Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Tappivanukas]

Voi kuinka hellyttävää. Arvopohjallisten annetaan lausua julki jotain vaaratonta, sellaista millä ei ole nykyisellä hallituspohjalla tai Helsingin voimasuhteilla sammakon mahiksia Saharassa. Äänestäjät tykkäävät ja uuvatit profiloituvat.

Goldsteinit.

[Roope]

Pääkirjoitus: Lisää kielitaitoa ja kanssakäymistä

Kahden kielen rinnakkaiselo on rikkautta.

Asenneilmasto kielivähemmistöjä kohtaan on kiristynyt, käy ilmi hallituksen tuoreesta kielilainsäädännön soveltamista koskevasta kertomuksesta. 44 prosenttia oman kuntansa vähemmistöön kuuluvista ruotsinkielisistä on joutunut vihapuheen, häirinnän ja syrjinnän kohteeksi. Suomenkielisistä vastaavasti 20 prosenttia.

Hälyttävää on, että nuorten kohdalla häirintäkokemukset ovat vieläkin yleisempiä. Erityisesti alle 30-vuotiaat suomenruotsalaiset nuoret pelkäävät käyttää äidinkieltään julkisilla paikoila ja joukkoliikenteessä.

Huono tunnelma voi johtua polarisaatiota korostavasta keskusteluilmapiiristä, ei suomenkielisen enemmistön muuttuneesta asenteesta. Ajatuspaja e2:n tuore tutkimus (21.11.) nimittäin osoittaa, että enemmistö suomenkielisistä haluaisi lisää vuorovaikutusta suomenruotsalaisten kanssa, toisin kuin äänekkäät huutelijat. Lähes 70 prosenttia haluaisi puhua parempaa ruotsia, ja jopa puolet voisi ajatella lapsensa käyvän kaksikielistä koulua - olkoonkin, että puolet myös vastustaa ns. pakkoruotsia.

Erot kieliryhmien kokemuksissa johtunevat myös siitä, että ruotsinkielisten huoli palvelujen heikkenemisestä on suuri, oli kyseessä Vaasan keskussairaalan laaja päivystys tai kehnosti ruotsia osaava virkamieskunta. Sanna Heittolan väitöstutkimus (16.12.) kaksikielisistä poliisilaitoksista kertoo, että ontuvan kielitaidon ohella kaksikielisyyttä saatetaan pitää "turhana jäänteenä keskiajalta" ja "järjettömänä fantasiana".

RKP:n oppositioasema 40 hallitusvuoden jälkeen tuo jännitteensä. Ja pienet eleet. Edeltäjistään poiketen kulttuuriministeri Sampo Terho (sin) ei ole hyväksynyt Hanasaaren kulttuurikeskuksen esittämiä henkilöitä pohjoismaisten rahastojen hallituksiin. Syrjäytetyn professori Jan Sundbergin mielestä kyse on etnisestä puhdistamisesta ja valtapolitiikasta. (Svenska Yle 1.12.)

Ministerin Finlandia-voittaja Juha Hurmeelta vaatima anteeksipyyntö oli turha kielipoliittinen ylilyönti. Junttina numero yksi itseään pitävän Hurmeen "opetelkaa ruotsia, juntit" -kehoitus oli tarkoitettu lempeäksi ironiaksi. Innoittunut viesti oli, että kahden kielen rinnakkaiselo on rikastanut suomalaista kulttuuria ja kirjallisuutta, Mikael Agricolasta ja Aleksis Kivestä lähtien.

Koska ennakkoluulot ja asenteet ovat sidoksissa kielitaitoon ja kanssakäymisen määrään, molempia on parannettava. Pietarsaari käy esikuvasta. Suomen ainoasta molemmilla kielillä toimivasta kielikylpykoulusta on kasvanut kaupungin suurin alakoulu.

Iltalehti 21.12.2017

Marketta Mattila ei esittänyt pääkirjoituksessaan ainuttakaan perustelua pakkoruotsille. Juha Hurmeen "lempeä ironia" osoittautui jälkipuheissa juuri siksi, miltä se kuulostikin eli ylimieliseksi elitismiksi. Jan Sundbergin valittamasta "etnisestä puhdistuksesta", jolla hän tarkoitti kaikkien suomenruotsalaisten poistamisesta pohjoismaisten kulttuurirahastojen hallituksista, ei ole edelleenkään mitään näyttöä, mutta Mattila toistaa Sundbergin väitteen totena.

[matti]

Töissä on ollut pari ulkomaalaista, toinen jenkki ja toinen englantialainen, jotka molemmat ovat asuneet 5-6 vuotta Helsingissä. Pahaksi onneksi ex-vaimonsa olivat molemmilla suomenruotsalaisia, joten kumpikaan ei puhunut sanaakaan suomea. Mikä saa ihmisen muuttamaan vieraaseen maahan ja olemaan opettelematta kieltä? Kumpikaan ei puhunut kyllä ruotsiakaan ja ehkäpä juuri näistäkin syistä johtuen molemmat ovat ex-työntekijöitä.

[Roope2]

Ehtymätön kaivo on "asennetutkimukset". Kysytään somalilta "miten suomalainen katsoo sinua, kun asioit fattassa", kysytään mustalaiselta "miten kauppias katsoo sinua, kun hameinesi menet sovituskoppiin", kysytään pilvenpolttajalta "miten poliisi suhtautuu sinuun".

