanjohtaja Nils Erik Forsgårdin ja Karina Jutilan kommentit, joissa esitetään selityksiä kielteisille asenteille ja keinoja vahvistaa ruotsin asemaa.
Tutkimuksen ovat tehneet e2:n tutkijat VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen. Lämmin kiitos Magmalle hyvästä yhteistyöstä ja Svenska folkskolans vännerille tutkimuksen rahoittamisesta.
e2 (http://e2.fi/julkaisut/puhut-sie-ruotsia) 21.11.2017
Puhut sie ruotsia? – tutkimus suomenkielisten asenteista ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin (http://e2.fi/file_attachment/get/Puhut_sie%20_ruotsia.pdf?attachment_id=180) (pdf)
Quote from: s. 20-21Ruotsin kielen perustuslaillisen aseman takaamista tulevaisuudessa pitää tärkeänä 43 prosenttia maamme suomenkielisistä. Asiaa ei pidä tärkeänä 46 prosenttia vastaajista. Hienoinen enemmistö vastustaa ruotsin kielen pakollisuutta peruskouluaineena (52 %) sekä suhtautuu kielteisesti virkamiehiltä edellytettävään kielitaitoon (52 %). Hienoinen vähemmistö tukee sitä, että ruotsi olisi osana oppivelvollisuutta ja että jokaiselta valtion virkamieheltä edellytetään hyvää ruotsin kielen taitoa.
Pohjoismaisten suhteiden ylläpidossa ruotsin kielen tarvetta painottaa noin 60 prosenttia vastaajista, ja vastaava osuus ajattelee, että johtavien poliitikkojen tulee hallita molemmat kotimaiset kielet.
Kysymys ruotsin kielen pakollisuudesta on jakanut suomalaisten mielipiteitä kahtia jo pitkään. Vaikka aineistot eivät ole täysin vertailukelpoisia, olivat tulokset samankaltaisia jo vuosina 1996 ja 2008 tehdyissä kyselyissä: noin puolet vastusti ja puolet kannatti pakollisuutta.
Asennoitumisessa poliitikoilta edellytettäviin kielitaitoihin on sen sijaan tapahtunut muutoksia. Vielä vuonna 2008 noin 80 prosenttia koki, että johtavien poliitikoiden on osattava sekä suomea että ruotsia. Sen jälkeen näin ajattelevien osuus on vähentynyt asteittain. Muutos on ollut näkyvissä myös politiikassa: molempien kotimaisten kielten hallitsemista ei pidetä enää välttämättömyytenä.
Vastaavanlaista asennemuutosta on havaittavissa myös suhtautumisessa virkamiesten kielitaitovaatimuksiin. Vuonna 2008 kaksi kolmesta suomalaisesta ajatteli olevan oikein, että valtion virkoihin edellytetään todistusta ruotsin kielen taidosta. Nyt enää puolet on sitä mieltä, että kaikilta valtion virkamiehiltä on edellytettävä hyvää ruotsin kielen taitoa.
Virkamiesten ei arvioida osaavan ruotsia kovin hyvin tälläkään hetkellä. Mielenkiintoinen kysymys onkin, missä määrin asenteisiin on vaikuttanut Suomen kansainvälisen toimintaympäristön muutos. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 muutti monin tavoin virkamieskunnan kielitaitovaatimuksia ja mahdollisesti asenteita, kun englannista, ranskasta ja saksasta tuli tärkeitä työkieliä ruotsin kielen rinnalle.
"Ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa"
Eri mieltä 36 %
"Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan ruotsinkielisille"
Samaa mieltä 50 %
"Ruotsinkielisiin palveluihin käytetään liikaa julkisia varoja"
Samaa mieltä 48 %
"Minulle on tärkeää, että ruotsin kielellä olisi virallinen, perustuslaissa taattu asema Suomessa myös tulevaisuudessa"
Samaa mieltä 43 %
"Mielestäni kaikkien oppilaiden pitäisi jatkossakin opiskella ruotsia peruskoulussa"
Eri mieltä 52 %
"Maamme johtavien politiikkojen tulee hallita sekä suomen että ruotsin kielet"
Samaa mieltä 63 %
"Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien pohjoismaisten suhteiden ylläpitämiseen"
Samaa mieltä 59 %
"Ruotsinkieliset hyötyvät hyötyvät suomenkielisiä enemmän hyvä veli -verkostoista"
Samaa mieltä 54 %
"Mielestäni maamme ruotsinkieliset
haluavat pitäytyä omissa oloissaan ja ja eristäytyä suomenkielisestä väestöstä"
Samaa mieltä 47 %
(Höblä (https://www.hbl.fi/artikel/hardnade-attityder-mot-svenska-strukturer-i-finland/) uutisoi tuon kohdan niin, että "de svenskspråkiga i vårt land
borde hållas för sig själva och isoleras från den finskspråkiga befolkningen" eli ruotsinkieliset
olisi eristettävä suomenkielisestä väestöstä.)
"Maamme ruotsinkieliset ajattelevat olevansa parempia kuin suomenkieliset"
Samaa mieltä 47 %
QuoteKommentti – Nils Erik Forsgård, Magma: e2:n tutkimus osoittaa: asenteet ruotsinkielisiä kohtaan ovat pysyneet vakaina viimeisen vuosikymmenen
...
Yksi merkittävimmistä tuloksista liittyy kuitenkin suomenkielisten ja ruotsinkielisten arkiseen ja ammatilliseen kanssakäymiseen. Noin 40 prosentilla vastaajista ei ole lainkaan kontakteja ruotsinkielisiin. Ja huolestuttavaa on, että ruotsinkielisten keskuudessa vastaava luku saattaa olla vielä paljon suurempi. Suomen ja ruotsinkielisten väliltä
puuttuu, yksittäisistä aloitteista huolimatta, sekä yhteistä perspektiiviä että fyysisiä ja henkisiä kohtaamisareenoita. Tätä on pidettävä isona ongelmana, melkeinpä demokraattisena ongelmana.
...
Ymmärrys ruotsin kieltä kohtaan näyttää horjuvan myös sellaisten maahanmuuttajien keskuudessa, jotka ovat naimisissa suomenkielisen kanssa.
...
Tämän tutkimuksen tulokset näyttävät vahvistavan myös toisen kehityskulun. Ajatushautomo Magman Suomi Nyt / Finland Nu - tutkimus demokratiasta keväällä 2017 (Taloustutkimus) osoitti hyvin selvästi, että erityisesti suomalaiset naiset kantavat suvaitsevaisuuden lippua. Näin näyttää olevan myös kielikysymyksen kohdalla. Naisilla on yleisellä tasolla huomattavasti positiivisempi suhtautuminen ruotsin kieleen (ja muihin kieliin) kuin miehillä. Tulokset noudattelevat yleiseurooppalaista kehystä. Myös muissa maissa heikosti koulutettu miehet tukevat äärilaitojen puolueita ja suhtautuvat negatiivisesti vähemmistöihin ja maahanmuuttajiin. Asia voidaan myös ilmaista seuraavasti: ilman naisia Suomi olisi hyvin synkkä paikka.
...
Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista sanoo olevansa kyllästynyt kielikeskusteluun. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että ruotsinkielisiin liittyvää propagandaa tuottaa pieni anonyymien fanaatikkojen klikki Suomi24:n tai Hommafoorumin kaltaisilla vihafoorumeilla.
QuoteKommentti – Karina Jutila, e2: Kielikylpyä aikuisille ja lapsille
...
Ison kuvan takana on kuitenkin huolestuttava asia: suomenkieliset nuoret suhtautuvat vanhempia välinpitämättömämmin tai kielteisemmin ruotsin asemaan ja ruotsinkielisiin palveluihin.
...
Mitä tilanteelle voidaan tehdä? Ainakin aika ja voimavarat kannattaa suunnata käytännön ratkaisuihin, ei ongelmien voivotteluun.
...
Siksi kannattaisi kehittää vuosikymmenen mittainen iso hanke, jossa tarjotaan kaikille suomenkielisille lapsille arjessa kiinni oleva kosketus ruotsin kieleen ja ihmisiin yli kieli- ja kulttuurirajojen.
...
Hankkeessa pitäisi tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus kielikylpyyn harrastuksen, koulun, leirikoulun, luokkaretken, matkan tai vierailun kautta. Tämän ei pidä olla kiinni vanhempien varallisuudesta, asenteista tai elämäntilanteesta.
...
Svenska dagen on päivä, jolloin eturivin suomalaiset yli kielirajojen liputtavat näyttävästi ruotsin kielen puolesta. Tärkeämpää on kuitenkin se, mitä teemme vuoden muina päivinä. Tänä vuonna voisimme käyttää ne päivät uusien, isojen ja vaikuttavien hankkeiden suunnitteluun ja lanseerata ne yhdessä ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2018.
Karina Jutilalle kysymys, että miten hän perustelee "ajan ja voimavarojen suuntaamisen" nuorten mielten muovaamiseen ja "uusiin, isoihin ja vaikuttaviin hankkeisiin". Nykyiset ja kaikki tulevat nuoret kuten muutkin ihmiset tarvitsevat ruotsia yhä vähemmän, se kiinnostaa heitä täysin ymmärrettävistä syistä yhä vähemmän, eikä tällaiseen vääjäämättömän kehityksenkin kannalta turhaan puuhasteluun ole sen enempää aikaa kuin ylimääräisiä resurssejakaan.
Jos joku haluaa
henkilökohtaisista syistä oppia ruotsia tai kehittää nykyistä osaamistaan vaikka kuinka pitkälle, siihen on jo olemassa kaikki mahdolliset keinot ja foorumit.
Minä, vihafoorumilainen, vastasin myös tuohon kyselyyn.
Quote from: Taikakaulin on 21.11.2017, 14:50:06
Minä, vihafoorumilainen, vastasin myös tuohon kyselyyn.
Samoin.
Quote from: Pullervo on 21.11.2017, 13:33:53
Aihetta sivuten. Suomalaisuuden liitto on valinnut puheenjohtajakseen Ilmari Rostilan (ps), joka on vapaata kielivalintaa ajaneen kansalaisaloitteen taustavoimia. Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho, liiton edellinen puheenjohtaja, on nyt menneisyyden mies tässäkin.
Quote from: Helsingin UutisetSuomalaisuuden Liiton johtoon valittiin taas perussuomalainen – vastustaa pakkoruotsia
Emeritusprofessori Ilmari Rostila, 67, Tampereelta valittiin viime lauantaina Suomalaisuuden Liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Rostila seuraa Sampo Terhoa (sin., ent. ps.), joka ehti johtaa liittoa yhdeksän vuotta.
Yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila on tehnyt työuransa Tampereen yliopistossa sosiaalityön ja hyvinvointipalvelujen professorina ja toiminut muun muassa Tampereen yliopiston Porin yksikön johtajana.
Hänet tunnetaan myös Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtajana ja eduskunnan käsittelyyn päässeen "ruotsi valinnaiseksi" -kansalaisaloitteen vireillepanijana.
Rostila on puoluekannaltaan perussuomalainen. Tällä hetkellä hän on Tampereen perussuomalaisten nelihenkisen valtuustoryhmän jäsen. Ryhmän muita jäseniä ovat muun muassa Terhi Kiemunki ja Pertti "Veltto" Virtanen.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/582340-suomalaisuuden-liiton-johtoon-valittiin-taas-perussuomalainen-vastustaa
Otin ilolla vastaan tämän uutisen! Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton vetäjänä ei tuntunut enää kesäkuun jälkeen kovinkaan uskottavalta.
Quote from: Dada on 22.11.2017, 14:30:33
Otin ilolla vastaan tämän uutisen! Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton vetäjänä ei tuntunut enää kesäkuun jälkeen kovinkaan uskottavalta.
Pyrkikö?
Quote from: Roope on 22.11.2017, 15:19:50
Quote from: Dada on 22.11.2017, 14:30:33
Otin ilolla vastaan tämän uutisen! Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton vetäjänä ei tuntunut enää kesäkuun jälkeen kovinkaan uskottavalta.
Pyrkikö?
Ei. Siitä ei irtoa mainittavaa hilloa tulevaisuudessa. Sampo tykkää takoa suomenruotsalaisen pääoman sampoa. Käyttekö IFK:n matseissa? Onko Sampo siellä?
QuoteKulttuurivaliokunta hyväksyi päätöksen alueellisista kielikokeiluista – "Menetys koulutuspolitiikalle"
Kulttuurivaliokunta on hyväksynyt päätöksen peruskoulun alueellisista kielikokeiluista.
Kokeilun tavoitteena on antaa viides- ja kuudesluokkalaisille mahdollisuus vaihtaa toinen kotimainen kieli toiseen kieleen.
Rkp, Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät äänestivät ehdotuksen hylkäämisen puolesta.
[...]
Valiokunnan ruotsalaisen eduskuntaryhmän edustaja Mikaela Nylander pitää kielikokeilua (ruotsinkielisen) alueen menetyksenä (domänförlust).
– Kyse on periaatteellisesti tärkeästä asiasta. Luovumme ensimmäistä kertaa koulutuspolitiikassa periaatteesta, että oppilaat eivät pääse valitsemaan sellaista, mitä he voivat tarvita tulevaisuudessa.
Nylanderin mukaan yhteiskunnan olisi varmistettava, että kaikilla on samat edellytykset jatkaa opinnoissa ja töissä.
– Nyt tästä perustavanlaatuisesta periaatteesta luovutaan 2 200 kielikokeiluun osallistuvan oppilaan kohdalla. (käännös)
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/12/01/kulturutskottet-godkande-betankande-om-regionala-sprakforsok-en-forlust-for) 1.12.2017
QuoteLipponen: Ruotsin kieli on Suomessa hallituksen hyökkäyksen kohteena
Entinen pääministeri ja sosialidemokraattien veteraanipoliitikko Paavo Lipponen katsoo, että nykyinen hallitus on hyökännyt maamme ruotsalaisuutta vastaan.
Viimeisin esimerkki on, että hallituspuolueet äänestivät kulttuurivaliokunnassa läpi kokeilun vapaaehtoisesta kouluruotsista.
[...]
Tämä on kestämätön linja kaksikielisessä maassa, joka täyttää 100 vuotta, Sanoi Lipponen Svenska Ylelle.
– Meillä on syvät juuret ruotsin kielessä ja Ruotsissa ja ruotsi kuuluu identiteettiimme. Me olemme länsimaa, ja tämä suuntautuminen on tärkeintä historiassamme.
Monet ruotsinkieliset ajoivat autonomiaa ja itsenäisyyttä, jotta valtiomme saatettiin luoda 1800-luvulla, muistuttaa Lipponen.
Enemmistö tukee ruotsia
Lipponen näkee viimeisimmät hallituksen päätökset hyökkäyksinä ruotsalaisuutta vastaan.
Lipponen sanoo kuitenkin uskovansa, että suomalaisten ja poliitikkojen enemmistö tukee ruotsin kieltä.
– Tästä pitäisi olla tietoisia myös poliittisella tasolla, hän sanoo.
Noin 2 000 oppilaalle vapaaehtoiseksi tuleva kouluruotsi heikentää niiden mahdollisuuksia työelämässä, jotka eivät valitse sitä, sanoo Lipponen. (käännös)
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/12/02/lipponen-svenskan-i-landet-under-attack-fran-regeringens-sida) 2.12.2017
Joudun työssäni soittamaan erään laitevalmistajan tekniseen tukeen joka sijaitsee ruotsissa. Asiointikieli on englanti. Ruotsia en ole koskaan ole oppinut tai tarvinnut. Pari kertaa käynyt Tukholmassa parikymppisenä ja silloinkin englannilla selvisi.
Häviäjät vikisee. Toivoa sopii että kokeilu ottaa enemmänkin tuulta alle.
Pakkoruotsittajien peruskieroilua. Tehdään jostain hyödyttömästä pakollista, joten hyödyttömästä paitsi jääminen viekin "oikeuden" johonkin. Pakkoa puolustetaan toisen oikeuksilla.
Teidät on nähty.
Finlandia voittajan kommentin jälkeen ruotsin kielen opiskelun vois samantien kieltää lailla, samaan syssyyn vois kieltää ruotsinkielen puhumisenkin.
Ollaan kuitenkin suomalaisia, että turhaahan tollanen ruotsinkieli meille on, eikä sitä kohta enää Ruotsissakaan puhuta kun siirtyvät sujuvasti arabiaan ja somalikieleen ja afgaaniin.
Quote from: Roope on 02.12.2017, 18:29:58
QuoteLipponen: Ruotsin kieli on Suomessa hallituksen hyökkäyksen kohteena
Noin 2 000 oppilaalle vapaaehtoiseksi tuleva kouluruotsi heikentää niiden mahdollisuuksia työelämässä, jotka eivät valitse sitä, sanoo Lipponen. (käännös)
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/12/02/lipponen-svenskan-i-landet-under-attack-fran-regeringens-sida) 2.12.2017
Meidän näkemyksemme on hyvin erilainen kuin pakkoruotsittaja Lipposella:
https://www.suomenuutiset.fi/kielikokeilusta-vihdoin-totta-monipuolisemmalle-osaamiselle-kysyntaa/ (https://www.suomenuutiset.fi/kielikokeilusta-vihdoin-totta-monipuolisemmalle-osaamiselle-kysyntaa/)
Quote from: Suomen Uutiset
Kielikokeilusta vihdoin totta – monipuolisemmalle osaamiselle kysyntää
Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva "Kike" Elomaa ja Sami Savio ovat tyytyväisiä kielikokeilun toteutumisesta, mutta heidän mielestään se pitäisi toteuttaa nykyistä merkittävästi laajempana. He jättivät tänään sivistysvaliokunnan kielikokeilua koskevaan mietintöön vastalauseen.
– Hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan kielipolitiikan uudistamisen kannalta, mutta olisin mieluusti nähnyt kokeilun olevan nykyistä laajempi ja 2 200 oppilaan sijaan kokeilun olisi voinut toteuttaa esimerkiksi 5 000 oppilaalla, toteaa Elomaa.
– Laajemmalla oppilasjoukolla toteutettu kokeilu tarjoaisi luonnollisesti tarkempia tuloksia ja jatkoa ajatellen paremman pohjan päätöksenteolle, Savio lisää.
Vapautus myös korkeakouluopinnoissa
Elomaa ja Savio pitävät hyvänä asiana, ettei kokeiluun osallistuminen estä opiskelijoiden siirtymistä toisen asteen opintoihin, koska kokeiluun osallistuneet voidaan vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta myös toisen asteen opinnoissa.
Heidän mielestä vastaavaa käytäntöä tulisi soveltaa myös korkeakouluopinnoissa. Käytännössä tämä merkitsisi kielikokeiluun osallistuneiden opiskelijoiden vapauttamista pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta osana korkeakouluopintoja. Tästä perussuomalaisten valiokuntaryhmä teki muutosehdotuksen vastalauseessaan.
– Kokeilun tulosten laadun kannalta on olennaista saada kokeiluun mukaan eri kokoisia opetuksenjärjestäjiä eri puolilta maata. Pitkälti Opetushallituksen vastuulla olevalla tiedottamisella on tässä keskeinen rooli.
Perusopetuksen kielivalikoima supistunut
Kieltenopetus kaipaa Elomaan ja Savion mukaan monipuolistamista.
– Peräti yli 99% oppilaista lukee englantia A1- tai A2-kielenä. Perusopetuksen kielivalikoiman supistuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on huolestuttava ilmiö. Monipuoliselle vieraiden kielten osaamiselle on rutkasti kysyntää esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä.
Elomaa ja Savio näkevät vapaan kielivalinnan edistämisen hyvänä rohtona kielten opiskelun monipuolistamiseksi.
– Oppilaiden motivaatio kieltenopiskeluun paranisi, jos he saisivat nykyistä vapaammin valita mitä kieliä koulussa lukevat, he korostavat ja toteavat, ettei ruotsin kielen sementoitu asema pakollisena oppiaineena ole perusteltu enää vuonna 2017.
Hyvä, Sami ja Kike ja kaikki perussuomalaiset. Peukut ja kannatus teille.
Pakollinen ruotsi syö suomalaisten mahdollisuuksia opiskella muita tärkeitä taitoja, joko isoja maailmankieliä tai vapaaehtoisia lisäkursseja matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, käden taitoja jne vaihtoehtona pakkoruotsille.
Suomea köyhdyttää se, että joudumme satsaamaan ylimitoitetusti, kohtuuttoman määrän resursseja ruotsinopetukseen, vaikka ruotsintaitoa aidosti tarvitsemme vain hyvin rajallisesti tässä maassa.
Hyvä matematiikan, ja luonnontieteiden osaaminen nostaa Suomen kilpailukykyä, auttaa uuden teknologian, innovaatioiden kehittämisessä, luo Suomeen uusia yrityksiä, työpaikkoja, vientituloja, rikastuttaa meitä.
Pakkoruotsin vaatimus nykyisessä laajuudessa köyhdyttää Suomea.
Olen muutamia kertoja joutunut työelämässä tilanteisiin, joissa on käytännössä ollut pakko osata ruotsia. Tilanteet ovat kaikki olleet sellaisia, joissa on pitänyt olla yhteyksissä Ruotsista Suomeen muuttaneisiin maahanmuuttajiin (ei siis alkuperäisiin ruotsalaisiin). Muun yhteisen kielen puuttuessa kommunikointi on tapahtunut ruotsiksi. Jostain syystä monet Ruotsissa asuneet maahanmuuttajat ovat oppineet melko hyvin ruotsia lyhyessäkin ajassa, joka on hieman ihmeellistä verrattuna maahanmuuttajien kielellisiin oppimistuloksiin Suomessa. Ruotsissa on tehty tai tapahtunut jotakin eri tavalla, tai olisiko ruotsi mahdollisesti helpompi kieli omaksua?
Mitä ruotsin kielen sijoittumiseen opetussuunnitelmissa tulee, niin kovin suurena ongelmana en näkisi sen viemää ajankäyttöä. Suomen innovatiivisuuden suurimpana ongelmana pitäisin sitä, että liian suuri osa ikäryhmistä sijoittuu korkeakouluihin. Tästä on suorana seurauksena laadullinen heikkeneminen. Yhtenä uutena elementtinä on maahanmuuttajien osuuden kasvu myös korkeakoulutettavien joukossa. Heillä on isona ongelmana moniosaamisen sijasta juurikin päinvastainen ilmiö. On maahanmuuttajanaisia, jotka ovat omalla ahkeruudellaan pystyneet opiskelemaan koulujärjestelmässä niin pitkälle, että ovat päässeet lopulta myös korkeakouluun. Heidän kompetenssinsa on syystä tai toisesta kuitenkin auttamattoman suppeaa verrattuna suomalaisiin. Tämän ongelmallisuus korostuu erityisesti yliopistomaailmassa, jossa tieteen tekemisessä vaaditaan usein ymmärrystä vähän laajemmaltikin. Innovaatiot kun eivät synny pelkällä ahkeruudella.
Joskus 1990-luvun alussa junassa joka oli matkalla Tukholmaan puhuin koulu-ruotsia jonkun ruotsalaisen tyypin kanssa, hän kait ärsyyntyi kummallisesta ääntämyksestä ja halusi että keskustelisimme englanniksi, no siinä rupateltiin ja ryypättiin ja hauskaa oli.
QuoteSininen tulevaisuus lopettaisi pakollisen kouluruotsin Helsingissä – "Esitys ei ole kaupungin strategian mukainen"
Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho ja Jussi Niinistö haluavat, että Helsingin peruskoulut ottavat osaa kielikokeiluun, jossa ruotsista tehdään valinnainen kieli.
...
He väittävät muun muassa, että kokeilu on linjassa kaupungin strategian kanssa, jonka mukaan kaupungista tulee kansainvälisempi.
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Pia Pakarinen sen sijaan sanoo, että kaupungin strategiassa ei ole mitään esitystä tukevaa.
Hän listaa neljä kohtaa, joiden kanssa esitys on ristiriidassa.
1. Elävä kaksikielisyys on Helsingin rikkaus
2. Helsinkiläisten kielitaitoa monipuolistetaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta
3. Ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan kaupungissa jo ensimmäiseltä luokalta
4. Helsinkiin luodaan yhteistyössä Pohjoismaiden verkostojen kanssa yhteinen konsepti "Nordiska skolan"
- Joten minusta tämä esitys on vastoin strategiaamme, sanoo Pakarinen.
Mutta miksi Terho ja Niinistö väittävät ehdotuksen olevan strategian mukainen?
– En tiedä, mutta ehkä heillä on jotain ruotsia vastaan, miettii Pakarinen ja muistuttaa ruotsin olevan kansainvälinen kieli.
– Jos tänne kaupunkiin halutaan elävää kaksikielisyyttä, on oltava ihmisiä, jotka osaavat puhua ruotsia, hän sanoo.
Pakarinen katsoo, että kielikokeilua ei pitäisi ottaa käyttöön Helsingissä.
– Täällä asukkaat puhuvat ruotsia ja he hyötyvät ruotsin puhumisesta, hän sanoo. (käännös)
Svenska Yle: Blå Framtid vill slopa obligatorisk skolsvenska i Helsingfors – "Motionen motsvarar inte stadens strategi" (https://svenska.yle.fi/artikel/2017/12/07/bla-framtid-vill-slopa-obligatorisk-skolsvenska-i-helsingfors-motionen-motsvarar) 8.12.2017
Voi kuinka hellyttävää. Arvopohjallisten annetaan lausua julki jotain vaaratonta, sellaista millä ei ole nykyisellä hallituspohjalla tai Helsingin voimasuhteilla sammakon mahiksia Saharassa. Äänestäjät tykkäävät ja uuvatit profiloituvat.
Goldsteinit.
QuotePääkirjoitus: Lisää kielitaitoa ja kanssakäymistä
Kahden kielen rinnakkaiselo on rikkautta.
Asenneilmasto kielivähemmistöjä kohtaan on kiristynyt, käy ilmi hallituksen tuoreesta kielilainsäädännön soveltamista koskevasta kertomuksesta. 44 prosenttia oman kuntansa vähemmistöön kuuluvista ruotsinkielisistä on joutunut vihapuheen, häirinnän ja syrjinnän kohteeksi. Suomenkielisistä vastaavasti 20 prosenttia.
Hälyttävää on, että nuorten kohdalla häirintäkokemukset ovat vieläkin yleisempiä. Erityisesti alle 30-vuotiaat suomenruotsalaiset nuoret pelkäävät käyttää äidinkieltään julkisilla paikoila ja joukkoliikenteessä.
Huono tunnelma voi johtua polarisaatiota korostavasta keskusteluilmapiiristä, ei suomenkielisen enemmistön muuttuneesta asenteesta. Ajatuspaja e2:n tuore tutkimus (21.11.) nimittäin osoittaa, että enemmistö suomenkielisistä haluaisi lisää vuorovaikutusta suomenruotsalaisten kanssa, toisin kuin äänekkäät huutelijat. Lähes 70 prosenttia haluaisi puhua parempaa ruotsia, ja jopa puolet voisi ajatella lapsensa käyvän kaksikielistä koulua - olkoonkin, että puolet myös vastustaa ns. pakkoruotsia.
Erot kieliryhmien kokemuksissa johtunevat myös siitä, että ruotsinkielisten huoli palvelujen heikkenemisestä on suuri, oli kyseessä Vaasan keskussairaalan laaja päivystys tai kehnosti ruotsia osaava virkamieskunta. Sanna Heittolan väitöstutkimus (16.12.) kaksikielisistä poliisilaitoksista kertoo, että ontuvan kielitaidon ohella kaksikielisyyttä saatetaan pitää "turhana jäänteenä keskiajalta" ja "järjettömänä fantasiana".
RKP:n oppositioasema 40 hallitusvuoden jälkeen tuo jännitteensä. Ja pienet eleet. Edeltäjistään poiketen kulttuuriministeri Sampo Terho (sin) ei ole hyväksynyt Hanasaaren kulttuurikeskuksen esittämiä henkilöitä pohjoismaisten rahastojen hallituksiin. Syrjäytetyn professori Jan Sundbergin mielestä kyse on etnisestä puhdistamisesta ja valtapolitiikasta. (Svenska Yle 1.12.)
Ministerin Finlandia-voittaja Juha Hurmeelta vaatima anteeksipyyntö oli turha kielipoliittinen ylilyönti. Junttina numero yksi itseään pitävän Hurmeen "opetelkaa ruotsia, juntit" -kehoitus oli tarkoitettu lempeäksi ironiaksi. Innoittunut viesti oli, että kahden kielen rinnakkaiselo on rikastanut suomalaista kulttuuria ja kirjallisuutta, Mikael Agricolasta ja Aleksis Kivestä lähtien.
Koska ennakkoluulot ja asenteet ovat sidoksissa kielitaitoon ja kanssakäymisen määrään, molempia on parannettava. Pietarsaari käy esikuvasta. Suomen ainoasta molemmilla kielillä toimivasta kielikylpykoulusta on kasvanut kaupungin suurin alakoulu.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201712202200620508_pk.shtml) 21.12.2017
Marketta Mattila ei esittänyt pääkirjoituksessaan ainuttakaan perustelua pakkoruotsille. Juha Hurmeen "lempeä ironia" osoittautui jälkipuheissa juuri siksi, miltä se kuulostikin eli ylimieliseksi elitismiksi. Jan Sundbergin valittamasta "etnisestä puhdistuksesta", jolla hän tarkoitti kaikkien suomenruotsalaisten poistamisesta pohjoismaisten kulttuurirahastojen hallituksista, ei ole edelleenkään mitään näyttöä, mutta Mattila toistaa Sundbergin väitteen totena.
Töissä on ollut pari ulkomaalaista, toinen jenkki ja toinen englantialainen, jotka molemmat ovat asuneet 5-6 vuotta Helsingissä. Pahaksi onneksi ex-vaimonsa olivat molemmilla suomenruotsalaisia, joten kumpikaan ei puhunut sanaakaan suomea. Mikä saa ihmisen muuttamaan vieraaseen maahan ja olemaan opettelematta kieltä? Kumpikaan ei puhunut kyllä ruotsiakaan ja ehkäpä juuri näistäkin syistä johtuen molemmat ovat ex-työntekijöitä.
Ehtymätön kaivo on "asennetutkimukset". Kysytään somalilta "miten suomalainen katsoo sinua, kun asioit fattassa", kysytään mustalaiselta "miten kauppias katsoo sinua, kun hameinesi menet sovituskoppiin", kysytään pilvenpolttajalta "miten poliisi suhtautuu sinuun".
Hedelmällisempää olisi selvittää, "miksi suomalaisen hymy hyytyy kun hän näkee somalin fattan luukulla", "miksi kauppias valpastuu, kun mustalaispesue astuu kauppaan", jne. Ehkä sieltä löytyy syy-seuraus suhteita mahdollisten asenneongelmien selvittämiseksi.
Quote from: Roope on 21.12.2017, 19:14:22
Marketta Mattila ei esittänyt pääkirjoituksessaan ainuttakaan perustelua pakkoruotsille. Juha Hurmeen "lempeä ironia" osoittautui jälkipuheissa juuri siksi, miltä se kuulostikin eli ylimieliseksi elitismiksi. Jan Sundbergin valittamasta "etnisestä puhdistuksesta", jolla hän tarkoitti kaikkien suomenruotsalaisten poistamisesta pohjoismaisten kulttuurirahastojen hallituksista, ei ole edelleenkään mitään näyttöä, mutta Mattila toistaa Sundbergin väitteen totena.
Mattila oli muinoin Ylen syöttiläs, lopuksi Kaken Pesula -kukkahattuyritelmässä. Sitten ohjelma lopetettiin ja Marketta sai lähteä. Ohjelman toista juontajaa ei ole näkynyt vuosiin. Sen sijaan Marketta pääsi jonkin suhteen (Kreeta Karvala, Mari Pudas?) avulla Iltalehteen kolumnistiksi. On luonnollisesti fanaattinen pakkoruotsin ja hyysäämisen ystävä.
Maailman paapotuin ja etuoikeutetuin kielivähemmistö huutaa etnistä puhdistusta kun joku turhisvirka jää saamatta. Mielikuvitusmöröt vaanivat kielen puhujia. Siinä on ruotsinkielisten ongelmat pähkinänkuoressa: itsekritiikityömyys, suhteellisuudentajun täydellinen puuttuminen ja hemmotellun lapsityrannin asenne.
Ruotsin täyskielto julkisissa yhteyksissä ja kaksikielisyyden alasajo on tämän tien päässä. Kun ne tulivat hakemaan turvapaikanhakijoiden rahoja, en sanonut mitään koska en ole turvapaikanhakija. Kun ne tulivat hakemaan sukupuolentutkijoiden rahoja en sanonut mitään koska en ole sukupuolentutkija. Kun ne tulivat hakemaan ruotsinkielisten rahoja, korkkasin samppanjapullon koska veroni laskivat, lasteni mahdollisuudet koulutuksessa ja työmarkkinoilla paranivat, svenska yle lopetettiin, maksetut ruotsittajat katosivat mediasta, rkp menetti vaikutusvaltansa, ahvenanmaalaiset istuvat nyt hiljaa kusi sukassa, jne.
Quote from: matti on 21.12.2017, 19:44:16
Töissä on ollut pari ulkomaalaista, toinen jenkki ja toinen englantialainen, jotka molemmat ovat asuneet 5-6 vuotta Helsingissä. Pahaksi onneksi ex-vaimonsa olivat molemmilla suomenruotsalaisia, joten kumpikaan ei puhunut sanaakaan suomea. Mikä saa ihmisen muuttamaan vieraaseen maahan ja olemaan opettelematta kieltä? Kumpikaan ei puhunut kyllä ruotsiakaan ja ehkäpä juuri näistäkin syistä johtuen molemmat ovat ex-työntekijöitä.
Syy lienee englantia äidinkielenään puhuvien asennevamma joka taas johtunee siitä että he pärjäävät kaikkialla sillä äidinkiellään..
Quote from: Jaska Pankkaaja on 22.12.2017, 09:06:47
Quote from: matti on 21.12.2017, 19:44:16
Töissä on ollut pari ulkomaalaista, toinen jenkki ja toinen englantialainen, jotka molemmat ovat asuneet 5-6 vuotta Helsingissä. Pahaksi onneksi ex-vaimonsa olivat molemmilla suomenruotsalaisia, joten kumpikaan ei puhunut sanaakaan suomea. Mikä saa ihmisen muuttamaan vieraaseen maahan ja olemaan opettelematta kieltä? Kumpikaan ei puhunut kyllä ruotsiakaan ja ehkäpä juuri näistäkin syistä johtuen molemmat ovat ex-työntekijöitä.
Syy lienee englantia äidinkielenään puhuvien asennevamma joka taas johtunee siitä että he pärjäävät kaikkialla sillä äidinkiellään..
Totta ja ei tarvitse olla edes asennevammaa sillä kaikki haluavat treenata omaa englantiansa syntyperäisen puhujan kanssa. Vaikka he haluaisivat oppia suomea niin heillä ei ole tilaisuutta harjoitella sen puhumista kuin korkeintaan joidenkin kielitaidottomien vanhusten kanssa.
Omat kotibrittini ja -jenkkini ovat opetelleet suomea, mutta he ovatkin monikielisiä kieliammattilaisia. Toinen puhuu myös kiinaa ja opettaa sitä! Toinen taas oppi ruotsin heittämällä, lyhyen työkomennuksen aikana. Mutta suomi on vaikeaa. Oma vika jos valitsee (lasten eduksi) englannin kotikieleksi.
Eipä silti, oma kokemukseni on että harva kielialueen ulkopuolelta tuleva heittäytyy natiiviksi missään - paitsi esim USAssa missä ympäristö odottaa sitä, ja valkoisena eurooppalaisena pitää päättää haluaako samaistua valkoiseen kantaporukkaan vai epämääräiseen, sekaetniseen immigranttimassaan.
Vaikea kielemme on kulttuurimme suoja. Epäilemättä ruotsinkieliset haluavat toimia matalan kynnyksen portinvartijoina helpomman kielensä avulla. Mutta heidän porttinsa johtaa umpikujaan. Ruotsiksi "kotoutuminen" on hulluuksista suurin.
Quote from: matti on 21.12.2017, 19:44:16
Töissä on ollut pari ulkomaalaista, toinen jenkki ja toinen englantialainen, jotka molemmat ovat asuneet 5-6 vuotta Helsingissä. Pahaksi onneksi ex-vaimonsa olivat molemmilla suomenruotsalaisia, joten kumpikaan ei puhunut sanaakaan suomea. Mikä saa ihmisen muuttamaan vieraaseen maahan ja olemaan opettelematta kieltä? Kumpikaan ei puhunut kyllä ruotsiakaan ja ehkäpä juuri näistäkin syistä johtuen molemmat ovat ex-työntekijöitä.
Britit ja amerikkalaiset ovat suurvaltojen asukkaita, jotka ovat tottuneet siihen että muut opettelevat heidän kielensä eikä päinvastoin.
QuoteNäytelmäkirjailija Bengt Ahlfors ihmettelee kasvavaa ruotsinkielen vastaista ilmapiiriä: "Sivistysmaassa on kulttuuriministeri, joka kertoo tärkeimmäksi harrastuksekseen kansalliskielen vastustamisen. Onhan se erikoista."
NÄYTELMÄKIRJAILIJA Bengt Ahlfors on aina ollut purevan satiirin ystävä. Siksi hän seurasi Juha Hurmeen Finlandia-voittopuheesta kehkeytynyttä keskustelua mielenkiinnolla.
Kirjailija puhui pitkään toisella kotimaisella ja kehotti "juntteja" opettelemaan ruotsia. "Hurmeen puhe ilahdutti minua. Se oli nokkela ja erinomaisesti muotoiltu", Ahlfors sanoo.
[...]
Läheltä Bengt Ahlfors on seurannut muutosta siinä tavassa, jolla ruotsin kieleen Suomessa suhtaudutaan. Kulttuuriministeri Sampo Terhon lausuntoja hän ihmettelee.
"Että sivistysmaassa on kulttuuriministeri, joka kertoo tärkeimmäksi harrastuksekseen kansalliskielen vastustamisen. Onhan se erikoista."
Ahlforsin mukaan kaikesta voi vitsailla, mutta ruotsin kieltä koskevien asenteiden kovenemista hän pitää vakavana kysymyksenä. "Ruotsin kielen asema koskettaa kaikkia suomalaisia äidinkielestä riippumatta. Mikäli siis haluamme kuulua länteen."
[...]
TYÖNTEKOA Ahlfors ei ole ajatellut lopettaa. "Ei tämä koskaan ole varsinaisesti tuntunut työltä. Olen edelleen ihmeissäni, että minulle maksetaan siitä, mitä tekisin muutenkin."
Aviopari työstää uutta versiota näytelmästä, joka keräsi kiitosta kymmenisen vuotta sitten. Käsittelytapa on Ahlforsille tyypillisen velmu: maailma on käännetty ylös alaisin.
Zambezi-näytelmässä suomalaisista on tullut pakolaisia ja afrikkalaisista vastentahtoisia vastaanottajia. Pääosassa seikkailee keskiluokkainen suomalaisperhe. "Toisen ihmisen kohtaloon on helpompi samaistua, kun sen näkee uudessa valossa", Ahlfors sanoo.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005498728.html) 27.12.2017
Quote from: Roope on 27.12.2017, 16:27:37
QuoteNäytelmäkirjailija Bengt Ahlfors ihmettelee kasvavaa ruotsinkielen vastaista ilmapiiriä: "Sivistysmaassa on kulttuuriministeri, joka kertoo tärkeimmäksi harrastuksekseen kansalliskielen vastustamisen. Onhan se erikoista."
NÄYTELMÄKIRJAILIJA Bengt Ahlfors on aina ollut purevan satiirin ystävä. Siksi hän seurasi Juha Hurmeen Finlandia-voittopuheesta kehkeytynyttä keskustelua mielenkiinnolla.
Kirjailija puhui pitkään toisella kotimaisella ja kehotti "juntteja" opettelemaan ruotsia. "Hurmeen puhe ilahdutti minua. Se oli nokkela ja erinomaisesti muotoiltu", Ahlfors sanoo.
[...]
Läheltä Bengt Ahlfors on seurannut muutosta siinä tavassa, jolla ruotsin kieleen Suomessa suhtaudutaan. Kulttuuriministeri Sampo Terhon lausuntoja hän ihmettelee.
"Että sivistysmaassa on kulttuuriministeri, joka kertoo tärkeimmäksi harrastuksekseen kansalliskielen vastustamisen. Onhan se erikoista."
Ahlforsin mukaan kaikesta voi vitsailla, mutta ruotsin kieltä koskevien asenteiden kovenemista hän pitää vakavana kysymyksenä. "Ruotsin kielen asema koskettaa kaikkia suomalaisia äidinkielestä riippumatta. Mikäli siis haluamme kuulua länteen."
[...]
TYÖNTEKOA Ahlfors ei ole ajatellut lopettaa. "Ei tämä koskaan ole varsinaisesti tuntunut työltä. Olen edelleen ihmeissäni, että minulle maksetaan siitä, mitä tekisin muutenkin."
Aviopari työstää uutta versiota näytelmästä, joka keräsi kiitosta kymmenisen vuotta sitten. Käsittelytapa on Ahlforsille tyypillisen velmu: maailma on käännetty ylös alaisin.
Zambezi-näytelmässä suomalaisista on tullut pakolaisia ja afrikkalaisista vastentahtoisia vastaanottajia. Pääosassa seikkailee keskiluokkainen suomalaisperhe. "Toisen ihmisen kohtaloon on helpompi samaistua, kun sen näkee uudessa valossa", Ahlfors sanoo.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005498728.html) 27.12.2017
Taattua, vesiklosetin raikasta suomenruotsalaista punnerrusta. Tulee ihan mieleen ne kesät, jolloin mökin puucee on pitänyt tyhjentää.
Onneksi rantahurrien tämä ikäpolvi on kohta haudan levossa, käsittääkseni nuoremmat SuRut eivät kulttuuripiireissäkään ihan näin älyttömiä houraile. Tai piruko niistä selvän ottaa, voivat olla vielä hullumpia, mutta tajuavat ehkä pitää välillä turpansa kiinni.
"Ruotsin kielen asema koskettaa kaikkia suomalaisia äidinkielestä riippumatta. Mikäli siis haluamme kuulua länteen."
Tuosta ei olekaan pitkä matka siihen ajatukseen, että suomalaisuus puolestaan on jotakin inhottavan aasialaista, eikä ainakaan kuulu länteen.
Ihailtavan freudenthalilaista!
Ruotsinkielen nykyinen asema Suomessa perustuu ainoastaan ja vain totaaliseen korruptioon, ja rahaan. Todennäköisimmin säätiösysteemiin, jota eivät kansanedustajat halunneet yllättäin selvittääkkään. Korruptio ja oman kansansa myynti kuten mm ex-pääministeri Lipposella oli tapana ovat käsittämättömästi hyväksytty toimintamalli nyky-Suomessa, kuten jossakin v--n kehitysmaassa, äärikorruptioitunut media on äärimmäisen suuri ongelma Suomelle ja jokaiselle ns länsimaalle jos leikkii edes alkeellisella tavalla uskottavaa
^^^^
Kirjoitus muistuttaa 1930-2000-lukua, kun siihen on saatu yhdistettyä perinteiset kliseet "ruotsin kielen yhteydestä länteen", tätä keskustelua yritettiin muutamia vuosia sitten yhdistämällä ruotsin kieli pohjoismaalaiseen yhteistyöhön. Haaveiltiin jonkinlaisesta "yhteisruotsalaisesta maasta", joka on tullut myöhemmin tunnetuksi mm. Suomen Vastarintaliikkeen SVL:n ajatuksena.
Myöhemmin alkoivat argumentit ontua, kun jokainen pohjoismaa näytti sooloilevan ja tekevän päätöksiä omatoimisesti. Pohjoismaiden nuorten neuvostotkaan eivät puhuneet samaa kieltä ruotsia, koska tanskalaiset/norjalaiset eivät sitä osanneet.
Väite afrikkalaisten auttamattomuudesta on siinä mielessä täysin absurdi, että Suomi on lähettänyt ties kuinka monta miljardia euroa Afrikkaan ja suurempia tuloksia silläkään rahalla ei ole saatu + ottanut tuhansittain afrikkalaisia pakolaisia Suomeen. Suomi on siis auttanut moninkertaisesti enemmän afrikkalaisia, mitä Afrikka Suomea. Toisekseen afrikkalaisten tuominen länsimaihin ei ole järkevää Afrikalle itselleenkään, koska se vie osaamisen pois ulkomaille.
Hesari ilmeisesti yrittää ovelasti antaa nostetta petturi-Terholle julkaisemalla tällaisen pölhön artikkelin jossa seniili ruotsinkielinen laukoo ikivanhoja kliseitä ruotsinkielen välttämättömyydestä suomalaiselle rahvaalle. Ei kai hesarikaan niin tyhmä ole etteivätkö he hyvin ymmärtäisi että moinen aiheuttaa lähes kokonaan pelkkää ärsytystä.
Kun petturi-Terho on argumentin toisella puolella niin hesari toivoo että joku uuvattiepisodiin sydämistynyt ajattelisi että ei se Terho sittenkään ihan paha jätkä olekaan. Siinähän toivoo, turhaan.
QuoteTuhannet lapset saamassa vapautuksen ruotsin kielen opinnoista – Opettajat pelkäävät lasten jäävän aikuisena ilman työpaikkaa
[...]
Kieltenopettajat eivät pureksimatta niele opetusministeriön kielikokeilua. Ongelmia aiheuttaa muun muassa jatko-opintosuunnitelmat, mikäli ruotsi jää oppilaalta lukematta.
– Monissa korkeakoulututkinnoissa, esimerkiksi lääkäri, opettaja, insinööri, arkkitehti ja poliisi, vaaditaan myös ruotsin kielen taito, sanoo varapuheenjohtaja Terhi Tyyskä Lappeenrannan seudun kieltenopettajien yhdistyksestä.
Opetusministeriöstä vakuutetaan, että korkeakouluille on tulossa jatkossa avustusta ruotsin alkeiskurssien järjestämiseen.
Lappeenrannassa ja Taipalsaarella on lähetetty viidesluokkalaisten oppilaiden vanhemmille kysely halukkuudesta osallistua kielikokeiluun. Kysely ei herätä luottamusta opettajien keskuudessa.
– Kysely on minun mielestäni vähän hutaisten tehty. Huoltajilta on kysytty, että ruotsin tilalle voisi valita vaikka venäjän, saksan, ranskan tai espanjan kielen kutosluokalle, mutta ei ole kerrottu mitä tästä asiasta seuraa, sanoo Terhi Tyyskä.
Opetusministeriöstä hallitusneuvos Janne Öberg vakuuttaa, että kokeiluun lähteville annetaan lisätietoja.
[...]
Itäisessä Suomessa ruotsia ei arkena useinkaan tarvitse. Venäläisturistien takia moni miettii, miksei kouluissa ole pakollista venäjän kieltä ruotsin sijaan.
– Puhutaan, ettei ruotsia täällä tarvita tai venäjää täällä tarvitaan. Ihmiset eivät kuitenkaan asu yhdellä paikkakunnalla elämäänsä. Eli tietynlaiset päätökset sulkee tietynlaisia ovia, pohtii Lappeenrannassa Itä-Suomen koulussa ruotsia opettava Terhi Tyyskä.
Ongelmia myös syntyy silloin, jos kokeiluun osallistuva oppilas muuttaa paikkakunnalle, jossa kyseistä kokeilua ei ole käynnissä.
Opettajana Terhi Tyyskä näkee kielikokeilussa myös hyviä asioita.
– Mitä enemmän vieraita kieli opitaan, sen parempi. Eikä arvoteta, että onko se ruotsin vai venäjän kieli, mikä tällä alueelle on parasta. Kaikki vieraat kielet ovat meille tärkeitä, ynnää Terhi Tyyskä.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10038781) 25.1.2018
Jos kokeiluun osallistuneet tosiaan pakotetaan suorittamaan koko peruskoulun ja lukion ruotsin oppimäärä korkeakoulussa sieltä valmistuakseen, niin kokeilu on tämän hallituksen jäljiltä pelkkä irvikuva alkuperäisestä ajatuksesta.
Miljoonannen kerran, pakkoa perustellaan sillä että se on pakko. Luonnollisesti ongelma, eli virkamiesruotsin vaatimus, poistuu lopettamalla mokoma turhuus samalla kun ruotsin pakollisuus loppuu. Ei kukaan pysty pelkällä kouluruotsilla hoitamaan virkaansa, ellei ole ruotsinkielinen itse tai käy asumassa Ruotsissa. Ja vaihtoehtoinen venäjä tai saksa muuttuu sitten hyödyttömäksi jos muuttaa? Mutta ruotsia tarvitaan universaalisti kaikkialla? Kyllä varmaan joo.
Kas kummaa, maahanmuuttajalapsia vapautetaan ruotsista säännönmukaisesti. Entäs heidän työllistymisensä?
Tunnen pari Suomessa kymmenen vuotta asunutta tyttöä, jotka puhuvat sujuvasti amharaa, koreaa, saksaa ja englantia. Suomea osaavat kohtalaisesti, ruotsia eivät ollenkaan. Kukaan ei ole huolissaan heidän kyvyistään työskennellä missäpäin maailmaa tahansa.
Quote from: Roope on 26.01.2018, 23:34:14
Jos kokeiluun osallistuneet tosiaan pakotetaan suorittamaan koko peruskoulun ja lukion ruotsin oppimäärä korkeakoulussa sieltä valmistuakseen, niin kokeilu on tämän hallituksen jäljiltä pelkkä irvikuva alkuperäisestä ajatuksesta.
Näyttää siltä, että kokeiluun osallistuminen on tehty muutenkin mahdollisimman hankalaksi. Kokeilu voi siksi epäonnistua jo ennen alkamistaan, mikä on epäilemättä ollut ministerin ja ministeriön tarkoituskin.
QuoteUuden kielilain lopputulos jäämässä torsoksi: itärajan koululaiset eivät haluakaan luopua pakkoruotsista
5.-luokkalaisille on tarjottu mahdollisuutta luopua pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta. Vain ani harva haluaisi vaihtaa ruotsin johonkin muuhun kieleen.
[...]
Pohjois-ja Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta sekä Kainuusta ainoastaan Tohmajärven kunta on aikeissa hakea mukaan kielikokeiluun. Tohmajärvellä on Niiralan rajanylityspaikka ja siellä kanssakäyminen rajan yli on ollut vilkasta. Kunnassa on tähän mennessä jo neljännes ikäluokasta valinnut neljännellä luokalla alkavaksi pitkäksi A2-kieleksi venäjän kielen.
Ei halukkuutta
Itä-ja Kaakkois-Suomessa halu luopua ruotsin kielestä on ollut yllättävänkin vaisua. Esimerkiksi Lappeenrannassa 715 viidesluokkalaisesta vain 11 ilmaisi halukkuuteensa vaihtaa ruotsin kieli johonkin muuhun kieleen.
Lappeenrannan vs. opetustoimenjohtaja Tomi Valkeapää aikoo esittää tiistaina kokoontuvalle lautakunnalle, ettei kaupunki lähde kielikokeiluun mukaan. Kokeiluun mukaan halunneet oppilaat olisivat olleet eri puolilla kaupunkia, ja he olivat toivoneet kuutta eri kieltä ruotsin tilalle.
Imatran kaupunki on aivan Venäjän rajan tuntumassa. Myös siellä on ollut hyvin vilkasta yhteistyötä rajan yli. Siksi siellä on toivottu, että ruotsin kielestä voisi luopua ja sen tilalla olisi esimerkiksi venäjän kieli. Kun imatralaisilta 5.-luokkalaisten vanhemmilta kuukausi sitten kysyttiin halukkuudesta osallistua kielikokeiluun, ilmoittautui kiinnostuneita vain 24.
Kokeiluun mukaan halunneet oppilaat asuvat hyvin eri puolilla Imatraa, eivätkä vanhemmat olleet halukkaita siirtämään lastaan toiseen kouluun tai järjestämään lapselle kuljetusta toiseen kouluun esimerkiksi venäjän kielen tunnille. Jokaiseen kouluun venäjän kielen ryhmää ei olisi ollut ryhmien pienuuden takia mahdollista perustaa. Imatra päättikin olla lähtemättä kielikokeiluun.
Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella vain kahden lapsen vanhemmat olisivat halunneet tarjota lapselle jotain muuta kieltä kuin ruotsia.
Pohjois-Karjalassa Lieksassa oli halua lähteä mukaan kielikokeiluun niin paljon, että paikalliset Perussuomalaiset tekivät siitä viime vuoden puolella valtuustoaloitteen. Kaupunki kysyikin lieksalaisten 5.-luokkalaisten vanhemmilta, haluavatko he vaihtaa ruotsin kielen johonkin muuhun kieleen. Kaupungin 92 viidesluokkalaisen vanhemmista 10 koululaisen vanhemmat olisivat halunneet luopua pakollisesta ruotsin kielestä. Kunnan hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen esittääkin lautakunnalle, että Lieksan kaupunki ei lähde kielikokeiluun mukaan.
Länsi-Savo-lehden mukaan Pieksämäen kaupunki on hakemassa mukaan kielikokeiluun. Mikkelissä ja Juvalla pohdinta on vielä kesken.
[...]
Perussuomalaisten lappeenrantalainen kansanedustaja Jani Mäkelä on ollut ajamassa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta. Hän ei kuitenkaan ole yllättynyt siitä, että sen mahdollistava laki ei saakaan vanhempia valitsemaan ruotsin asemesta jotain muuta kieltä.
Mäkelän mukaan pakollinen virkamiesruotsi aiheuttaa sen, että ihmiset eivät halua lähteä tällaiseen kielikokeiluun mukaan.
– Aito kielten valinnanvapaus vaatisi, ettei olisi tällaista pakollista koetta sitten myöhemminkään.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10055986) 5.2.2018
Valtablokki pitää huolen, että myös Helsingin kaupunki tulee jäämään pois kokeilusta. Helsingin kaupunginhallitus ei Rkp:n Marcus Rantalan mukaan edes keskustellut asiasta. Rantalan mielestä pakkoruotsista luopuminen ei olisi järkevää kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna (https://svenska.yle.fi/artikel/2018/02/05/helsingfors-stadsstyrelse-sade-nej-till-sprakexperiment).
Kielikokeilu pitää siis ulottaa myös korkeakouluihin. Siis virkamiesruotsia ei pidä edellyttää korkeakoulututkintojen suorittamiseksi. Vaatii vain lainmuutoksen. Lainmuutos vaatii vain tahtoa.
Koko kokeilu oli pelleilyä ja vesitystä. Mitään joustoja ei ole odotettavissa jatkossakaan. Joten se lähtee sitten kerralla, kun lähtee. Ja kyllä se lähtee.
Tämä ruotsin kielen aseman heikentämisyritys on tyypillistä uuvattia.
Täysin turhaa poistaa pakkoruotsi yläasteelta jos virkamiestutkinto säilytetään korkeakoulujen tutkintovaatimuksissa.
Ne raukat ei ymmärrä tätäkään.
Quote from: ISO on 05.02.2018, 21:21:29
Tämä ruotsin kielen aseman heikentämisyritys on tyypillistä uuvattia.
Täysin turhaa poistaa pakkoruotsi yläasteelta jos virkamiestutkinto säilytetään korkeakoulujen tutkintovaatimuksissa.
Ne raukat ei ymmärrä tätäkään.
Uuvateissa on vain vähän korkeakoulutettuja; kesken tai kokonaan dropanneita. Virkamiesruotsi tuli muuten pakolliseksi niinkin myöhään kuin 1987. Luistin sen, joskin snakkaan pakkoruotsia aika lujasti jos sille päälle satun.
Helsingin kaupunginhallitus torjui kielikokeilun – pakkoruotsia pitää opiskella peruskoulussa jatkossakin (https://yle.fi/uutiset/3-10060023)
QuoteHelsingin kaupunginhallitus ei puolla sinisten ministereiden Sampo Terhon ja Jussi Niinistön esitystä, jonka mukaan Helsingin peruskoulut voisivat osallistua kielikokeiluun, jossa toisen kotimaisen kielen sijaan oppilaat voisivat opiskella jotain vierasta kieltä.
Siniuuvatit ja heidän vaikutusvaltansa. :roll:
Helsingin kaupunki siis päätti olla kansainvälistymättä ja pakko-opettaa pilteille käyttökelvotonta pakkokieltä. Miksi emme opiskelisi vaikka meille tuttuja latinalaisia kirjaimia käyttävän kroatian kieltä? Onhan toki Kroatian väkiluku hiukan vähemmän kuin Ruotsin, mutta muuten se väki on holjaa ja osin sivistynyttäkin porukkaa. Adrian meren rannalla ja muutenkin keskeinen sijainti kartalla. Musuja on vielä hajoamissotien jälkeen aika vähän. Ei kroaateilla taida olla mitään suurempia kaunoja Suomen kanssa?
Kävisikö? Onhan näitä muitakin...
Voitais alkaa puhumaan ladinin kieltä. 7 vuotta sitten tutuistuin yhteen naiseen, joka puhui tuota kieltä äidinkielenään. Se kuulosti ihan kivalta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ladinin_kieli
Ps. Tutustuminen tarkoittaa tässä sitä, että olin ohjaamassa hänen väitöskirjaansa Bolzanon ylilipastossa.
Quote from: Eisernes Kreuz on 27.12.2017, 23:00:50
"Ruotsin kielen asema koskettaa kaikkia suomalaisia äidinkielestä riippumatta. Mikäli siis haluamme kuulua länteen."
Tuosta ei olekaan pitkä matka siihen ajatukseen, että suomalaisuus puolestaan on jotakin inhottavan aasialaista, eikä ainakaan kuulu länteen.
Ihailtavan freudenthalilaista!
Ruotsalaisilla on tämä ihme Napoleon-kompleksi olla joku Rooman tapainen kulttuurinkehto. Hilpeää, kun puhutaan kuitenkin vain hilkun verran Suomea suuremmasta heinälatomaasta.
Tämä kerskailuntarve on ollut heillä aina.
1400-luvulla Firenzen kirkolliskokouksessa nahisteltiin siitä, ketkä olivat historiallisesti merkittäviä kansakuntia, ja saivat siten istua lähimpänä Paavia. Ruotsin lähetystö julisti tuolloin rinta rottingilla, että he olivat mahtavien itä- ja länsigoottien jälkeläisiä, ko. kansat kun kuulemma olivat lähtöisin heidän Göötanmaaltaan.
Tähän Espanjan delegaatio murjaisi, että vain "laiskat ja epäyritteliäät gootit" jäivät Ruotsiin sillä välin kun sankarilliset gootit lähtivät mantereelle Roomaa ja Espanjaa valloittamaan.
[tweet]963872448268685313[/tweet]
Jostain syystä maahanmuuttajaväestö ei ole pakkoruotsista huolissaan. Pakko kun osuu suomenkieliseen enemmistöön...
"Toinen kotimainen kieli
Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Tällä perusteella maahanmuuttajaoppilas voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta."
QuoteVain 6 kuntaa hakee vaihtoehtoa pakkoruotsille - pettynyt Sampo Terho: "Vanhat puolueet seisovat kielivapauden tiellä"
Savonlinna, Ylöjärvi, Pieksämäki, Rovaniemi, Kaustinen ja Jämsä. Nämä kuusi kuntaa hakee vaihtoehtoa pakkoruotsille. Kyseessä on kielikokeilu, jossa haetaan vapautusta pakollisista ruotsin kielen opinnoista. Hallituspuolue siniset kertoo että hakemusten perusteella kokeiluun on tulossa yhteensä 486 oppilasta.
Puheenjohtaja Sampo Terholle määrä on pettymys. Hänen mukaansa vanhoilla puolueilla ei ole halua edistää vapaampaa kielivalintaa.
- Kielikokeiluun hakeminen tai hakematta jättäminen on kunnissa ollut poliittinen päätös, jonka on tehnyt valtuusto, joten hakeminen on riippunut kuntien valtuustojen poliittisista voimasuhteista. Pakkoruotsia kannattavat vanhat puolueet hallitsevat valtuustoja, ja siksi niin harva nuori sai nyt mahdollisuuden vapaaseen kielivalintaan, Terho sanoo tiedotteessa.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802242200769323_pi.shtml) 24.2.2018
QuoteRKP:n Henriksson iloitsee hallituksen kouluruotsikokeilun huonosta menestyksestä: "Jäi suutariksi - siitä tuli jopa floppi"
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on iloinen siitä, että hallituksen kielikokeilu jäi suutariksi.
Henriksson kertoo olevansa tyytyväinen, että monet perheet ja kunnalliset päättäjät ymmärtävät ruotsin kielen merkityksen.
Vain kuusi kuntaa on hakenut Opetushallitukselta lupaa osallistua hallituksen kokeiluun, jossa oppilaiden ei tarvitse lukea kouluruotsia. Kielikokeilu koskee 5. ja 6. luokan oppilaita yhdeksässä peruskoulussa Jämsässä, Kaustisilla, Pieksämäellä, Rovaniemellä, Savonlinnassa ja Ylöjärvellä.
- On selvää, että paljon hehkutettu kielikokeilu jäi suutariksi - siitä tuli jopa floppi. Tämä on suuri takaisku kulttuuriministeri Sampo Terholle, joka on ollut pakollisen kouluruotsin kovin vastustaja. Vaikuttaa siltä, että hän eli kuplassa, joka puhkesi, Henriksson sanoo.
Henriksson muistuttaa, että hallitus suunnitteli 2200 oppilaan osallistuvan kokeiluun mutta vain vajaat 500 oppilasta kuuluu nyt kokeilun piiriin.
- Se tosiasia, että niin harva kunta ja koulu lopulta päätti osallistua kokeiluun, on osoitus Suomen kaksikielisyyden tärkeyden ymmärtämisestä. Se on suurempaa, kuin mitä Terho on tajunnut, Henriksson sanoo.
Iltalehti (http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802242200769720_pi.shtml) 24.2.2018
QuoteKunnat eivät halua kokeilla pakkoruotsin vaihtoehtoja – ei kiinnosta edes itärajalla
Peruskoulun uuden kielilain mahdollistama kielikokeilu näyttää jäävän torsoksi. Vain muutama kunta on toistaiseksi kiinnostunut hakemaan kokeiluun. Hakuaika päättyy perjantaina.
Kokeilussa kunnat voisivat tarjota pakkoruotsin vaihtoehdoksi peruskoulun kuudennella luokalla B1-kielenä jotain muuta vierasta kieltä.
Tähän aamuun mennessä Opetushallitukseen oli saapunut vain Kaustisen hakemus. Lisäksi ainakin Savonlinna on jättämässä hakemuksen. Muutamat kunnat päättävät asiasta näinä päivinä, mutta joka tapauksessa hakijamäärä jää pieneksi.
Itä-Suomesta ei hakemuksia
Kokeilu ei kiinnosta edes Itä-Suomessa, jossa venäjän kielen opiskelua on pidetty pitkään tärkeänä. Esimerkiksi yksikään Pohjois-Karjalan kunta ei hae kokeilulupaa.
– Ei olla hakemassa. Huoltajilta ja lapsilta on kysytty, mutta hirveää kiinnostusta ei ole mistään suunnasta tullut, perustelee Tohmajärven kunnan sivistysjohtaja Matias Valoaho.
– Kokeilussa jätetään nuorilta tulevaisuus hieman hämäräksi, mitä tapahtuu kielten opiskelulle toisella asteella ja korkea-asteella.
[...]
Jatko-opinnot epäselviä
Valoaho on huolissaan myös siitä, miten kokeilumalli vaikuttaisi nuorten kielten opiskeluun peruskoulun jälkeen.
– Jos nuori valitsee B1-kieleksi ruotsin sijaan esimerkiksi espanjan, hänen pitäisi sitten jostakin löytää lukio, jossa sitä voi opiskella jatkossa. Sekin jää mallissa täysin auki, että miten nuori voi suorittaa ruotsin myöhemmin.
– Virkamiesruotsia tarvitaan täällä Tohmajärvelläkin. Meillä on potentiaalisia työpaikkoja sekä Tullissa että Rajavartiostossa, Valoaho muistuttaa.
[...]
Kunnissa supistaan, että kokeilun reunaehdot on tahallaan tehty niin tiukaksi ettei hakijoita tulisi. Tällä tavalla suojeltaisiin tietoisesti ruotsin kieltä.
– En ota kantaa siihen, kun en ole ollut mallia tekemässä, mutta ei tämä ole helpoimpia kokeiluja, Valoaho pyörittelee.
– Pitää paikkansa, että kielilainsäädäntöön on vaikea tehdä poikkeuksia edes tällaisen pienen kokeilun verran. Kielivapautta kuitenkin toivotaan laajemmin kuin nyt kuntia on tulossa kokeiluun mukaan, Terho arvioi.
"Kuraa niskaan"
Terho muistuttaa vielä, että hallitus on varannut kokeiluun rahoituksen. Sen turvin mukaan voitaisiin ottaa enimmillään 2200 oppilasta.
MTV (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kunnat-eivat-halua-kokeilla-pakkoruotsin-vaihtoehtoja-ei-kiinnosta-edes-itarajalla/6778620) 20.2.2018
Niinhän siinä kävi, että kun kokeiluun osallistuville koululaisille ei taattu vapautusta virkamiesruotsista, vain harvaa kiinnosti kokeilu, johon osallistuminen oli muutenkin tehty hankalaksi tai mahdottomaksi. Peruskoulun ja lukion seitsemän vuoden ruotsin opinnot kun pitäisi suorittaa korkeakoulussa, eikä ole selvää, että kaikki korkeakoulut edes järjestävät tällaista opetusta.
Tulee vaikutelma ettei kukaan oikein vakavissaan tähän kielikokeiluun ollut lähdössäkään.
Matuille lienee mahdollista opiskella korkeakouluissa ilman ruotsinkielen opintoja, joten miksi se ei kantiksille ole tehty yhtälailla mahdolliseksi ?
Kyse on halusta eikä mistään teknisesti ylivoimaisesta esteestä.
Quote– Virkamiesruotsia tarvitaan täällä Tohmajärvelläkin. Meillä on potentiaalisia työpaikkoja sekä Tullissa että Rajavartiostossa, Valoaho muistuttaa.
Tarvitaan vai vaaditaan, Valopää?
Pakkoruotsittajien toiminta ja asenne ja vääristely nostavat väkivaltafantasiat pintaan. Tässä on paskaa, ja teidän on syötävä, tykättävä ja kiitettävä.
QuoteLukiolaisten into kirjoittaa ruotsi romahti ja nyt heillä on vaikeuksia selvitä pakollisesta virkamiesruotsista – Lehtori: "Taitotason lasku on huomattava"
Vähiten ruotsin kieli kiinnostaa Itä-Suomessa. Yliopiston ruotsinopettajat joutuvat mukauttamaan opetusta opiskelijoiden heikon tason vuoksi.
Ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa suorittavia on lähes puolet vähemmän kuin runsaat kymmenen vuotta sitten. Kokeeseen osallistuvien lukumäärä on laskenut tasaisesti sen jälkeen, kun pakollisesta ruotsin kielen kokeesta luovuttiin vuonna 2005.
Keväällä 2017 valmistuneista ylioppilaista reilusti yli puolet jätti ruotsin kielen kirjoittamatta. Kymmenen vuotta sitten vain alle kolmannes.
Vaikuttaa siltä, että samaa tahtia on laskenut myös ruotsin kielen osaaminen. Niin sanottu virkamiesruotsi kuuluu edelleen pakollisena kaikkiin korkeakouluopintoihin, mutta yhä useammalla on vaikeuksia sen suorittamisessa.
– Taitotason lasku on huomattava, ja tilanne huonontuu vuosi vuodelta. Osalla opiskelijoista taidot ovat hyvin heikot kurssille tullessa, sanoo ruotsin kielen lehtori Päivi Kammonen Itä-Suomen yliopistosta.
Lain mukaan korkeakoulusta valmistuvalta vaaditaan ruotsin kielen taitoa, joka vastaa suurin piirtein ylioppilaskirjoitusten cum laude approbatur -arvosanan veroista osaamista. Lisäksi täytyy osoittaa oman alan sanaston hallintaa.
Moni opiskelija uusii virkamiesruotsin koetta useampaan kertaan. Joillakin jopa tutkinnon suorittaminen viivästyy, kun pakkopullaksi koettua ruotsin suorittamista lykätään. Kammosen mukaan Itä-Suomen yliopistossa erityisen suuria vaikeuksia on luonnontieteiden ja metsätieteiden opiskelijoilla.
Nämä alat ovat miesvaltaisia. Ruotsin kieli ei kiinnosta nuoria miehiä myöskään lukiossa, sillä vain yksi neljästä ruotsin yo-kokeen suorittajasta on mies.
Yliopistojen ruotsinopettajat ovat joutuneet mukauttamaan opetustaan opiskeijoiden heikon osaamisen vuoksi. Vaatimustasosta ei kuitenkaan voi tinkiä, sillä se on määritelty laissa.
– Tarjoamme kertauskursseja, mutta ne eivät riitä korvaamaan lukion oppimäärää. Tenteissä voidaan antaa tehtävänantoja etukäteen ja tärppejä suulliseen kokeeseen, jotta opiskelija voi valmistautua tenttitilanteiseen mahdollisimman hyvin, Päivi Kammonen kertoo.
Hänen mukaansa osa opiskelijoista on edelleen motivoituneita, mutta kasvava joukko ei ole kiinnostunut kirimään kiinni saavuttamatta jäänyttä kielitaitoa.
– Monille tulee yllätyksenä, millaista ruotsin taitoa yliopistossa vaaditaan. Tuntuu, että lukiolaisille ei ole riittävästi painotettu sitä, että korkeakoulussa ruotsin kielestä ei pääse eroon, ja että vaatimustaso korkeakoulun ruotsissa on kohtalaisen kova, Kammonen sanoo.
[...]
Itä-Suomessa moni ajattelee, ettei tarvitse ruotsin kielen taitoa mihinkään.
– Oppilaat jakautuvat kahteen porukkaan. Osa pitää ruotsin kieltä hyvinkin tärkeänä jatko-opintojen ja työllistymisen kannalta. Osa puolestaan suorittaa vain pakolliset kurssit eikä erityisesti panosta opiskeluun, sanoo joensuulaisen Lyseon lukion opinto-ohjaaja Matti Heinonen.
[...]
–Olen päässyt juuri ja juuri läpi ruotsin kursseista, mutta pärjännyt matematiikassa paljon paremmin. Ruotsia ei täällä päin Suomea juurikaan kuule. Viime kesänä kuulin ensimmäistä kertaa elämässäni Joensuussa ruotsin kieltä kadulla.
Koulutoveri Janina Hirvonen sen sijaan aikoo kirjoittaa ruotsin.
– Tällä hetkellä sillä ei ole vaikutusta elämään, mutta ehkä ruotsin kokeen suorittamisesta voi olla hyötyä, kun hakee töitä, Hirvonen arvioi.
Kuuma poliittinen kysymys
Ruotsin kielen asema puhuttaa jatkuvasti. Eduskunta hyväksyi viime vuoden lopulla lain, joka mahdollistaa kielikokeilun. Siihen osallistuvissa kunnissa kuudesluokkalaiset koululaiset voivat valita ruotsin kielen sijaan jonkin muun kielen. Erityisesti perussuomalaiset ja siniset ovat vaatineet ruotsin kouluopetuksen muuttamista kokonaan vapaaehtoiseksi ja korkeakoulujen virkamiesruotsista luopumista.
Ruotsin kielen lehtori uskoo, että ruotsin opetus säilyy korkeakouluissa.
– Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsin kieli on osa korkeakoulututkinnon suorittaneen yleissivistystä, Päivi Kammonen tiivistää.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10118284) 16.3.2018
Ei koulua vaan elämää varten, sanottiin.
Quote from: Roope on 16.03.2018, 15:23:41
Ei koulua vaan elämää varten, sanottiin.
Noh, tosta oli juttua monituisia vuosia sitten että kymmenesosa ei osannut ja siihen jäi opinnot, en tiedä oliko totta.
Omituisia ulkomaita lienee monta joissa ei tarvii yhtään ulkomaan saati sitten herrakansan kieltä opiskella tutkintoonsa. Ei ainakaan herrakansan maassa tarvii. Yhtään mitään kieltä, ei omaansakaan. Tai voihan se olla muttunut että tarvii. kunhan kattelin jotain nettisivuja. Ei niissä päivämäärää ollut.
Opetusministeri Grahn-Laasonen esittänee pian että kaikilla lapsilla olisi päiväkodissa pakko lukea ruotsia ja yliopisto-opinnot voisi muuttaa kaikilla suomalaisilla ruotsinkielisiksi. Sen verran pyörökieli lienee saanut talletuksia verovapailta säätiöiltä.
Ennen tähän uudistuskokeiluun ryhtymistä, olisi pitänyt selvittää mahdollisuudet sopeuttaa uutta tilannetta yhteen virkamiesruotsin vaateen kanssa; esimerkiksi niin, että virkamiesruotsia ei enää jatkossa vaadittaisi kaikilta korkeakouluopiskelijoilta. Eihän sitä vaadita nytkään jokaiselta, esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset opiskelijat voivat saada siitä vapautuksen ja silti valmistua korkeakoulusta ammattiin. On liian kova tinki opetella koko 7. vuoden oppimäärä korkeakouluopintojen aikana, jos ei sitä ole aiemmin koskaan opiskellut, vaikka kyseessä onkin verrattain helppo kieli kyllä.
Käytännössä puhumalla englantia pärjää työelämässä Suomessa jo pitkälle, ja he, jotka omaehtoisesti ja vapaavalintaisesti opiskelevat ruotsia, saavat siitä valttikortin tulevaisuuden työelämässä. Virkamiesruotsi voidaan siis edelleen tutkintoihin edellyttää ja suorittaa, mutta poistetaan se kaikkia koskeva pakko sieltä pois ja luodaan tilalle järjestelmä, joka mahdollistaa vapaavalinnaisuuden ja kovalla työllä saavutetun edun kilpailuttamiseen. Mielestäni tämä on vain yksi niistä monista tasapäistävistä käytännöistä, joita meillä Suomessa yhä on, ja joista tulisi jossain määrin uskaltaa luopua.
Kokeiluun on lähdössä enää 5 kuntaa, Kaustisen kunta on perunut hakemuksen.
HS (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005609096.html).
Quote from: HS/19.3.2018Kaustisilta lähti Opetushallitukseen peruutuspyyntö sen jälkeen, kun kunnanhallitus päätti yksimielisesti kumota sivistyslautakunnan aiemmin tekemän hakupäätöksen.
"Lautakunnassa päätös syntyi äänestyksen jälkeen ja hakemus laitettiin menemään. Myöhemmin kunnanhallitus kuitenkin käytti otto-oikeuttaan ja perui hakemuksen", kertoo Kaustisen keskuskoulun rehtori Mailis Tastula.
Noin 4 300 asukkaan Kaustinen sijaitsee ruotsinkielisen alueen reunalla. Tastula näkee sen olleen tärkein syy perua hakemus.
"Meillä on laaja-alaista yhteistyötä ruotsinkielisen seudun kanssa ja täällä pidetään tärkeänä, että ruotsia opiskellaan ja opitaan."
Quote from: Brandis on 19.03.2018, 14:10:15
Ennen tähän uudistuskokeiluun ryhtymistä, olisi pitänyt selvittää mahdollisuudet sopeuttaa uutta tilannetta yhteen virkamiesruotsin vaateen kanssa; esimerkiksi niin, että virkamiesruotsia ei enää jatkossa vaadittaisi kaikilta korkeakouluopiskelijoilta.
Status quon siilipuolustus perustuu juuri siihen, että liikkuvia osia on niin paljon (peruskoulu, lukio, korkeakoulut, virkamiesruotsi). Yhden kohdan korjaaminen (peruskoulun pakkoruotsin lopettaminen) vaatisi käytännössä kaiken muunkin muuttamista, mikä taas on helppo kampittaa hallituksen, ministeriöiden tai kuntien tasolla.
QuoteLukiolaisten into ruotsin kieleen romahti – tässä 6 hyvää syytä kirjoittaa toinen kotimainen
[...]
Kysyimme asiantuntijalta hyviä syitä kirjoittaa ruotsi ylioppilaskirjoituksissa – tai ylipäätään opiskella sitä. Näin vastasi Suomen ruotsinopettajat ry:n puheenjohtaja Satu Pessi.
1. Ruotsi on "toinen kotimainen"
– Erilaisissa palveluammateissa tarvitaan ruotsin kieltä. Terveyspalvelut ovat hyvä esimerkki siitä, että potilaan pitää saada toimia omalla äidinkielellään lääkärissä. Esimerkiksi rannikkoseuduilla on ihmisiä, jotka eivät osaa suomen kieltä.
2. Maantieteellinen sijainti
– Ruotsin kieli on tärkeä kaupankäynnissä. Ruotsi on Suomen merkittävä kauppakumppani, maassa on myös paljon ruotsinkielisiä firmoja. Lisäksi Ikean huonekalujen nimet aukeavat, kun osaa edes jonkin verran ruotsia.
3. Kulttuuri
– Laajentaa suomenkielisten näkemystä kulttuurin eri aloilta.
4. Historia
– Suomella ja Ruotsilla on lähes 700 vuotta yhteistä historiaa.
5. Pohjoismaiset työmahdollisuudet
– Esimerkiksi Tukholman seudulla haetaan opetusalan ihmisiä töihin. Myös sairaanhoitajia rekrytoidaan. Lisäksi koko arktisella alueella on paljon työmahdollisuuksia. Tarjolla on myös opiskelumahdollisuuksia. Jos on kirjoittanut ruotsin, niin se on opinnoissa suuri apu.
6. Jatko-opinnot
– Oman ammattialan sanasto täytyy hallita. Jos lukiolainen kirjoittaa ruotsin ylimääräisenä tai pakollisena arvosanalla lubenter tai cum laude, niin jatko-opiskeluissa ei tarvitse olla pitkässä jonossa kielikeskuksissa ruotsin valmisteleville tunneille.
Ruotsinopettajana Nokian lukiossa työskentelevä Pessi sanoo olevansa huolissaan ruotsin kielen taidon vähenemisestä. Hänen mielestään sen vaaliminen olisi erityisen tärkeää Suomen ja Ruotsin välisen kaupankäynnin vuoksi.
– Emme me englannilla myydä Ruotsiin. Kyllä siellä pitää ruotsin kielellä hoitaa kaikki ne lobbaustilanteet ja saunaillat. Onhan se hirveää, jos ei pysty pohjoismaalaisten kanssa puhumaan ruotsia, Pessi sanoo.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10120326) 16.3.2018
Quote from: Yle 16.3.2018
Lain mukaan korkeakoulusta valmistuvalta vaaditaan ruotsin kielen taitoa, joka vastaa suurin piirtein ylioppilaskirjoitusten cum laude approbatur -arvosanan veroista osaamista. Lisäksi täytyy osoittaa oman alan sanaston hallintaa.
Moni opiskelija uusii virkamiesruotsin koetta useampaan kertaan. Joillakin jopa tutkinnon suorittaminen viivästyy, kun pakkopullaksi koettua ruotsin suorittamista lykätään.
Heikoimpien korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taito ei ole edes tuolla tasolla, mutta vaikka olisikin, ei sillä vielä tekisi mitään, koska ruotsinkieliset eivät hyväksyisi sitä vaatimansa palvelun tasoksi.
Jussi Halla-ahon kolumni aiheesta tänään Suomen Uutisissa:
Quote from: Suomen UutisetHalla-aho: Uutta lähestymistapaa kielikokeiluun (25.3.2018)
KOLUMNI Juha Sipilän hallitusohjelmaan saatiin 2015 perussuomalaisten vaatimuksesta kielikokeilu, jonka puitteissa pieni määrä koululaisia oli tarkoitus vapauttaa toisen kotimaisen kielen, käytännössä ruotsin, opiskelusta.
Kokeilulle arveltiin olevan kysyntää. Mielipidetutkimuksissa suurin osa suomalaisista on johdonmukaisesti vastustanut pakkoruotsia, joka aikanaan ilmestyi opetusohjelmaan kepun ja RKP:n lehmänkauppana.
Kokeilusta näyttää tulevan melkoinen tuhnu. Tämän päivän tiedon mukaan kokeiluun on hakenut vain viisi kuntaa, suurin osa pieniä. Koululaisia siihen on osallistumassa alle 500, kun tavoite oli 2 500.
Syitä epäonnistumiseen on useita. Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen siniset pyrkivät tekemään kielikokeilusta omaa profiiliteemaansa ja käyttämään sitä pikemminkin perussuomalaisten mätkimiseen kuin kielivapauden edistämiseen. Tämä ymmärrettävästi laimensi perussuomalaisten valtuutettujen intoa edistää hanketta. Kuvaavaa on, että Helsingissä siniset eivät edes saaneet toista valtuutettuaan paikalle, jotta asiasta olisi päästy äänestämään. Porissa sinisten valtuutettu äänesti aloitetta vastaan.
Toinen syy on se, että kokeilu oli yksinkertaisesti huono ja tarkoituksella vesitetty. "Kokeiluilla" halutaan yleensä saada jotakin selville. Mitä tällä kielikokeilulla haluttiin saada selville? Sitäkö, miltä tuntuu olla opiskelematta ruotsia? Vai sitä, miten ruotsia opiskelemattomat pärjäävät myöhemmin elämässään? Siinä tapauksessa tuloksia pitäisi odottaa vuosikymmenten ajan.
Pakkoruotsi ei ole varsinainen ongelma vaan seuraus Suomen oudosta kielipolitiikasta. Tietysti ruotsin taito on tarpeellinen maassa, jossa viran saaminen tai korkeakoulututkinnon suorittaminen edellyttää ruotsin osaamista. Kielipolitiikkaa pitäisi ryhtyä normalisoimaan poistamalla ruotsin osaamisen keinotekoisesti luotu ja ylläpidetty välttämättömyys. Silloin katoaa perustelu ja tarve myös ruotsin pakolliselle opiskelulle.
Suomi on ainoa demokraattinen maa maailmassa, jossa viiden prosentin kielivähemmistön kieltä opetetaan väkisin yli 90 prosentin enemmistölle. Tilanteen omituisuutta korostaa se, että naapurimaa Ruotsi muistuttaa vähemmistöpolitiikaltaan jotakin menneen maailman takapajulaa. Suomenkielisten on turha edes haaveilla omakielisestä opetuksesta, ja lapsia jopa kielletään käyttämästä äidinkieltään välitunnilla. Saamelaisia kohdeltiin tällä tavalla 50-luvun Suomessa, ja suomalaiset ruoskivat siitä vieläkin itseään.
Kielikysymys on varsin helposti ratkaistavissa. Kummankin kotimaisen kielen osaamista edellytettäköön viranhaltijoilta vain oikeasti kaksikielisillä alueilla, ja vain tehtävissä, joissa kielitaitoa oikeasti tarvitaan. Muualla pärjätään mainiosti tulkkipalveluilla. Tämähän on käytännön tilanne jo nyt, koska suurin osa suomalaisista ei vuosien pänttäämisestä huolimatta osaa ruotsia niin hyvin, että kykenisi sillä asiakaspalveluun. Kyse on siis hukkaan heitetystä ajasta ja resursseista.
Lisäksi huono kielipolitiikka tärvelee aivan turhaan kieliryhmien välisiä suhteita. RKP on pitkällisellä propagandakampanjallaan saanut peloteltua suuren osan ruotsinkielisistä uskomaan, että kielipolitiikan kritisoiminen olisi hyökkäys ruotsinkielistä vähemmistöä vastaan, ja että nykytilan muuttaminen uhkaisi ruotsinkielisten perusoikeuksia. Siitä ei tietenkään ole kysymys. Ruotsinkieliset ovat millä tahansa mittarilla parhaiten kohdeltu kielivähemmistö maailmassa. Heillä ei ole mitään hätää, vaikka Suomi siirtyisi kielipolitiikassaan normaalille länsimaiselle tasolle.
Jussi Halla-aho
Puheenjohtaja
Perussuomalaiset
lähde: https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-uutta-lahestymistapaa-kielikokeiluun/
Quote from: Pullervo on 25.03.2018, 20:00:14
Jussi Halla-ahon kolumni aiheesta tänään Suomen Uutisissa:
Quote from: Jussi Halla-ahoTilanteen omituisuutta korostaa se, että naapurimaa Ruotsi muistuttaa vähemmistöpolitiikaltaan jotakin menneen maailman takapajulaa. Suomenkielisten on turha edes haaveilla omakielisestä opetuksesta, ja lapsia jopa kielletään käyttämästä äidinkieltään välitunnilla. Saamelaisia kohdeltiin tällä tavalla 50-luvun Suomessa, ja suomalaiset ruoskivat siitä vieläkin itseään.
lähde: https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-uutta-lahestymistapaa-kielikokeiluun/
Ihmettelin kun tuli uutinen ulos siitä miten suomenkielisiä lapsia oli kielletty käyttämästä äidinkieltään Ruotsin koulujärjestelmässä. Kovin yleistä tuo ei voi olla, enkä usko, että kyseessä oli mikään virallinen yleinen linjaus. Jos jotain, niin Ruotsi on ollut huomattavan joviaali vähemmistöryhmiään kohtaan (kuten olemme seurauksista saaneet Hommalta lukea).
Helmikuun alussa 2014 Ruotsissa oli 52 kuntaa, jotka sitoutuivat tarjoamaan suomenkielistä palvelua suomenkielisille lapsille ja vanhuksilleen (vaikka kustannukset ovat, kuten jokainen voi kuvitella, suuria). Puhutaan suomen kielen hallintoalueista.
Suomi-seurojen toiminta on vuosikymmenten ajan ollut Ruotsissa aktiivista ja alueita Ruotsista on suurelta osin suomenkielisten asuttamia. On ruotsinsuomalaisten valtuuskunta, joka ajaa suomenkielisten asemaa ja etuja Ruotsissa ja Ruotsin kirkon suomenkielinen työ.
Quote from: YLE 1.2.2014Suomen kieli valtaa tilaa Ruotsissa – "Se on mahtava tunne"
Helmikuun alusta lähtien Ruotsissa on 52 kuntaa, jotka sitoutuvat tarjoamaan asukkailleen suomenkielistä päiväkotitoimintaa ja vanhustenhoitoa. Ruotsissa on kaikkiaan 290 kuntaa.
[..]
Kunnat muodostavat suomen kielen hallintoalueen, ja siihen liittyy lauantaina neljä uutta kuntaa. Yksi näistä on Ruotsin itärannikolla Vaasan korkeudella sijaitseva Sundsvall.
[..]
Hoitoa suomeksi lapsille ja vanhuksille
Hallintoaluekunnat takaavat suomenkielisille oikeuden asioida kunnassa suomeksi, käydä suomenkielistä päiväkotia ja saada suomenkielistä vanhustenhoitoa. Kunnat saavat valtiolta rahallista tukea palvelujen järjestämiseen.
– Tämä on aikaansaanut aikamoista liikehdintää kunnallisella tasolla ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Pyritään siihen, että oma kunta anoisi liittymistä hallintoalueeseen. Se on ollut hyvin menestyksellistä, yhteistyöjärjestö Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan puheenjohtaja Markku Peura sanoo.
– Kaikki kunnat eivät tietenkään koskaan liity hallintoalueeseen, eikä se ole järkevääkään. Kaikissa kunnissa ei asu montaa ruotsinsuomalaista. Uskon, että kaikki kunnat, joissa on jonkinlainen määrä ruotsinsuomalaisia ja heillä organisoitua toimintaa, liittyvät pikkuhiljaa hallintoalueeseen.
Suomen kielen hallintoalue perustettiin vuonna 2000, mutta silloin siihen kuului vain viisi kuntaa Pohjois-Ruotsissa. Vuonna 2010 hallitus avasi ovet hallintoalueeseen kaikille halukkaille kunnille, ja liittymisvauhti on ollut nopeaa.
[..]
Mielestäni olisi oikeudenmukaista, että Ruotsissa pidettäisiin enemmän ruotsalaisten asioista huolta ja heidän etuisuuksistaan paremmin kiinni suhteessa maassa asuviin vähemmistöihin - aivan samalla tavalla kun Suomessakin tulisi suomalaisilla olla oikeus valita toinen pakollinen peruskoulussa opiskeltava kieli vapaammin, koulun resurssien puitteissa toki. Pidän sitä kauniina asiana, että Ruotsissa ollaan suhtauduttu näin hienosti vähemmistöihin ja siellä asuvilla suomalaissukulaisillanikin on näin ollut hyvät mahdollisuudet pitää yllä suomalaisia juuriaan ja suomalaisyhteisöllisyyttä vahvana (he asuvat Tukholmassa), mutta ei sen oikeudenmukaisuuden nimissä pitäisi minään vaatimuksena olla. Kaikki perustuu ruotsalaisten hyväntahtoisuuteen.
Halla-aho on nyt tehnyt pohjatyön juttuunsa hieman huonosti, jos hän yhden lehdistöartikkelin ja yksittäisten huonojen kokemusten perusteella väittää ruotsalaisten kohdelleen epäreilusti suomalaisvähemmistöään (tai mitään vähemmistöjään sen puoleen..) viimeisen 20 vuoden aikajanalla.
Fokus voisi olla siinä miten vähemmistöryhmien muodostuminen muuttaa maan hallinnollista päätöksentekoa, alueellisen eriytymisen prosessi etnisin perustein vääjäämättä kiihtyy, millaisia resursseja ryhmät tulevaisuudessa tulevat vaatimaan ja kuinka tämä tulee lisäämään kustannuksia kuntatasolla (mikä tulee olemaan valtion rooli näiden kustannusten tasaamisessa..?).
Ruotsissa ei ikipäivänä suostuttaisi siihen, että koko Ruotsin väestön pitäisi opetella pakkosuomea, kaikilla kouluasteilla, koko maassa ja kaikissa tutkinnoissa keskiasteella ja korkea-asteella vaadittaisiin suomen kurssien suorittamista edellytyksenä tutkintotodistuksen saamiselle.
Brandis, mielestäsi Ruotsissa onnistuu ihan hyvin suomenkielisen väestön huomioiminen ja palvelu ilman että kaikilta ruotsalaisilta vaaditaan pakkosuomen opiskelua.
Eikö vastaavasti Suomessa pitäisi onnistua ruotsinkielisten täysipainoinen elämä ruotsinkielisinä, vaikka koko suomalaista väestöä ei pakotettaisi opettelemaan ruotsia?
Brandis, eikö meillä pitäisi olla samanlainen kielipolitiikka, koska Ruotsilla on yhtä pitkä historia meidän kanssa, kuin meillä heidän kanssaan?
Minusta on hyvin loukkaavaa, että suomen kieltä ei ole hyväksytty Pohjoismaiden Neuvostossa yhdenvertaiseksi kieleksi ruotsin kanssa.
Itse olen tiukasti pakkoruotsia vastaan, koska siihen satsataan ylimitoitetusti, kohtuuttomasti resursseja ja verovaroja. Olen myös varma, että jos ruotsinopiskelu muutetaan valinnaiseksi ja kaikkia tutkintoja koskeva virkaruotsin vaatimus poistetaan, monet suorittavat ruotsin vapaaehtoisesti niin että se riittää ruotsinosaamistarpeisiin tässä maassa.
Ennen v 1970 vain murto-osa suomalaisista osasi ruotsia, koska enemmistö kävi vain peruskoulun jossa ei luettu mitään kieliä. Se ei ollut perustuslain vastaista, ja ruotsinkieliset pärjäsivät mainiosti tässä maassa, vaikka enemmistö ei puhunut heidän kieltään.
Lisään vielä, että itse olen opiskellut ruotsia vapaaehtoisesti, osaan sitä hyvin, enkä todellakaan vihaa ruotsia tai ruotsinkielisiä. Ruotsinkieliset suomalaiset ovat yhtä arvokkaita suomalaisia kuin suomenkieliset, eivät parempia, mutta eivät huonompiakaan.
Hyvä kirjotus jussilta, mielestäni asiaa on hyvä ajatella kieliasiana eikä sotana suomenruotsalaisia vastaan. Moni suomenruotsalainen haluaisi äänestää persuja mutta jos asian sijasta aletaan tölvimään koko porukkaa niin ei auta maahanmuuttoasioissa. Ja sekin on fakta että jos meinaa hallitukseen vielä toisen kerran päästä niin puoluesotia on turha harrastaa mitään puoluetta vastaan, no ehkä demareita;) Perussuomalaiset olisi loppuviimein hyvä hallituskumppani monelle kun kynnyskysymyksiä on aikapaljon vähemmän kun muilla, vaikka muutama isompi onkin. Tuo kielikokeilun jääminen torsoksi, uskon että siinä on hyvin paljon persuvastaisuudellakin tekemistä, siihenhän piti saada koulu, lautakunta ja valtuusto ilmeisesti taakse, ainakin pari pitkälle mennyttä hakua torpattiin lopussa, kenenkä etu sekin on että helvetinmoinen työ ja sitten tulee torso. Toivottavasti palaute tulee olemaan hyvää ja pakkohan se on olla kun kerta itse kielensä valitsevat
Hyvä aloite. Tuetaan täysillä.
Quote from: valkovuokko on 26.03.2018, 13:00:25
... eikö meillä pitäisi olla samanlainen kielipolitiikka, koska Ruotsilla on yhtä pitkä historia meidän kanssa, kuin meillä heidän kanssaan?
Todellakin pitäisi, ja perustelusikin on pomminvarma - meillähän pitää aina kaiken olla kuten Ruotsissa. Ruotsissa kaikki on paremmin ja oikeammin, eli kielipolitiikkamme pitää yhdenmukaistaa ruotsalaisen vastaavan kanssa.
Minullekkin on kirjoitettu suomen ruotsinkielisimmästä kunnasta palautetta ja viha ruotsinkielisiä ja kieltä kohtaan on heille suuri kysymys. Meidän ei pitäisi puhua pakkoruotsista kun osa porukkaa juurikin ymmärtää sen niin että koko opetus pitäisi lopettaa, tai se kuulostaa kuin vihaisi sitä. Sitähän saa vihata tietysti mutta jos keskittyisi enemmän ajattelemaan miten kieltenopetuksesta saisi parhaiten hyödyn irti niin konfliktit vähenisivät ja asioista olisi helpompi keskustella.
Quote from: valkovuokko on 26.03.2018, 13:00:25Ruotsissa ei ikipäivänä suostuttaisi siihen, että koko Ruotsin väestön pitäisi opetella pakkosuomea, kaikilla kouluasteilla, koko maassa ja kaikissa tutkinnoissa keskiasteella ja korkea-asteella vaadittaisiin suomen kurssien suorittamista edellytyksenä tutkintotodistuksen saamiselle.
Brandis, mielestäsi Ruotsissa onnistuu ihan hyvin suomenkielisen väestön huomioiminen ja palvelu ilman että kaikilta ruotsalaisilta vaaditaan pakkosuomen opiskelua.
Eikö vastaavasti Suomessa pitäisi onnistua ruotsinkielisten täysipainoinen elämä ruotsinkielisinä, vaikka koko suomalaista väestöä ei pakotettaisi opettelemaan ruotsia?
@valkovuokko ei tietenkään suostuttaisi, eikä sille olisi mielestäni mitään perusteitakaan. Suomen kielen asema Ruotsissa ei ole mielestäni näin suoraan vertailukelpoinen ruotsin kielen asemaan nähden Suomessa, sillä ruotsi on toinen kansalliskielemme ja Suomi oli Ruotsin vallan alla monta sataa vuotta maiden yhteisessä historiassa. Suomen kielellä on Ruotsissa vain vähemmistökielen asema.
Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että ruotsin kielen opiskelupakko tulisi Suomesta purkaa. Myös virkamiesruotsi-asetelma korkeakouluasteilla tulisi purkaa, jotta kyseessä aidosti voisi olla valinta. Tahdon, että tilanne avataan kilpailulle; jos näin toimittaisiin, on jatkoa ajatellen selvää, että he, jotka valitsevat opiskella toista Suomen kansalliskieltä, saavuttavat paremman aseman jatko-opintoja ja tulevaisuuden työtilanteita ajatellen kuin he, jotka valitsevat toisin. Kansainvälistyvässä Suomessa tottakai voi jatkossa olla etua esimerkiksi pidemmästä espanjan, ranskan tai saksan kielen opiskelusta tai siitä, että osaa venäjää. Riippuen tulevista työ- ja opiskelumahdollisuuksista ja -valinnoista.
Quote from: Brandis on 26.03.2018, 15:57:05
Tahdon, että tilanne avataan kilpailulle; jos näin toimittaisiin, on jatkoa ajatellen selvää, että he, jotka valitsevat opiskella toista Suomen kansalliskieltä, saavuttavat paremman aseman jatko-opintoja ja tulevaisuuden työtilanteita ajatellen kuin he, jotka valitsevat toisin.
Mitkä olisivat tämän sinun "kilpailusi" ennakkoehdot? Vaadittaisiinko kaikkiin valtion virkoihin jatkossakin (Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaneilta) ruotsin kielikoe?
Kanteletta soittavillakin olisi etulyöntiasema jatko-opintoja ja tulevaisuuden työtilanteita ajatellen, jos sen soiton osaaminen asetettaisiin yleiseksi ehdoksi jatko-opintoihin ja virkoihin pääsemiseksi.
Quote from: Siili on 26.03.2018, 16:34:37Mitkä olisivat tämän sinun "kilpailusi" ennakkoehdot? Vaadittaisiinko kaikkiin valtion virkoihin jatkossakin (Suomessa ylioppilastutkinnon suorittaneilta) ruotsin kielikoe?
Vapaavalinnaisuus tarkoittaa aina kääntöpuoleltaan tekemiensä valintojen vastuuta. Valitessaan jonkin muun aineen ruotsin kielen sijaan, ottaa sen riskin, että tarvitsisikin ko. aineen osaamista jossakin kohtaa tulevaisuuttaan. Aikuisenakin ruotsin kielen opetteleminen vielä onnistuu ja aina osaamista voi petrata.
Yllä kerroin olevani 'virkamiesruotsia', sen pakkoa ja vaadetta, vastaan. Kielikoe voidaan niihin valtiollisiin virkoihin edelleen vaatia, joissa työssä suoriutumiseen tarvitaan ruotsin kielen hyvää osaamista.
QuoteKielikoe voidaan niihin valtiollisiin virkoihin edelleen vaatia, joissa työssä suoriutumiseen tarvitaan ruotsin kielen hyvää osaamista.
Tuossa on se ansakuoppa. Kuka määrittelee mihin tehtäviin ruotsia tarvitaan, ja mikä on riittävä taso. Ministerimmekin ovat täysin onnettomia ruotsissa, pl suomenruotsalaiset, ja minkä tahansa työn hoitaminen itselle vieraalla kielellä on todella vaativaa. Edes englanniksi ei useimmilta onnistu. Silti virkamiesruotsi muka pyhittää tehtävään sopivaksi.
Valtion hommissa vaaditaan usein vieraiden kielten osaamista, mutta kaikki oikeasti merkittävät työt teetetään ammattilaisilla kääntäjillä, tulkeilla ja kielenhuoltajilla.
Quote from: Brandis on 26.03.2018, 17:21:02
Vapaavalinnaisuus tarkoittaa aina kääntöpuoleltaan tekemiensä valintojen vastuuta. Valitessaan jonkin muun aineen ruotsin kielen sijaan, ottaa sen riskin, että tarvitsisikin ko. aineen osaamista jossakin kohtaa tulevaisuuttaan.
Riskit kuuluvat elämään ja ihmiset tekevät myös vääriksi osoittautuvia valintoja. Minusta yhteiskunnan pitäisi kuitenkin minimoida itsestään sellaiset rakenteet, jotka sulkevat uraovia triviaalisista syistä. On esimerkiksi varsin omituista, jos yhteiskunta ei huoli palvelukseensa suomenkielellä koulunsa käynyttä, jolla ei ole pahvia ruotsin kielen suorittamisesta, mutta palkkaa samaan tehtävään poikkeusluvalla maahanmuuttajan, joka ei osaa tippaakaan ruotsia. Tällaisissa tapauksissa ilmeisesti itse tehtävässä Ruotsin kielen osaaminen ei olekaan niin tärkeää.
Quote
Aikuisenakin ruotsin kielen opetteleminen vielä onnistuu ja aina osaamista voi petrata.
Onko olemassa jotain oppia, johon tuo ei päde? Minusta kysymys on siitä, kuinka pitkälle Ruotsin kielen osaamista pitää priorisoida Suomessa muihin (hyödyllisempiin?) taitoihin verrattuna.
Quote
Yllä kerroin olevani 'virkamiesruotsia', sen pakkoa ja vaadetta, vastaan. Kielikoe voidaan niihin valtiollisiin virkoihin edelleen vaatia, joissa työssä suoriutumiseen tarvitaan ruotsin kielen hyvää osaamista.
Kuka toimii tuomarina, kun herra Passiivi laatii listaa noista viroista?
Matti Vanhanen eräässä fst:n debatissa: "de äär truu ja hoppar"!
Soon siinä.
Tässä olisi järjestys:
- Perustuslain muutos: Suomen kansalliskieli on suomi. Poikkeuksena Ahvenanmaalla kansalliskieli on ruotsi.
- Säädetään virkahenkilöiden kielitaitovaatimukset korjatun perustuslain mukaisiksi.
- Säädetään koulujen kielenopetus korjattua kielitaitovaatimusta vastaavaksi.
Minä lisäisin vielä alueellisiksi vähemmistökieliksi ruotsin ja saamen kielet siellä, missä niiden puhujilla on merkittävä vähemmistö, merkittävyyden määrittäköön joku muu, anyone? Näillä alueilla olisi aina mahdollisuus käyttää äidinkieltään, on se mikä tahansa noista. Ahvenanmaalla on myös merkittävä suomenkielinen vähemmistö, joten sinne toivoisi suomen vähemmistöasemaan, mutta hehän tietysti tekevät omat sääntönsä autonomian perusteella.
Saamelaiset ovat ainakin joissakin vaaleissa tehneet rkp:n kanssa yhteistyötä, ilmeisesti suomenkielinen suomalainen on sopiva yhteinen vihollinen. Saamelaiset eivät vain tunnu ymmärtävän, että saamen kielet ja niiden arvostus kasvaisi kohisten pakkoruotsin poistolla, jos pohjoisessa voisi esim. toisena tai kolmantena (englanti ensin) kielenä niitä lukea ilman rasiteruotsia.
Yleensä en tapaa siteerata itseäni, mutta muistinpas että olen joskus lausunut jotain asiaan liittyvää tälläkin foorumilla, mutta eri ketjussa:
Quote from: Nuivinator on 11.04.2015, 00:56:22
Mielestäni jokaisen humanoidinhumanistin opintoihin pitäisi kuulua ns. virkamiesmatematiikan kurssi, jossa oppikirjoina käytettäisiin jotain alan perusteosta, vaikka Russellin ja Whiteheadin Principia Mathematicaa.
Ja tässätapauksessa "pitäisi kuulua" tarkoittaisi sitä, että tutkintoa ei tulisi jos ko. kurssia ei läpäistäisi. Tämä vaatimus on vähemmän epäjärkevä kuin se, että ns. kovien tieteiden ja tekniikan aloillakin pitää oppia ruotsia vaikka sillä ei työelämässä olisi mitään hyötyä. Matematiikan osaamisella olisi kuitenkin olisi hyötyä jokaiselle.
Quote from: Archaeopteryx on 27.03.2018, 08:45:22
Minä lisäisin vielä alueellisiksi vähemmistökieliksi ruotsin ja saamen kielet siellä, missä niiden puhujilla on merkittävä vähemmistö, merkittävyyden määrittäköön joku muu, anyone?
Vähemmistökielet voisi huomioida perustuslaissa klassisen ympäripyöreästi ja nimeltä mainitsematta. Tarkemmin vähemmistökielet huomioitaisiin muissa laeissa ja asetuksissa, myös omilla nimillään.
Kyllä minun mielestä Halla-Ahon ehdotus on ok, jos kaksikielisiin kuntiin jää ruotsi ja muihin ei niin asialla on edes pienet mahdollisuudet toteutua, en usko että asialla on mitään mahdollisuutta mennä läpi koskemalla koko suomea ellei persut saa yli 50% kannatusta.
Useissa mielipidemittauksissa on havaittu että noin 2/3 suomalaisista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole saaneet vielä aikaiseksi äänestää sitä eduskuntaa, joka asian korjaa kuntoon. Mikä mättää?
Quote from: Nikolas Ojala on 27.03.2018, 10:28:22
Useissa mielipidemittauksissa on havaittu että noin 2/3 suomalaisista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole saaneet vielä aikaiseksi äänestää sitä eduskuntaa, joka asian korjaa kuntoon. Mikä mättää?
Sen ku tietäs millä perusteella ihmiset äänestää ni olis viisas mies😀 tuntuu että mikään yksittäinen asia suomessa ei ole niin iso että saisi yli 50%. Ehkä persujen viimetulos on lähellä sitä mihin yhdellä asialla voi päästä. Ja eduskunnassa on vielä takinkääntöriski
Ongelma on poliittinen järjestelmämme. Niin suuri vääryys kuin pakkoruotsi vaatii pystyssä pysyäkseen tai kaatuakseen konsensuksen - mikään yksittäinen vanha puolue ei sitä yksinään tee saati lähde vaaleihin ruotsin kaataminen pääteemanaan. Uusien puolueiden tulo markkinoille taas on estetty tehokkaasti. Pakkoruotsin poisto edes yhtenä poliittisista teemoista on menolippu oppositioon, eikä yksikään puolue ota tavoitteekseen oppositiossa olemista. Kyseessä on domino jossa nappulat eivät vain millään lähde kaatumaan. Käytännössä kolmen suuren vanhapuolueen kopla takaa ruotsin aseman keskinäisenä pelinään; se joka lipeää rintamasta ei ole hallituksessa. Mutually Assured Destruction, kauhun tasapaino. Dominonappulat eivät kaadu koska ne nojaavat toisiinsa.
Se mitä nyt juuri tapahtuu on pakkoruotsikeskustelun nitistämistä. Kokeilut sabotoidaan ja todetaan sitten turhiksi, ruotsi pysyy, joten miksi jaksatte valittaa. Kansa on puhunut, ja kansa haluaa pakkoruotsia, katsokaa vaikka pieleen mennyttä kielikokeilua.
Tätä sivusta katsova, poliittisesti passiivinen sohvalla asuja ajattelee että pienin riesa on vain jatkaa kuten ennenkin, koska vaihtoehtoja ei ole näköpiirissä. Ollaan oppivinaan ruotsia, ollaan osaavinaan ruotsia. Hassatut miljoonat ja opiskeluvuodet on parempi vain unohtaa ettei ala lliikaa vituttaa.
Ongelma on sama kuin suomalaisen "rasismin" valjastamisessa politiikan keinoksi. Ne kaksi kolmasosaa todellakin haluaisivat ruotsin pois, ja vielä useampi keenerit kettuun öyh öyh, mutta sitä ei kukaan tarjoa vaihtoehdoksi. Ei ole poliittisesti viisasta mennä vaaleihin avoimella maahanmuuttovastaisuudella, anteeksi pyytelemättömällä rajat kiinni ja ruotsi pois -teemalla. Sen uhkapelin onnistumiseen vaaditaan 51% äänistä, yksipuoluehallitus ja pikaisia lainmuutoksia että olisi immuniteetti tulevia demla-oikeudenkäyntejä vastaan. Noilla teemoilla nimittäin mennään vain vankilaan jos se yksinkertainen enemmistö jää saamatta, ja puolue lakkautetaan alta ennen uutta yritystä. Jos ei muuten niin EUn tuella ja käskystä.
Toisin sanoen, Suomen ongelmat eivät ala aueta demokratian keinoin. Tarvitaan vallankumous.
Quote from: Nikolas Ojala on 27.03.2018, 10:28:22
Useissa mielipidemittauksissa on havaittu että noin 2/3 suomalaisista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Suomalaiset eivät kuitenkaan ole saaneet vielä aikaiseksi äänestää sitä eduskuntaa, joka asian korjaa kuntoon. Mikä mättää?
Viime eduskunnassa pakkoruotsin vastustajia oli vaalikonevastausten mukaan enemmän kuin kannattajia. Siitä huolimatta kansanedustajat äänestivät murskaluvuin pakkoruotsin poistamista vastaan.
Quote from: Nikolas Ojala on 26.03.2018, 21:45:31
Tässä olisi järjestys:
- Perustuslain muutos: Suomen kansalliskieli on suomi. Poikkeuksena Ahvenanmaalla kansalliskieli on ruotsi.
- Säädetään virkahenkilöiden kielitaitovaatimukset korjatun perustuslain mukaisiksi.
- Säädetään koulujen kielenopetus korjattua kielitaitovaatimusta vastaavaksi.
Suomenhan pitäisi olla demokratia. Miten on sitten mahdollista, että 5%:n vähemmistö voi määrätä heidän kielensä kansalliskieleksi ja että sitä on pakko kaikissa kouluissa opettaa ja opiskella. Sehän on vähemmistödiktatuuria. Tietenkin vähemmistö haluaa pitää etuoikeuksistaan kiinni niin kauan kun saamaton ja lammasmainen enemmistö ei tee mitään. Eiköhän vähitellen tulisi jo aika tehdä jotain?
Siiliseni;
Quote from: Siili on 26.03.2018, 20:59:28
Quote from: Brandis on 26.03.2018, 17:21:02
Vapaavalinnaisuus tarkoittaa aina kääntöpuoleltaan tekemiensä valintojen vastuuta. Valitessaan jonkin muun aineen ruotsin kielen sijaan, ottaa sen riskin, että tarvitsisikin ko. aineen osaamista jossakin kohtaa tulevaisuuttaan.
Riskit kuuluvat elämään ja ihmiset tekevät myös vääriksi osoittautuvia valintoja. Minusta yhteiskunnan pitäisi kuitenkin minimoida itsestään sellaiset rakenteet, jotka sulkevat uraovia triviaalisista syistä. On esimerkiksi varsin omituista, jos yhteiskunta ei huoli palvelukseensa suomenkielellä koulunsa käynyttä, jolla ei ole pahvia ruotsin kielen suorittamisesta, mutta palkkaa samaan tehtävään poikkeusluvalla maahanmuuttajan, joka ei osaa tippaakaan ruotsia. Tällaisissa tapauksissa ilmeisesti itse tehtävässä Ruotsin kielen osaaminen ei olekaan niin tärkeää.
Boldaamaani kohtaan totean, että olen samaa mieltä, mutta tahdon lisätä, että en pidä ruotsin osaamista triviaalina taitona tässä yhteiskuntatodellisuudessa mitenkään pääsääntöisesti vaan koen, että se on paikka- ja tilannesidonnaista kuinka tärkeäksi sen osaaminen muodostuu. Suomi on ollut niin pitkään virallisesti kaksikielinen maa, että on virkoja/töitä, joissa sen (edes auttava, perustaitotasolla oleva) osaaminen on ihan perusteltua.
Quote from: Siili on 26.03.2018, 20:59:28Minusta kysymys on siitä, kuinka pitkälle Ruotsin kielen osaamista pitää priorisoida Suomessa muihin (hyödyllisempiin?) taitoihin verrattuna.
Juuri näin. Sen jälkeen, kun siitä tehdään valinta, jokainen voi määrittää tämän omalta kohdaltaan itse.
Kuinka tämä tullaan näkemään yhtäläisten lähtökohtaisten mahdollisuuksien nimeen vannovassa sosialistiseen ajatteluun kallellaan olevassa Suomessa on se oleellisempi kysymys.
Quote from: Siili on 26.03.2018, 20:59:28Kuka toimii tuomarina, kun herra Passiivi laatii listaa noista viroista?
Se jää nähtäväksi.
Ruotsin pakollisuus rasittaa Suomessa, suomenkielellä, peruskoulun, keskiasteen ja korkea-asteen suorittaneita. Se on kantaväestön erityistaakka.
Mutta
Jos olet suomenkielinen, joka esim vanhempiesi työkomennuksen takia suoritat peruskoulun ulkomailla, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen kielen opintoja, kun palaatte kotimaahan.
Jos olet suomenkielinen, ja suoritat korkeakoulututkinnon ulkomailla, esim Virossa, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen kielen opintoja, eli ns virkaruotsin suorittamista. Silti tutkintosi kelpaa Suomessa.
(Jos suoritat tutkintosi ruotsin kielellä, Ruotsissa, sinun ei tarvitse suorittaa virkasuomen koetta, ja silti tutkintosi kelpaa Suomessa.)
Jos olet maahanmuuttajanuori, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen opintoja, ei perusopinnoissa eikä keskiasteella.
Jos olet ulkomaalainen, ja olet suorittanut opintosi ja tutkintosi ulkomaisessa korkeakoulussa, olet pätevä esim yliopiston opetus- ja tutkimustehtäviin, vaikka et ole opiskellut suomea eikä ruotsia!
Se on epätasa-arvoista Suomessa opintonsa suorittaneita kohtaan,koska me emme voi saada edes tutkintotodistusta ilman toisen kotimaisen suoritusta, jotta pääsisi hakemaan noihin tehtäviin. Suomalainen joutuu keskittymään toisen kotimaisen kielen opintoihin, kun samaan aikaan ulkomaiset opiskelijat voivat keskittyä pääaineensa opintoihin, ja siinä hankkivat vahvemman osaamisen ja menevät suomalaisen ohi valintatilanteessa.
Aalto-yliopistossa jo 30% opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on ulkomailla opintonsa suorittaneita!
Quote from: valkovuokko on 27.03.2018, 14:20:19
Ruotsin pakollisuus rasittaa Suomessa, suomenkielellä, peruskoulun, keskiasteen ja korkea-asteen suorittaneita. Se on kantaväestön erityistaakka.
Mutta
Jos olet suomenkielinen, joka esim vanhempiesi työkomennuksen takia suoritat peruskoulun ulkomailla, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen kielen opintoja, kun palaatte kotimaahan.
Jos olet suomenkielinen, ja suoritat korkeakoulututkinnon ulkomailla, esim Virossa, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen kielen opintoja, eli ns virkaruotsin suorittamista. Silti tutkintosi kelpaa Suomessa.
(Jos suoritat tutkintosi ruotsin kielellä, Ruotsissa, sinun ei tarvitse suorittaa virkasuomen koetta, ja silti tutkintosi kelpaa Suomessa.)
Jos olet maahanmuuttajanuori, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen opintoja, ei perusopinnoissa eikä keskiasteella.
Jos olet ulkomaalainen, ja olet suorittanut opintosi ja tutkintosi ulkomaisessa korkeakoulussa, olet pätevä esim yliopiston opetus- ja tutkimustehtäviin, vaikka et ole opiskellut suomea eikä ruotsia!
Se on epätasa-arvoista Suomessa opintonsa suorittaneita kohtaan,koska me emme voi saada edes tutkintotodistusta ilman toisen kotimaisen suoritusta, jotta pääsisi hakemaan noihin tehtäviin. Suomalainen joutuu keskittymään toisen kotimaisen kielen opintoihin, kun samaan aikaan ulkomaiset opiskelijat voivat keskittyä pääaineensa opintoihin, ja siinä hankkivat vahvemman osaamisen ja menevät suomalaisen ohi valintatilanteessa.
Aalto-yliopistossa jo 30% opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on ulkomailla opintonsa suorittaneita!
Mikä on törkeää kantasuomalaisten syrjintää. Nyt tarvitaan kansallismielinen suomalaisuusliike kuten isoisiemme aikaan.
Käsitykseni mukaan perussuomalainen voi kiertää tuota yhdellä metodilla, eikä siihen edes tarvita ulkomailla opiskelua.
Askel 1: Ilmoita maistraattiin äidinkieleksesi jonkun kielen jota osaat muutaman sanan. Vaikka saksan. Osaat tarpeeksi, jos muistat nämä: "Ich haben eine Kügelbollen in meine Lederhosen" "Ich liebe dich" ja "Müllers wachten auf um sieben".
Askel 2: Koska äidinkielesi on nyt muu kuin suomi tai ruotsi, sinun pitää valita joku kieli jolla asioit viranomaisen kanssa. Voit valita suomen.
Askel 3: Ylilipastossa opiskellessa suoritat virkamiessuomen ja kaikki on hyvin.
Quote from: Brandis on 27.03.2018, 13:04:29
Suomi on ollut niin pitkään virallisesti kaksikielinen maa, että on virkoja/töitä, joissa sen (edes auttava, perustaitotasolla oleva) osaaminen on ihan perusteltua.
Olen toista mieltä. Realiteetti on, että jos toisen osapuolen Ruotsin kielen taito on tyypillisellä "auttavalla perustaitotasolla", keskustelu siirtyy nopeasti toiselle kielelle. Joko Suomen kielelle (suomenruotsalaisten kanssa) tai Englannin kielelle (ruotsalaisten kanssa). Jos tarkoitus on aidosti palvella äidinkieleltään ruotsinkielisiä, tarvitaan paljon parempi taito kuin mikä osoitetaan nk. pienen kielikokeen kautta.
Voi olla, että suomenruotsalaisten itsetuntoa hivelee ajatus, että suomalaisilta virkamiehiltä vaaditaan kaikilta ruotsin kielen taito, mutta eipä suomalaisen keskimääräinen "auttava perustaitotaso" kelpaa ainakaan tärkeiden asioiden kommunikointiin. "Virallinen kaksikielisyys" ei todellakaan tarkoita aitoa kaksikielisyyttä. Minusta Suomen tilannetta voi kutsua pseudokaksikielisyydeksi.
Quote from: Siili on 27.03.2018, 15:00:41Quote from: Brandis on 27.03.2018, 13:04:29Suomi on ollut niin pitkään virallisesti kaksikielinen maa, että on virkoja/töitä, joissa sen (edes auttava, perustaitotasolla oleva) osaaminen on ihan perusteltua.
Olen toista mieltä. Realiteetti on, että jos toisen osapuolen Ruotsin kielen taito on tyypillisellä "auttavalla perustaitotasolla", keskustelu siirtyy nopeasti toiselle kielelle. Joko Suomen kielelle (suomenruotsalaisten kanssa) tai Englannin kielelle (ruotsalaisten kanssa). Jos tarkoitus on aidosti palvella äidinkieleltään ruotsinkielisiä, tarvitaan paljon parempi taito kuin mikä osoitetaan nk. pienen kielikokeen kautta.
Voi olla, että suomenruotsalaisten itsetuntoa hivelee ajatus, että suomalaisilta virkamiehiltä vaaditaan kaikilta ruotsin kielen taito, mutta eipä suomalaisen keskimääräinen "auttava perustaitotaso" kelpaa ainakaan tärkeiden asioiden kommunikointiin. "Virallinen kaksikielisyys" ei todellakaan tarkoita aitoa kaksikielisyyttä. Minusta Suomen tilannetta voi kutsua pseudokaksikielisyydeksi.
On myös otettava huomioon kirjallinen taitotaso, tässä puhut vain kommunikoinnin merkityksestä (mikä on sekin tärkeää ja hyviä pointteja siitä nostit, olen niistä samaa mieltä).
Puhun sujuvaa ja aitoa rikssvenskaa, kokemukseni mukaan paremmin kuin kukaan vastaan tullut ei-suomenruotsalainen, ja aitosvenssonit kuulevat heti missä olen asustellut. Silti: en villeimmissä kuvitelmissanikaan kuvittele pystyväni tuottamaan ammatilliset vaatimukset täyttävää kirjallista tuotosta ruotsiksi. Osaan muitakin kieliä, mutta kirjallisesti pystyn kommunikoimaan itselleni asettamalla vaatimustasolla vain suomeksi ja englanniksi.
Jokainen joka kuvittelee oppivansa peruskoulu + lukio + virkamiesruotsi-putkessa niin hyvää ruotsia että pystyy hoitamaan virkaa, tointa tai yhtään mitään vaativalla tasolla voi lopettaa crackin polttelun ja myöntää tosiasiat. Kielitaito hankitaan kotona tai pitkällä kokemuksella, oikoteitä ei ole. Pakkoruotsi on kyykytyskeino, virkaruotsi sen ainoa peruste, ja se on ammuttu alas jo kauan sitten.
Mitä tulee virastoruotsin suorittamiseen ilman pakkoruotsia:
Menetin kiinnostukseni kouluruotsiin joskus kasiluokalla. Lukio oli yhtä tuskaa sen suhteen. Kirjoitin kuitenkin M:n YO-kirjoituksissa. Suoritin myös korkeakoulussa virastoruotsin. Yleinen vitsi oli, että "menihän se seiskaluokan sanastolla".
Jos korkeakoulussa oppii kompleksimuuttujan funktiot, ydinfysiikan perusteet ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskentaa, niin ei siinä joku ruotsin peruskurssi paljoa paina. Jos nolla tuntia ruotsia alla, niin siihen valmistava kurssi alle ja naps. Virastoruotsi on suoritettu. Niin niistä meni läpi jotkut A:n kirjoittajatkin, vaikka tekivät tuon tutkinnon loppuvaiheessa kun eivät olleet vuosiin käyttäneet jo alun perinkin varsin kehnoa ruotsiaan.
-i-
Jotkut väittävät, ettei ruotsinkielestä olisi mitään hyötyä. Kyllä siitä kuitenkin voi olla elintärkeätäkin hyötyä, kuten historia osoittaa:
Quote from: IL 2018-03-31
Tahko Pihkalan pimeä puoli - punaisten kenttäsairaalaan lahdattiin ainakin parikymmentä ihmistä: "Valmistautukaa siirtymään helvettiin"
Tahko Pihkala kuului komppaniansa kvartettiin, joka vastasi Harmoisten sairashuoneen verilöylystä Kuhmoisissa. Tarkkaa tietoa ei ole, kuka tai ketkä nelikosta varsinaisen veriteon tekivät.
...
- Verilöylystä eloon jääneen sairaanhoitaja Dagmar Aaltosen (myöh. Meriluoto) mukaan sisään tulleet valkoiset huusivat sairashuoneen ovelta, että valmistautukaa siirtymään helvettiin, sillä kuolema tulee jokaiselle viiden minuutin kuluttua.
Aikalaistietojen mukaan kaikkia potilaita ammuttiin päähän. Myös miespuoliset hoitajat joutuivat luotien saaliiksi.
- Dagmar Aaltonen on kertonut, että naissairaanhoitajistakin jätettiin eloon vain ne, jotka osasivat ruotsia. Aaltosen mukaan armahdus koski yhtä muuta sairaanhoitajaa, sanoo Liukkonen.
...
http://www.iltalehti.fi/muutlajit/201803292200842039_nx.shtml
QuoteTS:n kolumnisti Tiina Lindforsille Sillanrakentaja-palkinto – tanssija "taistelee kaksikielisen Suomen puolesta"
Turkulainen tanssitaiteilija ja koreografi Tiina Lindfors on saanut Sillanrakentaja-palkinnon työstään ruotsinkielisen vähemmistön hyväksi.
Ruotsinkielinen kulttuuri- ja sivistysjärjestö Svenska folkskolans vänner (SFV) myönsi 10 000 euron palkinnon toiminnasta, joka edistää ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta Suomen ruotsinkielisiä kohtaan.
Palkintoperusteissa mainitaan erityisesti kolumnit, joita Lindfors kirjoittaa säännöllisesti Turun Sanomiin. Innokkaana keskustelijana Lindfors on jo pitkään puolustanut ja selittänyt kaksikielisyyden merkitystä Suomen identiteetille ja kulttuurille, perusteissa todetaan.
...
Turun Sanomat (http://www.ts.fi/kulttuuri/3909302/TSn+kolumnisti+Tiina+Lindforsille+Sillanrakentajapalkinto++tanssija+taistelee+kaksikielisen+Suomen+puolesta) 11.4.2018
Sillanrakentaja? Ei ihan se sana, joka tulee ensimmäisenä mieleen:
Quote
Pakkoruotsia ei ole
Olen hämmentynyt ja ärtynyt. Häpeän kaikkia varteenotettavia medioita, jotka ovat adoptoineet sanahirviön pakkoruotsi. Häpeän yhtä lailla poliitikkoja, virkamiehiä, opettajia ja Suomen kansalaisia, jotka sortuvat samaan.
Mitään pakkoruotsia ei ole. Ei sen enempää kuin pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa tai pakkokoulua. Koulunkäynti on edelleen maailmassa suuri etuoikeus. Samoin oman maansa historian tuntemus sekä pysyvien kulttuuriarvojen ja perustuslakien kunnioitus.
Suomi on pieni maa Euroopan reunalla. Maan pääkielenä puhutaan suomea. Suomen kieli on vivahteikas ja kaunis. Se on myös minimaalisen pieni ja vaikea kieli. Suomalais-ugrilainen kieliperhe eroaa suuresti germaanisesta, johon myös pohjoismaiset kielet lasketaan.
Suomalaisten ankea ja tankeroinen kielitaito johtuu juuri tästä. Suomenkielisten on yhtä vaikea oppia vieraita kieliä, kuin vieraskielisten on oppia suomea. Suomessa on kuitenkin loistava mahdollisuus saada avaimet muiden kielten avautumiseen. Avaimet tarjotaan opettamalla ruotsin kieltä kaikille Suomen koululaisille.
Maamme voi ylpeillä sillä(kin) kulttuurisella rikkaudella, että perustuslakimme turvaa kansakunnalle kaksi virallista kieltä. Suomen kaksikielisyys puolustaa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria. Vielä muotoutumaton Suomi sai koko yhteiskuntarakenteen ja länsimaisen kulttuurin Ruotsista. Ennen vuotta 1809 ei ollut mitään poliittista, kulttuurista tai taloudellista kokonaisuutta nimeltä Suomi. Alue oli kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa yli 600 vuotta ja oli näin läpikotaisin osa ruotsalaista yhteiskuntaa.
[...]
Sanaa pakkoruotsi käytetään monin motiivein. Usein kaiken takana kärvistelee muotopuolinen svekofobia. Fobioiden ravintona ovat ennakkoluulot, jotka puolestaan juontuvat tietämättömyydestä. Homofobia ja islamofobia syntyvät samoin mekanismein.
Svekofobian ikävänä polttoaineena on myös sitkeä alemmuudentunto. Kuva ruotsin kielestä eliitin yksinoikeutena ja eliittiin kuulumisen edellytyksenä, elää sitkeästi ja katkeroittavasti kielen vastustajissa. Myös älykkäät ja sivistyneet yksilöt voivat hypätä pakkoruotsin selkään. Sillä keppihevosella voi mitätöidä omaa osaamattomuuttaan. Eli häpeää siitä, ettei hallitse ruotsin kieltä.
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Monipuolinen kielitaito on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa. Pohjoismainen arvopohja ja yhteiskuntamalli on osoittautunut parhaaksi maailmassa. Miksi siis kääntäisimme selän arvokkaalle historiallemme ja samalla jättäisimme koko pohjoismaisen yhteistyön suomenruotsalaisille.
Onneksi hallituspuolueet ovat selkeästi sitoutuneet kaksikielisyyteen ja ruotsin kielen aseman säilyttämiseen kouluissa. Viesti on selkeä ja ilo siitä suuri. Hyödyn voimme me kaikki Suomen kansalaiset jakaa yhdessä.
Tiina Lindfors
Kirjoittaja on tanssija-koreografi.
Turun Sanomat (http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/155127/Pakkoruotsia+ei+ole) 24.8.2010
Edit: Lindfors haasteli Svenska Ylen uutisissa (https://arenan.yle.fi/1-4273590) (18:55-), että "pieni [ruotsia vihaava] enemmistö [sic] kirkuu, mutta suuri enemmistö on ratkaisevassa roolissa". Totesi myös, että kielikokeilun epäonnistuminen osoittaa, että Suomen kansa on kaksikielisyyden puolella. Lindforsin käsitys sillanrakentamisesta puolestaan on, että "kovaääninen vähemmistö jätetään huomiotta". Etenkin median pitäisi tehdä niin kaikin tavoin.
Tanssija-koreografi tajuaa asioista yhtä paljon kuin sika oopperasta. Mutta kymmenen pisteen vihakilpakirjoitus, koko saavi typerien metsäläisjunttien niskaan. Kyllä tuosta pitää sillanpolttajapalkinto saada, taas nousi pakkoruotsin vastustus parilla yksiköllä.
Pakkoruotsia lobbaavan ajatuspaja Magman sivuilta bongattu kirjoitus panee miettimään käytännöllisen filosofian opetuksen tasoa:
QuoteVapautta pakolla? Kielikokeilu ja liberalismi
Hallitus esittää, että joissain kouluissa tarjottaisiin nykyistä enemmän vieraita kieliä oppilaille valittavaksi. Samalla hallitus esittää, että kyseisten oppilaiden ei tarvitsisi opiskella suomea tai ruotsia, toista kotimaista kieltä.
Jos pyrkimys ei olisi vähentää ruotsin opiskelua, hallitus esittäisi vain kielivalikoiman laajentamista. Julkisessa keskustelussa on päässyt syntymään käsitys, että kielivalikoimaa ei voisi muka laajentaa tekemättä toista kotimaista kieltä vapaaehtoiseksi.
Juuri toinen kotimainen kieli, käytännössä lähinnä ruotsin oppimäärä, on valittu. Kokeilu ei esimerkiksi tee mahdolliseksi historian tai fysiikan sulkemista pois. Ei ole mitään perustetta sille, miksi juuri toinen kotimainen kieli asetetaan vastakkain vieraan kielen kanssa. Lue tästä lisää artikkelin väliotsikon "Virheitä päättelyssä" alta.
Mitä sisältöjä koulussa pitäisi opettaa, jotta jokaisen ihmisen vapaus etsiä ja toteuttaa käsitystään hyvästä elämästä mahdollistuisi?
Sen sijaan, että keskustellaan yhden oppiaineen, toisen kotimaisen kielen, asemasta suhteessa pakkoon ja vapauteen, olisi järkevämpää keskustella jokaisen oppiaineen suhteesta pakkoon ja vapauteen.
Mitä tahansa voidaan opettaa pakollisena oppiaineena tai ilmiönä koulussa, jos se voidaan oikeuttaa. Liberalistisessa viitekehyksessä oikeuttaminen tapahtuu erityisesti sen tarkastelulla, lisääkö oppiaine tai opiskeltu ilmiö aikuisiän autonomiaa. Vahingoittamme lasta, tulevaisuuden aikuista, jos lapselle ei anneta tiettyjä valmiuksia.
Jos saataisiin osoitettua, että useamman kielen osaaminen ei lisää yksilön vapautta hänen aikuisiällään, olisi selvää, ettei ruotsinkielisiä voisi pakottaa suomen opiskeluun eikä suomenkielisiä ruotsin.
Jos voidaan argumentoida rationaalisesti tai havainnoida empiirisesti, että toisen kansalliskielen osaaminen lisää yksilön vapautta aikuisiällä, ei siitä silloin ole oikeutettua tehdä valinnaista. Hallituksen esittämä kielikokeilu on siis liberalistisessa viitekehyksessä oikeutettu vain, jos hallitus voi osoittaa, että toisen kotimaisen kielen osaaminen ei tarjoa yksilölle valmiuksia ja mahdollisuuksia.
Eetu Muilu on filosofian maisteri ja opiskelee käytännöllisen filosofian maisteriohjelmassa valtiotieteiden maisteriksi. Hän on taustaltaan suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja sekä pätevyyksiltään lisäksi filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja. Hän teki opintoihinsa kuuluvan harjoittelun tänä syksynä Magmassa.
Magma (http://magma.fi/post/2017/11/30/vapautta-pakolla-kielikokeilu-ja-liberalismi) 30.11.2017
Menee pieleen jo väitteessä, että ei ole mitään perustetta sille, miksi juuri toinen kotimainen kieli asetetaan vastakkain vieraan kielen kanssa. Ensinnäkin kyse on
kielistä, ja toisekseen ruotsi on suomenkielisten ainoa pakollinen itselle vieras kieli koulussa. Kun Muilu selittää, että "mitä tahansa voidaan opettaa pakollisena oppiaineena tai ilmiönä koulussa, jos se voidaan oikeuttaa", niin pitäisi uskottavasti osoittaa ruotsin ja vain sen pakollisuuden oikeutus. Sellaisia perusteluja ei ole näkynyt.
14-sivuinen versio samaa: Vapautta pakolla? Kielikokeilu ja liberalismi (http://magma.fi/uploads/media/post/0001/01/56c90f6719a64e71506020a3da888b10a8ccbe95.pdf)(pdf)
Quote from: Eetu Muilu
Jos ajatellaan, että kieli tuottaa sitä enemmän hyvinvointia, mitä useamman
kanssa sitä voi käyttää vuorovaikutuksessa tai mitä enemmän tekstejä sillä on
mahdollista lukea, tällöin tietysti ruotsi on hyödyllisempi kuin suomi. Myös monenlai-
sia muita utilitaristisia testejä voi asettaa moraalisen valinnan tueksi. Joillain keinoin
voi myös tutkia empiirisesti sitä, mitkä kielet antavat minkäkin verran mahdolli-
suuksia ja siis vapautta.
Toki kaikista maailman kielistä olisi hyötyä, eikä lapsi voi kaikkea opiskella. Siksi
tietysti lainsäädännöllä, opetussuunnitelmilla ja tuntijaolla rajataan vain tietyt oppi-
aineet pakolliseksi. Tässä kohdassa liberalisti voi pyrkiä ratkaisemaan, onko yksilölle
hyödyllistä eli vapautta ja mahdollisuuksia lisäävää osata yhteiskuntansa toistakin
kansalliskieltä ensikielensä lisäksi.
Lapsi ja hänen vanhempansa voivat itse arvioida parhaiten, mistä kielistä tulee olemaan hyötyä tai minkä kielen opiskelu motivoi. Edes englanti, jonka osaaminen on käytännössä välttämätöntä nykymaailmassa, ei ole kouluissamme pakollinen kieli. Sen sijaan ruotsi on pakollista, vaikka useimmilla ei ole sille käyttöä muualla kuin koulussa. Ruotsin pakko-opiskelu ei juuri lisää "vapautta ja mahdollisuuksia" siksikään, että useimpien koululaisten ruotsin taito on vuosien (4-8 vuotta) jälkeenkin surkea.
Kielikokeiluun tunnetun nihkeästi suhtautuva opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sai vesitettyä hankkeen, ja tänään tuli toinen suuri voitto. A1-kielen aloitus siirretään vuodesta 2020 ensimmäiselle luokalle lisäämällä tuntikehyksen tuntimäärää ensimmäisellä ja toisella luokalla.
QuoteEnsimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Hallitus päätti asiasta kehysriihessään.
Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Varhentamisen vaatimat asetusmuutokset annetaan syksyllä 2018 ja opetussuunnitelmat Opetushallituksessa vuoden 2019 aikana. Varhaistukseen käytettävät vuosiviikkotunnit (1 tunti ensimmäisen luokan keväälle ja yksi toiselle luokalle) lisätään tuntikehyksen. Hallitus päätti varata muutokseen tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmaan niin, että muutoksen kustannukset korvataan kunnille valtionosuuksien kautta. Määrärahalisäys on täysimääräisenä 12 miljoonaa euroa vuodesta 2021.
- Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia uutta. Hallituskauden aikana lähes joka neljännessä kunnassa on toteutettu kokeiluja kielten opiskelun varhentamisesta. Tämän päätöksen myötä varhainen kieltenopetus laajennetaan koskemaan kaikkia suomalaislapsia. Jatkossa jokainen lapsi aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Nykyisellään vieraan kielen opetuksen on alettava 3. vuosiluokalla, mutta useat kunnat ovat jo ryhtyneet tarjoamaan opetusta varhemmin. Varhaistamista on myös tuettu tällä hallituskaudella kärkihankerahoituksella.
Tiedote: Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen: Hallitus lisää resursseja koulutukseen - kielten oppiminen alkamaan jo ekaluokalta (http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-lisaa-resursseja-koulutukseen-kielten-oppiminen-alkamaan-jo-ekaluokalta) 12.4.2018
Quote"Tiedämme nykyisin paljon enemmän lasten herkkyyskausista oppia uutta ja tutkimuksissa oppimisesta on havaittu, että Suomessa kielten opetus alkaa kolmannella luokalla, eli juuri silloin kun paras herkkyysikä oppia uusia kieliä on juuri ohitettu."
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) selventää, että tämä oli keskeinen syy sille, miksi kaikki Suomen ekaluokkalaiset aloittavat kevätlukukaudella 2020 vieraan kielen opiskelun. Useimmiten se tarkoittaa englannin kielen opiskelua. Uudistuksesta päätettiin tiistain ja keskiviikon kehysriihessä.
Samalla se kuitenkin tarkoittaa kääntäen sitä, että suomalainen opetussuunnitelma on kielten opiskelun osalta ollut pielessä jo vuosikymmeniä. Grahn-Laasonen arvioikin, ettei taannoin "välttämättä ollut kaikkea sitä tietoa ja ymmärrystä, joka tänä päivänä on" lasten herkkyyskausista.
Uusi Suomi: "Suomessa kielten opetus alkaa juuri väärällä hetkellä" - Opetusministeri riemuitsee kieliuudistuksesta (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/246163-suomessa-kielten-opetus-alkaa-juuri-vaaralla-hetkella-opetusministeri-riemuitsee) 12.4.2018
Opetusministerin perustelut A1-kielen tuntimäärän lisäämiselle ovat yhtä ontuvia kuin pakkoruotsin puolustamisessakin.
A1-kielen, noin 90 prosentille englannin, tuntimäärän lisääminen ei monipuolista suomalaisten kielitaitoa vaan se vain muuttaa peruskoulua kielipainotteisemmaksi. Se taas ei ole nykymaailmassa mitenkään perusteltua, kun sen sijaan etenkin äidinkielen opetuksen tukeminen olisi.
Suomalaiskoululaisten englannin kielen taito on kansainvälisestikin hyvällä tasolla, eikä kielenoppimisen herkkyyskauden ja kielenopetuksen aloituksen ajoittumisella ole juuri merkitystä, koska lasten elinympäristö on nykyään muutenkin niin vahvasti englanninkielinen ja kielen oppimiseen motivoiva jo ennen kouluikää.
Saa nähdä, saako ilman mitään keskustelua läpi jyrätty uudistus vielä jatkoa. Alexander Stubb esitti ministeriaikoinaan mallia, jossa sekä englannin että pakkoruotsin opetus aloitettaisiin ensimmäisellä luokalla.
Uuvatti-Sampoa vietiin pakkoruotsikysymyksessä lopulta kuin litran mittaa.
RKP:n kulissientakaisesta valta-asemasta kertoo kyllä paljon se, että vaikka ryhmä ei ole nyt edes hallituksessa, pakkoruotsin asema vain vahvistuu entisestään.
Seuraava aikaistaminen lienee sitten jo heti synnytysosastolla aloitettava ruotsin kielen opettaminen, jos on käynyt niin onnettomasti, että lapsi on syntynyt suomenkieliseen perheeseen.
Quote from: Vellamo on 12.04.2018, 20:25:04
Minusta on hyvä, jos A1-kieli alkaa jo 1. luokalla - kunhan se ei vähennä muiden aineiden tuntimääriä (nähtävästi ei, jos lisätään tuntikehykseen) ja kunhan kouluille saataisiin valinnanvaraa ko. kieleen; niin monessa paikassa vaihtoehdot jäävät englantiin/saksaa/ranskaan. Esim. venäjä, espanja, kiina,.. näitä pitäisi voida opiskella suurimmissa kaupungeissa A1-kielenä.
Uudistus lisää A1-kielen kustannuksia ja nostaa entisestään kuntien kynnystä laajentaa kielivalikoimaa. Siksikin opetusministerin hehkutukset "monipuolisesta kielitaidosta" ovat tässä yhteydessä onttoja.
Quote from: Roope on 12.04.2018, 20:59:23
Quote from: Vellamo on 12.04.2018, 20:25:04
Minusta on hyvä, jos A1-kieli alkaa jo 1. luokalla - kunhan se ei vähennä muiden aineiden tuntimääriä (nähtävästi ei, jos lisätään tuntikehykseen) ja kunhan kouluille saataisiin valinnanvaraa ko. kieleen; niin monessa paikassa vaihtoehdot jäävät englantiin/saksaa/ranskaan. Esim. venäjä, espanja, kiina,.. näitä pitäisi voida opiskella suurimmissa kaupungeissa A1-kielenä.
Uudistus lisää A1-kielen kustannuksia ja nostaa entisestään kuntien kynnystä laajentaa kielivalikoimaa. Siksikin opetusministerin hehkutukset "monipuolisesta kielitaidosta" ovat tässä yhteydessä onttoja.
Moninaista tarvitaan mutta nuoremmille tarvisi opettaa englantia kuin mitä nyt päättivät. Josko pari vuotta koulua aikaistaisivat ja monimutkasemmat jutut kuten matikat jättäisi vähemmälle siinä alkuvaiheessa.
Ei kuitenkaan yksinkertaisia kuten C++ kannata jättää opettamati lapsille.
Toki se ongelma on edelleen pakkoruotsi, riippumatta minkä ikäisinä lapset aloittavat koulunsa ja kielien oppimisen.
Sekä hörhöt joille ei sopinut Suomen johto pisassa, piti tahallaan heikentää koulua.
Quote"Det är skönt att få leva sitt liv på svenska och synen på Finland blir också bättre av att flytta till Sverige"
[...]
I sin forskning har ÅA-läraren intervjuat unga finlandssvenskar som är mellan 18 och 30 år och som för tillfället bor i Stockholm, Göteborg eller Umeå.
– Det finns många finlandssvenskar som har funderat på hur det skulle vara att bo i Sverige ett tag. Dels för att man känner någon som har gjort det, dels för att man har varit mycket i Sverige och sedan kanske också för språkets skull.
– Jag tror också att de flesta känner någon som har emigrerat till Sverige. Medierna har också lyft fram det här de senaste åren, då det har talats om en flyttvåg och att unga finlandssvenskar flyr från Finland för att bosätta sig i Sverige. Därför blir många också nyfikna på vad det här egentligen handlar om.
Vilka fördelar lyfter de unga finlandssvenskarna fram, alltså fördelarna med att flytta till Sverige?
– Jättemånga säger att det är skönt att få leva sitt liv på svenska. Att faktiskt känna sig helt fri att alltid kunna tala svenska. Väldigt många säger också att deras syn på Finland blir bättre av att flytta till Sverige. Man får lite distans och ser att allt kanske inte är så dåligt i Finland. Jättemånga säger också att de har fått en bättre relation till det finska språket när de har flyttat till Sverige. För då minskar pressen på att kunna finska bra.
[...]
En sak som förvånar många av de finlandssvenskar som Blanka Henriksson har intervjuat är svenskarnas okunskap om Finland.
– Både om Finland i stort, men kanske framför allt om den här finlandssvenska gruppen som finns. Alltså människor som talar svenska som sitt modersmål. Jag vet inte hur många gånger jag har fått höra hur trötta finlandssvenskarna är på att höra hur bra svenska de talar.
– Fantastiskt, du har ju bara bott här i tre månader och du kan redan så här bra svenska och så vidare.
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/artikel/2018/04/18/det-ar-skont-att-fa-leva-sitt-liv-pa-svenska-och-synen-pa-finland-blir-ocksa) 18.4.2018
Ruotsiin muuttaneita suomenruotsalaisia haastatellut Åbo Akademin opettaja Blanka Henriksson kertoo, että monet ovat kokeneet eduksi mahdollisuuden elää elämää kokonaan ruotsiksi. Monet myös sanovat, että suhde suomen kieleen on parantunut, kun sitä ei ole enää painetta osata hyvin.
Aina niin positiiviset ruotsalaiset muistavat kehua suomenruotsalaisia, kuinka hyvin ja nopeasti he ovat oppineet puhumaan ruotsia.
QuotePääkirjoitus: Hallituksen puuhaama kielikokeilu kuivuu kasaan
Ruotsin pakollisuudesta luopuminen ei kiinnostanut laajemmin edes Itä-Suomessa.
HALLITUKSEN ajama kokeilu ruotsin kielen korvaamisesta peruskoulun pakollisena B1-kielenä jollakin muulla kielellä on kuivumassa kasaan.
Viidessä kokeiluun ilmoittautuneessa kunnassa kiinnostuneita oppilaita ilmaantui yhteensä vain joitakin kymmeniä. Vain Savonlinnassa saadaan varmuudella yksi 16 oppilaan ryhmä. Ruotsin pakollisuudesta luopuminen ei siten kiinnostanut laajemmin edes Itä-Suomessa.
[...]
Ruotsin kielestä luopuminen on oppilaalle riski, koska työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa. Yhden kielen karsimisen sijaan oppilaita kannattaisi motivoida paremmin sekä ruotsin että muiden kielten opiskeluun, koska monipuolinen ja toimiva kielitaito on koko ajan tärkeämpää.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005669914.html) 7.5.2017
Kuten nimetön pääkirjoitustoimittaja hyvin tietää, kokeilulla ei ollut koskaan koko hallituksen kannatusta, vaan muun muassa opetusministeri teki selväksi, että vastustaa jyrkästi valinnaista ruotsia ja siksi myös kokeilua.
Samoin "ruotsin kielestä luopuminen" ei todellakaan ole oppilaalle riski siksi, että "työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa", vaan koska kokeilu ei vapauttanut siihen osallistuneita ns. virkamiesruotsista ja pakollisen ruotsin opiskelusta viimeistään korkeakoulussa. Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.
Quote from: Roope on 07.05.2018, 02:28:44
Kuten nimetön pääkirjoitustoimittaja hyvin tietää, kokeilulla ei ollut koskaan koko hallituksen kannatusta, vaan muun muassa opetusministeri teki selväksi, että vastustaa jyrkästi valinnaista ruotsia ja siksi myös kokeilua.
Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.
Saattanut myös uuvattien ero persuista vaikuttaa, kun kannattajia vapaudella olikin hallituksessa vain muutama jäljellä ja valtaa ei määränsä mukaista edes heillä. Kunnissa kuitenkin samat puolueet kuin eduskunnassakin, vaikutusta molempiin suuntiin.
Onhan tämä naurettavaa, että ruotsin opiskeluun tuhlataan resursseja. Muutenkin todella vähissä ovat tunnit suomalaisessa koulussa. Omat lapseni olivat täysiksi tunneiksi muutettuna 32 (*60 min) viikossa koulussa Wienissä ja päälle 10 h viikottaisia kotiläksyjä. Koulukin alkoi käytännössä viisivuotiaana. Suomessa heillä on 19*60 min viikossa ja 10 min kotiläksyjä päivässä.
Quote from: Roope on 07.05.2018, 02:28:44Samoin "ruotsin kielestä luopuminen" ei todellakaan ole oppilaalle riski siksi, että "työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa", vaan koska kokeilu ei vapauttanut siihen osallistuneita ns. virkamiesruotsista ja pakollisen ruotsin opiskelusta viimeistään korkeakoulussa. Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.
Täytyy sanoa, että en ole ihan hyvästä ruotsin kielen taidostani saanut oikein mitään hyötyä työelämässä, pari kertaa on ollut ihan kiva osata lukea ruotsia, mutta muuten täysin hyödytöntä. Virkamiesruotsi sinänsä on täysi vitsi, joka ei mittaa millään tavoin kielen osaamista. Hirveästi menee resursseja hukkaan, kun ruotsia opetetaan koko kansalle ja tulos on nollatasoa.
Onko tässä keskustelussa tullut jo ilmi, että helsinki luopui pakkoruotsista?
Nyt alotetaan ykköseltä A-kieli ja kolmoselta B-kieli joka voi olla mikä vaan. Ruotsia ei tarvitse valita olenkaan.
Tuo ei pidä paikkaansa.
Ruotsi on tässä se ainoa kaikille pakollinen kieli.
A1 kieli voi olla mikä tahansa, jota riittävän moni haluaa opiskella.
Enemmistö valitsee varmaankin englannin. Jotkut ehkä valitsevat sen sijaan saksan, ranskan, espanjan, ruotsin tms
Kolmantena vuonna aloitettava kieli ei ole pakollinen, sen voi jättää pois, tai valita siinä kohtaa ruotsin tai jonkun muun kielen.
Mutta kuudennella luokalla pitää aloittaa pakkoruotsi, jos sitä ei ole valinnut aikaisemmin.
Haulla ei löytynyt parempaa ketjua, joten tänne.
YLE kertoi tänään RKPn säätiöllä olevan enemmän rahaa kuin millää muun puolueen säätiöllä; noin 800 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta RKP tarvitsee, tai ainakin saa Oulun kaupungilta 10.000 euron avustuksen Ruotsalaisen Kansanpuolueen puoluekokouksen pitämiseksi Oulussa. Ei hyvää päivää :-X
QuoteSuomen ruotsalainen kansanpuolue RKP pitää puoluekokouksensa Oulussa ensi viikonloppuna 25.–27. toukokuuta.
Kokouspaikka on Oulun kaupunginteatteri. Kokoukseen odotetaan noin 300 osanottajaa.
Kaupunginhallitus päätti tukea RKP:n puoluekokousta 10 000 eurolla, joka menee teatterin tilavuokraan.
http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-kaupunki-tukee-rkpn-puoluekokousta-antoi-tilavuokraan-10-000-euroa/794289/ (http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-kaupunki-tukee-rkpn-puoluekokousta-antoi-tilavuokraan-10-000-euroa/794289/)
QuoteTutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin varallisuus on Ruotsalaista kansanpuoluetta lähellä olevalla Svenska Kulturfondenilla, peräti noin 800 miljoonaa euroa.
Tosin vain pieni osa säätiön tuotosta käytetään puolueen tukemiseen. Tutkimuksen mukaan RKP ja sen ehdokkaat saavat kuitenkin tukea myös monilta muilta heitä lähellä olevilta säätiöiltä.
https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat (https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat)
PS. ylläolevaan. Yritin jättää kommentin Kalevan uutiseen asiasta, mutta "kaikki kommentit tarkistetaan tällä hetkellä".
^
Siellä muuten oli monta hyvää kommenttia! Onkohan Kalevan moderaatio turhautunut?
Quote from: Roope on 07.05.2018, 02:28:44
Kuten nimetön pääkirjoitustoimittaja hyvin tietää, kokeilulla ei ollut koskaan koko hallituksen kannatusta, vaan muun muassa opetusministeri teki selväksi, että vastustaa jyrkästi valinnaista ruotsia ja siksi myös kokeilua.
Samoin "ruotsin kielestä luopuminen" ei todellakaan ole oppilaalle riski siksi, että "työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa", vaan koska kokeilu ei vapauttanut siihen osallistuneita ns. virkamiesruotsista ja pakollisen ruotsin opiskelusta viimeistään korkeakoulussa. Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.
Viimeisetkin kaksi kokeiluun ilmoittautunutta kuntaa ovat vetäytyneet hankkeesta, joten kielikokeilu peruuntuu kokonaan.
QuoteSpråkförsöket är över – också Nyslott och Rovaniemi drar sig ur
Språkförsöket som skulle bädda väg för avskaffandet av skolsvenskan har gått in i en vägg. Nyslott och Rovaniemi meddelar att de inte är intresserade av att gå vidare. Därmed är antalet deltagare noll.
Bildningsutskottet i Nyslott drar tillbaka sin anmälan till språkförsöket. Därmed kommer Rovaniemi heller inte att delta. Det innebär att språkförsöket, där eleverna i årskurs sex hade fått byta ut svenskan som andra inhemska språk mot ett utländskt språk, inte blir av. Försöket kom till efter att medborgarinitiativet om att avskaffa skolsvenskan föll i riksdagen.
Nyslott beslöt att dra tillbaka sin anmälan på bildningsutskottets möte på torsdag kväll. Enligt tf chefen för kommunens bildningssektion Tuija Kauppinen var intresset för försöket väldigt lågt bland de berörda eleverna. Ursprungligen uppgav 16 elever att de var intresserade av att läsa ryska i stället för svenska, men under de senaste dagarna har antalet minskat till sju.
Kauppinen föreslog som föredragande tjänsteman i frågan att kommunen drar tillbaka sin anmälan. Utskottet biföll Kauppinens förslag.
Tidigare samma dag kom ärendet upp även i bildningsutskottet i Rovaniemi. Där beslöt man att avvakta Nyslotts beslut och därefter följa deras exempel. Rovaniemi ansåg att det är värdelöst med tanke på försökets målsättningar att delta i det som enda kommun.
– Om endast Rovaniemi är med kommer målet med försöket inte att uppfyllas. Vi förde en diskussion och den föredragande tjänstemannen drog tillbaka sitt förslag för ny beredning, sade medlemmen i bildningsutskottet Saara Koikkaleinen (SDP) per sms från mötet.
I Rovaniemi behandlades en motion om att dra tillbaka kommunens anmälan till försöket. Den föredragande tjänstemannen ansåg att motionen skulle avslås.
Den ifrågavarande motionen var lämnad av kommunfullmäktigeledamoten Mikkel Näkkäläjärvi (SDP). Han reagerade på att en enskild tjänsteman hade anmält Rovaniemi till försöket utan att ärendet hade behandlats i fullmäktige.
– Jag tycker att det är en principiell fråga, Finland är ett tvåspråkigt land, sade Näkkäläjärvi i en intervju på tisdagen.
Näkkäläjärvi ansåg att en tjänsteman inte kan fatta ett beslut om en fråga som sist och slutligen berör Finlands grundlag.
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/sprakforsoket-ar-over-ocksa-nyslott-och-rovaniemi-drar-sig-ur/) 24.5.2018
Quote from: Roope on 24.05.2018, 19:52:01
Viimeisetkin kaksi kokeiluun ilmoittautunutta kuntaa ovat vetäytyneet hankkeesta, joten kielikokeilu peruuntuu kokonaan.
Säätiörahalla on taivaallinen voima?
Quote from: Roope on 24.05.2018, 19:52:01
Quote from: Roope on 07.05.2018, 02:28:44
Kuten nimetön pääkirjoitustoimittaja hyvin tietää, kokeilulla ei ollut koskaan koko hallituksen kannatusta, vaan muun muassa opetusministeri teki selväksi, että vastustaa jyrkästi valinnaista ruotsia ja siksi myös kokeilua.
Samoin "ruotsin kielestä luopuminen" ei todellakaan ole oppilaalle riski siksi, että "työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa", vaan koska kokeilu ei vapauttanut siihen osallistuneita ns. virkamiesruotsista ja pakollisen ruotsin opiskelusta viimeistään korkeakoulussa. Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.
Viimeisetkin kaksi kokeiluun ilmoittautunutta kuntaa ovat vetäytyneet hankkeesta, joten kielikokeilu peruuntuu kokonaan.
Säätiörahalla on taivaallinen voima?
Quote from: Nanfung on 24.05.2018, 20:56:48
Säätiörahalla on taivaallinen voima?
Pakkoruotsia puolustavilla puolueilla on valta valtuustoissa ja lautakunnissa. Siksi järjestelmän osittainenkaan purkaminen on liki mahdotonta ainakaan kuntakokeilujen kautta.
Suomenkielistä mediaa kielikokeilun peruminen ei jostain syystä kiinnosta, mutta ruotsinkielinen on sitäkin tyytyväisempää.
QuoteSpråkförsöket är över – också Nyslott och Rovaniemi drar sig ur
Språkförsöket som skulle bana väg för avskaffandet av skolsvenskan har gått in i en vägg. Nyslott och Rovaniemi meddelar att de inte är intresserade av att gå vidare. Därmed är antalet deltagare noll.
[...]
När försöket lanserades i fjol omfattade det totalt 2 200 elever. Dock visade det sig strax att intresset för det var lamt i kommunerna, som själva fick fatta beslut om de ville delta eller inte.
Till slut valde endast fem kommuner att anmäla sitt deltagande: Nyslott, Jämsä, Pieksämäki, Rovaniemi och Ylöjärvi. De övriga tre kommunerna drog sig ur försöket redan tidigare.
Språkförsöket kom till efter att medborgarinitiativet om att slopa skolsvenskan föll i riksdagen i mars 2015. Riksdagen godkände ändå en kläm om att inleda ett försök, där eleverna i årskurs sex fick byta ut svenskan mot ett annat språk.
Efter att Sannfinländarna splittrades i fjol somras minskade partiets intresse för försöket märkbart. Att avskaffa skolsvenskan har varit en hjärtesak för före detta sannfinländaren och Europa-, kultur- och idrottsministern Sampo Terho (Blå).
I Nyslott var det den sannfinländska gruppen i stadsfullmäktige som föreslog att staden skulle delta.
Sampo Terho kommer ändå inte att ge upp i sin kamp för "språkfrihet". I en intervju på tisdagen sade Terho att han kommer att driva frågan så länge han är i politiken.
– Det här är bara en detalj i helheten och helheten är att finländarna vill ha språkfrihet, sade Terho på tisdagen.
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/sprakforsoket-ar-over-ocksa-nyslott-och-rovaniemi-drar-sig-ur/) 25.5.2018
QuoteLedare: Självdött experiment
Lyckligtvis har förnuftet segrat och experimentet att i grundskolan byta ut svenskan mot ett annat språk självdör på grund av ointresse.
På fredagsförmiddagen kom den sista bekräftelsen – också Rovaniemi drar sig ur experimentet att i årskurs 6 i grundskolan byta ut svenskan mot ett annat språk. Därmed förfaller hela experimentet eftersom det saknar deltagare.
Experimentet är ett av dåvarande Sannfinländarnas och nuvarande Blå framtids få avtryck i regeringsprogrammet. Intresserade elever i årskurs 6 skulle nästa läsår ha fått byta ut studier i svenska till något annat språk i kommuner som deltar i experimentet. I torsdags drog sig en av de intresserade städerna, Nyslott, ur experimentet eftersom så få elever och deras föräldrar var intresserade. I fredags beslöt Rovaniemi att inte heller delta. I Rovaniemi hade svenskan bytts till spanska, i Nyslott till ryska.
I kommunerna längs östgränsen är ryskan naturligtvis väldigt viktig för det lokala näringslivet. Det är klart att det gagnar kommunerna, näringslivet och sysselsättningen att kunskaperna i ryska är utbredda. En del av kommunerna har tidigare, innan det här språkexperimentet var aktuellt, ansökt om att få byta ut svenskan mot ryskan. Det lyckades inte eftersom Finland är ett tvåspråkigt land och de inhemska språken är obligatoriska.
Problemet med experimentet och det tankesätt som ligger bakom är att man ställer kunskaper i svenska mot kunskaper i andra språk och ser dem som konkurrenter. Så är det inte.
Ju fler språk man kan desto lättare är det att lära sig nya språk. Kunskaperna stöder varandra. Så gott som alla barn i svenska skolor i Finland inleder sina språkstudier med finska, men det hindrar dem inte från att senare studera engelska, tyska, franska eller spanska. Det beror inte på att de finlandssvenska barnen skulle vara intelligentare än de finskspråkiga. De som har svenska som modersmål har visserligen lättare att lära sig germanska språk som tyska och engelska, men därför är det ingen dum idé för finska elever att inleda språkstudierna med svenska.
Experimentet med att byta ut svenskan mot ett annat språk har alltså varit Blå framtids och nuvarande kulturminister Sampo Terhos projekt. Han tycks hysa ett djupt agg mot svenskan i Finland och vår tvåspråkighet. Terho hävdar att det finska folket vill ha "språkfrihet", alltså kunna välja vilka språk man ska läsa och inte vara bunden av Finlands status som tvåspråkigt land. Terho var länge ordförande för finskhetsförbundet Suomalaisuuden liitto, som under de senaste decennierna har sett som sin uppgift att motarbeta svenskan i Finland. Det är synd eftersom det skulle finnas många andra frågor att driva som bättre skulle stödja finskans ställning.
Det sitter särskilt illa eftersom uppfattningen om språkstudier och hur de ska bedrivas har ändrats radikalt. Man kan kalla det ett paradigmskifte. I grundskolan går man nu in för att betona de praktiska kunskaperna i språk, att kunna göra sig förstådd och förstå språket, framför grammatikalisk korrekthet. Man fäster mer uppmärksamhet vid de muntliga kunskaperna.
Hand i hand med det här paradigmskiftet går tanken att tidigarelägga studierna i språk och de nya läroplanerna. Enligt Utbildningsstyrelsen och statistiken skedde en klar förändring mellan 2015 och 2016. Dessutom har kommunerna och skolorna kunnat söka om projektpengar för att tidigarelägga språkundervisningen.
Orsaken till ointresset bland eleverna och särskilt bland deras föräldrar att delta i ett experiment där svenskan byts bort har säkert många dimensioner. En av dem är insikten om att man i framtiden behöver svenskan, en annan är att en ny europeiskt inspirerad identitet vinner terräng. Enspråkighet räcker inte, varken i snäv bemärkelse – med enbart finska – eller i vidare bemärkelse – med svenska och engelska. Det behövs kunskaper i många språk, och svenskan är inget hinder för det.
Susanna Ginman Chef för opinionsavdelningen
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/sjalvdott-experiment/) 25.5.2018
Quote from: Susanna Ginman, HblLyckligtvis har förnuftet segrat och experimentet att i grundskolan byta ut svenskan mot ett annat språk självdör på grund av ointresse.
Järjellä ei ollut mitään tekemistä kokeilun kaatumisen kanssa. Kyse ei ollut myöskään kiinnostuksen puutteesta, vaan poliitikkojen myyräntyöstä ja kokeilulle asetetuista reunaehdoista, jotka eivät suinkaan olisi vapauttaneet oppilaita ruotsin kielen opiskelusta ja virkamiesruotsin taidon osoittamisesta vaan vain lykänneet sitä peruskoulusta korkeakouluun. Ihme, että kokeiluun ilmoittautui tuonkin verran ihmisiä.
Quote from: Susanna Ginman, HblExperimentet är ett av dåvarande Sannfinländarnas och nuvarande Blå framtids få avtryck i regeringsprogrammet.
Kokeilun juuret eivät ole hallitusohjelmassa vaan edellisen eduskunnan pakkoruotsiäänestyksen ohessa hyväksymässä ponnessa.
Quote from: Susanna Ginman, HblI kommunerna längs östgränsen är ryskan naturligtvis väldigt viktig för det lokala näringslivet. Det är klart att det gagnar kommunerna, näringslivet och sysselsättningen att kunskaperna i ryska är utbredda. En del av kommunerna har tidigare, innan det här språkexperimentet var aktuellt, ansökt om att få byta ut svenskan mot ryskan. Det lyckades inte eftersom Finland är ett tvåspråkigt land och de inhemska språken är obligatoriska.
Suomen virallisella kaksikielisyydellä ei ole tekemistä vasta 60-luvulla syntyneen pakkoruotsin kanssa.
Quote from: Susanna Ginman, HblProblemet med experimentet och det tankesätt som ligger bakom är att man ställer kunskaper i svenska mot kunskaper i andra språk och ser dem som konkurrenter. Så är det inte.
Rajallisten resurssien maailmassa kielet kilpailevat väistämättä keskenään, etenkin kun ruotsi on suomenkielisille peruskoulun ainoa pakollinen vieras kieli. Kun lisäksi englannin osaaminen on nykyään välttämätöntä, kynnys vapaaehtoisen kolmannen vieraan kielen valitsemiseen on monille liian korkea. Tämän kiistäminen on älyllistä epärehellisyyttä.
Quote from: Susanna Ginman, Hbl
Ju fler språk man kan desto lättare är det att lära sig nya språk. Kunskaperna stöder varandra. Så gott som alla barn i svenska skolor i Finland inleder sina språkstudier med finska, men det hindrar dem inte från att senare studera engelska, tyska, franska eller spanska. Det beror inte på att de finlandssvenska barnen skulle vara intelligentare än de finskspråkiga. De som har svenska som modersmål har visserligen lättare att lära sig germanska språk som tyska och engelska, men därför är det ingen dum idé för finska elever att inleda språkstudierna med svenska.
Yhtä fiksua on todeta, että kieliä oppii paremmin käyttämällä niiden opiskeluun enemmän aikaa. Rajallisten resurssien maailmassa on tehtävä valintoja, jotka ovat toisiaan poissulkevia.
Quote from: Susanna Ginman, HblExperimentet med att byta ut svenskan mot ett annat språk har alltså varit Blå framtids och nuvarande kulturminister Sampo Terhos projekt. Han tycks hysa ett djupt agg mot svenskan i Finland och vår tvåspråkighet. Terho hävdar att det finska folket vill ha "språkfrihet", alltså kunna välja vilka språk man ska läsa och inte vara bunden av Finlands status som tvåspråkigt land. Terho var länge ordförande för finskhetsförbundet Suomalaisuuden liitto, som under de senaste decennierna har sett som sin uppgift att motarbeta svenskan i Finland. Det är synd eftersom det skulle finnas många andra frågor att driva som bättre skulle stödja finskans ställning.
Sampo Terhon väite, että kielivapaus ei ole sidottu Suomen kaksikielisyyteen, on fakta. Suomen virallinen kaksikielisyys ei edellytä pakkoruotsia sen enempää suoraan kuin kiertäenkään. Pakkoruotsin kannattajien väitteet pakkoruotsista perustuslain edellyttämien ruotsinkielisten palvelujen turvaajana eivät kestä kriittistä tarkastelua siksikään, että vain murto-osa pakkoruotsin suorittajista saavuttaa koulun kautta sellaisen kielitaidon, jonka ruotsinkieliset hyväksyisivät palveluissaan. Edes ns. virkamiesruotsin taso ei riitä siihen likimainkaan.
Quote from: Susanna Ginman, HblDet sitter särskilt illa eftersom uppfattningen om språkstudier och hur de ska bedrivas har ändrats radikalt. Man kan kalla det ett paradigmskifte. I grundskolan går man nu in för att betona de praktiska kunskaperna i språk, att kunna göra sig förstådd och förstå språket, framför grammatikalisk korrekthet. Man fäster mer uppmärksamhet vid de muntliga kunskaperna.
Höpsis. Ruotsin kielen osaaminen on heikentynyt vuosikymmenet, eikä opetusmenetelmien kehittymisen tai minkään muunkaan kautta ole odotettavissa sellaista mullistusta, joka kääntäisi trendin. Ja vaikka olisi, niin joka tapauksessa yhä harvemmalla on tarvetta ruotsin osaamiselle koulun jälkeen.
Quote from: Susanna Ginman, HblHand i hand med det här paradigmskiftet går tanken att tidigarelägga studierna i språk och de nya läroplanerna. Enligt Utbildningsstyrelsen och statistiken skedde en klar förändring mellan 2015 och 2016. Dessutom har kommunerna och skolorna kunnat söka om projektpengar för att tidigarelägga språkundervisningen.
Myöskään usein ehdotettu ruotsin kielen opetuksen varhaistaminen ei ole ratkaisu mihinkään eikä perustelu millekään. Asiantuntijoiden arvioiden perusteella opetuksen varhaistaminen alakoulun kuudennelta luokalta alkavaksi vain
heikentää ruotsin oppimistuloksia, kun sama tuntimäärä jaetaan useammalle vuodelle.
Quote from: Susanna Ginman, Hbl
Orsaken till ointresset bland eleverna och särskilt bland deras föräldrar att delta i ett experiment där svenskan byts bort har säkert många dimensioner. En av dem är insikten om att man i framtiden behöver svenskan, en annan är att en ny europeiskt inspirerad identitet vinner terräng. Enspråkighet räcker inte, varken i snäv bemärkelse – med enbart finska – eller i vidare bemärkelse – med svenska och engelska. Det behövs kunskaper i många språk, och svenskan är inget hinder för det.
"Kiinnostuksen puute" ei johtunut vanhempien ja oppilaiden tiedostamasta ruotsin osaamisen tarpeesta saati sitten "uudesta eurooppalaisesta indentiteetistä", joka muka kannustaisi opiskelemaan useampia kieliä. Vanhemmat vain ymmärsivät, että kokeiluun osallistuvia ei vapautetakaan pakollisesta ruotsin opiskelusta, vaan se olisi heillä edessä myöhemmässä, vaikeammassa vaiheessa.
Mitään kuvatun kaltaista "uutta eurooppalaista indentiteettiä" ei ole olemassakaan, vaan tilastojen mukaan vapaaehtoisten kieliopintojen suosio jatkaa kouluissa laskuaan. Kun ruotsi on pakollinen ja englanti "pakollinen", jää kolmas vieras kieli yhä useammin valitsematta. Siksi useimmille turha pakkoruotsi
on este suomalaisten monipuolisemmalle kielitaidolle.
Käsittämätöntä tekstiä tuoreesta Suomalaisuuden Liiton uudesta ohjelmasta
QuoteSuomenkielisillä on maan historiallisia ja kulttuurisia perinteitä kunnioittava mahdollisuus ja
oikeus opiskella ruotsia ja suuntautua ruotsalaiseen kulttuuriin. Suomenkielisten ja
ruotsinkielisten sivistynyt yhteys ei kuitenkaan ole mahdollista muutoin kuin
vapaaehtoisuuden pohjalta. Tästäkin syystä on luovuttava kanssakäymisen edellytyksiä
turmelevasta ruotsin pakollisuudesta. Vastaavasti suomenkielisten ei pidä vaatia
ruotsinkielisille pakollisia suomen opintoja. On parempi luottaa vapausaatteen voimaan.
Tähän on sitäkin suurempi syy, kun tiedämme, että ruotsinkielisillä on riittävästi käytännön
syitä opiskella suomea. Tilastojen mukaan lähes jokainen ruotsinkielinen peruskoululainen
opiskelee suomea A1-kielenä [7, sivut 231-232]. Vaara kieliväestöjen yhteisen kielen
puuttumisesta ei siten ole todellinen ja vaatimus suomen pakollisuudesta ruotsinkielisille on
Häpeäkseni tunnustan, että olin Turun Linnassa mukana kokouksessa, missä tämä uusi ohjelma hyväksyttiin ja pidin puheen tästä, missä vastustin ruotsinkielisten mahdollisuutta vapaustusta pakkosuomesta. Jouduin poistumaan hetkeksi heti puheeni jälkeen ja kun en tajunnut pyytää kannatusta esitykselleni, niin siitä ei äänestetty ja nyt tämä lähes minusta maanpetoksellinen kohta jäi ohjelmaamme.
Olisi täysin käsittämätöntä, että suomessa eläisi suuri kielivähemmistö, jolta ei vaadittaisi suomen pääkielen, eli suomen osaamista ja oppimista kouluissa.
Eräs liiton toimija vastasi minulle, että Liiton pitää toimia näin, koska perustuslakivaliokunnasta oli sanottu näin, eli pakkoruotsista, ei voida luopua lainkaan, ellei samalla luovuta ruotsinkielisten pakkosuomesta.
Aivan käsittämätöntä sontaa sanon minä!!
Kaikki muutkin perustelut tässä kohtaan ontuvat pahasti ja esimerkkinä voidaan pitää Ahvenanmaata, jossa juuri kukaan ei halua vapaaehtoisesti lukea suomea.
Toivoisin mahdollisimman monen hommalaisen tai tätä lukevan liittyvän liittoon, jotta saataisiin tämä sudenkuoppa ja maanpetos kohta pois ohjelmastamme mahdollisimman nopeasti.
Olen kuuulunut liittoon 80-luvulta saakka ja tällaisen kohdan lukeminen ohjelmasta on todella tuskallista, enkä ymmärrä, miten se ylipäätään on voinut tulla ohjelmaan mukaan.
Liiton pitää ymmärtää, että jos asiaa katsoo yhdenvertaisuuden näkökulmasta, niin tällä perusteella, yhdenkään kielivähemmistön ei tarvitsisi opetella suomessa suomea, tätäkö suomalaiset haluaa???
Quote from: Swen OF Sweden on 25.05.2018, 18:57:33
Olisi täysin käsittämätöntä, että suomessa eläisi suuri kielivähemmistö, jolta ei vaadittaisi suomen pääkielen, eli suomen osaamista ja oppimista kouluissa.
Eräs liiton toimija vastasi minulle, että Liiton pitää toimia näin, koska perustuslakivaliokunnasta oli sanottu näin, eli pakkoruotsista, ei voida luopua lainkaan, ellei samalla luovuta ruotsinkielisten pakkosuomesta.
Voi olla, että tekee periaatteessa pakkoruotsin purkamisesta poliittisesti hieman helpompaa, mutta ei ainakaan perustuslaki edellytä tuollaista.
Minusta on ongelmallista, että annetaan ymmärtää, että Suomessa syntyneiden suomalaisten ei tarvitsisi osata lainkaan suomea.
Kaikki perustelut joissa mainitaan perustuslaki ovat valetta.
Sinänsä vesitetyn kielikokeilun lopullinen hautaaminen ja surumedian asenne koko asiaan saa nyt aikaan sen etten lausu sanaakaan ruotsia Ruotsin ulkopuolella. Tämä kieliasia on loppuun käsitelty heidän puoleltaan joten olkoon minunkin. Se on loppu nyt.
Olen ketjuun aiemmin kirjoittanutkin (mainitsematta ehkä mitään osasta seuraavaa), että pakkoruotsin takana on vähintäänkin osittain korruptio/RKP-säätiöiden varat ja muu Ruotsalainen rahoitus josta ei sen enempää tietoa, asiaan liittyy myös paljon muutakin mistä itselläni ei tarkempaa tietoa, ehkä tyyliä " tosiaan sidos Ruotsiin pelastaa Venäjältä", "länsi on meidän suuntamme"-yms, oikeastaan aika ymmärrettävää, mutta nykyisen Eurostoliiton toimien kautta ei niinkään ymmärrettävää.
Itse olen kuullut erään suht tunnetun poliitikon sukulaiselta saunaillassa pari-kolme vuotta sitten, että ainakin yhdessä Suomen valtapuolueista on ollut liikkeellä Ruotsalaista rahaa ilmeisesti RKP:n kautta ja ajatuksella että ei ole pakkoruotsia, ikinä ole ollutkaan. Kuulemma tuki ei välttämättä ole suoraa, vaan vaikka firmaa/puolisoa/lasta voidaan auttaa saamaan töitä, lainaa, suhteita, vaalirahaa...
Em perustuu vain juovuksissa kuultuun juopuneeseen enkä edes muista nyt menikö juuri noin, mutta perusideaan uskon koska politiikkahan perustuu Suomessa tuommoiseen, ja on täysin käsittämätöntä miten entisellä siirtomaaherralla edelleen on ääni näin voimakas Suomessa.
Henkilökohtaisesti olen äärimmäisen vahvasti pakkoruotsia vastaan, ja myös Swenin kanssa Suomalaisuuden liiton jäsen, kiinnostava tuo juttu kokouksesta joissa en ole ikinä käynyt vaikka jäsen jo vuosia ollutkin
Quote from: BarkAtTheMoon on 25.05.2018, 19:45:37
Olen ketjuun aiemmin kirjoittanutkin (mainitsematta ehkä mitään osasta seuraavaa), että pakkoruotsin takana on vähintäänkin osittain korruptio/RKP-säätiöiden varat ja muu Ruotsalainen rahoitus josta ei sen enempää tietoa, asiaan liittyy myös paljon muutakin mistä itselläni ei tarkempaa tietoa, ehkä tyyliä " tosiaan sidos Ruotsiin pelastaa Venäjältä", "länsi on meidän suuntamme"-yms, oikeastaan aika ymmärrettävää, mutta nykyisen Eurostoliiton toimien kautta ei niinkään ymmärrettävää.
Muutama päivä sitten Ylellä oli juttu puolueiden lähellä hääräävistä jättisäätiöistä, joista suurin on Svenska Kulturfonden peräti 800 miljoonan euron omaisuudellaan. Jutussa ei mainittu, että nimenomaan Rkp:tä lähellä olevat säätiöt rahoittavat/lahjovat myös muiden puolueiden poliitikkoja. Niin selkeää korruptiota kuin olla voi.
Yle: Tutkimus: Puolueilla piilotettuna miljoonia euroja säätiöihin – RKP:tä lähellä olevalla Svenska Kulturfondenilla jättiomaisuus (https://yle.fi/uutiset/3-10215390) 21.5.2018
QuoteVuosi 2015 toistaa aiempaa käytäntöä, jossa Stiftelsen för det tvåspråkiga Fin-
landin virallinen vuosiselvitys ei yksilöi saatujen varojen alkuperää eikä jaetun
tuen kohteita. Näitä tietoja pitää etsiä muualta, ja osa varoista pystytäänkin
jäljittämään, mutta tyhjentävä selvitys jää edelleen tekemättä. Vuodeksi 2015
säätiö kokosi varoja etenkin eduskuntavaaleja varten. Suurin rahoittaja oli täs-
säkin Svenska kulturfonden, joka myönsi vuoden 2014 lopulla säätiölle
300 000 euroa, minkä lisäksi se tarjosi 2015 alussa vielä 150 000 euron lisä-
avustuksen. Muita tukijoita aiempaan tapaan olivat ainakin Föreningen Konst-
samfundet, Svenska folkskolans vänner ja Stiftelsen Tre Smeder: niiden yh-
teenlasketut tuet olivat 110 000 euroa. Muista tukilähteistä ei ole tietoa. Ku-
lupuolestaan kaksikielisäätiö kertoo sen, että 336 000 euroa oli osoitettu 109
eduskuntavaaliehdokkaalle, mutta tuen saajia ei ole nimetty. Journalistisin pe-
rustein tehdyn selvityksen mukaan tässä summasta noin 80 % oli osoitettu
RKP:n ehdokkaille. Lisäksi säätiö käytti 154 000 euroa eduskuntavaalien te-
levisiomainontaan.
Tomi Venho: KABINETIN PUOLELLA - Säätiöt ja puoluerahoitus Suomessa (https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/05/kabinetin-puolella_saatiot-ja-puoluerahoitus-suomessa.pdf) (2018)
QuoteRaakel Lignellin kolumni: "Hei hurrit, painukaa sinne, mistä tulittekin!" Tämän keinotekoisen kielimuurin loi koulumaailma
"Hei hurrit, painukaa sinne, mistä tulittekin!" Näin huudeltiin lapsillemme sipoolaisessa koulubussissa. Mukana huutelemassa olivat samat naapurin lapset, joiden kanssa oli temmelletty pihoilla ja pelloilla monta vuotta. Tämän keinotekoisen "kielimuurin" loi koulumaailma, kirjoittaa Raakel Lignell kolumnissaan.
[...]
Ruotsin kieli ja sen asema nousevat säännöllisesti poliittiseksi pelinappulaksi. Viime aikojen äänekkäin keikuttaja on ollut eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho, jonka lempilapsi "pakkoruotsin" poistaminen on.
Viimeisin erä toi jälleen mahalaskun. Kyse on valtakunnallisesta kokeilusta, jossa kunnille annettiin mahdollisuus vaihtaa 6. luokalla alkava ruotsin kielen opiskelu johonkin muuhun kieleen, kuten venäjään, saksaan ranskaan tai espanjaan.
[...]
Sampo Terho kutsuu taisteluaan kielten valinnanvapaudeksi. Kielitaitoa kannattaa kehittää ja haalia, sitä ei voi koskaan olla liikaa, mutta Suomi on kaksikielinen maa. Miksi oman maan perustuslaillinen, kielellinen ja kulttuurinen historia on niin vaikea hyväksyä?
Suren – tai oikeastaan häpeän, että juuri kulttuuriministeri ei pysty arvostamaan rikasta kulttuuriperintöämme.
Pohjoismainen yhteistyön merkityksestä ja tärkeydestä kai ollaan melko yksimielisiä. Olisiko kannatettavaa, että kielellisestikin olisimme luonteva osa tätä kokonaisuutta, eikä sen yhden suomalaisen takia kokouskielen tarvitsisi olla englanti?
"Suomenruotsalaisetkin osasyyllisiä"
Miksi kouluruotsi ei tartu käyttökieleksi? Miten pielessä on kielen opetussuunnitelma, kun seitsemän vuoden opiskelun jälkeen ei pystytä edes alkeellisia tilanteita hoitamaan ruotsiksi?
[...]
Vähemmistöt kokevat olevansa uhattuina, niin myös ruotsinkieliset. Harmittavasti he ovat itse omilla linjauksillaan myös syventäneet juopaa kieliryhmien välillä.
Halulla suojata oma kieli, jottei se hukkuisi valtaväestön kieleen, karkotettiin pitkään ruotsinkielisiä lähelle haluavat eri koulurakennuksiin.
Mikäli molemmat kieliryhmät kävisivät koulua samoissa rakennuksissa ja luontevasti loisivat ystävyyssuhteita välitunneilla, ei huutelua hurreiksi ehkä tarvitsisi. Vaikka ainahan lapset löytävät syyn huudella jollekin.
[...]
Mitä jokainen vanhempi voi tehdä edistääkseen lapsensa kieltenoppimishaluja? Omasta äidinkielestä ja mahdollisista traumaattisista kouluajan kokemuksista huolimatta ei voi päästää heikkona hetkenä suustaan kommentteja tyyliin: "Hyvin tässä on pärjätty ilmankin, mihin sitä ruotsia/suomea muka tarvitsisi" tai " Mitä ne luulee olevansa, parempia ihmisiäkö kun puhuvat ruotsia?"
Ei leikata kulttuurista
Mikkelissä kasvaneena kuulin tuollaista puhetta jatkuvasti. Nuorena onneksi oma nälkä maailmalle ajoi ohi moisen pelon ja ahtauden.
Suosittelen lämpimästi myös omaa kielikylpy-metodiani. Ota myös seuraava riski, rakastu ruotsin kieleen.
Kun Churchilliä kehotettiin leikkaamaan kulttuurista sotatoimien hyväksi, hän vastasi: "Then what would we be fighting for?"
Ei leikattu kulttuurista.
MTV (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/raakel-lignellin-kolumni-hei-hurrit-painukaa-sinne-mista-tulittekin-taman-keinotekoisen-kielimuurin-loi-koulumaailma/6924626) 26.5.2018
Huutelu lakkaa kun suomenkielisiä lakataan pakottamasta opiskelemaan marginaalikieltä, ja lopetetaan paskanjauhaminen kulttuurista ja perustuslaista.
Ette te ole mitään ulkomaalaisia. Olisiko aika integroitua ja lakata uiskentelemassa etuoikeutettujen ankkalammikossa.
QuoteFlerspråkigheten har nått Svenskfinland: ''När jag träffade honom, träffade jag äntligen någon som kunde sämre finska än jag''
[...]
Fotbollsmålvakten Arnold Uschanov i Pargas är inne på slutrakan av sina tradenomstudier. Han kan svenska, finska och engelska flytande och har baskunskaper i spanska och tyska.
- Om man ska vara i ledande position eller allmänt bara ha ett företag är svenska, finska och engelska ett måste, säger han. Sedan är och tyska och mandarin också väldigt viktiga idag.
Uschanov är övertygad om skolans betydelse för språkutbildningen.
Enligt honom kunde man börja med engelska vid sidan av finska och svenska genast från första klass i grundskolan. I ett senare skede kunde sedan åtminstone ytterligare ett främmande språk införas.
"Hjärnan klarar hur många språk som helst"
Uschanov får stöd för sina åsikter. Nyligen gjordes en utredning om hur språkundervisningen borde läggas om i skolorna för att Finland ska hänga med i globaliseringen.
Utredningen leddes av vicerektorn Riitta Pyykkö vid Åbo universitet.
Hon understryker att arbetslivet blir allt mera globalt. Det kräver goda språkliga och kulturella kunskaper och kompetenser.
- Språkstudierna i skolorna har däremot blivit allt mera ensidiga, säger hon. De flesta läser bara engelska, men det räcker inte för alla internationella kontakter.
Enligt arbetsgivarna behövs de traditionella stora språken som tyska, franska och spanska och ryska också i framtiden. De här språken täcker behoven i Europa, Afrika, samt Nord- och Sydamerika.
- Vi behöver dessutom mera kunskaper i de stora asiatiska språken som kinesiska, japanska och kanske också koreanska, säger Pyykkö.
Det här ställer stora krav på skolväsendet. Enligt Pyykkö räcker inte läroplanen som sådan till. Skolornas praxis måste utvecklas. Likaså lärarutbildningen och fortbildningen för lärarna.
- Vi måste hitta nya metoder, säger hon. Webb och andra digitala plattformer borde utnyttjas mera. Språk kunde också integreras i de övriga skolämnena.
Pyykkö understryker att det inte finns någon gräns för hur många språk man kan lära sig.
- Det ryms hur många språk som helst i huvudet, säger hon. Målet i Finland kunde vara två främmande språk. Det ena kunde vara engelska, som mera är medborgarkunskap nu för tiden och ett annat främmande språk på någon nivå.
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/artikel/2018/05/27/flersprakigheten-har-natt-svenskfinland-nar-jag-traffade-honom-traffade-jag) 27.5.2018
Kyn Riitta Pyykkö esittää koulujen kielenopetuksen lisäämisen puolesta noin hölmön argumentin, että "ei ole rajaa, kuinka monta kieltä voi oppia", vilkaisin opetusministeriön Pyyköltä tilaamaa selvitystä.
Opetusministeriön tiedote: Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista julkaistu (http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-suomen-kielivarannon-tilasta-ja-kehittamistarpeista-julkaistu) 13.12.2017
Monikielisyys vahvuudeksi - tiivistelmä (http://minedu.fi/documents/1410845/5875747/Monikielisyys_tiivistelm%C3%A4.pdf/74e274e1-c76b-437d-95ba-f1a88f80adc0/Monikielisyys_tiivistelm%C3%A4.pdf.pdf) (pdf)
Monikielisyys vahvuudeksi - Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160374/okm51.pdf) (pdf)
Vaikuttaa siltä, että kukaan ei ole vaivautunut tarkistamaan, mitä kaikkea koulujen kielenopetuksen suuntaviivoja antavassa selvityksessä sanotaan.
Vime vuoden lopulla julkaistussa selvityksessä Pyykkö muun muassa esittää A1-kielen varhaistamista ensimmäiselle luokalle, kuten tämän vuoden kehysriihessä sitten päätettiin tehdä. Koulut velvoitetaan "suosittelemaan", että koululaisten A1-valinta olisi jokin muu kuin englanti.
Selvityksen mukaan muutoksen tavoitteena ja perusteluna on, että vuoteen 2025 mennessä "valtaosa" eli
yli 50 prosenttia oppilaista valitsee A1-kielekseen jonkin muun kuin englannin. Tällä hetkellä muiden kuin englannin, ruotsin ja suomen osuus A1-kielissä on noin
3,5 prosenttia. Ja tällainen muutos muka tapahtuisi muutamassa vuodessa "suosittelemalla", kun A1-englannin osuus on ollut tämän vuosisadan alusta vakaasti noin 90 prosenttia.
Toinen silmiin pistänyt omituisuus on Pyykön vaatimus, että yliopistoissa olisi jatkossa pakollista osoittaa osaaminen äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen lisäksi
kahdessa vieraassa kielessä. Koska toinen vieras kieli ei olisi pakollinen peruskoulussa tai lukiossa, sellainen pitäisi omaksua viimeistään korkeakoulussa tasolla, joka "mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen". Jos tällainen pikaopiskelu oletetaan mielekkääksi, niin miksei myös pakkoruotsia siirretä pois peruskoulusta ja lukiosta korkeakouluihin?
Pyykkö on ihan oikeassa siinä, että työelämässä tarvitaan jatkossa enemmän harvinaisten kielten osaajia, mutta logiikka katkeaa täysin, kun hän ryhtyy harvinaisten kielten opiskelun tukemisen ja osaajien tunnistamisen sijaan muuttamaan kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden lukujärjestyksiä kielipainotteisemmiksi. Suurin osa ihmisistä ei jatkossakaan tarvitse englannin lisäksi useampia vieraita kieliä, eikä niitä ole syytä tunkea heidän kurkkuunsa väkipakolla.
Ainakin jos toinen vieras kieli tehdään millään tasolla pakolliseksi, on välttämätöntä luopua pakkoruotsista, jonka Pyykkö kuittaa selvityksessään toistamalla pakkoruotsin puolustajien onttoja fraaseja ruotsin merkityksestä pohjoismaiselle yhteistyölle ja Suomen kilpailukyvylle. Ei ihme, että Grahn-Laasonen oli selvitykseen tyytyväinen.
Jos kerta koventavat asennettaan ja pelaavat kielipelejään, niin ainahan voi myös pakkoruotsin vastustajat alkaa kehittää retoriikkaansa asiassa.
Pari pikaista ehdotusta näin aluksi:
- pakkoruotsi on vanha ja kankea jäänne äärimmäisen kovasta patriarkaalisesta hallinto/palvelu systeemistä jonka miehet on sotimalla pakottaneet, ja sellaiselle ei ole tilaa nykyaikaisessa maailmassa jossa tärkeämpää on kansainväliset maailmankielet kuten englanti/ranska/saksa/kiina/japani ja myös mieluummin huomioida naisten asema ja pehmeämmät arvot kuin kielipakko.
- hei, nyt on 2018. Siispä on rasistista että enää on pakko opetella juuri valkoisten hiipuvaa vähemmistökieltä enää nykyisessä niin helv*tin kansainvälisessä Suomessa - ja siten syrjiä saamelaistaustaisten kieliä, mustaihoisten afrikkalaiskieliä ja lähi-idän kieliä ja aasialaiskieliä. Rasismin voi poistaa vain joko lopettamalla pakko kaikkien vähemmistökielten osalta... tai säätämällä pakollisiksi kaikki Suomessa tavattavat sadat vähemmistökielet, koska pakkokieliä ei voi koulussa olla koskaan liikaa.
- on ihmisen sukupuolista minäkokemusta syrjivää ja yksilösensitiivistä itsetuntemusta tuhoavaa, että yksilö pakotetaan opettelemaan pakkokieltä. Se vastaa sitä jos homo pakotetaan heteroksi "kulttuurihistoriallisista syistä". Jokaisen tulisi saada yhä enemmän valinnanvapautta kouluun. (Tämän ongelma on että myös vähemmistöt saa vapautta valita suomi pois, jos se nähdään ongelmaksi. Suomi voitaisiin ehkä "kannustaa" kaikille vähemmistöille valinnaksi kun jatko-opinnoissa se olisi osattava että saa paikan ja valtion tuet/turvat/avustukset saa vain osaamalla suomenkieltä.
Nuo nyt näin raakileina pohdittavaksi/keskusteltavaksi ja käytettäväksi asian edistämiseksi.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005696753.html
QuoteHallitukseen hinkuva Rkp kosii nyt suomenkielistä keskiluokkaa – Voisiko uudenlainen liberaalipuolue onnistua?
Ruotsinkielisten rintanappien joukossa näkyi puoluekokouksessa paljon suomenkielisiä iskulauseita. Uudelleen valittu puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson myöntää suoraan, että Rkp haluaa kasvaa suomenkielisten äänestäjien avulla.
(...)
Vaalivoitto helpottaisi Rkp:n hallitusneuvotteluja, joten puoluekoneisto oli valjastettu kosiskelemaan suomenkielisiä äänestäjiä. Sunnuntaina uudelleen valittu puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson painotti pariinkin kertaan, että puolue haluaa kasvaa suomenkielisten äänestäjien avulla.
Samaan tähtää Henrikssonin avaus järjestää eduskunnan istumajärjestys uudelleen. Rkp haluaa istuntosalissa äärioikealta keskemmälle, jonnekin kokoomuksen ja keskustan väliin.
Tämä symbolisesti tärkeä muutos istuntosalissa on mahdollinen vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, mutta Henriksson halusi julkistaa sen jo nyt. Sen sijaan hän ei kannattanut puolueen Munkinseudun osaston ehdotusta nimen muuttamiseksi.
Puoluevaltuusto ei virallisessa vastauksessaan kannata eikä vastusta nimenmuutosta, joka käytännössä voisi tarkoittaa sanan "ruotsalainen" pudottamista pois virallisesta nimestä Suomen ruotsalainen kansanpuolue. Puoluekokous ei lähtenyt edes keskustelemaan nimenmuutoksesta sunnuntaina.
Rkp:n tähtäimessä on hankkia kannatusta suomenkielisestä keskiluokasta, jolla on liberaalit sosiaaliset ja kulttuuriset arvot. Sen sijaan talouspolitiikassa Rkp on oikealla, mistä kertoo Henrikssonin viikonloppuna tekemä ehdotus luopua perintö- ja lahjaverosta yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä.
Liberaalille ajattelulle voisi olla suomenkielisten keskuudessa tilaa, sillä alkuperäinen Liberaalinen kansanpuolue on poistunut puoluekartalta ja muuttunut yhdistykseksi ja ajatushautomoksi.
(...)
Politiikan tutkija Sami Borg Tampereen yliopistosta arvioi, että uusien suomenkielisten äänestäjien valloittaminen on mahdollista, mutta vaikeaa. Borgin vaalitutkimusten mukaan kaksi kolmannesta Rkp:n äänestäjistä on ruotsinkielisiä ja yksi kolmannes suomenkielisiä.
"Pitää muistaa, että Rkp on ensisijassa perustettu ajamaan ruotsinkielisten asemaa eli se on kielipuolue. Voi käydä niin, että osa ruotsinkielisistä kaikkoaa, jos tämä perinne liudentuu", Borg sanoo.
Borg huomauttaa, että Rkp on pystynyt pitämään kannatuksensa suhteellisen vakaana, vaikka ruotsinkielisen väestön osuus on puolittunut 1900- ja 2000-luvuilla. Nykyisin vieraskielisten osuus Suomen väestöstä (noin kuusi prosenttia) on suurempi kuin ruotsinkielisten osuus (noin viisi prosenttia).
Suomenkielisen keskiluokan kosiskelu ei ole Rkp:lle mahdollisuus, vaan pakko.
QuoteMillainen on suomenruotsalainen säätiökenttä? Se jakaa vuosittain noin 150 miljoonan euron verran tukia
Suomenruotsalaiset säätiöt ovat hajauttaneet omistuksensa viime vuosina, mikä on vähentänyt niiden valtaa talouselämässä. Suomenruotsalaisten elämässä säätiöiden varallisuus ja tuki näkyy ja tuntuu monin tavoin.
OSA Suomen ruotsinkielisestä sivistyneistöstä sai 1800-luvun alkupuolella päähänsä, että talonpoika- ja työväestön puhumasta suomen kielestä pitäisi tehdä maan valtakieli. Suomen asukkaista nelisentoista prosenttia puhui äidinkielenään ruotsia, ja valtaa pitävä eliitti oli käytännössä kokonaan ruotsinkielinen.
Suomen kielen aseman edistäminen, fennomania, otti nopeasti tulta Eurooppaa pyyhkineen romanttisen nationalismin aallossa. Maahan perustettiin suomenkielisiä oppikouluja ja sanomalehtiä ja tuotettiin suomenkielistä kirjallisuutta.
Muutos oli niin nopea, että ruotsinkielinen yläluokka alkoi tuntea kielensä ja asemansa uhatuksi. Alkoi puolustustaistelu, jossa aseena oli raha.
Vuonna 1885 perustettiin Svenska litteratursällskapet (SLS), jonka tehtäväksi tuli vaalia ja edistää ruotsinkielistä kulttuuria.
Vuonna 1906 perustettiin ruotsin kielen asemaa ajava Ruotsalainen kansanpuolue ja kaksi vuotta myöhemmin kansalaiskeräyksellä puolueeseen läheisesti kytkeytyvä Svenska kulturfonden, jonka tehtävä oli edistää muun muassa ruotsinkielistä koulutusta.
[...]
NÄIN syntyi vähitellen suomenruotsalainen säätiövarallisuus. Tuohon nyt noin 4,5 miljardin euron suuruiseen omaisuusmassaan liittyy paljon arvolatauksia, jonkin verran mystiikkaakin.
[...]
MITÄ säätiöiden miljardeilla sitten tehdään? Ne jakoivat yhteensä viime tai edellisvuonna (osalla vuoden 2017 vuosikertomustietoja ei ollut vielä saatavilla) noin 150 miljoonaa euroa erilaisia tukia.
