Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[kummastelija]

Henkistä tasoa mitataan monenmoisilla testeillä. Mensa mittaa älykkyyttä. Ylioppilaskirjoitus mittaa yleistiedon osaamista.

Paavo Lipponen tarjoaa kaikkein edistyksellisimmän mittarin ikinä: se on Paavo Lipponen mittari. Kun ajattelet perhe Lipposen ajatusten mukaan, olet henkisesti kunnossa. Kun toimit kuin Paavo Lipponen, toimit oikein. Ennen Mooses Lipponen. Nykyään Muhammad Lipponen.

[Rubiikinkuutio]

Eikö ruotsinkielen pakosta ole jo luovuttu esim. maahanmuuttajien kohdalla?

Eiköhän se mene niin, että ruotsinkielen pakollisuus on sidottu oppivelvollisuuteen ja jatko-opintoihin? Jos ne missaa, niin siinätapauksessa toki mitään pakkoa ei ole?

[RP]

Voihan toki joihinkin ammattien vaatimuksiin esittää kielivaatimuksia vaikka ruotsinkielisissä kunnissa. Ruotsinkielen asema ei ole uhattuna edes perustuslain mukaisesti, ja jokaisessa kunnassa on valmius palvella myös ruotsinkielellä.

Edes RKP:hän ei usko ruotsinkielisten palveluiden toimivan äidinkielenään suomea puhuvien voimalla, kunhan vain simputtavat:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1387443.html#msg1387443

Minulle kelpaa valtionhallinnon ja väestöpohjan perusteella tarvittaessa kunnallishallinnon palvelujen takaaminen myös ruotsiksi. Pääosin tuon luulisi hoituvan "luontaisesti", tarvittaessa hyväksyn riittävän ruotsinkielen taidon rekrytointikriteerinä - "riittävän" ollessa sellaisen kielen tason, jolla asiat saa oikeasti hoidettua (selkeästi nykyisen virkamiesruotsin rajan yläpuolella).

[Oromo]

Charlotte Elisabeth Helene Nauclér on Ahvenanmaan edustaja  Suomen eduskunnassa.

Arvoisa herra James Hirvisaari, toivon että näet tämän pyyntöni. Voisitko pistää hieman pöhinää peliin kansalaisaloitekeskustelun lähtiessä käyntiin? Tarkemmin, voisitko kysyä eduskunnassa ruotsiksi rouva Charlotte mielipidettä

a) miksi suomi muutettiin vapaaehtoiseksi Ahvenanmaalla
b) mitä mieltä hän oli tästä muutoksesta
c) millaisena hän näkee nyt Ahvenanmaan tulevaisuuden
d) suositttelisisko hän samaa kielivapautt manner-Suomeen

Kiitos jo etukäteen.

[foobar]

Eikö ruotsinkielen pakosta ole jo luovuttu esim. maahanmuuttajien kohdalla? Ihmiset eivät ole tässä kohdin tasavertaisessa asemassa toisiin nähden.


Voihan toki joihinkin ammattien vaatimuksiin esittää kielivaatimuksia vaikka ruotsinkielisissä kunnissa. Ruotsinkielen asema ei ole uhattuna edes perustuslain mukaisesti, ja jokaisessa kunnassa on valmius palvella myös ruotsinkielellä.

Ystäväni valmistui äskettäin Aalto-yliopistosta. Hän on maahanmuuttaja, mutta hankkinut kansalaisuuden vuosia sitten, ja siten kyllä selviytynyt suomen kielen vaaditusta tasokokeesta. Olen varma, ettei hän osaa sanaakaan ruotsia. Paperit silti irtosivat. Hänen virallinen äidinkielensä ei ole suomi, mutta sehän onkin ilmoitusasia; mitäköhän jos ilmoittaisin itseni englanninkieliseksi? Luulenpa, etten välttyisi virkamiesruotsilta.

Olisi kiinnostavaa tietää, millaisilla taikaperusteilla näistä asioista päätetään.

[foobar]

Hesarin kommenteista, luultavasti sarkasmia, mutta silti hauska.


"Nuoret ymmärtävät, että kaksikielisessä yhteiskunnassa, jossa erilaisuus on arvo sinänsä, ruotsinsuomalaisten positiivinen erityiskohtelu suojaa maan kulttuurista monimuotoisuutta ja Ilman pakollista ruotsinopiskelua ruotsinkieliset jäisivät eriarvoiseen asemaan. Ruotsinkieli on Suomen rikkaus ja voimavara."

Jos sarkasmimittarini olisi epäkunnossa (huom. "Ilman" isolla iillä), voisin melkeinpä todeta tuohon, että ainoa paikka jossa olen lukion jälkeen kaivannut ruotsin kielen taitoa ovat olleet akateemiset snapsilaulut. Ne ovat myös ainoa mekanismi joka pitää koko kielen edes jotenkin mielessäni. Onhan se kulttuuria, mutta voisiko tämän kulttuuri-immersion tehdä vapaaehtoisestikin?

