Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Siili]

Hassua. Puolue, joka on kokoomuksen peräkärry, ja joka ajaa EU:n liittovaltiota, on ylivoimaisesti suosituin ruotsinkielisten keskuudessa.

Jaa.  Minusta taas tuntuu, että tässä rekassa RKP on vetoauto ja Kokoomus se perävaunu.

[Rubiikinkuutio]

Minusta taas tuntuu, että tässä rekassa RKP on vetoauto ja Kokoomus se perävaunu.

Ja jos ei ihan noinkaan, niin tuskin kukaan kiistää sitä että RKP on pystynyt vaikuttamaan maan asioihin huomattavasti yli oman äänimääränsä. Ja sen lisäksi toki samaan ääniä yli kannatuksensa, kun äänestävät todella ahkerasti.

[nollatoleranssi]

Ja kun julkisesta ruotsin kielen käytöstä tiuskiminen on mannermaalla Hesarin pääkirjoitussivulle päätyvää kielivihaa ja syrjintää, oli Yle löytänyt haastateltavaksi Ahvenanmaalle muuttaneen suomenkielisen, jonka mukaan suomen kieltä puhuvien läksyttäminen on vain heidän omaksi parhaakseen.

Hbl: Mikael Sjövall: Fredens öar 2.1.2014
Hbl: Haglund tar avstånd från kolumn 3.1.2014
Nya Åland: Öppen debatt om finskan på Åland 9.1.2014
Hbl: Den sista bastionen 9.1.2014
Hbl: För utveckling behöver vi samarbete och broar 9.1.2014
Hbl: Åland är både obetydligt och irrelevant 9.1.2014
Hbl: Ålands sak är vår om vi värnar om det svenska 12.1.2014
Svenska Yle: Henriksson betonar att självstyrelselagen gäller 13.1.2014
Svenska Yle: Ålands enspråkighet debatteras 13.1.2014

edit:
Fredrick Sonck kiinnittää Ny Tidissä huomiota oleelliseen seikkaan:

Joten kun Sjövall kirjoittaa, että syy suomalaisten puolueiden vaikenemiseen Ahvenanmaasta johtuu sieltä saatavien äänien olemattomuudesta, on asia juuri päinvastoin. Saadakseen edustajan Brysseliin Rkp tarvitsee yli 10 000 ahvenanmaalaisten ääntä toukokuussa. Ei siis ihme, että Carl Haglund yritti nopeasti valaa öljyä laineille vakuuttamalla sovittelevissa lausunnoissaan, ettei hän näe ahvenanmaalaisessa kielipolitiikassa mitään suurempia ongelmia.  (käännös)

Ny Tid: Åland 13.1.2014

edit2:

Suomenkielisiä käsketään puhumaan ruotsia

Keskustelu ahvenanmaalaisten suhtautumisesta suomen kieleen käy kuumana. Ny Tid -lehden päätoimittaja Fredrick Sonckin mukaan joskus suomenkieliset saavat kuulla bussissa, että heidän pitää puhua ruotsia.

- Olen itse muutaman kerran todistanut, kun suomenkielisille sanotaan, että Ahvenanmaalla puhutaan ruotsia, sanoo Fredrick Sonck, joka on asunut Ahvenanmaalla useita vuosia.

Sonck vertaa suomenkielisille huutelua siihen, mitä suomenruotsalaiset saavat kuulla mantereella, mutta korostaa, että sävy ei kuitenkaan ole rasistinen.

[...]

Vaikka suomenkielisiä on vain viisi prosenttia Ahvenanmaan väestöstä, tietyt ryhmät pitävät Sonckin mukaan silti kieltä uhkana ahvenanmaalaiselle identiteetille.

- On tiettyjä yksittäisiä ahvenanmaalaisryhmiä, joiden mielestä suomen kieli on uhka kulttuurisessa mielessä.

Yksikielisyys on kuitenkin tärkeää Ahvenanmaalle, ja ruotsin asemaa on oikeus puolustaa.

Svenska Yle: Finskspråkiga blir tillsagda att tala svenska 14.1.2014

On tietysti hyvä asia, että edes joku taho valottaa Suomessa näitä asioita. Valtamediat ja varsinkin YLE & HS vaikenevat, kuten tyyliin kuuluu.

[Siili]

Yksikielisyys on kuitenkin tärkeää Ahvenanmaalle, ja ruotsin asemaa on oikeus puolustaa.

Eli yksikielisyyskin voi olla rikkaus.

[Leso]

Yksikielisyys on kuitenkin tärkeää Ahvenanmaalle, ja ruotsin asemaa on oikeus puolustaa.

Eli yksikielisyyskin voi olla rikkaus.

Ja mittumaarikin on tuloillaan...

[Roope]

Stefan Wallin: Olemme kaikki sinivalkoisia sieluja

Järjestyksessä neljäs eduskunnan käsittelyyn otettu kansalaisaloite oli pari viikkoa sitten lähetekeskustelun kohteena. Aloitteen aiheena oli ruotsin kielen pakollisuuden poistaminen perusopetuksessa.

Käytännössä aloitteen tavoite on vieläkin laajempi. Tekstissä puhutaan myös ruotsin kielikokeen poistamisesta yliopistoissa ja kielivaatimusten höllentämisestä julkisissa viroissa.

Kansalaisaloitteen tarkoittamaa päämäärää voi lähestyä monella tavalla. Eräs lähestymistapa liittyy siihen, mihin kielitaitoa ylipäätään tarvitaan tämän päivän Suomessa ja maailmassa.

On selvää, että kielitaidon merkitys kansainvälisessä kanssakäymisessä ja kaupankäynnissä tässä entistäkin rajattomammassa maailmassa kasvaa koko ajan. Maailmankielet tulevat aina olemaan tärkeitä, mutta maailma alkaa aina sieltä missä asumme ja olemme. Elämä on paikallista. Suomi on osa maailmanyhteisöä, Eurooppaa mutta myös Pohjolaa, johon meillä on tiiviit suhteet, henkisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti.

Naapurimaa Ruotsi on Suomen tärkein vientimaa, ja näin ollen ruotsin kieli on edelleen tärkeä työ-, rekrytointi- ja seurustelukieli. Mahdollisuus opiskella molempia kansalliskieliä Suomessa takaa siis kaikille tasavertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla – tämä koskee myös omaa julkista sektoriamme.

Pakollinen ruotsin kieli on hyvässä seurassa muiden pakollisten aineiden kanssa. Pitäisi siis myös puhua "pakkomatematiikasta", "pakkobiologiasta" ja "pakkokemiasta", jos haluaa olla johdonmukainen. Pakollisuuden tavoitteena on mahdollisimman laajan yleissivistyksen antaminen maamme nuorille.

Yleissivistävä koulu ei siis voi olla pujottelurata tai voileipäpöytä, josta voi poimia vain ne herkullisimmat palat. Maailma ei ole koskaan ollut yhtä monimutkainen kuin tänään. Portti maailmalle on hyvä koulutus, taaperosta tohtoriksi, ja mahdollisimman laaja kielitaito. En ole koskaan tavannut ihmistä, joka olisi valittanut siitä, että hän osaa tai ymmärtää liian montaa kieltä.

