Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[ArtturiE]

Uffekin kommentoi tulevia vaaleja silmälläpitäen. Äänestävä kansa kyllä muistaa Uffen rötöstelyt takavuosina. Toisaalta on ihan hyvä, että Demarit ampuu itseään jalkaan maahanmuuttomyönteisyydellä ja ruotsin kielen suosimisella.  Tack och adjö!

[foobar]

"Hän ottaa esimerkiksi liikkuvuuden.
– Et voi koskaan tietää, mihin päädyt."

Tällä perusteella somaleille pitäisi heti suomeen tultuaan aloittaa pakkovankilaslangin opiskelu. Kyllä tuo lausuja on tyhmä ihminen. Jos liikkuvuuden perusteella perustellaan pakkoruotsia, niin tuntuu keinot olevan vähissä. Mitäpä jos päätyykin johonkin muuhun maahan kuin ruotsiin?

Jos et voi aidosti tietää mihin päätyy, pitäisi opiskella kiinaa, espanjaa ja englantia. Ei ruotsia. Jotenkin näistä argumenteista tulee mielikuva jossa sanotaan ensin, eikä ajatella edes jälkikäteen. Jos ajateltaisiin, tajuttaisiin olla tekemättä moisia möläytyksiä sarjassa.

Voi tietysti olla niinkin, ettei tässä edes yritetä olla rehellisiä, mutta ei kai tilanne nyt voi olla RKP:n tapauksessa moinen...

[Roope]

Pääkirjoitus: Ruotsalaisuus on myönteinen asia

Kolme neljäsosaa suomea äidinkielenään puhuvista kannattaa pakkoruotsista luopumista. Valtaosa suhtautuu kuitenkin myönteisesti ruotsalaiseen kulttuuriin Suomessa. Tämä käy ilmi Åbo Akademin ja yhteistyöyliopistojen tuoreesta kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin asenteita ruotsinkieleen ja suomenruotsalaisuuteen.

[...]

Kyselyn laajuuden myötä saadaan vahvistus sille, ettei ruotsin kieli ole suomenkielisille kiihkoilun kohde. Julkisuudessa on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti ruotsin kielestä. Eniten ääntä ovat pitäneet kärjekkäimmät ruotsinkielisten kansalaisoikeuksien arvostelijat..

Niinkuin monen muunkin kiihkoilun suhteen, kansalaisten valtavirta ei sellaisia käsoítyksiä kannata. Äänen kovuus ei ole suhteessa mielipiteiden edustavuuteen. Tutkimuksen mukaan ruotsin kieleen vihamielisesti suhtautuvia on erittäin vähän.

[...]

Vapaaehtoisuudessa piilee vaaranpaikka. Helposti voi käydä niin, että koululaiset kokevat ruotsin opiskelun ylimääräiseksi taakaksi ja samalla jättäytyvät kielpipuolina ehkä tarkoittamattaan tiettyjen töiden ja tehtävien ulkopuolelle.

Länsirajan tuntumassa ruotsin kielen tärkeys ymmärretään. Kieltä tarvitaan arkisessa kanssakäymisessä ja varsinkin pohjoismaisilla työ- ja elinkeinomarkkinoilla. Pohjoismaalaisten ei pidä jättäytyä "bad englishin" varaan.

Tulevaisuus on aina vaikeasti ennustettavaa. Saattaa käydä niinkin, että Euroopan unionin hapertuessa tarvitaan Pohjoismaiden unioni. Silloin ruotsin osaaminen on suomalaisille välttämätön etu. Jonkin asian osaaminen on aina etu, osaamattomuus haitta.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan kansalaisaloite, jossa vaaditaan ruotsia valinnaiseksi oppiaineeksi. Aloite palaa alkuvuodesta valiokunnasta eduskunnan käsittelyyn. Edustajien käymän lähetekeskustelun perusteella näyttää ilmeiseltä, ettei aloitetta hyväksytä.

Nyt odotetaan onko kyselyllä vaikutusta kansanedustajien mielipiteisiin. Kyselyn tuloksia ainakin käytetään keskustelun argumentteina, niin puolesta kuin vastaan.

Kansalaisten kielellisten oikeuksien turvaaminen on kuitenkin mielipidekyselyjä mutkikkaampi asia.

Pohjolan Sanomat 28.12.2014

[Oami]

Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...

[nollatoleranssi]

Pääkirjoitus: Ruotsalaisuus on myönteinen asia

Länsirajan tuntumassa ruotsin kielen tärkeys ymmärretään. Kieltä tarvitaan arkisessa kanssakäymisessä ja varsinkin pohjoismaisilla työ- ja elinkeinomarkkinoilla. Pohjoismaalaisten ei pidä jättäytyä "bad englishin" varaan.

