Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Perusteluja mille? Englannin pakollisuudelle? Vieraiden kielten opiskelun pakolle? Kielten opiskelulle yleensä? Kahden kielen pakollisuudelle? Minkään pakolle?

Annat ymmärtää, että "normaalipisaperuskoulainen saa kahden kielen pakollisuudesta pelkkää hyötyä". Et perustele sitä millään lailla, mutta väität tietäväsi, että juuri sinun pitäisi päättää meidän kaikkien puolesta, minkä kielen osaaminen on vuonna 2025 ja siitä eteenpäin tärkeää. Ei se mene niin.

[Toadie]

Yhden, kahden tai useamman vieraan kielen osaamisen hyödyllisyyttä ei tarvitse perustella. Ei sitä ole pakko uskoakaan, mutta silloin vaikuttaa vähän hassulta.

Mitkä ne kielet ovat on sitten eri asia. Onko ongelma siis englannin pakollisuus? Kukaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tarvitaan, mutta uskotko englannin menettävän merkityksensä? Anteeksi, mutta minä en usko. Myös koko muu maailma näyttäisi veikkaavan englannin puolesta. Veikkaus toteuttaa itsensä. Hyvin todennäköisesti kiina tms ei ohita englantia maailmankielenä koskaan, tai sitten maailma muuttuu ei-ennustettavalla tavalla tunnistamattomaksi. Silloin koululaitos - jos sellaista enää on - ja oman etunsa ymmärtävät yksilöt tietysti sopeutuvat uuteen tilanteeseen. Yksikin Afrikan maa vaihtoi ranskasta englantiin lennossa ihan viime aikoina, googlatkaa itse mikä. Mahtoi ranskanopettajia vituttaa. Suomessakin luettiin ahkerasti saksaa ennen sotia, Itä-Euroopassa venäjää sodan jälkeen. Se siitä ennustettavuudesta. Todennäköisyyksillä pelataan, ei tiedoilla.

Oma lukunsa on että olisi kiva jos voisikin valita itse mitä opiskelee ja mitä ei. Olisihan se hienoa. Mutta nyt ei puhuta itseopiskelusta vaan koulun kielitarjonnasta. Onnea vaan vapaan valinnan ja koulun resurssien yhteensovittamiseen.

Opiskelkaa kieliä tai vaikka huilunsoittoa. Tai älkää.

[Roope]

Yhden, kahden tai useamman vieraan kielen osaamisen hyödyllisyyttä ei tarvitse perustella. Ei sitä ole pakko uskoakaan, mutta silloin vaikuttaa vähän hassulta.

Jaa. Olen jonkin verran pöllämystynyt, jos tuolla perustellaan ruotsin kielen pakollisuutta täältä ikuisuuteen.

Oma lukunsa on että olisi kiva jos voisikin valita itse mitä opiskelee ja mitä ei. Olisihan se hienoa.

Että oikein voisi ihan itse päättää, mitä kieltä haluaa opiskella. Ajatella.

[elven archer]

Yhden, kahden tai useamman vieraan kielen osaamisen hyödyllisyyttä ei tarvitse perustella. Ei sitä ole pakko uskoakaan, mutta silloin vaikuttaa vähän hassulta.

Totta kai tarvitsee. Koulun tarkoitus on valmistaa ihmisiä maailmaan, joten nimenomaan kyse on oppiaineiden hyödyllisyydestä. Englanti on de facto -standardi. Se on jo lähes matematiikkaan verrattavissa oleva universaali kieli. Muita tällaisia ei ole. Mutta joo, tuohan oli perustelu englannin puolesta. Jos halutaan toinen vieras pakollinen kieli, niin pitäisi perustella, että siitä on olennaista hyötyä erittäin suurelle osalle ikäluokkaa. Jos ei ole, niin sitten on resurssien tuhlausta opettaa koko ikäluokalle toinen vieras kieli. Parempi olisi varmaan kohdentaa opintoja paremmin vastaamaan yksilöllisiä tarpeita ja kykyjä.

[Toadie]

En jaksa tällaista vihjailu- ja ajatustenlukuleikkiä.

Vastustan pakkoruotsia, kannatan kieltenopetuksen pakollisuutta. Kaikki tarvitsevat englantia, sitä tarjottakoon. Muuten mennään kunnan resurssien mukaan, mikä tietysti vesittää valinnanvapautta.

Mikä tässä on epäselvää Roopelle? Vittuilu seis nyt heti ja selvät sanat, kiitos. Tai jos ei niin ei.

