Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Kumpula-Natri: Ruotsin kielen osaaminen tärkeää tulevinakin vuosikymmeninä

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) puhui kansalaisaloitteesta, joka pyrkii muuttamaan ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi.

- Ennen kaikkea toivon asiallista keskustelua, koska viitteitä on myös vähemmistöön kohdistuvasta suvaitsemattomuudesta. Siltä osin kun on intoa lisätä kielten oppimista, ajatus on kiinnostava.

- Ruotsin kielen tunteminen antaa hyvän pohjan muiden kielien opiskelulle. Kun kaikille opetetaan ruotsia edes auttavaan kielitaitoon, on myöhemmin mahdollisuus hakeutua virkamiesuralle tai muihin ruotsin kieltä vaativiin tehtäviin. Tämä on myös tasa-arvokysymys, Kumpula-Natri totesi puhuessaan FSD:n kesäjuhlassa Vaasassa lauantaina.

- Kielten osaaminen on nykyään jo työelämässä todella tärkeä etu, tulevaisuudessa yhä tärkeämpi yhä useammassa ammatissa. Jo peruskoululaisten eriarvoistuminen tulevissa valinnoissa tulee helposti eteen, jos kielitaitoeroja kasvatetaan.

- Minun on vaikeaa ymmärtää, että heikentäisimme kielten opetusta. Koulujemme tulisi antaa koululaisille ja opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen. Maailmalla ei pärjää suomen kielellä.

- Vuonna 2016 voimaan astuvassa tuntijaossa kieliohjelmia monipuolistetaan tarjoamalla opetuksen järjestäjille mahdollisuus järjestää valinnaisten kielten ylimääräistä opetusta A2-kielessä ja B2-kielessä. B1-kielen opetusta varhennetaan alkamaan kuudennella vuosiluokalla. Näistä päätöksistä olen iloinen.

- Perinteisesti Suomessa on kunnioitettu vähemmistökieltä puhuvien oikeuksia, mutta viime vuosina kansalaisten ruotsin kielen taito on heikentynyt. Euroopan neuvosto onkin huomauttanut, että suomalaisten tuomioistuinten ja viranomaisten kyky palvella ruotsin kielellä on rapautunut. Onko tämä tosiaan se suunta, mihin haluamme edetä? Olen tyytyväinen, että nykyinen hallitus ei ole lähtenyt tälle tielle.

Kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisesta opiskelusta ylitti viime viikolla 50 000 allekirjoituksen rajan ja tulee eduskunnan käsittelyyn.

SDP:n tiedote 17.8.2013

Kansanedustaja Kumpula-Natri on iloinen siitä, että B1-ruotsin opetusta varhennetaan alkamaan kuudennelta vuosiluokalta, vaikka asiantuntijat ovat sitä mieltä, että saman viikkotuntimäärän levittäminen useammalle vuodelle heikentää ennestäänkin heikkoja ruotsin kielen oppimistuloksia.

[AstaTTT]

- Ennen kaikkea toivon asiallista keskustelua, koska viitteitä on myös vähemmistöön kohdistuvasta suvaitsemattomuudesta.

Tästä hetkestä eteenpäin vastustan kaikkia Ruotsin (ruotsinsuomalaisten kautta) vanhaan alusmaahansa kohdistuvia erityisvaatimuksia, mukaanlukien pakkoruotsi. Tulen osoittamaan suvaitsemattomuuttani boikotoimalla affenanmaalaisia ja pohjanmaalaisia tuotteita, kuten Närpiön lasikuidussa kasvatettuja, ylihinnoitettuja ja ylituettuja tomaatteja ja -kurkkuja. Enkä loppuelämäni aikana suostu lausumaan edes yhdenyhtä ruotsalaista sanaa.

Miksi näin?

Koska Ruotsin siirtomaavallan aika Suomessa päättyi yli 200 vuotta sitten ja vieläkin meiltä, suomalaisilta, odotetaan alistumista ruotsalaisuuden (suomenruotsalaisten kautta) vaateisiin. Johonkin se raja on piirrettävä. Minulle riitti nyt ja olen jatkossa avoimen suvaitsematon ruotsinsuomalaisten kohtuuttomia vaateita kohtaan.

Ruotsinsuomi ei ole edes kieli vaan murre, jota kukaan Suomen ulkopuolella ei ymmärrä. Miten tuollaiselle porukalle edes tarjotaan palveluja ruotsiksi? 

[Roope]

Höblän lukijakirjeessä Dan Hohenthal arvostelee Rkp:n toimintaa pakkoruotsin puolustamisessa. Hohenthalin mukaan esimerkiksi ruotsinkielisten palvelujen tarvetta korostamalla pelataan vain pakkoruotsin vastustajien pussiin. Sen sijaan Rkp:n pitäisi uskaltaa ottaa esille, että ei ole kauan siitä, kun suomalaiset taistelivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan. Hohenthal kirjoittaa, että uhka on aina tullut idästä, ja siksi on kammottavaa, että kielikeskustelussa saatetaan edes verrata ruotsin merkitystä venäjän merkitykseen.

