Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[elven archer]

Koominen tarina taas kerran.

Kuinka monen yrityksen työntekijän täytyy tehdä yrityskauppoja Ruotsissa? Ei varmastikaan monen. Ehkä heiltä voikin vaatia ruotsin osaamista, mutta tavalliselle autonkorjaajalle ja muille perusduunareille Suomessa se on puhdasta ajanhukkaa.

Tyyppi ihan itse keksi tuon, ettei häntä otettaisi muulla kielellä vakavasti. En osaa kuvitella sellaista tilannetta, missä joku ottaisi vakavammin surkeaa ruotsia mongertavan lainanottajan kuin hyvää englantia puhuvan lainanottajan.

On aika suuri riski mongertaa huonolla kielellä noin tärkeitä asioita. Siinä voi sitoutua huomaamattamaan johonkin itselleen hyvin epäedulliseen.

Ruotsissa puhutaan yhä useammin englantia, koska Ruotsi on päivä päivältä enemmän maahanmuuttajien maa. Sinne muuttaa joka vuosi sata tuhatta ruotsia osaamatonta ihmistä, joista suurin osa ei koskaan tulekaan kunnolla ruotsia osaamaan.

Globaalien brändien kieli on englanti.

[mattima5]

Jos ruotsalaiset ei osaa puhua englantia ei heidän kanssaa kannata käydä kauppaa.

[Chew Bacca]

Eli tuo rasvanäppi siis väittää saaneensa lainaa paskalla ruotsilla? Osasiko lukea pienen präntin? Oikea pankin toiveasiakas. Mites kielitaidon laita on tänään?

Ja olkiukot lepattaa. Pakkoruotsi loppuu kun ruotsista tulee vapaaehtoinen. Mitä järkeä olisi kieltää jokin kieli?

[Nanfung]

"Kokemuksistani johtuen olen tänä päivänä vahva pakkoruotsin puolestapuhuja. Suomessa niiden, jotka vähänkin ajattelevat pohjoismaista liike-elämää, tulisi treenata ruotsin kieltä, koska siitä on erittäin iso apu."

Vaikka ruotsalaiset puhuvat keskimäärin parempaa englantia kuin suomalaiset, bisneksessä ruotsilla on suuri rooli.

Kielen lisäksi menestyksen avaimia Ruotsissa ovat olleet rohkeus riskinottoon ja omien vahvuuksien hyödyntäminen.

Joskus nuoruudessani ostin Espanjassa apteekista ns. "ruuminpesuvettä", jota sitten myin Ruotsissa nautintoaineena? Hyvin meni kaupaksi, vaikken ruotsia osannutkaan.

[Teemu Lahtinen]

Jätin Espoon valtuussossa 15.2. aloitteen alueellisesta kielikokeilusta:

"Espoo on visionsa mukaan "inhimillinen edelläkävijäkaupunki" ja "edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen, kokeilut ja myös niihin liittyvien epäonnistumisten kestäminen."

Sipilän hallituksen hallitusohjelma antaa uusia mahdollisuuksia kieltenopiskeluun ja kansainvälistymiseen. Tällä hetkellä Suomi hukkaa valtavasti voimavarojaan ja nuorten oppimiselle otollista aikaa pakollisiin maailmanlaajuisesti marginaalisten toisten kotimaisten kielten opetukseen.

Vuosi sitten tehdyn kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista haluaisi ruotsin kielen opiskelun olevan vapaaehtoista ja vapauttaisi kielivalinnan.

Vapaa kielivalinta on vientivaltti. Kansainvälisessä kaupassa Suomi tarvitsee enemmän kielipääomaa ja esimerkiksi kiinan, saksan (suurin vientimaamme), venäjän ja espanjan osaaminen avaisi markkinoita suomalaiselle työlle. Monella nuorella mahdollisuudet jäävät nyt käyttämättä, kun kielten opiskeluun varattu aika ja tarmo hukataan toisen kotimaisen kielen opiskelun.

Vapaa kielivalinta on sivistynyt ratkaisu, joka lisää kielellistä monimuotoisuutta. Se on Suomen ja sen kuntien etu. Hallitusohjelma mahdollistaa tämän, sillä alueellinen kielikokeilu on yksi opetuspuolen kärkihankkeista.

Espoon on aika näyttää edelläkävijyytensä ja ennakkoluulottomuutensa kyseenalaistamalla nykyisen malli ja lähtemällä rohkeasti kokeilemaan uutta. Kaksikielisenä kaupunkina kokeilu toisi uutta tietoa koko maan käyttöön.

