Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Tarja Halosen johtama komitea valmistelee ehdotusta Ahvenanmaan itsehallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Komitea luovutti välimietintönsä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille keskiviikkona. Luovutustilaisuudessa Halonen selitti, että (siinä missä päätösvaltaa siirretään Suomelta EU:lle) Ahvenanmaan itsemääräämisoikeutta tullaan vahvistamaan, koska "siihen on suuri paine". Halonen viittaa suurella paineella Ahvenanmaan itsenäisyyttä vaativaan pieneen joukkoon, jonka kantoja komitea siis aikoo varmuuden vuoksi myötäillä. Halosen logiikka ei aukene, mutta eipä ole ensimmäinen kerta.

Ahvenanmaalla ei hänen mukaansa ole vahvaa itsenäisyysliikettä, vaikka yleisesti maakunnan asemaa halutaankin vahvistaa.

– Jos haluaa päästä kulkemaan jäitä pitkin, jää on vielä hyvin ohut, eikä vielä kannata yrittää. Se on kuitenkin vahvistumaan päin, Halonen vertasi.

Ahvenanmaan aseman vahvistaminen voisi käytännössä tarkoittaa rajattua verotusoikeutta tai suoria neuvottelumahdollisuuksia kansainvälisistä sitoumuksista.

MTV: Presidentti Halonen: Ahvenanmaan asemaa vahvistettava – paine on suuri 28.1.2015

Höblän pääkirjoituksessa John-Erik Jansen pani mielihyvällä merkille, että komiteassa mukana ollut Perussuomalaisten Maria Tolppanen suhtautuu Ahvenanmaahan myönteisesti ja sanoo oppineensa paljon uutta komiteatyössään. Tosin eilen Höblän haastattelussa Tolppanen myös vaati, että komitea varmistaisi suomenkielisen vähemmistön oikeudet Ahvenanmaalla. Jansenin mukaan tällaiseen tuskin sentään on mahdollisuuksia, jos se johtaisi esimerkiksi suomenkielisiin kouluihin. Maakunta saa edelleen päättää tällaisista asioista parhaaksi katsomallaan tavalla.

Hbl, pääkirjoitus: Åland på väg mot 2020-talet 30.1.2015

Hbl: Finnarnas ställning bör ses över 29.1.2015

[Uuno Nuivanen]

Ahvenanmaan tavoite on täydellinen hurri-itsenäisyys suomalaisella elatusvelvollisuudella ja suomalaisten maahanmuuttokiellolla, kuten tähänkin asti.

[Taikakaulin]

Hakkarainen: Ruotsin kieli pois kouluista, tilalle liikuntaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen harmittelee, että liikuntaharrastusten hinnat ovat karanneet käsistä. Asia nousi esille eilen, kun eduskunnassa keskusteltiin hallituksen esityksestä liikuntalaiksi.

– Olen huolissani lapsista ja nuorista, joilla ei ole varaa harrastaa liikuntaa. Aikuisille kuulee sanottavan, että kävely on ilmaista, mene lenkille. Lapsille ja nuorille on vaikea sanoa näin, koska he kaiketi pitävät kävelyä tylsänä. Heille liikunnalla on suuri sosiaalinen merkitys – niin se muuten oli ennenkin.

[...]

Monet tahot ovat huolissaan myös koululiikunnan liian vähäisestä määrästä. Hakkarainen esittää oman ideansa:

-Esimerkiksi niillä Sisä-Suomen alueilla, mitkä eivät ole ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä, ruotsin kieli joutaa pois. Laitetaan sen tilalle liikuntaa, siitä on hyötyä tulevaisuudessa. Se, että kansalaisten kunto monin paikoin nyt on, mitä on, tulee vielä kertautumaan meidän syliimme. Kouluissa painopistettä voidaan siirtää, esimerkiksi Keski-Suomessa: miksi siellä ruotsia opiskellaan, pistetään ennemmin ihmisiä kuntoon!

[Roope]

Turun kaupungin perusopetuksen tulevaa kieliohjelmaa miettinyt työryhmä esittää muun muassa, että kaupunki lopettaisi neljänneltä luokalta alkavan vapaaehtoisen A2-ruotsin suomenkielisistä kouluista. Jatkossa pakollinen B1-ruotsi alkaa joka tapauksessa jo kuudennelta luokalta. Työryhmä ehdottaa myös valinnaisia lisätunteja yläkoulun ruotsinopetukseen. Yhdeksi vaihtoehdoksi jää edelleen ensimmäiseltä luokalta alkava Luostarivuoren koulun kielikylpyluokka.

Entinen puolustusministeri Stefan Wallin vastustaa esitystä jyrkästi lehdistötiedotteessaan. Wallinin mukaan vapaaehtoisesta A2-ruotsista luopuminen olisi kohtalokas signaali etenkin nyt, kun peruskoulun pakkoruotsin poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on eduskunnan käsittelyssä.

Työryhmä on joutunut sittemmin sellaisen myllytyksen kohteeksi, että päätti muuttaa lausuntonsa päinvastaiseksi. Ruotsista ei luovuta, mutta kylläkin kielivalikoiman laajentamisesta aiotulla tavalla.

Kannattaa valittaa ja sanoa mielipiteensä. Suomenkieliset oppilaat saavat Turussa jatkossakin valita vapaaehtoisen kouluruotsin jo neljännellä luokalla.

