Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[koli]

Pakkoruotsia puolustellaan sillä, että sen poistaminen olisi rasismusta ja syrjintää. Tällä rasismiulvonnalla on saatu vasemmistolaiset muuttamaan kantaansa pakkoruotsimyönteiseksi.

Lainaanpä tähän viestin rassssismin vastustajien palstalta, joka kuvastaa hyvin tätä keskustelua:

Sanonpa illan päätteksi minäkin mielipiteeni tässä pakkoruotsiasiassa. Minä en pysty järjellä ymmärtämään miten hyväsydämiset ihmiset kuten te kaikki tällä pystytte rationalisoimaan sen, että menette persujen kelkkaan tässä pakkosuomi-asiassa. Sanokaa mitä sanotte, mutta jos tuo laki menee läpi niin persujen laariin siinä sataa pisteitä. Herran tähden, hehän ovat tehneet siitä yhden tärkeimmistä vaaliteemoistaankin. Näen sieluni silmin sen oksettavan "me tehtiin se"-öyhötyksen joka siitä seuraisi jos tämä laki menis läpi. Ja miksi? Miten ihmeessä se pakkoruotsi on teiltä pois? Oikeasti? Aikuisten oikeasti? Äidinkieleni on suomi ja minäkin olen pakkoruotsini lusinut. En voi väittää että se on minulla mitenkään hanskassa. Käytän sitä harvakseltaan, jonkun kerran vuodessa, mutta en kauhean hyvällä menestyksellä. Ja silti, en koe että siinä on koskaan ollut minulta yhtikäs mitään pois. Te vastustatte täällä syrjintää. Rasismia. Vihaa. Suomenruotsalaiset kokevat kaikkea tätä.

Tämä pakkoruotsitouhu on monien mielestä tasan tarkkaan syrjivä. Sen voi lukea ihan täälläkin jos ei muuten usko. Monet - ei kaikki, mutta monet - on huolissaan tulevaisuudesta. Oman kielen palveluista, kulttuurista, asemasta. Ettekö te olisi jos olisitte vastaavassa tilanteessa? Minä varmasti olisin vaikka onkin vaikea kuvitella miltä heistä tuntuu. Suomenruotsalaiset ovat maamme ehkä suvaitsevaisin kansanryhmä. He puolustavat vähemmistöjä syrjinnältä ja rasismilta. Tässäkin ryhmässä vilkuu suhteettoman paljon ruotsinkielisiä sukunimiä. Miksi on näin? Olisko siksi, että he tietävät millaista on olla vähemmistö? Millaista on olla syrjitty? Millaista on olla kohde? Siksi he puolustavat muita. Ja mitä täällä tehdään? Kuvainnollisesti syljetään heitä vasten kasvoja. Ja tämmösessä asiassa, mikä ei ole keneltäkään pois. Toistan; ei mitenkään pois. Miten te kehtaatte? Minä en kehtaisi. Hyvää yötä ja suvaitsevia unia!

https://www.facebook.com/groups/114311111913455/permalink/924886977522527/

Tosin epäilen, että tuon viestin kirjoittaja on trolli. Moni suvakki tuntuu kuitenkin komppaavan suu vaahdossa.

[nollatoleranssi]

^
Ainoa syy miksi pakkoruotsia kannatetaan joissakin piireissä saattaa johtua siitä, että "Ei oltaisi samaa mieltä kuin ne vastustajiksi leimatut henkilöt". Siihen sitten keksitään kaikenmaailman tekoselityksiä, kuten puhe "sivistyksestä" yms.

Hyvin vaikuttavat menevän läpi myös nuo höpöpuheet "palveluiden katoamisesta". Samat henkilöt eivät ole kuitenkaan huolissaan siitä, että Suomessa on jo isompi osuus muunkielisiä kuin ruotsinkielisiä ja heidän palveluiden tasosta ei tarvitse olla mitenkään huolissaan.

On myös varsin erikoista olettaa, että jos kielelle on oikeaa tarvetta, niin palvelut katoaisivat tuosta vain...

