Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Lucce]

^ fanaattisempaa rasismia en ole ikinä nähnyt ja kuullut kuin mitä ruotsinkieliset kehtaavat suunnata suomalaisiin. Bättre Folkin rasismi on myös monipuolista. Se tukeutuu vauraimpaan ja voimakkaampaan ulkomaahan (Ruotsiin), ja se käsittää suomalaisten ns. huonommuuden/alemmuuden monessa mielessä. Suomenruotsalaisen inho kohdistuu klassisesti myös suomenkielisten heikompiin seurapiireihin, tuttavaverkkoihin, ulkonäköön, kielitaitoon, pukeutumiseen ja aivan erityisesti pienempiin kulutus- ja perintämahdollisuuksiin, sukupuuhun, harrastusten tasoon.

Sellainen tavallinen maatiainen suomalainen joka ei ole päässyt kokemaan yllä kuvattua ei tietenkään usko asiaa.

Se mikä hurreissa on arvostettavaa, on se sama mitä on mustalaisilla, somaleilla, ählämeillä ja kokoomuslaisilla verenimijöillä. Ne pitävät toinen toistensa puolta. Siihen ei suomalainen tollo yllä. Ei riitä rohkeus, äly eikä sisu.

Kyllä se Rohkeus, Sisu ja Äly riittää huimiinkin suorituksiin ja niitä on nähty käytännössä.
Ongelmana on että porukka ei usko itseensä vaan vertaa itseään aina muihin ja kärsii jonkinlaisesta kroonisesta alemmuuskompleksista.
V*tun  Åbu akademi ja muut tekopyhät pulunnussijat, mitä ne mistään mitään tietää tai on ikinä elämässään tehneet muuta kun viisastelleet työkseen.
Jengi tarvii lisää POSITIIVISTA YLPEYTTÄ ja RAJATONTA USKOA ITSEENSÄ. VOITTAJAFIILIS 24/7 !!!
Jos joku tulee haastamaan niin heti päälle vaan (metafora)

ETTE NÖYRISTELE MITÄÄN ETTEKÖ KETÄÄN ,varsinkaan mitään alemman tason pseudotiede akateemikkopellejä

[Tavan]

Voisiko Suomen Perusta seuraavaksi tehdä laskelmat kaksikielisyyden suorista ja välillisistä kuluista? Paljonko kuluu rahaa ruotsin pakolliseen opetukseen eri tasoilla? Paljonko kuluu rahaa päällekkäisiin palvelurakenteisiin?

Voitaisiinko tehdä joitain opportunity cost arvioita siitä, mitä suomalaisten relevantin kielitaidon tahallinen kaventaminen taloudellisesti merkitsee, verrokkimaihin nähden?

Yhdenvertaisuustematiikkaa voitaisiin nostaa esiin. Positiivinen syrjintä sortaa suomalaista vähintään yhtä väkevästi ruotsalaisten suunnalta kuin mamujenkin suunnalta.

Inho pakkoruotsia kohtaan on jotain joka yhdistää kansaa, se on jotain josta kaikilla on omakohtaista kouriintuntuvaa kokemusta ja se koskettaa omia lapsia, herättäen siten naistenkin kiinnostuksen. Sillä on merkitystä sekä arjen että yhteiskunnan tasolla. Mikro ja makro. Siitä saisi mainion, tuoreen vaaliteeman seuraaviin EK vaaleihin.

[Outo olio]

– Näin jälkeenpäin ajateltuna kyseessähän on ollut potilasturvallisuuden vaarantaminen. Ikinä opiskelijaa ei saisi jättää muutenkaan yksin, eikä varsinkaan silloin, kun hän ei ymmärrä, mitä potilas sanoo. Tunsin, että olen jotenkin alempiarvoinen ja huono hoitaja, opiskelija kertoo.

[...]

Eräs vaativan kuntoutuksen osastolla harjoittelussa ollut opiskelija kertoo, kuinka hän koki suurta epävarmuutta hoitotoimenpiteitä tehdessä, kun ohjeet tekemiseen tulivat ruotsiksi.

