Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[TheVanishedTerrorist]

Tästähän vois sitten tehdä sellaisten takinkääntäjien listan kaikkien nähtäväksi:

Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html

[Nanfung]

Tästähän vois sitten tehdä sellaisten takinkääntäjien listan kaikkien nähtäväksi:

Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html

Tämä on todella hankala paikka monelle kansanedustajalle, jos äänestää pakkoruotsia vastaan, niin silloin voi moni rapuillallinen jäädä väliin?

[Elemosina]

Tänään Höblässä Susanna Ginman kirjoittaa pakkoruotsin poistoaloitteesta. Alla pätkä tekstin loppuosasta.

...
Det finns all orsak att glädjas över att de flesta som deltog i riksdagens remissdebatt om medborgarinitiativet från alla partier utom Sannfinländarna talade för undervisningen i svenska. I så gott som alla partier finns det också ledamöter som vill avskaffa obligatoriet, men de är i minoritet. Inom Centern höjs visserligen många röster för att det regionalt vore möjligt att avskaffa obligatoriet.
Om riksdagsdebatten var konstruktiv så kan man tyvärr inte säga detsamma om medborgarinitiativet. Det är lätt att hålla med om att den mer eller mindre väldolda agendan för initiativet är att komma åt Finlands tvåspråkighet. Både den hätska tonen och det faktum att medborgarinitiativet förknippas med Sannfinländarna, som har starka positioner i såväl Finskhetsförbundet som föreningen Vapaa kielivalinta, påverkade antagligen de andra partiernas reaktioner och därmed tonen i debatten. Hätskheten leder till en polarisering som inte gagnar någon – i längden gagnar den inte heller svenskan eller tvåspråkigheten även om den grova skiljelinjen just nu tycks gå mellan Sannfinländarna och de övriga partierna.

Förhoppningsvis kan medborgarinitiativet och en grundlig riksdagsbehandling resan luften. Det allra viktigaste vore ändå att viljan att tidigarelägga och göra undervisningen i svenska mer motiverande skulle ge konkreta resultat.

Toosi vapaa suomennos. Asia sama mutta sanat vapaammat kuin ruotsinkielisessä tekstissä.

Eli kivaa kun kaikissa puolueissa, paitsi Perussuomalaisissa, puhuttiin ruotsin opetuksen jatkumisen puolesta. Jokaisessa puolueessa oli toki edustajia, jotka halusivat poistaa pakollisuuden, mutta he olivat vähemmistössä. Keskustapuolueesta ehdotettiin että alueellisesti voitaisiin luopua ruotsin opetuksen pakollisuudesta.
Jos eduskuntakeskustelu oli rakentavaa, samaa ei voi sanoa kansalaisaloittesta. On helppoa päätellä että aloitteen enemmän tai vähemmän ilmeinen piiloagenda on päästä käsiksi Suomen kaksikielisyyteen. Sekä vihamielinen sävy että se tosiasia että aloite voidaan kytkeä Perussuomalaisiin (jolla on vahva asema Suomalaisuuden liitossa, että Vapaa kielivalinta-yhdistyksessä) vaikutti todennäköisesti toisten puolueiden reaktioihin ja sitä kautta keskustelun sävyyn. Vihamielisyys johtaa polarisoitumiseen, joka ei hyödytä ketään. Pitemmällä tähtäimellä tilanne [polarisoituminen] ei hyödytä ruotsin kielen asemaa eikä Suomen kaksikielisyyttä vaikka nyt tuntuukin olevan havaittavissa selvä jakolinja Perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä.

Toivottavasti kansalaisaloite ja perusteellinen eduskuntakäsittely puhdistaa ilmaa. (vapaakääntäjän huomautus: oletan että piti lukea rensa eikä resan). Tärkeinä olisi että tahtotila aikaistaa ruotsin kielen opiskelun aloittamista ja tehdä opiskelusta motivoivampaa tuottaisi konkreettisia tuloksia.

[TheVanishedTerrorist]

Tästähän vois sitten tehdä sellaisten takinkääntäjien listan kaikkien nähtäväksi:

Nimilista paljastaa: Katso kuka eduskunnassa kannattaa pakkoruotsia – ja kuka vastustaa
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html

Tämä on todella hankala paikka monelle kansanedustajalle, jos äänestää pakkoruotsia vastaan, niin silloin voi moni rapuillallinen jäädä väliin?

Ovat "vaikean" valinnan edessä Mielenkiinnolla odotan ketkä äänestävät järkiperustein ja ketkä miellyttääkseen tuota RKP:n marginaalipoppoota.

[Sietäjä]

Tämä on todella hankala paikka monelle kansanedustajalle, jos äänestää pakkoruotsia vastaan, niin silloin voi moni rapuillallinen jäädä väliin?

