Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Golimar]

Käsittääkseni muumiruotsia puhuvat ovat riikinruotsalaisten mielestä juntteja hölmöläisiä, voin olla väärässä mutta se on käsitykseni. Kerran tuon kirotun ruotsin kielen vuoksi jäin luokalle mutta sisu kasvoi siitä ja hammasta purren kirjoitin Laudaturin mokomasta kielestä.

[Jorma M.]

Minä mietin sitä, että miksi pakkoruotsin sisäänajo nieltiin niin olemattoman vähäisin mukinoin silloin 70-luvulla?

Miten ihmeessä siitä tuli niin yleisesti ja säyseästi hyväksytty tosiasia, että moni kuvittelee pakkoruotsin olleen voimassa ikuisesti?

No Kepu petti silloinkin aina.

Johannes Virolainen sai voivuorilleen ja muille ylituotannoilleen ikuisen RKP:n kannatuksen kun pakkoruotsista sovittiin.

Pyydän anteeksi toistoa, mutta olen nähnyt ja kuullut livenä suht korkeatasoisissa piireissä törkeää suomalaisiin kohdistuvaa rasismia. RKP:tä ohjaavat voimat eivät oikeasti pidä etnisistä suomalaisista.

Se että 100% pakotetaan lukemaan 4% vähemmistön kieltä tietenkin on ainutlaatuista maailmanhistoriassa. Missään paikassa ja millään aikakaudella tällaista ei ole ollut kuin Suomessa.

[koojii]

Tällaisia keijokaarisadeluokan helmiä kommenttien joukossa:

ruotsi on meidän toinen oma kielemme. Ei ruotsi millään tavoin sulje muita kieliä pois, päin vastoin.

Ruotsin kieltä vastustavilla on väärä käsitys ihmisaivoista; niihin mahtuvien kielten määrä on ääretön. Muistan kyllä että 1970-luvulla kuviteltiin vielä toisin.

Ruotsia osaava työllistyy koko Suomeen ja kaikkiin pohjoismaihin, mutta ruotsi tukee myös saksan osaamista ja - tätä ei huonosti ruotsia osaava tajua - suomen sanojen, sanontojen ja historian ymmärtämistä.

Mutta eihän pakkoruotsista puhuva yleensä osaa kunnolla suomeakaan. Kielitaito on kumuloituvaa.
https://yle.fi/uutiset/3-11855018?origin=rss

Tervemenoa vain suomenruotsilla Tanskaan, Norjaan tai Islantiin. Tai edes eteläiseen Ruotsiin. Jos esimerkiksi tanskaa haluaisi oppia puhumaan ja kuultua ymmärtämään, niin väitän että ruotsin osaamisesta ei ole juuri mitään hyötyä. Luetun ymmärtämiseen vähän.

Sehän ruotsin kielen opiskeluun käytetty aika on pois sitten jostakin muusta opiskelusta. Esimerkiksi sen sijaan voisi opiskella vaikka kiinaa, saksaa, ranskaa tai espanjaa. Tai vaikka luonnontieteitä.

Väittäisin, että paljon paremmin sitä työtäkin nykyaikana löytyy kun osaa vaikka kiinaa ruotsin sijasta.

Suomen sairaasta kielipolitiikasta yksi esimerkki on se, että ruotsin kieli arvioidaan Suomen valtion lain perusteella paljon tärkeämmäksi taidoksi kuin esimerkiksi englannin kielen osaaminen. Suomessa peruskoulun ja lukionkin voi käydä läpi niin, ettei koskaan tarvi opiskella edes yhtä sanaa englantia. Sen sijaan ruotsia niissä on pakko opiskella. Syystä tai toisesta ne sitten yliopistossakin olettaa, että kaikki osaisivat englantia ja lyövät englannin kielisiä tenttikirjojakin eteen. Kusessahan sitä silloin on kun englantia ei ole tullut opiskeltua edes yhden sanan vertaa koskaan eikä sitä ole välttämättä koskaan myöskään televisiosta tai radiosta tai netistä kuullut ja oppinut kun esimerkiksi vanhempien uskonto kieltää moiset aparaatit. Siinä sitä sitten joutuukin tekemään aikuisena todella paljon ylimääräistä työtä kun opettelee sen englannin kielen että saa jotain tolkkua niistä englannin kielisistä tenttikirjoista jotta pääsee tentit läpi.

"Suuri kurpitsa" nimimerkkikin olisi voinut kirjoittaa vaikka paremmin sopivalla "Suuri idiootti" nimimerkillä tai käyttää vaikka "Kötthuvud" nimimerkkiä (=suomeksi lihapää eli idiootti).

[Radio]

Olisiko tarpeen tehdä otanta vaikka haastattelun (ruotsiksi) kielen todellisesta osaamisesta. Ainoan omakohtaisen hyödyn olen saanut kirjoitetun kielen ymmärtämisestä. Ruotsissa puhun engantia, eivät tunnista finntolloksi. Ruotsin tunnit ja kokeet olivat koulussa yhtä kärsimystä ja sitten vielä virkamiesruotsin koe päälle. Paska ja hyödytön kieli. Fy fittan sa ja, dra åt helvete bara.

[Tavan]

Pakkoruotsi muodostuu suurimmaksi taakaaksi juuri vähemmän lahjakkaille. Lahjakas ja koulussa hyvin pärjäävä hoitaa kyllä sen ruotsin aina jollain tapaa, mutta hänelle jolle koulu ei ole kovin helppoa on ruotsi monesti se viimeinen niitti.

Kielten osalta normolle olisi tärkeää saada säästettyä ja kohdistettua niitä rajallisia paukkuja äidinkielen kunnolliseen hallintaan ja jonkinlaiseen englannin sanaston omaksumiseen. Siihen kun isketään sitten vielä ruotsi lautaselle, niin monen kamelin selkä rusahtaa ja tapahtuu lannistuminen.

Elitistit hokevat että ruotsihan on helppoa, vitun typeryskö olet kun et opi? Niin, siis kaikki eivät ole hyviä koulussa eivätkä kielissä. Mutta syökööt leivoksia.

[Roope]

Olisiko tarpeen tehdä otanta vaikka haastattelun (ruotsiksi) kielen todellisesta osaamisesta.

On tuosta tehty tutkimuksia. Edellisestä taitaa tosin olla jo parisenkymmentä vuotta, ja ruotsin osaaminen on sen jälkeen vain heikentynyt.

Yhdessä tutkimuksessa muistaakseni summattiin, että noin neljäsosa oppilaista saavutti peruskoulun päätteeksi asetetut tavoitteet, noin neljäsosa ei oppinut käytännössä yhtään mitään ja noin puolet oppi jotain ("Kalle har ny bil"), mutta ei tarpeeksi yksinkertaisistakaan arkipäiväisistä keskusteluista selviämiseen. Nykyään kaikki kuitenkin päästetään läpi, kun takavuosina ruotsin reputtaminen oli suurin syy luokalle jäämiseen.