Tulevaisuus on aina vaikeasti ennustettavaa. Saattaa käydä niinkin, että Euroopan unionin hapertuessa tarvitaan Pohjoismaiden unioni. Silloin ruotsin osaaminen on suomalaisille välttämätön etu. Jonkin asian osaaminen on aina etu, osaamattomuus haitta.

Kansalaisten kielellisten oikeuksien turvaaminen on kuitenkin mielipidekyselyjä mutkikkaampi asia.

Kansalaisten kielellisten oikeuksien turvaaminen on kuitenkin mielipidekyselyjä mutkikkaampi asia.

Pohjolan Sanomat 28.12.2014

Uskomatonta on sekin, että miten paljon pitää älytasoa päätoimittajien alentaa puolustaessaan pakollista ruotsin kieltä. Ainoastaan "aivot narikkaan"-tyylillä tuo onnistuu.

Mitään "Pohjoismaalaista Unionia" ei tulla koskaan tekemään. On idioottimaista edes keksiä tuollaisia päästä. Jos sitä ei ole tähän mennessäkään tehty, niin millä todennäköisyydellä se tehtäisiin jatkossa? Samoin jos Pohjoismaat eivät päätä edes tärkeimmistä (nato, eu, euro jne) asioista yhdessä, niin miksi niistä päätettäisiin jatkossakaan?

Pitää muistaa että Pohjoismaiden Nuorten neuvostossa tarvittiin aikoinaan tulkkipalveluita useilla kymmenillä tuhansilla euroilla. Ei suomalaisten, vaan mahdollisesti tanskalaisten ja islantilaisten takia, jotka eivät ymmärtäneet puhuttua ruotsia.

Englanti on pitänyt pintansa tähänkin mennessä. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö sen merkitys kasvaisi jatkossakin.

[nollatoleranssi]

Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...

Yleinen ongelma: Kirjoittajien pitää keksiä täysin päästä jotakin keksittyjä argumentteja tukemaan väitettä (esim. Miksi pitää säilyttää pakollisen ruotsin kielen opetus koko Suomessa?). Sen takia kirjoittajista tulee idiootti-vaikutelma. Varsinkin pakkoruotsin perusteluissa tämä ongelma korostuu.

[C-Nile]

Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...

Yleinen ongelma: Kirjoittajien pitää keksiä täysin päästä jotakin keksittyjä argumentteja tukemaan väitettä (esim. Miksi pitää säilyttää pakollisen ruotsin kielen opetus koko Suomessa?). Sen takia kirjoittajista tulee idiootti-vaikutelma. Varsinkin pakkoruotsin perusteluissa tämä ongelma korostuu.

Tavallaan ihan ymmärrettävää. Kyseessä on niin suuri saavutettu etu, ettei siitä hevin luovuta. Vaan luovuttava on, ennemmin tai myöhemmin.

[Chew Bacca]

Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...

Stonewalling vasta-argumenteille, omien naurettavien väitteiden toistaminen ad nauseam, median tuki ja korkealla virka/pol-eliitissä tehdyt päätökset. Näillä on menty ruotsin, maahanmuuton, miinojen ja eeuun kanssa ja helvetin hyvin toimii. Oman eturyhmän puolesta, kansan tahtoa vastaan. Suomalaista demokratiaa.

[nollatoleranssi]

Voisi sanoa, että tästä aiheesta on jo keskustelut käyty. Samat argumentit on esitetty viikko-kuukausi ja vuosi toisensa jälkeen ilman mitään uutta näkemystä asioihin.

Mutta se mikä huvittaa edelleen on siinä, että valtamedia keskustelee ainoastaan pakkoruotsin olemassa olosta, mutta ei hallituksen tekemistä pakkoruotsia koskevista lisäpäätöksistä. Niitä asioita ei ole edes erikoisemmin uutisoitu tai keskustelu on lopetettu sen sileän tien esim. tuleva päätös ala-asteille tulevasta pakkoruotsista (aihetta ei julkisesti ole edes haluttu käsitellä) tai kuntien muodostumisesta yhden pikkukunnan takia kaksikielisiksi jne.

Miksi media vaikenee tuollaisista asioista, vaikka jokaisen päätoimittajan on pääkirjoituksissaan pakko puolustaa nykyistä kielipakkoa?

Tuosta onkin todettavissa, ettei negatiivisista puolista (pakkoruotsista) koskaan uutisoida tai vaikka niistä uutisoitaisiin, niin niitä ei käsitellä valtamediassa millään tasolla. Ainoastaan puolustavat näkemykset sallitaan.

[Jaska]

Sanomalehdestä turahtaa, osa 4: Pohjolan Sanomat
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183168-sanomalehdesta-turahtaa-osa-4-pohjolan-sanomat

Pohjolan Sanomissa taas järkyttävän ajattelematon ja puolueellinen pääkirjoitus pakkoruotsi-kyselystä.