Itse koen keskustelua ruotsin kielen pakollisuuden poistamisesta myös henkilökohtaisena asiana. Ruotsi on isänkieleni – äidinkieleni on tarkasti ottaen suomi – ja samalla oleellinen osa minun identiteettiäni. Näin ollen pyrkimykset heikentää ruotsin kielen asemaa osuvat varsin arkaan paikkaan.

Eduskuntakeskustelussa kysyin aloitteen taustalla olevilta perussuomalaisilta, miten he mahtaisivat reagoida, jos joku aloittaisi näkyvän, määrätietoisen kampanjan, jonka pääsanomana on se, että suomen kieli ei ole enää yhtä tärkeä, että se on muun oppimisen tiellä ja itse asiassa aivan turha. Miltä se tuntuisi, sydämessä, ihon alla? Aivan oikein. Minäkin loukkaantuisin sydänjuuriani myöten suomenkielisten puolesta.

Toivon, että kansalaisaloitteen käsittelyn aikana voisimme vähentää epä- ja harhaluuloja ja sen sijaan ymmärtää toisiamme paremmin. Maamme on vakavassa taloustilanteessa eikä vastakkainasetteluun ole varaa. "Ystävyys se on kallista, se ei riipu hallintomallista", lauloi Juice Leskinen kappaleessaan Eesti. Se ei myöskään riipu äidinkielestä. Olemme kaikki samanarvoisia, sinivalkoisia sieluja.

Verkkouutiset 28.5.2014

Myös Jan Vapaavuori käytti pari päivää sitten Ylen ruotsinkielisten uutisten haastattelussa (2:22) samaa "pakkobiologia"-vertausta. Pakkoruotsista kysyttäessä Vapaavuori sanoi ristiriitaisesti, että sen on oltava ainakin tavoitteena, mutta että pakkoruotsin ylläpitäminen edellyttää kuitenkin legitimiteettiä, joka taas on saavutettava asenteita muuttamalla. Eli pakkoruotsi on Vapaavuoren mielestä ok, mikäli sillä on yleinen hyväksyntä, mutta kun sillä ei ole yleistä hyväksyntää (eikä ole koskaan ollutkaan), on sellainen saatava joskus tulevaisuudessa asenteisiin vaikuttamalla. Tätä veret seisauttavaa asennemuutosta odotellessa jatketaan ilmeisesti kuten viimeiset 40 vuotta, jolloin pakkoruotsi on ollut voimassa. Sillä välin ruotsin ylioppilaskirjoituksissa valitsevien määrä tippuu tasaiseen tahtiin:

Joensuun normaalikoulun lukiossa ruotsia kirjoitettiin tänä vuonna selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Normaalikoulun 106 ylioppilaasta 44 kirjoitti ruotsin, yhteensä siis 42 prosenttia. Pojista ruotsin kirjoitti vain 17 prosenttia ja tytöistä 54 prosenttia.
...
Vaikka poikien kirjoitusinto on vajonnut jo lähes olemattomaksi, Turunen pitää suurimpana huolena kielen kokonaistaidon tasoa.

- En ole huolestunut siitä, että niin moni jättää kirjoittamatta. Suurempi huoli on se, että lukiossa valitaan vain pakolliset kurssit ja seuraavan kerran ruotsi tulee eteen vasta jatko-opinnoissa. Silloin voi olla kieli ruosteessa, Turunen varoittaa.
...
Monella opiskelijalla kysymys ei olekaan inhosta ruotsia kohtaan, vaan arkiset tarpeet.

- Täällä Joensuun seudulla venäjästä on enemmän hyötyä, Kiira pohtii.

MTV3: Vain kolmannes pojista kirjoittaa yo-ruotsin – lukioiden välillä huimia eroja 31.5.2014

Lukioiden väliset erot ylioppilaskirjoitusten ruotsin kielen tuloksissa ovat muihin aineisiin verrattuna huimia. Siinä missä Viikin normaalikoulussa keskipitkän ruotsin keskiarvo oli jopa yli eximian, oli keskiarvo Lappeenrannan Lauritsalan lukiossa lähempänä approbaturia kuin lubenteria. Näin siitä huolimatta, että ruotsin valitseminen ylioppilaskirjoituksissa on nykyään vapaaehtoista.

MTV3: Mistä löytyvät parhaat ruotsin kielen osaajat? 31.5.2014

[ikuturso]

Kyllähän joukko-oppikin poistettiin pakkomatematiikasta.
Siksi ruotsin kielikin voidaan poistaa pakkokielistä.

-i-

[Roope]

Kokoomus on muuttunut. Puolueen sisällä ruotsin kieltä arvostetaan korkealle. Yksi syy tähän on puolueen sisäinen tärkeä keskustelu koulujen pakollisesta ruotsista. Neljän vuoden takainen työtapaturma johti siihen, että puolueessa on selvitetty perusteet maan kaksikielisyyteen hyvin perusteellisesti. Jo kaksi vuotta sitten pakollinen ruotsi hyväksyttiin puoluepäivillä murskaavalla enemmistöllä.

[...]

On tärkeä muistaa, että pääministerinä Alexander Stubb on Suomen pääministeri ja hänen täytyy edustaa koko maata. Hän ei voi olla yhden tietyn ryhmän puhemies. Siksi ei olisi hyvä, jos hän ottaisi liikaa kantaa kielipolitiikkaan. Sillä voisi olla epätoivottu vaikutus.

Voisi melkein sanoa, että kielitaistelun aika on historiaa. Mutta valitettavasti emme voi unohtaa Perussuomalaisia. Heidän populisminsa perustuu vastakkainasetteluihin ja enemmistön vahvempaan valtaan vähemmistöjen yli. Kaikkien muiden puolueiden on nyt näytettävä yhteistä rintamaa julistaakseen, että Perussuomalaiset eivät ole yhteistyökelpoisia, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä.   (käännös)

Kimmo Sasi
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja

Hbl: En finlandssvensk statsminister 5.7.2014

Että näin. Kun Kokoomuksen omia rivejä ensin suoristettiin "neljän vuoden takaisen työtapaturman" jälkeen sisäisellä painostuksella, asetetaan nyt hallituskumppaneiksi mieliville ehdoksi sitoutuminen pakkoruotsiin. Viesti on kohdistettu oman väen ministerikandidaattien ohella Keskustalle, jonka piirissä on haikailtu kouluihin valinnanvapautta edes Suomen itärajalle. Ei minun vahtivuorollani, jyrähtää pääministeri Stubb käyttäen Sasia viestinviejänään.

[foobar]

Alexander Stubbin on siis oltava RKP:n puhemies, jottei välittyisi kuvaa että häntä kiinnostaa 95% äänestäjistä millään tapaa. Asia selvä.

No, se on selvä kun ottaa huomioon verotukseltaan edullisessa positiossa olevien RKP-säätiöiden vallan vaalituissa. Asian, jota luonnollisestikaan yksikään näitä tukia nauttiva puolue ei uskalla kritisoida. Ja Kokoomus - riippumatta näennäisestä menestyjämaineestaan - on tiukasti riippuvainen näistä tuista.


HBL:n toimittajaa alhaisempaa nilviäistä on vaikea minun mielikuvituksellani keksiä.