Gyllenbergin ja Juseliuksen säätiöillä avustusten jakoon ei liity kielikysymystä, vaan ne tukevat lääketieteellistä tutkimusta kielestä riippumatta. Gyllenbergin säätiössä kohteilla on omaperäinen rajaus. Tutkimuksen pitää liittyä vereen tai psykosomatiikkaan taikka perustua Rudolf Steinerin oppeihin.
[...]
MUILTA osin säätiöiden tehtävät liittyvät ruotsinkielen edistämiseen ja ruotsinkielisen kansanosan tukemiseen.
Säätiöt tukevat esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, taidetta, oppikirjoja, leirikouluprojekteja, kesätoimintaa, harrastustoimintaa, ruotsinkielisiä yliopistoja ja koulutusohjelmia, opettajakoulutusta, tutkimusta, vanhuspalveluja...
Svenskfinlandin osana voi siis saada pikkuisen ylimääräistä nostetta kaikissa elämänvaiheissa. Opiskelijoillekin on oma tukirahasto, josta myönnetään stipendejä opiskelun aikaisiin elinkustannuksiin.
Svenska kulturfondenin puheenjohtajan, Rkp:n kansanedustajan Stefan Wallinin mukaan säätiöt voivat luoda julkisen vallan muuten kustantamiin ruotsinkielisten palveluihin pienen "kultareunuksen".
Tukisummien suuruus riippuu katsantokannasta. Suhteessa vaikkapa julkisiin koulutusmenoihin, 150 miljoonaa ei ole kovin paljon.
Konstsamfundetin tehtäviin kuuluu pitää yllä ruotsinkielistä tiedonvälitystä, mikä tarkoittaa muun muassa sanomalehti Hufvudstadsbladetia kustantavan KSF-median omistamista. Tappiollisen lehden ylläpito on ollut yhdistykselle ajoittain raskas ja ristiriitoja aiheuttanut tehtävä.
[...]
Säätiöistä rahoitetaan myös Ruotsalaista kansanpuoluetta ja erikseen poliitikkojen kampanjoita. Se sopii hyvin yhteen niiden tarkoituksen kanssa, koska Rkp on nimenomaan kielipuolue.
Suurin osa tuesta tulee puolueen lähiyhteisöksi rekisteröidystä Intressebevakningsfondista , joka jakaa tuottonsa suoraan Rkp:lle. Rahaston 30 miljoonan euron varat on erotettu Svenska kulturfondenista.
WALLININ mukaan säätiövarallisuudella on ollut huomattava merkitys ruotsinkielisen koulutuksen ja kulttuurin elinvoimaisuudelle. Varallisuuden kasvu on myös tuonut paljon lisää jaettavaa.
"Kulturfondenin jaettavissa oleva rahamäärä on moninkertaistunut 2000-luvun aikana. Myöntämiskriteerit on silti pidetty tiukkoina, mutta voimme niin sanotusti lannoittaa vähän laajemmin."
Se tarkoittaa kokonaan uudenlaisia projekteja. Rahasto jakaa kolmen vuoden aikana kuusi miljoonaa euroa "positiivista ilmapiiriä kieliryhmien välillä edistäviin hankkeisiin". Kolmasosa tämän kevään hakemuksista oli suomenkielisiä.
NYT Suomen asukkaista noin viisi prosenttia on ruotsinkielisiä ja ensimmäistä kertaa lähes 40 vuoteen Rkp ei ole maan hallituksessa, vaan siellä istuu pakollista ruotsinopetusta vastustava siniset. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Gunvor Kronmanin mielestä ruotsin kielen edistämisessä ei ole niinkään kyse vähemmistön asemasta tai oikeuksista, vaan siitä, minkälainen maa Suomi haluaa olla.
"On ihan selvä, että kielivähemmistön pitää opetella valtakieli. Eikä tässä ole kyse ruotsinkielisten pärjäämisestäkään. Meillähän on itse asiassa laajemmat työmarkkinat ja hyvin monet lähtevätkin töihin Ruotsiin tai muualle ulkomaille", Kronman sanoo.
Enemmän hän huolehtii Suomen asemasta muiden Pohjoismaiden silmissä. Maantieteellisesti Suomi on kovin idässä ja meren takana Skandinaviasta katsottuna. Muihin Pohjoismaihin Suomen yhdistää vahvimmin juuri ruotsin kieli.
"Ei ole itsestään selvää, että meidät nähdään osana pohjoismaista perhettä. Pitää miettiä, mitä se voi muuten merkitä Suomen asemalle. Tosiasia on, että ruotsin opetusta on vähennetty koulussa jo niin paljon, ettei se tarjoa sellaista kielitaitoa, jolla enää tulisi toimeen."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/talous/art-2000005696946.html) 28.5.2018
Quote from: HS 28.5.2018Gunvor Kronmanin mielestä ruotsin kielen edistämisessä ei ole niinkään kyse vähemmistön asemasta tai oikeuksista, vaan siitä, minkälainen maa Suomi haluaa olla.
...
Enemmän hän huolehtii Suomen asemasta muiden Pohjoismaiden silmissä. Maantieteellisesti Suomi on kovin idässä ja meren takana Skandinaviasta katsottuna. Muihin Pohjoismaihin Suomen yhdistää vahvimmin juuri ruotsin kieli.
"Ei ole itsestään selvää, että meidät nähdään osana pohjoismaista perhettä. Pitää miettiä, mitä se voi muuten merkitä Suomen asemalle."
Oletan, että Kronman tarkoittaa tässä yhteydessä "ruotsin kielen edistämisellä" nimenomaan pakkoruotsin ja vastaavien rakenteiden ylläpitämistä ja lobbaamista. Muuten hänellä ei olisi tarvetta ryhtyä puolustuskannalle.
Suomenruotsalaisen vaikuttajan rehellisyys ja pakkoruotsin puolustajille tyypillisimpien nolla-argumenttien tämänkertainen sivuuttaminen on arvostettavaa, mutta tunnustus on silti nolo. Koska koulun pakkoruotsi ei johda ruotsin kielen yleiseen osaamiseen, siinä on kyse vain jonkinlaisesta uhrilahjasta muille Pohjoismaille hyväksynnän saamiseksi.
Minä en tarvitse tällä tavalla ostettua hyväksyntää, enkä ymmärrä, miksi ja mihin muutkaan suomalaiset sellaista tarvitsisivat.
Keskivertoruotsalaiset tuskin ovat tietoisia Suomen kielenopetuksesta, kun he eivät tiedä edes suomenruotsalaisten olemassaolosta. Ainakin Ruotsidemokraatit tukee puolueena suomalaisten enemmistön tahtoa pakkoruotsin lakkauttamisesta, kuten kaikkien ruotsalaisten puolueiden pitäisi. Tanskalaisia, norjalaisia ja islantilaisia taas ei taatusti voisi vähemmän kiinnostaa.
Quote from: HS 28.5.2018"Tosiasia on, että ruotsin opetusta on vähennetty koulussa jo niin paljon, ettei se tarjoa sellaista kielitaitoa, jolla enää tulisi toimeen."
Ei ole ollenkaan tosiasia, koska Suomessa ei ole koskaan ollut kokonaista sukupolvea tai ikäluokkaa, jonka olisi voinut sanoa osaavan ruotsia niin, että tulisi sillä toimeen. Ei pakkoruotsin aikana eikä sitä ennen. Ei lähellekään.
Ruotsin osaamisen tasaisen heikkenemisen taustalla ei ole niinkään ruotsin kouluopetuksen väheneminen kuin ympäristön muutos. Ruotsinkielisiä ympäristöjä on Suomessa yhä vähemmän ja ruotsin kielen yleinen merkitys on romahtanut lähes täysin sitten pakkoruotsin lanseeramisen puoli vuosisataa sitten.
Vertailun vuoksi voi tarkastella Suomessa samassa ajassa tapahtunutta englannin osaamisen huimaa paranemista, kun nykyään pikkulapset osaavat puhua ja käyttää paremmin englantia kuin lukiolaiset jokunen vuosikymmen aiemmin. Se ei johdu opetuksen lisäämisestä vaan ympäristöstä, jossa englanti on elävä ja tarpeellinen kieli.
Lopuksi saman päivän Hesarista palanen pakkoruotsi-itsepetoksen todellisuutta:
QuoteKahdeksan vuotta kymppiluokalla ja Valma-koulutuksessa opettaneena olen yhä hämmästynyt välttämättömimpien perustaitojen puutteesta oppilaillani, jotka ovat muuten kyvyiltään aivan normaaleja nuoria.
...
Ruotsi täytyy aloittaa aivan alusta, koska harva osaa edes laskea kymmeneen ruotsiksi, vaikka päättötodistuksessa arvosanana olisi seitsemän.
Helsingin Sanomat, mielipide: Koulu on epäonnistunut perustaitojen opettamisessa koko ikäluokalle (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005696876.html) 28.5.2018
"Tukisummien suuruus riippuu katsantokannasta. Suhteessa vaikkapa julkisiin koulutusmenoihin, 150 miljoonaa ei ole kovin paljon."
Oletuslaskelma:
5 miljoonasta 5 %:a bättrefolk = 250 000
250 000:sta 30%:a opiskelee, käy tettarissa, nauttii kulttuurista, jne. = 75 000
150 milj : 75 000 päätä = 2000 euroa per pää
Mukava vuosittainen "stipendi".
Riikiruotsalaiset eivät ole lainkaan kiinnostuneet koko aiheesta ja kun heille kertoo suomen kielipolitiikasta, niin yleisin reaktio on, että eivät usko sitä todeksi ja ne jotka tietävät tai uskovat, pitävät sitä täysin idioottimaisena.
Hyvin yleistä on myös, että ruotsalaiset eivät tiedä mitä eroa on suomenruotsalaisella ja ruotsinsuomalaisella, luulevat usein, että se on sama asia.
Ruotsinsuomalaiset ovat myös ryhmänä kuoleva kansanosa ruotsissa, ainakin kielensä osalta.
Suurin osa 60-70 luvulla muuttaneiden lapsista ei osaa suomea lainkaan tai jos osaavat, niin usein heikosti.
Poikkeuksia tietysti löytyy. Osalla toisen ja kolmannen polven suomalaisilla, jotka puhuvat suomea kodinperintönä, puuttuu kuitenkin luku ja kirjoitustaito suomen osalta.
Ruotsinsuomalaisten liitto on ikärakenteelta vanhusten kerho ja nuoria jäseniä sillä ei juurikaan ole.
Olen käynyt heidän tilaisuuksissa ja valitettavasti välillä tullut tunne, että olen jossain sosiaalidemokraattien kokouksessa. Johtoporra liitossa on vahvasti "sossu" henkinen ja tässä varmasti yksi merkittävä syy, miksi nuorempaa sukupolvea ei liiton toiminta kiinnosta(yksi suomalainen naapurini, joka on itse sossu, erosi liitosta, koska siellä oli liikaa esillä "sossu"propagandaa)
Liitto on kuitenkin sosiaalisesti erittäin tärkeä monille ruotsinsuomalaisille vanhuksille ja siitä kaikki kunnia heille.
QuoteSuomenkielisen keskiluokan kosiskelu ei ole Rkp:lle mahdollisuus, vaan pakko
Ajattelen, että kohta olemme Suomessa tilanteessa, jossa usea marginaaliin jäänyt pienpuolue kuolee kannattajakunnan huvetessa. RKP on yksi näistä puolueista, jos se aikoo tällä tavalla hämärtää ydinalueitaan. Siniset ovat toinen, joille on jo käynyt niin.
Jostain syystä suomenkielinen media vaikenee edelleen kollektiivisesti kielikokeilun mahalaskusta. Ehkä toimituksissa ajatellaan, että kun pakkoruotsin lakkauttamisen uhka on taas vuosiksi pois päiväjärjestyksestä, voi aiheen pitää poissa julkisuudesta. Ainoa löytämäni poikkeus on Etelä-Suomen Sanomissa julkaistu kolumni (https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2460795), joka taas on pistetty maksumuurin taakse.
Ruotsinkielisessä mediassa tapahtunut tullaan kirjoittamaan historiaan muodossa, että kiivaasta väittelystä ja gallupeista huolimatta suomenkielisiä ei sitten lopulta kiinnostanutkaan vaihtaa pakollista kouluruotsia muihin kieliin, koska he asiaa tarkemmin harkittuaan päätyivät olemaan samaa mieltä pakkoruotsin kannattajien kanssa. Näin asian esittää muun muassa pakkoruotsia lobbaavasta ajatuspaja Magmasta yhdeksän vuoden jälkeen lähtevä Folktingetin entinen pääsihteeri Olav S. Melin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Olav_S._Melin), 68, jonka mietteitä Höblä tänään julkaisi.
Hbl: Olav Melin: "Våra studenter måste lära sig bättre finska" (https://www.hbl.fi/artikel/olav-melin-vara-studenter-maste-lara-sig-battre-finska-2/) 29.5.2018
(ei maksumuuria)Quote from: Hbl 29.5.2018Den sannfinländska käpphästen om att byta svenskan mot ett valbart utländskt språk har samma dag vi träffas snöpligen snavat och ramlat pladask. Både Rovaniemi och Nyslott lade ner det dödfödda experimentet.
– Det var ju rena parodin. Ändå säger man att 75 procent av dem som svarade i opinionsmätningarna ville ha bort svenskan. Men opinionsmätningar är opinionsmätningar, man borde hellre ha frågat de berörda orterna i norra och östra Finland vad de ville ha.
Olihan tämä melkoista parodiaa, koska kielikokeiluun osallistuville oppilaille ei taattu lopullista vapautusta pakkoruotsista ja virkamiesruotsista. Ne olisivat tulleet eteen jatko-opintojen aikana.
Quote from: Hbl 29.5.2018Men Melin anser inte att finlandssvenskarna ska invagga sig i tron att vi kan sitta i orubbat bo fast kulturminister Sampo Terhos (Blå framtid) experiment gick i putten.
– Vi måste kunna visa finskspråkiga ungdomar på den konkreta nyttan de har av att kunna svenska. Att svenskan är porten till de germanska språken.
Konkreettiset hyödyt vähenevät vähenemistään, kun ruotsin kielen merkitys heikkenee. Ruotsin kieli
ei ole mikään "portti germaanisiin kieliin", vaan niitä voi ja kannattaa opiskella suoraan. Sitä paitsi pitemmällä tähtäimellä germaanistenkin kielten merkitys ja kiinnostus niihin laimenee.
Quote from: Hbl 29.5.2018Som ett exempel på positiv propaganda för svenskan nämner Melin initiativet Svenska nu som finansieras av Kulturfonden för Finland och Sverige.
– Att föra ut rapartister och författare till skolorna visar de finska ungdomarna att svenskan är ett levande språk.
Vain Magman propagandassa ruotsinkielisten rap-artistien ja kirjailijoiden kouluvierailut ovat osoitus siitä, että ruotsi on elävä kieli. Haloo. Valtaosan elinpiirissä ruotsi nimenomaan
ei ole elävä kieli. Sillä ei ole useimpien koululaisten elämässä mitään sijaa koulun ulkopuolella. He eivät tule fanittamaan yhtään ruotsinkielistä rap-artistia eivätkä lukemaan ainuttakaan ruotsinkielistä kirjaa.
Quote from: Hbl 29.5.2018Svenskfinlands räddning är inte att de finskspråkiga blir bättre på svenska utan att vi blir bättre på finska.
...
Tvåspråkigheten kommer att ställas på prov åtskilliga gånger ännu. Då frågar sig Melin om det är ändamålsenligt att hårdnackat kräva att tjänstemännen skall kunna svenska i alla landsändar.
– Är det värt att hänga upp sig på en sådan sak om det inte är praktiskt möjligt? Kraven skall gälla orter där svensk service verkligen behövs. I delar av östra och norra Finland finns inte samma behov.
Nyt kun kielikokeilu on hoidettu pois päiväjärjestyksestä – eikä varmaan vähiten Magman ja Folktingetin lobbauksen ansiosta – Melinillä on varaa rehellisyyteenkin. Hänen mukaansa Svenskfinlandia ei pelasta se, että suomenkieliset oppivat paremmin ruotsia, vaan se, että suomenruotsalaiset oppivat paremmin suomea, jolloin he pärjäävät myös suomenkielisillä työmarkkinoilla, eivätkä muuta Ruotsiin.
Melin jopa kyseenalaistaa virkamiesruotsivaatimuksen järkevyyden suomenkielisillä alueilla kuten pohjoisessa ja idässä. Melin tuskin puhuisi näin, ellei tietäisi virkamiesruotsin jatkuvuuden olevan täysin turvattu. Virkamiesruotsin osittainenkaan purkaminen kun johtaisi myös hänen varjelemansa pakkoruotsijärjestelmän romahtamiseen.
Quote from: Hbl 29.5.2018I dagens digitaliserade och kortfattade Twittervärld saknar han det goda samtalet.
– Vad händer i det mellanmänskliga rummet när blickar aldrig möts? Det bör också finnas utrymme för eftertanke och bildning.
Förenkling och ensidighet ser han som nackdelarna med digitaliseringen. Webbtidningarnas algoritmer lär sig vad vi är intresserade av och erbjuder sedan just den typen av artiklar och åsikter.
– Vi lurar oss själva när vi låter webben filtrera fram en ensidig bild av verkligheten. Vi får bekräftelse på våra förutfattade meningar i stället för att utsätta dem för en ständig kritisk granskning.
"Alternativa fakta", det absurda begreppet som lanserats av Vita huset under Donald Trump, håller på att underminera också den seriösa journalistiken.
– När Trump tar avstånd från ett allmänt uppfattat faktum skriver tidningarna inte längre att han far fram med osanning utan att "det finns olika uppfattningar om saken". Det innebär att en lögn blir en "nästan-sanning".
– Jag läste just Orwells 1984 och känner att den är aktuellare än någonsin. När Winston Smith på Sanningsministeriet hävdar att det fortfarande finns en sanning som ingen kan förneka, det vill säga att 2+2=4, så ges han elchocker tills han skriker "fem". Till slut säger han att han struntar i om det blir fyra eller fem. Då har de lyckats bryta ner hans världsbild.
– Därför är det viktigare än någonsin att vi har en tidningspress som ifrågasätter, kritiskt granskar och står upp för bildningen. De artiklarna kan för övrigt också läsas på nätet.
Ironinen loppu haastattelulle, sillä mikäpä muu vastaa nyky-Suomessa paremmin Orwellin 1984-kirjassaan kuvaamaa yhteiskunnan vaatimaa kaksoisajattelua "2+2=5" kuin juuri pakkoruotsia puolustavat järjenvastaiset hokemat, kuten "ruotsi on portti germaanisiin kieliin". Maahanmuutollekin löytyy parempia puoltavia argumentteja.
Sen sijaan, että kansalaisille annettaisiin mahdollisuus valita vapaasti, Melin tarjoaa haastattelussa ratkaisuksi "positiivista propagandaa". Ei sentään sähköshokkeja.
QuoteMitä jokainen vanhempi voi tehdä edistääkseen lapsensa kieltenoppimishaluja? Omasta äidinkielestä ja mahdollisista traumaattisista kouluajan kokemuksista huolimatta ei voi päästää heikkona hetkenä suustaan kommentteja tyyliin: "Hyvin tässä on pärjätty ilmankin, mihin sitä ruotsia/suomea muka tarvitsisi" tai " Mitä ne luulee olevansa, parempia ihmisiäkö kun puhuvat ruotsia?"
Eipä sitä kotona ruotsinkielen turhuutta tarvitse pahemmin korostaa kun jo ala-asteikäinen tajuaa kyseisen kielen turhuuden. Meilläkin lapset harmitteli jo pari vuotta etukäteen muitten luokkakaverien kanssa, että kohta alkaa pakkoruotsi. Pieni lapsikaan ei pysty kaikesta aivopesusta huolimatta keksimään ainuttakaan järkisyytä opetella maailman mittakaavassa äärettömän pientä kieltä. Kieltä, mitä tosiaankaan ei tarvitse ikinä, koskaan missään tilanteessa. Kaikki Suomessa asuvat ruotsinkieliset puhuu sujuvaa Suomea tai jos ei puhu, niin moisen kotitilaltaan ikinä poistumattoman ummikon kanssa tuskin mitään järkevää keskustelua saisi aikaan millään kielellä. Oikeat ruotsalaiset eivät edes yritä puhua ruotsia pakkoruotsisuomenruotsimurremongerrusta tapailevan suomalaisen kanssa vaan puhuvat suosiolla ja kohteliaasti englantia, jota ymmärtävät ja puhuvat kaikki.
Taakkaruotsi on itse itsellemme langettama meitä kielellisesti rampauttava kirous.
Quote from: Roope on 27.05.2018, 18:13:40
Vime vuoden lopulla julkaistussa selvityksessä Pyykkö muun muassa esittää A1-kielen varhaistamista ensimmäiselle luokalle, kuten tämän vuoden kehysriihessä sitten päätettiin tehdä. Koulut velvoitetaan "suosittelemaan", että koululaisten A1-valinta olisi jokin muu kuin englanti.
Selvityksen mukaan muutoksen tavoitteena ja perusteluna on, että vuoteen 2025 mennessä "valtaosa" eli yli 50 prosenttia oppilaista valitsee A1-kielekseen jonkin muun kuin englannin. Tällä hetkellä muiden kuin englannin, ruotsin ja suomen osuus A1-kielissä on noin 3,5 prosenttia. Ja tällainen muutos muka tapahtuisi muutamassa vuodessa "suosittelemalla", kun A1-englannin osuus on ollut tämän vuosisadan alusta vakaasti noin 90 prosenttia.
Yllä siis virallinen teoria. Käytäntö sitten sielä kouluissa on, että kun kielivalinta on aikaistettu esikouluihin (valinta siitä, mitä ensimmäisellä luokalla lapsi siis opiskelee), riskejä karttavat vanhemmat, joista useimpien jälkikasvu ei tuossa vaiheessa ainakaan sujuvasti vielä lue tai kirjoita millään kielellä, vielä entistäkin harvemmin haluavat valita jonkun muun kielen kuin englannin ensimmäiseksi. Tätä voidaan lisäksi edelleen vahvistaa tarjoamalla ns. "kielirikasteista" opetusta, tyypillisesti nimenomaan englanniksi. Entistä enemmän monipuolinen kielitaito siis tarkoittaa englantia ja (huonoa) ruotsia.
Quote from: VeePee on 29.05.2018, 14:22:30Eipä sitä kotona ruotsinkielen turhuutta tarvitse pahemmin korostaa kun jo ala-asteikäinen tajuaa kyseisen kielen turhuuden. Meilläkin lapset harmitteli jo pari vuotta etukäteen muitten luokkakaverien kanssa, että kohta alkaa pakkoruotsi.
Yleinen yhteiskuntakeskustelu ja polemiikki on jo pidempään ollut niin vastaista, puhutaan sentään 'pakko'ruotsista, että olisi ihme, jos tapa ajatella ei tarttuisi lapsiinkin. En nyt sano, että teillä kotona olisi puhuttu näin, mutta ehkä toisaalla on. Lapset altistuvat samalle yhteiskuntatodellisuudelle joka puolella.
Sanon vielä, että minusta se on sääli. Enkä usko, että ko. kielen opiskelu ottaa pois muilta kieliltä ja muulta opiskelulta, kyseessä on vielä verrattain
hyvin helppo kieli kuitenkin. Toivoisin, että jos tätä kieltenopiskelun asetelmaa tulevaisuudessa muutetaan, muutettaisiin sitä kielten valinnaisuuden suuntaan. Ja, jos kahta kieltä on kuitenkin vähintään peruskouluaikana opiskeltava, ruotsin kieli on luultavasti se helpoin mahdollinen valinta englannin kielen ohella.
Quote from: RP on 29.05.2018, 14:49:44
Entistä enemmän monipuolinen kielitaito siis tarkoittaa englantia ja (huonoa) ruotsia.
Unohdin lisätä loppuun, että tätä vielä vahvistaa se, että kun englannin valitsee ensimmäiseksi kieleksi riittävän suuri osuus vanhemmista, niin edes se vähemmistö ei saa omaa valintaansa läpi kun haluttua kieliryhmää ei muodostu. Enkä puhu tässä maalaiskunnista/pikkukaupungeista, jossa tuo on ollut kai normi aina, vaan suurten kaupunkien suurista ala-asteista.
Quote from: RP on 30.05.2018, 10:24:23
Quote from: RP on 29.05.2018, 14:49:44
Entistä enemmän monipuolinen kielitaito siis tarkoittaa englantia ja (huonoa) ruotsia.
Unohdin lisätä loppuun, että tätä vielä vahvistaa se, että kun englannin valitsee ensimmäiseksi kieleksi riittävän suuri osuus vanhemmista, niin edes se vähemmistö ei saa omaa valintaansa läpi kun haluttua kieliryhmää ei muodostu. Enkä puhu tässä maalaiskunnista/pikkukaupungeista, jossa tuo on ollut kai normi aina, vaan suurten kaupunkien suurista ala-asteista.
Englantia kuitenkin on käytännössä kaikkien osattava joten ei tuo niin huono asia ole, että sen valikoivat, tarvisi vain tasokurssit kun siellä luokissa sitten englantia opettelee sitä äidinkielenään puhuvia samaan aikaan kehitysmaalaisten kanssa joilla se ei äidinkieli ole eikä mikään muukaan kieli suju. Se haittaruotsi se vasta se varsinainen ongelma on kun opetuksen määrä, kapasiteetti oppimiseen jne. ei riitä lukuisiin kieliin niin jää ne muut kielet valikoimatta ja oppimatta.
Toimittajille vaikuttaa kuitenkin olevan erityisen tärkeä kieli tuo valloittajan. Esim.
QuoteQuote from: Titus on 29.05.2018, 12:38:51
Parvekkeella roikkuneen nelivuotiaan isä joutuu oikeuteen Ranskassa - pelasi Pokémon Gota, ei valvonut lastaan
Ranskalaiset mediatalot ja oikeuslaitos ovat nyt selvittäneet sitä, miten poika oli voinut päätyä parvekkeelle, kertoo ruotsalainen Aftonbladet.
Voivat siis lukea tabloideistaan ulkomaanuutisia ja kertoa suomalaisillekin.
Quote from: Roope on 25.05.2018, 19:18:14
Quote from: Swen OF Sweden on 25.05.2018, 18:57:33
Olisi täysin käsittämätöntä, että suomessa eläisi suuri kielivähemmistö, jolta ei vaadittaisi suomen pääkielen, eli suomen osaamista ja oppimista kouluissa.
Eräs liiton toimija vastasi minulle, että Liiton pitää toimia näin, koska perustuslakivaliokunnasta oli sanottu näin, eli pakkoruotsista, ei voida luopua lainkaan, ellei samalla luovuta ruotsinkielisten pakkosuomesta.
Voi olla, että tekee periaatteessa pakkoruotsin purkamisesta poliittisesti hieman helpompaa, mutta ei ainakaan perustuslaki edellytä tuollaista.
Minusta on ongelmallista, että annetaan ymmärtää, että Suomessa syntyneiden suomalaisten ei tarvitsisi osata lainkaan suomea.
Ei siinä ole mitään ongelmaa.
1. Käytännössä jokainen ruotsinkielinen haluaa silti opetella suomea, kuten he nykyäänkin valitsevat sen jo A1-kielekseen.
2. Nykyäänkään kaikki syrjäisillä ruotsinkielisillä alueilla eivät osaa suomea, huolimatta pakkosuomesta. Tilanne on verrattavissa siihen, että suomenkieliset eivät osaa ruotsia huolimatta pakkoruotsista. Näiden muutamien kohdalla
pakkosuomi on aivan yhtä turha kuin pakkoruotsi meillä: antaa heidän elää onnellisen ummikkoina Närpiössään, kuten tähänkin saakka. Turha tuhlata resursseja kieleen, jota ei koskaan missään tarvitse.
QuoteLiiton pitää ymmärtää, että jos asiaa katsoo yhdenvertaisuuden näkökulmasta, niin tällä perusteella, yhdenkään kielivähemmistön ei tarvitsisi opetella suomessa suomea, tätäkö suomalaiset haluaa???
QuoteMinusta on ongelmallista, että annetaan ymmärtää, että Suomessa syntyneiden suomalaisten ei tarvitsisi osata lainkaan suomea.
Eihän se niin mene. Perustuslaki edellyttää vain kansalliskielten tasavertaista kohtelua. Samoin se Kansalliskielistrategian vahvistamalla tavalla mahdollistaa oikeuden elää yksikielisenä kaksikielisessä maassa.
Ruotsinkielisten vapautus pakkosuomesta ja suomenkielisten vapautus pakkoruotsista ei siis koske eikä tulisi koskemaankaan mitään muita kieliryhmiä: niiltä edellytetään edelleen jommankumman kansalliskielen opettelua.
Quote from: Dick Ursby on 26.05.2018, 15:56:33
Huutelu lakkaa kun suomenkielisiä lakataan pakottamasta opiskelemaan marginaalikieltä, ja lopetetaan paskanjauhaminen kulttuurista ja perustuslaista.
Ette te ole mitään ulkomaalaisia. Olisiko aika integroitua ja lakata uiskentelemassa etuoikeutettujen ankkalammikossa.
Miksi ruotsinkielisten pitäisi integroitua suomenkielisiin? He olivat tässä maassa jo kauan ennen kuin nykyisen Suomen rajoja vedettiin. Ruotsi, saame ja suomi ovat maamme vanhoja alueellisia kieliä, joilla tulisi olla keskenään samat oikeudet.
Eivät saamelaiset ja ruotsinkieliset tunkeutuneet suomenkielisten maahan, vaan suomalaisten hallintaan jäi valtio, jonka alueella on myös saamen- ja ruotsinkielisten ikivanhoja asuinalueita. http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys
Quote from: Brandis on 29.05.2018, 19:16:28
Quote from: VeePee on 29.05.2018, 14:22:30Eipä sitä kotona ruotsinkielen turhuutta tarvitse pahemmin korostaa kun jo ala-asteikäinen tajuaa kyseisen kielen turhuuden. Meilläkin lapset harmitteli jo pari vuotta etukäteen muitten luokkakaverien kanssa, että kohta alkaa pakkoruotsi.
Yleinen yhteiskuntakeskustelu ja polemiikki on jo pidempään ollut niin vastaista, puhutaan sentään 'pakko'ruotsista, että olisi ihme, jos tapa ajatella ei tarttuisi lapsiinkin. En nyt sano, että teillä kotona olisi puhuttu näin, mutta ehkä toisaalla on. Lapset altistuvat samalle yhteiskuntatodellisuudelle joka puolella.
Sanon vielä, että minusta se on sääli. Enkä usko, että ko. kielen opiskelu ottaa pois muilta kieliltä ja muulta opiskelulta, kyseessä on vielä verrattain hyvin helppo kieli kuitenkin. Toivoisin, että jos tätä kieltenopiskelun asetelmaa tulevaisuudessa muutetaan, muutettaisiin sitä kielten valinnaisuuden suuntaan. Ja, jos kahta kieltä on kuitenkin vähintään peruskouluaikana opiskeltava, ruotsin kieli on luultavasti se helpoin mahdollinen valinta englannin kielen ohella.
Ruotsin opiskeleminen on tietenkin pois jonkin hyödyllisemmän kielen opiskelusta. Tämä johtuu siitä, että koulussa on vain rajallinen määrä opetustunteja.
Kansakuntamme tasapäistä vieraiden kielten taitopalettia EN + RU on mahdollista monipuolistaa vain kahdella tavalla:
1. Kielletään kaikilta englannin opiskeleminen ja pakotetaan lapset opiskelemaan sen tilalla muita kieliä.
2. Ruotsin pakollisuus poistetaan, jotta sen tilalle halukkaat saavat valita tarpeellisemmiksi katsomiaan kieliä.
Jokainen ymmärtää, kumpi vaihtoehto näistä on järkevämpi ja perustellumpi.
Mitä tulee
pakkoruotsista puhumiseen, niin sehän on täysin oikea ja kuvaava termi - yleensähän maailmassa vieraat kielet saa jokainen itse valita. On täysin poikkeuksellinen ja järjetön anomalia, että viiden prosentin vähemmistön kieli on pakollinen kaikille koko maassa ja kaikilla kouluasteilla! Missään muussa maassa ei vastaavaa pakollista vierasta kieltä ole.
Tietenkään tilannetta ei voi verrata "pakkomatematiikkaan", koska oppivelvollisuuden vallitessa kaikki kouluaineet ovat pakollisia. Pakkoruotsia voi verrata vain muihin pakollisiin
vieraisiin kieliin.
Pakkosuomi on täysin itsestään selvyys suomessa. Kaikki muu perustelu on täysin kestämätöntä ja myös valheellista puhdasta maanpetosta.
Jos ruotsinkielisille annettaisiin vapautus pakkosuomesta, niin seuraavaksi venäläiset olisivat sitä myös vaatimassa ja kaikki muutkin kielivähemmistömme. Miten yhdenvertaisuutta voidaan toteuttaa kielivähemmistöjen kesken, jos toinen saa ja toinen ei.
Ahvenanmaalla on luovuttu pakkosuomesta, mikä myös on erittäin väärin ja tuomittavaa.
Ahvenanmaan esimerkki kertoo selko kieltä tästä, mitä tuleman pitää, jos pakkosuomesta luovutaan.
Minä nään tämän näkemyksen luopua pakkosuomesta todella suurena typeryytenä ja minun silmissä vain maanpetturi voi siihen mielipiteeseen yhtyä, koska sitä se käytännössä vain on.
Tuollaiset hankkeet ovat valtion vastaisia toimia ja ne pitää lopetta alkuunsa.
@Jaska Integroitua, ei assimiloitua. Integroituminen on sen tosiasian hyväksymistä että teoreettisesta kielitasa-arvosta huolimatta ruotsinkieliset tarvitsevat suomea, suomenkieliset eivät tarvitse ruotsia. Pakkoruotsi/pakkosuomi-rinnastuksessa on virheelliset parametrit. Itsensä tuomitseminen ummikkouteen valtakielen suhteen vs oman kielen pakottaminen valtavalle enemmistölle on silkkaa talibanismia. Suomenruotsalaisten integroituminen tarkoittaa enemmistölle esitettyjen vaatimusten loppumista. Siinä kaikki.
Quote from: Swen OF Sweden on 31.05.2018, 06:08:00
Pakkosuomi on täysin itsestään selvyys suomessa. Kaikki muu perustelu on täysin kestämätöntä ja myös valheellista puhdasta maanpetosta.
Jos ruotsinkielisille annettaisiin vapautus pakkosuomesta, niin seuraavaksi venäläiset olisivat sitä myös vaatimassa ja kaikki muutkin kielivähemmistömme. Miten yhdenvertaisuutta voidaan toteuttaa kielivähemmistöjen kesken, jos toinen saa ja toinen ei.
Ahvenanmaalla on luovuttu pakkosuomesta, mikä myös on erittäin väärin ja tuomittavaa.
Ahvenanmaan esimerkki kertoo selko kieltä tästä, mitä tuleman pitää, jos pakkosuomesta luovutaan.
Minä nään tämän näkemyksen luopua pakkosuomesta todella suurena typeryytenä ja minun silmissä vain maanpetturi voi siihen mielipiteeseen yhtyä, koska sitä se käytännössä vain on.
Tuollaiset hankkeet ovat valtion vastaisia toimia ja ne pitää lopetta alkuunsa.
Toistan lihavoituna, kun et lukenut/ymmärtänyt viestiäni:
Perustuslaki edellyttää vain kansalliskielten tasavertaista kohtelua. Samoin se Kansalliskielistrategian vahvistamalla tavalla mahdollistaa oikeuden elää yksikielisenä kaksikielisessä maassa.
Ruotsinkielisten vapautus pakkosuomesta ja suomenkielisten vapautus pakkoruotsista ei siis koske eikä tulisi koskemaankaan mitään muita kieliryhmiä: niiltä edellytetään edelleen jommankumman kansalliskielen opettelua. Onko sinulla vasta-argumentteja?
Quote from: Dick Ursby on 31.05.2018, 07:59:05
@Jaska
Integroitua, ei assimiloitua. Integroituminen on sen tosiasian hyväksymistä että teoreettisesta kielitasa-arvosta huolimatta ruotsinkieliset tarvitsevat suomea, suomenkieliset eivät tarvitse ruotsia.
Eivät kaikki ruotsinkieliset tarvitse suomea. Mikset sallisi sen pienen prosentin elää ummikkona omalla ruotsinkielisellä kotiseudullaan? Näin vaatimalla pakkosuomea kumoat samalla oman aiemman väitteesi, että ruotsinkieliset tarvitsisivat suomen kielen taitoa.
Jos taas kaikki ruotsinkieliset tarvitsisivat suomea, silloinhan mitään pakkosuomea ei edes tarvittaisi, koska he valitsisivat sen automaattisesti vapaaehtoisestikin.
Quote from: Dick Ursby
Pakkoruotsi/pakkosuomi-rinnastuksessa on virheelliset parametrit. Itsensä tuomitseminen ummikkouteen valtakielen suhteen vs oman kielen pakottaminen valtavalle enemmistölle on silkkaa talibanismia. Suomenruotsalaisten integroituminen tarkoittaa enemmistölle esitettyjen vaatimusten loppumista. Siinä kaikki.
Viimeisestä virkkeestä olen samaa mieltä.
Sekoitat johonkin toiseen, en vaadi pakkosuomea. On silti helvetinmoinen karhunpalvelus su-ru-vanhemmilta jättää suomi valitsematta lapsilleen. Silloin ainoa tie yhtään minnekään on lahden takana. Pitäköön silti vapautensa, jos se on pakkoruotsin loppumisen hinta. Ei kyyneleitä kurkunviljelijöiden mukuloiden puolesta.
Valtio kaitsee meitä ymmärtämättömiä alaisia päättämällä puolestamme että englantia ja ruotsia tarvitsevat kaikki. Olisi sangen outoa että pakkosuomi poistettaisiin pakkoruotsin mukana. Mutta tämähän on kaikki samaa sumutusta ja veivaamista ilman oikeata sisältöä. Kielizombi pakkoruotsi pysyy vaikka pakkosuomi poistuisi. Näin on asiat.
Quote from: Jaska on 31.05.2018, 08:09:36
Quote from: Swen OF Sweden on 31.05.2018, 06:08:00
Pakkosuomi on täysin itsestään selvyys suomessa. Kaikki muu perustelu on täysin kestämätöntä ja myös valheellista puhdasta maanpetosta.
Jos ruotsinkielisille annettaisiin vapautus pakkosuomesta, niin seuraavaksi venäläiset olisivat sitä myös vaatimassa ja kaikki muutkin kielivähemmistömme. Miten yhdenvertaisuutta voidaan toteuttaa kielivähemmistöjen kesken, jos toinen saa ja toinen ei.
Ahvenanmaalla on luovuttu pakkosuomesta, mikä myös on erittäin väärin ja tuomittavaa.
Ahvenanmaan esimerkki kertoo selko kieltä tästä, mitä tuleman pitää, jos pakkosuomesta luovutaan.
Minä nään tämän näkemyksen luopua pakkosuomesta todella suurena typeryytenä ja minun silmissä vain maanpetturi voi siihen mielipiteeseen yhtyä, koska sitä se käytännössä vain on.
Tuollaiset hankkeet ovat valtion vastaisia toimia ja ne pitää lopetta alkuunsa.
Toistan lihavoituna, kun et lukenut/ymmärtänyt viestiäni:
Perustuslaki edellyttää vain kansalliskielten tasavertaista kohtelua. Samoin se Kansalliskielistrategian vahvistamalla tavalla mahdollistaa oikeuden elää yksikielisenä kaksikielisessä maassa.
Ruotsinkielisten vapautus pakkosuomesta ja suomenkielisten vapautus pakkoruotsista ei siis koske eikä tulisi koskemaankaan mitään muita kieliryhmiä: niiltä edellytetään edelleen jommankumman kansalliskielen opettelua.
Onko sinulla vasta-argumentteja?
ON! Perustuslaki on tässä kohtaan erittäin huono ja aikansa elännyt, kun asiasta tuollaisen tulkinnan saa.
Kuten olen aikaisemminkin sanonut, niin pakkosuomi on itsestään selvyys suomessa, aivan kuten on ruotsissa ruotsi ja niin edelleen...
Itkettävän huvittavaa, että isänmaallisiksi kutsuvat ihmiset ehdottavat tällaista tyhmyyttä, koska se on aivan sama kuin aukaisi riski oven itsenäisen suomenkielisen kansakunnan tuholle.
Tässä ehdotuksessa ei ole järjen ja moraalin häivääkään, saatika, että tuollaista voisi kutsua suomalaisuuden puolustamiseksi.
Perustuslakia on nimenomaisesti olleet laatimassa aikoinaan suomenkielen vastaiset maanpetturit.
Suomi ei ole koskaan käytännössä ollut mikään kaksikielinen maa ja jo se nimitys on aikansa elännyt ja valheellinen. Ruotsin kieli olkoon kansallinen vähemmistökieli, siinä kuin kolme eri saamenkieltäkin.
Varsin selkeä ja yksinkertainen asian, mutta joillakin on tarvetta sotkeutua johonkin vihollisten laatimaan perustuslain sudenkuoppaan.
Muuta asiaan liittyvää: Asun puolet vuodesta ruotsissa ja ruotsi on ollut toinen kotimaani minulle, enemmän tai vähemmän lähe koko ikäni.
Olen hyvin läheltä saanut omakohtaisesti nähdä tämän minulle rakkaan ja läheisen maan muutokset ja kehityksen.
Se ei ole ollut mitään, mitä voisi sanoa kauniiksi, saatika turvallisuutta lisääväksi.
Se kuva ja kokemus mikä minulla oli lapsena ja 80-luvulle asti. Sitä ruotsia ei yksinkertaisesti ole enään olemassa
ja vaikea uskoa, että vanhat hyvät ajat tulisivat takaisin.
Miten tämä liittyy tähän keskusteluun?
Liittyy hyvinkin!
Viime vuosina niin ruotsalaiset kuin maassa asuvat maahanmuutajatkin ovat tiedustelleet minulta useasti, minkälaista suomessa on asua, onko siellä turvallista jne..
Useimpia nuivia ruotsista on muuttanut suomeen pysyvästi, kuten eräs tapaamani ruotsalaisessa vaihtoehtomediassa työskentelevä riikinruotsalainen.
Naapurustossani asuva perhe ruotsissa miettii suomeen muuttoa lastensa tulevaisuutta ja turvallisuutta ajatellen.
Väitän tässä ja nyt, että niin hullulta kuin se monista suomalaisista kuulostaakin, niin mitä todennäköisemmin tulemme näkemään tulevaisuudessa massamuuton ruotsista suomeen ja sieltä sitten muuttaa suomeen, myös muuta porukkaa kuin kantaruotsalaisia, mutta jotka puhuvat sujuvaa ruotsia.
Luuleko joku tosissaan, että nämä sitten opettelevat suomea, kun sitä ei kerran vaadita ja kaikki palvelut saa tarjottimella suomessa ruotsiksi, eikä ole edes pakkosuomea.
No nyt joku sanoo, että ne muuttavat norjaan, eivät muuten muuta, koska elintaso ei norjassa korkeista palkoista huolimatta nouse, koska suhteessa kaikki maksaa niin paljon. Norjassa on hyvä käydä työssä, mutta ei asua.
Pakkosuomen poistamisen kannattaminen on samaa kuin haluaisi tuhota suomen ja suomen kielen aseman sen omassa maassa. Tämä ehdotus saa minut kiehumaan vihasta >:(
Quote from: Swen OF Sweden on 31.05.2018, 11:55:00
ON! Perustuslaki on tässä kohtaan erittäin huono ja aikansa elännyt, kun asiasta tuollaisen tulkinnan saa.
(...)
Varsin selkeä ja yksinkertainen asian, mutta joillakin on tarvetta sotkeutua johonkin vihollisten laatimaan perustuslain sudenkuoppaan.
Kuka nyt sitten sotkeutuu. Kun ilmeisesti on hyväksytty, että ruotsin jo suomen tasapuolinen asema tässä yhteydessä tarkoittaa näiden kahden suhteen keskenään neutraaleja sääntöjä kielivalintaan, niin minusta se on pakkoruotsin vastusajien aatteen hirrttämistä tarpeettomasti näreseen, alkaa ajaa asiaa niin, että se vaatisi perustuslain muutoksen (tokihan sitäkin on tässä massa muutettu pienempienkien asioiden takia, mutta silti). Sallittakoon siis opiskelu Suomessa niin, että siihen kuuluu ruotsi äidinkielen laajuisesti ilman pakkosuomea. Idiotiaahan se tässä massa olisi, jollei perheen suunnitelmissa ole muutto ulkomaille, ja voipi olla että ei edes "Närppeksessä" tarvittavia kieliryhmän kokoa saada kasaan, mutta jos joku niin ehdointahdoin haluaa ja normaalien opetusryhmäkokosääntöjen puitteissa tuo jossain onnistuisi, niin olkoot sitten. Oletettavasti nuo ihmiset nykyiselläänkin oppisivat suomea hyvin huonosti. Sehän oli keskustelun yksi keskeisiä pointteja, että pakollinen ruotsin opiskelu ei edes tarkoita pakollista ruotsin oppimista, eikä suomi tietysti ole helpompi vieraana kielenä oppia teini-ikäisenä.
Moisesta marginaalin marginaalista en jaksa välittää, enkä heidän takia halua sitoa enemmistön kouluopetusta perustuslain säätämisjärjestykseen.
(Ja jos jonkun Mohammed nimisen vanhemmat päättäisivät pistää lapsensa opiskelemaan mielummin ruotsiksi suomen sijaan ilman pakollista toista "kotimaista", olisi se minusta ennemminkin pieni lisäbonus kuin uhka)
Quote from: Swen OF Sweden on 31.05.2018, 11:55:00
ON! Perustuslaki on tässä kohtaan erittäin huono ja aikansa elännyt, kun asiasta tuollaisen tulkinnan saa.
Kuten olen aikaisemminkin sanonut, niin pakkosuomi on itsestään selvyys suomessa, aivan kuten on ruotsissa ruotsi ja niin edelleen...
Itkettävän huvittavaa, että isänmaallisiksi kutsuvat ihmiset ehdottavat tällaista tyhmyyttä, koska se on aivan sama kuin aukaisi riski oven itsenäisen suomenkielisen kansakunnan tuholle.
Tässä ehdotuksessa ei ole järjen ja moraalin häivääkään, saatika, että tuollaista voisi kutsua suomalaisuuden puolustamiseksi.
...
Olisiko meillä kanadalaisilta mitään opittavaa?
https://en.wikipedia.org/wiki/Official_Languages_Act_(Canada) (https://en.wikipedia.org/wiki/Official_Languages_Act_(Canada))
tai sveitsiläisiltä?
https://www.researchgate.net/publication/305423749_Language_Policy_in_Switzerland (https://www.researchgate.net/publication/305423749_Language_Policy_in_Switzerland)
Kukin kieli elää omalla alueellaan ja vain siellä missä on selkeää kaksikielisyyttä vaaditaan palveluita molemmilla kielillä. Lakiteksti ym. tuotetaan aina molemmilla/kaikilla kielillä.
Jos Suomella on kaksi virallista kieltä, niitä tulee kohdella samoilla säännöillä molempiin suuntiin. Vain sillä tavalla jonain päivänä voidaan olla pakottamatta ihmisiä opiskelemaan "toista kotimaista".
-i-
Quote from: ikuturso on 31.05.2018, 14:04:06
Quote from: Swen OF Sweden on 31.05.2018, 11:55:00
ON! Perustuslaki on tässä kohtaan erittäin huono ja aikansa elännyt, kun asiasta tuollaisen tulkinnan saa.
Kuten olen aikaisemminkin sanonut, niin pakkosuomi on itsestään selvyys suomessa, aivan kuten on ruotsissa ruotsi ja niin edelleen...
Itkettävän huvittavaa, että isänmaallisiksi kutsuvat ihmiset ehdottavat tällaista tyhmyyttä, koska se on aivan sama kuin aukaisi riski oven itsenäisen suomenkielisen kansakunnan tuholle.
Tässä ehdotuksessa ei ole järjen ja moraalin häivääkään, saatika, että tuollaista voisi kutsua suomalaisuuden puolustamiseksi.
...
Olisiko meillä kanadalaisilta mitään opittavaa?
https://en.wikipedia.org/wiki/Official_Languages_Act_(Canada) (https://en.wikipedia.org/wiki/Official_Languages_Act_(Canada))
tai sveitsiläisiltä?
https://www.researchgate.net/publication/305423749_Language_Policy_in_Switzerland (https://www.researchgate.net/publication/305423749_Language_Policy_in_Switzerland)
Kukin kieli elää omalla alueellaan ja vain siellä missä on selkeää kaksikielisyyttä vaaditaan palveluita molemmilla kielillä. Lakiteksti ym. tuotetaan aina molemmilla/kaikilla kielillä.
Jos Suomella on kaksi virallista kieltä, niitä tulee kohdella samoilla säännöillä molempiin suuntiin. Vain sillä tavalla jonain päivänä voidaan olla pakottamatta ihmisiä opiskelemaan "toista kotimaista".
-i-
Perustuslain muutos on aivan selvä asia, mikä pitäisi tehdä, joka tapauksessa.
Ruotsi ja Saamen kielet pitäisi olla kansanlisiä vähemmistökieliä, eikä niin kuin nyt.
Suomea ei pidä kutsua kakskieliseksi maaksi lainkaan ja missään, koska se ei sitä ole, eikä ole koskaan ollutkaan!
Nykyinen perustuslaki on niin huonosti muotoiltu, että sillä voi paremminkin pyyhkiä persettä ja se joka ei tätä tajua, voi lopettaa itsensä kutsumisen suomalaiseksi isänmaan ystäväksi tai suomen kielen puolustajaksi!!
Tällaista typerää virallista kaksikielisyyttä velvollisuuksineeen, mitä suomessa harjoitetaan, ei tosiaan löydy mistään muualta maapallostamme kuin suomesta ja siitä ei todellakaan pidä olla ylpeä, millään tasolla.
Jotain vikaa meissä suomalaisissa täytyy olla kun tällaisen vääryyden annamme olla voimassa.
Osa myy rahasta ja eduista isänmaallisuutensa, toiset antavat pelkästään tyhmyttään ja jopa maksavat siitä.
Paska paistaa kuin keisarin uudet vaatteet :facepalm:
Miksi vihollismaan joka tuonut maahan jihadistejakin, huumeteollisuuttakaan ei vastusteta millään tapaa?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005701280.html
QuoteNuuska on laillista vain Ruotsissa, eikä Ruotsi saisi levittää sitä maansa ulkopuolelle. Todellisuudessa nuuskaa levitetään Suomeen surutta, Hara huomauttaa. Haaparannassa on nuuskatukku, jossa minkäänlaiset rajoitukset eivät päde. Sieltä Suomeen tuodaan valtavia määriä nuuskaa. Toisaalta ruotsinlaivoilta nuuskaa ostetaan yli kaikkien säännösten.
Täällä on nyt pari hysteeristä ylireagoijaa. Selitin jo, että pakkosuomesta luopumisella ei käytännössä olisi mitään merkitystä:
- Lähes kaikki ruotsinkieliset opiskelisivat sitä ihan vapaaehtoisestikin.
- Ne muutamat, jotka eivät opiskelisi, eivät opi sitä pakollakaan - aivan kuten suomenkielisetkään eivät opi pakkoruotsia vaikka opiskelevat sitä. Kieltä, jota ei tarvita eikä käytetä, ei myöskään opita; se unohtuu samassa tahdissa.
Sveitsin malli olisi yksi hyvä esimerkki.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136346-suomeen-sveitsin-kielimalli
Olen jo vuosia sitten ehdottanut vyöhykemallia, joka perustuu kuntien todellisiin kielisyyssuhteisiin.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176480-kielivyohykkeet-ja-pakkoruotsi
Quote from: Jaska on 02.06.2018, 06:54:06
Täällä on nyt pari hysteeristä ylireagoijaa. Selitin jo, että pakkosuomesta luopumisella ei käytännössä olisi mitään merkitystä:
- Lähes kaikki ruotsinkieliset opiskelisivat sitä ihan vapaaehtoisestikin.
- Ne muutamat, jotka eivät opiskelisi, eivät opi sitä pakollakaan - aivan kuten suomenkielisetkään eivät opi pakkoruotsia vaikka opiskelevat sitä. Kieltä, jota ei tarvita eikä käytetä, ei myöskään opita; se unohtuu samassa tahdissa.
Sveitsin malli olisi yksi hyvä esimerkki.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136346-suomeen-sveitsin-kielimalli
Olen jo vuosia sitten ehdottanut vyöhykemallia, joka perustuu kuntien todellisiin kielisyyssuhteisiin.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176480-kielivyohykkeet-ja-pakkoruotsi
Ei tässä mistään hysteriasta ole kyse lainkaan, vaan itsestäänselvyydestä, jonka jotkut haluavat kyseenalaistaa.
Ilman, että ymmärtäisivät mitä vaikutuksia sillä on.
Ahvenanmaalla opiskeltiin suomea koulussa ja sen jälkeen kun siitä pakosta luovuttiin, niin juuri kukaan ei sitä enään opiskele. Sama asia toistuisi pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla ja se on aivan varmaa. Nämä kun saapuvat esimerkikisi turkuun opiskelemaan, niin hirvittävä hysteerinen itku ja parku kun ei saa tarpeeksi palvelua ruotsiksi jne..
Se vaan ei ole oikein, että yhdelle kielivähemmistölle annettaisiin tällainen erikoisvapaus, sen vuoksi, että jotkut haluavat ehdointahdoin tulkita huonosti kirjoittettua perustuslakia näin kuin tulkitsevat.
Pakkosuomi on yhtä itsestäänselvää Suomessa kuin Pakkovenäjä Venäjällä osv..
Kysymyksessä on myös perusperiaatteesta, eli siitä, että Suomi on Suomen ykköskieli ja tuki ja turva, minkä asemaa ei saa heikentää milliäkään koskaan. (Näin toimittu ahvenanmaalla ja näin ei olisi pitänyt tehdä!!)
Jaska! Vaikka monet suomen ruotsinkieliset puhuvat täysin sujuvasti äidinkielen omaisesti suomea, niin se ei tarkoita, että he pitäisivät suomen opiskelua koulussa helppona ja varmasti laistaisivat tästä koulussa, jos mahdollista. Suomen he ovat oppineet ympäristöstä, ei koulusta. Oma isäni oppi suomea vasta 13 vuotiaana, kun oli pakko ympäristön vuoksi.
Minä tiedän tasan tarkkaan mistä puhun. Olen työskennellyt usein suomenruotsalaisissa yhteisöissä, tunnen valtavat määrät suruja ja oma sukuni on myös suruja, asunut ahvenanmaalla, puolihurri, tosin vaihtanut virallisen äidinkieleni 18 vuotiaana ruotsista suomeksi.
Tunnen suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sielunelämän ja myös itse elänyt siinä.
Ajatus siitä, että pakkosuomesta luovuttaisiin ruotsikielisten osalta on kuin avaisi pandoran lippaan.
Tässä ajatuksessa ei ole järjen häivääkään ja olisi mielenkiintoista tietää, mitkä tahot sitä alunperin ovat alkaneet lanseraamaan ja miksi? Herää kysymys onko joku lahjottu???? Rahaahan svekovihollisilta löytyy ja paljon.
Lisäys+muuta: https://www.svt.se/nyheter/inrikes/analys-stram-flyktingpolitik-m-ledarens-vision?cmpid=del:tw:20180530:analys-stram-flyktingpolitik-m-ledarens-vision:nyh:lp
QuoteSveriges flyktingpolitik måste vara stram och restriktiv under lång tid framöver. Och bara de som lär sig SVENSKA ska kunna bli medborgare. De beskeden ger Moderatledaren Ulf Kristersson i sitt Tal till nationen.
Tässä ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja vaatii ruotsin kielen osaamista kaikilta ruotsin kansalaisiksi pyrkiviltä!
Mikä pitäisi olla aivan itsestään selvää ruotsissa ja yhtä itsestään selvää sen pitäisi olla myös suomessa, eli kansalaisuuden saa vain jos oppii suomea.
Ruotsi on lipsunut tästä pahasti viimevuosina ja minäkin tapasin alkuvuodesta uusruotsalaisen afrikasta, joka oli 5 vuoden asumisen jälkeen saanut kansalaisuuden, mutta ei osannut ruotsia juuri lainkaan,(Naisystävä oli täyttänyt hakemuksen tämän puolesta) miten se voi olla mahdollita? en ymmärrä.
"Ahvenanmaalla opiskeltiin suomea koulussa ja sen jälkeen kun siitä pakosta luovuttiin, niin juuri kukaan ei sitä enään opiskele. Sama asia toistuisi pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla ja se on aivan varmaa. Nämä kun saapuvat esimerkikisi turkuun opiskelemaan, niin hirvittävä hysteerinen itku ja parku kun ei saa tarpeeksi palvelua ruotsiksi jne.."
Voi olla, että ruotsinkielis-enemmistöisissä kunnissa moni jättäisi suomen kielen valitsematta, jos arvelisi pärjäävänsä ilman sitä. Kaikki opiskelevat englantia, mutta kun on aika valita se toinen pakollinen vieras kieli, niin ehkä suomi on sittenkin helpompi oppia kuin saksa, espanja tai venäjä. Ainakin kielelle altistuu päivittäin jo lähes kaikissa kunnissa.
Se hyvä puoli tässä jatkuvassa pakkoruotsin kritisoinnissa on, ettei paatuneinkaan RKP:läinen voi tuudittautua siihen, että hänen lastensakin tulevaisuudessa suomenkielisillä on velvollisuus palvella ruotsiksi. Olisi siksi lyhytnäköistä heittäytyä sen varaan, että nykytilanne jatkuu ikuisesti. Moni vanhempi varmasti katsoisi siitäkin syystä hyödyllisemmäksi, että heidän kakaransa opiskelisi suomea.
Näen perusteltuna sellaisen skenaarion, jossa pakkosuomesta vapautuminen johtaisi käytännössä vain siihen, että suomi ja englanti vaihtaisivat paikkaa: nykyään suomi opiskellaan ensimmäisenä vieraana kielenä, mutta jatkossa ehkä englanti yhä useamman kohdalla. Vieraita kieliä on edelleen opiskeltava vähintään kaksi, ja englannin lisäksi suomi on kuitenkin suomenkielisten keskellä varmasti helpompi kieli oppia kuin suuret maailman kielet.
"Se vaan ei ole oikein, että yhdelle kielivähemmistölle annettaisiin tällainen erikoisvapaus, sen vuoksi, että jotkut haluavat ehdointahdoin tulkita huonosti kirjoittettua perustuslakia näin kuin tulkitsevat.
Pakkosuomi on yhtä itsestäänselvää Suomessa kuin Pakkovenäjä Venäjällä osv.."
Niin kauan kuin perustuslaki säilyy nykyisenlaisena, meidän on pakko kohdella kansalliskieliä tasavertaisina. Se todella tarkoittaa sitä, että pakkoruotsin poistuessa poistuu myös pakkosuomi - siis ruotsinkielisiltä! Se ei tietenkään poistu vieraskielisiltä, koska he voivat käydä koulunsa käytännössä vain suomeksi.
Suomi on silti käytännössä Suomen ykköskieli täysin suvereenisti. Lahjusten toivossa kaikki ruotsinkieliset kunnat ovat muuttuneet tai muuttumassa kaksikielisiksi, eli niissäkin on saatava palvelua suomeksi. Rannikkokuntien ulkopuolella eli yksikielisesti suomenkielisissä kunnissa taas virkamiehiltä vaaditaan vain surkeaa ruotsintaitoa: "Vänta liitte, jag hakee någonbody som kan prata svenska."
"Tunnen suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sielunelämän ja myös itse elänyt siinä.
Ajatus siitä, että pakkosuomesta luovuttaisiin ruotsikielisten osalta on kuin avaisi pandoran lippaan."
Mitä sieltä lippaasta sinun kauhuskenaariossasi pelmahtaisi ulos?
"Tässä ajatuksessa ei ole järjen häivääkään ja olisi mielenkiintoista tietää, mitkä tahot sitä alunperin ovat alkaneet lanseraamaan ja miksi? Herää kysymys onko joku lahjottu???? Rahaahan svekovihollisilta löytyy ja paljon."
Siinä on se järjen häivä, että ilman pakon symmetristä purkua emme voi päästä eroon pakkoruotsista. Se järjen häivä, että käytännössä vain suomenkieliset todella valitsisivat muita kieliä ruotsin tilalle, kun taas ruotsinkielisistä yhä suuri osa opiskelisi suomea toisena vieraana kielenä. Se järjen häivä siis, että pakon symmetrinenkin purku olisi käytännössä suurempi muutos/vapautus suomenkielisille kuin ruotsinkielisille.
"Tässä ruotsin kokoomuksen puheenjohtaja vaatii ruotsin kielen osaamista kaikilta ruotsin kansalaisiksi pyrkiviltä!
Mikä pitäisi olla aivan itsestään selvää ruotsissa ja yhtä itsestään selvää sen pitäisi olla myös suomessa, eli kansalaisuuden saa vain jos oppii suomea."
Niin? Suomen kansalaisuuteenhan liittyy myös kielenosaamisvaatimus. Ruotsinkieliset ovat jo Suomen kansalaisia.
Quote from: Jaska on 08.06.2018, 04:07:42
Niin kauan kuin perustuslaki säilyy nykyisenlaisena, meidän on pakko kohdella kansalliskieliä tasavertaisina. Se todella tarkoittaa sitä, että pakkoruotsin poistuessa poistuu myös pakkosuomi - siis ruotsinkielisiltä! Se ei tietenkään poistu vieraskielisiltä, koska he voivat käydä koulunsa käytännössä vain suomeksi.
Ei tarkoita käytännössä! vaan kyse on siitä, mikä kokoonpano perustuslakivaliokunnassa silloin istuu kun asiasta tehdään jokin päätös tai otetaan kantaa.
Ei pidä mennä tukemaan nykyisen perustuslakivaliokunnan näkemyksiä lainkaan, koska sen kokoonpano on vaihdettavissa ja nykyisessä kokoonpanossa istuu enemmistönä RKP:n tulkintaa tukevat.
Vaikea ymmärtää, miksi lähteä tukemaan sellaista perustuslain tulkintaa, joka on vahingollinen?
Jaska! Mitä tulee olettamukseesi, että vain kunnissa missä enemmistö on ruotsinkielisiä, moni ruotsinkielinen voisi jättää suomen lukematta koulussa, mutta ei muualla on varmuudella väärä olettamus.
Taas palaan aikaisempaan sanomaani ja kokemaani, että vaikka monet suomenruotsalaiset pääkaupunkiseudulla, turun seudulla jne.. puhuvat erinomaista suomea ja monesti heillä ei ole mitään aksenttia, mistä kävisi ilmi heidän äidinkielensä, niin suurin osa heistäkin jättäis ruotsinkielistä koulua käydessä suomen pois, koska se on tylsää ja vaikeaa.(Moni ajattelee myös, että minä osaan jo suomea, niin kuin osaakin)
Suomi on suomen pää kieli ja kaikki hankkeet sen pakollisuuden poistamiseksi maassamme on vain maanpetosta, ei muuta!
Ja lopuksi:Kenen joukoissa seisot?
Tässä uutisia ahvenanmaalta..
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806072200983067_u0.shtml
"- Kaikki tiesivät jo ennen kuin me tultiin tänne, keitä me ollaan ja mistä me tullaan. Kun he tiesivät, että me ollaan suomenkielisiä, siinä on vähän semmoinen...
Pariskunta on havainnut, ettei osa paikallisista pidä lainkaan suomesta. Esimerkiksi Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa aluksi ruotsin lisäksi suomeksi, mutta yrittäjät joutuivat ne poistamaan, kun useammalta asiakkaalta tuli siitä närkästynyttä palautetta.
- Osa vanhemmista ihmisistä ei oikein suvaitse, Rajala toteaa".
Mielestäni tuosta parasiitti pläntistä ,jota ahvenanmaaksi kutsutaan pitää hankkiutua eroon tai antaa Suomalaisille täydet oikeudet muuttaa sinne ,ilman mitään kielivaatimuksia.
Hip hei ja hurraa taas. :facepalm: Jonkin uudenlaisen järjestelyn voisi kyllä toteuttaa Ahvenanmaan kanssa.
Quote from: simppali on 08.06.2018, 17:42:19
Mielestäni tuosta parasiitti pläntistä ,jota ahvenanmaaksi kutsutaan pitää hankkiutua eroon tai antaa Suomalaisille täydet oikeudet muuttaa sinne ,ilman mitään kielivaatimuksia.
Päivitys: Ahvenanmaalle muuttavan ei tarvitse osata lainkaan ruotsia ja oman asunnonkin saa ostaa , mutta vain kaavoitetulta alueelta.
Kotipaikkaoikeuden saa anomumuksesta 5 vuoden asumisen jälkeen ja tällöin vaatimuksena on ruotsin kielen taito.
Ahvenanmaalla on aina kautta historian asunut suomenkielisiä. Ahvenanmaa on suunnattoman kaunis paikka ja 70-luvulla olin monina peräkkäisinä kesinä siellä+aloitin oppivelvollisuuden jälkeen työelämäni siellä.
Nautin erityisen paljon ahvenanmaan luonnosta. Merimaisema, vesi jne.. teki hyvää sielulle.
Ahvenanmaa kuuluu suomeen ja pysyköön myös osana suomea.
Kotipizza yrittäjien kokemukset ovat hyvin tyypillisiä, mutta melko lieviä, jos vertaa niitä vuosikymmenten takaisiin. Ahvenamaalaiset kasvattavat lapsensa suomen kielen vastaisiksi ja kielifanatismi on hyväksyttyä arkipäivää ja sillä on myös mannersuomalaisten politiikkojen hyväksyntä valtiojohtoa myöten.
Ahvenanmaalaisten kanssa tulee hyvin toimeen, kun vaan ei puhu kielipolitiikasta.
Ahvenanmaalaiset ovat ahkeria ja pitävät erityisen siisteinä pihansa jne..
Mobilisti/Jenkki autojen määrä ahvenanmaalla on suomen tiheintä asukaslukuun verrattuna.
Yrittäjinä ahvenamaalaiset ovat myös hyviä.
Mannersuomalaisilla olisi paljon opittavaa ahvenanmaalaisilta, myös kielipolitiikasta!
Kun suomenkieliset olisivat yhtä tinkimättömiä oman kielensä oikeuksista jne..
Niin mitään pakkruotsia ei suomessa olisi koskaan ollutkaan.
Suomenkieliset suomalaiset eivät kunnioita omaa kieltänsä ja ovat itseasiassa melko lahopäitä, kun vielä 2018 hyväksyvät sortokielipolitiikan.
"Kotipaikkaoikeuden saa anomumuksesta 5 vuoden asumisen jälkeen ja tällöin vaatimuksena on ruotsin kielen taito".
Ilmeisesti ahvenanmaa ei kuulu Suomeen, koska kotipaikkaoikeutta on anottava?
Jos muutan esim.Helsingistä Sodankylään, niin minun ei tarvitse anoa mitään.
""Kotiseutuoikeus on Ahvenanmaan maakunnassa käytössä oleva oikeus, jonka perusteella vain kotiseutuoikeuden omaava henkilö on oikeutettu äänestämään maakuntapäivävaaleissa, omistamaan tai hallinnoimaan kiinteää omaisuutta tai harjoittamaan elinkeinoa[1]. Kotiseutuoikeuden saavat kaikki, joiden toisella vanhemmalla on se. Sitä voi hakea myös maakuntaan muuttanut asuttuaan Ahvenanmaalla yhtäjaksoisesti viisi vuotta. Kotiseutuoikeuden saadakseen henkilön on todistettava hyvä ruotsin kielen taito."
Miksi?,,fiktiivinen tilanne, jos päättäisin muuttaa ahvenanmaalle, siis Suomen rajojen sisäinen muutto, minulta edellytetään hyvää ruotsin kielen taitoa todistettavasti,mutta äänioikeus maakunta vaaleihin vaatisi viiden vuoden asumisen, miksi Suomen kansalaisuuden voi saada kolmessa vuodessa maahanmuuttaja irakista ja äänioikeuden esim eduskunta,kunnallis..jne vaaleihin ,mutta minulta menisi aikaa viisi vuotta,että pääsisin äänestämään ahvenanmaan maakuntavaaleissa.
QuoteKotipizza-yrittäjät Jukka Rajala ja Karoliina Mäenpää ovat huomanneet työssään, että osa ahvenanmaalaisista suhtautuu nihkeästi suomen kieleen.
Iltalehti tutustui suomenkielisten ihmisten elämään Ahvenanmaalla. Kokemuksistaan kertoi muun muassa yrittäjäpariskunta.
Jukka Rajala ja Karoliina Mäenpää tekivät radikaalin päätöksen vuosi sitten: he irtisanoutuivat aiemmista työpaikoistaan ja päättivät lähteä Kotipizza-yrittäjiksi Ahvenanmaalle. Rajalan isä oli vinkannut, että Maarianhaminan Kotipizzaan etsitään yrittäjää.
Mäenpää on koulutukseltaan ravintolakokki, mutta pizzan tekemisestä hänellä ei ollut kokemusta. Rajala puolestaan oli työskennellyt lentokentällä kouluttajana, joten hänelle kyseessä oli täysin uusi ala.
- Onhan tämä kulttuurisokki ollut, mutta kyllä se tästä, Rajala toteaa.
Alku oli molempien mielestä hankala, mutta erityisesti Rajalalle, jonka ruotsin kieli ei ollut kovinkaan sujuvaa.
- Kaikki tiesivät jo ennen kuin me tultiin tänne, keitä me ollaan ja mistä me tullaan. Kun he tiesivät, että me ollaan suomenkielisiä, siinä on vähän semmoinen...
Pariskunta on havainnut, ettei osa paikallisista pidä lainkaan suomesta. Esimerkiksi Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa aluksi ruotsin lisäksi suomeksi, mutta yrittäjät joutuivat ne poistamaan, kun useammalta asiakkaalta tuli siitä närkästynyttä palautetta.
- Osa vanhemmista ihmisistä ei oikein suvaitse, Rajala toteaa.
- Vaikka se olisi ihan pieni printti siellä ja tosi isolla lukee ruotsiksi, silti heitä häiritsi se, että jossain lukee suomeksi, Mäenpää jatkaa.
Alun perin Maarianhaminan Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa myös suomeksi. Yrittäjät joutuivat kuitenkin asiakaspalautteen takia vaihtamaan pelkästään ruotsinkielisiin aukioloaikoihin.Alun perin Maarianhaminan Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa myös suomeksi. Yrittäjät joutuivat kuitenkin asiakaspalautteen takia vaihtamaan pelkästään ruotsinkielisiin aukioloaikoihin.
Alun perin Maarianhaminan Kotipizzan aukioloajat lukivat ovessa myös suomeksi. Yrittäjät joutuivat kuitenkin asiakaspalautteen takia vaihtamaan pelkästään ruotsinkielisiin aukioloaikoihin. HANNA GRÅSTEN
Kuiteista närää
Myöskään pizzayrittäjien musiikkivalinnat eivät ole aina miellyttäneet.
- Kerran satuin kuuntelemaan Radio Aaltoa ja mies tuli kysymään, onko teidän radiossa vikaa. Sanoin ei, jolloin hän vastasi, mutta kun sieltä tulee suomenkielistä musiikkia. Sanoin, että niin, koska olen suomenkielinen. Kun vastaus ei häntä ilahduttanut ja asia alkoi häntä niin kovasti häiritä, vaihdoin lopulta kanavaa, Mäenpää kertoo.
Osa asiakkaista on myös närkästynyt siitä, että kuiteissa lukee suomeksi "Kiitos käynnistä." Jopa Kotipizza-nimestä on tullut huomautuksia, vaikka kyseessä onkin ketjuliike. Ahvenanmaalla on ollut aiemminkin Kotipizza, mutta se oli vuoden suljettuna ennen kuin Rajala ja Mäenpää ryhtyivät yrittäjiksi.
Molempia suomen kielestä huomauttelu henkilökohtaisesti hieman ärsyttää, mutta koska he ovat palvelualalla, luonnollisesti he palvelevat asiakkaita sillä kielellä kuin he haluavat.
Pariskunta on huomannut, että monet paikalliset osaavat suomea, mutta eivät tuo asiaa esille.
- En tiedä, eivätkö he halua puhua vai mikä siinä on. Usein kun on tovi ruotsiksi keskusteltu, saatetaan sitten sanoa, että kyllä mä suomeakin puhun. Tuntuu, että se on täällä vähän kuin tabu, tuntuu, etteivät ihmiset halua puhua suomea, Rajala toteaa.
Vapaa-ajalla verkostojen luominen on ollut haastavaa.
- Vanha legenda pitää paikkaansa, että täällä ollaan vähän sisäänpäinsuuntautuneita, että piiri pieni pyörii. Mutta kyllä täällä tutustuu ihmisiin, kun sitkeästi yrittää ja teet selväksi, että haluat tutustua ja verkostoitua, Rajala sanoo.
Pääosin paikalliset ovat ottaneet Rajalan ja Mäenpään positiivisesti vastaan.
- Kyllä täällä pärjää, kun aloittaa aina keskustelut ruotsiksi.
Pariskunta kiittelee sitä, että yrittäjät ovat hyvin avuliaita ja ystävällisiä toisilleen, vaikka ovatkin kilpailijoita keskenään.
- Meillä kun oli pakastin rikki, naapuriyrittäjät tuumasivat heti, että juu meidän pakastimeen vain. Muutenkin autetaan kilpaileviakin yrittäjiä, jos vaikka jokin raaka-aine loppuu tai vastaavaa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806072200983067_u0.shtml
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806072200982059_u0.shtml
QuoteLapsia säälitty
Reilut kolme vuotta Ahvenanmaalla asunut Janne (nimi muutettu) puhuu avopuolisonsa ja lastensa kanssa suomea kotona ja julkisilla paikoilla. Se on herättänyt välillä ilkeitä kommentteja.
- Torilla tai ostoskeskuksessa kun on lasten tai avopuolison kanssa puhuttu suomea, on siinä sivummalla sanottu "jävla finnar" (perkeleen suomalaiset). Kaupassa on sanottu "stackars barn" (lapsiparka), kun olen puhunut suomea lapseni kanssa. Eli säälitty lasta, koska joutuu kuuntelemaan ja puhumaan suomea.
Erityisesti lapsiin kohdistuvat kommentit ärsyttävät Jannea, ja tällöin hän yleensä sanoo jotain takaisin. Jos kommentit taas ovat häneen itseensä kohdistettuja, hän antaa niiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Työpaikalla Janne kertoo saaneensa lämpimän vastaanoton, eivätkä tutut ole mannersuomalaisesta taustasta huomautelleet. Silti tuntemattomien välillä heittämät kommentit suomesta harmittavat.
- Kyllähän totuus on se, että kaikista maailman kielistä suomi on se vihatuin täällä. Perässä tulevat sitten muut itään päin kallellaan olevat kielet, kuten viro ja venäjä. Voit puhua englantia tai vaikka mandariinikiinaa ilman, että kukaan laittaa merkille, mutta jos suomea puhut, niin kyllä alkavat päät kääntyä.
Janne ei halua kertoa kokemuksistaan omalla nimellään, koska "näin pienessä paikassa saa helposti ihmiset vastaansa".
Myös monet muut kieltäytyivät kertomasta Iltalehdelle omalla nimellään kokemuksiaan tai esiintymään kuvassa, koska he olivat huolissaan paikallisten reaktioista.
Iltalehti on kahtena peräkkäisenä päivänä kirjoittanut jutun siitä todellisesta ahvenanmaalaisesta asenteesta suomenkielisiä ja suomen kieltä kohtaan.
Mielenkiintoista seurata, tuleeko Ålandstidningen ja Nya Åland lehdet reagoimaan tähän ja miten?
Onko Iltalehti peräti syyllistynyt populismiin ja ahvenanmalaisten mustamaalaukseen?? Saas nähdä??
Rohkeita ovat haastattelussa omalla nimellä esiintyneet ja veikkaan ahvenamaalla itsekkin aikoinaan asuneena, että tulevat saamaan vaikeuksia tästä itselleen, tavalla tai toisella, valitettavasti.
Menin joskus sata vuotta sitten ahvenanmaalla pelaamaan minigolfia. Kysyin kopissa olevalta äijältä, mitä kierros maksaa. Ei vastannut. Kysyin vad kostar ja fem mark oli vastaus.
Kun saatiin kierros päätökseen, oli kopin ikkunaan ilmestynyt käsin kirjoitettu lappu: Yksi kierros maksaa 5 markkaa.
Silloin ei ollut google kääntäjiä. Markkoja sen sijaan joutuivat käyttämään ahvenanmaallakin.
-i-
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806082200992332_u0.shtml
- Tärkeintä on, että kaikki osaavat ruotsia, hän toteaa,Opetus- ja kulttuuriministeri Tony Asumaa korostaa, että tärkeintä on, että Ahvenanmaalle muuttavat oppivat ruotsin kielen sille tasolle, että pärjäävät sillä yhteiskunnassa".
Jos tuon äijän näen, niin keksin jotain,ei Suomessa näin toimita.
Vaikka uran ehtoopuolella olen, niin taatusti jonkinlaista "ilmottautumiseen", liittyvää voi etu-taskusta löytyä.
En suinkaan millään tavalla inhoa Suomen ruotsalaisia, 15.7.2018 tytyn rippijuhliin tulee kaksi hyvää ystävä perhettä,jotka ovat Suomen ruotsalaisia, mutta ahvenanmaan bätre folkia inhoan.
Quote from: simppali on 09.06.2018, 21:41:47
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806082200992332_u0.shtml
- Tärkeintä on, että kaikki osaavat ruotsia, hän toteaa,Opetus- ja kulttuuriministeri Tony Asumaa korostaa, että tärkeintä on, että Ahvenanmaalle muuttavat oppivat ruotsin kielen sille tasolle, että pärjäävät sillä yhteiskunnassa".
Jos tuon äijän näen, niin keksin jotain,ei Suomessa näin toimita.
Vaikka uran ehtoopuolella olen, niin taatusti jonkinlaista "ilmottautumiseen", liittyvää voi etu-taskusta löytyä.
:)
Tämä Asumaa on tyypillinen selittelijä, joka vie asian pois itse aiheesta. ja alkaa selittämään:
"Pitää kunnioittaa Ahvenanmaata yksikielisenä"
Miten niin pitää? lukeeko se jossain laissa tai asetuksessa, häh??
Ahvenanmaalla tietoisesti toimitaan suomen kieltä kohtaan halveksivasti ja myös lainvastaisesti.
Esimerkki: Virallisissa tiedoitteissa voidaan käyttää muitakin kieliä ja käytetäänkin, mutta ei koskaan suomeksi, eli
Ahvenanmaan toiseksi suurin kieliryhmä ei saa koskaan mitään tiedotusta ym .omalla kielellään.
Yrittäjiä painostetaan niin paljon, että joutuvat poistamaan ovistaan suomenkieliset aukioloajat jne..
Paikallislehdet eivät julkaise edes kuolinilmoitusta suomeksi, saatika mitään muutakaan ilmoitusta, mutta englanniksi kyllä.
On aivan itsestään selvää, että veroilmoitus pitää saada täyttää myös ahvenanmaalla suomeksi ja verokortin saa kyllä printatuksi suomeksi, jos halutaan.
Listaa voisi jatkaa, mutta kun verepaine..
Tämä selkeän kieliraisistinen toiminta saataisiin loppumaan kyllä ja helposti, mutta kun suomea johtaa typerykset ja pelkurit, joilla ei ole mitään todellista kunnioitusta suomen kieltä kohtaan, niin meno saa jatkua vapaasti ja valtion määrätietoisella tuella. Syy tähän on täysin suomalaisten oma, koska äänestävät kusiaivoja eduskuntaan, joita tämä ei yksinkertaisesti kiinnosta, koska se ei kiinnosta äänestäjiäkään, muuta kuin sen verran, että ihmetellään ja kiltisti äänestetään seuraavissa vaaleissa taas niitä, jotka sallivat kaiken tämän.
Mistä johtuu ilta-läpyskän yht`äkkinen uutisointi ahvenanmaasta,onko toimittajan soputeltan alumiininen tukikaari vääntynyt maarianhaminan leirintäalueella, vai oliko pallo-grillin koksit kastuneet?
Mutta asiasta uutisoidaan,tuon pienen paska-pläntin kohdalta, jota ahvenanmaaksi kutsutaan.
QuotePuheenvuoro: Ruotsin kielen taito auttaa eteenpäin bisnesmaailmassa – Sekä suomen että ruotsin hallitseminen on erinomainen yhdistelmä myös Ruotsin työmarkkinoilla
Hyvä ruotsin kielen taito avaa ovia sekä yksilöille että yrityksille, kirjoittaa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund.
[...]
Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun 1995 ja monella tasolla tapahtunut kansainvälistyminen johtivat tilapäiseen notkahdukseen maiden välisessä yhteistyössä. Samaan aikaan alkoi kuitenkin elinkeinoelämässä vahva integraation vaihe, kun useat merkittävät ruotsalaiset ja suomalaiset yritykset yhdistyivät kansainvälisesti johtaviksi konserneiksi. Esimerkkeinä voidaan mainita Stora Enso ja myöhemmin Nordeaksi muuttunut Merita-Nordbanken.
[...]
Yritys, joka tuntee maan markkinat, toimintatavat ja kulttuurin, saa paljon helpommin ja nopeammin jalansijan uudella markkina-alueella. Kielen hallitseminen on avainasemassa edellä mainittujen asioiden haltuun ottamisessa.
Ruotsin kielen merkitys liike-elämässä noteerattiin Suomessa melko laajasti vahvan fuusioaallon yhteydessä 1990-luvulla. Sen jälkeen keskustelua toisen virallisen kielen merkityksestä ja tarpeellisuudesta ovat hallinneet lähinnä tahot, joiden keskeisiä teemoja ovat olleet kansallisuuden korostaminen ja ovien sulkeminen Euroopalta ja kansainvälisyydeltä.
Poliittisella tasolla suunta on taas kääntynyt, ja Suomi ja Ruotsi hakevat yhteisiä ratkaisuja muun muassa puolustuksessa. Taustalta löytyy konkreettinen syy, eli Itämeren alueen heikentynyt turvallisuustilanne. EU:n tuleva kehitys ja Brexit yhdistävät myös Pohjoismaita, joille toimiva vapaakauppa on talouden perusta. Käytännön asiat ja tarpeet sanelevat pitkälti pohjoismaisen yhteistyön syvyyden ja sisällön.
Suomalaisessa kielikeskustelussa olisi syytä siirtyä samalle pragmaattisuuden tasolle kuin politiikassa. Sama asia pätee myös jokaisen nuoren suomalaisen kielivalintoihin. Ratkaiseva kysymys on: mitkä ovat ne kielet, joista on kiistattomasti hyötyä työelämässä englannin lisäksi?
Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein vientimaa ja läheisin kumppani sekä kulttuurissa että puolustuksessa. Ruotsi on myös Suomen toinen virallinen kieli, joten se nousee väistämättä tärkeimpien kielten joukkoon. Huomionarvoista on, että Ruotsin elinkeinoelämässä ja kulttuurissa toimii monia hyvin pitkälle edenneitä suomalaisia. Monella heistä on äidinkielenään ruotsi, mikä on auttanut uralla etenemistä.
[...]
Riittävä panostus ruotsin kielen taitoon on järkevää sekä yksilön että kansantalouden kannalta. Kielitaito avaa ovia ja mahdollistaa tutustumisen ruotsalaisen yhteiskunnan toimintatapoihin, keskustelunaiheisiin ja kulttuuriin. Ruotsi on väkimäärältään tuplasti isompi maa kuin Suomi ja väylä suomalaisille yrityksille kansainvälisille markkinoille. Bruttokansantuotteemme kasvaa, jos pystymme myymään ruotsalaisille nykyistä suuremman määrän tuotteita ja palveluita.
Ruotsalaiset ovat taitavia kauppaamaan meille kaikkea kuluttajatuotteista teollisiin komponentteihin. Voisimme ottaa heistä oppia ja asettaa itsellemme selkeän tavoitteen: lisätään meidän laadukkaiden tuotteidemme ja palveluidemme myyntiä Ruotsiin 10 prosentilla kymmenessä vuodessa. Meillä ovat siihen kaikki edellytykset, jos panostamme oikeisiin asioihin kielivalinnoista lähtien.
Aamulehti (https://www.aamulehti.fi/uutiset/puheenvuoro-ruotsin-kielen-taito-auttaa-eteenpain-bisnesmaailmassa-seka-suomen-etta-ruotsin-hallitseminen-on-erinomainen-yhdistelma-myos-ruotsin-tyomarkkinoilla-201002014/) 9.6.2018
Kuten Skoglund tulee lipsauttaneeksi, ruotsi on ollut monelle Ruotsissa menestyneelle suomalaiselle
äidinkieli. Heidän menestyksellään on mahdollisimman vähän tekemistä "kielivalintojen" eli pakkoruotsin kanssa, sillä pakollinen ruotsin opetus (4-8 vuotta) ei takaa edes välttävää ruotsin kielen taitoa, eikä sillä kilpailla koskaan ruotsinkielisten kanssa. Kielitaitonsa vuoksi työelämässä menestyvät ovat muutenkin pieni vähemmistö suureen enemmistöön verrattuna, joten enemmistön sitomista pakkoruotsiin, joka ei ole heille minkäänlainen kilpailutekijä, ei voi perustella ainakaan urakehityksellä.
Viittaus Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön on epätoivoinen, sillä harjoituksissa yhteinen komentokieli on englanti. Kansainvälisten yritysten kuten Skoglundin mainitsemien Stora Enson ja Nordean konsernikieli on sekin englanti, ei ruotsi. Ruotsalaisen työelämän kansainvälistyessa ruotsin kielen merkitys vähenee vähenemistään.
Quote from: Swen OF Sweden on 08.06.2018, 15:55:41
Quote from: Jaska on 08.06.2018, 04:07:42
Niin kauan kuin perustuslaki säilyy nykyisenlaisena, meidän on pakko kohdella kansalliskieliä tasavertaisina. Se todella tarkoittaa sitä, että pakkoruotsin poistuessa poistuu myös pakkosuomi - siis ruotsinkielisiltä! Se ei tietenkään poistu vieraskielisiltä, koska he voivat käydä koulunsa käytännössä vain suomeksi.
Ei tarkoita käytännössä! vaan kyse on siitä, mikä kokoonpano perustuslakivaliokunnassa silloin istuu kun asiasta tehdään jokin päätös tai otetaan kantaa.
Ei pidä mennä tukemaan nykyisen perustuslakivaliokunnan näkemyksiä lainkaan, koska sen kokoonpano on vaihdettavissa ja nykyisessä kokoonpanossa istuu enemmistönä RKP:n tulkintaa tukevat.
Vaikea ymmärtää, miksi lähteä tukemaan sellaista perustuslain tulkintaa, joka on vahingollinen?
Kuulehan, ei noin yksiselitteisissä perustuslain kohdissa ole mitään vaihtelua tulkinnoissa valiokunnan koostumuksen mukaan. Voimme joko keskittyä perustuslain muuttamiseen tai pakkotoisenkotimaisen poistoon - näistä jälkimmäinen on helpompi ja mahdollisempi suunta.
Quote from: Swen OF Sweden
Jaska! Mitä tulee olettamukseesi, että vain kunnissa missä enemmistö on ruotsinkielisiä, moni ruotsinkielinen voisi jättää suomen lukematta koulussa, mutta ei muualla on varmuudella väärä olettamus.
Taas palaan aikaisempaan sanomaani ja kokemaani, että vaikka monet suomenruotsalaiset pääkaupunkiseudulla, turun seudulla jne.. puhuvat erinomaista suomea ja monesti heillä ei ole mitään aksenttia, mistä kävisi ilmi heidän äidinkielensä, niin suurin osa heistäkin jättäis ruotsinkielistä koulua käydessä suomen pois, koska se on tylsää ja vaikeaa.(Moni ajattelee myös, että minä osaan jo suomea, niin kuin osaakin)
Niinhän sinä sanot. Kyselytutkimukset kertovat toista, ja minä uskon niitä.
HUOM! Ruotsinkielisten pitää valita jokin kieli englannin lisäksi. Mikä sinusta heitä muka houkuttaa enemmän kuin suomi?
Quote from: Swen OF Sweden
Suomi on suomen pää kieli ja kaikki hankkeet sen pakollisuuden poistamiseksi maassamme on vain maanpetosta, ei muuta!
Ja lopuksi:Kenen joukoissa seisot?
Olet fanaattinen ääriliikehtijä. Suomi ei ole suomenkielisten maa, vaan suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten maa. Täällä saa elää yhtä hyvin ruotsiksi kuin suomeksikin - ruotsinkielisillä alueilla siis.
Minä seison oikeudenmukaisuuden ja järkiperusteiden joukoissa. Sinua en täällä näe.
Ruotsin kielen asema on selitetty kielilaissa. Siinä ruotsin kieli mainitaan 45 kertaa.
• Kielilaki (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423)
Kielilaki pohjautuu Suomen perustuslakiin. Perustuslaissa mainintoja ruotsin kielestä on vähemmän kuin kielilaissa. Ruotsin kieli mainitaan perustuslaissa 8 kertaa.
Kielilain nykyistä muotoilua käytännössä perustellaan ja puolustellaan sillä mitä perustuslaissa sanotaan suomen ja ruotsin kielen asemasta.
Lainaan tähän perustuslaista asiaan liittyvät pykälät:
Quote
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
...
51 §
Eduskuntatyössä käytettävät kielet
Eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä.
Hallituksen ja muiden viranomaisten on toimitettava asian vireille panemiseksi eduskunnassa tarvittavat asiakirjat suomen ja ruotsin kielellä. Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä puhemiesneuvoston kirjalliset ehdotukset laaditaan niin ikään suomen ja ruotsin kielellä.
...
79 §
Lain julkaiseminen ja voimaantulo
Jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, tämän tulee ilmetä laista.
Laki, joka on vahvistettu tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava. Valtioneuvoston on tämän jälkeen viipymättä julkaistava laki Suomen säädöskokoelmassa.
Laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Jollei lakia ole julkaistu viimeistään säädettynä voimaantuloajankohtana, se tulee voimaan julkaisemispäivänä.
Lait säädetään ja julkaistaan suomen ja ruotsin kielellä.
...
122 §
Hallinnolliset jaotukset
Hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejaotuksiin, joissa turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan.
Kuntajaon perusteista säädetään lailla.
• Suomen perustuslaki (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731)
Kaikista selvintä olisi perustuslain muuttaminen siten että ruotsin kieltä ei enää mainittaisi kansalliskielenä. Tosin perustuslain muuttamiseen tarvitaan eduskunnan määräenemmistö, mutta jos suomalaiset riittävän selvästi osoittaisivat haluavansa perustuslakiin tämän muutoksen, voisiko eduskunta jättää sen huomiotta?
QuoteKuulehan, ei noin yksiselitteisissä perustuslain kohdissa ole mitään vaihtelua tulkinnoissa valiokunnan koostumuksen mukaan
Kyllä valiokunnan koostumuksella on merkitystä, varsinkin kun on puhe pakkoruotsi/pakkosuomi asiasta.
QuoteMikä sinusta heitä muka houkuttaa enemmän kuin suomi?
Oman valinnan mukaan ja kuten kerroin, miksi suomea, kun sen jo ennen koulua niin moni heistä osaa?
Tästä minulla suuri lähipiirin otanta ja kokemus ;)
QuoteOlet fanaattinen ääriliikehtijä. Suomi ei ole suomenkielisten maa, vaan suomen-, ruotsin- ja saamenkielisten maa.
No en ole fanaattinen ääriliikehtijä ja jos olen niin varmaan sitten on kaikki norjalaiset, venäläiset, virolaiset, puolalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset, saksalaiset, kiinalaiset, japanilaiset ja niin edelleen. Varsin yksinkertaista!!
QuoteMinä seison oikeudenmukaisuuden ja järkiperusteiden joukoissa. Sinua en täällä näe.
Juu se on selvää ja oikeudenmukaisuudesta/järkiperusteista olen tässä (Pakkosuomen poisto suomenruotsalaisilta) kohtaan täysin erimieltä!
Tässä olisi yksi mahdollinen korjattu muotoilu. En väitä että se olisi paras mahdollinen, mutta ainakin se on selvästi erilainen kuin nykyinen voimassaoleva perustuslaki.
Quote
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskieli on suomi. Ahvenanmaan kansalliskieli on ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kansalliskieltään, sekä saada toimituskirjansa kansalliskielellään turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista kansalliskielillä samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
...
51 §
Eduskuntatyössä käytettävä kieli
Eduskuntatyössä käytetään suomen kieltä.
Hallituksen ja muiden viranomaisten on toimitettava asian vireille panemiseksi eduskunnassa tarvittavat asiakirjat suomen kielellä. Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot sekä puhemiesneuvoston kirjalliset ehdotukset laaditaan niin ikään suomen kielellä.
...
79 §
Lain julkaiseminen ja voimaantulo
Jos laki on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, tämän tulee ilmetä laista.
Laki, joka on vahvistettu tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava. Valtioneuvoston on tämän jälkeen viipymättä julkaistava laki Suomen säädöskokoelmassa.
Laista tulee käydä ilmi, milloin se tulee voimaan. Erityisestä syystä laissa voidaan säätää, että sen voimaantuloajankohdasta säädetään asetuksella. Jollei lakia ole julkaistu viimeistään säädettynä voimaantuloajankohtana, se tulee voimaan julkaisemispäivänä.
Lait säädetään ja julkaistaan suomen kielellä.
...
122 §
Hallinnolliset jaotukset
(Poistetaan tarpeettomana)
Quote from: Jaska on 10.06.2018, 13:16:59
Kuulehan, ei noin yksiselitteisissä perustuslain kohdissa ole mitään vaihtelua tulkinnoissa valiokunnan koostumuksen mukaan. Voimme joko keskittyä perustuslain muuttamiseen tai pakkotoisenkotimaisen poistoon - näistä jälkimmäinen on helpompi ja mahdollisempi suunta.
Mitähän perustuslain kohtia tarkoitat? En löydä sieltä ensimmäistäkään yksiselitteistä viittausta välttämättömyyteen kohdella kansalliskieliä täsmälleen samalla tavalla tai muutakaan pakkoruotsiin/pakkosuomeen liittyvää. Koska mainitsemaasi "kansalliskielten tasavertaisena kohtelua" ei mainita perustuslaissa, sen on pakko olla tulkinta esimerkiksi kansalliskielen määritelmästä. Laki keskittyy muutenkin eri kieliryhmiin kuuluvien suomalaisten palvelujen takaamiseen suomen ja ruotsin kielellä, ei itse kielten samanlaiseen kohteluun.
Quote
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Pakkoruotsin poistamistapa on minulle yhdentekevä, kunhan on mahdollisimman nopea, mutta turha toistaa ja vahvistaa näitä Folktinget-argumentteja, joita kasataan pakkoruotsin poistamisen tielle.
Nikolas! Muuten aivan loistava, mutta ahvenanmaata turha mainita erikseen, sen väestöpohjakin on hyvin pieni.
Siinä olisi hyvä ilmaista myös, että suomen alkuperäisiä kielivähemmistöjä pitää kohdella kieliasioissa yhdenvertaisesti!!
Tuo kaiman laittama Skoglundin juttu on kuin kaksi lilliputtia (suomen kieli ja ruotsin kieli) tappelisivat keskenään.
Quote from: Swen OF Sweden on 10.06.2018, 14:45:20
Nikolas! Muuten aivan loistava, mutta ahvenanmaata turha mainita erikseen, sen väestöpohjakin on hyvin pieni.
Ahvenanmaa on itsehallintoalue, joka päättää itse omista kielikäytännöistään. Muuten asia olisikin paljon selvempi.
Perustuslain 17 § ensimmäisen kappaleen muotoilu voisi olla myös näin:
Quote
Suomen kansalliskieli on suomi. Ahvenanmaan kansalliskielestä säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa.
Sillä periaatteella että korjataan asia perustuslakiin, on muuan erityinen etu: Sen jälkeen ei tarvitse vääntää virkamiesten kielitaitovaatimuksista, kun asia on päivänselvä. Muut lait vain harmonisoidaan perustuslain mukaisiksi jolloin kielenopetus ja kielitaitovaatimukset pannaan uuteen kuntoon.
Quote from: Roope on 10.06.2018, 14:40:32
Quote from: Jaska on 10.06.2018, 13:16:59
Kuulehan, ei noin yksiselitteisissä perustuslain kohdissa ole mitään vaihtelua tulkinnoissa valiokunnan koostumuksen mukaan. Voimme joko keskittyä perustuslain muuttamiseen tai pakkotoisenkotimaisen poistoon - näistä jälkimmäinen on helpompi ja mahdollisempi suunta.
Mitähän perustuslain kohtia tarkoitat? En löydä sieltä ensimmäistäkään yksiselitteistä viittausta välttämättömyyteen kohdella kansalliskieliä täsmälleen samalla tavalla tai muutakaan pakkoruotsiin/pakkosuomeen liittyvää. Koska mainitsemaasi "kansalliskielten tasavertaisena kohtelua" ei mainita perustuslaissa, sen on pakko olla tulkinta esimerkiksi kansalliskielen määritelmästä. Laki keskittyy muutenkin eri kieliryhmiin kuuluvien suomalaisten palvelujen takaamiseen suomen ja ruotsin kielellä, ei itse kielten samanlaiseen kohteluun.
Quote
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Pakkoruotsin poistamistapa on minulle yhdentekevä, kunhan on mahdollisimman nopea, mutta turha toistaa ja vahvistaa näitä Folktinget-argumentteja, joita kasataan pakkoruotsin poistamisen tielle.
Lihavoin tuon olennaisen kohdan. Sinustako tuo on jotenkin moniselitteinen/epäyksiselitteinen? Miten?
Eiköhän jokainen perustuslakivaliokunta katso, että "sivistyksellisistä tarpeista huolehtiminen samanlaisten perusteiden mukaan" tarkoittaa symmetrisyyttä pakkokieliasiassa.
Folktinget-argumenttien kumoaminen on minunkin harrastukseni. Missä sinä tässä ketjussa olet sellaisia nähnyt?
Quote from: Jaska on 13.06.2018, 19:48:35
Quote from: Roope on 10.06.2018, 14:40:32
Mitähän perustuslain kohtia tarkoitat? En löydä sieltä ensimmäistäkään yksiselitteistä viittausta välttämättömyyteen kohdella kansalliskieliä täsmälleen samalla tavalla tai muutakaan pakkoruotsiin/pakkosuomeen liittyvää.
...
Quote
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
...
Lihavoin tuon olennaisen kohdan. Sinustako tuo on jotenkin moniselitteinen/epäyksiselitteinen? Miten?
Eiköhän jokainen perustuslakivaliokunta katso, että "sivistyksellisistä tarpeista huolehtiminen samanlaisten perusteiden mukaan" tarkoittaa symmetrisyyttä pakkokieliasiassa.
Nykyisten valtapuolueiden määräämien valiokuntien kanta on pakkoruotsiasiassa tietysti aina puhtaasti poliittinen (vrt. Raija Vahasalon johtama sivistysvaliokunta (https://yle.fi/uutiset/3-7828778)), mutta voin tarvittaessa helposti argumentoida niitä paremmat perusteet, joiden mukaan suomen kieli ja ruotsin kieli ovat eri asemassa esimerkiksi siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät ole Suomessa kieliryhminä suuruudeltaan ja tärkeydeltään likimainkaan symmetrisiä. On siis lainmukainen
samanlainen peruste, että pakkoruotsi voidaan lopettaa myös perustuslakiin koskematta.
Sivistyksellisistä tarpeista huolehtiminen tarkoittaa millään järjellisellä ja loogisella perusteella korkeintaan juuri sitä, että kieli on pakollinen, jos sen osaaminen on oleellinen taito yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Ruotsin kielen taito ei Suomessa selvästikään ole sellainen, minkä osoittaa sekin, että suurin osa suomalaista ei osaa ruotsia.
Quote from: Roope on 14.06.2018, 03:03:42
Quote from: Jaska on 13.06.2018, 19:48:35
Lihavoin tuon olennaisen kohdan. Sinustako tuo on jotenkin moniselitteinen/epäyksiselitteinen? Miten?
Eiköhän jokainen perustuslakivaliokunta katso, että "sivistyksellisistä tarpeista huolehtiminen samanlaisten perusteiden mukaan" tarkoittaa symmetrisyyttä pakkokieliasiassa.
Nykyisten valtapuolueiden määräämien valiokuntien kanta on pakkoruotsiasiassa tietysti aina puhtaasti poliittinen (vrt. Raija Vahasalon johtama sivistysvaliokunta (https://yle.fi/uutiset/3-7828778)), mutta voin tarvittaessa helposti argumentoida niitä paremmat perusteet, joiden mukaan suomen kieli ja ruotsin kieli ovat eri asemassa esimerkiksi siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät ole Suomessa kieliryhminä suuruudeltaan ja tärkeydeltään likimainkaan symmetrisiä. On siis lainmukainen samanlainen peruste, että pakkoruotsi voidaan lopettaa myös perustuslakiin koskematta.
Sivistyksellisistä tarpeista huolehtiminen tarkoittaa millään järjellisellä ja loogisella perusteella korkeintaan juuri sitä, että kieli on pakollinen, jos sen osaaminen on oleellinen taito yhteiskunnassa pärjäämiseksi. Ruotsin kielen taito ei Suomessa selvästikään ole sellainen, minkä osoittaa sekin, että suurin osa suomalaista ei osaa ruotsia.
Kielen tarpeellisuushan riippuu täysin siitä, mikä on kunkin alueen kielitilanne. Ruotsia tarvitaan yhtä paljon alueilla, joilla 90 % asukkaista on ruotsinkielisiä, kuin suomea tarvitaan alueilla, joilla 90 % asukkaista on suomenkielisiä.
Perustuslaki edellyttää kansalliskielten tasavertaista kohtelua, mikä käytännössä tarkoittaa:
- virallisen kielen osalta kunnan kielisyyden prosenttirajojen on oltava samat suomelle ja ruotsille.
- pakkokielen osalta ehtojen on samoin oltava symmetriset. Jos suomenkielisten pakkoruotsi poistetaan koko maasta, samoin on tehtävä ruotsinkielisten pakkosuomelle. Jos pakkoruotsi poistetaan vain alueilta, joilla ruotsinkielisiä on alle 50 %, samoin pakkosuomi on poistettava alueilta, joilla suomenkielisiä on alle 50 %.
Ja niin edelleen.
Quote from: Jaska on 17.06.2018, 16:04:49
Kielen tarpeellisuushan riippuu täysin siitä, mikä on kunkin alueen kielitilanne. Ruotsia tarvitaan yhtä paljon alueilla, joilla 90 % asukkaista on ruotsinkielisiä, kuin suomea tarvitaan alueilla, joilla 90 % asukkaista on suomenkielisiä.
Perustuslaki edellyttää kansalliskielten tasavertaista kohtelua, mikä käytännössä tarkoittaa:
- virallisen kielen osalta kunnan kielisyyden prosenttirajojen on oltava samat suomelle ja ruotsille.
- pakkokielen osalta ehtojen on samoin oltava symmetriset. Jos suomenkielisten pakkoruotsi poistetaan koko maasta, samoin on tehtävä ruotsinkielisten pakkosuomelle. Jos pakkoruotsi poistetaan vain alueilta, joilla ruotsinkielisiä on alle 50 %, samoin pakkosuomi on poistettava alueilta, joilla suomenkielisiä on alle 50 %.
Ja niin edelleen.
Tuossa muodossa esittämäsi symmetrisyysvaatimus on sinun tulkintaasi, eikä ole suoraan luettavissa perustuslaista tai sen sanamuodoista. On kaikkea muuta kuin yksiselitteistä, että
samanlaisten perusteiden mukaan tarkoittaisi vain kuntien kielisyyden prosenttirajojen merkitystä kielenopetuksen pakollisuudessa ja silloin nimenomaan 50 prosenttia.
Miksi koulujen kielenopetuksen pakollisuuden pitäisi perustua vain
koulukunnan kaltaisen sekä ajallisesti että paikallisesti suppean alueen kielitilanteeseen, kun suuri osa ihmisistä on taipuvaisia muuttamaan myöhemmin elämässään muualle? Paljon perustellumpi kriteeri olisi painottaa koko maan ja vaikka työssäkäyntialueiden kielitilannetta.
Tasavertaisen kohtelun vaatimus on perusteltu, mutta se pitää sitoa kuntien tasolla
palvelujen tarjoamiseen ja järjestämiseen, ei pakolliseen kielenopetukseen. Suomen kielen pakollisen opetuksen vaatiminen
kaikille on perusteltua suomen kielen valtakunnallisen tärkeyden ja yleisyyden vuoksi (88 prosenttia suomenkielisiä). Jos
samanlaista perustetta sovelletaan ruotsin kieleen (5,2 prosenttia ruotsinkielisiä), se havaitaan selkeästi vähemmän tärkeäksi, sisämaan alueilla lähes turhaksi.
Mielestäni voidaan korkeintaan väitellä siitä, pitäisikö yleisen pakkoruotsin poistamisen jälkeenkin olla mahdollista sallia ruotsi
perusopetuksessa pakolliseksi ruotsinkielisillä alueilla ja mikä olisi silloin sopiva prosenttiraja (ei 50, vaan paremminkin jotain 70-80). Pakkosuomi ruotsinkielisille ja maahanmuuttajille on kuitenkin perusteltua joka tapauksessa.
Hbl: Pär Stenbäck: Skolsvenskan överlever och kan förbättras (https://www.hbl.fi/artikel/skolsvenskan-overlever-och-kan-forbattras/) 14.6.2018
Quote from: Pär Stenbäck
Jag tyckte nästan synd om kulturminister Sampo Terho när han ställdes inför faktum: Sannfinländarnas tunga projektil mot skolsvenskan föll till marken utan att krevera. Det måste kännas bittert även om han heroiskt försäkrar att kampen fortsätter. När partiet gick med i regeringen skedde det med tre utfästelser. Målet var troligen inget EU, inga flyktingar och ingen svenska, men det måste bantas till mindre EU, mindre flyktingar och mindre svenska i regeringsförhandlingarna 2015.
Tre år senare är partiet splittrat och resultatet: Samma EU, mera flyktingar och samma svenska. Dessutom ett litet plus för svenskan när undervisningen i den finska skolan inleds ett år tidigare. – Det påstås att skadeglädjen är den äkta glädjen, men jag tycker att kommentarerna på finlandssvenskt håll har varit klädsamt återhållsamma.
Mielenkiintoista, että Stenback pitää ilonaiheena pakkoruotsin aloittamista jo alakoulussa. Uudistus tehtiin siirtämällä tunteja pois yläkoulusta, minkä on varoiteltu johtavan oppimisen heikkenemiseen, kun viikkotunteja on osan aikaa liian vähän uuden oppimiseen. Tämäkin osoittaa, että pakkoruotsissa on kyse vallasta, ei niinkään ruotsin kielestä.
Quote from: Pär Stenbäck
De avgörande besluten fattades av enspråkiga finska kommuner så Terhos Blå kan knappast lansera en dolkstötsteori om sabotage från mörka finlandssvenska krafter.
Projektet Svenska nu har verkat i tio år för att popularisera svenskundervisningen i den finska skolan. Det sker med stöd av den finska och svenska staten och de "mörka krafterna", fonderna. Som en av initiativtagarna och medlem i projektets styrgrupp är jag jävig beträffande framgången, men lärdomarna är intressanta.
Ei siihen tarvita mitään salaliittoteoriaa, että samat puolueet, jotka ovat tähänkin asti estäneet suomalaisten tahdon vastaisesti pakkoruotsin poistamisen eduskunnassa, toimivat saman päämäärän puolesta kuntatasolla.
Quote from: Pär StenbäckSvenskundervisningens bristande popularitet är en sanning med flera modifikationer. Eleverna har betydligt mindre fördomar än föräldrarna, skolorna mindre än de kommunala beslutsfattarna. Eleverna, åtminstone upp till tonåren, är nyfikna och öppna och kan entusiasmeras med hjälp av artistbesök. Svensklärarna (runt två tusen), närmare hundra procent av dem finskspråkiga, är en uthållig och hängiven kår som inte alltid har det så lätt i en helt finskspråkig omgivning.
Svenskundervisningens centrala problem är det minimala timantalet och alltför sen start. När man i den finlandssvenska skolan inleder finskundervisningen tidigt, startar man (numera) med svenskan på årskurs 6. Alla pedagoger är ense om att kontakten med ett nytt språk skall ske så tidigt som möjligt. Men några riksomfattande planer på svenska språkduschar i dagis eller förskolor är dessvärre inte aktuella. Det vurmas också för språkbad, men volymen är på tok för liten.
Stenbäckin mukaan ruotsin opetuksen ongelma on liian pieni viikkotuntimäärä ja opetuksen aloittaminen liian myöhään. No, ei todellakaan. Koululaiset oppivat nykyisin sujuvaa englantia vaikka ilman kouluopetusta, koska heillä on motivaatio opiskella sitä. Pakkoruotsin merkittäväkään lisääminen ei lisäisi motivaatiota, eikä juuri oppimistakaan. Ruotsi on valtaosalle suomalaisista kuollut kieli, muinaishistoriaa.
Sitä paitsi pakkoruotsin tuntien lisääminen vaatisi todella hyviä perusteluja siihen nähden, että ruotsin kielen merkitys Suomessa on pysyvästi laskusuunnassa kaikilla mittareilla. Valtakunnallisesti vähäisestä ja yhä vähenevästä merkityksestään huolimatta ruotsi on edelleen ainoa kaikille suomenkielisille pakollinen vieras kieli.
Quote from: Pär StenbäckEtt av argumenten mot skolsvenskan är att den ändå inte ger färdighet att tala språket. Visst, men det beror på B-svenskans låga timantal. Den finska skolan skulle producera betydligt fler svenskkunniga om flera kommuner och skolor skulle erbjuda A-svenska. Att flera städer inte erbjuder A-svenska, eller ordnar den bara i en skola, är oroväckande. Svenska nu försöker påverka sådana kommuner, ofta med draghjälp från Sverige och näringslivet.
Stenbäckin mukaan kouluruotsi ei anna valmiuksia puhua kieltä, mutta tämä muuttuisi, jos B-kielen tuntimäärää kasvatettaisiin ja A-ruotsia tarjoavia kuntia lisättäisiin. Näin tuotettaisiin enemmän ruotsia osaavia.
Tuskin. Osa oppilaista oppii sujuvaa ruotsia, osa ei oikein minkäänlaista. Tämän muista kielistä poikkeavan jyrkän jaon ei ole osoitettu riippuvan tuntimääristä. Ja jos Stenbäck pitää tärkeänä
vapaaehtoisen A-ruotsin tarjoamista mahdollisimman monelle, niin miksei oppilaille voisi tarjota kokonaan vapaata kielivalintaa?
Positiivista on kuitenkin se, että Stenbäck tulee myöntäneeksi, että pakkoruotsi ei nykyisellään takaa ruotsia osaavia ikäluokkia. Ei ole koskaan taannut, ei edes aiemmilla korkeammilla tuntimäärillä aikana, jolloin ruotsin merkitys yhteiskunnassa oli vielä aivan toista luokkaa.
Quote from: Pär Stenbäck
Det är en dålig investering att hålla svenskundervisningen på sparlåga, den kan bli mera resultatrik. Nästa regeringsprogram kunde ta med ett ministerieförslag om att utveckla studentexamen, något som skulle öka antalet som skriver medellång svenska. Flera timmar i högstadiet står också på önskelistan.
Pär Stenbäck minister
Stenbäck heittää vielä loppuun, että nykyisen pakkoruotsin säästölinja on huono investointi, kun saavutettavissa olisi parempia tuloksia muun muassa "kehittämällä ylioppilaskoetta" ja lisäämällä ruotsin viikkotunteja yläkouluun. "Kehittäminen" voi tarkoittaa vain suoraa tai epäsuoraa pakottamista, enkä usko Stenbäckin myöskään hyväksyvän pelkkiä
vapaaehtoisia lisätunteja esimerkiksi valinnaisaineen (ruotsin kielen keskusteluryhmä) kautta.
Näyttää siltä, että pakkoruotsin puolustajat vetäytyvät taas uusille puolustuslinjoille myöntäessään kautta rantain lisäresurssivaatimustensa perusteluissa, että pakkoruotsi ei toimi, kuten ei tietysti toimikaan. Ollaan toivottavasti taas hiukan lähempänä puoli vuosisataa ylläpidetyn kollektiivisen valheen hylkäämistä.
Quote from: Roope on 18.06.2018, 11:36:43
Quote from: Jaska on 17.06.2018, 16:04:49
Kielen tarpeellisuushan riippuu täysin siitä, mikä on kunkin alueen kielitilanne. Ruotsia tarvitaan yhtä paljon alueilla, joilla 90 % asukkaista on ruotsinkielisiä, kuin suomea tarvitaan alueilla, joilla 90 % asukkaista on suomenkielisiä.
Perustuslaki edellyttää kansalliskielten tasavertaista kohtelua, mikä käytännössä tarkoittaa:
- virallisen kielen osalta kunnan kielisyyden prosenttirajojen on oltava samat suomelle ja ruotsille.
- pakkokielen osalta ehtojen on samoin oltava symmetriset. Jos suomenkielisten pakkoruotsi poistetaan koko maasta, samoin on tehtävä ruotsinkielisten pakkosuomelle. Jos pakkoruotsi poistetaan vain alueilta, joilla ruotsinkielisiä on alle 50 %, samoin pakkosuomi on poistettava alueilta, joilla suomenkielisiä on alle 50 %.
Ja niin edelleen.
Tuossa muodossa esittämäsi symmetrisyysvaatimus on sinun tulkintaasi, eikä ole suoraan luettavissa perustuslaista tai sen sanamuodoista. On kaikkea muuta kuin yksiselitteistä, että samanlaisten perusteiden mukaan tarkoittaisi vain kuntien kielisyyden prosenttirajojen merkitystä kielenopetuksen pakollisuudessa ja silloin nimenomaan 50 prosenttia.
Se oli esimerkki. Tasavertaista kohtelua edellyttää perustuslain henki ja sitä kautta kaikki perustuslakivaliokunnat.
Quote from: Roope
Miksi koulujen kielenopetuksen pakollisuuden pitäisi perustua vain koulukunnan kaltaisen sekä ajallisesti että paikallisesti suppean alueen kielitilanteeseen, kun suuri osa ihmisistä on taipuvaisia muuttamaan myöhemmin elämässään muualle? Paljon perustellumpi kriteeri olisi painottaa koko maan ja vaikka työssäkäyntialueiden kielitilannetta.
Kunta on mielekkäin tarkastelutaso. Moni elää koko elämänsä samassa kotikunnassa. Koko maan tasolla toki saisit ruotsista merkityksettömän, mutta se olisi silti epätarkka ja vääristävä kuva: alueellisesti ruotsi on todellisuudessa merkittävä kieli; monessa kunnassa kiistaton enemmistökieli.
Quote from: Roope
Tasavertaisen kohtelun vaatimus on perusteltu, mutta se pitää sitoa kuntien tasolla palvelujen tarjoamiseen ja järjestämiseen, ei pakolliseen kielenopetukseen. Suomen kielen pakollisen opetuksen vaatiminen kaikille on perusteltua suomen kielen valtakunnallisen tärkeyden ja yleisyyden vuoksi (88 prosenttia suomenkielisiä). Jos samanlaista perustetta sovelletaan ruotsin kieleen (5,2 prosenttia ruotsinkielisiä), se havaitaan selkeästi vähemmän tärkeäksi, sisämaan alueilla lähes turhaksi.
Nimenomaan alueellinen tarkastelutaso tässä puolustaa paikkaansa, kuten huomasitkin.
Mitä virkaa suomen kielen "valtakunnallisella tärkeydellä" on närpiöläiselle, joka elää koko elämänsä sukunsa tomaattitilan piirissä? Totuus on, että Närpiö on lähes täysin ruotsinkielinen kunta. Eihän valtion enemmistökielellä ole mitään merkitystä tässä asiassa.
Jos Suomi olisi vielä osa Venäjää, sinä olisit tällä logiikallasi vaatimassa pakkovenäjää kaikkialle etkä pakkosuomea mihinkään.
Quote from: Jaska on 18.06.2018, 15:44:30
Se oli esimerkki. Tasavertaista kohtelua edellyttää perustuslain henki ja sitä kautta kaikki perustuslakivaliokunnat.
Eli se oli omaa tai jonkun muun tulkintaa. Tasavertainen kohtelu ei edellytä pakollisen kielenopetuksen määrittämistä pelkästään kunnan kieliprosenttien perusteella, eikä myöskään perustuslaki suoraan, vaikka kirjoitit "yksiselitteisissä perustuslain kohdissa".
Quote from: Jaska on 18.06.2018, 15:44:30Kunta on mielekkäin tarkastelutaso. Moni elää koko elämänsä samassa kotikunnassa. Koko maan tasolla toki saisit ruotsista merkityksettömän, mutta se olisi silti epätarkka ja vääristävä kuva: alueellisesti ruotsi on todellisuudessa merkittävä kieli; monessa kunnassa kiistaton enemmistökieli.
Vain pieni vähemmistö nykyisin syntyvistä lapsista tulee elämään koko elämänsä samassa kotikunnassa yksikielisessä ympäristössä (esimerkkisi närpiöläinen tomaattitilallinen). Työssäkäyntialueiden säde on nykyisin helposti 100-200 kilometria.
Quote from: Jaska on 18.06.2018, 15:44:30Nimenomaan alueellinen tarkastelutaso tässä puolustaa paikkaansa, kuten huomasitkin.
Alueellinen tarkastelutaso puolustaa paikkaansa, mutta yhdistettynä eri skaalan alueisiin (esim. kunta, maakunta, valtakunta), ei pelkkiin kuntiin, jotka voivat olla alueina hyvin erilaisia. Yhdessä kunnassa voi olla saman verran asukkaita kuin yhdessä kaupunkikorttelissa, kun taas Kuhmo vastaa pinta-alaltaan puolta Uuttamaata.
Quote from: Jaska on 18.06.2018, 15:44:30Mitä virkaa suomen kielen "valtakunnallisella tärkeydellä" on närpiöläiselle, joka elää koko elämänsä sukunsa tomaattitilan piirissä? Totuus on, että Närpiö on lähes täysin ruotsinkielinen kunta. Eihän valtion enemmistökielellä ole mitään merkitystä tässä asiassa.
Mitä virkaa suomen kielen "valtakunnallisella tärkeydellä" on Suomeen saapuneelle somalille, joka elää koko elämänsä Itäkeskuksessa?
Vaikka jonkin kielen tärkeys yksilötasolla voidaan hyvinkin kyseenalaistaa, suomi on Suomessa objektiivisin mittarein valtakunnallisesti ja suuremmilla alueilla aivan eri tasolla tärkeä kieli kuin ruotsi. Itse asiassa englantikin on jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa tärkeämpi useammalle, vaikka se ei ole kansalliskieli ja on vain harvan suomalaisen tilastoitu äidinkieli.
Quote from: Jaska on 18.06.2018, 15:44:30Jos Suomi olisi vielä osa Venäjää, sinä olisit tällä logiikallasi vaatimassa pakkovenäjää kaikkialle etkä pakkosuomea mihinkään.
Silloin puhuttaisiin niin eri suuruusluokan alueista (kunta vs valtio), eri ajoista (ammatit, liikkuvuus, koulutus jne.) ja erilaisista valtasuhteista, ettei vertailu ole mielekäs.
Keskusteluhan lähti sitä paitsi siitä, että annoit ymmärtää Suomen perustuslain vaativan yhtäläistä pakkoruotsia ja pakkosuomea tai sitten molempien poistamista. Perustuslakia voidaan (näköjään) tulkita niinkin, mutta sitä voidaan mielestäni paljon perustellummin tulkita toisin, sillä
suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistykselliset ja yhteiskunnalliset tarpeet eivät ole suomen- ja ruotsinkielisten alueiden epäsuhdan vuoksi alkuunkaan symmetrisiä. Tätä korostaa edelleen jatkuva valtava muutos sadan vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.
RKP:n puheenjohtaja ilmoitti tänään SuomiAreenalla puolueensa tärkeimmäksi arvoksi
vapauden.
QuoteHenriksson kertoi RKP:n arvoksi vapauden. Hänen mukaansa se on kaikkein tärkein arvo.
MTV: Miten vapaus ja välittäminen näkyvät politiikassa? KD ja RKP nousevat lavalle puhumaan arvoista (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/miten-vapaus-ja-valittaminen-nakyvat-politiikassa-kd-ja-rkp-nousevat-lavalle-puhumaan-arvoista/6997810) 18.7.2018
QuoteHyvät ystävät,
Me RKP:ssa haluamme, että jokaisella meistä olisi oikeus itse päättää elämästämme, siitä millaista polkua haluamme kulkea. Vapaus unelmoida ja tehdä unelmistamme totta. Vapaus saada elää rauhassa, ilman pelkoa – turvassa. Vapaus päättää omasta kehostamme, uskostamme ja mielipiteistämme. Vapaus harjoittaa elinkeinoa ja tehdä työtä. Vapaus kaikille olla oma itsensä.
Anna-Maja Henrikssonin arvopuhe Suomiareenalla (http://www.rkp.fi/fi/content/news/anna-maja-henrikssonin-arvopuhe-suomiareenalla) 18.7.2018
vapaakielivalinta.fi (http://vapaakielivalinta.fi)
SuomiAreena - Lähetykset 2018 - Kouluruotsin kahdet kasvot (https://www.katsomo.fi/sarja/suomiareena-33001006004/kouluruotsin-kahdet-kasvot-942808) (59 min)
Tylsähkö Kaj Kunnaksen vetämä keskustelu ruotsin opetuksesta, jossa käydään jonkin verran läpi pakkoruotsin historiaa. Ainakin ruotsinkieliset löpinät kielikylvystä (4:00-16:00) kannattaa skipata suosiolla.
Pari keskustelijaa totesi ohimennen, että kielikokeilun kaatuminen johtui ennen kaikkea siitä, etteivät lapset ja vanhemmat tienneet, olisiko ruotsi kokeilusta huolimatta edessä pakollisena lukiossa, korkeakoulussa tai työelämässä, vaikka Kunnas yritti hämätä, että floppaus johtui vain kiinnostuksen puutteesta. Yllättäen kaikki keskustelijat tyrmäsivät tämän hallituksen uudistuksen, jossa pakkoruotsi aikaistettiin alkamaan alakoulussa, vaikka kokonaistuntimäärä pysyi ennallaan.
Quote20:15
Taina Saarinen, kielipolitiikan asiantuntija
"Perustuslaki ei määrittele, että suomen tai ruotsin pitää olla pakollinen opetettava kieli koulussa. Se määritellään koulutuslainsäädännössä."
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen teki monin tavoin selväksi, että vastustaa hallinnoimaansa kielivalintakokeilua. Lopulta hän onnistuikin kaatamaan sen jättämällä kokeiluun osallistujat tyhjän päälle epätietoisina mahdollisista tulevaisuuden kielivaatimuksistaan.
Nyt tuon saman toteaa ensimmäistä kertaa valtamediassa entinen Höblän ja Svenska Ylen toimittaja Anne Suominen.
QuoteIbland försvarades SFP:s "ständiga" position i regeringen med argumentet att ingen beaktar de svenska frågorna om SFP står utanför. Det påståendet har Sipiläregeringen haft en gyllene chans att motbevisa i drygt tre år, utan att lyckas. Tvärtom, säger Anne Suominen, som har utrett frågan för tankesmedjan Agenda, har regeringen inte visat vare sig förståelse eller intresse för svenska aspekter i viktiga politiska frågor.
– När regeringen tillträdde fanns det från första början ingen förståelse för svenskan, för att den alltid kräver särlösningar, säger hon och nämner Vasa centralsjukhus i jourreformen som det främsta exemplet och tingsrättsreformen som ett annat.
Hon pekar på både ointresse och okunskap, såväl från ministerhåll som från tjänstemannahåll, vilket syntes i beredningen av de här frågorna.
– I tidigare regeringar har det alltid funnits en förståelse och ett genuint intresse för svenskan, från Harri Holkeri och Paavo Lipponen till Esko Aho. Men Juha Sipiläs regering har över huvud taget ingen känsla för svenskan. Sipilä säger att han har ett intresse, men i och med att han aldrig har levt nära finlandssvenskar förstår han inte vad det betyder och förutsätter i politiken.
Anne Suominen påpekar att Samlingspartiet traditionellt åtminstone har värnat om tvåspråkigheten.
– Men i den här regeringen har det knappast synts vare sig i ord eller i handling. Det enda undantaget var när (undervisningsminister) Sanni Grahn-Laasonen, illa tvungen av regeringsprogrammet, drev språkförsöket men öppet gjorde vad hon kunde för att urvattna det.
I övrigt, säger Suominen, har SFP i riksdagen, med stöd av andra partier, lyckats rätta till en del brister i regeringens lagförslag som annars skulle ha skadat svenskans ställning. Hon menar att det är prekärt att det ska vara så.
HBL-mätning: Regeringsdörren öppnas för SFP (https://www.hbl.fi/artikel/hbl-matning-regeringsdorren-oppnas-for-sfp/) 18.7.2018
Eli suomeksi
"Ainoa poikkeus [Kokoomuksen kaksikielisyyden puolustamisen näkymättömyyteen] oli, kun opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, hallitusohjelman pakottamana, ajoi kielikokeilua, mutta teki avoimesti voitavansa vesittääkseen sen."
Jännää, millaiselle mutkalle ihmisen mieli joskus menee puolustaakseen itselleen sellaista, mihin ei itsekään usko.
Kun kaikki muut argumentit on käytetty, niin suomenkielisen on pakko opiskella ruotsia 4-8 vuotta – oppi tai ei, tarvitsi tai ei – koska "se on osa meitä".
QuotePakkoruåtsi pilasi lapseni mahdollisuudet!
No ei pilannut. Juntti suhtautuminen kielten opiskeluun voi sen tehdä!
Keskustellessa "pakkoruotsista" Suomessa, kuulee usein argumenttina, että kun sitä ei koulussa kuitenkaan opi tarpeeksi hyvin tai että se vie tilaa muilta kieliltä. Käsittääkseni nykyajan koulutusjärjestelmässä pitää opiskella kahta vierasta kieltä, joista toisen tulee olla toinen kotimainen. Tämän lisäksi saa opiskella vapaaehtoisesti muitakin kieliä. Moni syyttää ruotsin opiskelua siitä, että vapaavalintaisia kieliä valitaan yhä vähemmän.
Toinen kotimainen kieli ei kuitenkaan ole vain kieli siinä missä muutkin, vaan se on meidän suomalaisten toinen äidinkieli. Sen oppiminen ei ole tärkeää vain siksi, että oppisi mikä on konsukiepre ja oliko se nyt en- vai ett-sukuinen sana. Se on tärkeää siksi, että se on osa meitä.
Ymmärrettävistä syistä kaikilla alueilla ruotsin kieltä ei koeta osaksi suomalaisuutta. Alueiden ruotsinkielisyys vaihtelee merkittävästä. Pohjanmaan maakunnassa ruotsia kuitenkin puhutaan enemmistökielenä. Myös esimerkiksi Suomen eteläisissä osissa on useita hyvin ruotsin kielisiä kuntia.
Ruotsinkielen opiskelua ei voi siksi ajatella vain sen kautta, että kuinka paljon sitä tarvitaan käytännössä. Sen tärkeyttä ei voida mitata vain sen kautta, että miten moni sitä oppii puhumaan sujuvasti. Siihen liittyy myös kulttuurinen ymmärrys kotimaamme väestöstä. (Sivumennen sanoen, itse toivoisin lisää tietoa myös saamelaisuudesta). Samalla tavalla kuin on tärkeä ymmärtää historiaa, tai taidetta, vaikka ei ammattia niistä aloista löytäisikään, on tärkeää ymmärtää ruotsin kielen perusta.
[...]
Jos koulussa ei tarvitse luoda minkään laista pohjaa ruotsin kielen oppimiselle, voi se pahimmillaan eriyttää suomen- ja ruotsinkielistä väestöä toisistaan yhä pahemmin. On totta että kasikielisyys tuo haasteita palvelujen järjestämiseen. On totta, että monissa tapauksissa väestö on jo erillään toisistaan. On totta, että kaikki eivät koskaan opi ruotsia ja on totta että vaikkapa saksa ja ranska ovat myös tärkeitä kieliä. Ruotsin kieli on kuitenkin osa meitä. Siihen pitää tutustua. Se ei voi olla sen varassa, että uskooko lapsi joskus tulevaisuudessa hyötyvänsä siitä vai ei. Sitä paitsi yhden kielen opettelu ei poista mahdollisuutta oppia toista. Päinvastoin, yhden kielen oppiminen opettaa oppimaan myös seuraavaa kieltä. Virkamiesruotsia ei läpäise ainakaan yhtään useampi opiskelija, vaikka ruotsi muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Ihmiset eivät ala kuin ihmeen kaupalla puhua parempaa ruotsia, jos sen voi valita tai jättää valitsematta. Asenteissa kieliä kohtaan yleensä on kylläkin paljon parannettavaa.
Ruotsin kielen tuntemus luo sitä hyvää perustaa, josta jokaisella on mahdollisuus ponnistaa eteenpäin sekä taidon kohdata erilaisia ihmisiä. Tätä pitää vaalia, vaikka i- på- ja av-prepositiot eivät juuri nyt koululaista nappaisikaan.
Aino Akinyemi on vaasalainen kaupunginvaltuutettu
Kansan Uutisten blogit (https://blogit.kansanuutiset.fi/inhimillinen-vallankumous/pakkoruatsi-pilasi-lapseni-mahdollisuudet/) 9.8.2018
Pakkoruotsin tunnit olisi syytä siirtää äidinkielen opetukseen.
^
"Äidinkieli on kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä kielenään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Äidinkielen oppiminen tapahtuu samanaikaisesti ympäristöön ja kulttuuriin sosiaalistumisen kanssa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84idinkieli (https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84idinkieli)
Quote from: Aino AkinyemiToinen kotimainen kieli ei kuitenkaan ole vain kieli siinä missä muutkin, vaan se on meidän suomalaisten toinen äidinkieli.
Mielestäni Aino voisi korjata lauseensa muotoon :Toinen kotimainen kieli ei kuitenkaan ole vain kieli siinä missä muutkin, vaan se on
meidän joidenkin suomalaisten
toinen äidinkieli.
Ei ruotsin kieli ole mitenkään minun äidinkieleni missään muodossa. En ole koskaan joutunut puhumaan ruotsia, suvussa ei puhuta ruotsia, enkä asu ruotsinkielisellä alueella.
Aino voisi hieman selventää, että miten 70-luvulla RKP:n tekemät lehmänkaupat tekivät minusta jotenkin ihmeellisesti kaksikielisen?
Quote from: Rokka on 13.08.2018, 12:46:15
Aino voisi hieman selventää, että miten 70-luvulla RKP:n tekemät lehmänkaupat tekivät minusta jotenkin ihmeellisesti kaksikielisen?
Kas näin.
-i-
Kotimaisista kielistä puheen ollen esitän kysymykseni kielitieteen ammattilaisille?
Onko somalinkielinen Hyötyrasismin käsikirja -http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/spraklag.pdf- myyty loppuun, kun ei ole enää saatavilla? Nyt olisi todellinen tarve uusintapainoksen julkaisuun?
Quote from: Nikolas Ojala on 10.06.2018, 16:55:18
Sillä periaatteella että korjataan asia perustuslakiin, on muuan erityinen etu: Sen jälkeen ei tarvitse vääntää virkamiesten kielitaitovaatimuksista, kun asia on päivänselvä. Muut lait vain harmonisoidaan perustuslain mukaisiksi jolloin kielenopetus ja kielitaitovaatimukset pannaan uuteen kuntoon.
Jos joku
viitsii rykäistä aiempana tässä ketjussa esittämästäni perustuslain muutoksesta vaikka kansalaisaloitteen, siitä vain. Tosin epäilen sen menestymistä, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Enkä kysele kunniaa ja arvostusta jos se vaikka menestyisikin. Suosittelen että allekirjoitukset otetaan yksinomaan kansalaisaloitteen nettipalvelun kautta, koska se tulee aloitteen laatijalle paljon helpommaksi, ja aloite muutenkin koskee alaikäisiä, nuoria ja heidän vanhempiaan enemmän kuin ketään muita, ja he ovat kumminkin erittäin todennäköisesti täysin sinut netin käytön kanssa.
Ajoituksesta sen verran, että olisi hauskaa jos aloitteen allekirjoitusten keruu tulisi valmiiksi sopivasti eduskuntavaalien alla, ja tarkistuksen jälkeen asia menisi uuden eduskunnan käsiteltäväksi. Luulen että se olisi optimaalista.
QuoteKorkeakoulutettu Jody on hakenut Suomesta töitä jo monta vuotta: "On sanottu suoraan, että ei kannata vaivautua – olen aina vääränlainen"
Jody Merelle perheineen muutti Suomeen kymmenen vuotta sitten, kun Merelle sai työpaikan Euroopan kemikaalivirastosta Helsingistä. Määräaikainen pesti päättyi vuonna 2013, minkä jälkeen vakitusta työtä ei ole löytynyt, vaikka Merelle on kouluttanut itseään eri tavoin.
Aina on puuttunut jotain, Jody Merelle sanoo.
– Moneen paikkaan olen soittanut ja kysynyt, että saanko hakea tällä koulutuksella töitä. Kaikista on suoraan sanottu, että ei kannata vaivautua, kun kaikki vaatimukset eivät täyty.
Nyt Jody on siinä pisteessä, että perhettä uhkaa paluu Iso-Britanniaan, jos Suomesta ei ala työpaikkaa löytyä.
Merellen äidinkieli on englanti, mutta hän puhuu myös sujuvaa suomea sekä lisäksi hyvin ranskaa ja espanjaa.
Isossa-Britanniassa Merelle on työskennellyt 10 vuotta asianajajana erikoistuen perhelakiin ja lastensuojeluun. Lisäksi hän on työskennellyt kahdessa eurooppalaisessa instituutissa, joista toinen oli Helsingissä sijaitseva kemikaalivirasto.
[...]
Yksi ongelma ulkomalaiselle työnhakijalle on virkamiesruotsi, joka on vaatimuksena moniin virkoihin.
– Virkamiesruotsin takia monet ulkomaalaiset ovat automaattisesti hauista ulkona.
– Minullekin on sanottu suoraan, että vaikka ruotsia ei tehtävässä tarvita, minulla ei ole mahdollisuuksia saada paikkaa, jos virkamiesruotsi ei ole suoritettuna.
Jody Merelle on päättänyt, että hänen kohdallaan virkamiesruotsin puute ei saa muodostua esteeksi työnhaulle. Tarmokas nainen on aloittanut ruotsin opiskelut: käy ruotsinkurssilla ja lukee Hufvudstadsbladetia.
– Ajattelin, että olen oppinut jo niin monta kieltä, että kyllä minä tämänkin opin. Siitä se ei jää kiinni, Merelle nauraa.
MTV (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkeakoulutettu-jody-on-hakenut-suomesta-toita-jo-monta-vuotta-on-sanottu-suoraan-etta-ei-kannata-vaivautua-olen-aina-vaaranlainen/7030552) 16.8.2018
QuotePääministerin ilmoitus normien purkamisesta eduskunnan täysistunnossa
Pääministerin ilmoituksella tuodaan ajankohtaisia aiheita eduskunnan keskusteluun. Ajankohtainen aihe niin kotimaassa kuin EU:ssakin on kilpailukyvyn ja ketteryyden palauttaminen luopumalla liiallisesta sääntelystä. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kestävän kasvun ja työllisyyden tielle. Suomen suunta muuttuu vain työllä, yrittämisellä ja toimeliaisuudella. Niiden esteitä on purettava.
Valtioneuvosto (https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/paaministerin-ilmoitus-normien-purkamisesta-eduskunnan-taysistunnossa-24-6-2015) 24.6.2015
Roope tuossa edellä näytti havainnollisen esimerkin, josta käy ilmi miksi ei yksinkertaisesti riitä ruotsin kielen opetuksen pakollisuuden lakkauttaminen. Suomessa on se korkeamman tason pakkoruotsi, joka merkitsee että julkisen sektorin virat eivät aukea jollei hakijalla ole pakkoruotsi suoritettuna.
Jody Merelle:
Quote
– Minullekin on sanottu suoraan, että vaikka ruotsia ei tehtävässä tarvita, minulla ei ole mahdollisuuksia saada paikkaa, jos virkamiesruotsi ei ole suoritettuna.
Mikä tähän auttaa, on sellainen lainmuutos, jonka ansiosta ruotsin kielen pakollisuus todellisuudessa lakkaa myös virkoja täytettäessä. Pakollista virkamiesruotsia perustellaan Suomen perustuslain muotoilulla, jossa ruotsin kieli on Suomen toinen kansalliskieli. Yksi mahdollinen tapa korjata pakkoruotsin ongelma olisi puuttua tähän perustuslaissa määriteltyyn kansalliskieleen. Muu lainsäädännön korjaaminen seuraisi johdonmukaisesti tästä.
Quote from: Nikolas Ojala on 16.08.2018, 11:10:03
Mikä tähän auttaa, on sellainen lainmuutos, jonka ansiosta ruotsin kielen pakollisuus todellisuudessa lakkaa myös virkoja täytettäessä. Pakollista virkamiesruotsia perustellaan Suomen perustuslain muotoilulla, jossa ruotsin kieli on Suomen toinen kansalliskieli. Yksi mahdollinen tapa korjata pakkoruotsin ongelma olisi puuttua tähän perustuslaissa määriteltyyn kansalliskieleen. Muu lainsäädännön korjaaminen seuraisi johdonmukaisesti tästä.
Pakkoruotsikeskustelussa vedotaan toisinaan perustuslakiin, mutta se on pelkkä harhautus. Perustuslaki edellyttää ruotsinkielisten viranomaispalvelujen järjestämistä, mutta sillä ei ole yhteyttä pakkoruotsiin tai virkamiesruotsiin. Edes hyväksytty virkamiesruotsi ei takaa sellaista osaamista, joka kelpaisi palveluissa ruotsinkielisille.
Quote from: Roope on 19.07.2018, 17:22:41
Taina Saarinen, kielipolitiikan asiantuntija
"Perustuslaki ei määrittele, että suomen tai ruotsin pitää olla pakollinen opetettava kieli koulussa. Se määritellään koulutuslainsäädännössä."
Tilanteen korjaaminen ei siis edellytä muutoksia perustuslakiin. Pelkkä pakkoruotsin ja virkamiesruotsivaatimuksen poistaminen riittää.
Asiaan on luova ratkaisu: vapautetaan ulkomaalaiset virkamiesruotsin vaatimuksesta. (huom.sarkasmi)
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005886586.html (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005886586.html)
Hesarin jutussa ihmetellään suomenruotsalaisten pakoa ruotsiin pois kielivähemmistöä kohtaavan henkisen väliallan alta. Juttu vain tilaajille, poimin joitakin kohtia alle.
Quote from: HS 4.11.2018
Miksi suomenruotsalaiset muuttavat Ruotsiin kiihtyvällä tahdilla? Tutkijan mukaan ahdas ilmapiiri Suomessa panee etsimään avarampia oloja
Ruotsinkielinen Suomi kohahti kaksi vuotta sitten tutkimuksesta, jonka mukaan suomenruotsalaisten muutto Ruotsiin oli kiihtynyt. Mistä oli kyse? Ja miltä näyttää nyt: näivettyykö kieli ja uhkaako sukupuutto?
Suomenruotsalainen muuttoaalto voi olla kohtalonkysymys koko maalle.
Tällaisia otsikoita ruotsinkielinen media teki Suomessa kaksi vuotta sitten, kun ajatushautomo Magma julkaisi raporttinsa suomenruotsalaisesta muuttoaallosta Ruotsiin.
Tutkimus hätkähdytti ruotsinkielistä Suomea. Sen mukaan peräti kuusi prosenttia suomenruotsalaisista – noin 17 000 ihmistä – on muuttanut 2000-luvulla Ruotsiin.
Se näytti vahvistavan väestönosan pahimpia pelkoja: ruotsin kielen aseman näivettymistä entisestään ja lopulta sukupuuttoa.
Suomenkielinen media sen sijaan ei noteerannut Magman selvitystä oikeastaan lainkaan.
Ruotsalaisuuden päivän alla siihen on hyvä palata ja katsoa, mikä on tilanne nyt.
Magman tutkimus perustuu Tilastokeskuksen lukuihin. Sen on tehnyt kulttuurimaantieteilijä Kaisa Kepsu, joka on tutkinut suomenruotsalaista muuttoa kymmenen vuotta muun muassa Helsingin yliopistossa.
Vuoden 2010 kieppeillä Magmassa huomattiin, että ruotsinkielisiin lehtiin alkoi ilmestyä juttuja siitä, kuinka suomenruotsalaiset muuttavat aina vain enemmän Ruotsiin. Päätettiin ottaa selvää, onko asiassa perää.
Magma on suurten suomenruotsalaisten säätiöiden rahoittama elin, jonka tehtävä on tuottaa tuoretta kaksikielistä Suomea koskevaa tietoa julkiseen keskusteluun ja poliittisten päätösten tueksi.
Tilastokeskuksen materiaali vahvisti havainnon.
QuoteMuuttoaalto näytti vain kiihtyvän seurantajakson viimeisinä vuosina 2014–2015.
17 000 ihmistä on paljon, kun ajatellaan, että Suomessa asuu kaikkiaan 290 000 suomenruotsalaista.
Kun sata vuotta sitten melkein 13 prosenttia suomalaisista puhui äidinkielenään ruotsia, nyt heitä on koko väestöstä hieman yli viisi prosenttia.
Toisaalta Kepsu muistuttaa, että täysin ruotsinkielisiltä alueilta Pohjanmaalta, Turun saaristosta ja Ahvenanmaalta on aina muutettu luontevasti Ruotsiin opiskelemaan ja töihin.
Näillä seuduin ihmiset katsovat Ruotsin televisiota, lukevat ruotsalaisia lehtiä ja puhuvat ruotsalaisista puheenaiheista. Elämä on kulttuurisesti hyvin samantapaista kuin toisella puolella lahtea.
"Ruotsi on heille tuttu, sinne on helppo muuttaa", Kepsu sanoo. "Kuten olen aiemminkin sanonut, tämän voisi oikeastaan rinnastaa maan sisäiseen muuttoon."
QuoteKepsun mukaan suomenruotsalaisten muuttoliike Ruotsiin on osa yleistä kaupungistumista ja kansainvälistymistä, sitä samaa, joka vetää suomenkielisiä osaajia maailmalle.
Quote"Moni puhuu siitä, että Ruotsin avoimuus houkuttaa. Haetaan positiivisempaa fiilistä ja jotain uutta."
QuoteIltapäivälehti Expressen julkaisi aiheesta vuonna 2016 useita artikkeleita. Jutussa, joka oli otsikoitu Viha ruotsia puhuvia kohtaan kasvaa Suomessa, ilmiölle etsittiin selitystä selvityksestä, jonka oli tehnyt Tukholman yliopisto. Siihen osallistui nelisensataa nuorta suomenruotsalaista. Heistä noin puolet kertoi kokeneensa identiteettinsä takia verbaalista tai fyysistä väkivaltaa.
Moni kertoi miettivänsä kaksi kertaa, puhuuko kadulla suomenruotsia vai onko viisaampaa olla kokonaan hiljaa.
Yli puolet haastatelluista oli sitä mieltä, että tilanne on pahentunut kymmenen viime vuoden aikana. Heidän mielestään perussuomalaisten "pakkoruotsin" vastainen agenda on huonontanut ilmapiiriä.
Jutussa haastateltiin suomalaista politiikantutkijaa Pasi Saukkosta, joka on tutkinut muun muassa kansallista identiteettiä ja kielipolitiikkaa.
Saukkonen totesi, että keskustelu ruotsin kielen asemasta on saanut Suomessa yhä enemmän aggressiivisia ja kriittisiä sävyjä ja on hyvin huolestuttavaa, jos ihminen ei uskalla puhua äidinkieltään kadulla. Se johtaa siihen, että ruotsin kieli marginalisoituu Suomessa entistä enemmän. "Valtion ja poliitikkojen on oltava yksiselitteisiä siinä, ettei uhkauksia ja häirintää suomenruotsalaisia kohtaan siedetä", hän sanoi.
QuoteSuomenruotsalaisten kohtaamaa sanallista ja fyysistä häirintää on selvitetty myös Suomessa, kertoo Kaisa Kepsu. Tuoreen nuorisobarometrin mukaan 42 prosenttia vastaajista kertoi, että heitä oli joskus kohdeltu huonosti, kun he olivat puhuneet ruotsia.
Tämä tarkoittaa vähättelyä, pilkkaamista ja nimittelyä, jota ovat harrastaneet nuorille vieraat aikuiset.
Kepsun haastatteluaineistossa on selviä viitteitä siitä, että ahdas ilmapiiri saa suomenruotsalaiset etsimään Ruotsista avarampia oloja, niin että äidinkieltään ja identiteettiään ei tarvitse koko ajan nähdä ongelmana.
QuoteKepsun tutkimus myös osoittaa, että noin puolet muuttajista palaa jossain vaiheessa takaisin Suomeen. Hän kertoo, että muutamat pohjanmaalaiset kunnat järjestävät nykyään kesätapahtumia, joihin kutsutaan Ruotsiin muuttaneet entiset kuntalaiset. Muuttaneisiin pidetään aktiivisesti yhteyttä, ja heille kerrotaan, minkälaisia työ- ja asumismahdollisuuksia kunnassa nyt on tarjolla, jos paluu tuntuu ajankohtaiselta.
"Näitä ihmisiä ei ole menetetty. Suomenruotsalainen Suomi ja Ruotsi ovat samankaltaisia kulttuurialueita. On helppo muuttaa, ja on helppo tulla takaisin."
Munsalan soutajat.
Quote"Moni puhuu siitä, että Ruotsin avoimuus houkuttaa. Haetaan positiivisempaa fiilistä ja jotain uutta."
Aina-han muutoissa haetaan positiivisempaa fiilistä ja jotain uutta, mutta kysymys kuuluu: Löytävätkö muuttajat hakemaansa Ruotsista?
Sdp:n puheenjohtaja otti kantaa pakkoruotsiin linjaamalla, että "kuuluu yleissivistykseen opetella molemmat kansalliskielet".
QuoteRinne: Att kunna svenska hör till allmänbildningen
...
Under den allmänpolitiska debatten på kongressen dyker frågan om det svenska språkets ställning upp i flera inlägg. Ämnet är inte obekant för partiordförande Rinne.
– Jag anser att det hör till allmänbildningen att lära sig nationalspråken, säger han och efterlyser ett samarbete mellan alla partier i arbetet för den svenska befolkningsgruppens rättigheter.
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/rinne-att-kunna-svenska-hor-till-allmanbildningen/) 3.11.2018
QuoteAntti Rinne betonade klimatpolitiken och svenska språkets ställning – "Vi måste lösa frågan nu"
...
Rinne slog även ett slag för Finlands tvåspråkighet.
– Som ordförande för Finlands största tvåspråkiga parti är det en hederssak för mig att främja det svenska språket, precis som andra partiordförande gjort före mig. Men inget parti kan ensam värna om svenskan och de språkliga rättigheterna, utan det behövs samarbete mellan partierna. Jag anser dessutom att det hör till allmänbildningen att lära sig båda nationalspråken. Och det är inte bara min privata åsikt, utan SDP:s partikongresser har fastställt att undervisningen i de båda nationalspråken är befogad och att partiet vill stärka kunnandet i nationalspråken, påpekade Rinne.
Arbetarblader (https://demokraatti.fi/antti-rinne-betonade-klimatpolitiken-och-svenska-sprakets-stallning-vi-maste-losa-fragan-nu/) 3.11.2018
Todellisuudessahan useimmat eivät opi ruotsia siitä huolimatta, että se on koulussa suomenkielisten ainoa kaikille pakollinen vieras kieli, ja vain harva tarvitsee kieltä työssään. Ruotsinkielisten oikeudet taas eivät liity asiaan millään lailla.
Rinteen rakkaus toista kotimaista kohtaan on puhdasta laskelmointia. Demareissa on melkoinen joukko, joka kruksaa ruotsin äidinkielekseen ja pienikin vihje toiseen suuntaan merkitsee useita miinus-prosentteja.
Mikä on Rinteen oma ruotsin osaaminen?
Quote from: l'uomo normale on 04.11.2018, 11:52:19
Mikä on Rinteen oma ruotsin osaaminen?
En tiedä, enkä haluakaan tietää. Puhukoon suomea, ja palkatkoon vaikka simultaanitulkin vierelleen jos ei muuten viesti mene perille.
QuoteJo Sibelius tunnisti kaksikielisyyden voiman, vaikka vävypojan uusi nimi ärsyttikin säveltäjää – nyt ruotsalaisuuden päivänä on aika juhlia kieliemme dynaamista vuorovaikutusta
[...]
SUOMALAISUUTTA syvästi muokanneen kaksikielisyyden edut ovat yhä olemassa myös suomenkielisille. Yksi esimerkki tämän tunnistamisesta on ylioppilaiden soihtukulkueestakin tuttu tapa laulaa Saksassa syntyneen Paciuksen kansallislauluksemme noussut sävellys sekä Runebergin runon alkuperäiskielellä (Vårt land) että suomennoksena (Maamme).
Paljon saisi tapahtua ennen kuin kansanedustajat poistaisivat kaksikielisyyden Suomen perustuslain pykälästä nro 17.
Samalla vuoden 2004 kielilain käytännön toteutuminen sekä ruotsin aseman pohdiskelu esimerkiksi itärajamme tienoilla säilyvät kipakankin keskustelun aiheina. Perustuslain takaamaa toisen kielemme asemaa vastustetaan jopa niin, että se voi olla yksi syy suomenruotsalaisten muuttoliikkeeseen. Tällä vuosituhannella noin kuusi prosenttia eli noin 17000 suomenruotsalaisista on muuttanut Ruotsiin.
Ilman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi kuitenkin jäädä vajaaksi. Ilman sitä ei pääse nauttimaan myöskään skandinaavisesta tietokirjallisuudesta, josta vain osa käännetään suomeksi tai englanniksi.
[...]
Suomenkieliset jakautuvat yhä esimerkiksi ruotsin kielen nykyisen aseman puolustajiin ja sen osittaista tai täydellistä purkamista vaativiin.
Jakolinjoja ilmestyy myös monien muiden identiteettiä määrittelevien leirien sisälle, ei siis vain leirien välille. Francis Fukuyama epäilee uudessa Identity-kirjassa, että hyvät tarkoitukset identiteettirintamalla voivat lopulta ruokkia tasa-arvon sijasta vastakkainasettelua. Se taas voi ruokkia yksinkertaistavien populistien agendaa.
JAKOLINJOJEN vastapainoksi voi vaihteeksi miettiä asioita, jotka meitä vielä yhdistävät.
Ja kansalaiset, medborgare – tänä ruotsalaisuuden päivänä yksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005889322.html) 5.11.2018
Quote from: Vesa Sirén, HSPaljon saisi tapahtua ennen kuin kansanedustajat poistaisivat kaksikielisyyden Suomen perustuslain pykälästä nro 17.
Samalla vuoden 2004 kielilain käytännön toteutuminen sekä ruotsin aseman pohdiskelu esimerkiksi itärajamme tienoilla säilyvät kipakankin keskustelun aiheina. Perustuslain takaamaa toisen kielemme asemaa vastustetaan jopa niin, että se voi olla yksi syy suomenruotsalaisten muuttoliikkeeseen. Tällä vuosituhannella noin kuusi prosenttia eli noin 17000 suomenruotsalaisista on muuttanut Ruotsiin.
Hyvin harva poliitikko ajaa tai kannattaa ruotsin kansalliskielen aseman poistamista muuten kuin viimeisenä keinona lopettaa pakkoruotsi. Sillä pakkoruotsistahan keskustelua on koko ajan käyty, ei ruotsin asemasta kansalliskielenä. Paitsi Rkp:n ja Folktingetin propagandassa, jossa ne on kytketty yhteen.
Toimittaja Vesa Sirén antaakin ymmärtää, että pakkoruotsi olisi sidottu perustuslakiin, mikä ei pidä paikkaansa. Samaten toimittajan viittaama vuoden 2004 kielilaki nimenomaan
ei esimerkiksi edellytä kaikilta työntekijöiltä ruotsin kielen taitoa vaan työpaikalta riittävää ruotsin kielen taitoista henkilöstöä, siis ruotsinkielisen palvelun järjestämistä. Kielilaki ei myöskään ottanut kantaa pakollisen ruotsin opetuksen tarpeellisuuteen.
Quote from: Vesa Sirén, HSIlman ruotsin kielen ymmärrystä käsityksemme suomalaisuudesta voi kuitenkin jäädä vajaaksi. Ilman sitä ei pääse nauttimaan myöskään skandinaavisesta tietokirjallisuudesta, josta vain osa käännetään suomeksi tai englanniksi.
Suurin osa suomalaisista on ja on aina ollut "ilman ruotsin kielen ymmärrystä", eikä pystyisi halutessaankaan lukemaan "skandinaavista tietokirjallisuutta" ruotsiksi. Ihanko oikeasti heidän "käsityksensä suomalaisuudesta" on toimittajan mielestä "jäänyt vajaaksi"?
Quote from: Vesa Sirén, HSJa kansalaiset, medborgare – tänä ruotsalaisuuden päivänä yksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa.
Ei aavistustakaan, mitä kaksikielisyyden dynaamiset vaikutukset ovat tänä päivänä, mutta se on selvää, ettei ainakaan pakkoruotsi synnytä mitään juhlimisen arvoisia dynaamisia vaikutuksia.
Sivuaa aihetta löyhästi, joten lisään tänne:
QuoteEF:n tutkimus: Suomessa osataan englantia kahdeksanneksi parhaiten maailmassa – ohi kirivät länsinaapurit, singaporelaiset ja eteläafrikkalaiset
Englannin osaamista selvittäneessä koulutusyritys EF:n tutkimuksessa suomalaisten sijoitus oli tänä vuonna kaikkien aikojen huonoin.
SUOMALAISET osaavat englantia heikommin kuin läntiset naapurit, kertoo koulutusyritys EF Education Firstin vuosittainen tutkimus. Yritys tunnetaan esimerkiksi ympäri maailmaa järjestettävästä kielikurssitoiminnasta.
Suomalaiset ovat tänä vuonna tutkimuksessa sijalla kahdeksan, mikä on kaikkien aikojen huonoin. Ensimmäisen kerran EF julkaisi vastaavan tutkimuksen vuonna 2011.
Parhaimmillaan suomalaisten englannin osaaminen on mitattu neljänneksi parhaaksi maailmassa. Viime vuonna osaaminen riitti sijaan kuusi.
TÄNÄ vuonna tutkimuksen ensimmäisellä sijalla ovat ruotsalaiset, toisella alankomaalaiset ja kolmannella singaporelaiset. Lisäksi suomalaisia paremmin englantia osaavat norjalaiset, tanskalaiset, eteläafrikkalaiset ja luxemburgilaiset, tutkimus paljasti.
Heikointa englannin osaaminen on tutkimuksen mukaan Libyassa, Irakissa ja Uzbekistanissa.
....
Tähän tutkimukseen liittyy tekijöitä, joiden myötä tätä kahdeksatta sijaa voidaan pitää käytännössä ykköstilana:
A) Singaporessa ja Etelä-Afrikassa englannin kielellä on virallinen status, jonka myötä he eivät ole täysin vertailukelpoisia muihin nähden
B) Muiden edelle menneiden kielet ovat germaanisia kieliä ja täten englannin sukulaiskieliä, jotka antavat etumatkaa kielen oppimiseen
C) Suomessa kohdistetaan edelleen kohtuuttomat resurssit ruotsin kielen opetukseen, joka kaivaa maata yhä paremman englannin kielen osaamisen alta
Ensimmäinen maa, jossa englanti EI nauti virallisen kielen statusta eikä ole sukulaiskieli, on Slovenia. Sekin aivan Suomen kintereillä.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005889381.html
Kannattaa vertailla ruotsalaisuuden (?!) päivän juhlistamista Hesarissa Kalevalan päivän eli suomalaisen kulttuurin päivän juhlimiseen. Ruotsin kieltä juhlitaan Hesarissa menemällä mille tahansa mutkalle freudenthalilaisten eduksi, kun taas suomalaista kulttuuria juhlistettiin viimeksi tasan yhdellä artikkelilla jossa kerrottiin Kalevalan olevan suomalaisten miesten vaimonhakkausmanuaali, kertoen suomalaisten miesten pimeästä puolesta.
Quoteyksi yhdistävä piirre voi olla myös kaksikielisyyden dynaamisen vaikutuksen tunnistaminen suomalaisuudessa
Tätä dynaamista vaikutusta jouduin kyllä hetken pohtimaan mutta sehän tarkoittaa sitä valtavaa rahasummaa joka kupataan suomalaisen veronmaksajan selkänahasta ruotsinkielisten etuoikeuksien ylläpitämiseen. Dynaaminen yksisuuntainen rahavirta. Vaikea nähdä ainuttakaan hyötyä maksajataholle.
Se dynaamisuus näkyy pakkoruotsikeskustelusta, joka pulpahtelee pintaan tämän tästä. Jos pakkoruotsi poistettaisiin, tämä dynamiikka laimenisi vähemmistöjen ja jonkun paremman väen satunnaiseen itkuun syrjinnästä tai kulttuurin köyhtymisestä.
-i-
Miten dynamiikka muka kuvaa suhdetta joka on täysin yksisuuntainen? Enemmistöllä ei ole mitään sananvaltaa asiassa joka koskee enemmistöä. Enemmistön "edustajat" kieltäytyvät edes keskustelemasta asiasta, eli pakkoruotsin poistamisesta. Vähemmistön puolella ovat kaikki. Argumentit ovat copypastaa jota ei ole tarkoituskaan ottaa vakavasti, koska yhteisestä sopimuksesta niitä ei koskaan kyseenalaisteta.
Pakkoruotsin kanssa ollaan täsmälleen samanlaisessa tilanteessa kuin maahanmuutonkin. Gordionin solmuakaan ei avattu loputtomalla paskanjauhamisella ja hymistelyllä vaan ennakkoluulottomalla toiminnalla. Kun aika on, ruotsi lähtee kuin kuppa Töölöstä.
QuoteVirolaisen perintö: Pakkoruotsin synty
Tänä vuonna tulee kuluneeksi pyöreät 50 vuotta siitä, kun Keskustan silloinen opetusministeri Johannes Virolainen synnytti ns. pakkoruotsin. Miksi asiasta ei hiiskuta missään, missä ylpeys? Onhan Keskustalla lähihistoriassa pitkät perinteet kaksikielisen Suomen puolustamisessa ja kehittämisessä.
Kun Perussuomalaiset pääsivät valtaan tällä vaalikaudella, keskustelu pakkoruotsista heräsi kunnolla henkiin. Pakkoruotsia käsiteltiin yksinomaan negatiivisessa mielessä. Koko ruotsinkielistä väestöä leimattiin ja syytettiin vaikka mistä. Miten kielikysymys voi herättää niin vahvoja tunteita historiallisesti täysin kaksikielisessä maassa? Ruotsin kielen aseman mahdollisia heikennyksiä pelättiin.
Juha Sipilän hallitus ei kuitenkaan myynyt arvojaan ja piti pintansa. Rajattuun kielikokeiluun suostuttiin. Kaikkien yllätykseksi kokeilu ei kiinnostanut opiskelijoita, ja se päätettiin lopettaa aikaisemmin tänä vuonna.
[...]
Myöskään päivittäisessä asioinnissa, kuten ruokakaupassa, ei usein saa palvelua toisella kotimaisella. Ruotsinkielisten segregaatio on ongelma. Kuplasta on vaikea poistua, koska olosuhteet sen ulkopuolella ovat haastavat. Jokainen voi itse kokeilla elää viikon pelkällä ruotsilla.
[...]
Pakkosuomi/ruotsi ovat tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Opiskelijasta tehdään tasa-arvoinen kansalainen, eikä suljeta ovia työmarkkinoilta tai sujuvalta arjelta missään päin Suomea. Tämä on asia jonka uskon Virolaisen nähneen tärkeänä.
Kirjoittaja on Keskustan Opiskelijaliiton liittohallituksen jäsen
Suomenmaa (https://www.suomenmaa.fi/puheenvuoro/virolaisen-perinto-pakkoruotsin-synty-6.19.438207.6255d0fbac) 13.11.2018
Oscar Hätinen myöntää auliisti, että koulujen pakkoruotsi ei tuota kaksikielisiä ihmisiä, jotka osaisivat ruotsia. Silti pakkoruotsi on hänestä "tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää", jolla "opiskelijasta tehdään tasa-arvoinen kansalainen". Oscarin kummallinen kaksoisajattelu selittynee siitä, että hänen äidinkielensä on ruotsi.
Mainittu kielikokeilu ei kaatunut opiskelijoiden kiinnostuksen puutteeseen vaan kokeilun tarkoituksella epäreiluiksi muotoiltuihin ehtoihin ja pakkoruotsia vaativien paikallispoliitikkojen ja puolueidensa jyrkkään vastarintaan. Kokeiluun osallistuville muun muassa ei luvattu vapautusta virkamiesruotsista, mikä teki valinnaisuudesta näennäistä.
Pakkoruotsin roikkuminen koulutusriippana vuodesta vuoteen kertoo lähinnä suomen kansan laiskuudesta ja tyhmyydestä. Asia olisi hoidettu ajat sitten pois päiväjärjestyksestä jollei aloitekyvytön ja veltto hälläväliä -asenne olisi se määräävin piirre suomalaisessa. Kansalaisaloitteetkin keräävät vain muutaman nimen.
Quote from: Turden Ananias on 09.12.2018, 15:05:58
Pakkoruotsin roikkuminen koulutusriippana vuodesta vuoteen kertoo lähinnä suomen kansan laiskuudesta ja tyhmyydestä. Asia olisi hoidettu ajat sitten pois päiväjärjestyksestä jollei aloitekyvytön ja veltto hälläväliä -asenne olisi se määräävin piirre suomalaisessa. Kansalaisaloitteetkin keräävät vain muutaman nimen.
Kun Etelä-Afrikassa määrättiin afrikans pakolliseksi kouluaineeksi, Soweton koululaiset aloittivat mielenosoitukset tätä vastaa. Mellakoista alkoi kansannousu, joka johti aikanaan rotusortovallan kaatumiseen.
Suomessa koululaiset pänttäävät ruotsia huonolla menestyksellä, mutta ilman julkisia protesteja
Kaksikielisille kunnille maksetaan korotettua kuntien valtionosuusrahaa.
Aiemmin sitä maksettiin myös yksikielisille ruotsinkielisille kunnille, mutta muutama vuosi sitten tehtiin muutos, korotettua kuntalisää maksetaan vain kaksikielisille kunnille.
Silloin kaikki yksikieliset ruotsinkieliset kunnat päättivät muuttua kaksikielisiksi. Esimerkiksi 5000 asukkaan kunta Luoto/Larsmo teki tuon päätöksen, jotta se saisi edelleen kieliperusteisen kuntalisän, 1.2 milj € joka vuosi. Siis joka vuosi tuollainen summa ylimääräistä kaksikielisyysstatuksen perusteella.
Miljoonalla eurolla pikkukunta voi lisätä kuntalaistensa hyvinvointia, palkkaamalla esimerkiksi lisää hoitajia vanhuksille tai lapsille.
Tuo kuntien kaksikielisyyslisä on niin houkutteleva, että Lohja on jo aikaisemmin päättänyt vapaaehtoisesti muuttua kaksikieliseksi, vaikka Lohja ei täytä kaksikielisen kunnan kriteereitä. Lohja kuppaa siten n 1,5 milj euroa ylimääräistä rahaa valtiolta teeskennellyn kaksikielisyyden tarpeisiin.
Vantaalle maksetaan kaksikielisyyslisää yli 5 milj euroa joka vuosi, vaikka vain 2.5% vantaalaisista on ruotsinkielisiä.
Varakkaille rannikkoseutujen kaksikielisille kunnille maksetaan joka vuosi yhteensä n 100 milj euroa kaksikielisyyslisiä.
Se raha on pois köyhemmiltä Sisä-Suomen kunnilta, jotka eivät ole tarpeeksi härskejä pelleilläkseen kaksikielisyydellä saadakseen siitä lisärahaa kunnan kassaan.
Pirullisinta tuossa kaksikielisyydessä on se, että jos kunta siihen lähtee, kunta on ikuisiksi ajoiksi sidottu kaksikieliseksi, sitä ei voi peruttaa, vaikka kunnassa ei olisi yhtä ainutta toisen kotimaisen kielen puhujaa.
Suomen kaksikielisyys köyhdyttää tätä maata raskaaasti joka vuosi.
Suomenkieliset ovat todella lampaita kun eivät uskalla tai ymmärrä puhaltaa kaksikielisyys-teeskentelyä poikki.
Suomi ei ole koskaan ollut aidosti kaksikielinen. Ei koskaan.
Nykyään pääkaupunkiseudulla jo lähes 20 % väestöstä puhuuu monia eri vieraita kieliä.
Pääkaupunkiseudulla kohta vain 70 % väestöstä puhuu suomea äidinkielenään. Suomenkielisten osuus kutistuu todella huolestuttavasti.
QuotePääkirjoitus: Riittävä kielitaito on tärkeä tasa-arvon rakennuspuu
[...]
Vuoden 2020 alusta ensimmäisen vieraan kielen eli niin sanotun A1-kielen opiskelu varhentuu koskemaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita, siis myös ensi syksynä koulutiensä aloittavia lapsia.
Viimeistään vuoden kuluttua suomalaisten kielitaitoa siis laajennetaan peruskoulun jokaisella luokalla. Tämä koskee koko Suomea eikä vain joitakin kuntia.
Peruskoulun suunnittelijatkin ymmärsivät aikoinaan, että riittävän kielitaidon hankkiminen on tärkeä tasa-arvon rakennuspuu. Kyky ilmaista itseään ja ymmärtää toisia ihmisiä myös muulla kuin omalla äidinkielellä auttaa etenemään elämässä, eikä oma kotitausta tai asuinpaikka saa estää kielitaidon kehittämistä.
Vuosien mittaan on havaittu, että kielten opiskelun aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla on viisasta. Näin kielen oppimisen herkkyyskausi hyödynnetään nykyistä paremmin.
Kahden vuosiviikkotunnin opetuksen lisääminen peruskoulun ensimmäiselle ja toiselle luokalle toki maksaa, mutta kansainvälistyvässä maailmassa investoinnin tuotto on hyvä.
Muutos luo uusia vaatimuksia opettajille. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriö tukee sitä valtakunnallisella täydennyskoulutusohjelmalla.
Hyvä koulu on joustava. Opettajalla täytyy olla tilaa tehdä osaamisensa pohjalta valintoja. Koulujen pitää pystyä kehittymään. Kunnilla on paitsi velvollisuuksia myös vapauksia. Myös lapset ja nuoret sekä heidän perheensä ansaitsevat vaihtoehtoja, joiden määrä kasvaa ylemmille luokille mennessä.
Samalla on kuitenkin tärkeää pitää huolta peruskoulun tavoitteesta tarjota tasa-arvoinen pohja elämään taustasta riippumatta. Päätös kielenopetuksen varhentamisesta koko maassa eikä vain yksittäisissä kunnissa on tämän linjan mukainen.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005947859.html) 28.12.2018
A-kielen eli lähes kaikille englannin opetuksen varhentaminen kahdella vuodella on oppimisen herkkyyskauden kannalta perusteltua, mutta epäilen, että todellinen vaikutus kielitaitoon on enää lähinnä mitätön. Koululaisten englannin taito on noussut viime vuosikymmenet kohisten aivan muista syistä kuin kouluopetuksen ansiosta. Usein kuuleekin sanottavan, että englantia – joka on nyky-Suomessa välttämätön mutta ei koulussa pakollinen – ei kannata lukea koulussa, koska sen oppii nykyään muutenkin. Näin varmaan useimpien kohdalla jo onkin.
Siinä missä englannin kielen osaamisen taso on noussut komeasti, äidinkielen osaaminen on laskenut hälyttävästi. Tästä puhutaan hämmästyttävän vähän. Jos englannin opetuksen valtakunnallista varhentamista perustellaan tasa-arvolla, niin sitä perustellumpaa olisi lisätä pikaisesti kaikkeen oppimiseen vaikuttavan äidinkielen opetusta. Vai onko suomen kielen alasajo tarkoituksellista, kuten se tuntuu suomalaisissa korkeakouluissa olevan?
Quote from: HS pääkirjoitusMyös lapset ja nuoret sekä heidän perheensä ansaitsevat vaihtoehtoja, joiden määrä kasvaa ylemmille luokille mennessä.
Niin ansaitsevat. Silti koululaisille pakkosyötetään ainoana pakollisena kielenä ruotsia, jota valtaosa koululaisista ei tule myöhemmässä elämässään tarvitsemaan. Tulevaisuudessa vieläkin harvemmat kuin nykyään. Etenkin se neljäsosa oppilaista, joka ei neljän peruskouluvuoden aikana opi ruotsia käytännössä lainkaan, hyötyisi aivan toisella tavalla ylimääräisistä äidinkielen tunneista.
Pakkoruotsin laajentaminen alakoulun kuudesluokkalaisille runnottiin läpi lisäämättä kokonaistuntimäärää, koska muuten pedagogisestikin täysin järjetön hanke ei olisi välttämättä mennyt läpi eduskunnassa. Joissain kouluissa tuntien jakaminen yläkoulusta alakouluun on ratkaistu siirtämällä tunnit kokonaan pois yhdeksänneltä luokalta. Koulut on siis pakotettu leikkaamaan mattoa toisesta päästä, jotta sitä voidaan jatkaa toisesta päästä, kuten Hölmölä-tarinassa.
Svenska nu -lobbausjärjestö vaatii seuraavalta hallitukselta tilanteen korjaamista, mutta ei tietenkään uudistuksen älyttömyyden myöntäen palaamalla alkutilanteeseen vaan lisäämällä kaksi viikkotuntia ruotsia yläkouluun.
Hbl: Svenska nu kräver mer svenskundervisning i grundskolan (https://www.hbl.fi/artikel/svenska-nu-kraver-mer-svenskundervisning-i-grundskolan/) 6.2.2019
On taas yhtä aikaa itkun ja naurun paikka, kun Svenska nun Gunvor Kronman puolustaa vaatimusta sillä, että vuonna 1955 peruskoulussa ruotsia opiskeltiin 15 tuntia viikossa.
Quote from: Roope on 06.02.2019, 21:24:57
Hbl: Svenska nu kräver mer svenskundervisning i grundskolan (https://www.hbl.fi/artikel/svenska-nu-kraver-mer-svenskundervisning-i-grundskolan/) 6.2.2019
On taas yhtä aikaa itkun ja naurun paikka, kun Svenska nun Gunvor Kronman puolustaa vaatimusta sillä, että vuonna 1955 peruskoulussa ruotsia opiskeltiin 15 tuntia viikossa.
Oli pakko tarkistaa, että sanottiinko siinä ihan oikeasti noin, ja kyllähän siinä sanottiin:
QuoteÅr 1955 hade man 15 veckotimmar svenska i grundskolan, nu har vi en fjärdedel. Så mycket smartare har vi inte blivit att vi lär oss ett språk så snabbt, säger Gunvor Kronman, vd för Hanaholmen.
:facepalm:
Pakkoruotsi on tehotonta. Olen itsekin suorittanut virkamiesruotsin, mutten tiedä edes mikä on rengas (auton) ruotsiksi.
Kaikkein hulluinta on että sitä ei tarvitse elämässä mihinkään. Työasiat sujuvat mainiosti englanniksi.
Quote from: Roope on 29.12.2018, 12:20:51
A-kielen eli lähes kaikille englannin opetuksen varhentaminen kahdella vuodella on oppimisen herkkyyskauden kannalta perusteltua
Ruohonjuuritasolta tarkasteltuna tuo A-kielen varhentaminen kahdella vuodella on muuten saanut aikaan sen, että se vielä entistä varmemminkin (niissäkin kouluissa, joissa periaateessa voisi valita toisin) on juuri tuo englanti. A(1) kielihän valitaan nykyään lapsen ollessa esikoulussa, ja vanhemmat pääosin välttävät tuolloin riskejä. Ehkä makuasia, onko tuo paha vai ei, mutta veikkaisinpa, että se ei ollut uudistusta suunnitelleiden tarkoitus.
Saapahan aikaan sen, että suomalaisten tulevaisuudessa perustuu entistäkin puhtaammin englantiin ja ruotsiin (joista jälkimmäistä onneksi ei paljoa tarvita, kun ei sitä opitakaan).
Quote from: mikkoellila on 07.02.2019, 13:58:24
Quote from: Roope on 06.02.2019, 21:24:57
Hbl: Svenska nu kräver mer svenskundervisning i grundskolan (https://www.hbl.fi/artikel/svenska-nu-kraver-mer-svenskundervisning-i-grundskolan/) 6.2.2019
On taas yhtä aikaa itkun ja naurun paikka, kun Svenska nun Gunvor Kronman puolustaa vaatimusta sillä, että vuonna 1955 peruskoulussa ruotsia opiskeltiin 15 tuntia viikossa.
Oli pakko tarkistaa, että sanottiinko siinä ihan oikeasti noin, ja kyllähän siinä sanottiin:
QuoteÅr 1955 hade man 15 veckotimmar svenska i grundskolan, nu har vi en fjärdedel. Så mycket smartare har vi inte blivit att vi lär oss ett språk så snabbt, säger Gunvor Kronman, vd för Hanaholmen.
:facepalm:
Siis keskimäärin kaksi ja puoli tuntia joka koulupäivä? Oikeastiko, missä? Onko mitään oppiainetta opetettu noin paljoa? (Pitää myöntää että peruskouluaikani olivat lähinnä 80-luvulla, joten en henkilökohtaisesti voi muistaa...)
Viisikymmentä luvulla ei ollut vielä peruskoulua, vaan kansakoulu.
Peruskoulu tuli 70-luvun alussa.
Gunvor Kronman ei viitsi edes perusasioista ottaa selvää, sinänsä ei mitään uutta populistisen suomalaisvihamielisen RKP:n jäseneltä.
Valitin tuosta Hbl:n valeuutisesta Julkisen sanan neuvoston fb-tiedottajalle, mutta sieltä ei vastattu mitään.
Naamakirjasta:
7 March 2015
Mikko Ellilä
QuoteElina Lepomäki, miksi äänestit tänään eduskunnassa pakkoruotsin puolesta?
Tom Blomqvist
QuoteMikko, olisiko sen takia että Elina ymmärtää että Suomi on sivistysvaltio.
Mikko Ellilä
QuoteMaailmassa ei ole pakkoruotsia missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tom Blomqvistin mielestä siis maailmassa ei ole muita sivistysvaltioita kuin Suomi ja Ruotsi. Pakkoruotsin kannattajien argumentit ovat siis todella naurettavia, suorastaan absurdeja.
Tom Blomqvist
QuoteMikko, kyllä sinäkin voit oppia. Ja jos et , niin anna edes muiden oppia.
Mikko Ellilä
QuotePakkoruotsin kannattajien argumentit ovat todella säälittäviä.
Minä osaan ruotsia erittäin hyvin. Tässä ei ole kyse siitä, ettenkö minä olisi oppinut ruotsia.
Kyse ei myöskään ole siitä, ettenkö minä "antaisi" toisten oppia ruotsia. Minä annan kaikkien opiskella vapaasti mitä tahansa itse valitsemaansa kieltä. Sinä et anna, vaan haluat pakottaa kaikki opiskelemaan ruotsia esim. saksan, ranskan tai venäjän sijasta.
On ihan turha väittää, että ruotsin opiskelu ei veisi aikaa muiden kielten opiskelulta. Ihmisellä on rajallisesti aikaa käytettävissään. Jokainen tunti minkä tahansa oppiaineen X oppimiseen on pois muiden aineiden opiskelulta. Ihmisellä on myös rajallinen kyky oppia vieraita kieliä. Kaikki eivät voi oppia esim. 5-6 kieltä. On realistista, että keskivertoihminen voi oppia oman äidinkielensä lisäksi esim. 2 vierasta kieltä melko sujuvasti. Jos toinen näistä on englanti, ei ole mitään syytä, miksi toisen pitäisi olal nimenomaan ruotsi, eikä esim. saksa, ranska tai venäjä.
Eilen keskusteltiin eduskunnassa Vaasan keskussairaalan päivystysroolista Seinäjoen lisäksi. Puheenvuoroissa korostettiin palvelun saatavuutta ruotsin kielellä. Kukaan puhuja ei muistanut pakkoruotsin suunnattomia hyötyjä eikä virkamiesruotsinkoetta.
;D
https://yle.fi/uutiset/3-10690975
QuoteEduskunta torppasi kansalaisaloitteen: Vaasan sairaalaan ei tule laajaa päivystystä
Aloite torpattiin tiukassa äänestyksessä yhden äänen erolla.
Eduskunta päätti täysistunnossaan hylätä kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämistä Vaasassa.
Asiasta käytiin eilen torstaina pitkä, lähes 40 puheenvuoron keskustelu. Myös äänestys oli äärimmäisen tiukka. Kansalaisaloitetta puolustavan Veronica Rehn-Kiven (r.) vastaesitys hävisi tänään perjantaina valiokunnan mietinnölle äänin 92–91.
(...)
Täysistunnossa hyväksytty valiokunnan mietintö sisältää lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallituksen tarkastelevan vielä Vaasan keskussairaalan asemaa laajan päivystyksen sairaalana osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.
(...)
Onko tietoa/arvausta, miksi persut äänestivät hävinneen päivystyksen puolesta (14 puolesta, 3 poissa) eli olisi ollut mukana rulettamassa ruotsinkieltä? Pelkkä periaate vastustaa hallitusta on huono argumentti ja vai kuka uskoo äänihanojen aukeamiseen ruotsinkieliseltä pohjanmaalta.
Höblän vaalikoneesta: Ruotsi on palautettava pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin (https://www.hbl.fi/partiernas-kommentarer/#24)
Täysin samaa mieltä KD (ei perusteluja), Rkp ja Vasemmistoliitto, osittain samaa mieltä Vihreät.
Quote from: RkpINSTÄMMER HELT.
Det var ett stort misstag att Finland under minister Tuula Haatainen (SDP) avskaffade det obligatoriska studentprovet i det andra inhemska språket år 2005. Det påstods att det leder till att intresset för andra språk ökar, men det har gått precis tvärtom. Intresset för språkstudier överlag har rasat i gymnasiet. På 10 år har andelen som skriver svenska i studentexamen halverats.
Rkp jatkaa valehteluaan, että pakollisen ruotsin poistaminen ylioppilaskirjoituksista vuonna 2005 olisi perusteltu sillä, että kiinnostus muihin kieliin kasvaisi. Oikeasti perusteluna oli silloisten ylioppilaskirjoitusten suhteettoman kielipainotteisuuden korjaaminen.
Quote from: VasemmistoliittoINSTÄMMER HELT.
En betydande del av forskningen tyder på att valfrihet i språk inte leder till ökade språkkunskaper i andra språk. Förutom att svenskan är ett av våra nationalspråk så gynnar goda färdigheter i språket även det nordiska samarbetet och därmed även näringslivet.
Vasemmistoliitto peesaa samalla sekunda-argumentilla ja sitten toisella, jonka mukaan "hyvät valmiudet" ruotsissa "hyödyttävät pohjoismaista yhteistyötä ja elinkeinoelämää".
Ruotsin pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa ei johtaisi "hyviin valmiuksiin" vaan ylimääräiseen opiskeluun, täysin turhiin reputtamisiin ja sitä kautta opintojen pitkittymisiin ja lukion keskeyttämisiin. Ne, joilla on oikeasti hyvät valmiudet, kirjoittavat ruotsin vapaaehtoisesti.
Quote from: VihreätINSTÄMMER DELVIS.
Det svenska språket är en väsentlig och viktig del av Finland. Det svenska språkets ställning borde stärkas i grundskolan, på andra stadiet och i studentskrivningarna så att så många som möjligt skriver svenska. Det svenska språkets ställning borde framförallt stärkas i vardagen så att det blir bekant, man använder det och därigenom studerar det. Först därefter lönar det sig att överväga om det behövs juridiska lösningar för att driva detta framåt. Om vikten av studentskrivningarna förstärks ännu mer, till exempel vid ansökningar till högskolor, finns det en risk för att detta ytterligare försvagar svenskans ställning i studentskrivningarna. Ju mer tyngdpunkten ligger på realämnen som inträdeskriterium till högskolorna desto större är risken att färre väljer svenska i sitt ämnesutbud. Det kommer att återspeglas i hur många som studerar svenska och i svenskans ställning överlag. Den nedåtgående spiralen borde brytas - för att garantera tillräcklig kunskap i svenska språket.
Vihreät haluavat "ruotsin kielen aseman vahvistamista peruskoulussa, toisella asteella ja ylioppilaskirjoituksissa", mutta eivät suoraan vaadi sitä pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa, vaikka ovat huolestuneita ruotsin merkityksen vähenemisestä ylioppilaskirjoituksissa reaaliaineiden kustannuksella. Jyrkkä ehkä.
QuoteItsehallinto, merenkulun tuki ja ruotsin kieli – näillä teemoilla vaalikamppaillaan Ahvenanmaalla
Ahvenanmaalla on vaaleissa viisi kansanedustajaehdokasta, joista yksi valitaan tulevaan eduskuntaan.
...
Kaikille yhteistä on, että he Nya Åland -lehden kyselyssä kannattavat vahvaa itsehallintoa, ruotsin kielen pakollisuutta osana Suomen ylioppilaskirjoituksia ja merenkulun tukea. Nämä seikat ovat ahvenanmaalaisen identiteetin kannalta keskeisiä.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-10737793) 14.4.2019
Ahvenanmaalaisen identiteetin kannalta on
keskeistä, että Manner-Suomen
suomenkielisillä olisi koko kouluputken kestävän pakkoruotsin lisäksi pakko kirjoittaa ruotsi ylioppilaskirjoituksissa.
Sen sijaan Ahvenanmaalla suomen opiskelu on koululaisille vapaaehtoista.
Otteita Folktingetin tavoiteohjelmasta (https://folktinget.fi/Site/Data/1597/Files/FT-valteser_fin_A4.pdf) seuraavalle hallitukselle:
QuoteSuomen tulevaisuus on Pohjolassa – Suomi tarvitsee ruotsin kieltä
Suomi on aina ollut kahden kansalliskielen maa. Siksi hallituksen on kannettava
vastuuta molempien kielten elinvoimaisuudesta. Myös tulevaisuudessa kansalliskielet
ilmentävät kahden kieliryhmän välistä tasavertaisuutta ja toimivat perustana avoimelle
ja suvaitsevalle Suomelle, joka vaalii suhteita Ahvenanmaahan, kantaa kansainvälisen
vastuunsa ja toivottaa uudet asukkaat tervetulleiksi.
Suomen kaksi kansalliskieltä ovat myös syventyvän pohjoismaisen yhteistyön takaajia.
Katsomme, että Suomen tulevaisuus on sidoksissa muihin Pohjoismaihin, joiden kanssa
jaamme yhteisen historian, yhteiskuntanäkemyksen ja arvopohjan. Ruotsin kielen taito
tarjoaa selviä etuja yhteydenpidossa Pohjoismaiden välillä ja avaa ovia työmarkkinoille.
Siksi seuraavalla eduskuntakaudella tarvitaan enemmän ruotsin kieltä ja enemmän Pohjolaa!
QuoteKieli-ilmapiiriä parannettava
Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta vuodelta 2017 antaa huolestuttavan
kuvan Suomen kieli-ilmapiiristä. Julkisessa keskustelussa, erityisesti sosiaalisissa medioissa,
vihapuhe on lisääntynyt kohdistuen usein ruotsinkielisiin ja vähemmistöryhmiin.
Myönteisemmän ilmapiirin luominen kieliryhmien välille vaatii nyt pohjustusta. Tässä työssä
tulee hallituksen kulkea kärjessä. Tulevan hallituksen tuleekin asettaa ministeritason työryhmä,
jonka tehtävänä on laatia hyvien yhteiskuntasuhteiden strategia.
QuoteYhdenvertainen koulutus suomeksi ja ruotsiksi turvattava
Valtion tulee koulutuspolitiikan avulla varmistaa riittävä sekä suomea että ruotsia taitavan
henkilökunnan saatavuus. Näin voidaan turvata hyvä palvelutaso ruotsiksi, ja samalla tukea kielellisten
rakenteiden vakautta.
Valtio toteuttaa perustuslain henkeä turvatessaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet
suomeksi ja ruotsiksi kaikilla tasoilla sekä molempien kansalliskielten säilyessä perus- ja toisen
asteen opetuksessa pakollisina. Lisäksi kieltenopetusta tulee uudistaa siten, että painopiste on
viestinnällisissä taidoissa. Opintopaikkojen rahoitus tulee turvata, koskien sekä aloituspaikkoja
että jatkokoulutusta. Kaikkien koulutusasteiden parannettu perusrahoitus on laadukkaan opetuksen edellytys.
QuoteLisää kotouttamista ruotsin kielellä
Maahanmuuttajilla on oikeus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan suomeksi tai ruotsiksi. Mikäli
maahanmuuttajat haluavat oppia molemmat kansalliskielet, on myös tähän tarjottava mahdollisuus ja tukea.
Suunniteltaessa kotouttamiskoulutusta ja muita toimenpiteitä, tulee viranomaisten huomioida
maahanmuuttajan valinnanmahdollisuudet, henkilökohtainen tilanne ja kielitaito, jotta kotouttaminen
mahdollistuisi kielellä, joka parhaiten sopii henkilön tilanteeseen. Tämä edellyttää, että viranomaiset alusta
alkaen tiedottavat oikeudesta kotoutua ruotsiksi. Ruotsin kielellä kotoutumista toivoville maahanmuuttajille
tulee antaa todellinen mahdollisuus tähän.
Pakkoruotsia perustellaan palvelujen turvaamisella, mutta käytännössä pakkoruotsiputken läpäisevistä suomenkielisistä vain murto-osalla on sellainen kielitaito, joka kelpaa ruotsinkielisille. Jos ruotsia opiskelevien määrä putoaisi valinnanvapauden tai vapaaehtoisuuden kautta puoleen tai vaikka neljäsosaan, ei sillä olisi näkyvää vaikutusta ruotsinkielisiin palveluihin, koska kyse olisi niistä uuden sukupolven edustajista, jotka eivät muutenkaan tulevina vuosikymmeninä kelpaisi palveluja tarjoamaan.
Huvitti tuo pakkoruotsin puolustaminen "perustuslain hengen toteuttamisena". Suomen perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia, joka on suomenkielisten valinnanvapautta rajoittavana paremminkin oikeuksia korostavan perustuslain hengen vastainen.
^ Ihmettelinkin (ja myös aika monet muut ihmiset), että mikä siinä "vihapuheessa" niin kiinnostavaa on, että siitä tulee pistää erikoismaininta oikein perustuslakiin (sic). No koska se on lisääntynyt kohdistuen usein ruotsinkielisiin (plus mamuihin of koors). Tänks, ai get it nau.
Näin hyviä kysymyksiä voisi kysellä muiltakin kansanedustajilta.Quote from: Oromo on 12.08.2013, 21:21:58
Charlotte Elisabeth Helene Nauclér on Ahvenanmaan edustaja Suomen eduskunnassa.
Arvoisa herra James Hirvisaari, toivon että näet tämän pyyntöni. Voisitko pistää hieman pöhinää peliin kansalaisaloitekeskustelun lähtiessä käyntiin? Tarkemmin, voisitko kysyä eduskunnassa ruotsiksi rouva Charlotte mielipidettä
a) miksi suomi muutettiin vapaaehtoiseksi Ahvenanmaalla
b) mitä mieltä hän oli tästä muutoksesta
c) millaisena hän näkee nyt Ahvenanmaan tulevaisuuden
d) suositttelisisko hän samaa kielivapautt manner-Suomeen
Kiitos jo etukäteen.
Kielivapauden puolesta puhui myös Veikko Vennamo aikoinaan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006106557.html
QuoteSelvitys: Yhteiskunnan jyrkkä ilmapiiri ajaa ruotsinkielisiä nuoria pois Suomesta – maastamuutto uhkaa paikoin jo talouskasvua
Etenkin ruotsinkielisellä länsirannikolla maastamuutto pahentaa seudun työvoimapulaa. Siirtolaisuusinstituutin tuore selvitys nimeää muuttoinnon syyksi muun muassa koventuneet asenteet ruotsin kieltä kohtaan.
(...)
Viime vuonna Suomesta muutti pysyvästi eli vähintään vuoden mittaiseksi ajaksi yli 16 000 henkilöä, joista 820 väkiluvultaan suhteellisen pienestä, alle 200 000 asukkaan Pohjanmaan maakunnasta.
Maastamuutto on ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ollut selkeästi yleisempää kuin muualla Suomessa.
Siirtolaisuusinstituutin suomenruotsalaisen yksikön projektinjohtaja Magnus Enlund muistuttaa, että ruotsinkieliset ovat yleensä olleet muuttotilastoissa yliedustettuina. Lähtijöiden määrä on kolminkertainen suomenkielisiin verrattuna.
Yksikön julkaisemana ilmestyi vastikään tutkija Kjell Herbertsin raportti Inte bara Sverige, joka listaa syitä Suomen ruotsinkielisten viimeaikaiseen intoon muuttaa muualle.
"Negatiivinen Suomi-kuva, koventuneet asenteet ruotsinkielisiä kohtaan, yhteiskunnan yhä jyrkemmäksi muuttunut ilmapiiri", Enlund luettelee syitä, joita kyselytutkimus toi esiin.
Eniten muuttamaan houkuttavat kuitenkin työ- ja opiskelumahdollisuudet, perhesuhteet sekä puhdas seikkailunhalu.
"Muuttaminen kuuluu suomenruotsalaisessa kulttuurissa perinteisiin. Usein se on myös helppoa, koska kohdemaahan on valmiiksi siteitä."
Yleisin kohdemaa on Ruotsi, joka nähdään ikään kuin kotiseudun jatkeena.
(...)
Räsänen muistuttaa, että maastamuutosta on hyötyä kansantaloudelle silloin, kun henkilö palaa kotimaahan kansainvälistä kokemusta rikkaampana.
"Suomenruotsalaisten kohdalla tämä hyöty jää useammin saamatta, sillä he eivät palaa kotimaahan yhtä usein kuin suomenkieliset muuttajat", sanoo Enlund.
Suomenkielisistä lähtijöistä kolme neljästä palaa kotimaahan jossain vaiheessa, ruotsinkielisistä vain vajaa puolet.
Palaamispäätökseen vaikuttaa raportin mukaan osaltaan Suomi-kuva. Raportin mukaan se ei ole poismuuttaneilla nykyään kovin ruusuinen.
"Esimerkiksi muukalaisvihamielisyyden koetaan kasvaneen", kuvaa Enlund.
(...)
Trevlig (av)resa! Jos Rasistinen KieliPuolue lakkaisi tunkemasta pakkoruotsia kaikkien kurkusta alas, asenteet paranisivat huomattavasti.
Ja kielteinen asennehan on mitätön tekijä muutenkin, koska
Eniten muuttamaan houkuttavat kuitenkin työ- ja opiskelumahdollisuudet, perhesuhteet sekä puhdas seikkailunhalu.
Jep jep. :-\
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba8caa62-e787-4413-b3fa-bc9e3bb348f9
QuoteIltalehden haltuunsa saamasta hallitusohjelmaluonnoksesta löytyy erittäin kiinnostava lause:
"Palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa."
Kirjaus tarkoittaa sitä, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Äidinkieleltään ruotsinkielisten kokelaiden vastaavasti on kirjoitettava suomen kieli pakollisena aineena osana ylioppilastutkintoaan.
Neuvottelulähteet vahvistavat Iltalehdelle, että hallitusohjelman kirjaus tarkoittaa juuri tätä.
[...]
Ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa on johtanut siihen, että yliopistoissa opiskelevilla nuorilla on vaikeuksia päästä läpi ruotsin kielikokeesta.
Työelämässä nuorten aikuisten heikko ruotsin osaaminen tuottaa päänvaivaa työnantajille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyö esimerkiksi luo tarvetta ruotsin kielen taitajille niin valtionhallinnossa kuin teollisuudessa. Rahoitus- ja vakuutusalalla ruotsin taidosta on perinteisesti ollut etua suomenkielisille työntekijöille.
[...]
Quote from: Charlie on 01.06.2019, 22:00:56
Jep jep. :-\
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba8caa62-e787-4413-b3fa-bc9e3bb348f9
QuoteIltalehden haltuunsa saamasta hallitusohjelmaluonnoksesta löytyy erittäin kiinnostava lause:
"Palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa."
Kirjaus tarkoittaa sitä, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Äidinkieleltään ruotsinkielisten kokelaiden vastaavasti on kirjoitettava suomen kieli pakollisena aineena osana ylioppilastutkintoaan.
Neuvottelulähteet vahvistavat Iltalehdelle, että hallitusohjelman kirjaus tarkoittaa juuri tätä.
[...]
Ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa on johtanut siihen, että yliopistoissa opiskelevilla nuorilla on vaikeuksia päästä läpi ruotsin kielikokeesta.
Työelämässä nuorten aikuisten heikko ruotsin osaaminen tuottaa päänvaivaa työnantajille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyö esimerkiksi luo tarvetta ruotsin kielen taitajille niin valtionhallinnossa kuin teollisuudessa. Rahoitus- ja vakuutusalalla ruotsin taidosta on perinteisesti ollut etua suomenkielisille työntekijöille.
[...]
Surullista. RKP:n apartheid saa uutta voimaa hallituksessa..
Kiitokseksi kaikki matut voisi sijoittaa ruotsinkieliselle alueelle, sillä RKP kertoi vaalien alla heitä niin kovasti rakastavansa. "Jag älskar dig", voisi olla ensimmäinen kotoutettaville opetettava sana ihan virallisesti ja ohjeistusten mukaan.
Quote from: Charlie on 01.06.2019, 22:00:56
"Palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa."
Kirjaus tarkoittaa sitä, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Äidinkieleltään ruotsinkielisten kokelaiden vastaavasti on kirjoitettava suomen kieli pakollisena aineena osana ylioppilastutkintoaan.
Järkyttävän huono idea.
Ruotsin kieli poistettiin pakollisista kirjoitettavista aineista, koska haluttiin vähentää ylioppilaskirjoitusten kohtuutonta kielipainotteisuutta. Nyt ongelma saatiin takaisin.
Palauttaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että ylioppilaskirjoitusten reputtamisprosentti nousee kohisten ja yhä useamman opinnot venyvät tai keskeytyvät kokonaan.
Millä lihaksilla RKP on tuon vaatimuksen voinut saada läpi? Eiväthän he ole vaa'ankieliasemassa.
Joku Vaasan sairaala nyt olisi ollut hyväksyttävö myönnytys mutta tämä on liikaa!
Quote from: newspeak on 01.06.2019, 22:28:36
Kiitokseksi kaikki matut voisi sijoittaa ruotsinkieliselle alueelle, sillä RKP kertoi vaalien alla heitä niin kovasti rakastavansa. "Jag älskar dig", voisi olla ensimmäinen kotoutettaville opetettava sana ihan virallisesti ja ohjeistusten mukaan.