– Koin haastavaksi hoitotoimenpiteen suorittamisen ruotsin kielellä, kun sitä ei vielä suomeksikaan osaa. Tuntuu, että oppiminen jäi vajaaksi kielimuurin takia, kun en ymmärtänyt mitä sanottiin. Pelotti myös, että tulee tehtyä hoitovirheitä, kun kaikki tuntui niin epävarmalta. Oli vaikeaa ohjata ja neuvoa potilasta eri kielellä.

Ruotsinkielisten ollessa vähemmistönä, on aika outo veto ottaa riski hoitovirheistä, vain jotta enemmistön edustajaa päästään vähän kiusaamaan. Kohta olette taas himpun verran pienempi vähemmistö, mutta hei, omatpahan ovat kalmonne.

[Veikko]

Minun mielestäni kielikiista, joka oli syystäkin kuumimmillaan kolmikymmenluvulla - jolloin esim. Helsingin yliopiston opetuskieleksi (eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta) saatiin ruotsin sijasta suomi ja taattiin muutenkin suomenkielisille tasavertaisuus (Ahvenanmaata lukuun ottamatta) - on jo ohimennyttä aikaa. Se on viimein, Väinö Tannerin sanoja lainatakseni, "kuudennen luokan kysymys".

Joillekin se näyttää kuitenkin edelleen olevan pääkysymyksiä ja pääongelmia. Erityisesti ruotsinkieliselle vähemmistölle, jolle Suomi on edelleen virallisissa suhteissa yksikielinen: nimittäin ruotsinkielinen. Jollei suhtautuminen tähän, erityisesti ruotsinkielisten taholta, olisi niin tympeää, niin se olisi pelkästään huvittavaa. Valtaosalle suomalaisista ruotsin kieli Suomessa ei merkitse muuta kuin joutavaa kiusaa - mitä se todellisuudessa onkin - ja vähemmistökielisten nillitystä ja vaatimuksia saada ruotsinkielisiä palveluja missä tahansa ja minkä laatuisessa tilanteessa tahansa. Ruotsinkielisten on mahdotonta tottua ajatukseen, että Suomessa puhutaan valtakielenä suomea ja ruotsi on marginaalikieli kaikissa mahdollisissa käytännön suhteissa.

Ja ruotsin kieli Suomessa on yhä marginalisoitumassa. Venäjää puhutaan Suomessa alueellisesti laajemmin kuin ruotsia. Samaten kuin viron kieltä ja vaikkapa arabiaa. Ruotsin kielen käy pian samalla tavalla kuin suomen kielen Ruotsissa: arabian kieli nousee vähemmistökielenä sen ohitse. Ja venäjä. Ja somalin kieli. Mitenkä sen jälkeen ajetaan ruotsin kielen erikoisoikeuksia ja erityisasemaa kielenä, jota kaikkien suomalaisten on osattava?

PS
Itse kannattaisin ruotsin kielelle vahvaa asemaa toisena kotimaisena kielenä. Suomi on vahvasti sekä historiallisesti että kulttuurisesti sidoksissa Ruotsiin ja sen kieleen. Suomen kirjallisuuden ja sivistyskulttuurin kivijalka on rakennettu ruotsin kielen ja ruotsinkielisten varaan. Sen historialliset syyt ovat tietenkin kolonialistisia, mutta joka tapauksessa niin on. Eikä ruotsin kielessä ole mitään vikaa. Vikaa on vain asenteissa.

[Tavan]

Ruotsin kieli on historiallisesti hyvin merkittävä, jos haluaa perehtyä syvemmin Suomen historiaan ja vaikkapa suomalaiseen kirjallisuuteen niin ruotsin kielen osaaminen on must.

Toisaalta sanoisin, että vastaavantyyppisillä perusteilla esimerkiksi latina olisi vielä paljon hyödyllisempi opeteltava, koska koko länsimaisen sivistyksen, historian ja kulttuurin syvällisen ymmärtämisen ja nauttimisen kannalta latina on aivan olennainen. Lisäksi se on nykyäänkin yleismaailmallisesti olennainen kieli vaikkapa juridiikan ja lääketieteen termistössä.

[valkovuokko]

Veikko : Itse kannattaisin ruotsin kielelle vahvaa asemaa toisena kotimaisena kielenä.

