Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[nollatoleranssi]

Tuntuu nykyisin saavan lausua kaikenlaisia idioottimaisuuksia esim. "Sille väitteelle, että opetusohjelman ruotsi veisi tilaa muilta, hyödyllisemmiltä aineilta, ei ole perusteita.". Näkeehän tämän julkisuudestakin, kun poliitikot yrittävät mongertaa kieltä, jota eivät ole koskaan tarvinneet.

Täytyy ihmetellen seurata myös väitteitä siitä, että ensin kielelle ei ole mitään järkiperusteita ja sen jälkeen vaaditaan vielä laajempaa pakkoa ensimmäisestä luokasta asti. Yhtä hyvin voitaisiin vaatia muitakin aineita ja kieliä, joita pitäisi alkaa opettaa ensimmäisellä luokalla, koska "eihän mikään ole pois mistään ja lapsi oppii kaiken".

Pakkosuomen voi poistaa aivan yhtä hyvin, jos sille ei ole tarvetta. Tosin suomenkielen pois jättäminen olisi suunnilleen sama asia kuin olla vaatimatta englannin osaamista Englannissa/Yhdysvalloissa. Jostakin syystä nämäkin älynvälähdykset menevät kerta toisensa jälkeen läpi kirjoittajien itsekkään pohtimatta niitä.

[Roope]

Onko aivan pakko?

Pakkoruotsi-sanaa käytetään taajaan journalistisissa tuotoksissa ikään kuin neutraalina ilmauksena. Mutta onko se viaton, kysyy Vesa Heikkinen.

Pakkoruotsi on taas otsikoissa. Mutta onko sen pakko olla siellä?

[...]

Pakkoruotsi-sanaa käytetään taajaan journalistisissa tuotoksissa ikään kuin neutraalina ilmauksena. Mutta onko se viaton?

Sanakirjat eivät ota kantaa pakkoruotsin arvottavuuteen. Kun tutkii elävää kielenkäyttöä, ei voi olla huomaamatta, että pakkoruotsissa ei ole oikeastaan mitään neutraalia.

Sanaa viljelevät voimallisimmin omassa kielenkäytössään ne, jotka vaativat pakkoruotsista luopumista. "Pakko-" kuvaa heidän kielteistä ja monesti vihamielistäkin asennettaan. Asenteellisuudesta kertoo sekin, että asiateksteissä puhutaan harvemmin muista kouluaineista pakkoina: montako juttua on rustattu pakkomatematiikasta tai pakkoliikunnasta?

Pakkoruotsi on ytimekäs huomiosana. Kaikki tietävät heti, mistä on kyse. Mutta yleisyys ja iskevyys eivät tarkoita sitä, että sana olisi vallankäytöstä ja vaikutuspyrkimyksistä vapaa. Eikä pitkään jatkunut käyttö tarkoita sitä, että sana olisi neutraalistunut.

Päinvastoin. Kaikille yhteisen ruotsin kielen opetuksen vastustajat ovat voitolla merkitysmittelössä. Den glider in.

Vesa Heikkinen

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Journalisti 5.5.2017

Pakkoruotsi-sanasta jo vuosia valittaneen suomen kielen dosentti Heikkisen mukaan sana ei ole neutraali, koska sitä käyttävät etenkin pakollisen ruotsin vastustajat, joilla on kielteinen asenne. Heikkistä hiertää myös keskustelu pakollisuudesta, koska sitä ei käydä matematiikasta tai liikunnasta. Toisin sanoen Heikkiselle eivät kelpaa journalistisiin tuotoksiin sellaiset termit, joita pakollisen ruotsin vastustajat käyttävät, jotka viittaavat kielteisiin asenteisiin tai jotka ylipäätään viittaavat keskusteluun ruotsin pakollisuudesta, etenkin jos termi on ytimekäs ja kaikille ymmärrettävä.

Tilalle Heikkinen tarjoaa näppärää ilmausta "kaikille yhteinen ruotsi".

Seuraavan kolumnin aihe voisi olla Rkp:n ja Folktingetin viestinnästä liikkeelle lähtenyt ja journalistisissa tuotoksissa yleistynyt "pakkovenäjä", jolla viitataan tulevan kielikokeilun mahdollisuuteen valita peruskoulussa ruotsin tilalle esimerkiksi venäjä. Kuuma vinkki myös tasa-arvoisesta avioliittolaista.



Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa toivoi eilen SVT:n haastattelussa, että ruotsin kieli saisi elää mahdollisimman pitkään Suomen ja Ruotsin yhteydenpidon helpottamiseksi, mutta epäili, miten paljon ruotsin kielestä on jäljellä enää sukupolven tai kahden jälkeen.

Jäi epäselväksi, tarkoittiko kuningas ruotsin kielen katoamista Suomen ohella myös Ruotsista...

[Pullervo]

Tulisipa joskus eduskuntavaalit, jossa ehdokkaille ja valittujen enemmistölle olisi tärkeämpää pakkoruotsiasiassa terve järki ja kansan tahdon noudattaminen, eivätkä moninaisten Stiftelsen-säätiöiden jakamat korruptio/vaalitukieurot. Nå jåå, utopistinen haave.

Ja jos tähän kiertoilmaisusten keksimisleikkiin lähtee mukaan, niin uudeksi termiksi kävisi tietysti Heikkistä mukaillen "kaikille pakollinen ruotsi". Ai, ei.