Tuossahan juuri kaavailtiin tämänlaista:
Quote from: Roope on 06.05.2019, 19:21:38
Otteita Folktingetin tavoiteohjelmasta (https://folktinget.fi/Site/Data/1597/Files/FT-valteser_fin_A4.pdf) seuraavalle hallitukselle:
QuoteLisää kotouttamista ruotsin kielellä
Maahanmuuttajilla on oikeus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan suomeksi tai ruotsiksi. Mikäli maahanmuuttajat haluavat oppia molemmat kansalliskielet, on myös tähän tarjottava mahdollisuus ja tukea.
Suunniteltaessa kotouttamiskoulutusta ja muita toimenpiteitä, tulee viranomaisten huomioida maahanmuuttajan valinnanmahdollisuudet, henkilökohtainen tilanne ja kielitaito, jotta kotouttaminen mahdollistuisi kielellä, joka parhaiten sopii henkilön tilanteeseen. Tämä edellyttää, että viranomaiset alusta alkaen tiedottavat oikeudesta kotoutua ruotsiksi. Ruotsin kielellä kotoutumista toivoville maahanmuuttajille tulee antaa todellinen mahdollisuus tähän.
Miettikää nyt, suomea puhuu maailmassa vain 5 miljoonaa, ruotsia tuplaten ja ruotsinkielisenä voi myös yrittää ymmärtää norjaa, tanskaa ja saksaa. Jos mamun pitäisi opetella jompi kumpi niin vastaus on itsestäänselvä, mamun itsensä ja Suomen kansantalouden kannalta. Näistähän juuri kaavaillaan Suomen kansainvälistäjiä, vientimyyjiä sun muita, ja kielitaito kuuluu siihen erottamattomana osana. Sitä paitsi Ruotsi on Suomen tärkein kauppakumppani, ja "mamukielet" ovat nousussa Ruotsissakin, joten ruotsin kielen opeteltuaan he olisivat jo valmiiksi "kaksikielisiä" neuvottelun ammattilaisia. Neuvottelu ruotsalaisen osapuolen kanssa sujuu sekä ruotsiksi, että neuvottelijoiden mahdollisella omalla yhteisellä kielellä.
^ Ajatella mikä JACKPOT! Valmiiksi osaavat saksaa lähes, kun tulevat tänne aseita ja pesulapalveluita myymään ja ne aseetkin ovat tuttuja mahdollisesti jo kotimaasta tukikohtineen ja kuljetuksineen päivineen. Kyllä kelpaa suomipojan taistella sitten EU-joukoissa aavikolla! Nyt olisi mahdollisuus saada sellaisia kultamunia, että varmasti flickorna ja vähän pojkarnakin tykkää!
Ruotsin palauttamisen absurdiutta lisää se, että juuri demarit olivat avainasemassa, kun se poistettiin. Rkp:läiset ovat olleet niin vihaisia silloiselle opetusministeri Haataiselle, että levittävät vääristeltyä historiankirjoitusta, että uudistus olisi luvattu perua, mikäli se johtaa ruotsin kirjoittamisen vähenemiseen.
QuoteTuula Haatainen teki suunnitelmat siitä, kuinka pakollinen ylioppilasruotsi poistuu yhdessä Eero Heinäluoman kanssa. Suurin este matkalla oli Paavo Lipponen. --- Tuula Haatainen kertoo kirjassaan "Arjen kuningattaret", kuinka pakollinen yo-ruotsi poistui. Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakkoruotsiin kirjoituksissa
Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä.
Tuula Haataisen rooli pakollisen yo-ruotsin purkamisessa (https://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?t=683#p3539)
Perustelut ruotsin vapaaehtoisuudesta ovat nyt 16 vuotta myöhemmin vieläkin vahvempia, kun taas perustelut pakollisuuden puolesta ovat entistäkin ontompia.
Quote from: Iltalehti
Ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa on johtanut siihen, että yliopistoissa opiskelevilla nuorilla on vaikeuksia päästä läpi ruotsin kielikokeesta.
Ja tämä muka korjataan ruotsin pakollisuudella, joka johtaa siihen, että lukiossa opiskelevilla nuorilla tulee olemaan vaikeuksia päästä läpi ylioppilaskirjoituksista.
Quote from: Iltalehti
Työelämässä nuorten aikuisten heikko ruotsin osaaminen tuottaa päänvaivaa työnantajille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
Ruotsin osaamisen tarve työelämässä on vähentynyt ja vähenee tulevaisuudessakin. Ruotsin pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa ei nosta osaamisen tasoa.
Quote from: IltalehtiSuomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyö esimerkiksi luo tarvetta ruotsin kielen taitajille niin valtionhallinnossa kuin teollisuudessa. Rahoitus- ja vakuutusalalla ruotsin taidosta on perinteisesti ollut etua suomenkielisille työntekijöille.
Vaikka tämä olisi totta, ruotsin pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa ei kosketa ruotsin kielen taitajia, jotka kirjoittavat sen vapaaehtoisestikin, vaan niitä huonomman osaamisen opiskelijoita, joiden ruotsin taito on joka tapauksessa liian huono työnantajien tarpeisiin.
https://yle.fi/uutiset/3-10812242
QuoteTuleeko ruotsista taas pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa? Lukiolaiset: "Käsittämätöntä", opettajat: "Upeaa!"
[...]
– Jos tämä on totta, niin tämä on aika käsittämätön temppu, kommentoi Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Antti Kivi.
– Lukiolaiset ovat jo valmiiksi väsyneitä. Tämä on uusi märkä rätti vasten kuormittuneita lukiolaisten kasvoja.
[...]
Toisaalta taas Suomen ruotsinopettajat ry pitää hallitusneuvotteluista tihkunutta tietoa tervetulleena. Yhdistys edustaa Suomessa kaikkia ruotsin kielen opettajia.
– Minusta tämä on hyvä uutinen, sanoo puheenjohtaja, Nokian lukiossa ruotsia ja espanjaa opettava Satu Pessi.
– Kun jaoin uutisen yhdistyksemme Facebook-sivulle, siellä tuli saman tien toistasataa tykkäystä. Ajatusta pidettiin upeana.
[...]
Miten hallitusohjelmaluonnoksen kirjaus toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta toteutuisi käytännössä – olisiko se helppo tehtävä?
– On se ennenkin onnistunut, Pessi kuittaa.
– Tietenkin lukioon tulisi paineita saada kaikki samalle lähtöviivalle.
[...]
– Jotta tasa-arvo toteutuisi yläkouluissa, pitäisi kuntien panostaa Helsingin ja Espoon mallin mukaisesti lisäämällä yläkouluun vähintään yhden vuosiviikkotunnin verran ruotsin kielen opetusta.
[...]
Lukiolaisten Liiton näkemystä "märästä rätistä" Suomen ruotsinopettajien puheenjohtaja kommentoi toteamalla, että "nyt pitäisi katsoa vähän eteenpäin".
– Yliopistoon ja korkeakouluihin jatko-opintoihin hakeutuessa on painotettu yhä enemmän matemaattisia aineita. Kuinka monelle on märkä rätti sekin, että pitää panostaa matematiikkaan, Pessi pohtii.
– Ihminen on sen verran laiska, että jos ei ole jotain pakkoa, niin ei silloin viitsikään.
Hän huomauttaa, että Suomi on kaksikielinen maa ja palvelua on saatava omalla äidinkielellä.
[...]
Pakkoruotsi on sitä parempaa impivaaralaisuutta. Se on hästfittanilaisuutta. Tähän eivät buurit pystyneet.
Quote from: Random Walker on 02.06.2019, 16:50:54
Pakkoruotsi on sitä parempaa impivaaralaisuutta. Se on hästfittanilaisuutta. Tähän eivät buurit pystyneet.
Raikas tuulahdus ummehtuneelta 70-luvulta :D. Saataisko vielä suomettuminenkin takaisin?
Vastuumediasta ja Hommasta kertoo jotain se ettei missään pohdita milloin ensimmäiset pakolliset ruotsin yo-kirjoitukset ovat.
Tulevatko ne esim ensi keväänä jolloin yli puolet abeista saa lärviinsä hampaat suusta irrottavan potkun?
Vai tulevatko siirtymäajan jälkeen jolloin esim elokuussa 2019 lukioon meneville voidaan kertoa että tämä potku lärviin on tiedossa 2022?
Quote from: Jorma M. on 02.06.2019, 17:17:41
Vastuumediasta ja Hommasta kertoo jotain se ettei missään pohdita milloin ensimmäiset pakolliset ruotsin yo-kirjoitukset ovat.
Tulevatko ne esim ensi keväänä jolloin yli puolet abeista saa lärviinsä hampaat suusta irrottavan potkun?
Vai tulevatko siirtymäajan jälkeen jolloin esim elokuussa 2019 lukioon meneville voidaan kertoa että tämä potku lärviin on tiedossa 2022?
Ei todellakaan tulisi vielä ensi keväänä, vaan vasta esim. 2022-2023.
Niin, kun sitä ruotsia on kuitenkin lukiossa ollut pakko opiskella, niin tuskin lienee kovin suuri vaiva opiia sen verran, että läpi pääsee. Koko jummakka pakollisesta ruotsin yo-kirjoituksesta on torso, sillä jotta ruotsin poissaolo pakollisesta kirjoituksesta on hyödyllustä vain, jos myös virkamiesruotsin vaatimus poistuu ylemmiltä opinnoilta JA pätevyysvaatimuksista.
Joka ainoa suomalainen joka kannattaa tai suvaitsee lukion pakkoruotsia on petturi. Joka ainoa.
Optimisti minussa sanoo, että tässä voi lopulta olla enemmän hyvää kuin huonoa. Hurrit haukkasivat aivan liian ison palan kakkua. Tämä jo herätti pakkoruotsikeskustelun koomasta ja asia nousee varmuudella vaaliteemaksi vuoden 2023 vaaleissa. Suomalaiskansallismieliset saavat tästä loistavan vaaliaseen ja muutkin puolueet joutuvat ottamaan asiaan kantaa. Jos ruotsalaiset saadaan oppositioon, tämä päätös kumotaan, mikäli se ylipäätään sitä ennen on toteutettu. Samassa rytäkässä on jopa mahdollisuus saada virkamiesruotsi kumotuksi.
Jos näin käy, on pieni hinta, että muutama ikäluokka joutuu kirjoittamaan ruotsin. Ei se niin paha rasti kuitenkaan ole. Itsekin lisäsin sen ex tempore -päätöksellä kirjoitusohjelmaani ihan vapaaehtoisesti ja sain hyvän arvosanan lukematta.
Pitääkö lukiossa opiskelevien ählämineekereidenkin kirjoittaa pakkoruotsi?
Pakollinen ruotsi saattaa kuormittaa heitä rasistisella tavalla, pakollinen suomikin jo niin tekee.
""Pitääkö lukiossa opiskelevien ählämineekereidenkin kirjoittaa pakkoruotsi?"
Ei tietenkään. Tässä sovelletaan positiivista syrjintää. Pakkoruotsi on taksvärkki, joka koskee vain suomenkielisiä.
Quote from: Charlie on 02.06.2019, 16:33:39
https://yle.fi/uutiset/3-10812242
QuoteTuleeko ruotsista taas pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa? Lukiolaiset: "Käsittämätöntä", opettajat: "Upeaa!"
--
Toisaalta taas Suomen ruotsinopettajat ry pitää hallitusneuvotteluista tihkunutta tietoa tervetulleena. Yhdistys edustaa Suomessa kaikkia ruotsin kielen opettajia.
Maailman parasta journalismia taas. :D Otsikossa sanotaan "opettajat" ja itse tekstissä puhutaan
ruotsikielenopettajista. :facepalm: Onko "vähän" puolueelliselta taholta kysytty asiasta, tuossahan on ihmisten työpaikatkin kyseessä.
Ääriesimerkkinä, jos kysyisin Pimppaa Pimppaavat Imaamit Ry:ltä ympärileikkauksista, ja sitten kirjoittaisin uutisen otsikolla "Imaamit tyttölasten ympärileikkauksesta: 'Upeaa!'" niin varmasti joku huutaisi tarkoitushakuisesta haastateltavien valitsemisesta.
QuoteTyöelämässä nuorten aikuisten heikko ruotsin osaaminen tuottaa päänvaivaa työnantajille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
No nyt on tuore selitys, miksi maahantulijoilla on vaikeuksia työllistyä: he eivät osaa ruotsia!
Toivottavasti uusi hallitus vihdoin korjaa tämän kotoutumisen epäkohdan. Maahantulijoiden on opeteltava ruotsinkieli.
Eikös äidinkieli ole vain ilmoitusasia ?
Jos nyt lukioon menevät ilmoittavat äidinkielekseen katalaanin tai kolttasaamen, saanevat he vapautuksen toisen kotimaisen opiskelusta.
Kuka nyt tohtisi epäillä rehellisiksi tunnettujen suomalaisnuorten kertomuksia, hyväksytäänhän turvapaikanhakijoidenkin tarinat nikottelematta . "Olen 17 ja voin todistaa sen !"
RKP taisi saada värisuoran. Vaasan päivystys, pakkoruotsin comeback ja lisää rahaa Ahvenmaalle ja rannikkoseudulle.
Sampo oli takonut listan pakkoruotsin perusteiden ongelmista ja vaikka hän nykyään poliittinen ruumis onkin, ei listassa vikaa ole:
Quote1. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita, kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Toisin sanoen minkään aineen pakollisuutta ei voi perustella sillä, että "onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan". Esimerkiksi matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.
2. Ruotsin opiskelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea muita kieliä, eikä ensin vuosia ruotsia.
3. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa Suomen kiinnittyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi ja ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.
4. Ruotsi on meille tärkeä vientimaa – Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei kelpaa pakkoruotsin perusteeksi. Ensinnäkin maailmankaupan kieli on englanti. Toisekseen vienti Saksaan ja Venäjälle on myös meille tärkeää, eikä meillä silti ole väitetty olevan tarvetta pakkosaksalle tai pakkovenäjälle. Ylipäänsä on järjetön väite, että jos esimerkiksi tehdas tuottaa vientitavaraa Ruotsiin, jokaisen työntekijän tehtaan liukuhihnallakin täytyisi osata puhua ruotsia, jotta kaupankäynti onnistuu.
5. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi mieluummin kuin ruotsia?
6. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historian tunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyden. Menneisyyteen ei voi työllistyä, eikä edes lähteä turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.
7. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä ja halutessaan ruotsin opiskeluun, jos kokee sen itselleen rikkaudeksi. Toisaalta saman valinnanvapauden ansaitsevat nekin, jotka kokevat jonkun muun kielen itselleen suuremmaksi rikkaudeksi. Olisi ylimielistä perustella ruotsin pakollisuutta muille sillä perusteella, että itse kokee sen rikkaudeksi, jolloin asettaa oman kokemuksensa toisen ihmisen kokemusta arvokkaammaksi.
8. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Monimuotoisuus ei edisty siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä laajemman kielivalikoiman sijaan. Päinvastoin, kieliosaamisemme monimuotoisuus kapenee pakkoruotsin takia.
9. Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kieliosaaminen ei vähenisi vaan monipuolistuisi.
10. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – On vanhoillista ajatella, että koko koulutusjärjestelmämme täytyy rakentaa Suomen julkisen sektorin virkavaatimusten mukaisesti. Moni nuori tähtää kansainvälisillä työmarkkinoilla aivan muihin tehtäviin. Lisäksi pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Jokaisen ihmisen jokaisessa virastossa ei tarvitse osata ruotsia, jotta voidaan antaa ruotsinkielistä palvelua.
11. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua – Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, potentiaalisia palvelun tarjoajia olisi jo lähes kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas pakkoruotsin puolustavat eivät itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palveluita, vaan useissa ruotsinkielisten palvelujen keskittämispäätöksissä on uudistusta vastustettu sillä perusteella, etteivät pakkoruotsinsa suorittaneet viranhaltijat osaa riittävän hyvin ruotsia.
12. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, koska eihän sitä koskaan tiedä, jos joskus vanhemmiten muuttaisi Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.
13. Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa – Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta, mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista on yksikielisesti suomenkielisiä, joskin nykyään meillä on valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, ei nykymuotoista pakkoruotsia edes tarvittaisi, vaan ruotsia opittaisiin jo arkielämässä.
14. Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että "pohjoismaisuus" syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?
15. Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi – Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein kansalaisten kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun "elävän" kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes yli 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi.
16. Ja viimein, Ruotsin opiskelu ei ole pois mistään muusta – Väärin, aika ja resurssit ovat todellisuudessa rajallisia. Jokainen opetustunti on siten pois jostain muusta, jota potentiaalisesti olisi voitu tehdä samaan aikaan. Muutenhan nuoremme voisivat lukea vaikka kaikkia maailman kieliä, jollei se olisi pois mistään muuta.
https://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2019/03/31/siniset-kannattaa-kielivapautta/
Ylioppilastutkinnon pakkoruotsi voitaisiin muuttaa ylioppilastutkinnossa aineeksi jonka arvostelu ei vaikuta mitenkään ylioppilaaksi pääsemiseen. Lisäksi voitaisiin säätää lailla ettei ruotsin ylioppilastutkinnon arvosanaa saa ottaa koskaan huomioon minkään koulun opiskelijavalinnoissa.
Lopputulos olisi, että ruotsi olisi pakollinen aine kirjoittaa ylioppilastutkinnossa, mutta mitään merkitystä sillä ei olisi mihinkään ja sen kuittaisi jo sillä kun kävisi pistämässä nimen ruotsin yo-kokeeseen ja poistuisi kyseisen aineen kirjoituksista heti kun sieltä saa lähteä.
Olen sanonut tämän aiemmin ja sanon edelleen. Minulle suomenruotsalaisen juuret omaavalle kielipuolelle ei ole ollut tarvetta kyseisen kielen osaamiselle kuin kerran elämässäni ukkini kuoleman jälkeen, johon loppui oma kielen käyttöni. Olen toiminut pääkaupunkiseudulla ravintola-alalla vuodesta 2012. Ollut mukana pitämässä jopa suomenruotsalaisen herrasväen rapujuhlia, tilaisuudessa kaikki puhuivat ruotsia keskenään mutta pyyntönsä esittivät kohteliaasti suomeksi meille työntekijöille.
Enemmän tarvetta olisi lähes päivittäin joko venäjälle tai kiinalle.
Koulutusfetisistisessä Suomessa on ylitsepääsemätön tabu myöntää että toinen vieras kieli on monelle mahdoton rasti. Puhutaan laiskuudesta ettei saa ruotsia läpi. Ei jumalauta, jos on oppinutkin englannin luonnonmenetelmällä, ei välttämättä riitä analyyttiset taidot viiden deklinaation ja viiden konjugaation pyörittelyyn. Ympäristö ei tue oppimista mitenkään joten sanasto on uppo-outoa. Kaikki oppiminen lähtee tyhjästä ja tapahtuu tyhjiössä. Täysin irti arkikokemuksesta ja elämästä. Läpi pääsee vain oppimalla jotain ulkoa ja toivomalla parasta. Ilman luontaisia lahjoja oppiminen on vaikeaa. Jos puuttuu kielipalikka päästä, mahdotonta. Jotkut oppivat kieliä helposti. Heitä varten on vapaaehtoisia lisäkieliä. Mitä on niille joille ruotsi ei jää päähän?
Reputtaneiden määrä pomppaa. Tai jos menee A:lla läpi niin tekee huonoa kokonaisarvosanalle, mikä taas heikentää jatkomahdollisuuksia.
Ruotsinopettajat ry on näköjään melko moraaliton porukka. Kenen vuoksi koulut ovatkaan olemassa? Ei teidän palkkapussinne ainakaan.
Quote from: koojii on 02.06.2019, 19:35:31
Ylioppilastutkinnon pakkoruotsi voitaisiin muuttaa ylioppilastutkinnossa aineeksi jonka arvostelu ei vaikuta mitenkään ylioppilaaksi pääsemiseen. Lisäksi voitaisiin säätää lailla ettei ruotsin ylioppilastutkinnon arvosanaa saa ottaa koskaan huomioon minkään koulun opiskelijavalinnoissa.
Lopputulos olisi, että ruotsi olisi pakollinen aine kirjoittaa ylioppilastutkinnossa, mutta mitään merkitystä sillä ei olisi mihinkään ja sen kuittaisi jo sillä kun kävisi pistämässä nimen ruotsin yo-kokeeseen ja poistuisi kyseisen aineen kirjoituksista heti kun sieltä saa lähteä.
Kannatan. Pakollisuus toteutuu ja vaiva on suhteessa hyötyyn. Joku sadan kohdan monivalinta olisi passeli, eli tunnistaa sata yleisintä tokaisua ja sanaa.
Parempi tietysti vapaaehtoisuus alusta alkaen.
Quote from: -PPT- on 01.06.2019, 22:53:22
Millä lihaksilla RKP on tuon vaatimuksen voinut saada läpi? Eiväthän he ole vaa'ankieliasemassa.
Joku Vaasan sairaala nyt olisi ollut hyväksyttävö myönnytys mutta tämä on liikaa!
Protestoin! Kaksi laajan päivystyksen sairaalaa 70 kilometrin päässä toisistaan on veroeurojen ja soterahojen silmitöntä tuhlaamista. Pakkoruotsi pitää poistaa joka paikasta. Jos siitä on niin paljon hyötyä kuin propaganda sanoo, kai sen järkevät ihmiset valitsevat ilman pakkoakin.
Odotan Suomalaisuuden Liiton kantaa.
Sen jälkeen saatan palata liiton jäseneksi.
AnttiRinne ei saa saada Froidenthal-mitalia eikä rahalahjaa RKP:lta! Lippos Pate sai.
Quote from: AcastusKolya on 02.06.2019, 17:33:11
Niin, kun sitä ruotsia on kuitenkin lukiossa ollut pakko opiskella, niin tuskin lienee kovin suuri vaiva opiia sen verran, että läpi pääsee.
Kyllä se vaan aika monelle on, etenkin kun ylioppilaskirjoitusten vaatimustasossa ei oteta huomioon, että taitotaso jatkaa romahtamistaan etenkin alapäässä. Sitä romahduttaa lisää edellinen uudistus, jossa yläkoulusta siirrettiin yksi viikkotunti alakouluun. Tämän seurauksena joissain yläkouluissa ei ole järjestelyistä riippuen yhtenä vuonna, vaikkapa yhdeksännellä luokalla, lainkaan ruotsin kielen opetusta. Näille ruotsi alkaa lukiossa välivuoden jälkeen taas alusta.
Ironista kyllä, viime ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kirjoittavien osuus nousi pitkästä aikaa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta silläkään ei ollut väliä demareille.
QuoteUSU: Ruotsin kielen suosio yo-kokeissa kasvoi
Ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa on pysähtynyt.
Ruotsin kirjoittamisen suosio näyttää jopa kääntyneen lievään nousuun, kertoo Uutissuomalainen.
Kaksi vuotta sitten keväällä 2017 ennätykselliset 51,3 prosenttia valkolakin saaneista jätti toisen kotimaisen kielen pois tutkinnostaan. Vuosi sitten vastaava osuus oli 50,7 ja tänä keväänä 48,2 prosenttia. Luvut selviävät Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) tilastoista.
Verkkouutiset (https://www.verkkouutiset.fi/usu-ruotsin-kielen-suosio-yo-kokeissa-kasvoi/) 30.5.2019
[tweet]1135102427605209089[/tweet]
Olen suorittanut virkamiesorjaruotsin. Olen tehnyt töitä 45 vuotta, enkä ole puhunut sanaakaan ruotsia töissä.
Ikinä.
Täysin hukkaan meni tuo proggis.
Käytän ruotsia päivittäin töissä. Kouluruotsista mieleen jäi jag heter ja tack så mycket. Virkamiesruotsin suorittamisenkaan jälkeen ei osaaminen ollut tasoa terve ja heippa parempaa. Tarvittava ruotsinkielentaito on opittu myöhemmin uudistuneen motivaation ja puurtamisen ansiosta, sisältäen reilusti luokkahuonetunteja.
VMP. Itseltäni jäi lukio taannoin kapinallisena nuorena pakkoruotsin takia kesken. Ketutti vaan liikaa niin ei huvittanut käydä siellä enää. En ole koskaan elämässäni ruotsinkielen taitoa tarvinnut, mutta lukion papereista olisi ollut välillä hyötyä.
Minusta tuossa Ylen artikkelissa (https://yle.fi/uutiset/3-10812242) seuraava kuulostaa aika oudolta:
QuoteToisaalta taas Suomen ruotsinopettajat ry pitää hallitusneuvotteluista tihkunutta tietoa tervetulleena. Yhdistys edustaa Suomessa kaikkia ruotsin kielen opettajia.
Tuosta saa vaikutelman, että 100% ruotsinopettajista kannattaa tätä. En voi mitenkään uskoa, että asia olisi näin.
On muuten jännä ilmiö, miten juuri liberaalisuvakit puolustavat pakkoruotsia, vaikka voisi luulla globalismia ja vapaavalintaisuutta kannattavien olevan enemmän vapaan kielivalinnan kannalla.
Kai tuo vaan paljastaa sen oikean motiivin, eli suomenkielisten suomalaisten vihaamisen.
Täydellisyysperiaatteen vuoksi laitan tänne, vaikka hieman puristaa:
[tweet]1134903687518806016[/tweet]
https://web.archive.org/web/20150610092421/https://riikkapurra.net/ (https://web.archive.org/web/20150610092421/https://riikkapurra.net/)
Quote
Oi, lennä riennä ruotsin kieli
1.6.2015 / 97 KOMMENTTIA
Kielipoliittiset jakolinjat ovat tulleet viime vuosina ryminällä esiin. Perussuomalaisten vahvistuminen on osaltaan lisännyt aiheen esillä oloa. Ruotsin kielen aktiiviset puolustajat ovat harvassa RKP:n ulkopuolella. Kiistellyt aiheet jakautuvat useaan eri osa-alueeseen, kuten koulun pakollinen toisen kotimaisen kielen opiskelu ("pakkoruotsi"), ruotsinkielisten erivapaudet ja valtiomme yleinen kieli- ja vähemmistöpolitiikka. Usein yleisessä keskustelussa nämä laitetaan sekaisin: akateemiset ja yhteiskunnalliset merkitykset (tai merkityksettömyydet) sekoitetaan muun muassa valinnanvapautta ja yksilön oikeuksia korostaviin näkökulmiin.
Minä vastustan "pakkoruotsin" poistoa. Olen ollut samaa mieltä aina. Perusteeni ovat moninaiset.
Quote from: Lasse on 02.06.2019, 22:30:42
Täydellisyysperiaatteen vuoksi laitan tänne, vaikka hieman puristaa:
[tweet]1134903687518806016[/tweet]
https://web.archive.org/web/20150610092421/https://riikkapurra.net/ (https://web.archive.org/web/20150610092421/https://riikkapurra.net/)
Quote
Oi, lennä riennä ruotsin kieli
1.6.2015 / 97 KOMMENTTIA
Kielipoliittiset jakolinjat ovat tulleet viime vuosina ryminällä esiin. Perussuomalaisten vahvistuminen on osaltaan lisännyt aiheen esillä oloa. Ruotsin kielen aktiiviset puolustajat ovat harvassa RKP:n ulkopuolella. Kiistellyt aiheet jakautuvat useaan eri osa-alueeseen, kuten koulun pakollinen toisen kotimaisen kielen opiskelu ("pakkoruotsi"), ruotsinkielisten erivapaudet ja valtiomme yleinen kieli- ja vähemmistöpolitiikka. Usein yleisessä keskustelussa nämä laitetaan sekaisin: akateemiset ja yhteiskunnalliset merkitykset (tai merkityksettömyydet) sekoitetaan muun muassa valinnanvapautta ja yksilön oikeuksia korostaviin näkökulmiin.
Minä vastustan "pakkoruotsin" poistoa. Olen ollut samaa mieltä aina. Perusteeni ovat moninaiset.
Melkoisen pakkoruotsioksennuksen oli Riikka "en tee identiteettipolitiikkaa, vaikka teenkin sitä koko ajan" Purra saanut aikaiseksi. Ei tuota lukiessa voi olla laskematta kaikista kuluneimpien kliseiden toistelua.
Jos Riikka Purra kannattaa pakkoruotsia niin minä en kannata Riikka Purraa. Eli on hänessä ainakin yksi vika verrattuna Laura Huhtasaareen.
Nyt uhrattiin Itä-Suomen pojat, jotka reputtavat muiden puolesta.
Vaikka Soininvaaran kanssa samaa mieltä olenkin, minua vaivaa tämä Itä-Suomen korostaminen pakkoruotsikeskustelussa. Onko joku oikeasti sitä mieltä, että Tampereen, Porin, Rauman, Uudenkaupungin, Seinäjoen ja Oulun pojilla on jotenkin läheisempi suhde ruotsin kieleen?
Ja käsi sydämelle helsinkiläiset ja turkulaiset, onko ruotsin kielellä merkittävä vaikutus jokapäiväiseen elämäänne? Pruukaatteko praatata svenskaa paljonkin muutaman prosentin (jotka kaikki osavat suomea) "suomenruotsalais"vähemmistönne kanssa?
Quote from: newspeak on 02.06.2019, 23:03:04
Melkoisen pakkoruotsioksennuksen oli Riikka "en tee identiteettipolitiikkaa, vaikka teenkin sitä koko ajan" Purra saanut aikaiseksi. Ei tuota lukiessa voi olla laskematta kaikista kuluneimpien kliseiden toistelua.
Lähti soitellen sotaan (
"Perusteeni ovat moninaiset."), mutta kirjoituksen lopussa myöntää itsekin, että ei tällaisilla perusteluilla pitkälle pötkitä (
"Ymmärrän toki, että yksikään edellä tarjoamani argumentti ruotsin kielen aseman säilyttämisen puolesta ei nykyaikaisen eetoksen mukaan ole validi – jokainen voidaan kumota erinäisillä rationaalisuutta edustavilla argumenteilla").
Heitot "nykyaikaisen eetoksen mukaisuudesta" ja "rationaalisuutta edustavista argumenteista" ovat turhaa pyristelyä, joka ei muuta mitään. Pakkoruotsia ei oikein voi kannattaa kuin joko fiilispohjalta tai oma etu mielessä, sillä kuten maahanmuuttokeskustelussakin, rationaalisia vaakakupin kallistavia argumentteja sen puolesta ei vain ole.
Kymmenestäkään kaltevan pinnan argumentista ei saa kasattua yhtä validia. Pakkoruotsia ei voi puolustaa esimerkiksi nykyisillä vanhentuneilla virkakelpoisuusvaatimuksilla tai sitten pelolla virkakelpoisuusvaatimusten täydellisestä murentumisesta, mikäli niistä poistetaan useimmissa viroissa täysin tarpeeton virkamiesruotsi.
Seuraava teksti on WordDive-kielenopetusohjelman mainoksesta (https://www.worddive.com/blog/fi/tuleva-insinoori-selvisi-virkamiesruotsista-erinomaisesti-worddiven-avulla/), mutta itse asia ei siitä muuksi muutu:
QuoteTuleva insinööri selvisi virkamiesruotsista erinomaisesti WordDiven avulla
Kun 25-vuotias ilmastointiasentaja Mika Lamminen aloitti TAMKissa talotekniikan opinnot, edessä oli heti ensimmäisenä vuonna pelätty "virkamiesruotsi" eli ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva pakollinen ruotsin kurssi. Pakollisiin ruotsin opintoihin kuuluu AMK:ssa sekä suullinen että kirjallinen osuus, joista saa yhteensä 4 opintopistettä.
Pakollinen ruotsin kurssi on yleinen ongelma AMK-opiskelijoiden keskuudessa: vain murto-osa selviytyy tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista ilman tukiopetusta, ja pahimmillaan virkamiesruotsin hyväksytty suorittaminen viivästyy niin, että se hidastaa opiskelijan valmistumista. Tilanne on erityisen hankala tekniikan alalla.
Myös tulevalla insinööri Lammisella oli ruotsin kanssa vaikeuksia. Edellisestä ruotsin kurssista ammattiopistossa oli kulunut vuosia. Kertauskurssista ennen varsinaista virkamiesruotsia tuli ykkönen (asteikolla, jossa nolla on hylätty ja viitonen kiitettävä).
[...]
"Ruotsissa on se hankala puoli, että sitä ei oikeastaan kuule, näe eikä tarvitse käyttää missään", Lamminen toteaa. Tuleva insinööri ei myöskään usko tarvitsevansa ruotsia tulevaisuudessa. Kiinnostus opiskeluun ei siis ymmärrettävästi ollut kovin korkealla. "Löysin motivaatiota seuraamalla WordDivessä pysyvästi opittujen sanojen määrää – olen vähän sellainen suorittajatyyppi", Lamminen nauraa ja jatkaa: "Myös sanojen kuuleminen helpottaa niiden muistamista, ja ainakin tiedän sitten, miten sanat pitäisi ääntää, vaikka en niitä osaisikaan aina oikein sanoa."
Quote from: Roope on 03.06.2019, 01:12:05
Quote from: newspeak on 02.06.2019, 23:03:04
Melkoisen pakkoruotsioksennuksen oli Riikka "en tee identiteettipolitiikkaa, vaikka teenkin sitä koko ajan" Purra saanut aikaiseksi. Ei tuota lukiessa voi olla laskematta kaikista kuluneimpien kliseiden toistelua.
Lähti soitellen sotaan ("Perusteeni ovat moninaiset."), mutta kirjoituksen lopussa myöntää itsekin, että ei tällaisilla perusteluilla pitkälle pötkitä ("Ymmärrän toki, että yksikään edellä tarjoamani argumentti ruotsin kielen aseman säilyttämisen puolesta ei nykyaikaisen eetoksen mukaan ole validi – jokainen voidaan kumota erinäisillä rationaalisuutta edustavilla argumenteilla").
Heitot "nykyaikaisen eetoksen mukaisuudesta" ja "rationaalisuutta edustavista argumenteista" ovat turhaa pyristelyä, joka ei muuta mitään. Pakkoruotsia ei oikein voi kannattaa kuin joko fiilispohjalta tai oma etu mielessä, sillä kuten maahanmuuttokeskustelussakin, rationaalisia vaakakupin kallistavia argumentteja sen puolesta ei vain ole.
Kymmenestäkään kaltevan pinnan argumentista ei saa kasattua yhtä validia. Pakkoruotsia ei voi puolustaa esimerkiksi nykyisillä vanhentuneilla virkakelpoisuusvaatimuksilla tai sitten pelolla virkakelpoisuusvaatimusten täydellisestä murentumisesta, mikäli niistä poistetaan useimmissa viroissa täysin tarpeeton virkamiesruotsi.
Seuraava teksti on WordDive-kielenopetusohjelman mainoksesta (https://www.worddive.com/blog/fi/tuleva-insinoori-selvisi-virkamiesruotsista-erinomaisesti-worddiven-avulla/), mutta itse asia ei siitä muuksi muutu:
QuoteTuleva insinööri selvisi virkamiesruotsista erinomaisesti WordDiven avulla
Kun 25-vuotias ilmastointiasentaja Mika Lamminen aloitti TAMKissa talotekniikan opinnot, edessä oli heti ensimmäisenä vuonna pelätty "virkamiesruotsi" eli ammattikorkeakoulututkintoon kuuluva pakollinen ruotsin kurssi. Pakollisiin ruotsin opintoihin kuuluu AMK:ssa sekä suullinen että kirjallinen osuus, joista saa yhteensä 4 opintopistettä.
Pakollinen ruotsin kurssi on yleinen ongelma AMK-opiskelijoiden keskuudessa: vain murto-osa selviytyy tutkintoon kuuluvista kieliopinnoista ilman tukiopetusta, ja pahimmillaan virkamiesruotsin hyväksytty suorittaminen viivästyy niin, että se hidastaa opiskelijan valmistumista. Tilanne on erityisen hankala tekniikan alalla.
Myös tulevalla insinööri Lammisella oli ruotsin kanssa vaikeuksia. Edellisestä ruotsin kurssista ammattiopistossa oli kulunut vuosia. Kertauskurssista ennen varsinaista virkamiesruotsia tuli ykkönen (asteikolla, jossa nolla on hylätty ja viitonen kiitettävä).
[...]
"Ruotsissa on se hankala puoli, että sitä ei oikeastaan kuule, näe eikä tarvitse käyttää missään", Lamminen toteaa. Tuleva insinööri ei myöskään usko tarvitsevansa ruotsia tulevaisuudessa. Kiinnostus opiskeluun ei siis ymmärrettävästi ollut kovin korkealla. "Löysin motivaatiota seuraamalla WordDivessä pysyvästi opittujen sanojen määrää – olen vähän sellainen suorittajatyyppi", Lamminen nauraa ja jatkaa: "Myös sanojen kuuleminen helpottaa niiden muistamista, ja ainakin tiedän sitten, miten sanat pitäisi ääntää, vaikka en niitä osaisikaan aina oikein sanoa."
Purrahan siis tuossa 2015 ilmestyneessä kirjoituksessaan sivuuttaa ongelmakohdat kokien edustavansa konservatiivista, suomalaisuutta säilyttävää näkökulmaa, johon tietenkin myös lukuisat viittaukset "toiseen kotimaiseen" liittyvät. 2018 ääni muuttuikin sitten kellossa johtaen lopulta kaikkien pakkoruotsia koskevien kirjoitusten poistoon. Kun puhutaan rationaalisuudesta, fiilispohja tai oma lehmä ojassa edustavat juuri sitä rationaalisuutta, vaikka rationaalisesti voidaan myös perustella tosia asioita.
Mielestäni Purra 2015 perusti ajattelunsa aikaisemmin oppimaansa eli niihin pakkoruotsia tukeviin argumentteihin ja koki niiden olevan luonteeltaan konservatiivisia. Suomalaista identiteettiä hän ei tietenkään jo tuolloinkaan ymmärtänyt. Pakkoruotsi nyt vain ei kuulu yhtään kenenkään identiteettiin kuin korkeintaan jaettuna kokemuksena. "Kun minunkin piti, sinunkin pitää." Pitäisikö kaikki suomalaisten sukupolvet altistaa myös toisen maailmansodan kaltaisille kärsimyksille? Kieli on varmasti osa jokaisen identiteettiä, mutta vieraat kielet ovat sitä äidinkieltä vähemmän. "Toinen kotimainen" on pelkkää fasismia.
Olisiko jo aika poistaa ruotsi perustuslaista? Itsenäisyys sieltä jo poistettiinkin.
Nykyään kulttuurisesti rikkailla asuinalueilla pk-seudulla ruotsinkieli ei ole top5 kieli, ehkä top10ssä. On turhaa hukata poikia, joilla jo muutenkin haasteita fem. koulujärjestelmässä.
Rkp sai jättipotin hallitusneuvotteluissa. Enemmän kuin kehtasivat unelmoida.
Huvittavaa minusta on myös kun nämä pakkoruotsia kannattavat politiikomme, eivät edes itse osaa ruotsia juuri lainkaan ja varmuudella nämä vanhemmat politiikot eivät läpäisisi sen paremmin virkamiesruotsia kuin muitakaan ruotsin kielen kokeita tänä päivänä.
Itse olen tämän testannut useiden tapaamieni politiikkojen kohdalla vuosien aikana.
Ilkeänä ihmisenä olen vaalien alla usein käynyt kiusaamassa juuri demariehdokkaita ja antanut heidän puolustaa pakkoruotsia ja sitten lopuksi alkanut puhumaan ruotsia, hyvin harva ehdokas on osannut edes auttavasti ruotsia näissä kohtaamisissa.
Suomen kutsuminen kaksikieliseksi maaksi on valhetta ja on itsestään selvää, että myös perustuslakia pitää tässä kohtaa muuttaa.
Pakkoruotsi johtuu pitkälti suomalaisten huonosta itsetunnosta ja oman kielen kunnioituksen puutteesta.Suomalaiset suorastaan opetetaan väheksymään omaa kieltänsä ja kiitos tästä kuuluu lähes kaikille perinteisille puolueille, jotka ovat vuosikymmeniä toimineet RKP:n apupuolueina.
Pakkoruotsin poisto tekisi todella hyvää suomalaisten henkiselle hyvinvoinnille.
Kuulostaa ehkä naivilta, mutta näin se vaan on!!
Uuteen hallitusohjelmaan saadaan tietysti ruotsin kieleen liittyen kaksi ristiriitaista ja toisensa kumoavaa hanketta: Vaasan laaja päivystys ja pakollinen yo-koe. Vaasan laajaa sote-päivystystä perustellaan sillä, että Seinäjoki ei pysty tarjoamaan ruotsinkieliselle väestölle tarvittavaa kielitaitoa. Ei, vaikka Seinäjoella oltaisiin oltu valmiita kouluttamaan väkeä lisää ruotsia varten. Sama ongelma oli muutama vuosi sitten poliisihallinnon kautta, kun ruotsinkielisille ei kelvannut Oulun alueen kielitaito, joten aluehallinto piti saada Kokkolaan kustannuksiin katselematta.
Tämä tietysti kumoaa kaikki perustelut pakkoruotsin opetukselle ja pakolliselle yo-kokeelle, koska mikään suomenkielisten taso ei tule riittämään natiiviruotsia puhuville. Ruotsin opetusta ei voi (ei ole koskaan voinut) perustella julkisilla palveluilla, koska virkamiesruotsin taso ei riitä, eikä tule millään tavalla paranemaan yo-kokeen uudistuksella. Muualla taas opetetulla ruotsin kielellä ei ole mitään väliä, koska yksityisillä palveluntarjoajilla ei ole velvollisuutta palvella millään määrätyllä kielellä.
Alakoulun puolelle siirretty ruotsin opetustunti otettiin pois yläkoulusta. Miten kauan luulette, että yläkoulun puolelle aletaan puuhata lisää ruotsin opetusta ilman, että alakoulun tuntimäärään puututaan? Itse veikkaan muutamaa päivää uuden opetusministerin aloittamisesta. Kyse on ihan puhtaasti kivirekikielestä: ruotsinkieliset hyötyvät pääkielen osaamisesta, muunäidinkielisille kumpaakaan kieltä ei pakoteta, joten ainoastaan suomenkielisille lyödään ylimääräinen painolasti pääsääntöisesti hyödyttömän kielen opettelusta. Kiitos demarit ja erityisesti Keskusta, te mahdollistatte tämän. Hyvää alamäkeä, ei tule ikävä.
Pienen ihmisen pieni protesti. Koska työ ei velvoita, en käytä ruotsia enää missään yhteydessä Suomen alueella. Ahvenanmaa ja ruotsinkielinen manner-Suomi saa vastedes olla ihan rauhassa minun puoleltani.
QuoteLUKIOLAISET: HALLITUSOHJELMAN KOULUTUSPÄÄTÖKSET LISÄÄVÄT LUKIOLAISTEN PAINEITA
Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on pöyristynyt hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan hallitus tavoittelee toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeesta pakollista. SLL katsoo, että pakollisen kokeen lisääminen on ristiriidassa aiemman ylioppilastutkinnon sekä korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen kanssa. Erityisen huolissaan SLL on kuitenkin uuden pakollisen kokeen vaikutuksista lukiolaisten jo valmiiksi valtaviin jaksamisongelmiin.
"Me toivottiin, että tämä hallitus olisi laittanut nuorten hyvinvoinnin etusijalle päätöksenteossa. On hienoa, että opiskeluhuollon resursseja aiotaan vahvistaa sitovilla mitoituksilla, mutta tämä on jälleen malliesimerkki siitä, miten koulutuspoliittisilla päätöksillä pahennetaan kuormitusta. Pahoinvoinnin juurisyihin pitää myös puuttua", SLL:n puheenjohtaja Roosa Pajunen muistuttaa.
SLL muistuttaa, että vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista jopa puolet kokee väsymystä tai heikotusta ja 30 % uupumusasteista väsymystä koulutyössä vähintään kerran viikossa.
Ohjelmassa on ennakoidusti mukana myös oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoteen ja laajentaminen toiselle asteelle. SLL on suhtautunut skeptisesti laajentamisen vaikutuksiin erityisesti oppimistulosten kannalta. SLL katsoo, että oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle vaatii oman mallinsa. Perusasteelta tutut säännöt eivät voi siirtyä sellaisenaan toiselle asteelle, kun kyseessä ovat jo aikuistumisen kynnyksellä olevat nuoret. Nykyään oppivelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä uhkasakko.
"Sakon uhalla ei edistetä oppimista. Pikemminkin velvollisuuden voisi kohdentaa koulutuksen järjestäjille niin, että opintojen takutessa tukitoimet saadaan nopeasti käyntiin. Pitää myöskin olla erittäin tarkka siitä, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei rajoita nuorten koulutuksellisia valintoja: nuoren täytyy saada jatkossakin hakeutua valitsemaansa oppilaitokseen eikä kurssimäärälle saa asettaa rajoituksia", Pajunen linjaa.
[...]
Puheenjohtaja Roosa Pajunen
Lukiolaisten liitto (http://lukio.fi/lukiolaiset-hallitusohjelman-koulutuspaatokset-lisaavat-lukiolaisten-paineita/) 3.6.2019
Helsingin Sanomat: Ruotsi on tulossa pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, ja rehtorit ovat ymmällään – Näin asiaa perustelee Rkp:n Anna-Maja Henriksson (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html) 3.6.2019
Quote from: HS 3.6.2019SUOMEN lukiolaisten liitto (SLL) kertoo olevansa pöyristynyt hallituksen pyrkimyksestä muuttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.
Erityisen huolissaan SLL on uuden pakollisen kokeen vaikutuksista lukiolaisten jo valmiiksi valtaviin jaksamisongelmiin.
"Kyse on siitä, että ylipäätänsä tulee yksi pakollinen aine lisää, oli se sitten ruotsi tai ei", kertoo SLL:n puheenjohtaja Roosa Pajunen.
"Lukiolaisten jaksaminen on tällä hetkellä kortilla ja pakollisen aineen lisääminen lisää paineita entisestään."
Pajusen mukaan hallituksen aikomus on malliesimerkki siitä, miten koulutuspoliittisilla päätöksillä pahennetaan kuormitusta.
"Toivotaan, että muutos ei toteudu ja pidetään yhdessä lukiolaisten jaksamisesta huolta", Pajunen sanoo.
Quote from: HS 3.6.2019HELSINGIN yhteislyseon ruotsin kielen opettaja Jaana Suominen sen sijaan kertoo iloinneensa asiasta jo kollegoidensa kanssa.
Voisiko kommenteja kysellä jo muiltakin kuin
ruotsin kielen opettajilta?
Quote from: HS 3.6.2019"Kuullessani asiasta tulin todella iloiseksi pitkästä aikaa. Olen huomannut, että oppilaiden kiinnostus ja taso ruotsinkielessä on laskenut todella paljon", Suominen sanoo.
...
Toisen kotimaisen kielen opiskelu on ollut pakollista, vaikka sitä ei ole tarvinnut kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.
"Ihminen on laiska ja jos jotain annetaan valinnaiseksi, sitä ei jakseta hoitaa kunnolla. Pakollisuus tuo oppilaisiin määrätietoisuutta. Nuoret eivät ymmärrä välttämättä lukiossa, kuinka paljon siitä on vielä heille hyötyä."
Vain äidinkieli on ollut pakollinen ylioppilaskirjoituksissa, eli tämä pakollisuuden siunauksellisuus ei kai sitten päde muihin aineisiin.
Nuoret ymmärtävät aivan hyvin pakkoruotsin läpikäyneiden aikuisten (vanhimmat jo eläkkeellä) kokemuksista, miten vähän siitä on heille hyötyä. Ylivoimainen enemmistö suomenkielisistä ei tule sitä koskaan työssään tarvitsemaan.
Quote from: HS 3.6.2019RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ei osannut kertoa maanantaina hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen milloin muutos tulee voimaan.
"Tässä tarvitaan nyt työryhmätyöskentelyä. Tulevan opetusministerin tehtävänä on viedä asiaa eteenpäin, mutta hallituksen tahtotila on linjattu ja tavoitteena on, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee pakollinen", Henriksson sanoi.
Henrikssonin mukaan toisesta kotimaisesta kielestä täytyy tehdä oppilaille mielekäs oppiaine.
Ja pakkohan tunnetusti lisää parhaiten mielekkyyttä.
Minusta nuo Henrikssonin muotoilut ja ylenmääräiset vakuuttelut vain vahvistavat käsitystä, että hallituksen tahtotila on tässä asiassa sittenkin varsin heikolla pohjalla.
Edit:
Niin, ja vastoin Hesarin otsikkoa Rkp:n Anna-Maja Henriksson ei perustellut asiaa millään tavalla.
Suomen valemedian mukaan siis 1600 henkilön (ruotsin opettajat - jäsenet) painoarvo on vähintään yhtä merkittävä kuin esim. peruskoululaisten määrä eli 560 500 (vuosi 2018)? Tähän vielä lukiolaiset päälle..
Hyvin kyllä parin prosentin vähemmistö kyykyttää suomen kansaa.
Tässä toiden kotimaisen pakollistamisessa yo-kokeeseen on vielä monta kantoa kaskessa.
On aika selvää, että jos pakollisuus koskee kaikkia, mamutaustaiset tulevat yo:t ja heidän taustajoukkonsa nostavat metakan. Jos pakollisuus rajoitetaan äidinkieleltään suomalaisiin ja ruotsalaisiin, voivat taktiset äidinkielen vaihdot yleistyä merkittävästi, ja äidinkieleltään englanninkielisiä suomalaisia voi olla yht´äkkiä melkoisesti enemmän:
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/88600/idinkielen+vaihtaminen+++onnistuu+ilman+perusteluja
Mikään ei tietenkään estä äidinkielen vaihtoa jatkossa uudestaan, jos katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Pakkoruotsitalibaanit saattavat tietenkin pohtia äidinkielen vaihdon hankaloittamista, mutta sillä taas on omia ikäviä heijastusvaikutuksia kielipoliittiseen todellisuuteen.
On varmaa, että muiden hallituspuolueiden kuin RKP:n edustajat saavat nyt palautteena helvetinmoisen määrän digitaalista paskaa niskaansa. En oikein usko, että nämä puolueet haluavat antaa persuille turhaa etulyöntiasemaa vuoden 2023 vaaleissa. Lisäksi puolueet tietävät, että pakollisuus on jälleen poistettavissa jatkossa uuden hallituksen päätöksillä. On hyvin mahdollista, että hiukan pitemmälle ajatteleva porukka miettii, onko tällaisessa jojoilussa mitään mieltä.
Eiköhän tässä käy niin, että nyt selvitellään ja analysoidaan vähän aikaa jonka jälkeen toimikunnat tuovat esiin käytännön ongelmia, jonka jälkeen hallitus päättää, ettei toinen kotimainen ole edelleenkään pakollinen ylioppilaskirjoituksissa. On hyvä muistaa, että toinen kotimainen on pakollinen yo-kirjoituksissa nykyäänkin, jos esimerkiksi matikka ei maistu.
Toki RKPtä hyvitetään ehkä ruhtinaallisellakin ekstralla siitä hyvästä, ettei heidän tätä tavoitetta ei toteuteta. Mutta toisen kotimaisen pakollisuus ylioppilaskokeissa on historiaa, johon ei palata.
Onko nyt niin, että pakollisen äidinkielen Närpiön ruotsina kirjoittavan EI tarvitse kirjoittaa pakolla suomenkieltä?
Vaan valittavissa on kolme seuraavista vaihtoehdoista:
- toisen kotimaisen kielen koe (suomi tai ruotsi)
- vieraan kielen koe
- matematiikan koe
- reaalikoe
Quote
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=f303affb2b510b296f5b52bdb0b976aa
HS 3.6.2019
Ruotsi on tulossa pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksissa, ja rehtorit ovat ymmällään – Näin asiaa perustelee Rkp:n Anna-Maja Henriksson
Entä onko myös suomi pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielisille? Mutta mikä tärkeämpää, onko suomen ja ruotsin yo-kokeen kirjoittaminen pakollista muunkielisten jälkeläisille.
Kun nyt Suomea on väestönvaihdon myötä rikastettu ÄO85 moniosaajilla ja määrä kasvannee, niin kahden heille vieraan kielen eli suomen ja ruotsin kirjoittaminen voi olla este ylioppilastodistuksen saamiselle, jos suomen ja ruotsin kokeen hyväksyttävä kirjoittaminen on edellytys koko tutkinnon läpäisemiselle. Pitäisikö avaruusaivokirurgikielten puhujat vapauttaa suomen ja ruotsin kielten yo-kokeista.
Tulevaisuuden skenaario:
Ottaen huomioon suomalaisten päättäjien ryhdikkyyden, tehdään yo-kokeissa poikkeussääntö, jonka mukaan yo-todistuksen esteenä ei ole kansalliskielten kokeiden läpäiseminen, jos on erityisiä syitä todistuksen myöntämiselle. Ja kun ollaan kaltevalla pinnalla, vesitetään muitakin vaatimuksia. Kompromissina tuodaan kirjoituksiin aluksi vapaaehtoinen ja myöhemmin pakollinen uusi aine "koraanin tuntemus". Tämän kokeen läpäiseminen riittää yo-todistuksen saamiseen.
"Eiköhän tässä käy niin, että nyt selvitellään ja analysoidaan vähän aikaa jonka jälkeen toimikunnat tuovat esiin käytännön ongelmia, jonka jälkeen hallitus päättää, ettei toinen kotimainen ole edelleenkään pakollinen ylioppilaskirjoituksissa. On hyvä muistaa, että toinen kotimainen on pakollinen yo-kirjoituksissa nykyäänkin, jos esimerkiksi matikka ei maistu."
Oikeusministeri (RKP) ja opetusministeri Vas. Li) pitävät yhdessä huolen, että asia etenee.
No seuraava hallitushan tulee taas perumaan tuon pakkoruotsin kirjoittamisen, eli näppärä ratkaisu asiaan olisi määrätä muutos vuoteen 2024. Anna-Majakin säilyttää kasvonsa eivätkä lukiolaiset kärsi :)
Pidän ruotsin kielestä ja kuuntelen, puhun, luen sitä. Mutta. Ruotsi ei voi, eikä saa olla pakollinen oppiaine millään asteella.
Ruotsia ei opita yläasteen kolmen vuoden ja ala-asteen räpellysopintojen aikana, eikä lukionkaan opinnoissa ole tarpeeksi aikaa, eikä niin mitään. Siihen ei ole halua perehtyä, eikä se kielenä ole kiinnostava, eikä järkevä oppiaine. Jokainen kieli vaatiii sen kielen sisimmän tajuamisen sitä ymmärtääkseen. Ruotsi on hieno kieli mutta vain sen kielen ymmärtäminen vaatii siihen sen syventymishalun.
Onko todella niin, että RKP:n saaminen hallitukseen oli tuon pakon hyväksyminen? Toivottavasti se astuu voimaan vasta sitten joskus ja ei ehkä koskaan silleen aikuisten oikeesti.
Pohjoisessa sanotaan ruotsin olevan niin tarpeellinen, koska on rajamaa tuo Ruotsi. Rajamaalla puhutaan ihan joka paikassa suomenkieltä tai meänkieltä. Ei siellä attribuutteja tarvita.
Aivan käsittämätön hulluus on laittaa pakkoruotsi yo- kirjoituksiin. Liuta heikkoja ruotsintaitajia on matkalla lukioon ja mikä se on se aika, jolloin on pakkopakko punnertaa tuo vastenmielinen kieli yo- kirjoituksissa.
Kun asiaa ajattelee avaruusaivokirurgipopulaation hallinnan kannalta, ruotsin ja suomen pakollisuus hyväksytyn yo-tutkinnon ja siten myös jatko-opiskeluun pääsemisen edellytyksinä on hyvä asia. Molemmat ovat pieniä kieliä ja moniosaajille yhtä vieraita. Molemmat kielet lienevät näiden ylväiden kuninkaiden mielestä vastenmielistä vääräuskoisten mongerrusta. Heillä voi olla asenteistaan johtuen motivaatiovajetta.
Nyt RKP:n ansiosta ollaan korottamassa rimaa riisinkeittäjille päästä viemään opiskelupaikkoja suomalaisilta. Siinä saa ÄO85 aivot käydä ylikierroksilla, kun taas ÄO100 väki vielä pärjää.
Ehkä suvakit heräävät ulisemaan, että kielien pakollisuus on rasismia. Silloin poistuu pakollisuus ja tulevaisuudessa saammekin sitten valinnaisia ja vapaaehtoisia kieliä niistä maista, joista rikastuttajat ovat tulleet. Hieman kaukaisemmassa tulevaisuudessa ovat pakkopaskastania ja pakkoarabia. Ne tulevat, jos esteitä ei rakenneta nyt.
Quote from: Luotsi on 03.06.2019, 19:06:01
No seuraava hallitushan tulee taas perumaan tuon pakkoruotsin kirjoittamisen, eli näppärä ratkaisu asiaan olisi määrätä muutos vuoteen 2024. Anna-Majakin säilyttää kasvonsa eivätkä lukiolaiset kärsi :)
Timo Soinilla oli aikoinaan jotain hampaankolossa RKP:tä vastaan, kun oli tärkeä vaatimus saada puolue ulos hallituksesta.
Muutkin puolueet oppivat olemaan nihkeämpiä RKP:n suuntaan mm. Vaasan sairaalan päivystys, jota keskusta & kokoomus vastustivat, mitä nyt kokoomus lisäsi pakkoruotsin ala-asteelle.
Sampo Terho profiloitui pakkoruotsiin liittyvillä kysymyksillä ja muutenkin aihe oli kovassa nousussa tuolloin, mutta se on paljolti mennyttä aikaa.
Pakkoruotsi on bumerangi, joka aina tulee takaisin RKP:n takia. Sen avulla ajatellaan parhaiten turvattavan omat etuudet.
Purra on ottanut kantaa pakkoruotsiin:
[tweet]1135242504817782784[/tweet]
Palataanpa siis hänen 1.6.2015 kirjoittamaansa pakkoruotsin ylistykseen, joka oli nähty parhaaksi piilottaa vaalien alla äänestäjiä hämäämästä. Minusta se on sikäli mainio kirjoitus, että se edustaa kirjoittajansa omaa ajattelua ja pyrkii keskustelevampaan lähestymistapaan kuin kiukkuisten opettajien ja vastaavien huudahdukset.
QuoteOi, lennä riennä ruotsin kieli
1.6.2015 / 97 kommenttia
Kielipoliittiset jakolinjat ovat tulleet viime vuosina ryminällä esiin. Perussuomalaisten vahvistuminen on osaltaan lisännyt aiheen esillä oloa. Ruotsin kielen aktiiviset puolustajat ovat harvassa RKP:n ulkopuolella. Kiistellyt aiheet jakautuvat useaan eri osa-alueeseen, kuten koulun pakollinen toisen kotimaisen kielen opiskelu ("pakkoruotsi"), ruotsinkielisten erivapaudet ja valtiomme yleinen kieli- ja vähemmistöpolitiikka. Usein yleisessä keskustelussa nämä laitetaan sekaisin: akateemiset ja yhteiskunnalliset merkitykset (tai merkityksettömyydet) sekoitetaan muun muassa valinnanvapautta ja yksilön oikeuksia korostaviin näkökulmiin.
Minä vastustan "pakkoruotsin" poistoa. Olen ollut samaa mieltä aina. Perusteeni ovat moninaiset.
Ruotsin aktiiviset puolustajat siis ovat harvassa ja Purra itse ilmoittautuu sellaiseksi. RKP:n asema pakkoruotsikeskustelussa on ehkä erityinen, koska se pyrkii esiintymään suomenruotsalaisten edustajana vähemmistönäkökulmasta käsin, mutta tämä ei tarkoita, etteikö muissa puolueissa olisi laajaa kannatusta pakkoruotsille. Esimerkiksi Kokoomuksen muinaisessa puoluekokouksessa äänestettiin pakkoruotsin vastaisesti, mutta puolue-eliitti päätti pyyhkiä äänestystuloksella perseensä.
Eri lähtökohdista kumpuavia argumentteja puolesta ja vastaan esittäminen ei ole asioiden sekoittamista. Se on sitä "perusteiden moninaisuutta".
QuoteRuotsi ei merkittävästi poikkea muista "pakoista", joita kouluissa on ja joita siellä tulisi olla. Kaikenlaista valinnanvapautta on viime vuosina merkittävästi lisätty, etenkin lukiossa. Ylioppilastutkinnon vapauttaminen ja merkittävä helpottaminen on näistä seikoista ehkä oleellisin. Kaikkien on enää kirjoitettava ainoastaan äidinkieli. Kolme muuta pakollista ainetta voi valita toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja yhden reaaliaineen joukosta. Kirjoitukset voi jakaa kolmelle eri kerralle, ja aineita voi halutessaan kirjoittaa suuren määrän. Yhtäältä tämä on aiheuttanut ylioppilastutkinnon merkittävän helpottumisen, toisaalta taannut, että huiput pääsevät koristamaan otsikkoja vaikkapa kymmenellä laudaturillaan.
Ruotsi on sen kirjoittajille vieras, erikseen opiskeltava kieli muiden joukossa. Jos ajatellaan vaikkapa ainereaalia ja siten eri aineita erillisinä opintokokonaisuuksina, pakkoruotsi vertautuu siihen, että kaikkien olisi aivan erityisesti opiskeltava yhtä reaaliainetta ylitse muiden ja muut reaaliaineet olisivat sitten vähemmän arvokkaita. Esimerkiksi opiskelijoita saattaisi kiinnostaa fysiikka tai kemia, mutta heidän on aivan välttämätöntä opiskella pääpainotteisesti uskontoa tai vaikkapa psykologiaa (joka lienee lukion vaikeimpia oppiaineita).
QuoteJos ruotsia verrataan matematiikkaan, kallistun ehdottomasti matematiikan puolelle. On käsittämätöntä, että Suomessa voi päästä ylioppilaaksi kirjoittamatta edes lyhyttä matematiikkaa. Mutta näitä kahta ainetta ei pitäisikään verrata, koska molemmat ovat merkittäviä. Kannatankin ns. vanhaa mallia, jossa pakollisia olivat äidinkieli, matematiikka, vieras kieli ja toinen kotimainen kieli. Reaali – jossa voi kirjoittaa vaikka vain läpihuutoaine terveystiedon – voisi sitten olla vapaaehtoinen.
Matematiikka lienee tosiaankin niitä aineita, jotka tuodaan herkästi näissä keskusteluissa esiin. Eihän nyt sivistynyt ihminen voi sanoa matematiikalle ei. Tässä on huomionarvoista, että matematiikkaa käyttävät argumenttina juuri pakkoruotsin kannattajat. Purra haluaisi tässä palata vanhaan, mutta se ei mitenkään erityisen hyvä malli ollut sekään. Siinä missä laskutaito on puutteellinen joillakin oppilailla, kielitaito on puutteellinen toisilla. Purran kannattama malli kielipainotteisuudessaan edustaa molempien maailmojen huonoja puolia.
QuoteKuitenkin pelkään, että suunta, johon olemme menossa, on päinvastainen. Myös suomen kielestä tullaan jossakin vaiheessa hellittämään lisää tai ainakin sen tasoa tullaan merkittävästi helpottamaan. Kyseenalaista mallia näyttää esimerkiksi Britannia: siellä englannin kielen vaatimuksista eri luokka-asteilla ja yhteiskunnassa muutenkin on jo pitkälti luovuttu. Kielioppikin on kuulemma hyvin fleksibiili ja "oikeaa" englantia voi kirjoittaa niin monella tapaa (Queen's English Society'lle ei enää ole tarvetta; se lakkautettiin 2012). Uskoisin, että armoitettu länsinaapurimme painii samanlaisten ongelmien kanssa. Suomessa onneksi kielenhuoltokin on vielä kunniassaan – huolimatta siitä, että joku aika sitten alkoi näyttää/näyttämään pahalta.
Tässä Purra rinnastaa äidinkielen ja pakkoruotsin, vaikka ei sitä sanokaan erikseen (vielä). Tätä kappaletta olisi kuitenkin syytä pohtia ihan erillään tästä aiheesta.
QuoteGlobaalissa monikulttuurisessa maailmassa kaikki kielet ja kulttuurit väitetään tasa-arvoisiksi. Suomen ja ruotsin asema horjuu sekä sisältä- että ulkoapäin. Miten suomea ja suomalaisuutta voi kannattaa, jos oleellinen osa valtion historiasta ja kulttuurista halutaan unohtaa? Miten voi puolustaa kantasuomalaisuutta vastustamalla ruotsin kieltä?
Tässä Purra sitten ajaakin täysillä kliseiden suohon. Suomalaisuus onkin yllättäen riippuvainen pakkoruotsista. Lyhyessä kappaleessa hän kirjoittaa ristiriitaisuuksia, sillä kantava väitehän on että suomi ja ruotsi ovat tasa-arvoisia. Suomi (tai suomalaisuus) ja ruotsi (tai suomenruotsalaisuus) edustavat erillisiä kieli- ja kulttuuriperinteitä. Ei voida kiistää, etteivätkö nämä olisi eläneet ja kehittyneet rinnakkain, mutta kärjistäen kyse on suunnilleen samasta kuin kristityiltä edellytettäisiin Gilgamesh-eeppoksen ihannointia, sillä onhan siinä viittaus vedenpaisumukseen, kuten Raamatussakin.
QuoteValtion alkuperäis(t)en äidinkiel(i)en kannattaminen ja kehittäminen on löysentämistä vaativien tahojen mukaan vaarallista "kulttuuripoliisina" toimimista – ja siten vastustettavaa aivan kuten valtion historiasta tai omasta erityisestä kulttuurista keskusteleminen. Heille maailma on huokoinen mosaiikki, ja muutos aina oleellisempaa kuin pysyvyys. Kielellisistä standardeista luopuminen tarkoittaa heille kulttuurisen diversiteetin syleilyä. Heidän mukaansa näin ollen eri professioiden kielivaatimuksia tulee löysätä ja ylipäätänsä suomen/ruotsin kielen roolia heikentää. Tahot, jotka vaativat ruotsin kielen koulutuksellista ja yhteiskunnallista alasajoa muodostavat samanmielisen rintaman näiden globalisti-monikultturistien kanssa, vaikka heidän perusteensa mielipiteilleen ovat usein täysin erilaiset ja keskenään ristiriitaiset.
Ruotsi-viha ei kuitenkaan sada Suomi-laariin – se sataa globaalin "kielettömyyden" laariin.
Tämä voisi edelleen edustaa kirjoituksen maahanmuuttokriittistä ja ajattelultaan luovaa puolta. Kun suomi ja ruotsi on keinotekoisesti onnistuttu niputtamaan yhteen, on suomalaisten vastuulla yllättäen myös suomenruotsalaisen kulttuurin tekohengittäminen. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu, että mokumokussa suomalaiset kuluttavat rajattuja resurssejaan myös muihin kieliin ja kulttuureihin ja niiden ylläpitämiseen. Mokumokussa puhutaan aina yhtä ja tehdään toista, mutta tämä ei Purralle näytä juolahtavan mieleen.
QuoteToisaalta kunnollisen kielen – niin äidinkielen kuin toisen kotimaisen tai vieraiden – kouluvaatimuksista luopuminen heikentää monien lasten, erityisesti alempien yhteiskuntaluokkien, mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan. Paitsi että kaikkien kielten oppiminen on tämän asian kannalta merkittävää, on ruotsin kielellä myös muita funktioita. Ruotsin kielen vastustamistakin leimaa paikoin yliromantisoitu kansanomaisuus – siinä jälleen kerran karu ja kova suomipoika kohtaa fiinin ruotsiherran ja aikoo tällä kertaa voittaa. Kaikenlaisen elitismin vastustaminen on muotia, samaan aikaan kun todelliset erot kansanosien välillä kasvavat – demokratiakin tuntuu toimivan sitä paremmin, mitä ruohonjuurimaisempia tosiasioita se koneistostaan sylkee. En ymmärrä, miksi korkeista standardeista, arvoista, oppineisuudesta, laajasta osaamisesta ja ihanteista pitäisi luopua.
Tässä Purra:
1) Perustelee pakkoa pakolla.
2) Ylentää ruotsia keinotekoisesti.
3) Rakentaa pakkoruotsin vastustajista olkinukkea.
Tämä jatkuu myöhemmin:
QuoteOtaksukaamme, että pakkoruotsi poistuisi. Tämän jälkeen näyttäisi selvältä, että erityisesti alempien yhteiskuntaluokkien, joissa on alempi koulutustaso, lasten ruotsin kielen opiskelu vähenisi merkittävästi. Toisaalta ylemmissä luokissa muutos ei olisi läheskään niin suurta. Koska ruotsin kielen vaatimukset yhteiskunnan monissa tehtävissä eivät vielä pitkään aikaan häviäisi, olisivat ruotsia opiskelleet huomattavassa etulyöntiasemassa niin jatko-opintojen kuin ammatinvalinnankin suhteen. Virkakelpoisuusvelvollisuuksien muuttaminen ruotsin suhteen avaisi myös tien muille löysennyksille: mitä väliä on tutkinnoilla, akateemisuudella, millään paperinpalalla, ollaan kaikki vaan tasa-arvoisia.
Otaksukaamme ihmeessä! Purra ei näin kuitenkaan tässä tehnyt, vaan pakkoruotsi olikin salaa koko ajan taustalla. Kaikki oppineisuus olikin hänen ajattelussaan alisteissa pakkoruotsille. Ole kuinka oppinut vain, mutta jos et opistasi täysin irrallista opintokokonaisuutta ole sisäistänyt, ei Nobel-palkinto mikrobiologiassakaan merkitse mitään!
QuoteToisaalta koska iässä, jossa ruotsin kieltä tavallisesti aletaan opiskella, ihminen on melkoinen huntalo, joka ei ymmärrä omaa parastaan eikä osaa ajatella kovin pitkäjänteisesti, seuraukset olisivat mahdollisesti myös yleisesti huomattavat. Tämä pätee koko koululaitokseen: jos teini-ikäiselle nuorelle annetaan valinnanvapaus koskien hänen opiskelemiaan aineita, on syytä odottaa, että terveystieto nousee suosiossa edelleen, kun taas äidinkieli, kielet, matematiikka, luonnontieteet ja historia laskevat. Mitä tai keitä tämä palvelee? Valinnanvapaus on liberalismin lempilapsi, ja niin kauan kuin vain hyvistä oloista ponnistavat tulevat sosialisoitumaan valitsemaan "oikein", on kaikenlaisen pakon purkaminen omiaan parantamaan vain hyväosaisimpien ihmisten suhteellista asemaa. Toisaalta se, että koulutusestablishmentti on itse valmis alentamaan vaatimuksia, kertoo ainoastaan siitä, että se on helisemässä.
Tässä Purra sekoittaa useita kuvakulmia toisiinsa. Nuori ei ole lainkaan kyvykäs tekemään omia valintojaan; tämä on pedagoginen kysymys, johon vastauksena on nuoren kypsyyden huomioiminen ja riittävän avun ja opastuksen tarjoaminen, mikä onkin tärkeimpiä painopisteitä nykyisessä koulutukseen liittyvässä keskustelussa. Lisäksi Purra jatkaa taistoaan terveystietoa vastaan. Terveystiedon suosiohan perustuu oppimäärän suppeuteen ja koettuun pakkoon kirjoittaa jokin reaaliaine. Samaa voisi oikeastaan sanoa myös pakkoruotsin suosiosta. Jos kokee osaavansa ruotsia ja kokee olevansa velvoitettu kirjoittamaan, tämä on ruotsin kirjoittaville juuri kulkemista sieltä, mistä aita on matalin.
Valinnanvapauden painottaminen klassisen liberaalissa ajattelussa on on toki skitsofreenista, sillä se perustuu toisaalta ympäröivän yhteisön luomiin rakenteisiin ja toisaalta ajatukseen, että vapaassa ympäristössä yksilö pystyy toteuttamaan itseään kykyjensä mukaan. Nämä kaksi puolta eivät ole toisistaan erotettavissa, sillä vapaudet ja velvoitteet väistämättä kulkevat käsi kädessä. Kaikissa järjestelmissä toiset pärjäävät väistämättä paremmin kuin toiset, mutta erityinen huoli eriarvoistumisesta on suorastaan vasemmistolaista tässä asiayhteydessä. Toisaalta huoli "koulutusestablishmentin helisemisestä" on sinänsä perusteltu, sillä tottahan toki turvaverkkoja tarvitaan, mikäli ei lähdetä täysin ihmisvihan puolelle.
QuoteRuotsin kielen opiskelu ei vähennä muiden kielten opiskelua. Mitä enemmän kieliä ihminen osaa, sitä yksinkertaisempaa hänen on oppia niitä lisää. Pelkkä englannin opiskelu ei missään nimessä voi olla tarpeeksi, ei edes peruskoulutasolla. Eräs vaihtoehto, jolla ruotsin opinnot voisi ehkä kiertää, olisi sellainen, että jo A2-vaiheessa (4. luokka) oppilaan pitäisi päättää, lukeeko hän ruotsia vai toista vierasta kieltä. A1-kieli on yleensä englanti, A2-kieli esimerkiksi saksa, ranska, venäjä tai uusi nousija espanja. Se, että ruotsin kielen opintojen alkua on aikaistettu kuudenteen luokkaan, on hyvä muutos, mutta vieläkin aikaisempi se voisi olla. Koko alakoulu on loistavaa aikaa opiskella kieliä, kun lasten aivot ovat tähän kaikkein mukautuvaisimpia. Tiedän silti, että ehdotukseni on täysi utopia – se olisi aivan liian rankka ja pikkupupusille vaativa, heidän itsemääräämisoikeuksiaan ja ihmisoikeuksiaan todennäköisesti rikkova.
Tässä Purra pakkoruotsittaa täysillä. Pakkoruotsi on suorastaan portti toisiin kieliin ja sitä pitäisi olla enemmän. Aikaisemmin mistään mitään tietämätön lapsi onkin parasta maaperää pakkoruotsille. Purra ei lapsia pilkatessaan muista, että "pikkupupusilla" on vanhemmat.
Itse lähtisin kielien tuputtamisesta liikkeelle pahamaineisesta vapaaehtoisuudesta. Omalla kohdallani opiskelin muinoin
vapaaehtoisesti ylimääräistä kieltä pienestä pitäen. Se tarkoitti muita pidempiä koulupäiviä, enemmän läksyjä sekä vähemmän aikaa läksyjen tekoon, harrastuksiin ja kavereille. Teininä sitten "ilahdutti" kovasti nakertaa näkkileipää koulussa muiden lähtiessä kotiin ja lukea sekaisin useamman kielen sanastoja ja harjoitella kielioppia, jotka seuraavana aamuna pistokokeessa olivatkin näppärästi sekoittuneet keskenään, vaikka lapsinero olinkin.
Mistä lienee kielten rappio peräisin?
QuoteRuotsia kuitenkin inhotaan suuressa määrin. Myös esimerkiksi yliopiston virkamiesruotsi on yksi vihatuimpia kursseja, vaikka osallistujien luulisi olevan heitä, joille oppi on jo aiemmin mennyt perille. En tiedä, mikä vihaan lopulta on syynä – oppiaineen pakollisuuden tuottama mielenkarheus, ruotsinkielisten eliittinen ja korkea asema, vähemmistöoikeudet vai mikä. Vaikka ruotsi on helppo kieli, näyttäytyy sen erilaisuus suhteessa englantiin selvästi. Englantia lapset oppivat nykyään ihan kuin itsestään, mutta ruotsi vaatii selvästi enemmän.
Tässä:
1) Kauhistellaan virkamiesruotsin epäonnistumista.
2) Väitetään ruotsin olevan helppo kieli.
En tiedä Purrasta, mutta itse en ainakaan päntännyt henkenikin uhalla tämän valtakunnan ehkä vaativimpiin pääsykokeisiin osallistuakseni täysin aiheeseen liittymättömän pilipalikielen pilipalikurssille. Jos se Purraa yhtään miellyttää, englannin kurssit olivat myös täysin turhia - oppimateriaalihan näet oli muutenkin enimmäkseen englanniksi sellaisine erikoissanastoineen, ettei ainutkaan kieltenopettaja todennäköisesti kykene niitä koskaan sisäistämään opettamisesta puhumattakaan. Mutta pakkoruotsi, pakkoruotsi, kaikkien suomalaisten on palveltava pakkoruotsilaisia!
Väittämä ruotsin helppoudesta on täysin subjektiivinen. Eihän terveystietokaan kaikille helppoa ole. Jostain ne sukupuolitauditkin tulevat. Ai niin, eihän tässä asiassa pitänytkään olla kyse valinnanvapaudesta. Ehkä jotkut ihmiset vain ovat tuomittuja saamaan sukupuolitauteja.
QuoteKielipolitiikkaa täytyy lähestyä osin pragmaattisesti, osin normatiivisesti. Normatiivisuus liittyy ensisijaisesti edellä käsittelemääni kulttuurisen ja yhteiskunnallisen perinnön vaalimiseen. Toissijaisesti se liittyy näkemykseen vähemmistöpolitiikasta. Tämä peruste on kuitenkin heikkenemässä nimenomaan käytännöllisten syiden vuoksi: ruotsinkielisten määrä vähenee suhteessa uusiin kieliryhmiin. Ihminen, joka ei näe mitään lisäarvoa perinteessä, historiassa tai kulttuurissa, voi oikeutetusti olla sitä mieltä, että vaikkapa somalin kieli on nousemassa ruotsin rinnalle tai ohi. Minä sen sijaan en missään nimessä ole tätä mieltä juuri siksi, että ensisijainen perusteeni kumoaa sen. Venäjän kieleen suhtaudun taas lempeämmin, mutta siihenkin nimenomaan ennemmin kauas kuin lähelle katsoen. Se, että virolaisia ja venäläisiä maahanmuuttajia saapuu maahamme yhä kiihtyvässä määrin, ei ole oikeutus näiden kielten korottamiseen ruotsin rinnalle tai ohi.
Vieraita kieliä voidaan toki arvottaa miten halutaan. Eri kieliin panostaminen on varmasti yhteiskunnalle hyödyllistä, mutta se on samalla menoerä. Pakkoruotsi perinteenä ei mielestäni ole kovinkaan kummoisesti perusteltu, joten normatiivinen lähestymistapa on sikäli heikoilla jäillä. Esimerkiksi saksasta on aina ollut suomalaisille enemmän hyötyä kuin ruotsista. Näin oli uskonpuhdistukseen aikaan, kun suomenkielisen identiteetin nousu alkoi, Suomen itsenäistyessä, sotiessa maailman tuhoisinta voimaa eli kommunismia vastaan sekä nyt ollessamme osa kansainvälistä yhteisöä, johon kohdistuu valtaisia odotuksia. Tai miten olisi ranska? Tai se kauhea englanti, jota muka kaikki osaavat tuosta vain, vaikka eivät osaa paskaakaan?
Miten on kielivähemmistöjen palveluiden suhteen? Nykyään tulkkipalvelut ovat merkittävä maahanmuuttajien työllistäjä ja kasvava yritystoiminnan osa-alue. Eikö olisi parempi, että kielitaidoton ruotsinkielinen saisi kunnon tulkin avukseen kuin että resursseja hukataan pakkoruotsiin? Kyllä hurrimummo olisi varmasti verenpainetta mittauttamassa aivan hurmiossa, kun vieressä olisi komea somalimies joka tala svenska!
QuoteVähemmistöpolitiikka on kuitenkin merkittävää myös silloin, kun vähemmistö ei ole niin sanotusti "uhri". En usko, että ruotsinkielisyys (tai "ruotsalaisuus") Suomesta häviäisi, vaikka se menettäisikin asemansa, mutta mielestäni tätä ei tulisi kuitenkaan edesauttaa. Päinvastoin, ruotsinkieliseen vähemmistöön liittyy lukuisia hyvin positiivisia ja kannatettavia seikkoja, joista suomenkielisen enemmistön sietäisi ottaa mallia. Ruotsinkieliset voittavat suomenkieliset esimerkiksi avioliittojen pysyvyydessä, terveydentilassa ja onnellisuudessa.
"Ruotsinkieliset ovat parempia kuin suomalaiset"-argumentti.
Käännetäänpä tämä toisinpäin. Purra hyökkäsi jokin aika sitten ev.lut. kirkkoa vastaan hämmästelemällä ketkä kuuluvat enää nykyään kirkkoon. Ruotsinkieliset kuuluvat kirkkoon useammin kuin suomenkieliset. Mitäpä jos pakkoruotsi ei olekaan se siunauksellinen asia, vaan Herra itse viisaudessaan siunaa seuraajansa? Tiede osoittaa, että uskonnonharjoittamisella ja paremmalla elämänlaadulla on vahva yhteys.
QuoteNormatiivisuus ja pragmaattisuus ovat kielipolitiikassa toki törmäyskurssilla tavan takaa. Vahvasti kaksikielisessä kunnassa asuvana voin mainita esimerkiksi sen, miten paljon ruotsinkielisen tason ylläpito maksaa. Yllättävää ei olekaan, että kaksikielisten kuntien talous on lähes järjestään suhteessa heikompi kuin vahvemmin yksikielisten. Vaikutus laskennallisten seikkojen ulkopuolella voi myös olla poliittisesti merkittävä: esimerkiksi Kirkkonummella ruotsinkieliset lapset saavat käydä kauniita pieniä kyläkouluja, joissa oppilaita on muutama kymmenen, kun taas suomenkielisten opinahjoja on yhä suurennettu, tiivistetty ja lakkautettu. Sama koskee tietysti pitkälti päivähoitoa ja muita eriytettyjä palveluita. Tällaisilla voi olla vaikutusta ihmisten epätasa-arvoisuuden ja katkeruuden tunteisiin.
Tosiasiat voivat siis olla vaikuttava tekijä. Kukapa olisi uskonut?
QuoteHenkilökohtaisesti suurin järkytys liittyi ryhmien väliseen segregaatioon. Seitsemän vuotta sitten kuntaan muuttaessani iloitsin siitä, että lapset pääsevät nyt oppimaan ruotsin kieltä. Hah. Kielikylpypaikkoja on yksi koko suuressa kunnassa eikä mitään muuta julkista tarjontaa olekaan. Ruotsinkielisten etua tietysti asia palvelee. Juuri tällaisessa on kielipolitiikan ongelmakohdat, ja näille pitäisikin tehdä jotakin. Myös esimerkiksi yliopistojen erilaiset pääsyvaatimukset pitäisi purkaa. Muutoksen pitäisi käynnistyä myös vähemmistössä itsessään. Enkä aivan vähän toivo sitäkään, että RKP ymmärtäisi vitaali-intressiensä kannalta olevansa konservatiivi- eikä liberaalipuolue ja lopettaisi häpeällisen maailmansyleilyn.
Tämä saattaa tulla joillekin vanhemmille yllätyksenä, mutta kieliä voi opettaa lapsille myös aivan itse. "Pikkupupuset" ovat aivan varmasti huuli soikeana, kun isä tai äiti puhuukin jotain täysin käsittämätöntä taikakieltä ja opettaa sitten heillekin tuon salaisen loitsun, jolla kolikko muuttuikin jäätelöksi tai ettei televisiossa ollutkaan mitään vikaa, vaan muumit sanoivat sitä ja tätä.
Purra näyttäisi vielä nykyäänkin kuvittelevan, että RKP olisi pohjimmiltaan konservatiivinen puolue. Vähemmistöpolitiikkaa ajetaan vähemmistöpoliittisella retoriikalla. Se on sitä liberalismia.
QuoteSamalla tavalla "pakko" ja "oikeus" vaihtelevat ruotsinkielisen kieliryhmän sisällä. Muistan, kuinka lukioikäisenä olin harjoittelemassa tamperelaisessa ruotsinkielisessä päiväkodissa. Tärkein ohje, mikä minulle annettiin, koski ehdotonta ruotsin kielen käyttöä. Lapsilla oli tapana alkaa puhua suomea, mutta heille ei missään nimessä saanut vastata suomeksi. Tamperelaisessa ankkalammikkossa oli ja on aika vähän ankkoja, yhden korttelin verran.
Tämä on ehkä tärkeimpiä segregaatioon liittyviä näkökulmia eli varhaiskasvatuksen rooli. Laittamalla lapsensa ruotsinkieliseen päiväkotiin vanhemmat toivovat ulkopuolista apua. "Katso, joku muukin puhuu ruotsia kuin minä." Se on sitä identiteetin säilyttämistä.
Toisaalta voitaisiin tuoda esille muiden kielivähemmistöjen päiväkotihoito. Suomenkielinen päiväkotihoitohan nähdään integroivana välineenä tilanteissa, joissa ulkomaalaistaustaisten lapset eivät juuri lainkaan altistu suomelle. Sama myös koko koulujärjestelmän osalta. Tämä on jokaisen monikulttuurisen yhteisön tikittävä aikapommi.
Kuten aina, vika on vanhempien.
QuoteYmmärrän toki, että yksikään edellä tarjoamani argumentti ruotsin kielen aseman säilyttämisen puolesta ei nykyaikaisen eetoksen mukaan ole validi – jokainen voidaan kumota erinäisillä rationaalisuutta edustavilla argumenteilla, ja näitä ruotsin lyöjillä rutkalti riittää. Se, mitä omastani jäljelle jää, ei kuitenkaan ole irrationaalisuutta, vaan kykyä tarkastella maailmaa ja yhteiskuntaa hyväksi havaitun sabluunan kautta. Kaikkea ei voi eikä pidä redusoida siihen, miltä tällä hetkellä näyttää tai tuntuu tai mikä on helppoa ja kätevää. Vastustan ruotsin kielen alasajoa ensisijaisesti konservatiivisista syistä. Vaikka sen poistamisesta olisi todennäköisesti myös jotakin hyötyä, olisivat haitat suuremmat. Mikä oleellisinta, se mahdollistaisi yhä laajamittaisemman yhteiskunnallisen ja kulttuurisen homogeenisyyden rapauttamisen liberalismin ja "kansanomaisuuden" hengessä.
Viimeisessä kappaleessa Purra lähtee rationaalisuuden käsitteesta ja jokseenkin keinotekoisesti itseään korottamalla haluaa kertoa edustavansa rationaalista kantaa myös itse. Tämä johtunee rationaalisuuden ylikorostamisesta nykyisessä keskustelukulttuurissa. Järkeilyn tai järkeistämisen eli rationalisoinnin pohjimmainen tarkoitus ei ole totuudessa, vaan epämiellyttävä totuus saatetaan järkeilyn keinoin pyyhkiä pois ja luomaan uusi itseä miellyttävä todellisuus. Omassa järkeilyssään Purra käytti pohjanaan pakkoruotsia puoltavia argumentteja ja yhdisti ne luovasti maahanmuuttoon liittyviin identiteettikysymyksiin.
"Pakkoruotsin säilyttäminen konservatiivisista syistä" on hieman kysymysmerkki. Nähdäkseni hänellä on tässä taustallaan jokin tunneside, joka ei kuitenkaan tullut itse kirjoituksessä juurikaan esille. Tunneajattelu on toki tärkeää ja se voi toimia perusteluna aivan hyvin, vaikka tunnetta ja sen alkuperää ei kyettäisikään sanallistamaan. Kirjoituksessaan Purra joutuu tukeutumaan jo valmiiksi sanallisesti muotoiltuun ja todennäköisesti tulee jatkossakin kokemaan, ettei oikein tule ymmärretyksi.
Erinäisten teesien ja dogmien takana on aina joku, ihminen. Sikäli on harmillista, että Purra "ei tee identiteettipolitiikkaa, vaikka tekee sitä koko ajan". Tämä on mielestäni omanlaisensa merkki siitä, että Purra itse myöntää oman kyvyttömyytensä käsitellä asioita, joita hän pitää erittäin tärkeänä. Se ei tee muihin verrattuna hänestä huonoa poliitikkoa, mutta aikamme polttaviin kysymyksiin erityisesti perussuomalaisten kannattajaryhmässä ei ole kovinkaan viisasta vastata kertomalla olevansa yhä uudelleen ja uudelleen olevansa kasvissyöjä.
Ja niin, Suomen kansa ei ole koskaan ollut "homogeeninen". Ennen kuin suomea ja ruotsia omina erillisinä kielinä olikaan Suomen historian alkaessa paavin latinaksi kirjoittamalla kirjeellä, ajatus valtaa himoitsevista ruotsalaisista ja uppiniskaisista suomalaisista oli jo syntynyt. Voisiko kertomus kahden mahtavan soturiheimon yhteiselon tarinasta yhtään paremmin alkaa?
"Hier stehe ich. Ich kann nicht anders. Amen" - Martin Luther
^ Joo, Purra saisi kyllä jossain välissä kommentoida nykyistä kantaansa asiaan ja jos henkilökohtainen kanta on nykyään tosiaan toinen kuin aiemmin, kertoa miksi kanta muuttui. Tietenkin on mahdollista, että henkilökohtainen kanta on edelleen sama, mutta on ulostuloissaan siirtynyt edustamaan puolueen kantaa.
Ei tässä sinänsä mitään mullistavaa, kyllähän mielipiteitään asioista sopii tai oikeastaan pitää muuttaa siinä vaiheessa kun tajuaa jotain aiempaa paremmin.
Siinähän perustelut. Nyt nauramaan vatsa kipeäksi.
Anna-Maja Henriksson:
"Minua todella huolestuttaa se, että myös ruotsinkielisissä kouluissa on oppilaita, jotka eivät kirjoita suomen kieltä. Se ei ole hyvä trendi ja haluan, että sen kehitys saadaan pysähtymään."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html
^ Tuli sattumalta vastaan 10 vuotta vanha juttu rkp:läisten ylläpitämästä apartheid-politiikasta. Omahyväisen ulkokultaisuuden alla todelliset asenteet tuskin ovat muuttuneet tippaakaan.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-samaan-kouluun (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-samaan-kouluun)
QuoteRKP shokissa: Suomen- ja ruotsinkieliset samaan kouluun? RKP:n kaupunginvaltuutetut ovat järkyttyneet Espoossa suunnitelmista siirtää suomen- ja ruotsinkieliset koululaiset samoihin tiloihin.
Ehdotuksen mukaan opetus luokkatiloissa järjestettäisiin omalla äidinkielellä, mutta oppilaat olisivat yhdessä lounastauoilla ja välitunneilla. Tilasiirroksella syntyisi säästöjä.
- Ehdotus järkytti meitä, kertoo kaupunginvaltuutettu Mia Grundström (r.) Hufvudstadsbladetissa.
Grundströmin mukaan samoissa tiloissa toimiminen johtaisi siihen, että ruotsin kieli katoaisi ja kaikista tulisi suomenkielisiä. Grundströmin mukaan kaikki RKP:läiset olivat ehdotuksesta totaalisen järkyttyneitä.
Espoon sivistystoimenjohtaja Aulis Pitkälä on nyt Yle Uutisten mukaan luvannut, ettei ruotsin- ja suomenkielisiä koululuokkia siirretä saman katon alle.
Espoo kuitenkin suunnittelee edelleen perustavansa uudelle Suurpellon asuinalueelle kaksikielisen koulukeskuksen.
Uuden Suomen bloggaaja Santeri Kyröhonka (kd.) kritisoi RKP:n suhtautumista blogissaan.
- Tälläinen tollo suomenkielinen tosin kuvittelisi, että yhdistämällä suomen- ja ruotsinkielinen opetus samoihin rakennuksiin, suomenkieliset pääsisivät, jos ei kielikylpyyn, niin ainakin kielisuihkuun välitunneilla. Ruotsinkielen opinnot alkaessaan olisikin jo kuullut ruotsinkieltä. Sehän saattaisi jopa motivoida opiskelemaan ruotsia! Kyröhonka kirjoittaa.
Quote from: Roope2 on 04.06.2019, 03:05:25
Siinähän perustelut. Nyt nauramaan vatsa kipeäksi.
Anna-Maja Henriksson:
"Minua todella huolestuttaa se, että myös ruotsinkielisissä kouluissa on oppilaita, jotka eivät kirjoita suomen kieltä. Se ei ole hyvä trendi ja haluan, että sen kehitys saadaan pysähtymään."
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006129459.html
Ja kuinkakohan monta tuhatta kertaa enemmän on suomalaisia jotka eivät tarvitse ruotsia kouluopintojensa jälkeen mihinkään kuin suomenruotsalaisia jotka jäävät aidosti ilman suomen kielen taitoa?
Ainoa ymmärrettävä puolto Henrikssonin mielipiteelle olisi se, että (sinällään varman kiintiöyliopistopaikan saavilta) suomen kielen ummikoilta voisi jäädä yliopistotutkinto tämän seurauksena saamatta. Senkin ongelman voisi poistaa poistamalla lakisääteisen toisen kotimaisen kielen vaatimuksen yliopistotutkinnoista, mutta jostain kumman syystä
sitä Henriksson tuskin suostuisi tekemään.
Quote from: valtakunnanpärkhele on 02.06.2019, 22:44:03
Onko tämä Osmon viimeinen järkevä toteamus, ennenkuin hänet irroitetaan hengityskoneesta ja viedään punavirheään mausoleumiin viimeisenä oikeana vihreänä, jolla järjen valo joskus pilkahteli ?!?
Ei sinänsä mitenkään ensimmäinen kerta aiheesta Soininvaaralta. Mainittakoon erityisesti sen toteaminen, että virkamiesruotsinsa suorittaneet eivät osaa kuitenkaan ruotsia riittävästi tarjoamaan ruotsinkielisiä palveluja ja tämä on siis RKP:n mielipide:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005005931.html
RKP:n eduskunnassa esittämä kanta on siis, että pakkoruotsi ei toimi, jos tavoitteena on opettaa ruotsia. Sen on funktio on siis heidänkin mielestään ilmeisesti jokin toinen.
Kirjoitin itse aikanaan ruotsin lukiossa välttävällä arvosanalla. Senkin tilalle olisin voinut kirjoittaa venäjän, espanjan tai saksan, tai jonkin muun maailmankielen, mutta ei. Piti tuhlata se aika ja energia ruotsin opiskeluun, kielen josta ei ole missään mitään hyötyä, ei edes Ruotsissa. Opin kieliä helposti, mutta ruotsia en, koska vastenmielisyys oli niin suuri. Miksi ylipäätään piti opiskella kieli, jota ei ikinä tulisi puhumaan missään?
Itse en periaatteesta puhu ruotsia. En puhu valloittajan kieltä enkä kieltä, jota puhuvat halveksuvat minua. Ruotsalaiset ovat olleet suomalaisille monin verroin paskempia kuin vaikkapa venäläiset. Toisekseen arvostan kauniita asioita ja ruotsi on ruma, typerän kuuloinen kieli, jota ei tee mieli kuulla eikä nähdä missään.
Quote from: RP on 04.06.2019, 07:01:58
Quote from: valtakunnanpärkhele on 02.06.2019, 22:44:03
Onko tämä Osmon viimeinen järkevä toteamus, ennenkuin hänet irroitetaan hengityskoneesta ja viedään punavirheään mausoleumiin viimeisenä oikeana vihreänä, jolla järjen valo joskus pilkahteli ?!?
Ei sinänsä mitenkään ensimmäinen kerta aiheesta Soininvaaralta. Mainittakoon erityisesti sen toteaminen, että virkamiesruotsinsa suorittaneet eivät osaa kuitenkaan ruotsia riittävästi tarjoamaan ruotsinkielisiä palveluja ja tämä on siis RKP:n mielipide:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005005931.html
RKP:n eduskunnassa esittämä kanta on siis, että pakkoruotsi ei toimi, jos tavoitteena on opettaa ruotsia. Sen on funktio on siis heidänkin mielestään ilmeisesti jokin toinen.
Alistusmentaliteettia, oman ylemmyydentunnon ilmentymä. Pelkoa oman erityisaseman menettämisestä on tietysti oikea. Suomeen ja suomalaisuuteen on iskostunut tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Se ei RKP:lle käy.
Herrenvolk-mentaliteettia. Jos RKP olisi enemmistönä, se toimisi kuten ISIS.
Teidän Ernst
Laudatur ruotsista
Yliopiston pakkoruotsi suoritettu
Henrikssonin huoleen on äärimmäisen helppo ratkaisu joka ei sorra ketään ja hyödyttää kaikkia: pakollinen suomen kieli kaikille Suomessa.
Problemet löst! T. laudatur pitkästä ruotsista, ruotsin osaamisesta ollut kohtuullisesti hyötyä mutta mieluummin osaisin saksaa, ranskaa tai venäjää paremmin.
Jos pakkoruotsilla estetään islamisaatiota niin jotenkin voisi hyväksyä :roll:
Mutta kyllähän keksivät ohituskaistat :facepalm:
Suomalainen häviää aina, valitettavasti.
Helsingin Sanomat: Kirjaus ruotsin mahdollisesta paluusta pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksiin tuli virkamiehillekin yllätyksenä (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006130507.html) 4.6.2019
Quote from: HS 4.6.2019Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen Movin johtaja Peppi Taalas on pakkoruotsin paluusta varovaisen myönteisellä mielellä.
"Kielipolitiikassa on nähty paljon poliittisia päätöksiä, joita ei ole mietitty kunnolla", Taalas muistuttaa ja toivoo, ettei tämä ole yksi niistä.
RUOTSIN KIELEN pakollisuus poistui vuonna 2005. Samoihin aikoihin uudistettiin myös reaalikoetta. Ainereaali toi erilliset kokeet kaikkiin reaaliaineisiin ja samalla haluttiin vahvistaa valinnaisuutta ja vapaaehtoisuutta.
"Ajatus oli, että ruotsista tehdään vapaaehtoisuuden kautta kiinnostavampi kieli. Mikään tutkimus ei silloinkaan vahvistanut ajatusta, että jos jokin asia tehdään vapaaehtoiseksi, sen valitseminen lisääntyisi", Taalas sanoo.
Eikä lisääntynyt. Ruotsin kirjoittajien määrä on romahtanut niin, että kirjoittajia on nykyään puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Ajatus, että ruotsi olisi poistettu ylioppilaskirjoituksista siksi, että kiinnostus ruotsin kieleen kasvaisi, on Folktingetin jälkikäteen keksimää propagandaa. Tavoitteena oli ennen kaikkea kielipainotteisuuden vähentäminen ja valinnaisuuden lisääminen.
On totta, että silloinen opetusministeri Haatainen vähätteli vapaaehtoisuuden vaikutusta ruotsin valitsevien osuuteen, mutta se oli poliitikolta vain yritys väistää saamaansa murhaavaa kritiikkiä. Itse asiassa nykyinen vapaaehtoisesti kirjoittavien noin 50 prosentin osuus on linjassa tutkimusten lukujen kanssa siitä, kuinka suuri osa oppilaista on perinteisesti oppinut ruotsia peruskoulussa kohtuullisesti. Aivan ilmeisesti tämä on edes jollain lailla motivoituneiden osuus, kun muille ruotsi on pelkkää pakkopullaa.
Quote from: HS 4.6.2019Ruotsin kielen opetuksen varhentamisestakaan ei seurannut Taalaksen mukaan mitään hyvää.
Ei tosiaankaan, vaan pedagogisesti pelkkää huonoa, mutta ruotsin kielen opettajat ovat tyytyväisiä. Ja Rkp.
Quote from: HS 4.6.2019KORKEAKOULUISSA kirjoittajien määrän romahtaminen on näkynyt niin, että korjaavan työn määrä kasvaa. Virkamiesruotsin osaamisvaatimukset kun eivät ole muuttuneet.
"Monella saattaa olla pitkä tauko opiskelussa, kun viimeisin ruotsin kurssi on suoritettu lukion kakkosella", Taalas toteaa.
Ja ennen lukion ykköstä ruotsia on saatettu opettaa peruskoulussa viimeksi kahdeksannella luokalla. Eli kahteenkin otteeseen nimenomaan kieliopintojen kannalta katastrofaalisia välivuosia ennen turhaa mutta pakollista virkamiesruotsikoetta.
Tässä ei ole mitään järkeä, mutta eihän pakkoruotsijärjestelmässä ole koskaan tarvinnut ollakaan.
Quote from: HS 4.6.2019Korkeakoulujen vaatimukset nähtiin yhdeksi syyksi myös siihen, että valtion tarjoama kielikokeilu kaatui kiinnostuksen puutteeseen viime vuonna.
Peruskoulussa toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittaville tarjottiin mahdollisuus valita ruotsin tai suomen sijaan jokin vieras kieli, mutta kokeilu päättyi lyhyeen, kun halukkaita kuntia ei lopulta löytynyt.
Korkeakouluilla oli mahdollisuus olla vaatimatta virkamiesruotsikoetta kokeiluun osallistuneilta, mutta ne vastustivat pakkoruotsijärjestelmän horjuttamista ja kieltäytyivät vahvistamasta vapautuksia etukäteen. Uhkana oli, että kokeiluun osallistuneet joutuisivat suorittamaan koko ruotsin oppimäärän korkeakoulun aikana.
Samoin kunnille tehtiin tarkoituksella mahdottomaksi taata, että kokeiluun osallistuneet voivat jatkaa vaihtoehtoisen kielen opiskelua koulua vaihtaessaan tai lukioon mennessään.
Epätietoisuuden vuoksi vain harva oppilas ilmoittautui kokeiluun, ja kun suuri osa pakkoruotsia kannattavista valtuustoista ja kuntapolitiikoista muutenkin vastusti kokeilua, se jouduttiin ajamaan alas, mikä on myöhemmin pantu opetusministeri Grahn-Laasosen sinnikkään myyräntyön ansioksi.
Quote from: HS 4.6.2019Ruotsin pakollisuus saattaa olla Taalaksen mukaan hyvä asia, mutta se edellyttää koko kielenopetuksen radikaalia uudistamista.
"Kirjalähtöinen, normatiivinen tapa opettaa ei ole enää nykymaailmaa. Opiskelun pitäisi olla elämyksellisempää."
Taalas on mukana lukion opetussuunnitelmaa uudistavassa työryhmässä ja hän kannattaa radikaalia linjaa.
"Olen sitä mieltä, että esimerkiksi yläkoulussa pitäisi jättää kielioppi kokonaan opettamatta. Opiskelijoille pitäisi tuoda monikielistä ajattelua, jossa kaikki kielitaito on aina plussaa."
"Kielenopetuksen radikaali uudistaminen" ja opiskelijoiden aivopesu on viimeinen puolustuslinja, kun joudutaan myöntämään, että pakkoruotsi on ollut tuloksiltaan 50 vuoden fiasko.
Quote from: HS 4.6.2019TAALAS MUISTUTTAA, että suomalaisten kielitaito on tällä hetkellä "heikossa hapessa".
"Siitä olen huolissani. Kaikki teot, joita tehdään siihen suuntaan, että ihmiset oikeasti haluaisivat oppia kieliä, ovat niitä, joilla rakennetaan Suomen tulevaisuutta."
Ihmiset osaavat Taalaksen mukaan pinnallisesti englantia ja, mikä huolestuttavinta, usein heikosti äidinkieltään.
"Maturiteetti eli äidinkielen osaamisen näyte oli aiemmin läpihuutojuttu. Nykyään niitä hylätään koko ajan."
Siksi looginen johtopäätös onkin ruotsin tuntien siirtäminen äidinkielen opetukseen, ei ruotsin tai muidenkaan kielien tuntimäärän kasvattaminen tai jokin epätoivoinen "kielenopetuksen radikaali uudistaminen". Halukkaat voivat opiskella kieliä vapaaehtoisesti.
Quote from: HS 4.6.2019"Kurssiarvosanat 5, 5, 4, 5, 5, riittävät. Ja moni ajattelee, että englannin osaamisella pärjää. Siinä ei nähdä nokkaa pidemmälle, että ruotsin osaamisesta on esimerkiksi hakutilanteissa valtava hyöty", muistuttaa Pessi.
Hyvin harvalle on mitään merkitystä. Ja tuskin kenellekään siitä, että kurssiarvosanat olisivatkin ponnistelujen jälkeen kutosia, seiskoja tai kasejakaan, joiden tasoisella osaamisella ei loisteta missään.
Oikea ruotsin osaaminen näkyy vasta kiitettävinä arvosanoina, mutta edellyttää lisäksi koulun ulkopuolista aktiivisuutta kielen käyttämiseksi. Toisaalta edes kiitettävät kouluarvosanat eivät ole minkäänlainen tae ruotsin osaamisesta käytännön tilanteissa kuten työelämässä.
Mielestäni tässä tilanteessa Suomi tarvitsisi sitovan kansanäänestyksen aiheesta, ja kansalaisten pitäisi käydä muutenkin kielikapinaan laajalla rintamalla tässä asiassa. Itse toteutin kansalaistottelemattomuutta ruotsin kielen suhteen aikoinaan, mutta silloin ei vielä ollut aika otollinen laajemmalle muutokselle. Nyt, tänä päivänä, tämä jatkuva kielipoliittinen soutaminen ja huopaaminen on niin ilmiselvää järjettömyyttä, että ehkäpä aika olisi muutokselle kypsä.
Näitä samoja pölhöjä argumentteja pakkoruotsin puolesta on kuunneltu vuosikymmenten ajan. Eivät poliittiset lehmänkaupat todellakaan ole mikään hyvä syy kiusata ja kyykyttää koko kansaa pienen kielivähemmistön vuoksi vuodesta toiseen. Tämähän on koko maailman mittakaavassa aivan omalaatuinen ja poikkeuksellinen järjestely, että enemmistö joutuu opettelemaan pienen vähemmistön kielen. Vaikka kansalaisten keskuudessa opiskelun suosio ei koskaan ole käytännössä ollut järin suuri.
Suuri osa koululaisista ei opi ruotsia siten, että sillä pärjäisi edes normaalissa keskustelussa ruotsalaisen kanssa, saati työelämässä, jossa pitää vielä hallita erikoissanastoa. Ne, jotka oppivat, voivat opetella sen aivan hyvin vapaaehtoiselta pohjalta, tai vaikka omalla ajallaan. Epäilen, että aika iso osa oppilaista ei ylipäätään edusta sellaista kielellistä lahjakkuutta ja osaamista, joka mahdollistaisi kolmen pakollisen kielen (suomi, ruotsi, englanti) sujuvan hallinnan. Ei ole mitään järkeä käyttää kansallisesti panoksia tuottamattomaan opiskeluun, tilanteessa jossa on muutenkin huolta PISA-tuloksista.
Koska ruotsalaiset ja suomalaisetkin osaavat englantia keskimäärin todella hyvin kansainvälisesti vertaillen, on hyvin vähän tai ei ollenkaan perusteita lisätä koululaisten työkuormaa kielellä, jolle ei suurimmassa osassa valtakuntaa ole mitään järkevää käyttöä. Vai että puolustusyhteistyö ja vakuutusala perusteina pakkoruotsin opiskelulle, heh heh. Näitä en kieltämättä ollut vielä kuullutkaan. :facepalm:
edit: jag knullar kommar
Avainkysymys on se, että kuinka paljon suomalaisten nuorten ranskan, venäjän, kiinan tai saksan osaaminen paranisi, jos ne voisi valita ruotsin sijasta. Aika paljon.
Se, minkä poliitikot tarkoituksellisesti jättävät mainitsematta on se, että nuoren aikuisen kielenoppimiseen käytetyt resurssit ovat rajalliset. Usein kuulee argumentin, että voihan kiinaa, ranskaa ja venäjää opiskella ruotsin lisäksi. Asiaan vihkiytyneet harrastajat näin tekevätkin, mutta niitä on hyvin pieni vähemmistö. Vain aniharva pystyy allokoimaan resursseja kolmen kielen hyvän hallinnan opiskeluun. Kaksi on jo kova haaste, jotkut eivät opi sitä ensimmäistäkään kunnolla.
Jos annettaisiin nuorille se mahdollisuus, että nykyisillä kieliopintoihin laitetuilla resursseilla voisi tulla vaikka englanti/ranska, englanti/venäjä tai vaikka saksa/englanti kombo, se olisi maamme tulevaisuuden kehitykselle iso asia. Suomi elää viennistä ja kielitaitoa tarvitaan. Ruotsin kielen pakko on menneisyyden jäänne niiltä ajoilta, kun kansanvälistyminen tarkoitti ryyppymatkaa laivalla Tukholmaan.
QuoteKommentti: Rkp:n vaatimasta pakkoruotsista syntyy uusi taistelu – lukiolaisilla edessä kauhun paikka
Rkp:n puheenjohtajaa Anna-Maja Henrikssonia voi onnitella. Hän sai hallitusneuvotteluissa varmaan kaiken, mitä ymmärsi pyytää. Kovan taakan alle kaatuvia lukiolaisia ei sen sijaan voi onnitella, päinvastoin, politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala kirjoittaa.
Mutta varsinkin rkp:n puheenjohtajaa Anna-Maja Henrikssonia on syytä onnitella, sillä hän palautti Rkp:n takaisin hallitukseen (Henriksson on muuten Rkp:n historian pitkäaikaisin oppositiojohtaja) paraatiovesta.
Ei ihme, että Henrikssonin ilme oli mairea, kun tuleva hallitus esitteli tiistaina ohjelmaan keskustakirjasto Oodissa.
HENRIKSSON sai varmaan kaiken mitä ymmärsi pyytää. Rkp:lle tuli toinen ministerin, ryhmyri Thomas Blomqvistista (r) tulee pohjoismainen yhteistyöministeri. Vaasan keskussairaala saa Rkp:n vaatiman laajennutun päivystyksen.
Ja tärkein: tuleva oikeusministeri Henriksson sai palautettua ruotsin pakkoaineeksi lukioihin, eli jatkossa se on myös pakko kirjoittaa.
Mutta milloin?
Se on auki. Kuten moni muukin asia hallituksen ohjelmassa. Selvitellään, selvitellään. Ruotsin kielen asema tosin poikkeaa monesta muusta hallitusohjelman kohdasta, sillä se aiotaan selvitellä pikavauhtia.
Päätös luo kasvavaa epävarmuutta.
LUKIOLAISET kauhistuivat tilanteesta, samoin monet lukioiden rehtorit.
Lukiot ja lukiolaiset ovat jo nyt hätää kärsimässä työtaakkansa alla. Pitkää matematiikkaa opiskellaan hampaat irvessä, kuten Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa todettiin (IS 30.5.). Pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä yliopistoihin pyrittäessä, joten englantia yliopistoon lukemaan pyrkivän kannattaa yrittää mieluummin laudaturia matematiikasta kuin englannista. Sama pätee humanistisiin aineisiin.
Nyt työtaakan päälle palaa pakkoruotsi.
Ruotsin kirjoittaminen on ollut suomenkielisille lukiolaisille vapaaehtoista vuodesta 2005.
Se, milloin pakkokirjoitukset alkavat uudestaan, on auki.
KYSYMYS kuuluu, vaaditaanko pakollista ruotsia jo nyt lukion aloittaneilta vai vasta tulevilta ikäluokilta. Jos opiskelijalla on takanaan ensimmäinen vuosi lukiossa, ja hän on päättänyt, ettei kirjoita ruotsia, ja toiminut sen mukaan kurssivalinnoissa, niin – pitääkö se kirjoittaa kuitenkin?
Tilanne on toistaiseksi umpisekava, kuten Rinteen hallituksen ohjelma monilta osin tuntuu olevan.
Opettajanhuoneissa sitä tavaavat monet.
– Yleisesti ottaen pakko on huono kannustin. Pakollisuus ei edistä opiskeluintoa ja voi vaikuttaa mielipiteisiin koko kieltä kohtaan, tiivisti Oulunkylän yhteiskoulun rehtori Mirva Lindström Helsingin Sanomissa (HS 4.6.).
Myös Suomen lukiolaisten liitto kauhistelee tilannetta.
Lukiolaiset ovat jo kaatumassa kasvaneen työtaakkansa alle, ja pakkoruotsin tuputtaminen yli kymmenen vuoden tauon jälkeen pahentaa tilannetta.
RUOTSIN tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä. Vastaus riippuu keneltä kysyy, ja missä päin Suomea.
Pahiten pakkoruotsin kannattajien omiin muroihin päästeli juuri Anna-Maja Henrikssonin oma puolue – ja kaiken lisäksi hänen omassa vaalipiirissään syksyllä 2016.
Kun Vaasan laajaa päivystä oltiin siirtämässä Vaasasta Seinäjoen keskussairaalaan, paljastui karulla tavalla, ettei opitulla ruotsilla tai yliopistojen hyväksymällä virkaruotsilla ollut tilanteessa mitään merkitystä. Vaasassa huonolle ruotsille naurettiin, ja Seinäjoen sairaala sai ruotsinkielisiltä pila- ja härikkösoittoja.
Vain syntymän kautta hankittu ruotsin taito kelpasi, kun tuli totinen paikka eteen.
Opetusministeriö valmistelee asian tulevan opetusministerin Li Anderssonin (vas) johdolla, joten lopputulosta ei tarvitse pitkään miettiä. Lukiolaiset, kaivakaa ruotsin sanakirjat esille jo kesällä, nimittäin oppivajetta kannattaa alkaa kuroa umpeen.
Poliittinen huuto asiasta taatusti syntyy, siitä pitää perussuomalaiset huolen.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006130584.html
Kuulenko historian saranan narinaa? Valtamedia puhuu pakkoruotsista pakkoruotsina, ja perusteluiden onttous avataan täydellisesti.
Kyllä Anna-Maja taisi kaivaa pakkoruotsille haudan. Nyt on kacka iskeytynyt på fläkten. Pakkoruotsia vastaan tunnettu inho ja kauna taitaa nyt rikkoa patoja siellä täällä. Kello tikittää sittenkin. Vieläkö meidän aikanamme?
Maailmasta tuskin löytyy toista maata, jossa harjoitetaan niin typerää kielipolitiikkaa kuin Suomessa. Ruotsin kielen merkitys on Suomessa nyt todennäköisesti vähäisempi kuin koskaan historiassamme, eikä ole oikeasti mitään syytä kiusata suomalaisia yhä kiristyvillä ruotsin kielen osaamisvaatimuksilla. Siitä huolimatta RKP sai heti tahtonsa läpi hallitusneuvotteluissa. Ei varmaan edes tehnyt tiukkaa.
Tämä on oikeasti järjetöntä. Harmittaa niiden lukemattomien nuorten puolesta, jotka joutuvat vielä päätöksestä kärsimään.
Quote from: nollatoleranssi on 04.06.2019, 18:35:10
Quote
Poliittinen huuto asiasta taatusti syntyy, siitä pitää perussuomalaiset huolen.
8) Jos PS pitää asiaa esillä, voi 2023 vaaleissa ensimmäistä kertaa äänestävistä aika moni äänestää perussuomalaisia. Kurja juttu silti, mutta asialla voi olla hopeareunuksensakin. Varsinkin kun toinen pääoppositiopuolue Kokoomus on ajanut halpatyömaahanmuuton helpottamista, mitä tuleva hallitus nyt aikoo toteuttaa, eli Kokoomukselle on vaikeaa urputtaa hallituksen politiikasta. "PS - ainoa oppositio."
Quote from: Activeman on 04.06.2019, 14:28:28
Avainkysymys on se, että kuinka paljon suomalaisten nuorten ranskan, venäjän, kiinan tai saksan osaaminen paranisi, jos ne voisi valita ruotsin sijasta. Aika paljon.
Olen joskus aikaisemminkin maininnut asian, mutta minäkin valitsin yläasteella vapaaehtoisen saksan, joka piti sitten lopettaa heti koska ruotsi ei olisi muuten onnistunut. :(
RKP on kielifasistinen kielipuolue, joka ajaa oman eturyhmänsä asiaa. Heidän tavoitteena ei ole Suomen etu, vaan ruotsia puhuvien etu, vaikka Suomen kustannuksella. Analogia Etelä-Afrikan buureihin on hyvin osuva.
Meillä on noin 300,000 ruotsia osaavaa myyjää Ruotsin kyllästetyille markkinoille. Suomen kannattaisi panostaa niihin kieliin, jotka auttavat myymään niille markkinoille, joita ei vielä ole kyllästetty suomalaisilla tuotteilla. Ruotsinkielellä ei ole mitään tekemistä sivistyksen kanssa. Itse asiassa sen pakkoruotsi on sivistyksen vastakohta.
Oikeasti noista 300.000 ruotsinkielisestä suuri osa on kaksikielisiä, jotka ruotsin tarjoamien etujen takia ovat ilmoittaneet lapsensa ruotsinkielisiksi.
Ruotsi on suomenkieliselle taksvärkki, jonka tarkoituksena ei ole antaa suomenkieliselle ruotsin taitoa, vaan sitoa hänen resurssejaan, jotta ruotsinkieliset saisivat tasoitusta elämässä. Tavoite on, että suomenkieliset eivät pystyisi kilpailemaan ruotsinkielisten kanssa oikeaa kielitaitoa vaativissa tehtävissä.
Quote from: Eisernes Kreuz on 04.06.2019, 20:38:55
... Ruotsin kielen merkitys on Suomessa nyt todennäköisesti vähäisempi kuin koskaan historiassamme, eikä ole oikeasti mitään syytä kiusata suomalaisia yhä kiristyvillä ruotsin kielen osaamisvaatimuksilla. .
Entäpä kun on ihmisillä halukkuutta pois Eurosta - ja Ruotsi on se maa, joka kuuluu EU:in, Schengeniin olematta Euro-valuutan käyttäjä? Tässähän lienee selkeä paikka satojen miljardien kaupankäyntiin ja etulyöntiasemaan niissä...
Omalla tavallaan hauskaa on että tuo pakkoruotsin laajennus ei kolahda RKPn nilkkaan eli sen kannatuksessa asia ei näy millään tavalla - toisin kuin muiden hallituspuolueiden jotka saavat siitä seuraavissa vaaleissa kärsiä. Eniten luonnollisesti demarit.
Quote from: Activeman on 04.06.2019, 14:28:28
Avainkysymys on se, että kuinka paljon suomalaisten nuorten ranskan, venäjän, kiinan tai saksan osaaminen paranisi, jos ne voisi valita ruotsin sijasta. Aika paljon.
Suurin avainkysymys ei tosiaan ole, mitä yksilö osaa. Ruotsi ei ole suomalaisen yksilön kannalta katastrofaalisen huono kielivalinta. Avainkysymys on,
mitä joukko, joku yhteisö suomalaisia osaa. On suuri heikkous
joukon kannalta, kun kaikilla on samat kyvyt. Tarvitsemme ruotsin osaajia, mutta tarvitsemme muutakin.
Niin. Onko tuo Henriksonskan hyvyyttä vai Sipilän ja Rinteen avuttomuutta?
Quote from: Roope2 on 05.06.2019, 00:33:50
Niin. Onko tuo Henriksonskan hyvyyttä vai Sipilän ja Rinteen avuttomuutta?
Tai ihan vaan yhteen hiileen puhaltamista.
Sipilä väläytti pääministerinä ruotsin palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin jo pari vuotta sitten (https://yle.fi/uutiset/3-9521281), mutta otti takapakkia varmaankin saamansa palautteen takia.
Mielestäni tämä oli esillä myös demareilla jossain kyselyssä eduskuntavaalien alla, mutta en nyt löydä linkkiä. Sdp:ssähän on paljon fanaattisia pakkoruotsin kannattajia kuten myös yhtä lailla asialle omistautuneita maahanmuuton rajoitusten poistajia, vaikka puolue pyrkii pitämään julkikuvansa mieluummin neutraalina.
Quote from: Eisernes Kreuz on 04.06.2019, 20:38:55
Maailmasta tuskin löytyy toista maata, jossa harjoitetaan niin typerää kielipolitiikkaa kuin Suomessa.
"Tuskin"?
Ei varmasti löydy.
Jos tapaa amerikkalaisen, venäläisen, arabialaisen tai ruotsalaisen ihmisen ja kertoo niille, että Suomessa JOKAISEN on PAKKO opiskella 4% kieltä, niin heistä kukaan käsitä asiaa. Ei edes ruotsalaiset.
Quote from: Roope on 05.06.2019, 01:27:28
Mielestäni tämä oli esillä myös demareilla jossain kyselyssä eduskuntavaalien alla, mutta en nyt löydä linkkiä. Sdp:ssähän on paljon fanaattisia pakkoruotsin kannattajia kuten myös yhtä lailla asialle omistautuneita maahanmuuton rajoitusten poistajia, vaikka puolue pyrkii pitämään julkikuvansa mieluummin neutraalina.
Eivätkös demarit olleet ainakin suhteellisen äskettäin vielä ajamassa pakkoruotsia jopa esikouluihin? Eivät tietenkään vaalikampanjassaan, mutta silleen kampanjoinnin ulkopuolella, oikeasti...
Kepun Lohi ilmoittaa, että se ruotsin pakko oli lapsus. Lapsus! IS https://www.is.fi/politiikka/art-2000006131798.html
Lapsus vaikuttaa kymmennien- satojentuhansien lukiolaisten opiskeluun ja kuinka moni saa yrittää yo- kirjoitusten läpipääsyä ja kuinka monta kertaa.
Uskomatonta. Yhä paremman Suomen rakentaminen, yhä tasa- arvoisemman Suomen rakentaminen- kertoo Kaikkonen. Kiitän kepua ja kiitän vasemmistoliittoa, kiitän vihreitä, etenkin kiitän ärkoopeeta loistavasta lobbauksesta.
Aivan lopuksi haluan kiittää sosiaalidemokraatteja.
Lopuksi. Voi idiotismia. Voi v&%tu.
Uusi perustelu pakkoruotsille! Helena Petäistön mukaan ruotsin täytyy olla virallinen kieli, koska muuten eurooppalaiset luulisivat meitä mongoleiksi:
[tweet]1135511483679420416[/tweet]
Mitä vikaa mongoleissa muka on? Suuri valloittajakansa.
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.06.2019, 13:19:18
Uusi perustelu pakkoruotsille! Helena Petäistön mukaan ruotsin täytyy olla virallinen kieli, koska muuten eurooppalaiset luulisivat meitä mongoleiksi:
[tweet]1135511483679420416[/tweet]
Pariisin suomalaisten tietämä julkinen salaisuus on että Helenalla on kahdet kulmakarvat. Toiset on kiristetty otsatukan alle ja toiset maalattu siihen missä ne ovat normaaleilla ihmisillä. Siinä vähän perspektiiviä Helenan sanomisiin. Seniileiltä pitäisi ottaa some pois.
Pakkoruotsi muistuttaa kyllä mokutusta siinä mielessä, että molempien puolesta esitetään toinen toistaan järjettömämpiä argumentteja.
Quote from: Eisernes Kreuz on 05.06.2019, 13:55:49
Pakkoruotsi muistuttaa kyllä mokutusta siinä mielessä, että molempien puolesta esitetään toinen toistaan järjettömämpiä argumentteja.
Ja valehdellaan päin naamaa ihan pokerilla. Mikään asia jota ajetaan pelkillä valheilla ei voi olla hyvä asia.
Helena!
Sinulla tuntuu olevan sivistymättömiä tuttavia. Oletko koskaan harkinnut seurapiirien vaihtoa?
Petäistö kohtelee mongoleja selkeän rasistisesti. Missä viipyy Vastuumedian kampanja ämmän tuomitsemiseksi?
Hieman offtopicia, mutta mielestäni Suomessa pitäisi opettaa riikinruotsia, jotta siitä olisi edes jotain hyötyä. On karu tosiasia ettei Suomen kouluissa opetettavalla rantaruotsilla pärjää muualla kuin Stockan kassalla, jos sielläkään. Olen itse aikanaan kirjoittanut laudaturin ruotsista ja suorittanut yliopiston virkamiesruotsin. En kuitenkaan pystyisi laatimaan ruotsiksi omaan alaani liittyviä asiakirjoja. En myöskään pärjää sillä missään Ruotsissa, ääntämys ja sanasto on niin erilaista, ainakin Uppsalasta etelään.
Minulla ei ole mitään ruotsia vastaan, kuuntelen toisinaan radio X3M:ää ja Vegaa ja pysyn kärryillä. Joskus huvikseni jutustelen ruotsinkielisten tuttujen kanssa ruotsiksi - lyhyen aikaa kerrallaan - kunnes puhe kääntyy itsestään suomeksi.
Itse ketjun aiheesta olen tietysti samaa mieltä: ruotsin opiskelu pitäisi olla vapaaehtoista. Luulen että se voisi olla suositumpaakin, jos opetettaisiin riikinruotsia, josta olisi joillekin oikeastikin hyötyä. Nyt ainoa motiivi ruotsin opiskeluun on joidenkin taktikointi, että pyrkivät opiskelemaan ruotsinkielisiin kiintiöihin, mitä kautta on tunnetusti paljon helpompaa päästä esim. yliopistoon.
QuoteSuomen Lukiolaisten liitto on arvostellut kirjausta siitä, että toteutuessaan uusi pakollinen aine aiheuttaisi lisää stressiä jo valmiiksi kuormittuneille lukiolaisille. Kososen johtaman työryhmän jäsen Veronika Honkasalo (vas.) sanoo, että viesti pitää ottaa vakavasti, mutta huolestua ei tarvitse.
- Ei ole mitään syytä huoleen ja stressiin. Uudistuksia ei pidä tehdä sillä tavalla, että opiskelijoiden stressiä ja paineita lisätään. Lähtökohdaksi on otettava opiskelijoiden jaksamisen edellytysten parantaminen.
STT: Työryhmä toppuuttelee pakollisen yo-ruotsin pelkoa - "Ei ole mitään syytä huoleen ja stressiin" (https://www.kp24.fi/app/574369/uutinen/kp24) 5.6.2019
Ikään kuin opiskelijoiden stressi ja paineet eivät lisääntyisi, kunhan pakkoruotsittava Veronika-täti (https://twitter.com/veronikahonka/status/809258743884091393) kavereineen ajaa uudistuksen läpi jollain erityisellä tavalla.
QuoteKysymykseen ruotsin kielestä ylioppilaskokeissa vastasi keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen, joka hallitusneuvotteluissa veti Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -ilmiöpöytää.
"Tässä on toisaalta kysymys ruotsista, mutta toisaalta kysymys suomesta, eli Pohjanmaalla on tärkeää myös se, että suomea opiskellaan kouluissa ja se ohjelma on hyvä asia sitä kautta. Tässä kyllä on syytä laajaa ja pitkääkin valmistelua käyttää. Tämä ei ole mikään pikkuasia. Toivon, että tässä se opetusministeri, joka tätä rupeaa valmistelemaan, käyttää asiantuntijoita ja tämä asia tarkkaan mietitään, miten se toteutetaan", Kosonen sanoi puolue-elinten yhteiskokouksessa.
Uusi Suomi (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/282243-linjaus-pakollisesta-ruotsista-hammentaa-myos-keskustassa-tama-ei-ole-mikaan) 5.6.2019
Lopputuloksen kannalta on aivan sama, miten tarkkaan mietittynä ja keiden asiantuntijoiden avustuksella pökäleeseen tartutaan, jos uudistus tosiaan toteutetaan.
Helena 'Kulmakarva' Petäistö:
QuoteRuotsin kieli avaa meille suuret työmarkkinat ja suomalaistuotteille suuret lähimarkkinat. Muualla Euroopassa olen monesti vetoamalla toiseen viralliseen kieleemme osoittanut Suomen paikan Euroopassa niissä maissa, joissa meidät nähdään "mongolina" ryssänrajamaana.
Ei niin suurta valhetta, ettei siihen jotain totuutta sisältyisi. Joskus 1918 jälkeen ruotsinkieli laitettiin perustuslakiin nimenomaan Venäjän pelosta, jotta "kuuluttaisiin" Skandinaviaan eli olisi jonkinlainen tekosyy olla joutumatta itäisen naapurimme telaketjujen alle.
Jos muistini osuu yhtään oikeaan, Kekkonen yritti ruotsinkieleltä poistaa kansallisen kielen statusta 1956(?), mutta Paasikivi ärähti ettet nyt hullujas puhele ja ajattele nyt vähän!
Aikaa tuosta on kulunut jo tarpeeksi ja kuulumme EUhun, niin nyt voitaisiin tehdä Lopullinen Askel kohti sitä, että Suomi on suomenkieltä puhuvien maa. Saame voitaisiin katsoa toiseksi maassa puhutuksi kieleksi ilman sen kummempia privilegioita. 8)
Mielenkiintoisesti pakkoruotsiin liittyviin uutisiin ei voi kommentoida vastuumediassa, eli paluu 90-luvulle on tässäkin asiassa tapahtunut. Aihe on yhtä herkkä kuin mamutus, ja tosiaan yhtä huterilla argumenteilla.
Vai tuleeko liikaa "vihapuhetta", eli kansa ei nielekään aihetta vastustuksetta?
Moppi valehtelee: "toiseen viralliseen kieleemme"!
Ruotsi on kansalliskieli eikä virallinen kieli".
Quote from: Pentecost on 05.06.2019, 16:06:48
...
Aikaa tuosta on kulunut jo tarpeeksi ja kuulumme EUhun, niin nyt voitaisiin tehdä Lopullinen Askel kohti sitä, että Suomi on suomenkieltä puhuvien maa. Saame voitaisiin katsoa toiseksi maassa puhutuksi kieleksi ilman sen kummempia privilegioita. 8)
Tohon voisi kommentoida että Suomessa 40-luvulla syntynyt äitini ei koulussa annettu mahdollisuus opiskella suomenkieltä. Olet siis sitä mieltä että äitini ei saisi sairastaa, käräjöidä tai maksaa verojansa sillä ainoalla kielellä, jolla valtio aikoinaan soi hänelle mahdollisuuden opiskella?
Suomenruotsalaisena olen samaa mieltä vanhan stallarin Nils Torvaldsin kanssa, että pakkoruotsi on väärä tapa hoitaa kielikysymystä. Mutta, Henriksson tietysti hymyilee (virnuilee).
Perussuomalaiset voisi nyt pitää hullabaloota siitä, että toisen kotimaisen kirjoittaminen yo-kokeissa jatkossa sitten todella koskee kaikkia. Myös vöyriläisiä, ahvenanmaalaisia sekä kultamunia.
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.06.2019, 13:19:18
Uusi perustelu pakkoruotsille! Helena Petäistön mukaan ruotsin täytyy olla virallinen kieli, koska muuten eurooppalaiset luulisivat meitä mongoleiksi:
[tweet]1135511483679420416[/tweet]
Tämä on siis vitsi, mutta entäpä jos pakkoruotsi vaihdettaisiin pakko
ranskaan? Sillä kielellä sentään on 70 miljoonaa puhujaa Euroopassa ja muutama sata miljoonaa maailmanlaajuisesti. Eikä varmasti enää kukaan ajattelisi että olemme arktisia mongooleja.
Vai avaa Helenan mielestä suuret lähimarkkinat. Olin töissä firmassa, jolla oli osasto myös Ruotsissa. Osaan hieman tankata ruotsia, rannikolla kasvaneena, mutta ei ne edes antaneet yrittää puhua sitä, vaan siirryttiin nopeasti englantiin. Näin kävi kovempienkin (ei-syntyperäisten) ruotsinpuhujien kanssa.
Vai että pitää puolustautua mongoliksi haukkumista vastaan kehumalla osaavansa ruotsia... :facepalm: Missä piireissä Petäistö oikein liikkuu, ei nuo ainakaan kovin sivistyneiltä kuulosta?! Vai olisiko hänellä kenties itsellä alemmuuskompleksi jostakin mitä ei muiden silmissä ole olemassakaan, tai jos joku niin sanoo, niin mielipiteen saisi jättää omaan arvoonsa.
Jos Ranskassa määrättäisiin Saksa pakolliseksi kieleksi niin veikkaisin että pakko loppuisi siihen kun 75% koululaisista menisi lakkoon. Sitten pakkosaksa peruttaisiin.
Ja saksa on ranskalaisille 5 kertaa tarpeellisempi kieli kuin ruotsi suomalaisille.
Suomessa asia hoidetaan niin että pakkoruotsiä kiristetään jos 4% vähemmistö niin vaatii.
Joku Minja latailee vastauksena kuluneen perustelun, että ruotsi on väylä muiden kielten oppimiseen, ja Helena komppaa perässä.
[tweet]1135557657081892869[/tweet]
Quote from: lurkkeri on 05.06.2019, 15:50:05
Hieman offtopicia, mutta mielestäni Suomessa pitäisi opettaa riikinruotsia, jotta siitä olisi edes jotain hyötyä. On karu tosiasia ettei Suomen kouluissa opetettavalla rantaruotsilla pärjää muualla kuin Stockan kassalla, jos sielläkään. Olen itse aikanaan kirjoittanut laudaturin ruotsista ja suorittanut yliopiston virkamiesruotsin. En kuitenkaan pystyisi laatimaan ruotsiksi omaan alaani liittyviä asiakirjoja. En myöskään pärjää sillä missään Ruotsissa, ääntämys ja sanasto on niin erilaista, ainakin Uppsalasta etelään.
Eräässä paikallislehdessä on ollut tovin säännöllisesti juttuja Skånen alueen murteista. Viimeisimpänä joku Helsingborgista kotoisin oleva kertoi aikoinaan Trelleborgiin muutettuaan käyttäneensä englantia maanmiestensä kanssa, koska ei ymmärtänyt mitään näiden sanomisista. Samassa läpyskässä emeritusprofessori Göran Malmqvist, mm. kirjan Kinesiska är inte svårt kirjoittanut kääntäjä ja tutkija kertoi aikoinaan saaneensa kipinän kielten opiskeluun Skånen alueella hyvinkin lyhyiden etäisyyksien sisällä olevista merkittävistä eroista puhekielen murteista.
Mielelläni kuulisin RKP:ltä vastauksen siihen, miksi pakkoruotsitetaan ja vielä näillä kuluneilla perusteilla, koska samaan aikaan ei esim. Seinäjoen pakkoruotsitettu hoitohenkilökunta kuitenkaan kelpaa palvelemaan.
Quote from: lurkkeri on 05.06.2019, 15:50:05
Hieman offtopicia, mutta mielestäni Suomessa pitäisi opettaa riikinruotsia, jotta siitä olisi edes jotain hyötyä. On karu tosiasia ettei Suomen kouluissa opetettavalla rantaruotsilla pärjää muualla kuin Stockan kassalla, jos sielläkään. Olen itse aikanaan kirjoittanut laudaturin ruotsista ja suorittanut yliopiston virkamiesruotsin. En kuitenkaan pystyisi laatimaan ruotsiksi omaan alaani liittyviä asiakirjoja. En myöskään pärjää sillä missään Ruotsissa, ääntämys ja sanasto on niin erilaista, ainakin Uppsalasta etelään.]
Onko kartassa sinisellä merkittynä selkeä läänijako, missä ei kannata kokeilla kielitaitoa lukio- ja virkamiesruotsipohjalta?
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0a/Sverigekarta-Landskap_Text.svg
http://swedia.ling.gu.se/ (http://swedia.ling.gu.se/)
Tuosta voi kuunnella puhenäytteitä eri murrealueilta, sisältäen Suomen.
Quote from: Luka Mokonesi on 05.06.2019, 19:18:25
http://swedia.ling.gu.se/ (http://swedia.ling.gu.se/)
Tuosta voi kuunnella puhenäytteitä eri murrealueilta, sisältäen Suomen.
Mielenkiintoista, kiitos!
Spåilarvarning: kaikki Ruotsin murteet ihan ymmärrettäviä, mutta närpes täysin käsittämätöntä mongerrusta. Esitän 10 000 neekeriä Närpiöön parantamaan geenipoolia.
Ruotsalaisilla itselläänkin on hämmentäviä kielipesäkkeitä kuten Överkalix-svenska, pitäisi olla aikalailla viikinkiaikaista ruotsia.
Penan kaveri Eki:
QuoteTohon voisi kommentoida että Suomessa 40-luvulla syntynyt äitini ei koulussa annettu mahdollisuus opiskella suomenkieltä. Olet siis sitä mieltä että äitini ei saisi sairastaa, käräjöidä tai maksaa verojansa sillä ainoalla kielellä, jolla valtio aikoinaan soi hänelle mahdollisuuden opiskella?
Äitisi kohdalla juuri rasistinen koulutuspolitiikka iski eli voit ajatella häntä kielirasismin uhrina. Itse olen Vaasan rannikkoseudulta kotoisin alunperin eli tunnen tuon kielirasismin paremmin kuin hyvin.
Isoisäni muuten oli sataprosenttisesti kaksikielinen, muttei tietyistä syistä suostunut pukahtamaankaan sanaakaan ruotsia. Itse puhun enemmän tai vähemmän sujuvasti pitkän ruotsin lukeneena.
Ikävä kuulla äidistäsi, mutta ei kai sairastamisen, käräjöinnin tai verojen maksun ruotsinkielellä tarvitse tapahtua? Ei monessa muussakaan maassa anneta ilmaista tulkkausta ulkomaalaisille. Uskoisin vakavassa tilanteessa löytyvän ruotsinkieltä taitavan henkilön, käräjöintiä harrastaa harva ja useimmat sen joutuvat maksamaan itse muutenkin ja verot tulevat yleensä numeroina. Ja jos - anteeksi jo etukäteen - äitisi ei myöhemminkään oppinut Suomessa(?) asuessaan edes riittävää suomenkieltä, niin siihen en ole minä emmekä suomalaiset syyllisiä. Siihen on syynä rasistinen kielipolitiikka.
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.06.2019, 13:19:18
Uusi perustelu pakkoruotsille! Helena Petäistön mukaan ruotsin täytyy olla virallinen kieli, koska muuten eurooppalaiset luulisivat meitä mongoleiksi:
[tweet]1135511483679420416[/tweet]
[tweet]1135559395159564289[/tweet]
Pakkoruotsia, ettei kukaan vain luule meitä ei-valkoihoisiksi ;D ;D
Kyllä ne afrikkalaisetkin on afrikkalaisia, vaikka eurooppalaisia kieliä osaisivatkin. Samaten Helena on "mongoliryssä" eikä muuksi muutu, vaikka yrittäisi peittää sitä häpeäänsä ruotsia puhumalla. Kyllä sylettää, miten huono itsetunto joillain on.
Quote from: Pentecost on 05.06.2019, 20:02:44
Äitisi kohdalla juuri rasistinen koulutuspolitiikka iski eli voit ajatella häntä kielirasismin uhrina. Itse olen Vaasan rannikkoseudulta kotoisin alunperin eli tunnen tuon kielirasismin paremmin kuin hyvin.
50-luvun puoliväliin asti Turun ulkosaariston kansakouluissa ei opetettu kieliä kuin äidinkieltä, eli ruotsia. Suomenkielisiä saaristossa ei asunut kuin satunnainen Sisä-Suomesta muuttanut teurastaja tai suutari. Ne harvat tytöt jotka jatkoivat koulunkäyntiä kansakoulun jälkeen, kävivät jotain ruotsinkielistä emäntäkoulua joissa niissäkään ei kaikissa opetettu suomenkieltä, vaan paneuduttiin lähinnä siihen miten viili juoksutetaan tai miten perheen isännän kotitaloudelle varatut pennit saatiin riittämään.
Mutta tämähän nyt ei ollut pointti, vaan se, että maan toiselle viralliselle kielelle voidaan laittaa henkselit aikaisintaan noin sukupolven (10-30 vuoden) kuluttua. Tuskin tullee tapahtumaan.
Quote from: Eisernes Kreuz on 05.06.2019, 13:55:49
Pakkoruotsi muistuttaa kyllä mokutusta siinä mielessä, että molempien puolesta esitetään toinen toistaan järjettömämpiä argumentteja.
Tässä nämä kausaaliset suhteet menee päinvastoin. Mokutus tehoaa suomalaisiin, koska meidän kaikkien taustalla on vuosikymmenien propaganda suomalaisuuden huonoudesta ja ruotsinkielisyyden ylivertaisuudesta.
Quote from: Jaakko Sivonen on 05.06.2019, 13:19:18
Uusi perustelu pakkoruotsille! Helena Petäistön mukaan ruotsin täytyy olla virallinen kieli, koska muuten eurooppalaiset luulisivat meitä mongoleiksi:
[tweet]1135511483679420416[/tweet]
Voi Helena kulta. Viimeksi kun kävin Pariisissa tammikuussa, koitin ravintolassa puhua ruotsia, mutta ne sivistymättömät moukat eivät ymmärtänet yhtään mitään. Satans också!
No ei ihme, jos luulevat mongoliksi. Onhan tuo lihapiirakalta näyttävä leikelty otsatukkahirvitys edustanut Suomea Pariisissa vuosikymmenet.
Hellua twitterissä ihastuneena peesaileva Minja Timperi (kuka?) käyttää sutjakkaasti englantia omilla sivuillaan. Ei sanaakaan ruotsia, vaikka se on suorastaan ihanan mahtavan välttämätön pohjoismaisia ovia avaava taito. Pelkkää enkkua suollat Minja! Valepukki!
En ymmärrä tuollaista ulkomaalaisten lipomista. Olivat sitten Ruotsista, Ranskasta, Irakista tai Afganistanista.
Kaikki on niin ihania, vain finnjävelit sellaisia huonolla itsetunnolla varustettuja per*eleen mongoleja.
Ja Helena, olet aivan h*vetin nolo, mongoleinesi.
Hurrille olen mongoli, mongolille olen ryssä.
Olen, perkele, suomalainen!
Quote from: Kauko-Aatos on 06.06.2019, 00:24:17
No ei ihme, jos luulevat mongoliksi. Onhan tuo lihapiirakalta näyttävä leikelty otsatukkahirvitys edustanut Suomea Pariisissa vuosikymmenet.
Hellua twitterissä ihastuneena peesaileva Minja Timperi (kuka?) käyttää sutjakkaasti englantia omilla sivuillaan. Ei sanaakaan ruotsia, vaikka se on suorastaan ihanan mahtavan välttämätön pohjoismaisia ovia avaava taito. Pelkkää enkkua suollat Minja! Valepukki!
En ymmärrä tuollaista ulkomaalaisten lipomista. Olivat sitten Ruotsista, Ranskasta, Irakista tai Afganistanista.
Kaikki on niin ihania, vain finnjävelit sellaisia huonolla itsetunnolla varustettuja per*eleen mongoleja.
Ja Helena, olet aivan h*vetin nolo, mongoleinesi.
Pieni detalji tähän väliin: mongoolien keskimääräinen äo on 101 vs ranskalaisten 98.
Suvakit on saanut tämänkin asian päälaelleen. Ne on keksinyt jostain, että mongoolit on tyhmiä ja niillä voi leimata vaikka (taas kerran) todellisuus on jotain ihan muuta :facepalm:
Quote from: justustr on 06.06.2019, 00:34:40
Suvakit on saanut tämänkin asian päälaelleen. Ne on keksinyt jostain, että mongoolit on tyhmiä ja niillä voi leimata vaikka (taas kerran) todellisuus on jotain ihan muuta :facepalm:
Rasismiin taipuvainen pitää yleensä itseään paremman rodun edustajana. Eikä tässä mitään ihmeellistä ole; suvakeilla rotu ja ihonväri on usein kaiken keskustelun perusta.
Minkähänlaisessa porukassa Petäistö oikein pyörii? Ilmeisesti sellaisessa, jossa ideologian vuoksi nyrpistellään kaikkea Venäjään päin viittaavaakin, koska ummehtunut impivaaralaisuus.
Suomea ei pidetä missään normaalien ihmisten keskuudessa minään mongolisena ryssänrajamaana, vain RKPläisten ruotsinvallan haikailijoiden pöydissä ja lasten kuvalautojen sammakkomeemeissä, joita suomalaiset hupiukot itse viljelevät. Itse asiassa Suomesta on maailmalla lähes lapsellisen positiivinen kuva mamu- ja korruptiovapaana onnelana, mikä ei pidä lainkaan paikkaansa.
Jos olisi pakko valita mongolin ja ruotsalaisen väliltä, valinta olisi helppo. Mongolit laittoivat muslimit kuriin ja kukistivat ryssän. Ruotsalaiset kyyhöttivät Suomen takana v. -39 valmiina antautumaan ryssälle, ja nyt antautuvat muslimeille lähiö lähiöltä ilman taistelua. Ruotsin politiikka ja heikkous on pilkan kohde maailmalla, mongolit muistetaan vieläkin maailmanhistorian kovimpina valloittajina ja Subutai maailmanhistorian voitokkaimpana kenraalina. Meidän ongelmamme ovat ne korruptoituneet poliitikot, toimittajat ja liittovaltion kätyrit jotka yrittävät antautua puolestamme ja pukea meidät ruotsin heikkoihin väreihin, sinikeltaisiin sukkahousuihin.
Mutta on tässä jotakin hyvääkin, kun asiaa katsoo sopivasti kieli poskessa. Ilmastoahdistuneet lukiolaiset ovat käsittääkseni kovin huolissaan maailmanlaajuisesta ilmanstomuutoksesta, jonka pieni ja pohjoinen Suomi on aiheuttanut lähes kokonaan omin toimin. Nykyinen vihervasemmistolainen hallituksemme käy Vihreiden sekä Vasemmistoliiton johdolla todelliseen taisteluun ilmastonmuutosta vastaan eli nuoret saavat, mitä halusivat. Se on pieni hinta, jos taistelu ilmastonmuutosta vastaan voitetaan pakkoruotsia tankaten. ;D
Pakkoruotsi eriarvoistaa suomalaisia.
Rannikoseutujen kaksikielisten perheiden nuoret ja kielikyvyn käyneet ovat voittajia, koska he jo pikkulapsina oppivat suomen ja ruotsin. Kielellisen taustansa takia he saavat kielistä hyviä yo-arvosanoja ja ovat etulyöntiasemassa opiskelupaikkoja ja virkoja haettaessa.
Suomenkielisen sisämaan lapset häviävät, heitä epäsuorasti rangaistaan siitä, että heidän kodisaan ja kotiseudullaan ei puhuta ruotsia. He saavat huonommat yo-tulokset ja pisteet jatko-opintoihin, ja heikomman aseman julkisen sektorin virkoihin haettaessa.
Kielykylpyjä on mahdotonta järjestää koko Suomen lapsille; siihen ei riitä äidinkielentasoisesti ruotsia puhuvaa henkilöstöä. Projekti kaatuisi myös siihen, että kielikylvyn ulkopuolella lapsi ei voisi kokea, että ruotsista on hyötyä. Ruotsintaidolle ei ole käyttöä, kun seudulla ei kuule eikä puhuta ruotsia. Kukaan ei kai edellytä, että suomenkielisten pitäisi alkaa keskenään puhua ruotsia, jotta lapset motivoituisivat sitä opiskelemaan?
Eriarvoistava kielipolitiikka pitää lopettaa, ruotsin pakollisuutta pitää höllentää. Suomenkielisille pitää antaa mahdollisuus valita pakkoruotsin vaihtoehdoksi lisäkursseja reaaliaineita, biologiaa, matikkaa, fysiikkaa, kemiaa jne, tai muiden kielten opintoja Se antaisi suomenkielisille paremmat pisteet opiskelupaikkoja haettaessa. Se tasoittaisi tasa-arvo-eroa ja lieventäisi haittaa, mitä pakkoruotsi aiheuttaa suomenkielisille nuorille.
Pakkoruotsin ideahan valtiovallan mielestä on sitoa Suomi osaksi läntistä kulttuuripiiriä. Se on sen motiivi eikä mikään muu, mikä on tietysti tavallaan paradoksi meille. Puhtaasti suomalainen, suomenkielinen Suomi on eliitin mielestä liian heikko kulttuurisesti itäiselle vaikutteelle. Pakkoruotsin lanseerasi Johannes Virolainen 60-luvulla sen aikaisen rajun vasemmistoboomin kulttuuriseksi vastavoimaksi. Pakkoruotsi on taistelua sieluista. Tuossa 2000-luvulla vallitsi liberaalimpi, pan-eurooppalaisempi aika mutta se on ohi nyt ja palataan poteroihin kulttuurisesti. Pakkoruotsivaatimusta höllennettiin koska Venäjän ajateltiin eurooppalaistuvan.
Sitä mukaan on pohjoinen-etelä suunnassa kaikki kulttuuriset rajat katoavat koska halpatyövoima on ihquu, niin itä-länsi suunnassa samat ihmiset kaivavat kulttuuripoteroita uudelleen. Tästä vinkkelistä eliittimme näkee tämän kysymyksen, ja pitänee pakkoruotsin vastustamista putinismina, kuten kansallismielisyyttäkin nykyään. Suomi ei voi olla oma itsensä Suomi missään suhteessa, vaan eliitti näkee että riittävä vahvuus itää vastaan saavutetaan ainoastaan kainolosauvoilla nimeltä EU sekä pakkoruotsi. Tämä on tavallaan tragedia Suomelle.
Maan olemassaolon turvana nähdään eri rintamilla maan pakottaminen vieraiden vaikutteiden alle. Suomalaisuus nähdään jonakin joka ei voi vallita itsenään, puhtaana, vaan ainoastaan vieraan suojeluksessa sille myönnytyksiä tehden. Suomalaisuus voi vallita eliitin mielestä ainoastaan jos suojelevan vieraan kulttuurisen tai poliittisen miehittäjän kritisointi leimataan pahaksi. Suomalaisuus voi vallita ainoastaan jos ei olla puhtaasti suomalaisia, tämä lienee se eliitin logiikka. Itsenäistä suomalaisuutta tavoittelevia ne pitävät näistä syistä pelkkinä imbesilleinä haihattelijoina, luulen, jotka eivät ymmärrä realiteetteja. Tämän eliitin paradigman on lipilaaristo sisäistänyt hienosti laulaen samaa kertsiä.
Viimeksi kun kävin Tukholmassa, niin NK:n jonkun putiikin kassalla kassaneiti esitti kysymyksen "Ni tala finska eller svenska? Puhutsä suomea vai ruotsia?" Vastasin samalla mitalla, mutta keskustelu jatkui kyllä suomeksi sen jälkeen.
Eipä ollut pakkoruotsista hytyä tuossakaan tilanteessa. Oletan muuten, että kysymyksen triggeröi päässäni ollut Suomileijona-lippis.
Quote from: Vellamo on 04.06.2019, 21:35:29
Miksi muutoinkin kuormitetut lukiolaiset pakotettaisiin tässä RKP:n ajamassa uudistuksessa vieläpä kirjoittamaan ruotsi? Eikö RKP:n kukkoilulle tunkiolla olisi riittänyt esim. yksi lisäkurssi kaikille?
Näköjään Henrikssonin RKP haluaa maksimoida nuorten stressin ja v*tutuksen sekä torpedoida mahdollisimman tehokkaasti kirjoitusten kokonaisarvosanoja sekä ajankäyttöä ja suorituskykyä muiden oppiaineiden oppimisen suhteen (esim. luonnontieteet).
E: Ehkä on vielä toivoa..
QuoteHS-analyysi: Palaako pakollinen ruotsi yllättäen ylioppilastutkintoon, kuten hallitusohjelma antoi ymmärtää? Tuskin
Hallitusohjelman kirjaus tahtotilasta edellyttää, että tuleva opetusministeriö asian selvittää, mutta toteutuminen on asia erikseen.
---
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006131202.html
Itse olen taas antanut opettajatuttavieni itselleni kertoa, että nykykouluissa luonnontieteet jylläävät sivistysaineiden kustannuksella.
Quote from: Chiaroscuro on 06.06.2019, 22:46:42
Itse olen taas antanut opettajatuttavieni itselleni kertoa, että nykykouluissa luonnontieteet jylläävät sivistysaineiden kustannuksella.
Haluaisin kuulla käsityksesi sivistysaineista.
Quote from: Huscarl on 06.06.2019, 01:37:12
Minkähänlaisessa porukassa Petäistö oikein pyörii? Ilmeisesti sellaisessa, jossa ideologian vuoksi nyrpistellään kaikkea Venäjään päin viittaavaakin, koska ummehtunut impivaaralaisuus.
Suomea ei pidetä missään normaalien ihmisten keskuudessa minään mongolisena ryssänrajamaana, vain RKPläisten ruotsinvallan haikailijoiden pöydissä ja lasten kuvalautojen sammakkomeemeissä, joita suomalaiset hupiukot itse viljelevät. Itse asiassa Suomesta on maailmalla lähes lapsellisen positiivinen kuva mamu- ja korruptiovapaana onnelana, mikä ei pidä lainkaan paikkaansa.
Petäistön mukaan puheet Junkkerin kännäämisestä ovat täysin liioiteltuja ja suoranaista valehtelua, vaikka Junkkeri esiintyi useissa tilaisuuksissa täysin sekaisin.
Petäistön edustaa tiettyä ikäluokkaa, joka on oppinut tuollaiset äärirasistiset ajatukset aikoja sitten, mutta eipä ole kukaan ns. suvaitsevaistosta loukkaantunut tuollaisista heitoista. Varmaan kohta joku sanoo, että "Sivistysruotsinkielen ansiosta suomalaiset eivät ole n******tä" (tai ehkä niin sanotaan koko ajan).
Koululaisten pitäisi vetää FullHd 8K Gretat, ja laittaa ruotsinkielentunnit boikottiin. Nyt.
Ja tarkistaa frökenin Volvon ilmanpaineet skolen parkkiksella.
Snadi flashback, ursäkta mig!
Pääministeri Antti Rinteen eilinen kannanotto hallitusohjelman pakolliseen ylioppilasruotsiin oli kieltämättä moniselitteisyydessään ihailtava:
Quote from: MTV, Seitsemän uutiset 6.6.2019Toimittaja
Näinä päivinä kiinnostaa myös ruotsin kielen pakollisuus yo-tutkinnossa. Miksi se nyt taas on tärkeää?
Pääministeri Antti Rinne
Tuolla todetaan hallitusohjelmassa, että selvitetään tätä. Että meillähän on just viime syksynä tullut voimaan ylioppilastutkintouudistus, jossa on viisi pakollista ainetta, jotka on kirjoitettavana. Nyt sitten tutkitaan, että voitaisiinko toinen kotimainen kieli – on se sitten suomi tai ruotsi – nostaa tällaiseksi pakolliseksi aineeksi tulevaisuudessa, että...
Toimittaja [keskeyttää]
Mitä itse ajattelette?
Pääministeri Antti Rinne
Mä olen sitä mieltä, että kielitaidon lisääminen suomalaisille nuorille on äärettömän tärkeätä. Tämä maailma muuttuu niin nopeeseen tahtiin, että on hyvä osata monia kieliä.
Eli pakkoruotsi vai vapaa kielivalinta?
Hallituksen tahdoton tahtotila tässä asiassa on tullut jo aika selväksi, mutta ei ole mitään syytä olla käyttämättä tätä hallitusohjelman kirjausta hallituspuolueita vastaan, kunnes ne alkavat hädissään selitellä kaikenlaista.
Quote from: Nuivinator on 06.06.2019, 22:51:11
Quote from: Chiaroscuro on 06.06.2019, 22:46:42
Itse olen taas antanut opettajatuttavieni itselleni kertoa, että nykykouluissa luonnontieteet jylläävät sivistysaineiden kustannuksella.
Haluaisin kuulla käsityksesi sivistysaineista.
Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.
?
Quote from: Roope on 07.06.2019, 12:34:05
Pääministeri Antti Rinteen eilinen kannanotto hallitusohjelman pakolliseen ylioppilasruotsiin oli kieltämättä moniselitteisyydessään ihailtava:
Quote from: MTV, Seitsemän uutiset 6.6.2019Toimittaja
Näinä päivinä kiinnostaa myös ruotsin kielen pakollisuus yo-tutkinnossa. Miksi se nyt taas on tärkeää?
Pääministeri Antti Rinne
Tuolla todetaan hallitusohjelmassa, että selvitetään tätä. Että meillähän on just viime syksynä tullut voimaan ylioppilastutkintouudistus, jossa on viisi pakollista ainetta, jotka on kirjoitettavana. Nyt sitten tutkitaan, että voitaisiinko toinen kotimainen kieli – on se sitten suomi tai ruotsi – nostaa tällaiseksi pakolliseksi aineeksi tulevaisuudessa, että...
Toimittaja [keskeyttää]
Mitä itse ajattelette?
Pääministeri Antti Rinne
Mä olen sitä mieltä, että kielitaidon lisääminen suomalaisille nuorille on äärettömän tärkeätä. Tämä maailma muuttuu niin nopeeseen tahtiin, että on hyvä osata monia kieliä.
Eli pakkoruotsi vai vapaa kielivalinta?
Hallituksen tahdoton tahtotila tässä asiassa on tullut jo aika selväksi, mutta ei ole mitään syytä olla käyttämättä tätä hallitusohjelman kirjausta hallituspuolueita vastaan, kunnes ne alkavat hädissään selitellä kaikenlaista.
Kieliä on tosiaan aina hyvä osata, mutta miksi sillä tarkoitetaan aina pakkoruotsia, jolla on muutenkin keinotekoinen erityisasema opetusjärjestelmässämme.
Quote from: Tomatoface on 07.06.2019, 13:16:04
Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.
?
Ehkä niin. Minulle ei aivan täysin ala-asteella selvinnyt se, miksi Kreikan ja vähäisissä määrin myös Rooman jumaltaruston opettelu historiantunneilla oli niin oleellista. Jos nyt noiden maiden historia on jotenkin oleellista suomalaisille ala-asteelaisille, niin ehkä kuitenkin ennemminkin vaikka Sokrateen ja Neron touhut kuin Juppiterin ja Zeuksen.
Paljon mieelluummin olisin kuitenkin oppinut esimerkiksi Suomen historiaa. En muista ala-asteella, yläasteella tai lukiossa kuulleeni kertaakaan mainittavan esimerkiksi Pöjän kulttuuria tai jätinkirkkoja. Tulimpahan sitten joskus lukeneeksi esimerkiksi Suomen historian pikkujättiläisen ja Kokkolan pitäjän yläosan historian. Ennen ylioppilaskirjoituksia taisin lukea The Oxford Illustrated History of Medieval Europen.
Quote from: Tomatoface on 07.06.2019, 13:16:04
Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.
?
Nykymuotoinen tunnustukseton uskonnonopetus on pitkälti kuvailemasi mukaista turhaketta.
Perinteinen tunnustuksellinen uskonnonopetus taas oli äidinkielen ohella tärkein oppiaine koulussa. Koko väestö sai tunnustuksellisessa uskonnonopetuksessa toimivan maailman- ja elämänkatsomuksellisen kehyksen sekä eettisen mallin, joka sitoi kansan yhteen ja ehkäisi elämäntuskaa, eksyneisyyttä ja ahdistusta.
Quote from: Tavan on 07.06.2019, 18:37:37
Quote from: Tomatoface on 07.06.2019, 13:16:04
Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.
?
Nykymuotoinen tunnustukseton uskonnonopetus on pitkälti kuvailemasi mukaista turhaketta.
Perinteinen tunnustuksellinen uskonnonopetus taas oli äidinkielen ohella tärkein oppiaine koulussa. Koko väestö sai tunnustuksellisessa uskonnonopetuksessa toimivan maailman- ja elämänkatsomuksellisen kehyksen sekä eettisen mallin, joka sitoi kansan yhteen ja ehkäisi elämäntuskaa, eksyneisyyttä ja ahdistusta.
Uskonnon opetus liittyi aikanaan vallankäyttöön. Julkinen valta käytti kirkkoa välineenä hallita kansaa.
Venäjän keisari rakennutti aikanaan kirkon kumpaankin päähän Suomea, ikäänkuin vahvistaakseen valtaansa ja toisaalta verotusoineuden. Ensin hän rakensi Senaatintorin kirkon ja hieman myöhemmin Utsjoen kirkon.
Quote from: Pkymppi on 07.06.2019, 19:27:50
Uskonnon opetus liittyi aikanaan vallankäyttöön. Julkinen valta käytti kirkkoa välineenä hallita kansaa.
Venäjän keisari rakennutti aikanaan kirkon kumpaankin päähän Suomea, ikäänkuin vahvistaakseen valtaansa ja toisaalta verotusoineuden. Ensin hän rakensi Senaatintorin kirkon ja hieman myöhemmin Utsjoen kirkon.
Uskonnon ja vallankäytön yhteyttä ei käy kiistäminen. Edustaahan uskonto ihmisen suhdetta maailmaan ja valtaa omaan itseensä. Vallanpitäjien kiinnostus uskontoa kohtaan ei tule koskaan katoamaan, sillä aidosti uskonnotonta ihmistä ei ole olemassakaan, ellei puhuta sitten sellaisista henkilöistä, jonka vaikean vammaisuuden takia ovat eläimen tasolla tai eläimiäkin alempia. Uskonto ei koskaan tule katoamaan mihinkään. Se vain muuttaa muotoaan.
Kielet ovat myös vallankäytön väline. Hallitsemalla kieltä vallanpitäjät hallitsevat tietoa. Pakkoruotsi on yksi näistä keinoista. Sen voi ehkä ajatella sitovan meidät osaksi Pohjoismaita, mutta vaikka ruotsalaisten iltapäivälehtien silmäily kuinka viihdyttävää olisikin, Suomi on osa EU:ta ja siksipä onkin parempi, että työkalupakista löytyy saksa, ranska, italia ja espanja englantia toki unohtamatta. Käännöskoneiden täyttämässä verkkoympäristössä puutteellisen kielitaidon aiheuttamat esteet madaltuvat, mutta ne eivät suinkaan katoa, sillä osa tiedosta väistämättä katoaa käännöksessä.
Quote from: Tomatoface on 07.06.2019, 13:16:04
Quote from: Nuivinator on 06.06.2019, 22:51:11
Quote from: Chiaroscuro on 06.06.2019, 22:46:42
Itse olen taas antanut opettajatuttavieni itselleni kertoa, että nykykouluissa luonnontieteet jylläävät sivistysaineiden kustannuksella.
Haluaisin kuulla käsityksesi sivistysaineista.
Sivistysaine = aine, jonka opiskelu vie kohtuuttomasti opiskeluaikaa aineen hyödyllisyyteen nähden ja jonka olemassaoloa (tai pakollisuutta) voidaan perustella vain "sivistyksellä" vrt. uskonto, ruotsi. Tai vain aine, jonka sivistyskerroin korreloi käänteisesti sen järkevyyteen ja hyödyllisyyteen nähden.
?
Se, mikä on yhdelle hyödyllinen, ei ole sitä toiselle. Ymmärrän toki, että joku DI pärjää mainiosti olematta sivistynyt.
Kylällä jossa asuin lapsena oli ruotsinkielistä porukkaa ja jos olisin ollut fiksu niin olisin pyytänyt heitä opettamaan minulle ruotsia ja olisin opiskellut ruotsia itsekseni sekä vaihtanut nimeni täysi-ikäisenä ruotsalaiseksi, silloin olisin päässyt yliopistoon ja minusta olisi tullut jonkun viraston ylijohtaja, nyt olen vain kaukolämpöyliasentaja.
Quote from: Golimar on 07.06.2019, 20:41:33
Kylällä jossa asuin lapsena oli ruotsinkielistä porukkaa ja jos olisin ollut fiksu niin olisin pyytänyt heitä opettamaan minulle ruotsia ja olisin opiskellut ruotsia itsekseni sekä vaihtanut nimeni täysi-ikäisenä ruotsalaiseksi, silloin olisin päässyt yliopistoon ja minusta olisi tullut jonkun viraston ylijohtaja, nyt olen vain kaukolämpöyliasentaja.
Selitys tuokin.
^ Ja hyvä selitys se onkin.
https://www.youtube.com/watch?v=Zaj8SrPpNik
Quote from: Chiaroscuro on 07.06.2019, 20:14:04
Se, mikä on yhdelle hyödyllinen, ei ole sitä toiselle. Ymmärrän toki, että joku DI pärjää mainiosti olematta sivistynyt.
Todistit juuri pointtini oikeaksi.
Maikkarin Huomenta Suomi:
Quote
Toimittaja
Hallitusohjelmassa on kirjaus, jossa todetaan, että hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Tästä muun muassa lukiolaisten liitto ja useampi rehtori tuolla lukioissa on kriittisesti suhtautunut. Miksi tätä ylipäätään tavoitellaan, että tämä ruotsin kielen tai sitten suomen kielen koe on taas pakollinen?
Opetusministeri Li Andersson
Syy, minkä takia sitä tavoitellaan, on varmaan se [virnistää], että halutaan pitää kiinni niinkun tästäkin osasta siitä laajasta yleissivistyksestä, mihin lukiokoulutuksen pitäisi tähdätä, ja on huoli siitä, että niiden opiskelijoiden määrä, jotka on kirjoittanut toista kotimaista kieltä on vähentänyt sen jälkeen, kun se on muuttunut vapaaehtoiseksi. Mutta tämä ei ole sellainen muutos [virnistää], mikä voidaan panna toimeen kovin nopeasti. Olen saanut sähköpostia huolestuneilta lukiolaisilta, joka on kysynyt, että mites tää homma, että kun mä olen nyt kaksi vuotta opiskellut näin, että ei ole mitenkään varautunut siihen, että kirjoittas tän aineen. Heille kaikille haluan sanoa [virnistää], että olkaa huoleti ja rauhassa, että koulutuspolitiikan puolella ei voida tehdä kovin nopeita muutoksia. Totta kai, jos se toteutetaan, niin se pitää tehdä niin, että se tulee pitkällä siirtymäajalla, että myöskin nuoret ehtii itse valmistautua siihen. Että tää ei vaikuta kehenkään tällä hetkellä lukiossa opiskelevan nuoren asemaan.
Toimittaja
Mutta tämä on jo kerran poistettu, ja nyt taas tavoitellaan, että se tuodaan takas, niin miksi se olisi teidän mielestänne hyvä asia?
Opetusministeri Li Andersson
Se linjaus ja se syy, miksi se on tehty hallitusohjelmaan, niin kyllä se liittyy siihen, että halutaan pitää huolta molempien kotimaisten kansalliskielten asemasta ja siitä, että ihmiset niitä myöskin opiskelee. Mutta mun oma näkemys on se, että pitää niinkun ekana selvittää, että mitä se tarkottais, jos se on mahdollista tehdä myöskin huomioiden sen, että viime vaalikaudella päätettiin... Aivan vaalikauden loppumetreillä hallitus toi esityksen, joka muutti ylioppilastutkinnon rakennetta. Eli sitä on vasta muutettu ja sitä on muutettu vaativampaan suuntaan. Eli silloin nostettiin kirjoitettavien kokeiden tai aineiden vähimmäismäärää viiteen. Ja sekään ei ole järkevää koulutuspolitiikkaa, että me tehdään tavallaan muutoksia niin keskeisiin rakenteisiin kuin ylioppilastutkintoon hyvin nopeasti ja nopealla aikavälillä koko ajan. Mä oon ainakin itse ajatellut, että kaikessa rauhassa ensin selvitetään tää asia ja pohditaan, mikäli on järkevää ja miten se on järkevää.
Toimittaja
Mutta eikös näitä ole selvitetty vaikka kuinka monta kertaa?
Opetusministeri Li Andersson
No, tätä kyseistä asiaa ei mun tietääkseni ole selvitetty. Että tää on vähän niinkun siinä mielessä ollut poissa agendasta nyt aika pitkään. Mutta että just sillon kun tehtiin, ja edellinen hallitus valmisteli sitä ylioppilastutkintorakenteen muutosta, niin siellä pohdittiin eri malleja juuri siitä näkökulmasta, että tavallaan miten se sitten kannustaa tai ehkä ei kannusta ihmisiä valitsemaan tiettyjä aineita. Ja kun siellä nyt juuri on tehty näitä muutoksia, niin mun mielestä kaikessa rauhassa niinkun selvitetään, tsekataan ja sitten tehdään johtopäätökset sen jälkeen.
https://www.mtv.fi/sarja/huomenta-suomi-33001003008/vieraana-uusi-opetusministeri-li-andersson-1102464
Tekstistä eivät täysin välity Li Anderssonin vitsivitsi!-ilmeet, jotka viimeistään paljastavat, että hallitusohjelman kirjausta ei ole tarkoituskaan toteuttaa tämän hallituksen aikana. Jos jotain päätetään vuosien päästä, seuraava hallitus kumoaa päätökset.
Onhan se parempi kuin kirjauksen toteuttaminen, mutta melkoista pelleilyä, kun nyt jo kaikki tietävät tämän julkisen salaisuuden.
Mutta tässä siis yksi hallituksen kipupiste, johon kannattaa aina ohi mennessä tökätä.
Toivottavasti olette huomanneet, että pakkoruotsista luopumiseksi on tullut uusi kansalaisaloite, joka ei vielä ole ehtinyt kerämään kannatusta? Linkki aloitteeseen:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4633
Perustin aloitteelle Pajaan uuden ketjun, josko se siten saisi hieman näkyvyyttä. Keskustelu näyttäisi kuitenkin kerääntyvän tähän vanhaan ketjuun, joten tuossa tuo linkki on nyt yllä niille, jotka eivät kyseisestä vaikuttamiskeinosta ole toistaiseksi olleet tietoisia.
Yleisesti kummastelen, ettei aloite ole saanut lainkaan mediajulkisuutta, vaikka valtamediassa on kyllä osattu kauhistella pakkoruotsia viikon aikana.
Rkp:n puheenjohtajaksi uudelleen valittu Anna-Maja Henriksson ylpeili viikonloppuna puolueen saavutuksesta palauttaa ruotsi pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.
Sen jälkeen hän esitti huolestumisensa lukiolaisten stressistä ja jaksamisesta, kun ylioppilastodistuksen painoarvo on kasvanut korkeakouluihin pääsyssä.
QuoteElevers stress väcker oro: "Antagningen till högskolor måste utvärderas"
Anna-Maja Henriksson (SFP) är tveksam till den nya antagningsprocessen till högskolor, där studentexamen väger tyngre, och anser att systemet behöver utvärderas. Ungas stress väckte debatt på partidagen.
Ungas stress och välmående lyftes upp av delegater på SFP:s partikongress, som bland annat nämnde den nya antagningsprocessen som lägger större vikt på gymnasiestudierna, men också det nedskurna studi.
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/elevers-stress-vacker-oro-antagningen-till-hogskolor-maste-utvarderas/) 9.6.2019
RKP piti viikonloppuna kokousta Vaasassa ja oppositiovuosien jälkeen meno oli estotonta:
Tuore eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz näkee mahdollisuudet poliittisen tyhjiön täyttämisessä. "Suomessa ei ole toista keskustaoikeistolaista liberaalipuoluetta. Iso osa kansasta kokee nämä ajatukset omikseen," Adlercreutz kertoo Lännen Medialle.
Myös RKP:n entinen puheenjohtaja Stefan Wallin näkee RKP:n vahvuuden yksilönvapauden edustajana. "RKP edustaa vapaamielisyyttä, liberaalia demokratiaa ja korostaa vapautta sekä vastuuta," Wallin sanoo.
Stefan Wallinin mukaan RKP voisi nousta kymmenen prosentin puolueeksi liberaaleilla teemoilla. Adlercreutzin mielestä RKP:n pitäisi asettaa tavoitteeksi jopa 15 prosenttia.
Väitän, että RKP on Suomen kansainvälisin puolue, sanoo Adlercreutz.
https://www.aamulehti.fi/a/906ae52d-8486-429a-bd91-ee5f6b183b07?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=almainternal&utm_campaign=suosittelu_kontekstuaalinen&utm_content=aiheesta-muualla&_ga=2.19120252.516526899.1560083292-1425745119.1560083292
PS
Yksilönvapaus ja vapaus eivät kuitenkaan tarkoita valinnanvapautta.
Jo pelkästään demarien rikollislista nokittaa RKP:n kansainvälisyyden.
^Nyt pitäisi hallituspuolueen nopeasti keksiä jotakin yksilönvapausjuttuja, ettei ajatus jää vain pelkäksi ajatukseksi. Muuten ei kyllä päästä kymmeneen prosenttiin.
Tasokasta argumentointia pakkoruotsin puolesta:
QuotePerussuomalaisilta pakkoruotsitykitys eduskunnassa: "Tuolileikkipuolue rkp kyykyttää nuorisoamme"
[...]
Perussuomalaiset puuttui ruotsin yo-kokeita koskevaan hallitusohjelmakirjaukseen myös kansanedustajiensa puheenvuoroissa.
"Hallitusohjelmassa todetaan, että keino syrjäytymisen estämiseen on se, että nostetaan oppivelvollisuuden ikäraja täysi-ikäisyyteen. Kuvitteleeko joku arvon ministereistä ihan oikeasti, että pakolla opiskeleminen tuottaa tuloksia? Ei tuota. Tämän opiskelijoita kiusaavan hallitusohjelmakirjauksen kruunaa se, että tuolileikkipuolue rkp kyykyttää nuorisoamme jälleen tuomalla vanhan, jo aikaa sitten poistetun pakkoruotsin ylioppilaskirjoituksiin saaden aikaan tällä paljon hallaa. Tässä maassa jokaisella suomalaisella nuorella pitää olla oikeus opiskella sitä, mitä hän itse haluaa opiskella. Se on nykyaikaa. Kannustetaan nuoriamme toki opiskelemaan myös ruotsin kieltä, mutta siitä ei saa tehdä pakkoa", perussuomalaisten Mauri Peltokangas sanoi.
"Pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskokeeseen uhkaa tasa-arvoa. Uhka korostuu, kun ylioppilaskirjoitusten merkitystä korkeakoulupaikkojen jaossa ja valinnassa on vahvistettu. Suomenkielisen on vaikea motivoitua pakollisiin ruotsin opintoihin. Suomenkielisten enemmistö asuu paikkakunnilla, joissa vähemmän kuin 0,5 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia. Ruotsia ei tarvita suomenkielisissä kunnissa, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvia on vähemmän kuin yksi kahdestasadasta. Kun ruotsi on siis faktisesti hyödytöntä, sen opiskelua on vaikea nähdä hyödyllisenä. Tästä syystä ruotsista saadaan usein välttäviä arvosanoja, mikä heikentää monien suomenkielisten mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Kansa ei kaipaa pakkoruotsia, ei lehmänkaupoilla eikä ilman", perussuomalaisten Juha Mäenpää sanoi.
Perussuomalaisten välihuudot osuivat kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas) korvaan.
"Perussuomalaisilla ei ole toistaiseksi ollut mitään muuta sanottavaa koulutuksesta kuin huutaa joka väliin: 'PAKKORUOTSI!' No, osoittaa tavallaan tämäkin, että osaamis- ja koulutustasoa on Suomessa totisesti nostettava niin kuin hallitusohjelmassa kirjataan", Honkasalo tviittasi.
Myös vihreistä ihmeteltiin pakkopuheita keskustelun aikana.
"Tieteen autonomiaa ei tule heikentää, koulutusastetta on nostettava — kuten nyt tehdäänkin varsin poikkeuksellisella ja historiallisella tavalla — koska tutkitusti tiedetään, että peruskoulun jälkeinen koulutus ei riitä nykyelämässä ja se, että saa enemmän koulutusta, ehkäisee erittäin tehokkaasti syrjäytymistä, ja näin vältetään inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Tätä taustaa vasten minua kummastuttaa puhe koulutuspakosta tai pakkoruotsista. Milloin kielitaidosta on tullut huono ja moitittava asia? Kutsumme itseämme kaksikieliseksi maaksi mutta olemme onnistuneet häivyttämään ruotsin kielen taidon suurella osalla väestöstä niin alkeelliseksi, että kouluruotsilla pystyy suunnilleen ymmärtämään, mitä täällä salissa puhutaan, mutta aktiivista kielitaitoa ei koulussa tarjota — ja kunnallispolitiikka on itse asiassa harvoja kaksikielisiä ympäristöjä Helsingissä. Itse toivoisin, että kielitaitoa ja Suomen kaksikielisyyttä ja monikielisyyttä arvostettaisiin enemmän ja meistä jokainen saisi mahdollisuuden oppia ruotsia ja muita kieliä, ihan oikeasti. Mitään haittaakaan tästä tuskin on. Se avaa mahdollisuuksia moneen, esimerkiksi työllistymiseen pohjoismaisissa ympäristöissä", vastasi kritiikkiin vihreiden Mari Holopainen.
Hallitusohjelman kirjaus asiasta kuuluu näin:
"Tehdään nopealla aikataululla ohjelma, joka vahvistaa koulussa toisen kotimaisen kielen oppimista. Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa."
Uusi Suomi (https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/282867-perussuomalaisilta-pakkoruotsitykitys-eduskunnassa-tuolileikkipuolue-rkp-kyykyttaa) 12.6.2019
Kaikki ministerit sivuuttivat vastauksissaan kysymyksen ylioppilasruotsin palauttamisesta. Hallitusohjelman kirjaukselle ei ole edelleenkään esitetty minkäänlaisia perusteluja.
Pöyristyminen ei ole argumentti. Eduskunnassa nyt viimeistään pitäisi saada suoraan kysymykseen suora vastaus. Kysymys kuuluisi: miksi suomalainen ei saa itse päättää mitä vieraita kieliä haluaa opiskella.
Toisaalta niiden vastaukset ovat aina samaa liibalaabaa mitä tämäkin ketju on täynnä.
Höblän uutispäällikkö Richard Nordgren avautuu pakkoruotsista:
Hbl: Den obligatoriska studentsvenskan i hissen (https://www.hbl.fi/artikel/den-obligatoriska-studentsvenskan-i-hissen/) 15.6.2019
Quote from: HblPakkoruotsi on esimerkki siitä, miten halventavan ilmaisun normalisoinnista tulee yleisesti hyväksyttyä. Ilmaisun "pakkoruotsi" keksi Suomalaisuuden liitto 1980-luvulla. Koska liiton työnä on vahvistaa suomalaista kulttuuria, kieltä ja yhteenkuuluvuutta, yhtälöön ei sovi muita kieliä. Nopeasti kielikysymyksestä tuli poliittinen lyömäase, mikä johti pakollisen ylioppilasruotsin poistamiseen vuonna 2005. Perusteluna oli, että enemmistö haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ja vapaaehtoisuus lisäisi kiinnostusta ruotsia kohtaan. Kävikö näin? Ei, mutta tänä vuonna ruotsin ylioppilaskirjoituksissa suorittavien määrä kasvoi hiukan alle 52 prosenttiin. (käännös)
Ylioppilasruotsin muuttamisella vapaaehtoiseksi ei ollut tekemistä Suomalaisuuden liiton tai kielipoliittisen keskustelun kanssa vaan se liittyi laajempaan ylioppilastutkinnon rakenteen uudistamiseen. Rakennekokeilun vakinaistamisen perusteluna
ei ollut, että se lisäisi kiinnostusta ruotsia kohtaan, vaan valinnaisuuden lisääminen ja kielipainotteisuuden vähentäminen reaalin ja matematiikan hyväksi. Epäilemättä ruotsin vapaaehtoisena kirjoittavat ovat kuitenkin keskimäärin motivoituneempia ruotsin opiskeluun kuin sen vain pakollisuuden vuoksi kirjoittavat.
Quote from: Hbl
Samaan aikaan Suomen kaksikielisyyttä vastustavat saivat vettä myllyynsä. Ja "pakkoruotsi" – ilmaisua käytetään vieläkin – löi voimalla läpi, kun suomenkielisen Ylen neutraali ja objektiivinen uutistoimitus ryhtyi käyttämään ilmaisua ei vain ylioppilasruotsin vaan myös virkamiesruotsin, ylipäätään ruotsin opetuksen yhteydessä. Jo se, että Yle käyttää ilmaisua, pitäisi olla peruste maksaa pienempää Yle-veroa. Ei ole mukaan ottavaa vähätellä yhtä kieliryhmää kaksikielisessä maassa.
Ehkä kaikkein silmiinpistävin esimerkki poliitikosta, joka on työskennellyt kaksikielisyyttä vastaan, oli nyttemmin väistynyt kulttuuriministeri Sampo Terho (Sin). Kuinka voidaan yhdistää kulttuuriministerin tehtävät tavoitteeseen romuttaa yksi kansalliskieli, tulee olemaan minulle ikuinen arvoitus. (käännös)
En löydä nettihaulla Ylen sivuilta viime viikoilta muita mainintoja pakkoruotsista kuin aamu-tv:n Jälkiviisaissa (https://areena.yle.fi/1-50196553) ja irakilaisen turvapaikanhakijan haastattelussa (https://yle.fi/uutiset/3-10807925). Yhä ihmettelen, miksi "pakkoruotsi" on niin halventava, kun kyseessä on vain tiiviimpi ilmaisu "pakollisesta ruotsista".
Silmiinpistävää on ollut lähinnä se, etteivät toimittajat ole vaatineet hallituspuolueiden edustajilta perusteluja ylioppilasruotsin palauttamisesta.
Quote from: Hbl
Ylioppilasruotsilla on tietenkin ongelmansa. Lukiolaiset ovat huolissaan jaksamisestaan, opettajat ovat huolissaan, etteivät pakolliset aineet ole kiinnostavia. Mutta kuinka toimivaa tämä nykyinen vapaaehtoisuus oikeastaan on?
Ajatuspaja Magma teki vuonna 2015 mielenkiintoisen vertailun argumenteista pakollisen kouluruotsin puolesta ja vastaan ja totesi, hieman karrikoiden, että perustelut eivät ole muuttuneet 50 vuotena kuin ruotsi on ollut pakollista. Joku perusteli muun muassa näin: Englanti riittää pohjoismaisessa yhteistyössä. Se olikin kysymys, jota unohdin kysyä Pilliltä ja Pullalta pankissa, joka hiljattain siirsi pääkonttorinsa Suomeen, että kuinka he viestivät Ruotsin kollegojensa kanssa. (käännös)
Argumentointi pakkoruotsin puolesta ja vastaan ei varmaankaan ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, mutta jo alunperinkin täysin ylivoimaiset vastustavat argumentit ovat tulleet maailman muuttuessa ja ruotsin kielen merkityksen yhä vähentyessä entistäkin vahvemmiksi.
Pankin hississä pakkoruotsia uutispäällikkö Nordgrenin kuullen kritisoineet "Pilli ja Pulla" olisivat voineet valistaa toimittajaa siitä, että Nordean konsernikieli on
englanti. Vain harva saa pakkoruotsin kautta muutenkaan sellaisen ruotsin kielen taidon, jota työelämässä vaaditaan, silloin harvoin kun vaaditaan:
Quote
Kielitaidon pitäisi tutkintoasetusten mukaan olla jokaisella korkeakoulusta valmistuvalla sellaisella tasolla, jota vaaditaan kaksikielisenä viranomaisena toimimiseen (poikkeuksena ulkomaalaiset opiskelijat). Riittäväksi tasoksi on määritelty B1, joka vastaa sitä tavoitetaitotasoa, joka oletetaan olevan henkilöllä, joka on aloittanut ruotsin opinnot 7. luokalla. Siis teoriassa.
Käytännössä jokainen peruskoulun käynyt ihminen kuitenkin tietää, että aineessa kuin aineessa oppilaiden osaaminen vaihtelee suuresti. Toiset ovat huippuosaajia, toiset saavuttavat nipin napin tavoitetason ja toiset pääsevät rimaa hipoen opinnoista läpi oppimatta matkan varrella oikeastaan juuri mitään.
Tutkijat Taina Juurakko-Paavola ja Anne-Maj Åberg laskivat, että lukio-opintojen jälkeen kaikista pojista vain noin 10 prosenttia on tasolla B1 ja tytöistäkin vain viidennes. Tähän arvioon päästiin ottaen huomioon, että kaikista opiskelijoista vain alle puolet kirjoitti ruotsin, ja heistäkin selvästi alle puolet saavutti B1-tason (joka tässä oli määritelty siten, että yo-kirjoitusten arvosana ruotsista oli vähintään magna cum laude).
Jos lukiolaisista vain noin 15 prosenttia saavuttaa virkamiesruotsin kielitaitovaatimuksen, miten heidän jokaisen kielitaito sitten korkeakoulussa kuin salaman iskusta kohenee vaaditulle B1-tasolle? Ei tietenkään mitenkään.
Karu tosiasia onkin, että nykysysteemillä virkamiesruotsin läpäisee käytännössä täysin luokattomalla ruotsin osaamisella. Jos näin ei olisi, pianhan tämä maa olisi täynnä tutkintotodistusta vaille valmiita insinöörejä, ekonomisteja ja lääkäreitä, jotka eivät koskaan valmistuisi puutteellisen ruotsin osaamisen vuoksi.
Taloussanomat: Heidi Sabanadesan: Kommentti: Onko tässä hallitusohjelman huonoin päätös? Kannatan kaksikielisyyttä, mutta vastustan pakkoruotsia (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006134560.html) 8.6.2019
Jos kansalaiset pitäis ruotsin opiskelua tärkeänä ja arvokkaana asiana sitä ei kutsuttais pakkoruotsiksi.
Mutta koska se on suurelta osin täysin turhaa, ja kuitenkin pakollista, sitä on alettu kutsua pakkoruotsiksi.
Nimet muotoutuu kansan suussa kuvaamaan asiaa karun rehellisesti, vaikka hienompi ruotsalainen väki siitä loukkaantuis.
Ja juuri pakon vuoksi sanalla "ruotsi" on kansan suussa sama paskan maku vaikka ilman etuliitettäkin. Ei asian sisältö muutu vaikka laittaisi eri etiketin päälle.
Kumma miten tässä pakkoruotsiasiassa halutaan käpertyä sisäänpäin ja roikkua menneisyydessä, vaikka muuten ollaan syli auki Eurooppaan ja koko maailmaan. Ikävää impivaaralaisuutta tämä. :flowerhat:
Quote from: Ajattara on 15.06.2019, 18:29:28
Kumma miten tässä pakkoruotsiasiassa halutaan käpertyä sisäänpäin ja roikkua menneisyydessä, vaikka muuten ollaan syli auki Eurooppaan ja koko maailmaan. Ikävää impivaaralaisuutta tämä. :flowerhat:
Alistettu pakotetaan oppimaan alistajan kielen tietääkseen paikkansa. Siitä tässä on kyse; tsuhna pidetään tsuhnana.
Ei liity välttämättä juuri pakkoruotsiin, mutta kuvastaa nykytilannetta ja yhteiskunnan suhtautumista opiskeluun:
QuoteTodistusvalinta aiheutti reputtamisaallon Vaasan kauppakorkeakoulussa, nyt Helsingin yliopisto varautuu samaan
Uusi käytäntö voi johtaa siihen, että opiskelupaikan saanut opiskelija joutuu pänttäämään pääsykoekirjan sisällön kesälomallaan.
Yliopistot eivät ole ehtineet mukautua todistusvalintaan siirtymiseen. Alakohtaisen pääsykoekirjan poistaminen on aiheuttanut sen, ettei osalla kauppatieteiden opiskelijoista ole perusopinnoissa vaadittavia taustatietoja.
Tästä huolimatta uutistoimisto STT:n haastattelemissa yliopistoissa ei ole tehty eikä olla tekemässä muutoksia peruskurssien sisältöön siirtymisen takia.
Ensi vuodesta alkaen iso osa opiskelijoista valitaan yliopistoihin ylioppilastodistuksen perusteella. Esimakua suuresta muutoksesta on saatu kauppatieteissä, jossa opiskelijoista 60 prosenttia valittiin todistusvalinnalla jo viime vuonna.
Yliopisto-opettaja Maija Vähämäki Turun yliopistosta kertoo huomanneensa muutaman viimeisen vuoden aikana, että osalla opiskelijoista menevät perusasiat "aivan yli hilseen".
Kurssitulokset tukevat havaintoa. Vuonna 2014 opintonsa aloittaneista opiskelijoista noin kymmenen prosenttia sai Vähämäen kurssista arvosanaksi hylätyn 0:n tai huonoimman mahdollisen arvosanan 1. Viime vuonna aloittaneilla vastaava prosentti oli 40.
"Ykköset ovat sellaisia rimaa hipoen läpi päässeitä, että en ole viitsinyt reputtaa heitä, etteivät kaikki tule uusimaan", Vähämäki sanoo.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006144044.html
Voisi liittyä pakkoruotsiin vaikka siten, että päättäjät kuvittelevat koulujärjestelmän joko antavan noin vain opiskelijoille kaikki tarvittavat eväät tai että sen tarkoitus on näiden eväiden antaminen. Kielitaidosta on keskustelussa tullut sama kuin opetusjärjestelmän tarjonta ja opiskelijoiden pisteyttäminen. Kuitenkin todellinen kielitaito on eri asia kuin verorahoilla ihmisten päihin pakotettu sisältö. Mikäli henkilö osaa kieltä, hän osaa kieltä, mutta pisteyttämistä rakastava järjestelmän mukaan hän ei sitten osaakaan, eikä hänen ole mahdollista kieltä oppia etenkään itsenäisesti.
HS:n uutisessa tilanne onkin kääntynyt päälaelleen, sillä ihmisten ei voidakaan vain olettaa osaavan asioita, eikä pisteytysjärjestelmä kuvastakaan tietotaitoa oletetulla tavalla. Virkamiesruotsi toimii kuin toimiikin esimerkkinä tästä kieroutuneisuudesta:
QuoteVirkamiesruotsi on ongelma ammattikorkeakouluissa
Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista vain murto-osa selviytyy ruotsin kielen opinnoista ilman tukiopetusta. Heikon lähtötason omaaville opiskelijoille ruotsin kurssi aiheuttaa runsaasti lisätöitä ja vaikeuttaa usein myös valmistumista. Valmentavat kurssit lisäävät myös ammattikorkeakoulujen opetuskustannuksia.
Tukikurssien kustannukset opiskelijoille?
Satakunnan ammattikorkeakoulun johdossa tilanne aiheuttaa harmaita hiuksia. Rehtori Seppo Pynnän mukaan ammattikorkeakoululle täysin ylimääräisten valmentavien opintojen hintalappu kohoaa jopa 200 000 euroon vuodessa.
- Se millä tavalla ammattikorkeakoulut joutuvat säästämään, niin yhtälö alkaa olemaan melkolailla mahdoton, Pynnä toteaa.
- Ammattikorkeakoulut on asetettu äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen. Meidän pitää hoitaa sellaista perusopetusta, jota olisi pitänyt hoitaa jo aikaisemmin, Pynnä sanoo.
Pohdittavaksi tulee, kuka näistä tukiopinnoista kantaa vastuun. Jopa kustannusten siirtämistä suoraan opiskelijoille on mietitty.
Nykyisellään pakkoruotsi vie liikaa huomiota ammattiopinnoilta, joten vaihtoehtoja pohditaan. Yksi niistä on pakollisen ruotsin pudottaminen kokonaan pois tutkintovaatimuksista.
- Hyvin kriittisesti pitää miettiä, onko se järkevää pitää pakollisena, kun lähtötaso on näin alhainen. Jotakin pitää tehdä ennen ammattikorkeakouluun tuloa tai miettiä uudestaan tätä pakollisuutta, rehtori Seppo Pynnä sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-6085788 (8.5.2012)
Valmentavista kursseista pitäisi varmaankin todeta, että niille osallistuminen kertoo muustakin kuin puutteellisesta kielitaidosta. Jos perinteeksi on muodostunut, että opiskelijat kertaavat ruotsia virkaruotsin suorittamiseksi, tämä luo kysyntää kursseille riippumatta opiskelijoiden todellisista taidoista. Enemmän on kuitenkin enemmän.
Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapauttaminen korkeakouluissaJuurakko-Paavola, T. & Åberg, A-M. (2018). Kuntanäkökulmaa kansallisen kielivarannon kehittämiseen.Published in Kieli, koulutus ja yhteiskunta
Authors Juurakko-Paavola, Taina | Åberg, Anne-Maj
Date 2018
Quote
Artikkelin tarkoituksena on selvittää, millä perusteilla opiskelija voi saada vapautuksen osaamisvaatimuksesta ruotsissa toisena kotimaisena kielenä osana korkeakoulututkintoa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tilannetta on kartoitettu syksyllä 2017 korkeakouluille lähetetyllä kyselyllä, johon saatiin kattavasti vastauksia. Tulokset osoittivat, että käytänteet vaihtelevat suuresti sekä yksittäisten korkeakoulujen että korkeakoulusektorien välillä. Opiskelijoita ei siis kohdella tasavertaisesti eri korkeakouluissa. Tämä herättääkin pohtimaan, olisiko mahdollista luoda yhteisiä käytänteitä ruotsin osaamisvaatimuksista vapauttamiseksi niiden korkeakouluopiskelijoiden osalta, joiden ruotsin kielen taito ei yllä korkeakoulujen tutkintotodistusmerkintöihin oikeuttavalle B1-tasolle.
https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2018/ruotsin-kielen-osaamisvaatimuksista-vapauttaminen-korkeakouluissa
HS teetätti kyselyn siitä, kuinka moni kannattaa ruotsin palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin, 61% vastustaa, 31% kannattaa ja 9% ei osaa sanoa.
QuoteYli puolet suomalaisista vastustaa hallituksen aikeita palauttaa ruotsi pakolliseksi aineeksi yo-kirjoituksissa
[...]
61 prosenttia kyselyyn vastanneista ei kannattanut toisen kotimaisen palauttamista ylioppilastutkinnon pakolliseksi aineeksi. Heistä 41 prosenttia oli täysin eri mieltä siitä, että ruotsin on syytä palauttaa pakolliseksi aineeksi.
Vastaajista vajaa kolmannes, 31 prosenttia, tuki hallituksen tavoitetta. 12 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 19 prosenttia jokseenkin samaa mieltä toisen kotimaisen kielen palauttamisesta pakolliseksi.
[...]
Kesäkuun 14.–20. Gallup Kanava -internetpaneelissa tehtyyn kyselyyn vastasi 1 133 henkilöä.
Tutkimustulosten virhemarginaali on noin 2,9 prosenttiyksikköä suuntaansa.
[...]
HS (29.6.2019) (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006157704.html)
Uskaltaisivat kysyä kuinka moni kannattaa ruotsin pakollisuutta ylipäätään. Mutta ei tulisi kiva hoppsan falleralleraa tulos.
Hyvä kysymys olisi "kannatatko ruotsin kielen pakollisuutta kaikille suomenkielisille peruskoulussa, lukiossa, keskiasteella, korkeakouluissa ja virkamiehenä? Kyllä vai ei."
Quote from: Beef Supreme on 29.06.2019, 14:06:26
Uskaltaisivat kysyä kuinka moni kannattaa ruotsin pakollisuutta ylipäätään. Mutta ei tulisi kiva hoppsan falleralleraa tulos.
Kun kannattajien määrä on noinkin suuri, epäilen valtaosan luulleen väärin, että kyse on jälleen kerran pakkoruotsikysymyksestä. Ylioppilasruotsille ei ole juurikaan kannatusta, ja surkuhupaisasti sen puolesta ei kai ole esitetty minkäänalaisia perusteluja hallituksen ilmoituksen jälkeen. Häntä heiluttaa koiraa.
Kysymyksenasettelukin hassu, kun yksiselitteiseen ja vaihtoehdottomaan joko-tai-asiaan voi vastata olevansa "jokseenkin" jotain mieltä.
Quote from: Beef Supreme on 29.06.2019, 14:06:26
Uskaltaisivat kysyä kuinka moni kannattaa ruotsin pakollisuutta ylipäätään. Mutta ei tulisi kiva hoppsan falleralleraa tulos.
Hyvä kysymys olisi "kannatatko ruotsin kielen pakollisuutta kaikille suomenkielisille peruskoulussa, lukiossa, keskiasteella, korkeakouluissa ja virkamiehenä? Kyllä vai ei."
Hyvät kysymykset pitää kysyä itseä: https://hommaforum.org/index.php/topic,128745.0.html
Jos ylioppilastutkinnon suorittamisen edellytyksenä on suomen ja ruotsin kokeiden läpäiseminen, niin se merkitsee moniosaajataustaisille suurempaa estettä kuin suomalaisile. Johtopäätös. Kiitos pakollisen ruotsin ja suomen, yo-tutkinto jää useammin suorittamatta moniosaajilta. Tästä taas seuraa, että osaaja ei pääse yliopistoon. ;D
QuoteTakarivistä kuului kiroilua, kun pääministeri Rinne kävi Riihimäen kirjastossa kertomassa ilmastoveroista ja eläkesatasen kohtalosta
[...]
PUOLEN TUNNIN aikana pääministeri saa vastata eläkesatasen ja hintojen nousun lisäksi muun muassa aktiivimallia, hiilinieluja, romanien työllistämistä, syntyvyyttä, rahapelejä, sairaaloiden digitaalisuutta, sotea, koulutusta, hallituksen riitelyä sekä hallitusneuvottelujen pettymyksiä koskeviin kysymyksiin.
