Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Huscarl]

Onhan tämä suomenruotsalaisten freudenthalismi nyt tiedetty, mutta kyllä silti jotenkin selkäpiitä kylmää
kun nuorilta tytöiltä tulee tällaista settiä:

http://www.youtube.com/watch?v=CmtYyWRo0gk

[C-Nile]

Ruotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen alle­kirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa.

Lindgren pyysi anteeksi harkitsematonta kielenkäyttöään, kun lähetin hänelle tästä (asiallista) palautetta.

[nuiv-or]

Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 88,00 € Ana Maria Gutierrez Sorainen

Gutierrez jakaa tietoa espanjasta ja karibialaisista rytmeistä Karkkilan työväenopistossa.

Entä jos kurssille ilmestyy ruotsinkielisiä?

[alussaolisana]

Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 67,00 € Ana Maria Gutierrez-Sorainen
Hinta: 88,00 € Ana Maria Gutierrez Sorainen

Gutierrez jakaa tietoa espanjasta ja karibialaisista rytmeistä Karkkilan työväenopistossa.

Entä jos kurssille ilmestyy ruotsinkielisiä?

Siinä imaginaarisessa tilanteessa, että tulijoita olisi, heidän tulisi päästä omilla kiintiöillään jonon ohi ja halvemmalla. Heitä ei kuitenkaan ole, koskapa ruotsinkieli on portti muihin kieliin ja sivistykseen, joten ruotsinkieliset oppivat espanjan ja maagiset latinorytmit lähes lennosta.

[Kimmo Pirkkala]

Maailmankielten osaamisesta ei murehdita Suomessa

Keskustelu kieltenopetuksesta sivuuttaa maailmankielet, vaikka kielitaito on suppea.

"Perinteinen eliitti ei enää yksin päätä, mitä Suomessa tapahtuu. Kansainväliset ja koulutetut suomalaiset eivät halua itseään holhottavan joka asiassa."

Näin julisti pääministeri Jyrki Katainen (kok) arvopuheessaan. Koulumaailmasta hän mainitsi "erinomaisena innovaationa" kokeilun, jossa yhdistetään uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta – mahdollisesti säädösten vastaisesti.

Kielten opiskelu lienee Kataisen mielestä poikkeus. Siinä mikään ei saa muuttua, vaikka maailma kuinka muuttuisi.

Pääministerin johdolla valmisteltu tuore kielistrategia voisi hyvin olla yli 40 vuoden takaa, jolloin toisesta kotimaisesta kielestä tehtiin peruskoulun myötä pakollinen oppiaine kaikille.

Kansalliskielistrategia keskittyy kotimaisiin kieliin ja suosittaa ruotsin tuntimäärien sekä kielikylpyopetuksen lisäämistä.

Strategian toimeenpano on käynnistymässä samaan aikaan, kun kansalaisaloite pakkoruotsin poistamisesta on poikinut tutun väittelyn.

Pakollisuuden kiivain puolustaja Rkp toivottaa keskustelun tervetulleeksi, muttei suvaitse vähäisintäkään vastaväitettä.

Valinnaisen kouluruotsin kannattajat leimataan ruotsin vihaajiksi, vaikka valtaosalla tarkoitusperät ovat päinvastaiset: vapaaehtoisuus saattaisi parantaa ruotsin elinvoimaisuutta, parantaa vähemmistön palveluja ja antaa tilaa maailmankielille peruskoulussa.

Kielten opinnoissa ei voi nyt puhua tasa-arvosta eikä monipuolisuudesta. Vain suurimmissa kaupungeissa päästään opettelemaan esimerkiksi espanjaa tai kiinaa jo alaluokilla.

Niinpä suomalaisten kielivaranto koostuu lähinnä kohtuullisesta englannista ja surkeasta ruotsista.

Opetushallituksen arviointien mukaan ruotsin osaaminen on peruskoulun päättävillä kehnoa tai enintään välttävää.

