Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Jaska]

Ääriliikkeet sivuun pakkoruotsikeskustelusta
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150352-aariliikkeet-sivuun-pakkoruotsikeskustelusta

"Meillä on siis kaksi vastakkaista ääriliikettä, joista RKP haluaa pakottaa suomenkieliset vielä nykyistäkin laajemman pakkoruotsin alle, kun taas Suomalaisuuden liitto haluaa kostaa ruotsinkielisille pakkoruotsin viemällä heiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin.

Kehotan kaikkia suomalaisia äidinkieleen ja identiteettiin katsomatta irtautumaan näiden ääriliikkeiden toiminnasta ja kannattamisesta. Nykyinen tilanne on epäoikeudenmukainen, mutta sitä ei korjata pyrkimällä vieläkin epäoikeudenmukaisempaan tilanteeseen – olipa suunta kumpi tahansa. Poteroista huuteluista ja viholliskuvan rakentelusta on aika siirtyä rakentavien ehdotusten tekemiseen: toisen sukupolven pakkoruotsikeskusteluun. Mitä useampi lähtee mukaan tähän ja hylkää ääriliikkeet, sitä nopeammin pääsemme eroon epäoikeudenmukaisesta valtakunnallisesta pakkoruotsista ja löydämme mallin, jossa oikeudenmukaisesti turvataan maamme suurimpien kieliryhmien palvelut."

[K.K.]

HS: Ruotsin puuttuminen Helsinki-Vantaan sivuilta vastoin lakia

Finavia on saattanut toimia lainvastaisesti, kun se on jättänyt osia verkkosivustaan kääntämättä ruotsiksi, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Helsinki-Vantaan lentoasemasta voi lukea esimerkiksi japaniksi ja kiinaksi, mutta ei ruotsiksi.

Finavia on valtion omistama yhtiö, ja kielilain mukaan valtion liikelaitosten on tiedotettava sekä suomeksi että ruotsiksi. Oikeusministeriön mukaan on vakava puute, ettei maan suurimmasta lentokentästä kerrota verkossa ruotsiksi.

Finavian viestintäjohtaja Mikko Saariaho perustelee ruotsin puuttumista lentokentän kävijämäärillä.

– Vantaalla kolmannes 15 miljoonan matkustajan virrasta on Aasian ja Euroopan välisiä vaihtomatkustajia. Siellä kielinä puhutaan aika eksoottisia kieliä.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/09/1811157/hs-ruotsin-puuttuminen-helsinki-vantaan-sivuilta-vastoin-lakia

Ruotsin puuttuminen Helsinki-Vantaan sivuilta vastoin lakia

Jos näin on, niin lakia on muutettava!

[Tomi]

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kun_pakollisesta_kouluruotsista_tuli_ongelma_98739.html?ref=leiki-es#media=98758


Kun pakollisesta kouluruotsista tuli ongelma
Julkaistu: 26.09.2013
Petra Himberg
Muistoja 1

    video
    Donner torppaa ajatuksen ruotsin...
    0:01:35 | 09.11.1990
    NYT SOI
    Aho puolustaa pakkoruotsia
    0:04:25 | 17.12.1992
    video
    Uosukainen vastustaa...
    0:11:18 | 14.12.1992
    video
    Aho muuttaa mieltään
    0:01:48 | 26.2.1993
    video
    Uosukainen pysyy kannassaan
    0:01:59 | 14.1.1993
    video
    Millaista on opettaa...
    0:02:43 | 29.9.1997
    video
    M. A. Numminen pohtii pakkoruotsia
    0:02:05 | 28.11.2000
    video
    Kokoomus ristiriitainen...
    0:00:33 | 13.6.2010
    video
    Vihreät vastustavat pakkoruotsia
    0:01:39 | 03.10.2010
    video
    Pakkoruotsi kuumentaa...
    0:02:34 | 31.3.2011
    video
    Suomi on ruotsalainen...
    0:04:31 | 22.1.2013
    video
    Soini kummeksuu keskustelua...
    0:02:17 | 27.8.2013

artikkelissa 12

Suomi on kaksikielinen maa, missä jokaisen koululaisen on viimeistään 1970-luvulta alkaen ollut opiskeltava myös toista kotimaista kieltä. Asia nousi poliittiseksi kiistaksi 1990-luvun alussa.
Tietolaatikko

Ensimmäiset suomenkieliset koulut perustettiin 1800-luvun lopulla fennomaanien, ruotsinkielisten suomenmielisten toimesta. Vuoden 1900 kieliasetus nosti suomen tasaveroiseksi virkakieleksi ruotsin ja venäjän rinnalle. Vuonna 1919 säädetty perustuslaki määritti kansalliskieliksemme suomen ja ruotsin. Fennomaanit toivoivat ruotsille vähemmistökielen asemaa.

Kansakouluissa opeteltiin vuoteen 1964 asti pääsääntöisesti vain äidinkieltä. Vakiintuneen käytännön mukaan toisen kotimaisen kielen opinnot aloitettiin ensimmäisen vieraana kielessä oppikoulussa. Peruskoulussa jokaiselle oppilaalle tuli pakollisiksi kaksi vierasta kieltä, joista toinen on toinen kotimainen kieli.

Vuonna 1993 yläasteella luettavan B1-kielen tuntimäärää vähennettiin. Vuonna 2005 toisen kotimaisen kielen suorittaminen ylioppilaskirjoituksissa tuli valinnaiseksi.