[ikuturso]

Rkp:n Mikaela Nylanderin mielestä on hyvä, että aloite tulee eduskunnan käsittelyyn. Hän ei luonnollisesti kuitenkaan toivo aloitteen menestyvän.

"Se olisi kaksikielisen Suomen loppu. Näemme, että opetuksella luodaan kaikille lapsille ja nuorille edellytykset jatkossa petrata ruotsin kieltä ja olla osa palveluyhteiskuntaa."

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat totesivat lähes kaikki, että Suomi on kaksikielinen maa, minkä vuoksi kielivähemmistön asema halutaan turvata.

Helsingin Sanomat: Aloite pakkoruotsin poistamisesta ei saa hallitus­puolueiden kannatusta 12.8.2013

Kansanedustaja Nylanderilta osuva kommentti pakollisen ruotsin kielen opetuksen tarkoituksesta. Sillä "luodaan [suomenkielisille] lapsille ja nuorille edellytykset petrata ruotsin kieltä ja olla osa [ruotsinkielisten] palveluyhteiskuntaa".

Se olisi kaksikielisen Suomen loppu.
Mitä virkaa on kaksikielisellä Suomella, jos tätä "kaksikielistä Suomea" pitää keinotekoisesti yllä vain 95% enemmistön pakko opetella 5% vähemmistön kieltä? Jos kerran tuon pakon poistaminen on kaksikielisen Suomen loppu, niin sehän nähdään sitten.

Tähän vielä tilastokeskusfaktaa jota linkkasin aiemmin tässä ketjussa.
Vuonna 2012 Suomen ruotsinkielisten määrä väheni 240 hengellä. Suomenkielisten määrä lisääntyi 3700 hengellä ja muita kieliä äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi 22900 hengellä.

Siitä miettimään mikä kaksikielisen Suomen lopettaa. Pakkoruotsin poisto vai maahanmuutto? Kumpaa RKP ja sen aisankannattajat kannattavat?

Miksi sanotaan sellaisia ihmisiä jotka sahaavat poikki sitä oksaa jolla istuvat itse?

-i-

[foobar]

Mitä virkaa on kaksikielisellä Suomella, jos tätä "kaksikielistä Suomea" pitää keinotekoisesti yllä vain 95% enemmistön pakko opetella 5% vähemmistön kieltä? Jos kerran tuon pakon poistaminen on kaksikielisen Suomen loppu, niin sehän nähdään sitten.

Olisi kiinnostavaa tietää sekin, kuinka paljon Suomesta löytyy virallisesti ruotsinkielisiä joiden äidinkieli on selkeästi suomea heikompi. Itse tunnen ainakin kaksi, ja se on paljon paremmin tuntemistani suomenruotsalaisista. Toisaalta tunnen suomenkielisiä, jotka puhuvat sata kertaa pääkaupunkiseudun suomenruotsalaisia "puhtaampaa" ruotsia - sellaista, jossa ei vilahtele lainasanoja suomesta. He puhuvat sitä lähinnä huvikseen, tai ruotsalaisten kanssa tekemisissä ollakseen. Pakko-opetuksella sitä osaamista ei olla hankittu, eikä varsinkaan vastentahtoisuutta aiheuttavalla pakko-opetuksella.

Veikkaan, että ainakin prosenttiyksikkö ruotsinkielisten osuudesta sulaisi, jos tällaista mittaria käytettäisiin kielen määrittämiseen.

[Roope]

Puolustusministeri Haglund jyrähtää.

- Melkein kaikki opetettavat aineet ovat pakollisia. Siksi on täysin loogista, että myös maan molemmat kielet ovat mukana paletissa, jonka lapset oppivat. Mikään kompromissi ei tule kysymykseen, se on täysin mahdotonta, jatkaa Haglund.  (käännös)

Svenska Yle: Haglund tror inte att skolsvenskan slopas i riksdagen 12.8.2013

[foobar]

Puolustusministeri Haglund jyrähtää.

- Melkein kaikki opetettavat aineet ovat pakollisia. Siksi on täysin loogista, että myös maan molemmat kielet ovat mukana paletissa, jonka lapset oppivat. Mikään kompromissi ei tule kysymykseen, se on täysin mahdotonta, jatkaa Haglund.  (käännös)

Svenska Yle: Haglund tror inte att skolsvenskan slopas i riksdagen 12.8.2013

Melkein kaikki kielet ovat vapaaehtoisia (tai siis valinnaisia), varsinkin peruskoulun jälkeen. Mutta mitäpä pienistä yksityiskohdista.

[Veli Karimies]

Puolustusministeri Haglund jyrähtää.

- Melkein kaikki opetettavat aineet ovat pakollisia. Siksi on täysin loogista, että myös maan molemmat kielet ovat mukana paletissa, jonka lapset oppivat. Mikään kompromissi ei tule kysymykseen, se on täysin mahdotonta, jatkaa Haglund.  (käännös)

Svenska Yle: Haglund tror inte att skolsvenskan slopas i riksdagen 12.8.2013

Okei, ei kompromisseja siis, se on ehdoton antautuminen yksikielisyyden hyväksi.

