Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Jaska]

Minä näin äidinkielenäni meänkieltä eli peräpohjolan murretta puhuvana voin sanoa että aivan poliittisesti on eri kieli.
Katoko se o vai vähä erilaine ko mitä met ollaha totuttu puhumaha täällä lähempänä venäjä rajaa, muutama sana o eri.
Minähä ole ollu opissa aiva 1920 syntyneie joukosa ja vaik peruskoulu onki sotkenu ni puhun kyl sakeaa murretta.
Voin valehtelemata sanoa et eteläs eivät kaik meinannehe oikeen ymmärtää mun puhetta vaik aiva suomalaine oon
Siel ruottin puolel ei ollu mitää ongelmaa tulla ymmärretyks vaikka meänkielisiä olivat.

Ja sitten lopetin murteen kirjoittamisen, hankalaa on ja tuskin täysin oikein meni vaikka puhunkin sitä.
Pärjään puhumallani suomella meänkielisten keskellä. Se että joku etelän pelle ei ymmärrä ei muuta sitä että se on suomen murre vai laitetaanko rauman murre omaksi kieleksi?

Tässä on taas tärkeää hahmottaa muutamia juttuja:
1. Heti Tornionjoen länsipuolella asuvilla ruotsinsuomalaisilla on tiiviit kontaktit suomenkielisiin, eikä kieli ole päässyt eriytymään samalla lailla kuin esim. Jällivaarassa asuvilla.
2. Se että murrejatkumon naapurimurteiden puhujat ymmärtävät toisiaan ei muuta sitä, että kauempana asuvat eivät ymmärrä toisiaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Murrejatkumo

Esimerkiksi saksan ja hollannin kielten välillä on siirtymämurteita, muttei se tarkoita, että saksa ja hollanti olisivat sama kieli. Vastaavasti meänkielen ja suomen välillä on siirtymämurteita, joista Suomen puolen peräpohja lasketaan suomen kielen piiriin ja heti Tornionjoen länsipuolinen puheenparsi meänkielen piiriin. Meänkieli ja suomi eivät silti ole sama kieli.

[Jaska]

Onko siis suomenruotsi myös oma kielensä?

Kyllä suomenruotsi (tai itäisin osa siitä, jolta puuttuvat ruotsalaiskontaktit) voitaisiin laskea omaksi kielekseen aivan yhtä perustellusti. Äänteellisesti ruotsinruotsin murteetkin ovat tietysti hyvin kirjavia, mutta suomenruotsi on vuosisatojen aikana kehittynyt sanastollisesti ja syntaktisestikin näistä eri suuntaan vahvan suomalaisvaikutuksen vuoksi. Östnyylendskå käyttää jopa omaa kirjoitusstandardiaan:
http://tcoimom.suntuubi.com/?cat=33

Siinä missä Ruotsissa on ollut poliittista tahtoa tunnustaa meänkielen oma asema, Suomessa on poliittista tahtoa pitää suomenruotsi osana ruotsin kieltä. Separatismia ei hyväksytä. 

tuota tuota.
Itse olen eteläisestä Suomesta ja puhun mielestäni standardisuomea. Tuo meänkielen kurssi... Ymmärsin muutamaa lainasanaa lukuunottamatta kaiken ja helposti.

Tuo kurssi on kyllä kovasti suomenkaltaista kieltä. Tähän liittyy se, että Ruotsin kansalaisina meänkieliset korostavat OMAA identiteettiään pyrkimällä eroon liioista ruotsalaisuuksista, toisin sanoen korostamalla paradoksaalisesti suomalaisia piirteitä. Suomalaisten näkökulmasta se kuitenkin vähentää heidän omanlaisuuttaan.

Silti käytännön meänkielisissä teksteissä on paljon enemmän vierasta kuin tuon perusteella voisi olettaa:
http://incubator.wikimedia.org/wiki/Wp/fit/Birger_Winsa

Lisäksi Bengt Pohjanen ja monet muut aktiivit ovat Pajalasta, aivan Suomen rajan tuntumasta, missä suomen kielen vaikutus ei ole koskaan katkennut eikä kieli siksi eriytynyt samassa mitassa. Ydin-meänkieli on lännempänä, ja "Länsi-Tornion" murre on sitä suomalaisempaa; murrejatkumossa sen naapurina taas ovat Suomen puolen peräpohjan länsimurteet ("Itä-Tornio") ennen standardisuomea.