Hbl, Insändare: Frivillig ryska svepskäl i kampen mot svenskan 17.8.2013

[AstaTTT]

^ No esimerkiksi maahanmuutossa mallia otetaan Ruotsista, joten sillä(kin) saralla uhka nykypäivänä tulee lännestä.

[-PPT-]

Tuo on varsin normaali tilanne kielellisten ja etnisten vähemmistöjen keskuudessa että muodostuu vahva poteromentaliteetti joka saa välillä vainoharhaisia muotoja; elämän keskeiseksi sisällöksi muodostuu kamppailu "heitä" vastaan. "He" on siis enemmistö joka on kaiken aikaa punomassa juonia urhean vähemmistön päänmenoksi.

Niin kauan kuin vähemmistö on vähemmistö niin suurimmat särmät hioutuvat pois ja he sulautuvat joukkoon mutta jos tuo vähemmistö muodostaa jollain rajatulla alueella enemmistön, esim Tammisaaressa, niin tuo poteromentaliteetti saa aggressiivisiakin muotoja.

[saint]

Kumpula-Natri: Ruotsin kielen osaaminen tärkeää tulevinakin vuosikymmeninä

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) puhui kansalaisaloitteesta, joka pyrkii muuttamaan ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi.
...

Vaikuttaa siltä, ettei Miapetra ole lukenut Halla-ahon viimeistä Scriptan päivitystä.

[Shemeikka]

Hohenthal kirjoittaa, että uhka on aina tullut idästä, ja siksi on kammottavaa, että kielikeskustelussa saatetaan edes verrata ruotsin merkitystä venäjän merkitykseen.

Itse olen sitä mieltä että, venäläiset ovat suomalaisten parhaita ystäviä maailmassa. Eivät ehkä hyviä ystäviä, mutta parhaita. Ruotsalaisilla on suomalaisia kohtaan isännän asenne, josta he eivät osaa päästää irti ja nähdä suomalaisia ystävinä alamaisten sijaan. Venäjän vallan alla Suomi ja suomalaisten asema kehittyi 60 vuodessa enemmän kuin Ruotsin vallan alla 600 vuodessa. Venäläiset antoivat suomen kielelle virallisen aseman ja Suomelle itsehallinnon, eivät ruotsalaiset. Historiassa käydyt sodat Venäjää vastaan, joissa Suomi ja suomalaiset kärsivät, eivät siis ruotsalaiset, olivat järjestään ruotsalaisten aloittamia tai provosoimia.

Paljon puhuttu "ryssäviha" ja "ryssänpelko" ovat Suomessa tuontitavaraa Ruotsista. Ruotsalaiset nykyäänkin pelkäävät ja vihaavat Venäjää maanisesti. Erään ruotsalaisen lehtijutun mukaan tämä johtuu siitä, että Ruotsi on Suomen kustannuksella nipinnapin valttynyt venäläisten miehitykseltä ja siitä että 1743 Ruotsin kuningas kutsui 12.000 venäläistä sotilasta Ruotsiin pitämään kurissa kapinoivia ruotsalaisia. Mene ja tiedä, juttu oli Aftonbladetissa joskus 90-luvulla.

[Jaakko Sivonen]

- Minun on vaikeaa ymmärtää, että heikentäisimme kielten opetusta. Koulujemme tulisi antaa koululaisille ja opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen. Maailmalla ei pärjää suomen kielellä.

Kumpula-Natri kuvittelee, että ruotsin kielellä pärjää maailmalla? Kuinka noin tyhmä ihminen pääsee tuollaiseen asemaan?

Kumpula-Natri: Ruotsin kielen osaaminen tärkeää tulevinakin vuosikymmeninä

Ihan tutkitusti ei ole: http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1399757.html#msg1399757

- Ruotsin kielen tunteminen antaa hyvän pohjan muiden kielien opiskelulle.

Latinan kielen tunteminen antaa hyvän pohjan romaanisten kielten opiskelulle. Kouluihin pakkolatina?

Jos halutaan antaa hyvä pohja germaanisten kielten opiskelulle, kannattaa opettaa saksaa, joka on paljon suurempi kieli. Jos sen jälkeen haluaa oppia vielä ruotsia, on pohjalla saksantaito, joka on yksinään ruotsintaitoa hyödyllisempi.

Kun kaikille opetetaan ruotsia edes auttavaan kielitaitoon, on myöhemmin mahdollisuus hakeutua virkamiesuralle

Mihin "auttava kielitaito" ("hej på dig, jag heter X") riittää? Ei mihinkään todelliseen palveluun. Poistetaan virkamiesruotsi, ja annetaan ruotsin opiskeluun motivoituneiden henkilöiden oppia kieli vapaaehtoisesti paremmin kuin auttavasti.

- Perinteisesti Suomessa on kunnioitettu vähemmistökieltä puhuvien oikeuksia

Pakkoruotsin tunkeminen 95 prosentin kurkkuun ei ole mikään vähemmistökieltä puhuville kuuluva "oikeus", joka pitäisi turvata. Pitäisikö Kumpula-Natrin mielestä Etelä-Afrikan kouluissa olla yhä pakkoafrikaans?

