Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Kimmo Pirkkala]

Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.

– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.

Järjestelykysymys. Silloin kun minä kävin koulua, ei todellakaan järjestetty mitään parin oppilaan kieliryhmiä, eikä valinnanvaraa ollut rajattomasti. Ala-asteella äänestettiin mitä kieltä luetaan ja sitä opiskeli sitten kaikki, mikä sai eniten ääniä (luonnollisesti englanti). Vastaavasti ylä-asteella jos jonkin kielen x halukkaita lukijoita ei tule täyttä luokallista, niin sitten sitä kieltä x ei opeteta, vaan vaan kieltä x lukemaan halukkaat joutuvat valitsemaan niistä kielistä, joille on täysi luokallinen opiskelijoita.

Pakkoruotsia puoltavat argumentit ovat aivan järjestään täyttä nonsensea tai omituisia verukkeita.

[skrabb]

Tutkija: Suomi jaettava osiin – osa luopuisi pakkoruotsista

Teppo Ovaskainen
Luotu: 12.8.2013 20:20

Tutkija: Suomi jaettava osiin – osa luopuisi pakkoruotsista

Saukkosen mukaan suomalainen kielipolitiikka on eurooppalaisessa vertailussa jonkinlainen outolintu, sillä useimmissa kaksi- tai monikielisissä maissa toimitaan kielialueiden pohjalta. Suomessa kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat virallisia kieliä koko maassa.
–Belgia ja Sveitsi ovat liittovaltioita, joissa kielioikeudet ovat pitkälti alueellisia, ja Espanjassa esimerkiksi Katalonia on itsehallintoalue, jonka ulkopuolella katalaanin kielellä ei ole juuri oikeuksia, Pasi Saukkonen kertoo Uudelle Suomelle.

Saukkonen uudistaisi myös Suomen kielipolitiikkaa tähän suuntaan.
–Valtio- ja kuntatason sijaan kielipolitiikkaa määrittelisi ensisijaisesti maakunta- tai alueellinen taso, kuvaa monikulttuurisuuden ja kansallisen identiteetin tutkimukseen erikoistunut Saukkonen, joka työskentelee tällä hetkellä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa.

Saukkosen mallissa ruotsin kielen asema vahvistuisi kolmessa maakunnassa eli Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että kyseisten alueiden suomenkieliset koululaiset opiskelisivat nykyistä enemmän ruotsin kieltä.
–Näillä alueilla asuu noin 90 prosenttia Suomen ruotsinkielisistä, Saukkonen perustelee.

Sen sijaan muissa maakunnissa – valtaosassa Suomea – ruotsi ei olisi enää virallisen kielen asemassa. Viranomaisen kanssa asioiva henkilö ei enää välttämättä saisi palvelua ruotsiksi.
–Se olisi siis selvä heikennys ruotsin kielen asemaan. Kompensaationa ruotsin asema vahvistuisi näillä kolmella alueella, joissa valtaosa ruotsinkielisistä asuu, Saukkonen sanoo.

Eduskunnan käsittelyyn etenevä kansalaisasloite, joka vaatii ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi, toteutuisi Saukkosen mallissa osittain. Ruotsi säilyisi pakollisena oppiaineena mainituissa kolmessa maakunnassa, mutta muuttuisi vapaaehtoiseksi muissa.
–Onko koko ikäluokan syytä opiskella ruotsia? En ole siitä vakuuttunut, Saukkonen sanoo.

Saukkonen tietää, että hänen esityksensä on kauhistus osalle ruotsinkielistä vähemmistöä. Hänen mukaansa nykyjärjestelmän ongelmat on kuitenkin myönnettävä. Tutkijan mielestä on esimerkiksi helppo ymmärtää, miksi koulujen kieliopetus ja virkamiesten kielivaatimukset ärsyttävät Itä-Suomen kunnissa, joissa ruotsinkielistä vähemmistöä ei juuri ole.
–Kannattaisin mielelläni nykyjärjestelmää, jos se toimisi. Mutta siinä on selviä ongelmia: ruotsinkielisten palvelut eivät useinkaan toteudu, ja iso osa suomenkielisistä ei ole kovin tyytyväisiä järjestelmään, Saukkonen perustelee.

Hänen mukaansa kannattaisi panostaa siihen, että ruotsinkieliset palvelut olisivat oikeasti kunnossa niillä alueilla, joissa ruotsinkielisiä asiakkaita on paljon. Kaikilta virkamiehiltä esimerkiksi terveydenhuollossa ei hänen mukaansa kuitenkaan välttämättä kannattaisi vaatia virkamiesruotsin osaamista.
–Onko se välttämättä paras tapa taata palveluiden saanti, että kaikki työntekijät osaavat yhtä huonosti ruotsia? Miksei voitaisi taata sitä, että paikalla on aina joku oikeasti kielitaitoinen henkilö? hän kysyy.

Saukkosen mukaan kielitaidosta tulisi palkita.
–Jos virkamies osaa kieltä, se näkyisi palkassa. Käsittääkseni tällaista ei Suomessa ole, hän toteaa.

Saukkonen esitteli mallinsa alunperin keväällä julkaistussa kirjassaan Erilaisuuksien Suomi. Ehdotuksellaan hän haluaa todistaa, että kielipolitiikassa on muitakin vaihtoehtoja kuin ne kaksi, jotka saavat eniten huomiota: täysin kaksikielinen tai täysin suomenkielinen Suomi.

