Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Kim Evil-666]

Ruotsin kielen pakollisuuden paluttaminen olisi sulaa tyhmyyttä. Kuka kaipaa Ruotsin kieltä yhtään mihinkään nykyisessä maailmassa, siis muut kuin ruotsalaiset.

Suomen ruotsinkielisten on aika opetella suomea, sikäli jos eivät sitä osaa, eikä pitää suurta kansanosaa pakolla lilliputtikielen kahleissa ja viedä monelta mahdollisuutta opiskella tehokkaasti jotakin oikeasti tarvitsemaansa kieltä.

Tämä Sipilä on osoittautunut pääministeriksi, joka ei saa suomalaisten kannalta mitään muuta aikaan, kuin jatkuvaa alamäkeä, oli asia mikä hyvänsä. Keskittyisi ukko Suomeen ja suomalaisuuteen. Rajavartiointi ja sitä kautta maahan tunkeutumisen estäminen olisi hyvä lähtökohta aloittaa työ suomalaisten eduksi. Sitä kieltä ymmärtävät kaikki, vaikka ei puhuttaisi sanaakaan.

[-PPT-]

Useissa kunnissa jo 25-30% väestönosuus ruotsinkielisiä takaa RKP:lle suurimman puolueen aseman ja siten ollen se jota eniten kuunnellaan. Yksi esimerkki lukuisten joukossa on Porvoo.

Suomenkielisten äänet tietenkin hajoavat useamman puolueen kesken ja on suomenkielisissäkin pölkkypäitä jotka äänestävät RKP:tä ja ruotsinkieliset muutenkin mobilisoivat väkensä tehokkaammin vaaliuurnille.

[guest14935]

Ruotsin kielen pakollisuuden paluttaminen olisi sulaa tyhmyyttä.

Eihän sitä ole poistettukaan. Suurin osa ei edes käy lukiota jossa sielläkin se on pakollinen.
Melkoinen haitta tehtiin lapsille sillä, että pakkoruotsia aikaistettiin, persujen ollessa hallituksessa, hankaloittamaan englanninkin oppimista - muita kieliä lapset eivät taida paljoa valitakaan, vaikka tarjolla olisi, mihin siihenkin osuutensa pakkoruotsilla. Aiemmin seitsemännellä luokalla alkanut pakkoruotsi alkaa nykyisin kuudennella.

[Hamsteri]

Hullut, pitäisi jo keskittyä pakkoarabian opettamiseen dhimmeille. Etenkin suomenruotsalainen suvakkihuorasto tarvitsee sitä kunhan matut jalkavaimottavat ne.

[Roope]

Vaikkei RKP ole edes hallituksessa, niin tällaista paskaa siellä silti suunnitellaan. Sipilä olisi siis valmis keskustelemaan ylioppilasruotsin tekemisestä uudelleen pakolliseksi.

Ns. lip service. Voidaanhan siitä puhua, ja Rkp/Folktinget/Hbl ei ole koskaan lopettanutkaan siitä puhumista.

Voi olla, että asia yritetään nostaa keskusteluun ihan vain siksi, että saataisiin tekosyy torpata/vesittää kielikokeilut. Kynnys pakollisuuden palauttamiseen olisi kuitenkin valtavan korkealla, kun ruotsin kirjoittavien määrä ja osaamisen taso on romahtanut entisestään sitten vuoden 2004, jolloin pakollisuus poistettiin.

En usko, että pakollisuus olisi enää käytännössä mahdollista, sillä palauttaminen olisi katastrofi niin monille, että vanhempien älähtämistä pelkäävät ministeritkin.

[Alarik]

Pakkoruotsi on mielestäni yksi kukkeimpia esimerkkejä Suomen jumi-tilasta. Kaikki - siis ihan kaikki - tajuavat kuinka typerä ja tehoton tuo järjestelmä on. Kaikki, paitsi tietysti ministerit.

Juuri näin. Mihinkään tarvittaviin oikeasti toimiviin uudistuksiin ei kyetä.

Jos määräisivät ruotsin sijaan kiinan pakolliseksi kouluihin alaluokilta asti ja kirjoituksiin pakolliseksi, niin valtiotasolla sekin olisi paljon pakkoruotsia järkevämpää ja taloudellisesti kannattavampaa. Sitä ei tehdä, kun jopa pakkokiinakin olisi typerää. Mutta silti ruotsiin täällä vaan tuhlataan rahaa, vaivaa ja aikaa.

Riittäisi kun laittaisivat pakkokielen, mutta jokaiselle täysin vapaasti valittavan - vapautta ihmisille, irti orjuuden kahleista.

[Sydämistynyt]

Juha Sipilä: Ylioppilasruotsin pakollisuudesta olisi hyvä keskustella

Sipilä tekee hartiavoimin töitä, että yhdessä hallituskaudessa saa romutettua keskustan kannatuksen pohjamutiin.  Santeri Alkion ja Paavo Väyrysen perintö joutaa romukoppaan, kun ruotsinkielinen miljonääri-Berner komppaa vieressä ohjetta kuinka saadaan imettyä omille maksimaalinen hyöty tästä politiikassa piipahtamisesta.

