Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Spesialisti]

Miksei taas voida tehdä jonkinlaista kompromissia? Lyhennetään ruotsin opetusta ajallisesti vaikka siten, että sitä käydään tehokurssi ysiluokalla ja unohdetaan
kaikki hifistely. En flaska Jaffis tack oppii niinkin lyhyessä ajassa sanomaan hyvin. Sehän on ikäpolvelleni monesti ainoa asia joka jäi ruotsinopetuksesta mieleen. Itse osaan jonkinlaista arkipäivän ruotsia, mutta en laske siitä paljoakaan peruskoulun ansioksi. Opiskelin peruskoulussa ja lukiossa saksaa. Enää en osaa sitä käyttökelpoisesti puhua ja ymmärrän vain hyvin pintapuolisesti kirjoitettua tekstiä.

[nollatoleranssi]

Pääkirjoitus: Kouluruotsi pysyy kaikkien aineena

Eduskunta hylkäsi viime perjantaina ruotsin kieltä valinnaiseksi kouluaineeksi vaatineen kansalaisaloitteen. Äänestystulos 134–48 puhuu selvää kieltä siitä, ettei nettikeskustelujen "pakkoruotsipakkomielle" vaivaa päättäjiä.

"Pakkoruotsipakkomielle" vaivasi Åbo Akademin tekemässä tutkimuksessa 74 prosenttia suomenkielisistä, jotka vastustavat pakkoruotsia, mutta ei siis päättäjiä. Ilta-Sanomien pääkirjoitustoimittaja voisi uhrata ajatuksen sille, miksi näin on ja perustella, miksi tällainen pitäisi hyväksyä.

Ei se kyllä vaivaa kansanedustajiakaan pysymään mielipiteissään. Pakkoruotsin valinnaistamisella oli selkeä enemmistö vaalikone-vastausten perusteella, mutta liian monen puolueen edustaja vaihtoi mielipidettään valituksi tullessaan.

Jos 60-74%:n suomalaisten kansalaisten näkökantaa ei tarvitse ottaa huomioon poliittisessa päätöksenteossa ja kansanedustajat voivat vaihtaa mielipidettään milloin haluavat, niin miten voidaan puhua demokratiasta?

Tämä äänestys korkeintaan osoitti, että liian moni kansanedustaja valehtelee ennen eduskuntaan pääsemistä. Valehtelijat kun saadaan pois, niin eduskuntatyöstäkin tulee rehellisempää.

[nollatoleranssi]

Lista kansanedustajien äänestyspäätöksistä näyttäisi löytyvän suunnilleen kaikista suomalaisista ruotsinkielisistä päivälehdistä. Parhaimmissa vielä erillinen musta lista niistä ei-perussuomalaisista kansanedustajista, jotka äänestivät pakkoruotsia vastaan. Onko kukaan havainnut äänestyslistaa yhdessäkään suomenkielisessä sanomalehdessä?

Eihän niitä listoja uskalleta julkaista, koska voitaisiin todeta samaa mitä aikaisemmalta sivulta löytyvissä kuvissa: moni kansanedustaja vaihtoi mielipidettään vaalikonevastauksista - äänestykseen mennessä.

Osa edustajista kertoo vieläkin kannattavansa valinnanvapautta, vaikka teki äänesti ehdotusta vastaan. Kertoo aikamoisesta kansanedustajan röyhkeydestä väittää mustaa valkoiseksi.

[nollatoleranssi]

Eduskunta hylkäsi viime perjantaina ruotsin kieltä valinnaiseksi kouluaineeksi vaatineen kansalaisaloitteen. Äänestystulos 134–48 puhuu selvää kieltä siitä, ettei nettikeskustelujen "pakkoruotsipakkomielle" vaivaa päättäjiä.

53 kansanedustajaa vaihtoi mielipidettään valinnaisuudesta vastustajaksi vaalien jälkeen, vaikka vaalikoneissa sanoi toisin. Muutama kansanedustaja vaihtoi mielipidettään päinvastaiseksi.