Ovat "vaikean" valinnan edessä Mielenkiinnolla odotan ketkä äänestävät järkiperustein ja ketkä miellyttääkseen tuota RKP:n marginaalipoppoota.

Enemmän kuin rapuillallisten väliinjäämisen pelko voi asiaan vaikuttaa se, että persujen kanssa ei haluta olla samaa mieltä. Ei sovi imagoon joko yleisesti tai sitten joidenkin yksittäisten persuilujen takia. Samasta syystä monien on vaikea olla maahanmuuttokriitikkojakaan, vaikka jonkinasteista kriittisyyttä löytyisikin.

[Roope]

Kielikiistassa on noustava poteroista

Ruotsin taito on hyödyllistä, mutta peruskoulun kieliopetukseen tarvitaan joustavuutta.

Kansalaisaloite "pakkoruotsista" on nyt eduskunnassa. Tämäkään asia ei saisi olla tabu. Keskustelun toivoisi kuitenkin muuttuvan - puolin ja toisin - asiallisemmaksi myös äärilaidoilla.

"Pakkoruotsin" vastustajat leimaavat Ruotsin sortajaksi, joka pakotti siirtomaa-Suomen alistumaan myös hallintokielen osalta. Todellisuudessa Suomi oli osa yhteistä valtakuntaa - samoin oikeuksin ja velvollisuuksin.

Sääty-yhteiskunnassa vauraus ja valta jakaantuivat epätasaisesti, mutta suomalaisetkin olivat valtiopäivillä ja säätykiertoakin oli. Ruotsin kautta saimme läntisen henkisen perinnön.

RKP:n suunnalla kannattaisi puolestaan tunnustaa, että ilman Jörn Donnerin isoisän kaltaisia fennomaaneja Suomi olisi nyt saman kaltainen osa Venäjää kuin Viena ja Aunus. Pelkän kielivähemmistön varassa Suomi ei olisi pärjännyt.

Koulujen kieltenopetus ei ole perustuslakikysymys. Valtiosäännön kielipykälä on ollut sama vuodesta 1919 alkaen, mutta toisen kansalliskielen opetus tuli pakolliseksi vasta peruskoulun mukana 1970-luvulla - poliittisen lehmäkaupan osana.

Pelko ruotsin kielen katoamisesta Suomesta on huuhaata. Täällä ei ole milloinkaan osattu - absoluuttisesti tai suhteellisesti - yhtä paljon ruotsia kuin nyt.

Ruotsin, kuten muidenkin kielten taito on jokaiselle hyödyllistä. Kaikkea ei silti koulun ohjelmaan mahdu ja oppimiskykykin vaihtelee. Kansalliskielten kohtuullinen taito on toisaalta yleissivistystä, joka tulisi testata pakollisena ylioppilaskirjoituksissa.

Peruskoulussa voisi olla joustavuutta. Siten Itä-Suomessa venäjä voisi olla vaihtoehtona; kyrilliseen viidakkoon tuskin lähdetään laiskuudesta. Toisaalta osa peruskoululaisista läpäisee ruotsin armovitosilla oppimatta muuta kuin vastenmielisyyden kieltä ja ehkä suomenruotsalaisiakin kohtaan.

Pakon sijaan pitäisi vedota ruotsin taidon hyötyihin. Pohjoismaisten yhteisyritysten yleistyessä ruotsin taito on jopa korostunut. Virallinen konsernikieli voi olla englanti, mutta tärkeässä epävirallisessa kanssakäymisessä on hyvä osata kumppanien kieliä.

Molemmilla äärilaidoilla tulisi nousta poteroista ja etsiä ennakkoluulottomia ratkaisuja niin molempien kansalliskielten kuin saksan, ranskan tai espanjan kaltaisten "harvinaisten" kielten laajempaan oppimiseen. Keskinkertaisella englannilla ei läheskään aina pärjää.

Iltalehti, pääkirjoitus 17.5.2014  (e: Ilta-Sanomat > Iltalehti)

Pääkirjoitustoimittajan "ennakkoluuloton ratkaisu" on, että Itä-Suomessa venäjä voisi olla ruotsin vaihtoehto, mutta vastapainoksi ruotsi pitäisi palauttaa kaikille pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin. Varsinainen Salomon.

Jos eduskuntakeskustelu oli rakentavaa, samaa ei voi sanoa kansalaisaloittesta. On helppoa päätellä että aloitteen enemmän tai vähemmän ilmeinen piiloagenda on päästä käsiksi Suomen kaksikielisyyteen. Sekä vihamielinen sävy että se tosiasia että aloite voidaan kytkeä Perussuomalaisiin (jolla on vahva asema Suomalaisuuden liitossa, että Vapaa kielivalinta-yhdistyksessä) vaikutti todennäköisesti toisten puolueiden reaktioihin ja sitä kautta keskustelun sävyyn. Vihamielisyys johtaa polarisoitumiseen, joka ei hyödytä ketään. Pitemmällä tähtäimellä tilanne [polarisoituminen] ei hyödytä ruotsin kielen asemaa eikä Suomen kaksikielisyyttä vaikka nyt tuntuukin olevan havaittavissa selvä jakolinja Perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä.