Yllä olevan perusteella esitämme,

että Espoon kaupunki hakee lupaa alueelliseen kielikokeiluun hallitusohjelman mukaisesti,
ja että Espoo selvittää toisen kotimaisen kielen tilalle valittavaksi parhaiten tarpeita vastaavat valintamahdollisuudet."

Lisäkseni aloitteeni allekirjoittivat Simo Grönroos, Petri Pulkkanen, Kari Pajunen, Simon Elo, Seppo Huhta, Jukka Kilpi ja Arja Juvonen perussuomalaisista, Henna Partanen, Mari Anthoni ja Inka Hopsu vihreistä sekä Hanna Konttas kokoomuksesta.

[Roope]

Vuosi sitten tehdyn kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista haluaisi ruotsin kielen opiskelun olevan vapaaehtoista ja vapauttaisi kielivalinnan.

Prosentti alakanttiin, varmaankin lainattu valtamediasta. Oikeasti Åbo Akademin kyselyn mukaan 74 prosenttia oli sitä mieltä, että "ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista".

62 prosenttia vastanneista sen sijaan oli sitä mieltä, että "koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia".

Lehdistömateriaali (s. 2, taulukko 1)

[Roope]

Keskustan Puumala esittää: Virkamiesruotsin opinnot jo lukioon

Korkeakouluopintoihin sisältyvä toisen kotimaisen kielen opintojakso voitaisiin suorittaa jo lukiossa, ehdottaa keskustan kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala.

Puumala toteaa, että tänä keväänä valitaan viisikymmentä lukiota, joissa voidaan noudattaa väljempää tuntijakoa. Lisäksi perustetaan kokeilulukioiden verkosto, jossa lukiot voivat tehdä erilaisia kokeiluja.

Hänen mukaansa toisen asteen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen on tärkeää ja uudistusten aloittaminen ruotsin kielen opiskelusta olisi luontevaa.

– Mahdollisuus suorittaa virkamiesruotsi parantaisi opiskelumotivaatiota lukiossa, Puumala sanoo tiedotteessaan ja toteaa, että monella opiskelijalla virkamiesruotsi voi muodostaa jopa esteen korkeakoulusta valmistumiselle.

Yle 21.2.2016

Kansanedustaja Puumala on oikeassa, sillä pakollisella korkeakoulukurssilla ei enää opita uutta vaan kerrataan vanhaa. Useimmilla ruotsin osaaminen on huipussaan lukion lopulla. Sen jälkeen osaaminen hiljalleen hiipuu, kun kieltä ei käytetä.

Korkeakoulukurssin symboliarvo on kuitenkin niin suuri, että siitä ei hevillä luovuta. Puhumattakaan, että kyseenalaistettaisiin, miksi pitää suorittaa näyttö kielestä, jota ei oikeasti osaa eikä koskaan tule käyttämään.

Ehdotuksessa on tosin se ongelma, että korkeakoulussa virkamiesruotsin läpäisee lähinnä symbolisella näytöllä, vaikka ruotsin taito ei oikeasti riitä mihinkään. Eikä tässä ole kyse muutamista yksittäistapauksista vaan laajasta järjestelystä, koska muuten kymmenet prosentit opiskelijoista eivät valmistuisi. Toki voitaisiin sopia niin, että lukiossa näytöksi riittäisi esimerkiksi kutosen arvosana todistuksessa.

[Jorma M.]

Näiden tällaisten olemattomien puumaloiden ehdottelut ovat hupaisia. Toisaalta puumaloiden järki sanoo että äänestäjät halkeaisivat onnesta jos pakkoruotsista voitaisiin ainakin Venäjän rajan tuntumassa luopua, toisaalta taaspuumaloiden pitää olla mahdollisimman nöyrä runkkari ja pyytää mahdollisimman vähän jottei Suomen pakkoruotsittava media räjähdä.

Pakkoruotsi on kuin raskaus. Se on tai sitä ei ole, välimuotoa ei ole.

[Siili]

Ehdotuksessa on tosin se ongelma, että korkeakoulussa virkamiesruotsin läpäisee lähinnä symbolisella näytöllä, vaikka ruotsin taito ei oikeasti riitä mihinkään. Eikä tässä ole kyse muutamista yksittäistapauksista vaan laajasta järjestelystä, koska muuten kymmenet prosentit opiskelijoista eivät valmistuisi. Toki voitaisiin sopia niin, että lukiossa näytöksi riittäisi esimerkiksi kutosen arvosana todistuksessa.