Jos äänestyksessä olisi noudatettu noita tuloksia, niin ruotsinkieli olisi muuttunut valinnaiseksi äänestyslukemin (valinnaisuuden puolesta) 101 vs (valinnaisuutta vastaan) 81. Vielä jos soraäänet olisi otettu huomioon (toiselle puolelle vaihtaneet), niin lukemat olisivat olleet n. 96-86 eli valinnaisuuden puolesta olisi annettu enemmän ääniä.

[Jaakko Sivonen]

Tutkija Janne Väistö on arvellut, että Ukrainan kriisi on suomalais-ruotsalaista yhteistyötä lisätessään palvellut myös kouluruotsin asiaa (Hufvudstadsbladet 25.2.).

Aletaanko Ruotsin kouluissa nyt sitten opiskelemaan suomea maidemme välisen yhteistyön nimissä? Miksi sellaisesta yhteistyöstä pitäisi seurata velvoitteita ainoastaan suomalaisille?

[nollatoleranssi]

Voipi olla. Mutta musta tuntuu realistiselta, että tässä otettaisiin ensiksi vain joku askel. Minusta tämä olisi ihan hyvä askel. Se kaikki pois kerralla voi olla sellainen ehdotus, että se ei toteudu ikinä. Tässä olis sellaista järkeä, että nyt nähtäis kuinka moni ruotsia lukee kun se ei ole pakollinen ja että mitä kieliä luetaan jos ei ruotsia.

Mitä sä tykkäät tästä noin niinkun askeleena?

Itse uskon korkeintaan suoraan valinnaiskieleen. Mitään erikoisratkaisuita ei tarvita, koska niistä on vaikeaa nähdä hyötyä kenellekkään. Eikä nykyistä pakkoruotsia pidetä ruotsinkielen osaamisen takia yllä, vaan taustalla olevien muiden syiden (tästä hyvänä esimerkkinä tuleva koulu-uudistus, jossa ruotsinkieli laitettiin ala-asteille ilman, että siitä olisi opetuksellista hyötyä).

Ruotsinkieli ei katoaisi Suomesta kuitenkaan minnekkään ja edelleen voitaisiin monissa paikoissa vaatia ruotsinkielen osaamista, jos sitä työtehtävissä vaaditaan. Nykyisin ongelma onkin oikeastaan siinä, että vaaditaan osaamista, vaikka tarvetta ei olisikaan.

Tuo monipuolistaisi kielivalikoimaa, mutta samalla vähentäisi rakenteellista korruptiota, joka on keskittynyt kielipoliitikan ympärille.

[jaakkeli]

Aletaanko Ruotsin kouluissa nyt sitten opiskelemaan suomea maidemme välisen yhteistyön nimissä? Miksi sellaisesta yhteistyöstä pitäisi seurata velvoitteita ainoastaan suomalaisille?

Ruotsihan hyötyy tästä tilanteesta Suomen kustannuksella. Koulutettuja suomalaisia voi houkutella Ruotsiin töihin kun kerran virkamiesruotsi on vaatimus, sen sijaan koulutetut ruotsalaiset eivät tule Suomeen koska kieli on iso este. Ilman virkamiesruotsia suomalaiset opiskelisivat vähemmän Ruotsia ja ykköskohteet olisivat isommat maat. Me olemme vapaaehtoisesti suostuneet siirtomaaksi, jonka lait on kirjoitettu emämaan edun mukaisiksi.

Ruotsi häikäilemättä hyväksikäytti Suomen vaikeaa asemaa kylmän sodan aikana painostaen meidät tähän tilanteeseen josta hyötyvät ainoastaan Ruotsi ja ruotsalaiset ja me kuvittelemme että Ruotsi on jokin ystävä. Nyt Ruotsi on ollut EU:n itäpolitiikan arkkitehti yhdessä Puolan kanssa (mikä vitsi) ja kun Carl Bildt kaivaa Venäjältä verta nenästä niin arvatkaapa kuka sen veren tulee vielä vuotamaan?