Toivottavasti kansalaisaloite ja perusteellinen eduskuntakäsittely puhdistaa ilmaa. Tärkeinä olisi että tahtotila aikaistaa ruotsin kielen opiskelun aloittamista ja tehdä opiskelusta motivoivampaa tuottaisi konkreettisia tuloksia.

Höblän Susanna Ginman olkiukkoilee ja pelottelee, mutta ei pysty osoittamaan asiallisesti muotoillusta aloitteesta mitään vihamielistä tai epäasiallista. Minusta vihamielistä on Folktingetin ja Rkp:n suora valehteleminen vastoin parempaa tietoa esimerkiksi vuoden 2005 ylioppilaskirjoitusuudistuksesta muka esimerkkinä kansalaisaloitteen argumenttien virheellisyydestä.

Ruotsin kielen peruskouluopetuksen vuodella aikaistamisesta parin vuoden päästä ei odoteta muita konkreettisia tuloksia kuin ruotsin oppimisen heikkeneminen entisestäänkin. Kun opetus ulotetaan alakouluun, tarvitaan aiempaa enemmän resursseja, mutta kun samat kuusi viikkotuntia levitetään neljälle vuodelle, tekee se uuden opettamisesta yhä vaikeampaa.

Motivointia, resurssien lisäämistä ja ties mitä on yritetty jo vuosikymmeniä. Tosiasiat ovat olleet tiedossa, mutta niiden vastaisesti ratkaisuissa on lähdetty toiveajattelusta, josko jokin ihmeellisesti muuttuisi oppilaiden päissä. Kehitys on projekteista ja käsien heiluttelusta huolimatta ollut vääjäämättä sama. Koululaisten enemmistö ei opi niitä kieliä, jotka eivät heitä kiinnosta, ja tämä näkyy etenkin ruotsin oppimistuloksissa. Ruotsi kun tulee oppilaita motivoivana kielenä keskimäärin selvästi englannin, saksan, venäjän ja ranskan jälkeen.

Kielenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke 1996–2001 KIMMOKE - Loppuraportti (pdf)

[op]

Tosiasiahan on, että minkään kielen opiskelu koulussa ei anna valmiuksia mihinkään. Se antaa vain pohjan kunkin kielen taitojen syventämiseen. Ja parhaiten lapsi oppii niitä kieliä, joiden kanssa hän joutuu kosketuksiin myös arjessa. Siksi englannin oppii helpoiten ja siksi ruotsin oppimiseen on hyvät edellytykset niillä seuduilla, joilla ruotsinkielisiä on paljon.

Tämä on totta, mutta koska ruotsinkieliset eristäytyvät "kieltä suojellakseen" omiin kouluihin ja urheiluseuroihin, ei lapset ruotsinkieleen juuri törmää ymmärtääkseni edes Vaasassa (20 % ruotsinkielisiä) saati sitten "kaksikielisessä" Turussa (5  %).

[Sietäjä]

Tosiasiahan on, että minkään kielen opiskelu koulussa ei anna valmiuksia mihinkään. Se antaa vain pohjan kunkin kielen taitojen syventämiseen. Ja parhaiten lapsi oppii niitä kieliä, joiden kanssa hän joutuu kosketuksiin myös arjessa. Siksi englannin oppii helpoiten ja siksi ruotsin oppimiseen on hyvät edellytykset niillä seuduilla, joilla ruotsinkielisiä on paljon.

Tämä on totta, mutta koska ruotsinkieliset eristäytyvät "kieltä suojellakseen" omiin kouluihin ja urheiluseuroihin, ei lapset ruotsinkieleen juuri törmää ymmärtääkseni edes Vaasassa (20 % ruotsinkielisiä) saati sitten "kaksikielisessä" Turussa (5  %).

Ei välttämättä pidä enää paikkaansa. Ainakin omalla kotipaikkakunnallani urheiluseura valitaan sen mukaan, missä on paras toiminta tai itselle sopivin. Kaikissa lajeissa ei edes löydy kahden eri kielen seuroja. Itse toimin tällä hetkellä kahdessa seurassa, joista molemmat ovat ruotsinkielisiä, mutta toisessa enemmistö aktiiveista suomenkielisiä ja hallitseva kieli tällä hetkellä suomi. Toinen on selkeämmin ruotsinkielinen seura, mutta suomenkieliset otetaan ilolla vastaan ja ohjeet annetaan kaksikielisesti. Itsekin olen suomenkielisenä ohjeistanut myös ruotsiksi . Tai itse asiassa myös suomeksi, koska omassa ryhmässäni suomenkielisiä on vähemmistönä. Ja aina suomeksi, jos en jotain ruotsiksi ole osannut.

