Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[ikuturso]

– Koen, että tässä kansalaisaloitteessa on sivistyksen vastustamisen henkeä, Söderman tähdentää.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/13752-ruotsinkielen-vastustamisessa-aarioikeiston-kaikuja

Ahaa, on siis sivistyksen vastustamista, jos halutaan opiskella mieluummin ranskan ja saksan kaltaisia vanhoja kulttuurikieliä jonkin marginaalisen kalastajamurteen sijaan?

Wikipedia sanoo:

Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Tässä mielessä puhutaan opillisesta tai muodollisesta sivistyksestä, humanistisesta ja luonnontieteellisestä sivistyksestä, yleissivistyksestä tai akateemisesta sivistyksestä, sekä toisaalta ihmisen sisäisestä kehittyneisyydestä ja kypsyydestä. Jälkimmäiseen saatetaan viitata "sydämen sivistyksenä" tai viisautena. Sivistyksen sisällöstä on erilaisia käsityksiä. Sana sivistys voi tarkoittaa myös korkeakulttuuria, sivilisaatiota. Se tulee latinankielen sanasta civilis, joka on adjektiivimuoto sanasta civis. Civilis tarkoittaa kansalaista tai kaupunkilaista, joka elää kaupunkinsa sääntöjen mukaan.

Miten tuohon liittyy ruotsin kielen osaaminen? Ruotsin kielen asema suomessa ja Ruotsin kruunun historiallinen merkitys voisi suomalaisen yleissivistykseen kuuluakin. Mutta sivistys? Söderman ei tiedä mitä eroa on sivistyksellä ja yleissivistyksellä?
No mainitaan tuolla tuo yleissivistyskin. Siitä wiki sanoo:

Yleissivistyksellä (saks. Allgemeinbildung) tarkoitetaan pohjasivistystä, joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista.[1]
Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä. Yleensä sanaa yleissivistys käytetään adjektiivin yleissivistävä yhteydessä vastakohtana ammattiin valmistavalle.
Käsitys yleissivistyksestä on syntynyt länsimaissa humanistisen liikkeen yhteydessä 1500- ja 1600-luvuilla. Erityisesti tšekki Johan Amos Comenius kehitti käsitettä tuntuvasti ja esitti, että kaikkien yksilöiden olisi omaksuttava tietty perussivistys.
Suomeen yleissivistyksen ideaali tuli Saksasta, jossa sitä kehitti 1700-luvun lopulla yliopistomies Wilhelm von Humboldt. Tuolloin yleissivistyksen ideaaliin kuului antiikin ajan taruston auttava tunteminen sekä kyky puhua joitain tärkeimpiä kieliä, joiksi Suomessa muodostuivat ruotsi, latina ja saksa. Manner-Euroopassa valistusaikana 1700-luvulla yleissivistykseen vaadittavaksi kieleksi muodostui kuitenkin ranska, joka säilytti tämän aseman 1900-luvun alkupuolelle saakka. Valistuksen aikana perustettiin myös ensimmäiset oppivelvollisuuskoulut Preussiin ja Itävaltaan. Nämä voidaan nähdä pyrkimyksenä levittää sivistystä kaiken kansan keskuuteen. Tämä kuului olennaisena valistuksen ihmiskuvaan, joka ei periaatteessa tehnyt eroa eri ihmisryhmien välillä.
Humboldtilainen yleissivistyksen ihanne oli sikäli yläluokkainen, että se korosti aineittensa yleispätevyyttä ja suoraa soveltumattomuutta käytäntöön. Tämän seurauksena kielet, historia ja humanistiset aineet saivat korostetun osan koulujen opetussuunnitelmissa matematiikan ja luonnontieteiden kustannuksella. Reaalilyseot pyrkivät muuttamaan sivistysihannetta tuomalla paremmin esille nykykielet ja luonnontieteet, mutta vielä peruskoulujärjestelmänkin yleissivistysideaalilla on humanististen taitojen korostukseen liittyviä piirteitä. Yleissivistykseen kuuluu kuitenkin varsinaisten tietojen hallinnan lisäksi myös kriittisyys. Sivistyneen ihmisen tulisi kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti. Tämä avaa hänelle samalla ovet kansalaisvaikuttamiseen.
Koska yleissivistys saavutettiin 1800-luvun näkemyksen mukaan oppikouluissa, joihin vain kansan vähemmistöllä oli mahdollisuus, se sai eksklusiivisen merkityksen. Kansansivistystyöllä, jota edustivat mm. yleiset kirjastot sekä kansan- ja työväenopistot, pyrittiin kuitenkin tarjoamaan halukkaille alempiin luokkiin kuuluneille yksilöille tilaisuus henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen. Koska yleissivistysideaalin mukaan sivistynyt ihminen oli myös poliittisesti tietoinen yksilö, kansansivistystyöllä oli myös poliittisia päämääriä.
Lakitekstissä yleissivistys esiintyy adjektiivissa yleissivistävä, millä viitataan peruskoulun ja lukion kasvatustehtäviin. Tällöin halutaan tuoda esille, että koulutukset eivät valmista mihinkään tiettyyn ammattiin vaan yleisesti jatko-opintoihin. Yleissivistys on ammattikoulutuksen vastakohtana jossain määrin kiistanalainen eikä sillä ole nykyisellään mitään tiettyä määritelmää.

