Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[op]

Kaksikielisyys ei tee suopeammaksi: ruotsi on Kokkolan abien inhokkiaine

Osa pitää ruotsin taitoa melko hyödyllisenä, mutta ei välttämättömänä. Tutkimuksen tekijälle Riikka Korrille tulos oli Yle Österbottenin mukaan suuri yllätys.

– Olin järkyttynyt, kuinka monella on negatiivinen asenne ruotsin kieleen. Varsinkin kun he asuvat kaksikielisessä kaupungissa, ihmettelee Korri.

Valtaosalla abeista on kuitenkin ruotsinkielisiä sukulaisia tai ystäviä, mutta vain harva puhuu joskus ruotsia.

– Vapaa-ajalla ruotsin käyttö on lähes olematonta. Vain yksi tutkimukseen osallistuneista kertoi käyttävänsä kieltä työssään.

...

Kokkolalaisista kolmisentoista prosenttia on ruotsinkielisiä.

Ollaan nyt ihan rehellisiä. 13 % ei tee kaupungista oikeasti kaksikielistä, saati sitten joku Turun 5,5 %. Mielestäni kaksikielisyydestä voitaisiin alkaa puhumaan, kun väestöstä vähintään viidennes-neljännes puhuu jotain kieltä.

[Roope]

Muahaha, hullunkuristen selitysten ja puolustelujen paraati on alkanut. Näitä ja monia yhtä ääliömäisiä "argumentteja" kuullaan viljalti kun edustajien enemmistö on hylännyt aloitteen.

Nyt ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen juuri siksi, että pakkoruotsia puoltavat "argumentit" on käytetty loppuun ja niille yleisesti vain nauretaan.

Kuukausi sitten Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund esitti, että pakkoruotsista tehtyä kansalaisaloitetta ei otettaisi vastaan kuin aikaisintaan vasta joskus seuraavan vaalikauden jälkeen. Tälle on vaikea löytää perusteluja ilman koko uuden kansalaisaloitejärjestelmän romuttamista. Rkp:n ja Folktingetin muotoilemasta valiokuntamietinnöstä selviää, mitä Haglund tarkoitti:

Valiokunta katsoo, että ruotsin kielen opiskelu edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta, sillä näin kaikilla on lähtökohtaisesti samanlaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan. Myös suomalaisen koulujärjestelmän saavuttamat hyvät kansainväliset tulokset tukevat sitä ratkaisua, että opetussuunnitelma ei perustu vapaaehtoisuuteen, vaan harkittuun ainekokonaisuuteen.

Valiokunnan mielestä ei ole myöskään perusteltua arvioida yhden oppiaineen asemaa irrallaan tuntijaon ja sen pohjalta laaditun opetussuunnitelman muodostamasta kokonaisuudesta, vaan muutostarpeita on arvioitava osana laajempaa arviointityötä ja luontevasti siinä yhteydessä, kun tuntijakoa seuraavan kerran uudistetaan.

Valiokunta toteaa, että tuntijakoa ja opetussuunnitelmia koskevat linjaukset uusitaan noin 10 vuoden välein. Viimeksi perusopetuksen tuntijakoa on uudistettu vuonna 2012 [Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n muuttamisesta (378/2014)] , minkä jälkeen opetushallitus on 22.12.2014 päättänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Näiden perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Uudistus sisältää muutoksia myös kielten opetukseen, sillä B-kielen aloitusajankohta siirtyy 6:nnelle luokalle nykyisen 7:nnen luokan sijaan, mikä merkitsee käytännössä ruotsin kielen opetuksen aikaistumista. Aloitusajankohdan varhentamisen arvioidaan helpottavan kielen oppimista ja parantavan opiskelumotivaatiota.

Sivistysvaliokunnan mietintö 24/2014 vp

Toisin sanoen pakkoruotsikysymyksestä ollaan tekemässä kansalaisaloitteena erityistapaus, johon voitaisiin periaatteessakaan palata uudestaan vasta aikaisintaan joskus 2020-luvulla. Siihen asti ei tarvittaisi minkäänlaista "argumentaatiota".

[hyperbeli]

Valiokunta katsoo, että ruotsin kielen opiskelu edistää kansalaisten yhdenvertaisuutta, sillä näin kaikilla on lähtökohtaisesti samanlaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan. Myös suomalaisen koulujärjestelmän saavuttamat hyvät kansainväliset tulokset tukevat sitä ratkaisua, että opetussuunnitelma ei perustu vapaaehtoisuuteen, vaan harkittuun ainekokonaisuuteen.

Valiokunnan mielestä ei ole myöskään perusteltua arvioida yhden oppiaineen asemaa irrallaan tuntijaon ja sen pohjalta laaditun opetussuunnitelman muodostamasta kokonaisuudesta, vaan muutostarpeita on arvioitava osana laajempaa arviointityötä ja luontevasti siinä yhteydessä, kun tuntijakoa seuraavan kerran uudistetaan.