Noin puolet oppilaista ei pääse edes tasolle, jolla selviäisi tyydyttävästi arjessa. Liki viidennes jää jopa ilman arviointikelpoista tulosta puhumisessa.

Peruskoulussa pakkoruotsia opiskellaan yhteensä 228 tuntia seitsemänneltä luokalta alkaen.

Vuosi sitten hallitus päätti, että vuodesta 2016 lähtien opetus alkaa jo kuudennella luokalla. Opettajien mielestä uudistus huonontaa osaamista.

Lukiossa ruotsin pakollisia kursseja on viisi. Ylioppilastutkinnossa ruotsista tuli valinnainen aine 2005, kuten muistakin aineista paitsi äidinkielestä.

Silti ruotsin sisällyttää tutkintoonsa yhä noin kaksi kolmannesta, mutta alueelliset ja sukupuolten väliset erot ovat suuret. Miehistä yli puolet jättää ruotsin väliin. Tytöistä useimmat valitsevat "kahdesta pahasta", matematiikan sijasta ruotsin.

Tänä keväänä B-ruotsin kokeeseen oli ilmoittautunut noin 8 800 ja pitkän ruotsin kokeeseen 1 500 kokelasta.

Saksan – pitkän ja lyhyen yhteensä – kirjoittajia oli 2 000, ranskan 1 500 ja venäjän 700.

Kielistrategiassakin muut kielet toki mainitaan. Suomen sanotaan olevan monikielinen maa, jossa puhutaan 148:aa kieltä äidinkielenä. Muita kieltä puhuvien osuus on 4,5 prosenttia.

"Muiden kielten osaamistarve on kiistaton tosiasia", strategiassa todetaan. Sitä ei kuitenkaan murehdita sen enempää.

Marjukka Liiten HS
[email protected]
Kirjoittaja on HS:n kotimaan toimittaja.

[nuiv-or]

17.8.2013 Välkommen till Sjundeå/ Läpikulku kielletty

Miltä tuntuisi asua kunnassa jossa kyltit ovat ruotsiksi, paitsi kieltokyltit jotka ovat suomeksi. Kunnassa jossa lasten kielikylpy tarkoittaa vain ja ainoastaan ruotsin pakkosyöttämistä suomenkielisille. Kunnassa jossa ruotsinkieliset lapset eivät voi toimia samassa rakennuksessa suomenkielisten kanssa. Kunnassa jossa suvaitsevaisuus on synonyymi ruotsinkielisyydelle ja kaksikielisyys on rikkaus kunhan kaikki puhuvat ruotsia.

Suomenkielisiin kohdistuva rasismi on todellinen ja vakava ongelma monissa ruotsinkielisissä kunnissa. Rasismi piilotetaan ruotsinkielisille lainsäädännöllisesti annettujen etuoikeuksien taakse ja näitä oikeuksia käytetään häikäilemättömästi hyväksi kun ruotsinkielisiä kuntia yritetään etnisesti pitää puhtaina suomen kielen aiheuttamalta uhalta.

Siuntion kunta on valitettava ja yksi ääriesimerkki ruotsinkielisten mielivallan pesäkkeistä joissa oikeus käyttää suomen kieltä taistelee olemassaolostaan. Siuntiossa on hyvin voimakas ja vakaa RKP:n (Ruotsalainen Kansanpuolue) kannatus ja puolue kannattajineen käyttääkin kaikkia keinoja suomen kielen nujertamiseen alueella. RKP:n aatteelliseksi isäksi kuvattu Axel Olof Freudenthal oli Siuntiossa syntynyt kielitutkija joka uskoi suomenkielisten rodulliseen alempiarvoisuuteen. Tämän aatteen pohjalta RKP jakaa vuosittain pitämillään puoluepäivillä Freudenthal –mitaleja ansioituneille henkilöille ruotsin kielen aseman edistämisestä.

[...]