Eli ydin-suomi ja ydin-meänkieli eivät ole keskenään sujuvasti ymmärrettäviä (sen enempää kuin lähisukukielet yleensäkään; kyllähän karjalasta ja virostakin pääasiat ja sijamuodot voi ymmärtää suomen pohjalta), vaikka niiden välillä onkin siirtymämurteita. Ydin-ruotsi ja ydin-norja ovat eri kieliä, vaikka niiden välillä onkin seka/siirtymämurteita jne.

[Toadie]

Kieli on määrittelykysymys, ja kielen määritelmäkin on määrittelykysymys. Jos määritelmä on poliittinen, määritelmä on vallankäyttöä. Minkä tahansa murteen, vaikka tampereen, voi halutessaan määritellä eri kieleksi - riittää kun kirjoittaa puhekieltä foneettisesti ja säilyttäen murre- ja slangisanat. Skotlannin, Etelä-Afrikan ja Uuden Seelannin kieletkään eivät siis ole englantia. Kaikkea sitä oppii.

Poliittisista ja lingvistisistä nyansseista vähät välittäen, meänkieli on ihan selvää suomen murretta. Eikä tällä ole taaskaan mitään tekemistä pakollisen ruotsinopetuksen kanssa. Mielenkiintoista, toki.

[ikuturso]

Tänään kuulin aika hyvän. Voin lukea maitotölkin kumman puolen hyvänsä. Ei tarvitse kääntää tölkkiä ymmärtääkseen sisällön.
Vastasin, että onneksi osaan viroa. Pätee nimittäin oluttölkkeihini näin sama.

-i-

[Toadie]

^ Tuohon liittyen, monet pohjoismaalaiset osaavat ainakin yhden lauseen verran suomea: "Ei saa peittää." Ja suomalaiset sen vastikkeet "må ikke tildekkes" ja "får ej övertäckas."

Jotain hyödyllistä paskalla istuessakin oppii.

[JEE]

^ Tuohon liittyen, monet pohjoismaalaiset osaavat ainakin yhden lauseen verran suomea: "Ei saa peittää." Ja suomalaiset sen vastikkeet "må ikke tildekkes" ja "får ej övertäckas."

Jotain hyödyllistä paskalla istuessakin oppii.

Totta. Minä tosin etenin opiskeluissani hieman pidemmälle ja opettelin hienostuneemman, ranskalaisen fraasin: "Ne pas couvrir".

[Marija]

Minä näin äidinkielenäni meänkieltä eli peräpohjolan murretta puhuvana voin sanoa että aivan poliittisesti on eri kieli.
Katoko se o vai vähä erilaine ko mitä met ollaha totuttu puhumaha täällä lähempänä venäjä rajaa, muutama sana o eri.
Minähä ole ollu opissa aiva 1920 syntyneie joukosa ja vaik peruskoulu onki sotkenu ni puhun kyl sakeaa murretta.
Voin valehtelemata sanoa et eteläs eivät kaik meinannehe oikeen ymmärtää mun puhetta vaik aiva suomalaine oon
Siel ruottin puolel ei ollu mitää ongelmaa tulla ymmärretyks vaikka meänkielisiä olivat.

Ja sitten lopetin murteen kirjoittamisen, hankalaa on ja tuskin täysin oikein meni vaikka puhunkin sitä.
Pärjään puhumallani suomella meänkielisten keskellä. Se että joku etelän pelle ei ymmärrä ei muuta sitä että se on suomen murre vai laitetaanko rauman murre omaksi kieleksi?

Hienoa murretta!   

Suomen murteita tulisi vaalia suomalaiseen kulttuuriin ensisijaisesti kuuluvina.

Mutta kun helvatan ruåtti ja heitä varten joka asian kääntäminen on vienyt ja vie miljardeja suomenkansan rahoja.

