Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[-PPT-]

Kyllä minä nyt hieman uskallan väittää että jossain Tammisaaressa tai Kristiinankaupungissa ruotsin kielen taito voi olla yllättävänkin hyvä taito omata. Ei kuitenkaan missään Pihtiputaalla tai Savitaipaleella jos nyt ihan randomina kaksi paikkakuntaa vedän hatusta.

Itse asiassa, pari viikkoa sitten kävin Vaasassa. Siellä ruotsin kieli on läsnä joka paikassa mutta oletuskieli tuntemattomille puhuttaessa on suomi. Ruotsia ei silti voi välttyä kuulemasta. Helsingissäkin saattaa joskus mennä päiväkausiakin että ruotsia ei kuule ollenkaan.

[Border guard]

Österlund, Meinander ja Sundback eli hurri x3 siinä yrittää perustella pakkoa ja ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa. Eikö löytynyt yhtään suomalaista puhumaan pakon puolesta?

[op]

Paradoksaalinen vaatimus

Meinander sanoo, että vapaaehtoiseen kouluruotsiin sisältyisi taas yksi askel pois yhtenäiskulttuurista. Ne jotka osaavat ruotsia, voivat seurata ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä ja pohjoismaisia virtauksia, kun taas ne, jotka eivät osaa ruotsia, jäisivät ulkopuolelle.

– Se on paradoksi. Perussuomalaiset yrittävät palauttaa vanhan yhtenäiskulttuurin. Mutta se ei ollut yksikielinen, sanoo Meinander.
(käännös)

HBL/STT: Frivillig svenska försämrar för finnar 3.3.2015

RKP aluspuolueineen haluaa pois yhtenäiskulttuurista, mutta puolustavat silti henkeen ja vereen heidän mielestään "yhtenäiskulttuuria tukevaa" pakkoruotsia. Se on paradoksi.

Osaan ruotsia erinomaisesti, varmaan 5 parhaan % joukossa suomenkielisistä. En seuraa ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä, kuin nimeksi. Mitään "pohjoismaisia virtauksia" en ole koskaan fiilistellyt. Tämä argumentti on toki surkea, koska perustuu vain henkilökohtaiseen kokemukseen, mutta kun muistetaan pakkoruotsileirin "pakkoruotsi on hyväksi, koska mun poikaystävä oli ruotsinkielinen"-argumentit, niin pakkoruotsittajien mielestä varmaan ihan validi.

[jmk]

Antti Tuuri on vakuuttunut että yksikielisyys on aina eristävää kielestä riippumatta ...
- ... He eivät tule ajatelleeksi, että joensuulaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta muuttaa Länsi-Suomeen, jos he eivät osaa ruotsia. Vanhemmat sulkevat lapsiltaan puolet Suomesta, hän sanoo.  (käännös)

Svenska Yle: "Språket skiljer oss åt" 2.3.2015

Laajempi käsitys Länsi-Suomesta?

Sydämeni vuotaa verta ruotsia osaamattoman joensuulaislapsukaisen puolesta, kun hänellä ei ole mitään mahdollisuutta muuttaa Poriin (jonka asukkaista on 0,5 % ruotsinkielisiä), Saloon (1,1 %), Tampereelle (0,5 %) saati sitten Turkuun (5,4 %).

[Roope]

Olikin vain ajan kysymys, milloin joku päivystävistä perussuomalais/lakiasiantuntijoista urputtaa kansalaisaloitteen olevan mahdollisesti perustuslain vastainen. Professori Kaarlo Tuorin mukaan lapsien ei voi edellyttää ymmärtävän, että ruotsin valitsematta jättäminen johtaa huonompiin mahdollisuuksiin saada virkoja, joissa tarvitaan ruotsin kielen taitoa. Tuori vetoaa myös perustuslaissa määriteltyyn kaksikielisyyteen, mutta ei oikein saa muotoiltua siitä argumenttia.

Hbl: "Skolsvenskan är en grundlagsfråga" 4.3.2015

Höblä ennakoi, että kansalaisaloitetta pakkoruotsin lakkauttamisesta ei perjantaina sellaisenaan hyväksytä, mutta paikalliset kokeilut muiden kielten nostamisesta ruotsin rinnalle voivat mennä läpi. Lopputulos riippuu etenkin Kokoomuksesta.

Hbl: Analys: Samlingspartiet avgör språkförsök 4.3.2015

[Jaakko Sivonen]

Professori Kaarlo Tuorin mukaan lapsien ei voi edellyttää ymmärtävän, että ruotsin valitsematta jättäminen johtaa huonompiin mahdollisuuksiin saada virkoja, joissa tarvitaan ruotsin kielen taitoa.

Poistetaan siis virkamiesruotsin vaatimus. Problem solved.

[Juffe]

Professori Kaarlo Tuorin mukaan lapsien ei voi edellyttää ymmärtävän, että ruotsin valitsematta jättäminen johtaa huonompiin mahdollisuuksiin saada virkoja, joissa tarvitaan ruotsin kielen taitoa.

Poistetaan siis virkamiesruotsin vaatimus. Problem solved.

Aiemmin olen ollut sitä mieltä, ettei pakkoruotsikysymyksellä ole mitään tekemistä Suomen kaksikielisyyden ja virkojen kaksikielisyysvaatimusten kanssa. Nyt kuitenkin monet pakkoruotsin puolustajat yrittävät väenvängällä todistella, miten suuri rasite kielitaitovaatimukset suomenkieliselle väestölle ovat. Kyllähän se ohjaa näkemyksiä siihen suuntaan, että kielitaitovaatimuksiakin olisi syytä purkaa.

