Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Kansalaisaloite on vaikea toteuttaa koska hallitus on riippuvainen RPK:stä, ja ruotsinkielen asema käsittääkseni kirjattiin jossain muotoa hallitusohjelmaankin.

Ruotsin kieleen viitataan muutaman kerran, mutta siitä ei kirjattu mitään sellaista, joka olisi suoraan ristiriidassa aloitteen kanssa. Konkreettisia mainintoja on ruotsinkielisestä poliisi- ja varusmieskoulutuksesta.

[Fincum]

Kansalaisaloite on vaikea toteuttaa koska hallitus on riippuvainen RPK:stä, ja ruotsinkielen asema käsittääkseni kirjattiin jossain muotoa hallitusohjelmaankin.

Ruotsin kieleen viitataan muutaman kerran, mutta siitä ei kirjattu mitään sellaista, joka olisi suoraan ristiriidassa aloitteen kanssa. Konkreettisia mainintoja on ruotsinkielisestä poliisi- ja varusmieskoulutuksesta.

Hesarin pääkirjoitus tietää, että

Ruotsin kieltä suojaavat kuitenkin hallitusohjelma ja sitä tukeva ryhmäkuri

[Siili]

Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.

Miten olisi kotimaisten tomaattien boikotointi?  Närpiöläiset tomaatinkasvattajat taitavat kannattaa RKP:tä lähes 100%.

[pingviini]

Kuinkahan olisi jos muutama satatuhatta suomalaislasta boikotoisi ruotsinkielen tunteja? Siihen saakka että muutos tulee

[Roope]

Ruotsin kieleen viitataan muutaman kerran, mutta siitä ei kirjattu mitään sellaista, joka olisi suoraan ristiriidassa aloitteen kanssa. Konkreettisia mainintoja on ruotsinkielisestä poliisi- ja varusmieskoulutuksesta.

Hesarin pääkirjoitus tietää, että

Ruotsin kieltä suojaavat kuitenkin hallitusohjelma ja sitä tukeva ryhmäkuri

Siis pakollista ruotsin kieltä. Ei kirjoitettu hallitusohjelma (paitsi siltä kannalta, että siinä ei erikseen sovita pakkoruotsin poistamisesta), mutta epäilemättä Rkp:n kanssa tehty sopimus. Ja ryhmäkuri.

[Jääpää]

Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.

Hyi, eihän tuollaista saa...Paitsi itsellä ollut HK boikotissa ties kuinka kauan, vaikka en kyllä sitäkään ennen muista juuri ostaneeni, kun en ole tarvinnut, mitään hk:n tuotteita. Lähiäitien ruoka on makoisampaa..
  Joku on saattanut salaa syöttää jotain einestä, mutta sitä blåta ei pysty kyllä millään naamioimaan syömäkelpoiseksi. (nåå, ehkä nälkäkuålemalla..)

http://keskustelu.suomi24.fi/node/4982900

helmiä:

Ruotsin ?yleisin?suoritustapa? on ?kielikurssi, ?finskan?koe.

Jos ?mielestäsi? osaat    ?ruotsia/finskaa? erittäin ?hyvin,?voit?

osallistua?kurssin?korvaavaan?kokeeseen?ja?saada?tutkintoon?
vaadittavan?toisen?kotimaisen?kielen?s

http://www.svenskanu.fi/opo/aineistot/PP2-oheis-31.1.2011.pdf


Tässä oivaa mietiskeltävää jokaiselle pennulle. Opettajan ei pidä hämmästyä, jos joku jalkautuu vähän pidemmälle miettimään muita kirjaimia..

Tehtäviä:
Jaka
utukaa?ryhmiin?ja?pohtikaa?edel
lä?mainittujen?iskulauseiden?
merkity
stä.?Valitkaa?näistä?mieleisin?
–
?ja?perustelkaa?valintanne.
Keksikää?ryhmissä?lisää?kielten?opiskeluun?liittyviä?iskulauseita?
–
?kokeilkaa?
myös   ?muilla?     kirjaimilla!

http://www.svenskanu.fi/opo/aineistot/PP3-oheis-24.1.2011.pdf

[Jääpää]

Kuinkahan olisi jos muutama satatuhatta suomalaislasta boikotoisi ruotsinkielen tunteja? Siihen saakka että muutos tulee

Koitettiin 70-luvulla, mutta kun ei ollu facebookkia, niin jopa saman luokan oppilaat oli lakossa eri tunneilla..

