Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[gammaaries]

Hyysäri ei ainakaan ole kauhean tärkeäksi äänestystä katsonut. Artikkeli siitä on lyhyehkö ja pääsivulla vain pienotsikkona ilman kuvaa. Omalla osastollaan (Politiikka) artikkeli myös kaukana kärjestä. Useita päiviä vanhoja artikkeleita on sen edellä.

Ilmeisesti joku ei halua että liikaa leviää tieto takinkäännöistä. Tuonkin sijoittelun avulla varmasti tuhansilta jää huomaamatta tuo pakkoruotsiäänestys.

http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/04/ny-chefredaktor-hs-talar-varmt-tvasprakighet

Helsingin Sanomats nyvalde chefredaktör Kaius Niemi talar för tvåspråkigheten i Finland.

Päätoimittajan mielipide tuskin vaikuttaa lehden agendaan... *eyeroll*

[saint]

Vaikka esitys ruotsinkielen (ja suomenkielen) pakollisen opiskelun poistamisesta kaatuukin huomenna äänestyksessä, on minusta selvää, että on vain ajan kysymys, milloin pakkoruotsi Suomesta poistuu. Niin kielteisiä ovat nousevan nuorison asenteet sitä kohtaan. Uusi poliitikkosukupolvi tulee jossain vaiheessa pakkoruotsin poistamaan.

Ennustaminen tässä pakkoruotsikysymyksessä ei olekaan kovin vaikeaa. Aikajänne vaan tuppaa venymään tuskastuttavan pitkäksi, jos ja kun nyt sitten aletaan väkertää itärajalla kokeilua pakkovenäjän kanssa ja sitä kestää muutama vuosikymmen ennenkuin asiassa edetään mihinkään suuntaan.

[Martin]

Oulussa on jotain 200 ruotsinkielistä, ja RKP on saanut kerättyä peräti 13 ehdokasta ja Lapissakin 4.

RKP on aika epätoivoinen kun Hoikkaniemikin on kelvannut. Muistaakseni aloitti KD:ssä, siirtyi sitten PS, viime vaaleissa oli Kok ja nyt RKP:n sitoutumaton ehdokas. Mikähän seuraavaksi, vasemmisto? Kepuun varmaan teki mieli Sipilän nosteessa mutta liekkö ollut muutenkin tunkua. Hauska seurata tuota pyrkyriä paikallislehdistä.

[nollatoleranssi]

Tulipahan todistettua että "hyvät asiat" menevät läpi kansalaisaloitteista, mutta "pahat asiat" eivät edelleenkään mene.
Eli kansalaisaloitteilla ei ole mitään merkitystä. 

Tärkeintä on saada kansalaisaloitteista eduskuntakysely aikaiseksi, koska se paljastaa mitä mieltä ehdokkaat todellisuudessa ovat.

Onneksi pakkoruotsialoitteen viivästeleminen ei onnistunut, vaikka se oli alkuperäisidea poliitikoilla. Lopussa mediapaine alkoi olemaan liikaa ja oli pakko käsitellä asia pika-aikataululla, ettei näyttäisi siltä kuin kansalaisten mielipidettä vähäteltäisiin. Olisi ollut loistava vaaliase seuraavissa vaaleissa...

Tietysti voihan tuota aika törkeänä pitää, ettei yksikään suurempi media Suomessa kertonut etukäteen kansanedustajien äänestävän aloitteesta, vaikka taisi olla toinen kansalaisaloite, joka on mennyt eduskuntaäänestykseen.

[Nuiva kansalainen]

Tuosta pakkoruotsiäänestyksestä on kyllä vaiettu mediassa erittäin tehokkaasti. Veikkaan, että suurinosa ihmisistä ei tiedä koko asiasta mitään. Se siitä median puolueettomuudesta.

[no future]

Tuosta pakkoruotsiäänestyksestä on kyllä vaiettu mediassa erittäin tehokkaasti. Veikkaan, että suurinosa ihmisistä ei tiedä koko asiasta mitään. Se siitä median puolueettomuudesta.

Mitä nyt kaikissa tv-uutisissa ollut mitkä tänään nähnyt.

[Chew Bacca]

Juu. Odotin kieli pitkällä ylen pääuutisten raborttia, mutta se viiden sekunnin ilmoitus meni ohi kun päästin kissaa sisään.

Vrt homorummutus.

Mistä muuten mahtaa johtua että (pääsääntöisesti) se joka on pihalla maahanmuuttoasioista ei tajua muistakaan asioista mitään. ^

[MW]

Sitä, että medialla on bias, ei ehkä kannata hämmästellä. Onhan se ihmisten tekemä media, ja hyvin, en sano solutettu, mutta tietynlaisten intressiryhmien jotenkin evolutionäärisesti valtaama.

Ihanne journalistista totuuden paljastajana on vaihtunut massojen kaitsijaan, kouluttajaan, ja tässä jotkut ovat nähneet mahdollisuutensa. Tai kaiketi mahdollisuus tuli ennen vaihtumista. Eli vaihdettiin.

Ne, jotka tekevät, rakentavat, vievät maailmaa eteenpäin, eivät ole erityisen kiinnostuneita laatimaan raportteja siitä. Eikä oikein aikakaan riitä. Väitän, että viimeisen 20 vuoden aikana, jona alallani olen ollut, tuottavuuteni on noussut nelinkertaiseksi tietotekniikan myötä.

Mutta se vaatii veronsa. Lyhytjännitteisyys, asiakkaiden ja työnantajan odotukset kasvavat, virheriski kasvaa, virheet voivat olla kalliimpia kuin ennen.

