Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Rastafari]

Tällänen kannanotto

Opetushallituksen pääjohtaja kertoo oman näkemyksensä siitä, mitä pakkoruotsin poisto tarkoittaisi opetuksen järjestämisen osalta.

Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.

– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.

Onhan se syy tämäkin miksi koko kansa tankkaa ruotsia. Muuten syntyisi pieniä ryhmiä.

Pieniä ryhmiä, kuten ne, joita palvelleksamme ruottia päntätään. Eikö niille hurreille pienryhmälle ole tullut mieleen opiskella suomea, jolla heitä voisi palvella, niin mitä kovemmin opiskelisivat, sen parempaa palvelua saisivat, sillä tuskin hyvää palvelua sekään, kun joku koittaa (huh huh) pakkoruottilla palvelua antaa

Niin,ja eikös opiskelu luulisi olevan tehokkaampaa pienissä ryhmissä, oli se aihe sitten mikätahansa?

[hakare]

Boikoteista puheenollen, et kai sinä osta Ahvenanmaalta tullutta kalaa. Katson tarkkaan sipsipussista valmistajan. En tilaa Verkkokauppa.com:sta veronkiertotuotteita.

[Teemu Lahtinen]

Ensimmäisen 50 000:n jälkeisen uutispäivän argumenttisaldo: valeita, uhkailua ja vittuilua elefanttien hautausmaalta.

Mites sen Gandhin väitetään sanonenkaan?

First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win.

[foobar]

Ensimmäisen 50 000:n jälkeisen uutispäivän argumenttisaldo: valeita, uhkailua ja vittuilua elefanttien hautausmaalta.

Mites sen Gandhin väitetään sanonenkaan?

First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win.

Väitetään, mutta näyttöä siitä että hän olisi näin sanonut ei tiettävästi ole...

Valitettavasti tai sitten ei.

[nuiv-or]

Miten virkamiesruotsista saa vapautuksen? Tuosta tiedosta olisi iloa aika monelle yliopistolaiselle ja moni olisi valmis maksamaankin.

Koska pakkoruotsia (eikä virkamiesruotsiakaan) kuitenkaan ei saada poistettua tällä vuosisadalla, niin voisit jakaa tuon tiedon kansallisena perintönä kaikille ylioppilaille.

Först jag var som
(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27031;image)

men senare

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=80224.0;attach=27033;image)

som en boss.

[Roope]

Esim. tuo kirjoitus siitä miten: "On sairasta, ettei esimerkiksi viereisissä kouluissa olevia suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia laiteta samalle pihalle leikkimään", Stubb puuskahtaa". Koskee Suomessa ainoastaan ruotsin kielisiä kouluja.

"Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla."

Tämä "pakkovenäjä"-termiä on yritetty ihan tahallisestikin mediassa käyttää. Yleensä juuri puhuttuna raja-alueista, vaikka ideanahan tässä kielikiistassa on ollut vapaaehtoisuus.

"Kielien aikaistaminen" on myös ennen kaikkea tuntunut tarkoittavan Suomessa yhden kielen aikaistamista, ei muiden.

Tässä Stubbin ja Rkp:n yhteydessä "panostus ruotsin sijasta muihin kieliin" tai "venäjän opiskelu raja-alueilla" ei tarkoita mitään pakkovenäjää (koska Rkp on liberaali puolue) vaan vapaaehtoista venäjää pakkoruotsin ohessa.

Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.

[saint]

[...]
Eikä tätä ongelmaa kaksikielisyydestä pitäisi laittaa suomenruotsalaisten niskoille, vaan pikemminkin kansanedustajien ylipäätään.
[...]

Tuo on hyvä huomio: kansanedustajilla olisi halutessaan mahdollisuus koska tahansa panna pakkoruotsiasia kuntoon, jos he vain puhaltaisivat yhteen hiileen. Mutta ehkä se on niin, että rahan valta ja "rkp-herran" pelko estää toimimasta kieliasiassa järkevästi.

