Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Nanfung]

Näin syksyn tullen olen ymmärtänyt entistä paremmin ja paremmin, miksi ruotsinkieliset vaativat ruotsin kielen opetuksen lisäämistä. Ruotsinkielinen vähemmistö on silminnähden huolestunut tulevan kehityksen suunnasta, jonka seurauksena ruotsin kieltä taitavaa seuraa on entistä vaikeampaa saada mukaan rapuillallisille?

[mannym]

Minun suomessani kielilaki kuuluisi. Suomen virallinen kieli on Suomi. Pääkielenä suomii on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla. Kansalliset vähemmistökielet ovat saame, ruotsi ja romani.

Kielilaki on apinoitu suoraan länsinaapurista, vaihtamalla vain parin kielen paikkaa.

[Jaska]

Minun suomessani kielilaki kuuluisi. Suomen virallinen kieli on Suomi. Pääkielenä suomii on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla. Kansalliset vähemmistökielet ovat saame, ruotsi ja romani.

Kielilaki on apinoitu suoraan länsinaapurista, vaihtamalla vain parin kielen paikkaa.

Erona on, ettei Ruotsissa ole kuntia, joissa suomenkielisiä oli niin paljon kuin Suomen ruotsinkielisissä kunnissa on ruotsinkielisiä.

Millä oikeudella ruotsi olisi alempiarvoinen yhteiskunnan kieli kuin suomi? Millä perusteella närpiöläisten pitäisi siirtyä käyttämään ruotsin sijasta suomea yhteiskunnallisena kielenään?

Jos kunnassa suomenkielisten määrä ei ylitä edes kaksikielisyyteen vaadittua 8 %, on täysin kestämätöntä vaatia, että sikäläinen yhteiskunnallinen kieli olisi suomi!

[mannym]

Millä oikeudella ruotsi olisi alempiarvoinen yhteiskunnan kieli kuin suomi?

Jaa, ajatella, ehkä sillä että ruotsia puhuu marginaalinen väestö verraten suomeen suomessa. Sehän olisi virallinen vähemmistökieli, kuten sen kuuluisikin mielestäni olla.

Millä perusteella närpiöläisten pitäisi siirtyä käyttämään ruotsin sijasta suomea yhteiskunnallisena kielenään?

Kun käsittääkseni kunta nimeltä närpiö sijaitsee maassa nimeltä suomi.

Jos kunnassa suomenkielisten määrä ei ylitä edes kaksikielisyyteen vaadittua 8 %, on täysin kestämätöntä vaatia, että sikäläinen yhteiskunnallinen kieli olisi suomi!

Tuo % osuusvaatimus on muutettavissa yksinkertaisella lainmuutoksella. Se kestämättömyys on sinun mielipiteesi.
Ymppäämpä tähän loppuun ruotsin kielilain. Joka yksinkertaisuudessaan olisi sopiva suomeenkin. Tämä on minun mielipiteeni, halutessasi jankata asiasta, saat jankata yksiksesi.

Ruotsin kieli

4 §
Ruotsin kieli on pääkieli Ruotsissa.

5 §
Pääkielenä ruotsi on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Ruotsissa asuvilla on oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla.

6 §
Julkisella sektorilla on erityinen vastuu ruotsin kielen käytöstä ja kehittämisestä.

Kansalliset vähemmistökielet

7 §
Kansalliset vähemmistökielet ovat saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddisch.

8 §
Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.

Ruotsin viittomakieli

9 §
Julkisella sektorilla on erityinen vastuu suojella ja edistää ruotsin viittomakieltä.

Kielten käyttö julkisessa toiminnassa

10 §
Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja muiden julkista toimintaa harjoittavien yhteisöjen kieli on ruotsi. Kansallisia vähemmistökieliä saa käyttää, milloin se on soveliasta.
Muussa laissa on erityismääräyksiä oikeudesta käyttää kansallisia vähemmistökieliä ja muuta pohjoismaista kieltä.
Tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten velvollisuudesta käyttää tulkkausta ja kääntää asiakirjoja on erityismääräykset.

11 §
Julkisen toiminnan kielen tulee olla huoliteltua, yksinkertaista ja ymmärrettävää.

12 §
Viranomaisilla on eritysvastuu siitä, että ruotsinkielinen sanasto eri ammattialoilla on käytettävissä ja että sitä käytetään sekä kehitetään.

Ruotsin kieli kansainvälisissä yhteyksissä

13 § Ruotsin virallinen kieli kansainvälisissä yhteyksissä on ruotsi.

14 §
Ruotsin kielen asemaa Euroopan unionin virallisena kielenä on varjeltava.
Ruotsin edustajan on käytettävä Euroopan unionissa ruotsia, milloin tulkkaus on käytettävissä, ellei erityisestä syystä on sopivampaa käyttää muuta kieltä.