Ruotsalaisille asetelma tietysti on herkullinen. Venäjää raivostuttamalla saadaan suomalaiset pelokkaiksi ja voidaan painostaa meitä "ystävyydellä", jonka ehtona tietysti on Ruotsille ja ruotsalaisille edulliset lait, samalla kun ruotsalainen istuu turvassa siellä Suomen selän takana turvassa, luottaen siihen että länsi ei kuitenkaan antaisi Venäjän laajentua niin lähelle Saksaa ja Britanniaa.

Suurin suomettumisongelmamme ei ole enää se, että Venäjä on sellainen paskamaa ettei sen kanssa voi tehdä mitään yhteistyötä vaan se, että suomalaiset kuvittelevat Ruotsin olevan jotenkin erilainen ja suostuvat uudelleen ja uudelleen ruotsalaisten eduksi suunniteltuun "ystävyyteen".

[Jääpää]

Kokoomuksella on 28.3 vaaliteltta Tapiolassa. Pitää käydä siellä morjenstamassa ja kyselemässä takinkääntäjiltä että mikäs moisen mielenmuutoksen sai aikaan. Varmaan mielenkiintoista saivartelua luvassa.
Joku flyeri pitäis saada aikaan missä ois ehdokasnumerot niistä jotka lupauksensa pettivät ja ovat edelleen ehdolla.
Pääasia on kuitenkin mennä pahimpien takinkääntäjäpuolueiden teltoille morjenstamaan.. tietysti asiallisesti, etteivät pääse sanomaan mitään "persut herättää vihaa vaaliteltoilla" scheissea.

Juuri näin, rauhallisesti ja tyynesti.  Otin "virkavapaata" ainakin viikon juuri siksi, ettei tule
lyöntejä.  Sen pitää olla i s k u, eikä mitään huitomista, herne nenässä ei puhe oikein luista.
  75% liivistäkin taidan luopua, ihan vaan Työnsankaruus- ja Leninmitalit rinnuksessa silleen tavallisesti..
Sitä lennäkkiä pitäisi olla mukana, kellään mitään valmiina? ..itetaide on kyllä kivaa, mutta onko se ymmärrettävää ja laillista..

PS. Eräs huomionarvoinen, Erittäin Tärkkeä, lakialoite Sivistysvaliokunnan puheenjohtajalta:
Täysistunto 41/2009
Laki nimilain muuttamisesta
« näytä koko keskustelu

Raija Vahasalo (kok)
:
Arvoisa puhemies! Nimi on ihmiselle hyvin tärkeä asia. Se on keskeinen osa identiteettiä, ja siihen liittyy myös henkilöhistoria, suvun historia. Nimilaista kuvastuu sellainen ajatus, että sukuhistorialla on suuri painoarvo silloin, kun yksilö jossain elämänsä käännekohdassa pohtii sukunimensä valintaa, mutta toisaalta nykyisin voimassa oleva nimilaki myöskin asettaa tarpeettomasti vastuksia yksilön valinnanvapaudelle ja esimerkiksi säätelee vanhempien mahdollisuutta päättää lapsensa sukunimestä, esimerkiksi ei salli sitä, että lapselle annettaisiin sukunimeksi kaksoisnimi.
Olen tehnyt tämmöisen lakialoitteen, jossa toivon, että kun lapsi syntyy, vanhemmilla olisi oikeus valita lapselleen kaksoisnimi sillä tavalla, että yksi nimenosa voisi olla vanhempien yhteinen sukunimi ja toinen osa voisi olla sellainen, joka on kuulunut suvun vanhemmalle polvelle: isälle, äidille tai esivanhemmille. Se järjestys, kumpi tulee ensin, olisi vanhempien päätettävissä, mutta kuitenkin niin, että sisaruksilla olisi sama sukunimi. Tällä tavalla voitaisiin edistää suvun historiaa.


   http://puheenvuorot.kansanmuisti.fi/istunnot/41-2009/4840-laki-nimilain-muuttamisesta/62876

Mitähän Rapalla on oikein ollut mielessä, Vahasalo-Slemmigobygd?