Vaikka Suomi on ollut virallisesti kaksikielinen itsenäistymisestään lähtien, tuli toisen kotimaisen kielen opiskelu pakolliseksi vasta vuosina 1972-1977 toteutetun peruskoulu-uudistuksen myötä. Käytännössä ruotsia oli toki opiskeltu aiemminkin: vakiintuneen tavan mukaan ruotsi oli ensimmäinen oppikoulussa aloitettu vieras kieli. Osa oli voinut lukea sitä jo kansakoulussa.

Kun ruotsin opinnot oppikoulussa oli aloitettu 11-vuotiaana, alkoi suurin osa suomalaislapsista peruskoulussa lukea ruotsia vasta 13-vuotiaana. Oppimäärä pysyi samana, mutta tuntimäärä pieneni. Valtaosa peruskoululaisista lukee tänä päivänä ruotsinsa kolmivuotisena B1-kielenä.

Vuonna 1990 keskustelu "pakkoruotsin" mielekkyydestä nousi päivänpolitiikkaan. Eduskunnan kulttuurivaliokunnassa pohdittiin, voisiko yläasteella olla vain yksi pakollinen kieli. Hallituspuolueet jakautuivat asiassa odotetusti kahteen leiriin. Näkyvimmin oli esillä pakollista kouluruotsia vastustanut opetusministeri Riitta Uosukainen (kok.), joka "ei halunnut perata negatiivisia asioita, vaan poistaa ne." Pääministeri Esko Aho (kesk.) puolestaan vaihtoi näkökantaansa asiassa kahdesti. Poliittisen kädenväännön tuloksena B1-ruotsin tuntimäärää yläasteella vähennettiin entisestään.

Seuraavan kerran aihe nosti isommin päätään 2000-luvun taitteessa. Pohdittiin, oliko muutaman lukion kokeilu vapaaehtoisesta yo-ruotsista viisasta, vai eikö. Entä jos Itä-Suomessa luettaisiinkin pakollisena kielenä venäjää? Se asia ei ratkennut, mutta vuonna 2005 Vanhasen hallitus muutti yo-ruotsin suorittamisen koko maassa vapaaehtoiseksi.

2010-luvun taitteessa ilmapiiri kiristyi jälleen. Järjestöistä näkyvimmin olivat esillä Suomalaisuuden liitto, puolueista perussuomalaiset. Pakollisen kouluruotsin halusivat lakkauttaa myös vihreät. Kun Yle alkuvuodesta 2013 esitti sarjan Suomi on ruotsalainen, suomittiin ohjelmaa "propagandana pakkoruotsin ylläpitämiselle."

Keväällä 2013 Vapaa kielivalinta ry, Suomalaisuuden liitto, Kokoomuksen Nuorten Liitto ja Perussuomalaiset Nuoret panivat vireille kansalaisaloitteen, jotta pakollisen kouluruotsin vapaaehtoistaminen tulisi eduskuntakäsittelyyn. Aloite sai vaaditut 50 000 allekirjoitusta puolen vuoden määräajassa.

Teksti: Petra Himberg

[Lalli IsoTalo]

Ryhmäkuriin voidaan järjellisesti vedota joko yleisen puolueohjelman tai edellisen eduskuntavaaliohjelman perusteella ...

Tulkitsen perustuslakia siten, että puolueiden ryhmäkuri on laitonta riippumatta siitä kuinka tärkeästä asiasta on kyse.

29 § Kansanedustajan riippumattomuus

Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

[Toadie]

Historia on mielenkiintoista. Ruotsin kielellä on suuri ja kiistaton merkitys Suomelle ja Suomessa. Ruotsin kielellä tulee aina olemaan historiallinen ja kulttuurinen sija Suomessa.

Sama voidaan sanoa latinasta ja venäjästä. Menetetyssä Viipurissa myös saksasta.

Historiaa tutkitaan että ymmärrettäisiin nykypäivää ja voitaisiin tehdä valistuneita arvauksia tulevaisuudesta. Kieli- tai muunkaan vähemmistön etuoikeuksien ja koko kansanosan ylläpitäminen pakottamalla väestön enemmistö opiskelemaan sen kieltä on historian opetusten valossa suuri virhe ja vääryys. Sen luokan vääryys että toisissa oloissa saattaisi tulla ruumiita. Näin historia opettaa.

Kolonialismin tuoma kieli voi olla kantaväestölle etu jos sillä pääsee kiinni kansainväliseen kauppaan tai koulutukseen. Ho Tsi Minhkin opiskeli Ranskassa ranskaksi... Marginaalisen tai anakronistisen kielen opiskeluun pakottamiselle ei ole järkiperusteita. Vain alistaminen ja vähemmistön tarpeet. Kuinka monet suihkukone- tai softwarekaupat zulukansa on solminut afrikaansiksi?

Kansa haluaa oman kielensä. Tarvittaessa sellainen vaikka keksitään (uudestaan), kuten heprea. Vieraita kieliä opiskellaan tarpeeseen, ei tunnesyistä. Peruskoulu todistaa ettei pakko motivoi.

Asiaan liittyen, jos ja kun kaikki kouluaineet kerran ovat pakollisia, miksi vain ruotsin kohdalla pakollisuus vie motivaation? Miksi pakkomatikkaa ja pakkoenkkua opitaan kansainvälisesti vertailtuna hyvin? Jätetäänkö pakkokemia lukematta, pakkoreaaliaineet kirjoittamatta? Ainoa "pakko" kohdistuu kieleen jota ei voi valita ja jota ei empiirisesti koettuna edes tarvitse. No pakkouskonto on myös ongelmallinen mutta ei nyt mennä sinne, sitähän kuitenkin "opitaan", päinvastoin kuin ruotsia.