– Ei kovin usein tapahdu, että poliitikot kuuntelevat ihmisiä, sanoo professori Joel Kuortti Turun yliopiston tulkkien ja kääntäjien koulutusohjelmasta.

[...]

Mutta työryhmä sai paljon kritiikkiä ehdotuksestaan, jopa enemmän kuin oli odotettu.

- Kansallisena pyrkimyksenä on laajentaa kielivalikoimaa siten, että suomenkieliset oppilaat lukevat muutakin kuin vain englantia ja ruotsia, sanoo työryhmän puheenjohtaja, rehtori Johanna Järvinen. Mutta me kuuntelimme palautetta ja muutimme ehdotustamme.   (käännös)

Svenska Yle: Frivillig skolsvenska upplevs som viktig i Åbo 30.1.2015

[Roope]

Kokoomus jättänyt ruotsivihan perinteet?

Kokoomuksessa on ruotsinkielisiä korkeilla paikoilla, jopa pääministeritasolla. Näin ei ole ollut aina. Kansanedustaja Kimmo Sasi on ruotsinkielisen Kokoomuksen (Borgerlig samling i Finland) puheenjohtaja, mutta valittu suomenkieliseltä alueelta, Tampereelta.

- Kun tulin politiikkaan 60-luvulla, oli vielä aika lailla suomimielisiä perinteitä. Nykyään arvioidaan, että Suomi on kaksikielinen, sanoo Kimmo Sasi. Puolueessa on varmasti ihmisiä, jotka eivät pidä suomenruotsalaisista, usein kotoisin pohjoisesta ja idästä. Puoluekokous teki vahingossa pakkoruotsin vastaisen päätöksen, mutta se korjattiin, muistuttaa Sasi.

Mutta ruotsi äidinkielenä ei ole ollut mikään haitta Alexander Stubbille puoluejohtajana, päinvastoin se katsottiin Kimmo Sasin mukaan myönteiseksi. Nyt Kokoomus näyttää menettävän kaksikielisen ääniharavansa Jan Vapaavuoren. Pätevän kaksikielisen korvaajan metsästys on täydessä käynnissä, mutta myös kansanedustaja Ben Zyskowiczilla on ruotsinkielinen tausta.  (käännös)

Svenska Yle: "SFP kan inte värna om alla finlandssvenska frågor" 2.2.2015

[nollatoleranssi]

Mutta ruotsi äidinkielenä ei ole ollut mikään haitta Alexander Stubbille puoluejohtajana, päinvastoin se katsottiin Kimmo Sasin mukaan myönteiseksi. Nyt Kokoomus näyttää menettävän kaksikielisen ääniharavansa Jan Vapaavuoren. Pätevän kaksikielisen korvaajan metsästys on täydessä käynnissä, mutta myös kansanedustaja Ben Zyskowiczilla on ruotsinkielinen tausta.

En tiennyt edes Jan Vapaavuoren olevan kaksikielinen. A. Stubb tiedetään hyvin ja kokoomuksen suosio lähti kovaan laskuun sen jälkeen, kun hänestä tuli pääministeri. Ben Zyskowichia on myös vaikeaa mieltää "ruotsinkieliseksi" julkisuuskuvan perusteella. Kimmo Sasi on tottunut puhumaan eniten näistä asioista...

[Roope]

RKP:n vaaliohjelma 2015 (pdf)

Vaaliohjelmassa puhutaan muun muassa kaksikielisyydestä ja kielten opetuksen aikaistamisesta, mutta siinä ei oteta kantaa pakkoruotsiin, eikä käsitellä ajankohtaista keskustelua kouluruotsin pakollisuudesta millään tavalla. Ohjelman perusteella voisi luulla, että RKP on antautunut ilman taistelua.

Tämä poikkeaa täysin viime eduskuntavaaleista, jolloin RKP julistautui kovaan ääneen "Perussuomalaisten vastavoimaksi" ja pelotteli suomenruotsalaisia koko Svenskfinlandin tuholla. Pakkoruotsi on nyt ensimmäistä kertaa ihan oikeasti liipaisimella, eikä RKP voi tosipaikan tullen kuin vaieta molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös yleensä päällekäyvä Folktinget on ollut nettisivuillaan hyvin hiljaa sen jälkeen, kun viimeisimmän pakkoruotsikyselyn tulokset julkistettiin. Kulissien takana eduskunnassa tapahtunee sitäkin enemmän.

[nollatoleranssi]

Hakkarainen: Ruotsin kieli pois kouluista, tilalle liikuntaa

Koululiikuntaa en lisäisi, mutta nykyiseen kilpaurheiluun painottavan harrastustoiminnan lisäksi olisi hyvä olla myös sellaista harrastustoimintaa, jossa kilpaileminen ei olisi ykköstavoite. Moni joukkue onkin täysin mielivaltaisesti ohjaajansa johdettavana, joka yrittää laittaa joka otteluun ne omat suosikkipelaajansa.

[Roope]

3 §   M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)

Valiokunnassa olivat kuultavina:

    puheenjohtaja Tatu Koivisto, Suomen Lukiolaisten Liitto ry, asiakirja A 3 §
    asiantuntija, koulutuspolitiikka Veli-Matti Taskila, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry, asiakirja B 3 §
    koulutuspoliittinen asiantuntija Antti Seitamaa, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, asiakirja C 3 C §
    hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka, työelämä- ja kieliasi Jussi Nieminen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry, asiakirja D 3 §
    puheenjohtaja, förbundsordförande Cia Laine, Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) rf, asiakirja E 3 §
    erityispedagogiikan dosentti, KT, LO Minna Törmänen, Helsingin yliopisto, asiakirja F 3 §.

