Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Rastafari]

Noin muuten tämä ruotsin kieli ei aiheuta suurempia tunnekuohuja.

Kaupassa käydessäni eukko keräsi allekirjoituksia maanittellen äiti/tytär -komboa, kun pyysin kynää.

Sinäpä olet varma mielipiteistäsi! Ihan samalla varmuudella allekirjoitin ero EU:sta ja kannabisvetoomuksen. Ihme jos ne mihinkään johtavat, mutta laitetaan kannatuksen vuoksi.

Oli se adressi kun adressi, ja asiakun asia, niin harvakseen tulee kirjailtua nykyään, kun vaan huomannut, että yhdestäkään allekirjoituksestani ole ollut mitään hyötyä, vaikka miten vahvasti olisin kirjoituksen painanut...ja sama koskee äänestystä, pois lukien mr Halme RIP

Toki tiedän, että jos kaikki olisivat yhtä vittuunteneen pessimistisiä, niin mistään ei tulisi mitään, mutta olenkin yksittäistapaus, enkä ryhmä tai kansa

[ikuturso]

MTV3 UUTISET tänä aamuna nosti kissan pöydälle.

En usko, että moinen uutinen olisi ollut mahdollinen ilman tätä aloitetta.

MTV3 uutisissa kritisoitiin sitä, että laki ei salli kaksikielisiä kouluja. Sen vuoksi suomenkielisiä oppilaita roudataan ruotsinkielisillä alueilla pitkiä matkoja harvoihin suomenkielisiin kouluihin, joista esimerkkikoulussa oli 29 oppilaan luokka 50 neliön tiloissa, mikä tänä päivänä on aika käsittämätöntä.

Laki sallii samassa kiinteistössä toimia suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun, ja tällaisia onkin olemassa, mutta siitä on ollut hommalla juttuakin, että näissä välitunnit porrastetaan siten, että ruotsinkieliset eivät pääse suomenkielisten kanssa tekemisiin, ettei bättrefolk vaan sorru puhumaan suomea.

Studioon saapui uutisten jälkeen Krista Kiuru, oikein Opetusministeri. Ministeri ei ollut kuullutkaan moisesta laista. Ihmetteli kovasti, koska kaksikieliset koulut tarjoaisivat suomenkielisille mahdollisuuden käyttää ruotsin kieltä ja oppia sitä.
Odotin tuolle lauseelle jatkoa. Ei tullut. Siis vain suomenkielisille mahdollisuus oppia ruotsia. Yhden oikeus on 19:n velvollisuus. Tämä pitää muistaa. Näin sanoi Rostila aiemmin Sasille, ja se oli haastattelunsa parhaita lauseita.

Hyvä MTV3!  Tätä lisää!
---

Eilen tuli TV:stä kutsuntatilaisuudesta Tammisaaresta. Siellä haastateltiin nuorta, joka asui Raaseporissa ja nimikin ruotsinkielinen. Aksentista päätellen hänen äidinkielensä oli ruotsi. Hän kuitenkin antoi haastattelun selvällä suomen kielellä ja oli menossa suomenkieliseen varuskuntaan. Täh? Tilastollisesti hän on yksi niistä henkilöistä, joiden vuoksi sinunkin lastesi pitää opetella ruotsin kieltä, jotta tälle täydellisesti suomea puhuvalle henkilölle voidaan tarjota palveluita tarvittaessa ruotsin kielellä.
Miettikääpä sitä.

-i-

[AuggieWren]

Mitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?

Jos pakkoruotsi poistetaan, niin hyppäämmekö vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jonka historiassa mainitut saavutukset jäivät toteutumatta?

Komps. Näillä asioilla ei ole yhtään minkäänlaista yhteyttä keskenään. Sitä paitsi, onko ruotsin opiskelupakon poistaminen sama asia kuin suomenruotsalaisuuden poistaminen? Yllättävän moni suomenruotsalainen tuntuu RKP:n kansankiihottajien harhaanjohtamana olevan tätä mieltä.

[Archaeopteryx]

Edit: Ikuturso ehtikin tuosta MTV3:n uutisesta

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1792362/vaarankielinen-lahikoulu-pidentaa-matkoja

Uutisen pointtina se, että laki estää kaksikielisen koulun toiminnan. Mikähän laki mahtaa olla kyseessä? Erikieliset koulut voivat toimia saman katon alla, mutta organisaatio ei saa olla sama.

Haastattelussa Vaasan ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Birgitta Höglund taas LUULEE resurssienjaon epäreiluuden ruotsinkielisten eduksi olevan myytti. Jostain kumman syystä haastattelun suomenkielisessä koulussa on jouduttu luopumaan mm. tietokoneluokasta ja kieliluokasta. Ja laki takaa lisäresursseja kunnille ruotsinkielisyyden perusteella, joten ainakin valtio tukee ruotsinkielisyyttä erikseen. Jos kerran kustannukset koulussa ruotsinkielisyyden takia nousevat, epäilen vahvasti, etteikö rahaa myös virtaisi siihen suuntaan enemmän.