Pakkoruotsiväelle  on hirmuisen steressin paikka, kun ruotsin toisena kielenä kirjoittajat vähenevät.  Ihmettelen suuresti, miksei kirjoittamiselle ole pistetty porkkanaksi esimerkiksi se, että sen riittävän hyvä suorittaminen tuo virkamiesruotsin paperit.

[Teemu Lahtinen]

Prosentti alakanttiin, varmaankin lainattu

Syytän puoluetoveria, jonka ansiokasta valmistelua hyödynsin surutta. Otan huomioon aiheen jatkokäsittelyssä korjauksen.

[Marius]

Suomenkieli pakolliseksi koko maailmassa.

Kaikkihan olemme suomalaisia, koska olemme samanlaisia,

ja Suomi kielineen kuuluu kaikille.

[Marius]

Miksi ruotsinkieli ei ole pakollista Meksikossa ?

[Oami]

Miksi ruotsinkieli ei ole pakollista Meksikossa ?

Sitäkin olennaisempi kysymys on, miksei se ole pakollista Saksassa. Ei ole nimittäin yksi eikä kaksi kertaa, kun olen kuullut väitettävän, että ruotsin osaaminen helpottaa myös saksan oppimista.

[Supernuiva]

Miksi ruotsinkieli ei ole pakollista Meksikossa ?

Sitäkin olennaisempi kysymys on, miksei se ole pakollista Saksassa. Ei ole nimittäin yksi eikä kaksi kertaa, kun olen kuullut väitettävän, että ruotsin osaaminen helpottaa myös saksan oppimista.

Niin, ilmeisesti juuri tästä johtuen kieltä ei ole tarvetta opettaa pakolla, koska saksankieliset he oppivat ruotsia helposti melkein itsestään, myös päinvastoin. Ainakin suomalaiset kieli-ihmiset ovat tätä mieltä perustellessaan suomen kielen huonoutta. 

Itse olen ymmärtänyt, että nämä saksan oppimisen helpottajat tarkoittavat vain äidinkieleltään suomenkielisiä ihmisiä. (Ellei Oamin viesti ollut puhtaan sarkastinen.)

[Roope]

Korkeakouluopintoihin sisältyvä toisen kotimaisen kielen opintojakso voitaisiin suorittaa jo lukiossa, ehdottaa keskustan kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala.

Ei käy, kirjoittaa emeritusprofessori Christofer Cronström. Professori viittaa Hannu Niemen vuoden 2008 väitöskirjaan, jonka mukaan 20 prosenttia korkeakouluopiskelijoista läpäisi virkamiesruotsitutkinnon, vaikka osaaminen jäi alle vaaditun tason. Cronström epäilee, että kun tulos korkeakouluissa on näin huono, se olisi vielä huonompi, jos tutkinto olisi lukioiden vastuulla.

Hbl: Att låta gymnasierna svara för svenskan är knappast välbetänkt 26.2.2016

Professori on väärässä. Suurimmalla osalla ruotsin osaaminen on ollut huipussaan lukioaikana. Kun tutkinto suoritettaisiin lukiossa, eikä vuosia myöhemmin irrallisen kurssin lopussa korkeakoulussa, taso voisi olla parempi.

Se todellinen kysymys kuitenkin kuuluu, mitä järkeä koko virkamiesruotsipelleilyssä on, kun jo kymmenen vuotta sitten joka viides läpäisi sen ilman vaadittua osaamista. Nyt tulokset olisivat vielä huonommat.

[Roope]

Nyt on piru irti. Ruotsin eduskunnan puhemies kävi eilen vierailulla Suomessa, ja Suomen eduskunnan puhemies Maria Lohela (PS) päätti, että vierailun aikana puhutaan yhteisenä työkielenä englantia. Eihän sellainen sovi.

Hbl: Lohela krävde engelska vid svensk talmansvisit 26.2.2016

Stefan Wallinin (RKP) mukaan tämä on epäkohteliasta ja epäluonnollista, sillä kaksikielisessä maassa puhutaan toki suomea tai ruotsia. Wallinin mielestä ei ole hyväksyttävää, että hän joutuu ruotsinkielisenä puhumaan toisen ruotsinkielisen kanssa muuta kuin ruotsia. Wallin uhmasikin Paavo Arhinmäen kanssa protokollaa ja piti omat puheenvuoronsa ruotsiksi.