[Roope]

Ote puheenjohtaja Carl Haglundin puheen suomennetusta versiosta Rkp:n puoluepäivillä tänään:

Aloitteentekijöiden käyttämä perustelu heidän puhuessaan aloitteensa puolesta on se, että yhä useammat haluavat oppia ruotsia yhä paremmin, kun he saavat tehdä sen vapaaehtoisesti. Tuollaisten yritysten seurauksia olemme nähneet aikaisemminkin, kun ylioppilaskirjoitusten ruotsista tuli vapaaehtoinen. Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui. Samanaikaisesti niiden osuus, jotka kirjoittavat ranskan tai saksan, on vähentynyt vielä dramaattisemmin.

Haglund puhuu tieten lööperiä. Aloitteessa tai aloitteentekijöiden nettisivuilla ei väitetä, että "yhä useammat haluavat oppia ruotsia yhä paremmin, kun he saavat tehdä sen vapaaehtoisesti". Vapaaehtoisuus johtaisi siihen, että yhä harvemmat opiskelisivat ruotsia, mutta sen vapaaehtoisesti valitsevat olisivat motivoitunut joukko, joten heidän voi olettaa oppivan kieltä keskenään yhä paremmin. Nythän ruotsin kieltä pakollisena opiskelevissa on tutkimusten mukaan kaksi toisistaan poikkeavaa ryhmää. Ne, jotka oppivat ja osaavat ruotsia hyvin ja ovat motivoituneita, sekä ne, jotka eivät osaa juuri lainkaan, eivätkä ole motivoituneita. Molemmat ryhmät etenevät yhdessä vuosikurssilta toiselle, jatkossa 4-8 vuoden ajan. Muiden kielten kouluopetuksessa ei ole tällaista polarisoitumisilmiötä.

Folktingetin tapaan Haglund tekaisee olkiukon, jonka mukaan ruotsin, ranskan ja saksan valitseminen ylioppilaskirjoituksissa on romahtanut sen jälkeen, kun ruotsi tuli vapaaehtoiseksi vuonna 2005, vaikka tulosten odotettiin parantuvan. Todellisuudessa tällaista tavoitetta ei asetettu. Ranskan ja saksan kirjoittaminen on kyllä samanaikaisesti vähentynyt, mutta näin on tapahtunut tasaisesti jo 90-luvun puolivälistä alkaen, kun lukion valinnainen lyhyt kieli ei ole enää ollut pakollinen. Taustalla on myös se, että ranskaa, saksaa tai muitakaan kieliä on valittu 90-luvulta lähtien entistä harvemmin valinnaisaineiden B2-kieleksi muun muassa siksi, että yläkoulun valinnaisaineiden tuntimäärää on supistettu aiemmasta. Kielten kirjoittamisen suosiota lukiossa on vähentänyt myös kurssimuotoisuus ja ylioppilaskirjoitusten jakaminen useampaan suorituskertaan, mikä tukee reaaliaineiden kirjoittamista kielten kustannuksella. Toisaalta ihan viime vuosina yhä useammat ovat valinneet ranskan, saksan tai venäjän vapaaehtoiseksi A2-kieleksi tai B2-kieleksi.

Tämän päivän maailmassa meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän. Tiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja. Kielet ovat avain maailmaan, toisiin kulttuureihin, kasvuun ja yrittäjyyteen. Mitä taas peruskouluun tulee, niin pitää pitää mielessä, että sen luonne ja rakenne eivät suinkaan pohjaudu vapaaehtoisuuteen - kaikkien lasten on päinvastoin käytävä koulua, että heille voitaisiin taata tasavertainen alku elämään. Tähän alkuun sisältyy ilman muuta matematiikka, voimistelu jne.

Hyvät ystävät, tasavertainen alku elämälle on yksi hyvinvointivaltiomme peruspilareista, jota emme saa kaataa. RKP on ja tulee olemaan vastavoima niille kaikille voimille, jotka haluavat tehdä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan, joka sijaitsee jossakin kaukana pohjoisessa. Kaikeksi onneksi arvioni tilanteesta on se, että tällä kerralla tarpeeksi monta kansanedustajaa tulee asettumaan ruotsin puolelle. Kysymyksessä ei nimittäin ole suomenruotsalaisten yksinäinen taistelu suomalaisuuskiihkoilijoita vastaan. Nämä kaksi kansalliskieltä ovat tärkeä asia molemmille kieliryhmille. Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä. Se on osa kulttuuriperintöämme ja osa historiaamme.