[Roope]

Poistetaan siis virkamiesruotsin vaatimus. Problem solved.

Virkamiesruotsin poistaminen oli toinen puoli kansalaisaloitteesta, mutta tästä ei silti äänestetä perjantaina. Sivistysvaliokunnan mietinnössäkään ei otettu asiaan kantaa. Tätä menettelytapavirhettä ei kai ole huomioitu missään.

[Numeronuiva]

Tarkistin Ylen vaalikonedatasta varmuuden vuoksi vielä 12 puuttuvaa nimeä Ilta-Sanomien nimilistasta, josta löytyi vakavia virheitä. Sieltä puuttui kokonaan Hämeen piirin kaikki neljä SDP:n kansanedustajaa, jotka olivat vastanneet jokseenkin eri mieltä, sekä Perussuomalaisten Jurva. Jos tiedot pitävät nyt paikkansa, niin neljän vuoden takaisten linjausten perusteella kansalaisaloitteen hyväksynnän kuuluisi siis saada vähintään 105 kansanedustajaa taakseen. Vain kuusi kansanedustajaa ei vastannut Ylen vaalikoneeseen 2011 ja heistäkin kaksi oli persuja.

[Rubiikinkuutio]

Tarkistin Ylen vaalikonedatasta varmuuden vuoksi vielä 12 puuttuvaa nimeä Ilta-Sanomien nimilistasta, josta löytyi vakavia virheitä.

Pistitkö palautetta?

[Roope]

Iltalehti: Kaarle Kustaa otti kantaa Suomen pakkoruotsiin 4.3.2015

Eipä tainnut ottaa kantaa, kuten ei yleensäkään ota:

Kuningas otti kantaa pakkoruotsiin eli siihen, pitäisikö ruotsin opiskelu olla pakollista jatkossakin suomalaiskouluissa.

- Siinä täytyy ajatella tulevaisuutta ja yhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä sekä bisneksessä.

Kuningatar paljasti kertoi, että kuningaspari oli keskustellut asiasta myös presidentti Sauli Niinistön kanssa tiistaina.

- Presidentin mielestä ruotsin opiskelu on todella hienoa ja tärkeää.

edit:

Lappeenrannassa huomenna vieraileva Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on eilen Helsingissä ottanut kantaa ruotsin kielen opetukseen Suomen kouluissa. 

Kuninkaan mukaan Suomen ja Ruotsin yhteenkuuluvuudelle on tärkeää, että Ruotsissa puhutaan suomea ja Suomessa puhutaan ruotsia.

Yle: Kaarle Kustaa otti kantaa ruotsin opetukseen Suomessa 4.3.2015

[kummastelija]

Olisi suomenkielisille kauhuskenaario, jos eduskunta hyväksyisi perjantaina kansalaisaloitteen, joka tekisi kouluruotsista vapaaehtoisen, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.

TIRSK!!! MEGALOL     AHAHAHAHAHAHAHAAA!!!

Ennemminkin yhden poliittisen unelman täyttymys.

Svekorasistisen suvaitsevaisuusklikin standardiväitteitä:
a) Suomalaiset ovat rasisteja
b) Pakkoruotsi takaa sivistyksen

Miten a) ja b) voivat olla samanaikasesti voimassa? Mitä vastaa svekorasistinen mädättäjäklikki?

[Chew Bacca]

Ruotsin opiskelusta puhuminen Silvialle tulkitaan vittuiluksi. Tuo rakkauden perässä muuttanut saksalaistaustainen yhteiskunnan elätti kun oppi kieltä silmiin(korviin)pistävän hitaasti vaikka ovat läheiset sukulaiskielet.

Kungen taas on dysleksikko...

Yksi pakkoruotsin takuumiehistä, Kataisen Jykä, on sangen heikko ruotsissa. Siinäkö syy Suomen ongelmiin?

[JJohannes]

– Se on paradoksi. Perussuomalaiset yrittävät palauttaa vanhan yhtenäiskulttuurin. Mutta se ei ollut yksikielinen, sanoo Meinander.

HBL/STT: Frivillig svenska försämrar för finnar 3.3.2015

"Pohjoismainen yhteistyö" -yhtenäiskulttuuri on roskaa ja siihen uskovat edes harvat suomenruotsalaiset. Tavallaan kuitenkin Meinander on oikeassa siinä, että suomenruotsi, ruotsinkielinen kulttuuri ja luonteva kaksikielisyys oli osa perinteistä suomalaista yhtenäiskulttuuria. Tämä katosi kuitenkin melko pian itsenäistymisen jälkeen. Pakkoruotsi tuli kouluihin 1964, jo kauan sen jälkeen kun kaksikielisyys oli pyyhkiytynyt suomalaisesta kulttuuri- ja sivistyselämästä. Vanhan ajan kulttuuriin ei valitettavasti ole paluuta, eikä se paluu onnistu ainakaan pakkoruotsin avulla.

[Roope]

Österlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.

– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.

Pakkoruotsi tuli kouluihin 1964, jo kauan sen jälkeen kun kaksikielisyys oli pyyhkiytynyt suomalaisesta kulttuuri- ja sivistyselämästä.

