Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Siili]

Hieman haiskahtaa ankkalammessa olevan sellaista mentaliteettia, että finnit eivät ymmärrä omaa parastaan ja siksi asian suhteen pitää vielä vääntää rautalankaa jollain tehokkaammalla tavalla.

[Roope]

Kyllä kaksikielisyydelle - ei kouluruotsille

Kolme neljästä haluaa romuttaa koulujen pakollisen ruotsin

Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston laajassa tutkimuksessa melkein 80 prosenttia ilmoitti olevansa valmis romuttamaan koulujen pakollisen ruotsin kielen. Samanaikaisesti lähes 70 prosentin mielestä olisi sääli, jos ruotsin kieli ja kulttuuri katoaisivat Suomesta.

– Suomenruotsalaisten etuja valvovien pitäisi ottaa luvut vakavasti. Uskon, että pakollisesta ruotsin opetuksesta täytyy tulla vaalikysymys, sanoo tutkimusryhmää johtanut professori Kimmo Grönlund.

Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa poliitikkojen asenne on selvästi myönteisempi kuin kansan keskuudessa yleensä.

[...]

Vastausten suuri linja on selvä: enemmistö kannattaa periaatteessa kaksikielistä Suomea ja ruotsinkielisiä palveluja kielivähemmistölle. Mutta kaksikielisyyttä ei saa pakottaa suomenkielisille pakollisen ruotsin kielen opetuksen kautta. Päinvastoin melkein 80 prosenttia ilmoittaa, että on valmis luopumaan pakollisesta kouluruotsista. Jos ruotsi olisi ollut vapaaehtoinen, yli puolet ilmoitti, että olisi silti valinnut sen. Enemmistö – 68 prosenttia – on myös sitä mieltä, että johtavien poliitikkojen olisi osattava ruotsia.

[...]

– Mistä asenteet johtuvat? Kysymys kuuluu, onko Timo Soinin retoriikka yhdessä suomenruotsalaisen eliitin suomenruotsalaisista luoman kuvan kanssa vaikuttanut mielipiteisiin. Ehkä pitäisi esitellä enemmän Pohjanmaan arkipäivää, sanoo professori Kimmo Grönlund, joka on vetänyt tutkimusta.

Vaikuttaa joka tapauksessa selvältä, että eliitin suomenruotsalaisten ympärillä käymä keskustelu ei välttämättä vastaa tavallisen kansan mielipiteitä. Siksi Grönlund uskoo, että tulos tulee näkymään vaalikeskustelussa.

– Täytyy muistaa, että 3,5 prosenttia suomalaisista toimii aktiivisesti puolueissa. Se tarkoittaa, että 96,5 prosenttia ei sitä tee. Tutkimus osoittaa, että poliitikkojen kannattaisi käyttää kansalaispaneeleita selvittääkseen, mikä on kansan harkittu mielipide. Antamalla kansan sanoa mielipiteensä, kohotettaisiin politiikan demokratianäkökulmaa, sanoo Grönlund, jonka mukaan yli 300 fyysisiin pienryhmäkeskusteluihin osallistunutta olivat innostuneita ja kiinnostuneita.

Sitä vastoin osallistujat eivät tienneet, että samanaikaisesti kun he keskustelivat näkemyksistään, he olivat myös kohteena manipuloidulle keskustelulle, joka tutkijaryhmän mukaan oli koko projektin mielenkiintoisin osa.

[...]

Kysymyksenasettelun taustalla on amerikkalaisen tutkijan Cass Sunsteinin teoria, että poliittisen keskustelun käyminen samanmielisten ryhmissä voi muodostaa uhkan demokratialle.

– Ellei koskaan kohdata toisenlaisia mielipiteitä, tullaan äärimmäisemmiksi, ryhmät polarisoituvat. Se on erityisen iso ongelma netissä, jossa hakeudutaan samanmielisten luo ja mielipiteet perustuvat ennakkoluuloihin ja väärinkäsityksiin.  (käännös)

Hbl: Tvåspråkighet får ja - skolsvenska får nej 23.12.2014

[Siili]

Kyllä kaksikielisyydelle - ei kouluruotsille

Kysymyksenasettelun taustalla on amerikkalaisen tutkijan Cass Sunsteinin teoria, että poliittisen keskustelun käyminen samanmielisten ryhmissä voi muodostaa uhkan demokratialle.

– Ellei koskaan kohdata toisenlaisia mielipiteitä, tullaan äärimmäisemmiksi, ryhmät polarisoituvat. Se on erityisen iso ongelma netissä, jossa hakeudutaan samanmielisten luo ja mielipiteet perustuvat ennakkoluuloihin ja väärinkäsityksiin.  (käännös)

Hbl: Tvåspråkighet får ja - skolsvenska får nej 23.12.2014

Ankkalammessa ollaan ilmeisesti ihan oikeasti sitä mieltä, että halu saattaa toisen kotimaisen kouluopetus vapaaehtoiseksi on äärimielipide.  Tämäkö on se liberaalisuudestaan ylpeä kansanosa?

