Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Rokka]

Helsingin Sanomat otsikoi tänään sivistysvaliokunnan kuulemisesta, että "Pakollisen ruotsin vastustajat haluavat tilalle tulkkausta", ikään kuin kansalaisaloitteen tavoite olisi korvata ruotsinkielisten palvelut tulkkauspalveluilla. Oikeasti asia nousi esille kansanedustaja Mika Niikon kysymyksessä kuultavana olleille asiantuntijoille, olisiko palveluissa mahdollista siirtyä joiltain osin tulkkauspalveluun.

Eilisissä Yleisradion televisiouutisissa toimittaja piti jo yleisenä tietona, että kansalaisaloite ei voi mennä läpi. Sen sijaan tänään Helsingin Sanomien jutussa toimittaja arvioi kansanedustajien vaalikonevastausten ja lähetekeskustelun perusteella, että aloite voidaan hyväksyä. Suomenkielisissä tiedotusvälineissä ei ole käsitelty sitä, että suurin uhka kansalaisaloitteen kaatumiselle taitaa kylläkin olla sen käsittelyn viivyttäminen niin, ettei se ehdi eduskunnan hyväksyttäväksi tällä vaalikaudella, vaan raukeaa ennen äänestystä.

Vuosiluokilla 7-9 peruskoulussa on vuosittain oppilaita n.170000-180000. Kumpikohan tulee halvemmaksi, näiden oppilaiden pakkoruotsittaminen, vaiko tulkkauspalvelut sellaisille ruotsinkielisille jotka eivät suomella pärjää, tai satu löytämään sitä virkamiestä joka ruotsia osaa...? Varsinkin kun noista pakkoruotsia opiskelleista monikaan ei sitten kuitenkaan sitä ruotsia edes hallitse.

[Roope]

Vuosiluokilla 7-9 peruskoulussa on vuosittain oppilaita n.170000-180000. Kumpikohan tulee halvemmaksi, näiden oppilaiden pakkoruotsittaminen, vaiko tulkkauspalvelut sellaisille ruotsinkielisille jotka eivät suomella pärjää, tai satu löytämään sitä virkamiestä joka ruotsia osaa...? Varsinkin kun noista pakkoruotsia opiskelleista monikaan ei sitten kuitenkaan sitä ruotsia edes hallitse.

1. Kansalaisaloitteessa ei ole kyse pakkoruotsin korvaamisesta tulkkauspalveluilla. Pakkoruotsilla ei ole muutenkaan mitään tekemistä ruotsinkielisten palvelujen kanssa, koska pakkoruotsi ei anna suomenkielisille sellaisia kielellisiä valmiuksia, jotka kelpaisivat ruotsinkielisille. Suurin osa B1-pakkoruotsin peruskoulussa läpikäyneistä ei kelpaisi mihinkään ruotsinkieliseen palveluammattiin. Ruotsin kielen taitoa oikeasti vaativat tehtävät täytetään äidinkieleltään ruotsinkielisillä, kaksikielisillä tai A-ruotsin lukeneilla.

2. Pakkoruotsi ulottuu myös toisen asteen koulutukseen (lukiot, ammattikoulut) ja korkeakouluihin (virkamiesruotsi).

[Taikakaulin]

Virtanen: Pimitettiinkö pakkoruotsi-kuuleminen eduskunnassa?

[...]

Valiokuntien julkiset kuulemistilaisuudet ovat avoimia kansanedustajille ja eduskunnassa työskenteleville henkilöille. Tällä kertaa ilmoitusta kuulemistilaisuudesta ei sivistysvaliokunnalta eduskunnalle kuitenkaan tullut. Mainintaa tilaisuudesta ei ollut myöskään eduskunnan sisäisessä tietokannassa.

- Kun kysymyksessä on vielä kansalaisaloite ja yhteiskunnallisesti näin mielenkiintoinen ja merkittäväkin aihe, ei tällaista tiedottamista voi hyvällä tahdollakaan ymmärtää, vaikka kyseisessä valiokunnassa kuulemma pientä henkilöstövajausta sairauslomien vuoksi onkin, perussuomalaisten kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen paheksuu ja huomauttaa, että valiokunnat ovat juuri niitä keskeisiä tahoja, joissa valtaa käytetään.