[Toadie]

Onko joku siis sitä mieltä että EI ole hyödyllistä osata muitakin vieraita kieliä kuin englantia? Että muiden kielten opettaminen on tuhlausta? Vaikka tuon toisen vieraan kielen voisi valita vapaasti?

Varaan oikeuden olla eri mieltä.

[Siili]

Onko joku siis sitä mieltä että EI ole hyödyllistä osata muitakin vieraita kieliä kuin englantia? Että muiden kielten opettaminen on tuhlausta? Vaikka tuon toisen vieraan kielen voisi valita vapaasti?

Varaan oikeuden olla eri mieltä.

Huonosta kielitaidosta ei ole kovin kummoista hyötyä.  Vastentatoinen kieltenopetus harvemmin tuottaa edes tyydyttävää kielitaitoa.  Siksi vastentahtoinen kieltenopetus on pääosin tuhlausta.

Sanoisin, että useimmilla aloilla voi luoda Suomessa uran, vaikka osaisi Suomen lisäksi vain englantia.  Kyllä se substanssiosaaminen on edelleen tärkeää.  Mikään firma ei halua palvelukseensa kielineroa, joka ei ymmärrä firman bisneksestä mitään.

[elven archer]

Onko joku siis sitä mieltä että EI ole hyödyllistä osata muitakin vieraita kieliä kuin englantia? Että muiden kielten opettaminen on tuhlausta? Vaikka tuon toisen vieraan kielen voisi valita vapaasti?

Hyöty riippuu täysin ihmisestä. Ei jokainen tarvitse muita vieraita kieliä. Jos ajasta ei olisi puute, niin varmasti olisi hyödyllistä opetella kaikki maailman asiat, mutta nyt täytyy priorisoida. Hyödystä puhuttaessa täytyy siis huomioida panostuksen ja odotettavissa olevan tuoton suhde. Minun mielestäni muiden vieraiden kielten opettaminen kaikille on tuhlausta, mutta niiden opettaminen joillekin on hyödyllistä.

[elven archer]

Esimerkiksi teknilliset yliopistot ovat täynnä ihmisiä, jotka osaavat suomen kieltäkin liian huonosti. Se oikeasti haittaa teknisissä selonteoissakin, jos teksti ei ole ymmärrettävää ja tarkkaa. On hankala nähdä, että nämä ihmiset hyötyisivät siitä, että he osaavat vaikkapa espanjan alkeet ihan vain siksi, että piti valita jokin vieraskieli. Kielen oppiminen käyttökelpoisella tavalla vaatii todellista tarvetta tai halua kielen käyttämiseen.

[elven archer]

Yksi usein unohtuva näkökulma on se, että siinä missä ennen ei ollut materiaalia kielten opiskeluun, niin nyt sitä riittää ihan ilmaiseksi. Jos haluaa oppia kielen, niin ei kun googlettamaan. Löytyy sanakirjoja, löytyy verkkosivuja ja -lehtiä, Youtube-videoita, konekääntäjiä, puheradioita, podcasteja kielten opiskeluun. Ihminen voi vaikka etsiä toiselta puolen maailmaa Skype-kaverin, jonka kanssa harjoitella puhumaan.

Kielten opettaminen kouluissa ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen takia pakollisuutta pitäisi rajata vain ehdottomasti tarpeelliseen ja käyttää säästynyt aika muuhun.

[MW]

***
Kielten opettaminen kouluissa ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen takia pakollisuutta pitäisi rajata vain ehdottomasti tarpeelliseen ja käyttää säästynyt aika muuhun.

Kuulin lapsena vähän samanlaisen lausunnon eräältä aikuiselta perhetuttavalta: nelilaskimet alkoivat yleistyä 70-luvun lopulla, joten hän loihe lausumaan, että matematiikkaa ei enää tarvitsisi opettaa kouluissa.

Onneksi en uskonut.

[Faidros.]

***
Kielten opettaminen kouluissa ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen takia pakollisuutta pitäisi rajata vain ehdottomasti tarpeelliseen ja käyttää säästynyt aika muuhun.

Kuulin lapsena vähän samanlaisen lausunnon eräältä aikuiselta perhetuttavalta: nelilaskimet alkoivat yleistyä 70-luvun lopulla, joten hän loihe lausumaan, että matematiikkaa ei enää tarvitsisi opettaa kouluissa.

Onneksi en uskonut.

