Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Swen OF Sweden]

Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan?   

Ei usko. Määrällisesti se ei varmaan nouse, mutta laadullisesti ehdottomasti, eli ne jotka sen valitsevat tulevat sitä varmasti myös käyttämään tosielämässä.
Nyt kaikki lukevat sen pakosta ja unohtavat sen sitten samantien.
Nykyinen toimitatapa ja vaatimukset, eivät hyödytä vatiota tai suomenruotsalaisia millään muotoa.

Pakkoruotsi pois, niin kaikilla hyvää ois

[Roope]

Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan?

Ei tietenkään yleisesti, mutta kylläkin sen valitsevien keskuudessa.

Kuviosta
3 käy myös selkeästi ilmi, miten suuri ongelma ruotsin kielen opetuksessa on erilaisten oppijoiden tarpeisiin vastaaminen: osa oppilaista haluaisi oppia ja tarvitsisi haastavampia tehtäviä samaan aikaan kuin osalla oppilaita on suuria oppimis- ja motivaatio-ongelmia.
...
Oppilaiden opiskeluinnon puute, kielteiset asenteet ja heikko osaaminen ovat opettajien mukaan yhteydessä ruotsin tuntien työrauhaan. Jo yksikin huonosti motivoitunut oppilas voi vaikuttaa koko ryhmän ilmapiiriin ja viedä opettajan aikaa opettamiselta.
...
Työrauhan puuttuminen häiritsi oppilaiden keskittymistä eikä osa oppilaista voinut näyttää arvioinnissa osaamistaan toivomallaan tavalla. B1-ruotsin opiskelussa osalla oppilaista opiskeluinto on todella heikko, osa oppilaista kuitenkin on motivoituneita ja haluaa oppia.

[RP]

En ensin huomannutkaan, mutta Höblän uutisoinnissa todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen käsityksenä, että "pitäisi selvittää, lisääkö oppilaiden mahdollisuus valita ruotsi itse peruskoulussa mielenkiintoa".

Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan?  Vapaaehtoisuuden ideahan on aivan toisaalla, eli opetukseen käytettyjen resurssien optimoimisessa, ml. oppilaan aika ja vaiva.

Karvin kommenttihan koski sitä, että jos koulussa voisi valita sen englannista poikkeavan kielen (ruotsi vaihtoehtojen joukossa), parempi motivaatio voisi lisätä osaamisen tasoa (tässä kielessä, oli se sitten ruotsi tai joku muu)

Sinänsä vapaaehtoisessa ruotsinryhmässäkin keskimääräinen mielenkiinto varmaan olisi parempi, koska poistuma olisi etupäässä sieltä toisesta päästä
(Siinäkin tapauksessa, että vapaaehtoisuus koskisi vain peruskoulua ja ainakin jossakin määrin akateemisesti oriontoituneet perheet valitsisivat ruotsin "vapaaehtoisesti" koska virkamiesruotsi.)

[Siili]

Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan?  Vapaaehtoisuuden ideahan on aivan toisaalla, eli opetukseen käytettyjen resurssien optimoimisessa, ml. oppilaan aika ja vaiva.

Karvin kommenttihan koski sitä, että jos koulussa voisi valita sen englannista poikkeavan kielen (ruotsi vaihtoehtojen joukossa), parempi motivaatio voisi lisätä osaamisen tasoa (tässä kielessä, oli se sitten ruotsi tai joku muu)

Sinänsä vapaaehtoisessa ruotsinryhmässäkin keskimääräinen mielenkiinto varmaan olisi parempi, koska poistuma olisi etupäässä sieltä toisesta päästä

Keskimääräin osaamisen taso ja mielenkiinto vapaaehtoisilla ruotsin tunneilla olisi takuuvarmasti parempi nykyisiin kaikille pakollisiin tunteihin verrattuna.  Oma kommenttini koski ikäluokkaa yleisesti, eli mitään yleistä innostuksen kasvua ruotsinkieltä kohtaan ei nähdäkseni vapaaehtoistamisen myötä ole odotettavissa.

[RP]

^Juu Höblän tulkinta on kovin optimistinen (heidän näkökannastaan)

[IDA]

Ei usko. Määrällisesti se ei varmaan nouse, mutta laadullisesti ehdottomasti, eli ne jotka sen valitsevat tulevat sitä varmasti myös käyttämään tosielämässä.