[alussaolisana]

Kumpula-Natri: Ruotsin kielen osaaminen tärkeää tulevinakin vuosikymmeninä

Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) puhui kansalaisaloitteesta, joka pyrkii muuttamaan ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoiseksi.
...

Vaikuttaa siltä, ettei Miapetra ole lukenut Halla-ahon viimeistä Scriptan päivitystä.

Tuon jutun perusteella vaikuttaisi siltä, että Miapetra ei omaa alkeellisintakaan logiikkaa, sivistystä, tietämystä, ymmärrystä tahi juuri mitään muutakaan, mikä vaatii aivojen ulkopinnalla tapahtuvaa toimintaa. Surullista. Mikään ei toki estä Miapetraa todistamasta mielikuvaani vääräksi.

[Roope]

Venäläiset antoivat suomen kielelle virallisen aseman ja Suomelle itsehallinnon, eivät ruotsalaiset.

Onhan tuo jännä juttu, että kun Höblän pääkirjoituksissa, kolumneissa ja Rkp-poliitikkojen haastatteluissa on peräänkuulutettu kerta toisensa jälkeen asiallista kielikeskustelua, he toimituksessa päättivät valita julkaistavaksi yleisönosastokirjeen, jossa halutaan Rkp:n yllyttävän suomalaisia muinaiseen ryssävihaan pakkoruotsin säilyttämiseksi. Ruotsinkielisessä mediassa tällainen menee läpi ilman mitään huomiota, kun taas suomenkielisellä puolella keskusteltaisiin päätoimittajavastuusta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

[Eugen235]

Suomen pitäisi raportoida Venäjälle että Suomen kielivähemmistö herättelee vanhoja viholliskuvia henkiin. 

[Teemu Lahtinen]

Suomen pitäisi raportoida Venäjälle että Suomen kielivähemmistö herättelee vanhoja viholliskuvia henkiin.

Noh, koitetaan nyt pitää Venäjä erossa Suomen sisäpolitiikasta.

[nollatoleranssi]

Venäjän vallan alla Suomi ja suomalaisten asema kehittyi 60 vuodessa enemmän kuin Ruotsin vallan alla 600 vuodessa. Venäläiset antoivat suomen kielelle virallisen aseman ja Suomelle itsehallinnon

Olen samaa mieltä tuosta alusta että Venäjän hallinto oli tärkeä Suomen itsehallinnon kannalta aikoinaan, mutta en nyt silti pitäisi venäläisiä suomalaisten ystävinä.  Sotilaallinen uhka tulee nykyisinkin ennen kaikkea Venäjältä, kuten se on tullut aikaisemminkin.

Itsenäisyystaistelussakin taisi tosin olla sellaisia piirteitä että Venäjällä ajateltiin, että venäläismieliset voittavat Suomessa, näin ei kuitenkaan onneksi käynyt.

Venäjän merkitys on kyllä nykyisin aivan erilaisempi kuin aikaisemmin. Eli aikaisemmin maalla oli todellista valtaa Suomeenkin nähden, mutta nykyisin EU:n ja muiden yhteisöliittojen takia valta-asema on koko ajan murentunut ja suorastaan romahtanut. Kun taloudenkin merkitys on ollut vähenemään päin (paitsi ehkä nyt venäläisturistit ovat löytäneet laajemmassa mittakaavassa Suomen).

Sotilaallinen uhka on toki olemassa Venäjältä päin Suomeen ja tulee olemaan aina, mutta todennäköisyys sodalle on varsin epätodennäköinen.

Paljon puhuttu "ryssäviha" ja "ryssänpelko" ovat Suomessa tuontitavaraa Ruotsista. Ruotsalaiset nykyäänkin pelkäävät ja vihaavat Venäjää maanisesti.

Uskoisin että tuo ryssäviha on Suomessa kyllä ihan sodan perintöä ainakin laajemmassa mittakaavassa.

[-PPT-]

Internet on ollut pakkoruotsin kohtalo. Ilman nettiä kaikki valheet menivät kutakuinkin suodattamattomina läpi kuin häkä. Tuo ilmeni jo 10v sitten kun poliittinen paine ruotsin muuttamiseksi vapaaehtoiseksi yo-kirjoituksissa muodostui ylivoimaiseksi. Tuota muutosta ei oltaisi tehty ellei ihmiset olisi saaneet tietoa netin kautta.

Toinen pakkoruotsin tappaja on globalisaatio. Vaikka globalisaatio onkin tuonut paljon itkua ja murhetta työpaikkojen halpamaihin menettämisen myötä niin pakkoruotsiasiassa globalisaatio on meidän liittolaisemme.

[ruikonperä]

Venäjän merkitys on kyllä nykyisin aivan erilaisempi kuin aikaisemmin. Eli aikaisemmin maalla oli todellista valtaa Suomeenkin nähden, mutta nykyisin EU:n ja muiden yhteisöliittojen takia valta-asema on koko ajan murentunut ja suorastaan romahtanut. Kun taloudenkin merkitys on ollut vähenemään päin (paitsi ehkä nyt venäläisturistit ovat löytäneet laajemmassa mittakaavassa Suomen).