Tämäkään uutinen ei tietysti suoraan liity kansalaisaloitteeseen, mutta ei sitä ennen olisi uutisoitu lainkaan. Niin vahvasti asia on ollut tabu.

[Elemosina]

HBL:ssä huolestuneet professorit kirjoittavat kilvan pakkoruotsi-aloitteesta. Jonkin verran tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää mistä koko pakkoruotsin valinnaiseksi muuttamisessa onkaan kyse.

Liitteenä Paul Lillrankin I dag-kolumni tämän päivän Höblässä. Paul Lillrank toimii siis professorina Aalto-yliopistossa.

Ruotsin kieli Suomessa on jälleen hyökkäyksen kohteena. Ne, jotka haluavat luopua koulujen pakkoruotsista, vetoavat kaksikielisyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Mutta kukaan ei ole tehnyt laskelmia. Kyllähän kaksikielisten paikkakuntien katukylttien kustannukset voisi laskea ja jakaa sen sitten kahdella. Tai tarkistaa minkä verran tulkit ja kääntäjät saavat palkkaa. Argumentti [kustannuksiin vetoaminen] on typerä. Jotta kummatkin puolet tulisi huomioitua, tulisi myös kaksikielisyyden hyödyt laskea. Yksilön kannalta tiedostetut ja käytännön edut ovat ilmiselviä. Yhteiskunnan kannalta ajateltuna matematiikka hieman hankaloituu, mutta pieni tutkijaryhmä pystyy varmasti tuottamaan jonkin arvion.'

Visaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat? ....

Tuossa kohtaa aivoni menivät solmuun enkä enää kykene ymmärtämään kirjoittajan ajatuksenjuoksua, joten jätin pikakäännökseni siihen. Joku taitavampi voi jatkaa.

[Veli Karimies]

Visaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat?

(http://2.bp.blogspot.com/-QxXzCX1G_5Y/UP6CjTJ2QPI/AAAAAAAAAgc/Ib7-kHlT0jo/s1600/Facepalm_facepalm.png)

[AuggieWren]

Päivystävillä professoreilla lienee vaikeuksia todellisuuden hahmottamisessa? Todennäköisempi vaihtoehto on se, että näillä mielipuolisilla ulostuloilla vaan yritetään provosoida esiin jotain todella typeriä kommentteja pakkoruotsin vastustajien joukosta.

[ikuturso]

Visaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat? ....

Tuossa kohtaa aivoni menivät solmuun enkä enää kykene ymmärtämään kirjoittajan ajatuksenjuoksua, joten jätin pikakäännökseni siihen. Joku taitavampi voi jatkaa.

Siis suomi on niin pieni kieli, että kaiken ihqun maailmankirjallisuuden ja kyldyyrin kääntäminen suomeksi on niin kallista, kun ruåtsista, mistä kaikki sivistys ja instituutiot ovat tänne tulleet, saisimme ne lähes ilmaiseksi valmiiksi käännettynä tjsp.

Voidaan vaan miettiä, paljonko YK ja lähetysjärjestöt käyttävät rahaa kulttuuriperimän säilyttämiseen ja kirjakielen ja aapisten generoimiseen alueille, jossa saattaa olla vain kymmeniä heimokielen puhujia. Lillrankille viiden miljoonan puhujan kielikin on rasite. Jos maailmanlaajuisesti katsotaan, niin suomenkielisiä on alle promille maailman asukkaista ja ruotsinkielisiä (ei siis tässä kontekstissa lasketa muita skandinaavisia, koska vaikka ymmärrys, niin silti kaikki virallinen materiaali pitää olla norjalaisille norjaksi ja tanskalaisille tanskaksi) ehkä puolitoista promillea. Vaikka ruotsin kieliryhmä on reilusti suomen kieliryhmää suurempi, niin globaalisti katsottuna samaa kärpäsenpaskaa molemmat.

-i-

[Shemeikka]

Mitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?

Sitä emme, tiedä koska ruotsinkielen valta-asema tukki suomalaisten runoilijoitten, kirjailijoitten ja vastaavien mahdollisuudet toimia omalla kielellään.

Tyhjiöllä on tapana täyttyä, eli mikäli Runebeg, Jansson ja kumppaneita ei olisi, tilalla olisi joitakin muita, mitä luultavimmin suomenkielisiä taiteilijoita.

[ruikonperä]

Käyköhän pakkoruotsin lopettamisen seurauksena samanlainen rysäys kuin Rooman luhistuttua.
Tuhat vuotta takapajuisuutta edessä. Ehkä se on kuitenkin vain hysteriaa.
Luultavammin ruotsinkieliset vain korjataan leirille missä heidät työnnetään uuniin.

