Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Juoni]

Nyt on ainankin omalla kohdallani rintamalinjat selvillä. Tämä on suora sodanjulistus suomalaisia kohtaan ja tästä hetkestä lähtien suomenruotsalaiset ovat omissa silmissäni viholliskansaa joka ei tähän maahan kuulu, ei ole koskaan kuulunut eikä tule koskaan kuulumaan.

Alkaa pikkuhiljaa raivostuttaa tämä sekoilu.

[Jääpää]

 Niin, jokuhan tuotakin äänestää,

http://www.sfp.fi/fi

, mutta pakotusruotsin sallivat kyllä ihan muut tahot.
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+92/2002

ÄÄNESTYS:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.11/1408913051_367984&${oohtml}=aax/hex5000&${html}=aax/aax5000&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htm

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030423

(Halonen päivää lain ylimmäisellä sutaisullaan 06.06.2003.  Kuudes kuudetta..minkä maan Svenska flaggans dag ? )

Sen tuhannen lätinää, johon on piilotettu ydinpommin tehoisia, ja kokoisia, miinoja(mm. 5 pykälä), joita arvoisat edustajamme eivät "huomaa", koska Ole, fondi..ja Astrid niin käskevät.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=HE+92/2002

Aloitteetkin tulevat puhtaasta halusta auttaa kielivähemmistöä ja niillä on laaja kannatus:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_154_2001_p.shtml

[Hippo]

Vinkki:
Lukiossa voi ruotsin kielen opiskelun välttää jos väestörekisterissä on merkittynä joku muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Muunkieliset voivat äidinkielen sijasta opiskella suomi toisena kielenä-oppimäärän. S2-oppimäärän opiskelijoiden ei tarvitse opiskella ruotsia. Väestörekisteriin äidinkieli on ilmoitusasia.

[Lovecraft]

Tuon kun olisi tiennyt ajoissa. 

[nollatoleranssi]

Eipä ihme, että miksi Suomessa ruotsinkieliset ajavat niin voimakkaasti kielikylpy-aloitteita ja siihen tarvittavia satojen miljoonien eurojen lisärahoitusta (samaan aikaan kun kaikilta muilta koulusektoreilta lakkautetaan resursseja):

Kielikylpyopetus

Suomessa pääasiallisesti kielikylpyopetusta tutkiva laitos, Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus, koostuu melkein pelkästään ruotsinkielisestä henkilökunnasta. Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus kuuluu Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten laitoksen – käytännössä siis ruotsin kielen laitoksen – alaisuuteen. Kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksen julkaisemiin tutkimuksiin ja mahdollisiin suosituksiin tulee suhtautua erittäin kriittisesti. Melko selvää myös on, ettei tällainen keskus alkaisi tukea jonkin muun kielen kuin ruotsin kielikylpyopetusta Suomessa. Suomessa kielikylpyjen tavoite on ennen kaikkea tehdä suomenkielisistä kaksikielisiä kielillä suomi ja ruotsi, sen sijaan että pääasiallinen tavoite olisi suomalaisten kielitaidon monipuolistuminen.

http://www.pakkoruotsi.net/kielikylpy.shtml

Vaatisi tutkivaa journalismia, mutta sitähän roolia valtamedia ei Suomessa halua ottaa.

[Rokka]

Vinkki:
Lukiossa voi ruotsin kielen opiskelun välttää jos väestörekisterissä on merkittynä joku muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Muunkieliset voivat äidinkielen sijasta opiskella suomi toisena kielenä-oppimäärän. S2-oppimäärän opiskelijoiden ei tarvitse opiskella ruotsia. Väestörekisteriin äidinkieli on ilmoitusasia.

Onko tietoa voiko sen opiskelun välttää samoilla perusteilla myös peruskoulussa? Meillä kun on kaksikielinen perhe ja lapsien kohdalla olen ilmoittanut maistraattiin äidinkielekseen äitinsä puhuman kielen, enkä siis suomea. Tämä ihan juuri vain tuon rantaruotsin takia. Vanhemmalla likalla on nyt ala-asteella suomi toisena kielenä vaikka hän ihan täydellisesti ikäisekseen suomea puhuukin, mutta on se äidinkieli kuitenkin vaan vahvempi.

[Roope]

Ruotsinopetuksen pakollisuus esteenä kieliosaamisen kehittämiselle

Kansanedustaja Pia Kauma (kok) 21.8.2014

Kylläpä on kieli keskellä suuta. Jos kansanedustaja Kauman mielestä juuri ruotsinopetuksen pakollisuus on esteenä kieliosaamisen kehittämiselle, niin luulisi hänen ehdottavan selväsanaisesti pakollisen ruotsinopetuksen lopettamista eikä kielikylpyluokkia muille kielille.