Hedelmällisempää olisi selvittää, "miksi suomalaisen hymy hyytyy kun hän näkee somalin fattan luukulla", "miksi kauppias valpastuu, kun mustalaispesue astuu kauppaan", jne. Ehkä sieltä löytyy syy-seuraus suhteita mahdollisten asenneongelmien selvittämiseksi.

[Jorma M.]

Marketta Mattila ei esittänyt pääkirjoituksessaan ainuttakaan perustelua pakkoruotsille. Juha Hurmeen "lempeä ironia" osoittautui jälkipuheissa juuri siksi, miltä se kuulostikin eli ylimieliseksi elitismiksi. Jan Sundbergin valittamasta "etnisestä puhdistuksesta", jolla hän tarkoitti kaikkien suomenruotsalaisten poistamisesta pohjoismaisten kulttuurirahastojen hallituksista, ei ole edelleenkään mitään näyttöä, mutta Mattila toistaa Sundbergin väitteen totena.

Mattila oli muinoin Ylen syöttiläs, lopuksi Kaken Pesula -kukkahattuyritelmässä. Sitten ohjelma lopetettiin ja Marketta sai lähteä. Ohjelman toista juontajaa ei ole näkynyt vuosiin. Sen sijaan Marketta pääsi jonkin suhteen (Kreeta Karvala, Mari Pudas?) avulla  Iltalehteen kolumnistiksi. On luonnollisesti fanaattinen pakkoruotsin ja hyysäämisen ystävä.

[Tappivanukas]

Maailman paapotuin ja etuoikeutetuin kielivähemmistö huutaa etnistä puhdistusta kun joku turhisvirka jää saamatta. Mielikuvitusmöröt vaanivat kielen puhujia. Siinä on ruotsinkielisten ongelmat pähkinänkuoressa: itsekritiikityömyys, suhteellisuudentajun täydellinen puuttuminen ja hemmotellun lapsityrannin asenne.

Ruotsin täyskielto julkisissa yhteyksissä ja kaksikielisyyden alasajo on tämän tien päässä. Kun ne tulivat hakemaan turvapaikanhakijoiden rahoja, en sanonut mitään koska en ole turvapaikanhakija. Kun ne tulivat hakemaan sukupuolentutkijoiden rahoja en sanonut mitään koska en ole sukupuolentutkija. Kun ne tulivat hakemaan ruotsinkielisten rahoja, korkkasin samppanjapullon koska veroni laskivat, lasteni mahdollisuudet koulutuksessa ja työmarkkinoilla paranivat, svenska yle lopetettiin,  maksetut ruotsittajat katosivat mediasta, rkp menetti vaikutusvaltansa, ahvenanmaalaiset istuvat nyt hiljaa kusi sukassa, jne.

[Jaska Pankkaaja]

Töissä on ollut pari ulkomaalaista, toinen jenkki ja toinen englantialainen, jotka molemmat ovat asuneet 5-6 vuotta Helsingissä. Pahaksi onneksi ex-vaimonsa olivat molemmilla suomenruotsalaisia, joten kumpikaan ei puhunut sanaakaan suomea. Mikä saa ihmisen muuttamaan vieraaseen maahan ja olemaan opettelematta kieltä? Kumpikaan ei puhunut kyllä ruotsiakaan ja ehkäpä juuri näistäkin syistä johtuen molemmat ovat ex-työntekijöitä.

Syy lienee englantia äidinkielenään puhuvien asennevamma joka taas johtunee siitä että he pärjäävät kaikkialla sillä äidinkiellään..

[-PPT-]

Töissä on ollut pari ulkomaalaista, toinen jenkki ja toinen englantialainen, jotka molemmat ovat asuneet 5-6 vuotta Helsingissä. Pahaksi onneksi ex-vaimonsa olivat molemmilla suomenruotsalaisia, joten kumpikaan ei puhunut sanaakaan suomea. Mikä saa ihmisen muuttamaan vieraaseen maahan ja olemaan opettelematta kieltä? Kumpikaan ei puhunut kyllä ruotsiakaan ja ehkäpä juuri näistäkin syistä johtuen molemmat ovat ex-työntekijöitä.

Syy lienee englantia äidinkielenään puhuvien asennevamma joka taas johtunee siitä että he pärjäävät kaikkialla sillä äidinkiellään..

Totta ja ei tarvitse olla edes asennevammaa sillä kaikki haluavat treenata omaa englantiansa syntyperäisen puhujan kanssa. Vaikka he haluaisivat oppia suomea niin heillä ei ole tilaisuutta harjoitella sen puhumista kuin korkeintaan joidenkin kielitaidottomien vanhusten kanssa.

[Tappivanukas]

Omat kotibrittini ja -jenkkini ovat opetelleet suomea, mutta he ovatkin monikielisiä kieliammattilaisia. Toinen puhuu myös kiinaa ja opettaa sitä! Toinen taas oppi ruotsin heittämällä, lyhyen työkomennuksen aikana. Mutta suomi on vaikeaa. Oma vika jos valitsee (lasten eduksi) englannin kotikieleksi.