Kansanedustajille vinkiksi "melkein EU-presidentti" Lipposen mietelause: "Pöö - ei ole mitään pelättävää!"

[Oami]

Olen jo vuosia sitten - joskus 90-luvun alkupuolella yläasteikäisenä - puhunut siitä, että ruotsin kieli voisi olla pakkollinen peruskouluissa vain vanhojen Vaasan-, Turun ja Porin sekä Uudenmana läänien alueilla, ja "virkamiesruotsia" ei vaadittaisi muuta kuin sellaisilta, jotka hakevat julkista virkaa sellaisissa kunnissa, joissa ruotsin kieli on merkittävässä asemassa (käytänössä kaksikieliset tai enemmistöltään ruotsinkieliset kunnat). Lukioissa ja korkeakouluissa kieli olisi valinnainen.

Ajatukseni oli myös, että inarinsaame ja pohjoissaame tulisivat pakollisiksi kieliksi peruskouluissa Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnissa sekä Rovaniemellä.

Kettuilu- ja kostomielessä olen ei-vakavissani joskus ehdottanut pakkosaamea kaikkin ruotsinkielisiin kouluihin 

Inarinsaame Rovaniemellä?

Vakavasti puhuen, ei inarinsaamenkielisiä yhdyskuntia ole missään muualla kuin Inarissa, eikä pohjoissaamenkaan (saati jonkun muun saamen-)kielisiä ole Rovaniemellä.

Ja kuten itsekin ilmeisesti huomaat, saamelaiskielet ovat kaksi eri kieltä. Pitäisikö siis jonkun oppilaan opetella pakollisina kolmea kieltä - inarinsaamea, pohjoissaamea ja suomea - ennen kuin voisi alkaa opetella vieraita kieliä? Kun tämä koko keskustelu on lähtenyt siitä, että kaksikin pakollista on liikaa?

[Oami]

Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.

Vastustan ehdottomasti kaikenlaisia uudistuksia, joissa Helsinki tai uusimaa yleisemmin leimattaisiin jotenkin ruotsinkieliseksi alueeksi. Helsinki ei ole ruotsalaisenemmistöinen kaupunki niin kuin Belgiassa tai Sveitsissä on eri kielellisiä alueita. Suomi on jo jakaantunut kahteen alueeseen kielen perusteella. Nämä alueet ovat Ahvenanmaa ja muu Suomi. Ei tarvita  mitään muita jakoja. Vaikka kielivalinta periaatteessa olisi vapaa, ei se välttämättä olisi sitä jokaisen yksilön tasolla. Esimerkiksi kuntien resurssit voisivat vaikuttaa asiaan.

Ruotsi on edelleen enemmistönä paikoin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja varsinkin Pohjanmaalla.

[VeePee]

"Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla."

Tätä argumenttia on vaikea ymmärtää. Ikään kuin oletettaisiin, että Tohmajärvellä syntynyt eläisi koko elämänsä itä-Suomessa eikä voisi muualle muuttaa. Vapaus valita resurssien puitteissa useammasta kielestä riippumatta maantieteellisestä sijainnista.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.

Miten olisi kotimaisten tomaattien boikotointi?  Närpiöläiset tomaatinkasvattajat taitavat kannattaa RKP:tä lähes 100%.

Mielestäni nuo boikotonnit ylipäätään ovat huono idea. Mieluummin sitä ostaa suomalaisia tuotteita kuin ulkomaalaisia.

Eikä tätä ongelmaa kaksikielisyydestä pitäisi laittaa suomenruotsalaisten niskoille, vaan pikemminkin kansanedustajien ylipäätään.

Selvää tietysti on että kun asia on lähes joka kuukausi mediassa sen takia, ettei aihetta voida kovinkaan hyvin perustella niin jonkinlaista muutosta tilanteeseen tarvittaisiin.

Tästä huolimatta Stubbin kaltaiset tahot ajavat pakkoruotsin ulottumista vain entistä alemmille luokille. Eli teot ja puheet eivät vastaa toistensa kanssa.