[Pullervo]

On ilmeisesti jotkut vaalit lähellä ja ruotsinkieliset säätiöt jakavat taas rahaa ehdokkaille, joten Sipilä vain ojentaa kätensä ottaakseen Kepun osuuden niistä. Myös edellisen eduskunnan kansalaisaloitteen hylkäämisen yhteydessä hyväksymän ponnen toteuttaminen paikallisista kielivapauskokeiluista on jätetty liki olemattomiin.

e:lisätty verbi

[Roope]

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo ajatushautomo Agendalle antamassaan haastattelussa olevansa valmis keskustelemaan ylioppilasruotsin tekemisestä uudelleen pakolliseksi, selviää Agendan tiedotteesta.

– Ruotsin kielen ylioppilaskirjoitusten pakollisuuden palauttamisesta ei ole käyty keskustelua, mutta se voisi olla hyvä tehdä, Juha Sipilä sanoo Agendalle.

Pääministeriä haastateltiin Agendan "Sipilän hallitus ja ruotsin kieli" -pamflettia varten. Pamfletissa käsitellään takaiskuja, jotka ruotsinkielinen Suomi on kohdannut istuvan hallituksen aikana. Pamfletissa myös pääministeri sai mahdollisuuden antaa näkemyksensä ruotsin kielen aseman muuttumiseen.

Sipilän hallitus ja ruotsin kieli (pdf)

Agendapa hyvinkin. Kyseisen pamfletin on kirjoittanut Höblän ja Svenska Ylen eläkkeelle siirtynyt politiikan toimittaja Anja Suominen. Pamfletti kokoaa yhteen sitä kipuilua, jota etenkin Vaasan keskussairaalan päivystyspäätös on synnyttänyt. Pakkoruotsi on vain sivujuoni, ja Suominen suhtautuu Sipilän ehdotukseen ylioppilasruotsikeskustelusta yhtä epäilevästi kuin minäkin.

Ministeri suopea, mutta se ei riitä

Lindströmin on arvioitu olevan kiinnostunut ruotsista ja suopea
kieltä kohtaan. Hän on paneutunut kansalliskielistrategiaan ja
hän on käynyt kursseja oppiakseen ruotsia. Mutta hän ei ole valmis
käymään taistoon puolustaakseen ruotsia eikä hänellä ole näkemystä
siitä, mitä kielelliset oikeudet käytännössä tarkoittavat.

Hallitus vie myös vapaaehtoisen kouluruotsin kokeilua eteenpäin.
Asia perustuu edellisen eduskunnan ponteen, mutta siihen
liittyy useita ongelmia. Muun muassa kokeilu on rajattava siten, että
perustuslakia noudatetaan ja se maksaa myös. Perussuomalaiset ovat
sitä mieltä, että kokeilulla on suuri merkitys Suomen kielipolitiikalle,
koska se heidän näkemyksensä mukaan on ensiaskel pakollisen kouluruotsin
lopettamiseksi kokonaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Sampo Terho myöntää, että se tuskin toteutuu tällä hallituskaudella,
mutta katsoo, että se on väistämätöntä, "koska kyse on ihmisoikeuksien
parantamisesta".

Hän ajattelee nyt samoin kuin Pär Stenbäck kirjassaan "Vision
och verklighet – Handbok i överlevnad för Svenskfinland", joka julkaistiin
vuonna 2003. Ruotsin kielen status pitäisi muuttaa kansalliskielestä
vähemmistökieleksi. Lakisääteinen vähemmistöstatus antaisi kollektiivisia
oikeuksia ja avaisi mahdollisuuden positiiviselle erillislainsäädännölle
turvaamaan ruotsinkielisen vähemmistön erityistarpeita.

Mutta, jos kielen statusta halutaan muuttaa, se pitää tehdä silloin, kun
kielen asema on vahva, sanoo Lindbäck.

Sitä ruotsin asema ei enää ole.

On 2. maaliskuuta 1993. Opetusministeri Riitta Uosukainen hyppii
melkein tasajalkaa kiukusta, kun TV-Nytt ja Aktuellt haastattelevat
häntä Pohjoismaiden neuvoston istuntotauon aikana Oslossa. Vähän
matkan päässä, Stortingetin valopihassa, seisoo pääministeri Esko
Aho. Hän on juuri ilmoittanut, että pakollinen ruotsi jää voimaan
peruskoulussa. Hän sanoo, että kieli on kulttuurin edellytys.

Uosukaisen "mörkö" ei kuitenkaan ole Esko Aho, vaan Harri Holkeri.
Edellisen hallituksen pääministerillä, Kokoomuksen entisellä
puheenjohtajalla, on nimittäin sama näkemys ruotsista kuin Aholla ja
Uosukainen suuttuu toden teolla, kun toimittajat mainitsevat hänet. Hän
on mies menneisyydestä, eikä hänellä enää ole veto-oikeutta. Ruotsin
pääministeri, sikäläisen Kokoomuksen puheenjohtaja Carl Bild on kovin
hämmästynyt Uosukaisen reaktiosta. Hän muistelee, että Holkeri
vuosien mittaan hallituksessa on vaalinut ruotsin kielen opetusta.

