Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Taikakaulin]

Herkullinen asetelma. Suomen suvaitsevaiston palvoma johtaja saa nyt runtua ankkalammikon suunnalta. Mitä tekee fanilauma?

Voisiko tästä alkaa nyt laajempikin ruotsinkielen aseman kyseenalaistaminen? Jonkinlainen somevillitys meetoon tapaan ruotsin osaamattomuudesta Sannan tueksi olisi hyvä.

#minäkäänenosaaruotsia

[Jorma M.]

Höblässä sivun juttu, jossa toimittaja Sylvia Bjon ryöpyttää pääministeri Marinia, koska hän ei puhu ruotsia. Ei edes "kohteliaisuusruotsia", taivastelee toimittaja häveten Marinin toimintaa Ruotsin uuden pääministerin kanssa, joka sai lehdistötilaisuudessa tulkata ruotsinkielisen kysymyksen Marinille englanniksi.

Mä olen niin luutunut, ummehtunut ja menneisyydessä elävä, että näen päiväunia. Yksi suosikeistani menee näin:

Yrjö Järvisen johtama, Tilattoman väestön alakomitean aseistettu partio kolkuttaa pakkasyönä Sylvian alaovelle. Ja kun Sylviaa kuulustellaan, niin Sylvia joutuu seisomaan. Kuulustelun päätteeksi Sylvian pyjaman päälle puetaan iso päällystakki ja lähdetään pakkasilmaan selvittämään asioita. Niin kuin esim pakkoruotsin välttämättömyyttä tilattoman väestön lapsille.

[Roope]

Pekka Seppäsen kolumni: Sydämeni kannattaa pakkoruotsia, mutta aivoni eivät

Olen koko ikäni kannattanut niin sanottua pakkoruotsia. Sitä, että kaikkien suomenkielisten koululaisten tulee opiskella ruotsin kieltä.

Pakkoruotsin vastustajat ovat mielestäni olleet nurkkakuntaisia, historiattomia, tunteettomia ja vinoutuneella tavalla isänmaallisia.

Melkein oksensin, kun kuulin että perussuomalaisten tuore suomalaisuusohjelma hyökkää pakkoruotsia vastaan.

Mutta sitten ryhdyin ajattelemaan.

En keksi yhtään järkisyytä, miksi ruotsin kielellä pitäisi olla sellainen asema Suomessa kuin sillä on. Laki määrää niin, mutta eihän laki ole mikään järkisyy.

Perusteluja ruotsin kielen puolesta on monia. Yhteinen historia Ruotsin kanssa kuulostaa hyvältä perustelulta, mutta niin kuulostaisi yhteinen tulevaisuuskin. Yhteinen historia ja yhteinen tulevaisuus Suomella on myös Saksan ja Venäjän kanssa.

Ruotsinkielisten määrä Suomessa ei sekään ole kestävä perustelu. Pitäisikö Suomen toiseksi viralliseksi kieleksi vaihtaa tulevaisuudessa aina se kieli, joka on suomen kielen jälkeen yleisin?

Perusteluissa vilisee sellaisiakin sanoja kuin kulttuuri ja identiteetti, mistä voi päätellä, että hyvät perustelut loppuivat juuri.

Ruotsin kielen merkitys kuulemma kasvaa nyt kun Suomi ja Ruotsi matkaavat yhdessä kohti Natoa. Kuulostaa hassulta. Naton komentokielihän on englanti eikä ruotsi.

Varusmiespalvelun suorittaa nykyisin kaksi kolmesta siihen velvoitetusta suomalaismiehestä. Kantahenkilökunta iloitsee, kun vastentahtoisin kolmasosa ei ilmesty kasarmille.

Miksi ihmeessä ruotsinopiskelun suorittaneita pitää samaan aikaan olla täydet 100 prosenttia? Jos maanpuolustus pärjää kahdella kolmasosalla, luulisi että myös vähemmistökielenpuolustus pärjäisi. Ruotsinopettajillakin olisi mukavampaa.

[...]

Jos saisin vaihtaa oman ruotsin kielen taitoni jonkin toisen kielen taitoon, tekisin sen välittömästi, ilman häpeän häivää, pohtimatta kenenkään kulttuuria tai identiteettiä.

Olisin milloin tahansa valmis parantamaan saksan taitojani tai venäjän taitojani ruotsin kielen taitojeni kustannuksella.

Olisin valmis jopa luopumaan kaikista ruotsin kielen taidoistani, jos saisin vaihtokaupassa samantasoisen espanjan, kiinan tai vaikkapa japanin kielen taidon. Sori siitä. Ruotsin kieltä nyt vaan ei tarvitse Suomessa eikä edes Ruotsissa.

[...]

Tiedän hyvin, että ruotsin kielen vahvan aseman kyseenalaistaminen on veren kaivamista omasta nenästä. Minulla on ruotsinkielisiä sukulaisia, ruotsinkielisiä ystäviä ja ruotsinkielisiä työtovereita. En mielelläni menettäisi heistä ketään.

Enkä menetäkään. He eivät lyö välejä poikki. He eivät edes kommentoi näitä ajatuksiani. Kun seuraavan kerran tapaamme, he valitsevat jonkin toisen puheenaiheen.

Keskustelukieleksi he valitsevat suomen kielen, ihan niin kuin aina ennenkin.

Pekka Seppänen

Kolumnin kirjoittaja on riippumaton tarkkailija, en observatör från hängmattan.

Yle 13.12.2022

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta mielenkiintoisempaa olisi ollut kuulla itsestäänselvyyksien sijaan siitä, että miksi se pakkoruotsin vastustajien halveksiminen ja melkein oksentaminen. Mikä muuttui, kun mikään ei ole muuttunut?