[Jaska]

Asiaan liittyen, jos ja kun kaikki kouluaineet kerran ovat pakollisia, miksi vain ruotsin kohdalla pakollisuus vie motivaation? Miksi pakkomatikkaa ja pakkoenkkua opitaan kansainvälisesti vertailtuna hyvin? Jätetäänkö pakkokemia lukematta, pakkoreaaliaineet kirjoittamatta? Ainoa "pakko" kohdistuu kieleen jota ei voi valita ja jota ei empiirisesti koettuna edes tarvitse. No pakkouskonto on myös ongelmallinen mutta ei nyt mennä sinne, sitähän kuitenkin "opitaan", päinvastoin kuin ruotsia.

Ruotsi ei vastaa matematiikkaa eikä kemiaa; niitä vastaa oppiainekokonaisuus vieraat kielet. Se on siitä erikoinen oppiainekokonaisuus, että tuntimäärien sisältönä olevan kielen saa itse valita, vaikka itse oppiaine on "pakollinen". Lisäksi ruotsi on ainoa kieli tai aine, joka on pakollinen aivan kaikilla tasoilla peruskoulusta yliopistoon.

Pakkoenglantia ei Suomessa ole, vaikka jotkut puhuvatkin "käytännön pakosta", kun pienissä kunnissa ei välttämättä muodostu A1-ryhmiä muille kielille. Enemmistödiktatuuri on kuitenkin eri asia kuin absoluuttinen pakko.

Tulkitsen perustuslakia siten, että puolueiden ryhmäkuri on laitonta riippumatta siitä kuinka tärkeästä asiasta on kyse.

Oikeusoppineet eivät ilmeisesti tulkitse tuollaista velvollisuutta pakkona, muuten ilmiöön olisi jo puututtu.

[Nanfung]

, kun taas Suomalaisuuden liitto haluaa kostaa ruotsinkielisille pakkoruotsin viemällä heiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin.

Onko todella näin, että Suomalaisuuden liitto haluaa poistaa ruotsinkielisiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin? Onko Suomalaisuuden liitossa päätetty näin, jos on, niin löytyykö tästä päätöksestä mustaa valkoisella?

[Horn Hill]

Ryhmäkuriin voidaan järjellisesti vedota joko yleisen puolueohjelman tai edellisen eduskuntavaaliohjelman perusteella ...

Tulkitsen perustuslakia siten, että puolueiden ryhmäkuri on laitonta riippumatta siitä kuinka tärkeästä asiasta on kyse.

29 § Kansanedustajan riippumattomuus

Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.

Perustuslaki on nykyään vain sanoja paperilla. Kuulosta hyvältä ja ylevältä juhlapuheissa. Käytännössä sitä ei tarvitse noudattaa. Tarvittaessa sitä käytetään tekosyynä torjuttaessa 'vääriä' lakiehdotuksia ja mielipiteitä.

[-PPT-]

Uskomattomia kommentteja tuossa usarin blogissa; pakkoruotsin vastustajat ovat tyhmiä ja laiskoja, pakkoruotsia ei voi vastustaa koska persut yms ja tietenkin ystävämme Börje kirjoitti neljä tai viisi kommenttia kuinka aihe on hänelle yhdentekevä.

[Jaska]

, kun taas Suomalaisuuden liitto haluaa kostaa ruotsinkielisille pakkoruotsin viemällä heiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin.

Onko todella näin, että Suomalaisuuden liitto haluaa poistaa ruotsinkielisiltä kaikki oikeudet äidinkielisiin palveluihin? Onko Suomalaisuuden liitossa päätetty näin, jos on, niin löytyykö tästä päätöksestä mustaa valkoisella?

En ole varma; lisäsin ehtopykälän kirjoitukseeni. En ymmärrä, mitä muutakaan Suomalaisuuden liitto voisi muotoilullaan tarkoittaa - jos he tarkoittaisivat, että vain suomi olisi valtakunnallisesti virallinen ja ruotsi vain alueellisesti virallinen, kai he kirjoittaisivat niin? Ärsyttää tuo poliitikkomainen ympäripyöreys ja vaikeatulkintaisuus, joka on pesiytynyt myös moniin yhdistyksiin... Kirjoittakaa yksitulkintaista suomea, Perkunas!

He kirjoittavat ruotsinkielisistä palveluista "tarpeen mukaan", mutta se on sitä samaa ympäripyöreilyä - tiettävästi heikäläiset ovat sitä mieltä, että kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea, joten mitään tarvetta ei siis tulisi olemaan.

[mossad]

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kun_pakollisesta_kouluruotsista_tuli_ongelma_98739.html?ref=leiki-es#media=98758


Kun pakollisesta kouluruotsista tuli ongelma

Kiitos Tomi, loistava linkki!
   
     
Tuon katsomalla ymmärtää sen että äänestämällä on äärimmäisen olematon mahdollisuus vaikuttaa.

Ja sama toisin: Kaikilla (kansanryhmää mainitsematta) on vain yksi tavoite, Audin takapenkki ja siellä on aivan sama miten päin takki on, vai onko takkia ollenkaan.

[Roope]

He kirjoittavat ruotsinkielisistä palveluista "tarpeen mukaan", mutta se on sitä samaa ympäripyöreilyä - tiettävästi heikäläiset ovat sitä mieltä, että kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea, joten mitään tarvetta ei siis tulisi olemaan.