Myös kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (SDP) sanoo olevansa järkyttynyt ja aikoo ottaa asian esille eduskunnassa. Feldt-Rannan mukaan asia ei ole vähäpätöinen, sillä Ruotsi on Suomen tärkein yhteistyökumppani ja naapuri. Siksi emme voi antaa signaalia, että Suomessa ei voida/pystytä (kan) puhumaan ruotsia.

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (SDP) puolestaan kertoo olevansa ällikällä lyöty ja hän aikookin ottaa asian esille ulkoasiainvaliokunnassa. Tuomiojan mukaan on selvää, että koska eduskunta on kaksikielinen instituutio, sen on käytettävä ruotsin kieltä Ruotsin kanssa asioidessa.

Ja arvaatte varmaan, mikä on huomisen Höblän pääkirjoituksen aihe: Små och stora steg

[Roope]

Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson aikoo koota ensi viikolla kansanedustajista "yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän" (allsvenska riksdagsgruppen) ja vaatia puhemies Lohelalta selitystä, miksi Ruotsin puhemiehen vierailulla puhuttiin ruotsin sijasta englantia.

Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (RKP) aikoo mobilisoida yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän vastustamaan puhemies Maria Lohelan (PS) päätöstä käyttää englantia ruotsalaisen puhemiehen vierailun aikana.

– On huolestuttavaa, että puhemies päätti tehdä näin ja valitsi englannin sekä ruotsin että suomen sijaan. Minusta tämä on asia, josta niin sanotun yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän on kokoonnuttava keskustelemaan ja löytämään yhteinen linja, sanoo Henriksson, joka on ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Yhteisruotsalaisella eduskuntaryhmällä on tapana suuntautua eduskunnan ruotsin- ja kaksikielisiin edustajiin, mutta Henriksson muistuttaa, että kaikki kansanedustajat, jotka haluavat työskennellä kaksikielisen Suomen puolesta, ovat tervetulleita.

– Tämä on sen kaliiberin kysymys, että on tärkeää, että työskentelemme yhdessä laajalla rintamalla. Ryhmässä on aiemmin ollut edustajia suurimmasta osasta puolueista, paitsi perussuomalaisista. Myös keskustalaisia on ollut harvakseltaan.  (käännös)

Hbl: Henriksson kräver förklaring av Lohela 27.2.2016

[Shemeikka]

Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (RKP) aikoo mobilisoida yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän vastustamaan puhemies Maria Lohelan (PS) päätöstä käyttää englantia ruotsalaisen puhemiehen vierailun aikana.

Jos ruotsalainen ei puhu suomea, miksi suomalaisen pitäisi puhua ruotsia? Jodå, ollaan kahden kansalliskielen (ei virallisen kielen) maa, mutta olen sitä mieltä, että käytetään kieltä, joka toimii. Jos se on englanti, it is ok ja jos ruotsi, det är okej. Tai muu kieli.

[Alaric]

Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson aikoo koota ensi viikolla kansanedustajista "yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän" (allsvenska riksdagsgruppen) ja vaatia puhemies Lohelalta selitystä, miksi Ruotsin puhemiehen vierailulla puhuttiin ruotsin sijasta englantia.

Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (RKP) aikoo mobilisoida yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän vastustamaan puhemies Maria Lohelan (PS) päätöstä käyttää englantia ruotsalaisen puhemiehen vierailun aikana.

– On huolestuttavaa, että puhemies päätti tehdä näin ja valitsi englannin sekä ruotsin että suomen sijaan. Minusta tämä on asia, josta niin sanotun yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän on kokoonnuttava keskustelemaan ja löytämään yhteinen linja, sanoo Henriksson, joka on ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Yhteisruotsalaisella eduskuntaryhmällä on tapana suuntautua eduskunnan ruotsin- ja kaksikielisiin edustajiin, mutta Henriksson muistuttaa, että kaikki kansanedustajat, jotka haluavat työskennellä kaksikielisen Suomen puolesta, ovat tervetulleita.

