Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[ikuturso]

Se dynaamisuus näkyy pakkoruotsikeskustelusta, joka pulpahtelee pintaan tämän tästä. Jos pakkoruotsi poistettaisiin, tämä dynamiikka laimenisi vähemmistöjen ja jonkun paremman väen satunnaiseen itkuun syrjinnästä tai kulttuurin köyhtymisestä.

-i-

[Beef Supreme]

Miten dynamiikka muka kuvaa suhdetta joka on täysin yksisuuntainen? Enemmistöllä ei ole mitään sananvaltaa asiassa joka koskee enemmistöä. Enemmistön "edustajat" kieltäytyvät edes keskustelemasta asiasta, eli pakkoruotsin poistamisesta. Vähemmistön puolella ovat kaikki. Argumentit ovat copypastaa jota ei ole tarkoituskaan ottaa vakavasti, koska yhteisestä sopimuksesta niitä ei koskaan kyseenalaisteta.

Pakkoruotsin kanssa ollaan täsmälleen samanlaisessa tilanteessa kuin maahanmuutonkin. Gordionin solmuakaan ei avattu loputtomalla paskanjauhamisella ja hymistelyllä vaan ennakkoluulottomalla toiminnalla. Kun aika on, ruotsi lähtee kuin kuppa Töölöstä.

[Roope]

Virolaisen perintö: Pakkoruotsin synty

Tänä vuon­na tu­lee ku­lu­neek­si pyö­re­ät 50 vuot­ta sii­tä, kun Kes­kus­tan sil­loi­nen ope­tus­mi­nis­te­ri Jo­han­nes Vi­ro­lai­nen syn­nyt­ti ns. pak­ko­ruot­sin. Mik­si asi­as­ta ei hiis­ku­ta mis­sään, mis­sä yl­peys? On­han Kes­kus­tal­la lä­hi­his­to­ri­as­sa pit­kät pe­rin­teet kak­si­kie­li­sen Suo­men puo­lus­ta­mi­ses­sa ja ke­hit­tä­mi­ses­sä.

Kun Pe­rus­suo­ma­lai­set pää­si­vät val­taan täl­lä vaa­li­kau­del­la, kes­kus­te­lu pak­ko­ruot­sis­ta he­rä­si kun­nol­la hen­kiin. Pak­ko­ruot­sia kä­si­tel­tiin yk­si­no­maan ne­ga­tii­vi­ses­sa mie­les­sä. Koko ruot­sin­kie­lis­tä vä­es­töä lei­mat­tiin ja syy­tet­tiin vaik­ka mis­tä. Mi­ten kie­li­ky­sy­mys voi he­rät­tää niin vah­vo­ja tun­tei­ta his­to­ri­al­li­ses­ti täy­sin kak­si­kie­li­ses­sä maas­sa? Ruot­sin kie­len ase­man mah­dol­li­sia hei­ken­nyk­siä pe­lät­tiin.

Juha Si­pi­län hal­li­tus ei kui­ten­kaan myy­nyt ar­vo­jaan ja piti pin­tan­sa. Ra­jat­tuun kie­li­ko­kei­luun suos­tut­tiin. Kaik­kien yl­lä­tyk­sek­si ko­kei­lu ei kiin­nos­ta­nut opis­ke­li­joi­ta, ja se pää­tet­tiin lo­pet­taa ai­kai­sem­min tänä vuon­na.

[...]

Myös­kään päi­vit­täi­ses­sä asi­oin­nis­sa, ku­ten ruo­ka­kau­pas­sa, ei usein saa pal­ve­lua toi­sel­la ko­ti­mai­sel­la. Ruot­sin­kie­lis­ten seg­re­gaa­tio on on­gel­ma. Kup­las­ta on vai­kea pois­tua, kos­ka olo­suh­teet sen ul­ko­puo­lel­la ovat haas­ta­vat. Jo­kai­nen voi it­se ko­keil­la elää vii­kon pel­käl­lä ruot­sil­la.

[...]

Pak­ko­suo­mi/ruot­si ovat tär­keä osa suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää. Opis­ke­li­jas­ta teh­dään tasa-ar­voi­nen kan­sa­lai­nen, ei­kä sul­je­ta ovia työ­mark­ki­noil­ta tai su­ju­val­ta ar­jel­ta mis­sään päin Suo­mea. Tämä on asia jon­ka us­kon Vi­ro­lai­sen näh­neen tär­ke­ä­nä.
   
Kir­joit­ta­ja on Kes­kus­tan Opis­ke­li­ja­lii­ton liit­to­hal­li­tuk­sen jä­sen

Suomenmaa 13.11.2018

Oscar Hätinen myöntää auliisti, että koulujen pakkoruotsi ei tuota kaksikielisiä ihmisiä, jotka osaisivat ruotsia. Silti pakkoruotsi on hänestä "tär­keä osa suo­ma­lais­ta kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää", jolla "opis­ke­li­jas­ta teh­dään tasa-ar­voi­nen kan­sa­lai­nen". Oscarin kummallinen kaksoisajattelu selittynee siitä, että hänen äidinkielensä on ruotsi.