Sekin on aikoinaan tutkittu, että ns. virkamiesruotsi on suuri huijaus, jossa korkeakoulut vahvistavat opiskelijoiden saavuttaneen virkamiehiltä vaaditun ruotsin taidon, vaikka suuri osa ei yllä lähellekään, eikä pärjäisi ruotsiksi työelämässä.

Kun osaaminen on tätä luokkaa, se vahvistaa, että edes pakollinen ruotsin pänttääminen ei johda kielen oppimiseen. Virallisen totuuden mukaan kukaan suomalainen ei tule toimeen ilman ruotsin kielen taitoa, mutta käytännössä vain pieni osa osaa sitä kouluputken jälkeen edes tyydyttävästi. Suomenruotsalaiset kyllä tietävät tämän, eivätkä kelpuuta palveluissaan suomenkielisten ruotsin osaamista (vrt. Seinäjoen keskussairaalan tapaus).

[RP]

Pakkoruotsi muodostuu suurimmaksi taakaaksi juuri vähemmän lahjakkaille. Lahjakas ja koulussa hyvin pärjäävä hoitaa kyllä sen ruotsin aina jollain tapaa, mutta hänelle jolle koulu ei ole kovin helppoa on ruotsi monesti se viimeinen niitti.

Toisilla koulu sujuu paremmin kuin toisilla, mutta (koulu)lahjakkaillakin on päivässä 24 tuntia ja ruotsi vie yhtälailla aikaa joltakin muulta, ja valtaenemmistö keksisi jotain muuta, mitä pitäisivät mielekkäämpänä, jos se olisi mahdollista.

[Bellerofon]

Ruotsin opiskeluun käytetyt voimavarat eivät millään tavoin ole verrannollisia hyötyyn. Olisi erittäin paljon mielekkäämpää, jos toinen pakollinen kieli olisi vapaasti valittavissa esim. saksa, venäjä, ranska, espanja, kiina, ruotsi-akselilta. Suomen vienti voi olla moniin espanjankielisiin maihin jonkin verran kankeaa, kun kielitaitoisia ei ole mahdottomasti. Ruotsi on iso kumppani Suomelle, mutta ruotsin osaajia meillä on reilusti ja itseasiassa kieltä puhuvana totean, että lähes kaikki neuvottelut käydään silti englanniksi, koska mukana on usein tahoja, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia. Englannista on euroopassa tulossa lingua franca ja oikeastaan kaikkialla muuallakin. Sen osaamiseen, etenkin käyttämiseen pitää aidosti panostaa. Grammar ei ole niinkään tärkeä vaan se, että uskaltaa avata suunsa ja keskustella. Vaikeneminen puolella kymmenellä kielellä ei ole kultaa kuin Suomessa. Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen väestön etuoikeudesta on ehkä syytä miettiä manner Suomessa, sillä heidän osuutensa on enää vain noin 4,8% ja se vähenee jatkuvasti. Missä menee raja? 4%, 3%, 1%? Muita kieliä (kuin suomea ja ruotsia) puhuvia on jo tuplasti enemmän kuin ruotsinkieltä käyttäviä.
Se, että kolmannen kielen opiskelu on hyödyllistä, on tosiasia noin yleisesti yksilöä ajatellen, mutta olisi tietysti paljon enemmän iloa, jos sille olisi kansantaloudellisesti järkevää käyttöä.

[Mangustin]

Elitistit hokevat että ruotsihan on helppoa, vitun typeryskö olet kun et opi? Niin, siis kaikki eivät ole hyviä koulussa eivätkä kielissä. Mutta syökööt leivoksia.

Lisäksi tässä piilee tasa-arvon kannalta se jekku, että tyttöjen aivot on luotu kielten oppimista ja höpötystä varten. Kaikkein terävin verbaalinen lahjakkuus ei välttämättä ole naissukupuolen hallussa, mutta sellaisen hyvän kommunikointikyvyn saavuttaminen, mistä peruskoulu palkitsee, onnistuu nähdäkseni tytöiltä paljon helpommin kuin pojilta. Samalla poikien mahdollisuudet jatko-opintoihin kapenevat.

[Hippo]

Kieltenopiskelun vähentymistä kuvaa havainnollisesti oman tyttären tapaus lukiossa. Hän opiskeli pitkää matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa tarkoituksena kirjoittaa nämä aineet. Kysyin retorisesti, että ottaisitko lisäksi vielä jonkin ylimääräisen kielen. Hän sanoi, että aika ja jaksaminen ei yksinkertaisesti riitä. Kurssitarjottimelle eli työjärjestykseen ei sopinut enää mitään. Jos ylimääräinen vieras kieli olisi sinne jotenkin runtattu, olisi opiskeluaika todennäköisesti pidentynyt.

No, mitä jos ruotsia ei olisikaan ollut pakko opiskella? Mitähän niihin työjärjestyksen koloihin olisi voinut laittaa tilalle?

[Beef Supreme]

Ruotsihan nimenomaan on helppo kieli, looginen ääntäminen ja kompakti kielioppi. Mutta mitään kieltä, helppoa tai vaikeaa, ei opi tyhjiössä. Englanti imetään 24/7 syötteenä kaikilta viestintäkanavilta, joten kaikkein kielikuuroinkin ainakin tunnistaa sanoja ja fraaseja niin että alkeellinen kommunikaatio onnistuu. Ruotsille ei altistuta, sitä ei käytetä, sitä ei tarvita. Monen vuoden ja viikkotunnin työ valuu hukkaan. Tehkää vaikka kädennosto työpaikalla. Kaikki ovat lukeneet koulussa, maisterit jopa virkaruotsin. Mutta kuka osaa puhua? Ehkä yksi kymmenestä. Kuka selviäisi töistään ruotsiksi? Yksi tuhannesta, pl kaksikieliset.

Turha, vahingollinen poliittinen jäänne. Poistoon.

[juhania]

Hei ystävät, kysyisin vaan ketä kannattaapi äänestää Helsingissä kunnallisvaaleissa, jos vastustaa pakkoruotsia ja kaksikielisyyttä.
Olen ennen äänestänyt itse "mestaria", mutta hänen linjansa lepsunut viime vuosina mielestäni, ja kielikysymys on ollut selvästi toisisijainen maahanmuuttojuttuihin verrattuna   
Vaikuttaa siltä, että tämä kielikysymys pyyhittiin taas jälleen kerran maton alle unohduksiin, sen muutaman vuoden takaisen kielikokeilu-hankkeen jälkeen.

[Roope]

http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201711282200565235_vd.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511_235&utm_source=mtv
...
Puheen lopun Hurme puhui ruotsiksi. Hän korosti ruotsin kielen tärkeää asemaa ja päätti puheensa nappakkaan toteamukseen.

-Opetelkaa ruotsia, juntit, Hurme sanoi.

