Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Todetaan vielä, että Suomessa ei voi rekisteröityä kaksikieliseksi. Suru-perheissä valitaan yleensä lapsien kieleksi ruotsi, vaikka perhe on oikeasti kaksikielinen ja suomi on oikeasti vahvempi kieli. (Poikkeuksena ne muutamat reservaatit, joissa lapset eivät saa kontaktia suomenkielisiin lapsiin.) Tämä vääristää tilastoja ja Jorma M:n 4 % on oikeastaan pienempi. Ummikkoja ei taida olla edes prosenttia, joten ruotsinkieliset eivät tarvitse suomenkielisten ruotsin osaamista muuhun kuin oman paremmuutensa esittelyyn.

Rekisteröityminen on yksi asia, mutta kyselytutkimusten mukaan ruotsinkielisiksi itsensä identifioivien määrä laskee vauhdilla, kun nyt jo yli puolet suomenruotsalaisista kokee olevansa kaksikielisiä. Tämän voi olettaa näkyvän viiveellä vähän vaikka missä kuten vähäisemmässä tuessa Rkp:n ja Folktingetin aggressiiviselle kielipolitiikalle.

[Pellonpekko]

No pakkoruotsi on kansalaisten mielestä idioottimaista kaikissa kyselyissä, mutta eliitti sanoo "nostalgisesti" toisin (monista eri syistä). Jopa kokoomuslaiset olivat järjissään ja halusivat pakkoruotsin pois, mutta puolue-eliitti sanoi toisin - piru heidät viekööt ja pakko-opettakoon vaikka tuyuca-kieltä heille väkisin ja monia muita vastaavia kieliä, jotta oppivat järkevämmiksi. Ja onhan noita persuissakin eli jopa muuten hyvä Purra kannattaa kai vieläkin lapsien haitta-ruotsia - pirun valitettavaa. Mitään hyviä syitä pakkoruotsille en ole vielä kuullut ja olen seurannut asiaa 90-luvusta alkaen.

Kyllähän tuo ajan kanssa mennee pois, mutta odottavan aika on pitkä. Ja lapsiahan/nuoria tässä käy sääli, kun joutuvat kärsimään pakosta, mikä vie aikaa auttamattomasti muulta oppimiselta. Muistan pakkoruotsitunnit itsekin ja korkeakoulussakin pakko oli pakko ja juuri kukaan ruotsia "aidosti" insinööriopinnoissa ei hallinnut, mutta päästivät läpi kai vitsillä ja "normaalina toimena". Puhetesti oli hauska vitsi, jossa naureskeltiin testaajien kanssa kun juuri mitään ei osannut ( motivaatio yläasteelta saakka pakkoon kun oli ollut nolla .. kyllä, vituttaa "turhat" opinnot, mutta ruotsi oli ykkönen vitutuksissa ja mielestäni vieläkin aiheesta ). Mutta kaikki laskettiin läpi, vaikkei mitään kunnon osaamista ollutkaan. Vitsi vitsi ja tuohon vitsiin tuhlataan rahaa kunnolla ja opiskelijoiden aikaa tuhottomiin.

Ruotsin kieltä vastaan näin aikuisena minulla ei ole mitään, niin kauan kuin sitä ei pakolla tuputeta. Hieman harjoittelen jopa dualingolla ruotsia aikani kuluksi nyt kun se ei ole pakkoa. Mutta kasvavilta lapsilta/nuorilta tuo pakko pitää ottaa pois ja laittaa se vapaaehtoiseksi.

[valkovuokko]

Ruotsinkielisten säätiöiden jakama runsas vaaliraha voitelee suomenkielisiä poliitikkoja kannattamaan RKPn vaatimaa pakkoruotsia. Mm Petteri Orpo, Annika Saarikko, P Haavisto, Maria Ohisalo, P Arhinmäki, Li Andersson ja  monet monet muut ovat vastaanottaneet tuota säätiörahaa ja se on korruptoinut heidät pakkoruotsin kannattajiksi.

[valkovuokko]

Osaan ruotsia oikein hyvin, mutta vastustan kiivaasti sitä, että ruotsintaitoa vaaditaan kaikilla kouluasteilla ja kaikissa tutkinnoissa, kaikilta suomalaisilta kautta koko maan. Pakkoruotsi syö opetusresursseja kohtuuttomasti, se syö verovaroja joita kipeästi tarvittaisiin muihin tarpeisiin koulusektorilla ja muualla yhteiskunnassa. Tänä päivänä pitäisi satsata mahdollisimman paljon luonnontieteisiin, matematiikkaan, tutkimukseen, uusien tuotteiden kehittämiseen, jotta saataisiin lisää vientiä ja verotuloja tähän maahan. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminenkin vaatisi enemmän luonnontieteiden opiskelua kuin pakkoruotsia

Ihmisoikeuslait ja Suomen perustuslaki eivät vaadi keneltäkään minkään itselle vieraan kielen omaksumista
Suomen Kielitaitolakia pitäisi muuttaa, virkoihin liitettyä molempien kansalliskielten taitovaatimusta pitäisi tarkistaa. On kohtuutonta että esimerkiksi Vantaalla julkisen sektorin viranhaltijalta vaaditaan ruotsintaitoa, vaikka kaupungissa on vain 2.5% ruotsinkielisiksi rekisteröityjä, mutta yli 20% vieraskielisiä.
On käsittämätöntä että mikään muu tarpeellinen kielitaito ei voi korvata ruotsintaidon vaatimusta, vaikka virkamies kohtaa koko ajan vieraskielisiä asiakkaita, mutta vain aniharvoin ruotsinkielistä asiakasta. Koko laajassa sisämaassa ruotsintaidolle ei ole mitään aitoa tarvetta.

