Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[TheVanishedTerrorist]

YLE on aloittanut jälleen kerran yhden propagandaohjelman.

"SWE - pakko puhua ruotsia!". Ohjelmaa mainostetaan lauseilla: "Koskaan ei tiedä minne elämä kuljettaa... (ohjelmaa yritetään suunnata nuorille)".

Tietenkään minnekkään muualle Suomesta on vaikeaa päästä kuin Ruotsiin....

Joo, allekirjoitan. Todella vaikeaa

Sitten tosin kun pääsee vauhtiin on vain taivas rajana

[ikuturso]

Pakkoruotsin haittoja tämäkin: ruotsinkieliset toimittajat terrorisoivat Hautalan tiedotustilaisuutta. kysymyksille annetusta 10 minuutista taatusti yli puolet solkattiin ihan tahallaan ruotsia. Jäi aika huono maku, jonka kyllä ylikompensoi tiedotustilaisuuden varsinainen anti.

Ja nämä vielä kysyivät käytännössä jo kerran kysytyt asiat uudelleen ruotsiksi, vaikka 90% lähetyksen ruotsinkielisestä vähemmistöstä oli ymmärtänyt ne asiat jo suomenkielisistä vastauksista, ja jäivät odottamaan miksei Iltalehden toimittajan annettu kysyä mitään.

-i-

[Toadie]

Ainakin pakkoruotsiasioissa pitäisi kieltäytyä puhumasta ruotsinkieliselle medialle kokonaan, tai ainakin vastata vain suomeksi (tai englanniksi!)

Tämä ei ole lapsellista kiukuttelua vaan muistutus siitä että pakkoruotsi koskee suomenkielisiä, ja ruotsimedian kohdeyleisö on ruotsinkielistä. Puhutaan siis enemmistöä koskevista asioista enemmistön kielellä. Ruotsikielinen media on totaalisen kompromettoitunutta, valehdelkoon omilleen mitä huvittaa, yleisönsä uskokoon mitä huvittaa.

[Dharma]

Pakkoruotsin haittoja tämäkin: ruotsinkieliset toimittajat terrorisoivat Hautalan tiedotustilaisuutta. kysymyksille annetusta 10 minuutista taatusti yli puolet solkattiin ihan tahallaan ruotsia. Jäi aika huono maku, jonka kyllä ylikompensoi tiedotustilaisuuden varsinainen anti.

Ja nämä vielä kysyivät käytännössä jo kerran kysytyt asiat uudelleen ruotsiksi, vaikka 90% lähetyksen ruotsinkielisestä vähemmistöstä oli ymmärtänyt ne asiat jo suomenkielisistä vastauksista, ja jäivät odottamaan miksei Iltalehden toimittajan annettu kysyä mitään.

-i-

Ne kysyivät ja saivat kysyä ne ruotsiksi siksi, että näin ruotsinkielinen audiovisuaalinen media sai tilaisuudesta aineistonsa. Siis näytelmä, jotta marginaalimedia sai omansa. Hyödyllisyysnäkökulman kannalta olisi pitänyt kysyä enemmin venäjäksi kuin ruotsiksi, koska Suomessa lienee enemmän venäjänkielisiä, jotka eivät osaa suomea kuin ruotsinkielisiä.

[kekkeruusi]

Suomen nuorten kielitaito yksipuolistuu, vaikka työelämässä tarvitaan yhä useampia kieliä, varoittaa muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Pula venäjän kielen osaajista on saanut julkisuutta hiljattain. Suomen yritykset ovat ennakoineet myös portugalin, kiinan ja espanjan kielten merkityksen kasvua työmarkkinoilla.
- Iltasanomat

Mitä ihmettä? Missä on se kaikkein tärkein, eli ruotsi? Sehän on portti kaikkialle.

[nollatoleranssi]

http://yle.fi/puhe/ohjelmat/politiikkaradio/pakkoruotsia_vastaan_omilla_rahoilla_7933.html

Mielenkiintoinen haastattelu siitä, miten Heikki Orsila loi täysin omatoimisesti pakkoruotsia vastustavan-kampanjan.

Toimittajan negatiivinen asenne haastateltavaa kohtaan on oma lukunsa.

[nollatoleranssi]

Tuo haastattelu olisi kyllä Muutos2011 puolueellekin hyvää kuunneltavaa. Mielenkiintoista on myös miten käytännössä yksi tyyppi on pystynyt näin paljon saamaan aloitteille näkyvyyttä. Samassa yhteydessä puhuu myös "eroakirkosta.fi"-toiminnasta.

Orsila itsehän olisi selvää kansanedustaja/eurovaaliehdokas materiaalia.