Valiokunta toteaa, että tuntijakoa ja opetussuunnitelmia koskevat linjaukset uusitaan noin 10 vuoden välein. Viimeksi perusopetuksen tuntijakoa on uudistettu vuonna 2012 [Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n muuttamisesta (378/2014)] , minkä jälkeen opetushallitus on 22.12.2014 päättänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista. Näiden perusteiden mukainen paikallinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen sekä täysivaltaisen kansalaisuuden edellytykset. Uudistus sisältää muutoksia myös kielten opetukseen, sillä B-kielen aloitusajankohta siirtyy 6:nnelle luokalle nykyisen 7:nnen luokan sijaan, mikä merkitsee käytännössä ruotsin kielen opetuksen aikaistumista. Aloitusajankohdan varhentamisen arvioidaan helpottavan kielen oppimista ja parantavan opiskelumotivaatiota.

Sivistysvaliokunnan mietintö 24/2014 vp

Minua on muuten ammattini puolesta informoitu, että tuntijakoa ei ole vielä nykyisessä opetussuunnitelmauudistustyössä lyöty lukkoon. Olen kyllä vain riviopettaja. Mutta tällöinhän tuo ruotsinkielen aseman arvioiminen tällekin OPS-kierrokselle olisi ihan mahdollista.

[Chew Bacca]

Mikä tahansa on mahdollista Pakkoruotsistanissa. Kuka tietää vaikka seuraava hallitus esittäisi perustuslakiin muutosta joka naulaisi ruotsin pakollisuuden kunnes PS muodostaa yksinään enemmistön eduskunnassa.

Sitä odotellessa nähdään Helsingin kaltaisia soolovetoja, eli pakkoruotsin (jeesustellen B-kielen, käytännössä ruotsin) tuntimäärää korotettiin peruskoulussa 33%:lla kunnan lautakunnan omalla päätöksellä, rahasta tinkimättä. Lähteeni kertovat ettei kaksi lisätuntia svenskaa ole keneltäkään pois, koska kässystä ja köksästä tunnit vähenevät (lähteen lähde?)

[Roope]

Minua on muuten ammattini puolesta informoitu, että tuntijakoa ei ole vielä nykyisessä opetussuunnitelmauudistustyössä lyöty lukkoon. Olen kyllä vain riviopettaja. Mutta tällöinhän tuo ruotsinkielen aseman arvioiminen tällekin OPS-kierrokselle olisi ihan mahdollista.

Aivan opetussuunnitelmasta riippumatta on mahdollista tehdä päätös pakkoruotsista luopumisesta. Siksi en lainkaan ihmettele Rkp:n intoa koplata nämä kaksi asiaa yhteen niin, että asiasta voisi päättää jatkossa vain kerran kymmenessä vuodessa.

On sitten eri asia, missä aikataulussa muutokset lopulta toteutetaan. Muutosten täytäntöönpanon hitaus on yksi erinomainen peruste luopua pakkoruotsista välittömästi. Mikäli nyt ei toimita, pakkoruotsipäätöksen kanssa eletään työelämässä 2070-luvulle asti.

[Matias Turkkila]

Keskustan kansanedustajat Inkeri Kerola, Tuomo Puumala ja Simo Rungren ehdottivat yhtenä rintamana kansalaisaloitteen hylkäämistä.

Hylkäämistä kannattivat keskustan kansanedustajien lisäksi myös kansanedustajat Raija Vahasalo (kok.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Jukka Gustafsson (sd.), Leena Harkimo (kok.), Silvia Modig (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Mikaela Nylander (r.), Tuula Peltonen (sd.) ja Pauliina Viitamies (sd.). Tyhjää äänestivät Pauli Kiuru (kok.) ja Sanna Lauslahti (kok.).

Kokouksen pöytäkirjasta sen enempää kuin itse mietinnöstäkään ei ilmene, mistä kaikista asioista äänestettiin ja miten kukin äänesti. Mistä tällaiset tiedot saa selville?

https://www.suomenuutiset.fi/nain-valiokunta-aanesti-keskusta-pitaa-kiinni-pakkoruotsista/

[Taikakaulin]

^ Tuota linkkiä Roope tuskin kysyi. 

[nollatoleranssi]

Riikka Korria ihmetyttääkin se, että asenteet suomenruotsalaisia sekä ruotsin kieltä kohtaan eivät kulkeneet käsi kädessä.

– Ruotsi tuntui monesta pakolta, mutta suomenruotsalaisiin suhtauduttiin myönteisesti.

Kokkolalaisista kolmisentoista prosenttia on ruotsinkielisiä.

http://yle.fi/uutiset/kaksikielisyys_ei_tee_suopeammaksi_ruotsi_on_kokkolan_abien_inhokkiaine/7830465

Kandivaiheen opiskelija Korrista se on siis ihmeellistä, että ihmiset osaavat erottaa kaksi eri asiaa toisistaan: ruotsin kielen opiskelun ja suomenruotsalaiset ihmiset. Joko hän on itse tyhmä tai hän pitää näitä oppilaita ihan hemmetin yksinkertaisina.

Eihän sitä tiedä, että pitäisikö näiden ennakkoluulojen takia itkeä vai nauraa? Harvoin saadaan kuulla yhtä typeriä ja naurettavan idioottimaisia ennakkoluuloja "tutkijoiden" taholta mitä esim. pakkoruotsin yhteydessä, kuten yllä oleva todistaa.