Syö. Ja sitten minun kaksi senttiäni käytetään vapaamatkustajiin, ja elämästä irrallaan riekkuviin hörhöihin. Jotka vittuilevat päin naamaa. Kyllä syö.

[Riukulehto]

Kansanedustajat, jotka YLE:n 2011 eduskuntavaalikoneessa puolsivat pakkoruotsin poistoa mutta äänestivät linjauksensa vastaisesti.
http://withintellus.com/2011-petetyt-lupaukset.html

[-PPT-]

Itselläni ovat kouluvuodet jo vahvasti takanapäin eikä ole jälkeläisiä joiden koulunkäynnistä pitäisi olla huolestunut. Silti tämä teema koskettaa. Minun kaltaisillenihan sanottaisiin että mitä se sinua enää liikuttaa mutta kyllä se liikuttaa.

[Jääpää]

Itäm..khrm, S u o m e n maa ylpeänä esittää voittoisaa äänestystä ja tuo esiin Anna-Maija Hendriksonnin huolen raastavasta tasa-arvon alas repimisestä ja pakkovenäjästä.
http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7360166.html

Menkäämme  jakamaan Anna-Maijan huoli hänen puol..eduskuntatovereidensa kanssa.
Heitä onkin yllättävästi sankoin joukoin liikkeellä viikonloppuna, varmaankin jalkautuneet kuulemaan kansalaisten murhetta hirvittävästä pakkovenäjän ikeestä, joka uhkaa nyt tasa-arvoista Suomeamme.

http://www.suomenmaa.fi/politiikka/7360590.html

PS. Onko ihan varma, ettei Ruotsilla ole ydinasetta?  Epäilen, että RKP saattaa tilata puolustusyhteistyön nimissä vielä ydiniskunkin Suomeen turvatakseen tasa-arvon ja
torjuakseen pakkovenäjän uhan.
Biologisiakin aseita voivat harkita, joku pernarutto ja ebola olis poikaa, vaikka kyllä nokkosihottumallakin on pärjätty aika hyvin.

[Heppu Dille]

Itselläni ovat kouluvuodet jo vahvasti takanapäin eikä ole jälkeläisiä joiden koulunkäynnistä pitäisi olla huolestunut. Silti tämä teema koskettaa. Minun kaltaisillenihan sanottaisiin että mitä se sinua enää liikuttaa mutta kyllä se liikuttaa.

Sama täällä. Minulla liikuttamisen ovat varmistaneet erityisesti ne propagandistit, jotka ovat kertoneet, että ruotsin kieli kuuluu minun itäsuomalaiseen identiteettiini. Ei varmasti kuulu.

[James Hirvisaari]

Kuten olette huomanneet, siinä kävikin niin, että äänestettiinkin minun lausumaehdotukseni pohjalta. Tämä johtuu siitä, että minulla oli ensimmäinen puheenvuoro, jossa tein ehdotuksen. Oli mukavaa, että kerrankin koko perussuomalaisten ryhmä äänesti minun ehdotukseni puolesta. Yhteistyö on poikaa.

EDUSKUNNAN PÖYTÄKIRJASTA 6.3.2015:

Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

Puhemies Eero Heinäluoma: Valiokunta ehdottaa, että asiaa koskeva kansalaisaloite hylätään. Keskustelu asiasta päättyi 5.3.2015 pidetyssä täysistunnossa.

Keskustelussa on James Hirvisaari Mika Niikon kannattamana tehnyt seuraavan lausumaehdotuksen: "Ehdotan, että eduskunta kehottaa hallitusta ryhtymään kansalaisaloitteen mukaisiin toimenpiteisiin pakkoruotsin poistamiseksi."

Puhemies Eero Heinäluoma: James Hirvisaaren lausumaehdotus tarkoittaa kansalaisaloitteen hyväksymistä. Ensin äänestetään tästä ehdotuksesta valiokunnan ehdotusta vastaan, jonka mukaan kansalaisaloite hylätään.

Valiokunnan ehdotus kansalaisaloitteen hylkäämisestä "jaa", James Hirvisaaren lausumaehdotus "ei".

Äänestyksessä eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kansalaisaloitteen hylkäämisestä äänin jaa 134, ei 48, tyhjiä 1; poissa 16.

BLOGI: 166. POIS POIS PAKKORUOTSI

[Malla]

Sama täällä. Minulla liikuttamisen ovat varmistaneet erityisesti ne propagandistit, jotka ovat kertoneet, että ruotsin kieli kuuluu minun itäsuomalaiseen identiteettiini. Ei varmasti kuulu.

´

Minun identiteettiini kuuluu ruotsin kieli, mutta siitä huolimatta tai sen takia en kannata pakkoruotsia.

[Eversti G]

Pulinat pois. Päätetty on tämä kieliasia. Ruotsin maakuntana laskutavasta riippuen yli 600 v, ryssän alusmaana 108 v ja kohta 100 v valtiona. Eli kyllä ruotsinkieli on sitkeä historiallinen jäänne.

[mannym]

Pulinat pois. Päätetty on tämä kieliasia. Ruotsin maakuntana laskutavasta riippuen yli 600 v, ryssän alusmaana 108 v ja kohta 100 v valtiona. Eli kyllä ruotsinkieli on sitkeä historiallinen jäänne.

Heh heh, uutta aloitetta pukkaa, niin kauan kuin vaatii. Eduskunta ei voi oikein kieltäytyä käsittelemästä vetoamalla aikaisempiin hylkäyksiin. Sehän tarkoittaisi ettei mitään voisi muuttaa kun se on joskus päätetty.