Silloin kun boikotoidaan niin pitää löytää aina parempi vaihtoehto. Jos Närpiöläisille tomaateille löytyy parempi vaihtoehto niin Närpiön tomaatit boikottiin. Suomenruotsalaisten niskoille se pitää nimenomaan laittaa. Heidän tehtävä on sitten painostaa RKP:ta yms.
Tiimarista olisi hyvä aloittaa. Niiden rihkamaa ei tarvitse kukaan.

[Siili]

"Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla."

Tätä argumenttia on vaikea ymmärtää. Ikään kuin oletettaisiin, että Tohmajärvellä syntynyt eläisi koko elämänsä itä-Suomessa eikä voisi muualle muuttaa. Vapaus valita resurssien puitteissa useammasta kielestä riippumatta maantieteellisestä sijainnista.

Kyllä laaja kielipaletti kaikissa Suomen peruskouluissa on utopiaa.  Enkä minä usko, että ihminen, joka osaa suomen kielen lisäksi ainoastaan hyvää englantia, on mikään erityisen säälittävä tapaus.  Hän kykenee kommunikoimaan hyvin suuren ihmisjoukon kanssa ja hänelle ovat portit auki valtaviin tietovarantoihin.

Toisaalta ei useamman kielen välttävä osaaminen ole kovin kummoinen etu työmarkkinoilla.  Kyllä kielen osaamisen pitää olla sellaisella tasolla, että siitä on työnantajalle hyötyä.

[Kimmo Pirkkala]

Asiahan on niin, että pääministeri ei osaa ruotsia. Joten miten niin se on välttämätöntä Suomessa?

[Jaakko Sivonen]

– Koen, että tässä kansalaisaloitteessa on sivistyksen vastustamisen henkeä, Söderman tähdentää.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja

Ahaa, on siis sivistyksen vastustamista, jos halutaan opiskella mieluummin ranskan ja saksan kaltaisia vanhoja kulttuurikieliä jonkin marginaalisen kalastajamurteen sijaan?

– RKP:lle tällaiset hyökkäilyt ruotsin kieltä vastaan ovat eduksi. Ne saavat sitä kautta kannattajansa äänestämään.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja

Eiköhän RKP:n kannatus ole joka tapauksessa vakiintunut 4-5 prosentin tuntumaan tapahtui mitä tahansa.

Södermanin mukaan ajatus, että ruotsin kielen opiskelu on esteenä muiden kielten opiskelemiseen on suuri virhekäsitys.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja

Se vie ihan konkreettisesti viikkotunteja, joita voitaisiin käyttää muihin kieliin. Moni ei jaksa opiskella samanaikaisesti kolmea kieltä. Kombinaatiosta englanti+ranska, englanti+saksa, englanti+venäjä tai tulevaisuudessa vaikka englanti+kiina olisi useimmille oppilaille paljon enemmän hyötyä elämässä kuin yhdistelmästä englanti+ruotsi.

Kiihkeimpiä ruotsin kielen torppaajia ovat perussuomalaiset. Vastustajiin kuuluu myös koko joukko kokoomuslaisia. Se ei Södermania hämmästytä.

– Suomessa on puoluekartan oikealla laidalla fasistinen perinne, vaikka se ei nykyään ole kovin vahva.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja

Ahvenanmaalla, jonka asukkaista n. viisi prosenttia on suomenkielisiä, ei ole enää pakollista suomen opetusta kouluissa. Pitääköhän Söderman ahvenanmaalaisia fasisteina?

Suomessa puoluekartan ruotsinkielisellä puolella on valitettavasti pitkä freudenthalilainen perinne, jossa suomenkielisiä pidetään sopivina vain bättre folkin rengeiksi ja piioiksi. Ja jos suomenkielinen haluaa olla jotain muuta kuin nöyrä palvelija, freudenthalilainen haukkuu suomenkielistä fasistiksi.