Yksilön oikeus kielen

15 §
Jokaisella Ruotsissa asuvalla on oltava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsia.
Sen lisäksi
kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä.
Viittomakielen tarpeessa olevalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsin viittomakieltä.
Niille, joiden äidinkieli on muu kuin ensimmäisessä kappaleessa mainitut, on annettava mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.

16 §
Julkisen vallan vastuulla on, että yksilölle turvataan 15 § mainitut oikeudet.

Tämä laki tulee voimaan ...

Alkuperäinen asiakirja: http://www.regeringen.se/content/1/c6/10/09/59/4ad5deaa.pdf

[Jaska]

Millä perusteella närpiöläisten pitäisi siirtyä käyttämään ruotsin sijasta suomea yhteiskunnallisena kielenään?

Kun käsittääkseni kunta nimeltä närpiö sijaitsee maassa nimeltä suomi.

Miten se perustelee mitään? Ei Suomi ole suomenkielisten valtio! Suomessa on kolme vanhaa kielialuetta (suomen-, ruotsin- ja saamenkielinen), ja vain historian oikusta valtion nykyrajat menevät niin kuin menevät.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138707-suomalainen-maa-pakkoruotsin-vastustajien-virheellinen-kasitys

Jos historia olisi mennyt toisin ja Suomi kuuluisi Ruotsiin tai Venäjään, niin olisitko sinä vaatimassa Suomen yhteiskunnalliseksi kieleksi ruotsia tai venäjää? Salli mun epäillä!

Yhteiskunta toimii kunnallisella tasolla - harva meistä hoitaa asioitaan yhtään laajemmalla alueella. Valtion kielisuhteilla ei ole mitään merkitystä siihen, mikä on kunnan yhteiskunnallinen kieli.

Jos kunnassa suomenkielisten määrä ei ylitä edes kaksikielisyyteen vaadittua 8 %, on täysin kestämätöntä vaatia, että sikäläinen yhteiskunnallinen kieli olisi suomi!

Tuo % osuusvaatimus on muutettavissa yksinkertaisella lainmuutoksella. Se kestämättömyys on sinun mielipiteesi.

Tietysti tuota prosenttia voidaan muuttaa järkevämmäksi - eli isommaksi. 20 % olisi käypä raja kunnan kaksikielisyydelle.

Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?

[Jaakko Sivonen]

Ei Suomi ole suomenkielisten valtio!

Tuo on yksi mielipide. Nationalismin kannattajan mielestä taas on täysin loogista kannattaa näkemystä, jonka mukaan 1) suomi on suomalaisten kansallinen kieli, 2) Suomi on kansallisvaltio, ja 3) Suomen kansallisvaltion tulee toimia kansallisella kielellä.

(Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, että ruotsinkielisten suomalaisuus kiellettäisiin. Esimerkiksi Irlannissa laki määrittelee iirin maan ainoaksi kansalliseksi kieleksi – huolimatta siitä että useimmat irlantilaiset eivät puhu sitä äidinkielenään. Englanti on lain mukaan second official language, mutta valloittajan kielenä se ei ole national language (Official Languages Act 2003). Kukaan ei kuitenkaan väitä, että irlantilaisuus etnisyytenä rajoittuisi niihin, jotka puhuvat iiriä äidinkielenään.)

[Jaska]

Lisää tyrkkää:
Kielivyöhykkeet ja pakkoruotsi
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176480-kielivyohykkeet-ja-pakkoruotsi

[Jaska]

Ei Suomi ole suomenkielisten valtio!

Tuo on yksi mielipide. Nationalismin kannattajan mielestä taas on täysin loogista kannattaa näkemystä, jonka mukaan 1) suomi on suomalaisten kansallinen kieli, 2) Suomi on kansallisvaltio, ja 3) Suomen kansallisvaltion tulee toimia kansallisella kielellä.

Sehän riippuu täysin siitä, millainen nationalisti on kyseessä. Valtionationalisti keskittyy suomalaisiin kansakuntana eli hyväksyy myös ruotsin- ja saamenkieliset kansalaiset. Etnonationalisti taas keskittyy etnisiin suomalaisiin.

Joka tapauksessa Suomi ei ole kansallisvaltio etnonationalistisessa mielessä, koska Suomi koostuu kolmesta vanhasta kielialueesta, joista yksikään ei rajaudu Suomen valtion rajojen mukaisesti. On täysin sattumaa, että poliittiset rajat menevät niin kuin menevät ja että etniset suomalaiset ovat maan enemmistöryhmä. Ihan hyvin Suomi voisi olla osa Ruotsia tai Venäjää, jolloin etniset suomalaiset eivät olisi enemmistöryhmä.

