Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[ismolento]

Tässä olisi järjestys:

• Perustuslain muutos: Suomen kansalliskieli on suomi. Poikkeuksena Ahvenanmaalla kansalliskieli on ruotsi.
• Säädetään virkahenkilöiden kielitaitovaatimukset korjatun perustuslain mukaisiksi.
• Säädetään koulujen kielenopetus korjattua kielitaitovaatimusta vastaavaksi.

Suomenhan pitäisi olla demokratia. Miten on sitten mahdollista, että 5%:n vähemmistö voi määrätä heidän kielensä kansalliskieleksi ja että sitä on pakko kaikissa kouluissa opettaa ja opiskella. Sehän on vähemmistödiktatuuria. Tietenkin vähemmistö haluaa pitää etuoikeuksistaan kiinni niin kauan kun saamaton ja lammasmainen enemmistö ei tee mitään. Eiköhän vähitellen tulisi jo aika tehdä jotain?

[Brandis]

Siiliseni;

Vapaavalinnaisuus tarkoittaa aina kääntöpuoleltaan tekemiensä valintojen vastuuta. Valitessaan jonkin muun aineen ruotsin kielen sijaan, ottaa sen riskin, että tarvitsisikin ko. aineen osaamista jossakin kohtaa tulevaisuuttaan.

Riskit kuuluvat elämään ja ihmiset tekevät myös vääriksi osoittautuvia valintoja.  Minusta yhteiskunnan pitäisi kuitenkin minimoida itsestään sellaiset rakenteet, jotka sulkevat uraovia triviaalisista syistä.  On esimerkiksi varsin omituista, jos yhteiskunta ei huoli palvelukseensa suomenkielellä koulunsa käynyttä, jolla ei ole pahvia ruotsin kielen suorittamisesta, mutta palkkaa samaan tehtävään poikkeusluvalla maahanmuuttajan, joka ei osaa tippaakaan ruotsia.  Tällaisissa tapauksissa ilmeisesti itse tehtävässä Ruotsin kielen osaaminen ei olekaan niin tärkeää.

Boldaamaani kohtaan totean, että olen samaa mieltä, mutta tahdon lisätä, että en pidä ruotsin osaamista triviaalina taitona tässä yhteiskuntatodellisuudessa mitenkään pääsääntöisesti vaan koen, että se on paikka- ja tilannesidonnaista kuinka tärkeäksi sen osaaminen muodostuu. Suomi on ollut niin pitkään virallisesti kaksikielinen maa, että on virkoja/töitä, joissa sen (edes auttava, perustaitotasolla oleva) osaaminen on ihan perusteltua.

Minusta kysymys on siitä, kuinka pitkälle Ruotsin kielen osaamista pitää priorisoida Suomessa muihin (hyödyllisempiin?) taitoihin verrattuna.

Juuri näin. Sen jälkeen, kun siitä tehdään valinta, jokainen voi määrittää tämän omalta kohdaltaan itse.

Kuinka tämä tullaan näkemään yhtäläisten lähtökohtaisten mahdollisuuksien nimeen vannovassa sosialistiseen ajatteluun kallellaan olevassa Suomessa on se oleellisempi kysymys.

Kuka toimii tuomarina, kun herra Passiivi laatii listaa noista viroista?

Se jää nähtäväksi.

[valkovuokko]

Ruotsin pakollisuus rasittaa Suomessa, suomenkielellä, peruskoulun, keskiasteen ja korkea-asteen suorittaneita. Se on kantaväestön erityistaakka.

Mutta
Jos olet suomenkielinen, joka esim vanhempiesi työkomennuksen takia suoritat peruskoulun ulkomailla, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen kielen opintoja, kun palaatte kotimaahan.

Jos olet suomenkielinen, ja suoritat korkeakoulututkinnon ulkomailla, esim Virossa, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen kielen opintoja, eli ns virkaruotsin suorittamista. Silti tutkintosi kelpaa Suomessa.
(Jos suoritat tutkintosi ruotsin kielellä, Ruotsissa, sinun ei tarvitse suorittaa virkasuomen koetta, ja silti tutkintosi kelpaa Suomessa.)

Jos olet maahanmuuttajanuori, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen opintoja, ei perusopinnoissa eikä keskiasteella.

Jos olet ulkomaalainen, ja olet suorittanut opintosi ja tutkintosi ulkomaisessa korkeakoulussa, olet pätevä esim yliopiston opetus- ja tutkimustehtäviin, vaikka et ole opiskellut suomea eikä ruotsia!

Se on epätasa-arvoista Suomessa opintonsa suorittaneita kohtaan,koska me emme  voi saada edes tutkintotodistusta ilman toisen kotimaisen suoritusta, jotta pääsisi hakemaan noihin tehtäviin. Suomalainen joutuu keskittymään toisen kotimaisen kielen opintoihin, kun samaan aikaan ulkomaiset opiskelijat voivat keskittyä pääaineensa opintoihin, ja siinä hankkivat vahvemman osaamisen ja menevät suomalaisen ohi valintatilanteessa.

Aalto-yliopistossa jo 30% opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on ulkomailla opintonsa suorittaneita!

[ismolento]

Ruotsin pakollisuus rasittaa Suomessa, suomenkielellä, peruskoulun, keskiasteen ja korkea-asteen suorittaneita. Se on kantaväestön erityistaakka.

Mutta
Jos olet suomenkielinen, joka esim vanhempiesi työkomennuksen takia suoritat peruskoulun ulkomailla, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen kielen opintoja, kun palaatte kotimaahan.

Jos olet suomenkielinen, ja suoritat korkeakoulututkinnon ulkomailla, esim Virossa, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen kielen opintoja, eli ns virkaruotsin suorittamista. Silti tutkintosi kelpaa Suomessa.
(Jos suoritat tutkintosi ruotsin kielellä, Ruotsissa, sinun ei tarvitse suorittaa virkasuomen koetta, ja silti tutkintosi kelpaa Suomessa.)