- Lakiesitysten ja muiden asioiden käsittelyssä valiokunnissa tehtävät päätökset ovat ydinasemassa. Valiokuntakannat taasen syntyvät asiantuntijoiden kuulemisten kautta, joten ei ole ollenkaan samantekevää, ketä valiokunta kuulee ja mitä kuulemisessa lausutaan. Erityisen perusteltuja julkiset kuulemiset ovat nimenomaan kansalaisaloitteita käsiteltäessä.

[...]

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/virtanen-pimitettiinko-pakkoruotsikuuleminen-eduskunnassa/

[Roope]

Marianne Lydénillä on Halla-ahon lisäksi mielipide myös pakkoruotsista:

Takalukossa
...
Vapaa kielivalinta oli primus motor aloitteelle, ja sen takana ovat erityisesti Suomalaisuuden liitto, Perussuomalaiset ja Kokoomusnuoret, ja perustelut ovat suurelta osin samat kun silloin, kun termi "pakkoruotsi" keksittiin, termi, jolla oli ratkaiseva rooli, kun ruotsin kielen pakollisuus ylioppilaskirjoituksissa lakkautettiin.

Pakko on määritelmällisesti huono asia ja kun se lopetetaan, tulee suomea puhuvista kuin taikaiskusta motivoituneempia oppimaan hyödyllisempiä kieliä, eivätkä he enää inhoa ruotsia ja suomenruotsalaisia, väitetään argumenteissa. Voidaan loputtomiin kokemuksilla ja tutkimuksilla osoittaa, ettei lisääntyvä vapaaehtoisuus johda suurempaan kielitaitoon, mutta tämä ei vain mene perille aloitteen tekijöille. Umpikujaa kuvaa myös se, että Suomalaisuuden liiton entinen puheenjohtaja Erkki Pihkala oli kaivettu esiin koipussista, jotta kuultavana "olisi yhtä paljon puolustajia kuin vastustajia". Vastustajiksi laskettiin Folktingetin pääsihteeri Markus Österlundin ja Svenska nu -verkoston puheenjohtaja Paavo Lipposen lisäksi entinen korkeimman oikeuden presidentti Pekka Hallberg.

Aloitteen ei odoteta sellaisenaan saavan eduskunnan enemmistön tukea, mutta on epäselvää, kuinka monta sivistysvaliokunnan jäsentä houkuttelee ajatus alueellisesta vapaaehtoisen ruotsin kokeilusta. Pekka Hallberg ei ollut juridisesti tällaisen kokeilun kannalla, mutta hän kuuluukin pakon kannattajiin.  (käännös)

Hbl: I baklås 11.11.2014

[Taffu]

Vuosiluokilla 7-9 peruskoulussa on vuosittain oppilaita n.170000-180000. Kumpikohan tulee halvemmaksi, näiden oppilaiden pakkoruotsittaminen, vaiko tulkkauspalvelut sellaisille ruotsinkielisille jotka eivät suomella pärjää, tai satu löytämään sitä virkamiestä joka ruotsia osaa...? Varsinkin kun noista pakkoruotsia opiskelleista monikaan ei sitten kuitenkaan sitä ruotsia edes hallitse.

1. Kansalaisaloitteessa ei ole kyse pakkoruotsin korvaamisesta tulkkauspalveluilla. Pakkoruotsilla ei ole muutenkaan mitään tekemistä ruotsinkielisten palvelujen kanssa, koska pakkoruotsi ei anna suomenkielisille sellaisia kielellisiä valmiuksia, jotka kelpaisivat ruotsinkielisille. Suurin osa B1-pakkoruotsin peruskoulussa läpikäyneistä ei kelpaisi mihinkään ruotsinkieliseen palveluammattiin. Ruotsin kielen taitoa oikeasti vaativat tehtävät täytetään äidinkieleltään ruotsinkielisillä, kaksikielisillä tai A-ruotsin lukeneilla.