[ikuturso]

Helsingin Sanomat/STT: Andersson: Ruotsin kielen opetuksen lisäämisen takana huoli kieli­varannon kaventumisesta: "On perusteltua, että kaikki opiskelevat toista kansallis­kieltä" 3.9.2022

Hän muistuttaa, että koulutuksesta ja opetuksesta puhuttaessa on monia aineita, jotka ovat pakollisia opiskelijoille. Valitut aineet ja niiden pakollisuus perustuvat laajempaan analyysiin siitä, mitä osaamista suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvä olla.

HIH!   

Arvatkaapa mitä tästä tuli mieleen, kun liberaalivasemmiston mielestä on tärkeää opetella kansalliskieltä!
Nahkasaappaiden kolinaa kuulen korvissani ma.

Miettikääpä, jos Suomessa olisi de facto pakkoenglannin lisäksi vaikka lähes pakollinen tai tarjonnan vuoksi de facto pakollinen arabia kakkoskielenä. Johtuen maassamme asuvista runsaslukuisista arabiankielisistä olisi vaihtoehtoisessa todellisuudessa kaikilla koululaisilla repuissaan juurikin ne englannin ja arabian kielten kirjat. Maailmassa on varmaan pitkälti toista miljardia arabian eri murteiden puhujaa ja kirjoitusta käytetään lisäksi farsin ja muissakin kielissä.

Sitten tulisi Perussuomalaiset - kansallismielinen puolue - joka vastustaisi islaminkielen opiskelua ja ehdottaisi sen sijaan Ruotsin kielen opiskelua ja perustelisi sitä sillä, että se on toinen kansalliskielemme!

Palataan todellisuuteen. Jos PS yrittää kansainvälisyyden nimissä korvata pakkoruotsin vapaaehtoisilla muilla kielillä, Vasemmistoliiton puheenjohtaja voi perustella että meidän pitää osata molempia kansalliskieliämme.
Jos PS yrittäisi torpata jonkin liberaalivasemmiston hyväksi näkemän maailmankielen opiskelun Ruotsin kielellä ja perustelisi sitä "kansalliskielellä", mikä olisi tulos?

Kaksilla rattailla matkataan, ruuna virtsaa vielä, tepsuttele pois. Tällä kaksoistandardien tiellä, aina olla vois.

-i-

[Roope]

Pakkoruotsia ei voi lopettaa Talouselämä-lehden päätoimittajan mielestä, koska... Kalmarin unioni.

Ruotsin kieltä ei sovi tuuppia – Purran ajoitus on huono, Rkp:n vastaus tylsä

Lännessä tarvitaan sillanrakentajia, idässä aidanrakentajia. Tämän takia Ruotsin asia on meidän, kirjoittaa päätoimittaja Jussi Kärki.

Pakko vai vapaaehtoisuus? Ruotsin kielen asema nousee tasaisin väliajoin keskusteluun. Tällä kertaa pelin avasivat Perussuomalaiset ja puheenjohtaja Riikka Purra, jotka vaativat pakkoruotsista luopumista.

[...]

Pakkoruotsin vastustamisella perussuomalaiset ovat ennenkin rakentaneet jytkyjä vaaleihin. Puolueen perustaja Timo Soini suosi yksittäisiä heittoja – nyt Riikka Purra tekee järjestelmällistä ohjelmatyötä. Purran linjaa voi pitää jopa maltillisempana kuin esimerkiksi Sampo Terhon suomalaisuusaikoina: puolue ei vastusta kahta kansalliskieltä.

Kielikiistan ajoitus on kuitenkin huono. Suomi kääntyy yhä enemmän Ruotsiin, kun Venäjä sulkeutuu. Lännessä tarvitaan sillanrakentajia, idässä aidanrakentajia.

Pohjoismainen yhteistyö näkyy nyt eniten turvallisuudessa, kun Suomi ja Ruotsi kulkevat rinta rinnan kohti Nato-jäsenyyttä. Toivottavasti maailma ei sysää meitä tilanteeseen, jossa Suomi joutuu irrottamaan hetkeksi Ruotsin kädestä. Suomea ja Ruotsia yhdistää moni muukin asia kuin Nato-ratkaisu: demokratia, hyvinvointiyhteiskunta, osaaminen ja vihreä teknologia.

[...]

Risto E.J. Penttilä menee kirjassaan vielä pitemmälle ja ajassakin kauemmaksi. Hän nostaa esiin Kalmarin unionin, jonka Tanska, Ruotsi ja Norja muodostivat 1400-luvulla. Se tarkoittaisi Naton ja EU:n sisälle pohjoista blokkia, joka toimisi, tosin suurta ääntä pitämättä.

Tässä ajassa tarvitsemme enemmän ruotsin kieltä, ei vähemmän. Tämä olisi vain saatava toteutumaan ilman pakon tuntua. Ruotsin asia on meidän och samma på svenska.

Talouselämä 3.11.2022

Melkoista ajatusakrobatiaa.

Emme tarvitse ruotsin kieltä enemmän vaan vuosi vuodelta vähemmän. Mikään ei tule enää kääntämään tätä vuosikymmeniä jatkunutta trendiä, etenkin kun Ruotsi itsekin muuttuu vauhdilla yhä vähemmän ruotsinkieliseksi. Pohjoismaiden nuoret puhuvat keskenään englantia.

Pakon tuntu poistuu helposti ja nopeasti poistamalla pakko.

[ikuturso]

Kun ryssän kriisi joskus raukeaa, tarvitaan venäjän kieltä ja diplomatiaa. Vaikka Natoon mentäisiin ja sodat loppuisivat tai eskaloituisivat, niin itäraja ei katoa tuosta minnekään.