[Border guard]

Ainoat järkisyyt kannattaa pakkoruotsia johtuvat pakkoruotsittajan tai hänen lähipiirinsä siitä saamaan omaan henkilökohtaiseen etuun. Bättre folkin näkökulmasta pakkoruotsissa voi siis olla järkeä, mutta koko Suomen kannalta ei ole yhtään järkisyytä, miksi kaikki pakotettaisiin opiskelemaan ruotsia.

Torstai 5.3. klo 16.00
Suullinen kyselytunti. Ainoassa käsittelyssä sivistysvaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/organisaatio/taysistunto/viikontaysistunnot.htx

[Chew Bacca]

Pakottaminen ei ehkä perustukaan järkeen, eikä ole koskaan perustunutkaan. Pakottaminen on päämäärä, kieli on pelkä väline.

[Shemeikka]

Porvoossa ei annettu verovaroin tukea inkerinsuomalaiselle ruotsinkielen opiskeluun. Ruotsinkielisellä nimellä varustettu virkahenkilö pitää päätöstä vääränä. Mikä hitto siinä on, etteivät mamut osaa tehdä mitään ilman rahallista tukea ? Itse olen opiskellut kieliä ihan omalla kustannuksellani. Uutinen löytyy YLEn tuoreimmista, linkkiä en laita kun se piakkoin vanhenee.

Andrei Erokhin muutti Porvooseen kuusi vuotta sitten. Silloin alkoi inkeriläistaustaisen miehen suomen opiskelu. Samoihin aikoihin sähkökemian insinööri pyöritti nettikauppaa, mutta mies päätyi lopulta työttömäksi.

– Työharjoittelussa huomasin, että iso osa asiakkaista oli ruotsinkielisiä. Siksi päätin ryhtyä opiskelemaan kieltä. Ajattelin sen parantavan työnsaantimahdollisuuksiani, huokaa Erokhin.
Ruotsi ei tuo työllistymistä

Mies ilmoittautui Borgå Folkakademin ruotsin kurssille ja haki kaupungilta tukea opintomateriaaleihin. Sitä ei myönnetty.

Porvoon sosiaaliviranomaiset olivat tylynä. Rahaa opintojen tukemiseen ei heru, koska suomi on valtaväestön arkikieli ja työssä käytettävä kieli.

Kaksikielisessä kaupungissa ruotsinkielisiä on joka kolmas ja kieltä käytetään joka puolella. Mutta virkapäätöksen mukaan ruotsin osaaminen ei tue Erokhinin työllistymistä.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Maria Andersson sanoo, ettei ratkaisu ole oikea. Siksipä se tutkitaan.

– Tämä ei ole Porvoon kaupungin linjauksen mukainen ratkaisu. Asia selvitetään perinpohjin, hän vakuuttaa.

[op]

Porvoossa ei annettu verovaroin tukea inkerinsuomalaiselle ruotsinkielen opiskeluun. Ruotsinkielisellä nimellä varustettu virkahenkilö pitää päätöstä vääränä. Mikä hitto siinä on, etteivät mamut osaa tehdä mitään ilman rahallista tukea ? Itse olen opiskellut kieliä ihan omalla kustannuksellani. Uutinen löytyy YLEn tuoreimmista, linkkiä en laita kun se piakkoin vanhenee.

Itse olen opiskellut kieliä ihan ilmaiseksi. Kirjastosta lainaaminen ei tietääkseni missään Suomen kunnassa ole vielä maksullista ja netistä löytyy vaikka tswanankielistä materiaalia yllinkyllin puhumattakaan yleisimmistä eurooppalaisista kielistä.

[Taikakaulin]

PS: Kansalaisaloitteet käsiteltävä asianmukaisesti

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet ovat jättäneet kirjallisen kysymyksen kansalaisaloitteiden käsittelyn turvaamisesta.