Eilisessä Höblässä esitettiin, että ruotsi on ollut kouluissa pakollista 47 vuotta eli vuodesta 1968, mutta käytännössä tämä Folktingetin Österlundin määrittelemä Suomen kaksikielisyys on kestänyt sitäkin vähemmän:

Ensimmäiset viralliset peruskoulut käynnistivät opetuksen Lapissa vuonna 1972 ja loputkin peruskoulut aloittivat Etelä-Suomessa viimeistään vuonna 1978.

Yle: Peruskoulu alkoi Lapista 40 vuotta sitten 31.8.2012

[JJohannes]

Tästä tulikin mieleen, että pakkoruotsin kannattaminen tuntuu juuri yhdistyvän tietynlaiseen svekofiiliseen tendenssiin. Suomessa on koko itsenäisyyden ajan ollut joukko ihmisiä, jolle Ruotsi (tai "Pohjoismainen yhteistyö") on samantyyppinen isoveli kuin Neuvostoliitto oli Kylmän sodan aikaan vielä suuremmalle joukolle. Tukholma-korttia on suomalaisessa politiikassa pelattu lähes kuten Moskova-korttiakin.

Tavallinen suomenruotsalainen nakkaa paskat sille mitä länsinaapurissa tapahtuu. Svekofiili taas voi olla suomenruotsalainen ja usein onkin, mutta merkittävä osa heistä on umpisuomenkielisiä (Paavo Lipponen jne.). Hän fantasioi jostain maagisesta pohjoismaisesta yhtenäiskulttuurista ja yhteisöllisyydestä mutta pitää etenkin ruotsalaista kulttuuria korkealaatuisempana kuin suomalaista. Tosiasiassa svekofiili onkin usein jonkinlaisen Suur-Ruotsi-harhakuvan asialla, joka saanee innoitusta populääreistä viikinkitarinoista, pohjoismaisesta luterilaisuudesta, epäonnistuneesta Kalmarin unionista, ruotsalaisesta imperialismista ja naiivista uskosta, että keskenään todella erilaiset pohjoismaiset kulttuurit olisi sovitettavissa yhteen. Ja nimenomaan svekofiili siis on pakkoruotsin kannattaja, koska hän ihailee ruotsalaista kulttuuria, ei suomalaista tai suomenruotsalaista.

[Roope]

Toimittaja Jan-Erik Andelin moitiskelee Höblän pääkirjoituksessa pakkoruotsia puolustelevaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Vahasaloa. Jopa suomenruotsalaisia itseään vaivaannuttaa Vahasalon argumentointi, että pakkoruotsia muka tarvittaisiin ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, kun oikeasti yhä suurempi osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä ja pärjää Andelinin mukaan tarpeen tullen mainiosti suomella. Sitä paitsi vain viidesosa palveluista on julkisella sektorilla, jota kielilait koskevat.

Ei jäänyt huomaamatta. Höblä ja Andelin saavat kyytiä Vasabladetin päätoimittajalta, joka on huolestunut pakkoruotsista luopumisen vaikutuksista suomenkielisten työllistymiseen:

Pääkirjoitus: Heikko esitys ruotsin suhteen, HBL!

Äskettäin saatiin lisätodiste, että suomenruotsalaiset ovat itsensä pahimpia vihollisia. Hufvudstadsbladet otti perjantain (27.2.) pääkirjoituksessa kannan, että Itä-Suomessa voitaisiin ottaa seitsemännellä luokalla ruotsin sijaan venäjä.

Henki HBL:n pääkirjoituksessa on, että RKP on konservatiivinen siinä, että se lisääntyvän kaupallisuuden ja pragmaattisuuden aikana pitää kiinni kaikkien suomenkielisten oppilaiden kouluruotsista.

Pääkirjoitustoimittaja Jan-Erik Andelin naureskelee sille, mitä hän kuvaa kohonneeksi ahdistukseksi ja kuvaa RKP:n pikkutarkaksi pedantiksi, joka ei voi nukkua, jos pari palaa puuttuu tuhannen palan palapelistä.

Andelin vaikuttaa siis uskovan, että RKP voisi hyväksyä paikalliset kompromissit pakollisen ruotsin suhteen ilman, että se vaarantaisi ruotsin aseman kansalliskielenä. Hän on niin väärässä, niin väärässä.

Itse asiassa on suora yhteiskuntavihamielinen signaali, jonka suomenruotsalaisten niin sanottu lippulaiva nyt lähettää liioittelematta kriittisenä hetkenä, kun eduskunta käsittelee kouluruotsia.

Poliittinen tuki pakollisuuden jatkamiselle on suomenkielisellä puolella kiitettävän suurta. Useimmat suomenkieliset mielipidevaikuttajat katsovat, että Suomen kaksikielisyys, historialliset juuret, geopoliittinen asema ja pohjoismainen yhteenkuuluvuus edellyttävät, että kaikki suomalaiset oppivat vähän ruotsia.

Kirjailija Antti Tuuri muistutti niinkin hiljattain kuin maanantaina Svenska Ylen Närbild-ohjelmassa, kuinka tärkeää on, että myös Itä-Suomen koululaisille annetaan tämä mahdollisuus.

– Jos vanhemmat eivät valitse ruotsia, he samalla sulkevat pois puoli Suomea. Lapset, jotka eivät opi ruotsia, eivät voi koskaan muuttaa Länsi-Suomeen, sanoi Tuuri, joka itse asuu nykyisin Mustasaaressa.

Kysymys pakollisesta ruotsista pitää toisin sanoen nähdä tasa-arvokysymyksenä ja kansalaisoikeuskysymyksenä, ei velvollisuutena. Maan suurimman ruotsinkielisen sanomalehden pääkirjoitustoimittajan pitäisi ymmärtää tämä.