[ikuturso]

Minä olen moottoripyöräilijä.
Moottoripyöriä on Suomessa rekisterissä noin 260 000, eli voidaan karkeasti sanoa, että 5%:lla suomalaisperheistä on moottoripyörä.

Koska moottoripyöräilijöiden ymmärtäminen liikenteessä on moottoripyöräilijöiden hengissä säilymisen kannalta elintärkeää, tulisi jokaisen ajokortillisen suorittaa viisi ajotuntia moottoripyörällä liikenteessä. Näin he itse liikenteessä autoillessaan ymmärtäisivät paremmin motoristien tarpeet ja aseman heikompana ja näkymättömämpänä osapuolena.

Auton ajokorttiin tulisi siksi sisällyttää moottoripyöräkoulutusta, vaikka kurssilainen ei aikoisi koskaan eläissään käyttää mottoripyöräilytaitojaan.

Menisiköhän aloite läpi? Ajettiinhan sodassakin moottoripyörällä ja metsätyöjohtajat kautta aikain ovat savotalle tulleet kesät talvet moottoripyörillä. Monen mummu on saanut kyytiä Jawan takapenkillä... Suomi on kulttuurihistoriallisesti moottoripyöräilymaa. Katsokaa vaikka enduromenestystämme!

-i-

[nuiv-or]

Kerronpa oman kokemukseni pakkoruotsista. En ole koskaan lukenut pakkoruotsia koulussa tai lukiossa. 2005 sain opinto-oikeuden Oulun yliopistossa. Opintosuunnittelija ehdotti minulle vapautusta virkamiesruotsista. Kävin sen vapautuksesta huolimatta vuonna 2010. Tältä se näytti:

http://imgur.com/a/R69Fn

(http://i.imgur.com/kVSDGZFh.jpg)

Opintorekisterissä on nyt merkintä, että olen suorittanut ruotsin kielen tentin tyydyttävin arvosanoin.

En silti osaa ruotsia.

Logic this has none.

Yliopiston kielikeskuksessa on kymmeniä ja kymmeniä ryhmiä ruotsia varten joka lukukausi. Oikeille kielille ei jää resursseja: kiinaa, venäjää, arabiaa, ranskaa opetetaan joka toinen vuosi, jos ehditään. Kurssit järjestetään jossain kesäopistossa tms. avoimessa yliopistossa ja niistä pitää ilmeisesti maksaa. Mutta tuolle mitättömälle murteelle, joka ei edes ole ruotsia, on ryhmiä joka tiedekunnalle erikseen. Pelkästään tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoille oli 4 ryhmää viikossa.


Tuossa 150 sanan lähtötasotesti, jolla pääsin sisään (en ollut läheskään ryhmän huonoin, btw):

[Rastafari]

Ruotsinkielen vastustamisessa äärioikeiston kaikuja
– Minusta ruotsinkielen opiskelu kouluissa alkaa liian myöhään. Olisi parempi, jos se aloitettaisiin aiemmin. Silloin se ei tuntuisi niin hankalalta, SDP:n lähihistorian raskaan sarjan poliitikko Jacob Söderman sanoo Demokraatille.

Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi kouluissa on ylittänyt 50 000 allekirjoittajan rajan. Lain mukaan eduskunnan on otettava käsittelyyn kansalaisaloitteet, joita kannattaa vähintään 50 000 ihmistä.

– Koen, että tässä kansalaisaloitteessa on sivistyksen vastustamisen henkeä, Söderman tähdentää.

– RKP:lle tällaiset hyökkäilyt ruotsin kieltä vastaan ovat eduksi. Ne saavat sitä kautta kannattajansa äänestämään. Ruotsinkielisille demareille ruotsin kieli on aina ollut tärkeä asia, Söderman, entinen ruotsinkielisten sosialidemokraattien (FSD) puheenjohtaja toteaa.

Södermanin mukaan ajatus, että ruotsin kielen opiskelu on esteenä muiden kielten opiskelemiseen on suuri virhekäsitys.

Kiihkeimpiä ruotsin kielen torppaajia ovat perussuomalaiset. Vastustajiin kuuluu myös koko joukko kokoomuslaisia. Se ei Södermania hämmästytä.

– Suomessa on puoluekartan oikealla laidalla fasistinen perinne, vaikka se ei nykyään ole kovin vahva.