Rkp: Haglund: "Kaasu pohjaan" 17.5.2014

Näköjään valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus eivät ole korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä, kulttuuriperintöä ja historiaa. Ja eiväthän ne ole olleetkaan, tähän asti.

[Jaakko Sivonen]

Tiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja.

Onko RKP yrittänyt viedä tätä pakkoruotsi-ideaa muihin maihin? RKP voisi lähettää vaikka Kiinaan pari edustajaa vakuuttelemaan maan päättäjille, että kiinalaisoppilaat oppivat hyvin englantia ja saksaa, kun heidän päähänsä ensin taotaan muutaman vuoden ajan ruotsia. Kuinka monta minuuttia kestäisi, ennen kuin rkp-läiset naurettaisiin ulos...?

RKP on ja tulee olemaan vastavoima niille kaikille voimille, jotka haluavat tehdä Suomesta eristäytyneen ja monokulttuurisen maan, joka sijaitsee jossakin kaukana pohjoisessa.

Ankkalampi ja pakkoruotsitushan ne vasta eristäytymistä edustavatkin: RKP haluaa eristää suomalaiset Euroopasta estämällä suomalaisia opiskelemasta suuria eurooppalaisia kieliä. Ja tämä vain sen takia, koska rkp-läiset haluavat alistaa suomenkieliset ruotsinkielisten palvelijoiksi.

Ruotsinkieli on korvaamaton osa suomalaisten identiteettiä.

Carl Haglund ei päätä, mitä minun identiteettiini sisältyy. Hän voi määritellä oman identiteettinsä, mutta hän ei voi tehdä sitä muiden puolesta.

[elven archer]

Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui.

Minä odotin, että osuus olisi jopa noussut siitä pakollisuuden tuomasta 100 %:sta... Minusta tuntuu, että monilta RKP:n tukijoilta on täysin hukassa vapaaehtoisuuden käsitteen älyäminen. Heille nimittäin näyttää kelpaavan vain sellainen vapaaehtoisuus, joka tuottaa käytännössä saman lopputuloksen kuin pakko. Jos ei tuota, niin järjestelmässä on heidän mielestään vikaa. Mitä se sellainen vapaaehtoisuus on?

[mannym]

Saksan kielen opiskelua tukee ruotsin sijaan enemmän sen saksan opiskelu. Lue piruuttas koko ketju, kysymyksiisi on vastattu sen 200 kertaa jo.

[Roope]

Siitä seurasi, että ruotsinkirjoittajien osuus melkein puolittui.

Minusta tuntuu, että monilta RKP:n tukijoilta on täysin hukassa vapaaehtoisuuden käsitteen älyäminen. Heille nimittäin näyttää kelpaavan vain sellainen vapaaehtoisuus, joka tuottaa käytännössä saman lopputuloksen kuin pakko. Jos ei tuota, niin järjestelmässä on heidän mielestään vikaa.

Minusta tuntuu yhä enemmän siltä, että kyse ei ole edes siitä, vaan halutaan vain niistää yhä enemmän resursseja ruotsinkielisyyteen (mm. valtionosuusuudistus) piittaamatta tuon taivaallista lopputuloksesta. Tähän viittaa vuonna 2016 voimaan astuva lakimuutos, jolla aikaistetaan ruotsin opettamista peruskoulussa, vaikka opettajien mukaan lopputulos tulee olemaan samalla tuntimäärällä entistä huonompi. Tämä tiedetään etukäteen. Samoin Alexander Stubbin hiljattain esittämä malli, jossa ruotsi olisi pakollista viitenä ensimmäisenä kouluvuotena, mutta sen jälkeen vapaaehtoista, romuttaisi aikaa myöten nykyisen pakollisen ruotsin myös toisella asteella ja korkeakoulussa sekä ns. virkamiesruotsin vaatimuksen, mutta lyhyellä tähtäimellä vaatisi tietenkin valtavia uudelleenjärjestelyjä ja yhä enemmän rahaa. Lopputuloksella ei siksi tunnu olevan mitään väliä, kunhan luodaan uusia malleja ja projekteja, joiden nojalla saadaan käyttöön lisää resursseja.

[elven archer]

Minusta tuntuu yhä enemmän siltä, että kyse ei ole edes siitä, vaan halutaan vain niistää yhä enemmän resursseja ruotsinkielisyyteen (mm. valtionosuusuudistus) piittaamatta tuon taivaallista lopputuloksesta.