Tässä itse kirjallinen kysymys:

Peruskoulun kieltenopetuksen aikaistaminen ja monipuolistaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Kieli- ja kulttuuriosaamisen merkityksestä globaaleilla markkinoilla vallitsee laaja yhteisymmärrys. Suomen kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutusjärjestelmämme antaa koululaisille vahvan ja monipuolisen kielitaidon. Vieraiden kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa on Opetushallituksen Kielitivoli-raportin (2012) mukaan kuitenkin selvästi yksipuolistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin osa oppilaista (78,8 % vuonna 2009) opiskelee vain minimimäärän eli kaksi kieltä, jotka ovat lähes aina ruotsi ja englanti. Vain vajaa viidennes on opiskellut kolmea vierasta kieltä ja alle prosentti neljää vierasta kieltä. Kieltenopetuksen monipuolinen järjestäminen on osoittautunut haasteelliseksi varsinkin pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla.

Perusopetuksessa opiskeltavat kielet jakautuvat nykytilanteen mukaan oppimäärältään pakollisiin ja valinnaisiin kieliin. Vaikka kunnille on sallittu tiettyä joustavuutta kieliopetuksen järjestämisen suhteen, tulee oppilaiden opiskella äidinkielensä ja toisen kotimaisen kielen lisäksi vähintään yhtä ja enintään kolmea muuta kieltä. Nykytilanteessa suurin osa peruskoululaisista aloittaa ruotsin seitsemännellä luokalla B1-kielenä. Kielen lyhyen opiskeluajan vuoksi vain harva ehtii kuitenkaan saavuttamaan sellaisen osaamistason, joka mahdollistaisi ruotsin sujuvan käyttämisen työelämässä tai muissa yhteyksissä. Kielen pakollisuus myös heikentää merkittävästi opiskelumotivaatiota. Tilastokeskuksen kielitaitokyselyn mukaan ruotsia vieraana kielenä osaa vastaajien oman arvion mukaan taitavasti vain 4 % ja kohtuullisesti 25 % suomalaisista, minkä valossa opiskeluun käytetty aika ja resurssit tuottavat heikkoa tulosta. Ruotsin kielen suosio ylioppilaskirjoituksissa on myös ollut jatkuvassa laskussa: keväällä 2014 keskipitkän oppimäärän kirjoitti vain 8 273 nuorta, kun vastaava luku vuonna 2005 oli 17 180.

Koska kielten oppiminen on tehokkainta nuorena, tulisi opinnot voida aloittaa nykyistä aiemmin, esimerkiksi jo päiväkodissa. Positiivisena kehityksenä voidaan mainita tietyt Helsingin koulut, joissa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun voi aloittaa jo 1. tai 2. luokalla. Myös kielikylpyluokat on todettu tehokkaaksi tavaksi vauhdittaa kielten omaksumista jo nuorempana. Kielikylpyluokkien potentiaalia laskee kuitenkin nykyisellään se, että ne koskevat toistaiseksi vain ruotsinkielistä opetusta. Niiden avaamista laajemmalle kielivalikoimalle tulisikin harkita jo lähivuosina. Kansainvälisen yhteistyön ja liike-elämän kannalta venäjän, espanjan ja kiinan kaltaisten kielten opiskelu ruotsin tilalla avaisi uusia ovia nuorille ja olisi samalla hyödyksi koko Suomen taloudelle. Yrityselämän edustajilta onkin viime vuosina kuultu useita kannanottoja monipuolisemman kieltenopetuksen puolesta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

    Onko hallituksella suunnitelmia aikaistaa ja monipuolistaa kieltenopetusta vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia sekä esimerkiksi valmiuksiamme käydä kansainvälistä kauppaa globalisoituneessa maailmassa?

Helsingissä 21 päivänä elokuuta 2014
Pia Kauma /kok

[Archaeopteryx]

Yle sitten lisäsi (palautti?) ruotsinkieliset uutiset Aamutv:n yhteyteen. Ihan kuin oma kanava kohtuuttomilla yksikkökustannuksilla ei riittäisi propagandan suoltamiseen. Maikkarin aamushowta ei pysty katsomaan jatkuvien mainoskatkojen ja yleisen mtv-ilmeen takia, nyt pitää jättää Ylenkin puoli katsomatta aamuisin. Onneksi, toisin kuin kouluaikoina, tässä tapauksessa on mahdollista valita: minä valitsen kaukosäätimen OFF-napin.

