Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[-PPT-]

Millä lihaksilla RKP on tuon vaatimuksen voinut saada läpi? Eiväthän he ole vaa'ankieliasemassa.

Joku Vaasan sairaala nyt olisi ollut hyväksyttävö myönnytys mutta tämä on liikaa!

[Outo olio]

Kiitokseksi kaikki matut voisi sijoittaa ruotsinkieliselle alueelle, sillä RKP kertoi vaalien alla heitä niin kovasti rakastavansa. "Jag älskar dig", voisi olla ensimmäinen kotoutettaville opetettava sana ihan virallisesti ja ohjeistusten mukaan.

Tuossahan juuri kaavailtiin tämänlaista:

Otteita Folktingetin tavoiteohjelmasta seuraavalle hallitukselle:

Lisää kotouttamista ruotsin kielellä

Maahanmuuttajilla on oikeus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan suomeksi tai ruotsiksi. Mikäli maahanmuuttajat haluavat oppia molemmat kansalliskielet, on myös tähän tarjottava mahdollisuus ja tukea.

Suunniteltaessa kotouttamiskoulutusta ja muita toimenpiteitä, tulee viranomaisten huomioida maahanmuuttajan valinnanmahdollisuudet, henkilökohtainen tilanne ja kielitaito, jotta kotouttaminen mahdollistuisi kielellä, joka parhaiten sopii henkilön tilanteeseen. Tämä edellyttää, että viranomaiset alusta alkaen tiedottavat oikeudesta kotoutua ruotsiksi. Ruotsin kielellä kotoutumista toivoville maahanmuuttajille tulee antaa todellinen mahdollisuus tähän.

Miettikää nyt, suomea puhuu maailmassa vain 5 miljoonaa, ruotsia tuplaten ja ruotsinkielisenä voi myös yrittää ymmärtää norjaa, tanskaa ja saksaa. Jos mamun pitäisi opetella jompi kumpi niin vastaus on itsestäänselvä, mamun itsensä ja Suomen kansantalouden kannalta. Näistähän juuri kaavaillaan Suomen kansainvälistäjiä, vientimyyjiä sun muita, ja kielitaito kuuluu siihen erottamattomana osana. Sitä paitsi Ruotsi on Suomen tärkein kauppakumppani, ja "mamukielet" ovat nousussa Ruotsissakin, joten ruotsin kielen opeteltuaan he olisivat jo valmiiksi "kaksikielisiä" neuvottelun ammattilaisia. Neuvottelu ruotsalaisen osapuolen kanssa sujuu sekä ruotsiksi, että neuvottelijoiden mahdollisella omalla yhteisellä kielellä.

[newspeak]

^ Ajatella mikä JACKPOT! Valmiiksi osaavat saksaa lähes, kun tulevat tänne aseita ja pesulapalveluita myymään ja ne aseetkin ovat tuttuja mahdollisesti jo kotimaasta tukikohtineen ja kuljetuksineen päivineen. Kyllä kelpaa suomipojan taistella sitten EU-joukoissa aavikolla! Nyt olisi mahdollisuus saada sellaisia kultamunia, että varmasti flickorna ja vähän pojkarnakin tykkää!

[Roope]

Ruotsin palauttamisen absurdiutta lisää se, että juuri demarit olivat avainasemassa, kun se poistettiin. Rkp:läiset ovat olleet niin vihaisia silloiselle opetusministeri Haataiselle, että levittävät vääristeltyä historiankirjoitusta, että uudistus olisi luvattu perua, mikäli se johtaa ruotsin kirjoittamisen vähenemiseen.

Tuula Haatainen teki suunnitelmat siitä, kuinka pakollinen ylioppilasruotsi poistuu yhdessä Eero Heinäluoman kanssa. Suurin este matkalla oli Paavo Lipponen. --- Tuula Haatainen kertoo kirjassaan "Arjen kuningattaret", kuinka pakollinen yo-ruotsi poistui. Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, niin hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.

Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa, jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakkoruotsiin kirjoituksissa

Lipponen ei ollut ihastunut ollenkaan suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustaja Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa. Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä.

Tuula Haataisen rooli pakollisen yo-ruotsin purkamisessa

Perustelut ruotsin vapaaehtoisuudesta ovat nyt 16 vuotta myöhemmin vieläkin vahvempia, kun taas perustelut pakollisuuden puolesta ovat entistäkin ontompia.

Ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa on johtanut siihen, että yliopistoissa opiskelevilla nuorilla on vaikeuksia päästä läpi ruotsin kielikokeesta.

Ja tämä muka korjataan ruotsin pakollisuudella, joka johtaa siihen, että lukiossa opiskelevilla nuorilla tulee olemaan vaikeuksia päästä läpi ylioppilaskirjoituksista.

Työelämässä nuorten aikuisten heikko ruotsin osaaminen tuottaa päänvaivaa työnantajille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Ruotsin osaamisen tarve työelämässä on vähentynyt ja vähenee tulevaisuudessakin. Ruotsin pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa ei nosta osaamisen tasoa.

Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyö esimerkiksi luo tarvetta ruotsin kielen taitajille niin valtionhallinnossa kuin teollisuudessa. Rahoitus- ja vakuutusalalla ruotsin taidosta on perinteisesti ollut etua suomenkielisille työntekijöille.

Vaikka tämä olisi totta, ruotsin pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa ei kosketa ruotsin kielen taitajia, jotka kirjoittavat sen vapaaehtoisestikin, vaan niitä huonomman osaamisen opiskelijoita, joiden ruotsin taito on joka tapauksessa liian huono työnantajien tarpeisiin.

[Charlie]

https://yle.fi/uutiset/3-10812242

Tuleeko ruotsista taas pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa? Lukiolaiset: "Käsittämätöntä", opettajat: "Upeaa!"


[...]

– Jos tämä on totta, niin tämä on aika käsittämätön temppu, kommentoi Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja Antti Kivi.

– Lukiolaiset ovat jo valmiiksi väsyneitä. Tämä on uusi märkä rätti vasten kuormittuneita lukiolaisten kasvoja.

[...]

Toisaalta taas Suomen ruotsinopettajat ry pitää hallitusneuvotteluista tihkunutta tietoa tervetulleena. Yhdistys edustaa Suomessa kaikkia ruotsin kielen opettajia.

– Minusta tämä on hyvä uutinen, sanoo puheenjohtaja, Nokian lukiossa ruotsia ja espanjaa opettava Satu Pessi.

– Kun jaoin uutisen yhdistyksemme Facebook-sivulle, siellä tuli saman tien toistasataa tykkäystä. Ajatusta pidettiin upeana.

[...]

Miten hallitusohjelmaluonnoksen kirjaus toisen kotimaisen kielen pakollisuudesta toteutuisi käytännössä – olisiko se helppo tehtävä?

– On se ennenkin onnistunut, Pessi kuittaa.

– Tietenkin lukioon tulisi paineita saada kaikki samalle lähtöviivalle.

[...]

– Jotta tasa-arvo toteutuisi yläkouluissa, pitäisi kuntien panostaa Helsingin ja Espoon mallin mukaisesti lisäämällä yläkouluun vähintään yhden vuosiviikkotunnin verran ruotsin kielen opetusta.

[...]

Lukiolaisten Liiton näkemystä "märästä rätistä" Suomen ruotsinopettajien puheenjohtaja kommentoi toteamalla, että "nyt pitäisi katsoa vähän eteenpäin".

– Yliopistoon ja korkeakouluihin jatko-opintoihin hakeutuessa on painotettu yhä enemmän matemaattisia aineita. Kuinka monelle on märkä rätti sekin, että pitää panostaa matematiikkaan, Pessi pohtii.

– Ihminen on sen verran laiska, että jos ei ole jotain pakkoa, niin ei silloin viitsikään.

Hän huomauttaa, että Suomi on kaksikielinen maa ja palvelua on saatava omalla äidinkielellä.