Eipä silti, oma kokemukseni on että harva kielialueen ulkopuolelta tuleva heittäytyy natiiviksi missään - paitsi esim USAssa missä ympäristö odottaa sitä, ja valkoisena eurooppalaisena pitää päättää haluaako samaistua valkoiseen kantaporukkaan vai epämääräiseen, sekaetniseen immigranttimassaan.

Vaikea kielemme on kulttuurimme suoja. Epäilemättä ruotsinkieliset haluavat toimia matalan kynnyksen portinvartijoina helpomman kielensä avulla. Mutta heidän porttinsa johtaa umpikujaan. Ruotsiksi "kotoutuminen" on hulluuksista suurin.

[Shemeikka]

Töissä on ollut pari ulkomaalaista, toinen jenkki ja toinen englantialainen, jotka molemmat ovat asuneet 5-6 vuotta Helsingissä. Pahaksi onneksi ex-vaimonsa olivat molemmilla suomenruotsalaisia, joten kumpikaan ei puhunut sanaakaan suomea. Mikä saa ihmisen muuttamaan vieraaseen maahan ja olemaan opettelematta kieltä? Kumpikaan ei puhunut kyllä ruotsiakaan ja ehkäpä juuri näistäkin syistä johtuen molemmat ovat ex-työntekijöitä.

Britit ja amerikkalaiset ovat suurvaltojen asukkaita, jotka ovat tottuneet siihen että muut opettelevat heidän kielensä eikä päinvastoin.

[Roope]

Näytelmäkirjailija Bengt Ahlfors ihmettelee kasvavaa ruotsinkielen vastaista ilmapiiriä: "Sivistysmaassa on kulttuuriministeri, joka kertoo tärkeimmäksi harrastuksekseen kansalliskielen vastustamisen. Onhan se erikoista."

NÄYTELMÄKIRJAILIJA Bengt Ahlfors on aina ollut purevan satiirin ystävä. Siksi hän seurasi Juha Hurmeen Finlandia-voittopuheesta kehkeytynyttä keskustelua mielenkiinnolla.

Kirjailija puhui pitkään toisella kotimaisella ja kehotti "juntteja" opettelemaan ruotsia. "Hurmeen puhe ilahdutti minua. Se oli nokkela ja erinomaisesti muotoiltu", Ahlfors sanoo.

[...]

Läheltä Bengt Ahlfors on seurannut muutosta siinä tavassa, jolla ruotsin kieleen Suomessa suhtaudutaan. Kulttuuriministeri Sampo Terhon lausuntoja hän ihmettelee.

"Että sivistysmaassa on kulttuuriministeri, joka kertoo tärkeimmäksi harrastuksekseen kansalliskielen vastustamisen. Onhan se erikoista."

Ahlforsin mukaan kaikesta voi vitsailla, mutta ruotsin kieltä koskevien asenteiden kovenemista hän pitää vakavana kysymyksenä. "Ruotsin kielen asema koskettaa kaikkia suomalaisia äidinkielestä riippumatta. Mikäli siis haluamme kuulua länteen."

[...]

TYÖNTEKOA Ahlfors ei ole ajatellut lopettaa. "Ei tämä koskaan ole varsinaisesti tuntunut työltä. Olen edelleen ihmeissäni, että minulle maksetaan siitä, mitä tekisin muutenkin."

Aviopari työstää uutta versiota näytelmästä, joka keräsi kiitosta kymmenisen vuotta sitten. Käsittelytapa on Ahlforsille tyypillisen velmu: maailma on käännetty ylös alaisin.

Zambezi-näytelmässä suomalaisista on tullut pakolaisia ja afrikkalaisista vastentahtoisia vastaanottajia. Pääosassa seikkailee keskiluokkainen suomalaisperhe. "Toisen ihmisen kohtaloon on helpompi samaistua, kun sen näkee uudessa valossa", Ahlfors sanoo.

Helsingin Sanomat 27.12.2017

[SmallFish]

Näytelmäkirjailija Bengt Ahlfors ihmettelee kasvavaa ruotsinkielen vastaista ilmapiiriä: "Sivistysmaassa on kulttuuriministeri, joka kertoo tärkeimmäksi harrastuksekseen kansalliskielen vastustamisen. Onhan se erikoista."

NÄYTELMÄKIRJAILIJA Bengt Ahlfors on aina ollut purevan satiirin ystävä. Siksi hän seurasi Juha Hurmeen Finlandia-voittopuheesta kehkeytynyttä keskustelua mielenkiinnolla.

Kirjailija puhui pitkään toisella kotimaisella ja kehotti "juntteja" opettelemaan ruotsia. "Hurmeen puhe ilahdutti minua. Se oli nokkela ja erinomaisesti muotoiltu", Ahlfors sanoo.

[...]

Läheltä Bengt Ahlfors on seurannut muutosta siinä tavassa, jolla ruotsin kieleen Suomessa suhtaudutaan. Kulttuuriministeri Sampo Terhon lausuntoja hän ihmettelee.

"Että sivistysmaassa on kulttuuriministeri, joka kertoo tärkeimmäksi harrastuksekseen kansalliskielen vastustamisen. Onhan se erikoista."

