Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Tabula Rasa]

Kyllähän tuo on ollut loukkaavaa. Suomenkielisiä on loukattu mm. viimeiset 500 vuotta. Milloin tämä hyvitetään?

[Meänteis]

– Rinnakkaiskielisyys on tavallista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen puhuu omaa kieltään töissä, kokouksissa ja jopa kodeissa. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että aidosti arvostetaan kielivähemmistön oikeutta käyttää omaa kieltään.

Ei. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että ruotsinkielisiä ihmisiä olisi lähemmäs 50% suomen väestöstä.

Pakkoruotsikeskustelu on Gestrinin mielestä paikoin ollut loukkaavaa. Keskustelun sävy on Gestrinin mielestä kuitenkin muuttumassa.

Pakkoruotsi on mielestäni paikoin loukkaavaa.

– Pohjoismaat ovat lähin viiteryhmämme, Gestrin sanoo.

Ja siksi pakkoruotsi?

[nollatoleranssi]

– Rinnakkaiskielisyys on tavallista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen puhuu omaa kieltään töissä, kokouksissa ja jopa kodeissa. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että aidosti arvostetaan kielivähemmistön oikeutta käyttää omaa kieltään.

Suomeksihan tuo tarkoittaa sitä, että venäläiset, somalialaiset, saamelaiset, virolaiset, syyrialaiset, norjalaiset, islantilaiset, tanskalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, ranskalaiset yms. saisivat käyttää omaa kieltään ja heille olisi tarjolla tulkkipalvelut joka virastossa ja laitoksessa. Tai vaihtoehtoisesti heidän omaa kieltään opiskeltaisiin koko maan laajuisesti.

Olisi siinä ulkomaalaisilla ihmettelemistä, kun Suomen koulutuslaitoksessa olisi 30 pakollista kieltä.

[Tabula Rasa]

– Rinnakkaiskielisyys on tavallista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen puhuu omaa kieltään töissä, kokouksissa ja jopa kodeissa. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että aidosti arvostetaan kielivähemmistön oikeutta käyttää omaa kieltään.

Suomeksihan tuo tarkoittaa sitä, että venäläiset, somalialaiset, saamelaiset, virolaiset, syyrialaiset, norjalaiset, islantilaiset, tanskalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, ranskalaiset yms. saisivat käyttää omaa kieltään ja heille olisi tarjolla tulkkipalvelut joka virastossa ja laitoksessa. Tai vaihtoehtoisesti heidän omaa kieltään opiskeltaisiin koko maan laajuisesti.

Olisi siinä ulkomaalaisilla ihmettelemistä, kun Suomen koulutuslaitoksessa olisi 30 pakollista kieltä.

Kuulostaa intialta(24 kansallista kieltä). Jaa, väkilukukaan ei paljon poikkea suomesta, mitä nyt tuommoiset 1,21mjd ja sanskriittiä lukuunottamatta jokaista kieltä puhuvat miljoonat. 

[Jaakko Sivonen]

Pakkoruotsikeskustelu on Gestrinin mielestä paikoin ollut loukkaavaa. Keskustelun sävy on Gestrinin mielestä kuitenkin muuttumassa.

– Pieni maa ei voi eristäytyä ja Pohjoismaat ovat lähin viiteryhmämme, Gestrin sanoo.

Pakkoruotsi nimenomaan edustaa nurkkakuntaista maailmasta eristäytymistä: sen sijaan, että oppilaille annettaisiin mahdollisuus opiskella suuria kieliä, joilla oikeasti pärjää maailmalla, heidät pakotetaan opettelemaan pientä ruotsin kieltä.

Sitä paitsi onhan myös Suomi yksi Pohjoismaista, ja suomen kieli on siten Pohjoismaissa puhuttava kieli. Pohjoismaisuus ei siis riipu mitenkään ruotsin kielen oppimisesta.

[td]

Kaksikielisyys Pohjanmaalla esimerkillistä
06.11.2013 19:30 (Päivitetty: 06.11.2013 20:48) Kommentit0

Ruotsinkielisyys ja kaksikielisyys toimivat Pohjanmaalla esimerkillisen hyvin, sanoo suomenruotsalaisten kansankäräjien puheenjohtaja Cristina Gestrin.