Mainittu kielikokeilu ei kaatunut opiskelijoiden kiinnostuksen puutteeseen vaan kokeilun tarkoituksella epäreiluiksi muotoiltuihin ehtoihin ja pakkoruotsia vaativien paikallispoliitikkojen ja puolueidensa jyrkkään vastarintaan. Kokeiluun osallistuville muun muassa ei luvattu vapautusta virkamiesruotsista, mikä teki valinnaisuudesta näennäistä.

[Turden Ananias]

Pakkoruotsin roikkuminen koulutusriippana vuodesta vuoteen kertoo lähinnä suomen kansan laiskuudesta ja tyhmyydestä. Asia olisi hoidettu ajat sitten pois päiväjärjestyksestä jollei aloitekyvytön ja veltto hälläväliä -asenne olisi se määräävin piirre suomalaisessa. Kansalaisaloitteetkin keräävät vain muutaman nimen.

[Mok]

Pakkoruotsin roikkuminen koulutusriippana vuodesta vuoteen kertoo lähinnä suomen kansan laiskuudesta ja tyhmyydestä. Asia olisi hoidettu ajat sitten pois päiväjärjestyksestä jollei aloitekyvytön ja veltto hälläväliä -asenne olisi se määräävin piirre suomalaisessa. Kansalaisaloitteetkin keräävät vain muutaman nimen.

Kun Etelä-Afrikassa määrättiin afrikans pakolliseksi kouluaineeksi, Soweton koululaiset aloittivat mielenosoitukset tätä vastaa.    Mellakoista alkoi kansannousu, joka johti aikanaan rotusortovallan kaatumiseen.

Suomessa koululaiset pänttäävät ruotsia huonolla menestyksellä, mutta ilman julkisia protesteja

[valkovuokko]

Kaksikielisille kunnille maksetaan korotettua kuntien valtionosuusrahaa.

Aiemmin sitä maksettiin myös yksikielisille ruotsinkielisille kunnille, mutta muutama vuosi sitten tehtiin muutos, korotettua kuntalisää maksetaan vain kaksikielisille kunnille.
Silloin kaikki yksikieliset ruotsinkieliset kunnat päättivät muuttua kaksikielisiksi. Esimerkiksi 5000 asukkaan kunta Luoto/Larsmo teki tuon päätöksen, jotta se saisi edelleen kieliperusteisen kuntalisän, 1.2 milj € joka vuosi. Siis joka vuosi tuollainen summa ylimääräistä kaksikielisyysstatuksen perusteella.

Miljoonalla eurolla pikkukunta voi lisätä kuntalaistensa hyvinvointia, palkkaamalla esimerkiksi lisää hoitajia vanhuksille tai lapsille.

Tuo kuntien kaksikielisyyslisä on niin houkutteleva, että Lohja on jo aikaisemmin päättänyt vapaaehtoisesti muuttua kaksikieliseksi, vaikka Lohja ei täytä kaksikielisen kunnan kriteereitä. Lohja kuppaa siten n 1,5 milj euroa ylimääräistä rahaa valtiolta teeskennellyn kaksikielisyyden tarpeisiin.

Vantaalle maksetaan kaksikielisyyslisää yli 5 milj euroa joka vuosi, vaikka vain 2.5% vantaalaisista on ruotsinkielisiä.

Varakkaille rannikkoseutujen kaksikielisille kunnille maksetaan joka vuosi yhteensä n 100 milj euroa kaksikielisyyslisiä.

Se raha on pois köyhemmiltä Sisä-Suomen kunnilta, jotka eivät ole tarpeeksi härskejä pelleilläkseen kaksikielisyydellä saadakseen siitä lisärahaa kunnan kassaan.

Pirullisinta tuossa kaksikielisyydessä on se, että jos kunta siihen lähtee, kunta on ikuisiksi ajoiksi sidottu kaksikieliseksi, sitä ei voi peruttaa, vaikka kunnassa ei olisi yhtä ainutta toisen kotimaisen kielen puhujaa.

Suomen kaksikielisyys köyhdyttää tätä maata raskaaasti joka vuosi.

Suomenkieliset ovat todella lampaita kun eivät uskalla tai ymmärrä puhaltaa kaksikielisyys-teeskentelyä poikki.

Suomi ei ole koskaan ollut aidosti kaksikielinen. Ei koskaan.

Nykyään pääkaupunkiseudulla jo lähes 20 % väestöstä puhuuu monia eri vieraita kieliä.

Pääkaupunkiseudulla kohta vain 70 % väestöstä puhuu suomea äidinkielenään. Suomenkielisten osuus kutistuu todella huolestuttavasti.

[Roope]

Pääkirjoitus: Riittävä kielitaito on tärkeä tasa-arvon rakennuspuu

[...]

Vuoden 2020 alusta ensimmäisen vieraan kielen eli niin sanotun A1-kielen opiskelu varhentuu koskemaan ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita, siis myös ensi syksynä koulutiensä aloittavia lapsia.