[Torspo]

Ruotsi on siitä hassu kieli, että sitä pitäisi osata muttei voi käyttää missään. Ainoastaan palveluhommissa asiakkaat vaativat sitä, muissa hommissa osaavatkin hyvin suomea.

On jo yli kymmenen vuotta kun pystyin puhumaan ruotsia. Tv:n ymmärrän ja lehdet voin lukea mutta heti kun avaan suun niin kieli vaihtuu suomeksi tai englanniksi. 

[F1nka]

Asian vierestä: millaista ruotsia suomenkielinen voisi tarvita? Ruotsin ruotsilla ei pitkälle pötkitä kokkolasvenskan alueella, mutta kokkolasvenskalla ei aiheuta kuin noloja tilanteita Helsingissä puhumattakaan Tukholmasta.

[Beef Supreme]

Säätiörahan ohella ruotsin asemaa puolustetaan taikauskolla. Ruotsin kieltä pidetään maagisena ankkurina länteen ja ainoana suojana pakkovenäjää vastaan. Samoin ruotsinkielinen vähemmistö on ainoa osoitus Suomen monimuotoisuudesta ja kaksikielisyys hienoin sinetti suvaitsevaisuudesta. Nyt 2000-luvulla kaikki huononnukset, todelliset tai kuvitellut, tämän vähemmistön oikeuksiin ja kielen asemaan ovat tabu, jopa vahvemmin kuin ennen.

Erikielisen eliitin on aina pitänyt perustella olemassaolonsa enemmistölle omalla korvaamattomuudellaan. Nyt he ovat myös kallisarvoinen ja säilyttämisen arvoinen kulttuuriaarre.

Tästä absurdista epäjumalasta, suomenruotsista ja sen puhujista, tehdään varmasti tulevaisuudessa lukemattomia sosiologisia tutkimuksia ja ihmetteleviä tubevideoita: kuinka helvetissä tämä pelleily hyväksyttiin ja sen annettiin jatkua vuosisadan ajan ja ylikin.

Eniten pakkoruotsin poistamisesta hyötyisivät suomenruotsalaiset itse. Nuorilla sukupolvilla ei olisi mitään syytä tuntea katkeruutta ja kaunaa heitä ja kieltään kohti. Taloudellisesti tulisi hittiä, aluksi, kun kulttuuri-, julkaisu-, käännös- ja opetusalalla työt vähenisivät ja kaksikielisyyttä purettaisiin. Mutta lopuksi su-rut saisivat pitää suljetut rahapiirinsä ja sisäsiittoiset kylänsä omina kerhoinaan. Kaikille muille de facto yksikielisyys olisi vain jo vallitsevan todellisuuden hyväksymistä.

Mutta etupiirit haluavat pitää lelunsa. Siitä tulee heidän Stalingradinsa.

[Roope]

Kielten asema kouluissa on osa laajempaa suomalaista kielipolitiikkaa. Ruotsia opiskellaan, koska halutaan pitää kiinni kaksikielisyydestä ja kuulua Pohjoismaihin.

Muutamissa kunnissa vaadittiin 2010-luvun alussa mahdollisuutta vaihtaa ruotsi Venäjään. Keskustelu vaimeni Venäjän vallattua Krimin 2014. Kun kunnat olisivat vuonna 2018 voineet kokeilla esimerkiksi venäjän opetusta ruotsin sijaan, halukkaita ei ollut. Korkeakoulut ja julkiset virat vaativat edelleen ruotsin taitoa.

Nykyinen laskeva kielitrendi on nähty jopa osaksi laajempaa nationalismin vahvistumista.

Suomen Kuvalehti 28.8.2020

Melkoista historian uudelleenkirjoitusta toimittaja Pauliina Penttilältä.

Keskustelu jatkui myös Krimin valtauksen jälkeen, kun toimittajan sivuuttama kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta eteni eduskunnan käsittelyssä. Aiemmista vaallupauksistaan huolimatta eduskunnan enemmistö kuitenkin ampui kansalaisaloitteen alas.

Hallitus joutui pitkin hampain toteuttamaan hylätyn lakiesityksen ponnen, jonka mukaan pakkoruotsin poistamista kokeiltaisiin halukkaissa kunnissa, mutta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ryhtyi viivytystaisteluun ja sabotoi ponnen toteutuksen. Kokeiluun osallistuvat oppilaat eivät olisi saaneet vapautusta korkeakoulujen ja julkisten virkojen edellyttämästä ruotsin kielen taidosta, mikä teki kokeilun oppilaiden kannalta järjettömäksi.