[Sibis]

Yle sitten lisäsi (palautti?) ruotsinkieliset uutiset Aamutv:n yhteyteen. Ihan kuin oma kanava kohtuuttomilla yksikkökustannuksilla ei riittäisi propagandan suoltamiseen. Maikkarin aamushowta ei pysty katsomaan jatkuvien mainoskatkojen ja yleisen mtv-ilmeen takia, nyt pitää jättää Ylenkin puoli katsomatta aamuisin. Onneksi, toisin kuin kouluaikoina, tässä tapauksessa on mahdollista valita: minä valitsen kaukosäätimen OFF-napin.

Itsekin aamulla valitsin"offin".  Ja tulen valitsemaan joka päivä tulevaisuudessa kunnes kyykytys loppuu!

[ruikonperä]

Vuosituhat on vaihtunut mutta perinteinen suomalainen hallintokulttuuri jatkuu.
Yx 3 miljoonaa sanoo Kielivapaus! Yx sanoo ei onnistu
Yx puolue sanoo Kielivapaus! Yx sanoo ei onnistu
Yx sanoo Kiristetään vuodella hirttoköyttä! onnistuu

[Roope]

Hbl:ssä juttua eduskunnan syksystä, johon kuuluvat muun muassa kansalaisaloitteet sukupuolineutraalista avioliitosta ja pakollisesta kouluruotsista.

Keskusta ja Kokoomus ovat Höblän mukaan ilmoittaneet antavansa kansanedustajilleen pakkoruotsiäänestyksessä vapaat kädet. Sen sijaan demarit panttaavat kantaansa ryhmäkurin suhteen.

Hbl: Partidisciplinen kan bli hårdare 2.9.2014

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ei ole ilmoittanut selvästi ryhmäkurista, mutta hän on muuten vahvasti viestittänyt, että demareiden edellytetään pysyvän äänestyksessä puolueen linjalla. Mikäli myös demarit luopuvat ryhmäkurista, voi kansalaisaloite mennä läpi ennakko-odotusten vastaisesti jo nyt. Toisaalta tämä tarkoittaa, että Sdp tuskin ottaa mitään riskiä ja pitää siksi eduskuntaryhmän tiukasti pakkoruotsiin sitoutuneen puoluejohdon komennossa.

[vihapuhegeneraattori]

Hbl:ssä juttua eduskunnan syksystä, johon kuuluvat muun muassa kansalaisaloitteet sukupuolineutraalista avioliitosta ja pakollisesta kouluruotsista.

Keskusta ja Kokoomus ovat Höblän mukaan ilmoittaneet antavansa kansanedustajilleen pakkoruotsiäänestyksessä vapaat kädet. Sen sijaan demarit panttaavat kantaansa ryhmäkurin suhteen.

Hbl: Partidisciplinen kan bli hårdare 2.9.2014

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ei ole ilmoittanut selvästi ryhmäkurista, mutta hän on muuten vahvasti viestittänyt, että demareiden edellytetään pysyvän äänestyksessä puolueen linjalla. Mikäli myös demarit luopuvat ryhmäkurista, voi kansalaisaloite mennä läpi ennakko-odotusten vastaisesti jo nyt. Toisaalta tämä tarkoittaa, että Sdp tuskin ottaa mitään riskiä ja pitää siksi eduskuntaryhmän tiukasti pakkoruotsiin sitoutuneen puoluejohdon komennossa.

Tarkoittaakohan toi että Kok, Kepu ja SDP kisasivat ja SDP hävisi. Eli kaikki kolme ovat sitä mieltä että pakkoruotsia ei pidä kaataa. Sen takia vapaat kädet voi antaa vain kahdelle noista kolmesta puolueesta ja Kok ja Kepu ehtivät ensin.

Nyt SDP:n täytyy olla yksin vastuussa siitä että äänestyksestä tulee varmasti toivottu lopputulos. Sen varmasti tekevät, mutta sitten tulee äänestäjiltä paskaa niskaan.

Tuskin päästävät ihmisten omantunnon kysymykseksi tuollaista missä kansa selvästi vaatii tietynlaista äänestyskäyttäytymistä.

[ikuturso]

Yle sitten lisäsi (palautti?) ruotsinkieliset uutiset Aamutv:n yhteyteen. Ihan kuin oma kanava kohtuuttomilla yksikkökustannuksilla ei riittäisi propagandan suoltamiseen. Maikkarin aamushowta ei pysty katsomaan jatkuvien mainoskatkojen ja yleisen mtv-ilmeen takia, nyt pitää jättää Ylenkin puoli katsomatta aamuisin. Onneksi, toisin kuin kouluaikoina, tässä tapauksessa on mahdollista valita: minä valitsen kaukosäätimen OFF-napin.

