Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

– Vapaan kielikokeilun piti olla eduskunnassa jo viime keväänä ja se ei siellä ollut, perussuomalaisten eduskuntaryhmän ensimmäinen varapuheenjohtaja Ritva Elomaa sanoi ryhmän kesäkokouksen yhteydessä pidetyssä tiedotustilaisuudessa Porissa maanantaina.

Hallituksen on ollut tarkoitus toteuttaa kokeilu, jossa alueellisesti voitaisiin kokeilla kielivalikoiman laajentamista peruskouluissa ilman velvoitetta toisen kansalliskielen opiskeluun.

Elomaan mukaan perussuomalaisten korviin on kantautunut, että viivästyksiä selitettäisiin perustuslaillisilla ongelmilla. Hän ihmettelee, miten vapaa kielivalinta kouluissa voisi olla perustuslain mukaan ongelmallista.

– Siellähän ei lue perustuslaissa mitään, että on pakko opiskella ruotsia tai ylipäänsä mitään kieltä, Elomaa huomautti.

Hänen mukaansa perussuomalaiset katsovat nyt muiden hallituspuolueiden, kokoomuksen ja keskustan, suuntaan.

– Vaadimme että kokeilu käynnistetään viimeistään vuoden päästä, Elomaa sanoi.

Verkkouutiset: "Perustuslaissa ei lue, että on pakko opiskella ruotsia" – PS arvostelee kielikokeilun viivyttelyä 29.8.2016

Jos kokeiluun koskaan edes ryhdytään, sen alkua viivästytetään niin kauan, että tuloksia tulkitsee seuraava hallitus.

[Jääpää]

Elomaan mukaan perussuomalaisten korviin on kantautunut,..

Tota, ooteks te ny ihan varmasti oikeessa rakennuksessa?  Siellä o i k e a s s a paikassa on kuulemma joku tiedonkuljetussysteemi, missä noita huhuja voi tavata ihan kirjallisessa muodossa.
Ja on tosta kuulemma ollu jossain lehdissäkin, kaveri kerto.

  Saatan muuten olla väärässä, eihän sieltä mitään voi tihkua oikein mistään, harjoja ja salassapitomääräyksiä omillekin jäsenille niin, että harjanvarsia pursuaa korvistakin.
Annika Lapintie Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja...Olemme hyvissä käsissä!
   https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/perustuslakivaliokunta/Sivut/default.aspx

[Roope]

Elomaan mukaan perussuomalaisten korviin on kantautunut, että viivästyksiä selitettäisiin perustuslaillisilla ongelmilla. Hän ihmettelee, miten vapaa kielivalinta kouluissa voisi olla perustuslain mukaan ongelmallista.

– Siellähän ei lue perustuslaissa mitään, että on pakko opiskella ruotsia tai ylipäänsä mitään kieltä, Elomaa huomautti.

Höblän mukaan kysymys yhä edemmäs lykättyjen kielikokeilujen aloittamisesta jakaa hallitusta, vaikka siitä on sovittu hallitusohjelmassa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi tänään eduskunnassa Elomaan ja Kivelän kysymyksiin, että selvitykset kokeilun edellytyksistä valmistuvat syksyn aikana.

Höblän haastattelussa on rivien välistä luettavissa, että kokeilu joko perutaan tai vesitetään, ainakin jos opetusministeri voi siihen vaikuttaa. Grahn-Laasonen ei sano suoraan mitään kokeilun kohtalosta, mutta kuvaa sen ongelmia hyvin pitkälle samoin sanakääntein kuin Rkp ja Folktinget ovat tehneet. Vapaaehtoinen ruotsi olisi kuulemma perustuslaillinen ja tasa-arvo-ongelma, eikä ollenkaan niin yksinkertainen, kuin miltä se kuulostaa.

