Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Nikolas]

–Meillä englantia opitaan hyvin, mutta harvinaisemmista kielistä alkaa tulla jo liiankin harvinaisia. Ranskaa ja saksaa opiskellaan entistä vähemmän ja nousevia kieliä, kuten esimerkiksi kiinaa tai espanjaa, liian vähän, Grahn-Laasonen sanoo.

–Kansainvälisessä maailmassa melkein mikä tahansa kielitaito voi olla erittäin hyödyllinen pienelle maalle.

Miksi suomalaiset opettelevat liian vähän vieraita kieliä? Pakollinen toinen kotimainen vie aikaa ja voimavaroja muiden kouluaineiden ja erityisesti muiden kielten opiskelulta. Suomalaiset opiskelevat koulussa kahta pikkukieltä, jotka ovat suomen kieli ja ruotsin kieli. Näiden kahden pakollisen pikkukielen lisäksi suomalaiset opettelevat useimmiten yhden vieraan kielen, tavallisesti englannin. Otetaanpa tästä kuviosta pois pakollinen toinen kotimainen ja laitetaan tilalle pakollinen mutta valinnainen vieras kieli, joka voisi olla myös toinen kotimainen mutta kuitenkin oppilaan valinnan mukaan. Hyödyllisten vieraiden kielten opiskelu lähes tuplaantuisi.

[migri]

Tällainen tuli vastaan.

Jos ns. pakkoruotsin historia kiinnostaa, kehotan tutustumaan Janne Väistön tuoreeseen väitöskirjaan "Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa".
Minulle oli eilen ilo ja kunnia olla Jannen vastaväittäjänä Åbo Akademissa. Historian väitöskirjaksi näkökulma on varsin poikkeuksellinen, sillä viime kädessä koko 325 sivua käsittelee yhden lain yhden pykälän yhden momentin syntyhistoriaa.
Janne osoittaa vakuuttavasti, että ajatus tästä kieliratkaisusta RKP:n Koiviston hallitukseen tulon varmistaneena poliittisena lehmänkauppana on väärä. Ruotsin kielen pakollisuus oli ennen kaikkea ulkopoliittinen kannanmääritys Suomen ideologiseen ja kulttuuriseen paikkaan Kylmän sodan Euroopassa.

Janne Väistö
PDF: Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa
Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968

[Aelae]

Tällainen tuli vastaan.

Jos ns. pakkoruotsin historia kiinnostaa, kehotan tutustumaan Janne Väistön tuoreeseen väitöskirjaan "Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa".
Minulle oli eilen ilo ja kunnia olla Jannen vastaväittäjänä Åbo Akademissa. Historian väitöskirjaksi näkökulma on varsin poikkeuksellinen, sillä viime kädessä koko 325 sivua käsittelee yhden lain yhden pykälän yhden momentin syntyhistoriaa.
Janne osoittaa vakuuttavasti, että ajatus tästä kieliratkaisusta RKP:n Koiviston hallitukseen tulon varmistaneena poliittisena lehmänkauppana on väärä. Ruotsin kielen pakollisuus oli ennen kaikkea ulkopoliittinen kannanmääritys Suomen ideologiseen ja kulttuuriseen paikkaan Kylmän sodan Euroopassa.

Janne Väistö
PDF: Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa
Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968

Eipä siihen varsinaisesti väitöskirjaa olisi tarvittu. Kaikkihan ovat aina tienneet, että jos jokin ankkuroi Suomen pohjoismaiseen (ja miksei myös länsimaiseen) yhteyteen, niin se on ruotsin kieli. Mukavaa kuitenkin, että tämä tuli näinkin todistettua.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Eipä siihen varsinaisesti väitöskirjaa olisi tarvittu. Kaikkihan ovat aina tienneet, että jos jokin ankkuroi Suomen pohjoismaiseen (ja miksei myös länsimaiseen) yhteyteen, niin se on ruotsin kieli. Mukavaa kuitenkin, että tämä tuli näinkin todistettua.

Kumma kyllä mikään muu pohjoismaa ei moista ankkuria tarvitse.

[akez]

... Ruotsin kielen pakollisuus oli ennen kaikkea ulkopoliittinen kannanmääritys Suomen ideologiseen ja kulttuuriseen paikkaan Kylmän sodan Euroopassa.

Sama asia olisi hoitunut valitsemalla pakolliseksi kieleksi ranska tai saksa, niin ei olisi tarvinnut jäädä ummehtumaan varsin hyödyttömän ei-sivistyskielen pariin.

[DuPont]

Eipä siihen varsinaisesti väitöskirjaa olisi tarvittu. Kaikkihan ovat aina tienneet, että jos jokin ankkuroi Suomen pohjoismaiseen (ja miksei myös länsimaiseen) yhteyteen, niin se on ruotsin kieli. Mukavaa kuitenkin, että tämä tuli näinkin todistettua.

Kumma kyllä mikään muu pohjoismaa ei moista ankkuria tarvitse.

Mitä, eikö Tanskassa ja Norjassa ole pakkoruotsia?

[Roope]

Janne Väistö
PDF: Toinen kotimainen toisen tasavallan Suomessa
Ruotsin kieli pakolliseksi aineeksi peruskouluun vuonna 1968

Luin muutaman sivun alusta ja lopusta, ja kieltämättä ei sen perusteella olkein vakuuta, kun Väistö käyttää pakkoruotsin vastaisista argumenteista ilmaisua "tunteenomainen suhtautuminen".

Viimeinen kappale:

Peruskoulun kieliratkaisu ei ollut yksittäinen päivänpoliittinen ratkaisu,
vaan johdonmukainen toisen tasavallan poliittiseen tilanteeseen pohjautuva
päätös, joka perustui valtiomiestason pitkän aikavälin perusteluihin. Ehkä paras
todiste valtiomiestason perustelun painoarvosta saadaan, kun pitkän aikavälin
perusteluita tarkastellaan, jo sananmukaisesti, pitkällä aikavälillä. 1930-luvun
kielikiistoista kesti lähes 50 vuotta, ennen kuin ruotsin kielen asema voitiin
uudelleen kyseenalaistaa suomalaisessa yhteiskunnassa. 1980-luvun lopulla
alkanut "pakkoruotsi"-keskustelu kertoo, että ennen Neuvostoliitossa alkanut-
ta perestroika–glasnost-kehitystä, tähän ei ollut mahdollisuutta. Niin lehdis
tö kuin johtavat poliitikot olivat sisäistäneet valtiomiestason perustelun, mikä
tarkoitti ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen kulttuurin tukemista. Sen sijaan
1980-luvun lopulta alkaen, samaan tahtiin kun Neuvostoliiton uhka väheni ja
toisaalta eurooppalainen nationalismi kasvoi, pitkän aikavälin tunteenomaiset
argumentit nostivat päätään. 1980-luvun lopulta alkaen tunteenomainen suh-
tautuminen ruotsin kielen asemaan alkoi ohittaa valtiomiestason perustelun.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että ruotsin kielen asemaa kyseenalaistavat
argumentit nousivat esille. Ei kuitenkaan samanlaisina kuin maailmansotien
välisenä aikana, jolloin ruotsin kieli ja suomenruotsalaisuus nähtiin vieraana
elementtinä Suomessa. 1980-luvun lopulta alkanut tunteenomainen suhtautu-
minen ruotsin kieleen on ennemminkin keskittynyt kysymykseen "pakkoruot-
sista", ruotsin kielen asemaan pakollisena aineena peruskoulussa.