Juuri uutisoitiin että Venäjän kauppa on noussut 80-luvun Neuvostoliiton tasolle. Siitä saa kummasti lisää vipuvartta kun keskustellaan kaikenlaisista "yleisistä kysymyksistä." Sinä päivänä kun Suomessa järjestetään sitova kansanäänestys NATOn liittymisestä, niin voi jo huomattavasti vakavammalla naamalla puhua Venäjän vaikutusvallan laskusta.

[Roope]

Ruotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen alle­kirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa. Vaikka peruskoulun ala-asteella kaikki aineet ovat pakollisia, vain ruotsin opetteleminen mielletään pa­kottamiseksi. Silkasta rakkaudesta elinikäistä oppimista kohtaan lap­semme opiskelevat fysiikkaa, uskontoa, englantia ja terveystietoa.

Joten ei ryhdytä puhumaan ruotsia. Otetaan suosiolla uudeksi kieleksi englanti, sitähän kaikki kuitenkin puhuvat.

[...]

Ja kun lepäätte viimeisellä vuoteellanne, voitte hyvästellä jälkeläisenne englanniksi heidän äidinkielellään. Esimerkiksi "So long!" tai "It was ni­ce to see you".

Mikäli dementoiduttuanne höpisette jotain suomeksi, he hymyilevät herttaisesti, koska eivät ymmärrä sanaakaan.

Helsingin Sanomat, kolumni: Minna Lindgren: Puhukaamme sitten englantia 18.8.2013

[nuiv-or]

Ruotsinkielisillä on vain laajempi käsitys asiallisesta keskustelusta.

[ruikonperä]

Ruotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen alle­kirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa.

Ou jee.

[skrabb]

Samma på svenska
16.08.2013 16:38

Kansalaisaloite kaikille peruskoululaisille tarkoitetun ruotsinkielen poistamiseksi on saanut vaadittavat 50 000 nimeä. Aktiivisuudesta pisteet kerääjille. Saamme aloitteen eduskuntaan syksyllä ja varmasti meillä sivistysvaliokunnassa tähän(kin) aloitteeseen suhtaudutaan vakavasti.

Kansalaisaloitteet on hyvä ja tervetullut toimintamuoto nostamaan keskusteluun erilaisia asioita, joita yhteiskunnassa puoluepolitiikan ulkopuolella ilmenee. Ei kuitenkaan pidä antaa ihmisille sellaista käsitystä, että nimien onnistunut kerääminen olisi sama kuin aloitteen läpimeneminen. Mukavaa olisi toki olla sellaistakin kerran todistamassa.

Ruotsin kielellä on meille suomalaisille ihan oma paikkansa. En tiedä, johtuuko niin monen jopa vihamielinen suhtautuminen kieleen pelkästään hurrivihasta ja ainaisesta kilpailutilanteesta naapurimaamme kanssa vai onko asialle joitain ihan järkeviäkin perusteita. Tähän asti ne ovat mielestäni olleet vähissä.

Itse olen puolustanut kaikkien lasten oikeutta saada opiskella mahdollisimman paljon ja varhain vieraita kieliä. Onkin hyvä, että olemme tehneet päätöksen, jolla ruotsinopiskelu alkaa tulevaisuudessa jo alakoulun viidenneltä luokalta nykyisen seiskaluokan sijaan.

Peruskoulun ruotsin oppimäärä ei näännytä lapsiamme. Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää. Mikäli ruotsi olisi vapaavalintainen aine, jättäisi liian moni lapsi sen valitsematta pelkästään vanhempiensa tietämättömyyden ja ennakkoluulojen vuoksi. Epätasa-arvo elämään saisi yhden lisäpuolan rakennusmateriaalikseen.

Suomessa on mahdollista elää ja asua sekä asioida äidinkielellään. Meillä suomalaisilla on äidinkielenä joko suomi tai ruotsi ja se pitäisi ottaa rikkautena eikä saastaisena tekijänä. Se, että palvelua voi saada myös ruotsiksi edellyttää meidän lastenkin sitä opiskelevan ja myös oppivan sitä vanhempiaan paremmin.

Pahinta tässä jo vuosia velloneessa keskustelussa on se, että meille itäsuomalaisten lapsille tarjotaan mustaa pekkaa käteen tässäkin asiassa. Ihan tosissaan ollaan vaatimassa sitä, että täällä asuvat lapset ja nuoret jäisivät alueidensa jakojäännöksiksi osaamatta sanaakaan ruotsia. Ruotsin kieli on nimittäin ihan perustellusti vaatimuksena kaikkiin ylempiin julkishallinnon virkoihin.

Ne nuoret, jotka jäisivät ilman kouluruotsia olisivat pakotettuja jäämään Itä-Suomeen palvelemaan venäläisiä turisteja, kun ikätoverinsa muualla olisivat vapaat valitsemaan asuin-, opiskelu- ja työpaikkansa mistä päin Suomea tahansa. Tarvitsemme nuoria työssäkäyviä ihmisiä tänne, mutta mielestäni ei ole reilua tehdä sitä heidän kustannuksellaan. Venäjän ja muiden palveluammateissa tarvittavien kielten opiskelu on mahdollista monessa kunnassa jo nyt ja sitä tehdäänkin ihan suurissa määrin niillä alueilla, joissa kielen osaaminen edesauttaa työpaikan saamista.