2. Pakkoruotsi ulottuu myös toisen asteen koulutukseen (lukiot, ammattikoulut) ja korkeakouluihin (virkamiesruotsi).

Mutta siis näitä ruotsinkielisiä, jotka eivät suomenkielellä pärjää, on häviävän pieni määrä. Itse olen terkkarissa ollut töissä ~5 vuotta ja tasan kaksi kertaa puhunut ruotsia. Toinen oli ruotsalainen turisti ja toinen jokin aasialais-ruotsalainen keikkailemassa Suomessa, joka ei ymmärtänyt mun puhumaa norjaa. Suomenruotsalaiset ovat kyllä kaikki ymmärtäneet kaiken, mitä on tarvinnut kommunikoida, joskin kerran googlasin potilasohjeet ruotsiksi yhdelle potilaalle varmuuden vuoksi.

Säästöjä sinänsä ei kyllä koulussa tulisi, koska jotainhan tuon pakkoruotsin tilalla opetettaisiin, joko jotain muuta kieltä, tai ehkä monikulttuuria?

[Roope]

Mutta siis näitä ruotsinkielisiä, jotka eivät suomenkielellä pärjää, on häviävän pieni määrä. Itse olen terkkarissa ollut töissä ~5 vuotta ja tasan kaksi kertaa puhunut ruotsia. Toinen oli ruotsalainen turisti ja toinen jokin aasialais-ruotsalainen keikkailemassa Suomessa, joka ei ymmärtänyt mun puhumaa norjaa. Suomenruotsalaiset ovat kyllä kaikki ymmärtäneet kaiken, mitä on tarvinnut kommunikoida, joskin kerran googlasin potilasohjeet ruotsiksi yhdelle potilaalle varmuuden vuoksi.

Voidaan aivan hyvin lähteä muodon vuoksi siitä, että suomalaisilla on oikeus saada lain määräämät palvelunsa ruotsiksi, kun on äidinkieliruudun suomea ymmärtävänäkin joskus ruotsiksi ruksannut. Pakkoruotsiasia ei muutu siitä miksikään.

Säästöjä sinänsä ei kyllä koulussa tulisi, koska jotainhan tuon pakkoruotsin tilalla opetettaisiin, joko jotain muuta kieltä, tai ehkä monikulttuuria?

Olen sillä kannalla, ettei ruotsin tilalle tarvitsisi määrätä jotain toista pakollista kieltä, mutta jos niin sovitaan, niin olkoon. Huomautanpa kuitenkin, että kun pakkoruotsista päätettiin vuonna 1968, sitä edelsi selvitys, jossa päädyttiin tulokseen, että pakollisia kieliä pitäisi olla peruskoulussa vain yksi, englanti.

[Defend Finland!]

Kuten tiedätte olen itse ruotsinkielinen mutta vapaan kielivalinnan kannattaja.

Minkälaisia argumentteja on sitten esitetty puolin ja toisin esim eduskunnan kahvilassa jne? Minua mietyttää tämä asia: RKP  puolustaa nykyistä järjestelmää ja samalla ruotsidemokraatit Ruotsissa ovat heille kauhistus. RKP:n argumentti on tämä silta Pohjolaan jne. Onkohan kukaan kertonut heille, että jos nykyinen kehitys jatkuu Ruotsissa niin vahvin argumentti putoaa pois. Eli tätä vauhtia Ruotsi on 2030-luvulla islamilainen tasavalta jossa pääkieli on arabia ja korkeintaan kuulee arabian lisäksi ns "rinkebysvenskaa". Ruotslainen kulttuuri on kuollut ja kuopattu! Tänä päivänä niin ainoa puolue joka Ruotsissa puolustaa RKP:lle pyhiä arvoja on SD.

Kun tässä ketjussa puhutaan paljon RKP:stä niin täytyy muistaa, että vielä 1970-luvulla Ruotsi ei ollut RKP:lle mikään mallimaa ja ihanne. Syitä oli monta mutta ennen kaikkea RKP:n porvarit näkivät Ruotsia sosialistisena maana.