Jos olet maahanmuuttajanuori, sinulta ei vaadita toisen kotimaisen opintoja, ei perusopinnoissa eikä keskiasteella.

Jos olet ulkomaalainen, ja olet suorittanut opintosi ja tutkintosi ulkomaisessa korkeakoulussa, olet pätevä esim yliopiston opetus- ja tutkimustehtäviin, vaikka et ole opiskellut suomea eikä ruotsia!

Se on epätasa-arvoista Suomessa opintonsa suorittaneita kohtaan,koska me emme  voi saada edes tutkintotodistusta ilman toisen kotimaisen suoritusta, jotta pääsisi hakemaan noihin tehtäviin. Suomalainen joutuu keskittymään toisen kotimaisen kielen opintoihin, kun samaan aikaan ulkomaiset opiskelijat voivat keskittyä pääaineensa opintoihin, ja siinä hankkivat vahvemman osaamisen ja menevät suomalaisen ohi valintatilanteessa.

Aalto-yliopistossa jo 30% opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on ulkomailla opintonsa suorittaneita!

Mikä on törkeää kantasuomalaisten syrjintää. Nyt tarvitaan kansallismielinen suomalaisuusliike kuten isoisiemme aikaan.

[Nuivinator]

Käsitykseni mukaan perussuomalainen voi kiertää tuota yhdellä metodilla, eikä siihen edes tarvita ulkomailla opiskelua.

Askel 1: Ilmoita maistraattiin äidinkieleksesi jonkun kielen jota osaat muutaman sanan. Vaikka saksan. Osaat tarpeeksi, jos muistat nämä: "Ich haben eine Kügelbollen in meine Lederhosen" "Ich liebe dich" ja "Müllers wachten auf um sieben".

Askel 2: Koska äidinkielesi on nyt muu kuin suomi tai ruotsi, sinun pitää valita joku kieli jolla asioit viranomaisen kanssa. Voit valita suomen.

Askel 3: Ylilipastossa opiskellessa suoritat virkamiessuomen ja kaikki on hyvin.

[Siili]

Suomi on ollut niin pitkään virallisesti kaksikielinen maa, että on virkoja/töitä, joissa sen (edes auttava, perustaitotasolla oleva) osaaminen on ihan perusteltua.

Olen toista mieltä.  Realiteetti on, että jos toisen osapuolen Ruotsin kielen taito on tyypillisellä "auttavalla perustaitotasolla", keskustelu siirtyy nopeasti toiselle kielelle.  Joko Suomen kielelle (suomenruotsalaisten kanssa) tai Englannin kielelle (ruotsalaisten kanssa).  Jos tarkoitus on aidosti palvella äidinkieleltään ruotsinkielisiä, tarvitaan paljon parempi taito kuin mikä osoitetaan nk. pienen kielikokeen kautta.   

Voi olla, että suomenruotsalaisten itsetuntoa hivelee ajatus, että suomalaisilta virkamiehiltä vaaditaan kaikilta ruotsin kielen taito, mutta eipä suomalaisen keskimääräinen "auttava perustaitotaso" kelpaa ainakaan tärkeiden asioiden kommunikointiin.  "Virallinen kaksikielisyys" ei todellakaan tarkoita aitoa kaksikielisyyttä.  Minusta Suomen tilannetta voi kutsua pseudokaksikielisyydeksi.

[Brandis]

Suomi on ollut niin pitkään virallisesti kaksikielinen maa, että on virkoja/töitä, joissa sen (edes auttava, perustaitotasolla oleva) osaaminen on ihan perusteltua.

Olen toista mieltä.  Realiteetti on, että jos toisen osapuolen Ruotsin kielen taito on tyypillisellä "auttavalla perustaitotasolla", keskustelu siirtyy nopeasti toiselle kielelle.  Joko Suomen kielelle (suomenruotsalaisten kanssa) tai Englannin kielelle (ruotsalaisten kanssa).  Jos tarkoitus on aidosti palvella äidinkieleltään ruotsinkielisiä, tarvitaan paljon parempi taito kuin mikä osoitetaan nk. pienen kielikokeen kautta.   

Voi olla, että suomenruotsalaisten itsetuntoa hivelee ajatus, että suomalaisilta virkamiehiltä vaaditaan kaikilta ruotsin kielen taito, mutta eipä suomalaisen keskimääräinen "auttava perustaitotaso" kelpaa ainakaan tärkeiden asioiden kommunikointiin.  "Virallinen kaksikielisyys" ei todellakaan tarkoita aitoa kaksikielisyyttä.  Minusta Suomen tilannetta voi kutsua pseudokaksikielisyydeksi.

On myös otettava huomioon kirjallinen taitotaso, tässä puhut vain kommunikoinnin merkityksestä (mikä on sekin tärkeää ja hyviä pointteja siitä nostit, olen niistä samaa mieltä).

[Dick Ursby]

Puhun sujuvaa ja aitoa rikssvenskaa, kokemukseni mukaan paremmin kuin kukaan vastaan tullut ei-suomenruotsalainen, ja aitosvenssonit kuulevat heti missä olen asustellut. Silti: en villeimmissä kuvitelmissanikaan kuvittele pystyväni tuottamaan ammatilliset vaatimukset täyttävää kirjallista tuotosta ruotsiksi. Osaan muitakin kieliä, mutta kirjallisesti  pystyn kommunikoimaan itselleni asettamalla vaatimustasolla vain suomeksi ja englanniksi.

Jokainen joka kuvittelee oppivansa peruskoulu + lukio + virkamiesruotsi-putkessa niin hyvää ruotsia että pystyy hoitamaan virkaa, tointa tai yhtään mitään vaativalla tasolla voi lopettaa crackin polttelun ja myöntää tosiasiat. Kielitaito hankitaan kotona tai pitkällä kokemuksella, oikoteitä ei ole. Pakkoruotsi on kyykytyskeino, virkaruotsi sen ainoa peruste, ja se on ammuttu alas jo kauan sitten.