No, Viron neuvostotasavallan vähemmistössä olevat kommunistit olivat varmasti aidosti sitä mieltä, että marksismi-leninismin kouluopetuksen vapaaehtoistamisen kannattajat olivat ääriainesta.  Aikansa kutakin.

[Roope]

Tuloksista kävi myös ilmi, että useimpien vastaajien mielestä Suomen on oltava kaksikielinen.

– Jos pakollisesta kouluruotsista luovutaan, johtaa se pitkällä tähtäimellä siihen, ettei Suomi enää ole käytännössä kaksikielinen, koska kansalaisilta puuttuu ruotsin perusosaaminen. Mielipiteet olivat siksi hieman ristiriitaisia, sanoo tutkimusryhmää johtava professori Kimmo Grönlund.

Tähän saakka muut puolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat irtisanoutuneet pakollisen kouluruotsin lopettamisesta. Grönlundin mukaan kysymys on kuitenkin otettava esille hallituksessa, jos kouluruotsin vapaaehtoisuutta kannattavien osuus vielä huomattavasti kasvaa.

– Meillä ei voi olla järjestelmää, joka ei lainkaan heijasta kansan enemmistön tahtoa.

Suomenruotsalaisten edunvalvojien pitäisi Grönlundin mukaan nyt miettiä, millaisia argumentteja on käytettävä eliitin tuen saamiseksi lyhyellä tähtäimellä, mutta myös kuinka pitemmällä tähtäimellä saadaan yleinen mielipide muuttumaan.  (käännös)

Borgåbladet: Stor folkopinion emot obligatorisk skolsvenska 23.12.2014

75 prosenttia suomenkielisistä haluaa lakkauttaa kouluruotsin, osoittaa tuore tutkimus. On olemassa riski, että se lakkautetaan vaalien jälkeen, sanoo ÅA-professori. Enemmistö suomenkielisistä katsoo, että ruotsin kieli on olennainen osa Suomea. Mutta he haluavat lakkauttaa pakollisen kouluruotsin.

[...]

Grönlund ennustaa, ettei mene kauan, kun ruotsin kielestä tulee kouluissa vapaaehtoista – puolueiden on vaikea vastustaa suomalaisten suuren enemmistön tahtoa lakkauttaa se. Jos huonosti käy, se voi tapahtua nopeastikin.

– On olemassa riski, että ruotsi lakkautetaan jo vaalien jälkeen keväällä. Perussuomalaiset ja heitä tukevat vahvat voimat, jotka vastustavat ruotsia, yrittävät saada Rkp:n ulos hallituksesta. Jos he onnistuvat, voi se olla kouluruotsin loppu, sanoo Grönlund.

[...]

Kun vastassa on massiivinen kouluruotsin vastainen vastarinta, suomenruotsalaisten kannattaa puolustaa sitä rationaalisilla ja tunteenomaisilla argumenteilla, sanoo Grönlund.

– Voidaan esimerkiksi korostaa ruotsin osaamisen hyötyä pohjoismaisessa yhteistyössä. Voidaan myös kysyä, kuka antaa Nauvon Majalle ruotsinkielistä palvelua, jos kenenkään ei tarvitse oppia kieltä koulussa.

Itse hän nostaa esille myös maahanmuuton mahdollisuudet.

– Suomenruotsalaisten poliitikkojen ja etenkin Rkp:n pitäisi vaatia, että esimerkiksi 20 prosenttia maahanmuuttajista assimiloidaan ruotsiksi suomen sijaan. Maahanmuuttajilla ei ole mitään ruotsivastaista painolastia, vaan he opettelevat mielellään uusia kieliä, hän sanoo.  (käännös)

Åbo Underrättelser: Skolsvenskan på fallrepet? 23.12.2014

[repsikka]

"– Jos pakollisesta kouluruotsista luovutaan, johtaa se pitkällä tähtäimellä siihen, ettei Suomi enää ole käytännössä kaksikielinen, koska kansalaisilta puuttuu ruotsin perusosaaminen. Mielipiteet olivat siksi hieman ristiriitaisia, sanoo tutkimusryhmää johtava professori Kimmo Grönlund. "

Jaså, Suomi ei sitten ollutkaan kaksikielinen ennen peruskouluun siirtymistä.
Aina sitä oppii jotain uutta.

[Jaakko Sivonen]

– Suomenruotsalaisten poliitikkojen ja etenkin Rkp:n pitäisi esimerkiksi vaatia, että 20 prosenttia maahanmuuttajista assimiloidaan ruotsiksi suomen sijaan.