Hän korostaa, että ruotsin kielen tulee hänen mielestään jatkossakin säilyttää erikoisasemansa muihin vähemmistökieliin nähden.
–Se on täysin perusteltua sekä määrällisesti että historian kannalta, hän sanoo.

Saukkonen ei myöskään kannata kansalaisaloitetta "pakkoruotsin" poistamisesta. Saukkosen mielestä aloitteen ongelma on se, että se ei tyydy ruotsin opiskelun muuttamiseen vapaaehtoiseksi, vaan käytännössä tähtää virkamiesruotsin vaatimuksen purkamiseen koko Suomessa.
Tämä taas johtaisi koko kielipolitiikan uudelleenarviointiin, Saukkonen sanoo, minkä pitäisi olla uudistamisen lähtökohta eikä osittaisuudistuksen seuraus.

Aloitteessa todetaan, että "kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. --- Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun".

Saukkonen uskoo, että tämä on myös syy, jonka vuoksi aloite ei tule menemään läpi eduskunnassa.
–Osa niistä kansanedustajista, jotka ovat vaalikoneessa kannattaneet pakkoruotsista luopumista, eivät todennäköisesti ole silloin ajatelleet näitä laajempia seurauksia, Saukkonen arvioi.

Pasi Saukkonen itse toivoisi, että kielipoliittinen keskustelu käytäisiin yhteiskunnan tosiasioiden pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustelussa tulisi huomioida kaikki vähemmistökielet ja lisääntyvä yksilöiden kaksikielisyys.
–Suomi ei ole enää kaksikielinen vaan monikielinen maa, Saukkonen kuvaa muutosta ajoista, jolloin Suomen kielipolitiikan nykymalli on luotu.

Faktakulma Nykyinen kielilaki lyhyesti:
1 §: Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §: Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61431-pakkoruotsi-kiista-tassako-ratkaisu-suomelle

[niemi2]

Kansalaisaloite on vaikea toteuttaa koska hallitus on riippuvainen RPK:stä, ja ruotsinkielen asema käsittääkseni kirjattiin jossain muotoa hallitusohjelmaankin.


RKP on ollut usean hallituksen pelastaja, ja vispiläkaupassa ruotsinkieli on pidetty aina hallitusneuvotteluissa koskemattomassa asemassa. Pienellä puolueella on hallituskumppanuuden vuoksi vahva tuki, eikä puoluejohtajat voi tehdä ohareita.

[Kimmo Pirkkala]

Stubb: Kielikiihkoilijat ovat ongelma

Ministeri Stubbin mielestä ruotsin kielen asemasta pitäisi pystyä puhumaan rationaalisesti

13.8.2013 5:540

Helsingin Sanomat


Pitää uskaltaa pohtia ajatusta siitäkin, että tietyillä alueilla kannattaa ehkä panostaa ruotsin sijasta johonkin toiseen kieleen, Stubb sanoo.


Nyt käytävä keskustelu ruotsin kielestä ärsyttää Alexander Stubbia, jonka mielestä pakkoruotsi on vastenmielinen termi.

"Ongelma on se, että meillä on kielifundamentalisteja molemmilla puolilla aitaa", kaksikielisessä perheessä kasvanut ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri Alexander Stubb (kok) sanoo vakavana.

Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi sai taakseen vaadittavat 50 000 nimeä ja etenee eduskunnan käsittelyyn. Keskustelussa ruotsin kielen asemasta on kuultu voimakkaita mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Stubbia käytävä keskustelu ärsyttää. Eikä Stubb moiti vain kansalaisaloitteen takana olleita kokoomusnuoria ja perussuomalaisten nuortenjärjestön jäseniä.

"Esimerkiksi Rkp:ssä on paljon kielikiihkoilijoita, jotka eivät edesauta ruotsin kielen aseman edistämistä."

Stubb sanoo keskustelun ruotsin kielen asemasta olevan herkkä aihe, myös hänelle itselleen. Hän jatkaa toteamalla, että ruotsin kielen suojeleminen Suomessa on tärkeää, koska se on suuri osa Suomen historiaa, sivistystä ja kulttuuriperimää.

Hän toivoo, että ruotsin kielen asemasta keskustellaan kansalaisaloitteen myötä vilkkaasti ja ennen kaikkea avoimesti.

"Olen valmis käymään tätä keskustelua kenen kanssa tahansa, vaikka kokoomusnuorten kanssa ruotsin kielellä. Tämä on viesti molempiin suuntiin, ihan yhtä lailla."

Stubbia tuntuu ärsyttävän keskustelun vastakkainasettelu.

Stubbin mielestä keskustelua ruotsin kielen asemasta pitäisi kyetä käymään rauhallisesti ja rationaalisesti. Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla.

Suomeen tarvitaan hänen mukaansa kaksikielisiä kouluja. "En ymmärrä niitä ihmisiä, jotka pelkäävät ruotsin kielen puolesta."

Stubb korostaa kielikylpyjen toimivuutta. Kolmikielisen perheen isän mielestä suomen tai ruotsin kielen opiskelu pitäisi aloittaa nykyistä aikaisemmin, esimerkiksi jo peruskoulun toisella luokalla.