Minä ja Susanna Ginman saimme hyvän jutun haastatellessamme
Riitta Uosukaista Svenska Ylen toimesta. Mutta Esko Ahon ilmoitus,
joka sai Uosukaisen suuttumaan, ei ehkä tullut täydestä sydämestä.
Aiemmin hallitustaipaleen aikana hänen kantansa pakolliseen kouluruotsiin
on kääntynyt myönteisestä kielteiseen, joten Uosukaisen
saamat viestit ovat olleet toisenlaisia. Uosukainen käynnistää valmistelun
pakollisuudesta luopumiseksi, mutta sitten kuvaan nousee uusia
elementtejä. Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Oslossa Bildt myöntää,
että asioiden välillä on olemassa niin sanottu psykologinen kytkös:
ruotsin kielen opetus Suomessa ja ruotsinsuomalaisten kohtelu riippuvat
toisistaan. Aho myöntää lehmänkaupat, joskaan ei yhtä suoraan.

Ruotsin ympärillä oli pitkään rauhallista, Uosukaisen yritettyä
lopettaa pakollinen kouluruotsi. Vuosien mittaan esiintyi hapuilevia
yrityksiä muuttaa ruotsi vapaaehtoiseksi ylioppilastutkinnossa, mutta
Paavo Lipposen ollessa pääministeri, nämä yritykset kaatuivat aina
alkuunsa. Kun Keskustan Matti Vanhasesta tuli pääministeri vuonna
2003, asia oli niin sanoen "kypsynyt" päätökseen. Sosialidemokraattinen
opetusministeri Tuula Haatainen halusi muuttaa ylioppilastutkinnon
rakennetta niin, että ainoastaan äidinkieli olisi pakollinen aine.
Ruotsin lopettamista oli ennalta kokeiltu useassa lukiossa ja tulokset
näyttivät hyväksyttäviltä.

Tilanne on haastava RKP:n kahdelle ministerille, Jan-Erik Enestamille
ja Ulla-Maj Wideroosille, mutta myös Haataisen erityisavustajalle,
suomenruotsalaisten sosialidemokraattien puheenjohtajalle,
Maarit Feldt-Rannalle. Useassa keskustelussa hän kertoo tuskastaan
sekä mahdottomasta asemastaan. Hän vetää omalta osaltaan
johtopäätökset ja siirtyy työministeriöön. Ylioppilastutkintopäätökseen
liitettiin koko joukko rauhoittavia ponsia, mutta sitä mukaa, kun
ruotsin vapaaehtoisesti kirjoittavien määrä väheni, asian uudelleenarviointi
unohtui yhä selkeämmin.

Pisteet siitä, että Rkp:n ja Folktingetin lobbareista poiketen Suominen ei valehtele, että uudistuksen yhteydessä olisi luvattu ruotsin kirjoittavien määrän pysyvän entisellä tasollaan. Eipä kyllä myöskään mainitse uudistuksen perusteluita.

Kun minä pyydän Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpolta
haastattelua tätä pamflettia varten, hän saa lähes kahdeksan viikkoa
aikaa löytää aikaa omasta kalenteristaan. Sitä ei löydy.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Sipilä sitä vastoin antaa
haastattelun. Hän ei vieläkään ymmärrä reaktioita päivystys- ja
käräjäoikeuspäätöksiä kohtaan, mutta ajattelee ääneen: Voiko kyse
olla patoutuneista tunteista, jotka juontavat juurensa siitä, että ruotsin
kielellä on mennyt huonosti jo pidempään? Hän leikkii ajatuksella
tehdä ruotsin kielestä taas ylioppilastutkinnon pakollinen aine, jotta
virkamiehistön huonoille ruotsin kielen taidoille saataisiin tehtyä jotain.
Minä olen kyyninen, mutta myös kokenut poliittinen journalisti ja
minun tekisi mieli nauraa ääneen. Sipilän ajatukset ylioppilasruotsista
ovat vähän niin kuin sote-uudistuksen lakimomentti, joka koskee
oikeutta tulkkiin yksikielisissä maakunnissa. Se kuulostaa hyvältä,
mutta käytännön toteutus on jotain aivan muuta.

Selailun perusteella pamfletti kuvaa ehkä tiedostamattaan sitä suomenruotsalaisten poliitikkojen ja toimittajien hyväksyntää poliittiselle kulttuurille, jossa demokratian toteutumisen kannalta kyseenalainen tai likainenkin peli on suorastaan ylpeyden aihe, kun se tehdään hyvän asian puolesta. Kovasti kaipaavat Lipposen kaltaista despoottia, joka ajaisi muut jyräten heidän asiaansa.

[Alaric]

PS-Nuoret sekä Sampo Terho vastustavat ruotsin yo-kokeen pakollisuuden palauttamista.

https://www.suomenuutiset.fi/ps-nuoret-vatulointi-kielikokeilun-suunnittelun-pitaa-lopettaa/ (21.3.2017)

PS-Nuoret: "Vatulointi kielikokeilun suunnittelun kanssa pitää lopettaa"

Perussuomalaiset Nuoret vastustaa pääministeri Juha Sipilän ajatusta, että pakollinen ruotsin kielen ylioppilaskoe palautetaan takaisin lukioon. Hallitusohjelman mukaisesti alueellinen kielivapaus on yksi hallituksen kärkihankkeista ja sitä tulee edistää sovitusti.

– Pakkoruotsi on historiaa. Meidän tulee turvata laaja kielipääoma tuleville sukupolville. Ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata sitä äidinkielenään puhuvilla ilman jokaiselle pakollista ruotsin kielen opiskelua. Suomi ja suomalaiset tarvitsevat tulevaisuudessa entistä monipuolisempaa kielitaitoa ja pakkoruotsi ei tätä tue. Esimerkiksi Itä-Suomessa pakkoruotsin lukeminen on lähinnä resurssien haaskaamista, toteaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila.