S.o. milloin puhutaan yleissivistyksestä, ja siihen liittyvästä kieliosaamisesta, riippuen mitä historian jaksoa korostetaan ja katsotaanko Suomi osaksi Suomea, Skandinaviaa vai Eurooppaa, voidaan ruotsin kieli rinnastaa ranskaan, latinaan ja saksaan. Mikäli tarkastellaan länsimaisen kristillisyyden oppia ja vanhoja filosofeja, voisin itse nostaa rinnalle vielä muinaiskreikan. Jos haetaan sivistystä nimenomaan raamatun ja antiikin filosofien tekstien, lainausten ja etymologian kautta, piskuinen ruotsin kieli on nostettu melkoiseen kaartiin, ja vielä suomessa kunniapaikalle.

-i-

EDITH: Yleisen musiikintiedon kursseilla konservatoriossa jouduin lapsukaisena opettelemaan n. 300 sanan italiankielisen sanavaraston. Allegro, lento, piu mosso, con passio, fortissimo. Oli minulla yksi ruotsinkielinen nuottivihko, josta jäi mieleen vain ack värmeland du sköna.

[ikuturso]

Ruotsi valinnaiseksi - kyllä vai ei?
Kesto: 10 min
Kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi on kerännyt yli 50 000 nimeä. Mutta mitä tapahtuisi, jos valinnaisuus toteutuisi. Asiasta keskustelivat kansalaisaloitteen tekijä Ilmari Rostila ja kansanedustaja Kimmo Sasi, Kok.
Ke 14.8.2013 klo 8.35

http://areena.yle.fi/tv/1996855

Sekoomuksen Sasilla on todella hyvät perusteet pakollisen muumikielen opiskeluun 

Ruotsi sitoo meidät länteen, sanoo Sasi.

Olemme EU:ssa ja eurossa. Vain puolet neljästä skandinaavimaasta on EU:ssa eikä ainoakaan eurossa.

Euromaana meillä on tällä logiikalla erityistä hyötyä ruotsin kielestä. Täh?

-i-

[Oami]

Älä unohda kolttasaamea!

Hyvä huomautus ja en toki unohda. Lähinnä edelläoleva oli tarkoitettu vain vastaukseksi Turjalaiselle.

[Rastafari]

Ruotsi valinnaiseksi - kyllä vai ei?
Kesto: 10 min
Kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi oppiaineeksi on kerännyt yli 50 000 nimeä. Mutta mitä tapahtuisi, jos valinnaisuus toteutuisi. Asiasta keskustelivat kansalaisaloitteen tekijä Ilmari Rostila ja kansanedustaja Kimmo Sasi, Kok.
Ke 14.8.2013 klo 8.35

http://areena.yle.fi/tv/1996855

Sekoomuksen Sasilla on todella hyvät perusteet pakollisen muumikielen opiskeluun 

Nyt Rostila tempas Sasille suun täyteen jauhoa
Sasi:
-50 000 suomalaista muutti 60-luvulla ruotsiin (pakkoruotsi 1972 - 1977)
-Närpiöstä löytyy jokunen tyyppi, jotka eivät suomea puhu
-ilman ruotsia ihminen ei pärjää yhteiskunnassa (ilmankos olen tälläinen hylkiö ihmisraunio)
-pohjoismaat ovat kaikkein kehittenynein yhteiskunta, ja näemme miten siellä on ratkaistu asioita (en haluaisi nähdä tai kuulla, esim. ruotsin ratkaisuja maahanmuutto politiikassa)
-poliisin pitääosata ruottia,jos pysäyttelee ihmisiä liikenteessä (entäs somalia, romania, venäjä, viro, nikeria, iraki, afkanistani jne. vai kielletäänkö autoilu muilta kun suomen ja ruotsinkiellisiltä)

No perkeles, aika vahvoja agrumenttejä

[elven archer]

Vähän masentavaa, että täytyy kiittää nykyaikana toimittajaa siitä, että tekee hommansa, mutta tuossa haastattelussa toimittaja oli ihan hyvä, kun pysyi puolueettomana. Mieleen tulee monta YLE:n toimittajaa, joilta se ei olisi onnistunut alkuunkaan.

Sasin "argumentit" olivat ihan puutaheinää, tutut kliseet pohjoismaisesta identiteetistä ja muusta pienillä variaatioilla. Rostilan olisi mielestäni pitänyt puhua ytimekkäämmin. Kuunnellessa tuli sellainen olo, että noniin, pian asiaan, kun haastattelun aikakin on noin lyhyt, hopihopi. Se varsinaiseen argumenttiin meno kesti turhan pitkään. Tässä asiassa argumentteja voisi takoa pyötään: tu-dum, tu-dum, tu-dum, kun selviä argumentteja löytyy niin runsaasti. Nyt ne selvästi hukkuivat turhan johdattelun alle ja moni jäi sanomattakin. Hyvänä puolena tietysti on, että ei varmaan kenelläkään syntynyt mielikuvaa mistään (kansallis)kiihkoilusta; mielikuva, jota pakkoruotsittajat ovat viimekin aikoina yrittäneet vapaan kielivalinnan tukijoiden ylle levittää.

[Shemeikka]

Timo Soini plokkaa/bloggaa pakkoruotsialoitteesta, ja myöskin homoliittoaloitteesta. Kirja Peruspomokin näyttäisi etenevän.

Kansalaisaloite on uusi väline politiikassa. Sinänsä hyvä.

Eduskuntaan tulee syksyllä kolme kansalaisaloitetta, yksi on jo hylätty.