Kansalaisaloite on uusi vaikutusmuoto ja se on saavuttanut laajan suosion. Tähän mennessä eduskuntaan on tullut käsiteltäväksi kuusi kansalaisaloitetta ja vireillä on lukuisia. Kun vaalikausi päättyy, ne kansalaisaloitteet, joita ei ole ehditty käsitellä, raukeavat.

– Esimerkiksi ruotsin kielen valinnaisuutta koskevan kansalaisaloitteen käsittely ajoittui vaalikauden loppuun ja oli olemassa todellinen riski, ettei sivistysvaliokunnan asiaruuhkan seurauksena aloitetta ehdittäisi käsitellä kuluvan vaalikauden aikana, perussuomalaisten valiokuntavastaavana sivistysvaliokunnassa toimiva kansanedustaja Ritva "Kike" Elomaa harmittelee.

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset katsovat, että mikäli kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia halutaan aidosti lisätä ja kunnioittaa, olisi perusteltua taata kansalaisaloitteiden asianmukaisen käsittelyn toteutuminen aloitteen saapumisajankohdasta riippumatta.

Kirjallisessa kysymyksessä tiedustellaan, aiotaanko kansalaisaloite-järjestelmää kehittää siten, että kansalaisaloitteet tulevat varmasti käsitellyiksi.

https://www.suomenuutiset.fi/ps-kansalaisaloitteet-kasiteltava-asianmukaisesti/

[Roope]

Eduskunta käsittelee tämän viikon torstaina sivistysvaliokunnan mietintöä, jossa esitetään hylättäväksi kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.

Sitä seuraa keskustelu aiheesta ja äänestys, sillä sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jättivät mietintöön eriävän vastalauseen. Eduskunta mitä todennäköisimmin hylkää aloitteen.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Kansalaisaloite vakiinnutti paikkansa 2.3.2015

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja olisi voinut tarkentaa, miksi aloitteen hylkääminen on hänen mielestään todennäköistä. Vaalikoneiden mukaan pakkoruotsin vastustajia on nykyisessä eduskunnassa selvästi enemmän kuin kannattajia. Yksikään puolue ei ole toistaiseksi ilmoittanut sitovansa kansanedustajien käsiä tulevassa äänestyksessä.

Mikäli kansanedustajat eivät käännä takkiaan äänestäjille ilmoittamaansa nähden, eivätkä ryhmät pakota edustajiaan äänestämään kansalaisaloitetta vastaan, eduskunta näyttäisi todennäköisimmin hyväksyvän aloitteen.

Erilliset vastalauseet jättivät myös Kokoomuksen ja Keskustan edustajat.

[Chew Bacca]

Ei nyt viitsitä niuhottaa kun Hesari on kerrankin oikeassa. Tietysti sanamuoto olisi voinut olla eri, kuten vaikkapa "kansalaisten selkeän enemmistön tahdon vastaisesti ja vaalilupausten vastaisesti Eduskunta todennäköisesti hylkää esityksen, koska näin on kabineteissa sovittu."

[Roope]

Närbild må. 2.3.2015, kl 20.00
Yle Fem, tisdag 3.3.2015, kl 17.25.

Jo Yle Areenassa:

Steinerkoululaiset eivät ole yhteydessä toisiinsa. Miksi käsipallon on oltava ruotsinkielisten laji? Antti Tuuri asuu ruotsinkielisellä alueella. Ramppi-Rampen murentaa kielimuuria.

Tältä Suomi näyttää kirjailijalle ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta käsin:

Antti Tuuri on vakuuttunut että yksikielisyys on aina eristävää kielestä riippumatta. Kun katsotaan vain ruotsinkielistä televisiota ja luetaan vain ruotsinkielisiä sanomalehtiä, unohdetaan samalla osa Suomesta.