Hbl: Sannfinländare blev otåliga om skolsvenskan 21.9.2016

[Chew Bacca]

Kaksi ei Suomesta lähde meidän elinaikanamme: pakkoruotsi ja turvapaikanhakija.

[newspeak]

Niin se vaan tämäkin aloite katoaa jälleen kerran historian hämäriin. Persut hallituksessa. Lisää vain pakkoruotsia tulossa.

Varmaan parempi lopettaa sen mainostaminen itsekin.

[Chew Bacca]

Kansalaisaloite on suuri kusetus. Vain valmiiksi sovitut jutut päästetään eduskuntaan, muuten kansan tahto on vessapaperia. Koko fiasko pitäisi haudata, ei yhtään uutta aloitetta vireille enää.

[newspeak]

^ Noin näen sen itsekin ja ajattelin jo silloin, kun moinen tuli. Mitään hyvää siitä ei ole seurannut.

[Roope]

Höblässä pakkoruotsia ammatikseen lobbaavan Folktingetin pääsihteeri Markus Österlundin 50-vuotispäivähaastattelu, joka kertoo paljon poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyydestä Suomessa:

Hbl: Han räddar svenskan i kulisserna 7.10.2016

Österlund kuvaa haastattelussa avoimesti, kuinka hän "pelastaa ruotsia" mieluiten kulisseissa ja on siksi luonut hyvät suhteet ruotsin kielen asemaan vaikuttavien ministeriöiden henkilökuntaan. Österlund sanookin voivansa halutessaan kahvitella ministeriön kansliapäällikön kanssa selittääkseen näkökantojaan sen sijaan, että esittelisi ministerille raportin. Ministerit kun tulevat ja menevät, mutta virkamiehet jäävät.

Suomen kansalliskielistrategiaa työstäessään Österlund oppi Martti Ahtisaarelta, että on valittava, haluaako asialleen julkisuutta vai haluaako saavuttaa todellisia tuloksia. Österlund kertoo saaneensa useimmissa tapauksissa tuloksia luottamuksellisten keskusteluiden kautta julkisuudelta piilossa.

Lopuksi Österlund toteaa olevansa optimisti ja uskovansa Suomenruotsin valoisaan tulevaisuuteen. Hän uskoo myös, että suomenruotsalaiset eivät tule katoamaan, vaan heitä tulee olemaan yhä enemmän, ja yhä harvempi (suomenkielinen) haluaa luopua pakollisesta kouluruotsista.

[Roope]

Riku Rantala: Venäjän kielelle saatava erityisasema Suomen kouluihin, pakkoruotsi sivuun

Madventures-matkailusarjasta ja Ylen Docventures-ohjelmasta tuttu Riku Rantala pitää tärkeänä, että suomalaisille alettaisiin opettaa entistä enemmän globaaleita valtakieliä, kuten kiinaa ja venäjää.

Rantala on yksi torstaina julkaistun Suomen idea -kirjan (Docendo 2016) asiantuntijoista, jotka kirjassa pohtivat muun muassa Suomen tulevaisuutta.

[...]

Rantalan visioimassa kansallisessa kielistrategiassa venäjän kielelle tulisi antaa erityisasema, sillä naapurissamme on valtavat markkinat.

– Tulevaisuuden Suomessa emme voi jättää huomiotta näin läheistä, alihyödynnettyä ja arvaamatontakin resurssia, etenkin kun alihyödyntämisen taustalla ovat valitettavasti myös irrationaaliset – historiallisista syistä toki ymmärrettävät – pelot, surkea kielen ja kulttuurin tuntemus ja kaikesta tästä kumpuavat ennakkoluulot.

Rantalan mukaan tällainen venäjän kielen erityisasema "kaiken järjen mukaan" tarkoittaisi myös sitä, että pakkoruotsin asemaa pitäisi opetuksessa vähentää.

– Jos tämä edellyttää pakkoruotsin siirtämistä kolmanneksi tai neljänneksi opiskeltavaksi kieleksi – kuten se kaiken järjen mukaan edellyttää – niin on tehtävä.