Viimeistään vuoden kuluttua suomalaisten kielitaitoa siis laajennetaan peruskoulun jokaisella luokalla. Tämä koskee ­koko Suomea eikä vain joitakin kuntia.

Peruskoulun suunnittelijatkin ymmärsivät aikoinaan, että riittävän kielitaidon hankkiminen on tärkeä tasa-arvon rakennuspuu. Kyky ilmaista itseään ja ymmärtää toisia ihmisiä myös muulla kuin omalla äidinkielellä auttaa etenemään elämässä, eikä oma kotitausta tai asuinpaikka saa estää kielitaidon kehittämistä.

Vuosien mittaan on havaittu, että kielten opiskelun aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla on viisasta. Näin kielen oppimisen herkkyyskausi hyödynnetään nykyistä paremmin.

Kahden vuosiviikkotunnin opetuksen lisääminen peruskoulun ensimmäiselle ja toiselle luokalle toki maksaa, mutta kansainvälistyvässä maailmassa investoinnin tuotto on hyvä.

Muutos luo uusia vaatimuksia opettajille. Siksi opetus- ja kulttuuriministeriö ­tukee sitä valtakunnallisella täydennyskoulutusohjelmalla.

Hyvä koulu on joustava. Opettajalla täytyy olla tilaa tehdä osaamisensa pohjalta valintoja. Koulujen pitää pystyä kehittymään. Kunnilla on paitsi velvollisuuksia myös vapauksia. Myös lapset ja nuoret sekä heidän perheensä ansaitsevat vaihto­ehtoja, joiden määrä kasvaa ylemmille luokille mennessä.

Samalla on kuitenkin tärkeää pitää huolta perus­koulun tavoitteesta tarjota tasa-arvoinen pohja elämään taustasta riippumatta. Päätös kielenopetuksen varhentamisesta koko maassa eikä vain yksittäisissä kunnissa on tämän linjan mukainen.

Helsingin Sanomat 28.12.2018

A-kielen eli lähes kaikille englannin opetuksen varhentaminen kahdella vuodella on oppimisen herkkyyskauden kannalta perusteltua, mutta epäilen, että todellinen vaikutus kielitaitoon on enää lähinnä mitätön. Koululaisten englannin taito on noussut viime vuosikymmenet kohisten aivan muista syistä kuin kouluopetuksen ansiosta. Usein kuuleekin sanottavan, että englantia – joka on nyky-Suomessa välttämätön mutta ei koulussa pakollinen – ei kannata lukea koulussa, koska sen oppii nykyään muutenkin. Näin varmaan useimpien kohdalla jo onkin.

Siinä missä englannin kielen osaamisen taso on noussut komeasti, äidinkielen osaaminen on laskenut hälyttävästi. Tästä puhutaan hämmästyttävän vähän. Jos englannin opetuksen valtakunnallista varhentamista perustellaan tasa-arvolla, niin sitä perustellumpaa olisi lisätä pikaisesti kaikkeen oppimiseen vaikuttavan äidinkielen opetusta. Vai onko suomen kielen alasajo tarkoituksellista, kuten se tuntuu suomalaisissa korkeakouluissa olevan?

Myös lapset ja nuoret sekä heidän perheensä ansaitsevat vaihto­ehtoja, joiden määrä kasvaa ylemmille luokille mennessä.

Niin ansaitsevat. Silti koululaisille pakkosyötetään ainoana pakollisena kielenä ruotsia, jota valtaosa koululaisista ei tule myöhemmässä elämässään tarvitsemaan. Tulevaisuudessa vieläkin harvemmat kuin nykyään. Etenkin se neljäsosa oppilaista, joka ei neljän peruskouluvuoden aikana opi ruotsia käytännössä lainkaan, hyötyisi aivan toisella tavalla ylimääräisistä äidinkielen tunneista.

[Roope]

Pakkoruotsin laajentaminen alakoulun kuudesluokkalaisille runnottiin läpi lisäämättä kokonaistuntimäärää, koska muuten pedagogisestikin täysin järjetön hanke ei olisi välttämättä mennyt läpi eduskunnassa. Joissain kouluissa tuntien jakaminen yläkoulusta alakouluun on ratkaistu siirtämällä tunnit kokonaan pois yhdeksänneltä luokalta. Koulut on siis pakotettu leikkaamaan mattoa toisesta päästä, jotta sitä voidaan jatkaa toisesta päästä, kuten Hölmölä-tarinassa.

Svenska nu -lobbausjärjestö vaatii seuraavalta hallitukselta tilanteen korjaamista, mutta ei tietenkään uudistuksen älyttömyyden myöntäen palaamalla alkutilanteeseen vaan lisäämällä kaksi viikkotuntia ruotsia yläkouluun.

Hbl: Svenska nu kräver mer svenskundervisning i grundskolan 6.2.2019

On taas yhtä aikaa itkun ja naurun paikka, kun Svenska nun Gunvor Kronman puolustaa vaatimusta sillä, että vuonna 1955 peruskoulussa ruotsia opiskeltiin 15 tuntia viikossa.