On valtavasti ylimitoitettua, suhteessa siihen, miten vähän ruotsintaitoa aidosti tarvitaan koko maan mittakaavassa, että kaikkien suomalaisten pitää opetella ruotsia kaikilla kouluasteilla, ja ruotsintaitoa vaaditaan kaikissa tutkinnoissa ja valtion ja kaksikielisten kuntien virkamiehiltä. 
Todellisuudessa tänä päivänä tarvitaan monien eri kielten osaamisesta, ja kaikille pakollinen ruotsi vie tilaa ja resursseja monipuolisemmilta kieliopinnoilta ja jopa muulta tarpeelliselta opetukselta.

Veikko: Suomi on vahvasti sekä historiallisesti että kulttuurisesti sidoksissa Ruotsiin ja sen kieleen

Ruotsilla on yhtä pitkä historia suomen ja suomenkielisten kanssa kuin meillä heidän kanssaan.
Kuitenkaan Ruotsi ei ole virallisesti ruotsi-ruotsi -kaksikielinen maa, pitävät tuota ajatusta hölmänä.
Sama tilanne Ahvenanmaan kanssa, ovat saaneet Kansainliitolta oikeuden ettei heidän tarvitse noteerata suomen kieltä mitenkään. Pohjoismaiset kielet eivät ole samanarvoisia, se on mielestäni loukkaavaa.

Veikko: Suomen kirjallisuuden ja sivistyskulttuurin kivijalka on rakennettu ruotsin kielen ja ruotsinkielisten varaan.
Ruotsinkielinen sivistys ja kulttuuri on rakennettu saksankielisen, latinankielisen, kreikankielisen, ranskankielisen jne kulttuurin varaan; silti vanhat sivistyskielet eivät ole pakollisia kieliä ruotsalaisille tai muille eurooppalaisille.
On kestämätön väite, että historiallisista syistä kaikkien suomalaisten pitää opiskella ruotsia.

Ruotsin kielen asema ei ole uhattuna, vaikka kaikki suomalaiset eivät sitä opiskele. Ruotsinkieliset pärjäsivät mainiosti ennen 1970-lukua, jolloin vain murto-osa suomenkielisistä opiskeli ruotsia, koska enemmistö kävi vain kansakoulun jossa ei opiskeltu vieraita kieliä.

[Veikko]

--

Toisaalta sanoisin, että vastaavantyyppisillä perusteilla esimerkiksi latina olisi vielä paljon hyödyllisempi opeteltava, koska koko länsimaisen sivistyksen, historian ja kulttuurin syvällisen ymmärtämisen ja nauttimisen kannalta latina on aivan olennainen. Lisäksi se on nykyäänkin yleismaailmallisesti olennainen kieli vaikkapa juridiikan ja lääketieteen termistössä.

Olen joutunutkin, em. syistä, opiskelemaan hieman latinaa. Latinaa kannattaisikin nostaa esille. Se on - kuten antiikin kreikkakin - paitsi sivistyksen ja länsimaisen kulttuuriperustan kieli, niin se on eurooppalaisuuden peruskieli.

Ylipäätään koulutus ja koulutustaso Suomessa vaatisi enemmän kunnianhimoa. Liian pitkään aitoja on vain madallettu - nyt aivan kehitysmaatasolle asti, mikä suuressa määrässä johtuu juuri kehitysmaista tulleista oppilaista. Ehkä laajempi koulujen yksityistäminen on ratkaisu tähän ongelmaan, jos rajataan maahanmuuttoratkaisut tässä pois.

Suomi on hedelmättömälle graniittikalliolle rakennettu puoliarktinen maa, jossa ei ole riittävästi muuta kuin vettä ja metsiä. Meillä on mahdollisuus kilpailla vain henkisellä alalla rikkaimpien ja paremmilla luonnonolosuhteilla varustettujen maiden kanssa, mutta siihen meillä on kaikki mahdollisuudet. On käytettävä niitä vain hyväksi.

[Tavan]

Minä syyttäisin ennemmin peruskoulu-uudistusta kuin mamuja.