[...]

[Random Walker]

Pakkoruotsi on sitä parempaa impivaaralaisuutta. Se on hästfittanilaisuutta. Tähän eivät buurit pystyneet.

[Tomatoface]

Pakkoruotsi on sitä parempaa impivaaralaisuutta. Se on hästfittanilaisuutta. Tähän eivät buurit pystyneet.

Raikas tuulahdus ummehtuneelta 70-luvulta . Saataisko vielä suomettuminenkin takaisin?

[Jorma M.]

Vastuumediasta ja Hommasta kertoo jotain se ettei missään pohdita milloin ensimmäiset pakolliset ruotsin yo-kirjoitukset ovat.

Tulevatko ne esim ensi keväänä jolloin yli puolet abeista saa lärviinsä hampaat suusta irrottavan potkun?

Vai tulevatko siirtymäajan jälkeen jolloin esim elokuussa 2019 lukioon meneville voidaan kertoa että tämä potku lärviin on tiedossa 2022?

[John]

Vastuumediasta ja Hommasta kertoo jotain se ettei missään pohdita milloin ensimmäiset pakolliset ruotsin yo-kirjoitukset ovat.

Tulevatko ne esim ensi keväänä jolloin yli puolet abeista saa lärviinsä hampaat suusta irrottavan potkun?

Vai tulevatko siirtymäajan jälkeen jolloin esim elokuussa 2019 lukioon meneville voidaan kertoa että tämä potku lärviin on tiedossa 2022?

Ei todellakaan tulisi vielä ensi keväänä, vaan vasta esim. 2022-2023.

[AcastusKolya]

Niin, kun sitä ruotsia on kuitenkin lukiossa ollut pakko opiskella, niin tuskin lienee kovin suuri vaiva opiia sen verran, että läpi pääsee. Koko jummakka pakollisesta ruotsin yo-kirjoituksesta on torso, sillä jotta ruotsin poissaolo pakollisesta kirjoituksesta on hyödyllustä vain, jos myös virkamiesruotsin vaatimus poistuu ylemmiltä opinnoilta JA pätevyysvaatimuksista.

[Jorma M.]

Joka ainoa suomalainen joka kannattaa tai suvaitsee lukion pakkoruotsia on petturi. Joka ainoa.

[Charlie]

Optimisti minussa sanoo, että tässä voi lopulta olla enemmän hyvää kuin huonoa. Hurrit haukkasivat aivan liian ison palan kakkua. Tämä jo herätti pakkoruotsikeskustelun koomasta ja asia nousee varmuudella vaaliteemaksi vuoden 2023 vaaleissa. Suomalaiskansallismieliset saavat tästä loistavan vaaliaseen ja muutkin puolueet joutuvat ottamaan asiaan kantaa. Jos ruotsalaiset saadaan oppositioon, tämä päätös kumotaan, mikäli se ylipäätään sitä ennen on toteutettu. Samassa rytäkässä on jopa mahdollisuus saada virkamiesruotsi kumotuksi.

Jos näin käy, on pieni hinta, että muutama ikäluokka joutuu kirjoittamaan ruotsin. Ei se niin paha rasti kuitenkaan ole. Itsekin lisäsin sen ex tempore -päätöksellä kirjoitusohjelmaani ihan vapaaehtoisesti ja sain hyvän arvosanan lukematta.

[Emo]

Pitääkö lukiossa opiskelevien ählämineekereidenkin kirjoittaa pakkoruotsi?
Pakollinen ruotsi saattaa kuormittaa heitä rasistisella tavalla, pakollinen suomikin jo niin tekee.

[Random Walker]

""Pitääkö lukiossa opiskelevien ählämineekereidenkin kirjoittaa pakkoruotsi?"

Ei tietenkään. Tässä sovelletaan positiivista syrjintää. Pakkoruotsi on taksvärkki, joka koskee vain suomenkielisiä.