Sitähän minä tarkoitinkin. Sehän on kaikille selvää, että pakkoruotsi ei tuota pätevää kielitaitoa, kirjoitti sen 100, 50  tai 0 prosenttia lukiolaisista. Lopputulos on heille juurikin sitä, että pidetään yllä väkisin ruotsia mahdollisimman monessa paikassa. Ja kun he puhuvat vapaaehtoisuudesta, niin heille käy vain sellainen vapaaehtoisuus, joka tarkoittaa, että mikään ei muutu tästä nykyisestä pakosta.

[elven archer]

Mutta tuo kirjoittajien määrän "romahtamisesta" puhuminen on erityisen naurettavaa, kun kyseessä on siirtyminen pakosta vapaaehtoisuuteen. Odottiko joku vakavissaan, että kun pakollisesta asiasta tulee vapaaehtoinen, niin kukaan ei silloin valitse toisin? Ajatus on pähkähullu, mutta sitä käytetään hyväksi jatkuvasti RKP:n propagandassa.

[Onnikka]

Tiedämme, että kielet tukevat toisiaan ja että ruotsin osaaminen tukee monien muiden eurooppalaisten kielten opintoja.

Onko RKP yrittänyt viedä tätä pakkoruotsi-ideaa muihin maihin? RKP voisi lähettää vaikka Kiinaan pari edustajaa vakuuttelemaan maan päättäjille, että kiinalaisoppilaat oppivat hyvin englantia ja saksaa, kun heidän päähänsä ensin taotaan muutaman vuoden ajan ruotsia. Kuinka monta minuuttia kestäisi, ennen kuin rkp-läiset naurettaisiin ulos...?

Muualla ovat kovin nuoleskelevia. Täällä vain mellestävät. Huhupuhetta tosin tämä, en tiedä kun en tunne heitä yhtään.
Varmaankin on kovin hauskaa täällä vaikka omakin elintaso samalla alentuu.

Eduskunnan rohkea kansallissosialistinen näytös ei vielä sitten kumminkaan ole tapahtunut.
"ME KANNATAMME IHAN AITOA NATSISMIA! JO KAUAN ENNEN HITLERIÄ MEILLÄ OLI KUNNON NATSIFREUDENTHAL"
tms.
Josko tulisi vielä vai onnistuvatko hautaamaan asian kun ei Perussuomalaisetkaan kovin innostuneesti taida olla asiasta puhuneet?
Jossain muussa, ehkäpä useimmisssa, maassa istuisivat kannattajat tuomiotaan maanpetoksesta. Vaan täällä hallitsevat.
Kannattaisi suosiolla lopettaa koko maa ja myöntää ettei Suomea ole edes.

[vihapuhegeneraattori]

Lätkän mainostauolla ilmeisesti säätiöraha puhui. Eurovaalimainos missä kannustettiin äänestämään kaksikielisen suomen puolesta. Ei ollut minkään yhden puolueen mainos, vaan pelkästään kaksikielisyydestä.

[ruikonperä]

Lätkän mainostauolla ilmeisesti säätiöraha puhui. Eurovaalimainos missä kannustettiin äänestämään kaksikielisen suomen puolesta. Ei ollut minkään yhden puolueen mainos, vaan pelkästään kaksikielisyydestä.

Suunnattu ilmeisesti niille kenen edustajat tukevat pakkoruotsia eli max. 40% kansasta. "Kansan" edustajistossa on mitä ilmeisimmin se ja sama mitä mieltä ovat niin kauan kun tasa-arvoisin alle 5 prossan ankkalammikko kaakattaa "totuuksia."

"Ensinnäkään minun mielestäni tässä maassa ei ole mitään pakkoruotsia, ja toisinaan on hyvä muistaa, miten paljon lisäarvoa se tuo taloudellisesti, että olemme kaksikielinen maa. " -Carl Haglund 15.5.2014

Miten on mahdollista että tämänkaltaista täyttä paskan puhumista siedetään vuodesta toiseen?

[Leso]

Mutta onhan Carl oikeassa siinä, että toisinaan olisi hyvä muistaa, miten paljon lisäarvoa se tuo taloudellisesti, että olemme kaksikielinen maa.

Mietitäänkös yhdessä, Carl?

[Lauri Karppi]

Tänään oli kerätty tyhjiä argumentteja pakkoruotsin puolesta Pohjalaisen mielipidekirjoitukseen:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kysynta-ruotsinkielen-osaajista-ylittaa-tarjonnan-1.1613591

Lähetin jo vastaukseni siihen.

[elven archer]

Tänään oli kerätty tyhjiä argumentteja pakkoruotsin puolesta Pohjalaisen mielipidekirjoitukseen:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kysynta-ruotsinkielen-osaajista-ylittaa-tarjonnan-1.1613591

Lähetin jo vastaukseni siihen.