"... Och sedan väder. Var så god, Seija."

"Tack, God morgon, Huomenta. Sitten päivän sää. Suomenlahden yllä on ..."

Seija ei vetänyt ruotsiksi. Haiskahti jotenkin väkisinkyhätyltä pelleilyltä koko homma. Lisäksi ruotsinkielisissä uutisissa jauhettiin jotain Ahvenanmaan asioita, eikä todellakaan aamu-uutisten aiheita ruotsiksi (kuin ehkä pääaiheita nimellisesti). Meillä on ruotsinkielisille eri uutisaiheet?

-i-

[Roope]

Lisäksi ruotsinkielisissä uutisissa jauhettiin jotain Ahvenanmaan asioita, eikä todellakaan aamu-uutisten aiheita ruotsiksi (kuin ehkä pääaiheita nimellisesti). Meillä on ruotsinkielisille eri uutisaiheet?

Tarkoituksella. Linjauksesta oli eilen tai toissa päivänä juttua Ylen ruotsinkielisellä puolella.

[Turhapuro]

Kannatatko apartheidia? Jos vastasit kyllä niin sinulle on oma puoluekkin Suomessa, nimittäin RKP tai mkä ikinä nykyään tämänkin edunvalvontapuolueen lyhenne onkaan...

Mikä on aine mitä et tule koskaan koskaan käytännössä tarvitsemaan mutta koulussa sitä pitää silti opiskella? Ja joka hemmetin asteella vielä. Mene opiskelemaan paikkaan jossa sitä ei ikinä luulisi tarvitsevan, vaikka ammattikouluun rakennuspuolelle niin mitä kivaa siellä opiskellaankaan? No ruotsin kieltä tietysti. Tuletko sitä ikinä tarvitsemaan? No et tietenkään, mutta onhan tässä taas mitä mainioin tapa heittää haaskiin yhteiskunnan muutenkin jo vähissä olevia rahoja. Kuinkahan hemmetin paljon se vuodessa olikaan mitä tämäkin lysti maksaa? Useamman miljardin se muistaakseni oli... Mitä sillä saa vastineeksi? No ei niin yhtään mitään. Jos opiskelet kieltä ja et osaa sitä tarpeeksi hyvin kuten ainakin 2/3 Suomalaisesta et pysty sitä käyttämään järkevään kommunikointiin. Mitä sitten teet? No sitten käytetään englantia jota jopa osataan ja jota osaa keskustelun toinenkin osapuoli, jota jopa kiinnostaa ihmisiä opiskella koska sillä jopa tekee jotain.

Se on aivan pelkkä myytti että ruotsin kieltä tarvisi osata jotta esimerkiksi voisi tehdä kauppaa ruotsalaisten kanssa. Jos koko muu maailma tekee sitä englanniksi miksi ihmeessä meidän pitäisi käyttää jotain tyhjänpäiväistä muuta kieltä? Kaupat syntyy ihan tasan varmasti millä kielellä tahansa jos vain ovat syntyäkseen. Täysin keksimällä keksitty tekosyy tuokin.

Se rikastuttaa omaa kulttuuria sanotaan. Ai millähän tavalla kysyn vaan? Heittää suotta aikaa ja vaivaa haaskiin. Ainoa kuka sitä jollain tapaa voi tarvita on ruotsinkielisellä seudulla asuva kantasuomalainen tai sellainen kenellä on esimerkiksi kesämökki siellä. Tuonkin asian ainoa hyöty lienee siinä, että ymmärtää mitä mökkinaapuri sanoo laulussaan snapsiensa ja rapujensa välillä...

Koko tyhjänpäiväisen aineen opiskelu juontaa juurensa vain poliittiseen lehmänkauppaan usemampi vuosikymmen sitten. Mahtoi muuten olla hyvä kauppa, jotenkin tulee mieleen sen kulmakunnan rapajuopon krapuloissaan tekemä kauppa jossa myi vihkisormuksensa sixpackista kaljaa. Mutta tässä onkin mukava tapa vähemmistön valvoa ylisuuria etujaan valtaväestöön nähden. Eikös ole kohtuullista että Suomessa kaikki joutuvat opiskelemaan ruotsia mutta esimerkiksi Ahvenanmaalla ei tarvitse opiskella suomea vaikka ollaan Suomessa? Todella loogista sanoisin...