[ikuturso]

Itse itseäni lainaten ajatus siitä, kun Ruotsissa meänkieliset ja suomenkieliset ovat erillisiä vähemmistöjä:

Jatkan ylläolevaa. Tässä Ruotsin käytänteitä valtioneutraalisti ilmaistuna. Joku voisi ehdottaa Lipposelle, että ottaisimme nämä käyttöön myös Suomessa.
Lähde kommenttiosio tuolta:http://jooel.puheenvuoro.uusisuomi.fi/112630-ruotsi-sortaa-suomenkielist%C3%A4-v%C3%A4hemmist%C3%B6%C3%A4%C3%A4n

Tässä on kopiotu Suomeen hyviä ja esimerkillisiä käytäntöjä Ruotsista:

... lainausta lyhennetty

Tuolta blogista minulle oli uutta sekin, että Ruotsi erotti meän kielen (n. 100 000 puhujaa) suomen kielestä, jotta suomenkielisen kielivähemmistön osuus ei nousisi liian suureksi, eikä näiden tarpeita tarvitsisi ottaa yhtenä joukkona huomioon. Jospa mekin erotettaisiin ahvenan kieli, riikin ruotsi, suomen ruotsi ja närpiön kieli omikseen, eikä käsiteltäisi heitä yhtenä vähemmistönä...

-i-

Törmäsin tähän meän kielen kurssiin:
http://www.ur.se/meankielenkursi/n&mmeny.htm

Kuunnelkaapa vaikka ensimmäinen lukukappale. Saatteko selvää tuosta mongerruksesta? Niinpä. Selvää suomen kieltähän se on paria S' olet (sinä olet) tyyppistä lyhennystä, muutamaa laina- ja murresanaa sekä paria h:n päälle lausuttua sanaa lukuunottamatta.

Huomioikaa myös propaganda. Missään ei viitata suomen kieleen, vaan meän kieli on ihan omansa ja alkuperäinen ruotsalainen kieli. Ihmiset, jotka puhuvat kieltä, jota kuulette ja luette tuon kurssin esimerkeissä luokitellaan Ruotsissa kuuluvan eri vähemmistökieliryhmään kuin suomenkieliset. Mitenkähän ne käsittelee eri maista tulevia maahanmuuttajia. Esim. Turkin kurdit vs. Irakin tai Syyrian kurdit. Yksi vai monta kieliryhmää? Entä eri arabian murteet?

... tää nyt liity oikein mihinkään, mutta jokin tuossa "Vanhaassa koulosalissa" -keskustelussa alkoi tökkiä, kun miettii tosiaan miten Suomessa närpiönkieliset, jättekivalaiset, riikinruotsalaiset ja ahvenanmaalaiset lasketaan tiukasti yhtenäiseksi vähemmistöksi, mutta naapuri on ovelampi...

EDIT: Kakkoskurssilla kielen alkuperä tulee esiin. "Meän kieli on nuorin suomalais-ugrilaisista kielistä"...
Ja meän maa ulottuu Jällivaarasta Kittilään. Koskahan ne alkaa haluta itsenäisyyttä...

-i-

[Oami]

Ehkäpä Ruotsissa jokunen vuosikymmen sitten pelättiin, että meänkieli ja standardisuomi yhdessä olisivat liian merkittävä kielivähemmistö, sellainen jota pitäisi oikeastikin ottaa huomioon enemmänkin kuin vain hienoissa puheissa...

Onhan noilla toki sikäli erilainen historia, että meänkieliset ovat asuneet sijoillaan vuosisatoja, jo aikana ennen kuin Suomea oli olemassakaan (ainakaan nykyisessä merkityksessä - varmaan Suomi tarkoitti sitä mitä nykyään Varsinais-Suomi) eivätkä he varmaan kutsuneetkaan kieltään suomeksi vaan, no, meänkieleksi. Standardisuomea puhuva väestö puolestaan on muuttanut suurimmalta osin Ruotsiin vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla.

Silti, onhan tuo nyt aika mielenkiintoista peliä.

[nollatoleranssi]

Itse itseäni lainaten ajatus siitä, kun Ruotsissa meänkieliset ja suomenkieliset ovat erillisiä vähemmistöjä:

Tuolta blogista minulle oli uutta sekin, että Ruotsi erotti meän kielen (n. 100 000 puhujaa) suomen kielestä, jotta suomenkielisen kielivähemmistön osuus ei nousisi liian suureksi, eikä näiden tarpeita tarvitsisi ottaa yhtenä joukkona huomioon. Jospa mekin erotettaisiin ahvenan kieli, riikin ruotsi, suomen ruotsi ja närpiön kieli omikseen, eikä käsiteltäisi heitä yhtenä vähemmistönä...

-i-

Törmäsin tähän meän kielen kurssiin:
http://www.ur.se/meankielenkursi/n&mmeny.htm

Kuunnelkaapa vaikka ensimmäinen lukukappale. Saatteko selvää tuosta mongerruksesta? Niinpä. Selvää suomen kieltähän se on paria S' olet (sinä olet) tyyppistä lyhennystä, muutamaa laina- ja murresanaa sekä paria h:n päälle lausuttua sanaa lukuunottamatta.