[ikuturso]

Mitä tulee virastoruotsin suorittamiseen ilman pakkoruotsia:

Menetin kiinnostukseni kouluruotsiin joskus kasiluokalla. Lukio oli yhtä tuskaa sen suhteen. Kirjoitin kuitenkin M:n YO-kirjoituksissa. Suoritin myös korkeakoulussa virastoruotsin. Yleinen vitsi oli, että "menihän se seiskaluokan sanastolla".

Jos korkeakoulussa oppii kompleksimuuttujan funktiot, ydinfysiikan perusteet ja useamman muuttujan funktioiden differentiaalilaskentaa, niin ei siinä joku ruotsin peruskurssi paljoa paina. Jos nolla tuntia ruotsia alla, niin siihen valmistava kurssi alle ja naps. Virastoruotsi on suoritettu. Niin niistä meni läpi jotkut A:n kirjoittajatkin, vaikka tekivät tuon tutkinnon loppuvaiheessa kun eivät olleet vuosiin käyttäneet jo alun perinkin varsin kehnoa ruotsiaan.

-i-

[Echidna]

Jotkut väittävät, ettei ruotsinkielestä olisi mitään hyötyä. Kyllä siitä kuitenkin voi olla elintärkeätäkin hyötyä, kuten historia osoittaa:

Tahko Pihkalan pimeä puoli - punaisten kenttäsairaalaan lahdattiin ainakin parikymmentä ihmistä: "Valmistautukaa siirtymään helvettiin"

Tahko Pihkala kuului komppaniansa kvartettiin, joka vastasi Harmoisten sairashuoneen verilöylystä Kuhmoisissa. Tarkkaa tietoa ei ole, kuka tai ketkä nelikosta varsinaisen veriteon tekivät.
...
- Verilöylystä eloon jääneen sairaanhoitaja Dagmar Aaltosen (myöh. Meriluoto) mukaan sisään tulleet valkoiset huusivat sairashuoneen ovelta, että valmistautukaa siirtymään helvettiin, sillä kuolema tulee jokaiselle viiden minuutin kuluttua.

Aikalaistietojen mukaan kaikkia potilaita ammuttiin päähän. Myös miespuoliset hoitajat joutuivat luotien saaliiksi.

- Dagmar Aaltonen on kertonut, että naissairaanhoitajistakin jätettiin eloon vain ne, jotka osasivat ruotsia. Aaltosen mukaan armahdus koski yhtä muuta sairaanhoitajaa, sanoo Liukkonen.
...

http://www.iltalehti.fi/muutlajit/201803292200842039_nx.shtml

[Roope]

TS:n kolumnisti Tiina Lindforsille Sillanrakentaja-palkinto – tanssija "taistelee kaksikielisen Suomen puolesta"

Turkulainen tanssitaiteilija ja koreografi Tiina Lindfors on saanut Sillanrakentaja-palkinnon työstään ruotsinkielisen vähemmistön hyväksi.

Ruotsinkielinen kulttuuri- ja sivistysjärjestö Svenska folkskolans vänner (SFV) myönsi 10 000 euron palkinnon toiminnasta, joka edistää ymmärtämystä ja suvaitsevaisuutta Suomen ruotsinkielisiä kohtaan.

Palkintoperusteissa mainitaan erityisesti kolumnit, joita Lindfors kirjoittaa säännöllisesti Turun Sanomiin. Innokkaana keskustelijana Lindfors on jo pitkään puolustanut ja selittänyt kaksikielisyyden merkitystä Suomen identiteetille ja kulttuurille, perusteissa todetaan.
...

Turun Sanomat 11.4.2018

Sillanrakentaja? Ei ihan se sana, joka tulee ensimmäisenä mieleen:

Pakkoruotsia ei ole

Olen hämmentynyt ja ärtynyt. Häpeän kaikkia varteenotettavia medioita, jotka ovat adoptoineet sanahirviön pakkoruotsi. Häpeän yhtä lailla poliitikkoja, virkamiehiä, opettajia ja Suomen kansalaisia, jotka sortuvat samaan.

Mitään pakkoruotsia ei ole. Ei sen enempää kuin pakkomatematiikkaa, pakkohistoriaa tai pakkokoulua. Koulunkäynti on edelleen maailmassa suuri etuoikeus. Samoin oman maansa historian tuntemus sekä pysyvien kulttuuriarvojen ja perustuslakien kunnioitus.

Suomi on pieni maa Euroopan reunalla. Maan pääkielenä puhutaan suomea. Suomen kieli on vivahteikas ja kaunis. Se on myös minimaalisen pieni ja vaikea kieli. Suomalais-ugrilainen kieliperhe eroaa suuresti germaanisesta, johon myös pohjoismaiset kielet lasketaan.

Suomalaisten ankea ja tankeroinen kielitaito johtuu juuri tästä. Suomenkielisten on yhtä vaikea oppia vieraita kieliä, kuin vieraskielisten on oppia suomea. Suomessa on kuitenkin loistava mahdollisuus saada avaimet muiden kielten avautumiseen. Avaimet tarjotaan opettamalla ruotsin kieltä kaikille Suomen koululaisille.

Maamme voi ylpeillä sillä(kin) kulttuurisella rikkaudella, että perustuslakimme turvaa kansakunnalle kaksi virallista kieltä. Suomen kaksikielisyys puolustaa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria. Vielä muotoutumaton Suomi sai koko yhteiskuntarakenteen ja länsimaisen kulttuurin Ruotsista. Ennen vuotta 1809 ei ollut mitään poliittista, kulttuurista tai taloudellista kokonaisuutta nimeltä Suomi. Alue oli kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa yli 600 vuotta ja oli näin läpikotaisin osa ruotsalaista yhteiskuntaa.