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27209;image)

[Swen OF Sweden]

Pakkoruotsi  ja sen kannattaminen suomessa on VIHAPOLITIIKKAA ja pakkoruotsi pitää sisällään lähes kaiken vastenmielisen suomenkielisiin kohdistuvan rasimin ja suvaitsemattomuuden.

Pakkoruotsi  pitää sisällään sen, että suomekielinen ei saa ammattitutkintoa, ellei suorita ruotsia hyväksyttävästi.

Pakkoruotsi vie suomalaisnuorilta kansainvälisen kilpailukyvyn  ruotsinruotsalaisten hyväksi ja hidastaa oleellisesti  ja jopa estää tärkeämpien  maailman kielien oppimista.

Pakkoruotsi on hyväksyttävää vain ruotsissa, skånen miehitettyä maakuntaa lukuunottamatta, jossa pitäisi historiallisista syistä opiskella ehdottomasti tanskaa!!

[Lalli IsoTalo]

17.8.2013 Välkommen till Sjundeå/ Läpikulku kielletty

Miltä tuntuisi asua kunnassa jossa kyltit ovat ruotsiksi, paitsi kieltokyltit jotka ovat suomeksi. (http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27209;image)

Olisi ollut kiva nähdä valokuva aidosta kyltistä.

[Jaakko Sivonen]

Jos nykyinen versio laista olisi ollut voimassa silloin, kun suur-Salon kuntaliitos tapahtui viisi vuotta sitten, uudesta Salosta olisi siis tullut kaksikielinen, vaikka kaupungin asukkaista vain 1 prosentti on ruotsinkielisiä. Näin sen vuoksi, että yksi kymmenestä liitoskunnasta oli kaksikielinen Särkisalo, 742 asukkaan pikkukunta, jossa asui noin 80 ruotsinkielistä (11 prosenttia väestöstä). 80 ruotsinkielisen särkisalolaisen takia 55,000 asukkaan Salo olisi siis muuttunut kaksikieliseksi kunnaksi!

[nollatoleranssi]

Keskustelu aiheesta käy kuumana, mutta kuten on ennenkin huomattu niin sillä ei ole väliä vaikka pakkoruotsin vastustajat voittaisivat väittelyt 100-0, jos päätökset tehdään aivan muualla.

HS:n juttu oli suoraan sanoen käsittämättön poikeus ns. kaavaan. Yleensä HS:ssä ei ole vastaavia juttuja tullut, vaikka nuo tosiasiat ovat olleet kaikkien ihmisten näkyvillä. Ehkäpä Hesarissakin on herätty siihen tosiasiaan, ettei kaikkea kritiikkiä voi pitää piilossa ihmisten silmiltä vaikka kova tarkoitus tähän olisikin.

Se on mielenkiintoista miten yksi juttukin voi kertoa, että mikä vaikutus Suomessa on ruotsin kielen pakko-opiskelulla muiden kielten opiskeluun.

Toisaalta opetusministeriön uudistus siitä kuinka ruotsin kieltä alennetaan jo vuosiluokalla alaspäin kertoo vain siitä, että todellisuus puuttuu päätöksenteosta. Opettajat ja kieliammattilaiset vastustavat kun taas ministeriö tekee päätökset täysin oman mielensä mukaisesti.

Tai en usko että kaikki opettajat vastustavat, koska tuohan se heille itselleenkin lisää hommia tälläisen pakko-opetuksen järjestäminen. Mutta toisaalta kielen opetuksen kannalta se on huonompi homma jaoitella tunnit useille vuosiluokille.

Tuota HS:n uutisjuttua voisikin käyttää yhtenä lähdemateriaalina kun lähettää asiasta infoa mm. kansanedustajille.

[Everyman]

So what? Tehkööt ne kuntaliitokset niin että kielialueet pysyvät yhtenäisinä. Ei luulis olevan vaikeaa, yhdessä köntissähän ruotsinkieliset alueet ovat. Ja suomenkieliset. Ei ole vaikeaa, paitsi poliitikoille kaikki on tietysti aina ihan helvetin hankalaa.