[RP]

Virkamiesruotsista pääsee nykyäänkin luistamaan sillä perusteella, ettei ole sitä koskaan lukenut tai oppinut, vaikka olisi pitänyt. Ei sellaista ansaa voi kenellekään laittaa, että pakotettaisiin tutkintovaiheessa opiskelemaan koko kielimäärä.

Jos RKP saa päättää, ja vanhan historian perusteella miksi ei saisi, niin voihan sitä tehdä vaikka mitä, kunhan miinaan astuvat ovat suomenkielisiä. OK, yllä vakuutettiin, että näin ei kävisi. Ehkä siihen voi luottaa.

Omalta osaltanihan tämä on puhdas ajatusleikki. Helsinkiläisenä jälkikasvuni "saa" opetella sitä ruotsia ala-asteelta, ilman että asiaa "tarvitsee" pohtia.

[Roope]

Folktinget kokoontui tänään Hankoon juonimaan juoniaan:

Sasi: Kielikokeilu ei saa jatkoa

Sasi otti esille myös niin sanotun kielikokeilun, joka antaa mahdollisuuden kokeilla valinnanvapautta kieltenopetuksessa.

– Pitää muistaa, että edellinen eduskunta hyväksyi [kielikokeiluun velvoittavan] ponnen, joten se on toteutettava.

Sasi kiitteli Kokoomuksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta, joka on Sasin mukaan taistellut varsin urheasti uudistusta vastaan.

– Mutta nyt hänen on pakko toteuttaa vapaaehtoisen ruotsin kokeilu pienessä määrässä kouluja (noin 2 200 oppilasta). Seuraava hallitus tulee varmasti kokeilun perusteella ilmoittamaan, että sitä ei voida jatkaa, Sasi sanoi.  (käännös)

Svenska Yle: Folktinget samlades i Hangö - många frågetecken kring svenskans framtid 12.5.2017

Edit:

Grahn-Laasonen valinnaisen ruotsin kokeilusta: "En ollut siitä kauhean innostunut"

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo Huomenta Suomen uutisissa, ettei ollut innoissaan nyt käyntiin lähtevästä kokeilusta, jossa koululaisille annetaan mahdollisuus korvata ruotsi jollain toisella kielellä, esimerkiksi venäjällä.

– Tämä on herättänyt paljon mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Itse en ole ollut siitä ensimmäisenä kauhean innostunut, koska meillä toisen kotimaisen kielen merkitys on kauhean suuri. On tärkeää opiskella ruotsia – ja vastaavasti ruotsinkielisten suomea – ja sitä myötä se on kelpoisuusvaatimus valtion virkoihin ja tehtäviin, hän toteaa.

[...]

– Jos suomalainen koulujärjestelmä rakennettaisiin nyt alusta, alkaisi kielten oppiminen aiemmin. Siihen suuntaan ollaan menossa, hän toteaa.

Uusien kielten oppiminen helpottuu sitä mukaa, mitä enemmän kieliä on opiskellut. Grahn-Laasonen toivookin enemmin laajempaa kielten opiskelua kuin keskustelua siitä, mitä ruotsin kielen asemalle on tehtävä.

– Kannatan että tuodaan kielten oppimista aikaisempaan vaiheeseen, kun nuorilla on positiivisemmat ja ennakkoluulottomammat asenteet kieleen. Meidän aikuisten käsityksillä ja pakkoruotsi-diskurssilla on haitallinen vaikutus nuorten motivaatioon, hän toteaa.

MTV 15.5.2017

[Roope]

Svenska Yle: Folktinget risar regeringen - svenskans ställning försämras medvetet 13.5.2017

Älkää kokeilko oikeudella koulutukseen

Hallitus on päättänyt sulkea ovet Pohjolaan, kun se heikentää mahdollisuuksia opiskella ruotsia. Folktinget katsoo, että koulutuspolitiikka on tärkeää kaikissa tilanteissa, eikä se ole sopusoinnussa ruotsin opetuksen purkamisen kanssa Suomessa. Folktinget huomauttaa, että hallituksen ei pidä aliarvioida suomalaisen nuorison taitoa ja tahtoa opiskella ruotsia.  (käännös)

Folktinget: Regeringen, välj inte bort framtidsmöjligheterna 13.5.2017

[Juffe]

Svenska Yle: Folktinget risar regeringen - svenskans ställning försämras medvetet 13.5.2017

Folktinget huomauttaa, että hallituksen ei pidä aliarvioida suomalaisen nuorison taitoa ja tahtoa opiskella ruotsia.  (käännös)

Tämä sai naurahtamaan ääneen. Jos suomalaiselta nuorisolta kerran löytyy tahtoa opiskella ruotsia, niin mitä opiskelun vapaavalintaisuus siis uhkaa? He ovat vapaat valitsemaan ruotsin tahtonsa mukaan.

[Eisernes Kreuz]

"Suomalaisen nuorison taitoa ja tahtoa opiskella ruotsia"  - Tuon kirjoittajat eivät selvästikään ole koskaan käyneet suomenkielistä koulua.