Suomi on kolmen kieliryhmän muodostama valtio, ei siis mikään puhdas kansallisvaltio. Eivät saamen- ja ruotsinkieliset ole tuppautuneet tänne suomalaisten valtioon, vaan he ovat asuneet täällä jo ennen kuin valtiot modernissa merkityksessä alkoivat edes syntyä. Suomen valtio syntyi kolmen vanhan kielialueen päälle.

Mikä oikeus suomenkielisillä on enemmistönä kaapata koko valtio ajamaan pelkästään omia etujaan? Ei mikään.

[Jaakko Sivonen]

Joka tapauksessa Suomi ei ole kansallisvaltio etnonationalistisessa mielessä, koska Suomi koostuu kolmesta vanhasta kielialueesta, joista yksikään ei rajaudu Suomen valtion rajojen mukaisesti. On täysin sattumaa, että poliittiset rajat menevät niin kuin menevät ja että etniset suomalaiset ovat maan enemmistöryhmä. Ihan hyvin Suomi voisi olla osa Ruotsia tai Venäjää, jolloin etniset suomalaiset eivät olisi enemmistöryhmä.

Suomi on kolmen kieliryhmän muodostama valtio, ei siis mikään puhdas kansallisvaltio. Eivät saamen- ja ruotsinkieliset ole tuppautuneet tänne suomalaisten valtioon, vaan he ovat asuneet täällä jo ennen kuin valtiot modernissa merkityksessä alkoivat edes syntyä. Suomen valtio syntyi kolmen vanhan kielialueen päälle.

"kansallisvaltio
valtio jonka asukkaat ovat enimmäkseen samaa kansallisuutta."
http://www.suomisanakirja.fi/kansallisvaltio

Ei kansallisvaltion tarvitse olla 100-prosenttisesti samasta etnisestä ryhmästä koostuva valtio ollakseen kansallisvaltio. Riittää, että selvä enemmistö kuuluu samaan etniseen ryhmään. Kaikkialla Euroopassa on joitain etnisiä vähemmistöjä, ja monissa tapauksessa niillä on vanhat juuret. Saksassa asuu sorbeja, Ranskassa asuu bretoneita, Romaniassa asuu unkarilaisia, Norjassa asuu saamelaisia, Slovakiassa asuu romaneita jne. Se ei muuta sitä, että Saksa, Ranska, Romania, Norja ja Slovakia ovat kansallisvaltioita, koska selvä enemmistö niiden väestöstä kuuluu samaan etniseen ryhmään. Samoin Suomessa.

Mikä oikeus suomenkielisillä on enemmistönä kaapata koko valtio ajamaan pelkästään omia etujaan? Ei mikään.

Se oikeus joka demokratiassa on enemmistöllä. Demokratiassa mennään enemmistön tahdon mukaan.

Harvassa ovat maailmassa ne maat, joissa viiden prosentin vähemmistön kielellä on yhtäläinen asema 90 prosentin enemmistön puhuman kielen kanssa.

[Jaska]

Harvassa ovat maailmassa ne maat, joissa viiden prosentin vähemmistön kielellä on yhtäläinen asema 90 prosentin enemmistön puhuman kielen kanssa.

Ei niitä taida olla muita kuin Suomi... Yhtäläisen aseman voi toki purkaa (esim. valtakunnallinen pakkoruotsi), mutta tasavertaista kohtelua ei voi lopettaa.

Suomi voi olla kansallisvaltio jos niin määritellään, mutta se ei ole yksin etnisten suomalaisten ikioma valtio. Me jaamme tämän valtion kahden muun vanhan alueellisen kieliryhmän kanssa, ja meidän on kohdeltava ruotsin- ja saamenkielisiä tasavertaisesti. Kielilaeissahan niitä kohdellaankin tasavertaisesti: suomen-, ruotsin- ja saamenkielisillä on yhtäläinen oikeus äidinkielisiin palveluihin tasavertaisin kriteerein, eli se raja, joka tekee kunnasta kaksikielisen, on kaikille sama.

Käytännössä vain saamenkielisten oikeudet toteutuvat paljon heikommin kuin ruotsinkielisten...

[Roope]

Närpiön menot ovat ensi vuonna 1,4 miljoonaa euroa tuloja suuremmat. Siitä katetaan veroprosentin korotuksella 0,6 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikaela Björklund (RKP) katsoo kuitenkin luottavaisesti tulevaisuuteen, sillä ensi vuoden valtionosuusuudistuksen pitäisi palkita Närpiö sen kaksikielisyydestä.