[Savolainen]

Jos jostain käsittämättömästä syystä kävisin niin, että pakkoruotsi muuttuisi suomenruotsalaisille merkityksettömäksi asiaksi. Eli 4-5% kansasta vaihtaisi mielipidettään asiassa. Niin, olisiko suomen poliittinen eliitti edelleen niin ehdottomasti sitä mieltä että pakkoruotsi on suomelle välttämätön asia?
Uskaltaisin väittää, että samana päivänä myös eliitin mielipide vaihtuu.
Eli, on mahdollista, että 95% mielipide ei paina vaakakupissa mitään. Kuulostaa hyvältä, not.

[Eugen235]

olisikohan mitään käytännön mahdollisuutta suunnitella jonkinlaista siistiä, fiksua kampanjaa / liikettä missä asiallisesti joidenkin puolueiden edustajille / eduskuntaryhmille toimitettaisiin eduskuntaan viestejä? Niissä voitaisiin esim kertoa omalla nimellä että "jos ryhmänne haluaa jatkaa kulttuurisesti / moraalisesti / pedagogisesti / kansantaloudellisesti / jne älytöntä pakkoruotsia, niin minun on valitettavasti äänestettävä  loppuelämäni perussuomalaisia."

Valtakirjan päättymisen uhka saattaisi herättää joitakin edustajia. Edes äänestämään tyhjää tai olemaan pois.   

[Oami]

Valtakirjan päättymisen uhka saattaisi herättää joitakin edustajia. Edes äänestämään tyhjää tai olemaan pois.

No, minun kirjoissani tyhjän äänestäminen tai poissaolo ilman perusteellisen hyvää syytä (esim. omat häät tai hautajaiset) on samanlaista selkärangatonta kiemurtelua sekin. Jos nyt siis oletetaan, että vaalikoneessa edustaja on selvästi vastannut asiaan jotain.

[Roope]

Niissä voitaisiin esim kertoa omalla nimellä että "jos ryhmänne haluaa jatkaa kulttuurisesti / moraalisesti / pedagogisesti / kansantaloudellisesti / jne älytöntä pakkoruotsia, niin minun on valitettavasti äänestettävä  loppuelämäni perussuomalaisia."

Valtakirjan päättymisen uhka saattaisi herättää joitakin edustajia. Edes äänestämään tyhjää tai olemaan pois.

Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset:

PS. Olikohan kansalaisaloitteen mahdollistaneilla poliitikoilla tavoitteena, että pakkoruotsialoitteen kaltaisia asioita nousisi eduskuntaan keskustelun aiheeksi? Aloite ei varmasti tunnu monien ruotsinkielisten suomalaisten mielissä kovin miellyttävältä. Mitä tapahtuu sitten, kun keskusteluun nousee esimerkiksi valtiollisiin suhteisiin haitallisesti vaikuttava kansalaisaloite?

Pakkoruotsialoite tietenkin hylättäneen. Jos haluaa Suomen kaltaisessa edustuksellisessa demokratiassa eroon vaikkapa pakkoruotsista, pitää äänestää eduskuntaan sellaista kansanedustajaehdokasta, joka lupaa poistaa sen. Itse kansalaisaloitteista seuraa lähes poikkeuksetta ainoastaan diskuteerausta.

Nurmi: Kielikompromissi: Jätetään ruotsi lukioihin 13.8.2013

Olikohan tuo sarkasmia, kun juuri kokoomuksen nykyjohto on tehnyt selväksi, että puolueen kanta ei muutu, vaikka puoluekokous niin päättäisi?

[Finka]

Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.

Tässä olen itse asiassa samaa mieltä Stubbeloisen kanssa. 7- tai 8-vuotiaan kielikorva on huomattavasti herkempi omaksumaan erilaisia äännejärjestelmiä kuin teinin. Yläkouluikäisillä on sitä paitsi nokkoonsa asti opeteltavaa oppisisältöä, jota ei voi omaksua abstraktista sisällöstä johtuen nuorempana.

Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin.

[hakare]

"Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin."