Vinkkinä muille: Itse olen JOUTUNUT lukemaan jokaisella kouluasteellani ruotsia ja ikinä en ole sitä pakolla missään tarvinnut. Olen käynyt ja asioinut Ruotsissa kuten myös Ahvenanmaalla. Ruotsissa en ole  käyttänyt kuin englantia ja hyvin olen pärjännyt. Molemmat osaavat silloin kieltä pääsääntöisesti hyvin ja keskustelu on paljon sujuvampaa siitä syystä, että molempien kielitaso on silloin huomattavasti korkeammalla kuin jos käytettäisiin ruotsia. Ahvenanmaalla en suostu myöskään käyttämään ruotsia. Kerran kaupassa myyjä ei "osannut" suomea, mutta kun palvelua ei alkanut tulemaan sanoin että selvä, me menemme muualle. Jo alkoi ukko siinä vaiheessa osaamaan. Älkää suostuko käyttämään muuta kuin suomea tai jos ei sittenkään onnistu, älkää asioiko siellä ja menkää muualle, vaikka se maksaisi hieman enemmän ja toisi vaivaa. Ja sama juttu mantereella ruotsinkielisillä seuduilla. Samoin työelämässä en ole suostunut ruotsia käyttämään sen pari hassua kertaa mitä sitä on sattunut joku puhumaan. Joka kerta vaihto muuhun kieleen on onnistunut ilman mitään ongelmia. Tämä on varma tapa pitkässä juoksussa saada homma toimimaan. Tarpeeksi moni kun jättää ostamatta tai puhumatta aletaan osata puhua muitakin kieliä ilman mitään nikotteluja.

Jos asutaan ja ollaan Suomessa, niin silloin pitää voida puhua suomea kaikkialla ja sitä pitää osata. Jos joku haluaa tämän lisäksi osata myös ruotsia niin kaikin mokomin. Mutta pakollista sen ei kuulu olla kenellekkään.

[Leso]

[...]  Ruotsissa en ole  käyttänyt kuin englantia ja hyvin olen pärjännyt. Molemmat osaavat silloin kieltä pääsääntöisesti hyvin ja keskustelu on paljon sujuvampaa siitä syystä, että molempien kielitaso on silloin huomattavasti korkeammalla kuin jos käytettäisiin ruotsia. [...]

Kertookohan tuo enemmänkin Ruotsin tilanteesta, vai kuvittelenko vain?

Oli miten oli ja kuten on varmasti selväksi tullut, minä en puhu ruotsia, vaikka osaisinkin.
Asiakastilanteessa voi jo tervehtimiseen, hej vs. hei, ladata sellaista merkityksillä ladattua ilmaisua olematta kuitenkaan töykeä, että heikompikinlahjainen hurri ymmärtää puhua suomea tai edes englantia.

[Jaska]

Saanko esitellä ensimmäisen ruotsinkielisen blogikirjoitukseni:
Obligatoriskt svenska i Finland
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/175449-obligatoriskt-svenska-i-finland

Tiivistetty sillisalaatti kaikesta ns. olennaisesta asiaan liittyvästä...
Kirjoitus toivottavasti löytää ruotsinkielisen lukijakunnan, joka ainakin Ruotsissa on tähän saakka ollut pahasti pimennossa keskustelusta ja koko Suomen tilanteesta - siis valikoidun propagandan varassa.

Kielivirheitäkin saa mieluusti korjata! Kaikkeen ei Wordin ruotsinkielinen oikolukukaan anna vastausta.

[Roope]

Ruotsi vapaaehtoiseksi -rahankeräys starttaa Helsingin seudun linja-autoissa 8. syyskuuta

Vapaa kielivalinta ry:n ruotsi vapaaehtoiseksi -rahankeräyksen kampanja alkaa Helsingin seudun linja-autoissa 8. syyskuuta. Rahankeräys jatkuu ensi vuoden helmikuuhun. Kampanjan teemana on "Suvaitsevampi Suomi – pakko pois". Tietoa rahankeräyksestä lisää osoitteessa:

     www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi/rahankerays

Kerätyillä varoilla tiedotetaan mahdollisuuksista, jotka ruotsin vapaaehtoisuus avaa koulutuksen parantamiselle ja kieltenopetuksen monipuolisuuden lisäämiselle. Ruotsi on edelleen pakollinen kieli kaikilla kouluasteilla Suomessa.

Rahankeräyksen ja tiedottamisen lähtökohta on suvaitsevuus. Toinen lähtökohta on laajasti ymmärretty kansainvälisyys, joka käsittää kaikki ilmansuunnat.

- Jos tunnustetaan oppilaiden erilaiset tarpeet sekä kiinnostuksen ja lahjakkuuden kohteet, nähdään, että useimmat hyötyisivät enemmän jostain muusta oppiaineesta kuin pakollisesta ruotsista. Pakollinen ruotsi sitoo opiskelijoiden kielivalintoja, toteaa Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila.