Lapsi ja nuori oppii helposti uusia asioita. Etenkin vieraiden kielten oppiminen käy heiltä huomattavasti vaivattomammin kuin aikuisilta. Siksi tulisikin ilmapiirin olla erilaisia kieliä oppimaan kannustava yhden kielen kriminalisoimisen sijaan. Vähäinenkin vieraan kielen osaaminen tuo paljon iloa meidän jokaisen arkeen ja antaa aina enemmän mahdollisuuksia tehdä esim. ammattiin liittyviä valintoja myöhemminkin.

Yksikään nuori ei voi joutua sellaiseen tilanteeseen, että tosiasiassa vanhempiensa näkemyksen perusteella sulkevat jonkin portin elämässään jo murrosiän vetelinä vuosina.

http://pauliinaviitamies.info/2013/08/16/samma-pa-svenska/

Pakkoruotsi on blondin savolaisdemaritanttaran mielestä rikkaus? Kas kun ei voimavarakin!?

[Myrkkymies]

Aikamoista rasismia pakkoruotsin vastustajia kohtaan. Miksi toveri Illman ei puutu asiaan? 

[elven archer]

Muutama tunti viikossa ei ole pois mistään muusta aineesta, vaikka näin on annettu ymmärtää.

Oho! Demari löysi aika-avaruusjatkumosta repeämän ja vieläpä keinon hyödyntää sitä luomalla jonkinlaisen aikataskun, jossa oleilemalla ympäristön aika pysähtyy. Siellä voi päntätä ruotsia, eikä se ole yhtään mistään tekemisistä pois, kun ruotsia lukiessa aika ei ympärillä kulu ollenkaan. Sitten, kun ruotsi on hanskassa ja ihminen valmis pyhittämään elämänsä palveluiden tarjoamiseen suomenruotsalaisille, niin sen kuin vain astuu sieltä takaisin normaalin aika-avaruuteen.

Joko tulee Suomeen fysiikan Nobel? Nouseeko Suomen kilpakyky katon läpi, kun meillä on nyt tapa opetella aineita ilman, että se on mistään muusta aineesta pois, koska eihän tämä keksintö ole mitenkään rajoittunut vain ruotsin kieleen. Vaadinkin heti kouluun uusia oppiaineita, koska vaikka nämä ehkä vaikuttavat hieman turhilta, niin miksipä ei, kun ne eivät vie aikaa miltään muulta (ja koska onhan meillä pakkomatikkakin): pitsinnypläys, garhwalin alkeet, klingonien diplomatia, Egyptin faaraoiden kissojen historia ja 1600-luvun heraldiikka.

[Eino P. Keravalta]

Hieman henkilökohtaista taustaa ennen mielipidettä:

Omista lapsistani osa on äidinkieleltään ruotsinkielisiä.

Minä vastustan nk. pakkoruotsia. Perustelut on jo tässä ketjussa mainittu, mutta itselle merkityksellisimmät ovat siinä, että kyseinen menettely parantaisi kielivälejä ja toisekseen omat lapseni saisivat jo lähtökohtaisesti paremmat asemat joillakin työmarkkinoiden alueilla. Lisäksi haluan korostaa valinnanvapautta koulussa.

Arvostan ruotsin kieltä siinä, missä kaikkia sivistyskieliä, mutta se ei tarkoita, että kaikkea tulisi opettaa kaikille.

[Isäntä ja loinen]

En tiedä, johtuuko niin monen jopa vihamielinen suhtautuminen kieleen pelkästään hurrivihasta ja ainaisesta kilpailutilanteesta naapurimaamme kanssa vai onko asialle joitain ihan järkeviäkin perusteita. Tähän asti ne ovat mielestäni olleet vähissä.

Miten joku voi olla noin kujalla? Ilmeisesti Viitamies ei ole lainkaan seurannut tätä viime viikkojen keskustelua. Pakkoruotsin vastaisia argumentteja on esitetty runsaasti ja valtaosa näistä argumenteista on ollut vastaansanomattoman loogisia ja päteviä.

Viitamies ynnä muut höppänät voisivat aloittaa vaikka tästä:
Ajankohtainen Ykkönen: Joko päättyy pakkoruotsi?

Kyseisessä ohjelmassa Perussuomalaisten Nuorten Sebastian Tynkkynen argumentoi todella tyylikkäästi pakkoruotsia vastaan. Edes änkyrätoimittaja Heikki Peltonen ei mahda mitään.

[Myrkkymies]

Arvostan ruotsin kieltä siinä, missä kaikkia sivistyskieliä, mutta se ei tarkoita, että kaikkea tulisi opettaa kaikille.

Määrittele sivistyskieli.

[Eino P. Keravalta]

Arvostan ruotsin kieltä siinä, missä kaikkia sivistyskieliä, mutta se ei tarkoita, että kaikkea tulisi opettaa kaikille.