Laitapa peruskoulun käynyt (9lk) laskemaan paperilla jakolaskua. Ihan helvetin harva sen taitaa, jos ei ole kyse 10-pojista(tytöt osaavat matikkaa vielä huonommin).
Oikeasti en osaa hahmottaa ajatusta siitä, että paperilla laskeminen olisi joku itseisarvo, mutta vertaisin nykyista kehitystä siihen, että joku laittaa vain GPS:ään reitin, toinen katsoo avattua Suomen karttaa ja päättää reitin sitten.

Edit. Sori MW. Lainaukset meni reisille. "Laitapa" jälkeen on mun.

[MW]

***
Kielten opettaminen kouluissa ei ole enää niin tärkeää kuin ennen. Sen takia pakollisuutta pitäisi rajata vain ehdottomasti tarpeelliseen ja käyttää säästynyt aika muuhun.

Kuulin lapsena vähän samanlaisen lausunnon eräältä aikuiselta perhetuttavalta: nelilaskimet alkoivat yleistyä 70-luvun lopulla, joten hän loihe lausumaan, että matematiikkaa ei enää tarvitsisi opettaa kouluissa.

Onneksi en uskonut.

Laitapa peruskoulun käynyt (9lk) laskemaan paperilla jakolaskua. Ihan helvetin harva sen taitaa, jos ei ole kyse 10-pojista(tytöt osaavat matikkaa vielä huonommin).
Oikeasti en osaa hahmottaa ajatusta siitä, että paperilla laskeminen olisi joku itseisarvo, mutta vertaisin nykyista kehitystä siihen, että joku laittaa vain GPS:ään reitin, toinen katsoo avattua Suomen karttaa ja päättää reitin sitten.

Edit. Sori MW. Lainaukset meni reisille. "Laitapa" jälkeen on mun.

Mekaaninen yksinkertaisten laskutoimitusten osaaminen ei pitkälle vie, jos ei ymmärrä mitä laskee, miksi ja miten matemaattisesta ongelmasta muodostetaan yhtälö. Tähän tarvitaan matematiikan/fysiikan opiskelua. Sen jälkeen on ihan sama, laskeeko paperilla, laskimella vai craylla.

[Toadie]

Onko joku siis sitä mieltä että EI ole hyödyllistä osata muitakin vieraita kieliä kuin englantia? Että muiden kielten opettaminen on tuhlausta? Vaikka tuon toisen vieraan kielen voisi valita vapaasti?

Hyöty riippuu täysin ihmisestä. Ei jokainen tarvitse muita vieraita kieliä. Jos ajasta ei olisi puute, niin varmasti olisi hyödyllistä opetella kaikki maailman asiat, mutta nyt täytyy priorisoida. Hyödystä puhuttaessa täytyy siis huomioida panostuksen ja odotettavissa olevan tuoton suhde. Minun mielestäni muiden vieraiden kielten opettaminen kaikille on tuhlausta, mutta niiden opettaminen joillekin on hyödyllistä.

Olen samaa mieltä.

However.... 

Kielen oppiminen on niin yksilöllistä että en pidä tuhlauksena yrittää tarjota - pienellä tuntimäärällä - jonkin muunkin kielen alkeita. Rajaisin pakollisuuden tällaiseen kielikylpy/suihku/bukkakejaksoon, ja jatko tai kielen vaihtaminen olisi sitten omassa (=vanhempien) harkinnassa. Tietysti on aivan hakuammuntaa onko juuri tuolle kielipääomalle koskaan mitään tarvetta. Mistäpä sen tietäisi. Nyt lähestytään pakkokemia-argumenttia, joten ei siitä sen enempää.

Mistä alakoululaisen taidot edes tiedetään ennen kuin on kokeiltu? Yläkoulussa ja sen jälkeen opiskelu ja etenkin itseopiskelu vaatii melkoiset kyvyt ja motivaatiot. Olisi älytöntä olla käyttämättä olemassa olevia rakenteita kielipääoman kartuttamiseen lapsen ollessa parhaassa oppimisiässä. Hauskaahan on se että jos vaihdetaan moneen pakkoruotsittajien argumenttiin tilalle joku muu kieli, argumentissa onkin paljon enemmän järkeä!

On kaksi tapaa purkaa pakkoruotsi. Yksi tapa on yrittää lisätä kieltenosaamista, toinen tapa on romuttaa se lopullisesti.

[Oami]

Yliopistoissa ei muuten ole pakkokemiaa kielten opiskelijoille. Sen sijaan yliopistoissa todellakin on pakkoruotsi kemian opiskelijoille.

Ruotsin kieli todellakin on ainoa oppiaine, jota suomenkielisten on pakko opiskella osana mitä tahansa ylempää korkeakoulututkintoa.