Otan kantaa kahteen. Homoliittoaloitetta en kannata, pakkoruotsista luopumista kannatan.

Kyse ei ole pelkästään minun mielipiteestäni. Mielenkiintoista on, miten julkisuudessa ja mediassa aloitteisiin suhtaudutaan.

En ole vielä lukenut politiikan toimittajalta tai keltään muultakaan toimittajalta kolumnia ja mielipidettä, jossa puolustetaan miehen ja naisen välistä avioliittoa. En yhtäkään. Mitä tämä kertoo? Tuskin sitä, että heitä ei olisi....

Pakkoruotsista luopuminen...lähes sama juttu, mutta päinvastoin. Iltalehden pääkirjoittaja poikkesi porukasta. Edukseen.

Maan päälehti teki peräkkäisinä päivinä kaksi isoa juttua pakkoruotsista. Suunvuoron saivat Carl Haglund ja Alexander Stubb. Ajattelin, että kolmantena päivänä suunvuoron saa vaikkapa Jussi Niinistö...mitä vielä.

Mitäs sitä turhaan keskustelemaan. Homoliittoja vastustavat ihmiset ovat ns. vanhanaikaisia, fobisia, umpimielisiä, rakkaudettomia, suvaitsemattomia, päiviräsäsiä...Siis, kun kannattaa nykyistä, voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Pakkoruotsista luopujista parhaan luonnehdinnan saa Paavo Lipposelta.  Mitäs sitä keskustelemaan...

xxx

Tämä hallitus on hemmetin huono. Sen vuoksi jopa Kepu pärjää.

Hallituksessa ovat kaikki ne puolueet, jotka olivat ja ovat valmiita jatkamaan EU-tukipakettipolitiikkaa. Mikään muu ei yhdistä.

Ylivahva euro tappaa talossa ja puutarhassa. Mitä siitäkään keskustelemaan....

Onneksi on Perussuomalaiset. Jos ei olisi, se pitäisi tässä henkisessä ilmapiirissä perustaa.

Olen mielelläni tämän puolueen puheenjohtaja. Se on tärkeä tehtävä.

Kirjoitan Peruspomo-kirjaa. Siitä tulee hyvä. Olen kiitollinen tästä mahdollisuudesta. Tämä tarina ansaitsee tulla kerrotuksi. Ylä- ja alamäkineen. Jytkyillan riemusta kosmiseen kylmään.

http://timosoini.fi/

[nuiv-or]

Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata

Harhaan johtava otsikko. Uutinen koskee pakkoruotsialoitetta, otsikko viittaa nk. turkistarhausaloitteeseen. VU ei ole sitoutunut JSN:n sääntöihin, joten jutusta ei voi tehdä kantelua. Palautetta on turha laittaa, sillä VU ei korjaa uutisiaan.

Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.

Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.

Kiva kuulla nyt. 661 / 790 tarkistetusta allekirjoituksista ei siis läpäissyt testiä? 84 %? Allekirjoituksethan ovat lähes yhtä legit kuin turvapaikanhakijan henkilöllisyys.

Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.

Kenen päätös? En jaksa uskoa, että VRK itse lähtisi tällaiseen.


Selvitetään asiaa,

Date: Wed, 14 Aug 2013 14:17:53
Subject: Turkistarhausaloite vs. pakkoruotsialoite
To: [email protected]

Hei,

tiistain Aamulehti kertoo väestörekisterikeskuksen käyttäneen otantamenettelyä tarkastaessaan turkistarhauksesta viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen kannatusilmoitukset. Aloite päätyi eduskuntaan, joka kesäkuussa hylkäsi sen.

Kaikki netissä tehdyt turkistarha-aloitteen kannatusilmoitukset tarkastettiin. Paperi-ilmoituksissa käytettiin tasaväliotantaa. Jokaista paperi-ilmoitusta siis ei tarkistettu.

Aiemmin on kerrottu, että turkisaloitekampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.

Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.


Noin siis lehdessä. Artikkeli oli sen verran epäselvä, että kysyn nyt teiltä lisätietoja: tarkistettiinko nk. turkistarhausaloitteessa 790 paperilomaketta, joista 350+272+39 eli 661 ei ollut valideja? Saako tästä tarkempaa infoa?


Terveisin,
Junes Lokka.

[Näkkileipä]

Jostain syystä nämä fanaattiset pakkoruotsin puolustajat eivät ymmärrä mitä eroa on Pakkoruotsin vastustamisella ja ruotsin kielen/ ruotsalaisuuden vastustamisella.

[Roope]

Tasaväliotannassa paperi-ilmoituksista on kerrottu tarkistetun 790.

Paperilla toimitetuissa ilmoituksissa 350 allekirjoittajaa ei tunnistettu, 272 tapauksessa allekirjoittaja ei ollut suomalainen ja 39 oli alaikäisiä.

Kiva kuulla nyt. 661 / 790 tarkistetusta allekirjoituksista ei siis läpäissyt testiä? 84 %? Allekirjoituksethan ovat lähes yhtä legit kuin turvapaikanhakijan henkilöllisyys.

Ei, vaan otannan perusteella pääteltiin, että 661 ilmoitusta ei kelpaisi.

EDIT: Alkuperäiseen juttuun kuuluneet kaksi kappaletta on lisätietojen myötä muutettu seuraaviksi:

Turkiskampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Väestörekisterikeskus teki paperi-ilmoituksista 790 kappaleen tasaväliotannan. Siinä löytyi 17 lomaketta, jotka hylättiin tunnistamattomina, muun maan kansalaisina tai alaikäisinä.