[nollatoleranssi]

Miltä tuntuisi asua kunnassa jossa kyltit ovat ruotsiksi, paitsi kieltokyltit jotka ovat suomeksi.

Heikki Talalta (Suomen Liiton aikaisempi puheenjohtaja) tuli tälläinen tieto joskus eteen:

"Kun suomenruotsalainen lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren sai vapaat kädet kirjoittaa nykyisen kielilain, niin siinä ainoa "yksikielisesti suomenkielinen" toiminto on vankeinhoito (40 §) - mutta heti toisessa momentissa säädetään, että bättre folkille voidaan vankiloihin perustaa ruotsinkielisiä osastoja.". - Talan blogi

[Jaakko Sivonen]

So what? Tehkööt ne kuntaliitokset niin että kielialueet pysyvät yhtenäisinä. Ei luulis olevan vaikeaa, yhdessä köntissähän ruotsinkieliset alueet ovat. Ja suomenkieliset. Ei ole vaikeaa, paitsi poliitikoille kaikki on tietysti aina ihan helvetin hankalaa.

Keski-Uudellamaalla kaavaillaan tämännäköisiä kuntaliitoksia:

(http://www.keski-uusimaa.fi/sites/default/files/imagecache/567x377_3-2_ei-rajausta/documentimages/NETTI-Ehdotus-kuntaliitosalueeksi.jpg?changed=1364288544)
http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/229460-kuuma-kunnilta-esitys-jattikuntaliitoksesta

Punaisista kunnista ainoastaan Sipoo on nyt kaksikielinen. Mutta kielilaki ulottaisi ruotsin kielen virallisuuden tuossa tapauksessa siis aina pohjoiselle Uudellemaalle, Mäntsälään ja Hyvinkäälle asti, vaikka niissä ei asu käytännössä lainkaan ruotsinkielisiä. Samoin vihreässä kuntaliitoksessa kaksikielisyys leviäisi täysin suomenkieliseen Vihtiin. Tämä on yhtä hulluutta ja jälleen yksi osoitus siitä, että koko hallitus tanssii RKP:n pillin mukaan.

RKP:n tavoite pitkällä aikavälillä lienee keinotekoisen kaksikielisyyden levittäminen ihan jokaiseen Suomen kuntaan aina Kainuun korpia myöten. Mutta Närpiön ja Korsnäsin yksikielisyyttä RKP haluaa silti varjella – niissä kaksikielisyys ei ilmeisesti olekaan rikkaus svekomaanien mielestä.

[Maailmanmies]

Pahinta tässä jo vuosia velloneessa keskustelussa on se, että meille itäsuomalaisten lapsille tarjotaan mustaa pekkaa käteen tässäkin asiassa. Ihan tosissaan ollaan vaatimassa sitä, että täällä asuvat lapset ja nuoret jäisivät alueidensa jakojäännöksiksi osaamatta sanaakaan ruotsia. Ruotsin kieli on nimittäin ihan perustellusti vaatimuksena kaikkiin ylempiin julkishallinnon virkoihin.

Ne nuoret, jotka jäisivät ilman kouluruotsia olisivat pakotettuja jäämään Itä-Suomeen palvelemaan venäläisiä turisteja, kun ikätoverinsa muualla olisivat vapaat valitsemaan asuin-, opiskelu- ja työpaikkansa mistä päin Suomea tahansa. Tarvitsemme nuoria työssäkäyviä ihmisiä tänne, mutta mielestäni ei ole reilua tehdä sitä heidän kustannuksellaan. Venäjän ja muiden palveluammateissa tarvittavien kielten opiskelu on mahdollista monessa kunnassa jo nyt ja sitä tehdäänkin ihan suurissa määrin niillä alueilla, joissa kielen osaaminen edesauttaa työpaikan saamista.