Vapaavalintaisuus tarkoittaisi sitä, että kieltä opiskelisivat siitä aidosti kiinnostuneet ja siten korkeasti motivoituneet yksilöt. Suomen tarpeisiin sellaisia henkilöitä löytyisi jatkossakin aivan varmasti tarpeeksi, varsinkin kun meillä on se suomenruotsalainen vähemmistökin.

Kuten on jo lukemattomat kerrat todettu, suurin osa suomalaisista oppii koulussa puhumaan pelkästään huonoa tankeroruotsia, josta ei oikeasti ole mitään hyötyä työelämässä tai juuri missään muuallakaan.

Pakkoruotsin puolustajien argumentit alkavat olla jo todella vanhoja ja väsyneitä.

[guest14935]

Suomen tarpeisiin sellaisia henkilöitä löytyisi jatkossakin aivan varmasti tarpeeksi, varsinkin kun meillä on se suomenruotsalainen vähemmistökin.

Eipä niitä tarpeita koskaan ole ollut, ainoastaan tarve tuhota suomalaisten kielitaito turhalla kielellä.
Tervetulleiksi toivotamme pakkoarabian ja somalin muutaman kymmenen vuoden päästä, eiköhän siinä samalla ruotsikin lähde, vai pitävätkö täällä senkin jälkeen kun ruotsalaisia ruotsin puhujia ei ruotsissa enää ole.

[nollatoleranssi]

Svenska Yle: Folktinget risar regeringen - svenskans ställning försämras medvetet 13.5.2017

Folktinget huomauttaa, että hallituksen ei pidä aliarvioida suomalaisen nuorison taitoa ja tahtoa opiskella ruotsia.  (käännös)

Tämä sai naurahtamaan ääneen. Jos suomalaiselta nuorisolta kerran löytyy tahtoa opiskella ruotsia, niin mitä opiskelun vapaavalintaisuus siis uhkaa? He ovat vapaat valitsemaan ruotsin tahtonsa mukaan.

Luulin lainauksen olevan Pohjois-Koreasta: "Älkää epäilkö kansalaisten taitoa ja tahtoa noudattaa johtajan käskyjä".

[Roope]

Valinnaisten vieraiden kielten opiskelu peruskoulussa on vähentynyt rajusti 2000-luvulla. Vain viidennes peruskoululaisista lukee kolmea tai useampaa kieltä.

Kun vuonna 2000 yli kolmannes koululaisista aloitti alakoulussa valinnaisen pitkän kielen opiskelun, reilut kymmenen vuotta myöhemmin vain joka neljäs oppilas opiskeli tätä neljännellä tai viidennellä luokalla alkavaa niin sanottua A2-kieltä. Vielä enemmän on romahtanut yläkoulussa alkavan valinnaisen B2-kielen opiskelu. Aiemmin sitä opiskeli joka viides oppilas, nyt vain joka kymmenes.

Eniten on vähentynyt perinteisesti suosittujen valinnaiskielten, saksan ja ranskan opiskelu.

Yle: Peruskoululaisten kielitaito typistynyt kahteen pakolliseen kieleen – useimmiten ruotsiin ja englantiin 16.5.2017

Moni kunta säästää, ja tämä koskee myös koulutusmenoja. On kuntia, joissa valinnaisia kieliä ei ole lainkaan tarjolla, tai jos on, kielten ryhmäkokoja on kasvatettu.
...
Opettajat ovatkin huolissaan siitä, että valinnaisten kielten opiskelu on viime vuosina yhä enemmän keskittynyt eteläiseen Suomeen.

– Riippuen siitä, missä asuu on hyvin eriarvoisessa asemassa. Jos on helsinkiläinen, tamperelainen tai turkulainen, niin ei ole mitään hätää, kielivalikoimahan on ihan valtava, Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Sanna Karppanen sanoo.

– Mutta Suomihan ei ole vain etelän isot kaupungit. On paljon paikkakuntia, joilla voi opiskella vain ruotsia ja englantia, eikä mitään muuta.

Trendeistä voi päätellä, että koululaisia ei enää kiinnosta ylimääräisten kielten opiskelu, etenkin jos tarjolla ei ole jotain heitä erityisesti kiinnostavaa kieltä. Romahdus olisi vielä jyrkempi, jos kielitarjontaa ei olisi laajennettu merkittävästi suuremmilla paikkakunnilla.

Asuinpaikan lisäksi kodin vaikutus peruskoululaisten kielivalintoihin on suuri.

– Kielten opiskelu eriytyy tästäkin näkövinkkelistä eli lähinnä korkeasti koulutetuista perheistä tulevat lapset opiskelevat muita kieliä kuin näitä englantia ja ruotsia, Jaakko Salo OAJ:stä kertoo.

Pakkoruotsin puolustajien mukaan vapaa kielivalinta suosisi korkeasti koulutettujen lapsia, jotka "ymmärtävät" valita ruotsin, jonka "tietävät" itselleen hyödylliseksi.

Mikä sitten olisi ratkaisu siihen, ettei suomalaisten kielitaito jatkossa supistuisi englantiin ja ruotsiin? Karppanen näkee yhtenä ratkaisuna kuntien taloudellisen tukemisen.

– Pitäisi löytää jotain uusia tapoja tukea niitä kuntia, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia järjestää monipuolista kieltenopetusta. Ja kuntien täytyy itse miettiä, miten ne arvostavat kieliopintoja.