[ihminen]

Sasihan on tunnettu RKP:n juoksupoika Kokoomuksen sisällä, osallistui muun muassa RKP:n puoluekokoukseen vaikka kokkareilla oli omansa samaan aikaan. Sasi on myös ollut (onko vieläkin?) Svenska Folktingetin toinen varapuheenjohtaja.

RKP on soluttautunut kokoomukseen ja sen johtopaikoille hyvinkin tiukasti.

"Työtapaturmaa" muistamattomille:

Henri Heikkinen: Ruotsinkielinen farssi
http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/36617-ruotsinkielinen-farssi

Jussi Halla-aho: Kielipoliittisia linjauksia
http://www.halla-aho.com/scripta/kielipoliittisia_linjauksia.html


RKP rahoineen on Kokoomuksen kaveri ja ainainen kumppani ennenkuin nykyinen johto ja sen hännystelijät kammetaan ulos puolueesta tai edes johtopaikoilta. Stubbin aikana mikään ei tule muuttumaan tässä symbioosissa, siitä kärsii Kokoomuksen toisinajattelijoiden lisäksi koko Suomen kansa ainakin pysyvän pakkoruotsin muodossa.

[ihminen]

Kai-Ari Lundellin hyvä bloggaus vastineena Sasin tämänpäiväiselle "Kaikkien muiden puolueiden tulisi osoittaa yhteisrintamaa ilmaistakseen, ettei perussuomalaiset ole yhteistyökykyinen, jos he eivät kunnioita Suomen kaksikielisyyttä" ulostulolle.

Kimmo Sasi provosoi kielitaisteluun
http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171563-kimmo-sasi-provosoi-kielitaisteluun

Verkkouutisten juttu aiheesta (löytyy myös yllä olevasta blogikirjoituksesta),

"Stubbin menestys varmasti on haaste Rkp:lle"
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sasi%20stubb%20rkp-22928

Tässä aloitellaan jo seuraavien vaalien taistoa ja niinkuin Roope yllä toteaa asetetaan ehtoja seuraavaan hallitukseen mieliville puolueille rakentamalla kielipoliittista rintamaa perussuomalaisia vastaan.

Tässä on hyvä paikka haastaa Kokoomus.

[sologdin]

Olen kirjoittanut kieliasiasta ennenkin ja saanut vähän nenäviinojakin ylläpidolta "kieliriidan lietsomisesta", joten katselen nyt asiaa eri kantilta. 

Mikä on todellinen syy ruotsinkielen erityisasemaan Suomessa?  Sen on J.K. Paasikivi tiivistänyt julkaistuissa päiväkirjoissaan; hänen mukaansa Ruotsi on kiinnostunut Suomesta maamme ruotsinkielisen väestönosan takia ja se seikka antaa meille vähän selkänojaa Venäjän valtapyrkimuksiä vastaan.  Vanha takinkääntäjä toteaa:"Olisi parempi jos ruotsalaisia olisi 1 milj.".

Juho Kusti Paasikiven, vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén, kanta on realistinen, hyväksyttävä ja ymmärrettävä syy ruotsinkielen paapomiselle.  Miksi suomalaisille ei voida kertoa todellista syytä, vaan se pitää kääriä moninkertaiseen teeskentelyyn ja valheeseen?

[Iloveallpeople]

Pääkirjoitus:Kielikylvystä tuli Vaasan lahja Suomelle

...
Vaasan valtuusto teki kauaskantoisen päätöksen vuonna 1986. Se päätti aloittaa Vaasassa kielikylpyopetuksen Kanadan mallin mukaan. Kysymyksessä oli niin sanottu "varhainen täydellinen kielikylpy".

Alkuperäisessä Vaasan mallissa se tarkoitti täysin suomenkielisten lasten täysin ruotsinkielistä opettamista koulussa. Opettaja puhui vain ruotsia, mutta ymmärsi myös suomea.

...
Vaasan yliopisto on nousemassa yhä suuremmaksi kielikylpyopetuksen keskukseksi Suomessa. Syksyllä alkaa yliopistossa erillinen kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma (Pohjalainen 9.7.).

Ohjelma lupaa, että kielikylpykoulutusta laajennetaan koko Suomeen, koska opettajapula helpottuu. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus teki asiasta kirjauksen, joka liittyy osaksi kansalliskielistrategiaa.

Elokuun budjettineuvotteluissa ratkeaa, kuinka paljon kielikylpy saa rahaa. RKP:n ministeri Carl Haglund on ehdottanut, että valtio voisi maksaa tavallisen koulun ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Tavoite kuulostaa järkevältä. Kovin suurista summista ei ole kyse, sillä kielikylpyopetus ei ole paljon tavallista opetusta kalliimpaa.

On väitetty, että kielikylpy on RKP:n salahanke. Enemmistölle opetetaan vähemmistön kieltä, jotta kaksikielisyys vahvistuisi. Niinkö? Tällainen politisoinnin yritys on halpamaista ja arvotonta. Sille ei ole katetta.
...

Pohjalainen

Maanlaajuinen kielikylpyopetus. Taitaa olla todella halpaa. Lopullinen tavoite lienee ruotsinkielinen kielikylpyopetus kaikille suomenkielisille, eli suomen kouluissa puhutaan vain ruotsia. Toivottavasti edes kotona ja vapaa-ajalla saa puhua suomea. Tätä kai nyt ei enää voi verrata hyvällä tahdollakaan "pakkomatematiikkaan" tai "pakkohistoriaan".


edit. eilinen uutinen:

Aamulehti: Hallitus panostaa kielikylpyopetukseen koko maassa

Hallitus on laajentamassa kielikylpykoulutusta koko maan alueella, kertoo Aamulehti.

Lehden mukaan asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.

Kielikylpyopetuksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyjä on tarjolla lähinnä vain rannikolla, ja suurin osa niistä on ruotsinkielistä opetusta suomenkielisille.

Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo lehdelle, että alustavasti on puhuttu 5-10 miljoonan euron tuesta kunnille. Lopullisista summista päätetään elokuun budjettineuvotteluissa.

- Ehkä valtio voisi maksaa tavallisen ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Sitä kautta useammilla kunnilla olisi varaa ylläpitää vähän kalliimpia kielikylpykouluja, Haglund sanoo Aamulehdelle.

Iltalehti

Kun järjestelmä on saatu joka kuntaan, on helppo nostaa määrärahoja ja kielikylpyyn osallistuvien lapsien määrää.

[ikuturso]

edit. eilinen uutinen:

Aamulehti: Hallitus panostaa kielikylpyopetukseen koko maassa

Hallitus on laajentamassa kielikylpykoulutusta koko maan alueella, kertoo Aamulehti.

Lehden mukaan asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.

Kielikylpyopetuksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyjä on tarjolla lähinnä vain rannikolla, ja suurin osa niistä on ruotsinkielistä opetusta suomenkielisille.

Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo lehdelle, että alustavasti on puhuttu 5-10 miljoonan euron tuesta kunnille. Lopullisista summista päätetään elokuun budjettineuvotteluissa.

- Ehkä valtio voisi maksaa tavallisen ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Sitä kautta useammilla kunnilla olisi varaa ylläpitää vähän kalliimpia kielikylpykouluja, Haglund sanoo Aamulehdelle.