[mikkoellila]

Hbl: Svenska nu kräver mer svenskundervisning i grundskolan 6.2.2019

On taas yhtä aikaa itkun ja naurun paikka, kun Svenska nun Gunvor Kronman puolustaa vaatimusta sillä, että vuonna 1955 peruskoulussa ruotsia opiskeltiin 15 tuntia viikossa.

Oli pakko tarkistaa, että sanottiinko siinä ihan oikeasti noin, ja kyllähän siinä sanottiin:

År 1955 hade man 15 veckotimmar svenska i grundskolan, nu har vi en fjärdedel. Så mycket smartare har vi inte blivit att vi lär oss ett språk så snabbt, säger Gunvor Kronman, vd för Hanaholmen.

[AcastusKolya]

Pakkoruotsi on tehotonta. Olen itsekin suorittanut virkamiesruotsin, mutten tiedä edes mikä on rengas (auton) ruotsiksi.

[Tomatoface]

Kaikkein hulluinta on että sitä ei tarvitse elämässä mihinkään. Työasiat sujuvat mainiosti englanniksi.

[RP]

A-kielen eli lähes kaikille englannin opetuksen varhentaminen kahdella vuodella on oppimisen herkkyyskauden kannalta perusteltua

Ruohonjuuritasolta tarkasteltuna tuo A-kielen varhentaminen kahdella vuodella on muuten saanut aikaan sen, että se vielä entistä varmemminkin (niissäkin kouluissa, joissa periaateessa voisi valita toisin) on juuri tuo englanti. A(1) kielihän valitaan nykyään lapsen ollessa esikoulussa, ja vanhemmat pääosin välttävät tuolloin riskejä. Ehkä makuasia, onko tuo paha vai ei, mutta veikkaisinpa, että se ei ollut uudistusta suunnitelleiden tarkoitus.

Saapahan aikaan sen, että suomalaisten tulevaisuudessa perustuu entistäkin puhtaammin englantiin ja ruotsiin (joista jälkimmäistä onneksi ei paljoa tarvita, kun ei sitä opitakaan).

[foobar]

Hbl: Svenska nu kräver mer svenskundervisning i grundskolan 6.2.2019

On taas yhtä aikaa itkun ja naurun paikka, kun Svenska nun Gunvor Kronman puolustaa vaatimusta sillä, että vuonna 1955 peruskoulussa ruotsia opiskeltiin 15 tuntia viikossa.

Oli pakko tarkistaa, että sanottiinko siinä ihan oikeasti noin, ja kyllähän siinä sanottiin:

År 1955 hade man 15 veckotimmar svenska i grundskolan, nu har vi en fjärdedel. Så mycket smartare har vi inte blivit att vi lär oss ett språk så snabbt, säger Gunvor Kronman, vd för Hanaholmen.

Siis keskimäärin kaksi ja puoli tuntia joka koulupäivä? Oikeastiko, missä? Onko mitään oppiainetta opetettu noin paljoa? (Pitää myöntää että peruskouluaikani olivat lähinnä 80-luvulla, joten en henkilökohtaisesti voi muistaa...)

[Swen OF Sweden]

Viisikymmentä luvulla ei ollut vielä peruskoulua, vaan kansakoulu.
Peruskoulu tuli 70-luvun alussa.

Gunvor Kronman ei viitsi edes perusasioista ottaa selvää, sinänsä ei mitään uutta populistisen suomalaisvihamielisen RKP:n jäseneltä.

[mikkoellila]

Valitin tuosta Hbl:n valeuutisesta Julkisen sanan neuvoston fb-tiedottajalle, mutta sieltä ei vastattu mitään.

[mikkoellila]

Naamakirjasta:

7 March 2015

Mikko Ellilä

Elina Lepomäki, miksi äänestit tänään eduskunnassa pakkoruotsin puolesta?

Tom Blomqvist

Mikko, olisiko sen takia että Elina ymmärtää että Suomi on sivistysvaltio.

Mikko Ellilä

Maailmassa ei ole pakkoruotsia missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa. Tom Blomqvistin mielestä siis maailmassa ei ole muita sivistysvaltioita kuin Suomi ja Ruotsi. Pakkoruotsin kannattajien argumentit ovat siis todella naurettavia, suorastaan absurdeja.

Tom Blomqvist

Mikko, kyllä sinäkin voit oppia. Ja jos et , niin anna edes muiden oppia.