Edit: ...ja ruotsin kielen aseman ja pakkoruotsin puolustamisesta ilmaisua "valtiomiestason perustelut".

[Tappivanukas]

Pakkoruotsin kutsuminen "ns. pakkoruotsiksi" paljastaa poliittisen agendan. Pakkoruotsi on aivan yleinen nimitys kaikille pakolliselle ruotsin kielelle.

Ruotsin historiallinen merkitys on yksi asia. Sitä ei voi eikä pidä kiistää. Kielen pakollinen opettaminen 100%:lle suomenkielisistä lapsista on toinen. Se on massiivinen hukkainvestointi, täysin poliittinen valinta, eikä johda kaksikielisyyteen. Tästä on jo vuosikymmenten ajalta todistusaineistoa.

Pakkoruotsi on aivan yhtä polarisoiva aihe kuin maahanmuutto. Kompromissin mahdollisuutta ei ole. Se on joko tai; koska ruotsipuolue (kaikki paitsi jussipersut) eivät taivu milliäkään, ruotsi loppuu kokonaan, sitten kun loppuu.

[Alaric]

Terho hehkuttelee kielikokeilua ja uuvattien panosta siihen.

Terho lupaa, että kokeilu alkaa vielä tämän hallituskauden aikana. Eikös sille alunperin ollut ihan jokin ajankohtakin sovittuna?

Edit: Roopella oli näköjään aiemmin samansuuntaisia ajatuksia. Elokuussa puhuttiin jo syksystä 2018 ja nyt sitten "tämän hallituskauden aikana"...

https://www.verkkouutiset.fi/sampo-terho-kielikokeilu-taas-lahempana-toteutusta/ (19.9.2017)

Sampo Terho: Kielikokeilu taas lähempänä toteutusta

Valtioneuvoston yleisistunnossa sovittiin tiistaina vapaaehtoisen ruotsin kielikokeilun seuraavista vaiheista.

– Olen todella tyytyväinen, että kielikokeilusta annettiin vihdoin esitys. Me sinisissä vaikuttavat ministerit ja kansanedustajat olemme tehneet paljon työtä tämän historiallisen kokeilun toteuttamiseksi, iloitsee Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.).

Hänen mukaansa varsinkin Itä-Suomesta ja Lapista on tullut runsaasti viestiä vapaan kielivalinnan tärkeydestä. Matkailupaikkakunnilla kielikokeilua odotetaan innolla.

– Elinkeinoelämä pitää kokeilua tärkeänä. Suomessa on pulaa kielitaitoisesta työvoimasta monella alalla. Ruotsi ja englanti eivät riitä. Seurataan, pystytäänkö suomalaisten kielitaitoa monipuolistamaan kielikokeilun avulla. Itse uskon tähän, vaikka olisinkin ottanut vielä suuremman otannan kokeiluun mukaan, Terho sanoo.

Hallituksessa on sovittu, että 2200 nuorta saa valita itse, mitkä kaksi vierasta kieltä he valitsevat koulussa. Kokeiluun osallistuvat koululaiset vapautetaan ruotsin opiskelusta myös lukiossa tai ammatillisissa opinnoissa. Kunnat hakevat osallistumislupaa kokeiluun.

– Kokeilu alkaa vielä tämän hallituskauden aikana, Terho lupaa.

[Roope]

Koska kokeilu on määräaikainen koskien vain tiettyjä ikäluokkia ja se toteutetaan laajuudeltaan rajatusti, sillä ei voida arvioida olevan koko yhteiskunnan laajuisesti vaikutuksia kielellisten oikeuksien ja toisen kotimaisen kielen osaamisen kannalta. Toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen saattaa tulevaisuudessa haitata siihen osallistuneiden oppilaiden viransaantia tai muutoin aiheuttaa sellaisia tilanteita, joissa toista kotimaista kieltä osaamattomat joutuvat muita huonompaan asemaan. Toisen kotimaisen kielen osaamattomuuden mahdollisia haitallisia vaikutuksia vähentää esitykseen sisältyvä säännös, jonka mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö turvaa avustuksin riittävät resurssit toisen kotimaisen kielen opetukseen kokeilun osallistuneille heidän suorittaessaan korkeakouluopintoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toisen kotimaisen kielen kokeilusta perusopetuksessa 19.9.2017

Kokeiluun osallistuvat oppilaat vapautetaan toisen kotimaisen kielen opiskelusta myös toisella asteella. Hallituksen esityksen mukaan korkeakouluille jää päätösvalta siihen, kuinka ne suhtautuvat kokeilussa olleiden kielten opetukseen.

– Lähtökohtaisesti voidaan arvioida, että kokeiluun osallistuneet, jotka eivät hallitse toisen kotimaisen kielen alkeita, tullaan tarpeellisessa laajuudessa vapauttamaan, esityksessä kerrotaan viitaten kieliopintoihin korkeakouluissa.

Yle: Kokeilu ruotsin valinnaisuudesta etenee – hallitus esittää 2200 oppilaalle mahdollisuutta valita toinen kieli 19.9.2017

Ei, vaan lähtökohtaisesti kokeilua lausunnoissaan vastustaneille korkeakouluille annetaan siis valta vaatia kokeiluun osallistuneita käymään korkeakoulussa läpi peruskoulun ja lukion ruotsin seitsemän vuoden oppimäärä. Jos korkeakoulut tuota vaativat, kokeilusta tulee pannukakku. Tämä sabotointimahdollisuus lienee täysin harkittua kokeilua vastustavilta ministereiltä ja virkamiehiltä.

Taas yksi naula arkkuun, kun kokeiluun osallistuneita ei myöskään automaattisesti vapauteta työnhaussa virkamiesruotsivaatimuksesta.

Sinisen eduskuntaryhmän kansanedustaja, ministeri Sampo Terho kertoo olevansa tyytyväinen kokeilun etenemiseen.

[Alaric]

https://www.verkkouutiset.fi/perussuomalaiset-haluaa-laajentaa-ruotsin-kielen-vapaaehtoisuutta/ (20.10.2017)

Perussuomalaiset haluaa laajentaa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä ruotsin kielen vapaaehtoisuutta kouluissa pitäisi laajentaa.

Hallitus on esittänyt, että syksyllä 2018 alkaisi kielikokeilu, jossa 2200 oppilasta vapautettaisiin pakollisen toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Suomea äidinkieltä puhuville tämä tarkoittaa siis pakollista ruotsia, jonka tilalle voisi valita jonkin muun kielen.