Merkittiin saapuneeksi kirjallinen lausunto:

    Itä-Suomen koulu, asiakirja G 3 §
    Itä-Suomen yliopisto, asiakirja H 3 §
    Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, asiakirja I 3 §
    Lappeenrannan kaupunki, asiakirja J 3 §
    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, asiakirja K 3 §
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK, asiakirja L 3 §
    Tohmajärven kunta, asiakirja M 3 §
    Tullin aluejohtaja, Tornio Juha Heikkilä, asiakirja N 3 §
    professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi, asiakirja O 3 §
    Turun kaupunki, asiakirja P 3 §
    Akava ry, asiakirja Q 3 §
    Kuokkalan koulu, Jyväskylä, asiakirja R 3 §.

Sivistysvaliokunta 4.2.2015

Kohta loppuu aika.

[valkovuokko]

A Stubb totesi linjapuheessaan kesäkuussa 2014:

"Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus tavoitella oman elämänsä parasta. Se liittyy erityisesti koulutukseen."
"Jokainen meistä haluaa valita oman elämänsä päämäärät ilman muiden puuttumista."

Suomenkielisen väestön ja suomenkielisten alueiden on voitava päättää omista koulutustarpeistaan ja opetustarjonnastaan ilman Kimmo Sasin Folktingetin ja ilman RKPn, saati Ahvenanmaan puuttumista!

Ruotsinkielisen opettajajärjestön ja ruotsinkielisten oppilaitosten ei myöskään kuulu puuttua millään tavoin siihen, minkä opiskelun suomenkielinen väestö näkee itselleen tarpeelliseksi.

Toisen kotimaisen kielen opiskelu on täysin eri asia suomenkielisille ja ruotsinkielisille. Suomen opiskelusta on ruotsinkielisille välitöntä hyötyä  kun he asuvat 95% suomenkielisessä maassa. Siksi he kokevat toisen kotimaisen kielen opiskelun tarpeelliseksii.
Mutta suomenkielinen enemmistö ei saa välitöntä hyötyä ruotsin opiskelusta, koska enemmistö suomenkeilisistä ei ole missään kosketuksessa ruotsinkielisten kanssa, koska ruotsinkieliset asuvat vain kapealla rannikkovyöhykkeellä. Suomenkielisille toisen kotimaisen opiskelu on taakka, ja ajan ja resurssien haaskausta.

Toisen kotimaisen opiskeusta on päätettävä erikseen suomenkielisten ja ruotsinkielisten kohdalla.

Kun pakollisuus määrätään molemmille kieliryhmille yhtä velvoittavaksi, se loukkaa suomenkielisen väestön perustuslaillisia oikeuksia. Pakollisuus tuo ruotsinkielisille välitöntä hyötyä, mutta suomenkielisille vain taakan ja velvollisuuden ilman vastaavaa hyötyä

[Chew Bacca]

Olet aivan oikeassa. Valitettavasti eriarvoisuus on tasa-arvoa, 95% = 5%, sota on rauhaa jne.

[Taikakaulin]

PS-nuoret:

Kannanotto: Kansanedustajat, muistakaa vaalilupauksenne!

Kansalaisaloite Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla on jäämässä sivistysvaliokuntaan. Valionkunta on kuullut asiantuntijoita aiheen tiimoilta pääsemättä kunnolla käsittelemään aloitetta. Kun valiokunta torstaina 5.2. keskeytti jo kolmannen kerran tänä vuonna asian käsittelyn, Perussuomalaiset Nuoret olivat pettyneitä.

- Näyttää pahasti siltä, että käsittelyä pyritään lykkäämään niin kauan, että pahimmassa tapauksessa se ei ehtisi edetä eduskunnan käsittelyyn ennen kauden loppua. Silloin aloitteen käsittely raukeaisi. Tällainen päämäärä olisi kansalaisaloitteiden jyrkkää halveksuntaa ja osoitus demokratiavajeesta päätöksenteossa, jyrähtää Perussuomalaisten Nuorten kieli- ja kulttuuripoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jenni Vilen.

Ylen 2011 vaalikoneessa nykyisten kansanedustajien mielipiteet jakautuivat kaikille pakollisen ruotsinkielen opiskelun lakkauttamisesta luvuin 95-93. Kaudella tapahtuneiden paikkamuutosten seurauksena luvut ovat nyt 98-90. Perussuomalaiset Nuoret toteaa, että niiden valiokunnan jäsenten, jotka eduskuntavaaleissa 2011 ilmoittivat linjakseen vapaan kielivalinnan, tulee lunastaa lupauksensa ja tuoda kansalaisaloite eduskunnan suureen saliin ja eduskunnan äänestettäväksi.

- Suomella ei ole enää varaa odottaa. Kansainvälinen kauppa tarvitsee kieltenosaajansa ja me emme voi antaa kilpailuetua naapurimaillemme. Pakkoruotsi on aikansa elänyt ja kieltenopetus on uudistettava vastaamaan nykypäivän tarpeita. Tutkimukset ja vaalikoneet osoittavat, että tätä haluavat niin kansa kuin kansanedustajatkin. Sanoista tekoihin, vaatii Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen.

http://www.ps-nuoret.fi/uutiset/kansanedustajat-muistakaa-vaalilupauksenne

[nollatoleranssi]

^

Kun valiokunta torstaina 5.2. keskeytti jo kolmannen kerran tänä vuonna asian käsittelyn, Perussuomalaiset Nuoret olivat pettyneitä.