Opettajien ammattijärjestössä uskotaan, että ratkaisu ongelmaan olisi se, että kunnat velvoitettaisiin tarjoamaan alakoulussa alkavaa toista pitkää kieltä eli A2-kieltä.

Ei järkeä. Ensinnäkin käytännön syistä ainoa tarjottava A2-kieli olisi usein juuri ruotsi, joka alkaisi joka tapauksessa pari vuotta myöhemmin pakollisena. Toiseksi, vain pieni osa vanhemmista valitsisi muutenkaan lapsilleen A2-kielen, koska silloin lapsella olisi kuudennella luokalla alkavan pakollisen ruotsin takia jo kolme vierasta kieltä.

OAJ:ssä uskotaan myös, että jos ensimmäinen vieras kieli aloitettaisiin jo ensimmäiseltä luokalla ja vapaaehtoinen vieras kieli kolmannella, yhä useampi valitsisi valinnaisen kielen. Tällöin kuudennella alkava ruotsin kielikään ei ehkä tuntuisi liian raskaalta.

Viime syksynä tapahtunut ruotsin kielen aloituksen varhentaminen kuudennelle luokalle oli OAJ:n mielestä hyvä ajatus, mutta järjestö ei olisi halunnut, että ruotsin kielen opiskelun varhentaminen tapahtui vähentämällä tunteja yläkoulun puolelta.

Toisin sanoen OAJ:ssa halutaan muuttaa koulu paljon nykyistä enemmän kielipainotteiseksi muun opetuksen kustannuksella. Millähän perusteella, kun peruskoulua ja lukiota reivattiin 2000-luvun alussa tarkoituksella vähemmän kielipainotteiseksi?

Ei onnistu, koska koululaiset eivät sitä halua, etenkin kun kaikessa muussa pyritään valinnanvapauden lisäämiseen:

Ennen oli ihan siistiä opiskella yläasteella kieliä – nyt nuorille riittää pelkkä englanti

Nuorten ratkaisut ja mielipiteet nyt ennustavat sitä, mitä kieli on tulevaisuudessa, kirjoittaa HS:n kotimaantoimittaja Marjo Valtavaara.

[...]

Kieliä tarjotaan, mutta ryhmiä ei tahdo syntyä. Opetushallituksen tilastot kertovatkin, että vapaaehtoisten kielten opiskelu on koko maassa romahtanut 1990-luvun puolivälistä. Nykyään valinnaisten kielten lukijoiden osuudet jäävät muutamiin prosentteihin, kun vielä 20 vuotta sitten lähes puolet opiskeli niitä.

NUORTEN mielestä englannin opiskelu riittää, ja sitä suurin osa heistä osaakin todella hyvin – paremmin kuin me 1980- ja 90-luvuilla yläasteella olleet samassa iässä osasimme.

[...]

Ruotsi on englannin ohella suurimmalle osalle ainoa vieras kieli koulussa ja sekin vain siksi, että sitä on pakko lukea.

Pakko vai mikä on syynä, mutta kouluikäiset kuulostavat olevan sitä mieltä, että ruotsin opettelu on täysin turhaa. Ruotsalaisten kanssa pärjää englannilla, he sanovat, ja se on tietenkin totta.

Ruotsalaiset osaavat asiantuntijoidenkin arvioiden mukaan englantia jopa paremmin kuin suomalaiset. Muiden kielten osaamisessa ei ole ruotsalaisillakaan paljon hurraamista. Kehitys on ollut samansuuntainen kuin meillä eli valinnaisten kielten opiskelu on vähentynyt.

EU:N tavoite on ylevä: jokaisen maan kansalaisen tulisi osata äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä.

Siihen ylletään keskimäärin heikosti. Ei ole kieltenopetuksen perinteitä eikä aina tahtoakaan. Ei-englanninkielisissä maissa opiskellaan yleensä englantia, mutta eipä paljon muuta.

Suomessa taas tavoitteeseen ylletään mainiosti. Osaamme englantia ja joten kuten ruotsia.

[...]

Kieli muuttuu, ja nuoret ovat muutoksen edellä kävijöitä. Nuorten ratkaisut ja mielipiteet nyt ennustavat sitä, mitä kieli on tulevaisuudessa.

Eihän sekään ole poissuljettua, että nuoret yllättäisivät ja ruotsista tulisi yhtäkkiä muodikasta. EU-tavoitteiden laatijan ja lainsäätäjän on vain yritettävä pysyä perässä.

Helsingin Sanomat 12.5.2017

[Tappivanukas]

Kieliä luetaan vain jos kunta tarjoaa niitä. Ryhmäkokoja on kasvatettu rahan säästämiseksi. Sitten kun kahden rinnakkaisen luokan koulusta ei löydykään 18:aa halukasta ranskan tai saksan lukijaa, ryhmää ei yllättäen synnykään. Tai sitten tarjotaan "vapaaehtoista" "valinnaista" ruotsia, jonka opettajakin löytyy sattumalta jo talosta.

Se on sitten eri asia jos vanhemmat ovat oikeasti niin daijuja ettei lasten kielitaito kiinnosta. Lapsi keksii itse haluta asioita vasta lukioiässä. Silloinkin ehtii lukea intensiivisesti yhden kielen lisää, jos siihen on lahjoja. Kaikilla ei ole edes kykyä oppia yhtä saati kahta täysin vierasta kieltä. Viimeistään ruotsin pakollisuus sulkee tien.