– Tilanne pitää rauhoittaa. Tämä (ruotsin kielen aseman heikentäminen) on primitiivistä, kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman sanoo.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja

[skrabb]

Oikeuspoliittinen yhdistys Demla

Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry on vuonna 1954 perustettu puolueisiin sitoutumaton vasemmistolainen, alunperin kansandemokraattiseen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittynyt aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on Suomen oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen. Demla pyrkii edistämään perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Yhdistys toimii oikeusturvaa, tasa-arvoa, ympäristökysymyksiä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavien lakimiesten yhdyssiteenä.
[...]
Puheenjohtaja 1976 Jacob Söderman

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeuspoliittinen_yhdistys_Demla

[Roope]

Ruotsinkielen vastustamisessa äärioikeiston kaikuja

[...]

– Koen, että tässä kansalaisaloitteessa on sivistyksen vastustamisen henkeä, Söderman tähdentää.

[...]

– Suomessa on puoluekartan oikealla laidalla fasistinen perinne, vaikka se ei nykyään ole kovin vahva.

– Tilanne pitää rauhoittaa. Tämä (ruotsin kielen aseman heikentäminen) on primitiivistä, kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman sanoo.

Tämä kai oli parasta argumentointia, mihin Söderman kykenee. On toki vulgaaria kiroilua sivistyneempää nimittää toista mieltä olevia primitiiviseksi ja fasistiseksi äärioikeistoksi.

– Minusta ruotsinkielen opiskelu kouluissa alkaa liian myöhään. Olisi parempi, jos se aloitettaisiin aiemmin. Silloin se ei tuntuisi niin hankalalta, SDP:n lähihistorian raskaan sarjan poliitikko Jacob Söderman sanoo Demokraatille.

Mitäs jos kysyttäisiin ihmisiltä itseltään, mitä he haluavat elämällään tehdä?

[rölli2]

Kun suomenkielisillä on nykyään enemmän älliä ja rohkeuttia ja he uskaltavat nousta herrakansaa vastaan jää pakkoruotsin kannattajille jäljelle ainoa ase eli perusuomalaisten syyllistäminen ja natsikortin esiinveto. sivistymättömiä ovat he jotka eivät lammasmaisesti seuraa ylempiarvoisiaan ja jatka muumiruotsin pakko-opettelua

[Rastafari]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1791256/elinkeinoelama-ajaa-pakkoruotsin-poistoa---tulevaisuudessa-tarvitaan-portugalia

Elinkeinoelämä ajaa pakkoruotsin poistoa - tulevaisuudessa tarvitaan portugalia
Tulevaisuudessa suomalaisten pitää osata venäjää, portugalia, kiinaa ja espanjaa, jos aiomme tehdä ulkomaankauppaa. Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa ruotsin kielen muuttamista vapaaehtoiseksi kouluaineeksi pitkällä aikavälillä.

– Olemme pienen kielen maa, joten meidän on osattava monipuolisesti kieliä. Yritykset kaipaavat nyt ruotsia hyvin puhuvia, mutta kyselymme mukaan tulevaisuudessa korostuvat venäjä, portugali, kiina ja espanja, kertoo EK:n asiantuntija Satu Ågren.

Ågren kertoo EK:n kannattavan ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi oppiaineeksi pitkällä aikavälillä. Mutta kuinka pitkällä?

– Kyllä se varmasti on seuraavalla hallituskaudella agendalla.

EK kysyi jäsenyrityksiltään kielitaitotarpeista viimeksi vuonna 2009 henkilöstö- ja koulutustiedustelussa. Tuolloin puolet yrityksistä ilmoitti painottavansa ruotsin kielen taitoa palkatessaan uusia työntekijöitä. Ruotsin osaajien lisäksi yrityksiä kiinnostivat venäjän osaajat ( lähes 30 prosenttia yrityksistä painotti venäjää hakutilanteessa) ja saksan taitajat (15 prosenttia yrityksistä painotti saksaa). Englantia pidettiin jo tuolloin perustaitona - käytännössä se pitää sujua kaikilta uusilta palkattavilta.
Aasia ja Etelä-Amerikka nousevat

Mutta tulevaisuudessa eli nykyisten alakoululaisten työelämässä on yritysten mukaan osattava venäjää, portugalia, kiinaa ja espanjaa.