"Lapset ovat kielten suhteen kuin sieniä. Miksei siis voitaisi kääntää tilannetta toisinpäin ja sopia, että vaikka yläkoulun alussa eli seitsemännellä luokalla voi päättää, jatkaako ruotsin tai suomen kielen opiskelua."

Nyt pakkoruotsi alkaa vasta seitsemännellä luokalla, vuodesta 2016 lähtien kuudennella.

"Minun mielestäni pitää uskaltaa pohtia ajatusta siitäkin, että tietyillä alueilla kannattaa ehkä panostaa ruotsin sijasta johonkin toiseen kieleen. Esimerkiksi rajavyöhykkeillä venäjän opiskelu voisi olla järkevää. Ei se ole keneltäkään pois eikä se vahingoita esimerkiksi omaa kaksikielisyyttäni."

Stubb sanoo ruotsinkielisten siilipuolustuksen aiheuttavan ongelmia kieliasenteisiin. Pakkoruotsi on hänen mielestään vastenmielinen termi.

Eikä Stubbia hymyilytä lainkaan, kun keskustelu kääntyy erotteluun kielten pohjalta.

"On sairasta, ettei esimerkiksi viereisissä kouluissa olevia suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia laiteta samalle pihalle leikkimään", Stubb puuskahtaa

Olen positiivisesti yllättynyt Stubbin kommentista. Kohtuullisen järkevää tekstiä. Otsikon luettuani olin ensin varma, että niitä kielikiihkoilijoita on Stubbin mielestä vain toisella puolella keskustelua.

[Siili]

Olen positiivisesti yllättynyt Stubbin kommentista. Kohtuullisen järkevää tekstiä. Otsikon luettuani olin ensin varma, että niitä kielikiihkoilijoita on Stubbin mielestä vain toisella puolella keskustelua.

Minusta Stubbilla on normaali ote:  hän pyrkii metakeskusteluun keskustelun sijasta.

[Lemmy]

hän pyrkii metakeskusteluun keskustelun sijasta.

vaikka kokoomusnuorten kanssa ruotsin kielellä.

Itse asiassa olen myös varsin kertakaikkisesti hämmästynyt ja päähän ällikällä lyäty että Stubb kehtasi tunnustaa tosiasiat.

[Kimmo Pirkkala]

Stubbin haastattelun luettuani tuli mieleen, että asiassa pitäisi juoksuhautojen kaivamisen sijasta koettaa järjestää RKPeelle keino "kunnialliseen perääntymiseen". Se voisi olla esim juuri pakkoruotsin poistamisen vastineeksi mahdollisuus varhaisempaan ruotsin kielen opiskeluun niillä seuduilla ja niille koululaisille, joille siitä on jotain hyötyäkin. Eli kaksikielisillä rannikkoseuduilla.

Olisi kaikin puolin järkevää minusta, että ruotsia ei väkisin tuputeta niille, joilla ei ole opiskeluhalua ja joille ruotsin kieli on turha. Ja vastineeksi taas tarjontaa lisätään niille, joille sillä on merkitystä ja joilla on halua kieli opiskella. Eli vähemmän määrää, mutta enemmän laatua.

Jotain tämän suuntaista minun mielestäni ps- ja kok-nuoret voisivat tarjota. Kädenojennusta, jolla asiat oikeasti lähtisivät etenemään.

[-PPT-]

Tutkija: Suomi jaettava osiin – osa luopuisi pakkoruotsista

Teppo Ovaskainen
Luotu: 12.8.2013 20:20

Tutkija: Suomi jaettava osiin – osa luopuisi pakkoruotsista

Saukkosen mukaan suomalainen kielipolitiikka on eurooppalaisessa vertailussa jonkinlainen outolintu, sillä useimmissa kaksi- tai monikielisissä maissa toimitaan kielialueiden pohjalta. Suomessa kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat virallisia kieliä koko maassa.
–Belgia ja Sveitsi ovat liittovaltioita, joissa kielioikeudet ovat pitkälti alueellisia, ja Espanjassa esimerkiksi Katalonia on itsehallintoalue, jonka ulkopuolella katalaanin kielellä ei ole juuri oikeuksia, Pasi Saukkonen kertoo Uudelle Suomelle.

Saukkonen uudistaisi myös Suomen kielipolitiikkaa tähän suuntaan.
–Valtio- ja kuntatason sijaan kielipolitiikkaa määrittelisi ensisijaisesti maakunta- tai alueellinen taso, kuvaa monikulttuurisuuden ja kansallisen identiteetin tutkimukseen erikoistunut Saukkonen, joka työskentelee tällä hetkellä Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa.

Saukkosen mallissa ruotsin kielen asema vahvistuisi kolmessa maakunnassa eli Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että kyseisten alueiden suomenkieliset koululaiset opiskelisivat nykyistä enemmän ruotsin kieltä.
–Näillä alueilla asuu noin 90 prosenttia Suomen ruotsinkielisistä, Saukkonen perustelee.