Perussuomalaiset pitää esitystä hyvänä ja mutta se ei ole riittävä.

– Mehän neuvottelimme kirjauksen vapaaehtoisesta ruotsin kielen opiskelusta hallitusohjelmaan aikanaan. Tässä on nyt kuitenkin saavutettu vain aika vesitetty kompromissi, sillä 2200 oppilaan kokeiluryhmä on auttamatta liian pieni, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri toteaa.

Perussuomalaiset esittävät kielikokeilun laajuuden tuplaamista. He näkevät, että vapaaehtoinen kielivalinta on jopa taloutta piristävä teko.

– Esitämme, että heti kokeilun alusta alkaen mukana on 4400 oppilasta. Tähän varaisimme budjetista miljoona euroa, joka on pieni summa, mutta se riittää hallituksen omienkin laskemien mukaan hyvin, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) sanoo.

– Tämähän on ennen kaikkea matkailunedistämisvaltti. Suomen turismi on valtavassa kasvussa ja pohjoisessa kasvu korostuu. Ei siellä ruotsia tarvita vaan esimerkiksi ranskaa, saksaa, kiinaa ja venäjää – englannin lisäksi tietysti, hän jatkaa.

Perussuomalaiset toteaa, että hallituksesta  riippuu, miten asiassa edetään.

– Rahastahan tässä ei ole kysymys, ja hallitusohjelmassa tämä kielikokeilu jo on, Vähämäki muistuttaa.

[Roope]

Kulttuuriministeri Sampo Terho kuittasi Keskustan ja Kokoomuksen viimeaikaiset irtiotot hallitusohjelmasta esittämällä Sinisen tulevaisuuden nimissä lukion ruotsin kielen opetusta vapaaehtoiseksi. Tyrmäys tuli välittömästi niin hallituskumppaneilta kuin Rkp:stäkin.

Siniset: Ruotsi vapaaehtoiseksi lukioissa

Hallitus on aloittanut lukiolain uudistuksen. Sininen tulevaisuus ehdottaa, että uudistuksen yhteydessä ruotsin kielen opiskelusta tehdään lukioissa vapaaehtoista.

"Olemme uudistusmielinen liike. Haluamme tuoda myös Suomen kielipolitiikan nykyaikaan", toteaa Sinisten puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

"Nuorten menestysmahdollisuuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla haittaa koulujärjestelmämme, joka pakottaa koko ikäluokan pienen pohjoismaisen kielen opiskeluun. Monen nuoren uran kannalta jonkin suuren maailmankielen lukeminen olisi paljon hyödyllisempää."

Virkakelpoisuusvaatimukset eivät ole perustelu koko ikäluokkaa velvoittavalle pakkoruotsille

"On äärimmäisen vanhoillista, hölmöä ja haitallista suunnitella kielipolitiikkamme yksinomaan Suomen julkissektorin virkavaatimusten ehdoilla", toteaa Terho. "Vähintään yhtä tärkeää on huomioida kansainvälisten työmarkkinoiden laajemmat osaamistarpeet. Nuorten urasuunnitelmat ovat yksilöllisiä. Koulutusjärjestelmän pitää mahdollistaa, ei haitata heidän suunnitelmiensa toteutumista."

Kielivapautta kannattavat niin opiskelijat kuin kansalaismielipide. Ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskokeissa on ollut vapaaehtoista jo vuodesta 2005.

"Ruotsin kirjoittaminen on ollut lukioissa vapaaehtoista jo pitkään. Loogista olisi tehdä myös ruotsin opiskelusta vapaavalintaista", toteaa Terho.

Lukiolaisten liitto kannattaa kielivapautta, kuten myös kansa. Muutama vuosi sitten tehdyn laajan kyselytutkimuksen mukaan 74 %:ia suomenkielisistä suomalaisista luopuisi pakkoruotsista.

"Ruotsin pakollisuudelle ei voida esittää yhtään järkiperustelua. Ruotsin kielen opiskelusta on epäilemättä hyötyä osalle lukiolaisista. Jatkossa olisikin taattava mahdollisuus opiskella ruotsia vapaaehtoisesti. Siitä ei kuitenkaan ole hyötyä kenellekään, että ruotsin tunneille pakotetaan nekin oppilaat, joiden urasuunnitelmissa ruotsin taito on tarpeeton."

"Sinisten mielestä on aika ottaa kielipolitiikassa askel kohti yksilönvapautta, laajempaa sivistystä ja vahvempaa kilpailukykyä", päättää Terho. "Ruotsin kielelle uudistus tekisi hyvää. Kouluista valmistuisi motivoituneita ruotsin lukijoita. Sillä olisi taatusti vaikutusta ruotsin oppimistuloksiin. Ehdottamamme uudistus olisi eduksi kaikille osapuolille."

Sininen tulevaisuus kannattaa periaateohjelmansa mukaisesti kielivapautta kaikilla koulutuksen asteilla.

Sininen tulevaisuus 3.11.2017

Sampo Terho: Pakkoruotsille ei järkiperusteluja

Siniset on tänään esittänyt, että lukiolain uudistuksen yhteydessä luovuttaisiin ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta lukioissa. Nuorten menestymismahdollisuuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla haittaa koulujärjestelmämme, joka pakottaa koko ikäluokan pienen pohjoismaisen kielen opiskeluun muiden vieraiden kielten kustannuksella. Tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia suomenkielisistä kannattaa kielivapautta. Jopa Opetushallituksen entiset virkamiehet olisivat vapaaehtoisen ruotsin kannalla, jotta suomalaisten kielitaito laajenisi. Ks. HS: Kielitaitotarpeet muuttuneet radikaalisti

Olen vuosittain julkaissut listan niistä jo kumotuista perusteluista, joilla pakkoruotsia tavallisimmin puolustetaan. Koska tiedän, että vanhoillisissa piireissä Sinisten avaus tulee herättämään vastustusta, päivitän listan nyt.

Luettelo osoittaa, ettei pakkoruotsin puolesta ole järkiperusteluja. Samalla muistutan, että vapaaehtoinen mahdollisuus korvata ruotsin opiskelu jollain suurella maailmankielellä ei veisi ruotsin opiskelumahdollisuutta keneltäkään. Kielivapaus sen sijaan laajentaisi nuorisomme kielitaitoa, tukisi yksilöllistä urasuunnittelua ja samalla myös parantaisi ruotsin kielen imagoa. Siniset kannattavat periaateohjelmansa mukaisesti kielivapautta kaikilla koulutuksen tasoilla.
...

Uuden Suomen blogit 3.11.2017

Henriksson: Siniset epätoivoisia tuodessa esille ummehtunutta nationalismia

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin mielestä on valitettavaa, että maan kaksikielisyys joutuu kärsimään Sinisen tulevaisuuden huonoista kannatusluvuista.