[Leso]

Hirveetä jauhamista taas, mutta lukiko kukaan OIKEASTI, mitä Yläjärvi kolumnisoi?

Itäsuomalaiselle tulee kouluruotsikeskustelusta outo olo
Pääkirjoitus 7.3.2015 10:02
Kolumni
Erja Yläjärvi Helsingin Sanomat
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö.

Keskustelussa pakollisesta kouluruotsista ei ole vuosiin muuttunut mikään. Paitsi se, että tiukkojen vastustajien ja kannattajien väliin on muodostunut uusi tunnistettava ryhmä: ne, jotka puhuvat erikseen Itä-Suomesta.

"Eikä tyttö kuitenkaan isona tänne jää", isä muistutti. Saksasta olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin venäjästä, jos tytär haluaisi lähteä töihin Eurooppaan.

Kielikeskustelussa Itä-Suomesta on puhuttu välillä tavalla, jossa itäsuomalaisena alkaa itse tuntea olonsa hieman oudoksi. Ihan kuin meidän koulunkäynnillämme olisi eri tarkoitus kuin muilla.

Salakavalasti Suomea jaetaan sangen selkeästi itäiseen ja läntiseen.

Samasta asiasta, eli Länsi- ja Itä-Suomesta, oli muuten suorasanainen maininta aiemmin päivällä jossain lukemassani, mutten nyt millään muista, että missä.

Mutta Yläjärvihän tuossa kolumnissaan (boldaamani lainaus) antaa selkeästi ymmärtää, että ihan se ja sama mitä itäsuomalaisille opetetaan; Saksaan ne lähtee kuitenkin.
Ihan niinku itäeurooppalaiset eli entisten kommarimaitten nuoriso.

[Rubiikinkuutio]

Kysessä siis ehdokkaita, jotka onnistuivat rikkomaan vaalilupauksensa poikkeuksellisesti jo ennen vaalipäivää.

Tämä on kyllä täydellisen uusi ennätys

[Roope]

Folktinget haluaa kouluihin enemmän kieliä

Suomen hallitus kantaa vastuun, että molemmat kansalliskielet pysyvät elinvoimaisina. Folktinget pitää tästä kiinni, ja vaatii uutta hallitusta noudattamaan kansalliskielistrategiaa. Sen lisäksi Folktinget haluaa aikaistaa kieltenopetusta, ja lisätä ylioppilaskirjoitusten pakollisia kieliä.
...
Tässä ovat Folktingetin kymmenen teesiä ennen eduskuntavaaleja:
...
3. Taataan tasa-arvoinen opetus molemmilla kansalliskielillä, muun muassa siten, että molempien kansalliskielten opetus on jatkossakin pakollista.

4. Varhaistetaan kieltenopetusta siten, että molempien kotimaisten kielten opetus alkaa jo ensimmäisillä vuosikursseilla. Lisäksi Folktinget ehdottaa niin sanottuja kielisuihkuja jo päiväkotiin, ja kielikylpyjen laajentamista.

5. Kielten aseman vahvistaminen ylioppilaskirjoituksissa. Kieliä kirjoittavien ylioppilaiden määrä on vähentynyt viime vuosina radikaalisti. Siksi Folktinget haluaa ylioppilaskirjoituksiin kaksi pakollista kieltä äidinkielen lisäksi.
...
10. Mahdollistetaan maahanmuuttajien oikeus kotoutua ruotsiksi. Maahanmuuttajilla on oltava oikeus saada päivähoitoa ja perusopetusta ruotsiksi.
...
Vaaliteesien esittämisen ohessa Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin korosti Suomen kieltenopetuksen uudistamisen tärkeyttä.

Eduskunta äänesti viime viikolla selvällä enemmistöllä pitävänsä pakollisen kouluruotsin suomenkielisissä kouluissa – Gestrinin mukaan merkki vahvasta tuesta Suomen kahdelle kansalliskielellä, suomelle ja ruotsille.