[elven archer]

Kuulin lapsena vähän samanlaisen lausunnon eräältä aikuiselta perhetuttavalta: nelilaskimet alkoivat yleistyä 70-luvun lopulla, joten hän loihe lausumaan, että matematiikkaa ei enää tarvitsisi opettaa kouluissa.

Onneksi en uskonut.

Tuossahan on aivan eri ajatus taustalla. Tuossahan ei ole kyse opettelusta ollenkaan, vaan siitä, että kone tekee tehtävän ihmisen puolesta. Minä puhuin opettelusta. Eli jos haluaa verrata matematiikkaan, niin sitten pitäisi sanoa, että sitäkin voi opetella netissä. Totta, ja se helpottaakin paljon, kun ei ole yhden niukkasanaisen kirjan varassa, kuten ennen muinoin, mutta se on niin tärkeää, että sitä ei kannata jättää koululaisten oman aktiivisuuden varaan. Vähemmän tärkeiden, ei siis lähellekään jokaiselle tärkeiden, kielten opiskelu sen sijaan hoituu tarvittaessa vaikka itseopiskelulla. Se vähentää pakkokielten merkitystä. Jos joku haluaa oikeasti osata jotain kieltä, niin ei kun vain alkaa opetella iästä huolimatta.

[Roope]

Mikä tässä on epäselvää Roopelle? Vittuilu seis nyt heti ja selvät sanat, kiitos. Tai jos ei niin ei.

Se on epäselvää, miksi on niin selvää, että kaikkien on opiskeltava pakollisena vähintään kahta vierasta kieltä, että sitä "ei tarvitse perustella".

Pakkoruotsi voidaan purkaa niin, että sen tilalle tulee kaikille vaihtoehtoiseksi mutta pakolliseksi jokin toinen kieli, mutta kaipaisin edes jonkinlaista perustelua, miksi tämä yhteinen pakko on paras ratkaisu. Tällainen uudistus olisi toki nykytilanteeseen verrattuna parannus, mutta mielestäni kahden vieraan kielen pakollinen opiskelu ei ole järkevää niille, jotka eivät kerta kaikkiaan opi kieliä.

[Roope]

Pakkoruotsista on hyvä käydä poliittista keskustelua. Asiasta ei kuiten­kaan pitäisi tehdä päätöstä. Sekä aloitteen hylkääminen että sen hyväk­syminen ovat huonoja vaihtoehtoja.

Kielten pakollinen tai vapaaehtoinen opiskelu suomalaisissa kouluissa on vain yksityiskohta paljon laajemmassa asiakokonaisuudessa, joka vaatii kestävää ratkaisua. Kysymys on suomalaisesta kielipolitiikasta. Tä­mä on puolestaan suurempi asia kuin ruotsin kielen virallinen asema Suomessa. Siihen kytkeytyvät myös muiden Suomessa puhuttujen kiel­ten ja niiden käyttäjien oikeudet.

HS, vieraskynä: Pasi Saukkonen: Ruotsi voisi olla virallinen kieli vain osassa Suomea 7.9.2013

Jäljempänä Saukkonen perustelee kyllä, miksi pakkoruotsi ei toimi, mutta hän ei palaa siihen, miksi aloitteen hyväksyminen olisi "huono vaihtoehto". Ellei sitten perusteluna pidä toteamusta, että "jos pakkoruotsia koskeva kansalaisaloite hyväksytään, se avaa käy­tännössä oven koko kansalliskielijärjestelmän muuttamiselle".

[Toadie]

Roope, tarkoitin ja yritin selittää että jokaisen joka pystyy, tulisi opiskella useampia kieliä. Vieraiden kielten osaajia tarvitaan, niiden osaaminen on etu. Ilman pakkoa pelkään että opiskelematta jää, jolloin ruotsin purkamisesta ei tule mitään hyötyä kielipääomalle. Luetaan vain enemmän englantia.

Kaikki eivät opi, ei edes yhtä vierasta kieltä. Näiden onkin viisaampi käyttää aikansa johonkin muuhun. Valinnaisuus tuhlataan jos ei ole joustoa. Eli luulen että samaa mieltä vaikken sitä osaa tämän paremmin selittää.

Jatkot Tomin uuteen ketjuun.

[Siili]

Roope, tarkoitin ja yritin selittää että jokaisen joka pystyy, tulisi opiskella useampia kieliä. Vieraiden kielten osaajia tarvitaan, niiden osaaminen on etu. Ilman pakkoa pelkään että opiskelematta jää, jolloin ruotsin purkamisesta ei tule mitään hyötyä kielipääomalle. Luetaan vain enemmän englantia.