[Leso]

No anteeksi nyt taas, mutta liittyen tähän.

Kuluneella viikolla se koodeen Östman piti eduskunnassa puheen hitaasti ruotsiksi, jotta kaikki varmasti ymmärtäisivät. No Niikko ei ymmärtänyt.

Lainaus jutusta:

Kristillisdemokraattien Peter Östman teki pienen jäynän pitämällä puheenvuoronsa yllättäen ruotsiksi. Kun tulkkausvalmiutta ei ollut, Östman sai pitää puheenvuoronsa uudelleen suomeksi. Hän selvitti halunneensa demonstroida sitä, millaisissa olosuhteissa kielivähemmistö joutuu päivittäin elämään.

Minusta tuo boldaamani on jäänyt turhan vähälle huomiolle.
"Olosuhteet, joissa kielivähemmistö joutuu päivittäin elämään."

Eli KAIKKIEN on osattava ruotsia, jottei kielivähemmistölle tule  paha mieli?
Olisi myös kiva saada tarkennusta ja nyyhkytarinaa siitä, miten hurrit päivittäin kärsii.
Mites ne suomenkieliset junttilapset, jotka koko kouluvuoden kärsii kielivähemmistön kärsimyksistä? Pitkän matkaa koko pakollisen oppivelvollisuusaikansa?

Kyllä se kuulkaa niin on, että enemmistö määrää.
Yhtään ei enää tule pumpata vettä kuihtuvaan ankkalampeen.

Puhumattakaan siitö, että jos Östmanilla vai kuka se nyt oli vaikeuksia kääntää oma puheensa lennosta suomeksi, niin voi voi voi.
Kannattaisko sekä opetella toista kieltä että ymmärtää oman puheensa ydin, jolloin kääntämisessä ei pitäisi olla mitään vaikeuksia, puhekielisesti.

[mannym]

Mistäköhän se oli se luku ummikkoruottalaisista? Siis se että ruotsinkielisistä 3% on täysin ruotsinkielistä. Sehän tarkoittaisi karkeasti 9 000 ihmistä. Ajatella 9 000 ihmisen jotka asuessaan suomessa eivät ole viitsineet opetella suomea, vuoksi jo 40 vuotta on kouluissa opetettu ruotsia.

Kumpikohan olikaan halvempaa, opettaa 2,4 miljoonalle (arvio ikäluokka, 60 000 lasta/v/40 vuotta) ruotsia, joista vain murto osa oppii sitä ruotsinkielisten vaatimaan tasoon asti. Vaiko tuolle 9 000 opettaa intensiivisesti suomea? 2,4 miljoonan lapsen ruotsintuntien hinnalla olisi varmasti kyetty tuolle 9 000 palkkaamaan henk kohtainen suomenkielen opettaja.

[mannym]

Lisään vielä, olen aivan helvetin pettynyt kansanedustajien päätökseen. Olen myös aivan helvetin pettynyt aloitteen käsittelyyn mediassa. Ei nähty liveseurantaa, ei nähty muistutuksia puoluekurista (joka oli selvästi nähtävissä äänestystuloksesta), Ei nähty muistutuksia vaalikonevastauksista (avioliittolaki). Jos jokainen kansalaisaloite saisi vastaavan paineen aikaan median suunnalta, kuin avioliittolaki. Se aiheuttaisi eduskunnan toimissa kauan kaivattua tervehtymistä.

[Malla]

Kuluneella viikolla se koodeen Östman piti eduskunnassa puheen hitaasti ruotsiksi, jotta kaikki varmasti ymmärtäisivät. No Niikko ei ymmärtänyt.

H i t a a s t i puhuminen ja tarvittaessa HUUTAMINEN on tunnetusti tepsivä keino saada viesti perille. Nolaaminen on viisas niksi kommunikaation edistämiseksi.

Valitettavasti kielivähemmistöt joutuvat kaikkialla elämään kielienemmistön kieliehdoilla. Paitsi ehkä Suomessa.

[foobar]

Hyvä tulos PS:n vaalimenestyksen kannalta.

Tällä tuloksella on PS:n vaalimenestyksen kannalta merkitystä vain, jos se päätyy äänestäjien tietoisuuteen. Maan kaksi suurinta mediataloa, Yle ja Sanoma ohittivat sekä keskustelun että äänestyksen niin minimaalisella uutisoinnilla, ettei siitä muutoin tietämätön edes tajua äänestystä tapahtuneen. Harvoin näin paksusti poliittinen paska on haissut Suomen mediassa, mutta sen hajun voi haistaa vain, jos on mennyt lähelle ja aktiivisesti tilannetta nuuhkimaan.

[Iloveallpeople]

Itäsuomalaiselle tulee kouluruotsikeskustelusta outo olo

...
Itärajalla venäjän opiskelua perustellaan etenkin sillä, että Itä-Suomessa tarvitaan venäjäntaitoisia työntekijöitä palvelusektorille. Kuitenkin rajan lähellä, jos missä, matkailuyrittäjillä on usein mahdollisuus palkata myös venäjää äidinkielenään tai yhtä hyvin puhuva työntekijä.

Aiemmin Kymenlaaksossa töissä ollessani eräs kotkalainen isä kertoi, että hän oli kehottanut tytärtään valitsemaan yläkoulussa saksan venäjän sijasta juuri siksi. Hän ei nähnyt venäjän peruskoulualkeita valttina paikallisessa työnhaussa.

"Eikä tyttö kuitenkaan isona tänne jää", isä muistutti. Saksasta olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin venäjästä, jos tytär haluaisi lähteä töihin Eurooppaan.
...