– Kaikilla lapsilla on myös tulevaisuudessa oikeus molempien kielten pakolliseen opetukseen, sanoo Gestrin. 
...
Gestrin haluaa päästä eroon negatiivisesta pakko-keskustelusta ja keskittyä ruotsin opiskelun hyötyihin.

– Nyt me ryhdymme sanoista tekoihin ja toteutamme ne monet hyvät ehdotukset, joita eri työryhmät ja selvitykset ovat esittäneet.  (käännös)

Svenska Yle: Folktinget vill ha mera språk i skolorna 11.3.2015

Folktinget: Nu är rätt tid att förnya språkundervisningen 11.3.2015

Kaikin mokomin kysytään kaikilta puolueilta ja ehdokkailta, mitä mieltä ne ovat Folktingetin vaaliteeseistä.

[Shemeikka]

Kaikilla lapsilla on myös tulevaisuudessa oikeus molempien kielten pakolliseen opetukseen, sanoo Gestrin.

Oikeus saada pakollista opetusta? Nyt RKP ampuu itseään nilkkaan.

[Jaakko Sivonen]

Folktinget haluaa kouluihin enemmän kieliä

Jälleen kerran, RKP-sanastossa kieli = ruotsi. RKP:laiset eivät välitä pätkääkään siitä, että suomalaiset eivät juurikaan opiskele koulussa muita kieliä kuin ruotsia ja englantia. Kärjistettynä RKP:n asenne on ilmeisesti se, että "ei kai rengin tai piian tarvitsekaan osata maailmankieliä, kunhan pystyy palvelemaan kartanonherraa ruotsiksi".

[Roope]

Folktinget haluaa kouluihin enemmän kieliä

Jälleen kerran, RKP-sanastossa kieli = ruotsi. RKP:laiset eivät välitä pätkääkään siitä, että suomalaiset eivät juurikaan opiskele koulussa muita kieliä kuin ruotsia ja englantia. Kärjistettynä RKP:n asenne on ilmeisesti se, että "ei kai rengin tai piian tarvitsekaan osata maailmankieliä, kunhan pystyy palvelemaan kartanonherraa ruotsiksi".

Ihan ovelaa vaatia ylioppilaskirjoituksiin toista pakollista kieltä, kun se lähes poikkeuksetta olisi toisen kielen pois jättäneillä ruotsi, joka on suomenkielisillä peruskoulun ja lukion ainoa pakollinen kieli.

Vapaaehtoisten kielten lukemista muutos tuskin lisäisi, mutta kylläkin vähentäisi matematiikan ja reaaliaineiden lukemista ja kirjoittamista. Se siis toimisi juuri päinvastoin kuin mitä edellisessä lukiouudistuksessa tavoiteltiin.

[vihapuhegeneraattori]

Onko missään valmiiksi luetteloa kansanedustajista jotka pettivät lupauksensa. Kuitenkin niin että sekä 2011 että 2015 vaalikoneet on otettu huomioon.

HUOM: Kävin muuten kyselemässä (mailitse) Elina Lepomäeltä takinkääntelyistä. Esitteli vesitetyn "saadaan tutkia vaihtoehtojen laillisuutta" vaihtoehdon äänestämisen voitoksi.

Eli siihen kannattaa varautua, että jokainen takinkääntäjä selittää että "kyllähän minä äänestin pakkoruotsia vastaan, en vaan äänestänyt sitä esitystä mikä olisi kaatunut kuitenkin". Onhan tohon montakin vasta-argumenttia, mutta pitää keksiä joku riittävän lyhyt ja ytimekäs että sitä voi käyttää vaaliteltoilla ilman että vaikuttaa saarnaavalta.

Esim:

H(ommalainen): "Hei, miksi petit vaalilupauksesi pakkoruotsin suhteen"

T(akinkääntäjä): "En pettänyt, äänestin alueellisten kokeilujen puolesta, koska sillä oli mahdollisuus mennä läpi".