– Kaksikielisyytemme on rikkaus, mutta ruotsinkielisten kansalaisoikeuksien toteutuminen on voitava järjestää ilman tulevaisuuden tärkeimmän ominaisuutemme tukahduttamista.

Aamulehti 20.10.2016

Umayya Abu-Hannalle nousi Suomen kulttuuripiireissä tie pystyyn, kun hän arvosteli suomenruotsalaisten etuoikeuksia liian äänekkäästi. Saa nähdä, onko Riku Rantala turvannut selustansa paremmin.

[Kulttuurirealisti]

Seurataanpa mielenkiinnolla, miten suvakisto käsittelee sen että Rantala on paitsi mokuttaja, myös putinisti! Oikosulku.

[newspeak]

Rantalalla tuskin on tässä kauheasti menetettävää. Hyvä puheenvuorohan tuo oli, mutta sen vaikutukset pyyhkäistään nopeasti maton alle. Pakkovenäjä taasen ei tule toteutumaan. Vapaa kielivalinta on vaihtoehdoista paras. Venäjän opiskelua kuten kaikkea kielten opiskelua pitää toki tukea, mutta mielekkäintä se on siellä, missä venäjää puhutaan. Maantieteellinen tasa-arvo ei toteudu myöskään pakkovenäjällä, mutta venäjäntaidon ylläpitäminen siellä, missä se on hyödyllistä, tuottaakin parempaa hedelmää.

Pelkkä pakkoruotsista luopuminen on kansallisella tasolla riittävä toimenpide.

[Nikolas]

Pakkovenäjän esittäminen on sinällään näppärä retorinen temppu. Useat vastaperustelut toimivat muitakin pakkokieliä vastaan.

[Roope]

Höblän mukaan kysymys yhä edemmäs lykättyjen kielikokeilujen aloittamisesta jakaa hallitusta, vaikka siitä on sovittu hallitusohjelmassa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi tänään eduskunnassa Elomaan ja Kivelän kysymyksiin, että selvitykset kokeilun edellytyksistä valmistuvat syksyn aikana.

Höblän haastattelussa on rivien välistä luettavissa, että kokeilu joko perutaan tai vesitetään, ainakin jos opetusministeri voi siihen vaikuttaa. Grahn-Laasonen ei sano suoraan mitään kokeilun kohtalosta, mutta kuvaa sen ongelmia hyvin pitkälle samoin sanakääntein kuin Rkp ja Folktinget ovat tehneet. Vapaaehtoinen ruotsi olisi kuulemma perustuslaillinen ja tasa-arvo-ongelma, eikä ollenkaan niin yksinkertainen, kuin miltä se kuulostaa.

Asian käsittely siirtyy aina vain kauemmas tulevaisuuteen. Vaikka kokeilu saataisiin lopulta käyntiin, sen tuloksia ei ehditä käsitellä tämän hallituskauden aikana, ja se on tietysti Grahn-Laasosen viivyttelyn tarkoitus.

Kouluruotsi valinnaiseksi? Esitys eduskuntaan ensi vuonna

Kokeilu kouluruotsin muuttamisesta valinnaiseksi on tulossa eduskuntaan ensi vuoden aikana, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministerin esikunnasta.

Sitä ennen kokeiluesitystä puidaan joulukuussa osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmässä. Esityksen antamista voidaan kuitenkin pitää melko varmana, sillä etenemisestä viestivä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on tunnettu niin sanotun pakkoruotsin kannattajana.

– Valintojaan tekevälle koululaiselle on aika kohtuuton vaatimus tietää varmaksi, aikooko hän joskus valtiolle töihin, hän perusteli kantaansa viime eduskuntavaalien alla.