No voe helevetti. Ylempiin julkishallinnon virkoihin vaadittava ruotsi on täysin tyhjä kirjain, korkeintaan kohteliaisuutta. Ne harvat kohtaamiset ummikkojen kanssa voidaan hoitaa ruotsinkielisten voimin. Katsokaapa Helsingin kaupunginvaltuuston istuntoja ja siellä sitä sekamelskaa. Jokainen valtuutettu osaa suomea äidinkielen veroisesti. Kuinkahan paljon kokoukset ruotsin vuoksi pitenevät ja paljonko maksaa kaiken aineiston käännätys.

Kai Itä-Suomessa on muitakin töitä kuin venäläisten turistien palvelu (mitäs pahaa siinä on)  ja en tunne ketään joka hakeutuisi jostain Mikkelistä sellaiselle seudulle jossa ruotsia on pakko osata.

[nollatoleranssi]

"Kielistrategia: "pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä"

Näin kielistrategiassa on jo kielletty kaikki sellaiset kokeilut ja erikoisluvat, joilla jossakin päin Suomea olisi voinut vaihtaa ruotsin johonkin muuhun kieleen." - H11_I1d.

[Nikolas]

Ruotsin kielen opetuksen pakollisuuden poistaminen kaikilta kouluasteilta peruskoulusta yliopistoihin on epäilemättä merkittävä ja johdonmukainen askel oikeaan suuntaan.

Haluan kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että pitkällä tähtäimellä puheena oleva pakkoruotsin poistaminen ei ole riittävä korjaus. Tässä yhteiskunnassa on valtava määrä virkoja, joita täytettäessä vaaditaan hakijoilta jonkinlainen ruotsin kielen taito, nykyään tavallisimmin pakkoruotsin avulla hankittu. Jos tämä epäkohta jäisi voimaan tällaisenaan, jatkossa ainoastaan ruotsinkieliset ja vapaaehtoisesti ruotsia opiskelleet kävisivät avoimina odottaviin virkoihin punaisilla matoilla astellen kuin kuninkaalliset. Muut tavalliset ruotsia osaamattomat jäisivät kokonaan paitsi kyseisistä viroista. Kyseessä on suhteellinen etu ruotsia osaavien hyväksi ja vastaavasti suhteellinen tappio ruotsia osaamattomille. Tällä en tarkoita, että lapset ja nuoret pitäisi kumminkin houkutella opiskelemaan ruotsia, vaan tarkoitan sitä, että yleinen vaatimus ruotsin kielen osaamisesta julkisissa viroissa pitäisi todella poistaa.

Sen saattaisin vielä hyväksyä, että ruotsinkielisten väestöosuuden ollessa 5%, myös 5% kiintiö viroista voitaisiin osoittaa ruotsia osaaville.

[Eugen235]

Mihin mainitsemistani kolmesta ryhmästä sijoittaisit Ana Marian?

a) idiootit
b) korruptoituneet
c) rasistit

Toki ihminen voi kuulua useampaan ryhmään samanaikaisesti, kuten joukko-opista muistamme.

A ja C.

[Everyman]

Keski-Uudellamaalla kaavaillaan tämännäköisiä kuntaliitoksia:

Tuollaiset jättiliitossuunnitelmat ovat täysin järjettömiä muutenkin kuin kielten osalta. Sipoon luonnollinen suunta on Porvoo. Demarit ne vaan hinkuvat rantatontteja.

RKP:n tavoite pitkällä aikavälillä lienee keinotekoisen kaksikielisyyden levittäminen ihan jokaiseen Suomen kuntaan aina Kainuun korpia myöten.

No aika paskasti sitten ajavat master planiaan kun eivät esimerkiksi Siuntiossa halunneet naittaa kuntaansa Lohjalle, vaikka demarit ja muut nilviäiset sitä väkisin ajoivatkin, ja vaikka kansanäänestyksessäkin kuntaliitos torpattiin. Vai onko siinä sitten taas kyse jostain muusta ilkeydestä? Ehkä voit valaista asiaa...