[...]

Sanaa pakkoruotsi käytetään monin motiivein. Usein kaiken takana kärvistelee muotopuolinen svekofobia. Fobioiden ravintona ovat ennakkoluulot, jotka puolestaan juontuvat tietämättömyydestä. Homofobia ja islamofobia syntyvät samoin mekanismein.

Svekofobian ikävänä polttoaineena on myös sitkeä alemmuudentunto. Kuva ruotsin kielestä eliitin yksinoikeutena ja eliittiin kuulumisen edellytyksenä, elää sitkeästi ja katkeroittavasti kielen vastustajissa. Myös älykkäät ja sivistyneet yksilöt voivat hypätä pakkoruotsin selkään. Sillä keppihevosella voi mitätöidä omaa osaamattomuuttaan. Eli häpeää siitä, ettei hallitse ruotsin kieltä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä. Monipuolinen kielitaito on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa. Pohjoismainen arvopohja ja yhteiskuntamalli on osoittautunut parhaaksi maailmassa. Miksi siis kääntäisimme selän arvokkaalle historiallemme ja samalla jättäisimme koko pohjoismaisen yhteistyön suomenruotsalaisille.

Onneksi hallituspuolueet ovat selkeästi sitoutuneet kaksikielisyyteen ja ruotsin kielen aseman säilyttämiseen kouluissa. Viesti on selkeä ja ilo siitä suuri. Hyödyn voimme me kaikki Suomen kansalaiset jakaa yhdessä.

Tiina Lindfors

Kirjoittaja on tanssija-koreografi.

Turun Sanomat 24.8.2010

Edit: Lindfors haasteli Svenska Ylen uutisissa (18:55-), että "pieni [ruotsia vihaava] enemmistö [sic] kirkuu, mutta suuri enemmistö on ratkaisevassa roolissa". Totesi myös, että kielikokeilun epäonnistuminen osoittaa, että Suomen kansa on kaksikielisyyden puolella. Lindforsin käsitys sillanrakentamisesta puolestaan on, että "kovaääninen vähemmistö jätetään huomiotta". Etenkin median pitäisi tehdä niin kaikin tavoin.

[Dick Ursby]

Tanssija-koreografi tajuaa asioista yhtä paljon kuin sika oopperasta. Mutta kymmenen pisteen vihakilpakirjoitus, koko saavi typerien metsäläisjunttien niskaan. Kyllä tuosta pitää sillanpolttajapalkinto saada, taas nousi pakkoruotsin vastustus parilla yksiköllä.

[Roope]

Pakkoruotsia lobbaavan ajatuspaja Magman sivuilta bongattu kirjoitus panee miettimään käytännöllisen filosofian opetuksen tasoa:

Vapautta pakolla? Kielikokeilu ja liberalismi

Hallitus esittää, että joissain kouluissa tarjottaisiin nykyistä enemmän vieraita kieliä oppilaille valittavaksi. Samalla hallitus esittää, että kyseisten oppilaiden ei tarvitsisi opiskella suomea tai ruotsia, toista kotimaista kieltä.

Jos pyrkimys ei olisi vähentää ruotsin opiskelua, hallitus esittäisi vain kielivalikoiman laajentamista. Julkisessa keskustelussa on päässyt syntymään käsitys, että kielivalikoimaa ei voisi muka laajentaa tekemättä toista kotimaista kieltä vapaaehtoiseksi.

Juuri toinen kotimainen kieli, käytännössä lähinnä ruotsin oppimäärä, on valittu. Kokeilu ei esimerkiksi tee mahdolliseksi historian tai fysiikan sulkemista pois. Ei ole mitään perustetta sille, miksi juuri toinen kotimainen kieli asetetaan vastakkain vieraan kielen kanssa. Lue tästä lisää artikkelin väliotsikon "Virheitä päättelyssä" alta.

Mitä sisältöjä koulussa pitäisi opettaa, jotta jokaisen ihmisen vapaus etsiä ja toteuttaa käsitystään hyvästä elämästä mahdollistuisi?

Sen sijaan, että keskustellaan yhden oppiaineen, toisen kotimaisen kielen, asemasta suhteessa pakkoon ja vapauteen, olisi järkevämpää keskustella jokaisen oppiaineen suhteesta pakkoon ja vapauteen.

Mitä tahansa voidaan opettaa pakollisena oppiaineena tai ilmiönä koulussa, jos se voidaan oikeuttaa. Liberalistisessa viitekehyksessä oikeuttaminen tapahtuu erityisesti sen tarkastelulla, lisääkö oppiaine tai opiskeltu ilmiö aikuisiän autonomiaa. Vahingoittamme lasta, tulevaisuuden aikuista, jos lapselle ei anneta tiettyjä valmiuksia.

Jos saataisiin osoitettua, että useamman kielen osaaminen ei lisää yksilön vapautta hänen aikuisiällään, olisi selvää, ettei ruotsinkielisiä voisi pakottaa suomen opiskeluun eikä suomenkielisiä ruotsin.

Jos voidaan argumentoida rationaalisesti tai havainnoida empiirisesti, että toisen kansalliskielen osaaminen lisää yksilön vapautta aikuisiällä, ei siitä silloin ole oikeutettua tehdä valinnaista. Hallituksen esittämä kielikokeilu on siis liberalistisessa viitekehyksessä oikeutettu vain, jos hallitus voi osoittaa, että toisen kotimaisen kielen osaaminen ei tarjoa yksilölle valmiuksia ja mahdollisuuksia.

Eetu Muilu on filosofian maisteri ja opiskelee käytännöllisen filosofian maisteriohjelmassa valtiotieteiden maisteriksi. Hän on taustaltaan suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja sekä pätevyyksiltään lisäksi filosofian ja elämänkatsomustiedon opettaja. Hän teki opintoihinsa kuuluvan harjoittelun tänä syksynä Magmassa.