Iltalehti

Kun järjestelmä on saatu joka kuntaan, on helppo nostaa määrärahoja ja kielikylpyyn osallistuvien lapsien määrää.

Boldaamanihan tarkoittaa sitä, että koska suurin osa kielikylpykouluista on ruotsinkielisiä ja tarkoitettu rantasuomalaisille, niin nyt kun toiminta laajennetaan koko maahan, voidaan myös sisämaan ruotsinkieliset laittaa suomenkieliseen kielikylpykouluun. Varmasti itärajalle ollaan jo puuhaamassa venäläisiä kielikylpykouluja.

Mitä eikö?

-i-

PS. Ainakin Tampereella on englanninkielinen päiväkoti ja koulu. Se saa varmaan nyt tuon ohjelman puitteissa lisärahoitusta. Jostain syystä sen nimi ei kuitenkaan ole kielikylpykoulu. Tässä nyt luodaan taas jotain muka uutta, joka vain ruotsinkielisen opetuksen vuoksi saa erityisaseman ja erityisrahoituksen ja erityissuojeluksen tasavallan erityispuolustusministeriltä.

[nollatoleranssi]

Pääkirjoitus:Kielikylvystä tuli Vaasan lahja Suomelle
Alkuperäisessä Vaasan mallissa se tarkoitti täysin suomenkielisten lasten täysin ruotsinkielistä opettamista koulussa. Opettaja puhui vain ruotsia, mutta ymmärsi myös suomea.

---

Elokuun budjettineuvotteluissa ratkeaa, kuinka paljon kielikylpy saa rahaa. RKP:n ministeri Carl Haglund on ehdottanut, että valtio voisi maksaa tavallisen koulun ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Tavoite kuulostaa järkevältä. Kovin suurista summista ei ole kyse, sillä kielikylpyopetus ei ole paljon tavallista opetusta kalliimpaa.

---

On väitetty, että kielikylpy on RKP:n salahanke. Enemmistölle opetetaan vähemmistön kieltä, jotta kaksikielisyys vahvistuisi. Niinkö? Tällainen politisoinnin yritys on halpamaista ja arvotonta. Sille ei ole katetta.

---
Myös puolikielisyyden pelko on turhaa. Ensimmäisten kouluvuosien jälkeen ero tavallisen luokan suomen kielen taitoon tasoittuu. Kuudennella eroa ei enää ole. Äidinkielen kehitykselle ei kielikylvystä ole haittaa.

Sekin kannattaa tosin muistaa, että lapsen kokonaisvaltainen kehitys on kiinni monesta seikasta. Monikielisyys ei ole pääasioita, mutta äidinkieli on.

...

Pohjalainen

Lahjasta ei ainakaan voi puhua. Pidän tuota hieman sairaanakin ajatuksena, että koulussa puhutaan täysin suomenkielisille oppilaille vain ruotsia selittämättä asioita suomeksi, joka on heidän ymmärtämänsä pääkieli. Voi olla yksi tekijä "ruotsinkielisten" heikoissa oppimistuloksissa vaikka toisaalta eikös heidän kielensä pysy koko ajan suomena?

Tuo "kielikylpy" kuullostaa ylipäätään yhdeltä typerimmistä sanoista. Yhtä hyvin voitaisiin sanamuotona puhua "pakkoruotsiopetuksesta". Tämä siihen viitaten, ettei muita kieliä opeteta samalla tavalla, eikä kieliopetus näy toimivan toistepäin.

Kun ei puhuta "tarkoista luvuista" niin on helppoa esittää tuollaisia valheita, mitä kyseisessä pääkirjoituksessa esitetään. Aamulehden juttu on tarkempi ja osaa kertoa 5-10 miljoonan euron lisätuesta kunnille. Suomessa on 320 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla. Heikommallakin matematiikalla tässä puhutaan n. 0,5-1,5 miljardista eurosta (laskin ettei valtaosa kunnista edes tarvitsisi avustusta, Ahvenanmaan kunnat suoraan pois. Summa paljon korkeampi jos otetaan kaikki kunnat mukaan). Onko se pieni summa rahan laittamisesta turhuuteen?

Koko hanke on RKP:n vetämä ja sitä kautta rahoitusta pohditaan. On todella järkyttävää, että pääkirjoittajan tasoinen henkilö yrittää suoltaa suoria valheita asiasta eteenpäin väittäen, ettei tuosta olisi kysymys.

Toinen sana mikä Suomessa pitäisi kieltää on "monikielisyys", koska julkisesti monikielisyys tarkoittaa samaa kuin ruotsin kielen osaaminen. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä eli monikielisyys ruotsinkielisyyden taito on Suomessa tärkein oppiaine mitä koulu voi tarjota.

Hieman outoa on myös tehdä tuollainen väittämä, että kuudennen luokan jälkeen oppilas osaa täysin loistavasti itselleen vierasta kieltä? Kysyppä samaa maahanmuuttajilta tai niiltä suomenruotsalaisilta, jotka eivät puhu sanaakaan suomea. Vaikka siitä ei olisi äidinkielelle haittaa, niin miten paljon siitä on muun opetuksen ymmärtämisessä haittaa? Puhutaan varmaankin 1-3 vuoden oppimistasosta, jota toki helpotetaan helpommilla jatkokoulutuspaikoilla...

[Jaakko Sivonen]

RKP:n lopullisena tavoitteena lienee paluu 1800-luvun puolivälin tilanteeseen, jolloin ruotsi oli ainoa virallinen kieli opetuksessa, hallinnossa ja ylipäänsä kaikessa. Puheet "kaksikielisyydestä" ja "monikielisyydestä" ovat pelkkää hämäystä: RKP:n todellinen tavoite on ruotsinkielinen yksikielisyys. RKP:läisiä ei millään tavalla kiinnosta suomen kielen aseman edistäminen niissä kunnissa, joissa ruotsi on enemmistökieli. Vai onko Närpiön kouluissa suomenkielistä kielikylpyä?

[timouti]

Tässä aloitellaan jo seuraavien vaalien taistoa ja niinkuin Roope yllä toteaa asetetaan ehtoja seuraavaan hallitukseen mieliville puolueille rakentamalla kielipoliittista rintamaa perussuomalaisia vastaan.

Voisiko tämä kieliasia lopulta kaatua rahaan: Kyläkouluja lakkautetaan, homekouluja ei ole varaa korjata, opettajille annetaan enemmän tehtäviä ja vaikka oppilaat ovat entistä häiriintyneempiä vähennetään avustajia luokissa. Samaan aikaa kuitenkin kuntien on kustannettava ruotsin opettajia kuudesluokkalaisille, kun tavalliset luokanopettajat eivät sitä osaa tarpeeksi, jotta voisivat opettaa. Ja nyt valtiolla onkin antaa rahaa kielikylpyyn, vaikka välttämättömiin menoihin ei ole.

Ruotsinkielisillä on nyt kymmenen kuukautta aikaa näyttää, mitä he haluavat ja millainen heidän hallitsemansa Suomi on. Ei se paljon tässä konkurssissa paina.