Yhdistys tiedottaa vapaaehtoisen ruotsin eduista esimerkiksi mainoksilla liikennevälineissä, lehdissä, radiossa sekä kädestä käteen jaettavilla tiedotteilla.

Yhdistys jätti kansalaisaloitteen vapaaehtoisesta ruotsista eduskuntaan viime keväänä. Kansalaisaloite on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.

Vuonna 2007 perustettu Vapaa kielivalinta ry toimii nykyistä joustavamman ja tasa-arvoisemman kielipolitiikan puolesta. Vaihtelua, valinnaisuutta ja vapaaehtoisuutta tulisi suvaita enemmän. Kielten opiskelu kaipaa käytännöllistä ja tasapainoista tarkoituksenmukaisuutta, jossa otetaan huomioon suomenkielisten näkökulma, alueellisuus, kielitaitovaatimusten monipuolisuus, vaatimusten kohtuullistaminen sekä lasten ja nuorten erilaisuus. Suomen perustuslaki velvoittaa julkisen vallan huolehtimaan suomenkielisten yhteiskunnallisista ja sivistyksellisistä tarpeista.

Tiedote 7.9.2014

Tai kuten ruotsinkieliset tiedotusvälineet asian ilmaisivat, "Helsingin linja-autoissa alkaa kouluruotsin vastainen kampanja".

Föreningen för ett fritt språkval har inlett en synlig kampanj mot skolsvenskan.

Hbl: Kampanj mot skolsvenskan i Helsingforsbussar 7.9.2014

En kampanj mot skolsvenskan inleds på måndag bland annat i bussarna i Helsingforsregionen. Kampanjen pågår till februari nästa år.

Svenska Yle: Kampanj i bussar, tidningar och radio mot skolsvenskan 7.9.2014

[Isäntä ja loinen]

Loistava keräyskampanja! Ja tuo pitkä keräysaika tarkoittaa ainakin omalla kohdallani sitä, että todennäköisesti tulen lahjoittamaan rahaa pariinkin eri otteeseen seuraavan kuuden kuukauden aikana. Isoja summia en tietenkään pysty lahjoittamaan, mutta tämä on ehdottomasti keräys, johon haluan osallistua.

Hieman tosin särähtää silmään tuo "suvaitsevaisuus" sanan jankuttaminen joka yhteydessä. Ymmärrän toki, mitä yhdistys ajaa tällä takaa, mutta itse en alleviivaisi suvaitsevaisuutta tämän asian yhteydessä. Anyway, loistava yhdistys ja tärkeä keräyskampanja!

[ikuturso]

Tai kuten ruotsinkieliset tiedotusvälineet asian ilmaisivat, "Helsingin linja-autoissa alkaa kouluruotsin vastainen kampanja".

Föreningen för ett fritt språkval har inlett en synlig kampanj mot skolsvenskan.

Hbl: Kampanj mot skolsvenskan i Helsingforsbussar 7.9.2014

En kampanj mot skolsvenskan inleds på måndag bland annat i bussarna i Helsingforsregionen. Kampanjen pågår till februari nästa år.

Svenska Yle: Kampanj i bussar, tidningar och radio mot skolsvenskan 7.9.2014

Samalla logiikalla, jos joku ajaisi kampanjaa, että lapsi saa vapaasti valita koulunsa, tämä olisi ruotsalaisittain "koulunkäynnin vastainen" kampanja.

-i-

[Taikakaulin]

Ruotsin vastainen kampanja - persu tuo sen stadiin

Ruotsi vapaaehtoiseksi -rahankeräys starttaa Helsingin seudun linja-autoissa maanantaina 8. syyskuuta, kun Vapaa kielivalinta ry:n ruotsi vapaaehtoiseksi -rahankeräyksen kampanja alkaa.

Yhdistystä johtaa tamperelainen kaupunginvaltuutettu Ilmari Rostila (ps.).

Rahankeräys jatkuu ensi vuoden helmikuuhun. Kampanjan teemana on "Suvaitsevampi Suomi - pakko pois".

Kerätyillä varoilla tiedotetaan mahdollisuuksista, jotka ruotsin vapaaehtoisuus avaa koulutuksen parantamiselle ja kieltenopetuksen monipuolisuuden lisäämiselle. Ruotsi on edelleen pakollinen kieli kaikilla kouluasteilla Suomessa.

Rahankeräyksen ja tiedottamisen lähtökohta on suvaitsevuus. Toinen lähtökohta on yhdistyksen mukaan laajasti ymmärretty kansainvälisyys, joka käsittää kaikki ilmansuunnat.