Olisi tosiaan toivottavaa, ettei nuoriso opettelisi jotain älytöntä puhekieltä, mikä ei ole mitään kieltä, vaan ylpeinä vaalisivat omien kotialueidensa murteita.

Itse pidän kovasti esim Turun-Uudenkaupungin-Rauman murteista. Tulen oikein hyvälle tuulelle kun kuuntelen.

Heli Laaksonen: http://www.youtube.com/watch?v=XqO80RcphUY

[Jaska]

Kieli on määrittelykysymys, ja kielen määritelmäkin on määrittelykysymys. Jos määritelmä on poliittinen, määritelmä on vallankäyttöä. Minkä tahansa murteen, vaikka tampereen, voi halutessaan määritellä eri kieleksi - riittää kun kirjoittaa puhekieltä foneettisesti ja säilyttäen murre- ja slangisanat. Skotlannin, Etelä-Afrikan ja Uuden Seelannin kieletkään eivät siis ole englantia. Kaikkea sitä oppii.

Aika mustavalkoinen kärjistys, mutta ytimen lienet ymmärtänyt oikein. Korjataan nyt kuitenkin sen verran, että poliittiset rajat liittyvät murteen tai kielen statukseen vain sitä kautta, että
1) jääminen saman valtion sisään pitää murteet yhtenäisenä kommunikaatiopiirinä = yhtenä kielenä
2) jääminen eri valtioihin eriyttää murteet sanastollisesti ja johtaa ne eri kieliksi; tulkinnanvaraista on vain se, riittääkö 200 vuotta erillisyyttä vielä tekemään meänkielestä oman kielensä (siis kauempana rajasta puhutun). Östnyylendskån 700 vuotta erillään riikinruotsista taatusti riittäisi tekemään siitä oman kielensä, jos poliittista tahtoa löytyisi.

Yksikään lingvisti tuskin väittäisi Tampereen murretta omaksi kielekseen, kun taas meänkieltä väittää monikin - ja siis puhtaasti kieleen ja sen kehitykseen katsoenkin, tuijottamatta valtion rajaa.

Murrejatkumo on epäilemättä vaikea käsite maallikon hahmottaa.

Poliittisista ja lingvistisistä nyansseista vähät välittäen, meänkieli on ihan selvää suomen murretta.

Osaisitko kertoa, mikä muu taso kuin lingvistinen olisi validi määrittämään kieleyden/murteuden? Mutu-taso?

[Tabula Rasa]

Eipähän tuo jatkume ole kuin mikä muu jatkumo hyvänsä. Laitetaan viiva ja määritellään ääripäät. Kysymys on siitä että kaiken arkijärjen mukaan tuo puhuttu kieli on niin lähellä suomen puhuttua kieltä että voidaan hyvin puhua suomen murteesta. Muutema ruotsinkielinen lainasana ei muuta sitä tosiasaiaa.

[Toadie]

Jaska,

mistä päättelet että olen maallikko? Voisiko olla että asia ei vain ole kiinnostava tai relevantti? Ymmärrän asian oikein hyvin, kuten aikaisemmatkin pointtisi palveluista yms. Olisiko aiheellista tehdä omat ketjut  kielille ja murteille niin saisi oikein antaumuksella resuneerata.

Ymmärrän puhuttua ja kirjoitettua meätä koska se ei eroa juuri lainkaan muista ymmärtämistäni suomen murteista. Jos nyt jostain kaivat esiin meänkielen näytteen jota kukaan ei ymmärrä, tarkoittaako se että näyte on eri kieltä kuin ymmärtämäni meä? Meän tai muun murteen määrittely kieleksi on politiikkaa,  lingvistiikka  on politiikan työkalu. Voisin mainita flaami/hollanti, serbia/kroatia/bosnia-pelleilyt ja väittää ettei Sveitsissä puhuta saksaa, mutta kun ei kiinnosta. Sanoin että minkä tahansa määritelmän voi tehdä jos HALUAA. Määrittelijän motiivit ovat  avain.

Ruotsin pakollisuus kiinnostaa. Se ettei Suomessa ruotsia opiskelemalla opi ymmärtämään puhuttua riikinruotsia on olennainen asia. Moni muu asia ei ole.