Peruskoulun kantava ajatus on tasa-arvo = tasapäistäminen. Peruskoulua edeltäneessä kansakoulupohjaisessa järjestelmässä yhtyivät kauniisti pragmatiikka (opetetaan aluksi kaikille sitä tärkeää ydinainesta, mutta ei vaadita kauhalla jos on annettu lusikalla, jos ei ole motia niin ei ole motia ja koulussa ei ole pakko lusia äijänkörilääksi asti) ja sivistysarvot (niille joita koulu kiinnosti ja joilla oli älliä päässä, oli tarjolla haastavampi, syvällisempi polku joka johti kohti akatemiaa. Silloin se oppilasaineksen pienin yhteinen nimittäjäkin saattoi olla ihanan suuri).

[Roope]

Svenska Yle: Intresset för studentproven i svenska och hälsokunskap har rasat på fem år – se vilka prov studenterna valde att skriva 2021 26.5.2021

Viime aikoina on valiteltu, että korkeakoulujen yliopiilastodistuksen uusi pisteytys korostaa matemaattisia aineita ja alipainottaa muun muassa kieliä. Toisin kuin Svenska Yle väittää, ruotsin kielessä tämä ei erityisesti näy, vaan suosio näyttää olevan pikku vaihteluineen pitemmän aikavälin loivassa laskutrendissä.

Svenska Yle har analyserat hur intresset för de olika studentproven har varierat under de senaste åren. Examensreformen har lett till att allt fler väljer lång matematik, fysik och biologi - ämnen som kan ge många poäng i högskoleantagningen. Hälsokunskap och svenska som andra inhemska språk skrivs av allt färre.

Vain 22 prosenttia pojista kirjoittaa keskipitkän ruotsin, tytöistä 46 prosenttia eli melkein puolet. Missä tahansa muussa jatko-opinnoissa pakollisessa aineessa tällaista eroa pidettäisiin vakavana tasa-arvokysymyksenä.

Medellång svenska (B-svenska) är det ämne som dalat mest då man jämför med förra året. Mellan år 2020 och 2021 har intresset för att skriva svenska dalat nästan lika mycket som mellan 2016 och 2020. Ungefär 43 procent av de finskspråkiga studenterna skriver överhuvudtaget någon svenska i studenten.

Intresset för att skriva svenska bland de finskspråkiga gymnasisterna är klart könskorrelerat. Lite mer än en femtedel av pojkarna skrev provet i medellång svenska 2021 medan andelen hos flickorna var 46 procent.

Lång matematik är också betydligt populärare bland pojkar än bland flickor, liksom samhällslära, fysik, historia och geografi.

Största delen av de finskspråkiga väljer bort svenskan

De finskspråkiga studenternas intresse att skriva provet i medellång svenska har minskat under en längre tid.

Katja Kurki är lärare i svenska i gymnasiet Hyvinkään lukio och enligt Kurki är examensreformen en bidragande orsak till det.

– Elever får inte tillräckligt med poäng för språk när de söker in till universitet eller yrkeshögskolor. Då väljer eleverna bort svenskan och andra språk, säger hon.

Miksi ihmeessä ruotsin kielen ylioppilaskirjoitusten arvosanasta pitäisi saada enemmän pisteitä korkeakouluun hakiessa?

Kurki är orolig för hur det kommer att gå med finländarnas språkkunskaper på sikt.

– De elever som vet att de inte kommer att skriva ett språk i studenten har ofta sämre motivation att lära sig det. Det gäller alla språk, inte bara svenska, säger Katja Kurki.

Paremminkin niin päin, että se, ettei kieltä aio kirjoittaa, kertoo huonosta motivaatiosta opiskella kyseistä kieltä. Ruotsistahan tässä puhutaan, koska se on ainoa kaikille pakollinen kieli.

För eleverna kan det vara ett kortsiktigt val att lämna bort svenskan i studentskrivningarna, eftersom språket behövs vid fortsatta studier i Finland.

– Det kan bli ett problem då de börjar studera på högskola eller universitet om eleverna inte har nått en tillräckligt hög nivå i svenskan under gymnasietiden, säger Katja Kurki.

Kannattaisi siis poistaa opiskelua hankaloittavan ruotsin pakollisuus korkeakouluopinnoista.

Nykyäänhän merkittävää osaa opiskelijoista koskeva ongelma kierretään hiljaisella sopimuksella niin, että virkamiesruotsin kokeen rimaa on madallettu korkeakouluissa reilusti siitä, mitä siltä nimellisesti vaaditaan. Kukaan ei huomaa mitään, koska edes minimiä paremmalla keskiverto-osaamisella ei ole muutenkaan mitään asiaa ruotsinkielisiin työtehtäviin.