Määrittele sivistyskieli.

Sivistyskieli on kieli, jonka piirissä on luotu merkittäviä teknologisia innovaatioita.

[foobar]

- Minun on vaikeaa ymmärtää, että heikentäisimme kielten opetusta. Koulujemme tulisi antaa koululaisille ja opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen. Maailmalla ei pärjää suomen kielellä.

Kumpula-Natri kuvittelee, että ruotsin kielellä pärjää maailmalla? Kuinka noin tyhmä ihminen pääsee tuollaiseen asemaan?

Aika usein on tullut mieleen mielikuva, jonka mukaan demarivaikuttajaksi päästäkseen pitää alittaa jokin älykkyysraja. Tai ainakin osata näytellä täystyperää täyspäiväisesti.

Valitettavasti tämän mielikuvan luojina demarit eivät tässä maassa ole ainoa puolue.

[Kimmo Pirkkala]

"Sivistyskieli" on kyllä aika makuasia määriteltäväksi. Minusta riittää se, että ko. kielellä on luettavissa/kuultavissa merkittävä määrä kirjallisuutta, yleissivistystä, tiedettä jne. Mikä on sitten "merkittävä" määrä on täysin makuasian puolella. Uskoisin, että millä tahansa tieteenalalla niin suomen- kuin ruotsin kielelläkin loppuu kattava kirjallisuus aika pian heti kun erikoistutaan akateemiselle tasolle. Näin on ainakin tekniikan, matematiikan ja luonnontieteiden alalla, joista itselläni on omakohtaista kokemusta.

Aika moni pienen kielialueen puhuja määrittelee tietysti sivistyskielen tasoksi juuri sen tason, jolla oma äidinkieli sattuu olemaan. Kuinka sopivaa, sanoisin. Ruotsinkielisten kannalta on tietysti kovin harmillista, että ruotsi ei siinä suhteessa ole globaalissa katsannossa millään next levelillä suomeen verrattuna. Pikkukieliä molemmat. Ei ole mielestäni väärin sanoa ruotsia sivistyskieleksi, mutta kun se pakkoruotsikeskustelun yhteydessä ikään kuin sisältää hieman rasistissävytteisen vihjauksen, että suomi ei olisi sivistyskieli, niin sitä olisi kiva vähän tankata kommentin esittäjältä kun moista väitetään.

Itseäni kuitenkin vähän tökkii tässä keskustelussa nyt semmoinen hurriviha, jota tuntuu pintaan nousevan. Se nimittäin antaa juurikin aseita pakkoruotsin kannattajien käsiin. Minulla ei ole mitään ruotsin kieltä tai suomenruotsalaisia vastaan, miksi olisikaan? Eikä minulle tuota vaikeuksia myöntää ja ymmärtää, että ruotsin kieli ja ihan ruotsalaisuuskin on osa meidän historiaamme. Meidän esi-isämme olivat suomenkielisiä ruotsalaisia de facto. Niin se vain menee. Suomi oli osa Ruotsia jo melkein Ruotsin valtiollisen syntymän aikoihin. Silti nämä faktat eivät kanna pakkoruotsin perusteluina. Järki ja maltti päähän.

[skrabb]

16.8.2013 08.53
Viimeinen sana
Pakkoruotsi ylläpitää ennakkoluuloja
Pontus Purokuru

Suomenruotsalaisten asemaa on syytä parantaa. Nopeiten se onnistuu poistamalla pakkoruotsi.

Pakkoruotsi on kone, joka tuottaa katkeruutta ja ennakkoluuloja ruotsia, ruotsinkielisiä ja koko koulujärjestelmää kohtaan. Se saa muuten järkevät ihmiset raivoamaan kielivähemmistön oikeuksista, kuten ruotsin mukaan jyvitetyistä korkeakoulupaikoista.

Kun istuu seitsemättä vuotta pakollisella kurssilla opettelemassa kieltä, jota ei koskaan käytä ja josta ei muutenkaan koe hyötyvänsä, sitä helposti ajattelee ymmärtävänsä konservatiiveja, jotka kokevat ruotsin tuputuksen muinaisen kolonialismin tai yläluokan rakenteellisena jäänteenä.

Ennakkoluulot suomenruotsalaisia kohtaan laantuisivat, jos ruotsin opiskelusta tehtäisiin vapaaehtoista. Kommunikointikaan ei siitä heikentyisi: useimmat suomenkieliset puhuvat pakkoruotsista huolimatta suomenruotsalaisten kanssa suomea ja ruotsalaisten kanssa englantia.

Koulussa opetettu pakkoruotsi on murtunut vyyhti kielellistä piikkilankaa, joka ajanhukan lisäksi tulehduttaa kieliryhmien välejä. Asiaa ei auta, että kovaäänisimmät pakkoruotsin vastustajat tulevat oikeistosta ja kytkevät kielipolitiikan nationalismiin ja enemmistöidentiteettiin.