Kielikeskustelussa puhe Itä-Suomesta pyrkii määrittelemään perusoppimistarpeita alueittain, mutta todellisuudessa se ei ole mahdollista. Ei Suomessa ole koululaisia, jotka jossain eksoottisessa idässä tarvitsisivat alleviivatusti muita enemmän venäjän alkeita. Siellä on aivan samanlaisia suomalaisia koululaisia kuin muuallakin samoine oppimistarpeineen.

Erja Yläjärvi
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö

Helsingin Sanomat

[Roope]

Kielikeskustelussa puhe Itä-Suomesta pyrkii määrittelemään perusoppimistarpeita alueittain, mutta todellisuudessa se ei ole mahdollista. Ei Suomessa ole koululaisia, jotka jossain eksoottisessa idässä tarvitsisivat alleviivatusti muita enemmän venäjän alkeita. Siellä on aivan samanlaisia suomalaisia koululaisia kuin muuallakin samoine oppimistarpeineen.

Erja Yläjärvi
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö

Yläjärvi puolustaa yhtenäistä, kansallisesti määriteltyä sivistyspohjaa, mutta tuo myös esiin yksilöiden omat tarpeet, jotka voivat poiketa ennakoidusta. Siinä Yläjärvi on väärässä, etteikö Suomessa olisi havaittavissa erilaisia alueellisia oppimistarpeita. Aivan varmasti oppilaiden keskimääräiset kielivalinnat vaihtelevat suuresti ympäristön mukaan. Se ei kuitenkaan ole syy siirtyä yksioikoisesti itärajan pakkovenäjään, vaan tarjota mahdollisuuksien mukaan kaikkien koululaisten kielivalintaan todellinen valinnanvapaus.

[Näkkileipä]

Vapaaehtoinen ruotsi haitallista suomenkielisille

Vapaaehtoinen kouluruotsi löisi kiilan kieliryhmien välille, lisäisi segregaatiota ja johtaisi takaisiin luokkayhteiskunnan kielitaitoon. Näin sanoo STT:n haastattelema tutkija.

Olisi suomenkielisille kauhuskenaario, jos eduskunta hyväksyisi perjantaina kansalaisaloitteen, joka tekisi kouluruotsista vapaaehtoisen, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund. Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander puhuu paluusta luokkayhteiskunnan kielitaitoon.

– Ennen peruskoulua vain ne, jotka menivät oppikouluun, oppivat ruotsia. Ja ennen toista maailmansotaa vain viisi prosenttia teki niin, muistuttaa Meinander.

Hän huomauttaa, että Helsingin ruotsinkielisestä työväenluokasta on tullut niin pieni, koska se on pystynyt hyödyntämään kielitaitoaan ja muuttunut keskiluokaksi. Pakollisen kouluruotsin poistaminen hyödyttäisi myös nyt ruotsintaitoisia ja laittaisi ne, jotka eivät ole lukeneet ruotsia, huonompaan asemaan työmarkkinoilla, huomauttaa Meinander, Österlund ja Abo Akademin sosiologian professori Susan Sundback.

Jos alueelliset kokeilut otetaan käyttöön, ne jotka eivät ole lukeneet ruotsia, joutuvat huonompaan asemaan, sanovat Österlund ja Sundback.

Kyllä kansalaisaloitteelle olisi takaisku suomenruotsalaisuudelle kokonaisuudessaan, koska on jo nyt vaikea saada ruotsinkielistä palvelua ja tietoa eri paikoissa, sanoo Sundback.

– Ei voida ajatella, että suomenruotsalaiset ottaisivat kaikki molempia kieliä vaativat työt, hän sanoo, ja toteaa, että suomenruotsalaisia olisi tuskin tarpeeksi.

Vahvistaa uhan tunnetta

Se olisi myös takaisku ruotsi kielen asemalle ja periaatteella yhtäläisistä edellytyksistä molemmille kieliryhmille, hän sanoo. Sellainen päätös vahvistaisi suomenruotsalaisten tunnetta, että he ovat uhattuja kieliryhmänä ja heidän pitäisi kääntyä taas sisäänpäin, samalla kun kieliryhmien väliset yhteydet huonontuisivat.

– Itsensä selvästi ruotsinkielisiksi tuntevat kokisivat, että ruotsinkielisten ja suomenkielisten väliin on lyöty kiila ja he eivät enää tuntisi itseään tervetulleiksi tässä maassa. Sitten on se vähemmistö suomenruotsalaisia, jotka ovat hyvin kaksikielisiä ja katsovat keiltä lähinnä henkilökohtaisesta ja käytännöllisestä näkökulmasta. Heille ei ehkä olisi suurta eroa, miten tilanne on virallisesti. Monet heistä käyttävät muutenkin suomea monissa yhteyksissä, kun odottaisi käytettävän ruotsia, sanoo Sundback.

Paradoksaalinen vaatimus

Meinander sanoo, että vapaaehtoiseen kouluruotsiin sisältyisi taas yksi askel pois yhtenäiskulttuurista. Ne jotka osaavat ruotsia, voivat seurata ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä ja pohjoismaisia virtauksia, kun taas ne, jotka eivät osaa ruotsia, jäisivät ulkopuolelle.

– Se on paradoksi. Perussuomalaiset yrittävät palauttaa vanhan yhtenäiskulttuurin. Mutta se ei ollut yksikielinen, sanoo Meinander.