[Toivo Suhari]

Kun vastapuolen argumentit ovat tätä tasoa mitä nyt tässäkin nähdään, niin välillä sitä miettii että miksi edes vaivautua...

Taidat olla väsynyt

Viitaten kalan-väsytys-tekniikkaan

[Roope]

Porvoon (suomenkielisiä 65 %, ruotsinkielisiä 31 %) sivistysvaliokunnasta löytyy kannatusta ensimmäiseltä luokalta alkavalle pakkoruotsille. Tällä hetkellä suomenkielisten oppilaiden viimeistään kolmannelta luokalta alkava A1-kieli on englanti. Ruotsin voi valita neljänneltä luokalta alkavaksi vapaaehtoiseksi A2-kieleksi. Porvoossa on tarjolla myös ruotsinkielinen kielikylpykoulu sekä monia tavallisia ruotsinkielisiä kouluja.

Ekaluokalta alkavat ruotsi ja suomi saavat tukea Porvoossa

Pitäisikö Porvoon kouluissa lukea toista kotimaista kieltä jo ensimmäiseltä luokalta? Melkein koko sivistyslautakunta kannattaa ajatusta asian tutkimisesta.

[...]

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Ulf Backmanilla, RKP, on selvä käsitys asiasta.

– Juu, minä näen siinä vain hyviä puolia, ei ole mitään haittapuolia aloittaa suomea ja ruotsia jo ensimmäisellä luokalla. Se on tahtokysymys, sanoo Backman.

RKP ei kuitenkaan ole vielä tehnyt päätöstä ajaa asiaa.

[...]

Kokoomuslainen Nina Uski istuu sivistyslautakunnassa ja on kahden vaiheilla.

– Toki voimme aivan hyvin tutkia asiaa, mutta muutos ei ehkä ole tarpeellinen juuri nyt, hän sanoo.

Markus Hammarström on kaksikielisyyden turvaamiseksi sekä selvityksen että mahdollisen uudistuksen kannalla.

– Molemmilla kielillä on oltava yhtä vahva asema. Meillä on kunta, joka on vahvasti kaksikielinen, ja on vain eduksi lapsille, että he oppivat molemmat kielet hyvin.

Vihreiden edustaja sivistyslautakunnassa on Joakim Lybeck. Hän ei näe mitään muita esteitä aikaistamiselle kuin taloudelliset syyt.

– Jos se voidaan tehdä jo olemassa olevan tuntikehyksen puitteissa, olisi vain hyvä, että suomea luettaisiin ruotsinkielisissä kouluissa ja ruotsia suomenkielisissä kouluissa niin aikaisin kuin mahdollista, sanoo Lybeck.  (käännös)

Svenska Yle: Svenska och finska från ettan får stöd i Borgå 29.12.2014

Valtuutetuille ei tullut mieleen, että oppilailla ja vanhemmilla voi olla asiasta omia mielipiteitä.

edit:
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ulf Backman (RKP) sanoi radiohaastattelussa, että muutoksen ajaminen voi johtaa hankaluuksiin (eli kuntalaiset vastustavat), kuten hän arveli käyvän Sipoossakin, mutta hänen mukaansa "pitäisi nähdä kokonaisuus, että maailma on vähän isompi, ja on tosi hyvä osata kieliä, koska silloin ymmärtää muita ihmisiä". Selvitystä Backman ei pitänyt kovin tärkeänä, sillä asia on hänen mielestään ennen kaikkea tahtokysymys. Muutos tehdään, jos siihen löytyy tahtoa, mutta jos tahtoa ei löydy, ei sitä tehdä, sanoi Backman.

[Mehud]

"Se on tahtokysymys, sanoo Backman."

On myös tahtokysymys, että pakkoruotsi lopetetaan. Tämä on nyt näköjään tahtojen taistelu ja varma häviävä tahto, jollain aikavälillä, tulee olemaan ruotsinkieltä puolustavien tahto.

[Rubiikinkuutio]

Taidat olla väsynyt

Viitaten kalan-väsytys-tekniikkaan

Luulen, että tosipaikan tullen muualla kuin Hommafoorumilla missä tämä määkiminen on "kuorolle saarnaamista", niin Oami viitsisi vastata.

[Marius]

"Ruotsin kieli vaillinaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla".

Opetelkaa nyt ensin puhumaan edes suomenkieltä.

[Marius]

Suomenruotsalaisissa on semmoinen metka piirre, että he eivät osaa puhua ruotsinkieltä.
En minäkään.

[Roope]

Pääkirjoitus: Kliseet vahvoja kielikeskustelussa

Niin sanottu pakkoruotsi on politiikan pysyviä kiistakapuloita. Kansalaisaloite ruotsin muuttamiseksi valinnaisaineeksi on nyt eduskunnassa, mutta ei sekään johtane muutoksiin.