Magma 30.11.2017

Menee pieleen jo väitteessä, että ei ole mitään perustetta sille, miksi juuri toinen kotimainen kieli asetetaan vastakkain vieraan kielen kanssa. Ensinnäkin kyse on kielistä, ja toisekseen ruotsi on suomenkielisten ainoa pakollinen itselle vieras kieli koulussa. Kun Muilu selittää, että "mitä tahansa voidaan opettaa pakollisena oppiaineena tai ilmiönä koulussa, jos se voidaan oikeuttaa", niin pitäisi uskottavasti osoittaa ruotsin ja vain sen pakollisuuden oikeutus. Sellaisia perusteluja ei ole näkynyt.

14-sivuinen versio samaa: Vapautta pakolla? Kielikokeilu ja liberalismi (pdf)

Jos  ajatellaan,  että  kieli  tuottaa  sitä  enemmän  hyvinvointia,  mitä  useamman
kanssa  sitä  voi  käyttää  vuorovaikutuksessa  tai  mitä  enemmän  tekstejä  sillä  on
mahdollista lukea, tällöin tietysti ruotsi on hyödyllisempi kuin suomi. Myös monenlai-
sia muita utilitaristisia testejä voi asettaa moraalisen valinnan tueksi. Joillain keinoin
voi  myös  tutkia  empiirisesti  sitä,  mitkä  kielet  antavat  minkäkin  verran  mahdolli-
suuksia ja siis vapautta.

Toki kaikista maailman kielistä olisi hyötyä, eikä lapsi voi kaikkea opiskella. Siksi
tietysti lainsäädännöllä, opetussuunnitelmilla ja tuntijaolla rajataan vain tietyt oppi-
aineet pakolliseksi. Tässä kohdassa liberalisti voi pyrkiä ratkaisemaan, onko yksilölle
hyödyllistä  eli  vapautta  ja  mahdollisuuksia  lisäävää  osata  yhteiskuntansa  toistakin
kansalliskieltä ensikielensä lisäksi.

Lapsi ja hänen vanhempansa voivat itse arvioida parhaiten, mistä kielistä tulee olemaan hyötyä tai minkä kielen opiskelu motivoi. Edes englanti, jonka osaaminen on käytännössä välttämätöntä nykymaailmassa, ei ole kouluissamme pakollinen kieli. Sen sijaan ruotsi on pakollista, vaikka useimmilla ei ole sille käyttöä muualla kuin koulussa. Ruotsin pakko-opiskelu ei juuri lisää "vapautta ja mahdollisuuksia" siksikään, että useimpien koululaisten ruotsin taito on vuosien (4-8 vuotta) jälkeenkin surkea.

[Roope]

Kielikokeiluun tunnetun nihkeästi suhtautuva opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sai vesitettyä hankkeen, ja tänään tuli toinen suuri voitto. A1-kielen aloitus siirretään vuodesta 2020 ensimmäiselle luokalle lisäämällä tuntikehyksen tuntimäärää ensimmäisellä ja toisella luokalla.

Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Hallitus päätti asiasta kehysriihessään.

Varhaisempi kieltenopetus koskee kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Varhentamisen vaatimat asetusmuutokset annetaan syksyllä 2018 ja opetussuunnitelmat Opetushallituksessa vuoden 2019 aikana. Varhaistukseen käytettävät vuosiviikkotunnit (1 tunti ensimmäisen luokan keväälle ja yksi toiselle luokalle) lisätään tuntikehyksen. Hallitus päätti varata muutokseen tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmaan niin, että muutoksen kustannukset korvataan kunnille valtionosuuksien kautta. Määrärahalisäys on täysimääräisenä 12 miljoonaa euroa vuodesta 2021.

- Monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia uutta. Hallituskauden aikana lähes joka neljännessä kunnassa on toteutettu kokeiluja kielten opiskelun varhentamisesta. Tämän päätöksen myötä varhainen kieltenopetus laajennetaan koskemaan kaikkia suomalaislapsia. Jatkossa jokainen lapsi aloittaa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Nykyisellään vieraan kielen opetuksen on alettava 3. vuosiluokalla, mutta useat kunnat ovat jo ryhtyneet tarjoamaan opetusta varhemmin. Varhaistamista on myös tuettu tällä hallituskaudella kärkihankerahoituksella.

Tiedote: Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen: Hallitus lisää resursseja koulutukseen - kielten oppiminen alkamaan jo ekaluokalta 12.4.2018

"Tiedämme nykyisin paljon enemmän lasten herkkyyskausista oppia uutta ja tutkimuksissa oppimisesta on havaittu, että Suomessa kielten opetus alkaa kolmannella luokalla, eli juuri silloin kun paras herkkyysikä oppia uusia kieliä on juuri ohitettu."
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) selventää, että tämä oli keskeinen syy sille, miksi kaikki Suomen ekaluokkalaiset aloittavat kevätlukukaudella 2020 vieraan kielen opiskelun. Useimmiten se tarkoittaa englannin kielen opiskelua. Uudistuksesta päätettiin tiistain ja keskiviikon kehysriihessä.

Samalla se kuitenkin tarkoittaa kääntäen sitä, että suomalainen opetussuunnitelma on kielten opiskelun osalta ollut pielessä jo vuosikymmeniä. Grahn-Laasonen arvioikin, ettei taannoin "välttämättä ollut kaikkea sitä tietoa ja ymmärrystä, joka tänä päivänä on" lasten herkkyyskausista.

Uusi Suomi: "Suomessa kielten opetus alkaa juuri väärällä hetkellä" - Opetusministeri riemuitsee kieliuudistuksesta 12.4.2018

Opetusministerin perustelut A1-kielen tuntimäärän lisäämiselle ovat yhtä ontuvia kuin pakkoruotsin puolustamisessakin.