[Outo olio]

https://yle.fi/uutiset/3-10812242

Tuleeko ruotsista taas pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa? Lukiolaiset: "Käsittämätöntä", opettajat: "Upeaa!"


--

Toisaalta taas Suomen ruotsinopettajat ry pitää hallitusneuvotteluista tihkunutta tietoa tervetulleena. Yhdistys edustaa Suomessa kaikkia ruotsin kielen opettajia.

Maailman parasta journalismia taas. Otsikossa sanotaan "opettajat" ja itse tekstissä puhutaan ruotsikielenopettajista. Onko "vähän" puolueelliselta taholta kysytty asiasta, tuossahan on ihmisten työpaikatkin kyseessä.

Ääriesimerkkinä, jos kysyisin Pimppaa Pimppaavat Imaamit Ry:ltä ympärileikkauksista, ja sitten kirjoittaisin uutisen otsikolla "Imaamit tyttölasten ympärileikkauksesta: 'Upeaa!'" niin varmasti joku huutaisi tarkoitushakuisesta haastateltavien valitsemisesta.

[Finka]

Työelämässä nuorten aikuisten heikko ruotsin osaaminen tuottaa päänvaivaa työnantajille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

No nyt on tuore selitys, miksi maahantulijoilla on vaikeuksia työllistyä: he eivät osaa ruotsia!

Toivottavasti uusi hallitus vihdoin korjaa tämän kotoutumisen epäkohdan. Maahantulijoiden on opeteltava ruotsinkieli.

[repsikka]

Eikös äidinkieli ole vain ilmoitusasia ?
Jos nyt lukioon menevät ilmoittavat äidinkielekseen katalaanin tai kolttasaamen, saanevat he vapautuksen toisen kotimaisen opiskelusta.
Kuka nyt tohtisi epäillä rehellisiksi tunnettujen suomalaisnuorten kertomuksia, hyväksytäänhän turvapaikanhakijoidenkin tarinat nikottelematta . "Olen 17 ja voin todistaa sen !"

[FadeAway]

RKP taisi saada värisuoran. Vaasan päivystys, pakkoruotsin comeback ja lisää rahaa Ahvenmaalle ja rannikkoseudulle.

[newspeak]

Sampo oli takonut listan pakkoruotsin perusteiden ongelmista ja vaikka hän nykyään poliittinen ruumis onkin, ei listassa vikaa ole:

1.    Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita, kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Toisin sanoen minkään aineen pakollisuutta ei voi perustella sillä, että "onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan". Esimerkiksi matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.

2.    Ruotsin opiskelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea muita kieliä, eikä ensin vuosia ruotsia.

3.    Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa Suomen kiinnittyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi ja ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.

4.    Ruotsi on meille tärkeä vientimaa – Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei kelpaa pakkoruotsin perusteeksi. Ensinnäkin maailmankaupan kieli on englanti. Toisekseen vienti Saksaan ja Venäjälle on myös meille tärkeää, eikä meillä silti ole väitetty olevan tarvetta pakkosaksalle tai pakkovenäjälle. Ylipäänsä on järjetön väite, että jos esimerkiksi tehdas tuottaa vientitavaraa Ruotsiin, jokaisen työntekijän tehtaan liukuhihnallakin täytyisi osata puhua ruotsia, jotta kaupankäynti onnistuu.

5.    Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa muu kieli, jota osa oppilaista lukisi mieluummin kuin ruotsia?

6.    Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historian tunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyden. Menneisyyteen ei voi työllistyä, eikä edes lähteä turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.

7.    Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä ja halutessaan ruotsin opiskeluun, jos kokee sen itselleen rikkaudeksi. Toisaalta saman valinnanvapauden ansaitsevat nekin, jotka kokevat jonkun muun kielen itselleen suuremmaksi rikkaudeksi. Olisi ylimielistä perustella ruotsin pakollisuutta muille sillä perusteella, että itse kokee sen rikkaudeksi, jolloin asettaa oman kokemuksensa toisen ihmisen kokemusta arvokkaammaksi.