Ahlforsin mukaan kaikesta voi vitsailla, mutta ruotsin kieltä koskevien asenteiden kovenemista hän pitää vakavana kysymyksenä. "Ruotsin kielen asema koskettaa kaikkia suomalaisia äidinkielestä riippumatta. Mikäli siis haluamme kuulua länteen."

[...]

TYÖNTEKOA Ahlfors ei ole ajatellut lopettaa. "Ei tämä koskaan ole varsinaisesti tuntunut työltä. Olen edelleen ihmeissäni, että minulle maksetaan siitä, mitä tekisin muutenkin."

Aviopari työstää uutta versiota näytelmästä, joka keräsi kiitosta kymmenisen vuotta sitten. Käsittelytapa on Ahlforsille tyypillisen velmu: maailma on käännetty ylös alaisin.

Zambezi-näytelmässä suomalaisista on tullut pakolaisia ja afrikkalaisista vastentahtoisia vastaanottajia. Pääosassa seikkailee keskiluokkainen suomalaisperhe. "Toisen ihmisen kohtaloon on helpompi samaistua, kun sen näkee uudessa valossa", Ahlfors sanoo.

Helsingin Sanomat 27.12.2017

Taattua, vesiklosetin raikasta suomenruotsalaista punnerrusta. Tulee ihan mieleen ne kesät, jolloin mökin puucee on pitänyt tyhjentää.

Onneksi rantahurrien tämä ikäpolvi on kohta haudan levossa, käsittääkseni nuoremmat SuRut eivät kulttuuripiireissäkään ihan näin älyttömiä houraile. Tai piruko niistä selvän ottaa, voivat olla vielä hullumpia, mutta tajuavat ehkä pitää välillä turpansa kiinni.

[Eisernes Kreuz]

"Ruotsin kielen asema koskettaa kaikkia suomalaisia äidinkielestä riippumatta. Mikäli siis haluamme kuulua länteen."

Tuosta ei olekaan pitkä matka siihen ajatukseen, että suomalaisuus puolestaan on jotakin inhottavan aasialaista, eikä ainakaan kuulu länteen.

Ihailtavan freudenthalilaista!

[BarkAtTheMoon]

Ruotsinkielen nykyinen asema Suomessa perustuu ainoastaan ja vain totaaliseen korruptioon, ja rahaan. Todennäköisimmin säätiösysteemiin, jota eivät kansanedustajat halunneet yllättäin selvittääkkään. Korruptio ja oman kansansa myynti kuten mm ex-pääministeri Lipposella oli tapana ovat käsittämättömästi hyväksytty toimintamalli nyky-Suomessa, kuten jossakin v--n kehitysmaassa, äärikorruptioitunut media on äärimmäisen suuri ongelma Suomelle ja jokaiselle ns länsimaalle jos leikkii edes alkeellisella tavalla uskottavaa

[nollatoleranssi]

^^^^
Kirjoitus muistuttaa 1930-2000-lukua, kun siihen on saatu yhdistettyä perinteiset kliseet "ruotsin kielen yhteydestä länteen", tätä keskustelua yritettiin muutamia vuosia sitten yhdistämällä ruotsin kieli pohjoismaalaiseen yhteistyöhön. Haaveiltiin jonkinlaisesta "yhteisruotsalaisesta maasta", joka on tullut myöhemmin tunnetuksi mm. Suomen Vastarintaliikkeen SVL:n ajatuksena.

Myöhemmin alkoivat argumentit ontua, kun jokainen pohjoismaa näytti sooloilevan ja tekevän päätöksiä omatoimisesti. Pohjoismaiden nuorten neuvostotkaan eivät puhuneet samaa kieltä ruotsia, koska tanskalaiset/norjalaiset eivät sitä osanneet.

Väite afrikkalaisten auttamattomuudesta on siinä mielessä täysin absurdi, että Suomi on lähettänyt ties kuinka monta miljardia euroa Afrikkaan ja suurempia tuloksia silläkään rahalla ei ole saatu + ottanut tuhansittain afrikkalaisia pakolaisia Suomeen. Suomi on siis auttanut moninkertaisesti enemmän afrikkalaisia, mitä Afrikka Suomea. Toisekseen afrikkalaisten tuominen länsimaihin ei ole järkevää Afrikalle itselleenkään, koska se vie osaamisen pois ulkomaille.

[-PPT-]

Hesari ilmeisesti yrittää ovelasti antaa nostetta petturi-Terholle julkaisemalla tällaisen pölhön artikkelin jossa seniili ruotsinkielinen laukoo ikivanhoja kliseitä ruotsinkielen välttämättömyydestä suomalaiselle rahvaalle. Ei kai hesarikaan niin tyhmä ole etteivätkö he hyvin ymmärtäisi että moinen aiheuttaa lähes kokonaan pelkkää ärsytystä.

Kun petturi-Terho on argumentin toisella puolella niin hesari toivoo että joku uuvattiepisodiin sydämistynyt ajattelisi että ei se Terho sittenkään ihan paha jätkä olekaan. Siinähän toivoo, turhaan.

[Roope]

Tuhannet lapset saamassa vapautuksen ruotsin kielen opinnoista – Opettajat pelkäävät lasten jäävän aikuisena ilman työpaikkaa

[...]