Kohti kielivapautta

Perussuomalaiset Nuoret haluaa edistää alueellista kielivapautta kuntavaaliohjelmansa mukaisesti. Alueellinen kielivapaus tulee nähdä kuntien kilpailuetuna. Mitä enemmän kuntalaiset osaavat eri kieliä, sitä paremmin kunta pärjää tulevaisuudessa. Perussuomalaiset Nuoret kannustaa kuntia hakeutumaan aktiivisesti mukaan alueelliseen kielivapauteen.

– Ruotsin ylioppilaskokeen pakollisuudesta luopuminen oli merkittävä edistysaskel, eikä siihen pidä enää koskea. Vatulointi kielikokeilun suunnittelun kanssa pitää lopettaa ja hallituksen esitys tuoda eduskuntaan mahdollisimman pian, jotta saamme seuraavan askeleen kohti kielivapautta. Vähemmän pakkoa, enemmän valinnanvapautta, vaatii Perussuomalaisten Nuorten 1. varapuheenjohtaja Toni Ahva.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/terho_sipila_ruotsi-63137 (21.3.2017)

PS:n Sampo Terho tyrmää puheet ruotsin yo-kokeesta: Luovutaan mieluummin virkamiesruotsista

Perussuomalaisten ryhmäjohtajan mukaan ruotsin yo-kokeen pakollisuuden palauttamisesta ei ole sovittu hallitusohjelmassa tai muuten.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho sanoo Facebook-päivityksessään, että nykyhallitus ei aio palauttaa pakolliseksi ruotsin ylioppilaskoetta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on väläyttänyt, että ruotsin kielen yo-kokeen palauttamisesta pakolliseksi voitaisiin keskustella.

Pääministeri kertoo olevansa huolissaan virkamiesruotsin heikentyvästä tasosta, mihin yhtenä ratkaisuna hän näkee ylioppilasruotsin pakollisuuden palauttamisen.

Sampo Terho sanoo, että ajankohtaisempana kielikeskustelun aiheena hän pitää korkeakoulujen pakollisesta virkamiesruotsista luopumista.

"En tarkalleen tiedä millaista keskustelua pääministeri peräänkuuluttaa, ehkä yleistä kansalaiskeskustelua. Selvennyksenä haluan kuitenkin todeta, että tämä hallitus ei palauta ruotsin yo-kokeiden pakollisuutta, eikä sellaista ole sovittu hallitusohjelmassa tai muuten. Kaikki ylioppilaat eivät tähtää töihin julkissektorille, joten pakollisuudelle ei ole järkiperusteita sen enempää korkeakouluissa kuin yo-kokeissakaan", Terho kirjoittaa.

[Roope]

Ehkä ylioppilasruotsista pitäisi taas keskustella

Pääministeri Juha Sipilä on vakuuttunut siitä, että sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistus voi vahvistaa ruotsin kielen asemaa. Hän
viittaa muun muassa uuteen lainkohtaan, joka laajentaa oikeuden
käyttää ruotsia terveydenhuollossa valtakunnalliseksi. Hän on myös
valmis keskustelemaan pakollisen ruotsin palauttamisesta ylioppilastutkintoon.

Kun Sipilää istuutuu paikalleen lyhyttä pamflettihaastattelua
varten, hän laskee pöydälle muistion, jonka otsikko on Hallitus ja
ruotsin kieli. Siinä on tietoa muun muassa kansalliskielistrategiasta ja
valtioneuvoston kielikertomuksesta, joka on määrä jättää eduskunnalle
myöhemmin tänä vuonna. Edellisen vaalikauden kielikertomus jätettiin
2013 ja siinä todettiin, että varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollossa
on ongelmia kielellisten oikeuksien takaamisessa. Kun kysyn, osaako
pääministeri asettua suomenruotsalaisten asemaan ja ymmärtääkö
hän heidän huolensa, hän vastaa, että kyse voi yksinkertaisuudessaan
olla hallituspohjasta.

– En tiedä mistä tätä leimaa on tullut, että ei ole otettu huomioon
kielelliset oikeudet. Johtuuko tämä nyt pelkästään siitä, että RKP
ei pitkästä aikaa ole hallituksessa ja pystyy sitten oppositiosta sitä
mielikuvaa luomaan.

[...]

Huoli oikeutettua

Pitkä jatkumo, johon Sipilä viittaa, tarkoittaa, että ruotsin kieli on
ottanut takapakkia jo pitkään. Siitä johtuva huoli nousee nyt pintaan, kun
hallitus tekee päätöksiä, joiden koetaan uhkaavan kielellisiä oikeuksia.

– Tämähän on pidemmän aikavälin kehitys. Tämähän on tutkittua
tietoa, että ruotsinkielinen vähemmistö tuntee, että vähemmistön
oikeuksia, siis tämä kielikysymys, on heikentynyt. Ja esimerkiksi
virkamiesten ruotsin kielen taito – ei se ole tällä hallituskaudella romahtanut
vaan se on pidemmän aikavälin kehitys. Ja minusta ne ovat
täysin oikeutettuja huolia, mitä tässä pitkän aikavälin kehityksessä on.