8.    Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Monimuotoisuus ei edisty siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä laajemman kielivalikoiman sijaan. Päinvastoin, kieliosaamisemme monimuotoisuus kapenee pakkoruotsin takia.

9.    Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kieliosaaminen ei vähenisi vaan monipuolistuisi.

10.    Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – On vanhoillista ajatella, että koko koulutusjärjestelmämme täytyy rakentaa Suomen julkisen sektorin virkavaatimusten mukaisesti. Moni nuori tähtää kansainvälisillä työmarkkinoilla aivan muihin tehtäviin. Lisäksi pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Jokaisen ihmisen jokaisessa virastossa ei tarvitse osata ruotsia, jotta voidaan antaa ruotsinkielistä palvelua.

11.    Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua – Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, potentiaalisia palvelun tarjoajia olisi jo lähes kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas pakkoruotsin puolustavat eivät itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palveluita, vaan useissa ruotsinkielisten palvelujen keskittämispäätöksissä on uudistusta vastustettu sillä perusteella, etteivät pakkoruotsinsa suorittaneet viranhaltijat osaa riittävän hyvin ruotsia.

12.    Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille, koska eihän sitä koskaan tiedä, jos joskus vanhemmiten muuttaisi Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.

13.    Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa – Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta, mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista on yksikielisesti suomenkielisiä, joskin nykyään meillä on valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi. Suomea voi siis käytännössä kutsua monikieliseksi maaksi, mutta kaksikieliseksi ainoastaan perustuslaillisessa mielessä. Edelleen, jos suomalaiset olisivat oikeasti kaksikielisiä, ei nykymuotoista pakkoruotsia edes tarvittaisi, vaan ruotsia opittaisiin jo arkielämässä.

14.    Pakkoruotsi on osa pohjoismaista identiteettiämme – Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään, eikä kaikille suomalaisnuorille nimenomaan pohjoismaisuus ole keskeisin osa identiteettiä. Erityisen omituista on, että "pohjoismaisuus" syntyisi nimenomaan ruotsin osaamisella, eikö suomi ole aivan yhtä pohjoismainen kieli?

15.    Pakkoruotsi on välttämätöntä elävän kaksikielisyyden ylläpitämiseksi – Tämäkään perustelu ei pohjaudu minkäänlaiseen osaamistarpeeseen tai yleiseen hyötyyn, vaan on poliittinen tavoite ylläpitää pakkotoimenpitein kansalaisten kaksikielisyyttä. Mielenkiintoisinta väitteessä on, että se olettaa niin sanotun "elävän" kaksikielisyyden itse asiassa perustuvan keinotekoiseen pakkoon. Tavoite on kuitenkin sekä mahdoton että moraaliton. Pakkoruotsin oppimistulokset ovat heikot, eikä suomenkielisiä suomalaisia ole kyetty edes yli 40 vuoden pakkoruotsin opintojen jälkeen muuttamaan kaksikielisiksi.

16.    Ja viimein, Ruotsin opiskelu ei ole pois mistään muusta – Väärin, aika ja resurssit ovat todellisuudessa rajallisia. Jokainen opetustunti on siten pois jostain muusta, jota potentiaalisesti olisi voitu tehdä samaan aikaan. Muutenhan nuoremme voisivat lukea vaikka kaikkia maailman kieliä, jollei se olisi pois mistään muuta.

https://blogit.iltalehti.fi/sampo-terho/2019/03/31/siniset-kannattaa-kielivapautta/

[koojii]

Ylioppilastutkinnon pakkoruotsi voitaisiin muuttaa ylioppilastutkinnossa aineeksi jonka arvostelu ei vaikuta mitenkään ylioppilaaksi pääsemiseen. Lisäksi voitaisiin säätää lailla ettei ruotsin ylioppilastutkinnon arvosanaa saa ottaa koskaan huomioon minkään koulun opiskelijavalinnoissa.