Kieltenopettajat eivät pureksimatta niele opetusministeriön kielikokeilua. Ongelmia aiheuttaa muun muassa jatko-opintosuunnitelmat, mikäli ruotsi jää oppilaalta lukematta.

– Monissa korkeakoulututkinnoissa, esimerkiksi lääkäri, opettaja, insinööri, arkkitehti ja poliisi, vaaditaan myös ruotsin kielen taito, sanoo varapuheenjohtaja Terhi Tyyskä Lappeenrannan seudun kieltenopettajien yhdistyksestä.

Opetusministeriöstä vakuutetaan, että korkeakouluille on tulossa jatkossa avustusta ruotsin alkeiskurssien järjestämiseen.

Lappeenrannassa ja Taipalsaarella on lähetetty viidesluokkalaisten oppilaiden vanhemmille kysely halukkuudesta osallistua kielikokeiluun. Kysely ei herätä luottamusta opettajien keskuudessa.

– Kysely on minun mielestäni vähän hutaisten tehty. Huoltajilta on kysytty, että ruotsin tilalle voisi valita vaikka venäjän, saksan, ranskan tai espanjan kielen kutosluokalle, mutta ei ole kerrottu mitä tästä asiasta seuraa, sanoo Terhi Tyyskä.

Opetusministeriöstä hallitusneuvos Janne Öberg vakuuttaa, että kokeiluun lähteville annetaan lisätietoja.

[...]

Itäisessä Suomessa ruotsia ei arkena useinkaan tarvitse. Venäläisturistien takia moni miettii, miksei kouluissa ole pakollista venäjän kieltä ruotsin sijaan.

– Puhutaan, ettei ruotsia täällä tarvita tai venäjää täällä tarvitaan. Ihmiset eivät kuitenkaan asu yhdellä paikkakunnalla elämäänsä. Eli tietynlaiset päätökset sulkee tietynlaisia ovia, pohtii Lappeenrannassa Itä-Suomen koulussa ruotsia opettava Terhi Tyyskä.

Ongelmia myös syntyy silloin, jos kokeiluun osallistuva oppilas muuttaa paikkakunnalle, jossa kyseistä kokeilua ei ole käynnissä.

Opettajana Terhi Tyyskä näkee kielikokeilussa myös hyviä asioita.

– Mitä enemmän vieraita kieli opitaan, sen parempi. Eikä arvoteta, että onko se ruotsin vai venäjän kieli, mikä tällä alueelle on parasta. Kaikki vieraat kielet ovat meille tärkeitä, ynnää Terhi Tyyskä.

Yle 25.1.2018

Jos kokeiluun osallistuneet tosiaan pakotetaan suorittamaan koko peruskoulun ja lukion ruotsin oppimäärä korkeakoulussa sieltä valmistuakseen, niin kokeilu on tämän hallituksen jäljiltä pelkkä irvikuva alkuperäisestä ajatuksesta.

[Dick Ursby]

Miljoonannen kerran, pakkoa perustellaan sillä että se on pakko. Luonnollisesti ongelma, eli virkamiesruotsin vaatimus, poistuu lopettamalla mokoma turhuus samalla kun ruotsin pakollisuus loppuu. Ei kukaan pysty pelkällä kouluruotsilla hoitamaan virkaansa, ellei ole ruotsinkielinen itse tai käy asumassa Ruotsissa. Ja vaihtoehtoinen venäjä tai saksa muuttuu sitten hyödyttömäksi jos muuttaa? Mutta ruotsia tarvitaan universaalisti kaikkialla? Kyllä varmaan joo.

Kas kummaa, maahanmuuttajalapsia vapautetaan ruotsista säännönmukaisesti. Entäs heidän työllistymisensä?

[Nuivinator]

Tunnen pari Suomessa kymmenen vuotta asunutta tyttöä, jotka puhuvat sujuvasti amharaa, koreaa, saksaa ja englantia. Suomea osaavat kohtalaisesti, ruotsia eivät ollenkaan. Kukaan ei ole huolissaan heidän kyvyistään työskennellä missäpäin maailmaa tahansa.

[Roope]

Jos kokeiluun osallistuneet tosiaan pakotetaan suorittamaan koko peruskoulun ja lukion ruotsin oppimäärä korkeakoulussa sieltä valmistuakseen, niin kokeilu on tämän hallituksen jäljiltä pelkkä irvikuva alkuperäisestä ajatuksesta.

Näyttää siltä, että kokeiluun osallistuminen on tehty muutenkin mahdollisimman hankalaksi. Kokeilu voi siksi epäonnistua jo ennen alkamistaan, mikä on epäilemättä ollut ministerin ja ministeriön tarkoituskin.

Uuden kielilain lopputulos jäämässä torsoksi: itärajan koululaiset eivät haluakaan luopua pakkoruotsista

5.-luokkalaisille on tarjottu mahdollisuutta luopua pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta. Vain ani harva haluaisi vaihtaa ruotsin johonkin muuhun kieleen.

[...]