Toisaalta, mitä väliä. Jos enemmistö osaa vain heikkoa enkkua, sitä parempi niille jotka osaavat kahta muutakin kieltä. Ableismi on totta.

[Luotsi]

NUORTEN mielestä englannin opiskelu riittää, ja sitä suurin osa heistä osaakin todella hyvin – paremmin kuin me 1980- ja 90-luvuilla yläasteella olleet samassa iässä osasimme.

Olisiko mahdollista että nuoret ovat oikeassa?

[Jääpää]

Joku vesaheikkinen:

Asenteellisuudesta kertoo sekin, että asiateksteissä puhutaan harvemmin muista kouluaineista pakkoina: montako juttua on rustattu pakkomatematiikasta tai pakkoliikunnasta?

Asiateksteissä tuo olisikin ennen kuulemattoman typerää, mutta Vesan oman roskalaatikon uudisissa
tuo on enempi sääntö kuin poikkeus.
Vajaaälyinen ylimielistö ...joukko houkkia wannabee bättre typeryksiä, m..

Kieltenopiskelu tulisi toki aikaistaa; olen huomannut lähiympäristössä, että eräskin puhuu sujuvaa ukrainaa, venäjää ja suomea jo kahdettatoista vuotta ja englanti on parempaa kuin mulla, teknistä sanastoa lukuunottamatta, mutta ei sitä nyt 13-vuotiaalta tytöltä ihan kaikkea voi vaatia heti..
Pakkoruotsi tilanteestaan en kyllä tiedä, mutta ei ole kyllä hejssannu, pitääpä kysyä.

[Näkkileipä]

Jos ruotsinkielen osaaminen on portti muihin kieliin, niin silloin ruotsinopettajien pitäisi olla monikielisiä ja siten he voivat opettaa muitakin kieliä koulussa kuin tuota ruotsia.

[Tappivanukas]

Moni tuleva luokanopettaja osaa ruotsia vain tyydyttävästi, mutta uskoo osaavansa opettaa sitä

http://yle.fi/uutiset/3-9638845

Valtaosa eli 64 prosenttia luokanopettajiksi opiskelevista pitää omaa ruotsin kielen taitoaan vain tyydyttävänä. Silti 58 prosenttia opiskelijoista uskoo pystyvänsä opettamaan ruotsia alakoulussa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on arvioinut yhtä lukuunottamatta kaikki maan opettajankoulutukset, jotka antavat kelpoisuuden ruotsin kielen opettamiseen. Tarkoituksena oli selvittää, millaiset valmiudet opettajankoulutus antaa erityisesti alakoulujen ruotsin opetukseen.

Selvityksestä tekee ajankohtaisen se, että viime syksynä voimaan tulleen muutoksen myötä ruotsin opiskelu alkaa jo kuudennella luokalla. Uudistus aiheutti jo kolme vuotta sitten pohdintaa siitä, miten opetus järjestetään esimerkiksi pikkukunnissa. Karvin arviointiasiantuntija Outi Hakola sanoo, ettei tilanne ole niin huono kuin ennakkoon käydystä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä.

Vaikka arviointi kohdistuu opettajaopiskelijoihin, siitä voi Hakolan mukaan tehdä johtopäätöksiä myös luokanopettajien nykytilanteesta, koska koulutus ei ole näiltä osin suuresti muuttunut.

Opettaja tarvitsee alakoulussakin hyvää kielitaitoa

Arviointiasiantuntija Outi Hakola pitää hyvänä sitä, että opettajaopiskelijoilla on uskoa omin pedagogisiin taitoihinsa. Moni opettajaopiskelija pitää ruotsia alkuvaiheessa helppona opettaa. Arviointiryhmän puheenjohtaja Paula Rossi sanoo tiedotteessa kuitenkin, että alakoulussa opettajalla pitäisi olla hyvä kielitaito: kyky ääntää hyvin, laulaa ja leikkiä vieraalla kielellä.

Huolestuttavaa on Hakolan mukaan se, että opiskelijat kokevat oman kielitaitonsa melko heikoksi. 90-luvun jälkeen opetusta on vähennetty, ja nuoremmilla opiskelijoilla voi siksikin olla huonompi ruotsin kielen pohja kuin vanhemmilla.

Opiskelijat eivät pidä tutkintoon kuuluvia pakollisia ruotsin opintoja riittävinä parantamaan omaa kielitaitoa saati antamaan eväitä ruotsin opettamiseen. Missään yliopistossa luokanopettajaopintoihin ei myöskään sisälly kursseja, jotka opettaisivat ruotsin opettamista.

Aineenopettajakoulutuksen opiskelijoistakin vain runsaat puolet kokee saaneensa valmiudet opettaa ruotsia alakoulussa. Puolet opiskelijoista ei ole pitänyt harjoitustunteja alakoulussa lainkaan.

Luokanopettajat opettavat ruotsia alakoulussa jatkossakin

Outi Hakola pitää ensisijaisena parannuskeinona tilanteeseen sitä, että luokanopettajien perusopetukseen lisätään resursseja niin että kaksoiskelpoisuuden saaminen onnistuu yhä useammalta. Kaksoiskelpoisuus tarkoittaa sitä, että luokanopettaja suorittaa pitkänä sivuaineena ruotsin. Ilman sitäkin luokanopettaja on silti kelpoinen opettamaan alakoulun ruotsia, muistuttaa Hakola.