Kun oppilaat olisivat joutuneet opiskelemaan peruskoulun ja lukion koko ruotsin oppimäärän viimeistään korkeakoulussa, ei kokeiluun enää löytynyt vapaaehtoisia, eivätkä muuten halukkaat kunnat voineet ilmoittautua kokeiluun.

Pakkoruotsilla ei ole oikein mitään yhteyttä kaksikielisyyteen tai Pohjoismaihin kuulumiseen, eikä laskevalla kielitrendillä nationalismiin. Kaksikielisyyttä on tai ei ole pakkoruotsista riippumatta, ja kielitaitotaso on laskenut myös suomen kielessä.

[Jaakko Sivonen]

"Opetelkaa ruotsia!", sanoo suomalaisille David Mac Dougall, joka sai Suomen kansalaisuuden, mutta ei jaksa opetella suomea.

[tweet]1354059930937024516[/tweet]

[Roope]

Hesarissa pitkä artikkeli siitä, kuinka ja mistä syistä muiden kielten kuin englannin (ja ruotsin) opiskelu on romahtanut.

Loppupuolella käsitellään suomenkielisille ainoaa pakollista kieltä ruotsia lyhyesti sen verran, että todetaan, että (pakko)ruotsi on "poliittisesti hyvin latautunut aihe", jonka asemaan (vasta) Suomen monikielistyminen tulee "väistämättä" vaikuttamaan.

Kielet jäivät jalkoihin

Englanti jyrää kouluissa, ja esimerkiksi saksan ja ranskan opiskelu on romahtanut. Opettajien mukaan syynä ovat koulutuspolitiikan uudistukset.

[...]

Sitä mukaa kun Suomi monikielistyy, myös ruotsin kielen asema joutuu väistämättä puntariin. Kieltenopettajat puhuvat aiheesta varovaisesti, sillä ruotsin asema on poliittisesti hyvin latautunut aihe.

Ylioppilaskirjoituksissa pakollisesta ruotsin kielen kokeesta luovuttiin vuonna 2005. Toista kotimaista kieltä on lukiossa silti vähintään viisi pakollista kurssia.

"Ruotsin asema on vaiettu aihe. Me kieltenopettajat emme halua panna kieliä arvojärjestykseen julkisesti", sanoo [espanjan ja ranskan lehtori] Sara Favén.

Favénin mukaan monen lukiolaisen paukut menevät nyt englantiin ja ruotsiin.

Helsingin Sanomat 19.3.2021

Esimerkiksi kieltenopetuksen varhentamista perusteltiin kielitarjonnan monipuolistamisella, mutta se on vain vahvistanut englannin (ja ruotsin) asemaa. Niin kuin tämä ei olisi ollut pääteltävissä etukäteen.

[insinörtti]

Emme halua panna kieliä arvojärjestykseen....

Eivät varmasti halua niin, mutta oppilaat haluavat ja siihen heillä on myös oikeus. Muutenkin lähtökohtaisesti opiskelun pitäisi tapahtua lapsen tulevaisuuden, eikä aikuisen menneisyyden ehdoilla.

[Jorma M.]

Tunnen erään Suomessa asuvan (kunnollisen ja sivistyneen) amerikkalaisen mamun. Kun juttelen hänen kanssaan, niin hän ei selvästikään usko minua kun kerron ruotsin asemasta Suomessa. On kohtelias mutta luulee että rasistisesti puhun paskaa tai olen väärässä tms. Ei vaan tajua.

Onhan se tietysti aika erikoista että Kaliforniassa kasvaneen ei ole tarvinnut osata sanaakaan espanjaa. Mutta Suomessa ei saa elää, saati käydä koulua ellei opiskele 18-vuotiaaksi 4% kieltä. Tähän asti pakotus on ollut 16-vuotiaaksi, mutta kiitos hallituksen, on persepano pian 2 v pidempi. 

Ja hienompaa on vielä Lappeenrannassa, Joensuussa jne. Ei ole pakko osata sanaakaan venäjää, mutta ruotsista tulee 12 v nakitus.

[insinörtti]

Tunnen erään Suomessa asuvan (kunnollisen ja sivistyneen) amerikkalaisen mamun. Kun juttelen hänen kanssaan, niin hän ei selvästikään usko minua kun kerron ruotsin asemasta Suomessa. On kohtelias mutta luulee että rasistisesti puhun paskaa tai olen väärässä tms. Ei vaan tajua.

Selitä asia samoin kuin se meille selitetään, niin kyllä hän ymmärtää:

- Alakoulussa on pakko opiskella ruotsia, koska sen jälkeen yläkoulussa on pakko opiskella ruotsia.
- Yläkoulussa on pakko opiskella ruotsia, koska lukiossa/amkssa/amiksessa on pakko opiskella ruotsia.
- Ylemmillä oppiasteilla on sitten pakko opiskella ruotsia, koska ilman sitä ei voi saada tutkintoa.