Pohjois-ja Etelä-Karjalasta, Kymenlaaksosta sekä Kainuusta ainoastaan Tohmajärven kunta on aikeissa hakea mukaan kielikokeiluun. Tohmajärvellä on Niiralan rajanylityspaikka ja siellä kanssakäyminen rajan yli on ollut vilkasta. Kunnassa on tähän mennessä jo neljännes ikäluokasta valinnut neljännellä luokalla alkavaksi pitkäksi A2-kieleksi venäjän kielen.

Ei halukkuutta

Itä-ja Kaakkois-Suomessa halu luopua ruotsin kielestä on ollut yllättävänkin vaisua. Esimerkiksi Lappeenrannassa 715 viidesluokkalaisesta vain 11 ilmaisi halukkuuteensa vaihtaa ruotsin kieli johonkin muuhun kieleen.

Lappeenrannan vs. opetustoimenjohtaja Tomi Valkeapää aikoo esittää tiistaina kokoontuvalle lautakunnalle, ettei kaupunki lähde kielikokeiluun mukaan. Kokeiluun mukaan halunneet oppilaat olisivat olleet eri puolilla kaupunkia, ja he olivat toivoneet kuutta eri kieltä ruotsin tilalle.

Imatran kaupunki on aivan Venäjän rajan tuntumassa. Myös siellä on ollut hyvin vilkasta yhteistyötä rajan yli. Siksi siellä on toivottu, että ruotsin kielestä voisi luopua ja sen tilalla olisi esimerkiksi venäjän kieli. Kun imatralaisilta 5.-luokkalaisten vanhemmilta kuukausi sitten kysyttiin halukkuudesta osallistua kielikokeiluun, ilmoittautui kiinnostuneita vain 24.

Kokeiluun mukaan halunneet oppilaat asuvat hyvin eri puolilla Imatraa, eivätkä vanhemmat olleet halukkaita siirtämään lastaan toiseen kouluun tai järjestämään lapselle kuljetusta toiseen kouluun esimerkiksi venäjän kielen tunnille. Jokaiseen kouluun venäjän kielen ryhmää ei olisi ollut ryhmien pienuuden takia mahdollista perustaa. Imatra päättikin olla lähtemättä kielikokeiluun.

Lappeenrannan naapurikunnassa Taipalsaarella vain kahden lapsen vanhemmat olisivat halunneet tarjota lapselle jotain muuta kieltä kuin ruotsia.

Pohjois-Karjalassa Lieksassa oli halua lähteä mukaan kielikokeiluun niin paljon, että paikalliset Perussuomalaiset tekivät siitä viime vuoden puolella valtuustoaloitteen. Kaupunki kysyikin lieksalaisten 5.-luokkalaisten vanhemmilta, haluavatko he vaihtaa ruotsin kielen johonkin muuhun kieleen. Kaupungin 92 viidesluokkalaisen vanhemmista 10 koululaisen vanhemmat olisivat halunneet luopua pakollisesta ruotsin kielestä. Kunnan hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen esittääkin lautakunnalle, että Lieksan kaupunki ei lähde kielikokeiluun mukaan.

Länsi-Savo-lehden mukaan Pieksämäen kaupunki on hakemassa mukaan kielikokeiluun. Mikkelissä ja Juvalla pohdinta on vielä kesken.

[...]

Perussuomalaisten lappeenrantalainen kansanedustaja Jani Mäkelä on ollut ajamassa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta. Hän ei kuitenkaan ole yllättynyt siitä, että sen mahdollistava laki ei saakaan vanhempia valitsemaan ruotsin asemesta jotain muuta kieltä.

Mäkelän mukaan pakollinen virkamiesruotsi aiheuttaa sen, että ihmiset eivät halua lähteä tällaiseen kielikokeiluun mukaan.

– Aito kielten valinnanvapaus vaatisi, ettei olisi tällaista pakollista koetta sitten myöhemminkään.

Yle 5.2.2018

Valtablokki pitää huolen, että myös Helsingin kaupunki tulee jäämään pois kokeilusta. Helsingin kaupunginhallitus ei Rkp:n Marcus Rantalan mukaan edes keskustellut asiasta. Rantalan mielestä pakkoruotsista luopuminen ei olisi järkevää kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna.

[Ernst]

Kielikokeilu pitää siis  ulottaa myös korkeakouluihin. Siis virkamiesruotsia ei pidä edellyttää korkeakoulututkintojen suorittamiseksi. Vaatii vain lainmuutoksen. Lainmuutos vaatii vain tahtoa.

[Dick Ursby]

Koko kokeilu oli pelleilyä ja vesitystä. Mitään joustoja ei ole odotettavissa jatkossakaan. Joten se lähtee sitten kerralla, kun lähtee. Ja kyllä se lähtee.

[ISO]

Tämä ruotsin kielen aseman heikentämisyritys on tyypillistä uuvattia.

Täysin turhaa poistaa pakkoruotsi yläasteelta jos virkamiestutkinto säilytetään korkeakoulujen tutkintovaatimuksissa.

Ne raukat ei ymmärrä tätäkään.

[Ernst]

Tämä ruotsin kielen aseman heikentämisyritys on tyypillistä uuvattia.

Täysin turhaa poistaa pakkoruotsi yläasteelta jos virkamiestutkinto säilytetään korkeakoulujen tutkintovaatimuksissa.

Ne raukat ei ymmärrä tätäkään.