"Kysyntä ruotsinkielen osaajista ylittää tarjonnan"

Huvittavan ristiriitaista. Pakkoruotsi on sitä varten, että se kuulemma takaa osaamisen. Ilman sitä ei kuulemma tule osaajia, mutta sitten heti perään epäsuorasti myönnetään, että eipä tule todistetusti näin ainakaan.

[Sietäjä]

Tänään oli kerätty tyhjiä argumentteja pakkoruotsin puolesta Pohjalaisen mielipidekirjoitukseen:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/kysynta-ruotsinkielen-osaajista-ylittaa-tarjonnan-1.1613591

Lähetin jo vastaukseni siihen.

"Kysyntä ruotsinkielen osaajista ylittää tarjonnan"

Huvittavan ristiriitaista. Pakkoruotsi on sitä varten, että se kuulemma takaa osaamisen. Ilman sitä ei kuulemma tule osaajia, mutta sitten heti perään epäsuorasti myönnetään, että eipä tule todistetusti näin ainakaan.

Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä. Oma äitini oli nuorena ollut pariin otteeseen Ruotsissa töissä ja levitti positiivista asennetta kotona. Samoin myöhemmin hyvissä ystävissä oli sellaisia, joiden mielestä ruotsin osaaminen oli siistiä. Mutta jos kotona manaillaan, että ruotsi on ihan perseestä, ajattelee lapsikin varmasti niin.

[elven archer]

Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä.

Eniten vaikuttaa, ja vaikuttaa myös siihen asenteeseen, tarve käyttää kieltä. Sitä ei useimmilla ole sitten alkuunkaan. Näin ollen kieltä ei opi kunnolla, sitä ei kiinnosta oppia kunnolla ja kaiken huipuksi se opittukin unohtuu muutamassa vuodessa käytön puutteen takia.

[elven archer]

Muistan hyvin vuosien takaa virkamiesruotsin kurssin. Siellä oli 2-3 kieltä hyvin osaavaa n. 30 hengen ryhmästä. Lähes kaikkien muiden kielitaito oli kehno tai alle käyttökelpoisen joka tapauksessa. Erityisesti puutteita oli sanavarastossa ja kuullun ymmärtämisessä etenkin, kun opettajakin puhui aika ruotsalaisella nuotilla. Se on merkki siitä, että kieltä ei ole tarvinnut ikinä käyttää. Hyvin useilla ihmisillä tuli ilmi myös se, että lukion hyvätkin numerot eivät enää auttaneet kahden tai useamman vuoden jälkeen, kun opintopisteillä mahtui lopulta ryhmään sisälle. Ruotsia ei tarvinnut yhtään missään siinä välillä, joten kaivoon heitettyä oli sekin lukioaika. En jaksa uskoa, että yliopistoon hakeutuneet ihmiset ovat niitä opiskeluja eniten pelkääviä ja huonoiten motivoituneita noin yleensä ottaen. Ja silti homma ei toimi.

Turha tuollaista on selitellä millään asennevammalla. Ongelma on suomalaisille käyttökelvottomassa kielessä.

[Siili]

Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä. Oma äitini oli nuorena ollut pariin otteeseen Ruotsissa töissä ja levitti positiivista asennetta kotona.

En ymmärrä pointtiasi.  Jos äidilläsi olisi ollut positiivisia kokemuksia esimerkisi Saksasta, hän olisi todennäköisesti levittänyt positiivista asennetta saksan kieltä kohtaan. 

Minusta naivimmat argumentit kielikeskustelussa ovat niitä, joissa omat kokemukset yleistetään.  Se yleensä tarkoittaa sitä, että järkiargumentteja ei ole.

Mutta jos kotona manaillaan, että ruotsi on ihan perseestä, ajattelee lapsikin varmasti niin.

Se on voivoi.  Ehkäpä sinua lohduttaa, että saksa, ranska ja venäjäkin olisivat monen vanhemman mielestä perseestä, jos niitä opetettaisiin poliittisin perustein pakolla kaikille. 

[Sietäjä]

Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä.

Eniten vaikuttaa, ja vaikuttaa myös siihen asenteeseen, tarve käyttää kieltä. Sitä ei useimmilla ole sitten alkuunkaan. Näin ollen kieltä ei opi kunnolla, sitä ei kiinnosta oppia kunnolla ja kaiken huipuksi se opittukin unohtuu muutamassa vuodessa käytön puutteen takia.

Jep, tästä olen jo aiemmin kirjoittanut. Mutta alakouluikäiset eivät vielä  tiedä omista tarpeistaan, jolloin yleinen asenneilmapiiri on aika ratkaiseva. Yläkouluiässä voi jo vähän tietääkin, mitä tarvitsee ja mitä ei, mutta kyllä sielläkin vaikuttaa se yleinen asenne. Ruotsin opiskelu ei ole kovin cool, joten voi olla vaikea siitä innostua, ellei kotona ole opittu, että se on hyvä juttu. Ei se välttämättä kaikille sitä edes erityisesti ole, mutta minulle oli.