Käytännössä kaikki pohjoismaalaiset puhuvat englantia mutta ryssistä vain muutama prosentti.

Joskus niitä diplomaatti- ja kauppasuhteita vielä rakennetaan ja silloin jos koskaan myös itänaapurin natiivin puheen ymmärtäminen on tärkeämpää kuin koskaan.

Mutta Jussi Kärki ei svedofiliassaan ja russofobiassaan kykene näkemään nenäänsä pidemmälle.

-i-

[Luotsi]

Pakon tuntu poistuu helposti ja nopeasti poistamalla pakko.

Veikkaisin että pro-pakkoruotsipiireissä ajatus mataa pikeminkin tätä rataa:

1) määritellään sana "pakkoruotsi" vihapuheeksi
2) kriminalisoidaan "vihapuhe"

[insinörtti]

Pakkoruotsia ei voi lopettaa Talouselämä-lehden päätoimittajan mielestä, koska... Kalmarin unioni.

Jos ja kun niitä perusteluja ei lähempää löydy, niitä on yritettävä hakea 1400-luvulta.

Loppujen lopuksi kyse on siitä, opiskellaanko lasten tulevaisuutta varten vai aikuisten menneisyyttä varten. Jälkimmäinen on tähän asti ollut ehdottomasti tärkeämpi, mutta jonkinlaista muutosta on ilmassa.

[Roope]

Höblässä itkua rekrytointifirman suomenruotsalaiselta toimitusjohtajalta Sofia Pohlsilta, että niin monissa rekrytointi-ilmoituksissa vaaditaan sujuvaa suomen kielen taitoa. Pohls väittää, että vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa vaadittiin it-alalla "täydellistä suomea" (ei vaadittu), mutta nykyisin se on poikkeuksellista, koska kansainvälisten suuryritysten työkieli on englanti (kuten on ollut vuosikymmenet).

Pohlsin mukaan suomen kielen taidon vaatiminen on ylipäätään vanha reliikki, josta pitäisi päästä eroon. Kielivaatimus on syrjintää ja tarpeettomana jopa laitonta, etenkin kun diversiteetti sitä paitsi synnyttää innovaatioita.

Ruotsinkielinen Pohls myöntää, että ruotsin taidosta ei ole Suomessa hyötyä, eikä hän ole kuullut sitä juuri koskaan työuransa aikana, mutta kannattaa silti pakkoruotsia.

Svårt få jobb med knagglig finska

För ett par veckor sedan plöjde talangscouten Sofia Pohls igenom de 100 senaste lediga jobben på Linkedin, Oikotie, Duunitori och Jobly. Av de totalt 400 jobbannonserna hade 366 krav på flytande finska. Det här trots att flera av annonserna var skrivna på engelska.

– Varför anstränger sig företag att skriva arbetsannonsen på engelska om de ändå kräver perfekt finska av de sökande? Jag tycker det är konstigt, säger Pohls som är vd på rekryteringsbolaget Finders Seekers.

[...]

Hur ser du och andra rekryterare på finlandssvenskar?
– Många rekryterare har en neutral inställning till finlandssvenskar. Det är ingen börda att vara finlandssvensk, men inte heller en fördel. Det finns studier som visar att arbetssökande med utländska namn diskrimineras när de söker jobb. Finlandssvenska namn sållas däremot inte bort. Men man förväntar sig att finlandssvenskar har perfekt finska.

Hur är det med sådana som har knagglig finska?
– Det kan komma som en chock ifall en finlandssvensk har väldigt knagglig finska. Men jag tror inte att det är en knäckfråga. Finlandssvenskar har kontaktnät och det väger tyngre. Samhället bygger på förtroende, vilket gör att många utlandsfödda har mycket svårare att få foten in i arbetslivet än både finskspråkiga och svenskspråkiga.

It-branschen som Sofia Pohls främst jobbar för är en föregångare med slopade språkkrav. När hon började med rekrytering inom it för cirka 10 år sedan var det nästan alltid ett krav att den arbetssökande skulle kunna perfekt finska. Numera är det ett undantag.

Flera globala storbolag har engelska som arbetsspråk. För företag som har den offentliga sektorn som kunder är det en klar fördel att ha svenskspråkiga i teamet. I övriga fall är svenska sällan en stor fördel, vilket Pohls tycker är synd.

[...]

Enligt Pohls är kravet på finska en gammal relik som hänger med från annons till annons. På samma sätt som det i de flesta annonserna står att man ska vara en teamspelare, kunna leda sig själv, ta initiativ och vara väldigt social.

– Ingen granskar kritiskt vilka krav som de facto är relevanta för en specifik uppgift. Det finns ingen formell utbildning för att bli rekryterare. Skulle någon på allvar granska vilka krav som är relevanta tror jag att det skulle komma fram flera felaktigheter.

Ibland handlar det om diskriminering. Pohls har noterat att det i vissa annonser inte längre räcker med flytande finska. Du ska ha nativ finska, alltså finska som modersmål.

Förutom att det är olagligt att ställa språkkrav som egentligen inte är nödvändiga, lider också Finlands konkurrenskraft av de hårda språkkraven, menar Sofia Pohls. Diversitet föder innovation. Utan att förstå andra kulturer och språk är det omöjligt att bygga tjänster som kan slå igenom internationellt.

Hur ser du på obligatorisk skolsvenska ur rekryterarens synvinkel?
– Jag har knappt alls hört någon tala svenska inom it under hela min karriär. Så ur den synvinkeln är svenska inte till någon nytta. Men jag tycker att det är bra att studera språk, oavsett vilket. Så jag ställer mig positivt till obligatorisk svenska. Det ökar möjligheterna att ta en tjänst eller mjukvara till en svensk marknad.