Huomioikaa myös propaganda. Missään ei viitata suomen kieleen, vaan meän kieli on ihan omansa ja alkuperäinen ruotsalainen kieli. Ihmiset, jotka puhuvat kieltä, jota kuulette ja luette tuon kurssin esimerkeissä luokitellaan Ruotsissa kuuluvan eri vähemmistökieliryhmään kuin suomenkieliset.

EDIT: Kakkoskurssilla kielen alkuperä tulee esiin. "Meän kieli on nuorin suomalais-ugrilaisista kielistä"...
Ja meän maa ulottuu Jällivaarasta Kittilään. Koskahan ne alkaa haluta itsenäisyyttä...

-i-

Luulin aikaisemmin Meän-kieltä omaksi suomen sukuiseksi kieleksi Viron kielen tapaan, mutta tuo kuullostaakin enemmän suomen kielen murteelta (sitähän se onkin).

Mielenkiintoista on myös sekin, että vaikka olen seurannut kielikeskustelua varsin pitkään niin missään ei ole mainittu kyse olevan "suomen kielestä". Eli ovelia ovat ruotsalaiset! Tosin eivät ole monet suomalaisetkaan tästä asiasta puhuneet, vaikka Meän-kielisten sortamisesta on ollutkin juttuja.

Erittäin hyvä löytö tuo "kielikurssi".

[Tunkki]

Tornio-Haaparanta yhteistyötä kuulemma tämä The Meänland-orkesterin suoritus "Sole mikhään". Ehtaa hoon päältä puhumista.

http://www.youtube.com/watch?v=sLFQYe6T3Og

[Jaska]

Pitää paikkansa, että mitään ymmärrysrajaa suomen kielen suuntaan ei olisi syntynyt, jos meänkieli olisi saanut jatkaa naapurimurteidensa kanssa saman valtion piirissä viimeiset 200 vuotta. Tuona aikana kieli on kuitenkin sanastoltaan ja kieliopiltaan enenevässä määrin ruotsalaistunut, niin ettei ummikkosuomenkielinen voi ymmärtää sitä sujuvasti. Se että me kykenemme siihen, johtuu vain siitä, että meidät on pakkoruotsitettu: ymmärrämme siis myös meänkielen ruotsalaiset lainasanat. Ummikkosuomenkielinen ei niitä ymmärtäisi, ja samoin meänkieli on jäänyt paitsi kaikesta siitä oppitekoisesta uudissanastosta, jota suomen kieleen on viime vuosisatoina sepitetty. Siksi erisuuntaisen kehityksen ja ymmärrysrajan vuoksi on oikeutettua puhua jo eri kielestä.

Jokainen voi itse miettiä, kuinka helppoa meänkieltä olisi ymmärtää ilman ruotsin taitoa - verrattuna siihen, kuinka paljon suomalainen ymmärtää karjalan kielestä tai viron kielestä:

"Birger Winsa on meänkielen ainua tusentti. Syntyny 1955 Kainulasjärvessä ja on asunu Stokholmissa vuoesta 1995. Hän on tutkia, kirjailia, kääntäjä, kulttuuriprytysentti, ja omistaa kirjaförlaakin Meänkielen förlaaki.
Yks hänen tärkeimistä töistä on kun hän nuorena oli kymppi kulutuksessa Kaihnuunväylälä missä hän oli kolme kessää töissä, ja yhen kesän venemiehenäki (1972-1975). Hänen piiri oli aina Pärkämä, Mestoslinkan saarelta alas, mutta tehokasta laakia lainathiin Täränönväyläle Jukkassuanole, Saarisuanole ja jälkipäässä laaki sai välistä viä jälkipään aina Ylikaihnuule asti. Mestos-Aake oli tavalisesti kymppi ja aina sauvuoimen ja airoitten tekiä. Vuona 1976 hän oli Piitimäväylän kulutuksessa, Bölebyn sortteerinkissä missä hän ajoi pölkkyvenettä. Winsa on kans yks niistä harvoista mettätyöläisistä Ruottissa, joka on hakanu mettää Irlantissa, Corkin läänissä missä hän asui Burnfortin kylässä (1982)."
http://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fit/Birger_Winsa

[Jaakko Sivonen]

Et kai sinä kutsuisi finglishiä erilliseksi kieleksi sillä perusteella, että siinä on runsaasti englanninkielisiä lainasanoja?