Loistava ehdotus, mutta miksi vain alakouluun. Vaadin, että sikiölle soitetaan kymmenennestä raskausviikosta lähtien yötäpäivää Paavo Lipposen, Jyrki kataisen ja Henna Virkkusen ruotsinkielellä puhuttuja äänitteitä. Ja katso, vauva hallitsee ruotsin jo synnytyslaitoksella.

[Roope]

Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.

Tässä olen itse asiassa samaa mieltä Stubbeloisen kanssa. (..) Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin.

Ruotsi siis käytännössä korvaisi ensimmäisenä pakollisena kielenä englannin. Miksi?

[nuiv-or]

Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.

Tässä olen itse asiassa samaa mieltä Stubbeloisen kanssa. 7- tai 8-vuotiaan kielikorva on huomattavasti herkempi omaksumaan erilaisia äännejärjestelmiä kuin teinin. Yläkouluikäisillä on sitä paitsi nokkoonsa asti opeteltavaa oppisisältöä, jota ei voi omaksua abstraktista sisällöstä johtuen nuorempana.

Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin.

Ehkä, mutta miksi ihmeessä suomalaisessa koulussa pitäisi lasten puhua ruotsia?

Kokoomuksen äänenkannattaja Verkkouutiset:

Jos haluaa Suomen kaltaisessa edustuksellisessa demokratiassa eroon vaikkapa pakkoruotsista, pitää äänestää eduskuntaan sellaista kansanedustajaehdokasta, joka lupaa poistaa sen.

Tuota noin, HBL tarkisti 2011 kansanedustajaehdokkaiden vaalikonevastaukset, ja niiden mukaan ihmiset olivat äänestäneet puoluelehden toimittajan toivomalla tavalla. Missä siis mättää?

Outoja toimittajia, kun eivät ymmärrä kansalaisaloitteen ideaa. Kuinka älyllisesti rajoittuneita he todellisuudessa ovat? Missään nähnyt noin vajaita yksilöitä.

Oliko se sdp:n pj vielä, joka sanoi, ettei aloitetta voi kannattaa, sillä siitä ei ole mainintaa hallitusohjelmassa. Rajoittaa aika lailla kansalaisaloitteita, jos pitää ensin tarkistaa, onko lakiehdotus hallitusohjelmassa. Ja jos on, niin miksi ihmeessä tehdä sitten lakialoite.

Aivan käsittämättömiä möläytyksiä on saatu kuulla, eikä toimittajista yksikään reagoi mihinkään.

Itse kansalaisaloitteista seuraa lähes poikkeuksetta ainoastaan diskuteerausta.

Voisiko puoluelehden toimittaja rauhoittua? Vastahan tässä on kolme aloitetta saatu läpi. Ihme yleistämistä.

[Jaska]

Mitä laki todella sanoo kielitilanteestamme?
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147017-mita-laki-todella-sanoo-kielitilanteestamme

Kirjoituksessa siteeraan perustuslakia, kielilakia ja saamen kielilakia sekä vertaan saamen ja ruotsin asemaa. Lopuksi ehdotan ratkaisumallia tilanteen symmetrisöimiseksi.

"Ero kansalliskielen ja ei-kansalliskielen välillä ei siis liity millään tavoin viranomaispalveluihin, joiden turvaamiseksi pakkoruotsi aikoinaan säädettiin. Niinpä valtakunnallista pakkoruotsia ei voi perustella kansalliskielen asemalla eikä perustuslailla."

[Werther]

Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata

... Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726

[Rastafari]

Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata

... Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726

Kas piruvie...kyllähän kettutytöt osaa...hyvän asian puolesta tietty hyväksyttävää

Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
Turkistarhauksen kieltämistä ajaneen kansalaisaloitteen allekirjoituksista merkittävä määrä oli virheellisiä.

Tiistain Aamulehti kertoo väestörekisterikeskuksen käyttäneen otantamenettelyä tarkastaessaan turkistarhauksesta viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen kannatusilmoitukset. Aloite päätyi eduskuntaan, joka kesäkuussa hylkäsi sen.