Heikosti hallittu kieli on yhtä paljon kielipääomaa kuin rypistynyt kympin seteli takataskussa on rahallista pääomaa.  Todelliseksi kielipääomaksi sen voi laskea käyttämänsä kielen siinä tapauksessa, että siitä on selvää hyötyä joko omassa työssä tai omissa harrastuksissa.  Suomenkielisillä ei ole todellista ruotsinkielistä kielipääomaa, vaikka sitä on yritetty erittäin kalliisti rakentaa.  Miksi pitäisi yrittää pakolla yrittää sujuttaa suomalaisiin ranskalaisia, saksalaisia, venäläisiää tai espanjalaisia rypistyneitä kympin seteleitä?

[Siili]

Pakkoruotsista on hyvä käydä poliittista keskustelua. Asiasta ei kuiten­kaan pitäisi tehdä päätöstä. Sekä aloitteen hylkääminen että sen hyväk­syminen ovat huonoja vaihtoehtoja.

HS, vieraskynä: Pasi Saukkonen: Ruotsi voisi olla virallinen kieli vain osassa Suomea 7.9.2013

Jäljempänä Saukkonen perustelee kyllä, miksi pakkoruotsi ei toimi, mutta hän ei palaa siihen, miksi aloitteen hyväksyminen olisi "huono vaihtoehto". Ellei sitten perusteluna pidä toteamusta, että "jos pakkoruotsia koskeva kansalaisaloite hyväksytään, se avaa käy­tännössä oven koko kansalliskielijärjestelmän muuttamiselle".

Kuvitteleeko Saukkonen, että kukaan keskustelee rakentavasti aiheesta, josta ei ole tarkoitus tehdä päätöstä?  Saukkonen ilmeisesti haluaisi säilyttää status quon ilman että sen vastustajat pottuuntuisivat.  Eipä tule onnistumaan.

[Roope]

Roope, tarkoitin ja yritin selittää että jokaisen joka pystyy, tulisi opiskella useampia kieliä. Vieraiden kielten osaajia tarvitaan, niiden osaaminen on etu. Ilman pakkoa pelkään että opiskelematta jää, jolloin ruotsin purkamisesta ei tule mitään hyötyä kielipääomalle. Luetaan vain enemmän englantia.

Kaikki eivät opi, ei edes yhtä vierasta kieltä. Näiden onkin viisaampi käyttää aikansa johonkin muuhun. Valinnaisuus tuhlataan jos ei ole joustoa. Eli luulen että samaa mieltä vaikken sitä osaa tämän paremmin selittää.

Ok, ja tästä asiasta voi olla perustellusti monta mieltä. Itsekin olen avoin vaihtoehtoisille malleille, vaikka minulla jonkinlainen käsitys ratkaisusta onkin. En vain voi hyväksyä sellaista selitystä minkään asian yhteydessä, että jotain vaihtoehtoa "ei tarvitse perustella".

[Roope]

Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.

Vuonna 1968 Liberaalit ja Kokoomus eivät suostuneet osallistumaan Mauno Koiviston hallitukseen, joten Keskustan ja Sdp:n oheen tarvittiin enemmistöhallituksen varmistamiseksi myös Rkp, hinnalla millä hyvänsä. Rkp määritti hinnaksi kaikille peruskoululaisille pakollisen ruotsinopetuksen. Poliittinen lehmänkauppa liitetään yleisesti Keskustan Johannes Virolaiseen, mutta Väistön mukaan taustalla vaikutti myös Sdp:n opetusministeri Reino Oittinen, joka oli Suomen yhteyttä muihin Pohjoismaihin korostava "nordisti".

Pakkoruotsipäätös meni läpi siitä huolimatta, että silloisessa Suomessa vallitsi laaja yksimielisyys niin opettajien kuin poliitikkojenkin keskuudessa, että ei ole järkevää opettaa kaikille vieraita kieliä tai ainakaan toista kieltä englannin lisäksi. Kulttuurivaliokunta ja opetusministeri olivat jo aiemmin tulleet siihen tulokseen, että vain yksi kieli eli englanti on peruskoulussa kaikille pakollinen, mutta tämä päätös siis pyörrettiin.

Peruskoulu-uudistuksen jälkeen oli kielenopetuksen suhteen rauhallista pari vuosikymmentä, mutta 1980-luvulla käynnistyi uusi keskustelu, jonka seurausta on nykyinen kansalaisaloite pakollisen ruotsinopetuksen lopettamiseksi.