Finglish (engl. Finnish + English) eli amerikansuomi tarkoittaa suomen kielen variantteja, joihin englannin kieli on voimakkaasti vaikuttanut, erityisesti Kanadaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneiden suomalaisten siirtolaisten puhumaa kieltä. Amerikansuomi ei ole varsinainen pidgin eli sekakieli, niin kuin joskus näkee väitettävän, vaan amerikansuomalaisten keskinäiseen käyttöön syntynyt suomen kielen muoto.
Amerikansuomelle tyypillisiä ovat runsaat englannin kielestä tulleet lainat, jotka yleensä on mukautettu suomen kielen rakenteeseen (haussi 'talo' < engl. house, rapoli < engl. trouble, äpyli 'omena' < apple) mutta joissa voi esiintyä myös melkoista äänteellistä vaihtelua (panaana, pinaana, punaanus, plataatti 'banaani'). Englannista on tullut myös käännöslainoja (ota huolen < engl. take care, vapaatie < engl. freeway, annettu nimi < engl. given name).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Finglish

Myös ruotsinkieliset nuoret Suomessa sekoittavat puheeseensa jatkuvasti suomenkielisiä sanoja etenkin pääkaupunkiseudulla. Ei tukholmalainen välttämättä ymmärtäisi ruotsinkielisten lukiolaisten ratikassa käymää keskustelua, kun joka viides substantiivi ja adjektiivi on suomea. Onko suomenruotsi siis ruotsista erillinen kieli, "vårtspråk"?

[-PPT-]

Kyllähän tuo hullunkurista murretta tuo meänkieli on mutta se on silti murretta. Sen lukeminen erilliseksi kieleksi on sekä naurettavaa, että tarkoitushakuista. Yhtä hyvin voitaisiin luoda savon kieli luomalla savon murteen pohjalta kirjakieli ja sitten kutsuisimme sitä omaksi kielekseen. 

[Oami]

Suomenruotsi lisäksi ei ole murre, vaan joukko erilaisia murteita. Esimerkiksi pohjanmaan murre on lähempänä västerbottenia kuin turunmaata, samoin turunmaa on lähempänä upplantia kuin pohjanmaata, ja ahvenanmaa on vielä lähempänä upplantia.

Perspektiiviharhaa aiheuttaa, että se "ruotsin kieli", jota Suomessa opetetaan suomenkielisille koululaisille, on käytännössä uudenmaan murretta. Paitsi jos opettajan oma äidinkieli on ruotsi, silloin se on käytännössä opettajan omaa murretta, mistä ikinä opettaja sitten onkaan kotoisin...

[nollatoleranssi]

Se että me kykenemme siihen, johtuu vain siitä, että meidät on pakkoruotsitettu: ymmärrämme siis myös meänkielen ruotsalaiset lainasanat. Ummikkosuomenkielinen ei niitä ymmärtäisi, ja samoin meänkieli on jäänyt paitsi kaikesta siitä oppitekoisesta uudissanastosta, jota suomen kieleen on viime vuosisatoina sepitetty. Siksi erisuuntaisen kehityksen ja ymmärrysrajan vuoksi on oikeutettua puhua jo eri kielestä.

Voidaanko lainasanojen käytön kohdalla puhua eri kielestä tai siitä etteikö kieltä ymmärrettäisi? Eivätkö meän-kieliset muka ymmärtäisi, kun Suomessa puhutaan "shoppailusta"? Tai sanaa "lääkäri"?

Eivätkö nämä erot ole täysin kosmeettisia, jos koko kielioppi noin yleisesti ottaen muistuttaa suomen kieltä?

[Toadie]

Olennaista lienee se että meänkieliset ymmärtänevät ruotsia tai heidän oletetaan ymmärtävän sitä, eikä ruotsalaisten ole pakko opiskella meänkieltä tai suomea palvellakseen ummikkoja tai pitääkseen kielivähemmistön olemassa. Ruotsi on hoitanut kieliasiansa paljon fiksummin.

[Katulamppu]

Ehkäpä Ruotsissa jokunen vuosikymmen sitten pelättiin, että meänkieli ja standardisuomi yhdessä olisivat liian merkittävä kielivähemmistö, sellainen jota pitäisi oikeastikin ottaa huomioon enemmänkin kuin vain hienoissa puheissa...

Onhan noilla toki sikäli erilainen historia, että meänkieliset ovat asuneet sijoillaan vuosisatoja, jo aikana ennen kuin Suomea oli olemassakaan (ainakaan nykyisessä merkityksessä - varmaan Suomi tarkoitti sitä mitä nykyään Varsinais-Suomi) eivätkä he varmaan kutsuneetkaan kieltään suomeksi vaan, no, meänkieleksi. Standardisuomea puhuva väestö puolestaan on muuttanut suurimmalta osin Ruotsiin vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla.

Silti, onhan tuo nyt aika mielenkiintoista peliä.

He asuivat siellä jo ennen valloittajien tuloa jos oikein olen ymmärtänyt.

Pari tunsin meänkielisiä eli suomalaisia. Perustelen jälkimmäisen sillä että ihan suomalaisille he näyttivät. Ymmärsivät suomeakin vaikka eivät sitä puhuneet joten piti englantia käyttää. Siitä on jo kolmekymmentä vuotta suunnilleen kun heidät tunsin töitten myötä, ehkä ei heidän lapsensa enää ymmärräkään.