Sen sijaan muissa maakunnissa – valtaosassa Suomea – ruotsi ei olisi enää virallisen kielen asemassa. Viranomaisen kanssa asioiva henkilö ei enää välttämättä saisi palvelua ruotsiksi.
–Se olisi siis selvä heikennys ruotsin kielen asemaan. Kompensaationa ruotsin asema vahvistuisi näillä kolmella alueella, joissa valtaosa ruotsinkielisistä asuu, Saukkonen sanoo.

Eduskunnan käsittelyyn etenevä kansalaisasloite, joka vaatii ruotsin kielen opiskelun muuttamista vapaaehtoiseksi, toteutuisi Saukkosen mallissa osittain. Ruotsi säilyisi pakollisena oppiaineena mainituissa kolmessa maakunnassa, mutta muuttuisi vapaaehtoiseksi muissa.
–Onko koko ikäluokan syytä opiskella ruotsia? En ole siitä vakuuttunut, Saukkonen sanoo.

Saukkonen tietää, että hänen esityksensä on kauhistus osalle ruotsinkielistä vähemmistöä. Hänen mukaansa nykyjärjestelmän ongelmat on kuitenkin myönnettävä. Tutkijan mielestä on esimerkiksi helppo ymmärtää, miksi koulujen kieliopetus ja virkamiesten kielivaatimukset ärsyttävät Itä-Suomen kunnissa, joissa ruotsinkielistä vähemmistöä ei juuri ole.
–Kannattaisin mielelläni nykyjärjestelmää, jos se toimisi. Mutta siinä on selviä ongelmia: ruotsinkielisten palvelut eivät useinkaan toteudu, ja iso osa suomenkielisistä ei ole kovin tyytyväisiä järjestelmään, Saukkonen perustelee.

Hänen mukaansa kannattaisi panostaa siihen, että ruotsinkieliset palvelut olisivat oikeasti kunnossa niillä alueilla, joissa ruotsinkielisiä asiakkaita on paljon. Kaikilta virkamiehiltä esimerkiksi terveydenhuollossa ei hänen mukaansa kuitenkaan välttämättä kannattaisi vaatia virkamiesruotsin osaamista.
–Onko se välttämättä paras tapa taata palveluiden saanti, että kaikki työntekijät osaavat yhtä huonosti ruotsia? Miksei voitaisi taata sitä, että paikalla on aina joku oikeasti kielitaitoinen henkilö? hän kysyy.

Saukkosen mukaan kielitaidosta tulisi palkita.
–Jos virkamies osaa kieltä, se näkyisi palkassa. Käsittääkseni tällaista ei Suomessa ole, hän toteaa.

Saukkonen esitteli mallinsa alunperin keväällä julkaistussa kirjassaan Erilaisuuksien Suomi. Ehdotuksellaan hän haluaa todistaa, että kielipolitiikassa on muitakin vaihtoehtoja kuin ne kaksi, jotka saavat eniten huomiota: täysin kaksikielinen tai täysin suomenkielinen Suomi.

Hän korostaa, että ruotsin kielen tulee hänen mielestään jatkossakin säilyttää erikoisasemansa muihin vähemmistökieliin nähden.
–Se on täysin perusteltua sekä määrällisesti että historian kannalta, hän sanoo.

Saukkonen ei myöskään kannata kansalaisaloitetta "pakkoruotsin" poistamisesta. Saukkosen mielestä aloitteen ongelma on se, että se ei tyydy ruotsin opiskelun muuttamiseen vapaaehtoiseksi, vaan käytännössä tähtää virkamiesruotsin vaatimuksen purkamiseen koko Suomessa.
Tämä taas johtaisi koko kielipolitiikan uudelleenarviointiin, Saukkonen sanoo, minkä pitäisi olla uudistamisen lähtökohta eikä osittaisuudistuksen seuraus.

Aloitteessa todetaan, että "kieli- ja koulutuspolitiikan pitää turvata, että ne oppilaat jotka eivät opiskele ruotsia, eivät joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin. --- Julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun".

Saukkonen uskoo, että tämä on myös syy, jonka vuoksi aloite ei tule menemään läpi eduskunnassa.
–Osa niistä kansanedustajista, jotka ovat vaalikoneessa kannattaneet pakkoruotsista luopumista, eivät todennäköisesti ole silloin ajatelleet näitä laajempia seurauksia, Saukkonen arvioi.

Pasi Saukkonen itse toivoisi, että kielipoliittinen keskustelu käytäisiin yhteiskunnan tosiasioiden pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että keskustelussa tulisi huomioida kaikki vähemmistökielet ja lisääntyvä yksilöiden kaksikielisyys.
–Suomi ei ole enää kaksikielinen vaan monikielinen maa, Saukkonen kuvaa muutosta ajoista, jolloin Suomen kielipolitiikan nykymalli on luotu.

Faktakulma Nykyinen kielilaki lyhyesti:
1 §: Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2 §: Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61431-pakkoruotsi-kiista-tassako-ratkaisu-suomelle

Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.

[Kimmo Pirkkala]

^Noh. Käytännössä tuollaisesta rakennetaan RKPeen perääntymistie. Muutama vuosi menee, niin ei se ole enää niin iso poliittinen kysymys tiputtaa kielen opetusta siellä missä sitä lisättiin takaisin vanhalle tasolle.

[Tragedian synty]

Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.