[Jaska]

Jaska,

mistä päättelet että olen maallikko?

Koska et kirjoita kuin pappiskastiin kuuluva.

Ymmärrän puhuttua ja kirjoitettua meätä koska se ei eroa juuri lainkaan muista ymmärtämistäni suomen murteista. Jos nyt jostain kaivat esiin meänkielen näytteen jota kukaan ei ymmärrä, tarkoittaako se että näyte on eri kieltä kuin ymmärtämäni meä?

Tähän juuri liittyy se murrejatkumo, jonka olit ilmeisesti ymmärtänyt:
1. Kauempana Suomen rajasta on sellaista meänkieltä, jota on vaikeampi ymmärtää;
2. lähempänä Suomen rajaa on sellaista meänkieltä, jota on helpompi ymmärtää;
3. Suomen puolella on sellaista peräpohjaa, jota on vielä helpompi ymmärtää;
4. sitten tulee muita murteita ja standardisuomi.

Koska murrejatkumon ääripäät eivät ymmärrä riittävästi toisiaan, on perusteltua puhua eri kielistä. Siirtymämurteet näiden ääripäiden välillä voidaan luokitella joko osiksi niitä ääripääkielimuotoja (jolloin kielten välinen raja menisi valtakunnanrajalla) tai sitten jättää "roikkumaan" siirtymämurteina, jos ei haluta ottaa kantaa siihen, mihin kieleen ne kuuluvat. Minusta ensimmäinen tapa on selkeämpi, koska voi tuntua järjenvastaiselta ajatella murteita, jotka eivät kuuluisi mihinkään kieleen.

Meän tai muun murteen määrittely kieleksi on politiikkaa,  lingvistiikka  on politiikan työkalu. Voisin mainita flaami/hollanti, serbia/kroatia/bosnia-pelleilyt ja väittää ettei Sveitsissä puhuta saksaa, mutta kun ei kiinnosta. Sanoin että minkä tahansa määritelmän voi tehdä jos HALUAA. Määrittelijän motiivit ovat  avain.

Lingvistiikka voi olla politiikan työkalu, mutta siitä ei seuraa, että lingvistiikka on aina ja kaikkialla pelkkä politiikan työkalu. Tulee erottaa kielitieteellinen rajanveto poliittisesta rajanvedosta, koska aina ne eivät seuraa samoja rajoja.

Ruotsin pakollisuus kiinnostaa. Se ettei Suomessa ruotsia opiskelemalla opi ymmärtämään puhuttua riikinruotsia on olennainen asia. Moni muu asia ei ole.

Ei ruotsia koulussa opiskelemalla opi ymmärtämään suomenruotsiakaan. Kouluissa opiskellaan standardikieltä eli kirjakieltä, joka AINA eroaa useimmista murteista ja puhekielistä.

Se, että erilaiset kirjainyhtymät ääntyvät eri murrealueiden opettajien suussa erilaisina (Tukholma ~ Göteborg ~ Porvoo), ei muuta sitä, että oppikirjoissa on aina standardiruotsia.

Puhutun ruotsin ymmärtäminen kirjaruotsin pohjalta vaatii aina pientä harjaannusta, olipa kyseessä Norrlannissa, Skoonessa tai Porvoossa puhuttu ruotsi.

[elven archer]

Se ettei Suomessa ruotsia opiskelemalla opi ymmärtämään puhuttua riikinruotsia on olennainen asia.

Mutta ruotsiahan luetaankin tässä maassa kuulemma vähemmistömme takia, joten sinälläänhän asia menee ihan oikein. Suomenruotsi on paljon helpompaa ymmärtää suomalaisen korvin, joten voi niitä ressukoita, joiden opettaja on viettänyt liikaa aikaa Ruotsissa. Ei siitä saa mitään selvää, nimimerkillä kokemusta on. Kun tuollainen turhuus täytyy käydä läpi, niin parempi, että siitä selviää mahdollisimman helpolla.