Samanlainen logiikka on koska helposti yhdistettävissä muuallekin eli jos Suomessa ei opiskella koko maan laajuisesti ranskaa, saksaa, somaliaa yms. niin silloinhan se tarkoitaa, että kyseisiä kansalaisia vihataan kaikkien suomalaisten kautta.

[J.M]

Hänen mielestään oppilailla ei voi tehdä kokeita.

– Miten kokeilua seurattaisiin? Tutkimmeko me 20 tai 30 vuoden päästä, kuinka niille kävi, jotka eivät opetelleet ruotsia? Mitä tapahtuu, jos ilmenee, että heille on käynyt huonosti?

"Hänen mielestään ihmisillä ei voi tehdä kokeita.

- Miten kokeilua seurattaisiin? Tutkisimmeko me 20 tai 30 vuoden päästä, kuinka kansallemme kävi, kun tuputimme heille monikulttuuria vasten heidän tahtoaan? Mitä tapahtuu, jos ilmenee, että heille oli käynyt huonosti?"

Sanoi... ei kukaan.

[nollatoleranssi]

Tärkein kysymys koskee sitä, että meneekö tämä aloite kuitenkin eduskuntaäänestykseen? Sillä tavalla osoitetaan, että kuka on vastannut myöntävästi ennen vaaleja ja kuka pyörtää päätöksensä.

Äänestäjien kannalta tieto on todella merkityksellistä, koska eihän sellaiseen ehdokkaaseen voi luottaa, joka muuttaa mielensä vähän väliä joko puoluejohdon tai erilaisten käskyttäjien ja lobbaajien takia.

[acc]

Ruotsin kieli saattaa olla Suomelle hyvin hyödyllinen.

Kun Suomessa on kaksi virallista kieltä, saadaan peruste pisteyttää maahanmuuttajat virallisten kielten osaamisen mukaan. Kanadassa on pistelaskusystemi, jossa  siirtolaisaseman hakija saa pisteitä muun muassa ranskan ja englannin osaamisesta. Jos Suomi järkeistäisi ulkomaalaispolitiikkansa ja siirtyisi Kanadan käytäntöön, niin voisimme säätää pisterajaa siten, että suomen ja ruotsin osaamisesta saatavat pisteet olisivat välttämättömiä maahanpääsylle. - Näin voisimme pitää useimmat rikastajat maamme rajojen ulkopuolella. Rikastajilla ei välttämättä ole geneettisiä edellytyksiä oppia kahta heille vierasta mikrokieltä.

Ruotsin kieli on toisestakin syystä hyvä pitää virallisena kielenä ja erikoisasemassa. - Ruotsi valtiona tulee seuraavien 40 vuoden aikana hajoamaan. Suomen etu on ottaa hallintaansa alueita Ruotsista. Sikäläinen kantaväestö voi hyvinkin innostua liittymään entiseen Ruotsin Itämaahan varsinkin, kun Itämaassa on ruotsin kieli virallisena kielenä ja siellä osataan jonkin verran ruotsia.

Luonteva alueliitoskohde on Norrlanti. Kun se on liitetty Suomeen, voidaan myöhemmin vaihtaa joitakin Norrlannin alueita Norjan kanssa sen itäisimpiin osiin. Näin Suomi saisi alueen, joka ulottuisi Pohjoiselle jäämerelle.

Luonnollisesti Juutinrauman liikennöitävyys on tässä skenaariossa turvattava. Se merkitsee Malmön alueen muslimiväestön muodostaman uhan neutralointia. Tämä on Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Saksan ja Tanskan elintärkeä tavoite.

Ikävä kyllä pakkoruotsista emme voi luopua. Suomelle on muun muassa edellä esittämistäni syistä johtuen tärkeää olla kaksikielinen maa. Se on kortti, jolla voimme pitää maahanmuuton laadukkaana ja jolla voimme saada oikeutuksen tuleviin, turvallisuutemme kannalta välttämättömiin aluelaajennuksiin nykyisen Ruotsin alueelta.

Pidämme siis pakollisen ruotsin, mutta voimme laittaa opetusohjelmiin siitä nykyisen opiskelua vaativan version lisäksi yleissivistävän kevytversion. Sellaisen, jonka läpäisisivät kaikki.

Opettaja oppilaalle: Miten sanotaan ruotsiksi kiitos.
Oppilas: Tack
Opettaja: Onneksi olkoon, olet läpäissyt ruotsinkielen yleissivistävän opetusohjelman.

[mannym]

Jäsen acc:lle tiedoksi. Aloite läpi mennessään vapaaehtoistaisi Ruotsin opiskelun, poistaisi virkamiesruotsin ja tekisi täten vain hyvää. Ruotsin asemaa virallisena kielenä se ei muuta. Mahdollinen Ruotsin romahtaminen tulevaisuudessa ei myöskään tee tarvetta pakkoruotsille. Kuten suomalaiset muuttaessaan Ruotsiin, opiskelivat ruotsia. Opiskelevat ruotsalaiset muuttaessaan Suomeen suomea.

[Taikakaulin]

Ruotsin asemaa ei ole vara nakertaa

Kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi näyttää kaatuvan, vaikka se tuleekin eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Sivistysvaliokunta hylkäsi - tosin täpärästi - myös lausuman, joka vaati selvitystä edellytyksistä alueellisiin kielikokeiluihin.