Voittaja julkistettiin juuri äsken Kansallisteatterissa käynnissä olevassa tilaisuudessa. Voittajasta päätti Elisabeth Rehn.

Yleltä tuli tuohon ohjaaja Juha Hurmeen heittoon (joka sekin näytettiin) viittaavasti ruotsin kielen opiskelun puolustelu Opettele ruotsia, taiteilija!

Opettele ruotsia, taiteilija!

Suomenkieliset taiteilijat näkevät ruotsin kielen taidon menestystekijänä. Lavastaja Milja Salovaaralla on koko Pohjola työkenttänään - kiitos ruotsin kielen, jonka hän oppi suomenruotsalaisissa teattereissa. Ohjaaja Juha Hurmeesta puolestaan tuli Finlandia-palkittu kirjailija, koska hän luki suomenruotsalaisia klassikkoja. Ohjaaja: Marlon Saares. Arcadan opiskelijatyö, 2020.

Yle Areena (23 min)

Opiskelua motivoitiin sillä, että Norjassa ja Ruotsissa olisi kuulemma runsaasti töitä suomalaisille taiteilijoille, kunhan he osaavat ruotsia. Pakkoruotsi taidettiin mainita suoraan vain kerran, mutta sen vastustamiseen viitattiin muun muassa kauhistelemalla "naurettavaa kielisotaa", jolle "ei ole perusteita" ja jonka Hurme liitti oikean sodan lailla "väkivaltaan ja järjettömyyteen".

Kun Hurmeelta lopuksi kysyttiin, mitä hänen sylissä oleva lapsensa ajattelee ruotsin kielestä, Hurme vastasi, että "ehkä hän haluaa oppia ruotsia, mutta sen hän päättää itse", sillä "sitä ei päätä isä eikä äiti".

Asiasta ei päätä isä eikä äiti, sillä pakkoruotsin määrää suomenkielisille valtio. Toivottavasti laki muuttuu ajoissa niin, että nyt kolmevuotias poika tosiaan saa päättää itse ruotsin kielen opiskelustaan osana ensimmäistä vapaata sukupolvea kuuteen vuosikymmeneen.

[Radio]

Henkilökohtaisesti olen kokenut monet ylioppilaskirjoittamaan pääsyksi vaaditut aineopinnot turhiksi tai ainakin pakkosyötöksi. Toisaalta tarjolla on ollut vaihtoehtojakin. Täydellistä kaikille sopivaa settiä on mahdoton tai ainakin sikakallista tuottaa. Ruotsinkielen pakkosyöttö on järjetöntä opiskeluajan tuhlausta. Yrittävät hurrit vielä palauttaa pakon yo-kirjoituksiin takaisin. 
Mikä lienee se pirujen tulkitsema "kansainvälinen sopimus", jolla nöyrää suomalaista kiusataan. Voin olla väärässä, mutta naapurimaidemme kieliä ja maailmankieliä on hyvä opiskella hajautetusti. Ruotsinkielen tarve on keinotekoisesti ylläpidetty turhake. Ruotsinkielellä ei tehdä muuta, kuin tuetaan entisen emämaamme jälkeenjäänyttä eliittiä.
Koulujen kilpailu parhaista oppilaista riippuisi paremmin kielten opetustarjonnasta, eikä vähenevän "svenskatalande bättrefolkin" kuolinhorinasta. Kyvyet mullat!

Tunnustaudun fennomaaniksi. Svekomaanien joukkoon olemme saaneet arabimaanit, somalimaanit ja monet muut kymmenien ei-välttämättä edes kirjoitettujen alkuasukaskielten puhujia Afrikasta. Siellä niitä riittää.

Fennomania, suomenmielisyys, suomenkiihko[1] oli suomalaisten kansallisen heräämisen liike, joka syntyi 1800-luvun alkupuolella ja vaikutti erityisesti saman vuosisadan jälkipuolella. Fennomaniaan sisältyi pyrkimys saattaa suomalaisuus ja suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa. Myöhemmin fennomania on usein suomennettu suomalaisuusliikkeeksi[2]. Vastareaktio, ruotsalaismielinen svekomania, syntyi kun osa suomenruotsalaisista alkoi kokea vahvistuneen suomalaisuusliikkeen uhaksi identiteetilleen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Fennomania

[Roope]

Hesarissa pitkä artikkeli siitä, kuinka ja mistä syistä muiden kielten kuin englannin (ja ruotsin) opiskelu on romahtanut.

Loppupuolella käsitellään suomenkielisille ainoaa pakollista kieltä ruotsia lyhyesti sen verran, että todetaan, että (pakko)ruotsi on "poliittisesti hyvin latautunut aihe", jonka asemaan (vasta) Suomen monikielistyminen tulee "väistämättä" vaikuttamaan.

Kansan Uutisten Jussi Virkkunen panee paremmaksi, eikä mainitse yksipuolisia kielivalintoja surkutellessaan ruotsia lainkaan.

Kansan Uutiset: Englanti on jyrännyt muut vieraat kielet kouluissa – yksipuolinen tarjonta jyrkentää eroja Suomen sisällä 1.4.2021

Suomalaiset nuoret puhuvat koko ajan parempaa englantia, mutta sen hinta on ollut kova. Muiden kielten suosio sen sijaan on laskenut kovaa kyytiä.

Saksa, ranska ja venäjä kuuluvat nykyään kieliin, joita hyvin harvat kirjoittavat ylioppilaskirjoituksissa. Etenkin saksan kielen suosio on romahtanut. Viime keväänä pitkän eli A-saksan kirjoittajia oli enää 350. Vuonna 2012 A-saksan kokeeseen osallistui vielä lähes 700 oppilasta.

Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta aiemmin maaliskuussa. Siinä kerrottiin, että vuonna 1997 lyhyen saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja italian ylioppilaskokeisiin osallistui kevään ja syksyn kirjoituksissa kaikkiaan yli 18 300 lukiolaista. Viime vuonna näiden viiden lyhyen kielen ylioppilaskokeisiin osallistui yhteensä noin 3 900 lukiolaista.

Suomalaiset nuoret eivät puhu parempaa englantia siksi, että sitä opetetaan kouluissa muiden kielten kustannuksella, vaikka sekin on totta. Muille kielille ei vain ole käyttöä heidän elämässään, kun taas englanti on kaikkialla, monille vapaa-aikana jopa vahvemmin kuin äidinkieli.

Kyse ei ole mistään uudesta tai vaietusta asiasta. Kieltenopettajat ovat säännöllisesti muistuttaneet, että tilanne on hälyttävä. Viesti on myös mennyt tiedotusvälineissä läpi. Säännöllisesti julkaistaan juttuja, joissa kerrotaan suomalaisten yksipuoleistuvasta kielitaidosta.

Onko kannanotoilla ja uutisilla ollut merkitystä? Eipä juuri, kielten suosio mataa edelleen. Tilanne ei myöskään ole muuttumassa, ja siitä pitää huolen yliopistojen ja korkeakoulujen uudistunut sisäänpääsyjärjestelmä.