Päinvastoin, tuohan on oivallinen ajatus, eikä sitä tarvitse soveltaa pelkästään pakkoruotsiin. Esittelen ajatuksen, josta kirjoitin blogissani kesäkuussa: Tragedian synty: Kansanvalta ja näennäisliberalismi:

Suomi jaetaan liittovaltioksi, jossa osavaltioiksi ylennetään esimerkiksi nykyiset maakunnat. Jokainen saa samanlaisen itsehallinnon kuin Ahvenanmaa ja ne saavat päättää kaikesta sisäpolitiikasta ihan vapaasti. Jos vasemmistolaiset haluavat perustaa holhousvaltionsa, perustakoot vain. Jos oikeistolaiset haluavat veroparatiisin, terve menoa. Jos perussuomalaiset impivaaran, mikäs siinä. Jos suomenruotsalaiset apartheid-valtion, siitä vain. Vihreät varmaan haluavat monikulttuurisuutta, tuokoot siis sitä omille nurkilleen niin paljon kuin sielu sietää. Ja kepulaiset voivat käyttää koko budjettinsa maataloustukiin.

Tässä järjestelmässä ei häviä kukaan. Kaikki hoitavat mielitekonsa omilla rahoillaan ja omilla alueillaan. Jos jonkin osavaltion meno ei muita miellytä, hän voi muuttaa toisaalle. Hyvänä puolena olisi lisäksi se, että ainakin vasemmistolainen ja cityliberaali yhteiskunta romahtaisivat heti, jolloin niiden moskasta päästäisiin vauhdilla eroon.

[Rubiikinkuutio]

Tässä järjestelmässä ei häviä kukaan. Kaikki hoitavat mielitekonsa omilla rahoillaan ja omilla alueillaan. Jos jonkin osavaltion meno ei muita miellytä, hän voi muuttaa toisaalle. Hyvänä puolena olisi lisäksi se, että ainakin vasemmistolainen ja cityliberaali yhteiskunta romahtaisivat heti, jolloin niiden moskasta päästäisiin vauhdilla eroon.

Ja mainaat, että ne otetut pakolaiset eivät pääsisi muuttamaan pois siitä "ihanneyhteikunnasta" rikastuttamaan muiden yhteiskuntia, kun ovat saanet kansalaisuuden pikavauhtia?

[JT]

Stubbin haastattelun luettuani tuli mieleen, että asiassa pitäisi juoksuhautojen kaivamisen sijasta koettaa järjestää RKPeelle keino "kunnialliseen perääntymiseen".

Stubb on selvästi ottamassa sovittelijan roolia kokoomusnuorten ja RKP:n välille. Stubbin epärehellisyyden tuntien lopputuloksena hän pyrkii ainakin tuomitsemaan kieliasioilla mellastavat (natsi-)persut ja niiden nationalismin.

Ei tähän soppaan tarvita mukaan enää kuin keskustan pakkoruotsin vastainen kannanotto, josta piilokepulaisen Kalevan pääkirjoitus jo antoi selviä vihjeitä, niin se on sitten siinä:

Hallituskriisi.

[Tragedian synty]

Ja mainaat, että ne otetut pakolaiset eivät pääsisi muuttamaan pois siitä "ihanneyhteikunnasta" rikastuttamaan muiden yhteiskuntia, kun ovat saanet kansalaisuuden pikavauhtia?

Ainakin heihin suhtauduttaisiin asiallisesti. Minä pyrkisin rakentamaan osavaltion, joka ei jakaisi mitään sosiaaliavustuksia muille kuin omille asukkailleen ja muualta kotoisin olevat rikolliset joko palauttaisi pikavauhtia tai vaihtoehtoisesti dumppaisi kivikautiselle pakkotyöleirille siksi aikaa, että naapurin humanistit kyynelet silmissä pelastavat heidät sieltä.

[Arvoton]

Pieni yksityiskohta Kaakkois-Suomesta. Venäläisturistit tuovat sinne miljoonia euroja etenkin vähittäiskauppasektorille, mutta se ei kovin paljon anna töitä kantiksille, koska venäläissiirtolaiset usein palkataan palvelemaan venäläisiä turisteja. Etenkin kantisnuorille olisi hyvä sekä järjestää venäjän opetusta, että myös tarjota sitä selkeästi ja voimakkaasti vaihtoehtona.

Minusta todennäköisesti itse kauppa ei enää tule saamaan lisää venäläisasiakkaita ja näiden osuus on alkanut jo vähän laskea. Viisumivapaus voi vuodeksi lisätä venäläisasiakkaita kauppoihin, mutta erilaiset palvelualat saanevat heitä yhä, kun kaupan venäläistulot ovat vähentyneet.

Ja suomalaisten bisnes Venäjällä luistaa paremmin, kun he osaavat paikallista murretta.

[ikuturso]

Stubbin haastattelun luettuani tuli mieleen, että asiassa pitäisi juoksuhautojen kaivamisen sijasta koettaa järjestää RKPeelle keino "kunnialliseen perääntymiseen". Se voisi olla esim juuri pakkoruotsin poistamisen vastineeksi mahdollisuus varhaisempaan ruotsin kielen opiskeluun niillä seuduilla ja niille koululaisille, joille siitä on jotain hyötyäkin. Eli kaksikielisillä rannikkoseuduilla.