Svenska Yle: Närpes går på minus men ser positivt på framtiden 22.9.2014

Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist haluaisi muuttaa Närpiön kaupungin kaksikieliseksi. Nyt kaupunki on yksi kolmesta Manner-Suomen yksikielisestä, pelkästään ruotsinkieltä käyttävästä kunnasta. Muita yksikielisiä kuntia ovat Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Luoto ja Närpiön naapurikunta Korsnäs.

– Ehdotukseni taustalla on pääsyynä raha, koska yksikieliset kunnat eivät saa näitä tietyin kriteerein säädeltyjä valtionosuuksia. Närpiö tekee tällä hetkellä valtionosuusjärjestelmässä tappiota noin 1,25 miljoonaa euroa. Jos muuttaisimme kaupungin kaksikieliseksi, pääsisimme nettona plus-miinus-nolla-tulokseen, kertoo kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist.

Idea kaksikielisyydestä muuntui ehdotukseksi valtionosuusjärjestelmän uudistuksen takia. Ensi vuoden alusta jaettavia valtionosuuksia voi hakea nyt myös keskellä jaksoa, mikä on nopeuttanut Lindqvistin ehdotuksen muodostumista.

Yle: Närpiöstä halutaan kaksikielinen 7.5.2014

Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?

Suomessa ei ole kuin kolme ruotsinkielistä kuntaa, eikä luultavasti kohta niitäkään, kun kunnat tajuavat, kuinka valtionosuusuudistuksessa kylvetään rahaa kaksikielisyyden perusteella. Mikäli Närpiö, Luoto ja Korsnäs eivät muutu valtionosuusuudistuksen myötä oma-aloitteisesti kaksikielisiksi, sen tekee joka tapauksessa tuleva kuntauudistus.

[Jaska]

Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?

Suomessa ei ole kuin kolme ruotsinkielistä kuntaa, eikä luultavasti kohta niitäkään, kun kunnat tajuavat, kuinka valtionosuusuudistuksessa kylvetään rahaa kaksikielisyyden perusteella. Mikäli Närpiö, Luoto ja Korsnäs eivät muutu valtionosuusuudistuksen myötä oma-aloitteisesti kaksikielisiksi, sen tekee joka tapauksessa tuleva kuntauudistus.

Hyvä on, tarkennan muotoiluani. 
"Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielis-enemmistöisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?"

Niitä kuntia on toistakymmentä.

[Roope]

Hyvä on, tarkennan muotoiluani. 
"Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielis-enemmistöisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?"

Niitä kuntia on toistakymmentä.

Kuntauudistuksen jälkeen laskujeni mukaan neljä (keskuksina Pietarsaari, Kristiinankaupunki, Raasepori ja Parainen), joissa suomenkielisten osuus on 22-37 prosenttia. Kyseiset uudet kunnat olisivat hajallaan pitkin Suomea, ja kaikissa niitä ympäröivissä naapurikunnissa on suomenkielinen enemmistö.

[Roope]

Raaseporin opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä esittää, että ruotsin kielestä tulisi kaikissa Raaseporin kouluissa kaikille suomenkielisille pakollista jo ensimmäisestä luokasta lähtien. Kyse on ns. varhennetusta A1-kielestä, joka on ollut vapaaehtoisena joko ruotsi tai englanti, mutta jatkossa siis vain ruotsi ja kaikille pakollisena. Englannin kielen opinnot alkaisivat vasta neljännellä luokalla vapaaehtoisena A2-kielenä tai sitten kuudennella luokalla pakollisena B1-kielenä.

En tiedä, onko tuollainen edes laillista, mutta paikallisen Rkp:n läpi jyräämä ehdotus kertoo siitä, ettei röyhkeydellä ole mitään rajaa, jos näille annetaan aina vain lisää siimaa.

Suurin osa suomenkielisten oppilaiden vanhemmista haluaisi, että heidän lapsensa voisivat aloittaa englannin opinnot ennen ruotsia kuten ennenkin. Kaikki suomenkieliset oppilaskunnat ja neljännes ruotsinkielisistäkin haluaisi ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin. Sen sijaan lähes kaikki ruotsinkielisten oppilaiden vanhemmat haluavat lastensa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomen.

Koulutoimenjohtaja Sivistystoimen johtaja Robert Nyman viittaa kintaalla suomenkielisten oppilaiden ja vanhempien haluamisille. Nymanin mukaan ensimmäiseltä luokalta alkava pakkoruotsi ei välttämättä heikennä oppilaiden englannin kielen taitoa, vaan aiempien kokemuksien perusteella "rikastaa kaikkien oppilaiden kielitaitoa". Opetuspäällikkö Jukka Hautaviitta korostaa päätöksenteon demokraattisuutta, sillä ehdotuksella on uudistusta selvittäneen työryhmän enemmistön tuki.

Asiaa käsitellään tänään sivistyslautakunnassa. Puolet (21/43) Raaseporin valtuuston paikoista on Rkp:llä, joten sama jako näkynee myös lautakunnissa.