Kokeilu on yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista, mikä voitaneen lukea perussuomalaisten aikaansaannokseksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kyseltiin jo kesällä kokeilun perään ja epäiltiin, tuleeko sitä ollenkaan.

Ministeriön mukaan esityksen kanssa ei ole vitkasteltu, vaan se on ollut perustuslaillisuuden arvioinnissa oikeusministeriössä. Ministeriöt eivät kerro, onko esitys havaittu perustuslain mukaiseksi. Sitäkään ei kerrota, millaisena kokeilua esitetään toteutettavaksi.

[...]

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Hidén sanoo, ettei kokeilu ole itsessään perustuslain vastainen.

– Riippuu siitä, missä puitteissa se järjestetään. Jos kokeilu on laaja ja kestää monia vuosia, pitää arvioida, miten se vaikuttaa ruotsin kielen taitoon Suomessa.

– Jos kokonainen koululaispolvi jäisi vaille ruotsin taitoa, herää kysymys, tulisiko silloin julkiselle vallalle velvoite huolehtia, että kaikilla on yhdenvertaiset oikeudet oppia toista kotimaista kieltä.

MTV 17.11.2016

Eduskunnan asiantuntijana käyttämä professori Hidén on täysin pihalla, jos luulee, että muutaman koulun kokeilu tai edes pakkoruotsin kokonaan lopettaminen voisi estää koko sukupolven ruotsin kielen oppimisen. Ketään ei pakoteta valitsemaan ruotsin sijaan muuta kieltä, vaan ideana on vapaa kielivalinta.

[Chew Bacca]

Kuulin radiosta että pakkoruotsin poistokokeilun perustuslaillisuutta selvitetään. Nauroin ääneen. Lähtee kesä, lähtee talvi, ei lähde pakkoruotsi. Kun väkisinopetus rinnastetaan maan kaksikielisyyteen, pakkoruotsi on käytännössä ikuinen.

[UgriProPatria]

Pakkoruotsi on pilannut lukemattomien suomalaisten koulunkäynnin ja tästä seuranneen tulevaisuuden.

Jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoinen, sitä kohtaan ei tunnettaisi sellaista kaunaa. Muut kielet, jotka perustuivat vapaaehtoisuuteen, niitä oli mukava lukea, mutta ruotsi oli kuin tervanjuontia, lisänä pilkallinen, arkaa lasta kohtaan tosi ilkeä opettaja. Samana päivänä kun koulu loppui, minä työnsin ruotsin syrjään, keskityin elämässäni vahvistamaan niitä kieliä joita kohtaan tunsin kiinnostusta.

Pakkoruotsi meni pakon jälkeen suoraan roskiin. En edes kuuntele esim. ruotsinkielisiä ohjelmiakaan. Pakostakin ymmärrän sitä, mutta kieltäydyn ehdottomasti koskaan päästämästä sitä omaan suuhuni. Ennemmin puhun vaikka saksaa, venäjää tai hepreaa!

[ikuturso]

Olen jo sanonut aikaisemmin, että tämä vapaaehtoisuuskokeilu oli pahinta mitä asiassa saattoi tapahtua. Olisi vaikka kaatunut koko aloite ja tullut uutta aloitetta sisään, mutta nyt kun luvattiin kokeilu, niin tulee juuri kaikenmaailman tasa-arvokysymyksiä ja muuta perustuslaillista paskaa, jonka vuoksi kokeilua lykätään nyt aluksi vaikka viisi vuotta. Sitten odotetaan, että kokeilussa mukana olleet pääsevät työelämään noin kymmenen vuotta, ja tehdään uusia perustuslaillisia selvityksiä toiset viisi vuotta. Johtopäätöksiä puidaan viidessä väitöskirjassa, ja koko tämän ajan on täy-sin mahdotonta tehdä uusia aloitteita asiasta, kun "kokeilu on käynnissä". Pakkoruotsi poistuu näin aikaisintaan 30 vuoden päästä.