[...]

Puolet vastaajista piti ruotsinkielisinä etuoikeutettuna ryhmänä. Kliseiset mielikuvat elävät. Kliseehän myös "pakkoruotsi" on. Peruskoulussa on muitakin pakollisia oppiaineita.

Ruotsin "pakko" on myös jo aika lievää; 85 prosenttia peruskoululaisista ottaa sen ohjelmaansa vasta 7. luokalla. Sen seurauksena useimmille jää hyvin vaillinainen osaaminen. Tämän tiedon pakkoruotsi-aktivistit osaavat hyödyntää.

Se, että kaikilla peruskoulun käyneillä on edes jonkinlainen kosketus toiseen kotimaiseen kieleen, on kuitenkin tärkeä suomalaisen identiteetin rakenneosa. Osa saa ruotsin alkeista lähtökohdan työelämässä hyödylliselle osaamiselle, vaikkapa julkisissa palvelutehtävissä.

Pakkoruotsi-keskustelu jatkuu hamaan tulevaisuuteen. Kansalaismielipiteen vastahankaisuus on käyttökelpoista vaalikampanja-aineistoa ensi keväänä.

Markku Espo

Kymen Sanomat 29.12.2014

Pääkirjoitus: Ymmärrystä ja ymmärtämättömyyttä

Kouluruotsista tullaan keskustelemaan vilkkaasti 2015. Ja 2016. Ja...

[...]

Enemmän tutkimuksesta: Melkein 60 prosenttia on sitä mieltä, että "RKP:llä on kokoonsa nähden liikaa vaikutusvaltaa" ja 50 prosenttia, että "Suomenruotsalaiset ovat etuoikeutettu ryhmä". Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin, mihin tällaiset kannat perustuvat.

Vertailun vuoksi olisi mielenkiintoista tietää, mitä olisi vastattu kysymyksiin, pitäisikö koululiikunnasta tehdä vapaaehtoista, ovatko maanviljelijät etuoikeutettu ryhmä tai onko Kokoomuksella liian paljon vaikutusvaltaa suhteessa kokoonsa. Ja niin edelleen.

Negatiivisesti varautunut sana "pakkoruotsi" yleistyy ja esimerkiksi verovaroin rahoitettu Yle käyttää pakkoruotsia ilman lainausmerkkejä uutisteksteissä. Se on kummallinen ilmaisu julkisen palvelun yhtiöltä, jonka toimittajat eivät saaneet käyttää "tasa-arvoista avioliittoa", koska se katsottiin liian tunneperäiseksi. Pakkoruotsi on ilmeisesti suomenkieliselle Ylelle neutraali ja esimerkki siitä, kuinka asenteet muuttuvat.

Kouluruotsi on ankaran paineen kohteena. Eduskunta käsittelee kohta kansalaisaloitteen pakollisen kouluruotsin lopettamisesta. Kansanedustajien mielipiteet asiasta on tutkittu ja näyttää siltä, että kouluruotsi selviää hengissä tämänkin kerran. Mutta kuinka kauan?

Argumentteja hyötyruotsin – ja hyötysuomen – oppimisesta on syytä teroittaa edelleen.  (käännös)

Syd-Österbotten: Förståelse och ingen förståelse 30.12.2014

[Jaska]

Ei ole propagandaa käyttää sanaa "pakkoruotsi" - on propagandaa olla käyttämättä sitä.
Kouluruotsia ei kukaan vastusta, ainoastaan sen pakollisuutta. Pakkoruotsi on vain lyhyempi muoto pakollisesta kouluruotsista. Kuinka helvetin tyhmät ihmiset pääsevätkään toimittajiksi? Edes muutama sekunti omien aivojen käyttämistä ehkäisisi pahimmat aivopierut, mutta sekin on näköjään liikaa vaadittu.

Alan kallistua sille kannalle, että pakkoruotsittajat ovat vielä tyhmempiä kuin kreationistit - ja yhtä aivopeseytyneitä uskovaisia.

[Roope]

Ei ole propagandaa käyttää sanaa "pakkoruotsi" - on propagandaa olla käyttämättä sitä.
Kouluruotsia ei kukaan vastusta, ainoastaan sen pakollisuutta. Pakkoruotsi on vain lyhyempi muoto pakollisesta kouluruotsista.

Onhan se totta, että "pakkoruotsi" on ilmaisuna "negativt laddade", mutta siitä vaan käyttämään muita samaa tarkoittavia sanoja tai ilmaisuja, jos ne tuntuvat toimittajista mielekkäämmiltä. "Skolsvenskan" ei kuitenkaan ole likimainkaan samaa tarkoittava ilmaisu, eikä kansalaisaloitteessa vaadita "kouluruotsin lakkauttamista", kuten ruotsinkielisten otsikoiden ja ingressien perusteella voisi luulla.