[Roope]

Ruotsinkielinen Yle oli kutsunut sivistysvaliokunnan kuulemista kommentoimaan kenetpä muunkaan kuin tilaisuudessa asiantuntijana esiintyneen Folktingetin pääsihteerin.

Markus Österlund sanoi odottaneensa asiallista keskustelua, mutta eikö vain kansalaisaloitteen tekijöiden pitänyt mennä pilaamaan kuulemistilaisuus epäasiallisuuksillaan. Österlundin mukaan kuulemisessa kävi selväksi, että kansalaisaloitteen tekijöiden salattu tavoite on lopettaa Suomen virallinen kaksikielisyys. Österlund oli kuitenkin tyytyväinen, että keskustelussa muun muassa voitiin osoittaa vääräksi väite, että pakkoruotsi olisi muka este muiden kielten oppimiselle. Tämän todistaa kuulemma se, että vaikka 80-luvulla ruotsinopetuksessa oli suurempi viikkotuntimäärä, on saksan ylioppilaskirjoituksissa suorittavia nyt vähemmän kuin silloin. Österlund oli myös luottavainen, että eduskunnan enemmistö ymmärtää pakkoruotsin hyödyt, koska "on fakta, että meillä on todella paljon yhteistä Ruotsin kanssa".

Jännä juttu, että samoin kuin sivistysvaliokunnan kuulemisessa, Österlund väitti televisiohaastattelussa, että Elinkeinoelämän keskusliitto olisi perunut aiemman pakkoruotsia vastustavan ja kieliopintojen valinnaisuutta puolustavan kantansa. EK:n nettisivuilla ei ole vihjettäkään tällaisesta, vaan viimeisinkin muutaman kuukauden takainen kielikannanotto oli Suomen liian yksipuolista - pakollisina englanti ja ruotsi - kieltenopetusta arvosteleva. Ja vaikka Folktinget saisikin jollain tempulla suostuteltua EK:n johdon pakkoruotsin taakse, ei EK:n työnantajaraporttien sisältö muutu siitä mitenkään. Niissä työnantajien ilmoittama ruotsin kielen tarve tulee edelleenkin kaukana muiden kielten takana, ja trendi on pysyvästi alaspäin.

[nollatoleranssi]

Virtanen: Pimitettiinkö pakkoruotsi-kuuleminen eduskunnassa?

[...]

Valiokuntien julkiset kuulemistilaisuudet ovat avoimia kansanedustajille ja eduskunnassa työskenteleville henkilöille. Tällä kertaa ilmoitusta kuulemistilaisuudesta ei sivistysvaliokunnalta eduskunnalle kuitenkaan tullut. Mainintaa tilaisuudesta ei ollut myöskään eduskunnan sisäisessä tietokannassa.

- Kun kysymyksessä on vielä kansalaisaloite ja yhteiskunnallisesti näin mielenkiintoinen ja merkittäväkin aihe, ei tällaista tiedottamista voi hyvällä tahdollakaan ymmärtää, vaikka kyseisessä valiokunnassa kuulemma pientä henkilöstövajausta sairauslomien vuoksi onkin, perussuomalaisten kansanedustaja Pertti "Veltto" Virtanen paheksuu ja huomauttaa, että valiokunnat ovat juuri niitä keskeisiä tahoja, joissa valtaa käytetään.

- Lakiesitysten ja muiden asioiden käsittelyssä valiokunnissa tehtävät päätökset ovat ydinasemassa. Valiokuntakannat taasen syntyvät asiantuntijoiden kuulemisten kautta, joten ei ole ollenkaan samantekevää, ketä valiokunta kuulee ja mitä kuulemisessa lausutaan. Erityisen perusteltuja julkiset kuulemiset ovat nimenomaan kansalaisaloitteita käsiteltäessä.

[...]