Kun sinänsä tolkuttomaan pääsykoerumbaan on etsitty vaihtoehtoa, päädyttiin painottamaan ylioppilastodistusten arvosanoja. Ongelma vain on, että luonnontieteet saivat ylipainon. Nyt halutaan kirjoittaa pitkä matematiikka, koska hyvä arvosana siitä tuo parhaat pisteet.

Kielten vähentyvästä suosiosta on turha syyttää pääsykokeiden arvosanapainotuksia. Kielet vain eivät enää nykymaailmassa ole samanlainen ikkuna maailmaan kuin vielä viime vuosisadalla, eikä niitä tarvita vastaavalla tavalla työelämässäkään.

Kielipainotteiselle lukiolle on nyt vielä vähemmän perusteita kuin vuonna 2005, kun ylioppilaskirjoitusten painotusta siirrettiin historiallisesti kielistä reaaliaineisiin.

Voi tietysti kysyä, onko tulevaisuuden maailmassa tarvetta saksalle, ranskalle tai venäjälle. Se ei ole kuitenkaan asian ydin, koska näiden kielten suosion romahtaminen ei ole tarkoittanut muiden kielten suosion kasvua. Esimerkiksi espanjaa ei lueta yhtään sen enempää.

Asian ydin on, että jo nykymaailmassa on entistäkin vähemmän tarvetta heikolle, välttävälle tai tyydyttävälle vieraan kielen osaamiselle. Suomalaiset eivät matkusta hanttihommiin toisiin maihin, joissa on osattava saksan, ranskan, venäjän tai espanjan alkeet. Yhteinen kieli on joko englanti tai sitten täytyy osata vierasta kieltä hyvin tai erinomaisesti, eikä sellainen oppiminen tapahdu koulussa muutamalla kurssilla vaan omasta kiinnostuksesta vapaa-ajalla.

Vaikka koko maailma puhuu murrettua englantia, ei se vähennä tarvetta osata muita kieliä.

Aivan varmasti vähentää, kuten olemme nähneet viime vuosikymmeninä.

Jopa eri pohjoismaiden nuoret puhuvat keskenään mieluiten englantia, sillä suuri osa heistä – muistakin kuin suomalaisista – ei ymmärrä kunnolla toistensa ruotsia tai "skandinaviskaa". Maahanmuuttajista puhumattakaan.

Kaventuneen kielitaidon takana on myös yksi asia – kuntien talousahdinko. Kun rahaa on koko ajan vähemmän, tulee päättäjille helposti houkutus leikata niin sanotusti tarpeettomasta koulutuksesta. Kun saksan, ranskan tai venäjän opettaminen ei ole pakollista, kannattaako moista tarjota. Sitä paitsi osallistujia on kuitenkin vähän.

Rahaa ja resursseja on runsaasti pakkoruotsin opetuksessa ja siihen liittyvissä valtarakenteissa, jos vain on poliittista tahtoa suunnata sitä muualle. Jos ei ole, niin turha urputtaa joistain pääsykoepisteistä.

[Echidna]

Ruotsissa on useaan otteeseen ehdotettu englanninkielelle virallisen kielen asemaa. Ilmeisesti tällainen aloite on virallisessa käsittelyssä tällä kertaa:

"Underlätta arbetskraftsinvandring - utred engelska som andra officiellt språk"
https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/motion/_H8022687

Eli suomeksi "Työvoiman maahanmuuton helpottaminen - selvitys englannin kielen asemasta toiseksi viralliseksi kieleksi"

Jos ymmärrän oikein, niin aloitetta käsitellään 2021-04-07, mutta ei mitään käsitystä kuinka lainsäädäntö naapurimaassa etenee, jos tulisi vihreää valoa. Iso asiahan on kyseessä ja ihme olisi, jos etenisi.

Olisihan se mielenkiintoista, jos vaikka virkaan voitaisiin Ruotsissa nimittää ruotsia osaamaton henkilö, mutta ei Suomessa. Tämä vain spekulaationa, eihän sitä tiedä millainen englannin virallinen asema olisi, jos se joskus toteutuisi

[Roope]

Olisihan se mielenkiintoista, jos vaikka virkaan voitaisiin Ruotsissa nimittää ruotsia osaamaton henkilö, mutta ei Suomessa. Tämä vain spekulaationa, eihän sitä tiedä millainen englannin virallinen asema olisi, jos se joskus toteutuisi

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman tänään Höblässä:

– Ylipäätään on tärkeää madaltaa kynnystä, mitä tulee kielitaitovaatimuksiin Suomessa. Meillä on valtavan korkeat vaatimukset ihan kaikkiin töihin Suomessa.

[...]

On jo kokeiluja kielitaitovaatimuksen räätälöimiseksi työn mukaan esimerkiksi kuntasektorilla. Stenman muistuttaa, että valtion viranomaisilla on pitkälle menevä velvollisuus tarjota palveluja molemmilla kotimaisilla kielillä.
– Mutta se ei tarkoita, että jokaisen on osattava molempaa kieltä vaan että on pystyttävä rakentamaan järjestelmä, jossa kielilaki toteutuu.  (käännös)

Hbl: Att inkludera fler kan höja sysselsättningen – diskrimineringsombudet ser möjligheter att sänka trösklar 6.4.2021

Kuten jotkut varmaan arvasivatkin, kyse ei ollut pakkoruotsin purkamisesta, vaan ruotsinkielinen yhdenvertaisuusvaltuutettu saattoi puhua näin järkeviä, koska tarkoitti kohtuuttomien kielitaitovaatimusten madaltamisella maahanmuuttajia. Ei suomenkielisiä, joita koskee ihan eri logiikka ja toiset säännöt.

[Nuivinator]

Minulla oli muuten aikanaan lukiossa ruotsinopettaja, joka tykkäsi puhua siitä ruotsin kieliopista opetustilantaissa vain ja ainoastaan ruotsiksi.

Valitin siitä rehtorille, sanoin että opetusta pystyvät seuraamaan vain ne joilla on valmiiksi jo todella hyvä kielitaito. Opettajan mielestä hänen opetusmetodeihinsa puuttuminen oli erittäin epäasiallista.

[mmm]

Elitistit hokevat että ruotsihan on helppoa, vitun typeryskö olet kun et opi? Niin, siis kaikki eivät ole hyviä koulussa eivätkä kielissä. Mutta syökööt leivoksia.

Lisäksi tässä piilee tasa-arvon kannalta se jekku, että tyttöjen aivot on luotu kielten oppimista ja höpötystä varten. Kaikkein terävin verbaalinen lahjakkuus ei välttämättä ole naissukupuolen hallussa, mutta sellaisen hyvän kommunikointikyvyn saavuttaminen, mistä peruskoulu palkitsee, onnistuu nähdäkseni tytöiltä paljon helpommin kuin pojilta. Samalla poikien mahdollisuudet jatko-opintoihin kapenevat.