- Jos tunnustetaan oppilaiden erilaiset tarpeet sekä kiinnostuksen ja lahjakkuuden kohteet, nähdään, että useimmat hyötyisivät enemmän jostain muusta oppiaineesta kuin pakollisesta ruotsista. Pakollinen ruotsi sitoo opiskelijoiden kielivalintoja, toteaa Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Rostila.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/236599-ruotsin-vastainen-kampanja-persu-tuo-sen-stadiin

[RP]

Vinkki:
Lukiossa voi ruotsin kielen opiskelun välttää jos väestörekisterissä on merkittynä joku muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Muunkieliset voivat äidinkielen sijasta opiskella suomi toisena kielenä-oppimäärän. S2-oppimäärän opiskelijoiden ei tarvitse opiskella ruotsia. Väestörekisteriin äidinkieli on ilmoitusasia.

Ja vaihtaa melko hyödyttömät oppitunnit vieläkin hyödyttömämpiin (ensimmäinen ajatus)? "Virkamiesruotsi"-vaatimus ylemmällä tasolla iskisi sitäkin ikävämmin?

[valkovuokko]

"Virkamiesruotsi"-vaatimus ylemmällä tasolla iskisi sitäkin ikävämmin?"

Virkamiesruotsin vaatimukselle ei enää ole kestäviä perusteita. Esim Vantaalla ruotsinkielisiä on vain 2,8%, mutta vieraita kieliä äidinkielenään puhuvia kaupunkilaisia on lähes 14%. Kaupunkilaiset ja viranomaiset tarvitsevat monien eri kielten osaamista tullakseen toimeen keskenään.

Suomi on EU-maa, ihmiset liikkuvat maasta ja maanosasta toiseen, opiskelun, työn, perhesuhteiden takia, siksi laajamittainen pakollisen ruotsin ja virkaruotsinin vaatimus ovat vanhentuneita.

Pakollisen ruotsin opetus on ylimitoitettua tarpeeseen nähden, ja se vie resursseja muiden tärkeiden oppiaineiden opiskelulta. Kohtuuton rahan törsäys pakkoruotsiin on lopetettava ja pakollinen ruotsin opiskelu ja virkaruotsin tutkinto on muutettava valinnaisiksi.

[nahkhiirmees]

Ahvenanmaalla en suostu myöskään käyttämään ruotsia.

Ei tarvitsekaan koska siellä osataan suomea jopa kohtalaisen hyvin, ainakin palveluammateissa. Olen itse ollut todistamassa tätä hieman yllättävääkin ilmiötä. En nimittäin tiedä, missä olisivat sitä oppineet. Kouluissa ei ole eikä virallisesti muutenkaan, pikemminkin Suomi on näillä saarilla lainsuojaton. Mutta ehkä katsovat salaa suomalaisia tv-ohjelmia niinkuin taannoin virolaiset Väiskin lihatiskiä ?
Tilanne voi olla toinen, jos tunget itsesi esim. jonkin ahvenanmaalaisen kalastajan mökkiin.

[Roope]

Folktinget: Ei syytä huoleen kouluruotsin suhteen

Vapaa kielivalinta -yhdistyksen kampanja kouluruotsia vastaan on masentava. Sille ei kuitenkaan järjestetä vastakampanjaa, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund. Kampanjatunnuksellaan "Suvaitsevampi Suomi - pakko pois" yhdistys kerää rahaa voidakseen levittää tietoa vapaasta kielivalinnasta kouluissa.

- Me elämme vapaassa maassa, jossa on vapaus kampanjoida, mutta tämä on masentavaa ennen kaikkea heidän valitsemansa tunnuksen vuoksi, sanoo Österlund.

Österlund muistuttaa, että ruotsin opetuksen vähentäminen ei aiemminkaan johtanut siihen, että oppilaat olisivat opiskelleet muita kieliä, kuten yhdistys kampanjassaan väittää.

- Kampanjan ydin on, että Suomesta tulee suvaitsevampi, jos luetaan vähemmän kieliä.

Kouluruotsi säilyy

Kansalaisaloitetta, jota Vapaa kielivalinta kannattaa, jolla halutaan lakkauttaa pakollinen kouluruotsi, käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Österlund ei usko, että kouluruotsi on uhattuna.