[Jaakko Sivonen]

No aika paskasti sitten ajavat master planiaan kun eivät esimerkiksi Siuntiossa halunneet naittaa kuntaansa Lohjalle, vaikka demarit ja muut nilviäiset sitä väkisin ajoivatkin, ja vaikka kansanäänestyksessäkin kuntaliitos torpattiin. Vai onko siinä sitten taas kyse jostain muusta ilkeydestä? Ehkä voit valaista asiaa...

Lohjahan on jo virallisesti kaksikielinen (huolimatta siitä, että ruotsinkielisiä on vain 3,5 prosenttia asukkaista): http://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/181950-lohjan-valtuusto-paatti-sailyttaa-kaupungin-kaksikielisyyden

[Veturinainen]

Puhukaamme sitten englantia

Sakari Topelius oli ruotsinkielinen historioitsija ja maantieteilijä, joka opetti suomalaiset ensin lukemaan, sitten valistumaan. Hän kirjoitti satuja, koska tiesi, että lukemalla lapsille viesti menee perille.

Hänen etunimensä oli oikeasti Zachris. Kun muut ruotsinkieliset keksivät 1800-luvun lopulla suomentaa nimensä ja ryhtyä puhumaan suomea, Topelius katseli sivusta. Hän oli kaksikielisyyden ja rauhallisen rinnakkaiselon kannattaja, joka seurusteli yhtä tyylikkäästi itään ja länteen.

Topelius tuskin olisi pakkoruotsin kannattaja, sillä hän rakasti lapsia ja ymmärsi, että viidesosa ikäluokasta ei selviä omalla äidinkielellään peruskoulun vaatimusten mukaisesti.

Suomi taitaa olla ainoa esimerkki kansasta, jonka vallanpitäjät ovat vaihtaneet äidinkieltä.

Lapsuudessani sedät ja tädit huvittivat toisiaan kertomalla juttuja kielipuolisista esi-isistä, jotka fennomania pakotti puhumaan outoa kieltä. He kompastelivat sanoissa ja keksivät kyökkisuomea.

Heidän fanaattisuuttaan saan kiittää tai kirota siitä, että minulla on vain yksi äidinkieli, yksi maailman pienimmistä.

Joskus kuvittelen, miltä tuntuisi kirjoittaa yhtä sujuvasti kahdella kielellä. Miten paljon enemmän töitä, miten paljon enemmän lukijoita! Ehkä Suomi ei olisi saavuttanut kaikkea haluamaansa ilman pakkosuomea, mutta minua se välillä harmittaa.

Pitäisikö tehdä temppu toisin päin?

Tutkijoiden mukaan äidinkieli vaihtuu kolmessa sukupolvessa. Jos isoisä muuttaa Intiasta Suomeen ja opettelee suomalaisen vaimonsa kielen, lapset ovat enintään kaksikielisiä, mutta lapsenlapset täysin suomenkielisiä. Äidinkieli on 30 vuodessa vaihtunut.

Minkä kielen ottaisimme? Ruotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen allekirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa. Vaikka peruskoulun ala-asteella kaikki aineet ovat pakollisia, vain ruotsin opetteleminen mielletään pakottamiseksi. Silkasta rakkaudesta elinikäistä oppimista kohtaan lapsemme opiskelevat fysiikkaa, uskontoa, englantia ja terveystietoa.

Joten ei ryhdytä puhumaan ruotsia. Otetaan suosiolla uudeksi kieleksi englanti, sitähän kaikki kuitenkin puhuvat.

Aloitetaan huomenna.

Aamulla tervehditte puolisoanne, lapsianne, naapurianne ja työtovereitanne englanniksi. Ei sillä ole väliä, meneekö oikein. Eivät Ahot, Linnalat, Koskimiehet ja Virkkusetkaan sata vuotta sitten osanneet monta sanaa suomea.

Sitkeästi puhutte sitten englantia joka paikassa. Yhtäkkiä huomaatte, että hassusti englantia sokeltavat lapsenne ovat aikuisia ja saavat lapsia, jotka käyvät koulua englanniksi, koska Suomi on muuttunut kansainväliseksi kärkihankemaaksi.