- Näyttää pahasti siltä, että käsittelyä pyritään lykkäämään niin kauan, että pahimmassa tapauksessa se ei ehtisi edetä eduskunnan käsittelyyn ennen kauden loppua. Silloin aloitteen käsittely raukeaisi. Tällainen päämäärä olisi kansalaisaloitteiden jyrkkää halveksuntaa ja osoitus demokratiavajeesta päätöksenteossa, jyrähtää Perussuomalaisten Nuorten kieli- ja kulttuuripoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jenni Vilen.

Aloite on siis jo kolme kertaa keskeytetty käsittelemästä valiokunnassa? Ja millähän perusteilla?

[Green]

^

Kun valiokunta torstaina 5.2. keskeytti jo kolmannen kerran tänä vuonna asian käsittelyn, Perussuomalaiset Nuoret olivat pettyneitä.

- Näyttää pahasti siltä, että käsittelyä pyritään lykkäämään niin kauan, että pahimmassa tapauksessa se ei ehtisi edetä eduskunnan käsittelyyn ennen kauden loppua. Silloin aloitteen käsittely raukeaisi. Tällainen päämäärä olisi kansalaisaloitteiden jyrkkää halveksuntaa ja osoitus demokratiavajeesta päätöksenteossa, jyrähtää Perussuomalaisten Nuorten kieli- ja kulttuuripoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jenni Vilen.

Aloite on siis jo kolme kertaa keskeytetty käsittelemästä valiokunnassa? Ja millähän perusteilla?


Kaikki kunnia perussuomalaisten nuorille, mutta miksei Timo Soini ja muu puolueen johto sano mitään? Tässähän on jo kysymys paljon suuremmasta asiasta kuin vain koulujen kielivalinnoista. Kysymys on koko kansalaisaloite-instituution kohtalosta. Aloite on kohta vuoden lojunut eduskunnassa eikä sivistysvaliokunta ole saanut aikaiseksi asiassa kannanottoa. Tämä osoittaa mitä suurinta kansan ja demokratian halveksuntaa. Mitä virkaa on kansalaisaloitteilla enää, jos niitä voi valiokunnassa jarruttaa niin, ettei eduskunta pääse edes asiasta päättämään? Aloitteen raukeaminen olisi tietysti helpotus pakkoruotsin kannattajille, jotka tietävät, että 74 % suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois, ja vaalit on ovella. Onko tämä reilua peliä? Mielestäni tämä on juuri sitä kieroilua ja kepulikonsteilla pelaamista, jonka vuoksi kansa on lopen kyllästynyt poliittiseen eliittiimme.
Puhutaan kyllä kauniisti, mutta toimitaan toisin, vasten kansan tahtoa. "Suomea on perinteisesti rakennettu auktoriteettien sanelemana, hierarkisesti ylhäältä alas. Ylhäältäpäin sanelu ei kuitenkaan enää toimi, vaan päätöksenteossa on tunnistettava ihmisten kyky tehdä omia valintoja ja päätöksiä. Holhouksen sijasta haluamme olla oman elämämme päättäjiä." Arvatkaa, kuka näin on sanonut? Jyrki Katainen 31.12.2013. Jospa nyt lopettaisimme holhouksen edes koulujen kielivalintojen osalta ja annettaisiin kansalaisten itse valita, mitä kieliä he pitävät hyödyllisinä ja haluavat lukea.

[Sour-One]

Tyhmimpiin uppos tää Kataisen höynäytys.

[Roope]

Nuorten työnhaku Pohjoismaihin vähentynyt – suomalaiset pelkäävät ruotsin puhumista

Suomalaisnuorten into hakea kesätöihin Pohjoismaihin näyttää vähentyneen viime vuosina. Vuonna 2010 noin 3 300 suomalaista 18–28-vuotiasta nuorta haki töitä Nordjobb-hankkeen kautta. Viime vuonna luku oli 2 500.

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton projektivastaava Mira Korhonen arvelee, että kehityksen taustalla on ruotsin kielen taidon rapautuminen.

"Hyvin harva suomalainen luottaa taitoonsa puhua ruotsia. Olen ollut neljä vuotta tässä hommassa, ja tuntuu, että ruotsin kielen arastelu on lisääntynyt etenkin täysin suomenkielisillä paikkakunnilla."

[...]

"Vaikea sanoa, onko julkisuudessa käyty keskustelu pakkoruotsista vähentänyt opiskeluintoa. Toisaalta nykyään Suomessa näytetään paljon pohjoismaisia tv-sarjoja, jotka voivat lisätä kiinnostusta kielten opetteluun", Korhonen sanoo.

[..]

Tanskassa ja Norjassa Nordjobb-hakemusten määrät ovat lisääntyneet hieman vuoteen 2010 verrattuna, mutta Ruotsissa suosio on vähentynyt vielä enemmän kuin Suomessa. Mira Korhonen ei osaa sanoa, mitä syitä kehityksen taustalla voisi olla muissa Pohjoismaissa.

Vaikka hakemukset ovat vähentyneet, entistä useampi suomalainen on päässyt Nordjobbin avulla töihin. Vuonna 2014 suomalaisia työllistyi Nordjobbin avulla 264, kun vuosikymmenen alussa luku oli 233. Korhosen mukaan Nordjobb-töitä ovat hakeneet etenkin ruotsin kieltä korkeakoulussa opiskelevat nuoret naiset.