Hän huomauttaa, että Neuvostoliiton uhka tasoitti 1930-luvun kieliriidat ja monista vanhoista piintyneistä aitosuomalaisista tuli nordisteja. Esimerkiksi presidentti Urho Kekkonen oli aitosuomalainen, mutta tajusi kylmän sodan aikana, että Suomi tarvitsee Ruotsia. Vuonna 1968 hän hyväksyi ruotsin pakolliseksi aineeksi peruskoulussa.

– Myös Lauri Puntila, joka perusti Suomen kulttuurirahaston, oli raivoisa aitosuomalainen, josta tuli nordisti, sanoo Meinander.

Kohtalonkysymys

Jos pakollinen kouluruotsi lakkautetaan, ei sitä voida koskaan palauttaa, sanoo Meinander. Se voisi jopa lisätä ennakkoluuloja, kun suomea puhuvat eivät joutuisi kosketuksiin ruotsin kanssa edes koulussa. Meinander ei kuitenkaan näe kansalaisaloitetta kohtalonkysymykseksi Suomen ruotsalaisuudelle. Kansalaisaloite muuttaisi lainsäädännön vastaamaan todellisuutta  – että on turha yrittää saada ruotsinkielistä palvelua, sanoo Meinander.

Österlund sanoo, että osa aloitteen alullepanijoista haluaa tehdä Suomesta yksikielisen.

– On vaikea puhua Suomesta kaksikielisenä maana, jos kaikki eivät lue hieman molempia kieliä.

Hänkään ei halua puhua kohtalonkysymyksestä. Mutta:

– On kohtalonkysymys, jos me suomenruotsalaiset sahaamme oksaa, jolla istumme luulemalla, että meistä tulisi suositumpia tekemällä ruotsista vapaaehtoista.

Voi vaikuttaa tulevaisuuteen

Susan Sundback huomauttaa, että suomenruotsalainen verkosto on riippuvainen lainsäädännöstä ja sen antamista takuista.

– Mikäli suomenkielisten ei tarvitse oppia ruotsia, voi käydä niin, että poliittiset tuulet kääntyvät niin paljon, että aletaan muuttaa kielilainsäädäntöä, joka on mahdollistanut meidän säilyttää merkittäviä laitoksia ja saada yhteiskunnan tukea tasavertaisesti ruotsinkielisille kouluille, radiolle ja televisiolle.

Jotta ruotsi voi kehittyä ja uudistua samassa tahdissa yhteiskunnan kanssa on ruotsin oltava kieli, jota voi käyttää kaikkialla yhteiskunnassa.

– On oltava sana kaikkeen.   (käännös)

HBL/STT: Frivillig svenska försämrar för finnar 3.3.2015

Toisin sanoen RKP & Co: "Siitäkin huolimatta, että pakkoruotsilla ei ole saavutettu, yli 40 vuoden aikana, yhtäkään niistä tavoitteista. mihin on usean vuoden ajan pyritty. Vaikka nykyinen Pakkoruotsi käytäntö on jo aiheuttanut kiilan kieliryhmien välille, siitä ei saa missään tapauksessa luopua"

[nollatoleranssi]

– Ennen peruskoulua vain ne, jotka menivät oppikouluun, oppivat ruotsia. Ja ennen toista maailmansotaa vain viisi prosenttia teki niin, muistuttaa Meinander.

Nykyinen Suomi ei ole sama asia kuin 1800- tai 1900-luvun Suomi. Samalla tavalla homoudesta pitäisi rangaista ja laittaa homot vankilaan, jos näin olisi. Maailma on muuttunut, samoin kuin Suomi.

Entisajan luokkayhteiskunta on sentään hieman rapistunut. Silloin ruotsinkielelle oli paljon enemmän käyttöä kuin nykyisin. Johtuen siitä, että vaikka Suomessa 90%:n enemmistö oli suomenkielisiä, niin koulukielenä käytettiin ruotsia ja se oli vaatimus "päästäkseen parempaan asemaan".

Säädökset 1920-luvulla muuttivat tilanteen, mutta vanha tyyli säilyi vuosikymmeniä. Johtuen varmaankin siitä, että ne jotka olivat saaneet etuaseman, niin eivät olleet siitä valmiita luopumaan. Piti pitää jonkinlaista eroa ns. tavallisen kansan ja oman piirin kesken.

Peruskoulu-uudistuksessa 1960-luvun lopulla oli tarkoitus poistaa ruotsi pakollisten kielten joukosta ja laittaa sen tilalle englanti. Poliittisella pelillä asiantuntijoiden vaatimukset sivuutettiin.

"Pakollisen kouluruotsin poistaminen hyödyttäisi myös nyt ruotsintaitoisia ja laittaisi ne, jotka eivät ole lukeneet ruotsia, huonompaan asemaan työmarkkinoilla, huomauttaa Meinander, Österlund ja Abo Akademin sosiologian professori Susan Sundback."

Ongelma katoaisi, jos poistettaisiin virkamiesruotsi käytöstä. Ketään ei vaikuta myöskään huolestuttavan se asia, että vieraskielisten määrä on ylittänyt ruotsinkielisten määrän. Eikö se tarkoittaisi suoraan sitäkin, että palveluita tarvittaisiin yhä useammin muillekin kielille (ja vähemmän ruotsinkielisten palveluita)?

Ruotsinkielisten palveluita tuetaan nykyisinkin useilla miljoonilla euroilla, mutta silti "osaajia ei tunnu riittävän"().