[Nanfung]

RKP:n lopullisena tavoitteena lienee paluu 1800-luvun puolivälin tilanteeseen, jolloin ruotsi oli ainoa virallinen kieli opetuksessa, hallinnossa ja ylipäänsä kaikessa.

Tämä RKP:n malli muistuttaa erehdyttävästi Neuvostoliiton laatimaa kieliohjelmaa Viron kouluihin. Viron kouluissa opiskeltiin pakkovenäjää, minkä tarkoituksena oli rakentaa Virosta venäjän- ja vironkielinen kansakunta. Sen jälkeen, kun virolaiset olisivat hallinneet molemmat kielet yhtä hyvin, niin viron kieli olisi hiljalleen jätetty taka-alalle ja siirrytty käyttämään vain venäjää.

Tämä nyt tunnetuista syistä epäonnistui pahemman kerran, mutta jää nähtäväksi onnistuuko tämä paremmin Suomessa?

[nollatoleranssi]

Tässä aloitellaan jo seuraavien vaalien taistoa ja niinkuin Roope yllä toteaa asetetaan ehtoja seuraavaan hallitukseen mieliville puolueille rakentamalla kielipoliittista rintamaa perussuomalaisia vastaan.

Voisiko tämä kieliasia lopulta kaatua rahaan: Kyläkouluja lakkautetaan, homekouluja ei ole varaa korjata, opettajille annetaan enemmän tehtäviä ja vaikka oppilaat ovat entistä häiriintyneempiä vähennetään avustajia luokissa. Samaan aikaa kuitenkin kuntien on kustannettava ruotsin opettajia kuudesluokkalaisille, kun tavalliset luokanopettajat eivät sitä osaa tarpeeksi, jotta voisivat opettaa. Ja nyt valtiolla onkin antaa rahaa kielikylpyyn, vaikka välttämättömiin menoihin ei ole.

En usko, että rahaan se ainakaan kaatuu. Ainahan voidaan tarvittaessa pienentää rahamäärää ja on sitä rahaa Suomessa riittänyt ennenkin, jos on johonkin täytynyt laittaa. Tämä ruotsinkielen opettamiseen tarkoitettu rahahan on ns. "lisärahaa" kunnille ja kouluille eli se on extraa muiden kustannusten päälle.

Tämä kertoo kyllä uudenlaisesta RKP:n poliitikasta. Eli aikaisemmin taktiikkana oli niin maahanmuuttajat kuin oma varuskunta, mutta nyt ideana on saada palkattua mahdollisimman paljon väkeä ruotsinkielellä ympäri Suomea.

Itse epäilen, että tällä pyritään vähentämään opettajien vastustusta pakkoruotsiasiassa sekä saamaan kannatusta kieliasioille koko Suomessa. Eli kun joku opettaja/koulu on riippuvainen siitä valtion tuesta mitä he saavat, niin ruotsinkielen opettamisella sitä rahaa tulee entistä helpommin ja se hyödyttää koko yhteisöä. Tätä kautta vastustus tietenkin vähenee, koska eihän kukaan halua omaa tai ystävänsä työpaikkaansa lopettaa(?).

[nollatoleranssi]

Aamulehti: Hallitus panostaa kielikylpyopetukseen koko maassa

Hallitus on laajentamassa kielikylpykoulutusta koko maan alueella, kertoo Aamulehti.

Lehden mukaan asia on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan.

Kielikylpyopetuksen tavoitteena on saavuttaa toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyjä on tarjolla lähinnä vain rannikolla, ja suurin osa niistä on ruotsinkielistä opetusta suomenkielisille.

Puolustusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund sanoo lehdelle, että alustavasti on puhuttu 5-10 miljoonan euron tuesta kunnille. Lopullisista summista päätetään elokuun budjettineuvotteluissa.

- Ehkä valtio voisi maksaa tavallisen ja kielikylpykoulun välisen erotuksen. Sitä kautta useammilla kunnilla olisi varaa ylläpitää vähän kalliimpia kielikylpykouluja, Haglund sanoo Aamulehdelle.

Iltalehti

Kielikylpykoulutusta saavat pitää ainoastaan syntyperäiset ruotsinkieliset opettajat! Ei ihme, että RKP haluaa laittaa miljardin euron verran valtion rahaa omiensa palkkaamiseen!!!

[Teemu Lahtinen]

Ihan hyvä kommentaari tämäkin:

Matti Virtanen: POZOR VLAK – Ja sama kakkoskielellä
Yhteisen kielen puute on kuin virtahepo EU:n olohuoneessa. Ongelmaan on kuitenkin helppo ratkaisu, jota Suomi voisi edistää.


Matti Virtanen
Pyöräretki Keski-Euroopassa tekee hyvää paitsi jaloille, myös aivonystyröille. Tienviitat, opasteet ja liikennemerkkien lisäkilvet vaihtuvat joka rajalla erilaisiksi, ja tutulta kielialueelta poistuessa kieltojen merkitystä joutuu arvailemaan.

Ensin Saksassa matkaaville muistutus: "Hier gilt die StVO" tarkoittaa, että Straßenverkehrsordnung pätee täälläkin, joten kolaritilanteessa vastuu- ja syyllisyyskysymykset ovat selvitettävissä.

Tšekinmaalla silmään pisti usein toistuva kyltti: POZOR VLAK. Alussa se huvitti, vaikutti romaanihenkilöltä jossain veijaritarinassa.

"Vlak varasti Svejkin patjan alle piilottamat guldenit ja osti niillä viinaa koko komppanialle."

Unkarissa tilanne muuttuu vielä oudommaksi. Aiemmilla reissuilla olin huvikseni opetellut helppoja sanoja, kuten PIHENÖHELY ja BEVÁSÁRLOKÖZPONT, mutta nyt alkoi askarruttaa HULLADÉKGYÜTÉS.

Pahempaa oli tulossa. Unkarilaiset ovat historiastaan ylpeä kansa, ja viime vuosina kylien ja kaupunkien reunoille on pystytetty kylttejä, joissa paikan nimi lukee madjaarien varhaiskeskiaikaisilla riimukirjaimilla. Niitä ei löydy näppäimistöltä, joten tämä linkki saa riittää todisteeksi.

Euroopan unionin jäsenmailla on yhteisiä periaatteita kuten ihmisten vapaa liikkuvuus ja yhteiset työmarkkinat. Jos Székesfehérvárin bevásárloközpontissa on avoin työpaikka, suomalainen hakija on sitä täytettäessä samalla viivalla kuin paikallinen.

Käytännössä tämä ei kuitenkaan toimi, koska Unkarissa pitää puhua unkaria, Tšekissä tšekkiä ja niin edelleen. Unkarilainen asiakaspalvelija saattaa osata vieraita kieliä vain sen verran, että saa sanotuksi "Ai dount laik spiik inglish" tai "Nain Doitsh".

Niin kauan kuin yhteinen kieli puuttuu, puheet EU:n yhteisistä työmarkkinoista ja muustakin yhtenäisyydestä ovat teeskentelyä. Unionissa on nyt toinen toistaan virallisempia kieliä peräti 24. Siinä tulee käännettävää 552:een eri suuntaan, veronmaksajien kustannuksella.

Kumma juttu, ettei tätä pelleilyä saada loppumaan.