Tämän jälkeen ei tarvitse opiskella eikä muutenkaan käyttää ruotsia, mutta se ei enää varsinaisesti liity aiheeseen.

[Nanfung]

[quote author=Roope link=topic=80224.msg3269148#msg3269148

Hallitus joutui pitkin hampain toteuttamaan hylätyn lakiesityksen ponnen, jonka mukaan pakkoruotsin poistamista kokeiltaisiin halukkaissa kunnissa, mutta opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ryhtyi viivytystaisteluun ja sabotoi ponnen toteutuksen.[/quote]

Onko tämä sama henkilö, joka kansanedustajana ollessaan vaati ruotsia pakolliseksi kieleksi Suomen sijaan?

[RP]

Esimerkiksi kieltenopetuksen varhentamista perusteltiin kielitarjonnan monipuolistamisella, mutta se on vain vahvistanut englannin (ja ruotsin) asemaa. Niin kuin tämä ei olisi ollut pääteltävissä etukäteen.

Tätä on tapahtunut pykälä kerrallaan. Itse olen sen verran vanhaa sukupolvea, että tavanomaisen pitkän kaavan mukaan ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen (jotkut tekivät tästä yli, mutta se oli erittäin harvinaista) tarkoitti kuutta koetta, josta 4 oli kieliä (suomi, ruotsi, kaksi vierasta (tai siis kaksi muuta vierasta, ei ruotsi mitenkään ei-vieras ollut) kieltä ja (laaja) matematiikka ja reaali). Oli tarkoituksellista, ja minusta aivan OK, että kielten (mielestäni yli-)painotusta leikattiin. 

Mutta se ei sitten riittänyt. Uusimpana kai (vai onko jotain vielä tuoreempaa) ensimmäisen vieraan kielen opiskelun aloittaminen 1. luokalla. Tämä tarkoittaa, että valintapäätös tehdään lapsen ollessa esikoulussa. Toki tyypillisesti vanhemmat haluavat pitää jälkikasvuaan fiksuina, mutta ovat he myös varovaisia - eli kun opintomenestyksestä ei ole vielä mitään näyttöä, entistä harvempi on valmis kokeilemaan, että onnistuuko sen englannin lisäksi joku toinen eurooppalainen merkittävä kieli ala-asteella. Tähän vielä vahvistamaan vaikutusta on alettu tarjoamaan kielirikasteista opetusta, jossa vierasta kieltä opetetaan muiden aineiden ohessa. Yllättäen, opettajia, jotka tähän pystyvät, ei juuri löydy, jollei se vieras kieli ole englanti. Lopputulemana, pari vuotta sitten kun oli meille ajankohtaista, suomalaisittain varsin suurella ala-asteella ei saatu muodostettua enää A-saksan ryhmää. Muutama vuosi aikaisemmin, hieman myöhemmällä aloituksella, se oli vielä onnistunut.

Selvästikin meillä on päätetty, että suomalaisten kieltaidon pitää olla kahden pilarin varassa. Englanti ja huono ruotsi. Englannin asemaa ei ole kiistäminen, mutta tuo toinen pilari ihmetyttää.

(sivuhuomiona RKP:lle: Omasta sammakkoperspektiivstäni nähtynä, pakkoruotsi ala-asteella ei lisää ruotsin kielen ja kulttuurin tai ylipäätänsä minkään, missä on sananosa "ruotsi" suosiota tenavien keskuudessa)

[Nanfung]

Historian lyhyt oppitunti. Kannibalismiin myötämielisesti suhtautuneet ruotsalaiset barbaarit tuhosivat suomalaisen ja saamelaisen kulttuurin Suomesta. Häpäisivät esi-isiemme haudat ja uhrilehdot, rakentamalla näille suomalaisten pyhille paikoille tökeröitä kirkon röttelöitään. Tämä jo osoittaa, miten ruotsalaiset ovat koko historian ajan, aina näihin päiviin asti suhtautuneet suomalaisiin.

[Roope]

Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut uuden ohjelman maahanmuuttajien työllistämiseksi. Keinoihin kuuluvat anonyymi rekrytointi, positiivinen syrjintä ja pakkoruotsin kannalta mielenkiintoisesti kielitaitovaatimuksesta tinkiminen.

Kielitaitovaatimus ehdotetaan poistettavaksi "tilapäisesti" maahanmuuttajilta, mutta ei suomenkielisiltä.

Regeringen vill främja rekryteringen av invandrare – "språkkravet kan tillfälligt frångås"

Ett färskt åtgärdsprogram ska underlätta för invandrare att komma in på arbetsmarknaden. I verktygsbacken finns bland annat anonym rekrytering, men också möjligheterna att frångå språkkravet nämns.

[...]

Till verktygsbacken hör både anonym rekrytering och positiv särbehandling. Ministeriet vill främja mångfalden inom den offentliga sektorn, bland annat genom att pruta på de lagstadgade kraven att kunna finska och svenska.