Yrityksistä tulleen viestin mukaan suomalaiset eivät osaa tarpeeksi hyvin venäjää eivätkä venäläiset englantia. Lisäksi kaikki tietävät Aasian ja Etelä-Amerikan mahdin kasvusta maailmantaloudessa. Ja tästä kumpuaa EK:n vaatimus ruotsin kielen pakollisuuden poistosta.

– Ruotsin kielen merkitys jäsenyrityksillemme oli vähentynyt edellisestä kyselystämme eli vuodesta 2005.

Ågrenin mukaan suomalaisten kielitaito yksipuolistuu huolestuttavalla vauhdilla.

– Ei tarvitse kuin katsoa tilastoja, mitä kieliä kouluissa opiskellaan ja mitä kieliä kirjoitetaan ylioppilaskokeissa. Vapaaehtoisten ja valinnaisten kielten, kuten saksan, ranskan tai venäjän, opiskelu on vähentynyt jatkuvasti.
Ruotsi yhä tärkein vientimaamme

Ruotsi on ollut vuosia Suomen tärkein vientimaa. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomen viennistä 11,9 prosenttia suuntautui Ruotsiin, viime vuonna 11,2 prosenttia. Toiseksi tärkein on ollut Saksa, mutta tämän vuoden tammi-toukokuussa Venäjän vienti ohitti Saksan viennin.

– Vaikka kaikki opiskelevat koulussa ruotsia, oppimistulokset eivät ole hyviä. Yritykset kaipaavat nyt ruotsia hyvin osaavia, ruotsia puhuvia ja kirjoittavia. Erityisesti pojat suhtautuvat kielteisesti ruotsiin eivätkä tunnista sen hyödyllisyyttä työelämässä ja tämä heijastuu oppimistuloksiin, Ågren arvelee.

Ågren muistuttaa, että ruotsin kieltä tarvitaan tällä hetkellä palvelualan lisäksi esimerkiksi finanssialalla, jossa toimii paljon pohjoismaisia yrityksiä.
"Lisää koulujen yhteistyötä"

EK toivoo kuntien monipuolistavan kielitarjontaansa tiukasta taloustilanteesta huolimatta.

– Tarvitaan eri koulujen yhteistyötä, tietotekniikan hyödyntämistä ja kielikoulutuksen nivomista muuhun opetukseen, Ågren esittää.

EK aikoo kysyä jäsenyrityksistään mielipiteitä kielitaitovaatimuksista jälleen tänä syksynä. Tulokset eivät välttämättä ehdi valmistua ennen kuin eduskunta käsittelee kansalaisaloitetta ruotsin kielen muuttamiseksi vapaaehtoiseksi oppiaineeksi.

[Roope]

Olen positiivisesti yllättynyt Stubbin kommentista. Kohtuullisen järkevää tekstiä. Otsikon luettuani olin ensin varma, että niitä kielikiihkoilijoita on Stubbin mielestä vain toisella puolella keskustelua.

Moni varmaan erehtyi luulemaan, että "tie­tyil­lä alueil­la kan­nat­taa eh­kä pa­nos­taa ruot­sin si­jas­ta jo­hon­kin toi­seen kie­leen" tarkoitti ruotsin vapaaehtoisuutta. Ei tarkoittanut. Stubbin viesti sokerikuorrutuksesta pudisteltuna oli täsmälleen sama kuin Haglundillakin eli ei kompromisseja, ei tuumaakaan periksi, vaan enemmän samaa.

[Siili]

Onko muuten RKP tämän aloitteen vastustamisensa yhteydessä muistanut kehua omaa liberaalisuuttaan?

[Nanfung]

– Tilanne pitää rauhoittaa. Tämä (ruotsin kielen aseman heikentäminen) on primitiivistä, kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman sanoo.

Kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman on tyypillinen ruotsalainen, jolta kyky loogiseen ajatteluun puuttuu täysin. Omakohtaista kokemusta on.

[John]

Hassua, että kun Carl Haglund sanoo, että ei kompromisseja, eikä tuumaakaan periksi, niin sitä arvostellaan. Kun persut sanovat, että ei kompromisseja, eikä tuumaakaan periksi, niin se on ihailtavaa sanojensa takana olemista. Näin se kaksinaismoralismi jyllää hommafoorumillakin.

[Rastafari]

– Tilanne pitää rauhoittaa. Tämä (ruotsin kielen aseman heikentäminen) on primitiivistä, kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman sanoo.

Kuutta vierasta kieltä hallitseva Jacob Söderman on tyypillinen ruotsalainen, jolta kyky loogiseen ajatteluun puuttuu täysin. Omakohtaista kokemusta on.