Svenska Yle: Raseborg: Många finskspråkiga vill ha engelska före svenska i skolan 19.9.2014
Svenska Yle: "Svenska i ettan försämrar inte kunskaperna i engelska" 23.9.2014

edit:
Lautakunnan esityslistalta Perusopetuksen kieliohjelma Raaseporissa 1.8.2016 alkaen

Strategiset seuraukset:
- Hyvin toimiva yhteiskuntarakenne
- Hyvä yhteistyö ja positiivinen asenne
- Kestävä kehitys
- Talouden vakaannuttaminen ja elinvoiman turvaaminen
- Kustannustehokasta terveyden ja hyvinvoinnin suhteen
- Luova ja turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö
- Yhteistyömahdollisuus
...
Johtopäätös:
Parhaimmassa mahdollisessa tapauksessa kaupunki voisi tarjota mallin, jossa olisi kieltenopis-
kelun valinnanvapaus, jossa vapaasti voisi valita kielten välillä ja molempia kieliä voitaisiin aina
tarjota peruskouluissa. Raaseporissa tämänkaltainen malli tulee kuitenkin käytännössä taloudel-
lisesti mahdottomaksi toteuttaa ja ylläpitää erityisesti pienemmissä kouluissa. Kaikkein yhtenäi-
sin järjestelmä, jota enemmistö huoltajista kannattaa ja joka tulee takaamaan monipuolisimman
kieltenopiskelun, rakennetaan päätöksellä, että oppilaat opiskelevat toista kotimaista kieltä en-
simmäisenä pakollisena pitkänä kielenä. Toisin sanoen voidaan todeta, että järjestelmä, jota
paikallisen opetussuunnitelman ohjausryhmä on ehdottanut, on edelleen se, jonka valmistelu
katsoo olevan kaikkien tarkoituksenmukaisin.

[Jaska]

Hyvä on, tarkennan muotoiluani. 
"Perustelepa siis, millä oikeudella ruotsinkielis-enemmistöisen kunnan yhteiskunnalliseksi kieleksi voitaisiin määrätä suomi?"

Niitä kuntia on toistakymmentä.

Kuntauudistuksen jälkeen laskujeni mukaan neljä (keskuksina Pietarsaari, Kristiinankaupunki, Raasepori ja Parainen), joissa suomenkielisten osuus on 22-37 prosenttia. Kyseiset uudet kunnat olisivat hajallaan pitkin Suomea, ja kaikissa niitä ympäröivissä naapurikunnissa on suomenkielinen enemmistö.

Vaikka näin olisikin, miten se muuttaa sitä, että noiden kuntien yhteiskunnallinen kieli on ruotsi? Eli millä perusteella ne pakotettaisiin toimimaan suomeksi?

[Jaska]

Mistä malli Suomen kielipolitiikalle?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176844-mista-malli-suomen-kielipolitiikalle

[MW]

Pikku anekdootti elävästä elämästä: x-taustainen ystäväni olisi halunnut opiskella ruotsia. Yllättäen oli yksin ja ainoa kurssille ilmoittautunut. Ei järjestetty.

[Roope]

Valiokunta käsittelee kouluruotsia

Eduskunnan sivistysvaliokunta alkaa käsitellä kansalaisaloitetta, joka tekee kouluruotsista vapaaehtoista.

Valiokunnan työ alkaa virallisesti perjantaina.

Muutaman viikon sisällä järjestetään virallisia kuulemisia, joissa valiokunta kuulee kansalaisaloitteen tekijöitä ja asiantuntijoita.

Vapaa kielivalinta -yhdistys, jota rahoittavat muun muassa Suomalaisuuden liitto ja Perussuomalaisten nuorisojärjestö, keräsivät aloitteeseen yli 62 000 nimeä. Ne haluavat sekä lopettaa pakollisen ruotsinopetuksen kouluissa että virkamiesten vaatimuksen osata ruotsia.  (käännös)

Hbl 29.9.2014

[Roope]

Ilta-Sanomat (6.9.): Aikaistettu ruotsi pikkukoulujen murhe

Perusopetuksen uusi tuntijako aikaistaa ruotsin kielen opiskelun aloittamisen seitsemänneltä luokalta kuudennelle. Lehtijutun mukaan pikkukouluilla pelätään sekasotkua.