Itse olen myös vakaasti sitä mieltä, että pakkoruotsi tekee ainoastaan haittaa ruotsin osaamiselle tässä maassa. Lisäksi se aiheuttaa yleistä tympääntymistä sinänsä pirteää ja mukavaa ruotsinkielistä väestöämme kohtaan.

Muuten olen hyvin pitkälle kaimani Ida Asplundin kanssa samoilla linjoilla. Tai ainakin niillä linjoilla, joita hänellä taannoin oli.

[lurkkeri]

Opiskelumotivaatiota varmaan heikentää sekin, että Suomen kouluissa ei opeteta oikeaa ruotsia, vaan sen harvinaista ja vanhentunutta murretta, suomenruotsia. Tällä ei ole käyttöä kuin hyvin harvoissa paikoissa ja tilanteissa.

Oikean ruotsin opiskelusta voisi olla jotain hyötyäkin, matkoilla, pohjoismaisessa kaupassa ja muussa pohjoismaisessa yritysmaailmassa. Tosin isommissa pohjoismaisissakin firmoissa useimmiten käytetään englantia firman sisäisenä kielenä.

Ongelmana on se, että jos oikean ruotsin opetukseen siirryttäisiin, joutuisi koko opettajakuntakin uudelleenkoulutukseen.

[IDA]

Opiskelumotivaatiota varmaan heikentää sekin, että Suomen kouluissa ei opeteta oikeaa ruotsia, vaan sen harvinaista ja vanhentunutta murretta, suomenruotsia. Tällä ei ole käyttöä kuin hyvin harvoissa paikoissa ja tilanteissa.

Minulla on se käsitys, että Pyttis - Loviisa - Porvoo - Helsinki  - alueella puhuttu ruotsi on parempaa ruotsia kuin riikinruotsi. Ehkä vanhahtavaa, mutta toisaalta paljon puhtaampaa. Kyllä sitä kannattaa opiskella ja puhua myös Ruotsissa, joka on ilmeisesti vielä Suomea pahemmin englannin saastuttama. Siis kielellisesti, tuskin Ruotsista sentään löytyy yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, joissa ei opiskeltaisi pääsääntöisesti ruotsiksi. Suomessa taas suomalaiset opettajat opettavat suomalaisia oppilaita huonolla englannilla ja päättäjät kuvittelevat tämän olevan innovaatio, joka menee maailmalle kuin itse Nokia, tuoden Suomeen loputonta vaurautta.

[Swen OF Sweden]

Opiskelumotivaatiota varmaan heikentää sekin, että Suomen kouluissa ei opeteta oikeaa ruotsia, vaan sen harvinaista ja vanhentunutta murretta, suomenruotsia. Tällä ei ole käyttöä kuin hyvin harvoissa paikoissa ja tilanteissa.

Suomenruotsi on aivan hyvää ja toimii erittäin hyvin kaikissa paikoissa ruotsissa, mitään ongelmia ei juuri ole, muutamat sanonnat vähän poikkeaa, mutta kyllä murre erot ovat ruotsin sisälläkin suurempia. Suomenruotsissa kirjaimet lausutaan selkeämmin sanoissa kuin riikinruotsissa.
Itse vierastan suomenruotsia ja koen sen itselleni jopa hieman vieraaksi, mutta yritän vääntää samaa aksenttia kun puhun suomenruotsalaisen kanssa, tosin yritän aina ensin puhua suomea kaikkien suomea osaavien kanssa.Ruotsinkielisten sukulaisteni kanssa puhun aina suomea, koska heitä ärsyttää liian riikinruotsalainen puhetapani. Puhumani ruotsi on enemmän riikinruotsi painoitteista.

[Luotsi]

En ensin huomannutkaan, mutta Höblän uutisoinnissa todetaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen käsityksenä, että "pitäisi selvittää, lisääkö oppilaiden mahdollisuus valita ruotsi itse peruskoulussa mielenkiintoa".

Uskooko joku todellakin ihan aikuisen oikeasti, että vapaaehtoisuus voisi lisätä suomenkielisten oppilaiden yleistä mielenkiintoa Ruotsin kieltä kohtaan?  Vapaaehtoisuuden ideahan on aivan toisaalla, eli opetukseen käytettyjen resurssien optimoimisessa, ml. oppilaan aika ja vaiva.