Olemme vaikeiden moraalisten valintojen edessä.

[AuggieWren]

Mitä suomalainen kulttuuri olisi ilman vaikkapa ruotsinkielistä kansallisrunoilijaamme J. L. Runebergiä tai Tove Janssonin muumeja?

Sitä emme, tiedä koska ruotsinkielen valta-asema tukki suomalaisten runoilijoitten, kirjailijoitten ja vastaavien mahdollisuudet toimia omalla kielellään.

Tyhjiöllä on tapana täyttyä, eli mikäli Runebeg, Jansson ja kumppaneita ei olisi, tilalla olisi joitakin muita, mitä luultavimmin suomenkielisiä taiteilijoita.

Heh, tuli muuten mieleeni, että Runeberg ja Jansson ovat molemmat sellaisen ajan tuotoksia, jolloin EI ollut pakkoruotsia. Kuis ny näin?

[Arto Tuhkamuna]

On tuo meikän Het potatis -ruotsikin kyllä parempaa kuin Jyrkillä.

[Jaakko Sivonen]

Ruotsin kieli Suomessa on jälleen hyökkäyksen kohteena. Ne, jotka haluavat luopua koulujen pakkoruotsista, vetoavat kaksikielisyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Mutta kukaan ei ole tehnyt laskelmia. Kyllähän kaksikielisten paikkakuntien katukylttien kustannukset voisi laskea ja jakaa sen sitten kahdella. Tai tarkistaa minkä verran tulkit ja kääntäjät saavat palkkaa. Argumentti [kustannuksiin vetoaminen] on typerä.

Vakavin pakkoruotsin aiheuttama kustannus on suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten kilpailukyvyn kärsiminen, joka on seurausta ajan ja resurssien tuhlaamisesta marginaaliseen kalastajamurteeseen sen sijaan, että aika ja resurssit käytettäisiin tehokkaammin muiden aineiden, esim. tärkeämpien kielten, opiskeluun. Tämän on todennut myös Elinkeinoelämän keskusliitto (on muuten kummaa, että kokoomuksen johto seuraa EK:ta kaikessa muussa paitsi tässä asiassa), joka on laatinut tämän taulukon tulevaisuuden kielitaitotarpeesta:

(http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/uutiset/grafiikat/2013/1717456-max931x556.jpg)

[nollatoleranssi]

HBL:ssä huolestuneet professorit kirjoittavat kilvan pakkoruotsi-aloitteesta. Jonkin verran tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää mistä koko pakkoruotsin valinnaiseksi muuttamisessa onkaan kyse.

Liitteenä Paul Lillrankin I dag-kolumni tämän päivän Höblässä. Paul Lillrank toimii siis professorina Aalto-yliopistossa.

Ruotsin kieli Suomessa on jälleen hyökkäyksen kohteena. Ne, jotka haluavat luopua koulujen pakkoruotsista, vetoavat kaksikielisyyden aiheuttamiin kustannuksiin. Mutta kukaan ei ole tehnyt laskelmia. Kyllähän kaksikielisten paikkakuntien katukylttien kustannukset voisi laskea ja jakaa sen sitten kahdella. Tai tarkistaa minkä verran tulkit ja kääntäjät saavat palkkaa. Argumentti [kustannuksiin vetoaminen] on typerä. Jotta kummatkin puolet tulisi huomioitua, tulisi myös kaksikielisyyden hyödyt laskea. Yksilön kannalta tiedostetut ja käytännön edut ovat ilmiselviä. Yhteiskunnan kannalta ajateltuna matematiikka hieman hankaloituu, mutta pieni tutkijaryhmä pystyy varmasti tuottamaan jonkin arvion.'

Visaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat? ....

Suomen kieli on maan pääkieli ja ei siitä ole mitään ylimääräisiä kustannuksia. Professorin kommentointi on samaa tasoa kuin sanoisi että mitkä ovat ruotsin kielen kustannukset Ruotsissa tai saksan kielen kustannukset Saksassa.

Pakkoruotsi itsessään ei tosin aiheuta sen enempää kustannuksia kuin muiden kielten lisääminenkään opetusohjelmiin. Samat palkat ne tulevat joka tapauksessa opettajille.

Kaksikielisyyden ylläpitäminen väkisin tuo kustannuksia. Vaikeaa niitä kustannuksia on silti täysin arvioida, mutta lonkaltakin heitettynä puhutaan miljardeista euroista koko Suomessa.

Suurimmat kustannukset tulevat niistä kuluista, jos ruotsin kielisille tarjotaan vaikkapa parempia palveluita tai lisää rahaa vain sen takia, että täytyy pitää yllä ruotsin kieltä Suomessa keinotekoisesti. Esim. keinotekoinen koko Suomen kaksikielisyyden ylläpitäminen on toki kustannuserä ja sen hyötysuhde on heikko.