[Marius]

No kyllä täällä on ainakin yksi vapaa kansalainen, joka on erimieltä kouluruotsista.

Saanko olla erimieltä?

[Roope]

Mielipide: Mikä on suunnitelma C kaksikielisyydelle?

Susanna Ginman kirjoittaa Hbl:n pääkirjoituksessa 22.12. uudesta pakollisen kouluruotsin kannatusta käsittelevästä tutkimuksesta. Hän peräänkuuluttaa ennakointia siinä tapauksessa, että ruotsin opiskelusta tehdään vapaaehtoista, suunnitelma B:tä kaksikielisyyden pelastamiseksi.

Jos kouluruotsista tehdään vapaaehtoista, katoaa yksi perusedellytyksistä kaksikieliselle Suomelle, yhteinen äidinkielestä riippumaton perusosaaminen. Tällaisessa asiassa meitä ei auta edes paras ennakointi.

Näen keskustelun kielenopetuksesta ensisijaisesti tasa-arvokysymyksenä. Suomenruotsalaisten oikeus palveluihin äidinkielellään on toinen puoli kysymystä, ja sitten tulee toinen: Tilanteessa, jossa toisen kansalliskielen oppimisesta tehdään vapaaehtoista, syntyy hiljalleen huimaava kelpoisuuskuilu niiden välillä, jotka kelpaavat tiettyihin julkisiin virkoihin, ja niiden, jotka eivät.

Eroa nykytilanteeseen ei todennäköisesti huomattaisi heti, kun kaikki ovat periaatteessa ehtineet saada saman perusosaamisen, vaan vähitellen 10-15 vuoden päästä, kun kelpoisuusvaatimukset ovat samat, mutta olosuhteet ovat muuttuneet. Nuorista työnhakijoista tulee silloin ulkopuolisia joko erikoistumiserojen tai opintosuoritusten vuoksi teininä tehtyjen valintatilanteiden seurauksena. Mikään yhteiskuntaeettinen normi meidän maassamme ei oikeuta tällaista mallia.

Eettisesti katsottuna tilanne edellyttäisi kaksikielisyysvaatimuksen lieventämistä julkishallinnossa. Vaihtoehto, että jatkettaisiin kuin ennenkin, johtaisi työmarkkinoiden kahtiajakoon, yhä suurempaan kielimuuriin. Jos eristys jatkuisi, poliittinen keskustelu alkaisi muistuttaa jakautuneessa Belgiassa käytyä.

Kysymys kouluruotsista näyttelee ratkaisevaa roolia Suomen tulevaisuudelle maana, jossa on kaksi tasa-arvoista kansalliskieltä, kaksikieliset palvelut ja ennakkoluuloton asenne. Se on kyllä kulttuuri- ja perinnekysymys, mutta se kasvaa nopeasti tasa-arvokysymykseksi, ehkä lopulta perustuslakikysymykseksi.

Tutkimuksen mukaan reilusti yli puolet kansasta ei halua, että menemme niin pitkälle. Siksi kaikki seuraukset ja argumentit pitäisi ottaa kielikeskusteluun mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.  (käännös)

Viktor Magnus Salenius,
Helsingfors

Hbl: Vad är plan C för tvåspråkigheten? 30.12.2014

Ei hätää. Eduskunnan käsiteltävänä olevassa kansalaisaloitteessa vaaditaan myös ns. virkamiesruotsin lopettamista. Kielitaitovaatimusten tulee perustua työtehtävien todellisiin tarpeisiin.

[Jaska]

Ruotsinkielisten itsekkyys leviää Porvooseen
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183305-ruotsinkielisten-itsekkyys-leviaa-porvooseen

Raaseporin ja Sipoon esimerkkiä seuraten RKP haluaa tehdä nyt myös Porvoossa toisesta kotimaisesta pakollisen ensimmäisen vieraan kielen. Pakkoruotsin tiukentaminen voi vain kiristää kieliryhmien välejä – se ei voi parantaa niitä. Haluavatko ruotsinkieliset todella tukea RKP:n linjaa ja kärsiä sen negatiiviset seuraukset?

[Jaska]

No kyllä täällä on ainakin yksi vapaa kansalainen, joka on erimieltä kouluruotsista.

Miten siitä on mahdollista olla eri mieltä? Haluatko sinä siis poistaa kouluruotsin? Me muut nimittäin haluamme säilyttää sen ja poistaa vain sen pakollisuuden.

[Juffe]

Ei ole propagandaa käyttää sanaa "pakkoruotsi" - on propagandaa olla käyttämättä sitä.
Kouluruotsia ei kukaan vastusta, ainoastaan sen pakollisuutta. Pakkoruotsi on vain lyhyempi muoto pakollisesta kouluruotsista.