Meh..
Tasa-arvon kannalta olisi oleellista, että jokainen oppilas saisi tarvitsemaansa opetusta.

Ala-asteen ekalla en saanut enempää matikan tehtäviä, koska lisä -matikan kirja oli jo laskettu. Opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet ja haasteet olivat katsos jo täytetty.
Ala-asteen viidennellä en saanut opiskella toista vierasta kieltä, vaikka A -saksan lukijoille tämä pilottina mahdollistettiinkin.

Sitten yhtäkkiä yläasteella kerrotaan, että minun on pakko opiskella ruotsia, koska minun on pakko opiskella ruotsia.

[jetsku]

Miten ruotsi "kärsii tuosta englannin ylivallasta ihan samalla tavalla kuin muutkin ennen yleisesti luetut kielet eli ranska ja saksa"?

No näkeehän sen noista kirjoittajien määrästä. Käytännössä jos ainetta opiskelee, se kannattaa kirjoittaa. Se, että joku ei ainetta kirjoita, tarkoittaa lähinnä sitä, ettei myöskään ole opiskellut. Toki pakolliset kurssit on pakko lusia läpi, mutta niillä istuskelu ei vielä ole opiskelua eikä johda osaamiseen, vaikka niistä jotain kutosia ja seiskoja saisikin.

Se menee juuri näin, kun kouluissa harkitaan kielten opetusryhmiä ja niiden resursointia. Paikasta riippuen muista kielistä erityisesti kiinnostunut voi päästä lukemaan niitäkin, mutta valintatilanteessa ryhmät jäävät usein muodostamatta. Silloin jää jäljelle englanti ja ruotsi, joita sama niukkuuden logiikka ei koske.

Mikäli toinen kieli olisi pakollinen, kuten pakkoruotsi nyt, mutta vapaavalintainen, muita kieliä valittaisiin ihan toiseen malliin. Sekään ei silti kääntäisi kieltenopiskelun alamäkeä.

Jälkimmäisessä kappaleessa on se olennainen. Ruotsia opiskellaan koska on pakko, mutta ei kirjoiteta, koska ei ole pakko. Ruotsia ei edes opiskeltaisi, jos ei olisi pakko. Saksaa ja ranskaa taas ei opiskella, koska ei ole pakko. Ryhmiin ilmoittauduttaisiin kyllä enemmän, jos jotain on pakko ottaa, mutta tämä ei johda automaattisesti kyseisen kielen "opiskeluun", vain lähinnä läsnäoloon ja minimisuoritukseen, joka ei takaa edes auttavaa kielitaitoa.

Käytännössä luultavasti muutosta ei edes näkyisi, sillä pienet koulut luultavasti tarjoaisivat jatkossakin vain englannin ja ruotsin (koska näihin on opettaja valmiina), ja isot koulut tarjoavat jo nyt mahdollisuuden saksaan ja ranskaan, mutta opiskelijat jättävät aineet kesken, koska niitä ei ole pakko opiskella sen pidemmälle. Ruotsin vapaaehtoistaminen ei käytännössä juurikaan auttaisi muiden kielten asemaa. Todetaan lopuksi, että se, että pakkoruotsin poistaminen ei auta muita kieliä, ei ole argumentti pakkoruotsin säilyttämisen puolesta.

Ruotsi on sama kuin matematiikka! 

Maailmassa on tuhansia kieliä, matematiikka on universaalinen kieli, kuten myös musiikki. Jos halutaan alkaa halkomaan hiuksia tuolla logiikalla niin pitäisi perustaa uusia aineista runsaasti koska voihan muitakin aineita jakaa osiin ja opiskella niistä vain osan.

Sisälukutaitoa, kiitos. Pointti oli, että jonkin oppiaineen pakollisuus ei varsinaisesti johda aineen priorisointiin muiden edelle. Esimerkkinä käytin matematiikkaa, koska se on monelle iso peikko niin kuin ruotsi joillekin. Matematiikan opiskelu on pakollista, mutta noiden pakollisten kurssien läpi surffailu ei millään muotoa vaikeuta muiden aineiden opiskelua, eikä se takaa matemaattista osaamista. Sama koskee ruotsia ja muita aineita, myös muita kieliä.

Olen aina miettinyt että onko tuo Ruotsi = <joku oikea oppiaine> ihan oikea usko, vai onko se näkökulma joka otetaan vaan mukaan keskustelun vetämiseksi läskiksi niin tarvi oikeasti keskustella asioista?

Kommentoin lähinnä sitä virheellistä väittämää, että pakkoruotsin takia muiden kielten opiskelu on vähentynyt. Tälle ei ole mitään loogisia eikä tilastollisia perusteita: ruotsin opiskelu on vähentynyt yhtä paljon tai jopa enemmän kuin muiden kielten, eikä myöskään tuntimäärien suhteen ole mitään ongelmaa panostaa ranskaan ja hoitaa ruotsia välinpitämättömästi.

Ainoa potentiaalinen ongelma on se, että jos haluaisi lukea englannin lisäksi ranskaa, saksaa, venäjää ja espanjaa, koska niin monen kielen mahduttaminen ei normaalituntien puitteissa ole mahdollista. Tämä ei kuitenkaan tilastotasolla ole ongelma, sillä se edellyttäisi, että muiden kielten opiskelu olisi lisääntynyt, ja pakkoruotsi toimii tämän kehityksen jarruna. Kun sekä ruotsin että muiden kielten opiskelu on vähentynyt, ei tällaista perustetta oikein voi esittää. Toki yksilön kohdalla tämä voi olla ongelma, mutta millään ilveellä ei voi pakkoruotsia syyttää saksan opiskelun alamäestä.

Sinänsä en pidä pakkoruotsia mitenkään hyvänä asiana, mutta se perustuu vain siihen, että minusta sen pakolliselle opiskelulle ei ole perusteita, ja jos (ja kun) ei ole, niin sen on tällöin oltava valinnainen oppiaine. Kyse on ihan puhtaasti liberaalista ideologiasta, eikä mistään huonosti rakennellusta pseudoteknokraattisesta virheargumentaatiosta. Kyse ei ole siitä, onko ruotsista haittaa vai ei, vaan siitä, että sen pakollisuuteen ei ole perusteita.

[Roope]

Hanasaaren kulttuurikeskuksen pakkoruotsittaja yrittää vielä pyristellä, mutta faktat puhuvat puolestaan:

Englannin kielen ylivallan edessä ei pidä antautua

POHJOISMAIDEN MINISTERINEUVOSTO on hiljattain julkaissut raportin Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa?. Raportti perustuu mielipidekyselyyn, johon vastasi yli kaksituhatta Pohjoismaissa asuvaa 16–25-vuotiasta nuorta vuonna 2020.