Siinä tehtäisiinkin varsinainen karhunpalvelus noille maahanmuuttajille: heillä ei sitten olisi mahdollisuutta löytää töitä juuri muualta kuin Närpiöstä ja Ahvenanmaalta. Mutta eiväthän rkp-laiset sellaisesta yksityiskohdasta välitä, vaan tärkeintä on ruotsitus hinnalla millä tahansa. Ja ehdottaako Grönlund tosiaan sitä, että mamulla ei itsellään olisi asiassa valinnanvaraa, vaan ruotsitus pakotettaisiin tälle? Tämä osoittaa taas, että rkp-laiset eivät todellisuudessa näe mamuja "rikkautena" tai "voimavarana", vaan ainoastaan tulevina renkeinä ja piikoina, joiden tarkoitus on ruotsinkielisten palveleminen.

[Siili]

Tuloksista kävi ilmi myös, että useimpien vastaajien mielestä Suomen on oltava ,
– Suomenruotsalaisten poliitikkojen ja etenkin Rkp:n pitäisi esimerkiksi vaatia, että 20 prosenttia maahanmuuttajista assimiloidaan ruotsiksi suomen sijaan. Maahanmuuttajilla ei ole mitään ruotsivastaista painolastia, vaan he opettelevat mielellään uusia kieliä, hän sanoo.  (käännös)

Åbo Underrättelser: Skolsvenskan på fallrepet? 23.12.2014

Kuulostaa melko totalitaariselta.  Pakotettaisiinko myös 20 prosenttia maahanmuuttajista enemmistöltään ruotsinkielisiin kuntiin?

Sanoisin, että melkoinen aivopieru huippuliberaalin kansanosamme jäseniltä.  Hätä on ilmeisesti niin kova, että rationaalinen ajattelukin hiipuu.  Minun täytyy myöntää, että tunnen lievää vahingoniloa.

[Malla]

"– Jos pakollisesta kouluruotsista luovutaan, johtaa se pitkällä tähtäimellä siihen, ettei Suomi enää ole käytännössä kaksikielinen, koska kansalaisilta puuttuu ruotsin perusosaaminen. Mielipiteet olivat siksi hieman ristiriitaisia, sanoo tutkimusryhmää johtava professori Kimmo Grönlund. "

Jaså, Suomi ei sitten ollutkaan kaksikielinen ennen peruskouluun siirtymistä.
Aina sitä oppii jotain uutta.

Sitä paitsi: monilta peruskoulutetuilta kansalaisilta puuttuu jo nyt ruotsin perusosaaminen. Sen vitosen saa nimittäin ihan vain näyttämällä naamaansa koulussa, edes joskus.

[Taikakaulin]

SVT uutisoi asiasta eilen:

Ruotsin kieli käy, pakko ei

[...]

– Meillähän on vaalit tulossa huhtikuussa, eli kaikki on mahdollista. Varmasti tästäkin asiasta puhutaan. Ilmeisesti tämmöinen nyky-yhteiskunta painottaa valinnanvapautta, ei pakkoa. Etenkin perussuomalaiset pitää tätä esillä ja sitten vaalitulos ratkaisee mitä hallitusohjelmaan kirjataan, arvelee professori Kimmo Grönlund.

Syksyn aikana "pakkoruotsin" vastustajat ovat olleet äänessä Suomessa. Kouluruotsista luopumista ajava kansalaisaloite on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Professori Kimmo Grönlund näkee, että "pakkoruotsista" luopuminen uhkaisi Suomen kaksikielisyyttä.

– Onhan se aika ristiriitaista ajatella, että Suomi on kaksikielinen, mutta kaikilla ei olisi tiettyä perusosaamista ruotsinkielestä. Kaksikielinen Suomi vaatii sen, että jokaisella on ainakin auttava osaaminen ruotsinkielestä, Grönlund sanoo.


Kyselytutkimuksesta selviää myös, että yli puolet vastaajista olisi opiskellut ruotsia koulussa vaikka se olisi ollut vapaaehtoista. Grönlundin mukaan tulokset osoittavat, että varsinaisia ruotsin kieleen vihamielisesti suhtautuvia suomalaisia on erittäin vähän, vaikka he ovatkin äänekkäitä julkisessa keskustelussa.

– Ei ruotsin kieli Suomesta tietenkään mihinkään katoa, eihän me suomenruotsalaiset mihinkään kadota. Mutta ruotsin kielen suhteellinen asema on heikentymässä, Åbo Akademin professori toteaa.

http://www.svt.se/nyheter/uutiset/ruotsin-kieli-kay-pakko-ei

Armoton siilipuolustus on alkanut "väärän" tutkimustuloksen julkaisun jälkeen RKP:n leirissä.

[Luotsi]

Kaksikielinen Suomi vaatii sen, että jokaisella on ainakin auttava osaaminen ruotsinkielestä, Grönlund sanoo.

Ei vaan kolmikielinen. Kaksikielinenhän Suomi on jo nyt, se "toinen kotimainen" on vain käytännön vaatimusten vuoksi englanti. Pakkoruotsista luopumisen myötä suomalaisista tulisi hyvin huomattavalta osin monikielisiä, joista osa osaisi myös ruotsia - kaikki toki ensisijaisesti edelleenkin vieraana kielenä englantia.