Suomi ei myöskään ole mitenkään ainutlaatuinen vaatiessaan toisen kotimaisen kielen pakollista opiskelua. Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi – kaikki useiden kansalliskielien maita – asettavat vaatimuksen toisen virallisen kielen pakollisesta opiskelusta.

Joissakin tapauksissa opetus alkaa peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Suomen pitäisi päinvastoin kiristää ruotsin vaatimuksia, ei tinkiä niistä.

Tämä pätee erityisesti ajatellen sitä, että itäinen naapurimme on Ukrainan kriisin vuoksi ajautunut ihmisoikeudelliseen suohon ja idänkauppa on romahtanut. Kehitys idässä on vaikuttanut siihen, että Suomi on tänään henkisesti lähempänä Ruotsia ja Pohjolaa kuin vielä muutama vuosi sitten.

Ilmiö näkyy muun muassa Pohjola-Nordenin toiminnan elpymisenä. Pääsihteeri Michael Oksanen toteaa, että Pohjola-Norden on saanut viime vuosina kokonaiset tuhat uutta jäsentä ja suomalaisten silmät ovat auenneet uudestaan pohjoismaiselle yhteydelle (Yle 2.3.).

Siksi Oksanen uskoo, että ruotsin opetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Oksanen on niin oikeassa, niin oikeassa.

Hufvudstadsbladetin päättely ontuu monessa kohdin. Lisäksi on pelättävissä, että ministeriö tuskin voi myöntää yhdelle alueelle lupaa luopua pysyvästi kansallisesta koulukielipakosta ja samaan aikaan evätä toiselta alueelta samaa mahdollisuutta.

Samoin valtiovalta tuskin voi itäsuomalaisen ennakkotapauksen valossa kieltää ruotsivaltaisilta alueilta, esimerkiksi Närpiön seudulta, oikeutta lakkauttaa suomi pakollisena kielenä. Voi olla vaikeaa sulkea Pandoran lipasta, kun se on kerran avattu.

Tuloksena on, että suomenkieliset joutuvat heikompaan asemaan työmarkkinoilla kuin ruotsinkieliset, ja lopulta tulee vaikeaksi säilyttää julkisten palvelujen kielitaitovaatimuksia. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus heikkenee, kieliryhmät vieraantuvat toisistaan.

Miksi edes laittaa palloa pyörimään aikana, jolloin ruotsin kielen asema Suomessa näyttää tärkeämmältä kuin koskaan?  (käännös)

Kenneth Myntti

Vasabladet 4.3.2015

[Tosiasiallinen Nuiva]

Pian äänestetään pakkoruotsista

Eduskunnan sivistysvaliokunta vitkutteli puheenjohtaja Raija Vahasalon (kok) johdolla ruotsin kielen valinnaisuutta tähtäävän kansalaisaloitteen käsittelyä. Kansalaisaloitteessa ei ehdotettu uutta lakia tai lakipykälien muuttamista, vaan siinä yksinkertaisesti esitettiin, että hallitus ja eduskunta ryhtyvät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Oli lähellä, ettei aloite jäänyt käsittelemättä, sillä kansalaisaloitteet raukeavat sen eduskuntakauden päättyessä, jonka kuluessa ne on jätetty. Kymmenen kuukauden odottelun jälkeen sivistysvaliokunta sai vihdoin puserrettua mietinnön 25.2., jossa valiokunta päätti äänestyksen jälkeen esittää aloitteen hylkäämistä.

Äänestyksessä kansalaisaloitetta kannattivat vain sivistysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Kike Elomaa, Mika Niikko ja Kimmo Kivelä. He jättivät aloitteeseen vastalauseen, minkä takia eduskunta äänestää asiasta lähipäivinä, ennen vaalikauden päättymistä. Kansalaisaloitetta, eli vapaata kielivalintaa vastustavat valiokunnan puheenjohtaja Vahasalo (kok), Inkeri Kerola (kesk), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Jukka Gustafsson (sd), Leena Harkimo (kok), Pauli Kiuru (kok), Sanna Lauslahti (kok), Silvia Modig (vas), Ville Niinistö (vihr), Mikael Nylander (rkp), Tuula Peltonen (sd), Tuomo Puumala (kesk), Simo Rundgren (kesk) ja Pauliina Viitamies (sd).

Turun Sanomat kertoi valiokunnan päätöksestä seuraavana päivänä 26.2. Lehti uutisoi, että valiokunta oli hylännyt kansalaisaloitteen niukasti äänin 9-8, vaikka todellisuudessa kyseinen äänestys koski mietintöön esitettyä lausumaehdotusta alueellisista kokeiluista ilman pakollista ruotsin kielen opiskelua. Edes kokeiluakaan ei siis hyväksytty. Samaan uutiseen Turun Sanomat oli kysynyt kommenttia myös turkulaiselta sivistysvaliokunnan jäseneltä Eeva-Johanna Elorannalta (sd). Jutussa kerrotaan, että Eloranta kannattaa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta, mutta ei sitä, että Eloranta oli juuri äänestänyt kansalaisaloitetta vastaan.

Turun Sanomat korjasi pienessä oikaisussa virheellisen uutisoinnin äänestystuloksen osalta tiistaina 3.3., mutta ei kertonut sitä, että vain Perussuomalaiset oli kannattanut kansalaisaloitteen hyväksymistä.