[Jaska]

Väänsin blogikirjoituksena toivottavasti yhä useamman silmiä avaavan, Etelä-Afrikkaan sijoittuvan esimerkin havainnollistaakseni pakkoruotsia:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152817-siirtomaaherran-elkeet

[Eugen235]

pakkoruotsi on rasistinen ja taloudellinen työkalu. Sen avulla suuri osa suomalaisista on pantu kilpailemaan kuka saa suosion, palkinnon, taloudellisen hyödyn. Joissakin tapauksissa pakkoruotsia fanittava ugri, mongoli saa jopa niin ison onnen että pääsee vertauskuvallisesti  imemään ruotsinkielisen persettä. Se on onnen huippu, kliimaksi.

Ruotsinkielinen on kuin jeesus: "yksi sinulta puuttuu, oikea kieli ja syntyperä, ja sen mukana kaikki".

Missään maailmanhistorian vaiheessa tai paikassa ei ole tietääkseni ollut vastaava irvokasta ilmiötä. Ruandan hutut ja tutsit lienevät lähin vertailukohta 1994, mutta kai sielläkin ero perustui etnisyyteen, kulttuuriin ja klaaneihin. Eikä pakkokieleen.

[-PPT-]

Maailma muuttuu ja globalisaation myötä pienen on oltava entistä ketterämpu ja vanhat totuudet kyseenalaistetaan. Kuitenkin, yksi dinosaurus elää ja porskuttaa entiseen tyyliinsä ja sille aina löytyy rahaa, vaikka kiven alta kaivamalla jos ei muuten, ja se on Suomen keinotekoinen kaksikielisyys.

[alussaolisana]

Väänsin blogikirjoituksena toivottavasti yhä useamman silmiä avaavan, Etelä-Afrikkaan sijoittuvan esimerkin havainnollistaakseni pakkoruotsia:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152817-siirtomaaherran-elkeet

Kiitos tästä, Jaska !!!!!!

[skrabb]

Vantaa kehottaa: Puhukaa ruotsia ensi viikon aikana
2.11.2013 16:00|5Kommentoi

Ruotsalaisuuden viikolla kaksikielisyys näkyy ja kuuluu Vantaalla.

Ympäri kaupunkia järjestetään useita kaksikielisiä tapahtumia. Kilterin koulun kielikylpyluokka tutustuu tiistaina ruotsinkielisiin alakouluihin.

Muumipeikko ystävineen tapaa lapsia isänpäivänä Vernissassa. Runoilija Claes Andersson esittää runoja ja lauluja kaksikielisessä runoillassa konserttitalo Martinuksessa.

Vantaan kaupunki kannustaa vantaalaisia puhumaan viikolla edes yhtenä päivänä ruotsia. Koko ohjelma löytyy osoitteesta www.vanda.fi/svenskaveckan.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/263326-vantaa-kehottaa-puhukaa-ruotsia-ensi-viikon-aikana

[Meänteis]

Jottei Vantaan ulkopuolella asuville tule paha mieli, niin täältä näkee myös omalla paikkakunnalla mahdollisesti järjestettävät svenskaveckan tapahtumat: http://www.svenskaveckan.fi/sv/start/
Itäinen Suomi ja Lappi voisivat vähän edes yrittää. Kummaa touhua... 

Ja loppukevennykseksi HooÄssää: http://www.hs.fi/kaupunki/Ruotsia+kuulee+ymp%C3%A4ri+metropolia/a1383293133494

Eli meidän pitää kaikkien viettää ruotsiviikkoa, koska yhteisöllisyys tai jtn. Ja samalla:

Arcadakin on nuorten mielestä kuin kylä. Nuoret lähtevät harvoin keskustaan, joskus baariin tai syömään.
"Ei tarvitse, täällä on kaikki", Påhls kertoo.
Ja lisää harrastusmahdollisuuksia on tulossa. Arcadan taustasäätiö suunnittelee omaa urheiluhallia Sörnäisten rantatien varteen.

Mutta suomenruotsalaiset ovat sinnikkäitä: parhaillaan on vireillä oman korttelin rakentaminen Jätkäsaareen.