Mitähän se muuten ihmisessä saa aikaan sellaisen asian ajaminen jonka järki kieltää mutta ideologia vaatii 

[Roope]

Kuulostaa melko totalitaariselta.  Pakotettaisiinko myös 20 prosenttia maahanmuuttajista enemmistöltään ruotsinkielisiin kuntiin?

Lisäksi Grönlund puhui ruotsiksi assimiloimisesta eli sulauttamisesta, ei yhteiskuntaan integroimisesta. Maahanmuuttajien assimilointiahan paheksutaan yleisesti Pohjoismaissa, ja koko kotouttamiskoneisto on rakennettu sen ajatuksen varaan, että kaikki kulttuurit ovat yhtä arvokkaita, eikä maahanmuuttajia saa painostaa luopumaan osittainkaan omasta kulttuuristaan tai omaksumaan valtakulttuuria. Nyt Grönlund ilmoittaa silmää räpäyttämättä haluavansa kaapata 20 prosenttia Suomen maahanmuuttajista, jotta voisi muokata heistä uusia suomenruotsalaisia palvelemaan vanhoja suomenruotsalaisia.

Ihmeellisintä tässä kuitenkin on, että noita juttuja laukoo tieteellisestä tutkimuksesta tiedottava yliopiston professori, ei esimerkiksi Folktingetin pääsihteeri.

[Luotsi]

tieteellisestä tutkimuksesta tiedottava yliopiston

= Åbo Akademi 

[Siili]

Nyt Grönlund ilmoittaa silmää räpäyttämättä haluavansa kaapata 20 prosenttia Suomen maahanmuuttajista, jotta voisi muokata heistä uusia suomenruotsalaisia palvelemaan vanhoja suomenruotsalaisia.

Ihmeellisintä tässä kuitenkin on, että noita juttuja laukoo tieteellisestä tutkimuksesta tiedottava yliopiston professori, ei esimerkiksi Folktingetin pääsihteeri.

Emerituspuoluejohtajan samankaltaisesta aivopierusta kertoi aikanaan Halla-aho:

http://www.halla-aho.com/scripta/nybattrefolk.html

[jopelius]

Siihen aikaan kun kävin kouluja opiskeltiin vielä latinaakin. En muista oliko pakollista vai vapaaehtoista..Mutta ei siitä mitään haittaakaan ollut. Vieläkin monet asiat aukeaa Latinan kielen kautta. Mielestäni kuuluu yleissivistykseen osata naapurimaiden kieliä ainakin sen verran että tulee normaalielämässä toimeen. Siitä on aika helppo oppia eteenpäin jos sattuu myöhemmässä elämässä käymään niin että työasiat edellyttävät muuttoa tai yhteistyötä naapurikollegoiden kanssa. Ruotsin kielestä on suuri hyöty myös kotimaassa joten se on tietysti erikoisasemassa.

Kun ihminen osaa (oppinut esim. koulussa) useampia kieliä niin uuden kielen perustaidon oppii myöhemmin ällistyttävän helposti. Käytännössä muutamassa kuukaudessa, jopa viikoissa. Itse olen havainnut tämän käytännössä esim. Italiassa sekä Espanjassa. Onhan se mukavaa kun jopa lomamatkoillaan voi käydä kaupassa tai kahvilassa jne. joissa voi auttavasti jutella paikallisten ihmisten kanssa.

Mutta, minulle sopii vaikka kaikki tulisi vapaaehtoiseksi, eihän nykyisen nuorison kielitaidottomuus ole minulta pois. Ja, kaikkialla puhutaan jonkin verran englantia..

[Jaakko Sivonen]

Kaksikielinen Suomi vaatii sen, että jokaisella on ainakin auttava osaaminen ruotsinkielestä, Grönlund sanoo.

Tuolla määritelmällä Suomi ei ole, eikä ole koskaan ollut, kaksikielinen. Pakkoruotsikin tuli kouluihin vasta 1970-luvulla. Ennen sitä vain pienellä osalla suomenkielisistä oli minkääntasoinen ruotsin kielen taito (eikä muutama vuosi pakkoruotsia anna edes sitä auttavaa taitoa kaikille nytkään, jos ruotsia ei tule koulun jälkeen käytettyä). Joten mistään pitkästä kaksikielisyyden historiasta ei tosiaankaan voida puhua, jos käytetään Grönlundin kaksikielisyyden määritelmää.

[Roope]

Liisa Jaakonsaariko näitä Kalevan pääkirjoituksia naputtelee?

Pääkirjoitus: Ruotsin kieli on rikkaus

[...]

Kyselytutkimuksen tulokset kertovat pahoista asenneongelmista ruotsin kielen opiskeluun. Inho ruotsia kohtaan ja käsitys kielen tarpeettomuudesta perustuvat pelkkiin mielikuviin.

Kielteisyys ei sinänsä ole ihme. Yleinen ilmapiiri on jo pian parin vuosikymmenen ajan ruokkinut ruotsin vastaisuutta. Jo määritelmä "pakkoruotsi" kuvastaa, millaisella arkipäivän tasolla keskustelu liikkuu.