Hbl 23.12.2022

[Roope2]

Meillä oli kielihässäkkä Seinäjoella sairaanhoidossa, kun uskottiin, että Vaasasta saa ymmärrettävällä ruotinkielellä hoitoa.

Meillä nykyinen pääministeri huolehtii pohjoismaisista suhteista englanniksi.

Ja yksi pääministeriksi aikova on aloittanut opiskelut, jotta tulisi toimeen ruotsin kielellä.



Eikö ne jo tajua vähemmästäkin, että tämä pakkoruotsin opiskelu on turhaa kansakunnan resurssien haaskausta. Tehtäisiin se aika koulussa vaikka vapaaehtoistyötä: ulkoilutettaisiin vanhuksia ja/tai heidän koiriaan, suoritettaisiin kauppareissut heille, tehtäisiin lumitöitä, haravoitaisiin puistoja, kitkettäisiin rikkaruohoja, kunnostettaisiin koulurakennusta, ... tai opiskeltaisiin oppilaan vapaaehtoisesti valitsemaansa kieltä.

[insinörtti]

Meillä oli kielihässäkkä Seinäjoella sairaanhoidossa, kun uskottiin, että Vaasasta saa ymmärrettävällä ruotinkielellä hoitoa.

Meillä nykyinen pääministeri huolehtii pohjoismaisista suhteista englanniksi.

Ja yksi pääministeriksi aikova on aloittanut opiskelut, jotta tulisi toimeen ruotsin kielellä.



Eikö ne jo tajua vähemmästäkin, että tämä pakkoruotsin opiskelu on turhaa kansakunnan resurssien haaskausta. Tehtäisiin se aika koulussa vaikka vapaaehtoistyötä: ulkoilutettaisiin vanhuksia ja/tai heidän koiriaan, suoritettaisiin kauppareissut heille, tehtäisiin lumitöitä, haravoitaisiin puistoja, kitkettäisiin rikkaruohoja, kunnostettaisiin koulurakennusta, ... tai opiskeltaisiin oppilaan vapaaehtoisesti valitsemaansa kieltä.

Pakkoruotsia opiskellaan nimenomaan siksi, ettei ruotsin sijasta opiskeltaisi tai tehtäisi jotain hyödyllistä. Sen vuoksi pakon korvaaminen jollain hyödyllisellä ei tule koskaan onnistumaan. Pakon tarkoituksena kun on nimenomaan toimia rangaistuksena suomalaisille siitä, että ruotsalaiset joutuvat joka tapauksessa opettelemaan suomea jos tässä maassa haluavat yhtään mitään tehdä. Tuosta rangaistuksesta vastakauppana sitten rkp äänestää aina ja kaikissa asioissa hallituksen esittämällä tavalla.

[Jorma M.]

Suomalaisuuden Liitto on teetättänyt mielipidetutkimuksen miten eri Suomen väestöryhmät suhtautuvat pakkoruotsiin. Tässä Suomen uutisten uutitointi ja kooste
https://www.suomenuutiset.fi/uusin-mielipidetutkimus-suomalaisten-enemmisto-on-edelleen-ruotsin-kielen-pakollisuutta-vastaan/
Ja tässä itse tilastot:
https://mcusercontent.com/86cefd3c709153774583c0e29/files/2d109933-e11f-ec37-33af-8b64ba92a8a2/332400131_ruotsin_kielen_vapaaehtoisuus_2.pdf

Kuuden suurimman puolueen kannattajien enemmistöt sekä kaikki mahdolliset muut vastaavat enemmistöt kannattavat pakon päättämistä. Siis jopa Vihreiden ja Vasemmistoliiton äänestäjät.

Se mikä itseäni järkyttää eniten on, että koko väestöstä 37% kannattaa pakon jatkamista. Siis yli joka kolmas suomalainen haluaa pakottaa jokaisen suomalaisen opiskelemaan ruotsia. Yli joka kolmas haluaa tätä kaikille vaikka itse saisi opiskella sitä. 

Koko aineiston mukaan kansasta 54% kannattaa pakottamisen lopettamista, 37% vastustaa, 9% EOS.

[IDA]

Pakkoruotsia ei voi lopettaa Talouselämä-lehden päätoimittajan mielestä, koska... Kalmarin unioni.

Kalmarin unionin aikana kansankielillä  ei opiskeltu mitään, vaan kaikki opiskelu tapahtui latinaksi. Siirtyminen tähän Vatikaanin viralliseen kieleen olisi ihan hyvä idea nykymaailmassakin. Se nostaisi esimerkiksi EU:n komission ja parlamentin älyllistä tasoa ihan hetkessä.

[Lalli IsoTalo]

Siirtyminen tähän Vatikaanin viralliseen kieleen olisi ihan hyvä idea nykymaailmassakin. Se nostaisi esimerkiksi EU:n komission ja parlamentin älyllistä tasoa ihan hetkessä.

Kyllä, jos tulkit kiellettäisiin.

[valkovuokko]

Olisi pitänyt kysyä, vaaditaanko suomalaisilta ruotsinopiskelua ja ruotsintaitoa paljon enemmän kuin on todellinen ruotsin osaamisen tarve tässä maassa

Suurimmassa osassa Suomea ruotsintaitoa ei koskaan tarvitse koulun ulkopuolella, koska siellä ei asu ruotsinkielisiä.

Huomattava on myös, että nykyään  pääkaupunkiseudun kaksikielisissä kunnissa ruotsinkielisiä on paljon vähemmän kuin vieraskielisiä, esim Vantaalla ruotsinkielisiä on vain 2.3%, mutta vieraskielisiä kymmenen kertaa enemmän, eli n 23%.