Helsingin Sanomat 18.2.2015

[Paawo]

"Vaikea sanoa, onko julkisuudessa käyty keskustelu pakkoruotsista vähentänyt opiskeluintoa. Toisaalta nykyään Suomessa näytetään paljon pohjoismaisia tv-sarjoja, jotka voivat lisätä kiinnostusta kielten opetteluun", Korhonen sanoo.

[..]

Tanskassa ja Norjassa Nordjobb-hakemusten määrät ovat lisääntyneet hieman vuoteen 2010 verrattuna, mutta Ruotsissa suosio on vähentynyt vielä enemmän kuin Suomessa. Mira Korhonen ei osaa sanoa, mitä syitä kehityksen taustalla voisi olla muissa Pohjoismaissa.

Vaikka hakemukset ovat vähentyneet, entistä useampi suomalainen on päässyt Nordjobbin avulla töihin. Vuonna 2014 suomalaisia työllistyi Nordjobbin avulla 264, kun vuosikymmenen alussa luku oli 233. Korhosen mukaan Nordjobb-töitä ovat hakeneet etenkin ruotsin kieltä korkeakoulussa opiskelevat nuoret naiset.

Eli seuraavaksi todennäköisesti esitetään keskustelun lopettamista, en gång till.

Mitään yhteyttä ei varmaankaan hakemusten määrän ja maiden yleisen taloustilanteen välillä ole nähtävissä, samoin kuin em kehityskulun korrelointi ruotsia korkeakoulussa opiskelevien nuorten henkilöiden määrän kehityksen kanssa.

Toivon sydämestäni että seuraavaan hallitukseen ei yhden asian liikkeillä ja fundamentalisteilla ole asiaa.

Lisää asiaa viiden prosentin ylivallasta linkissä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Apartheid

[Leso]

Miten Nordjobb-hakemusten määrä korreloi monirikastumisen kanssa?

[Griffinvaari]

Tässä luettelo poliitikoista jotka kuuluvat valiokuntaan joka toimillaan halventaa kansalais mielipidettä, vaikuttamista ja demokratiaa, myös virkamiehet joita ei välttämättä tehtävässään tarvitse enää nähdä.

Sivistysvaliokunta
Jäsenet

Puheenjohtaja:
Vahasalo, Raija /kok  04.05.2007 -
Varapuheenjohtaja:
Kerola, Inkeri /kesk  30.06.2011 -
Muut jäsenet:
Elomaa, Ritva /ps  03.05.2011 -
Eloranta, Eeva-Johanna /sd  30.06.2011 -
Gustafsson, Jukka /sd  04.06.2013 -
Harkimo, Leena /kok  03.05.2011 -
Kiuru, Pauli /kok  03.05.2011 -
Kivelä, Kimmo /ps  03.05.2011 -
Lauslahti, Sanna /kok  03.05.2007 -
Modig, Silvia /vas  03.05.2011 -
Niikko, Mika /ps  03.05.2011 -
Niinistö, Ville /vihr  30.09.2014 -
Nylander, Mikaela /r  09.11.2010 -
Peltonen, Tuula /sd  18.09.2007 -
Puumala, Tuomo /kesk  30.06.2011 -
Rundgren, Simo /kesk  30.06.2011 -
Viitamies, Pauliina /sd  11.09.2008 -

Varajäsenet:

Eerola, Juho /ps  03.05.2011 -
Heinonen, Timo /kok  03.05.2011 -
Jääskeläinen, Pietari /ps  12.10.2012 -
Kalmari, Anne /kesk  30.06.2011 -
Katainen, Elsi /kesk  30.06.2011 -
Kymäläinen, Suna /sd  03.05.2011 -
Mäkisalo-Ropponen, Merja /sd  30.06.2011 -
Palm, Sari /kd  03.05.2011 -
Vikman, Sofia /kok  03.05.2011 -

Virkamiehet

Hakkila, Marjo, valiokuntaneuvos
valiokunnan sihteeri
GSM: 050 381 9496, Puh: (09) 432 2081
Sähköposti: [email protected]

Laine, Kaj, valiokuntaneuvos
valiokunnan apulaissihteeri
GSM: 050 594 2424, Puh: (09) 432 3302
Sähköposti: [email protected]

Rauhala, Marja, osastosihteeri
Puh: (09) 432 2087
Sähköposti: [email protected]

Turula, Ilkka, valiokunta-avustaja
Puh: (09) 432 2075
Sähköposti: [email protected]

Nyt kun vaalit lähestyvät, näiden poliitikkojen kohdalla kannattaa miettiä pidempään
ja verrata toimintaa tässä valiokunnassa, vaalikoneisiin annettuihin vastauksiin, ainakaan valehtelija ei ole äänesi arvoinen.

[Roope]

Viimeiset lakiehdotuksia koskevat mietinnöt valmistuvat valiokunnista keskiviikkona 4.3.2015.

[Taikakaulin]

Aloite pakkoruotsin poistosta siirtyi ensi viikolle sivistysvaliokunnassa

Kansalaisaloitteen käsittely pakollisen kouluruotsin poistosta siirtyi eduskunnan sivistysvaliokunnassa ensi viikolle, vaikka se oli alun perin valiokunnan perjantain kokouksen asialistalla. Aloitteen käsittelyä on nyt lykätty pariin otteeseen.