No aivan taatusti se lisää rutkasti ruotsinopiskelijoiden mielenkiintoa oppiainetta kohtaan - eikös sekin ole positiivista
Muut opiskelevat sitten innolla jotain muuta - jossa tulokset eivät yleisesti huitele 6- tasolla.

[Nikolas]

Alkuperäiset pakkoruotsittajapuolueet lasken näin:

• SDP
• Keskusta
• SKDL → Vasemmistoliitto
• RKP

Tuoreen vaalituloksen mukaan nämä ovat juuri menettäneet kymmenen paikkaa eduskunnasta.

[Roope]

Pakkoruotsi-sanaa kammoavat ovat yrittäneet torjua vaalien alla pakkoruotsikeskustelua levittämällä somessa mielestään nerokasta "pokkaruotsi"-väännöstä. Ongelma ei kuulemma ole opettaa vuosikaudet pakolla kieltä, jota vain harva suomenkielinen tarvitsee, vaan se, että suomenkieliset eivät uskalla puhua ruotsia.

Hbl: Kommentar | Länge leve "pokkaruotsi" – här kommer "pokkasuomi!" 30.3.2023

Toimittaja Dan Lolaxin mukaan ongelma on "kieliryhmien välinen kuilu", joka saadaan katoamaan, kun sallitaan puhua epätäydellistä ruotsia, vaikka se kuulostaisi naurettavalta.

Höblä kertoo, että "pokkaruotsi"-termin on keksinyt Akseli Koskela, Maria Ohisalon valtiosihteeri. Koskela ei edes yritä vakuuttaa, että pakkoruotsille olisi tarvetta, vaan kääntää asetelmaksi, että suomenkielisten on tasapuolisuuden vuoksi puhuttava ruotsia, koska Suomi on kaksikielinen maa. Suomenkielinen valtiosihteeri lähettää siksi töissään sisäministeriössä suomenkielisille kollegoilleen ruotsinkielisiä sähköposteja.

Koskela varoittaa, että se, että Riikka Purra ei puhunut kaksikielisessä vaalitentissä ruotsia ja että Sanna Marin ei puhu mielellään ruotsia, on vaarallista ulossulkemista.

Runoileva valtiosihteeri keksi sanan "pokkaruotsi"

Sanaa "pokkaruotsi" käytettiin ahkerasti somessa Svenska Ylen kaksikielisen vaalikeskustelun jälkeen. Käsitteen takana on valtiosihteeri Akseli Koskela, joka eräänä päivänä päätti ryhtyä viestimään suomenkielisille kollegoilleen ruotsiksi.

[...]

Samassa vaalikeskustelussa Riikka Purra (Perussuomalaiset) valitsi olla sanomatta yhtään sanaa ruotsia.

– Se on kannanotto, joka tarkoittaa, ettei kaikkia oteta huomioon. Myöskään Sanna Marin (SDP) ei sano mielellään mitään ruotsiksi. On vaarallista ryhtyä sulkemaan yhteiskuntaryhmiä ulkopuolelle.

Koskelan mukaan suomalaisessa kielikysymyksessä on kognitiivinen dissonanssi.

– Me puhumme kaksikielisestä maasta, jossa suomenkieliset eivät käytä ruotsia. Ruotsinkielisten on oltava enemmän tekemisissä suomen kanssa kuin suomenkielisten ruotsin kanssa. Minusta tämä ei voi mennä näin kaksikielisessä maassa.

Koskelalla meni monta vuotta löytää itseluottamus uskaltaa puhua kieltä, jonka hän oppi koulussa, ja jota kutsuttiin "pakkoruotsiksi".

Koskela kasvoi Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla, jossa vallitsi käsitys, että ruotsi oli välttämätön paha – mutta josta kukaan ei ymmärtänyt, mihin sitä tarvittiin.

– Minulla ei ollut kasvaessani ympärilläni aikuisia, joiden mielestä ruotsin osaaminen on rikkaus.

Vasta seitsemän vuotta sitten Chileen muutettuaan ja vieraaseen kieleen heittäydyttyään hän ymmärsi, miksi puhua kieltä, jota ei hallitse täydellisesti heti alkuun.

[...]

Kun hän palasi Suomeen, hän ryhtyi katsomaan ruotsalaista Melodifestivalenia kahden lapsensa kanssa ja puhumaan "pokkaruotsia" heidän kanssaan.