- Samalla tavalla on Itä-Suomessa, jossa halutaan lopettaa ruotsin lukeminen kouluissa. He eivät tule ajatelleeksi, että joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia. Vanhemmat sulkevat lapsiltaan puolet Suomesta, hän sanoo.  (käännös)

Svenska Yle: "Språket skiljer oss åt" 2.3.2015

[nollatoleranssi]

Samalla tavalla on Itä-Suomessa, jossa halutaan lopettaa ruotsin lukeminen kouluissa. He eivät tule ajatelleeksi, että joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia. Vanhemmat sulkevat lapsiltaan puolet Suomesta

Jostakin syystä tuo ei koskaan mene toiste päin, vaikka jotkut eivät puhuisi suomea ollenkaan...

Kuinka paljon Suomesta löytyy myös ns. puhtaita ruotsinkielisiä alueita, joissa ei pärjäisi suomen kielellä?

[Roope]

Aamulehden ja korkeakoulujen yhteisessä vaalipaneelissa kaikki panelistit olivat ruotsin kielen vapaaehtoisuuden kannalla. Kaikki panelistit olivat kuitenkin sitä mieltä, että monipuolista kielitaitoa tarvitaan.

Aamulehti: Panelistit: Ruotsista voisi tulla vapaaehtoinen – katso video Aamulehden vaalikeskustelusta 2.3.2015

Vaalipaneelissa keskustelemassa:
Olli-Poika Parviainen (vihr)
Virva-Mari Rask (vas)
Minna Sarvijärvi (kesk)
Sakari Puisto (ps)
Sofia Vikman (kok)
Petri Karisma eduskuntaan 2015 (sd)
Riitta Kuismanen eduskuntavaaliehdokas 2015 (kd)
Tiina Malinen (piraatit)

[nollatoleranssi]

Aamulehden ja korkeakoulujen yhteisessä vaalipaneelissa kaikki panelistit olivat ruotsin kielen vapaaehtoisuuden kannalla. Kaikki panelistit olivat kuitenkin sitä mieltä, että monipuolista kielitaitoa tarvitaan.

Aamulehti: Panelistit: Ruotsista voisi tulla vapaaehtoinen – katso video Aamulehden vaalikeskustelusta 2.3.2015

Vaalipaneelissa keskustelemassa:
Olli-Poika Parviainen (vihr)
Virva-Mari Rask (vas)
Minna Sarvijärvi (kesk)
Sakari Puisto (ps)
Sofia Vikman (kok)
Petri Karisma eduskuntaan 2015 (sd)
Riitta Kuismanen eduskuntavaaliehdokas 2015 (kd)
Tiina Malinen (piraatit)

Nämä paneelit eivät kerro asioista yhtikäs mitään, jos virallisissa äänestyksissä ja valiokunnissa muutetaankin kanta päinvastaiseksi. Sen takia eduskuntakysely kaikilta kansanedustajilta olisi ainoa oikea vaihtoehto asian toteamiseen.

[Shemeikka]

joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia

1. kieltä voi opetella kun sitä tarvitsee.

2. Suomeen tulee tuhansia ihmisiä joka vuosi, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia. Eipä ole Länsi-, Itä- Pohjois- tai Etelä- Suomi heiltä suljettu.

[Jaakko Sivonen]

Yksikään puolue ei ole toistaiseksi ilmoittanut sitovansa kansanedustajien käsiä tulevassa äänestyksessä.

SDP:n ryhmäjohtaja on kyllä antanut tällaisen lausunnon, tosin tuosta on vierähtänyt jo puolitoista vuotta:

On todennäköistä, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi ei tule etenemään eduskunnassa. Hallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, sillä sitä ei ole hallitusohjelmassa, uskoo Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Hänen mukaansa demarit äänestävät kansalaisaloitetta vastaan.

http://www.hs.fi/politiikka/a1376273063752

[Roope]

SDP:n ryhmäjohtaja on kyllä antanut tällaisen lausunnon, tosin tuosta on vierähtänyt jo puolitoista vuotta

Backman totesi viime keväänä kansalaisaloitteesta, että "ryhmäkurista ei ole keskusteltu", mutta että puolue kannattaa pakkoruotsia. Demarijohto yrittänee panna rivinsä ojennukseen "antamalla ymmärtää", mutta ei varmaankaan näin vaalien alla halua julkisesti profiloitua pakkoruotsia jopa ryhmäkurin kautta ajavaksi puolueeksi. Viimeistään pakkoruotsikeskustelulle omistetulla torstain kyselytunnilla luultavasti selviää, miten Sdp asiassa etenee.