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/virtanen-pimitettiinko-pakkoruotsikuuleminen-eduskunnassa/

Tälläiset uutiset saavat helposti salaliittoteorian maineen, mutta kun on seurannut aihetta pidempään niin hieman vastaavanlaista toimintaa on ollut mediassakin. Milloin on hyökätty voimakkaasti aloitetta vastaan tai sen kannattajia vastaan ja milloin tehty "Päivä på svenska"-päiviä ja milloin mitäkin. Yleisin propagandamuoto on siinä, että yhtäkkiä kaikki ruotsinkielisten palvelut loppuvat Suomesta, kun pakkoruotsi muuttuisi koko Suomessa valinnaiseksi.

Tuli sellainenkin vaikutelma, että mediassa viesti alkoi mennä liian yksipuoliseksi ja lukijat reagoivat tähän esim. palautteen muodossa. Sen takia oli pakkokin ottaa mukaan "toisenlaisiakin kannanottoja" mukaan osoittaakseen, että "Ei kyse ole pelkästään yhden asian medialiikkeestä".

Veltto Virtanenkin on omanlaisensa persoona, mutta omaa pitkän eduskuntatyökokemuksen, joten luulisi tietävän näistä asioista varsin tarkkaan.

[Jaska]

Itsekeskeisyys selityksenä pakkoruotsin kannattamiselle
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180010-itsekeskeisyys-selityksena-pakkoruotsin-kannattamiselle

[Taikakaulin]

Elomaa kansalaisaloitteen kuulemisesta: Pakkoruotsin kustannukset jäivät epäselviksi

[...]

Kielialoitteesta käytiin tiistaina eduskunnassa yleisölle avoin kuuleminen, jossa lausunnonantajat kertoivat näkökantansa valiokunnalle, joka sai esittää vastakysymyksiä.

- Kysymyksiä olisi saanut esittää enemmänkin ja kuuleminen kestää pidempään. Esimerkiksi kysymykseen ruotsin kielen kustannuksista en saanut minkäänlaista vastausta. Ehkä jotakin olisi voinut sanoa, samoin kysymykseen siitä, rikkovatko ruotsinkielisten opiskelukiintiöt perustuslakia, Elomaa toivoo.

http://uutiset.perussuomalaiset.fi/elomaa-kansalaisaloitteen-kuulemisesta-pakkoruotsin-kustannukset-jaivat-epaselviksi/

[Roope]

Helsingin kaupunki on teettänyt nettiin eri puolilla kaupunkia sijaitseviin patsaisiin liittyviä lyhytfilmejä, joissa "patsaat heräävät henkiin". Kun turisti tähtää matkapuhelimellaan Runebergin patsaan vieressä olevaa QR-koodia, hän voi kuulla ja nähdä näyttelijän esittämän Runebergin lausuvan Maamme-laulun suomeksi ja englanniksi. Budjettisyistä – yksi kieliversio maksaa noin 10 000 euroa –  ruotsinkielisen version teettäminen lykättiin ensi vuoteen.

Yleisradion ruotsinkielinen toimitus nosti ruotsin kielen sivuuttamisesta metelin ja otti yhteyttä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauriin, joka nöyrästi lupasi kaupungin korjaavan virheensä välittömästi. Ulkomailta yhytetty Sauri totesi, että jos varaa oli vain kahteen kieleen, niiden olisi pitänyt olla ruotsi ja englanti. Sauri jopa lupautui itse esittämään ruotsinkielisen version, jos ruotsinkielisen näyttelijän palkkaaminen tulisi liian kalliiksi.

Tämä ei kuitenkaan riittänyt ruotsinkieliselle Ylelle, vaan se lanseerasi tapauksen ympärille "Bli vår svenskspråkiga Runeberg"-kampanjan, jossa ihmisiä kehotettiin kuvaamaan itsensä lausumassa Maamme ruotsiksi ja lähettämään tulos nettiin. Myös Sauri osallistui kampanjaan omalla lausuntaesityksellään. Tämä kuitenkin raivostutti Suomen näyttelijäliiton, joka sekä "tyrmistyi" että "pöyristyi" tavasta, jolla Sauri liiton tiedotteen mukaan "osoitti halveksuntaa näyttelijän ammattitaitoa ja työtä kohtaan".