Jo toiseen kertaan toteutettu äidinkielen vaihto on suurta kiinnostusta herättävä vientiprojekti, joka jalkautetaan Afrikkaan kolmen ministeriön voimin.

Ja kun lepäätte viimeisellä vuoteellanne, voitte hyvästellä jälkeläisenne englanniksi heidän äidinkielellään. Esimerkiksi "So long!" tai "It was nice to see you".

Mikäli dementoiduttuanne höpisette jotain suomeksi, he hymyilevät herttaisesti, koska eivät ymmärrä sanaakaan.

Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija.
[email protected]

Minna Lindgren tuntee primitiivistä vihaa suomea ja Suomea kohtaan. Laitoin jo palautetta aamulla silmiini osuneille Hesarin mainostajille (Hesariin tai tälle 'toimittajalle' on turha laittaa).

[Aukusti Jylhä]

Joskus kuvittelen, miltä tuntuisi kirjoittaa yhtä sujuvasti kahdella kielellä. Miten paljon enemmän töitä, miten paljon enemmän lukijoita! Ehkä Suomi ei olisi saavuttanut kaikkea haluamaansa ilman pakkosuomea, mutta minua se välillä harmittaa.

Minna vaan sitten vähän tuulettaa ummehtunutta kielipäätään menemällä hetkeksi asumaan ulkomaille. Jos englanti taipuu edes auttavasti, voisin suositella muuttoa jonnekin missä englantia päivittäin käytetään. Siinä sitä oppii parhaiten sujuvasti puhumaan ja kirjoittamaan, ei ole kuin oma halukkuus esteenä.

Ja nyt siis quotataan tekstiä Hesarista, ei Kevätpörriäisestä. Riittäisköhän Minnalle oikeasti pelkkä skandinavia kuiteskaan...? Arabiaa, sitä suosittelen tähän väliin. Maailmanvalloituskieli.

Lapsuudessani sedät ja tädit huvittivat toisiaan kertomalla juttuja kielipuolisista esi-isistä, jotka fennomania pakotti puhumaan outoa kieltä. He kompastelivat sanoissa ja keksivät kyökkisuomea.

Heidän fanaattisuuttaan saan kiittää tai kirota siitä, että minulla on vain yksi äidinkieli, yksi maailman pienimmistä.

Poistin muuten, Minna, tosta tekstistä yhden silmiinpistävän turhan juonteen. Ole hyvä vaan.

[Kimmo Pirkkala]

Minna Lindgren tuntee primitiivistä vihaa suomea ja Suomea kohtaan. Laitoin jo palautetta aamulla silmiini osuneille Hesarin mainostajille (Hesariin tai tälle 'toimittajalle' on turha laittaa).

Tämä on hyvä idea. Kun HS-politiikanteko alkaa v-ttaa, niin alkaa pistämään palautetta (asiallista) Hesarin sponsoreille. Tätä ajatusta pitää kehitellä pidemmälle! Jahka ehdin, niin perustan asiaan liittyen oman topicin.

http://hommaforum.org/index.php/topic,86501.0.html

[Veturinainen]

Minna Lindgren tuntee primitiivistä vihaa suomea ja Suomea kohtaan. Laitoin jo palautetta aamulla silmiini osuneille Hesarin mainostajille (Hesariin tai tälle 'toimittajalle' on turha laittaa).

Tämä on hyvä idea. Kun HS-politiikanteko alkaa v-ttaa, niin alkaa pistämään palautetta (asiallista) Hesarin sponsoreille. Tätä ajatusta pitää kehitellä pidemmälle! Jahka ehdin, niin perustan asiaan liittyen oman topicin.

Laita tuonne jatkoksi: http://hommaforum.org/index.php/topic,78637.msg1215810.html.