Ilta-Sanomat on haastatellut kuusamolaisen Mäkelän koulun johtajaa Esko Huttua. Mäkelän koululta on Kuusamon keskustaan kahdeksan kilometriä. Koulussa on kolme opettajaa, joista kukaan ei ole pätevä opettamaan ruotsia. Koululle suunnitellaan kiertävän ruotsinopettajan palkkaamista, kun uusi tuntijako vuonna 2016 tulee voimaan. Satsaus tuntuu suurelta siihen nähden, että kuudennella luokalla on tuolloin n. kymmenen oppilasta. Sekasotkua lisää se, että viides- ja kuudesluokkalaiset opiskelevat yhdysluokassa. Hutun mielestä tuntijaon uudistuksessa on unohdettu Suomen lukuisat pikkukoulut.

Tuntijakouudistuksesta päätettiin, kun opetusministerinä oli Jukka Gustafsson. Nykyisin kansanedustajana toimiva Gustafsson kertoo Ilta-Sanomille ymmärtävänsä pikkukoulujen hankaluudet. Hän perustelee uudistusta lehdessä: "Uudistus oli osa isompaa tuntijakokompromissia, jossa pidin hyvin tärkeänä sitä, että taito- ja taideaineita lisätään, koska peruskoulu kaipaa tekemistä ja iloista tekemistä ja viihtymistä."

Lehden mukaan Gustafsson luottaa rehtorien ja opettajien ammattitaitoon asian järjestämisessä. Hän toivoo myös, että alakoululaisten ruotsinopetukseen osoitettaisiin varoja, joita vapautui, kun maan hallitus perui päätöksensä oppivelvollisuuden yläikärajan nostamisesta.

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry

[nollatoleranssi]

Samalla kuin hallitus lisää turhia menoja Suomelle ja pakkoa lisätään kouluihin ei vain lisäkustannusten vaan kielen osaamisen huononnuksen merkeissä, niin HS jatkaa tutulla tyylillään natseista, ruotsinkielestä ja natsien uhkasta ruotsinkielelle tietenkin "pääkirjoitustasolla".

Kielinatsien työ loppui Hitlerin mollaamiseen
PÄÄKIRJOITUS 30.9.2014 8:37


1900-luvun alkupuolella lukuisissa Euroopan valtioissa kukoisti vahva kansallishenki, joka heijastui myös kieleen. Suomi ei ollut poikkeus. Vuonna 1928 sai alkunsa SKS:n kielivaliokunta, jonka oli tarkoitus pureutua entistä vahvemmin yleiskielen sääntöjen hiomiseen.

Mallia haettiin muun muassa Saksasta. Siellä Deutscher Sprachverein -yhdistys oli valvonut kielen puhtautta jo miltei puolen vuosisadan ajan. Myös Suomessa alettiin yhä innokkaammin torjua "muukalaisuuksia" – etenkin ruotsin pohjalta syntyneitä ilmauksia eli svetisismejä.
...

KOLUMNI
Ville Eloranta HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on kielenhuollosta vastaava toimittaja.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1411961574155

Voisivat HS:n kirjoittajat joskus kertoa totuuden suomenkielen historiasta Suomessa, mutta kun natsipropagandasta maksetaan paremmin... Ville Elorannalle on jo tulossa 10.000€:n stipendi?

[Horn Hill]

Pakkoruotsialoite pääsee valiokunnan käsittelyyn

Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn.
Julkinen kuuleminen asiassa järjestetään 11. marraskuuta, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) Twitter-tilillään.

Kansalaisaloitteessa esitetään, että ruotsin kielen opetus muutetaan vapaaehtoiseksi. Sen mukaan kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat, jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288746359004.html

[sologdin]

Lyön vetoa kymmenen yhtä vastaan että pakkoruotsi säilyy.

Oman kantani asiaan olen selittänyt viimeksi 7.7.2014:

http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1656346.html#msg1656346

[Roope]

Svenska Yle: Skolsvenskan debatteras igen 3.10.2014

Perjantaina tulee sivistysvaliokunnan käsittelyyn kansalaisaloite pakollisen kouluruotsin lopettamisesta. Se tarkoittaa myös, että kouluruotsista tulee taas keskustelunaihe. Sekä hyvässä että pahassa, sanoo Rkp:n kansanedustaja Mikaela Nylander.
...
- Olisi tärkeää kuunnella kieltenopettajia, ruotsinopettajia ja myös tarkastella sellaisia projekteja, jotka ovat tehneet ruotsinopetuksen eläväksi ja mielenkiintoiseksi. Kuten esimerkiksi Svenska Nu -projekti.

Nylander haluaa myös saada keskusteluun laajempaa yhteiskunta-analyysia ja sanoo, että voitaisiin kuunnella esimerkiksi, mitä Folktingetillä on sanottavanaan.  (käännös)

Mikaela Nylander haluaa siis kuulla, mitä Folktingetillä ja Folktingetillä (Svenska Nu) on sanottavana. Folktingetin käsitys pakkoruotsista tuli aika selväksi jo Folktingetin asettaman Ahtisaaren työryhmän kautta.