Historian osalta "unohtavat" kait vieläkin kouluissa kertoa että suomalaiset asuttivat hyvin laajalti kyseistä vihollismaata, heitä kaikin tavoin on siellä syrjitty, heistä on maksettu tapporahaakin, eikä taida toivoa olla että kertoisivatkaan koska samaiset viholliset valloittivat koko Suomenkin.

[Oami]

He asuivat siellä jo ennen valloittajien tuloa jos oikein olen ymmärtänyt.

Kyllä vaan. Luontevampi raja Suomen ja Ruotsin välille olisi kulttuurihistoriallisessa mielessä ollutkin Kainuunjoki (ruots. Kalixälven), mutta kompromissina rajaksi kuitenkin tuli Tornionjoki-Muonionjoki-Könkämäjoki. (Ruotsi olisi halunnut rajan niinkin kauas itään kuin Kemi-Ounasjokeen.)

Tai oikeastaan vielä Kainuunjokeakin mielekkäämpi raja olisi ollut Kainuunjoen ja Luulajanjoen välinen vedenjakaja. Eiväthän joet vanhastaan olleet mitään rajoja vaan päinvastoin, kulkureittejä ja yhdistäviä tekijöitä. Näkeehän sen edelleen kartasta, Suomen ja Ruotsin rajalla on monet samannimiset kylät vastapäätä toisiaan joen molemmin puolin. Historiallisesti yksiä ja samoja kyliä.

No, tämä nyt on tämmöistä...

[Jaska]

Et kai sinä kutsuisi finglishiä erilliseksi kieleksi sillä perusteella, että siinä on runsaasti englanninkielisiä lainasanoja?

Finglish ei liene kenenkään äidinkieli (vernakulaari), vaan se on tilapäisessä käytössä oleva slangi/jargoni/rekisteri/mikätahansa.

Karjalan kieli ja savo jakavat paljon yhteisiä äänteenmuutoksia ja muita kehityksiä, mutta niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan, koska savossa on paljon ruotsalaisperäistä ja oppitekoista sanastoa ja karjalassa on paljon venäläisperäistä sanastoa.

Aivan samalla tavoin suomi ja meänkieli äidinkielinä ovat eriytyneet sanastollisesti eri suuntiin. Se, että meänkieltä ymmärtää ruotsintaitoinen suomenkielinen on sama kuin että karjalaa ymmärtää venäjäntaitoinen suomenkielinen. Ummikko ei ymmärtäisi, ja se on se syy, miksi puhutaan eri kielistä.

[Jaska]

Perspektiiviharhaa aiheuttaa, että se "ruotsin kieli", jota Suomessa opetetaan suomenkielisille koululaisille, on käytännössä uudenmaan murretta. Paitsi jos opettajan oma äidinkieli on ruotsi, silloin se on käytännössä opettajan omaa murretta, mistä ikinä opettaja sitten onkaan kotoisin...

Ei pidä paikkaansa: Suomessa opetetaan standardiruotsia eli kirjaruotsia – aivan sitä samaa kuin Ruotsissakin. Ei täällä mitään östnyylendskaa opeteta:
http://nissehusberg.scorpionshops.com/nisse/

Se, ääntääkö ruotsinopettaja tietyt äänteet suomenruotsalaisittain, tukholmalaisittain vaiko skoonelaisittain, ei muuta sitä, että hän opettaa silti kirjaruotsia eikä mitään murretta.

Voidaanko lainasanojen käytön kohdalla puhua eri kielestä tai siitä etteikö kieltä ymmärrettäisi? Eivätkö meän-kieliset muka ymmärtäisi, kun Suomessa puhutaan "shoppailusta"? Tai sanaa "lääkäri"?
Eivätkö nämä erot ole täysin kosmeettisia, jos koko kielioppi noin yleisesti ottaen muistuttaa suomen kieltä?

Sanaston taso on se, joka vaikuttaa ymmärtämiseen.

Lisäksi meänkielen kielioppi ei ole standardisuomen vaan peräpohjansuomen kielioppi. Kyseessä on siis käytännössä murrejatkumo (kuten saamelaiskielten kohdalla) meänkieli-peräpohjansuomi-standardisuomi, jossa naapurikielimuotojen puhujat ymmärtävät toisiaan mutta kauempana toisistaan asuvat eivät.
- peräpohjalaiset ymmärtävät meänkielen kieliopin ja laaja-alaiset murresanat, mutteivät kaikkia ruotsalaisperäisiä sanoja ja piirteitä.
- eteläsuomalaiset eivät ymmärrä edes meänkielen peräpohjalaisuuksia.

Voidaan oikeutetusti sanoa, että standardisuomi ja meänkieli ovat jo eri kieliä. Peräpohjansuomi voidaan nähdä välittävänä kielimuotona, siirtymämurteena näiden kielten välillä.