Mikko Ellilä

Pakkoruotsin kannattajien argumentit ovat todella säälittäviä.
Minä osaan ruotsia erittäin hyvin. Tässä ei ole kyse siitä, ettenkö minä olisi oppinut ruotsia.
Kyse ei myöskään ole siitä, ettenkö minä "antaisi" toisten oppia ruotsia. Minä annan kaikkien opiskella vapaasti mitä tahansa itse valitsemaansa kieltä. Sinä et anna, vaan haluat pakottaa kaikki opiskelemaan ruotsia esim. saksan, ranskan tai venäjän sijasta.
On ihan turha väittää, että ruotsin opiskelu ei veisi aikaa muiden kielten opiskelulta. Ihmisellä on rajallisesti aikaa käytettävissään. Jokainen tunti minkä tahansa oppiaineen X oppimiseen on pois muiden aineiden opiskelulta. Ihmisellä on myös rajallinen kyky oppia vieraita kieliä. Kaikki eivät voi oppia esim. 5-6 kieltä. On realistista, että keskivertoihminen voi oppia oman äidinkielensä lisäksi esim. 2 vierasta kieltä melko sujuvasti. Jos toinen näistä on englanti, ei ole mitään syytä, miksi toisen pitäisi olal nimenomaan ruotsi, eikä esim. saksa, ranska tai venäjä.

[Roope2]

Eilen keskusteltiin eduskunnassa Vaasan keskussairaalan päivystysroolista Seinäjoen lisäksi. Puheenvuoroissa korostettiin palvelun saatavuutta ruotsin kielellä.  Kukaan puhuja ei muistanut pakkoruotsin suunnattomia hyötyjä eikä virkamiesruotsinkoetta.

[guest15036]

https://yle.fi/uutiset/3-10690975

Eduskunta torppasi kansalaisaloitteen: Vaasan sairaalaan ei tule laajaa päivystystä

Aloite torpattiin tiukassa äänestyksessä yhden äänen erolla.

Eduskunta päätti täysistunnossaan hylätä kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämistä Vaasassa.

Asiasta käytiin eilen torstaina pitkä, lähes 40 puheenvuoron keskustelu. Myös äänestys oli äärimmäisen tiukka. Kansalaisaloitetta puolustavan Veronica Rehn-Kiven (r.) vastaesitys hävisi tänään perjantaina valiokunnan mietinnölle äänin 92–91.

(...)

Täysistunnossa hyväksytty valiokunnan mietintö sisältää lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää hallituksen tarkastelevan vielä Vaasan keskussairaalan asemaa laajan päivystyksen sairaalana osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.

(...)

[Roope2]

Onko tietoa/arvausta, miksi persut äänestivät hävinneen päivystyksen puolesta (14 puolesta, 3 poissa) eli olisi ollut mukana rulettamassa ruotsinkieltä? Pelkkä periaate vastustaa hallitusta on huono argumentti ja vai kuka uskoo äänihanojen aukeamiseen ruotsinkieliseltä pohjanmaalta.

[Roope]

Höblän vaalikoneesta: Ruotsi on palautettava pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin

Täysin samaa mieltä KD (ei perusteluja), Rkp ja Vasemmistoliitto, osittain samaa mieltä Vihreät.

INSTÄMMER HELT.

Det var ett stort misstag att Finland under minister Tuula Haatainen (SDP) avskaffade det obligatoriska studentprovet i det andra inhemska språket år 2005. Det påstods att det leder till att intresset för andra språk ökar, men det har gått precis tvärtom. Intresset för språkstudier överlag har rasat i gymnasiet. På 10 år har andelen som skriver svenska i studentexamen halverats.

Rkp jatkaa valehteluaan, että pakollisen ruotsin poistaminen ylioppilaskirjoituksista vuonna 2005 olisi perusteltu sillä, että kiinnostus muihin kieliin kasvaisi. Oikeasti perusteluna oli silloisten ylioppilaskirjoitusten suhteettoman kielipainotteisuuden korjaaminen.

INSTÄMMER HELT.

En betydande del av forskningen tyder på att valfrihet i språk inte leder till ökade språkkunskaper i andra språk. Förutom att svenskan är ett av våra nationalspråk så gynnar goda färdigheter i språket även det nordiska samarbetet och därmed även näringslivet.

Vasemmistoliitto peesaa samalla sekunda-argumentilla ja sitten toisella, jonka mukaan "hyvät valmiudet" ruotsissa "hyödyttävät pohjoismaista yhteistyötä ja elinkeinoelämää".

Ruotsin pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa ei johtaisi "hyviin valmiuksiin" vaan ylimääräiseen opiskeluun, täysin turhiin reputtamisiin ja sitä kautta opintojen pitkittymisiin ja lukion keskeyttämisiin. Ne, joilla on oikeasti hyvät valmiudet, kirjoittavat ruotsin vapaaehtoisesti.

INSTÄMMER DELVIS.

Det svenska språket är en väsentlig och viktig del av Finland. Det svenska språkets ställning borde stärkas i grundskolan, på andra stadiet och i studentskrivningarna så att så många som möjligt skriver svenska. Det svenska språkets ställning borde framförallt stärkas i vardagen så att det blir bekant, man använder det och därigenom studerar det. Först därefter lönar det sig att överväga om det behövs juridiska lösningar för att driva detta framåt. Om vikten av studentskrivningarna förstärks ännu mer, till exempel vid ansökningar till högskolor, finns det en risk för att detta ytterligare försvagar svenskans ställning i studentskrivningarna. Ju mer tyngdpunkten ligger på realämnen som inträdeskriterium till högskolorna desto större är risken att färre väljer svenska i sitt ämnesutbud. Det kommer att återspeglas i hur många som studerar svenska och i svenskans ställning överlag. Den nedåtgående spiralen borde brytas - för att garantera tillräcklig kunskap i svenska språket.