– Tämä on sen kaliiberin kysymys, että on tärkeää, että työskentelemme yhdessä laajalla rintamalla. Ryhmässä on aiemmin ollut edustajia suurimmasta osasta puolueista, paitsi perussuomalaisista. Myös keskustalaisia on ollut harvakseltaan.  (käännös)

Hbl: Henriksson kräver förklaring av Lohela 27.2.2016

RKP:kin voi tuntea itsensä taas pitkästä aikaa tarpeelliseksi, kun on pyhää ruotsin kieltä loukattu. Vaaditaan oikein selitystä, kun alempiarvoinen mongoli meni tällaisen kaamean etikettivirheen tekemään.

Menisivät nyt itteensä ja keskittyisivät johonkin hyödylliseen eivätkä tällaiseen helvetin näpertelyyn.

[niemi2]

Kansanedustaja Anna-Maja Henriksson aikoo koota ensi viikolla kansanedustajista "yhteisruotsalaisen eduskuntaryhmän" (allsvenska riksdagsgruppen) ja vaatia puhemies Lohelalta selitystä, miksi Ruotsin puhemiehen vierailulla puhuttiin ruotsin sijasta englantia.

Impiwaaara vs. monikulturistisen Suomen kaksoisstandardi?

RKP PERUSTUU ROTUOPILLE JA RASISMILLE



Ruotsalaisen Kansanpuolueen RKP:n puheenjohtaja Carl  Haglund syyttää lähes päivittäin Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia, Haglundin mukaan puolueessa esiintyvän rasismin "suojelusta" .  Erityisesti häntä kaihersi Soinin äskettäinen haastattelu arvovaltaisen BBC:n  kuuluisassa Hardtalk-ohjelmassa. "Soini häpäisi Suomen" !



Entäs RKP:n oma rasismi  ? Omien jauhojen pitäisi tietysti ensin olla pussissa puhtaita, ennenkuin voi muita syytellä.



Ruotsalainen kansanpuolue pitää oppi-isänään suomenruotsalaista (Siuntio) kielentutkija ja professori Axel Olof Freudenthalia (1836-1911). Hän tutki erityisesti Suomen ja Viron ruotsalaismurteita. Väitöskirjansa koski närpiöläis-murretta.



Freudenthal oli svekomaani, eli kiihkoruotsalaisuuden kannattaja ja johtohahmo.  Hän piti suomenkielisten enemmistöä uhkana ja vaati suomenkielisiä vastaan radikaaleja toimia, kuten separatismia. Hänen rotuoppinsa mukaan rantaruotsalaiset ovat rodullisesti ylivertaisia suomalaisiin nähden; ovat eri rotua.



Näitä Freudenthalin oppeja ajamaan perustettiin Suomeen "Ruotsalainen Puolue" vuonna 1870.  Freudenthal oli puolueessa keskeinen henkilö. Kenttäorganisaation uudistamisen yhteydessä 1906 puolue sai nykyisen nimensä, Ruotsalainen kansanpuolue, RKP.



RKP PERUSTI 1937 Freudenthal-mitalin, jaettavaksi tunnustuksena hänen oppinsa ajamisessa.  Aluksi niitä jaettiin vuosittain. Tuoreimpia ovat 2006 jaetut viisi ja 2007 kaksi mitalia. Elisabeth Rehn on saanut kultaisen mitalin. Erään lähdetiedon mukaan myös Carl Haglundille olisi esitetty mitalia.



Kyse on siis jatkuvasta ja tuoreesta, ja ainakin alun perin, nykykäsityksen mukaan, rasismiin perustuvasta puoluetoiminnan palkitsemisesta. Ja puolueen linjasta.



FREUDENTHALIN OPPEJA toteutettiin räikeästi myös viime sotien lähes puolen miljoonan Karjalan evakkojen asuttamisen yhteydessä. RKP:n eliitti vastusti jyrkästi asuttamista ruotsalaispitäjiin; ruotsalaisten "pyhälle maalle." Maan hätätilannetta ja Ruotsista pyydettyä ja saatua painostusapua hyväksi käyttäen maanhankintalakiin 1945 otettiin rkp-eliitin vaatimuksesta erityinen "ruotsalaispykälä" (§92). Sen avulla ruotsalaispitäjät ja kartanonomistajat välttyivät evakkojen asuttamisesta mailleen.



Pääministeri / presidentti Juho Kusti Paaskivi (ent. Johan Gustaf Helsten) pelkäsi Ruotsin uhattuja vastatoimia; elintarvikeapuun ja sotalainoihin puuttumista, ja tuki rkp-läisiä. Jäätävä kausi maiden suhteissa.