Hyvä, että Nylander kannattaa kieltenopettajien ja ruotsinopettajien kuulemista:

Opettajilta ei kysytty heidän suhtautumistaan ruotsin kieleen tai sen pakollisuuteen tai vapaaehtoisuuteen. Sitä oli sen sijaan selvitetty vuoden 1991 tutkimuksessa. Silloin selvä enemmistö ruotsin opettajista, 72 %, oli sitä mieltä, että ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen tai valinnainen.

Useiden tutkimusten mukaan eduskunnan enemmistö pitää kiinni pakollisesta kouluruotsista.  (käännös)

Tämähän ei pidä paikkaansa, vaan pakkoruotsi voi säilyä vain, jos kansanedustajat kääntävät takkinsa vaalikonevastauksiinsa nähden tai jos puolueet pakottavat heidät ryhmäkuriin.

Rkp keskustelee mielellään kieltenopetuksen vaihtoehdoista, mutta ei tule antamaan periksi kysymyksessä pakollisesta kouluruotsista, sanoo Nylander.
...
Nylander sanoo kuitenkin, että Rkp yrittää tehdä parhaansa laajentaakseen keskustelua. Puolue on esimerkiksi valmis tarkastelemaan kieltenopetusta ja tekemään myös aloitteen Helsingin pohjoismaisesta koulusta.  (käännös)

[Iloveallpeople]

Sivistysvaliokunta otti pakkoruotsialoitteen käsittelyyn

Eduskunnan sivistysvaliokunta on päättänyt aloittaa pakollisen ruotsin kielen opiskelun eli pakkoruotsin lopettamista ajavan kansalaisaloitteen käsittelyn. Julkinen kuuleminen asiassa järjestetään 11. marraskuuta, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.).

– Me haluamme, että kaikki kansalaisaloitteet käsitellään kunnolla. Mietinnön tekemisestä ja saliin viemisestä tehdään eri päätös, Vahasalo kertoo.

Asiantuntijoina kuullaan Vahasalon mukaan tasapuolisesti sekä ruotsin kielen pakollisuuden kannattajia että sen vastustajia.

Kansalaisaloitteessa esitetään, että ruotsin kielen opetus muutetaan vapaaehtoiseksi. Sen mukaan kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat, jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opinnoissa ja työuralla epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.

Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.

– Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.

Satakunnan Kansa

[gammaaries]

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen

Sannfinländska riksdagsledamöter läser språk nästan lika flitigt som i de flesta andra partier i riksdagen. Sex av dem har läst svenska under den pågående perioden. Minst språk i proportion till riksdagsgruppens storlek läser Svenska riksdagsgruppen.

Juttu otsikoitu persujen mukaan. Kiinnostavimmat tilastot kuitenkin koskevat RKP:ta. RKP:laiset harrastavat laiskiten kielten opiskelua kansanedustajista.

Christina Gestrinin kommetteja aiheesta:

Hon bedömer att den Svenska riksdagsgruppens brist på intresse för språkstudier delvis kan bero på att medlemmarna redan kan finska, svenska och engelska.

Eli koska osaavat jo suomea, ruotsia ja englantia niin ei kiinnosta. "Meidän pitää opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän..." vai mites RKP mantra menikään.

I en liten grupp har alla medlemmar dessutom många olika uppgifter vilket gör det svårare att hinna med språkstudier.

Kristillisissä ja Vihreissä opiskellaan enemmän vaikka olevat molemmat pieniä puolueita. Noh, ruottalaiset ovat toki kiireisempiä kun ovat niin kovia paiskimaan töitä...

Tyypillistä tekopyhyyttä ja kaksoistandardeja.

[Roope]

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen

Eli tuon ruotsinkielisen Ylen jutun ydin oli se, että vaikka perussuomalaiset kansanedustajat ovat väittäneet ruotsin kieltä täysin hyödyttömäksi, niin niinpä vain sitä itse eduskunnan kielikursseilla opiskelevat.

[maha54]

Pitäisi toki kysyä ruotsinkieliseltä YLE:ltä, ketkä persuista ovat väittäneet "ruotsin kieltä täysin hyödyttömäksi".
Sinällään tuo ps-edustajien opiskelu/kertaus on oiva esimerkki vapaaehtoisuudesta.

[Jaska]

Avoin kirje Johanna Korhoselle:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/177285-avoin-kirje-johanna-korhoselle

Johanna Korhonen on mustavalkoisen viholliskuvansa vanki. Hänen logiikkansa toimii näin:
A. Rotuennakkoluulot, islaminpelko ja perinteiset sukupuoliroolit ja perhemallit ovat pahoja.
B. Perussuomalaiset edustavat ja kannattavat edellä mainittuja asenteita, joten he ovat pahoja.
C. Perussuomalaiset kannattavat kielivapauttamista, joten senkin täytyy olla paha.