Palaan vielä kansalaisaloitteeseen, koska sen sisältö on asiaa koskevan keskustelun kannalta mielestäni aivan ratkaiseva. Aloitteessa esitettään siis sellaisiin toimiin ryhmistä, joiden myötä ruotsin kielen opiskelu voidaan muuttaa vapaaehtoiseksi. On päivänselvää, että lainsäädäntötyö on hidas ja monimutkainen prosessi. Yksi kansalaisaloite ei voi millään huolehtia koko prosessin läpikäymisestä asianmukaisella tavalla. Presidentti on hiljattain vahvistanut kansalaisaloitteen pohjalta muutettavan avioliittolain, mutta kaikki muut kyseiseen asiaan liittyvät lakimuutokset valmistellaan ao. ministeriöissä. Mikäli kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta hyväksyttäisiin, se johtaisi prosessiin, jossa koko lainsäädäntö asiaa koskevin osin käytäisiin läpi tavoitetta vastaavalla tavalla.

Eduskunta siis äänestää ruotsin kielen vapaavalintaisuutta tavoittelevan kansalaisaloitteen kohtalosta pian. On mielenkiintoista nähdä, kuinka Eeva-Johanna Eloranta (sd) ja muut asialla propagoineet äänestävät.

Perussuomalaisten linja on yksiselitteisen selvä: ruotsin kielen opiskelusta tulee tehdä vapaavalintainen.

http://marialohela.fi/blogi/2015/03/04/pian-aanestetaan-pakkoruotsista/

[Chew Bacca]

Siinä taas yksi ihmistieteiden insinööri (Roopen lainauksessa) julistaa että olisi hyvä kaikkien oppia "vähän ruotsia." No näinhän nyt tapahtuukin. Osa suomenkielisistä oppii pakostakin vähän ruotsia, koska sitä opetetaan kuusi vuosiviikkotuntia. Helsingissä siis pian kahdeksan vvt. Eli kaksi tuntia viikossa kolme vuotta, Hgissä neljä. Se on MASSIIVINEN satsaus marginaalikieleen. Se on enemmän kuin yläasteen aikana opetetaan pakollista kemiaa, fysiikkaa ja yhteiskuntaoppia yhteensä. En ole ihan satavarma tuntimääristä, mutta hämähäkkivaistoni vihjaa että myös historiaa, bilsaa ja mantsaa luetaan vähemmän. Vain äikkä, matikka ja enkku vetelevät omissa tuntilukemissaan.

Satsaus ei ole missään suhteessa tuloksiin. "Vähän ruotsia" opittaisiin yhdellä kurssilla. Se kävisi järkeen, ottaen huomioon historian, kyldyyrin ja kaikki muut perustelut. Muutama fraasi ja katsaus sanastoon, tack och adjö. Säästyneet tunnit toisiin kieliin.

Mutta ei, koska ei.

[-PPT-]

Erikoinen käsitys Länsi-Suomesta sillä kyllä oman maantiedon tuntemukseni mukaan Länsi-Suomeen kuuluu muutama muukin kunta kuin Vaasan seudun ruotsinkieliset kunnat sekä Turun saariston kunnat.

[Punaniska]

Turun Sanomat kertoi valiokunnan päätöksestä seuraavana päivänä 26.2. Lehti uutisoi, että valiokunta oli hylännyt kansalaisaloitteen niukasti äänin 9-8, vaikka todellisuudessa kyseinen äänestys koski mietintöön esitettyä lausumaehdotusta alueellisista kokeiluista ilman pakollista ruotsin kielen opiskelua. Edes kokeiluakaan ei siis hyväksytty. Samaan uutiseen Turun Sanomat oli kysynyt kommenttia myös turkulaiselta sivistysvaliokunnan jäseneltä Eeva-Johanna Elorannalta (sd). Jutussa kerrotaan, että Eloranta kannattaa ruotsin kielen vapaaehtoisuutta, mutta ei sitä, että Eloranta oli juuri äänestänyt kansalaisaloitetta vastaan.

Ihmettelin, miten nimi oli tuttu, ja löytyihän se pikkuinen näpistys:
Eloranta jäi kiinni näpistyksestä lokakuussa 2009, kun hän pakkasi kassiinsa 400 euron arvosta vaatteita ja kotitaloustarvikkeita ja poistui maksamatta turkulaisesta tavaratalosta. Hänet tuomittiin maksamaan 30 päiväsakkoa.

http://hommaforum.org/index.php/topic,48579.msg658376.html#msg658376

Kansan muisti voi olla lyhyt, mutta netin muisti on pitkä. Tervetuloa nykyaikaan, kansanedustajat.

[nollatoleranssi]

Toimittaja Jan-Erik Andelin moitiskelee Höblän pääkirjoituksessa pakkoruotsia puolustelevaa sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Vahasaloa. Jopa suomenruotsalaisia itseään vaivaannuttaa Vahasalon argumentointi, että pakkoruotsia muka tarvittaisiin ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, kun oikeasti yhä suurempi osa suomenruotsalaisista on kaksikielisiä ja pärjää Andelinin mukaan tarpeen tullen mainiosti suomella. Sitä paitsi vain viidesosa palveluista on julkisella sektorilla, jota kielilait koskevat.

Ei jäänyt huomaamatta. Höblä ja Andelin saavat kyytiä Vasabladetin päätoimittajalta, joka on huolestunut pakkoruotsista luopumisen vaikutuksista suomenkielisten työllistymiseen:

Pääkirjoitus: Heikko esitys ruotsin suhteen, HBL!