H: "Ja molempien puolesta äänestäminen oli kiellettyä syystä?"

Mielellään joku sellainen onelineri millä saa pointin kotiin ilman että siihen voi heti vastata jollain hötöllä. Toi viimeinen vasta-argumentti kun ei toimi niin hyvin mun mielestä. Siihen pitää latoa pohjaa niin ettei poliitikko pääse luistamaan jollain "näin sovittiin" tai "tiesin että se häviää, joten en äänestänyt jotten suututa ketään" argumentilla..

Esim. tämä voisi toimia paremmin:

H: "Mistä tiesit että esitys tulee häviämään? Kuka kertoi ennen äänestystä että ehdotus jolla on kansan tuki ja kansanedustajien enemmistön tuki tuleekin häviämään äänestyksen? Ja vaikka tulisikin, miksi et silti äänestänyt lupauksesi mukaan.. eihän siitä olisi kenellekkään haittaa kun ehdotus kaatuu kuitenkin. Vai onko kulissien takana sovittu että sitä ei äänestetä niin kaatuu varmasti ja selvin lukemin?"

Kannattaa varautua tosiaankin siihen että ehdokkailla on mainostoimistosta asti haetut perustelut lupauksien pettämisestä.

Jos joku haluaa liittyä 28.3 viikonloppuna seuraan, voidaan käydä yhdessä parilla eri vaalikojulla muistuttamassa äänestäjiä siitä miten hyvin tietyillä edustajilla nuo lupaukset pitää. Jos kiinnostaa, pistäkää privana. Samalla voidaan käydä Persujen, Muutoksen ja Piraattipuolueen kojuilla (if any) kannustamassa

ps. vain niitä mukaan jotka osaavat käyttäytyä asiallisesti vaikka kuinka vituttais

[Numeronuiva]

Onko missään valmiiksi luetteloa kansanedustajista jotka pettivät lupauksensa. Kuitenkin niin että sekä 2011 että 2015 vaalikoneet on otettu huomioon.

Listasin tänne http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1825882.html#msg1825882 pahimpia lupausten pettäjiä HS:n vaalikoneen perusteella. Sieltä puuttuu kokonaan ainakin ne, jotka olivat molemmissa vain jokseenkin samaa mieltä pakkoruotsista luopumisesta. Tuoreen Ylen vaalikoneen vastauksia en jaksa perata läpi, mutta allekirjoitukseni ensimmäinen linkki vie sivustolle, johon tullaan julkaisemaan luettelo myös tuplatakinkääntäjistä. Ylen vaalikone eroaa nyt sillä tavalla, että kohdassa Ruotsin kielen opiskelu muutetaan vapaaehtoiseksi ainoat vastausvaihtoehdot ovat Kyllä, Ei ja Tyhjä.

[Taikakaulin]

Elina Lepomäki menetti täysin uskottavuutensa. En suosittele tuota sosialistia enää kellekään.

Ilmeisesti käteen ojennettu rahatukko on ollut riittävän iso, koska ilmaiseksi tuskin kannattaa äänestää ajamansa ideologian ja periaatteidensa vastaisesti.

[Roope]

Eduskuntavaaliehdokkailta pakkoruotsille laajalti kritiikkiä

Pakkoruotsia vastustavat puolueet ovat linjaltaan yhtenäisiä. Monissa puolueissa linja on kuitenkin hajanainen.

Vaalikoneessa ehdokkaille esitettiin väite "Ruotsin kielestä on tehtävä vapaaehtoinen kouluaine". Kaikista eduskuntavaaliehdokkaista 51 prosenttia kannattaa ainakin jossain määrin ruotsin opetuksen muuttamista vapaaehtoiseksi.
...

MTV 14.3.2015

Enemmistö ehdokkaista kannatti pakkoruotsia RKP:n lisäksi vain SDP:ssa, KD:ssa ja SKP:ssa. Vihreillä kannatus ja vastustus meni täsmälleen tasan.