Vihreät haluavat "ruotsin kielen aseman vahvistamista peruskoulussa, toisella asteella ja ylioppilaskirjoituksissa", mutta eivät suoraan vaadi sitä pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa, vaikka ovat huolestuneita ruotsin merkityksen vähenemisestä ylioppilaskirjoituksissa reaaliaineiden kustannuksella. Jyrkkä ehkä.

[Roope]

Itsehallinto, merenkulun tuki ja ruotsin kieli – näillä teemoilla vaalikamppaillaan Ahvenanmaalla

Ahvenanmaalla on vaaleissa viisi kansanedustajaehdokasta, joista yksi valitaan tulevaan eduskuntaan.
...
Kaikille yhteistä on, että he Nya Åland -lehden kyselyssä kannattavat vahvaa itsehallintoa, ruotsin kielen pakollisuutta osana Suomen ylioppilaskirjoituksia ja merenkulun tukea. Nämä seikat ovat ahvenanmaalaisen identiteetin kannalta keskeisiä.

Yle 14.4.2019

Ahvenanmaalaisen identiteetin kannalta on keskeistä, että Manner-Suomen suomenkielisillä olisi koko kouluputken kestävän pakkoruotsin lisäksi pakko kirjoittaa ruotsi ylioppilaskirjoituksissa.

Sen sijaan Ahvenanmaalla suomen opiskelu on koululaisille vapaaehtoista.

[Roope]

Otteita Folktingetin tavoiteohjelmasta seuraavalle hallitukselle:

Suomen tulevaisuus on Pohjolassa – Suomi tarvitsee ruotsin kieltä

Suomi on aina ollut kahden kansalliskielen maa. Siksi hallituksen on kannettava
vastuuta molempien kielten elinvoimaisuudesta. Myös tulevaisuudessa kansalliskielet
ilmentävät kahden kieliryhmän välistä tasavertaisuutta ja toimivat perustana avoimelle
ja suvaitsevalle Suomelle, joka vaalii suhteita Ahvenanmaahan, kantaa kansainvälisen
vastuunsa ja toivottaa uudet asukkaat tervetulleiksi.

Suomen kaksi kansalliskieltä ovat myös syventyvän pohjoismaisen yhteistyön takaajia.
Katsomme, että Suomen tulevaisuus on sidoksissa muihin Pohjoismaihin, joiden kanssa
jaamme yhteisen historian, yhteiskuntanäkemyksen ja arvopohjan. Ruotsin kielen taito
tarjoaa selviä etuja yhteydenpidossa Pohjoismaiden välillä ja avaa ovia työmarkkinoille.
Siksi seuraavalla eduskuntakaudella tarvitaan enemmän ruotsin kieltä ja enemmän Pohjolaa!

Kieli-ilmapiiriä parannettava

Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta vuodelta 2017 antaa huolestuttavan
kuvan Suomen kieli-ilmapiiristä. Julkisessa keskustelussa, erityisesti sosiaalisissa medioissa,
vihapuhe on lisääntynyt kohdistuen usein ruotsinkielisiin ja vähemmistöryhmiin.

Myönteisemmän ilmapiirin luominen kieliryhmien välille vaatii nyt pohjustusta. Tässä työssä
tulee hallituksen kulkea kärjessä. Tulevan hallituksen tuleekin asettaa ministeritason työryhmä,
jonka tehtävänä on laatia hyvien yhteiskuntasuhteiden strategia.

Yhdenvertainen koulutus suomeksi ja ruotsiksi turvattava

Valtion tulee koulutuspolitiikan avulla varmistaa riittävä sekä suomea että ruotsia taitavan
henkilökunnan saatavuus. Näin voidaan turvata hyvä palvelutaso ruotsiksi, ja samalla tukea kielellisten
rakenteiden vakautta.

Valtio toteuttaa perustuslain henkeä turvatessaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet
suomeksi ja ruotsiksi kaikilla tasoilla sekä molempien kansalliskielten säilyessä perus- ja toisen
asteen opetuksessa pakollisina. Lisäksi kieltenopetusta tulee uudistaa siten, että painopiste on
viestinnällisissä taidoissa. Opintopaikkojen rahoitus tulee turvata, koskien sekä aloituspaikkoja
että jatkokoulutusta. Kaikkien koulutusasteiden parannettu perusrahoitus on laadukkaan opetuksen edellytys.

Lisää kotouttamista ruotsin kielellä

Maahanmuuttajilla on oikeus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan suomeksi tai ruotsiksi. Mikäli
maahanmuuttajat haluavat oppia molemmat kansalliskielet, on myös tähän tarjottava mahdollisuus ja tukea.