Pakkoruotsista puhutaan tavallisesti kokemuksen ulkopuolisesta näkökulmasta. Puhutaan perustuslaista, oikeuksista, kaksikielisyydestä ja muista abstraktioista. Vähemmän puhutaan siitä, millainen pakkoruotsi on kokemuksena.

Ruotsin opetus tarkoittaa pään hakkaamista pulpettiin yläasteella 228 tunnin ajan. Se tarkoittaa kyynistä asemasotaa lukiossa 190 tunnin ajan, ammattikoulussa 40 tunnin ajan. Se tarkoittaa yliopisto-opiskelijoiden taantumista yläastetraumojen tasolle virkamiesruotsin 80 tunnin ajaksi.

Eivätkä suomenkieliset silti opi ruotsia kunnolla. Vuoden 2008 kansallisen oppimistulosselvityksen mukaan 42 prosenttia B1-ruotsin oppilaista jäi tekstin ja puheen ymmärtämisessä tavoitetasosta. Taso oli vielä huonompi puhumisessa ja kirjoittamisessa: tavoitteen alle jäi 50–65 prosenttia oppilaista.

Itselleni ruotsinopettaja suositteli aikoinaan terapiaan menemistä, koska en oppinut kieltä ja näytin nyrpeältä tunneilla.

Seitsemän vuoden kielellisen köydenvedon jälkeen puhe pakkoruotsin opettavaisesta vaikutuksesta tuntuu teennäiseltä. Tekee mieli ilmoittaa, että kaksikielisyys köyhdyttää, avataan koulu aidolle monikielisyydelle ja tehdään toisesta kielestä valinnainen.

Suomi kun ei koskaan ole ollut kaksikielinen maa muuten kuin lain kuolleessa kirjaimessa. Toinen kotimainen on teatteria, jota sivistyneistö on tavannut esittää. Joskus teatterin syy oli luokkarakenne. Nykyään se voi olla esimerkiksi halu erottautua kiihkoilevista persujunteista.

Pakkoruotsin puolustajat voivat polkea jalkaansa kuinka tahansa, mutta mikään määrä hyväntahtoisuutta ei muutu oppimistuloksiksi eikä varsinkaan haluksi opiskella: motivaatio ruotsin opiskeluun on tutkitusti alhaisin kaikista kielistä.

Ruotsia kannattavien kielipoliitikkojen kannan tolkuttomuus tulee hyvin ilmi, kun he sanovat, että ovathan useat muutkin kouluaineet pakollisia. Ihan tosissaanko ruotsin käyttökelpoisuutta verrataan matematiikkaan tai englantiin?

Monet aineet ovat pakollisia, kyllä, mutta ne ovat pakollisia poliittisen päätöksen seurauksena. Päätökset ovat siitä hieno asia, että ne on mahdollista purkaa, jos niissä ei ole järkeä.

Pakkoruotsissa tiivistyy kaikki, mikä koulujärjestelmässä on pielessä: autoritaarisuus, oppilaiden viihtymättömyys ja kokemus opiskelun turhuudesta, opettajien välinpitämättömyys oppilaista ja toisten tarpeiden ulkoa päin määrittäminen.

Paljon on koulutuksessa korjattavaa. Työn voi aloittaa tekemällä ruotsin kielestä vapaaehtoisen ja purkamalla virkakelpoisuusvaatimuksen. Samalla vähenee vastenmielinen vihanlietsonta kielivähemmistöä kohtaan.

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/kolumnit/3037110/pakkoruotsi-yllapitaa-ennakkoluuloja

Ja vastauskommentti:

16.8.2013 13.20
"Pakkoruotsi" ylläpitää ennakkoluuloja

Vähemmistöjen asemaa on yleisesti ottaen syytä parantaa. Paras vaihtoehto siihen on yleensä se, että kuunnellaan aidosti vähemmistöjä. Pontus Purokurun (KU Verkkolehti 16.8.) väite, että pakkoruotsin poistaminen olisi nopein tapa parantaa suomenruotsalaisten asemaa kuulostaa erittäin oudolta. Etenkin mikäli asetetaan kyseinen aloite laajempaan poliittiseen kontekstiin. Kyseisen aloitteen alullepanijat tuskin tavoittelevat nykyisten ennakkoluulojen vähentämistä. Toisin sanoen voidaanko ajatella, että kyseessä on aito tahto parantaa ruotsinkielisten asemaa vai olisiko kenties kyseessä jokin muu?

Käsittääkseni kyseisellä aloitteella tavoitetaan lähinnä yksikielistä ja homogeenista Suomea. Mikäli tämä tulkinta on oikea, aloitteen kannattaminen lähinnä legitimoi kyseenalaisten toimijoiden ajatuksia riippumatta siitä mistä lähtökohdista aloitetta kannattaisi. Vasemmiston tavoite ei tulisi olla se, että Suomesta tulisi yksi- tai kaksikielinen maa, vaan tavoitteena tulisi olla monikielinen Suomi. Kyseisen aloitteen kannattaminen ei nähdäkseni tukisi tätä aloitetta ollenkaan.