[Luka Mokonesi]

– De elever som vet att de inte kommer att skriva ett språk i studenten har ofta sämre motivation att lära sig det. Det gäller alla språk, inte bara svenska, säger Katja Kurki.

Paremminkin niin päin, että se, ettei kieltä aio kirjoittaa, kertoo huonosta motivaatiosta opiskella kyseistä kieltä. Ruotsistahan tässä puhutaan, koska se on ainoa kaikille pakollinen kieli.

Kaiketi suomi on myös kaikille (siis myös ruotsinkielisille) pakollinen kieli.

För eleverna kan det vara ett kortsiktigt val att lämna bort svenskan i studentskrivningarna, eftersom språket behövs vid fortsatta studier i Finland.

– Det kan bli ett problem då de börjar studera på högskola eller universitet om eleverna inte har nått en tillräckligt hög nivå i svenskan under gymnasietiden, säger Katja Kurki.

Kannattaisi siis poistaa opiskelua hankaloittavan ruotsin pakollisuus korkeakouluopinnoista.

Nykyäänhän merkittävää osaa opiskelijoista koskeva ongelma kierretään hiljaisella sopimuksella niin, että virkamiesruotsin kokeen rimaa on madallettu korkeakouluissa reilusti siitä, mitä siltä nimellisesti vaaditaan. Kukaan ei huomaa mitään, koska edes minimiä paremmalla keskiverto-osaamisella ei ole muutenkaan mitään asiaa ruotsinkielisiin työtehtäviin.

Hakukelpoisuuden antaa myös 3-vuotinen ammatillinen koulutus, johon sisältyy lienee 1(?) ruotsinkielen kurssi? Lienee eivät opinnot kaadu puutteelliseen ruotsinkielen osaamiseen vaan kuten @Roope yllä mainitsee, ongelma kierretään hiljaisella sopimuksella.

Kaikki (oletettavasti enemmistö) tietävät että koko järjestelmä on järjetöntä pelleilyä, mutta loppua sille ei saada koska pyhä RKP:n lehmä.

[Beef Supreme]

Kunnallisvalitentissä Henriksson hourailee huolella. Ruotsin kielellä pärjää Suomessa - mamuille pitäisi opettaa ensin ruotsia koska se on helpompi kuin suomi, ehdotti Henrikssonin "mamutaustainen tuttava" - Ruotsi lasketsan mukaan työssäkäyntialueeseen joten ilmeisesti mamut koulutettaisiin Ruotsin työmarkkinoille... Toimittajat nostivat oikeita asioita esiin mutta kielikysymys silti liian kuuma peruna käsiteltäväksi perusteellisesti.

Pietarsaaren sairaanhoito sentään mainittu. Suomea osaavia lääkäreitä ei vain saada tarpeeksi, mutta Ruotsista (!) on onneksi (?) saatu tekijöitä - jotka eivät sitten harmillisesti osaa suomea.

Klovnimaailma, klovnipoliitikot.

[Nuivinator]

Nyt kun näyttää siltä, että on mahdotonta saada ruotsia valinnaiseksi millekkään kouluasteelle, niin voisimmeko lähteä ajamaan vähän toisenlaista tavoitetta.

Nimittäin ruotsin ja suomen pakollisuutta kaikille kouluasteille ja tutkinnoille. Myös ulkomaisille ylilipasto-opiskelijoille, mukaanlukien täällä väitöskirjaa tekevät. Olisi nimittäin kohtuullista.

[Outo olio]

^Jos pitäisi oman alan lisäksi opiskella kahta vierasta kieltä samanaikaisesti niin en usko että siitä tulisi yhtään mitään. Useamman vieraan kielen samanaikainen opettelu aikuisena ei onnistu riittävän hyvin.

Ruotsi lasketsan mukaan työssäkäyntialueeseen joten ilmeisesti mamut koulutettaisiin Ruotsin työmarkkinoille

Humamut eivät osaa mitään mille olisi sen enempää tarvetta Ruotsissa kuin Suomessakaan. Käytännössä siis tällä ei olisi mitään vaikutusta mihinkään. Toisaalta jos muuttaisivat Ruotsiin niin terve menoa vaan.