Kaikki netissä tehdyt turkistarha-aloitteen kannatusilmoitukset tarkastettiin. Paperi-ilmoituksissa käytettiin tasaväliotantaa. Jokaista paperi-ilmoitusta siis ei tarkistettu.

Aiemmin on kerrottu, että turkisaloitekampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.

Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.

Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.

Aamulehden mukaan väestörekisterikeskus hylkää virheelliset ilmoitukset ja jättää asian siihen. Asiaa ei siis tulkita viranomaisen harhauttamiseksi.

[Tomi]

Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata

... Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726

Kas piruvie...kyllähän kettutytöt osaa...hyvän asian puolesta tietty hyväksyttävää

Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata
Turkistarhauksen kieltämistä ajaneen kansalaisaloitteen allekirjoituksista merkittävä määrä oli virheellisiä.

Tiistain Aamulehti kertoo väestörekisterikeskuksen käyttäneen otantamenettelyä tarkastaessaan turkistarhauksesta viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen kannatusilmoitukset. Aloite päätyi eduskuntaan, joka kesäkuussa hylkäsi sen.

Kaikki netissä tehdyt turkistarha-aloitteen kannatusilmoitukset tarkastettiin. Paperi-ilmoituksissa käytettiin tasaväliotantaa. Jokaista paperi-ilmoitusta siis ei tarkistettu.

Aiemmin on kerrottu, että turkisaloitekampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.

Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.

Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.

Aamulehden mukaan väestörekisterikeskus hylkää virheelliset ilmoitukset ja jättää asian siihen. Asiaa ei siis tulkita viranomaisen harhauttamiseksi.

Toivoa sopii, että näissä nimissä ei ole sama ongelma. Yli 20 000 nimen tarkistus on hidasta. Viivästyy jonkin verran tämän kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa, mutta eiköhän se käsitellä, mikäli paperinimistä ei ole liikaa huuhaa-nimiä.

Menee vähän ohi aiheen, mutta ajan kanssa pakkoruotsista kyllä luovutaan ainakin Itä-Suomessa, ruotsinkielisten määrä vähenee jatkuvasti.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081317365662_uu.shtml

Venäjänkielisten määrä kasvaa rajusti

Tiistai 13.8.2013 klo 22.12

2034. Se on vuosi, jolloin venäjänkielisiä on ensimmäistä kertaa enemmän Suomessa kuin ruotsinkielisiä.

Venäjänkielisten osuus tulee kasvamaan Suomessa lähivuosina. (COLOURBOX)

Nykyisellä kehityksellä venäjänkielistä väestöä asuu Suomessa enemmän kuin ruotsinkielisiä noin 20 vuoden kuluttua.

Vaikka laskelma on viitteellinen ja tehty vuosien 2011 ja 2012 tilastojen pohjalta, pitkällä aikavälillä arvio antaa kuitenkin vinkin tulevasta. Vuonna 2012 Suomessa asui 62 554 venäjänkielistä, joka on 7,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Ruotsinkielisen väestön määrä oli viime vuonna 290 977. Määrä laski edellisvuoteen verrattuna reilulla parilla sadalla.

Venäjänkielisten määrän kasvu on seuraavat vuodet räjähdysmäistä. Sen tarkemman arvion antaminen on vaikeaa. Nykyisellä kasvuprosentilla venäjänkielisten määrä ylittäisi 100 000 jo kuuden vuoden kuluttua. Vuonna 2034 venäjänkielisiä olisi 294 746 ja ruotsinkielisiä 285 707.

Asiaan perehtyneen Tilastokeskuksen yliaktuaarin Aku Alasen mukaan kestää ainakin 20-30 vuotta ennen kuin venäjänkielisiä todella on enemmän kuin ruotsinkielisiä.

- Arviointi on todella hankalaa. Esimerkiksi vuonna 2015 inkeriläisten erityisoikeus Suomeen muuttoon loppuu. Se tulee vaikuttamaan tilastoihin tulevaisuudessa, Alanen sanoo.