– He kasvavat maailmassa, jossa ruotsia edelleen pidetään välttämättömänä pahana. Ja minä yritän olla heille esikuva sanomalla muutaman sanan ruotsia joka päivä.

Eräänä päivänä hän päätti käyttää ruotsia töissään ja ryhtyi viestittelemään suomenkielisille kollegoilleen ruotsiksi. Reaktiot olivat kahtalaiset.

– Suomenkieliset kollegani, jotka osaavat osittain ruotsia, ymmärtävät, miksi kirjoitan ruotsiksi, mutta muut nauravat ja ihmettelevät, mitä oikein tarkoitan. Mutta en ole saanut negatiivista palautetta.  (käännös)

Hbl: Diktande statssekreterare myntade ordet "pokkaruotsi" 5.4.2023  (maksumuuri)

[l'uomo normale]

Se mitä varsinkin yliopiston pakolisesta ruotsista muistan, niin kokeessa vaadittava osaaminen oli ettei tee kielioppivirheitä. Tunneilla keskusteltiin kyllä ja luettiin juttuja mutta se oli ihan hyödytöntä kun saman ajan olisi voinut järkevämmin käyttää kotona pänttäämässä kielioppikirjaa. Jois ruotsin laajalle opiskelulle haluttaisiin Suomessa tulevaisuutta ja siitä jotain hyötyä ihmisille, siinä pitäisi keskittyä puhutun ja kirjoitetun riikinruotsin hallitsemiseen.

HBL:n jutun esittämän pokkaruotsin käyttö kuitenkin jäisi suomenkielisten keskinäiseksi puuhaksi ja suomenruotsalaiset edelleen kärkkäästi huomauttaisivat, jos suomalaisen ruotsissa olisi prepositio- tai sanajärjestysvirheitä.

[Swen OF Sweden]

Suomen kaksikielisyys on rakenteellista rasismia, joka sulkee pois maan kolme alkuperäistä vähemmistökieltä, inari, koltta ja Pohjois-saamen.
Rkp:n edustaja sanoi minulle, että Saamen-kielet ovat paikallisia kieliä, no kysyin, miksei ruotsi voisi myös olla sitä?

Ei tullut vastausta

[AJIH]

Tämä valt.tiet. tri ja rehtori Kari Kaunismaan kolumni "Kielten opiskelu vaatii työtä" Suomen koululaisten kieliopinnoista sopii tänne(https://agricolaverkko.fi/tietosanomat/kielten-opiskelu-vaatii-tyota/), vaikka siinä ei pakkoruotsia lausutakaan. Käytännössä on niin, että suomalaisten kieliopetusta on heikennetty ja kavennettu jo vuosikymmeniä.

Vuosina 1985–91 edellytettiin yli 30 000 asukkaan kuntien tarjoavan peruskoulun A1-kieleksi vähintään viittä eri vaihtoehtoa. Tämä säädös kumottiin 1998, minkä jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi on useimmiten jäänyt englanti. Tässä ei mainita, että niin lainsäätäjä kuin tutkijatkin ovat jättäneet huomiotta useimmat maamme kunnat, joissa ei ole ollut lainkaan mahdollista tarjota muuta kuin englannin opetusta. 1990-luvulla oli mahdollisuus valita A2-kieleksi 4.–6. -luokilla jokin muu kieli, kuten saksa tai ranska (tai ruotsi), ja peräti 40 % koululaisista opiskelikin jotain näistä. Tämä säädös kumottiin 2001, mikä johti valintojen romahtamiseen.
...
Poliittisessa päätöksenteossa ei ole Ruotsalaisen kansanpuolueen painostuksen vuoksi uskallettu siirtää ruotsia valinnaiseksi, vaikka se vapauttaisi tunteja suurten kielten opiskeluun.

Niinpä ollaan tilanteessa, jossa harva koululainen oppii muuta kuin entisen valtiaan B1-ruotsia ja kulttuuri-hegemonisen Yhdysvaltalaisen imperiumin A1-englantia.

[Hamsteri]

Yhdysvaltalaisen imperiumin A1-englantia.

Itseasiassa britti-enkkua elleivät olet muuttaneet sitä. Jos eivät ole muuttaneet, niin saisivat muuttaa koska standardisoitu paremmin.