Väestörekisterikeskus teki tuon otannan perusteella arvion kaikista kelvollisista paperimuotoisista kannatusilmoituksista. Arvion mukaan kelvollisia paperimuotoisia ilmoituksia oli 68 832. 661 paperi-ilmoitusta siis ei pidetty kelvollisina.

[nuiv-or]

Turkiskampanjassa kerättiin 69 493 ilmoitusta paperilla ja 556 sähköisesti eli netissä. Väestörekisterikeskus teki paperi-ilmoituksista 790 kappaleen tasaväliotannan. Siinä löytyi 17 lomaketta, jotka hylättiin tunnistamattomina, muun maan kansalaisina tai alaikäisinä.

Väestörekisterikeskus teki tuon otannan perusteella arvion kaikista kelvollisista paperimuotoisista kannatusilmoituksista. Arvion mukaan kelvollisia paperimuotoisia ilmoituksia oli 68 832. 661 paperi-ilmoitusta siis ei pidetty kelvollisina.

Ei kyllä selventänyt yhtään. Toivottavasti vrk toimittaa kunnon selvityksen siitä, mitä on todellisuudessa tehty.

[nuiv-or]

Animalia jyrähti

Nykypäivä-lehden Verkkouutisissa vakava virhe koskien Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen kannatusilmoituksia


Nykypäivä-lehden Verkkouutisten eilisessä uutisessa "Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata" on merkittävä virhe. (Uutinen täällä.)

Uutisessa toimittaja Juha-Pekka Tikka tulkitsee Aamulehden kansalaisaloitteita käsittelevää uutista virheellisesti ja antaa ymmärtää, että kansalaisaloitteen tarkastetuista kannatuslomakkeista (790 kpl) olisi löytynyt satoja virheellisiä lomakkeita, esimerkiksi alaikäisiä allekirjoittajia tai henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia.

Todellisuudessa 790 kpl:n otoksesta löytyi 17 virheellistä lomaketta: 9 tunnistamatonta henkilöä, 7 muun maan kansalaista sekä 1 alaikäinen. Ei siis satoja, kuten Verkkouutiset kirjoittaa, vaan 17.

Tarkennukseksi:

Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite toimitti Väestörekisterikeskukselle tarkistukseen 70 733 kansalaisaloitteen allekirjoitettua kannatusilmoitusta. Tästä määrästä sähköisiä ilmoituksia oli 556 kpl ja paperilla annettuja kannatusilmoituksia 69 943 kpl. (Kansalaisaloite.fi -palvelu ei ollut Turkistarhaton Suomi -aloitteen keräämisen aikana vielä käytössä. Sähköiset allekirjoitukset kerättiin Avoinministerio.fi -sivuston kokeilupalvelun avulla.)

Väestörekisterikeskus tarkasti kaikki sähköiset allekirjoitukset ja teki paperilla kerätyille kannatusilmoituksille satunnaisotoksen tasaväliotannan menetelmällä. Tällä menetelmällä 69 943 kannatuslomakkeesta tarkistettiin 790 allekirjoitettua lomaketta ja niiden tietoja verrattiin väestötietokantaan, jotta varmistettiin henkilöiden ja henkilötietojen todenmukaisuus. (Miksi juuri 790? Lue Väestörekisterikeksuksen selvitys (pdf) )

Kuten yllä mainittiin, ja kuten Väestörekisterikeskuksen selvityksestä (pdf) käy ilmi, 790 kappaleen satunnaisotoksesta löytyi siis 17 virheellistä lomaketta: 9 tunnistamatonta henkilöä, 7 muun maan kansalaista, 1 alaikäinen.

Kun määrä yleistetään koko aineistoon, saadaan estimaatiksi hylättävien lomakkeiden määrälle 661 kpl, jolloin puolestaan hyväksyttyjä paperilla kerättyjä kannatusilmoituksia saadaan 68 832 kpl (69 943 - 661 = 68 832).

Kun tähän lisätään hyväksytyt sähköiset kannatusilmoitukset (549 kpl), saadaan lopulliseksi, hyväksytyksi kansalaisaloitteen allekirjoittajamääräksi 69 381 kpl.

Lisätietoja laskentatavasta sekä lukumääristä Väestörekisterikeskuksen selvityksestä (pdf).

Nykypäivän Verkkouutisten otsikoimaa "huuhaata" eivät ole kansalaisaloitteemme allekirjoitukset vaan vihjailut siitä, että Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloitteen allekirjoittajien joukossa olisi merkittävä määrä epäkelpoja lomakkeita, keksittyjä henkilöitä tai alaikäisiä allekirjoittajia.

Kerrataan vielä: kansalaisaloitteen turkistarhauksen lakkauttamiseksi allekirjoitti omalla nimellään lähes 70 000 täysi-ikäistä todellista suomalaista. Väestörekisterikeskus tarkasti lomakkeet satunnaisotannalla, vertaamalla otannan tietoja väestötietokantaan. Tämän tarkastuksen myötä lomakkeista vain alle 1 % hylättiin Väestörekisterikeskuksen suorittamassa, tilastolliseen otantaan perustuvassa tarkastuksessa.

Tämä ei ole, toisin kuin Verkkouutiset kirjoitti, "jättimäärä huuhaata" tai "merkittävä määrä virheellisiä lomakkeita".