Tohmajärven hanke pakkoruotsin korvaamisesta venäjän opiskelulla on nyt muutenkin vastatuulessa.

Venäjän ja venäjän kielen houkuttavuus on vuoden sisällä kärsinyt suoranaisen mahalaskun. Myös tarve osata venäjää on pienentynyt radikaalisti. Vain aika näyttää, miten pitkä tästä vaiheesta tulee, mutta mitkään merkit eivät viittaa tilanteen lyhytaikaisuuteen.

Jos kyse olisi valuuttakursseista, asiat palaisivat ennalleen pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Nyt kyse on maailmanpolitiikasta, jossa ei valoa ole näkyvissä.

Ruotsin opettamisesta luopumisen ja edes osittaisen venäjällä korvaamisen hetki meni ohi nopeammin kuin kukaan osasi aavistaa. Edes osittainen luopuminen ruotsista venäjän hyväksi olisi Venäjälle imagovoitto, jota varmasti käytettäisiin tässä tilanteessa sumeilematta hyväksi.

Suomelle se olisi imagotappio. Suomen on syytä pitää huolta skandinaavisista yhteyksistä ja kytköksistä. Kieli on niistä yksi tärkeimmistä.

http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/68858-ruotsin-asemaa-ei-ole-vara-nakertaa

[Chew Bacca]

Venäjäkortti. No niinpä, yhden pakon korvaaminen toisella on ihan yhtä väärin. Ruotsin kielen merkitys länteen profiloitumiselle on niin väsynyttä skeidaa ettei kaipaa kommenttia. Saksa, ranska, italia ja espanja lienevät sitten tarpeettomia ja vievät Suomen Putlerin jujigatamesyleilyyn.

Vapaus valita. V-A-P-A-U-S valita. Tietääkseni Itä-Suomenkaan kouluissa ei kasvateta työntekijöitä itärajan marketteihin vaan yleissivistyneitä kansalaisia. Idässä pitää saada VALITA vaikka ruotsi ja Raaseporissa venäjä jos huoltajat näin haluavat.

Pakkoruotsin kanssa ollaan samassa umpikujassa kuin monikulttuurin kanssa. Päätään voi lyödä kiviseinään ja varjonyrkkeillä keskustelun ja argumentoinnin teeskentelijöiden kanssa. Tosiasiassa väittelyn aika on ohi. Puheet pitää suunnata suoraan äänestävälle kansalle ja kuitata vastapuolen ininä ja kusetus ylenkatseella. Vaalien alla pieni laillinen henkilörekisteri väärin äänestäneistä, kuvien kanssa, tekstillä "ruotsiinpakottaja."

[Toivo Suhari]

 
Je suis svenska

[Siili]

Venäjäkortti. No niinpä, yhden pakon korvaaminen toisella on ihan yhtä väärin. Ruotsin kielen merkitys länteen profiloitumiselle on niin väsynyttä skeidaa ettei kaipaa kommenttia.

Jäsen Vöryi käytti täällä samaa korttia ja vielä väitti tämän lähestymistavan olevan pragmaattista.   Mielenkiintoista tämä uuskieli.

[Toivo Suhari]

 
Kokoomus on puolue joka on toitottanut valinnanvapautta vuosikymmenet?

[nollatoleranssi]

Ruotsin asemaa ei ole vara nakertaa

Venäjän ja venäjän kielen houkuttavuus on vuoden sisällä kärsinyt suoranaisen mahalaskun. Myös tarve osata venäjää on pienentynyt radikaalisti. Vain aika näyttää, miten pitkä tästä vaiheesta tulee, mutta mitkään merkit eivät viittaa tilanteen lyhytaikaisuuteen.

Jos kyse olisi valuuttakursseista, asiat palaisivat ennalleen pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Nyt kyse on maailmanpolitiikasta, jossa ei valoa ole näkyvissä.

Ruotsin opettamisesta luopumisen ja edes osittaisen venäjällä korvaamisen hetki meni ohi nopeammin kuin kukaan osasi aavistaa. Edes osittainen luopuminen ruotsista venäjän hyväksi olisi Venäjälle imagovoitto, jota varmasti käytettäisiin tässä tilanteessa sumeilematta hyväksi.

http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/68858-ruotsin-asemaa-ei-ole-vara-nakertaa

Karjalaisessa höpistään oikein urakalla. Jos suomalaisista n. 1%:a tai alle puhuu venäjää, niin tietenkään tarve ei katoa minnekkään, jos viennistä n. 20%:a suuntautuu Venäjälle ja venäläisturisteja tulee vuosittain useita satoja tuhansia Suomeen(?). Ukrainan sodat tulevat ja menevät, mutta venäläisturistien määrä tulee pysymään melko vakiona Suomen osalta. Itä-Suomi tulee saamaan tulevaisuudessakin rahansa todennäköisemmin venäläisiltä kuin "uuslieksalaisilta".

Tietysti eipä näissä jutuissa ole tosiasioista ennenkään välitetty...

Ruotsin kielellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että minkä maiden kanssa Suomi liittoutuu sotilaallisesti tai onko Suomi esim. länsimaihin päin kallellaan erilaisten liittojen kautta.

Jostakin syystä tätä älyvapaata ajatusta ruotsin korvaamisesta venäjällä pidetään ainoana vaihtoehtona, vaikka eihän tässä pakkoruotsi-asiassa ole ennenkään järkiargumenteilla pelattu.