P.S. Aihetta sivuten: Pohjoismaiden ministerineuvosto syrjii suomenkielisiä
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152539-pohjoismaiden-ministerineuvosto-syrjii-suomenkielisia

[Tabula Rasa]

Perspektiiviharhaa aiheuttaa, että se "ruotsin kieli", jota Suomessa opetetaan suomenkielisille koululaisille, on käytännössä uudenmaan murretta. Paitsi jos opettajan oma äidinkieli on ruotsi, silloin se on käytännössä opettajan omaa murretta, mistä ikinä opettaja sitten onkaan kotoisin...

Ei pidä paikkaansa: Suomessa opetetaan standardiruotsia eli kirjaruotsia – aivan sitä samaa kuin Ruotsissakin. Ei täällä mitään östnyylendskaa opeteta:
http://nissehusberg.scorpionshops.com/nisse/

http://sanomapro.fi/magnet

Enpä viitsi ostaa tuolta materiaaleja vain todistaakseni että näillä kursseilla kuuntelutehtävissä ja toistoissa harjoitellaan sekä ruotsinruotsin että ''suomenruotsin''(joka on kirjojen mukaan yksi yhtenäinen kielialue koska suomenruotsia ei mainita missään kuin sinä yhtenä ja ainona) ääntämystä. Pistää arveluttamaan miten voi olla että tuollaiseen voidaan käyttää aikaa. Kurssit ovat aika usein tiivistahtisia ja oppimista useimmille kylliksi ilman lisähämäämistä.   

[Meänteis]

Mitä mieltä kielitohtori Jaska on kveenistä? Oma kielensä vai pelkkä suomenkielen murre?

[Tabula Rasa]

Kuitenkin pääosa sanoista on sekä karjalassa että meänkielessä samanpohjaisia. Varsinkin kun molemmat ovat menneet nykyaikana kirjakielisempään suuntaan. Se että molemmilla on nimityksiä tai laatusanoja tms lainattu jonkin verran naapurikielistä ei vielä estä ummikkoakaan pienellä vaivalla ymmärtämästä toista. Enemmän tämä jako vaikuttaa vaikuttaa hajoita ja hallitse politiikalta jossa murteista koetetaan tehdä kieliä ja hajoittaa näin kieltä joka on osaltaan käytännössä kaikkien kansallisuuksien pohja. Lisäksi logiikka millä kieli toimii on likimain identtinen. Ruotsalaiset puhuvat Yodaa(kokeile kääntää sanasta sanaan ja katso sitten starwarsia).

Suomi ja länsivenäjä(en edes arvaile kaukoidän päätyä koska en tunne, mutta luultavasti vaikutteet juurikin kaukoidästä) ovat logiikaltaan suhteellisen lähellä toisiaan(joskus jopa kuullut vertauksen että venäläiset ovat venäjänkielisiä ja kyrillisillä kirjoittavia suomalaisia). Esim huomattavasti vapaammin sijoitettavat sanat. Mikä muuten lienee saamen kielen kehityshistoria ja mistä se tulee? Noin ummikkona saamen(suomessa käytännössä pohjoissaame joskaan koltta/inarinsaame ei sen helpompia) ymmärtäminen on huomattavasti haastavampaa suomen, ruotsin ja venäjän pohjalta kuin meänkielen.

[Toadie]

Koulukirjat on kirjoitettu standardiruotsiksi. 99% opettajista ääntää suomenruotsiksi. Suomalaisille siis opetetaan oikeaa ruotsia mutta väärä ääntäminen. Siksi suomalaisten puhumaa ruotsia ymmärretään, mutta he eivät ymmärrä riikinruotsia. Vähän sama kuin koulussa opetettaisiin rallienglantia tai ranskaa ilman nasaaleja. Helppo lausua mutta väärin.

Suomenruotsalaiset puhuvat omaa äidinkieltään/kieliään ja heillä vaihtelee sekä sanasto että ääntäminen. Kirja-suomenruotsi johon törmää Höblässä, virallisissa teksteissä, suomesta käännetyissä asiateksteissä osv on niin täynnä fennismejä, paikallisia uussanoja ja rakenteita että sitä on oikean ruotsin taitoisten hankala lukea; fennismit ja kankeat käännökset pystyy päättelemään jos osaa suomea. Höblän lukeminen on tuskaista, samoin suomenruotsiksi ajatellun ja puhutun kuunteleminen.

Jos ruotsin oppiminen olisi oikeasti kansakunnalle elämän ja kuoleman asia, pitäisi opiskella kirjaruotsia ilman paikallista sanastoa ja ääntämistä, ruotsalaisten opettajien johdolla. Eli ruotsia kansainväliseen käyttöön. Mutta kun lapsikin tajuaa, tai pitäisi tajuta, ettei satsaus kannata. Nykyinen pakollinen pidginmuumi on kaikista suurinta ajan ja rahan tuhlausta.