Minkään muun kouluaineen etuliitteeksi ei ole keksitty sanaa pakko. Ilmaisu onkin ennen kaikkea propagandistinen kampanjaväline, jolla halutaan kielipoliittisista syistä moukaroida toista kotimaista kieltä.

Propagandan takia järkevä keskustelu koulun kielivalinnoista ja niiden kulttuurisesta ulottuvuudesta on jäänyt pakkoruotsista mekkaloinnin alle. Se lienee äänekkään mutta suhteellisen pienen vastustajaryhmän tarkoituskin. Ruotsin opiskelua ei silloin tarvitse nähdä laajemmassa yhteydessään, vaan pelkkä yhden sanan toistelu julkisuudessa riittää.

Vaikka ruotsi ei olekaan valtakieli, naapurimaan kielen osaamisesta on vain etua kaupankäynnissä ja muissa yhteyksissä kuten tieteessä ja taiteessa.

Ruotsin kieltä voi pitää ikkunana länteen. Ei tarvitse mennä kuin 1970-luvulle, jolloin ruotsi toimi henkireikänä. Neuvostoliiton käskystä julkaisukieltoon joutunutta kirjallisuutta julkaistiin Suomessa toisella kotimaisella.

Suomalaiset näkevät kirkkaasti kokonaisuuden, kun luovutaan pinnallisesta pakkoruotsikeskustelusta. Pienen maan voima on osaava ja kielitaitoinen väestö. Kaksikielisyydestä on Suomelle pelkkää hyötyä.

[...]

Tunkkainen ilmapiiri saattaisi saada tarvittavaa happea, jos Suomessa yleistyisi ajattelu pitää englannin ohella kaikkia naapurimaidemme kieliä tärkeinä.

Suomi on ollut itsenäistymisestään lähtien virallisesti kaksikielinen maa. Vuonna 2015 juhlimme myös kaksikielisyyden satavuotisuutta.

Kaleva 23.12.2014

Pääkirjoitus: Kovin on ristiriitaista

[...]

Selvä tulos. Mitä johtopäätöksiä sen pohjalta sitten pitäisi tehdä?

Ennen vastaamista kannattaa katsoa tutkimusta vähän pitemmälle. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista katsoo, että olisi vahinko, jos ruotsin kieli ja siihen liittyvä kulttuuri häviäisivät Suomesta. Lähes 60 prosenttia on lisäksi sitä mieltä, että ruotsinkielisillä on oikeus saada palvelut omalla äidinkielellään.

Tutkimuksen tulokset ovat ristiriitaisia. Se on osoitus siitä, että kaikki eivät ole pohtineet loppuun saakka, mitä ruotsin kielen opetuksen muuttaminen vapaaehtoiseksi vaikuttaisi. Päivänselvää nimittäin on, että seu­raus olisi ruotsin kieltä taitavien määrän vähentyminen ja ruotsin kielen aseman heikentyminen.

Poliitikkojen on hyvä muistaa tämä.

Savon Sanomat 23.12.2014

SDP:n Karlsson: Korkeasti koulutetut kannustavat lapsiaan opiskelemaan ruotsin kieltä

[...]

Sosialidemokraattisten opiskelijoiden SONKin puheenjohtaja Anette Karlsson toteaa, että kouluaineiden pakollisuutta/vapaaehtoisuutta ei tule määrittää sen mukaan mitä ainetta on "kiva" opiskella, vaan ainevalikoiman tulee perustua yleissivistyksen laajentamiseen tai osaamistarpeeseen.

- Minä en pitänyt "pakkofysiikasta" koulussa, silti sitä jouduin opiskelemaan. En ole koskaan niitä taitoja tarvinnut työelämässä, mutta yleissivistävästi opinnoista oli hyötyä. Ruotsin kielen kohdalla sekä yleissivistyksen laajeneminen sekä osaamistarve täyttyy.

Karlssonin mukaan ruotsin kielen oppimäärän muuttaminen vapaaehtoiseksi ei vapauta resursseja peruskoulun kielivalikoiman laajentamiseen.

[...]

Karlsson toteaa, että lapsen sosioekonomisen taustan merkitys kasvaa, jos peruskoulun oppiaineita muutetaan valinnaisiksi oppiaineiksi.

- Tämä koskee ruotsin kielen opiskelua. Päätöstä opiskella tai olla opiskelematta kieltä ei ole lapsen vaan hänen huoltajansa. Tutkimusten mukaan ne vanhemmat, jotka ovat korkeasti koulutettuja kannustavat todennäköisesti lapsiaan opiskelemaan ruotsin kieltä. Samaan aikaan vanhemmat, jotka eivät ehkä arvosta kieliosaamista kannustavat lapsiaan olemaan opiskelematta ruotsin kieltä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa enemmän kieliä opiskellut lapsi on paremmassa asemassa tulevan työelämän kannalta.