[Beef Supreme]

Pakkoruotsittajalla nyt vaan on pakko keksiä toinen toistaan höperömpiä perusteita ruotsin opiskelulle. Tulee vain hauska aivopieru kun samassa lauseessa mainitsee että Suomessakin pärjää ruotsilla ja että Ruotsiin voi mennä töihin.

Throwing shit around and seeing what sticks, kuten toisella todellisella kotimaisella sanotaan. Ruotsittajat voivat heitellä vakioargumenttejansa ympäriinsä täysin vailla huolta siitä että valtamedia kyseenalaistaisi. Siksi varmaan uskovat itsekin satuihinsa. Fennoperunoiden perusteluja ei noteerata koskaan.

Pakkoruotsi menee hautaansa vauhdilla ja liekeissä, yhtään ei anneta periksi ennen kuin homma loppuu. Kokonaan.

[Petri_Petri]

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5343404/Rkpn+valtuustoryhma+haluaa+muuttaa+istumajarjestysta+Turussa

Rkp:n valtuustoryhmä Turussa haluaa muuttaa valtuuston istumajärjestystä. Tällä hetkellä ryhmä istuu puheenjohtajan paikalta katsottuna oikeassa laidassa. Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ulla Achrén muistuttaa, että järjestely on perua ajalta, jolloin Rkp:n ryhmälle tarjottiin tulkkauspalvelua. Palvelun tarve on sittemmin poistunut.
...

Tulkkauspalvelun tarve suomenruotsalaisille on sittemmin poistunut, kun osaavat suomea. Kai tämän saman perusteen rkp ottaa nyt pakkoruotsin suhteen.

[haermae]

https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/5343404/Rkpn+valtuustoryhma+haluaa+muuttaa+istumajarjestysta+Turussa

Rkp:n valtuustoryhmä Turussa haluaa muuttaa valtuuston istumajärjestystä. Tällä hetkellä ryhmä istuu puheenjohtajan paikalta katsottuna oikeassa laidassa. Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Ulla Achrén muistuttaa, että järjestely on perua ajalta, jolloin Rkp:n ryhmälle tarjottiin tulkkauspalvelua. Palvelun tarve on sittemmin poistunut.
...

Tulkkauspalvelun tarve suomenruotsalaisille on sittemmin poistunut, kun osaavat suomea. Kai tämän saman perusteen rkp ottaa nyt pakkoruotsin suhteen.

Ettäkö herrakansa suostuisi palveltavaksi -- ja vielä vähemmän käskyttämään palvelijoitaan -- jollain käsittämättömällä luiskaotsaisten mongolien mongerruksella, kun ikiaikaisena oikeutenaan on tulla palvelluksi omalla kielellään?

Ennen helvetti jäätyy.

Itse olen mainostanut ulkolaisille kollegoille suomalaista viisautta, että olisi kannattanut opiskella ruotsia koulussa. Sen jälkeen olisi oppinut muita kieliä kuten englantia paljon helpommin. Outoa, mutta ne vaan naureskeli minulle ja pyöritteli silmiään.

[Luka Mokonesi]

HBL: Lidls språkval förargar Kristian Ulfstedt i Helsingfors: "Pennalism mot svenskspråkiga"

Näin niitä asenteita ruotsinkielisiä kohtaan loihditaan paremmaksi. Juttu on lukijoille, mutta ekat rivit riittävät. Lauttasaaren Lidlissä ei ole tekstejä ruotsiksi vaan vain suomeksi niin sekös kismittää.

Enspråkigt finska texter mötte Kristian Ulfstedt i Lidls affär på Drumsö. Livsmedelskedjans linje är att det räcker med finska på orter där finskan är i majoritet. – Absurd logik, säger Ulfstedt.

Under ett besök i livsmedelskedjan Lidls affär på Drumsö gjorde Helsingforsbon Kristian Ulfstedt en upptäckt som väckte förvåning och irritation: alla texter var på finska.

[ikuturso]

HBL: Lidls språkval förargar Kristian Ulfstedt i Helsingfors: "Pennalism mot svenskspråkiga"

Näin niitä asenteita ruotsinkielisiä kohtaan loihditaan paremmaksi. Juttu on lukijoille, mutta ekat rivit riittävät. Lauttasaaren Lidlissä ei ole tekstejä ruotsiksi vaan vain suomeksi niin sekös kismittää.