[Oromo]

Ai niin ja sitten se itä-Suomi. Kyllä sitä voidaan antaa vähän ymmärrystä, että siellä varmaan ruotsia ei niin paljoa tarvitse. Toisin se on läntisessä ja eteläisessä Suomessa. Siellä  asiat ovat aivan toisin, sillä siellä sitä ruotsia todella tarvitaan! Vai voitteko tamperelaiset, porilaiset, raumalaiset  riihimäkeläiset, uusikaupunkilaiset tai vaikkapa oululaiset muuta väittää? Ja te ruotsinkielisimmän Suomen alueella asivat suomenkieliset Turussa ja Helsingissä, ettekö aina puhukin sujuvasti ruotsia, kun päivittäin törmäätte ruotsinkielisiin tovereiihinne, joita teillä kaikilla on tietenkin yllin kyllin?

Minun looginen johtopäätökseni tästä asiasta on siis se, että itä-Suomeen täytyy saada pakko-Venäjä.

[op]

Se olisi kaksikielisen Suomen loppu.
Mitä virkaa on kaksikielisellä Suomella, jos tätä "kaksikielistä Suomea" pitää keinotekoisesti yllä vain 95% enemmistön pakko opetella 5% vähemmistön kieltä? Jos kerran tuon pakon poistaminen on kaksikielisen Suomen loppu, niin sehän nähdään sitten.

Yksi sana: Sveitsi. Retroromaaneja on 0,5 % väestöstä ja se on silti virallinen kieli, italialaisiakin vain 6,5 %. Ja näitä ei ole kenenkään pakko opetella koulussa. Pakkoruotsille ei ole mitään järjellisiä perusteita nykysuomessa. RKP on niin jäävi asiassa, että sen jäsenten kannanottoja ei tulisi mediassa paljoakaan noteerata. Virallisista suomenruotsalaisista ainakin nuoremmasta polvesta 75% puhuu suomea natiivisti/lähes natiivisti, koska joutuvat sitä käyttämään tai ovat todellisuudessa kaksikielisiä. Paremmin kuin suomenkieliset ruotsia puhuu heistä suomea arviolta 95 %. 5 % 5 prosentista on 0,0025 eli me opettelemme ruotsia, jotta voisimme palvella 1/400 osaa kansasta.

Ja kun raukat ymmärtäisivät, että tässä ei "hyökätä" todellakaan kieltä saati sitten väestöryhmää vastaan. Itsekin pidän ruotsia erittäin kauniina kielenä ja osaan sitä sujuvasti (josta kiitos ei kyllä kuulu kouluruotsille vaan myöhemmälle käytännön opiskelulle).

[nuiv-or]

HBL:n jutussa ei sanottu, että asiasta olisi kokoomuksella tai vasemmistoliitolla ryhmäpäätös (itse asiassa vasemmistoliiton osalta sellaista varsin selvästi ei ollut). SDP:n osalta Backman antoi niin ymmärtää, mutta silti minulle on epäselvää, onko kyseessä oikea ryhmäpäätös vai vain puoluejohdon toive, että sellainen pitäisi olla.

Ei ehkä suoraan sanottu, mutta ei tuota HBL:n juttua voi ymmärtää kuin niin, että heillä on ryhmäpäätös.

Hufvudstadsbladetin viime viikolla tekemän kyselyn  mukaan se saattaa jopa mennä läpi. Puntit eduskunnassa ovat tasan. Päätös suuntaan tai toiseen on syytä tehdä tiedon, ei tunteen pohjalta.

Helsingin sanomien vaalikonevastaukset eivät ole HBL:n kysely.

Henriksson haluaisi, että kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä arvioitaisiin lain seuraukset perustuslaillisten oikeuksien kannalta.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/ohjeet/kansalaisaloitteen-valmistelu

Esimerkkejä asioista, joita kansalaisaloitteet eivät siten voisi koskea ovat kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanominen.

Muita sisältö- tai muotovaatimuksia kansalaisaloitteelle ei perustuslaissa aseteta. Voit valmistella kansalaisaloitetta haluamallasi tavalla ja parhaaksi katsomillasi foorumeilla.

Aloite ei siis voi olla perustuslain vastainen.

Ystäväni valmistui äskettäin Aalto-yliopistosta. Hän on maahanmuuttaja, mutta hankkinut kansalaisuuden vuosia sitten, ja siten kyllä selviytynyt suomen kielen vaaditusta tasokokeesta. Olen varma, ettei hän osaa sanaakaan ruotsia. Paperit silti irtosivat. Hänen virallinen äidinkielensä ei ole suomi, mutta sehän onkin ilmoitusasia; mitäköhän jos ilmoittaisin itseni englanninkieliseksi? Luulenpa, etten välttyisi virkamiesruotsilta.

Olisi kiinnostavaa tietää, millaisilla taikaperusteilla näistä asioista päätetään.