Eduskuntaäänestyksen tulosta voi tämänkin perusteella vain ihmetellä.

[Fimbulvetr]

Elina Lepomäki menetti täysin uskottavuutensa. En suosittele tuota sosialistia enää kellekään.

Ilmeisesti käteen ojennettu rahatukko on ollut riittävän iso, koska ilmaiseksi tuskin kannattaa äänestää ajamansa ideologian ja periaatteidensa vastaisesti.

No ei kyllä ole sosialisti. Silti ihmettelen hänen äänestyskäyttäytymistä asiassa.

[Darvi]

Sitä saa mitä tilaa. Läpileikkauksena typerästä kansasta on 200 idioottia. Virkamiehet ja puoluekoneistot pyörittävät näitä lausuntoautomaatteja hulvattomasti. Ruotsiksi.

En ole mitään tilannut, mutta silti olen "saanut" poliitikot päättämään elämämästäni poliisin väkivaltaan nojaten.

[Darvi]

Oikeus saada pakollista opetusta? Nyt RKP ampuu itseään nilkkaan.

Samalla tavalla kuin kaikki valtion pakkokoulutuksen kannattajat ampuvat, kun kehuskelevat lasten oikeutta saada heidän pakollisia oppejaan.

[Taikakaulin]

Elina Lepomäki menetti täysin uskottavuutensa. En suosittele tuota sosialistia enää kellekään.

Ilmeisesti käteen ojennettu rahatukko on ollut riittävän iso, koska ilmaiseksi tuskin kannattaa äänestää ajamansa ideologian ja periaatteidensa vastaisesti.

No ei kyllä ole sosialisti. Silti ihmettelen hänen äänestyskäyttäytymistä asiassa.

No tässä tuli selväksi se, ettei yhteenkään kokoomuslaiseen voi luottaa. Kepulaisetkin tuntuvat rehellisemmiltä tämän jälkeen. Itseasiasiassa toivon Kokoomukselle murskatappiota. Oppivathan olemaan.

[Roope]

Vaalikoneessa ehdokkaille esitettiin väite "Ruotsin kielestä on tehtävä vapaaehtoinen kouluaine". Kaikista eduskuntavaaliehdokkaista 51 prosenttia kannattaa ainakin jossain määrin ruotsin opetuksen muuttamista vapaaehtoiseksi.

MTV 14.3.2015

Enemmistö ehdokkaista kannatti pakkoruotsia RKP:n lisäksi vain SDP:ssa, KD:ssa ja SKP:ssa. Vihreillä kannatus ja vastustus meni täsmälleen tasan.

Samat tulokset ruotsinkielisellä Ylellä, joka ei kuitenkaan kerro pakkoruotsia vastustavien enemmistöä kuin Perussuomalaisten osalta. Svenska Ylen mukaan tulokset ovat "ristiriitaisia" ja "huomattavasti hajanaisempia" kuin eduskuntaäänestyksessä, kun oikeasti pakkoruotsia vastustavilla on yksiselitteinen yli 50 prosentin enemmistö, kun muutama prosentti ehdokkaista vielä jätti vastaamatta kysymykseen.

Varmemmaksi vakuudeksi ruotsinkielinen Yle on liittänyt uutiseen Folktingetin puheenjohtajan demokratiaa halventavat kommentit:

Folktingetin puheenjohtaja Christina Gestrin pitää asenteita huolestuttavia, mutta ei usko, että ne vaikuttavat politiikkaan vaalien jälkeen.

– En näe mitään syytä, miksi eduskunta palaisi asiaan ensi kaudella, kun äänestys kansalaisaloitteesta osoitti, kuinka suuri tuki pakollisella ruotsilla on, hän sanoo.

Hänen mielestään viimeaikainen keskustelu ja työ on paremminkin osoittanut, kuinka asenteita voidaan muuttaa.