Hyödyt voidaan tietysti laskea joinakin kauppasuhteina yms. Toisaalta nämä hyödyt koskevat vain kauppasuhteita Ruotsin kanssa, jotka hoituisivat ilman teennäistä kaksikielisyyden ylläpitämistä. Väkisinkin ne kauppasuhteet ovat siis toisista maista pois, jos kaikki panostus tehdään Ruotsiin kielen kautta.

Todennäköisesti siis kulut ovat isommat, koska samalla Suomessakin ei opiskella esim. muita kieliä ja kauppasuhteet muihin maihin ovat retuperällä, kun ainoastaan panostetaan Ruotsiin.

[nollatoleranssi]

Vakavin pakkoruotsin aiheuttama kustannus on suomalaisten yksityishenkilöiden ja yritysten kilpailukyvyn kärsiminen, joka on seurausta ajan ja resurssien tuhlaamisesta marginaaliseen kalastajamurteeseen sen sijaan, että aika ja resurssit käytettäisiin tehokkaammin muiden aineiden, esim. tärkeämpien kielten, opiskeluun.

Tuo on se suurin ongelma.

Mielenkiintoistahan julkisuudessa onkin, ettei pakkoruotsia perustella yleensä millään järkiperusteilla kuin vain epämääräisillä viittauksilla historiaan (kuka on tarvinnut kertaakaan ruotsin kieltä Suomen historian opiskelussa?), tai muutolla Ruotsiin.

Mitä tulee myös noiden lisäkielten opiskeluun ns. vapaa-ajalla tai sitten valinnaisina, niin niihin käytettävät tuntimäärät ovat paljon vähäisempiä.

Periaatteen tasolla ihminen voi opiskella tietenkin vaikka sata kieltä, mutta ilman perusopetusta peruskoulussa se on lähestulkoon mahdotonta. Yksi vieras kieli myös syö toisten kielten opetusta.

Pidemmän ajan kustannukset voivatkin siis olla todella mittavia ja kerrannaisvaikutukset näkyvät siinä, jos niitä kauppasuhteita ei pystytä luomaan vaikkapa Venäjälle, Saksaan ja muihin maihin vain sen takia, ettei Suomessa ole panostettu kyseisten maiden kieliin.

[nuiv-or]

Kaksikielisyyden ylläpitäminen väkisin tuo kustannuksia. Vaikeaa niitä kustannuksia on silti täysin arvioida, mutta lonkaltakin heitettynä puhutaan miljardeista euroista koko Suomessa.

Suurimmat kustannukset tulevat niistä kuluista, jos ruotsin kielisille tarjotaan vaikkapa parempia palveluita tai lisää rahaa vain sen takia, että täytyy pitää yllä ruotsin kieltä Suomessa keinotekoisesti. Esim. keinotekoinen koko Suomen kaksikielisyyden ylläpitäminen on toki kustannuserä ja sen hyötysuhde on heikko.

EVM-sopimuksen käännös.

[nollatoleranssi]

Kaksikielisyyden ylläpitäminen väkisin tuo kustannuksia. Vaikeaa niitä kustannuksia on silti täysin arvioida, mutta lonkaltakin heitettynä puhutaan miljardeista euroista koko Suomessa.

Suurimmat kustannukset tulevat niistä kuluista, jos ruotsin kielisille tarjotaan vaikkapa parempia palveluita tai lisää rahaa vain sen takia, että täytyy pitää yllä ruotsin kieltä Suomessa keinotekoisesti. Esim. keinotekoinen koko Suomen kaksikielisyyden ylläpitäminen on toki kustannuserä ja sen hyötysuhde on heikko.

EVM-sopimuksen käännös.

Olen nähnyt lukemia joistakin sadoista miljoonista miljardeihin. Toki hyötysuhteen laskeminen ei ole niin helppoa, koska on niitä posiitivisiakin puolia ja tuskin koko kaksikielisyyttä kuitenkaan on tarkoitus romuttaa.

Mutta ainakin tämä kynnys kysymys eri kielistä ja niiden opetuksesta voitaisiin järkeistää, kuten myös virkamieskielen tarpeesta.

[nollatoleranssi]

Voidaan toki ajatella että nyt kun järjestelmä on luotu niin sen muuttaminenkin maksaa. Eli kuluja voi tulla jopa lisää lyhyellä aikavälillä. Tosin valtaosa noista muutoksista on todella helppoa toteuttaa kuten vaikkapa kouluopetukseen puuttuminen. Virkamieskielen vaatiminen myöskin koko väestöltä tai kaikilta virkamiehiltä on turhaa.

En tiedä loisiko tuo siis suoranaisia säästöjä, mutta ainakin se toisi lisää tuloja tulevaisuudessa maahan.