Toinen hyvä reitti on Hakolan mukaan lisätä erilaisia polkuja, joilla ruotsin taito karttuu. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on pidetty lisäpätevöitymiskursseja, joissa tarjotaan kielisuihkutusten kaltaisia opintokokonaisuuksia. Jyväskylässä taas on parannettu opettajien kielitaitoa kielileireillä.

Päättyvänä lukuvuonna B1-ruotsia alakouluissa opettivat sekä ruotsin aineenopettajat että luokanopettajat. Noin kolmasosassa kuntia ainetta opettivat vain ruotsin opettamiseen pätevöityneet opettajat.

Outi Hakola uskoo, että jatkossakin ruotsia opitaan alakoulussa luokanopettajien voimin, sillä kaikkialle ei ruotsin aineopettajia ole saatavilla. Siksi yhtäläiset mahdollisuudet pitäisi turvata lisäämällä ruotsin opiskelun ja opettamisen resursseja luokanopettajien peruskoulutukseen.

Vaikuttaa siltä että ruotsin opetus ja opiskelu jatkaa menestyksekästä marssiaan.

[l'uomo normale]

Kyllä taas pitää ihmetellä kaupallisille asemille syndikoitujen is-uutisten aihevalintaa. Itse iltasanomien si uilta "uutista" ei löydy, mutta radiokanavilla saavuttanee tänään miljoona kuuntelijaa.

"Peruskoulun luokanopettajista moni kokee osaavansa ajaa yksipyöräisellä korkeintaan tyydyttävästi. Syynä pidetään liian vähäistä yksipyöräisellä ajamisen opetusta opiskeluaikana."

Täysin absurdia, eikö totta? No järkytytkö jos kerron että kyse ei ollutkaan yksipyöräisellä ajamisesta vaan ruotsin kielestä. Aivan yhtä absurdi uutinen silti.

Ed. Ahaa, syltfabriken onkin yleisradio/runkradion:

Jos opettajat ja opettajaopiskelijat olisivat oikeasti huolissaan ruotsin taidostaan ja halukkaita sitä oppimaan, he voisivat vaikka lainata kirjastosta ruotsinkielisen kirjan ja lukea sen.

[Tappivanukas]

^ Kuten kaikki huomaavat, poistin vitsailuni kun selvisi MIKSI HELVETISSÄ radiossa oli uutinen opettajien osaamisesta. Kokoversiosta selvisi miksi uutinen oli tehty, mutta radiosta kuultuna oli kyllä omituisen irtonainen tapaus.

Luuleeko joku että pakkoruotsi on menossa minnekään, kun juuri luotiin huutava tarve ruotsia osaaville opettajille...

[Sami Savio]

Perin eduskuntaryhmän alaisen kielivapaustyöryhmän puheenjohtajuuden ministeriksi nousseelta Sampo Terholta. Maahanmuuttolinjausten lisäksi myös kielikokeilua tulee edistää aiemmin sovitulla tavalla askeleena kohti todellista kieliopintojen valinnanvapautta.

https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/ps_kielikokeilu-66316

Perussuomalaiset: Koko opintoputki mahdollista suorittaa ilman ruotsia

Vapaaehtoiseen ruotsin kielen opiskeluun liittyvä kokeilu on herättänyt paljon tunteita. On syytä kaivaa faktat esiin, jotta keskustelua ei käydä virheellisen tiedon pohjalta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja, eduskuntaryhmän kielivapaustyöryhmän puheenjohtaja Sami Savio.

Sami Savion mukaan pelko siitä, että kokeiluun osallistuvat eivät pääse suorittamaan toisen asteen koulutusta tai korkeakouluopintoja ilman ruotsin kielen opiskelua, on turha.

– Kokeiluun osallistujilla on mahdollisuus hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen opiskelusta niin lukioissa kuin ammattikouluissa, ja on myös syytä muistaa, että korkeakoulut voivat jo nykyisen lain mukaan vapauttaa opiskelijat toisen kotimaisen kielen opiskelusta, toteaa Savio.

– Koko opintoputki on mahdollista suorittaa ilman ruotsin kielen opiskelua. Ja jos virkauralle aikoo, on korkeakoulussa mahdollisuus aloittaa ruotsin kielen opinnot. Umpikujia ei ole, hän jatkaa.

Julkisuudessa on pelätty, että kielikokeilu heikentää mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen. Savion mukaan pelko on aiheeton, sillä kielivalikoima laajenee ja opetuksen järjestäjien resurssit turvataan.

– Kielikokeiluun osallistujia ei suinkaan vapauteta kielten opiskelusta, vaan heille tarjotaan mahdollisuutta valita. Kielikokeiluun osallistujat saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden laajentaa kielivalikoimaansa oman uransa ja elämänsä kannalta mielekkäämmällä kielellä, joka ei välttämättä ole ruotsi, hän sanoo.

Savion mukaan kelikokeilun toteutuminen turvataan tarjoamalla riittävät resurssit, joten opetuksen järjestäjien toimintamahdollisuuksista ei tarvitse olla huolissaan.