Karlsson kysyy, jos virkamiesruotsi poistetaan, mitä se tarkoittaa maamme kaksikielisyydelle ja ruotsinkielisten oikeuteen saada palvelua omalla äidinkielellään.

-  No tässä on kaksi vaihtoehtoa, ne jotka osaavat ruotsin kieltä työllistyvät paremmin/heistä on jopa pulaa, mikä tarkoittaa korkeampaa palkkaa jne. tai sitten se tarkoittaa sitä, että ruotsinkielisellä väestöllä ei ole oikeutta saada palveluja (poliisi, oikeuslaitos, sairaala jne.) omalla äidinkielellään. Molemmat vaihtoehdot ovat mielestäni huonoja.

[...]

- Ruotsin kielen opiskelu tulisi aloittaa viimeistään ala-asteen kolmannella luokalla. Silloin "pakkosuomi" aloitetaan ruotsinkielisissä kouluissa.

Hämeen Kaiku 23.12.2014

[Jaska]

Iso kiitos lehdistökatsauksesta!

Anette Karlsson on mielipiteensä lukinnut - oikaisin jo aikoinaan hänen blogiinsa hänen olemattomia perustelujaan, mutta hän ei julkaissut kommenttiani. Hankittu tyhmyys kukoistaa - tyyppi on ideologiansa sokaisema.

[Jaakko Sivonen]

Tunkkainen ilmapiiri saattaisi saada tarvittavaa happea, jos Suomessa yleistyisi ajattelu pitää englannin ohella kaikkia naapurimaidemme kieliä tärkeinä.

Kaleva 23.12.2014

Ja mitenköhän se muiden naapurimaiden kielten tärkeänä pitäminen nyt oikein käytännössä ilmenee, kun Kalevankaan päätoimittajat eivät halua antaa koululaisille mahdollisuutta valita ruotsin sijaan venäjän, viron tai norjan opiskelua?

Sosialidemokraattisten opiskelijoiden SONKin puheenjohtaja Anette Karlsson toteaa, että kouluaineiden pakollisuutta/vapaaehtoisuutta ei tule määrittää sen mukaan mitä ainetta on "kiva" opiskella, vaan ainevalikoiman tulee perustua yleissivistyksen laajentamiseen tai osaamistarpeeseen.

- Minä en pitänyt "pakkofysiikasta" koulussa, silti sitä jouduin opiskelemaan. En ole koskaan niitä taitoja tarvinnut työelämässä, mutta yleissivistävästi opinnoista oli hyötyä. Ruotsin kielen kohdalla sekä yleissivistyksen laajeneminen sekä osaamistarve täyttyy.

Hämeen Kaiku 23.12.2014

Jos ruotsin opiskelu on tosiaan fysiikkaan verrattavaa yleissivistyksen hankkimista, miksei ruotsia sitten opiskella pakollisena aineena myös Ranskassa, Venäjäjällä, Kiinassa, Brasiliassa ja kaikissa muissakin maissa, joissa fysiikkaa opiskellaan kouluissa pakollisena?

Mitä osaamistarpeeseen tulee, tässä on EK:n arvio kielten osaamistarpeesta tulevaisuudessa:

(http://im.mtv.fi/image/424472/landscape16_9/1024/576/9a760a46518f33b136800b818d997daa/Bj/1717456.jpg)
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/elinkeinoelama-ajaa-pakkoruotsin-poistoa---tulevaisuudessa-tarvitaan-portugalia-/1904284

[Roope]

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander ymmärtää pakkoruotsin ympärillä käytävän keskustelun.
...
Nylanderin mukaan pakkoruotsista luopuminen on RKP:lle kynnyskysymys. Puolue ei hänen mukaansa lähde hallitukseen, jonka ohjelmassa pakkoruotsista luopuminen on.

Nylander hätäili lausunnossaan, kuten arvelinkin. Puolueen puheenjohtaja Carl Haglund ei suostu määrittämään pakkoruotsin lopettamista kynnyskysymykseksi, vaan pakkoruotsi on hänestä "osa suurempaa kokonaisuutta". Toisin sanoen kaikki on kaupan, kuten aina ennenkin, jos vain hinnasta sovitaan.

Svenska Yle: Haglund: Obligatorisk svenska en knepig fråga 23.12.2014

Haglund myös väittää toimittajalle, että puolueella ei ole "suunnitelma B:tä" sen varalle, että pakkoruotsista luovutaan. Totta kai on, on ollut jo pitkään, kuten puolueen kielipoliittisia linjanvetoja määritellyt Pär Stenbäck on puheenvuoroissaan usein vihjaillut, mutta perääntymissuunnitelman paljastaminen johtaisi välittömästi yhden asian puolueen kriisiin.

[Luotsi]

Liisa Jaakonsaariko näitä Kalevan pääkirjoituksia naputtelee?