Ei siinä ole mitään ympäripyöreää. "Tarpeen mukaan" tarkoittaa yksinkertaisesti palvelujen mitoittamista todellisen, osoitetun tarpeen mukaan. Se olisi muutos nykytilanteeseen, jossa ruotsinkieliset palvelut on järjestettävä ylimitoitetusti niin, että kaikilta työntekijöiltä edellytetään näyttöä välttävän ruotsin kielen osaamisesta, vaikka työntekijät eivät kieltä koskaan käyttäisikään. Tehokkaampaa ja parempaakin palvelua olisi edellyttää, että lain vaatimaa ruotsinkielistä palvelua järjestyy tarvittaessa eli aina saadaan kiinni joku, joka osaa ruotsia, ja mieluiten ihan oikeasti, eikä pelkästään paperilla.

[Toadie]

Ruotsinkielisten palvelut ovat ehkä kaikkein huonoin peruste pakkoruotsille. Suomenkielisten pakkoruotsitettujen kielitaito ei riitä hallinnon ja lääkintäpalveluiden tarpeisiin ummikkoalueilla. Ummikkoja on häviävän vähän. Kaksikielisiä on suuri enemmistö suruista. Palvelut ruotsiksi psyvät tai katoavat sen mukaan miten ruotsikielisiä tai kaksikielisiä tarjokkaita virkoihin riittää. Jos ruotsinpuhujien määrä ei riitä palveluihin, palvelut loppuvat ja asiakkaat opettelevat suomea. Kysyntää on vain niin kauan kuin on tarjontaa, eikä kahdella kielellä annetuilla palveluilla ole mitään muuta kuin välinearvo. Ruotsin kielen selviytyminen on kielen puhujien vastuulla. Puhua saa mitä kieltä ja missä ja koska tahansa, ei ruotsin kieltä uhkaa mikään muu kuin puhujien loppuminen.

Pakkoruotsittajat haluavat tekohengittää pientä vähemmistöä enemmistön kustannuksella; rahallisesti tämä sopii tiettyyn rajaan asti, mutta kielen pakottaminen ei. Se on suoraan pois suomalaisten kielitaidosta ja ajasta.

[mossad]

Ruotsinkielisten palvelut ovat ehkä kaikkein huonoin peruste pakkoruotsille. Suomenkielisten pakkoruotsitettujen kielitaito ei riitä hallinnon ja lääkintäpalveluiden tarpeisiin ummikkoalueilla. Ummikkoja on häviävän vähän. Kaksikielisiä on suuri enemmistö suruista. Palvelut ruotsiksi psyvät tai katoavat sen mukaan miten ruotsikielisiä tai kaksikielisiä tarjokkaita virkoihin riittää. Jos ruotsinpuhujien määrä ei riitä palveluihin, palvelut loppuvat ja asiakkaat opettelevat suomea. Kysyntää on vain niin kauan kuin on tarjontaa, eikä kahdella kielellä annetuilla palveluilla ole mitään muuta kuin välinearvo. Ruotsin kielen selviytyminen on kielen puhujien vastuulla. Puhua saa mitä kieltä ja missä ja koska tahansa, ei ruotsin kieltä uhkaa mikään muu kuin puhujien loppuminen.

Tuo yllämainittu toimii vähän samalla lailla kuin markkinatalous. 
                         
Vapaata markkinataloutta voidaan estää kartelleilla, monopoleilla, pakottavilla ja/tai rajoittavilla lainsäädöksillä ym.
                           
Yleensäkin kaikki rajat ovat esteinä ja rajoituksina ihmisten vapaalle elämälle.

[Jaska]

He kirjoittavat ruotsinkielisistä palveluista "tarpeen mukaan", mutta se on sitä samaa ympäripyöreilyä - tiettävästi heikäläiset ovat sitä mieltä, että kaikki ruotsinkieliset osaavat suomea, joten mitään tarvetta ei siis tulisi olemaan.

Ei siinä ole mitään ympäripyöreää. "Tarpeen mukaan" tarkoittaa yksinkertaisesti palvelujen mitoittamista todellisen, osoitetun tarpeen mukaan. Se olisi muutos nykytilanteeseen, jossa ruotsinkieliset palvelut on järjestettävä ylimitoitetusti niin, että kaikilta työntekijöiltä edellytetään näyttöä välttävän ruotsin kielen osaamisesta, vaikka työntekijät eivät kieltä koskaan käyttäisikään. Tehokkaampaa ja parempaakin palvelua olisi edellyttää, että lain vaatimaa ruotsinkielistä palvelua järjestyy tarvittaessa eli aina saadaan kiinni joku, joka osaa ruotsia, ja mieluiten ihan oikeasti, eikä pelkästään paperilla.

On se ympäripyöreää, koska siinä ei sanota juuta eikä jaata. Miksei sanottaisi, että ruotsinkieliset palvelut turvataan, jos tarkoitetaan sitä? Luultavasti ei siis halua tarkoittaa sitä. En usko, että papereihin silkkaa kirjoitustaidottomuutta laitetaan aina tuollaisia monitulkintaisia ympäripyöreyksiä.

Ne palvelut voidaan lain mukaan turvata vaikka täysin yksikielitaitoisilla palvelijoilla, kunhan jokaisessa kielilain tarkoittamassa viranomaisessa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä yksikielisiä. On todella epätaloudellista vaatia jokaiselta yksilöltä kahden kielen taitoa.

Ummikkoja on häviävän vähän. Kaksikielisiä on suuri enemmistö suruista.

Kansalliskieliselvityksen mukaan ruotsinkielisten koulujen oppilaista 60 % on kaksi(äidin)kielisiä ja 40 % ruotsinkielisiä:
http://www.oph.fi/download/131517_Kansalliskieliselvitys.pdf

Niukka enemmistö siis osaa suomea toisena äidinkielenä.