Onhan se totta, että "pakkoruotsi" on ilmaisuna "negativt laddade", mutta siitä vaan käyttämään muita samaa tarkoittavia sanoja tai ilmaisuja, jos ne tuntuvat toimittajista mielekkäämmiltä. "Skolsvenskan" ei kuitenkaan ole likimainkaan samaa tarkoittava ilmaisu, eikä kansalaisaloitteessa vaadita "kouluruotsin lakkauttamista", kuten ruotsinkielisten otsikoiden ja ingressien perusteella voisi luulla.

Lisäksi siihen valitukseen, että muista pakollisista kouluaineista ei puhuta "pakko"-aineina, voi todeta, että siitä vain puhumaan. Kyllä se määre niihinkin yhtä hyvin sopii. Ei vain ole olemassa kansanliikettä tai laajaa halua matematiikan, englannin, äidinkielen, historian yms. pakollisuuden lakkauttamiseksi. Keskusteluun ei muiden pakkoaineiden kohdalla ole vakiintunut tämä lyhyt ja negatiiviseksi koettua ominaisuutta korostava määre siitä syystä, että keskustelua ei käydä. Siitä vain Haglund ja co. keskustelemaan "pakkomatematiikasta" luopumisesta, jos koette sen aiheelliseksi. Tyhmäähän se toki olisi, mutta ei termin takia, vaan asiasisällön.

[Roope]

Kaksi kieltä

Vuosikaudet vellonut pakkoruotsikeskustelu sai uusia aineksia jouluviikolla julkistetusta Åbo Akademin tutkimuksesta, jonka mukaan selvä enemmistö suomenkielisistä haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi kouluaineeksi.

Tai selvä ja selvä – on "pakkoruotsia" joskus vastustettu myös kännissä.

Samalla enemmistö kuitenkin suhtautuu sinänsä myönteisesti ruotsin kieleen. Tämä tutkimuksen osatulos saattaa tuntua epäuskottavalta niiden mielestä, jotka kuvittelevat ruotsinvastaista nettiraivoa ilmaukseksi kansan tahdosta.

Nettikansa ei kuitenkaan ole koko kansa. Ruotsin kieltä arvostavat suomenkieliset eivät nimittäin jaksa mennä mielipiteineen ilkuttaviksi näille nettifoorumeille, joilla oikeauskoisten joukko vahvistaa omaa uskoaan – usein kehnoa suomea kirjoittaen.

Järkevää on ajatella, ettei ruotsin osaamisesta ole kenellekään mitään haittaa, kun taas puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla. Monen ruotsia vastaan vaahtoavan kirjoitusjäljestä näkee, että suomen taidon kohentaminen olisi tyypille tarpeen.

Åbo Akademin tutkimus osoittaa, että johtavien poliitikkojen pitää kansalaisten enemmistön mielestä hallita sekä suomen että ruotsin kieli.

On luontevaa, että suomalais-ruotsalaista yhteistyötä tekevät suomalaiset poliitikot osaavat ruotsia. Asia ei toimi toisinpäin, koska ruotsalaiset ministerit ovat yleensä laiskoja: he eivät viitsi opetella suomea, vaikka sitä on osassa Ruotsia puhuttu aina.

[...]

Vuoden 1991 vaalien alla Lipponen höynähti esittämään ruotsin kieltä valinnaiseksi ylioppilaskirjoituksissa. "Kaikkea sitä pitää yrittää, kun on päästävä eduskuntaan", Lipponen kommentoi muistelmissaan neljännesvuosisadan takaista itseään.

Lipponen myöntää siis olleensa kerran väärässä. Siitä se oikeassa oleminen lähti.

JUKKA TENNILÄ

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien artikkelitoimittaja.

Ilta-Sanomat 31.12.2014

Valistunut kanta on, ettei ruotsin osaamisesta ole kenellekään mitään haittaa, mutta puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla.

Järkevää on ajatella, ettei ruotsin osaamisesta ole kenellekään mitään haittaa, kun taas puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla.

Voi kun kaikista tulisi joskus yhtä valistuneita ja järkeviä kuin Ilta-Sanomien toimittajasedästä.

[Roope]

Kieliohjelmasta voisi tulla kuntien valttikortti

Loviisa haluaa tietää, mihin Sipoon selvitys kielenopetuksen aloittamisesta ensimmäisellä luokalta johtaa. Oma selvitys on mahdollinen, jos päätöksentekijät ovat kiinnostuneita ajatuksesta.

Loviisa voisi tutkia, voisivatko koululaiset lukea ruotsia ja suomea ensimmäiseltä luokalta. Olettaen, että sille on poliittista tahtoa, sanoo sivistysjohtaja Thomas Grönholm.