[EL SID]

Edit: Ikuturso ehtikin tuosta MTV3:n uutisesta

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1792362/vaarankielinen-lahikoulu-pidentaa-matkoja

Uutisen pointtina se, että laki estää kaksikielisen koulun toiminnan. Mikähän laki mahtaa olla kyseessä? Erikieliset koulut voivat toimia saman katon alla, mutta organisaatio ei saa olla sama.

Haastattelussa Vaasan ruotsinkielisen opetustoimen johtaja Birgitta Höglund taas LUULEE resurssienjaon epäreiluuden ruotsinkielisten eduksi olevan myytti. Jostain kumman syystä haastattelun suomenkielisessä koulussa on jouduttu luopumaan mm. tietokoneluokasta ja kieliluokasta. Ja laki takaa lisäresursseja kunnille ruotsinkielisyyden perusteella, joten ainakin valtio tukee ruotsinkielisyyttä erikseen. Jos kerran kustannukset koulussa ruotsinkielisyyden takia nousevat, epäilen vahvasti, etteikö rahaa myös virtaisi siihen suuntaan enemmän.

Tämäkään uutinen ei tietysti suoraan liity kansalaisaloitteeseen, mutta ei sitä ennen olisi uutisoitu lainkaan. Niin vahvasti asia on ollut tabu.

närpesin suomenkieliset joutuvat tämän kumman lain vuoksi käymään yläkoulunsa Jurvassa (nykyinen kurikka) , jonne on pahimmillaan matkaa sellaiset 60 kilometriä. Tuokin ralli loppuisi, jos paikallinen, hallitseva bättre folkken hyväksyisi suomenkieliset oppilaat (joitakin kymmeniä) ruotsinkielisen enmmistön kanssa samaan kouluun. Luulisi muutamalle kymmenelle oppiallle hyvinkin löytyvän luokkahuoneet ja opettajia närpesin yläkoulusta?
Toisin joku kehtaa epäillä, ettei kunnasta löydy tarpeeksi suomenkielentaitoisia opettajia..

[saint]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1792362/vaarankielinen-lahikoulu-pidentaa-matkoja

Uutisen pointtina se, että laki estää kaksikielisen koulun toiminnan. Mikähän laki mahtaa olla kyseessä? Erikieliset koulut voivat toimia saman katon alla, mutta organisaatio ei saa olla sama.

Apartheidia puhtaimmillaan!

[Nikolas]

Visaisempi kysymys onkin mitkä suomen kielen kustannukset ja hyödyt ovat? ....

Tuossa kohtaa aivoni menivät solmuun enkä enää kykene ymmärtämään kirjoittajan ajatuksenjuoksua, joten jätin pikakäännökseni siihen. Joku taitavampi voi jatkaa.

Siis suomi on niin pieni kieli, että kaiken ihqun maailmankirjallisuuden ja kyldyyrin kääntäminen suomeksi on niin kallista, kun ruåtsista, mistä kaikki sivistys ja instituutiot ovat tänne tulleet, saisimme ne lähes ilmaiseksi valmiiksi käännettynä tjsp.

Jos kyse on juuri tuosta, niin eikö ole vähän erikoista, että hallituksen kansalliskielistrategiassa korostetaan, että Suomella on vastuu ruotsin kielen ylläpitämisestä? Tuolla lahden takanahan on reilusti suuremmat voimavarat käytössä ruotsin kielen pitämiseen elinvoimaisena.

Viittaan tähän aiempaan viestiini tässä samassa ketjussa: http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1387166/topicseen.html#msg1387166

[Emo]

Kielivihaa Helsingissä: suomenkielistä naista lyötiin

http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147243-kielivihaa-helsingissa-suomenkielista-naista-lyotiin

Suomenruotsalaiset aikuisikäiset nuoret hyökkäsivät rajusti Ruotsi vapaaehtoiseksi –kampanjan naisosallistujia vastaan Helsingissä perjantaina 16.8.2013.

Nuori suomenruotsalainen nainen löi kampanjaan osallistunutta naista.

On ollut yhteiskunnallisesti hyvin mielenkiintoista havaita, kuinka sinänsä lainsäädäntömme mahdollistama yksittäinen kansalaisaloite voi saada yhteiskunnallisesti merkittävissä persoonissa ja jopa kokonaisissa instituutioissa aikaan voimakkaita tunteenilmaisuja.

Kyseessä on kansalaisaloite "ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla".

Suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan on "unohtunut"

Kielipolitiikka on osa koko yhteiskuntaamme ja koskettaa jokaista kansalaistamme. Siksi jokaisella on myös oikeus muodostaa ja ilmaista laillisissa puitteissa oma mielipiteensä maamme kielipolitiikan piirteistä ja nykytilasta.

On täysin sallittua ja jopa suotavaa, että vihdoin myös tämä, niin sanotun yhteiskunnallisen eliittimme piilottelema ja suomalaisen median tiukasti tietynsuuntaisesti hallitsema, lainsäädännön ja politiikan osa-alue saatetaan laajemman kansalaiskeskustelun alle.