Uuvateissa on vain vähän korkeakoulutettuja; kesken tai kokonaan dropanneita. Virkamiesruotsi tuli muuten pakolliseksi niinkin myöhään kuin 1987. Luistin sen, joskin snakkaan pakkoruotsia aika lujasti jos sille päälle satun.

[Micke90]

Helsingin kaupunginhallitus torjui kielikokeilun – pakkoruotsia pitää opiskella peruskoulussa jatkossakin

Helsingin kaupunginhallitus ei puolla sinisten ministereiden Sampo Terhon ja Jussi Niinistön esitystä, jonka mukaan Helsingin peruskoulut voisivat osallistua kielikokeiluun, jossa toisen kotimaisen kielen sijaan oppilaat voisivat opiskella jotain vierasta kieltä.

Siniuuvatit ja heidän vaikutusvaltansa. 

[Ernst]

Helsingin kaupunki siis päätti olla kansainvälistymättä ja pakko-opettaa pilteille käyttökelvotonta pakkokieltä. Miksi emme opiskelisi vaikka meille tuttuja latinalaisia kirjaimia käyttävän kroatian kieltä? Onhan toki Kroatian väkiluku hiukan vähemmän kuin Ruotsin, mutta muuten se väki on holjaa ja osin sivistynyttäkin porukkaa. Adrian meren rannalla ja muutenkin keskeinen sijainti kartalla. Musuja on vielä hajoamissotien jälkeen aika vähän. Ei kroaateilla taida olla mitään suurempia kaunoja Suomen kanssa?

Kävisikö? Onhan näitä muitakin...

[Nuivinator]

Voitais alkaa puhumaan ladinin kieltä. 7 vuotta sitten tutuistuin yhteen naiseen, joka puhui tuota kieltä äidinkielenään. Se kuulosti ihan kivalta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ladinin_kieli

Ps. Tutustuminen tarkoittaa tässä sitä, että olin ohjaamassa hänen väitöskirjaansa Bolzanon ylilipastossa.

[Huscarl]

"Ruotsin kielen asema koskettaa kaikkia suomalaisia äidinkielestä riippumatta. Mikäli siis haluamme kuulua länteen."

Tuosta ei olekaan pitkä matka siihen ajatukseen, että suomalaisuus puolestaan on jotakin inhottavan aasialaista, eikä ainakaan kuulu länteen.

Ihailtavan freudenthalilaista!

Ruotsalaisilla on tämä ihme Napoleon-kompleksi olla joku Rooman tapainen kulttuurinkehto. Hilpeää, kun puhutaan kuitenkin vain hilkun verran Suomea suuremmasta heinälatomaasta.

Tämä kerskailuntarve on ollut heillä aina.

1400-luvulla Firenzen kirkolliskokouksessa nahisteltiin siitä, ketkä olivat historiallisesti merkittäviä kansakuntia, ja saivat siten istua lähimpänä Paavia. Ruotsin lähetystö julisti tuolloin rinta rottingilla, että he olivat mahtavien itä- ja länsigoottien jälkeläisiä, ko. kansat kun kuulemma olivat lähtöisin heidän Göötanmaaltaan.

Tähän Espanjan delegaatio murjaisi, että vain "laiskat ja epäyritteliäät gootit" jäivät Ruotsiin sillä välin kun sankarilliset gootit lähtivät mantereelle Roomaa ja Espanjaa valloittamaan.

[Pullervo]

[tweet]963872448268685313[/tweet]

Jostain syystä maahanmuuttajaväestö ei ole pakkoruotsista huolissaan. Pakko kun osuu suomenkieliseen enemmistöön...

"Toinen kotimainen kieli
Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Tällä perusteella maahanmuuttajaoppilas voi saada vapautuksen toisen kotimaisen kielen opiskelusta."

[Roope]

Vain 6 kuntaa hakee vaihtoehtoa pakkoruotsille - pettynyt Sampo Terho: "Vanhat puolueet seisovat kielivapauden tiellä"

Savonlinna, Ylöjärvi, Pieksämäki, Rovaniemi, Kaustinen ja Jämsä. Nämä kuusi kuntaa hakee vaihtoehtoa pakkoruotsille. Kyseessä on kielikokeilu, jossa haetaan vapautusta pakollisista ruotsin kielen opinnoista. Hallituspuolue siniset kertoo että hakemusten perusteella kokeiluun on tulossa yhteensä 486 oppilasta.

Puheenjohtaja Sampo Terholle määrä on pettymys. Hänen mukaansa vanhoilla puolueilla ei ole halua edistää vapaampaa kielivalintaa.

- Kielikokeiluun hakeminen tai hakematta jättäminen on kunnissa ollut poliittinen päätös, jonka on tehnyt valtuusto, joten hakeminen on riippunut kuntien valtuustojen poliittisista voimasuhteista. Pakkoruotsia kannattavat vanhat puolueet hallitsevat valtuustoja, ja siksi niin harva nuori sai nyt mahdollisuuden vapaaseen kielivalintaan, Terho sanoo tiedotteessa.

Iltalehti 24.2.2018

RKP:n Henriksson iloitsee hallituksen kouluruotsikokeilun huonosta menestyksestä: "Jäi suutariksi - siitä tuli jopa floppi"

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on iloinen siitä, että hallituksen kielikokeilu jäi suutariksi.