Noilla naurettavilla pääkirjoitus-palopuheillaan lehdet tuskin käännyttävät ketään pakkoruotsin kannalle. Mutta sen sijaan ne saavat epäilemättä yhden jos toisenkin kysymään itseltään: "onko tällaisesta propagangaräpellyksistä ihan oikeasti mielekästä maksaa?". Joka onkin ihan tervettä & nopeuttaa levikin pyllymäkeä. Joka taas on ihan tervettä kehitystä 

[nollatoleranssi]

Karlsson toteaa, että lapsen sosioekonomisen taustan merkitys kasvaa, jos peruskoulun oppiaineita muutetaan valinnaisiksi oppiaineiksi.

Pitäisi oikeasti päästä eroon näistä idioottiargumenteista.

Ei näihin keskusteluihin jaksa ottaa kantaa, kun "aivot narikkaan"-taktiikka toimii joka kerta asiasta kommentoidessa. Sama sävel toistuu jokaisessa pääkirjoituksessa, vaikka tilastot kertovat omaa karua kieltään:

20% Viennistä Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle. Suomessa 99%:a opiskelee ruotsia ja englantia vieraskielistä. Korkeintaan 10%:a saksaa ja muutama prosentti venäjää. Suomessa satsataan ainoastaan Ruotsin vientiin, vaikka sitä ei pysty enää nykyisestä kasvattamaan.

Ilman pakkoa poistuisi se "sosioekonominen hyöty". Pakko itsessään lisää pakkoa ja luo hyödyn. Järjetön yhtälö.

Yksi puolue on profiloitunut tuossa idiotismin puolustelussa ja se on SDP.

Uskomatonta on sekin, miten toimittajilta ei löydy selkärankaa, älyä ja osaamista minkäänlaiseen asian kyseenalaistukseen, vaikka kielipuolustajien argumentit ovat typeryydessään omaa luokkaansa ja muutama tilasto romuttaisi puolustajien argumentit täysin.

[Totti]

Ruotsin kielen opiskelua perustellaan usein sillä, että meidän naapurimme on Ruotsi ja heidän kanssa pitäisi osaa puhua. Tämä perustelu alkaa olemaan yhä ontompi sitä mukaan kun Ruotsi "rikastuu".

Ruotsissa asuu jo nyt toista miljoonaa ihmistä, joiden ruotsin kielen taito on heikohko tai olematon. Lisäksi maahan muuttaa vuosittain valtava määrä ihmisiä, jotka eivät osaa Ruotsia lainkaan eivätkä tule sitä oppimaan koskaan (koska asuvat omilla kielialueillaan).
Ruotsin kieli on siis kutistumassa Ruotsissa eikä ole mahdotonta, että se muuttuu muutaman kymmenen vuoden kulutta enemmistökielestä yhdeksi vähemmistökieleksi muiden joukossa.

Panostaminen Ruotsin kieleen on siis joka tapauksessa panostamista häviävään hevoseen.

[Roope]

Noilla naurettavilla pääkirjoitus-palopuheillaan lehdet tuskin käännyttävät ketään pakkoruotsin kannalle. Mutta sen sijaan ne saavat epäilemättä yhden jos toisenkin kysymään itseltään: "onko tällaisesta propagangaräpellyksistä ihan oikeasti mielekästä maksaa?".

Etenkin kun tuossa Kalevan pääkirjoituksessa ei uhrattu ajatustakaan tutkimuksen tulokselle, että suurin osa suomalaisista nimenomaan ei vihaa ja inhoa ruotsin kieltä tai edes suhtaudu siihen kielteisesti, vaikka ylivoimainen enemmistö haluaa eroon pakkoruotsista. Ihmisten käsitys ruotsin tarpeettomuudesta omassa elämässään kun ei perustu mielikuviin vaan kokemukseen, kuten professori Grönlundkin ihmisten kanssa juteltuaan tajusi.

Oli tosiaan niin tarkasti Liisa Jaakonsaaren raivotyylillä kirjoitettu, että kiinnostaisi tietää, kuka on tämä anonyymi fiksu, jonka mielestä Suomi itsenäistyi vuonna 1915.

[Green]

Grönlundin tutkimuksessa ei ole mitään ristiriitaista. Se vahvistaa vain kaksi asiaa: 1) että suuri enemmistö suomalaisista vastustaa koulujen pakkoruotsia ja 2) että ruotsinkieliseen vähemmistöön ja kulttuuriin suhtaudutaan ihan myönteisesti. Vain pakkoruotsi myrkyttää kieliryhmien välejä. Oli hyvä, että tällä kertaa tutkimustulos tuli Åbo Akademin piiristä.
Grönlundin omissa kommenteissa on sen sijaan ristiriitaisuuksia. "Kuka antaa Nauvon Majalle palvelua hänen omalla kielellään", hän kysyy. Pitääkö sen vuoksi Pielaveden Pekka ja Imatran Inkeri pakottaa lukemaan ruotsia ja tulisiko Nauvon Maja edes koskaan pyytämään näiltä palveluja? Kertoohan Grönlund itsekin, että tutkimuksessa monet haastatellut eivät olleet koskaan tavanneet ketään suomenruotsalaista!
Grönlundin kommentti, että pakkoruotsin poistaminen voisi merkitä ruotsin kielen ja kulttuurin loppua Suomessa, on myös käsittämätön. Onhan ruotsinkielisillä täällä omat koulunsa, yliopistonsa, lehdistönsä jne. Minkä vuoksi he lopettaisivat ruotsin puhumisen?