Toisen kotimaisen keskimääräinen kirjallinen taitotaso:
A1.1, A1.2, A1.3, A2.1, A2.2, B1.1, B1.2, B2.1, B2.2, C1.1 (10 tasoa)

- kaksikielisillä (ruots.) äidinkielen veroinen suomi = B1.2 (7/10)
- ruotsinkielisillä A-suomi = A2.1 (4/10)
- suomenkielisillä B-ruotsi = A1.3 (3/10)

Yksikielisillä ruotsinkielisillä siis suomen taitotaso on vain yhden portaan parempi kuin suomenkielisten ruotsin taitotaso, siitä huolimatta, että runsaat 80 % ruotsinkielisistä lukee A1-suomen (viim. 3. lk) ja lähes kaikki suomenkieliset B1-ruotsin (7. lk).

Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.

[Tomi]

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kun_pakollisesta_kouluruotsista_tuli_ongelma_98739.html?ref=leiki-es#media=98758


Kun pakollisesta kouluruotsista tuli ongelma

Kiitos Tomi, loistava linkki!
   
     
Tuon katsomalla ymmärtää sen että äänestämällä on äärimmäisen olematon mahdollisuus vaikuttaa.

Ja sama toisin: Kaikilla (kansanryhmää mainitsematta) on vain yksi tavoite, Audin takapenkki ja siellä on aivan sama miten päin takki on, vai onko takkia ollenkaan.

Tuo M.A Nummisen kanta oli totaalisen typerä. Pakkomatematiikka, pakkoäidinkieli, pakkobiologia, yms. Eikö hän tosiaankaan ymmärrä, että nämä ovat universaaleja aineita. Pakkoruotsia käytetään vain Skandinaviassa ja sielläkin on riikinruotsi ei kouluruotsi. Lisäksi Tanskassa ja Islannissa sillä ei pärjää käytännössä ollenkaan. Sitten Pohjoismaista eristäytyminen omaksi saarekkeeksi oli todella tyhmä huomio eikö Pohjoismaissa pärjää englannilla ja miten mukamas pakkoruotsin poisto eristää meidän. Ei se muuta sijaintiamme miksikään.

Tuo Vihreiden tilanne on kummallinen. 2010 Vihreät halusivat pakkoruotsin pois ainakin Itä-Suomesta ja virkamiesruotsin pois, Itä-Suomesta myös. Silloinen puheenjohtaja Anni Sinnemäki oli myös asian kannalla.
Nyt Vihreiden kansanedustajista 9 kpl 10:sta kannattaa pakkoruotsia, eikä kukaan taida edes harkita Itä-Suomen vapaaehtoisuutta. Mistä moinen mielenmuutos? Vain Osmo Soininvaara vastustaa pakkoruotsia.
Toki osa kansanedustajamäärä on muuttunut 15:sta 10:neen. Uusia kansanedustaja Jani Toivola ja Satu Haapanen, pudonneita kansanedustajia 7. 8 viime kauden 15 edustajista säilyivät eduskunnassa. Onko todella Vihreiden kanta näin muuttunut?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihre%C3%A4_liitto

[Onkko]

Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.

Mitenkään tuo sopii siihen että 32% suomenruotsalaisista (- ahvenanmaa) suomi on äidinkielen vertainen kieli sekä siihen että 45% katsoo osaavansa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti ja 25%:lla on tyydyttävä taito. Eli 70% osaa vähintään tyydyttävästi.

Peräti 64% suomenruotsalaisista sanoi aivan varmasti tai melko varmasti vaihtavansa suomeen, jos seurassa on yksi suomenkielinen.

http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/Folktinget_low.pdf
Ja tuon tutkimuksen tekijää ei voi ainakaan syyttä "ruotsinsuomalaisvastaisuudesta"

[Elemosina]

Todennäköisesti iso osa selittyy sillä että moni puhuu ja ymmärtää suomea hyvin mutta ei kirjoita.

[ikuturso]

Tuo Vihreiden tilanne on kummallinen. 2010 Vihreät halusivat pakkoruotsin pois ainakin Itä-Suomesta ja virkamiesruotsin pois, Itä-Suomesta myös. Silloinen puheenjohtaja Anni Sinnemäki oli myös asian kannalla.
Nyt Vihreiden kansanedustajista 9 kpl 10:sta kannattaa pakkoruotsia, eikä kukaan taida edes harkita Itä-Suomen vapaaehtoisuutta. Mistä moinen mielenmuutos? Vain Osmo Soininvaara vastustaa pakkoruotsia.
Toki osa kansanedustajamäärä on muuttunut 15:sta 10:neen. Uusia kansanedustaja Jani Toivola ja Satu Haapanen, pudonneita kansanedustajia 7. 8 viime kauden 15 edustajista säilyivät eduskunnassa. Onko todella Vihreiden kanta näin muuttunut?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihre%C3%A4_liitto

Onko kukaan kuullut Jani Toivolan antavan haastattelua ruotsiksi? Sehän on syntynyt Suomessa, joten pakkoruotsi on hänelläkin kuulunut kouluohjelmaan. Syntyjään vieläpä kaksikielisestä Vaasasta?
Ainakin se on osallistumassa veronmaksajien piikkiin ruotsinkurssille: http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013071417240700_uu.shtml
Kuinkahan se kaikkien pakkotanssia ja tanssii tätien kanssa juontajuuksiensa lomassa ehtii vielä kielikurssille ja kansaakin pitäisi edustaa?

-i-

[Jaska]

Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.