Kuten myös siihen, miksi hallitus kiusaa lukiolaisia ja haluaa säätää ruotsin kielen jälleen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa.
"Hallitusohjelman kirjaus lähtee siitä, että selvitetään mahdollisuutta muuttaa toinen kotimainen kieli pakolliseksi yo-kirjoituksissa. Meillä on juuri tullut viisi ainetta pakolliseksi, joten en näe ainakaan kovin lyhyellä aikavälillä sellaista mahdollisuutta, että toinen kotimainen tulisi pakolliseksi. Tämä on selvitys, ei päätös", Rinne rauhoittelee kysyjää.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006167432.html) 8.7.2019
Ei ehdi tulla ainakaan tämän hallituksen aikana, mutta miksi sitten täysin turha selvitys? Argumentit, joilla ylioppilaskoeuudistusta aikoinaan perusteltiin, ovat nykyisessä tilanteessa entistäkin vahvempia.
Tasa-arvo ei toteutuisi edes nimellisesti tuolla kansalaisaloitteella ja siten ei ole edes teoreettista mahdollisuutta että vosi moisena mennä ja pysyä läpimenneenä. Joko toinen kotimainen valinnaiseksi tai on kuolleena syntynyt.
Quote from: Roope on 08.07.2019, 19:53:47
Ei ehdi tulla ainakaan tämän hallituksen aikana, mutta miksi sitten täysin turha selvitys? Argumentit, joilla ylioppilaskoeuudistusta aikoinaan perusteltiin, ovat nykyisessä tilanteessa entistäkin vahvempia.
Ehkäpä RKP:n puheenjohtaja tarvitsee meriittejä? Meriittiähän toi jo se, että asia otetaan selvitykseen.
Iltalypsyn hallitsevalle RKP:lle on tietenkin tiedossa myös ylimääräistä, hallitusneuvottelussa sopimatonta kompensatorista hyvää, kun pitkän selvityksen jälkeen päätetään, ettei toinen kotimainen ole jatkossakaan pakollinen pitkän matikan kirjoittajille.
Yle: Pakkoruotsin paluu yo-kirjoituksiin on hallituksen tavoite – Opetusministeri Andersson: "Ensin selvitetään, mihin se käytännössä johtaisi" (https://yle.fi/uutiset/3-10878058) 15.7.2019
Quote from: YleSyksyllä käynnistyy selvitys pakkoruotsin paluun seurauksista.
– Siinä selvitetään, mitä tarkoittaisi, jos toinen kotimainen palautuisi pakolliseksi kirjoitettavaksi ja miten se vaikuttaisi esimerkiksi koulutukselliseen tasa-arvoon, opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo.
Pitkään harkitun uudistuksen tarkoitus oli aikoinaan vähentää ylioppilaskirjoitusten liiallista kielipainotteisuutta ja lisätä matematiikan ja reaaliaineiden merkitystä. Ruotsin pakolliseksi palauttaminen tietysti palauttaisi kielipainotteisuuden. Asia selvitetty,
Quote from: YleAndersson muistuttaa, että ylioppilaskirjoitusten lisäksi hallitus tahtoo toimenpideohjelman, jolla toisen kotimaisen opiskelusta tulee houkuttelevaa.
– Näen, että siinä pitää tarkastella myös perusopetusta, hän sanoo.
Mitä jos kielen opiskelu olisi niin kiinnostavaa, että pakkoa ei tarvittaisi?
Entä jos lehmät lentäisivät? Pitäisikö se ottaa huomioon ajo-opetuksessa?
Pakkoa ei ole toistaiseksi "tarvittu" tai varsin pienestä suosiosta huolimatta katsottu tarpeelliseksi mihinkään muuhun kieleen kuin ruotsiin. Kukaan ei ole osannut selittää, mitä hyvää pakkoruotsi tuottaa, sillä se ei tulosten ja tutkimusten perusteella ole tuottanut ainakaan kielitaitoa.
Quote from: YleElinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Riikka Heikinheimo toivoo, että ruotsin opetuksesta tulisi niin hyvää ja innostavaa, että aineen suosio kasvaisi luonnostaan.
Tätä on odoteltu nyt puoli vuosisataa. Ruotsin opiskelun suosio laskee luontevasti siinä missä sen merkitys yhteiskunnassa. Ei ole näköpiirissä mitään, mikä muuttaisi tämän. Vaikka keksittäisiin kuinka mullistavia uusia opetusmetodeja,
puolet lapsista ei silti haluaisi tuhlata aikaansa ruotsin opiskeluun.
Quote from: YlePörssisäätiön teettämän kyselyn vastaajista liki 25 prosenttia vähentäisi ruotsin opetusta, jotta peruskouluissa voitaisiin sen sijaan opettaa taloustietoa.
Heikinheimon mukaan EK:n jäsenyritykset kaipaavat työntekijöiltään monipuolista kielitaitoa. Jokaisen pitäisi osata ainakin sujuvaa suomea, ruotsia ja englantia, ja lisäkielet olisivat niiden päälle tervetulleita.
Tuskin sentään jokaisen pitäisi osata suomen ja englannin
lisäksi sujuvaa ruotsia, kun ruotsin osaamista ei käytännössä tarvitse töissään muutenkaan kuin arviolta joka kymmenes suomenkielisistä.
Sujuvaa ruotsia vieläkin harvempi, eikä sellaista opita pelkän peruskoulun ja lukion pakkoruotsin kautta.
Quote from: YleLukiolaisten liitto on kritisoinut hallituksen tavoitetta palauttaa toisen kotimaisen kirjoittaminen pakolliseksi, ruotsinopettajien yhdistys puolestaan kiitellyt sitä.
Ruotsin ja venäjän lehtori Tiina Salomaa Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta toteaa, että kysymys on vaikea.
– Lukiouudistuksessa on lisätty opiskelijoiden mahdollisuuksia valita itse, mitä oppiaineita he kirjoittavat. Heidän näkökulmastaan uusi pakollinen aine tuntuu erikoiselta.
Lukiossa on jo nyt paljon pakollisia ruotsin kursseja. Niitä on käytävä viisi, kirjoitti aineen tai ei.
– Minusta pitää satsata siihen, että opiskelijat osaisivat puhua kieltä. Toivon, että ylioppilaskirjoituksiin tulisi suullinen osio, mielellään ruotsiin ensimmäisenä, Salomaa sanoo.
Se ei ratkaisisi yhtään mitään, koska taso on niin matala ja erot niin suuria. Käytännössä suullinen osio vaatisi lisää tunteja kielessä, jota suurin osa oppilaista ei koskaan kuule tai käytä koulun ulkopuolella.
Quote from: YleSalomaa luottaa siihen, että opiskelijat selviytyisivät ruotsin kirjoittamisesta kyllä, jos siitä tulisi pakollista. Hän ei niele puhetta siitä, että ruotsin pakollisuus syrjisi itäsuomalaisia poikia.
– Olen ihan varma, että siellä on paljon poikia, jotka ovat innostuneita ruotsista ja pystyvät kirjoittamaan sen siinä missä tytötkin, Salomaa toteaa.
Tyhmä vai ylimielinen?
Pakollisen ylioppilasruotsin reputti aikoinaan muistaakseni noin kahdeksan prosenttia sen kirjoittaneista ja vieläkin suurempi osuus Itä-Suomessa. Ei riitä, että on "paljon poikia, jotka ovat innostuneita ruotsista", kun vastapainoksi on paljon poikia, joille pakollinen ylioppilasruotsi tarkoittaisi lukion keskeyttämistä, opintojen venymistä tai kokonaan toisenlaista opintosuuntaa.
Ja tämä täysin turhaan ilman, että vastineeksi saataisiin mitään hyötyjä.
Quote from: newspeak on 02.06.2019, 19:31:22
Sampo oli takonut listan pakkoruotsin perusteiden ongelmista ja vaikka hän nykyään poliittinen ruumis onkin, ei listassa vikaa ole:
...
jadda jadda
...
https://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2019/03/31/siniset-kannattaa-kielivapautta/
Katsoin että se oli jotenkin tutun oloinen, mutta en viitsinyt tehdä mitään syväanalyysiä.http://www.iki.fi/no/pakkoruotsi.html
Kaikkien eduskuntavaaleissa läpimenneiden ja varasijoille jääneiden jättämät vaalirahailmoitukset paljastavat, että "kaksikielisyyttä" kannattava "Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland" -säätiö jakoi melkein 120 tuhatta euroa yli 1500 euron lahjoituksina 31:lle kansanedustajalle ja varasijalla olevalle.
Eniten lahjoituksia jaettiin RKP:n ja Ahvenanmaan 13:lle kansanedustajalle ja varasijalla olevalle, 78 tuhatta euroa, SDP:n 7 saivat 15 tuhatta, Vasemmistoliiton 4 saivat 10,5 tuhatta,
Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan 2 saivat 6 tuhatta ja KD:n 1 sai 1,4 tuhatta.
Alle 1500 euron tukia ei tarvitse ilmoittaa, joten säätiön jakama vaalituki on huomattavasti suurempaa, sen toimintakertomuksen mukaan se jakoi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 336 tuhatta euroa 109:lle ehdokkaalle.
Säätiön jakamat varat taas ovat peräisin muiden säätiöiden mm. Konstsamfundetin lahjoituksista.
https://www.uusisuomi.fi/raha/286200-tallainen-mystinen-ruotsinkielisyytta-edistava-vaalirahasaatio-ja-naille#.XTh5Ovt7qvg.twitter (24.7.2019)
QuoteTällainen on mystinen ruotsinkielisyyttä edistävä "vaalirahasäätiö" ja näille kansanedustajille 1500–6000 €:n potteja jaettiin
Kevään eduskuntavaalien kampanjarahoittajista moni on pysynyt lahjoituksineen piilossa, kuten Helsingin Sanomat tänään kertoi, mutta yksi nimi pomppaa tuossakin selvityksessä esiin: Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland.
Mikä tämä Suomen kaksikielisyyttä edistävä säätiö on ja ketkä sitä johtavat? Kuinka paljon se käyttää rahaa suomalaisiin vaaleihin ja kenelle se rahaa jakaa? Katso taulukko säätiön jakamista vaalituista alempaa jutusta.
Ensinnäkin, Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland on rekisteröity vuoden 2001 lopulla. Sen tavoitteena on "organisaatiota ja yksilöitä avustamalla tukea yhteiskuntapoliittista työtä, joka tähtää perustuslainmukaisen kaksikielisyyden ja ennen kaikkea vähemmistön kielen vahvistamista julkisessa hallinnossa ja palveluissa Suomessa". [...]
Hieman mystiselläkin säätiöllä ei ole rahastoituja varoja, ja sen toiminta on riippuvaista lahjoituksista. Esimerkiksi presidentinvaalivuonna 2018 se sai lahjoituksia 380 000 euron edestä. Tästä 100 000 euroa tuli kaksivuotisena lahjoituksena varakkaalta Konstsamfundet-säätiöltä, ja se oli tarkoitettu myös tälle vuodelle, jolloin on käyty siis eduskuntavaalit. [...]
Vuonna 2015 tukea sai säätiön toimintakertomuksen mukaan 109 kansanedustajaehdokasta seitsemästä puolueesta ja tämän tuen yhteissumma oli 336 450 euroa.
Tämän vuoden eduskuntavaaleissa Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland tuki 31 kansanedustajaksi tai varakansanedustajaksi yltänyttä ehdokasta yli 1 500 eurolla, selviää Alma Talentissa tehdystä tarkastelusta. [...]
Hälften av finländarna har nytta av svenska (https://www.sydsvenskan.se/2019-08-05/halften-av-finlandarna-har-nytta-av-svenska)
Juttu vain lukijoille, enempää ei saa lainattua. Oma vapaa käännös.
QuoteRuotsin kielen asema kouluaineena on ollut jo pitkään kiiistakysymyksenä Suomessa. Mutta tutkimuksen mukaan melkein puolet suomalaisista kokee saaneensa hyötyä ruotsin osaamisesta ja vain neljännes ilmoittaa ettei hallitse kieltä ylipäätään.
Sitten YLE, josta ylläoleva löytyy suomeksi.
Kysymys ruotsin kielen hyödyllisyydestä jakaa suomalaiset jyrkästi kahtia (https://yle.fi/uutiset/3-10898922)
QuoteKysely: Kysymys ruotsin kielen hyödyllisyydestä jakaa suomalaiset jyrkästi kahtia – neljäsosa sanoo, ettei osaa kieltä lainkaan
Kansasta 45 prosenttia arvioi ruotsin kielen taitonsa vähintään tyydyttäväksi ja 26 prosenttia ei osaa ruotsia lainkaan.
QuoteYle pestasi markkinatutkimusyritys Taloustutkimuksen selvittämään, miten suomalaiset arvioivat omaa ruotsin kielen taitoaan ja kuinka hyödyllisenä he kieltä pitävät. Tutkimustulokset löytyvät kokonaisuudessaan täältä (https://docs.google.com/spreadsheets/d/1pnCaWTPvsT_cpNzQsQ6gVuNdiuAPdA17Gwpi9lCixb4/edit?usp=sharing).
QuoteVastaajista yhteensä 45 prosenttia arvioi oman ruotsin kielen taitonsa vähintään tyydyttäväksi. Tämä luku sisältää myös ne viisi prosenttia, jotka ilmoittavat ruotsin äidinkielekseen.
26 prosenttia vastaajista puolestaan sanoo, ettei käytännössä osaa ruotsia lainkaan. Satu Pessiä, Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen puheenjohtajaa tämä kummastuttaa.
– Yllättävän moni ilmoitti, että ei osaa ruotsia tai ei osaa viestiä ruotsiksi. Heidän ei ole tarvinnut puhua ruotsia, ehkä se on siitäkin kiinni. Kaikki ovat kuitenkin käyneet koulun, jossa on ollut pakko lukea ruotsia.
Kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo, että luvut vastaavat kuta kuinkin suomalaisten todellista kielitaitoa.
– Pitäisin itsearviota luotettavana. Ei ole mitään syytä liioitella tai vähätellä kielitaitoaan. Ihmisillä on realistinen kuva osaamisestaan.
Vai että itsearviota luotettavana, ihmisillä tuppaa monasti olemaan ei-realistinen kuva osaamisestaan ja nytkin jää arvailujen varaan, että mitä se todellinen osaaminen on.
QuoteLähes puolet vastaajista pitää ruotsin kieltä erittäin tai melko hyödyllisenä.
– Yllättävää oli se, että vastaajissa oli niinkin paljon sellaisia, jotka kertoivat tarvitsevansa ruotsia ainakin jossain määrin. Kuitenkin suurin osa suomenkielisistä asuu seuduilla, joissa tuhannen joukossa on keskimäärin neljä ruotsinkielistä. Silloin ei pääse ruotsia oikein kuulemaan eikä varsinkaan puhumaan.
Hitusen yli puolet vastaajista on taas sitä mieltä, että ruotsin kieli on ollut heille jokseenkin tai täysin tarpeeton.
QuoteNaiset pitävät ruotsia jossain määrin hyödyllisempänä kuin miehet.
– Tyttöopiskelijat ovat yleensä ahkeria. Pojat, he tulevat vähän "hissun kissun". Toisaalta, kun ajattelen esimerkiksi teollisuutta, finanssimaailmaa, kauppaa ja vaikkapa rakennusbisnestä [joissa ruotsista olisi hyötyä], niin kyllähän siellä miehet ovat vallalla, Suomen ruotsinopettajien yhdistyksen Satu Pessi pohdiskelee.
Kertokaas viisaammat, miten rakennusbisneksessä olisi ruotsista hyötyä.
Quote– Hoito- ja palvelualoilla, varsinkin julkisissa tehtävissä, on vaatimuksena ruotsin kielen osaaminen jollakin tavalla. Työsuhteeseen liittyvä vaatimus aiheuttaa tämän eron.
Ja samaan aikaan esim. Seinäjoen päivystys ei kelpaa ruotsinkieliselle, koska siellä ei saa palvelua ruotsiksi vaadittavalla tasolla. Esim. Ahvenanmaalta ei laiteta vaikeita psykiatrisia tapauksia Turkuun, vaan Vaasaan, koska Turusta ei löydy ruotsia taitavaa henkilökuntaa.
Quote– Vihreillä on lähtökohtaisesti myönteinen suhtautuminen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. Suhteellisen moni heistä on korkeasti koulutettuja ja työelämässä. Vastaavasti peilikuvapuolue perussuomalaiset ovat kuta kuinkin kaikkea, mitä vihreät eivät ole. Perussuomalaisten tulokseen vaikuttaa myös se, että heistä moni on duunareita tai pienyrittäjiä.
Ei sanottavaa.
Taas sekoitetaan kunnolla.
Monelle on hyötyä kielestä. Tietysti, oli kieli mikä tahansa, sen osaamisesta edes auttavasti voi olla hyötyä.
Mutta onko hyöty missään suhteessa koko kansan pakottamiseen lukemaan yhtä kieltä?
Perus kusetuksella mennään kuten aina.
Ruotsinkielen pakollisuus on ollut niin omalla kokemuksella (täältä Etelä-Karjalasta ja 50-v kokemus) täydellistä karkeammin sanottuna puhdasta paskaa. Ruotsin kielellä ei ole mitään muuta ideaa paitsi Ruotsin rahan ja hallinnan pitäminen Suomessa ja samalla suomalaisten pitämien alempana kuin ruotsalaisten ja pätee kaikkeen.
Valtava kusetus, mutta toisaalta ahneus ja korruptio selvittävät paljon, aiheesta puhutaan myös naapuri-ja myös ei niin naapurimaissa. Kgp ja RKP ovat tiedossa ympäri maailman, arvaan ja vähän tiedänkin kai :(
Quote from: Waldseemüller on 06.08.2019, 21:32:54
Taas sekoitetaan kunnolla.
Monelle on hyötyä kielestä. Tietysti, oli kieli mikä tahansa, sen osaamisesta edes auttavasti voi olla hyötyä.
Mutta onko hyöty missään suhteessa koko kansan pakottamiseen lukemaan yhtä kieltä?
Perus kusetuksella mennään kuten aina.
Niin,on paljon asioita, joiden osaamisesta olisi hyötyä. Esim. taito koota kuumemittareita lisäisi varmasti sorminäppäryyttä ja helpottaisi pääsyä aloille, joissa sitä vaaditaan. Viittomakielenkin opettelu saattaisi helpottua. Samoin esim. kansantanhun taitaminen parantaisi motoriikkaa ja syventäisi tietämystä kultturista. Entäpä autojen mainosteippaaminen? Varmasti monitahoinen taito. Esimerkkejä löytyy tolkuttomasti. Mutta pitäisikö niitä opettaa monta vuotta peruskoulussa pakollisena?
QuoteLähes puolet vastaajista pitää ruotsin kieltä erittäin tai melko hyödyllisenä.
Ei tätä näin voi tutkia. Kaikki kielet ovat absoluuttisesti hyödyllisiä. Mutta yhden opiskelu on toisesta pois, ja kaikesta muusta pois.
Tätä pitäisi kysyä kaksivaiheisesti, ensin kysyttäisiin että
"Mikä on sellainen kieli, jota et osaa, ja haluaisit kaikkein eniten osata?" ja jatkokysymys olisi että
"Entä jos koulussa olisikin ollut ruotsin kielen tilalla mahdollisuus opetella tätä kieltä?". Vasta tällä tavalla saataisiin selville, pitävätkö vastaajat nykytilaa hyvänä.
Nyt on niin että "pois pakkoruotsi" on oikea asia mutta sen lisäksi se on huono otsikko. Pitäisi valita paremmalta kuulostava ja julistaa sitä nupit kaakossa. Miten olisi tällainen kampanjaotsikko: "Kielivapaus, kiitos!"
Uudehkossa Yleisradion jutussa väläytellään pakkokielten poistumista:Quote
Tänä syksynä aloittavat ekaluokkalaiset ovat ensimmäinen oppilasryhmä, jolla vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Halavan mukaan kielten pakollisuus on kuitenkin kohta historiaa.
Tulevaisuustutkija arvioi, että laitteiden välityksellä tapahtuvasta reaaliaikaisesta tulkkauksesta tulee valtavirtaa vuoteen 2025 mennessä. Silloin vieraiden kielten pinnallinen osaaminen ei ole enää yhtä tärkeää kuin nykyään.
Yleissivistykseen, omaan äidinkieleen, itseä aidosti kiinnostavien kulttuurien tuntemukseen ja niiden kielten perusteelliseen osaamiseen kannattaa panostaa senkin edestä.
• Äijö, Elina: Tulevaisuustutkija Ilkka Halava koulujen muutoksesta: Pakolliset kielet ovat kohta historiaa (https://yle.fi/uutiset/3-10912161). Yle Uutiset, 2019-08-09.Suurin osa jutusta käsitteli muita asioita, joten lainasin vain oleellisen osan.
Quote from: Nikolas Ojala on 10.08.2019, 03:31:46
Tänä syksynä aloittavat ekaluokkalaiset ovat ensimmäinen oppilasryhmä, jolla vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Halavan mukaan kielten pakollisuus on kuitenkin kohta historiaa.
Tulevaisuustutkija arvioi, että laitteiden välityksellä tapahtuvasta reaaliaikaisesta tulkkauksesta tulee valtavirtaa vuoteen 2025 mennessä. Silloin vieraiden kielten pinnallinen osaaminen ei ole enää yhtä tärkeää kuin nykyään.
Taas näitä tulevaisuustutkijoita.
Ruotsi on kouluissa ainoa pakollinen kieli, mutta sen pakollisuus perustuu poliittisiin lehmänkauppoihin, ei kielen tärkeyteen tai ruotsinkielisten palvelujen varmistamiseen. Siksi tulkkausteknologian kehitys, palvelujen takaaminen tai mikään muukaan kuin poliittisten voimasuhteiden keikahtaminen ei lopeta lähiaikoina ruotsin pakollisuutta.
Lisäksi julkisella sektorilla on nyky-yhteiskunnassa muitakin syitä tulkkauspalveluiden ostamiseen kuin itse tulkkaus, joten ne rakenteet eivät katoa muutamassa vuodessa. Lyön vaikka vetoa, että vuonna 2025 Suomessa käytetään enemmän veronmaksajien rahaa tulkkauspalveluihin kuin koskaan aiemmin.
Quote from: Roope on 10.08.2019, 04:09:29
Quote from: Nikolas Ojala on 10.08.2019, 03:31:46
... kielten pakollisuus on kuitenkin kohta historiaa.
Tulevaisuustutkija arvioi, että laitteiden välityksellä tapahtuvasta reaaliaikaisesta tulkkauksesta tulee valtavirtaa vuoteen 2025 mennessä. Silloin vieraiden kielten pinnallinen osaaminen ei ole enää yhtä tärkeää kuin nykyään.
...Ruotsi on kouluissa ainoa pakollinen kieli, mutta sen pakollisuus perustuu poliittisiin lehmänkauppoihin, ...ei lopeta lähiaikoina ruotsin pakollisuutta.
Lisäksi julkisella sektorilla on nyky-yhteiskunnassa muitakin syitä tulkkauspalveluiden ostamiseen kuin itse tulkkaus, joten ne rakenteet eivät katoa muutamassa vuodessa. Lyön vaikka vetoa, että vuonna 2025 Suomessa käytetään enemmän veronmaksajien rahaa tulkkauspalveluihin kuin koskaan aiemmin.
Kun vastapuolelta tarjotaan järkevää vääntövipua niin sitä ei kannata tyrmätä.
Ekaluokkalaiset ei mene kouluun vuotta 2025 varten ja siksi koulun olisi reagoitava muutoksiin ennakoiden. Ennakointi tarkoittaa tässä, että nyt koulunsa aloittavien astuessa työelämään ei yhtäkään nykyisinkäytettyä perustetta pakkoruotsille ole.
Maailma muuttuu nopeaan. Ei kannata opettaa vanhentuvaa taitoa, kuten robottien helposti hoitamaa ruotsin perustulkkausta.
Ruotsinkielen pakollisuuden puolustajille voi tästedes sanoa, että se oli ennenvanhaan ehkä niin. Ja että vaikka vanhoille ruotsinkielisille mummoille voi olla vaikea ymmärtää uutta teknologiaa, niin nuorille ei ole - joten ruotsin aika kouluissa on väistämättä ohi.
Voi kertoa myös, että ellei RKP muutu pelkästä kielipuolueesta muuksi, niin ruotsinkieliset nuoret tajuaa kyllä robottitulkkauksen tulevaisuuden ja pakkoruotsin tarpeettomuuden - ja pian ruotsinkielisetkin äänestää jotain muuta kuin menneisyyteen jämähtänyttä RKPtä. Ei kielipuolueelle enää ole tarvetta.
Quote from: Alarik on 10.08.2019, 11:05:53
Kun vastapuolelta tarjotaan järkevää vääntövipua niin sitä ei kannata tyrmätä.
...
Maailma muuttuu nopeaan. Ei kannata opettaa vanhentuvaa taitoa, kuten robottien helposti hoitamaa ruotsin perustulkkausta.
Juu, mutta kun ruotsin perustulkkaus ei ole pakkoruotsia vaativille minkäänlainen argumentti, eikä siitä anneta tulla sellaista, jos se uhkaa pakkoruotsin asemaa.
Quote from: Alarik on 10.08.2019, 11:05:53
Ruotsinkielen pakollisuuden puolustajille voi tästedes sanoa, että se oli ennenvanhaan ehkä niin. Ja että vaikka vanhoille ruotsinkielisille mummoille voi olla vaikea ymmärtää uutta teknologiaa, niin nuorille ei ole - joten ruotsin aika kouluissa on väistämättä ohi.
Pakkoruotsin tarpeettomuus on ollut nähtävissä ja vastaansanomattomasti perusteltavissa jo vuosikymmeniä ilman teknologiaakin, sillä pakollisuus ei ole koskaan tuottanut ikäluokille sellaista kielitaitoa, jolla sen olemassaoloa ja jatkamista kuitenkin perustellaan.
Quote from: newspeak on 15.06.2019, 19:45:06
Ei liity välttämättä juuri pakkoruotsiin, mutta kuvastaa nykytilannetta ja yhteiskunnan suhtautumista opiskeluun:
QuoteTodistusvalinta aiheutti reputtamisaallon Vaasan kauppakorkeakoulussa, nyt Helsingin yliopisto varautuu samaan
Sellainenkin mahdollinen tulkinta tulee mielee, että jotkut ensimmäisten perusurssien opettajat ovat päässeet aiemmin vähän liiankin helpolla, jos (oletus) aikaisempien pääsykoekirjojen sisällöt ovat vastanneet pitkälti näiden kurssien sisältöä. Nyt se sitten pitäisi oikeasti opettaa opiskelijoille, jotka eivät tiedä sitä ennakolta.
(ei pakkoruotsiyhteyttä)
Quote from: Roope on 10.08.2019, 12:59:57
...
Juu, mutta kun ruotsin perustulkkaus ei ole pakkoruotsia vaativille...
...
Pakkoruotsin tarpeettomuus on ollut nähtävissä ja vastaansanomattomasti perusteltavissa jo vuosikymmeniä...
Tarkoitin "perustulkkauksella" ihmisten arki-/ammattipuheen reaaliaikaista koneellista tulkkausta jollain 'Applen Sirin' kaltaisella vehkeellä.
Joskun on tarve niin niillä puhe (tekstikin) kääntyy heti ja käypäisesti toiselle kielelle. Koskaan ei pakkokoulutettu kielitaito tule vetämään vertoja noille koneille, kun edes monen ikänsä pääosin suomea puhuneen '
ruotsinkielisen' todellinen ruotsintaito ei riitä ymmärtämään vaikka virkamiesruotsia puhuvia lääkäreitä (omituista kuunnella sitä kun toinen puhuu välttävää ruotsia ja toinen ei ymmärrä siitä mitään - ja muiden kanssa molemmat puhuvat suomea soljuvasti) ja silloin hätätilanteessa suomi olisi molemmille sujuvampi kieli.
Ja vaikka ankkalammessa kuinka haluttaisiin pitää kiinni vanhoista juoksuhaudoista, niin salamannopeat kielirobottitankit jyräsi jo voittoon, eikä muutosta voi pysäyttää - kas kun uutta on se, että enää ei pakkoruotsin vastustajan tarvi perustella mitään vaan jokainen tulee kuulemaan sen kun robotit kääntää puheet.
Ja kun ihmisten arjessa robotit kääntää puheet...niin voihan sitä yrittää RKP perustella ettei ne oikeesti käännä mitään ja pakkokieltä tarvitaan... mutta sitten taas ihmisten arjessa kaikki kuulee ja näkee kuinka RKP puhuu puppua ja todellisuudessa ne robotit kääntää. Vain todella ammattimaisia tulkkeja tarvitaan silloinkin korjaamaan virheitä tms.
Koulun tulisi reagoida muutokseen ja tulevaisuuteen nyt eikä jälkikäteen ja tämä on ilmeinen muutos
- joka tulee väistämättä
- johon olisi reagoitava nyt
- josta saataisiin vapautettua tunteja tulevaisuudessa tarpeellisiin juttuihin.
Ellemme reagoi, niin pian koulusysteemimme on pohjilla. Pakkoruotsi pois nyt ja opetetaan sen sijaan...
Niinpä... kielenkäännösrobotit tekevät tulevaisuudessa kielten opiskelusta tarpeetonta. Parhaimmillaan robotti vastaisi henkilökohtaista kaikkien kielten simultaanitulkkia, joka on käytettävissä 24/7. Mutta tuo tulevaisuus ei ole vielä täällä.
Kielipolitiikalla voidaan pitää Suomi suomalaisten hallussa. Maahamme tulee kutsumattomina vieraina muukalaisia, jotka eivät osaa suomea eivätkä ruotsia. Nämä muukalaiset voidaan pitää poissa vaatimalla virkoihin, työtehtäviin ja opiskelupaikkoihin suomen ja ruotsin osaamista. Suomenkieliselle suomenruotsin opiskelu on helppo juttu, joka käy lämmittelystä ennen muiden kielten opiskelun aloittamista. Ruotsinkieliset yleensä osaavat suomea hyvin.
Muukalaiselle kahden pikkukielen opiskelu on vaikeaa. Se voi tuntua heistä täysin turhalta. Eivät ehkä pysty saavuttamaan niissä vaadittua tasoa. Silloin he eivät saa virkoja, joissa vaaditaan kotimaisten kielten osaamista. Näin voidaan taustaiset pitää poissa julkishallinnosta. Hyvä kotimaisten kielten hallinta voi olla tapa, jolla karsitaan moniosaajat pois jo työnhakuvaiheessa.
Jos ruotsinkieliset suvakit hoksaavat esittämäni, alkavatko he kannattaa kielensä vapaaehtoistamista? Vaikea paikka.
Quote from: acc on 11.08.2019, 01:29:44
...Mutta tuo tulevaisuus ei ole vielä täällä.
...muukalaiset voidaan pitää poissa vaatimalla virkoihin, työtehtäviin ja opiskelupaikkoihin suomen ja ruotsin osaamista. Suomenkieliselle suomenruotsin opiskelu on ...
...Se voi tuntua heistä täysin turhalta. Eivät ehkä pysty saavuttamaan niissä vaadittua tasoa. Silloin he eivät saa virkoja, joissa vaaditaan kotimaisten kielten osaamista. Näin voidaan taustaiset pitää poissa julkishallinnosta...
Olisipa se tulevaisuus jo täällä. Nyt (välittämättä pakkoruotsivaatimuksista) tänne on tullut muukalaisetkin + valtava määrä eri kielten tulkkeja.
Pian tulevaisuudessa päästään onneksi valtaosasta tulkeista eroon.
Ja ruotsin turhavaatimuksesta luopuminen avaa virkamiespaikat ja hallinnon työt monelle kieliä huonommin oppivalle suomalaisnuorelle. Suomenkielisiä se kyllä syrjäyttää, muttei mamuja joille (erityisryhmille) voidaan myöntää ja on myönnettykin erivapauksia eri tehtävissä. Poliisihallintokin on hakenut erikielisille erivapautta päästä poliisiksi ilman ruotsinkieltä "
koska se ei ole keneltäkään pois"-perustelulla.
Minusta tuo heidän perustelunsahan on sinänsä ihan pätevä, mutta enpä nyt ole varma ovatko (vielä) 'ylipäättäjältä' sitä erivapauttansa saaneet.
Sama vapautus ruotsinkielestä voitaisiin kyllä antaa tasan samalla tavalla kaikille, jotka sitä haluavat.
Tässä argumentti ruotsinkielen opetuksen ja osaamisen puolesta!
Osaamalla ruotsia pystymme seuraamaan Ruotsin sortumista paljon paremmin kuin kielitaidottomina. Suomalaisten tulee laajalti tietää länsinaapurin todellisuudesta. Valtamedian varassa ei kannata olla. Jos päätökset rakennetaan valheiden ja epärealististen unelmien perustalle, päätökset ovat huonompia kuin jos ne perustuisivat todellisuuteen.
Osaamalla ruotsia mahdollisuutemme välttää Ruotsin kohtalo paranevat. Tieto lisää tietysti tuskaa. Olen tietysti pahoillani ruotsalaisten puolesta, koska he antavat itse tyhmyyttään maansa tuhoutua.
Jäljempänä linkki erääseen kertomukseen sikäläisestä todellisuudesta.
Quote
Paradiset, som han själv beskriver orten, förvandlas på kort tid till ett levande helvete.
https://nyheteridag.se/helvetet-i-norrland/
Onko olemassa tutkimuksia siitä, kuinka paljon pakkoruotsin opetus kustantaa? Olettaisin kyseessä olevan sadat miljoonat. Jos olisi tarkempaa tietoa, sitä voisi hyvin käyttää argumenttina koko paskan lopettamiseksi ja vähien varojen ohjaamiseksi johonkin rakentavampaan.
Lukion kieltenopettajille tehdyn kyselyn mukaan vieraiden kielten opiskelijaryhmien koko on romahtanut tänä syksynä.
Syyksi mainitaan matematiikan kasvanut merkitys korkeakoulujen opiskelijavalinnassa ja vieraiden kielten hankalat opetusjärjestelyt.
QuoteMatematiikan ylivalta korkeakoulujen opiskelijavalinnassa voi johtaa kielten opiskelun kuolemaan, sanovat opettajat
Vieraiden kielten opiskelijaryhmät ovat kyselyn perusteella pienentyneet tänä syksynä osassa lukioista jopa liki puolella. Vaikka takana olisi vuosien pitkän kielen opiskelu, omaa tasoa vastaavaa ryhmää ei lukiossa välttämättä ole.
SUOMALAISTEN kielitaidon typistymisestä vain englantiin on kannettu huolta jo vuosia, mutta silti monen lukiolaisen muiden vieraiden kielten opiskelu uhkaa tyssätä lukion alkuun.
Tämä käy ilmi Suomen kieltenopettajien liiton (Sukol) tuoreesta kyselystä. Liitto selvitti vielä julkaisemattomassa kyselyssään lukion kieltenopettajilta lukioiden kieliopintojen tarjontaa.
Lukioissa kaikkialla Suomessa hikoillaan tällä viikolla kielioppisääntöjen kanssa. Syksyn ylioppilaskokeiden kirjalliset kokeet alkavat tänään maanantaina lyhyen vieraan kielen kokeella. Pitkän vieraan kielen koe on vuorossa perjantaina.
Vieraiden kielten opiskelijaryhmät ovat pienentyneet tänä syksynä osassa lukioista jopa liki puolella, kyselystä selviää. Opiskelijoiden kannalta tämä saattaa tarkoittaa itseopiskelun lisääntymistä tai sitä, että kesken koulupäivän voi joutua matkustamaan opetuksen perässä lukiosta toiseen.
[...]
Syynä kielivalintojen hiipumiseen pidetään uutta korkeakoulujen todistusvalintaa, joka painottaa matematiikan osaamista. Joidenkin vastaajien mukaan tämä voi pahimmillaan johtaa lyhyiden kielten opiskelun vähenemiseen tai jopa kuolemaan, Karppanen kertoo.
"Monesta lukiosta tuli viestiä, että etenkin lyhyet kielet on hiipumassa lukiosta pois, kun opiskelijat eivät valitse kieliä. Englanti on pian ainoa."
Peruskoulussa kielivalinnan tehneellä pitäisi olla oikeus saada valitsemansa A-kielen opetusta myös lukiossa, muistuttaa opetusneuvos Anu Halvari Opetushallituksesta. Halvari tietää, että monesti kielivalinnasta kiinni pitäminen tarkoittaa sukkulointia oppitunneille toiseen lukioon koulupäivän aikana.
Aikatauluttaminen on Halvarin mukaan nuoren kannalta raskasta jo entisestään täyden lukujärjestyksen vuoksi.
"Hirveästi nostan hattua jokaiselle nuorelle, joka jaksaa näin viikoittain tehdä."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006239946.html) 16.9.2019
Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan mukaan lukioihin olisi jäämässä vain englanti, mutta sehän ei pidä paikkaansa, sillä pakkoruotsi ei ole menossa mihinkään, vaan sen asemaa aiotaan vahvistaa entisestään.
Lukiolaisille ja korkeakouluopiskelijoille pakollista ruotsia ei kuitenkaan mainita jutussa lainkaan. Tekosyynä oletettavasti taas se, että ruotsi ei ole määritelmällisesti "vieras" kieli vaan "toinen kotimainen" kieli, vaikka suomenkielisille oppilaille tämä ero on keinotekoinen. Ruotsi on ainoa pakollinen heille vieras kieli.
Jutussa ei myöskään mainita hallituksen päätöstä nostaa ruotsi uudelleen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin ja tämän tiedon vaikutusta lukiolaisten kielivalintoihin.
Quote from: Roope on 18.09.2019, 01:31:39
Lukion kieltenopettajille tehdyn kyselyn mukaan vieraiden kielten opiskelijaryhmien koko on romahtanut tänä syksynä.
Syyksi mainitaan matematiikan kasvanut merkitys korkeakoulujen opiskelijavalinnassa ja vieraiden kielten hankalat opetusjärjestelyt.
...
Quote
Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan mukaan lukioihin olisi jäämässä vain englanti, mutta sehän ei pidä paikkaansa, sillä pakkoruotsi ei ole menossa mihinkään, vaan sen asemaa aiotaan vahvistaa entisestään.
Lukiolaisille ja korkeakouluopiskelijoille pakollista ruotsia ei kuitenkaan mainita jutussa lainkaan. Tekosyynä oletettavasti taas se, että ruotsi ei ole määritelmällisesti "vieras" kieli vaan "toinen kotimainen" kieli, vaikka suomenkielisille oppilaille tämä ero on keinotekoinen. Ruotsi on ainoa pakollinen heille vieras kieli.
Jutussa ei myöskään mainita hallituksen päätöstä nostaa ruotsi uudelleen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin ja tämän tiedon vaikutusta lukiolaisten kielivalintoihin.
Perkele. Suomessa on muutenkin liian vähän esim. saksaa, ranskaa, espanjaa ja venäjää osaavia ihmisiä, ja nyt niiden määrä vähenee entisestään toisaalta pakkoruotsin vuoksi ja toisaalta matematiikan ylikorostamisen vuoksi.
QuoteEN - Suomen kehitettävä kaksikielisyyttään ja yhteistyötään saamelaisten kanssa
Euroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitea julkaisi tänään raporttinsa ja antoi suosituksia Suomelle
...
Välittömiä toimenpiteitä edellyttävät suositukset
Kaksikielisyyden turvaaminen
Neuvoa-antava komitea kehottaa painokkaasti viranomaisia turvaaman suomen- ja ruotsinkieleen perustuvan kaksikielisyyden tehostamalla tietoisuutta lisääviä toimia, jotka perustuvat korkeimman poliittisen tason nimenomaiseen sitoumukseen. Puuttumatta perustuslaista juontuviin velvoitteisiin Suomen viranomaisten tulisi avata avoin vuoropuhelu ruotsinkielisten kanssa heidän ensisijaisista tarpeistaan, jotta voidaan varmistaa ruotsinkielellä tarjottavia palveluja koskevien lupausten realistisuus, tehokkuus, riittävien voimavarojen saanti ja säännöllinen valvonta.
Ihmisoikeuskeskus (https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x5822114=8415196) 31.10.2019
Saattaako tuon selvemmin sanoa.
Itse raportista (https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/@Bin/8415373/5th%20OP%20Finland%20EN.docx.pdf):
QuoteMany Swedish speakers in Finland experience on a
daily basis that their constitutionally guaranteed linguistic
rights are not respected.
Raportin perusteella on paremminkin niin, että valittajilla on epärealistinen käsitys siitä, mitä oikeuksia perustuslaki oikeastaan takaa. Ei esimerkiksi sitä, että pakkoruotsia ei arvostella.
QuoteThe Advisory Committee is deeply
concerned about this situation and the gradual erosion of
the traditional consensus that Finland is a bilingual country.
Miksi siitä pitäisi olla huolissaan, ja miksi tällainen poliittinen kysymys kuuluisi komitealle?
QuoteIt observes that while Finland is de jure a bilingual state, the
country is de facto becoming multilingual, with not only the
majority language Finnish, but also English and languages
of migrants gaining increasing importance.
Suomi on
de facto kaksikielinen valtio, ja ne kielet ovat suomi ja englanti.
QuoteMany Swedish
speakers feel that the Finnish-speaking majority is either
unaware or unwilling to respect the constitutionally
guaranteed status of Swedish as the second official
language.
Miksi sitä pitäisi erikseen
kunnioittaa? Ruotsinkieliset ovat omavaltaisesti yrittäneet laajentaa perustuslain soveltamisaluetta esimerkiksi pakkoruotsiin ja ylioppilasruotsiin, eikä sellaista vilunkia tarvitse sietää.
QuoteThe Advisory Committee urges the authorities to
safeguard the societal consensus on Finnish-Swedish
bilingualism through stepping up awareness-raising,
underpinned by an explicit commitment at the highest
political level. Without prejudice to their constitutional
obligations, the Finnish authorities should engage in an
open dialogue with the Swedish speakers about their
priorities to ensure that commitments made regarding public
services in the Swedish language are realistic, effective,
matched with adequate resources, and regularly monitored.
Jopas nyt. Suomen kaksikielisyys on kaikilla tasoilla
poliittinen kysymys muiden joukossa, eikä kuulu kaiken maailman komiteoille.
Sitä suuremmalla syyllä, kun perustuslaillista kaksikielisyyttä on käytetty vipuna kiristää suomenkielisiltä myönnytyksiä, joihin se ei velvoita.
QuoteFurthermore, both the authorities and
representatives of the Swedish Assembly of Finland
anticipate that the possibility to enter both Swedish and
Finnish as first languages could result in lowering the level
of service provision in the Swedish language.
The Swedish Assembly of Finland opposes the
registration of multiple languages because it fears that, as a
result, the authorities would in practice communicate with
the bilingual person in the majority language of the
respective municipality, which in most cases would be
Finnish.
Eli ruotsinkielisten edustajat vastustavat aitoa kaksikielisyyttä, koska haluavat keinotekoisesti ylläpitää ruotsinkielisiä palveluja.
QuoteInterlocutors also reported pejorative
statements about Swedish speakers, the special status of
the Åland islands, or the mandatory teaching of the
Swedish language by right-wing politicians, which often
remained unchallenged by mainstream politicians and
officials.
Pakkoruotsin aseman kyseenalaistaminen on
poliittista keskustelua. En edes keksi, mikä voisi olla
pejoratiivinen lausunto pakkoruotsista. Että vastustaa sitä?
QuoteRepresentatives of Swedish speakers, Sámi, but
also other national minorities criticised the planned Sote
reform and expressed relief that its adoption had failed. In
their view, the transfer of social and health care duties from
the local to the regional level would negatively affect the
availability of services in Swedish and Sámi languages.
...
The decision taken by the Parliament in December
2016 to close the 24/7 emergency ward of the Vaasa/Vasa
Central Hospital was heavily criticised and will require clients
from Vasa, which has a large Swedish-speaking population,
to use the facility in the unilingual Finnish hospital in
Seinäjoki.
Vaikka Seinäjoki on virallisesti yksikielinen, sen keskussairaalan palvelut eivät ole.
Laajan päivystyksen palvelujen siirtäminen Seinäjoelle on täysin linjassa tähänastisten pakkoruotsiperustelujen kanssa. Mutta jos edes Seinäjoen keskussairaalaan erityisesti ruotsinkielisiä varten räätälöidyt, lain velvoitteet täyttävät palvelut eivät kelpaa, koska ympäröivä suomenkielinen Seinäjoki, niin sitten pakkoruotsia ei voi yleisemminkään perustella ruotsinkielisten palvelujen takaamisella.
QuoteEuroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitea
Huutonaurua Ollin pakinoiden tasoiselle nimihirviö-elimelle.
Kai Suomella on siellä edustajana joku saamelais-suomenruotsalainen neekeri yliesierikoisapulaisvaravaurioraivausvuorovarausratkaisupäällikkönä.
Tuollaisten elinten lausumilla pyyhin etnonationalistisen perseeni.
Kartta eurooppalaisten yläasteikäisten eniten opiskelemista kielistä, kun englantia ei lasketa:
https://snipboard.io/Qtuq0I.jpg
Jonkun pitäisi käydä markkinoimassa noille eurooppalaisille junteille pakkoruotsia. Ruotsi kun tiedetysti vieläpä antaa mitä parhaimman pohjan oppia muita germaanisia kieliä. ;)
Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläisen mukaan poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten 5.12.2018 käyttöön ottamat henkilökunnan virkamerkit ja henkilökortit eivät ole viranomaisten kielellisten velvoitteiden mukaisia. Korteissa viranomaisen ja kortin nimi ovat ruotsiksi huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla kuin suomeksi. Kirjasinkoon puolesta toinen kansalliskielistä on OA:n mukaan käytännössä rinnastettu vieraaseen kieleen eli englantiin. Aiemmissa korteissa kansalliskieliä kohdeltiin yhdenvertaisesti.
OA painottaa, että kansalliskielten yhdenvertainen kohtelu on turvattu perustuslaissa ja kielilaissa. Perustuslain kansalliskieliä koskeva säännös edellyttää perusteluidensa mukaan kansalliskielten muodollisesti yhdenvertaista kohtelua. Kielilain perusteluissa puolestaan korostetaan sitä, että vähemmistökieltä ei saa syrjiä esimerkiksi siten, että sillä laadittu teksti on selvästi pienempää kuin enemmistökielinen teksti.
OA on pyytänyt sisäministeriötä ja valtiovarainministeriötä sekä Väestörekisterikeskusta ilmoittamaan vuoden loppuun mennessä toimenpiteistään OA:n päätöksen johdosta.
https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/turvallisuusviranomaisten-uudet-virkamerkit-loukkaavat-kansalliskielten-yhdenvertaisuutta
Men Härregud! Nu behöver tant Astrid förnya sina brillor!
Quote from: OikeusasiamiesEduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläisen mukaan poliisin, tullin, rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten 5.12.2018 käyttöön ottamat henkilökunnan virkamerkit ja henkilökortit eivät ole viranomaisten kielellisten velvoitteiden mukaisia. Korteissa viranomaisen ja kortin nimi ovat ruotsiksi huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla kuin suomeksi. Kirjasinkoon puolesta toinen kansalliskielistä on OA:n mukaan käytännössä rinnastettu vieraaseen kieleen eli englantiin. Aiemmissa korteissa kansalliskieliä kohdeltiin yhdenvertaisesti.
---
OA on pyytänyt sisäministeriötä ja valtiovarainministeriötä sekä Väestörekisterikeskusta ilmoittamaan vuoden loppuun mennessä toimenpiteistään OA:n päätöksen johdosta.
Näkisin, että tämä huutava vääryys on korjattava. Näkisin myös, että rahat tämän huutavan vääryyden korjaamiseksi otetaan suoraan oikeusasiamiehen toimiston budjetista.
Roope2 jatkaa:
No nythän Irakissa kuulopuheiden mukaan ammutun mieshenkilön henki ei ole mitään, Greta saa seilata paatin pohjalla ylhäisessä yksinäisyydessä, Husun rasistiset asiakkaat eivät ole mitään, futiksen EM-kisapaikka ei ole mitään, IMF:n varoitukset Suomen velkaantumisesta ei ole mitään, ruokajonoissa päivän kalorit hakevat eivät ole mitään...
... verrattuna siihen, että jossain muovilapussa sana POLIISI on kirjoitettu suuremalla fontilla kuin sana POLIS.
PS
Muistaakseni useampi vuosikymmen sitten HBL:n yleisönosastossa joku nainen ihmetteli, miksi poliisiauton toisella puolella lukee sana Poliisi ja toisella puolella sana Polis. Hänen täytyi oikein kävellä auton toiselle puolelle lukemaan, mistä oikein on kyse.
R2
Suomessa pitäisi huomioida kaikki muutkin vähemmistöt. Poliisin tiedot somaliksi, arabiaksi, venäjäksi ja saameksi.
Att: ACC
Ollet huomannut, että mm. Google translator kääntää ketterästi suomeksi!
Ja vielä ketterämmin englanniksi.
Venäjä ja saame riittää niinkuin uutisissakin, somalien ja arabien elämän kokemus tulee opettamaan mikä on poliisi ja miten se kirjoitetaan.
Quote from: nollatoleranssi on 19.11.2019, 19:40:04
Suomessa pitäisi huomioida kaikki muutkin vähemmistöt. Poliisin tiedot somaliksi, arabiaksi, venäjäksi ja saameksi.
Mielestäni nuo voitaisiin suhteuttaa väestömääriin siten että ruotsinkielinen teksti olisi korkeudeltaan 5 % suomenkielisestä.
Rkp:n jäsen, entinen ruotsin kielen opettaja Paul Betcke vetoaa
Höblän mielipidesivuilla, että Rkp tekisi aloitteen pakkoruotsin (ja -suomen) lopettamisesta. Betcken mukaan nykyinen kielipolitiikka on esimerkki valtiofasismista, jota voi verrata Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaan.
Betcke tuomitsee pakkoruotsin valtavaksi virheinvestoinniksi, kun ruotsin oppimistulokset on todettu surkeiksi. Hän myös syyttää Rkp:tä korruptiosta, jolla se on hankkinut muiden puolueiden tuen politiikalleen.
QuoteSFP borde ta initiativ till att genast avskaffa den obligatoriska skolsvenskan
[...]
I nordiska sammanhang kan det då och då hända att man måste välja något annat språk än svenska för att kommunikationen skall lyckas. Oftast väljer man då engelskan. Det passar normalt för rikssvenskar, danskar och alla andra än finlandssvenska deltagare. För dem tycks svenska språket ofta vara det enda som passar. Detta låter verkligen märkvärdigt!
Henriksson har rätt i att det svenska språket skall vara tillgängligt för alla i Finland. Viktigast är att detta gäller på alla skolstadier från grundskolan till högskolenivån. Det är väl fallet i alla finskspråkiga skolor. Ännu mera rätt har hon då hon konstaterar att "valet bör ligga hos individen" när man väljer mellan olika språk. Men denna valfrihet skall inte begränsas till invandrare. Alla som går i skola i Finland måste ha rätt att välja själv vilka språk som hon eller han väljer att lära sig. Ingen annan skall bestämma det! Som vi alla vet är detta inte fallet utan finskspråkiga skolbarn och studerande har sedan 1970-talet varit tvungna att lära sig obligatorisk svenska.
Och vi alla vet också att läroresultaten är mycket dåliga: majoriteten av de finskspråkiga även på universitetsnivån kan i verklighet inte alls kommunicera på svenska. Under cirka 50 år har minst 2,5 miljoner finskspråkiga varit utsatta för obligatorisk svenska – de flesta mot sin vilja. De dåliga inlärningsresultaten vittnar om att svenskan har varit en enorm felinvestering. Det värsta är att tvång är psykiskt våld mot barn och ungdomar från statsmaktens sida.
Jag föreslår att SFP själv tar initiativet i riksdagen och omedelbart tar itu med att avskaffa den obligatoriska svenskan från alla skolnivåer under denna mandatperiod. Samma gäller den obligatoriska finskan för finlandssvenskarna. Den nuvarande situationen med obligatorisk svenska och finska är ett klart exempel av statsfascism. Detta kan jämföras med Sydafrikas tidigare apartheidpolitik.
SFP har ända från början spelat en avgörande roll med att införa och upprätthålla denna illiberala politik med stöd av sina efterlöpare i de flesta andra partierna. Finansiellt stöd (läs: korruption) till talrika riksdagskandidater i olika partier har spelat en stor roll i detta.
Detta är det bästa sättet att bevisa att partiet verkligen är liberalt också i språk- och skolpolitik. Förverkligandet av valfri svenska och finska skulle också säkert vara bra för partiets strävan att växa genom att locka nya väljare vid kommande kommunal- och riksdagsval.
Paul Betcke, tidigare svensklärare, SFP-medlem, Tavastehus
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/sfp-borde-ta-initiativ-till-att-genast-avskaffa-den-obligatoriska-skolsvenskan/) 21.11.2019
Veikkaan että tulee vastineita.
QuoteTeam Bachstad: Mopoautolla halki Suomen
Sarja alkaa, 1/3. Tuttu parivaljakkomme matkaa kolmipyöräisillä mopedeilla halki Suomen. Matka alkaa Turusta ja päättyy Norjaan, Kirkkoniemeen. Mitä hauskaa Øystein ja Rune löytävät Etelä-Suomesta?
Yle Areena (https://areena.yle.fi/1-3314692)
Turun torilla hauska norjalainen toimittajakaksikko tapaa "sattumalta" suomenruotsalaisen Dan Lolaxin (https://areena.yle.fi/1-3314692?seek=290), joka kertoo suomenruotsalaisten tuntevan olonsa ahdistetuksi. Lolaxin mukaan ruotsin kielen asema on Suomessa kiistelty aihe, koska jotkut haluavat muuttaa virallisesti kaksikielisen Suomen yksikieliseksi niin, että esimerkiksi asiakirjoja ei enää käännettäisi ruotsiksi.
Kuten Lolax
toimittajana (https://kommuntorget.fi/politik-och-demokrati/ny-sprakstrategi-behover-den-obligatoriska-studentsvenskan-for-att-ha-effekt/) varsin hyvin tietää, keskustelua ei käydä kaksikielisyydestä vaan suomalaisten suuren enemmistön vastustamasta
pakkoruotsista, jota Lolax ei mainitse norjalaisille, vaikka kertoo valtaosan suomalaisista suhtautuvan myönteisesti ruotsin kieleen.
Juuri tähän tapaan Suomi-kuvaa vääristetään järjestelmällisesti naapurimaihin päin.
Quote from: nollatoleranssi on 19.11.2019, 19:40:04
Suomessa pitäisi huomioida kaikki muutkin vähemmistöt. Poliisin tiedot somaliksi, arabiaksi, venäjäksi ja saameksi.
Näin pitäisi todellakin tehdä! Tosin tuon saamen voisi hyvin jättää poiskin, koska oikeastaan noilla muilla vähemmistökielillä kuitenkin tavoitetaan se kohderyhmä minne tietoa on jaettava tai mistä tietoa/henkilöitä on löydettävä.
Quote from: Roope on 21.11.2019, 14:08:39
Rkp:n jäsen, entinen ruotsin kielen opettaja Paul Betcke -- tuomitsee pakkoruotsin valtavaksi virheinvestoinniksi, kun ruotsin oppimistulokset on todettu surkeiksi.
Ruotsinope omalla nimellään sanoo että ei toimi. :-\ Mitenköhän tämäkin sivuutetaan, kehtaako joku vaikka väittää että kirjoittajalla ei ole pätevyyttä esittää arviota asiasta?
Quote from: Outo olio on 28.11.2019, 13:09:43
Quote from: Roope on 21.11.2019, 14:08:39
Rkp:n jäsen, entinen ruotsin kielen opettaja Paul Betcke -- tuomitsee pakkoruotsin valtavaksi virheinvestoinniksi, kun ruotsin oppimistulokset on todettu surkeiksi.
Ruotsinope omalla nimellään sanoo että ei toimi. :-\ Mitenköhän tämäkin sivuutetaan, kehtaako joku vaikka väittää että kirjoittajalla ei ole pätevyyttä esittää arviota asiasta?
Sivuutetaan huomiotta.
@Matias Turkkila ja
@Jussi Halla-aho saattaisivat haluta mainita kirjoituksesta jossain officiellissä sammanhangissa, vaikka ihan Riksdagissa.
QuoteNouseva trendi: Pitkän englannin opiskelija kirjoittaa lyhyen ylioppilaskirjoituksissa
[...]
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL kiinnittää kevään 2020 tilastoissa huomiota kuitenkin erityisesti lyhyen englannin kirjoittajamäärän kasvuun. Määrä on on yhä pieni, mutta se on kasvanut 33,4 prosentilla viime vuodesta. Lyhyen englannin kirjoittajia on 627 ja pitkän englannin kirjoittajia 21 000. Suomessa ei kuitenkaan missään opiskella lyhyttä englantia.
Ylioppilaskokelasta vaaditaan osallistumaan yhden vieraan kielen kokeeseen. Se voi olla joko pitkän tai lyhyen oppimäärän koe riippumatta siitä, onko kokelas osallistunut lyhyen vai pitkän oppimäärän opetukseen.
– Herää kysymys, miksi määrä on kasvanut juuri todistusvalinnan alkaessa. Selittääkö määrän kasvua todistusvalinnasta johtuva taktikointi? liitto kysyy tiedotteessaan maanantaina.
[...]
Liitto on huolissaan myös toisesta tänä keväänä voimaan astuneesta uudistuksesta eli kielten varhentamisesta ensimmäiselle peruskoululuokalle.
– Varhentaminen ei ole laajentanut tai monipuolistanut kieltenopiskelua, koska opetuksen järjestäjät ovat tyytyneet tarjoamaan varhennettuna kielenä lähinnä vain englantia, liitto toteaa.
SUKOL ry:n puheenjohtaja Outi Vilkuna varoittaa, että nyt luodun kielitaidollisen tyhjiön paikkaaminen tulee viemään useita vuosia.
– Puutteellinen ja yksipuolinen kielitaito heikentää suomalaisten opiskelijoiden jatko-opintojen ja työelämän mahdollisuuksia, hän sanoo.
Kansan Uutiset (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4212747-nouseva-trendi-pitkan-englannin-opiskelija-kirjoittaa-lyhyen-ylioppilaskirjoituksissa) 10.2.2020
Ilmiön voi kuvitella vain vahvistuvan reaktiona koulujen kielipainotteisuuden lisäämiseen. Monet koulut ovat lisänneet oma-aloitteisesti oppilailleen ruotsin tunteja, kun ruotsin opetus siirrettiin alkamaan jo alakoulussa. Siihen päälle ensimmäisen vieraan kielen eli yleensä englannin opetuksen varhentaminen ja tuntien lisääminen, niin yhä harvemmalle tulee mieleen vapaaehtoisten kielten opiskelu tai kirjoittaminen.
QuoteDe flesta finlandssvenskar upplever att attityderna mot svenskan och tvåspråkighet har försämrats i rikspolitiken och medierna. I den egna näromgivningen har språkklimatet hållits oförändrat.
Svenska Yle: Allt färre känner sig enspråkigt svenska - de flesta i Svenskfinland upplever att språkklimatet har blivit sämre nationellt (https://svenska.yle.fi/artikel/2020/01/30/allt-farre-kanner-sig-ensprakigt-svenska-d) 30.1.2020
Suomenruotsalaisille tehdyn kyselyn mukaan yhä harvempi suomenruotsalainen määrittelee itsensä ruotsinkieliseksi (77 % => 49 % vuodesta 2009) ja yhä useampi kaksikieliseksi (22 % => 51 %). Kaksikieliseksi identifioituvien osuus on yli kaksinkertaistunut vain kymmenessä vuodessa niin, että heitä on nyt ensimmäistä kertaa enemmistö.
Muutos on niin dramaattinen, että Höblän pääkirjoituksessa (https://www.hbl.fi/artikel/ar-svenskfinland-hotat/) kysytään, onko Svenskfinland uhattuna. Kyse on tietysti saavutetuista eduista, joita on vaikea perustella, kun suurin osa ja seuraavan kymmenen vuoden päästä jo selvä enemmistö suomenruotsalaisista tuntee itsensä kaksikielisiksi.
Muutos on niin suuri, että kyseessä ei ole vain ikäluokkien siirtymä vaan koko kulttuurin muutos. On ok tunnustautua kaksikieliseksi, kun on kaksikielinen, kun tähän asti Svenskfinlandissa on pitänyt korostaa ruotsinkielistä identiteettiä vaikka väkisin.
Samaisen kyselyn mukaan edellisellä kerralla 75 prosenttia koki ruotsin kieleen ja kaksikielisyyteen suhtautumisen parantuneen valtakunnanpolitiikassa, mutta nyt 64 prosenttia koki sen huonontuneen.
54 prosenttia koki, että kieli-ilmapiiri on huonontunut
tiedotusvälineissä, mikä on erikoinen kokemus, kun Suomen valtamedia on korostetun pakkoruotsimyönteistä. Voin vain arvailla, mitä kieli-ilmaston huonontumista esimerkiksi 42 prosenttia ahvenanmaalaisista on ollut havaitsevinaan ja mistä medioista. Nya Ålandista, Ålandstidningenistä vai Ruotsin tv:stä.
Kosto kansalaisaloitteesta:
QuoteSuomalaisuuden Liitolta evättiin valtionavustukset
Suomalaisuuden Liitto ei saanut tänä vuonna lainkaan rahallista tukea valtiolta.
Liitto haki opetus- ja kulttuuriministeriöltä taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toimintaan suunnattua yleisavustusta sekä muita avustuksia, kuten ulkoministeriön hankerahaa. Mitään toiminta-avustusta vuodelle 2020 ei kuitenkaan myönnetty.
Suomalaisuuden Liitto on vuonna 1906 perustettu poliittisesti sitoutumaton suomenkielisten kansalaisjärjestö. Liitto edistää suomen kielen asemaa, suomenkielistä kulttuuria ja suomen kieleen perustuvaa yhteenkuuluvuutta, tuo esille suomenkielisten sivistyksellisiä tarpeita ja puolustaa suomalaisten kielellistä identiteettiä, oikeuksia ja etuja.
Viimeiset neljä vuotta Suomalaisuuden Liitto on saanut vuosittain 100 000 euron toiminta-avustuksen eduskunnan myöntämistä niin kutsutuista joululahjarahoista.
Suomalaisuuden Liiton tiedote (https://suomalaisuudenliitto.fi/tiedote-4-3-2020-suomalaisuuden-liitolta-evattiin-valtionavustukset/) 4.3.2020
Quote
Suomalaisuuden Liitto on saanut toimintansa pyörittämiseen pientä rahallista tukea valtiolta. Nyt sitä ei enää myönnetty, joten Suomalaisuuden Liitto joutuu ajamaan toimintansa minimiin.
Nykyisten päättäjien arvomaailma on kuitenkin lievästi sanottuna ihmeellinen. Esimerkkeinä mainittakoon, että sosiaali- ja terveysministeriöltä Suomen Somalialaisten Liitto sai 175.000 euroa ja Suomi-Somalia Seura 115.000 euroa. Toki näille tahoille myötämielisiä rahanjakajia on monia muitakin.
Kansanedustaja Reijo Tossavaisen blogi (https://oikeamedia.com/o1-131912) 17.2.2020
Kansalainen.fi -sivustolta:
Suomalaisuuden Liitolta evättiin valtionavustukset
https://www.kansalainen.fi/suomalaisuuden-liitolta-evattiin-valtionavustukset-puheenjohtaja-rostila-ainoalla-suomenkielisten-nakokulmaa-edustavalla-jarjestolla-olisi-kylla-toita/?fbclid=IwAR02P4uz7k7CF-C98ldpc3GyFhvW-qSoNQIl0NZnzY2u-QFMmcqMxiB0Ov0
"Useat vastaavat järjestöt kuten ruotsinkielisten Folktinget ja monet maahanmuuttajien järjestöt saavat valtion avustuksia, mutta suomenkielisten etujärjestö ei."
"– Kun avustus jätetään myöntämättä, katsotaan, että toiminta ei edistä lähivuosien kulttuuripoliittista ohjelmaa, puheenjohtaja Rostila päättää."
lue: kultturia tulossa rajan takaa. Ja paljon.
"Suomalaisuuden Liitto on vuonna 1906 perustettu poliittisesti sitoutumaton suomenkielisten kansalaisjärjestö. Liitto edistää suomen kielen asemaa, suomenkielistä kulttuuria ja suomen kieleen perustuvaa yhteenkuuluvuutta, tuo esille suomenkielisten sivistyksellisiä tarpeita ja puolustaa suomalaisten kielellistä identiteettiä, oikeuksia ja etuja."
Jos Sininen tulevaisuus ei olisi hallituksessa, tätä ei olisi tapahtunut. :)
80-90-lukujen taitteessa Seppo Heikinheimo kavereineen kaappasi nuutuneen Suomalaisuuden liiton ja teki siitä pakkoruotsin vastaisen kamppailun toimijan. Vastavetona oikeusministeriö otti Suomalaisuuden liiton siihen asti hoitaman lippuneuvonnan itselleen ja Suomalaisuuden liitto menetti varman ja pääasiallisen tulonlähteensä. Palaavat nyt lähtöpisteeseen. Persuillakaan ei ollut nyt kiinnostusta/paukkuja puolustaa Sampo Terhon ex-puheenjohtaman kioskin asiaa eduskunnassa? Omaehtoinen rahoitus on moraalisesti ylevämpää kuin valtion subventio, mutta muutama saattaa kaivata kabinettien pikkuvoittojen aikaa suoraselkäiseen oppositiopolitiikkaan verrattuna.
Mitä mä taas luin :facepalm:
On se kumma kun ties mitkä mamuliitot saavat satoja tuhansia oman maansa kulttuurin edistämiseen SUOMESSA mutta suomalaiset kun hakevat rahaa oman kulttuurinsa edistämiseen omassa maassaan niin vastaus on :silakka:
Suomi on etnismonikultturinen maa, jossa Suomalainen ihminen on vain vero-orja, eli se jolta nyhdetään rahat Suomeen kuulumattomien kulttuurien pyörittämiseen.
Eli Suomalaisuuteen viittava organisaatio ei saisi pennin senttiä vaikkapa somaliassa, somalian hallitukselta..no somalit nyhtävät rahat täältä, joten tilanne on 0-6 somalian hyväksi.
(edit äsken..yksi l-kirjain sekä kieltoon viittava konjuktio?lisätty)
QuoteSuomalaisuuden liitolta evättiin valtionavustukset
Luinkohan minä nyt oikein?
Siis valtio, joka on suomalaisten omistuksessa, suomalaisten muodostama, suomalaisten perustama, suomalaisten järjestämä, suomalaisten rakentama, suomalaisten maksama, suomalaisten edunvaltontakoneisto ja suomalaisia varten olemassaoleva, kieltää oman, omaa etuaan ajavan järjestönsä rahan saannin?
Suomen valtio on se valtio, jota suomalaisuuden liitto edesauttaa.
On kuin joku olisi syömässä, mutta toinen käsi yrittäisi vääntää lusikkaa pois toisesta kädestä.
Kyse on mielisairaudesta.
Kyllä tätä kaikkea kun lukee, niin ei voi välttyä johtopäätökseltä, että isänmaalaisen suomalaisen pitää muuttaa pois Suomesta, antaa muun väestön paskoa maa pilalle ja sitten palata Suomeen riittävän isoin joukoin ja heittää se paskasakki ulos! Miksi ihmeessä pitää tai pitäisi maksaa veroja Suomeen ja elättää väestöä jotka eivät arvosta Suomea ja suomalaisuutta - ne verotulot jaetaan kuitenkin pois.
QuoteSuomalaisuuden liitolta evättiin valtionavustukset
Jonkun pitäisi nyt ymmärtää, että se valtio, Suomi, on suomalaisten liitto.
Valtamedian uutiskynnystä tämä tuskin ylittää, joten ihmisten enemmistö ei tiedä tästä linjasta yhtään mitään.
Lainauksesta ei ilmene miten päätöstä on perusteltu, toki kaikki tietänevät "arvopohjan" olevan taustalla, mutta millaisena sanahelinänä tämä on kirjattu papereihin?
On tämä kyllä erikoista. Suomi ja suomalainen kulttuuri on mahdollistanut sen, että nykyinen hallitus on käytännössä reilu 30v naisten hallussa. Missäs muualla tällaista on tapahtunut? Mutta sitten tuo porukka tekee KAIKEN MAHDOLLISEN suomalaisen kulttuurin tuhoamiseksi mokutuksen tieltä. En voi muuta kuin kallistua Eino P:n edellä esittämän diagnoosin suuntaan.
Kuten toisaalla kirjoitin, maamme nykyinen hallitus on kuin myrkyllinen monikärkiohjus, joka hyökkää raivokkaasti kaikilla kuviteltavissa olevilla rintamilla maamme tuhoamiseksi. Pienintäkään mahdollisuutta ei jätetä käyttämättä.
Nuoria tarmokkaita fanaattisia naisia, joilla kaikilla yhteinen päämäärä saada aikaan niin paljon vahinkoa kaikissa kuviteltavissa olevissa asioissa niin kauan kuin heillä on vielä aikaa. Hallitus horjuu jo, mutta on edelleen vallankahvassa. Jokainen päivä on arvokas ja sen aikana pystyy tekemään monta tuhotyötä.
Tähän ei olisi OW Kuusinenkaan pystynyt etenkään näin lyhyessä ajassa.
Ei tullut yllätyksenä lainkaan >:(
QuoteHallituksen sopiman työnjaon mukaan opetusministeri Li Andersson toimii ministeriön päällikkönä
https://minedu.fi/johto-ja-organisaatio
On aivan selvää, että kun päällikkönä toimii vakavaa RKP-oireyhtymää kantava muka vasemmistolainen, niin suomalaisuudella ei ole mitään arvoa.
Li on puhtaasi suomalaisuuden vastainen henkilö ja tämän olen saanut todennettua käytyäni hänen kanssaan useampia kahdenvälisiä keskusteluja kielipolitiikasta.
Li on kiistatta hyvä puhumaan ja kohtelias käytökseltään, tosin kahdella viimeisällä kerralla kun hänet tapasin(Turun vaalikadulla), niin ei ollut lainkaan halukas puhumaan kielipolitiikasta, muusta politiikasta kylläkin. Olin jopa hieman yllättynyt siitä, miten vähän hänellä on tietoa suomalaisuuden näkökulmasta kieli asioissa, ehkä tämä oli syy miksi hän ei enään halunnut keskustella aiheesta kanssani, koska itsekkin huomasi, että oli sivistystasoltaan tässä hyvin heikolla pohjalla.
Tilanne on absurdi, folktinget joka on selkeästi suomalaisvastainen järjestö saa avustusta, mutta suomalaisuudenliitto ei 8)
Lisäys: Toivoisin, että nyt kun liitto on vaikeuksissa vihollisten toimesta, niin mahdollisimman moni hommalainen, joka ei vielä ole jäsen liittyisi liittoon!!!
Nyt tarvitaan solidaarisuutta mahdollisimman monilta. Kiitos!
http://suomalaisuudenliitto.fi/liity-jaseneksi/
Quote from: zupi on 06.03.2020, 22:09:46
On tämä kyllä erikoista. Suomi ja suomalainen kulttuuri on mahdollistanut sen, että nykyinen hallitus on käytännössä reilu 30v naisten hallussa. Missäs muualla tällaista on tapahtunut? Mutta sitten tuo porukka tekee KAIKEN MAHDOLLISEN suomalaisen kulttuurin tuhoamiseksi mokutuksen tieltä. En voi muuta kuin kallistua Eino P:n edellä esittämän diagnoosin suuntaan.
Nyt, toivottavasti, käy täysin toisin seuraavissa vaaleissa. Päästään eroon näistä "teiniprinsessoista" ja asiat palaavat järkitasolle. Ja kyllä, kyllä nuorissa naisissa on järki-ihmisiä - mutta ei tässä hallituksessa.
Mä en ymmärrä miksi tällaisille tahoille pitäisi veronmaksajalta vietyä rahaa lappaa, ja jokainen lakkautuspäätös on periaatteessa askel oikeaan suuntaan. Tällaiset järjestöt voivat ihan hyvin toimia harrastepohjalta, jäsenmaksu- ja lahjoitusvaroin. Mutta niin kauan kuin näitä joululahjamiljoonia kylvetään sinne tänne, Suomalaisuuden liiton avustushakemus on täysin perusteltu. Vaan minkäs teet, kun kommarit voittivat vaalit. Vaan kosto elää, Li. Sun rapujuhlilta lähtee vielä fyrkat ja silloin ei auta itku markkinoilla.
QuoteLisärahoitusta mieluummin monipuolisten ja vapaiden kieliopintojen tukemiseen
...
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2020 esitetään 200 000 euron lisärahoitusta ruotsinkielisen väestön oikeuksia ja etuja valvovalle etujärjestölle Svenska Finlands Folktingetille. Tämän lisäksi esitetään pysyvää 200 000 euron vuosittaista lisärahoitusta kansalliskielistrategian päivittämistyöhön.
...
Budjettiesityksen myötä Folktingetin saama valtionavustus kasvaa liki 35% aikaisempien vuosien 573 000 eurosta 773 000 euroon. Suomen Mieli -lehden haastatteleman oikeusministerin erityisavustajan mukaan Folktingetin lisärahoituksesta oli sovittu hallitusneuvotteluissa.
Folktingetin valtionavustusten korotus on aika merkittävä. Folktinget on tähän mennessä saanut reilu puoli miljoonaa euroa vuodessa, kun esimerkiksi Suomalaisuuden Liiton koko 2000-luvulla saadut valtionavustukset ovat yhteensä noin 450 000€, toteaa Gustafsson.
Suomalaisuuden Liitto (https://suomalaisuudenliitto.fi/tiedote-20-9-2019-lisarahoitusta-mieluummin-monipuolisten-ja-vapaiden-kieliopintojen-tukemiseen/) 20.9.2019
Suomalaisuuden Liiton valtionavustuksien nollaamisesta ei ole uutisoitu valtamediassa muuten kuin Höblässä (https://www.hbl.fi/artikel/finskhetsforbundet-gick-miste-om-statsstod/) ja muissa ruotsinkielisissä lehdissä.
Suomalaisuutta vastustaviin toimiin täytyy kaikkien suomalaisten tarttua ihan oikeasti. Suomen valtiota nyt edustavilla ihmisillä tai sen näköisillä on ollut kova, demooninen meno päällä monessakin paikassa. Perkeleet ovat iskeneet mm Youtubeen, Suomen elokuvahistoriaan ja monelle taholle.
Suomalaisuuden liiton jäsenrahoituksen nollaus kannattaa ottaa jokaisen suomalaisen henkilökohtaisesti, minä ainakin otan. Lupaan varmasti vastatoimia
Olisiko kellään esittää perusteita, joilla kommunistirantaruotsalainen (anteeksi vähän ) Li Sigrid on käyttänyt PUNAKYNÄÄ yli satavuotiaan yhdityksen tuhoamiseksi.
Ehkä yhdistys on hiukan heikoss hapes, muttei vielä kuollut kuitenkaan. Arvot sopii, uudistusta tekemään!
Pectus on ollut kiitettävän ahkera kertomaan "pakolaisyhdistysten" tuesta koko teollisuushaaralle.
Liittyminen Suomalaisuuden liittoon (tein sen jo ) 28€ / v käy helposti:
http://suomalaisuudenliitto.fi/liity-jaseneksi/
Viime aikoina ovat jääneet niin perussuomalaiset nuoret kuin nyt viimeisimpänä Suomalaisuuden Liitto ilman rahoja, niin varmaan seuraavalla hallituskaudella muistetaan jättää muita yhdistyksiä rahoitta?
Säästökohteita löytyy melko varmasti kaikenlaisista tappouhkauksia jakelevista poliitikkojen kerhoista "vääränlainen Arvopohja" , erilaisista puuhakerhoista ja somaliyhdistyksistä, groomaajien tukemishankkeista, RKP:n tukirahastoista ja muusta mukavasta lähtien.
QuoteSuomalaisuuden Liitto menetti kaikki julkiset avustuksensa
Puheenjohtaja Ilmari Rostila: "Poliittinen päätöshän se on".
Suomalaisuuden Liitto ei saa tänä vuonna euroakaan tukea valtion budjetista.
Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajan Ilmari Rostilan (ps) mukaan rahahanojen sulkeutuminen johtuu politiikasta.
– Poliittinen päätöshän se on, mutta onko se loppuun asti harkittu, niin sitä sopii kysyä, Rostila kommentoi Iltalehdelle tiistaina.
Liitto haki opetus- ja kulttuuriministeriöltä taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toimintaan suunnattua yleisavustusta sekä muita avustuksia, yhteensä 145 000 euron edestä. Niistä tuli hylsy viime viikolla.
Viimeiset neljä vuotta Suomalaisuuden Liitto on saanut vuosittain 100 000 euron toiminta-avustuksen eduskunnan myöntämistä niin kutsutuista joululahjarahoista.
Sekin rahalähde kuivui, kun eduskunta päätti viime joulukuussa, että Suomalaisuuden Liitolle ei enää rahaa anneta. Eduskunta päätti asiasta valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Kyse oli eduskunnan joululahjarahoista.
"Osasimme varautua"
– Osasimme varautua asiaan hyvissä ajoin, kun hallitus vaihtui. Poliittista harkintaa pelättiin. Arvioimme realistisesti, että mahdollisuudet saada avustusta ovat huonot, Rostila sanoo.
– Toimistonhoitaja irtisanottiin jo viime vuonna, ja jäljellä on enää toiminnanjohtaja, joka on vuoden alusta tehnyt enää vain puolta päivää. Toiminta on nyt kovasti säästöliekillä, Rostila kertoo.
Rostila harmittelee ja ihmettelee tapahtunutta.
– Olemme ainoa suomen kieleen ja suomenkieliseen kulttuuriin erikoistunut vapaa kansalaisjärjestö. Kun toimintamme on mielestäni tärkeää, niin kyllä asettaisin vastuun koko hallitukselle, Rostila sanoo.
– Meillä on lisäksi pitkät perinteet. Toiminta alkoi jo ennen Suomen itsenäistymistä 1906, Rostila lisää.
"Hakuehtojen mukaan"
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee avustuksilla mm. koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyviä hankkeita. Päätökset avustuksista ovat tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk) vastuulla.
Kulttuuriasianneuvos Leena Laaksonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kiistää, että viime viikolla tullut hylkäävä päätös johtuisi politiikasta.
– Meillä ei ole politiikkaa valtionavustuksissa kuin silloin, jos eduskunta on päättänyt jotakin.
– Me myönnämme rahat aina yleisten hakuehtojen mukaan, Laaksonen linjaa.
Laaksosen mukaan Suomalaisuuden Liitto haki toiminta-avustusta tälle vuodelle sellaisesta määrärahasta kuin "yleisavustukset taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen toimintaan".
– Siinä on tietyt hakukriteerit ja käytettävissä oleva rahamäärä on hyvin rajallinen. Kun kävi ilmi, että Suomalaisuuden Liiton hakemusta ei voida käsitellä siinä, niin sen hakemus siirrettiin käsiteltäväksi ministeriön pienen jakamattoman määrärahan puolelle, mikä on noin 600 000 euroa vuodessa.
– Siitä tehdään päätöksiä 4 kertaa vuodessa. Kun se määräraha on vain noin 600 000 euroa vuodessa, niin tällainen 100 000 euron toiminta-avustus olisi vienyt siitä liian suuren osan, Laaksonen kertoo.
Laaksosen mukaan tästä 600 000 euron määrärahasta ei mielellään myönnetä toiminta-avustuksia.
– Ja jos verrataan Suomalaisuuden Liiton toimintaa varsinaisiin kulttuuri- ja taidealan järjestöihin, niin Suomalaisuuden Liiton toiminta ei sisällöllisesti ole oikein verrattavissa niihin, Laaksonen sanoo.
...
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8e9c4b14-d33e-4c62-9553-310881d19971
Pakkoruotsi ja koronavirus
Yle uutisoi 23.4.2020:
"Ensimmäiset kausityöntekijät tulivat Ukrainasta –
ovat karanteenin jälkeen Etelä-Suomen maatiloilla työnjohtajina.
– Nyt tilat voivat ruveta palkkaamaan suomalaisia ensikertalaisia, kun on osaavat työnjohtajat, Mäki-Hakola kertoi selvästi helpottuneena."
Tilannetta voidaan katsoa myös kielipoliittisesti:
Mitä kieltä tässä monikulttuurisessa työyhteisössä käytetään. No, ruotsiahan siellä puhuu everybody! Ainakin jos uskotaan virallista kielipolitiikaa. Sitähän me kaikki opiskelemme, kun tarve on suuri. Todellisuudessa kielivalikoima saattaa olla: englanti, venäjä, suomi, ukraina tai jokin muu Ukrainassa puhutuista kielistä. Ehkä vähän ruotsiakin.
Joka tapauksessa suomalaiselle, joka tähän hommaan palkataan olisi eduksi osata venäjää, jolle Suomessa olisi muutenkin tarvetta. Pakkoruotsi imee kuitenkin sekä rahaa että henkisiä resursseja ja estää suomenkielisiä ajantasaistamasta kielitaitoaan kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin.
Korona on huonojen asioiden lisäksi nostanut esille myönteisiä ilmiöitä. Yksi sellainen voisi olla sen ymmärtäminen, että pakkoruotsi on Suomen kehittymistä kalvava ja suomenkielisiä sortava virus - irti pakkoruotsista!
Jonkun opetushallituksen virkamiehen pitäisi nyt puuttua asiaan ja varmistaa, että nuo työntekijät osaavat poimia mansikoita ruotsiksi. Suomessahan ei saa edes maalata taloa, ellei osaa maalata ruotsiksi - toisin sanoen mihinkään ammattiin ei voi kukaan saada pätevyyttä, ellei opiskele riittävää määrää ruotsia.
Vaatimus koskee jokaista oppilaitosta ja jokaista oppiastetta. Jos siitä lähdetään tinkimään esimerkiksi puutarha-ammattilaisten osalta, silloin käy pahemmin kuin eniten sorretuille itäblokin maille 60-luvulla. Tai näin olen ainakin luotettavalta, viralliselta taholta kuullut.
QuotePeter Al Fakir: Armahdetaan kuningas olemasta pakkoruotsin mainosmies
Yksi kummallisimmista työtehtävistäni Suomessa oli matkata ympäri maata julistamassa ruotsin kielen ihanuutta. Ajatuksena oli herättää suomalaisissa oppilaissa kiinnostusta panostaa enemmän ruotsinopintoihinsa. Se meni niin ja näin. Muuramen, Mikkelin ja Lappeenrannan pojat olivat kohtuullisesti kiinnostuneita. Jos he nostivat katseensa, he eivät vastanneet kysymykseen vaan tarkistivat kellonajan.
Omasta puolestani oli kiehtovaa lähteä syvimpään Suomeen, mennä läpi metsien ja tulla perille pikku kyläpahaseen, jossa ei ollut juuri muuta kuin paperitehdas, jääkiekkokaukalo ja koulu. Vielä hämmästyttävämpää oli, että lähes aina luokasta löytyi joku, joka ihan oikeasti piti ruotsista kouluaineena. Joillekin nuorille olin heidän elämänsä ensimmäinen elävä ruotsalainen, jonka he tapasivat. Mutta suurin osa oli mennyt lautalla Tukholmaan jossain vaiheessa.
Joidenkin opettajien ruotsin taito ei ollut ihan huippua, mutta useimmat olivat omistautuneita ja eloisia pedagogeja. En kertaakaan törmännyt suomenruotsalaisiin opettajiin, sillä ruotsi oli aine yksinomaan suomalaisilta suomalaisille. Seinillä oli julisteita Ruotsin kuningashuoneesta, Abbasta ja muista julkkiksista. Sen sijaan ei juuri mitään, mikä olisi muistuttanut , miksi Suomen koululaiset oikein lukevat ruotsia. Ei Topeliusta, Mannerheimia tai Jörn Donneria. Minulle ruotsalaisena pakollinen ruotsi herätti kummallisen ylpeyden ja surun sekaisen tunteen. Etenkin kun Perussuomalaiset jatkuvalla syötöllä politisoivat "pakkoruotsin".
Usein minun odotettiin sanovan, kuinka tärkeää ja tarpeellista on osata ruotsia. Että ruotsi on avain muihin Pohjoismaihin. Mutta tuntui lähinnä typerältä seisoa siinä riikinruotsalaisena ja yrittää mahtailla. Tuskinpa hattuvaaralaisten täytyy minun vuokseni tankata sanastoa "toisella kotimaisella". Ruotsin kielen myyminen kuninkaan kuvilla tuntui myös hieman epätoivoiselta. Suomi on moderni tasavalta, joka on heittänyt ulos niin ruotsalaiset kuin venäläisetkin herrat. Sitä paitsi se on vähän niin ja näin nykyään niiden Pohjoismaidenkin kanssa. Norjalaiset ovat kuin vaaleat gulf-arabit seilanneet taloudellisesti ruotsalaisten ohi ja joka öljytynnyrin ja lohenkasvattamon myötä päässeet eroon pikkuvelikompleksista. Tanskalaiset taas ovat omalla puolellaan kehittäneet jonkinlaisen Ruotsi-vihan tai ainakin viljelevät vahvaa epäilyä kaikkea ruotsalaista kohtaan. Jos tanskalaiselta kysyy, ymmärtääkö hän ruotsia, vastaukseksi tulee "hvad fanden siger du?". Vaikka ei tarvitse olla suomalainen huippuylioppilas ymmärtääkseen tuon.
Vähiten motivoituneilla oppilailla oli vaikeuksia edes tervehtiä ruotsiksi neljän vuoden opintojen jälkeen. Monilla muilla oli todella hatarat tiedot ruotsinkielisestä vähemmistöstä. Tämä kaikki sai minut miettimään, oliko ruotsi vain lasten altistamista kidutukselle kuutena tuntina viikossa. (käännös)
...
Hbl: Låt kungen slippa vara affischpojke för tvångssvenskan (https://www.hbl.fi/artikel/lat-kungen-slippa-vara-affischpojke-for-tvangssvenskan/) 15.5.2020
Kaiken tämän jälkeenkään toimittaja
ei sano suoraan, että lopetetaan pakkoruotsi turhana. Tai ehkä mielessään mutta ei kirjoituksessaan. Voisi loppua kolumnien kirjoittaminen Höblään.
Edit:
Ihmettelin tuota "kuutena tuntina viikossa", mutta kyse on kurssimuotoisesta lukiosta, jossa kurssin aikana ruotsin tunteja on tosiaan kuusi viikossa ja muulloin nolla. Ala- ja yläkoulussa oppitunteja on tyypillisesti 1-2 viikossa tai ei välttämättä enää ysillä yhtään, mikäli 6-8-luokkien tunnit on jaoteltu 2+2+2.
Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Peruskoulun oppilaiden kielivalinnoissa saisi olla suurempaa vaihtelua (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006514747.html) 22.5.2020
Hesarin pääkirjoitustoimittaja jeesustelee monipuolisen kielitaidon hyödyllisyydellä, mutta ei ole huomaavinaan virtahepoa olohuoneessa, joka on johtanut koulujen kieliopintojen yksipuolisuuteen.
Quote
Suomalaisten kielitaidon parantaminen – tai hienommin sanoen: kielivarannon vahvistaminen – näkyy myös tuoreessa peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksessa.
Vuoden 2020 alusta lähtien kaikki oppilaat aloittavat ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelun viimeistään ensimmäisen luokan keväällä.
Useimmissa tapauksissa se on tarkoittanut englannin kielen kouluopiskelun aikaistumista. Todellisuudessa suomalaiset lapset alkavat oppia englantia jo hyvin varhain. Kieli tulee vastaan niin televisiossa, peleissä kuin musiikissa, eikä se tunnu kovin vieraalta peruskoulun alkaessa.
Pakollisten kieliopintojen aikaistaminen tarkoittaa lisää tunteja eli peruskoulun kielipainotteisuuden lisäämistä, jolle ei ole oikein mitään järkeviä perusteluja. Suomalaisten kielivarannon vahvistamisen kanssa sillä on vain hyvin vähän tekemistä.
Englannin kielen käyttö opitaan nykyään pitkälti koulusta riippumatta koulun ulkopuolella, eivätkä lisätunnit siksi enää lisää sen osaamista, joka lienee jo tarpeeksi hyvällä tasolla.
QuoteMonilla paikkakunnilla todellista valinnanvaraa ei ole, mutta myös suuremmissa kaupungeissa englannin kielen asema ensimmäisenä vieraana kielenä on vahva.
Vanhempienkin kannalta valinta tuntuu turvalliselta, koska yleinen käsitys on, että englannin taito pitää joka tapauksessa hankkia.
Yksilön kohdalla valinnan vapaus on tärkeä periaate, mutta asiaa voi katsoa myös koko yhteiskunnan kannalta. Mitä monipuolisempi kielitaito suomalaisilla on, sitä paremmin sujuu tiedonkulku, asiointi ja kaupankäynti rajojen yli.
Englannin lisäksi peruskoulun aikana suomenkielisille oppilaille opetetaan myös ruotsia, mutta vanhojen asenteiden takia sitä usein hyljeksitään, vaikka työelämässä ruotsintaitoiset ovat nykyään vahvoilla.
Peruskouluruotsitason osaajat eivät ole vahvoilla. Ruotsintaitoisille ei ole nykyään muutenkaan mitään erityistä kysyntää, mutta siltä osin kuin on, etusijalla ovat tietysti sitä äidinkielen tasoisesti puhuvat kaksikieliset.
Kirjoittaja viittaa valinnan vapauteen, mutta sitähän kielivalinnoissa ei juuri ole. Ensin on välttämätön englanti ja sitten on pakkoruotsi.
QuoteKun katsoo Tilastokeskuksen tuoreita tietoja peruskoulun oppilaiden ainevalinnoista vuodelta 2019, huomaa valintojen yhdenmukaisuuden.
Lähes sata prosenttia ikäluokasta opiskelee peruskoulun aikana englantia. Toisen kotimaisen kielen opiskelu nostaa myös ruotsin reilusti yli yhdeksäänkymmeneen prosenttiin.
Sen jälkeen onkin pitkä väli. Saksa vielä pääsee lähelle kymmentä prosenttia, mutta ranskan ja espanjan oppia saa muutama prosentti peruskoululaisista. Venäjänlukijoiden osuus yläkouluikäisistä on 1,6 prosenttia.
Englanti ei ole koulussa pakollinen kieli, mutta sen osaaminen on nykyään lähes pakollista.
Sen sijaan ruotsi on suomenkielisille koulussa pakollinen kieli, mutta vain harva tarvitsee kouluruotsiosaamistaan työssään koulun jälkeen.
Näiden kahden kielen lisäksi vain harvat enää valitsevat vapaaehtoisesti kolmannen, elleivät ole erityisesti kiinnostuneita kielistä.
Koulujen tarjoaman kielitaidon monipuolistaminen on Suomessa muutenkin vaikeaa, mutta ainakin pakkoruotsin aikakauden jatkuessa sen voi unohtaa. Kielipainotteisuuden lisääminen pakollisia kielten tunteja lisäämällä tuskin parantaa vaan luultavammin pahentaa tilannetta.
QuotePeruskoulu ei ole ainut elämänvaihe, jolloin voi kartuttaa kielitaitoaan. Moni opiskelee uusia kieliä lukiossa tai ulkomailla asuessa. Ymmärrys siitä, että uusien kielten omaksuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, on kuitenkin viime vuosina vahvistunut.
Tässä lienee tausta-ajatuksena pakkoruotsin markkinoinnissakin toistettu myytti, että koululaiset oppisivat vieraan kielen nuorempina kuin itsestään, mutta se on tosiaan todettu luuloksi.
Toki kieltä opitaan enemmän, jos sitä opetetaan aiemmin ja enemmän, mutta ne tunnit ovat pois muusta oppimisesta. Koulujen kielipainotteisuuden lisäämiselle ei ole perusteita etenkään tilanteessa, jossa äidinkielen osaamisen taso jatkaa laskuaan.
Quote from: Roope on 22.05.2020, 10:31:55
Tässä lienee tausta-ajatuksena pakkoruotsin markkinoinnissakin toistettu myytti, että koululaiset oppisivat vieraan kielen nuorempina kuin itsestään, mutta se on tosiaan todettu luuloksi.
Tartun tähän sen verran, että eikös lapsilla ole nk. herkkyyskausi, jolloin oppivat kieliä helposti?
Mutta tuo kausi taitaa ajoittua aikaan ennen kouluikää (?)
Täyttä hulluutta on ruotsinkielen markkinointi sillä, että sen avulla oppii myöhemmin helpommin muita kieliä. Haaskataan vuosien kapasiteetti täysin turhan asian opetteluun. Aika jona voisi englannin ohella opetella paljon ruotsia hyödyllisempiä kieliä kuten saksaa, kiinaa, venäjää, espanjaa, ranskaa.
Kerran heitin monikansallisessa työporukassa juttua tuosta kansallisesta kummmallisuudestamme, ja kyllä porukalla alun WHAT? hämmästelyn jälkeen silmät pyörivät ja nauru maittoi. Ihmeteltiin miksei missään muussa maailman maassa ole hoksattu samaa ruotsinkielen opiskelun autuaaksitekevyyttä.
Quote from: haermae on 22.05.2020, 11:15:46
Tartun tähän sen verran, että eikös lapsilla ole nk. herkkyyskausi, jolloin oppivat kieliä helposti?
Mutta tuo kausi taitaa ajoittua aikaan ennen kouluikää (?)
Pointti siis se, että sellaista ilmiötä ei ole (ainakaan) koulu
ikäisenä koulu
tunneilla.
Pieni lapsi voi omaksua ympäristöstään kielen tai useampiakin kummemmin ponnistelematta, mutta kouluopetuksen kautta oppiminen vaatii työtä iästä riippumatta, etenkin jos kieliympäristön kohtaa vain oppitunneilla kerran pari viikossa.
Quote from: Roope on 22.05.2020, 11:25:43
Quote from: haermae on 22.05.2020, 11:15:46
Tartun tähän sen verran, että eikös lapsilla ole nk. herkkyyskausi, jolloin oppivat kieliä helposti?
Mutta tuo kausi taitaa ajoittua aikaan ennen kouluikää (?)
Pointti siis se, että sellaista ilmiötä ei ole (ainakaan) kouluikäisenä koulutunneilla.
Pieni lapsi voi omaksua ympäristöstään kielen tai useampiakin kummemmin ponnistelematta, mutta kouluopetuksen kautta oppiminen vaatii työtä iästä riippumatta, etenkin jos kieliympäristön kohtaa vain oppitunneilla kerran pari viikossa.
Sitä minä muistelinkin, että herkkyyskausi on alle kouluikäisillä.
Jottei jäisi epäselväksi, niin olen teini-iästä lähtien ollut sitä mieltä, että ruotsi kuuluisi olla yhtenä valinnaisena kielenä muiden joukossa.
Englannin pitäisin ainoana pakollisena kielenä, sitä kun on kaikkien hyvä jollain tasolla osata. Lisäksi pitäisi opiskella pakollisena yhtä-kahta vaihtoehtoista laajasti maailmalla käytettyä kieltä, esim. noita ylempänä mainitsemiani.
Quote from: Roope on 22.05.2020, 10:31:55
Peruskouluruotsitason osaajat eivät ole vahvoilla. Ruotsintaitoisille ei ole nykyään muutenkaan mitään erityistä kysyntää, mutta siltä osin kuin on, etusijalla ovat tietysti sitä äidinkielen tasoisesti puhuvat kaksikieliset.
Ja juuri näin ja erityisesti menneisyydessä. Haitpa ns. parempiin hommiin Wärtsilään, Sinebrychoffille, Stockmannille, Ehrnroothien imperiumiin tai SYP/Nordeaan, niin sukunimesi ja äidinkielesi ratkaisivat työpaikan saannin, hevonpaskat kouluoppimisesi.
Quote from: Roope on 22.05.2020, 10:31:55
Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Peruskoulun oppilaiden kielivalinnoissa saisi olla suurempaa vaihtelua (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006514747.html) 22.5.2020
Hesarin pääkirjoitustoimittaja jeesustelee monipuolisen kielitaidon hyödyllisyydellä, mutta ei ole huomaavinaan virtahepoa olohuoneessa, joka on johtanut koulujen kieliopintojen yksipuolisuuteen.
Sama jatkuu:
QuotePääkirjoitus: Suomalaisten kielitaito rapautuu, kun englanti jyrää muut kielet
Englannin kieli on läsnä kaikkialla ja kaventaa sekä äidinkielen että muiden kielten osaamista. Kansainvälistyminen on typistynyt englannin kielen ylivallaksi.
Kielitaitoa on perinteisesti arvostettu tärkeänä osana yleissivistystä. Vielä muutama vuosikymmen sitten oli itsestään selvää, että koululaiset opiskelivat englannin ja ruotsin ohella esimerkiksi ranskaa, saksaa tai venäjää.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paivanlehti/06092020/art-2000006624940.html) 5.9.2020
(maksumuuri)QuoteKielitieteilijä: Amerikkalainen kulttuuri kontrolloi ajatteluamme, eikä kiinasta siksi ikinä tule toista maailmankieltä
[...]
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN vuonna 2017 teettämän selvityksen mukaan koululaisten kielten opiskelu on vähentynyt ja yksipuolistunut. Noin 80 prosenttia oppilaista opiskelee peruskoulun aikana vain toista kotimaista ja yhtä vierasta kieltä, joka on käytännössä lähes aina englanti.
Syitä yksipuolistumiseen on useita, mutta osaltaan se on seurausta poliittisista päätöksistä. 1990-luvun puolivälissä lukiolaisilta poistettiin kolmas pakollinen kieli. Vuonna 1998 uudistettu perusopetuslainsäädäntö poisti kunnilta velvoitteen tarjota useampia vieraita kieliä yli 30 000 asukkaan kunnissa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006633860.html) 13.9.2020
Tärkein kielivalikoiman yksipuolisuuteen vaikuttava poliittinen päätös on tietenkin 60-luvulla tehty pakkoruotsilaki, joka teki ruotsista käytännössä
ainoan pakollisen kielen suomenkielisille. Helsingin Sanomat ei ole siitä tietääkseen.
Kynnys kolmannen vieraan kielen opiskeluun on suuri etenkin sen jälkeen, kun pakkoruotsi on tehnyt kielenopiskelusta monille vastenmielistä pakkopullaa. Tilannetta ei helpota sekään, että ensimmäisen vieraan kielen eli siis lähes aina englannin opetusta on varhennettu, jolloin se vie resursseja kolmansilta kieliltä. Kun myös ruotsin opetus on varhennettu alakoulussa alkavaksi, alakoulu lienee kielipainotteisempi kuin koskaan, vaikka aiemmin on pyritty päinvastoin purkamaan esimerkiksi lukion kielipainotteisuutta.
Edistyksellistä diktatuuria haikaileva (http://hommaforum.org/index.php/topic,129025.msg3089890.html#msg3089890) kielitieteilijä Janne Saarikivi on näköjään myös kielinatsi:
Quote from: HS 13.9.2020
"EI varmasti tule kiinasta pääkieli."
Näin toteaa kielitieteilijä, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta.
[...]
ENGLANNIN kielen nykyinen asema on siis seurausta politiikasta. Saarikiven mielestä kielten asemaan nykyaikana pitäisi vaikuttaa nimenomaan politiikalla.
Eniten häntä harmittaa, kuinka paljon englannin annetaan hallita suomalaisessa arjessa. Esimerkiksi kauppojen mainoslauseet ja ravintoloiden ruokalistat tehdään isoissa kaupungeissa englanniksi.
"Helsingissä Aleksanterinkadulla on enemmän englantia kuin suomea, vaikka väestöstä vain yksi prosentti on englanninkielisiä. Somalinkielisiäkin on enemmän, mutta sitä ei näe koskaan."
Muun muassa Virossa, Latviassa ja Ranskassa on voimassa laki, joka vaatii, että palveluista täytyy tiedottaa kansalliskielillä. Saarikivi kannattaa vastaavan lain hyödyntämistä Suomessa.
"Suomen kieltä ei pitäisi suojella nationalistisista syistä, 'koska suomalaiset ovat parempia', vaan moninaisuuden takia."
Koska kielellä on vahva yhteys muihin elämän osa-alueisiin, Saarikivi uskoo, että ajan saatossa maailman kulttuurien ja ajatusten moninaisuus katoaa englannin kielen biovallan takia.
Politiikalla voitaisiin vaikuttaa siihen, että edes jonkinlainen kulttuurien moninaisuus säilyisi maailmassa.
"Muiden maiden kieliä tulisi mielestäni opiskella tasapuolisemmin kuin nykyisin. Ja nimenomaan pakolla. Pakkohan koulussa on osallistua liikuntaan tai kotitalouden opetukseenkin."
Pakkoruotsi on käsitteenä jopa kulttuurimarxismia ja monikulttuurisuutta ja lgbtxq-ideologiaa mielisairaampi ja patahullumpi asia. Teoreettisilta ja käytännöllisiltä osiltaan rasistisempi ja valheellisempi.
Ja tietysti räikeydeltään maailmanhistoriallisesti ja maantieteellisesti äärimmäinen huippu. Maailman yli 200:sta valtiosta missään ei ole koskaan ollut Hölmölää ja Aisankannattajien kylää missä 4% kieltä on jokaisen opiskeltava. Ja jotta hulluus olisi aivan aukoton niin tämä 4% itse osaa maan valtakieltä.
Katso peiliin lukija. Sieltä katsoo vastaan maailmanhistoriallinen luonnonoikku.
QuoteSaatko asuinpaikallasi riittävästi palvelua ruotsiksi? Porilaisnuoret yllättyivät yrittäessään – "Ajattelin, ettei kukaan osaisi"
Testasimme ruotsalaisuuden päivän kunniaksi ruotsinkielisten palveluiden toimivuutta Porissa.
Björneborgs Svenska Samskolan opiskelijat Sofia Lindberg ja Olivia Lindelöf lähtivät ruotsin kielen testikierrokselle Porissa.
Ensimmäisenä kohteena ollut apteekki ei tuottanut tulosta.
– Aloin puhua ruotsia, mutta työntekijä vaihtoi automaattisesti englantiin. En tosin odottanutkaan saavani palvelua ruotsiksi Porissa, Lindberg sanoo.
[...]
Ruotsalaisuuden päivä on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä, jota on juhlittu vuodesta 1908 alkaen. Päivä juhlistaa oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.
Kielilain mukaan palvelut pitäisi taata myös ruotsiksi viranomaisten kanssa asioitaessa.
Monet ruotsinkieliset kohtaavat kuitenkin haasteita yrittäessään käyttää äidinkieltään arkipäiväisissä tilanteissa kuten ravintoloissa tai kaupoissa.
RKP:n Varsinais-Suomen piiristä kerrotaan, että Turussa ruotsinkielisen palvelun taso vaihtelee. Paikoin palvelu on kiitettävää, mutta huomattavassa osassa ruotsinkielisiä palveluita on suuria puutteita.
– Kaupunki ei ole organisoinut toimintaansa kaikilla aloilla niin, että voitaisiin taata tasavertainen palvelu suomeksi ja ruotsiksi. Tässä näkyy se, että enää ei esimerkiksi vaadita ruotsia kielivaatimuksena rekrytoitaessa, RKP:n Varsinais-Suomen yhteyspäällikkö Cecilia Achrén kommentoi.
Achrénin mukaan on merkki hienosta asenteesta, jos edes yritetään palvella ruotsiksi kunnes sanasto loppuu.
– Valitettavasti on liikaa varsinkin nuoria, jotka eivät uskalla puhua ruotsia. Syynä voi olla opetuksen vähentyminen kouluissa. On vaarana, että ruotsin kielen asema heikkenee.
...
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-11630249) 6.11.2020
Ruotsihan päinvastoin edellytetään kielivaatimuksena automaattisesti jo
ennen rekrytoimista opiskeluvaiheessa, kun koulua on liki mahdoton läpäistä ilman ruotsin kieltä. Vaatimuksena ei tosin ole oikeasti ruotsin osaaminen vaan vain sen opiskelu.
Nykyään ruotsin opetusputki kestää yliopistoon asti edetessä jo kahdeksan vuotta, vaikka suurin osa pakkoruotsitetuista ei pärjäisi kielitaidoillaan kunnolla edes kioskin myyjänä.
QuotePääkirjoitus: Ruotsin ei tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää
KIELISSÄ on paljon opittavaa, ja yksi keskeinen tavoite on oppia kieltä niin, että tulisi ymmärretyksi. Siksi se, miten vieraan kielen puhumista opetetaan kouluissa, on merkittävää.
[...]
Ruotsin puhuminen vapaa-ajalla ja oppitunneilla kannattaa, jotta puheeseen tarttuvat ymmärrettävyyttä auttava oikea lausepaino ja tietyt äänteet. Ääntämisen ei silti tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää. Tärkeintä on avata suunsa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007236475.html) 6.11.2020
Kenelle sitä ruotsia sitten puhutaan ja miksi? Tuolla Ylen testaamassa Porissa ruotsinkielisten osuus väestöstä on ruotsinkielisestä koulusta huolimatta vain 0,5 prosenttia.
Loogista jatkumoa tällekin hulluudelle. Karkeasti vuosi sitten uusittiin kortit, ja nyt taas uusiksi, koska
polis. Onhan meillä varaa. Vaikkei olisikaan, niin saahan näin tärkeisiin projekteihin aina lainaa.
Quote
Kaikki virkamerkit ja henkilökortit uusiksi: Poliisin on oltava iso kaikilla kielillä
———
Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan nykyiset, viime vuoden lopulla käyttöön otetut kortit eivät ole olleet viranomaisten kielellisten velvoitteiden mukaisia.
Korteissa viranomaisen ja kortin nimi ovat olleet ruotsiksi huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla kuin suomeksi. Kielilaissa korostetaan, että vähemmistökieltä ei saa syrjiä esimerkiksi siten, että sillä laadittu teksti on selvästi pienempää kuin enemmistökielinen.
———
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaikki-virkamerkit-ja-henkilokortit-uusiksi-poliisin-on-oltava-iso-kaikilla-kielilla/8015790?mtv_ref=twb_uutiset_uusimmat#gs.obrwxu
E: yhden pilkun ja otsikon lisäys
Quote
Ruotsin puhuminen vapaa-ajalla ja oppitunneilla kannattaa, jotta puheeseen tarttuvat ymmärrettävyyttä auttava oikea lausepaino ja tietyt äänteet. Ääntämisen ei silti tarvitse olla virheetöntä ollakseen ymmärrettävää. Tärkeintä on avata suunsa.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007236475.html) 6.11.2020
Tämä on valetta. Hyvä esimerkki todellisuudesta on sairaanhoidossa päivystyksen siirtyminen Vaasasta Seinäjoelle. Seinäjokiset terveydenhoidon ammattilaiset ottivat asiakseen opetella ruotsia, jotta voisivat tarjota ruotsiksi palvelua. Vaasan alueen ruotsinkielisille tämä ei kelvannut, vain oman heimon edustajat olivat tarpeeksi hyviä:
Quote... Lausunnon mukaan kaksikielisyyden vaatimus yksikielisessä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa olisi erittäin suuri, ellei mahdoton haaste, eikä siitä aiheutuvia kustannuksia ole arvioitu riittävästi. ...
https://yle.fi/uutiset/3-9343118 (https://yle.fi/uutiset/3-9343118) 9.12.2016
Olen alueelta kuullut, että Seinäjoen keskussairaalaan tehtiin asian ollessa tapetilla pilapuheluita, joilla ilmeisesti yritettiin todistella kuinka vaikeaa on saada hoitoa rantaruotsiksi. Nyt taas näyttää olevan rauhallisempaa ja yritetään todistella, että rantaruotsalaiset ovat ymmärtäväisiä ja jotenkin arvostaisivat suomenkielisten yritystä puhua ruotsia. Tälläkin foorumilla on varmasti mukavia ja ymmärtäväisiä ruotsinkielisiä ja näiden sukulaisia. En minä rantaruotsalaisuuden vuoksi ketään ole saunan taakse ole viemässä. Tosiasiat vain viittaavaat hyvin sisäänpäinlämpiävään toimintaan, jossa vastaantulemista ei ole näkyvissä.
Hassu yhteensattuma, että Åbo Akademi julkaisi
kuuden vuoden kypsyttelyn jälkeen
vuoden 2014 mielipidekyselyyn perustuvan tutkimuksen (https://research.abo.fi/sv/publications/personlighetsdrag-och-%C3%A5sikter-om-svenska-spr%C3%A5kets-status-och-fram-2)
"Ur majoritetens perspektiv" vasta tänä vuonna ja Höblä uutisoi siitä vasta sen jälkeen, kun vain viikkoa aiemmin tehdystä nettikyselystä oli saatu tulos, jonka mukaan suomenkielisten pakkoruotsiasenteet olivat muuttuneet hieman myönteisemmiksi vuoteen 2014 verrattuna.
QuoteAsenne suomenruotsalaisiin on muuttunut positiivisemmaksi
Suomenkielisen kielienemmistön asenne ruotsia ja suomenruotsalaisia kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan.
Muuttuneet asenteet ilmenevät tuoreesta mielipidekyselystä, jonka teki viime viikolla Åbo Akademin yhteiskuntatieteellinen instituutti. 1173 suomenkielistä henkilöä vastasi netissä.
[...]
Myös kielienemmistön suhtautuminen tulenarkaan kysymykseen, kouluruotsiin, on muuttunut vähemmän negatiiviseksi. Vuonna 2014 77 prosenttia maan suomenkielisistä katsoi, että ruotsin pitäisi olla koulussa vapaaehtoista. Nyt osuus on pienempi, 63 prosenttia.
Yksi selitys positiivisempaan suhtautumiseen ruotsiin ja suomenruotsalaisiin on, että kouluruotsi ei ole ollut mikään suuri kiistan aihe julkisessa keskustelussa viime aikoina, arvioi Kimmo Grönlund
[...]
Pitäisikö suomenruotsalaisesta näkökulmasta yrittää puhua niin vähän kuin mahdollista kouluruotsista, koska kysymyksellä on selvästikin negatiivinen vaikutus ruotsin kieleen suhtautumisessa?
– Se oli pitkään strategiana, mutta en osaa sanoa, kuinka harkittua se oli. Kielikysymys oli pitkään merkityksetön aihe muille puolueille kuin rkp:lle. Mutta tämä muuttui perussuomalaisten jytkyvoiton mukana vuonna 2011. Suomenruotsalaisesta näkökulmasta voi kannattaa olla ottamatta aktiivisesti osaa kielikeskusteluun ja sen sijaan olla oma itsensä ja olla rakentavia, sanoo Grönlund.
Grönlund antaa esimerkin vuodelta 2014, kun rkp:n silloisen puheenjohtajan Stefan Wallinin ympärillä kuohusi, kun hän piti huolen, että Uudenmaan prikaati säilytetään omana varuskuntana.
– Valtiotieteilijänä olen sitä mieltä, että oli täysin oikeutettua, että puoluejohtaja ajoi valitsijoidensa etua. Mutta silloisessa Suomen uhkaavassa yhteiskuntailmastossa sen katsottiin olevan väärin. Samanaikaisesti kukaan ei välittänyt, jos kotkalainen poliitikko yritti pelastaa paikallisen tehtaan.
Kimmo Grönlundin mukaan tärkeintä ruotsin aseman kannalta on se, että rkp istuu hallituksessa ja hoitaa sitä kautta edunvalvonnan.
– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sellaiset kielelliset tai uskonnolliset vähemmistöt, joilla ei ole valtaa, marginalisoituvat ja jopa radikalisoituvat, sanoo Grönlund.
Riski ennen seuraavia vaaleja
Viimeisimmässä puoluemittauksessa Jussi Halla-ahon perussuomalaiset meni sdp:n ohi suurimmaksi puolueeksi. Jos puolue on myös seuraavissa eduskuntavaaleissa suurin, tulee perussuomalaisten puheenjohtajasta se, joka saa ensimmäisenä yrittää hallituksen muodostamista, mikä ei tiedä hyvää ruotsin kielelle.
– Perussuomalaisten kannalta on ratkaisevaa, saako se mukaansa jonkin toisen ison puolueen, sanoo Grönlund, joka ei juuri perusta käytännöstä, että suurimman eduskuntaryhmän saanut puolue johtaa hallitusneuvotteluja.
Koska marginaalit ovat usein pienet ja ero suurimman, seuraavaksi suurimman ja kolmannen puolueen voi olla vaikka vain yksi kansanedustaja, Grönlund kysyy miksi juuri ykkönen saa automaattisesti johtaa neuvotteluja. (käännös)
Hbl: Språkmajoritetens inställning till finlandssvenskarna har blivit mer positiv (https://www.hbl.fi/artikel/sprakmajoritetens-installning-till-finlandssvenskarna-har-blivit-mer-positiv/) 4.12.2020
Hbl, pääkirjoitus: Kontakter och kunskap (https://www.hbl.fi/artikel/kontakter-och-kunskap/) 7.12.2020
Jos eduskuntavaaleissa suurimmaksi valitulla puolueella ei professori Grönlundin mielestä pidä enää olla mandaattia lähteä vetämään hallitusneuvotteluja, koska suurin puolue voikin olla Halla-ahon perussuomalaiset, niin millä sitten? Rkp:llä?
Tuossa Åbo Akademin tutkimuksessa Grönlund ehdottaa sellaistakin, että Suomen ruotsinkielisistä koottaisiin (rkp:n tukemiseksi) oma vaalipiiri, jolle olisi kiintiöity tietty määrä kansanedustajia. Grönlund jopa väittää, että vaatimusta voi perustella Suomen perustuslain takaamalla kaksikielisyydellä, mikä on tietysti roskaa.
Jos yliopiston nimissä tehty pakkoruotsia puolustava tutkimus onkin muuten kuraa, niin sen tilastot vuoden 2014 mielipiteistä ovat mielenkiintoisia. Niiden mukaan vastoin yleisiä väitteitä pakkoruotsin vastustaminen on suomenkielisten keskuudessa valtavirtaa riippumatta esimerkiksi sukupuolesta (naiset 71%), puoluekannasta (vihreät 61%), koulutuksesta (hyvin koulutetut 68%) tai ruotsin osaamisesta (hyvin osaavat 59%).
Kyselyn tulokset myös kumoavat tuossakin tutkimuksessa hoetun väitteen, että pakkoruotsin poistamisen jälkeen juuri kukaan ei enää opiskelisi ruotsia, jolloin ruotsin osaaminen romahtaisi Suomessa. Noin puolet vastaajista olisi valinnut ruotsin vapaaehtoisesti, ja ruotsia hyvin osaavista peräti 77 prosenttia. Luvut ovat suuria siihen nähden, että vain noin neljäsosan koululaisista arvioidaan oppivan ruotsia asetettujen tavoitteiden mukaisesti, mitkä taas ovat vielä kaukana suomenruotsalaisten palveluissaan vaatiman kielitaidon tasosta.
Quote from: Roope on 29.12.2020, 12:57:42
Tuossa Åbo Akademin tutkimuksessa Grönlund ehdottaa sellaistakin, että Suomen ruotsinkielisistä koottaisiin (rkp:n tukemiseksi) oma vaalipiiri, jolle olisi kiintiöity tietty määrä kansanedustajia. Grönlund jopa väittää, että vaatimusta voi perustella Suomen perustuslain takaamalla kaksikielisyydellä, mikä on tietysti roskaa.
Kun Grönlundin ajatuksen kaksikielisyydestä vie loogiseen päätepisteeseensä, kaikki loput kansanedustajapaikat kuuluvat suomenkielisille. Sori matut, teitä ei mainita perustuslaissa.
Nyt kun hirvenmetsästys on vielä hiukan kesken, olisi syytä varmistaa, että jokainen osaa ampua hirviä myös ruotsiksi.
Suomessahan ei voi opiskella maalariksi, ellei osaa maalata ruotsiksi. Täällä ei voi myöskään opiskella pianistiksi, ellei todista osaavansa soittaa ruotsiksi - toisin sanoen suorita ruotsin virkamiestutkintoa ja opiskele ruotsia.
Olisi vain oikeus ja kohtuus, että vastaava tasa-arvo saataisiin toteutumaan myös harrastusten piirissä. Kuka rohkea ottaa asian hoitaakseen ja kuittaa samalla hiukan säätiörahoja?
Juuri muiden puolueiden välinpitämättömyyden vuoksi RKP on käytännössä saanut sanella Suomen kielipolitiikan vastoin kansan enemmistön tahtoa jo yli 100 vuoden ajan. Mikäli kielikysymys tosiaan on muille puolueille kuin RKP:lle ja Perussuomalaisille yhdentekevä, ei pakkoruotsin poistamisen saaminen seuraavaan hallitusohjelmaan liene temppu eikä mikään. Poliitikot eivät voi ikuisuuksia ohittaa kansan suuren enemmistön tahtoa, mikäli tahtovat kutsua Suomea jatkossakin demokraattiseksi maaksi.
Petyn Halla-ahoon, jos hän ei yritä ajaa pakkoruotsikysymyksen saamista seuraavaan hallitusohjelmaan. >:(
Quote from: Roope
Hassu yhteensattuma, että Åbo Akademi julkaisi kuuden vuoden kypsyttelyn jälkeen vuoden 2014 mielipidekyselyyn perustuvan tutkimuksen "Ur majoritetens perspektiv" vasta tänä vuonna ja Höblä uutisoi siitä vasta sen jälkeen, kun vain viikkoa aiemmin tehdystä nettikyselystä oli saatu tulos, jonka mukaan suomenkielisten pakkoruotsiasenteet olivat muuttuneet hieman myönteisemmiksi vuoteen 2014 verrattuna.
QuoteAsenne suomenruotsalaisiin on muuttunut positiivisemmaksi
Suomenkielisen kielienemmistön asenne ruotsia ja suomenruotsalaisia kohtaan on muuttunut positiivisempaan suuntaan.
Muuttuneet asenteet ilmenevät tuoreesta mielipidekyselystä, jonka teki viime viikolla Åbo Akademin yhteiskuntatieteellinen instituutti. 1173 suomenkielistä henkilöä vastasi netissä.
[...]
Myös kielienemmistön suhtautuminen tulenarkaan kysymykseen, kouluruotsiin, on muuttunut vähemmän negatiiviseksi. Vuonna 2014 77 prosenttia maan suomenkielisistä katsoi, että ruotsin pitäisi olla koulussa vapaaehtoista. Nyt osuus on pienempi, 63 prosenttia.
Yksi selitys positiivisempaan suhtautumiseen ruotsiin ja suomenruotsalaisiin on, että kouluruotsi ei ole ollut mikään suuri kiistan aihe julkisessa keskustelussa viime aikoina, arvioi Kimmo Grönlund
Kuusi vuotta on kieltämättä pitkä aika kypsytellä.
Mikäli uutisen yhteydessä olisi kerrottu kysymysten muotoilu vastausvaihtoehtoineen, noilla luvuilla oltaisiin voitu vetää mainittu johtopäätös. Lainauksen perusteella vapaaehtoisuuden kannattajien määrä on vähentynyt, mutta epäselväksi jää onko vapaaehtoisuuden vastustajien määrä lisääntynyt. Olen siinä iässä että voin puhua "nyky-nuorisosta", ja kun huomioi että yhteiskunnalliset ja poliittiset asiat ovat enimmäkseen täysin vieraita asioita, voinen aiheellisesti esittää kysymyksen, josko EOS äänien määrä on vain yksinkertaisesti kasvanut. Onko edellä mainittua avattu itse tutkimuksessa?
Quote
...Kimmo Grönlundin mukaan tärkeintä ruotsin aseman kannalta on se, että rkp istuu hallituksessa ja hoitaa sitä kautta edunvalvonnan...
Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin
jääviysRkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.
Eikös tuota samaa logiikkaa voisi soveltaa myös toisillekin puolueille?
Vihreät: Päättäisivät asioista, jotka liittyvät vain luonnonsuojeluun.
Persut: Päättävät vain suomenkielisten asioista.
Jne...
Quote from: Näkkileipä on 30.12.2020, 18:35:41
Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin jääviys
Rkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.
RKP saisi päättää ruotsin kielen asemaan liittyvistä asioista paikkalukunsa mukaisessa suhteessa, siis 9/200. Puolueen aseman tulisi olla sama kuin Kristillisdemokraateilla kokonsa puolesta tai sama kuin Perussuomalaisilla ennen jytkyä.
Quote from: Seurailija on 30.12.2020, 21:53:46
Quote from: Näkkileipä on 30.12.2020, 18:35:41
Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin jääviys
Rkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.
RKP saisi päättää ruotsin kielen asemaan liittyvistä asioista paikkalukunsa mukaisessa suhteessa, siis 9/200. Puolueen aseman tulisi olla sama kuin Kristillisdemokraateilla kokonsa puolesta tai sama kuin Perussuomalaisilla ennen jytkyä.
Tätä mä olen aina ihmetellyt. Mitä h******ä se suruille kuuluu, mitä suomenkieliset lapset opiskelee. Hoitakoot omat asiansa, mutta kun pitää kusta toisten muroihin.
Onkohan muuten enää pimeimmässä Afrikassakaan sellaista maata, jossa pakolla hakataan neeker' lasten päähän entisen siirtomaavalloittajan kieltä? Ja missä entisten siirtomaavalloittajien perilliset vaativat - ja saavat - erityiskohtelua syntyperänsä ja äidinkielensä takia.
Semmoista missä vähemmistön sallitaan sortaa enemmistöä. Ja pistetään vielä enemmistö maksamaan lasku.
Quote from: Kauko-Aatos on 31.12.2020, 00:12:38
Onkohan muuten enää pimeimmässä Afrikassakaan sellaista maata, jossa pakolla hakataan neeker' lasten päähän entisen siirtomaavalloittajan kieltä? Ja missä entisten siirtomaavalloittajien perilliset vaativat - ja saavat - erityiskohtelua syntyperänsä ja äidinkielensä takia.
Semmoista missä vähemmistön sallitaan sortaa enemmistöä. Ja pistetään vielä enemmistö maksamaan lasku.
Englanti ja saksa sekä hollanti sekä tietenkin ranska (muunnoksineen) taitavat olla kolonialismijämiä? Mutta eipä tämä kielellinen ristiriita ole tainnut keenereitä ja kaffereita paljoa haitata vuosien (satojen) aikana...?
Quote from: Kauko-Aatos on 31.12.2020, 00:12:38
Onkohan muuten enää pimeimmässä Afrikassakaan sellaista maata, jossa pakolla hakataan neeker' lasten päähän entisen siirtomaavalloittajan kieltä? Ja missä entisten siirtomaavalloittajien perilliset vaativat - ja saavat - erityiskohtelua syntyperänsä ja äidinkielensä takia.
Semmoista missä vähemmistön sallitaan sortaa enemmistöä. Ja pistetään vielä enemmistö maksamaan lasku.
On, monessa on vanha siirtomaaisännän kieli virallisena. Äkkiä mieleen tulee Nigeria, Ghana, Sierra Leone ja Kenia. Näissä Lontoo on virallinen kieli, heimokieliä yhdessä maassa voi olla satoja ja niillä ei oikein ulkomaankauppaa tai politiikkaa tehdä.
Paikallisiakin kieliä voi olla virallisina, useimpiin parempiin töihin vaaditaan englanti tai ranska maasta riippuen.
Quote from: Näkkileipä on 30.12.2020, 18:35:41
Quote
...Kimmo Grönlundin mukaan tärkeintä ruotsin aseman kannalta on se, että rkp istuu hallituksessa ja hoitaa sitä kautta edunvalvonnan...
Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin jääviys
Rkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.
Eikös tuota samaa logiikkaa voisi soveltaa myös toisillekin puolueille?
Vihreät: Päättäisivät asioista, jotka liittyvät vain luonnonsuojeluun.
Persut: Päättävät vain suomenkielisten asioista.
Jne...
Mitä helvettiä? Eli eivät saa ajaa oman viiteryhmän asiaa? Persuilta suomalaisten asioiden ajaminen pois?
Quote from: Torspo on 31.12.2020, 10:55:21
Quote from: Kauko-Aatos on 31.12.2020, 00:12:38
Onkohan muuten enää pimeimmässä Afrikassakaan sellaista maata, jossa pakolla hakataan neeker' lasten päähän entisen siirtomaavalloittajan kieltä? Ja missä entisten siirtomaavalloittajien perilliset vaativat - ja saavat - erityiskohtelua syntyperänsä ja äidinkielensä takia.
Semmoista missä vähemmistön sallitaan sortaa enemmistöä. Ja pistetään vielä enemmistö maksamaan lasku.
On, monessa on vanha siirtomaaisännän kieli virallisena. Äkkiä mieleen tulee Nigeria, Ghana, Sierra Leone ja Kenia. Näissä Lontoo on virallinen kieli, heimokieliä yhdessä maassa voi olla satoja ja niillä ei oikein ulkomaankauppaa tai politiikkaa tehdä.
Paikallisiakin kieliä voi olla virallisina, useimpiin parempiin töihin vaaditaan englanti tai ranska maasta riippuen.
Maailmassa on nykyään yksi yleiskieli,
lingua franca, ja se on englanti. Vahvoja lähes-globaaleja kieliä ovat espanja ja ranska. Sitten on vahvoja paikallisia kieliä kuten kiina, hindi, arabia, venäjä jne. Sitten on pieniä paikallisia kieliä, kuten ruotsi, joka ei kuulu maailman sadan puhuituimman kielen joukkoon. Sillä kielellä ei tee maailman mitassa yhtään mitään. Sen pakko-opetusta Suomessa ei voi mitenkään verrata Afrikan maiden tilanteeseen, jossa tarvitaan yhteinen kieli keinotekoisissa maissa kymmeniä eri natiivikieliä puhuvien kansaosien välille. On vain järkevää, että kyseinen kieli on joku vahvoista globaaleista kielistä.
Sen sijaan tuo Kauko-Aatoksen toinen kysymys on mielenkiintoinen. Siirtomaavalloittajien perillisillä menee kaikkialla muualla maailmassa melko huonosti, paitsi Suomessa. Etelä-Afrikassa buurit ovat hätää kärsimässä, muualta Afrikasta heidät on jo ajettu käytännössä pois. Etelä-Amerikassa he ovat sekoittuneet muihin väestöihin, eikä heitä enää voida etnisesti erottaa omaksi ryhmäkseen. Joitain pieniä ryhmiä löytyy Libanonista, HongKongista, Singaporesta jne, mutta on epäselvää voidaanko nämä laskea 'siirtomaavalloittajien' jälkeläisiksi näissä maissa. Toisaalta Suomessa on kärsitty myös Tukholman syndroomasta; alkuperäisillä valloittajilla palvelijoina työskennelleet suomalaiset omaksuivat ruotsin kielen ja sitä vastaavan sukunimen, ja heidän jälkeläisensä ovat nyt olevinaan suomenruotsalaisia, vaikka ovat suomalaisia joiden tasapaksusta aksentista kuulee, että ruotsin kieli on opittu aikuisiällä. Koska suomenruotsin aksentti on tullut vallitsevaksi Suomessa puhutussa ruotsissa, taitaa olla niin, että alkuperäiset valloittajat jälkeläisineen ovat jo aikoja sitten häipyneet, ja nämä palvelijoiden jälkeläiset ylläpitävät heidän perintöään yrittäen saada meitä kaikkia omaksumaan palvelijamentaliteettinsa. Muutoin en voi ymmärtää miksi ruotsin kielen asemasta Suomessa puhuttaessa aina ensimmäisenä puhutaan palvelemisesta.
Suomi on maailman ainoa valkoinen maa missä kaikkien on pakko opiskella pienen vähemmistön, saati 4%:n kieltä. Ja myös maailman ainoa maa missä koko vastuumedia ylistää tällaista käytäntöä.
Ja niille jotka eivät asiaa tunne: Suomenruotsalaisten (4%) keskuudessa on iso ja vaikutusvaltainen osio, joka on oikeasti saatanan rasistinen. Siellä suomalaisia pilkataan ja halveksitaan. Kulttuurinen ja kallonmittaamisrasismi ovat käytössä. Suomalaisia nimitellään ugreiksi ja mongooleiksi. Jopa päin naamaa.
Myös suomalaisissa itsessään on ehkä 5% osa joka Setä Tuomon lailla ihailee ja fetisistisesti & sadomasokistisesti palvoo ruotsinkielistä kulttuuri- ja rahaylimystöä. Tähän porukkaan kuuluu väkeä mediasta, apurahaväestä ja ruotsinkielenopettajista.
Näille kaikille mainituille mikään ei tuota suurempaa nautintoa kuin se että Suomessa on pakkoruotsi.
Quote from: Kansanmies on 31.12.2020, 11:39:30
Quote from: Näkkileipä on 30.12.2020, 18:35:41
Quote
...Kimmo Grönlundin mukaan tärkeintä ruotsin aseman kannalta on se, että rkp istuu hallituksessa ja hoitaa sitä kautta edunvalvonnan...
Eikös Kimmo Grönlund ole kuullut sellaisesta asiasta kuin jääviys
Rkp:n ei saisi lainkaan päättää sellaisista asioista, jotka liittyvät ruotsinkielen asemaan Suomessa.
Eikös tuota samaa logiikkaa voisi soveltaa myös toisillekin puolueille?
Vihreät: Päättäisivät asioista, jotka liittyvät vain luonnonsuojeluun.
Persut: Päättävät vain suomenkielisten asioista.
Jne...
Mitä helvettiä? Eli eivät saa ajaa oman viiteryhmän asiaa? Persuilta suomalaisten asioiden ajaminen pois?
Tietysti Rkp:n täytyy ajaa oman viiteryhmän, eli ruotsinkielisten asioita.
Mutta minusta se ei oikeuta puuttumaan ja päättämään suomenkielisten asioista.
Quote from: Jorma M. on 31.12.2020, 18:18:48
Ja niille jotka eivät asiaa tunne: Suomenruotsalaisten (4%) keskuudessa on iso ja vaikutusvaltainen osio, joka on oikeasti saatanan rasistinen. Siellä suomalaisia pilkataan ja halveksitaan. Kulttuurinen ja kallonmittaamisrasismi ovat käytössä. Suomalaisia nimitellään ugreiksi ja mongooleiksi. Jopa päin naamaa.
Kiehtovaa, tätä asiaa en tuntenutkaan. Missä pääsisin mittauttamaan kalloni?
Quote from: Jorma M. on 31.12.2020, 18:18:48
Suomi on maailman ainoa valkoinen maa missä kaikkien on pakko opiskella pienen vähemmistön, saati 4%:n kieltä. Ja myös maailman ainoa maa missä koko vastuumedia ylistää tällaista käytäntöä.
Ja niille jotka eivät asiaa tunne: Suomenruotsalaisten (4%) keskuudessa on iso ja vaikutusvaltainen osio, joka on oikeasti saatanan rasistinen. Siellä suomalaisia pilkataan ja halveksitaan. Kulttuurinen ja kallonmittaamisrasismi ovat käytössä. Suomalaisia nimitellään ugreiksi ja mongooleiksi. Jopa päin naamaa.
Myös suomalaisissa itsessään on ehkä 5% osa joka Setä Tuomon lailla ihailee ja fetisistisesti & sadomasokistisesti palvoo ruotsinkielistä kulttuuri- ja rahaylimystöä. Tähän porukkaan kuuluu väkeä mediasta, apurahaväestä ja ruotsinkielenopettajista.
Näille kaikille mainituille mikään ei tuota suurempaa nautintoa kuin se että Suomessa on pakkoruotsi.
Todetaan vielä, että Suomessa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi. Suru-perheissä valitaan yleensä lapsien kieleksi ruotsi, vaikka perhe on oikeasti kaksikielinen ja suomi on oikeasti vahvempi kieli. (Poikkeuksena ne muutamat reservaatit, joissa lapset eivät saa kontaktia suomenkielisiin lapsiin.) Tämä vääristää tilastoja ja Jorma M:n 4 % on oikeastaan pienempi. Ummikkoja ei taida olla edes prosenttia, joten ruotsinkieliset eivät tarvitse suomenkielisten ruotsin osaamista muuhun kuin oman paremmuutensa esittelyyn.
Jos maailmasta pitäisi hakea mielisairain todellisuus kautta historian, niin se olisi Suomi ja ruotsin kieli 2020 status.
Mikään maailmanhistoriallinen aisankannattajuusperversio ei ole tätä isompi.
Ei esim Suomi ja neekerit / hiekkaneekerit 2020, eikä lähelläkään esim Suomi ja rähmälläänolo Neuvostoliiton kanssa tai Suomi ja EU, Suomi ja mustalaiset jne.
En siis väitä että se on kivulloisin tai tuhoisin jne tms inkl moms mutta mielisairain se on.
Quote from: Random Walker on 31.12.2020, 21:29:23
Todetaan vielä, että Suomessa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi. Suru-perheissä valitaan yleensä lapsien kieleksi ruotsi, vaikka perhe on oikeasti kaksikielinen ja suomi on oikeasti vahvempi kieli. (Poikkeuksena ne muutamat reservaatit, joissa lapset eivät saa kontaktia suomenkielisiin lapsiin.) Tämä vääristää tilastoja ja Jorma M:n 4 % on oikeastaan pienempi. Ummikkoja ei taida olla edes prosenttia, joten ruotsinkieliset eivät tarvitse suomenkielisten ruotsin osaamista muuhun kuin oman paremmuutensa esittelyyn.
Rekisteröityminen on yksi asia, mutta kyselytutkimusten (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg3150998.html#msg3150998) mukaan ruotsinkielisiksi itsensä identifioivien määrä laskee vauhdilla, kun nyt jo yli puolet suomenruotsalaisista kokee olevansa kaksikielisiä. Tämän voi olettaa näkyvän viiveellä vähän vaikka missä kuten vähäisemmässä tuessa Rkp:n ja Folktingetin aggressiiviselle kielipolitiikalle.
No pakkoruotsi on kansalaisten mielestä idioottimaista kaikissa kyselyissä, mutta eliitti sanoo "nostalgisesti" toisin (monista eri syistä). Jopa kokoomuslaiset olivat järjissään ja halusivat pakkoruotsin pois, mutta puolue-eliitti sanoi toisin - piru heidät viekööt ja pakko-opettakoon vaikka tuyuca-kieltä heille väkisin ja monia muita vastaavia kieliä, jotta oppivat järkevämmiksi. Ja onhan noita persuissakin eli jopa muuten hyvä Purra kannattaa kai vieläkin lapsien haitta-ruotsia - pirun valitettavaa. Mitään hyviä syitä pakkoruotsille en ole vielä kuullut ja olen seurannut asiaa 90-luvusta alkaen.
Kyllähän tuo ajan kanssa mennee pois, mutta odottavan aika on pitkä. Ja lapsiahan/nuoria tässä käy sääli, kun joutuvat kärsimään pakosta, mikä vie aikaa auttamattomasti muulta oppimiselta. Muistan pakkoruotsitunnit itsekin ja korkeakoulussakin pakko oli pakko ja juuri kukaan ruotsia "aidosti" insinööriopinnoissa ei hallinnut, mutta päästivät läpi kai vitsillä ja "normaalina toimena". Puhetesti oli hauska vitsi, jossa naureskeltiin testaajien kanssa kun juuri mitään ei osannut ( motivaatio yläasteelta saakka pakkoon kun oli ollut nolla .. kyllä, vituttaa "turhat" opinnot, mutta ruotsi oli ykkönen vitutuksissa ja mielestäni vieläkin aiheesta ). Mutta kaikki laskettiin läpi, vaikkei mitään kunnon osaamista ollutkaan. Vitsi vitsi ja tuohon vitsiin tuhlataan rahaa kunnolla ja opiskelijoiden aikaa tuhottomiin.
Ruotsin kieltä vastaan näin aikuisena minulla ei ole mitään, niin kauan kuin sitä ei pakolla tuputeta. Hieman harjoittelen jopa dualingolla ruotsia aikani kuluksi nyt kun se ei ole pakkoa. Mutta kasvavilta lapsilta/nuorilta tuo pakko pitää ottaa pois ja laittaa se vapaaehtoiseksi.
Ruotsinkielisten säätiöiden jakama runsas vaaliraha voitelee suomenkielisiä poliitikkoja kannattamaan RKPn vaatimaa pakkoruotsia. Mm Petteri Orpo, Annika Saarikko, P Haavisto, Maria Ohisalo, P Arhinmäki, Li Andersson ja monet monet muut ovat vastaanottaneet tuota säätiörahaa ja se on korruptoinut heidät pakkoruotsin kannattajiksi.
Osaan ruotsia oikein hyvin, mutta vastustan kiivaasti sitä, että ruotsintaitoa vaaditaan kaikilla kouluasteilla ja kaikissa tutkinnoissa, kaikilta suomalaisilta kautta koko maan. Pakkoruotsi syö opetusresursseja kohtuuttomasti, se syö verovaroja joita kipeästi tarvittaisiin muihin tarpeisiin koulusektorilla ja muualla yhteiskunnassa. Tänä päivänä pitäisi satsata mahdollisimman paljon luonnontieteisiin, matematiikkaan, tutkimukseen, uusien tuotteiden kehittämiseen, jotta saataisiin lisää vientiä ja verotuloja tähän maahan. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminenkin vaatisi enemmän luonnontieteiden opiskelua kuin pakkoruotsia
Ihmisoikeuslait ja Suomen perustuslaki eivät vaadi keneltäkään minkään itselle vieraan kielen omaksumista
Suomen Kielitaitolakia pitäisi muuttaa, virkoihin liitettyä molempien kansalliskielten taitovaatimusta pitäisi tarkistaa. On kohtuutonta että esimerkiksi Vantaalla julkisen sektorin viranhaltijalta vaaditaan ruotsintaitoa, vaikka kaupungissa on vain 2.5% ruotsinkielisiksi rekisteröityjä, mutta yli 20% vieraskielisiä.
On käsittämätöntä että mikään muu tarpeellinen kielitaito ei voi korvata ruotsintaidon vaatimusta, vaikka virkamies kohtaa koko ajan vieraskielisiä asiakkaita, mutta vain aniharvoin ruotsinkielistä asiakasta. Koko laajassa sisämaassa ruotsintaidolle ei ole mitään aitoa tarvetta.
Ruotsi on siitä hassu kieli, että sitä pitäisi osata muttei voi käyttää missään. Ainoastaan palveluhommissa asiakkaat vaativat sitä, muissa hommissa osaavatkin hyvin suomea.
On jo yli kymmenen vuotta kun pystyin puhumaan ruotsia. Tv:n ymmärrän ja lehdet voin lukea mutta heti kun avaan suun niin kieli vaihtuu suomeksi tai englanniksi.
Asian vierestä: millaista ruotsia suomenkielinen voisi tarvita? Ruotsin ruotsilla ei pitkälle pötkitä kokkolasvenskan alueella, mutta kokkolasvenskalla ei aiheuta kuin noloja tilanteita Helsingissä puhumattakaan Tukholmasta.
Säätiörahan ohella ruotsin asemaa puolustetaan taikauskolla. Ruotsin kieltä pidetään maagisena ankkurina länteen ja ainoana suojana pakkovenäjää vastaan. Samoin ruotsinkielinen vähemmistö on ainoa osoitus Suomen monimuotoisuudesta ja kaksikielisyys hienoin sinetti suvaitsevaisuudesta. Nyt 2000-luvulla kaikki huononnukset, todelliset tai kuvitellut, tämän vähemmistön oikeuksiin ja kielen asemaan ovat tabu, jopa vahvemmin kuin ennen.
Erikielisen eliitin on aina pitänyt perustella olemassaolonsa enemmistölle omalla korvaamattomuudellaan. Nyt he ovat myös kallisarvoinen ja säilyttämisen arvoinen kulttuuriaarre.
Tästä absurdista epäjumalasta, suomenruotsista ja sen puhujista, tehdään varmasti tulevaisuudessa lukemattomia sosiologisia tutkimuksia ja ihmetteleviä tubevideoita: kuinka helvetissä tämä pelleily hyväksyttiin ja sen annettiin jatkua vuosisadan ajan ja ylikin.
Eniten pakkoruotsin poistamisesta hyötyisivät suomenruotsalaiset itse. Nuorilla sukupolvilla ei olisi mitään syytä tuntea katkeruutta ja kaunaa heitä ja kieltään kohti. Taloudellisesti tulisi hittiä, aluksi, kun kulttuuri-, julkaisu-, käännös- ja opetusalalla työt vähenisivät ja kaksikielisyyttä purettaisiin. Mutta lopuksi su-rut saisivat pitää suljetut rahapiirinsä ja sisäsiittoiset kylänsä omina kerhoinaan. Kaikille muille de facto yksikielisyys olisi vain jo vallitsevan todellisuuden hyväksymistä.
Mutta etupiirit haluavat pitää lelunsa. Siitä tulee heidän Stalingradinsa.
QuoteKielten asema kouluissa on osa laajempaa suomalaista kielipolitiikkaa. Ruotsia opiskellaan, koska halutaan pitää kiinni kaksikielisyydestä ja kuulua Pohjoismaihin.
Muutamissa kunnissa vaadittiin 2010-luvun alussa mahdollisuutta vaihtaa ruotsi Venäjään. Keskustelu vaimeni Venäjän vallattua Krimin 2014. Kun kunnat olisivat vuonna 2018 voineet kokeilla esimerkiksi venäjän opetusta ruotsin sijaan, halukkaita ei ollut. Korkeakoulut ja julkiset virat vaativat edelleen ruotsin taitoa.
Nykyinen laskeva kielitrendi on nähty jopa osaksi laajempaa nationalismin vahvistumista.
Suomen Kuvalehti (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/yha-harvempi-koululainen-lukee-saksaa-ranskaa-tai-venajaa-tampereen-ihme-nayttaa-etta-toisinkin-voisi-olla/) 28.8.2020
Melkoista historian uudelleenkirjoitusta toimittaja Pauliina Penttilältä.
Keskustelu jatkui myös Krimin valtauksen jälkeen, kun toimittajan sivuuttama kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta eteni eduskunnan käsittelyssä. Aiemmista vaallupauksistaan huolimatta eduskunnan enemmistö kuitenkin ampui kansalaisaloitteen alas.
Hallitus joutui pitkin hampain toteuttamaan hylätyn lakiesityksen ponnen, jonka mukaan pakkoruotsin poistamista kokeiltaisiin halukkaissa kunnissa, mutta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ryhtyi viivytystaisteluun ja sabotoi ponnen toteutuksen. Kokeiluun osallistuvat oppilaat eivät olisi saaneet vapautusta korkeakoulujen ja julkisten virkojen edellyttämästä ruotsin kielen taidosta, mikä teki kokeilun oppilaiden kannalta järjettömäksi.
Kun oppilaat olisivat joutuneet opiskelemaan peruskoulun ja lukion koko ruotsin oppimäärän viimeistään korkeakoulussa, ei kokeiluun enää löytynyt vapaaehtoisia, eivätkä muuten halukkaat kunnat voineet ilmoittautua kokeiluun.
Pakkoruotsilla ei ole oikein mitään yhteyttä kaksikielisyyteen tai Pohjoismaihin kuulumiseen, eikä laskevalla kielitrendillä nationalismiin. Kaksikielisyyttä on tai ei ole pakkoruotsista riippumatta, ja kielitaitotaso on laskenut myös suomen kielessä.
"Opetelkaa ruotsia!", sanoo suomalaisille David Mac Dougall, joka sai Suomen kansalaisuuden, mutta ei jaksa opetella suomea.
[tweet]1354059930937024516[/tweet]
Hesarissa pitkä artikkeli siitä, kuinka ja mistä syistä muiden kielten kuin englannin (ja ruotsin) opiskelu on romahtanut.
Loppupuolella käsitellään suomenkielisille
ainoaa pakollista kieltä ruotsia lyhyesti sen verran, että todetaan, että (pakko)ruotsi on "poliittisesti hyvin latautunut aihe", jonka asemaan (vasta) Suomen monikielistyminen tulee "väistämättä" vaikuttamaan.
QuoteKielet jäivät jalkoihin
Englanti jyrää kouluissa, ja esimerkiksi saksan ja ranskan opiskelu on romahtanut. Opettajien mukaan syynä ovat koulutuspolitiikan uudistukset.
[...]
Sitä mukaa kun Suomi monikielistyy, myös ruotsin kielen asema joutuu väistämättä puntariin. Kieltenopettajat puhuvat aiheesta varovaisesti, sillä ruotsin asema on poliittisesti hyvin latautunut aihe.
Ylioppilaskirjoituksissa pakollisesta ruotsin kielen kokeesta luovuttiin vuonna 2005. Toista kotimaista kieltä on lukiossa silti vähintään viisi pakollista kurssia.
"Ruotsin asema on vaiettu aihe. Me kieltenopettajat emme halua panna kieliä arvojärjestykseen julkisesti", sanoo [espanjan ja ranskan lehtori] Sara Favén.
Favénin mukaan monen lukiolaisen paukut menevät nyt englantiin ja ruotsiin.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007867968.html) 19.3.2021
Esimerkiksi kieltenopetuksen varhentamista perusteltiin kielitarjonnan monipuolistamisella, mutta se on vain vahvistanut englannin (ja ruotsin) asemaa. Niin kuin tämä ei olisi ollut pääteltävissä etukäteen.
Emme halua panna kieliä arvojärjestykseen....
Eivät varmasti halua niin, mutta oppilaat haluavat ja siihen heillä on myös oikeus. Muutenkin lähtökohtaisesti opiskelun pitäisi tapahtua lapsen tulevaisuuden, eikä aikuisen menneisyyden ehdoilla.
Tunnen erään Suomessa asuvan (kunnollisen ja sivistyneen) amerikkalaisen mamun. Kun juttelen hänen kanssaan, niin hän ei selvästikään usko minua kun kerron ruotsin asemasta Suomessa. On kohtelias mutta luulee että rasistisesti puhun paskaa tai olen väärässä tms. Ei vaan tajua.
Onhan se tietysti aika erikoista että Kaliforniassa kasvaneen ei ole tarvinnut osata sanaakaan espanjaa. Mutta Suomessa ei saa elää, saati käydä koulua ellei opiskele 18-vuotiaaksi 4% kieltä. Tähän asti pakotus on ollut 16-vuotiaaksi, mutta kiitos hallituksen, on persepano pian 2 v pidempi.
Ja hienompaa on vielä Lappeenrannassa, Joensuussa jne. Ei ole pakko osata sanaakaan venäjää, mutta ruotsista tulee 12 v nakitus.
Quote from: Jorma M. on 19.03.2021, 15:04:44
Tunnen erään Suomessa asuvan (kunnollisen ja sivistyneen) amerikkalaisen mamun. Kun juttelen hänen kanssaan, niin hän ei selvästikään usko minua kun kerron ruotsin asemasta Suomessa. On kohtelias mutta luulee että rasistisesti puhun paskaa tai olen väärässä tms. Ei vaan tajua.
Selitä asia samoin kuin se meille selitetään, niin kyllä hän ymmärtää:
- Alakoulussa on pakko opiskella ruotsia, koska sen jälkeen yläkoulussa on pakko opiskella ruotsia.
- Yläkoulussa on pakko opiskella ruotsia, koska lukiossa/amkssa/amiksessa on pakko opiskella ruotsia.
- Ylemmillä oppiasteilla on sitten pakko opiskella ruotsia, koska ilman sitä ei voi saada tutkintoa.
Tämän jälkeen ei tarvitse opiskella eikä muutenkaan käyttää ruotsia, mutta se ei enää varsinaisesti liity aiheeseen.
[quote author=Roope link=topic=80224.msg3269148#msg3269148
Hallitus joutui pitkin hampain toteuttamaan hylätyn lakiesityksen ponnen, jonka mukaan pakkoruotsin poistamista kokeiltaisiin halukkaissa kunnissa, mutta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ryhtyi viivytystaisteluun ja sabotoi ponnen toteutuksen.[/quote]
Onko tämä sama henkilö, joka kansanedustajana ollessaan vaati ruotsia pakolliseksi kieleksi Suomen sijaan?
Quote from: Roope on 19.03.2021, 14:20:19
Esimerkiksi kieltenopetuksen varhentamista perusteltiin kielitarjonnan monipuolistamisella, mutta se on vain vahvistanut englannin (ja ruotsin) asemaa. Niin kuin tämä ei olisi ollut pääteltävissä etukäteen.
Tätä on tapahtunut pykälä kerrallaan. Itse olen sen verran vanhaa sukupolvea, että tavanomaisen pitkän kaavan mukaan ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen (jotkut tekivät tästä yli, mutta se oli erittäin harvinaista) tarkoitti kuutta koetta, josta 4 oli kieliä (suomi, ruotsi, kaksi vierasta (tai siis kaksi muuta vierasta, ei ruotsi mitenkään ei-vieras ollut) kieltä ja (laaja) matematiikka ja reaali). Oli tarkoituksellista, ja minusta aivan OK, että kielten (mielestäni yli-)painotusta leikattiin.
Mutta se ei sitten riittänyt. Uusimpana kai (vai onko jotain vielä tuoreempaa) ensimmäisen vieraan kielen opiskelun aloittaminen 1. luokalla. Tämä tarkoittaa, että valintapäätös tehdään lapsen ollessa esikoulussa. Toki tyypillisesti vanhemmat haluavat pitää jälkikasvuaan fiksuina, mutta ovat he myös varovaisia - eli kun opintomenestyksestä ei ole vielä mitään näyttöä, entistä harvempi on valmis kokeilemaan, että onnistuuko sen englannin lisäksi joku toinen eurooppalainen merkittävä kieli ala-asteella. Tähän vielä vahvistamaan vaikutusta on alettu tarjoamaan kielirikasteista opetusta, jossa vierasta kieltä opetetaan muiden aineiden ohessa. Yllättäen, opettajia, jotka tähän pystyvät, ei juuri löydy, jollei se vieras kieli ole englanti. Lopputulemana, pari vuotta sitten kun oli meille ajankohtaista, suomalaisittain varsin suurella ala-asteella ei saatu muodostettua enää A-saksan ryhmää. Muutama vuosi aikaisemmin, hieman myöhemmällä aloituksella, se oli vielä onnistunut.
Selvästikin meillä on päätetty, että suomalaisten kieltaidon pitää olla kahden pilarin varassa. Englanti ja huono ruotsi. Englannin asemaa ei ole kiistäminen, mutta tuo toinen pilari ihmetyttää.
(sivuhuomiona RKP:lle: Omasta sammakkoperspektiivstäni nähtynä, pakkoruotsi ala-asteella ei lisää ruotsin kielen ja kulttuurin tai ylipäätänsä minkään, missä on sananosa "ruotsi" suosiota tenavien keskuudessa)
Historian lyhyt oppitunti. Kannibalismiin myötämielisesti suhtautuneet ruotsalaiset barbaarit tuhosivat suomalaisen ja saamelaisen kulttuurin Suomesta. Häpäisivät esi-isiemme haudat ja uhrilehdot, rakentamalla näille suomalaisten pyhille paikoille tökeröitä kirkon röttelöitään. Tämä jo osoittaa, miten ruotsalaiset ovat koko historian ajan, aina näihin päiviin asti suhtautuneet suomalaisiin.
Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut uuden ohjelman maahanmuuttajien työllistämiseksi. Keinoihin kuuluvat anonyymi rekrytointi, positiivinen syrjintä ja pakkoruotsin kannalta mielenkiintoisesti kielitaitovaatimuksesta tinkiminen.
Kielitaitovaatimus ehdotetaan poistettavaksi "tilapäisesti" maahanmuuttajilta, mutta ei suomenkielisiltä.
QuoteRegeringen vill främja rekryteringen av invandrare – "språkkravet kan tillfälligt frångås"
Ett färskt åtgärdsprogram ska underlätta för invandrare att komma in på arbetsmarknaden. I verktygsbacken finns bland annat anonym rekrytering, men också möjligheterna att frångå språkkravet nämns.
[...]
Till verktygsbacken hör både anonym rekrytering och positiv särbehandling. Ministeriet vill främja mångfalden inom den offentliga sektorn, bland annat genom att pruta på de lagstadgade kraven att kunna finska och svenska.
– Vi vill inte ändra på språklagstiftningen, men vi vill gå ut med information om situationer där man kan anställa personer som inte bemästrar det ena inhemska språket, säger Anna Bruun, konsultativ tjänsteman på Arbets- och näringsministeriet.
Hon får medhåll av sin kollega Paula Karjalainen på ministeriet.
– Det handlar om att ge den rekryterade möjligheten att förkovra sina kunskaper i finska eller svenska på jobbet, genom att tillfälligt frångå det formella språkkravet i samband med rekryteringen, säger Paula Karjalainen, konsultativ tjänsteman på Arbets- och näringsministeriet.
Handlar det främst om att pruta på kravet att kunna svenska inom statsförvaltningen?
– Nej, det är inte en korrekt tolkning, säger Karjalainen.
Arbetsspråket inom statsförvaltningen är oftast finska. Är det inte svenskan man åsyftar när man i åtgärdsprogrammet talar om att inte kräva kunskaper i det "andra inhemska språket"?
– Det kan också gälla kravet på finska i vissa fall, säger Karjalainen.
Anna Bruun understryker att åtgärdsprogrammet handlar om att främja mångfalden inom det finska arbetslivet, inte om svenskans ställning.
– Jag tycker inte om att finlandssvenskarna och invandrarna ställs mot varandra på det här sättet, säger hon.
Men åtgärdsprogrammet tar ju ändå ställning till språkkraven för statliga tjänster?
– Ja och där är inga förändringar att vänta. Det är redan nu möjligt att få en statlig tjänst utan att kunna svenska. Det är oftast tjänstemän i ledande ställning och chefer som måste avlägga språkprovet, säger Bruun.
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/regeringen-vill-pruta-pa-sprakkraven-for-att-framja-rekryteringen-av-invandrare/) 22.3.2021
Ohjelmassa "lisätään tietoa" positiivisen syrjinnän ja kielitaitovaatimuksen poistamisen mahdollisuudesta, mikä tarkoittaa käytännössä maahanmuuttajien lainvastaiseen suosimiseen yllyttämistä, koska valvontaa ei ole. Näin väistetään näppärästi lakien muuttaminen ja siihen liittyvä ikävä keskustelu pakkoruotsista ja/tai maahanmuuttajien suosimisesta.
TEM: Työelämän monimuotoisuusohjelma (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162933/TEM_2021_10.pdf?sequence=1&isAllowed) (pdf)
Quote from: Työelämän monimuotoisuusohjelma
Työnantajilla voi olla oletuksia kulttuurista ja hakijan taustaan liitetystä osaamisesta rekry-
toinnin esteenä. Työnantajat perustelevat haluttomuuttaan palkata maahanmuuttaneita
sillä, että lähtömaalla katsotaan olevan vaikutusta työssä pärjäämiseen tai sillä, ettei kai-
killa ole edellytyksiä sopeutua työyhteisöön. Moni työnantaja katsoo, että työntekijän
suomen kielen taidon tulisi olla lähes äidinkielen tasoista, jotta hänet voisi palkata. Näin
nähdään, vaikka työtehtävä ei tosiasiallisesti edellyttäisi äidinkielentasoista kielitaitoa. Toi-
saalta maahanmuuttaneita aiemmin työllistäneet yritykset ovat alttiimpia palkkaamaan
työttömänä olevan maahanmuuttaneen kuin yritykset, joilla ei ole aiempaa kokemusta
maahanmuuttaneista työntekijöinä. (Taloustutkimus 2020)
Väite, että "työtehtävä ei tosiasiallisesti edellyttäisi äidinkielentasoista kielitaitoa", on olkiukko ja anonyymin kirjoittajan oma mielipide, joka ei perustu lähdeviitteen yritystutkimukseen (http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/40158036/Selvitys+maahanmuuttajien+rekrytoimisesta/471b0885-695a-4c79-bcb3-e122f2b3ca48).
Quote from: Työelämän monimuotoisuusohjelmaKielitaitovaatimuksia kohtuullistamalla ja kielitietoisella työskentelyllä voidaan mahdollis-
taa myös kehittyvällä suomen- tai ruotsinkielen taidolla työskentely.
[...]
Kehitetään ja levitetään käytäntöjä ja malleja maahanmuuttaneiden (ja
muihin vähemmistöihin kuuluvien) rekrytoinnin lisäämiseksi valtiolle ja
julkiselle sektorille. Tuetaan valmiuksia sekä luodaan malleja strategisen
suunnittelun ja henkilöstösuunnittelun työkaluiksi koskien esimerkiksi
rekrytointia ja työyhteisövalmiuksia.
Lisätään tietoa lakiin perustuvista virkojen kielitaitovaatimuksista ja
niistä mahdollisuuksista, joita on palkata henkilöitä, joilla on kehittyvä
suomen kielen taito tai ei toisen kotimaisen kielen osaamista (ml.
kielitietoinen työskentely). Lisäksi levitetään tietoa positiivisen
erityiskohtelun mahdollisuuksista.
Miksi haluttaisiin lisää maahanmuuttajia kantaväestön ohittaen valtiolle ja julkiselle sektorille? Koska "monimuotoisuus".
Miksi epämääräinen "monimuotoisuus", jos sen tarvetta ei pystytä muotoilemaan työtehtävien pätevyyskriteereiksi? Koska...muuten rasismi?
Väärä ketju
Suomalaisen koulutuksen laatu on heikko. Kansan laadukas kouluttaminen luo kilpailua valtamonopolille. Kun puhutaan koulutuksen laadusta niin kannattaa katsoa kuka kehuu koulutuksen laatua.
Ruotsilla ei muuten ole käytännössä merkitystä tuon itse aiheen eli englannin ylivallan kanssa. Ruotsin voisi korvata vaikka musiikilla tai liikunnalla, joita niitäkään kukaan ei opi oppituntien puitteissa huolimatta siitä, että niitä on pakko opiskella koko kouluajan.
Quote from: jetsku on 23.03.2021, 11:53:36
Ruotsilla ei muuten ole käytännössä merkitystä tuon itse aiheen eli englannin ylivallan kanssa. Ruotsin voisi korvata vaikka musiikilla tai liikunnalla, joita niitäkään kukaan ei opi oppituntien puitteissa huolimatta siitä, että niitä on pakko opiskella koko kouluajan.
Päinvastoin.
Pakkoruotsi vahvistaa vapaaehtoisen englannin kasvavaa ylivaltaa, koska jo kolmannen kielen opiskeleminen on yhä korkeamman kynnyksen takana, ja nuo kaksi kieltä vievät pääosan kieltenopetuksen resursseista.
Ruotsihan ei ole muun kielipaletin kanssa samalla viivalla vaan aina jonon ykkösenä. Muut tulevat perässä, jos resursseja ja kiinnostusta sattuu riittämään.
Jos saisin diktatoorisesti päättää, opiskeltaisiin Suomen kouluissa vähintään kahta vapaasti valittavaa vierasta kieltä. Arvioni mukaan kaikki opiskelisivat englantia ja suurin osa sen lisäksi ruotsia. Ruotsi kuitenkin on helppoa verrattuna saksaan, ranskaan, venäjään tai espanjaan jne. Kun se olisi itse valittu, ei se tuntuisi sitten niin vastenmieliseltäkään.
Quote from: Roope on 23.03.2021, 12:37:51Pakkoruotsi vahvistaa vapaaehtoisen englannin kasvavaa ylivaltaa, koska jo kolmannen kielen opiskeleminen on yhä korkeamman kynnyksen takana, ja nuo kaksi kieltä vievät pääosan kieltenopetuksen resursseista.
Pakkoruotsi on aina ollut olemassa ja itse asiassa ennen siihenkin suhtauduttiin vakavammin. Pitkän ruotsin kirjoittajien määrä on viimeisen 10 vuoden aikana about puolittunut ja arvelisin ylipäätään ruotsin kirjoittajien määrän pudonneen viimeisten 20 vuoden aikana n. 70%:lla (en jaksanut olla kovin tarkka, suuruusluokka lienee oikein). Ruotsi kärsii tuosta englannin ylivallasta ihan samalla tavalla kuin muutkin ennen yleisesti luetut kielet eli ranska ja saksa.
QuoteRuotsihan ei ole muun kielipaletin kanssa samalla viivalla vaan aina jonon ykkösenä. Muut tulevat perässä, jos resursseja ja kiinnostusta sattuu riittämään.
No eihän tämä nyt alkuunkaan näin mene. Ruotsi on yksi pakollinen aine, jota voi opiskella minimit ja saada niistä säälistä vitosia tekemättä lähestulkoon mitään. Yhtä lailla voit surffailla vaikka musiikin tai matikan tai luonnontieteellisten aineiden läpi ja keskittyä niihin itseäsi kiinnostaviin.
Quote from: jetsku on 23.03.2021, 13:07:03
Quote from: Roope on 23.03.2021, 12:37:51Pakkoruotsi vahvistaa vapaaehtoisen englannin kasvavaa ylivaltaa, koska jo kolmannen kielen opiskeleminen on yhä korkeamman kynnyksen takana, ja nuo kaksi kieltä vievät pääosan kieltenopetuksen resursseista.
Pakkoruotsi on aina ollut olemassa ja itse asiassa ennen siihenkin suhtauduttiin vakavammin. Pitkän ruotsin kirjoittajien määrä on viimeisen 10 vuoden aikana about puolittunut ja arvelisin ylipäätään ruotsin kirjoittajien määrän pudonneen viimeisten 20 vuoden aikana n. 70%:lla (en jaksanut olla kovin tarkka, suuruusluokka lienee oikein). Ruotsi kärsii tuosta englannin ylivallasta ihan samalla tavalla kuin muutkin ennen yleisesti luetut kielet eli ranska ja saksa.
Yleinen pakkoruotsi on ollut olemassa 70-luvulta asti.
Miten ruotsi "kärsii tuosta englannin ylivallasta ihan samalla tavalla kuin muutkin ennen yleisesti luetut kielet eli ranska ja saksa"?
Muihin kieliin perehtyminen, joka vaatii työtä ja motivaatiota, ei ylipäätään kiinnosta suomalaisnuoria samalla tavalla kuin joskus 70-luvulla, jolloin kielet olivat ikkuna maailmaan, kun taas englanti opitaan kaiken ohessa kummemmin ponnistelematta.
Quote from: jetsku on 23.03.2021, 13:07:03
Quote from: Roope on 23.03.2021, 12:37:51Ruotsihan ei ole muun kielipaletin kanssa samalla viivalla vaan aina jonon ykkösenä. Muut tulevat perässä, jos resursseja ja kiinnostusta sattuu riittämään.
No eihän tämä nyt alkuunkaan näin mene. Ruotsi on yksi pakollinen aine, jota voi opiskella minimit ja saada niistä säälistä vitosia tekemättä lähestulkoon mitään. Yhtä lailla voit surffailla vaikka musiikin tai matikan tai luonnontieteellisten aineiden läpi ja keskittyä niihin itseäsi kiinnostaviin.
Se menee juuri näin, kun kouluissa harkitaan kielten opetusryhmiä ja niiden resursointia. Paikasta riippuen muista kielistä erityisesti kiinnostunut voi päästä lukemaan niitäkin, mutta valintatilanteessa ryhmät jäävät usein muodostamatta. Silloin jää jäljelle englanti ja ruotsi, joita sama niukkuuden logiikka ei koske.
Mikäli toinen kieli olisi pakollinen, kuten pakkoruotsi nyt, mutta vapaavalintainen, muita kieliä valittaisiin ihan toiseen malliin. Sekään ei silti kääntäisi kieltenopiskelun alamäkeä.
Quote from: Roope on 23.03.2021, 13:35:47
Mikäli toinen kieli olisi pakollinen, kuten pakkoruotsi nyt, mutta vapaavalintainen, muita kieliä valittaisiin ihan toiseen malliin. Sekään ei silti kääntäisi kieltenopiskelun alamäkeä.
Hyvä kysymys on myös se, kuinka paljon kieliä kannattaa enää opiskellakaan? Epäilen, että näemme hyvin pian ensin videoneuvotteluihin integroidut simultanitulkkaajat, sitten ne tulevat puhelimiin ja sitten integroiduksi johonkin muuhun vekottimeen, jota pidämme mukanamme. Eikö tällöin ole aivan turhaa käyttää aikaa siihen, että ihminen opettelee vierasta kieltä, kun sille ei todellisuudessa ole tarvetta?
Quote from: jetsku on 23.03.2021, 13:07:03
Pakkoruotsi on aina ollut olemassa ja itse asiassa ennen siihenkin suhtauduttiin vakavammin. <SNIP>
Pakkoruotsi ei ole ollut aina olemassa vaan se on 60-luvun lehmänkauppojen seurausta.
Quote from: jetsku on 23.03.2021, 13:07:03
QuoteRuotsihan ei ole muun kielipaletin kanssa samalla viivalla vaan aina jonon ykkösenä. Muut tulevat perässä, jos resursseja ja kiinnostusta sattuu riittämään.
No eihän tämä nyt alkuunkaan näin mene. Ruotsi on yksi pakollinen aine, jota voi opiskella minimit ja saada niistä säälistä vitosia tekemättä lähestulkoon mitään. Yhtä lailla voit surffailla vaikka musiikin tai matikan tai luonnontieteellisten aineiden läpi ja keskittyä niihin itseäsi kiinnostaviin.
Ruotsi on sama kuin matematiikka! :facepalm:
Maailmassa on tuhansia kieliä, matematiikka on universaalinen kieli, kuten myös musiikki. Jos halutaan alkaa halkomaan hiuksia tuolla logiikalla niin pitäisi perustaa uusia aineista runsaasti koska voihan muitakin aineita jakaa osiin ja opiskella niistä vain osan.
Matematiikan sijaan pitää luoda kurssit:
Yhteenlasku
Vähennyslasku
Kertolasku
jne..
Historian sijaan pitää luoda kurssit:
1900-luvun historia
1800-luvun historia
jne...
Kemian, maantiedon, biologian ja fyysiikan voinee myös jakaa pariinsataan eri osaan.
Olen aina miettinyt että onko tuo Ruotsi = <joku oikea oppiaine> ihan oikea usko, vai onko se näkökulma joka otetaan vaan mukaan keskustelun vetämiseksi läskiksi niin tarvi oikeasti keskustella asioista?
Mikäs ongelma tämä on, puhutaan niille saksalaisille ruotsia tai pakotetaan ne opiskelemaan ruotsia.
Quote
Nyt kannattaa opiskella saksaa – yritysten pula kielitaitoisista työntekijöistä syvenee, ja se voi heikentää myös Suomen kilpailukykyä
Pienelle maalle kielitaito on kilpailuvaltti kansainvälisessä kaupassa. Lähivuosina osaamisesta olisi apua etenkin Saksan-viennissä.
Suomalaisten kielten osaaminen vähenee. Saksaa lukiossa opiskelevien määrä on romahtanut jopa alle kuudesosaan 1990-luvun lopulta, Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun) kertoi vastikään.
Samalla heikkenevät myös ulkomaankauppaa käyvien yritysten mahdollisuudet rekrytoida kieliä osaavia myyjiä, asiantuntijoita ja toimihenkilöitä.
X
Etenkin juuri Suomen suurimpaan vientimaahan Saksaan tavaroita ja palveluita myyvien pitää osata saksaa, saksalais-suomalaisen kauppakamarin johtaja Jan Feller sanoo. Englanti ei riitä läheskään aina.
– Sanonta, että Saksasta voi ostaa englanniksi, mutta sinne täytyy myydä saksaksi, pitää edelleen paikkansa. Vain joka kuudes 40 vuotta täyttäneistä saksalaisista arvioi puhuvansa erittäin hyvää englantia, Feller painottaa.
X
Kielitaidon puute on suomalaisille myyntiyrityksille erityinen ongelma Saksan hierarkkisuuden vuoksi. Maan talouden selkärangan muodostavat keskikokoiset "Mittelstand"(siirryt toiseen palveluun)-yritykset, joita monia johtaa omistaja.
Omistajat ovat usein iäkkäitä. Yli 40-vuotiaiden saksalaisten selvä enemmistö arvioi puhuvansa englantia heikosti tai ei lainkaan. Kielitaito onkin monelle yritykselle pääsylippu Saksaan.
X
https://yle.fi/uutiset/3-11855018?origin=rss
^Aiheesta oli myös YLEn pääuutislähetyksessä tänään, 29.3. Kielitaidon yksipuolistumista ihmeteltiin, pohtimatta sen enempää syitä asiaan.
https://areena.yle.fi/1-50621878?seek=904
Muistutettiin, että Saksassa jaetaan kohta 100 miljardin elvytysrahat, joten tarvittaisiin saksan osaajia. Kiirettä pitää opiskeluun.
Mutta onneksi hyvin pitkälti kaikilla suomalaisilla on pohjalla porttikielen opinnot, joten saksan oppii helpolla. :facepalm:
YLEn nettisivuilla kommentointi auki ja polarisoitunut joko tuomaan esiin pakkoruotsin ongelmaa tai vähättelemään sitä.
Tällaisia keijokaarisadeluokan helmiä kommenttien joukossa:
Quote from: Kommentoija "Suuri kurpitsa" - YLEn uutinen saksan kielestä 29.3.2021
ruotsi on meidän toinen oma kielemme. Ei ruotsi millään tavoin sulje muita kieliä pois, päin vastoin.
Ruotsin kieltä vastustavilla on väärä käsitys ihmisaivoista; niihin mahtuvien kielten määrä on ääretön. Muistan kyllä että 1970-luvulla kuviteltiin vielä toisin.
Ruotsia osaava työllistyy koko Suomeen ja kaikkiin pohjoismaihin, mutta ruotsi tukee myös saksan osaamista ja - tätä ei huonosti ruotsia osaava tajua - suomen sanojen, sanontojen ja historian ymmärtämistä.
Mutta eihän pakkoruotsista puhuva yleensä osaa kunnolla suomeakaan. Kielitaito on kumuloituvaa.
https://yle.fi/uutiset/3-11855018?origin=rss
Tervemenoa vain suomenruotsilla Tanskaan, Norjaan tai Islantiin. Tai edes eteläiseen Ruotsiin. Jos esimerkiksi tanskaa haluaisi oppia puhumaan ja kuultua ymmärtämään, niin väitän että ruotsin osaamisesta ei ole juuri mitään hyötyä. Luetun ymmärtämiseen vähän.
Minä mietin sitä, että miksi pakkoruotsin sisäänajo nieltiin niin olemattoman vähäisin mukinoin silloin 70-luvulla?
Miten ihmeessä siitä tuli niin yleisesti ja säyseästi hyväksytty tosiasia, että moni kuvittelee pakkoruotsin olleen voimassa ikuisesti?
Quote from: Tavan on 29.03.2021, 23:08:35
Minä mietin sitä, että miksi pakkoruotsin sisäänajo nieltiin niin olemattoman vähäisin mukinoin silloin 70-luvulla?
Miten ihmeessä siitä tuli niin yleisesti ja säyseästi hyväksytty tosiasia, että moni kuvittelee pakkoruotsin olleen voimassa ikuisesti?
Varmaankin siksi, että tuohon aikaan kaikki oppikoulun ja lukion käyneet olivat tankanneet ruotsia moninverroin enemmän kuin mitä nykyään peruskoulun ja lukion käyvät joutuvat tekemään. Eli ennen 70-lukua vain kansakoulun + kansalaiskoulun/ammattikoulun käyneet eivät lukeneet ruotsia, mutta jokainen oppikouluun mennyt joutui pakkoruotsiputkeen.
Lisäksi tuolloin yhteiskunnassa vielä käytettiin ruotsia, sitä puhuttiin yritysten hallitusten kokouksissa ja joskus virkamieskokouksissa. Saattoipa jonkun firman työkieli olla suomenruotsi. Vaan eipä enää Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen näin ole ollut.
Suomalaisten passiivinen vastarinta on tuottanut tulosta, ei ruotsia kehdata enää vaatia suomenkieliseltä henkilöltä, ja omansa svekomaanit kyllä tuntevat. Virallisen kaksikielisyyden poistaminen on silti vielä kaukaisessa tulevaisuudessa. Olen miettinyt, että eduskuntaan tarvittaisiin 4% äänikynnys, jolloin rkp saataisiin ulos kun kannatus vielä aavistuksen putoaa. Sen jälkeen vasta päästään purkamaan tätä miljardeja maksavaa hulluutta.
Käsittääkseni muumiruotsia puhuvat ovat riikinruotsalaisten mielestä juntteja hölmöläisiä, voin olla väärässä mutta se on käsitykseni. Kerran tuon kirotun ruotsin kielen vuoksi jäin luokalle mutta sisu kasvoi siitä ja hammasta purren kirjoitin Laudaturin mokomasta kielestä.
Quote from: Tavan on 29.03.2021, 23:08:35
Minä mietin sitä, että miksi pakkoruotsin sisäänajo nieltiin niin olemattoman vähäisin mukinoin silloin 70-luvulla?
Miten ihmeessä siitä tuli niin yleisesti ja säyseästi hyväksytty tosiasia, että moni kuvittelee pakkoruotsin olleen voimassa ikuisesti?
No Kepu petti silloinkin aina.
Johannes Virolainen sai voivuorilleen ja muille ylituotannoilleen ikuisen RKP:n kannatuksen kun pakkoruotsista sovittiin.
Pyydän anteeksi toistoa, mutta olen nähnyt ja kuullut livenä suht korkeatasoisissa piireissä törkeää suomalaisiin kohdistuvaa rasismia. RKP:tä ohjaavat voimat eivät oikeasti pidä etnisistä suomalaisista.
Se että 100% pakotetaan lukemaan 4% vähemmistön kieltä tietenkin on ainutlaatuista maailmanhistoriassa. Missään paikassa ja millään aikakaudella tällaista ei ole ollut kuin Suomessa.
Quote from: Echidna on 29.03.2021, 22:50:22
Tällaisia keijokaarisadeluokan helmiä kommenttien joukossa:
Quote from: Kommentoija "Suuri kurpitsa" - YLEn uutinen saksan kielestä 29.3.2021
ruotsi on meidän toinen oma kielemme. Ei ruotsi millään tavoin sulje muita kieliä pois, päin vastoin.
Ruotsin kieltä vastustavilla on väärä käsitys ihmisaivoista; niihin mahtuvien kielten määrä on ääretön. Muistan kyllä että 1970-luvulla kuviteltiin vielä toisin.
Ruotsia osaava työllistyy koko Suomeen ja kaikkiin pohjoismaihin, mutta ruotsi tukee myös saksan osaamista ja - tätä ei huonosti ruotsia osaava tajua - suomen sanojen, sanontojen ja historian ymmärtämistä.
Mutta eihän pakkoruotsista puhuva yleensä osaa kunnolla suomeakaan. Kielitaito on kumuloituvaa.
https://yle.fi/uutiset/3-11855018?origin=rss
Tervemenoa vain suomenruotsilla Tanskaan, Norjaan tai Islantiin. Tai edes eteläiseen Ruotsiin. Jos esimerkiksi tanskaa haluaisi oppia puhumaan ja kuultua ymmärtämään, niin väitän että ruotsin osaamisesta ei ole juuri mitään hyötyä. Luetun ymmärtämiseen vähän.
Sehän ruotsin kielen opiskeluun käytetty aika on pois sitten jostakin muusta opiskelusta. Esimerkiksi sen sijaan voisi opiskella vaikka kiinaa, saksaa, ranskaa tai espanjaa. Tai vaikka luonnontieteitä.
Väittäisin, että paljon paremmin sitä työtäkin nykyaikana löytyy kun osaa vaikka kiinaa ruotsin sijasta.
Suomen sairaasta kielipolitiikasta yksi esimerkki on se, että ruotsin kieli arvioidaan Suomen valtion lain perusteella paljon tärkeämmäksi taidoksi kuin esimerkiksi englannin kielen osaaminen. Suomessa peruskoulun ja lukionkin voi käydä läpi niin, ettei koskaan tarvi opiskella edes yhtä sanaa englantia. Sen sijaan ruotsia niissä on pakko opiskella. Syystä tai toisesta ne sitten yliopistossakin olettaa, että kaikki osaisivat englantia ja lyövät englannin kielisiä tenttikirjojakin eteen. Kusessahan sitä silloin on kun englantia ei ole tullut opiskeltua edes yhden sanan vertaa koskaan eikä sitä ole välttämättä koskaan myöskään televisiosta tai radiosta tai netistä kuullut ja oppinut kun esimerkiksi vanhempien uskonto kieltää moiset aparaatit. Siinä sitä sitten joutuukin tekemään aikuisena todella paljon ylimääräistä työtä kun opettelee sen englannin kielen että saa jotain tolkkua niistä englannin kielisistä tenttikirjoista jotta pääsee tentit läpi.
"Suuri kurpitsa" nimimerkkikin olisi voinut kirjoittaa vaikka paremmin sopivalla "Suuri idiootti" nimimerkillä tai käyttää vaikka "Kötthuvud" nimimerkkiä (=suomeksi lihapää eli idiootti).
Olisiko tarpeen tehdä otanta vaikka haastattelun (ruotsiksi) kielen todellisesta osaamisesta. Ainoan omakohtaisen hyödyn olen saanut kirjoitetun kielen ymmärtämisestä. Ruotsissa puhun engantia, eivät tunnista finntolloksi. Ruotsin tunnit ja kokeet olivat koulussa yhtä kärsimystä ja sitten vielä virkamiesruotsin koe päälle. Paska ja hyödytön kieli. Fy fittan sa ja, dra åt helvete bara.
Pakkoruotsi muodostuu suurimmaksi taakaaksi juuri vähemmän lahjakkaille. Lahjakas ja koulussa hyvin pärjäävä hoitaa kyllä sen ruotsin aina jollain tapaa, mutta hänelle jolle koulu ei ole kovin helppoa on ruotsi monesti se viimeinen niitti.
Kielten osalta normolle olisi tärkeää saada säästettyä ja kohdistettua niitä rajallisia paukkuja äidinkielen kunnolliseen hallintaan ja jonkinlaiseen englannin sanaston omaksumiseen. Siihen kun isketään sitten vielä ruotsi lautaselle, niin monen kamelin selkä rusahtaa ja tapahtuu lannistuminen.
Elitistit hokevat että ruotsihan on helppoa, vitun typeryskö olet kun et opi? Niin, siis kaikki eivät ole hyviä koulussa eivätkä kielissä. Mutta syökööt leivoksia.
Quote from: Radio on 30.03.2021, 02:58:00
Olisiko tarpeen tehdä otanta vaikka haastattelun (ruotsiksi) kielen todellisesta osaamisesta.
On tuosta tehty tutkimuksia. Edellisestä taitaa tosin olla jo parisenkymmentä vuotta, ja ruotsin osaaminen on sen jälkeen vain heikentynyt.
Yhdessä tutkimuksessa muistaakseni summattiin, että noin neljäsosa oppilaista saavutti peruskoulun päätteeksi asetetut tavoitteet, noin neljäsosa ei oppinut käytännössä yhtään mitään ja noin puolet oppi jotain ("Kalle har ny bil"), mutta ei tarpeeksi yksinkertaisistakaan arkipäiväisistä keskusteluista selviämiseen. Nykyään kaikki kuitenkin päästetään läpi, kun takavuosina ruotsin reputtaminen oli suurin syy luokalle jäämiseen.
Sekin on aikoinaan tutkittu, että ns. virkamiesruotsi on suuri huijaus, jossa korkeakoulut vahvistavat opiskelijoiden saavuttaneen virkamiehiltä vaaditun ruotsin taidon, vaikka suuri osa ei yllä lähellekään, eikä pärjäisi ruotsiksi työelämässä.
Kun osaaminen on tätä luokkaa, se vahvistaa, että edes pakollinen ruotsin pänttääminen ei johda kielen oppimiseen. Virallisen totuuden mukaan kukaan suomalainen ei tule toimeen ilman ruotsin kielen taitoa, mutta käytännössä vain pieni osa osaa sitä kouluputken jälkeen edes tyydyttävästi. Suomenruotsalaiset kyllä tietävät tämän, eivätkä kelpuuta palveluissaan suomenkielisten ruotsin osaamista (vrt. Seinäjoen keskussairaalan tapaus (https://yle.fi/uutiset/3-11052769)).
Quote from: Tavan on 30.03.2021, 08:38:13
Pakkoruotsi muodostuu suurimmaksi taakaaksi juuri vähemmän lahjakkaille. Lahjakas ja koulussa hyvin pärjäävä hoitaa kyllä sen ruotsin aina jollain tapaa, mutta hänelle jolle koulu ei ole kovin helppoa on ruotsi monesti se viimeinen niitti.
Toisilla koulu sujuu paremmin kuin toisilla, mutta (koulu)lahjakkaillakin on päivässä 24 tuntia ja ruotsi vie yhtälailla aikaa joltakin muulta, ja valtaenemmistö keksisi jotain muuta, mitä pitäisivät mielekkäämpänä, jos se olisi mahdollista.
Ruotsin opiskeluun käytetyt voimavarat eivät millään tavoin ole verrannollisia hyötyyn. Olisi erittäin paljon mielekkäämpää, jos toinen pakollinen kieli olisi vapaasti valittavissa esim. saksa, venäjä, ranska, espanja, kiina, ruotsi-akselilta. Suomen vienti voi olla moniin espanjankielisiin maihin jonkin verran kankeaa, kun kielitaitoisia ei ole mahdottomasti. Ruotsi on iso kumppani Suomelle, mutta ruotsin osaajia meillä on reilusti ja itseasiassa kieltä puhuvana totean, että lähes kaikki neuvottelut käydään silti englanniksi, koska mukana on usein tahoja, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia. Englannista on euroopassa tulossa lingua franca ja oikeastaan kaikkialla muuallakin. Sen osaamiseen, etenkin käyttämiseen pitää aidosti panostaa. Grammar ei ole niinkään tärkeä vaan se, että uskaltaa avata suunsa ja keskustella. Vaikeneminen puolella kymmenellä kielellä ei ole kultaa kuin Suomessa. Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen väestön etuoikeudesta on ehkä syytä miettiä manner Suomessa, sillä heidän osuutensa on enää vain noin 4,8% ja se vähenee jatkuvasti. Missä menee raja? 4%, 3%, 1%? Muita kieliä (kuin suomea ja ruotsia) puhuvia on jo tuplasti enemmän kuin ruotsinkieltä käyttäviä.
Se, että kolmannen kielen opiskelu on hyödyllistä, on tosiasia noin yleisesti yksilöä ajatellen, mutta olisi tietysti paljon enemmän iloa, jos sille olisi kansantaloudellisesti järkevää käyttöä.
Quote from: Tavan on 30.03.2021, 08:38:13
Elitistit hokevat että ruotsihan on helppoa, vitun typeryskö olet kun et opi? Niin, siis kaikki eivät ole hyviä koulussa eivätkä kielissä. Mutta syökööt leivoksia.
Lisäksi tässä piilee tasa-arvon kannalta se jekku, että tyttöjen aivot on luotu kielten oppimista ja höpötystä varten. Kaikkein terävin verbaalinen lahjakkuus ei välttämättä ole naissukupuolen hallussa, mutta sellaisen hyvän kommunikointikyvyn saavuttaminen, mistä peruskoulu palkitsee, onnistuu nähdäkseni tytöiltä paljon helpommin kuin pojilta. Samalla poikien mahdollisuudet jatko-opintoihin kapenevat.
Kieltenopiskelun vähentymistä kuvaa havainnollisesti oman tyttären tapaus lukiossa. Hän opiskeli pitkää matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa tarkoituksena kirjoittaa nämä aineet. Kysyin retorisesti, että ottaisitko lisäksi vielä jonkin ylimääräisen kielen. Hän sanoi, että aika ja jaksaminen ei yksinkertaisesti riitä. Kurssitarjottimelle eli työjärjestykseen ei sopinut enää mitään. Jos ylimääräinen vieras kieli olisi sinne jotenkin runtattu, olisi opiskeluaika todennäköisesti pidentynyt.
No, mitä jos ruotsia ei olisikaan ollut pakko opiskella? Mitähän niihin työjärjestyksen koloihin olisi voinut laittaa tilalle?
Ruotsihan nimenomaan on helppo kieli, looginen ääntäminen ja kompakti kielioppi. Mutta mitään kieltä, helppoa tai vaikeaa, ei opi tyhjiössä. Englanti imetään 24/7 syötteenä kaikilta viestintäkanavilta, joten kaikkein kielikuuroinkin ainakin tunnistaa sanoja ja fraaseja niin että alkeellinen kommunikaatio onnistuu. Ruotsille ei altistuta, sitä ei käytetä, sitä ei tarvita. Monen vuoden ja viikkotunnin työ valuu hukkaan. Tehkää vaikka kädennosto työpaikalla. Kaikki ovat lukeneet koulussa, maisterit jopa virkaruotsin. Mutta kuka osaa puhua? Ehkä yksi kymmenestä. Kuka selviäisi töistään ruotsiksi? Yksi tuhannesta, pl kaksikieliset.
Turha, vahingollinen poliittinen jäänne. Poistoon.
Hei ystävät, kysyisin vaan ketä kannattaapi äänestää Helsingissä kunnallisvaaleissa, jos vastustaa pakkoruotsia ja kaksikielisyyttä.
Olen ennen äänestänyt itse "mestaria", mutta hänen linjansa lepsunut viime vuosina mielestäni, ja kielikysymys on ollut selvästi toisisijainen maahanmuuttojuttuihin verrattuna ;D
Vaikuttaa siltä, että tämä kielikysymys pyyhittiin taas jälleen kerran maton alle unohduksiin, sen muutaman vuoden takaisen kielikokeilu-hankkeen jälkeen.
Quote from: Swen OF Sweden on 29.11.2017, 16:28:57
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201711282200565235_vd.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511_235&utm_source=mtv
...
Puheen lopun Hurme puhui ruotsiksi. Hän korosti ruotsin kielen tärkeää asemaa ja päätti puheensa nappakkaan toteamukseen.
-Opetelkaa ruotsia, juntit, Hurme sanoi.
Voittaja julkistettiin juuri äsken Kansallisteatterissa käynnissä olevassa tilaisuudessa. Voittajasta päätti Elisabeth Rehn.
Yleltä tuli tuohon ohjaaja Juha Hurmeen heittoon (joka sekin näytettiin) viittaavasti ruotsin kielen opiskelun puolustelu
Opettele ruotsia, taiteilija!QuoteOpettele ruotsia, taiteilija!
Suomenkieliset taiteilijat näkevät ruotsin kielen taidon menestystekijänä. Lavastaja Milja Salovaaralla on koko Pohjola työkenttänään - kiitos ruotsin kielen, jonka hän oppi suomenruotsalaisissa teattereissa. Ohjaaja Juha Hurmeesta puolestaan tuli Finlandia-palkittu kirjailija, koska hän luki suomenruotsalaisia klassikkoja. Ohjaaja: Marlon Saares. Arcadan opiskelijatyö, 2020.
Yle Areena (https://areena.yle.fi/1-50598252) (23 min)
Opiskelua motivoitiin sillä, että Norjassa ja Ruotsissa olisi kuulemma runsaasti töitä suomalaisille taiteilijoille, kunhan he osaavat ruotsia. Pakkoruotsi taidettiin mainita suoraan vain kerran, mutta sen vastustamiseen viitattiin muun muassa kauhistelemalla "naurettavaa kielisotaa", jolle "ei ole perusteita" ja jonka Hurme liitti oikean sodan lailla "väkivaltaan ja järjettömyyteen".
Kun Hurmeelta lopuksi kysyttiin, mitä hänen sylissä oleva lapsensa ajattelee ruotsin kielestä, Hurme vastasi, että "ehkä hän haluaa oppia ruotsia, mutta sen hän päättää itse", sillä "sitä ei päätä isä eikä äiti".
Asiasta ei päätä isä eikä äiti, sillä pakkoruotsin määrää suomenkielisille valtio. Toivottavasti laki muuttuu ajoissa niin, että nyt kolmevuotias poika tosiaan saa päättää itse ruotsin kielen opiskelustaan osana ensimmäistä vapaata sukupolvea kuuteen vuosikymmeneen.
Henkilökohtaisesti olen kokenut monet ylioppilaskirjoittamaan pääsyksi vaaditut aineopinnot turhiksi tai ainakin pakkosyötöksi. Toisaalta tarjolla on ollut vaihtoehtojakin. Täydellistä kaikille sopivaa settiä on mahdoton tai ainakin sikakallista tuottaa. Ruotsinkielen pakkosyöttö on järjetöntä opiskeluajan tuhlausta. Yrittävät hurrit vielä palauttaa pakon yo-kirjoituksiin takaisin.
Mikä lienee se pirujen tulkitsema "kansainvälinen sopimus", jolla nöyrää suomalaista kiusataan. Voin olla väärässä, mutta naapurimaidemme kieliä ja maailmankieliä on hyvä opiskella hajautetusti. Ruotsinkielen tarve on keinotekoisesti ylläpidetty turhake. Ruotsinkielellä ei tehdä muuta, kuin tuetaan entisen emämaamme jälkeenjäänyttä eliittiä.
Koulujen kilpailu parhaista oppilaista riippuisi paremmin kielten opetustarjonnasta, eikä vähenevän "svenskatalande bättrefolkin" kuolinhorinasta. Kyvyet mullat!
Tunnustaudun fennomaaniksi. Svekomaanien joukkoon olemme saaneet arabimaanit, somalimaanit ja monet muut kymmenien ei-välttämättä edes kirjoitettujen alkuasukaskielten puhujia Afrikasta. Siellä niitä riittää.
QuoteFennomania, suomenmielisyys, suomenkiihko[1] oli suomalaisten kansallisen heräämisen liike, joka syntyi 1800-luvun alkupuolella ja vaikutti erityisesti saman vuosisadan jälkipuolella. Fennomaniaan sisältyi pyrkimys saattaa suomalaisuus ja suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa. Myöhemmin fennomania on usein suomennettu suomalaisuusliikkeeksi[2]. Vastareaktio, ruotsalaismielinen svekomania, syntyi kun osa suomenruotsalaisista alkoi kokea vahvistuneen suomalaisuusliikkeen uhaksi identiteetilleen
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania
Quote from: Roope on 19.03.2021, 14:20:19
Hesarissa pitkä artikkeli siitä, kuinka ja mistä syistä muiden kielten kuin englannin (ja ruotsin) opiskelu on romahtanut.
Loppupuolella käsitellään suomenkielisille ainoaa pakollista kieltä ruotsia lyhyesti sen verran, että todetaan, että (pakko)ruotsi on "poliittisesti hyvin latautunut aihe", jonka asemaan (vasta) Suomen monikielistyminen tulee "väistämättä" vaikuttamaan.
Kansan Uutisten Jussi Virkkunen panee paremmaksi, eikä mainitse yksipuolisia kielivalintoja surkutellessaan ruotsia lainkaan.
Kansan Uutiset: Englanti on jyrännyt muut vieraat kielet kouluissa – yksipuolinen tarjonta jyrkentää eroja Suomen sisällä (https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4474548-englanti-on-jyrannyt-muut-vieraat-kielet-kouluissa-yksipuolinen-tarjonta-jyrkentaa-eroja-suomen-sisalla) 1.4.2021
Quote from: Jussi Virkkunen, KUSuomalaiset nuoret puhuvat koko ajan parempaa englantia, mutta sen hinta on ollut kova. Muiden kielten suosio sen sijaan on laskenut kovaa kyytiä.
Saksa, ranska ja venäjä kuuluvat nykyään kieliin, joita hyvin harvat kirjoittavat ylioppilaskirjoituksissa. Etenkin saksan kielen suosio on romahtanut. Viime keväänä pitkän eli A-saksan kirjoittajia oli enää 350. Vuonna 2012 A-saksan kokeeseen osallistui vielä lähes 700 oppilasta.
Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta aiemmin maaliskuussa. (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000007867968.html) Siinä kerrottiin, että vuonna 1997 lyhyen saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja italian ylioppilaskokeisiin osallistui kevään ja syksyn kirjoituksissa kaikkiaan yli 18 300 lukiolaista. Viime vuonna näiden viiden lyhyen kielen ylioppilaskokeisiin osallistui yhteensä noin 3 900 lukiolaista.
Suomalaiset nuoret eivät puhu parempaa englantia siksi, että sitä opetetaan kouluissa muiden kielten kustannuksella, vaikka sekin on totta. Muille kielille ei vain ole käyttöä heidän elämässään, kun taas englanti on kaikkialla, monille vapaa-aikana jopa vahvemmin kuin äidinkieli.
Quote from: Jussi Virkkunen, KUKyse ei ole mistään uudesta tai vaietusta asiasta. Kieltenopettajat ovat säännöllisesti muistuttaneet, että tilanne on hälyttävä. Viesti on myös mennyt tiedotusvälineissä läpi. Säännöllisesti julkaistaan juttuja, joissa kerrotaan suomalaisten yksipuoleistuvasta kielitaidosta.
Onko kannanotoilla ja uutisilla ollut merkitystä? Eipä juuri, kielten suosio mataa edelleen. Tilanne ei myöskään ole muuttumassa, ja siitä pitää huolen yliopistojen ja korkeakoulujen uudistunut sisäänpääsyjärjestelmä.
Kun sinänsä tolkuttomaan pääsykoerumbaan on etsitty vaihtoehtoa, päädyttiin painottamaan ylioppilastodistusten arvosanoja. Ongelma vain on, että luonnontieteet saivat ylipainon. Nyt halutaan kirjoittaa pitkä matematiikka, koska hyvä arvosana siitä tuo parhaat pisteet.
Kielten vähentyvästä suosiosta on turha syyttää pääsykokeiden arvosanapainotuksia. Kielet vain eivät enää nykymaailmassa ole samanlainen ikkuna maailmaan kuin vielä viime vuosisadalla, eikä niitä tarvita vastaavalla tavalla työelämässäkään.
Kielipainotteiselle lukiolle on nyt vielä vähemmän perusteita kuin vuonna 2005, kun ylioppilaskirjoitusten painotusta siirrettiin historiallisesti kielistä reaaliaineisiin.
Quote from: Jussi Virkkunen, KUVoi tietysti kysyä, onko tulevaisuuden maailmassa tarvetta saksalle, ranskalle tai venäjälle. Se ei ole kuitenkaan asian ydin, koska näiden kielten suosion romahtaminen ei ole tarkoittanut muiden kielten suosion kasvua. Esimerkiksi espanjaa ei lueta yhtään sen enempää.
Asian ydin on, että jo nykymaailmassa on entistäkin vähemmän tarvetta heikolle, välttävälle tai tyydyttävälle vieraan kielen osaamiselle. Suomalaiset eivät matkusta hanttihommiin toisiin maihin, joissa on osattava saksan, ranskan, venäjän tai espanjan alkeet. Yhteinen kieli on joko englanti tai sitten täytyy osata vierasta kieltä hyvin tai erinomaisesti, eikä sellainen oppiminen tapahdu koulussa muutamalla kurssilla vaan omasta kiinnostuksesta vapaa-ajalla.
Quote from: Jussi Virkkunen, KUVaikka koko maailma puhuu murrettua englantia, ei se vähennä tarvetta osata muita kieliä.
Aivan varmasti vähentää, kuten olemme nähneet viime vuosikymmeninä.
Jopa eri pohjoismaiden nuoret puhuvat keskenään mieluiten englantia (https://www.norden.org/en/news/poorer-language-comprehension-weakening-nordic-community), sillä suuri osa heistä – muistakin kuin suomalaisista – ei ymmärrä kunnolla toistensa ruotsia tai "skandinaviskaa". Maahanmuuttajista puhumattakaan.
Quote from: Jussi Virkkunen, KUKaventuneen kielitaidon takana on myös yksi asia – kuntien talousahdinko. Kun rahaa on koko ajan vähemmän, tulee päättäjille helposti houkutus leikata niin sanotusti tarpeettomasta koulutuksesta. Kun saksan, ranskan tai venäjän opettaminen ei ole pakollista, kannattaako moista tarjota. Sitä paitsi osallistujia on kuitenkin vähän.