A1-kielen, noin 90 prosentille englannin, tuntimäärän lisääminen ei monipuolista suomalaisten kielitaitoa vaan se vain muuttaa peruskoulua kielipainotteisemmaksi. Se taas ei ole nykymaailmassa mitenkään perusteltua, kun sen sijaan etenkin äidinkielen opetuksen tukeminen olisi.

Suomalaiskoululaisten englannin kielen taito on kansainvälisestikin hyvällä tasolla, eikä kielenoppimisen herkkyyskauden ja kielenopetuksen aloituksen ajoittumisella ole juuri merkitystä, koska lasten elinympäristö on nykyään muutenkin niin vahvasti englanninkielinen ja kielen oppimiseen motivoiva jo ennen kouluikää.

Saa nähdä, saako ilman mitään keskustelua läpi jyrätty uudistus vielä jatkoa. Alexander Stubb esitti ministeriaikoinaan mallia, jossa sekä englannin että pakkoruotsin opetus aloitettaisiin ensimmäisellä luokalla.

[Eisernes Kreuz]

Uuvatti-Sampoa vietiin pakkoruotsikysymyksessä lopulta kuin litran mittaa.

RKP:n kulissientakaisesta valta-asemasta kertoo kyllä paljon se, että vaikka ryhmä ei ole nyt edes hallituksessa, pakkoruotsin asema vain vahvistuu entisestään.

Seuraava aikaistaminen lienee sitten jo heti synnytysosastolla aloitettava ruotsin kielen opettaminen, jos on käynyt niin onnettomasti, että lapsi on syntynyt suomenkieliseen perheeseen.

[Roope]

Minusta on hyvä, jos A1-kieli alkaa jo 1. luokalla - kunhan se ei vähennä muiden aineiden tuntimääriä (nähtävästi ei, jos lisätään tuntikehykseen) ja kunhan kouluille saataisiin valinnanvaraa ko. kieleen; niin monessa paikassa vaihtoehdot jäävät englantiin/saksaa/ranskaan. Esim. venäjä, espanja, kiina,.. näitä pitäisi voida opiskella suurimmissa kaupungeissa A1-kielenä.

Uudistus lisää A1-kielen kustannuksia ja nostaa entisestään kuntien kynnystä laajentaa kielivalikoimaa. Siksikin opetusministerin hehkutukset "monipuolisesta kielitaidosta" ovat tässä yhteydessä onttoja.

[guest14935]

Minusta on hyvä, jos A1-kieli alkaa jo 1. luokalla - kunhan se ei vähennä muiden aineiden tuntimääriä (nähtävästi ei, jos lisätään tuntikehykseen) ja kunhan kouluille saataisiin valinnanvaraa ko. kieleen; niin monessa paikassa vaihtoehdot jäävät englantiin/saksaa/ranskaan. Esim. venäjä, espanja, kiina,.. näitä pitäisi voida opiskella suurimmissa kaupungeissa A1-kielenä.

Uudistus lisää A1-kielen kustannuksia ja nostaa entisestään kuntien kynnystä laajentaa kielivalikoimaa. Siksikin opetusministerin hehkutukset "monipuolisesta kielitaidosta" ovat tässä yhteydessä onttoja.

Moninaista tarvitaan mutta nuoremmille tarvisi opettaa englantia kuin mitä nyt päättivät. Josko pari vuotta koulua aikaistaisivat ja monimutkasemmat jutut kuten matikat jättäisi vähemmälle siinä alkuvaiheessa.
Ei kuitenkaan yksinkertaisia kuten C++ kannata jättää opettamati lapsille.
Toki se ongelma on edelleen pakkoruotsi, riippumatta minkä ikäisinä lapset aloittavat koulunsa ja kielien oppimisen.
Sekä hörhöt joille ei sopinut Suomen johto pisassa, piti tahallaan heikentää koulua.

[Roope]

"Det är skönt att få leva sitt liv på svenska och synen på Finland blir också bättre av att flytta till Sverige"

[...]

I sin forskning har ÅA-läraren intervjuat unga finlandssvenskar som är mellan 18 och 30 år och som för tillfället bor i Stockholm, Göteborg eller Umeå.

– Det finns många finlandssvenskar som har funderat på hur det skulle vara att bo i Sverige ett tag. Dels för att man känner någon som har gjort det, dels för att man har varit mycket i Sverige och sedan kanske också för språkets skull.

– Jag tror också att de flesta känner någon som har emigrerat till Sverige. Medierna har också lyft fram det här de senaste åren, då det har talats om en flyttvåg och att unga finlandssvenskar flyr från Finland för att bosätta sig i Sverige. Därför blir många också nyfikna på vad det här egentligen handlar om.

Vilka fördelar lyfter de unga finlandssvenskarna fram, alltså fördelarna med att flytta till Sverige?

– Jättemånga säger att det är skönt att få leva sitt liv på svenska. Att faktiskt känna sig helt fri att alltid kunna tala svenska. Väldigt många säger också att deras syn på Finland blir bättre av att flytta till Sverige. Man får lite distans och ser att allt kanske inte är så dåligt i Finland. Jättemånga säger också att de har fått en bättre relation till det finska språket när de har flyttat till Sverige. För då minskar pressen på att kunna finska bra.

[...]

En sak som förvånar många av de finlandssvenskar som Blanka Henriksson har intervjuat är svenskarnas okunskap om Finland.

– Både om Finland i stort, men kanske framför allt om den här finlandssvenska gruppen som finns. Alltså människor som talar svenska som sitt modersmål. Jag vet inte hur många gånger jag har fått höra hur trötta finlandssvenskarna är på att höra hur bra svenska de talar.

– Fantastiskt, du har ju bara bott här i tre månader och du kan redan så här bra svenska och så vidare.