[Roope]

Opetusministeriö reagoisi oppimis­tulosten laskuun lisäämällä oppituntien määrää perus­koulussa

Opetus- ja kulttuuriministeriö lisäisi oppituntien määrää peruskoulussa. Muutoksen perusteena on oppimistulosten lasku.

Ministeriö lisäisi yläluokille valtakunnalliseen opetuksen minimimäärään yhden vuosiviikkotunnin perustaitojen vahvistamiseen. Alaluokille ministeriö lisäisi yhden vuosiviikkotunnin, joka voitaisiin paikallisesti kohdentaa koulun tai ryhmän tarpeen mukaan. Tarkoituksena ei ole lisätä kouluihin uusia sisältöjä.

Avaus sisältyy ministeriön keskiviikkona julkaisemaan virkamiespuheenvuoroon, joka koskee ensi vaalikauden näkymiä ministeriön hallinnonalalla.

"Eduskunta on edellyttänyt koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä, että jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen oppiminen varmistetaan", ministeriö perustelee.

Eduskunta kommentoi selontekoa viime keväänä. Siinä perustaidoiksi lueteltiin esimerkeiksi luku-, kirjoitus- ja laskutaidot.

Helsingin Sanomat 15.2.2023

Marinin hallitushan otti puutteelliseen perustaitojen oppimiseen kantaa jo viime syksynä lisäämällä yläluokille yhden ylimääräisen tunnin, joka kohdistettiin pakkoruotsiin.

Hallitus lisää ruotsin kielen opetusta peruskouluissa

Hallitus valmistelee ruotsin pakollisen opetuksen lisäämistä perusopetuksessa. Lisäviikkotunti sijoitetaan yläkouluun. Torstaina hankkeen suunnitteluun osoitettiin määräraha.

HALLITUS on päättänyt lisätä perusopetuksessa ruotsin opetusta. Uudistuksella on tarkoitus paikata aiemman uudistuksen puutteita.

B1-kielen eli suomenkielisissä kouluissa ruotsin opetusta lisättäisiin hallituksen suunnitelmissa yksi vuosiviikkotunti, mikä tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa. Tämä määrä ruotsinopetusta tullaan lisäämään joko seitsemännelle, kahdeksannelle tai yhdeksännelle luokalle muun opetuksen päälle. Muuta opetusta ei ole tarkoitus vähentää.

Helsingin Sanomat 2.9.2022

Ensin tulee aina ruotsi, sitten vasta luku-, kirjoitus- ja laskutaidot.

[Nikolas]

Tämä pakkoruotsilääke ei oikein toimi. No eipä sitten muuta kuin lisätään annoksia. Enemmän pakkoruotsia. Kyllä se siitä.

[Emo]

Pakkoruotsi ei poistu ennenkuin vanhemmat ryhdistäytyvät joukkovoimalla ja ottavat lapsensa pois ruotsintunneilta. Ei kehtaa eikä uskalla? Edes isolla joukolla? No vetäkääpä isit ja äidit sitten karvainen hattu päähänne.

[Nikolas]

Pakkoruotsi ei poistu ennenkuin vanhemmat ryhdistäytyvät joukkovoimalla ja ottavat lapsensa pois ruotsintunneilta.

Minulla on huono tapa lainata itseäni. Lainaankin taas itseäni:

Sitten kun alkuperäisten pakkoruotsittajapuolueiden yhteenlaskettu suosio kutistuu pienemmäksi kuin pakkoruotsia selkeästi ja johdonmukaisesti vastustavien puolueiden suosio, jotain alkaa tapahtua.

...

Tämä on vihje äänestäjille: Jos todella haluatte päästä pakkoruotsista eroon, se edellyttää hyvin harkittuja ja selkeitä valintoja eduskuntavaaleissa.

[Roope]

Pääministeri Sanna Marin (sd.) puhuu ruotsia julkisuudessa harvoin, käytännössä ei koskaan. Ylen arkistoista löytyy yksi tallenne, jossa pääministerin kuullaan puhuvan toisella kotimaisella kielellä.

Se tapahtui, kun Marin valittiin SDP:n puheenjohtajaksi elokuussa 2020. Puhe kesti 15 sekuntia.
...
Myös Sanna Marin sanoi kaksi vuotta sitten Iltalehdessä, että hän aikoo parantaa ruotsin kielen taitoaan. Kehnoa toisen kotimaisen kielen taitoaan hän selitti tuolloin sillä, että on asunut koko ikänsä Pirkanmaalla, jossa kaksikielisyyttä ei juuri ole.

Samalla hän sanoi, että aikoo käydä ruotsin kielen tunneilla parantaakseen kielitaitoaan ja myös sen takia, että Suomi on kaksikielinen maa.

Ruotsia ei kuitenkaan ole kuulunut, vaan niissä tilanteissa, joissa Marin olisi voinut puhua ruotsia tai häneltä on kysytty jotain ruotsiksi, hän on vastannut suomeksi tai englanniksi.

Vaalikausi lähenee loppuaan, eikä Marin väitetystä opiskelustaan huolimatta ole edelleenkään käyttänyt ruotsia edes tässä ruotsinkielisen Ylen ehkä viimeisessä haastattelussa.

Sanna Marin ruotsista: On hankalaa, että en puhu niin hyvää ruotsia kuin olin toivonut

[...]

Ruotsin kieli vaikeaa pääministerille

Sanna Marin on yksi harvoista sosialidemokraattipuoluejohtajista, joka ei halua puhua ruotsia julkisuudessa. Suomen ruotsinkielisten sosialidemokraattien keskuudessa aiheutti hämmennystä, että puoluejohtaja ei heti alussa vaikuttanut ymmärtävän ruotsin kielen tärkeää roolia työväenliikkeessä.