Opetellut yhden kielen liikaa, eikä kovalevy riitä enään loogisuuteen

[Emo]

Tällänen kannanotto

Opetushallituksen pääjohtaja kertoo oman näkemyksensä siitä, mitä pakkoruotsin poisto tarkoittaisi opetuksen järjestämisen osalta.

Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.

– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.

Onhan se syy tämäkin miksi koko kansa tankkaa ruotsia. Muuten syntyisi pieniä ryhmiä.

[Sanna78]

Kerronpa oman kokemukseni pakkoruotsista. En ole koskaan lukenut pakkoruotsia koulussa tai lukiossa. 2005 sain opinto-oikeuden Oulun yliopistossa. Opintosuunnittelija ehdotti minulle vapautusta virkamiesruotsista. Kävin sen vapautuksesta huolimatta vuonna 2010.

Miten virkamiesruotsista saa vapautuksen? Tuosta tiedosta olisi iloa aika monelle yliopistolaiselle ja moni olisi valmis maksamaankin.

Koska pakkoruotsia (eikä virkamiesruotsiakaan) kuitenkaan ei saada poistettua tällä vuosisadalla, niin voisit jakaa tuon tiedon kansallisena perintönä kaikille ylioppilaille.

(Itse selvisin kirjallisesta pakkoruotsista yliopistossa yhdellä kirjallisella kokeella. Olin niin hyvä . Jouduin kuitenkin käymään jossain pakollisissa keskusteluryhmissä.)

[nollatoleranssi]

Olen positiivisesti yllättynyt Stubbin kommentista. Kohtuullisen järkevää tekstiä. Otsikon luettuani olin ensin varma, että niitä kielikiihkoilijoita on Stubbin mielestä vain toisella puolella keskustelua.

Moni varmaan erehtyi luulemaan, että "tie­tyil­lä alueil­la kan­nat­taa eh­kä pa­nos­taa ruot­sin si­jas­ta jo­hon­kin toi­seen kie­leen" tarkoitti ruotsin vapaaehtoisuutta. Ei tarkoittanut. Stubbin viesti sokerikuorrutuksesta pudisteltuna oli täsmälleen sama kuin Haglundillakin eli ei kompromisseja, ei tuumaakaan periksi, vaan enemmän samaa.

Stubbin avaus oli hyvin perinteinen kielipoliittinen kannanotto asiaan kiihkeästi suhtautuvilta tahoilta, jotka antavat ymmärtää että muutosta tulisi mutta jotka eivät tosissaan halua muutosta. Sinänsä avaus oli parempi kuin monet avaukset ruotsin kielen porttikielen asemasta jne.

Esim. tuo kirjoitus siitä miten: "On sairasta, ettei esimerkiksi viereisissä kouluissa olevia suomen- ja ruotsinkielisiä lapsia laiteta samalle pihalle leikkimään", Stubb puuskahtaa". Koskee Suomessa ainoastaan ruotsin kielisiä kouluja.

"Hän itse kannattaa kaksikielisiä kouluja, kieliopintojen aikaistamista ja venäjän opiskelua raja-alueilla."

Tämä "pakkovenäjä"-termiä on yritetty ihan tahallisestikin mediassa käyttää. Yleensä juuri puhuttuna raja-alueista, vaikka ideanahan tässä kielikiistassa on ollut vapaaehtoisuus.

"Kielien aikaistaminen" on myös ennen kaikkea tuntunut tarkoittavan Suomessa yhden kielen aikaistamista, ei muiden.

[Shemeikka]

Pakkoruotsi otettiin käyttöön 1968, eli 50 vuotta Suomi oli itsenäinen ja kaksikielinen maa ilman pakollista ruotsin opetusta. En usko ruotsinkielen Suomesta katoavan vaikka ruotsin opiskelu olisi vapaaehtoista.

[foobar]

Kerronpa oman kokemukseni pakkoruotsista. En ole koskaan lukenut pakkoruotsia koulussa tai lukiossa. 2005 sain opinto-oikeuden Oulun yliopistossa. Opintosuunnittelija ehdotti minulle vapautusta virkamiesruotsista. Kävin sen vapautuksesta huolimatta vuonna 2010.

Miten virkamiesruotsista saa vapautuksen? Tuosta tiedosta olisi iloa aika monelle yliopistolaiselle ja moni olisi valmis maksamaankin.