Svenska Yle: Runeberg talar inte svenska – pengarna räckte inte till 5.11.2014
Svenska Yle: Sauri: Jag kan själv spela svenskspråkiga Runeberg 5.11.2014

Svenska Yle: Bli vår svenskspråkiga Runeberg! #reclaimRuneberg 14.11.2014

Näyttelijäliiton kirje Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille 15.11.2014
Svenska Yle: Storm kring Runeberg 15.11.2014
Svenska Yle: Marika Mäklin: Kampanjen är ett sätt att visa stöd för det svenska i Helsingfors 15.11.2014

[Jaska]

Vastine Folktingetin lausuntoon sivistysvaliokunnalle:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180172-vastine-folktingetin-lausuntoon-sivistysvaliokunnalle

Lähetin sen kaikille sivistysvaliokunnan jäsenille ja varajäsenille.

[Roope]

Suomenruotsalaisten säätiöiden ajatuspaja Magma on ollut mukana selvittämässä, olisiko Pohjoismaiden poliittisiin kesätapahtumiin (Suomessa MTV3:n Suomi-Areena Porissa, Ruotsissa Almedalen-viikko jne.) osallistuvilla järjestöillä kiinnostusta kehittää tapahtumista yhteispohjoismainen virtuaalitapahtuma, joka levittäisi tietoisuutta yhteispohjoismaisista teemoista. Kysely lähetettiin 15 prosentille osallistuneista järjestöistä, noin neljännes niistä vastasi ja 44,5 prosenttia vastanneista kannatti ideaa. Ei siis mikään varsinainen menestys, mutta tutkimuksen tiedotteessa asia käännettiin niin, että valtaosa vastanneista järjestöistä suhtautuu ehdotukseen myönteisesti eli ei sanonut ei.

Aika yhdentekevä kysely, mutta Magma päätyi tuloksista jotenkin siihen, että yhteispohjoismainen yhteistyö tulee lisääntymään, eikä tällaisessa tilanteessa sovi luopua pakkoruotsista.

On todennäköistä, että pohjoismaisen integraation laajuus ja merkitys tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa. Jos ruotsin kielen taidot Suomessa heikentyvät, esimerkiksi luopumalla pakollisesta kouluruotsista, voi se tarkoittaa, että Suomen kansalaisten on entistä vaikeampi osallistua tehokkaasti tulevaisuuden yhteispohjoismaiseen julkisuuteen, jossa käsitellään Suomelle tärkeitä kysymyksiä puolustuspolitiikasta ja työmarkkinapolitiikasta.  (käännös)

Magma: Kunskaper i svenska behövs i den nordiska debatten 27.10.2014

[Roope]

Turun kaupungin perusopetuksen tulevaa kieliohjelmaa miettinyt työryhmä esittää muun muassa, että kaupunki lopettaisi neljänneltä luokalta alkavan vapaaehtoisen A2-ruotsin suomenkielisistä kouluista. Jatkossa pakollinen B1-ruotsi alkaa joka tapauksessa jo kuudennelta luokalta. Työryhmä ehdottaa myös valinnaisia lisätunteja yläkoulun ruotsinopetukseen. Yhdeksi vaihtoehdoksi jää edelleen ensimmäiseltä luokalta alkava Luostarivuoren koulun kielikylpyluokka.

Entinen puolustusministeri Stefan Wallin vastustaa esitystä jyrkästi lehdistötiedotteessaan. Wallinin mukaan vapaaehtoisesta A2-ruotsista luopuminen olisi kohtalokas signaali etenkin nyt, kun peruskoulun pakkoruotsin poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on eduskunnan käsittelyssä.

Svenska Yle: "Godkänn inte förslaget om avskaffad frivillig skolsvenska i Åbos finska skolor" 11.11.2014

Wallinin vastustuksessa ei ole mitään yllättävää, mutta Åbo Underrättelserin jutussa samasta aiheesta on. Siinä nimittäin Turun yliopiston asiantuntijat puolustavat vapaaehtoisen A2-ruotsin säilyttämistä sillä, että vapaaehtoisesti kieltä opiskelevilla on pakotettuja parempi motivaatio. Voisikohan tätä argumenttia käyttää muuallakin..?