[dddh]

YLE:n 2011 eduskuntavaalikonevastausten perusteella aloitteen pitäisi mennä läpi äänin 98-90.

Tällä sivustolla ne istuvat kansanedustajat, jotka puolsivat pakkoruotsin poistoa vaalikoneessa:

http://withintellus.com/2011-lupaukset.html

[Numeronuiva]

^Sivuston listalta puuttuu kokoomuksen Lasse Männistö ja Häkämiehen tilalle eduskuntaan noussut Anu Urpalainen, jotka molemmat vastasivat pakkoruotsin säilyttämisestä jokseenkin eri mieltä. Näin ollen pakkoruotsin vastustajia on ainakin 100, ja jos vaikkapa kolmesta perussuomalaisesta, jotka eivät vastanneet vaalikoneeseen, yksikin puolsi pakkoruotsin poistoa, pitäisi heillä olla nyt enemmistö eduskunnassa. Takinkääntöjen vuoksi näin ei kuitenkaan ole.

[Jääpää]

Pakottaminen ei ehkä perustukaan järkeen, eikä ole koskaan perustunutkaan. Pakottaminen on päämäärä, kieli on pelkä väline.

Noin korjattuna komppaan enemmän.. Tai voidaan muotoilla hiukan:
Pakottaminen perustuu järkeen, jossa pakottaminen on päämäärä, kieli on pelkkä väline, eikä ole koskaan muuta ollutkaan.
" Turvattava ruotsinkielisten palvelut" kuullaan varmaan moneen kertaan torstaina. Haavoittuvassa asemassa olevan vähemmistön, RKP:n, viimeinen hätähuuto.
Samaa ulinaa kuuluu tietysti muistakin puolueista, etuoikeutetut haluavat pitää kynsin hampain kiinni RKP:n palveluista itselleen. Olla lähellä jotain suurta, "ajatella! Tuo RKP:n ruotsinkielinen puhui minulle! Mikäs hänen nimensä nyt olikaan..Ai niin, Päivi Stårgard! "

[Taikakaulin]

Poliisi maksoi ruotsin tutkinnon omasta pussista – "En usko, että koskaan käytän kieltä"

TYÖ   Vanhempi konstaapeli ei tarvitse ruotsia työssään, mutta ei myöskään voi hakea uutta virkaa ilman ruotsin kielen taitoa.

Vanhempi konstaapeli Mikko Leino opiskeli marras–joulukuussa 30 tuntia ruotsia, jotta hän läpäisisi kielitutkinnon ja olisi pätevä hakemaan virkoja esimerkiksi oman poliisilaitoksen sisällä. Käytännössä hän ei usko ruotsia työssään tarvitsevansa.

Valmennuksen tutkintoon kustansi työnantaja, mutta kielitutkinto pitää kustantaa itse. Suullinen ja kirjallinen koe maksavat yhteensä 158 euroa. Kokeet voi suorittaa erikseenkin, mutta molemmista on päästävä läpi tyydyttävin arvosanoin.

Leino kävi kielitutkintokokeessa heti valmennusjakson jälkeen joulukuussa. Hän ei läpäissyt sitä.

– Ensiksi ajattelin, että antaa olla, mutta kun vain yhdestä kuudesta osiosta tuli hylätty, ajattelin, että yritän vielä toisen kerran.

Hän kertoo, että myös tutkintoon osallistuneet kollegat pitivät koetta vaikeana.

– Osa ei päässyt mistään osiosta läpi. Minä olen sentään lukenut pitkän ruotsin koulussa, enkä silti läpäissyt koetta, hän miettii.