- Keskustelu on nykyään paljon aggressiivisempaa ja argumentit ovat suurelta osin nationalistisesti värittyneitä. Lisääntyvä nationalismi on suuntaus, joka ei koske vain Suomea vaan koko maailmaa. Käsite "pakkoruotsi" on osaltaan lisännyt kielteisiä asenteita ruotsinopetusta kohtaan.

Jopa Helsingin Sanomat käyttää termiä ikään kuin se olisi korrekti ja neutraali ilmaisu.

- Se on hyvin outoa.

Väistö, joka on tutkinut kielenopetuksen ympärillä vuosien varrella käytettyä argumentointia, toteaa, että mitään uusia asia-argumentteja ei ole ilmaantunut. Kansalaisaloite tulee todennäköisesti päätymään eduskuntaan, mutta Väistö ei usko, että tällä hallituskaudella tehtäisiin mitään muutoksia.

- Mutta jos Perussuomalaiset istuvat seuraavassa hallituksessa, ei tiedetä, kuinka käy.  (käännös)

Hbl: Skolsvenskan resultat av slumpen och kohandel 8.9.2013

edit:

Janne Väistön pro gradu –tutkielma Maailma muuttuu – "pakkoruotsi" pysyy keväältä 2012 tarkastelee ruotsin kielen opetuksen puolesta ja sitä vastaan esitettyjä tavallisimpia argumentteja vuosina 1967–2011; ketkä ovat ottaneet asiaan kantaa ja kuinka argumentit ovat muuttuneet ajan saatossa. Tutkimusmateriaalina on käytetty valtiopäiväasiakirjoja, päivälehtiä, puolue- ja ammattilehtiä sekä Suomi24-verkkokeskustelufoorumia. Väistö on eritellyt neljä keskeistä argumentointilinjaa: vapaus vastaan tasa-arvo, kansalliset kysymykset, Pohjoismaiden suhde muuhun maailmaan, ja kasvatukselliset argumentit. Väittelyissä esiintyy sekä ideologisia että käytännöllisiä ulottuvuuksia. Väistön tarkoituksena oli kartoittaa, miksi juuri tämä keskustelunaihe on saanut niin järjettömät mittasuhteet. Osatekijänä taustalla on pelko siitä, että kielen opetuksen leikkaukset ja sen aiheuttama mahdollinen ketjureaktio johtaisi lopulta yksikieliseen Suomeen. Lisäksi ruotsin kielen asema Suomessa vaikuttaa olevan tunteita kuohuttava puheenaihe.

Addeto: Katsaus pitkään historiaan

[Toadie]

Järjettömät mittasuhteet? JÄRJETTÖMÄT MITTASUHTEET?!

Aihe on saavuttanut nykyiset mittasuhteensa siksi että jo yli 40 vuotta pakkoruotsi on koskettanut joka ikistä koululaista Suomessa, asuinpaikkaan katsomatta.

Asiasta olisi pitänyt puhua paljon enemmän ja paljon aikaisemmin. Järjetöntä on se ettei yksikään puolue ole koskaan katsonut asiaa ajamisen arvoiseksi. Ja nimiäkin tuli vain hikisesti yli vaaditun minimin. SE on järjetöntä.

[ikuturso]

Pakkoruotsi voidaan purkaa niin, että sen tilalle tulee kaikille vaihtoehtoiseksi mutta pakolliseksi jokin toinen kieli, mutta kaipaisin edes jonkinlaista perustelua, miksi tämä yhteinen pakko on paras ratkaisu. Tällainen uudistus olisi toki nykytilanteeseen verrattuna parannus, mutta mielestäni kahden vieraan kielen pakollinen opiskelu ei ole järkevää niille, jotka eivät kerta kaikkiaan opi kieliä.

Pakkoruotsi vs. pakkomatematiikka -argumentaatio on helpoin väistää vaihtamalla pakkoruotsi pakkokieleksi.
Samoin ruotsi on portti germaanisiin kieliin - argumentaatio on helpoin väistää antamalla mahdollisuus lukea ruotsin sijaan saksaa.

Sen jälkeen kun pakkoruotsista on päästy eroon, voidaan nostaa uusi keskustelu koulujen tuntikehyksestä ja siitä, voisiko joku opiskella vain yhtä vierasta kieltä.
Jos nyt tarjoat ruotsin kielen tilalle vaikka yhteiskuntatieteitä, johtamisoppia tai yrittäjyyttä tai vaikka lisää käden taitoja, ollaan heti raskaammilla vaakakupeilla punnitsemassa isoja asioita. Aletaan rinnastaa epäoleellisesti asioita toisiinsa. Nyt on jo lähes mahdoton rinnastaa vaikka venäjän ja ruotsin hyödyt ja asema Suomessa. Saati jos aletaan rinnastamaan vaikka "sivistyskieltä" metallitöihin. Vaihdetaan siksi ensin kieli valinnanvaraiseksi ja katsotaan muutama vuosi, mihin se johtaa.