[Kimmo Pirkkala]

^Mielestäni vaatii oman säikeensä, sillä asia on vähän eri. Aika moni (kuten minä) on jo lopettanut HS-tilauksen ajat sitten, joten omilla kolikoillani en sen enempää kykene suoraan HS-tulovirtaan vaikuttamaan. Kuitenkin satunnaisesti saatan lehden selailla, jos se on jossain lojumassa ja vielä olen ko. julkaisun mainonnan uhri. Se on oma juttunsa ehdottomasti.

Periaatteessa Hesarin tilauksen peruutustalkoot on ihan oma juttunsa, mutta toinen tulovirta lehdelle on mainokset. Siihen toiseenkin pitää vaikuttaa suoraan, eikä vain välillisesti.

[Dharma]

Jos Hesaria haluaa lukea maksutta, niin poistaa viiden luetun jutun välein selaimestaan evästeet tai käyttää Chrome-selaimen incognito-tilaa. Digitaalisesta Hesarista maksavat vain tietämättömät.

[Kimmo Pirkkala]

^Tämä on peace of cake, mutta käsittääkseni näin näyt Hesarin laskureissa aina uutena kävijänä ja joku Hesarin mainostajissa saattaa uskoakin, että he osaavat laskea kävijämääränsä oikein. Toki senkin tietoisuuden levittäminen, että he eivät osaa laskea, voi olla hyvä juttu.

[Juffe]

Osaako joku kertoa, mikä tuon Minna Lindgrenin jutun pointti on? Hän puolustaa pakkoruotsia, mutta minulle ei avaudu edes se, millä logiikalla hän yrittää niin tehdä. "Koska emme olisi valmita muuttamaan äidinkieleämme suomesta englanniksi, pakkoruotsi pitää säilyttää." Häh? Mitä minulta meni ohi?

[Rubiikinkuutio]

Maailmankielten osaamisesta ei murehdita Suomessa

Olipas se teksti HS:ltä. Kaikki aidot pakkoruotsin vastaiset argumentit ja vielä haukutaan RKP samassa jutussa.

[Elemosina]

Vaikuttaa siltä että kansalaisaloitteen sisältöä, eli että ruotsin kielen opiskelu kouluissa muutettaisiin vapaaehtoiseksi, on pakkoruotsin kannattajien piireissä tajuttoman vaikea ymmärtää.

Koko aloite ymmärretään jotenkin niin että ruotsin kielen asema kansalliskielenä on uhattuna, kaksikieliset katukyltit pitää vaihtaa, palvelua ruotsiksi ei enää ole suomenruotsalaisille tarjolla. Eräänlainen primitiivisiilipuolustus-reaktio siis.

Ruotsihan on nykyään vapaaehtoinen yo-kirjoituksissa ja siitä huolimatta löytyy opiskelijoita, jotka sen kirjoittavat. Eli yo-kirjoitusten valinnaisuus ei lopettanut ruotsin kirjoittamista ollenkaan. Todennäköisesti samat argumentit olivat käytössä tuolloinkin kun ruotsia ajettiin valinnaiseksi yo-kirjoituksissa?

Omakohtaisesti en ole pakkoruotsista kärsinyt, sillä sitä minulla ei ollut. Ymmärrän silti, että yhden marginaalikielen pakko-opiskelu on vastenmielistä ja sitä kautta ei edistä oppimista.

[Rubiikinkuutio]

Omakohtaisesti en ole pakkoruotsista kärsinyt, sillä sitä minulla ei ollut.

Minä olen. En sillä, ettenkö olisi ruotsia oppinut ja sitä mukisemmatta opiskellut. Vaan sillä, että olisin voinut valita itselleni jonkun hyödyllisemmän kielen.

Tietysti jos ruotsia on pakko opiskella, niin se kannattaa samalla vaivalla opiskella hyvin. Muu on tyhmyyttä. Sen sijaan paljon hyödyllisepää olisi sekä yksilön, että yhteisön kannalta jos ihmiset saisivat itse valita sen kielen jonka opiskelevat.