Toisekseen on täyttä fuskaamista sanoa, että "venäjän kielen suosio on kohdannut mahalaskun", jos kerran Helsingissäkin venäjän opetusta ollaan pikemminkin lisäämässä kuin vähentämässä...

Jälleen kerran nollatason mielipiteitä, joita esitetään "virallisena totuutena".

Edit: Voidaan toki olettaa, että Itä-Suomessa tulevaisuuden kieli saattaa olla myös somalia. Ruotsin kielestä kun ei ole mitään hyötyä, mutta somaleiden määrä on jo ohittanut ruotsin kielen puhujien määrän.

[B52]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425054628845.html?pos=ok-nln

Kansanedustajilla outo välikohtaus junan ravintolavaunussa - "Jumalaton myötähäpeä"

Perussuomalaisten kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen myöntää korottaneensa ääntään edustajatoverilleen junamatkalla.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen kirjoitti torstaina Facebook-sivullaan kohtaamisestaan perussuomalaisten Pertti "Veltto" Virtasen kanssa junan ravintolavaunussa.

Tamperelaisedustajat olivat palaamassa eduskunnasta, jossa sivistysvaliokunta oli edellispäivänä torjunut kansalaisaloitteen ruotsin opiskelun muuttamisesta valinnaiseksi.

"Sain junamatkalla Velton vihat 'pakkoruotsista' niskaani. Sain oikein tuplana tai ehkä vielä vähän isompana. Minä, saatanan punakaartikommari ja se saatanan ruotsalainen Modig ja ne pari Rkp:n edustajaa hallituksessa. Me se ruotsi nyt säilytettiin pakollisena", Pekonen kuvaili Virtasen purkausta Facebookissa.

"Ei auta ku istua ja kuunnella. En kommentoi. Jumalaton myötähäpeä. Ei ehkä ihan asiallista käytöstä sanon mä," hän jatkoi.

IS:n perjantai-iltapäivänä tavoittama Virtanen sanoo edelleen ihmettelevänsä Pekosen ja vasemmistoliiton lähtemistä kieliasiassa Rkp:n kelkkaan.

Virtanen myöntää korottaneensa tilanteessa ääntään Pekoselle.

– Kailotin kovasanaisesti, rock'n'roll-laulajan äänellä, Virtanen kuvailee.

Hän kuitenkin kiistää käyttäneensä sanatarkasti kyseisiä ilmaisuja Pekosesta tai sivistysvaliokunnassa istuvasta kansanedustaja Silvia Modigista (vas).

– En tietenkään, hän on kuullut väärin. Tuohan on kamalan vanhakantaista kieltä, Virtanen sanoo.

– Pyydän häneltä anteeksi, jos hän on kuullut sen noin, hän lisää.

Virtasen mukaan Pekonen ei vastannut tai sanonut hänelle koko tilanteessa mitään. Hän myös kertoo saaneensa ravintolavaunussa olleilta aplodit kommenteistaan.

Pekonen taas toteaa IS:lle Virtasen käyttäneen juuri hänen Facebook-päivityksessään kuvailemia sananvalintoja.

Myös Pekonen sanoo ainoastaan Virtasen olleen tilanteessa äänessä.

– Oli siinä kuunteleva osapuoli, en kommentoinut hänen puheitaan lainkaan, Pekonen kuvailee.

– Nämä keskustelut olisi tietysti syytä pitää eduskunnan täysistunnossa tai eduskunnassa ylipäänsä, hän tuumii.

Perussuomalaiset on kannattanut yksituumaisesti ruotsin opiskelun muuttamista vapaaehtoisesti. Vasemmistoliitossa kannat ovat jakautuneet, ja esimerkiksi Modig on puolustanut ruotsin opiskelun pakollisuutta.

Pekonen on aiemmin kertonut kannattavansa valinnaisuuden lisäämistä ja pitävänsä esimerkiksi Itä-Suomessa venäjän opiskelua ruotsin sijaan perusteltuna. Nyt hän sanoo kuitenkin olevansa nykyisen mallin kannalla.

[Chew Bacca]

Olisipa tilaisuus trollata näitä pakkoruotsiedustajia. Puhuisin ruotsia ja vaatisin vastaukset ruotsiksi. Kameran käydessä. Ruotsinkielisille puhuisin vaikka ranskaa tai venäjää.

[Heppu Dille]

Ja kukapa muukaan raportoi vasemmistopoliitikon Facebook-päivityksestä, jonka aiheena on ikävä kohtaaminen perussuomalaisen poliitikon kanssa, kuin toimittelija Kotkavirta. Tunnen myötähäpeää

[op]

Ruotsin asemaa ei ole vara nakertaa

Venäjän ja venäjän kielen houkuttavuus on vuoden sisällä kärsinyt suoranaisen mahalaskun. Myös tarve osata venäjää on pienentynyt radikaalisti. Vain aika näyttää, miten pitkä tästä vaiheesta tulee, mutta mitkään merkit eivät viittaa tilanteen lyhytaikaisuuteen.

Jos kyse olisi valuuttakursseista, asiat palaisivat ennalleen pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Nyt kyse on maailmanpolitiikasta, jossa ei valoa ole näkyvissä.