Käytännössä ongelma on toki monin paikoin ymmärretty ja ratkaistu: Budapestiläisen terveyskylpylän käytävällä varoitetaan liukkaasta lattiasta kahdella kielellä: FIGYELMEZ / CSÚSZÓS ja CAUTION / SLIPPERY.

Jälkimmäinen ei siis ollut Keski-Euroopan entisiä valtakieliä saksaa eikä venäjää, vaan englantia, josta on pikku hiljaa tullut kansainvälinen yleiskieli. Siitä saataisiin myös EU:lle kätevästi virallinen kakkoskieli. Smell the coffee!

Tiede ja teknologia, bisnes, ilmailu ja vähitellen myös diplomatia ovat jo muuttuneet lähes koko maailmassa englanninkielisiksi, eikä kehitykselle näy loppua.

Suomen tuoreet europarlamentaarikot saisivat panna kehitykseen vauhtia ja käynnistää unionissa kakkoskielihankkeen. Ihan aluksi voisi panostaa kakkoskielen opetukseen kouluissa ja vaikkapa sopia koko EU:ssa käytettävistä liikennemerkkien lisäkilvistä.

Yhteisen kakkoskielen myötä Belgian, Suomen ja Espanjan kieliriidat olisi kerralla ratkaistu. Pohjoismaisessa yhteistyössä voitaisiin lopettaa teeskentely "på skandinaviska"
Unionin sisällä tavoitteena olisi koko hallinnon hoitaminen ensisijaisesti englanniksi. Siirtymäajasta voidaan keskustella.

Ja sitten painavimmat vastaväitteet: englannin käyttö suosisi liikaa brittejä, jotka ovat omituisia ja kaiken lisäksi vihaavat koko EU:ta. Ruotsi, ranska ja muut maailmankielet ovat myös tärkeitä!

Totta kai, mutta ehdotus kuuluikin, että englannista pitäisi tehdä yhteinen kakkoskieli. Se tarkoittaa, ettei kenenkään tarvitse luopua äidinkielestään kotimaassa asioidessaan, eikä saamen tai katalaanin opiskelua suinkaan kiellettäisi.

Päinvastoin, yhteisen kakkoskielen käyttö helpottaisi ja lisäisi kanssakäymistä, kontakteja ja uteliaisuutta muita kieliä kohtaan. Voisipa jopa eurokriisin kolhima unionin yhteinen identiteetti hieman vahvistua.

Belgian, Suomen ja Espanjan kieliriidat olisi kerralla ratkaistu. Pohjoismaisessa yhteistyössä voitaisiin lopettaa teeskentely "på skandinaviska". Liikenneturvallisuus paranisi, kun lisäkilvet olisivat kaikkialla myös yhteisellä kakkoskielellä.

Yhteinen kakkoskieli edistäisi myös demokratiaa, hallinnon sujuvuutta ja avoimuutta. Nythän EU:ssa ei ole edes koko unionin laajuista uskottavaa ja kriittistä mediaa, jota kaikki voisivat seurata –  paitsi tietysti Financial Times, joka ilmestyy –  surprise – englanniksi. (Lehden saksankielinen versio jouduttiin lopettamaan pari vuotta sitten. No surprise.)

Toinen vastaväite on, että kielten opiskelu on avartavaa eikä yhtä pitäisi suosia muiden kustannuksella. Tähän voi soveltaa pakkoruotsin kannattajien argumenttia: ei yhden kielen opiskelu ole muilta pois, vaan se altistaa älynystyröitä myös muille kielille.

Ikävä totuus on kuitenkin, että kaikki eivät opi kieliä yhtä helposti. Miksi siis kiusata ketään pakkokielillä, joista heille ei todennäköisesti ole yhtä paljoa hyötyä kuin maanosan ja itse asiassa koko maailman lingua francasta.

Perustin muutama vuosi siten facebook-ryhmän "Englanti kakkoskieleksi". Jostain syystä se ei ole vielä saavuttanut kovin suurta suosiota. Kannattaa kyllä miettiä liittymistä: jos englannista ei tule EU:n kakkoskieltä, siitä tulee ennen pitkää väistämättä ykköskieli.

Sitä paitsi Britannia on eroamassa unionista, joten siltä yli jäävä kieli olisi kelpo kompromissi. Tarvittaessa myös kielen nimen voisi vaihtaa. Eulanti / Eulish kävisi allekirjoittaneelle, mutta parempiakin ehdotuksia otetaan vastaan.

Sanasto:

Straßenverkehrsordnung = Tieliikenneasetus
Pozor vlak = Varokaa junaa
Pihenöhely = Levähdyspaikka
Bevásárloközpont = Ostoskeskus
Hulladékgyütés = Sorttiasema
Figyelmez = Caution = Huomio
Csúszos = Slippery = Liukasta
Smell the coffee! = Herätkää, pahvit!
På skandinaviska = tanskaksi, norjalaisittain ääntäen
Surprise = ylläri
Lingua franca = frankkien (eurooppalaisten) kieli, "siltakieli"

Matti Virtanen
Kirjoittaja on A-studion toimittaja

http://yle.fi/uutiset/matti_virtanen_pozor_vlak__ja_sama_kakkoskielella/7353417

[jaakkeli]

Englanti virallisena kielenä tarkoittaisi suomen kielen varmaa kuolemaa parissa sukupolvessa. Ehkä joku sitä kannattaisikin mutta minusta harvinainen kieli on paitsi hyvä hidaste maahanmuutolle niin myös hyvä keino arvioida maahanmuuttajan sopeutumistahtoa: suomen osaamisen tasosta on heti helppo arvioida kuinka innokas maahanmuuttaja on oikeasti sopeutumaan Suomeen.

Iso-Britanniahan on maahanmuuton kanssa niin suuressa kusessa paljolti koska se on se rikas EU-maa jonka kieltä osataan kaikkialla. Vanhat siirtomaat ja etenkin Ranska jolle kielen levittäminen oli aikanaan pyhä asia ovat yleensäkin siinä samassa jumissa että kielen levittäminen kaukaisiin maihin ei pelkästään levittänytkään ranskalaista kulttuuria kaikkialle vaan nuo ranskaa oppineet kulttuurit ovat nyt rynnänneet ranskaan.

[Faidros.]

Sitä paitsi Britannia on eroamassa unionista...

Matti Virtanen
Kirjoittaja on A-studion toimittaja

Tämä ei siis ole Matin mielestä uutinen, vaan sivuhuomautuksena mainittava detalji!

[Miniluv]

Niin kauan kuin yhteinen kieli puuttuu, puheet EU:n yhteisistä työmarkkinoista ja muustakin yhtenäisyydestä ovat teeskentelyä.

Tämän olisi kirjoittajakin voinut tajuta jo 1990-luvulla...

Sitä odotellessa, että ranskalaiset ottavat englannin kakkoskieleksi

[TheVanishedTerrorist]

Niin kauan kuin yhteinen kieli puuttuu, puheet EU:n yhteisistä työmarkkinoista ja muustakin yhtenäisyydestä ovat teeskentelyä.

Tämän olisi kirjoittajakin voinut tajuta jo 1990-luvulla...