Äskettäin saatiin lisätodiste, että suomenruotsalaiset ovat itsensä pahimpia vihollisia. Hufvudstadsbladet otti perjantain (27.2.) pääkirjoituksessa kannan, että Itä-Suomessa voitaisiin ottaa seitsemännellä luokalla ruotsin sijaan venäjä.

Henki HBL:n pääkirjoituksessa on, että RKP on konservatiivinen siinä, että se lisääntyvän kaupallisuuden ja pragmaattisuuden aikana pitää kiinni kaikkien suomenkielisten oppilaiden kouluruotsista.

Pääkirjoitustoimittaja Jan-Erik Andelin naureskelee sille, mitä hän kuvaa kohonneeksi ahdistukseksi ja kuvaa RKP:n pikkutarkaksi pedantiksi, joka ei voi nukkua, jos pari palaa puuttuu tuhannen palan palapelistä.

Andelin vaikuttaa siis uskovan, että RKP voisi hyväksyä paikalliset kompromissit pakollisen ruotsin suhteen ilman, että se vaarantaisi ruotsin aseman kansalliskielenä. Hän on niin väärässä, niin väärässä.

Itse asiassa on suora yhteiskuntavihamielinen signaali, jonka suomenruotsalaisten niin sanottu lippulaiva nyt lähettää liioittelematta kriittisenä hetkenä, kun eduskunta käsittelee kouluruotsia.

Poliittinen tuki pakollisuuden jatkamiselle on suomenkielisellä puolella kiitettävän suurta. Useimmat suomenkieliset mielipidevaikuttajat katsovat, että Suomen kaksikielisyys, historialliset juuret, geopoliittinen asema ja pohjoismainen yhteenkuuluvuus edellyttävät, että kaikki suomalaiset oppivat vähän ruotsia.

Kirjailija Antti Tuuri muistutti niinkin hiljattain kuin maanantaina Svenska Ylen Närbild-ohjelmassa, kuinka tärkeää on, että myös Itä-Suomen koululaisille annetaan tämä mahdollisuus.

– Jos vanhemmat eivät valitse ruotsia, he samalla sulkevat pois puoli Suomea. Lapset, jotka eivät opi ruotsia, eivät voi koskaan muuttaa Länsi-Suomeen, sanoi Tuuri, joka itse asuu nykyisin Mustasaaressa.

Kysymys pakollisesta ruotsista pitää toisin sanoen nähdä tasa-arvokysymyksenä ja kansalaisoikeuskysymyksenä, ei velvollisuutena. Maan suurimman ruotsinkielisen sanomalehden pääkirjoitustoimittajan pitäisi ymmärtää tämä.

Suomi ei myöskään ole mitenkään ainutlaatuinen vaatiessaan toisen kotimaisen kielen pakollista opiskelua. Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi – kaikki useiden kansalliskielien maita – asettavat vaatimuksen toisen virallisen kielen pakollisesta opiskelusta.

Joissakin tapauksissa opetus alkaa peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Suomen pitäisi päinvastoin kiristää ruotsin vaatimuksia, ei tinkiä niistä.

Tämä pätee erityisesti ajatellen sitä, että itäinen naapurimme on Ukrainan kriisin vuoksi ajautunut ihmisoikeudelliseen suohon ja idänkauppa on romahtanut. Kehitys idässä on vaikuttanut siihen, että Suomi on tänään henkisesti lähempänä Ruotsia ja Pohjolaa kuin vielä muutama vuosi sitten.

Ilmiö näkyy muun muassa Pohjola-Nordenin toiminnan elpymisenä. Pääsihteeri Michael Oksanen toteaa, että Pohjola-Norden on saanut viime vuosina kokonaiset tuhat uutta jäsentä ja suomalaisten silmät ovat auenneet uudestaan pohjoismaiselle yhteydelle (Yle 2.3.).

Siksi Oksanen uskoo, että ruotsin opetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Oksanen on niin oikeassa, niin oikeassa.

Hufvudstadsbladetin päättely ontuu monessa kohdin. Lisäksi on pelättävissä, että ministeriö tuskin voi myöntää yhdelle alueelle lupaa luopua pysyvästi kansallisesta koulukielipakosta ja samaan aikaan evätä toiselta alueelta samaa mahdollisuutta.

Samoin valtiovalta tuskin voi itäsuomalaisen ennakkotapauksen valossa kieltää ruotsivaltaisilta alueilta, esimerkiksi Närpiön seudulta, oikeutta lakkauttaa suomi pakollisena kielenä. Voi olla vaikeaa sulkea Pandoran lipasta, kun se on kerran avattu.

Tuloksena on, että suomenkieliset joutuvat heikompaan asemaan työmarkkinoilla kuin ruotsinkieliset, ja lopulta tulee vaikeaksi säilyttää julkisten palvelujen kielitaitovaatimuksia. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus heikkenee, kieliryhmät vieraantuvat toisistaan.

Miksi edes laittaa palloa pyörimään aikana, jolloin ruotsin kielen asema Suomessa näyttää tärkeämmältä kuin koskaan?  (käännös)

Kenneth Myntti

Vasabladet 4.3.2015

Hieman sairaita ovat nuo ajatukset pakkoruotsittajien huolesta "suomenkielisistä", jotka nykyisen "pakkopoliitikan takia" jäisivät työmarkkinoiden ulkopuolelle ilman pakkoruotsia. Jos lopetettaisiin pakko, niin nähtäisiin todellinen kielen tarve.