Olisi kaikin puolin järkevää minusta, että ruotsia ei väkisin tuputeta niille, joilla ei ole opiskeluhalua ja joille ruotsin kieli on turha. Ja vastineeksi taas tarjontaa lisätään niille, joille sillä on merkitystä ja joilla on halua kieli opiskella. Eli vähemmän määrää, mutta enemmän laatua.

Jotain tämän suuntaista minun mielestäni ps- ja kok-nuoret voisivat tarjota. Kädenojennusta, jolla asiat oikeasti lähtisivät etenemään.

Mielestäni kuudennen luokan ruotsin kielen opiskelu voisi parhaimmillaan olla se kädenojennus ruotsinkielisille.

Tehdään siitä se Li Anderssonin "turistiruotsi", joka antaa lapsille perusteita ruotsin kielelle ja valmiudet opiskella sitten se virastoruotsi vaikka yliopistossa. Tunti viikossa ja yksinkertainen oppimateriaali, jonka voisi luokanopettaja opettaa, eli ei tarvittaisi uusia kieltenopetusresursseja alakouluihin. Tämän kurssin jälkeen osaisi sanoa: "God dag. Jag heter ikuturso. Jag bor i Finland. Talar du engelska?" Ja sen kurssin jälkeen ehkä osaisi ääntää, että liha on tsött eikä kött ja rakas ystävä tsäära vään eikä käärävän.

Kuinka moni kuulee tässä laulussa väärin äännettynä "rakas ystävä" ruotsiksi?
https://www.youtube.com/watch?v=5h0zFWZ9f_U
Tätäkään kauniin laulun pilaavaa assosiaatiokytkentää päässäni ei olisi syntynyt ilman perustuslaillista oikeuttani olla välttymättä ruotsin kielen opiskelulta.

-i-

[kekkeruusi]

Valinnaisruotsi johtaisi laajaan tuntijaon remonttiin
Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.

Ihanko totta?

Kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven mukaan vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia.

Ohhoh, kukapa olisi uskonut?

MTV3

[IMMane]

Sympatiani ruotsalaisille ja ruotsinkielisille. Tuossa, olkaat hyvät tai kuten ruotsiksi sanotaan tack so bra tai jotain. Olisimmeko nyt sitten sujut. Voisimmeko me suomalaiset nyt ryömiä kivenkoloistamme päivänvaloon puhumaan suomea ja mahdollisesti jotain maailman kieltäkin.

[Turjalainen]

Olen jo vuosia sitten - joskus 90-luvun alkupuolella yläasteikäisenä - puhunut siitä, että ruotsin kieli voisi olla pakkollinen peruskouluissa vain vanhojen Vaasan-, Turun ja Porin sekä Uudenmana läänien alueilla, ja "virkamiesruotsia" ei vaadittaisi muuta kuin sellaisilta, jotka hakevat julkista virkaa sellaisissa kunnissa, joissa ruotsin kieli on merkittävässä asemassa (käytänössä kaksikieliset tai enemmistöltään ruotsinkieliset kunnat). Lukioissa ja korkeakouluissa kieli olisi valinnainen.

Ajatukseni oli myös, että inarinsaame ja pohjoissaame tulisivat pakollisiksi kieliksi peruskouluissa Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnissa sekä Rovaniemellä.

Kettuilu- ja kostomielessä olen ei-vakavissani joskus ehdottanut pakkosaamea kaikkin ruotsinkielisiin kouluihin 

[VeePee]

Tämän päivän hesarissa demarit hakkaavat lisää nauloja arkkuunsa:

On todennäköistä, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi ei tule etenemään eduskunnassa. Hallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, sillä sitä ei ole hallitusohjelmassa, uskoo Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Hänen mukaansa demarit äänestävät kansalaisaloitetta vastaan.

Backmanin mukaan ryhmäkuri perustuu hallitusohjelmassa sovittuun politiikkaan. Kansalaisaloitteesta ei ole vielä keskusteltu ryhmän sisällä.

Tämä ei kuitenkaan luo Backmanin mukaan ryhmän sisällä paineita.

"Hallituspuolueiden pitää toimia yhteisten linjausten mukaan."

No, kai se pakkoruotsi sitten on tavallisen suomalaisen palkansaajan ja hänen lastensa edun mukaista kun työväen puolueen kanta on näin selkeä.

[Mursu]

Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.

Vastustan ehdottomasti kaikenlaisia uudistuksia, joissa Helsinki tai uusimaa yleisemmin leimattaisiin jotenkin ruotsinkieliseksi alueeksi. Helsinki ei ole ruotsalaisenemmistöinen kaupunki niin kuin Belgiassa tai Sveitsissä on eri kielellisiä alueita. Suomi on jo jakaantunut kahteen alueeseen kielen perusteella. Nämä alueet ovat Ahvenanmaa ja muu Suomi. Ei tarvita  mitään muita jakoja. Vaikka kielivalinta periaatteessa olisi vapaa, ei se välttämättä olisi sitä jokaisen yksilön tasolla. Esimerkiksi kuntien resurssit voisivat vaikuttaa asiaan.