Jotain tämäntapaista:

11 §

Kokelas voi toisen kotimaisen kielen sijasta suorittaa äidinkielen kokeen tässä kielessä. Jos kokelas on ennen lukio-opintojen aloittamista opiskellut ulkomailla ja hänet on lukiolain 13 §:n nojalla vapautettu toisen kotimaisen kielen opiskelusta tai jos kokelas ei lukion opetussuunnitelman mukaisesti opiskele pakollisena oppiaineena toista kotimaista kieltä, kokelaan tulee toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta suorittaa muussa kielessä, matematiikassa tai reaaliaineissa järjestettävä koe. Rehtori voi lisäksi oikeuttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta vapautetun kokelaan korvaamaan toisen kotimaisen kielen kokeen jollakin edellä mainitulla kokeella, jos siihen on kokelaan kielelliseen tai kulttuuriseen alkuperään ja kasvuympäristöön liittyvä erityisen painava syy.


http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020733

Se olisi kaksikielisen Suomen loppu.

Koska maa on kaksikielinen, he varmaan ovat kaksikielisiä. Koska he ovat kaksikielisiä, he puhuvat suomea. Problem solved.

[saint]

[...]
Ja kun raukat ymmärtäisivät, että tässä ei "hyökätä" todellakaan kieltä saati sitten väestöryhmää vastaan...

Luultavasti ymmärtävätkin, mutta kun päästään päästään näyttämään junttisuomalaisille paikka, niin sitten "kurmootetahan" niin, että oppivat mokomat taas kerran, mitä kuuluu ja kuka käski.

[Jaakko Sivonen]

On todennäköistä, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta vapaaehtoiseksi ei tule etenemään eduskunnassa. Hallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, sillä sitä ei ole hallitusohjelmassa, uskoo Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman. Hänen mukaansa demarit äänestävät kansalaisaloitetta vastaan.

Backmanin mukaan ryhmäkuri perustuu hallitusohjelmassa sovittuun politiikkaan.

http://www.hs.fi/politiikka/Aloite+pakkoruotsin+poistamisesta+ei+saa+hallituspuolueiden+kannatusta/a1376273063752

Myöskään homoavioliittoa ei mainita hallitusohjelmassa. Aikooko SDP:n eduskuntaryhmä siis äänestää myös sitä kansalaisaloitetta vastaan yhtenä miehenä? Saa nähdä, kuinka tekopyhiä nämä demarimatelijat oikein ovat.

Backman voisi kertoa, mikä merkitys kansalaisaloitteilla hänen mielestään ylipäänsä on, jos ainoastaan ne asiat, jotka mainitaan hallitusohjelmassa, "viedään eteenpäin"? Hallitusohjelman sisältö kaiketi etenee eduskunnassa ilmankin aloitteita.

"Meillä ei ole ennakkotapausta kansalaisaloitteesta, josta olisi virinnyt jotain konkreettisia lakimuutoksia. Turvallisempi reitti on se, että eduskunta epäkohtia huomattuaan pyytää hallitusta valmistelemaan jonkun esityksen. Se voisi tässäkin tapauksessa tulla kysymykseen", Oras Tynkkynen (vihr) sanoo.

http://www.hs.fi/politiikka/Aloite+pakkoruotsin+poistamisesta+ei+saa+hallituspuolueiden+kannatusta/a1376273063752

Kansalaisaloitteita on käsitelty eduskunnassa vasta yksi... Mitä varten kansalaisaloite on luotu ellei keinoksi vaikuttaa lainsäädäntöön?

[dothefake]

Se on luotu antamaan puuhastelua huolestuneille kansalaisille, jottei vaan kukaan oikeasti ala vaatimaan oikeutta.

[Lalli IsoTalo]

Eläkkeellä oleva entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen: Puhuin raitiovaunussa puhelimeen kotimatkalla töistä. Äidinkielelläni (ruotsiksi). Penkkini takaa kuulen: "50 000 ääntä ja te paskiaiset lennätte pian Ruotsiin." Ja tämä oli salonkikelpoinen sensurointi huudosta.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1790826/paavo-lipponen-pakkoruotsikeskustelu-kertoo-henkisesta-taantumasta

Helsinkiläisenä raitsikan käyttäjä sanoisin, että työmatkalla olevan eläkeläisen ulostulo Ruotsiin lentämisestä kuulostaa fantastisen savolaiselta.

Lipponen on tunnettu ruotsin kielen puolestapuhujana.[21] Hän toimi myös ruotsinkielisen kulttuurin verkoston Svenska.nu:n suojelijana ja valtuuskunnan puheenjohtajana.[22] Hänet palkittiin Freudenthal-mitalilla vuonna 2007.

Lisää samaa:

"Svenska nu!"
Keskiviikko 6.2.2008 klo 04.53
Paavo Lipposen kirje ärsyttää kouluikäisten vanhempia.
60 000 kotia on saanut eduskunnan ex-puhemies Paavo Lipposen terveisillä höystetyn, ruotsin kieltä markkinoivan postilähetyksen.

Ruotsin valitsemista lapselle A-kieleksi perustellaan muun muassa seuraavasti: "ruotsinkieliset dekkarit on tosi jänniä" ja "ruotsinkielisiä telkkariohjelmia on kiva katsoa".