Ruotsin opettamisesta luopumisen ja edes osittaisen venäjällä korvaamisen hetki meni ohi nopeammin kuin kukaan osasi aavistaa. Edes osittainen luopuminen ruotsista venäjän hyväksi olisi Venäjälle imagovoitto, jota varmasti käytettäisiin tässä tilanteessa sumeilematta hyväksi.

http://www.karjalainen.fi/mielipiteet/mielipiteet/paakirjoitus/item/68858-ruotsin-asemaa-ei-ole-vara-nakertaa

"Myös tarve osata ruotsia on pienentynyt radikaalisesti viimeisen vuosisadan aikana kun ruotsinkielisten osuus suomalaisista on puolittunut. Lisäksi englanti on korvannut ruotsin kommunikointikielenä länsinaapureiden kanssa. Mitkään merkit eivät viittaa kehityssuunnan muuttumiseen." -op

[valkovuokko]

Hienoa Veltto, upeaa toimintaa, juuri tuollaisia suuttumisia tarvitaan enemmän ja kovaäänistä puhetta ja kiroilua! Julkisilla paikoillakin!
Kun on aihetta suuttua, silloin suuttumisen saa ja pitää näyttää !!!

[Numeronuiva]

Harrastin tutkivaa kansalaisjournalismia ja tarkistin, onko pakkoruotsia vastustaneiden kansanedustajien kanta pysynyt ennallaan koko vaalikauden ajan. Perussuomalaisilta en katsonut, sillä he ovat pitäneet oman linjansa ja tekevät asiasta ryhmäpäätöksen. En tutkinut lainkaan pakkoruotsin kannattajien mielenmuutoksia, koska siirtymä tähän suuntaan on hyvin marginaalista. Löysin Ylen vaalikonedatasta myös kaikkien kesken vaalikauden eduskuntaan nousseiden vastaukset, joten hekään eivät selvinneet kuin koira veräjästä.

Ylen vaalikonekysymys 2011: Ruotsin kielen opiskelun pitää olla kouluissa pakollista.
Helsingin Sanomien vaalikonekysymys 2015: Ruotsin pakollisesta opiskelusta tulisi luopua.

Asettelu on käänteinen, mutta en näe muuta oleellista eroa, sillä molemmissa on kyse nimenomaan ruotsin opiskelun pakollisuudesta. Myös vastausvaihtoehdot (täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä jne.) ovat samoja.

Eduskunnassa tapahtuneet vaihdokset huomioiden kokoomuksella on tällä hetkellä 25, keskustalla 18, demareilla 16, vasemmistoliitolla 6, vihreillä 3, kristillisillä 2 ja vasenryhmällä 1 kansanedustaja, jotka olivat vielä vuonna 2011 pakkoruotsia vastaan. Kokoomukseen on tullut peräti kolme vapaaehtoisuuden kannattajaa pakkoruotsittajien tilalle ja demareille yksi. Lisäksi Koskela on loikannut perussuomalaisista kepuun ja kokoomuksen Männistö puuttui Ilta-Sanomien nimilistasta. Vasemmistoliitolla ja vihreillä muutos on +/- 0. Laskemalla yhteen nämä luvut ja lisäämällä 33 perussuomalaista + Hirvisaari tulee summaksi 105 kansanedustajaa eli selvä enemmistö!


Pakkoruotsin lopettamisesta kantaansa vaihtaneet kansanedustajat

Täysin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta vuonna 2011:

Kopra Jukka (kok.) → jokseenkin eri mieltä
Hänninen Katja (vas.) → jokseenkin eri mieltä
Koskela Laila (kesk.) → ei osaa sanoa
Lehti Eero (kok.) → jokseenkin samaa mieltä
Tolvanen Kari (kok.) → jokseenkin samaa mieltä
Kalmari Anne (kesk.) → jokseenkin samaa mieltä
Rauhala Leena (kd.) → jokseenkin samaa mieltä


Jokseenkin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta vuonna 2011:

Peltonen Tuula (sd.) → täysin eri mieltä
Gustafsson Jukka (sd.) → jokseenkin eri mieltä = JEM (opetusministeri 2011-2013)
Kari Mika (sd.) → JEM
Piirainen Raimo (sd.) → JEM
Tainio Hanna (sd.) → JEM
Wallin Harry (sd.) → JEM
Hautala Lasse (kesk.) → JEM
Katainen Elsi (kesk.) → JEM
Lohi Markus (kesk.) → JEM
Paloniemi Aila (kesk.) → JEM
Savola Mikko (kesk.) → JEM
Jaskari Harri (kok.) → JEM
Toivakka Lenita (kok.) → JEM
Hemmilä Pertti (kok.) → ei osaa sanoa
Pekonen Aino-Kaisa (vas.) → JEM


Moni ei kuitenkaan ole vastannut HS:n vaalikoneeseen, suuri osa tietenkin siksi ettei asetu enää ehdolle, joten vertaan mielenmuutoksia vain vastanneiden määrään.

SDP:n edustajat ovat suhteellisesti pahimpia äänestäjien pettäjiä, sillä vaalikoneeseen vastanneista peräti 6/8 on jo vaihtanut kantansa  Näin on siis todistettu oikeaksi hypoteesi, että pohjoismainen sosiaalidemokraatti on alhainen matelija.