[Roope]

Kielikokeilun lausuntokierros päättyi. Kokeilua vastustavat muun muassa SAK, STTK, AKAVA ja Helsingin yliopisto. Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei vastusta, vaikka Folktinget on propagandassaan näin väittänyt.

Opetushallitus katsoo, että suomen ja ruotsin nimeämisestä perustuslaissa kansalliskieliksi seuraa, että kummankin kielen osaaminen kuuluu yleissivistykseen, josta koululaitoksen tulee huolehtia. Niin eduskunnan oikeusasiamies kuin lapsiasiavaltuutettukin vaativat kokeilua perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Tämä luultavasti viivästyttäisi kokeilua entisestään, ehkä jopa vuodella, mikä tosin tapahtunee muutenkin, sillä aloitukseen kaavaillun syyslukukauden alkuun on enää todella tiukan tuntuiset parisen kuukautta.

Kokeilun seurantaa on tarkoitus jatkaa 5-10 vuotta, eikä missään ole tiettävästi määritelty, milloin pitäisi tehdä päätös kokeilun mahdollisesta laajentamisesta. Ilmeisesti joskus tuon 5-10 vuoden jälkeen...

62 lausuntoa

Suomen Uutiset: Elo: Akava suhtautuu kielikokeiluun vanhanaikaisesti 7.6.2017

Hbl: Hård kritik mot experimentet med frivillig skolsvenska – "Ojämlikt för svenskspråkiga" 7.6.2017

Edit:
Se toinen kielikokeilu, opetusministeri Grahn-Laasosen lempilapsi, etenee mukavasti aikataulussa, ja ensi syksystä lähtien joka neljännessä kunnassa voi opiskella vierasta kieltä ensimmäiseltä luokalta alkaen tai jo varhaiskasvatuksessa. Opetusministeri taistelee näin nationalismia vastaan.

[nollatoleranssi]

Kokeilun seurantaa on tarkoitus jatkaa 5-10 vuotta, eikä missään ole tiettävästi määritelty, milloin pitäisi tehdä päätös kokeilun mahdollisesta laajentamisesta. Ilmeisesti joskus tuon 5-10 vuoden jälkeen...

Tarkoitus on varmaan lopettaa kokeilu hetimiten, kun siihen tulee tilaisuus.

Jos ei vaadita hallituksessa yhdessä asiassa, niin vaikeaa on vaatia toisessakaan.

[Kulttuurirealisti]

Edit:
Se toinen kielikokeilu, opetusministeri Grahn-Laasosen lempilapsi, etenee mukavasti aikataulussa, ja ensi syksystä lähtien joka neljännessä kunnassa voi opiskella vierasta kieltä ensimmäiseltä luokalta alkaen tai jo varhaiskasvatuksessa. Opetusministeri taistelee näin nationalismia vastaan.

Tuo on mielestäni hyvä kokeilu, mutta väärät perustelut. Näin laitetaan vientimyyjien koulutus alulleen, ja nationalismi on vähintä mitä voimme lapsilta odottaa.

[Roope]

Kun Svenska Yle teki tv-uutisen Touko Aallon valinnasta Vihreiden puheenjohtajaksi, se nosti tärkeimmäksi asiaksi hänen suhteensa ruotsin kieleen. Pantiin muun muassa merkille, että Aalto oli luultavasti ensimmäinen Vihreiden puheenjohtaja, joka ei pitänyt osaa puheestaan ruotsiksi.

Aalto on vuosikaudet vastustanut pakollista kouluruotsia, mutta ensimmäisessä haastattelussa puheenjohtajana Aalto pakitti aiemmista lausunnoistaan torjumalla keskustelun pakkoruotsista ja totesi sen jälkeen ruotsiksi, että "Suomen kaksikielisyys on vahvuus". Aalto oli monen muun ruotsia osaamattoman viime aikojen uuden puheenjohtajan lailla luvannut aloittaa ruotsin pänttäämisen intensiivikurssilla.

[newspeak]

^

Ensimmäinen kommentti persujen puheenjohtajavaalien jälkeen pakkoruotsiketjussa koskee vihreitä?

En toki tuomitse. Johan tuossa pitkään tuli persuja silmät ja korvat täyteen.

[Roope]

Ahvenanmaa-komitea esittää, että Suomen perustuslakia ei voisi enää muuttaa ilman Ahvenanmaan parlamentin suostumusta niin, että ruotsista tehtäisiin nykyisen kansalliskielen sijaan vähemmistökieli. Tähän lagtinget ei tietenkään ikinä taipuisi.

STT:n uutisessa ei selitetä tarkemmin, mutta käsittääkseni kyseessä ei ole irrallinen ehdotus vaan kuukausi sitten julkaistuun Ahvenanmaan itsehallintolain uudistukseen (Ahvenanmaa-komitean 2013 loppumietintö, 564 sivua) piilotettu myrkkypilleri.

"Hela Svenskfinland vinner"

Det är inte bara svenska språkets ställning på Åland som stärks i och med Ålandskommitténs förslag. Svenskan stärks i hela landet tack vare Åland.

– I vårt förslag slår vi fast att man inte utan lagtingets bifall kan göra ändringar i grundlagen så att svenskan skulle bli ett minoritetsspråk (i stället för nationalspråk), säger Gunnar Jansson och tillägger:

– Vilket lagting skulle gå med på det?