Näin siis ihan fiksu aikuinen ihminen on lukinnut maailmankuvansa niin mustavalkoiseen hyvä/paha-vastakkainasetteluun, ettei hän enää pysty näkemään, miltä todellisuus näyttää hänen oman suodattimensa ulkopuolella. Sen sijaan, että hän arvioisi objektiivisesti ja järkevästi, mihin lokeroon kielivapauttaminen kuuluu, hän arvioi sitä sen mukaan, kuka sitä kannattaa. Jos jotain asiaa kannattavat ne, jotka Johanna Korhonen on leimannut vihollisikseen, silloin Johanna Korhonen vastustaa tuota asiaa.

[Jaakko Sivonen]

http://svenska.yle.fi/artikel/2014/10/02/sannfinlandare-studerar-svenska-i-riksdagen

Eli tuon ruotsinkielisen Ylen jutun ydin oli se, että vaikka perussuomalaiset kansanedustajat ovat väittäneet ruotsin kieltä täysin hyödyttömäksi, niin niinpä vain sitä itse eduskunnan kielikursseilla opiskelevat.

Tämähän on jälleen yksi todiste pakkoruotsin toimimattomuudesta: ihmisillä ei ollut motivaatiota opetella pakkoruotsia, mutta vapaaehtoisen ruotsin oppimiseen voi motivaatiota löytyäkin.

[Roope]

Sivistysvaliokunta otti pakkoruotsialoitteen käsittelyyn
...
Vahasalo itse sanoo kannattavansa pakkoruotsia tällä hetkellä.

– Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy, mutta sellaista ei ole nyt näköpiirissä, Vahasalo sanoo.

Se tapa kyllä tiedetään ja on jo pitkälti käytössä. Järjestellään organisaatio ja työtehtävät siten, että oikeasti kielitaitoisten ihmisten palvelua on saatavana tarvetta vastaavasti. Ei voida realistisesti olettaa, että kaikki suomenkieliset ja maahanmuuttajat olisivat velvollisia osaamaan ruotsia tarpeeksi hyvin hoitaakseen työnsä myös ruotsiksi. Pakkoruotsin kautta saatu kielitaidon taso on ollut tutkimusten mukaan matala, taso heikkenee vuosi vuodelta, eivätkä ruotsinkieliset itsekään kelpuuttaisi suomenkielisten keskimääräistä arvosana 6-7:n osaamista äidinkieliseksi palvelukseen, vaan palvelut on järjestetty toisin.

Se osa suomenkielisistä, joka oppii ruotsin riittävän hyvin, ottaisi sen joka tapauksessa vapaaehtoiseksi aineeksi, mahdollisesti jo vapaaehtoisena A-kielenä kuten nykyäänkin. Sen sijaan tulokset pakollisen B-ruotsin tunneilla mukana väkisin raahattavien suomenkielisten ruotsinopetuksesta ovat olleet ala-arvoisia. Heidän kyykyttämisensä on ollut täysin turhaa ja kieli-ilmapiirin kannalta vahingollista.

Pitäisi toki kysyä ruotsinkieliseltä YLE:ltä, ketkä persuista ovat väittäneet "ruotsin kieltä täysin hyödyttömäksi".
Sinällään tuo ps-edustajien opiskelu/kertaus on oiva esimerkki vapaaehtoisuudesta.

[Ruotsia opiskelevat kansanedustajat] Juho Eerola, Lauri Heikkilä, Ari Jalonen ja Anssi Joutsenlahti ovat ottaneet julkisuudessa selvän kannan sitä vastaan, mitä he kutsuvat pakkoruotsiksi.

Ari Jalonen haluaa luopua ruotsin kansalliskielistatuksesta Suomessa. Hän on julkisuudessa valittanut, että ruotsin status kansalliskielenä pakottaa suomalaiset opiskelemaan ruotsia.

Juho Eerola on kotoisin Itä-Suomesta. Monen muun lailla hän sanoo, että siellä ruotsista ei ole mitään hyötyä. Siksi hänen mukaansa kukaan ei halua opiskella sitä. Ruotsinopetukseen laitetut rahat menevät hänen mielestään hukkaan ja voitaisiin siijoittaa sen sijaan venäjänopetukseen.

Tästä huolimatta Juho Eerola lukee nyt eduskunnassa mielellään ruotsia, kun voi tehdä sen vapaaehtoisesti. Hän arvioi, että monet nykyiset suomenruotsalaisiin liittyvät ennakkoluulot häviäisivät, jos ruotsista tulisi vapaaehtoista.  (käännös)

Svenska Yle: Sannfinländare studerar svenska i riksdagen 2.10.2014