Yllättäen vain 23 prosenttia ruotsalaisista nuorista ilmoitti ymmärtävänsä tanskan kieltä ja 40 prosenttia tanskalaisnuorista piti ruotsin kieltä helposti ymmärrettävänä. Yhteensä 62 prosenttia Suomen nuorista ilmoitti ymmärtävänsä ruotsia, mutta vain pieni vähemmistö ymmärsi norjaa tai tanskaa. Norjalaiset nuoret esiintyivät edukseen hyvine ruotsin (90 prosenttia ymmärsi) ja tanskan kielen (47 prosenttia ymmärsi) taitoineen.

Kyselyssä nuoret saivat myös valita, mitä kieltä he käyttävät tavatessaan jonkun toista skandinaavista kieltä puhuvan henkilön. Selvityksen mukaan skandinaavisten kielten ymmärtämisen sekä englannin ja skandinaavisten kielten valitsemisen välillä on nähtävissä yhteys. Norjalaiset nuoret vakuuttivat pärjäävänsä skandinaavisella kielellä (86 prosenttia) suomalaisten nuorten turvautuessa englantiin (72 prosenttia).

KYSELY vahvistaa aikaisempien tutkimusten havaintoja: nuorilla on käytännöllinen suhtautuminen kieliin. Kun on tärkeää tehdä itsensä ymmärretyksi, esimerkiksi työyhteyksissä, käytetään englantia, ja kun halutaan solmia sosiaalisia suhteita, voidaan käyttää skandinaavisia kieliä. Raportissa kirjoittajat nostavat esille ajatuksen skandinaavisten kielten ja englannin rinnakkaiskielisyydestä keinona turvata pohjoismainen kieliyhteisö pitkällä aikavälillä.

Kokemukseni mukaan englantia voidaan tarvita, jotta jää saadaan murrettua ja yhteys rakennettua yhdenvertaisista lähtökohdista pohjoismaisissa yhteyksissä.

[...]

EMME saa antautua englannin kielen ylivallan edessä Pohjolassa, vaan meidän tulee edistää pohjoismaista kulttuurivaihtoa, liikkumista ja naapurikielten ymmärrystä.

Tämä tahto näkyy myös nuorten kyselyvastauksissa: kaksi kolmesta nuoresta arvioi ruotsin, norjan tai tanskan ymmärtämisen olevan tärkeää Pohjoismaiden yhteenkuuluvuuden kannalta. Ei sovi unohtaa, että yhteiset kielelliset siteet mahdollistavat nuorten sujuvan liikkumisen työn ja opiskelupaikan perässä toiseen Pohjoismaahan. Siinä yhteydessä pelkkä englannin kielen taito on laiha lohtu.

Gunvor Kronman

toimitusjohtaja, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Helsingin Sanomat, mielipide 11.4.2021

Ei sovi unohtaa, että yhteiset kielelliset siteet mahdollistavat nuorten sujuvan liikkumisen työn ja opiskelupaikan perässä toiseen Pohjoismaahan. Siinä yhteydessä pelkkä englannin kielen taito on laiha lohtu.

Juuri päinvastoin, kuten tuo nuorille tehty kyselykin osoitti. Nykyään niin työssä kuin opiskelussakin tarvittava kieli on maahanmuuttajilla yleisesti englanti.

Onko pohjoismaista kieliyhteyttä olemassa? (pdf)

– Pelkästään Skandinaviaan kuuluvia maita Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa tarkasteltaessa
ruotsin ja tanskan välisessä naapurikielten ymmärtämisessä on haasteita. Ainoastaan
23 prosenttia ruotsalaisista nuorista on sitä mieltä, että tanskaa on helppo ymmärtää, ja
40 prosenttia tanskalaisista nuorista kokee ruotsin ymmärtämisen helpoksi.

– Lähes kaikki Pohjoismaiden nuoret (95 prosenttia) pitävät englantia helposti
ymmärrettävänä.

Aiempien tutkimusraporttien mukaisesti on havaittavissa, että enemmistö Pohjoismaiden
nuorista (93 prosenttia) osaa englantia mielestään hyvin. Tämä koskee käytännössä kaikkia
Pohjoismaita.

Kuten jo aiemmin on mainittu, myös tilanne vaikuttaa kielen valintaan. Aiemmissa tutkimuksissa
on havaittu, että englantia käytetään lähinnä tilanteissa, joissa nuoret haluavat välttää
väärinymmärryksiä tai kasvojen menettämistä ja kaikkien on tärkeää ymmärtää viesti.
Skandinaavisia kieliä taas käytetään, kun halutaan solmia läheisiä sosiaalisia suhteita.
...
Nuorten kielen valintaan vaikuttaa merkittävästi mahdollisuus tulla ymmärretyksi. Kyselyssä
tiedusteltiin, mikä vaikuttaa sosiaalisessa mediassa käytettäviin kieliin, ja nuoret saivat valita
vastaukseensa useita eri vaihtoehtoja. Enemmistön (58 prosenttia) mukaan ratkaiseva tekijä on
se, että mahdollisimman monet ymmärtävät heitä.

Nuoret eivät koe pohjoismaista kieliyhteyttä erityisen tärkeäksi

Tiedustelimme nuorilta pohjoismaisen yhteistyön tärkeintä kohdetta, ja vastaajat saivat valita
niin monta yhteistyöalaa kuin halusivat. Kuusi prosenttia valitsi kulttuurialan ja ainoastaan
kolme prosenttia kieliyhteistyön. Kieliyhteistyö jäi siten viimeiselle sijalle 21 yhteistyöalueen
joukosta.
...
Saattaa olla useita eri selityksiä sille, miksi nuoret eivät ajattele kielten ja kulttuurin olevan niin
tärkeitä pohjoismaisessa yhteistyössä. Heidän mielestään skandinaavisten kielten keskinäinen
ymmärtäminen ei ehkä ole kovin tärkeää, koska niin moni kuitenkin ymmärtää englantia. Monet
nuoret voivat luulla ymmärtävänsä ruotsia, norjaa ja tanskaa todellisuutta paremmin ja pitävät
kieliyhteistyötä tarpeettomana, koska eivät näe asiaan liittyviä haasteita. Kielet ja kulttuuri eivät
myöskään ole esillä arkielämässä yhtä näkyvästi kuin ympäristö ja ilmasto tai terveysasiat. On
myös mahdollista, että monen mielestä kieliasiat eivät enää ole yhtä tärkeitä pohjoismaisessa
yhteistyössä ruotsin, norjan ja tanskan ymmärtämisen heikentyessä.

[Beef Supreme]

Suomen suomenkielisillä ei ole minkäänlaista kieliyhteyttä pohjoismaihin. Sen sijaan kaikilla on yhteys kansainvälisen kommunikaation välineisiin, useimmilla englantiin mutta joillakin harvoilla myös saksaan, ranskaan, jopa venäjään.

Englannin ylivalta ei ole pois ruotsilta, koska sillä ei mitään asemaa suomalaisten mielissä edes ole. Se on poissa muilta kieliltä, ja se on sääli.