– Vi vill inte ändra på språklagstiftningen, men vi vill gå ut med information om situationer där man kan anställa personer som inte bemästrar det ena inhemska språket, säger Anna Bruun, konsultativ tjänsteman på Arbets- och näringsministeriet.

Hon får medhåll av sin kollega Paula Karjalainen på ministeriet.

– Det handlar om att ge den rekryterade möjligheten att förkovra sina kunskaper i finska eller svenska på jobbet, genom att tillfälligt frångå det formella språkkravet i samband med rekryteringen, säger Paula Karjalainen, konsultativ tjänsteman på Arbets- och näringsministeriet.

Handlar det främst om att pruta på kravet att kunna svenska inom statsförvaltningen?
– Nej, det är inte en korrekt tolkning, säger Karjalainen.

Arbetsspråket inom statsförvaltningen är oftast finska. Är det inte svenskan man åsyftar när man i åtgärdsprogrammet talar om att inte kräva kunskaper i det "andra inhemska språket"?
– Det kan också gälla kravet på finska i vissa fall, säger Karjalainen.

Anna Bruun understryker att åtgärdsprogrammet handlar om att främja mångfalden inom det finska arbetslivet, inte om svenskans ställning.

– Jag tycker inte om att finlandssvenskarna och invandrarna ställs mot varandra på det här sättet, säger hon.

Men åtgärdsprogrammet tar ju ändå ställning till språkkraven för statliga tjänster?
– Ja och där är inga förändringar att vänta. Det är redan nu möjligt att få en statlig tjänst utan att kunna svenska. Det är oftast tjänstemän i ledande ställning och chefer som måste avlägga språkprovet, säger Bruun.

Hbl 22.3.2021

Ohjelmassa "lisätään tietoa" positiivisen syrjinnän ja kielitaitovaatimuksen poistamisen mahdollisuudesta, mikä tarkoittaa käytännössä maahanmuuttajien lainvastaiseen suosimiseen yllyttämistä, koska valvontaa ei ole. Näin väistetään näppärästi lakien muuttaminen ja siihen liittyvä ikävä keskustelu pakkoruotsista ja/tai maahanmuuttajien suosimisesta.

TEM: Työelämän monimuotoisuusohjelma (pdf)

Työnantajilla voi olla oletuksia kulttuurista ja hakijan taustaan liitetystä osaamisesta rekry-
toinnin esteenä. Työnantajat perustelevat haluttomuuttaan palkata maahanmuuttaneita
sillä, että lähtömaalla katsotaan olevan vaikutusta työssä pärjäämiseen tai sillä, ettei kai-
killa ole edellytyksiä sopeutua työyhteisöön. Moni työnantaja katsoo, että työntekijän
suomen kielen taidon tulisi olla lähes äidinkielen tasoista, jotta hänet voisi palkata. Näin
nähdään, vaikka työtehtävä ei tosiasiallisesti edellyttäisi äidinkielentasoista kielitaitoa. Toi-
saalta maahanmuuttaneita aiemmin työllistäneet yritykset ovat alttiimpia palkkaamaan
työttömänä olevan maahanmuuttaneen kuin yritykset, joilla ei ole aiempaa kokemusta
maahanmuuttaneista työntekijöinä. (Taloustutkimus 2020)

Väite, että "työtehtävä ei tosiasiallisesti edellyttäisi äidinkielentasoista kielitaitoa", on olkiukko ja anonyymin kirjoittajan oma mielipide, joka ei perustu lähdeviitteen yritystutkimukseen.

Kielitaitovaatimuksia kohtuullistamalla ja kielitietoisella työskentelyllä voidaan mahdollis-
taa myös kehittyvällä suomen- tai ruotsinkielen taidolla työskentely.

[...]

Kehitetään ja levitetään käytäntöjä ja malleja maahanmuuttaneiden (ja
muihin vähemmistöihin kuuluvien) rekrytoinnin lisäämiseksi valtiolle ja
julkiselle sektorille. Tuetaan valmiuksia sekä luodaan malleja strategisen
suunnittelun ja henkilöstösuunnittelun työkaluiksi koskien esimerkiksi
rekrytointia ja työyhteisövalmiuksia.
   
Lisätään tietoa lakiin perustuvista virkojen kielitaitovaatimuksista ja
niistä mahdollisuuksista, joita on palkata henkilöitä, joilla on kehittyvä
suomen kielen taito tai ei toisen kotimaisen kielen osaamista (ml.
kielitietoinen työskentely). Lisäksi levitetään tietoa positiivisen
erityiskohtelun mahdollisuuksista.

Miksi haluttaisiin lisää maahanmuuttajia kantaväestön ohittaen valtiolle ja julkiselle sektorille? Koska "monimuotoisuus".

Miksi epämääräinen "monimuotoisuus", jos sen tarvetta ei pystytä muotoilemaan työtehtävien pätevyyskriteereiksi? Koska...muuten rasismi?