POHJANMAAN ruotsalaiset vaativat omaa ruotsinkielistä  lääniä ja itsehallintoa, kuten Ahvenamaalla. Uhattiin verokapinalla ja elintarvikelakolla. - Ilkka kirjoitti tästä 1.4.1945; samoin Pohjalainen erittäin kattavassa jutussaan 2.3.2009:  "Ruotsalaispykälä esti karjalaisten muuton rannikkokuntiin." http://www.luovutettukarjala.fi/historia/sijoittuminen.pdf.



LÄHTEISTÄ Veikko Vennamon ja P.O. Väisäsen kirja "Jälleenrakennuksen ihme" (1988) sisältää asuttamisen tarkat yksityiskohdat (ISBN 951-20-3099-3).  Samoin Johannes Virolaisen useat kirjat. Muita lähteitä on sivukaupalla.



CARL HAGLUNDILLA ja RKP-eliitillä ei historian valossa mielestäni ole kyllä kanttia, eikä perusteita osoitella muita rasismista. Huolestuttavinta on, että freudethalilainen rotuoppi ja kiihkoruotsalaisuus elää puolueessa tuoreena edelleenkin.  ESPOON rkp-valtuustoryhmä 2010 vastusti kiivaasti koulujen kieliryhmien yhteisiä välitunteja !  -   www.uusisuomi.fi/kotimaa/74717-rkp-shokissa-suomen-ja-ruotsinkieliset-sa... [samaan rakennukseen].

Vireillä oleva kuntauudistus on myös hyvä esimerkki ruotsalaiskuntien elävästä kielikiihkosta.



LOPUKSI on lohduttavaa todeta, että lähdeaineistoissa katsotaan lähes yhdenmukaisesti rkp-läisen separatismin, läpi puolueen historian, olevan ensi sijassa sen eliitin harjoittamaa. Rahvas enimmäkseen on seurannut sivusta. Sen mielelläni uskonkin, kun huomattava määrä rantaruotsalaisista, piispoja myöten, kuuluu sukuumme. Ainakin he nyt ovat kunnon suomalaisia, vaikka ruotsia puhuvatkin !

Heikki Santala



http://heikkisantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136378-rkpn-rasismi-ja-rotuoppi

[Chew Bacca]

Helsingin poliisi pohtii yhdessä poliisihallituksen kanssa mahdollisuutta, että poliiseilta ei vaadittaisi kuin toisen kotimaisen kielen hallinta, mikäli poliisin äidinkieli on esimerkiksi arabia, venäjä tai somalin kieli. Opetusministeriön asiantuntijan mukaan tähän ei välttämättä tarvita edes lakimuutosta.
17-vuotias Abbas Haidari.....

jne, jne.

http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/riittaako-vain-toisen-kotimaisen-osaaminen-helsinkiin-kaivataan-arabiaa-puhuvia-poliiseja/5772990

Ajatella. Ei edes lainmuutosta. Kyl mää ole kauhia hämmästyny.

[l'uomo normale]

Ruotsi ja somali riittää tietysti helsinkiläisen konstaapelin kielitaidoksi.

[Sami Savio]

Vuosi sitten tehdyn kyselyn mukaan 62 prosenttia suomalaisista haluaisi ruotsin kielen opiskelun olevan vapaaehtoista ja vapauttaisi kielivalinnan.

Prosentti alakanttiin, varmaankin lainattu valtamediasta. Oikeasti Åbo Akademin kyselyn mukaan 74 prosenttia oli sitä mieltä, että "ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista".

62 prosenttia vastanneista sen sijaan oli sitä mieltä, että "koulussa olisi hyödyllisempää opiskella jotain muuta kieltä kuin ruotsia".

Lehdistömateriaali (s. 2, taulukko 1)

Tein tänään seuraavan alueellista kielikokeilua koskevan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys alueellisen kielikokeilun toteuttamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu vapaata kielivalintaa koskevan kokeilun mahdollistaminen eduskunnassa keväällä 2015 hyväksytyn ponnen mukaisesti. Kieltenopiskelun valinnanvapaus toisi laajentuessaan yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia työelämään. Isojen maailmankielten osaajille on tarjolla erinomaisia jatko-opinto- ja työmahdollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa monipuolisen kieltenosaamisen mukanaan tuoma etu olisi Suomelle ja suomalaiselle yrityselämälle erittäin merkittävä kilpailuvaltti.