Marin otti asian sydäneensä ja sanoo nyt, että sosialidemokraatit ovat aina puolustaneet kaksikielisyyttä.

– Meille on tärkeää säilyttää kulttuurimme täällä Suomessa, ja siihen kuuluu luonnollisesti myös suomenruotsalainen kulttuuri. Sitä ei ole koskaan kyseenalaistettu puolueessamme.

Millainen on paras kokemuksesi suomenruotsalaisuudesta?

– Minulla on monia hienoja kokemuksia. Asemaani ajatellen on ollut ongelmallista, että en ole osannut ruotsia niin hyvin kuin olisin toivonut. Silloin olisin puhunut ruotsia myös tässä haastattelussa. Tietysti toivon, että se olisi mahdollista, mutta se ei käy.   (käännös)

Svenska Yle: Sanna Marin om svenskan: Det är besvärligt att inte tala så bra svenska som jag hade önskat 2.3.2023

[Circus Hypno]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4c141c81-388b-4b64-8cce-7a6a9481a820

..

SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin vieraili Luokan edessä -ohjelmassa, jossa poliitikot vastaavat koululaisten kysymyksiin. Ohjelmassa testataan puoluejohtajien yleistietoa, kieliosaamista ja heittäytymiskykyä.

Ohjelmassa koululainen kysyi Marinilta kysymyksen ruotsiksi ja pyysi erikseen, että pääministeri vastaisi kysymykseen ruotsiksi, mutta Marin kieltäytyi tästä vedoten heikkoon ruotsiinsa vedoten.

[Lauri] Nurmen mukaan Marinin ei tarvitse osata ruotsia, mutta hän voisi opetella sitä edes muutaman lauseen, mikä osoittaisi hänen arvostavan ruotsia Suomen toisena virallisena kielenä.

"Herregud, det är ju fruktansvärd", ajattelee varmaan ruotsinkieliset, kun Marin ponnekaasti vaan toteaa på engelska "I don't speak Swedish".

Minun mielestäni ruotsi ei ole vaikeimmasta päästä oleva kieli (vaikkei itseäkään sen opiskelu peruskoulussa kiinnostanut), mutta se on suomen tavoin marginaalikieli maailmassa. Ja tuntuu tämä meidän muumiruotsimme olevan ihan oikeille ruotsalaisille vähän nåja.

[Sibis]

Muistojani:
Ruotsin pm Göran Persson Suomessa: "Meillä ei ole varaa viralliseen kaksikielisyyteen".
Tarja Halonen radiossa kun "kansa kysyy pakkoruotsista": "Ei koulunkäynti ole pelkkää letunpaistoa".
Kokoomuspuolue äänesti pohjanmaalla pakkoruotsin poistosta ja enemmistö voitti. Katainen heti Volktingettiin/Magma hautomoon ja sen jälkeen asiaa ei toteutettu vaan vaiettiin.
Matti Vanhanen ruotsinkielisessä tentissä ylellä: "de äär truu ja hoppar".

jne......

[Jorma M.]

Mielestäni Ruotsin osaaminen, oli kieli helppo oppia tai ei, on vahingollista. Ja aivan erityisen vahingollista se on, jos opettelu tapahtuu pakottamalla.

Vahingollista se on mm siksi ettei Ruotsilla tee enempää kuin virolla, tanskalla tai hollannilla. Tällaisten kääpiökielten opettelu on aina pois järkevämmiltä opetteluilta: yleistieto, digidigi, kansalaistaito, englanti, saksa, espanja, venäjä (kyllä, venäjä), taloustieto, verosuunnittelu, ammunta, sotilastaidot, erätaidot you name it. Kun Suomi käy kauppaa Ruotsin kanssa, niin markkinat kyllä hoitavat asian niin että aivan välttämättä ruotsia tarvitsevat kyllä ovat sitä muutenkin opetelleet.

Eikä moni huomaa ajatella pakkoruotsin psykodynaamisia ongelmia: suomalaisten nöyryyttäminen, vieraantuminen, katkeroituminen jne jotka kaikki lisäävät kansantaloudellista hävikkiä ja mielenterveysongelmia. (Kannattaa huomioida vielä Suomen ruotsinkielisten mieletön varallisuus ja heidän rasistinen käytöksensä suomalaisia kohtaan Suomessa ja Ruotsissa.)

On aivan eri asia fanittaa ruotsin kieltä, osata sitä ja jotenkin "käyttää sitä" jollain Tukholman reissulla, kuin se, että se on pakko. (Omassa tuttavapiirissäni on tasan kaksi jotka rakastavat ruotsinkieltä ja toinen jopa ihailee nyky-Ruotsia. Miten he nyt ovat fiksumpia yhdessä kuin kymmenet muut tuntemani?) Mun puolestani saavat pitää ruotsista.

Maailmanhistoriassa, saati vuonna 2023, ei ole ollut ainuttakaan kulttuuria tai miehitysvaltaa joka on pakottanut koulujärjestelmänsä ja lainsäädäntönsä kautta 95%ttä oppimaan 4%n kieltä. Ei Neuvostoliitto, ei Demokraattinen Kamputsea, ei Pohjois-Korea, eivät 1800-luvun siirtomaavallat. Suomi on planetaarisessa ajattelussa täysin poikkeustapaus.

Pakkoruotsi toimii myös rakenteellisesti niin, että 4% puolue on tätä pakottamista käyttämällä onnistunut kiilaamaan takiaispuolueeksi. RKP äänestää minkä tahansa hallituksen ja kansanmurha-agendan puolesta, kun pakko säilyy. Ja The Puolueen muut osat saavat 4% aina taakseen kunhan orjajärjestelmä säilyy. Eikä ainoastaan säily, vaan sitä on hivutettu nytkin yhä kattavammaksi ja tiukemmaksi.