Lopputulos olisi, että ruotsi olisi pakollinen aine kirjoittaa ylioppilastutkinnossa, mutta mitään merkitystä sillä ei olisi mihinkään ja sen kuittaisi jo sillä kun kävisi pistämässä nimen ruotsin yo-kokeeseen ja poistuisi kyseisen aineen kirjoituksista heti kun sieltä saa lähteä.

[Chrattac]

Olen sanonut tämän aiemmin ja sanon edelleen. Minulle suomenruotsalaisen juuret omaavalle kielipuolelle ei ole ollut tarvetta kyseisen kielen osaamiselle kuin kerran elämässäni ukkini kuoleman jälkeen, johon loppui oma kielen käyttöni. Olen toiminut pääkaupunkiseudulla ravintola-alalla vuodesta 2012. Ollut mukana pitämässä jopa suomenruotsalaisen herrasväen rapujuhlia, tilaisuudessa kaikki puhuivat ruotsia keskenään mutta pyyntönsä esittivät kohteliaasti   suomeksi meille työntekijöille.

Enemmän tarvetta olisi lähes päivittäin joko venäjälle tai kiinalle.

[Beef Supreme]

Koulutusfetisistisessä Suomessa on ylitsepääsemätön tabu myöntää että toinen vieras kieli on monelle mahdoton rasti. Puhutaan laiskuudesta ettei saa ruotsia läpi. Ei jumalauta, jos on oppinutkin englannin luonnonmenetelmällä, ei välttämättä riitä analyyttiset taidot viiden deklinaation ja viiden konjugaation pyörittelyyn. Ympäristö ei tue oppimista mitenkään joten sanasto on uppo-outoa. Kaikki oppiminen lähtee tyhjästä ja tapahtuu tyhjiössä. Täysin irti arkikokemuksesta ja elämästä. Läpi pääsee vain oppimalla jotain ulkoa ja toivomalla parasta. Ilman luontaisia lahjoja oppiminen on vaikeaa. Jos puuttuu kielipalikka päästä, mahdotonta. Jotkut oppivat kieliä helposti. Heitä varten on vapaaehtoisia lisäkieliä. Mitä on niille joille ruotsi ei jää päähän?

Reputtaneiden määrä pomppaa. Tai jos menee A:lla läpi niin tekee huonoa kokonaisarvosanalle, mikä taas heikentää jatkomahdollisuuksia.

Ruotsinopettajat ry on näköjään melko moraaliton porukka. Kenen vuoksi koulut ovatkaan olemassa? Ei teidän palkkapussinne ainakaan.

[Beef Supreme]

Ylioppilastutkinnon pakkoruotsi voitaisiin muuttaa ylioppilastutkinnossa aineeksi jonka arvostelu ei vaikuta mitenkään ylioppilaaksi pääsemiseen. Lisäksi voitaisiin säätää lailla ettei ruotsin ylioppilastutkinnon arvosanaa saa ottaa koskaan huomioon minkään koulun opiskelijavalinnoissa.

Lopputulos olisi, että ruotsi olisi pakollinen aine kirjoittaa ylioppilastutkinnossa, mutta mitään merkitystä sillä ei olisi mihinkään ja sen kuittaisi jo sillä kun kävisi pistämässä nimen ruotsin yo-kokeeseen ja poistuisi kyseisen aineen kirjoituksista heti kun sieltä saa lähteä.

Kannatan. Pakollisuus toteutuu ja vaiva on suhteessa hyötyyn. Joku sadan kohdan monivalinta olisi passeli, eli tunnistaa sata yleisintä tokaisua ja sanaa.

Parempi tietysti vapaaehtoisuus alusta alkaen.

[Ernst]

Millä lihaksilla RKP on tuon vaatimuksen voinut saada läpi? Eiväthän he ole vaa'ankieliasemassa.

Joku Vaasan sairaala nyt olisi ollut hyväksyttävö myönnytys mutta tämä on liikaa!