"Neuvotteluissa ei edetty tarpeeksi, mutta yritämme ensi viikolla uudestaan", sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).

Päämääränä Vahasalon mukaan on yhä, että aloite saadaan suureen saliin ali täysistuntoon. Vahasalo itse kannattaa pakollista kouluruotsia.
Ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla vaativan kansalaisaloitteen päiväys on jo keväältä 2013. Eduskuntaan se lähetettiin huhtikuussa 2014.

Mietintöluonnos sivistysvaliokunnan suhtautumisesta kansalaisaloitteeseen on jo olemassa, mutta yksimielisyyttä kiistellystä aiheesta on vaikea löytää.

Sivistysvaliokunnassa, kuten myös koko eduskunnassa, ilmeisesti ainoa puolue, jonka kaikki edustajat ovat aloitteen kannalla, on perussuomalaiset. Valiokunnan jäsen, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps) ei ole nähnyt mietintöluonnosta.

"Tuskin muiden puolueiden edustajat sivistysvaliokunnassa ovat aloitteen takana. Sitten teemme vastalauseen. Tärkeintä on, että aloite pääsee äänestykseen suureen saliin", Elomaa linjaa.

Sama toive on toisella kansalaisaloitteen vireillepanijalla, professori Ilmari Rostilalla. Hän johtaa Vapaa kielivalinta -yhdistystä.

Rostilan mukaan on eduskunnan toimintatavoille sopimatonta ja epäkunnioittavaa kansalaisaloitetta kohtaan, mikäli sivistysvaliokunta ei saa aikaan mietintöä aloitteesta.

Rostila muistuttaa, että aloite on tullut ajoissa eduskuntaan, ja sillä oli paljon allekirjoittajia, liki 62 000.

"Tavalla tai toisella kansalaisaloite pitää saada suureen saliin eli kansanedustajien käsiteltäväksi, jotta kansalaisille tulee mahdolliseksi nähdä, mitä mieltä eduskunta asiasta on", Rostila sanoo.

"Ilman eduskunnan tahdonilmaisua asia ei voi oikein edetä", Rostila arvioi, vaikkei ruotsin opintojen muuttaminen valinnaisiksi hänen mukaansa välttämättä vaatisi edes lainmuutoksia, vaan asetuksenmuutokset riittäisivät.

Vapaa kielivalinta -yhdistys lähetti perjantaina sivistysvaliokunnalle hoputuskirjeen.

Kirjeessä yhdistys muistuttaa, että mikäli aloitteesta ei tehdä mietintöä seuraavan parin viikon aikana, tai mikään puolue ei jätä vastalausetta, aloite raukeaa ja sitä ei käsitellä eduskunnassa.

"Mietinnön jättäminen tekemättä ei olisi kunniaksi eduskunnalle", Rostilan ja yhdistyksen varapuheenjohtajan Heikki Orsilan allekirjoittamassa kannanotossa huomautetaan.

Vapaa kielivalinta ry pyrkii edistämään suomalaisten monipuolista kielten osaamista ja valinnan vapautta.

Viime vuoden lopulla Åbo Akademin kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että 74 prosenttia suomenkielisistä kannattaa vapaaehtoista ruotsin opiskelua.

www.hs.fi/politiikka/a1424398900072?jako=07ec1354cba29c069e2e8dd4ff3da7dc

[Taikakaulin]

Pakkoruotsista pukkaa myrskyä - "yritetäänkö haudata?"

Eduskunnan sivistysvaliokunnan perussuomalaiset kysyvät, yritetäänkö ruotsin kieltä koskeva kansalaisaloite haudata valiokuntaan. Valiokunnassa on ollut jo pitkään käsittelyssä kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla.

"Asiaa koskevan mietinnön valmistumisella alkaa jo olla kiire, jotta aloite ei vaalikauden päättymisen vuoksi raukea. Valmiin mietinnön piti olla valiokunnan käsiteltävänä viimeksi tänään, mutta asiaa on perussuomalaisten vaatimuksista huolimatta jälleen kerran lykätty. Asian hidas eteneminen on herättänyt epäilyksiä siitä, että joillain tahoilla on tavoitteena kansalaisaloitteen hautaaminen valiokuntaan, jolloin asiasta ei päästä äänestämään täysistunnossa. Koska kyseinen kansalaisaloite ei sisällä varsinaista lakitekstiä vaan siinä ainoastaan esitetään lainvalmistelutyöhön ryhtymistä, eivät asian lykkääntymisen syynä voi olla ainakaan lakitekniset ongelmat", perussuomalaiset toteavat kannanotossaan.

Perussuomalaiset edellyttävät, että kyseessä olevasta kansalaisaloitteesta - kuten kaikista muistakin kansalaisaloitteista - tehdään mietintö, joka viedään täysistuntoon keskusteltavaksi ja mahdollisesti äänestettäväksi.

"On tärkeää, että kansalaiset näkevät, ketkä kansanedustajat äänestävät aloitteen puolesta ja ketkä vastaan", perussuomalaisten valiokuntavastaavana sivistysvaliokunnassa toimiva kansanedustaja Ritva Elomaa sanoo.

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset eivät hyväksy sitä, että kansalaisaloitteen aiheen ollessa joillekin tahoille hankala tai epämiellyttävä, yritetään asian käsittelyä viivästyttää ja mahdollisesti kokonaan lakaista pöydän alle.