[Sietäjä]

Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä. Oma äitini oli nuorena ollut pariin otteeseen Ruotsissa töissä ja levitti positiivista asennetta kotona.

En ymmärrä pointtiasi.  Jos äidilläsi olisi ollut positiivisia kokemuksia esimerkisi Saksasta, hän olisi todennäköisesti levittänyt positiivista asennetta saksan kieltä kohtaan. 

Todennäköisesti. Opiskelin kyllä saksaa ja ranskaakin. Noita sun voivotteluja ja omien kokemusten vähättelyjä en sitten taas itse ymmärrä. Kyllä ne kokemukset on ihan aitoja ja yleistettävissä laajemminkin. En esittänyt niitä pakkoruotsin puolustamiseksi, vaan kerroin vain, mitkä asiat vaikuttavat oppimiskokemukseen. Jos se on sinulle itsestäänselvyys, hienoa. Kaikille se ei kuitenkaan ole.

[elven archer]

Mutta alakouluikäiset eivät vielä  tiedä omista tarpeistaan, jolloin yleinen asenneilmapiiri on aika ratkaiseva.

Mutta vaikka se olisi toivottavaa, enkä pidä sitä sellaisena, niin silti ei se auta. Jos kieltä ei tarvitse käyttää, niin se unohtuu. Mitä on ruotsin osaaminen? Sanoja. Pari hassua sanajärjestystä, eikä jonkin liikkuvan määreen heittäminen pykälän väärään väliin sivulauseessa haittaa lopulta kovinkaan olennaisesti. Ruotsi on sanoja ja niiden taivutuksia. Ei ruotsia tarvitse opetella, vaan sitä pitää muistaa. Mikä tahansa lapsuuden panostus menee hukkaan, koska sanavarasto unohtuu käytön puutteessa. Ellei ruotsin käyttöä säädetä pakolliseksi, niin kaikki taikatemput ovat ihan turhia.

[TheVanishedTerrorist]

Siihen osaamiseen ja oppimiseen tietysti vaikuttaa myös se, mikä on asenneilmapiiri kotona ja muussa kasvuympäristössä.

Eniten vaikuttaa, ja vaikuttaa myös siihen asenteeseen, tarve käyttää kieltä. Sitä ei useimmilla ole sitten alkuunkaan. Näin ollen kieltä ei opi kunnolla, sitä ei kiinnosta oppia kunnolla ja kaiken huipuksi se opittukin unohtuu muutamassa vuodessa käytön puutteen takia.

Jep, tästä olen jo aiemmin kirjoittanut. Mutta alakouluikäiset eivät vielä  tiedä omista tarpeistaan, jolloin yleinen asenneilmapiiri on aika ratkaiseva. Yläkouluiässä voi jo vähän tietääkin, mitä tarvitsee ja mitä ei, mutta kyllä sielläkin vaikuttaa se yleinen asenne. Ruotsin opiskelu ei ole kovin cool, joten voi olla vaikea siitä innostua, ellei kotona ole opittu, että se on hyvä juttu. Ei se välttämättä kaikille sitä edes erityisesti ole, mutta minulle oli.

He eivät tällaisesta asiasta päätä vaan vanhemmat joilla varmasti (toivottavasti) riittää tällaiseen päätökseen kapasiteetti.

[Sietäjä]

Mutta vaikka se olisi toivottavaa, enkä pidä sitä sellaisena, niin silti ei se auta. Jos kieltä ei tarvitse käyttää, niin se unohtuu. Mitä on ruotsin osaaminen? Sanoja. Pari hassua sanajärjestystä, eikä jonkin liikkuvan määreen heittäminen pykälän väärään väliin sivulauseessa haittaa lopulta kovinkaan olennaisesti. Ruotsi on sanoja ja niiden taivutuksia. Ei ruotsia tarvitse opetella, vaan sitä pitää muistaa. Mikä tahansa lapsuuden panostus menee hukkaan, koska sanavarasto unohtuu käytön puutteessa.

Niinhän se on kaikkien muidenkin kielten, paitsi englannin, kanssa. Suomessa ei joudu niitten kanssa kosketuksiin, joten on itse hakeuduttava jonnekin, missä pääsee sitä kiinaa puhumaan autenttisesti. Ruotsin ja ehkä myös venäjän kanssa pääsee kosketuksiin Suomessa ja rajan ylittämällä. Mutta en siti sano, että ruotsin olisi oltava pakollista. En vain itse ymmärrä sitä negatiivisuutta, mikä asian ympärillä on.