[Mursu]

Ainakin heihin suhtauduttaisiin asiallisesti. Minä pyrkisin rakentamaan osavaltion, joka ei jakaisi mitään sosiaaliavustuksia muille kuin omille asukkailleen ja muualta kotoisin olevat rikolliset joko palauttaisi pikavauhtia tai vaihtoehtoisesti dumppaisi kivikautiselle pakkotyöleirille siksi aikaa, että naapurin humanistit kyynelet silmissä pelastavat heidät sieltä.

Liittovaltioissa kansalaisuus on liittovaltion asia. Osavaltion kansalaisuus tulee automaattisesti asuinpaikan mukaan. Eikä nytkään kunnat jaa sosiaaliavustuksia muiden kuntien asukkaille.

[Kimmo Pirkkala]

Ei todellakaan mitään "joillakin alueilla ruotsin kielen opetusta lisätään"-ratkaisua. Se että joku tuollaista vakavissaan esittää osoittaa että todellisuus ei ole vieläkään kaikille valjennut.

Vastustan ehdottomasti kaikenlaisia uudistuksia, joissa Helsinki tai uusimaa yleisemmin leimattaisiin jotenkin ruotsinkieliseksi alueeksi. Helsinki ei ole ruotsalaisenemmistöinen kaupunki niin kuin Belgiassa tai Sveitsissä on eri kielellisiä alueita. Suomi on jo jakaantunut kahteen alueeseen kielen perusteella. Nämä alueet ovat Ahvenanmaa ja muu Suomi. Ei tarvita  mitään muita jakoja. Vaikka kielivalinta periaatteessa olisi vapaa, ei se välttämättä olisi sitä jokaisen yksilön tasolla. Esimerkiksi kuntien resurssit voisivat vaikuttaa asiaan.

Se on kyllä näinkin. Pääkaupunkiseutu ei kyllä käytännössä ole mitään kaksikielistä aluetta, vaan ruotsinkieliset ovat kielellisesti merkityksetön vähemmistö (jolla kuitenkin tuntuu olevan poliittista merkitystä). Kaiken lisäksi tuo vähemmistö ei edes ole ruotsinkielinen vaan täysin kaksikielinen. En usko, että sieltä käytännössä löytyy yhtään suomea taitamatonta.

[AstaTTT]

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/valinnaisruotsi-johtaisi-laajaan-tuntijaon-remonttiin/638684/

Kalevan kommenteissa on helmiä. Tuo viimeinen, boldaamani lause on jo suorastaan timantti:

Nythän tilanne on esim. työmarkkinoilla se, että ruotsin kielen taito ei ole mikään meriitti ja kilpailuetu, koska kaikki PERIAATTEESSA osaavat ruotsia. Pakkoruotsin poistuttua ruotsin kielen taidosta saisi oikeasti lisäpisteitä jos työtehtävä sitä todella vaatii.

Sellainen höyrypää, joka puolestaan väittää että ruotsin opiskelu ei ole muilta kieliltä pois, lienee nyrjäyttänyt ainokaisen aivosolunsa. Tuo väite pitäisi paikkansa vain silloin jos ihmisillä olisi loputon kapasiteetti ja motivaatio omaksua uusia kieliä. Näin ei todellakaan ole. Pakollinen ruotsi vie tilaisuuksia monelta muulta, huomattavasti hyödyllisemmältä kieleltä. Hyödyllisemmältä sikäli, että ei esim. nykybisnes ole enää mitään naapurikauppaa yksittäisiä yrityksiä lukuunottamatta, vaan meidän pitää pystyä toimimaan kaikkialla maailmassa yhtä sujuvasti.

Meille on annettu ristiksi äidinkieli, jota puhuu häviävän pieni osa maapallon väestöstä. Koska ihmisen kyky omaksua vieraita kieliä on aina väistämättä rajallinen, kaikille pakollinen ruotsi on meille riippakivi ja kilpailuhaitta, jolla annamme turhaa tasoitusta erityisesti maille, joissa jo puhutaan jotain "maailmankieltä". Kaksi pakollista vähemmistökieltä (maailman mittakaavassa) antaa meille luokattoman huonon startin globaalissa kilpailussa.

[JT]

Ajatukseni oli myös, että inarinsaame ja pohjoissaame tulisivat pakollisiksi kieliksi peruskouluissa Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kunnissa sekä Rovaniemellä.

Saamenkielellä ei tee juuri mitään Sodankylässä, eikä sitäkään vähää Rovaniemellä. Pakkosaame ei ole tätä päivää yhtään sen enempää kuin pakkoruotsi.

[Roope]

Stubbin haastattelun luettuani tuli mieleen, että asiassa pitäisi juoksuhautojen kaivamisen sijasta koettaa järjestää RKPeelle keino "kunnialliseen perääntymiseen". Se voisi olla esim juuri pakkoruotsin poistamisen vastineeksi mahdollisuus varhaisempaan ruotsin kielen opiskeluun niillä seuduilla ja niille koululaisille, joille siitä on jotain hyötyäkin. Eli kaksikielisillä rannikkoseuduilla.

[...]

Ja vastineeksi taas tarjontaa lisätään niille, joille sillä on merkitystä ja joilla on halua kieli opiskella. Eli vähemmän määrää, mutta enemmän laatua.