Ymmärrän, että ruotsinkielen pakollisuuteen liittyy paljon turhautumista ja jopa vihaa. Yksi ärtymys liittyy ruotsinkielisiin opintolinjoihin korkeakouluissa. Mainittakoon, että kyseessä ei ole mihinkään vähemmistöstatukseen pohjautuvia opiskelupaikkoja, vaan kyseiset linjat ovat avoimia kaikille kunhan löytyy vaadittava kielitaito. Ruotsinkielen pakollisuuden poisto ei poistaisi kyseisiä linjoja korkeakouluista. Tämän takia pakollisuuden poisto voisi jopa lisätä turhautumista ja vihaa koska se vahvistaisi vastakkainasettelua "meidän" ja "noiden" välillä. Toisaalta mikäli tavoitteena on myös poistaa ruotsinkieliset linjat korkeakouluista, niin silloin se tulisi myös sanoa avoimesti koska silloin ollaan jo valmiita menemään hyvin kyseenalaisen politiikan kannalle.

Myös valtion ja kuntien kielivaatimukset aiheuttavat usein närää. Kielitaitolakihan pätee pelkästään niihin virkoihin joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Kunnissa tämä tarkoittaa sitä, että kaksikielisissä kunnissa vähemmistökieltä tulisi osata tyydyttävällä tasolla ja yksikielisissä kunnissa taitaa olla vaatimuksena vähemmistökielen ymmärtäminen tyydyttävällä tasolla. Ruotsinkielen pakollisuus kouluissa todennäköisesti vastaa tähän vaatimukseen etenkin mikäli keskityttäisiin parantamaan opetuksen laatua. Pakollisuuden poisto tosin voisi johtaa tilanteeseen jossa aikaisella kielivalinnalla voitaisiin vaikeuttaa omia mahdollisuuksia julkisiin virkoihin. Tämä taas helposti taas voisi lisätä ärtymystä ja voimistaa ajatusta, että ruotsinkieliset vaativat "kohtuuttomia".

Purokurun artikkelissa vaikuttaisi olevan yhtenä johtotähtenä ajatus, että motivaatiota kielen oppimiseen ei ole joten poistetaan pakollisuus koska muuten ihmiset turhautuvat. Kuten edellisessä kirjoituksessani (KU 12.8.) totesin, huonot oppimistulokset ja huono motivaatio ei voi olla syy pakollisuuden poistamiseen. Ne ovat molemmat syitä opetuksen parantamiseen ja miettimään muita keinoja miten saada opiskelijat kiinnostumaan kyseisistä aineista. Yksi käypä vaihtoehto olisi ruotsinkielien aikaistaminen. Yleisellä tasolla onnistumiset parantavat motivaatiota ja myös oppimistuloksia. Näin ollen tässä asiassa kyseessä on opetuksellinen ongelma eikä niinkään itse pakollisuus.

Selkeyden vuoksi totean lopuksi vielä, että otsikon tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, että pakkoruotsi käsitteenä itsessään ylläpitää ennakkoluuloja.

Joonas Leppänen
Landsstyrelsenin vpj. ja puoluehallituksen jäsen

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/3037315/%e2%80%9dpakkoruotsi%e2%80%9d-yllapitaa-ennakkoluuloja

[Fiftari]

Monet maailman kielistä ovat hyvin pieniä ja niillä on vain muutama tuhat puhujaa. Toisia kieliä taas käyttävät miljoonat ihmiset, ja kielet ovat voineet levitä hyvinkin kauas alueilta, joilla niitä alun perin on puhuttu.

Tähän on listattu puhujamäärän mukaan 13 suurinta kieltä. Mukana on myös tieto, monessako maassa kielellä on virallinen asema.
1. Kiina
Puhujia: 1,2 miljardia
Virallinen kieli 5 maassa

2. Hindi
Puhujia: 366 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa

3. Englanti
Puhujia: 341 miljoonaa
Virallinen kieli 115 maassa

4. Espanja
Puhujia: 322 miljoonaa
Virallinen kieli 20 maassa

5. Arabia
Puhujia: 280 miljoonaa
Virallinen kieli 26 maassa

6. Bengali
Puhujia: 207 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa

7. Portugali
Puhujia: 176 miljoonaa
Virallinen kieli 5 maassa

8. Venäjä
Puhujia: 167 miljoonaa
Virallinen kieli 16 maassa

9. Japani
Puhujia: 125 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa

10. Saksa
Puhujia: 98 miljoonaa
Virallinen kieli 9 maassa

11. Thai
Puhujia: 83 miljoonaa
Virallinen kieli 1 maassa

12. Korea
Puhujia: 78 miljoonaa
Virallinen kieli 2 maassa

13. Ranska
Puhujia: 77 miljoonaa
Virallinen kieli 40 maassa

Tieteen kuvalehti

[Lalli IsoTalo]

Ruotsia kohtaan tuntee 50 000 aloitteen alle­kirjoittajaa outoa, primitiivistä vihaa.

Helsingin Sanomat, kolumni: Minna Lindgren: Puhukaamme sitten englantia 18.8.2013

Minna Lindgren projisoi lukijoilleen omaa outoa, primitiivistä vihaansa suomalaisuutta kohtaan.