Kulttuuriministeri Sampo Terho (s.) sanoi Helsingin Sanomille, että lukion ruotsin kielen opetuksesta voitaisiin tehdä vapaaehtoinen. Terho pitää ruotsin kielen opiskelua resurssien haaskauksena.

"Terho unohtaa, että Ruotsi on Suomen toiseksi suurin vientimaa. Sen lisäksi moni suomalaisista työnantajista on yhteispohjoismaalaisia yrityksiä. On kummallista, ettei Terho ymmärrä ruotsin kielen taitojen olevan suomalaisten kilpailuvaltti", Anna-Maja Henriksson sanoo.

Yle uutisten eilen julkaiseman mielipidetiedustelun mukaan Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus näyttää synkältä. Puoluetta kannattaa 1,3 prosenttia suomalaisista.

"On ala-arvoista, että epätoivoinen Sininen tulevaisuus käy Suomen kaksikielisyyden kimppuun. Suomi tarvitsee vähemmän ummehtunutta nationalismia ja enemmän kontaktipintaa ulkomaailmaan, eikä päinvastoin."

"Eilen Pohjoismaisen neuvoston kokous päätyi siinä hengessä, että Pohjoismaista tehdään maailman integroitunein alue. Suomalaiset pitävät pohjoismaista yhteistyötä tärkeänä. Terho ei näytä haluavan ymmärtää niitä mahdollisuuksia, jotka ruotsin kielen taito tarjoaa suomalaisille nuorille pohjoismaisilla työmarkkinoilla."

Kulttuuriministeri toimii myös Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana.

"Terho yrittää askel askeleelta horjuttaa ruotsin kielen asemaa Suomessa. Ensin heikennetään nuorten ruotsin kielen taitoa entistä enemmän. Sen jälkeen todetaan, että virkamiesruotsin vaatimukset ovat kohtuuttomia. Tämä on petollinen strategia."

Henrikssonin mielestä on valitettavaa, että Suomen kulttuuriministeri yrittää heikentää toista kotimaista kieltä Ruotsalaisuuden päivän alla Suomen satasvuotisjuhlavuonna. Ruotsin kieli on ollut tärkeä osaa tasavallan rakentamista.

"Nyt muut hallituspuolueet joutuvat näyttämään, etteivät ne anna periksi Sinisten oikuille. Se riittää, että Sinisillä on viisi ministerisalkkua. He eivät saisi sanella Suomen kielipolitiikkaa", Henriksson sanoo.

Rkp 3.11.2017

SININEN tulevaisuus osallistuu lukion uudistamisesta käytävään keskusteluun ehdottamalla, että ruotsin kielen opiskelusta tehtäisiin lukiossa vapaaehtoista. Oppositiopuolue Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson tyrmää ehdotuksen ja pitää sitä ummehtuneena nationalismina ja epätoivoisen ryhmän hyökkäyksenä Suomen kaksikielisyyttä vastaan.

Lukiolain uudistusta valmisteleva opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kommentoi ehdotusta Twitterissä. Hän huomautti hallituksen sopineen puoliväliriihessä, ettei lukiouudistuksessa heikennetä toisen kotimaisen kielen asemaa.

Helsingin Sanomat: Siniset: Ruotsin kielestä vapaaehtoinen aine lukioon – Rkp: Ehdotus on "ummehtunutta nationalismia" 3.11.2017

Uusi Suomi: "Äärimmäisen hölmöä kielipolitiikkaa" – Siniset haluaa pakkoruotsin pois lukiosta
Uusi Suomi: "On valitettavaa, että Suomen kaksikielisyys kärsii Sinisten huonoista kannatusluvuista"
Hbl: Blå vill ha helt frivillig gymnasiesvenska
Hbl: Undervisningsministern: Regeringen var överens om att inte försvaga gymnasiesvenskan
Svenska Yle: SFP:s Henriksson: Osmakligt av kulturministern
Iltalehti: Siniset haluavat tehdä ruotsin kielen opiskelusta lukiossa vapaaehtoista - RKP:n puheenjohtaja HBL:lle: "Kertoo epätoivosta"
Ilkka/STT: Hallituskumppanit eivät niele sinisten esitystä ruotsin vapaaehtoisuudesta
Demokraatti: Demarivaikuttaja kuittaa sinisten esityksen: "Pöllöily johtaa yleensä juuri siihen, että Arlan maitopurkki kaatuu"
Dimitri Qvintus: Sininen tulevaisuus lakkauttamassa suomen kielen opetuksen (blogi)

Juuri kukaan ei huomannut, kun Alexander Stubb ehdotti muutama vuosi sitten, että ruotsin opetuksesta tehtäisiin vapaaehtoista sekä lukiossa että yläkoulussa, kunhan opetuksen aloittaminen varhaistettaisiin alakoulun alkuun. Tämä olisi tarkoittanut käytännössä myös pakollisen virkamiesruotsin loppua.

[Roope]

Turun sairaanhoitopiirin hallitus on päätynyt ristiriitaiselta kuulostavaan tulokseen, että menestyksellinen suoriutuminen johtavan ylilääkärin työstä edellyttää hyvää ruotsin kielen taitoa, mutta että olisi "tarpeettoman rajoittavaa" vaatia rekrytoitavalta uudelta ylilääkäriltä todistusta hyvästä ruotsin kielen taidosta.

Joustot typerissä kielivaatimuksissa ovat hyvä asia, mutta tällainen äkillinen järkevyyskohtaus kuulostaa epäilyttävästi siltä, että joku tietty muodollisesti vajavainen lääkäri on tosiasiallisesti valittu jo ennen työpaikkailmoituksen julkaisemista.

"Onödigt begränsande" - Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt slopar formella språkkrav i svenska för ledande överläkare

Sjukvårdsdistriktets styrelse beslöt på tisdagen att slopa de formella kraven på goda muntliga och skriftliga kunskaper i svenska för den nya ledande överläkaren för sjukvårdsdistriktet. Styrelsen påpekar ändå att man i rekryteringsprocessen kommer att betona språkets betydelse.

Styrelsen skriver i sin motivering att det svenska språket är viktigt eftersom sjukvårdsdistriktet är tvåspråkigt, och på grund av att man också ska vårda patienter från Åland.

Att kräva formella intyg på att man har goda kunskaper i svenska är ändå "onödigt begränsande", anser styrelsen.

Istället ska man under rekryteringsprocessen betona att god svenska är viktigt för att man ska kunna sköta jobbet på ett bra sätt.

I arbetsplatsannonsen ska man nämna att "goda kunskaper i svenska är en förutsättning för att framgångsrikt kunna sköta arbetet som ledande överläkare".

Svenska Yle 7.11.2017

[guest14935]

Näin taasen naapurissa:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15069971/goteborgin-koulun-oppilailta-kiellettiin-suomen-pu

Suomen puhuminen kiellettiin:

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6817961#

eri haastattelu ruotsiksi, oppilaat kertovat, että kurdia (!) saa puhua, mutta suomea ei.