- Vapaa kielivalinta sanoo, että ihmiset oppivat kieliä, joista on heille enemmän hyötyä, ja fakta on, että Suomi on edelleen Pohjoismaa. Suomella on yhä enemmän kauppaa Ruotsin kanssa ja yhä useammat yritykset ovat Suomen ja Ruotsin yhteisomistuksessa. Nykyään yrityksissä on sitä paitsi pula ruotsinkielisistä. Joten jos haluaa hyötyä kielitaidostaan, on opittava ruotsia, sanoo Österlund.  (käännös)

Svenska Yle: Folktinget: ingen oro för skolsvenskan 8.9.2014

[nollatoleranssi]

^

Österlund muistuttaa, että ruotsin opetuksen vähentäminen ei aiemminkaan johtanut siihen, että oppilaat olisivat opiskelleet muita kieliä, kuten yhdistys kampanjassaan väittää.

Todettakoon edelleen, että tämä johtuu siitä, koska ruotsinkielen opetusta ei ole kertaakaan vähennetty Suomessa. Kielen poistaminen yo-kirjoituksista ei muuttanut sen asemaa pakollisena opiskeltavana kielenä, joten tietenkään sillä ei voi olla suoria vaikutuksia.

- Kampanjan ydin on, että Suomesta tulee suvaitsevampi, jos luetaan vähemmän kieliä.

Vapaakielivalinta-kampanjan idea on saada kielivalikoimaa monipuolisemmaksi Suomessa. Toki sillä on tarkoitus myös puuttua ruotsinkielen suhteettoman isoon rooliin Suomessa.

[Roope]

Todettakoon edelleen, että tämä johtuu siitä, koska ruotsinkielen opetusta ei ole kertaakaan vähennetty Suomessa. Kielen poistaminen yo-kirjoituksista ei muuttanut sen asemaa pakollisena opiskeltavana kielenä, joten tietenkään sillä ei voi olla suoria vaikutuksia.

Kyllä B-kielen tuntimääriä leikattiin olikos se nyt 90-luvulla. Sehän ei tietenkään tarkoita, että muiden kielten kuin ruotsin valinta olisi tullut samalla helpommaksi ja houkuttelevammaksi, eikä sellaista kyseisen tuntijakouudistuksen yhteydessä koskaan väitettykään, vaikka Folktinget tykkää nykyään niin valehdella.

Samoin pakollisten kirjoitettavien kielten määrän vähentämistä ei tietenkään perusteltu sillä, että se houkuttelisi opiskelemaan lukiossa muita kieliä kuin ruotsia, vaan uudistuksen tarkoitus oli parantaa reaaliaineiden asemaa.

[nollatoleranssi]

^
Tälläiset "keskustelut" ovat siitä hyvä lisä asian esillä pitämiseen, että käytännössä nämä kommentit eivät voi jäädä huomioimatta.

Monestihan ruotsinkieleen liittyvässä keskustelussa on voitu heittää mitä absurdeimpia väitteitä, koska ei ole ollut ns. korjaavaa tietoa saatavilla, mutta jos sitä korjaavaa tietoa on, niin se ainakin vähän hillitsee täysin väärän tiedon esittämistä (parhaiten tämä ilmiö voi näkyä suomenkielisellä mediapuolella, kun en uskoisi tämänkään keskusteluketjun olevan täysin tuntematon valtamedian toimittajille, jotka hommafoorumia seuraavat kielet ja korvat höröllä tai oikeastaan silmät tapillaan).

[Siili]

Samoin pakollisten kirjoitettavien kielten määrän vähentämistä ei tietenkään perusteltu sillä, että se houkuttelisi opiskelemaan lukiossa muita kieliä kuin ruotsia, vaan uudistuksen tarkoitus oli parantaa reaaliaineiden asemaa.

Ylioppilastutkinnon rakenne on myös sellainen, että ruotsin jättäminen pois edellyttää matematiikan kirjoittamista. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylioppilastutkinto#Ylioppilastutkinnon_rakenne

Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella.  Jos esimerkiksi matikan tilalle voisi ottaa jonkin reaaliaineen, ruotsin suosio ylioppilaskirjoituksissa putoaisi edelleen huomattavasti.

[nahkhiirmees]

Luulenpa, että yleinen matikkakammo ylläpitää edelleen ruotsin lukemista ja että tämä piiska jätettiin systeemiin ihan tarkoituksella.

Tähän samaan 'piiskaan' törmäsin omien kakaroiden kohdalla: inhosivat matikkaa ja joutuivat kirjoittamaan ruotsin, vaikka inhosivat sitäkin.
Valitsivat siis kahdesta pahasta sen (omasta mielestään) pienemmän ja pääsivät kuin pääsivätkin ylioppilaaksi.

Luulinpa minäkin aluksi, että vapaaehtoisuus on ihan aitoa ruotsin kohdalla, mutta sitten huomasin, että niinpä tietenkin se on sidottu matikkaan.
Olisi melkein pitänyt arvata...