Suunniteltaessa kotouttamiskoulutusta ja muita toimenpiteitä, tulee viranomaisten huomioida
maahanmuuttajan valinnanmahdollisuudet, henkilökohtainen tilanne ja kielitaito, jotta kotouttaminen
mahdollistuisi kielellä, joka parhaiten sopii henkilön tilanteeseen. Tämä edellyttää, että viranomaiset alusta
alkaen tiedottavat oikeudesta kotoutua ruotsiksi. Ruotsin kielellä kotoutumista toivoville maahanmuuttajille
tulee antaa todellinen mahdollisuus tähän.

Pakkoruotsia perustellaan palvelujen turvaamisella, mutta käytännössä pakkoruotsiputken läpäisevistä suomenkielisistä vain murto-osalla on sellainen kielitaito, joka kelpaa ruotsinkielisille. Jos ruotsia opiskelevien määrä putoaisi valinnanvapauden tai vapaaehtoisuuden kautta puoleen tai vaikka neljäsosaan, ei sillä olisi näkyvää vaikutusta ruotsinkielisiin palveluihin, koska kyse olisi niistä uuden sukupolven edustajista, jotka eivät muutenkaan tulevina vuosikymmeninä kelpaisi palveluja tarjoamaan.

Huvitti tuo pakkoruotsin puolustaminen "perustuslain hengen toteuttamisena". Suomen perustuslaki ei edellytä pakkoruotsia, joka on suomenkielisten valinnanvapautta rajoittavana paremminkin oikeuksia korostavan perustuslain hengen vastainen.

[pienivalkeapupu]

^   Ihmettelinkin (ja myös aika monet muut ihmiset), että mikä siinä "vihapuheessa" niin kiinnostavaa on, että siitä tulee pistää erikoismaininta oikein perustuslakiin (sic). No koska se on lisääntynyt kohdistuen usein ruotsinkielisiin (plus mamuihin of koors). Tänks, ai get it nau.

[Nikolas]

Näin hyviä kysymyksiä voisi kysellä muiltakin kansanedustajilta.

Charlotte Elisabeth Helene Nauclér on Ahvenanmaan edustaja  Suomen eduskunnassa.

Arvoisa herra James Hirvisaari, toivon että näet tämän pyyntöni. Voisitko pistää hieman pöhinää peliin kansalaisaloitekeskustelun lähtiessä käyntiin? Tarkemmin, voisitko kysyä eduskunnassa ruotsiksi rouva Charlotte mielipidettä

a) miksi suomi muutettiin vapaaehtoiseksi Ahvenanmaalla
b) mitä mieltä hän oli tästä muutoksesta
c) millaisena hän näkee nyt Ahvenanmaan tulevaisuuden
d) suositttelisisko hän samaa kielivapautt manner-Suomeen

Kiitos jo etukäteen.

Kielivapauden puolesta puhui myös Veikko Vennamo aikoinaan.

[guest15036]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006106557.html

Selvitys: Yhteis­kunnan jyrkkä ilma­piiri ajaa ruotsin­kielisiä nuoria pois Suomesta – maasta­muutto uhkaa paikoin jo talous­kasvua

Etenkin ruotsinkielisellä länsirannikolla maastamuutto pahentaa seudun työvoimapulaa. Siirtolaisuusinstituutin tuore selvitys nimeää muuttoinnon syyksi muun muassa koventuneet asenteet ruotsin kieltä kohtaan.

(...)

Viime vuonna Suomesta muutti pysyvästi eli vähintään vuoden mittaiseksi ajaksi yli 16 000 henkilöä, joista 820 väkiluvultaan suhteellisen pienestä, alle 200 000 asukkaan Pohjanmaan maakunnasta.

Maastamuutto on ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ollut selkeästi yleisempää kuin muualla Suomessa.

Siirtolaisuusinstituutin suomenruotsalaisen yksikön projektinjohtaja Magnus Enlund muistuttaa, että ruotsinkieliset ovat yleensä olleet muuttotilastoissa yliedustettuina. Lähtijöiden määrä on kolminkertainen suomenkielisiin verrattuna.

Yksikön julkaisemana ilmestyi vastikään tutkija Kjell Herbertsin raportti Inte bara Sverige, joka listaa syitä Suomen ruotsinkielisten viimeaikaiseen intoon muuttaa muualle.

"Negatiivinen Suomi-kuva, koventuneet asenteet ruotsinkielisiä kohtaan, yhteiskunnan yhä jyrkemmäksi muuttunut ilmapiiri", Enlund luettelee syitä, joita kyselytutkimus toi esiin.

Eniten muuttamaan houkuttavat kuitenkin työ- ja opiskelumahdollisuudet, perhesuhteet sekä puhdas seikkailunhalu.

"Muuttaminen kuuluu suomenruotsalaisessa kulttuurissa perinteisiin. Usein se on myös helppoa, koska kohdemaahan on valmiiksi siteitä."