Ruotsinkielisillä näkyy olevan mielipide-eroja tässä asiassa eli pelätään rintaman hajoavan, jos joku esittää yhtään erilaisempia näkemyksiä.

Todellisuudessahan ruotsinkielelle ja suomenkielisille ei kävisi millään tavalla, jos pakkoruotsi lopetettaisiin. Toki pidemmän aikavälin seuraus olisi siinä, että täysin turha virkamiesruotsin vaatimus katoaisi pois ja näin ollen se antaisi todellisemman tasa-arvon suomenkieliselle väestölle. Tuo onkin se suurin huoli pahimmilla pakkoruotsittajilla eli tasa-arvoisempi Suomi.

Sekin huvittaa, että pakkoruotsin kovimmilla kielifanaatikoilla on sellaisia ihmeellisiä utopistisia ajatteluita uhkailemispoliitikasta, kuten tuossa kirjoituksessa on jälleen yksi esimerkki siitä eli "Jos eivät kaikki suomenkieliset opiskele pakkoruotsia, niin eivät kyllä kaikki ruotsinkielisetkään opiskele suomea". Idiotismin huipentuma! Mutta samanlaisia perusteluita on aikaisemminkin nähty ihan virallisten RKP:n edustajien puheissa.

[nollatoleranssi]

Miksi edes laittaa palloa pyörimään aikana, jolloin ruotsin kielen asema Suomessa näyttää tärkeämmältä kuin koskaan?

Ruotsinkielen asema ei näytä yhtään sen tärkeämmältä nykyisin kuin pari vuotta sittenkään.

Onhan tuo täysin naurettavaa, että vuosi sitten alkanut Ukrainan sota olisi muuttanut ruotsinkielen tarpeen suuremmaksi. Se on ainoa syy mihin näissä höpöpuheissa viitataan. Eikä "Kenneth" edusta tuota ajattelua yksin, vaan sillä näkyy olevan laajempikin tuki Suomen poliittisissa piireissä.

Ei Suomen puolustusta kielipoliitikalla ratkaista, vaan aseilla ja liittoutumisella. Ne kymmenet ja sadat miljoonat eurot jotka Suomi laittaa kielipoliitikan tukemiseen, niin kannattaisi laittaa puolustusyhteistyön parantamiseen ja esim. Nato:n liittymiseen. Se loisi oikeampaa turvaa suomalaisille kuin epätasa-arvoinen ja sairas yhden kielen kielipolitiikka.

[Chew Bacca]

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/perusopetus/liitteet/asetusehdotus_1_2.pdf

Tuossa tuntijako. Ruotsi saa 6 vvt, Helsingissä siis 8 kun uusi jako tulee voimaan. Tunneista 1 tulee jo ala-asteen puolella, Helsingissä 2.

Tuntimäärä olisi ihan perusteltu kielenopiskelun kannalta, Helsingin lisäpanostus jopa ihailtavaa. Mutta kun käytännössä lähes koko ikäluokalla tämä tarkoittaa ruotsia, Helsingin veto on täysin järjetön.

[Tosiasiallinen Nuiva]

KEPU pettää aina:

HBL: Sipilä äänestää ruotsin kielen pakollisuuden puolesta

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä aikoo äänestää ruotsin kielen vapaaehtoisuutta ajavaa kansalaisaloitetta vastaan. Asiasta kertoi Hufvudstadsbladet keskiviikkona.

Sipilä kertoi lehden haastattelussa kuitenkin kannattavansa kokeilua, jossa itäsuomalaisissa kunnissa voitaisiin korvata ruotsin opiskelu venäjän opiskelulla. Hänen mukaansa kokeilu on tarpeen, sillä Itä-Suomessa on pulaa venäjän osaajista.

Sipilä ei kuitenkaan halua heikentää ruotsin kielen asemaa tai poistaa vaatimusta virkamiesruotsista.

Eduskunta keskustelee ruotsin kielen opetuksen vapaaehtoisuuteen liittyvästä kansalaisaloitteesta torstaina. Kansalaisaloitteesta äänestetään perjantaina.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/03/04/hbl-sipila-aanestaa-ruotsin-kielen-pakollisuuden-puolesta

Höblän juttu maksumuurin takana: http://hbl.fi/nyheter/2015-03-04/729336/sipila-ryska-ett-alternativ-i-ostra-finland

[jmk]

Vasabladet 4.3.2015

Mikä mystinen kommenttiosio tolla vaasalehdykällä on? Jutun perässä on kommentteja, mutta ei missään mahdollisuutta kirjoittaa niitä?

Aistiiko lehdykkä jotenkin telepaattisesti, että lukija on kieleltään sämrefolkkilainen, eikä sen takia edes tarjoa kommentointinappulaa?

[Roope]

HBL: Sipilä äänestää ruotsin kielen pakollisuuden puolesta

Mitä [Juha Sipilä] ajattelet paikallisista kokeiluista, joissa oppilaat voisivat vaihtaa ruotsin toisiin kieliin?

– Keskusta on esittänyt kokeilua, jossa tietyt Itä-Suomen kunnat voisivat järjestää tilapäisesti niin, että ruotsi voitaisiin vaihtaa venäjään. Etenkin rajalla sijaitsevissa kunnissa on pula venäjää osaavista ihmisistä. Kokeilun tarkoitus on selvittää, auttaako valinnaisuus oppilaita opiskelemaan venäjää. Kokeilu voitaisiin tehdä yhteistyössä Itä-Suomen koulun kanssa.

Miksi te haluatte kokeilun, jossa ruotsi voitaisiin vaihtaa venäjään?