Rahaa ja resursseja on runsaasti pakkoruotsin opetuksessa ja siihen liittyvissä valtarakenteissa, jos vain on poliittista tahtoa suunnata sitä muualle. Jos ei ole, niin turha urputtaa joistain pääsykoepisteistä.
Ruotsissa on useaan otteeseen ehdotettu englanninkielelle virallisen kielen asemaa. Ilmeisesti tällainen aloite on virallisessa käsittelyssä tällä kertaa:
"Underlätta arbetskraftsinvandring - utred engelska som andra officiellt språk"
https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/motion/_H8022687
Eli suomeksi "Työvoiman maahanmuuton helpottaminen - selvitys englannin kielen asemasta toiseksi viralliseksi kieleksi"
Jos ymmärrän oikein, niin aloitetta käsitellään 2021-04-07, mutta ei mitään käsitystä kuinka lainsäädäntö naapurimaassa etenee, jos tulisi vihreää valoa. Iso asiahan on kyseessä ja ihme olisi, jos etenisi.
Olisihan se mielenkiintoista, jos vaikka virkaan voitaisiin Ruotsissa nimittää ruotsia osaamaton henkilö, mutta ei Suomessa. Tämä vain spekulaationa, eihän sitä tiedä millainen englannin virallinen asema olisi, jos se joskus toteutuisi
Quote from: Echidna on 06.04.2021, 19:07:39
Olisihan se mielenkiintoista, jos vaikka virkaan voitaisiin Ruotsissa nimittää ruotsia osaamaton henkilö, mutta ei Suomessa. Tämä vain spekulaationa, eihän sitä tiedä millainen englannin virallinen asema olisi, jos se joskus toteutuisi
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman tänään Höblässä:
Quote– Ylipäätään on tärkeää madaltaa kynnystä, mitä tulee kielitaitovaatimuksiin Suomessa. Meillä on valtavan korkeat vaatimukset ihan kaikkiin töihin Suomessa.
[...]
On jo kokeiluja kielitaitovaatimuksen räätälöimiseksi työn mukaan esimerkiksi kuntasektorilla. Stenman muistuttaa, että valtion viranomaisilla on pitkälle menevä velvollisuus tarjota palveluja molemmilla kotimaisilla kielillä.
– Mutta se ei tarkoita, että jokaisen on osattava molempaa kieltä vaan että on pystyttävä rakentamaan järjestelmä, jossa kielilaki toteutuu. (käännös)
Hbl: Att inkludera fler kan höja sysselsättningen – diskrimineringsombudet ser möjligheter att sänka trösklar (https://www.hbl.fi/artikel/att-inkludera-fler-kan-hoja-sysselsattningen-diskrimineringsombudet-ser-mojligheter-att-sanka-tros/) 6.4.2021
Kuten jotkut varmaan arvasivatkin, kyse ei ollut pakkoruotsin purkamisesta, vaan ruotsinkielinen yhdenvertaisuusvaltuutettu saattoi puhua näin järkeviä, koska tarkoitti kohtuuttomien kielitaitovaatimusten madaltamisella
maahanmuuttajia. Ei suomenkielisiä, joita koskee ihan eri logiikka ja toiset säännöt.
Minulla oli muuten aikanaan lukiossa ruotsinopettaja, joka tykkäsi puhua siitä ruotsin kieliopista opetustilantaissa vain ja ainoastaan ruotsiksi.
Valitin siitä rehtorille, sanoin että opetusta pystyvät seuraamaan vain ne joilla on valmiiksi jo todella hyvä kielitaito. Opettajan mielestä hänen opetusmetodeihinsa puuttuminen oli erittäin epäasiallista.
Quote from: Mangustin on 30.03.2021, 12:03:24
Quote from: Tavan on 30.03.2021, 08:38:13
Elitistit hokevat että ruotsihan on helppoa, vitun typeryskö olet kun et opi? Niin, siis kaikki eivät ole hyviä koulussa eivätkä kielissä. Mutta syökööt leivoksia.
Lisäksi tässä piilee tasa-arvon kannalta se jekku, että tyttöjen aivot on luotu kielten oppimista ja höpötystä varten. Kaikkein terävin verbaalinen lahjakkuus ei välttämättä ole naissukupuolen hallussa, mutta sellaisen hyvän kommunikointikyvyn saavuttaminen, mistä peruskoulu palkitsee, onnistuu nähdäkseni tytöiltä paljon helpommin kuin pojilta. Samalla poikien mahdollisuudet jatko-opintoihin kapenevat.
Meh..
Tasa-arvon kannalta olisi oleellista, että jokainen oppilas saisi tarvitsemaansa opetusta.
Ala-asteen ekalla en saanut enempää matikan tehtäviä, koska lisä -matikan kirja oli jo laskettu. Opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet ja haasteet olivat katsos jo täytetty.
Ala-asteen viidennellä en saanut opiskella toista vierasta kieltä, vaikka A -saksan lukijoille tämä pilottina mahdollistettiinkin.
Sitten yhtäkkiä yläasteella kerrotaan, että minun on pakko opiskella ruotsia, koska minun on pakko opiskella ruotsia.
Quote from: Roope on 23.03.2021, 13:35:47Miten ruotsi "kärsii tuosta englannin ylivallasta ihan samalla tavalla kuin muutkin ennen yleisesti luetut kielet eli ranska ja saksa"?
No näkeehän sen noista kirjoittajien määrästä. Käytännössä jos ainetta opiskelee, se kannattaa kirjoittaa. Se, että joku ei ainetta kirjoita, tarkoittaa lähinnä sitä, ettei myöskään ole opiskellut. Toki pakolliset kurssit on pakko lusia läpi, mutta niillä istuskelu ei vielä ole opiskelua eikä johda osaamiseen, vaikka niistä jotain kutosia ja seiskoja saisikin.
QuoteSe menee juuri näin, kun kouluissa harkitaan kielten opetusryhmiä ja niiden resursointia. Paikasta riippuen muista kielistä erityisesti kiinnostunut voi päästä lukemaan niitäkin, mutta valintatilanteessa ryhmät jäävät usein muodostamatta. Silloin jää jäljelle englanti ja ruotsi, joita sama niukkuuden logiikka ei koske.
Mikäli toinen kieli olisi pakollinen, kuten pakkoruotsi nyt, mutta vapaavalintainen, muita kieliä valittaisiin ihan toiseen malliin. Sekään ei silti kääntäisi kieltenopiskelun alamäkeä.
Jälkimmäisessä kappaleessa on se olennainen. Ruotsia opiskellaan koska on pakko, mutta ei kirjoiteta, koska ei ole pakko. Ruotsia ei edes opiskeltaisi, jos ei olisi pakko. Saksaa ja ranskaa taas ei opiskella, koska ei ole pakko. Ryhmiin ilmoittauduttaisiin kyllä enemmän, jos jotain on pakko ottaa, mutta tämä ei johda automaattisesti kyseisen kielen "opiskeluun", vain lähinnä läsnäoloon ja minimisuoritukseen, joka ei takaa edes auttavaa kielitaitoa.
Käytännössä luultavasti muutosta ei edes näkyisi, sillä pienet koulut luultavasti tarjoaisivat jatkossakin vain englannin ja ruotsin (koska näihin on opettaja valmiina), ja isot koulut tarjoavat jo nyt mahdollisuuden saksaan ja ranskaan, mutta opiskelijat jättävät aineet kesken, koska niitä ei ole pakko opiskella sen pidemmälle. Ruotsin vapaaehtoistaminen ei käytännössä juurikaan auttaisi muiden kielten asemaa. Todetaan lopuksi, että se, että pakkoruotsin poistaminen ei auta muita kieliä, ei ole argumentti pakkoruotsin säilyttämisen puolesta.
Quote from: vihapuhegeneraattori on 23.03.2021, 14:01:19
Ruotsi on sama kuin matematiikka! :facepalm:
Maailmassa on tuhansia kieliä, matematiikka on universaalinen kieli, kuten myös musiikki. Jos halutaan alkaa halkomaan hiuksia tuolla logiikalla niin pitäisi perustaa uusia aineista runsaasti koska voihan muitakin aineita jakaa osiin ja opiskella niistä vain osan.
Sisälukutaitoa, kiitos. Pointti oli, että jonkin oppiaineen pakollisuus ei varsinaisesti johda aineen priorisointiin muiden edelle. Esimerkkinä käytin matematiikkaa, koska se on monelle iso peikko niin kuin ruotsi joillekin. Matematiikan opiskelu on pakollista, mutta noiden pakollisten kurssien läpi surffailu ei millään muotoa vaikeuta muiden aineiden opiskelua, eikä se takaa matemaattista osaamista. Sama koskee ruotsia ja muita aineita, myös muita kieliä.
QuoteOlen aina miettinyt että onko tuo Ruotsi = <joku oikea oppiaine> ihan oikea usko, vai onko se näkökulma joka otetaan vaan mukaan keskustelun vetämiseksi läskiksi niin tarvi oikeasti keskustella asioista?
Kommentoin lähinnä sitä virheellistä väittämää, että pakkoruotsin takia muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Tälle ei ole mitään loogisia eikä tilastollisia perusteita: ruotsin opiskelu on vähentynyt yhtä paljon tai jopa enemmän kuin muiden kielten, eikä myöskään tuntimäärien suhteen ole mitään ongelmaa panostaa ranskaan ja hoitaa ruotsia välinpitämättömästi.
Ainoa potentiaalinen ongelma on se, että jos haluaisi lukea englannin lisäksi ranskaa, saksaa, venäjää ja espanjaa, koska niin monen kielen mahduttaminen ei normaalituntien puitteissa ole mahdollista. Tämä ei kuitenkaan tilastotasolla ole ongelma, sillä se edellyttäisi, että muiden kielten opiskelu olisi lisääntynyt, ja pakkoruotsi toimii tämän kehityksen jarruna. Kun sekä ruotsin että muiden kielten opiskelu on vähentynyt, ei tällaista perustetta oikein voi esittää. Toki yksilön kohdalla tämä voi olla ongelma, mutta millään ilveellä ei voi pakkoruotsia syyttää saksan opiskelun alamäestä.
Sinänsä en pidä pakkoruotsia mitenkään hyvänä asiana, mutta se perustuu vain siihen, että minusta sen pakolliselle opiskelulle ei ole perusteita, ja jos (ja kun) ei ole, niin sen on tällöin oltava valinnainen oppiaine. Kyse on ihan puhtaasti liberaalista ideologiasta, eikä mistään huonosti rakennellusta pseudoteknokraattisesta virheargumentaatiosta. Kyse ei ole siitä, onko ruotsista haittaa vai ei, vaan siitä, että sen pakollisuuteen ei ole perusteita.
Hanasaaren kulttuurikeskuksen pakkoruotsittaja yrittää vielä pyristellä, mutta faktat puhuvat puolestaan:
QuoteEnglannin kielen ylivallan edessä ei pidä antautua
POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTO on hiljattain julkaissut raportin Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?. Raportti perustuu mielipidekyselyyn, johon vastasi yli kaksituhatta Pohjoismaissa asuvaa 16–25-vuotiasta nuorta vuonna 2020.
Yllättäen vain 23 prosenttia ruotsalaisista nuorista ilmoitti ymmärtävänsä tanskan kieltä ja 40 prosenttia tanskalaisnuorista piti ruotsin kieltä helposti ymmärrettävänä. Yhteensä 62 prosenttia Suomen nuorista ilmoitti ymmärtävänsä ruotsia, mutta vain pieni vähemmistö ymmärsi norjaa tai tanskaa. Norjalaiset nuoret esiintyivät edukseen hyvine ruotsin (90 prosenttia ymmärsi) ja tanskan kielen (47 prosenttia ymmärsi) taitoineen.
Kyselyssä nuoret saivat myös valita, mitä kieltä he käyttävät tavatessaan jonkun toista skandinaavista kieltä puhuvan henkilön. Selvityksen mukaan skandinaavisten kielten ymmärtämisen sekä englannin ja skandinaavisten kielten valitsemisen välillä on nähtävissä yhteys. Norjalaiset nuoret vakuuttivat pärjäävänsä skandinaavisella kielellä (86 prosenttia) suomalaisten nuorten turvautuessa englantiin (72 prosenttia).
KYSELY vahvistaa aikaisempien tutkimusten havaintoja: nuorilla on käytännöllinen suhtautuminen kieliin. Kun on tärkeää tehdä itsensä ymmärretyksi, esimerkiksi työyhteyksissä, käytetään englantia, ja kun halutaan solmia sosiaalisia suhteita, voidaan käyttää skandinaavisia kieliä. Raportissa kirjoittajat nostavat esille ajatuksen skandinaavisten kielten ja englannin rinnakkaiskielisyydestä keinona turvata pohjoismainen kieliyhteisö pitkällä aikavälillä.
Kokemukseni mukaan englantia voidaan tarvita, jotta jää saadaan murrettua ja yhteys rakennettua yhdenvertaisista lähtökohdista pohjoismaisissa yhteyksissä.
[...]
EMME saa antautua englannin kielen ylivallan edessä Pohjolassa, vaan meidän tulee edistää pohjoismaista kulttuurivaihtoa, liikkumista ja naapurikielten ymmärrystä.
Tämä tahto näkyy myös nuorten kyselyvastauksissa: kaksi kolmesta nuoresta arvioi ruotsin, norjan tai tanskan ymmärtämisen olevan tärkeää Pohjoismaiden yhteenkuuluvuuden kannalta. Ei sovi unohtaa, että yhteiset kielelliset siteet mahdollistavat nuorten sujuvan liikkumisen työn ja opiskelupaikan perässä toiseen Pohjoismaahan. Siinä yhteydessä pelkkä englannin kielen taito on laiha lohtu.
Gunvor Kronman
toimitusjohtaja, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
Helsingin Sanomat, mielipide (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007911936.html) 11.4.2021
Quote from: Gunvor KronmanEi sovi unohtaa, että yhteiset kielelliset siteet mahdollistavat nuorten sujuvan liikkumisen työn ja opiskelupaikan perässä toiseen Pohjoismaahan. Siinä yhteydessä pelkkä englannin kielen taito on laiha lohtu.
Juuri päinvastoin, kuten tuo nuorille tehty kyselykin osoitti. Nykyään niin työssä kuin opiskelussakin tarvittava kieli on maahanmuuttajilla yleisesti englanti.
Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa? (https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1535280/FULLTEXT01.pdf) (pdf)
Quote from: Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?– Pelkästään Skandinaviaan kuuluvia maita Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa tarkasteltaessa
ruotsin ja tanskan välisessä naapurikielten ymmärtämisessä on haasteita. Ainoastaan
23 prosenttia ruotsalaisista nuorista on sitä mieltä, että tanskaa on helppo ymmärtää, ja
40 prosenttia tanskalaisista nuorista kokee ruotsin ymmärtämisen helpoksi.
– Lähes kaikki Pohjoismaiden nuoret (95 prosenttia) pitävät englantia helposti
ymmärrettävänä.
Quote from: Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?Aiempien tutkimusraporttien mukaisesti on havaittavissa, että enemmistö Pohjoismaiden
nuorista (93 prosenttia) osaa englantia mielestään hyvin. Tämä koskee käytännössä kaikkia
Pohjoismaita.
Quote from: Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?Kuten jo aiemmin on mainittu, myös tilanne vaikuttaa kielen valintaan. Aiemmissa tutkimuksissa
on havaittu, että englantia käytetään lähinnä tilanteissa, joissa nuoret haluavat välttää
väärinymmärryksiä tai kasvojen menettämistä ja kaikkien on tärkeää ymmärtää viesti.
Skandinaavisia kieliä taas käytetään, kun halutaan solmia läheisiä sosiaalisia suhteita.
...
Nuorten kielen valintaan vaikuttaa merkittävästi mahdollisuus tulla ymmärretyksi. Kyselyssä
tiedusteltiin, mikä vaikuttaa sosiaalisessa mediassa käytettäviin kieliin, ja nuoret saivat valita
vastaukseensa useita eri vaihtoehtoja. Enemmistön (58 prosenttia) mukaan ratkaiseva tekijä on
se, että mahdollisimman monet ymmärtävät heitä.
Quote from: Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?Nuoret eivät koe pohjoismaista kieliyhteyttä erityisen tärkeäksi
Tiedustelimme nuorilta pohjoismaisen yhteistyön tärkeintä kohdetta, ja vastaajat saivat valita
niin monta yhteistyöalaa kuin halusivat. Kuusi prosenttia valitsi kulttuurialan ja ainoastaan
kolme prosenttia kieliyhteistyön. Kieliyhteistyö jäi siten viimeiselle sijalle 21 yhteistyöalueen
joukosta.
...
Saattaa olla useita eri selityksiä sille, miksi nuoret eivät ajattele kielten ja kulttuurin olevan niin
tärkeitä pohjoismaisessa yhteistyössä. Heidän mielestään skandinaavisten kielten keskinäinen
ymmärtäminen ei ehkä ole kovin tärkeää, koska niin moni kuitenkin ymmärtää englantia. Monet
nuoret voivat luulla ymmärtävänsä ruotsia, norjaa ja tanskaa todellisuutta paremmin ja pitävät
kieliyhteistyötä tarpeettomana, koska eivät näe asiaan liittyviä haasteita. Kielet ja kulttuuri eivät
myöskään ole esillä arkielämässä yhtä näkyvästi kuin ympäristö ja ilmasto tai terveysasiat. On
myös mahdollista, että monen mielestä kieliasiat eivät enää ole yhtä tärkeitä pohjoismaisessa
yhteistyössä ruotsin, norjan ja tanskan ymmärtämisen heikentyessä.
Suomen suomenkielisillä ei ole minkäänlaista kieliyhteyttä pohjoismaihin. Sen sijaan kaikilla on yhteys kansainvälisen kommunikaation välineisiin, useimmilla englantiin mutta joillakin harvoilla myös saksaan, ranskaan, jopa venäjään.
Englannin ylivalta ei ole pois ruotsilta, koska sillä ei mitään asemaa suomalaisten mielissä edes ole. Se on poissa muilta kieliltä, ja se on sääli.
Hesarikin valittaa taas vaihteeksi muiden kun englannin YO-kirjoittajien vähäisyyttä ja suomalaisten ulkomaan kielten osaamisen suppeutta. Tyypilliseen tapaansa unohtavat mainita pakkoruotsin vaikutuksen tähän asiaan. Kukaan ei ole varmaan kertonut niille siitä.
Maksumuurin takana.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007910963.html
QuoteVIERAIDEN KIELTEN ylioppilaskirjoituksiin osallistuneiden määrä on romahtanut (HS 21.3.).
Trendi on selvä: englannin kieli vie, muut vikisevät.
Vielä vuonna 1997 lyhyen saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja italian ylioppilaskokeisiin osallistui kaikkiaan 18 300 abiturienttia. Vuonna 2020 näiden viiden lyhyen kielen ylioppilaskokeisiin osallistui enää 3 900 lukiolaista. Eniten suosiotaan ovat menettäneet saksa ja ranska.
Vuonna 1997 lyhyen saksan kirjoitti 12 411 oppilasta. Vuonna 2020 määrä oli romahtanut 1 611 ylioppilaskokelaaseen. Lyhyen ranskan kirjoitti 23 vuotta sitten 4 393 lukiolaista, vuonna 2020 heitä oli enää 806.
QuoteYhtenä selityksenä tähän on pidetty korkeakoulujen valintoja, joissa painotetaan nyt enemmän matematiikkaa eikä ylimääräisistä kielistä saa pisteitä.
Helsingin Sanomien jutussa kerrottiin esimerkki, jossa ranskan kieltä yliopistoon opiskelemaan pyrkivä saisi enemmän pisteitä pitkän matematiikan laudaturista kuin pitkän ranskan laudaturista. Vuonna 2006 ylioppilaskirjoitusten reaalikoe muuttui useampaan osaan pilkotuksi ainereaaliksi – oppilaan oli helpompi tenttiä reaaliaine kuin kieli.
Korkeakoulujen pisteytysmalli syntyi vastauksena Juha Sipilän (kesk) hallituksen toiveisiin saada suomalaiset nuoret nopeammin lukiosta jatko-opintoihin. Kielten opiskelun kannalta hoputtamisesta ei ole seurannut pelkkää hyvää.
Quote from: Random Walker on 11.04.2021, 21:13:06
Hesarikin valittaa taas vaihteeksi muiden kun englannin YO-kirjoittajien vähäisyyttä ja suomalaisten ulkomaan kielten osaamisen suppeutta. Tyypilliseen tapaansa unohtavat mainita pakkoruotsin vaikutuksen tähän asiaan. Kukaan ei ole varmaan kertonut niille siitä.
Maksumuurin takana.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007910963.html
Quote from: Pääkirjoitus, HSSUOMEN YRITTÄJIEN toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä Suomen kaltaisessa pienessä maassa, jos jossakin, pitäisi osata laajalti eri kieliä. "Koulutuspolitiikassa on peilin paikka. Meidät pitää saada innostumaan uudella tavalla kielten opiskelusta", Pentikäinen sanoo.
Mitäs jos yritykset
maksaisivat työntekijöilleen kielten laajasta osaamisesta, jos ne kerran ovat niin tärkeitä? Siihen asti tyhjää lätinää.
QuoteVaasan AMK:n opiskelijat avautuvat MTV Uutisille tuskaisista harjoitteluistaan keskussairaalassa: "Mikset mene muualle harjoitteluun, jos et osaa ruotsia"
Neljä parhaillaan AMK:ssa opiskelevaa opiskelijaa kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että sairaalaympäristössä hyljeksitään niitä, keneltä ruotsin kieli ei suju erinomaisesti.
Vaasan keskussairaala on kaksikielinen sairaala, jossa enemmistö potilaista on ruotsinkielisiä. Sairaanhoitajaopiskelijoita keskussairaalassa on harjoittelussa vuosittain 760 henkilöä eri pituisissa jaksoissa.
[...]
Eräs 22-vuotias kolmannen vuoden Vaasan AMK:n sairaanhoitajaopiskelija kertoo, että keskussairaalassa suomea puhuvat harjoittelijat heitetään "kylmään veteen" oppimaan.
Opiskelija suoritti viimeisen harjoittelunsa keskussairaalassa.
– Itse olen kotoisin muualta, paikkakunnalta, jossa ruotsia ei puhu oikeastaan kukaan, ja vaikka yritin sitä ahkerasti opiskella, niin en sitä koskaan oppinut. Ohjaajani logiikka taitojeni parantamiseksi oli se, että hän laittoi minut hoitamaan aina, joka vuorossa, kaikki osaston ruotsinkieliset potilaat, ja hän jätti mut heidän kanssaan yksin.
Opiskelija kertoo ihmetelleensä jälkeenpäin, miksi hänen kouluttamisessaan on käytetty tällaisia metodeja.
– Näin jälkeenpäin ajateltuna kyseessähän on ollut potilasturvallisuuden vaarantaminen. Ikinä opiskelijaa ei saisi jättää muutenkaan yksin, eikä varsinkaan silloin, kun hän ei ymmärrä, mitä potilas sanoo. Tunsin, että olen jotenkin alempiarvoinen ja huono hoitaja, opiskelija kertoo.
[...]
Eräs vaativan kuntoutuksen osastolla harjoittelussa ollut opiskelija kertoo, kuinka hän koki suurta epävarmuutta hoitotoimenpiteitä tehdessä, kun ohjeet tekemiseen tulivat ruotsiksi.
– Koin haastavaksi hoitotoimenpiteen suorittamisen ruotsin kielellä, kun sitä ei vielä suomeksikaan osaa. Tuntuu, että oppiminen jäi vajaaksi kielimuurin takia, kun en ymmärtänyt mitä sanottiin. Pelotti myös, että tulee tehtyä hoitovirheitä, kun kaikki tuntui niin epävarmalta. Oli vaikeaa ohjata ja neuvoa potilasta eri kielellä.
Opiskelija kertoo pahoitelleensa muille työntekijöille, ettei osaa hyvin ruotsia. Siihen hän kertoo saaneensa vastaukseksi törkeyksiä.
– Opiskelijan kohtelu ei ollut ystävällistä. Jos ei osannut sanoa ruotsiksi asioita, tuli vastaus että mikset mene muualle harjoitteluun, jos et osaa ruotsia. Minulle ei tullut tästä kovin tervetullut olo, hän kertoo.
[...]
MTV Uutiset tavoitti Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnusen, joka pitää harjoittelijoiden keskuudesta ilmennyttä tyytymättömyyttä valitettavana asiana.
Kinnunen kuitenkin kertoo MTV Uutisille, että hän ei ole aiemmin kuullut vastaavanlaista palautetta keskussairaalassa harjoittelua suorittaneilta opiskelijoilta.
– Ensimmäistä kertaa kuulen tällaista palautetta. Mutta kun tällaista palautetta tulee, niin pitää lähteä kovasti selvittämään, onko kyse yksittäisistä tapauksista vai onko sitä tapahtunut useammin, Kinnunen kertoo.
Kinnunen sanoo, että heillä ei ole keskussairaalassa sellaisia opetusmetodeja, että suomenkielinen opiskelija jätetään yksin ruotsinkielisen potilaan kanssa.
– Missään nimessä emme hyväksy sellaisia tilanteita. Asiakkaiden ja potilaiden hoito ja turvallisuus on kaikkein tärkeintä.
Kinnunen kuitenkin haluaa korostaa, että keskussairaalan potilaista yli puolet puhuu äidinkielenään ruotsia, ja se kohdistaa työntekijöihin myös tiettyjä vaatimuksia.
Se voi olla hänen mukaansa opiskelijoille myös mahdollisuus parantaa kielitaitoa.
– Tämä näkyy myös toki meidän henkilöstössä. Meidän henkilöstömme äidinkieli on puolet ja puolet. Meidän henkilöstöllämme on toki kielitaitovaatimukset, kyllä täällä henkilöstö on kokonaisuudessaan kaksikielistä. Opiskelijoilta ei voi tietenkään vaatia kaksikielisyyttä, mutta pitää olla tietoinen, ettei pärjää ilman halua oppia toista kieltä. Molemmat kielet ovat läsnä arjessa, Kinnunen kertoo.
MTV (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vaasan-amk-n-opiskelijat-avautuvat-mtv-uutisille-tuskaisista-harjoitteluista-keskussairaalassa-mikset-mene-muualle-harjoitteluun-jos-et-osaa-ruotsia/8115658) 15.4.2021
Kuulostaa siltä, että suomenkieliset savustetaan systemaattisesti pois sairaalasta. Ja johtaja ei muka ole tästä tietoinen.
QuoteMeidän henkilöstöllämme on toki kielitaitovaatimukset, kyllä täällä henkilöstö on kokonaisuudessaan kaksikielistä.
Seinäjoen keskussairaalassakin oli kielitaitovaatimukset. Ei kelvannut.
^ fanaattisempaa rasismia en ole ikinä nähnyt ja kuullut kuin mitä ruotsinkieliset kehtaavat suunnata suomalaisiin. Bättre Folkin rasismi on myös monipuolista. Se tukeutuu vauraimpaan ja voimakkaampaan ulkomaahan (Ruotsiin), ja se käsittää suomalaisten ns. huonommuuden/alemmuuden monessa mielessä. Suomenruotsalaisen inho kohdistuu klassisesti myös suomenkielisten heikompiin seurapiireihin, tuttavaverkkoihin, ulkonäköön, kielitaitoon, pukeutumiseen ja aivan erityisesti pienempiin kulutus- ja perintämahdollisuuksiin, sukupuuhun, harrastusten tasoon.
Sellainen tavallinen maatiainen suomalainen joka ei ole päässyt kokemaan yllä kuvattua ei tietenkään usko asiaa.
Se mikä hurreissa on arvostettavaa, on se sama mitä on mustalaisilla, somaleilla, ählämeillä ja kokoomuslaisilla verenimijöillä. Ne pitävät toinen toistensa puolta. Siihen ei suomalainen tollo yllä. Ei riitä rohkeus, äly eikä sisu.
Minä olin opiskeluaikoina joitain kertoja tekemisissä Åbo Akademin opiskelijoiden kanssa. Koskaan en ole tullut kohdelluksi yhtä kylmän ylimielisesti minkään ryhmän taholta.
Tämä ilmeni kielipelinä (heittäydytään muka osaamattomaksi ja painostetaan suomenkielisiä tankeroruotsiin, vaikka oma suomi on täysin fluenttia), suomalaisten tyttöjen vaatteille naureskeluna, erinäisenä itsekorostamisena (raha, muotikuteet, hienot harrastukset ja ruokatottumukset, joita pitää mainita ja viljellä aina kun on mahdollisuus).
Tiedän mitä tuo on, ja minulla onkin tapana kielivähemmistön kanssa ottaa aktiivinen keskustelijan rooli, hieroa muumien naamaan riikinruotsiani ja sen muoti-ilmauksia. Heidän omia fisv-sanojaan en ole ymmärtävinäni. Tämä tulokulma ottaa kyllä tuulen purjeista, ja vem kan segla förutan vind. Tosin, kaikkein tiukinta raharuotsalaista seurakuntaa en edes ole tavannut. Miksi ihmeessä työmiehen poika haluaisi kartanonomistajien kanssa purjehtimaan tai golffaamaan.
Taitaa olla alemmuudentunne se mikä pohjimmiltaan ajaa ankkalammen halveksumaan meitä suoneekereitä.
Kirkkonummella RKP on sitä mieltä, ettei virkamiesruotsi riitä virkamiehelle. Nähdäkseni se vie pohjan koko konseptilta. Kuva viime keskiviikon Länsiväylästä.
No niin, käytännössä sujuvan eli natiiviruotsin vaatiminen jyvittää kaikki virat ruotsinkielisille. Tämähän on "kaksikielisyyden" perimmäinen tarkoituskin. Ja koska wikin mukaan
QuoteKunta on kaksikielinen. Enemmistönä 76,0 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 16,9 prosenttia ruotsia.[4]
Taitaa kuitenkin suomi olla tärkeämpi kuntalaisten asioiden ajamiseen.
Onkohan koskaan syynätty samalla innolla kaksikielisten virkamiesten suomentaitoa? Suomea on nimittäin kertaluokkaa vaikeampi oppia vieraana kielenä kuin ruotsia. Ja jos nimellisesti ruotsinkielinen henkilö asuu ja käy koulunsa suomenkielisessä ympäristössä, kotikieli saattaa olla jäänyt aika heikolle tasolle. Todellinen kaksikielisyys on myytti. Monimutkaisia virkatoimia ei hoideta sinne päin -kielitaidolla. Todistan usein kun korkeatasoiset julkisen palkan nauttijat vääntävät dokumentteja paskalla englannilla, kökkösuomella, "virkamiesruotsilla" jne. Saksat, ranskat ja venäjät sentään hoitelee natiivitasoinen kääntäjä, mutta myös kaikki kolme kotimaista pitää käyttää kielentarkastuksessa. Aika usein se olen minä itse, ilman kompensaatiota.
Enkä edes aloita suomalaisten kieltenopettajien osaamisesta, varsinkin ruotsin-. Oppikirjatekstejä ja prepositioknoppeja kyllä osataan resitoida vuosikymmenten rutiinilla, mutta ei se tuotos ruotsia muistuta.
Kirkkonummen demografialla kaikki johtavat virat kuuluvat suomenkielisille, pl. nimenomaisesti ruotsinkielisten kieliasiat. Tälle visiirille sitten erikseen nimetty alipäällikkö joka muiden tehtävien ohella hoitaa asiat ruotsiksi. Mutta nej, pitää olla kokonainen rinnakkainen palvelurakenne. Ja juuri siksi ruotsi tulee niin kalliiksi.
Quote from: Jorma M. on 15.04.2021, 13:48:56
^ fanaattisempaa rasismia en ole ikinä nähnyt ja kuullut kuin mitä ruotsinkieliset kehtaavat suunnata suomalaisiin. Bättre Folkin rasismi on myös monipuolista. Se tukeutuu vauraimpaan ja voimakkaampaan ulkomaahan (Ruotsiin), ja se käsittää suomalaisten ns. huonommuuden/alemmuuden monessa mielessä. Suomenruotsalaisen inho kohdistuu klassisesti myös suomenkielisten heikompiin seurapiireihin, tuttavaverkkoihin, ulkonäköön, kielitaitoon, pukeutumiseen ja aivan erityisesti pienempiin kulutus- ja perintämahdollisuuksiin, sukupuuhun, harrastusten tasoon.
Sellainen tavallinen maatiainen suomalainen joka ei ole päässyt kokemaan yllä kuvattua ei tietenkään usko asiaa.
Se mikä hurreissa on arvostettavaa, on se sama mitä on mustalaisilla, somaleilla, ählämeillä ja kokoomuslaisilla verenimijöillä. Ne pitävät toinen toistensa puolta. Siihen ei suomalainen tollo yllä. Ei riitä rohkeus, äly eikä sisu.
Kyllä se Rohkeus, Sisu ja Äly riittää huimiinkin suorituksiin ja niitä on nähty käytännössä.
Ongelmana on että porukka ei usko itseensä vaan vertaa itseään aina muihin ja kärsii jonkinlaisesta kroonisesta alemmuuskompleksista.
V*tun Åbu akademi ja muut tekopyhät pulunnussijat, mitä ne mistään mitään tietää tai on ikinä elämässään tehneet muuta kun viisastelleet työkseen.
Jengi tarvii lisää POSITIIVISTA YLPEYTTÄ ja RAJATONTA USKOA ITSEENSÄ. VOITTAJAFIILIS 24/7 !!!
Jos joku tulee haastamaan niin heti päälle vaan (metafora)
ETTE NÖYRISTELE MITÄÄN ETTEKÖ KETÄÄN ,varsinkaan mitään alemman tason pseudotiede akateemikkopellejä
Voisiko Suomen Perusta seuraavaksi tehdä laskelmat kaksikielisyyden suorista ja välillisistä kuluista? Paljonko kuluu rahaa ruotsin pakolliseen opetukseen eri tasoilla? Paljonko kuluu rahaa päällekkäisiin palvelurakenteisiin?
Voitaisiinko tehdä joitain opportunity cost arvioita siitä, mitä suomalaisten relevantin kielitaidon tahallinen kaventaminen taloudellisesti merkitsee, verrokkimaihin nähden?
Yhdenvertaisuustematiikkaa voitaisiin nostaa esiin. Positiivinen syrjintä sortaa suomalaista vähintään yhtä väkevästi ruotsalaisten suunnalta kuin mamujenkin suunnalta.
Inho pakkoruotsia kohtaan on jotain joka yhdistää kansaa, se on jotain josta kaikilla on omakohtaista kouriintuntuvaa kokemusta ja se koskettaa omia lapsia, herättäen siten naistenkin kiinnostuksen. Sillä on merkitystä sekä arjen että yhteiskunnan tasolla. Mikro ja makro. Siitä saisi mainion, tuoreen vaaliteeman seuraaviin EK vaaleihin.
Quote from: Roope on 15.04.2021, 10:34:38
Quote– Näin jälkeenpäin ajateltuna kyseessähän on ollut potilasturvallisuuden vaarantaminen. Ikinä opiskelijaa ei saisi jättää muutenkaan yksin, eikä varsinkaan silloin, kun hän ei ymmärrä, mitä potilas sanoo. Tunsin, että olen jotenkin alempiarvoinen ja huono hoitaja, opiskelija kertoo.
[...]
Eräs vaativan kuntoutuksen osastolla harjoittelussa ollut opiskelija kertoo, kuinka hän koki suurta epävarmuutta hoitotoimenpiteitä tehdessä, kun ohjeet tekemiseen tulivat ruotsiksi.
– Koin haastavaksi hoitotoimenpiteen suorittamisen ruotsin kielellä, kun sitä ei vielä suomeksikaan osaa. Tuntuu, että oppiminen jäi vajaaksi kielimuurin takia, kun en ymmärtänyt mitä sanottiin. Pelotti myös, että tulee tehtyä hoitovirheitä, kun kaikki tuntui niin epävarmalta. Oli vaikeaa ohjata ja neuvoa potilasta eri kielellä.
Ruotsinkielisten ollessa vähemmistönä, on aika outo veto ottaa riski hoitovirheistä, vain jotta enemmistön edustajaa päästään vähän kiusaamaan. Kohta olette taas himpun verran pienempi vähemmistö, mutta hei, omatpahan ovat kalmonne.
Minun mielestäni kielikiista, joka oli syystäkin kuumimmillaan kolmikymmenluvulla - jolloin esim. Helsingin yliopiston opetuskieleksi (eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta) saatiin ruotsin sijasta suomi ja taattiin muutenkin suomenkielisille tasavertaisuus (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) - on jo ohimennyttä aikaa. Se on viimein, Väinö Tannerin sanoja lainatakseni, "kuudennen luokan kysymys".
Joillekin se näyttää kuitenkin edelleen olevan pääkysymyksiä ja pääongelmia. Erityisesti ruotsinkieliselle vähemmistölle, jolle Suomi on edelleen virallisissa suhteissa yksikielinen: nimittäin ruotsinkielinen. Jollei suhtautuminen tähän, erityisesti ruotsinkielisten taholta, olisi niin tympeää, niin se olisi pelkästään huvittavaa. Valtaosalle suomalaisista ruotsin kieli Suomessa ei merkitse muuta kuin joutavaa kiusaa - mitä se todellisuudessa onkin - ja vähemmistökielisten nillitystä ja vaatimuksia saada ruotsinkielisiä palveluja missä tahansa ja minkä laatuisessa tilanteessa tahansa. Ruotsinkielisten on mahdotonta tottua ajatukseen, että Suomessa puhutaan valtakielenä suomea ja ruotsi on marginaalikieli kaikissa mahdollisissa käytännön suhteissa.
Ja ruotsin kieli Suomessa on yhä marginalisoitumassa. Venäjää puhutaan Suomessa alueellisesti laajemmin kuin ruotsia. Samaten kuin viron kieltä ja vaikkapa arabiaa. Ruotsin kielen käy pian samalla tavalla kuin suomen kielen Ruotsissa: arabian kieli nousee vähemmistökielenä sen ohitse. Ja venäjä. Ja somalin kieli. Mitenkä sen jälkeen ajetaan ruotsin kielen erikoisoikeuksia ja erityisasemaa kielenä, jota kaikkien suomalaisten on osattava?
PS
Itse kannattaisin ruotsin kielelle vahvaa asemaa toisena kotimaisena kielenä. Suomi on vahvasti sekä historiallisesti että kulttuurisesti sidoksissa Ruotsiin ja sen kieleen. Suomen kirjallisuuden ja sivistyskulttuurin kivijalka on rakennettu ruotsin kielen ja ruotsinkielisten varaan. Sen historialliset syyt ovat tietenkin kolonialistisia, mutta joka tapauksessa niin on. Eikä ruotsin kielessä ole mitään vikaa. Vikaa on vain asenteissa.
Ruotsin kieli on historiallisesti hyvin merkittävä, jos haluaa perehtyä syvemmin Suomen historiaan ja vaikkapa suomalaiseen kirjallisuuteen niin ruotsin kielen osaaminen on must.
Toisaalta sanoisin, että vastaavantyyppisillä perusteilla esimerkiksi latina olisi vielä paljon hyödyllisempi opeteltava, koska koko länsimaisen sivistyksen, historian ja kulttuurin syvällisen ymmärtämisen ja nauttimisen kannalta latina on aivan olennainen. Lisäksi se on nykyäänkin yleismaailmallisesti olennainen kieli vaikkapa juridiikan ja lääketieteen termistössä.
Veikko : Itse kannattaisin ruotsin kielelle vahvaa asemaa toisena kotimaisena kielenä.
On valtavasti ylimitoitettua, suhteessa siihen, miten vähän ruotsintaitoa aidosti tarvitaan koko maan mittakaavassa, että kaikkien suomalaisten pitää opetella ruotsia kaikilla kouluasteilla, ja ruotsintaitoa vaaditaan kaikissa tutkinnoissa ja valtion ja kaksikielisten kuntien virkamiehiltä.
Todellisuudessa tänä päivänä tarvitaan monien eri kielten osaamisesta, ja kaikille pakollinen ruotsi vie tilaa ja resursseja monipuolisemmilta kieliopinnoilta ja jopa muulta tarpeelliselta opetukselta.
Veikko: Suomi on vahvasti sekä historiallisesti että kulttuurisesti sidoksissa Ruotsiin ja sen kieleen
Ruotsilla on yhtä pitkä historia suomen ja suomenkielisten kanssa kuin meillä heidän kanssaan.
Kuitenkaan Ruotsi ei ole virallisesti ruotsi-ruotsi -kaksikielinen maa, pitävät tuota ajatusta hölmänä.
Sama tilanne Ahvenanmaan kanssa, ovat saaneet Kansainliitolta oikeuden ettei heidän tarvitse noteerata suomen kieltä mitenkään. Pohjoismaiset kielet eivät ole samanarvoisia, se on mielestäni loukkaavaa.
Veikko: Suomen kirjallisuuden ja sivistyskulttuurin kivijalka on rakennettu ruotsin kielen ja ruotsinkielisten varaan.
Ruotsinkielinen sivistys ja kulttuuri on rakennettu saksankielisen, latinankielisen, kreikankielisen, ranskankielisen jne kulttuurin varaan; silti vanhat sivistyskielet eivät ole pakollisia kieliä ruotsalaisille tai muille eurooppalaisille.
On kestämätön väite, että historiallisista syistä kaikkien suomalaisten pitää opiskella ruotsia.
Ruotsin kielen asema ei ole uhattuna, vaikka kaikki suomalaiset eivät sitä opiskele. Ruotsinkieliset pärjäsivät mainiosti ennen 1970-lukua, jolloin vain murto-osa suomenkielisistä opiskeli ruotsia, koska enemmistö kävi vain kansakoulun jossa ei opiskeltu vieraita kieliä.
Quote from: Tavan on 28.04.2021, 23:02:40
--
Toisaalta sanoisin, että vastaavantyyppisillä perusteilla esimerkiksi latina olisi vielä paljon hyödyllisempi opeteltava, koska koko länsimaisen sivistyksen, historian ja kulttuurin syvällisen ymmärtämisen ja nauttimisen kannalta latina on aivan olennainen. Lisäksi se on nykyäänkin yleismaailmallisesti olennainen kieli vaikkapa juridiikan ja lääketieteen termistössä.
Olen joutunutkin, em. syistä, opiskelemaan hieman latinaa. Latinaa kannattaisikin nostaa esille. Se on - kuten antiikin kreikkakin - paitsi sivistyksen ja länsimaisen kulttuuriperustan kieli, niin se on eurooppalaisuuden peruskieli.
Ylipäätään koulutus ja koulutustaso Suomessa vaatisi enemmän kunnianhimoa. Liian pitkään aitoja on vain madallettu - nyt aivan kehitysmaatasolle asti, mikä suuressa määrässä johtuu juuri kehitysmaista tulleista oppilaista. Ehkä laajempi koulujen yksityistäminen on ratkaisu tähän ongelmaan, jos rajataan maahanmuuttoratkaisut tässä pois.
Suomi on hedelmättömälle graniittikalliolle rakennettu puoliarktinen maa, jossa ei ole riittävästi muuta kuin vettä ja metsiä. Meillä on mahdollisuus kilpailla vain henkisellä alalla rikkaimpien ja paremmilla luonnonolosuhteilla varustettujen maiden kanssa, mutta siihen meillä on kaikki mahdollisuudet. On käytettävä niitä vain hyväksi.
Minä syyttäisin ennemmin peruskoulu-uudistusta kuin mamuja.
Peruskoulun kantava ajatus on tasa-arvo = tasapäistäminen. Peruskoulua edeltäneessä kansakoulupohjaisessa järjestelmässä yhtyivät kauniisti pragmatiikka (opetetaan aluksi kaikille sitä tärkeää ydinainesta, mutta ei vaadita kauhalla jos on annettu lusikalla, jos ei ole motia niin ei ole motia ja koulussa ei ole pakko lusia äijänkörilääksi asti) ja sivistysarvot (niille joita koulu kiinnosti ja joilla oli älliä päässä, oli tarjolla haastavampi, syvällisempi polku joka johti kohti akatemiaa. Silloin se oppilasaineksen pienin yhteinen nimittäjäkin saattoi olla ihanan suuri).
Svenska Yle: Intresset för studentproven i svenska och hälsokunskap har rasat på fem år – se vilka prov studenterna valde att skriva 2021 (https://svenska.yle.fi/a/7-10001024) 26.5.2021
Viime aikoina on valiteltu, että korkeakoulujen yliopiilastodistuksen uusi pisteytys korostaa matemaattisia aineita ja alipainottaa muun muassa kieliä. Toisin kuin Svenska Yle väittää, ruotsin kielessä tämä ei erityisesti näy, vaan suosio näyttää olevan pikku vaihteluineen pitemmän aikavälin loivassa laskutrendissä.
QuoteSvenska Yle har analyserat hur intresset för de olika studentproven har varierat under de senaste åren. Examensreformen har lett till att allt fler väljer lång matematik, fysik och biologi - ämnen som kan ge många poäng i högskoleantagningen. Hälsokunskap och svenska som andra inhemska språk skrivs av allt färre.
Vain 22 prosenttia pojista kirjoittaa keskipitkän ruotsin, tytöistä 46 prosenttia eli melkein puolet. Missä tahansa muussa jatko-opinnoissa pakollisessa aineessa tällaista eroa pidettäisiin vakavana tasa-arvokysymyksenä.
Quote
Medellång svenska (B-svenska) är det ämne som dalat mest då man jämför med förra året. Mellan år 2020 och 2021 har intresset för att skriva svenska dalat nästan lika mycket som mellan 2016 och 2020. Ungefär 43 procent av de finskspråkiga studenterna skriver överhuvudtaget någon svenska i studenten.
Intresset för att skriva svenska bland de finskspråkiga gymnasisterna är klart könskorrelerat. Lite mer än en femtedel av pojkarna skrev provet i medellång svenska 2021 medan andelen hos flickorna var 46 procent.
Lång matematik är också betydligt populärare bland pojkar än bland flickor, liksom samhällslära, fysik, historia och geografi.
QuoteStörsta delen av de finskspråkiga väljer bort svenskan
De finskspråkiga studenternas intresse att skriva provet i medellång svenska har minskat under en längre tid.
Katja Kurki är lärare i svenska i gymnasiet Hyvinkään lukio och enligt Kurki är examensreformen en bidragande orsak till det.
– Elever får inte tillräckligt med poäng för språk när de söker in till universitet eller yrkeshögskolor. Då väljer eleverna bort svenskan och andra språk, säger hon.
Miksi ihmeessä ruotsin kielen ylioppilaskirjoitusten arvosanasta pitäisi saada enemmän pisteitä korkeakouluun hakiessa?
QuoteKurki är orolig för hur det kommer att gå med finländarnas språkkunskaper på sikt.
– De elever som vet att de inte kommer att skriva ett språk i studenten har ofta sämre motivation att lära sig det. Det gäller alla språk, inte bara svenska, säger Katja Kurki.
Paremminkin niin päin, että se, ettei kieltä aio kirjoittaa, kertoo huonosta motivaatiosta opiskella kyseistä kieltä. Ruotsistahan tässä puhutaan, koska se on ainoa kaikille pakollinen kieli.
QuoteFör eleverna kan det vara ett kortsiktigt val att lämna bort svenskan i studentskrivningarna, eftersom språket behövs vid fortsatta studier i Finland.
– Det kan bli ett problem då de börjar studera på högskola eller universitet om eleverna inte har nått en tillräckligt hög nivå i svenskan under gymnasietiden, säger Katja Kurki.
Kannattaisi siis poistaa opiskelua hankaloittavan ruotsin pakollisuus korkeakouluopinnoista.
Nykyäänhän merkittävää osaa opiskelijoista koskeva ongelma kierretään hiljaisella sopimuksella niin, että virkamiesruotsin kokeen rimaa on madallettu korkeakouluissa reilusti siitä, mitä siltä nimellisesti vaaditaan. Kukaan ei huomaa mitään, koska edes minimiä paremmalla keskiverto-osaamisella ei ole muutenkaan mitään asiaa ruotsinkielisiin työtehtäviin.
Quote from: Roope on 26.05.2021, 11:46:57
Quote– De elever som vet att de inte kommer att skriva ett språk i studenten har ofta sämre motivation att lära sig det. Det gäller alla språk, inte bara svenska, säger Katja Kurki.
Paremminkin niin päin, että se, ettei kieltä aio kirjoittaa, kertoo huonosta motivaatiosta opiskella kyseistä kieltä. Ruotsistahan tässä puhutaan, koska se on ainoa kaikille pakollinen kieli.
Kaiketi suomi on myös kaikille (siis myös ruotsinkielisille) pakollinen kieli.
QuoteQuoteFör eleverna kan det vara ett kortsiktigt val att lämna bort svenskan i studentskrivningarna, eftersom språket behövs vid fortsatta studier i Finland.
– Det kan bli ett problem då de börjar studera på högskola eller universitet om eleverna inte har nått en tillräckligt hög nivå i svenskan under gymnasietiden, säger Katja Kurki.
Kannattaisi siis poistaa opiskelua hankaloittavan ruotsin pakollisuus korkeakouluopinnoista.
Nykyäänhän merkittävää osaa opiskelijoista koskeva ongelma kierretään hiljaisella sopimuksella niin, että virkamiesruotsin kokeen rimaa on madallettu korkeakouluissa reilusti siitä, mitä siltä nimellisesti vaaditaan. Kukaan ei huomaa mitään, koska edes minimiä paremmalla keskiverto-osaamisella ei ole muutenkaan mitään asiaa ruotsinkielisiin työtehtäviin.
Hakukelpoisuuden antaa myös 3-vuotinen ammatillinen koulutus, johon sisältyy lienee 1(?) ruotsinkielen kurssi? Lienee eivät opinnot kaadu puutteelliseen ruotsinkielen osaamiseen vaan kuten
@Roope yllä mainitsee, ongelma kierretään hiljaisella sopimuksella.
Kaikki (oletettavasti enemmistö) tietävät että koko järjestelmä on järjetöntä pelleilyä, mutta loppua sille ei saada koska pyhä RKP:n lehmä.
Kunnallisvalitentissä Henriksson hourailee huolella. Ruotsin kielellä pärjää Suomessa - mamuille pitäisi opettaa ensin ruotsia koska se on helpompi kuin suomi, ehdotti Henrikssonin "mamutaustainen tuttava" - Ruotsi lasketsan mukaan työssäkäyntialueeseen joten ilmeisesti mamut koulutettaisiin Ruotsin työmarkkinoille... Toimittajat nostivat oikeita asioita esiin mutta kielikysymys silti liian kuuma peruna käsiteltäväksi perusteellisesti.
Pietarsaaren sairaanhoito sentään mainittu. Suomea osaavia lääkäreitä ei vain saada tarpeeksi, mutta Ruotsista (!) on onneksi (?) saatu tekijöitä - jotka eivät sitten harmillisesti osaa suomea.
Klovnimaailma, klovnipoliitikot.
Nyt kun näyttää siltä, että on mahdotonta saada ruotsia valinnaiseksi millekkään kouluasteelle, niin voisimmeko lähteä ajamaan vähän toisenlaista tavoitetta.
Nimittäin ruotsin ja suomen pakollisuutta kaikille kouluasteille ja tutkinnoille. Myös ulkomaisille ylilipasto-opiskelijoille, mukaanlukien täällä väitöskirjaa tekevät. Olisi nimittäin kohtuullista.
^Jos pitäisi oman alan lisäksi opiskella kahta vierasta kieltä samanaikaisesti niin en usko että siitä tulisi yhtään mitään. Useamman vieraan kielen samanaikainen opettelu aikuisena ei onnistu riittävän hyvin.
Quote from: Waldseemüller on 27.05.2021, 21:45:05
Ruotsi lasketsan mukaan työssäkäyntialueeseen joten ilmeisesti mamut koulutettaisiin Ruotsin työmarkkinoille
Humamut eivät osaa mitään mille olisi sen enempää tarvetta Ruotsissa kuin Suomessakaan. Käytännössä siis tällä ei olisi mitään vaikutusta mihinkään. Toisaalta jos muuttaisivat Ruotsiin niin terve menoa vaan.
Pakkoruotsittajalla nyt vaan on pakko keksiä toinen toistaan höperömpiä perusteita ruotsin opiskelulle. Tulee vain hauska aivopieru kun samassa lauseessa mainitsee että Suomessakin pärjää ruotsilla ja että Ruotsiin voi mennä töihin.
Throwing shit around and seeing what sticks, kuten toisella todellisella kotimaisella sanotaan. Ruotsittajat voivat heitellä vakioargumenttejansa ympäriinsä täysin vailla huolta siitä että valtamedia kyseenalaistaisi. Siksi varmaan uskovat itsekin satuihinsa. Fennoperunoiden perusteluja ei noteerata koskaan.
Pakkoruotsi menee hautaansa vauhdilla ja liekeissä, yhtään ei anneta periksi ennen kuin homma loppuu. Kokonaan.
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5343404/Rkpn+valtuustoryhma+haluaa+muuttaa+istumajarjestysta+Turussa
Quote
Rkp:n valtuustoryhmä Turussa haluaa muuttaa valtuuston istumajärjestystä. Tällä hetkellä ryhmä istuu puheenjohtajan paikalta katsottuna oikeassa laidassa. Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ulla Achrén muistuttaa, että järjestely on perua ajalta, jolloin Rkp:n ryhmälle tarjottiin tulkkauspalvelua. Palvelun tarve on sittemmin poistunut.
...
Tulkkauspalvelun tarve suomenruotsalaisille on sittemmin poistunut, kun osaavat suomea. Kai tämän saman perusteen rkp ottaa nyt pakkoruotsin suhteen.
Quote from: Petri_Petri on 15.06.2021, 11:19:56
https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5343404/Rkpn+valtuustoryhma+haluaa+muuttaa+istumajarjestysta+Turussa
Quote
Rkp:n valtuustoryhmä Turussa haluaa muuttaa valtuuston istumajärjestystä. Tällä hetkellä ryhmä istuu puheenjohtajan paikalta katsottuna oikeassa laidassa. Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ulla Achrén muistuttaa, että järjestely on perua ajalta, jolloin Rkp:n ryhmälle tarjottiin tulkkauspalvelua. Palvelun tarve on sittemmin poistunut.
...
Tulkkauspalvelun tarve suomenruotsalaisille on sittemmin poistunut, kun osaavat suomea. Kai tämän saman perusteen rkp ottaa nyt pakkoruotsin suhteen.
Ettäkö herrakansa suostuisi palveltavaksi -- ja vielä vähemmän käskyttämään palvelijoitaan -- jollain käsittämättömällä luiskaotsaisten mongolien mongerruksella, kun ikiaikaisena oikeutenaan on tulla palvelluksi omalla kielellään?
Ennen helvetti jäätyy.
Itse olen mainostanut ulkolaisille kollegoille suomalaista viisautta, että olisi kannattanut opiskella ruotsia koulussa. Sen jälkeen olisi oppinut muita kieliä kuten englantia paljon helpommin. Outoa, mutta ne vaan naureskeli minulle ja pyöritteli silmiään.
HBL: Lidls språkval förargar Kristian Ulfstedt i Helsingfors: "Pennalism mot svenskspråkiga" (https://www.hbl.fi/artikel/lidls-sprakval-forargar-kristian-ulfstedt-i-helsingfors-pennalism-mot-svensksprakiga/)
Näin niitä asenteita ruotsinkielisiä kohtaan loihditaan paremmaksi. Juttu on lukijoille, mutta ekat rivit riittävät. Lauttasaaren Lidlissä ei ole tekstejä ruotsiksi vaan vain suomeksi niin sekös kismittää.
QuoteEnspråkigt finska texter mötte Kristian Ulfstedt i Lidls affär på Drumsö. Livsmedelskedjans linje är att det räcker med finska på orter där finskan är i majoritet. – Absurd logik, säger Ulfstedt.
Under ett besök i livsmedelskedjan Lidls affär på Drumsö gjorde Helsingforsbon Kristian Ulfstedt en upptäckt som väckte förvåning och irritation: alla texter var på finska.
Quote from: Luka Mokonesi on 29.06.2021, 12:15:59
HBL: Lidls språkval förargar Kristian Ulfstedt i Helsingfors: "Pennalism mot svenskspråkiga" (https://www.hbl.fi/artikel/lidls-sprakval-forargar-kristian-ulfstedt-i-helsingfors-pennalism-mot-svensksprakiga/)
Näin niitä asenteita ruotsinkielisiä kohtaan loihditaan paremmaksi. Juttu on lukijoille, mutta ekat rivit riittävät. Lauttasaaren Lidlissä ei ole tekstejä ruotsiksi vaan vain suomeksi niin sekös kismittää.
QuoteEnspråkigt finska texter mötte Kristian Ulfstedt i Lidls affär på Drumsö. Livsmedelskedjans linje är att det räcker med finska på orter där finskan är i majoritet. – Absurd logik, säger Ulfstedt.
Under ett besök i livsmedelskedjan Lidls affär på Drumsö gjorde Helsingforsbon Kristian Ulfstedt en upptäckt som väckte förvåning och irritation: alla texter var på finska.
Mutta suomenruotsalaisten ei nyt (vrt. boikottiketju) kannata
@Vesa Heimo mukaan missään nimessä ryhtyä boikotoimaan Lidliä ja käymään Alepassa. Liian helppoa. Siitä ei saa pisteitä.
Sen sijaan valittamalla asiasta lehdissä saanee pisteitä.
-i-
Quote
X
Opetusministeriö aloittaa ensi keväällä selvityksen toisen kotimaisen kielen kokeen asemasta ylioppilastutkinnossa. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
Hallitusohjelmassa luvattiin, että toisen kotimaisen kielen kokeen palauttamista pakolliseksi osaksi ylioppilaskirjoituksia selvitetään. Pakollisuutta vaati hallitusneuvotteluissa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Niin kutsutusta pakkoruotsin kirjoittamisesta luovuttiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aikana vuonna 2005.
X
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/87d5bfea-d64d-48d4-a5af-2eca78d3cae2 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/87d5bfea-d64d-48d4-a5af-2eca78d3cae2)
Quote from: Golimar on 22.09.2021, 13:07:14
Quote
X
Pakollisuutta vaati hallitusneuvotteluissa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Niin kutsutusta pakkoruotsin kirjoittamisesta luovuttiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aikana vuonna 2005.
X
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/87d5bfea-d64d-48d4-a5af-2eca78d3cae2 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/87d5bfea-d64d-48d4-a5af-2eca78d3cae2)
RKP on päässyt "päättäviin pöytiin" vähän niinkuin Suomi EU:ssa. Siinä on vain pieni ero. Siinä missä kaikki Suomen huuto ja kiljunta EU:ssa kaikuu kuuroille korville (ellei se ole eliitin selkääntaputtelua), niin kääpiöpuolueen itku hallituksessa päätyy ensin mediaan ja sitten jo kohta lainsäädäntöön.
Toisaalta en olisi uskonut, että ruotsinkielisen kansan puolueella on noin valtava kiima päästä kirjoittamaan suomen kieli ylioppilaskirjoituksissa. Ovatkohan fennofiilit RKP-nuoret asian takana?
-i-
Ihan turha yrittää.
Venäjän vallankumouksen yhteydessä sieltä pakeni suuri määrä venäjänjuutalaista ylimystöä Suomeen, ja he rupesivat suomenruotsalaisiksi, äidinkielensä siis ruotsi.
Heitä on esim. Åbo Akademi sakeanaan, useammassa polvessa. Eivät tule vallastaan luopumaan, vaan itselleen ilmaisen koulutuksen på svenska saadakseen, pitävät koko Suomea panttivankinaan, eikä tämä tule mihinkään muuttumaan.
Sori siitä (:
Suomessa voisi hyvä olla pakko kirjoittaa suomi ja englanti. Sitten vapaaehtoiseksi hyväksyttäviksi kieliksi voisi sisällyttää 2-3 seuraavista : espanja, ranska, saksa, venäjä, ruotsi.
Siis ei olisi pakko kirjoittaa kuin nuo 2 pakollista, mutta siihen saisi liittää halutessaan 1-3 muuta kieltä.
(Voi olla että tällainen systeemi on tälläkin hetkellä. En muista.)
Jokaista yo-kirjoituksiin pakkoruotsia vaativaa voisi uhata litsarilla. Ja ellei tehoa, niin viidellä.
Veikkauksia, koska arabian voi kirjoittaa YO-kirjoituksissa? 2030 ennen vai jälkeen?
-i-
Quote from: Jorma M. on 22.09.2021, 13:35:48
(Voi olla että tällainen systeemi on tälläkin hetkellä. En muista.)
Muodolisesti ei, vaikka käytännön ero on rajallinen. Ainakin yhden vieraan kielen (joksika siis ruotsia ei tässä virallisesti lasketa) kirjoittaa osapuilleen 97% kokelaista, ja jollakin hyvin pienellä murto-osalla kirjoittajista mikään näistä vieraista kielistä ei ole englanti.
Quote from: Jorma M. on 22.09.2021, 13:35:48
Suomessa voisi hyvä olla pakko kirjoittaa suomi ja englanti. Sitten vapaaehtoiseksi hyväksyttäviksi kieliksi voisi sisällyttää 2-3 seuraavista : espanja, ranska, saksa, venäjä, ruotsi.
Siis ei olisi pakko kirjoittaa kuin nuo 2 pakollista, mutta siihen saisi liittää halutessaan 1-3 muuta kieltä.
(Voi olla että tällainen systeemi on tälläkin hetkellä. En muista.)
Jos kirjoittaa vieraan kielen tai matematiikan pitkänä, ei tarvitse kirjoittaa toisessa kotimaisessa. Varsin yleinen pakollisten kombinaatio lienee: äidinkieli, pitkä matikka, lyhyt englanti, yksi reaaliaine. Toki sen lisäksi voi suorittaa muita aineita vapaaehtoisesti sen verran kuin sielu sietää.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkinto_Suomessa#Ylioppilastutkinnon_rakenne
Jatkossa ylioppilaiden pitää suorittaa viisi koetta, mutta muuten periaate pysyy samana:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/blogitekstit/1099-uusi_tutkintorakenne_avaa_uusia_mahdollisuuksia
Uudessa systeemissä kahden reaaliaineen kokeen suorittajan ei tarvitse suorittaa toisen kotimaisen koetta.
Vihr/vas kävisi epäilemättä tuo Rasistisen Kansan Puolueen vaatimus, mutta kesk/sdp torppaavat sen äänten menetyksen pelossa. Seuraavat vaalit kun voivat olla aivan yhtä tiukat kuin edellisetkin ja silloin ei ole varaa vapaaehtoiseen ääntenmenetykseen eli suoraan syöttöön PS lapaan!
QuoteOuto pakko Suomessa - 80% kansasta vastustaa
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000366333.html
EU tulee ja jyrää meitin. Jo tällä hetkellä (Iso Britannian häivyttyä) ranska on EU:n valtakieli ja vyörytys jatkuu. Jos pakko, niin ranska ruotsin kielen sijaan vapaaehtoiseksi.
Quote from: Siener on 22.09.2021, 13:22:52
Ihan turha yrittää.
Venäjän vallankumouksen yhteydessä sieltä pakeni suuri määrä venäjänjuutalaista ylimystöä Suomeen, ja he rupesivat suomenruotsalaisiksi, äidinkielensä siis ruotsi.
Heitä on esim. Åbo Akademi sakeanaan, useammassa polvessa. Eivät tule vallastaan luopumaan, vaan itselleen ilmaisen koulutuksen på svenska saadakseen, pitävät koko Suomea panttivankinaan, eikä tämä tule mihinkään muuttumaan.
Sori siitä (:
Voi olla nykystadilaiselle vaikea ymmärtää, mutta näin se vaan on.
Telakkatyömies Mauno Koivistokin se noin vain lähti opiskelemaan sinne Åbo Akademiin ?
Eli toisille on toiset säännöt. Mauno oli jo valittu.
Meille muille oli pääsykokeet.
Quote from: Siener on 22.09.2021, 19:36:31
Quote from: Siener on 22.09.2021, 13:22:52
Ihan turha yrittää.
Venäjän vallankumouksen yhteydessä sieltä pakeni suuri määrä venäjänjuutalaista ylimystöä Suomeen, ja he rupesivat suomenruotsalaisiksi, äidinkielensä siis ruotsi.
Heitä on esim. Åbo Akademi sakeanaan, useammassa polvessa. Eivät tule vallastaan luopumaan, vaan itselleen ilmaisen koulutuksen på svenska saadakseen, pitävät koko Suomea panttivankinaan, eikä tämä tule mihinkään muuttumaan.
Sori siitä (:
Voi olla nykystadilaiselle vaikea ymmärtää, mutta näin se vaan on.
Telakkatyömies Mauno Koivistokin se noin vain lähti opiskelemaan sinne Åbo Akademiin ?
Niin näitä juutalaisten salaliittoja on varmaan meidän ulkopuolisten vaikea "ymmärtää".
Koivosto muuten ei opiskellut Åbo Akademissa.
Kiitos, RP, seison korjattuna!
Mutta muuten jatkan linjallani...
Pakollisen ruotsin opiskelu, pitäisi jo siirtää sinne mihin se oikeasti kuuluisi..
Historian kirjoihin, muistuttamaan tulevia sukupolvia, ruotsin kielen asemasta ja sen saamasta erityiskohtelusta.
Eikö RKP:llä ole todellakaan mitään muuta poliittista agendaa, kuin pakkoruotsin vaatimukset suomalaisten enemmistölle?
RKP on todellinen yhden asian puolue, jopa kristilliset ottaa kantaa monipuolisemmin.
Ylen ruotsinkielisissä tv-uutisissa (https://areena.yle.fi/1-50629754?seek=117) todettiin ruotsinkielisten demareiden panneen paheksuen merkille, että pääministeri Marin ei puhu ruotsia, eikä ole vaikuttanut erityisen innokkaalta oppimaan sitä.
Marinin erityisavustajana työskennellyt Dimitri Qvintus, joka valittiin juuri ruotsinkielisten demareiden (FSD) uudeksi puheenjohtajaksi, puolusteli Marinia, että hän kyllä suhtautuu ruotsin kieleen positiivisesti ja aikoo opiskella sitä, mutta uuden kielen oppiminen vie tunnetusti aikaa (Marinin koulutuksella takana ainakin seitsemän vuotta pakkoruotsia ja virkamiesruotsin suorittaminen) ja sitä hänelle on annettava.
Quote- Inom FSD har det funnits ett missnöje med att Sanna Marin inte talar svenska och inte verkade bry sej så mycket om den saken. Då talades det om att FSD borde lobba och få henne att lära sej svenska. Hur ser det ut nu?
- Min uppfattning är att hon är väldigt positivt inställd till svenskan och det syns i hennes arbete. Jag har nog uppfattat att hon vill lära sej svenska men det tar ju tid att lära sej ett nytt språk. [nettiuutisen siteeraukset eivät täysin vastaa tv-uutisessa sanottua]
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/a/7-10007864) 24.10.2021
Quote from: Roope on 25.10.2021, 01:14:18
Marinin erityisavustajana työskennellyt Dimitri Qvintus, joka valittiin juuri ruotsinkielisten demareiden (FSD) uudeksi puheenjohtajaksi, puolusteli Marinia, että hän kyllä suhtautuu ruotsin kieleen positiivisesti ja aikoo opiskella sitä, mutta uuden kielen oppiminen vie tunnetusti aikaa (Marinin koulutuksella takana ainakin seitsemän vuotta pakkoruotsia ja virkamiesruotsin suorittaminen) ja sitä hänelle on annettava.
Mainittiinko jutussa, että vie aikaa
miltä?
Bilettämiseltä vai juoksemiselta?
-i-
Helsingin Sanomat: Ruotsia on osattava, mutta kouluruotsin pitäisi riittää (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008356991.html) 26.10.2021
Rosa Meriläinen, aina pihalla ja väärässä. Enkä tarkoita vain tätä elitististä (pakko)ruotsifanitusta.
Quote from: Rosa MeriläinenUSEISSA työtehtävissä ruotsia tarvitaan ainakin ajoittain. Vähimmäisvaatimus onneksi täyttyy, jos on edes tyydyttävästi suorittanut oman kouluruotsinsa: ymmärtää puhetta ja tekstiä, vaikka omien lauseiden tuottaminen lähtisikin hitaasti käyntiin.
Useimmissa työtehtävissä ei tarvita ruotsia ollenkaan. Kouluruotsi ei anna suurimmalle osalle eväitä ymmärtää puhetta eikä tekstiä, eikä etenkään tuottaa puhetta.
Quote from: Rosa MeriläinenTietysti kouluajan opit unohtuvat, jos niitä ei sovella lainkaan. Suomenkielisen ei kannattaisi jättää käyttämättä yhtään mahdollisuutta ruotsin puhumiseen ja kuuntelemiseen. Säännöllisesti verestetty kielitaito pysyy.
Useimmilla suomenkielisillä ei ole mahdollisuutta ja ennen kaikkea tarvetta tai motiivia puhua ruotsia tai verestää kielitaitoa, jota ei koskaan ollutkaan.
Quote from: Rosa MeriläinenItselläni ei ole kielipäätä, eli toisin sanoen olen joutunut aina ponnistelemaan oppiakseni kieliä. Siispä olen käynyt myös muutamalla ruotsin kurssilla aikuisiän mittaan.
Meriläinen on aiemmin (https://www.vihrealanka.fi/blogi/politiikkaa-ruotsiksi-%E2%80%93-huvud-p%C3%A5-cykeln) myöntänyt, että ei pärjää ruotsillaan, vaikka sai siitä koulussa kympin, mutta toisaalta väittänyt ruotsin osaamista välttämättömäksi, koska sitä tarvitaan poliittisella uralle etenemiseen. Sanna Marin tosin eteni pääministeriksi asti, vaikka ei puolueensa ruotsinkielisen siiven harmiksi osaa ruotsia eikä käytä sitä.
Quote from: Rosa MeriläinenMEILLÄ tehdään kuitenkin monia karhunpalveluksia, jotka rapauttavat koulussa hankittua kielitaitoa. Kuvitellaan, että jossain päin Suomea ruotsia ei tarvitse osata ja päästetään osa oppilaista armosta läpi. Se tulee kyllä monella työelämässä vastaan. Vastikään törmäsin nuorukaiseen, jonka läksyt ruotsinopettaja oli tehnyt tunnin jälkeen.
Koulussa hankittu kielitaito ei rapaudu, jos sitä ei ole koskaan ollutkaan. Oppilaita on päästetty armosta läpi, koska vaihtoehto on ollut luokalle jääminen tai opiskelun pitkittyminen. Tämä koskee suurta osaa suomenkielisistä viimeistään virkamiesruotsivaiheessa ja etenkin poikia.
Niihin tehtäviin, joissa tarvitaan oikeasti ruotsia, valitaan ihmisiä, jotka osaavat oikeasti ruotsia, ei armosta läpi päästettyjä, joiden kielitaito ei hieman parempanakaan olisi työelämässä juuri minkään arvoinen.
Quote from: Rosa MeriläinenPalkkaisin ruotsia osaamattoman ihmisen vakituiseen työsuhteeseen vain, mikäli hänellä olisi puutteelle pätevä syy: hän on käynyt koulunsa muualla kuin Suomessa. Kertoohan kielitaidon puute yleensä asenteesta, joka ei ole hyväksi luovassa, yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa työssä. Elleivät kielet kiinnosta, mitä muuta tietoa ihminen on valmis ylenkatsomaan? Jos ihmisellä on kielteinen asenne ruotsiin, miten hän suhtautuu suomenruotsalaisiin?
Eli Rosa Meriläinen myöntää tilaisuuden tullen syrjivänsä ihmisiä rekrytoinneissa täysin mielivaltaisilla perusteilla fiilistensä mukaan.
Meriläinen, joka siis ei itsekään osaa ruotsia kunnolla, toimii vakituisessa työsuhteessa kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:ssä pääsihteerinä, mikä vinkkinä syrjintäviranomaisille.
Quote from: Rosa MeriläinenKun pari vuotta sitten kiersimme kansanedustaja Mikko Ollikaisen (r) vieraana tutustumassa ruotsinkielisen Pohjanmaan kulttuurielämään, työskentelimme kaksi kokonaista päivää sujuvasti kahdella kielellä. Isännät puhuivat ruotsia. Minä ja matkatoverini, jonka aktiiviruotsi oli ruostunut käytön puutteessa, esitimme kysymyksemme suomeksi.
Uskoisin, että tämä hyvä pohjanmaalainen tapa madaltaisi kynnystä kaksikieliseen arkeen.
"Kaksikielinen arki" on jotain ihan muuta. Nykyään suurin osa suomenruotsalaisista ja pian käytännössä kaikki työikäiset ovat kaksikielisiä, joten suomen kielen käyttäminen on siksikin Suomessa luontevinta molemmin puolin.
Mikäli Suomessa todella tarvittaisiin ruotsin kielen osaamista päivittäin, kuten Rosa Meriläinen kuvittelee, niin mitään "pakkoruotsi pois!" vaatimuksia ei todennäköisesti olisi lainkaan.
Olin vuosia sitten, eräässä työkkärin vaatimassa kurssilla ja sen vetäjä ilmoitti missä kaikissa työpaikoissa on välttämätöntä osata ruotsin kieltä, esim. ravintola-alalla. Ainakin kaupungissa L, kun sanoin että minä olen ollut jo vuosia, ravintola työntekijä kyseisessä L kaupungissa, enkä ole ikinä tarvinnut ruotsin kieltä. Sitäpaitsi siinä ravintolassa oli sellaisia työntekijöitä, jotka osasivat ruotsia. Mutta minä en osaa yhtään ruotsia, enkä ole ikinä kokenut sen vaikuttavan elämääni millään negatiivisella tavalla. Tiedän olevani yksittäistapaus, enkä todellakaan pyri yleistämään omia kokemuksia ruotsin kielen tarpeettomuudesta suureen enemmistöön.
Quote from: Roope on 28.10.2021, 19:38:22
Helsingin Sanomat: Ruotsia on osattava, mutta kouluruotsin pitäisi riittää (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008356991.html) 26.10.2021
Quote from: Rosa MeriläinenPalkkaisin ruotsia osaamattoman ihmisen vakituiseen työsuhteeseen vain, mikäli hänellä olisi puutteelle pätevä syy: hän on käynyt koulunsa muualla kuin Suomessa. Kertoohan kielitaidon puute yleensä asenteesta, joka ei ole hyväksi luovassa, yhteiskunnallisessa ja sosiaalisessa työssä. Elleivät kielet kiinnosta, mitä muuta tietoa ihminen on valmis ylenkatsomaan?
Se että jotakuta ei kiinnosta oppia ruotsia, ei tarkoita sitä ettei häntä kiinnosta oppia jotain muuta hyödylliseksi kokemaansa kieltä, tai kieliä yleisesti.
Quote from: Rosa Meriläinen
Jos ihmisellä on kielteinen asenne ruotsiin, miten hän suhtautuu suomenruotsalaisiin?
No luulisin suhtautuvan niin että miksi kaikkien pitää pakolla opiskella monta vuotta pienen (enimmäkseen kaksikielisen) vähemmistön kieltä.
Rosan kysymyksenasetanta on joka tapauksessa aika hölmö jonka voisi kääntää takaisin hänelle itselleen näin: oletko Rosa opiskellut navajo-kieltä? Ai et vai, mistä moinen negatiivinen asenne navajokieltä kohtaan? Miten sinä rasisti sitten oikein mahdat suhtautua navajo-intiaaneihin?!?
1920-luvun suuria kielitaistelijoita varmasti masentaisi tietää miten onneton kielitilanne on sadan vuoden kuluttua.
Suomenruotsalaiset tai "itäruotsalaiset" ovat merkittävällä tavalla siilotuneet korostaen erillisyyttään suomalaisista ja monet heistä ovat henkisesti enemmän kiinni Skandinaviassa kuin Suomessa,
Ahvenanmaalla ei ole tapahtunut pienintäkään kehitystä suomalaistumisen suuntaan,
suomalaiset pakotetaan opiskelemaan ruotsia nykyään ala-asteelta yliopistoon (eikä siis vain akateemisesti suuntautuneet vaan aivan kaikki),
suomenruotsalaisilla on valtaisa yliedutus kaikessa talous- kulttuuri, ym. eiitissä
Ja lisäksi heillä on yhä oma erillinen puolue jota suurin osa heistä äänestää ja joka ajaa heidän ryhmäetuaan suomalaisen valtaväestön kustannuksella...
Sitten suomenruotsalaiset ryhmänä vielä mädättävät ja lujaa.
Quote from: Rosa Meriläinen
Jos ihmisellä on kielteinen asenne ruotsiin, miten hän suhtautuu suomenruotsalaisiin?
Siten, että he osaavat suomea. On tässä oltu jo kohta 30 vuotta suomenruotsalaisten rapujuhlissa, eikä sanaakaan ruotsia ole tarvinnut puhua. Muutama sana ruotsia on laulettu kertosäkeessä: "heeeelannnn gååååååååårrrr..."
Quote from: Tavan on 28.10.2021, 22:14:02
Ahvenanmaalla ei ole tapahtunut pienintäkään kehitystä suomalaistumisen suuntaan ...
Eikä pidäkään tapahtua! Pitävät kiinni kulttuuristaan, ja hyvä niin! Samoin suomalaisten ja kaikkien muidenkin pitäisi tehdä.
Siksi orjaruotsi pitäisi lopettaa huomenna.
^Useimmat kielitaistelijat olisivat halunneet integroida ruotsinkieliset osaksi suomenkielistä kansankokonaisuutta. Onneksi osittain se on onnistunutkin, kun ruotsinkielisten osuus väestöstä on pudonnut jonnekin 1/3 sadanvuodentakaisesta. Suurin osa suomenruotsalaisista on lakannut olemasta suomenruotsalaisia. Minusta se on hienoa.
Kyseenalaistan onko mielekästä ylläpitää ruotsinkieltä ja erillistä etnisyyttä pienen kansamme rajallisilla henkisillä ja materiaalisilla resursseilla. Mielestäni yksikielisyys ja homogeenisyys olisi viisasta.
Anteeksi jos toistan itseäni mutta,
Suomi on maailman ainoa valtio missä jokainen pakotetaan opiskelemaan 4% vähemmistön kieltä. Ja vuosikausia.
Siis maailman ainoa valtio.
Kävi juuri kuten asiantuntijat kertoivat lakia valmisteltaessa. Huonosti. Taas.
QuoteOpettajat: Ruotsin taito heikkeni, kun opetus varhennettiin alkamaan alakoulussa
Suuri osa opettajista suhtautuu kriittisesti opetusuudistukseen, jolla keskipitkän ruotsin opetus varhennettiin alkamaan jo 6. luokalta. Tämä ilmenee Hanasaaren Svenska nu -verkoston ja Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) teettämästä tutkimuksesta.
Syksyllä 2016 toteutettu uudistus tehtiin siten, että kaksi vuosiviikkotuntia ruotsin opetusta siirrettiin alakoulun opetukseen vuosikursseilta 7–9. Eräät kunnat kompensoivat muutosta lisäämällä ruotsin kielen opetuksen tuntimäärää yläkoulussa, mutta näin ei tehty kaikissa kunnissa.
Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden yläkoulun opettajien mielestä uudistuksella ei ole päästy asetettuihin tavoitteisiin.
– Opettajat joutuvat vähäisen tuntimäärän ja kasvaneiden ryhmälukujen takia kiirehtimään opetusta, eivätkä he ehdi ottamaan esille ruotsin kielen kulttuuriin liittyviä asioita tunneilla, Hanasaaren Svenska nu -verkoston tiedotteessa kerrotaan.
Puolet vastaajista otti esiin oppilaiden osaamisen heikentymisen, ja usein arvostelu kohdistui kykyyn tuottaa tekstejä. Esimerkiksi perussanastoa ei ehditä käymään läpi.
Tutkimukseen vastanneista yläkoulun opettajista lähes kolme neljästä arvosteli opetustuntien siirtoa alakouluun ja yläkoulun vähentyneitä tuntimääriä.
– Monissa vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimäärän ja jaksojärjestelmänkin aiheuttamien opetustaukojen takia opetus joudutaan monesti aloittamaan alusta tai se ei etene käytännössä yhtään. Tehokas oppiminen vaatii riittävän usein tapahtuvaa opeteltavien asioiden toistoa, tiedotteessa sanotaan.
Vastanneista lukion opettajista 61 prosenttia arvioi, että ruotsin osaaminen on huonontunut paljon viimeisten kahden lukuvuoden aikana. Noin kolmasosan mielestä osaaminen on huonontunut jonkin verran ja 7 prosentin mielestä se on pysynyt samana. Kenenkään vastanneen mukaan osaaminen ei ole parantunut.
Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä haastattelemalla 196:ta yläkoulun ja 60:tä lukion ruotsin kielen opettajaa ympäri Suomea.
MTV (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opettajat-ruotsin-taito-heikkeni-kun-opetus-varhennettiin-alkamaan-alakoulussa/8276714) 29.10.2021
Tätä haluttiin muun muassa Hesarin pääkirjoituksessa, tätä saatiin.
Tuntijakouudistuksesta päätettiin, kun opetusministerinä oli Jukka Gustafsson (https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008361267.html). Sinänsä upea suoritus, että pakkoruotsin opetuksen kustannuksia kasvattamalla saatiin entistäkin huonompia tuloksia.
Sukol: Ruotsia ei opita riittävästi nykyisillä tuntimäärillä (https://www.sukol.fi/liitto/uutiset/ruotsia_ei_opita_riittavasti_nykyisilla_tuntimaarilla.2828.news) 29.10.2021
Arvaan, että ratkaisuksi tullaan spinnaamaan pakkoruotsin tuntimäärien kasvattaminen, mikä on joissain kaupungeissa tehty uudistuksen varjolla jo aikaa sitten (https://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1818734.html#msg1818734), eikä alunperinkin älyttömän uudistuksen peruminen tule kuuloonkaan.
Quote from: Roope on 29.10.2021, 18:54:41
Kävi juuri kuten asiantuntijat kertoivat lakia valmisteltaessa. Huonosti. Taas.
QuoteOpettajat: Ruotsin taito heikkeni, kun opetus varhennettiin alkamaan alakoulussa
Suuri osa opettajista suhtautuu kriittisesti opetusuudistukseen, jolla keskipitkän ruotsin opetus varhennettiin alkamaan jo 6. luokalta. Tämä ilmenee Hanasaaren Svenska nu -verkoston ja Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) teettämästä tutkimuksesta.
Syksyllä 2016 toteutettu uudistus tehtiin siten, että kaksi vuosiviikkotuntia ruotsin opetusta siirrettiin alakoulun opetukseen vuosikursseilta 7–9. Eräät kunnat kompensoivat muutosta lisäämällä ruotsin kielen opetuksen tuntimäärää yläkoulussa, mutta näin ei tehty kaikissa kunnissa.
Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden yläkoulun opettajien mielestä uudistuksella ei ole päästy asetettuihin tavoitteisiin.
– Opettajat joutuvat vähäisen tuntimäärän ja kasvaneiden ryhmälukujen takia kiirehtimään opetusta, eivätkä he ehdi ottamaan esille ruotsin kielen kulttuuriin liittyviä asioita tunneilla, Hanasaaren Svenska nu -verkoston tiedotteessa kerrotaan.
Puolet vastaajista otti esiin oppilaiden osaamisen heikentymisen, ja usein arvostelu kohdistui kykyyn tuottaa tekstejä. Esimerkiksi perussanastoa ei ehditä käymään läpi.
Tutkimukseen vastanneista yläkoulun opettajista lähes kolme neljästä arvosteli opetustuntien siirtoa alakouluun ja yläkoulun vähentyneitä tuntimääriä.
– Monissa vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimäärän ja jaksojärjestelmänkin aiheuttamien opetustaukojen takia opetus joudutaan monesti aloittamaan alusta tai se ei etene käytännössä yhtään. Tehokas oppiminen vaatii riittävän usein tapahtuvaa opeteltavien asioiden toistoa, tiedotteessa sanotaan.
Vastanneista lukion opettajista 61 prosenttia arvioi, että ruotsin osaaminen on huonontunut paljon viimeisten kahden lukuvuoden aikana. Noin kolmasosan mielestä osaaminen on huonontunut jonkin verran ja 7 prosentin mielestä se on pysynyt samana. Kenenkään vastanneen mukaan osaaminen ei ole parantunut.
Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä haastattelemalla 196:ta yläkoulun ja 60:tä lukion ruotsin kielen opettajaa ympäri Suomea.
MTV (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opettajat-ruotsin-taito-heikkeni-kun-opetus-varhennettiin-alkamaan-alakoulussa/8276714) 29.10.2021
Tätä haluttiin muun muassa Hesarin pääkirjoituksessa, tätä saatiin.
Tuntijakouudistuksesta päätettiin, kun opetusministerinä oli Jukka Gustafsson (https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000008361267.html). Sinänsä upea suoritus, että pakkoruotsin opetuksen kustannuksia kasvattamalla saatiin entistäkin huonompia tuloksia.
Sukol: Ruotsia ei opita riittävästi nykyisillä tuntimäärillä (https://www.sukol.fi/liitto/uutiset/ruotsia_ei_opita_riittavasti_nykyisilla_tuntimaarilla.2828.news) 29.10.2021
Arvaan, että ratkaisuksi tullaan spinnaamaan pakkoruotsin tuntimäärien kasvattaminen, mikä on joissain kaupungeissa tehty uudistuksen varjolla jo aikaa sitten (https://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1818734.html#msg1818734), eikä alunperinkin älyttömän uudistuksen peruminen tule kuuloonkaan.
No miten sen nyt ottaa:
varsinainen tarkoitushan ei tietysti ollutkaan koulukkaiden ruotsin oppiminen, vaan sen kouriintuntuva osoittaminen mistä se kana pissii. Ketkä pystyvät määräämään (bättre folket) ja keiden osana on vain tyytyä kohtaloonsa (pottunokat). Tyydy siihen hottentotti!
https://www.youtube.com/watch?v=5ITOFwiKhfs
Quote from: Roope on 29.10.2021, 18:54:41
Vastanneista lukion opettajista 61 prosenttia arvioi, että ruotsin osaaminen on huonontunut paljon viimeisten kahden lukuvuoden aikana. Noin kolmasosan mielestä osaaminen on huonontunut jonkin verran ja 7 prosentin mielestä se on pysynyt samana. Kenenkään vastanneen mukaan osaaminen ei ole parantunut.
On tämä aika tulos kyllä. Siis 93% arvioi että muutos on huono ja 7% ei osaa sanoa. Ehkä ospuillen sama tulos, kuin jos perussuomalaisten kannattajilta kysyttäisiin pakolaiskiintiön kaksinkertaistamisesta tai koko väestöltä siitä, olisko hyvä, jos Sanna Marin twerkkaisi julkisuudessa.
Kun kovasti hehkutetaan Suomen "kansainvälistymistä", niin mikä on ruotsin kielen kohtalo tässä yhtälössä? Ruotsia tarvitaan erittäin harvassa asiantuntija-ammatissa (poislukien nordiska samarbete). Itselleni tuputettiin ideaa siitä, että kun opiskelee ruotsin kielen, niin muidenkin kielten opiskelu on helpompaa. Sanoisin, että roskaa. Olisin mieluusti aloittanut ranskan ja venäjän lukemisen jo aikaisemmin, mutta eivät vain mahtuneet silloiseen lukion tuntikehykseen. Kolme vuotta venäjää ja viisi vuotta ranskaa lukeneena olisi ollut hyödyllisempää, kun olisin voinut pakollisen ruotsin korvata jommalla kummalla edellä mainituista kielistä.
En edes kansainvälisissä töissä koskaan tarvinnut ruotsia. Asiantuntijoiden lingua franca on englanti. Huvikseni olen nyt opiskellut espanjaa.
Ruotsia tarvinnee nykyään enää Ahvenanmaalla.
Ai niin, sillä poikkeuksella, että olen voinut hoilata rapukesteillä ruotsinkielisiä ryyppylauluja... ;D
Quote from: Luotsi on 29.10.2021, 19:23:36
No miten sen nyt ottaa: varsinainen tarkoitushan ei tietysti ollutkaan koulukkaiden ruotsin oppiminen, vaan sen kouriintuntuva osoittaminen mistä se kana pissii. Ketkä pystyvät määräämään (bättre folket) ja keiden osana on vain tyytyä kohtaloonsa (pottunokat). Tyydy siihen hottentotti!
Varsinaisen tarkoituksen voi päätellä vaikka tämänpäiväisestä ruotsinkielisen Ylen kyselyä käsitelleestä tv-uutisesta (https://areena.yle.fi/1-50629707?autoplay=true), jossa oppimistulosten heikkeneminen pantiin pakkoruotsin ylioppilaskirjoituksista poistamisen (vuonna 2005) syyksi ja koulujen ruotsin tuntimäärien ero määriteltiin koululaisten tasa-arvon vaarantavaksi. Uutisen lopuksi todettiin, että hallitus palaa ensi vuonna ruotsin pakollisuuteen ylioppilaskirjoituksissa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008275920.html).
Edit:
Ja kyllä. Kyselyn teettäneiden SUKOLin ja Svenska nu -järjestön edustajat korjaisivat epäonnistuneen uudistuksen lisäämällä pakkoruotsin tuntimäärää yläkoulussa.
QuotePå grund av de dåliga undersökningsresultaten kräver experterna nu åtgärder.
– Det är dags att börja fundera på hur vi kan påverka politiska beslutsfattare. Den här undersökningen visar klart och tydligt att vi behöver mera svenskundervisning i högstadiet, säger SUKOLS vice ordförande Minna Närvä.
Mikael Hiltunen, som är projektchef för Hanaholmens nätverk Svenska nu, håller med.
– Vi borde absolut återinföra två årsveckotimmar i högstadiet. Naturligtvis inte genom att ta dem från årskurs sex, utan genom en tilläggsresurs.
Svenska Yle: Lärare sågar reform: Finska elevers kunskaper i svenska blev snarare sämre efter att de började läsa svenska i sjätte klass (https://svenska.yle.fi/a/7-10008081) 29.10.2021
Onkohan ruotsin kielen asema näin dominantti vielä 100 vuoden päästäkin, kun Suomi on osa kalifaattia ja jatkuvasti leviävän malarian pelossa elävä valkoinen nainen suostuu antautumaan vain mustalle miehelle?
Suomessa niin kutsutut ruotsinkieliset puhuvat aika erilaista kieltä kuin ruotsalaiset. Se, että suomalainen osaa ruotsalaista tuotsia ei tarkoita, että hän kykenee ymmärtämään pohjanmaalla kehitettyjä väännöksiä. Olen tainnut ennenkin ääneen pohtia sitä, mitä kieltä suomenkielisten pitäisi itseasiassa opiskella ja millä perusteilla? Suomalaisen ja ruotsalaisen ruotsin eriytyminen ei tule näkyvillä olevan tulevaisuuden aikana ainakaan vähenemään.
Surkuhupaisaa. Vaikka jo vuosikymmenien käytännön kokemukset kaikilla kouluasteilla osoittavat, ettei pakkoruotsia haluta oppia, eikä sitä kovin moni kovin hyvin opikaan, johtopäätös on lopulta aina, että pakkoruotsin määrää on lisättävä. Tämä on vieläpä asia, joka tuntuu yhdistävän koko poliittista kenttää, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Siksi en ole hirveän toiveikas, että pakkoruotsihulluus Suomesta ikinä loppuisi.
Vain murto-osa pakkoruotsin läpäisseistä, suomea äidinkielenään puhuvista ihmisistä hallitsee ruotsin niin hyvin, että sillä voisi aidosti pärjätä missään vähänkään vaativammassa työtehtävässä. Jag heter Peter -tasoisella mongerruksella ei ole mitään merkitystä oikeassa elämässä. Ja sekin vähä osaaminen suurimmalla osalla katoaa vuosien varrella, kun ruotsia ei oikeasti missään käytännössä tarvitse. Tämä fakta ei siis ole vuosikymmenten varrella muuttunut mihinkään, tai oikeastaan ruotsin merkitys on vain entisestään vähentynyt, kun englanti on vallannut Suomessakin yhä tukevamman jalansijan. Itselleni tämä tuli aikoinaan harvinaisen selväksi, kun olin töissä yliopistossa ja ruotsalaiset (siis ihan riikinruotsalaiset) kollegat eivät edes yrittäneet puhua meille ruotsia, vaan englantia.
Tätä hölmöläisten kielipoliittista puuhastelua voisi kai verrata maahanmuuttopolitiikkaan. Siinäkin toistetaan vuodesta toiseen samat virheet, eikä faktoilla ole mitään merkitystä. Kärsijöiksi joutuvat aina kokonaiset ikäluokat.
Quote from: Roope on 29.10.2021, 21:29:46
Quote from: Luotsi on 29.10.2021, 19:23:36
No miten sen nyt ottaa: varsinainen tarkoitushan ei tietysti ollutkaan koulukkaiden ruotsin oppiminen, vaan sen kouriintuntuva osoittaminen mistä se kana pissii. Ketkä pystyvät määräämään (bättre folket) ja keiden osana on vain tyytyä kohtaloonsa (pottunokat). Tyydy siihen hottentotti!
Varsinaisen tarkoituksen voi päätellä vaikka tämänpäiväisestä ruotsinkielisen Ylen kyselyä käsitelleestä tv-uutisesta (https://areena.yle.fi/1-50629707?autoplay=true), jossa oppimistulosten heikkeneminen pantiin pakkoruotsin ylioppilaskirjoituksista poistamisen (vuonna 2005) syyksi ja koulujen ruotsin tuntimäärien ero määriteltiin koululaisten tasa-arvon vaarantavaksi. Uutisen lopuksi todettiin, että hallitus palaa ensi vuonna ruotsin pakollisuuteen ylioppilaskirjoituksissa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008275920.html).
Tuon
palaamisen lopputuloksen ennustaminen ei ole kovin vaikeaa: RKP ajaa, virheät & VAS komppaa. Kepu kuitenkin vastustaa, koska haluaa näyttää ettei ole pelkkä vihervasemmiston heittopussi hallituksessa. SDP arpoo, mutta koska vaalit ovat tulossa ei kuitenkaan halua tämän kannattamisen aiheuttamaa
badwilliä imagoonsa jota ylivoimainen enemmistö kansasta kuitenkin vastustaa. Aloite haudataan kaikessa hiljaisuudessa.
Quote from: Eisernes Kreuz on 29.10.2021, 23:50:03
...
Tätä hölmöläisten kielipoliittista puuhastelua voisi kai verrata maahanmuuttopolitiikkaan. Siinäkin toistetaan vuodesta toiseen samat virheet, eikä faktoilla ole mitään merkitystä. Kärsijöiksi joutuvat aina kokonaiset ikäluokat.
Nähdäkseni kuitenkin
@Luotsi on tässä kysymyksessä täysin oikeassa. Pakkoruotsittajien mielessä tässä ei ole mitään virhettä, vaan tarkoitus on osoittaa oma valta sekä suomalaisille että äänestäjille. Sitä kuitenkin ihmettelen, että miksi ihmeessä suomalaiset nielevät tämän ja äänestävät vuodesta toiseen poliitikkoja, joille asia ei ole ongelma. Oikeastihan, sen lisäksi, että kyseessä on symbolinen väkivalta (nimittäin mitä käykään suomalaiselle lapselle, joka ei opiskele ruotsia), on pakkoruotsi aivan tajuttoman kallis seurannaisvaikutuksiltaan. Kuinka paljon menetetäänkään rahanarvoista kielitaitoa? Kuinka paljon Suomi menettää sivistyspääomaa, kun ruotsi menee automaationa muun muassa sellaisten kirjallisuuskielten kuin espanjan, ranskan, saksan tai venäjän edelle? Pakko uskoa, että tämän mielipuolisuuden on joskus loputtava.
Jokaisen keskustelijan kannattaa lukea tämä vielä kertaalleen, ennenkuin viedään keskustelu menneille vuosisadoille.
Pääartikkeli: Toinen kotimainen kieli
Alun perin kansakouluissa ei opetettu äidinkielen lisäksi muita kieliä. Vuonna 1964 voimaan tulleella kansakoululailla toinen kotimainen kieli ja yksi vieras kieli saattoivat kuulua kansakoulun pysyviin oppiaineisiin.[10] Oppikoulu puolestaan oli alun perin tarkoitettu virkamiesten ja papiston kouluttamiseen, ja siihen kuului varsin runsaasti kieltenopetusta. Vakiintunut käytäntö oli, että ensimmäisenä vieraana kielenä opetettiin toista kotimaista kieltä ja toinen oli tavallisimmin 1950-luvulle asti saksa ja sittemmin englanti. Toinen kotimainen ja yksi pitkä vieras kieli kuuluivat pakollisina myös ylioppilastutkintoon.[11][12]
Peruskoulu-uudistuksessa kiistanalaiseksi nousi kysymys uuden kaikille samansisältöisen koulun kielenopetuksesta. Vuonna 1968 julkaistussa Koiviston hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin peruskoulun kieltenopetuksesta. Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen. Tämän lisäksi yläasteella voitiin opiskella vielä yhtä vapaaehtoista kieltä. Peruskoulu-uudistus toteutettiin alueittain vuosina 1972–1977.[10] Vuonna 2003 eduskunta päätti Vanhasen I hallituksen esityksestä vakinaistaa vuosia jatkuneen ylioppilaskirjoitusten rakennekokeilun, ja sillä toinen kotimainen kieli muuttui ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoiseksi.[11][12]
Mainittu käytäntö kielten opetuksen historiasta itsenäisen Suomen ajalta kertoo sen, että vaikka Suomi on ollut virallisesti kaksikielinen maa itsenäistymisestään lähtien, on toisen kotimaisen kielen opiskelu ja osaaminen ollut kaikille pakollista vasta 30–40 vuotta eikä koko itsenäisen Suomen historian ajan.
Voimassa olevalla lainsäädännöllä toista kotimaista kieltä voi opiskella joko A1-kielenä peruskoulun kolmannelta luokalta, A2-kielenä peruskoulun neljänneltä luokalta tai viimeistään B1-kielenä seitsemänneltä luokalta alkaen. 85 % peruskoululaisista opiskelee ruotsia B1-kielenä. Professori Kari Sajavaara toteaa vain harvojen suomenkielisten oppivan kouluopetuksessa ruotsia luontevasti, koska käytännön kokemus kielestä jää pieneksi. Ruotsinkielisistä oppilaista 93,4 % opiskelee suomea A1- tai A2-kielenä. Ruotsinkielisissä kouluissa 90 % valitsee A1-kieleksi suomen ja A2-kielenä sitä opiskelee 3,4 %.[13] 80 % ruotsinkielisistä oppilaista suorittaa ylioppilaskirjoituksissa suomen kielen pitkän oppimäärän kokeen. Suomen kielen opetus ruotsinkielisissä oppilaitoksissa on käytännössä huomattavasti laajempaa kuin ruotsin opetus suomenkielisissä oppilaitoksissa.[14] Asiaan vaikuttaa keskeisesti se, että ruotsin kieltä puhuu äidinkielenään 5,3 % suomalaisista, kun taas suomen kieli on äidinkielenä 89,8 % suomalaisista, eli vaikka Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, on ruotsin kieli käytännössä äidinkielenä vain pienehkölle kansanosalle.
Quote from: Roope on 29.10.2021, 21:29:46
...Uutisen lopuksi todettiin, että hallitus palaa ensi vuonna ruotsin pakollisuuteen ylioppilaskirjoituksissa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008275920.html).
Vinkki: Jurassic-aikoinani ruotsin kirjoituksesta pärjäsi sillä, että opetteli muutaman hyvän lauseen, ja survoi ne sitten väkisin sen otsikon alle, josta piti kirjoittaa.
Quote from: F1nka on 29.10.2021, 22:42:58
Suomessa niin kutsutut ruotsinkieliset puhuvat aika erilaista kieltä kuin ruotsalaiset.
Yhden suomenruotsalaisen kaverini suomenruotsille aina naureskellaan pohjoismaisissa seminaareissa, koska se kuulostaa niin hassulta, kertoi hän.
Kuulemma rakenteellisesti ja kieliopiltaan suomenruotsi on paljon ehjempää ja puhtaampaa kuin riikinruotsi, jossa kielioppi on purkautumassa ja levähtämässä käsiin pahan kerran.
Kun suomenruotsalaisten kanssa tehdään/syödään pyttipannua, niin sopiva lause käytettäväksi on:
"Man tager vad man haver."Quote from: https://fi.wikipedia.org/wiki/Cajsa_WargWarg tunnetaan Ruotsin keittotaidon äitinä. Häneltä on peräisin lentävä lause "man tager vad man haver" (otetaan mitä on), tosin sitä ei löydy hänen keittokirjastaan [vuodelta 1755].
Hesari juhlistaa ruotsalaisuuden päivää haistattelemalla useamman jutun voimalla suomenkielisille, jotka eivät voi The Puolueen pakkoruotsille mitään.
Uuden narratiivin mukaan pakkoruotsia aiemmin vastustaneet suomalaiset ovat tulleet järkiinsä ja tajunneet Krimin valtauksen jälkeen, että juuri pakkoruotsi estää Venäjää miehittämästä Suomea.
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Ruotsin kieli on taas silta, joka yhdistää ystävät (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008384514.html) 6.11.2021
Quote from: Pääkirjoitus, HSRUOTSALAISUUDEN päivää vietetään tänään lauantaina sopuisissa tunnelmissa, sillä takavuosien kiistely ruotsin kielen asemasta on jäänyt kauas taakse. Nyt ei keskustella siitä, pitääkö ruotsia opiskella, vaan siitä, miten ruotsin opiskelusta tehtäisiin entistä kivempaa.
Pakkoruotsista kiisteltiin valtamediassa vielä vuonna 2015, jolloin Rkp näytti voimansa. Vaikka pakkoruotsin purkamista kannatti kyselyjen mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista ja kansanedustajien enemmistö, The Puolue tyrmäsi kansalaisaloitteen vapaaehtoisesta kouluruotsista eduskunnan äänestyksessä selvin luvuin.
Sipilän hallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) vielä kampitti läpimenneen ponnen, jonka mukaan kouluruotsin vapaaehtoisuutta pitäisi kokeilla joissakin kunnissa.
Vaikka keskustelu pakkoruotsista on lakaistu valtamediassa maton alle, ruotsin osaaminen on huonompaa ja sen opiskelu vieläkin turhempaa kuin kuusi vuotta sitten.
Quote from: Pääkirjoitus, HSILMAPIIRI ruotsin kielen ympärillä on muuttunut hämmästyttävän nopeasti. Vielä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa "pakkoruotsin" vastustus kuului jytkyvoiton saavuttaneiden perussuomalaisten kärkiteemoihin. Keskusteluilmapiiri kävi pahimmillaan niin sakeaksi, että Ruotsissakin alettiin jo ihmetellä Suomen kielisotaa.
Pakkoruotsin vastustus ei ole muuttunut miksikään. Nyt vain on nähty, että Suomessa ei ole demokratian keinoja pakkoruotsin purkamiseksi.
Ruotsin PS-vastainen propagandauutisointi "kielisodasta", jossa suomenruotsalaiset väitetysti joutuivat perussuomalaisten yllyttäminä väkivallan kohteeksi, masinoitiin Suomesta.
Quote from: Pääkirjoitus, HSKymmenen vuotta myöhemmin ruotsin kielen vastustus on käytännössä kadonnut perussuomalaisesta puolueesta. Nykyinen puheenjohtaja Riikka Purra kuului "pakkoruotsin" kannattajiin ennen kuin ryhtyi poliitikoksi.
"Ruotsin kielen vastustus" eli oikeammin
pakkoruotsin vastustus ei ole muuttunut miksikään. Purrahan nimenomaan on muuttanut mieltään aiemmasta pakkoruotsin puolustamisestaan.
Quote from: Pääkirjoitus, HSPuolueen viime vuonna julkaisemassa media- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa suomen kielen uhat on löydetty muualta kuin ruotsista: "Englannin ylivalta ja maahanmuutto haastavat suomen kieltä monella rintamalla."
Media- ja kulttuuripoliittisessa ohjelmassa kritisoidaan ruotsin suhteetonta asemaa julkisen palvelun Ylellä, kun taas pakkoruotsia kritisoidaan
kielipoliittisessa ohjelmassa. Luonnollisesti.
Englannin kielen ylivalta on varmastikin suurempi uhka suomen kielelle kuin pakkoruotsi, mutta ei pakkoruotsin turhuus ja järjettömyys siitä miksikään muutu.
Quote from: Pääkirjoitus, HSKielitaistelua johtanut Suomalaisuuden liitto teki aiemmin säännöllisesti kyselyjä "pakkoruotsin" poistamisesta, mutta nyt nekin ovat loppuneet.
Johtuisikohan siitä, että uusi hallitus kosti liiton mainostaman kansalaisaloitteen, sitä seuranneen keskustelun ja eduskuntaäänestyksen poistamalla Suomalaisuuden liitolta tuet (https://suomalaisuudenliitto.fi/tiedote-4-3-2020-suomalaisuuden-liitolta-evattiin-valtionavustukset/)?
Quote from: Pääkirjoitus, HSMuutos kertoo siitä, että populistisessa politiikassa viholliskuvaa voidaan tarvittaessa vaihtaa lennossa. Nyt ykkösvihollisen roolissa on maahanmuutto.
Maahanmuutto on varmastikin suurempi uhka Suomelle kuin pakkoruotsi, mutta ei pakkoruotsin turhuus ja järjettömyys siitä miksikään muutu.
Quote from: Pääkirjoitus, HSTAUSTALLA vaikuttaa turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos. Krimin miehitys vuonna 2014 muistutti Venäjän uhasta ja lähensi Suomea ja Ruotsia nopeasti toisiinsa.
Olen törmännyt tähän älyttömään Venäjä-väitteeseen aiemmin Suomen Kuvalehdessä. Toimittaja Pauliina Penttilä väitti (http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg3269148.html#msg3269148) pakkoruotsikeskustelun vaimenneen Krimin miehitykseen alkuvuonna 2014, vaikka keskustelu vasta keräsi vauhtia loppuvuodesta, ja eduskunta äänesti asiasta vuonna 2015.
Mikä yhteys näillä edes muka olisi? Kehtaako joku tosissaan väittää, että
pakkoruotsi estää Venäjää hyökkäämästä Suomeen ja että tämä on vieläpä aiemmin pakkoruotsia vastustaneiden suomenkielisten enemmistön nykyinen näkemys? Niin tässä annetaan ymmärtää.
Quote from: Pääkirjoitus, HSKäännöksen nopeutta kuvaa se, että innokkaimpiin Ruotsi-yhteyden rakentajiin kuului sinisiin perussuomalaisista vuonna 2017 siirtynyt puolustusministeri Jussi Niinistö. Hän oli vain pari vuotta aiemmin kiivaasti kampanjoinut "pakkoruotsia" vastaan.
Mitä on "Ruotsi-yhteyden rakentaminen" ja mitä tekemistä sillä on pakkoruotsin vastustamisen tai puolustamisen kanssa?
Jussi Niinistö – joka tosin on menettänyt kaiken uskottavuutensa oltuaan osallisena Suomen historian suurimmassa poliittisessa huijauksessa – vastustaa edelleen pakkoruotsia (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/puolustusministerina-jussi-niinisto-tolvaisi-armeijan-kukkakaalipirteloista-nyt-kannuksen-johtajana-han-on-tuulivoiman-ja-kasvisruoan-lahettilas-ja-kertoo-miten-perussuomalaisia-piti-kurittaa-rautakuolaimilla/8014936) ja teki vielä sinisten ministerinäkin aloitteen pakkoruotsin poistamisesta Helsingin kouluista (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005551910.html).
Quote from: Pääkirjoitus, HSViime vuosien käännös on uusin esimerkki siitä, miten ruotsin kielen asema Suomessa on heijastellut turvallisuuspoliittista tilannetta, kuten aihetta tutkinut Janne Väistö on osoittanut. Varhainen esimerkki ilmiöstä koettiin jo 1930-luvulla, kun kieliriita haudattiin Neuvostoliiton uhan kasvaessa.
Ei ensinnäkään ole mitään osoitusta "viime vuosien käännöksestä", ja toiseksi, Väistö tai kukaan muukaan ei ole osoittanut, että pakkoruotsin vastustus olisi viime vuosina tai vuosikymmeninä heijastellut nimenomaan Venäjän uhkaa. 1930-luku on tässä suhteessa muinaishistoriaa.
Quote from: Pääkirjoitus, HSKylmän sodan aikana ruotsin kieli oli tärkeä sidos länteen ja Pohjoismaihin, mikä oli Väistön väitöskirjan mukaan keskeinen syy siihen, että ruotsista tehtiin vuonna 1968 pakollinen aine peruskouluun.
Ei ollut. Kyseessä oli dokumentoidun mukaan ennen kaikkea raadollisesti poliittinen lehmänkauppa. On sitten eri asia, että Rkp on myöhemmin puolustanut tuota lehmänkauppaa jokseenkin älyttömästi Suomen suhteella Ruotsiin ja sitä kautta länteen.
Quote from: Pääkirjoitus, HSKylmän sodan jälkeen EU-Suomi tähyili jonkin aikaa Ruotsin yli Eurooppaan, mutta nyt ystäviä haetaan taas läheltä. Väistö onkin todennut Vladimir Putinin pelastaneen Ukrainan miehityksellä kouluruotsin.
Mikä kertookin olennaisen pakkoruotsia kannattavan, perussuomalaisia vastustavan ja kokoomuksessa toimivan tutkijan uskottavuudesta.
Quote from: Pääkirjoitus, HSTUULI on nyt kääntynyt siinä määrin, että opetusministeriössä aiotaan hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti selvittää keväällä ruotsin palauttamista pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon. Toinen kotimainen kieli on ollut tutkinnossa vapaaehtoinen vuodesta 2005 lähtien. Tänä vuonna sen kirjoitti vajaat 14 000 kokelasta.
Tuuli on kääntynyt siinä, että Rkp on taas hallituksessa kimpassa The Puolueen kanssa, ja se haluaa näyttää valtaansa.
Uudistus olisi kaikin puolin järjetön ja vaarantaisi monen suomenkielisen lukiolaisen opinnot, ja hallituskumppanit ovatkin rivien välissä vahvasti vihjailleet, että asia jätetään selvityksen asteelle.
Quote from: Pääkirjoitus, HSMuutoshanke ei tunnu kovin realistiselta, eikä välttämättä edes järkevältä, sillä se voisi viedä kielikeskustelua takaisin entiseen jankkaamiseen. Sen sijaan erittäin tervetulleita ovat kaikki keinot tehdä ruotsin oppimisesta entistä hauskempaa ja houkuttelevampaa – siis sillä tavalla kuin esimerkiksi Kielilähettiläät yrittävät.
Kun osaamistarpeella tai tuloksilla ei kerran ole merkitystä, niin mitä väliä sillä hauskuudellakaan on tilanteessa, jossa pakkoruotsin perusteluksi on muuttunut, että se pelastaa Suomen Venäjältä?
Ehkä pakollisen asevelvollisuuden voikin kuitata jatkossa pakkoruotsilla.
Helsingin Sanomat: Helsingin valtuuston puheenjohtaja Fatim Diarra lupasi, että ruotsi sujuu pian kuin tanssi – "Det är väldigt viktigt" (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008375581.html)
Helsingin Sanomat: Kuinka paljon hyödyllisempää olisikaan kotouttaa maahanmuuttajia Suomessa ruotsinkielisiksi? (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008376942.html)
Helsingin Sanomat: "Lukiossa olin varma, että en tule koskaan elämässäni käyttämään ruotsia", ajatteli Jaan Siitonen, mutta toisin kävi – Nyt hän johtaa projektia, joka kannustaa ruotsin oppimiseen (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008376271.html)
Helsingin Sanomat, mielipide: Juhlitaan ruotsin kielen päivää (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008369714.html)
Quote from: Roope on 06.11.2021, 13:10:48
Quote from: Pääkirjoitus, HSKylmän sodan aikana ruotsin kieli oli tärkeä sidos länteen ja Pohjoismaihin, mikä oli Väistön väitöskirjan mukaan keskeinen syy siihen, että ruotsista tehtiin vuonna 1968 pakollinen aine peruskouluun.
Ei ollut. Kyseessä oli dokumentoidun mukaan ennen kaikkea raadollisesti poliittinen lehmänkauppa. On sitten eri asia, että Rkp on myöhemmin puolustanut tuota lehmänkauppaa jokseenkin älyttömästi Suomen suhteella Ruotsiin ja sitä kautta länteen.
Uuden väitöskirjan myötä asiaan liittyivät myös ulkopoliittiset asiat ainakin osatekijänä eli, että kyseessä ei olisi ollut vain sisäpoliittinen asia. Väistön väitös esittää, että Ruotsi tai ainakin ruotsalainen lehdistö, jolla Ruotsi tuotti tiedotteita asiasta, olivat tuottamassa nykyistä tilannetta. Helsingin sanomien pääkirjoitustoimittelija kuitenkin vääristelee asiaa, kuinkas muuten, sillä hän ei kiinnitä huomiota siihen, että kyseessä oli ruotsalaisten vaikutus Suomeen eikä suomalaisten tahto pitää Ruotsia jonkinlaisena läntisenä välimiehenään. Tämä on tietenkin raskauttava seikka pakkoruotsia vastaan.
Aiheesta voi lukea enemmän Suomalaisuuden liiton
Suomen mieli lehdestä 1-2/2019 (http://suomalaisuudenliitto.fi/wp-content/uploads/2019/06/SuomenMieli_web-2.pdf).
Quote
s. 16
Suomen ulkopolitiikan kielipoliittisen säännön lähtökohtana oli ruotsinkielisten kanta, joka voitiin sitten tukea pohjoismaisessa julkisuudessa. Tätä varten RKP:n puheenjohtaja Jansson vieraili Ruotsin suurlähetystössä 2.1.1967. Hän kertoi tällöin, että ruotsin vapaaehtoisuus peruskoulussa aiheuttaisi ruotsin kielen taidon vähentymisen, mikä vaikuttaisi Suomen kulttuuriseen suuntautumiseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön. Janssonin mukaan ruotsin kielen vähentämisen takana oli "pyrkimys vastustaa painostusta idästä ja toisaalta vanhemman sukupolven ilmeinen antiskandinavismi". (Väistö 2017, 133.) Vierailun jälkeen suurlähettiläs Hägglöf raportoi asiasta Ruotsin ulkoministeriölle ja ehdotti vaikuttamista Ruotsin lehdistön kautta. Ruotsin ulkoministeriö alkoikin jakaa Ruotsin lehdistölle asiaa koskevaa aineistoa. (Väistö 2017, 139.)
Olen oppinut rakastamaan pakkoruotsia kieroutuneella tavalla. Mikään poliittinen päätös ei ole niin itsestään selvä kuin pakkoruotsin lakkauttaminen. Harvassa päätöksessä positiiviset puolet rökittää negatiiviset puolet näin selkeästi. Päätöksellä on vankkumaton kansan tuki. Niin vahva kuin eliitin tuki pakkoruotsille onkaan, oli kolmessa edellisessä eduskunnassa pakkoruotsin vastustajilla määräenemmistö. Kun kuitenkin tänä aikana pakkoruotsi on ainoastaan vahvistunut, herää taas väkisinkin kysymys, kenellä Suomessa on valta, kun se ei selkeästikään ole kansanedustuslaitoksella?
Tässä kohtaa voisi ihmetellä, miksi pidän hallitustemme pakkoruotsikannasta, vaikka henkilökohtaisesti olen päinvastaisella kannalla? Aina kun uusi muodostettu hallitus ei nuiji pakkoruotsin lakkautusta läpi ensimmäisenä tehtävänään, tiedän meidän 'nauttivan' taas neljä vuotta korruptoituneesta hallituksesta. Minun ei siis tarvitse miettiä jokaisen päätöksen kohdalla, että ovatkohan päättäjämme nyt tietoisia ajamansa asian haittapuolista. Ne haittapuolet kun sattuvat nimenomaan olemaan koko asia, tai vähintäänkin toivottu sivuvaikutus. Minun ei siis tarvitse vaivata päätäni sillä, miten saisin heidät tietoiseksi päätöksensä huonoudesta. He tietävät sen kyllä itsekin. Esimerkiksi edustajamme eivät ole niin tyhmiä, etteivätkö he tiedä mitä Italialle annettavat lahjamildardit meille tarkoittavat, mutta ihan siltä varalta, että Niinistön Ville sattuu tätä lukemaan, se ei todellakaan tarkoita vientimme vahvistumista ja ei, me ei tienata tällä.
Magman uuden raportin mukaan ruotsinkielisten määrä vähenee ja merkitys heikkenee, ellei ryhdytä toimenpiteisiin.
Hbl: Magmarapport: Svenskan behöver positiv särbehandling i Finland (https://www.hbl.fi/artikel/rapport-svenskan-behover-positiv-sarbehandling-i-finland-svenskfinland-har-inget-telefonnummer/) 20.10.2021
Magma: Svenskfinland har mycket att lära av andra språkminoriteter (https://magma.fi/svenskfinland-har-mycket-att-lara-av-andra-sprakminoriteter/) 20.10.2021
Strategier för minoritetsspråk – Jämförelser av relevans för svenskan i Finland (https://magma.fi/wp-content/uploads/2021/10/Magma-minoritetsspr%C3%A5k-2_21.pdf) (pdf)
Raportti esittää korjauskeinoiksi muun muassa maahanmuuttajien kotouttamista ruotsin kielellä, suomenkielisten kirjaamista ruotsinkielisiksi kielitaitonsa perusteella ja ruotsinkielisten positiivista erityiskohtelua. Raportissa ehdotetaan myös sakkoja jakelevaa kielivaltuutettua ja Suomen jakamista erillisiin suomenkielisten ja ruotsinkielisten vaalipiireihin EU-vaaleissa (Rkp:n paikan varmistamiseksi).
Raportin koonnut Johan Häggman hakisi esimerkkejä ruotsin kielen erityiskohteluun ympäri maailmaa maista ja kielistä, joiden asema (mm. enemmistökieli flaami Belgiassa ja ranska Kanadassa) vastaa ruotsin kieltä Suomessa huonosti tai ei ollenkaan.
Hesarin toimituksessa oltiin jo innoissaan.
QuoteUusia suomenruotsalaisia
Ruotsia puhuvien osuus Suomessa vähenee, mutta tilanteeseen voi löytyä ratkaisuja yllättävän läheltä.
Tuija Pallaste HS
[...]
YLLÄTTÄVIÄ ehdotuksia on myös ajatuspaja Magman tuoreessa raportissa Strategioita vähemmistökielille – relevantteja vertailukohtia ruotsille Suomessa (vapaa suomennos toimittajan). Raportin sisältö ei ole ollenkaan niin kuiva kuin sen nimi on. Kotimaisista kielistä puhutaan usein juhlavasti, vihaisesti tai historian kautta, mutta entisen EU-komission vähemmistökielten asiantuntijan Johan Häggmanin kirjoitus on suorastaan vaihtoehtoinen. Muuallakin on kielikysymyksiä.
Esimerkki onnistuneesta kielistrategiasta tulee Belgiasta.
Maassa on kolme virallista kieltä: ranska, flaami ja saksa. Pääkaupunki Brysselin asukkaista oli vuonna 2015 peräti 62 prosenttia Belgian ulkopuolella syntyneitä. Puhuttuja kieliä on siis lukemattomia. Tulokkaat valitsevat virallisista kielistä useimmin ranskan.
Flaamin puhujien osuus väheni Belgiassa 1970-luvulle saakka. Mutta juuri se on raportin opetus. Alkoi nimittäin flaamin renessanssi. Sotien jälkeen flaaminkielisen Flandersin talouskasvu ohitti ranskankielisen Vallonian talouskasvun. Flaami sai hyödyllisen kielen maineen, Häggman kertoo. Flaaminkielinen hallinto alkoi mainostaa kieltään sillä, että siitä on etua. Työssä ja etenemisessä.
Ja niin flaaminkielisten määrä alkoi taas kasvaa. Varsinkin koulut ovat menestys.
Flaaminkielisen perusopetuksen lapsista yli 70 prosentilla kotikieli on muu kuin flaami, Häggman kertoo. Kouluihin hakeudutaan myös täysin ranskankielisistä belgialaisperheistä.
"Tietenkin, siitä tulee lisäarvoa", sanoo Häggman Brysselistä, jossa hän yhä asuu.
ÄIDINKIELESTÄ on epämukavaa puhua hyödykkeenä, mutta Häggmanin katsauksen valossa ongelma on enemmänkin sana äidinkieli. Ehkä se vielä joutuu vanhentuneiden termien listalle. On koti-, koulu-, käyttö- ja asioimiskieliä. Eri ihmisten kanssa eri kieliä.
Virallisia kieliä on Suomessa kaksi. Niillä asioidaan viranomaisten kanssa. Ihmisille kirjataan äidinkieli, jonka voi myös vaihtaa.
Sata vuotta sitten ruotsinkielisiksi kirjattiin yli kymmenen prosenttia väestöstä, nyt noin viisi. Helsingin päiväkoteihin on 2000-luvulla tullut ruotsinkielisiä lapsia enemmän kuin pitkään aikaan, mutta se ei kerro pääkaupungin ruotsinkielisen väestön kasvusta: 1950-luvulla heitä oli yli 70 000, nyt alle 40 000.
Ruotsinkielisiä lähtee Suomesta paljon pois, puolet pysyvästi. Suomeen muuttaa muunkielisiä.
Käytännön kysymys onkin, onko Suomessa kohta ruotsinkielisiä tarpeeksi siihen, että ruotsia voi virallisena kielenä todella käyttää?
VÄHEMMISTÖKIELTEN asiantuntija Häggman on suomenruotsalainen, kotoisin Vaasasta. Hän näkisi mielellään, että ruotsille tapahtuisi Suomessa samanlainen noste kuin flaamille Belgiassa. Onhan ruotsikin hyödyllinen.
Mistä sille saataisiin lisää käyttäjiä? Ensinnäkin maahanmuuttajista. Häggmanin mielestä siinä, että heitä integroitaisiin enemmän ruotsinkieliseen Suomeen, saataisiin monta hyötyä yhdellä iskulla. Tulijoiden työllistyminen, Suomen kaksikielisyys, yhteys Pohjoismaihin, Häggman luettelee.
Myös suomenkielisiä voisi houkutella enemmän ruotsinkielisiksi. Pieksämäen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kaltaisiin sisämaan kaupunkeihin voisi tulla kielikylpyjä ja ruotsinkielisiä luokkia. Varmasti olisi vanhempia, joiden mielestä niistä olisi heidän lapsilleen hyötyä, Häggman arvioi.
"Jos ruotsalaisten säätiöiden johonkin pitää rahansa tuhlata, niin sellaiseen. Siis tällaisiin aloitteisiin", sanoo Häggman.
Hänellä on laskutapa, jonka mukaan Suomessa voisi nytkin olla jopa parikymmentä prosenttia ruotsinkielisiä. Mukaan voisi laskea suomenkieliset, jotka osaavat ruotsia käyttökielen verran.
Koskaan ei siis ole liian myöhäistä syntyä suomenruotsalaiseksi.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008376942.html) 6.11.2021
^Siinäpä manipulaattoreille haastetta. Miten houkutella joitain suomenkielisiä ruotsinkielisiksi ja samaan aikaan vakuutella lopulle kansalle että ruotsinkieliset eivät saa yhteiskunnassa mitään ylimääräisiä etuja, joista osattomaksi jäävien kannattaisi olla nyreissään.
Veikkaan että rikollisessa kansanpuolueessa ollaan osittain huolissaan siitä että heidän intressiryhmänsä alkaa kohta jäädä kovasti vieraskielisten jalkoihin. Mikään yksittäinen kieliryhmä ei toki kasva ruotsinkielisiä suuremmaksi missään lähitulevaisuudessa, mutta tällä menoa ruotsi vaipuu vain suurimmaksi ei-suomenkieliseksi ryhmäksi jos tilanteen annetaan kehittyä nykyiseen suuntaan. Ratkaisuna on heidän mielestään tietenkin muiden laittaminen tanssimaan heidän tahtiinsa.
Sinällään kuvaavaa on että lobbyn itsensä mielestä vain parikymmentä prosenttia suomalaisista osaa ruotsia käyttökielen tasoisesti vaikka tähän lukuun sisältyvät ruotsinkieliset ja aivan äärimmäinen valtaosa aikuisväestöstä on lukenut ruotsia koulussa. Pikemminkin tuo kuulostaa siltä että kyseessä on ollut äärimmäisen turhanaikainen projekti kuin menestystarina jota pitäisi yhtään enempää puffata erioikeuksin.
QuoteVantaan uusimman väestöraportin mukaan suurin vieraskielisten ryhmä olivat viime vuonna venäjänkieliset, joita oli 9 100 eli 3,8 prosenttia väestöstä. Vironkielisiä oli noin 8 450, eli 3,6 prosenttia väestöstä.
Arabiankielisten osuus vieraskielisistä kasvaa tällä hetkellä nopeimmin ja oli viime vuonna 1,7 prosenttia väestöstä.
Vieraskielisten osuus 21,6%(2020)
Vuonna 2019 arabia nousi Vantaan viidenneksi yleisimmäksi kieleksi ohi viidentenä pitkään olleen somalin. Vuosina 2016−2020 arabiankielisten määrä lisääntyi keskimäärin 22 prosenttia vuosittain.
Ruotsinkielisten määrä Vantaalla 2,4%
Monilla alueilla vieraskielisten osuus on yli 30, jopa 40%.
Ruotsinkieli on jo jäänyt muiden kielien jalkoihin.
Näitä ei voi keksiä.
Tuossa ajatuspaja Magman raportissa ehdotetaan kannustimia ruotsia puhuvien maahanmuuttajien houkuttelemiseksi Suomeen, perusteina työllisyysasteen nostaminen ja kaksikielisyyden turvaaminen. Ruotsin osaaminen pitäisi myös laskea eduksi oleskelulupahakemuksissa (ruotsalaiset eivät tarvitse Suomessa oleskelulupaa).
Esimerkkinä mainitaan Ruotsissa asuvat somalit...
Quote from: Johan Häggman, MagmaFinland kunde slå två flugor i en smäll och med olika incitament värva invandra-
re som talar svenska, för att höja sysselsättningsgraden men också för att bevara
landet tvåspråkigt. Kunskaper i svenska kunde ses som en fördel för invandrare
som ansöker om uppehålls- eller arbetstillstånd. En del av invandrarna med
somalisk bakgrund har kommit till Finland via Sverige. Deras kunskaper i
svenska bör uppmuntras och tas till vara, inte minst på stora tvåspråkiga orter
som i Helsingfors, Esbo och Vasa.
Eiköhän kuitenkin keksitä jokin syy siihen, ettei ulkomaalaisten tarvitse opiskella oikeasti ruotsia, kun sen osaaminen ei ole välttämätöntä edes kantaväestölle. Tai sitten, ruotsin kielen osaamisen varjolla annetaan työpaikat ulkomaalaisille, eikä suomalaisille, jotka eivät osaa tai tahdo osata pyhää ruotsin kieltä.
Quote from: Näkkileipä on 13.11.2021, 21:03:32
Tai sitten, ruotsin kielen osaamisen varjolla annetaan työpaikat ulkomaalaisille, eikä suomalaisille, jotka eivät osaa tai tahdo osata pyhää ruotsin kieltä.
Näissä on aina se ongelma, että "työpaikan ruotsinkielentaitoinen" olisi sitten joku matu. Kehariasiakaspalvelua kielivähemmistön asiakkaille. Tuskin toteutuu.
Quote from: Roope on 08.11.2021, 13:21:46
Esimerkkinä mainitaan Ruotsissa asuvat somalit...
Ehdottomasti, Ruotsista somaleita palvelemaan suomenruotsalaisia. :o :) Onko ajatus ihan vakavissaan esitetty, vai raportin tilaajaan kohdistettua pilkkaa?
Mitä enemmän tuota ajattelee, niin sitä hullummalta se kuulostaa. Jos siis pankissa tai virastossa menisi ruotsinkielisen palvelun jonoon (olettaen että jonoja enää on), niin siinä jonossa voisi olla haittamaahanmuuttajia samassa jonossa, ja asiakaspalvelijana. Kuulostaa taas ihan television sketsiohjelmalta, tai sanomalehden pilakuvalta.
Quote from: Roope on 07.11.2021, 14:34:59
Magman uuden raportin mukaan ruotsinkielisten määrä vähenee ja merkitys heikkenee, ellei ryhdytä toimenpiteisiin.
--
Hesarin toimituksessa oltiin jo innoissaan.
Toisesta ketjusta nappaistu kommenttini tuohon Hesarin juttuun:
Quote from: Outo olio on 06.11.2021, 16:28:21
Mielenkiintoinen ajatus että suomenkieliset voitaisiin uudelleenmääritellä ruotsinkielisiksi, kun ruotsia äidinkielenään puhuvia muuttaa pois. :roll: Eikö tämä nimenomaan olisi "kielen appropriaatiota"? Aito-ruotsinkieliset lähtevät pois, koska kokevat tilanteensa sietämättömäksi tjsp., mutta tilannetta ei noteerata, koska samaan aikaan tilastoissa leikki-ruotsinkieliset lasketaan ruotsinkielisiksi, ja tilastojen mukaan kaikki on hyvin. ??? Kuulostaa ihan matalan intensiteetin etniseltä puhdistukselta ja kulttuurin kansanmurhalta. Saamelaisetkin jo kai valittivat siitä että muualtatulleita aletaan laskea saamelaisiksi, sama juttu ruostinkielisten suhteen?
Sisä-Suomessa kasvanut toimittaja etunimi Tuija sukunimi Pallaste määrittelemässä suomenkielisiä ruotsinkielisiksi. Miten ruotsinkieliset tähän mahtavat suhtautua? Aamukaffe väärään kurkkuun. :)
Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja Lauri Kontro vaatii Ylen kolumnissa ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin, koska Ahvenanmaalla ei osata suomea, eivätkä maahanmuuttajat opi kumpaakaan kieltä.
QuoteLauri Kontron kolumni: Pakkoruotsi takaisin!
Matkailimme kesän kynnyksellä Ahvenanmaalla. Paikallinen hotelli oli typötyhjä, olimme ainoat asiakkaat koko paikassa. Hotellin omistaja oli kaikkea muuta kuin iloisella päällä. Korona oli vienyt turistit.
Yksi syy tähän on, paitsi korona, myös se, että kouluista poistettiin pakkoruotsi, sanoi hotellinpitäjä. Kuulitte oikein. Pakkoruotsi. Mistä siis oli kysymys?
Matkailijavirta Ahvenanmaalle tuli aiemmin pääosin Ruotsista. Kun raja meni kiinni koronan takia, ruotsalaisia turisteja ei enää ollut. Kun yrittäjät ryhtyivät lisäämään markkinointia mantereelle, suomenkielisille asiakkaille, he törmäsivät uuteen ongelmaan.
Ahvenanmaalaiset nuoret eivät enää osaakaan palvella suomalaisturisteja suomeksi. Eivätkä useimmat suomenkieliset osaa ruotsia. Syynä on – pakkoruotsi, tai oikeammin sen puute.
Kun toinen kotimainen eli ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista, sieltä poistui myös suomi. Ruotsinkielisissä kouluissa kirjoitettiin tietysti pakollisena suomi, siinä kuin suomenkielisissä ruotsi.
Onnettoman päätöksen seurauksena oli kielitaidon heikkeneminen kaikkialla. Toisen kotimaisen kielen kun kirjoittaa vain osa abiturienteista.
[...]
Äskettäin kerrottiin uutisissa, että suuri osa maahanmuuttajien lapsista ei osaa kunnolla suomea tai ruotsia, eikä edes opi.
Kouluissa saattaa olla luokkia, joissa ei ole yhtään suomenkielistä oppilasta. Kieli, jota puhutaan on töksähtelevää ja epäselvää youtube-kieltä, jolla ei työelämässä pärjätä.
Sanomalehden lukeminen ei suju, eikä selvää saa edes Aku Ankasta. Sivumennen sanoen, juuri Aku Ankasta oppisikin hyvin lukemaan, tämä ankkaveijari veljenpoikineen kun osaa suomea aivan mainiosti.
Vakavasti puhuen: puolikielisyys, se että kaikki eivät osaa suomea tai ruotsia kelvollisesti on tälle yhteiskunnalle todellinen uhka. Kun puolikielinen nuori tulee työmarkkinoille, hänestä saattaa pahimmillaan tulla pudokas, syrjäytynyt kansalainen.
Tähän meillä ei kansakuntana olisi varaa, me tarvitsemme jokaisen nuoren tässä maassa. Koululaitoksen tärkeä tehtävä on varustaa nuori sellaisella kielitaidolla, jolla yhteiskunnassa voi selvitä.
Tämän vuoksi sanonkin: pakkoruotsi – ja pakkosuomi – ovat hyviä ja kannatettavia asioita. Ne on saatava takaisin.
Lauri Kontro
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka arvostaa pohjoismaista kansanvaltaa ja tasa-arvoista vapaata yhteiskuntaa.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-12219140) 9.12.2021
Epäilin ensin, että olen ymmärtänyt jotain väärin tai että Kontro puhuu pakkoruotsista ironisesti korostaakseen suomen kielen osaamisen ja opettamisen tärkeyttä, mutta ei.
Tämä on ruotsinkielisten säätiöiden tukemalle Kontrolle (kesk) vain uusi älytön argumentti pakkoruotsin puolustamiseksi, kun kymmenen vuotta sitten hänellä oli perusteena väsyneesti pakkomatematiikka (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/punkti/pakkoruotsi-1.6036).
Parempi idea olisi laittaa kiinalaisille pakkosuomi, niin oppisivat lomailemaan Suomessa. Asiakaspohjakin olisi laajempi.
Quote from: Roope on 09.12.2021, 12:01:43
Quote from: Lauri Kontro
Matkailimme kesän kynnyksellä Ahvenanmaalla. Paikallinen hotelli oli typötyhjä, olimme ainoat asiakkaat koko paikassa. Hotellin omistaja oli kaikkea muuta kuin iloisella päällä. Korona oli vienyt turistit.
Yksi syy tähän on, paitsi korona, myös se, että kouluista poistettiin pakkoruotsi, sanoi hotellinpitäjä. Kuulitte oikein. Pakkoruotsi. Mistä siis oli kysymys?
Matkailijavirta Ahvenanmaalle tuli aiemmin pääosin Ruotsista. Kun raja meni kiinni koronan takia, ruotsalaisia turisteja ei enää ollut. Kun yrittäjät ryhtyivät lisäämään markkinointia mantereelle, suomenkielisille asiakkaille, he törmäsivät uuteen ongelmaan.
Ahvenanmaalaiset nuoret eivät enää osaakaan palvella suomalaisturisteja suomeksi. Eivätkä useimmat suomenkieliset osaa ruotsia. Syynä on – pakkoruotsi, tai oikeammin sen puute.
Kun toinen kotimainen eli ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista, sieltä poistui myös suomi. Ruotsinkielisissä kouluissa kirjoitettiin tietysti pakollisena suomi, siinä kuin suomenkielisissä ruotsi.
Tuossa ahvenanmaalaisen hotellinpitäjän nimiin pannussa tarinassa ei ole järkeä.
Ahvenanmaalla ei ole koskaan ollut peruskoulussa pakkosuomea vaan vain lukion tietyillä linjoilla vuoteen 2007 asti, jolloin sekin pakko poistettiin. Tämä taas oli Ahvenanmaan maakuntahallituksen oma päätös, eikä sillä ollut tekemistä ylioppilaskirjoitusten pakollisen suomen ja ruotsin kanssa, jotka poistettiin eduskunnan päätöksellä vuonna 2005.
En tiedä, kuinka moni vasta lukiossa suomea pakolla opiskellut ahvenanmaalainen on ennen vuotta 2007 kirjoittanut yo-kokeissa kolmen vuoden suomen oppimäärän (80 % oli valinnut suomen vapaaehtoisesti peruskoulussa (https://sverigesradio.se/artikel/819923)), mutta heidän alkeellisella osaamisellaan ei taatusti ole ollut vaikutusta turistibisnekseen, etenkin kun joiltain Ahvenanmaan lukiolinjoilta valmistutaan Ruotsin vaatimusten mukaisesti.
Pakkoruotsi kaikille, koska turismi Ahvenanmaalle ja kieltäoppimattomat ahvenanmaalaiset nuoret? :facepalm:
Roope jo täydensikin, mutta kun ennen paria pitkää puhelua olin jo kirjoittanut samasta huomiosta, niin postataan silti, kun oli avoinna olevassa selaimessa iso duuni kesken...
Quote from: Roope on 09.12.2021, 12:01:43
Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja Lauri Kontro vaatii Ylen kolumnissa ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin, koska Ahvenanmaalla ei osata suomea, eivätkä maahanmuuttajat opi kumpaakaan kieltä.
QuoteLauri Kontron kolumni: Pakkoruotsi takaisin!
Matkailimme kesän kynnyksellä Ahvenanmaalla. Paikallinen hotelli oli typötyhjä, olimme ainoat asiakkaat koko paikassa. Hotellin omistaja oli kaikkea muuta kuin iloisella päällä. Korona oli vienyt turistit.
Yksi syy tähän on, paitsi korona, myös se, että kouluista poistettiin pakkoruotsi, sanoi hotellinpitäjä. Kuulitte oikein. Pakkoruotsi. Mistä siis oli kysymys?
Ahvenanmaalaiset nuoret eivät enää osaakaan palvella suomalaisturisteja suomeksi. Eivätkä useimmat suomenkieliset osaa ruotsia. Syynä on – pakkoruotsi, tai oikeammin sen puute.
Kun toinen kotimainen eli ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista, sieltä poistui myös suomi. Ruotsinkielisissä kouluissa kirjoitettiin tietysti pakollisena suomi, siinä kuin suomenkielisissä ruotsi.
Tämän vuoksi sanonkin: pakkoruotsi – ja pakkosuomi – ovat hyviä ja kannatettavia asioita. Ne on saatava takaisin.
Lauri Kontro
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka arvostaa pohjoismaista kansanvaltaa ja tasa-arvoista vapaata yhteiskuntaa.
Yle (https://yle.fi/uutiset/3-12219140) 9.12.2021
Epäilin ensin, että olen ymmärtänyt jotain väärin tai että Kontro puhuu pakkoruotsista ironisesti korostaakseen suomen kielen osaamisen ja opettamisen tärkeyttä, mutta ei.
Pardon my french, mutta käsittääkseni Ahvenanmaa on itsehallintoalue, jota ei pakollinen suomen kielen opiskelu ole koskaan koskenut.
Kontro itkee, että turistit eivät osaa ruotsin kieltä Suomen valtion alueella paikassa, jossa suomen kielen osaaminen ei ole koskaan ollut välttämättömyys. Sitten se vetää olkiukon jostain pakkoruotsin mukana karisseesta pakkosuomesta ja miettii miten sen saisi
takaisin paikkaan jossa sitä ei ole ollutkaan.
Iltalehdestä aiheeseen löyhästi liittyvä artikkeli (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201806082200989646), josta linkkasin aiheeseen liittyviä faktoja.
Artikkelissa siis käsitellään sitä, että Ahvenanmaalla ei ole saanut ollenkaan suomen kielellä opetusta, vaikka sinne väestörekisteriin merkitty kotikieli on suomi.
QuoteSuomea kotikielenään puhuvat kärvistelevät alkeisryhmissä Ahvenanmaalla - pian asiaan tulee historiallinen muutos
Ahvenanmaalla voi saada uuden peruskoululain myötä kotikielen opetusta, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista.
...
Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen, minkä vuoksi myös opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samassa suomi-ryhmässä ovat useimmiten sekä suomenkielisiltä vanhemmilta suomen kotona oppineet lapset sekä he, jotka aloittavat suomen opiskelun täysin nollasta.
...
Ahvenanmaalla on se haaste, että emme nykyisen peruskoululakimme mukaan saa antaa opetusta kotikielellä. Se koskee myös suomen opetusta, toteaa Strandnäsin koulun rehtori Mikael Rosbäck. Kotikielellä tarkoitetaan kieltä, jonka lapsi on oppinut kotona vanhemmalta tai vanhemmiltaan.
...
Uuden peruskoululain myötä Ahvenanmaan maakuntahallitus haluaa laajentaa valinnaisten kielien valikoimaa kuuteen. Nyt englanti on kaikille pakollinen kieli, ja valinnaisia aineita ovat suomi, ranska ja saksa. Uusina kielinä ahvenanmaalaisiin kouluihin haluttaisiin espanja ja venäjä. Maakuntahallitus myös selvittää, voisiko opetuskieli olla korkeakouluissa englanti tietyillä kursseilla.
Ahventen maassa suomi on valinnainen kieli. Kontro puhuu Ahvenanmaasta ja haluaa pakkosuomen sinne takaisin.
Kontro voisi lukea uudelleen läksynsä ja tunkea sen kirjoittamansa artikkelin rullalla takaisin sinne ahteriinsa. Perusteeksi ei käy, että se ei ole siellä koskaan ollutkaan.Wikipedian mukaan Ahvenanmaan ainoassa lukiossa on pakkoa ollut ensin kaikilla ylioppilailla, mutta sitten vain muutamalla linjalla. Mutta tällä ei ole ollut mitään tekemistä Manner-Suomen yo-tutkintouudistuksen kanssa.
QuoteSuomen kieli oli 1970-luvulla pakollinen Ahvenanmaan ainoassa lukiossa Ålands lyceumissa. Myöhemmin koulu jakautui kahteen linjaan: ylioppilaslinja (studentlinje) ja lukiolinja (gymnasielinje). Lukiolinjan päästötodistus oikeutti pyrkimään Ruotsin korkeakouluihin sekä Åbo Akademi -yliopistoon. Muihin Suomen korkeakouluihin edellytettiin ylioppilaslinjan päästötodistus. Suomi oli pakollinen ylioppilaslinjalla, mutta ei lukiolinjalla.
Sittemmin suomen kieli oli pakollinen oppiaine kolmella linjalla neljästä Ålands lyceumissa: humanistis-yhteiskuntatieteellisellä, luonnontieteellisellä ja esteettisellä. Terveys- ja urheilulinjalla oli yksi pakollinen kieli englannin lisäksi; sen sai vapaasti valita suomen, saksan tai ranskan kesken.[24] Nykyisin suomi on kaikilla linjoilla yksi vaihtoehto toiseksi pakolliseksi kieleksi, sen sijaan voi valita saksan tai ranskan.[25]
Itsehallinnon historiallinen pohja on Kansainliiton kesäkuussa 1921 tekemän päätös, jonka mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin tuolloisen ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen. Päätöksessä kuitenkin vaadittiin että saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli annettava tiettyjä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon.[26]
Että kun niitä vitutti jäädä osaksi Suomea, niin oma kieli kulttuuri ja kaikki....
Ajatella kun olisivat osa Ruotsia, niin tokko heillä olisi mitään etuoikeuksia ja Maarianhaminakin olisi varmaan varsin rikas kaupunki monessa suhteessa.
-i-
Quote from: kekkeruusi on 09.12.2021, 13:44:12
Pakkoruotsi kaikille, koska turismi Ahvenanmaalle ja kieltäoppimattomat ahvenanmaalaiset nuoret? :facepalm:
Onhan siellä jokin kolmisenkymmentä tuhatta asukasta, vähemmistöjä tulee yhdenvertaisuuslainkin mukaan suosia. Samoissa lukemissa taitavat olla somalit, voisi senkin kielen opettaa kouluissa kaikille, virolaiset ja venäläiset ovat runsaslukuisempia joten eivät enää samalla tavalla vähemmistöjä. :silakka: :flowerhat:
Mikäli se olisi Suomen osa, eikä muualle suuntautunut, voisivat siltoja rakennella ja asuttaa. Pinta-ala pääsaarellaan, juuri vilkaisin wikistä, kolminkertainen Helsinkiin verrattuna, eli tilaa olisi.
Ei nyt kieleen liity mutta mikäli jonnekin tuulivoimaloita rakennetaan, se voisi olla riittävän tuulinenkin ainakin Turun tarpeisiin rakennettaville voimaloille. Kuinka pitkälle kannattaa sähköä siirtää, kun siirrossakin hävikkiä sitten toinen asia (ja kolmas että miksei voisi Turun puoleisille saarillekin rakennella, avomeren sijaan.)
https://www.ts.fi/uutiset/5502666
QuoteAhvenanmaa haluaa Itämeren dynamoksi – kuusi tuulipuistoa tuottaisi miltei puolet Suomessa tuotetusta sähköstä
Suuria tuulivoimaloita voi tulla Ahvenanmaan etelä- ja pohjoispuolelle jopa yli 500 kappaletta.
Quote from: kekkeruusi on 09.12.2021, 13:44:12
Pakkoruotsi kaikille, koska turismi Ahvenanmaalle ja kieltäoppimattomat ahvenanmaalaiset nuoret? :facepalm:
Asiakkaita palvellaan asiakkaiden kielellä. Pakkoruotsilassa kaikki on katollaan.
Quote from: kekkeruusi on 09.12.2021, 13:44:12
Pakkoruotsi kaikille, koska turismi Ahvenanmaalle ja kieltäoppimattomat ahvenanmaalaiset nuoret? :facepalm:
Käynnistä Ahvenanmaalla on minulla jo kohta 40 vuotta. Kyllä silloin osasivat suomea ne jotka sitä työssään turistien kanssa tarvitsivat. Suomesta tai jopa Ruotsista voivat tuoda suomen kielen taitajia, jos niistä on oikeasti työvoimapulaa
QuotePääkirjoitus: Perussuomalaiset luovuttaa kielisodassa
Perussuomalaiset on luopumassa "pakkoruotsin" vastustamisesta. Kielipoliittinen ohjelma uusitaan ennen ensi eduskuntavaaleja.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008462118.html) 10.12.2021
Keskiviikkona Hesarin pääkirjoitus (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008457221.html) liitti perussuomalaiset Kankaanpään terrorismiepäilyihin, ja nyt väitetään, että puolue luopuu seuraavassa kielipoliittisessa ohjelmassaan pakkoruotsin vastustamisesta. Mitähän seuraavaksi keksivät?
Quote from: HS, pääkirjoitusNIIN kutsutun pakkoruotsin vastustaminen oli vuosia niin tärkeä teema perussuomalaisille, että ruotsinkieliset syyttivät puoluetta kielisodan lietsomisesta. Timo Soinin vaihduttua puolueen johdossa Jussi Halla-ahoon ruotsin kielen vastustaminen jäi taka-alalle, ja nyt siitä ollaan luopumassa.
Pakkoruotsin vastustaminen on eri asia kuin
ruotsin kielen vastustaminen...
Perussuomalaiset ei ollut Soinin aikana sen kummemmin keskittynyt pakkoruotsin vastustamiseen. Soini päinvastoin toppuutteli kansanedustajia, ettei asiaa tule pitää liikaa esillä.
Muutaman vuoden takainen pakkoruotsin poistamishanke taas lähti liikkeelle Suomalaisuuden Liiton kansalaisaloitteesta, ei perussuomalaisista. Nyt hallitus on kostoksi poistanut Suomalaisuuden Liitolta valtionavun.
Hankkeelta puuttuu siis vetäjä, mutta on muutenkin auki, mitä kautta vääryyttä pitäisi tällä kertaa lähteä korjaamaan, kun edellinen eduskuntaäänestys hävittiin selvästi siitäkin huolimatta, että vaalikoneiden vastausten perusteella pakkoruotsin vastustajilla oli eduskunnassa enemmistö.
Quote from: HS, pääkirjoitusPerussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vakuutti Hufvudstadsbladetin haastattelussa 3.12. arvostustaan ruotsin kielelle. "Se, että perussuomalaiset ovat arvostelleet 'pakkoruotsia', ei tarkoita, että olisimme arvostelleet ruotsinkielisiä tai ruotsin kielen asemaa", Purra vakuutti.
Perussuomalaisten nykyisessä kielipoliittisessa ohjelmassa vaaditaan, että "ruotsin kielestä on tehtävä valinnainen kaikilla kouluasteilla". Ohjelmaa aiotaan Purran mukaan kuitenkin uudistaa ennen seuraavia eduskuntavaaleja vastaamaan puolueen nykyistä linjaa. Sillä tavalla kiusallinen kielikiista siivotaan pois tieltä niin, ettei se haittaa porvaripuolueiden mahdollista hallitusyhteistyötä.
Monin tavoin käsittämätön väite. Perussuomalaiset julkaisi nykyisen kielipoliittisen ohjelmansa eduskuntavaalien alla 2015. Vaalien jälkeen puolue oli hallituksessa porvaripuolueiden kanssa.
Kukaan ei ole väittänyt, että Perussuomalaiset on luopumassa pakkoruotsin vastustamisesta, paitsi Helsingin Sanomien anonyymi pääkirjoitustoimittaja. Purra ei sanonut tai vihjannutkaan sellaista Höblän haastattelussa (https://www.hbl.fi/artikel/riikka-purra-finska-och-svenska-ar-vara-inhemska-sprak-det-finns-storre-hot-pa-annat-hall/), ja on nyttemmin kiistänyt pääkirjoituksen väitteen vielä erikseen.
[tweet]1469166364942344195[/tweet]
Edit:
Agenda on vahva. Hesari peruuttaa hieman valehtelussaan, mutta vain hieman.
Quote from: Helsingin SanomatJutun ingressiä on muutettu 10.12. klo 15.43. Aiemmin siinä sanottiin, että perussuomalaiset on luopumassa "pakkoruotsin" vastustuksesta.
Leipätekstiä ei ole korjattu, vaan siinä väitetään edelleen, että PS luopuu pakkoruotsin vastustamisesta (
"...ruotsin kielen vastustaminen jäi taka-alalle, ja nyt siitä ollaan luopumassa").
Ingressikin on edelleen tarkoitushakuisesti virheellinen (
"Perussuomalaiset on muuttamassa linjaansa ruotsin kieleen."), sillä Purra ei sanonut haastattelussa perussuomalaisten muuttavan linjaansa ruotsin kieleen vaan muihin asioihin kuten kielitaitovaatimuksiin.
Mitä siinä HBL:n haastattelussa sitten oikein tuli sanottua?
Quote from: no future on 11.12.2021, 08:17:57
Mitä siinä HBL:n haastattelussa sitten oikein tuli sanottua?
Lue tuosta Riikka Purran twiitistä.
Ainiin mielestäsi persu valehtelee ja HBL on totuuden torvi.
-i-
Quote from: no future on 11.12.2021, 08:17:57
Mitä siinä HBL:n haastattelussa sitten oikein tuli sanottua?
Quote– Me aiomme uudistaa kielipoliittisen ohjelmamme ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Se ei ole vielä valmis, mutta tulee vastaamaan paremmin nykyistä linjaamme.
Sen verran hän kuitenkin sanoo, että Perussuomalaiset ei halua palauttaa ruotsia pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin.
– Olemme myös sitä mieltä, että ruotsin lukeminen on tarpeettoman suuri taakka monille suomenkielisille, etenkin tietyissä osissa maata kuten idässä. Siinä mielessä linja ei ole muuttunut. Mutta on monia muita asioita, joita haluamme nostaa esiin. Me haluamme muistuttaa, että suomi ja ruotsi ovat kotimaisia kieliä – suurempia uhkia tulee muualta. Esimerkiksi englannin valta-asema, riittämättömät kielivaatimukset ja se, että on kouluja ja päiväkoteja, joissa ei puhuta kotimaisia kieliä lähes ollenkaan. On tärkeämpiä kysymyksiä kuin rakentaa keinotekoisia rajoja suomen ja ruotsin välille. (käännös)
Ei ihme että hesarin piti valehdella. Purran linja on nimittäin sovinnollinen, kohtuullinen ja käytännöllinen. Sellaiset ulostulot pitää sotata, ettei persujen kannatus vain leviä ankkalammikkoon.
Tulin tässä ajatelleeksi, että jos pakkoruotsi poistettaisiin ja korvattaisiin vapaavalintaisella vieraalla kielellä (mitä monet pakkoruotsin vastustajat tietääkseni kannattavat), sen vaikutus kouluopetuksessa olisi ainakin lyhyellä aikavälillä todella vähäinen. Suomessa on varsin vähän opettajia, jotka osaavat opettaa edes saksan, ranskan, espanjan ja venäjän tapaisia suuria eurooppalaisia kieliä. Niinpä suurimmassa osassa Suomen kouluista ruotsi olisi ainoa mahdollinen "vapaavalintainen" vieras kieli, jolloin sen opetus jatkuisi ihan samassa laajuudessa kuin ennenkin.
Suomen hallituksen kielipoliittinen joululahja suomalaisille vuonna 2021
Uusi kansalliskielistrategia
Folktingetin (ent. Suomenruotsalaiset kansankäräjät) johtama Suomen hallitus on antanut suomalaisille joululahjan. Se on Uusi kansalliskielistrategia, joka vahvistaa suomenkielisen väestön sortoa. Toivottavasti kansalaiset laajasti tutustuvat tähän päätökseen ja pohtivat mihin päädytään, jos tällä linjalla mennään. Kansa ansaitsee vain sen vapauden, jota se haluaa puolustaa. En voi muuta kuin ihaillen katsoa sitä päättäväisyyttä ja taitoa, jota osoittavat Uuden kansalliskielistrategian tekijät. Sorto elää ja voi hyvin. Klara Vappen!
Suomalaisuuden liitto on lukenut Uuden kansalliskielistrategian ja ilmaissut kantansa.
Suomen hallitus 2.12.2021:
Uusi kansalliskielistrategia turvaa kielten elinvoimaa konkreettisin toimenpitein
https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/uusi-kansalliskielistrategia-turvaa-kielten-elinvoimaa-konkreettisin-toimenpitein
Suomalaisuuden Liiton kannanotto 8.12.2021
https://suomalaisuudenliitto.fi/kannanotto-8-12-2021-kansalliskielistrategia-on-valhetta/
Quote from: Tragedian synty on 11.12.2021, 12:31:28
Tulin tässä ajatelleeksi, että jos pakkoruotsi poistettaisiin ja korvattaisiin vapaavalintaisella vieraalla kielellä (mitä monet pakkoruotsin vastustajat tietääkseni kannattavat), sen vaikutus kouluopetuksessa olisi ainakin lyhyellä aikavälillä todella vähäinen.
Tuota yleensä ehdotetaan, mutta ajatus on huono, koska suurin osa ei ole nykyään kiinnostunut muistakaan kielistä, eikä oppisi niitä pakolla yhtään ruotsia paremmin.
Oma ehdotukseni on, että jos kielet eivät kiinnosta, yksi valintavaihtoehto on äidinkielen lisätunnit. Niille olisi tarvetta.
Quote from: Dr Manhattan on 11.12.2021, 11:04:01
Ei ihme että hesarin piti valehdella. Purran linja on nimittäin sovinnollinen, kohtuullinen ja käytännöllinen. Sellaiset ulostulot pitää sotata, ettei persujen kannatus vain leviä ankkalammikkoon.
Purrahan oli jonkinlainen pakkoruotsin kannattaja. Vanhassa blogikirjoituksessaan hän kannatti pakkoruotsia, ja minä kirjoitin Hommaforumiin, että Purra on fanaattinen pakkoruotsin kannattaja. Kaksi päivää sen jälkeen Purra julkaisi pitkän selityksen, että hän ei ole fanaattinen pakkoruotsin kannattaja, ja koska hän käytti termiä "fanaattinen", tiesin että hän oli vieraillut Hommaforumilla lukemassa viestini.
Hyvä kuitenkin, että Purra on oppinut ihmisten tavoille.
QuoteAnna-Maja Henrikssons krav: Ta studentsvenskan på allvar
Vi förlorar som land då vi kan färre språk, säger Anna-Maja Henriksson. Hon väntar alltjämt på den utredning som i regeringsprogrammet utlovats om studentsvenskan. Om den inte återinförs behövs alternativa förslag, säger hon.
När regeringen går in på det sista året kräver SFP:s ordförande, justitieminister Anna-Maja Henriksson att utredningen kring svenskan i studentexamen ska tas med samma allvar som alla andra skrivninga...
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/anna-maja-henrikssons-krav-ta-studentsvenskan-pa-allvar/) 31.12.2021
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson nostaa Rkp:n profiilia vaatimalla opetusministeri Li Anderssonilta, että pakollisen ruotsin palauttaminen ylioppilaskokeeseen otetaan yhtä vakavasti kuin hallitusohjelman muutkin kirjaukset.
Jutussa annetaan ymmärtää todeksi Folktingetin propagandaväite, että pakollisesta ylioppilasruotsista luovuttaessa olisi ollut tarkoitus tarkastella vapaaehtoisen ruotsin kirjoittamisen suosiota ja palauttaa pakollisuus, mikäli suosio laskee. Tällaisesta ei koskaan sovittu, vaan lukion kielipainotteisuuden vähentäminen ja reaaliaineiden korostaminen oli aikoinaan tietoinen ja perusteltu valinta.
Eikä Henriksson itsekään tunnu uskovan pakollisuuden palauttamiseen, kun vaatii sen epäonnistuessa ainakin konkreettisia korvaavia toimenpiteitä, joilla kiinnostusta ja osaamista lisätään. Henriksson vinkkaa ruotsin osaamisesta annettavista ylimääräisistä porkkanapisteistä, jotka otettaisiin huomioon jatko-opintoihin pyrittäessä, vaikka suomenkielisten ruotsin osaaminen ei kyllä muuttuisi sellaisista mihinkään.
Quote from: Roope on 01.01.2022, 13:55:29
Eikä Henriksson itsekään tunnu uskovan pakollisuuden palauttamiseen, kun vaatii sen epäonnistuessa ainakin konkreettisia korvaavia toimenpiteitä, joilla kiinnostusta ja osaamista lisätään.
Eikö tuo kalkkuna tajua, että ruotsin kielen kiinnostavuus nousisi parhaiten tekemällä siitä täysin vapaaehtoisen oppiaineen >:( Pakollisuus tappaa kaiken mielenkiinnon, menisi vaikka entisiin itäblokin maihin yrittämään keskustella venäjäksi, niin huomaisi sen. Tuollahan kaikki joutuivat Neuvostoliiton aikaan opiskelemaan venäjää mutta kukaan ei suostu puhumaan ei ymmärtämään.
Quote from: JoKaGO on 01.01.2022, 14:11:02
Quote from: Roope on 01.01.2022, 13:55:29
Eikä Henriksson itsekään tunnu uskovan pakollisuuden palauttamiseen, kun vaatii sen epäonnistuessa ainakin konkreettisia korvaavia toimenpiteitä, joilla kiinnostusta ja osaamista lisätään.
Eikö tuo kalkkuna tajua, että ruotsin kielen kiinnostavuus nousisi parhaiten tekemällä siitä täysin vapaaehtoisen oppiaineen >:( Pakollisuus tappaa kaiken mielenkiinnon, menisi vaikka entisiin itäblokin maihin yrittämään keskustella venäjäksi, niin huomaisi sen. Tuollahan kaikki joutuivat Neuvostoliiton aikaan opiskelemaan venäjää mutta kukaan ei suostu puhumaan ei ymmärtämään.
Sillä erotuksella että jos osaa venäjää, voi ymmärtää vaikka tsekkiä jonkun verran. Ruotsia ei tarvitse Ruotsin ulkopuolella, eikä sielläkään, mutta jos on kiinnostunut germaanisten kielten vertailevasta lingvistiikasta niin onhan siitä hupia.
Kunpa politiikka, tuo peleistä likaisin, sallisi suoran puheen. Voisi joku sanoa tuolle naudalle mihin työntää kielirasisminsa.
Omalta kohdaltani voin sanoa että pakkoruotsi oli pahimmanlaatuista kiusaamista, kerran jäin luokalle sen vuoksi mutta sitten hampaat irvessä opettelin sen verran että kirjoitin Laudaturin. Nykyään en pystyisi keskustelemaan ruotsiksi, kirjoitettua ruotsia ymmärrän jonkin verran mutta mitään hyötyä siitä ei ole koskaan ollut. Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.
On muistettava, että ylioppilaskirjoituksissa toinen kotimainen on edelleen pakollinen niille, jotka eivät kirjoita matematiikkaa. Eli Henrikssonin kaipaamaa keppi-insentiiviä on jo.
Eivätkö persut voisi tehdä aloitetta, että matematiikkakammoiset saisivat kirjoittaa toisen kotimaisen sijaan toisen vieraan kielen? Minusta tuo on ihan kohtuullinen kädenojennus uuden multikulttuurisen yhteiskunnan vesoille.
Quote from: Golimar on 01.01.2022, 18:44:22
Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.
Miten hän onnistui siinä?
Quote from: Dr Manhattan on 01.01.2022, 18:02:00
Kunpa politiikka, tuo peleistä likaisin, sallisi suoran puheen. Voisi joku sanoa tuolle naudalle mihin työntää kielirasisminsa.
Muistan hämärästi kirjoittaneeni tähän ketjuun ihan aiheesta (pakkoruotsi), mutta lisäksi aiheen vierestä 2-3 lausetta oikeusministerin olemuksesta ja hänen epämoraalisesta rasismistaan suomalaisia kohtaan. Ei julkaistu, mutta nyt ilahduin kun näin termin "nauta".
Rasismista kertoo se, että Anna-Maja nauttii suuresta vallasta pelkästään äidinkielensä vuoksi. Muuten hänellä ei olisi mitään.
Quote from: Tavan on 01.01.2022, 20:46:08
Quote from: Golimar on 01.01.2022, 18:44:22
Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.
Miten hän onnistui siinä?
Käsittääkseni arvosanat menevät melko pitkälti sen mukaan mitä opettaja ehdottaa, voin olla väärässä mutta näin olen ymmärtänyt. Tuo kommunistiapina oli ainoa opettaja joka kehitteli ties mitä syitä huonoille arvosanoille, ensin kielioppivirheet, sitten asiavirheet jne. Oli ihan sama mitä tein niin aina löytyi uusia virheitä.
Quote from: Golimar on 01.01.2022, 21:09:26
Quote from: Tavan on 01.01.2022, 20:46:08
Quote from: Golimar on 01.01.2022, 18:44:22
Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.
Miten hän onnistui siinä?
Käsittääkseni arvosanat menevät melko pitkälti sen mukaan mitä opettaja ehdottaa, voin olla väärässä mutta näin olen ymmärtänyt. Tuo kommunistiapina oli ainoa opettaja joka kehitteli ties mitä syitä huonoille arvosanoille, ensin kielioppivirheet, sitten asiavirheet jne. Oli ihan sama mitä tein niin aina löytyi uusia virheitä.
Käytännössä tällä kommunistiapinalla on pitänyt olla suhteita kokeen tarkastaneeseen sensoriin, eli ylioppilastutkintolautakunnan tyyppiin, joka lukee äidinkielen ylioppilasaineesi. Periaatteessa ne arvioidaan siten, että sensori lukee aineen ja pisteyttää sen ilman että katsoo oman opettajan antamaa pistemäärää. Lopuksi nämä kaksi näkemystä sitten "suhteutetaan", yleensä erot ovat pieniä. Itselläni kävi vähän päinvastoin, oma opettaja antoi molemmista yo-kokeista (aineistokoe ja kaunokirjallinen) 92 pistettä, mutta sensori pudotti molemmat 80:een, koska kirjoitin kaunokirjallisen aineen feminismiä kritisoiden (tämä siis 90-luvulla). Arvelin, että sensori ei tykkää aineesta, mutta eihän se voi vaikuttaa aineistokokeen arvosteluun. Väärin arvelin. Asiasta pyydettiin perusteita oman opettajani toimesta yo-lautakunnan arviointineuvostolta (tms) mutta mitään vastausta ei saatu.
Tuo, että sinulla on L:t muista kielistä, osoittaa että äidinkielen osaamisesi ei todellakaan voi olla A:n tasoinen vaan vähintään M. Luulisi yo-lautakuntaa hävettävän tuollainen.
Henriksson pelaa hupenevilla korteillaan parasta pokeria mitä pystyy. Kansaan ei onneksi tuo sumutus enää mene läpi. Silti, pakkoruotsia ei saada pois niin kauan kuin tuo puolue on vallassa, ja siksi asiaan olisi tuotava uusi keino: äänikynnys eduskuntavaaleihin. Muissakin länsimaissa (mm. Ruotsi) on 4% äänikynnys parlamenttiin. Rkp:n kannatus kun saadaan 3,9%:iin niin se putoaisi automaattisesti pois eduskunnasta. Tätä ajatusta voisi kannattaa ainakin kokoomus (Hjalliksen äänet), keskusta (luulee saavansa KD:n äänet), ja myös PS (jos VKK alkaa kasvaa).
Quote from: Siili on 01.01.2022, 19:28:58
On muistettava, että ylioppilaskirjoituksissa toinen kotimainen on edelleen pakollinen niille, jotka eivät kirjoita matematiikkaa.
Onko todella noin, että ylioppilaaksi pääsee suorittamatta matematiikkaa, ei tuollaista mahdollisuutta ole missään sivistysmaassa :facepalm:
RKP on loistava esimerkki siitä miten demokratiaa ei voi korjata demokratialla. RKP:n näköjään loppumaton hallitustie jatkuu vielä kun ruotsin kieli on käytännössä kuollut. Sellaista hallitusta ei tule joka esittelisi lain joka uhkaisi RKP:n asemaa eduskuntapuolueena. Viimeisenä esteenä varmasti luodaan Eduskuntaan jokin kiintiö jonka äänestävät paperilla ruotsia puhuvat plus Ahvenanmaa. 3-5 varmaa edustajaa historialliselle kielivähemmistölle ja jokin mielikuvituksellinen kielimiministerin salkku hamaan tulevaisuuteen.
Tämän voisin ruotsinkielisille vaikka suoda, kunhan meille suotaisiin ensin kielivapaus.
Mulle on kerran ollut hyötyä pakkoruotsista.
Erään kaupan myyjä Tukholmassa esitti kysymyksen "Ni tala du finska eller svenska - puhutsä ruotsii vai suomea?" ja osasin vastata siihen että "Jag talar båda sproken" sellaisella aksentilla, että loppuosa keskustelusta käytiin suomeksi.
Helsingin Sanomien toimittaja Laura Saarikoski esittää ilmeisen tosissaan pakkoruotsin jatkoksi pakkosaamea, koska Uusi-Seelanti ja kaiken maailman vähemmistöjen oikeuksien puolesta marssivat aktivistit.
QuoteMiksi koulussa ei opeteta neljättä kotimaista kieltä?
Vähemmistökansan kielen opettamisessa kaikille Suomi voisi ottaa mallia toisesta pienestä maasta, Uudesta-Seelannista.
[...]
Viime kesänä kävin Siida-museossa Inarissa. Siellä tutustuin neljänteen, viidenteen ja kuudenteen kotimaiseen: inarinsaameen, koltansaameen ja pohjoissaameen. Osa sanoista oli täysin vieraita, osa kuulosti tutulta. Golbma, kolme. Várut, varo.
Miksi en tunnistanut yhtäkään sanaa? Vika on toki minussa, mutta ei vain minussa.
SUOMALAISET ovat pieni kansa, ja pidämme usein vaistonvaraisesti vähemmistöjen puolta. Toissa kesänä helsinkiläisnuoret marssivat valkoisen amerikkalaispoliisin surmaaman mustan George Floydin puolesta. Viime vuosina Suomessa on keskusteltu yhä enemmän maahanmuuttajien kokemasta rasismista, ja hyvä niin.
Lähelle on joskus vaikeampi nähdä kuin kauas. En muista suomalaisnuorten tukkineen Mannerheimintietä saamelaisten puolesta. Saamelaisten oikeudet kun törmäävät pohjoisessa maanomistajien oikeuksiin, ja äkkiä ristiriidat ovat kotiovella. Selittääkö hankala suhde omiin vähemmistöihin sitä, että suomalaiskouluissa ei opeteta saamen kieliä kaikille?
Mallia voisi ottaa toisesta pienestä maasta, Uudesta-Seelannista, jossa kävin koulua 1990-luvulla. Kaikkien piti ottaa lukion toiseksi viimeisellä luokalla maorin kieli, jota oli yksi oppitunti viikossa. Se ei ollut paljon, mutta mieleen jäivät sentään alkeet. Kia ora! Hei! Haere Mai! Tervetuloa!
ENNEN kuin kukaan valittaa pakkosaamesta, kehotan ajattelemaan asiaa tuoreesta näkökulmasta, bonussaamena. Jos kantaa huolta vähemmistöjen oikeuksista, kannattaa tuntea omatkin vähemmistöt – ja edes alkeet heidän kielestään.
Geasuhago? Kiinnostaako?
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008536813.html) 14.1.2022
Toimittajan argumentointi on suorastaan rosameriläistä.
Vertailu Uuteen-Seelantiin on kuitenkin sikäli kiinnostava, että pakkomaoria opetetaan vain lukion lopussa lähinnä symbolisesti yksi tunti viikossa. Suomessa pakkoruotsiputki koskee kaikkia ja kestää peruskoulun neljä vuotta, lukion kolme vuotta ja jatko-opintojen yhden vuoden eli yhteensä kahdeksan vuotta. Opintojen jälkeen kaikkien suomenkielisten edellytetään osaavan kieltä tarpeeksi hyvin ruotsinkielisten palvelemiseen.
Näin, vaikka suomenruotsalaisten osuus väestöstä on vain 5 prosenttia, kun taas maoreja on 14 prosenttia Uuden-Seelannin väestöstä eli lähes kolminkertaisesti. Saamelaisten osuus on 0,2 prosenttia...
Quote from: Golimar on 01.01.2022, 21:09:26
Quote from: Tavan on 01.01.2022, 20:46:08
Quote from: Golimar on 01.01.2022, 18:44:22
Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.
Miten hän onnistui siinä?
Käsittääkseni arvosanat menevät melko pitkälti sen mukaan mitä opettaja ehdottaa, voin olla väärässä mutta näin olen ymmärtänyt. Tuo kommunistiapina oli ainoa opettaja joka kehitteli ties mitä syitä huonoille arvosanoille, ensin kielioppivirheet, sitten asiavirheet jne. Oli ihan sama mitä tein niin aina löytyi uusia virheitä.
Oma äidinkielen opettajani ilmoitti etukäteen, että oma kirjoitus pitää lukea uudelleen ja uudelleen ja korjata ennen puhtaaksikirjoitusta monta kertaa. Sitten myös sanoi, että jos poistuu ennen klo kolmea, saa satikutia.
Tultiin kaverin kanssa heti 12 jälkeen kaverin autolla äidinkielen opea vastaan lukion pihatiellä. Ope näytti nyrkkiä ja lähetti aineeni kaksi pistettä alle ällän rajan lautakuntaan. Tuli samana takaisin. Jos olisi aiempien kirjoitelmieni ja esseideni pohjalta vetänyt kotiinpäin ja laittanut kaksi pistettä yli ällän rajan sisään, olisi voinut pysyä, tai sitten ei. Mutta se olisi sitten ollut lautakunnan arvio se pudotus.
Kyllä opettajan ja oppilaan väliset pikku jutut voivat vaikuttaa. Tai sitten eivät, ja kirjoitukseni oli juuri sen arvoinen kuin ope ja lautakunta yhdessä tuumasivat sen olevan.
-i-
Quote from: ikuturso on 14.01.2022, 09:56:38
Quote from: Golimar on 01.01.2022, 21:09:26
Käsittääkseni arvosanat menevät melko pitkälti sen mukaan mitä opettaja ehdottaa, voin olla väärässä mutta näin olen ymmärtänyt. Tuo kommunistiapina oli ainoa opettaja joka kehitteli ties mitä syitä huonoille arvosanoille, ensin kielioppivirheet, sitten asiavirheet jne. Oli ihan sama mitä tein niin aina löytyi uusia virheitä.
Oma äidinkielen opettajani ilmoitti etukäteen, että oma kirjoitus pitää lukea uudelleen ja uudelleen ja korjata ennen puhtaaksikirjoitusta monta kertaa. Sitten myös sanoi, että jos poistuu ennen klo kolmea, saa satikutia.
Tultiin kaverin kanssa heti 12 jälkeen kaverin autolla äidinkielen opea vastaan lukion pihatiellä. Ope näytti nyrkkiä ja lähetti aineeni kaksi pistettä alle ällän rajan lautakuntaan. Tuli samana takaisin. Jos olisi aiempien kirjoitelmieni ja esseideni pohjalta vetänyt kotiinpäin ja laittanut kaksi pistettä yli ällän rajan sisään, olisi voinut pysyä, tai sitten ei. Mutta se olisi sitten ollut lautakunnan arvio se pudotus.
Kyllä opettajan ja oppilaan väliset pikku jutut voivat vaikuttaa. Tai sitten eivät, ja kirjoitukseni oli juuri sen arvoinen kuin ope ja lautakunta yhdessä tuumasivat sen olevan.
-i-
Oma äidinkielen ylioppilaskoe lähti arvioitavaksi heikkona A:na ja palasi melkein M takaisin. Sanomattakin lienee selvää, että minulla ja äidinkielenopettajallani oli hieman näkemyseroja.
Quote from: JoKaGO on 01.01.2022, 23:50:16
Quote from: Siili on 01.01.2022, 19:28:58
On muistettava, että ylioppilaskirjoituksissa toinen kotimainen on edelleen pakollinen niille, jotka eivät kirjoita matematiikkaa.
Onko todella noin, että ylioppilaaksi pääsee suorittamatta matematiikkaa, ei tuollaista mahdollisuutta ole missään sivistysmaassa :facepalm:
Wikiepdiaa käyttäen (mutta myös vastaten vanhempien sukulaisten kertomaa), tuo on ollut mahdollista sitten vuoden 1947.
Quote from: Roope on 14.01.2022, 09:48:38
Helsingin Sanomien toimittaja Laura Saarikoski esittää ilmeisen tosissaan pakkoruotsin jatkoksi pakkosaamea, koska Uusi-Seelanti ja kaiken maailman vähemmistöjen oikeuksien puolesta marssivat aktivistit.
QuoteMiksi koulussa ei opeteta neljättä kotimaista kieltä?
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.
Tota... osaisko joku kertoa tyhmälle mikä se kolmas kotimainen kieli on? Mennyt meinaan itseltä ihan ohi... Suomi (ensimmäinen), Ruotsi (se toinen), ????? (se kolmas),
Profit !!!! Saame (neljäs?).
^
Arabia tai somali.
Quote from: Roope on 01.01.2022, 13:55:29
Anna-Maja Henrikssons krav: Ta studentsvenskan på allvar
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/anna-maja-henrikssons-krav-ta-studentsvenskan-pa-allvar/) 31.12.2021
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson nostaa Rkp:n profiilia vaatimalla opetusministeri Li Anderssonilta, että pakollisen ruotsin palauttaminen ylioppilaskokeeseen otetaan yhtä vakavasti kuin hallitusohjelman muutkin kirjaukset.
Opetusministeri Li Andersson upotti viimein lähes kolmen vuoden vatvomisen jälkeen älyttömän ylioppilasruotsihankkeen toteamalla, että se jätetään suosiolla seuraavalle hallitukselle.
QuoteLi Andersson: Frågan om studentsvenskan blir i praktiken till nästa regering
Undervisningsminister Li Andersson (VF) säger att ytterligare en förändring i studentskrivningarna inte borde skyndas igenom – redan nu har flera omställningar gjorts i antagningssystem och studentprov. Ändringar i poängsystemet är möjliga – men högskolorna bestämmer om dem, säger Andersson.
Anmälningarna till vårens studentprov visar att mängden gymnasister som skriver de inhemska språken i studentexamen fortsätter sjunka – och intresset för studentsvenskan har halverats på tio år. Samti...
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/li-andersson-fragan-om-studentsvenskan-blir-i-praktiken-till-nasta-regering/) 24.3.2022
(maksumuuri)
Hbl: Iiris Suomela om att jobba som politiker när världen är uppochner: "Normalläget finns inte" (https://www.hbl.fi/artikel/iiris-suomela-om-att-jobba-som-politiker-nar-varlden-ar-uppochner-normallaget-finns-inte/) 10.4.2022
Quote from: HblIiris Suomela on käynyt suuren osan koulustaan englanniksi, kaksi vuotta yläkoulua Lontoossa ja suuren osan lukioajastaan internaattikoulussa Walesissa. Kovin monena kouluvuonna ei ollut mahdollisuutta opiskella ruotsia.
– Minulla on paljon kiinniotettavaa, ja minulla on tarkoituksena opiskella pian ruotsia, hän sanoo.
Suomenkielisten poliitikkojen nöyristely ruotsinkielisten edessä on liikuttavaa. Kielitaidottomilta ministereiltä ja puheenjohtajilta aina sama lupaus, että opiskelen ruotsin pikavauhdilla sujuvaksi muiden hommien ohella, eikä sitä koskaan tapahdu (vrt. pääministeri Marin).
Quote from: HblHallitus on kirjannut lupauksen työskennellä sen eteen, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee taas pakollinen ylioppilaskirjoituksissa. Suomella sanoo, ettei hänellä ole mitään tavoitettava vastaan, mutta silloin on katsottava, että järjestelmä toimii niin, että ruotsin kielen ja suomen kielen arvosana antavat tarpeeksi pisteitä korkeakouluissa.
Muiden puolueiden sitoutuminen Rkp:n tavoitteeseen oli alusta asti epäuskottavaa jopa ruotsinkielisen Li Anderssonin Vasemmistoliittoa myöten.
Nyt on selvää, että asia ei ehdi edetä tämän hallituksen aikana muuten kuin ehkä selvityksen tekemisen verran, jonka jälkeen hanke haudataan. Onneksi, sillä palaamisessa yo-kokeen viime vuosisadan kielipainotteisuuteen ei ole mitään mieltä.
Quote from: Hbl– On ollut pitkään ongelma, että ruotsia luetaan liian vähän. Kielten ylioppilasarvosanoista saa huonosti pisteitä. Moni on varmaan katsonut, että he pärjäävät englannilla ja suomella, mutta ei se niin mene työelämässä. Toisen kotimaisen taito on oltava tarpeeksi hyvä, ja meidän on panostettava siihen, hän sanoo.
Joko Suomela vain haluaa miellyttää toimittajaa ja ruotsinkielisiä lukijoita tai sitten hän on harhainen. Ylivoimaisesti suurin osa suomenkielisistä ei tarvitse ruotsin kieltä töissään ikinä, ja ruotsin nykyisin enää vähäinen merkitys vähenee vuosi vuodelta.
^ En ole vielä yli neljännesvuosisadan työurallani törmännyt kertaakaan tilanteeseen jossa ruotsin puhuminen olisi ollut tarpeellista (ymmärtämisestä ei ole ehkä ollut haittaa, mutta varsinaisesti tarpeenkaan se ei ole ollut). Sitä ei käytännössä tarvittu edes silloin kun olin töissä periaatteessa virkamiehenä. Mandariinikiinasta olisi ollut selkeästi paljon enemmän hyötyä kuin tuosta pikkuklikin omasta rantaruotsista jonka puhujien ankkalammen sisäänpäinlämpiävyys ilmeisesti estää joitakin heistä ihan oikeasti tajuamasta sitä että Suomi ympärillä on muutakin kuin he ja heidän palvelusväkensä, erityisesti kun puhutaan vientialoista. Suomelan tapauksessa kyse on tietenkin poliittisesta nuolennasta, mutta on jotenkin outoa että nuoleskellaan nimenomaan yhden asian pikkupuolueen mieliksi...
^^Työelämässä ei pärjää ilman ruotsia, yleistää Iiris.
Ehkä voisi ajatella, että hyvä ruotsinkielentaito voi avata portteja joissakin harvinaisissa työelämän tilanteissa. Tämä voi myös motivoida henkilön opiskelemaan, koska ymmärtää konkreettisen hyödyn. Mutta hyvin harvan kohdalla on pärjääminen kiinni ruotsinkielen taidosta. Muutamalla prosentilla.
Itse osaan ruotsia suurinpiirtein yhtä hyvin kuin englantia. Palavereissa voisi minun puolestani aivan hyvin käyttää ruotsia ruotsalaisten kollegoiden kanssa (vain ruotsia puhuvaa suomenruotsalaista en ole koskaan tavannut). Mutta aina on joku, jonka vuoksi on luontevinta vaihtaa enkkuun. Hieman yllättävää minulle on ollut, että norjalaiset ja ruotsalaiset puhuvat palsuissa mielummin englantia kuin ruotsia.
Hbl porukoilla on näköjään todella vaikeaa hyväksyä todellisuus, jossa ruotsin kielen tarve Suomessa on erittäin vähäinen. Olen maininnut tämän aikaisemmin, mutta ruotsin kielen markkinointi suomalaisille on täydellisesti epäonnistunut, jo useamman vuosikymmenen ajan.
HBL logiikka on myös ihan käsittämätöntä.
Ruotsin kielestä tehdään pakollinen -> Ei juurikaan vaikutusta ruotsin kielen suosioon.
Ruotsin kielen osaamisen ihanuutta ja hyötyjä kerrotaan suomalaisille -> Enimmäkseen negatiivista vaikutusta.
Ruotsin kielen osaamisen vaatimuksia tiukennetaan -> Enimmäkseen negatiivista vaikutusta.
Ruotsin kielen taitoa vaaditaan joissakin työpaikoissa -> Enimmäkseen negatiivista vaikutusta.
Kaikki toiminta joilla yritetään saada suomalaiset oppimaan ruotsin kieltä -> Enimmäkseen negatiivista vaikutusta ruotsin kielen osaamiseen.
Jos Ruotsin kieli olisi firma, se olisi mennyt konkurssiin jo ajat sitten. Koska johtajien ja mainostajien toiminta on ollut ainoastaan haitallista ruotsin kielen suosiolle.
Quote from: Roope on 10.04.2022, 11:52:16
Hbl: Iiris Suomela om att jobba som politiker när världen är uppochner: "Normalläget finns inte" (https://www.hbl.fi/artikel/iiris-suomela-om-att-jobba-som-politiker-nar-varlden-ar-uppochner-normallaget-finns-inte/) 10.4.2022
Quote from: Hbl– On ollut pitkään ongelma, että ruotsia luetaan liian vähän. Kielten ylioppilasarvosanoista saa huonosti pisteitä. Moni on varmaan katsonut, että he pärjäävät englannilla ja suomella, mutta ei se niin mene työelämässä. Toisen kotimaisen taito on oltava tarpeeksi hyvä, ja meidän on panostettava siihen, hän sanoo.
Joko Suomela vain haluaa miellyttää toimittajaa ja ruotsinkielisiä lukijoita tai sitten hän on harhainen. Ylivoimaisesti suurin osa suomenkielisistä ei tarvitse ruotsin kieltä töissään ikinä, ja ruotsin nykyisin enää vähäinen merkitys vähenee vuosi vuodelta.
Minusta tämä osa on melko huvittavaa ajatellen siitä että en itse ruotsinkielisenä juurikaan tarvitse ruotsin kieltä työelämässä. Jopa suuri osa keskusteluista ruotsalaisten kanssa hoidetaan englanniksi siitä syystä että ei jälkeenpäin tarvitse kääntää mitään, vaan kaikki hoidetaan englanniksi joka on yhteinen kieli kaikille firmassa, riippumatta mistä maasta ovat.
Eli se mitä hoidan ruotsiksi on kahvitaukokeskusteluita, ja useimmat niistäkin joko suomeksi tai englanniksi.
Kaiken logiikan mukaan jos edustat jotain vähemmistökieltä 5% voimalla niin opit maan suurimman virallisen kielen tai muutat Ruotsiin jos tämä ajatus ahdistaa. Ajatellen siitä että 80-90% suomenruotsalaisista puhuvat ihan hyvää suomea, niin tässä väännetään nyt asiasta joka vaikuttaa noin 0.5-1% maan kansalaisiin, eikä varmastikaan normipäivänä ole heidän päällimmäisin yhteiskunnallinen aihe.
Tämä asia on vaan muuttunut melkeinpä uskonnoksi tietyissä RKP-piireissä eikä siitä vaan pääse eroon, kuin logiikka ei useimmiten pure uskontoon.
Quote from: Näkkileipä on 10.04.2022, 22:56:07
Jos Ruotsin kieli olisi firma, se olisi mennyt konkurssiin jo ajat sitten. Koska johtajien ja mainostajien toiminta on ollut ainoastaan haitallista ruotsin kielen suosiolle.
Tosiasiassa se on kuin Alko; aivan sama mitä siideri-sannat ja kalia-keiot vinkuvat: kviiik kviik: monopoli pysyy, pakkoruotsi pysyy.
Suomalaisten suursuossikkipuolueille cuckoomuksille ja demuleille pakkoruotsi on yksi kynnyskysymys aina.
Ja turha tästä puolueita syyttää. Kysykää joltain huippukouluteltulta (AMK) huippuosaajalta (julkisen sektorin tuoliinpieriä) tiekkaripäärynältä tai huulipartahuolisuukilta niin pakkoruotsin vastustus on putler ja nazi.
Kiinnostavaa muuten on että Suomela antaa ymmärtää että työelämässä tarvitsee ruotsia, mutta itse vasta suunnittelee sen opettelemista. Joko Suomela ei siis ole ollut oikeasti töissä tähän mennessä ja/tai valehtelee tietoisesti. Joka tapauksessa herää kysymys siitä onko erityisen fiksua antaa juuri tällaisen ihmisen tehdä päätöksiä muiden puolesta...
On ihan hullua että suomen kielen lisäksi (promillekieli) me opetellaan toinen promillekieli siihen päälle. Sitten voimme ylpeästi kommunikoida 0.001% maailman väestön kanssa..
Linkissä muuten mielenkiintoinen visualisaatio mitä kieliä maailmassa puhutaan (suomi ja ruotsi ei mahdu palloon edes yhdessä):
https://www.scmp.com/infographics/article/1810040/infographic-world-languages
"There are at least 7,102 known languages alive in the world today. Twenty-three of these languages are a mother tongue for more than 50 million people. The 23 languages make up the native tongue of 4.1 billion people. We represent each language within black borders and then provide the numbers of native speakers (in millions) by country. The colour of these countries shows how languages have taken root in many different regions"
Tämä hyvin muotoiltu kansalaisaloite, jolla pyyhittiin peppua ennen kuin se pudotettiin ö-mappiin, käy hyvinkin havainnolliseksi esimerkiksi siitä mitä suomalaisilta puuttuu.
- Usein toistetuissa mielipidetiedusteluissa on osoitettu että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa päästä eroon pakkoruotsista.
- Kansalaisaloitteen muotoilu oli moitteeton ja selkeä.
- Tarvittava määrä allekirjoituksia kerättiin.
- Eduskunnan pakolliseen näytelmään kuului sivistysvaliokunnan ehdotus (https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=sivm+24/2014) jota noudattaen eduskunta hylkäsi aloitteen. Valiokunta käytännössä ohitti kansalaisaloitteessa esitetyt perustelut. Valiokunnan perusteluissa lähinnä viitattiin voimassaoleviin lakeihin ja joihinkin "ulottuvuuksiin".
- Suomen kansa ei taaskaan saanut haluamaansa eikä tarvitsemaansa.
Meillä on siis
järjestelmä joka ei toteuta kansan tahtoa . Kansan tahto voidaan hyvällä syyllä tarkentaa tarkoittamaan kansan enemmistön tahtoa.
* Järjestelmä, joka ei tässä tehtävässä onnistu, ei ansaitse demokratian nimeä missään muodossa.
* Missään järjestelmässä, demokratiassakaan, poliittinen päätöksenteko ei perustu täydellisen yhteisymmärryksen vaatimukselle.
Quote from: Pallopääkissa on 26.05.2022, 21:00:05
Kuuluuko tämä tänne vai pakkoruotsi-ketjuun, mutta Suomalaisuuden Liiton pj. Ilmari Rostila sanoi persujen puolueneuvoston kokouksessa että pakkoruotsin taustalla oli 1960-luvulla ulkopolitiikka. Pakkoruotsin käyttöönotto ajoitettiin siihen kun peruskoulu otettiin käyttöön. Rostila totesi että Ruotsi ja muut Pohjoismaat olisivat painostaneet Suomen ottamaan pakkoruotsin käyttöön. Muuten Pohjoismaat eivät tarjoaisi poliittista ja diplomaattista tukea Neuvostoliiton varalle. Jos Suomi on NATO:n jäsen, silloin pakkoruotsia ei voi perustella edes ulko- ja turvallisuuspolitiikalla.
Nato-prosessi on ollut muutenkin piinallinen pakkoruotsin kannattajille, kun se on osoittanut, että ruotsin kieltä ei sitten oikeasti tarvitakaan esimerkiksi politiikassa Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön.
Pääministeri Marin keskusteli Ruotsin nykyisenkin pääministerin kanssa Nato-päätöksestä englanniksi, vaikka on väitetysti ottanut pääministerinä kielitunteja ruotsin kielessä (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7eb8900c-b22a-405f-881e-2c74bd18fb21). Naton ja muun muassa Suomen ja Ruotsin yhteistenkin harjoitusten komentokieli on englanti.
Pakkoruotsittajien on ollut vaikea päättää, protestoisiko ruotsin kielen historiallista merkityksettömyyttä vai olisiko hiljaa, ettei kukaan huomaisi ja kyseenalaistaisi pakkoruotsin järkevyyttä. Höblässä voi sentään suomenkieliseltä julkisuudelta pillossa valittaa, että Sdp:n Nato-kannasta päättäneessä puoluekokouksessa ei puhuttu ruotsia, vaikka paikalla oli kansainvälinen lehdistö.
QuoteHei, Ruotsi, Suomessa demarit puhuvat vain suomea
Ingemo Lindroos, Hbl
...
Mitä tekee Pohjoismaiden eniten hypetetty pääministeri? Mitä tekee aina edustava Sanna Marin, joka nahkatakkiin pukeutuneena teki vaikutuksen trenditietoisiin ruotsalaisiin vain muutama viikko aiemmin Tukholmassa? Kyllä, hän puhui vain suomea!
...
Tuskin kukaan luuleekaan, että pääministeripuolueen puheenjohtaja ehtisi itse kirjoittaa puheitaan, joten puutteellista kielitaitoa ei voi syyttää. Ainoa mahdollinen selitys on siis se, että kukaan ei ollut ajatellut. (käännös)
Hbl: Hej Sverige, i Finland talar socialdemokraterna bara finska (https://www.hbl.fi/artikel/93eb4b9b-db36-4eea-8cca-fec9301c8232) 19.5.2022
(maksumuuri)Niin, tai sitten suomenkielisyyden voi nähdä osoituksena siitä, että Marinia ja muita demareita ei vain enää kiinnosta.
Helsingin Sanomat, mielipide: Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen opetusta (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008842738.html) 29.5.2022
QuoteKatja Kurki
lukion ruotsin kielen lehtori
kahden peruskoululaisen vanhempi
Tuusula
Quote from: Katja Kurki
VUONNA 2016 tehtiin merkittävä tuntijakouudistus peruskoulun ruotsin kielen opetuksessa. Opetus varhennettiin alkamaan jo kuudennelta luokalta. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, on nähtävissä, että uudistus vei ruotsin opetuksen ojasta allikkoon.
RUOTSIN KIELEN aloituksen siirtäminen alakoulun puolelle toimii onnistuneesti nykyään vain harvoissa kunnissa. Näissä kunnissa on lisätty ruotsin opetukseen ylimääräisiä tunteja, jotta ruotsin kielen taitojen kehittyminen turvattaisiin koko peruskoulun ajan.
Jos olet nuori, joka sattuu asumaan esimerkiksi Espoossa, sinulle opetetaan minimituntien lisäksi ylimääräisiä vuosiviikkotunteja ruotsia. Mikäli taas olet Tuusulassa asuva seitsemäsluokkalainen, sinulla on ruotsia vain yhdessä jaksossa vuodessa.
Svenska nu -verkosto ja Suomen kieltenopettajien liitto Sukol ovat vaatineet kahden vuosiviikkotunnin lisäämistä yläkoulun ruotsin kielen opetuksen turvaamiseksi ja nuorten opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoisen aseman takaamiseksi.
Uudistuksen ongelmallisuus oli kaikkein nähtävissä etukäteen, mutta silti se haluttiin runnoa läpi.
Miksi? Jotta pakkoruotsi saataisiin ensin ulotettua ilman vastustusta myös alakouluun ja sitten päästäisiin vaatimaan itse luodun ongelman ratkaisuksi ruotsin viikkotuntien lisäämistä, kuten Svenska nu ja SUKOL ovat tehneet.
Quote from: Katja KurkiJÄRJESTÖT tilasivat syksyllä tutkimuksen varhentamisen vaikutuksista. Keskeinen tutkimustulos oli, että peruskoulun ja lukioiden ruotsin kielen opettajat pitivät vuonna 2016 tehtyä tuntijakouudistusta epäonnistuneena.
Moni tutkimukseen vastanneista opettajista kuvaili tilannetta epätoivoiseksi, koska ruotsin opetus oli aina aloitettava alusta pitkien taukojen ja alhaisten tuntimäärien takia. Tutkimuksessa haastatelluista lukion opettajista 57 prosenttia oli sitä mieltä, että opiskelijoiden taidot ruotsin kielessä ovat merkittävästi huonontuneet tuntijakouudistuksen jälkeen. Yksikään vastaaja ei kertonut havainneensa tuntijakouudistuksella olleen myönteisiä vaikutuksia osaamisen tasoon lukioon siirryttäessä.
Tulos oli pääteltävissä muiden tutkimusten perusteella jo ennen vuoden 2016 uudistusta, ja jotkut opettajat ja tutkijat varoittivat näin käyvän. Minäkin totesin täällä uudistuksen johtavan oppimistulosten huononemiseen, ei paranemiseen, kuten uudistuksen ajajat valehtelivat.
Quote from: Katja KurkiNYKYISESSÄ hallituksen kansalliskielistrategiassa (2021) lukee, että mahdollisuuksia lisätä vuosiviikkotuntien määrää yläkoulussa selvitetään. Kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ei saisi jäädä ainoastaan kauniiksi sanoiksi, vaan nyt on ryhdyttävä tuumasta toimeen.
Yläkouluun tarvitaan lisää ruotsin kielen oppitunteja, jotta kielen opetus olisi riittävän säännöllistä ja eri kuntien välillä vallitseva epätasa-arvo saataisiin korjattua.
Yläkouluunhan saisi lisää ruotsin kielen tunteja yksinkertaisesti perumalla kelvoton tuntijakouudistus ja siirtämällä tunnit takaisin alakoulusta. Pakkoruotsin kokonaistuntimäärän kasvattamiselle ei ole edelleenkään järkiperusteita, mutta pakkoruotsin purkamiselle on.
Pakkoruotsin tuntimäärillä ei ole mitään tekemistä ruotsin kielen elinvoimaisuuden kanssa. Kyse on vain hegemonian ilmaisemisesta ja rahan jakamisesta.
SUKOL: Ruotsia ei opita riittävästi nykyisillä tuntimäärillä (https://www.epressi.com/tiedotteet/perhe/ruotsia-ei-opita-riittavasti-nykyisilla-tuntimaarilla.html) 29.10.2021
Quote from: Roope on 14.01.2022, 09:48:38
Helsingin Sanomien toimittaja Laura Saarikoski esittää ilmeisen tosissaan pakkoruotsin jatkoksi pakkosaamea, koska Uusi-Seelanti ja kaiken maailman vähemmistöjen oikeuksien puolesta marssivat aktivistit.
QuoteMiksi koulussa ei opeteta neljättä kotimaista kieltä?