[artti]

Väärä ketju

[artti]

Suomalaisen koulutuksen laatu on heikko. Kansan laadukas kouluttaminen luo kilpailua valtamonopolille. Kun puhutaan koulutuksen laadusta niin kannattaa katsoa kuka kehuu koulutuksen laatua.

[jetsku]

Ruotsilla ei muuten ole käytännössä merkitystä tuon itse aiheen eli englannin ylivallan kanssa. Ruotsin voisi korvata vaikka musiikilla tai liikunnalla, joita niitäkään kukaan ei opi oppituntien puitteissa huolimatta siitä, että niitä on pakko opiskella koko kouluajan.

[Roope]

Ruotsilla ei muuten ole käytännössä merkitystä tuon itse aiheen eli englannin ylivallan kanssa. Ruotsin voisi korvata vaikka musiikilla tai liikunnalla, joita niitäkään kukaan ei opi oppituntien puitteissa huolimatta siitä, että niitä on pakko opiskella koko kouluajan.

Päinvastoin.

Pakkoruotsi vahvistaa vapaaehtoisen englannin kasvavaa ylivaltaa, koska jo kolmannen kielen opiskeleminen on yhä korkeamman kynnyksen takana, ja nuo kaksi kieltä vievät pääosan kieltenopetuksen resursseista.

Ruotsihan ei ole muun kielipaletin kanssa samalla viivalla vaan aina jonon ykkösenä. Muut tulevat perässä, jos resursseja ja kiinnostusta sattuu riittämään.

[Hippo]

Jos saisin diktatoorisesti päättää, opiskeltaisiin Suomen kouluissa vähintään kahta vapaasti valittavaa vierasta kieltä. Arvioni mukaan kaikki opiskelisivat englantia ja suurin osa sen lisäksi ruotsia. Ruotsi kuitenkin on helppoa verrattuna saksaan, ranskaan, venäjään tai espanjaan jne. Kun se olisi itse valittu, ei se tuntuisi sitten niin vastenmieliseltäkään.

[jetsku]

Pakkoruotsi vahvistaa vapaaehtoisen englannin kasvavaa ylivaltaa, koska jo kolmannen kielen opiskeleminen on yhä korkeamman kynnyksen takana, ja nuo kaksi kieltä vievät pääosan kieltenopetuksen resursseista.

Pakkoruotsi on aina ollut olemassa ja itse asiassa ennen siihenkin suhtauduttiin vakavammin. Pitkän ruotsin kirjoittajien määrä on viimeisen 10 vuoden aikana about puolittunut ja arvelisin ylipäätään ruotsin kirjoittajien määrän pudonneen viimeisten 20 vuoden aikana n. 70%:lla (en jaksanut olla kovin tarkka, suuruusluokka lienee oikein). Ruotsi kärsii tuosta englannin ylivallasta ihan samalla tavalla kuin muutkin ennen yleisesti luetut kielet eli ranska ja saksa.

Ruotsihan ei ole muun kielipaletin kanssa samalla viivalla vaan aina jonon ykkösenä. Muut tulevat perässä, jos resursseja ja kiinnostusta sattuu riittämään.

No eihän tämä nyt alkuunkaan näin mene. Ruotsi on yksi pakollinen aine, jota voi opiskella minimit ja saada niistä säälistä vitosia tekemättä lähestulkoon mitään. Yhtä lailla voit surffailla vaikka musiikin tai matikan tai luonnontieteellisten aineiden läpi ja keskittyä niihin itseäsi kiinnostaviin.

[Roope]

Pakkoruotsi vahvistaa vapaaehtoisen englannin kasvavaa ylivaltaa, koska jo kolmannen kielen opiskeleminen on yhä korkeamman kynnyksen takana, ja nuo kaksi kieltä vievät pääosan kieltenopetuksen resursseista.

Pakkoruotsi on aina ollut olemassa ja itse asiassa ennen siihenkin suhtauduttiin vakavammin. Pitkän ruotsin kirjoittajien määrä on viimeisen 10 vuoden aikana about puolittunut ja arvelisin ylipäätään ruotsin kirjoittajien määrän pudonneen viimeisten 20 vuoden aikana n. 70%:lla (en jaksanut olla kovin tarkka, suuruusluokka lienee oikein). Ruotsi kärsii tuosta englannin ylivallasta ihan samalla tavalla kuin muutkin ennen yleisesti luetut kielet eli ranska ja saksa.

Yleinen pakkoruotsi on ollut olemassa 70-luvulta asti.

Miten ruotsi "kärsii tuosta englannin ylivallasta ihan samalla tavalla kuin muutkin ennen yleisesti luetut kielet eli ranska ja saksa"?

Muihin kieliin perehtyminen, joka vaatii työtä ja motivaatiota, ei ylipäätään kiinnosta suomalaisnuoria samalla tavalla kuin joskus 70-luvulla, jolloin kielet olivat ikkuna maailmaan, kun taas englanti opitaan kaiken ohessa kummemmin ponnistelematta.