EDIT: hienoa muuten miten tuosta taustasäätiöstä ei voi lukea suomeksi Arcadan sivuilla: http://www.arcada.fi/fi/stiftelsen-arcada-saatio

[Kimmo Pirkkala]

Monikulttuurisuus, kohtaamisteoria, rikkaus, positiivinen syrjintä. Kaikki ihanat suvisideologiat unohtuvat justiinsa kun tulee kyse ruotsinkielisyydestä. Siinä on raja, jonka jälkeen alkaa monokulttuurisuus ja segregaatio nähdään suotavana ilmiönä.

[l'uomo normale]

En ennen tämän ketjun lukemista tiennytkään että Ruotsalaisuuden päivä on venähtänyt kokonaiseksi viikoksi. Googlettamalla löytyi sivutolkulla tapahtumia. Ilmeisesti kuitenkin aika uusi juttu on kyseessä, kun jossain Kristiinankaupungissakin järjestetään tapahtuma vasta toisen kerran. Outoa etteivät ole keksineet tämmöistä viikkoa jo aiemmin. Ruotsalaisuuden ja muun kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden kuukautta odotellessa...

[elven archer]

Ja loppukevennykseksi HooÄssää: http://www.hs.fi/kaupunki/Ruotsia+kuulee+ymp%C3%A4ri+metropolia/a1383293133494

Det var en snöplig artikel. Ja mikä hiton metropoli? Iloista naurua, rupattelua, oma kortteli ja kouluruotsilla tehty artikkeli. Noloa!

[Kimmo Pirkkala]

Toistan tässä jo aiemminkin esittämäni näkemyksen:

Itse olen työskennellyt 8 vuotta asiakaspalvelutehtävissä pääkaupunkiseudulla palvellen asiakkaita Hki-Espoo-Vantaa-alueella. Asiakaskontakteja on tullut sinä aikana varovaisesti arvioiden reilusti yli 10.000 ja kertaakaan en ole tarvinnut ruotsia. Olisin sitä kyllä yrittänyt solkata, jos asiakas olisi sillä aloittanut ja selvästi osoittanut, että haluaa kommunikoida ruotsiksi, mutta kertaakaan ei niin ole käynyt.

[Meänteis]

...kouluruotsilla tehty artikkeli.

Oho, en edes ensimmäisellä lukukerralla bongannut tuota

Artikkelin haastattelut tehtiin kouluruotsilla.

kohtaa tuolta lopusta. Sitäkään ei olisi laitettu, ellei haluttaisi korostaa sitä, kuinka pakkoruotsilla "pärjää" ja kuinka sitä voi käyttää arjessa jne.

Ruotsalaisuuden ja muun kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden kuukautta odotellessa...

Eiköhän se ensi vuonna jo ole tosiasia, kun huomataan, ettei tästä viikosta oikein ollutkaan (yllätys yllätys) ruotsinkielen aseman pelastajaksi.

[Rubiikinkuutio]

Toistan tässä jo aiemminkin esittämäni näkemyksen:

Itse olen työskennellyt 8 vuotta asiakaspalvelutehtävissä pääkaupunkiseudulla palvellen asiakkaita Hki-Espoo-Vantaa-alueella. Asiakaskontakteja on tullut sinä aikana varovaisesti arvioiden reilusti yli 10.000 ja kertaakaan en ole tarvinnut ruotsia. Olisin sitä kyllä yrittänyt solkata, jos asiakas olisi sillä aloittanut ja selvästi osoittanut, että haluaa kommunikoida ruotsiksi, mutta kertaakaan ei niin ole käynyt.

Oman kokemuksni mukaan ruotsinkieliset tahtovat PK-seudulla lähinnä lääkäripalvelut, koulut ja päiväkodit ruotsiksi. Mahdollisesti jotkut vaikeat lakiasiat. Putkimiesten kanssa tai kaupankassa ruotsia tahtovat käyttää PK-seudulla vain jotkut kielipolitiikkaa ajavat nirppanokat.

[Meänteis]

http://www.folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/
Moneenko kertaan nämäkin väittämät on perusteltu vääriksi?

Ja oikeasti, katsokaa nyt näitä perusteluja:

Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt. venäjä).
Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.