– Rinnakkaiskielisyys on tavallista. Se tarkoittaa sitä, että jokainen puhuu omaa kieltään töissä, kokouksissa ja jopa kodeissa. Tämä malli toimisi muuallakin, mutta edellyttää, että aidosti arvostetaan kielivähemmistön oikeutta käyttää omaa kieltään.

Pakkoruotsikeskustelu on Gestrinin mielestä paikoin ollut loukkaavaa. Keskustelun sävy on Gestrinin mielestä kuitenkin muuttumassa.

– Pieni maa ei voi eristäytyä ja Pohjoismaat ovat lähin viiteryhmämme, Gestrin sanoo.

Christina Gestrin puhui Ruotsalaisuuden päivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Mustasaaressa.

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/kaksikielisyys-pohjanmaalla-esimerkillista-1.1495622

Kuka tätä maata on eristämässä? Jos pelkää pakkoruotsikeskustelun eristävän pienen maamme, miksi hän sitten keskustelee? Pohjoismaat ovat Gestrinin unholaan painumisen jälkeenkin todennäköisesti "lähin viiteryhmämme".

[Defiance]

Käyttäisin mielelläni ruotsin kieltä arkielämässä, koska opiskelen sitä parasta aikaa, jotta suoriutuisin joskus yliopiston ruotsin kurssista. Täällä susirajalla ei nyt kuitenkaan erityisemmin tuota toista kotimaista kuule, joten nihkeää on

[Herra 47]

Eilisessä Hesarissa iskelmälaulaja Charles Plogman kertoo ruotsinkielisten olleen vihaisia hänen vaihdettua aikanaan laulukielensä ruotsista suomeksi. Voi kuinka suvaitsevaa ja avarakatseista.

Vastaanotto olikin ystävällinen. Kaikkein negatiivisimmin asiaan reagoivat Plogmanin kotipaikkakunnan ruotsinkieliset.

"Pitivät minua petturina ja kyselivät, enkö osaa enää kieltä."

Olen huomannut, että jostain syystä ruotsinkieliset taistelevat enemmän ja ovat kieliasioissa ehdottomampia kuin suomenkieliset.

http://www.hs.fi/ihmiset/Iskelm%C3%A4t%C3%A4hti+Charles+Plogmanin+piti+vaihtaa+ruotsi+suomeksi/a1383631618395

[-gentilhommehki-]

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/11/06/lipponen-populisterna-vilseleder-folk

Freudenthal-juhlassa puhunut Mooses Lipponen painotti taas kaksikielisyyttä ja varoitteli kovasti populismista.

Pöö.

Med kunskap i svenska har man bättre möjligheter att studera och arbeta i Sverige och andra nordiska länder. Kunskap i svenska behövs också i den offentliga och privata sektorn i Finland, påpekade Lipponen

eli...Ruotsiin pääsee töihin, kun osaa ruotsia

Illusionen om den rena finskheten leder till en återvändsgränd, till andlig isolation från den nordisk-västerländska kulturen. Vi tillhör den nordiska familjen och språkfrågan är en ödesfåga för vår identitet.

eli.. Illusio puhtaasta suomalaisuudesta johtaa umpikujaan ja eristäytymiseen pohjolasta. Kuulumme pohjoismaiseen perheeseen ja kielikysymys on kohtalonkysymys identiteetillemme.

Pari kysymystä:

-Kun kerran kuulumme samaan perheeseen, mikseivät muut perheenjäsenet opettele myös suomea?
-Kuka on puhunut puhtaasta suomalaisuudesta? A. Freudenthal puhui tosin aika paljon puhtaasta ruotsalaisuudesta.
-Pääteekö kaksikielisyyden rikastava vaikutus myös Affenanmaalla?

Eipä sitten muuta.

[AuggieWren]

Jos suomalaisuus on illuusio, niin keitä ne ovat ne Lipposen "me, jotka kuulumme pohjoismaiseen perheeseen"? Sillä suomalaisia ne eivät voi olla, suomalaisuus kun on illuusio.

[Rändöm]

Aikooko Lipponen kummitella ja terrorisoida Suomen kansaa jopa lopulta poistuttuaan manalan majoille? Tulevatko jälkipolvet kuulemaan kauhutarinoita Paavo-kummituksesta, joka tulee öisin suomalaisraukkojen tupiin pelottelemaan ikuisella kadotuksella, jolleivat nämä taivuta polviaan herrakansan edessä olivat nämä sitten suomenruotsalaisia tai vaikka somaleja? Vai tullaanko Lipponen muistamaan selkärangattomana maanpetturina, joka myisi vaikka oman äitinsä saadakseen ruskean kielensä edes millimetrin syvemmälle eliitin perseeseen? Jos jälkimaailma on edes hiukan viisaampi ja omanarvontuntoisempi kuin nykyinen, tulemme löytämään Lipposen ansaitsemassaan paikassa historian lehdillä Otto Wille Kuusisen kaltaisten matelijoiden joukosta.