--
ENNEN kuin kukaan valittaa pakkosaamesta, kehotan ajattelemaan asiaa tuoreesta näkökulmasta, bonussaamena. Jos kantaa huolta vähemmistöjen oikeuksista, kannattaa tuntea omatkin vähemmistöt – ja edes alkeet heidän kielestään.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008536813.html) 14.1.2022
Saarikosken kirjoituksella ei ole mitään vaikutusta mihinkään, mutta jos olisi, niin se olisi täysin päinvastainen kuin on haluttu: jos sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aktivismi edellyttäisi uuden kielen opettelua, tai edes sen alkeita, vielä harvempaa kiinnostaisi alkuunkaan. Jos saamelaisille ei kelpaisi se että joku etelän suomalainen tukee heidän asiaansa suomeksi tai ruotsiksi, niin onhan tässä paljon muitakin asioita joilla vaivata omaa elämäänsä. Ihmiset varmasti keksisivät muutakin tekemistä, kuin saamelaisten tukemisen.
Onko Laura Saarikoski muuten itse opiskellut saamen kielen alkeita, kun kehottaa moiseen?
QuoteLi Andersson: Pakollista ruotsia ei tulekaan ylioppilaskirjoituksiin
Opetusministeri esittää, että ruotsia ei valmisteltaisi pakolliseksi ylioppilaskirjoitusten aineeksi.
Iltalehti (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6a67fee4-8a6a-454e-be83-b1a69114d898) 17.6.2022
QuoteOpetusministeri Li Andersson (vas) esittää, että ruotsin kielestä ei olisi tulossa pakollista ainetta ylioppilaskirjoituksissa.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Uutissuomalainen.
– Ongelma on se, että ylioppilastutkinnon rakennetta on juuri muutettu, Andersson sanoo Iltalehdelle.
Pakollisten aineiden määrää nostettiin viime hallituskautena neljästä viiteen, mikä itsessään lisää Anderssonin mukaan tutkinnon vaativuutta.
– Jos lisäksi päätettäisiin, että toinen kotimainen on pakollinen, se lisäisi vaativuutta entuudestaan. Meillä on aika iso huoli lukiolaisten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. En siksi itse pidä sitä perusteltuna.
Hah. Lopettakaa koululaisten pahimmaksi kiviriipaksi todettu täysin turha pakkoruotsi, jos olette oikeasti huolissanne jaksamisesta.
QuoteHän pitää kuitenkin tärkeänä edistää yleisesti ruotsin kielen opetusta.
– Kaikkein tärkein toimenpide olisi lisätä toisen kotimaisen tuntimäärää yläkoulussa, jossa se on nyt vähentynyt, kun toisen kotimaisen kielen opetusta haluttiin aikaistaa. Opetustunnit ikään kuin siirrettiin yläkoulusta alakouluun. Tämä aiheuttaa vajautta yläkoulun päässä ja se olisi mielestäni kaikista akuutein ja kiireellisin asia korjata.
Eli opetusministeri Anderssonin ratkaisu on
lisätä pakkoruotsia, ei perua järjetöntä uudistusta, jonka on osoitettu kasvaneista kuluista huolimatta
heikentäneen oppimistuloksia, mikä tosin oli selvää jo etukäteen.
QuoteHallitusohjelmassa on kirjaus selvityksestä toisen kotimaisen kielen kokeen palauttamisesta osaksi ylioppilaskirjoituksia. Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin opetusministeriön selvittävän tänä keväänä asiaa.
Se oli nopeaa. Keväällä piti aloittaa asian selvittäminen, ja tulos on valmiina jo ennen kesälomia. Ministeriön sivuilta ei tosin löydy mitään selvitystä.
Myös pettynyt Anna-Maja Henriksson ehdottaa ratkaisuksi pakkoruotsin lisäämistä.
QuoteOpetusministeri haluaa pitää ruotsin yo-kokeen vapaaehtoisena – pettynyt RKP:n puheenjohtaja haluaa lisätä toisen kotimaisen kielen oppitunteja
RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa.
Suomessa varhaistettiin vuonna 2016 toisen kotimaisen kielen opetusta niin, että se alkaa kuudennella luokalla aiemman seitsemännen sijaan. Viikkotuntien määrä pidettiin kuitenkin samana. Enemmistölle suomalaisista toinen kotimainen kieli tarkoittaa ruotsia.
Henriksson kertoo nostavansa tuntien lisäämisen hallituksessa esiin, jotta kielitaito vahvistuisi. Hänen mukaansa suomalaisten kielitaito on heikentynyt viime vuosina.
– RKP:n näkemys on, että tarvitsemme lisää viikkotunteja peruskouluun, jotta pystymme parantamaan tilannetta. Tätä ovat myös kieltenopettajat peräänkuuluttaneet. Tämä on meille tärkeä asia, hän sanoi STT:lle.
Andersson: Ruotsin yo-koe pysyy vapaaehtoisena
Henriksson kommentoi viikkotuntien lisäämistä sen jälkeen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei aio esittää muutosta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksen pakollisuuteen.
Hallitusohjelmassa tämä oli kuitenkin kirjoitettu tavoitteeksi. Henriksson kuvaakin opetusministerin ulostuloa pettymykseksi.
– Minulle, kuten oletan että kaikille hallituksen viisikon jäsenille, on tärkeää se, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Ei vain niissä kohdissa, jotka miellyttävät itseään, vaan kaikilta osin, Henriksson sanoi.
[...]
Viikkotuntien lisääminen on Henrikssonin näkemyksen mukaan toinen tapa parantaa suomalaisten kotimaisten kielten taitoa. Myös korkeakoulut voisivat hänestä nostaa pääsyvaatimuksissaan toisen kotimaisen kielen ylioppilaskokeen arvostusta.
– Emme voi jatkaa niin kuin nyt, koska se ei tuota hyvää tulosta.
Andersson sanoi Uutissuomalaiselle, että opetuksen lisääminen pitäisi nostaa esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oikeusministeri Henriksson kuitenkin haluaa nostaa asian esille jo nyt.
Toinen kotimainen kieli oli pitkään ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, mutta se muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2005.
MTV (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/opetusministeri-haluaa-pitaa-ruotsin-yo-kokeen-vapaaehtoisena-pettynyt-rkp-n-puheenjohtaja-haluaa-lisata-toisen-kotimaisen-kielen-oppitunteja/8453758) 17.6.2022
Hbl: Anna-Maja Henriksson efter Li Anderssons nej om studentsvenskan: Klockorna borde ringa nu (https://www.hbl.fi/artikel/d252fa33-c9e0-46ab-81b2-81665614139d) 17.6.2022
Kellojen pitäisi tosiaan soida, kun pakkoruotsin laajentaminen alakouluun on todettu kaikin puolin epäonnistuneeksi hankkeeksi, mutta turha toivo. Epäonnistumista käytetään vipuna pakkoruotsituntien lisäämiseen.
Quote from: HblDet andra inhemska språket blev frivilligt i studentexamen år 2005. Sedan dess har antalet som skriver svenskan stadigt sjunkit. Under de senaste tio åren har antalet halverats och i våras anmälde sig drygt 6 500 personer till studentprovet i svenska.
Anna-Maja Henriksson oroar sig för att inte alla inom regeringen ser hur dramatisk förändringen är.
– I praktiken har det ju gått så som Svenska folkpartiet befarade 2004, när det från de övriga partiernas håll bedyrades att frivilligheten ökar intresset. Det har ju gått precis tvärtom och det var det vi varnade för.
Tätä Rkp hokee. Vuonna 2004, kun ruotsi muuttui vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksisssa, ei väitetty, että vapaaehtoisuus lisäisi kiinnostusta vaan että vapaaehtoisesti kirjoittavilla olisi parempi motivaatio kuin pakotetuilla, kuten epäilemättä onkin ollut. On sitten toinen asia, että yhä harvempi on kiinnostunut kirjoittamaan ruotsin tai muitakaan kieliä, kun voi kirjoittaa reaaliaineita.
Quote from: Hbl– Nu borde klockorna ringa. De andra partiernas inställning att frivilligheten skulle leda till något positivt var önsketänkande och det har inte inträffat.
Vapaaehtoisuus on johtanut siihen positiiviseen, että lukiossa voi halutessaan keskittyä muihin aineisiin, eikä ylioppilastutkinto jää saamatta ruotsissa epäonnistumisen vuoksi.
Quote from: HblReformen som gjorde de inhemska språken frivilliga i studentexamen har haft tydliga följder på samhället i stort, menar Henriksson.
– Konkreta exempel ser man i Språkbarometern där man mäter finlandssvenskarnas upplevelser av hur servicen fungerar. Där ser man att vi har stora utmaningar och då handlar det om allt från polisen till sjukvården och nödcentralerna, särskilt i huvudstadsregionen.
Naurettava väite. Ylioppilasruotsilla ei ole osoitettu olevan mitään yhteyttä ruotsinkielisten saamiin palveluihin. Ne, jotka jättävät ruotsin kirjoittamatta, eivät vastaa ruotsinkielisten palveluista, eivätkä vastaisi silloinkaan, jos kirjoittaminen olisi edelleen pakollista.
Quote from: HblDärtill har det världspolitiska läget ändrats så att det nordiska samarbetet är ännu viktigare. Då skulle det gälla att arbeta för att språkkunskaperna i svenska i Finland blir bättre, inte tvärtom, menar Henriksson.
Kuten Henriksson epäilemättä tietää, pohjoismaisen yhteistyön kieli on sekä virallisissa että epävirallisissa yhteyksissä yhä useammin englanti, ei ruotsi. Ruotsin osaamiselle on yhä vähemmän tarvetta Suomessa ja Pohjoismaissa.
Quote from: Hbl– Nu måste man ta den här stora bilden på allvar. Vi måste klara av att vidta åtgärder och fatta beslut som svänger skutan och trenden, så att fler motiveras att skriva svenskan i studentskrivningarna.
Kun kukaan ei ole vuosikymmenien aikana esittänyt keinoja, jotka lisäisivät motivaatiota ruotsin vapaaehtoiseen kirjoittamiseen, on luultavaa, että sellaisia keinoja ei ole olemassa. Pakko ei motivoi vaan pakottaa.
Quote from: HblDe två ministrarna Henriksson och Andersson har fört en "bra dialog" kring att stärka undervisningen i svenska i de finska skolorna. En annan punkt i regeringsprogrammet säger nämligen att "det ska så snabbt som möjligt utarbetas ett program som främjar lärandet i det andra inhemska språket".
– Eftersom undervisningsministern nu har tagit den här ställningen så är det klart att jag kommer att kräva att regeringen fattar beslut om att stärka det andra inhemska i den grundläggande utbildningen, det vill säga att vi får fler timmar undervisning i svenska i den finska skolan, säger Henriksson.
Ruotsin osaamista olisi helppo parantaa perumalla päätös pakkoruotsin laajentamisesta alakouluun ja palauttamalla tunnit yläkouluun, jossa ne ovat oppimisen kannalta tehokkaampia. Mutta ei, ministerit Andersson ja Henriksson haluavat käyttää tilaisuuden hyväksi lisäämällä yhä merkityksettömämmän kielen kokonaistuntimäärää.
Quote from: HblDessutom anser hon att poängsättningen ska ses över så att gymnasieeleverna som skriver det andra inhemska språket i studentexamen får fler poäng i antagningen till universitet och högskolor.
Pitkästä ja keskipitkästä kielestä saa jo nykyisellään enemmän pisteitä kuin esimerkiksi reaaliaineista. Miksi pitäisi antaa vielä enemmän pisteitä kielestä, jolle vain harvalla on käyttöä opiskeluissaan korkeakoulussa?
Vaikea muutenkaan uskoa, että tämä lisäisi ruotsin suosiota vaan vain suosisi sen joka tapauksessa kirjoittavia.
Quote from: HblReformen som tidigarelade undervisningen i svenska till årskurs sex var bra, men problematisk på så sätt att den inte ökade på helhetsantalet undervisningstimmar i svenska, enligt justitieministern.
Henrikssonin mielestä uudistus oli hyvä vaikka tulokset kamalia, mikä pitäisi korjata lisäämällä pakkoruotsin tuntimäärää. Niinpä niin.
Pakkoruotsi, häntä joka heiluttaa koiraa, typistyy vääjäämättä vuosi vuodelta lyhemmäksi. Ja sitä kovemmaksi rakin räksytys käy.
Pär Stenbäck itkee ylioppilasruotsin perään ja maalailee pakollisen virkamiesruotsin lakkauttamista, kun todellisuudessa pakkoruotsi opetusministeri Li Anderssonin mukaan vain laajenee.
Hbl: Pär Stenbäck: SFP har misslyckats med att föra fram svenskundervisningen som en nationell ödesfråga (https://www.hbl.fi/artikel/98c88cf5-50fe-4b4d-8019-c9517d2886c8) 29.6.2022
Quote from: Pär StenbäckVilka är konsekvenserna? På sikt är de allvarliga. Antalet som frivilligt skriver de (långa) svenska eller finska studentproven har stadigt minskat och troligen fortsätter trenden. Tillgången på medborgare med goda kunskaper i det andra inhemska språket blir sämre. Språkkraven i den statliga och kommunala förvaltningen måste uppluckras. I slutändan hägrar Sannfinländarnas mål: ämbetsmannasvenskan slopas.
Ylioppilasruotsin pakollisuudella ei ole mitään tekemistä ruotsia hyvin osaavien kielitaidon tai ruotsinkielisten palvelujen kanssa. Ruotsin jättävät edelleenkin kirjoittamatta pääasiassa ne, jotka eivät sitä opi tai käytä.
Virkamiesruotsin lopettamisen puolesta on pitkä lista hyviä argumentteja, mutta eipä ole oikeasti näköpiirissä, koska sitä käytetään pakkoruotsin viimeisenä puolustuksena.
Quote from: Pär StenbäckRegeringens programsvek skall kompenseras med tio miljoner euro för att bekosta en veckotimme till i svenska i det finska högstadiet. Välkommet, men är det tillräckligt för att garantera svenskans framtid bland folkmajoriteten? I dag träffar vi på allt flera som efter grundskola, gymnasium och högskoleexamen varken förstår eller kan yttra sig på språket.
Kaikki tietävät, että mikään määrä pakkoruotsin lisätunteja ei tee ruotsista yhtään sen tarpeellisempaa tai suositumpaa suomenkielisten keskuudessa.
Quote from: Pär StenbäckAtt det behövs mera än så erkänner ministrarna när de vill uppmuntra kommunerna att erbjuda mera A-svenska, den långa svenska som i praktiken är en förutsättning för effektiv språkinlärning. Det behövs en bred palett av åtgärder för att ersätta bortfallet av studentsvenskan. Dessutom gäller det att popularisera svenskundervisningen vilket programmen Svenska nu och Språkambassadörerna syftar till.
Ruotsin tarpeellisuutta eivät lisää myöskään propagandakampanjat.
Quote from: Pär StenbäckPartiordförande Anna-Maja Henriksson parerar frågan om studentsvenskan är en prestigeförlust för SFP med att "det är en förlust för hela Finland". Just så är det och beslutet visar än en gång att våra partier inte förstår att den finska folkdelens kunskaper i svenska är den viktiga bro som påtagligt förbinder oss med Sverige och Norden. Det är tragiskt att detta nationella, rent av existentiella intresse inte uppfattas och förstås, inte ens i dessa omvälvande tider. Vi får inte drabbas av Natoeufori och glömma att Norden ändå förblir vårt viktigaste stödområde.
Henriksson tai kukaan muukaan ei ole selittänyt, mitä kautta ylioppilasruotsin pakollisuudesta luopuminen on ollut "menetys koko Suomelle".
Ruotsia osaamattomien pakottaminen ylioppilasruotsin kirjoittamiseen ei ole ikinä ollut minkäänlainen silta Ruotsiin tai Pohjoismaihin. Pohjoismaiden nuoriso käyttää nykyään keskenään enimmäkseen englantia, ei ruotsia.
Quote from: Pär StenbäckSFP har misslyckats med att föra fram svenskundervisningen som en nationell ödesfråga, men de andra partiernas tillkortakommande är sorgligare. SFP:s sits är inte lätt då dess önskemål rutinmässigt uppfattas som ett särintresse, som enbart motiveras av servicebehov på modersmålet. – För tio år sedan grundades föreningen Kansalliskielet-Nationalspråken (numera Språkambassadörerna) som en plattform för finskspråkiga som bejakar den nationella betydelsen av två språk.
Kukaan ei ole onnistunut esittämään pakkoruotsia "kansallisena kohtalonkysymyksenä". Eihän sellaisessa ajatuksessa ole mitään järkeä.
Stenbäck valittaa, että RKP:n nähdään puolustavan pakkoruotsia vain taatakseen ruotsinkieliset palvelut, mutta juuri niillähän Stenbäck pakkoruotsia kirjoituksessaan puolustaa. Ruotsinkielisillä palveluilla ei oikeasti edes ole yhteyttä pakkoruotsiin.
Quote from: Pär StenbäckAllianser och unioner är inte eviga, geografin består. Gränsen österut stängs, västerut är den öppen. Det nationella intresset kräver en språkpolitik som beaktar detta.
Stenbäck kai vihjailee itärajaan ja kansalliseen intressiin viittaamalla, että suomalaisten on valittava pakkoruotsin ja pakkovenäjän välillä, mutta eihän se niin mene. Pakkoruotsia ei voi perustella myöskään maantieteellä.
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on huolissaan suomenruotsalaisten heikkenevästä suomen kielen taidosta ja elävän kaksikielisyyden tulevaisuudesta. Pitkää suomea ei kirjoiteta joissain ruotsinkielisissä lukioissa enää lainkaan, ja virkamiessuomen vaatimus on aiheuttanut sen, että ruotsinkieliset ovat aliedustettuja virkamieskunnassa.
Ratkaisuksi Henriksson esittää suomen kielen vaatimuksista joustamista tai jopa niiden poistamista kokonaan, sillä eihän kaikkien virkamiesten tarvitse osata erinomaista suomea. Sen sijaan tarvitaan hyvin ruotsia puhuvia, jotka voivat keskittyä ruotsinkielisten palvelemiseen.
Hbl: SFP:s Henriksson om svaga finskakunskaper: Sänk språkkraven, omvärdera universitetens poängsättning (https://www.hbl.fi/artikel/77eb3189-807f-496e-a929-abd4062bbc0d) 11.7.2022 (maksumuuri)
Asiaa ei sivuta haastattelussa, mutta veikkaan, että sama logiikka ei päde pakkoruotsiin ja virkamiesruotsiin.
Quote from: Roope on 11.07.2022, 11:29:43
...Ratkaisuksi Henriksson esittää suomen kielen vaatimuksista joustamista tai jopa niiden poistamista kokonaan, sillä eihän kaikkien virkamiesten tarvitse osata erinomaista suomea. Sen sijaan tarvitaan hyvin ruotsia puhuvia, jotka voivat keskittyä ruotsinkielisten palvelemiseen.
Hbl: SFP:s Henriksson om svaga finskakunskaper: Sänk språkkraven, omvärdera universitetens poängsättning (https://www.hbl.fi/artikel/77eb3189-807f-496e-a929-abd4062bbc0d) 11.7.2022 (maksumuuri)
Asiaa ei sivuta haastattelussa, mutta veikkaan, että sama logiikka ei päde pakkoruotsiin ja virkamiesruotsiin.
Eikös olisi loogisempi vaihtoehto, ruotsin kielen vaatimuksista joustamista tai jopa niistä luopumista kokonaa? Koska suomenruotsalaiset ovat hyvin pieni vähemmistö Suomessa ja olisi myös paljon edullisempaa Suomen taloudelle, kun Suomessa taitaa olla jo riittävästi ruotsin kielen taitoisia suomalaisia.
"...sen sijaan tarvitaan hyvin ruotsia puhuvia,
jotka voivat keskittyä ruotsinkielisten palvelemiseen..."Näkeekö Henriksson todellakin, meidät suomenkieliset ainoastaan ruotsinkielisten palvelijoina? Jos näkee niin koen tuollaisen näkemyksen erittäin loukkaavana ja rasistisena.
Quote from: Näkkileipä on 13.07.2022, 20:43:10
"...sen sijaan tarvitaan hyvin ruotsia puhuvia, jotka voivat keskittyä ruotsinkielisten palvelemiseen..."
Näkeekö Henriksson todellakin, meidät suomenkieliset ainoastaan ruotsinkielisten palvelijoina? Jos näkee niin koen tuollaisen näkemyksen erittäin loukkaavana ja rasistisena.
Jos suomalaiset ylennettäisiin palvelijoiksi, niin sehän olisi jo juhlan paikka. Nykyisin suomenkieliset ovat varapalvelijoita: heidän pitää opiskella ruotsia varmuuden vuoksi siltä varalta, jos varsinainen palvelija jostain syystä on estynyt virkaa hoitamasta. Palvelijoiksi he eivät kelpaa - se on nähty jokaikisessä virkanimityksessä jossa on riski joutua ruotsalaisia palvelemaan.
Quote from: Näkkileipä on 13.07.2022, 20:43:10
"...sen sijaan tarvitaan hyvin ruotsia puhuvia, jotka voivat keskittyä ruotsinkielisten palvelemiseen..."
Näkeekö Henriksson todellakin, meidät suomenkieliset ainoastaan ruotsinkielisten palvelijoina? Jos näkee niin koen tuollaisen näkemyksen erittäin loukkaavana ja rasistisena.
Äläs nyt, siis asiayhteyshän oli se että
virkamies palvelisi kansalaista. :o Nyt on Henriksson kerrankin asian ytimessä, pitääkin olla huolissaan siitä että kansalaiset saavat tarvitsemaansa selkokielistä palvelua. Mutta ei taida olla ihan tästä kyse, ainakaan kaikkien hallintoalamaisten tapauksessa.
Huomasin tänään Höblän yleisönosastosta kehukirjeen Kimmo Sasille (https://www.hbl.fi/artikel/d3ae4f0c-55e2-4f6e-8f1e-08dcf2f67f51) siitä, että hän oli muutama viikko sitten vaatinut Höblässä seuraavaa hallitusta palauttamaan ruotsin pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. Vaatimus jäi aikoinaan huomaamatta, kun tästä ei sen kummemmin uutisoitu, mikä ei kai ole kovin ihmeellistä, kun kyseessä on kesä ja entinen kansanedustaja.
Sitä jo hieman ihmettelin, kun Sasin kirjoitusta ei löydy Höblän sivuilta kuten kaikki muut julkaistut yleisönosastokirjoitukset.
Kaivoin kirjoituksen esiin muualta, luin, ja tuli mieleen, että olikohan hukattu toimituksen päätöksellä. Typerryttävää järjenjuoksua Sasilta.
QuoteUuden hallituksen on palautettava pakollinen ruotsi
Marinin vasemmistohallituksen puoluejohtajat päättivät kesäkuussa, että eivät toteuta hallitusohjelmaa ja palauta ruotsia pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin. HBL on pääkirjoituksissaan (mm. 17.7.) ansiokkaasti vaatinut keskustelua ruotsin asemasta Suomessa.
[...]
Kun on kokouksia ruotsinkielisten kanssa, on kaksi suomalaista kieliryhmää. Kaikki yli 35-vuotiaat (ylioppilasruotsi ennen vuotta 2006) puhuvat tai ainakin yrittävät puhua ruotsia. Kaikki alle 35-vuotiaat puhuvat vain englantia. Nuoret ministerimme ovat näkyvä esimerkki tästä.
Ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat henkilöitä, jotka tulevaisuudessa vastaavat kansalaisten lakisääteisistä palveluista. Päätöksen seuraukset tulevat johtamaan siihen, että suomea äidinkielenään puhuvat eivät pysty palvelemaan ruotsinkielisiä. Muodollinen kielivaatimus varmasti säilyy, mutta tulevaisuudessa heikennetään perusteita pitää siitä kiinni. Ehkä riittää, että osaa sanoa "goddag".
Seuraus tulee Etelä-Suomessa olemaan, että tärkeimmissä palveluissa yritetään pitää henkilö, joka voi hätätapauksissa tulla paikalle ja tulkata ruotsista suomeksi. Lopputulos on, että meillä ei enää ole kanta kansalliskieltä. Ruotsista tulee vähemmistökieli, jota puhutaan vain kotona ja koulussa.
Tiedämme nyt, että vasemmistohallitus ei tule tekemään mitään asialle. Nyt onkin tärkeää, että henkilöt edistyksellisissä tulevaisuuspuolueissa taistelevat sen puolesta, että tuleva hallitus tekee sitovan lupauksen, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee pakollinen ylioppilaskirjoituksissa. (käännös)
Kimmo Sasi
Hbl: Ny regering ska återinföra obligatorisk svenska 27.7.2022
Kuinka totaalisen pihalla voi olla
kaikesta?
Quote from: Kimmo SasiMarinin vasemmistohallituksen puoluejohtajat päättivät kesäkuussa, että eivät toteuta hallitusohjelmaa ja palauta ruotsia pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.
Hallitusohjelmassa ei luvattu palauttaa ruotsia pakolliseksi vaan selvittää asiaa. Mitään järjellistä syytä tällaiseen keikaukseen ei ollut alunperinkään mahdollista löytää. Kyse oli vain hegemonian osoittamisesta sen jälkeen, kun Sipilän hallitus oli antavinaan melkein tuuman periksi pakkoruotsin suhteen.
Quote from: Kimmo SasiKun on kokouksia ruotsinkielisten kanssa, on kaksi suomalaista kieliryhmää. Kaikki yli 35-vuotiaat (ylioppilasruotsi ennen vuotta 2006) puhuvat tai ainakin yrittävät puhua ruotsia. Kaikki alle 35-vuotiaat puhuvat vain englantia. Nuoret ministerimme ovat näkyvä esimerkki tästä.
Tämä pätee kaikkien pohjoismaalaisten kesken myös ilman suomalaisia, eikä voi olettaa, että sitä muutettaisiin ainakaan Suomesta käsin lisäämällä pakkoruotsia.
Kaikki nykyiset ministerimme, myös "nuoret", ovat kirjoittaneet ylioppilasruotsin (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6e36f983-6dfc-45bd-9d7a-5cf105a2cd67), mutta silti esimerkiksi pääministeri Marin (kirjoitti 2004 eli pakollisuuden aikana) ei ole puhunut ruotsalaisten kanssa ruotsia vaan englantia.
Muutos on tapahtunut jo aiemmin. Esimerkiksi pääministeri Jyrki Katainen (kirjoitti 1990) ei osannut ruotsia kuin alkeellisesti, vaikka muuta teeskenteli. Svenska Yle joutui aikoinaan kokoamaan Kataisen ruotsinkielisen haastattelun muutaman sanan palasista.
Quote from: Kimmo SasiYlioppilastutkinnon suorittaneet ovat henkilöitä, jotka tulevaisuudessa vastaavat kansalaisten lakisääteisistä palveluista. Päätöksen seuraukset tulevat johtamaan siihen, että suomea äidinkielenään puhuvat eivät pysty palvelemaan ruotsinkielisiä.
Eli kaikkien suomenkielisten olisi käytävä läpi pakkoruotsi ja ylioppilaiksi haluavien vielä pakollinen ruotsin kirjoittaminenkin, jotta he pystyvät tarvittaessa palvelemaan ruotsinkielisiä. Kuinka paljon näitä palvelijoita oikein tarvitaan ja mihin, kun esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalan henkilökunnan todistetusti riittävä ruotsin osaaminen ei kelvannut Pohjanmaan ruotsinkielisille?
Quote from: Kimmo SasiSeuraus tulee Etelä-Suomessa olemaan, että tärkeimmissä palveluissa yritetään pitää henkilö, joka voi hätätapauksissa tulla paikalle ja tulkata ruotsista suomeksi. Lopputulos on, että meillä ei enää ole kahta kansalliskieltä. Ruotsista tulee vähemmistökieli, jota puhutaan vain kotona ja koulussa.
Eihän ylioppilasruotsilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka paljon ruotsia puhutaan yhteiskunnassa. Pakkoruotsi tai ylioppilasruotsi eivät muuta suomenkielisiä kaksikielisiksi vaan korkeintaan ruotsia inhoaviksi suomenkielisiksi.
Ruotsi
on lähes kaikkialla Suomessa vähemmistökieli, jota puhutaan vain kotona ja koulussa, jos sielläkään. Etenkin kun itsensä aiemmin ruotsinkielisiksi identifioineet perheet ja suvut muuttuvat kovaa vauhtia identiteetiltään kaksikielisiksi.
Quote from: Kimmo SasiTiedämme nyt, että vasemmistohallitus ei tule tekemään mitään asialle. Nyt onkin tärkeää, että henkilöt edistyksellisissä tulevaisuuspuolueissa taistelevat sen puolesta, että tuleva hallitus tekee sitovan lupauksen, että toisesta kotimaisesta kielestä tulee pakollinen ylioppilaskirjoituksissa.
Viittaus "edistyksellisiin tulevaisuuspuolueisiin" on erityisen hauska, kun tarkoituksena on kääntää kelloja ei vain 20 vuotta vaan perusteluista päätellen sata vuotta taaksepäin vastoin suomenkielisten tahtoa.
Mutta ei siinä mitään. Tulkaa vaan esiin, edistykselliset, niin katsotaan, keitä olette.
Quote from: Roope on 06.11.2021, 13:10:48
Hesari juhlistaa ruotsalaisuuden päivää haistattelemalla useamman jutun voimalla suomenkielisille, jotka eivät voi The Puolueen pakkoruotsille mitään.
Uuden narratiivin mukaan pakkoruotsia aiemmin vastustaneet suomalaiset ovat tulleet järkiinsä ja tajunneet Krimin valtauksen jälkeen, että juuri pakkoruotsi estää Venäjää miehittämästä Suomea.
Helsingin Sanomat: Helsingin valtuuston puheenjohtaja Fatim Diarra lupasi, että ruotsi sujuu pian kuin tanssi – "Det är väldigt viktigt" (https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008375581.html)
Helsingin Sanomat: Kuinka paljon hyödyllisempää olisikaan kotouttaa maahanmuuttajia Suomessa ruotsinkielisiksi? (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008376942.html)
Helsingin Sanomat: "Lukiossa olin varma, että en tule koskaan elämässäni käyttämään ruotsia", ajatteli Jaan Siitonen, mutta toisin kävi – Nyt hän johtaa projektia, joka kannustaa ruotsin oppimiseen (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008376271.html)
Helsingin Sanomat, mielipide: Juhlitaan ruotsin kielen päivää (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008369714.html)
Höblässä Kielilähettiläät ryn toiminnanjohtaja Jaan Siitosen yleisönosastokirje, jossa Siitonen povaa ruotsin kielelle uutta nousua Ukrainan sodan vuoksi.
Quote from: Jaan SiitonenVenäjän hyökkäys Ukrainaan on lähes sulkenut itärajan, luultavasti pitkäksi aikaa, vienyt Suomen ja Ruotsin Natoon ja lähentänyt pohjoismaat uudelleen toisiinsa historiallisella tavalla. Tähän sisältyy se, että kiinnostus ruotsin kieleen kasvaa Suomessa. Yhteistyö voi kasvaa niin paljon, että seisomme uuden Kalmarin unionin edessä. Se toisi monia uusia mahdollisuuksia vahvistaa pohjoismaisia kansalliskieliä samalla syventäen pohjoismaiden taloudellisia ja kulttuurisia suhteita.
Hbl: Insändare: Tvåspråkigheten säkras på bred front (https://www.hbl.fi/artikel/51721c61-6ec0-455e-be0b-3541acc5e4dd) 12.8.2022
Ehdotan, että pääministeri Sanna Marinin hallitus tai seuraava hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turvatakseen kaksikielisen Suomen ja ennakkoluulottomasti kokeilee uusia lähestymistapoja. Kaksikielinen Suomi on myös pohjoismainen Suomi. (käännös)
Tämä siis vastauksena Höblän ja muun muassa Kimmo Sasin viime aikojen parkuun, ettei Rkp:n vaatimus pakollisen ylioppilasruotsin palauttamisesta mennyt läpi hallituksessa.
Jos ja kun väite lisääntyneestä kiinnostuksesta pakkoruotsiin Ukrainan sodan seurauksena tuntuu ihan vain harhaiselta, on syytä tietää, että pakkoruotsia tukeva toiminnanjohtaja Siitonen tekee nykyään työkseen kielipropagandaa, on tienannut rahastamalla pakkoruotsin raskauttamia kielikursseilla ja on CV:nsä mukaan tehnyt vuosikaudet töitä Rkp:lle ja sen alaorganisaatioille ennen nykyistä kielilähettiläspestiään.
Siitosen tukema Rkp:n uusi narratiivi onkin, että pakkoruotsi on Suomelle ei vähempää kuin
turvallisuuskysymys.
Quote from: Jaan Siitonen– Väitän, että parempi ruotsin osaaminen on turvallisuuskysymys. Suomi tarvitsee Ruotsia ja Pohjolaa, ehkä enemmän kuin koskaan. Mitä useampi suomalainen opettelee ruotsia, sitä parempi Suomelle. (käännös)
Kielilähettiläät, tiedote: Brobyggarpriset på 10 000 euro går till Jaan Siitonen (https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/brobyggarpriset-pa-10-000-euro-gar-till-jaan-siitonen.html) 22.4.2022
Quote from: Roope on 12.08.2022, 11:48:15
Quote from: Jaan SiitonenVenäjän hyökkäys Ukrainaan on lähes sulkenut itärajan, luultavasti pitkäksi aikaa, vienyt Suomen ja Ruotsin Natoon ja lähentänyt pohjoismaat uudelleen toisiinsa historiallisella tavalla. Tähän sisältyy se, että kiinnostus ruotsin kieleen kasvaa Suomessa. Yhteistyö voi kasvaa niin paljon, että seisomme uuden Kalmarin unionin edessä. Se toisi monia uusia mahdollisuuksia vahvistaa pohjoismaisia kansalliskieliä samalla syventäen pohjoismaiden taloudellisia ja kulttuurisia suhteita.
Hbl: Insändare: Tvåspråkigheten säkras på bred front (https://www.hbl.fi/artikel/51721c61-6ec0-455e-be0b-3541acc5e4dd) 12.8.2022
Ehdotan, että pääministeri Sanna Marinin hallitus tai seuraava hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turvatakseen kaksikielisen Suomen ja ennakkoluulottomasti kokeilee uusia lähestymistapoja. Kaksikielinen Suomi on myös pohjoismainen Suomi. (käännös)
Quote
Siitosen tukema Rkp:n uusi narratiivi onkin, että pakkoruotsi on Suomelle ei vähempää kuin turvallisuuskysymys.
Quote from: Jaan Siitonen– Väitän, että parempi ruotsin osaaminen on turvallisuuskysymys. Suomi tarvitsee Ruotsia ja Pohjolaa, ehkä enemmän kuin koskaan. Mitä useampi suomalainen opettelee ruotsia, sitä parempi Suomelle. (käännös)
Kielilähettiläät, tiedote: Brobyggarpriset på 10 000 euro går till Jaan Siitonen (https://www.epressi.com/tiedotteet/koulutus/brobyggarpriset-pa-10-000-euro-gar-till-jaan-siitonen.html) 22.4.2022
Naton ja puolustusyhteistyön kautta yhteinen kieli kyllä muuttuu, mutta eri tavalla: jossakin kerrottiin äsken, että Nato-integraation myötä Suomen ilmavoimien kieleksi tulee englanti, ja mittayksiköt vaihtuvat metrisistä jalkoihin (:(), koska Yhdysvallat käyttää niitä, ja kaiken pitää olla yhteensopivaa. Eli Suomen ja Ruotsin ilmavoimat puhuvat keskenään englantia, ja kertovat korkeutensa jalkoina ja nopeutensa (meri?)maileina tunnissa.
Mitään Kalmarin unionia (:D) ei kyllä tule, ylikansallinen integraatio tulee mutta siitä tulee integraatio Yhdysvaltojen kommunikaatiotapoihin.
Minulla tuli muuten tuosta Kalmarin unioni-integraatio-jutusta jotenkin mieleen Pohjoismainen Vastarintaliike, joka siis haluaisi että Suomesta tulisi osa vieraskielistä pohjoismaista kansallissosialistista valtiota. Jaan Siitosesta tulee samanlainen fiilis, halutaan integroida oma maa johonkin outoon ulkomaiseen viritykseen, joka on vieläpä täysin spekulatiivinen ja jota ei ole realistisesti tulossa, ja kohkataan siitä että tämä vain henkilön itsensä pään sisällä oleva juttu on oikeasti hyvä juttu, et tajuakkaan miten hyvä tää on.
Quote
– Väitän, että parempi ruotsin osaaminen on turvallisuuskysymys. Suomi tarvitsee Ruotsia ja Pohjolaa, ehkä enemmän kuin koskaan. Mitä useampi suomalainen opettelee ruotsia, sitä parempi Suomelle. (käännös)
Tällainen muotoilu muistuttaa joistain elokuvista tutuksi tullutta suojelubisnestä.
Quote
– Väitän, että suojelupalveluun hakeutuminen on turvallisuuskysymys. Ravintolasi tarvitsee suojelua ja ystävällisiä verkostoja, ehkä enemmän kuin koskaan. Mitä aikaisemmin saat suojeluasiat kuntoon, sitä parempi yrityksellesi ja perheellesi.
En minä nyt tosissani väitä että kyse olisi rinnasteisesta asiasta, mutta muotoilusta tuli tällainen mielleyhtymä.
Kimmo Sasin aivopierusta valittu pala:
Quote
Ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat henkilöitä, jotka tulevaisuudessa vastaavat kansalaisten lakisääteisistä palveluista. Päätöksen seuraukset tulevat johtamaan siihen, että suomea äidinkielenään puhuvat eivät pysty palvelemaan ruotsinkielisiä. Muodollinen kielivaatimus varmasti säilyy, mutta tulevaisuudessa heikennetään perusteita pitää siitä kiinni. Ehkä riittää, että osaa sanoa "goddag".
Sasin mielestä suomenkielisten tulee kyetä palvelemaan ruotsinkielisiä. Vähän suoristaen: Sasin mielestä suomenkielisten kuuluu olla ruotsinkielisten palvelijoita.
Quote from: Nikolas on 12.08.2022, 15:54:38
Tällainen muotoilu muistuttaa joistain elokuvista tutuksi tullutta suojelubisnestä.
Quote from: Nikolas on 12.08.2022, 16:01:44
Sasin mielestä suomenkielisten tulee kyetä palvelemaan ruotsinkielisiä. Vähän suoristaen: Sasin mielestä suomenkielisten kuuluu olla ruotsinkielisten palvelijoita.
Pakkoruotsittajien puheiden pisteet yhdistäen: Jos emme järjestä kokonaisia suomenkielisten ylioppilaiden ikäluokkia palvelemaan ruotsinkielisiä, Suomen turvallisuus on vaarassa.
Quote from: Roope on 12.08.2022, 16:12:49
Pakkoruotsittajien puheiden pisteet yhdistäen: Jos emme järjestä kokonaisia suomenkielisten ylioppilaiden ikäluokkia palvelemaan ruotsinkielisiä, Suomen turvallisuus on vaarassa.
Olen nähnyt pakkoruotsia puolusteltavan erikoisilla argumenteilla, jotka monisanaisista koukeroistaan huolimatta tavallisesti tiivistyvät väittämään, että suomalaiset tarvitsevat pakkoruotsia. Yleisesti ottaen minkä tahansa väittämän puolustamisen tarve on kääntäen verrannollinen sen sisältämän totuuden määrään. Tästä pakkoruotsin puolustaminen onkin kelpo esimerkki.
Kimmo Sasi tappoi ihmisen ja selvisi sakkotuomiolla, sama ajatusten mätäoja halusi sharia-lain käyttöön Suomessa. Omasta mielestäni Sasi voitaisiin lähettää Afganistaniin tai johonkin vastaavaan paikkaan loppuelämäkseen.
Quote from: Nikolas on 12.08.2022, 16:01:44
Kimmo Sasin aivopierusta valittu pala:
Quote
Ylioppilastutkinnon suorittaneet ovat henkilöitä, jotka tulevaisuudessa vastaavat kansalaisten lakisääteisistä palveluista. Päätöksen seuraukset tulevat johtamaan siihen, että suomea äidinkielenään puhuvat eivät pysty palvelemaan ruotsinkielisiä. Muodollinen kielivaatimus varmasti säilyy, mutta tulevaisuudessa heikennetään perusteita pitää siitä kiinni. Ehkä riittää, että osaa sanoa "goddag".
Sasin mielestä suomenkielisten tulee kyetä palvelemaan ruotsinkielisiä. Vähän suoristaen: Sasin mielestä suomenkielisten kuuluu olla ruotsinkielisten palvelijoita.
Jollain ihmeellisellä tavalla ruotsin kielen opiskelu osataan myydä suomenkielisille päättäjille vuodesta toiseen välttämättömyytenä, vaikka päättäjät itse eivät edes osaa ruotsia lukion unohdettua oppimäärää enemmän. Ilmiö on todella merkillinen, koska en usko, että maailmassa on montakaan valtiota, jossa 5%:n kielivähemmistö manipuloi muun 95%:n kielivalintoja, lukuunottamatta diktatuureja.
Syyt täytyy olla jossain syvällä historiassa ja Suomen kansan alemmuusmentaliteetissa, ei muuten tätä voi selittää. Ruotsin kielen taito mielletään herrahissiin nousevalle melkoisen välttämättömäksi meriitiksi ihan samaan tapaan kuin antiikin Rooman tasavallan loppuaikoina kreikan kielen taito miellettiin roomalaisessa eliitissä välttämättömäksi taidoksi. Julius Caesarkin sanoi todennäköisesti viimeisinä sanoina jotain kreikaksi eikä latinaksi (et tu, Brute?). Herrahississä voi sitten alkaa samaistumaan kaksikielisten herrojen tyyliin tms.
Jokaiselle kansanedustajalle (ministerille) pitäisi testinä tehdä kyseisen vuoden ylioppilaskirjoitukset (ennen vastausten julkaisemista tietysti) laajan ruotsin julkisena testinä ja julkaista tulokset nimien kanssa ;D. Mutta joo, kunhan vain unelmoin joistain pilvenhattaroista...
Quote from: Augustus on 12.08.2022, 16:41:40
Syyt täytyy olla jossain syvällä historiassa ja Suomen kansan alemmuusmentaliteetissa, ei muuten tätä voi selittää.
Tässä yksi selitysehdokas lisää: korruptio.
Suomi on kuulemma maailman vähiten korruptoitunut maa. Minulla on tähän kyseenalaistava näkemys. Jos korruptio asuu vallan korkeimmilla paikoilla ministeritasolla ja puoluejohtajissa, korruptio ei välttämättä koskaan päädy tilastoihin tutkijoiden ja tilastonikkareiden ihmeteltäväksi.
Quote from: Golimar on 12.08.2022, 16:21:33
Kimmo Sasi tappoi ihmisen ja selvisi sakkotuomiolla, sama ajatusten mätäoja halusi sharia-lain käyttöön Suomessa. Omasta mielestäni Sasi voitaisiin lähettää Afganistaniin tai johonkin vastaavaan paikkaan loppuelämäkseen.
Jotta ei syntyisi kellekään vääriä mielikuvia- oikaistaan nyt sen verran- että Sasi sai sakkotuomion kuolemantuottamuksesta, ei taposta. Sharia-lain käyttöönottohöpinät olivat sangen hämmentävää tauhkaa jopa Sasin suusta. Liekö aiheuttamansa kuolonkolari jättänyt jotain pysyvää kohdalleen- jonka seurauksena esiintyy laupiaana varajeesuksena koko luomakunnan ihmisten huomioonottajana, niiden kurjista kurjimpienkin.
Huomionarvoisena omana lisähuomiona totean: Vuonna miekka ja kivi Sasi oli mukana kymppitonni ohjelmassa. Kuului kolmen pöntöimmän osallistujan joukkoon, kaikki tuotantokaudet huomioiden. Kansakunnan valotolppa- ja täydellinen päättävien elinten läpileikkaus kaikessa ummehtuneisuudessaan. Och samma på svenska.
Quote from: Augustus on 12.08.2022, 16:41:40
Ruotsin kielen taito mielletään herrahissiin nousevalle melkoisen välttämättömäksi meriitiksi ihan samaan tapaan kuin antiikin Rooman tasavallan loppuaikoina kreikan kielen taito miellettiin roomalaisessa eliitissä välttämättömäksi taidoksi. Julius Caesarkin sanoi todennäköisesti viimeisinä sanoina jotain kreikaksi eikä latinaksi (et tu, Brute?). Herrahississä voi sitten alkaa samaistumaan kaksikielisten herrojen tyyliin tms.
Kysehän ei enää ole ruotsin kielen
taidosta vaan hyväksynnän antamisesta suomenkielisten kyykyttämiselle. Sitä vaaditaan herrahissiin.
Pääministeri Sanna Marin ei puhu ruotsia lainkaan, mutta se ei menoa haittaa. Jyrki Katainen mongersi pääministerikautensa loppupuolella jotain ruotsiksi, mutta sillä kielitaidolla ei taatusti käyty neuvotteluja. Molemmat ovat kuitenkin pakkoruotsittajia.
Pakkoruotsin ei myöskään odoteta parantavan suomalaisten ruotsin kielen taitoa. Rkp tietää aivan hyvin, että esimerkiksi kiihkeästi ajamansa pakkoruotsin aloituksen aikaistaminen kuudennelle luokalle on
huonontanut oppimistuloksia. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä, koska kyse on rahan ohella ennen kaikkea suomenkielisten kyykyttämisestä, hegemonian osoittamisesta.
Quote from: Roope on 12.08.2022, 17:18:51
Quote from: Augustus on 12.08.2022, 16:41:40
Ruotsin kielen taito mielletään herrahissiin nousevalle melkoisen välttämättömäksi meriitiksi ihan samaan tapaan kuin antiikin Rooman tasavallan loppuaikoina kreikan kielen taito miellettiin roomalaisessa eliitissä välttämättömäksi taidoksi. Julius Caesarkin sanoi todennäköisesti viimeisinä sanoina jotain kreikaksi eikä latinaksi (et tu, Brute?). Herrahississä voi sitten alkaa samaistumaan kaksikielisten herrojen tyyliin tms.
Kysehän ei enää ole ruotsin kielen taidosta vaan hyväksynnän antamisesta suomenkielisten kyykyttämiselle. Sitä vaaditaan herrahissiin.
Pääministeri Sanna Marin ei puhu ruotsia lainkaan, mutta se ei menoa haittaa. Jyrki Katainen mongersi pääministerikautensa loppupuolella jotain ruotsiksi, mutta sillä kielitaidolla ei taatusti käyty neuvotteluja. Molemmat ovat kuitenkin pakkoruotsittajia.
Pakkoruotsin ei myöskään odoteta parantavan suomalaisten ruotsin kielen taitoa. Rkp tietää aivan hyvin, että esimerkiksi kiihkeästi ajamansa pakkoruotsin aloituksen aikaistaminen kuudennelle luokalle on huonontanut oppimistuloksia. Sillä ei kuitenkaan ole mitään väliä, koska kyse on rahan ohella ennen kaikkea suomenkielisten kyykyttämisestä, hegemonian osoittamisesta.
Antamasi tarkennus on oikein hyvä, kyse ei ole ruotsin kielen todellisesta taidosta, vaan ruotsin kielen boostaaminen nähdään jonkinlaisena oikean kielitaidon korvikkeena tyyliin:
Vaikka en puhu ruotsia kovin hyvin, näen selvästi tarpeen ruotsin kielen opetuksen vahvistamiselle, koska Suomi on kaksikielinen maa tms.
Tämä kielellinen uskontunnustus vapauttaa politiikon oppimasta ruotsia, mutta samalla hänet hyväksytään ruotsinkielisissä ympyröissä.
Jostain syystä tämä sama ikiaikainen kierre tulee jatkumaan ja jatkumaan. Varmaan mainitsemasi Sanna Marinkin jossain alkaa lobbaamaan tiukasti kaksikielisyyden puolesta.
Quote from: Roope on 12.08.2022, 17:18:51
Kysehän ei enää ole ruotsin kielen taidosta vaan hyväksynnän antamisesta suomenkielisten kyykyttämiselle. Sitä vaaditaan herrahissiin.
Pääministeri Sanna Marin ei puhu ruotsia lainkaan, mutta se ei menoa haittaa. Jyrki Katainen mongersi pääministerikautensa loppupuolella jotain ruotsiksi, mutta sillä kielitaidolla ei taatusti käyty neuvotteluja. Molemmat ovat kuitenkin pakkoruotsittajia.
Se on juuri noin. On täysin samantekevää, vaikka suomalaiset hyppäisivät pituutta ruotsin oppimäärää vastaavan ajan, kunhan se vain haittaa heidän opintojaan saman määrän.
Tuo on se alkuperäinen syy, minkä takia pakkoruotsi ylipäätään otettiin lehmänkaupoilla käyttöön. Toimiakseen suomalaisessa yhteiskunnassa jokaisen on joka tapauksessa osattava ainakin välttävästi suomea. Koska suomalaiset oppivat suomea itsestään, se asettaa siihen kuuluisaan eriarvoiseen asemaan sellaiset, jotka eivät sitä itsestään opi, vaan joutuvat tekemään ylimääräistä työtä. Tuon kompensoimiseksi suomalaisten kenkiin on tungettu kivi nimeltä pakkoruotsi.
Se siis on rangaistus, ja rangaistuksena sitä suurin osa pitääkin. Vastineeksi lehmänkaupoista rkp sitten sitoutui hallituksessa suostumaan aivan mihin tahansa käsketään.
Jos olette ihmetelleet, mihin islamisteja puolustellut ja islamistista terrorismia vähätellyt tutkija Karin Creutz katosi muutama vuosi sitten, törmäsin tällaiseen Magmalle tehtyyn raporttiin.
Magma: Attityderna gentemot svenskan varierar stort inom fosterländska rörelser (https://magma.fi/attityderna-gentemot-svenskan-varierar-stort-inom-fosterlandska-rorelser/) 10.2.2022
Karin Creutz: Synen på det svenska i Finland inom fosterländska rörelser (https://magma.fi/wp-content/uploads/2022/02/Magma-1_22_synen-p%C3%A5-svenskan-i-fosterl%C3%A4ndska-r%C3%B6relser.pdf) (pdf, 48 sivua)
Eli Creutz haastatteli ruotsin kieleen suhtautumisesta 29 henkilöä, jotka edustavat "oikeistopopulistisia puolueita" tai ovat muuten "aktiivisia ja vaikutusvaltaisia isänmaallisissa piireissä". Mitä tarkoittaakaan ja keitä lienevätkään, mutta aiheeseen perehtymiseksi Creutz oli kuulemma tutustunut myös Hommaforumin (jota kutsuu raportissa tuttavallisesti "Hommaksi") pakkoruotsikeskusteluun.
Creutzin mukaan haastateltavien näkemykset vaihtelivat muuten suuresti, mutta lähes kaikille yhteistä oli kriittinen suhtautuminen pakkoruotsiin.
QuoteNy studie: Högerpopulister ser svenskan i Finland som en del av fosterlandet – kritisk inställning till obligatoriska skolsvenskan det enda som förenar
Högerpopulister ser svenskan i Finland som en maktinstans som upprätthåller historiskt erhållna privilegier, eller som en naturlig del av det Finland som ska försvaras. Det som förenar är en negativ inställning till skolsvenska för alla.
Sociologen Karin Creutz har intervjuat 29 personer som representerar högerpopulistiska partier eller på annat sätt är samhällsaktiva med inflytande i fosterländska kretsar.
Hennes rapport "Synen på det svenska i Finland inom fosterländska rörelser" publicerades på torsdagen av tankesmedjan Magma.
"Med tanke på vad tidigare studier visat om åsikter om det svenska bland högerpopulister och finskhetsproponenter är de intervjuades koppling till och syn på svenska överraskande mångsidig", konstaterar Creutz i rapporten.
Det enda som i princip förenar deltagarna i studien är deras kritiska förhållningssätt till den obligatoriska skolsvenskan.
De som är mest kritiska ser skolsvenska för alla som "en symbol för förtryck och en diskriminering av den finskspråkiga majoriteten", skriver Creutz. Men även de som är mindre kritiska tycker att grundskolereformen 1968 – som alltså innebar att alla skulle lära sig lite svenska i skolan – var "ohemul".
[...]
Creutz använder i sin rapport genomgående begreppet fosterländsk, eftersom det i motsats till termer som "radikal höger", "extremhöger" eller "alternativ höger" omfattas av samtliga 29 personer som intervjuades.
Intervjuerna visar att det inom de fosterländska kretsarna finns två grundläggande synsätt på det svenska: ett maktkritiskt och ett med fokus på gemenskap.
De som betonar gemenskapen pekar i intervjuerna på att det svenska språket i Finland är "oskiljaktigt från det självständiga Finlands uppkomst", "integrerat i uppbyggnaden av landet" och att svenskan sociokulturellt erbjuder en "berikande pluralism i ordets bästa bemärkelse".
[...]
Systemet med enspråkiga skolor upplevs göra mera skada än nytta, speciellt på mindre orter, eftersom det skapar ett ekonomiskt dubbelsystem och skiljelinjer mellan språken.
Mer kritiska respondenter upplever enligt Creutz "ett apartheidaktigt förhållningssätt" som innebär att finlandssvenskarna slår vakt om sina privilegier med en protektionistisk politik: att föredra enspråkigt svenska skolor har som syfte att särskilja svenskspråkiga barn från finskspråkiga.
"Tvåspråkiga lösningar lyfts specifikt fram av personer från tvåspråkiga områden, som upplever det som ett kostnadseffektivt och också jämlikt alternativ, eftersom en språklig minoritetsställning kan innebära långa skolresor och brist på infrastruktur på det egna modersmålet", heter det i rapporten.
Förståelse för upplevd protektionism
Motståndet mot tvåspråkiga lösningar upplevs komma från svenskt håll, men samtidigt finns också en förståelse för den hållningen bland några finskspråkiga med kritisk hållning, som "påpekar att de förstår syftet med den upplevda protektionismen, dvs. språkets fortlevnad, och omfattar också denna utgångspunkt".
Ett par respondenter poängterar att de antagligen själva skulle ha en sådan agenda om de var i minoritet, konstaterar Creutz.
Rapportens finskspråkiga respondenter ser en ökande språklig mångfald som ett hot mot båda nationalspråken. Och finskan är hotad av engelskan, inte av svenskan.
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/a/7-10012751) 10.2.2022
Quote from: Karin CreutzKielikysymys on jälleen politisoitunut 2000-luvun Suomessa. Oikeistopopulismin nousu ja keskustelu kouluopetuksen pakollisista oppiaineista ovat tehneet kysymykset ruotsin kielen asemasta Suomessa ajankohtaiseksi.
Tässä raportissa tarkastellaan kansallismielisten näkemyksiä asiaan. Sitä varten on haastateltu 29 suomen-, ruotsin- ja kaksikielistä henkilöä, jotka edustavat oikeistopopulistisia puolueita tai ovat muuten aktiivisia ja vaikutusvaltaisia isänmaallisissa piireissä. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten kielikysymyksiä tulkitaan ja käsitellään sellaisissa yhteyksissä, joissa ruotsi esitetään ja koetaan ajoittain vastapuoleksi. Haastateltujen ryhmä on kielelliseltä taustaltaan kirjava, samoin kuin näkemyksiltään ja poliittisilta asenteiltaan.
Kielikysymys aktualisoituu monissa eri yhteyksissä. Ruotsin- ja kaksikieliset haastateltavat ammentavat pääasiassa omista kokemuksistaan, ja he kokevat kielen osaksi identiteettiään. Myös monet suomenkieliset vastaajat ovat eläneet kaksikielisessä ympäristöstä, muutamilla on jopa kaksikielinen perhe ja lapsia ruotsinkielisessä päiväkodissa tai koulussa. Ne, joilla ei ole sosiaalisia kontakteja yli kielirajan, tulkitsevat ruotsinkielisyyttä osana yhteiskunnallisia keskusteluja ja kielipolitiikkaa, väestön sisäisten suhteiden ja historian kautta. Erot taustoissa eivät kuitenkaan välttämättä estä suhtautumista ruotsin kieleen myös toisten näkökulmista.
Ruotsi kytkeytyy ensi sijassa kielipolitiikkaan ja erityisesti kysymykseen koulun niin sanotusta pakkoruotsista, johon haastateltavat suhtautuvat joko ideologisesti tai pragmaattisesti eri painoarvolla. Joillekin se edustaa epätasaisesti jakautuneen vallan symbolia, toisille hallinnollista kysymystä, jolla on eniten merkitystä alueellisella tasolla.
Useimmat vastustavat pakkoruotsia nykyisessä muodossaan ja ajattelevat, että asia pitäisi ratkaista alueellisesti. Kannattajat taas lähestyvät kysymystä
sivistyksen ja oman yhteiskunnan tuntemisen näkökulmasta: ruotsi koetaan osaksi maan historiaa ja kulttuuriperintöä. Kaksikieliset koulut arvioidaan taloudellisestikin edullisiksi ratkaisuiksi, jotka normalisoisivat kanssakäymistä yli kielirajan. Niiden vastustuksen katsotaan tulevan ruotsinkielisten joukosta, jonka tarpeelle suojautua tosin riittää sillekin ymmärrystä.
Monet haastatelluista ovat huolissaan englannin kielen ylivallan kasvusta ja kokevat, että myös ruotsin elinkelpoisuuteen tulee panostaa. Ruotsinkielisten
asumilla alueilla tulee turvata palvelut väestön äidinkielellä. Toisaalta useamman puoluepoliittisesti aktiivin mielestä kielikysymyksiin suhtaudutaan ylipäätään
liian intohimoisesti.
Enemmistö katsoo kieliriidan ajan olevan ohi, joskin sosiaalisessa mediassa ruotsiin kohdistuu laajaakin vihamielisyyttä. Vanhemmat vastaajat muistavat tilanteita, joissa he eivät halunneet puhua ruotsia julkisesti. Molempiin kieliryhmiin kohdistuu ennakkoluuloja, kuten ruotsinkielisten mieltäminen etuoikeutetuksi väestönosaksi – "svenskatalade bättre folk". Haastatelluilla on kuitenkin laajempi käsitys. Myös suomenkieliset ilman kontakteja yli kielirajan korostavat, että ruotsinkieliset muodostavat heterogeenisen ryhmän.
Kaikkein kriittisimmätkin huomauttavat, että he eivät arvostele väestönosaa vaan ruotsinkielistä tai ruotsinmielistä eliittiä, jolla on yhteiskunnallista vaikutusvaltaa ja hyvä veli -verkostoja. Ennakkoluulot kumpuavat jäänteinä aikaisemmista valtasuhteista. Mielikuva menestyvistä ja onnellisista ruotsinkielisistä rassaa sitä kollektiivista itseymmärrystä, jossa suomenkieliset esiintyvät kouluttamattomina "juntteina".
Historialla on paljon painoarvoa, sillä kansakunnalla on erityinen sija haastateltujen poliittisessa ideologiassa. Osa heistä näkee ruotsinkielisyyden integroituneen osaksi Suomea vuosisatojen mittaan jaetuissa kokemuksissa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä. Sodat ja muut koettelemukset ovat vaatineet uhrauksia kaikilta, ja kansakuntaa on rakennettu yhteisin ponnistuksin.
Toisille ruotsalaisuus ei kuitenkaan kuulu Suomeen, vaan se edustaa edelleen imperialismia, joka tämän päivän yhteiskunnassa näkyy valtahierarkioina. Ruotsinkielisillä on sen mukaan suhteettoman suuri vaikutus niin politiikassa kuin talouselämässä ja julkisuudessa, sekä tiedotusvälineissä että kulttuurissa. Käsitys ruotsinkielisestä ja -mielisestä eliitistä kytkeytyy näin jakuvuuteen länsimaisesta ekspansiosta, jolla on historialliset juuret.
Haastatteluaineisto nostaa esiin kaksi keskeistä tulkintamallia, joista toisessa korostuu valtakritiikki ruotsinkielisyyttä kohtaan ja toinen painottaa yhteisyyttä yli
kielirajan. Kategoriat eivät ole toisiaan poissulkevia. Kovimmiltakin kriitikoilta voi riittää ymmärrystä ja sympatiaa ruotsinkielisen väestön kielipoliittisille haasteille, ja kieliryhmien tasavertaisuutta kannattavat arvostelevat yksittäisiä epäkohtia. Lähestymistavoista hahmottuu myös poliittinen ero siitä, nähdäänkö Suomi ensisijaisesti länsimaisena kansakuntana vai enemmän orientoituneena itään.
Raportti tuo lisätietoa siihen, miten ruotsinkielisyys koetaan Suomessa ja miten sitä käsitellään. Näkemyksissä ja argumenteissa on monipuolisuutta, joka avaa ja mahdollistaa syvempää ymmärrystä 2000-luvun kielipoliittisiin kipupisteisiin. Laajemmassa mielessä tämä tutkimus voi auttaa käsittelemään poliittisesti latautuneita kysymyksiä tunteita tyynnyttävällä tavalla ja mahdollistaa rakentavaa vuorovaikutusta yhteiskuntaan siellä, missä jakolinjoja esiintyy.
Quote from: Roope on 12.08.2022, 21:54:38... mutta aiheeseen perehtymiseksi Creutz oli kuulemma tutustunut myös Hommaforumin (jota kutsuu raportissa tuttavallisesti "Hommaksi") ....
Miksipä ei kutsuisi, kun on itse hommalainen!
Quote from: https://hommaforum.org/index.php?action=profile;u=14880
Viestejä: 9 (0,004 viestiä per päivä)
Liked Posts: 53
Rekisteröitynyt: 21.01.2017
Viimeksi paikalla: 29.04.2022
Karin arvosteli aikoinaan kurdien perseilyä. Tässä hommalaisten reaktioita:
Quote from: hulaq on 26.03.2019, 12:10:07
Karin alkaa olemaan tolkun ihmisiä, niin se kenttä kääntyy pikkuhiljaa.
Quote from: Lahti-Saloranta on 26.03.2019, 12:39:20
Quote from: Toni R Jyväskylästä on 26.03.2019, 12:36:26
Mitä helvettiä Karinille on tapahtunut?!?! :o
Veikkaisin että on kasvanut ihmisenä tosin toiseen suuntaan kuin Simon Elo.
Quote from: Nikolas on 26.03.2019, 13:09:16
@Karin Creutz
Hienoa kun nostat ilmiselvän epäkohdan esille. Silloin kun "journalistit" vaikenevat hyvässä yhteisymmärryksessä, todelliset journalistit puhuvat, kirjoittavat ja kysyvät. Onneksi keskuudessamme on myös todellisia journalisteja.
Quote from: Karin Creutz on 26.03.2019, 15:59:01
Aihe on tärkeä, julkisen keskustelun täytyy olla oikeudenmukainen. Minulle ei ole tapahtunut mitään :D
Quote from: Punaniska on 26.03.2019, 16:31:15
Quote from: Karin Creutz on 26.03.2019, 15:59:01
Aihe on tärkeä, julkisen keskustelun täytyy olla oikeudenmukainen. Minulle ei ole tapahtunut mitään :D
Onnittelut siviilirohkeudestasi, mutta voin nähdä horisontissasi lähestyvän pastamyrskyrintaman.
Monta vuotta sitten, eräs tuttuni väitti samaa, "Ilman pakkoruotsia, Venäjä valloittaa Suomen." Kun kysyin järkeviä perusteluja tuolle älyttömälle väitteelle, niitä ei tullut, mutta siitä huolimatta hän on edelleen samaa mieltä.
Minä en todellakaan näe Pakkoruotsin poistamisella ja Venäjän hyökkäyksellä Suomeen mitään yhteyttä.
Ilmeisesti jotkut ihan tosissaan uskovat, että suomalaisilla täytyy ehdottomasti olla jonkin naapurimaan pakkokieliä, koska järkeviä vaihtoehtoja,ei kerta kaikkiaan ole olemassa.
Kielikeskustelussa ja muissa poliitikkojen päätöksissä näyttäisi olevan sellainen pysyvä käytäntö, jossa looginen ja hyvin yksinkertainen keino on täysin pois suljettu vaihtoehto, kun kaikki poliittiset päätökset täytyy olla kansalaisille mahdollisimman epäkäytännöllisiä, hankalia ja monimutkaisia.
Kävimme taas suomenruotsalaisten ystäviemme rapujuhlissa. Virkamiesruotsin suorittaneena en tajunnut laulujen sanoista (meillä oli printit) paskaakaan, mutta hauskaa oli!
Jostain tulee ummehtunut, pskanhajuinen tuulahdus suoraan 70-luvulta:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009042484.html
"Yllätyspäätös budjettiriihestä: Pakkoruotsin opiskelua lisätään peruskoulussa
B1-kielen opetuksen lisääminen oli erityisen tärkeää RKP:lle, IS:lle kerrotaan."
"HALLITUKSEN päätöksen mukaisesti vuosiviikkotunnin lisääminen tarkoittaa B1-kielen opetussuunnitelman uudistamista koko perusopetuksen oppimäärän osalta.
Tarkoituksena on, että uudistus astuu voimaan viimeistään syksyllä 2024. Asetukset annetaan jo tämän vuoden lopussa, ja Opetushallitusta "kannustetaan käynnistämään opetussuunnitelman uudistaminen mahdollisimman ripeästi"."
Mitenköhän ne kuvittelevat, että nykyinen oppilasaines oppii ruotsin kun se ei osaa edes suomea?
En muista laitoinko tätä tänne jo aiemmin
Käännös englanniksi koska google ei osaa kunnolla suomea:
QuoteSFP's Henriksson on weak Finnish skills: Lower the language requirements, reevaluate the universities' scoring
SFP's party chairman Anna-Maja Henriksson is concerned about Swedish-speakers' knowledge of Finnish, but also emphasizes the responsibility of Finnish-speakers. She wants to see flexibility in the state administration's language requirements. A civil servant does not always need to know excellent Finnish, says Henriksson.
ja alkuperäisenä
QuoteSFP:s Henriksson om svaga finskakunskaper: Sänk språkkraven, omvärdera universitetens poängsättning
SFP:s partiordförande Anna-Maja Henriksson är bekymrad över svenskspråkigas kunskaper i finska, men betonar också de finskspråkigas ansvar. Hon vill se flexibilitet i statsförvaltningens språkkrav. En tjänsteman behöver inte alltid kunna en utmärkt finska, säger Henriksson.
HBL (https://www.hbl.fi/artikel/77eb3189-807f-496e-a929-abd4062bbc0d)
Juttu on tynkä koska tilaajille.
Mutta ilmeisesti kielinatsi on sitä mieltä että koska rantaruattalaiset eivät osaa kunnolla suomea niin kielivaatimuksia voisi höllentää. Ja kun ei oikein ilmeisesti kiinnostustakaan ole.
Mikäli ymmärsin oikein tuon Iltasanomien uutisen, niin pakkoruotsia tulee oppilaille lisää, ainoastaan siksi, koska RKP (Ruotsin Kielen Pakottajat) vaatii sitä. Minä en edelleenkään ymmärrä sitä, mikä ruotsin kielessä on niin hienoa, välttämätöntä ja erityistä, että sitä on ihan pakko opettaa kansalaisille. Vaikka pakollinen ruotsin kielen opiskelu, vain lisää ruotsin vastustusta.
Olisiko jo korkea aika vapauttaa kokonaan pakollinen ruotsin kielen opiskelu ja kokeilla jotain erilaista motivaatiota kuten täysin vapaaehtoista ruotsin kielen opiskelua?
Mikähän logiikka on tuossa Pakkoruotsissa?
Pakkoruotsi kouluun -> enemmistöä ei ruotsin kielen opiskelu kiinnosta.
Vaaditaan enemmän pakkoruotsia -> Pakkoruotsin vastustus lisääntyy.
Vaaditaan vieläkin enemmän pakkoruotsia -> Pakkoruotsin vastustus lisääntyy vieläkin enemmän.
Puuttuuko RKP:n poliitikoilta loogisen päättelyn taito, kun ei selvästikään ymmärretä syitä ja seurauksia.
Quote from: Näkkileipä on 02.09.2022, 12:54:29
Mikäli ymmärsin oikein tuon Iltasanomien uutisen, niin pakkoruotsia tulee oppilaille lisää, ainoastaan siksi, koska RKP (Ruotsin Kielen Pakottajat) vaatii sitä. Minä en edelleenkään ymmärrä sitä, mikä ruotsin kielessä on niin hienoa, välttämätöntä ja erityistä, että sitä on ihan pakko opettaa kansalaisille. Vaikka pakollinen ruotsin kielen opiskelu, vain lisää ruotsin vastustusta.
Ainoa perustelu, jota mediassa on esitetty hallituksen eilen julkistamalle pakkoruotsin lisäämiselle, on vuoden 2016 epäonnistunut uudistus, jolla pakkoruotsi aikaistettiin kuudennelta luokalta alkavaksi. Rkp:n ajaman uudistuksen on nyttemmin todettu vain
heikentäneen ruotsin oppimista, mikä tosin oli itsestäänselvää jo etukäteen.
Pakkoruotsin opetuksen alakouluun laajentanutta katastrofaalista uudistusta ei kuitenkaan peruttu, vaan ratkaisuksi keksittiin pakkoruotsin tuntimäärän kasvattaminen yläkoulussa. Mitään julkista keskustelua aiheesta ei tietenkään käyty etukäteen, eikä näköjään käydä myöhemminkään. Kriisien varjolla ja myös kriisien varjossa voi suhmuroida vaikka mitä.
Edit:
Oikeusministeri Henriksson on näköjään perustellut tuntimäärän lisäämistä Suomen ja Ruotsin tulevalla Nato-jäsenyydellä.
QuoteSvenska folkpartiets ordförande Anna-Maja Henriksson glädjer sig över satsningen på svenskundervisningen för de finskspråkiga.
– Jag är glad över att budgeten innehåller kännbara satsningar på språkundervisningen i våra skolor och på landets tvåspråkighet.
Enligt Henriksson är det nordiska samarbetet otroligt viktigt för Finland. Hon säger att behovet av kunskaper i svenska kommer att öka i och med Finlands och Sveriges medlemskap i Nato.
Svenska Yle: Kritiken från svensklärarna bar frukt – regeringen satsar på en timme till i svenska i veckan (https://svenska.yle.fi/a/7-10020220) 1.9.2022
Turha kai mainitakaan, että Natossa ei käytetä ruotsia vaan englantia kuten jo nykyisessäkin Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyössä.
Quote from: Näkkileipä on 02.09.2022, 12:54:29
Mikäli ymmärsin oikein tuon Iltasanomien uutisen, niin pakkoruotsia tulee oppilaille lisää, ainoastaan siksi, koska RKP (Ruotsin Kielen Pakottajat) vaatii sitä.
Lainaan tämän Wikipediasta, koska tekstin muotoilu on ihan hyvä:
Quote
Laki koulujärjestelmän perusteista hyväksyttiin eduskunnassa 1968 lopulta sellaisena, että peruskouluun tuli kaikille pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toisen tuli olla niin sanottu toinen kotimainen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi#Ruotsin_ja_suomen_kielet_oppiaineina
Tuolloin vuonna 1968 silloisessa Koiviston hallituksessa olivat SDP, Keskustapuolue, RKP, SKDL ja TPSL. Tässä kokoonpanossahan on jotain tuttua. Opetusministerinä oli Keskustapuolueen Johannes Virolainen.
Käsitinkö nyt oikein? Suomalaisten tulee osata ruotsia voidakseen palvella ruotsinkielisiä ruotsin kielellä. Ja tämän lisäksi on hyvä muistaa:
Quote
En tjänsteman behöver inte alltid kunna en utmärkt finska, säger Henriksson.
Eli kielipolitiikka Hölmölässä muuttuu vain makeammaksi.
Käsitykseni mukaan pakkoruotsin tiukentamisen motiivi ei ole parantaa ruotsin kielen osaamista. Motiivi on apartheid ja rasistinen halu kiusata suomalaisia. Heitä on rangaistava koska he ovat huonompia, tyhmempiä, köyhempiä, sairaampia ja rumempia ihmisiä. Totta kai tuollaisten potkiminen ja sylkeminen miellyttää parempia ja arvokkaampia ihmisiä.
Sillä että 4% saa iloita muun Suomen nöyryyttämisestä on kaksi perustetta: lahjonta ja erotiikka. Lahjominen tuo rahaa ja valtaa luopioille poliitikoille ja virkahenkilöille. Ja ihan tavallisten suomalaisten joukosta löytyy niitäkin, joille rikkaampien ja edustavampien ruotsinkielisten ajattelu tuo eroottisluonteista mielihyvää.
Omassa tuttavapiirissäni on ja on ollut sekä lahjottuja että erotiikkaa hamuavia. Jälkimmäisiin pätee muuten se, että mitä sadistisemmin hurrit kohtelevat suomalaisia, sen suurempi eroottinen täyttymys joillekin suomalaisille on. Joillakin tällainen rasistis-masokistinen himo palvoa kaikkea suomenruotsalaisuutta on täysin avointa ja jatkuu lapsuudesta hautaan.
Luulisin, että tuossa "hännäntynkä heiluttaa elefanttia" -systeemissä on aika paljon kyse siitä, että vanha raha suojelee asemiaan, ja hankkii orjaruotsin avulla kilpimiehiä taisteluunsa.
Mutta samaan hengenvetoon totean jälleen muutaman ihmeellisyyden:
1. Ruotsalaiset nauravat suomenruotsalaisten pellemurteelle.
2. RKP ei ole "Suomen ruotsia puhuvien puolue", vaan "ruotsalainen kansanpuolue." Jo pelkästään nimen perusteella voitaisiin päätellä, että pelleruotsia puhuvien puolue pyrkii kumoamaan Suomen laillisen hallituksen ja perustuslain.
3. Suomalaisten jälkinatsipellejen Pohjoismainen vastarintarintaliike pitää lopullisena tavoitteenaan muodostaa skandinaviasta kansallissosialistinen Suur-Ruotsi. Eli siis PVL on RKP:n asialla. Ja tästä päästänkin kätevästi takaisin menneisyyteen:
4. "Ruotsissa on selvitetty maan suhdetta natsi-Saksaan 1930- ja 1940-luvuilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan ruotsalaiset papit ja tuomarit tekivät varauksetonta yhteistyötä natsidiktatuurin kanssa." - https://yle.fi/uutiset/3-5224301
Lopuksi: minulla on muuten hyviä suomenruotsalaisia ystäviä.
Lausunnossa ei mainittu kokonaistuntimäärän kasvattamista, joten Baja-Majan viikkotunti onkin sitten muista aineista pois.
Quote from: Tomatoface on 01.09.2022, 17:47:00
Tarkoituksena on, että uudistus astuu voimaan viimeistään syksyllä 2024. Asetukset annetaan jo tämän vuoden lopussa, ja Opetushallitusta "kannustetaan käynnistämään opetussuunnitelman uudistaminen mahdollisimman ripeästi".
Jahas, ja päätös tästä vaikuttaa lankeavan Opetushallitukselle. Mistähän herrakansan palvelukoulutus tällä kertaa revitään? Äidinkielestä, matematiikasta vai kenties liikunnasta? Odotan innolla hallituksen perusteluja muutokselle Pisa- ja Cooper-romahdusten keskellä.
Vaikka ajoitus syksylle 2024 toki luo toivoa, että RKP-vapaa hallitus voisi kumota muutoksen.
Quote from: Suuri johtaja on 02.09.2022, 20:10:09
Lausunnossa ei mainittu kokonaistuntimäärän kasvattamista, joten Baja-Majan viikkotunti onkin sitten muista aineista pois.
[...]
Jahas, ja päätös tästä vaikuttaa lankeavan Opetushallitukselle. Mistähän herrakansan palvelukoulutus tällä kertaa revitään? Äidinkielestä, matematiikasta vai kenties liikunnasta? Odotan innolla hallituksen perusteluja muutokselle Pisa- ja Cooper-romahdusten keskellä.
Pistän pelimerkkini taito- ja taideaineiden valinnaisille. Varsinaisista valinnaisaineista ei voi ottaa, ettei esim. maa- ja metsätalous joudu tulilinjalle - Keskusta on hallituksessa myös ja saanut siitä aika vähän.
Piti ihan tarkistaa, opetetaanko kyseistä ainetta enää missään. Tämä video somerolaisesta koulusta oli hyvin erikoinen kokemus. Tuntui hieman, kuin olisi kulkenut aikakoneella, vaikka kyse oli ihan nykyajasta ja uutinen kolmen vuoden takaa. Suloisia suomalaisnuoria ja amatöörimäinen toimittaja:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/63cf2925-1b8f-59af-9305-36906f0cd392
Quote from: Bona on 02.09.2022, 21:12:30Tämä video somerolaisesta koulusta oli hyvin erikoinen kokemus. Tuntui hieman, kuin olisi kulkenut aikakoneella, vaikka kyse oli ihan nykyajasta ja uutinen kolmen vuoden takaa. Suloisia suomalaisnuoria ja amatöörimäinen toimittaja:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/63cf2925-1b8f-59af-9305-36906f0cd392
Tosi sympaattinen! Tunsin olevani Suomessa! :D :D :D
Verrataan edellistä tähän toteutuneeseen dystopiaan:
Aamu vastaanottokeskuksella 2015
https://www.youtube.com/watch?v=22WiuqacFVI
Tiedetään että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa kielivapautta (ts. vastustaa pakkoruotsia – sama asia toisin sanottuna) mutta kielivapautta ei saavuteta niin kauan kun pakkoruotsittajapuolueilla on eduskunnassa enemmistö. Sehän niillä on, suuri enemmistö. Elleivät tavalliset suomalaiset opi tajuamaan tätä yhteyttä, pakkoruotsista ei päästä eroon. Tavallisten suomalaisten täytyy tehdä oikeat päätelmät, tarvittavat ratkaisut, ja raapustaa oikeat numerot vaalilippuihin. Siinä on ainoa toivo, ja sanonpa vaan että ei hyvältä näytä.
Käsittääkseni oikeasti on kyse siitä, että edelleen Suomen hallituksessa pyritään luomaan illuusio, kahdesta täysin saman arvoisesta kielestä, suomesta ja ruotsista, parantamalla ainoastaan vähemmistöön jääneen ruotsin kielen asemaa.
Jotkut ihmiset pyrkivät edelleen tekemään Suomesta suomi-ruotsi kaksikielisen, eivätkä suostu millään hyväksymään, että Suomi on jo käytännössä pitkään ollut kaksikielinen maa suomi-englanti ja ainoastaan englanti on saavuttanut sen aseman, jota on pitkään yritetty saada ruotsin kielelle.
Jotkut kannattavat pakollista englantia, mutta minusta siihen ei ole mitään syytä, koska [oletus] nykynuoret oppivat ihan mielellään englantia, [/oletus] kun englantia oikeasti tarvitsee lähes joka päivä. Nettipelit, sosiaalinen media, YouTube, kansainväliset uutiset maailmalta, uutisten lähteiden tarkistus...
Totta puhuen, en tiedä yhtään järkevää syytä pakolliselle ruotsinkielelle Suomessa. Opetelkoon ja puhukoon ketä kiinnostaa kuten muitakin kieliä. Mutta maahanmuuttajien on syytä opetella suomea.
Helsingin Sanomat: Hallitus lisää ruotsin kielen opetusta peruskouluissa (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009043805.html) 2.9.2022
QuoteHALLITUS on päättänyt lisätä perusopetuksessa ruotsin opetusta. Uudistuksella on tarkoitus paikata aiemman uudistuksen puutteita.
B1-kielen eli suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta lisättäisiin hallituksen suunnitelmissa yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Tämä määrä ruotsinopetusta tullaan lisäämään joko seitsemännelle, kahdeksannelle tai yhdeksännelle luokalle muun opetuksen päälle. Muuta opetusta ei ole tarkoitus vähentää.
Ruotsin opetuksen lisäämisellä korjataan aiemman kieliopetusuudistuksen ongelmia. Ruotsin opetuksen alkua varhennettiin vuonna 2016 alkamaan aiemman seitsemännen luokan sijasta jo kuudennella.
Miksei sitten vain peruttu epäonnistunutta uudistusta? Pakkoruotsin lisääminen ei ole toimiva ratkaisu mihinkään.
Quote"Uudistuksen tavoitteet eivät toteutuneet", sanoo puheenjohtaja Outi Vilkuna kieltenopettajien liitosta.
"Varhentaminen ei lisännyt motivaatiota, ja nyt oppilaiden kielelliset taidot ovat heikommat."
Uudistukselle keksitty tavoite motivaation parantumisesta ei perustunut muuhun kuin Rkp:n/Folktingetin perättömään propagandaväitteeseen, että suomalaisten kielteinen suhtautuminen pakkoruotsiin opittaisiin yläkoulussa. Tälle ei koskaan ollut tieteellistä tai muutakaan pohjaa, joten ei ollut yllätys, ettei motivaatio parantunut.
Sen sijaan oli hyvin tiedossa etukäteen, että saman tuntimäärän levittäminen useammalle vuodelle heikentäisi oppilaiden osaamista.
QuoteKieltenopettajien liitto on lähtökohtaisesti tyytyväinen suunnitteilla nyt olevaan lisäviikkotuntiin. "Me tarvitsemme kielitaitoista väkeä, myös toisen kotimaisen taitajia, eri aloilla", Vilkuna sanoo.
Pakkoruotsin lisääminen ei lisää kielitaitoista väkeä vaan vähentää sitä, koska se vähentää vapaaehtoisten kielten valitsemista. Yksi viikkotunti lisää pakkoruotsia ei muutenkaan muuta ketään ruotsin taitajaksi. Taitajat oppivat ruotsinsa muualta kuin koulusta.
QuoteRuotsinkielen asema on ollut hallituksessa tärkeä etenkin Rkp:lle ja puolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson käytti sanaa "läpimurto" kuvatessaan hanketta Hufvudstadsbladetille.
Asiat menivät juuri kuten Rkp kaavaili. Ensin laajennettiin pakkoruotsi alakouluun, mutta pidettiin tuntimäärä entisenä, jotta uudistus menisi läpi. Sitten perusteltiin tuntimäärän kasvattamista aiemman uudistuksen aiheuttamalla oppimisen heikentymisellä.
Tämä tilanteessa, jossa pakkoruotsi on hyödyttömämpää kuin koskaan, eikä edes pakkoruotsiputken läpikäynyt pääministeri osaa tai halua puhua ruotsia.
QuoteKIELTEN opetukseen ja etenkin ruotsin opetukseen liittyy voimakkaita intohimoja ja ennakkoluuloja. Vuonna 2017 kaksi perusopetuksen asiantuntijaa, Liisa Jääskeläinen ja Anna-Kaisa Mustaparta, esitti ruotsinkieltä valinnaiseksi oppiaineeksi.
Mustaparran mukaan ruotsin muuttaminen valinnaiseksi olisi nopein tapa monipuolistaa kieliopetusta. Samalla myös korkeakoulujen opinto-ohjelmia ja virkamiesten kielitaitovaatimuksia pitäisi muuttaa. Näillä muutoksilla avattaisiin tietä englannin ja ruotsin lisäksi myös muiden kielten opiskelulle.
"Huoli on siinä, että muita kieliä ei opiskella. Moni valitsisi silti ruotsin vaikka aine olisi valinnainen", eläkkeellä jo oleva opetusneuvos Mustaparta sanoo.
Mustaparta vastasi takavuosina opetushallituksessa vieraiden kielten opetuksen suunnittelusta. Idea ruotsin valinnaisuudesta ei ole kuitenkaan ottanut tulta.
"Hanke on leimautunut perussuomalaisten ajamaksi, ja osittain siksi se ei toteudu", Mustaparta arvioi. Mustaparta korostaa, että hän ei äänestä perussuomalaisia.
Epäilemättä suomalainen koulupolitiikka on juuri näin mielipuolista.
Helsingin Sanomat/STT: Andersson: Ruotsin kielen opetuksen lisäämisen takana huoli kielivarannon kaventumisesta: "On perusteltua, että kaikki opiskelevat toista kansalliskieltä" (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009046315.html) 3.9.2022
QuoteHALLITUKSEN päätös lisätä B1-kielen opiskelua perusopetuksessa perustuu hallituksen tämän kauden aikana luomaan kansalliskielistrategiaan sekä huoleen kielivarannon kaventumisesta, kertoo opetusministeri Li Andersson (vas) STT:lle.
...
"Sen sijaan ruotsin kielen vahvistamiseksi on ollut tärkeämpää puuttua opettajienkin esille tuomaan epäkohtaan, jonka mukaan monissa kunnissa B1-kielen tunteja on yläkoulussa liian vähän ja joskus oppilailla voi olla lukukaudenkin mittainen tauko kielen opinnoista", Andersson kertoo.
Miksei sitten vain peruttu aiempaa uudistusta, jolloin tilanne olisi korjaantunut?
QuoteANDERSSONIN mukaan opetuspuolella käydään paljon keskustelua kielten opiskelun vähentymisestä.
"Huoli on siitä, että kielivaranto maassa kaventuu tällä hetkellä. Vieraita kieliä opiskellaan vähemmän, ja toista kotimaista kieltä kirjoitetaan vähemmän ylioppilaskirjoituksissa", Andersson kertoo.
Suomalaisten kielivaranto kaventuu nimenomaan pakkoruotsin vuoksi, ei siksi, että sitä on liian vähän, minkä opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta vahvisti eilisessä Hesarin jutussa.
QuoteHän muistuttaa, että koulutuksesta ja opetuksesta puhuttaessa on monia aineita, jotka ovat pakollisia opiskelijoille. Valitut aineet ja niiden pakollisuus perustuvat laajempaan analyysiin siitä, mitä osaamista suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvä olla.
"Siksi joutuu opiskelemaan yhteiskuntaoppia ja äidinkieltä. Koska Suomi on kaksikielinen maa, on myös perusteltua, että kaikki opiskelevat toista kansalliskieltä", Andersson sanoo.
Suomen virallisesta kaksikielisyydestä ei voi johtaa
ihmisten kaksikielisyyttä, eikä ruotsin osaamiselle ole suomalaisessa yhteiskunnassa yleistä tarvetta.
Ei ole ollenkaan perusteltua, että suuri enemmistö pakotetaan opiskelemaan jopa kahdeksan vuotta pienen vähemmistön kieltä, jota suurin osa ei tule koskaan tarvitsemaan töissä tai muuten elämässään.
Sekin on paljastavaa, että Andersson puhuu
opiskelusta, ei
osaamisesta. Vuosien pakkoruotsista huolimatta vain pieni osa oppii ruotsin tarpeeksi hyvin voidakseen puhua ja käyttää sitä, eikä tämä oppiminen muutenkaan tapahdu koulussa, jossa oppimistulokset ovat surkeita.
QuoteAndersson toivoo, että yhteiskunta suhtautuisi myötämielisesti kielten opiskeluun. Alan ammattilaiset ovat hänen mukaansa kertoneet, että vieraiden kielten opiskelu auttaa myös toisten kielten opiskelussa. Lisäksi lapset ja nuoret saavat kieliä opiskelemalla kosketuspintaa eri maihin ja kulttuureihin.
On yksi naurettavimmista pakkoruotsin puolustuksista, että ruotsin osaaminen helpottaa toisten kielten opiskelua, kun juuri pakkoruotsin vaatimat resurssit ja ajankäyttö aiheuttavat sen, että niiden toisten kielien opiskelua ei aloiteta.
QuoteAndersson lisää, että hallituskauden aikana on luotu erillinen kehittämisohjelma, jossa toisen kotimaisen kielen opetusmenetelmiä kehitetään.
Yksi vuosikymmeniä hoettu pakkoruotsin puolustus on ollut, että ruotsia on tähän asti opetettu väärin, ja kun opetusta muutetaan, tulokset ja motivaatio paranevat.
Todellisuudessa tulokset ja motivaatio ovat laskeneet koko ajan riippumatta siitä, mitä on tehty ja miten, koska ruotsin merkitys yhteiskunnassa jatkaa pienenemistään.
QuoteOPETUSHALLITUKSEN opetusneuvos Annamari Kajaston mukaan kyseessä on samanlainen tuntijakopäätös kuin esimerkiksi vuonna 2020 voimaan astunut A1-kielen lisääminen. Tuolloin ensimmäiselle ja toiselle luokalle lisättiin kaksi vuosiviikkotuntia A1-kieltä eli ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen oppituntia.
B1-kielen uudistuksen on tarkoitus astua voimaan viimeistään syksyllä 2024. Kajaston mukaan Opetushallitus noudattaa annettua aikataulua.
"Kaiken kaikkiaan toivomme, että suomalaisilla olisi monipuolinen kielitaito", Kajasto kommentoi.
Jos tavoitellaan
monipuolista kielitaitoa, ei varmaankaan kannata pakottaa kouluja ja koululaisia käyttämään yhä enemmän aikaa ja resursseja englantiin ja ruotsiin.
Anna-Kaisa Mustaparran mielestä kielivapaus on perussuomalainen juttu:
Quote
"Hanke on leimautunut perussuomalaisten ajamaksi, ja osittain siksi se ei toteudu", Mustaparta arvioi.
Minä en ole tästä huolissani. Päinvastoin, mitä useampi järkevä ja hyvä asia yhdistetään Perussuomalaisiin, sitä todennäköisemmin ja useammin äänestäjien mielissä palat loksahtelevat kohdilleen. Mutta viive on kauhean pitkä.
"Hei onpa hassu juttu. Kaikki minun toivomani järkevät uudistukset löytyvät tuon puolueen ohjelmista. Ehkä minun pitääkin äänestää heitä."
Lukekaa ja ihmetelkää, sillä tällaista harvemmin näkee valtamediassa.
QuoteKommentti: Pakkoruotsi on punainen vaate – tällaista palautetta sain opettajilta
Ruotsin kielen opiskelu pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi Suomessa, kirjoittaa politiikan toimittaja Suvi Hautanen.
PAKKORUOTSI on punainen vaate Suomessa. Se on sana, joka menee voimakkaasti tunteisiin.
Kirjoitin viime viikolla uutisen, jonka otsikossa kerrottiin, että pakkoruotsin opiskelua lisätään peruskoulussa. Päätös oli tehty hallituksen budjettiriihessä.
Itse jutussa kerrottiin, että hallitus on päättänyt lisätä yhden vuosiviikkotunnin B1-kieltä perusopetuksen kieliohjelmaan ja että se tarkoittaa yhtä lisätuntia viikossa. B1-kieli on 6. vuosiluokalta alkava toinen kotimainen kieli eli suomenkielisessä opetuksessa olevilla ruotsi ja ruotsinkielisessä opetuksessa olevilla suomi.
Lisäksi jutussa kerrottiin, että B1-kielen opetuksen lisääminen oli erityisesti Rkp:lle tärkeä tavoite neuvotteluissa.
Mielestäni pakollinen-sanan käyttö oli perusteltua siitä näkökulmasta, että osa kielistä on vapaaehtoisia. Otsikossa se lyhentyi pakko-etuliitteeksi.
[...]
Myös sosiaalisessa mediassa ruotsin opetuksen lisäämisestä ja ennen kaikkea pakkoruotsi-sanasta käytiin vilkasta keskustelua. Selväksi tuli, että pakkoruotsi on varsin latautunut sana, jonka katsotaan heijastelevan kielteistä asennetta ruotsin kielen opiskelua kohtaan.
MIELENKIINTOINEN tulkinta on se, että pakkoruotsi-sanan käyttö tekisi asiasta poliittisen, jota ruotsin opiskelun lisääminen ei muutoin olisi. Ajatus on naurettava, sillä totta kai päätös on poliittinen.
Ruotsia puhuu äidinkielenään viisi prosenttia suomalaisista, ja enimmäkseen maantieteellisesti hyvin rajoitetulla alueella. Ruotsin opetuksen lisäämisen taustalla on Rkp:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin huoli siitä, että ruotsinkielinen väestö ei saa peruspalveluita omalla äidinkielellään etenkään pääkaupunkiseudulla.
[...]
OPETUSMINISTERI Li Andersson perusteli STT:n haastattelussa ruotsin kielen opetuksen lisäämistä muun muassa sillä, että kielivaranto maassa kaventuu tällä hetkellä. Vieraita kieliä opiskellaan aiempaa vähemmän.
Opetusministerin perustelu ontuu, sillä kielivarantoa eli kielten moninaisuutta kaventaa juuri pakollinen ruotsi. Nykyisin ensimmäinen vieras kieli aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla. Valtaosa valitsee A1-kieleksi englannin, mutta esimerkiksi Helsingissä lähes 30 prosenttia ekaluokkalaisista valitsi ensimmäiseksi kielekseen jonkun muun kuin englannin vuonna 2020. Monissa kunnissa ei kuitenkaan ole tarjolla muuta kuin englanti.
[...]
Useat vanhemmat katsovat, että kolme vierasta kieltä on lapselle liikaa, kun ruotsi tulee joka tapauksessa pakollisena. Näin ollen he valitsevat lapselleen vieraiksi kieliksi englannin ja ruotsin.
VIERAIDEN kielten opiskelu Suomessa on romahtanut. Vuonna 1997 lyhyen saksan kirjoitti 12 400 oppilasta. Vuonna 2020 määrä oli 1 600. Sama trendi näkyy ranskassa. Syynä pidetään koulutuspolitiikan uudistuksia, kuten pilkottua ainereaalia ja korkeakouluvalintoja, joissa kielistä saa muita aineita vähemmän pisteitä.
Jos kielivarantoa halutaan monipuolistaa Suomessa, ratkaisu siihen on ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi, ei pakollisen ruotsin opetuksen lisääminen. Yksi vaihtoehto on painottaa korkeakouluvalinnoissa vieraita kieliä yhtä paljon kuin matematiikkaa. Ruotsistakin voisi antaa erityisen hyvin pisteitä siellä, missä kieltä aidosti tarvitaan.
Mitä tulee ruotsin kielen opiskelun motivaatio-ongelmiin, vapaaehtoisuus on avain siihenkin. Kyse ei ole siitä, että pakkoruotsi-sanan käyttö olisi pilannut kielen maineen, vaan siitä, että ruotsin kielen opiskelun pakollisuus lietsoo kollektiivista asenneongelmaa kieltä kohtaan sukupolvesta toiseen. Se on sääli, sillä kieltä saattavat alkaa karsastaa nekin, joille ruotsista voisi olla hyötyä esimerkiksi työelämässä.
AIDOSTI motivoituneet opiskelijat turvaisivat todennäköisesti paremmin ruotsinkielisten palvelut kuin pakolliset ruotsin opinnot läpikahlanneet opiskelijat, jotka eivät käytännössä pärjää ruotsilla. Laatu korvaisi määrän. Lisäksi pakollisesta ruotsista luopuminen jättäisi tilaa muiden vieraiden kielten valinnalle.
Ilta-Sanomat (https://www.is.fi/politiikka/art-2000009048282.html) 5.9.2022
Quote from: Suvi Hautanen, ISMielestäni pakollinen-sanan käyttö oli perusteltua siitä näkökulmasta, että osa kielistä on vapaaehtoisia.
Pakkoruotsista puhuminen on siksikin perusteltua, että periaatteessa kaikki muut kielet paitsi ruotsi ovat suomenkielisille vapaaehtoisia. Kouluun ei ole määrätty edes pakkoenglantia, vaikka jatko-opinnoissa edellytetään yhä useammalla alalla hyvää englannin osaamista.
Onko kukaan PS-kansanedustaja nostanut tätä esiin?
Quote from: S.O.Mali on 06.09.2022, 01:51:58
Onko kukaan PS-kansanedustaja nostanut tätä esiin?
Tynkkynen ainakin lupaa lyhytvideossaan, että perussuomalaiset laittaa hanttiin. Hänellä on varsin mukava Tiktok-tavoittavuus niiden ikäluokkien keskuudessa, joita asia erityisesti koskee. Itse en kyseistä kiinalaisten vakoilusoftaa käytä, joten saatte Youtube-linkin: https://www.youtube.com/watch?v=8n5uassYLcg.
Quote from: Charlie on 06.09.2022, 10:00:37
Quote from: S.O.Mali on 06.09.2022, 01:51:58
Onko kukaan PS-kansanedustaja nostanut tätä esiin?
Tynkkynen ainakin lupaa lyhytvideossaan, että perussuomalaiset laittaa hanttiin. Hänellä on varsin mukava Tiktok-tavoittavuus niiden ikäluokkien keskuudessa, joita asia erityisesti koskee. Itse en kyseistä kiinalaisten vakoilusoftaa käytä, joten saatte Youtube-linkin: https://www.youtube.com/watch?v=8n5uassYLcg.
Kiitos jäsen
@Charlie . Itsellänikään ei ole Tiktokkia, eikä Twitteriä, eikä montaa muutakaan paskaa. Kehoittaisin muitakin ottamaan esimerkkiä Charliesta ja laittamaan itse asian esille muutenkin kuin pelkällä linkillä, sillä niinhän me tehdään jo myös perinteisen median kanssa. ???
Suomalaisuuden Liiton kannanotto asiasta omalla lihavoinnilla (http://suomalaisuudenliitto.fi/kannaotto-2-9-2022-rkpn-pakkoruotsi-iltalypsy-oli-arvoton-naytelma/):
Quote
Suomalaisuuden Liitto pitää RKP:n budjettiriihessä vaatimaa ruotsin kielen pakollisen opetuksen lisäämistä alakoululaisille arvottomana ja härskinä tekona, joka osoittaa kielipuolueen todellisen luonteen ja tavoitteen. Hallitus päätti sähkökriisiin keskittyneessä riihessään 1.9.2022 kasvattaa ruotsin kielen viikkotuntimäärää alakoulussa.
– On kerrassaan ikävää, että koko hallitus on RKP:n vietävissä. Oli nähtävissä, että jokin tällainen huono myönnytys tullaan näkemään, koska RKP:n ajama ruotsin kielen pakollisuuden palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin ei toteutunut. Pakkoruotsi on väärin, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila.
– RKP:n ainoa tavoite näyttää olevan suomenkielisen väestön kurittaminen pakkoruotsilla. RKP ja sen säätiöimperiumi on valmis tukemaan mitä tahansa politiikkaa, kunhan ruotsin kielen pakollisuutta edistetään. Tällaisen päätöksen hyväksyminen osoittaa myös sen, ettei kieliasioilla ole mitään merkitystä muille hallituspuolueille, toteaa Suomalaisuuden Liiton toiminnanjohtaja Juuso-Ville Gustafsson.
QuotePerussuomalaiset toistaa vaatimuksensa pakkoruotsin poistamisesta – julkaisi uuden "suomalaisuusohjelman"
PERUSSUOMALAISET toistaa vaatimuksensa pakollisten ruotsin kielten opintojen poistamisesta kouluista. Kielestä pitäisi puolueen mukaan tehdä valinnainen kieli peruskouluissa sekä luopua sitä koskevista osaamisen vaatimuksista toisella asteella ja korkeakouluissa.
Perussuomalaiset linjasi asiasta tänään julkaistussa kieli- ja kulttuuriaiheisessa ohjelmassaan, jota se kutsuu suomalaisuusohjelmaksi. Puolue vaatii siinä yhteiskunnallista keskustelua perustuslain takaamista kielellisistä oikeuksista.
Ohjelma kiistää perustuslain tulkinnan, jonka mukaan suomen ja ruotsin kielillä on yhdenvertainen asema Suomen kansalliskielinä. Puolueen mukaan kyseessä on lain ylitulkintaa.
[...]
Perussuomalaiset haluaa poistaa yleiset ruotsin osaamisvaatimukset ruotsinkielisten palveluiden järjestämisestä. Puolue ehdottaa esimerkiksi sitä, että äidinkieleltään ruotsalaiset huolehtivat suurelta osin ruotsinkielisten palveluiden tuottamisesta.
Helsingin Sanomat/STT (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009094928.html) 26.9.2022
Perussuomalaisten Suomalaisuusohjelma (https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/09/SuomalaisuusohjelmaIso.pdf) (pdf)
Quote from: Perussuomalaisten SuomalaisuusohjelmaSuomen kielipolitiikan iso ja suurelta osin vaiettu kysymys koskee suomenkielisten todellista ruotsin osaamisen tarvetta. Säädöksiin perustuva ruotsin osaamisvaatimus on selvästi suurempi kuin käytännöllinen ruotsin osaamisen tarve. Ruotsinkielisten kohdalla tällaista epäsuhtaa ei ole.
Tästä syystä ruotsinkieliset opiskelevat suomea ensimmäisenä vieraana kielenä (A1).
Suomenkielisten motiivia opiskella ruotsia ei ohjaa tarve. Niinpä ruotsin opiskelu aloitetaan pääsääntöisesti vasta, kun on pakko (B1 kieli). Ruotsin opiskelu ja opettaminen vaatii paljon suomenkielisiin kohdistuvaa motivointityötä. Peruskoulun ruotsin tarvetta perustellaan sillä, että ruotsia tarvitaan peruskoulun jälkeisissä jatko-opinnoissa. Ruotsia ei kuitenkaan tarvita opintoihin, vaan kaikkiin suomenkielisiin korkeakoulututkintoihin sisällytetyn ns. virkamiesruotsin suorittamiseen (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003). Vain henkilö, joka ei ole äidinkieleltään suomenkielinen, voi saada tutkintotodistuksen ammattikoulusta, lukiosta, korkeakoulusta ja yliopistosta ilman ruotsin opintoja tai osaamista. Ruotsin kielen opiskelun tarve on luotu siis lainsäädännön keinoin. Pakkoa perustellaan pakolla.
Suomenkieliset lapset, nuoret ja aikuisopiskelijat joutuvat panostamaan oppiaineeseen, jonka tosiasiallisia hyötyjä he eivät näe, koska eivät käytä kieltä koulun ulkopuolella. Ruotsia ei koeta siis tarpeellisena ja tästä syystä sitä pidetään usein vaikeana. Opiskelu vaatii näin suomenkielisiltä lapsilta, nuorilta sekä heidän vanhemmiltaan erillistä panostamista motivoitumiseen. Suomenkielisten oppimistulokset ruotsissa ovat peruskoulussa, lukiossa ja korkeakoulutuksessa keskimäärin heikkoja, heikompia kuin ruotsinkielisten suomessa. Ruotsi rasittaa kaikkia niitä opiskelijoita, joiden on vaikea nähdä sen mielekkyyttä. Tämä koskee erityisesti miesopiskelijoita, teknisten alojen opiskelijoita, sekä ilmeisesti myös niitä, joiden kotitausta ei valmista heitä järjestelmän vaatimuksiin. Tähän viittaavat sekä sukupuolten että alueiden väliset suuret oppimistulosten ja asenteiden väliset erot ruotsia koskien.
Kielten opetuksen ja oppimisen resurssit panostetaan englantiin ja ruotsiin. Englantia opiskellaan vapaaehtoisesti ja ruotsia pakollisena. Tilanne on johtanut suomalaisten kielitaidon yksipuolisuuteen, mikä haittaa suomalaisten taloudellisia ja kulttuuriyhteyksiä Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Esimerkiksi saksaa opiskeli vielä vuonna 2003 lukiolaisista 30,6 %, mutta vuonna 2013 enää 12,7 %. Jälkimmäisenä vuonna ranskan kieltä opiskeli lukiolaisista vain 8,3 %. Käännettä parempaan ei ole tapahtunut.
Kielitaidon yksipuolisuuden ongelmaa on pyritty ratkaisemaan kyseenalaistamatta ruotsin pakollisuutta sekä ottamatta riittävästi huomioon englannin ensiarvoista merkitystä kansainvälisen kanssakäymisen välineenä.
Quote from: Perussuomalaisten SuomalaisuusohjelmaYleiset, koko maata koskevat, kielivaatimukset ovat suomenkielisten kannalta epätarkoituksenmukaisia ja ne aiheuttavat esteitä työuralla etenemisessä. Vaatimukset eivät useinkaan ole palvelujen järjestämisen tai tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä. Vaatimuksia, jotka poikkeavat työtehtävissä tosiasiassa tarvittavasta osaamisesta, voidaan pitää suomenkielisiä syrjivinä. Palvelujen turvaamiseksi ruotsinkielisillä on myös kiintiöityjä opiskelupaikkoja ja myös tätä voidaan pitää syrjivänä rakenteena.
Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta kummallekin kieliryhmälle perustellaan tasa-arvolla, vaikka suomen kielen osaamisen tarve on maamme ruotsinkielisille selvästi suurempi kuin ruotsin osaamisen tarve suomenkielisille. Julkinen valta ottaa siten huomioon ruotsinkielisten tarpeet, mutta ei suomenkielisten tarpeita, eikä siten kohtele kieliryhmiä tasapuolisesti. Tästä seuraa suomenkielisille lukuisia haittoja.
Höblässä julkaistiin hiljattain tietoja tutkimuksesta, jonka mukaan ruotsinkielisissä kunnissa koululaisten suomen kielen taito
heikkenee kuudennelta luokalta yhdeksännelle. Tätä sitten ihmeteltiin ja kauhisteltiin. Ruotsinkielisillä koululaisille kuulemma tiedetään vanhastaan olevan asenneongelma, kun he eivät mielestään tarvitse suomen kieltä mihinkään. Lääkkeeksi ei esitetty asenteisiin vaikuttamista tai lisää suomen tunteja vaan lisää resursseja.
Hbl: Experter chockerade: Försämras svenskspråkiga elevers finskkunskaper i skolan? (https://www.hbl.fi/artikel/0590ac78-60c5-4ed1-9f51-97891836ec96) 22.9.2022
Eivät ahvenanmaalaiset virkamiehet ole niin tiukkoja kielen suhteen kuin luulisi. Suomea eivät tietenkään puhu, mutta suostuvat kuuntelemaan ainakin aluksi, jos saavat itse puhua ruotsia.
Eikä sekään ole kuulemma ongelma, että Ahvenanmaan maaneuvos Veronica Thörnroos joutuu puhumaan pääministeri Sanna Marinin kanssa englantia. Maaneuvoksen mukaan ei voida vaatia, että pääministeri olisi
monikielinen.
QuoteÅlänningar tvingas tala engelska med Sanna Marin – vill nu räta ut fnurrorna med Helsingfors
[...]
Kravet att kommunicera på svenska fanns också med i regeringens Ålandsstrategi. Veronica Thörnroos ser en klart nedåtgående trend i svenskakunskaperna bland tjänstemän i Helsingfors. Det är oroande, säger Johan Ehn som ändå tror det ska gå att få statsapparaten att tala svenska.
– Min uppfattning är att det fungerar hyfsat bra att ta sig fram på svenska. Jag förstår en stor del finska. När jag möter människor som tycker deras svenska är dålig säger jag att det är okej att de börjar på finska, så länge jag får tala svenska. Efter en stund börjar de ofta tala svenska. Kunskapen finns där, med det finns en rädsla att klara de svårare diskussionerna.
Johan Ehn nämner sitt möte som lagtingets talman med riksdagen talman Maria Lohela (Sannf) för några år sedan. Hon ansågs känd för att vägra tala svenska. Efter några timmar i Mariehamn förstod vi varandra ganska bra, säger Johan Ehn.
Lantrådet Veronica Thörnroos talar till hälften svenska med sin partiordförandekollega Annika Saarikko, Centern. Hon avslöjar däremot att hon numera talar engelska med statsminister Sanna Marin.
– Jag ser inga större problem i det. Man kan inte kräva att statsministern är flerspråkig, det är inte för sina språkmeriter hon är statsminister, säger Thörnroos.
Men hon medger att hon gärna skulle tala svenska med de ledande politikerna, och det lyckas vanligtvis.
Däremot är det mycket viktigt med svenskan i formella situationer, när man vill höra landskapets åsikt, eller informera Åland, tillägger Johan Ehn.
– Då måste det materialet finnas på svenska, annars är vi ju i en betydligt sämre situation i att tillvarata våra intressen.
– Egentligen borde det ju inte vara något problem, för fortsättningsvis är ju Finland ett tvåspråkigt land. Finlands svensk- och tvåspråkiga som vill ta del av beslutsfattande på svenska borde ju få göra det. I förhållande till Åland blir det extra viktigt.
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/a/7-10021096) 26.9.2022
Maaneuvos (ruots. lantråd) on Ahvenanmaan maakunnan hallituksen johtaja. Veronica ei osaa kaunista suomenkieltämme. Sanna ei osaa ruotsinkieltä. On siinä meillä johtajattaret, voi kiesus.
Kalkkunat kalkattivat sitten rallienklantia. Hyvää päivää kirvevartta.
Quote from: Roope on 27.09.2022, 01:24:14
Eivät ahvenanmaalaiset virkamiehet ole niin tiukkoja kielen suhteen kuin luulisi. Suomea eivät tietenkään puhu, mutta suostuvat kuuntelemaan ainakin aluksi, jos saavat itse puhua ruotsia.
Ha ha ha! Kun olimme pohjanmaakiertueella muutamia vuosia sitten, niin vaasalaisen ravintolan (siinä torin reunalla) lukiolaisen oloinen kesä-harjoittelija-tarjoilija-tytteli "ei jaksanut" (tämä jäi erityisesti mieleen) puhua meille suomea, mutta kuunteli kyllä suomea ihan sujuvasti. Ja Lallitar hoiteli kanssaan tilaukset, koska ymmärtää skandinaavisista jopa pelleruotsia*, jolle ruotsalaiset nauravat.
* Yksi hyvä suomenruotsalainen kaverini kertoi, että kun hän puhuu suomenruotsia skandinaavisissa kokouksissa, kaikki alkavat nauramaan, koska suomenruotsi kuulostaa niin hassulta. Nauravat siis hyväntahtoisesti, eivät uittuillakseen.
No nyt yksi meidän suomenruotsalainen kaveri sai melkein herttaslaagin PS:n ehdotuksesta. Me emme sekaannu asiaan. Kun ei olla puhuttu politiikasta kolköynt vuoteen, emme aloita sitä nytkään.
Quote from: Lalli IsoTalo on 27.09.2022, 15:03:55
Quote from: Roope on 27.09.2022, 01:24:14
Eivät ahvenanmaalaiset virkamiehet ole niin tiukkoja kielen suhteen kuin luulisi. Suomea eivät tietenkään puhu, mutta suostuvat kuuntelemaan ainakin aluksi, jos saavat itse puhua ruotsia.
Ha ha ha! Kun olimme pohjanmaakiertueella muutamia vuosia sitten, niin vaasalaisen ravintolan (siinä torin reunalla) lukiolaisen oloinen kesä-harjoittelija-tarjoilija-tytteli "ei jaksanut" (tämä jäi erityisesti mieleen) puhua meille suomea, mutta kuunteli kyllä suomea ihan sujuvasti. Ja Lallitar hoiteli kanssaan tilaukset, koska ymmärtää skandinaavisista jopa pelleruotsia*, jolle ruotsalaiset nauravat.
* Yksi hyvä suomenruotsalainen kaverini kertoi, että kun hän puhuu suomenruotsia skandinaavisissa kokouksissa, kaikki alkavat nauramaan, koska suomenruotsi kuulostaa niin hassulta. Nauravat siis hyväntahtoisesti, eivät uittuillakseen.
Aika tyypillistä koko pelleilylle on se, että joku Vaasa yrittää profiloitua ruotsinkielisenä kaupunkina. Siellä ruotsinkielisten osuus väestöstä on 23%. On se toki äärettömän paljon enemmän kuin Suomen kunnissa, muttei siltikään mikään enemmistö.
Jos lapsi ilmoittaa aikomuksensa ryhtyä vegaaniksi, niin ei siinä ole vanhemmilla paljon sananvaltaa.
Jotain puutostiloja voi tulla, mutta toivottavasti ei mitään pysyviä vaurioita.
Esiteini voi päättää tuosta vaan, että onkin vastakkaista sukupuolta, ja hormoonit ja kirurginveitsi korjaavat olomuodon.
Mutta ruotsinkielen opiskelusta ei oppilas saa itse päättää, ilman vanhempia ja ehkä jopa kouluhalluitusta myöten.
Koska siinä voi tehdä päätöksen, joka kaduttaisi sitten myöhemmin...
Quote from: Lasse on 27.09.2022, 15:58:11
Jos lapsi ilmoittaa aikomuksensa ryhtyä vegaaniksi, niin ei siinä ole vanhemmilla paljon sananvaltaa.
Jotain puutostiloja voi tulla, mutta toivottavasti ei mitään pysyviä vaurioita.
Esiteini voi päättää tuosta vaan, että onkin vastakkaista sukupuolta, ja hormoonit ja kirurginveitsi korjaavat olomuodon.
Mutta ruotsinkielen opiskelusta ei oppilas saa itse päättää, ilman vanhempia ja ehkä jopa kouluhalluitusta myöten.
Koska siinä voi tehdä päätöksen, joka kaduttaisi sitten myöhemmin...
Eikös noin 15 vuotiaat kouluikäiset voi myös erota kirkosta, mutta ei Pakkoruotsin opiskelusta.
YLE-verosta voi saada vapautuksen jos tulot ovat riittävän alhaiset, mutta ei Pakkoruotsin opiskelusta.
Minä en edelleenkään ymmärrä, mikä siinä ruotsin kielen pakollisessa opiskelussa on niin hienoa ja tärkeää?
Ymmärtäisin täysin, jos ruotsinkielisten osuus olisi noin 40-50% kansasta, mutta kun osuus on noin 5% niin pakollisuuden perustelut eivät todellakaan ole loogisia, vaikka kuinka yritetään lisätä ruotsin kielen pakollisuutta ja samalla lisätään vihaa ruotsin kieltä kohtaan.
Äidinkieli on yksi ihmistä eniten määrittävistä tekijöistä. Jos ihmisen äidinkieli joutuu hyökätyksi, kokee ihminen suurta puolustusreakatiota. Ruotsinkieliset ovat myös taloudellisesti ja demografisesti tärkeitä Suomelle. Ei kannata savustaa tuottavaa ja vaurasta väestöä pois Suomesta, kun Suomen ongelma on juuri vaurauden ja väestön puute.
Suomi ja ruotsi ovat miniatyyrikieliä molemmat. Toisen opiskeleminen siis on ajallisesti pois muista tadioista. Jos opiskelee pientä kieltä, se on pois vaikka matematiikan opiskelusta. Kuitenkin aika pieni osa väestöstä opiskelee sellaista alaa, jossa kielten opiskelusta olisi selvää ajallista haittaa. Jos yrittää esim. matematiikassa maailman kärkeen, pitää kaikki aika käyttää matematiikan opiskeluun, jolloin ylimääräisen kielen opiskelusta on todellista haittaa. Voisiko yksi vaihtoehto olla se, että esim. lukiossa olisi luettava joko laaja matematiikka tai ruotsi. Ne, jotka tähätäisivä hyvin kilpailluille kansainvälisille aloille, voisivat keskittyä esim. matematiikkaan. Julkisen sektorin virikoihin voisi laittaa osiin paikoista kielitaitovaatimuksia, jolloin palvelua olisi mahdollista saada omalla äidinkielellä.
Ruotsin kieltä vastaan hyökkääminen on tyhmää ja epäisänmaallista. Kukaties voisimme joskus saada maahamuutto myös Ruotsista Suomeen. Joku kompromissi luulisi olevan löydettävissä.
Muokkaa viestiä
Hoosuan aloittama uusi ketju yhdistetty tähän olemassaolevaan pakkoruotsiteemaiseen ketjuun.
Omat kokemukseni pakkoruotsista ovat erittäin kielteisiä, monta vuotta se oli riippakivenä ja kerran jäin sen vuoksi luokalle mutta hampaat irvessä opettelin sitä vuodessa sen verran että kirjoitin Laudaturin. Kouluaikojen jälkeen en ole mokomaa turhanpäiväisyyttä tarvinnut ja mieleen on jäänyt yksi tapaus kun puhuin sitä muumiruotsia riikinruotsalaiselle niin hän vaihtoi heti englantiin. Omasta mielestäni RKP pelleporukka voisi muuttaa Somaliaan koska ruotsinkieli on portti muihin kieliin ja juurikin nämä RKP pellet ovat suu vaahdossa propagoineet maahanmuuton puolesta.
Kuka on hyökännyt ruotsin kieltä vastaan?
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.10.2022, 18:16:28
Kuka on hyökännyt ruotsin kieltä vastaan?
Minä aikankin olen joskus. Aika paljonhan niitä hyökkääviä puheenvuoroja on netissä erityisesti.
QuoteRuotsin kieltä vastaan hyökkääminen on tyhmää ja epäisänmaallista. Kukaties voisimme joskus saada maahamuutto myös Ruotsista Suomeen. Joku kompromissi luulisi olevan löydettävissä.
?? minkälaista maahanmuutoa?, ruotsista tuli 2015 maahanmuuttajia eriarvioiden mukaan 32.000-35.000 irakin syyrialaista afganistanilaista, tarkoitatko Hoosua, että muunkinlaista maahanmuuttoa olisi odotettavissa ruotsin suunnalta?
Kielikysymys on melko outo, ns. pakkoruotsia pitää opiskella ja eräisiin virkoihin pääsemiseen on liitetty pakollinen jonkin tapainen ruotsin kielen koe.
Mielestäni , se että ruotsia on enempi/vähempi pakolla opiskeltava on jonkinlainen juonne ajalta, jolloin Suomi kuului ruotsin kuningaskuntaan,
Tavallaan Suomalaisia vielläkin kyykytetään ja Suomalaisille muistutetaan ruotsin vallasta/kolonialismista.
Itselleni ei virkamiesruotsi tuottanut vaikeuksia.
Itse osaan ruotsia ihan kohtuullisesti... Olen esimerkiksi pärjännyt Norjan maaseudulla ihan hyvin kysyen (norjaksi) ohjeita pankkiautomaatille.
Kuitenkin Suomessa opiskellaan nimenomaan sitä Suomen ruotsia, joka on jopa niin pieneksi vähemmistökieleksi kuin on kovinkin hajanainen. Porvoo ja Vaasa välille mahtuu yhtä paljon variaatiota kuin itse Ruotsissa pohjoisen ja etelän väliin.
Suomessa opiskeltu ruotsi on nimenomaan suomenruotsia, eikä sillä ihan oikeasti Ruotsissa (varsinkaan nykyään) pärjää. Kuuntelen ihan sujuvasti, mutta viimeksi kun ruokaa koitin tilata, niin kassa katsoi hieman hölmönä ja vaihdoin englantiin.
Opiskeluajan voi käyttää huomattavasti paremmin kuin opiskella 10 miljoonaisen kielen vähemmistömurretta tavalla, jolla ei oikeasti pärjää Ruotsissa.
Jos kertakaikkiaan on aivan pakko sitä ruotsia opiskella, niin opiskeltaisiin sitten edes sitä oikeaa ruotsia, eikä mitään suomenruotsia, jolla ei Ruotsissa pärjää.
Lienee selvää, etten kannata pakkoruotsia...
edit.
Laitetaas vielä tämmöinen ajatus tähän:
Suomessa ruotsin opiskelu on yhtä järkevää kielitaidon kannalta, kuin opiskella Kongon ranskaa sen takia, että osaisi ranskaa. (Osaan muuten myös ranskaa, mutta yläasteella ruotsi ja ranska alkoivat mennä opiskelussa sekaisin.)
Maahanmuuttoa ruotsista tänne? Ehei.. hoitakoon vaan sitä kalifaattiansa, ei niitä tänne kaivata ja sitä paitsi ruotsin kieli on katoava. Arabiaa pitää opiskella jos tuossa maassa meinaa tulevaisuudessa pärjätä. Pakko ruotsi on syöpä.
Eipä kukaan ole hyökännyt ruotsia vastaan, vaan vastustanut suomalaisen koululaitoksen pakkoruotsia. Se on 70-luvun poliittinen lehmänkauppa, eikä liity mitenkään kaksikielisyyteen, eikä suomalaisten enemmistö miellä pakkoruotsin vastustamista suomenruotsalaisten vastustamiseksi.
Kuitenkin, nationalistisessa maailmankatsomuksessa ruotsin kielen aseman kiistäminen olisi täysin perusteltua. Ruotsinkielisten vallasta kertoo, että edes PS ei uskalla haastaa kaksikielisyyttä.
Näin lausui J. V. Snellman:
Quote
Kieli on kansalaisuuden perusta ja Suomessa se on suomen kieli, jota ruotsinkieliset opetelkoot.
Ruotsi on alueellinen ja paikallinen kieli. Ruotsin kielen aseman tulisi olla alueellisen ja paikallisen kielen asema. Se on se asema mihin se koon puolesta kuuluu.
Suomenruotsalaiset saavat palvella itse itseään jos haluavat palvelut ruotsiksi. Ne osaavat valmiiksi ruotsia joten on ajan ja rahan haaskausta opettaa pakollista ruotsia suomenkielisille. Lisäksi pakollinen ruotsi aiheuttaa kielteistä asennetta ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia kohtaan. Vapaaehtoisena saa tietysti opiskella jos ruotsi kiinnostaa.
Annas kun mä arvaan. "Hyökkäys" on ollut sitä, että joku on varovasti esittänyt, ettei jokaisen kannata pakolla opiskella jokaisessa oppilaitoksessa jokaisella oppiasteella ruotsia?
Quote from: Pallopääkissa on 01.10.2022, 19:05:06
Suomenruotsalaiset saavat palvella itse itseään jos haluavat palvelut ruotsiksi.
̈́
Toinen keino on tarjota puhelintulkkausta. Tällaistahan käytetään yleisesti maahanmuuttajienkin asioinnissa. Varmastikin kunnolla sekä suomea, että ruotsia osaava puhelintulkkaaja saa paremmin asiat ymmärretyiksi, kuin joku pakkoruotsin ja virkamieskokeen suorittanut virkamies. Virkamiesruotsin suorittaminen (pelkästä pakkoruotsista nyt puhumattakaan) ei useimpien kohdalla kerro mistään käyttökelpoisesta kielitaidosta. Ja kun useimmat eivät edes aio miksikään virkamiehiksi, niin miksi suotta kiusata kaikkia pakkoruotsilla, josta valtaosa ei saa sen enempää käyttökelpoista kuin omassa elämässä tarpeellistakaan kielitaitoa.
Lisäksi pakkoruotsi on omiaan lisäämään negatiivisia ajatuksia ruotsin kieltä ja suomenruotsalaisia kohtaan. Ehkäpä kaikista juuri näistä syistä RKP:n Nils Torvalds ehdotti vuonna 2010 (eli siis ennen presidentinvaalikampanjaansa, missä oli vähän toinen linja esillä) pakkoruotsista luopumista:
Torvalds ehdottaa pakkoruotsista luopumista
https://yle.fi/uutiset/3-5691245
QuoteRKP:n varapuheenjohtaja Nils Torvaldsin mukaan yleinen ongelma on se, että suomenkieliset oppilaat opiskelevat ruotsia saamatta mitään vastineeksi. Samanaikaisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudun sairaaloissa ja vanhainkodeissa opiskelu ei näy ruotsinkielisenä palveluna. Torvalds haluaisi toimivan kaksikielisyyden ja takuun ruotsinkielisten palveluiden saatavuudesta.
Miksi ruotsia ylipäänsä tulisi opiskella kun ruotsikin on vaihtanut suurimman vähemmistönsä suomenkielisistä arabiankielisiin? Ja se on nopeiten kasvava kieliryhmä ko maassa. Ei siellä kukaan enää kohta puhu mokomaa mongerrusta. Eikä tulekaan. Jos päätetään diskuteerata itsensä pois kieliryhmien joukosta niin miksi meidän tulisi ylläpitää moista itsetuhoista kieltä?
Kuten olen sanonut toisessa ketjussa eli Vaasa on mukavemman oloinen kaupunki kuin Seinäjoki mutta luultavasti Seinäjoki on kuitenkin parempi kaupunki asua. Ainakin jos olet suomenkielinen ja sairastut niin että tarvitset sairaalahoitoa.
Quote from: Hoosua on 01.10.2022, 18:17:42
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.10.2022, 18:16:28
Kuka on hyökännyt ruotsin kieltä vastaan?
Minä aikankin olen joskus. Aika paljonhan niitä hyökkääviä puheenvuoroja on netissä erityisesti.
Onnea, löysit siis netistä jonkun (oman?) kirjoituken tukemaan näkemystäsi!
Mutta kun nyt kuitenkin ollaan Hommaforumilla, voisit laittaa jokusen esimerkin
täältä paheksumistasi
hyökkäyksistä tänne. Tulisi väitteelle ikäänkuin lihaa luiden ympärille - muutenhan joku voi kuvitella kyseessä olevan vaikkapa harhaisen mielikuvituksen tms.
Quote from: Hoosua on 01.10.2022, 17:49:37
Venäjän kieltä vastaan hyökkääminen on epäisänmaallista ja tyhmää.
Äidinkieli on yksi ihmistä eniten määrittävistä tekijöistä. Jos ihmisen äidinkieli joutuu hyökätyksi, kokee ihminen suurta puolustusreakatiota. Venäjänkieliset ovat myös taloudellisesti ja demografisesti tärkeitä Suomelle. Ei kannata savustaa tuottavaa ja vaurasta väestöä pois Suomesta, kun Suomen ongelma on juuri vaurauden ja väestön puute.
Suomi ja venäjä ovat miniatyyrikieliä molemmat. Toisen opiskeleminen siis on ajallisesti pois muista tadioista. Jos opiskelee pientä kieltä, se on pois vaikka matematiikan opiskelusta. Kuitenkin aika pieni osa väestöstä opiskelee sellaista alaa, jossa kielten opiskelusta olisi selvää ajallista haittaa. Jos yrittää esim. matematiikassa maailman kärkeen, pitää kaikki aika käyttää matematiikan opiskeluun, jolloin ylimääräisen kielen opiskelusta on todellista haittaa. Voisiko yksi vaihtoehto olla se, että esim. lukiossa olisi luettava joko laaja matematiikka tai venäjä. Ne, jotka tähätäisivä hyvin kilpailluille kansainvälisille aloille, voisivat keskittyä esim. matematiikkaan. Julkisen sektorin virikoihin voisi laittaa osiin paikoista kielitaitovaatimuksia, jolloin palvelua olisi mahdollista saada omalla äidinkielellä.
Venäjän kieltä vastaan hyökkääminen on tyhmää ja epäisänmaallista. Kukaties voisimme joskus saada maahamuutto myös Venäjältä Suomeen. Joku kompromissi luulisi olevan löydettävissä.
Muokkaa viestiä
Historiapläjäys:
Miten pakkoruotsi tuli peruskouluun (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/heikkitala/161658-miten-pakkoruotsi-tuli-peruskouluun/)QuoteHallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, Sdp, Tpsl, Skdl ja Virolainen oli menossa hallitukseen yksin edustamaan oikeistoa. Kokoomus ei tuolloin kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa Rkp:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen Rkp:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. Rkp saneli ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen työllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä ei ollut enää merkitystä. Edellä olevan on kertonut
opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli mukana asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.
Kansanedustaja Jutta Zilliacus (Rkp) kertoi Radio Vegasssa 27.2.2012, että Jan-Magnus Jansson kiristi pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus piti tehtyä pahana virheenä. Pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolitiikkaa pedagogiikkaan. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös.
Lisätty Hommaforumin sääntöjen edellyttämä lainaus Hommaforumin ulkopuolisesta lähteestä.
Quote from: Skeptikko on 01.10.2022, 19:23:57
Quote from: Pallopääkissa on 01.10.2022, 19:05:06
Suomenruotsalaiset saavat palvella itse itseään jos haluavat palvelut ruotsiksi.
̈́
Toinen keino on tarjota puhelintulkkausta.
Tuosta tuli mieleeni: Googlen puheentunnistus ja käännös eli konetulkkaus (android-kännyissä) alkaa olla jo melkoisen tasokasta ja riittävää useimpiin kommunikointitilanteisiin. Aivan eri tasolla kuin vaikkapa 10 v sitten.
En tosin ole kokeillut suomi/ruotsi tulkkausta kun ei ole koskaan tarvetta tullut. Voi olla että kuukkeli ei taida täällä käytettävää tankeroruotsia ;)
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.10.2022, 18:16:28
Kuka on hyökännyt ruotsin kieltä vastaan?
Ruotsin kieltä vastaan siis ei olla hyökätty eikä mitään vastaan olla hyökätty, mutta on ehdotettu, että ruotsin kieltä ei pakon kautta pyrittäisi opettamaan. Tämä ei ole kieltä vastaan kohdistettu ehdotus, vaan pakkoa vastaan kohdistettu ehdotus. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa.
Haluaisin myös kuulla, miten länsimaisessa demokratiassa ja ihmisoikeusvaltiossa ylipäänsä olisi mahdollista hyökätä jotain kieltä vastaan? Miten se käytännössä tapahtuisi? Kiellettäisiinkö ruotsin puhuminen julkisella paikalla? Nythän asia menee päinvastoin: ruotsinkielisissä kouluissa kielletään oppilaita puhumasta suomea.
Itse arvostan suuresti kaikkia kieliä, koska ne ovat kulttuurin, ajattelun ja historian 'mentaaliarkeologian' kerroksia ja omintakeinen avain johonkin ymmärrykseen ja oivallukseen, jota jokin toinen kieli ei osaa yhtä hyvin sanoittaa. Jokainen kieli on arvokas, tärkeä ja mielenkiintoinen.
Lapsistani osa puhuu ruotsia äidinkielenään ja olen iloinen heidän luonnollisesta kaksikielisyydestään, mutta silti tai sen vuoksi en voi kannattaa niin sanottua pakkoruotsia: ketään ei saa pakottaa opettelemaan mitään kieltä, ainoa poikkeus ovat maahanmuuttajat, joiden on opeteltava jokin tulomaassa käyttökelpoinen kieli.
Onkin tekopyhää ja paradoksaalista, että usein juuri ne, jotka haluavat pakkoruotsipakkoa, ovat samoja ihmisiä, joiden mielestä maahanmuuttajien ei tarvitse oppia uuden maansa kieltä, koska englannilla ja käsimerkeilläkin pärjää.
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.10.2022, 20:09:22
Quote from: Eino P. Keravalta on 01.10.2022, 18:16:28
Kuka on hyökännyt ruotsin kieltä vastaan?
Ruotsin kieltä vastaan siis ei olla hyökätty eikä mitään vastaan olla hyökätty, mutta on ehdotettu, että ruotsin kieltä ei pakon kautta pyrittäisi opettamaan. Tämä ei ole kieltä vastaan kohdistettu ehdotus, vaan pakkoa vastaan kohdistettu ehdotus. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa.
Haluaisin myös kuulla, miten länsimaisessa demokratiassa ja ihmisoikeusvaltiossa ylipäänsä olisi mahdollista hyökätä jotain kieltä vastaan? Miten se käytännössä tapahtuisi? Kiellettäisiinkö ruotsin puhuminen julkisella paikalla? Nythän asia menee päinvastoin: ruotsinkielisissä kouluissa kielletään oppilaita puhumasta suomea.
Itse arvostan suuresti kaikkia kieliä, koska ne ovat kulttuurin, ajattelun ja historian 'mentaaliarkeologian' kerroksia ja omintakeinen avain johonkin ymmärrykseen ja oivallukseen, jota jokin toinen kieli ei osaa yhtä hyvin sanoittaa. Jokainen kieli on arvokas, tärkeä ja mielenkiintoinen.
Lapsistani osa puhuu ruotsia äidinkielenään ja olen iloinen heidän luonnollisesta kaksikielisyydestään, mutta silti tai sen vuoksi en voi kannattaa niin sanottua pakkoruotsia: ketään ei saa pakottaa opettelemaan mitään kieltä, ainoa poikkeus ovat maahanmuuttajat, joiden on opeteltava jokin tulomaassa käyttökelpoinen kieli.
Onkin tekopyhää ja paradoksaalista, että usein juuri ne, jotka haluavat pakkoruotsipakkoa, ovat samoja ihmisiä, joiden mielestä maahanmuuttajien ei tarvitse oppia uuden maansa kieltä, koska englannilla ja käsimerkeilläkin pärjää.
Turvapaikanhakijoille (ruotsinkielisten alueiden vastaanottokeskuksissa) ja siirtotyöläisille (mm. vietnamilaiset i Närpes jne.) ruotsin opetus on aivan hirveä karhunpalvelus, mutta sitä tehdään silti kyynisesti nykyisen kielipolitiikan tukevoittamiseksi.
Käytännössä opittavissa olevalla kielitaidolla ei Suomessa pärjää, mutta asian kärki onkin se, että tehdään tarkoituksella ihmisistä kielipuolia, joiden kielitaito aiheuttaa ruotsinkielisten palveluiden tarpeen.
Ei täällä tarvita useampaa eri pakkoruotsikeskustelua. Yhdistin Hoosuan aloittaman ketjun tähän vanhaan.
Vastustan ehdottomasti pakollista ruotsia, kun sitä vaaditaan kaikilla kouluasteilla, kaikissa tutkinnoissa, koko maassa. Ruotsintaidon vaatimus on ylimitoitettu, paljon yli aidon ruotsintaidon tarpeen tässä maassa. Siihen satsataan valtavasti verorahaa/velkarahaa, resursseja,joita kipeästi tarvittaisiin muihin kohteisiin, koulusektorilla ja muualla yhteiskunnassa.
Mediassa ja viranomaisten taholta jatkuvasti väitetään, että pääkaupunkiseudulla täytyy osata ruotsia, koska täällä on paljon ruotsinkielistä väestöä.
Todellisuudessa pääkaupunkiseudulla vieraskielisen väestön määrä kasvaa kovaa vauhtia, ylittää jo selvästi ruotsinkielisten määrän ja ruotsintaidon vaatimukselta on pudonnut pohja.
Ääriesimerkki ylimitoitetusta ruotsintaidon vaatimuksesta on Vantaa, joka on kielistatukseltaan kaksikielinen (suom-ruots) kaupunki, vaikka siellä on vain 2.3% ruotsinkielisiä, mutta 23%, kohta lähes 30%, vieraskielistä väestöä. Kaksikielisyyden takia Vantaalla kaikilta julkisen sektorin viranhaltijoilta vaaditaan ruotsintaitoa, eikä mikään vieraan kielen taito voi sitä korvata, vaikka Vantaalla julkisen sektorin työntekijä kohtaa koko ajan vieraskielisiä asiakkaita, ja vain aniharvoin ruotsinkielisiä.
Helsingissä kielitaitovaatimus on yhtä järjetön. Vieraskielisiä on lähes 18%, ja ruotsinkielisiä vain 5.6%. eli koko ajan joudutaan tekemisiin vieraskielisten kanssa, ja paljon paljon harvemmin ruotsinkielisten kanssa.
Vastaava tilanne on Espoossa, Turussa, Vaasassa jne
Käänteinen tilanne on Suomen viimeisessä yksikielisessä/ruotsinkielisessä kunnassa Närpiössä, siellä vieraskielisiä on 18.3%, mutta suomenkielisiä vain n 5%
Laajemmassa perspektiivissä on huomioitava, että Suomi on globalisoitunut, EU-maa ja kohta Nato-maa, osa monikielistä Eurooppaa ja maailmaa. Meillä tarvitaan monien eri kielten osaamista.
Suomen pohjoismaisuutta, läheistä yhteyttä Ruotsin kanssa, hehkutetaan. Etenkin RKP sitä korostaa, ja nyt vaatii tulevan "pohjoismaisen Nato-kumppanuuden" takia lisää pakkoruotsia.
Todellisuudessa suomalaisten lähimmät sukulaiskansat/kielet löytyvät Baltian suunnalla. Venäjän naapurimaina, Viron ja Suomen on tehtävä tiivistä Natoyhteistyötä, englanniksi.
Itämeren Natomaiden yhteinen kieli ei ole ruotsi, vaan englanti
Todellakin, Suomen kaksikielisyyslainsäädäntöä, kieltenopetusta ja kielitaitovaatimuksia on korkea aika korjata, vastaamaan Suomen muuttuneen kansainvälisen aseman vaatimuksia.
Ruotsinkieliselle vähemmistölle pitää ilman muuta sallia omakieliset koulut ja julkiset palvelut. Mutta on kohtuutonta että 5 milj suomalaista, 95% väestöstä, kielikoulutetaan 5% vähemmistön palvelijoiksi.
Koko väestölle asetetut ylimitoitetut ruotsintaidon vaatimukset on uskallettava korjata, koska ne vievät kohtuuttomasti resursseja ja samalla yksipuolistavat kieliosaamista.
Pakollisen ruotsin vaihtoehdoksi kaikissa tutkinnoissa on sallittava muu vieras kieli (tai muu oppiaine, jos kielten oppiminen ei suju)
Lopuksi totean, että itse osaan oikein hyvin ruotsia, mm huvikseni seuraan Ruotsin mediaa. En todellakaan vihaa ruotsia, Ruotsia tai ruotsinkielisiä.
Mutta ehdottomasti kannatan pakkoruotsin muuttamista vapaavalintaiseksi ja ruotsintaitovaatimusten höllentämistä.
Sitten kun alkuperäisten pakkoruotsittajapuolueiden yhteenlaskettu suosio kutistuu pienemmäksi kuin pakkoruotsia selkeästi ja johdonmukaisesti vastustavien puolueiden suosio, jotain alkaa tapahtua.
Alkuperäiset pakkoruotsittajapuolueet olivat Koiviston hallituksessa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_I_hallitus):
Quote
Koiviston I hallitus oli Suomen tasavallan 51. hallitus, jonka muodostivat SDP, Keskusta, RKP, SKDL ja TPSL.
Käytännössä nuo pakkoruotsittajapuolueet ovat nykyään:
- SDP
- Keskusta
- RKP
- Vasemmistoliitto
Tässähän on jotain tuttua.
Tämä on vihje äänestäjille: Jos todella haluatte päästä pakkoruotsista eroon, se edellyttää hyvin harkittuja ja selkeitä valintoja eduskuntavaaleissa.
Suomenkielisessä mediassa ei taida olla mitään mainintaa rkp:n eduskuntaryhmän edellisen pääsihteerin Henrik Stenbäckin uudesta kirjasta
Fyra år i opposition, joka käsittelee rkp:n oppositiovuosien ja hallitusvääntöjen taustoja.
Yle: Henrik Stenbäck berättar nu vad som egentligen hände när SFP var i opposition (https://svenska.yle.fi/a/7-10021842) 19.10.2022
Hbl: Så puttades SFP ur regeringen, Timo Soini gav senare "grönt ljus": Henrik Stenbäcks bok öppnar detaljer (https://www.hbl.fi/artikel/c00fba61-1483-46f4-af8d-4fa2cee74848) 18.10.2022
(maksumuuri)Mitä lie itse kirjassa, mutta uutisoinnista on jo selvinnyt muun muassa, että Rinteen ja sittemmin Marinin hallitusten ohjelman käsittämättömältä tuntunut esitys ruotsin palauttamisesta pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin parinkymmenen vuoden jälkeen oli peräisin Antti Rinteeltä (sdp), ei rkp:ltä. Motiiveja voi vain arvailla.
Pakkoruotsin lakkauttaminen ei kuitenkaan ollut motiivina Timo Soinille, kun hän vastusti rkp:n mukaan ottamista hallitukseen vuonna 2015. Soini oli kuulemma ajatellut, että rkp kallistaisi hallituksen tasapainoa liikaa oikealle kokoomuksen suuntaan. Kuulostaa kyllä uskottavalta, mutta en vain ymmärrä, miksi Soinia olisi kiinnostanut hallituksen politiikka tai oikeistolaisuus hallitusta muodostettaessa, kun se ei totisesti kiinnostanut enää ministerinä.
Rkp:läiset toistavat tässäkin vanhaa valhetta, että kokeilu pakkoruotsin poistamisesta olisi muka kaatunut oppilaiden kiinnostuksen puutteeseen, mutta uutisessa vihjataan samassa yhteydessä, että (kielikokeilun hallituksessa sabotoineella) opetusministeri Sanni Grahn-Laasosellakin oli näppinsä pelissä.
Quote from: Svenska YleTiden i opposition 2015-2019 stärkte SFP som parti och innebar ingen stor katastrof för det svenska i Finland. Den bedömningen gör den tidigare generalsekreteraren för Svenska riksdagsgruppen Henrik Stenbäck i en ny bok.
Kvällen den 7 maj 2015 förpassade Centerledaren Juha Sipilä SFP i opposition för första gången på 36 år.
I stället bildade han regering med Samlingspartiet och Sannfinländarna. Ledartrion i regeringen bestod av Juha Sipilä (C), Alexander Stubb (Saml) och Timo Soini (Sannf).
Under den dramatiska regeringsperioden balanserade SFP mellan att stöda regeringens ekonomiska politik – till exempel Sipiläs hårdnackade krav på ett konkurrenskraftsavtal som sänkte lönerna – och att starkt angripa regeringen i till exempel flykting- och språkpolitiken.
Beslutet att lämna SFP utanför var Sipiläs, men i bakgrunden fanns ett starkt krav från Timo Soini. Även om Soinis parti ville avskaffa den obligatoriska skolsvenskan var det inte språkpolitiken som fällde SFP. Snarare handlade det om makt.
– Soinis resonemang var ganska intressant. I den borgerliga regeringen såg han att Sannfinländarna skulle stå till vänster om Centern i den ekonomiska politiken, medan Samlingspartiet skulle stå till höger. Här skulle SFP ha varit mot Sannfinländarna och ett stöd för Samlingspartiet, säger Henrik Stenbäck.
QuotePå sommaren 2017 valde Sannfinländarna Jussi Halla-aho till partiordförande och regeringen stod inför en allvarlig kris. Varken Orpo eller Sipilä vill ha in honom i regeringen.
SFP förberedde sig då seriöst på nya regeringsförhandlingar och en allmän tippning var att Sipilä skulle ersätta Sannfinländarna med SFP och KD. Det gick annorlunda: Sannfinländarna splittrades och utbrytarna Blå framtid klamrade sig fast vid sina ministerposter.
...
– Men i synnerhet efter valet av Halla-aho var nya regeringsförhandlingar ett seriöst alternativ. Sipilä visste ändå att SFP skulle ha blivit tungan på vågen och han var kanske inte beredd att rätta till linjen i sitt regeringsprogram så mycket.
QuoteMen ett försök med frivillig skolsvenska rann ut i sanden, dels på grund av bristande intresse hos eleverna, dels för att undervisningsminister Sanni Grahn-Laasonen (Saml) saknade entusiasm för projektet.
QuoteRegeringsprogrammets skrivning om att möjligen återinföra det andra inhemska språket som obligatoriskt ämne i studentskrivningarna var ändå inte SFP:s förtjänst. Initiativet kom från den blivande statsministern Antti Rinne (SDP).
Efter valet 2015 valde Juha Sipilä mellan två stora partier: SDP och Samlingspartiet. Om valet hade fallit på SDP hade Sipilä gärna tagit in SFP i regeringen. Kanske hade det varit möjligt med Soinis sannfinländare.
Hur situationen ser ut efter valet i april 2023 vågar Stenbäck inte förutspå. Han tror ändå att SFP helst ser tiden i opposition som ett undantag.
– SFP har aldrig haft några svårigheter att samarbeta med Samlingspartiets liberala falang. Men förstås är det ett stort frågetecken vilken roll Sannfinländarna kommer att ha. Och nu handlar det om sannfinländare som är ganska mycket fränare än Soinis parti, säger Stenbäck.
Helsingin Sanomien toimittaja Sami Sillanpää rinnastaa kolumnissaan Putinin muun muassa venäjänkielisten suojelemisella perusteleman hyökkäyksen Ukrainaan ja Perussuomalaisten äskettäin julkaiseman kieliohjelman, jossa vaaditaan pakkoruotsin lakkauttamista.
Toimittaja Sillanpään mukaan Putin ja perussuomalaiset ovat lietsoneet kielikiistaa ja hyökänneet sitten tahoillaan ukrainalaisia ja ruotsinkielisiä vastaan.
QuoteVoimme hellin, lempein sanoin muistaa
Ukrainalaisten runojen lukeminen on nyt vastarintaa. Niin on myös suomenruotsalaisten.
Venäläisten väkivalta potutti. Niinpä menin kirjastoon ja lainasin ukrainalaista runoutta.
Se tuntui vastarinnalta.
Lainasin Taras Ševtšenkon runoja. Niitä oli saatavilla Alla Bondarenkon suomentama kokoelma Ukraina: valitut runot.
Ševtšenko on Ukrainan kansallisrunoilija. Hän eli vuosina 1814–1861.
Ševtšenko syntyi Venäjän vallan alla maaorjaksi. Hänestä tuli taiteilija, joka kehitti ukrainan kirjakieltä, loi kansallista identiteettiä ja inspiroi unelman vapaasta Ukrainasta.
Luin. Runot kertoivat Moskovasta tulleista raiskaajista ja ukrainalaisten uhmakkuudesta sortoa vastaan.
[...]
Venäjä ei toteuta Ukrainassa vain valloitussotaa. Se tekee kansanmurhaa, etnistä puhdistusta. Pyrkimys on mitätöidä Ukrainan kulttuuri ja kiistää Ukrainan olemassaolo kansakuntana. Venäjän johtaja itse on julistanut, että Ukrainaa ei hänen mielestään ole.
Siksi nyt pitää lukea ukrainalaisia runoja. Tai romaaneja, historiateoksia, mitä vain. Pitää kuunnella ukrainalaista musiikkia, katsoa elokuvia tai tv-sarjoja.
Niiden kautta Ukraina elää ja kukoistaa.
[...]
Miehityksen perusteluna Putin käytti kieltä. Että venäjänkieliset kuulemma ovat Ukrainassa sorron alla ja Venäjä tulee heidät pelastamaan.
Tetera kertoi, että venäjänkielisenä hänellä oli kaikki aivan hyvin Ukrainassa. Kun hänet kutsuttiin keskustelemaan Ukrainan televisioon, hän puhui sielläkin venäjää. Ei ollut ongelma.
Ei ennen kuin Venäjä alkoi lietsoa vihaa kielikysymyksellä.
Tetera ei kaivannut Putinin pelastusta. Krimin valtauksen jälkeen hän on kirjoittanut kaikki kirjansa ukrainaksi. Kun Venäjä helmikuussa taas hyökkäsi Ukrainaan, Tetera vaihtoi myös arkikielensä ukrainaksi.
[...]
Yöllä valvoessa uutisissa osui silmiin perussuomalaisten uusi kielijulistus, joka sisältyy puolueen "suomalaisuusohjelmaan". Tuli sekin luettua. Ohjelmassa puolue lietsoo kielikiistaa. Hyökkäys kohdistuu pääasiassa ruotsinkielisiin.
Perussuomalaisille tekisi hyvää lukea runoja. Aloittaa voi vaikka Suomen kansallisrunoilijasta.
Hän runoili taistelustamme itäistä sortajaa vastaan, rakensi itsetuntoamme ja inspiroi suomalaisen kansallisuusaatteen. Tämän kaiken Johan Ludvig Runeberg teki ruotsin kielellä.
Tutustumismatkalle suomalaisuuteen ehdotan perussuomalaisille Runebergin klassikoita:
Fänrik Ståls sägner – runoja kansasta ja taistelusta, saatavilla myös suomeksi nimellä Vänrikki Stoolin tarinat.
Vårt land. Runoista upeimpia, onhan siinä Maamme-laulun sanat.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000008952152.html) 22.10.2022
Väkivalta, kansanmurha ja etninen puhdistus vs. vaatimus pakkoruotsin poistamisesta.
Näin Hesarissa, sillä perussuomalaiset tämän hetken suurimpaan pahuuteen yhdistävä kolumni on tätä kirjoittaessa paikallaan ilman selityksiä, anteeksipyyntöjä tai pilkunkaan muuttamista.
Quote
...Yöllä valvoessa uutisissa osui silmiin perussuomalaisten uusi kielijulistus, joka sisältyy puolueen "suomalaisuusohjelmaan". Tuli sekin luettua. Ohjelmassa puolue lietsoo kielikiistaa. Hyökkäys kohdistuu pääasiassa ruotsinkielisiin...
Mitähän tuo toimittaja on oikein lukenut, tai sitten kyseessä on vain toimittajan henkilökohtainen "rivien välinen tulkinta" perussuomalaisten maltillisesta kielijulistuksesta. Joka minusta keskittyy suomenkieliseen väestöön, eikä ruotsinkielisiin. Toisaalta ymmärrän, että monet ruotsinmieliset kokevat kaiken pienenkin arvostelevan kritiikin, hyökkäyksenä ruotsinkielisiä kohtaan.
Quote from: Näkkileipä on 24.10.2022, 20:29:38
Quote
...Yöllä valvoessa uutisissa osui silmiin perussuomalaisten uusi kielijulistus, joka sisältyy puolueen "suomalaisuusohjelmaan". Tuli sekin luettua. Ohjelmassa puolue lietsoo kielikiistaa. Hyökkäys kohdistuu pääasiassa ruotsinkielisiin...
Mitähän tuo toimittaja on oikein lukenut, tai sitten kyseessä on vain toimittajan henkilökohtainen "rivien välinen tulkinta" perussuomalaisten maltillisesta kielijulistuksesta. Joka minusta keskittyy suomenkieliseen väestöön, eikä ruotsinkielisiin. Toisaalta ymmärrän, että monet ruotsinmieliset kokevat kaiken pienenkin arvostelevan kritiikin, hyökkäyksenä ruotsinkielisiä kohtaan.
Ohjelman vaatimus pakkoruotsin ja ns. virkamiesruotsin poistamisesta ei ole hyökkäys ruotsinkielisiä vastaan vaan suomenkielisten puolustamista. Muutokset eivät vaikuttaisi ruotsinkielisiin tai heidän palveluihinsa.
Ainoa ruotsinkielisiin kohdistunut vaatimus oli ruotsinkielisten ns. kielikiintiöiden poistaminen yliopistoilta. Siitäkään ei saa hyökkäystä.
Laitetaanko tänne pakkoruotsi-jutut vai menevätkö ne persujen suomalaisuusohjelma-ketjuun?
@Skeptikko Löysin Onni Rostilalta pari pakkoruotsia käsittelevää videota.
PAKKORUOTSI-STRATEGIA, EK himoitsee valvontakapitalismia? & aluevaalit | Asian oikea laita |Jakso 7
https://youtu.be/ehPqVe-cugU
Totuus pakkoruotsista ja RKP:stä - budjettiriihen arvoton näytelmä | AOL #35
https://youtu.be/B6RuXMc5Zsc
Quote from: Pallopääkissa on 25.10.2022, 18:14:10
Laitetaanko tänne pakkoruotsi-jutut vai menevätkö ne persujen suomalaisuusohjelma-ketjuun? @Skeptikko
Jos kyse on pakkoruotsista yleisemmin, laittaisin ne tähän jo vuosien ajan olemassa olleeseen ketjuun, mutta jos kyse on nimenomaisesti perussuomalaisten suomalaisuusohjelmasta tai siihen hyvin läheisesti liittyvistä asioista, kuten siihen kohdistuneista kommenteista mediassa, niin silloin siihen ketjuun perussuomalaisten suomalaisuusohjelmasta (https://hommaforum.org/index.php/topic,133783.0.html).
Ylen tv-uutisissa (https://areena.yle.fi/1-50924295?seek=400) epätoivoinen yritys tehdä ruotsista tärkeää ja hyödyllistä. Studiotoimittajan mukaan
"ruotsin taito on yhä erittäin tarpeellinen työelämässä", mille väitteelle ei löytynyt jutusta minkäänlaisia perusteluja. Päinvastoin, huvittavasti todettiin, että
"juristi tarvitsee ruotsia harvoin, ja siksi kieltä on harjoiteltava ahkerasti". Tuolla logiikalla sitten, koska suurin osa suomenkielisistä ei tarvitse ruotsia työssään ikinä, siksi kaikille pakkoruotsi.
QuoteRuotsin kielen käyttö työelämässä vaatii ahkeraa harjoittelua – liikeneuvottelut tai testamentin teko on hyvä osata myös ruotsiksi
Aika ajoin nousee keskustelu pakkoruotsin tarpeesta. Yliopisto-opettaja on huomannut, että ruotsin kielen vähentäminen kouluissa näkyy opiskelijoiden ruotsin kielen taidossa.
Yle (https://yle.fi/uutiset/74-20002923) 1.11.2022
Quote from: Minna Rosvall, YleRuotsin kieli näkyy luonnollisesti kaksikielisinä opasteina katukuvassa ja palveluissa, mutta myös työelämässä toisen kotimaisen kielen taito on tärkeää.
Tämän ovat huomanneet Turun yliopistossa kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa työskentelevät opettajat, jotka ovat myös tutkijoita.
Ruotsin kielen yliopisto-opettaja ja tutkija Anne-Maj Åberg kertoo, että ruotsin kielen merkitystä työelämässä on selvitelty paljon erityisesti oikeudellisella alalla ja liike-elämässä.
– Ruotsin kielen taito on edelleen merkittävä osa ammatti-taitoa. Ruotsin kieltä käyttävät työelämässä sekä äidinkieleltään ruotsinkieliset että myös suomenkieliset, kertoo Åberg.
Eli ruotsin kielen taito
voi olla tärkeää
joissain ammateissa
joissain tilanteissa. Suurimmalle osalle se ei ole tärkeää tai koskaan edes osa työtä.
Quote from: Minna Rosvall, YleSuomen ja Ruotsin Nato-kumppanuus voi tuoda lisätarpeita osata ruotsia.
– Pohjoismainen yhteistyö on aina ollut Suomelle tärkeää. Kun osaa ruotsia, pärjää pienellä harjoittelulla myös norjalaisten ja tanskalaisten kanssa, kertoo Åberg.
Natossa puhutaan
englantia. Aivan erityisesti norjalaisten ja tanskalaisten kanssa puhutaan nykyään
englantia, jota he käyttävät yleisesti myös keskenään.
Quote from: Minna Rosvall, YleRuotsin kielen lehtori Anne-Maria Kuosa opettaa ruotsia opiskelijoille ja myös työelämän toimijoille.
Hänen mielestään olisi tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät, millaista ruotsin kielen taitoa he tarvitsevat. Näin saamme työntekijöitä, jotka uskaltavat käyttää ruotsia työelämässä.
– Tulevien juristien kanssa harjoitellaan, miten oikeudenkäyntiä voi johtaa ruotsin kielellä, ja miten laaditaan esimerkiksi testamentti yhdessä asiakkaan kanssa ruotsiksi. Annetaan käytännön valmiuksia ja rohkeutta käyttää ruotsin kieltä työelämässä, kertoo Kuosa.
Vitsi onkin siinä, että suurin osa opiskelijoista ymmärtää, ettei tarvitse ruotsin kielen taitoa ollenkaan. Kousa kuten muutkin opettajat päästävät heidät sitten läpi pakollisista korkeakoulukursseista ilman osaamista.
Quote from: Minna Rosvall, YlePerussuomalaiset julkistivat syyskuussa suomalaisuusohjelmansa, jossa ruotsin kieli haluttaisiin valinnaiseksi aineeksi. Tämä nosti jälleen keskustelua pakkoruotsin tarpeellisuudesta.
Ruotsin kielen yliopisto-opettaja Anne-Maj Åberg opettaa ruotsia Turun kauppakorkeakoulussa. Toisen kotimaisen kielen opinnot ovat osa korkeakoulututkintoa, mutta opiskelijat valitsevat myös valinnaisia kursseja. Se kertoo innostuksesta kieltä kohtaan.
– Kuitenkin näkyvissä on se, että peruskoulussa ja lukiossa opetetaan aiempaa vähemmän ruotsia. Lähtötaso on laskenut. On tärkeää muistaa, että virheitä ei tarvitse pelätä. Ne ovat osa kielenoppimista ja kielenkäyttöä, kertoo Åberg.
Odotin opettajien kommentteja pakkoruotsista, kun se mainittiin ingressissäkin. Ei mitään.
Voitaisiinko esim. Kansanäänestyksellä selvittää mitä mieltä suomen kansalaiset ovat virkamies ruotsista, ruotsinkielen valinnaisuudesta...?
Olen itse valmis hyväksymään ja kunnioittamaan minkälaisen tuloksen kansanäänestys sitten ikinä tuottaisikaan.
Eikö tuota ruotsin kieltä, ole väitetty olevan "helposti opittava kieli."? Jos joskus tulevaisuudessa tarvitsee ruotsin kielen taitoa, niin senhän voi sitten helposti oppia myöhemminkin aikuisiällä. Ilmeisesti ruotsin kielen aikuisopiskelu on täysin pois suljettu vaihtoehto, ruotsimielisellä väestöllä.
Olen jo aikoja sitten huomannut, erään sitkeän käsityksen pakkoruotsia vaativien keskuudessa.
Ruotsin kieltä osaavat kaikki Suomen kansalaiset, ainakin välttävästi. Siksi ruotsin kielen puhumattomuus, on vain suomen kielisen väestön asenneongelma."
Kun yritän selittää, joissakin keskustelu palstoilla, että minä en todellakaan osaa tippaakaan ruotsia. Niin vastaväitteenä minulle yritetään vakuuttaa, että ihan varmasti osaan, kyseessä on vain minun asenneongelma, (ilmeisesti pakollisen ruotsin kielen puolustajilla, on telepaattisia kykyjä, kun he tietävät minun kielitaitoni minua paremmin).
Quote from: Sakari on 01.11.2022, 19:47:03
Voitaisiinko esim. Kansanäänestyksellä selvittää mitä mieltä suomen kansalaiset ovat virkamies ruotsista, ruotsinkielen valinnaisuudesta...?
Olen itse valmis hyväksymään ja kunnioittamaan minkälaisen tuloksen kansanäänestys sitten ikinä tuottaisikaan.
Todennäköisesti tuollainen kansanäänestys, ei olisi hallitusta sitova. Koska on erittäin todennäköistä, että enemmistö äänestää "väärin".
Yle: Sanna Marin välttelee ruotsin puhumista – edeltäjistä moni ainakin yritti (https://yle.fi/uutiset/74-20003142) 1.11.2022
Quote from: Elli Piirainen, YleSuomessa on kaksi virallista kieltä, ja usein päättäjiltä on vaadittu myös ruotsin taitoa. Sanna Marin ei puhu julkisuudessa juurikaan ruotsia. Aiemmat pääministerit ovat, vaikka se on ollut vaikeaa.
Ruotsinkieliset piirit ovat vaatineet päättäjiltä ruotsin taitoa.
Pääministeri Marin ei ole ruotsia käyttänyt, koska ei osaa, mutta ei osannut Katainenkaan. Mieleen on jäänyt Svenska Ylen haastattelu, joka oli leikattu vaivalloisesti yhteen muutaman lauseen palasista, kun epätietoiselle Kataiselle kerrottiin välillä, mitä mikin sana on ruotsiksi.
Oikeastihan pääministerillä ei ole tehtävissään mitään tarvetta osata ruotsia. Sen käyttäminen ruotsalaisten kanssa on vain symbolista nöyristelyä, jota suomalaisilta on lupa vaatia.
Quote from: Elli Piirainen, YlePääministeri Sanna Marin (sd.) puhuu ruotsia julkisuudessa harvoin, käytännössä ei koskaan. Ylen arkistoista löytyy yksi tallenne, jossa pääministerin kuullaan puhuvan toisella kotimaisella kielellä.
Se tapahtui, kun Marin valittiin SDP:n puheenjohtajaksi elokuussa 2020. Puhe kesti 15 sekuntia.
Marinin ruotsin puhuminen oli niin harvinaista, että sitä puitiin Ylen ruotsinkielisten uutisten, TV-Nytt, lähetyksessä. Sen jälkeen toista kertaa ei ole kuulunut.
SDP:llä on perinteisesti ollut hyvin vahva kaksikielinen tausta, ja demareiden sisarpuolue Ruotsissa on ollut Suomen demareille tärkeä tuki ja kumppani. SDP:n aiempi puheenjohtaja Antti Rinne vaali puolueen kaksikielisyyttä ja yritti puhua parhaansa mukaan ruotsia.
Myös Sanna Marin sanoi kaksi vuotta sitten Iltalehdessä, että hän aikoo parantaa ruotsin kielen taitoaan. Kehnoa toisen kotimaisen kielen taitoaan hän selitti tuolloin sillä, että on asunut koko ikänsä Pirkanmaalla, jossa kaksikielisyyttä ei juuri ole.
Samalla hän sanoi, että aikoo käydä ruotsin kielen tunneilla parantaakseen kielitaitoaan ja myös sen takia, että Suomi on kaksikielinen maa.
Ruotsia ei kuitenkaan ole kuulunut, vaan niissä tilanteissa, joissa Marin olisi voinut puhua ruotsia tai häneltä on kysytty jotain ruotsiksi, hän on vastannut suomeksi tai englanniksi.
Tämähän vain korostaa, että edes pakkoruotsiputken läpi käynyt ja ruotsin yo-kirjoittanut Suomen pääministeri ei osaa ruotsia, mutta se ei ole ongelma hänen työssään.
Quote from: Elli Piirainen, YleSvenska Kulturfondenin johtajan Sören Lillkungin mielestä se on sääli. Svenska Kulturfonden on säätiö, jonka tarkoitus on tukea ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa.
– On liian helppo ratkaisu puhua suomea tai englantia Suomessa, tai ruotsia ja englantia, jos on suomenruotsalainen. Mielestäni pääministerin tehtäviin kuuluisi se, että osaa jollakin tavalla puhua molempia kotimaisia kieliä.
Mutta kun ei kuulu. Miksi kuuluisi?
Quote from: Elli Piirainen, YleSuomalaisten poliitikkojen ruotsin kielen osaamisella on iso, symbolinen merkitys, Lillkung sanoo.
Mikähän se symbolinen merkitys on? Ai niin, alistuminen ruotsinkielisen vähemmistön (viisi prosenttia, joista suurin osa kaksikielisiä) edessä sen sijaan, että kaikilta suomalaisilta edellytettäisiin suomen osaamista.
Quote from: Elli Piirainen, Yle– Sen pitäisi olla melkeinpä vaatimus, että perehtyy toiseen kotimaiseen kieleen, jos on tuollaisissa tehtävissä.
Siitä vaan lakialoitetta sisään, että suomenkielisiltä poliitikoilta edellytetään jatkossa sujuvaa ruotsin kielen taitoa.
Ja terveisiä yksikieliselle Ahvenanmaalle, jonka väestöstä tuo sama viisi prosenttia on suomenkielisiä.
Jaaha, ensi sunnuntaina taas erinäiset talonhoitajat saavat hilata tankoihin Suomen lipun pakkoruotsipäivän kunniaksi. Kuinkahan paljon säästettäisiin pelkästään noista pyhäpäivän ylityökorvauksista turhakkeesta luopumalla?
Ruotsin kielen arvostus nousisi suunnattomasti, jos se olisi vapaasti valittava kieli.
Sillä onhan niin, että ihmisluonto on sellainen, että se luonnostaan vastustaa kaikkea pakkoa ja pakotettua, sääntöjä ja toisten ihmisten harjoittamaa tuputusta, hallintaa, kontrollia ja säätelyä.
Me halvennamme ruotsin, kun pakotamme sitä luettavaksi. Se on synti ruotsia vastaan. Kielen tulee olla houkutus, haluttu asia. Ja jos jätämme ruotsin pakottamatta, siitä tulee kiinnostava, eksklusiivinen kieli, jonka 'taikapiiriin' halutaan vihkiytyä. Sillä yksi kielen viehätys on snobismi - oli kieli mikä hyvänsä. Osaaminen on aina osaamista ja se erottaa ihmiset niistä, jotka eivät osaa ja sulkee heidät ulkopuolelle.
Ja kun kielen opiskelu on vapaaehtoista, sitä opiskelevat ne, joilla on motivaatio. Kielen arvo sitäpaitsi lisääntyy, jos sitä osaavat vain harvat - tosin pakotettua kieltä ei kukaan osaa enää pari vuotta kurssin jälkeen.
Paras palvelus ruotsille olisi sen vapauttaminen pakon ikeestä. Se lisäisi itse kielen, mutta myös suomenruotsalaisten arvostusta, jos kohta he eivät toki ole arvostuksen puutteesta tähänkään mennessä kärsineet, jos kateutta voidaan käyttää mittarina. Mutta kielen vapaaehtoisuus mahdollistaisi demokratian ja aidon motivaation.
Ainoa kieli, jota ylimääräisenä kielenä tulisi kouluissa opettaa kaikille, on englanti. Jokainen tietää, miksi: se on tänä päivänä lingua franca, globaali yleiskieli, joka on tärkeä kieli monella tavalla. Toki samaan aikaan tulee panostaa myös suomen kielen asemaan Suomessa. Mutta nyt eksyin jo aiheesta :)
Olkoon ruotsin kieli Suomessa vain harvojen kieli, olkoon se sisäpiiriläisyydessään salaperäinen, olkoon se avain jonnekin tuntemattomaan maailmaan, olkoon se osoitus kielellisestä osaamisesta, olkoon se kuvastin kuvitteellisista 'paremmista piireistä', olkoon se harvojen 'oikeus' - ja katso - ruotsin kielen arvostus nousee satoja prosentteja samalla kun motivaatio kielellisesti lahjakkaiden keskuudessa sen opiskeluun nousee ja kieltä opiskelevat vain ne, joilla on motivaatio, kyky ja tavoitteet. Kaikki muu on kielen halventamista. Haluan, että ruotsin kielen halveksunta lopetetaan Suomessa vapauttamalla ruotsin kieli suomenkielisten harjoittamasta pakko-orjuudesta, jolloin ruotsin arvostus nousee samalle tasolle muiden kielten kanssa.
Tack och det samma på finska.
Ei tule tapahtumaan, Suomi on kaksikielinen maa, piste.
Venäjän vallankumouksen myötä venäjänjuutalaiset pakenivat Suomeen, ja ottivat kielekseen ruotsin.
Turun Åbo Akademi vilisee noiden jälkeläisiä edelleen.
Quote from: Roope on 02.11.2022, 14:37:09
Yle: Sanna Marin välttelee ruotsin puhumista – edeltäjistä moni ainakin yritti (https://yle.fi/uutiset/74-20003142) 1.11.2022
Quote from: Elli Piirainen, YleSuomessa on kaksi virallista kieltä, ja usein päättäjiltä on vaadittu myös ruotsin taitoa. Sanna Marin ei puhu julkisuudessa juurikaan ruotsia. Aiemmat pääministerit ovat, vaikka se on ollut vaikeaa.
Höblässä sivun juttu, jossa toimittaja Sylvia Bjon ryöpyttää pääministeri Marinia, koska hän ei puhu ruotsia. Ei edes "kohteliaisuusruotsia", taivastelee toimittaja häveten Marinin toimintaa Ruotsin uuden pääministerin kanssa, joka sai lehdistötilaisuudessa tulkata ruotsinkielisen kysymyksen Marinille englanniksi.
Hbl: Kommentar: Inte ens artighetssvenska? Sanna Marin, gör snabbt som Katainen – Orpo rusar redan förbi (https://www.hbl.fi/artikel/848ba740-0822-422f-a067-2f0d022e5e53) 4.11.2022
(maksumuuri)Ruotsinkieliset toimitukset ovat painostaneet Marinia hänen lupaamastaan ruotsin opiskelusta, mutta Marinilla ei kuulemma ole ollut aikaa opiskeluun.
Bjonin mukaan vika on Marinin asenteessa. Marin kun voisi halutessaan tehdä saman kuin ruotsia osaamaton Katainen, eli tuottaa Svenska Ylen kanssa yhteistyössä pätkistä koottuja ruotsinkielisiä haastatteluja, joissa toimittajat neuvoisivat pääministerille oikeat ruotsinkieliset sanat. Ruotsinkielisissä live-haastetteluissa Katainen vaikuttikin äärimmäisen puutteellisen sanavarastonsa vuoksi lähinnä jälkeenjääneeltä.
Toimittaja Bjon ei pysähdy miettimään ja selittämään, miksi Suomen suomenkielisen pääministerin pitäisi teeskennellä osaavansa ruotsia, kun sille ei ole tarvetta edes kohteliaisuussyistä. Ruotsin pääministeri ei taatusti vastaa tällaisiin kohteliaisuuksiin opettelemalla vastavuoroisesti edes muutaman lauseen suomea, vuosien opiskelusta nyt puhumattakaan.
Muutama päivä sitten Höblässä oli toinen juttu, joka kuvasi osaltaan pakkoruotsin tarpeellisuutta ja todellisuutta.
Pohjoismaiden neuvoston jakamien kirjallisuuspalkintojen
pohjoismaisia voittajia haastateltiin Helsingin kirjamessujen
ruotsinkielisen osaston paneeleissa
englanniksi:
Hbl: Nordiska författare talade engelska på bokmässan – Karin Erlandsson förargad (https://www.hbl.fi/artikel/f4baf61d-83a3-4745-a87a-f4ed4d5c9261) 31.10.2022
QuotePohjoismaiden neuvoston jakamien kirjallisuuspalkintojen pohjoismaisia voittajia haastateltiin Helsingin kirjamessujen paneeleissa englanniksi:
Hbl: Nordiska författare talade engelska på bokmässan – Karin Erlandsson förargad 31.10.2022
Noh, tuskinpa ne rantahurrien pottunenäruotsia olisivat ymmärtäneetkään.
Mikäs tässä: virallisesti kaksikielisessä maassa pääministeri ei edes osaa niistä toista.
Missä uskottavuus?
Plikka on jostain sisämaasta Tampesterin kupeesta, jossa ruotsia ei osata eikä tarvita.
Täällä lännessa ja etelässä businesstä, tai ehkä Sannalle tutummin pisnestä, tehdään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, joskus myös saksaksi.
Sanna on varmaan yhtä fiksu kuin se ajatushautomo Liberan toimitusjohtaja, jonka mielestä ruotsinlaivoille on turha maksaa tukia, kun ne vain kuskaavat väkeä dokaamaan.
Ei tullut pölvästille pieneen mieleensäkään, että siellä ravintolakannen ja hyttien alla kulkee 70 % Suomen tuonnista ja 80 % Suomen viennistä
Herkullinen asetelma. Suomen suvaitsevaiston palvoma johtaja saa nyt runtua ankkalammikon suunnalta. Mitä tekee fanilauma?
Voisiko tästä alkaa nyt laajempikin ruotsinkielen aseman kyseenalaistaminen? Jonkinlainen somevillitys meetoon tapaan ruotsin osaamattomuudesta Sannan tueksi olisi hyvä.
#minäkäänenosaaruotsia
Quote from: Roope on 04.11.2022, 12:40:42
Höblässä sivun juttu, jossa toimittaja Sylvia Bjon ryöpyttää pääministeri Marinia, koska hän ei puhu ruotsia. Ei edes "kohteliaisuusruotsia", taivastelee toimittaja häveten Marinin toimintaa Ruotsin uuden pääministerin kanssa, joka sai lehdistötilaisuudessa tulkata ruotsinkielisen kysymyksen Marinille englanniksi.
Mä olen niin luutunut, ummehtunut ja menneisyydessä elävä, että näen päiväunia. Yksi suosikeistani menee näin:
Yrjö Järvisen johtama, Tilattoman väestön alakomitean aseistettu partio kolkuttaa pakkasyönä Sylvian alaovelle. Ja kun Sylviaa kuulustellaan, niin Sylvia joutuu seisomaan. Kuulustelun päätteeksi Sylvian pyjaman päälle puetaan iso päällystakki ja lähdetään pakkasilmaan selvittämään asioita. Niin kuin esim pakkoruotsin välttämättömyyttä tilattoman väestön lapsille.
QuotePekka Seppäsen kolumni: Sydämeni kannattaa pakkoruotsia, mutta aivoni eivät
Olen koko ikäni kannattanut niin sanottua pakkoruotsia. Sitä, että kaikkien suomenkielisten koululaisten tulee opiskella ruotsin kieltä.
Pakkoruotsin vastustajat ovat mielestäni olleet nurkkakuntaisia, historiattomia, tunteettomia ja vinoutuneella tavalla isänmaallisia.
Melkein oksensin, kun kuulin että perussuomalaisten tuore suomalaisuusohjelma hyökkää pakkoruotsia vastaan.
Mutta sitten ryhdyin ajattelemaan.
En keksi yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on. Laki määrää niin, mutta eihän laki ole mikään järkisyy.
Perusteluja ruotsin kielen puolesta on monia. Yhteinen historia Ruotsin kanssa kuulostaa hyvältä perustelulta, mutta niin kuulostaisi yhteinen tulevaisuuskin. Yhteinen historia ja yhteinen tulevaisuus Suomella on myös Saksan ja Venäjän kanssa.
Ruotsinkielisten määrä Suomessa ei sekään ole kestävä perustelu. Pitäisikö Suomen toiseksi viralliseksi kieleksi vaihtaa tulevaisuudessa aina se kieli, joka on suomen kielen jälkeen yleisin?
Perusteluissa vilisee sellaisiakin sanoja kuin kulttuuri ja identiteetti, mistä voi päätellä, että hyvät perustelut loppuivat juuri.
Ruotsin kielen merkitys kuulemma kasvaa nyt kun Suomi ja Ruotsi matkaavat yhdessä kohti Natoa. Kuulostaa hassulta. Naton komentokielihän on englanti eikä ruotsi.
Varusmiespalvelun suorittaa nykyisin kaksi kolmesta siihen velvoitetusta suomalaismiehestä. Kantahenkilökunta iloitsee, kun vastentahtoisin kolmasosa ei ilmesty kasarmille.
Miksi ihmeessä ruotsinopiskelun suorittaneita pitää samaan aikaan olla täydet 100 prosenttia? Jos maanpuolustus pärjää kahdella kolmasosalla, luulisi että myös vähemmistökielenpuolustus pärjäisi. Ruotsinopettajillakin olisi mukavampaa.
[...]
Jos saisin vaihtaa oman ruotsin kielen taitoni jonkin toisen kielen taitoon, tekisin sen välittömästi, ilman häpeän häivää, pohtimatta kenenkään kulttuuria tai identiteettiä.
Olisin milloin tahansa valmis parantamaan saksan taitojani tai venäjän taitojani ruotsin kielen taitojeni kustannuksella.
Olisin valmis jopa luopumaan kaikista ruotsin kielen taidoistani, jos saisin vaihtokaupassa samantasoisen espanjan, kiinan tai vaikkapa japanin kielen taidon. Sori siitä. Ruotsin kieltä nyt vaan ei tarvitse Suomessa eikä edes Ruotsissa.
[...]
Tiedän hyvin, että ruotsin kielen vahvan aseman kyseenalaistaminen on veren kaivamista omasta nenästä. Minulla on ruotsinkielisiä sukulaisia, ruotsinkielisiä ystäviä ja ruotsinkielisiä työtovereita. En mielelläni menettäisi heistä ketään.
Enkä menetäkään. He eivät lyö välejä poikki. He eivät edes kommentoi näitä ajatuksiani. Kun seuraavan kerran tapaamme, he valitsevat jonkin toisen puheenaiheen.
Keskustelukieleksi he valitsevat suomen kielen, ihan niin kuin aina ennenkin.
Pekka Seppänen
Kolumnin kirjoittaja on riippumaton tarkkailija, en observatör från hängmattan.
Yle (https://yle.fi/a/74-20007634) 13.12.2022
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta mielenkiintoisempaa olisi ollut kuulla itsestäänselvyyksien sijaan siitä, että miksi se pakkoruotsin vastustajien halveksiminen ja melkein oksentaminen. Mikä muuttui, kun mikään ei ole muuttunut?
Quote from: Roope on 03.09.2022, 17:59:01
Helsingin Sanomat/STT: Andersson: Ruotsin kielen opetuksen lisäämisen takana huoli kielivarannon kaventumisesta: "On perusteltua, että kaikki opiskelevat toista kansalliskieltä" (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009046315.html) 3.9.2022
QuoteHän muistuttaa, että koulutuksesta ja opetuksesta puhuttaessa on monia aineita, jotka ovat pakollisia opiskelijoille. Valitut aineet ja niiden pakollisuus perustuvat laajempaan analyysiin siitä, mitä osaamista suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvä olla.
HIH! ;D
Arvatkaapa mitä tästä tuli mieleen, kun liberaalivasemmiston mielestä on tärkeää opetella
kansalliskieltä!Nahkasaappaiden kolinaa kuulen korvissani ma.
Miettikääpä, jos Suomessa olisi de facto pakkoenglannin lisäksi vaikka lähes pakollinen tai tarjonnan vuoksi de facto pakollinen arabia kakkoskielenä. Johtuen maassamme asuvista runsaslukuisista arabiankielisistä olisi vaihtoehtoisessa todellisuudessa kaikilla koululaisilla repuissaan juurikin ne englannin ja arabian kielten kirjat. Maailmassa on varmaan pitkälti toista miljardia arabian eri murteiden puhujaa ja kirjoitusta käytetään lisäksi farsin ja muissakin kielissä.
Sitten tulisi Perussuomalaiset - kansallismielinen puolue - joka vastustaisi islaminkielen opiskelua ja ehdottaisi sen sijaan Ruotsin kielen opiskelua ja perustelisi sitä sillä, että se on toinen kansalliskielemme!
Palataan todellisuuteen. Jos PS yrittää kansainvälisyyden nimissä korvata pakkoruotsin vapaaehtoisilla muilla kielillä, Vasemmistoliiton puheenjohtaja voi perustella että meidän pitää osata molempia kansalliskieliämme.
Jos PS yrittäisi torpata jonkin liberaalivasemmiston hyväksi näkemän maailmankielen opiskelun Ruotsin kielellä ja perustelisi sitä "kansalliskielellä", mikä olisi tulos?
Kaksilla rattailla matkataan, ruuna virtsaa vielä, tepsuttele pois. Tällä kaksoistandardien tiellä, aina olla vois.
-i-
Pakkoruotsia ei voi lopettaa Talouselämä-lehden päätoimittajan mielestä, koska... Kalmarin unioni.
QuoteRuotsin kieltä ei sovi tuuppia – Purran ajoitus on huono, Rkp:n vastaus tylsä
Lännessä tarvitaan sillanrakentajia, idässä aidanrakentajia. Tämän takia Ruotsin asia on meidän, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.
Pakko vai vapaaehtoisuus? Ruotsin kielen asema nousee tasaisin väliajoin keskusteluun. Tällä kertaa pelin avasivat Perussuomalaiset ja puheenjohtaja Riikka Purra, jotka vaativat pakkoruotsista luopumista.
[...]
Pakkoruotsin vastustamisella perussuomalaiset ovat ennenkin rakentaneet jytkyjä vaaleihin. Puolueen perustaja Timo Soini suosi yksittäisiä heittoja – nyt Riikka Purra tekee järjestelmällistä ohjelmatyötä. Purran linjaa voi pitää jopa maltillisempana kuin esimerkiksi Sampo Terhon suomalaisuusaikoina: puolue ei vastusta kahta kansalliskieltä.
Kielikiistan ajoitus on kuitenkin huono. Suomi kääntyy yhä enemmän Ruotsiin, kun Venäjä sulkeutuu. Lännessä tarvitaan sillanrakentajia, idässä aidanrakentajia.
Pohjoismainen yhteistyö näkyy nyt eniten turvallisuudessa, kun Suomi ja Ruotsi kulkevat rinta rinnan kohti Nato-jäsenyyttä. Toivottavasti maailma ei sysää meitä tilanteeseen, jossa Suomi joutuu irrottamaan hetkeksi Ruotsin kädestä. Suomea ja Ruotsia yhdistää moni muukin asia kuin Nato-ratkaisu: demokratia, hyvinvointiyhteiskunta, osaaminen ja vihreä teknologia.
[...]
Risto E.J. Penttilä menee kirjassaan vielä pitemmälle ja ajassakin kauemmaksi. Hän nostaa esiin Kalmarin unionin, jonka Tanska, Ruotsi ja Norja muodostivat 1400-luvulla. Se tarkoittaisi Naton ja EU:n sisälle pohjoista blokkia, joka toimisi, tosin suurta ääntä pitämättä.
Tässä ajassa tarvitsemme enemmän ruotsin kieltä, ei vähemmän. Tämä olisi vain saatava toteutumaan ilman pakon tuntua. Ruotsin asia on meidän och samma på svenska.
Talouselämä (https://www.talouselama.fi/uutiset/ruotsin-kielta-ei-sovi-tuuppia-purran-ajoitus-on-huono-rkpn-vastaus-tylsa/a2e63187-606b-4321-a3d9-792158f58021) 3.11.2022
Melkoista ajatusakrobatiaa.
Emme tarvitse ruotsin kieltä enemmän vaan vuosi vuodelta vähemmän. Mikään ei tule enää kääntämään tätä vuosikymmeniä jatkunutta trendiä, etenkin kun Ruotsi itsekin muuttuu vauhdilla yhä vähemmän ruotsinkieliseksi. Pohjoismaiden nuoret puhuvat keskenään englantia.
Pakon tuntu poistuu helposti ja nopeasti poistamalla pakko.
Kun ryssän kriisi joskus raukeaa, tarvitaan venäjän kieltä ja diplomatiaa. Vaikka Natoon mentäisiin ja sodat loppuisivat tai eskaloituisivat, niin itäraja ei katoa tuosta minnekään.
Käytännössä kaikki pohjoismaalaiset puhuvat englantia mutta ryssistä vain muutama prosentti.
Joskus niitä diplomaatti- ja kauppasuhteita vielä rakennetaan ja silloin jos koskaan myös itänaapurin natiivin puheen ymmärtäminen on tärkeämpää kuin koskaan.
Mutta Jussi Kärki ei svedofiliassaan ja russofobiassaan kykene näkemään nenäänsä pidemmälle.
-i-
Quote from: Roope on 16.12.2022, 13:49:52
Pakon tuntu poistuu helposti ja nopeasti poistamalla pakko.
Veikkaisin että pro-pakkoruotsipiireissä ajatus mataa pikeminkin tätä rataa:
1) määritellään sana "pakkoruotsi"
vihapuheeksi2) kriminalisoidaan "
vihapuhe"
Quote from: Roope on 16.12.2022, 13:49:52
Pakkoruotsia ei voi lopettaa Talouselämä-lehden päätoimittajan mielestä, koska... Kalmarin unioni.
Jos ja kun niitä perusteluja ei lähempää löydy, niitä on yritettävä hakea 1400-luvulta.
Loppujen lopuksi kyse on siitä, opiskellaanko lasten tulevaisuutta varten vai aikuisten menneisyyttä varten. Jälkimmäinen on tähän asti ollut ehdottomasti tärkeämpi, mutta jonkinlaista muutosta on ilmassa.
Höblässä itkua rekrytointifirman suomenruotsalaiselta toimitusjohtajalta Sofia Pohlsilta, että niin monissa rekrytointi-ilmoituksissa vaaditaan sujuvaa suomen kielen taitoa. Pohls väittää, että vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa vaadittiin it-alalla "täydellistä suomea" (ei vaadittu), mutta nykyisin se on poikkeuksellista, koska kansainvälisten suuryritysten työkieli on englanti (kuten on ollut vuosikymmenet).
Pohlsin mukaan suomen kielen taidon vaatiminen on ylipäätään vanha reliikki, josta pitäisi päästä eroon. Kielivaatimus on syrjintää ja tarpeettomana jopa laitonta, etenkin kun diversiteetti sitä paitsi synnyttää innovaatioita.
Ruotsinkielinen Pohls myöntää, että ruotsin taidosta ei ole Suomessa hyötyä, eikä hän ole kuullut sitä juuri koskaan työuransa aikana, mutta
kannattaa silti pakkoruotsia.
QuoteSvårt få jobb med knagglig finska
För ett par veckor sedan plöjde talangscouten Sofia Pohls igenom de 100 senaste lediga jobben på Linkedin, Oikotie, Duunitori och Jobly. Av de totalt 400 jobbannonserna hade 366 krav på flytande finska. Det här trots att flera av annonserna var skrivna på engelska.
– Varför anstränger sig företag att skriva arbetsannonsen på engelska om de ändå kräver perfekt finska av de sökande? Jag tycker det är konstigt, säger Pohls som är vd på rekryteringsbolaget Finders Seekers.
[...]
Hur ser du och andra rekryterare på finlandssvenskar?
– Många rekryterare har en neutral inställning till finlandssvenskar. Det är ingen börda att vara finlandssvensk, men inte heller en fördel. Det finns studier som visar att arbetssökande med utländska namn diskrimineras när de söker jobb. Finlandssvenska namn sållas däremot inte bort. Men man förväntar sig att finlandssvenskar har perfekt finska.
Hur är det med sådana som har knagglig finska?
– Det kan komma som en chock ifall en finlandssvensk har väldigt knagglig finska. Men jag tror inte att det är en knäckfråga. Finlandssvenskar har kontaktnät och det väger tyngre. Samhället bygger på förtroende, vilket gör att många utlandsfödda har mycket svårare att få foten in i arbetslivet än både finskspråkiga och svenskspråkiga.
It-branschen som Sofia Pohls främst jobbar för är en föregångare med slopade språkkrav. När hon började med rekrytering inom it för cirka 10 år sedan var det nästan alltid ett krav att den arbetssökande skulle kunna perfekt finska. Numera är det ett undantag.
Flera globala storbolag har engelska som arbetsspråk. För företag som har den offentliga sektorn som kunder är det en klar fördel att ha svenskspråkiga i teamet. I övriga fall är svenska sällan en stor fördel, vilket Pohls tycker är synd.
[...]
Enligt Pohls är kravet på finska en gammal relik som hänger med från annons till annons. På samma sätt som det i de flesta annonserna står att man ska vara en teamspelare, kunna leda sig själv, ta initiativ och vara väldigt social.
– Ingen granskar kritiskt vilka krav som de facto är relevanta för en specifik uppgift. Det finns ingen formell utbildning för att bli rekryterare. Skulle någon på allvar granska vilka krav som är relevanta tror jag att det skulle komma fram flera felaktigheter.
Ibland handlar det om diskriminering. Pohls har noterat att det i vissa annonser inte längre räcker med flytande finska. Du ska ha nativ finska, alltså finska som modersmål.
Förutom att det är olagligt att ställa språkkrav som egentligen inte är nödvändiga, lider också Finlands konkurrenskraft av de hårda språkkraven, menar Sofia Pohls. Diversitet föder innovation. Utan att förstå andra kulturer och språk är det omöjligt att bygga tjänster som kan slå igenom internationellt.
Hur ser du på obligatorisk skolsvenska ur rekryterarens synvinkel?
– Jag har knappt alls hört någon tala svenska inom it under hela min karriär. Så ur den synvinkeln är svenska inte till någon nytta. Men jag tycker att det är bra att studera språk, oavsett vilket. Så jag ställer mig positivt till obligatorisk svenska. Det ökar möjligheterna att ta en tjänst eller mjukvara till en svensk marknad.
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/61aabe47-3514-422c-b668-6a512b381fd1) 23.12.2022
Meillä oli kielihässäkkä Seinäjoella sairaanhoidossa, kun uskottiin, että Vaasasta saa ymmärrettävällä ruotinkielellä hoitoa.
Meillä nykyinen pääministeri huolehtii pohjoismaisista suhteista englanniksi.
Ja yksi pääministeriksi aikova on aloittanut opiskelut, jotta tulisi toimeen ruotsin kielellä.
Eikö ne jo tajua vähemmästäkin, että tämä pakkoruotsin opiskelu on turhaa kansakunnan resurssien haaskausta. Tehtäisiin se aika koulussa vaikka vapaaehtoistyötä: ulkoilutettaisiin vanhuksia ja/tai heidän koiriaan, suoritettaisiin kauppareissut heille, tehtäisiin lumitöitä, haravoitaisiin puistoja, kitkettäisiin rikkaruohoja, kunnostettaisiin koulurakennusta, ... tai opiskeltaisiin oppilaan vapaaehtoisesti valitsemaansa kieltä.
Quote from: Roope2 on 28.12.2022, 09:33:13
Meillä oli kielihässäkkä Seinäjoella sairaanhoidossa, kun uskottiin, että Vaasasta saa ymmärrettävällä ruotinkielellä hoitoa.
Meillä nykyinen pääministeri huolehtii pohjoismaisista suhteista englanniksi.
Ja yksi pääministeriksi aikova on aloittanut opiskelut, jotta tulisi toimeen ruotsin kielellä.
Eikö ne jo tajua vähemmästäkin, että tämä pakkoruotsin opiskelu on turhaa kansakunnan resurssien haaskausta. Tehtäisiin se aika koulussa vaikka vapaaehtoistyötä: ulkoilutettaisiin vanhuksia ja/tai heidän koiriaan, suoritettaisiin kauppareissut heille, tehtäisiin lumitöitä, haravoitaisiin puistoja, kitkettäisiin rikkaruohoja, kunnostettaisiin koulurakennusta, ... tai opiskeltaisiin oppilaan vapaaehtoisesti valitsemaansa kieltä.
Pakkoruotsia opiskellaan nimenomaan siksi, ettei ruotsin sijasta opiskeltaisi tai tehtäisi jotain hyödyllistä. Sen vuoksi pakon korvaaminen jollain hyödyllisellä ei tule koskaan onnistumaan. Pakon tarkoituksena kun on nimenomaan toimia rangaistuksena suomalaisille siitä, että ruotsalaiset joutuvat joka tapauksessa opettelemaan suomea jos tässä maassa haluavat yhtään mitään tehdä. Tuosta rangaistuksesta vastakauppana sitten rkp äänestää aina ja kaikissa asioissa hallituksen esittämällä tavalla.
Suomalaisuuden Liitto on teetättänyt mielipidetutkimuksen miten eri Suomen väestöryhmät suhtautuvat pakkoruotsiin. Tässä Suomen uutisten uutitointi ja kooste
https://www.suomenuutiset.fi/uusin-mielipidetutkimus-suomalaisten-enemmisto-on-edelleen-ruotsin-kielen-pakollisuutta-vastaan/
Ja tässä itse tilastot:
https://mcusercontent.com/86cefd3c709153774583c0e29/files/2d109933-e11f-ec37-33af-8b64ba92a8a2/332400131_ruotsin_kielen_vapaaehtoisuus_2.pdf
Kuuden suurimman puolueen kannattajien enemmistöt sekä kaikki mahdolliset muut vastaavat enemmistöt kannattavat pakon päättämistä. Siis jopa Vihreiden ja Vasemmistoliiton äänestäjät.
Se mikä itseäni järkyttää eniten on, että koko väestöstä 37% kannattaa pakon jatkamista. Siis yli joka kolmas suomalainen haluaa pakottaa jokaisen suomalaisen opiskelemaan ruotsia. Yli joka kolmas haluaa tätä kaikille vaikka itse saisi opiskella sitä.
Koko aineiston mukaan kansasta 54% kannattaa pakottamisen lopettamista, 37% vastustaa, 9% EOS.
Quote from: Roope on 16.12.2022, 13:49:52
Pakkoruotsia ei voi lopettaa Talouselämä-lehden päätoimittajan mielestä, koska... Kalmarin unioni.
Kalmarin unionin aikana kansankielillä ei opiskeltu mitään, vaan kaikki opiskelu tapahtui latinaksi. Siirtyminen tähän Vatikaanin viralliseen kieleen olisi ihan hyvä idea nykymaailmassakin. Se nostaisi esimerkiksi EU:n komission ja parlamentin älyllistä tasoa ihan hetkessä.
Quote from: IDA on 02.02.2023, 13:34:14Siirtyminen tähän Vatikaanin viralliseen kieleen olisi ihan hyvä idea nykymaailmassakin. Se nostaisi esimerkiksi EU:n komission ja parlamentin älyllistä tasoa ihan hetkessä.
Kyllä, jos tulkit kiellettäisiin.
Olisi pitänyt kysyä, vaaditaanko suomalaisilta ruotsinopiskelua ja ruotsintaitoa paljon enemmän kuin on todellinen ruotsin osaamisen tarve tässä maassa
Suurimmassa osassa Suomea ruotsintaitoa ei koskaan tarvitse koulun ulkopuolella, koska siellä ei asu ruotsinkielisiä.
Huomattava on myös, että nykyään pääkaupunkiseudun kaksikielisissä kunnissa ruotsinkielisiä on paljon vähemmän kuin vieraskielisiä, esim Vantaalla ruotsinkielisiä on vain 2.3%, mutta vieraskielisiä kymmenen kertaa enemmän, eli n 23%.
QuoteOpetusministeriö reagoisi oppimistulosten laskuun lisäämällä oppituntien määrää peruskoulussa
Opetus- ja kulttuuriministeriö lisäisi oppituntien määrää peruskoulussa. Muutoksen perusteena on oppimistulosten lasku.
Ministeriö lisäisi yläluokille valtakunnalliseen opetuksen minimimäärään yhden vuosiviikkotunnin perustaitojen vahvistamiseen. Alaluokille ministeriö lisäisi yhden vuosiviikkotunnin, joka voitaisiin paikallisesti kohdentaa koulun tai ryhmän tarpeen mukaan. Tarkoituksena ei ole lisätä kouluihin uusia sisältöjä.
Avaus sisältyy ministeriön keskiviikkona julkaisemaan virkamiespuheenvuoroon, joka koskee ensi vaalikauden näkymiä ministeriön hallinnonalalla.
"Eduskunta on edellyttänyt koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä, että jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen oppiminen varmistetaan", ministeriö perustelee.
Eduskunta kommentoi selontekoa viime keväänä. Siinä perustaidoiksi lueteltiin esimerkeiksi luku-, kirjoitus- ja laskutaidot.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009395908.html) 15.2.2023
Marinin hallitushan otti puutteelliseen perustaitojen oppimiseen kantaa jo viime syksynä lisäämällä yläluokille yhden ylimääräisen tunnin, joka kohdistettiin pakkoruotsiin.
QuoteHallitus lisää ruotsin kielen opetusta peruskouluissa
Hallitus valmistelee ruotsin pakollisen opetuksen lisäämistä perusopetuksessa. Lisäviikkotunti sijoitetaan yläkouluun. Torstaina hankkeen suunnitteluun osoitettiin määräraha.
HALLITUS on päättänyt lisätä perusopetuksessa ruotsin opetusta. Uudistuksella on tarkoitus paikata aiemman uudistuksen puutteita.
B1-kielen eli suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta lisättäisiin hallituksen suunnitelmissa yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Tämä määrä ruotsinopetusta tullaan lisäämään joko seitsemännelle, kahdeksannelle tai yhdeksännelle luokalle muun opetuksen päälle. Muuta opetusta ei ole tarkoitus vähentää.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009043805.html) 2.9.2022
Ensin tulee aina ruotsi, sitten vasta luku-, kirjoitus- ja laskutaidot.
Tämä pakkoruotsilääke ei oikein toimi. No eipä sitten muuta kuin lisätään annoksia. Enemmän pakkoruotsia. Kyllä se siitä.
Pakkoruotsi ei poistu ennenkuin vanhemmat ryhdistäytyvät joukkovoimalla ja ottavat lapsensa pois ruotsintunneilta. Ei kehtaa eikä uskalla? Edes isolla joukolla? No vetäkääpä isit ja äidit sitten karvainen hattu päähänne.
Quote from: Emo on 15.02.2023, 17:58:21
Pakkoruotsi ei poistu ennenkuin vanhemmat ryhdistäytyvät joukkovoimalla ja ottavat lapsensa pois ruotsintunneilta.
Minulla on huono tapa lainata itseäni. Lainaankin taas itseäni:
Quote from: Nikolas on 02.10.2022, 18:21:34
Sitten kun alkuperäisten pakkoruotsittajapuolueiden yhteenlaskettu suosio kutistuu pienemmäksi kuin pakkoruotsia selkeästi ja johdonmukaisesti vastustavien puolueiden suosio, jotain alkaa tapahtua.
...
Tämä on vihje äänestäjille: Jos todella haluatte päästä pakkoruotsista eroon, se edellyttää hyvin harkittuja ja selkeitä valintoja eduskuntavaaleissa.
Quote from: Roope on 02.11.2022, 14:37:09
Quote from: Elli Piirainen, YlePääministeri Sanna Marin (sd.) puhuu ruotsia julkisuudessa harvoin, käytännössä ei koskaan. Ylen arkistoista löytyy yksi tallenne, jossa pääministerin kuullaan puhuvan toisella kotimaisella kielellä.
Se tapahtui, kun Marin valittiin SDP:n puheenjohtajaksi elokuussa 2020. Puhe kesti 15 sekuntia.
...
Myös Sanna Marin sanoi kaksi vuotta sitten Iltalehdessä, että hän aikoo parantaa ruotsin kielen taitoaan. Kehnoa toisen kotimaisen kielen taitoaan hän selitti tuolloin sillä, että on asunut koko ikänsä Pirkanmaalla, jossa kaksikielisyyttä ei juuri ole.