Ruotsihan ei ole muun kielipaletin kanssa samalla viivalla vaan aina jonon ykkösenä. Muut tulevat perässä, jos resursseja ja kiinnostusta sattuu riittämään.

No eihän tämä nyt alkuunkaan näin mene. Ruotsi on yksi pakollinen aine, jota voi opiskella minimit ja saada niistä säälistä vitosia tekemättä lähestulkoon mitään. Yhtä lailla voit surffailla vaikka musiikin tai matikan tai luonnontieteellisten aineiden läpi ja keskittyä niihin itseäsi kiinnostaviin.

Se menee juuri näin, kun kouluissa harkitaan kielten opetusryhmiä ja niiden resursointia. Paikasta riippuen muista kielistä erityisesti kiinnostunut voi päästä lukemaan niitäkin, mutta valintatilanteessa ryhmät jäävät usein muodostamatta. Silloin jää jäljelle englanti ja ruotsi, joita sama niukkuuden logiikka ei koske.

Mikäli toinen kieli olisi pakollinen, kuten pakkoruotsi nyt, mutta vapaavalintainen, muita kieliä valittaisiin ihan toiseen malliin. Sekään ei silti kääntäisi kieltenopiskelun alamäkeä.

[matti]

Mikäli toinen kieli olisi pakollinen, kuten pakkoruotsi nyt, mutta vapaavalintainen, muita kieliä valittaisiin ihan toiseen malliin. Sekään ei silti kääntäisi kieltenopiskelun alamäkeä.

Hyvä kysymys on myös se, kuinka paljon kieliä kannattaa enää opiskellakaan? Epäilen, että näemme hyvin pian ensin videoneuvotteluihin integroidut simultanitulkkaajat, sitten ne tulevat puhelimiin ja sitten integroiduksi johonkin muuhun vekottimeen, jota pidämme mukanamme. Eikö tällöin ole aivan turhaa käyttää aikaa siihen, että ihminen opettelee vierasta kieltä, kun sille ei todellisuudessa ole tarvetta?

[vihapuhegeneraattori]

Pakkoruotsi on aina ollut olemassa ja itse asiassa ennen siihenkin suhtauduttiin vakavammin. <SNIP>

Pakkoruotsi ei ole ollut aina olemassa vaan se on 60-luvun lehmänkauppojen seurausta.

Ruotsihan ei ole muun kielipaletin kanssa samalla viivalla vaan aina jonon ykkösenä. Muut tulevat perässä, jos resursseja ja kiinnostusta sattuu riittämään.

No eihän tämä nyt alkuunkaan näin mene. Ruotsi on yksi pakollinen aine, jota voi opiskella minimit ja saada niistä säälistä vitosia tekemättä lähestulkoon mitään. Yhtä lailla voit surffailla vaikka musiikin tai matikan tai luonnontieteellisten aineiden läpi ja keskittyä niihin itseäsi kiinnostaviin.

Ruotsi on sama kuin matematiikka! 

Maailmassa on tuhansia kieliä, matematiikka on universaalinen kieli, kuten myös musiikki. Jos halutaan alkaa halkomaan hiuksia tuolla logiikalla niin pitäisi perustaa uusia aineista runsaasti koska voihan muitakin aineita jakaa osiin ja opiskella niistä vain osan.

Matematiikan sijaan pitää luoda kurssit:
Yhteenlasku
Vähennyslasku
Kertolasku
jne..

Historian sijaan pitää luoda kurssit:
1900-luvun historia
1800-luvun historia
jne...

Kemian, maantiedon, biologian ja fyysiikan voinee myös jakaa pariinsataan eri osaan.

Olen aina miettinyt että onko tuo Ruotsi = <joku oikea oppiaine> ihan oikea usko, vai onko se näkökulma joka otetaan vaan mukaan keskustelun vetämiseksi läskiksi niin tarvi oikeasti keskustella asioista?

[Golimar]

Mikäs ongelma tämä on, puhutaan niille saksalaisille ruotsia tai pakotetaan ne opiskelemaan ruotsia.

Nyt kannattaa opiskella saksaa – yritysten pula kielitaitoisista työntekijöistä syvenee, ja se voi heikentää myös Suomen kilpailukykyä
Pienelle maalle kielitaito on kilpailuvaltti kansainvälisessä kaupassa. Lähivuosina osaamisesta olisi apua etenkin Saksan-viennissä.

Suomalaisten kielten osaaminen vähenee. Saksaa lukiossa opiskelevien määrä on romahtanut jopa alle kuudesosaan 1990-luvun lopulta, Helsingin Sanomat(siirryt toiseen palveluun) kertoi vastikään.

Samalla heikkenevät myös ulkomaankauppaa käyvien yritysten mahdollisuudet rekrytoida kieliä osaavia myyjiä, asiantuntijoita ja toimihenkilöitä.

X

Etenkin juuri Suomen suurimpaan vientimaahan Saksaan tavaroita ja palveluita myyvien pitää osata saksaa, saksalais-suomalaisen kauppakamarin johtaja Jan Feller sanoo. Englanti ei riitä läheskään aina.