[rölli2]

Paavo Pöö on käynyt nuoleskelemassa hurreja, että kokee taas kuuluvansa eliittiin, kun alunperin ei siihen ole kuulunut. Katainen, lipponen ja liikanen, kolme kieroa savolaista

[saint]

Paavo "pöö" Lipposen hinku suomalaisten pakkoruotsinkielittämiseen vaikuttaa jotenkin kummalliselta.
Toisaalta tämä "viittävailleEUnpresidentti" oli aikoinaan sitkeästi ajamassa Suomea EU:n päättäviin pöytiin sekä euroon jos muihinkin ytimiin. Taas toisaalta mies tuntuu pitävän Ruotsia ihannevaltakuntana (joka siis viisaasti ymmärsi pysyä kaukana EU:n ytimistä ja eurosta) ja suomalaisten ruotsinkielen osaamista välttämättömänä avaimena hyvään elämään, koska "Suomi on ruotsalainen".

[ämpee]

http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/16357-ruotsalaisuuden-paiva-on-enemman-kuin-tarpeen

Ruotsalaisuuden päivä on enemmän kuin tarpeen

Käsittämätöntä ja ehdottoman tuomittavaa on, että suomenruotsalaisia ja ruotsin kieltä puolustavia on uhkailtu. Ei saa olla niin, ettei esimerkiksi liikennevälineissä uskalla puhua ruotsia.

WTF?!  Ihan käsittämätöntä hysterian lietsontaa, kuvottavaa suvis-populismia.

Tämä on yksi niistä hokemista, joka on saavuttamassa toistolla varsinkin mainstream-massamedian toimittajien käytössä perustelemattoman, mutta absoluuttisen faktan tason.

Ihan silkkaa VMP tason juttua tuo uhkailu ja uskaltaminen.
Itse olen puhunut venäjää julkisissa tilanteissa jo parinkymmenen vuoden ajan, eikä missään tilanteessa ole tullut esille minkäänlaisen uhkan tuntua, ja olettaisin venäjänkielen olevan Suomessa inhokkilistalla, mikäli sellaista on, "korkeammalla" kuin rantaruotsin.

Sen kyllä olen huomannut, että ruotsinkieliset selvästi reagoivat kun he joutuvat itselleen uuteen tilanteeseen, eli kuuntelemaan kieltä jota he eivät ymmärrä.

[Roope2]

Nyt kun ennakkoluulottomasti pitäisi etsiä eväitä Suomen selviytymiseksi koko ajan kasvavan rahanloppumispeikon torjumieksi, niin kuka on nokittanut pöytään kaksikielisyyskortin kustannukset ? Kyllä vaippojen tai pesukertojen vähennyksistä tulee säästöjä, mutta siihen pitäisi osallistua koko ihmiskunta, jotta päästäisiin kaksikielisyyden kustannuksiin.

[Meänteis]

http://www.hs.fi/ihmiset/Ruotsi+ei+sovi+lapsille/a1383806357985

The Voice Kids -ohjelman juontaja Axl Smith yltyi kaksi viikkoa sitten valtavaan hehkutukseen: "You know Molly, I'm quite seldom speechless, but I'm speechless now."

Ja minä vedin katsojana herneen nenään. Minkä takia juontaja ei puhunut kolmetoistavuotiaalle The Voice Kids -finalistille, suomenruotsalaiselle Molly Rosenströmille, ruotsia? Eikö Suomi edelleen ole kaksikielinen maa, jossa virallisesti täytyy puhua niin suomea kuin ruotsiakin?

Miksi aina oletusarvona on, että jos suomenruotsalainen ja suomenkielinen keskustelevat, pitää keskustelu käydä vähemmistön kielellä?
Ja toiseksi, The voice kids ei ole mikään viranomainen, jonka on pakko tarjota palvelut kahella kielellä.