– Eduskunta on käynyt asian perusteellisesti läpi viime kevään ja syksyn aikana, ja suuri enemmistö on tullut esiin suojelemaan ruotsin kieltä. Se osoittaa, että jos asia käydään läpi perusteellisesti ja asiantuntijoita kuullen, kansalaiset muuttavat asenteensa. Oli enemmän kansanedustajia, jotka ennen valituksi tulemistaan kannattivat vapaaehtoista ruotsia, kuin jotka sittemmin äänestivät niin, sanoo Gestrin.  (käännös)

Svenska Yle: Kandidaterna oense om svenskan 17.3.2015

[Chew Bacca]

Edellisessä Eduskunnassa oli tosiaan kiusallisen vahvaa pakkoruotsin kannatusta. Kolme neljästä kannatti. Kansasta kolme neljästä vastustaa. Kuka kertoisi Gestrinille että Eduskunta vaihdetaan vaaleissa? Ja että demokratiassa kansan tahto on Eduskunnankin tahto, ei päinvastoin.

Antaa kanan kaakattaa.

[pjentti]

Elina Lepomäki menetti täysin uskottavuutensa. En suosittele tuota sosialistia enää kellekään.

No ei kyllä ole sosialisti. Silti ihmettelen hänen äänestyskäyttäytymistä asiassa.

Vieläkö joku muka uskoo näihin pöntisryydlepomäkiin? 

[no future]

Kansasta kolme neljästä vastustaa

olisko jotain lähdettä tälle väittämälle?

[Jääpää]

Kansasta kolme neljästä vastustaa

olisko jotain lähdettä tälle väittämälle?

Lue tosta vasemmalta.  (okei, lisäsin prossan. En selitä. 3/4 jokatapauksessa, etuuskunnasta 2/3 oli sitten erimieltä kansan kanssa. Kansa pitää vaihtaa.)
(eiku 1/4 etuuskunnasta olisikin pitänyt olla erimieltä, että olisivat olleet samaa mieltä, mutta lähemmäs 2/5 halusi olla erimieltä kuin olivat, että olisivat samaa mieltä, kuin erimieltä olevat, koska jos olisivat olleet samaa mieltä kuin olivat ja samaa kuin erimieliset, niin toisille erimielisille olisi tullut eripahamieli ja kieli on vain kieli, mutta euro on sentään aina euro.
Eli, joskus kannattaa olla erimieltä, vaikka olisikin samaa. Tietysti voi olla samaakin mieltä, mutta salaa, että voi olla erimieltä ja sitten samaa, niin saa erimielisiltä paremmin rahaa.
Tietysti kannattaa olla erimieltä niiden kanssa, joilla on rahaa, tai siis samaa mieltä, mutta näytellä, että on samaa mieltä niiden kanssa, jotka ovat erimieltä, niin sitten voi olla niiden kanssa erimieltä ja erimieltä olevien kanssa samaa mieltä, niin kaikki ovat tyytyväisiä.
..eiku, siis...)

[Jaakko Sivonen]

Kansasta kolme neljästä vastustaa

olisko jotain lähdettä tälle väittämälle?

http://web.abo.fi/pressmaterial/sprakundersokning_Finska.pdf

Kyse on tarkalleen ottaen suomenkielisistä vastaajista. 74 prosenttia on samaa mieltä tai vahvasti samaa mieltä väitteen "Ruotsin kielen opetus tulisi olla vapaaehtoista" kanssa.

[Border guard]

Kansasta kolme neljästä vastustaa

olisko jotain lähdettä tälle väittämälle?

Tutkimus: Kaksikielisyydelle kyllä, pakkoruotsille ei
Tuoreen selvityksen mukaan kolme neljästä haluaa, että ruotsin kielen opiskelu olisi vapaaehtoista.

http://yle.fi/uutiset/tutkimus_kaksikielisyydelle_kylla_pakkoruotsille_ei/7702930

[Teemu Lahtinen]

jotka eivät tiedä, mikä on mjölk tai bastu tai tidning tai hus.

Nuo kaikki olin opppinut ilman pakkoruotsia.