[Random Walker]

Hesarikin valittaa taas vaihteeksi muiden kun englannin YO-kirjoittajien vähäisyyttä ja suomalaisten ulkomaan kielten osaamisen suppeutta. Tyypilliseen tapaansa unohtavat mainita pakkoruotsin vaikutuksen tähän asiaan. Kukaan ei ole varmaan kertonut niille siitä.

Maksumuurin takana.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007910963.html

VIERAIDEN KIELTEN ylioppilaskirjoituksiin osallistuneiden määrä on romahtanut (HS 21.3.).

Trendi on selvä: englannin kieli vie, muut vikisevät.

Vielä vuonna 1997 lyhyen saksan, ranskan, venäjän, espanjan ja italian ylioppilaskokeisiin osallistui kaikkiaan 18 300 abiturienttia. Vuonna 2020 näiden viiden lyhyen kielen ylioppilaskokeisiin osallistui enää 3 900 lukiolaista. Eniten suosiotaan ovat menettäneet saksa ja ranska.

Vuonna 1997 lyhyen saksan kirjoitti 12 411 oppilasta. Vuonna 2020 määrä oli romahtanut 1 611 ylioppilaskokelaaseen. Lyhyen ranskan kirjoitti 23 vuotta sitten 4 393 lukiolaista, vuonna 2020 heitä oli enää 806.

Yhtenä selityksenä tähän on pidetty korkeakoulujen valintoja, joissa painotetaan nyt enemmän matematiikkaa eikä ylimääräisistä kielistä saa pisteitä.

Helsingin Sanomien jutussa kerrottiin esimerkki, jossa ranskan kieltä yliopistoon opiskelemaan pyrkivä saisi enemmän pisteitä pitkän matematiikan laudaturista kuin pitkän ranskan laudaturista. Vuonna 2006 ylioppilaskirjoitusten reaalikoe muuttui useampaan osaan pilkotuksi ainereaaliksi – oppilaan oli helpompi tenttiä reaaliaine kuin kieli.

Korkeakoulujen pisteytysmalli syntyi vastauksena Juha Sipilän (kesk) hallituksen toiveisiin saada suomalaiset nuoret nopeammin lukiosta jatko-opintoihin. Kielten opiskelun kannalta hoputtamisesta ei ole seurannut pelkkää hyvää.

[Roope]

Hesarikin valittaa taas vaihteeksi muiden kun englannin YO-kirjoittajien vähäisyyttä ja suomalaisten ulkomaan kielten osaamisen suppeutta. Tyypilliseen tapaansa unohtavat mainita pakkoruotsin vaikutuksen tähän asiaan. Kukaan ei ole varmaan kertonut niille siitä.

Maksumuurin takana.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007910963.html

SUOMEN YRITTÄJIEN toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä Suomen kaltaisessa pienessä maassa, jos jossakin, pitäisi osata laajalti eri kieliä. "Koulutuspolitiikassa on peilin paikka. Meidät pitää saada innostumaan uudella tavalla kielten opiskelusta", Pentikäinen sanoo.

Mitäs jos yritykset maksaisivat työntekijöilleen kielten laajasta osaamisesta, jos ne kerran ovat niin tärkeitä? Siihen asti tyhjää lätinää.

[Roope]

Vaasan AMK:n opiskelijat avautuvat MTV Uutisille tuskaisista harjoitteluistaan keskussairaalassa: "Mikset mene muualle harjoitteluun, jos et osaa ruotsia"

Neljä parhaillaan AMK:ssa opiskelevaa opiskelijaa kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että sairaalaympäristössä hyljeksitään niitä, keneltä ruotsin kieli ei suju erinomaisesti.

Vaasan keskussairaala on kaksikielinen sairaala, jossa enemmistö potilaista on ruotsinkielisiä. Sairaanhoitajaopiskelijoita keskussairaalassa on harjoittelussa vuosittain 760 henkilöä eri pituisissa jaksoissa.

[...]

Eräs 22-vuotias kolmannen vuoden Vaasan AMK:n sairaanhoitajaopiskelija kertoo, että keskussairaalassa suomea puhuvat harjoittelijat heitetään "kylmään veteen" oppimaan.

Opiskelija suoritti viimeisen harjoittelunsa keskussairaalassa.

– Itse olen kotoisin muualta, paikkakunnalta, jossa ruotsia ei puhu oikeastaan kukaan, ja vaikka yritin sitä ahkerasti opiskella, niin en sitä koskaan oppinut. Ohjaajani logiikka taitojeni parantamiseksi oli se, että hän laittoi minut hoitamaan aina, joka vuorossa, kaikki osaston ruotsinkieliset potilaat, ja hän jätti mut heidän kanssaan yksin.

Opiskelija kertoo ihmetelleensä jälkeenpäin, miksi hänen kouluttamisessaan on käytetty tällaisia metodeja.

– Näin jälkeenpäin ajateltuna kyseessähän on ollut potilasturvallisuuden vaarantaminen. Ikinä opiskelijaa ei saisi jättää muutenkaan yksin, eikä varsinkaan silloin, kun hän ei ymmärrä, mitä potilas sanoo. Tunsin, että olen jotenkin alempiarvoinen ja huono hoitaja, opiskelija kertoo.

[...]

Eräs vaativan kuntoutuksen osastolla harjoittelussa ollut opiskelija kertoo, kuinka hän koki suurta epävarmuutta hoitotoimenpiteitä tehdessä, kun ohjeet tekemiseen tulivat ruotsiksi.

– Koin haastavaksi hoitotoimenpiteen suorittamisen ruotsin kielellä, kun sitä ei vielä suomeksikaan osaa. Tuntuu, että oppiminen jäi vajaaksi kielimuurin takia, kun en ymmärtänyt mitä sanottiin. Pelotti myös, että tulee tehtyä hoitovirheitä, kun kaikki tuntui niin epävarmalta. Oli vaikeaa ohjata ja neuvoa potilasta eri kielellä.

Opiskelija kertoo pahoitelleensa muille työntekijöille, ettei osaa hyvin ruotsia. Siihen hän kertoo saaneensa vastaukseksi törkeyksiä.

– Opiskelijan kohtelu ei ollut ystävällistä. Jos ei osannut sanoa ruotsiksi asioita, tuli vastaus että mikset mene muualle harjoitteluun, jos et osaa ruotsia. Minulle ei tullut tästä kovin tervetullut olo, hän kertoo.

[...]

MTV Uutiset tavoitti Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnusen, joka pitää harjoittelijoiden keskuudesta ilmennyttä tyytymättömyyttä valitettavana asiana.

Kinnunen kuitenkin kertoo MTV Uutisille, että hän ei ole aiemmin kuullut vastaavanlaista palautetta keskussairaalassa harjoittelua suorittaneilta opiskelijoilta.