Mainoskanavan viihdeohjelmalta ei kai voi vaatia, että se toimisi asennekasvattajana. Mutta sen avulla olisi mahdollisuus usuttaa lapsia ja nuoria opiskelemaan ruotsia, josta on muutenkin tullut kiihkeitä mielipiteitä synnyttävä pakkopulla.

Ruotsin kielen pakkokäyttö = asennekasvatus?

[elven archer]

http://www.hs.fi/ihmiset/Ruotsi+ei+sovi+lapsille/a1383806357985

Myös toinen juontaja, Tea Khalifa, esitti kysymyksensä englanniksi. Hmm, olisiko kysymykset voinut käyttää kääntäjällä ja juontaja edes esittää, että ymmärtää, mitä puhuu ja mitä hänelle vastataan – ruotsiksi?

Ei hitto. Onneksi ei tosiaan ole yhtään teennäistä tuo pakkoruotsittaminen. Pitäisi vaikka esittää, että ymmärtää.

Mainoskanavan viihdeohjelmalta ei kai voi vaatia, että se toimisi asennekasvattajana. Mutta sen avulla olisi mahdollisuus usuttaa lapsia ja nuoria opiskelemaan ruotsia, josta on muutenkin tullut kiihkeitä mielipiteitä synnyttävä pakkopulla.

Tai suomea? Luulisi 13-vuotiaan (suomalaisen?) olevan ihan hyödyllistä osata suomea Suomessa.

Viesti, jonka englantia puhuvat juontajat lähettävät nuorille katsojille on vähintäänkin ristiriitainen kaksikielisessä Suomessa: Miksi opiskella ruotsia, kun Axl ja Teakin voivat surutta vaihtaa kielen englanniksi?

Sitä se nimenomaan on. Miksi tosiaan opiskella ruotsia?

Kummallisinta jaksossa oli se, että suomenruotsalainen tuomari, Suomen tämän vuoden euroviisuedustaja Krista Siegfrids, antoi Mollyn upean esityksen jälkeen palautteen suomeksi. Kaksi suomenruotsalaista olisi voinut puhua keskenään ruotsia.

Ja 90 % katsojista olisi suu ymmyrkäisinä, että mitähän ne oikein puhuvat.

Lopulta sain puhallettua herneen ulos sieraimestani ja aloin pohtia asian toista puolta. Oikeastaan on hyvä näyttää television viihdeohjelmaa katsoville lapsille ja nuorille, että vuorovaikutus on täysin mahdollista kielimuureista huolimatta.

Hyvä, että vähän alkaa valjeta, että englantihan on maailman suurin yhteinen kieli.

[Meänteis]

Näköjään tuosta on ollut keskustelua jo aikaisemmin HBL:ssä. http://hbl.fi/kultur/2013-10-29/519046/varfor-engelska-i-voice-kids
Mutta kun ei satu olemaan tunnareita tuonne niin en pääse lukemaan.

[nollatoleranssi]

http://www.hs.fi/ihmiset/Ruotsi+ei+sovi+lapsille/a1383806357985

Hesari jatkaa tutulla linjallaan eli pakon puoleasta, järkeä vastaan.

Viesti, jonka englantia puhuvat juontajat lähettävät nuorille katsojille on vähintäänkin ristiriitainen kaksikielisessä Suomessa: Miksi opiskella ruotsia, kun Axl ja Teakin voivat surutta vaihtaa kielen englanniksi?

Koskaan elämänsä aikana Khalifa ja Axl eivät ole tarvinneet ruotsin kieltä ja yhtäkkiä yhden pikku piltin takia heidän pitäisi sitä puhuakin?

Tuo osoittaa miten heikolla pohjalla Suomessa koko ruotsin kielen tarve on. Eli sille ei ole kuin keinotekoinen tarve.

Kummallisinta jaksossa oli se, että suomenruotsalainen tuomari, Suomen tämän vuoden euroviisuedustaja Krista Siegfrids, antoi Mollyn upean esityksen jälkeen palautteen suomeksi. Kaksi suomenruotsalaista olisi voinut puhua keskenään ruotsia.

Samalla olisi vähintään 80-90%:a suomalaisista jäänyt ymmärtämättömäksi, että mitä tuomari puhuu? Onko ruotsin kielen puhuminen vain "itsetarkoitus", kuten Anna Laine antaa ymmärtää olevan jutussaan?