Sipoo haluaa tutkia mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opettaminen ekaluokkalaisille. Myös Porvoossa ajatus saa tukea poliitikoilta. Loviisassa kysymyksestä ei ole vielä keskusteltu laajemmin.

Kielet hyödyllisiä nuorille

Grönholmin mielestä varhainen toisen kotimaisen kielen opetus olisi uudenlainen tulokulma. Hän kertoo, että varhennettua kielenopetusta on Loviisassa jo nyt.

– Suomenkielisissä kouluissamme ruotsi aloitetaan jo neljännellä luokalla, se olisi askel siihen suuntaan, jonka olemme jo ottaneet uuden Loviisan kanssa, sanoo Grönholm.

Periaatteessa Grönholm kannattaa ajatusta opettaa lapsille kieliä varhaisessa vaiheessa.

– Tietämäni pedagogiikan ja tutkimuksen mukaan on fakta, että mitä aikaisemmin oppii useita kieliä, sitä paremmin ja enemmän niistä on hyötyä myöhemmässä elämässä.

Mitä se maksaa?

Karu todellisuus kuitenkin on, että Loviisan kuten muidenkin kuntien täytyy säästää. Grönholm ei voi spekuloida, olisiko kaupungilla resursseja aloittaa kielenopetus ensimmäisellä luokalla.

– Jos löytyy poliittista tahtoa, meidän on huolehdittava resursseista. Mutta myös koulun puolella tuntikehystä on tarkistettava kerran lukuvuodessa.

Kysymys voi ratketa siihen, tarvitaanko lisää tunteja tai onnistuuko kielenopetus nykyisillä resursseilla. Nämä asiat tehtäisiin selviksi selvityksessä.

Eri kunnat - eri tarpeet

Sivistysjohtaja Thomas Grönholmin mielestä on hyvä, että kunnat saavat tietyssä määrin suunnitella kielenopetuksensa omin päin.

– Suomessa on niin paljon erilaisia kuntia. Emme voi esimerkiksi verrata Pohjois-Karjalaa ja Uuttamaata, jossa on monia kaksikielisiä kuntia. Siksi luulen, että myös tulevaisuudessa kunnilla on tietyissä rajoissa mahdollisuus päättää kieliohjelmastaan.

Houkutin uusille perheille?

Koulujen kieliohjelma voisi vaikuttaa lapsiperheiden haluun muuttaa kuntaan.

– On tietysti varmistettava, että koulut ovat sopivilla paikoilla, että on työpaikkoja ja päivähoitopaikkoja, kun on kysymys lapsiperheistä. Mutta toki voi olla plussaa, kun huomataan, että kunta tarjoaa ruotsin ja suomen opetusta jo varhain. Miksi ei?   (käännös)

Svenska Yle 31.12.2014

Eipä taitaisi olla valttikortti muuttoa harkitseville lapsiperheille, sillä suurin osa suomenkielisistä ei halua lapsilleen ensimmäiseltä luokalta alkavaa pakkoruotsia. Muutot päinvastoin hankaloituisivat, kun muuttavat suomenkieliset lapset joutuisivat ummikkoina koko kouluaikansa ruotsia opiskelleiden sekaan, eikä heille olisi tarjolla omantasoistaan opetusta.

Tätäkään päättäjää eivät kiinnostaneet vanhempien ja lasten mielipiteet tai päätösvalta, vaan ainoastaan "poliittinen tahto". Loviisalaisista 55 prosenttia on suomenkielisiä ja 42 prosenttia ruotsinkielisiä.

[Roope]

"Poliittinen viima uhka ruotsille"

Yli 70 prosenttia suomenruotsalaisista on sitä mieltä, että ruotsin kielen vastaiset asenteet ovat voimistuneet valtakunnanpolitiikassa. Tämä ilmenee tänään julkistetusta suomenruotsalaisesta barometrista.

Kaksi kolmesta suomenruotsalaisesta on myös sitä mieltä, että tiedotusvälineiden suhtautuminen ruotsiin on huonontunut. Mutta kuva ei ole yksipuolinen.

Pureva ruotsin vastainen puhuri puhaltaa vahvasti valtakunnanpolitiikassa ja tiedotusvälineissä, mutta lähiympäristö koetaan silti yhtä turvalliseksi kuin aiemminkin.

Neljä viidestä ruotsinsuomalaisesta on sitä mieltä, että suhtautuminen ruotsiin ei ole muuttunut tai on jopa muuttunut paremmaksi omassa kunnassa, koulussa tai työpaikalla.

– Aika harvaa on henkilökohtaisesti häiritty tai väärinymmärretty, sanoo Åbo Akademin tutkija Kjell Herberts Vaasassa. Sitä vastoin suomenruotsalaiset kokevat, että valtakunnanpolitiikassa ja tiedotusvälineissä suhtaudutaan kielteisesti ruotsin kieleen.