Tuossahan tuo sanotaan. "En ole koskaan lukenut..." Eli jos tuohon asti on päästy, vapautettaneen.

[nollatoleranssi]

Tällänen kannanotto

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589378105.html

Opetushallituksen pääjohtaja kertoo oman näkemyksensä siitä, mitä pakkoruotsin poisto tarkoittaisi opetuksen järjestämisen osalta.

Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.

– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.

Pitkälä toteaa, ettei kysymys ruotsin valinnaisuudesta kuitenkaan poista tarvetta keskustella koulujen kieliohjelman monipuolistamisesta yleensä.

Kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven mukaan vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia.

– Usein on viitattu siihen, että ruotsin opiskelu on jostakin pois. Monien kielten tunteminen helpottaa kuitenkin yhden kielen oppimista.

Jostakin syystä sama opetushallitus sai kyllä laitettua ruotsin kielen ala-asteille, vaikka niihinkin kouluihin pitää palkata uusia opettajia.

Kyse on täysin siitä että halutaanko kieliä muuttaa. Huonoja järjestelmiä on aikaisemminkin osattu muuttamaan ja samainen opetushallitus muuten lisäsi esim. draama-tunteja yms. koulutusohjelmaan, joita ei aikaisemmin ole ollutkaan siinä.

Onhan se huvittavaa että voidaan lisätä täysin uusia tunteja opetussuunnitelmaan mutta yksien kieliopintojen muuttaminen on täysin mahdoton tehtävä.

Joko se kertoo osaamattomuudesta tai sitten vähäisestä halusta tehdä asialle mitään tai tutkia asiaa.

En tosin ihmettele että opetushallitus (ja kieliasioista päättävät tahot) voivat olla varsin nihkeitä asian muuttamisen suhteen. Riittää kun katsoo että ketkä henkilöt näistä asioista päättävät ja mikä on heidän puoluetausta.

[skrabb]

Frivillig svenska ökar ojämlikheten i finska skolor

Ojämlikheten i samhället och i utbildningen ökar om svenska blir ett frivilligt språk i de finska skolorna. Det säger experter inom utbildning och lagstiftning.

Publicerad:
13.8.2013 17.01
Uppdaterad:
13.8.2013 17.03

De personer som inte har läst svenska i skolan skulle ha svårt att få tjänstemannajobb, säger juridikprofessorn Veli-Pekka Viljanen vid Åbo universitet.

Han tror att en frivillig skolsvenska inte betyder att språket slopas som ett krav för tjänstemannauppdrag.

Utbildningsexperter tror att det kan bli dyrare att ordna undervisning i skolorna om förslaget godkänns. Om eleverna börjar läsa olika valbara ämnen istället för att de alla läser svenska tillsammans så behövs det flera klassutrymmen och flera lärare.

I stora skolor och kommuner kan det vara enklare att låta eleverna välja än i mindre, där problemet ofta kan vara att hitta lärare och att få ihop tillräckligt stora undervisningsgrupper.

Aulis Pitkälä som är generaldirektör på Utbildningsstyrelsen säger att det redan råder en ojämlikhet mellan elever i olika kommuner i landet då man inte lyckats erbjuda samma utbud av språkundervisning åt alla.
– Med sådana här lösningar blir utbildningen ännu mera ojämlik, säger Pitkälä.

Pitkälä säger också att det oavsett svenskans öde behövs en diskussion om språkundervisningen i skolorna, specifikt om variationen i det som lärs ut.

Ett språk kräver grundlagsreform

Timfördelningen måste göras om helt både i grundskolan och i gymnasiet om svenskan blir frivillig i skolorna, säger Pitkälä. Faller svenskan bort måste skolorna erbjuda något annat istället för att nå upp till det antal lektioner per vecka som krävs. Pitkälä anser att det bästa alternativet då vore andra språk. Det blir ändå svårt att ersätta svenskan med valbara ämnen.

Pitkälä säger att det i slutändan ändå inte handlar om timfördelningen utan om det värde som Finland ger tvåspråkigheten.
– Min uppfattning är att grunden för en sådan tvåspråkighet faller om språkets ställning i undervisningen ändras.

Grundlagen garanterar allas rätt att kommunicera med myndigheterna på sitt eget modersmål oberoende var personen bor. Om en valbar svenska kräver en grundlagsändring är enligt professor Viljanen en tolkningsfråga. Med den obligatoriska undervisningen har man velat garantera att myndigheterna kan språket.