LISÄYS: Verkkouutiset muutti uutisen sisältöä päivällä 14.8. mutta jätti uutisen ingressin ja otsikon kahdesta muutospyynnöstä huolimatta ennalleen.

Lisätiedot:
Vesa Saarinen, Viestintäpäällikkö, Animalia
Puh 09 720 659 14
[email protected]


http://www.animalia.fi/uutiset/nykyp%C3%A4iv%C3%A4-lehden-verkkouutisissa-vakava-virhe-koskien-turkistarhaton-suomi-kansalaisaloittee

Heidän sivuillaan on linkki vrk:n selvitykseen. Se ei toimi. Laitoin korjauspyynnön.

[Nanfung]

Ehkä säätiörahalla on oma vaikutuksensa toimittajien pakkoruotsia puoltaviin kirjoituksiinsa?

Musiikkitoimittaja, filosofian tohtori Seppo Heikinheimo kirjoitti kirjassaan Mätämunan muistelmat 1997, että Hesarin toimittajille maksettiin tietty summa, jos kirjoitti myötämielisen artikkelin suomenruotsalaisista.

[Lalli IsoTalo]

Ehkä säätiörahalla on oma vaikutuksensa toimittajien pakkoruotsia puoltaviin kirjoituksiinsa?

Musiikkitoimittaja, filosofian tohtori Seppo Heikinheimo kirjoitti kirjassaan Mätämunan muistelmat 1997, että Hesarin toimittajille maksettiin tietty summa, jos kirjoitti myötämielisen artikkelin suomenruotsalaisista.

On jollain tasolla ymmärrettävää, että ihminen myy itsensä. Sen sijaan on vaikea ymmärtää kuinka pieni tuo tietty summa yleensä on, verrattuna siihen, että paljastuessaan tuo lahjuksenotto voisi tuhota toimittajan uran.

Ilmeisesti Suomessa ei uran tuhoutumisesta ole huolta ... niin kauan kuin Pravdat pysyvät pystyssä.

[Kimmo Pirkkala]

Miksi ihmeessä toimittajan ura tuhoutuisi? Hyvän asian puolestahan hän toimii?

[Everyman]

Musiikkitoimittaja, filosofian tohtori Seppo Heikinheimo kirjoitti kirjassaan Mätämunan muistelmat 1997, että Hesarin toimittajille maksettiin tietty summa, jos kirjoitti myötämielisen artikkelin suomenruotsalaisista.

Unohdit mainita, että oli myös Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja. Kuinkas sattuikaan, että tuollaisia "paljastuksia" tulee juuri sellaiselta taholta.
Sehän on melkein liian hyvää ollakseen totta.

[Nanfung]

Unohdit mainita, että oli myös Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja. Kuinkas sattuikaan, että tuollaisia "paljastuksia" tulee juuri sellaiselta taholta.
Sehän on melkein liian hyvää ollakseen totta.

Onneksi Folktinget ei paljasta mitään?
Rasismin käsikirja osa I:
http://folktinget.fi/Site/Data/137/Files/spraklag.pdf

[Vörå]

Patrioottina kannatan pakkoruotsia sivistyksellisistä syistä: Suomen valtion ja suomalaisuuden historiaa ei voi ymmärtää ilman toista kansalliskieltämme - se on Suomen historian latina, kuten joku viisas joskus totesi. Jonkinlainen, vaikka vähäinenkin, ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kansanosan tuntemus olkoon jatkossakin yksi perusvaatimuksista Suomen kansalaisille. Ehkä tämä ei ole kauhean utilitaristista ja stahanovilaista: tuotanto voisi nousta tehokkaammin vaikka pakkokiinalla, mutta luojan kiitos kaikkea ei sentään tarvitse mitata tuotannon maksimoinnin näkökulmasta. Ja yksi tälläisistä asioista on sivistys.

Mitä sitten tulee, hmm, tiettyyn suomalaiskansalliseen etniseen kansallisradikalismiin, jota esim. Suomalaisuuden Liitto ja mitä näitä hörhö-ryhmiä nyt onkaan niin lienee tosiaan totta että historia toistaa itseään ainakin joskus farssina. Taivahan luoja että fennomaanien (ja svekomaanien) ylilyönnit olivat absurdeja jo ensimmäisellä kerralla, mutta uskomatonta, että niitä ruvetaan vielä nykyaikana apinoimaan...

[vihapuhegeneraattori]

Vähän masentavaa, että täytyy kiittää nykyaikana toimittajaa siitä, että tekee hommansa, mutta tuossa haastattelussa toimittaja oli ihan hyvä, kun pysyi puolueettomana. Mieleen tulee monta YLE:n toimittajaa, joilta se ei olisi onnistunut alkuunkaan.

Sasin "argumentit" olivat ihan puutaheinää, tutut kliseet pohjoismaisesta identiteetistä ja muusta pienillä variaatioilla. Rostilan olisi mielestäni pitänyt puhua ytimekkäämmin. Kuunnellessa tuli sellainen olo, että noniin, pian asiaan, kun haastattelun aikakin on noin lyhyt, hopihopi. Se varsinaiseen argumenttiin meno kesti turhan pitkään. Tässä asiassa argumentteja voisi takoa pyötään: tu-dum, tu-dum, tu-dum, kun selviä argumentteja löytyy niin runsaasti. Nyt ne selvästi hukkuivat turhan johdattelun alle ja moni jäi sanomattakin. Hyvänä puolena tietysti on, että ei varmaan kenelläkään syntynyt mielikuvaa mistään (kansallis)kiihkoilusta; mielikuva, jota pakkoruotsittajat ovat viimekin aikoina yrittäneet vapaan kielivalinnan tukijoiden ylle levittää.