Mitenkään tuo sopii siihen että 32% suomenruotsalaisista (- ahvenanmaa) suomi on äidinkielen vertainen kieli sekä siihen että 45% katsoo osaavansa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti ja 25%:lla on tyydyttävä taito. Eli 70% osaa vähintään tyydyttävästi.

Peräti 64% suomenruotsalaisista sanoi aivan varmasti tai melko varmasti vaihtavansa suomeen, jos seurassa on yksi suomenkielinen.

http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/Folktinget_low.pdf
Ja tuon tutkimuksen tekijää ei voi ainakaan syyttä "ruotsinsuomalaisvastaisuudesta"

Ero johtuu siitä, että tuo on kyselytutkimus, eli ihmiset arvioivat itse omaa kielitaitoaan. Minun linkissäni on standardikokeilla määritelty kielen todellinen kirjallinen taitotaso.

[mossad]

 
"Vaikka juridisesti äänestyskonevastaukset eivät ehkä kaikilta osin täytä vaalilupauksen tunnusmerkkejä, kyllä ne yleisesti vaalirahvaan piirissä sellaisiksi koetaan.
                 
Siksi oli kiinnostavaa havaita, että peräti 43 kansanedustajaa oli Ylen ruotsinkielisen uutistoimituksen kyselyssä muuttanut kantaansa pakkoruotsiin siitä, mitä he asiasta Ylen vaalikoneessa viime vaalien alla vastasivat.
                     
Jos joku pohjoissavolainen esimerkiksi äänesti vasemmistoliiton Erkki Virtasta sillä perusteella, että hän suhtautui vaalikonevastauksessaan kriittisesti pakkoruotsiin, niin hänen on nyt syytä tietää, että ehdokas vaihtoikin mielipidettään tultuaan uudelleen valituksi eduskuntaan. Tai oikeastaan Virtanen vain palasi vanhaan mielipiteeseensä. Virtanen on nimittäin oman ilmoituksensa mukaan ollut aina  pakkoruotsin kannattaja, mutta hän "erilaisista syistä johtuen" lievensi kantaansa viime vaalien alla.
             
Virtasen perustelu on kovin kimurantti. Siksi sitä on syytä selventää. Virtanen siis vaalitaktisista syistä modifioi vastaustaan. Joku voisi väittää, että Virtanen huijasi tai jopa valehteli äänestäjilleen, mutta Arkadianmäellä noita termejä ei suvaita ja siksi mekin pysymme niistä yhtä kaukana kuin kansanedustaja totuudesta.   
     
Kokeneena parlamentaarikkona Virtanen tietää, että kun hän taas kohta vastailee vaalikonevastauksiin eurovaalien alla, äänestäjän muisti on lyhyempi kuin Brysselin koneen nousukiito. " 

[Onkko]

Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.

Mitenkään tuo sopii siihen että 32% suomenruotsalaisista (- ahvenanmaa) suomi on äidinkielen vertainen kieli sekä siihen että 45% katsoo osaavansa suomea täydellisesti tai lähes täydellisesti ja 25%:lla on tyydyttävä taito. Eli 70% osaa vähintään tyydyttävästi.

Peräti 64% suomenruotsalaisista sanoi aivan varmasti tai melko varmasti vaihtavansa suomeen, jos seurassa on yksi suomenkielinen.

http://www.kaapeli.fi/~fti/pdf/publikationer/Folktinget_low.pdf
Ja tuon tutkimuksen tekijää ei voi ainakaan syyttä "ruotsinsuomalaisvastaisuudesta"

Ero johtuu siitä, että tuo on kyselytutkimus, eli ihmiset arvioivat itse omaa kielitaitoaan. Minun linkissäni on standardikokeilla määritelty kielen todellinen kirjallinen taitotaso.

Ja mikähän on suomalaisten suomenkielen taso, terveisin "äidinkieli 6".
Onhan se paha jos ihmiset itse arvioivat riittävän kielentason. Terveisin "sujuva suomi"

[Roope]

On se ympäripyöreää, koska siinä ei sanota juuta eikä jaata. Miksei sanottaisi, että ruotsinkieliset palvelut turvataan, jos tarkoitetaan sitä? Luultavasti ei siis halua tarkoittaa sitä. En usko, että papereihin silkkaa kirjoitustaidottomuutta laitetaan aina tuollaisia monitulkintaisia ympäripyöreyksiä.

Juuri tuo "ruotsinkieliset palvelut turvataan" on ympäripyöreyttä. Jopa Rkp vaatii sitä tuolla täsmälleen samalla sanamuodolla puolustaessaan pakkoruotsia. Selkeämpää on todeta, että palvelut turvataan lain ja todellisen tarpeen mukaan, mutta ei sen laajempina.

Ne palvelut voidaan lain mukaan turvata vaikka täysin yksikielitaitoisilla palvelijoilla, kunhan jokaisessa kielilain tarkoittamassa viranomaisessa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä yksikielisiä. On todella epätaloudellista vaatia jokaiselta yksilöltä kahden kielen taitoa.

Olemme näköjään asiasta samaa mieltä.

[Jaska]

On se ympäripyöreää, koska siinä ei sanota juuta eikä jaata. Miksei sanottaisi, että ruotsinkieliset palvelut turvataan, jos tarkoitetaan sitä? Luultavasti ei siis halua tarkoittaa sitä. En usko, että papereihin silkkaa kirjoitustaidottomuutta laitetaan aina tuollaisia monitulkintaisia ympäripyöreyksiä.