[Luotsi]

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4c141c81-388b-4b64-8cce-7a6a9481a820

..

SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin vieraili Luokan edessä -ohjelmassa, jossa poliitikot vastaavat koululaisten kysymyksiin. Ohjelmassa testataan puoluejohtajien yleistietoa, kieliosaamista ja heittäytymiskykyä.

Ohjelmassa koululainen kysyi Marinilta kysymyksen ruotsiksi ja pyysi erikseen, että pääministeri vastaisi kysymykseen ruotsiksi, mutta Marin kieltäytyi tästä vedoten heikkoon ruotsiinsa vedoten.

[Lauri] Nurmen mukaan Marinin ei tarvitse osata ruotsia, mutta hän voisi opetella sitä edes muutaman lauseen, mikä osoittaisi hänen arvostavan ruotsia Suomen toisena virallisena kielenä.

Sannahan on jo opiskellut satoja tunteja ruotsia sekä saanut sen osaamisesta virallisen todistuksen, kuten muutkin (suomenkieliset) vastaavan tasoisen tutkinnon suorittaneet. Hän on siis varsin edustava esimerkki Suomen virallisen kaksikielisyyspolitiikan (aka pakkoruotsi) tuloksista. Tyydy siihen laurinurmi.
Tätähän tilasitte.

[Lahti-Saloranta]

Jostakin kumman syystä maahanmuuttajille ei opeteta ensimmäisenä vieraana kielenä ruotsia. Ruotsinkielisiltä vanhuksilta kun jää tällä menolla pyllyt pyyhkimättä ja tomati märkänevät Närpiössä. Mamuhan hyötyisi kun pärjäisi kielellisesti sekä ruotsinkielisillä alueilla että suomenkielisillä kun on se pakkoruotsi käytössä.
Oikeasti koko pakkoruotsi on perseestä. Parempi olisi jos resursit suunnattaisiin niin että ne jotka haluaisivat sitä oppia niin oppisivat kunnolla. Omasta kokemuksesta voin sanoa että en ole 50v montakaan sanaa ruotsia puhunut vaikka kirjoitin yo kokeessa magnan. Eniten opin ruotsia televisiosta katsomalla saariston lapsia. Ruotsia ei yhsinkertaisesti tarvita kun se on kuitenkin paikallinen kieli. Paljon hyödyllisempää olisi opiskella englannin kaltaisia maailmankieliä, sillä kun pärjää melkein missä vain.

[Jorma M.]

Kerron pakkoruotsia sivuavan tarinan oikeasta elämästäni. Tapahtui 2002 tai 2003, molempina oli jääkiekon MM-finaalissa Ruotsi-Kanada.

1-2 päivää ennen finaalia katsoin kännykkäni yhteystiedoista 20 oleellisinta miespuolista ikätoveriani. Lämäytin kaikille kysymyksen "kumman toivot voittavan?". Tuohon aikaan tekstittely oli aika kova sana, koska ei ollut kilpailevia viestintämuotoja. Kaikki vastasivat, ja Kanada voitti toiveet 19-1. 19-1.

Muistaakseni joka ikinen vastaaja oli ns normaali ihminen, mukana oli jopa tulevia rahamiehiä. Ja 19-1.

Anekdootti #1: tuo 1 Ruotsia äänestänyt on nykysinkin eroottisesti kaikkeen ruotsinkielisyyteen ja Ruotsiin (myös nyky-Ruotsiin) suhtautuva mies, joka on koko elämänsä elättänyt itsensä woke-ympyröissä. Hänen uransa on kaikki vuosikymmenet ollut sellainen, että vääristä mielipiteistä loppuu leipä heti. Ei tule yhtään apurahaa, ei tilauksia, puhelin mykistyy työtarjousten suhteen.

Anekdootti #2: uskon ja jopa tiedän, että pakkoruotsi oli vaikuttanut moneen noista 19:stä traumatisoivasti tms., jolloin osa heistä inhoaa kaikkea ruotsalaisuutta mukanaan koko elämänsä. (Järkevää tai ei.)

Anekdootti #3: työskentelin noina vuosina läheisesti jäbän kanssa jota en todellakaan ottanut alkuperäiseen 20 joukkoon. Hän  oli kova tilasto- ja urheiluhullu. Tavallinen pottunokkainen, väkäleukainen, katkera ja ärtyisä mies. Aviossa, rivari ja kolme lasta. Oli kotoisin, luonnollisesti, Itä-Suomesta ja ns alhainen syntyperä. Siis tavis sinänsä.
Kerroin sattumoisin tälle urheiluhullulle, että olin vuosia aiemmin "järjestänyt  gallupin" ja että Kanada voitti hämmästyttävästi sympatiat 19-1. Itä-Suomen poika vastasi heti aivan tosissaan: "ai sulla on noin tyhmiä kavereita...". Vasta monta vuotta myöhemmin sain selville että jäbän pottunokkavaimo oli pakkoruotsin opetusvirassa.   

Pakkoruotsi vaikuttaa moniin ihmisiin monilla eri tavoilla ja osa heistä korruptoituu syvästi. Heille voi tulla jonkin sortin ns. Setä Tuomo -psyyke. Henkilöstä tulee fanaattinen nöyryyttäjiensä rakastaja. Yleensä varmaan on kuitenkin syynä banaalisti raha. Olen aina hämmästellyt sellaisia joille raha on niin tärkeää, että koko muu maan maan saa vetää paskaviemäriin kunhan itse saa mahdollisimman paljon rahaa. Raha voi suggeroida jotkut tosissaan rakastamaan suomenruotsalaisia kunhan saa vain rahaa.