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=104&artikel=6819240

[Pullervo]

Aihetta sivuten. Suomalaisuuden liitto on valinnut puheenjohtajakseen Ilmari Rostilan (ps), joka on vapaata kielivalintaa ajaneen kansalaisaloitteen taustavoimia. Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho, liiton edellinen puheenjohtaja, on nyt menneisyyden mies tässäkin.

Suomalaisuuden Liiton johtoon valittiin taas perussuomalainen – vastustaa pakkoruotsia

Emeritusprofessori Ilmari Rostila, 67, Tampereelta valittiin viime lauantaina Suomalaisuuden Liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Rostila seuraa Sampo Terhoa (sin., ent. ps.), joka ehti johtaa liittoa yhdeksän vuotta.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila on tehnyt työuransa Tampereen yliopistossa sosiaalityön  ja hyvinvointipalvelujen professorina ja toiminut muun muassa Tampereen yliopiston Porin yksikön johtajana.

Hänet tunnetaan myös Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtajana ja eduskunnan käsittelyyn päässeen "ruotsi valinnaiseksi" -kansalaisaloitteen vireillepanijana.

Rostila on puoluekannaltaan perussuomalainen. Tällä hetkellä hän on Tampereen perussuomalaisten nelihenkisen valtuustoryhmän jäsen. Ryhmän muita jäseniä ovat muun muassa Terhi Kiemunki ja Pertti "Veltto" Virtanen.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/582340-suomalaisuuden-liiton-johtoon-valittiin-taas-perussuomalainen-vastustaa

[Roope]

Puhut sie ruotsia? – tutkimus suomenkielisten asenteista ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin

Suomenkieliset haluaisivat olla nykyistä enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa ja puhua paremmin ruotsia, osoittaa e2:n tutkijoiden Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen tutkimus.

Suomenkielisten asenteet ruotsia ja ruotsinkielisiä kohtaan eivät ole merkittävästi muuttuneet, vaikka vastakkainasettelut ja vihamielisyydet värittävät julkista keskustelua. Tämä tutkimus vahvistaa, että ruotsin kieli on tärkeä osa satavuotiasta Suomea.

Kokonaiskuvan takana on myös huolestuttavia piirteitä. Eritysesti kannattaa seurata, miten nuorten asenteet kehittyvät – vahvistuuko välinpitämättömyys tai kielteisyys. Toinen seurattava asia on kieli- ja kulttuuriryhmien välinen vuoropuhelu. Ilman arkista kanssakäymistä Suomi on epäluulojen ja toisistaan eristäytyneiden kansalaisryhmien yhteiskunta.

Tutkimustulosten lisäksi raporttiin sisältyvät Magman toiminnanjohtaja Nils Erik Forsgårdin ja Karina Jutilan kommentit, joissa esitetään selityksiä kielteisille asenteille ja keinoja vahvistaa ruotsin asemaa.

Tutkimuksen ovat tehneet e2:n tutkijat VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen. Lämmin kiitos Magmalle hyvästä yhteistyöstä ja Svenska folkskolans vännerille tutkimuksen rahoittamisesta.

e2 21.11.2017

Puhut sie ruotsia? – tutkimus suomenkielisten asenteista ruotsin kieleen ja ruotsinkielisiin (pdf)

Ruotsin kielen perustuslaillisen aseman takaamista tulevaisuudessa pitää tärkeänä 43 prosenttia maamme suomenkielisistä. Asiaa ei pidä tärkeänä 46 prosenttia vastaajista. Hienoinen enemmistö vastustaa ruotsin kielen pakollisuutta peruskouluaineena (52 %) sekä suhtautuu kielteisesti virkamiehiltä edellytettävään kielitaitoon (52 %). Hienoinen vähemmistö tukee sitä, että ruotsi olisi osana oppivelvollisuutta ja että jokaiselta valtion virkamieheltä edellytetään hyvää ruotsin kielen taitoa.

Pohjoismaisten suhteiden ylläpidossa ruotsin kielen tarvetta painottaa noin 60 prosenttia vastaajista, ja vastaava osuus ajattelee, että johtavien poliitikkojen tulee hallita molemmat kotimaiset kielet.

Kysymys ruotsin kielen pakollisuudesta on jakanut suomalaisten mielipiteitä kahtia jo pitkään. Vaikka aineistot eivät ole täysin vertailukelpoisia, olivat tulokset samankaltaisia jo vuosina 1996 ja 2008 tehdyissä kyselyissä: noin puolet vastusti ja puolet kannatti pakollisuutta.

Asennoitumisessa poliitikoilta edellytettäviin kielitaitoihin on sen sijaan tapahtunut muutoksia. Vielä vuonna 2008 noin 80 prosenttia koki, että johtavien poliitikoiden on osattava sekä suomea että ruotsia. Sen jälkeen näin ajattelevien osuus on vähentynyt asteittain. Muutos on ollut näkyvissä myös politiikassa: molempien kotimaisten kielten hallitsemista ei pidetä enää välttämättömyytenä.

Vastaavanlaista asennemuutosta on havaittavissa myös suhtautumisessa virkamiesten kielitaitovaatimuksiin. Vuonna 2008 kaksi kolmesta suomalaisesta ajatteli olevan oikein, että valtion virkoihin edellytetään todistusta ruotsin kielen taidosta. Nyt enää puolet on sitä mieltä, että kaikilta valtion virkamiehiltä on edellytettävä hyvää ruotsin kielen taitoa.

Virkamiesten ei arvioida osaavan ruotsia kovin hyvin tälläkään hetkellä. Mielenkiintoinen kysymys onkin, missä määrin asenteisiin on vaikuttanut Suomen kansainvälisen toimintaympäristön muutos. Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 muutti monin tavoin virkamieskunnan kielitaitovaatimuksia ja mahdollisesti asenteita, kun englannista, ranskasta ja saksasta tuli tärkeitä työkieliä ruotsin kielen rinnalle.

"Ruotsin kieli on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa"
Eri mieltä 36 %

"Suomen kaksikielisyydestä on hyötyä ainoastaan ruotsinkielisille"
Samaa mieltä 50 %

"Ruotsinkielisiin palveluihin käytetään liikaa julkisia varoja"
Samaa mieltä 48 %

"Minulle on tärkeää, että ruotsin kielellä olisi virallinen, perustuslaissa taattu asema Suomessa myös tulevaisuudessa"
Samaa mieltä 43 %

"Mielestäni kaikkien oppilaiden pitäisi jatkossakin opiskella ruotsia peruskoulussa"
Eri mieltä 52 %

"Maamme johtavien politiikkojen tulee hallita sekä suomen että ruotsin kielet"
Samaa mieltä 63 %

"Ruotsin kielen taitoa tarvitaan hyvien pohjoismaisten suhteiden ylläpitämiseen"
Samaa mieltä 59 %

"Ruotsinkieliset hyötyvät hyötyvät suomenkielisiä enemmän hyvä veli -verkostoista"
Samaa mieltä 54 %

"Mielestäni maamme ruotsinkieliset haluavat pitäytyä omissa oloissaan ja ja eristäytyä suomenkielisestä väestöstä"
Samaa mieltä 47 %

(Höblä uutisoi tuon kohdan niin, että "de svenskspråkiga i vårt land borde hållas för sig själva och isoleras från den finskspråkiga befolkningen" eli ruotsinkieliset olisi eristettävä suomenkielisestä väestöstä.)