Hän kytkee kielellisen kehityksen ylioppilastutkintouudistukseen
vuonna 2005. Ruotsin kirjoittavien suomenkielisten ylioppilaiden määrä
on vähentynyt voimakkaasti eikä uudistus ole lisännyt muiden kielten
opiskelua. Kieliä opiskellaan päinvastoin aikaisempaa vähemmän.

Sipilä on aiemminkin viitannut ylioppilastutkintouudistuksen ja
virkamiesruotsin väliseen yhteyteen, muun muassa tavatessaan ihmisiä
kuntavaalien alla Vaasassa ja Pietarsaaressa helmikuussa. Mutta, jos
yhteys on olemassa, niin mitä sille pitäisi tehdä?
– Siitä, sen palauttamisesta, sitä keskustelua ei ole käyty mutta
ehkä pitäisi käydä.

Mutta Perussuomalaisten ollessa hallituksessa, keskustelua
viedään kuitenkin toiseen suuntaan. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Sampo Terho kuvaa vapaaehtoisen ruotsin kokeilua joissakin
kunnissa merkittävänä kielipoliittisena osoituksena, jota ei ikinä olisi
tehty, jollei Perussuomalaiset olisi ollut hallituksessa. Se on "toivon
kipinä, että järki voittaa".

Sipilä ei tartu kokeiluun. Se on tehtävä, koska se perustuu edellisen
eduskunnan tekemään ponteen ja se on kirjattu hallitusohjelmaan.
Eikä se hänen mukaansa sulje pois keskustelua ylioppilasruotsista.

– Tämän hallituksen ohjelmassa on koulutuksen puolella isoja
reformeja mutta tästä ei ole keskusteltu eikä sitä hallitusohjelmassa
ole. Mutta varmaan tämäkin keskustelu kannattaa tässä yhteydessä
käydä, kun tämä syy-yhteys on kohtuullisen selvä.

Agenda: Sipilän hallitus ja ruotsin kieli

[rölli2]

euro-tai eu erosta sipilä ei ole valmis edes keskustelemaan. ei tartte äänestää. noh taas nähdä mikä taho tätäkin maata pyörittää

[Roope]

Sampo Terho sanoo, että ajankohtaisempana kielikeskustelun aiheena hän pitää korkeakoulujen pakollisesta virkamiesruotsista luopumista.

"En tarkalleen tiedä millaista keskustelua pääministeri peräänkuuluttaa, ehkä yleistä kansalaiskeskustelua. Selvennyksenä haluan kuitenkin todeta, että tämä hallitus ei palauta ruotsin yo-kokeiden pakollisuutta, eikä sellaista ole sovittu hallitusohjelmassa tai muuten. Kaikki ylioppilaat eivät tähtää töihin julkissektorille, joten pakollisuudelle ei ole järkiperusteita sen enempää korkeakouluissa kuin yo-kokeissakaan", Terho kirjoittaa.

Verkkouutiset: PS:n Sampo Terho tyrmää puheet ruotsin yo-kokeesta: Luovutaan mieluummin virkamiesruotsista 21.3.2017

– On tervetullutta, että pääministeri suhtautuu myönteisesti ylioppilasruotsin palauttamisesta käytävään keskusteluun. Olemme jo pitkään sanoneet, että ministeri Tuula Haataisen (sd.) vuonna 2005 toteuttama ruotsin kielen vapaaehtoisuus ylioppilaskirjoituksissa oli virhe, Anna-Maja Henriksson sanoo.

Ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa kirjoittavien määrä on laskenut 61 prosentista vuonna 2012 49 prosenttiin vuonna 2016.

– Tämän lisäksi tiedämme nyt, että oppilaat lukevat kaiken kaikkiaan vähemmän kieliä. Ylioppilasruotsin lakkauttamisella on siis ollut tavoiteltua päinvastainen vaikutus, Henriksson sanoo.

– Toivottavasti nyt löytyy valmiutta myös muiden puolueiden joukosta käydä keskustelua ja löytää nykyistä kestävämpi ratkaisu, joka antaisi nuorillemme lisää kielitaitoa, ei vähemmän, hän jatkaa.

Verkkouutiset: RKP:n Anna-Maja Henriksson: Pääministerin linjaus ylioppilasruotsista tervetullut 21.3.2017

Juuri tätä tarkoitin tuossa aiemmin Rkp:n ja Folktingetin valehtelulla.

Uudistuksen tavoite ei aikoinaan ollut kielten lukemisen lisääminen vaan päinvastoin ylikorostuneen kielipainotteisuuden vähentäminen. Uudistus olisi ehkä voinut laajempana lisätä muiden kielten lukemista ja kirjoittamista lukiossa, mutta ruotsi säilyi edelleen kaikille pakollisena aineena viemässä tilaa muilta aineilta ja kieliltä.

[guest14935]

Uudistuksen tavoite ei aikoinaan ollut kielten lukemisen lisääminen vaan päinvastoin ylikorostuneen kielipainotteisuuden vähentäminen. Uudistus olisi ehkä voinut laajempana lisätä muiden kielten lukemista ja kirjoittamista lukiossa, mutta ruotsi säilyi edelleen kaikille pakollisena aineena viemässä tilaa muilta aineilta ja kieliltä.