Jooh, Rostilan puhetyyli olis sopinut paremmin entkäräjille. Nyt olis joillekin sanavalmiille pakkoruotsin vastustajille hyvä paikka ottaa askel eteen.

[Siili]

Patrioottina kannatan pakkoruotsia sivistyksellisistä syistä: Suomen valtion ja suomalaisuuden historiaa ei voi ymmärtää ilman toista kansalliskieltämme - se on Suomen historian latina, kuten joku viisas joskus totesi. Jonkinlainen, vaikka vähäinenkin, ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kansanosan tuntemus olkoon jatkossakin yksi perusvaatimuksista Suomen kansalaisille.

Tiedän omien kertomuksiesi perusteella, että kirjoitat tänne vain provosoimismielessä.  Mutta ihan siltä varalta, että sinua todella kiinnostaa vaihtaa mielipiteitä, niin kysyn:

Meinaatko, että tilanne oli tässä suhteessa perseestä ennen peruskoulu-uudistusta?  Eihän sitä ennen ollut kansa- ja kansalaiskoulussa pakkoruotsia.  Onko peruskoulun myötä tuo perusvaatimuksesi toteutunut paremmin kuin ennen sitä?

Mitä sitten tulee, hmm, tiettyyn suomalaiskansalliseen etniseen kansallisradikalismiin, jota esim. Suomalaisuuden Liitto ja mitä näitä hörhö-ryhmiä nyt onkaan niin lienee tosiaan totta että historia toistaa itseään ainakin joskus farssina. Taivahan luoja että fennomaanien (ja svekomaanien) ylilyönnit olivat absurdeja jo ensimmäisellä kerralla, mutta uskomatonta, että niitä ruvetaan vielä nykyaikana apinoimaan...

Eikö siellä korkeuksissa, kaukana rahvaan yläpuolella, rupea koskaan huimaamaan? 

[nollatoleranssi]

Kansalaisaloitteen allekirjoituksista paljastui jättimäärä huuhaata

... Otantaa on aiottu käyttää myös äsken 50 000 allekirjoittajan rajan ylittäneessä kielivalinta-aloitteessa, joka jätetään keskiviikkona. Väestörekisterikeskuksen tietopalvelupäällikkö toteaa nyt Aamulehdessä, että he taitavatkin tutkia kaikki sen paperi-ilmoitukset.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kansalaisaloite%20allekirjoitukset-6726

Uskoisin allekirjoittajien olleen aivan todellisia henkilöitä, mutta todennäköisesti näitä allekirjoittajia ei ole osattu paikantaa esim. epäselvien allekirjoitusten takia? Täytyikö näissä paperiallekirjoituksissa tehdä nimen selventäminen? Sen pitäisi olla pakollista, että nimet voitaisiin jälkikäteen tarkistaa.

Tuosta syystä kyllä tämäkin aloite tarvitsisi vielä lisää allekirjoittajia. Netistä tulevat allekirjoitukset ovat luotettavampia, koska käytetään pankkitunnuksia allekirjoittamiseen.

[nollatoleranssi]

En tiedä oliko tätäkin jo mainittuna täällä:

Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi" (Kokoomuksen varapuheenjohtaja)

"Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi"
Suurin osa pohjalaisista kansanedustajista kannattaa pakollisen ruotsin opiskelua Suomen kouluissa. Vapaaehtoisuuden puolesta liputtaa puolestaan sukujuuriltaan ruotsinkielinen Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo."

[Vörå]

Meinaatko, että tilanne oli tässä suhteessa perseestä ennen peruskoulu-uudistusta?  Eihän sitä ennen ollut kansa- ja kansalaiskoulussa pakkoruotsia.  Onko peruskoulun myötä tuo perusvaatimuksesi toteutunut paremmin kuin ennen sitä?

Miten niin provosoimis-mielessä - toki tykkään provosoida, mutta en mielestäni todellakaan trollaa täällä. Anyway, yhteiskunta on muuttunut ja minua jotenkin miellyttää pakkoruotsin epä-utilitaristisuus. Ei varmasti stahanovilaisesti tehosta tuotantoamme opiskella ruotsia, mutta kansallisesta sivistyksellisestä näkökulmasta se on jotenkin hieno asia! Toki minusta on tärkeintä säilyttää ruotsin asema kansalliskielenä, ja sen suhteen on tämä juoksuhauta ehkä evakuoitava jossain vaiheessa. Nämä "kansallisradikaalit" piirithän käyttävät yleisesti epäsuosittua opiskelupakkoa vain keppihevosenaan ja lopullinen päämäärä on ruotsin kielen erityisaseman lopettaminen. Mikä sitten olisikin meille sekä sivistyksellinen että kansallinen ja imagollinen katastrofi. Miksi kansallismielisyyden radikaalit muodot ovat kautta nationalismin historian olleet niin aivottomia ja destruktiivisia, mikä siinä tyhmyydessä oikein viehättää ihmisiä?

[Oami]

http://oulalintula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147019-pakkoruotsikooste

Kirjoitinpa aiheesta.

[Siili]

Meinaatko, että tilanne oli tässä suhteessa perseestä ennen peruskoulu-uudistusta?  Eihän sitä ennen ollut kansa- ja kansalaiskoulussa pakkoruotsia.  Onko peruskoulun myötä tuo perusvaatimuksesi toteutunut paremmin kuin ennen sitä?