Tulee edelleenkin mieleen Stefan Wallinin (RKP:n silloinen puheenjohtaja) haastattelu YLE:n aamutv:ssä pari vuotta sitten, kun täysin ruotsinkielisellä alueella ei löytynyt ruotsinkielistä lääkäriä isänsä hoitamiseen... Toimittajalle juttu meni 100%:sesti läpi. Samoin vaikuttavat nuo jutut menevän yleisestikin mediassa läpi, kun niitä ei kukaan pysty kyseenalaistamaan. Aivot narikkaan taktiikka jatkuu jatkumistaan.

Kyllä kansalaisaloitteelle olisi takaisku suomenruotsalaisuudelle kokonaisuudessaan, koska on jo nyt vaikea saada ruotsinkielistä palvelua ja tietoa eri paikoissa, sanoo Sundback.

– Ei voida ajatella, että suomenruotsalaiset ottaisivat kaikki molempia kieliä vaativat työt, hän sanoo, ja toteaa, että suomenruotsalaisia olisi tuskin tarpeeksi.

Nykyisinkin vaikka kaikki suomalaiset lukevat pakkoruotsia, niin on "vaikeaa saada ruotsinkielistä palvelua" ja ruotsinkielinen palkataan ensisijaisesti "palvelemaan omakielisiä". Sen lisäksi pitää olla kaikilla suomenkielisillä "valmius palvella ruotsinkielisiä".

Erikoista on etteivät edes vasemmistoliiton aktiivit jyrähdä siitä, miten Suomessa ruotsinkielellä pidetään avointa luokkayhteiskuntaa taustalla. Mutta tuo johtuu tietenkin vahvasta yhteistyöstä näiden piirien kesken ja ennen kaikkea säätiörahojen jakamisesta "kavereiden kesken".

Meinander sanoo, että vapaaehtoiseen kouluruotsiin sisältyisi taas yksi askel pois yhtenäiskulttuurista. Ne jotka osaavat ruotsia, voivat seurata ruotsinkielisiä tiedotusvälineitä ja pohjoismaisia virtauksia, kun taas ne, jotka eivät osaa ruotsia, jäisivät ulkopuolelle.

Tämä on tietenkin valitettava asia, mutta Suomessa on valtamedian uutisointi Ruotsista ollut aina hyvin valikoivaa. Positiiviset asiat uutisoidaan, negatiivisia ei. Silloinkin jos negatiivisia uutisia uutisoidaan, niin ei kerrota taustasyitä. esim. YLE uutisoi näin: "Oppilaiden väkivaltainen käytös johti yläasteen sulkemiseen Ruotsissa", mutta tietenkään mitään selityksiä tuohon ei löydy. Ruotsalaisoppilaat ne siellä vain mellakoivat...

[Näkkileipä]

Suomi ei myöskään ole mitenkään ainutlaatuinen vaatiessaan toisen kotimaisen kielen pakollista opiskelua. Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi – kaikki useiden kansalliskielien maita – asettavat vaatimuksen toisen virallisen kielen pakollisesta opiskelusta.

Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sweitsi onko näissäkin maissa useiden kansalliskielen puhujia myös noin 5%?

Siksi Oksanen uskoo, että ruotsin opetus pitäisi aloittaa jo päiväkodissa. Oksanen on niin oikeassa, niin oikeassa.

Tuloksena on, että suomenkieliset joutuvat heikompaan asemaan työmarkkinoilla kuin ruotsinkieliset, ja lopulta tulee vaikeaksi säilyttää julkisten palvelujen kielitaitovaatimuksia. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuus heikkenee, kieliryhmät vieraantuvat toisistaan.

Se, ettei ole uskallettu edes harkita, saati kokeilla aidosti valinnaista ruotsia, niin ei voida myöskään arvioida mitään negatiivisista tai positiivisista seurauksista.

Miksi edes laittaa palloa pyörimään aikana, jolloin ruotsin kielen asema Suomessa näyttää tärkeämmältä  kuin koskaan? 

"näyttää" Se vain näyttää siltä, kyseessä on siis vain illuusio tärkeydestä.

[maha54]

On ollut hauskaa saada muiden puolueiden  (pl RKP) kenttäväki kiemurtelemaan vaaliteltoilla puolustaessaan edustajiensa äänestyskäyttäytymistä. Ainakin 7/10 väittävät itse kannattavansa vapaata kielivalintaa.

[nollatoleranssi]

Itäsuomalaiselle tulee kouluruotsikeskustelusta outo olo

...
Itärajalla venäjän opiskelua perustellaan etenkin sillä, että Itä-Suomessa tarvitaan venäjäntaitoisia työntekijöitä palvelusektorille. Kuitenkin rajan lähellä, jos missä, matkailuyrittäjillä on usein mahdollisuus palkata myös venäjää äidinkielenään tai yhtä hyvin puhuva työntekijä.

Aiemmin Kymenlaaksossa töissä ollessani eräs kotkalainen isä kertoi, että hän oli kehottanut tytärtään valitsemaan yläkoulussa saksan venäjän sijasta juuri siksi. Hän ei nähnyt venäjän peruskoulualkeita valttina paikallisessa työnhaussa.

"Eikä tyttö kuitenkaan isona tänne jää", isä muistutti. Saksasta olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin venäjästä, jos tytär haluaisi lähteä töihin Eurooppaan.
...

Kielikeskustelussa puhe Itä-Suomesta pyrkii määrittelemään perusoppimistarpeita alueittain, mutta todellisuudessa se ei ole mahdollista. Ei Suomessa ole koululaisia, jotka jossain eksoottisessa idässä tarvitsisivat alleviivatusti muita enemmän venäjän alkeita. Siellä on aivan samanlaisia suomalaisia koululaisia kuin muuallakin samoine oppimistarpeineen.