"Maamme ruotsinkieliset ajattelevat olevansa parempia kuin suomenkieliset"
Samaa mieltä 47 %

Kommentti – Nils Erik Forsgård, Magma: e2:n tutkimus osoittaa: asenteet ruotsinkielisiä kohtaan ovat pysyneet vakaina viimeisen vuosikymmenen
...
Yksi merkittävimmistä tuloksista liittyy kuitenkin suomenkielisten ja ruotsinkielisten arkiseen ja ammatilliseen kanssakäymiseen. Noin 40 prosentilla vastaajista ei ole lainkaan kontakteja ruotsinkielisiin. Ja huolestuttavaa on, että ruotsinkielisten keskuudessa vastaava luku saattaa olla vielä paljon suurempi. Suomen ja ruotsinkielisten väliltä
puuttuu, yksittäisistä aloitteista huolimatta, sekä yhteistä perspektiiviä että fyysisiä ja henkisiä kohtaamisareenoita. Tätä on pidettävä isona ongelmana, melkeinpä demokraattisena ongelmana.
...
Ymmärrys ruotsin kieltä kohtaan näyttää horjuvan myös sellaisten maahanmuuttajien keskuudessa, jotka ovat naimisissa suomenkielisen kanssa.
...
Tämän tutkimuksen tulokset näyttävät vahvistavan myös toisen kehityskulun. Ajatushautomo Magman Suomi Nyt / Finland Nu - tutkimus demokratiasta keväällä 2017 (Taloustutkimus) osoitti hyvin selvästi, että erityisesti suomalaiset naiset kantavat suvaitsevaisuuden lippua. Näin näyttää olevan myös kielikysymyksen kohdalla. Naisilla on yleisellä tasolla huomattavasti positiivisempi suhtautuminen ruotsin kieleen (ja muihin kieliin) kuin miehillä. Tulokset noudattelevat yleiseurooppalaista kehystä. Myös muissa  maissa heikosti koulutettu miehet tukevat äärilaitojen puolueita ja suhtautuvat negatiivisesti vähemmistöihin ja maahanmuuttajiin. Asia voidaan myös ilmaista seuraavasti: ilman naisia Suomi olisi hyvin synkkä paikka.
...
Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista sanoo olevansa kyllästynyt kielikeskusteluun. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että ruotsinkielisiin liittyvää propagandaa tuottaa pieni anonyymien fanaatikkojen klikki Suomi24:n tai Hommafoorumin kaltaisilla vihafoorumeilla.

Kommentti – Karina Jutila, e2: Kielikylpyä aikuisille ja lapsille
...
Ison kuvan takana on kuitenkin huolestuttava asia: suomenkieliset nuoret suhtautuvat vanhempia välinpitämättömämmin tai kielteisemmin ruotsin asemaan ja ruotsinkielisiin palveluihin.
...
Mitä tilanteelle voidaan tehdä? Ainakin aika ja voimavarat kannattaa suunnata käytännön ratkaisuihin, ei ongelmien voivotteluun.
...
Siksi kannattaisi kehittää vuosikymmenen mittainen iso hanke, jossa tarjotaan kaikille suomenkielisille lapsille arjessa kiinni oleva kosketus ruotsin kieleen ja ihmisiin yli kieli- ja kulttuurirajojen.
...
Hankkeessa pitäisi tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuus kielikylpyyn harrastuksen, koulun, leirikoulun, luokkaretken, matkan tai vierailun kautta. Tämän ei pidä olla kiinni vanhempien varallisuudesta, asenteista tai elämäntilanteesta.
...
Svenska dagen on päivä, jolloin eturivin suomalaiset yli kielirajojen liputtavat näyttävästi ruotsin kielen puolesta. Tärkeämpää on kuitenkin se, mitä teemme vuoden muina päivinä. Tänä vuonna voisimme käyttää ne päivät uusien, isojen ja vaikuttavien hankkeiden suunnitteluun ja lanseerata ne yhdessä ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2018.

Karina Jutilalle kysymys, että miten hän perustelee "ajan ja voimavarojen suuntaamisen" nuorten mielten muovaamiseen ja "uusiin, isoihin ja vaikuttaviin hankkeisiin". Nykyiset ja kaikki tulevat nuoret kuten muutkin ihmiset tarvitsevat ruotsia yhä vähemmän, se kiinnostaa heitä täysin ymmärrettävistä syistä yhä vähemmän, eikä tällaiseen vääjäämättömän kehityksenkin kannalta turhaan puuhasteluun ole sen enempää aikaa kuin ylimääräisiä resurssejakaan.

Jos joku haluaa henkilökohtaisista syistä oppia ruotsia tai kehittää nykyistä osaamistaan vaikka kuinka pitkälle, siihen on jo olemassa kaikki mahdolliset keinot ja foorumit.

[Taikakaulin]

Minä, vihafoorumilainen, vastasin myös tuohon kyselyyn.

[matti]

Minä, vihafoorumilainen, vastasin myös tuohon kyselyyn.

Samoin.

[Dada]

Aihetta sivuten. Suomalaisuuden liitto on valinnut puheenjohtajakseen Ilmari Rostilan (ps), joka on vapaata kielivalintaa ajaneen kansalaisaloitteen taustavoimia. Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho, liiton edellinen puheenjohtaja, on nyt menneisyyden mies tässäkin.

Suomalaisuuden Liiton johtoon valittiin taas perussuomalainen – vastustaa pakkoruotsia

Emeritusprofessori Ilmari Rostila, 67, Tampereelta valittiin viime lauantaina Suomalaisuuden Liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Rostila seuraa Sampo Terhoa (sin., ent. ps.), joka ehti johtaa liittoa yhdeksän vuotta.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Ilmari Rostila on tehnyt työuransa Tampereen yliopistossa sosiaalityön  ja hyvinvointipalvelujen professorina ja toiminut muun muassa Tampereen yliopiston Porin yksikön johtajana.

Hänet tunnetaan myös Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtajana ja eduskunnan käsittelyyn päässeen "ruotsi valinnaiseksi" -kansalaisaloitteen vireillepanijana.

Rostila on puoluekannaltaan perussuomalainen. Tällä hetkellä hän on Tampereen perussuomalaisten nelihenkisen valtuustoryhmän jäsen. Ryhmän muita jäseniä ovat muun muassa Terhi Kiemunki ja Pertti "Veltto" Virtanen.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/582340-suomalaisuuden-liiton-johtoon-valittiin-taas-perussuomalainen-vastustaa

Otin ilolla vastaan tämän uutisen! Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton vetäjänä ei tuntunut enää kesäkuun jälkeen kovinkaan uskottavalta.