-i-

[Roope]

Vaihdetaan siksi ensin kieli valinnanvaraiseksi ja katsotaan muutama vuosi, mihin se johtaa.

Minäkin pidän tuota todennäköisimpänä tapana purkaa nykyinen asetelma, juuri esittämistäsi syistä, vaikka se ei ehkä oppilaiden kannalta se kaikkein fiksuin malli olekaan. Yksi tapa pakkoruotsin puolustamiseen onkin periaatteessa myöntää nykyiset epäkohdat, mutta vaatia, että ennen asiasta päättämistä valitaan etukäteen jokin tietty malli, jolle asetetaan tiukat ja jopa mahdottomat ehdot (ruotsin kielen asema ja osaaminen ei saa mitenkään huonontua, kaikilla oppilailla täsmälleen samat opiskelumahdollisuudet ympäri Suomea jne.) ja jonka yksityiskohdista voidaan sitten vääntää kättä loputtomiin, vaikka melkein mikä tahansa ratkaisu olisi parempi kuin epätyydyttävä nykytilanne. Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén tuntuu edustavan tätä suuntaa.

Harmi, että tuota Väistön gradua ei löydy netistä. Kiinnostaisi tietää tarkemmin, miten peruskoulun pakkoruotsipäätös runnottiin läpi vuonna 1968, vaikka ilmeisesti suunnilleen kaikki paitsi Rkp pitivät sitä silloin huonona ratkaisuna.

[elven archer]

Järjettömät mittasuhteet? JÄRJETTÖMÄT MITTASUHTEET?!

Suomalainen tutkimus tuntuu olevan usein sitä, että valitaan asenteellinen (joku voisi sanoa epätieteellinen) lähtökohta värittämään lopputulosta.

"Osatekijänä taustalla on pelko siitä, että kielen opetuksen leikkaukset ja sen aiheuttama mahdollinen ketjureaktio johtaisi lopulta yksikieliseen Suomeen."

[Petri_Petri]

Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.
...
Väistö, joka on tutkinut kielenopetuksen ympärillä vuosien varrella käytettyä argumentointia, toteaa, että mitään uusia asia-argumentteja ei ole ilmaantunut.

Yksi ajatus pakkoruotsikeskustelusta tuli mieleeni, joka saattaa olla uusi. Jos tutkija on aikaisemmin sen dokumentoinut, niin haluaisin kuulla sanamuodon. Ja jos ei ole dokumentoinut, niin tutkija sanoisi, että uusi näkökanta on tullut ilmi.

Pakkoruotsin kannattajilla on addiktio. Luultavasti tämä on tullut aikaisemmin jollekin muulle mieleen, koska suunnilleen kaikki asiat ovat perusteiltaan samoja kaikissa asioissa. Kun joku alkaa kuntoilemaan, niin siitä tulee monille pakkomielle. Laihdutuksessa aletaan laskemaan montako oliivia voi tänään syödä, ettei tule liikaa kaloreita. Kommunisteilla oli addiktio utopiasta. Itse ei ymmärretä pakkomielteen saaneen vallan. Tämähän on itsestään selvää pakkoruotsin kannattajilla, kun heidän aivonsa eivät ole kyenneet kehittämään uusia argumentteja vaan pyöritään samojen kehäpäätelmien ympärillä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Riippuvuus

Riippuvuus eli addiktio (lat. addictio, jättäminen jonkun valtaan) on pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila. Riippuvuuden vaikutus elämään vaihtelee hyödyllisestä ja elämää ylläpitävästä terveestä riippuvuudesta haitalliseen riippuvuussairauteen. Riippuvuudet voidaan jakaa kehollisiin tai henkisiin (fyysisiin tai psyykkisiin) riippuvuuksiin. Riippuvuus liittyy usein mielihyvähakuisuuteen. Yleisiä haitallisia riippuvuuksia ovat esimerkiksi päihderiippuvuudet, lääkeriippuvuudet, nettiriippuvuus ja peliriippuvuus.

...