Esim. noilla perustellaan siis PAKKOA!?!

[ikuturso]

http://www.folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/
Moneenko kertaan nämäkin väittämät on perusteltu vääriksi?

Ja oikeasti, katsokaa nyt näitä perusteluja:

...
Esim. noilla perustellaan siis PAKKOA!?!

Kommentit välissä boldilla:

Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli (vrt. venäjä).
No verrataan sitten venäjään. Ei artikkeleita, ei edes olla-verbiä preesensissä. Kyrilliset aakkoset oppii parissa päivässä, sujuva lukeminen vie aikansa
Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Venäjänkielentaitoinen saa helposti töitä Suomessa, Venäjällä, Valkovenäjällä, Ukrainassa, ja monissa ent. varsovan-liiton maassa.
Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
Venäjän kielen taito helpottaa kaikkien slaavilaisten kielten oppimista, ja kyrillinen kirjaimisto tukee kreikan kielen oppimista.
Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
Venäjän kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun monissa venäläisissä akatemioissa, urheilu- ja taidekouluissa, sekä hyvän pohjan jääkiekonpeluuseen KHL:ssä.
Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.
Venäjän kieli avaa ovia laajaan itäiseen kulttuuri- ja viihde-elämään. Pushkin, Tsehov, Tsaikovski, Hatsaturjan, Rimsky-korsakov, bolshoi-teatteri, mariinski-baletti, puna-armeijan kuoro, Novo-spasskin luostarin kuoro, kansanmusiikki ja -tanssi...

Olen muuten näitä Novo-spasskin mukamunkkeja (ammattilaulajia) käynyt livenä kuuntelemassa Tampereen Tuomiokirkossa:
http://www.youtube.com/watch?v=KGvJq-stfMY
Ja tää on aina iskenyt suoraan pohjaan vatsakalvojen. Olkoonkin armenialainen tai gruusialainen. Youtuben dynamiikka ei riitä:
http://www.youtube.com/watch?v=of5ebCY5__Q
Ja näin käy, kun amerikkalaiset yrittävät tulkita Rimsky-korsakovia vetopasuunalla. Legenda.
http://www.youtube.com/watch?v=GRqp3O0-soc

Mitäs siellä ruotsissa olikaan ABBA:n ja Henning Mankellin lisäksi? Ingemar Stenmark ja Björn Borg.

-i-

[Tabula Rasa]

Mitäs vielä, venäjässä sanajärjestys on erittäin vapaa. Intonaatio kertoo kuitenkin mitä painotat mikäli et sitä saa ensimmäiseksi. Ruotsi on täysin lukittu puhumaan yodaa.

[Oami]

Saksan opetusviranomaisille voisi vihjata tuosta moneen kertaan esiin tulevasta väitteestä: ruotsin opettelu auttaa opettelemaan saksaa.

[Jaska]

Monikulttuurisuus, kohtaamisteoria, rikkaus, positiivinen syrjintä. Kaikki ihanat suvisideologiat unohtuvat justiinsa kun tulee kyse ruotsinkielisyydestä. Siinä on raja, jonka jälkeen alkaa monokulttuurisuus ja segregaatio nähdään suotavana ilmiönä.

Aaaaaamen. Niikäläisten sokeus omille kaksoisstandardeilleen jaksaa aina yllättää.

[Meänteis]

Jaska. Sinä kun olet hyvä tästä asiasta kirjoittamaan...

Ja kuten "Pakkoruotsi vai kouluruotsi?" blogipostauksessasi toivot perusteluja pakkoruotsittajilta:

Lopuksi esitän toivomuksen, että valheellisen vihollispropagandan levittäminen RKP:n ja muiden pakkoruotsia kannattavien toimesta lopetettaisiin. Pakkoruotsittajienkin olisi jo korkea aika siirtyä keskustelemaan perustelujen tasolla – toistaiseksi kestäviä perusteluja pakolliselle ruotsille ei ole näkynyt.

niin nyt kun heillä on tarjota noinkin mahtavat "perustelut", niin kirjoitappa blogi missä yksitellen kumoat ne.