Enspråkigt finska texter mötte Kristian Ulfstedt i Lidls affär på Drumsö. Livsmedelskedjans linje är att det räcker med finska på orter där finskan är i majoritet. – Absurd logik, säger Ulfstedt.

Under ett besök i livsmedelskedjan Lidls affär på Drumsö gjorde Helsingforsbon Kristian Ulfstedt en upptäckt som väckte förvåning och irritation: alla texter var på finska.

Mutta suomenruotsalaisten ei nyt (vrt. boikottiketju) kannata @Vesa Heimo mukaan missään nimessä ryhtyä boikotoimaan Lidliä ja käymään Alepassa. Liian helppoa. Siitä ei saa pisteitä.

Sen sijaan valittamalla asiasta lehdissä saanee pisteitä.

-i-

[Golimar]

X

Opetusministeriö aloittaa ensi keväällä selvityksen toisen kotimaisen kielen kokeen asemasta ylioppilastutkinnossa. Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.

Hallitusohjelmassa luvattiin, että toisen kotimaisen kielen kokeen palauttamista pakolliseksi osaksi ylioppilaskirjoituksia selvitetään. Pakollisuutta vaati hallitusneuvotteluissa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Niin kutsutusta pakkoruotsin kirjoittamisesta luovuttiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aikana vuonna 2005.

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/87d5bfea-d64d-48d4-a5af-2eca78d3cae2

[ikuturso]

X

Pakollisuutta vaati hallitusneuvotteluissa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Niin kutsutusta pakkoruotsin kirjoittamisesta luovuttiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aikana vuonna 2005.

X

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/87d5bfea-d64d-48d4-a5af-2eca78d3cae2

RKP on päässyt "päättäviin pöytiin" vähän niinkuin Suomi EU:ssa. Siinä on vain pieni ero. Siinä missä kaikki Suomen huuto ja kiljunta EU:ssa kaikuu kuuroille korville (ellei se ole eliitin selkääntaputtelua), niin kääpiöpuolueen itku hallituksessa päätyy ensin mediaan ja sitten jo kohta lainsäädäntöön.

Toisaalta en olisi uskonut, että ruotsinkielisen kansan puolueella on noin valtava kiima päästä kirjoittamaan suomen kieli ylioppilaskirjoituksissa. Ovatkohan fennofiilit RKP-nuoret asian takana?

-i-

[Siener]

Ihan turha yrittää.

Venäjän vallankumouksen yhteydessä sieltä pakeni suuri määrä venäjänjuutalaista ylimystöä Suomeen, ja he rupesivat suomenruotsalaisiksi, äidinkielensä siis ruotsi.

Heitä on esim. Åbo Akademi sakeanaan, useammassa polvessa. Eivät tule vallastaan luopumaan, vaan itselleen ilmaisen koulutuksen på svenska saadakseen, pitävät koko Suomea panttivankinaan, eikä tämä tule mihinkään muuttumaan.

Sori siitä (:

[Jorma M.]

Suomessa voisi hyvä olla pakko kirjoittaa suomi ja englanti. Sitten vapaaehtoiseksi hyväksyttäviksi kieliksi voisi sisällyttää 2-3 seuraavista : espanja, ranska, saksa, venäjä, ruotsi.

Siis ei olisi pakko kirjoittaa kuin nuo 2 pakollista, mutta siihen saisi liittää halutessaan 1-3 muuta kieltä.

(Voi olla että tällainen systeemi on tälläkin hetkellä. En muista.)

Jokaista yo-kirjoituksiin pakkoruotsia vaativaa voisi uhata litsarilla. Ja ellei tehoa, niin viidellä.

[ikuturso]

Veikkauksia, koska arabian voi kirjoittaa YO-kirjoituksissa? 2030 ennen vai jälkeen?

-i-

[RP]

(Voi olla että tällainen systeemi on tälläkin hetkellä. En muista.)

Muodolisesti ei, vaikka käytännön ero on rajallinen. Ainakin yhden vieraan kielen (joksika siis ruotsia ei tässä virallisesti lasketa) kirjoittaa osapuilleen 97% kokelaista, ja jollakin hyvin pienellä murto-osalla kirjoittajista mikään näistä vieraista kielistä ei ole englanti. 