Eli terho kannattaa pakkoruotsia joka tuhoaa mahdollisuudet työllisyyteen ja normaaliin perhe-elämään suurelta osalta suomalaisia jotka ilman alistamista saattaisivat ulkomaille uskaltaa lähteä töihin järkyttävän suuren työttömyyden omaavasta alusmaasta. Jos ei kannattaisi, olisi sanonut sen suoraan aivan varmasti.
Mikä halla-ahon kanta on?

[Roope]

Pääministeri Sipilä tarkentaa hallituskumppaneita hämmentäneitä lausuntojaan: "Virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa"

[...]

Iltapäivällä kiireinen pääministeri ehti tarkentaa sähköpostitse HS:lle, että pakkoruotsin palauttaminen ylioppilaskirjoituksiin tuskin on ensisijainen keino kohentaa virkamiesten kielitaitoa, vaan täytyy löytää kannustavia keinoja.

"Minulle on tärkeää, että ruotsinkielisen vähemmistön oikeudet turvataan, siksi keskustelu on tarpeellista. On ilmeistä, että virkamiesten ruotsin taito on heikentynyt pitkällä aikavälillä. Yksi syy tähän voi olla pakollisuuden poisto ylioppilaskirjoituksissa", Sipilä arvioi.

VAIHTOEHTOJA pakolliselle yo-ruotsille ovat Sipilän mukaan virkamiesruotsin vaatimustason nostaminen yliopistoissa tai sen mahdollistaminen, että jo lukioissa voisi suorittaa virkamiesruotsin.

"Tämä jälkimmäinen kannustaisi varmasti ruotsin kielen opiskeluun ja kirjoittamiseen. Tällaista lukiokokeilua ollaan käynnistelemässä Kokkolassa", Sipilä kertoo sähköpostissa.

Helsingin Sanomat 21.3.2017

Virkamiesruotsin vaatimustason nostaminen yliopistoissa on kaistapäinen ajatus. Jo nykyinen pakollinen kurssi madallettuine vaatimustasoineen johtaa monien opintojen pitkittymiseen. Jos vaatimustaso nostettaisiin edes siihen, missä se nykyisin virallisesti muka on, tuhannet eivät valmistuisi koskaan.

Sen sijaan virkamiesruotsinäytön suorittaminen jo lukiossa on perustelua, sillä ruotsin osaaminen on silloin useimmilla huipussaan. Muutaman vuoden päästä yliopistossa aiemmat vähäisetkin taidot ovat jo unohtuneet. Ongelmana tosin on se, että yliopistoissa virallisesta vaatimustasosta on kaikessa hiljaisuudessa voitu antaa anteeksi paljonkin, mutta lukioissa se ei ehkä olisikaan yhtä helppoa.

Eri asia sitten se, että Sipilän esille nostama väitetty ongelma eli virkamiesten heikko ruotsin kielen taito ei muuttuisi kummallakaan tavalla miksikään. Riman hädin tuskin ylittäneet eivät edelleenkään pärjäisi työssään ruotsin kielellä, eivät lähellekään, ja virkamiesruotsin lukiossa suorittaneet eivät enää opiskelisi ruotsia myöhemmin edes alkeita kertaavan yliopistokurssin vertaa.

[Nuiva kansalainen]

Sipilä taitaa jo valmistautua Halla-ahon voittoon ja lämmittelee tällaisilla naurettavilla heitoilla RKP:tä hallitukseen. Jokainen järkevä ihminen vastustaa pakkoruotsia, koska tietää, että pakollisten opintojen jälkeen sillä voi pyyhkiä persettä. Itse korkeasti koulutettuna en ole tarvinnut pakollisen virkamiesruotsin suorittamisen jälkeen kertaakaan koko kieltä. Siitä taitaa olla kohta jo 9 vuotta.

[Viljami]

On ilmeisesti jotkut vaalit lähellä ja ruotsinkieliset säätiöt jakavat taas rahaa ehdokkaille, joten Sipilä vain ojentaa kätensä ottaakseen Kepun osuuden niistä. Myös edellisen eduskunnan kansalaisaloitteen hylkäämisen yhteydessä hyväksymän ponnen toteuttaminen paikallisista kielivapauskokeiluista on jätetty liki olemattomiin.

e:lisätty verbi

Tämä. Keskusta "myynyt taidetta", eli jotain Sipilän rustaamia naivistisia sormiväriharjoitelmia muutamalla miljoonalla jollekin kulturfondet´ille. Saadaan vaalimainonta maksuun kätevästi. Follow the money. Tämänkertainen pääministerin aivopieru ei muulla selity.

[Archaeopteryx]

Sen sijaan virkamiesruotsinäytön suorittaminen jo lukiossa on perustelua, sillä ruotsin osaaminen on silloin useimmilla huipussaan. Muutaman vuoden päästä yliopistossa aiemmat vähäisetkin taidot ovat jo unohtuneet. Ongelmana tosin on se, että yliopistoissa virallisesta vaatimustasosta on kaikessa hiljaisuudessa voitu antaa anteeksi paljonkin, mutta lukioissa se ei ehkä olisikaan yhtä helppoa.