"Edellytämme, että mietintö saadaan pikaisesti valmiiksi ja jatkokäsittelyyn",  Elomaa toteaa.

http://www.talouselama.fi/uutiset/pakkoruotsista+pukkaa+myrskya++yritetaanko+haudata/a2293609

[Roope]

"Neuvotteluissa ei edetty tarpeeksi, mutta yritämme ensi viikolla uudestaan", sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).

Höpsis. Vahasalo haluaa venyttää jo valmiiksi kirjoitetun mietinnön esittämisen aivan viime hetkeen (takaraja keskiviikko 4.3.), jotta äänestystä edeltävään julkiseen keskusteluun jää mahdollisimman vähän aikaa, etenkin kun huomiota jakavat silloin monet muutkin ruuhkan vuoksi käsiteltävinä olevat asiat.

Itse asioista voi ja saa olla eri mieltä, mutta tällainen on pelkkää nilkkiyttä.

[Sibis]

On tää ihme hommaa demokratiassa

Suomalaisia on aina viety kuin metrin mittaa, tykinruuaksi jo historiassa.
Pakkoruotsi mukamas tekee meistä tasavertaisia. Ei ikinä!

Etuoikeudet ärrät haluavat säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Ei suomenkielinen ole tervetullut heidän karkeloihin!

Ruotsissa on jotain hyvääkin = Kielilaki! Pääkieli ruotsi ja vähemmistökielet joilla oikeudet(mm. tulkkauksen)

Pelkäänpä, että Suomessakin mamu-import haluaa "tykinruokaa" = paskaduunien tekoon.

Alammeko olla svedustanialaisia, herroja!  Kansalaispalkka palvelee juuri tätä. Mamu tekee ja halvemmalla mutta yhteiskunnan kokonaiskulu on varmana kalliimpi verrattuna suomalaisen työttömän palkkaamiseen.

[nollatoleranssi]

"Neuvotteluissa ei edetty tarpeeksi, mutta yritämme ensi viikolla uudestaan", sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).

Höpsis. Vahasalo haluaa venyttää jo valmiiksi kirjoitetun mietinnön esittämisen aivan viime hetkeen (takaraja keskiviikko 4.3.), jotta äänestystä edeltävään julkiseen keskusteluun jää mahdollisimman vähän aikaa, etenkin kun huomiota jakavat silloin monet muutkin ruuhkan vuoksi käsiteltävinä olevat asiat.

Itse asioista voi ja saa olla eri mieltä, mutta tällainen on pelkkää nilkkiyttä.

Kuten aikaisemmin totesin, niin RKP:ssä säikähdettiin esim. Tahdon-aloitteen saamaa suosiota ja silloin viimeistään päätettiin, että pakkoruotsialoitetta pyritään viivyttelemään mahdollisimman pitkään, ettei asiaa tarvitse käsitellä.

Luulisi isompien medioidenkin kiinnostuvan siitä, että kansalaismielipidettä vähätellään näin rajusti, mutta toki kun aihe on "pakkoruotsi", niin kiinnostusta ei yllättäen löydy...

[Numeronuiva]

Jo huhtikuussa viety aloite eduskuntaan ja nyt haudataan vaaleihin kaikessa hiljaisuudessa Kansan täytyy saada tietää, ketkä 95 kansanedustajasta ovat RKP:n talutusnuorassa ja pettäneet edellisten vaalien vaalikoneessa antamansa lupauksen. Griffinvaarin luettelossa täytyy huomioida, että valiokunnan jäsenistä perussuomalaiset ovat yksimielisesti toimineet aloitteen puolesta ja sitoutuneet ajamaan ruotsin vapaaehtoisuutta seuraavallakin vaalikaudella.

Osoittaa kansanvallan halveksuntaa, kun kansalaisalotteita on yksi toisensa jälkeen haudattu valiokuntiin eikä viety suuren salin äänestettäväksi. Ainoana poikkeuksena eniten nimiä kerännyt avioliittolaki, mutta kun rajaksi on kerran asetettu 50 000 nimeä, niin kyllä kaikki muutkin sen ylittäneet aloitteet ansaitsevat saman menettelyn, jos aloitteen lainsäädännöllinen muotoilu ei ole totaalisesti pielessä.

[Iloveallpeople]

SDP:n Viitamies perussuomalaisille: "Pölhöpopulismia"

Eduskunnan sivistysvaliokunnan perussuomalaiset epäilevät, että kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamisesta valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla on tarkoituksella haudattu valiokuntaan, jotta asiasta ei päästä äänestämään eduskunnan täysistunnossa.

SDP:n kansanedustaja Pauliina Viitamies sanoo blogissaan, että kansalaisaloitetta on valiokunnassa käsitelty pitkään ja perusteellisesti. Hän painottaa, että jokainen kansalaisaloite on saanut asiallisen ja asinmukaisen käsittelyn.

– Miksi juuri tämä olisi sellainen, jota joku valiokunnassa haluaisi jarruttaa? Suurimmalle osalle meistä tämä teema ei herätä sellaisia intohimoja kuin persuille näyttää herättävän ja haluamme tehdä sen ihan yhtä hyvin kuin muutkin. Kansalaisaloite on eduskunnalle uusi tuttavuus ja siksikin se on haluttu ottaa vakavasti, Viitamies kirjoittaa.

– On epäreilua kalastella itselleen ääniä väittämällä kollegoista valiokunnassa jotain sellaista, mikä ei ole totta ja sitä voi perustellusti nimittää pölhöpopulismiksi, hän jatkaa.