Samalla hän sanoi, että aikoo käydä ruotsin kielen tunneilla parantaakseen kielitaitoaan ja myös sen takia, että Suomi on kaksikielinen maa.
Ruotsia ei kuitenkaan ole kuulunut, vaan niissä tilanteissa, joissa Marin olisi voinut puhua ruotsia tai häneltä on kysytty jotain ruotsiksi, hän on vastannut suomeksi tai englanniksi.
Vaalikausi lähenee loppuaan, eikä Marin väitetystä opiskelustaan huolimatta ole edelleenkään käyttänyt ruotsia edes tässä ruotsinkielisen Ylen ehkä viimeisessä haastattelussa.
QuoteSanna Marin ruotsista: On hankalaa, että en puhu niin hyvää ruotsia kuin olin toivonut
[...]
Ruotsin kieli vaikeaa pääministerille
Sanna Marin on yksi harvoista sosialidemokraattipuoluejohtajista, joka ei halua puhua ruotsia julkisuudessa. Suomen ruotsinkielisten sosialidemokraattien keskuudessa aiheutti hämmennystä, että puoluejohtaja ei heti alussa vaikuttanut ymmärtävän ruotsin kielen tärkeää roolia työväenliikkeessä.
Marin otti asian sydäneensä ja sanoo nyt, että sosialidemokraatit ovat aina puolustaneet kaksikielisyyttä.
– Meille on tärkeää säilyttää kulttuurimme täällä Suomessa, ja siihen kuuluu luonnollisesti myös suomenruotsalainen kulttuuri. Sitä ei ole koskaan kyseenalaistettu puolueessamme.
Millainen on paras kokemuksesi suomenruotsalaisuudesta?
– Minulla on monia hienoja kokemuksia. Asemaani ajatellen on ollut ongelmallista, että en ole osannut ruotsia niin hyvin kuin olisin toivonut. Silloin olisin puhunut ruotsia myös tässä haastattelussa. Tietysti toivon, että se olisi mahdollista, mutta se ei käy. (käännös)
Svenska Yle: Sanna Marin om svenskan: Det är besvärligt att inte tala så bra svenska som jag hade önskat (https://svenska.yle.fi/a/7-10029650) 2.3.2023
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4c141c81-388b-4b64-8cce-7a6a9481a820
Quote
..
SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin vieraili Luokan edessä -ohjelmassa, jossa poliitikot vastaavat koululaisten kysymyksiin. Ohjelmassa testataan puoluejohtajien yleistietoa, kieliosaamista ja heittäytymiskykyä.
Ohjelmassa koululainen kysyi Marinilta kysymyksen ruotsiksi ja pyysi erikseen, että pääministeri vastaisi kysymykseen ruotsiksi, mutta Marin kieltäytyi tästä vedoten heikkoon ruotsiinsa vedoten.
[Lauri] Nurmen mukaan Marinin ei tarvitse osata ruotsia, mutta hän voisi opetella sitä edes muutaman lauseen, mikä osoittaisi hänen arvostavan ruotsia Suomen toisena virallisena kielenä.
"Herregud, det är ju fruktansvärd", ajattelee varmaan ruotsinkieliset, kun Marin ponnekaasti vaan toteaa på engelska "I don't speak Swedish".
Minun mielestäni ruotsi ei ole vaikeimmasta päästä oleva kieli (vaikkei itseäkään sen opiskelu peruskoulussa kiinnostanut), mutta se on suomen tavoin marginaalikieli maailmassa. Ja tuntuu tämä meidän muumiruotsimme olevan ihan oikeille ruotsalaisille vähän nåja.
Muistojani:
Ruotsin pm Göran Persson Suomessa: "Meillä ei ole varaa viralliseen kaksikielisyyteen".
Tarja Halonen radiossa kun "kansa kysyy pakkoruotsista": "Ei koulunkäynti ole pelkkää letunpaistoa".
Kokoomuspuolue äänesti pohjanmaalla pakkoruotsin poistosta ja enemmistö voitti. Katainen heti Volktingettiin/Magma hautomoon ja sen jälkeen asiaa ei toteutettu vaan vaiettiin.
Matti Vanhanen ruotsinkielisessä tentissä ylellä: "de äär truu ja hoppar".
jne......
Mielestäni Ruotsin osaaminen, oli kieli helppo oppia tai ei, on vahingollista. Ja aivan erityisen vahingollista se on, jos opettelu tapahtuu pakottamalla.
Vahingollista se on mm siksi ettei Ruotsilla tee enempää kuin virolla, tanskalla tai hollannilla. Tällaisten kääpiökielten opettelu on aina pois järkevämmiltä opetteluilta: yleistieto, digidigi, kansalaistaito, englanti, saksa, espanja, venäjä (kyllä, venäjä), taloustieto, verosuunnittelu, ammunta, sotilastaidot, erätaidot you name it. Kun Suomi käy kauppaa Ruotsin kanssa, niin markkinat kyllä hoitavat asian niin että aivan välttämättä ruotsia tarvitsevat kyllä ovat sitä muutenkin opetelleet.
Eikä moni huomaa ajatella pakkoruotsin psykodynaamisia ongelmia: suomalaisten nöyryyttäminen, vieraantuminen, katkeroituminen jne jotka kaikki lisäävät kansantaloudellista hävikkiä ja mielenterveysongelmia. (Kannattaa huomioida vielä Suomen ruotsinkielisten mieletön varallisuus ja heidän rasistinen käytöksensä suomalaisia kohtaan Suomessa ja Ruotsissa.)
On aivan eri asia fanittaa ruotsin kieltä, osata sitä ja jotenkin "käyttää sitä" jollain Tukholman reissulla, kuin se, että se on pakko. (Omassa tuttavapiirissäni on tasan kaksi jotka rakastavat ruotsinkieltä ja toinen jopa ihailee nyky-Ruotsia. Miten he nyt ovat fiksumpia yhdessä kuin kymmenet muut tuntemani?) Mun puolestani saavat pitää ruotsista.
Maailmanhistoriassa, saati vuonna 2023, ei ole ollut ainuttakaan kulttuuria tai miehitysvaltaa joka on pakottanut koulujärjestelmänsä ja lainsäädäntönsä kautta 95%ttä oppimaan 4%n kieltä. Ei Neuvostoliitto, ei Demokraattinen Kamputsea, ei Pohjois-Korea, eivät 1800-luvun siirtomaavallat. Suomi on planetaarisessa ajattelussa täysin poikkeustapaus.
Pakkoruotsi toimii myös rakenteellisesti niin, että 4% puolue on tätä pakottamista käyttämällä onnistunut kiilaamaan takiaispuolueeksi. RKP äänestää minkä tahansa hallituksen ja kansanmurha-agendan puolesta, kun pakko säilyy. Ja The Puolueen muut osat saavat 4% aina taakseen kunhan orjajärjestelmä säilyy. Eikä ainoastaan säily, vaan sitä on hivutettu nytkin yhä kattavammaksi ja tiukemmaksi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4c141c81-388b-4b64-8cce-7a6a9481a820
Quote
..
SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin vieraili Luokan edessä -ohjelmassa, jossa poliitikot vastaavat koululaisten kysymyksiin. Ohjelmassa testataan puoluejohtajien yleistietoa, kieliosaamista ja heittäytymiskykyä.
Ohjelmassa koululainen kysyi Marinilta kysymyksen ruotsiksi ja pyysi erikseen, että pääministeri vastaisi kysymykseen ruotsiksi, mutta Marin kieltäytyi tästä vedoten heikkoon ruotsiinsa vedoten.
[Lauri] Nurmen mukaan Marinin ei tarvitse osata ruotsia, mutta hän voisi opetella sitä edes muutaman lauseen, mikä osoittaisi hänen arvostavan ruotsia Suomen toisena virallisena kielenä.
Sannahan on jo opiskellut satoja tunteja ruotsia sekä saanut sen osaamisesta virallisen todistuksen, kuten muutkin (suomenkieliset) vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaneet. Hän on siis varsin edustava esimerkki Suomen virallisen kaksikielisyyspolitiikan (aka pakkoruotsi) tuloksista. Tyydy siihen laurinurmi.
Tätähän tilasitte.
Jostakin kumman syystä maahanmuuttajille ei opeteta ensimmäisenä vieraana kielenä ruotsia. Ruotsinkielisiltä vanhuksilta kun jää tällä menolla pyllyt pyyhkimättä ja tomati märkänevät Närpiössä. Mamuhan hyötyisi kun pärjäisi kielellisesti sekä ruotsinkielisillä alueilla että suomenkielisillä kun on se pakkoruotsi käytössä.
Oikeasti koko pakkoruotsi on perseestä. Parempi olisi jos resursit suunnattaisiin niin että ne jotka haluaisivat sitä oppia niin oppisivat kunnolla. Omasta kokemuksesta voin sanoa että en ole 50v montakaan sanaa ruotsia puhunut vaikka kirjoitin yo kokeessa magnan. Eniten opin ruotsia televisiosta katsomalla saariston lapsia. Ruotsia ei yhsinkertaisesti tarvita kun se on kuitenkin paikallinen kieli. Paljon hyödyllisempää olisi opiskella englannin kaltaisia maailmankieliä, sillä kun pärjää melkein missä vain.
Kerron pakkoruotsia sivuavan tarinan oikeasta elämästäni. Tapahtui 2002 tai 2003, molempina oli jääkiekon MM-finaalissa Ruotsi-Kanada.
1-2 päivää ennen finaalia katsoin kännykkäni yhteystiedoista 20 oleellisinta miespuolista ikätoveriani. Lämäytin kaikille kysymyksen "kumman toivot voittavan?". Tuohon aikaan tekstittely oli aika kova sana, koska ei ollut kilpailevia viestintämuotoja. Kaikki vastasivat, ja Kanada voitti toiveet 19-1. 19-1.
Muistaakseni joka ikinen vastaaja oli ns normaali ihminen, mukana oli jopa tulevia rahamiehiä. Ja 19-1.
Anekdootti #1: tuo 1 Ruotsia äänestänyt on nykysinkin eroottisesti kaikkeen ruotsinkielisyyteen ja Ruotsiin (myös nyky-Ruotsiin) suhtautuva mies, joka on koko elämänsä elättänyt itsensä woke-ympyröissä. Hänen uransa on kaikki vuosikymmenet ollut sellainen, että vääristä mielipiteistä loppuu leipä heti. Ei tule yhtään apurahaa, ei tilauksia, puhelin mykistyy työtarjousten suhteen.
Anekdootti #2: uskon ja jopa tiedän, että pakkoruotsi oli vaikuttanut moneen noista 19:stä traumatisoivasti tms., jolloin osa heistä inhoaa kaikkea ruotsalaisuutta mukanaan koko elämänsä. (Järkevää tai ei.)
Anekdootti #3: työskentelin noina vuosina läheisesti jäbän kanssa jota en todellakaan ottanut alkuperäiseen 20 joukkoon. Hän oli kova tilasto- ja urheiluhullu. Tavallinen pottunokkainen, väkäleukainen, katkera ja ärtyisä mies. Aviossa, rivari ja kolme lasta. Oli kotoisin, luonnollisesti, Itä-Suomesta ja ns alhainen syntyperä. Siis tavis sinänsä.
Kerroin sattumoisin tälle urheiluhullulle, että olin vuosia aiemmin "järjestänyt gallupin" ja että Kanada voitti hämmästyttävästi sympatiat 19-1. Itä-Suomen poika vastasi heti aivan tosissaan: "ai sulla on noin tyhmiä kavereita...". Vasta monta vuotta myöhemmin sain selville että jäbän pottunokkavaimo oli pakkoruotsin opetusvirassa.
Pakkoruotsi vaikuttaa moniin ihmisiin monilla eri tavoilla ja osa heistä korruptoituu syvästi. Heille voi tulla jonkin sortin ns. Setä Tuomo -psyyke. Henkilöstä tulee fanaattinen nöyryyttäjiensä rakastaja. Yleensä varmaan on kuitenkin syynä banaalisti raha. Olen aina hämmästellyt sellaisia joille raha on niin tärkeää, että koko muu maan maan saa vetää paskaviemäriin kunhan itse saa mahdollisimman paljon rahaa. Raha voi suggeroida jotkut tosissaan rakastamaan suomenruotsalaisia kunhan saa vain rahaa.
Onhan tuo aivan jäätävää että PM Sanna Marinilta on kysytty ruotsinkielen osaamisestaan jo 2,5 vuotta sitten ja nyt paljastuu että vastauksensa oli täyttä skittiä. Sannan arvopohjalta meni viimeistään nyt uskottavuus.
Sanna 23.8.2020 Tampereella:
"Pääministerinä olen ottanut kielitunteja ruotsin kielessä, mutta kun koronatilanne keväällä iski päälle, niin tämäkin jäi. Mutta tarkoitus on jatkaa, ja nyt tässäkin tehtävässä sen vuoksi, että Suomi on kaksikielinen maa.
Marin viittasi siihen, että SDP:ssä kaksikielisyys on aina ollut vahvasti läsnä puolueen toiminnassa.
– Meille kaksikielisyys on rikkaus. Sen eteen me teemme töitä ja puolueen linjausten mukaan tietenkin edetään, Marin päätti vastauksensa."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7eb8900c-b22a-405f-881e-2c74bd18fb21
Lisätään nyt tähän että Tampereella on myös ruotsinkielisiä kouluja aina lukiota myöten. Ilmeisesti oppilaat eivät uskalla pakkoruotsia vastustavien persujen pelossa ruotsiaan käyttää. Ettei vaan olisi koulushoppailua ja eräänlainen oikopolku yliopistoihin? 🙄
http://www.samskolan.fi/
Jorma M kirjoitti niin hyvin, että vaikka olenkin yleensä vain kuunteluoppilas, niin on pakko kommentoida.
Suhtauduin nuoruudessani pakkoruotsiin myönteisesti, ajattelin että pakkoruotsin vaihtoehtona olisi silloisessa Kekkosen ajassa ollut pakkovenäjä.
No aikaa kului, juniori kasvoi ja alkoi purjehduksen. Aluksi optimistijollat, sitten E-jolla. Purjehdus on tunnetusti ruotsinkielisten suosiossa. Siinä sitten optarikisoissa kierrellessä oppi noita hieman tuntemaan. Vanhemmat olivat kohteliaita ja avuliaitakin, nuorisosta sitten näki mitä ehkä suomenkielisistä oikeasti ajateltiin. En ole tuon kokemuksen jälkeen tiettyjä elintarvikebrandeja kovin innokkaasti ruokakoriini haalinut, nuo junioripurjehtijat niitä nyt, jos eivät johtavat, ainakin omistavat.
QuoteMarin pahoitteli huonoa ruotsin kielen taitoaan Vaasassa: "Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi"
Pääministeri Sanna Marin ei lupauksistaan huolimatta ole ehtinyt parantaa ruotsin kielen taitoaan pääministerikautensa aikana.
PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) pahoitteli maanantaina sitä, ettei hänen kielitaitonsa riitä haastattelujen antamiseen ruotsiksi. Marin antoi toimittajille haastatteluja Vaasassa eduskuntavaalikiertueensa yhteydessä.
Kielitaito nousi esiin, kun Vasabladetin toimittaja Marcus Lillkvist kysyi Marinilta aiheesta. Lillkvistin mukaan hänelle korostettiin useampaan otteeseen ennen haastattelutilaisuutta, että tilaisuus on suomeksi.
[...]
Marinin ruotsin taito nousi vastikään esiin myös Nelosella esitetyssä Luokan edessä -ohjelmassa, jossa poliitikot vastaavat lasten kysymyksiin. Marinia pyydettiin vastaamaan kysymykseen ruotsin kielen opiskelusta ruotsiksi, mutta hän ei tähän suostunut.
LILLKVIST muistutti mediatilaisuudessa Marinia siitä, että pääministerikautensa alussa Marin oli luvannut hänelle opetella paremmin ruotsia. Toimittaja kysyi nyt Marinilta, miksi tämä ei kuitenkaan ole toteuttanut lupaustaan.
"Omalta osaltani en ole pystynyt ruotsin kielen tunteja ottamaan sillä tavalla kuin vielä vaalikauden alussa tai pääministeriksi tultuani ajattelin. Heti sen jälkeen oikeastaan, kun olemme tavanneet ja tästä asiasta on keskusteltu, kohtasimme globaalin pandemian ja sen jälkeen muita haasteita, eurooppalaisen sodan", Marin sanoi.
Iltalehti uutisoi aiemmin maaliskuussa, että Marin on pääministerikautensa aikana ottanut yhden ruotsin yksityistunnin tammikuussa 2020. Marinin mukaan työtä on ollut tehtävänä niin paljon, että hän ei ole ehtinyt ottamaan tunteja enempää.
"Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi ruotsin kieltä tai haluaisi ruotsia paremmin puhua. Yksinkertaisesti kyse on ollut ajankäytöllisestä asiasta omalta osaltani", Marin sanoi maanantaina.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009450985.html) 13.2.2023
Pandemiaan ja sotaan vetoaminen on noloa. Arvostuksen osoittaa juuri sillä priorisoinnilla, kuinka paljon on valmis uhraamaan asiaan aikaa omasta tahdostaan.
Marinin muka tärkeänä pitämään ruotsin opiskeluun aikaa liikeni neljän vuoden aikana tasan yksi tunti. Sen sijaan Marinin hallitus päätti lasten puolesta, että heillä on ylimääräistä aikaa opiskella peruskoulussa pakkoruotsia yksi viikkotunti enemmän kuin ennen.
Jos ruotsin kielitaidon kehittäminen on itselle tärkeää, jo yksikseen lukemalla tunnin ruotsinkielistä tekstiä viikossa pääsee alkuun, kun on kouluruotsi pohjalla.
Quote from: l'uomo normale on 13.03.2023, 19:39:18
Jos ruotsin kielitaidon kehittäminen on itselle tärkeää, jo yksikseen lukemalla tunnin ruotsinkielistä tekstiä viikossa pääsee alkuun, kun on kouluruotsi pohjalla.
Suosittelen myös äänikirjoja, ruotsinkielistä musiikkia, mistä pitää ja katsomaan ruotsinkielisiä elokuvia, ilman tekstitystä.
Toisin kuin yleensä luullaan, niin ruotsin kielen osaaminen ei altista homoseksuaaliselle käyttäytymiselle 8)
https://www.youtube.com/watch?v=01CbLwbK1ac
Quote from: Roope on 13.03.2023, 19:14:15
Quote"Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi ruotsin kieltä tai haluaisi ruotsia paremmin puhua. Yksinkertaisesti kyse on ollut ajankäytöllisestä asiasta omalta osaltani", Marin sanoi maanantaina.
Arvostuksen osoittaa juuri sillä priorisoinnilla, kuinka paljon on valmis uhraamaan asiaan aikaa omasta tahdostaan.
Marinin muka tärkeänä pitämään ruotsin opiskeluun aikaa liikeni neljän vuoden aikana tasan yksi tunti.
Aloin miettimään pääministerimme ajankäyttöä, ja heti tuli mieleen Ruisrock, ja
jauhojallubileet, ja Kesärannan "Kesärata"-bileet. :) Ja onhan näitä muitakin viihdejuttuja ollut, Jääkiekon 2022 MM-kisat Tampereella ainakin. Marin oli katsomossa viinilasi kädessä, ja tiedotusvälineet ihastelivat eurooppalaistuneita juomatapoja. Ja en tuomitse, itseänikään ei ruotsin opiskelu kiinnostaisi. :)
Quote
"Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi ruotsin kieltä tai haluaisi ruotsia paremmin puhua. Yksinkertaisesti kyse on ollut ajankäytöllisestä asiasta omalta osaltani", Marin sanoi maanantaina.
Olen kovin hämmästynyt, että pääministeritasolla vedotaan ruotsin opiskelussa
ajankäyttöön.
Tähän asti me hallintoalamaiset olemme saaneet kuulla, että opiskeluun kuluva aika ei ole pätevä argumentti, sillä:
kielen opiskelu ei muutenkaan ole mistään pois, vai oletteko koskaan kuulleet kenenkään harmittelevan sitä, että osaa jotakin kieltä?(Autenttinen lainaus pakkoruotsimyönteisestä mielipidekirjoituksesta.)
Koska kielen opiskelu
ei ole mistään pois, niin siihen löytyy automaattisesti aikaa. Se ei vähennä muihin tarkoitusperiin, kuten vaikkapa pandemian ja sodan hanskaamiseen käytettävissä olevaa aikaa. Sori Sande, näin se menee, näin meille on opetettu.
Quote from: jmk on 14.03.2023, 11:24:36
Quote
"Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi ruotsin kieltä tai haluaisi ruotsia paremmin puhua. Yksinkertaisesti kyse on ollut ajankäytöllisestä asiasta omalta osaltani", Marin sanoi maanantaina.
Olen kovin hämmästynyt, että pääministeritasolla vedotaan ruotsin opiskelussa ajankäyttöön.
Tähän asti me hallintoalamaiset olemme saaneet kuulla, että opiskeluun kuluva aika ei ole pätevä argumentti, sillä:
kielen opiskelu ei muutenkaan ole mistään pois, vai oletteko koskaan kuulleet kenenkään harmittelevan sitä, että osaa jotakin kieltä?
(Autenttinen lainaus pakkoruotsimyönteisestä mielipidekirjoituksesta.)
Koska kielen opiskelu ei ole mistään pois, niin siihen löytyy automaattisesti aikaa. Se ei vähennä muihin tarkoitusperiin, kuten vaikkapa pandemian ja sodan hanskaamiseen käytettävissä olevaa aikaa. Sori Sande, näin se menee, näin meille on opetettu.
Eihän siihen tarvitse lainkaan aikaa: Sanna kun on opiskellut ruotsia Pirkkalan yläasteella, sitten hän on opiskellut ruotsia Pirkkalan yhteislukiossa. Sen jälkeen hän on opiskellut ruotsia Tampereen yliopistossa.
Hänellä on siis ruotsi suoritettuna kolmessa eri oppilaitoksessa ja kolmella eri oppiasteella, joten osaamisen pitäisi olla enemmän kuin loistavaa. Vai vihjaako Sanna, ettei ruotsin opiskelusta olisi ruotsin osaamisen kannalta mitään hyötyä vaikka sen tekisi kolmeen kertaan?
Quote from: insinörtti on 14.03.2023, 12:12:14
Eihän siihen tarvitse lainkaan aikaa: Sanna kun on opiskellut ruotsia Pirkkalan yläasteella, sitten hän on opiskellut ruotsia Pirkkalan yhteislukiossa. Sen jälkeen hän on opiskellut ruotsia Tampereen yliopistossa.
Hänellä on siis ruotsi suoritettuna kolmessa eri oppilaitoksessa ja kolmella eri oppiasteella, joten osaamisen pitäisi olla enemmän kuin loistavaa. Vai vihjaako Sanna, ettei ruotsin opiskelusta olisi ruotsin osaamisen kannalta mitään hyötyä vaikka sen tekisi kolmeen kertaan?
Maisterin tutkintoon kuuluu pakollinen ns. virkamiesruotsi. DI:n tutkintoa suorittaessani piti suorittaa (kurssit olivat valmistava, alkeis, perus, jatko) vähintään peruskurssi ruotsin kielestä, ja siihen sisältyi sekä kirjallinen, että suullinen lopputentti. Suullisessa lopputentissä kaksi oppilasta istui samassa huoneessa ja luennoitsija kertoi ruotsiksi aiheen, josta tuli keskustella. Hän kuunteli vähän aikaa keskustelua ja fasilitoi sitä heittämällä välikysymyksiä ja antamalla tarvittaessa vähän "apusanoja", jotta keskustelu etenee.
Ei ollut läpihuutojuttu. Jos Sanna Marin on maisteri, pitäisi kyllä kyetä jonkun lukiolaisen kysymykseen vastaamaan ruotsiksi. Edes auttavasti.
-i-
Minusta pakkoruotsin todellinen tarkoitus on säilyttää Suomen kaksikielisyys, jos ruotsista tulisi valinnainen kieli, se todennäköisesti "vaarantaisi" ruotsin kielen nykyisen aseman ja todennäköisesti ennenpitkään ruotsin kielestä tulisi vähemmistökieli Suomessa, jota ruotsin kieli todellisuudessa onkin. Sillä ei ole mitään merkitystä, kuinka pieni osa puhuu äidinkielenään ruotsia, ruotsin kielen asemaa pyritään suojelemaan keinoilla millä hyvänsä.
^^Kielitaito ruostuu jos ei sitä käytä, ja sitä ei välttämättä käytä, jos ei tarvitse käyttää. Huvikseenkin voi tietysti käyttää, mutta jos ei käytä, taito väistämättä hiipuu.
Wikipedian mukaan Marin on valmistunut maisteriksi 2017, niin se on muutamassa vuodessa virkamiesruotsi rapistunut, kun ei sitä tarvitse. :o
Tuskinpa tämä ketään tolkuissaan olevaa yllättää:
QuoteYhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidoille kouluarvosana 6, arvioi Karvi
Yhdeksäsluokkalaisten ruotsia toisena kotimaisena kielenä opiskelevien ruotsin kielitaito jää kouluarvosanaa 6 vastaavalle tasolle, selviää Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvin arviosta.
Suurin este ruotsin kielen oppimiseen on Karvin mukaan oppilaiden asenne.
Ruotsin kielen kirjoittamisessa jopa kaksi kolmasosaa saavutti vain kouluarvosanaa 5 vastaavat tai sitä heikommat taidot.
https://yle.fi/a/74-20023496
Mutta mikä ratkaisuksi surkeaan tilanteeseen?
No tietenkin lisää propagandaa ja indoktrinaatiota pakkoruotsin autuudesta!
Tätä pakkoruotsi-hulluutta kannattaisi pitää myös aktiivisesti vaaliteemana, tunkea se samoista kurkuista alas kuin ilmastohihhulointi, koska samoilla KOK+SDP+KESK voimillahan tämäkin typeryys pystyssä pysyy. Vastoin kansan ylivoimaisen enemmistön tahtoa.
Quote from: Luotsi on 22.03.2023, 00:39:56
Quote from: YleYhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot saavat arvosanan 6, arvioi viranomainen – ja suurin syy on asenteessa
...
Suurin este ruotsin kielen oppimiseen on Karvin mukaan oppilaiden asenne.
Karvi: Yhdeksäsluokkalaisten ruotsin kielen osaaminen antaa vain kohtalaiset valmiudet jatko-opintoihin (https://karvi.fi/2023/03/22/yhdeksasluokkalaisten-ruotsin-kielen-osaaminen-antaa-vain-kohtalaiset-valmiudet-jatko-opintoihin/) 22.3.2023
Oppimista haittaavaksi "asenteeksi" on kuitattu oppilaiden vähintäänkin realistinen käsitys ruotsin hyödyllisyydestä eli hyödyttömyydestä, kun samassa raportissa viitataan tulokseen, jonka mukaan kuitenkin "noin 80 prosenttia opiskelijoista suhtautuu ruotsiin kielenä positiivisesti tai vähintääkin neutraalisti", mikä on yllättävän paljon.
Raportin johtopäätökset ovat ristiriitaisia, kun hyödyttömyyttä ei haluta tunnustaa.
QuoteArvioinnin tulokset osoittavat selkeästi, että koulutuksellinen ja työvoimapoliittinen puhe toisen kotimaisen kielen opiskelun ja osaamisen tarpeesta ja hyödyistä ei ole vakuuttanut oppilaita, ei myöskään kansalliskielten vaalimisen tärkeyden korostaminen. On myös syytä pohtia, missä määrin esimerkiksi englanti on oppilaalle enää "vieras" kieli, vai onko englannin kielen taito nykyisin ennemminkin sellaista perusosaamista, joka jokaisella on oltava äidinkielen osaamisen rinnalla (ks. myös Härmälä & Marjanen 2022).
QuoteNyt saatuja B1-ruotsin oppimistuloksia tulee tarkastella myös suhteessa osaamisen saavuttamiseen käytettyihin resursseihin: miten koulutuspoliittisesti kestävää on opettaa B1-ruotsia runsaat 200 tuntia, jos oppimistuloksena on, että valtaosa oppilaista jää heikkoon tai enintään kohtalaisen osaamistasoon.
QuoteOppilaiden ruotsin kielen osaamistaso on laskenut entisestään vuodesta 2008. Myös heidän käsityksensä ruotsin hyödyllisyydestä ja ruotsista pitämisestä ovat muuttuneet kielteisimmiksi. Kasvava joukko oppilaita ei koe ruotsin osaamisesta olevan hyötyä jokapäiväisessä elämässä, opinnoissa tai työelämässä, ja siksi he eivät viitsi tai halua panostaa opiskeluun siinä määrin kuin päättäjien taholta haluttaisiin. Oppilailta kerätty palaute osoitti, että ruotsin opiskelu, ruotsin hyödyllisyys ja oma osaaminen myös pohdituttavat oppilaita: oppilaiden antamaa palautetta kertyi 2 950 oppilaalta yhteensä runsas 150 sivua.
QuoteKoska ruotsin kielen oppimisen suuri jarru on oppilaiden asenteissa, ei osaamista voida parantaa pelkästään tuntimäärää ja pakollisuutta lisäämällä. Keinoja osaamistason nousuun on etsittävä erilaisista opiskelun kannustimista ja opiskelun hyödyllisyyttä konkretisoivista ratkaisuista, mikäli ruotsin kieli halutaan säilyttää elävänä kansalliskielenämme.
QuoteKoulutuspoliittisessa päätöksenteossa tulee luoda konkreettisia kannustimia ja porkkanoita sille, miksi perusopetuksessa kannattaa opiskella eri kieliä. Oppilaanohjauksella on ensiarvoisen tärkeä rooli myös oppilaiden ruotsin kielen osaamispolkujen viitoittamisessa. Ohjauksella tulee varmistaa, että oppilaat ymmärtävät jo perusopetuksen aikana, mitä mahdollisuuksia he sulkevat itseltään pois heikon tai puutteellisen ruotsin kielen osaamisen vuoksi.
Quote from: Roope on 22.03.2023, 02:00:46
Oppimista haittaavaksi "asenteeksi" on kuitattu oppilaiden vähintäänkin realistinen käsitys ruotsin hyödyllisyydestä eli hyödyttömyydestä, kun samassa raportissa viitataan tulokseen, jonka mukaan kuitenkin "noin 80 prosenttia opiskelijoista suhtautuu ruotsiin kielenä positiivisesti tai vähintääkin neutraalisti", mikä on yllättävän paljon.
Raportin johtopäätökset ovat ristiriitaisia, kun hyödyttömyyttä ei haluta tunnustaa.
QuoteArvioinnin tulokset osoittavat selkeästi, että koulutuksellinen ja työvoimapoliittinen puhe toisen kotimaisen kielen opiskelun ja osaamisen tarpeesta ja hyödyistä ei ole vakuuttanut oppilaita, ei myöskään kansalliskielten vaalimisen tärkeyden korostaminen. On myös syytä pohtia, missä määrin esimerkiksi englanti on oppilaalle enää "vieras" kieli, vai onko englannin kielen taito nykyisin ennemminkin sellaista perusosaamista, joka jokaisella on oltava äidinkielen osaamisen rinnalla (ks. myös Härmälä & Marjanen 2022).
QuoteNyt saatuja B1-ruotsin oppimistuloksia tulee tarkastella myös suhteessa osaamisen saavuttamiseen käytettyihin resursseihin: miten koulutuspoliittisesti kestävää on opettaa B1-ruotsia runsaat 200 tuntia, jos oppimistuloksena on, että valtaosa oppilaista jää heikkoon tai enintään kohtalaisen osaamistasoon.
Jos Sanna Marin on pääministerinä jossain onnistunut, niin viemään nuorilta viimeisenkin motivaation opiskella ruotsia.
Jos pääministerin oma asenne paistaa kilometrien päähän, että HÄNEN ei tarvitse osata ruotsia, sekä osaamattomuus kertoo hänen omasta motivaatiostaan ruotsin kielen opiskeluun (Sanna Marinin englantihan on arvosteltu varsin hyväksi, eli kielipäästä tai tyhmyydestä ei ole kyse - jäljelle jää puhtaasti asenne.)
Sanna on paskat nakannut hurrin kielen opiskelulle koko ikänsä.
@Matias Turkkila Olisiko tästä nostettavaa tikun nokkaan?
Nyt kun tuo raportti on noussut esiin.
-i-
Pakko- tai riemuruotsia ei taida olla mainittu vaalikeskusteluissa.
Jos ja kun halutaan saada töihin lisää maahanmuuttajia / maahanmuuttotaustaisia henkilöitä niin kuinka heiltä sujuu ruotsi kun suomeakaan ei välttämättä hallita?
Poliisiksi, sairaanhoitajaksi tai viraston martelaan tuhnuttelijaksi ei taida Suomessa nykyään päästä ilman todistusta riittävästä kieliosaamisesta.
Vai käytetäänkö jälleen positiivista syrjintää eli vaatimukset koskevat vain kantasuomalaisia?
Nykyinen koulutus- ja kielipolitiikka suosii ja suojelee selkeästi eniten ruotsinkielisiä koulutettuja ihmisiä. Samalla se tulee suojelleeksi kantasuomalaisia koulutettuja jotka saavat kouluja käymällä riittävän mutta niin paskan ruotsinkielen taidon ettei sillä tee käytännössä mitään.
Mamuista huippuosaajille on tarjolla hyviä duuneja kun taas moniosaajat saavat tyytyä siivoamaan ja toimimaan Wolt kuskeina. Tasan ei mene nallekarkit.
Naurettavaa väittää, että syy ruotsinkielen heikkoon osaamiseen olisi peruskoululaisten asenteissa ( ja siitähän edellä joku mainitsikin, että tutkimustuloksen perusteella asenne ruotsiin on oppilailla yllättävän positiivinen/neutraali).
Pisatulokset sukeltavat, peruskoulusta valmistuu nuoria joista useamman kymmenen prosentin osuus ei osaa laskea, lukea eikä kirjoittaa, ei ymmärrä lukemaansa ja fyysisellä puolella on myös jotain häikkää, kun kymmenvuotiaat eivät enää pääse kyykkyyn ja/tai ylös kyykystä (minä vanha ämmä voin olla kyykyssä vaikka tunnin ja nousta siitä ylöskin), joten oppilaiden asenteissako vika kaikessa tässä?
Vaiko vain ruotsin kohdalla asennevika? Mikä vika kaikessa muussa?
Det är självklart att om du kan inte läsa och skriva finska, det är omöjligt att lära dej svenska. De är diginativer alla, och det menar att barn bara tittar på TikTok och Insta och SnapChat dagarna och kvällarna och även på natten, när de borde sova. De är addikta. De är sjuka. Därför de lärar sig ingenting.
@Swen OF Sweden Är min tvungsvenska bra?
Det e ju riktigt bra 8)
Kanske skriver du ännu bättre svenska än jag?
Jag lärde mig först att skriva och läsa finska, för som barn ville jag nödvändigtvis gå i samma skola som mina vänner, istället för en svenskspråkig skola, och skolan var på finska.
Jag ville byta mitt officiella modersmål till finska när jag var 15, men bytet accepterades först när jag fyllde 18. Trots detta försökte de med tvång sätta in mig i den svenskspråkiga Dragsvik för att göra värnpliktig, men kom äntligen in i flottan.
Ibland är det väldigt svårt för mig att skriva svenska.
Minulla on paljon ruotsissa toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia tuttuja, jotka puhuvat aivan sujuvaa suomea, mutta eivät osaa kirjoittaa suomeksi lainkaan, edes yksinkertaisia asioita ja lukeminenkin on vaikeaa.
Minulla on hieman samaa ongelmaa välillä ja ruotsin kirjoittaminen on minulle välillä todella vaikeaa ja varsinkin jos alan erikseen miettimään, menikö se niin tai näin, niin varmasti meni väärin :)
Kaikki kielet ovat tärkeitä, mutta pakkoruotsi suomessa on saanut kohtuuttomat mittasuhteet ja siksi se on suuri vääryys, eikä vääryyttä saa hyväksyä, oli oma kielitausta mikä hyvänsä.
Onhan Ruotsissakin tämä blattesvenska, jossa kielioppi ei ole niin justiinsa. Eli vähän kuin pidgin-englanti. :P
Eikös jotkut foorumin jäsenet ole länsirajan seudulta kotoisin? Joskus kun olen siellä päin käynyt niin olen pistänyt merkille että missään ei kuule sanaakaan ruotsia rajan läheisyydestä huolimatta.
Toisin kuin esim Lappeenrannassa missä se ryssälän läheisyys näkyy ja kuuluu joka paikassa.
Quote from: Roope on 22.03.2023, 02:00:46
Quote from: Luotsi on 22.03.2023, 00:39:56
Quote from: YleYhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot saavat arvosanan 6, arvioi viranomainen – ja suurin syy on asenteessa
...
Suurin este ruotsin kielen oppimiseen on Karvin mukaan oppilaiden asenne.
Olen muuten lähes varma, että tuota väitettä ei tutkimuksesta löydy (silmäilin, läpilukuun ei ole ollut aikaa)
Quote
Oppimista haittaavaksi "asenteeksi" on kuitattu oppilaiden vähintäänkin realistinen käsitys ruotsin hyödyllisyydestä eli hyödyttömyydestä, kun samassa raportissa viitataan tulokseen, jonka mukaan kuitenkin "noin 80 prosenttia opiskelijoista suhtautuu ruotsiin kielenä positiivisesti tai vähintääkin neutraalisti", mikä on yllättävän paljon.
Tuo sinänsä on on uudessa tutkimuksessa viittemerkinnän kanssaa, tosin helposti ei löydy mihin kohtaan sillä tarkalleen viitataan. Joka tapauksessa aineisto lieni jossain määrin painottunutta kun siihen kyselyyn oli vastaunnut luokanopettajaksi ellei peräti ruotsin kielen opettajaksi kouluttautuvaa väkeä (kun en löyfdä tarkkaa viittauksen kohdetta, en osaa sanoa kummasta on kyse).
Uuden tutkimuksen tuloksista voi lukea, että noin 50% oppilaista ei pidä ruotsin opiskelusta, noin kolmannes pitää ja loput EOS. Jakoa on sukupuolen mukaan; tyttöjen tulokset ovat myötämielisempiä, poikien vieläkin kielteisempiä. Joltisenkin kyseenalaista, että keskimääräistä suhtatumista kuvataan näillä perustein "neutraaliksi", olkoonkin, että selkeästi kielteisemmäksi kuin muihin oppiaineisiin (suomi, matematiikka ja englanti mainittu nimeltä).
itse asiassa, minua hieman epäilyttää, että tutkmiuksen tekijöillä on tässä kohtaa tulkinnassa tapahtunut virhe (oletan, että rehellinen sellainen, vaikkain vähän nolo). Viisiportainen asteikko on muunnettu lukuarvoiksi (1-5) keskiarvon laskemista varten ja jossakin kohtaa on unohtunut, että tuolla asteikolla se keskipiste on kohdassa 3 eikä 2,5.
Ainakaan minä en saa näitä kohtia yhteensovitetuta muuten:
QuoteOppilas vastaa näihin Karvin kaikissa oppimistulosten arvioinneissa käytettyihin
väittämiin valitsemalla omaa käsitystään parhaiten vastaavan vaihtoehdon 5-portaisella astei-
kolla, jonka ääripäät ovat täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä. Asteikon arvo 3 kuvaa neutraalia
käsitystä, arvot 1 ja 2 kielteisiä ja arvot 4 ja 5 myönteisiä käsityksiä.
(s. 108)
QuoteLukioon hakevien keskimääräiset käsitykset olivat niukasti myönteiset (ka 2,6) kun ne
ammatilliseen koulutukseen aikovilla olivat pikemminkin kielteiset (ka 2,1).
(s. 110)
Sama epäsuhta vaikkakin vähemmän selvänä näkyy lukuisisssa kohdissa tulosten tarkastelussa sivuilla 109-110, ja mielestäni värittää johtopääöksiin päätynyttä väitettä neutraalista suhtautumisesta.
^^^Flottan piti googlata, ja sanaa nödvändigtvis en tiedä, mutta kun sanan nödvändig tiedän, niin ymmärrän tuon pitemmänkin muodon riittävällä tarkkuudella.
Omassa tekstissäni käytin sanaa addikta, en oikeasti tiedä onko se oikein ja tarkoittaa addiktia eli riippuvaista, mutta ainakin kuullosti ja näytti hyvältä joten käytin sitä noin.
Yleensäkin on se ja sama miten ulkomaankieliä vapaa-ajallaan puhuu, sillä jos vastapuoli ymmärtää mitä sanon, niin kieli on riittävän hyvää.
Mutta jos menen ulkomaille opettajan, psykologin, lääkärin, hoitajan, poliisin tms. hommiin, niin sama kielitaito ei enää riitäkään. Ei minusta olisi ruotsinkieliselle psykologiksi, mulle saisi kertoa tuntemuksistaan ihan vapaasti enkä tajuaisi kuin murto-osan, vaikka ymmärsin kyllä yhtä flottan-sanaa lukuunottamatta, mitä tuossa edellä kirjoitit.
Joten sujuva suomenkielentaito on maahanmuuttajalla oltava kun hän Suomessa töihin menee, sitä parempi kielitaito mitä vaativampiin töihin aikoo.
Mielestäni loputtomat tulkkipalvelut maahantunkijoille on kohde, josta voi säästää ja josta pitää säästää. Kotoutuminen ei onnistu, jos tulija roikkuu koko elämänsä tulkissa kuin tississä, ja kun ilmaista tulkkipalvelua tarjotaan, niin miksi somalitantat viitsisivät suomea/ruotsia opetella kun he harvoin edes menevät töihin.
Ja kun äiti ei osaa suomea, ei silloin lapsikaan opi suomea, ja kun lapsi menee kouluun niin taas sille tyrkytetään oman somalikielen opiskelua ja suomea pelkkänä vieraana kielenä SUOMESSA -> maksaa veronmaksajalle ihan helvetisti sukupolvesta toiseen varmistaa näillä toimenpiteillä, että matu ei suomea/ ruotsia opi!
Ja kun ei maan kieltä osaa, niin ulkona on yhteiskunnasta kuin lumiukko laku-ukko.
Kun olin Haaparannassa, niin ruotsin tullimiehet kävelivät isossa ryhmässä ja puhuivat keskenään suomea, ei mitään sekasikiö meän kieltä, vaan aitoa kunnollista suomea.
Suomi oli selkeästi heidän äidinkielensä.
Haaparantalaisten ruotsissa on selkeä suomalainen aksentti, jopa niillä jotka eivät osaa suomea, kuulostaa hieman suomenruotsilta.
Haaparanta on mielestäni mukava kaupunki ja suosittelen siellä käymistä kaikille. 8)
Quote from: -PPT- on 22.03.2023, 12:59:45
Eikös jotkut foorumin jäsenet ole länsirajan seudulta kotoisin? Joskus kun olen siellä päin käynyt niin olen pistänyt merkille että missään ei kuule sanaakaan ruotsia rajan läheisyydestä huolimatta.
Toisin kuin esim Lappeenrannassa missä se ryssälän läheisyys näkyy ja kuuluu joka paikassa.
Länsirajalla Ruotsin puolella asuu meänkielisiä ja suurin osa osaa suomea, sehän on vanhaa suomalaisaluetta kuten Pohjois-Norjakin.
Juttelin 2011 lomareissulla Tromssassa suomalaista syntyperää olevan naisen kanssa, joka oli halunnut saada pojalleen koulussa suomen opetusta, kun luokkakaverit saivat norjalaiskoulussa arabian, somalikielen jne tunteja. Ja Norjalla on rahaakin tähän typeryyteen, toisin kuin Suomella.
Nainen kertoi, että suomenkielenopetusta ei myönnetty, vaikka hänen poikansa kotikieli on äidinperua suomi.
Nainen oli lukenut Hommaforumiakin, terkkuja jos vielä luet täällä! Tapasimme Tromssassa lelukaupassa elokuussa 2011.
Quote from: Swen OF Sweden on 22.03.2023, 10:50:06
Minulla on paljon ruotsissa toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia tuttuja, jotka puhuvat aivan sujuvaa suomea, mutta eivät osaa kirjoittaa suomeksi lainkaan, edes yksinkertaisia asioita ja lukeminenkin on vaikeaa.
Tämä on yleinen ilmiö toisen polven maahanmuuttajilla. Saatetaan puhua vanhempien kieltä mutta ei osata kirjoittaa tai lukea kyseistä kieltä. Kielen lukemiseen ja kirjoittamiseen oppimiseen pitää panostaa vaikka puhumaan oppisikin ongelmitta.
Quote from: Hae-won on 22.03.2023, 13:16:49
Quote from: Swen OF Sweden on 22.03.2023, 10:50:06
Minulla on paljon ruotsissa toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia tuttuja, jotka puhuvat aivan sujuvaa suomea, mutta eivät osaa kirjoittaa suomeksi lainkaan, edes yksinkertaisia asioita ja lukeminenkin on vaikeaa.
Tämä on yleinen ilmiö toisen polven maahanmuuttajilla. Saatetaan puhua vanhempien kieltä mutta ei osata kirjoittaa tai lukea kyseistä kieltä. Kielen lukemiseen ja kirjoittamiseen oppimiseen pitää panostaa vaikka puhumaan oppisikin ongelmitta.
Paitsi että suomalaisten verorahoilla kustannetun Suomen koululaitoksen tehtävä on varmistaa, että mamu oppii suomen puhumisen lisäksi kirjoittamaan ja lukemaan suomea.
Oman äidinkielen lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen on omien vanhempien vastuulla.
Tutussa kiinalaisperheessä lapset ovat hyvin nuoresta asti (jo ennen kouluikää) opetelleet kiinalaisia kirjoitusmerkkejä vanhempiensa opastuksella. Heidän mukaansa niitä ei enää edes opi, jos niitä alkaa treenata vasta 10-vuotiaana.
Quote from: Emo on 22.03.2023, 13:26:06
Paitsi että suomalaisten verorahoilla kustannetun Suomen koululaitoksen tehtävä on varmistaa, että mamu oppii puhumisen lisäksi kirjoittamaan ja lukemaan suomea.
Ja?
Quote from: Emo on 22.03.2023, 13:26:06
Tutussa kiinalaisperheessä lapset ovat hyvin nuoresta asti (jo ennen kouluikää) opetelleet kiinalaisia kirjoitusmerkkejä vanhempiensa opastuksella. Heidän mukaansa niitä ei enää edes opi, jis niitä alkaa treenata vasta 10-vuotiaana.
Moni on oppinut kiinaa ja muita aasialaisia kieliä aikuisiällä. Aikuisilla ongelmana voi olla ajanpuute, sillä kielten ja erityisesti vaikeiden kielten oppminen vaatii aikaa.
Quote from: Emo on 22.03.2023, 13:08:46
Ja kun äiti ei osaa suomea, ei silloin lapsikaan opi suomea
Tässä kohtaan on enemmänkin riski, että lapsesta tulee sekakielinen.
Äitien ja Isien pitää puhua aina pelkästään omaa äidinkieltään lapsilleen, ei missään nimessä mitään muutaa, oli perhe sitten mistä maasta tahansa.
Lapsi oppii luonostaan pihalla, koulussa, kavereiden jne.. suomea aivan varmasti hyvin.
Pahinta, mitä voi tehdä on jos vanhempi alkaa puhua lapselle kieltä, jota hän ei itsekkään osaa kunnolla.
Olen tavannut, niin ruotsissa kuin suomessa euroopan ulkopuolelta tulevia perheitä, joissa vanhemmat puhuvat pelkästään hyvin huonoa ruotsia tai suomea lapsilleen ja osa tekee tämän pelkästään siitä syystä, että kun turvapaikka päästös on vielä kesken, niin he vetoavat siihen, että ei voida muuttaa takaisin, kun lapset eivät osaa edes kotimaan kieltä.
On erittäin hyvää, että suomessa asuvat mamu-lapset osaavat hyvin äidinkielensä ja juuri nämä lapset oppivat myös hyvää suomea ja heille muodostuu terve minä kuva, mistä on paljon hyötyä ja vähentää syrjäytymistä jne...jossain tapauksessa tulee halu muuttaa takaisin vanhempien kotimaahan?
Olen erityisen maahanmuuttokriittinen+monikulttuuri vastainen, mutta ei ole kenenkään etu, että maassa asuu lapsia/nuoria, joilta puuttuu juuret ja äidinkieli, koska se jos joku tulee pitkällä juoksulla yhteiskunnalle todella kalliiksi ja sen olen ruotsissa omin silmin saanut nähdä.
Quote from: Hae-won on 22.03.2023, 13:33:08
Quote from: Emo on 22.03.2023, 13:26:06
Paitsi että suomalaisten verorahoilla kustannetun Suomen koululaitoksen tehtävä on varmistaa, että mamu oppii puhumisen lisäksi kirjoittamaan ja lukemaan suomea.
Ja?
Quote from: Emo on 22.03.2023, 13:26:06
Tutussa kiinalaisperheessä lapset ovat hyvin nuoresta asti (jo ennen kouluikää) opetelleet kiinalaisia kirjoitusmerkkejä vanhempiensa opastuksella. Heidän mukaansa niitä ei enää edes opi, jis niitä alkaa treenata vasta 10-vuotiaana.
Moni on oppinut kiinaa ja muita aasialaisia kieliä aikuisiällä. Aikuisilla ongelmana voi olla ajanpuute, sillä kielten ja erityisesti vaikeiden kielten oppminen vaatii aikaa.
Ja?
Kotona oppikoot kirjoittamaan vaikka hieroglyfejä. Suomalaisen koulun ei pidä yrittää opettaa kaikkia maailman kotikieliä.
Quote from: Swen OF Sweden on 22.03.2023, 13:33:42
Quote from: Emo on 22.03.2023, 13:08:46
Ja kun äiti ei osaa suomea, ei silloin lapsikaan opi suomea
Tässä kohtaan on enemmänkin riski, että lapsesta tulee sekakielinen.
Äitien ja Isien pitää puhua aina pelkästään omaa äidinkieltään lapsilleen, ei missään nimessä mitään muutaa, oli perhe sitten mistä maasta tahansa.
...
Olen erityisen maahanmuuttokriittinen+monikulttuuri vastainen, mutta ei ole kenenkään etu, että maassa asuu lapsia/nuoria, joilta puuttuu juuret ja äidinkieli, koska se jos joku tulee pitkällä juoksulla yhteiskunnalle todella kalliiksi ja sen olen ruotsissa omin silmin saanut nähdä.
Oikeassa olet. Ajattelin tuota kirjoittaessani lähinnä, että äiti antaa esimerkin siittä että kieltä ei tarvitse oppia ja tulkkipalveluillakin hyvin pärjää. Lisäksi lapset oppivat, että oma yhteisö riittää tuttavapiiriksi, paskarasistisuomalaisiin ei haluta tutustua saati että se koettaisiin tarpeellisena.
Koulussa lapset oppivat suomea ja niin sen pitää ollakin, en ajatellut että äidit puhuvat suomea kotona lapsille vaikka vähän osaisivatkin, ja eivät useat edes osaa, että sitä huolta ei ole.
Lapsilla saa olla juuret ja äidinkieli, mutta ei ole suomalaisen tai ruotsalaisen veronmaksajan velvollisuus opettaa heille heidän äidinkieltään, ja juuria ei heille kukaan muu voi edes teoriassa opettaakaan kuin oma koti.
Ruotsin ongelmat taas ovat aika laajat, suisidaalinen kansa, ei voi muuta todeta.
Quote from: Emo on 22.03.2023, 13:36:55
Ja?
Kotona oppikoot kirjoittamaan vaikka hieroglyfejä. Suomalaisen koulun ei pidä yrittää opettaa kaikkia maailman kotikieliä.
Kouluissa voidaan opettaa muitakin kieliä kuin englantia ja ruotsia. Se voi olla valtava etu työelämässä jos puhuu suomen ja englannin lisäksi muita kieliä. Suomen osaaminen on toki Suomessa tärkeintä.
Tämä puoliksi kiinalainen oppi aikuisiällä kiinan. https://www.youtube.com/watch?v=GJUl9pE6SIo
Pidempi pohdinta kiinan tai joidenin muiden kielien meriiteistä suomalaissa kouluissa, olivat ne sitten lasten jommankumman tai molempien vanhempien äidinkieliä tai ei, voisi taasen olla jossakin muualla, kuin ketjussa, jonka aiheena pitäisi olla ruotsi. Sellaisen saa vaikka perustaa, jos nykyisissä ole sopivaa.
En ensin huomannutkaan, mutta Höblän uutisoinnissa (https://www.hbl.fi/artikel/ce959649-6bac-4cbe-af84-b6f9af9ce421) todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen käsityksenä, että "pitäisi selvittää, lisääkö oppilaiden mahdollisuus valita ruotsi itse peruskoulussa mielenkiintoa". Toisin sanoen raportissa ehdotetaan pakkoruotsista luopumista ja ruotsin asettamista muiden valinnaisten kielten rinnalle, vaikkakin aika lailla sivulauseessa, jos se on tämä kohta:
Quote from: KarviGlobaalissa maailmassa äidinkielen ja englannin lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muiden kielten osaamista. Tämä vieras kieli voi olla ruotsi, saksa, ranska, venäjä tai vaikkapa arabia. Kun oppilaille annetaan enemmän vaihtoehtoja valita, niin vapaaehtoisuuden lisääntyminen voisi jatkossa näkyä myös oppimistuloksissa.
Quote from: Roope on 22.03.2023, 15:50:17
En ensin huomannutkaan, mutta Höblän uutisoinnissa (https://www.hbl.fi/artikel/ce959649-6bac-4cbe-af84-b6f9af9ce421) todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen käsityksenä, että "pitäisi selvittää, lisääkö oppilaiden mahdollisuus valita ruotsi itse peruskoulussa mielenkiintoa".
Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan? Vapaaehtoisuuden ideahan on aivan toisaalla, eli opetukseen käytettyjen resurssien optimoimisessa, ml. oppilaan aika ja vaiva.
Quote from: Siili on 22.03.2023, 16:17:13
Quote from: Roope on 22.03.2023, 15:50:17
En ensin huomannutkaan, mutta Höblän uutisoinnissa (https://www.hbl.fi/artikel/ce959649-6bac-4cbe-af84-b6f9af9ce421) todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen käsityksenä, että "pitäisi selvittää, lisääkö oppilaiden mahdollisuus valita ruotsi itse peruskoulussa mielenkiintoa".
Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan? Vapaaehtoisuuden ideahan on aivan toisaalla, eli opetukseen käytettyjen resurssien optimoimisessa, ml. oppilaan aika ja vaiva.
Vapaaehtoinen mutta pakollinen kielivalinta olisi oikea ratkaisu kieltenoppimisongelmiin. Jos kaikkien pitäisi valita itse kaksi vierasta kieltä, todennäköisesti suurin osa valitsisi englannin ja ruotsin edelleen. Ne ovat kuitenkin meille helpoimmat kielet opiskella. Silloin ruotsi olisi itse valittu kieli eikä pakotettu oppiaine ja mahdollisesti aiheuttaisi vähemmän pahaa mieltä.
Quote from: Siili on 22.03.2023, 16:17:13
Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan?
Ei usko. Määrällisesti se ei varmaan nouse, mutta laadullisesti ehdottomasti, eli ne jotka sen valitsevat tulevat sitä varmasti myös käyttämään tosielämässä.
Nyt kaikki lukevat sen pakosta ja unohtavat sen sitten samantien.
Nykyinen toimitatapa ja vaatimukset, eivät hyödytä vatiota tai suomenruotsalaisia millään muotoa.
Pakkoruotsi pois, niin kaikilla hyvää ois 8)
Quote from: Siili on 22.03.2023, 16:17:13
Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan?
Ei tietenkään yleisesti, mutta kylläkin sen valitsevien keskuudessa.
Quote from: Karvi
Kuviosta
3 käy myös selkeästi ilmi, miten suuri ongelma ruotsin kielen opetuksessa on erilaisten oppijoiden tarpeisiin vastaaminen: osa oppilaista haluaisi oppia ja tarvitsisi haastavampia tehtäviä samaan aikaan kuin osalla oppilaita on suuria oppimis- ja motivaatio-ongelmia.
...
Oppilaiden opiskeluinnon puute, kielteiset asenteet ja heikko osaaminen ovat opettajien mukaan yhteydessä ruotsin tuntien työrauhaan. Jo yksikin huonosti motivoitunut oppilas voi vaikuttaa koko ryhmän ilmapiiriin ja viedä opettajan aikaa opettamiselta.
...
Työrauhan puuttuminen häiritsi oppilaiden keskittymistä eikä osa oppilaista voinut näyttää arvioinnissa osaamistaan toivomallaan tavalla. B1-ruotsin opiskelussa osalla oppilaista opiskeluinto on todella heikko, osa oppilaista kuitenkin on motivoituneita ja haluaa oppia.
Quote from: Siili on 22.03.2023, 16:17:13
Quote from: Roope on 22.03.2023, 15:50:17
En ensin huomannutkaan, mutta Höblän uutisoinnissa (https://www.hbl.fi/artikel/ce959649-6bac-4cbe-af84-b6f9af9ce421) todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen käsityksenä, että "pitäisi selvittää, lisääkö oppilaiden mahdollisuus valita ruotsi itse peruskoulussa mielenkiintoa".
Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan? Vapaaehtoisuuden ideahan on aivan toisaalla, eli opetukseen käytettyjen resurssien optimoimisessa, ml. oppilaan aika ja vaiva.
Karvin kommenttihan koski sitä, että jos koulussa voisi valita sen englannista poikkeavan kielen (ruotsi vaihtoehtojen joukossa), parempi motivaatio voisi lisätä osaamisen tasoa (tässä kielessä, oli se sitten ruotsi tai joku muu)
Sinänsä vapaaehtoisessa ruotsinryhmässäkin keskimääräinen mielenkiinto varmaan olisi parempi, koska poistuma olisi etupäässä sieltä toisesta päästä
(Siinäkin tapauksessa, että vapaaehtoisuus koskisi vain peruskoulua ja ainakin jossakin määrin akateemisesti oriontoituneet perheet valitsisivat ruotsin "vapaaehtoisesti" koska virkamiesruotsi.)
Quote from: RP on 22.03.2023, 17:10:42
Quote from: Siili on 22.03.2023, 16:17:13
Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan? Vapaaehtoisuuden ideahan on aivan toisaalla, eli opetukseen käytettyjen resurssien optimoimisessa, ml. oppilaan aika ja vaiva.
Karvin kommenttihan koski sitä, että jos koulussa voisi valita sen englannista poikkeavan kielen (ruotsi vaihtoehtojen joukossa), parempi motivaatio voisi lisätä osaamisen tasoa (tässä kielessä, oli se sitten ruotsi tai joku muu)
Sinänsä vapaaehtoisessa ruotsinryhmässäkin keskimääräinen mielenkiinto varmaan olisi parempi, koska poistuma olisi etupäässä sieltä toisesta päästä
Keskimääräin osaamisen taso ja mielenkiinto vapaaehtoisilla ruotsin tunneilla olisi takuuvarmasti parempi nykyisiin kaikille pakollisiin tunteihin verrattuna. Oma kommenttini koski ikäluokkaa yleisesti, eli mitään yleistä innostuksen kasvua ruotsinkieltä kohtaan ei nähdäkseni vapaaehtoistamisen myötä ole odotettavissa.
^Juu Höblän tulkinta on kovin optimistinen (heidän näkökannastaan)
Quote from: Swen OF Sweden on 22.03.2023, 16:57:40
Ei usko. Määrällisesti se ei varmaan nouse, mutta laadullisesti ehdottomasti, eli ne jotka sen valitsevat tulevat sitä varmasti myös käyttämään tosielämässä.
Itse olen myös vakaasti sitä mieltä, että pakkoruotsi tekee ainoastaan haittaa ruotsin osaamiselle tässä maassa. Lisäksi se aiheuttaa yleistä tympääntymistä sinänsä pirteää ja mukavaa ruotsinkielistä väestöämme kohtaan.
Muuten olen hyvin pitkälle kaimani Ida Asplundin kanssa samoilla linjoilla. Tai ainakin niillä linjoilla, joita hänellä taannoin oli.
Opiskelumotivaatiota varmaan heikentää sekin, että Suomen kouluissa ei opeteta oikeaa ruotsia, vaan sen harvinaista ja vanhentunutta murretta, suomenruotsia. Tällä ei ole käyttöä kuin hyvin harvoissa paikoissa ja tilanteissa.
Oikean ruotsin opiskelusta voisi olla jotain hyötyäkin, matkoilla, pohjoismaisessa kaupassa ja muussa pohjoismaisessa yritysmaailmassa. Tosin isommissa pohjoismaisissakin firmoissa useimmiten käytetään englantia firman sisäisenä kielenä.
Ongelmana on se, että jos oikean ruotsin opetukseen siirryttäisiin, joutuisi koko opettajakuntakin uudelleenkoulutukseen.
Quote from: lurkkeri on 22.03.2023, 18:05:30
Opiskelumotivaatiota varmaan heikentää sekin, että Suomen kouluissa ei opeteta oikeaa ruotsia, vaan sen harvinaista ja vanhentunutta murretta, suomenruotsia. Tällä ei ole käyttöä kuin hyvin harvoissa paikoissa ja tilanteissa.
Minulla on se käsitys, että Pyttis - Loviisa - Porvoo - Helsinki - alueella puhuttu ruotsi on parempaa ruotsia kuin riikinruotsi. Ehkä vanhahtavaa, mutta toisaalta paljon puhtaampaa. Kyllä sitä kannattaa opiskella ja puhua myös Ruotsissa, joka on ilmeisesti vielä Suomea pahemmin englannin saastuttama. Siis kielellisesti, tuskin Ruotsista sentään löytyy yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, joissa ei opiskeltaisi pääsääntöisesti ruotsiksi. Suomessa taas suomalaiset opettajat opettavat suomalaisia oppilaita huonolla englannilla ja päättäjät kuvittelevat tämän olevan innovaatio, joka menee maailmalle kuin itse Nokia, tuoden Suomeen loputonta vaurautta.
Quote from: lurkkeri on 22.03.2023, 18:05:30
Opiskelumotivaatiota varmaan heikentää sekin, että Suomen kouluissa ei opeteta oikeaa ruotsia, vaan sen harvinaista ja vanhentunutta murretta, suomenruotsia. Tällä ei ole käyttöä kuin hyvin harvoissa paikoissa ja tilanteissa.
Suomenruotsi on aivan hyvää ja toimii erittäin hyvin kaikissa paikoissa ruotsissa, mitään ongelmia ei juuri ole, muutamat sanonnat vähän poikkeaa, mutta kyllä murre erot ovat ruotsin sisälläkin suurempia. Suomenruotsissa kirjaimet lausutaan selkeämmin sanoissa kuin riikinruotsissa.
Itse vierastan suomenruotsia ja koen sen itselleni jopa hieman vieraaksi, mutta yritän vääntää samaa aksenttia kun puhun suomenruotsalaisen kanssa, tosin yritän aina ensin puhua suomea kaikkien suomea osaavien kanssa.Ruotsinkielisten sukulaisteni kanssa puhun aina suomea, koska heitä ärsyttää liian riikinruotsalainen puhetapani. Puhumani ruotsi on enemmän riikinruotsi painoitteista. 8)
Quote from: Siili on 22.03.2023, 16:17:13
Quote from: Roope on 22.03.2023, 15:50:17
En ensin huomannutkaan, mutta Höblän uutisoinnissa (https://www.hbl.fi/artikel/ce959649-6bac-4cbe-af84-b6f9af9ce421) todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen käsityksenä, että "pitäisi selvittää, lisääkö oppilaiden mahdollisuus valita ruotsi itse peruskoulussa mielenkiintoa".
Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan? Vapaaehtoisuuden ideahan on aivan toisaalla, eli opetukseen käytettyjen resurssien optimoimisessa, ml. oppilaan aika ja vaiva.
No aivan taatusti se lisää rutkasti ruotsinopiskelijoiden mielenkiintoa oppiainetta kohtaan - eikös sekin ole positiivista :)
Muut opiskelevat sitten innolla jotain muuta - jossa tulokset eivät yleisesti huitele 6- tasolla.
Alkuperäiset pakkoruotsittajapuolueet lasken näin:
- SDP
- Keskusta
- SKDL → Vasemmistoliitto
- RKP
Tuoreen vaalituloksen mukaan nämä ovat juuri menettäneet kymmenen paikkaa eduskunnasta.
Pakkoruotsi-sanaa kammoavat ovat yrittäneet torjua vaalien alla pakkoruotsikeskustelua levittämällä somessa mielestään nerokasta "pokkaruotsi"-väännöstä. Ongelma ei kuulemma ole opettaa vuosikaudet pakolla kieltä, jota vain harva suomenkielinen tarvitsee, vaan se, että suomenkieliset eivät uskalla puhua ruotsia.
Hbl: Kommentar | Länge leve "pokkaruotsi" – här kommer "pokkasuomi!" (https://www.hbl.fi/artikel/9f79937a-228a-4f07-85d5-ca0e7fdb2c8d) 30.3.2023
Toimittaja Dan Lolaxin mukaan ongelma on "kieliryhmien välinen kuilu", joka saadaan katoamaan, kun sallitaan puhua epätäydellistä ruotsia, vaikka se kuulostaisi naurettavalta.
Höblä kertoo, että "pokkaruotsi"-termin on keksinyt Akseli Koskela, Maria Ohisalon valtiosihteeri. Koskela ei edes yritä vakuuttaa, että pakkoruotsille olisi tarvetta, vaan kääntää asetelmaksi, että suomenkielisten on tasapuolisuuden vuoksi puhuttava ruotsia, koska Suomi on kaksikielinen maa.
Suomenkielinen valtiosihteeri lähettää siksi töissään sisäministeriössä
suomenkielisille kollegoilleen ruotsinkielisiä sähköposteja.
Koskela varoittaa, että se, että Riikka Purra ei puhunut kaksikielisessä vaalitentissä ruotsia ja että Sanna Marin ei puhu mielellään ruotsia, on vaarallista ulossulkemista.
QuoteRunoileva valtiosihteeri keksi sanan "pokkaruotsi"
Sanaa "pokkaruotsi" käytettiin ahkerasti somessa Svenska Ylen kaksikielisen vaalikeskustelun jälkeen. Käsitteen takana on valtiosihteeri Akseli Koskela, joka eräänä päivänä päätti ryhtyä viestimään suomenkielisille kollegoilleen ruotsiksi.
[...]
Samassa vaalikeskustelussa Riikka Purra (Perussuomalaiset) valitsi olla sanomatta yhtään sanaa ruotsia.
– Se on kannanotto, joka tarkoittaa, ettei kaikkia oteta huomioon. Myöskään Sanna Marin (SDP) ei sano mielellään mitään ruotsiksi. On vaarallista ryhtyä sulkemaan yhteiskuntaryhmiä ulkopuolelle.
Koskelan mukaan suomalaisessa kielikysymyksessä on kognitiivinen dissonanssi.
– Me puhumme kaksikielisestä maasta, jossa suomenkieliset eivät käytä ruotsia. Ruotsinkielisten on oltava enemmän tekemisissä suomen kanssa kuin suomenkielisten ruotsin kanssa. Minusta tämä ei voi mennä näin kaksikielisessä maassa.
Koskelalla meni monta vuotta löytää itseluottamus uskaltaa puhua kieltä, jonka hän oppi koulussa, ja jota kutsuttiin "pakkoruotsiksi".
Koskela kasvoi Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa vallitsi käsitys, että ruotsi oli välttämätön paha – mutta josta kukaan ei ymmärtänyt, mihin sitä tarvittiin.
– Minulla ei ollut kasvaessani ympärilläni aikuisia, joiden mielestä ruotsin osaaminen on rikkaus.
Vasta seitsemän vuotta sitten Chileen muutettuaan ja vieraaseen kieleen heittäydyttyään hän ymmärsi, miksi puhua kieltä, jota ei hallitse täydellisesti heti alkuun.
[...]
Kun hän palasi Suomeen, hän ryhtyi katsomaan ruotsalaista Melodifestivalenia kahden lapsensa kanssa ja puhumaan "pokkaruotsia" heidän kanssaan.
– He kasvavat maailmassa, jossa ruotsia edelleen pidetään välttämättömänä pahana. Ja minä yritän olla heille esikuva sanomalla muutaman sanan ruotsia joka päivä.
Eräänä päivänä hän päätti käyttää ruotsia töissään ja ryhtyi viestittelemään suomenkielisille kollegoilleen ruotsiksi. Reaktiot olivat kahtalaiset.
– Suomenkieliset kollegani, jotka osaavat osittain ruotsia, ymmärtävät, miksi kirjoitan ruotsiksi, mutta muut nauravat ja ihmettelevät, mitä oikein tarkoitan. Mutta en ole saanut negatiivista palautetta. (käännös)
Hbl: Diktande statssekreterare myntade ordet "pokkaruotsi" (https://www.hbl.fi/artikel/017ea013-3be9-41b3-ab6a-2c345c37df05) 5.4.2023
(maksumuuri)
Se mitä varsinkin yliopiston pakolisesta ruotsista muistan, niin kokeessa vaadittava osaaminen oli ettei tee kielioppivirheitä. Tunneilla keskusteltiin kyllä ja luettiin juttuja mutta se oli ihan hyödytöntä kun saman ajan olisi voinut järkevämmin käyttää kotona pänttäämässä kielioppikirjaa. Jois ruotsin laajalle opiskelulle haluttaisiin Suomessa tulevaisuutta ja siitä jotain hyötyä ihmisille, siinä pitäisi keskittyä puhutun ja kirjoitetun riikinruotsin hallitsemiseen.
HBL:n jutun esittämän pokkaruotsin käyttö kuitenkin jäisi suomenkielisten keskinäiseksi puuhaksi ja suomenruotsalaiset edelleen kärkkäästi huomauttaisivat, jos suomalaisen ruotsissa olisi prepositio- tai sanajärjestysvirheitä.
Suomen kaksikielisyys on rakenteellista rasismia, joka sulkee pois maan kolme alkuperäistä vähemmistökieltä, inari, koltta ja Pohjois-saamen.
Rkp:n edustaja sanoi minulle, että Saamen-kielet ovat paikallisia kieliä, no kysyin, miksei ruotsi voisi myös olla sitä?
Ei tullut vastausta 8)
Tämä valt.tiet. tri ja rehtori Kari Kaunismaan kolumni "Kielten opiskelu vaatii työtä" Suomen koululaisten kieliopinnoista sopii tänne(https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/kielten-opiskelu-vaatii-tyota/), vaikka siinä ei
pakkoruotsia lausutakaan. Käytännössä on niin, että suomalaisten kieliopetusta on heikennetty ja kavennettu jo vuosikymmeniä.
Quote
Vuosina 1985–91 edellytettiin yli 30 000 asukkaan kuntien tarjoavan peruskoulun A1-kieleksi vähintään viittä eri vaihtoehtoa. Tämä säädös kumottiin 1998, minkä jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi on useimmiten jäänyt englanti. Tässä ei mainita, että niin lainsäätäjä kuin tutkijatkin ovat jättäneet huomiotta useimmat maamme kunnat, joissa ei ole ollut lainkaan mahdollista tarjota muuta kuin englannin opetusta. 1990-luvulla oli mahdollisuus valita A2-kieleksi 4.–6. -luokilla jokin muu kieli, kuten saksa tai ranska (tai ruotsi), ja peräti 40 % koululaisista opiskelikin jotain näistä. Tämä säädös kumottiin 2001, mikä johti valintojen romahtamiseen.
...
Poliittisessa päätöksenteossa ei ole Ruotsalaisen kansanpuolueen painostuksen vuoksi uskallettu siirtää ruotsia valinnaiseksi, vaikka se vapauttaisi tunteja suurten kielten opiskeluun.
Niinpä ollaan tilanteessa, jossa harva koululainen oppii muuta kuin entisen valtiaan B1-ruotsia ja kulttuuri-hegemonisen Yhdysvaltalaisen imperiumin A1-englantia.
QuoteYhdysvaltalaisen imperiumin A1-englantia.
Itseasiassa britti-enkkua elleivät olet muuttaneet sitä. Jos eivät ole muuttaneet, niin saisivat muuttaa koska standardisoitu paremmin.
Nyt olisi taas mahdollisuus päästä pakkoruotsista. Äänestäjät pääsee jännittämään onko persut turha vai hyödyllinen.
Hbl: Kommentar | Länge leve "pokkaruotsi" – här kommer "pokkasuomi!" (https://www.hbl.fi/artikel/9f79937a-228a-4f07-85d5-ca0e7fdb2c8d) 30.3.2023
QuoteRunoileva valtiosihteeri keksi sanan "pokkaruotsi"
Sanaa "pokkaruotsi" käytettiin ahkerasti somessa Svenska Ylen kaksikielisen vaalikeskustelun jälkeen. Käsitteen takana on valtiosihteeri Akseli Koskela, joka eräänä päivänä päätti ryhtyä viestimään suomenkielisille kollegoilleen ruotsiksi. Reaktiot olivat kahtalaiset.
– Suomenkieliset kollegani, jotka osaavat osittain ruotsia, ymmärtävät, miksi kirjoitan ruotsiksi, mutta muut nauravat ja ihmettelevät, mitä oikein tarkoitan. Mutta en ole saanut negatiivista palautetta. (käännös)
Ihmettelen suuresti, ettei Koskela ole saanut negatiivista palautetta. Tuo hänen toimintansa on nimittäin kielilain vastaista, eli laitonta.
Suomen kielilaki 423/2003 sanoo:
---
26 § (25.8.2016/689)
Valtion viranomaisten työkieli
Valtion viranomainen käyttää työkielenään virka-alueen väestön enemmistön kieltä, jollei toisen kielen tai molempien kielten taikka erityisestä syystä vieraan kielen käyttäminen ole tarkoituksenmukaisempaa.
27 § (29.6.2021/644)
Viranomaisten kirjeenvaihto
Valtion viranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa käytetään suomen kieltä, jollei vastaanottava tai lähettävä viranomainen ole yksikielisesti ruotsinkielinen tai jollei muusta syystä ole tarkoituksenmukaisempaa käyttää ruotsin kieltä tai muuta kieltä.
---
Laki on yksiselitteinen: valtion viranomaisen tulee käyttää työkielenään suomea. Tästä aikanaan ohjeistettiin virkamiehiäkin, että kun suomenruotsalainen Suomen valtion virkamies osallistuu yhteispohjoismaiseen kokoukseen, jossa kokouskielenä on ruotsi, hänen tulee kuitenkin tehdä kokousraportti suomeksi.
Joku nohevampi voisi tehdä kantelun oikeuskanslerille tuosta Koskelan toiminnasta, kun oikein lehdessä kehuu rikkovansa kielilakia.
Kohta ei ruottia enää tartte ruottalaistenkaan kanssa, kun siirrytään Nato-englantiin - vai ryhdytäänkö ryppyilemään sotilasliitolle ruotsiksi? Vieläkö löytyy yhtikäs mitään perustetta pakkoruotsille? Huhuu cukkoomus!
Quote from: Roope on 05.04.2023, 13:01:23
Höblä kertoo, että "pokkaruotsi"-termin on keksinyt Akseli Koskela, Maria Ohisalon valtiosihteeri. Koskela ei edes yritä vakuuttaa, että pakkoruotsille olisi tarvetta, vaan kääntää asetelmaksi, että suomenkielisten on tasapuolisuuden vuoksi puhuttava ruotsia, koska Suomi on kaksikielinen maa. Suomenkielinen valtiosihteeri lähettää siksi töissään sisäministeriössä suomenkielisille kollegoilleen ruotsinkielisiä sähköposteja.
Sisäministerin valtiosihteeri vaikeuttaa tahallaan ministeriön kommunikaatiota (eli mahdollisesti vaikeuttaa ministeriön työtä, ei paljoaa mutta kuitenkin), jotta ruotsin asemaa saisi yritettyä parannettua. ??? :o "Ministeri haluaa, että teette koko osasto seuraavaksi [tähän vaikea epäselvä ruotsinkielinen käsite]."
Pakkoruotsi on niin pyhä lehmä että se on valtionhallinnon tehokkuuttakin tärkeämpää. ??? No, onneksi sentään ei ole puolustusministeriöstä kyse. Tuollaisella asenteella, onko ihme että Vihreät hävisi eduskuntavaalit. Vihreä siirtymä ja transoikeudet yms. eivät vielä riitä, vaan ne pitäisi oikeastaan toteuttaa vieraalla kielelläkin. Vasta sitten on riittävän hyvä lopputulos.
Hyötyykö ruotsinkieliset pakkoruotsista oikeasti? Minä epäilen että ei hyödy.
Quote from: Aimo Räkä on 06.04.2023, 21:32:30
Hyötyykö ruotsinkieliset pakkoruotsista oikeasti? Minä epäilen että ei hyödy.
Näähän on niitä vääräksi todentamattomia lainalaisuuksia. Jos Pekka Imatralla ja Keijo Kuusamossa eivät lue viittä vuotta ruotsia koulussa, niin Lisa Lohtajalla ei ehkä saa hammaslääkäripalveluita ruotsiksi, koska Pekka ja Keijo.
Sitten ruotsin kieli kuihtuu, jos suomenkieliset eivät mongerra sitä. Jälleen jos Anne Alavudella ja Topi Tampereella eivät lukisi vuosia ruotsia koulussa, niin Göran Vaasassa alkaisi puhua suomea pääkielenään, koska Anne ja Topi.
Ei kenenkään pakkoruotsista ole mihinkään mitään hyötyä. Palveluiden saanti ruotsiksi taataan yliopistoissa kielikursseilla. Jokainen diplomi-insinööri ja
maisteri on suorittanut ns. virkamiesruotsin. Se riittää. Kysykää vaikka maisteri Sanna Marinilta.
-i-
Selittäkääpä tuo rantaruotsalaisille että pakkoruotsi ei mitenkään sulostuta heidän elämäänsä.
Quote from: Aimo Räkä on 06.04.2023, 21:32:30
Hyötyykö ruotsinkieliset pakkoruotsista oikeasti? Minä epäilen että ei hyödy.
Veikkaan, että about 95% porukasta ei hyödy yhtään mitenkään jotain satunnaisia hetkiä lukuunottamatta. Julkisen sektorin elätit hyötyy. Oon kommunikoinu Ruotsissa asuvien ruotsalaisten kanssa enkuksi eli ainakaan itse en ole hyötynyt pakkoruotsista mitenkään.
Ihan oikeasti se pakkoruotsi ei hyödytä oikeastaan yhtään niitä ruotsinkielisiä eikä suomenkielisiä. Siellä missä ruotsinkieliset joutuvat tiuhaan kontaktiin suomenkielisten kanssa niin molemmat oppivat ihan luonnostaan toistensa kieltä sen verran että juttuun tulevat. Nykyisin kun on vielä hyvät käännösohjelmat niin kyllä niillä pärjää. Aikanaan opin ruotsin kieltä jopa kohtuullisesti seuraamalla televisiosta saariston lapsia, Vaahteramäen Eemeliä, Peppi Pitkätossua jne. Pysyi hyvin juonessa mukana lukematta tekstejä ja jos ei ymmärtänyt mitä sanottiin niin lukaisi tekstityksen. Sitten tuli ikää eikä tullut seurattua ruotsinkielisiä lastenohjelmia niin se ruotsin kieli pääsi rapistumaan kun ei arkielämässä sitä tarvinnut missään.
Ne lastenohjelmat oli sikäli hyviä että puhetempo oli melko hidas, ääntäminen selkeää eikä sellaista nuoteista laulamista.
Quote from: Lahti-Saloranta on 07.04.2023, 00:34:39Ihan oikeasti se pakkoruotsi ei hyödytä oikeastaan yhtään niitä ruotsinkielisiä eikä suomenkielisiä.
Kun ei se hyödytä meitä eikä se hyödytä heitä niin kuka hyötyy? Täytyy pitää esillä kuinka turha ja hyödytön pakko meillä on.
Quote from: Aimo Räkä on 07.04.2023, 16:49:45
Quote from: Lahti-Saloranta on 07.04.2023, 00:34:39Ihan oikeasti se pakkoruotsi ei hyödytä oikeastaan yhtään niitä ruotsinkielisiä eikä suomenkielisiä.
Kun ei se hyödytä meitä eikä se hyödytä heitä niin kuka hyötyy? Täytyy pitää esillä kuinka turha ja hyödytön pakko meillä on.
Ruotsinkielisiä Suomessa taitaa olla alle 300.000 ja suomalaisia yhteensä yli 5.5 miljoonaa. Nyt pakotetaan yli 5.2 miljoonaa opiskelemaan ruotsia jotta alle 300.000 ruotsinkielisen palvelut tulisi turvattua heidän äidinkielellään. Tosin valtaosalla peruskoulun pakkoruotin opetuksen saaneella se ruotsin kielen taito muutaman vuoden päästä on sellainen ettei sillä ruotsinkielisille palveluja turvata. Voin sanoa koulukaveristani, naapurin pojasta joka opiskeli aikanaan 5v sitä pakkoruotsia niin tänä päivänä hän ehkä tunnistaisi ruotsinkielisen tervehdyksen," hyvää päivää " mutta " näkemiin " menisi jo arvauksen puolelle.
Quote from: Aimo Räkä on 07.04.2023, 16:49:45
Quote from: Lahti-Saloranta on 07.04.2023, 00:34:39Ihan oikeasti se pakkoruotsi ei hyödytä oikeastaan yhtään niitä ruotsinkielisiä eikä suomenkielisiä.
Kun ei se hyödytä meitä eikä se hyödytä heitä niin kuka hyötyy? Täytyy pitää esillä kuinka turha ja hyödytön pakko meillä on.
Ehkäpä selitys löytyy tästä kokeilusta: apinoita estettiin menemään johonkin tiettyyn osaan häkistä, tai kaikille tuli kollektiivinen rangaistus, olikos se nyt vesisuihkulla vai millä. Vanhat apina opettivat uudet tavoille, jotta tuonne ei mennä.
Jossain vaiheessa kollektiivirangaistus lopettiin, mutta apinat edelleen välttelivät kiellettyä aluetta. Näin kävi vielä siinäkin vaiheessa, kun alkuperäiset olivat kuolleet, eikä kukaan olemassa olevista apinoista ollut saanut rangaistusta. Mutta silti apinat eivät sallineet kenenkään mennä kielletylle alueelle, vaikka kukaan ei tiennyt miksi.
Ehkäpä pakkoruotsi on apinatesti. Haluaisin mielummin tietenkin ajatella, suomenruotsalaiset pakkoruotsin säilyttäjät ovat niitä apinoita. :P
Vanha hyvä video Tynkkyseltä:
Näin suomalaiset puhuvat ruotsia: karu totuus Oulusta
https://www.youtube.com/watch?v=JZEvAzqD1QY
Mikään ei varmasti ole tämän asian suhteen muuttunut ainakaan parempaan päin (eli että ruotsia osattaisiin nykyään paremmin), video on 8 vuotta vanha.
Eihän Suomen kouluissa mitään ruotsia edes opeteta! Niissä opetetaan ruotsin kielioppia.
Voi herramunjee niitä deklinaatioita yms.
Itse lähdin ensimmäistä kertaa kesätöihin Ruotsiin 15-vuotiaana, laivalla Vaasasta Umeåån (tai suomeksi Uumajaan).
Sen jälkeen parantelin ruotsiani Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.
Yo-kirjoitusten jälkeen pyrimme Åbo Akademiin, hyvä ystäväni ja minä.
Ennen varsinaista pääsykoetta piti meidän suomenkielisten ensin päästä läpi kielikokeesta.
Ystäväni, "kympin tyttö", oli opetellut ulkoa kaikki kieliknopit, ei päässyt läpi kielikokeesta.
Minä, joka oikeasti osasin ruotsia, pääsin. Ja myöhemmin myös sisään haluamiini opintoihin.
Suomi on täynnä huonoja ruotsin opettajia! Nyt en aamutuimaan muista herran saksalaisnimeä, mutta suuri syy lankeaa tuolle Turun yliopiston äijälle!
_______
Näin se muisti palailee pätkittäin, mies on nimeltään Christer Hummelstedt. Pisti esim. opiskelijansa keräämään hänelle aineistoa, ja käytti itse opiskelijoiden työllä ja vaivalla keräämää materiaalia omaan väitöskirjaansa, ottaen siitä kunnian. Ehtaa turkulaista rapparityyliä...
Quote from: Siener on 08.04.2023, 07:41:59
Eihän Suomen kouluissa mitään ruotsia edes opeteta! Niissä opetetaan ruotsin kielioppia.
Voi herramunjee niitä deklinaatioita yms.
En tiedä kuinka nykyään mutta omana kouluaikana oli juuri noin ja sama juttu muidenkin kielin kohdalla. Itse opin ruotsia enemmän ruotsinkielisiä lastenohjelmia katsomalla kuin koulussa. Minusta sitä kielioppia voisi päntätä sitten kun muu kielitaito on kohtuullisella tolalla. Jos kuulemansa puhe on kieliopillisesti oikein niin se kielioppi tarttuu siinä sivussa.
Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa kielikeskusteluun.
QuoteMiksi te vihaatte ruotsia?
Vanhana ruotsinkielisenä tätinä (82 vuotta) en voi olla ihmettelemättä: Miksi te vihaatte ruotsia niin paljon?
30-40 vuotta sitten oli hauskaa käydä Suomessa. Se oli vähän eksoottista, mutta ehdottomasti toinen maa, olit ulkomailla. Ravintoloissa ja kaupoissa oli aina joku, joka osasi ruotsia. Suurin osa ei osannut englantia, se oli sama kuin Ruotsissa.
Nyt näyttää minusta idioottimaiselta, että sinun odotetaan puhuvan englantia sellaisessa osassa maailmaa, joka oli monta sataa vuotta Ruotsin itäosa.
Suomi on käsittämättömän vaikea kieli oppia. En osaa edes arvata, mitä kyltissä tai ruokalistassa lukee, ellei siitä ole englanninkielistä versiota.
Teillä on Suomessa aarre, joka koostuu monista ruotsinkielisistä. Ruotsalaisena on paljon helpompi tulla ymmärretyksi sekä Norjassa että Tanskassa kuin Suomessa. Se on minusta sääli. (käännös)
Sylva Rynemark, Knivsta
Hbl: Insändare: Varför hatar ni svenskan så? (https://www.hbl.fi/artikel/c5984b98-3cc3-4b96-864b-b0030f612d82) 6.4.2023
Quote from: Roope on 08.04.2023, 12:44:03
Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa kielikeskusteluun.
QuoteMiksi te vihaatte ruotsia?
Miksi HBL vihaa suomalaisia?
QuoteVanhana ruotsinkielisenä tätinä (82 vuotta) en voi olla ihmettelemättä: Miksi te vihaatte ruotsia niin paljon?
Emme me vihaa. Mutta on aivan luonnollista, että ruotsin kieleen tulee monelle torjuntareaktio koska sitä pakotetaan kouluissa siitä huolimatta, että kielestä ei suurelle enemmistölle ole mitään hyötyä, vaan ruotsin opiskelu on turhan takia poissa muista resursseista ja jaksamisesta.
Itse kielessä eikä sen puhujissa tietenkään ole mitään vikaa. Ongelma on se pakko. Ruotsin kielen imagolle olisi Suomessa valtava hyöty siitä, että sen opiskelu olisi vapaaehtoista - silloin ruotsin arvostus nousisi. Pakolla ei saada mitään aikaan.
Quote from: Roope on 08.04.2023, 12:44:03
Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa
Hbl: Insändare: Varför hatar ni svenskan så? (https://www.hbl.fi/artikel/c5984b98-3cc3-4b96-864b-b0030f612d82) 6.4.2023
QuoteVanhana ruotsinkielisenä tätinä (82 vuotta) en voi olla ihmettelemättä: Miksi te vihaatte ruotsia niin paljon?
Emme vihaa ruotsin kieltä. Vihaamme pakkoruotsitusta.
Quote30-40 vuotta sitten oli hauskaa käydä Suomessa. Se oli vähän eksoottista, mutta ehdottomasti toinen maa, olit ulkomailla. Ravintoloissa ja kaupoissa oli aina joku, joka osasi ruotsia. Suurin osa ei osannut englantia, se oli sama kuin Ruotsissa
Tuskin kuitenkaan sisämaassa on osattu ruotsia sen enempää kuin nykyäänkään osataan. Nykyään osataan kaikkialla Suomessa englantia kohtuullisen hyvin.
QuoteNyt näyttää minusta idioottimaiselta, että sinun odotetaan puhuvan englantia sellaisessa osassa maailmaa, joka oli monta sataa vuotta Ruotsin itäosa.
Mielestäsi siis suomalaiset eivät saisi käyttää muita kieliä kuin entisen isäntämaan kieltä?
QuoteSuomi on käsittämättömän vaikea kieli oppia. En osaa edes arvata, mitä kyltissä tai ruokalistassa lukee, ellei siitä ole englanninkielistä versiota.
Suomi on tasan yhtä vaikea oppia kuin mikä tahansa muukin kieli jos ei ole halua oppia. Ei näytä olevan helppoa ruotsin oppiminen suomalaiskoululaisillekaan kun motivaatio puuttuu. Ole iloinen, että ruokalistat ovat edes englanniksi.
QuoteTeillä on Suomessa aarre, joka koostuu monista ruotsinkielisistä. Ruotsalaisena on paljon helpompi tulla ymmärretyksi sekä Norjassa että Tanskassa kuin Suomessa. Se on minusta sääli.
Sylva Rynemark, Knivsta
Ruotsinkieliset ihmiset ovat yhtä arvokkaita kuin muutkin mutta heidän kutsumisensa aarteiksi on jo vähän liioittelua. Jos sinulla on kova halu tulla ymmärretyksi Suomessa, miksi et ole opetellut suomen kieltä? Se nyt vain ei ole meidän suomalaisten vika, että kielemme ei ole skandinaavisten kielten sukukieli. Suomalaisten tärkein tavoite elämässä ei ole palvella ruotsinkielisiä ihmisiä.
Osaan jonkin verran ruotsinkieltä kahdesta eri syystä.
Ex-vaimoni taustaan liittyi paljon suomenruotsalaisia ja riikinruotsalaisia. Suomalaisten kanssa ei ollut niin väliä, mutta riikinruotsalaisten kanssa oli sitä hauskempaa, mitä enemmän ymmärrettiin toisiamme. Lisäymmärrys motivoi. Eikä brännvin haitannut, päinvastoin lisäsi oppimisen motivaatiota.
Naimisiin mentyämme pitkälleviisas ja kunnioitettava suomenmielinen isäni, tuntien senhetkisen "seurapiirini", lähestyi persaukista avioparia. Isäni tiesi, että nuoruudesta asti olin lukenut joka-aamuisen Hesarin innolla kannesta kanteen.
"Kustannan teille Hufvustasbladetin aamulehdeksi niin moneksi vuodeksi kuin vaan haluatte."
Hyväksyimme köyhinä tarjouksen viiden vuoden ajan. Sen jälkeen meillä oli riittävästi omaa fyrkkaa tilata Hesari.
Quote from: Lalli IsoTalo on 08.04.2023, 12:48:14
Quote from: Roope on 08.04.2023, 12:44:03
Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa kielikeskusteluun.
QuoteMiksi te vihaatte ruotsia?
Miksi HBL vihaa suomalaisia?
Myös Ruotsi ja kaikki sen kansalaiset vihaavat suomalaisia. Muutoin siellä opiskeltaisiin suomea jokaisessa oppilaitoksessa ja jokaisella oppiasteella. Meillä kun on yhteinen historia, mikä jo yksinään olisi jo täysin riittävä peruste pakkosuomelle. Minä olen opiskellut suomea eikä siitä ole koskaan ollut minulle mitään haittaa. Pidän suomea osaamattomia ruotsalaisia vähän yksinkertaisina.
Jos en ihan väärin muista, niin yli 10 vuotta sitten Purra puhui ihan sujuvaa suomenruotsia.
Pidän haasteena, että Suomessa on pakkosuomi, pakkoruotsi ja pakkoenglanti.
Pitää olla hyvä kielipää, jos muutaman extra-kielen opettelee.
On ongelma, että Suomelle tärkeisiin vientimaihin ei ole kielenosaajia. Ratkaisu ei ole haalia arabian osaajia.
Suomenruotsalaiset elää edelleen niin omassa kuplassaan kuin olla ja voi.
Olimme ainakin 600 vuotta osa ruotsia, jos 1809 ruotsi olisi voittanut venäjän, niin jokainen voi tahoillaan miettiä, olisiko ruotsissa pakkosuomea?
1809 pohjoisruotsiin jäi suuret suomenkieliset alueet ja suomenkielinen väestö.
Vielä 1980 luvulla nämä alkuperäisasukkaiden lapset saivat jälkisituntoa koulussa, jos puhusivat äidinkieltään suomea.
Suomenruotsalaisia ei tämä asia ja vääryydet ole koskaan oikeesti kiinnostanut ja tästä minulla on omakohtaisia kokemuksia 1970-luvun lopulta, kun aloin herämään tähän historiassa tapahtuneeseen vääryyteen, mitä suomenkieliset olivat kokeneet.
Rkp:n toiminta on ollut tässä vuosikymmeniä täysin yksisuuntainen ja mitään vastavuoroisuutta ei ole edes haluttu harkita.
Rkp on suomen kielen vastainen puolue myös nykyään hyvin vahvasti.
Rkp haluaa, että suomesta tulee keittiö kieli ja heidän virkamiehistönsä tukevat tätä
tietoisesti, esimerkiksi oikeusministeriössä.
Rkp on suomenruotsalaisille vain pelkkä rasite ja haitta, pöyhkeine ylimitoitettujen kielivaatimuksineen. 8)
Lisäys: Pyrin välttämään kaikkia suomenruotsalaisia lehtiä ja varsinkin HBl paskaa
En kertakaikkisesti pysty enään edes huumorimielessä niitä lukeemaan, tulen
niin vihaiseksi niistä jutuista, että katsonut terveydellisistä syistä pysyä kaukana
tästä suomemkielen vastaisesta saastasta. RKP:n sanoma on roskaa, aina ja
iankaikkisesti >:(
Itse olen ainakin ymmärtänyt että riikinruotsalaiset pitävät muumiruotsia puhuvia pöljinä. Oma kouluaikainen kokemukseni pakkoruotsista oli negatiivinen, arvosanat olivat aluksi erittäin huonoja ja kerran sain mokomasta pakkotuputuksesta nelosen. Sitten myöhemmin ajattelin että näin helpolla ne eivät minua nujerra ja itsekseni hampaat irvessä opiskelin pakkoruotsia sen verran että kirjoitin siitä Laudaturin. Nykyään ruotsin osaamiseni on varsin huonoa koska en ole tarvinnut sitä mihinkään tärkeään mutta luultavasti pääsisin muutaman kuukauden rääkin jälkeen sinne Laudaturin tasolle jos huvittaisi.
Hej Sylva!
Jag läste din artikel i HBL.
Påståendet att svenskan är hatad i Finland stämmer inte på någon nivå.
RKP-partiet sprider gärna sådan irrelevant information och vill alltid stigmatisera de som vill ha en rättvisare språkpolitik i Finland.
I Finland talar 4 % av människorna svenska som modersmål och det motiverar inte att kräva att alla finländare ska lära sig svenska.
Det finns inget land i världen där det går så bra för den svenskaspråkliga minoriteten som i Finland.-
MVH:XXXX-......
Lähetin Sylvalle viestin, saas nähdä, mitä vastaa ja vastaako ylipäätään?
Quote from: Roope on 08.04.2023, 12:44:03
Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa kielikeskusteluun.
QuoteMiksi te vihaatte ruotsia?
30-40 vuotta sitten oli hauskaa käydä Suomessa. Se oli vähän eksoottista, mutta ehdottomasti toinen maa, olit ulkomailla. Ravintoloissa ja kaupoissa oli aina joku, joka osasi ruotsia. Suurin osa ei osannut englantia, se oli sama kuin Ruotsissa.
Nyt näyttää minusta idioottimaiselta, että sinun odotetaan puhuvan englantia sellaisessa osassa maailmaa, joka oli monta sataa vuotta Ruotsin itäosa.
Suomi on käsittämättömän vaikea kieli oppia. En osaa edes arvata, mitä kyltissä tai ruokalistassa lukee, ellei siitä ole englanninkielistä versiota.
Sylva Rynemark, Knivsta
Hbl: Insändare: Varför hatar ni svenskan så? (https://www.hbl.fi/artikel/c5984b98-3cc3-4b96-864b-b0030f612d82) 6.4.2023
Miksi te vihaatte ruotsia?
...
sellaisessa osassa maailmaa, joka oli monta sataa vuotta Ruotsin itäosa.
Ehkä juuri siksi, parahin Sylva, ehkä juuri siksi.
Sylva on hyvä ja menee vaikka Viroon ja ihmettelee, miksi ihmiset eivät halua puhua venäjää, vaikka Viro oli monta kymmentä vuotta Venäjän länsiosa.
Sylva-kulta. Myös ruåtsi on käsittämättömän vaikea kieli oppia. En- ja et-sukuisuuksiin ei ole englannin tavoin (a/an) selvää systeemiä, eikä tuo ole edes feminiini/maskuliini vaan täysin mielivaltainen järjestelmä. Jos et alusta alkaen opettele sanaa sukunsa kanssa (auto = en bil, ei bil. talo ei myöskään ole hus, vaan ett hus. jne.), on täysin mahdoton heittää hatusta minkä suvun mukaan sana taipuu. Tästä on kourallinen vaikeahkoja sääntöjä, mutta nekin täynnä poikkeuksia.
Suomi sen sijaan on varsin helppo kieli oppia, jos vain motivaatio on kohdallaan. Moni ulkomaalainen on oppinut sen asuttuaan täällä vain vuoden. Myöskin lähipiirissäni kaikki päiväkotilapsetkin puhuvat suomea, joten se ei voi olla vaikea kieli.
-i-
[
QuoteMiksi te vihaatte ruotsia?...
A) Koska Suomen hallitus pitää RKP: n ja ruotsimielisten vaatimuksesta yllä pakkoruotsia, joka aiheuttaa sitä ruotsin kielen vihaa ja vastaisuutta. Valinnaista ruotsin kielen opiskelua ei edes harkita, vaikka se todennäköisesti vähentäisi ruotsivastaisuutta/ruotsivihaa huomattavasti.
B) Ruotsin kieli (5%) on suurimmalle osalle (95%) vain yksi kieli, muiden kielten joukossa. Ei enempää, eikä vähempää.
C) Myös suomenkielisellä enemmistöllä on oikeus puhua omaa äiinkieltään, eikä vain ruotsin kielisellä vähemmistöllä.
D) Ainoastaan ruotsin kielen pakollisuuden puolustajat, puhuvat "ruotsivihasta", koska eivät kykene perustelemaan kielen pakollisuuden hyötyjä suomenkieliselle enemmistölle.
Siinä on muutamia syitä "ruotsivihalle".
Quote from: Swen OF Sweden on 08.04.2023, 17:53:24
Hej Sylva!
Jag läste din artikel i HBL.
Påståendet att svenskan är hatad i Finland stämmer inte på någon nivå.
RKP-partiet sprider gärna sådan irrelevant information och vill alltid stigmatisera de som vill ha en rättvisare språkpolitik i Finland.
I Finland talar 4 % av människorna svenska som modersmål och det motiverar inte att kräva att alla finländare ska lära sig svenska.
Det finns inget land i världen där det går så bra för den svenskaspråkliga minoriteten som i Finland.-
MVH:XXXX-......
Lähetin Sylvalle viestin, saas nähdä, mitä vastaa ja vastaako ylipäätään?
Tänään tuli vastaus tai paremminkin sanottuna monia.
Hienotunteisuus syistä jätän ne kuitenkin kertomatta.
Vanhoja ihmisiä pitää kunnioittaa ja jokainen katsoo asioita omien tietojensa perusteella.
Tästä tuli kuitenkin mieleen, että ruotsalaisia kannattaa sivistää näistä asioista ahkerammin. Minulle riittää kyllä työsarkaa :)
Pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa tehdä kynnyskysymys hallitusneuvotteluista, niin eipähän tarvitse kattella rkp:tä samassa hallituksessa! Ei vaan eiku, pitääks Perussuomalaisten leikkiä kaveria niiden kanssa, jotta joku edes leikkis Perussuomalaisten kanssa?
Quote from: DTfan_fe on 11.04.2023, 16:11:19
Pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa tehdä kynnyskysymys hallitusneuvotteluista, niin eipähän tarvitse kattella rkp:tä samassa hallituksessa! Ei vaan eiku, pitääks Perussuomalaisten leikkiä kaveria niiden kanssa, jotta joku edes leikkis Perussuomalaisten kanssa?
Se on niinkuin pikkasen sellainen juttu jos ei ole kavereita, niin pitää pyytää niitä ja antaa jossain periksikin. Edes vaalivoittajana kun on käytännössä 3 yhtä suurta, voisi sanella pakolla oikeastaan yhtikäs mitään.
Quote from: DTfan_fe on 11.04.2023, 16:11:19
Pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa tehdä kynnyskysymys hallitusneuvotteluista, niin eipähän tarvitse kattella rkp:tä samassa hallituksessa!
No ei. Itse tosin asettaisin kynnyskysymyksen hallitukseen menosta johonkin vähän olennaisempaan, varsinkin, kun jos Keskusta pättää todella pysyä oppositiossa, edes etäisesti realistiset kombinaatiot, jossa persujt ovat mukana, ovat varsin vähissä.
Quote from: RP on 11.04.2023, 17:33:29
Quote from: DTfan_fe on 11.04.2023, 16:11:19
Pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa tehdä kynnyskysymys hallitusneuvotteluista, niin eipähän tarvitse kattella rkp:tä samassa hallituksessa!
No ei. Itse tosin asettaisin kynnyskysymyksen hallitukseen menosta johonkin vähän olennaisempaan, varsinkin, kun jos Keskusta pättää todella pysyä oppositiossa, edes etäisesti realistiset kombinaatiot, jossa persujt ovat mukana, ovat varsin vähissä.
Taisin onnistua sarkasmissani todella huonosti?
Aika naurettava testi tuosta mokomasta pakkoruotsista josta vuosikymmeniä sitten sain 4 arvosanaksi ja sitten harmpaat irvessä itseopiskelin sitä sen verran että kirjoitin Laudaturin. En kyllä voi sanoa osaavani ruotsia siten että voisin puhua tai kirjoittaa sitä mutta jonkun verran ymmärrän puhuttua sekä kirjoitettua ruotsia. En muista että koskaan olisi ollut tilannetta jossa ruotsin osaamisesta olisi ollut hyötyä tai sen osaamattomuudesta haittaa.
Quote
Ruotsin opiskelu on tuottanut monille peruskoulussa harmaita hiuksia ja stressaavia hetkiä. Rakkaan länsinaapurin kieli on kuitenkin yhä toinen virallinen kielemme, joten miksipä et kiillottaisi himmenneitä taitojasi? Testaa pääsisitkö läpi yläasteen kokeesta!
Testi on tehty hyödyntäen yläasteen ruotsin oppimateriaaleja. Kysymykset pohjautuvat Sanoma Pron Katapult-kirjasarjan oppikirjoihin.
Tuloksesi: 11 / 12
Fantastiskt!
Olet todellinen ruotsin kielitaituri! Ja tällä tuloksella todellakin kelpaa rehvastella perheen Whatsapp-ryhmässä.
https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009573456.html (https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009573456.html)
QuoteNär rasistiska idéer från 1930-talet gör sig påminda måste media vara samvetets röst
Historien upprepar sig inte. Men kunskap om historia hjälper oss att navigera i samtiden, skriver Olav S. Melin.
Dagens samhällsklimat, med en allt starkare polarisering och ytterhögerkrafter som gör sig gällande, påminner om situationen på 1930-talet. Med allt vad det innebär.
I början av 1930-talet fanns det i Finland en grogrund för etnonationalistiska strömningar, närmast från Tyskland. Etniska och nationella skillnader mellan finsk- och svenskspråkiga skulle trygga den svenska befolkningens intressen. Man ville bevara enheten i de svenskspråkiga områdena och hålla fast vid språkgränserna. De finska fascisterna var etnonationalister som betonade betydelsen av ett språk, ett land. Finlandssvenskarna tolererades inte. Den tyska modellen med ett finskspråkigt Finland, en finsk folkgemenskap var det som gällde.
...
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/5297a6c6-a740-5367-9c4a-bbc2002670b5) 5.8.2023
(maksumuuri)Muun muassa eri lehtien päätoimittajana ja ruotsinkielisten säätiöiden rahoittamassa Magmassa toiminut Olav S. Melin esittää Höblä-kirjoituksessaan, että rkp:n kipuilu perussuomalaisten kanssa muistuttaa suomenruotsalaisten tilannetta 1930-luvulla, kun rkp epäröi tuolloin hallitukseen menoa silloisten "oikeistopopulistien" kanssa samaan aikaan, kun suomalaiset "kansallissosialistit" halusivat pakottaa heidät suomenkielisiksi uhkaamalla heittää heidät maasta pois.
Väite ja ylipäänsä Melinin kirjoituksessa maalaama kuva suomenruotsalaisista Saksan natseja esikuvanaan pitävien rotufanaatikkojen uhreina on erityisen härski, kun vielä 30-luvullakin juuri rkp:läiset uhosivat paremmasta ruotsalaisesta rodusta, johon suomenruotsalaiset kuuluivat, ja jota ei saanut päästää sekoittumaan alempiarvoisen suomenkielisten rodun kanssa. Tukea tällaisille rotukäsityksille haettiin ja saatiin Ruotsista asti, ja sillä puolustettiin muun muassa Suomen yliopistolaitoksen pitämistä ruotsinkielisenä – sekä jo silloin pakkoruotsia.
Melin vetoaa Kasper Braskénin kuukauden takaiseen kolumniin Abo Underrättelserissä (https://abounderrattelser.fi/lat-oss-lara-kanna-sannfinlandarna-lite-battre/), jossa historioitsija veteli rinnastuksissaan mutkia suoriksi muun muassa nimeämällä kansanedustaja Vilhelm Junnilan mitenkään perustelematta
fasistiksi. Braskénin mukaan 30-luvun rkp:n "poliittinen johtaja" Ernst von Born epäili, että jos rkp auttaisi nostamaan oikeiston valtaan, se ryhtyisi taas ajamaan suomenkielisten asiaa ja purkamaan ruotsinkielisten tuolloisia etuoikeuksia. Rkp ei ottanut sitä riskiä, eikä olisi pitänyt ottaa nytkään.
Quote from: Olav S. Melin, HblBraskén kirjoittaa, että koskaan aiemmin ei rkp:n tulevaisuus yhtenäisenä poliittisena voimana ollut niin uhattu kuin kun sen piti päättää, tekisikö se yhteistyötä oikeistopopulistien kanssa vai ei. Hänen johtopäätöksensä nykyistä tilannetta koskien on, että yhteistyö perussuomalaisten kanssa on laitettava testiin.
Kansallissosialistien vaaliohjelma ennen eduskuntavaaleja 1933 osoitti, että von Born oli oikeassa. Ohjelmassa todetaan muun muassa: "Kaikki kieleltään, mieleltään tai nimeltään ruotsalaiset virkamiehet pitää irtisanoa ja korvata suomalaisilla. Ruotsinkielisistä ja muunkielisistä, jotka haluavat nauttia täysistä kansalaisoikeuksista, on tultava suomalaisia tai heidän on muutettava pois maasta. Muita vaihtoehtoja ei ole." (käännös)
Tuon jälkeen Melin löytää "kansallisosialistien" tekstistä "silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä" perussuomalaisten kieliohjelmaan ja vaatimukseen
pakkoruotsin lopettamisesta. Ihan melkein sama.
En muuten löydä tuollaista tekstinpätkää suomalaisten kansallissosialistien tai minkään muunkaan puolueen vaaliohjelmista. Luultavasti sellaista ohjelmaa ei ole olemassakaan, sillä Melin viittaa toisaalla kirjoituksessaan Vasabladetin pääkirjoitustoimittaja Dan Ekholmin kolumniin (https://www.vasabladet.fi/Artikel/Visa/705346), jossa on sama teksti. Kaikesta päätellen tekstinpätkä on rkp:n kansanedustajaehdokkaiden Erik Estlanderin ja Otto Jacobssonin Vasabladetiin 1933 itse kirjoittama olkiukko siitä, miten suomenruotsalaisia sorrettaisiin, jos oikeisto pääsisi valtaan. Tai sitten jonkin vaaleissa täysin merkityksettömän ja jo unohtuneen mikropuolueen tai sen edustajan yksityisajattelua, joka vastaa netistä löydettyä satunnaista blogikirjoitusta.
Mielenkiintoista kuitenkin, että 1930-luvun rkp:tä ja Meliniä ei huolettanut olkiukkoillessakaan natsius vaan suomenruotsalaisten etuoikeutetun aseman säilyttäminen.
Quote from: Olav S. Melin, HblPerussuomalaiset ovat taktisista syistä hillinneet ruotsin kielen merkitystä hallitusohjelmassa. Mutta vastenmielisyys ruotsin kieltä vastaan on perussuomalaisten geeneissä. (käännös)
Lopuksi Melin kertaa 1930-luvun sanomalehtien suhtautumista juutalaispakolaisiin, mistä päästäänkin hallituksen turvapaikkapolitiikkaan.
Quote from: Olav S. Melin, HblKun hallituksemme nykyään ilmoittaa epäinhimillisen tiukasta pakolais- ja turvapaikkapolitiikasta, on median oltava omantunnon ääni epävarmassa maailmassa. (käännös)
Mitäpä faktoista, sillä hallitus ei ole muuttamassa miksikään sitä, että Suomella on EU:n löysin pakolais- ja turvapaikkapolitiikka. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosenttehin ei ole odotettavissa tiukennuksia Tanskan tai edes Ruotsin tasolle.
Ihanaa.
Nyt kaivetaan 30-luvulta sen ajan saarikoskien olkiukkotulkintoja sen aikaisesta kansallissosialistisesta liikehdinnästä, joka saadaan muistuttamaan ihanan läheisesti tämän ajan saarikoskien olkiukkoja perussuomalaisista.
Niinpä persujen natsismille ja fasismille on löytynyt 90 vuoden takaa kiistaton todiste Vasabladetin arkistoista.
Mikä on sanan naurettava superlatiivi?
Naurettava, naurettavampi,...
a) RKP
b) Helsingin sanomat
c) Höblä
d) vihervasemmisto
e) nyt tulee rahaa!
-i-
Quote from: Roope on 07.08.2023, 19:29:05
Muun muassa eri lehtien päätoimittajana ja ruotsinkielisten säätiöiden rahoittamassa Magmassa toiminut Olav S. Melin esittää Höblä-kirjoituksessaan, että rkp:n kipuilu perussuomalaisten kanssa muistuttaa suomenruotsalaisten tilannetta 1930-luvulla, kun rkp epäröi tuolloin hallitukseen menoa silloisten "oikeistopopulistien" kanssa samaan aikaan, kun suomalaiset "kansallissosialistit" halusivat pakottaa heidät suomenkielisiksi uhkaamalla heittää heidät maasta pois.
...
Quote from: Olav S. Melin, HblKansallissosialistien vaaliohjelma ennen eduskuntavaaleja 1933 osoitti, että von Born oli oikeassa. Ohjelmassa todetaan muun muassa: "Kaikki kieleltään, mieleltään tai nimeltään ruotsalaiset virkamiehet pitää irtisanoa ja korvata suomalaisilla. Ruotsinkielisistä ja muunkielisistä, jotka haluavat nauttia täysistä kansalaisoikeuksista, on tultava suomalaisia tai heidän on muutettava pois maasta. Muita vaihtoehtoja ei ole." (käännös)
...
En muuten löydä tuollaista tekstinpätkää suomalaisten kansallissosialistien tai minkään muunkaan puolueen vaaliohjelmista. Luultavasti sellaista ohjelmaa ei ole olemassakaan, sillä Melin viittaa toisaalla kirjoituksessaan Vasabladetin pääkirjoitustoimittaja Dan Ekholmin kolumniin (https://www.vasabladet.fi/Artikel/Visa/705346), jossa on sama teksti.
Ryhdyin kaivelemaan tuon "kansallissosialistien vaaliohjelmaksi" esitetyn tekstin alkuperää. Ensimmäisen kerran se on julkaistu vaalien alla Höblässä 10.5.1933 (https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1835714?term=spr%C3%A5k,%20sinne&term=namn&term=avskedas&term=finnar&term=finnes&term=finne&page=4) "kansallissosialistisen falangimme ohjelmana" ja sen jälkeen samana vuonna monissa ruotsinkielisissä lehdissä. Tarkoitus on ollut rinnastaa silloinen kokoomus (Melinille "oikeistopopulistit") epäluotettavuudessaan natseihin, jotka uhkaavat ruotsinkielisiä Suomessa kuten juutalaisia Saksassa, koska kokoomuksen ohjelmassa (https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/96) vaadittiin tuolloin esimerkiksi pakollisen ruotsin poistamista ylioppilaskirjoituksista ja suomea ainoaksi viralliseksi kieleksi ("kuitenkin niin, että ruotsinkielisen asutusalueen väestölle taataan nykyaikaisen oikeuskäsityksen mukaiset, kielelliselle vähemmistölle kuuluvat oikeudet").
Mistään muualta tekstiä ei löydy, eikä mitään lähellekään vastaavia vaatimuksia ole niiden kansallissosialististen puolueiden ohjelmissa, joiden ohjelmat löytyvät netistä (*). Kansallissosialistiset sirpalepuolueet saivat vuoden 1933 eduskuntavaaleissa yhteensäkin vain noin 4 000 ääntä, eli ne olivat marginaalissa, eivätkä mikään kokoomuksen ja Suomen porvarien uusi johtotähti, kuten ruotsinkieliset lehdet ja rkp:n poliitikot ruotsinkielisiä pelottelivat. Kaiken lisäksi eniten ääniä keräsi
kaksikielinen kansallissosialistinen puolue Suomen Kansan Järjestö (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_J%C3%A4rjest%C3%B6). Mitään yhteistä "kansallissosialistien falangia" Suomeen ei syntynyt johtuen muun muassa juuri suhtautumisesta kielikysymykseen.
(*) Näin rajua natsismia ruotsinkielisiä vastaan 30-luvun Suomessa:
QuoteSuomen Kansallissosialistisen Liiton yleisohjelma 1932
...
Koska tiedon merkitys on nykyään tavattomasti kasvanut varhaisempiin aikoihin verrattuna ja koska tieto on käynyt erittäin tärkeäksi kansan syville riveille, jotka voivat saada tietonsa vain äidinkielellään eli siis Suomessa suomenkielisen opetuksen ja kirjallisuuden kautta, on suomalaiseen sivistystyöhön käytettäviä varoja lisättävä siten, että näihin tarkoituksiin määrätyt julkiset varat jaetaan suomalaisen ja ruotsalaisen sivistysyhteisön kesken väestösuhdeperiaatteen mukaan.
...
Suomen kieli on oleva ainoa virallinen kieli. Kuitenkin on ruotsalaiselle väestölle turvattava oikeus käyttää omaa kieltänsä omien paikkakuntien virastoissa sekä annettava oikeus sivistykselliseen itsehallintoon henkilökohtaisen valinnan pohjalla.
Pohtiva (https://www.fsd.tuni.fi/pohtiva/ohjelmalistat/SKSL/348)
Tarkemmin ajatellen Olav S. Melinin ajatus rinnastaa 1930-luku nykypäivään oli erittäin osuva. Rkp, Höblä ja niiden lähipiiri valehteli surutta ja leimasi Suomea natsimieliseksi ulkomaille omia tavoitteitaan ajaakseen jo silloin.
Höblä julkaisee vähän lukiolaistaidetta:
QuoteSofia Parland: Hallitus ei ole joutsenia
Keittiön lampun talvisessa hehkussa eläköityi eräs lapsuus. Stella-täti on kuollut.
[...]
Äiti sanoi, että Stella oli onnekas, kun hänen ei tarvinnut nähdä sotaa ja sinimustaa hallitusta.
[...]
Vihaan paikallisjunia, ne ovat niin rumia. Voi melkein tuntea istuimien muovin hajun junien sisätiloissa sekoittuneena kallioilta leikatun ruohon tuoksuun. Vihaan suomenkielisiä ääniä kovaäänisissä ja kuinka suomalaisten asemien nimet kulkevat LED-nauhojen yli. Kauklahti, Köyhämäki - just joo. Kuten Purra sanoi: "Jos saisin aseen, paikallisjunissa olisi ruumiita, you see".
Koska junissa on suomalaisia miehiä. He myös puhuvat, joskus, ja odottavat minun siirtyvän, kun he mutisevat "anteeksi" kuin mitkäkin Akaki Akakijevitšit (https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4llysviitta). Ja sitten se katse, jonka suomalaiset miehet heittävät ohi mennessään. Kuin kylmä, kuollut hauki olisi saanut Viagraa. Juskat kaljamahoineen ja rasvaisine hiuksineen, jotka tarttuvat minua niskasta ja kysyvät, mitä minä myyn. Nämä beigenväriset, ryppyiset nahkasäkit, jotka on kääritty rätteihin ja liian tiukkoihin farkkuihin, saavat minut tuntemaan itseni enemmän Majakovskiksi kuin Gogoliksi, suoraan sanoen.
Kyllä, Purra voi kutsua itseään feministiksi, ja minä voin nauraa hänelle, onhan hän naimisissa vanhan äijän kanssa. Hän saa itkeä niin paljon kuin haluaa suomalaisten miestensä haudoilla.
Synnyin perjantaina, putosin alas IKL:n mädäntyneestä sukupuusta. Mutta äidinisäni Nikke, joka kuoli sodassa, oli ainoa, jonka äidinkieli oli suomi. Eikä hän koskaan uskonut Suur-Suomeen tai fennomaniaan. Ei suomen kieltä minulle!
Nykyään synnyn uudestaan joka perjantai ja eristän itseni kaikista, jotka yrittävät puhua kanssani suomea. Yritän paeta ja piiloutua kaikilta rumilta Marimekko-mekoilta. Jonkinlaisia tunnistamattomia mustia säkkejä, joissa Unikko-kuviot. Voin vain arvata, onko niiden sisällä ehkä tätejä, koska ne ihmettelevät "where are you from?". Olen Suomesta. "But where are you from originally?" Olen syntynyt Suomessa, kasvoin Suomessa, tulen kuolemaan Suomessa. "But where are your parents from?" Vanhempani ovat helvetistä. Minä olen demoni! Juokse matkoihisi ennen kuin syljen päällesi.
Tanssin Joutsenlampea koko yön yökerhon lattialla, kuvittelen kuulevani Tšaikovskia teknona. Teen pliéni aivan kuten tiukka neuvostotäti opetti minua balettitunneilla.
Hallituksessa olevat eivät edes osaa tanssia Joutsenlampea, vaikka kuinka yrittäisivät. Heidän jalkansa ovat kuin silitysraudat – kuten neuvostotäti sanoi – ja sormet kuin tikut. He eivät ole joutsenia ollenkaan, he ovat kuin muoviflamingoja Trumpin ruohikolla. Ja he yrittävät – voi kuinka he yrittävät tanssia balettia. (käännös)
Hbl: Sofia Parland: Regeringen är inga svanar alls (https://www.hbl.fi/artikel/2a647dcb-6444-52ee-8715-87c583a65d41) 24.8.2023
(maksumuuri)
^ Mitä mä just luin?
Jos tuo ei ole vihapuhetta niin mikä sitten?
Quote from: jmk on 24.08.2023, 12:19:57
^ Mitä mä just luin?
Jos tuo ei ole vihapuhetta niin mikä sitten?
Sananvapauden mahdollistamaa omakuvaa.
Kirjoittajan kuvia löytyy täältä, omalla vastuulla:
https://www.google.com/search?q=Sofia+Parland&tbm=isch&ved=2ahUKEwiD2evCifWAAxUKgosKHa75DmMQ2-cCegQIABAA&oq=Sofia+Parland&gs_lcp=CgNpbWcQAzIECCMQJ1AAWABg5AtoAHAAeACAAT2IAT2SAQExmAEAqgELZ3dzLXdpei1pbWfAAQE&sclient=img&ei=OS_nZMPYLYqErgSu87uYBg&bih=452&biw=946&hl=fi
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski, joka vierailee nykyään säännöllisesti Suomessa Hufvudstadsbladetin hallituksen puheenjohtajana, moittii Höblässä vielä jälkikäteen Sanna Marinia, joka ei lupauksistaan huolimatta käyttänyt pääministerinä koskaan ruotsin kieltä julkisesti.
QuoteDN:s Peter Wolodarski uppmanar finlandssvenskarna: Gör inte avkall på era traditioner
Mediechefen som i somras tog klivet över Östersjön tycker det är märkligt och omodernt att statsminister Sanna Marin inte klarade av att tala svenska.
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/6ec81dc3-c6b8-57f0-8f14-cceb162eabb8) 6.11.2023
(maksumuuri)Wolodarski sanoo uskovansa ruotsin kielen uuteen nousuun Suomessa, koska "Suomen ja Ruotsin turvallisuustilanne", "yhteinen historia" ja koska presidentti Niinistö siirtyi viimeisimmässä tapaamisessaan hänen kanssaan ruotsin ja englannin käyttämisestä pelkkään ruotsin kieleen.
Quote– On toki selvää, että se tarkoittaa jotain, jos valtionjohtajan puolelta tehdään tuollainen valinta, toteaa Wolodarski.
Hän on seurannut myös vastakkaista esimerkkiä, silloisen pääministeri Sanna Marinin Ruotsin vierailua.
– Ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan Ruotsissa hän ei sanonut edes "hej" ruotsiksi, vaan hän käytti heti englantia. Minusta se kuuluu suunnilleen pääsyvaatimuksiin [Suomen] pääministerille tai presidentille, että vaikka ruotsin puhuminen on vaikeaa, puheeseen on liitettävä tietyt perustavat asiat [ruotsiksi]. Muuten annetaan uskomattoman outo signaali ihmisille sekä Ruotsissa että Suomessa.
Wolodarski lisää, että ei ollut "ajanmukaista" olla puhumatta ruotsia.
– Petyin häneen, koska olen pitänyt häntä monissa muissa asioissa rohkeana ja eteenpäin katsovana ja modernina. Mutta tämä tuntui hyvin epämodernilta! (käännös)
Wolodarski rinnastaa haastattelussa suomenruotsalaiset vähemmistönä Euroopan juutalaisiin, mutta tarkentaa sen verran, että juutalaisia on vainottu
enemmän kuin suomenruotsalaisia.
Wolodarski ei tunnu ymmärtävän, ettei suomalaisilla ole mitään velvollisuutta puhua ruotsia ruotsalaisen seurassa. Mikä logiikka siinä on, että suomalaisten odotetaan automaattisesti vaihtavan äidinkielensä ruotsiksi, ruotsinkielisen seurassa, mutta jostain syystä vain ruotsinkielisillä on täydellinen oikeus omaan äidinkieleensä, tuota oikeutta omaan äidinkieleensä, ei tietenkään sallita suomenkielisille, vaikka Suomen laki pitää molempia kieliä yhdenvertaisina.
Ja sitten vielä ihmetellään suomalaisten asenneongelmia ruotsin kieltä kohtaan.
Quote from: Näkkileipä link=topic=80224.msg3521857#msg3521857 dat7e=1699648395
Wolodarski ei tunnu ymmärtävän, ettei suomalaisilla ole mitään velvollisuutta puhua ruotsia, ruotsalaisen seurassa. Mikä logiikka siinä on, että suomalaisten odotetaan automaattisesti vaihtavan äidinkielensä ruotsiksi, ruotsinkielisen seurassa, mutta jostain syystä vain ruotsinkielisillä on täydellinen oikeus omaan äidinkieleensä, tuota oikeutta omaan äidinkieleensä, ei tietenkään sallita suomenkielisille, vaikka Suomen laki pitää molempia kieliä yhdenvertaisina.
Niin, suomalaiset näyttävät olevan pohjimmiltaan alamaiskansa. Alamaisuutta osoitamme jatkuvasti esimerkiksi suhteellamme ruotsin kieleen. Minulle entisten conquistadorien jälkeläinen kerran ihmetteli, että miksi me jatkuvasti annamme pienen vähemmistön vetää itseämme hanuriin. Samaa puhui kerran bulgarialainen lady. En osaa noihin kysymyksiin vastata muuta kuin tuon ylempänä esittämäni näkemyksen.
Quote from: Roope on 06.11.2023, 10:44:56
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski, joka vierailee nykyään säännöllisesti Suomessa Hufvudstadsbladetin hallituksen puheenjohtajana, moittii Höblässä vielä jälkikäteen Sanna Marinia, joka ei lupauksistaan huolimatta käyttänyt pääministerinä koskaan ruotsin kieltä julkisesti.
Riikinruotsalaisen esittämä pääministerikritiikki antoi suomenruotsalaisille luvan esittää raivonsa siitä, että Suomen pääministeri ei edes teeskennellyt käyttävänsä ruotsia.
QuotePääkirjoitus: Miksi ruotsinkielinen Suomi ummisti silmänsä Sanna Marinin haluttomuudelta puhua ruotsia?
Tarvittiin riikinruotsalainen lausumaan selväkielellä sen mielettömyys, että Suomen pääministeri ei pystynyt ilmaisemaan mitään ruotsiksi. Tai vielä pahempaa: hän ei halunnut.
"Petyin häneen, koska olen pitänyt häntä monissa muissa asioissa rohkeana ja eteenpäin katsovana ja modernina. Mutta tämä tuntui hyvin epämodernilta!"
Näin sanoi Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski Hufvudstadsbladetin haastattelussa ruotsalaisuuden päivänä.
Henkilö, josta hän puhui, on Suomen entinen pääministeri Sanna Marin.
Marin tunnettiin aikanaan hallituksen johtajana monesta, ei vähiten karismastaan julkisissa esiintymisissään. Se, mitä Sanna Marin ei tehnyt julkisesti, oli puhua ruotsia.
Siinä suhteessa Marin oli lähes ehdoton pääministeriaikanaan. Myös niissä tilanteissa, joissa hän olisi voinut käyttää kohteliaisuusfraaseja, jotka eivät vaatineet syvempää ruotsin osaamista.
[...]
Ja sitten tuli Sanna Marin. Pääministerikautensa alussa Marin kertoi, että hän oli aloittanut ruotsin oppitunnit, mutta myöhemmin hän viestitti, ettei niille ollut aikaa.
Ei edes silloin, kun Marin vieraili Ahvenanmaalla, joka on lain mukaan yksikielisesti ruotsinkielinen, hän puhunut maakunnan kieltä.
Onko Suomen pääministerin osattava ruotsia?
Ruotsalainen päätoimittaja voi kommentoida, että "on melkein pääsyvaatimus", että pääministeri tai presidentti puhuu ruotsia, mutta taitoa ei voi edellyttää ensisijaisesti Ruotsin tai suomalais-ruotsalaisen yhteistyön vuoksi
Sen sijaan kysymys on siitä, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä ja merkittävällä osalla kansasta on ruotsi äidinkielenä. Ja hallitushan hallitsee myäs suomenruotsalaisia.
Mutta mitä ajattelevat Suomen ruotsinkieliset?
HBL arvosteli Marinin puutteellista ruotsia muun muassa syksyllä kolumnissa. Ruotsinkielinen Yle otti asian esiin ja sai jonkin verran huomiota. Muuten on ollut täysin hiljaista.
Sosialidemokraatit on vanhastaan kaksikielinen puolue, mutta tavattoman suositun puheenjohtajan arvostelu edes sisäisesti tuli tuskin kyseeseen. Vain jotkut yksittäiset sossut esittivät varovaisia kommentteja.
Rkp ei nostanut kysymystä esiin julkisesti – asiakysymysten edistäminen painoi varmaankin enemmän kuin hallituskumppanin syyttäminen puutteellisesta kielitaidosta.
[...]
Presidenttiehdokkaista suurin osa puhuu hyvää ruotsia ja kaksi, Stubb ja Li Andersson, puhuu sitä äidinkielenään. Mutta tulee uusia vaaleja ja uusia henkilöitä yhteiskunnan huippuvirkoihin, ja kysymystä heidän suhtautumisestaan ruotsin kieleen ei voi jättää sattuman varaan.
Yksittäisen henkilön kielitaito ei ole merkittävä samalla tavalla kuin esimerkiksi ruotsin lainsäädännöllinen asema tai hallitusohjelman toimet. Siitä huolimatta sillä on symboliarvoa, että johtavat poliitikot puhuvat ruotsia – tai eivät puhu sitä.
Esimerkiksi Kanadassa on lähes mahdotonta ajatella, että henkilöstä, joka ei puhu sujuvaa ranskaa, tulisi pääministeri, puhumattakaan hollannista ja ranskasta Belgiassa.
Myös Suomessa on täysin kohtuullista vaatia ainakin auttavaa ruotsin taitoa. Ja viime kädessä suomenruotsalaisten on uskallettava vaatia sitä. (käännös)
Hbl: Ledare: Varför blundade Svenskfinland för Sanna Marins ovilja att tala svenska? (https://www.hbl.fi/artikel/8219cbea-7646-50b4-91cc-833686cb5851) 13.11.2023
Nämä eivät ymmärrä hävetä röyhkeyttään. Suomenruotsalaisilla (5 %) on äänioikeus ja yksi ääni sillä missä muillakin.
Esimerkkeinä käytetyissä Kanadassa ja Belgiassa on monin tavoin aivan toisenlainen tilanne kuin Suomessa. Kanadassa on ranskankielisiä noin neljännes kansalaisista, ja 80-prosenttisesti ranskankielinen Quebec on yksikielinen.
Kaksikielisyyden esikuvaksi varmaan huonoiten maailmassa soveltuvassa virallisesti
kolmikielisessä Belgiassa on erikseen
yksikieliset Flanderi ja Vallonia. Maa ja puolueet ovat jakautuneet kielen mukaan, ja politiikka on siksi loputonta tappelua.
Quote from: Roope on 13.11.2023, 13:20:20
Suomenruotsalaisilla (5 %) on äänioikeus ja yksi ääni sillä missä muillakin.
Itseasiassa vaalipiirikikkailun ansiosta RKP saa tuplamäärän kansanedustajia verrattuna siihen mikä sen ääniosuus on.
Quote from: Golimar on 13.11.2023, 13:32:33
Itseasiassa vaalipiirikikkailun ansiosta RKP saa tuplamäärän kansanedustajia verrattuna siihen mikä sen ääniosuus on.
Häh?
Tämän vuoden vaaleissa RKP sai 4,3% äänistä ja 9 paikkaa. Suoraan ääniosuuden mukainen paikkamäärä olisi 200*0.043 = 8,6 paikkaa, eli varsin lähelle osui.
Muilla pikkupuolueilla on kyllä mennyt huonommin. Liike Nyt sai 2,4% äänistä, mutta sai vain yhden paikan. Ääniosuuden mukainen määrä olisi ollut 200*0.024 = 4,8 paikkaa...
Quote from: Roope on 13.11.2023, 13:20:20
...
Hbl: Ledare: Varför blundade Svenskfinland för Sanna Marins ovilja att tala svenska? (https://www.hbl.fi/artikel/8219cbea-7646-50b4-91cc-833686cb5851) 13.11.2023
Tuon pääkirjoituksen outous, että kirjoittaja on Hesarilta poimittu Kalle Silfverberg. Jos sen oli kirjoittanut entinen koulukaverini Mikael Sjövall (silloisen luokan pelle ja huonon huumorin viljelijä, mutta nykyään niin katkeroitunut elämään), niin en olisi ihmetellyt sen enempää.
Vastaus otsikkon kysymykseen; koska Marin pidettiin myös suomenruotsalaisten akkojen keskuudessa niin ihquna ja raikkaana tuulahduksena, kun ravisteli pääministeri-instituutioita ja kaikki.
Henk.kohtaisesti olen sitä mieltä, että pääministeri joka ei puhu ruotsia, voisi silti aloittaa kaveeraamisen Ruotsissa sanomalla hej tai hejssan, jatkaen englanniksi. Nyt Marinista (ml. sen hautajaistöppäilyt) saa kuvan tietämättömästä sekä juurettomasta naisesta, joka on korvannut perinteet itsekeskeisyydellä. Ainoastaan "Se on tissit, kaks muijaa, tänää mennää" -likettäjät osaa arvostaa.
Quote from: Penan kaveri Eki on 13.11.2023, 20:31:02
Quote from: Roope on 13.11.2023, 13:20:20
...
Hbl: Ledare: Varför blundade Svenskfinland för Sanna Marins ovilja att tala svenska? (https://www.hbl.fi/artikel/8219cbea-7646-50b4-91cc-833686cb5851) 13.11.2023
Tuon pääkirjoituksen outous, että kirjoittaja on Hesarilta poimittu Kalle Silfverberg. Jos sen oli kirjoittanut entinen koulukaverini Mikael Sjövall (silloisen luokan pelle ja huonon huumorin viljelijä, mutta nykyään niin katkeroitunut elämään), niin en olisi ihmetellyt sen enempää.
Vastaus otsikkon kysymykseen; koska Marin pidettiin myös suomenruotsalaisten akkojen keskuudessa niin ihquna ja raikkaana tuulahduksena, kun ravisteli pääministeri-instituutioita ja kaikki.
Henk.kohtaisesti olen sitä mieltä, että pääministeri joka ei puhu ruotsia, voisi silti aloittaa kaveeraamisen Ruotsissa sanomalla hej tai hejssan, jatkaen englanniksi. Nyt Marinista (ml. sen hautajaistöppäilyt) saa kuvan tietämättömästä sekä juurettomasta naisesta, joka on korvannut perinteet itsekeskeisyydellä. Ainoastaan "Se on tissit, kaks muijaa, tänää mennää" -likettäjät osaa arvostaa.
Marin vieläpä lupasi opiskella ruotsia. Valitteli huonoa osaamistaan. Ja lupasi. Mutta Lupaus oli yhtä pitävä kuin Marinin muutkin lupaukset:
QuoteValtioneuvoston kanslian (VNK) mukaan pääministeri Sanna Marin on opetellut ruotsin kieltä 60 minuuttia joulukuussa 2019 alkaneella pääministerikaudellaan.
Pääministerin kanslian IL:n tietopyyntöön antaman vastauksen mukaan pääministeri Marin otti ensimmäisen – ja samalla myös viimeisen – ruotsin kielen yksityistuntinsa 9.1.2020. Marin oli toiminut pääministerinä tasan kuukauden. Tunti maksoi 66 euroa.
Pääministerin kanslian vastaus poikkeaa siitä, mitä Marin on kertonut julkisuuteen omasta ruotsin kielen opiskelustaan tällä hallituskaudella.
– Pääministerinä olen ottanut kielitunteja ruotsin kielessä, mutta kun koronatilanne keväällä iski päälle, niin tämäkin jäi. Mutta tarkoitus on jatkaa, ja nyt tässäkin tehtävässä sen vuoksi, että Suomi on kaksikielinen maa, Marin sanoi SDP:n tuoreena puheenjohtajana medialle.
Marin puhui tuolloin tunneista, mutta pääministerin kanslian mukaan kyse on yhdestä 60 minuutin yksityistunnista, joka pidettiin kaksi kuukautta ennen koronaepidemian alkamista Suomessa.
Kieltäytyi vastaamasta ruotsiksi
Marinin heikko ruotsin kielen taito nousi esille elokuussa 2020, kun hänet valittiin SDP:n puheenjohtajaksi. Ruotsinkielinen toimittaja kysyi Marinilta hänen ruotsin kielen taidostaan, koska SDP:llä on ollut vahva tausta kaksikielisenä puolueena.
Låput artikkelista.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8751786a-858f-4c5f-9765-006dc2f560fc (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8751786a-858f-4c5f-9765-006dc2f560fc)
Kyllä lupauksensa pettänyttä saa vähän moittiakin.
-i-
QuoteToisella kotimaisella
Hän on helsinkiläinen Alexander Karlman, joka puhuu äidinkielenään ruotsia. Karlman lähti HS:n pyynnöstä selvittämään, mitä tapahtuu, kun hän yrittää asioida ruotsiksi omassa kotikaupungissaan. Lopputulos yllätti.
Kruunupyyläinen Jennifer Käld julkaisi keväällä tunteisiin vetoavan videon yli neljälle miljoonalle Tiktok-seuraajalleen.
Suomen suosituimpiin sosiaalisen median vaikuttajiin kuuluva 22-vuotias Käld kertoi, että hän arastelee puhua suomea ja aloittaa siksi asiakaspalvelutilanteet esimerkiksi Helsingissä aina ruotsiksi.
Hän on kuitenkin törmännyt monille suomenruotsalaisille tuttuun ongelmaan: palvelun saaminen ruotsiksi on hankalaa ja ihmiset saattavat jopa suuttua sitä kuullessaan.
Silloin Käld päätyy vaihtamaan lähes poikkeuksetta englantiin.
Samankaltaisia kokemuksia on 33-vuotiaalla helsinkiläisellä Alexander Karlmanilla. Ruotsin puhuminen aiheuttaa hämmennystä ja toisinaan jopa ärtymystä.
Hän toivoisi silti, että toisella kotimaisella asioiminen onnistuisi vähintään pääkaupungin keskustassa.
"Tuntuu, että Suomessa on nykyään kaksi virallista kieltä, suomi ja englanti", hän sanoo.
Karlman lähti HS:n pyynnöstä mukaan testaamaan, saako Helsingissä asiakaspalvelua ruotsiksi. Testi toteutettiin yhteensä kahdeksassa eri paikassa, joihin sisältyivät muun muassa kahvila, ravintola, apteekki ja kirjasto.
[...]
Syksyn aikana on käyty keskustelua siitä, kuinka Helsingin ravintoloissa ei enää monesti saa palvelua suomeksi. HS:n haastattelemia (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009818249.html) kaupunkilaisia se häiritsee.
Karlmanin kokemusten perusteella ruotsin asema on vielä paljon heikompi, vaikka ruotsia puhuu äidinkielenään noin 5,6 prosenttia eli yli 36 700 helsinkiläistä. Kaikkiaan ruotsia äidinkielenään puhuvia ihmisiä asuu Suomessa noin 288 000 eli reilut viisi prosenttia väestöstä.
[...]
Ravintola Lasipalatsi toimii tiiviisti yhteistyössä Amos Rex -taidemuseon kanssa. Museo on saanut nimensä suomenruotsalaiselta liikemieheltä ja mesenaatilta Amos Andersonilta (1878–1961). Hän testamenttasi omaisuutensa Konstsamfundet-yhdistykselle, joka ylläpitää Amos Rexiä.
Anderson on tunnettu esimerkiksi ruotsinkielisen Hufvudstadsbladetin kustantajana ja entisenä päätoimittajana, Helsingin yliopistossa historiaa opiskeleva Karlman täydentää.
Ravintola Lasipalatsin lounaslistaa ei silti ole käännetty ruotsiksi. Eikä ensimmäinen kassatyöntekijä osaa auttaa, kun Karlman kysyy, mitä misoriisi sisältää. Vad är det i den här miso riset?
"Jag vet inte", hän vastaa ja huikkaa kollegalleen: "Haluutko puhua ruotsia?"
Toisen työntekijän pitää hetken hakea sanojaan, mutta asia selviää. Kyseessä on hänen mukaansa pelkkää riisiä, joka maistuu japanilaiselta misotahnalta.
Anderson ei joudu kääntymään haudassaan.
[...]
Farmaseutti naurahtaa hermostuneesti ja kertoo puhuvansa vain "lite svenska". Sen jälkeen hän kaivaa taskustaan puhelimen ottaakseen yhteyttä kollegaansa. Lopulta hän vaihtaa asiointikielen englantiin.
Sitä Karlman ihmettelee. Hänen mukaansa on hyvin tyypillistä, että ruotsia kuullessaan suomalaiset asiakaspalvelijat yrittävät vaihtaa nimenomaan englantiin – kokeilematta ensin, luonnistuisiko asiakkaalta suomi.
Clas Ohlson on ruotsalainen kauppaketju, mutta sielläkään kaikki myyjät eivät ole ruotsintaitoisia.
[...]
Osa ihmisistä puhuu ruotsia paremmin ja osa heikommin, mutta yleisesti ottaen ruotsin taito on Suomessa heikentynyt, sanoo pohjoismaisten kielten apulaisprofessori Sofie Henricson Helsingin yliopistosta.
Ruotsin oppimistulokset ovat laskeneet jo useita vuosia. Ilmiölle löytyy lukuisia selityksiä: monet esimerkiksi opiskelevat ruotsia vain suppeimman mahdollisen oppimäärän, ylioppilastutkinnossa toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen muuttui vapaaehtoiseksi 2000-luvun alussa ja valtaosa oppilaista ei käytä ruotsia koskaan vapaa-ajallaan.
Yksi keskeinen syy oppimistulosten heikkenemiselle on Henricsonin mukaan se, että monien nuorten mielestä riittää, kun osaa englantia. Hänen mukaansa kaikenlaista kielitaitoa pitäisi silti oppia arvostamaan ja ylläpitämään.
[...]
Lopputulos: Kohtasimme kolmetoista asiakaspalvelijaa. Heistä kuusi ei osannut käytännössä lainkaan ruotsia. Neljä puhui kieltä hiukan haparoiden, mutta sai hoidettua asiakaspalvelutilanteen. Kolme puhui ruotsia helt fantastiskt.
Karlman on tuloksista iloisesti yllättynyt.
Aiempiin kokemuksiinsa perustuen hän odotti, että Helsingissä osataan ruotsia heikommin. Erityisen mielissään hän on siitä, että useampi asiakaspalvelija yritti puhua ruotsia, vaikka he joutuivatkin hakemaan sanojaan.
Karlman uskoo kuitenkin, että sijainnilla oli suuri merkitys testin lopputuloksessa. Tulos olisi voinut olla hyvin erilainen, jos testi olisi tehty esimerkiksi Kalliossa tai Itä-Helsingissä.
Mutta mitä voitaisiin tehdä, jotta ruotsin osaaminen kohenisi pääkaupunkiseudulla tai edes Helsingin keskustassa?
Karlman ei osoita syyttävällä sormella asiakaspalvelijoita tai äidinkielenään suomea puhuvia. Sen sijaan hän kaipaa ruotsinkielisiltä enemmän yritystä ja vaivannäköä. Aina ei tarvitsisi vaihtaa heti suomeksi tai englanniksi.
"Ruotsin kieli tarvitsee enemmän näkyvyyttä. Jos useampi puhuisi sitä aktiivisesti arjessaan, ehkä yritykset ja viranomaisetkin tajuaisivat, kuinka paljon meitä ruotsinkielisiä on."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009987867.html) 7.12.2023
Quote from: HSYksi keskeinen syy [ruotsin] oppimistulosten heikkenemiselle on Henricsonin mukaan se, että monien nuorten mielestä riittää, kun osaa englantia.
Eivät suomalaisnuoret ole koskaan 50 vuoden pakkoruotsin aikana olleet sitä mieltä, että tarvitsevat nimenomaan ruotsia, mutta se vain on entistäkin pienempi ja etäisempi osa heidän elämäänsä, ja toisin kuin ennen, myös koululaitos tiedostaa asian. Ruotsin ehtojen vuoksi ei kai enää jäädä luokalle kuten ennen, vaikka osaaminen on heikompaa kuin koskaan.
Kuten yllä oleva artikkeli osoittaa, ruotsin kielen aseman tarkastaminen on väistämättömyys. Kyse ei ole siitä että tapahtuuko se vaan siitä, milloin se tapahtuu.
Jos itse saisin päättää, saisivat maakunnat päättää jokainen itse että millaisen aseman ruotsin kielelle antavat ja missä määrin sitä opetetaan kouluissa. Pohjanmaalla ruotsin kielen aseman on ihan perusteltua olla erilainen kuin Kainuussa.
Helppoja ongelmia joihin ei jostain syystä löydetä ratkaisuja.
Quote from: Helsingin Pravda (nyk.Hamasin Sanomat)Lopputulos: Kohtasimme kolmetoista asiakaspalvelijaa. Heistä kuusi ei osannut käytännössä lainkaan ruotsia.
Mutta mitä voitaisiin tehdä, jotta ruotsin osaaminen kohenisi pääkaupunkiseudulla tai edes Helsingin keskustassa?
...ruotsia puhuu äidinkielenään noin 5,6 prosenttia eli yli 36 700 helsinkiläistä.
Ratkaisu on hyvin helppo, ruotsia äidinkielenään puhuvien on enemmän hakeuduttava asiakaspalvelutehtäviin !!1!
Mitä ? Eikö kelpaa ??
Joku on siis testannut monikulttuurisessa Helsingissä, kuinka moni osaa suomen 5%:n puhumaa vähemmistökieltä ja ihmettelee miksi koulu ei valmenna palvelemaan herrakansaa sen paremmin.
Tästä puuttui enää se, että olisi mennyt karvakäsipitseriaan, jossa irakilainen maahanmuuttaja olisi palvellut sujuvalla ruotsin kielellä. Olisi vielä vähän syyllistetty meitä perunaneniä.
-i-
Pakollista ruotsia on siis opetettu suomalaisille jo 50 vuotta. Eikä lopputulos ole sellainen kuin ruotsinmieliset tahot tahtovat. Mutta siitä huolimatta, pakollisen ruotsin kannattajat eivät millään hyväksy ajatusta, että pakollinen ruotsin kielen opiskelu on täydellisesti epäonnistunut kokeilu. Eikä se asia tule ikinä muuttumaan.
HS:n juttu yllä Roopen postauksesta:
QuoteLopputulos: Kohtasimme kolmetoista asiakaspalvelijaa. Heistä kuusi ei osannut käytännössä lainkaan ruotsia. Neljä puhui kieltä hiukan haparoiden, mutta sai hoidettua asiakaspalvelutilanteen. Kolme puhui ruotsia helt fantastiskt.
Siis ruotsin osaaminen asiakaspalvelutilanteissa oli aivan käsittämättömän loistavaa: Viiden prosentin vähemmistökielellä selvisi testissä yli 50 prosenttia asiakaspalvelijoista! Suomalaisista ei noin moni edes puhu sujuvaa englantia!
Olen hämmentynyt ja yllättynyt!
Quote from: ämpee on 08.12.2023, 13:59:04
Helppoja ongelmia joihin ei jostain syystä löydetä ratkaisuja.
Quote from: Helsingin Pravda (nyk.Hamasin Sanomat)Lopputulos: Kohtasimme kolmetoista asiakaspalvelijaa. Heistä kuusi ei osannut käytännössä lainkaan ruotsia.
Mutta mitä voitaisiin tehdä, jotta ruotsin osaaminen kohenisi pääkaupunkiseudulla tai edes Helsingin keskustassa?
...ruotsia puhuu äidinkielenään noin 5,6 prosenttia eli yli 36 700 helsinkiläistä.
Ratkaisu on hyvin helppo, ruotsia äidinkielenään puhuvien on enemmän hakeuduttava asiakaspalvelutehtäviin !!1!
Mitä ? Eikö kelpaa ??
Kyllä. Näkisin mielelläni esimerkiksi Cai-Göran Stubbin tiskin takana lisäämässä McDonald'sin myyntiä upealla hymyllään ja kielitaidollaan.
Pakkoruotsin tarkoituksena ei ole saavuttaa valmiutta palvella herrakansaa. Jos tällainen valmius saavutettaisiin, silloin ei esimerkiksi ruotsinkielinen sairaala olisi lainkaan tarpeellinen. Silloin jokainen suomalainen osaisi ruotsia - opiskellaanhan sitä kaikilla oppiasteilla ja jokaisessa oppilaitoksessa missä hän on elämänsä aikana opiskellut.
Kouluruotsin ainoana tarkoituksena on olla kivi suomalaisen kengässä. Siis muodostaa golf-tasoituksen tapainen haitta, jolla estetään suomalaisia saavuttamasta etulyöntäasemaa Suomessa asuviin ruotsalaisiin verrattuna. Käytännössä kun jokainen joutuu joka tapauksessa opiskelemaan suomea jos haluaa yhtään mitään tässä maassa tehdä. Silloin suomalaiset olisivat paremmassa asemassa ruotsalaisiin verrattuna, koska he saavat opin jo äidinmaidon mukana. He voisivat opiskella jotain hyödyllistä sen ajan mitä ruotsalaisilta kuluu suomen opetteluun, ja sitä kautta menestyä paremmin. Siis vastaavasti kuin Ruotsissa tai Ahvenanmaalla asuvat ruotsinkieliset, joiden ei tarvitse opiskella suomea.
Jossain ruotsimielisellä sivustolla, en enää muista missä, kerrotaan mahdollisesti todellinen syy pakkoruotsiin. Koska ruotsinkielisten on käytännössä pakko opetella suomea pärjätäkseen Suomessa, niin "yhdenvertaisuuden" nimissä suomenkielisten täytyy opetella ruotsia.
^"Ettei meille tulisi paha mieli"-tyyppinen peruste siis? Miljardisatsaukselle? (Lasken miljardisatsaukseksi suoraan hukatut resurssit plus sen mikä hyöty jää saamatta kun ihmiset eivät vaihtoehtoisesti opettele kieliä jotka heitä kiinnostavat, itseltänikin jäi saksa oppimatta ja harmittaa vieläkin.) ???
Milloinkahan Hesari tekee jutun, jossa mennään umpiruotsalaisalueelle ostamaan kupin kahvia pelkällä Suomen kielellä?
Siinä kauppias muistaa aika äkkiä Suomen kielen, kun pitäisi saada rahaa kassaan.
Palvelutyöntekijöiden ruotsinkielen tasosta: muistan epäselvästi, että äsken olisi taas ollut julkisuudessa jotakin juttua siitä, että Suomi tarvitsee ulkomailta työntekijöitä, ja siksi suomen kielen taitovaatimuksia pitää vähentää.
Tässäkin mielessä tämä on apartheidia ja Pahkasikaa, 87%:n väestönosan kieli ei muka ole tärkeää, mutta 5,5%:n väestönosan kieli on. :D
Haaparannan putiikeissa, ihan kaikissa osaavat myyjät suomen kieltä. Ei tarvita yläasteen kökkökieltä.
Jag heter Per. Vad heter du? Vi bor i Finland. Var bor du? Osaamistaso yläasteen päättyessä jotain tätä luokkaa.
Tuo ruotsinkielen taito on niin heikkoa, että heikottaa minua, joka niin mielelläni kuuntelen ja luen tuota kieltä. Ruotsinkieli kuuluu ehdottomasti valinnaiseksi. Se kieli ei vain suju, ei kiinnosta, ei ole opeteteltu sen kielen rakennetta.
Yläasteen keskimääräinen kahden viikkotunnin aika vaihdettakoon vaikka rullaluisteluun. Mikä tahansa korvaa nuo oppitunnit. Muutama oppilas osaa ja on motivoitunut ruotsinkielen saloista.
Olen erityisluokassa turhautuneena opettanut kahtakymmentä sanaa sanakokeisiin turhautuneille pojille. Ei ole mitään hyötyä, ei mitään järkeä jankata muutamaa sanaa ja kokeen tulos on yleensä 5/10. Eli juuri sen verran, että päästötodistukseen tulee se armoviitonen.
Edes valinnaisaineen mahdollisuus ei anna syventävää oppia ruotsinkielen rakenteesta. Että pois ja pois joka luokka-asteelta.
Quote from: Outo olio on 11.12.2023, 19:01:21
Palvelutyöntekijöiden ruotsinkielen tasosta: muistan epäselvästi, että äsken olisi taas ollut julkisuudessa jotakin juttua siitä, että Suomi tarvitsee ulkomailta työntekijöitä, ja siksi suomen kielen taitovaatimuksia pitää vähentää.
Tässäkin mielessä tämä on apartheidia ja Pahkasikaa, 87%:n väestönosan kieli ei muka ole tärkeää, mutta 5,5%:n väestönosan kieli on. :D
Suomi on planetaarisen systeemin ainoa populaatio, joka on lailla velvoittanut opiskelemaan pienen vähemmistön kieltä. Siis missään historian tai maantieteen sopukassa ei ole ollut tällaista.
Vielä erikoisempaa on vuonna 2023, että pakkoruotsi lujittaa otettaan. Uusia käytäntöjä on viime aikoina vyörynyt esim eduskuntaan, 0612 presidentinlinnan juhliin ja Yleen.
Traagisinta on, ettei Suomi ole havaitsevinaan mitään. Keep Calm and get more Pakkoruotsi,
Quote from: Jorma M. on 11.12.2023, 21:09:55
Vielä erikoisempaa on vuonna 2023, että pakkoruotsi lujittaa otettaan. Uusia käytäntöjä on viime aikoina vyörynyt esim eduskuntaan, 0612 presidentinlinnan juhliin ja Yleen.
QuoteRuotsin opetus lisääntyy ensi syksynä, ja tuntien ujuttaminen lukujärjestyksiin aiheuttaa peruskouluissa päänvaivaa jo nyt
Valtioneuvosto antoi viime tammikuussa uuden tuntijakoasetuksen, joka koskee yhden vuosiviikkotunnin lisäämistä B1-kieliin.
Opetuksen vähimmäistuntimäärä nousee kuudesta seitsemään. Asetus astuu voimaan ensi elokuussa.
[...]
Muutokset liittyvät hallituksen uudistettuun kansalliskielistrategiaan, jonka tarkoituksena on turvata kaikkien oikeus saada palvelua omalla äidinkielellään. Ruotsin kielen taitojen on arvioitu heikentyneen.
Yle (https://yle.fi/a/74-20063866) 11.12.2023
Ymmärrän hyvin sen, että jokaisen tulisi saada palvelua omalla äidinkielellään kun siis puhutaan julkisista palveluista (grillikioski ei ole sellainen).
Sen sijaan en ymmärrä, että tässä niukkenevien resurssien tilanteessa jokaiselle ammattikorkea- ja yliopisto-opiskelijalle on pakollisena virkaruotsi.
Ratkaisisin asian niin, että jos vaikka raksainssinä saat rakennustarkastajan viran vaikka Vaasasta tai ylipäätään paikkakunnalta, missä ylläpidetään ruotsinkielisiä palveluita, tulee sinun suorittaa virkaruotsikoe. Tähän valmentautumiseen voit tarvittaessa käydä julkisesti ylläpidetyn koulutuksen. Mutta vain siis tarvittaessa. Vähentäisi ruotsin opetustarvetta vähintään 95%.
Hyvin usein esimerkkinä ruotsinkielisestä kaupungista käytetään nimenomaan Vaasaa, jossa ruotsinkieliseksi ilmoittautuneiden osuus kaupungin väestöstä on noin 20%.
^ Asiakas saa äänestää jaloillaan. Jos sattuisin asumaan Vaasassa ja 80% ilmoittaa äidinkielenään Suomen, niin jopa tyhminkin kauppias osaa laskea.
Jos pitäisin kahvilaa, niin sillä edellytyksellä vain joka viides olisi potentiaalinen asiakas, jos palvelua saisi vain ja ainoastaan puhtaalla ruotsin kielellä. Lisätään siihen yhtälöön, että jos palvelua saisi myös suomeksi, niin potentiaalinen asiakasmäärä olisi ihan toinen.
Muissa kaupungeissa, joissa puhtaasti ruotsinkielisten osuus olisi se 5,5% niin ei paljoa hetkauttaisi liiketoimintaa. Käyvät sitten omissa kahviloissaan. Niidenkin pitää saada katetta, se siirtyy hintoihin pakosti.
Ihan heti en usko, että svenskatalande saa tukusta halvemmalla sillä perusteella, että asiointi tapahtuu vain ruotsiksi. Se asiakaskunnan määrä sanelee sen, että paljonko jää viivan alle.
Marinin hallitus rankaisi Suomalaisuuden liittoa pakkoruotsin lopettamista vaatineesta kansalaisaloitteesta estämällä järjestöä saamasta enää tukia, mikä johti toiminnan kuihtumiseen. Muun muassa järjestön ainoa vakituinen työntekijä jouduttiin osaksi lomauttamaan.
Nyt neljän vuoden kuivan kauden jälkeen Suomalaisuuden liitto on viimein saanut ns. joululahjarahana 250 000 euroa toimintaansa.
Höblän toimittaja Ingemo Lindroos kovisteleekin Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Anderssonia, miksi ihmeessä Rkp on mennyt sallimaan tällaisen. Andersson levittelee käsiään ja puolustautuu sillä, että Rkp sai jakaa paljon rahaa heille tärkeisiin kohteisiin. Rkp oli junaillut muun muassa 773 000 euroa pakkoruotsipropagandaa tuottavalle Folktingetilleen ja 131 000 euroa
ruotsinkielisen viittomakielen elvyttämiseen.
QuoteFinskhetsförbundet får pengar av regeringen på nytt – Otto Andersson: "Vi är inte så förtjusta i det själva"
Finskhetsförbundet fick julklappspengar trots kampanj mot svenskan. Otto Andersson försvarar det med att SFP drev igenom viktigare pengar.
SFP har fått uppmärksamhet för de så kallade julklappspengarna som regeringspartiernas riksdagsgrupper delade ut som en extra budgetpott för nästa år. Till exempel gavs pengar för räddningsutbildningen på svenska.
Det handlar om mindre summor än i de egentliga budgetförhandlingarna och är ett sätt för regeringspartierna att styra pengar till vissa föreningar eller projekt som de anser är viktiga.
Hittills har det fått mindre uppmärksamhet att också Finskhetsförbundet fick ett verksamhetsbidrag på 250 000 euro, vilket är en ny linje efter en paus på fyra år, då regeringen Marin inte beviljade något bidrag överhuvudtaget.
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/43f605f8-15b1-5a79-ba1c-fed5f90aee16) 18.12.2023
(maksumuuri)
Höblän selaamisen perusteella Suomen presidentinvaalien tärkein kysymys on ruotsin kieli.
Alexander Stubbin (https://www.hbl.fi/artikel/800b3d1d-3e5d-59b5-bef6-45933bb5ccaf) ehdokasesittelyn otsikko on paperilehdessä, että "Kaksikielinen presidentti symbolisesti tärkeää" ja Jussi Halla-aholla (https://www.hbl.fi/artikel/4991bf59-6605-5c8c-b067-de49cffc30c4) "Ruotsin kieli saa kyytiä, kun Halla-aho kampanjoi". Huomisen pääkirjoituksen (https://www.hbl.fi/artikel/0f8440d2-f10a-52cc-bf61-7dbd7034c722) otsikkona on itse kirjoituksessa "Hyvä että ehdokkaat osaavat ruotsia – mutta asenne ratkaisee" ja listauksissa "Tämän vuoksi Jussi Halla-aho on selkein esimerkki kuinka tärkeää asenne ruotsin kieleen on".
Toimittaja Ingemo Lindroos (ex-Svenska Yle) kärttää haastattelun aluksi Halla-aholta, miksi historioitsija Teemu Keskisarjalla on niin suuri rooli kampanjassa, kun Keskisarja on käyttänyt toimittajan näkemässä vaalitilaisuudessa esitelmässään ruotsin kieltä kaksi kertaa ("på svenska" ja "bättre folk") ja negatiivisessa yhteydessä viittauksena ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asemaan aiemmin historiassa. Toimittaja tiedustelee Halla-aholta, miten tämä on mahdollista siihen nähden, että Suomi haluaa pitää Ruotsin tärkeimpänä kumppaninaan ulkopolitiikassa (!). Halla-ahon vastattua toimittaja jatkaa aiheesta ihmettelemällä, miksi pitää kaivella tällaisia vanhoja asioita. Halla-ahon viittaus edelleen esillä pidettävien orjuuden ja saamelaisten kaltoinkohtelun myös jo vanhaan historiaan ei miellytä toimittajaa.
Siinä missä Stubbin haastattelussa nostetaan esiin Stubbin puhelimen 4 008 kontaktia, Halla-ahon yhteydessä toimittaja nostaa ingressiin ja useampaan kohtaan jutussa lempinimen "Mestari" sekä vaalitilaisuudessa Halla-aholle esitetyn kysymyksen äärioikeiston Suomelle aiheuttamasta terroriuhasta. Toimittaja ei tässäkään ole tyytyväinen Halla-ahon vastaukseen vaan katsoo hänen vähättelevän ongelmaa.
Erillisessä kainalojutussa (https://www.hbl.fi/artikel/6061a0ae-8f50-598b-974b-738bd978daea) toimittaja vielä kyselee muun muassa Halla-ahon ruotsin kielen käytöstä presidenttinä sekä Suomen "rasismiongelmasta", joka on kuulemma "osoitettu tutkimuksissa". Halla-aho kyseenalaistaa kyselytutkimukset.
Tuosta tuli mieleen, että ensimmäistä kertaa presidenttiehdokkaina on kolme ruotsinkielistä (muttei yhtäkään RKP:n ehdokasta). Aiemmin ennätys on ollut kaksi.
Jos tajuaa jostain jotain ja jos tekee havaintoja todellisuudesta, niin pakkoruotsi etenee ja tiukentuu monelta osin. Se on hämmästyttävä luonnontieteellinen ilmiö. Samalla kun ruotsinkielisten määrä pienenee, heidän valtansa kasvaa. Puolueet, kirkko, eduskunta, Yle, media, koulut. Jopa linnan juhlat 0612 -päivänä.
Suomi on syvän pahuuden vallassa ja oksettavan mätä.
Quote from: Jorma M. on 29.12.2023, 15:53:29
Jos tajuaa jostain jotain ja jos tekee havaintoja todellisuudesta, niin pakkoruotsi etenee ja tiukentuu monelta osin. Se on hämmästyttävä luonnontieteellinen ilmiö. Samalla kun ruotsinkielisten määrä pienenee, heidän valtansa kasvaa. Puolueet, kirkko, eduskunta, Yle, media, koulut. Jopa linnan juhlat 0612 -päivänä.
Pakkoruotsi on jonkinlainen hämärä salaliitto. Muistan, että lapsena Munapirtissä kaikki puhuivat ruotsia. Sitten tuli pakkoruotsi ja nyt kaikki puhuvat siellä suomea.
Ruotsinkielisten alue ainakin eteläisellä rannikolla pienenee koko ajan. En välttämättä tiedä onko se hyvä juttu, vaikka itsekään en pysty ruotsiksi heittämään niin sanottua läppää.
Mikäli Pakkoruotsi olisi myytävä tuote, niin tuote olisi vedetty markkinoilta, koska suurinta osaa ei kyseinen tuote voisi vähempää kiinnostaa, tai tuotteen käyttäjät olisivat vaihtaneet ruotsituotteen, johonkin toiseen kieliseen tuotteeseen. Tai sitten pakkoruotsia valmistava firma olisi mennyt jo ajat sitten konkurssiin, tuotteen erittäin heikon menekin takia.
"Ankkalammikon" porukka on kaikkein pahin ruotsin kielen dissaaja, kun vaativat pakkoruotsia kouluihin. Pakko... :facepalm:
Jos ruotsin kielen opiskelusta tehtäisiin vapaaehtoista, laittamalla ruotsi vaihtoehtoisten kielien kategoriaan, niin sitä opiskelisivat vain ne, joilla on motivaatiota oppia tuo kieli.
Niinkuin toistuvasti ollaan saatu lukea ja kuulla mediasta, että ihmiset ovat saaneet töitä firmoista, joilla on pääkonttori tai muuta toimintaa Ruotsissa ja firman kieli on ruotsi. Ehtona töihin pääsyyn on ollut ruotsin kielen osaaminen.
Aivan varmasti nuokin firmat houkuttavat osaa koululaisistamme tulevaisuudessakin.
Se, että osaamalla ruotsin kielen pystyisit sillä kommunikoimaan norskien ja juuttien kanssa on kukkua. Lähtökohtaisesti. Itse toimin Billiundissa (Legolandin kaupunki) hotellin respassa tulkkina, kun riikinruotsalainen ei saanut sanomaansa perille tanskalaiselle respahenkilölle, ja päinvastoin. Respan tyttö osasi enkkua, ruotsalainen ei. Ja siis minäkin olin hotellivieras, odottamassa vuoroani respaan 8)
Quote from: JoKaGO on 29.12.2023, 19:40:44
...Jos ruotsin kielen opiskelusta tehtäisiin vapaaehtoista, laittamalla ruotsi vaihtoehtoisten kielien kategoriaan, niin sitä opiskelisivat vain ne, joilla on motivaatiota oppia tuo kieli...
Älyttömin perustelu pakkoruotsille oli se, että "Kun vapaaehtoista ruotsia kokeiltiin, niin ruotsia opiskelevien määrä laski huomattavasti, ruotsin täytyy siksi jatkossakin olla pakollista."
Tietysti se laskee, kun ennen kokeilua ruotsia piti opiskella 100% oppilaista, eihän kukaan järkevä ihminen kuvittele että ruotsia opiskelevien määrä nousee yli 100% jos ruotsin kielestä tulee vapaaehtoinen.
Jostain käsittättömästä syystä se ei kerta kaikkiaan käy, että ruotsia opiskelee vain ne, joilla on siihen aito motivaatio.
Quote from: Näkkileipä on 29.12.2023, 21:04:43
Quote from: JoKaGO on 29.12.2023, 19:40:44
...Jos ruotsin kielen opiskelusta tehtäisiin vapaaehtoista, laittamalla ruotsi vaihtoehtoisten kielien kategoriaan, niin sitä opiskelisivat vain ne, joilla on motivaatiota oppia tuo kieli...
Älyttömin perustelu pakkoruotsille oli se, että "Kun vapaaehtoista ruotsia kokeiltiin, niin ruotsia opiskelevien määrä laski huomattavasti, ruotsin täytyy siksi jatkossakin olla pakollista."
Tietysti se laskee, kun ennen kokeilua ruotsia piti opiskella 100% oppilaista, eihän kukaan järkevä ihminen kuvittele että ruotsia opiskelevien määrä nousee yli 100% jos ruotsin kielestä tulee vapaaehtoinen.
Jostain käsittättömästä syystä se ei kerta kaikkiaan käy, että ruotsia opiskelee vain ne, joilla on siihen aito motivaatio.
Asia-han on niin, ja sivistysmaissa olisikin mutta ei Hölmölässä, että vanhemmat voisivat keskenään tykönään joukolla päättää, että minun/meidän lapseni/ lapsemme eivät mene ruotsintunnille. Ikinä.
Eikä sille kukaan mitään mahtaisi. Ei pentuja tultaisi väkisin tunnille hakemaan ja vaikka tultaisiinkin, niin kun vanhempien luvalla eivät tunnilla rikkaa ristiin laittaisi ja kokeista vetäisivät pelkkiänelosia, niin varmasti parissa lukuvuodessa loppuisi pakkoruotsi.
Minä en tähän joukkovoimannäytökseen enää ehdi, ja oma lapseni osaa kieliä erinomaisesti, ja itsekin kirjoitin pakkoruotsista muinoin laudaturin, vaikka pidin turhana sen opiskelua, mutta kaikilla ei ole yhtä paljon kapasiteettia tuhlata ihan jonninjoutavaan.
Lopettakaa pakkoruotsi! Slut med tvungsvenskan! Eikä mitään hajua kirjoitetaanko se noin mutta jos meni väärin se todistaa, etten minäkään ruotsia oikeasti osaa.
Kun kävin aikoinaan peruskoulun n.s. "rajoitetuin tavoittein" ( <-1980-90 luvulla tai jotain sinnepäin, silloin nimi oli apukoulu) niin silloin piti oppia kaikki normaalille elämälle ehdottoman välttämättömät oppiaineet. Englanti, matematiikan perusteet, liikunta yms.. oli myös kaikkien rajoittuneiden tavoitteiden" oppilaiden aineena. Mutta ruotsin kieltä ei ollut kenelläkään edes valinnaisena aineena. Ilmeisesti jo tuolloin koulussa tajuttiin, "Pakkoruotsin välttämättömyys ja tärkeys" ihan kaikille oppilaille ja se ettei ruotsin kielen tarvitse todellakaan olla kaikille pakollinen.
Nyt aikuisena n. 50-60 vuotiaana olen havainnut, että mitään en ole menettänyt, vaikka en edelleenkään osaa yhtään ruotsia, eikä missään asiakaspalvelu työpaikassa jossa olen ollut, ei ole ikinä ollut tarvetta ruotsin kielelle.
^ Kyllä se on iso puute, että jos menet Närpiöön tai Oravaisiin, niin et osaa esitellä itseäsi knäckebrödiksi.
@Näkkileipä
En tosin osaa puhua ruotsia, mutta ymmärrän sitä jonkin verran.
Enkä ikinä tarvinnut suorittamaani virkamiesruotsia, mutta se oli eräänlainen vakuutus siltä varalta, että sitä joskus tarvitsisin. Ihan sama juttu kuin kotivakuutuksen kanssa: sitä maksaa vakuutusmaksuja koko ikänsä, mutta on tyytyväinen jos talo ei koskaan palanut.
Notta ei ihan kaikki hukkaan mennyt, mutta jos nyt valitsisin, lukisin mielummin latinaa.
Quote from: Roope on 29.12.2023, 13:59:03
Huomisen pääkirjoituksen (https://www.hbl.fi/artikel/0f8440d2-f10a-52cc-bf61-7dbd7034c722) otsikkona on itse kirjoituksessa "Hyvä että ehdokkaat osaavat ruotsia – mutta asenne ratkaisee" ja listauksissa "Tämän vuoksi Jussi Halla-aho on selkein esimerkki kuinka tärkeää asenne ruotsin kieleen on".
Quote from: Dan Lolax, HblNäin perustellen Jussi Halla-aho on selkein esimerkki siitä, miten tärkeää asenne ruotsin kieleen on. Halla-aho puhuu hyvää ruotsia – silloin kun sallii itsensä tehdä niin. Sen, että hän ei sitä kovin usein tee, hän selittää sillä pragmaattisella asenteella, että on tärkeää puhua hallitsemallaan kielellä, ettei tee virheitä.
Tämän asenteen ymmärtäisivät monet ruotsinkielisetkin äänestäjät – ja se otettaisiin mahdollisuutena kannustaa perussuomalaisia puhumaan ruotsia – ellei Halla-aholla olisi dokumentoidusti vihamielistä asennetta toiseen kotimaiseen kieleen.
Puolueensa kielipoliittisen linjan lisäksi Halla-aho on muun muassa ennen kevään eduskuntavaaleja Ylen vaalikompassissa kutsunut ruotsin opetusta kaikilla koulutusasteilla kolonialistiseksi jäänteeksi. (käännös)
QuoteVäite: Ruotsin kielen opiskelu on muutettava vapaaehtoiseksi kaikilla koulutusasteilla.
Jussi Halla-aho PS
Täysin samaa mieltä
Ruotsin pakollinen opiskelu ei hyödytä sen enempää suomen- kuin ruotsinkielisiäkään. Kyseessä on lähinnä kolonialistinen jäänne.
Yle – Vaalikompassi eduskuntavaalit 2023 (https://vaalit.yle.fi/vaalikone/eduskuntavaalit2023/1/ehdokkaat/917?lang=fi-FI)
Millähän perusteella kaikilla koulutusasteilla pakollisen pakkoruotsin vastustaminen ja toteaminen kauniisti sanottuna kolonialistiseksi jäänteeksi on "vihamielistä" ruotsin kieltä kohtaan? Kyllä se asenneongelma on tässä asiassa Höblän suunnalla.
Quote from: Dan Lolax, HblTarkka kieli on tärkeää, kyllä, mutta vielä tärkeämpää on osoittaa kiinnostusta ja ymmärrystä vähemmistön kieltä kohtaan puhumalla sitä – parhaan kykynsä mukaan. (käännös)
Kuten Ahvenanmaalla (jossa suomenkielisiä suunnilleen sama osuus kuin ruotsinkielisiä Suomessa) ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla osoitetaan?
Halla-aho perusteli suomen kielen käyttämistä itse haastatteluissa sillä, että hänen sanomisiaan on usein vääristelty (mm. juuri Höblä), joten on tärkeää olla sanomisissa mahdollisimman tarkka. Siksi suomi, jos vain mahdollista.
Quote from: Emo on 29.12.2023, 22:05:49
^ Kyllä se on iso puute, että jos menet Närpiöön tai Oravaisiin, niin et osaa esitellä itseäsi knäckebrödiksi.
@Näkkileipä
Pitäisiköhän lähteä vaikka Kiinaan, en kyllä osaa kiinaa yhtään enempää, kuin ruotsiakaan. Mutta ei pidä antaa sellaisen mitättömän sivuseikan häiritä matkustelua tai muuttoa.
Quote from: Lalli IsoTalo on 29.12.2023, 22:50:44
Notta ei ihan kaikki hukkaan mennyt, mutta jos nyt valitsisin, lukisin mielummin latinaa.
Olin yhdellä Suomen suurimmista yläasteista ja vuosiluokallani ei muodostunut venäjän kielen valinnaisryhmää. Olisin halunnut oppia venäjän kielen. Nytkin ymmärtäisi Putinin ja Zelenskyin jorinoita ilman tulkkausta tai tekstitystä. Ymmärtäisi sodan kuvioita ehkä paremmin kun lukisi artikkeleita ja noita twitter-videoiden saatetekstejä originaalikielellä.
Olen aikusiällä kolmesti yrittänyt aloittaa venäjän opiskelun, mutta ei ole ollut riittävää draivia. Yläasteikäisenä pari kertaa viikossa plus läksyt tuo olisi parissa vuodessa jäänyt varmaan perusteiden tasolla päähän. Lukiossa ei ollut meillä alkavaa venäjää ja jatkovenäjää ei ollut, kun kunnan yläaste ei ruokkinut jatkokurssia kun perusteita ei ollut.
-i-
^Minä taas välttelin venäjän kieltä, että en joutuisi bisnestekemisiin venäläisten kanssa.
^ Äläs nyt. Se on ihan hyvä taito kuunnella sivusta, mitä puhutaan, kun oletuksena kuitenkin on, että finskipoika ei tajua.
Quote from: Niobium on 31.12.2023, 03:31:20
^ Äläs nyt. Se on ihan hyvä taito kuunnella sivusta, mitä puhutaan, kun oletuksena kuitenkin on, että finskipoika ei tajua.
Silloin on jo joutunut ryssien kanssa tekemisiin.
Quote from: Roope on 24.08.2023, 12:14:04
Höblä julkaisee vähän lukiolaistaidetta:
QuoteSofia Parland: Hallitus ei ole joutsenia
Keittiön lampun talvisessa hehkussa eläköityi eräs lapsuus. Stella-täti on kuollut.
[...]
Äiti sanoi, että Stella oli onnekas, kun hänen ei tarvinnut nähdä sotaa ja sinimustaa hallitusta.
[...]
Vihaan paikallisjunia, ne ovat niin rumia. Voi melkein tuntea istuimien muovin hajun junien sisätiloissa sekoittuneena kallioilta leikatun ruohon tuoksuun. Vihaan suomenkielisiä ääniä kovaäänisissä ja kuinka suomalaisten asemien nimet kulkevat LED-nauhojen yli. Kauklahti, Köyhämäki - just joo. Kuten Purra sanoi: "Jos saisin aseen, paikallisjunissa olisi ruumiita, you see".
Koska junissa on suomalaisia miehiä. He myös puhuvat, joskus, ja odottavat minun siirtyvän, kun he mutisevat "anteeksi" kuin mitkäkin Akaki Akakijevitšit (https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4llysviitta). Ja sitten se katse, jonka suomalaiset miehet heittävät ohi mennessään. Kuin kylmä, kuollut hauki olisi saanut Viagraa. Juskat kaljamahoineen ja rasvaisine hiuksineen, jotka tarttuvat minua niskasta ja kysyvät, mitä minä myyn. Nämä beigenväriset, ryppyiset nahkasäkit, jotka on kääritty rätteihin ja liian tiukkoihin farkkuihin, saavat minut tuntemaan itseni enemmän Majakovskiksi kuin Gogoliksi, suoraan sanoen.
Kyllä, Purra voi kutsua itseään feministiksi, ja minä voin nauraa hänelle, onhan hän naimisissa vanhan äijän kanssa. Hän saa itkeä niin paljon kuin haluaa suomalaisten miestensä haudoilla.
Synnyin perjantaina, putosin alas IKL:n mädäntyneestä sukupuusta. Mutta äidinisäni Nikke, joka kuoli sodassa, oli ainoa, jonka äidinkieli oli suomi. Eikä hän koskaan uskonut Suur-Suomeen tai fennomaniaan. Ei suomen kieltä minulle!
Nykyään synnyn uudestaan joka perjantai ja eristän itseni kaikista, jotka yrittävät puhua kanssani suomea. Yritän paeta ja piiloutua kaikilta rumilta Marimekko-mekoilta. Jonkinlaisia tunnistamattomia mustia säkkejä, joissa Unikko-kuviot. Voin vain arvata, onko niiden sisällä ehkä tätejä, koska ne ihmettelevät "where are you from?". Olen Suomesta. "But where are you from originally?" Olen syntynyt Suomessa, kasvoin Suomessa, tulen kuolemaan Suomessa. "But where are your parents from?" Vanhempani ovat helvetistä. Minä olen demoni! Juokse matkoihisi ennen kuin syljen päällesi.
Tanssin Joutsenlampea koko yön yökerhon lattialla, kuvittelen kuulevani Tšaikovskia teknona. Teen pliéni aivan kuten tiukka neuvostotäti opetti minua balettitunneilla.
Hallituksessa olevat eivät edes osaa tanssia Joutsenlampea, vaikka kuinka yrittäisivät. Heidän jalkansa ovat kuin silitysraudat – kuten neuvostotäti sanoi – ja sormet kuin tikut. He eivät ole joutsenia ollenkaan, he ovat kuin muoviflamingoja Trumpin ruohikolla. Ja he yrittävät – voi kuinka he yrittävät tanssia balettia. (käännös)
Hbl: Sofia Parland: Regeringen är inga svanar alls (https://www.hbl.fi/artikel/2a647dcb-6444-52ee-8715-87c583a65d41) 24.8.2023 (maksumuuri)
https://svenska.yle.fi/a/7-10048707
Sofia Parland sai viime viikolla Svenska Yles litteraturpris-palkinnon. Palkintojenjakotilaisuus oli Oodin kolmannessa kerroksessa, missä jotkut saattoivat yrittää keskittyä lukemiseenkin. Anorektinen oloinen nainen; jos hän polttaisi ketjussa, hän kävisi ulkoisesti Karen Blixenistä.
Pakkoruotsia kannattava presidenttiehdokas Hjallis Harkimo perustelee näkemyksiään:
Hbl: Kandidatreportage: De nordiska länderna går bäst att lita på, säger Hjallis Harkimo (https://www.hbl.fi/artikel/684aebc7-7e05-505c-b886-2d4fd20e6bd6) 17.1.2024
(maksumuuri)Ruotsin kieli on erittäin tärkeää Suomessa, koska Hjallis Harkimo puhuu sitä kotonaan.
Quote from: HblPohjoismaissa pärjää paremmin, jos puhuu ruotsia, sanoo Harkimo, jonka mielestä on tärkeää, että presidentti puhuu kieltä sujuvasti.
- Olen aina sanonut tämän kaikille, jotka sanovat, että he eivät tarvitse ruotsin kieltä: Olen käyttänyt ruotsia eniten kaikista muista kielistä suomen jälkeen. Se on myös minun äidinkieleni.
Itse hän nostaisi esiin, kuinka tärkeää ruotsin kieli on Suomessa.
– Se on erittäin tärkeä asia. Puhumme ruotsia kotona: Olen aina puhunut ruotsia kaikkien poikieni kanssa. (käännös)
QuoteKaksi on täysiä kymppejä, yksi saa tylyn viitosen – raati arvioi ehdokkaiden ruotsin kielen: tässä järjestys
Presidenttiehdokkaiden ruotsin kielitaito on yleisesti hyvällä tasolla. Aivan kaikki ehdokkaat eivät kuitenkaan kieltä osaa.
Yle (https://yle.fi/a/74-20069448) 22.1.2024
Kaikki ehdokkaat osaavat ruotsia valtavan paljon paremmin kuin keskimääräiset pakkoruotsiputken läpikäyneet, jotka tässä käytetyn 4-10-asteikon kriteereillä olisivat saaneet nelosen jos sitäkään.
Quote from: YleYlen vaalikoneessa, yhtä lukuun ottamatta, kaikki ehdokkaat mainitsivat taitavansa myös toisen kotimaisen kielen.
Presidenttiehdokkaat pääsivät esittelemään ruotsin kielen taitojaan Ylen ruotsinkielisen nuorisotoimituksen X3M Nyheterin haastattelussa, jossa ehdokkaat koostivat oman "presidentticocktailinsa".
Huumorimielisessä haasteessa ehdokkaita pyydettiin kokoamaan drinkki sen mukaan, miten he presidentteinä jakaisivat aikaansa ja energiaansa eri teemojen kesken.
Katsotaan, miten ehdokkaat suoriutuivat. Presidenttiehdokkaiden kielitaitoa arvioi ruotsinkielisen Yle Svenskan raati. Raatiin kuuluivat toimittaja Niklas Grönholm, tuottaja Anna Back ja tuottaja Dan Granqvist ja arviot on annettu asteikolla 4–10.
Quote from: YleRaati vasemmistoliiton Anderssonista: Paras ruotsin kielen taito
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Anderssonin äidinkieli on ruotsi. Ylen vaalikoneessa hän kertoo puhuvansa kahden kotimaisen lisäksi englantia, ranskaa ja venäjää.
Kokonaisarvosana: 10
Raadin arvio: Anderssonilla on ehdokkaista paras ruotsin kielen taito. Hän on taitava esiintyjä, ja hänellä on selkeä puhetyyli. Andersson myös huomioi puhuessaan kohdeyleisönsä ja mukauttaa puhettaan sen mukaan.
Raati kokoomuksen Stubbista: Erittäin sujuvaa
Kokonaisarvosana: 10
Raadin arvio: Stubb puhuu ruotsia erittäin sujuvasti ja liki pitäen yhtä hyvin kuin Andersson. Hän korostaa kaksikielisyyttään. Ei ole epäilystäkään, etteikö Stubb käyttäisi ruotsin kieltä myös esimerkiksi Pohjoismaiden välisissä tapaamisissa.
Raati Liike Nytin Harkimosta: Suomen kieli vaikuttaa
Kokonaisarvosana: 9,5
Raadin arvio: Harkimon äidinkieli on ruotsi, mutta hän käyttää välillä vääriä termejä. Tämä voi olla kuitenkin tietoista. Myös suomen kielen vaikutus kuuluu voimakkaasti.
Raati valitsijayhdistyksen Haavistosta (vihr.): Kyky nopeaan keskusteluun
Kokonaisarvosana: 9
Raadin arvio: Haavisto puhuu hyvää ja sujuvaa ruotsia, vaikka tietyt sanat ja taivutusmuodot aiheuttavat hankaluuksia. Puheesta huomaa, että hän on viime vuosina käyttänyt kieltä ja kykenee epäviralliseen, nopeatempoiseenkin keskusteluun.
Raati SDP:n Urpilaisesta: Kieli ruosteessa
Kokonaisarvosana: 8,5
Raadin arvio: Kokkolasta lähtöisin oleva Urpilainen on luonteva ruotsin puhuja, vaikka kieli on hieman ruosteessa. Vuodet ulkomailla kuuluvat puheessa. Sanasto on laaja, mutta ulosanti melko hidasta.
Raati valitsijayhdistyksen ja keskustan Rehnistä: Potentiaalia erinomaiseksi puhujaksi
Kokonaisarvosana: 8
Raadin arvio: Ei tee puhuessaan juuri virheitä. Rehn kuitenkin vaikuttaa jättävän asioita sanomatta, jotka suomeksi sanoisi. Rehnillä on kuitenkin potentiaalia kehittyä erinomaiseksi puhujaksi, jos käyttää kieltä enemmän. Hän suhtautuu kieleen positiivisesti.
Raati KD:n Essayahista: Asioita jää sanomatta
Kokonaisarvosana: 7,5
Raadin arvio: Essayah puhuu ruotsia, mutta epävarmasti ja melko hitaasti. Vaikuttaa, että paljon asioita jää sanomatta kielen vuoksi. Ymmärtää kuitenkin kieltä ja asennoituu siihen myönteisesti.
Raati PS:n Halla-ahosta: Osaa, mutta itseluottamus puuttuu
Kokonaisarvosana: 7
Raadin arvio: Halla-ahon suurin heikkous kielen puhumisessa on itseluottamuksen puute. Halla-aho osaa ruotsia ja ymmärtää, mitä puhutaan. Sanasto on laaja. Hän tuskin käyttäisi ruotsin kieltä vieraillessaan muissa Pohjoismaissa.
Raati valitsijayhdistyksen Aaltolasta: Ymmärtää puhetta, taidoiltaan heikoin
Kokonaisarvosana: 5
Raadin arvio: Aaltolan ruotsin kielen taito on ehdokkaista heikoin. Englannin kielen vaikutus näkyy voimakkaasti. Hän kuitenkin ymmärtää puhetta. Oletettavaa on, että hän ei käyttäisi ruotsia esimerkiksi vieraillessaan länsinaapurissa.
Vertailun vuoksi raati antoi arvionsa myös istuvan tasavallan presidentin, Sauli Niinistön, ruotsin kielen taidosta. Niinistön ruotsin taito arvioitiin heikommaksi kuin monella presidenttiehdokkaista.
Niinistölle raati antaisi kouluarvosanaksi 7,5. Arvosanaa perustellaan muun muassa sillä, että Niinistö tekee puhuessaan kieliopilillisia virheitä ja puhe on hidasta.
Arvosanan perusteena ei tainnut olla vain kielitaito vaan myös arvio asenteesta ruotsin kielen käyttämiseen.
Quote from: YleRuotsin kielen kohdalla on syytä muistaa myös asian poliittinen ulottuvuus: esimerkiksi perussuomalaiset ovat jo pitkään kannattaneet ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta luopumista.
Presidentin kielitaito kytkeytyykin kansalliseen keskusteluun.
– Jos Suomessa on presidenttinä henkilö, joka ei osaa molempia virallisia kieliä, se herättää uskottavuusongelmia. Etenkin, jos samalla peräänkuuluttaa ruotsin kielen asemaa, Vuorelma pohtii.
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei viitsinyt perustella, mitä "uskottavuusongelmia" nimenomaan ruotsin kielen osaamattomuus Suomen presidentillä "herättää" ja missä. En huomannut, että pääministeri Sanna Marinin ruotsin kielen osaamattomuudesta oli muita seurauksia kuin paheksuntaa suomenruotsalaisten toimittajien keskuudessa.
Pakkoruotsin puolustajilla taas on kaikilla vakava uskottavuusongelma ihan osaamisesta riippumatta.
Quote from: YleVuorelman mukaan oletus on ollut, että presidentti hallitsee kahden kotimaisen lisäksi vähintäänkin englannin kielen, ja mielellään lisäksi vielä jotain muuta.
Mistä tällainen oletus?
Ruotsinkielisten toimittajien ja tuon Ylen ruotsinkielisen raadin arvion kritiikin perusteella etenkään Niinistön kauden alkuaikoina ei voinut puhua ruotsin kielen hallinnasta. vaan korkeintaan rimaa hipoen pärjäämisestä.
Quote from: YleRuotsin kielellä ei välttämättä ole kaikissa pöydissä käyttöä, mutta taito voi olla arvokas etenkin Pohjoismaisessa yhteistyössä.
Vuorelma uskoo, että samalla esimerkiksi valtiojohtajan vaikeudet ruotsin kielen kanssa voivat tarjota kieltä taitamattomille samastumisen kokemuksia. Näin on ollut esimerkiksi Niinistön kohdalla.
– Hän on aina pikkuisen kamppaillut käsitteiden kanssa, mutta puhunut siitä huolimatta. Moni poliitikkohan on tehnyt päätöksen olla kokonaan käyttämättä ruotsia.
Monella on tuoreessa muistissa ex-pääministeri, sosiaalidemokraattien Sanna Marinin takeltelu ruotsin kielen kanssa. Myöskään pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei mielellään anna haastatteluja ruotsin kielellä.
– Ehkä on nähtävissä jonkinlainen muutos politiikkasukupolvien välillä, eli että nuoremmat sukupolvet eivät enää ehkä yhtä todennäköisesti puhu ruotsia. Itse kuitenkin ajattelen, että se on edelleen vahvuus, Vuorelma painottaa.
Vuorelma ei viitsinyt perustella, miksi ruotsin puhuminen olisi nykyään erityinen vahvuus.
Huonosti ruotsin kieltä osaavat suomalaispoliitikot ovat vaikuttaneet ruotsia takellellessaan lähinnä debiileiltä (mm. Jyrki Katainen pääministerinä), ja ruotsin käyttäminen ruotsalaisten kanssa antaa joka tapauksessa henkisen yliotteen ja ylemmyysaseman ruotsalaisille. Pohjoismaalaisten kesken jo normaalisti puhutun englannin käyttö sekä tasavertaistaa suhdetta että parantaa kommunikaation laatua.
Sanna Marinhan ei pääministerinä "takellellut ruotsin kielen kanssa" vaan hän
päätti olla käyttämättä sitä, koska ei osaa. Siinä on iso ero.
Quote from: YlePresidenttiehdokkaat kohtaavat toisensa maanantaina Svenska Ylen kaksikielisessä presidenttikeskustelussa. Keskustelua voit seurata suorana kello 19.55 alkaen Yle Areenassa ja television puolella Yle Teema ja Yle FEM -kanavilla.
En ymmärrä, miten Halla-ahon presidenttiydellä olisi uskottavuusongelma jos hän ei puhuisi ruotsia. Hänhän raadin mielestäkin osaa ja ymmärtää kyllä kieltä, mutta sattuu vain pitämään kielen pakkotuputusta kaikilla asteilla epäloogisena ja typeränä. Ilmeisesti Vuorelmaa harmittaa, ettei pääse naulaamaan Jussia tyypilliseksi persumoukaksi joka möykkää pakkoruotsia vastaan kun ei itse osaa.
Iso ongelma ruotsin kieli on heille, jotka kannattavat pakkotuputusta mutta eivät itse hallitse kieltä. Se osoittaa suuren mittakaavan ylimielisyyttä väestön suurta enemmistöä kohtaan. On varmaan todella motivoivaa koululaisille opiskella kieltä jos maamme ylin johtokaan ei sitä käytä.
Ruotsin kielen kanssa koko ikänsä eläneet voisi laskea koko yhtälöstä pois koska heillä on ilmeinen oma lehmä ojassa.
Jotkut helsinkiläiset valtuutetut eivät törkeästi suostu ymmärtämään joitakin ruotsinkielisiä sanoja, vaikka Suomi ja Helsinki ovat virallisesti kaksikielisiä. Se on nuorten suomenruotsalaisten kiusaamista, johon pitää puuttua.
QuoteJessica, 17: "Poliitikot ovat ilkeitä, koska olen suomenruotsalainen"
Kun Jessica Ljungqvist, 17, istui ensimmäisen kerran Helsingin nuorisovaltuustossa, hän yllättyi.
– Olen tavannut poliitikkoja, jotka ovat ilkeitä minulle, koska olen suomenruotsalainen.
Nuorisovaltuustoon valitaan 13-17-vuotiaita helsinkiläisiä. Valtuusto käsittelee nuoriin liittyviä kysymyksiä. Jäsenet saavat istua tärkeissä kokouksissa kuten kaupunginvaltuutettujen ja kaupungin ympäristölautakunnan kokouksissa.
Mutta nuoret tapaavat yksittäisiä poliitikkoja myös pienemmissä kokouksissa.
Sellaisessa kokouksessa Ljungqvist, joka istui valtuustossa kaudella 2022-2023, koki seuraavanlaisen tilanteen.
– Pitkän koulupäivän jälkeen puhun paremmin ruotsia. Silloin, kun en keksi tiettyjä sanoja suomeksi, sanon ne sen sijaan ruotsiksi. Olen yrittänyt selittää, mitä tarkoitan, mutta he eivät ymmärrä minua ja ovat saaneet minut tuntemaan itseni tyhmäksi.
Hän kokee, että tietyillä poliitikoilla on ollut alentuva asenne ja haluttomuus yrittää ymmärtää, mitä hän sanoo. Heidän kanssaan Ljungqvistillä ei ole ollut tunnetta, että hän olisi saanut selittää tiettyjä asioita ruotsiksi ja että se olisi ollut okei.
Ljungqvist kokee, että tämä ikävä asenne on ollut myös toisilla nuorisovaltuuston jäsenillä.
– Eihän se ole hauskaa, ja se tuli shokkina, kun eletään kaksikielisessä maassa. Mutta isosiskoni ja hyvä ystäväni, jotka molemmat olivat istuneet nuorisovaltuustossa, varoittivat minua tästä.
Helsingin kaupunki, jonka alaisena nuorisovaltuusto vaikuttaa, on virallisestikin kaksikielinen.
[...]
Apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas) ei ole kuullut tällaisista asenteista ruotsia kohtaan aiemmin.
– Kun minä olin nuorisovaltuustossa, me käytimme sekä suomea että ruotsia. Yritän tietysti aina vastata ruotsiksi, jos joku on ruotsinkielinen. Mutta minusta tämä kuulostaa kiusaamiselta sekä poliitikkojen että nuorisovaltuuston taholta. (käännös)
Hbl: Jessica, 17: "Har varit med om att politiker är elaka för att jag är finlandssvensk" (https://www.hbl.fi/artikel/8b5ebe5b-9267-59ef-9d3a-ea51452cc7d8) 23.1.2024
(maksumuuri)
^ Vinguti vinguti vonguti olen niin erityinen erilainen nuori että minua syrjitään nyyh nähkää ja kuulkaa kaikki minut olen suomenRUOTSALAINEN Yessika antakaa rahaa haluan olla rikas ja kuuluisa vaikkasomevaikuttaja tai sådant ‼️💕
Minua suuresti ihmetyttää, miksi Suomessa opetetaan kouluissa alle 300000:nen ihmisen äidinkielenään puhumaa kreolikieltä. Kieli muistuttaa ruotsia olematta sitä. Sama kuin opetettaisiin Norsunluurannikon ranskaa ranskana tai Nigerian englantia englantina.
Jessican haasteena voi olla, että yleisö osaa ruotsia, muttei suomenruotsia, minkä ääntämys on jotain ihan muuta ja sanastossa on paljon sanoja, mitä ei ruotsin kielessä esiinny.
Quote from: Roope on 23.01.2024, 11:29:58
Quote
– Pitkän koulupäivän jälkeen puhun paremmin ruotsia. Silloin, kun en keksi tiettyjä sanoja suomeksi, sanon ne sen sijaan ruotsiksi. Olen yrittänyt selittää, mitä tarkoitan, mutta he eivät ymmärrä minua ja ovat saaneet minut tuntemaan itseni tyhmäksi.
Hän kokee, että tietyillä poliitikoilla on ollut alentuva asenne ja haluttomuus yrittää ymmärtää, mitä hän sanoo. Heidän kanssaan Ljungqvistillä ei ole ollut tunnetta, että hän olisi saanut selittää tiettyjä asioita ruotsiksi ja että se olisi ollut okei.
Myönnän että en ole ollut paikalla ja en tiedä, ja ehkä suomenkielisillä oikeasti oli negatiivinen asenne. Mutta entä jos olikin niin että
myös näillä suomenkielisillä henkilöillä on ollut pitkä ja uuvuttava päivä takanaan? Entä jos kyse ei ole ollut
haluttomuudesta vaan
kyvyttömyydestä ymmärtää ruotsia? Ehkä he eivät yrittäneet olla ilkeitä Jessicalle? Ehkä tämä oli vain normaali sosiaalinen tilanne monikielisessä yhteiskunnassa?