Nyt olisi taas mahdollisuus päästä pakkoruotsista. Äänestäjät pääsee jännittämään onko persut turha vai hyödyllinen.

[Will Rogers]

Hbl: Kommentar | Länge leve "pokkaruotsi" – här kommer "pokkasuomi!" 30.3.2023

Runoileva valtiosihteeri keksi sanan "pokkaruotsi"

Sanaa "pokkaruotsi" käytettiin ahkerasti somessa Svenska Ylen kaksikielisen vaalikeskustelun jälkeen. Käsitteen takana on valtiosihteeri Akseli Koskela, joka eräänä päivänä päätti ryhtyä viestimään suomenkielisille kollegoilleen ruotsiksi. Reaktiot olivat kahtalaiset.

– Suomenkieliset kollegani, jotka osaavat osittain ruotsia, ymmärtävät, miksi kirjoitan ruotsiksi, mutta muut nauravat ja ihmettelevät, mitä oikein tarkoitan. Mutta en ole saanut negatiivista palautetta.  (käännös)

Ihmettelen suuresti, ettei Koskela ole saanut negatiivista palautetta. Tuo hänen toimintansa on nimittäin kielilain vastaista, eli laitonta.

Suomen kielilaki 423/2003 sanoo:
---
26 § (25.8.2016/689)
Valtion viranomaisten työkieli

Valtion viranomainen käyttää työkielenään virka-alueen väestön enemmistön kieltä, jollei toisen kielen tai molempien kielten taikka erityisestä syystä vieraan kielen käyttäminen ole tarkoituksenmukaisempaa.

27 § (29.6.2021/644)
Viranomaisten kirjeenvaihto

Valtion viranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa käytetään suomen kieltä, jollei vastaanottava tai lähettävä viranomainen ole yksikielisesti ruotsinkielinen tai jollei muusta syystä ole tarkoituksenmukaisempaa käyttää ruotsin kieltä tai muuta kieltä.
---

Laki on yksiselitteinen: valtion viranomaisen tulee käyttää työkielenään suomea. Tästä aikanaan ohjeistettiin virkamiehiäkin, että kun suomenruotsalainen Suomen valtion virkamies osallistuu yhteispohjoismaiseen kokoukseen, jossa kokouskielenä on ruotsi, hänen tulee kuitenkin tehdä kokousraportti suomeksi.

Joku nohevampi voisi tehdä kantelun oikeuskanslerille tuosta Koskelan toiminnasta, kun oikein lehdessä kehuu rikkovansa kielilakia.

[Luotsi]

Kohta ei ruottia enää tartte ruottalaistenkaan kanssa, kun siirrytään Nato-englantiin - vai ryhdytäänkö ryppyilemään sotilasliitolle ruotsiksi? Vieläkö löytyy yhtikäs mitään perustetta pakkoruotsille? Huhuu cukkoomus!

[Outo olio]

Höblä kertoo, että "pokkaruotsi"-termin on keksinyt Akseli Koskela, Maria Ohisalon valtiosihteeri. Koskela ei edes yritä vakuuttaa, että pakkoruotsille olisi tarvetta, vaan kääntää asetelmaksi, että suomenkielisten on tasapuolisuuden vuoksi puhuttava ruotsia, koska Suomi on kaksikielinen maa. Suomenkielinen valtiosihteeri lähettää siksi töissään sisäministeriössä suomenkielisille kollegoilleen ruotsinkielisiä sähköposteja.

Sisäministerin valtiosihteeri vaikeuttaa tahallaan ministeriön kommunikaatiota (eli mahdollisesti vaikeuttaa ministeriön työtä, ei paljoaa mutta kuitenkin), jotta ruotsin asemaa saisi yritettyä parannettua. "Ministeri haluaa, että teette koko osasto seuraavaksi [tähän vaikea epäselvä ruotsinkielinen käsite]."

Pakkoruotsi on niin pyhä lehmä että se on valtionhallinnon tehokkuuttakin tärkeämpää. No, onneksi sentään ei ole puolustusministeriöstä kyse. Tuollaisella asenteella, onko ihme että Vihreät hävisi eduskuntavaalit. Vihreä siirtymä ja transoikeudet yms. eivät vielä riitä, vaan ne pitäisi oikeastaan toteuttaa vieraalla kielelläkin. Vasta sitten on riittävän hyvä lopputulos.