Pirkko Nuolijärvi som är direktör för Forskningscentralen för de inhemska språken säger att man kan lära sig språket också som vuxen, men då är det svårare och dyrare.
– Ju tidigare man lär sig språket desto bättre lär man sig, om det finns tillräckligt med undervisning och motivation. Som vuxen får man kanske inte gratis undervisning som i grundskolorna.

Viljanen poängterar också att det redan förekommer att folk inte alls får service på sitt eget språk av myndigheterna.
– Konflikten mellan lagstiftningen och verkliga livet ökar om de nationella språkens ställning i skolorna försvagas.

Om Finland blir ett helt enspråkigt land krävs en grundlagsändring.
– Då har vi att göra med fundamenten för statsskicket, säger Viljanen.

http://hbl.fi/nyheter/2013-08-13/486411/frivillig-svenska-okar-ojamlikheten-i-finska-skolor

- Jos ei ole opiskellut suomenruotsia on vaikea päästä virkamieheksi.
(Kommentoimassa surullisen kuuluisan Ritva Viljasen ukko V-P Viljanen)

- Jos annetaan mahdollisuus lukea muita aineita kuin suomenruotsia se tulee kalliiksi, kun pitää olla useampia luokkahuoneita ja opettajiakin sen sijaan, että kaikki opiskelisivat vain ja ainoastaan pakkoruotsia.

- Perustuslakiakin pitää muuttaa, jos Suomesta tulee yksikielinen ja pakkoruotsia ei ole.

[-PPT-]

Erinomaista! Lisää vaan tällaisia ulostuloja kuin Södermanilta saimme kuulla. Olisi erittöin vaikeata luoda karikatyyrihahmoa joka olisi yhtä vakuuttava ylimielisyydessään ja norsunluutornistaan ihmisille paasaavana menneisyyden miehenä kuin Söderman on. Tuostahan ei puutu juurikaan mitään; "sivistyksen vastustaminen", "äärioikeiston kaikuja", "ihmisillä harhakäsitys" ymym.

[nollatoleranssi]

Pitäisi myös miettiä firmojen joiden omistajat kannattavat pakkoruotsia boikotoimista. Tiimari voisi ensialkuun olla hyvä kohde. Firman pääomistaja on tunnettuun pakkoruotsittaja sukuun kuuluva Enroth. Sitten kun lakialoite hylätään niin persunuoret voisivat aloittaa Tiimari konkurssiin kampanjan. Uskoisin että kun tällainen kampanja aloitettaisiin niin Tiimari olisi alle vuodessa konkursissa.

Miten olisi kotimaisten tomaattien boikotointi?  Närpiöläiset tomaatinkasvattajat taitavat kannattaa RKP:tä lähes 100%.

Mielestäni nuo boikotonnit ylipäätään ovat huono idea. Mieluummin sitä ostaa suomalaisia tuotteita kuin ulkomaalaisia.

Eikä tätä ongelmaa kaksikielisyydestä pitäisi laittaa suomenruotsalaisten niskoille, vaan pikemminkin kansanedustajien ylipäätään.

Selvää tietysti on että kun asia on lähes joka kuukausi mediassa sen takia, ettei aihetta voida kovinkaan hyvin perustella niin jonkinlaista muutosta tilanteeseen tarvittaisiin.

Tästä huolimatta Stubbin kaltaiset tahot ajavat pakkoruotsin ulottumista vain entistä alemmille luokille. Eli teot ja puheet eivät vastaa toistensa kanssa.

[Siili]

Hassua, että kun Carl Haglund sanoo, että ei kompromisseja, eikä tuumaakaan periksi, niin sitä arvostellaan. Kun persut sanovat, että ei kompromisseja, eikä tuumaakaan periksi, niin se on ihailtavaa sanojensa takana olemista. Näin se kaksinaismoralismi jyllää hommafoorumillakin.

Niin, "hommafoorumihan" on yksi persoona, joka on vastuussa kaikesta kirjoittamastaan.

[Toadie]

Ensimmäisen 50 000:n jälkeisen uutispäivän argumenttisaldo: valeita, uhkailua ja vittuilua elefanttien hautausmaalta.

Toki tämä tiedettiin. Lähinnä ihmetyttää ja masentaa ettei todellakaan osata keksiä MITÄÄN uutta tai edes etäisesti uskottavaa. Sylttytehdas vain puhisee samaa vanhaa paskaa.