[Oami]

Ei pidä paikkaansa: Suomessa opetetaan standardiruotsia eli kirjaruotsia – aivan sitä samaa kuin Ruotsissakin. Ei täällä mitään östnyylendskaa opeteta:

Niin, kirjoitettua kieltä. Paitsi että kirjoitetussakin kielessä on muutamia eroja Suomen ja Ruotsin välillä, ja näissä eroissa opetetaan nimenomaan Suomen vaihtoehto. Isommilta osin tämä tosin liittyy hallinnolliseen sanastoon eikä ole siksi koululaiselle aivan relevantti, esim. ministeriö on Suomessa ministerium mutta Ruotsissa departement. Tutummista sanoista toisaalta esim. kaakao on Suomessa kakao ja Ruotsissa (varm) chockolad.

Mutta tarkoitin murteista puhuessani siis puhuttua kieltä. Esim. köpa opetetaan lausumaan "tsööppa", ei "hjööppa". (Sori, en osaa tehdä hienoja IPA-koodeja tässä.)

[Jaska]

Enpä viitsi ostaa tuolta materiaaleja vain todistaakseni että näillä kursseilla kuuntelutehtävissä ja toistoissa harjoitellaan sekä ruotsinruotsin että ''suomenruotsin''(joka on kirjojen mukaan yksi yhtenäinen kielialue koska suomenruotsia ei mainita missään kuin sinä yhtenä ja ainona) ääntämystä.

Ääntämys ei vielä tee kieltä. Ei ruotsin tunneilla silti mitään murteellisuuksia opetella vaan standardiruotsia, olipa ääntämys mistä päin tahansa.

Mutta tarkoitin murteista puhuessani siis puhuttua kieltä. Esim. köpa opetetaan lausumaan "tsööppa", ei "hjööppa". (Sori, en osaa tehdä hienoja IPA-koodeja tässä.)

Hyvin ymmärtyy! Minä kutsun tuota "göteborgilaista" ääntämystä "kosteaksi poski-hooksi". :-D Suomenruotsissa ei myöskään ole taka-i:tä. Mutta en ainakaan itse ole kokenut näiden ääntämyserojen rajoittavan riikinruotsin ymmärtämistä - pikemminkin sen, että ruotsalaiset puhuvat nopeammin ja nielevät sanojen loppuja, toisin sanoen eivät siis puhu kirjakieltä vaan puhekieltä.

Mitä mieltä kielitohtori Jaska on kveenistä? Oma kielensä vai pelkkä suomenkielen murre?

Ei ihan vielä tohtori...
"Kveenikieli" on heterogeenisempi (ihmisiä eri puolilta pohjoista Suomea) ja nuorempi ryhmä, ja sitä on pääosin puhuttu erillään suomensuomesta vähemmän aikaa kuin meänkieltä. Käsittääkseni siitä ei ole ehtinyt "hitsautua" vielä oma erillinen kielimuotonsa.

Diagnoosini on, että "kveeni" edustaa kirjavaa kokoelmaa suomen kielen pohjoisista aluemurteista ja mahdollisesti niiden sekoittumista, ei vielä itsenäistä kielimuotoa.

Kuitenkin pääosa sanoista on sekä karjalassa että meänkielessä samanpohjaisia. Varsinkin kun molemmat ovat menneet nykyaikana kirjakielisempään suuntaan. Se että molemmilla on nimityksiä tai laatusanoja tms lainattu jonkin verran naapurikielistä ei vielä estä ummikkoakaan pienellä vaivalla ymmärtämästä toista.

Pienellä vaivalla voi oppia lähisukukieltä, mutta ilman vaivaa ei – siksi ne ovat eri kieliä. Lähisukukieliähän ne toki ovat. Suomen kielen karjalaismurteet ovat siirtymämurteena karjalan kielen suuntaan ja peräpohjalaismurteet meänkielen suuntaan.

Mikä muuten lienee saamen kielen kehityshistoria ja mistä se tulee? Noin ummikkona saamen(suomessa käytännössä pohjoissaame joskaan koltta/inarinsaame ei sen helpompia) ymmärtäminen on huomattavasti haastavampaa suomen, ruotsin ja venäjän pohjalta kuin meänkielen.

Peräpohjassa on enemmän saamelaislainoja ja vähän muitakin lainapiirteitä. Toisaalta pohjoissaamessa on paljon skandinaavisia lainasanoja, jotka saattavat löytyä myös meänkielestä. Saame ei näyttäisi nykytiedon valossa olevan sen lähempänä itämerensuomea kuin mordvakaan:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

[Onkko]

Minä näin äidinkielenäni meänkieltä eli peräpohjolan murretta puhuvana voin sanoa että aivan poliittisesti on eri kieli.
Katoko se o vai vähä erilaine ko mitä met ollaha totuttu puhumaha täällä lähempänä venäjä rajaa, muutama sana o eri.
Minähä ole ollu opissa aiva 1920 syntyneie joukosa ja vaik peruskoulu onki sotkenu ni puhun kyl sakeaa murretta.
Voin valehtelemata sanoa et eteläs eivät kaik meinannehe oikeen ymmärtää mun puhetta vaik aiva suomalaine oon
Siel ruottin puolel ei ollu mitää ongelmaa tulla ymmärretyks vaikka meänkielisiä olivat.