– Ensimmäistä kertaa kuulen tällaista palautetta. Mutta kun tällaista palautetta tulee, niin pitää lähteä kovasti selvittämään, onko kyse yksittäisistä tapauksista vai onko sitä tapahtunut useammin, Kinnunen kertoo.

Kinnunen sanoo, että heillä ei ole keskussairaalassa sellaisia opetusmetodeja, että suomenkielinen opiskelija jätetään yksin ruotsinkielisen potilaan kanssa.

– Missään nimessä emme hyväksy sellaisia tilanteita. Asiakkaiden ja potilaiden hoito ja turvallisuus on kaikkein tärkeintä.

Kinnunen kuitenkin haluaa korostaa, että keskussairaalan potilaista yli puolet puhuu äidinkielenään ruotsia, ja se kohdistaa työntekijöihin myös tiettyjä vaatimuksia.

Se voi olla hänen mukaansa opiskelijoille myös mahdollisuus parantaa kielitaitoa.

– Tämä näkyy myös toki meidän henkilöstössä. Meidän henkilöstömme äidinkieli on puolet ja puolet. Meidän henkilöstöllämme on toki kielitaitovaatimukset, kyllä täällä henkilöstö on kokonaisuudessaan kaksikielistä. Opiskelijoilta ei voi tietenkään vaatia kaksikielisyyttä, mutta pitää olla tietoinen, ettei pärjää ilman halua oppia toista kieltä. Molemmat kielet ovat läsnä arjessa, Kinnunen kertoo.

MTV 15.4.2021

Kuulostaa siltä, että suomenkieliset savustetaan systemaattisesti pois sairaalasta. Ja johtaja ei muka ole tästä tietoinen.

Meidän henkilöstöllämme on toki kielitaitovaatimukset, kyllä täällä henkilöstö on kokonaisuudessaan kaksikielistä.

Seinäjoen keskussairaalassakin oli kielitaitovaatimukset. Ei kelvannut.

[Jorma M.]

^ fanaattisempaa rasismia en ole ikinä nähnyt ja kuullut kuin mitä ruotsinkieliset kehtaavat suunnata suomalaisiin. Bättre Folkin rasismi on myös monipuolista. Se tukeutuu vauraimpaan ja voimakkaampaan ulkomaahan (Ruotsiin), ja se käsittää suomalaisten ns. huonommuuden/alemmuuden monessa mielessä. Suomenruotsalaisen inho kohdistuu klassisesti myös suomenkielisten heikompiin seurapiireihin, tuttavaverkkoihin, ulkonäköön, kielitaitoon, pukeutumiseen ja aivan erityisesti pienempiin kulutus- ja perintämahdollisuuksiin, sukupuuhun, harrastusten tasoon.

Sellainen tavallinen maatiainen suomalainen joka ei ole päässyt kokemaan yllä kuvattua ei tietenkään usko asiaa.

Se mikä hurreissa on arvostettavaa, on se sama mitä on mustalaisilla, somaleilla, ählämeillä ja kokoomuslaisilla verenimijöillä. Ne pitävät toinen toistensa puolta. Siihen ei suomalainen tollo yllä. Ei riitä rohkeus, äly eikä sisu.

[Tavan]

Minä olin opiskeluaikoina joitain kertoja tekemisissä Åbo Akademin opiskelijoiden kanssa. Koskaan en ole tullut kohdelluksi yhtä kylmän ylimielisesti minkään ryhmän taholta.

Tämä ilmeni kielipelinä (heittäydytään muka osaamattomaksi ja painostetaan suomenkielisiä tankeroruotsiin, vaikka oma suomi on täysin fluenttia), suomalaisten tyttöjen vaatteille naureskeluna, erinäisenä itsekorostamisena (raha, muotikuteet, hienot harrastukset ja ruokatottumukset, joita pitää mainita ja viljellä aina kun on mahdollisuus).

[Beef Supreme]

Tiedän mitä tuo on, ja minulla onkin tapana kielivähemmistön kanssa ottaa aktiivinen keskustelijan rooli, hieroa muumien naamaan riikinruotsiani ja sen muoti-ilmauksia. Heidän omia fisv-sanojaan en ole ymmärtävinäni. Tämä tulokulma ottaa kyllä tuulen purjeista, ja vem kan segla förutan vind. Tosin, kaikkein tiukinta raharuotsalaista seurakuntaa en edes ole tavannut. Miksi ihmeessä työmiehen poika haluaisi kartanonomistajien kanssa purjehtimaan tai golffaamaan.

Taitaa olla alemmuudentunne se mikä pohjimmiltaan ajaa ankkalammen halveksumaan meitä suoneekereitä.

[Teemu Lahtinen]

Kirkkonummella RKP on sitä mieltä, ettei virkamiesruotsi riitä virkamiehelle. Nähdäkseni se vie pohjan koko konseptilta. Kuva viime keskiviikon Länsiväylästä.

[Beef Supreme]

No niin, käytännössä sujuvan eli natiiviruotsin vaatiminen jyvittää kaikki virat ruotsinkielisille. Tämähän on "kaksikielisyyden" perimmäinen tarkoituskin. Ja koska wikin mukaan

Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 76,0 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 16,9 prosenttia ruotsia.[4]

Taitaa kuitenkin suomi olla tärkeämpi kuntalaisten asioiden ajamiseen.

Onkohan koskaan syynätty samalla innolla kaksikielisten virkamiesten suomentaitoa? Suomea on nimittäin kertaluokkaa vaikeampi oppia vieraana kielenä kuin ruotsia. Ja jos nimellisesti ruotsinkielinen henkilö asuu ja käy koulunsa suomenkielisessä ympäristössä, kotikieli saattaa olla jäänyt aika heikolle tasolle. Todellinen kaksikielisyys on myytti. Monimutkaisia virkatoimia ei hoideta sinne päin -kielitaidolla. Todistan usein kun korkeatasoiset julkisen palkan nauttijat vääntävät dokumentteja paskalla englannilla, kökkösuomella, "virkamiesruotsilla" jne. Saksat, ranskat ja venäjät sentään hoitelee natiivitasoinen kääntäjä, mutta myös kaikki kolme kotimaista pitää käyttää kielentarkastuksessa. Aika usein se olen minä itse, ilman kompensaatiota.

Enkä edes aloita suomalaisten kieltenopettajien osaamisesta, varsinkin ruotsin-. Oppikirjatekstejä ja prepositioknoppeja kyllä osataan resitoida vuosikymmenten rutiinilla, mutta ei se tuotos ruotsia muistuta.

Kirkkonummen demografialla kaikki johtavat virat kuuluvat suomenkielisille, pl. nimenomaisesti ruotsinkielisten kieliasiat. Tälle visiirille sitten erikseen nimetty alipäällikkö joka muiden tehtävien ohella hoitaa asiat ruotsiksi. Mutta nej, pitää olla kokonainen rinnakkainen palvelurakenne. Ja juuri siksi ruotsi tulee niin kalliiksi.