Erja Yläjärvi
Kirjoittaja on HS:n toimituspäällikkö

Helsingin Sanomat

HS:ssä osataan valehtelemisen taito.

Idästä puhuvat kannattavat kyllä muuten pakollista kouluruotsia

Sitä voi ihmetelläkin, että miksi itäsuomalaisille poliitikoille/toimittajalle tulee pakko tukea pakkoruotsia, kun pääsevät Helsingissä hyvään asemaan joko poliitikoksi tai toimittajaksi. Samalla unohtuu maata ympäröivä todellisuus tai mihin maihin Suomi vie tuotteita ja millä prosenttiosuuksilla.

Vai johtuuko tämä vanhasta lauseesta: "Siitähän mulle maksetaan?" (näkynyt hyvin usein pakkoruotsia puolustavissa perusteluissa).

Itärajalla venäjän opiskelua perustellaan etenkin sillä, että Itä-Suomessa tarvitaan venäjäntaitoisia työntekijöitä palvelusektorille. Kuitenkin rajan lähellä, jos missä, matkailuyrittäjillä on usein mahdollisuus palkata myös venäjää äidinkielenään tai yhtä hyvin puhuva työntekijä.

Onkohan toimittaja täysi idiootti? Ei. Vaan kun on pakko keksiä kaikkia sekavia puolustussanoja, niin silloin keksitään mitä sylki suuhun tuo. Samalla logiikalla voitaisiin ajatella, että "koska ruotsinkieltä ei tarvita kuin pienillä alueilla Suomessa, niin voitaisiin palkata ruotsalaisia ne palvelut hoitamaan".

Eihän venäläiset osaa useinkaan suomen kieltä. Valtaosa ei osaa suomea tai edes englantia. Miten sitten muut osaamistaidot ja yrityksien tunteminen? Jos Suomessa on useita satoja tuhansia venäläisturisteja vuosittain, niin ei tietenkään ainoa vaihtoehto pitäisi olla palkata ummikkovenäläisiä palvelemaan heitä.

"Eikä tyttö kuitenkaan isona tänne jää", isä muistutti. Saksasta olisi hänen mielestään enemmän hyötyä kuin venäjästä, jos tytär haluaisi lähteä töihin Eurooppaan.

Suomessa on tietoisesti huijattu ihmisiä pakkoruotsin vaihtamisesta pakkovenäjään, vaikka todellisuudessa puhutaan valinnan vapaudesta. Tuo johtuu varmaankin siitä, että koska nämä tietyt suomalaispoliitikot eivät uskalla RKP:n ja valtamedian takia kyseenalaistaa ruotsinkielen asemaa, niin he ottavat kompromissiratkaisun itäsuomalaisten yrittäjien puheista ja vaativat venäjänkielen opetusta alueellisesti ruotsinkielen tilalla. Todelliseen ongelmaan ei haluta puuttua.

Venäjän rajaaminen vaihtoehdoksi vain itään väistää keskustelun siitä, mitä suomalaisen elinkeinoelämän kielitarpeet oikeasti ovat.

Todellakin! Suomessa on liikaa tahoja, jotka saavat rahaa nykyisen pakkoruotsin puolustamisesta mitä epämääräisemmillä perusteilla. Tämän takia elinkeinoelämän vaatimukset ja tarpeet unohtuvat.

Suomen viennistä 20% menee Ruotsiin, Venäjälle ja Saksaan. Siitä huolimatta Suomessa panostetaan kaikki resurssit ainoastaan ruotsinkieleen, jolla ei tee monilla alueilla yhtikäs mitään. Samoin Ruotsin vientiä ei voi enää nykyisestä kohottaa, koska se on "maksimi". Muita alueita voitaisiin parantaa huomattavasti.

Venäjän kohdalla ei puhuta ainoastaan viennistä, vaan valtavista venäläisturistien määrästä. Missä määrin nykyisiä satoja tuhansia kävijöitä hyödynnetään tarpeeksi hyvin? Eihän Suomi saa mistään muista maista edes lähellekkään vastaavia vierailijamääriä ja sitä kautta mittavia rahallisia tuloja.

Jos venäjän opetus on tärkeää, se ei voi tarkoittaa vain turistien palvelua rajakunnissa. Helsingistä on pian suora moottoritie Vaalimaalle, kai venäjä olisi täälläkin vähintään yhtä tärkeä kuin pienessä rajakunnassa?

Toimittajan kömpelö sumutusyritys kääntyy itseään vastaan. Venäjän opetusta ollaan lisäämässä Helsingissä uusimpien tietojen mukaan, koska sen tarve on lisääntymässä. Tätä ei tietenkään asiaa seurannut toimittaja tainnut tietää().

Kielikeskustelussa puhe Itä-Suomesta pyrkii määrittelemään perusoppimistarpeita alueittain, mutta todellisuudessa se ei ole mahdollista. Ei Suomessa ole koululaisia, jotka jossain eksoottisessa idässä tarvitsisivat alleviivatusti muita enemmän venäjän alkeita. Siellä on aivan samanlaisia suomalaisia koululaisia kuin muuallakin samoine oppimistarpeineen.

Tämän takia tarvitaankin valinnanvapautta. Ei säätiörahoituksella hankittuja poliittisia broilereita ja toimittajia kertomaan mitä suomalaiset tarvisevat, koska pieni vähemmistö niin sanoo.