[Aimo Räkä]

Hyötyykö ruotsinkieliset pakkoruotsista oikeasti? Minä epäilen että ei hyödy.

[ikuturso]

Hyötyykö ruotsinkieliset pakkoruotsista oikeasti? Minä epäilen että ei hyödy.

Näähän on niitä vääräksi todentamattomia lainalaisuuksia. Jos Pekka Imatralla ja Keijo Kuusamossa eivät lue viittä vuotta ruotsia koulussa, niin Lisa Lohtajalla ei ehkä saa hammaslääkäripalveluita ruotsiksi, koska Pekka ja Keijo.

Sitten ruotsin kieli kuihtuu, jos suomenkieliset eivät mongerra sitä. Jälleen jos Anne Alavudella ja Topi Tampereella eivät lukisi vuosia ruotsia koulussa, niin Göran Vaasassa alkaisi puhua suomea pääkielenään, koska Anne ja Topi.

Ei kenenkään pakkoruotsista ole mihinkään mitään hyötyä. Palveluiden saanti ruotsiksi taataan yliopistoissa kielikursseilla. Jokainen diplomi-insinööri ja maisteri on suorittanut ns. virkamiesruotsin. Se riittää. Kysykää vaikka maisteri Sanna Marinilta.

-i-

[Aimo Räkä]

Selittäkääpä tuo rantaruotsalaisille että pakkoruotsi ei mitenkään sulostuta heidän elämäänsä.

[Hamsteri]

Hyötyykö ruotsinkieliset pakkoruotsista oikeasti? Minä epäilen että ei hyödy.

Veikkaan, että about 95% porukasta ei hyödy yhtään mitenkään jotain satunnaisia hetkiä lukuunottamatta. Julkisen sektorin elätit hyötyy. Oon kommunikoinu Ruotsissa asuvien ruotsalaisten kanssa enkuksi eli ainakaan itse en ole hyötynyt pakkoruotsista mitenkään.

[Lahti-Saloranta]

Ihan oikeasti se pakkoruotsi ei hyödytä oikeastaan yhtään niitä ruotsinkielisiä eikä suomenkielisiä. Siellä missä ruotsinkieliset joutuvat tiuhaan kontaktiin suomenkielisten kanssa niin molemmat oppivat ihan luonnostaan toistensa kieltä sen verran että juttuun tulevat. Nykyisin kun on vielä hyvät käännösohjelmat niin kyllä niillä pärjää. Aikanaan opin ruotsin kieltä jopa kohtuullisesti seuraamalla televisiosta saariston lapsia, Vaahteramäen Eemeliä, Peppi Pitkätossua jne. Pysyi hyvin juonessa mukana lukematta tekstejä ja jos ei ymmärtänyt mitä sanottiin niin lukaisi tekstityksen. Sitten tuli ikää eikä tullut seurattua ruotsinkielisiä lastenohjelmia niin se ruotsin kieli pääsi rapistumaan kun ei arkielämässä sitä tarvinnut missään.
Ne lastenohjelmat oli sikäli hyviä että puhetempo oli melko hidas, ääntäminen selkeää eikä sellaista nuoteista laulamista.

[Aimo Räkä]

Ihan oikeasti se pakkoruotsi ei hyödytä oikeastaan yhtään niitä ruotsinkielisiä eikä suomenkielisiä.

Kun ei se hyödytä meitä eikä se hyödytä heitä niin kuka hyötyy? Täytyy pitää esillä kuinka turha ja hyödytön pakko meillä on.

[Lahti-Saloranta]

Ihan oikeasti se pakkoruotsi ei hyödytä oikeastaan yhtään niitä ruotsinkielisiä eikä suomenkielisiä.

Kun ei se hyödytä meitä eikä se hyödytä heitä niin kuka hyötyy? Täytyy pitää esillä kuinka turha ja hyödytön pakko meillä on.

Ruotsinkielisiä Suomessa taitaa olla alle 300.000 ja suomalaisia yhteensä yli 5.5 miljoonaa. Nyt pakotetaan yli 5.2 miljoonaa opiskelemaan ruotsia jotta alle 300.000 ruotsinkielisen palvelut tulisi turvattua heidän äidinkielellään. Tosin valtaosalla peruskoulun pakkoruotin opetuksen saaneella se ruotsin kielen taito muutaman vuoden päästä on sellainen ettei sillä ruotsinkielisille palveluja turvata. Voin sanoa koulukaveristani, naapurin pojasta joka opiskeli aikanaan 5v sitä pakkoruotsia niin tänä päivänä hän ehkä tunnistaisi ruotsinkielisen tervehdyksen," hyvää päivää " mutta " näkemiin " menisi jo arvauksen puolelle.