Henriksson kertoo olevansa tyytyväinen, että monet perheet ja kunnalliset päättäjät ymmärtävät ruotsin kielen merkityksen.

Vain kuusi kuntaa on hakenut Opetushallitukselta lupaa osallistua hallituksen kokeiluun, jossa oppilaiden ei tarvitse lukea kouluruotsia. Kielikokeilu koskee 5. ja 6. luokan oppilaita yhdeksässä peruskoulussa Jämsässä, Kaustisilla, Pieksämäellä, Rovaniemellä, Savonlinnassa ja Ylöjärvellä.

- On selvää, että paljon hehkutettu kielikokeilu jäi suutariksi - siitä tuli jopa floppi. Tämä on suuri takaisku kulttuuriministeri Sampo Terholle, joka on ollut pakollisen kouluruotsin kovin vastustaja. Vaikuttaa siltä, että hän eli kuplassa, joka puhkesi, Henriksson sanoo.

Henriksson muistuttaa, että hallitus suunnitteli 2200 oppilaan osallistuvan kokeiluun mutta vain vajaat 500 oppilasta kuuluu nyt kokeilun piiriin.

- Se tosiasia, että niin harva kunta ja koulu lopulta päätti osallistua kokeiluun, on osoitus Suomen kaksikielisyyden tärkeyden ymmärtämisestä. Se on suurempaa, kuin mitä Terho on tajunnut, Henriksson sanoo.

Iltalehti 24.2.2018

Kunnat eivät halua kokeilla pakkoruotsin vaihtoehtoja – ei kiinnosta edes itärajalla

Peruskoulun uuden kielilain mahdollistama kielikokeilu näyttää jäävän torsoksi. Vain muutama kunta on toistaiseksi kiinnostunut hakemaan kokeiluun. Hakuaika päättyy perjantaina.

Kokeilussa kunnat voisivat tarjota pakkoruotsin vaihtoehdoksi peruskoulun kuudennella luokalla B1-kielenä jotain muuta vierasta kieltä.

Tähän aamuun mennessä Opetushallitukseen oli saapunut vain Kaustisen hakemus. Lisäksi ainakin Savonlinna on jättämässä hakemuksen. Muutamat kunnat päättävät asiasta näinä päivinä, mutta joka tapauksessa hakijamäärä jää pieneksi.

Itä-Suomesta ei hakemuksia

Kokeilu ei kiinnosta edes Itä-Suomessa, jossa venäjän kielen opiskelua on pidetty pitkään tärkeänä. Esimerkiksi yksikään Pohjois-Karjalan kunta ei hae kokeilulupaa.

– Ei olla hakemassa. Huoltajilta ja lapsilta on kysytty, mutta hirveää kiinnostusta ei ole mistään suunnasta tullut, perustelee Tohmajärven kunnan sivistysjohtaja Matias Valoaho.

– Kokeilussa jätetään nuorilta tulevaisuus hieman hämäräksi, mitä tapahtuu kielten opiskelulle toisella asteella ja korkea-asteella.

[...]

Jatko-opinnot epäselviä

Valoaho on huolissaan myös siitä, miten kokeilumalli vaikuttaisi nuorten kielten opiskeluun peruskoulun jälkeen.

– Jos nuori valitsee B1-kieleksi ruotsin sijaan esimerkiksi espanjan, hänen pitäisi sitten jostakin löytää lukio, jossa sitä voi opiskella jatkossa. Sekin jää mallissa täysin auki, että miten nuori voi suorittaa ruotsin myöhemmin.

– Virkamiesruotsia tarvitaan täällä Tohmajärvelläkin. Meillä on potentiaalisia työpaikkoja sekä Tullissa että Rajavartiostossa, Valoaho muistuttaa.

[...]

Kunnissa supistaan, että kokeilun reunaehdot on tahallaan tehty niin tiukaksi ettei hakijoita tulisi. Tällä tavalla suojeltaisiin tietoisesti ruotsin kieltä.

– En ota kantaa siihen, kun en ole ollut mallia tekemässä, mutta ei tämä ole helpoimpia kokeiluja, Valoaho pyörittelee.

– Pitää paikkansa, että kielilainsäädäntöön on vaikea tehdä poikkeuksia edes tällaisen pienen kokeilun verran. Kielivapautta kuitenkin toivotaan laajemmin kuin nyt kuntia on tulossa kokeiluun mukaan, Terho arvioi.

"Kuraa niskaan"

Terho muistuttaa vielä, että hallitus on varannut kokeiluun rahoituksen. Sen turvin mukaan voitaisiin ottaa enimmillään 2200 oppilasta.

MTV 20.2.2018

Niinhän siinä kävi, että kun kokeiluun osallistuville koululaisille ei taattu vapautusta virkamiesruotsista, vain harvaa kiinnosti kokeilu, johon osallistuminen oli muutenkin tehty hankalaksi tai mahdottomaksi. Peruskoulun ja lukion seitsemän vuoden ruotsin opinnot kun pitäisi suorittaa korkeakoulussa, eikä ole selvää, että kaikki korkeakoulut edes järjestävät tällaista opetusta.