Haistakoon p* koko kokeilun puolestapuhujat.

-i-

[mossad]

 
Heja fria språkval!

[AJIH]

Olen jo sanonut aikaisemmin, että tämä vapaaehtoisuuskokeilu oli pahinta mitä asiassa saattoi tapahtua. Olisi vaikka kaatunut koko aloite ja tullut uutta aloitetta sisään, mutta nyt kun luvattiin kokeilu, niin tulee juuri kaikenmaailman tasa-arvokysymyksiä ja muuta perustuslaillista paskaa, jonka vuoksi kokeilua lykätään nyt aluksi vaikka viisi vuotta. Sitten odotetaan, että kokeilussa mukana olleet pääsevät työelämään noin kymmenen vuotta, ja tehdään uusia perustuslaillisia selvityksiä toiset viisi vuotta. Johtopäätöksiä puidaan viidessä väitöskirjassa, ja koko tämän ajan on täy-sin mahdotonta tehdä uusia aloitteita asiasta, kun "kokeilu on käynnissä". Pakkoruotsi poistuu näin aikaisintaan 30 vuoden päästä.

Haistakoon p* koko kokeilun puolestapuhujat.

-i-

Se oli todellinen kusetuskompromissi.

[Roope]

Perussuomalaisten Terho: Kielikokeilulle selkeät mittarit
   
Perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmassa on kirjaus ruotsin kielen vapaaehtoisen opetuksen kokeilemisesta. Kokeilun aikataulusta on vihdoinkin varmistunut, että ministeri Sanni Grahn-Laasonen tuo esityksen kokeilusta eduskuntaan ensi keväänä. Kyselytutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia suomalaisista kannattaa vapaata kielivalintaa eli pakkoruotsin poistamista.

"Kielikokeilu on tärkeä osa hallitusohjelmaa", toteaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho. "Jotta kokeilusta on hyötyä, täytyy sillä käynnistyessään olla valmiina selkeät mittarit, joilla mitataan kokeilun onnistumista. On esimerkiksi selvitettävä monipuolistuuko nuorten kielten opiskelu ja ovatko nuoret aiempaa motivoituneempia vieraiden kielten opiskeluun. Kokeilu antaa suuntaviivat tulevaisuuden kielipolitiikalle."

"Kokeilua valmistellessa on jo syytä aloittaa selvitykset siitä, kuinka ruotsinkielisen vähemmistön oikeudet turvataan muuten kuin opettamalla ruotsia koko kansakunnalle. Tähän on varmasti vaihtoehtoja. Ruotsin pakko-opiskelu ei voi olla ainoa vaihtoehto", pohtii perussuomalaisten eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Ritva Elomaa.

"Ruotsia pitää jatkossakin tarjota kaikissa Suomen kunnissa kuten suomeakin ruotsinkielisille. Me emme ole poistamassa ruotsin opetusta Suomesta, vaan antamassa oppilaille vapauden valita vieraita kieliä omien henkilökohtaisten ja myös oman alueen tarpeiden mukaan. Pakkoruotsi on tulossa tiensä päähän", toteaa sivistysvaliokunnan jäsen Laura Huhtasaari.

"Suomen on jatkettava uudistumista yksilönvapautta kunnioittavaksi yhteiskunnaksi myös koulutuspolitiikassa. On tärkeää että nuorillemme tarjotaan mahdollisuutta nykyistä monipuolisempaan kielisivistykseen", sanoo Terho.

Perussuomalaiset 18.11.2016

Asioiden eteneminen voidaan estää kätevimmin juuri sillä, että kokeilun onnistumiselle ei määritellä järkeviä mittareita, vaan tuloksia arvioi jokin Folktinget-työryhmä sitten joskus.