Miten niin provosoimis-mielessä - toki tykkään provosoida, mutta en mielestäni todellakaan trollaa täällä. Anyway, yhteiskunta on muuttunut ja minua jotenkin miellyttää pakkoruotsin epä-utilitaristisuus. Ei varmasti stahanovilaisesti tehosta tuotantoamme opiskella ruotsia, mutta kansallisesta sivistyksellisestä näkökulmasta se on jotenkin hieno asia! Toki minusta on tärkeintä säilyttää ruotsin asema kansalliskielenä, ja sen suhteen on tämä juoksuhauta ehkä evakuoitava jossain vaiheessa. Nämä "kansallisradikaalit" piirithän käyttävät yleisesti epäsuosittua opiskelupakkoa vain keppihevosenaan ja lopullinen päämäärä on ruotsin kielen erityisaseman lopettaminen. Mikä sitten olisikin meille sekä sivistyksellinen että kansallinen ja imagollinen katastrofi. Miksi kansallismielisyyden radikaalit muodot ovat kautta nationalismin historian olleet niin aivottomia ja destruktiivisia, mikä siinä tyhmyydessä oikein viehättää ihmisiä?

Oliko tuon ajatuksenvirran tarkoitus olla vastaus kysymyksiini (joita itsekin lainasit)?

[Oami]

Patrioottina kannatan pakkoruotsia sivistyksellisistä syistä: Suomen valtion ja suomalaisuuden historiaa ei voi ymmärtää ilman toista kansalliskieltämme - se on Suomen historian latina, kuten joku viisas joskus totesi.

Tähän olisi jännä nähdä perustelu. Onko siellä jotain sellaisia asioita, joita ei kertakaikkiaan voi kääntää millekään muulle kielelle, mutta joiden tietäminen on kuitenkin olennainen osa sivistystä? Sillä jos on, koen itse jääneeni sellaisesta tietoudesta paitsi.

En muuten osaa myöskään latinaa, mitä se tarkoittaa minkään muun kannalta kuin sen etten osaa latinaa?

En tiedä oliko tätäkin jo mainittuna täällä:

Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi" (Kokoomuksen varapuheenjohtaja)

"Sankelo: "Aika ajanut pakkoruotsin ohi"
Suurin osa pohjalaisista kansanedustajista kannattaa pakollisen ruotsin opiskelua Suomen kouluissa. Vapaaehtoisuuden puolesta liputtaa puolestaan sukujuuriltaan ruotsinkielinen Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Janne Sankelo."

Vai niin, nyt ollaan jännän äärellä. Kokoomuslainen kansanedustaja joka vastustaa pakkoruotsia. Seurataanpa sitten jännityksellä että miten käy tosipaikan tullen; onko selkärankaa vai ei; ja jos on niin mitä siitä seuraa.

[Finka]

Stubb ehdotti tuosta "kielen aikaistamisesta", että ruotsin opetus siirretään alkamaan toisella luokalla (eli jo ennen nykyistä A1-kieltä, yleensä englantia), pidennetään siten peruskoulussa kolmesta vuodesta vähintään viiteen vuoteen ja sitten voisi seitsemännellä luokalla valita, lopettaako vai jatkaako. Vaikea ymmärtää tuonkaan ehdotuksen logiikkaa.

Tässä olen itse asiassa samaa mieltä Stubbeloisen kanssa. (..) Mielestäni ruotsinkielen opetus pitäisi siirtää alakoulun puolelle ja opetus olla huomattavasti leikinomaisempaa mahdollisesti yhdistäen sen ilmaisutaidon oppisisältöihin.

Ruotsi siis käytännössä korvaisi ensimmäisenä pakollisena kielenä englannin. Miksi?

Jos muistan oikein Stubbin kirjoituksen, niin siinä ei puhuttu mitään opetusvuosien pidentämisestä. Oma ajatukseni on, että, jos ruotsia pitää opetella peruskoulussa, niin parempi saada se pois alta herkkyyskauden aikana. Yläkoulun puolella on ihan tarpeeksi ohjelmaa ilmankin.

[Rastafari]

Koska lähde on luotettava,niin nyt olisi sopiva hetki aloittaa pakkovenäjä
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/?p=6726

elokuu 14, 2013  17:20
Iltalehti: Venäjänkielisten määrä ylittää ruotsinkieliset 20 vuodessa
Iltalehden mukaan venäjänkielisten määrä ylittää ruotsinkielisten määrän nykytahdilla 20 vuodessa.

Vuonna 2012 Suomessa asui 62 554 venäjänkielistä, joka on 7,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Ruotsinkielisen väestön määrä oli viime vuonna 290 977. Määrä laski edellisvuoteen verrattuna reilulla parilla sadalla.
Venäjänkielisten määrä kasvaa lähivuosina räjähdysmäisesti. Tarkempi arviointi on kuitenkin vaikeaa.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen kertoo Iltalehdessä, että kestää ainakin 20-30 vuotta ennen kuin venäjänkielisiä todella on enemmän kuin ruotsinkielisiä.
Tulevaisuudessa tilastoihin vaikuttaa myös se, että inkeriläisten erityisoikeus muuttaa Suomeen loppuu vuonna 2015. Presidentti Mauno Koivisto myönsi  inkeriläisille erityisen muutto-oikeuden 1990-luvun alussa, mikä aloitti suuren muuttoaallon Venäjältä Suomeen.