Lopulta sain puhallettua herneen ulos sieraimestani ja aloin pohtia asian toista puolta. Oikeastaan on hyvä näyttää television viihdeohjelmaa katsoville lapsille ja nuorille, että vuorovaikutus on täysin mahdollista kielimuureista huolimatta. Aina on mahdollista löytää yhteinen kieli, ja itse keskustelu on tärkeämpi asia kuin kielitaitoon jumittuminen.

Vuorovaikutus on mahdollista, kun ei juututa omiin pikku lokeroihin? Eli ei toimita juuri niinkuin HS (toimittajan ja päätoimittajien lukuisten kannanottojen perusteella) ja Anna Laine haluavat.

Uskon, että monikulttuurisessa ympäristössä kasvavat päiväkotilapset eivät osaisi edes ihmetellä, miksi televisiossa puhutaan useita vieraita kieltä.

Ehdotukseni siitä, että Suomessa opiskeltaisiin 30 pakollista vierasta kieltä on edelleen syytä ottaa siis vakavasti. Televisiossa olisikin hauskaa, jos jotkut puhuisivat arabiaa, toiset ruotsia, kolmannet solkkaisivat tanskaa ja neljännet vetäisivät ranskaa. Eikä kukaan ymmärtäisi yhtikäs mitään, mitä toiset puhuvat.

Se on mielenkiintoista, että jopa euroviisuissakin niin harvoissa maissa tekstejä käännetään maan omalle kielelle. Ymmärtävätkö kyseisen maan kansalaiset sitten niitä vieraskielisiä lauluja? Tuskimpa. Valtaosa laulaakin tämän takia englanniksi eli kielellä, jota kaikkialla ymmärretään ja opiskellaan.

Suomessa sentään ymmärretään englania ja suomea. Ruotsin kieltä vähemmän, koska sille käyttöä ei usein löydy kuin pienistä piireistä.

[Arvoton]

Jääköön ruotsinkielisyyden päivä, mutta päivä saisi jättää liputtamatta. Minulle tulee aina tunne, että ruotsalaisuuden päivä viittaa Svea-mammaan. Tai sitten on jossain vaiheessa saatava myös venäläisyyden päivä, koska venäläisten määrä lisääntyy koko ajan. Tämä siis riippumatta siitä, että suomi on virallisesti vain kaksikielinen. Jokunen vuosikymmen sitten venäjänkieliset olivat selkeästi syrjittyjä ja väheksyttyjä Suomessa. Ruotsinkieliset eivät ole olleet ikinä.

Liputuspäivistä joutaisi puolet pois muutenkin. Taiteilijat eivät ansaitse niitä, ei äidit eikä iskät. Tasa-arvon päiväa on sitten täysin typerää liputtaa. Tahatonta huumoria. Ja mikä **tun Eurooppa-päivä? Suuri ja mahtava, siis?

Ai juu, ketjun aihe on jotain muuta.

[Gödel]

Jaa niin tuli mieleen: Kas kun ei ole jo keksitty maahanmuuttajien ja/tai pakolaisten päivää.

[Meänteis]

Jaa niin tuli mieleen: Kas kun ei ole jo keksitty maahanmuuttajien ja/tai pakolaisten päivää.

Kelpaako tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/International_Migrants_Day

[Meänteis]

Innostuimpa lukemaan tätä kansalliskielistrategiaa: http://oikeusministerio.fi/material/attachments/om/toiminta/perusoikeudetjademokratia/6F38EQbLT/Kansalliskielistrategia.pdf

Tässä muutama lainaus (huom. pääsin vasta sivulle 15/78):

Kansalliskielistrategiaa tarvitaan myös siksi, että Suomi voisi hyödyntää kahdesta kansalliskielestä kumpuavia vahvuuksiaan ja edistää kansalaisten hyvinvointia ja laajaa sivistystasoa. Näin Suomi voi olla aktiivinen ja kilpailukykyinen toimija sekä luottamusta herättävä yhteistyökumppani muun muassa toimiessaan muiden Pohjoismaiden kanssa.

Ilman kahta kansalliskieltä emme siis ilmeisesti voi olla.

Kansalliskielistrategian tavoite – luoda kahden elinvoimaisen kansalliskielen Suomi – tarvitsee tuekseen käytännön toimia. Strategiassa esitettyjen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda mahdollisuudet suomen ja ruotsin kielen tosiasialliselle yhdenvertaisuudelle elinvoimaisina kansalliskielinä nyt ja tulevaisuudessa.