[Archaeopteryx]

http://yle.fi/uutiset/3-9302863

Helsinki tinkii terveysasemien lääkäreiden kielitaidosta – "Suuri osa hakijoista ei osaa ruotsia"

Moni ulkomaalaistaustainen pätevä lääkäri ei osaa lainkaan ruotsia. Kaksi ruotsia taitamatonta lääkäriä voi saada Helsingissä pysyvän viran.

Ensiksi ajattelin, että taas luotiin ohituskaista ja erivapaus mamulääkärille virkaan. Mutta eikö tämän perusteella kuka tahansa - äidinkieleltään suomenkielinenkin - voi jättää hakemuksestaan ruotsin kielen pois vedoten syrjintään valinnassa, jos sitä ei kaikilta vaadita? Eli esim. ulkomailla lääkäriksi opiskellut voi hyvin unohtaa virkamiesruotsin.

[Roope]

Rasti seinään, sillä kerrankin Marianne Lydén ei kirjoita Höblässä Jussi Halla-ahon juonista maailman tuhoamiseksi.

Hbl: Svenskans räddare? 19.11.2016

Aiheena on tällä kertaa ruotsin pelastaminen. Pelastamisella Lydén tarkoittaa tietenkin pakkoruotsin säilyttämistä muuttumattomana. Lydén toivoo pelastajaksi ruotsinkielisten luottopelaaja Sdp:tä ja etenkin sen puheenjohtaja Antti Rinnettä, joka – kun "ruotsia vastaan hyökätään joka puolelta" – on asettunut pakkoruotsin poistamista vastaan ja toivottavasti panisi kielikokeilut jäihin.

Pienenä pelkona kuitenkin on, että Rinteen voittaa puheenjohtajakisassa kansanedustaja Tuula Haatainen, joka on hänkin vakaasti pakkoruotsin kannalla, mutta toimi opetusministerinä vuonna 2005, kun ruotsin kieli poistettiin kokeilun jälkeen ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden joukosta. Lydén kertoo Haataisen puolustelleen päätöstä sillä, että luuli ruotsin kielen suosion kasvavan, kun se muutettaisiin vapaaehtoiseksi. Näinhän ei tietenkään käynyt, eikä se ollut koskaan muutoksen tavoitekaan.

Viesti rehtoreilta, ruotsinopettajilta, kieltenopettajilta, Suomen lukiolaisten liitolta ja muilta kentällä oli selvä, sanoo Haatainen, jonka mielestä hänellä ei ollut vaihtoehtoa. Pakollinen [ylioppilas]ruotsi oli lopetettava.

– Minulla oli tunne, että minulla ei ole oikeutta antaa toisenlaista lakiesitystä. Kaikki kyselyt antoivat saman tuloksen.

Päätös ei kuitenkaan ollut helppo.  (käännös)

Hbl: "Nu riktas hatet mot svenskan" 13.7.2013

Kaikki tutkimukset, selvitykset ja kyselyt ovat antaneet vuosikaudet yksiselitteisesti saman tuloksen, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan.

Näin joskus muinoin:

Paavo Lipponen pysäytti pääministerinä suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta

Tuula Haatainen teki suunnitelmat siitä, kuinka pakollinen ylioppilasruotsi poistuu, yhdessä Eero Heinäluoman kanssa. Suurin este matkalla oli Paavo Lipponen.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen kertoo kirjassaan Arjen kuningattaret kuinka pakollinen yo-ruotsi poistui. Kun Haataisesta tuli vuonna 2003 opetusministeri, hänelle selvisi, että päätös ylioppilasruotsista ei voinut odottaa. Kaikki virkamiehet opetusministeriössä olivat vapaaehtoistamisen puolesta. Esteitä oli vain omassa puolueessa ja hallituksessa. Piti tehdä huolellinen suunnitelma. Haatainen puhui silloisen puoluesihteeri Eero Heinäluoman kanssa. Haataisen mukaan Heinäluoma oli samaa mieltä siitä miten pitäisi edetä. Paavo Lipponen oli vaikein este.
– Heinäluoma neuvoi minua aloittamaan vaikeimmasta esteestä eli Lipposesta.
Paavo Lipponen oli pääministerinä pysäyttänyt aikaisemmat suunnitelmat pakollisen yo-ruotsin poistamisesta. Haatainen piti pitkän keskustelun Lipposen kanssa jossa hän viittasi mm. kansan tahtoon.
– Kansalaiset eivät enää hyväksy palaamista pakkoruotsiin kirjoituksissa.
Lipponen ei ollut ollenkaan ihastunut suunnitelmiin, mutta sanoi lopulta, että hän luottaa opetusministeriön päätökseen. Haatainen kirjoittaa myös, että hänen kamppailunsa pakollista ylioppilasruotsia vastaan oli vaikea myös hänen erityisavustajalleen Maarit Feldt-Rannalle. Se johti siihen, että Haatainen ei voinut hyödyntää erityisavustajaansa kamppailussa.
Hallituksessa Haatainen luotti vain Matti Vanhaseen, jonka kanssa hän teki valmisteluja. Sen jälkeen asiat sujuivat paremmin erityisesti, kun RKP ei tehnyt asiasta hallituskysymystä.

Hufvudstadsbladet: Heinäluoma sade nej till svenskan 22.9.2006

[Roope]

Vääntö Vaasan päivystyssairaalan kohtalosta siirtyy pakkoruotsikeskusteluun. Rkp:n mukaan ei voi olettaa, että Seinäjoella osattaisiin kunnolla suomenruotsalaisten murteita. Muutamakin suomenkielinen poliitikko on tämän pohjalta kyseenalaistanut pakkoruotsin järkevyyden, mikä taas on saanut Rkp:n poliitikot vieläkin suurempaan raivoon.

Helsingin Sanomat: Rkp pohtii jo presidentti Niinistön pyytämistä apuun sairaalakiistassa – ja vaatii Suomeen perustuslakituomioistuinta

Helsingin Sanomat: Vaasalaisvaltuutettu suuttui ja muutti äidinkielensä ruotsiksi päivystyssairaalapäätöksen vuoksi

Helsingin Sanomat: Soininvaaran pakkoruotsikommentti kiihdytti Twitterissä

Helsingin Sanomat: Perussuomalaisten Simon Elo sairaalakiistasta: "Kouluruotsi ei riitä palveluiden hoitamiseen"

Folktinget: Ett stort bakslag för det svenska i Finland

[Echidna]

Folktinget: Ett stort bakslag för det svenska i Finland

Sana rätt/rättighet on Folktingetin purkauksessa 8 kertaa. Kuuntelin radio Vegaa autolla ajellessa ja rättighetereitä sielläkin penätään. Tokihan tuon kielipoliittisen näkökulmankin ymmärtää, mutta surut eivät pysty käsittelemään asiaa miltään muulta kannalta. Hoitoa tarvitsevalle tärkeintä luulisi olevan lääkärien ja hoitajien ammattitaito.

[Luotsi]

http://yle.fi/uutiset/3-9302863

Helsinki tinkii terveysasemien lääkäreiden kielitaidosta – "Suuri osa hakijoista ei osaa ruotsia"

Moni ulkomaalaistaustainen pätevä lääkäri ei osaa lainkaan ruotsia. Kaksi ruotsia taitamatonta lääkäriä voi saada Helsingissä pysyvän viran.

Ensiksi ajattelin, että taas luotiin ohituskaista ja erivapaus mamulääkärille virkaan. Mutta eikö tämän perusteella kuka tahansa - äidinkieleltään suomenkielinenkin - voi jättää hakemuksestaan ruotsin kielen pois vedoten syrjintään valinnassa, jos sitä ei kaikilta vaadita? Eli esim. ulkomailla lääkäriksi opiskellut voi hyvin unohtaa virkamiesruotsin.

Asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Näet pakkoruotsistahan voi vapautua anomuksesta myös suomalaisessa koulujärjestelmässä. Mutta vain siinä tapauksessa että äidinkieli ei ole suomi. Tämä ei ole syrjintää koska kansainväliset sopimukset/ihmisoikeudet/tms.

[Jorma M.]

Olikohan niin että tämä Vaasa-/Seinäjokipäätös on 18 kk istuneen hallituksen ensimmäinen miellyttävä päätös?  Kerrankin hurrien hillitön etujen kahmiminen ("rättigheter") ei tuonutkaan tulosta. Muuten hallituksen päätökset ovat olleetkin silkkaa paskaa.

[Emo]

Vääntö Vaasan päivystyssairaalan kohtalosta siirtyy pakkoruotsikeskusteluun. Rkp:n mukaan ei voi olettaa, että Seinäjoella osattaisiin kunnolla suomenruotsalaisten murteita. Muutamakin suomenkielinen poliitikko on tämän pohjalta kyseenalaistanut pakkoruotsin järkevyyden, mikä taas on saanut Rkp:n poliitikot vieläkin suurempaan raivoon.

Helsingin Sanomat: Rkp pohtii jo presidentti Niinistön pyytämistä apuun sairaalakiistassa – ja vaatii Suomeen perustuslakituomioistuinta
...

Niinistön Saletsi on luutu, joka nykyään kaivetaan esiin heti kun jossain on potta kaatunut tai vastaavaa.

[no future]

Kyllä voi närpeksen murteella herpekset ja muut jäädä Seinäjoella hoitamatta.

Sinällään päätöntä sekoilua soten tiimoilta taas kerran, ja mennään hienosti järjestelmäkaaviot edellä ihmisistä tai todennäköisesti edes kustannuksista välittämättä.

[Emo]

Kyllä voi närpeksen murteella herpekset ja muut jäädä Seinäjoella hoitamatta.

Tuskin. Hoidetaanhan vauvoja ja koiriakin, varmasti närpiöläinenkin saadaan hoidetuksi.

[Alarik]

Kyllä voi närpeksen murteella herpekset ja muut jäädä Seinäjoella hoitamatta.

Tuskin. Hoidetaanhan vauvoja ja koiriakin, varmasti närpiöläinenkin saadaan hoidetuksi.

Pitkä koulun pakkoruotsi kyllä mahdollistaa hoidot ihan missä vaan. Eihän sitä turhaan opetella. Sitäpaitsi päätöksiä ei tehdä pikkukuntien mukaisiksi, kun Vaasan kaupungissa taas  suomenkielisiä on 69,7 %, ruotsinkielisiä 22,7 % (sekä muita 7,6 %). Jos tuo pieni vähemmistö 22,7 % on saanut hoitoa suomenkielienemmistöisessä Vaasassa niin kyllä se saa saman jonka Seinäjoella asuvat 0,2 % ruotsinkielisetkin saa.

Ja kyllä ruotsinkielisenkin on hyvä osata suomea, kun ei sitä koskaan tiedä jos joutuu töihin suomenkieliselle paikkakunnalle ja ihastuu suomenkieliseen tyttöön. Kyllä silloin on hyvä osata suomea ja hoitaa asiansa suomeksi.

[no future]

Juttuhan on se, että tuolta pamahtaa potilaskertomukset ja muut på svenska, ja silloin siellä sairaalassa on pakko olla luku- kirjoitus ja puhetaitoisia ihmisiä riittävästi suhteessa asiakasmäärään. Terveydenhoito menee itselläni selkeästi siihen kategoriaan asioita mistä ei aleta tekemään kielipolitiikan keppihevosta eikä lyömäasetta suuntaan eikä toiseen, vaan palvelut on tarjottava lainmukaisina ja samantasoisina. Lakia kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista voidaan aivan vapaasti kyseenalaistaa jossain muualla.