[Lalli IsoTalo]

Ihan oikeasti se pakkoruotsi ei hyödytä oikeastaan yhtään niitä ruotsinkielisiä eikä suomenkielisiä.

Kun ei se hyödytä meitä eikä se hyödytä heitä niin kuka hyötyy? Täytyy pitää esillä kuinka turha ja hyödytön pakko meillä on.

Ehkäpä selitys löytyy tästä kokeilusta: apinoita estettiin menemään johonkin tiettyyn osaan häkistä, tai kaikille tuli kollektiivinen rangaistus, olikos se nyt vesisuihkulla vai millä. Vanhat apina opettivat uudet tavoille, jotta tuonne ei mennä.

Jossain vaiheessa kollektiivirangaistus lopettiin, mutta apinat edelleen välttelivät kiellettyä aluetta. Näin kävi vielä siinäkin vaiheessa, kun alkuperäiset olivat kuolleet, eikä kukaan olemassa olevista apinoista ollut saanut rangaistusta. Mutta silti apinat eivät sallineet kenenkään mennä kielletylle alueelle, vaikka kukaan ei tiennyt miksi.

Ehkäpä pakkoruotsi on apinatesti. Haluaisin mielummin tietenkin ajatella, suomenruotsalaiset pakkoruotsin säilyttäjät ovat niitä apinoita.

[Emo]

Vanha hyvä video Tynkkyseltä:

Näin suomalaiset puhuvat ruotsia: karu totuus Oulusta

https://www.youtube.com/watch?v=JZEvAzqD1QY

Mikään ei varmasti ole tämän asian suhteen muuttunut ainakaan parempaan päin (eli että ruotsia osattaisiin nykyään paremmin), video on 8 vuotta vanha.

[Siener]

Eihän Suomen kouluissa mitään ruotsia edes opeteta! Niissä opetetaan ruotsin kielioppia.

Voi herramunjee niitä deklinaatioita yms.

Itse lähdin ensimmäistä kertaa kesätöihin Ruotsiin 15-vuotiaana, laivalla Vaasasta Umeåån (tai suomeksi Uumajaan).

Sen jälkeen parantelin ruotsiani Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.

Yo-kirjoitusten jälkeen pyrimme Åbo Akademiin, hyvä ystäväni ja minä.

Ennen varsinaista pääsykoetta piti meidän suomenkielisten ensin päästä läpi kielikokeesta.

Ystäväni, "kympin tyttö", oli opetellut ulkoa kaikki kieliknopit, ei päässyt läpi kielikokeesta.

Minä, joka oikeasti osasin ruotsia, pääsin. Ja myöhemmin myös sisään haluamiini opintoihin.

Suomi on täynnä huonoja ruotsin opettajia! Nyt en aamutuimaan muista herran saksalaisnimeä, mutta suuri syy lankeaa tuolle Turun yliopiston äijälle!

_______

Näin se muisti palailee pätkittäin, mies on nimeltään Christer Hummelstedt. Pisti esim. opiskelijansa keräämään hänelle aineistoa, ja käytti itse opiskelijoiden työllä ja vaivalla keräämää materiaalia omaan väitöskirjaansa, ottaen siitä kunnian. Ehtaa turkulaista rapparityyliä...

[Lahti-Saloranta]

Eihän Suomen kouluissa mitään ruotsia edes opeteta! Niissä opetetaan ruotsin kielioppia.

Voi herramunjee niitä deklinaatioita yms.

En tiedä kuinka nykyään mutta omana kouluaikana oli juuri noin ja sama juttu muidenkin kielin kohdalla. Itse opin ruotsia enemmän ruotsinkielisiä lastenohjelmia katsomalla kuin koulussa. Minusta sitä kielioppia voisi päntätä sitten kun muu kielitaito on kohtuullisella tolalla. Jos kuulemansa puhe on kieliopillisesti oikein niin se kielioppi tarttuu siinä sivussa.