Sitä odotellessa, että ranskalaiset ottavat englannin kakkoskieleksi

Ehkä tuosta PAKKOruotsista tulee se yhteinen kieli? Ehkä suomen kannattaisi alkaa viemään ja markkinoimaan PAKKOruotsia EU jäsenvaltioihin...

[Roope]

iltalehden mukaan sen teettämä selvitys ja kartta todistavat, että lukiolaisten ruotsin kielen osaaminen ei noudata mitään maantieteellistä logiikkaa ja että Itä-Suomen lukioissa osataan ruotsin kieltä jopa paremmin kuin ruotsinkielisten kuntien rajanaapureissa. Tähän päädyttiin vertailemalla ylioppilaskirjoitusten B-ruotsin arvosanojen keskiarvoja Suomen lukioissa.

Pakkoruotsimyönteisten tutkijoiden mielestä tutkimus todistaa vääräksi väitteen, että Itä-Suomessa ei osattaisi ja tarvittaisi ruotsin kieltä (pakkoruotsin muodossa) siinä missä muuallakin Suomessa. Koululaisten ruotsin kielen oppimistuloksia tutkinut filosofian tohtori Eeva Tuokko tähdentääkin, että sen kummemmin yläasteella kuin lukiossakaan "ikinä kukaan oppilas ei ole sanonut, että tämä on pakkoruotsia", vaan puheet pakkoruotsista ovat koululaisten vanhempien keksintöä.

IL selvitti: Täällä lukiolaiset osaavat parhaiten ruotsia

Itä-Suomen lukiolaiset osaavat ruotsia paikoin jopa paremmin kuin ruotsinkielisten rajanaapurit.

Itäsuomalaiset eivät osaa eivätkä tarvitse ruotsin kieltä, on väite, jota Jyväskylän yliopiston ruotsin kielen professori Åsa Palviainen on saanut kuulla kyllästymiseen asti.

Iltalehden tekemä selvitys ja kartta todistavat toista: Lukiolaisten ruotsin kielen osaaminen ei noudata mitään maantieteellistä logiikkaa. Kevään ylioppilaskokeiden tulokset paljastavat, että itärajan tuntumassa on paljon kuntia, joissa abiturientit osaavat jopa ruotsia paremmin kuin ruotsinkielisten kuntien naapurissa asuvat ylioppilaat.

Alkujaan ruotsalainen, yli kymmenen vuotta Suomessa asunut Palviainen ei ylläty Iltalehden selvityksen tuloksista.

- En ole koskaan uskonut, että tämä asia olisi niin yksinkertainen. Ei voi sanoa, että vain koska joku asuu tietyllä alueella, hän pitää tai ei pidä ruotsin kielestä, hän sanoo.

Palviainen tietää, että kysymys pakkoruotsista jakaa suomalaisia vahvasti, eikä hän ruotsalaisena halua ottaa siihen kantaa. Silti hän toivoo, että oppilaiden osaamista ja motivaatiota koskevat väitteet perustuisivat tietoon eivätkä olettamuksiin.

Yksinkertaistus

Toinen Palviaisen usein kuulema väite koskee ruotsin ja venäjän kielten vastakkainasettelua. Itäsuomalaisten nuorten tulisi saada opiskella koulussa toisena kielenä venäjää, koska Venäjä ja venäjän kieli kiinnostavat ja hyödyttävät heitä ruotsia enemmän.

Palviaisen mielestä tämäkin väite on rankka yksinkertaistus. Nuorten kiinnostuksia ja motivaatioita ei ohjaa maantiede, vaan aivan muut syyt, kuten haaveet tietystä opiskelupaikasta tai ammatista.

Jos ruotsin opiskelu muuttuisi peruskoulussa valinnaiseksi, kielivalinta täytyisi tehdä hyvin nuorella iällä, jo ennen yläasteen aloittamista. Harva tietää siinä vaiheessa, mitä kieliä tulee vielä tarvitsemaan elämässään.

[...]

Tiettävästi mikään taho ei ole tutkinut erityisesti sitä, onko kunnan kaksikielisyydellä vaikutusta suomenkielisten ruotsin osaamiseen.

- Tuttavieni perusteella voin sanoa, että esimerkiksi Pohjanmaalla kieliryhmät ovat hyvin erillään niin, että te olette ruotsinkielisiä ja me suomalaisia.

Tuokon mielestä puheet pakkoruotsista ovat ennen kaikkea koululaisten vanhempien keksintöä.

- Ikinä kukaan oppilas ei ole sanonut, että tämä on pakkoruotsia. Ei yläasteella, eikä lukiossa.

[...]

Iltalehti 15.7.2014

NÄIN TUTKITTIIN
Iltalehti pyysi Ylioppilastutkintolautakunnalta kevään ylioppilaskokeiden tulokset. Tieto Oy esikäsitteli tulokset Iltalehteä varten.

Iltalehti laski keskipitkän eli yläasteella aloitetun B-ruotsin kirjoittajille koulu- ja kuntakohtaiset keskiarvot.

Kirjainarvosanat muutettiin numeroiksi siten, että L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja hylätty eli I=0. Valtakunnallinen keskiarvo oli 4,07.

Christer Holmlund från FSL hoppas att de här resultaten öppnar ögonen och skapar en mera nyanserad språkdebatt.

- Undersökningen strider mot våra stereotypier om ett östra Finland som är fientligt inställt till svenska språket och hellre skulle ta in ryskan. Det här bevisar tvärtom att det är bra att svenska finns och undervisas i östra Finland. Samtidigt blir det tydligt att vi måste jobba aktivt med svenska språket också i tvåspråkiga kommuner.

Svenska Yle: Svenskan mår bra vid ryska gränsen 15.7.2014

Oikeasti tutkimuksesta tehdyt johtopäätökset ovat lähinnä noloja, etenkin kun kommentoijina on alan professori ja tohtori. Pelkkä ylioppilaskirjoitusten B-ruotsin arvosanojen keskiarvo kun ei yksinään kerro yhtään mitään edes jonkin tietyn lukion lukiolaisten ruotsin kielen taidosta, sillä ruotsin kirjoittaminen on nykyään vapaaehtoista. Keskimäärin vain noin puolet lukiolaisista kirjoittaa ruotsin, mutta osuus vaihtelee lukioissa 9 prosentista 93 prosenttiin. Riippuu monista tutkimuksessa pimentoon jääneistä tekijöistä, ketkä päättävät kirjoittaa vapaaehtoisen ruotsin ja ketkä taas eivät, vaikka ovat joutuneet lukemaan sitä lukiossa.

Lisäksi selvitys ei ota lainkaan huomioon pitkän A-ruotsin valinneita (lähes 10 prosenttia koko ikäluokasta), joita on huomattavasti enemmän Etelä- ja Länsi-Suomen kuin Itä- ja Pohjois-Suomen lukioissa.

Vielä lukiolaisiakin vähemmän B-ruotsin kirjoittaneiden abiturienttien osaamisesta voi päätellä peruskoululaisten osaamistasoa, kun pakkoruotsikeskustelussa on kyse ennen kaikkea peruskoululaisten kielitarpeesta ja osaamisesta.