Kuulostaa kalliilta.

Muiden kielten oppiminen on tärkeä asia kansainvälistyvässä maailmassa ja myös käytännössä monikielisessä Suomessa. Suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joilla suurin osa väestöstämme ajattelee ja ilmaisee itseään.

Ohan tuo viimeinen lause periaatteessa totta.

Ruotsin kieltä puhutaan virallisena kielenä myös Ruotsissa, mutta Suomessa kieli on tosiasiallisessa vähemmistöasemassa. Vähemmän käytetyistä kielistä huolehtiminen edellyttää aina enemmän huomiota kuin enemmistön kielestä huolehtiminen. Suomen virallinen kaksikielisyys nojautuu parlamentaarisen enemmistön tahtoon. Näin ollen enemmistöllä on vastuu myös vähemmän käytetystä kielestä. Vastuuta Suomen kaksikielisyyden tai vähemmän käytetyn kansalliskielen, ruotsin, ylläpitämisestä ei voi jättää vain yhdelle kieliryhmälle, käytännössä Suomen ruotsinkielisille.

Siitä huolimatta, että Suomi on kahdelle kansalliskielelle perustuva kaksikielinen maa, on jokaisella oikeus elää omassa maassaan omalla kielellään, joko suomen tai ruotsin kielellä. Yksilöt eivät aina ole kaksikielisiä.

Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä. Yhteinen kulttuuri- ja kielitausta luo vahvemman yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunteen ja edistää yhteistyömahdollisuuksia. Tämä koskee kaikkea yhteistyötä. Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä ja yhteistyössä silloinkin, kun kaupankäyntiin liittyvissä asiakirjoissa käytetään jotakin muuta kieltä.

Suomen virallisen kaksikielisyyden oikeudellisiin hyötyihin kuuluu kansainvälisissäkin yhteyksissä esimerkillisenä pidetty kielilainsäädäntö, joka täsmentää kahden yhdenvertaisen kansalliskielen varaan rakennettua yhteiskuntaa. Lainsäädännön myötä Suomi osoittaa suvaitsevuutensa molempia kansalliskieliä puhuvia ryhmiään kohtaan samoin kuin pitävänsä arvossa Ruotsin kanssa jaettua historiaansa ja siitä kumpuavaa kulttuurista rikkautta.

[TheVanishedTerrorist]

Mielenkiintoinen juttu:

Swedes 'best in the world' at English - again
http://www.thelocal.se/20131107/swedes-ranked-again-best-world-english

Ilmeisesti kapasiteetti ei huku turhien kielien opiskeluun..

[Meänteis]

Tätä kansalliskielistrategiaa lueskellessa tuli semmonen ajatus mieleen, että jos tämä kerran "on yksi pääministeri Kataisen hallitusohjelman kärkihankkeista." niin onko tuolla kansalaisaloitteella mitään mahdollisuutta tällä hallituskaudella? Vaikka eihän tämä strategia näytä suoraan sanovan, että pakkoruotsi on osa strategiaa.

Ja sitten vielä pari lainausta lisää:

Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaat toimivat usein yhdessä. Skandinaavisiin kieliin kuuluvan ruotsin osaaminen helpottaa yhteistyötä, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisää vaikutusmahdollisuuksia suuremmassa yhteydessä.

Entistä laajempi pohjoismainen yhteistyö saman sektorin viranomaisten kanssa on
myös yksi tapa vahvistaa kielivarantoa ja luoda parempia mahdollisuuksia kielten rinnakkaiselolle myös arjessa.

Kielten ja kieliryhmien kohtaaminen ei kuitenkaan saa tapahtua jommankumman, esimerkiksi vähemmän käytetyn kielen, kustannuksella, eikä saa syrjäyttää tätä. Pienemmän kieliryhmän edustajilta edellytetään usein joustavuutta erilaisissa kielen käyttötilanteissa. Kaksikieliset keskustelut muuttuvat usein yksikielisiksi siten, että käytännössä puhutaan enemmistön kieltä. Elinvoimaista yksilötason kaksikielisyyttä tukisivat sellaiset luonnolliset kielten kohtaamistilanteet, joissa kaikki osapuolet käyttävät omaa kieltään.