– Kyse on ruotsin kielen kyseenalaistamisesta, sanoo Herberts. Mutta se ei ole sellaista, joka vaikuttaisi ihmisiin itseensä, vaan se on jossain tuolla ulkopuolella.

[...]

– Jos analysoidaan eduskuntakeskusteluja, huomataan, että ruotsin kyseenalaistamista on enemmän kuin 15-20 vuotta sitten, sanoo Herberts. Erilaiset kyseenalaistetaan aivan eri tavalla kuin aiemmin, ja tämä on iskenyt aivan erityisesti suomenruotsalaisiin, koska emme ole tottuneet olemassaolomme kyseenalaistamiseen.

[...]

Suomenruotsalaisen barometrin rahoitti pääasiassa Svenska Kulturfonden ja sen teki Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden laitos.  (käännös)

Svenska Yle: "Politisk snålblåst hot mot svenskan" 31.12.2014

Tuleeko ruotsista vaalikysymys?

[...]

Folktingetin pääsihteeri Markus Österlundin mukaan Grönlund on oikeassa siinä, että pitäisi miettiä, kuinka kansalle saadaan tietoa ruotsin lukemisen hyödyistä.

– Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että johtavien poliitikkojen pitäisi osata ruotsia. Yhteiskunnassa tapahtuu kahtiajako, ellei kaikilla ole ruotsin kielen taitoa ja niillä, jotka osaavat ruotsia, on paremmat mahdollisuudet korkeille paikoille.

Österlund uskoo vahvasti, että eduskunta tulee äänestämään pakollisen kouluruotsin säilyttämisen puolesta, kun kouluruotsikansalaisaloitetta käsitellään eduskunnassa ensi keväänä.

– Haluaisin nyt laittaa omat paukkuni ruotsin kielen opetuksen kehittämiseen siten, että se tukisi hyötynäkökulmaa ja käytännöllisyyttä.

Grönlund uskoo, että kouluruotsi tulee näkymään vaalikampanjoinnissa. Herberts sen sijaan arvelee, ettei siitä tule merkittävä vaaliteema, koska puolueet, Perussuomalaisia ja RKP:tä lukuun ottamatta, ovat jakautuneet kysymyksen suhteen.

– On myös olemassa paljon suurempia haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle. Yksittäiset ehdokkaat voivat tehdä kouluruotsista vaalikysymyksen, ja luultavasti kysymys ilmestyy erilaisiin vaalikoneisiin. Se tulee olemaan esillä, mutta ei erityisen näkyvänä.

– Mikäli tulkitsen suomenruotsalaisten mielipiteen oikein, ei keskustelua kouluruotsista nähdä ehdottomana kuoliniskuna ruotsin kielelle, vaikka se onkin huolestuttavaa, Herberts sanoo.   (käännös)

Östra Nyland: Blir svenskan en valfråga? 31.12.2014

[Chew Bacca]

Vapautus pakollisesta ruotsista on rehtorin päätös, huoltajien anomuksesta. Käytännössä kunta päättää millä perusteilla vapautus myönnetään. Esim Helsingissä ei myönnetä itkemälläkään, ei edes mamuille.

Todellinen kilpailuvaltti kunnalle olisi kieliohjelma jossa vapautuksen saa pyytämällä - kunta kun saa käsittääkseni määritellä linjansa itse, säilyttäen samalla "pakollisuuden" kaikille jotka eivät hoksaa anoa vapautusta. Ja saattaahan joku ruotsinryhmä syntyäkin, koska ainahan joku haluaa lapsilleen "yleiivistystä" ja "kilpailukykyä pohjoismaisilla työmarkkinoilla."

[Jaska]

Paljastus: RKP valmistautuu oppositioon
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183489-paljastus-rkp-valmistautuu-oppositioon

Ulospäin RKP esiintyy voitonvarmana, mutta varasuunnitelma on olemassa, ja sitä toteutetaan parhaillaankin. Sen näkee siitä, että RKP-johtoisissa kunnissa pyritään nyt sementoimaan pakkoruotsi kuntatasolle, ja vieläpä ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin tilalle.

[Jääpää]

Kouvolan Sanomien pääkirjoitus.

http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---P%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/2014/12/29/Kliseet%20vahvoja%20kielikeskustelussa/2014218418846/67

Kliseet ovat todellakin vahvoja. Vahinko, etten ole tilaaja, ei voi tuonkaan tilausta peruuttaa.

Hoksnokkapoika  vähän pieksee pääkirjoittaja toimittelija Markku Esboa.

http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2014/12/31/Ruotsista%20teht%C3%A4v%C3%A4%20vapaaehtoinen%20kieli/2014218422054/69