Hänen mielestään koko vaatimus ruotsin kielen osaamisesta on turha. Enemmän asiakkaissa tulee vastaan muun muassa englantia, viroa ja venäjää puhuvia.

– Kyllä tämä turhauttaa, Järvenpäässä työskentelevä Leino myöntää.

Leino ihmettelee kollegoidensa tapaan myös sitä, että tutkintomaksu eli 158 euroa pitää maksaa itse ja itse tutkinto pitää suorittaa omalla ajalla.

– En tiedä, mihin se perustuu, mutta kallista tulee, jos ei millään pääse läpi, hän naurahtaa.

Nykyisessä virassaan Leino voi jatkaa ilman kielitutkinnon suorittamistakin. Mutta jos hänellä ei ole todistusta ruotsin kielen osaamisesta, ei hän käytännössä voi edetä urallaan eikä hakea virkoja kaksikielisistä poliisilaitoksista, joita lähes kaikki Suomen poliisilaitokset ovat.

Järvenpään poliisiasemalla järjestettyyn valmennukseen osallistui viime vuoden lopulla 55 poliisia.

– Jotkut ovat pitäneet kielitutkintoa kovinkin vaikeana, vaikka siinä ei vaadita hyvää arvosanaa, vaan tyydyttävä riittää, myöntää henkilöstön kehittämispäällikkö Tapio Poranen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Leino arvioi, että vain noin 20–30 prosenttia tutkintokokeessa olleista läpäisi sen.

– Turhautuneisuutta on ollut myös laitoksen opetuspakettiin, hän sanoo viitaten kielitutkinnon heikkoon läpäisyprosenttiin.

Poranen korostaa, että nykyään kielitutkinto kuuluu poliisin perustutkintoon. Osalla vanhemman polvenkin poliiseista on jo vaadittava kielitaito, eikä heidän tarvitse kielitutkintoa suorittaa.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269981-poliisi-maksoi-ruotsin-tutkinnon-omasta-pussista-en-usko-etta-koskaan-kaytan-kielta

[Roope]

Vapaaehtoinen ruotsi haitallista suomenkielisille

Vapaaehtoinen kouluruotsi löisi kiilan kieliryhmien välille, lisäisi segregaatiota ja johtaisi takaisiin luokkayhteiskunnan kielitaitoon. Näin sanoo STT:n haastattelema tutkija.

Olisi suomenkielisille kauhuskenaario, jos eduskunta hyväksyisi perjantaina kansalaisaloitteen, joka tekisi kouluruotsista vapaaehtoisen, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund. Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander puhuu paluusta luokkayhteiskunnan kielitaitoon.

– Ennen peruskoulua vain ne, jotka menivät oppikouluun, oppivat ruotsia. Ja ennen toista maailmansotaa vain viisi prosenttia teki niin, muistuttaa Meinander.

Hän huomauttaa, että Helsingin ruotsinkielisestä työväenluokasta on tullut niin pieni, koska se on pystynyt hyödyntämään kielitaitoaan ja muuttunut keskiluokaksi. Pakollisen kouluruotsin poistaminen hyödyttäisi myös nyt ruotsintaitoisia ja laittaisi ne, jotka eivät ole lukeneet ruotsia, huonompaan asemaan työmarkkinoilla, huomauttaa Meinander, Österlund ja Abo Akademin sosiologian professori Susan Sundback.

Jos alueelliset kokeilut otetaan käyttöön, ne jotka eivät ole lukeneet ruotsia, joutuvat huonompaan asemaan, sanovat Österlund ja Sundback.

Kyllä kansalaisaloitteelle olisi takaisku suomenruotsalaisuudelle kokonaisuudessaan, koska on jo nyt vaikea saada ruotsinkielistä palvelua ja tietoa eri paikoissa, sanoo Sundback.

– Ei voida ajatella, että suomenruotsalaiset ottaisivat kaikki molempia kieliä vaativat työt, hän sanoo, ja toteaa, että suomenruotsalaisia olisi tuskin tarpeeksi.