Suomalaista kielipolitiikkaa on aina hallinnut maamme ruotsinkielisten poliitikkojen (esim. RKP:ssä, SDP:ssä, Kokoomuksessa) ja edunvalvontajärjestöjen (esim. Folktinget, Svenska Nu –verkosto) määrittelemä näkökulma.

Suomenkielisen väestömme näkökulma kielipolitiikkaan on unohtunut tyystin.

Keillä on ensisijainen syy vihan ja katkeruuden lietsomiseen?

Kielipoliittisen näkökulman määrittelijät ovat muodostaneet hyvin verkostoituneen, verhoutuneen ja yksituumaisen eliittiklubin. Media on ollut ja on edelleen hyvin tehtäväänsä suorittava sumuverhon luoja tämän klubin aikaansaannoksille.

Kielipolitiikan hyvinkin mustasukkaisena vartijana ovat toimineet nimenomaan ruotsinkieliset yhteiskunnalliset tahot, jotka ovat nähneet oikeuksiksi puetut asiat ensisijaisesti saavutettuina etuina ja statuksina, joista ei luovuta.

Edellä esitetyn perusteella voidaan kysyä, että miten ihmeessä suomenkielisiin on yhdistettävissä ensisijaisesti vihaajan leima, kun puhutaan näiden saavutettujen etujen joustamisesta myös suomenkielisten hyväksi.

Eiväthän suomenkieliset ole tavoittelemassa muuta kuin kohtuutta. Ruotsinkielisten yhteiskunnallisten tahojen voidaan katsoa olevan ensisijaisina potentiaalisina etujen ja statuksen menettäjinä.

Näin ollen myös nämä tahot ovat kaikkein todennäköisimpiä katkeruuden ja vihan lietsojia niiden
pariin, joiden etuja ja statusta kyseiset tahot ainakin väittävät puolustavansa.

Tästä lietsonnasta lienee yhtenä esimerkkinä Svenska Nu –verkoston puheenjohtajan Paavo Lipposen luonnehdinta suomenkielisten "laajemmasta henkisestä taantumasta", jonka hän väitti ilmenevän alussa mainitun kansalaisaloitteen yhteydessä?

Suomenkielisiin kohdistuva kieliviha on todellisuutta

Suomenruotsalainen tutkija Kjell Roberts on havainnut suomenruotsalaisten parissa tekemien tutkimustensa yhteydessä, että suomenkielisten vastaisia asenteita ilmenee monilla eri suunnilla niin sanotussa ruotsinkielisessä Suomessa.

Eräinä konkreettisina esimerkkeinä ovat olleet muun muassa Raaseporissa viime aikoina ilmennyt suoranainen vihamielisyys ja syrjintä suomenkielisiä kohtaan: viha ja halveksunta suomen kielen käyttämistä kohtaan; suomenkielisten kielellisten oikeuksien ivallinen laiminlyönti terveydenhuollossa.

Perjantaina 16.8.2013 Helsingissä Ruotsi vapaaehtoiseksi –kampanjaan osallistuneet kansalaisaloitteen allekirjoituksia keränneet naiset kohtasivat yllättävän aggressiivista käyttäytymistä suomenruotsalaisten aikuisikäisten nuorten taholta.

Naisille haistateltiin näiden suomenruotsalaisten taholta kovaan ääneen huutaen ja nyrkkiä käytiin heristämässä nenän edessä aidon vihan vallassa.

Tämä ei riittänyt kyseisille nuorille, sillä naisia kohti syljettiin.

Mikä ikävintä, eräs suomenruotsalainen nuori nainen lopulta löi yksin allekirjoituksia keräämässä ollutta naista.

Kampanjaan osallistuvien henkilöiden poislähtökään ei jäänyt ilman uhkaavaa ilmapiiriä, sillä samaisen nuorison rettelöinti jatkui autolle saakka, missä yritettiin väkivalloin aukaista auton ovea.

Naiset selvisivät kuitenkin matkaan.

Nämä suomenruotsalaiset eivät sattuneet tietämään, että hyökkäysten kohteeksi joutuneet naiset olivat itsekin mitä enimmässä määrin suomenruotsalaisen sukutaustan vahvasti omaavia mutta suomenkielisiä henkilöitä. Eräs naisista oli Ruotsista Suomeen aikanaan muuttaneen kuuluisan suomenruotsalaisen suvun jälkeläinen.

Suomenruotsalaisissa myös kielivapauden kannattajia

Helsingin allekirjoittajissa oli myös täysin päinvastaisia esimerkkejä.

Eivät kaikki suomenruotsalaisemme näet ole mitään vihan valtaan joutujia tai kielikonservatiivisiksi kasvatettuja.