Myös opiskelumotivaation lisääntyminen ja kieltenopiskelun arvostuksen nousu ovat perusteita kieltenopiskelun vapaaehtoisuudelle. Åbo Akademin vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan 74 % suomenkielisistä kannattaa ruotsin kielen valinnaisuutta. Saman tutkimuksen mukaan kiinnostusta ruotsin kielen vapaaehtoiseen opiskeluun olisi runsaasti.

Monessa Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä valtuustoaloite, jossa esitetään kielikokeilun toteuttamista joko paikallisesti tai seudullisesti kielikokeilun mahdollistavan lainsäädännön valmistuttua. Myös seudulliseen kielikokeiluun olisi kiinnostusta monessa kunnassa, mikäli lähikunnat suhtautuvat asiaan myönteisesti.

Kielikokeilu tultaneen toteuttamaan ainakin joissain Itä-Suomen kunnissa. Etukäteisarvioiden nojalla venäjän kieli olisi Itä-Suomessa todennäköisesti erittäin suosittu kielivalinnan kohde. Jos myös esimerkiksi muutama Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunta tulisi kielikokeilun piiriin, saataisiin kokeilun tuottamista tuloksista laaja-alaisempi käsitys verrattuna tilanteeseen, jossa kokeilu toteutettaisiin vain Itä-Suomessa. Tällöin muun muassa kiinan ja espanjan kaltaiset maailmankielet voisivat saada kokeilussa huomattavasti nykyistä laajemman jalansijan, ja kielikokeilusta saatu kokemus antaisi samalla monipuolisen kuvan mahdollista jatkovalmistelua varten.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja

mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdollisimman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeista koko maan alueella?

Helsingissä 09.03.2016

Sami Savio /ps"

[Roope]

Perussuomalaiset ovat esittäneet peruskoulun ruotsin opetusta vapaaehtoiseksi kielikokeilun kautta 16 kunnassa.

Folktingetin puheenjohtaja Thomas Blomqvist (RKP) varoittaa, että kansalaisaloitteen ponnen mahdollistamaa kielikokeilua käytetään perustuslain vastaisesti. Kuntaliiton ruotsinkielisen koulutuksen erityisasiantuntija Minna Lindberg (RKP) on huolissaan kokeiluun osallistuvien lasten oikeuksista ja kokeilusta kunnille koituvista kustannuksista.

Kommuntorget: Kampen mot skolsvenskan trappas upp – nu aktiverar sig sannfinländarna i kommunerna 24.2.2016

Hbl: Kommuntorget: Folktinget oroat för Sannfinländarnas motioner om språkexperiment 24.2.2016

[Griffinvaari]

Aloite: Pirkkalassa ehdotetaan pakkoruotsista luopumista

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/aloite-pirkkalassa-ehdotetaan-pakkoruotsista-luopumista/

Pikkuhiljaa edetään.

Koska aamulehti on fiksusti estänyt jutun lukemisen, menkää ampparien kautta:

http://www.ampparit.com/

[Faidros.]

Suomensuomalaisilla korkeampi älykkyysosamäärä.
www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

[Shemeikka]

Suomensuomalaisilla korkeampi älykkyysosamäärä.
www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Iltiksen kommenttiosio on suljettu. Mikä yllätys.

[Nationalisti]

Suomensuomalaisilla korkeampi älykkyysosamäärä.
www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Iltiksen kommenttiosio on suljettu. Mikä yllätys.

Voin vain kuvitella tiettyjen kylähullujen "voitonriemua".

[Jaska Pankkaaja]

Mainittu 3,9 pistettä ei muuten ole ihan olemattoman vähän.. Rehellisesti sanoen minulle lievä yllätys eikä tämä perustu mihinkään "arjalaisuuteen" vaan koska RKPeekielisillä tapahtuu samaa kuin niillä kaikenlaisilla amerikan azkenaazeilla: menestyneemmät pitävät tiukasti kiinni ryhmästään ja ne vähemmän menestyneet eivät niinkään..

No ankkalammikon vesi on tunnetusti sakeaa mutta tunnetusti avarakatseiset RKPeekieliset epäilemättä Rikastavat nyt kilpaa sukujaan jalolla Afrikkalaisella siemenellä jolloin afropäisiä neroja pukkaa ihan solkenaan..

[Sakari]

Mikä on suomensuomalainen? Mielestäni on Suomalaisia ja ruotsia äidinkielenään puhuvia kutsutaan ryhmänä Suomenruotsalaiset.