Juttu on julkaistu kokonaisuudessaan Iltalehdessä 13.8.2013.
SAMI KOSKI
[email protected]

LUE MYÖS

Pakkoruotsin poistaminen johtaisi laajaan remonttiin
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081317361591_uu.shtml

Pakkoruotsista repesi raivo - nyt huutia saavat Lipposen kommentit
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081317363037_uu.shtml

Keskustelu pakkoruotsista käy raivokkaana

Tiistai 13.8.2013 klo 12.40

Reijo Tossavaisen (ps) mielestä Paavo Lipposen väittämät pakkoruotsin tarpeellisuudesta viittaavat Lipposen yksinkertaisuuteen.
Paavo Lipposen haluaisi pitää ruotsin kielen pakollisena oppiaineena. (JENNI GÄSTGIVAR)
Reijo Tossavaisen (ps) mielestä ruotsin opiskelu on joltain muulta oppiaineelta pois. (JARNO JUUTI)


Paavo Lipponen sanoi maanantaina MTV3:lle uskovansa ruotsin aseman säilyvän kouluissa, koska "siihen ovat sitoutuneet kaikki vastuuntuntoiset puolueet".

- Ruotsin kieleen ja suomenruotsalaiseen vähemmistöön haluavat päästä kiinni populistit, jotka uskottelevat, että siinä on ratkaisu maamme ongelmiin, Lipponen sanoi MTV3:lle.

Lipponen sanoi olevansa pahoillaan Suomen ruotsinkielisten kohtelusta ja hänen mielestään kyseessä on laajemman henkisen taantuman ilmiö Suomessa.

- Ruotsin kieleen hassahtanut Paavo Lipponen sanoo pakkoruotsikeskustelun ja negatiivisen asenteen ruotsinkielisiä kohtaan kertovan henkisestä taantumasta Suomessa. Kyllä tällainen arvio sopii paremmin toveri Lipposeen itseensä, Tossavainen kirjoittaa blogissaan.

Tossavainen muistuttaa, että Lipponen on ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkoston Svenska Nu:n puheenjohtaja.

- Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin vastaisuus on Lipposen osalta huomattu, sillä hänet on palkittu RKP:n toimesta Freudenthal -mitalilla. Kyseinen A. O. Freudenthal oli yksi RKP:n perustajista, ja hän oli sitä mieltä, että suomenkieliset ovat ruotsinkielisiin nähden alempirotuisia, Tossavainen kirjoittaa.

Tossavainen kommentoi Lipposen MTV3:lle antamaa lausumaa siitä, että ruotsin kielen osaaminen antaisi nuorille paremmat eväät sekä opiskella että tehdä töitä kotimaassa ja muissa Pohjoismaissa.

- Nyt on sanottava suoraan, että olisi parempi, jos Lipponen pysyisi siellä nahkurin orsilla, sillä niin perusteettomia väitteitä hän esittää. Kysehän on todellisuudessa siitä, että ruotsin opiskelu on pois jonkin muun tarpeellisemman kielen tai aineen opiskelusta.

Tossavainen ei allekirjoita myöskään Lipposen perustelua siitä, että itäsuomalaisilla nuorilla pitää olla edellytykset työllistyä valtakunnallisilla ja pohjoismaisilla työmarkkinoilla sekä opiskella muissa pohjoismaissa.

- Voi pyhä yksinkertaisuus, toveri Lipponen! Tuon rautalankaesimerkin edelliseen liittyen: Minulle soitti eräs henkilö, joka on ollut rajalla töissä noin 30 vuotta. Tuona aikana hän on tarvinnut pakkoruotsia vain kerran.

[Oami]

Vielä tässä on aikaa. Jatketaan kampanjointia ja koitetaan kerätä netin kautta automaattisesti varmennettavia allekirjoituksia sen verran, ettei paperisia edes tarvitse tarkistaa.