Vahvistaa uhan tunnetta

Se olisi myös takaisku ruotsi kielen asemalle ja periaatteella yhtäläisistä edellytyksistä molemmille kieliryhmille, hän sanoo. Sellainen päätös vahvistaisi suomenruotsalaisten tunnetta, että he ovat uhattuja kieliryhmänä ja heidän pitäisi kääntyä taas sisäänpäin, samalla kun kieliryhmien väliset yhteydet huonontuisivat.

– Itsensä selvästi ruotsinkielisiksi tuntevat kokisivat, että ruotsinkielisten ja suomenkielisten väliin on lyöty kiila ja he eivät enää tuntisi itseään tervetulleiksi tässä maassa. Sitten on se vähemmistö suomenruotsalaisia, jotka ovat hyvin kaksikielisiä ja katsovat keiltä lähinnä henkilökohtaisesta ja käytännöllisestä näkökulmasta. Heille ei ehkä olisi suurta eroa, miten tilanne on virallisesti. Monet heistä käyttävät muutenkin suomea monissa yhteyksissä, kun odottaisi käytettävän ruotsia, sanoo Sundback.

Paradoksaalinen vaatimus

Meinander sanoo, että vapaaehtoiseen kouluruotsiin sisältyisi taas yksi askel pois yhtenäiskulttuurista. Ne jotka osaavat ruotsia, voivat seurata ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä ja pohjoismaisia virtauksia, kun taas ne, jotka eivät osaa ruotsia, jäisivät ulkopuolelle.

– Se on paradoksi. Perussuomalaiset yrittävät palauttaa vanhan yhtenäiskulttuurin. Mutta se ei ollut yksikielinen, sanoo Meinander.

Hän huomauttaa, että Neuvostoliiton uhka tasoitti 1930-luvun kieliriidat ja monista vanhoista piintyneistä aitosuomalaisista tuli nordisteja. Esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen oli aitosuomalainen, mutta tajusi kylmän sodan aikana, että Suomi tarvitsee Ruotsia. Vuonna 1968 hän hyväksyi ruotsin pakolliseksi aineeksi peruskoulussa.

– Myös Lauri Puntila, joka perusti Suomen kulttuurirahaston, oli raivoisa aitosuomalainen, josta tuli nordisti, sanoo Meinander.

Kohtalonkysymys

Jos pakollinen kouluruotsi lakkautetaan, ei sitä voida koskaan palauttaa, sanoo Meinander. Se voisi jopa lisätä ennakkoluuloja, kun suomea puhuvat eivät joutuisi kosketuksiin ruotsin kanssa edes koulussa. Meinander ei kuitenkaan näe kansalaisaloitetta kohtalonkysymykseksi Suomen ruotsalaisuudelle. Kansalaisaloite muuttaisi lainsäädännön vastaamaan todellisuutta  – että on turha yrittää saada ruotsinkielistä palvelua, sanoo Meinander.

Österlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.

– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.

Hänkään ei halua puhua kohtalonkysymyksestä. Mutta:

– On kohtalonkysymys, jos me suomenruotsalaiset sahaamme oksaa, jolla istumme luulemalla, että meistä tulisi suositumpia tekemällä ruotsista vapaaehtoista.

Voi vaikuttaa tulevaisuuteen

Susan Sundback huomauttaa, että suomenruotsalainen verkosto on riippuvainen lainsäädännöstä ja sen antamista takuista.

– Mikäli suomenkielisten ei tarvitse oppia ruotsia, voi käydä niin, että poliittiset tuulet kääntyvät niin paljon, että aletaan muuttaa kielilainsäädäntöä, joka on mahdollistanut meidän säilyttää merkittäviä laitoksia ja saada yhteiskunnan tukea tasavertaisesti ruotsinkielisille kouluille, radiolle ja televisiolle.

Jotta ruotsi voi kehittyä ja uudistua samassa tahdissa yhteiskunnan kanssa on ruotsin oltava kieli, jota voi käyttää kaikkialla yhteiskunnassa.