En tiedä onko valtionhallinnon kielitutkinto jotenkin yleiskielinen, mutta useimmiten oppilaitoksissa suoritettu "virkamiesruotsi" taitaa olla alakohtainen, eli saattaa sisältää erikoissanastoa ja termejä. Ainakin itselläni on suoritettuna jonkinlainen tekniikan ruotsi, joka täyttää kriteerit virkamiehenä olemisesta.

Lukiossa taas ei voida suorittaa kaikkien alojen virkamiesruotsia, eikä toisaalta yleiskielinen kehitä kielitaitoa erikoistumisalalla yhtään enempää kuin perusopinnotkaan.

[Shemeikka]

Sipilä avaa ruotsin palautus yo-kirjoituksiin-puheillaan päätä RKPn suuntaan, siltä varalta että hallitukseen tarvitaan perussuomalaisten tilalle apupuolueita.

[Roope]

En tiedä onko valtionhallinnon kielitutkinto jotenkin yleiskielinen, mutta useimmiten oppilaitoksissa suoritettu "virkamiesruotsi" taitaa olla alakohtainen, eli saattaa sisältää erikoissanastoa ja termejä. Ainakin itselläni on suoritettuna jonkinlainen tekniikan ruotsi, joka täyttää kriteerit virkamiehenä olemisesta.

Lukiossa taas ei voida suorittaa kaikkien alojen virkamiesruotsia, eikä toisaalta yleiskielinen kehitä kielitaitoa erikoistumisalalla yhtään enempää kuin perusopinnotkaan.

En tiedä, mitä vaatimuksia virkamiesruotsille on täsmällisesti ottaen virallisesti asetettu, mutta käytännössä rima on niin matalalla, että ei ole puhettakaan jostain erikoissanaston hallitsemisesta vaan lähinnä siitä, että saa sanottua edes muutaman ymmärrettävän lauseen ruotsiksi.

[Roope]

Päätoimittaja Janne Wass:

...
Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara herätti pahaa verta monissa suomenruotsalaisissa, kun hän Pohjanmaan päivystyskysymyksen yhteydessä kysyi ironisesti, miksi suomenruotsalaiset ovat niin järkyttyneitä Seinäjoelle menosta. Ovathan kaikki Seinäjoella lukeneet pakollisen kouluruotsin!

Soininvaaran heitto oli toivottoman huonosti ajoitettu, eikä erityisen relevantti asiayhteydessä – mutta laajemmasta näkökulmasta hänellä oli pointtinsa. On monia hyviä argumentteja pakollisen kouluruotsin puolesta: historiatieto, pohjoismainen ulottuvuus, kunnon vanhanajan yleissivistys. Mutta useimmat, jotka suomalaisenemmistöisissä kylissä yrittävät saada palvelua ruotsiksi viranomaisilta, tietävät, ettei kouluruotsi tosiaankaan takaa ruotsinkielistä palvelua. Henkilökunta, joka on suorittanut sekä ruotsin ylioppilaskokeessa että virkamiesruotsin kokeen, jää sanattomaksi god dagin jälkeen. Sitten ohjataan sen virkamiehen luokse, joka osaa oikeasti ruotsia. Poikkeuksiakin tietysti on.

Pakollinen kouluruotsi tai virkamiesruotsivaatimus eivät siis takaa pääsyä korkeatasoiseen ruotsinkieliseen palveluun. Sen osoittaa jo sekin Seinäjoen päivystyssuunnitelman vaatimus, että paikalla on aina oltava henkilökuntaa, joka osaa ruotsia. Johtopäätös on siis se, että ruotsin kielen opetus suomenkielisissä kouluissa ei takaa oppilaiden oppivan ruotsia.

Ja silloinhan täytyy ennemmin tai myöhemmin nousta kysymys, kun me ruotsinkieliset pidämme kynsin ja hampain kiinni pakollisen kouluruotsin säilyttämisestä: mistä me oikein taistelemme?

Kuten sanottu, on monia hyviä syitä säilyttää pakollinen kouluruotsi, mutta ruotsinkielisten palvelujen takaaminen ei kuulu niihin. Kun teemme työtä ruotsin tulevaisuuden puolesta Suomessa, täytyy meidän myös avata silmät yhteiskunnan realiteeteille. Pakollinen kouluruotsi ei ole koskaan taannut palvelua ruotsiksi, ei nykyään takaa palvelua ruotsiksi, eikä tule nykyisessä muodossaan koskaan takaamaan palvelua ruotsiksi. Meidän pitää esittää itsellemme kysymys, miten ruotsinkieliset palvelut taataan tulevaisuudessa. Pidämmekö dogmaattisesti kiinni järjestelmästä, joka ei toimi, vai uskallammeko visioida toisen, paremman järjestelmän? Ja onko meillä motivaatiota ja ennen kaikkea mielikuvitusta kehittää uusi, parempi järjestelmä, jos kaikki energiamme menee vanhaan tarrautumiseen?

Meillä on tästä eteenpäin kaksi vaihtoehtoa. Joko meistä on tultava paljon hyökkäävämpiä ja vaadittava, että ruotsin kouluopetuksesta on tultava kertaluokkaa parempaa kautta linjan. Se tarkoittaa ruotsin opetuksen aikaistamista, tuntien lisäämistä ja opettajien osaamisvaatimusten nostamista – ja luultavasti koko opetuksen uudelleenjärjestelyä. Toinen vaihtoehto on, että hyväksymme, että ruotsin opetuksesta tulee vapaaehtoista. Se vapauttaisi resursseja ja luultavasti sallisi koulujen edetä nopeammin opetuksessa, koska harvempien, motivoituneempien oppilaiden ei tarvitsisi "odottaa" ei-motivoituneita oppilaita.