Ja sitten vielä tämä "Äidinkielelläni (ruotsiksi)". En löytänyt Paavo Lipposen ansioluetteloa netistä. Siitä olisi selvinnyt hänen äidinkielensä.

[dothefake]

Ruotsin valitsemista lapselle A-kieleksi perustellaan muun muassa seuraavasti: "ruotsinkieliset dekkarit on tosi jänniä" ja "ruotsinkielisiä telkkariohjelmia on kiva katsoa".


Hmmmm....Suomi nousuun! Kun tummaihoismustat tekevät kaikki työt ja itse saan vain nauttia jännityskirjallisuudesta, minkä Solsidanin katselulta ennätän, niin mikäs siinä.

[kuhlmey]

Pakkoruotsikeskustelu syö mukavasti etenkin demarien ja vasemmistoliittolaisten kannatusta - katsokaapa vaikka. Loputkin rasvanahkaduunarit karkaavat näin persujen äänestäjiksi.

Tämä tulee, tällä kertaa, olemaan tämän aloitteen ainoa konkreettinen tulos. On hyvä, että tauon jälkeen pakkoruotsikeskustelu nousee esille ja että pakkoruotsin kannattajien (Lipponen, Backmann, Andersson jne.)  möläytykset uutisoidaan mahdollisimman laajalti. Kameleonttipuolue SDP:kin pääsee taas vaihteeksi näyttämään todelliset karvansa, kiitokset siitä Jouni Backmannille. Vielä kun saataisiin näytettyä RKP:n ja ruotsalaisten säätiöiden lonkerot päivänvaloon..

[Jaska]

"Hallituspuolueet eivät vie asiaa eteenpäin, sillä sitä ei ole hallitusohjelmassa, uskoo Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman."

Hallitusohjelman ainoa kohta, jonka voisi puusilmäisesti tulkita estävän pakkoruotsista luopumisen, on sivulla 77:

"Turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön palvelut omalla kielellään yhtäläisin perustein koko maassa hallinto- ja aluerajoja muutettaessa."
http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf

Kertoo aika mustavalkoisesta hahmotuksesta, jos Backman kuvittelee, ettei omakielisiä palveluja voitaisi turvata koko maassa ilman valtakunnanlaajuista pakkoruotsia. Sitä samaa absurdia mustavalkoisuutta, jonka mukaan pakkoruotsin vastustaminen on yhtä kuin keskitysleirien rakentaminen suomenruotsalaisia varten.

[Roope]

Hesarin liputusta ei tarvinnut kauan odottaa. Tai eihän tässäkään suoraan valita puolta, mutta tyyli ja asenne kertovat kaiken.

Kan­sa­lai­sa­loi­te, jo­ka esit­tää ruot­sin kie­len opis­ke­lun muut­ta­mis­ta va­paaeh­toi­sek­si, on ete­ne­mäs­sä edus­kun­taan. Aloit­teel­la on jo yli 50 000 al­le­kir­joit­ta­jaa.

Esi­tys as­tuu sel­vem­min pe­rus­tus­lain alueel­le kuin muut tä­hän men­nes­sä edus­kun­ta­kä­sit­te­lyyn vaa­dit­ta­van kan­na­tuk­sen saa­neet kan­sa­lai­sa­loit­teet. Pe­rus­tus­lais­sa ruot­si mää­ri­tel­lään suo­men kans­sa ta­sa­ve­roi­sek­si kan­sal­lis­kie­lek­si, jo­ta jo­kai­nen saa käyt­tää vi­ran­omais­ten kans­sa asioi­des­saan. Suo­men- ja ruot­sin­kie­li­siä pi­tää pe­rus­tus­lain mu­kaan koh­del­la sa­moin pe­rus­tein pal­ve­lu­ja tar­jot­taes­sa se­kä si­vis­tyk­sel­li­sis­tä ja yh­teis­kun­nal­li­sis­ta tar­peis­ta huo­leh­dit­taes­sa.

Käy­tän­nös­sä tä­mä edel­lyt­tää, et­tä ruot­sia – ja ruot­sin­kie­li­sil­le suo­mea – ope­te­taan pe­rus­kou­lus­sa kai­kil­le. Kan­sa­lais­aloit­teen nä­ke­mys pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­ses­tä niin, et­tä suo­men­kie­li­nen voi­si ruot­sia osaa­mat­ta toi­mia jul­ki­sis­sa teh­tä­vis­sä mut­ta ruot­sin­kie­li­set sai­si­vat sil­ti hy­vää pal­ve­lua va­paa­eh­toi­ses­ti ruot­sia opis­kel­leil­ta, ei ole rea­lis­ti­nen.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Pakollisen kouluruotsin poisto tulisi perustuslain reviirille 13.8.2013

Sitten vaan lukuja ja tutkimuksia pöytään väitteen tueksi. Muuten on vaikea uskoa, että ainoa vaihtoehto turvata lakisääteiset palvelut pienelle erityisryhmälle on opettaa ruotsin kieltä varmuuden vuoksi pakolla niille arviolta 80-90 prosentille suomenkielisistä, jotka eivät tule kieltä työtehtävissään ainakaan juuri näiden lakisääteisten palvelujen toteuttamiseksi tarvitsemaan.