Svenska Yle 18.4.2018

Ruotsiin muuttaneita suomenruotsalaisia haastatellut Åbo Akademin opettaja Blanka Henriksson kertoo, että monet ovat kokeneet eduksi mahdollisuuden elää elämää kokonaan ruotsiksi. Monet myös sanovat, että suhde suomen kieleen on parantunut, kun sitä ei ole enää painetta osata hyvin.

Aina niin positiiviset ruotsalaiset muistavat kehua suomenruotsalaisia, kuinka hyvin ja nopeasti he ovat oppineet puhumaan ruotsia.

[Roope]

Pääkirjoitus: Hallituksen puuhaama kielikokeilu kuivuu kasaan

Ruotsin pakollisuudesta luopuminen ei kiinnostanut laajemmin edes Itä-Suomessa.

HALLITUKSEN ajama kokeilu ruotsin kielen korvaamisesta peruskoulun pakollisena B1-kielenä jollakin muulla kielellä on kuivumassa kasaan.

Viidessä kokeiluun ilmoittautuneessa kunnassa kiinnostuneita oppilaita ilmaantui yhteensä vain joitakin kymmeniä. Vain Savonlinnassa saadaan varmuudella yksi 16 oppilaan ryhmä. Ruotsin pakollisuudesta luopuminen ei siten kiinnostanut laajemmin edes Itä-Suomessa.

[...]

Ruotsin kielestä luopuminen on oppilaalle riski, koska työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa. Yhden kielen karsimisen sijaan oppilaita kannattaisi motivoida paremmin ­sekä ruotsin että muiden kielten opiskeluun, koska monipuolinen ja toimiva kielitaito on koko ajan tärkeämpää.

Helsingin Sanomat 7.5.2017

Kuten nimetön pääkirjoitustoimittaja hyvin tietää, kokeilulla ei ollut koskaan koko hallituksen kannatusta, vaan muun muassa opetusministeri teki selväksi, että vastustaa jyrkästi valinnaista ruotsia ja siksi myös kokeilua.

Samoin "ruotsin kielestä luopuminen" ei todellakaan ole oppilaalle riski siksi, että "työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa", vaan koska kokeilu ei vapauttanut siihen osallistuneita ns. virkamiesruotsista ja pakollisen ruotsin opiskelusta viimeistään korkeakoulussa. Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.

[guest14935]

Kuten nimetön pääkirjoitustoimittaja hyvin tietää, kokeilulla ei ollut koskaan koko hallituksen kannatusta, vaan muun muassa opetusministeri teki selväksi, että vastustaa jyrkästi valinnaista ruotsia ja siksi myös kokeilua.
Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.

Saattanut myös uuvattien ero persuista vaikuttaa, kun kannattajia vapaudella olikin hallituksessa vain muutama jäljellä ja valtaa ei määränsä mukaista edes heillä. Kunnissa kuitenkin samat puolueet kuin eduskunnassakin, vaikutusta molempiin suuntiin.

[guest15493]

Onhan tämä naurettavaa, että ruotsin opiskeluun tuhlataan resursseja. Muutenkin todella vähissä ovat tunnit suomalaisessa koulussa. Omat lapseni olivat täysiksi tunneiksi muutettuna 32 (*60 min) viikossa koulussa Wienissä ja päälle 10 h viikottaisia kotiläksyjä. Koulukin alkoi käytännössä viisivuotiaana. Suomessa heillä on 19*60 min viikossa ja 10 min kotiläksyjä päivässä.

[JohanNyt]

Samoin "ruotsin kielestä luopuminen" ei todellakaan ole oppilaalle riski siksi, että "työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa", vaan koska kokeilu ei vapauttanut siihen osallistuneita ns. virkamiesruotsista ja pakollisen ruotsin opiskelusta viimeistään korkeakoulussa. Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.

Täytyy sanoa, että en ole ihan hyvästä ruotsin kielen taidostani saanut oikein mitään hyötyä työelämässä, pari kertaa on ollut ihan kiva osata lukea ruotsia, mutta muuten täysin hyödytöntä. Virkamiesruotsi sinänsä on täysi vitsi, joka ei mittaa millään tavoin kielen osaamista. Hirveästi menee resursseja hukkaan, kun ruotsia opetetaan koko kansalle ja tulos on nollatasoa.

[Don Nachos]

Onko tässä keskustelussa tullut jo ilmi, että helsinki luopui pakkoruotsista?

Nyt alotetaan ykköseltä A-kieli ja kolmoselta B-kieli joka voi olla mikä vaan. Ruotsia ei tarvitse valita olenkaan.

[valkovuokko]

Tuo ei pidä paikkaansa.

Ruotsi on tässä se ainoa kaikille pakollinen kieli.

A1 kieli voi olla mikä tahansa, jota riittävän moni haluaa opiskella.
Enemmistö valitsee varmaankin englannin. Jotkut ehkä valitsevat sen sijaan saksan, ranskan, espanjan, ruotsin tms

Kolmantena vuonna aloitettava kieli ei ole pakollinen, sen voi jättää pois, tai valita siinä kohtaa ruotsin tai jonkun muun kielen.

Mutta kuudennella luokalla pitää aloittaa pakkoruotsi, jos sitä ei ole valinnut aikaisemmin.

[Shemeikka]

Haulla ei löytynyt parempaa ketjua, joten tänne.

YLE kertoi tänään RKPn säätiöllä olevan enemmän rahaa kuin millää muun puolueen säätiöllä; noin 800 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta RKP tarvitsee, tai ainakin saa Oulun kaupungilta 10.000 euron avustuksen Ruotsalaisen Kansanpuolueen puoluekokouksen pitämiseksi Oulussa. Ei hyvää päivää

Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP pitää puoluekokouksensa Oulussa ensi viikonloppuna 25.–27. toukokuuta.

Kokouspaikka on Oulun kaupunginteatteri. Kokoukseen odotetaan noin 300 osanottajaa.