Psyykkinen riippuvuus
Psyykkinen riippuvuus on henkilön johonkin asiaan liittyvä tottumus, josta on hankala päästä eroon. Esimerkiksi internetiä pitkään ja runsaasti käyttäneelle saattaa käytön lopettaminen tai rajoittaminen olla vaikeaa, jolloin voidaan puhua psyykkisestä riippuvuudesta, Internet-addiktiosta. Toinen esimerkki on peliriippuvuus.

Psyykkiseen riippuvuuteen ei liity varsinaisesti fyysisiä vieroitusoireita, joskin jotkut kokevat voimakkaan henkisen riippuvuuden myös fyysisenä (psykosomaattiset oireet).

Usein riippuvuudessa saattaa olla myös yhtäaikaisesti kyse sekä fysiologisesta että psyykkisestä riippuvuudesta. Esimerkiksi alkoholista fysiologisesti riippuvainen henkilö on usein myös psyykkisessä riippuvuudessa aineeseen. Tämä johtuu usein aineen käytön tuoman psyykkisen tilan kaipuuseen. Muita riippuvuuksia on 1970-luvulta alkaen katsottu olevan seksiriippuvuus, peliriippuvuus, nk. työnarkomania, ongelmallinen syöminen (ml. anoreksia, bulimia). Niin kutsuttu läheisriippuvuus, eli ihmisen suhde itseen ja muihin ihmisiin, on laaja-alaisempi ja voi liittyä kaikkiin muihin riippuvuuksiin. Psyykkinen riippuvuus on usein vaikeampi voittaa lopullisesti, ja psyyke saattaa vetää jo fysiologisesta riippuvuudesta eroon päässeen henkilön takaisin käyttäjäksi. Tällöin riippuvuudesta eroon pääseminen on usein tavallistakin vaikeampaa.

Siten pakkoruotsin kannattajat elävät lähes psyykoosinomaisessa harhassa, jota on vaikea voittaa lopullisesti. Tutkijoiden tulisikin selvittää, voisiko ruotsiaddiktioituneille suositella lääkehoitoa ja terapiaa, jotta he pääsisivät takaisin todellisuuteen. Tämänkaltainen hoito olisi suositeltavaa aloittaa myös monikulttuurisuusaddiktioituneille harhoistaan poispääsemiseksi.

[Toadie]

Sitähän ei suostuta myöntämään että Suomi on kaksikielinen vain paperilla. Mikään valtaväestölle sälytetty opiskelupakko ei muuta sitä tosiasiaa. Mitä nopeammin tämä anomalia pyyhitään papereista ja laeista de jure, sen parempi. Eipä ala ponimaju- ja waaxaa-porukat vaatia erivapauksia kun vanhatkin on kumottu.

"Suomen virallinen kieli on suomi, jolla asiointi hoidetaan viranomaisten kanssa, tulkkaus omasta pussista. Jos töissä sattuu olemaan joku samankielinen, puhukoon vaikka klingonia, paperit tehdään silti suomeksi." Tässä mieleistäni lakitekstiä.

Miksi yksikielisyys olisi huono juttu? Onko suomi kieli jotain vika? Sa ole rasisti?

[nollatoleranssi]

Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.

Voisi olla muuten mielenkiintoista tietoa, mutta näihin asioihin on "tutkijoiden" mahdotonta suhtautua puolueettomasti. Varsinkin kun veikkaan Väistönkin nauttivan "apurahaa". Eikä pakkoruotsin valinnaistamispuheista mikään taho Suomessa maksa.

Keskustelu pakkoruotsista on tosiaan kärjistynyt, mutta tuo johtuu pelkästään argumenttien tasosta.

Olen aikaisemminkin sanonut, että harvoissa asioissa Suomessa saa käyttää niin idioottimaisia perusteluita kerta toisensa jälkeen kuin pakkoruotsin puolesta pidetyissä puheenvuoroissa.
Tämä on se syykin miksi keskustelu aiheuttaa vain ärsytystä, kun samoja loppuunkuluneita mantroja toistetaan kerta toisensa jälkeen. Sen takia, että ei uskalleta sanoa niitä todellisia syitä kielen puolesta puhumiselle.

Jonkinlainen kompromissiratkaisu olisi tähän tilanteeseen paras. Silloin asia olisi poissa päiväjärjestyksestä.

RKP luokin turhaa vastakkainasettelua tässä kysymyksessä, vaikka toisaalta ei sitä uhkaa taida siltikään olla suomenruotsalaisia kohtaan. Varsinkin kun suomenruotsalaiset proffat itse lähettävät näitä uhkauksia oman mediansa edustajille. Eikä poliisiakaan tietysti tuollaiset asiat kiinnosta.