Ruot­sin kiel­tä suo­jaa­vat kui­ten­kin hal­li­tus­oh­jel­ma ja si­tä tu­ke­va ryh­mä­ku­ri.

Kan­sa­lais­aloi­te tus­kin muut­taa la­ke­ja, mut­ta se pi­tää kä­si­tel­lä asial­li­ses­ti. Edus­kun­ta näyt­tää nyt mal­lia, mi­ten kie­li­kes­kus­te­lua käy­dään sor­tu­mat­ta ala­tyy­liin.

Tuota asiallisen keskustelun toivomuksen fraasia ovat toistelleet viime päivinä melkein samoin sanoin useat Rkp:n kansanedustajat. Ilmeisesti ovat olleet asian tiimoilta samassa strategiapalaverissa Hesarin pääkirjoitustoimittajan kanssa.

[RP]

HBL:n jutussa ei sanottu, että asiasta olisi kokoomuksella tai vasemmistoliitolla ryhmäpäätös (itse asiassa vasemmistoliiton osalta sellaista varsin selvästi ei ollut). SDP:n osalta Backman antoi niin ymmärtää, mutta silti minulle on epäselvää, onko kyseessä oikea ryhmäpäätös vai vain puoluejohdon toive, että sellainen pitäisi olla.

Ei ehkä suoraan sanottu, mutta ei tuota HBL:n juttua voi ymmärtää kuin niin, että heillä on ryhmäpäätös.

Backmanhan olikin jo todennut tuoreemmassa lehtijutussa, että asiasta ei ole edes keskusteltu ryhmässä, saati että siitä olisi päätetty.
http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1396699.html#msg1396699

[Jääpää]

Ja sitten vielä tämä "Äidinkielelläni (ruotsiksi)". En löytänyt Paavo Lipposen ansioluetteloa netistä. Siitä olisi selvinnyt hänen äidinkielensä.

Lipponen voi valita ihan minkä hyväksi näkee, suomalainen se psk  ei ainakaan ole. Nilkit eivät koskaan ole, onneksi se on ruotsalaistaustainen...
Painukoon ...vaikka Skotlantiin, menköön niille aukomaan sivistyskielistä. (vas.alh.)
http://www.sursill.net/Iltasanomat_18012012.pdf

[Ant.]

Ruot­sin kiel­tä suo­jaa­vat kui­ten­kin hal­li­tus­oh­jel­ma ja si­tä tu­ke­va ryh­mä­ku­ri.

Kan­sa­lais­aloi­te tus­kin muut­taa la­ke­ja, mut­ta se pi­tää kä­si­tel­lä asial­li­ses­ti. Edus­kun­ta näyt­tää nyt mal­lia, mi­ten kie­li­kes­kus­te­lua käy­dään sor­tu­mat­ta ala­tyy­liin.

Tuota asiallisen keskustelun toivomuksen fraasia ovat toistelleet viime päivinä melkein samoin sanoin useat Rkp:n kansanedustajat. Ilmeisesti ovat olleet asian tiimoilta samassa strategiapalaverissa Hesarin pääkirjoitustoimittajan kanssa.

Tämän kansalaisaloitteen ehdottomaksi eduksi on laskettava se, että se on esitetty kiihkottomasti ja asiallisesti. Erityiskiitos tässäkin asiassa kuuluu Sampo Terholle, joka on maltin ja järjen mies. Terho on olemuksellaan nostanut huomattavan paljon Suomalaisuuden liiton uskottavuutta ja rakentanut pohjaa sellaiselle keskustelulle, jonka kautta ruotsin kieli pakollisuus on ehkä tulevaisuudessa poistettavissa.

Helsingin Sanomilla on ketunhäntä kainalossa, mutta ei sen kommentti ole aivan vailla perusteita. Pakkoruotsikeskustelua jos mitä on aikojen saatossa leimannut asiattomuus. Tähän on syynä nimetön nettikeskustelu, mutta on sitä muutenkin osattu. Suomalaisuuden liiton entinen puheenjohtaja Heikki Tala soti vuosikausia Suomi24:n keskustelusivuilla sivujen luonteeseen sopivilla viesteillä. Myös kansanedustaja James Hirvisaaren kommentti ruotsin kielellä lätisemisen kieltämisestä eduskunnassa ei ollut erityisen maltillinen.

Tämän aloitteen kaltaiset avaukset ovat kaikkein vaarallisimpia pakkoruotsille. Jos pakkoruotsista puhutaan faktoilla, ovat pakkoruotsin kannattajat alakynnessä. RKP:ssä äänestäjätkin kannattavat pakkoruotsia tai eivät ainakaan järkyty sen säilymisestä, mutta kokoomuksen, SDP:n, keskustan ja vasemmistoliiton voi olla vaikea perustella äänestäjilleen (ja omille kansanedustajilleen), miksi pakkoruotsia kannatetaan. Mutta jos puhe kääntyy hurrimiehittäjiin, on perustelu valitettavasti helppoa, vaikkei älyllistä.