Ja sitten lopetin murteen kirjoittamisen, hankalaa on ja tuskin täysin oikein meni vaikka puhunkin sitä.
Pärjään puhumallani suomella meänkielisten keskellä. Se että joku etelän pelle ei ymmärrä ei muuta sitä että se on suomen murre vai laitetaanko rauman murre omaksi kieleksi?

[Jaakko Sivonen]

Et kai sinä kutsuisi finglishiä erilliseksi kieleksi sillä perusteella, että siinä on runsaasti englanninkielisiä lainasanoja?

Finglish ei liene kenenkään äidinkieli (vernakulaari), vaan se on tilapäisessä käytössä oleva slangi/jargoni/rekisteri/mikätahansa.

Karjalan kieli ja savo jakavat paljon yhteisiä äänteenmuutoksia ja muita kehityksiä, mutta niiden puhujat eivät ymmärrä toisiaan, koska savossa on paljon ruotsalaisperäistä ja oppitekoista sanastoa ja karjalassa on paljon venäläisperäistä sanastoa.

Aivan samalla tavoin suomi ja meänkieli äidinkielinä ovat eriytyneet sanastollisesti eri suuntiin. Se, että meänkieltä ymmärtää ruotsintaitoinen suomenkielinen on sama kuin että karjalaa ymmärtää venäjäntaitoinen suomenkielinen. Ummikko ei ymmärtäisi, ja se on se syy, miksi puhutaan eri kielistä.

Onko siis suomenruotsi myös oma kielensä? Kirjoitin aiemmin:

Myös ruotsinkieliset nuoret Suomessa sekoittavat puheeseensa jatkuvasti suomenkielisiä sanoja etenkin pääkaupunkiseudulla. Ei tukholmalainen välttämättä ymmärtäisi ruotsinkielisten lukiolaisten ratikassa käymää keskustelua, kun joka viides substantiivi ja adjektiivi on suomea. Onko suomenruotsi siis ruotsista erillinen kieli, "vårtspråk"?

Yhdistetään tuohon tämä seikka:

TS: Ruotsinkielisillä koululaisilla ongelma – eivät osaa ruotsia

[...] Ruotsinkielisten koulujen oppilaista yhä useamman kotikieli on suomi. Suurella osalla näistä oppilaista on hankaluuksia koulussa.

– Oppilaista, jotka puhuvat kotonaan pääasiassa suomea, peräti 40 prosentilla on usein vaikeuksia ymmärtää opettajan sanoja, paljastaa kasvatustieteen tohtori Heidi Harju-Luukkainen Helsingin yliopistosta.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288606631316.html

[ikuturso]

Lisäksi meänkielen kielioppi ei ole standardisuomen vaan peräpohjansuomen kielioppi. Kyseessä on siis käytännössä murrejatkumo (kuten saamelaiskielten kohdalla) meänkieli-peräpohjansuomi-standardisuomi, jossa naapurikielimuotojen puhujat ymmärtävät toisiaan mutta kauempana toisistaan asuvat eivät.
- peräpohjalaiset ymmärtävät meänkielen kieliopin ja laaja-alaiset murresanat, mutteivät kaikkia ruotsalaisperäisiä sanoja ja piirteitä.
- eteläsuomalaiset eivät ymmärrä edes meänkielen peräpohjalaisuuksia.

Voidaan oikeutetusti sanoa, että standardisuomi ja meänkieli ovat jo eri kieliä. Peräpohjansuomi voidaan nähdä välittävänä kielimuotona, siirtymämurteena näiden kielten välillä.


P.S. Aihetta sivuten: Pohjoismaiden ministerineuvosto syrjii suomenkielisiä
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152539-pohjoismaiden-ministerineuvosto-syrjii-suomenkielisia

tuota tuota.

Itse olen eteläisestä Suomesta ja puhun mielestäni standardisuomea. Tuo meänkielen kurssi... Ymmärsin muutamaa lainasanaa lukuunottamatta kaiken ja helposti. Kielioppikin oli ihan sama. Kaikki suomen sijamuodot sellaisenaan. Astevaihtelussa hieman poikkeavuuksia: talossa-> talosa, mutta ei tartte lähteä Tampesterista kuin kyrööskoskelle, niin sielä ollaan jo talosa ja töisä. Lisäksi pehmeiden konsonanttien puute hieman muuttaa puhekieltä ja kirjakieltä "töksähtävämpään" suuntaan.

-i-