[sutki]

Onhan tuo aivan jäätävää että PM Sanna Marinilta on kysytty ruotsinkielen osaamisestaan jo 2,5 vuotta sitten ja nyt paljastuu että vastauksensa oli täyttä skittiä. Sannan arvopohjalta meni viimeistään nyt uskottavuus.

Sanna 23.8.2020 Tampereella:
"Pääministerinä olen ottanut kielitunteja ruotsin kielessä, mutta kun koronatilanne keväällä iski päälle, niin tämäkin jäi. Mutta tarkoitus on jatkaa, ja nyt tässäkin tehtävässä sen vuoksi, että Suomi on kaksikielinen maa.

Marin viittasi siihen, että SDP:ssä kaksikielisyys on aina ollut vahvasti läsnä puolueen toiminnassa.

– Meille kaksikielisyys on rikkaus. Sen eteen me teemme töitä ja puolueen linjausten mukaan tietenkin edetään, Marin päätti vastauksensa."

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7eb8900c-b22a-405f-881e-2c74bd18fb21

Lisätään nyt tähän että Tampereella on myös ruotsinkielisiä kouluja aina lukiota myöten. Ilmeisesti oppilaat eivät uskalla pakkoruotsia vastustavien persujen pelossa ruotsiaan käyttää. Ettei vaan olisi koulushoppailua ja eräänlainen oikopolku yliopistoihin? 🙄
http://www.samskolan.fi/

[rontti4]

Jorma M kirjoitti niin hyvin, että vaikka olenkin yleensä vain kuunteluoppilas, niin on pakko kommentoida.
Suhtauduin nuoruudessani pakkoruotsiin myönteisesti, ajattelin että pakkoruotsin vaihtoehtona olisi silloisessa Kekkosen ajassa ollut pakkovenäjä.
No aikaa kului, juniori kasvoi ja alkoi purjehduksen. Aluksi optimistijollat, sitten E-jolla. Purjehdus on tunnetusti ruotsinkielisten suosiossa. Siinä sitten optarikisoissa kierrellessä oppi noita hieman tuntemaan. Vanhemmat olivat kohteliaita ja avuliaitakin, nuorisosta sitten näki mitä ehkä suomenkielisistä oikeasti ajateltiin. En ole tuon kokemuksen jälkeen tiettyjä elintarvikebrandeja kovin innokkaasti ruokakoriini haalinut, nuo junioripurjehtijat niitä nyt, jos eivät johtavat, ainakin omistavat.

[Roope]

Marin pahoitteli huonoa ruotsin kielen taitoaan Vaasassa: "Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi"

Pääministeri Sanna Marin ei lupauksistaan huolimatta ole ehtinyt parantaa ruotsin kielen taitoaan pääministerikautensa aikana.

PÄÄMINISTERI Sanna Marin (sd) pahoitteli maanantaina sitä, ettei hänen kielitaitonsa riitä haastattelujen antamiseen ruotsiksi. Marin antoi toimittajille haastatteluja Vaasassa eduskuntavaali­kiertueensa yhteydessä.

Kielitaito nousi esiin, kun Vasabladetin toimittaja Marcus Lillkvist kysyi Marinilta aiheesta. Lillkvistin mukaan hänelle korostettiin useampaan otteeseen ennen haastattelutilaisuutta, että tilaisuus on suomeksi.

[...]

Marinin ruotsin taito nousi vastikään esiin myös Nelosella esitetyssä Luokan edessä -ohjelmassa, jossa poliitikot vastaavat lasten kysymyksiin. Marinia pyydettiin vastaamaan kysymykseen ruotsin kielen opiskelusta ruotsiksi, mutta hän ei tähän suostunut.

LILLKVIST muistutti mediatilaisuudessa Marinia siitä, että pääministerikautensa alussa Marin oli luvannut hänelle opetella paremmin ruotsia. Toimittaja kysyi nyt Marinilta, miksi tämä ei kuitenkaan ole toteuttanut lupaustaan.

"Omalta osaltani en ole pystynyt ruotsin kielen tunteja ottamaan sillä tavalla kuin vielä vaalikauden alussa tai pääministeriksi tultuani ajattelin. Heti sen jälkeen oikeastaan, kun olemme tavanneet ja tästä asiasta on keskusteltu, kohtasimme globaalin pandemian ja sen jälkeen muita haasteita, eurooppalaisen sodan", Marin sanoi.

Iltalehti uutisoi aiemmin maaliskuussa, että Marin on pääministerikautensa aikana ottanut yhden ruotsin yksityistunnin tammikuussa 2020. Marinin mukaan työtä on ollut tehtävänä niin paljon, että hän ei ole ehtinyt ottamaan tunteja enempää.

"Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi ruotsin kieltä tai haluaisi ruotsia paremmin puhua. Yksinkertaisesti kyse on ollut ajankäytöllisestä asiasta omalta osaltani", Marin sanoi maanantaina.

Helsingin Sanomat 13.2.2023

Pandemiaan ja sotaan vetoaminen on noloa. Arvostuksen osoittaa juuri sillä priorisoinnilla, kuinka paljon on valmis uhraamaan asiaan aikaa omasta tahdostaan.

Marinin muka tärkeänä pitämään ruotsin opiskeluun aikaa liikeni neljän vuoden aikana tasan yksi tunti. Sen sijaan Marinin hallitus päätti lasten puolesta, että heillä on ylimääräistä aikaa opiskella peruskoulussa pakkoruotsia yksi viikkotunti enemmän kuin ennen.

[l'uomo normale]

Jos ruotsin kielitaidon kehittäminen on itselle tärkeää, jo yksikseen lukemalla tunnin ruotsinkielistä tekstiä viikossa pääsee alkuun, kun on kouluruotsi pohjalla.