Juuri tuo "ruotsinkieliset palvelut turvataan" on ympäripyöreyttä. Jopa Rkp vaatii sitä tuolla täsmälleen samalla sanamuodolla puolustaessaan pakkoruotsia. Selkeämpää on todeta, että palvelut turvataan lain ja todellisen tarpeen mukaan, mutta ei sen laajempina.

Se että edes luvataan jotain on vähemmän ympäripyöreää kuin se, että asia jätetään auki. Tuo "todellisen tarpeen mukaan" ei ole tarkennus vaan porsaanreikä, jonka avulla lupauksen voi vesittää.

Ja mikähän on suomalaisten suomenkielen taso, terveisin "äidinkieli 6".
Onhan se paha jos ihmiset itse arvioivat riittävän kielentason. Terveisin "sujuva suomi"

Ei se ole paha, jos ihmiset itse arvioivat, mutta se ei aina vastaa todellisuutta, koska mm. asenne vaikuttaa itsearvioon. Tuskin kiistät sitä, että testi antaa luotettavampia tuloksia kuin itsearviointi?

Luultavasti äidinkielisten suomenkielisten peruskoululaisten taitotaso on samaa luokkaa kuin kaksiäidinkielisillä, eli keskimäärin tuolla asteikolla "7/10".

[Roope]

Se että edes luvataan jotain on vähemmän ympäripyöreää kuin se, että asia jätetään auki. Tuo "todellisen tarpeen mukaan" ei ole tarkennus vaan porsaanreikä, jonka avulla lupauksen voi vesittää.

Ei Suomalaisuuden liitto ole puolue, joka tekee lupauksia. Määritelmä on aivan hyvin arvioitavissa sen kontekstista, muun muassa puheenjohtaja Sampo Terhon lausunnoista.

Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei sitä tarvitse osata.

Sampo Terho: Pakkoruotsi on sekä järjen että kansalaismielipiteen vastaista 11.1.2013

[elven archer]

Niitä ruotsinkielisiä, joille suomi on käytännössä yhtä hankala ja vieras kieli kuin suomenkielisille ruotsi, on siis suunnilleen 116 000 eli 40 % ruotsinkielisistä.

Sikäli kuin nyt sanoistasi ymmärsin, mistä tuossa tutkimuksessa oli kyse, niin teet sen pohjalta liian pitkälle menevän päätelmän. Minun intuitioni sanoo lisäksi, että johtopäätöksesi on virheellinen, koska olisi aika uskomatonta, että 40 % suomenruotsalaisista haahuilisi yhteiskunnassamme ilman käyttökelpoista suomen kielen taitoa. Tuossa tutkimuksessa oli kyse koululaisista. Eihän siitä voi päätellä, että kielitaito aikuisena olisi yhtä huono etenkin, kun aikuisena joutuu ihan oikeasti toimimaan suomen kielen (muutamia alueita lukuun ottamatta) dominoimassa yhteiskunnassa, eikä elää suojattua lapsen elämää. Kielitaidon on vähän pakko karttua, ellei rajoita elämäänsä ruotsinkielisille alueille.

Mutta oli miten oli, niin pakkoruotsi on edelleen idiotismia, koska se ei tarjoa käyttökelpoista kielitaitoa käyttökelpoisessa (tarvittavassa) kielessä. Tiedän sen hyvin itsekin, kun vedin aikoinaan pakkopullan yliopistossa läpi. Koko kielikurssin ryhmässäni ei ollut yhtään ruotsia sujuvasti puhuvaa. Olin itse parhaasta päästä, mutta ei minulla edes silloin ennen senkin vähän unohtamista ollut mitään mahdollisuutta käydä ruotsiksi esim. niitä paljon mainostettuja bisnesneuvotteluja. On hankala kuvitella löytävänsä Pohjoismaista ketään vanhukset pois sulkien, jonka kanssa selviäisin ruotsiksi paremmin kuin englanniksi. Harva nimittäin osaa englantia huonommin kuin minä ruotsia.

[elven archer]

Minun näkemykseni mukaan kielikysymys pitäisi ratkaista näin.

1) Pakkoruotsi pois. Tilalle valinnaisia aineita koulujen resurssien mukaan, eikä pelkästään kieliä, koska ei jokaisen tarvitse osata tai "osata" (kuka oppii mitenkin hyvin) kolmea kieltä. Huonon kielitaidon saavuttaa jo nyt pelkällä Google translatorilla. Itse asiassa konekääntäminen ei välttämättä ole vertailussa ollenkaan huono pinnalliseen kielitaitoon verrattuna ja se kaiken lisäksi kehittyy jatkuvasti.

2) Ruotsinkielisten palvelut turvattaisiin osaajilla, mutta se ei tarkoita, että jokainen virkamies osaisi ruotsia. Se tarkoittaisi, että joku (jollain sopivan kokoisella alueella) osaisi. Ei luulisi olevan mahdotonta esim. hyödyntää virastojen nurkissa kököttäviä tietokoneita videoneuvotteluihin, jolloin ruotsia osaavan ei tarvitsisi aina olla fyysisesti samassa tilassa auttaakseen ihmistä asioidensa hoitamisessa. Eihän nytkään virkamiesten ruotsin osaaminen ole osaamista kuin paperilla. Tilanne voisi siten jopa parantua, kun lähtökohta muuttuisi muodollisesta käytännölliseen, vaikkakin sitten harvemmassa.