QuoteKotus: Haloselta kannanotto venäjän kielen tilanteesta Suomessa
PRESIDENTTI Tarja Halonen kertoo Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen (https://www.kotus.fi/nyt/10_kysymysta_kielesta/10_kysymysta_kielesta_2024/kieli_on_se_jolla_ihmiset_voi_saada_vakuuttuneiksi.40617.news) haastattelussa, että hän on huolestunut kielimaiseman yksipuolistumisesta.
– Vaikka suomen kielessä olisi loistavia sanoja, käytetään englantia ja siitä pohjautuvia ilmaisuja, Halonen sanoo haastattelussa.
Hänen mukaansa suomalaisten tulee toki osata englantiakin, mutta Halonen toivoo, että samalla arvostettaisiin "kielipuutarhan moninaisuutta".
Halonen on nostanut haastattelussa esille myös ruotsin ja venäjän aseman.
[...]
– Toinen huolenaiheeni on ruotsin kieli. Meillä on vahva ruotsinkielinen väestö. On ollut demokratian osoitus, että olemme kaksikielinen maa. Se on samalla yhteys pohjoismaiseen yhteistyöhön, Halonen sanoo haastattelussa.
[...]
– Myös maahanmuuttajalasten osalta on tärkeää ottaa huomioon, että oman kielen hallinta voimaannuttaa, Halonen sanoo.
Hänen näkemyksensä mukaan kansalaisuutta varten vaadittavissa testeissä olisi hyvä pitäytyä kielitaidon testaamisessa.
Ilta-Sanomat (https://www.is.fi/politiikka/art-2000010238967.html) 19.2.2024
En keksi mitään perustelua sille, että on Halosen mukaan "demokratian osoitus", että olemme
virallisesti kaksikielinen maa. Tällaista "demokratiaa" minimaalisen pienen vähemmistön pakkoruotseineen ei tunneta muualla.
Yhtä kaukaa haettua on "yhteys pohjoismaiseen yhteistyöhön", kun yhteistyön kieli muidenkin pohjoismaalaisten kesken on yhä suuremmassa määrin englanti.
Halosen mielikuvitusmaailman sijaan Suomen "kaksikielisyyden" todellisuutta on nykyään se, että jopa suomenruotsalaiset helsinkiläisnuoret puhuvat suomenkielisten kanssa
englantia, koska eivät osaa tarpeeksi hyvin suomea:
Hbl: Skam får finlandssvenska unga i Helsingfors att hellre tala engelska än finska (https://www.hbl.fi/artikel/e419d0d6-9ef4-5be4-8522-b68accd0858c) 13.2.2024
(maksumuuri)
Quote from: Roope on 19.02.2024, 17:24:24
En keksi mitään perustelua sille, että on Halosen mukaan "demokratian osoitus", että olemme virallisesti kaksikielinen maa. Tällaista "demokratiaa" minimaalisen pienen vähemmistön pakkoruotseineen ei tunneta muualla.
Yhtä kaukaa haettua on "yhteys pohjoismaiseen yhteistyöhön", kun yhteistyön kieli muidenkin pohjoismaalaisten kesken on yhä suuremmassa määrin englanti.
Halosen mielikuvitusmaailman sijaan Suomen "kaksikielisyyden" todellisuutta on nykyään se, että jopa suomenruotsalaiset helsinkiläisnuoret puhuvat suomenkielisten kanssa englantia, koska eivät osaa tarpeeksi hyvin suomea
Maailmanhistoria ei tunne yhtään tapausta, jossa joku "kaksikielisyyden" tai "pohjoismaisen yhteistyön" pakottaja olisi kannattanut vastaavaa pakkoa suomen opiskelulle esimerkiksi Ahvenanmaalla tai Ruotsissa. Äkkinäinen kun luulisi, että siellä hyödyt olisivat täysin identtiset kun kerran kieletkin ovat.
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ranskankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.
Quote from: Juoni on 19.02.2024, 17:39:15
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ranskankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.
Olisikohan yhdistelmä ranska ja englanti vähän eri asemassa kuin suomi ja ruotsi.
Quote from: Juoni on 19.02.2024, 17:39:15
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ransktaankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.
Höpönlöpön, ainoa paikkansa pitävä asia on tuo ranskankielisten osuus ;D
Mitään maanlaajuista pakkoranskaa ei Kanadassa ole, asiasta päätetään provinssikohtaisesti. Quebac on yksikielisesti ranskankielinen, Ontariossa on pakkoranskaa luokilla 4-8. Kyllä Suomi on siis täysin ainutlaatuinen :(
Quote from: Juoni on 19.02.2024, 17:39:15
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ranskankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.
Tieto on väärä. Läntisissä osavaltioissa ranska on vapaaehtoinen.
Sellaista valtiota missä 95% on pakko opiskella 4% kieltä, ei ole missään maailmanhistorian vaiheessa ollut kuin Suomessa. Tämä on ollut käytäntö 55 vuotta, eikä muutosta ole näköpiirissä. Päinvastoin pakkoruotsi tiukkenee kouluissa ja valtiollisissa toiminnoissa sekä mm mediassa.
Quote from: Luotsi on 19.02.2024, 18:29:31
Quote from: Juoni on 19.02.2024, 17:39:15
^Kanada on virallisesti kaksikielinen, ransktaankielisten osuuden ollessa n.23% ja koko Kanadan kouluissa on ns. pakkoranska. Toki lähes neljännes on enemmän kuin kotoinen 5%, mutta ei Suomi silti täysin ainutlaatuinen tässä ole.
Höpönlöpön, ainoa paikkansa pitävä asia on tuo ranskankielisten osuus ;D
Mitään maanlaajuista pakkoranskaa ei Kanadassa ole, asiasta päätetään provinssikohtaisesti. Quebec on yksikielisesti ranskankielinen, Ontariossa on pakkoranskaa luokilla 4-8. Kyllä Suomi on siis täysin ainutlaatuinen :(
Niinpäs olikin. Yleistin ulkomuistista tuon Ontarion tilanteen. Quebec on juridisesti ranskankielinen, mutta kyllä sielläkin kouluissa enkkua opetetaan.
Muoks: Kanada on liittovaltiotasolla kaksikielinen, ts. maassa on kaksi virallista kieltä ja esmes pääministerin on osattava molempia, mutta provinssit päättävät omasta kieleydestään.
Quote from: Roope on 23.01.2024, 11:29:58
Jotkut helsinkiläiset valtuutetut eivät törkeästi suostu ymmärtämään joitakin ruotsinkielisiä sanoja, vaikka Suomi ja Helsinki ovat virallisesti kaksikielisiä. Se on nuorten suomenruotsalaisten kiusaamista, johon pitää puuttua.
QuoteJessica, 17: "Poliitikot ovat ilkeitä, koska olen suomenruotsalainen"
Jos joku tässä jotakin jotakuta kiusaa niin se on imperialistit hurrit Suomen maan alkuperäisasukkaita, ja kyseessä on enemmän kun kiusaus, ies ja takiainen olisi tarkempi kuvaus. Joku päivä pakkoruotsi tulee olemaan historiaa ja ihmiset ihmettelevät mikä sen aikalaisilla oikein kesti ja kuinka naurettavia olivat.
Valtuutetun asenne on esimerkillinen esimerkki siitä asenteesta että "jos minulle ei rullata punaista mattoa ja kohdella niin kuin minua pitää niin jokin on vialla", unohtivat mainita rasismin. Röyhkeää ja ylimielistä, sitten ihmettelevät miksi ihmiset eivät siedä kieltä ja sen edustajia. Axel Olof Freudentalin henkisiä jatkajia, kaivavat omin käsin itselleen kuoppaa tuolla asenteella. Utopiassa elävät kun vetoavat kaksikielisyyteen joka on tosiasia vain paperilla ja vilkkaiden ihmisten mielikuvituksessa, kannattasi matkustella vähän maata ristiin ja rastiin niin todellisuus voisi mahdollisesti avautua.
Höblässä dokumentoidaan menossa olevaa käännettä, jossa suomenruotsalaisten suomen kielen taito rapautuu tai oikeastaan katoaa silmissä.
Eilen Höblä kertoi Espoossa kolmatta vuotta yhdessä asuvasta suomalaisparista, Suvista ja Jacobista, jotka puhuvat keskenään englantia. Pietarsaaresta kotoisin oleva Jacob opiskelee Helsingin Arcada-ammattikorkeakoulussa, mutta ei sielläkään ole oppinut suomea. Oikein tiukasti keskittymällä Jacob selviytyy ruokakauppareissusta suomeksi. Suvi haluaisi, että englannin puhuminen loppuisi, mutta se tarkoittaisi, että Suvi ryhtyisi puhumaan ruotsia.
Hbl: Finlandssvenska Jakob och finska Suvi talar engelska hemma (https://www.hbl.fi/artikel/28259234-5ef0-5b4b-a669-41b69bddffae) 25.2.2024 (maksumuuri)
Tämänpäiväisessä lehdessä Kulosaaren ruotsinkielisessä lukiossa suomea opettavat Eeva-Maija Koskelo ja Anna Isaksson taivastelevat, kuinka oppilaiden suomen osaaminen on huonontunut nopeassa tahdissa. Lukiolaiset sanovat "Minä ei olen kotona" ja luulevat puhuvansa oikein. Englannin kielen sanat ja rakenteet sekoittuvat suomen kieleen kuin maahanmuuttajilla. Pitkän suomen huono ylioppilasarvosana paikataan kirjoittamalla myähemmin vähemmän vaativa keskipitkä suomi, jonka suosio on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut lähes puoleen kirjoittajista. Paremmasta lyhyemmän suomen arvosanasta kun saa enemmän pisteitä Hankeniin. Suomea oppilaat eivät katso tarvitsevansa, koska muuttavat töihin Ruotsiin tai taloussektorille, jossa pärjää englannilla.
Opettajat ovat syystäkin turhautuneita. Kehnoa suomea puhuvien osuus kasvaa vuosi vuodelta, eikä muutosta ole näköpiirissä.
Hbl: Förtvivlade lärare i Helsingfors: Elevernas kunskaper i finska kollapsar (https://www.hbl.fi/artikel/825a691f-c7ab-579e-9764-7fff4e2f13cf) 26.2.2024 (maksumuuri)
Quote from: Roope on 26.02.2024, 12:39:27
Höblässä dokumentoidaan menossa olevaa käännettä, jossa suomenruotsalaisten suomen kielen taito rapautuu tai oikeastaan katoaa silmissä.
Eilen Höblä kertoi Espoossa kolmatta vuotta yhdessä asuvasta suomalaisparista, Suvista ja Jacobista, jotka puhuvat keskenään englantia. Pietarsaaresta kotoisin oleva Jacob opiskelee Helsingin Arcada-ammattikorkeakoulussa, mutta ei sielläkään ole oppinut suomea. Oikein tiukasti keskittymällä Jacob selviytyy ruokakauppareissusta suomeksi. Suvi haluaisi, että englannin puhuminen loppuisi, mutta se tarkoittaisi, että Suvi ryhtyisi puhumaan ruotsia.
Hbl: Finlandssvenska Jakob och finska Suvi talar engelska hemma (https://www.hbl.fi/artikel/28259234-5ef0-5b4b-a669-41b69bddffae) 25.2.2024 (maksumuuri)
Tämänpäiväisessä lehdessä Kulosaaren ruotsinkielisessä lukiossa suomea opettavat Eeva-Maija Koskelo ja Anna Isaksson taivastelevat, kuinka oppilaiden suomen osaaminen on huonontunut nopeassa tahdissa. Lukiolaiset sanovat "Minä ei olen kotona" ja luulevat puhuvansa oikein. Englannin kielen sanat ja rakenteet sekoittuvat suomen kieleen kuin maahanmuuttajilla. Pitkän suomen huono ylioppilasarvosana paikataan kirjoittamalla myähemmin vähemmän vaativa keskipitkä suomi, jonka suosio on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut lähes puoleen kirjoittajista. Paremmasta lyhyemmän suomen arvosanasta kun saa enemmän pisteitä Hankeniin. Suomea oppilaat eivät katso tarvitsevansa, koska muuttavat töihin Ruotsiin tai taloussektorille, jossa pärjää englannilla.
Opettajat ovat syystäkin turhautuneita. Kehnoa suomea puhuvien osuus kasvaa vuosi vuodelta, eikä muutosta ole näköpiirissä.
Hbl: Förtvivlade lärare i Helsingfors: Elevernas kunskaper i finska kollapsar (https://www.hbl.fi/artikel/825a691f-c7ab-579e-9764-7fff4e2f13cf) 26.2.2024 (maksumuuri)
Ehkä näiden oppilaiden oikea paikka ei kuitenkaan ole lukiossa.
Minulla on jo pitempään ollut sellainen käsitys, että ruotsinkieliset ovat sijoittuneet tässä yhteiskunnassa muutaman pykälä ylemmäksi, mitä heidän henkiset kyvyt oikeasti antavat myöte. Jatkuva paapomine päiväkodista lukioon saakka nostavat heidät vastaavan tasoisia suomenkielisiä korkeampaan asemaan. Sitten he ovat jotenkin onnettomia ja vähän yksinkertaisen oloisia niissä tehtävissä.
Reilu ja tasapuolinen kilpailu suomenkielisten kanssa ei kuulu heidän pelin henkeen. Pakkoruotsin tarkoitus on hidastaa ja heikentää suomenkielisten opintoja. Toisaalta ruotsinkielisille annetaan enemmän yhteiskunnan resursseja. Lisäksi ruotsinkielisillä on enemmän opiskelupaikkoja korkeakouluissa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan valita pulaa ruotsinkielisistä siivoojista tai roska-auton kuljettajista.
Näinkin pienen kansakunnan on tottakai opeteltava muita kieliä, kuin suomea, jotta pärjätään maailman kanssa. Siitä ei epäilystäkään.
Eri asia sitten on se, että pitääkö antaa Suomen kielen köyhtyä, kuten Junger ehdotti?
Saamelaisilla on perintönä alkuperäiskansa status, jota ei voida kieltää. Heidänkin keskuudessaan revitään riitoja siitä, että ketkä ovat oikeutettuja kutsumaan itseään saamelaisiksi. Sama juttu karjalaisperäisen väestön keskuudessa.
Omaa kulttuuriperimää saa ja pitääkin vaalia, mutta valtaväestön ei tulisi alistua vähemmistön tahtoon.
Mulle on ihan yksi ja sama, mitä kieltä kukin puhuu seiniensä sisällä. Mutta en edes yritä opiskella arabiaa vain siksi, että voin jutella naapurin kanssa.
Sönkötän avutonta venäjää ihan siitä syystä, että se kiinnostaa. Mutta ruotsin kielen pakollisuus kouluissa on täysin käsittämätöntä. Osaan kyllä kieltä, mutta kyllä sekin on tullut ihan muuta kautta, kuin koulun penkiltä.
Sitäpaitsi olen sitä mieltä, että RKP olisi potkittava oppositioon vähän oppimaan.
Quote from: Niobium on 29.02.2024, 14:06:24...Mutta ruotsin kielen pakollisuus kouluissa on täysin käsittämätöntä. Osaan kyllä kieltä, mutta kyllä sekin on tullut ihan muuta kautta, kuin koulun penkiltä.
Sitäpaitsi olen sitä mieltä, että RKP olisi potkittava oppositioon vähän oppimaan.
Pakollista kouluruotsia, en minäkään käsitä. Mutta oppilaille pitäisi silti antaa mahdollisuus ei velvollisuutta opiskella suomenruotsia tai suomen saamea, koska ne kuitenkin ovat osa suomalaista kulttuuria ja perintöä, sanoi kielifanaatikot mitä tahansa.
Quote from: Roope on 26.02.2024, 12:39:27
Höblässä dokumentoidaan menossa olevaa käännettä, jossa suomenruotsalaisten suomen kielen taito rapautuu tai oikeastaan katoaa silmissä.
Eilen Höblä kertoi Espoossa kolmatta vuotta yhdessä asuvasta suomalaisparista, Suvista ja Jacobista, jotka puhuvat keskenään englantia. Pietarsaaresta kotoisin oleva Jacob opiskelee Helsingin Arcada-ammattikorkeakoulussa, mutta ei sielläkään ole oppinut suomea. Oikein tiukasti keskittymällä Jacob selviytyy ruokakauppareissusta suomeksi. Suvi haluaisi, että englannin puhuminen loppuisi, mutta se tarkoittaisi, että Suvi ryhtyisi puhumaan ruotsia.
--
Suomea oppilaat eivät katso tarvitsevansa, koska muuttavat töihin Ruotsiin tai taloussektorille, jossa pärjää englannilla.
Vähemmistökielisiä ei kiinnosta osata enemmistökieltä, koska ilmankin pärjää, kotona ja ulkomailla.
Tämä alleviivaa sitä, että enemmistökielisetkään eivät tarvitse vähemmistökieltä mihinkään.
QuoteKansanedustaja vaati, että kahviloissa pitäisi saada aina palvelua suomeksi – "Mahdotonta toteuttaa"
Suomalaisten täytyy tottua siihen, ettei palvelua saa aina suomen kielellä, sanoo matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.
PALVELUALOILLA sekä työnantajat että työntekijät suhtautuvat nihkeästi ajatukseen siitä, että yrityksiä vaadittaisiin tarjoamaan palveluita aina suomen kielellä.
Asiaa ehdotti kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk) viime viikolla, kun eduskunnassa keskusteltiin suomen kielen asemasta. Aittakummun mielestä yksityiselle sektorille pitäisi asettaa lakiin vaatimus tarjota palvelua suomen kielellä.
"Esimerkiksi Virossa ja Ranskassa kielilaki velvoittaa myös yksityisiä palveluiden tarjoajia. Noissa maissa kahvila, jossa palvellaan vain englanniksi, on laiton."
Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Maran toimitusjohtaja Timo Lappi pitää ehdotusta "mahdottomana toteuttaa". Ensinnäkin hänestä muutos voisi vaatia perustuslain säätämisjärjestystä, eikä todennäköisesti saisi taakseen riittävää määrää kansanedustajia.
Toisekseen vaatimus törmäisi työvoimapulaan. Lapin mukaan syynä on pohjimmiltaan huono syntyvyys. Kun suomalaisia ei synny entiseen malliin, työntekijöitä on houkuteltava ulkomailta.
"Yhä enemmän niin kahviloissa, ravintoloissa, matkailualalla kuin kaupassa joudumme tottumaan siihen, ettei palvelua aina saa suomen kielellä."
[...]
Mitä kävisi, jos palvelua suomen kielellä vaadittaisiin lailla?
"Yrityksiä jouduttaisiin sulkemaan. Ei työvoimaa riitä."
TYÖNTEKIJÖITÄ edustavassa Palvelualojen ammattiliitto Pamissa ollaan samoilla linjoilla. Työympäristöasiantuntija Merja Vihersalo pitää ajatusta lakimuutoksesta äkkiseltään epärealistisena. Ehdotukseen ei ole liitossa erityisesti päätetty kantaa.
"Monikielinen ympäristö, siihen päin ollaan menossa. Ei se tarkoita sitä, että suomen kieli olisi mitenkään häviämässä."
Vihersalo pitää hienona asiana, että työnantajat palkkaavat maahanmuuttajia. Hän toteaa, ettei kenenkään suomen kieli kehity umpiossa yksin kotona, vaan jokaisen on aloitettava jostakin.
"Toivoisin ymmärrystä myös asiakkaiden puolelta tähän tilanteeseen. Jos kommunikointi ei suju, yleensä ravintolasta löytyy joku, joka pystyy auttamaan."
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010270288.html) 6.3.2024
Mutta ei ole yhtään mahdotonta pakottaa kokonaisia suomenkielisten ikäluokkia opiskelemaan ruotsia sen toivossa, että jotkut oppivat kieltä tarpeeksi palvellakseen Suomen ruotsinkielisiä.
Ruotsinkielinen ajatuspaja Magma on kysellyt suomenruotsalaisilta kaikenlaista ja muun muassa pakkoruotsin kannatuksesta. Vaikka pakkoruotsi on aika lailla selvästi joko-tai, vastaustavaksi oli annettu hölmösti asteikko 1-10. Kympin antoi eli pakkoruotsin kannalla oli ehdottomasti 33 prosenttia vastaajista. 29 prosenttia vastasi välillä 1-5.
Magma: Magmas värdegrundsenkät del 2 (https://magma.fi/magmas-vardegrundsenkat-del-2/) 12.3.2024
Hbl: Undersökning: Majoritet av finlandssvenskarna stöder SFP:s regeringsmedverkan (https://www.hbl.fi/artikel/18a1a528-2ec1-5170-8fc4-b685421c3633) 12.3.2024 (maksumuuri)
Höblän jutussa oltiin kovasti huolissaan siitä, että nuoremmat (18-39-vuotiaat) vastaajat olivat vanhoja (60+) kysymyksestä riippuen 30-50 prosenttia vähemmän huolissaan ruotsin kielen asemasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Professori Kim Sandberg kuittasi eron kömpelösti sillä, että huolestuvat sitten, kun tulevat vanhoiksi ja heilläkin on lapsia. Epäilen.
QuoteRuotsin kielen osaaminen heikentynyt, kun pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta on valmistunut selvitys, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen (finska) pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin torstaina 21.3. opetusministeri Anna-Maja Henrikssonille.
Ylioppilastutkinnon toisen kotimaisen kielen kirjoittajamäärät ovat pudonneet huomattavasti sen jälkeen kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistettiin ylioppilastutkinnosta vuonna 2004.
- Selvitys osoittaa huolestuttavasti, että erityisesti ruotsin kielen osaaminen on selvästi heikentynyt sen jälkeen, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta kevään 2005 ylioppilaskirjoituksista alkaen. Siksi on erittäin hyvä, että syksystä 2024 alkaen B1-ruotsin opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksen vuosiluokalla 7. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kaikki kouluasteet kattavaa kehittämistyötä, jotta molempien kotimaisten kielten osaaminen säilyy vahvana jatkossakin, sanoo opetusministeri Anna-Maja Henriksson.
Prosentuaalinen lasku ruotsin kielen kokonaiskirjoittajamäärässä oli vuodesta 2004 vuoteen 2009 kaikkein jyrkintä (42 prosenttia). Sen jälkeen lasku on jatkunut tasaisempana, kirjoittajamäärän jäädessä ensimmäisen kerran alle 12 000:n vuonna 2023.
Naisten ja miesten väliset erot ruotsin kielen ylioppilastutkintoon osallistumisessa ovat suuret. Miehistä kokeeseen osallistui vuosina 2017─2022 noin 21─26 prosenttia, kun naisten osallistumisprosentti on vaihdellut 43─55:n välillä. Myös lukion päättötodistusten ruotsin arvosanoissa näkyvät selkeät erot naisten ja miesten välillä. Arvosanaan kahdeksan (8) yltää miehistä noin 20 prosenttia, kun naisten vastaava osuus on reilut 40 prosenttia.
[...]
Kehitys erityisesti ruotsin kielen osaamisessa on jatkunut negatiivisena nyt 20 vuotta eli siitä asti, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta. Jos suunta halutaan muuttaa, se on vielä mahdollista laajalla, kaikki kouluasteet kattavalla, systemaattisella ja pitkäjänteisellä kehittämistyöllä, jonka avulla myös voidaan turvata ruotsinkielisten palvelut tulevaisuudessakin.
[...]
Selvitystyön laativat dosentti Taina Juurakko-Paavola Tampereen yliopiston kielikeskuksesta ja opetusneuvos, FT Yvonne Nummela Opetushallituksesta.
Valtioneuvoston tiedote (https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ruotsin-kielen-osaaminen-heikentynyt-kun-pakollisuus-poistui-ylioppilastutkinnosta) 21.3.2024
Selvitys toisen kotimaisen kielen ylioppilastutkinnon pakollisuuden poistamisen vaikutuksista Suomen kielitaidon kannalta (https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-755-0) (pdf)
Nähdäkseni selvityksessä (190 sivua) ei edes yritetty selvittää, miten pakollisen ruotsinkielisen kokeen poistaminen ylioppilastutkinnosta on käytännössä vaikuttanut kielen osaamiseen, kuten toimeksianto oli. Dosentti Juurakko-Paavola vain esittää, että sekä kirjoittajien määrän lasku että taitotason alamäki alkoi 20 vuotta sitten,
koska pakollisuus poistettiin. En huomannut tästä tilastoa tai muutakaan todistetta. Kehitys on epäilemättä alkanut jo paljon aiemmin, mutta siitä en huomannut edes mainintaa.
Dosentin viesti on kuitenkin juuri sellainen, mitä selvityksen arvatenkin tilannut opetusministeri Henriksson ja muut pakkoruotsipiirit haluavat. Suomenkielisessä mediassa ei mitään, mutta ruotsinkielisessä kyllä ja agenda edellä:
QuoteFrivillig studentsvenska har gjort kunskaperna sämre: "Kan bli omöjligt att trygga service på svenska"
[...]
Enligt Taina Juurakko-Paavola är kunskaperna efter gymnasiet inte på tillräckligt hög nivå för högskolestudier. Hon skriver också att utvecklingen fortsätter så kan det bli omöjligt att trygga service på svenska om tjugo år.
"Nu har situationen varit oroväckande i nästan tjugo år. Skulle det äntligen vara läge för en kursändring?"
Svenska Yle (https://svenska.yle.fi/a/7-10053494) 21.3.2024
QuoteSå har svenskan i studentexamen kraschat – "Oroande"
– Det är helt klart att slopandet av särskilt den obligatoriska svenskan i studentexamen har haft en stor effekt, säger docent Taina Juurakko-Paavola.
Hbl (https://www.hbl.fi/artikel/7615a81a-8262-570e-b293-d740324867bc) 21.3.2024
(maksumuuri)Selvityksessä myönnetään, että opettajat huijaavat ruotsin arvosanojen antamisessa järjestelmällisesti, kuten ovat tehneet jo pitkään.
Quote from: Taina Juurakko-PaavolaNyt olisi ratkaisukeskeisyyden periaatteiden mukaisesti uskallettava todeta: kun jokin ei toimi, ei kannata jatkaa sillä tavalla vaan on etsittävä uusia, vaihtoehtoisia toimintatapoja. Jos ei ole riittävästi resursseja tehdä tilanteelle mitään korkeakouluja edeltävillä kouluasteilla, korkeakouluissa ollaan todella pian siinä tilanteessa – ja ehkä todellisuudessa osin jo nyt kuten erityisesti ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien arviot opiskelijoiden kielitaidon tasosta osoittavat -, että annetaan katteettomia tutkintotodistusmerkintöjä toisen kotimaisen kielen osaamisesta tai vapautetaan yhä suurempi osa opiskelijoista toisen kotimaisen kielen osaamisvaatimuksista ja merkitään tämä vapautus tutkintotodistukseen.
Quote from: Taina Juurakko-PaavolaOngelman ydin ei ehkä ole, etteikö ruotsia voisi oppia tavoitetason mukaisesti eri kouluasteilla nykytuntimäärällä, vaan ongelman ydin lienee pikemmin oppijoiden asenteissa: kun oppiminen ei kiinnosta, mitään oppia ei jää mieleen, ollaan vain fyysisesti paikan päällä ruotsin tunneilla. Opetukseen varatut tuntimäärät ovat todella suuria verrattuna saavutettuihin oppimistuloksiin: laskennallisesti ko. tuntimäärillä oppijoiden pitäisi olla helposti tasolla A1.3 peruskoulun jälkeen ja tasolla B1.1 lukion jälkeen.
Ajalliseen panostukseen liittyy myös tuntien jakautuminen eri vuosiluokille ja eri tavoin eri kouluissa. Peruskoulun opettajien mukaan suurin haaste
opetuksessa on, että joka kerta aloitetaan alusta, kun kurssien välillä on niin pitkiä taukoja, että oppilaat ovat ehtineet unohtaa kaiken siihen asti oppimansa. Tämä sama ongelma ilmenee myös lukiossa.
Quote from: Taina Juurakko-PaavolaJulkisuudessa käytetään usein termejä pakkoruotsi ja virkamiesruotsi. Tällaisia aineita ei kuulu peruskoulun eikä korkeakoulujen ainevalikoimaan. Se, millä termeillä näistä asioista puhutaan, vaikuttaa kuitenkin todella paljon asenteisiin. Voisiko julkisuudessa alkaakin puhua kouluruotsista tai vain ruotsista? Korkeakouluissa voisi puolestaan käyttää esimerkiksi termejä korkeakouluruotsi tai korkeakoulututkintoon sisältyvä ruotsin osaaminen.
-> Miten voitaisiin edistää uudenlaista kielenkäyttöä?
Ei voi odottaa edistystä, kun selvityksen tekijäkin syyttää pakkoruotsifiaskosta
vääriä sanoja.
^
QuoteKehitys erityisesti ruotsin kielen osaamisessa on jatkunut negatiivisena nyt 20 vuotta eli siitä asti, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta. Jos suunta halutaan muuttaa, se on vielä mahdollista laajalla, kaikki kouluasteet kattavalla, systemaattisella ja pitkäjänteisellä kehittämistyöllä, jonka avulla myös voidaan turvata ruotsinkielisten palvelut tulevaisuudessakin.
Nykykoululaiset, peruskoulun päättävät, jopa lukiolaiset, eivät osaa äidinkieltään suomea, eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa, sanavarasto on surkea, matematiikkaa ei osata, yleissivistys on nolla kun vertaan sitä omaani kun pääsin peruskoulusta tai lukiosta. Fyysinen kuntokin on nolla, ylipaino on ainoa mitä on enemmän kuin meillä.
Joten se, etteivät oppilaat osaa tankeroruotsia, on ongelmista pienin. Mutta. Jos koulumaailma voi vaihtaa kurssiaan siten, että ruotsin oppiminen mahdollistuu ja paranee, niin muuttakaa samalla koko koulusysteemi entiselleen, koska sama kai se sitten on PARANTAA KAIKKIEN MUIDENKIN AINEIDEN OPPIMISTULOKSIA kun kerta parantamaan lähtee.
Quote from: Valtioneuvosto[...]
Jos suunta halutaan muuttaa...
[...]
Ei haluta.Roopelle kiitokset hyvistä uutisista, niitä tosiaan on nykyään niukasti.
Harmi että tiedotuksessa ollaan niin synkkänä ja negatiivisena, miksi ei kerrota asian hyvistä puolistä? Ihan niinkuin valiteltais että nuorten tietokonepelaamisen taso heikentynyt ja podunnot. Mitä kaikkea hyvää ja tehokasta sitä saisi aikaan sen sijaan että opiskelisi monelle vastenmielistä siirtomaajäännettä eli länsinaapurin kieltä? Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, vain mielikuvitus on rajana.
Tänä vuonna tulee 60v. täyteen pakkoruotsin lehmänkaupoista: https://www.wikiwand.com/fi/Pakkoruotsi#Ruotsin_ja_suomen_kielet_oppiaineina
Vastavuoroisuuden nimissä voisi Ruotsissa opiskella pakkosuomessa vuodesta 2024 vuoteen 2084.
Emo teki myös hyvän noston, nyt lukiolaiset osaa huonosti ruotsia ja huonosti suomea, eikö panosteta aluksi suomen kieleen ja jos se suoritetaan kunnialla läpi, niin harkitaan sitten muita
vapaaehtoisia kieliä.
Quote from: Roope on 21.03.2024, 18:36:59
QuoteRuotsin kielen osaaminen heikentynyt, kun pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta
...
- Selvitys osoittaa huolestuttavasti, että erityisesti ruotsin kielen osaaminen on selvästi heikentynyt sen jälkeen, kun toisen kotimaisen kielen pakollisuus poistui ylioppilastutkinnosta kevään 2005 ylioppilaskirjoituksista alkaen. Siksi on erittäin hyvä, että syksystä 2024 alkaen B1-ruotsin opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksen vuosiluokalla 7. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kaikki kouluasteet kattavaa kehittämistyötä, jotta molempien kotimaisten kielten osaaminen säilyy vahvana jatkossakin, sanoo opetusministeri Anna-Maja Henriksson.
Prosentuaalinen lasku ruotsin kielen kokonaiskirjoittajamäärässä oli vuodesta 2004 vuoteen 2009 kaikkein jyrkintä (42 prosenttia). Sen jälkeen lasku on jatkunut tasaisempana, kirjoittajamäärän jäädessä ensimmäisen kerran alle 12 000:n vuonna 2023.
Valtioneuvoston tiedote (https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/ruotsin-kielen-osaaminen-heikentynyt-kun-pakollisuus-poistui-ylioppilastutkinnosta) 21.3.2024
Nähdäkseni selvityksessä (190 sivua) ei edes yritetty selvittää, miten pakollisen ruotsinkielisen kokeen poistaminen ylioppilastutkinnosta on käytännössä vaikuttanut kielen osaamiseen, kuten toimeksianto oli. Dosentti Juurakko-Paavola vain esittää, että sekä kirjoittajien määrän lasku että taitotason alamäki alkoi 20 vuotta sitten, koska pakollisuus poistettiin. En huomannut tästä tilastoa tai muutakaan todistetta. Kehitys on epäilemättä alkanut jo paljon aiemmin, mutta siitä en huomannut edes mainintaa.
Dosentin viesti on kuitenkin juuri sellainen, mitä selvityksen arvatenkin tilannut opetusministeri Henriksson ja muut pakkoruotsipiirit haluavat.
Höblä tietysti jatkaa tästä pääkirjoituksessaan omalla agendallaan.
Hbl: Ledare: Kunskaperna i svenska har rasat – sista stunden att vända trenden (https://www.hbl.fi/artikel/dcda84a2-500e-532d-8751-b745658d6cce) 25.3.2024
Quote from: Susanna Ginman, HblDet är 20 år sedan det blev frivilligt att i studentexamen skriva det andra inhemska språket – svenska i de finska skolorna, finska i de svenska skolorna.
Ironiskt nog motiverades förändringen med att särskilt svenskan skulle bli populärare om den var frivillig. Många, särskilt SFP som även satt med i regeringen, argumenterade mot den här uppfattningen, men förgäves.
Toimittaja Susanna Ginman toistaa pääkirjoituksessa pakkoruotsipiirien hokeman, että ruotsin ylioppilaskokeen pakollisuuden poistamista olisi perusteltu etenkin sillä, että ruotsista tulisi suositumpaa. Väite on absurdi, eikä tällaista perustelua löydy silloisesta sivistysvaliokunnan mietinnöstä (https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=sivm+7/2004) tai muualtakaan. Muutosta perusteltiin etenkin ylioppilaskirjoitusten kohtuuttoman kielipainotteisuuden vähentämisellä ja tilan antamisella reaalille ja matematiikalle.
Jos ja kun pakkoruotsin suosiota mitataan sen ylioppilaskirjoituksissa kirjoittavien osuudella, ei osuus voi mennä pakollisuuden sadasta prosentista kuin alaspäin.
Quote from: Susanna Ginman, HblDet är alltså ingen nyhet att antalet finska abiturienter som skriver studentprovet i svenska har blivit färre, men siffrorna svart på vitt är dramatiska. För 20 år sedan skrev drygt 35 000 finska abiturienter det svenska provet. 2023 var de under 12 000, under en tredjedel.
Det är illavarslande att inte heller kunskaperna i svenska bland de finska eleverna och studerandena når den förväntade nivån. Flickor skriver i högre grad svenska än pojkar och har även bättre kunskaper.
Ruotsin kirjoittajien määrän väheneminen ei tosiaankaan ole mikään uutinen.
Motivaatio pakkoruotsin pänttäämiseen oli koululaisten keskuudessa laskussa jo ennen ylioppilaskirjoitusten rakenneuudistusta, mutta vuoden 2004 uudistushan ei vähentänyt lukion pakkoruotsia tai tehnyt sitä valinnaiseksi. Se vain poisti monien valmistumisen esteenä olleen kompastuskiven.
Quote from: Susanna Ginman, HblDet går att vända den negativa trenden men det brådskar. Juurakko-Paavola har en rad konkreta förslag, bland annat att man ska grunda ett kunskapscentrum för det andra inhemska språket. Hon efterlyser ett brett utvecklingsprogram för det andra inhemska språket, som borde omfatta allt från småbarnspedagogik till högskolor och pågå i minst fem år.
Det är nödvändigt att agera nu om Finland vill fortsätta vara en tvåspråkig nation, och det krävs nya metoder på alla plan och nivåer.
Toisin kuin Ginman vakuuttaa, jo vuosikymmeniä jatkunutta negatiivista trendiä ei käännä enää mikään. Ei kai kukaan oikeasti usko, että jokin oleellisesti muuttuisi Juurakko-Paavolan ehdottamasta "ruotsin kielen osaamiskeskuksesta" tai "vähintään viiden vuoden laajasta kehitysohjelmasta varhaiskasvatuksesta yliopistoihin", kun kyse on Juurakko-Paavolan itsensäkin mukaan ennen kaikkea koululaisten puuttuvasta motivaatiosta, jota ei voi kaataa ylhäältä?
Quote from: Susanna Ginman, HblI utredningen nämns behovet av svensk service i Finland. Det är en viktig aspekt, men inte ett argument som motiverar barn och unga att lära sig svenska. Det ska man göra för sin egen skull, med tanke på framtida möjligheter, hemma och i Norden.
Ginman sentään myöntää, että suomenruotsalaisille tarjottavien omakielisten palvelujen tarve ei motivoi suomenkielisiä lapsia ruotsin opiskeluun, mutta yhtä vähän sitä tekevät toimittajan tilalle tarjoamat lupaukset "tulevaisuuden mahdollisuuksista kotona ja Pohjoismaissa".
Tätä on nyt yritetty yli viisikymmentä vuotta, eikä pakkoruotsi ole toiminut missään vaiheessa. Mielenkiintoista kuitenkin, että toimittaja ei tällä kertaa ainakaan suoraan vaadi ratkaisuna
enemmän pakkoruotsia. Muutos?
Quote from: Roope on 25.03.2024, 11:05:53
Tätä on nyt yritetty yli viisikymmentä vuotta, eikä pakkoruotsi ole toiminut missään vaiheessa. Mielenkiintoista kuitenkin, että toimittaja ei tällä kertaa ainakaan suoraan vaadi ratkaisuna enemmän pakkoruotsia. Muutos?
Jospa tällaiset tyhjänpäiväiset taivastelut ovat vain jonkin sortin itseterapiaa?
Tunnen monia ruotsinopettajia. Mukavia, hyvää tarkoittavia tätejä kaikki, luovia ja pedagogisesti monipuolisia, kannustavia ja varmasti sopivan vaativia. Heidän tekemisissään ei ole mitään huomautettavaa. Runeberginpäivät ja Lucia-juhlat vedetään hartaudella. Svenska.nu:sta ladataan uusimmat kivat ideat ja kustantajien hauskat pääsiäisristisanat löytyvät kopiokoneesta. Höblän irtonumeroita, ruotsalaisia nuortenelokuvia, Kalle Ankoja lainehtii pöydillä, Kalle 16 Kustaa ja Silvia muikistelevat seinältä. Yritys on kova ja vilpitön. Tulos on kuitenkin pelkkää paskaa. Syistä jotka tässä ketjussa on lueteltu monesti.
1) Kaikki eivät opi kieliä.
Tämä on tabujen tabu. Jonkun fysiikan kaavan ja soveltavan perustehtävän oppiminen brute forcella voi onnistua melkein kaikilta, mutta oman ajattelun (jos sitä on) muuntaminen puheeksi ja kääntäminen simultaanina vieraaksi kieleksi vaatii paljon enemmän laskentatehoa. Kaikista ei ole oppimaan kaikkea. Vieraat kielet ovat tietylle prosentille täysin tekemätön paikka.
2) Ruotsia ei kuule tai tarvitse missään.
Oma äidinkieli opitaan orgaanisesti, ilman kognitiota tai meta-. Englannissa marinoitu nuoruus tekee melkein saman englannin oppimiselle. Sen oppii ja muistaa mitä kuulee koko ajan. Sama muissa kielissä joiden keskellä elää. Mutta täysin arjen tarpeista irrallinen kieli ei saa mitään tukea ympäristöstä. Ei tule toistoa tai aistimuksia. Voi vain yrittää ymmärtää svenska yleä ja tavailla oppikirjasta titta tittar tittade tittat joka ei reaalimaailmassa liity mihinkään.
3) Ruotsia ei edes haluta oppia.
Vapaaehtoisuus motivoi. Ranskan tai saksan ryhmään hakeudutaan itse koska kieli halutaan oppia. Sitä ikään kuin harrastetaan. Toki vanhemmathan ne lasten kielivalintoja ohjaavat, mutta se on positiivista karsintaa. Minkä tahansa luokan tai luokkien ranskanryhmästä löytyvät sekä lahjoiltaan että motivaatioltaan parhaat kieltenopiskelijat. Ruotsinryhmässä ovat kaikki. Siis kaikki. Ahmedia ei ole vapautettu tästä, ei myöskään oppimisvaikeuksista kärsiviä nepsyjä. Lapset ovat kypsymättömiä, eivät tyhmiä. Heidän aiheellinen kysymyksensä on: miksi tätä pitää opiskella? Vastaus: koska se on laki. Miksi? Näin päätettiin aikanaan. Miksi? En jaksa selittää, mutta vain oikein äänestämällä asiaan tulee muutos, tosin ei teidän elinaikananne, ja nyt riittää kysymykset. Titta, tittar, tittade, tittat.......
Quote from: Roope on 25.03.2024, 11:05:53
Mielenkiintoista kuitenkin, että toimittaja ei tällä kertaa ainakaan suoraan vaadi ratkaisuna enemmän pakkoruotsia. Muutos?
Muutos tulee sitten kun eduskuntaan ei enää pääse riittävästi pakkoruotsin kannattajia ja loppujen korruptointi epäonnistuu.
Quote from: Nikolas on 27.05.2023, 21:43:42
Muistin virkistykseksi, alkuperäiset (Koiviston I hallituksen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_I_hallitus)) pakkoruotsittajapuolueet olivat:
- SDP
- Keskusta
- SKDL (Vasemmistoliitto on tämän perillinen.)
- RKP
- TPSL (entisiä demareita, ei ole enää)
QuoteShadia Raskin kolumni: Kaksikielinen Suomi tarvitsee "pokkaruotsia" ja Toni Wirtasen esimerkkiä
Nato-Suomi korostaa pohjoismaisuuttaan, mutta enemmistöllä suomalaisista ruotsin osaaminen ei ole vakuuttavaa, Rask kirjoittaa.
Yle (https://yle.fi/a/74-20084819) 23.4.2024
Pakkoruotsi, koska "Nato-Suomi korostaa pohjoismaisuuttaan". Aina vain epätoivoisempaa.
Quote from: Shadia RaskTapahtui tänä keväänä televisio-ohjelmassa kaksikielisessä Suomessa. Laulaja koelauloi Voice of Finland -kilpailussa. Esitys oli hyvä. Esityksen jälkeen tähtivalmentajia kääntyi laulajaa kohti. Laulaja esittäytyi ruotsiksi.
– English, kysyi tähtivalmentaja.
– Swedish or English, vastasi laulaja.
Englannilla jatkettiin.
Pitkäaikaiselle Voice of Finland-fanille iski akuutti ikävä Toni Wirtasta. Hän osoitti tuomarikausillaan esimerkkiä, että tällaisissa tilanteissa puhutaan ruotsia. Muutenhan Suomen liki 300 000 ruotsinkieliselle välittyy viesti, että teidän on puhuttava kotimaassanne englantia oman äidinkielenne sijaan.
Miksei se toinen suomalainen puhunut Suomessa maan valtakieltä suomea? Aika paljon pahempaa, mikä viesti tuosta välittyi niin suomenkielisille kuin muunkielisillekin Suomessa asuville.
Quote from: Shadia RaskEnnen oli paremmin. Kun yhdeksäsluokkalaisena etsin ensimmäistä työpaikkaa työelämään tutustumisjaksolle, valitsin naapurissa olevan ruotsinkielisen päiväkodin. Syy oli teinille käytännöllinen: sai nukkua aamulla mahdollisimman pitkään.
Alkuun en saanut suustani paljoakaan, mutta lapset eivät välittäneet. He tarttuivat käteen ja vetivät mukaansa. Opin, että "famppu" tarkoittaa syliin, ja "rutscha" liukumista liukumäessä. Tärkein oppi oli, että ruotsiksi pärjää.
Niinpä kun siitä jokusia vuosia myöhemmin hain toimintaterapeuttiopiskelijana ensimmäistä sote-alan kesätyötä, uskalsin ruksata Helsingin kaupungin lomakkeeseen: KYLLÄ, voin työskennellä myös ruotsiksi.
Hain kymmeniä paikkoja, mutta ainoa, johon pääsin haastatteluun, oli ruotsinkielinen kotihoito. Sain työpaikan, vaikka edelleen jännitti puhua. Kiitettävä kouluruotsissa ja kieliopin muistisäännöt eivät itsestään kääntyneet sujuvaksi puheeksi. Mutta mummot ja papat eivät välittäneet, hekin ojensivat kätensä.
Kiva, mutta tällaisilla henkilökohtaisilla kokemuksilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä miljoonien suomenkielisten tarpeet ja tavoitteet yleisesti ovat.
Quote from: Shadia RaskVielä maisteriopiskelijana tein keikkaa päiväkodeissa, oikeastaan vain ruotsinkielisissä. Ruotsia puhuvista sijaisista oli silloinkin huutava pula. Sitten valmistuin, ja siirryin pysyvästi työelämään – enkä käyttänyt ruotsia.
Kun viime syksynä annoin Hufvudstadsbladetille haastattelun, kommunikoimme toimittajan kanssa vain suomeksi. Vasta, kun tarkastin lainaukseni ruotsinkielisestä tekstistä, uskalsin kuitata: helt okej!
Nej men, tuossako on tulos vuosien kielenopiskelusta!
Tuossa. Suurimmalla osalla suomenkielisistä ei ole ruotsin kielelle edes tuon vertaa käyttöä koko elämänsä aikana.
Quote from: Shadia RaskNato-Suomi korostaa pohjoismaisuuttaan ja asemoi itsensä mieluummin Pohjoismaiden kuin Baltian maiden kaveriksi. Mutta enemmistöllä suomalaisista ruotsin osaaminen ei ole vakuuttavaa, toteaa kielididaktiikan apulaisprofessori Raili Hilden.
Enemmistöllä suomalaisista ruotsin osaaminen on olematonta, koska heillä ei ole sille pakkoruotsin opiskelun ulkopuolella käyttöä, eikä kieli elä heidän elinympäristössään. Nato (komentokieli englanti) tai "pohjoismaisuus" ei muuta tilannetta miksikään. Ruotsi on sitä paitsi yhä vähemmän yhteinen kommunikointikieli myös pohjoismaalaisten ja jopa Ruotsissa asuvien kesken.
Quote from: Shadia RaskJopa hallituspuolueilla on eriävät näkemykset ruotsin kielen tärkeydestä. Yhtäällä on RKP, toisaalla perussuomalaiset. Perussuomalaiset on kuitenkin ilmoittanut, ettei puolue aio edistää ohjelmaansa kirjattua pakkoruotsin poistamista nykyisen hallituskauden aikana.
RKP pitää tärkeänä alistaa suomenkieliset opiskelemaan pakolla ruotsia, mutta itse kielen tärkeys tai siis sen puute ei muutu siitä miksikään.
Vastaavaa enemmistölle asetettua pakkoa ei ole missään muualla maailmassa. Lähimmäs, mutta ei edes lähelle, pääsee ehkä hollannin kieleen perustuvan afrikaansin historia ja asema apartheid-ajan Etelä-Afrikassa.
Quote from: Shadia RaskMyös maahanmuuttajien vaikutus ruotsin kielen asemaan on kaksijakoinen. Yhtäältä ruotsin kielen vaatimuksia kritisoidaan tarpeettomina esteinä maahan muuttaneiden työllistymiselle. Toisaalta osa maahan muuttaneista valitsee kotoutumiskielekseen ruotsin.
Heistä on jopa toivottu ruotsin kielen elinvoimaisuuden turvaajia. Tosiasiassa kotoutuminen vain ruotsilla on hankalaa – koska Suomessa ei pärjää pelkällä ruotsilla.
Mitä järkeä sitten on tyrkyttää maahanmuuttajille kotoutumiskieleksi ruotsia, jolla heidän ei oletetakaan pärjäävän? Koska RKP:n tavoite hankkia tätä kautta keinotekoisesti lisää ruotsinkielisiä ja tarvetta ruotsinkielisille palveluille.
Alunperin Kasnäsin manifestissa RKP suunnitteli ohjaavansa neljäsosan Suomeen muuttavista ruotsinkieliseen kotouttamiseen. Se olisi moninkertaisesti enemmän kuin ruotsinkielisten syntyvyys.
Quote from: Shadia RaskJos haluamme olla uskottavia pohjoismaisuudessamme, kansallisen ruotsin kielen tason on kohennuttava. Kyse on myös ruotsinkielisen väestön perusoikeuksien toteutumisesta.
Ei suomalaisten tarvitse todistella kenellekään pohjoismaisuuttaan, kaikkein vähiten ruotsin kielen taidollaan, eikä mikään mahti maailmassa sitä paitsi enää käännä ruotsin osaamisen trendiä. Eihän mikään tule enää kääntämään edes suomen kielen alamäkeä.
"Kansallisella ruotsin kielen tasolla" ei ole tekemistä ruotsinkielisen väestön perusoikeuksien toteutumisen kanssa. Lakisääteiset ruotsinkieliset palvelut hoituvat ruotsia oikeasti osaavien kautta, eivätkä ole ruotsia huonosti tai ei ollenkaan osaavien varassa.
Quote from: Shadia RaskRosa Meriläinen lanseerasi käsitteen pokkaruotsi. Termi kannustaa käyttämään kouluruotsia ilman häpeää. Mutta parhaaseen tv:n katseluaikaan tarvitaan lisää esimerkkiä muiltakin kuin Toni Wirtaselta.
"Kouluruotsi" tarkoittaa useimmille mitätöntä tai olematonta ruotsin osaamista, jonka käyttämisellä ei ole tekemistä pokan tai häpeän kanssa, koska tyhjästä on vaan paha nyhjästä. Tuntuisi muutenkin hullulta sönköttää väkisin alkeellista ruotsia vain heitä miellyttääkseen sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat oikeasti enimmäkseen kaksikielisiä ja kommunikoivat sujuvasti suomeksi ja englanniksi.
Quote from: Shadia RaskKansanedustaja (vihr.) Fatim Diarra on kertonut julkisesti tavoitteestaan treenata ruotsinsa sujuvaksi.
Moni ruotsia osaamaton puolueen puheenjohtaja ja pääministeri on korkeaan asemaan päästyään luvannut opiskella ruotsia miellyttääkseen ruotsinkielistä valtaa. Pakkoruotsittaja Sanna Marin löysi pääministerivuosinaan tätä tarkoitusta varten yhden (1) tunnin. Hänkään ei tarvinnut työssään ruotsia.
Quote from: Shadia RaskKäsi ylös! Kuka lähtee mukaan?
Anyone? Kovin on hiljaista.
Ilmeisesti ruotsinkielisillä vähemmistöillä ei pienintäkään velvollisuutta puhua suomen kieltä, kun nähtävästi riittää että velvollisuus hallita ja puhua molempia kansalliskieliä, :facepalm: kuuluu ainoastaan suomenkieliselle enemmistölle.
Olen huomannut jo kymmeniä vuosia sitten käsittämättömän asenteen ruotsinkielen puolustajilla.
Ruotsinkielisillä on täydellinen oikeus käyttää ruotsia kaikkialla Suomessa, suomenkielisillä ei ole oikeutta puhua suomea, ruotsinkielisten lähellä.
Myös suomenkielisillä on oikeus omaan äidinkieleen, eikä vain ja ainoastaan ruotsinkielisillä, vaikka ruotsinkielifanaatikot yrittävät muuta väittää...
Ruotsin kieli on kolonialistinen sortava jäänne menneisyydestä.
Vastustetaan yhessä näistä valkosia miehiä jotka tulevat ahdistelemaan meitä pohjoismaiden sukupuuttoon kohti kulkevaa pohjoismaista alkuperäiskanssaa. ;)
Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla: ✅
Olen saattanut mainita tästä aiemmin
Mikäli kyseessä olisi "Ruotsinkielen pelastajat" firma, jonka ainoa tarkoitus edistää ruotsin kielen osaamista suomalaisten keskuudessa, niin firma olisi mennyt konkurssiin jo viime vuosituhannella.
Mutta ennen, nyt ja luultavasti jatkossakin on sellainen ikuinen käytäntö, että ruotsin kielen pakollisuuden takaamiseksi, että rahat saadaan valtion varoista, niin ei ole mitään pelkoa, että rahoitus päättyisi joskus tulevaisuudessa.
Se ettei ruotsin kieli, ole saanut juurikaan lisää kannatusta suomenkielisten väestön keskuudessa on täysin merkityksetöntä.
Tärkeintä ei ole lopputulos, vaan se että näyttää siltä että jotain tehdään asian edistämiseksi.
QuotePääkirjoitus: Tampereen yliopiston hakijamäärät huolestuttavat: Suomelle elintärkeisiin kieliin vähiten hakijoita
Jakauma Tampereen yliopiston koulutuksissa, joihin on tulossa vähiten uusia opiskelijoita, on erittäin huolestuttava. Tänä keväänä venäjän kieltä haki ensisijaisena vaihtoehtonaan opiskelemaan Tampereen yliopistoon vain 15, saksan kieleen 25 ja pohjoismaisiin kieliin 32 ihmistä. Juuri nämä kielet ovat kuitenkin kaikkein tärkeimpiä, kun katsoo Suomen turvallisuusympäristöä ja Suomelle tärkeimpiä vientimaita.
[...]
Tammikuussa 2024 Suomen vienti Ruotsiin oli jopa hivenen Saksan-vientiä suurempaa, kaikkiaan 11,4 prosenttia koko Suomen ulkomaankaupasta ja sen soisi edelleen kasvavan. Tästä syystä vasta päättyneellä tasavallan presidentti Alexander Stubbin vierailulla Ruotsiin mukana oli myös iso vientiteollisuuden valtuuskunta. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö sekin vain entisestään syvenee Nato-jäsenyyden myötä. Ruotsin kieli on hyvä yhteinen kieli myös pohjoismaiden muodostamassa niin sanotussa Pohjolan linnakkeessa Venäjän uhkaa vastaan. Ruotsin osaaminen kannattaa aina.
Miten venäjään, saksaan ja pohjoismaisiin kieliin sitten saataisiin jatkossa enemmän opiskelijoita? Kyse on perheistä, perusasteesta ja toisen asteen oppilaitoksista. Esimerkiksi nykyinen kurssi- ja jaksomuotoinen lukio ei tue kielten oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Kieliä pitäisi opiskella toisella asteella systemaattisesti koko opiskelun ajan eikä vain tietyillä jaksoilla. Kielten osaamisen hyödyt ja tarpeet pitää myös esittää nuorille nykyistä kirkkaammin ja selkeämmin. Mitä paremmin etenkin lähialueensa kieliä osaa, sen paremmin maailmassa ja myös kotimaassa pärjää.
Aamulehti (https://www.aamulehti.fi/paakirjoitukset/art-2000010384891.html) 27.4.2024
Ei taida Tampereen yliopiston pohjoismaisten kielten opiskelulla (22 aloituspaikkaa) olla kovin paljon vaikutusta Suomen Ruotsin vientiin tai Venäjää vastaan puolustautumiseen.
Quote from: Pääkirjoitus, AamulehtiRuotsin kieli on hyvä yhteinen kieli myös pohjoismaiden muodostamassa niin sanotussa Pohjolan linnakkeessa Venäjän uhkaa vastaan.
Oletko tosissasi? Siinä tapauksessa se linnake on parhaillaan pahasti murentumassa niin Ruotsissa kuin sen naapurimaissakin, eikä vähiten liiallisen maahanmuuton vuoksi.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö hoidetaan
englanniksi, mikä tiedoksi sinnekin toimitukseen.
Tuosta Aamulehden jutusta poiminta:
Quote
Juuri nämä kielet ovat kuitenkin kaikkein tärkeimpiä, kun katsoo Suomen turvallisuusympäristöä ja Suomelle tärkeimpiä vientimaita.
Ovatko juuri ne kielet tärkeimpiä? Mistä sen tietää? Onko esimerkiksi vientiyrityksiltä kysytty minkä kielien osaamista pitäisi saada lisää?
Quote from: Nikolas on 29.04.2024, 19:50:58
Tuosta Aamulehden jutusta poiminta:
Quote
Juuri nämä kielet ovat kuitenkin kaikkein tärkeimpiä, kun katsoo Suomen turvallisuusympäristöä ja Suomelle tärkeimpiä vientimaita.
Ovatko juuri ne kielet tärkeimpiä? Mistä sen tietää? Onko esimerkiksi vientiyrityksiltä kysytty minkä kielien osaamista pitäisi saada lisää?
Miksi suomen kielen hallinta, ei ole tärkeää naapurimaille ja vientiin? Käsittämättömän alentuva asenne, jota yritetään jopa opettaa koululaisille, että Suomen kieli ei ole niin tärkeää, kuin naapurimaiden kielet,tai vienti maiden kielet.
Kenellä voi olla noin heikko itsetunto ja alentuva asenne, kun on ihan pakko osata muiden kieliä, ilman ajatustakaan, että olisi aika vaatia naapurimaita ja tuonti maita hallitsemaan myös suomen kieltä?
Onko todellakin vain suomalaisilla velvollisuus osata naapurimaiden kieltä?
En usko, että yksikään muu maa maailmassa, suostuisi ikinä vastaavaan oman kielensä vähättelyy ja halventamiseen, mitä jotkut suomalaiset vaativat omilta kansalaisiltaan
Tutkimus: Monen yhdeksäsluokkalaisen suullinen ruotsin taito lähes olematon
https://yle.fi/a/74-20091070
Quote
Yläkoululaisten asenteet ruotsin opintoja kohtaan ovat yhä kielteisempiä.
Sen vuoksi monen oppilaan kohdalla etenkin ruotsin suullinen kielitaito on heikko tai lähes olematon 9. luokalla. Asia selviää tuoreesta Oulun yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.
Filosofian maisteri Eero Talonen selvitti väitöskirjassaan muun muassa sitä, miten yläkoululaisten ruotsin kielen taito kehittyi ja miten heidän asenteensa sekä motivaationsa ruotsin kielen opintoihin muuttui perusopetuksen aikana.
Tutkimuksen mukaan oppilaiden asenteet ruotsin opintoja kohtaan olivat myönteisiä vielä 7. vuosiluokalla, mutta muuttuivat kielteisemmiksi yläkoulun loppua kohti. Kävi kuitenkin ilmi, että asenteissa ja kielitaidossa on suurta eroa tyttöjen ja poikien välillä.
...
Talosen mukaan ainakin suomenkielisillä seuduilla ikään kuin elettiin todellisuudessa, ettei ruotsin kieltä tarvita, koska kieltä ei juurikaan kuule ympäristössä. Tutkimusta varten haastatellut opettajat myös olettivat, että oman koulun oppilailla on heikompi kielitaito kuin muilla oppilailla.
– He myös olettivat, että oppilaat eivät pidä ruotsin kieltä niin hyödyllisenä ja tarpeellisena kuin he todellisuudessa pitivät.
Talonen pitää tutkimustuloksia huolestuttavina, vaikkakin odotusten mukaisina. Erityisen isona haasteena hän näkee sen, toteutuuko ruotsinkielisten perustuslaillinen oikeus saada palvelua omalla kielellään yhdenvertaisesti suomenkielisten kanssa.
Quote from: Skeptikko on 01.06.2024, 00:54:04
Tutkimus: Monen yhdeksäsluokkalaisen suullinen ruotsin taito lähes olematon
https://yle.fi/a/74-20091070
Quote
Filosofian maisteri Eero Talonen selvitti väitöskirjassaan muun muassa sitä, miten yläkoululaisten ruotsin kielen taito kehittyi ja miten heidän asenteensa sekä motivaationsa ruotsin kielen opintoihin muuttui perusopetuksen aikana.
...
Talosen mukaan ainakin suomenkielisillä seuduilla ikään kuin elettiin todellisuudessa, ettei ruotsin kieltä tarvita, koska kieltä ei juurikaan kuule ympäristössä.
---
Talonen pitää tutkimustuloksia huolestuttavina, vaikkakin odotusten mukaisina. Erityisen isona haasteena hän näkee sen, toteutuuko ruotsinkielisten perustuslaillinen oikeus saada palvelua omalla kielellään yhdenvertaisesti suomenkielisten kanssa.
Todellisuus on, että vain harva suomenkielinen pakkoruotsitettava tarvitsee ruotsin kieltä elämässään tai työssään.
Ruotsinkielisten perustuslaillisten oikeuksien toteutumisella taas ei ole mitään tekemistä pakkoruotsin tai muutenkaan koululaisten keskimääräisen osaamisen tai asenteiden kanssa. Ruotsia muodollisesti juuri ja juuri tarpeeksi osaavat (virkamiesruotsitaso) eivät kelpaa ruotsinkielisille lakisääteisten palvelujen tarjoajiksi.
Quote from: YleLisäksi Talonen pohtii, kuinka ruotsin kielen teho saadaan opetuksessa paremmaksi perusopetuksen aikana. Tällä hetkellä opetuksen tuntimäärä saattaa olla jonain vuonna vain yksi oppitunti viikossa.
– Kun ruotsia ei kuule milloinkaan muuten, kuinka hyvin kieltä pystyy omaksumaan ja miten hyvin se pystyy kehittymään, jos tuntimäärät ovat niin pienet?
Oikea kysymys olisi, mihin miljoonat suomalaiset tarvitsevat kieltä, jota eivät kuule tai käytä milloinkaan koulun jälkeen. Mutta Talonen onkin ruotsin opettaja, jonka ei oman etunsa vuoksi kannata asettaa tällaisia kysymyksiä.
QuoteVad behövs då för att vända utvecklingen? Talonen anser att undervisningsarrangemang, läromedel och språkpedagogiska lösningar behöver förnyas. De borde beakta elevernas, lärarnas och läromedelsproducenternas behov.
Hbl: Forskning: Finskspråkiga nior har nästan obefintliga muntliga kunskaper i svenska (https://www.hbl.fi/artikel/forskning-finsksprakiga-nior-har-nastan-obefintliga-muntliga-kunskaper-i-svenska/) 29.4.2024
Eihän tuollaisella yliopistolla (Oulu) ole mitään uskottavuutta, jos tohtoriksi pääsee uskottelemalla, että väistämätön alamäki kääntyy tuosta vaan uudistamalla ruotsin kielen opetusjärjestelyt, oppimateriaalit ja kielipedagogiset ratkaisut. On ollut puoli vuosisataa aikaa löytää ja ottaa käyttöön käänteentekevät ratkaisut pakkoruotsin opetuksen tehostamiseksi, mutta ei ole näkynyt.
Sen sijaan löytyy kyllä puolustajia sellaisillekin ratkaisuille, joiden tiedetään
heikentävän oppimista, jos ne muuten vahvistavat ruotsin asemaa ja lisäävät opettamiseen käytettyjä resursseja. Esimerkkinä pakkoruotsin laajentaminen alakouluun:
QuoteFinskspråkiga elever blir allt sämre på svenska
Studier visar att finskspråkiga elever har allt lägre intresse för att lära sig svenska. Andra språk tar över, säger lärare.
[...]
Anna Murtomaa, svensklärare och biträdande rektor vid grundskolan Pasilan peruskoulu, bekräftar att intresset för svenskan har gått ner.
– Det är flera språk som erbjuds hela tiden. Vissa språk kanske tar över och känns mera lockande och på det sättet har intresset minskat.
[...]
Lärarna uppskattar också den tidigarelagda språkundervisningen i grundskolan – att eleverna börjar med svenskan redan i sjätte klass.
– Det har blivit lite mer lockande och mer motiverande när man redan fått börja studera i sexan. Då kan man redan någonting när man kommer till de högre klasserna.
Mikael Hiltunen, projektchef för nätverket Svenska nu, tycker tvärtom att tidigareläggningen av svenskan som gjordes 2016, bidragit till de försvagade inlärningsresultaten.
– När svenskan tidigarelades till årskurs sex tog man en timresurs från de högre klasserna i grundskolan. Det har bidragit till att man har färre timmar till förfogande i de högre klasserna, vilket leder till avbrott i studierna. Elevernas kunskaper är inte lika bra när de kommer till andra stadiet.
Därför tror Hiltunen att den extra årsveckotimme som sjundeklassarna får från och med hösten kommer att ha stor betydelse.
– Det betyder att man kommer att ha svenska både på våren och på hösten utan avbrott. Man kommer att ha flera timmar i årskurs 8 och 9, vilket betyder att lärarna får satsa på att lära ut grunderna ordentligt.
[...]
Trots den nedåtgående trenden i grundskolan och gymnasiet ser Anna Murtomaa också ett uppsving för svenskan.
– Eleverna ser en ny sorts nytta med att kunna svenska i och med den här världssituationen och det nordiska samarbetet som lyfts fram mer och mer i medierna och i politiken.
Yle (https://svenska.yle.fi/a/7-10057469) 27.5.2024
Pasilan peruskoulun ruotsin opettaja Anna Murtomaa luulee harhaisesti (tai uskottelee luulevansa), että pakkoruotsin aikaistaminen olisikin ollut hyväksi oppimiselle ja että ruotsin opiskelun suosio olisi nousussa, koska oppilaat näkevät ruotsin hyödyt uudella tavalla maailmantilaa ja pohjoismaista yhteistyötä vasten. Todellisuus sitten jotain muuta.
Quote from: Skeptikko on 01.06.2024, 00:54:04
Tutkimus: Monen yhdeksäsluokkalaisen suullinen ruotsin taito lähes olematon
https://yle.fi/a/74-20091070
Quote
Yläkoululaisten asenteet ruotsin opintoja kohtaan ovat yhä kielteisempiä.
Sen vuoksi monen oppilaan kohdalla etenkin ruotsin suullinen kielitaito on heikko tai lähes olematon 9. luokalla. Asia selviää tuoreesta Oulun yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.
Filosofian maisteri Eero Talonen selvitti väitöskirjassaan muun muassa sitä, miten yläkoululaisten ruotsin kielen taito kehittyi ja miten heidän asenteensa sekä motivaationsa ruotsin kielen opintoihin muuttui perusopetuksen aikana.
Tutkimuksen mukaan oppilaiden asenteet ruotsin opintoja kohtaan olivat myönteisiä vielä 7. vuosiluokalla, mutta muuttuivat kielteisemmiksi yläkoulun loppua kohti. Kävi kuitenkin ilmi, että asenteissa ja kielitaidossa on suurta eroa tyttöjen ja poikien välillä.
...
Talosen mukaan ainakin suomenkielisillä seuduilla ikään kuin elettiin todellisuudessa, ettei ruotsin kieltä tarvita, koska kieltä ei juurikaan kuule ympäristössä. Tutkimusta varten haastatellut opettajat myös olettivat, että oman koulun oppilailla on heikompi kielitaito kuin muilla oppilailla.
– He myös olettivat, että oppilaat eivät pidä ruotsin kieltä niin hyödyllisenä ja tarpeellisena kuin he todellisuudessa pitivät.
Talonen pitää tutkimustuloksia huolestuttavina, vaikkakin odotusten mukaisina. Erityisen isona haasteena hän näkee sen, toteutuuko ruotsinkielisten perustuslaillinen oikeus saada palvelua omalla kielellään yhdenvertaisesti suomenkielisten kanssa.
Monen? Ihan omien korvien todistus koulusta kertoo että ehkä yksi kahdestakymmenestä pystyy muodostamaan sisällöllisen lauseen. Loput osaavat ulkoa joitain lauseita ja loput yksittäisiä sanoja. Tarpeellisuutta kokee tuskin kukaan.
Quote from: Skeptikko on 01.06.2024, 00:54:04
Tutkimus: Monen yhdeksäsluokkalaisen suullinen ruotsin taito lähes olematon
https://yle.fi/a/74-20091070
Quote
Talosen mukaan ainakin suomenkielisillä seuduilla ikään kuin elettiin todellisuudessa, ettei ruotsin kieltä tarvita, koska kieltä ei juurikaan kuule ympäristössä.
Kieli on
kommunikaation väline. Jos kukaan ympärillä ei puhu kieltä, ei sitä silloin
voi tarvitakkaan.* Tämän voi ymmärtää, jos ruotsin kieli korvataan tuossa lauseessa esimerkiksi puolan kielellä:
QuoteSuomenkielisillä seuduilla ikään kuin elettiin todellisuudessa, ettei puolan kieltä tarvita, koska kieltä ei juurikaan kuule ympäristössä.
Eli ei siellä mitenkään "ikään kuin" eletä todellisuudessa jossa ruotsia ei tarvitse osata, vaan siinä todellisuudessa ei ole mitään "ikään kuinta".
*Telekommunikaatio ja tallenteet ovat tietysti poikkeuksia, joku saattaa lukea ruotsinkielisiä tekstejä, ja keskustella netissä ulkomaalaisten kanssa. Mutta nyt oli pääasiassa kyse kasvokkain tapahtuvasta puheviestinnästä.
Quote from: Roope on 19.12.2023, 12:26:49Marinin hallitus rankaisi Suomalaisuuden liittoa pakkoruotsin lopettamista vaatineesta kansalaisaloitteesta estämällä järjestöä saamasta enää tukia, mikä johti toiminnan kuihtumiseen.
Yksipuolisuus oli väärin. Kaikki järjestöt samaan leikkuriin. Sillä budjetti kevenee.
Pakkoruotsi on mainio kuva maamme "demokraattisen" poliittisen järjestelmän toimivuudesta: ylivoimainen enemmistö kansasta kannattaa sen poistamista, mutta millään hallituskokoonpanolla se ei etene mitenkään.
Siksi myös esim Yle saa mellastaa jatkossakin ihan miten tahtoo kansalaisten eli maksajien mielipiteestä piittaamatta.
Erinäisten sattumien seurauksena joudun - tai saan, miten kukakin asian kokee - työskentelemään Ruotsissa n. 6 viikkoa vuodesta. Oikeastaan istun juuri tätä kirjoittaessa lounaalla ruotsalaisessa ravintolassa.
25 vuotta sitten loppuneesta pakollisen ruotsin kielen opetuksestani vain ei ollut paljoakaan hyötyä. Kuten yo. väitöksessä sanotaan, ruotsi koetaan turhaksi kun sitä ei kuule ympärillä lainkaan. Niinhän se on, olen unohtanut 100% suomenkielisessä ympäristössä melkein kaiken ruotsin, lukuunottamatta aivan perustason hyvää päivää kirvesvartta -tason sutkautuksia. Ehkä selviäisin arkipäivistä ruotsiksi, luen ravintolan menut ja tajuan kaupan antimet yms., mutta ammattikieli tai vähänkään sujuvampi keskustelu on aivan utopiaa. Enkä tosiaan ollut mikään daiju kielissä, en yksinkertaisesti enää muista vähänkään vaativampia lauserakenteita, sanoja tai niiden sukuja.
Ruotsalaiset itse ovat pääsääntöisesti jäätävän mukavaa sakkia. Alani insinöörikeskustelu sujuu englanniksi, ja lähes kaikki muutkin sitä puhuvat lukuunottamatta vanhimpia ihmisiä jossakin syrjäkylän kaupassa.
Ruotsin kuningas kävi viime viikolla Tornionjokilaaksossa Suomen puolella, ja iltauutisissa kun häntä haastateltiin, kuningas Kaarle XVI Kustaa puhui englantia. Mikä toki oli hyvin diplomaattinen fiksu veto, sen lisäksi että oli käytännön pakkokin jos halusi, että hänen puheensa ymmärretään.
Rkp ja ruotsinkielinen media ovat suuttuneet tosissaan Jenna Simulan viikon takaisesta eduskunnan välihuudosta, ja "kohua" on levitetty Ruotsiin asti.
Quote
Perussuomalaiselta yllättävä välihuuto Lindtmanin ruotsinkielisen puheen jälkeen eduskunnassa: "Saisiko arabiaksi saman?"
Eduskunnassa pitämässään puheenvuorossa kielen hetkeksi ruotsiin vaihtanut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sai yllättävää palautetta salin oikealta laidalta, kun perussuomalaisten kansanedustaja vaati välihuudossaan "samaa arabiaksi".
...
Välihuudon esittänyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jenna Simula (ps.) perustelee välihuutoaan Ilta-Sanomille. Simula kertoo välihuudollaan viitanneensa Ylen aloittamiin arabian- ja somalinkielisiin uutisiin.
Yle (https://yle.fi/a/74-20113720) 24.9.2024
Rkp ilmoitti heti vievänsä tapauksen hallituspuolueiden puheenjohtajien sekä puhemiehistön käsiteltäväksi ruotsin kieleen kohdistettuna hyökkäyksenä, joka vaatii pelisääntökeskustelut. Tänään Ylen ruotsinkielisissä uutisissa (https://areena.yle.fi/1-66869758?seek=870) haastateltu Ahvenanmaan kansanedustaja myönsi tietävänsä, että välihuuto ei kohdistunut ruotsin kieleen vaan Ylen uutishankkeeseen, mutta hänen mukaansa se ei ole syy olla viemättä asiaa eteenpäin, kun useampi kansanedustaja tunsi itsensä loukatuksi.
Svenska Yle: Antti Lindtman pikades för svenska under budgetdebatten (https://svenska.yle.fi/a/7-10061723) 24.9.2024
Svenska Yle: "Opassande och osmakligt", säger SFP om sannfinländskt mellanrop i plenisalen (https://svenska.yle.fi/a/7-10064400) 24.9.2024
Svenska Yle: Analys: Historiskt sett logiskt att tolka svenskan som måltavla för Sannfinländarna (https://svenska.yle.fi/a/7-10064432) 25.9.2024
Svenska Yle: Sannfinländska Kaustby tolererar politikers raljerande kommentarer: "Partiordförande Purra har slängt ut de värsta tokstollarna" (https://svenska.yle.fi/a/7-10064537) 29.9.2024
Svensk Yle: Politiken: Ett avsnitt på svenska om arabiska utspel (https://areena.yle.fi/podcastit/1-71678462) 28.9.2024 (38 min)
Hbl: Pääkirjoitus: Snygg kavaj räcker inte om man är hånfull i riksdagen (https://www.hbl.fi/artikel/snygg-kavaj-racker-inte-om-man-ar-hanfull-i-riksdagen/) 28.9.2024
Hbl: "Samma på arabiska" tas till allvarligt samtal i riksdagen (https://www.hbl.fi/artikel/samma-pa-arabiska-tas-till-allvarligt-samtal-i-riksdagen/) 1.10.2024
Sveriges Radio: Partiledare hånades när han höll tal på svenska i Finlands riksdag (https://sverigesradio.se/artikel/partiledare-hanades-nar-han-holl-tal-pa-svenska-i-finlands-riksdag) 25.9.2024
Dagens Nyheter: Upprört i Finlands riksdag efter att tal på svenska avbröts (https://www.dn.se/varlden/upprort-i-finlands-riksdag-efter-att-tal-pa-svenska-avbrots/) 25.9.2024
Höblän pääkirjoituksessa Ingemo Lindroos taivasteli, että on vaikea tietää, loukkasiko Simulan välihuuto enemmän ruotsinkielisiä vai arabiankielisiä. Vielä kun joku asianosainen vääntäisi rautalangasta, miten juuri tämä välihuuto oli kaikkiin muihin tähänastisiin verrattuna "mauton" ja syy loukkaantua.
^ Eli nyt hurrit ja arabit painii siitä kumpaa loukattiin enemmän ja kohta somalit valittaa että heitä syrjittiin koska somalian kieltä ei huomioitu. :)
On tämä tosielämä yhtä parodiaa! :D
Eduskunta on yksi iso lastentarha. Aikuiset ihmiset, ihan oikeesti.
Lapsellista on sekin, että kenenkään 'loukkaantuminen" olisi mitenkään merkityksellistä. Siinähän loukkaantuvat. Hakeutukoot pois politiikasta ja vaikka koko planeetalta he, ketkä eivät normaalia puhetta kestä. Ei yhteiskunnallinen keskustelu voi pyöriä erityisherkkien vammaisten ehdoilla.
Jenna Simula 👍🏻
Laitan tähän ketjuun verrokkina sille, kuinka täysin eri tavalla Suomessa suhtaudutaan vaatimuksiin ruotsin kielellä ja suomen kielellä palvelemisesta.
Jopa suomen kielen lautakunta ärähtää suomenkielisille siitä, että kehtaavat vaatia palvelua omalla kielellään, kun voisivat joustaa tyytymällä "monikieliseen" palveluun, joka on työnantajalle halvempaa/helpompaa vaikka laadultaan huonompaa. Ja tämä tulokulmana suomen kielen tilaa käsittelevään 300-sivuiseen oikeusministeriön tilaamaan selvitykseen.
Helsingin Sanomat: Suomen kielen lautakunta huolissaan: Suomalaisten kieliasenteet ovat koventuneet (https://www.hs.fi/suomi/art-2000010746527.html) 7.10.2024
QuoteSuomen kielen oppimiseen tarvitaan kannustusta ja tukea
Suomen kielen lautakunnan kannanotto
Suomen kielen lautakunta kiinnittää huomiota suomalaisten kieliasenteiden koventumiseen. Asenneilmapiirin merkitys ja suomen kielen monipuolisten oppimisedellytysten turvaaminen ovat esillä myös tuoreessa oikeusministeriön tilaamassa selvityksessä "Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa".
Suomen kielen lautakunta muistuttaa, että kielten oppimista auttaa kannustus ja kieliyhteisön tuki, ei epäkohtelias tai ulossulkeva käytös. Viime aikoina on noussut esiin merkkejä suomalaisten kieliasenteiden koventumisesta. Julkisessa tilassa muita kieliä kuin suomea puhuvat saattavat saada osakseen avoimen vihamielistä tai muuten asenteellista kohtelua. Erityisesti tämä koskee palvelualan työntekijöitä.
Koventuneet kieliasenteet liittyvät usein suomen kieltä korostavaan "maassa maan tavalla" -ajatteluun. Suomen kielen taidolle saatetaan asettaa kovat vaatimukset, eikä eri kielten käyttöä välttämättä nähdä arvokkaana. Kielellinen todellisuutemme on kuitenkin monikielinen. Näin on ollut kaikkina aikoina, mutta viime vuosikymmeninä Suomessa puhuttavien kielten ja monikielisten ihmisten määrä on kasvanut huomattavasti. Suomessa puhutaan Tilastokeskuksen mukaan yli 160:tä äidinkieltä, eivätkä väestötilastot nykyisellään edes tavoita kielten todellista määrää.
Globaalissa maailmassa suomen kielen käyttöä suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpänä yhteisenä kielenä tukee se, että pystymme kehittämään rinnakkaiseloa muiden kielten kanssa – ja antamaan halukkaille tilaisuuden oppia suomea. Suomen kielen oppimisen kynnystä voidaan madaltaa monikielisillä käytänteillä, kuten käyttämällä useampaa kieltä samassa tilanteessa. Näin tarjotaan kaikille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua.
Kielenoppimisesta luodaan usein liian yksilökeskeinen kuva. Toimivaa kielitaitoa on mahdoton saavuttaa ilman vuorovaikutusta toisten ihmisten kanssa. Kielenoppija kaipaa kunnollisia harjoitusmahdollisuuksia, joita vain suomen kieltä jo osaavat voivat tarjota. Niin kotoutumiskoulutukseen, suomen kielen opettamiseen toisena kielenä kuin työpaikoilla järjestettävään kielitukeen tarvitaan riittävät resurssit ja oppijoiden tarpeisiin joustavia ratkaisuja.
Suomenkielisen palvelun saatavuus on palveluntarjoajien vastuulla, ei yksittäisten työntekijöiden. Siitä voidaan huolehtia tarvittaessa järjestelemällä työvuoroja tiimeittäin ja tarjoamalla kieltä opetteleville tukea. Myös mobiililaitteiden ja muiden apuneuvojen käyttö voi joskus olla tarpeen. Suomessa tulee saada kattavasti palvelua suomeksi, sillä läheskään kaikki suomalaiset eivät puhu tai ymmärrä englantia – eivät myöskään monet maahanmuuttaneet. Näihin seikkoihin kiinnitetään huomiota myös suomen kielen tilaa kartoittavassa selvityksessä.
Suomenkielisen palvelun syyllistävä vaatiminen yksittäiseltä asiakaspalvelijalta ei ole ratkaisu vaan yhteiskunnan jakautumista syventävä toimintatapa. Rakentava vuorovaikutus lisää kaikkien toimintamahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Lisätietoa
Oikeusministeriön asettaman suomen kielen selvityshenkilön raportti:
Tiina Onikki-Rantajääskö: Suomi osallisuuden kielenä: Selvitys suomen kielen tilasta Suomessa 2020-luvun puolimaissa (Oikeusministeriön julkaisuja. Selvityksiä ja ohjeita 2024:20) (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-141-0)
professori Tiina Onikki-Rantajääskö
suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja
050 319 9331
professori Lari Kotilainen
suomen kielen lautakunnan jäsen
Kotimaisten kielten keskus (https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/suomen_kielen_oppimiseen_tarvitaan_kannustusta_ja_tukea) 7.10.2024
Ehdotapa samaa samalla asenteella Suomen ruotsinkielisille ja katso...
Miten "suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja" voi suhtautua suomen kieleen noin vähättelevästi?
En ole mikään maailman matkaaja, mutta oletan, että kaikissa muissa maissa, paitsi Suomessa on itsestäänselvyys, että tulijat hallitsevat kohde maan virallisen kielen.
Tietysti jokaisella ihmisellä Suomessa on oikeus omaan äidinkieleen, mutta siitä huolimatta täytyy hallita suomen kieli, edes välttävästi.
Pakkoruotsi on poistettava kouluista!
Samoin on Suomesta tehtävä virallisesti yksikielinen maa. Eli nythän Suomen viralliset kielet käsittää suomenkielen lisäksi myös ruotsinkielen, olemme siis kaksikielinen maa kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä.
Yksikielisyyden peruste: EU
Ja selitys tälle:
EU:n sisällä on jo pidempään (ainakin 20 vuotta) ollut tarvetta ja vaatimuksia virallisten kielten käännösten vähentämiseen. Kustannus päätösten kääntämiselle kaikille maiden virallisille kielille on melko huomattava.
Kun EU ryhtyy karsimaan kieliä ja kustannuksia, on meidän osamme se, että kaikki paperit tulevat kielivähennyksen jälkeen meille ruotsiksi. Kas kun silloin katetaan kaksi maata Ruotsi ja Suomi joiden viralliset kielet katetaan näin kätevästi.
Suomalaisilla ei ole silloin syytä vinkua, koska virallinen kieli on katettu ja kaikkihan nyt täällä viralliset kielet hallitsee vaikka unissaan.
Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi ruotsin kielen puffausta Ylellä ja Hesarissa.
QuoteKymmenet opettelivat ruotsin kielen Helsingin kaupunginteatterissa – "pokkaruotsi" ja "pakkosuomi" muuttuivat vahvuudeksi
Helsingin kaupunginteatterin työntekijät puhuvat nyt rohkeasti "pokkaruotsia". Kommelluksia sattuu: "kullinhuuhtelu" ja "letut päässä" ovat käännöskukkasten helmiä.
Yle (https://yle.fi/a/74-20122147) 6.11.2024
Hassun hauskaa tämä ruotsin opiskelu.
Kaikki ymmärtävät, mihin pakkoruotsia lobbaavan Rosa Meriläisen "pokkaruotsi"-sana viittaa, mutta ruotsalaisuuden päivä ei poikkea Ylellä vuoden muista 364 päivästä siinä, että silloin vaietaan visusti pakkoruotsista ja sen toimimattomuudesta.
Quote from: YleKotimaisten kielten keskuksen tuore raportti osoittaa, että kieliympäristö ja asenteet vieraita kieliä kohtaan ovat Suomessa koventuneet. Myös positiivisia esimerkkejä elävästä kaksikielisyydestä löytyy.
Kertoo olennaisen kyseisen raportin laatijoista, että siinä paheksuttiin "kieliasenteiden koventumisena" perusteltua vaatimusta, että Suomessa pitäisi osata suomea esimerkiksi asiakaspalvelussa.
Quote from: YleHelsingin kaupunginteatterissa useat suomenkieliset ovat rohkaistuneet puhumaan ruotsia. Yksi heistä on Valtteri Raekallio, joka on teatteriin kuuluvan tanssiryhmän, Helsinki Dance Companyn uusi johtaja.
Raekallio jakaa työhuoneen Lilla teaternin johtajan Jakob Höglundin kanssa. Raekallio päätti oppia puhumaan paremmin ruotsia, ikään kuin tullakseen äidinkielenään ruotsia puhuvaa Höglundia vastaan.
Ihan kiva harrastaa, mutta tällä ei siis ollut mitään tekemistä esimerkiksi Raekallion työtehtävien vaatimusten kanssa. Jutun mukaan Raekallio on ollut töissä Norjassa englannin kielensä varassa, ja ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset nuoret puhuvatkin nykyään keskenään juuri englantia.
Quote from: YleRaekallion suhde ruotsin kieleen on melko tyypillinen.
– Koulussa kapinoin, enkä oppinut ruotsia. Aikuisiällä työskennellessäni tanssijana Norjassa kaduin, etten osannut skandinaavisia kieliä. Nyt minulla on mahdollisuus harjoitella Jakobin kanssa.
Välillä hän sekoittaa samaan lauseeseen ruotsia, suomea ja englantia, välillä mukaan lipsahtaa myös ranskaa. Höglund kannustaa jatkamaan.
– Mikä on 'sana' ruotsiksi? Mot? Ah, ord! Tämä on vähän sekamelskaa molemmilla kielillä, sanoo Raekallio nauraen.
Työskennellessään Norjassa Raekallio oli se, joka oli maahanmuuttaja.
– Kaikki vaihtoivat nopeasti englantiin, kun yritin puhua norjaa. On tärkeää kannustaa sitä, joka haluaa oppia.
Quote from: YleOn myös niitä, jotka ovat kriittisiä suomenkielisten näyttelijöiden ääntämisen suhteen. Esimerkiksi Hufvudstadsbladet-lehden arvostelija kritisoi suomenkielisen Minttu Mustakallion tapaa ääntää ruotsia Vuosisadan rakkaustarina -näytelmässä, joka sai äskettäin ensi-iltansa Lilla Teaternissa.
Höglund sanoo, että Mustakallio sai roolin yksinkertaisesti siksi, että hän sopi parhaiten siihen. Hän rakastui Mustakallion tapaan tulkita kirjailija Märta Tikkasen tekstiä.
Kuinka sattuikaan, Hesarin ruotsalaisuuden päivän puffin aihe oli juuri tuo näyttelijä Minttu Mustakallion ruotsinkielinen rooli ruotsinkielisessä teatterissa. Jutussa ei mainittu mitään Höblän tylystä kielikritiikistä vaan päinvastoin annettiin ymmärtää Mustakallion saaneen vain myönteistä palautetta.
QuoteParisuhdehelvettiä på svenska
[...]
Lillanin monologi on neljäs ruotsinkielinen esitys, jonka hän on tehnyt seitsemän vuoden sisällä. Koko sen ajan hän on myös saanut vastata ihmettelijöiden kysymyksiin siitä, miksi juuri hän näyttelee ruotsiksi. Ja miksi ihmeessä ruotsiksi?
"Enhän minä profiloidu mitenkään ruotsinkieliseksi. Olen kasvanut Ylivieskassa, missä kaikki inhosivat ruotsia, paitsi minä ja äitini, joka oli kielinero. Ennen kaikkea ihmettely liittyy siihen, että Suomessa vihataan niin paljon ruotsin kieltä ja sen opiskelua."
[...]
Mustakalliota huvittaa, että kaikkein eniten häntä Peggy Pickettin kohdalla kehuttiin ääntämisestä. Sen sijaan, että suomenruotsalaiset katsojat olisivat kiittäneet häntä hänen näyttelijäntyöstään, he kiinnittivät huomionsa siihen, että hän osasi puhua ruotsia mallikkaasti.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/taide/art-2000010779102.html) 6.11.2024
Höblän teatteriarvostelussa (https://www.hbl.fi/2024-10-11/ojamnt-nar-lilla-teatern-satter-upp-marta-tikkanens-klassiker/) Isabella Rothberg ihmetteli, miksi enemmistökieli suomea puhuva Mustakallio on valittu esittämään ruotsinkielinen monologi yhdellä Suomen harvoista ruotsinkielisistä näyttämöistä, kun hänen ääntämyksensä on ongelma, joka pilaa vahvan tekstin.
Quote from: YleLue kommentteja (0)
Keskustelu tästä aiheesta on päättynyt.
Ai niin, olihan Ylellä tällainenkin.
QuoteTänään vietetään ruotsalaisuuden päivää – 1930-luvulla sen juhlinta kärjistyi väkivaltaiseksi, ja poliisi turvautui vesitykkiin
1930-luvulla suomen- ja ruotsinkielisten välit olivat kireät. Kieliriita huipentui ruotsalaisuuden päivänä, jolloin Helsingin keskusta täyttyi hulinoitsijoista.
Yle (https://yle.fi/a/74-20121552) 6.11.2024
Quote from: YleRuotsalaisuuden päivä vuonna 1933. Tunnelma Helsingin keskustassa oli aamusta alkaen omituisen jännittynyt. Svenska dagen -rintamerkein koristautuneita oli pilkattu ja kuin provokaationa suomenkielisten ylioppilaiden kaupittelemat hakkapeliitta-merkit kävivät hyvin kaupaksi.
Illan lähestyessä Aleksanterinkadulle alkoi kokoontua väkeä. Useita satoja, arvioi Hufvudstadsbladet-lehti.
Rintamerkein varustautuneet joukkueet asettuivat tien molemmin puolin. Muutama minuutti iltayhdeksän jälkeen kiihtynyt mieliala purkautui käsirysyksi. Rintamerkkejä yritettiin riistää puolin ja toisin. Nyrkit heiluivat eikä verenvuodatukselta vältytty. Poliisi yritti rauhoittaa tilannetta, mutta mellakointi jatkui puolille öin.
Sama toistui seuraavina iltoina. "Katukeskustelu" näyttää tulevan jokapäiväiseksi, otsikoi Helsingin Sanomat.
Ja koko ajan väkimäärä kasvoi. Uuden Suomen mukaan kolmantena iltana keskustassa velloi 6000 ihmistä, joita ennätyssuuri poliisivoimakaan ei kyennyt rauhoittamaan. Väkijoukko liikehti Vanhan ylioppilastalon edustalta Esplanadin puistoon ja sieltä Erottajan kautta Hufvudstadsbladet-lehden edustalle. Siellä alkoi korvia vihlova vihellyskonsertti. Väliin laulettiin suojeluskuntien sotamarssi "Syttynyt on sota julma" ja huudettiin "Suomi suomalaiseksi" -iskulauseita.
Kun poliisi turvautui vesitykkiin – tiettävästi ensi kertaa – joukko pakeni kohti eduskuntataloa. Vastassa oli ratsupoliisi, ja syntyi jonkinlainen paniikki. Lehdet kertoivat, kuinka tapahtumia sivusta seurannut kansakoulun opettaja sai piiskan iskun takaraivoonsa ja eräs nainen vietiin sairaalaan hänen jäätyä hevosten jakoihin. Lopulta tilanne kuitenkin rauhoittui.
Poliisi pidätti kaikkiaan 25 ihmistä. Etupäässä kyse oli koululaisista ja opiskelijoista. Joukossa oli niin suomen- kuin ruotsinkielisiä.
Quote from: YleVäistön mukaan liikehdinnän taustalla oli kuitenkin myös syvemmälle meneviä aatteita.
– Kyse oli kansallisuuskiistasta, jossa vastakkain olivat paitsi kieliryhmät, myös kaksi etnistä ryhmää.
1930-luvulla elettiin rotuopin kulta-aikaa, ja sen laineet ulottuivat Suomeen asti. Kielikysymyskin nähtiin usein kahden eri kansallisuuden välisenä taistona. Erityisesti Akateemisen Karjalan-Seuran ympärille ryhmittäytyneet aitosuomalaiset ajoivat etnisesti yksikielistä kansakuntaa. Vastaavasti ruotsinkielisten ääriaines puolusti omaa etnistä yhteisöään Svenskfinlandia suomalaiselta kolonisaatiolta.
Väistö ja/tai toimittaja sekoittaa rodun, etnisyyden ja kansallisuuden ja rinnastaa osapuolet. Tietääkseni AKS ei propagoinut suomenkielisyyttä
rodulla kuten Suomessa asuviksi
ruotsalaisiksi identifioituneet ja suomenkielisiä ylempään läntiseen rotuun kuuluviksi itsensä julistaneet ruotsinkieliset vielä 1930-luvulla Rkp:ssä ja ruotsinkielisessä mediassa tekivät.
Quote from: YleMellakat olivat iso uutinen ja ne otettiin tosissaan. Sanomalehdet raportoivat tapahtumista laajasti, Suojelupoliisin edeltäjä Etsivä keskuspoliisi aloitti juuri syksyllä 1933 ylioppilasnuorison tarkkailun, eduskunnassa virisi keskustelua ja mellakat saivat myös kansainvälistä huomiota.
Väistön mukaan sanomalehtien kirjoittelussa näkyi niiden poliittinen linja: oikeistolehdet myötäilivät kielitaistelua ja yrittivät vierittää vastuuta rähinöinnistä "Sörnäisistä tulleiden maleksijoiden" niskaan. Ruotsinkieliset lehdet ymmärrettävästi puolustivat ruotsin kielen asemaa ja syyttivät tapahtuneesta "AKS:n herroja". Sosiaalidemokraateille kielikysymys oli vasta "kuudennen luokan ongelma".
– Kaikki lehdet puoluekannasta riippumatta kuitenkin tuomitsivat väkivaltaisuudet, jopa (äärioikeistolaisen) IKL:n Ajan suunta, Väistö sanoo.
Edelleen noihin aikoihin Höblästä saattoi lukea, kuinka suomenkieliset ovat alempaa rotua, johon ruotsinkielisten eli omasta mielestään toista rotua olevien
ruotsalaisten ei pidä sekoittua.
Quote from: YleToinen, ja ehkä suurempi, huolenaihe oli kieliriidan vaikutus Suomen ja Ruotsin suhteisiin. Suomi haki juuri noihin aikoihin tukea Pohjoismaista, erityisesti Ruotsista, jossa seurattiin tarkkaan Suomen ruotsinkielisten tilannetta.
– Ruotsin lehdistössä asenne oli vähän sen tyylinen, että turhaan te tänne huutelette niin kauan, kun ette saa kielikysymystä aisoihin.
Helsingin keskusta täyttyi ihmisistä vielä vuosina 1934 ja 1935. Senkin jälkeen ruotsalaisuuden päivän tienoissa oli pienempimuotoisia kärhämiä, kunnes 1939 lähestyvä talvisota antoi ihmisille muuta ajateltavaa.
Suhtautumista selittää sekin, että rotuoppi ja eugeniikka eli ja voi hyvin suomenruotsalaisten emämaa Ruotsissa.
Ruotsin mediassa on levitetty vielä nykyaikanakin etenkin eduskuntavaalien alla vanhasta muistista valeuutisia, kuinka Suomen kaduilla hakataan ja vainotaan ruotsinkielisiä.
Muutos on kehitystä ja väistämätöntä, paitsi jos se koskee ruotsinkielisiä.
QuoteHBL: Ikea poisti ruotsin, mutta nyt takki kääntyi
Ruotsalainen huonekalu- ja sisustusjätti Ikea palauttaakin ruotsinkieliset hinta- ja tuotetiedot. Ikean Suomen toimitusjohtaja Timo Hulmi sanoo HBL:lle, että aiemmin tehty päätös oli virhe.
– Emme kyenneet näkemään kokonaisuutta ja päätöksen seurauksia asiakkaille. He odottavat meiltä enemmän, hän sanoo lehdelle.
HBL uutisoi äskettäin, että Ikea oli heinäkuussa alkanut poistaa ruotsinkielisiä hinta- ja tuotetietoja Suomen tavarataloistaan. Tarkoitus oli, että tuotteiden ohessa olevissa korteissa lukisi vain suomea.
Asiakkaat ovat kavahtaneet muutosta. Ikea ei kuitenkaan paljasta, miten paljon se on saanut palautetta asiasta.
– Asiakkaiden vastauksen perusteella yritämme selvittää, missä meni pieleen. Olemme edenneet liian nopeasti, emmekä ole varmistaneet, että meillä on seuraava askel valmiina, Hulmi sanoo.
Ikea Suomen pr-päällikkö Marjukka Hilden perusteli muutosta aiemmin IS:lle sillä, että yhtiö ottaa käyttöön digitaalisia työkaluja, joilla ruotsinkieliset tuotetiedot tuodaan asiakkaiden saataville. Hildenin mukaan digitaalisilla työkaluilla tuotetietojen päivittäminen eri kielillä on sujuvampaa.
Ilta-Sanomat (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010844338.html) 19.11.2024
Höblässä järkytyttiin ruotsinkielisten tuotetietolappujen poistamisesta Ikean tavarataloista niin, että väläytettiin jopa yritykset kaksikielisyyteen pakottavaa lakimuutosta. Kielteistä palautetta on epäilemättä tullut korkeilta tahoilta.
Quote
23.10.2024
Uusi selvitys: Toisen kotimaisen kielen opetusta tulee vahvistaa koko kielipolun osalta
Toisen kotimaisen kielen opetusta on tarpeen vahvistaa koko kielipolun osalta aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Näin todetaan ajatushautomo Magman syyskuussa julkaistussa selvityksessä. Selvitys on osa Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelmaa.
Ajatushautomo Magma on Opetushallituksen pyynnöstä selvittänyt, millainen tilanne kieltenopetuksessa on ja miten kieltenopetusta voitaisiin kehittää. Uusi selvitys koskee kaikkia kouluissa opetettavia kieliä.
Toisen kotimaisen kielen osalta tavoitteena on ollut erityisesti tarkastella kielenopetusta oppimäärien näkökulmasta. Toisen kotimaisen kielen osalta haluttiin myös löytää keinoja, joilla kehitetään toisen kotimaisen kielen opiskelulle jatkumoita lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään. Selvitys kattaa kaikki koulutusasteet, ja painopiste on ratkaisukeskeisessä tulevaisuus- ja kehittämisnäkökulmassa.
[...]
oph:n tiedote (https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/uusi-selvitys-toisen-kotimaisen-kielen-opetusta-tulee-vahvistaa-koko-kielipolun-osalta)
Magma: Kieltenopetuksen nykytila ja tulevaisuuden visiot (https://magma.fi/wp-content/uploads/2024/09/Kieltenopetuksen-nykytila-ja-tulevaisuuden-visiot-klar.pdf)
Magma on suomenruotsalainen ajatushautomo, vastaavasti sosiaali- ja terveysministeriö voisi tilata tupakkateollisuudelta selvityksen tupakoinnin hyödyistä. Miten on edes mahdollista tilata kieliselvitys noin selvästi jääviltä ja puolueelliselta taholta?
QuoteMagma on suomenruotsalainen ajatushautomo, vastaavasti sosiaali- ja terveysministeriö voisi tilata tupakkateollisuudelta selvityksen tupakoinnin hyödyistä. Miten on edes mahdollista tilata kieliselvitys noin selvästi jääviltä ja puolueelliselta taholta?
Eihän tässä ole mitään ihmeellistä. Näin vahvistetaan, että saadaan haluttu lopputulos. RKP on miehittänyt opetusministeriössä ja opetushallituksessa avainpaikat.
Quote from: takalaiton on 24.11.2024, 20:39:42
Quote
23.10.2024
Uusi selvitys: Toisen kotimaisen kielen opetusta tulee vahvistaa koko kielipolun osalta
Toisen kotimaisen kielen opetusta on tarpeen vahvistaa koko kielipolun osalta aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Näin todetaan ajatushautomo Magman syyskuussa julkaistussa selvityksessä. Selvitys on osa Toisen kotimaisen kielen kehittämisohjelmaa.
Vähemmän yllättävästi ratkaisuksi selvityksessä kuvattuun oppilaiden surkeaan ruotsin taitoon ehdotetaan lisää pakkoruotsia ja pakkoruotsipropagandaa. Ohimennen selvityksestä (178 sivua) käy kyllä ilmi, että johtuu juuri pakkoruotsista, että muita kieliä kuin englantia opiskellaan niin vähän, mutta tämä ongelma ratkaistaisiin pakottamalla lapset opiskelemaan valinnaista kieltä (joka ei englanti) jo ekaluokalta.
Opettajille tehdyn kyselyn pakkoruotsia sivuavat avovastaukset ovat paljastavia.
QuotePeruskoulussa voisi valita englannin lisäksi muita kieliä kuin ruotsia. Nyt kaikki pakotetaan ruotsin kielen opiskeluun, jota ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella oppilaat eivät motivoidu käyttökelvottoman ruotsin opiskeluun.
Muiden kielten opiskeluun olisi kiinnostusta, mutta ei mahdollisuutta. Ruotsinkielisillä alueilla tilanne voisi olla toisenlainen. (A211)
QuoteOpiskelijoiden tulisi saada valita, mitä kieliä opiskelevat. Ruotsin kielen opiskeluun pakottaminen on resurssien tuhlaamista. Oppijat, jotka eivät halua oppia, eivät opi. (B33)
QuotePerusopetuksen tuntien väheneminen, taitotason lasku peruskoulussa (vaatimustason laskeminen). Opiskelijoiden taitotaso korkeakoulutasolla on pääosin erittäin huono muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Pakkoruotsin maine vaikuttaa edelleen. Peruskoulun jälkeen ammatillisen koulutuksen käyneet eivät osaa mitään paremmin kuin peruskoulun päätettyään - ammattikoulussa ei käytännössä ilmeisesti vaadita mitään taitoja ruotsin kielessä. Perusasioiden ymmärtäminen laajemminkin on haastavaa; ei ymmärretä edes suomeksi lauseenjäseniä, sanaluokkia, kielen opiskelun monimuotoisuutta jne. Tekoäly yhdistettynä huonoon opiskelumotivaatioon on vähintäänkin haastava kombinaatio jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa.(B22)
QuoteKorkeakouluopiskelijoissa on monia, joilla ruotsin kielen taitotaso ei riitä ammatillisiin kieliopintoihin, joten heidät ohjataan (yleensä parin mutkan kautta) ruotsin peruskurssille. Sekin on monille hyvin haastava, ja osa anookin muutosta vaadittaviin kieliopintoihin. Herää kysymys, miten he ovat päässeet yläkoulun ja lukion/ammattiopiston ruotsin kursseista läpi?(B15)
Tosin jotkut opettajat ja varsinkin käytetyt asiantuntijat taas ovat sitä mieltä, että kaikki muuttuisi hyväksi, jos valtamediassa ei mainittaisi sanaa pakkoruotsi tai jos pakkoruotsia pidennettäisiin ja levennettäisiin.
QuoteYksi esiin nousseista toteutumattomista kehittämisehdotuksista on toisen kotimaisen kielen vapaaehtoisuus. Huolimatta siitä, että sen valmisteluun käytettiin aikaa ja asiantuntemusta, sen täytäntöönpanoon ei kunnista löytynyt halukkuutta. On kuitenkin myös kriittisesti pohdittava sitä, että mikäli ehdotus olisi toteutunut, kaksikielisessä maassa toisen kotimaisen kielen vapaaehtoiseksi tekemisestä olisi voinut aiheutua ennalta-arvaamattomia seurauksia. Tutkijapaneelissa korostettiin, että on tärkeää nähdä ruotsin kielen opettaminen arvokkaana sen sijaan, että ruotsin ajateltaisiin vievän tilaa muilta kieliltä.
Kunnista ei löytynyt halukkuutta sellaisen ruotsin vapaaehtoisuuden toteuttamiseen, jossa vapaaehtoisuus koski lopulta vain opetusta, mutta ei itse ruotsin kielitaitovaatimuksia.
Muilta kieliltä tilaa vievän pakkoruotsin opettaminen on "tärkeää nähdä arvokkaana" miksi?
QuoteToisen kotimaisen kielen pakollisuuteen asiantuntijat eivät nähneet olevan tulossa muutosta. Asiantuntijoita kuitenkin huoletti ruotsin kielen osaaminen Suomessa. Vaikka periaatteen tasolla Suomen kaksikielisyys näyttää hienolta, toiminnan tasolla tilanne on toisenlainen. Kaikilla aloilla palveluiden saatavuus ei tällä hetkellä toteudu: työhönotossa kielitaitovaatimuksia on helpotettu, jotta saataisiin ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä ruotsin kielen taitoa välttämättä siksi löydy kaikilta.
QuoteTutkijapaneelissa nostettiin esiin, että tällä hetkellä ruotsin kielen opetus ja opiskelu vievät paljon resursseja ja kieltä opitaan kuitenkin huonosti. Osaaminen ei nykyisellään anna riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin perusopetuksen jälkeen (Härmälä & Marjanen, 2023), eikä siis myöskään julkishallinnon kielitutkinnon suorittamiseen tai asiakaspalveluun. Korkeakouluissa julkishallinnon kielitutkintoon tähtäävän ruotsin opettaminen vie paljon resursseja, etenkin jos opiskelijoiden lähtötaso on heikko. Toisaalta taas rehtoreilta tuli ehdotus, että lukion B-ruotsin hyvä tai erinomainen suorittaminen korvaisi ainakin osittain julkishallinnon kielikokeen, mikä vahvistaisi yhteyttä lukion ja korkeakoulujen kieliopintojen välillä. Tutkijapaneelin edustajien mukaan ruotsin kielen pakollisuudessa on kyse kuitenkin laajemmasta koulutuksellisesta tasa-arvosta. Alueelliset ratkaisut eivät ole kestäviä, sillä henkilön muuttaessa alueelta toiselle myös kielitaitotarpeet saattavat muuttua. Lisäksi on kriittisesti pohdittava, mitä seurauksia on, jos ruotsin opiskelun pakollisuudesta luovutaan.
QuoteTutkijapaneelissa ehdotettiin, että toisen kotimaisen kielen opetus pitäisi aloittaa mahdollisimman varhain, esimerkiksi jo varhaiskasvatuksessa. Tällä hetkellä toista kotimaista kieltä ei kuitenkaan edes mainita varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa. Mikäli toisen kotimaisen kielen oppiminen alkaisi jo varhain, tulisi varmistaa kielen oppimisen jatkumo koko perusopetuksen ajan.
Quote from: Roope on 19.12.2023, 12:26:49
Marinin hallitus rankaisi Suomalaisuuden liittoa pakkoruotsin lopettamista vaatineesta kansalaisaloitteesta estämällä järjestöä saamasta enää tukia, mikä johti toiminnan kuihtumiseen. Muun muassa järjestön ainoa vakituinen työntekijä jouduttiin osaksi lomauttamaan.
Nyt neljän vuoden kuivan kauden jälkeen Suomalaisuuden liitto on viimein saanut ns. joululahjarahana 250 000 euroa toimintaansa.
Höblän toimittaja Ingemo Lindroos kovisteleekin Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Anderssonia, miksi ihmeessä Rkp on mennyt sallimaan tällaisen. Andersson levittelee käsiään ja puolustautuu sillä, että Rkp sai jakaa paljon rahaa heille tärkeisiin kohteisiin. Rkp oli junaillut muun muassa 773 000 euroa pakkoruotsipropagandaa tuottavalle Folktingetilleen ja 131 000 euroa ruotsinkielisen viittomakielen elvyttämiseen.
Marinin hallituksen selkeät kostotoimet eivät valtamediaa liikuttaneet, mutta tänä vuonna valtamedia käyttää Suomalaisuuden liiton "joululahjarahoja" esimerkkinä epäilyttävästä poliittisesta pelistä ja sukulaisen suosimisesta, kun liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila on kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isä. Kansanedustaja Rostila ei kuulu valtiovarainvaliokuntaan edes varajäsenenä.
QuoteKansanedustajan isän johtamalle yhdistykselle annettiin toistamiseen 250 000 euroa eduskunnan joululahjarahaa
Kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isän johtama yhdistys on yksi suurimmista kulttuurille ja taiteelle suunnattujen joululahjarahojen saajista. Myös kansanedustaja itse kuuluu yhdistyksen hallitukseen.
SUOMALAISUUDEN liitto sai eduskunnan joululahjapotista 250 000 euron tuen. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Ilmari Rostila, kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isä. Myös Ilmari Rostila on osallistunut paikallispolitiikkaan perussuomalaisten riveissä.
Vuonna 1906 perustetun yhdistyksen tehtävänä on "herättää ja vahvistaa kansallista tietoutta ja ajattelutapaa".
Suomalaisuuden liitto kutsuu itseään sitoutumattomaksi kansalaisjärjestöksi. Järjestö muun muassa neuvoo liputuskysymyksissä. Suomalaisuuden liitto on myös kertonut julkisesti vastustavansa pakkoruotsia.
Myös Onni Rostila itse kuuluu yhdistyksen hallitukseen.
Rostila ei aikataulusyistä antanut puhelinhaastattelua Helsingin Sanomille. Hän kommentoi rahalahjaa sähköpostitse.
"Pakkoruotsin rinnalle suomenkielisten riesoiksi on tullut englannin ylivalta ja vieraskielisten massasiirtolaisuus. Liiton avustus ansaitsee paikkansa lukemattomien toisarvoisempien järjestöavustusten joukossa", Rostila kertoi viestissä.
SUOMALAISUUDEN liitto on aiemminkin saanut osansa eduskunnan joululahjarahoista. Myös viime vuonna järjestölle annettiin 250 000 euroa.
Joululahjarahat ehtivät sitä ennen olla tauolla joitain vuosia.
Järjestö sai 2010-luvulla noin 100 000 euroa vuodessa, Ilmari Rostila kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2020. Samassa haastattelussa hän kertoi, että yhdistys jäi ilman valtion muita avustuksia, kuten taiteen ja kulttuurin tukia.
Ilmari Rostilan mukaan kyseessä oli poliittinen päätös.
Yhdistys on pyörinyt sen jälkeen jäsenmaksuilla sekä yksityisillä lahjoituksilla.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010898572.html) 12.12.2024
QuoteKulttuuriala toivoo joululahjarahojen jakamiseen läpinäkyvyyttä
KULTTUURIALAN toimijat ihmettelevät eduskunnan joululahjarahojen jakamisperusteita ja kokevat jääneensä sivurooliin tilanteessa, jossa hallitus on ilmoittanut leikkaavansa kulttuurista. Myös läpinäkyvyyttä joululahjarahojen jakamisprosessiin toivotaan.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta jakoi keskiviikkona niin sanottua joululahjarahaa 50 miljoonaa euroa kansanedustajille tärkeisiin kohteisiin. Samalla valiokunta hyväksyi mietintönsä ensi vuoden talousarviosta.
Taiteen ja kulttuurin tukemiselle osoitettiin vajaat kolme miljoonaa euroa joululahjarahoja. Rahat jaettiin hallituspuolueiden päätöksin varsin huomattavilta osin muun muassa sotahistoriaa käsitteleville museoille.
Joululahjarahoja saavat esimerkiksi Parolan Panssarimuseo (200 000 euroa panssarijunan katokseen), Kollaa ja Simo Häyhä -museo (50 000 euroa), Rukajärven suunnan historiayhdistys (50 000 euroa) sekä Suomen sotilasmuseosäätiö (50 000 euroa Lahden Sotilaslääketieteen museon toimintaan).
Eduskunnan joululahjapotista jaettiin rahaa myös muun muassa kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isän johtamalle Suomalaisuuden liitolle sekä kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd) puolison Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys -järjestölle (Sekl), joka suhtautuu kriittisesti naispappeuteen.
Helsingin Sanomat (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010900085.html) 13.12.2024
QuoteEduskunnan "järjettömästä rahanjaosta" repesi kohu – Tukea omille sukulaisille ja kavereille, syyttää kansanedustaja
[...]
Kuohuntaa on aiheuttanut esimerkiksi Suomalaisuuden liitolle annettu 250 000 euron potti. Asiasta uutisoivan Helsingin Sanomien mukaan yhdistyksen puheenjohtajana toimii kansanedustaja Onni Rostilan (ps) isä Ilmari Rostila. HS:n mukaan myös Onni Rostila kuuluu yhdistyksen hallitukseen.
Asiaan on ottanut kantaa viestipalvelu X:ssä muun muassa vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo.
"Oikeisto on leikannut kaikesta tärkeästä, mutta omille sukulaisille ja kavereille rahaa on riittänyt. Jos oikeisto haluaisi edes jotain uskottavuutta he lopettaisivat koko joulurahat", Saramo kirjoittaa.
[...]
Onni Rostila on itse puolustautunut syytöksiä vastaan kirjoittamalla, ettei kyseessä ole hänen "isänsä yhdistys, vaan vuodesta 1906 toiminut perinteikäs kieli- ja kulttuurijärjestö".
Rostilan mukaan hänen isänsä ei ole saanut euroakaan palkkiota Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajan tehtävästä ja jättää tehtävänsä ensi vuonna, kun täyttää 75 vuotta. Rostila väittää, että yhdistys on "vihattu ja hyljeksitty", koska se vastustaa pakkoruotsia.
"Marinin hallitus ei aikanaan jatkanut liiton tukia. Silloin monet tunnistivat sen vääryyden, että maailman ainoan suomenkielisen maan ainoa suomenkielisten etujärjestö ei saa mitään valtiontukea. Samalla esim. setat, monikulttuuri- ja somalijärjestöt saavat vuosittain miljoonia miljoonien päälle", Rostila kirjoittaa viestipalvelu X:ssä (https://x.com/ORostila/status/1867306386259951764).
Uusi Suomi (https://www.uusisuomi.fi/uutiset/eduskunnan-jarjettomasta-rahanjaosta-repesi-kohu-tukea-omille-sukulaisille-ja-kavereille-syyttaa-kansanedustaja/00ecc3fc-fec5-4c30-a284-323ebe21ded8) 13.12.2024
Mainittakoon, että esimerkiksi suomalaisten päänmenoksi toimiva (https://www.hs.fi/suomi/art-2000006484147.html) Demlan ja kumppaneiden Pakolaisneuvonta saa joka vuosi keskeytyksettä satojen tuhansien eurojen tuet, luultavasti miljoonia julkisen oikeusavun kautta ja tänä vuonna lisäksi myös 100 000 euroa "joululahjarahoina".
Ei ehkä kannattaisi alkaa huutelemaan "rahan jakamisesta kavereille ja sukulaisille". Suomenruotsalaisilla on pienet piirit, ja uussuomalaisilla myös.
Quote from: Roope on 24.11.2024, 23:09:06
QuotePerusopetuksen tuntien väheneminen, taitotason lasku peruskoulussa (vaatimustason laskeminen). Opiskelijoiden taitotaso korkeakoulutasolla on pääosin erittäin huono muutamia yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Pakkoruotsin maine vaikuttaa edelleen. Peruskoulun jälkeen ammatillisen koulutuksen käyneet eivät osaa mitään paremmin kuin peruskoulun päätettyään - ammattikoulussa ei käytännössä ilmeisesti vaadita mitään taitoja ruotsin kielessä.
En löydä lähdettä, mutta eikö äsken uutisoitu, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien
ammatillinen osaaminen ei riitä? Ammatillisen koulutuksen tarkoitushan tietenkin on ammatillinen osaaminen, niin kuin nimikin jo sanoo, joten jos tähän ei päästä, niin miten mikään muukaan onnistuisi?
Suomalaisuuden liiton (SL) saamiin valtionavustuksiin pätee lausahdus "liian vähän, liian myöhään", mutta parempi kuin ei mitään.
Jos pakkoruotsijärjestöille myönnettiin ainakin 800 000 € niin reiluuden nimissä SL:lle voitaisi myöntää vähintään yhtä paljon.
Itseasiassa jotta kohtuu ja oikeus toteutuisi, SL:lle ja pakkoruotsijärjestöille voisi jakaa valtionavustuksia samassa suhteessa kuin väestörakenteessa. Eli jokaisesta eurosta pakkoruotsille, tulisi antaa 17 euroa SL:lle [85%/5%].
Jos aidosti haluttaisiin pistää loppu kolonialismille ja maanvaivalle nimeltä pakkoruotsi, näille kolonialismin muistojärjestöille ei myönnettäisi pennin pyörylää. Jokainen euro on märkä rätti suomalaisuudelle, suomalaisille ja suomalaisuuden puolesta henkensä antaneille. Häpeätahra kansamme omatunnossa.
QuoteKotus: Englanti syrjäyttänyt suomea opintokielenä korkeakouluissa – ruotsin osaaminen hälyttävällä tasolla
Englannin kielen käyttö on laajentunut suomalaisissa korkeakouluissa, sanotaan Kotimaisten kielten keskuksen kielipoliittisessa katsauksessa (https://kotus.fi/wp-content/uploads/2025/01/Kielipolitiikan_vuosi_2023.pdf).
Katsauksessa muun muassa viitataan toissa vuonna tehtyyn selvitykseen (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165060), jonka mukaan Suomessa lähes 90 prosenttia väitöskirjoista ja 40 prosenttia graduista kirjoitetaan englanniksi.
Selvityksen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan kansalliskielinen opintopolku oli katkennut noin kolmanneksella opiskelijoista kandidaatin- ja maisterintutkinnon taitteessa. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Aalto-yliopisto on suomalaisista korkeakouluista englanninkielisin. Lähes kaikki sen maisteriohjelmat ovat olleet englanninkielisiä vuodesta 2013 lähtien.
Apulaisoikeuskansleri totesi toissa vuonna antamassaan ratkaisussa (https://oikeuskansleri.fi/-/aalto-yliopiston-kielelliset-linjaukset), että Aalto-yliopiston opetuksen kielitilanne oli yliopistolain vastainen. Ratkaisu koski kantelua, jossa kritisoitiin Aalto-yliopiston kauppatieteiden kandidaattiohjelman ja maisteriohjelman tutkintorakennetta sekä opetussuunnitelmien kielivalintoja.
Apulaisoikeuskansleri katsoi, että englanninkielinen opetus oli käytännössä syrjäyttänyt suomen kielen kauppatieteellisen ja teknillisen alan maisterikoulutuksessa. Lisäksi englanti oli muuttunut pääasialliseksi opetuskieleksi myös kandidaattiopinnoissa.
[...]
Kielipoliittisessa katsauksessa kiinnitetään huomiota myös ruotsin kielen käyttöön. Esimerkiksi peruskoululaisten ruotsin taito on katsauksen mukaan hälyttävän heikkoa.
Katsauksessa nostetaan esiin toissa vuonna julkaistu raportti (https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/b1-ruotsin-oppimistulokset-perusopetuksen-paattovaiheessa-2022) oppilaiden B1-ruotsin oppimistuloksista perusopetuksen päättövaiheessa. Raportista vastasi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Raportin mukaan peruskoulunsa päättävien yhdeksäsluokkalaisten ruotsin taidot vastasivat kouluarvosanaa 6. Kaksi kolmasosaa oppilaista sai ruotsin kirjoitustaidostaan korkeintaan arvosanan 5. Raportin mukaan tulokset eivät vastaa jatko-opinnoissa tarvittavaa ruotsin osaamista.
MTV/STT (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kotus-englanti-syrjayttanyt-suomea-opintokielena-korkeakouluissa-ruotsin-osaaminen-halyttavalla-tasolla/9080904) 12.1.2025
Roope... kaikki tuohan kuulostaa erinomaisen hyvälle asialle eli en ymmärrä, mitä valittamista tuossa on. Vai oliko tarkoituksesi peräti osoittaa, että tämä onkin hyvä juttu?
Quote from: MinäVuan on 12.01.2025, 10:33:43
Roope... kaikki tuohan kuulostaa erinomaisen hyvälle asialle eli en ymmärrä, mitä valittamista tuossa on. Vai oliko tarkoituksesi peräti osoittaa, että tämä onkin hyvä juttu?
Suomenkielen annetaan rapautua ja kuolla tässä maassa nimeltä Suomi ja samanaikaisesti kirjoitustaidottomille haittamatuille järjestetään veronmaksajien rahoilla arabian, somalin, farsin ja ties minkä turhan kielen opetusta, ettei vaan vuohipaimenien äidinkieli näiltä täällä Kelan lihapatojen äärellä unohdu.
Kuulostaa erinomaisen hyvältä, kyllä.
Nii, pienten kielien häviäminen ei ole tavoiteltava tilanne noin niinkuin ylipäätään. Että siinä suhteessa puollan saamenkielen säilyttämistä, koska on kuitenkin alkuperäiskansan identiteetin kannalta tärkeä juttu.
Ruotsi ei ole käsittääkseni ihan hirmuisen uhanalainen kieli. Siksi en ihan aina käsitä sitä, että sen osaamista suojellaan yliopistotasolla.
Arabia, farsi ja vastaavat eivät myöskään ole ihan listan kärjessä. Jos haluaa pitää sen yhtenä kielenä, niin niille kyllä löytyy varsin laaja puhujakunta maailman mittakaavassa.
Tieteen kielissä omasta mielestäni ovat aika tärkeitä englannin ohella saksa ja Venäjän kieli. Ranskankieliset osaavat kyllä tarvittaessa puhua englantia tai saksaa. Ovat Euroopassa varsin hyvin ylläpitäneet asennettaan yllä. Ja siirtomaapolitiikkansa myötä Ranskan kielellä Afrikan mantereella pärjää oikein hyvin.
Ruotsi on sellainen kummajainen, miksi siitä pitäisi olla erityisen huolissaan? Lähtee pohjoismaiden ulkopuolelle niin harvassa ovat osaajat.
Eli, rakas länsinaapurimme saa touhuta mitä haluavat ja aika hyvällä menestyksellä ovat sen tehneetkin, pitää myöntää. Mutta ei se kielenä voi olla samassa asemassa, vaatia virkamiesruotsia, että voi päästä virkoihin. Sönköti-sönköti- ruotsilla pärjää ihan hyvin tavallisessa elämässä.
Ja sitä päivää, kun arabia nousee yhdeksi viralliseksi kieleksi Suomessa en todellakaan halua nähdä.
Tuolla mainitaan opinnäytetyöt. Joku gradu englanniksi ... joo, mutta että tohtorin väitöskirja suomeksi. No jotain noitakäräjiä Suomen historiassa tms., varmaankin.
Tuo 90% väitöskirjoista englanniksi kertoo siitä, että tutkimuksella on tai halutaan olevan mielenkiintoa kansainvälisesti. Kansainvälinen kiinnostus, julkaisut tiedelehdissä ja lainaukset toisissa väitöskirjoissa nostavat tutkimuksen ja tietenkin myös tekijän arvoa tiedepiireissä.
^Niin lähinnä fenno-ugristiikkaa, Suomen historiaa ja vastaavia lukuun ottamatta ei ole mitään tolkkua tehdä väitöskirjaa suomeksi olettaen että sille haluaa näkyvyyttä ja vertaisarviointia yhtään missään. Pro Gradu eli maisterintutkintoon vaadittava tekele sen sijaan ei ole primääristi tieteellinen työ vaan nimensä mukaisesti opinnäytetyö, joten sen voi aivan hyvin tehdä omalla äidinkielellään olettaen että ei aio jatkaa tohtorinopintoihin.
Muoks:
Quote from: Niobium on 12.01.2025, 16:22:49
Tieteen kielissä omasta mielestäni ovat aika tärkeitä englannin ohella saksa ja Venäjän kieli. Ranskankieliset osaavat kyllä tarvittaessa puhua englantia tai saksaa. Ovat Euroopassa varsin hyvin ylläpitäneet asennettaan yllä. Ja siirtomaapolitiikkansa myötä Ranskan kielellä Afrikan mantereella pärjää oikein hyvin.
Tuota, millä tieteen alalla jonkun Venäjän historian ohella julkaistaan merkittävä määrä papereja venäjäksi? Tai saksaksi sen puoleen?
Edelleen tiedemiehet tekevät yli rajojen yhteistyötä riippumatta siitä, ovatko valtiot sodassa keskenään. Avaruusteknologia yhtenä esimerkkinä.
Venäjällä on myös hemmetin pitkä historia kemian, matematiikan ja lääketieteen osalta. Väliin mahtuu kyllä stanallinen määrä idioottejakin. Saksa on myös kova tekijä kemian osalta, mutta kiina alkaa mennä siinäkin ohi.
Quote from: Niobium on 13.01.2025, 09:48:36
Edelleen tiedemiehet tekevät yli rajojen yhteistyötä riippumatta siitä, ovatko valtiot sodassa keskenään. Avaruusteknologia yhtenä esimerkkinä.
Kommentoin osoitteessa:
https://hommaforum.org/index.php/topic,107334.msg3618971.html#msg3618971
Pelastaako Marinin hallituksen pakkoruotsille junailema yksi lisätunti koululaisten ruotsin osaamisen? Retorinen kysymys, eikä edes Höblän haastattelema vantaalainen kieltenopettaja Paula Heino väitä sellaista, vaan haluaa pakkoruotsille
kolme lisätuntia. Heino kertoo käyttävänsä nyt saadun lisätunnin suomenruotsalaisen, ruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurin esittelyyn.
QuoteEn timme mer svenska i veckan – kan det rädda svenskkunskaperna?
Finska niondeklassare har inte tillräckligt bra kunskaper i svenska för att kunna fortsätta studera språket på gymnasiet. Kommer en timme mer undervisning i veckan att ändra på det?
Hbl (https://www.hbl.fi/2025-01-18/en-timme-mer-svenska-i-veckan-kan-det-radda-svenskkunskaperna/) 18.1.2025
(maksumuuri)Artikkelissa kerrataan vuonna 2023 julkistetun raportin tuloksia, että ysiluokkalaisten ruotsin osaaminen vastaa arvosanaa 6. Kahdella kolmasosalla kirjallinen osaaminen on arvosanana tasoa 5, mikä tarkoittaa raportin kirjoittaneen Matti Räsäsen mukaan jotakuinkin sanojen "bil" ja "hus" osaamista, eikä sitten muuta. Todistuksissa arvosanat ovat kuitenkin keskimäärin kaksi numeroa suurempia, mikä viittaa ruotsin osaamattomuuden laajamittaiseen peittelyyn.
Quote from: Hbl
Mikä ruotsissa on oppilaille vaikeinta?
– Heiltä yksinkertaisesti puuttuu motivaatio oppia sitä. Opetussuunnitelman mukaan meidän on autettava heitä ymmärtämään, miksi he tarvitsevat ruotsia, mutta se ei ole helppoa. On helpompi opettaa heille englantia, koska he tietävät, että heidän on osattava sitä tulevaisuudessa. Mutta on edelleen monia oppilaita, joiden asenne on, että tämä on pakkoruotsia, sanoo Paula Heino.
Tämäkin on sanottu ennen ja monien suilla.
Mutta sanotaan se vielä uudelleen kun päättäjille ei mene synapseihin:
Ruotsin kielen houkuttelevuutta raiskataan suuresti pakottamalla. Kielen oppimisen tulisi aina olla omasta kiinnostuksesta ja innostuksesta lähtevää. Se lisää kielen arvoa ja houkuttelevuutta.
Kielen oppimiseen sitoutuminen on suuri prosessi eikä sitä saa pakottaa. Tulokset puhuvat puolestaan. Jokanen kieli itsessään on arvokas, mutta sen arvo korostuu vain jos oppiminen lähtee omasta uteliaisuudesta ja mielenkiinnosta. Ruotsinkielinen ex-appiukkonikin kerran sanoi, että ruotsin kielen arvostus varmaan nousisi jos oppiminen olisi valinnainen aine. Ja näin se on.
Lisättäköön vielä, että kaikki eivät ole nk. 'kieli-ihmisiä'. On kurjaa pakottaa lapsi 'oppimaan' kieltä. Joillekin matematiikka esimerkiksi on enemmän omia taipumuksia vastaavaa. Ihmisiä pitäisi enemmän kuunnella ja varsinkin, kun ovat lapsia. Pakottamalla voi pahimmillaan tulla suurtakin vastenmielisyyttä asioita kohtaan.
Minulle ruotsi tuli 7. luokasta eteenpäin. Jos se olisi ollut vapaaehtoista, olisin sen ottanut joka tapauksessa. En sitä koskaan oikein oppinut, koska teini-iässä kiinnosti enemmän tytöt ja rock and roll. Ja koska ope oli ankara. Lapsille pitäisi järjestää tilaisuuksia kokeilla kieltä, esittää siihen kieleen liittyvää kulttuuria.
Nykyisin skidit oppivat englantia kuin 'itsekseen' jostain tiktokista. Mutta en siltikään pakottaisi ketään edes englannintunneille. Hyödyntäkäämme ihmisten omia kiinnostuksen kohteita. Näin saamme parhaat tulokset, jokaisen potentiaali tulee maksimaaliseen hyötykäyttöön kuuntelemalla tämän omia kiinnostuksen kohteita. Kaikki eivät ole samanlaisia, vaikka sosialistinen ihmiskuva meidät haluaakin esittää yhteiskunnan muovattavana massana.
Olkaamme rohkeasti erilaisia. Kyllä niitä ruotsin oppijoitakin löytyy jos juju on vapaaehtoisuus ja oma kiinnostus. Opellakin on mukavampi työpäivä edessä kun luokassa istuu innokkaita oppilaita, oli heitä sitten vain vaikka viisi kappaletta.
Itseäni kouluaikoina harmitti, ettei latinaa opetettu. Olisin ensimmäisenä ollut vapaaehtoisena latinan tunneille. Mutta ei: piti opetella jotain joukko-oppia ja yhtälöitä matematiikassa. En tajunnut niistä hevon paskaakaan. Enkä tajua vieläkään.
:(
No, ei mun tarvikaan. Osaan työntää ruohonleikkuria, poistaa räkää nenästä ja pestä hiukset. Ei aina kaikkea tarvi tietää. Eikä voikaan. Fokusoidaan. Asioihin, jotka kiinnostaa. Pakko harvaa kiinnostaa. Paitsi pakottajia.
Quote from: Roope on 18.01.2025, 13:02:15
Pelastaako Marinin hallituksen pakkoruotsimitlle junailema yksi lisätunti koululaisten ruotsin osaamisen? Retorinen kysymys, eikä edes Höblän haastattelema vantaalainen kieltenopettaja Paula Heino väitä sellaista, vaan haluaa pakkoruotsille kolme lisätuntia.
Mikäs siinä, onhan Suomessa haluamisen vapaus.
Oliko artikkeli pelkkää taivastelua? Annettiinko siinä minkäänlaista toivoa Ruotsin kielen renesanssille Suomessa?
Mikäli persut saa eduskuntavaaleissa n 60% äänistä, muuntuu ruotsin vapaaehtoisuustavoite ajankohtaiseksi.
Alemmalla persukannatuksella The Puolue voi vapaasti nauttia RKP:n säätiöiden korruptiopöydistä. Ja onhan persuissakin muistaakseni esim Riikka Purra pakkoruotsimyönteinen. Joskin hän on varmaankin käännettävissä vapaaehtoisuuden kannalle.
Kielellistä syytä pakollisuudelle ei tietenkään ole edes RKP:n mielestä, mutta tässä onkin muut suureet kyseessä. Ihmisen pakottaminen vieraan kielen vuosikausien opiskeluun on tehokas nöyryytys- ja tottelevuusase.
edit. lisätty sana "on".
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.01.2025, 13:24:49
Ruotsin kielen houkuttelevuutta raiskataan suuresti pakottamalla. Kielen oppimisen tulisi aina olla omasta kiinnostuksesta ja innostuksesta lähtevää. Se lisää kielen arvoa ja houkuttelevuutta.
Kielen oppimiseen sitoutuminen on suuri prosessi eikä sitä saa pakottaa. Tulokset puhuvat puolestaan.
Käytännön todiste:
Olin vuosituhannen alkupuolella puolalaisen tuttavani kanssa Himoksella, joululoman aikaan. Siellä oli varustevuokrausta ym. palvelua, ovissa teksti joko suomeksi tai maailman kielillä, enkku, saksa, venäjä. Kaveri, aikoinaan pakko-venäjää lukenut, huomasi tekstin, "palvelua venäjäksi", kyrillisin kirjaimin. Sehän näyttää kuin siinä lukisi "no russki". Puolalainen sanoi iloisella naamalla, että on asenne kohdallaan, "ei venäläisille". Korjasin, että se tarkoittaa nimen omaan, että palvelua saa venäjän kielelläkin.
Laskettelupäivän jälkeen kaveri totesi, "onneksi täällä hinnat ovat korkeat, niin saatte nyljettyä russki-turisteilta rahat". ;D
Siinä oli mennyt pakkovenäjän tunnit ihan hukkaan, kun edes merkistö ollut painunut mieleen. ;D
Quote from: Siili on 18.01.2025, 13:29:25
Oliko artikkeli pelkkää taivastelua? Annettiinko siinä minkäänlaista toivoa Ruotsin kielen renesanssille Suomessa?
Alussa luettelemiani tylyjä faktoja, joita opettajan havainnot tason jatkuvasta laskusta tukivat, mutta niistä ei edetty tylyihin johtopäätöksiin vaan kommentaattoreiden unelmahöttöön, että saisimmepa vieläkin enemmän pakkoruotsia, opiskelumotivaatio tipahtaisi taivaasta ja koululaiset ryhtyisivät puhumaan ruotsia arkielämässään, vaikka eivät törmää siihen kuin koulussa.
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.01.2025, 13:24:49
Ruotsin kielen houkuttelevuutta raiskataan suuresti pakottamalla. Kielen oppimisen tulisi aina olla omasta kiinnostuksesta ja innostuksesta lähtevää. Se lisää kielen arvoa ja houkuttelevuutta.
Totta. Itsekin olisin varmaan silti opiskellut peruskoulussa ruotsia, vaikka se olisi ollut vapaaehtoista. Meillä töissäkin puhutaan välillä ruotsia, koska yksi työkavereista on suomenruotsalainen ja äidinkielensä siis ruotsi. Ei hän siihen pakota, hän puhuu tietenkin myös suomea, mutta yritämme tällä keinolla pitää kielitaitoamme yllä. Tuota voisin suositella oikeastaan kaikille, puhukaa suomenruotsalaisten kanssa ruotsia, se on hyvää treeniä kielitaidolle.
QuoteMoni opiskelija reputtaa pakollisen ruotsin kurssin – nyt korkeakoulut laativat jopa 20 opintopisteen kertauskurssia
Hej, talar du svenska?
Tämä kysymys ruotsin puhumisesta herättää hilpeyttä Lappeenrannan korkeakoulukampuksella, mutta moni opiskelija vastaa siihen myöntävästi.
Useissa korkeakouluissa on kuitenkin huomattu, etteivät kaikkien opiskelijoiden taidot riitä tutkintoon kuuluvien ruotsin opintojen suorittamiseen.
Tämän vuoden alussa 11 korkeakoulua yhdisti voimansa opiskelijoiden auttamiseksi. Ne suunnittelevat yhteistä oppimateriaalia, jonka avulla opiskelijat voisivat kiriä kielitaitoaan korkeakouluruotsissa tarvittavalle tasolle.
Esimerkiksi osaamispäällikkö Johanna Marjomäki LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston kielikeskuksesta arvioi, että karkeasti alle puolet opiskelijoista osaa ruotsia riittävästi ilman kertauskursseja.
Nyt korkeakoulut valmistelevat yhteensä 20 opintopisteen laajuista oppimateriaalia, jonka avulla opiskelijat voivat kerrata ruotsia tai aloittaa kielen opiskelun jopa aivan alkeista.
Lisäksi ne laativat yhteisen verkkokurssin ja kokoavat yhteen hyviä ohjauskäytäntöjään ruotsin opetukseen. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
[...]
20 opintopistettä vastaa korkeakoulussa suunnilleen 3–4 kuukauden opiskelua. Hanketta vetävä Tampereen yliopiston kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola arvioi kuitenkin, että lisäopintojen tarve on yleensä pienempi.
– Varmasti suuri osa opiskelijoista suorittaisi vain 2–6 opintopistettä.
Niiden jälkeen opiskelija osaisi ruotsia niin hyvin, että saisi suoritettua tutkintoonsa kuuluvat ruotsin kurssit.
[...]
Monella kielitaitoon kertyy kuitenkin vajetta jo peruskoulussa. Esimerkiksi vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan peruskoulunsa päättävien ruotsin taito vastasi kokonaisuutena arvosanaa 6.
Ylioppilaskirjoituksissa ruotsi ei ole ollut pakollinen enää pariinkymmeneen vuoteen, ja enemmistö jättääkin ruotsin kirjoittamatta.
Lisäksi osa opiskelijoista tulee korkeakouluun ammattiopistosta, jossa ruotsin tunteja on vain murto-osa lukioon verrattuna.
Vajeeseen vaikuttavat myös esimerkiksi asenteet ruotsin kieltä kohtaan sekä ajatus siitä, että englannin kielellä pärjää.
Yle (https://yle.fi/a/74-20138056) 22.1.2025
Jossain on taas jaettu löysää rahaa, kun tuollaista korkeakouluun suunniteltua oppimateriaalia on ollut vapaasti tarjolla (https://www.helsinki.fi/fi/kielikeskus/uutisarkisto/avoin-oppimateriaali-auttaa-kertaamaan-ruotsin-kielta) jo vuosia. Rahaa ja tupakkia kuluu ja pinnoja palaa, kun voitaisiin vain todeta, että hei, lopetaan turha pakkoruotsi.
Quote from: YleMiksi korkeakoulussa opiskellaan ruotsia?
– Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta edellyttää, että tietyissä työtehtävissä täytyy osata myös toista kotimaista kieltä.
Osaamisen osoittaminen vaaditaan korkeakoulussa kaikilta, vaikka ei koskaan menisi töihin julkisyhteisöjen tiettyihin työtehtäviin, kuten useimmat eivät mene.
Laki voi edellyttää osaamista, mutta käytännössä riittää pakollisen kurssin suorittaminen hyväksytysti, vaikka osaamista ei olekaan. Olikohan se puolet vai vain neljännes, joka erään selvityksen mukaan oikeasti täytti viralliset osaamisvaatimukset, ja tuostakin selvityksestä on varmaan jo parikymmentä vuotta, minkä jälkeen taso on edelleen laskenut.
Quote from: Eino P. Keravalta on 18.01.2025, 13:24:49
Tämäkin on sanottu ennen ja monien suilla.
Mutta sanotaan se vielä uudelleen kun päättäjille ei mene synapseihin:
Ruotsin kielen houkuttelevuutta raiskataan suuresti pakottamalla. Kielen oppimisen tulisi aina olla omasta kiinnostuksesta ja innostuksesta lähtevää. Se lisää kielen arvoa ja houkuttelevuutta...
Ongelmana ei mielestäni ole päättäjät, vaan Rkp:n ja ruotsinmielisten ahdasmieliset uskomukset, jossa ruotsin kielen osaamisen ehdottomasta välttämättömyydestä, ihan kaikille suomalaisille, eikä asiassa anneta tippaakaan periksi, koska ruotsin kieli on ehdottoman tärkeä Suomen hyvinvoinnin kannalta.Mikäli olen ymmärtänyt Suomen historiaa oikein, niin noin 100-150 vuotta sitten, ruotsin kielen osaaminen oli merkki sivistyksestä, jonka osaaminen oli välttämätöntä saadakseen parempia töitä ja Suomen kieli oli vähempi arvoinen, kuin ruotsin kieli. Suomen kielen halveksunta näkyy edelleen, Rkp:n ja ruotsinmielisten kirjoituksissa ja mielipiteissä.
Ruotsin kielisen vähemmistön, pitäisi itse keskittyä suomenruotsin kielen säilymisen takaamiseksi, se ei ole enemmistön velvollisuus.
Quote from: Näkkileipä on 22.01.2025, 22:36:41
Ongelmana ei mielestäni ole päättäjät, vaan Rkp:n ja ruotsinmielisten ahdasmieliset uskomukset, jossa ruotsin kielen osaamisen ehdottomasta välttämättömyydestä, ihan kaikille suomalaisille, eikä asiassa anneta tippaakaan periksi, koska ruotsin kieli on ehdottoman tärkeä Suomen hyvinvoinnin kannalta.
Ei tätä kysymystä voi sulloa yhden puolueen vastuulle, kun meillä on monipuolueinen edustuksellinen järjestelmä, jossa RKP on vain yksi niistä pakkoruotsia puolustavista puolueista.
Quote from: Nikolas on 27.05.2023, 21:43:42
En usko että Suomen kansa pääsee pakkoruotsista eroon ennen kuin alkuperäiset pakkoruotsittajapuolueet jäävät reilusti vähemmistöön ja oppositioon eduskunnassa. Vasta sitten voi alkaa pakkoruotsin purkaminen.
Muistin virkistykseksi, alkuperäiset (Koiviston I hallituksen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_I_hallitus)) pakkoruotsittajapuolueet olivat:
- SDP
- Keskusta
- SKDL (Vasemmistoliitto on tämän perillinen.)
- RKP
- TPSL (entisiä demareita, ei ole enää)
Kuten edellä sanoin; pakkoruotsittajapuolueet reilusti vähemmistöön
ja oppositioon. Vasta sitten voi olettaa että jotain muutosta saattaisi tapahtua tässä asiassa. Kyllähän mielipidetutkimukset ja kansalaisaloitteet ovat sellaisinaan OK, mutta ne eivät voi mitään eduskunnan voimasuhteille.
Tavallisilla äänestäjillä on tässä oma vastuunsa. Älkää antako kenenkään luulotella etteikö olisi.Mitäpä voi äänestäjä eduskuntavaaleissa tälle asialle tehdä? Ei paljonkaan mutta edes jotain:
- Siirtää oman kannatuksensa pois pakkoruotsittajapuolueilta, ja mieluiten sellaiselle puolueelle, joka selkeästi vastustaa pakkoruotsia.
- Muistaa äänestää eduskuntavaaleissa sellaista ehdokasta, joka varmasti ei kannata pakkoruotsia vaan on valmis äänestämään pakkoruotsin historiaan.
Siinäpä ne keinot. Näiden lisäksi, jos aikaa ja voimavaroja riittää, voi yrittää pitää ääntä ja lobata pakkoruotsia vastaan.
Suomenkielisten pakkoruotsiin hieman toisenlainen näkökulma. Ruotsia eivät opi suomenkieliset, mutta sitä eivät enää osaa myöskään ruotsinkieliset.
Hbl: Ledare: Finlandssvenskarna talar svenska som krattor, men ingen har en plan (https://www.hbl.fi/2025-01-26/finlandssvenskarna-talar-svenska-som-krattor-men-ingen-har-en-plan/) 27.1.2025
(maksumuuri)Ruotsinkielisten poikien ruotsin osaaminen on tutkimusten mukaan niin huonoa, että se lähestyy S2-maahanmuuttajaoppilaiden osaamista heille vieraassa suomessa tai ruotsissa. Neljällä viidestä suomenruotsalaisesta äidinkielen osaaminen on arvosanatasolla 5-7, vaikka annetut numerot ovat parempia. Vain 16 prosentilla on äidinkielessään hyvät taidot, vaikka noin 70 prosentilla on todistuksessa arvosana 8-10.
Quote from: Ingemo Lindroos, HblKan finlandssvenska ungdomar svenska längre? Fyra av fem finlandssvenska skolelever får ett skolvitsord som motsvarar 5 till 7 i ett kunskapstest som har sammanställts i en färsk rapport från Nationella centret för utbildningsutvärdering. Den avslöjar att kunskaperna i modersmål klart släpar efter hos svenskspråkiga elever jämfört med finskspråkiga.
De finlandssvenska pojkarnas poäng närmar sig nivån för de elever som läser S2, det vill säga elever med invandrarbakgrund med svenska eller finska som andra språk.
Smaka på den meningen en gång till: En betydande del av barnen i Svenskfinland kan skolans undervisningsspråk lika bra eller dåligt som elever som har flyttat hit för bara några år sedan.
Jos ennen on mietityttänyt,
miksi pakkoruotsia oikein tankataan, niin nykyään voi kysyä entistäkin suuremmalla syyllä myös
ketä varten.
Edit:
Jatkoa edelliseen:
Hbl: Efter läslarmet: "Vad är det vi gör fel i den finlandssvenska skolan?" (https://www.hbl.fi/2025-01-25/efter-laslarmet-vad-ar-det-vi-gor-fel-i-den-finlandssvenska-skolan/) 25.1.2025
(maksumuuri)Vaasalainen opettaja harmittelee, että hänen nimellisesti ruotsinkielisten seiskaluokkalaisten oppilaidensa ruotsi on yhä useammin heikompaa kuin heidän suomen kielensä, vaikka Vaasa on paljon enemmän ruotsinkielinen (23 %) kuin ruotsinkielisten alueiden monet muut kunnat.
Ainoastaan itseään geneettisesti ja aatelisesti ylivertaisina pitävät rasistit voivat ehdottaa, että alle kouluikäisten on pakko alkaa opetella 4% vähemmistön kieltä.
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/8260596
QuoteSuomen ruotsalainen kansanpuolue RKP lähtee kuntavaaleihin koulutuskärjellä. Puolue tavoittelee sitä, että toisen kansalliskielen oppiminen aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa.
...
Puolue vaikuttaa haluavan ottaa etäisyyttä hallituskumppani perussuomalaisiin korostamalla kunta- ja aluevaaliohjelmassaan vähemmistöjen, monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien merkitystä.
– Emme hyväksy politiikkaa, joka jakaa yhteiskuntamme meihin ja muihin, vaan haluamme tarjota sekä paikallisesti että kansallisesti yhdistäviä ratkaisuja, ohjelman johdannossa todetaan.
Mielenkiintoista seurata miten persut tähän vastaavat? Tuleekohan lisää köyhille heikennyksiä, jotta saadaan päiväkodin kieliopetuksiin resursseja?
RKP menee kuntavaaleihin vaatimalla pakkoruotsin laajentamista varhaiskasvatukseen.
QuoteRKP haluaa, että toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa jo varhaiskasvatuksessa
Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP lähtee kuntavaaleihin koulutuskärjellä. RKP haluaa muun muassa, että toisen kansalliskielen oppiminen aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa.
Puolue korostaa tänään julkaistussa kunta- ja aluevaaliohjelmassaan vähemmistöjen, monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien merkitystä.
Yle (https://yle.fi/a/74-20141342) 4.2.2025
RKP vaatii (https://val.sfp.fi/valfardsomradesval/fi/) myös muun muassa maahanmuuttajalapsille englanninkielisiä opintopolkuja ja ruotsinkielistä kotouttamista, kuntiin anonyymiä rekrytointia, laajaa terveydenhoitoa laittomille siirtolaisille sekä "tietoisuuskampanjoita haitallisten normien ehkäisemiseksi".
Nyt itketään, että nuorten ruotsin kielen taidot eivät riitä korkeakoulussa "virastoruotsin" kurssille.
Juurihan ruotsin kielen opiskelu pakotettiin jo ala-asteelle.
Eikö raskaana oleville naisille voisi alkaa myydä jotain vöitä, jossa olisi kaiuttimet juttelemassa sikiölle bättre språkia?
MUOKS: anteeksi ei myydä, vaan verorahoilla kustantaa. Tämä ei tietenkään koskisi maahanmuuttajia tämä pakko.
-i-
Quote from: ikuturso on 04.02.2025, 11:51:13
Eikö raskaana oleville naisille voisi alkaa myydä jotain vöitä, jossa olisi kaiuttimet juttelemassa sikiölle bättre språkia?
MUOKS: anteeksi ei myydä, vaan verorahoilla kustantaa. Tämä ei tietenkään koskisi maahanmuuttajia tämä pakko.
Tietenkin tämä ulotetaan myös maahanmuuttajiin, mutta siten järkeistettynä, että eihän mikään virasto rupea niitä vöitä konkreettisesti ostelemaan. Virasto myöntää jokaiselle maahanmuuttajaäidille vyön ostoon 200 euron ostokupongin, joka kelpaa kaikissa isoissa elektroniikkaliikkeissä. Jotta ei mene liian tarkaksi nysväämiseksi kupongin sääntöjen kanssa, niin kuponki kelpaa mihin tahansa tuotteisiin.
Kun hulluja vaatii, voi lohdutukseksi saada murusia. Ja päänsilityksiä, että ei sinulla ole isoa päätä. ;D
Quote from: Roope on 04.02.2025, 10:40:16
RKP menee kuntavaaleihin vaatimalla pakkoruotsin laajentamista varhaiskasvatukseen.
QuoteRKP haluaa, että toisen kotimaisen kielen opiskelu alkaa jo varhaiskasvatuksessa
Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP lähtee kuntavaaleihin koulutuskärjellä. RKP haluaa muun muassa, että toisen kansalliskielen oppiminen aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa.
Puolue korostaa tänään julkaistussa kunta- ja aluevaaliohjelmassaan vähemmistöjen, monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien merkitystä.
Yle (https://yle.fi/a/74-20141342) 4.2.2025
RKP vaatii (https://val.sfp.fi/valfardsomradesval/fi/) myös muun muassa maahanmuuttajalapsille englanninkielisiä opintopolkuja ja ruotsinkielistä kotouttamista, kuntiin anonyymiä rekrytointia, laajaa terveydenhoitoa laittomille siirtolaisille sekä "tietoisuuskampanjoita haitallisten normien ehkäisemiseksi".
Nämä RKPn kampanjoinnit ovat aina luokkaa "näön vuoksi ja oman uskon vahvistukseksi". Omat eli rantaruotsalaiset äänestävät joka tapauksessa ja muut eivät kumminkaan. Ei liikahda vesi ankkalammikossa. Tulos tulee olemaan sama kuin viimeksi (5%), parin promillen heilahdus jo huimaisi.
Muuten ei kai ainuttakaan kommenttia Rkp:n pakkoruotsiavauksesta suomenkielisessä valtamediassa, mutta Höblältä ei jäänyt huomaamatta ja käsittelemättä, että kansanedustaja Tere Sammallahti (kok) oli kehdannut kritisoida somessa Rkp:n kuntavaalialoitetta pakkoruotsin ulottamisesta myös päiväkoteihin ja vaatia sen sijaan pakkoruotsin lopettamista.
QuoteTere Sammallahti
RKP esittää ruotsin kielen opiskelun aloittamista päiväkodeissa. Ei kiitos, ei todellakaan. Päiväkotien henkilökunnilla on jo nykyään kädet täynnä töitä, että piltit ovat saadaan valmiiksi peruskouluun. Millä ihmeen resursseilla velkasuossa kyntävät kunnat järjestäisivät ruotsin kielen opettamisen päiväkodeissa? Puhumattakaan nyt siitä, millaisen kansantaloudellisen haitan Ruotsin kielen pakollisuus muutenkin Suomelle aiheuttaa.
Miettikääpä. Kun suomalainen menee ulkomaille, ajatellaan, että pitää opetella paikallinen kieli. Tämä on tietysti ihan oikein. Toisaalta, kun Suomeen tulee ulkomaalainen, häneltä ei muka saa vaatia Suomen kielen taitoa, vaan hänelle palkataan tulkki suomalaisten piikkiin. Ja kun joku suomea kyllä osaava suomenruotsalainen ei vain halua puhua suomea, niin kaikki muut suomalaiset pakotetaan opettelemaan ruotsia. Ja vieläpä erittäin heikoin tuloksin. Nähdäkseni loogisempaa olisi vaatia kaikilta Suomessa asuvilta suomen kielen osaamista, vai olenko aivan hakoteillä?
Toisinaan sitä miettii, että mikä RKP:n todellinen tarkoitus politiikassa on? Onhan se kielipolitiikkakin politiikkaa, mutta kai uskottavalla puolueella pitäisi olla muutakin? RKP:lle kun näyttää olevan tärkeää lähinnä ruotsinkielisten alueiden erityisoikeudet ja niihin kytkeytyvät tulonsiirrot. Ahvenanmaa, nuuskapussien maut, sipsitehtaidet verohelpotukset, ruotsin kielen erityisasema ja niin edespäin. Se, paljonko nämä estottomalta korruptiolta löyhkäävät erioikeudet muuta Suomea näivettävät ja muiden suomalaisten elämää nakertavat, tuntuu olevan RKP:lle täysin merkityksetöntä. Harmi kyllä.
Ei enää. Ruotsinkielen pakollisuus pitää poistaa kaikilta kouluasteilta ja siirtyä vapaavalintaiseen toiseen kieleen. Harva tietää, mutta tämä on myös kokoomuksen virallinen kanta. Mielestäni kunnille voidaan antaa vapaus päättää, mitä kieliä kunnan kouluissa opetetaan. Espoossa varmasti opetettaisiin laajasti ruotsia siinä, missä Inarissa, Oulussa, Seinäjoella ja Lappeenrannassa jotain muuta. Tämä malli nostaisi suomalaisten kielitaitoa, myös ruotsinkielen laadullista tasoa.
Facebook (https://www.facebook.com/story.php?story_fbid=1143940267736470&id=100063615225671&_rdr) 6.2.2025
Hbl: Tere Sammallahti rasar mot skolsvenskan – vad tycker Samlingspartiet? (https://www.hbl.fi/artikel/tere-sammallahti-rasar-mot-skolsvenskan-vad-tycker-samlingspartiet/) 7.2.2025
(maksumuuri)Jutussa käydään läpi kokoomuksen kansanedustajan kirjoitusta, minkä jälkeen kilautetaan puoluesihteeri Timo Elolle, että mitäs tämä tällainen peli on kokoomukselta ja mikä on puolueen linja, kun tällaista kirjoitellaan.
Quote from: Annica Lindström, HblMutta kuinka puolue suhtautuu pakolliseen ruotsin opetukseen?
– Me korostamme valinnanvapautta kielivalinnoissa. Vieraan kielen sijaan olisi voitava valita myös toinen kotimainen, tiivistää puoluesihteeri Timo Elo. (käännös)
Quote from: Roope on 10.02.2025, 19:04:43... kansanedustaja Tere Sammallahti (kok) oli kehdannut kritisoida somessa Rkp:n kuntavaalialoitetta pakkoruotsin ulottamisesta myös päiväkoteihin ja vaatia sen sijaan pakkoruotsin lopettamista.
Pöh! Pakkoruotsi pitää ulottaa myös pre-päiväkotitoimintaan.
- Lapsille pitää lukea vain ruotsinkielisiä satuja, ja puhua ruotsia.
- Ja raskausaikana äidin pitää kuunnella vain ruotsinkielisiä biisejä, kuten myös
- molempien vanhempien, kun raskautta saatetaan alkuun.
Näin päästäisiin vähitellen asiallisen pakottamisen alkuun.
Quote from: Lalli IsoTalo on 11.02.2025, 10:06:46
Pöh! Pakkoruotsi pitää ulottaa myös pre-päiväkotitoimintaan.
Myös elämän toinen pää on huomioitava. Vanhainkoteihin pakolliset ruotsinkieliset tv-tunnit ja iltapäiväkahvit. Hautajaisiin vähintään 40 % ruotsinkielistä ohjelmaa. Hautakiveen kaiverrus po booda sprook.
:facepalm:
Quote
Mielipide | Ruotsin kieltä tarvitaan myös Vantaalla
Vaikka ruotsinkielisiä on Vantaalla vain kaksi prosenttia asukkaista, on meitä kuitenkin yli 5 000, kirjoittaja muistuttaa.
Vantaan vihreiden valtuutettu Eva Tawasoli kirjoittaa Instagramissa, että kouluruotsi pitäisi lakkauttaa. Tawasolin mielestä ruotsin kielen opetus on haaskausta.
Ruotsin kielen osaaminen avaa ovia.
Olen täysin eri mieltä. Ruotsin kielen osaaminen avaa ovia. Suomi ja Ruotsi ovat äskettäin liittyneet Naton jäseniksi ja maiden välinen yhteistyö tulee lisääntymään. Yhteistyö sujuu paremmin ja sujuvammin ruotsin kielellä myös muiden Pohjoismaiden kanssa.
Englanti ei saa muodostua yhteistyökieleksi pohjoismaisessa yhteistyössä. Ruotsin kielen taito avaa myös työmahdollisuuksia, sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Lisäksi, ruotsi on helppo kieli oppia ja kun kielen on oppinut, on paljon helpompi oppia muita kieliä kuten saksan kieltä.
Tawasolin mielipide vaikuttaa aika ahdasmielisestä. Tästä näemme myös, että muut puolueet kuin RKP eivät puolusta ruotsinkielisten asioita Vantaalla. Meitä ruotsinkielisiä on vain kaksi prosenttia asukkaista, mutta meitä on kuitenkin yli 5 000.
Carola Bäckström (r.),
Martinlaakso
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8278341 (https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8278341)
Hitto, kun en löydä pirullakaan netistä tätä, mutta olen aika varma, että silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen otti jossakin vaiheessa kantaa Israeliin, jossa arabivähemmistö joutuu koulussa opiskelemaan hepreaa, ja Halonen kutsui ihmisoikeusrikkomukseksi sitä, että vähemmistö pakotetaan opiskelemaan enemmistön kieltä. Samaan aikaan omassa maassa enemmistö pakotetaan opiskelemaan vähemmistön kieltä, mutta se oli Haloselle ihan ok.
Muistaako kukaan muu tällaista kannanottoa?
j.
Quote from: Golimar on 11.02.2025, 10:45:51
Quote from: Mielipide, Vantaan Sanomat
Vantaan vihreiden valtuutettu Eva Tawasoli kirjoittaa Instagramissa, että kouluruotsi pitäisi lakkauttaa. Tawasolin mielestä ruotsin kielen opetus on haaskausta.
Piti tarkistaa, käyttääkö joku pakkoruotsin vastustaja tosiaan harhaanjohtavaa ilmausta "kouluruotsin lakkauttaminen", kun kyse on
pakollisen kouluruotsin lakkauttamisesta.
QuoteEva Tawasoli: Pakollinen ruotsi päiväkoteihin?
RKP:n kuntavaaliohjelman ykkösnosto oli pakollisen ruotsin laajentaminen varahaiskasvatukseen saakka.
Pakollista ruotsin kielen opetusta ei kyllä ole mitään syytä laajentaa, vaan ruotsin pakollisuudesta olisi syytä luopua. Tiedän, että edustan tässä puolueessani varsin poikkeavaa linjaa. Kukaan ei kuitenkaan ole edelleenkään onnistunut esittämään vakuuttavia perusteita sille, miksi juuri ruotsi kaikista maailman tuhansista kielistä tulee olla ainoa pakollinen kieli kaikilla kouluasteilla.
Mikä on se ulkoinen hyötyajuri, joka perustelee ruotsin pakollisuuden? Tiedostan toki, että meillä on Suomessa rakenteita, jotka tuottavat tarvetta osata ruotsia. Mutta nämä rakenteet ovat yhteiskuntasopimuksella luotuja ja niistä voidaan myös yhteiskuntasopimuksella luopua. Yksittäisen kielen pakollisuudelle pitäisi mielestäni olla aito, laajasti koko kansaa koskeva tarve, jotta pakollisuus ja massiiviset investoinnit ruotsin kieleen olisivat perusteltuja.
Tehdään heti alkuun selväksi, että kannatan ruotsia puhuvien perustuslaillista oikeutta saada palveluita äidinkielellään – tähän ei tule mielestäni koskea. Minulla ei ole mitään antipatiaa ruotsin kieltä tai ruotsia puhuvia kohtaan. En myöskään kiistä hyötyjä, joita ruotsin kielen oppimisesta voi jollekin henkilökohtaisesti syntyä.
On kuitenkin ristiriitaista, erittäin kallista ja keskimääräisen suomalaisen kannalta melko hyödytöntä opettaa koko väestölle kieli, joka nykyisillä oppimistuloksilla ei palvele lähes ketään – ei niitä, joiden olisi tarkoitus kieltä oppia tai niitä, joiden perustuslaillinen oikeus saada palvelua ruotsiksi olisi tarkoitus turvata. Oletettavaa on, että hyöty vain pienenee teknologisen kehityksen myötä.
Minulla on surkeista ruotsin oppimistuloksista myös omakohtainen esimerkki. Uussuomalaisena en ole ollut velvoitettu opiskelemaan ruotsia, mutta kirjauduin yliopistossa virkamiesruotsin valmennuskurssille. Kuukauden kurssin jälkeen en edelleenkään osaa ruotsia, mutta paperilla minulla on "valmiudet" suoriutua virkamiesruotsista ja ryhtyä täyttämään perustuslaillista velvollisuutta antaa palvelua ruotsiksi. Moni vastaavat "valmiudet" kurssilta saanut kurssikaveri ei myöskään puhunut ruotsia käytännössä sanaakaan.
En aidosti ymmärrä, miksi me teeskentelemme opettavamme ruotsia koko kansalle, kun todellisuus on se, ettei ruotsia opita eikä käytetä. Ruotsin osaaminen vain laskee, vaikka tämäkin hallitus panostaa kymmeniä miljoonia lisää ruotsin opetukseen.
Tilastot kertovat samaa tarinaa: suomea äidinkielenään puhuvista vain 15 % puhuu ruotsia hyvin tai erinomaisesti. Ylivoimainen enemmistö myös kokee ruotsin olevan oman elämänsä kannalta täysin hyödytön investointi. Joten onko tässä mitään järkeä?
Mielestäni koko kansalle vuosia annettava ruotsin opetus, jota lopulta hyvin harva edes oppii riittävästi tai saa siitä mitään hyötyä, täyttää haaskauksen tunnusmerkit.
Pakollisuuden jatkuva lisääminen ei ole parantanut suomalaisten ruotsin osaamista yhtään. Olisi pikkuhiljaa aika pohtia, miten hyödyllinen investointi koko väestölle annettava ruotsin opetus – tai etenkään ruotsin kielen pakollisuus – oikeastaan on.
Blogi (https://evatawasoli.fi/2025/02/06/pakollinen-ruotsi-paivakoteihin/#more-28506) 6.2.2025
Näköjään Iranissa syntyneen maahanmuuttajan täytyy tulla kertomaan pakkoruotsidoktriinin omaksuneille vihreillle, että eihän keisarilla ole vaatteita eikä pakkoruotsissa mitään järkeä.
Quote from: Golimar on 11.02.2025, 10:45:51
:facepalm:
Quote
Englanti ei saa muodostua yhteistyökieleksi pohjoismaisessa yhteistyössä. Ruotsin kielen taito avaa myös työmahdollisuuksia, sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Lisäksi, ruotsi on helppo kieli oppia ja kun kielen on oppinut, on paljon helpompi oppia muita kieliä kuten saksan kieltä.
Carola Bäckström (r.),
https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8278341 (https://www.vantaansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/8278341)
Tuota....
Juurihan jossain oli, että skandinaavisten yhteistyöelinten yhteinen kieli alkaa olla jo englanti riippumatta, mitä Suomessa kaikenmaailman karolabäkströmit unelmoivat.
Hän on ilmeisesti äidinkieleltään ruotsinkielinen ja elää siinä utopiassa, että hänen äidinkielensä olisi juuri se pohjoismaiden yhteinen kieli.
Olen ollut erään harrastuksen kautta pohjoismaisessa yhteistyöelimessä delegaattina. Kun tulin tuohon pestiin, aiempi oli ollut suomenruotsalainen. Ja minun vuokseni skandinaaviskassa hieman joustettiin. He puhuivat ruotsia - tai skandinaaviskaa - ja minä englantia. Jos en ymmärtänyt, sain kysyä.
Viimeistään siinä vaiheessa kun tuohon elimeen lähti Islanti virallisesti mukaan, kieli vaihtui englantiin. Islantilainen ei ymmärtänyt senkään vertaa skandinaaviskaa, mitä minä.
On valhetta ja sumutusta, että pohjoismainen yhteistyökieli olisi ruotsi. Epäselvyyksien välttämiseksi monet yhteistyöelimet ovat ottaneet käyttöön englannin. Ehkä jotain fanaattisinta pohjola-norden -yhteistyötä lukuunottamatta.
-i-
Päivän Höblässä Sture Fjäder (ex-AKAVA) kauhistelee pakkoruotsin vastaisuutta ja kohtaamaansa "vihapropagandaa", kun puolusti X:ssä pakkoruotsia "fennomaaneja" vastaan.
QuoteSture Fjäder: Kun puolustaa ruotsia, saa varautua hyökkäyksiin
HBL 7.2. sisälsi erittäin hyvän artikkelin otsikolla "Sammallahti raivoaa ruotsia vastaan kouluissa, mitä mieltä kokoomus-puolue?"
Kansanedustaja Tere Sammallahti on pitkään vastustanut pakollista ruotsin kieltä kouluissa sosiaalisessa mediassa. Hän ei tietenkään ole yksin, mutta tietää, ettei hänellä ole mitään tukea kokoomuspuolueen johdolta.
Olen itse juuri perustetun ruotsinkielisen kokoomusjärjestön puheenjohtaja, ja olemme tietysti täysin eri mieltä kuin Tere Sammallahti.
Kommentoin viikonloppuna Sammallahden kommentteja X:ssä ja otin vahvan kannan ruotsin pakollisen koulun puolesta. Tietenkin tiesin, mitä se tarkoitti ja että altistan itseni monille ilkeille hyökkäyksille. Olen yllättynyt vihapuheesta, jota sain tulvimalla. Näyttää siltä, että "fennomaaninen henki" on palannut. Hyökkäämällä suomenruotsalaisen vähemmistön kimppuun voitat poliittisia pisteitä.
No, en välitä. Meidän suomenruotsalaisten tulee eri puolueissa tukea ruotsin kieltä ja puolustaa maan kaksikielisyyttä. Jopa silloin, kun joudut sietämään todella pahantahtoisia hyökkäyksiä. (käännös)
Hbl: När man försvarar svenskan får man räkna med påhopp (https://www.hbl.fi/artikel/nar-man-forsvarar-svenskan-far-man-rakna-med-pahopp/) 11.2.2025
Siinä Fjäder on oikeassa, että Sammallahdella ei ole minkäänlaista tukea puolueen johdolta. Kun puoluekokous päätti aikoinaan kannattaa pakkoruotsista luopumista, kokoomuksen johto käytännössä mitätöi päätöksen välittömästi.
Mitä mahtavia argumentteja Fjäderillä sitten oli X:ssä ollut suomenkielisen enemmistön vastustaman kalliin ja tehottoman pakkoruotsikoneiston puolustukseksi.
Totaalista jauhotusta:
QuoteSture Fjäder
Tere,meidän Kokoomuksen ikioma persu taas vauhdissa. Perustuslaissa on kansalliskielet suomi ja ruotsi.Ei ole siis mitään pakkoruotsia,on hyötyruotsia.Ei ole aina helppo olla ruotsinkielinen Kokoomuksessa.Haluaako puolue häätää meidät kaikki pois?
https://x.com/SFjder/status/1888153925242503455
QuoteSture Fjäder
Jos haluaa mennä töihin muihin pohjoismaihin niin kyllä ruotsin kieli on ehdoton edellytys.
https://x.com/SFjder/status/1888192710256800227
Quote
Sture Fjäder
Kyllä Ruotsissa teet paljon paremman vaikutuksen jos osaat hyvin ruotsin kieltä.Kaikki muut väitteet ovat hölynpölyä. Vaikka jonkun Ericssonin kieli olisi englanti,niin suurin osa työntekijöistä,myös valkokaulusjengi on ruotsalaisia. Mitä enemmän kieliä osaat,sen parempi.
https://x.com/SFjder/status/1888195100510998835
Quote from: Roope on 11.02.2025, 11:23:20
Näköjään Iranissa syntyneen maahanmuuttajan täytyy tulla kertomaan pakkoruotsidoktriinin omaksuneille vihreillle, että eihän keisarilla ole vaatteita eikä pakkoruotsissa mitään järkeä.
RKP:läiset pitävät varmaan ruotsin pakollisuutta ihmetteleviä mamuja jonkinlaisina pettureina, kun eivät palkitse RKP:n maahanmuuttomyönteisyyttä ehdottomalla myönteisyydellä Ruotsin kieltä kohtaan.
Muistutettakoon, että entinen ministeri ja RKP:n puheenjohtaja on aikanaan esittänyt (https://monikulttuuri.blogspot.com/2008/09/mtv3fi-2692008.html) (ilmeisen tosissaan) projektia, jossa yhtä maahanmuuttajaryhmää (venäläiset) kohdistetusti kouluttamalla täydennettäisiin ruotsinkielistä vähemmistöä:
QuoteStenbäck: Maahanmuuttajien kotouttamiskieleksi ruotsi
Entinen opetusministeri ja ulkoministeri Pär Stenbäck ehdottaa, että varsinkin venäläisille maahanmuuttajille ryhdyttäisiin opettamaan ensimmäisenä kotouttamiskielenä suomen asemesta ruotsia.
Suomen lasten ja nuorten säätiön puheenjohtaja Stenbäck sanoo, että ruotsi olisi maahanmuuttajille suomea helpompi kieli oppia ja parantaisi heidän kilpailuasemaansa työmarkkinoilla.
Entistä RKP:n puheenjohtajaa askarruttaa ruotsin kielen aseman ja osaajien heikkeneminen Suomessa. Stenbäckin mukaan kasvava maahanmuuttajaväestö voisi olla tulevaisuudessa uusi ruotsinkielinen vähemmistö Suomessa.
Halla-aho kommentoi Stenbäckin haihatteluja melko osuvasti:
QuoteMaahanmuuttajien välineistämisen saralla Stenbäckin ehdotusta voidaan kai pitää jonkinlaisena pohjanoteerauksena/huippusuorituksena.
https://www.halla-aho.com/scripta/nybattrefolk.html
Pieni OT-sivukommentti: MTV:n alkuperäinen uutinen on ilmeisesti painunut kauan sitten bittien hautausmaalle, ja esittämäni lainaukset ovat jäljellä vain vapaaehtoisten ylläpitämissä sivustoissa. Kysymys: miten digiaikana varmistetaan kirjallisen alkuperäismateriaalin säilyminen jälkipolville? Onko esimerkiksi Hesarin, Ylen tai MTV:n nettisivuista jonkinlaisia järjestelmällisesti arkistoituja CD-, DVD- tai USB-tikkukoosteita, joita historioitsijat voivat jatkossa käydä läpi?
Suomenruotsalaisten valtava enemmistö kannattaa pakkoruotsia. Ja pieni osa suomenkielisistä suomalaisista kannattaa tätä. Nämä suomenkieliset kannattavat pakkoruotsia kahdesta eri syystä.
Suurempi syy on ns rahahuorat. He kannattavat mitä hyvänsä kunhan saavat rahaa. Näitä on esim ruotsinkielen opettajat.
Pienempi syy on fetisistit. Heillä syy on eroottinen. Eli orjakansan edustajaa kiihottaa seksuaalisesti paremman väen palveleminen.
Tunnen kummastakin ryhmästä väkeä. Inhoan ehkä enemmän rahahuoria ullakaukoloita eli ruotsinopettajia. Erotiikka on enemmänkin synapsisyntyistä, ei niinkään ahneudesta ammentavaa.
Pakkoa kannattavat käyttävät, argumenttien puutteessa, usein kepillä jäätä. Tyhmemmille menee "eihän ruotsin kieltä voi kieltää", vähemmän imbesilleille menee ehkä "Suomen pitää varjella länteen kuulumista" tai "meidän on helpompi oppia saksaa".
Tuntuu varmaan joistakin ihmeelliseltä, mutta olen tuntenut ihmisiä joiden uran on pakkoruotsi pilannut. Ja niitä joiden uraa ei. Mutta olisi voinut. Itselläni keskikoulussa ja lukiossa (eri koulut) pahin sadisti oli vanhapiika ruotsinopettaja. Ei tässä ole, oikeastaan, mitään hauskaa.
Olen sydämessäni erittäin ja äärimmäisesti vastaan pakkoruotsia. Se on minulla vahvempi tunne kuin ryssä- tai wokeviha.
Suomikin on yksi pohjoismaiden kielistä, miksi suomen kielen hallintaa ei voida vastaavasti vaatia ruotsinkielisiltä?
Minä en todellakaan ymmärrä, miksi ainoastaan suomenkielisellä väestöllä ei ole oikeutta käyttää omaa äidinkieltään, muiden kielisten joukossa, aina vain meidän täytyy ottaa muut kielet huomioon, ilman mitään vastavuoroisuuta?
Quote from: Näkkileipä on 12.02.2025, 19:10:12
Suomikin on yksi pohjoismaiden kielistä, miksi suomen kielen hallintaa ei voida vastaavasti vaatia ruotsinkielisiltä?
Se olisi RKP:lle aika hyvä piikki että ruotsinkielisten olisi pakko opiskella suomea. YO tutkintoa ei saisi ilman virkamiessuomea jne. Miksi PS ei vaadi tuota ruotsinkielisiltä, vaan ruotsinkieli on ainut pakko?
Ruotsinkielisillä on aivan vastaavasti pakkosuomi Ahvenanmaa poisluettuna. Ja vaikka ei olisikaan niin ei tässä maassa voi tehdä juuri mitään muuta kuin maata viljellä ilman sujuvaa suomenkielen taitoa.
Quote from: Vesa Heimo on 12.02.2025, 20:01:27
Se olisi RKP:lle aika hyvä piikki että ruotsinkielisten olisi pakko opiskella suomea. YO tutkintoa ei saisi ilman virkamiessuomea jne. Miksi PS ei vaadi tuota ruotsinkielisiltä, vaan ruotsinkieli on ainut pakko?
Suomessa on yhä vähemmän pelkästään ruotsinkielisiä, kun kaksikielisten osuus on kasvanut ruotsinkielisiksi rekisteröityjen suomenruotsalaisten keskuudessa hurjalla vauhdilla.
Kuten
ruotsinkielisen koulun opettaja totesi hiljattain Höblässä, yhä useampi hänen oppilaistaan osaa paremmin
suomea kuin ruotsia, jonka taso taas lähestyy ruotsinkielisillä huolestuttavasti maahanmuuttajien Suomessa opetteleman toisen vieraan kielen tasoa. Toisaalta, mamuistahan onkin kaavailtu Rkp:ssä Suomeen uusia ruotsinkielisiä tilastoja kaunistamaan.
Belgian pakkohollannista uutinen
Quote
Englanti jyräsi maan viralliset kielet – "Emme koskaan käytä kieltä"
Belgiassa nuoret osaavat paremmin englantia kuin maan virallisia kieliä. Suomessa on nähtävissä samaa kehitystä Espoossa, jossa vuoteen 2030 mennessä joka kolmas on vieraskielinen.
Belgiassa on meneillään historiallinen murros. Kun Suomessa käydään välillä kiivasta keskustelua englannin kielen asemasta, Belgiassa ollaan pisteessä, jossa englanti on nuorten parhaiten osaama kieli. Belgian viralliset kielet ovat ranska ja hollanti.
Tuoreimpien tilastojen mukaan 15–34-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvista belgialaisista 60,5 prosenttia osaa englantia joko hyvin tai erittäin hyvin. Vain 57 prosenttia kertoo osaavansa hollantia tai 56 prosenttia ranskaa samalla tasolla.
Tämä tekee Belgiasta ainoan Euroopan maan, jossa nuorten eniten hyvin tai erittäin hyvin puhuma kieli ei ole yksi maan virallisista kielistä.
22-vuotias brysseliläinen Elfie Salauddin Crémer ei ihmettele, etteivät belgialaisnuoret osaa toistensa äidinkieltä vaan puhuvat mieluummin keskenään englantia.
– Kyllähän me ranskankieliset belgialaiset opiskelemme hollantia 12 vuotta, mutta emme koskaan käytä kieltä, hän kertoo.
– Hollannin opiskelu on opiskelua vain teoriassa, koska ranskankielisessä osassa maata hollantia ei tarvita mihinkään, Crémer tiivistää.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011030937.html
Eiköhän se pakkoruotsi voitaisi jo lopettaa?
Quote from: Jorma M. on 11.02.2025, 19:58:06
Olen sydämessäni erittäin ja äärimmäisesti vastaan pakkoruotsia. Se on minulla vahvempi tunne kuin ryssä- tai wokeviha.
Pakkoruotsi on aika pieni harmi pakkomamutuksen ja ryssän aggressioiden rinnalla. Nuo kaksi jälkimmäistä vaikuttavat suomalaisiin paljon enemmän. Pakkomamutus vaikuttaa suomalaisten arkeen joka päivä, ja ryssän kanssa saa olla varpaillaan koko ajan. Nuo molemmat aiheuttavat koko ajan pelkoa, vaaraa ja ongelmia. Minusta pakkoruotsi ei ole ollenkaan saman mittaluokan ongelma.
Kun mietin, miten itse olen kärsinyt pakkoruotsista, niin aika vähän olen siitä kärsinyt. Yläasteella ja lukiossa sitä piti opiskella, ja selvisin siitä ihan hyvin. Yliopistossa piti suorittaa virkamiesruotsi, ja se oli todella helppo rasti. Sen uskallan sanoa, että tuo virkamiesruotsin suorittaminen ei tee kenestäkään sujuvaa ruotsinpuhujaa ainakaan työyhteyksissä.
Tuon jälkeen voin laskea yhden käden sormilla ne tilanteet, jolloin olen
joutunut käyttämään ruotsia Suomessa, eli siis tilanteet joissa muuta vaihtoehtoa ei ole ollut. Kovin laajalle tämä pakko ei siis ole levinnyt, vaikka olen ollut töissä sellaisissa paikoissa, joissa ruotsin kielen taitoa edellytetään.
Sen sijaan vapaaehtoisesti ruotsia tulee puhuttua silloin tällöin, esimerkiksi suomenruotsalaisen työkaverin kanssa, vaikka hän puhuu suomeakin. Itse asiassa
hän on tässä alisteisessa asemassa, hän puhuu paljon useammin suomea kuin me muut ruotsia. Ei hän siitä koskaan ole valittanut. Lähtökohta on suomen puhuminen, ruotsin puhuminen on täysin vapaaehtoista meille suomenkielisille.
Okei, nämä ovat vain yhden ihmisen kokemuksia, mutta minä en näe pakkoruotsia sellaisena mörkönä kuin jotkut näkevät. Pakkoruotsi on käytännössä ihan eri asia kuin teoriassa.
Quote from: Betonikostaja on 15.02.2025, 14:39:37
Pakkoruotsi on aika pieni harmi pakkomamutuksen ja ryssän aggressioiden rinnalla. Nuo kaksi jälkimmäistä vaikuttavat suomalaisiin paljon enemmän. Pakkomamutus vaikuttaa suomalaisten arkeen joka päivä, ja ryssän kanssa saa olla varpaillaan koko ajan. Nuo molemmat aiheuttavat koko ajan pelkoa, vaaraa ja ongelmia. Minusta pakkoruotsi ei ole ollenkaan saman mittaluokan ongelma.
...
Pakkoruotsissa on se ikävyys, että se iskee erityisesti juuri niihin ihmisiin, joilla ei ole poliittista valtaa: lapsiin. Toissijaisesti se iskee opiskelijoihin. Joskin käytännössä korkeakoulujen ruotsista käsittääkseni pääsee missä tahansa läpi, jos on päässyt peruskoulustakin läpi.
Näin ollen pakkoruotsin vaikutus arkeen siis rajautuu käytännössä vain muutamaan vuoteen, jos nimittäin ajattelee, että lasten kärsimys ja turha vaivannäkö ei vaikuta hänen vanhempiinsa, mitä itse en usko. Pakkoruotsin symbolinen (sorto-)arvo on joka tapauksessa äärimmäisen suuri, minkä takia Ruotsalainen kansanpuolue siitä tahtookin pitää kiinni ja minkä vuoksi suomalaismielisten suomalaisten sitä kuuluisi vastustaa siinä missä massamaahanmuuttoakin. Jos nuori ihminen kokee nuoruudessaan vääryyden, jolle kukaan ei näytä voivan mitään, syntyy hänen mieleensä helposti kohtaloonsa alistuva, fatalistinen taipumus. Tällainen taipumus vaikeuttaa kehittävän politiikan tekoa.
Quote from: AJIH on 15.02.2025, 17:59:14
Pakkoruotsin symbolinen (sorto-)arvo on joka tapauksessa äärimmäisen suuri, minkä takia Ruotsalainen kansanpuolue siitä tahtookin pitää kiinni ja minkä vuoksi suomalaismielisten suomalaisten sitä kuuluisi vastustaa siinä missä massamaahanmuuttoakin.
Käytit hyvää sanaa, se sortoarvo on nimenomaan
symbolinen. Itse annoin mielestäni aika hyviä esimerkkejä siitä, että käytännössä sitä sortoa ei ole.
Ymmärrän ainakin periaatteessa miksi pakkoruotsia vastustetaan. Itsekin rakastan suomen kieltä ja vaalin sitä innokkaasti, mutta en näe ruotsia sen uhkana. Suurempi uhka ovat englanti ja mamukielet. Siksi en ymmärräkään, miksi ruotsista tehdään samanlainen ongelma kuin pakkomamutuksesta ja ryssistä. Kyseessä ei ole todellakaan saman mittaluokan ongelma.
Oikeiston pitäisi keskittyä oikeisiin taisteluihin. Pakkoruotsi ei ole niistä tärkeimpiä.
Quote from: Betonikostaja on 15.02.2025, 18:49:39
Käytit hyvää sanaa, se sortoarvo on nimenomaan symbolinen. Itse annoin mielestäni aika hyviä esimerkkejä siitä, että käytännössä sitä sortoa ei ole.
Ymmärrän ainakin periaatteessa miksi pakkoruotsia vastustetaan. Itsekin rakastan suomen kieltä ja vaalin sitä innokkaasti, mutta en näe ruotsia sen uhkana. Suurempi uhka ovat englanti ja mamukielet.
Kun yhtään tarkemmin katsoo, suomenkielisiä koko maailmassa poikkeuksellisella tavalla sortavassa pakkoruotsissa ei ole juurikaan kyse
kielestä, kuten pakkoruotsin puolustajat antavat ymmärtää. Suomen kieli seisoo tai kaatuu muista syistä. Sorrosta, ihan ikiaikaisesta sellaisesta, siinä kyllä on kyse.
Quote from: Betonikostaja on 15.02.2025, 18:49:39Siksi en ymmärräkään, miksi ruotsista tehdään samanlainen ongelma kuin pakkomamutuksesta ja ryssistä. Kyseessä ei ole todellakaan saman mittaluokan ongelma.
Oikeiston pitäisi keskittyä oikeisiin taisteluihin. Pakkoruotsi ei ole niistä tärkeimpiä.
Pakkoruotsi on meillä saman puun hedelmä kuin mainitsemasi pakkomamutus. Kaadetaan se puu tai karsitaan ainakin sen oksat.
Quote from: Roope on 15.02.2025, 19:34:24
Pakkoruotsi on meillä saman puun hedelmä kuin mainitsemasi pakkomamutus. Kaadetaan se puu tai karsitaan ainakin sen oksat.
Kumpi noista tuottaa enemmän ongelmia? No kyllä me tiedämme. Kuten sanoin, pitää valita taistelunsa. Jos ja kun matuongelmat saadaan ratkaistua, sitten voidaan keskittyä pakkoruotsiin ja sen kuviteltuihin ongelmiin.
Ikävä kyllä emme vielä näin mukavassa valintatilanteessa ole. Matuissa on niin paljon ratkottavia ongelmia, ettei pakkoruotsi millään voi olla samalla listalla. Ja jos maahanmuuttokriittinen oikeisto laittaa nämä samaan tärkeysjärjestykseen, niin se ottaa siinä pahasti takkiinsa.
Quote from: Betonikostaja on 15.02.2025, 20:01:11
Jos ja kun matuongelmat saadaan ratkaistua, sitten voidaan keskittyä pakkoruotsiin ja sen kuviteltuihin ongelmiin.
Jos edes yksiselitteisesti järjettömästä ja hyvin yksinkertaisesti (muutama pieni lakimuutos) poistettavasta pakkoruotsista ei päästä eroon, on se osoitus sellaisesta poliittisesta ilmapiiristä, jossa on äärimmäisen epätodennäköistä päästä lähellekään maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä saati "matuongelmien ratkaisemista", jonka kuvittelemiseen minulla ei riitä mielikuvitus.
Quote from: Roope on 15.02.2025, 20:12:16
Quote from: Betonikostaja on 15.02.2025, 20:01:11
Jos ja kun matuongelmat saadaan ratkaistua, sitten voidaan keskittyä pakkoruotsiin ja sen kuviteltuihin ongelmiin.
Jos edes yksiselitteisesti järjettömästä ja hyvin yksinkertaisesti (muutama pieni lakimuutos) poistettavasta pakkoruotsista ei päästä eroon, on se osoitus sellaisesta poliittisesta ilmapiiristä, jossa on äärimmäisen epätodennäköistä päästä lähellekään maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä saati "matuongelmien ratkaisemista", jonka kuvittelemiseen minulla ei riitä mielikuvitus.
Tuo pienellä lakimuutoksella ratkaistava "ongelma" ei voi olla isänmaallisen oikeiston suurin voitto. Sen pitää olla pikemminkin vipuvarsi, jonka avulla päästään tekemään tärkeämpiä päätöksiä vaikkapa maahanmuuttoon liittyen. Pakkoruotsi ei voi olla ensimmäinen asia, jota ratkotaan. Se pitää jättää vähäpätöisyydessään juuri sellaiseksi viimeiseksi vipuvarreksi, jolla voi Rkp:tä kiristää.
Quote from: Betonikostaja on 15.02.2025, 20:01:11
Tuo pienellä lakimuutoksella ratkaistava "ongelma" ei voi olla isänmaallisen oikeiston suurin voitto. Sen pitää olla pikemminkin vipuvarsi, jonka avulla päästään tekemään tärkeämpiä päätöksiä vaikkapa maahanmuuttoon liittyen. Pakkoruotsi ei voi olla ensimmäinen asia, jota ratkotaan. Se pitää jättää vähäpätöisyydessään juuri sellaiseksi viimeiseksi vipuvarreksi, jolla voi Rkp:tä kiristää.
Ei näin, vaan pakkoruotsi pitää poistaa välittömästi, ei yksistään turhana vaan haitallisena suomalaisille lapsille ja nuorille. Monilla on jäänyt korkeakoulututkinto sen takia saamatta.
Mutta se vipuvarsi jolla rkp:tä kiristetään on virallinen kaksikielisyys. Se aiheuttaa miljardiluokan kustannukset Suomelle, joita ei edes saa laskea koska "kyse on arvovalinnasta". Kustannusten lisäksi se on tehnyt meistä luokkayhteiskunnan, jossa korkeimpaan luokkaan kuuluvat kaksikieliset (ruotsi, suomi), keskiluokkaan yksikieliset (suomi) ja alimpaan luokkaan kielipuoliset maahanmuuttajat. Tätä ei voi liikaa korostaa. Suomenruotsalaisten mielestä kaksikielisessä maassa olet "täysin" suomalainen vain ollessasi kaksikielinen, koska valtiokin on. Pakkoruotsi on tämän asetelman heijastuma. Sen tähden vasta pakkoruotsin poiston jälkeen saadaan sellainen peukaloruuvi, että rkp alkaa syödä kädestämme.
QuoteAsiointi omalla kielellä ei läheskään aina ole mahdollista lain mukaisesti, paljastavat tuoreet barometritutkimukset
Monet ruotsinkieliset ilmoittavat, ettei heitä palvella kaksikielisissä kunnissa heidän omalla kielellään. Saamenkieliset kohtaavat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja asioinnissa ja työnteossa. Viittomakieliset joutuvat usein tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Nämä asiat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista.
Haasteita yhdenvertaisen palvelun takaamisessa molemmilla kansalliskielillä
Vuoden 2024 kielibarometrissä selvitettiin Suomen kaksikielisten kuntien asukkailta, miten kielelliset oikeudet ja palvelut toteutuvat heidän kotikunnissaan. Kyselyyn vastasi 5 130 täysi-ikäistä henkilöä. Barometrin tulokset osoittavat, että kieli-ilmapiiri on parantunut Suomessa vuosina 2020–2024. Aiempaa suurempi osuus vastaajista kokee ruotsin- ja suomenkielisten väliset suhteet hyviksi tai erittäin hyviksi.
Selvitys kuitenkin osoittaa, että kielellisten oikeuksien toteutumisessa on selviä eroja riippuen siitä, onko kunnan enemmistökieli ruotsi vai suomi. Kunnissa, joissa ruotsi on vähemmistökieli, ruotsinkielisten julkisten palveluiden taso koetaan heikommaksi verrattuna ruotsin- tai suomenkielisten vastauksiin kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli.
"Digitaaliset julkiset palvelut ovat haastavia kielioikeuksien kannalta. Ruotsinkieliset ovat selkeästi tyytymättömämpiä mahdollisuuksiin käyttää digipalveluita omalla kielellään kaksikielisissä kunnissa. Kieli-ilmapiiri sen sijaan on kohentunut vuodesta 2020", sanoo tutkija Isak Vento Åbo Akademista.
Oikeusministeriön tiedote (https://oikeusministerio.fi/-/asiointi-omalla-kielella-ei-laheskaan-aina-ole-mahdollista-lain-mukaisesti-paljastavat-tuoreet-barometritutkimukset) 28.2.2025
Kielibarometri 2024 (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166147) (pdf)
En löytänyt 100-sivuisesta kielibarometristä yhtään konkreettista kohtaa, jonka mukaan Suomen ruotsinkielisiä ei palveltaisi lain edellyttämällä tavalla. Ehkä jotain jäi selatessa huomaamatta, mutta on eri asia, että osa ruotsinkielisistä ei ole täysin tyytyväinen kuntansa ruotsinkielisten palvelujen tasoon ja laajuuteen ja vaihtaa siksi helposti suomen kieleen.
Svenska Ylen tv-uutisissa (https://areena.yle.fi/1-71958149?seek=898) näkökulma kielibarometrin tuloksiin oli, että "Monet ruotsinkieliset kokevat syrjintää". Barometrissä kyllä kysyttiin kielen takia koetusta syrjinnästä, mutta kaikesta päätellen vastaajat ovat ymmärtäneet syrjinnän fiilispohjalta eivätkä lain tarkoittamalla tavalla. Raportissa ei esitetä ainuttakaan esimerkkiä tapahtuneesta lainvastaisesta syrjinnästä. Tv-jutun perusteella syrjinnäksi koetaan jo se, että asioiden hoitaminen ruotsiksi vie enemmän aikaa sekä viranomaisten kanssa että kaupoissa ja työpaikalla.
QuoteSvenskspråkiga måste ofta byta till finska när de kontaktar myndigheter, visar rapport
Relationen mellan svensk- och finskspråkiga i Finland har förbättrats under de senaste åren. Det visar rapporten Språkbarometern, som bygger på en undersökning som utförs vart fjärde år på uppdrag av Justitieministeriet.
Många upplever ändå diskriminering på grund av sitt språk. Ungefär en fjärdedel av de svenskspråkiga i Finland har enligt rapporten åtminstone någon gång upplevt diskriminering för att de talat svenska.
Rapporten visar också att svenskspråkiga bosatta i kommuner där majoriteten talar svenska upplevde mer diskriminering år 2024 än 2020, när undersökningen senast genomfördes.
Svenskspråkiga upplever också i högre grad än andra att inställningen till andra språkgrupper har försämrats i rikspolitiken.
Rapporten slår fast att det finns behov för initiativ som motarbetar negativa inställningar till språk i Finland och som för samman olika språkgrupper.
Svenska Yle (https://yle.fi/a/7-10073471) 28.2.2025
Quote from: Kielibarometri 2024Päätelmät
Isak Vento
[...]
Kaikkien kieliryhmien mielestä kotikunnan kieli-ilmapiiri on parantunut vuodesta 2020, mutta erityisesti ruotsinkielisten mielestä asenteet muita kieliryhmiä kohtaan ovat huonontuneet valtakunnallisella tasolla. Toisin sanoen vaikka kotikunnan kieli-ilmapiirin paraneminen onkin myönteinen merkki, suomalaisessa yhteiskunnassa on alueita, joilla kieliryhmien välisten jännitteiden arvioidaan kasvaneen. Samalla tulokset osoittavat, että ruotsinkielinen enemmistö on vuonna 2024 kokenut myös syrjintää kielensä takia enemmän kuin vuonna 2020. Nämä tulokset tarkoittavat, että vaikka kotikunnan kieli-ilmapiiri olisi myönteinen, koko Suomen tasolla kieleen liittyviä kielteisiä asenteita tai kielteistä kohtelua on pyrittävä ehkäisemään.
Näiden tulosten merkitys piilee siinä, että kieliryhmien välisten suhteiden paraneminen edistää osallistavampaa yhteiskuntarakennetta, jossa kielivähemmistöt tuntevat itsensä useammin hyväksytyiksi ja kuulluiksi. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää jatkaa kieliryhmien välisen vuoropuhelun ja ymmärryksen edistämistä erityisesti kunnissa, joissa kielivähemmistöt saattavat tuntea jääneensä syrjään. Kieliryhmien välistä sosiaalista vuorovaikutusta lisäävät ja ennakkoluuloja vähentävät aloitteet voivat olla tärkeitä.
Miksi kielibarometrissa on rajoituttu kaksikielisiin kuntiin ja vain suomen- ja ruotsinkielisten eroihin? Terveydenhoidossa ainakin suomenkielisillä on suuria vaikeuksia saada omalla äidinkielellään palvelua, vaikka kunta on teknisesti suomenkielinen.
Että silleen.
Quote
X
Hiihdon MM-kisoissa Trondheimissa naisten yhdistelmähiihdon ratkaisuhetket kuumensivat tunteita. Ruotsin Jonna Sundling ja Norjan Heidi Weng olivat hyvissä asemissa ennen viimeistä kierosta, mutta Sundling kaatui ja veti mukanaan myös Wengin.
X
Weng kertoikin myöhemmin saaneensa anteeksipyynnön ja olleensa iloinen.
– Jonna ei puhu paljoa norjaa. Meillä oli tulkki mukana.
X
https://yle.fi/a/74-20146958 (https://yle.fi/a/74-20146958)
Mihin helvettiin noiden kielten välillä muka tulkkia tarvitaan?
Siskoni oli norjalaisessa lentoyhtiössä lentoemona ja puhui niille koko ajan ruotsia eikä mitään ongelmia ollut.
Ruotsin osaaminen on nykyään hyödyllistä myös jos haluaa menestyä huumekauppiaana. Vihervasemmisto suhtautuu myönteisesti huumeisiin, joten tässä on RKP:lle taas yksi lisäpointti puolustaa pakkoruotsia. Iltalehti raportoi (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2240f16d-4da8-4a62-8781-96c1b54f69fa).
Quote from: Iltalehti
[...]
Kaksikielinen osaaja
Iltalehden tietojen mukaan epäilty on kaksikielinen mies, joka puhuu ruotsia natiivin tasolla. Tästä on selvästi hyötyä ruotsalaisten rikollisten kanssa asioimisessa. Iltalehden tietojen mukaan nyt tutkittavana oleva juttu linkittyy aiemmin oikeudessa käsiteltyyn Foxtrot-juttuun.
Poliisi on aiemmin kertonut, että ruotsalaisten rikollisten vaikutus Suomeen kasvoi viime vuonna. Käytännössä kuvio toimii niin, että ruotsalaiset rikollisjärjestöt tuovat huumeita Suomeen, jossa ne päätyvät täkäläisten rikollisverkostojen kautta kaduille myyntiin.
Esimerkiksi niin sanotussa Foxtrot-huumejutussa Ruotsista lähetettiin Suomeen niin sanottu "middle man" hoitamaan huumeverkoston käytännön asioita. Hänen tehtäviinsä kuului huumausaineiden maahantuonnin järjesteleminen ja aineiden jakelu eteenpäin täkäläisille yhteistyökumppaneille.
Quote from: Will Rogers on 15.02.2025, 21:20:50
Ei näin, vaan pakkoruotsi pitää poistaa välittömästi, ei yksistään turhana vaan haitallisena suomalaisille lapsille ja nuorille.
Se on poliittisesta tahdosta kiinni. Muuta ei tarvita. Kaksi kolmasosaa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Silti meillä on pakkoruotsittajat eduskunnassa ja myös hallituksessa.