– Sanonta, että Saksasta voi ostaa englanniksi, mutta sinne täytyy myydä saksaksi, pitää edelleen paikkansa. Vain joka kuudes 40 vuotta täyttäneistä saksalaisista arvioi puhuvansa erittäin hyvää englantia, Feller painottaa.

X

Kielitaidon puute on suomalaisille myyntiyrityksille erityinen ongelma Saksan hierarkkisuuden vuoksi. Maan talouden selkärangan muodostavat keskikokoiset "Mittelstand"(siirryt toiseen palveluun)-yritykset, joita monia johtaa omistaja.

Omistajat ovat usein iäkkäitä. Yli 40-vuotiaiden saksalaisten selvä enemmistö arvioi puhuvansa englantia heikosti tai ei lainkaan. Kielitaito onkin monelle yritykselle pääsylippu Saksaan.

X

https://yle.fi/uutiset/3-11855018?origin=rss

[Echidna]

^Aiheesta oli myös YLEn pääuutislähetyksessä tänään, 29.3. Kielitaidon yksipuolistumista ihmeteltiin, pohtimatta sen enempää syitä asiaan.
https://areena.yle.fi/1-50621878?seek=904

Muistutettiin, että Saksassa jaetaan kohta 100 miljardin elvytysrahat, joten tarvittaisiin saksan osaajia. Kiirettä pitää opiskeluun.

Mutta onneksi hyvin pitkälti kaikilla suomalaisilla on pohjalla porttikielen opinnot, joten saksan oppii helpolla.
YLEn nettisivuilla kommentointi auki ja polarisoitunut joko tuomaan esiin pakkoruotsin ongelmaa tai vähättelemään sitä.

Tällaisia keijokaarisadeluokan helmiä kommenttien joukossa:

ruotsi on meidän toinen oma kielemme. Ei ruotsi millään tavoin sulje muita kieliä pois, päin vastoin.

Ruotsin kieltä vastustavilla on väärä käsitys ihmisaivoista; niihin mahtuvien kielten määrä on ääretön. Muistan kyllä että 1970-luvulla kuviteltiin vielä toisin.

Ruotsia osaava työllistyy koko Suomeen ja kaikkiin pohjoismaihin, mutta ruotsi tukee myös saksan osaamista ja - tätä ei huonosti ruotsia osaava tajua - suomen sanojen, sanontojen ja historian ymmärtämistä.

Mutta eihän pakkoruotsista puhuva yleensä osaa kunnolla suomeakaan. Kielitaito on kumuloituvaa.
https://yle.fi/uutiset/3-11855018?origin=rss

Tervemenoa vain suomenruotsilla Tanskaan, Norjaan tai Islantiin. Tai edes eteläiseen Ruotsiin. Jos esimerkiksi tanskaa haluaisi oppia puhumaan ja kuultua ymmärtämään, niin väitän että ruotsin osaamisesta ei ole juuri mitään hyötyä. Luetun ymmärtämiseen vähän. 

[Tavan]

Minä mietin sitä, että miksi pakkoruotsin sisäänajo nieltiin niin olemattoman vähäisin mukinoin silloin 70-luvulla?

Miten ihmeessä siitä tuli niin yleisesti ja säyseästi hyväksytty tosiasia, että moni kuvittelee pakkoruotsin olleen voimassa ikuisesti?

[Will Rogers]

Minä mietin sitä, että miksi pakkoruotsin sisäänajo nieltiin niin olemattoman vähäisin mukinoin silloin 70-luvulla?

Miten ihmeessä siitä tuli niin yleisesti ja säyseästi hyväksytty tosiasia, että moni kuvittelee pakkoruotsin olleen voimassa ikuisesti?

Varmaankin siksi, että tuohon aikaan kaikki oppikoulun ja lukion käyneet olivat tankanneet ruotsia moninverroin enemmän kuin mitä nykyään peruskoulun ja lukion käyvät joutuvat tekemään. Eli ennen 70-lukua vain kansakoulun + kansalaiskoulun/ammattikoulun käyneet eivät lukeneet ruotsia, mutta jokainen oppikouluun mennyt joutui pakkoruotsiputkeen.

Lisäksi tuolloin yhteiskunnassa vielä käytettiin ruotsia, sitä puhuttiin yritysten hallitusten kokouksissa ja joskus virkamieskokouksissa. Saattoipa jonkun firman työkieli olla suomenruotsi. Vaan eipä enää Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen näin ole ollut.

Suomalaisten passiivinen vastarinta on tuottanut tulosta, ei ruotsia kehdata enää vaatia suomenkieliseltä henkilöltä, ja omansa svekomaanit kyllä tuntevat. Virallisen kaksikielisyyden poistaminen on silti vielä kaukaisessa tulevaisuudessa. Olen miettinyt, että eduskuntaan tarvittaisiin 4% äänikynnys, jolloin rkp saataisiin ulos kun kannatus vielä aavistuksen putoaa. Sen jälkeen vasta päästään purkamaan tätä miljardeja maksavaa hulluutta.