[Roope]

Otin ilolla vastaan tämän uutisen! Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton vetäjänä ei tuntunut enää kesäkuun jälkeen kovinkaan uskottavalta.

Pyrkikö?

[Ernst]

Otin ilolla vastaan tämän uutisen! Sampo Terho Suomalaisuuden Liiton vetäjänä ei tuntunut enää kesäkuun jälkeen kovinkaan uskottavalta.

Pyrkikö?

Ei. Siitä ei irtoa mainittavaa hilloa tulevaisuudessa. Sampo tykkää takoa suomenruotsalaisen pääoman sampoa. Käyttekö IFK:n matseissa? Onko Sampo siellä?

[Roope]

Kulttuurivaliokunta hyväksyi päätöksen alueellisista kielikokeiluista – "Menetys koulutuspolitiikalle"

Kulttuurivaliokunta on hyväksynyt päätöksen peruskoulun alueellisista kielikokeiluista.

Kokeilun tavoitteena on antaa viides- ja kuudesluokkalaisille mahdollisuus vaihtaa toinen kotimainen kieli toiseen kieleen.

Rkp, Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät äänestivät ehdotuksen hylkäämisen puolesta.

[...]

Valiokunnan ruotsalaisen eduskuntaryhmän edustaja Mikaela Nylander pitää kielikokeilua (ruotsinkielisen) alueen menetyksenä (domänförlust).

– Kyse on periaatteellisesti tärkeästä asiasta. Luovumme ensimmäistä kertaa koulutuspolitiikassa periaatteesta, että oppilaat eivät pääse valitsemaan sellaista, mitä he voivat tarvita tulevaisuudessa.

Nylanderin mukaan yhteiskunnan olisi varmistettava, että kaikilla on samat edellytykset jatkaa opinnoissa ja töissä.

– Nyt tästä perustavanlaatuisesta periaatteesta luovutaan 2 200 kielikokeiluun osallistuvan oppilaan kohdalla.  (käännös)

Svenska Yle 1.12.2017

Lipponen: Ruotsin kieli on Suomessa hallituksen hyökkäyksen kohteena

Entinen pääministeri ja sosialidemokraattien veteraanipoliitikko Paavo Lipponen katsoo, että nykyinen hallitus on hyökännyt maamme ruotsalaisuutta vastaan.

Viimeisin esimerkki on, että hallituspuolueet äänestivät kulttuurivaliokunnassa läpi kokeilun vapaaehtoisesta kouluruotsista.

[...]

Tämä on kestämätön linja kaksikielisessä maassa, joka täyttää 100 vuotta, Sanoi Lipponen Svenska Ylelle.

– Meillä on syvät juuret ruotsin kielessä ja Ruotsissa ja ruotsi kuuluu identiteettiimme. Me olemme länsimaa, ja tämä suuntautuminen on tärkeintä historiassamme.

Monet ruotsinkieliset ajoivat autonomiaa ja itsenäisyyttä, jotta valtiomme saatettiin luoda 1800-luvulla, muistuttaa Lipponen.

Enemmistö tukee ruotsia

Lipponen näkee viimeisimmät hallituksen päätökset hyökkäyksinä ruotsalaisuutta vastaan.

Lipponen sanoo kuitenkin uskovansa, että suomalaisten ja poliitikkojen enemmistö tukee ruotsin kieltä.

– Tästä pitäisi olla tietoisia myös poliittisella tasolla, hän sanoo.

Noin 2 000 oppilaalle vapaaehtoiseksi tuleva kouluruotsi heikentää niiden mahdollisuuksia työelämässä, jotka eivät valitse sitä, sanoo Lipponen.  (käännös)

Svenska Yle 2.12.2017

[Fiftari]

Joudun työssäni soittamaan erään laitevalmistajan tekniseen tukeen joka sijaitsee ruotsissa. Asiointikieli on englanti. Ruotsia en ole koskaan ole oppinut tai tarvinnut. Pari kertaa käynyt Tukholmassa parikymppisenä ja silloinkin englannilla selvisi.

Häviäjät vikisee. Toivoa sopii että kokeilu ottaa enemmänkin tuulta alle.

[Tappivanukas]

Pakkoruotsittajien peruskieroilua. Tehdään jostain hyödyttömästä pakollista, joten hyödyttömästä paitsi jääminen viekin "oikeuden" johonkin. Pakkoa puolustetaan toisen oikeuksilla.

Teidät on nähty.

[ISO]

Finlandia voittajan kommentin jälkeen ruotsin kielen opiskelun vois samantien kieltää lailla, samaan syssyyn vois kieltää ruotsinkielen puhumisenkin.

Ollaan kuitenkin suomalaisia, että turhaahan tollanen ruotsinkieli meille on, eikä sitä kohta enää Ruotsissakaan puhuta kun siirtyvät sujuvasti arabiaan ja somalikieleen ja afgaaniin.

[Sami Savio]

Lipponen: Ruotsin kieli on Suomessa hallituksen hyökkäyksen kohteena

Noin 2 000 oppilaalle vapaaehtoiseksi tuleva kouluruotsi heikentää niiden mahdollisuuksia työelämässä, jotka eivät valitse sitä, sanoo Lipponen.  (käännös)

Svenska Yle 2.12.2017

Meidän näkemyksemme on hyvin erilainen kuin pakkoruotsittaja Lipposella:

https://www.suomenuutiset.fi/kielikokeilusta-vihdoin-totta-monipuolisemmalle-osaamiselle-kysyntaa/

Kielikokeilusta vihdoin totta – monipuolisemmalle osaamiselle kysyntää

Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva "Kike" Elomaa ja Sami Savio ovat tyytyväisiä kielikokeilun toteutumisesta, mutta heidän mielestään se pitäisi toteuttaa nykyistä merkittävästi laajempana. He jättivät tänään sivistysvaliokunnan kielikokeilua koskevaan mietintöön vastalauseen.

– Hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan kielipolitiikan uudistamisen kannalta, mutta olisin mieluusti nähnyt kokeilun olevan nykyistä laajempi ja 2 200 oppilaan sijaan kokeilun olisi voinut toteuttaa esimerkiksi 5 000 oppilaalla, toteaa Elomaa.

– Laajemmalla oppilasjoukolla toteutettu kokeilu tarjoaisi luonnollisesti tarkempia tuloksia ja jatkoa ajatellen paremman pohjan päätöksenteolle, Savio lisää.

Vapautus myös korkeakouluopinnoissa

Elomaa ja Savio pitävät hyvänä asiana, ettei kokeiluun osallistuminen estä opiskelijoiden siirtymistä toisen asteen opintoihin, koska kokeiluun osallistuneet voidaan vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta myös toisen asteen opinnoissa.