Protestoin! Kaksi laajan päivystyksen sairaalaa 70 kilometrin päässä toisistaan on veroeurojen ja soterahojen silmitöntä tuhlaamista. Pakkoruotsi pitää poistaa joka paikasta. Jos siitä on niin paljon hyötyä kuin propaganda sanoo, kai sen järkevät ihmiset valitsevat ilman pakkoakin.

[Sibis]

Odotan Suomalaisuuden Liiton kantaa.

Sen jälkeen saatan palata liiton jäseneksi.

AnttiRinne ei saa saada Froidenthal-mitalia eikä rahalahjaa RKP:lta! Lippos Pate sai.

[Roope]

Niin, kun sitä ruotsia on kuitenkin lukiossa ollut pakko opiskella, niin tuskin lienee kovin suuri vaiva opiia sen verran, että läpi pääsee.

Kyllä se vaan aika monelle on, etenkin kun ylioppilaskirjoitusten vaatimustasossa ei oteta huomioon, että taitotaso jatkaa romahtamistaan etenkin alapäässä. Sitä romahduttaa lisää edellinen uudistus, jossa yläkoulusta siirrettiin yksi viikkotunti alakouluun. Tämän seurauksena joissain yläkouluissa ei ole järjestelyistä riippuen yhtenä vuonna, vaikkapa yhdeksännellä luokalla, lainkaan ruotsin kielen opetusta. Näille ruotsi alkaa lukiossa välivuoden jälkeen taas alusta.

Ironista kyllä, viime ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kirjoittavien osuus nousi pitkästä aikaa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta silläkään ei ollut väliä demareille.

USU: Ruotsin kielen suosio yo-kokeissa kasvoi

Ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa on pysähtynyt.

Ruotsin kirjoittamisen suosio näyttää jopa kääntyneen lievään nousuun, kertoo Uutissuomalainen.

Kaksi vuotta sitten keväällä 2017 ennätykselliset 51,3 prosenttia valkolakin saaneista jätti toisen kotimaisen kielen pois tutkinnostaan. Vuosi sitten vastaava osuus oli 50,7 ja tänä keväänä 48,2 prosenttia. Luvut selviävät Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) tilastoista.

Verkkouutiset 30.5.2019

[tweet]1135102427605209089[/tweet]

[Lalli IsoTalo]

Olen suorittanut virkamiesorjaruotsin. Olen tehnyt töitä 45 vuotta, enkä ole puhunut sanaakaan ruotsia töissä.

Ikinä.

Täysin hukkaan meni tuo proggis.

[Luka Mokonesi]

Käytän ruotsia päivittäin töissä. Kouluruotsista mieleen jäi jag heter ja tack så mycket. Virkamiesruotsin suorittamisenkaan jälkeen ei osaaminen ollut tasoa terve ja heippa parempaa. Tarvittava ruotsinkielentaito on opittu myöhemmin uudistuneen motivaation ja puurtamisen ansiosta, sisältäen reilusti luokkahuonetunteja.

[snap]

VMP. Itseltäni jäi lukio taannoin kapinallisena nuorena pakkoruotsin takia kesken. Ketutti vaan liikaa niin ei huvittanut käydä siellä enää. En ole koskaan elämässäni ruotsinkielen taitoa tarvinnut, mutta lukion papereista olisi ollut välillä hyötyä.

Minusta tuossa Ylen artikkelissa seuraava kuulostaa aika oudolta:

Toisaalta taas Suomen ruotsinopettajat ry pitää hallitusneuvotteluista tihkunutta tietoa tervetulleena. Yhdistys edustaa Suomessa kaikkia ruotsin kielen opettajia.

Tuosta saa vaikutelman, että 100% ruotsinopettajista kannattaa tätä. En voi mitenkään uskoa, että asia olisi näin.

[sancai]

On muuten jännä ilmiö, miten juuri liberaalisuvakit puolustavat pakkoruotsia, vaikka voisi luulla globalismia ja vapaavalintaisuutta kannattavien olevan enemmän vapaan kielivalinnan kannalla.

Kai tuo vaan paljastaa sen oikean motiivin, eli suomenkielisten suomalaisten vihaamisen.