[IDA]

Vai niin, nyt ollaan jännän äärellä. Kokoomuslainen kansanedustaja joka vastustaa pakkoruotsia. Seurataanpa sitten jännityksellä että miten käy tosipaikan tullen; onko selkärankaa vai ei; ja jos on niin mitä siitä seuraa.

Ja vielä sukujuuriltaan ruotsinkielinen. Ilmeisesti hän, toisin kuin monet pakkoruotsia lämpimästi kannattavat ja opiskelleet Kokoomuksen edustajat, voisi esittää kantansa myös television ruotsinkielisellä puolella ruotsiksi.

[nollatoleranssi]

Vähän masentavaa, että täytyy kiittää nykyaikana toimittajaa siitä, että tekee hommansa, mutta tuossa haastattelussa toimittaja oli ihan hyvä, kun pysyi puolueettomana. Mieleen tulee monta YLE:n toimittajaa, joilta se ei olisi onnistunut alkuunkaan.

Sasin "argumentit" olivat ihan puutaheinää, tutut kliseet pohjoismaisesta identiteetistä ja muusta pienillä variaatioilla. Rostilan olisi mielestäni pitänyt puhua ytimekkäämmin. Kuunnellessa tuli sellainen olo, että noniin, pian asiaan, kun haastattelun aikakin on noin lyhyt, hopihopi. Se varsinaiseen argumenttiin meno kesti turhan pitkään. Tässä asiassa argumentteja voisi takoa pyötään: tu-dum, tu-dum, tu-dum, kun selviä argumentteja löytyy niin runsaasti. Nyt ne selvästi hukkuivat turhan johdattelun alle ja moni jäi sanomattakin. Hyvänä puolena tietysti on, että ei varmaan kenelläkään syntynyt mielikuvaa mistään (kansallis)kiihkoilusta; mielikuva, jota pakkoruotsittajat ovat viimekin aikoina yrittäneet vapaan kielivalinnan tukijoiden ylle levittää.

Pohjoismainen yhteistyö on olemassa tosiaan ilman ruotsin kieltäkin. Eli se on täysin klisee, että ruotsin kielen kautta tämä yhteistyö olisi sen syvempää kuin nykyisin tai kieli jollakin tavalla ajaisi tätä yhteistyötä paremmaksi.

Sasi esittää myös täyden kehäpäätelmän siitä, että ruotsin kielen pakko opiskeleminen täytyy pitää voimissa sen takia, että sen avulla pääsisi parempiin oppilaitoksiin ja työpaikkoihin. Tuohonhan se järjettömyys juuri virkamiesruotsissa kiteytyy eli vaaditaan taitoa, jota yhteiskunta ei kuitenkaan tarvitse.

Nuo palveluiden turvaamiset ovat myös saaneet järjettömän huomion mediassa, paljolti sen takia että valtamedia käsittelee asiaa todella yksipuolisesti. 20 suomalaista palvelemaan yhtä ruotsin kielistä ei ole missään maailmassa järkevä argumentti.

Parempi palkkaus myös on terminä järjetön, kun puhutaan kahdesta virallisesta kielestä. Nykyisinkin tuota parempaa palkkausta ja mm. isompaa kuntalisää saavat ne kunnat, joilla ruotsin kieli on virallisena kielenä.

Saako Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä tai muualla parempaa palkkausta sen mukaan jos osaa toisen kielen? Vai onko se vain etuna päästessä virkaan?

[nollatoleranssi]

Vähän masentavaa, että täytyy kiittää nykyaikana toimittajaa siitä, että tekee hommansa, mutta tuossa haastattelussa toimittaja oli ihan hyvä, kun pysyi puolueettomana. Mieleen tulee monta YLE:n toimittajaa, joilta se ei olisi onnistunut alkuunkaan.

Sasin "argumentit" olivat ihan puutaheinää, tutut kliseet pohjoismaisesta identiteetistä ja muusta pienillä variaatioilla. Rostilan olisi mielestäni pitänyt puhua ytimekkäämmin. Kuunnellessa tuli sellainen olo, että noniin, pian asiaan, kun haastattelun aikakin on noin lyhyt, hopihopi. Se varsinaiseen argumenttiin meno kesti turhan pitkään. Tässä asiassa argumentteja voisi takoa pyötään: tu-dum, tu-dum, tu-dum, kun selviä argumentteja löytyy niin runsaasti. Nyt ne selvästi hukkuivat turhan johdattelun alle ja moni jäi sanomattakin. Hyvänä puolena tietysti on, että ei varmaan kenelläkään syntynyt mielikuvaa mistään (kansallis)kiihkoilusta; mielikuva, jota pakkoruotsittajat ovat viimekin aikoina yrittäneet vapaan kielivalinnan tukijoiden ylle levittää.

Jooh, Rostilan puhetyyli olis sopinut paremmin entkäräjille. Nyt olis joillekin sanavalmiille pakkoruotsin vastustajille hyvä paikka ottaa askel eteen.

Omasta mielestäni taas Rostila esiintyi tuossa ohjelmassa todella järkevästi. Suorastaan erinomaisesti.

Kimmo Sasi on todella kokenut poliitikko ja Rostila ei syyllistynyt mihinkään sellaisiin julkisuusvirheisiin, joihin tuollaisessa keskustelussa saattaa helposti syyllistyä vaan järjellisesti ja loogisesti perusteli väitteensä ja eri näkemykset.

Tämän takia Sasi menikin varsin hämilleen keskustelussa.