On mielenkiintoista, että ruotsinkielisessä lehdistössä alkaa jo näkyä mielipiteitä siitä, että pakkoruotsia ei voida loputtomiin pakottaa vastentahtoisille suomenkielisille. Käsittämätöntä on sen sijaan, että Helsingin Sanomien lisäksi suurin osa maakuntalehdistöä ajaa peitsi ojossa pakkoruotsia. Saavatkohan ne tukea upporikkailta ruotsinkielisiltä säätiöiltä?
Anette Karlssonin väite, että "pakkoruotsin poistaminen ei vapauta resursseja muiden kielten opiskeluun", on suoranaista valhetta. Saksan ja ranskan opiskelu on viime vuosina romahtanut, venäjän ja espanjan opiskelu on edelleen mitättömän pientä. Kysymys on paitsi Suomen taloudellisen kilpailukyvyn, myös kulttuurikontaktien monipuolisuuden turvaamisesta. On selvää, että tätä epäkohtaa ei saada korjatuksi, ellei pakkoruotsia poisteta. Useimmilla koululaisilla ei riitä aikaa ja energiaa kolmen vieraan kielen opiskeluun, kun elämässä on muutakin.
Pakkoruotsia ei saada pois ennen kuin suomenkielinen poliittinen eliitti muuttaa linjansa. Kokoomuksen osalta en ole kovin toiveikas, koska puolue tarvitsee äärioikeistolaisen RKP:n tukea varakkaiden etuja ajavalle talous- ja sosiaalipolitiikalleen. Sen sijaan on käsittämätöntä, että vasemmisto ja keskustapuolue tukevat pakkoruotsia, vaikka valtaosa heidän kannattajistaan sitä vastustaa. Ei kai Lipposen, Ahtisaaren, Esko Ahon propagandaväitteitä voida loputtomiin seurata?
Ja lopuksi: Kysyin eräältä paljon Euroopassa matkustelevalta, ruotsia verraten hyvin puhuvalta opiskelijalta, mitä kieltä hän puhuu, kun hän matkoillaan tapaa ruotsalaisia. "Alussa kohteliaisuussyistä pari lausetta ruotsiksi, sitten vaihdetaan englanniksi. Se on niin paljon helpompaa".

[Nanfung]

Ruotsissa kaikki on paremmin, siellä on joulunakin lunta?

[Mehud]

Ruotsi voisi olla kouluissa valinnaisena vaihtoehtona jälki-istunnolle. Tuskinpa moni ruotsia valitsisi vaan istuisi kiltisti jälki-istuntoa

[ämpee]

Ruotsin kielen opiskelua perustellaan usein sillä, että meidän naapurimme on Ruotsi ja heidän kanssa pitäisi osaa puhua.

Mahtavatkohan he tarkoittaa, että ainoa naapurimme on Ruotsi ??

[FlyinHighAgain]

Eihän tähän mitään järjellistä voi enää sanoa. Suomessa ei ole pakkoruotsin suhteen demokratiaa vaan diktatuuri, ja vieläpä maan etua halveksiva diktatuuri. Missä onkaan tutkiva journalismi, tai siis ollut viimeiset vuosikymmenet. Siis hetkinen, tämä samahan on kirjoitettu tähänkin ketjuun 10 eiku ehkä 100-500 kertaa hieman eriävin sanavalinnoin eikä kukaan välitä eikä mitään ole muutettu. Väsynyttä narinaahan siis omakin jorina kuten aina ennenkin on ollut, voimatonta vaan mielipide piti silti taas kajauttaa koska sitä sanomatta ääneen ei mikään muutu, siis toivossa elellään sano tämäkin äänestäjä

[Luotsi]

Ruotsi voisi olla kouluissa valinnaisena vaihtoehtona jälki-istunnolle. Tuskinpa moni ruotsia valitsisi vaan istuisi kiltisti jälki-istuntoa

Mainio idea, mutta niin että jälkkärin sijasta määrättäisiin rangaistuksena pakkoruotsia. Suomi, PISA- & kiltteys-huippu 

[acc]

Ruotsin pakollinen opiskelu voisi olla kuin taivaan lahja Suomelle. Ajatelkaa kuinka vaikeaa on mamuille oppia molemmat kielet. Sensijaan suomen- tai ruotsinkielisen ei tarvitse opetella kuin yksi kotimainen kieli omansa lisäksi. Pakollisuutta tarvitaan siksi, että silloin voitaisiin vaatia julkishallinnon tehtävissä toimivilta kummankin kielen osaamista. Ruotsin ja suomen osaamisvaatimus on väline, jolla pidetään vähä-älyisimmät mamut pois Suomen julkishallinnosta.