Hbl 19.7.2017

[guest14935]

Ahvenanmaa-komitea esittää, että Suomen perustuslakia ei voisi enää muuttaa

Eikö tuota varten pitäisi muuttaa perustuslakia niin että sitä ei voisi enää muuttaa?

[Roope]

Mahdollisesti on kyse jostain uudesta perustuslain tulkinnasta, jolle haettaisiin vaivihkaa vahvistus Ahvenanmaan itsehallintolain uudistuksen yhteydessä. Itse mietinnössä en nimittäin huomaa asiaa sivutun, eikä Ahvenanmaa-komitean tai sen jäsenten mielipiteillä ole lainsäädännön kannalta mitään merkitystä muuten kuin tuon mietinnön ehdotusten kautta.

Pakkoruotsiahan on yritetty perustella Rkp:n omaperäisellä tulkinnalla nykyisen perustuslain säätämän kaksikielisyyden asettamista velvoitteista, joita ei kuitenkaan ole koskaan virallisesti vahvistettu.

[Tappivanukas]

Tässä ketjussa on jo naurettavuuksiin asti osoiteltu kuinka kaksikielisyyttä tai Oolannin asemaa nyt vain kertakaikkiaan ei voi muuttaa, koska laki sanoo niin.

Mutta kaikki minä vahvistaa ja syventää sortoruotsin asemaa, sehän on pala tårtaa.

Kaikkia lakeja voi muuttaa, ja kyllä muutetaankin.

[Roope]

Niin eduskunnan oikeusasiamies kuin lapsiasiavaltuutettukin vaativat kokeilua perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Tämä luultavasti viivästyttäisi kokeilua entisestään, ehkä jopa vuodella, mikä tosin tapahtunee muutenkin, sillä aloitukseen kaavaillun syyslukukauden alkuun on enää todella tiukan tuntuiset parisen kuukautta.

Olen ollut tähän asti siinä luulossa, että kielikokeilun oli määrä alkaa tänä syksynä, kuten vielä talvella oli puhe, mutta näköjään hallitus päätti jo huhtikuussa lykätä kokeilun aloittamista vähin äänin taas eteenpäin vuoden 2018 syksyyn.

Vieraan kielen opiskelu alkaa tänä syksynä jopa jo esikoulussa – Grahn-Laasonen: "Kiinaa tai espanjaa opiskellaan liian vähän"

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) haluaa varhaisen kielenopetuksen koko maahan mahdollisimman pian.

Monissa kouluissa alkaa tänä syksynä kokeilu, jossa ensimmäisen vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo esikoulussa tai ala-asteen ensimmäisillä luokilla.

[...]

–Meillä englantia opitaan hyvin, mutta harvinaisemmista kielistä alkaa tulla jo liiankin harvinaisia. Ranskaa ja saksaa opiskellaan entistä vähemmän ja nousevia kieliä, kuten esimerkiksi kiinaa tai espanjaa, liian vähän, Grahn-Laasonen sanoo.

–Kansainvälisessä maailmassa melkein mikä tahansa kielitaito voi olla erittäin hyödyllinen pienelle maalle.

Grahn-Laasonen uskoo, että varhaiset kieliopinnot on yksi hyvä keino saada suomalaiset oppimaan useampia kieliä. Hän näkee myös, että oppimistuloksia voidaan parantaa ja oppimisen motivaatiota lisätä, kun hyödynnetään lasten herkkyysikä oppia uutta.

[...]

Pakkoruotsista luopuminen ei innosta

Varhaista kielenoppimista kokeillaan 76 kunnassa. Hallitus on varannut laajaan kokeiluun 10 miljoonaa euroa. Grahn-Laasosen mukaan kokeilu on saanut hyvän vastaanoton.

–Kunnat ovat olleet hyvin innokkaita lähtemään mukaan ja perheet näissä kunnissa ovat ottaneet tämän vastaan erittäin positiivisesti.

Vaikka opetusministeri laajentaisikin kokeilun mahdollisimman pian valtakunnalliseksi käytännöksi, ei asiassa voida edetä pikamarssia.

–Meillä pitää olla riittävät opettajaresurssit ja riittävä osaaminen. Uudistuksen valtakunnallistaminen tulee kulkemaan siten vahvasti käsi kädessä opettajankoulutuksen kanssa.

Vuoden 2018 syksyllä kouluissa on myös määrä aloittaa kokeilu ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta.

–Ei ole mikään salaisuus, että itse en ole siitä kauhean innostunut. Mielestäni Suomessa tulisi opetella enemmän kieliä ja nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, Grahn-Laasonen sanoo.

–Mutta tämä kokeilu on hallitusohjelman mukainen ja viedään eteenpäin. Kokeiluun osallistuu enintään 2  200 oppilasta. Tuloksista voimme päätellä myöhemmin, miten se onnistui.

Aamulehti 6.8.2017

[matti]

Aiheeseen liittyen: vastasin pari päivää sitten Taloustutkimuksen verkkopaneeliin kuuluvana kyselytutkimukseen ruotsin kielen asemasta Suomessa. Kysymyksenasettelu oli todella johdatteleva, piti oikein tarkaan miettiä, miten saan varmasti tuotua esille sen, että kannatan pakkoruotsin poistoa sekä ruotsin kielen osaamisvelvoitteen poistoa virkamiehiltä.