Noilla alueilla on jo tällainen mahdollisuus eli A1- ja A2-kielet (lisäksi kielikylpy jne.). Sen sijaan Rkp:n tarjous on, että ei suostuta minkäänlaiseen kompromissiin, vaan päinvastoin palvelutason varmistamiseksi kaikkien tunteja lisätään ja opetusta varhennetaan koko maassa. B1-ruotsin opetuksen varhentaminen kuudennelle luokalle tuleekin voimaan parin vuoden sisällä, vaikka sen jo etukäteen tiedetään heikentävän oppimistuloksia saman kokonaistuntimäärän jakautuessa useammalle vuodelle.

[Eugen235]

ainoa asia millä on merkitystä, on se TAJUAAKO perussuomalaiset pitää esillä tätä asiaa. Mitä enemmän Jouni Backman ja muut vastaavat vastustavat pakottamisen lopettamista, sen enemmän tulee sympatiaääniä perussuomalaisille.

Pakottamista kannattavat eivät tule säästämään ainuttakaan kieroutta, raukkamaisuutta, orwelliaanisuutta, rikollisuutta tai virkavirhettä - kunhan vain RKP ja heidän palkollisensa saavat pitää pakkonsa.

[Tragedian synty]

Liittovaltioissa kansalaisuus on liittovaltion asia. Osavaltion kansalaisuus tulee automaattisesti asuinpaikan mukaan. Eikä nytkään kunnat jaa sosiaaliavustuksia muiden kuntien asukkaille.

Miksi kansalaisuuden pitäisi olla liittovaltion, ei osavaltion, asia? Peräänkuulutan juuri nykyisten mallien ja rakenteiden kyseenalaistamista. Mihinkään kallioon ei ole hakattu, että vuonna 2013 olemassa olevat tai kokeillut instituutiot ovat juuri ne parhaat mahdolliset.

[Rastafari]

Stubb sanoo keskustelun ruotsin kielen asemasta olevan herkkä aihe, myös hänelle itselleen. Hän jatkaa toteamalla, että ruotsin kielen suojeleminen Suomessa on tärkeää, koska se on suuri osa Suomen historiaa, sivistystä ja kulttuuriperimää.

Kas kehveliä, löytyihän Suomesta sentään jotain suojelemisen arvoista historiaa, sivistystä tai kulttuuriperimää.
Suo kuokka ja Jussi suvivirrellä voidaan kyllä vaihtaa bongorumpuun ja AK-47.kaan

Huomioitavaa siltikin:

Suvivirsi
Jo joutui armas aika eli Suvivirsi (ruots. Den blomstertid nu kommer) on virsikirjassa virsi numero 571. Siinä on kuusi säkeistöä.[1] Virren säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on merkintä "Ruotsissa 1697". Melodiaa pidetään yleisesti ruotsalaisena kansansävelmänä[2], joskin sitä on arveltu myös saksalaisperäiseksi.[3]

Virren kolme ensimmäistä säkeistöä lauletaan Suomessa ja Ruotsissa joka vuosi koulujen kevätjuhlissa.[4] Koska suvivirsi ei sisällöltään uskonnollisena kaikkien mielestä sovi kaikkien koululaisten yhteisenä laulettavaksi, siitä on tehty sanoitukseltaan ei-uskonnollinen muunnelma, Suvilaulu.

Historia
Virren alkuperäiset sanat on otaksuttu kirjoittaneen Gotlannin piispa Israel Kolmodin kesäisellä saarnamatkallaan vuonna 1694. Perimätiedon mukaan hän sai niihin innoituksen Hångerin lähteellä lähellä Visbyä[7]. Tästä ei kuitenkaan olla varmoja, ja siksi virsikirjassa sanoittaja on ilmoitettu näin: "Israel Kolmodin (?) 1694".

Virren suomensi virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja Erik Cajanus jo vuonna 1700[8], ja se oli mukana jo vuoden 1701 virsikirjassa. Suomennosta on uudistettu vuosina 1867 ja 1937.

Virren viidennen säkeistön kielikuvat, joissa Jeesusta verrataan Saaronin liljaan ja laulajan sielua Libanoniin, viittaavat Raamatun Laulujen lauluun.[7][9][10]

Suvivirren sanoilla ruotsissa lauletaan toista tuttua ja kaunista virttä.Oskar Lindbergin vanhaa virttä taalainmaalta.

[saint]

Kansalaisaloite on vaikea toteuttaa koska hallitus on riippuvainen RPK:stä, ja ruotsinkielen asema käsittääkseni kirjattiin jossain muotoa hallitusohjelmaankin.


RKP on ollut usean hallituksen pelastaja, ja vispiläkaupassa ruotsinkieli on pidetty aina hallitusneuvotteluissa koskemattomassa asemassa. Pienellä puolueella on hallituskumppanuuden vuoksi vahva tuki, eikä puoluejohtajat voi tehdä ohareita.

Kansalaisaloitteita voisi tehdä ainoastaan niistä asioista, joita ei mainita hallitusohjelmassa? Kai niistä ohjelman pykälistä on joskus joustettava pakon (= realiteettien) edessä.
Niinkuin nyt vaikkapa nuo uudet työpaikat - satatuhattako niitä piti luoda? Pakkoruotsikysymyksessäkin hallitus voisi halutessaan ottaa lusikan kauniiseen käteen todeten, että jos kansalaiset tosiaan ovat kielten opetuksesta tuota mieltä, niin pannaanpa remonttiin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.