On mielestäni selvää, ettei aloite mene läpi. Tällä kuitenkin rakennetaan pohjaa esimerkiksi seuraavissa eduskuntavaaleissa käytävää keskustelua varten. Osa kansanedustajista pelaa kaksilla korteilla ja tämä on paljastettava. Nyt olisi toivottavaa, ettei ainakaan kukaan perussuomalaisten kansanedustajista irrottelisi keskustelussa ja pilaisi Terhon rakentamaa maltillista perustaa.

[skrabb]

Rakenteellinen pakkoruotsi
Pääkirjoitukset  0:00 |Pääkirjoitus

Ruotsin taito ei enää pitkään aikaan ole ollut edellytys Suomen kansainvälisissä suhteissa. Sen sijaan pakkoruotsi muistuttaa jo rakenteellista ongelmaa, mikä pitäisi poistaa.

Keskustelu ruotsin kielen asemasta koulussa saa uutta puhtia, kun kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta kaikilla kouluasteilla keräsi riittävästi allekirjoituksia. Keskustelu pakkoruotsista on viime vuodet vellonut vapaasti eri foorumeilla. Mielipiteitä on esitetty puolesta ja vastaan.

Keskustelussa on syytä pitää pää kylmänä, ettei sorruta kansallismieliseen kiihkoiluun. Kansalaisaloitteen takana olevan Vapaa kielivalinta-yhdistyksen puheenjohtajana toimii perussuomalainen professori Ilmari Rostila Tampereelta.

Kansalaisaloitteen myötä kielikysymyksestä päästään keskustelemaan rauhassa siellä, missä asiasta päätetään eli eduskunnassa.

Aloitteessa esitetään, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely ei vielä ole tae muutoksesta, mutta ainakin tunteikkaaseen asiaan joudutaan ottamaan kantaa.

RKP:ssä keskustelu toivotetaan virallisesti tervetulleeksi, kun osapuolet pääsevät perustelemaan kantojaan. RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund toivoo kuitenkin, että ruotsin kielen vapaaehtoisuutta ajavat tahot lyövät korttinsa pöytään ja kertovat, onko taka-ajatuksena lopulta ruotsin kielen kansallisen aseman muuttaminen. Tähän on reilua vastata rehellisesti.

RKP:llä on syvä huoli kielen asemasta nyt ja tulevaisuudessa, sillä puolueen keskeisiä tehtäviä on puolustaa ruotsin kieltä Suomessa. Puolue onkin ollut vuosikymmeniä jatkuvasti hallituksessa varmistamassa asemiaan.

Merkittävä takaisku koettiin 2005, jolloin ruotsista tuli ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoinen. Ruotsin kirjoittaminen romahti.
Menneeseen tarrautumisen sijaan on aika tunnustaa, että ruotsin kieli ei enää pitkään aikaan ole ollut edellytys Suomen kansainvälisissä suhteissa.

Tärkeämpiä kieliä ovat englanti, saksa, ranska, espanja, portugali, venäjä, kiina, arabia ja japani. Ruotsi haukkaa tästä paletista osansa, jolloin se on pois muilta kieliltä. Sen sijaan ruotsin kieli sopii hyvin valinnaisten kielten joukkoon.

Pohjoismaisessa yhteydessä vaalittu skandinaaviska on sekakieltä, jota on vaikea ymmärtää. Pohjoismaiset yhteydet ovat edelleen tärkeitä, mutta niiden takia ei kaikkien ikäluokkien tarvitse opetella ruotsia koulussa. Naapurimaissa ei pohjoismaisen yhteistyön nimissä ole pantu vastavuoroisesti painoa suomen kielen opiskelulle.

Viime päivinä on puhuttu paljon rakenteellisten uudistusten tarpeellisuudesta. Rakenteellisten ongelmien purku on vaikeaa, mutta kokonaisedun mukaista.

Vuodesta toiseen vastentahtoisesti pakollisena opiskeltava ruotsi, jota enemmistö kansalaisista ei koskaan tarvitse, on iso rakenteellinen ongelma. Kielellisen vähemmistön oikeuksista on pidettävä kiinni, mutta se ei edellytä ruotsia pakollisena oppiaineena.

Ruotsin kielen merkitys nuorison keskuudessa on vähäinen. Ei siis ihme, että kansalaisaloitteen nimistä jopa puolet on kerätty musiikkifestivaaleilla jalkatyönä.

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/rakenteellinen-pakkoruotsi/638657/

[Rastafari]

Tällänen kannanotto

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589378105.html

Opetushallituksen pääjohtaja kertoo oman näkemyksensä siitä, mitä pakkoruotsin poisto tarkoittaisi opetuksen järjestämisen osalta.

Ruotsin opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vaatisi sekä peruskoulun että lukion tuntijaon remonttia, toteaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.

Pakkoruotsin poistuessa sen tilalla tulisi perusopetuksen vähimmäistuntimäärän sisällä tarjota jotain muuta. Käytännössä järkevin vaihtoehto ruotsille olisivat Pitkälän mielestä muut kielet. Ruotsin korvaaminen millä tahansa muulla valinnaisaineella olisi käytännössä vaikea järjestää.