Kaupunginhallitus päätti tukea RKP:n puoluekokousta 10 000 eurolla, joka menee teatterin tilavuokraan.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-kaupunki-tukee-rkpn-puoluekokousta-antoi-tilavuokraan-10-000-euroa/794289/

Tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin varallisuus on Ruotsalaista kansanpuoluetta lähellä olevalla Svenska Kulturfondenilla, peräti noin 800 miljoonaa euroa.

Tosin vain pieni osa säätiön tuotosta käytetään puolueen tukemiseen. Tutkimuksen mukaan RKP ja sen ehdokkaat saavat kuitenkin tukea myös monilta muilta heitä lähellä olevilta säätiöiltä.

https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat

[Shemeikka]

PS. ylläolevaan. Yritin jättää kommentin Kalevan uutiseen asiasta, mutta "kaikki kommentit tarkistetaan tällä hetkellä".

[Nuivinator]

^
Siellä muuten oli monta hyvää kommenttia! Onkohan Kalevan moderaatio turhautunut?

[Roope]

Kuten nimetön pääkirjoitustoimittaja hyvin tietää, kokeilulla ei ollut koskaan koko hallituksen kannatusta, vaan muun muassa opetusministeri teki selväksi, että vastustaa jyrkästi valinnaista ruotsia ja siksi myös kokeilua.

Samoin "ruotsin kielestä luopuminen" ei todellakaan ole oppilaalle riski siksi, että "työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa", vaan koska kokeilu ei vapauttanut siihen osallistuneita ns. virkamiesruotsista ja pakollisen ruotsin opiskelusta viimeistään korkeakoulussa. Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.

Viimeisetkin kaksi kokeiluun ilmoittautunutta kuntaa ovat vetäytyneet hankkeesta, joten kielikokeilu peruuntuu kokonaan.

Språkförsöket är över – också Nyslott och Rovaniemi drar sig ur

Språkförsöket som skulle bädda väg för avskaffandet av skolsvenskan har gått in i en vägg. Nyslott och Rovaniemi meddelar att de inte är intresserade av att gå vidare. Därmed är antalet deltagare noll.

Bildningsutskottet i Nyslott drar tillbaka sin anmälan till språkförsöket. Därmed kommer Rovaniemi heller inte att delta. Det innebär att språkförsöket, där eleverna i årskurs sex hade fått byta ut svenskan som andra inhemska språk mot ett utländskt språk, inte blir av. Försöket kom till efter att medborgarinitiativet om att avskaffa skolsvenskan föll i riksdagen.

Nyslott beslöt att dra tillbaka sin anmälan på bildningsutskottets möte på torsdag kväll. Enligt tf chefen för kommunens bildningssektion Tuija Kauppinen var intresset för försöket väldigt lågt bland de berörda eleverna. Ursprungligen uppgav 16 elever att de var intresserade av att läsa ryska i stället för svenska, men under de senaste dagarna har antalet minskat till sju.

Kauppinen föreslog som föredragande tjänsteman i frågan att kommunen drar tillbaka sin anmälan. Utskottet biföll Kauppinens förslag.

Tidigare samma dag kom ärendet upp även i bildningsutskottet i Rovaniemi. Där beslöt man att avvakta Nyslotts beslut och därefter följa deras exempel. Rovaniemi ansåg att det är värdelöst med tanke på försökets målsättningar att delta i det som enda kommun.

–  Om endast Rovaniemi är med kommer målet med försöket inte att uppfyllas. Vi förde en diskussion och den föredragande tjänstemannen drog tillbaka sitt förslag för ny beredning, sade medlemmen i bildningsutskottet Saara Koikkaleinen (SDP) per sms från mötet.

I Rovaniemi behandlades en motion om att dra tillbaka kommunens anmälan till försöket. Den föredragande tjänstemannen ansåg att motionen skulle avslås.

Den ifrågavarande motionen var lämnad av kommunfullmäktigeledamoten Mikkel Näkkäläjärvi (SDP). Han reagerade på att en enskild tjänsteman hade anmält Rovaniemi till försöket utan att ärendet hade behandlats i fullmäktige.

– Jag tycker att det är en principiell fråga, Finland är ett tvåspråkigt land, sade Näkkäläjärvi i en intervju på tisdagen.

Näkkäläjärvi ansåg att en tjänsteman inte kan fatta ett beslut om en fråga som sist och slutligen berör Finlands grundlag.

Hbl 24.5.2018

[Nanfung]

Viimeisetkin kaksi kokeiluun ilmoittautunutta kuntaa ovat vetäytyneet hankkeesta, joten kielikokeilu peruuntuu kokonaan.

Säätiörahalla on taivaallinen voima?

[Nanfung]

Kuten nimetön pääkirjoitustoimittaja hyvin tietää, kokeilulla ei ollut koskaan koko hallituksen kannatusta, vaan muun muassa opetusministeri teki selväksi, että vastustaa jyrkästi valinnaista ruotsia ja siksi myös kokeilua.

Samoin "ruotsin kielestä luopuminen" ei todellakaan ole oppilaalle riski siksi, että "työelämässä monessa tehtävässä edellytetään ruotsin kielen taitoa", vaan koska kokeilu ei vapauttanut siihen osallistuneita ns. virkamiesruotsista ja pakollisen ruotsin opiskelusta viimeistään korkeakoulussa. Oikeasti vain harva pakkoruotsiin pakotettu tarvitsee ruotsin kielen taitoa työssään, eivätkä ruotsinkieliset muutenkaan kelpuuta pakkoruotsijärjestelmän tuottamaa alkeellista kielitaitoa.

Viimeisetkin kaksi kokeiluun ilmoittautunutta kuntaa ovat vetäytyneet hankkeesta, joten kielikokeilu peruuntuu kokonaan.

Säätiörahalla on taivaallinen voima?