Ahvenanmaan yksikielinen ruotsinkielinen asema on lisäksi tehokas muistutus siitä, etteivät kaikki ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset ole kaksikielisiä. Valtion on pysyttävä vastaamaan myös yksikielisten ruotsinkielisten tarpeisiin niin Ahvenanmaalla kuin muualla Suomessa samalla tavalla kuin valtio vastaa ruotsia osaamattomien yksikielisten suomenkielisten tarpeisiin.

Kansalliskielten, suomen ja ruotsin, tosiasiallinen kielellinen yhdenvertaisuus edellyttää eräissä tapauksissa erityisjärjestelyjä vähemmän käytetyn kieliryhmän kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Tätä positiiviseksi erityiskohteluksi kutsutta ilmiötä sovelletaan myös muissa maissa pienempien ryhmien oikeuksien turvaamiseksi. Suomessa kielellisten oikeuksien toteutumisen on todettu eräissä tapauksissa edellyttävän erityisratkaisuja, joiden tavoitteena on tosiasiallinen yhdenvertaisuus.

[nollatoleranssi]

Tätä kansalliskielistrategiaa lueskellessa tuli semmonen ajatus mieleen, että jos tämä kerran "on yksi pääministeri Kataisen hallitusohjelman kärkihankkeista." niin onko tuolla kansalaisaloitteella mitään mahdollisuutta tällä hallituskaudella? Vaikka eihän tämä strategia näytä suoraan sanovan, että pakkoruotsi on osa strategiaa.

Etukäteen oli jo tiedossa, ettei tuolla kansalaisaloitteella taida olla mitään vaikutusta. Pelkästään RKP:n hallituspaikka pitää siitä huolen.

Lähinnä kyse on ollutkin pidemmän ajan projektista eli tarkoitus on osoittaa aiheella olevan kannatusta ja kiinnostusta. Aihe on noussut myös jälleen kerran julkisuuteen. Vaikeaa uskoa, että se julkisuus tulee katoamaan, jos asian puolesta ei tehdä joitakin toimenpiteitä. Kansalaismielipiteen väheksyminen ei liene myöskään poliittikojen etu - pidemmällä tähtäimellä.

Vaikutus näkyy siinäkin, että mm. HS:ssäkin on uskallettu kirjoittaa tämän kaltaisia kirjoituksia:

Maailmankielten osaamisesta ei murehdita Suomessa

Käytännössä siis tilastoilla voidaan osoittaa, miten pakkoruotsin merkitys vähentää muiden kielten osaamista (vaikka julkisuudessa on täysin mututuntumalla kerrottu, ettei tuo väite pidä paikkaansa).

[ilkka75]

Mielenkiintoinen juttu:

Swedes 'best in the world' at English - again
http://www.thelocal.se/20131107/swedes-ranked-again-best-world-english

Ilmeisesti kapasiteetti ei huku turhien kielien opiskeluun..

No vissiin niin.

"Swedish is a really small language, and we know we have to speak another language to communicate with the world," she told The Local."

Missä on hehkutus pohjoismaisesta yhteistyöstä? Ruotsillahan me kauppamme käydään, Tanska ja Norja mukaanlukien. Eikös se niin ollut?

"And it helps that English is also Germanic-based."

Totta kai. Jotenkin musta vaan tuntuu, että meitä on kusetettu.

[-PPT-]

Hesarin artikkelissa tuosta lasten laulukilpailusta kommenttiosiossa muutaman viestin kirjoitti Ville Komsi niminen henkilö tai nimimerkki. Mahtaako olla sama Komsi joka oli kansanedustajana takavuosina? Oli tai ei niin tämän Komsin kommentit olivat niin puutaheinää kuin olla ja voi että hyvinkin voi uskoa virheiden ex-kansanedustajaksi.

[Lauri Karppi]

Tämän päivän Pohjalaisessa, eräällä pakinapalstalla, oli laitettu vaasalaisten perussuomalaisten kaupunginvaltuutettujen nimet tuon hesarin nimigeneraattorin läpi. Olin muistaakseni Lars 'Lasse' Karlsson. 

[nollatoleranssi]

Tämän päivän Pohjalaisessa, eräällä pakinapalstalla, oli laitettu vaasalaisten perussuomalaisten kaupunginvaltuutettujen nimet tuon hesarin nimigeneraattorin läpi. Olin muistaakseni Lars 'Lasse' Karlsson. 

Hesarin nimikonehan on kuin suoraan 1500-1900-luvulta, kun suomalaisia nimiä piti pakkoruotsittaa. Sitäkö Suomessa halutaan?