Kielivapauden kannattajia löytyi myös suomenruotsalaisten joukosta. Monet kaksikielisissä perheissä kasvaneet nuoret allekirjoittivat kansalaisaloitteen sivistyneen käytöksen ja keskustelun lomassa. Jopa ruotsinkielistä koulua käyvät antoivat allekirjoituksensa.

Myös erimieltä osattiin olla sivistyneesti.

Meitä ihmisiä – kielitaustoistamme riippumatta – on moneen lähtöön, niin sivistyneitä kuin törppöjäkin.

Törpöistä ei tule ottaa mallia puolin jos toisinkaan ja vihaan ei vastata vihalla!

35 kommenttia tällä hetkellä. Blogisti on Vesa-Matti Louekoski, perussuomalainen Siuntiosta.

[Toadie]

Kuten totesin aiemmin, Helsingissä suomenruotsia ei kuiskailla peläten vaan huudetaan huomiohakuisesti. Spårassakaan ei kenellekään jää epäselväksi jos joku keskustelee parempikotimaisella.

Nyt kun pakkoruotsirintama on piiskannut itsensä hysteeriseen raivoon, on aivan ymmärrettävää että vastapuolta lyödään. Se on väistämätöntä, koska itsepuolustus on perusoikeus, ja nythän on varma tieto että kampanja ruotsin vapaaehtoisuuden puolesta on oikeasti kansanmurha.

[-PPT-]

Joko false flag-kortti on heitetty kommenteissa tuosta välikohtauksesta?

[Petri_Petri]

Pahimmillaan lähes koko päivän kestänyt passin jonotus poliisiasemalla on jäänyt historiaan, kun poliisin lupapalveluissa on siirrytty sähköiseen ajanvaraukseen. Vaan jonotpa ovat siirtyneet internetiin - ainakin suurissa kaupungeissa.

Vaikkapa Helsingissä, Tampereella tai Turussa ajan passinhakuun saa sähköisesti varaamalla vasta viikkojen päästä. Uuteen sähköiseen järjestelmään siirtymisen johdosta poliisi on lähettänyt nyt myös kirjeitä niille, joiden passi uhkaa vanheta piakkoin.

http://yle.fi/uutiset/passijonot_venahtavat_jopa_viikkoihin_verkossa/6657559

Varauksessa voi tietysti valita virkailijan osaavan suomea tai ruotsia, luultavasti muillakin kielilla saa palvelua. En ymmärrä miksi jokaisen virkailijan pitäisi osata ruotsia kun varaamalla saa ruotsintaitoisen. Pakkoruotsia vaativat voisivatkin täsmentää missä (akuuteissa) tilanteissa kaikkien virkailijoiden pitäisi osata ruotsia.

Asukaspysäköintitunnuksen halutessa menee rakennusvirastoon, luultavasti sielläkin riittää että paperilla lukee suomeksi tai ruotsiksi "asukaspysäköintitunnus" ja antaa henkilökortin virkamiehelle, joka sitten rekisteristä näkee osoitteen ja tulostaa tunnuksen. Jos virkamies ei osaa ruotsiksi kuin tuon "asukaspysäköintitunnuksen", niin miksei se riittäisi? Jos ei riitä toiminnon tulevan suoritetuksi tehokkaasti, niin ongelma on silloin kyllä muussa kuin virkailijan toiminnassa.

Sairaaloissa varmaan akuuttitilanteissa on hyötyä puhua samaa kieltä, mutta sairaaloissa on aina useampia työntekijöitä joista riittää jonkun osaavan ruotsia. Jos käsi on poikki tai veri roiskuu, niin kyllähän lääkäri siitä jo havaitsee ongelmat. Olisikin paikallaan saada tilasto kuinka hätätapaukset Suomen sairaaloissa on siinä tapauksessa hoituneet, kun potilas osaa vain kiinaa. Onko tuollaisissa tapauksissa virheellisiä hoitoja tullut enemmän kuin suomenkielisissä hätätapauksissa.

Terveyskeskuksissakin on ajanvaraus, joten ei-akuutteihin vaivoihin saa ruotsinkielisen lääkärin. Tämän voisi kertoa laajemminkin suomenruotsalaisille.

Ihmiset ovat sosiaalisia ja haluavat höpöttää kaikenlaista vaikka toiminta olisi yksinkertaista. Mummot tykkäävät kutoa villasukkia muutaman hengen ryhmässä kun saavat samalla puhua asioista. Ei niillä keskusteluilla ole suurempaa tarkoitusta vaan sitä samaa kiinnostusta omista ympyröistä kuin meillä on ollut 100 000 vuotta. Mummot saavat villasukat kudottua samalla tavalla kuin savannilla grillattiin antilooppia, toiminta tuli suoritettua ja muu oli vain asiaan liittymätöntä ajatusvirtaa.