Ja vaikka ruotsin osaaminen olisi Itä-Suomen kouluissa kuinka hyvää, joutuu turvautumaan melkoiseen argumentointiakrobatiaan kääntääkseen sen erityiseksi perusteeksi itäsuomalaisten pakkoruotsin puolesta ja valinnanvapauden lisäämistä vastaan.

[Roope]

Miten käy ruotsin kielen?

Suomen kansainvälistyminen ja nopea monikulttuuristuminen kasaavat paineita ruotsin kielen asemaa kohtaan.

Kannattaako ruotsin kielen pakolliseen opiskeluun käyttää resursseja, kun todellisuudessa englantia pitäisi osata enemmän kuin koulussa ehtii oppia?

Kielipolitiikan vaihtoehtoja  pohdittiin tänään SuomiAreenalla.

Eduskunnalle jätettiin keväällä kansalaisaloite ruotsin muuttamisesta valinnaiseksi aineeksi kaikilla kouluasteilla.

Folktingetin varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi uskoo pakkoruotsin pysyvän:

- Erilaisten kyselyiden perusteella vaikuttaa siltä, eduskunnan selvä enemmistö on hylkäämässä aloitteen.

Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila arvioi, että ruotsin taidot eivät rapistu, vaikka pakkoruotsista luovuttaisiin:

- Olen hyvin optimistinen, että vaikka ruotsin pakollisuus poistuisi,  niin Suomessa olisi riittävästi hyvin ruotsia osaavia ihmisiä.

[...]

Kimmo Sasi uskoo ruotsin säilyttävän asemansa ainakin "sata vuotta" tästä eteenpäin.

MTV3 16.7.2014

Eipä taida "selvä enemmistö" hylätä aloitetta, mikäli kansanedustajia ei painosteta puolueiden linjoille. Päinvastoin:

Tässä pakkoruotsin kannattajat ja vastustajat eduskunnassa. Lähde Vaalikoneet 2011 (mm. HS ja muut vaalikoneet niiden osalta, jotka eivät vastanneet HS:n vaalikoneeseen).
Yhteensä: 96 kannattajaa ja 104 vastustaa.

[...]

Eli periaatteessa jos äänestykseen mennään, aloite voisi mennä läpi. Ongelmaksi tulee kuitenkin se, että kaikkien muiden puolueiden paitsi Perussuomalaisten johto kannattaa pakkoruotsia, tällöin pahaa pelkään, että kansanedustajat eivät saa äänestää omantunnon mukaan, vaan ryhmäkuri määrää asian tai sitten hallitus yrittää estää äänestyksen tästä asiasta.

[ikuturso]

Kielikylpyasialle ei taida olla omaa ketjua?

Tulipa tässä mieleen, kun olen ennenkin kritisoinut, kuinka korkeakouluopiskelumotivaationi, sekä oppimiseni alkoi takkuamaan, kun minulle vaikeita digitaalisen signaalinkäsittelyn aineita alettiin luennoida vain englanniksi muutaman kiinalaisopiskelijan vuoksi. Kun mentiin oppimiskyvyn rajamailla, vieras kieli ei ainakaan helpottanut tilannetta.

Nyt olisi hyvä kuulla erityisopettajilta, miten kognitiivisista häiriöistä tai oppimisvaikeuksista kärsivät lapset kokevat kielikylpykoulun? Miten käy vaikkapa matematiikan oppimisen på svenska, jos suomeksikin siinä on ongelmia? Johtaako tämä siihen, että lopulta kielikylpykouluihin otetaan vain lapsia, joiden oppimis- ja keskittymiskyky on normaalia parempi? Vai johtaako tämä siihen, että kielikylpykoulujen kustannukset myös erityisopetuksen ja koulunkäyntiavustajien osalta ovat moninkertaiset tavallisiin kouluihin nähden?

Eriarvoistuminen yhteiskunnassa kasvaa tasapäistämistavoitteiden johdosta. Miten kuulostaa niin tutulta nykyhallitusmeiningissä.
Itse ainakin vastustan mihinkään tällaiseen rahan lappamista niin kauan, kuin kunnat joutuvat lakkauttamaan kyläkouluja. Jos laitetaan arvoina vastakkain jonkun itäsuomalaisen ruotsin kielen taito vs. maaseudun palveluiden säilyttäminen, niin kyllä toimiva kyläkouluverkko ja lyhyemmät koulumatkat ovat minulle ainakin suurempi arvo, kuin ruotsinkielentaitoiset lappeenrantalaiset.

-i-

[AJIH]

– –
Ja vaikka ruotsin osaaminen olisi Itä-Suomen kouluissa kuinka hyvää, joutuu turvautumaan melkoiseen argumentointiakrobatiaan kääntääkseen sen erityiseksi perusteeksi itäsuomalaisten pakkoruotsin puolesta ja valinnanvapauden lisäämistä vastaan.

Tämä. Ruotsin ja venäjän kielen asettaminen vastakkain tässä kysymyksessä on suorastaan typeryyttä tulee se sitten kummalta kieliriidan osapuolelta tahasa. Vielä käsittämättömämpi on joidenkin rummuttama halu saada itärajalle venäjä ruotsin vaihtoehdoksi. Aivan kuin kysymys olisi koskaan ollut vain itärajasta. Mieleen tulee Kari Suomalaisen piirros karjalanpiirakasta ja porkkanasta. Jos minä olisin pakkoruotsittaja antaisin ilomielin – taistelun jälkeen – itärajan luopua pakkoruotsista peruskoulussa; lukioon ja viimeistään jatko-opintoihin pyrkiville se kuitenkin tulisi vielä vastaan, sekä niille, jotka halajavat valtion palvelukseen. Näihin kaikkiin epäkohtiin tulee puuttua koko valtakunnan tasolla.

Ruotsia ei suomenkielinen tarvitse Suomessa missään muualla kuin ruotsinkielisissä kunnissa. Eikä niissäkään välttämättä. On täysin järjetöntä opettaa suurimmalle osalle käytännössä hyödytöntä pakollista kieltä, jolla ei edes ole mitään sen suurempaa sivistysarvoa; pakkolatinalla olisi edes sitä.

[nollatoleranssi]

Tuokon mielestä puheet pakkoruotsista ovat ennen kaikkea koululaisten vanhempien keksintöä.

- Ikinä kukaan oppilas ei ole sanonut, että tämä on pakkoruotsia. Ei yläasteella, eikä lukiossa.

[...]

Iltalehti 15.7.2014[/quote]


Valehtelu kiihtyy sitä mukaa kuin kansalaisaloite nousee esiin.

Ensin Pohjalainen lehden pääkirjoituksessa valehdeltiin ja nyt Iltalehden suorittamassa selvityksessä valehdellaan. Toivon mukaan pinokkio-efekti ei iske asian puolesta puhujiin?

Tuo nyt on täyttä höpöä, että "vanhemmat" puhuisivat asiasta ainoastaan. Aihe on ollut esillä niin pitkään, että kukaan ei muista milloin siitä alettiin puhua. Varsinkin oppilaat ovat nostaneet sen monta kertaa julkisestikin esiin, mutta tällehän ei ole annettu mitään painoarvoa. Tunneilla palaute on väkisin ollut vielä karumpaa, koska asioiden nousemisen kynnys julkiseen keskusteluun on "merkittävästi suurempi".