– On oltava sana kaikkeen.   (käännös)

HBL/STT: Frivillig svenska försämrar för finnar 3.3.2015

[jmk]

Österlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.

– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.

Ai, minusta siitä on helppo puhua. Mikähän auttaisi Österlundin puhumisvaikeuksiin? Koulutus?

[Chew Bacca]

Suomeksi: rikkaus ja voimavara.

Eivät keksi uusia valeita ja vanhat alkavat haista härskiltä. Joka tapauksessa perustelut jo tehdylle päätökselle ovat tässä.

[Jaakko Sivonen]

Österlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.

– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.

Österlund on siis sitä mieltä, että Suomesta tuli kaksikielinen maa vasta 1970-luvun vaihteessa?

[J.M]

Tosiaan jos on vaikea puhua, olen kuullut esimerkiksi puheterapiasta. On kuulemma auttanut monia. Tosin heillä, joita se on auttanut, ei ole tietääkseni ollut mitään ideologista lukkoa taustalla.

[Chew Bacca]

Lainaan tuolta ylempää itseäni. Ruotsipuolue on niin syvällä poterossaan että turha keksiä uusia vastaväitteitä.

Pakkoruotsin kanssa ollaan samassa umpikujassa kuin monikulttuurin kanssa. Päätään voi lyödä kiviseinään ja varjonyrkkeillä keskustelun ja argumentoinnin teeskentelijöiden kanssa. Tosiasiassa väittelyn aika on ohi. Puheet pitää suunnata suoraan äänestävälle kansalle ja kuitata vastapuolen ininä ja kusetus ylenkatseella.

Joten syväluotaava anaalyysini tutkiskelijoille:

[paskanaurua] Menkää nyt jo helvettiin. Ruotsia ei tarvitse kukaan.

[J.M]

Ruotsia ei tarvitse kukaan.

Hmm, 10 miljoonan puhujan ruotsi, vai 150 miljoonan puhujan venäjä, vai kenties 1,5 miljardin puhujan kiina? Hmm, hmm, valintoja, valintoja... Ai niin, mutku se ruotsin kieli on portti muihin kieliin... 

[Chew Bacca]

(*) en tietenkään ole sitä mieltä ettei kukaan tarvitsisi ruotsia. Kiva kielihän se on, ja hyödyllinen jos sen on oppinut ja osannut hyödyntää. Mutta pakko. Siitä pitää päästä. "Kukaan ei tarvitse ruotsia" on sellainen lausunto jonka äänestäjäkin ymmärtää.

[Jaakko Sivonen]

Ruotsia ei tarvitse kukaan.

Hmm, 10 miljoonan puhujan ruotsi, vai 150 miljoonan puhujan venäjä, vai kenties 1,5 miljardin puhujan kiina? Hmm, hmm, valintoja, valintoja... Ai niin, mutku se ruotsin kieli on portti muihin kieliin... 

Ihmeellistä että muissa maissa ei ole keksitty sitä, että ruotsi on portti muihin kieliin. Eikös RKP:n pitäisi ajaa pakkoruotsia Kiinaan, Japaniin, Venäjälle, Brasiliaan, tai vähintäänkin suomalais-ugrilaiseen Unkariin? Miten niiden maiden oppilaat voivat oppia germaanisia kieliä, jos he eivät opettele ensin porttikieli ruotsia? 

[J.M]

Ihmeellistä että muissa maissa ei ole keksitty sitä, että ruotsi on portti muihin kieliin. Eikös RKP:n pitäisi ajaa pakkoruotsia Kiinaan, Japaniin, Venäjälle, Brasiliaan, tai vähintäänkin suomalais-ugrilaiseen Unkariin? Miten niiden maiden oppilaat voivat oppia germaanisia kieliä, jos he eivät opettele ensin porttikieli ruotsia? 

Ajatteles RKPläisten päiväunia: Ruotsista uusi Lingua franca.

Orgasmi, ja herääminen.