Viitamiehen mukaan ei ole mitään syytä nostaa yhtä aloitetta muiden työlistalla olevien asioiden yläpuolelle, vaan jokainen kesken oleva esitys ansaitsee työrauhan ja kunnollisen lopputuloksen.

Demokraatti

[Oami]

Homma menee ketuiksi jo siinä vaiheessa kun kansalaisaloitteita ruvetaan ylipäänsä käsittelemään valiokunnissa.

Kun suoraa demokratiaa ei ole, niin vähintäänkin kansalaisaloitteet pitäisi käsitellä yhdessä käsittelyssä, kyllä tai ei ja se siitä. Aloitteen vireillepanijan velvollisuus voisi olla hioa aloitteesta sellainen että se sopii lakiin suoraan. Ja jos jotain ristiriitoja olemassaolevan lain kanssa kuitenkin olisi, periaatteen pitäisi olla se että uudempi laki ylittää vanhemman. Mutta tässä nimenomaisessa asiassa sellaisia ristiriitoja ei oikeastaan ole.

Tietysti vielä parempi olisi suora demokratia.

[Griffinvaari]

Oikestaan lita sivistysvaliokunnan jäsenistä ja maininnat jarrumiehistä pitäisi laittaa jotenkin helposti näkyviin ja mielummin heti ja pienen hälyn kera, jotta se ehtii vaikuttaa eduskuntavaalien äänestys käyttäytymiseen.


http://hommaforum.org/index.php/topic,80224.msg1814571.html#msg1814571

[Roope]

SDP:n kansanedustaja Pauliina Viitamies sanoo blogissaan, että kansalaisaloitetta on valiokunnassa käsitelty pitkään ja perusteellisesti. Hän painottaa, että jokainen kansalaisaloite on saanut asiallisen ja asianmukaisen käsittelyn.

Saapunut 16.05.2014

Käsittelyvaiheet

Asian ilmoittaminen
16.05.2014    Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi.

Käsittely
03.10.2014    Päätetty ryhtyä käsittelemään asiaa.

15.10.2014    Päätetty jatkokäsittelystä.

07.11.2014    Päätetty jatkokäsittelystä.

11.11.2014    Asiantuntijoiden kuuleminen
- professori, emeritus, kieliasiamies Erkki Pihkala, Suomalaisuuden liitto (K)
- insinööri, tekniikan tohtori, varapuheenjohtaja Heikki Orsila, Vapaa kielivalinta ry (K)
- professori, yhteiskuntatieteiden tohtori, puheenjohtaja Ilmari Rostila, Vapaa kielivalinta ry (K)
- folktingssekreterare, Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund, Svenska Finlands folkting (K)
- valtuuskunnan puheenjohtaja Paavo Lipponen, Nätverket Svenska nu (K)
- oikeustieteen tohtori, hallintotieteiden tohtori, Pekka Hallberg, (K)

14.11.2014    Asiantuntijoiden kuuleminen
- professori Mikael Hidén, (K)

23.01.2015    Asiantuntijoiden kuuleminen
- puheenjohtaja Kari Jukarainen, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry (K)
- johtaja Jorma Kauppinen, Opetushallitus (K)
- lukion lehtori, Kieliasiain neuvottelukunnan varajäsen, Sisko Harkoma, edustaen Suomen ruotsinopettajat ry:tä (K)
- erityisasiantuntija Olavi Arra, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry (K)
- förbundsordförande Christer Holmlund, Finlands Svenska Lärarförbund FSL (K)

04.02.2015    Asiantuntijoiden kuuleminen
- puheenjohtaja Tatu Koivisto, Suomen Lukiolaisten Liitto ry (K)
- asiantuntija, koulutuspolitiikka Veli-Matti Taskila, Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry (K)
- koulutuspoliittinen asiantuntija Antti Seitamaa, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry (K)
- hallituksen jäsen, koulutuspolitiikka, työelämä- ja kieliasi Jussi Nieminen, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry (K)
- puheenjohtaja, förbundsordförande Cia Laine, Finlands Svenska Skolungdomsförbund (FSS) rf (K)
- erityispedagogiikan dosentti, KT, LO Minna Törmänen, Helsingin yliopisto (K)

   Merkitty saapuneeksi kirjallinen lausunto:
- Itä-Suomen koulu
- Itä-Suomen yliopisto
- Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
- Lappeenrannan kaupunki
- Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK
- Tohmajärven kunta
- Tullin aluejohtaja, Tornio Juha Heikkilä,
- professori Kimmo Grönlund, Åbo Akademi
- Turun kaupunki
- Akava ry
- Kuokkalan koulu, Jyväskylä

05.02.2015    Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi.
   Valmistava keskustelu

17.02.2015    Merkitty saapuneeksi kirjallinen lausunto:
- opetus- ja kulttuuriministeriö

M 2/2014 vp Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (KAA 2/2014 vp)

Sivistysvaliokunta on kokoontunut  pakkoruotsia käsittelevän kansalaisaloitteen valiokuntaan saapumisen jälkeisen yhdeksän kuukauden aikana 80 kertaa. Asiaa on varsinaisesti käsitelty viidessä kokouksessa. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo on katsonut eduskuntakauden loppuvaiheessa kyseistä kansalaisaloitetta tärkeämmäksi ja kiireellisemmäksi muun muassa viittomakielilain, jonka käsittely kesti valiokunnassa eduskunnan joululoma mukaan lukien kaksi kuukautta.