– Ennen kaikkea Itä-Suomen kunnat ovat olleet tässä aloitteellisia. Myös elinkeinoelämä ja yksittäiset kansalaiset ovat ottaneet asian esille. Taustalla on, että Itä-Suomen palvelusektori tarvitsee venäjäntaitoista henkilökuntaa.
...
Pitäisikö lopullisia muutoksia kouluruotsiin käsitellä perustuslakivaliokunnassa?

– Kaikki lakimuutokset, jotka liittyvät perustuslakiin, on käsiteltävä perustuslakivaliokunnassa. On hyvä muistaa, että Itä-Suomen koulussa Lappeenrannassa ei nykyäänkään tarvitse lukea ruotsia.
...
Vladimir Putin on aiemmin sanonut suhtautuvansa myönteisesti pakollisen ruotsin vaihtamiseen venäjäksi. Millaisia signaaleja kokeilu ruotsin vaihtamisesta venäjään antaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa?

– Ei minkäänlaisia. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Itsenäisenä maana Suomi päättää itse koulujen opetussuunnitelmasta. Itä-Suomen kokeilu on ollut Keskustan tavoitteena jo vuosikausia.


RKP:n puheenjohtaja Card Haglund protestoi ruotsin kustannuksella tehtävää kokeilua vastaan. Hän uskoo, että käy samalla tavalla kuin kun ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoituksista ja kiinnostus ruotsia kohtaan romahti.
...
Miksi protestoit tällaista kokeilua vastaan?

– Kun ryhdyttiin kokeiluun, jossa ruotsista tehtiin vapaaehtoinen ylioppilaskirjoituksissa, perustelut olivat täsmälleen samanlaisia kuin nyt. Ensin annettiin pikkusormi ja sitten koko käsi, kun ylioppilasruotsista tuli kaikille vapaaehtoista. Olen vakuuttunut, että kävisi juuri samalla tavalla. Kun ylioppilasruotsista tuli vapaaehtoista, sanottiin, että kiinnostus kirjoittaa muita kieliä kasvaisi. Mutta näin ei tapahtunut.
...
Millaisia signaaleja ruotsin vaihtaminen venäjään antaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa?

– Suomea on aiemmin pidetty mallimaana siinä, kuinka se kohtelee kielivähemmistöjään. Että me tässä tilanteessa, jossa Venäjä on mukana sodassa Ukrainassa, vaihtaisimme ruotsin venäjään, antaisi hyvin oudon signaalin siitä, mitä meillä tapahtuu.  (käännös)

Haglund valehtelee surutta, kun väittää, että ruotsin poistamista ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden listalta olisi perusteltu muiden kielien kirjoittamisen lisääntymisellä. Se ei ollut silloisen uudistuksen tavoite, vaan ylioppilaskirjoitusten kohtuuttoman kielipainotteisuuden vähentäminen. Uudistuksen seurauksena kielten sijaan valittiin entistä useammin reaalin tai matematiikan koe, aivan kuten oli tarkoituskin.

Myös opetusneuvos Erik Geber kumoaa Haglundin ja RKP:n väitteet:
Svenska Yle: Är regionala försök början till slutet för skolsvenskan? 3.3.2015

[Chew Bacca]

Rkp ja kokoomus varmistettu kepun apupuolueiksi. Ehkä riittävät jo enemmistöön.

Muistakaamme että pakkoruotsi on rkp:n ja kepun Virolaisen masinoinnin ansiota alunperinkin.

[Border guard]

Perussuomalaiset julkaisivat kielipoliittisen ohjelmansa. Eipä ainakaan jää epäselväksi, että Perussuomalaiset puolueena haluavat lakkauttaa pakkoruotsin.

http://www.perussuomalaiset.fi/news/kielipoliittinen-ohjelma-julkaistu/

Mielenkiintoista nähdä, miten muissa puolueissa äänestetään: annetaanko Perussuomalaisille pakkoruotsista vaaliase vai hajaantuuko muiden puolueiden äänet, jotta voidaan vedota muka puolueen sallivan kaikki näkemykset. Mielenkiintoista myös nähdä, miten asiasta uutisoidaan. Veikkaan, että media jälleen keskittyy uutisoinnissaan Itä-Suomen kokeiluihin ja vaietaan siitä, että vain Perussuomalaiset kannattivat ainoana yhtään isompana puolueena pakkoruotsin poistoa. Perussuomalaisista kiinnostaa nähdä Packalenin äänestyspäätös, onko Packalen oikeasti suomalaisten vai bättre folkin asialla.

[AJIH]

Haglund valehtelee surutta, kun väittää, että ruotsin poistamista ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden listalta olisi perusteltu muiden kielien kirjoittamisen lisääntymisellä. Se ei ollut silloisen uudistuksen tavoite, vaan ylioppilaskirjoitusten kohtuuttoman kielipainotteisuuden vähentäminen. Uudistuksen seurauksena kielten sijaan valittiin entistä useammin reaalin tai matematiikan koe, aivan kuten oli tarkoituskin.

Myös opetusneuvos Erik Geber kumoaa Haglundin ja RKP:n väitteet:
Svenska Yle: Är regionala försök början till slutet för skolsvenskan? 3.3.2015

Tuossa on vielä se, että vaikka ruotsi poistui pakollisten aineiden joukosta ylioppilaskirjoituksissa, se ei poistunut lukion pakollisista aineista. Lukiossa ruotsia on viisi pakollista kurssia (erikoislukioissa kolme).