Itä-Suomessa venäjän osaamista tarvittaisiin kyllä merkittävästi nykyistä enemmän. On myös epätodennäköistä, etteikö tulevaisuudessa tilanne pysyisi samana. Venäläisturistit ovat löytäneet Suomen ja eivät varmaankaan ole ensimmäisenä jättämässä Suomea. Sieltä suunnalta sitä rahaa löytyy. Hieman saivartelulta HS-toimittajan kannanotot vaikuttavat.

[nollatoleranssi]

Suomi ei myöskään ole mitenkään ainutlaatuinen vaatiessaan toisen kotimaisen kielen pakollista opiskelua. Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi – kaikki useiden kansalliskielien maita – asettavat vaatimuksen toisen virallisen kielen pakollisesta opiskelusta.

Joissakin tapauksissa opetus alkaa peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Suomen pitäisi päinvastoin kiristää ruotsin vaatimuksia, ei tinkiä niistä.

Kenneth Myntti

Vasabladet 4.3.2015

Belgiassa hollantia puhuu 60%, ranskaa 33%, loput saksaa n. 7%:a

Belgiassa on kolme virallista kieltä. Opetustoimi on kieliyhteisöjen vastuulla ja kielten pakollisuus vaihtelee eri osissa maata. Toinen suurimmista kielistä, hollanti tai ranska, on pakollinen osassa maata 11 ikävuodesta eteenpäin. Hollantia puhuu Belgian väestöstä noin 60 % ja ranskaa noin kolmannes väestöstä. Maan kolmas virallinen kieli, selvästi vähemmistöasemassa oleva saksa, on saksankielisellä alueella olevissa ranskankielisissä kouluissa vaihtoehtoinen hollannin kanssa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Virallisten_kielten_opetus_eri_maissa

Luxemburgissa on puoli miljoonaa kansalaista ja kielilainsäädäntö yksi monimutkaisemmista. Vaikeaa uskoa, että Suomeen haluttaisiin sellaista, vaikka tietysti epämääräisenä esimerkkinä se käy. Kertoo puolustaja-argumenttien epätoivosta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luxemburg#Kielet

Sveitsin tilanteesta on aikaisemminkin ollut juttua, mutta sillä on pitkät historialliset perinteet. Eri alueet ovat kielellisesti toisistaan niin eroavia, että jokaiset aluehalinnot ovat päättäneet omista kielistään. Suomessa on omat kuntansa, mutta suomenkieltä puhutaan "koko maassa". Suomi onkin yksi maailman yksikielisimmistä maista.

Saksaa (63,7 prosenttia väestöstä) puhutaan lähinnä maan pohjois-, itä- ja keskiosissa, ranskaa (20,4 prosenttia) lännessä, italiaa (6,5 prosenttia) etelässä ja retoromaania (0,5 prosenttia) kaakossa Graubündenin kantonissa.[79] Saksa on ainoa virallinen kieli 17 kantonissa, ranska neljässä kantonissa (Geneve, Jura, Neuchâtel, Vaud) ja italia yhdessä (Ticino). Sekä ranska että saksa ovat virallisia kieliä kolmessa kantonissa (Bern, Fribourg, Valais). Graubündenissä on kolme virallista kieltä: saksa, retoromaani ja italia

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sveitsi#Kielet_ja_etniset_ryhm.C3.A4t

Irlannissa iirin kieltä on puhuttu alkuajoista asti. Pakollisuus taitaa olla toissijaista.

Väestö puhuu pääosin englantia, mutta pieni vähemmistö, joka asuu enimmäkseen Irlannin länsiosissa, Connachtin provinssissa niin kutsutuilla Gaeltacht-alueilla, puhuu alkuperäiskieltä iiriä. Iiriä puhuvien määrä on noin viiden prosentin luokkaa, ja suurin osa heistä on kaksikielisiä toisena äidinkielenään englanti.[35] Iirin kieli on ollut Irlannin virallinen kieli englannin rinnalla vuodesta 1921.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Irlanti

[JiM]

Hyvä tulos PS:n vaalimenestyksen kannalta.

Tällä tuloksella on PS:n vaalimenestyksen kannalta merkitystä vain, jos se päätyy äänestäjien tietoisuuteen. Maan kaksi suurinta mediataloa, Yle ja Sanoma ohittivat sekä keskustelun että äänestyksen niin minimaalisella uutisoinnilla, ettei siitä muutoin tietämätön edes tajua äänestystä tapahtuneen. Harvoin näin paksusti poliittinen paska on haissut Suomen mediassa, mutta sen hajun voi haistaa vain, jos on mennyt lähelle ja aktiivisesti tilannetta nuuhkimaan.

Kyselin eilen ennen äänestystä yhdeltä tutultani että tietääkö hän mistä kansalaisaloitteesta eduskunta tänään äänestää.. ei tietoa..

Kysyin tänään kahdelta tutultani että tietävätkö he mistä kansalaisaloitteesta eduskunta eilen äänesti.. toinen ehdotti sotea ja toinenkaan ei tiennyt mutta arvasi että pakkoruotsista koska olin hänelle siitä viikkoja sitten maininnut.

Menneen viikon paikallislehtiä nopeasti selaamalla en löytänyt aiheesta ennen äänestystä yhtään mitään ja vielä tämän päiväiseen paikallislehteenkään ei aihetta ollut eksynyt..

Suomen kansan alistaminen ja halveksunta pakkoruotsilla siis jatkuu edelleen toistaiseksi.. ja suomalaiset toimittelijat ovat tästä taas mielestäni vastuussa vähintään yhtä paljon kuin RKP.. ja sen jälkeen vastuullisia ovat korruptoidut, valehtelevat ja pelkurimaiset poliitikot.