Yleisin kohdemaa on Ruotsi, joka nähdään ikään kuin kotiseudun jatkeena.

(...)

Räsänen muistuttaa, että maastamuutosta on hyötyä kansantaloudelle silloin, kun henkilö palaa kotimaahan kansainvälistä kokemusta rikkaampana.

"Suomenruotsalaisten kohdalla tämä hyöty jää useammin saamatta, sillä he eivät palaa kotimaahan yhtä usein kuin suomenkieliset muuttajat", sanoo Enlund.

Suomenkielisistä lähtijöistä kolme neljästä palaa kotimaahan jossain vaiheessa, ruotsinkielisistä vain vajaa puolet.

Palaamispäätökseen vaikuttaa raportin mukaan osaltaan Suomi-kuva. Raportin mukaan se ei ole poismuuttaneilla nykyään kovin ruusuinen.

"Esimerkiksi muukalaisvihamielisyyden koetaan kasvaneen", kuvaa Enlund.

(...)

[Beef Supreme]

Trevlig (av)resa! Jos Rasistinen KieliPuolue lakkaisi tunkemasta pakkoruotsia kaikkien kurkusta alas, asenteet paranisivat huomattavasti.

Ja kielteinen asennehan on mitätön tekijä muutenkin, koska

Eniten muuttamaan houkuttavat kuitenkin työ- ja opiskelumahdollisuudet, perhesuhteet sekä puhdas seikkailunhalu.

[Charlie]

Jep jep. 

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba8caa62-e787-4413-b3fa-bc9e3bb348f9

Iltalehden haltuunsa saamasta hallitusohjelmaluonnoksesta löytyy erittäin kiinnostava lause:

"Palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa."

Kirjaus tarkoittaa sitä, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Äidinkieleltään ruotsinkielisten kokelaiden vastaavasti on kirjoitettava suomen kieli pakollisena aineena osana ylioppilastutkintoaan.

Neuvottelulähteet vahvistavat Iltalehdelle, että hallitusohjelman kirjaus tarkoittaa juuri tätä.

[...]

Ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa on johtanut siihen, että yliopistoissa opiskelevilla nuorilla on vaikeuksia päästä läpi ruotsin kielikokeesta.

Työelämässä nuorten aikuisten heikko ruotsin osaaminen tuottaa päänvaivaa työnantajille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyö esimerkiksi luo tarvetta ruotsin kielen taitajille niin valtionhallinnossa kuin teollisuudessa. Rahoitus- ja vakuutusalalla ruotsin taidosta on perinteisesti ollut etua suomenkielisille työntekijöille.

[...]

[Tomatoface]

Jep jep. 

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ba8caa62-e787-4413-b3fa-bc9e3bb348f9

Iltalehden haltuunsa saamasta hallitusohjelmaluonnoksesta löytyy erittäin kiinnostava lause:

"Palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa."

Kirjaus tarkoittaa sitä, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Äidinkieleltään ruotsinkielisten kokelaiden vastaavasti on kirjoitettava suomen kieli pakollisena aineena osana ylioppilastutkintoaan.

Neuvottelulähteet vahvistavat Iltalehdelle, että hallitusohjelman kirjaus tarkoittaa juuri tätä.

[...]

Ruotsin kielen suosion lasku ylioppilaskirjoituksissa on johtanut siihen, että yliopistoissa opiskelevilla nuorilla on vaikeuksia päästä läpi ruotsin kielikokeesta.

Työelämässä nuorten aikuisten heikko ruotsin osaaminen tuottaa päänvaivaa työnantajille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyö esimerkiksi luo tarvetta ruotsin kielen taitajille niin valtionhallinnossa kuin teollisuudessa. Rahoitus- ja vakuutusalalla ruotsin taidosta on perinteisesti ollut etua suomenkielisille työntekijöille.

[...]

Surullista. RKP:n apartheid saa uutta voimaa hallituksessa..

[newspeak]

Kiitokseksi kaikki matut voisi sijoittaa ruotsinkieliselle alueelle, sillä RKP kertoi vaalien alla heitä niin kovasti rakastavansa. "Jag älskar dig", voisi olla ensimmäinen kotoutettaville opetettava sana ihan virallisesti ja ohjeistusten mukaan.

[Roope]

"Palautetaan toinen kotimainen kieli pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkinnossa."

Kirjaus tarkoittaa sitä, että ruotsin kieli palaa pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä. Äidinkieleltään ruotsinkielisten kokelaiden vastaavasti on kirjoitettava suomen kieli pakollisena aineena osana ylioppilastutkintoaan.

Järkyttävän huono idea.

Ruotsin kieli poistettiin pakollisista kirjoitettavista aineista, koska haluttiin vähentää ylioppilaskirjoitusten kohtuutonta kielipainotteisuutta. Nyt ongelma saatiin takaisin.

Palauttaminen tarkoittaa muun muassa sitä, että ylioppilaskirjoitusten reputtamisprosentti nousee kohisten ja yhä useamman opinnot venyvät tai keskeytyvät kokonaan.