[Siili]

Suomessa voisi hyvä olla pakko kirjoittaa suomi ja englanti. Sitten vapaaehtoiseksi hyväksyttäviksi kieliksi voisi sisällyttää 2-3 seuraavista : espanja, ranska, saksa, venäjä, ruotsi.

Siis ei olisi pakko kirjoittaa kuin nuo 2 pakollista, mutta siihen saisi liittää halutessaan 1-3 muuta kieltä.

(Voi olla että tällainen systeemi on tälläkin hetkellä. En muista.)

Jos kirjoittaa vieraan kielen tai matematiikan pitkänä, ei tarvitse kirjoittaa toisessa kotimaisessa.  Varsin yleinen pakollisten kombinaatio lienee:  äidinkieli, pitkä matikka, lyhyt englanti, yksi reaaliaine.  Toki sen lisäksi voi suorittaa muita aineita vapaaehtoisesti sen verran kuin sielu sietää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkinto_Suomessa#Ylioppilastutkinnon_rakenne

Jatkossa ylioppilaiden pitää suorittaa viisi koetta, mutta muuten periaate pysyy samana:

https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/blogitekstit/1099-uusi_tutkintorakenne_avaa_uusia_mahdollisuuksia

Uudessa systeemissä kahden reaaliaineen kokeen suorittajan ei tarvitse suorittaa toisen kotimaisen koetta. 

[Luotsi]

Vihr/vas kävisi epäilemättä tuo Rasistisen Kansan Puolueen vaatimus, mutta kesk/sdp torppaavat sen äänten menetyksen pelossa. Seuraavat vaalit kun voivat olla aivan yhtä tiukat kuin edellisetkin ja silloin ei ole varaa vapaaehtoiseen ääntenmenetykseen eli suoraan syöttöön PS lapaan!

Outo pakko Suomessa - 80% kansasta vastustaa

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000366333.html

[Roope2]

EU tulee ja jyrää meitin. Jo tällä hetkellä (Iso Britannian häivyttyä)  ranska on EU:n valtakieli ja vyörytys jatkuu. Jos pakko, niin ranska ruotsin kielen sijaan vapaaehtoiseksi.

[Siener]

Ihan turha yrittää.

Venäjän vallankumouksen yhteydessä sieltä pakeni suuri määrä venäjänjuutalaista ylimystöä Suomeen, ja he rupesivat suomenruotsalaisiksi, äidinkielensä siis ruotsi.

Heitä on esim. Åbo Akademi sakeanaan, useammassa polvessa. Eivät tule vallastaan luopumaan, vaan itselleen ilmaisen koulutuksen på svenska saadakseen, pitävät koko Suomea panttivankinaan, eikä tämä tule mihinkään muuttumaan.

Sori siitä (:

Voi olla nykystadilaiselle vaikea ymmärtää, mutta näin se vaan on.

Telakkatyömies Mauno Koivistokin se noin vain lähti opiskelemaan sinne Åbo Akademiin ?

[Siener]

Eli toisille on toiset säännöt. Mauno oli jo valittu.

Meille muille oli pääsykokeet.

[RP]

Ihan turha yrittää.

Venäjän vallankumouksen yhteydessä sieltä pakeni suuri määrä venäjänjuutalaista ylimystöä Suomeen, ja he rupesivat suomenruotsalaisiksi, äidinkielensä siis ruotsi.

Heitä on esim. Åbo Akademi sakeanaan, useammassa polvessa. Eivät tule vallastaan luopumaan, vaan itselleen ilmaisen koulutuksen på svenska saadakseen, pitävät koko Suomea panttivankinaan, eikä tämä tule mihinkään muuttumaan.

Sori siitä (:

Voi olla nykystadilaiselle vaikea ymmärtää, mutta näin se vaan on.

Telakkatyömies Mauno Koivistokin se noin vain lähti opiskelemaan sinne Åbo Akademiin ?

Niin näitä juutalaisten salaliittoja on varmaan meidän ulkopuolisten vaikea "ymmärtää".

Koivosto muuten ei opiskellut Åbo Akademissa.