Sama sosiaalisilla ihmisillä on kaikkialla, ne puhuvat asiaan liittymättömistä asioista. Suomenruotsalaisia sanotaan suomalaisia sosiaalisemmiksi, joten ilmeisesti heillä on ylisosiaalisempi tarve ylihöpöttää. Ei terveyskeskuksessa tai pankin tiskillä tarvitse keskustella ylimääräisiä, jotta aiottu toiminta saadaan suoritettua.

Siten odottaisin (pelkästään) ruotsia osaavien selvittävän mitkä välittömät palvelut vaativat virkamiehen osaavan ruotsia, ja kuinka täydellistä ruotsia. Niihin sitten voitaisiin pakkoruotsista luopumisen jälkeen panostaa.

Joidenkin suomalaisten mielestä terveyskeskukset ovat arvauskeskuksia, kun eivät saa sairauksiaan hoidettua. Eli eivät lääkäritkään saa samankielisiäkään hoidettua. Maailma nyt vain on täynnä virheitä tekeviä ihmisiä. Näissä keskusteluissa tuntuu joillakin olevan tarve saivarrella, että jos ei ole yhteistä kieltä, niin lääkäri 100 % ei osaa ratkaista ongelmaa. Kyllähän suomijuntti saa Thaimaassa hoidettua lavantautinsa ja Espanjassa sydänongelmansa vaikka ei puhuisi kuin suomea.

Tältä pohjalta vaadin - pakkovaadin - pakkoruotsin pakollisuutta kannattavilta yksilöidympiä tietoja heidän ongelmistaan joiden ratkaisu ei ole onnistunut ruotsia osaamattomien virkamiesten takia. Sitä sitten verrattaisiin ratkaisemattomiin suomenkielisten ongelmien määrään.

[Tuju]

(http://s21.postimg.org/4s0b5cfaf/ellu.png)

Klikkaa kuvaa kuullaksesi lyhyesti ja napakasti aiheesta.

[nollatoleranssi]

Kielivihaa Helsingissä: suomenkielistä naista lyötiin

http://vmlouek.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147243-kielivihaa-helsingissa-suomenkielista-naista-lyotiin

Toivoisin että kyseiset naiset tulisivat itse julkisuuteen, jos näin on tapahtunut.

Toisaalta rinnastus siihen miten esim. Peter Nyman(?) saa sanoa "totuuksiaan" julkisestikin niin on täysin aiheellinen jos vertaa vaikkapa näihin toisiin tapauksiin, joista ei yleensä uutisoida sanallakaan.

[nollatoleranssi]

Kuten totesin aiemmin, Helsingissä suomenruotsia ei kuiskailla peläten vaan huudetaan huomiohakuisesti. Spårassakaan ei kenellekään jää epäselväksi jos joku keskustelee parempikotimaisella.

Nyt kun pakkoruotsirintama on piiskannut itsensä hysteeriseen raivoon, on aivan ymmärrettävää että vastapuolta lyödään. Se on väistämätöntä, koska itsepuolustus on perusoikeus, ja nythän on varma tieto että kampanja ruotsin vapaaehtoisuuden puolesta on oikeasti kansanmurha.

Julkisuudessahan on innokkaasti kerrottu, kuinka ruotsin kieltä ei uskaltaisi sanoa sanallakaan oikein missään. Yleensä puhujina ovat kyllä olleet RKP:n tahot.

Onkohan se todellisuus kuitenkin aivan toista?

Tuo viittaus "kansanmurhaan" on täysin aiheellinen. Sen verran kovia tunteita tämä valinnaistaminen tuntuu herättävän.

[nollatoleranssi]

(http://s21.postimg.org/4s0b5cfaf/ellu.png)

Klikkaa kuvaa kuullaksesi lyhyesti ja napakasti aiheesta.

Rehn kertoi mielenkiintoisen tarinan siitä miten jopa Kongossa selvisi ruotsin kielellä. Mitenköhän olisi käynyt jos olisivatkin osanneet saksaa? Varmaan laitettu roviolle "natseina"?

Tuo on todella yleinen perustelu jota on julkisuudessa käytetty eri tarinoina siitä, miten ruotsin kieltä on tarvinnut Ruotsissa tai sitten on voinut ruotsia puhua esim. ruotsalaisen kanssa eri puolilla maailmaa. Sama logiikka ei tietenkään sovellu muihin kieliin.

[AstaTTT]

Siis mitvit? Selailin kanavia ja Yle ykkönen näytti jotain englanninkielistä, tekstittämätöntä ohjelmaa. Kävin netistä katsomassa, mikä se on, koska telkkarissa näkyi ruotsinkielinen nimi.

Ylen kakkoskanava näytti puolestaan urheilua, ja jälleen kerran ohjelman nimi ruotsiksi.

Siis mitvit, oikeasti? Asun Jäälissä, Pohjois-Suomessa. Onko Ylenannon RKP-fanaatikkojen pakko tunkea tänne saakka? Jäälin kieli on suomi!