Vasemmistoliiton saldo on 2/3. Seuraavina takinkääntäjinä tulevat sitten aina pettävä kepu (6/12)  ja kokoomus (4/20), joiden lisäksi lieventyneet kannat. Näiden päälle tulee varmasti lisää kääntymisiä niiltä jotka eivät vaalikoneeseen vastanneet. Vihreiden kaikki 3 ruotsin vapaaehtoisuutta kannattanutta jättävät nyt eduskunnan, joten heidän uskollisuudestaan ei tullut aineistoa.

Tämä haiskahtaa vahvasti siltä, että nämä edustajat ovat aavistaneet aloitteen ehtivän täysistuntoäänestykseen ennen vaalikauden päättymistä ja näin varmistelleet RKP:ta nuoleskelevaa napinpainallustaan, sillä vaalikarjan muisti kestää kyllä muutaman viikon, mutta tunnetusti ei neljää vuotta. Muuten näin massiivinen äänestäjien petkuttaminen ei voi olla selitettävissä.


Lähteet

Ilta-Sanomien nimilista: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288590051124.html
Ylen vaalikonedata: http://blogit.yle.fi/kehitys-kehittyy/vuoden-2011-vaalikonetiedot-nyt-avoimena-datana
HS:n vaalikone: http://www.vaalikone.fi/eduskunta2015/

Edit. Neljän demarin ja Mika Karin puuttuneet tiedot lisätty.

[Bwana]

Kukaan ei ole pitkään aikaan maininnut Helsingin keskustassa sijaitsevia liikehuoneisto-kokonaisuuksia.

[AcastusKolya]

Pakkoruotsi on valtava rasite. Sitä opetetaan paljon, mutta huonoin tuloksin. Torstaina Falunissa viestihiihdon jälkeen A-K. Saarinen ja Charlotte Kalla keskustelivat. Ainakin kuulokkeilla erotti selvästi, että he puhuivat....englantia. On ruotsalaisille valtava etu, että he voivat kolmantena kielenään opiskella saksaa, venäjää tms., kun naapurin kilpailijalle se on mahdollista vasta neljäntenä kielenä.

[-PPT-]

On tainnut tulla säätiöiltä kirjekuoria kansanedustajien työhuoneisiin.

[Taikakaulin]

Ilmari Rostilan kirjoitus Italehden blogista:

Kielipoliittinen leikki suomenkielisten kustannuksella jatkuu

Sivistysvaliokunta antoi vihdoin mietintönsä ruotsin valinnaisuutta koskevasta kansalaisaloitteesta. Mietintö kuvaa ruotsin kielen tarpeellisuutta tavalla, joka ei vastaa tosiasioita. Pakollisen ruotsin kielen opiskelua kuvataan kulttuurisena, yleissivistävänä ja yhdenvertaisuutta edistävänä ihanteena. Todellisuus unohdetaan.

Kolme neljästä suomenkielisestä haluaa ruotsin valinnaiseksi. Ruotsin osaamisen tarve koetaan niin pieneksi, että sen opettamista jokaiselle suomenkieliselle ei pidetä perusteltuna.

Perustuslaissa sanotaan, että kummankin väestön, suomen- ja ruotsinkielisen väestön, tarpeet tulee ottaa huomioon samojen perusteiden mukaan. Perustuslaki hyväksyy että kieliväestöjen tarpeet eivät ole samat. Hämäräksi kuitenkin jää, mitä nuo "samat perusteet" ovat?

Politiikan läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden vuoksi sovellettavia perusteita tulisi selventää. Missä valossa kieliväestöjen erilaisia tarpeita tulisi nykypäivänä tarkastella? Mitä perusteiden tulisi olla, jotta väestöjä kohdeltaisiin tasapuolisesti?

Ruotsin osaamisen käytännöllisen tarpeellisuuden ohella valiokunta perustelee toisen kotimaisen pakollisuutta  yleissivistyksellä. Yleissivistystä ei pitäisi kuitenkaan määritellä kansalle ja kieliväestölle ylhäältä (kouluviranomaisten taholta tai puoluepoliittisesti) – eikä varsinkaan kansan tahdon vastaisesti.

Sivistysvaliokunnan kanta antaa aiheen ryhtyä tarkastelemaan ennakkoluulottomasti ja kriittisesti, mitä yleissivistys  on tänään kansainvälisessä ja monikulttuurisessa maailmassa. Mitä on yleissivistys länsimaisissa demokratioissa lähimpänä viiteryhmänämme? Asia vaatii lisää keskustelua suomenkielisten keskuudessa. Aihetta tulee selventää myös asiantuntijoiden keskuudessa käyttäen apuna kansainvälisen tieteellisen yhteisön näkökulmia. Yleissivistyksen ydintä on varmaankin jokaisen mahdollisuus päästä osalliseksi ihmiskunnan tieteellisestä ja taiteellisesta perinnöstä?