[Lalli IsoTalo]

olisikohan mitään käytännön mahdollisuutta suunnitella jonkinlaista siistiä, fiksua kampanjaa / liikettä missä asiallisesti joidenkin puolueiden edustajille / eduskuntaryhmille toimitettaisiin eduskuntaan viestejä? Niissä voitaisiin esim kertoa omalla nimellä että "jos ryhmänne haluaa jatkaa kulttuurisesti / moraalisesti / pedagogisesti / kansantaloudellisesti / jne älytöntä pakkoruotsia, niin minun on valitettavasti äänestettävä  loppuelämäni perussuomalaisia."

Valtakirjan päättymisen uhka saattaisi herättää joitakin edustajia. Edes äänestämään tyhjää tai olemaan pois.

Eduskunnan kansanedustajille voi toimittaa omia personoituja viestejä sähköpostilla tai perinteisellä postilla. Ne ovat ymmärrykseni mukaan 1000 kertaa tehokkaampia kuin persoonattomat yhteisviestit, joilla on monta allekirjoittajaa.

[ikuturso]

Olen jo vuosia sitten - joskus 90-luvun alkupuolella yläasteikäisenä - puhunut siitä, että ruotsin kieli voisi olla pakkollinen peruskouluissa vain vanhojen Vaasan-, Turun ja Porin sekä Uudenmana läänien alueilla, ja "virkamiesruotsia" ei vaadittaisi muuta kuin sellaisilta, jotka hakevat julkista virkaa sellaisissa kunnissa, joissa ruotsin kieli on merkittävässä asemassa (käytänössä kaksikieliset tai enemmistöltään ruotsinkieliset kunnat). Lukioissa ja korkeakouluissa kieli olisi valinnainen.

Ajatukseni oli myös, että inarinsaame ja pohjoissaame tulisivat pakollisiksi kieliksi peruskouluissa Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnissa sekä Rovaniemellä.

Kettuilu- ja kostomielessä olen ei-vakavissani joskus ehdottanut pakkosaamea kaikkin ruotsinkielisiin kouluihin 

Inarinsaame Rovaniemellä?

Vakavasti puhuen, ei inarinsaamenkielisiä yhdyskuntia ole missään muualla kuin Inarissa, eikä pohjoissaamenkaan (saati jonkun muun saamen-)kielisiä ole Rovaniemellä.

Ja kuten itsekin ilmeisesti huomaat, saamelaiskielet ovat kaksi eri kieltä. Pitäisikö siis jonkun oppilaan opetella pakollisina kolmea kieltä - inarinsaamea, pohjoissaamea ja suomea - ennen kuin voisi alkaa opetella vieraita kieliä? Kun tämä koko keskustelu on lähtenyt siitä, että kaksikin pakollista on liikaa?

Älä unohda kolttasaamea!

Inarin Shellin tienvarsimainoksessa vuonna 1987 luki teksti "Poade oahpasmuvvad".
Kyselin tuota tunturisaamen/pohjoissaamen puhujilta useammaltakin, mutta eivät tienneet. Yksi neljäntuulenlakkinen saamelaisäijä, joka kertoi moottoripyöräkokoontumisajossa juttuja kaljapalkalla kaljapäissään, väitti poade oahpas tarkoittavan "hyvä opastus", mutta en oikein uskonut.

Viime kesänä kävin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, ja kysyin tuota ensin kolttasaamelaiselta, sitten pohjoissaamelaiselta ja lopulta minut talutettiin yhden virkailijan luokse, joka puhui inarinsaamea. Vain 25 vuotta tuo lause ehti minua vaivata, ennen kuin sain kuulla sen oikean suomennoksen.

-i-

[skrabb]

Ruotsi valinnaiseksi - kyllä vai ei?
Kesto: 10 min
Kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi on kerännyt yli 50 000 nimeä. Mutta mitä tapahtuisi, jos valinnaisuus toteutuisi. Asiasta keskustelivat kansalaisaloitteen tekijä Ilmari Rostila ja kansanedustaja Kimmo Sasi, Kok.
Ke 14.8.2013 klo 8.35

http://areena.yle.fi/tv/1996855

Sekoomuksen Sasilla on todella hyvät perusteet pakollisen muumikielen opiskeluun