Jälkimmäinen malli synnyttää tosin monia epämukavia kysymyksiä. Pitäisikö meidän hyväksyä se, jos yhtäkkiä osoittautuu, että kukaan ei halua lukea ruotsia? Ja miten silloin taataan ruotsinkieliset palvelut? Onko se epärealistinen vaihtoehto, ja jos on, niin kuinka epärealistinen? Pitäisikö virkamiesruotsin vaatimuksesta luopua samalla? Jos ei, niin mitä se tarkoittaa koulun tasa-arvonäkökulmalle? Jos ei ole pakko lukea ruotsia, se tarkoittaa, että joillakin on peruskoulun jälkeen huonommat edellytykset päästä julkiselle sektorille.  (käännös)
...

Ny Tid: Inför obligatorisk ryska i finska skolor 22.3.2017

[Shemeikka]

OFF-TOPIC: Pakkoruotsin ainoa tehtävä on näyttää finnjävelille, että suomenruotsalainen on Suomessa herra ja ylhäisyys.

[vihapuhegeneraattori]

http://m.iltalehti.fi/uutiset/201703272200092455_uu.shtml

Murska-arvio puhuttaa pietarsaarelaisia - "suomenkieliset kakkosluokan kansalaisia"

[-PPT-]

Viime päivinä otsikoissa ollut Pudasjärvi on kenties vihoviimeisimpiä paikkoja joissa haluaisin asua mutta kun asiaa tarkemmin miettii niin kenties jokin Pietarsaari, Närpiö tai muu ankkalammikko olisivat vielä vähemmän mieluisia paikkoja.

Kenties noissa paikoissa ihan tarkoituksella pyritäänkin savustamaan suomenkieliset pois. Sellaisia suvaitsevaisia nämä meidän kielivähemmistömme ovat kun pääsevätkin vallan kahvaan kiinni.

[-PPT-]

Valitettavasti kenties ainoa tapa millä ankkalammikot pysyvät nykyisenlaisina muumiruotsin linnakkeina tai ainakin hidastavat kehitystä suomenkieltä vastaan on toimia juuri noin eli olla äärimmäisen tylyjä suomenkielisille ja vaikka näille lakisääteisiä omankielisiä palveluja tarjottaisiinkin niin jatkuvasti vihjailtaisiin että ei haittaisi yhtään vaikka muuttaisitte pois.

Jos suomenkieliset toimisivat samoin niin voi sitä itkua ja ulinaa mikä seuraisi.

[Don Nachos]

Meidän lähikoulussa ruotsi on valinnainen. Missä on vielä pakkoruotsi käytössä?

[AJIH]

Meidän lähikoulussa ruotsi on valinnainen. Missä on vielä pakkoruotsi käytössä?

Suomessa.

[Archaeopteryx]

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kokeilu-ruotsin-kielen-opiskelun-vapaaehtoisuudesta-on-lykkaantymassa/755597/

Kokeilu ruotsin kielen opiskelun va­paa­eh­toi­suu­des­ta on lyk­kään­ty­mäs­sä
...
Alueellinen kokeilu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeeseen. Hallituksen tavoitteena on aiemmin ollut aloittaa se ensi syksynä, mutta nyt aikataulu on lykkääntymässä syksyyn 2018.
...
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei halunnut kommentoida keskeneräistä asiaa.

Tosiasiassa Grahn-Laasonen ei haluaisi puhua asiasta koskaan, vaan unohtaa koko kokeilun.

[Jaska]

Meidän lähikoulussa ruotsi on valinnainen. Missä on vielä pakkoruotsi käytössä?

Kaikkialla Suomessa paitsi Ahvenanmaalla.
Vieraita kieliä on opiskeltava vähintään kahta: A1 ja B1.
Suomenkielisten on otettava "toinen kotimainen" eli ruotsi vieraaksi kieleksi joko paikkaan A1, A2 tai B1. Koska harva lukee kolmea vierasta kieltä ja koska harva kokee tarvitsevansa ruotsia, lähes kaikki suomenkieliset ottavat A1-kieleksi englannin ja B1-kieleksi ruotsin. Vähemmistö valitsee kolmannen kielen näiden lisäksi, joko alakoulussa A2-paikassa tai yläkoulussa B2-paikassa.

[nollatoleranssi]

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kokeilu-ruotsin-kielen-opiskelun-vapaaehtoisuudesta-on-lykkaantymassa/755597/

Kokeilu ruotsin kielen opiskelun va­paa­eh­toi­suu­des­ta on lyk­kään­ty­mäs­sä
...
Alueellinen kokeilu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeeseen. Hallituksen tavoitteena on aiemmin ollut aloittaa se ensi syksynä, mutta nyt aikataulu on lykkääntymässä syksyyn 2018.
...
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei halunnut kommentoida keskeneräistä asiaa.

Tosiasiassa Grahn-Laasonen ei haluaisi puhua asiasta koskaan, vaan unohtaa koko kokeilun.

Tämäkin on sellainen asia, että Perussuomalaiset ei vaadi yhtikäs mitään, niin se näkyy kaikissa päätöksissä.