Heidän mielestä vastaavaa käytäntöä tulisi soveltaa myös korkeakouluopinnoissa. Käytännössä tämä merkitsisi kielikokeiluun osallistuneiden opiskelijoiden vapauttamista pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta osana korkeakouluopintoja. Tästä perussuomalaisten valiokuntaryhmä teki muutosehdotuksen vastalauseessaan.

– Kokeilun tulosten laadun kannalta on olennaista saada kokeiluun mukaan eri kokoisia opetuksenjärjestäjiä eri puolilta maata. Pitkälti Opetushallituksen vastuulla olevalla tiedottamisella on tässä keskeinen rooli.

Perusopetuksen kielivalikoima supistunut

Kieltenopetus kaipaa Elomaan ja Savion mukaan monipuolistamista.

– Peräti yli 99% oppilaista lukee englantia A1- tai A2-kielenä. Perusopetuksen kielivalikoiman supistuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana on huolestuttava ilmiö. Monipuoliselle vieraiden kielten osaamiselle on rutkasti kysyntää esimerkiksi kansainvälisillä markkinoilla toimivissa yrityksissä.

Elomaa ja Savio näkevät vapaan kielivalinnan edistämisen hyvänä rohtona kielten opiskelun monipuolistamiseksi.

– Oppilaiden motivaatio kieltenopiskeluun paranisi, jos he saisivat nykyistä vapaammin valita mitä kieliä koulussa lukevat, he korostavat ja toteavat, ettei ruotsin kielen sementoitu asema pakollisena oppiaineena ole perusteltu enää vuonna 2017.

[valkovuokko]

Hyvä, Sami ja Kike ja kaikki perussuomalaiset. Peukut ja kannatus teille.

Pakollinen ruotsi syö suomalaisten mahdollisuuksia opiskella muita tärkeitä taitoja, joko isoja maailmankieliä tai vapaaehtoisia lisäkursseja matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, käden taitoja jne vaihtoehtona pakkoruotsille.

Suomea köyhdyttää se, että joudumme satsaamaan ylimitoitetusti, kohtuuttoman määrän resursseja ruotsinopetukseen, vaikka ruotsintaitoa aidosti tarvitsemme vain hyvin rajallisesti tässä maassa.

Hyvä matematiikan, ja luonnontieteiden osaaminen nostaa Suomen kilpailukykyä, auttaa uuden teknologian, innovaatioiden kehittämisessä, luo Suomeen uusia yrityksiä, työpaikkoja, vientituloja, rikastuttaa meitä.

Pakkoruotsin vaatimus nykyisessä laajuudessa köyhdyttää Suomea.

[Redya]

Olen muutamia kertoja joutunut työelämässä tilanteisiin, joissa on käytännössä ollut pakko osata ruotsia. Tilanteet ovat kaikki olleet sellaisia, joissa on pitänyt olla yhteyksissä Ruotsista Suomeen muuttaneisiin maahanmuuttajiin (ei siis alkuperäisiin ruotsalaisiin). Muun yhteisen kielen puuttuessa kommunikointi on tapahtunut ruotsiksi. Jostain syystä monet Ruotsissa asuneet maahanmuuttajat ovat oppineet melko hyvin ruotsia lyhyessäkin ajassa, joka on hieman ihmeellistä verrattuna maahanmuuttajien kielellisiin oppimistuloksiin Suomessa. Ruotsissa on tehty tai tapahtunut jotakin eri tavalla, tai olisiko ruotsi mahdollisesti helpompi kieli omaksua?

Mitä ruotsin kielen sijoittumiseen opetussuunnitelmissa tulee, niin kovin suurena ongelmana en näkisi sen viemää ajankäyttöä. Suomen innovatiivisuuden suurimpana ongelmana pitäisin sitä, että liian suuri osa ikäryhmistä sijoittuu korkeakouluihin. Tästä on suorana seurauksena laadullinen heikkeneminen. Yhtenä uutena elementtinä on maahanmuuttajien osuuden kasvu myös korkeakoulutettavien joukossa. Heillä on isona ongelmana moniosaamisen sijasta juurikin päinvastainen ilmiö. On maahanmuuttajanaisia, jotka ovat omalla ahkeruudellaan pystyneet opiskelemaan koulujärjestelmässä niin pitkälle, että ovat päässeet lopulta myös korkeakouluun. Heidän kompetenssinsa on syystä tai toisesta kuitenkin auttamattoman suppeaa verrattuna suomalaisiin. Tämän ongelmallisuus korostuu erityisesti yliopistomaailmassa, jossa tieteen tekemisessä vaaditaan usein ymmärrystä vähän laajemmaltikin. Innovaatiot kun eivät synny pelkällä ahkeruudella.

[Golimar]

Joskus 1990-luvun alussa junassa joka oli matkalla Tukholmaan puhuin koulu-ruotsia jonkun ruotsalaisen tyypin kanssa, hän kait ärsyyntyi kummallisesta ääntämyksestä ja halusi että keskustelisimme englanniksi, no siinä rupateltiin ja ryypättiin ja hauskaa oli.

[Roope]

Sininen tulevaisuus lopettaisi pakollisen kouluruotsin Helsingissä – "Esitys ei ole kaupungin strategian mukainen"

Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho ja Jussi Niinistö haluavat, että Helsingin peruskoulut ottavat osaa kielikokeiluun, jossa ruotsista tehdään valinnainen kieli.
...
He väittävät muun muassa, että kokeilu on linjassa kaupungin strategian kanssa, jonka mukaan kaupungista tulee kansainvälisempi.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Pia Pakarinen sen sijaan sanoo, että kaupungin strategiassa ei ole mitään esitystä tukevaa.

Hän listaa neljä kohtaa, joiden kanssa esitys on ristiriidassa.

1. Elävä kaksikielisyys on Helsingin rikkaus

2. Helsinkiläisten kielitaitoa monipuolistetaan lisäämällä kielikylpy- ja kielirikasteista opetusta ja kasvatusta

3. Ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan kaupungissa jo ensimmäiseltä luokalta

4. Helsinkiin luodaan yhteistyössä Pohjoismaiden verkostojen kanssa yhteinen konsepti "Nordiska skolan"

- Joten minusta tämä esitys on vastoin strategiaamme, sanoo Pakarinen.

Mutta miksi Terho ja Niinistö väittävät ehdotuksen olevan strategian mukainen?

– En tiedä, mutta ehkä heillä on jotain ruotsia vastaan, miettii Pakarinen ja muistuttaa ruotsin olevan kansainvälinen kieli.

– Jos tänne kaupunkiin halutaan elävää kaksikielisyyttä, on oltava ihmisiä, jotka osaavat puhua ruotsia, hän sanoo.

Pakarinen katsoo, että kielikokeilua ei pitäisi ottaa käyttöön Helsingissä.

– Täällä asukkaat puhuvat ruotsia ja he hyötyvät ruotsin puhumisesta, hän sanoo.  (käännös)

Svenska Yle: Blå Framtid vill slopa obligatorisk skolsvenska i Helsingfors – "Motionen motsvarar inte stadens strategi" 8.12.2017