Suomenkielisillä on yleissivistykseensä omiakin näkökohtia. Tähän kuuluu yksilöiden ja kotien vapaa harkinta koskien tarpeellisia vieraita kieliä. Useimmat suomenkieliset pitävät englantia itselleen tarpeellisena kielenä. Englannin osaaminen voidaan tältä pohjalta hyväksyä kuuluvaksi suomenkielisten yleissivistykseen. Tilanne ei ole sama ruotsin kohdalla. Sivistysvaliokunta määritteli ruotsin osaamisen suomenkielisten yleissivistykseksi piittaamatta yksilöiden ja suomenkielisen väestön enemmistön tahdosta. Sivistysvaliokunnan enemmistön kanta ei vaikuta sivistyneeltä.

http://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rostila/2015/02/27/kielipoliittinen-leikki-suomenkielisten-kustannuksella-jatkuu/

[acc]

Ruotsinkielen pakolliseen koulutukseen suhtaudutaan hysteerisesti ja vaaditaan se lopettamista.
Asia voidaan ratkaista toisinkin.

Muutetaan pakollisen koulutuksen osaamis- ja läsnäolovaatimuksia. Luodaan esimerkiksi ohjelma
"Ruotsin perusteet". Sen osaamisvaatimuksena voi olla yksi sana ja opetukseen osallistuminen vapaaehtoista. Kurssi olisi pakko käydä tenttimässä.


Opettaja: Terve Kalle, tulit sitten tenttimään pakollisen ruotsin perusteet kurssin.
Kalle: Joo
Opettaja: No, mitä tarkoittaa suomeksi ruotsin sana Tack.
Kalle: öööh
Opettaja: Se tarkoittaa "Kiitos". Sanopas nyt Tack, monta kertaa
Kalle: öööhh
Opettaja: Tack tack tack tack
Kalle: Takk, tak, tak
Opettaja: Hyvä, no mitä on Kiitos ruotsin kielessä?
Kalle: Tak
Opettaja: Loistavaa, olet läpäissyt pakollisen ruotsinkielen!


Edelläkuvatulla tavalla menisi kantisten opettaminen.

Mutta ruotsista olisi todella hyötyä siirtolaisten valinnassa, jos Suomella olisi
järkevä kanadalaistyyppinen siirtolaispolitiikka hieman terästettynä.


Ahmed pyrkii Suomeen siirtolaiseksi. Hän pääsee haastatteluun, jossa testataan
Suomen molempien virallisten kielten taitoa. Tapahtumapaikka on Suomen ulkomaanedustusto
lähinnä Ahmedin kotimaata.

Virkailija: Olet sitten laittannut hakemukseesi suomen osaamistasoksi "natiivi"
ja ruotsista "melkein natiivi". No testataanpa. Tässä Tolstoin Sota ja rauha. Käännä kolmas
luku suomeksi ja samma på svenska.

Ahmed: Äbälwäbäl.. allahu akbar...

Virkailija: Oikein hyvältä näyttää... oho tuossa on väärä sijamuoto ja tuossa. Ruotsin verbeissä
ei ole kaikki mennyt putkeen. Sori, pisteesi eivät riitä. Et saa siirtolaisviisumia. Ja lasku on sitten
855 euroa, kiitos.


Ahmed päättää silti kokeilla onneaan ja  tulee rajalle perheineen.

Rajamies:  Tervetuloa Suomeen. Onko viisumia?
Ahmed:  Äbälwäbäl ... allahu akbar
Rajamies: Ei siis ole... palautamme teidät heti. Portti numero 34, kiitos.
Ahmed: Äbäl wäbäl allahu akbar asyl asyl
Rajamies: Olisitte heti sanonut... tottahan aina saatte turvapaikan. Suomen valtio
on sopinut Malin gebardisuikkapääministerin kanssa, että Suomesta turvapaikkaa
hakevat muslimit saavat heti turvapaikan Malista. Tulee muuten Suomelle edulliseksi.
Lähetämme kerran vuodessa uuden Mersun pääministerille korvaukseksi.
Eli se on portti 34, olkaa hyvä.

[Roope]

Toimittaja Jan-Erik Andelin moitiskelee Höblän pääkirjoituksessa pakkoruotsia puolustelevaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Vahasaloa. Jopa suomenruotsalaisia itseään vaivaannuttaa Vahasalon argumentointi, että pakkoruotsia muka tarvittaisiin ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, kun oikeasti yhä suurempi osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä ja pärjää Andelinin mukaan tarpeen tullen mainiosti suomella. Sitä paitsi vain viidesosa palveluista on julkisella sektorilla, jota kielilait koskevat.

Yksi sivistysvaliokunnan tiukimmista äänestyksistä päättyi 9–8 ja hylkäsi Keskustan tuen Itä-Suomen kunnille, jotka haluavat venäjän vaihtoehdoksi ruotsille seitsemännellä luokalla. Tälle kokeilulle pitäisi olla tilaa Suomen rajojen sisällä ilman, että se häiritsee ruotsin asemaa historiallisena kansalliskielenä.

Rkp:n nostama huoli siitä, että joissain kunnissa syntyisi joukko ihmisiä, jotka 20-30 vuoden päästä kaipaisivat menettämäänsä ruotsinkielistä nuoruutta tuo mieleen lähinnä tiukkapipon, joka ei pysty nukkumaan, koska tuhannen palan palapelistä puuttuu palasia.  (käännös)

Hbl: Svenskan låst kring förvaltning 26.2.2015