3) Edellinen olisi välivaihe tiellä Suomen muuttamisessa virallisesti yksikieliseksi maaksi tai vaihtoehtoisesti toisella tavoin kaksikieliseksi: suomi + englanti. Jälkimmäinen on radikaali ehdotus henkisesti, mutta jos haluamme todella ajatella globaalisti, niin mikään ei olisi niin käytännöllistä ajatellen maahanmuuttajia, vaihto-opiskelijoita, turisteja, kaupankäyntiä yms. Mutta ihan siis meitä ajatellen käytännöllistä. Mielentilan muutos kohti englantia toisena äidinkielenä avaisi suomalaisille maailman markkinat aivan eri tavoin kuin nyt. En tosin usko suomalaisten olevan siihen valmiita, mutta heitinpä kuitenkin ajatuksen ilmoille näyttääkseni, että vaihtoehtoja löytyy, jos vain löytyy käytännönläheisyyttä ja uskallusta luopua kaavoihin kangistumisesta. Mutta kunhan tuosta ruotsin kieleen kangistumisesta pääsisi edes eroon, niin se olisi jo paljon. Harmi vain, että impivaaralaiset menneisyyteen takertujat eivät siitä ruotsista uskalla laske irti.

[Mato]

Minun näkemykseni mukaan kielikysymys pitäisi ratkaista näin.

3) Edellinen olisi välivaihe tiellä Suomen muuttamisessa virallisesti yksikieliseksi maaksi tai vaihtoehtoisesti toisella tavoin kaksikieliseksi: suomi + englanti. Jälkimmäinen on radikaali ehdotus henkisesti, mutta jos haluamme todella ajatella globaalisti, niin mikään ei olisi niin käytännöllistä ajatellen maahanmuuttajia, vaihto-opiskelijoita, turisteja, kaupankäyntiä yms. Mutta ihan siis meitä ajatellen käytännöllistä. Mielentilan muutos kohti englantia toisena äidinkielenä avaisi suomalaisille maailman markkinat aivan eri tavoin kuin nyt. En tosin usko suomalaisten olevan siihen valmiita, mutta heitinpä kuitenkin ajatuksen ilmoille näyttääkseni, että vaihtoehtoja löytyy, jos vain löytyy käytännönläheisyyttä ja uskallusta luopua kaavoihin kangistumisesta. Mutta kunhan tuosta ruotsin kieleen kangistumisesta pääsisi edes eroon, niin se olisi jo paljon. Harmi vain, että impivaaralaiset menneisyyteen takertujat eivät siitä ruotsista uskalla laske irti.

Piti ottaa tuo kohta 3 lainaukseen, koska olen taipuvainen tähän ehdotukseen. Suomi+englanti ja ruotsi+englanti olisi riittävä. Miksei myös saamet+englanti. Ja jos ruotsalainen ei ymmärrä suomea, niin sitten puhumaan englantia, sitä ymmärtää kaikki. Jopa minä, vaikka en koulussa ollutkaan englannin kielen motivoitunein opiskelija. Nykynuorten on pakko oppia englanti sujuvasti, koska elämä kääntyy yhä enemmän englannin kielelle. Meillä oli aikoinaan dallas ja matlock ja muita sarjoja, joissa oli tekstitys suomeksi. Taisin oppia niiden kautta englantia enemmän kuin koulussa. Nyt on paljon laajempi ympäristö internetin ja täysin lontoonkielisten ohjelmien vuoksi, siis ei tekstityksiä. Ja näyttää näillä meidän tenavilla olevan kiinnostusta englannin kielen hallitsemiseen, ainakin enemmän kuin vanhemmillaan.

Eli loppujen lopuksi, parin sukupolven jälkeen englanti on luultavasti suomalaisten pääkieli, suomi pysyy, mutta ruotsi näivettyy Suomessa pikku hiljaa. Rantaruottalaiset puhuvat lontootaa suomalaisten kanssa ja erillisiä päiväkoteja ei enää tarvita, syrjintä loppuu.

- Mato

[-PPT-]

Itse olen visioinjt että 100v päästä suomen kieli saattaa olla jokin syrjäseutujen mummojen puhuma kuoleva kieli jota nuoriso ei halua oppia eikä puhua. Aivan kuten iirin kieli tänä päivänä Irlannissa. Alle 10 miljoonan ihmisen puhumille kielille tulevaisuus ei ole auvoisa. Englanti, espanja, arabia ja mandariinikiina. Siinä tulevaisuuden kielet.

[Toadie]

^ jos näin käy niin sitten käy. Meillä ei ole sanomista siihen mitä sadan vuoden päästä tehdään tai puhutaan. Suomen kieli elää niin kauan kuin suomalaiset pitävät sen elossa. Se ei elä pakolla ja poliittisilla päätöksillä, kuten suomenruotsin kohtalo kertoo - katoaa koska puhujat loppuvat eikä pakolla tehdä niitä lisää.

Veikkaan kuitenkin että suomea puhutaan vielä kun ruotsin kieli on kadonnut lahden molemmilta puolilta. Viidellä miljoonalla puhujalla suomi on yksi suurista kielistä. Pienempiä ja maattomia kieliä on tuhansia.

Saattaapa venäjäkin kadota. Ainakaan pikkuryssiä ei synny tarpeeksi. Arabia taas ei menesty koska siltä puuttuu laaja kirjallinen kulttuuri ja tiede. Opiskelijat vaihtanevat englantiin. Kiinaa veikkaa moni, mutta minä en kuulu heihin. Kiina on maailman rihkama-workshop. Kulttuuria heiltä ei osta kukaan, eikä sinne mennä opiskelemaan. Kiinalta loppuu veto ja maa sirpaloituu. Pelkkä kielen puhujien suuri määrä on merkityksetöntä - hindistä tai urdusta tai bahasa-indonesiasta ei tule koskaan kansainvälisiä kieliä. Kansallisvaltio ja -kieli porskuttaa.