– Jo siitä syystä, että syntyisi niin pieniä ryhmiä.

Pitkälä toteaa, ettei kysymys ruotsin valinnaisuudesta kuitenkaan poista tarvetta keskustella koulujen kieliohjelman monipuolistamisesta yleensä.

Kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven mukaan vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia.

– Usein on viitattu siihen, että ruotsin opiskelu on jostakin pois. Monien kielten tunteminen helpottaa kuitenkin yhden kielen oppimista.

[Oami]

Kotimaisten kielten keskuksen johtajan, professori Pirkko Nuolijärven mukaan vaarana on se, että yhä vähemmän ihmisiä opiskelisi ruotsia.

No johan nyt lohkas. Maksetaanko noille tämmösistä laukomisista? Vai onko tämä kaikki yhtä false flagia ja oikeasti kannattavat aloitetta, mutta joutuvat virkansa takia leikkimään pälliä?

[Soromnoo]

Eikös pakkoruotsin puolustaminen ole nationalismia? Koska Ruotsi on Suomen virallinen kieli toisin kuin esim. Saksa tai Ranska joita halutaan valinnaisiksi ruotsin kanssa. Pakkoruotsin vastustajat ovat internationalismin puolella, selkeästi 

[skrabb]

Vieläkin kuin alusmaa

Panu Hakola
00:01

Ruotsin vallan aikana Suomen asema heikkeni jatkuvasti.
Keskiajalla se oli vielä melko hyvä. Turun piispa oli paavin alainen, kirkon kieli oli latina, ja papit saivat oppiaan Euroopan yliopistoissa.
Kustaa Vaasan ajettua tanskalaiset pois ja luterilaisena julistauduttua kirkon pääksi, hän ensi töikseen hävitti Kuusiston piispanlinnan ja kuljetutti Turun tuomiokirkon kuparikaton Ruotsiin.

Suomella oli vielä erityisasema "kreivin aikana" (1637-1654) Pietari Brahen saatua kenraalikuvernöörin nimen. Sitten alkoi jyrkkä alamäki.
Verot olivat kovemmat kuin Ruotsissa, väenotto armeijaan ankarampaa, eikä kielellä ollut mitään oikeuksia. Läänitysherrat rakensivat kartanonsa erämaahan.

Kuvaavaa on, että keskiajan linnojen ja kivikirkkojen jälkeen Suomeen ei rakennettu yhtään huomattavaa valtion rakennusta lukuun ottamatta Suomenlinnaa, joka Sveaborgina rakennettiin Tukholman turvaksi. Rahat menivät Tukholmaan ja sotiin, kuten mm. Matti Klinge on korostanut.

Venäjän valloitettua Suomen, asema tsaarin alaisena suurruhtinaskuntana parani huomattavasti.
Verot voitiin käyttää Suomessa, maa sai oman armeijankin, Suomen kaartin, oman rahan ja komeita rakennuksia rakennettiin erikoisesti Helsingin monumentaalikeskustaan.
Mikä parasta, Suomi sai virallisen kielen aseman ruotsin rinnalla, suomenkielisiä kouluja alettiin perustaa. Kuopion maaherra Alexander Järnefelt otti suomen virkakieleksi.

Pääkirjoitussivu palauttaa mieliin tuon murheellisen historian (SS 1.8.). AB Kährs alku-uutisten korulauseiden jälkeen raa'asti tuhosi Heikki Väänäsen elämäntyön, Karelia Parketin.
Mihin hävisivät yhteistyön edut? Parempi kilpailija ostettiin pois, lopetettiin ja sata savolaista jäi työttömäksi.

Samalla sivulla Janne Laitinen paheksuu Suomalaisuuden Liiton kansalaisaloitetta ns. pakkoruotsin eli ruotsinkielen pakollisuuden poistamisesta kouluopetuksesta.
Äidinkieleltään ruotsalaisia on noin viisi prosenttia. Ei missään maassa viiden prosentin vähemmistön kieltä opeteta pakollisena enemmistölle lukuun ottamatta entisiä Englannin ja Ranskan alusmaita.

Ruotsissa suomenkieliset eivät saa äidinkielellään opetusta kouluissa ihmisoikeusjulistuksesta ja monista Ruotsin lupauksista huolimatta.
Suomessa on aivan viime vuosina kovennettu virkamiesten ruotsinkielen vaatimuksia.

Suomalaisuuden Liitto on ajanut Pohjoismaihin symmetrisyyden periaatetta: jokaisessa maassa vähemmistöillä olisi samanlaiset oikeudet. Myönteinen merkki on, että RKP:n eräät näkyvät edustajat ovat vaatineet ruotsinsuomalaisten aseman parantamista.

Pääkirjoitussivun kirjoitukset osoittavat, että suomalaisia vieläkin pyritään kohtelemaan kuin Ruotsin alusmaan asukkaita, ja monet siihen vieläkin alistuvat.

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/vielakin-kuin-alusmaa/1362899