Myös viimevuotinen tutkimus toteaa, että asenne on positiivisempi niillä, jotka ovat valinneet ruotsin A-kieleksi niihin verrattuna, jotka ovat lukeneet vain B1-ruotsin.
- Jälkimmäisellä on leima "pakkoruotsista", sanoo Borg. Sellaisissa luokissa on motivaatio-ongelmia. Oppimisympäristö on aivan toisenlainen, kun oppilaat ovat itse valinneet ruotsin.  (käännös)

Åbo Underrättelser: "Slopad skolsvenska får konsekvenser" 15.11.2014

[Chew Bacca]

Villejä alkuasukkaita peloteltiin kaikella kamalalla jos tabua rikotaan, noitaa loukataan tai jujua väheksytään.

Kyllä nyt pitäisi katsoa tupla tai kuitti: aukeeako maa ja syöksyykö Suomi gehennaan jos ruotsin pakollisuutta edes vähän vähennetään? Voisi kokeilla vaikka Turussa, ei olisi niin suuri menetys jos taivas putoaa juuri siellä.

Ymmärtänevätkö itsekään miten naurettavilta "argumenttinsa" kuulostavat?

[Jaska]

Kiitos Roope, Wallinin tekopyhyydestä syntyi blogiteksti:

Tekopyhä Stefan Wallin:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180251-tekopyha-stefan-wallin

[Jaska]

Pakkoruotsi on kansalliskielistrategian vastainen
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180304-pakkoruotsi-on-kansalliskielistrategian-vastainen

[Leso]

Suomenruotsalaisten säätiöiden ajatuspaja Magma on ollut mukana selvittämässä, olisiko Pohjoismaiden poliittisiin kesätapahtumiin (Suomessa MTV3:n Suomi-Areena Porissa, Ruotsissa Almedalen-viikko jne.) osallistuvilla järjestöillä kiinnostusta kehittää tapahtumista yhteispohjoismainen virtuaalitapahtuma, joka levittäisi tietoisuutta yhteispohjoismaisista teemoista. Kysely lähetettiin 15 prosentille osallistuneista järjestöistä, noin neljännes niistä vastasi ja 44,5 prosenttia vastanneista kannatti ideaa. Ei siis mikään varsinainen menestys, mutta tutkimuksen tiedotteessa asia käännettiin niin, että valtaosa vastanneista järjestöistä suhtautuu ehdotukseen myönteisesti eli ei sanonut ei.

Aika yhdentekevä kysely, mutta Magma päätyi tuloksista jotenkin siihen, että yhteispohjoismainen yhteistyö tulee lisääntymään, eikä tällaisessa tilanteessa sovi luopua pakkoruotsista.

On todennäköistä, että pohjoismaisen integraation laajuus ja merkitys tulevat kasvamaan lähitulevaisuudessa. Jos ruotsin kielen taidot Suomessa heikentyvät, esimerkiksi luopumalla pakollisesta kouluruotsista, voi se tarkoittaa, että Suomen kansalaisten on entistä vaikeampi osallistua tehokkaasti tulevaisuuden yhteispohjoismaiseen julkisuuteen, jossa käsitellään Suomelle tärkeitä kysymyksiä puolustuspolitiikasta ja työmarkkinapolitiikasta.  (käännös)

Magma: Kunskaper i svenska behövs i den nordiska debatten 27.10.2014

Kerrankin olen Axun kanssa tasan samaa mieltä: VMP.
Jos pohjoismainen yhteistyö on tästä kiinni, niin ei jatkoon.
Ajat muuttuu, Magmaseni. Herää 2000-luvulle ja kansainvälisyyteen.

[Roope]

"Mahdotonta samanaikaisesti säilyttää ruotsi ja laajentaa kielivalikoimaa"

Ehdotus luopua neljännellä luokalla alkavasta vapaaehtoisesta A2-ruotsista Turun suomenkielisissä kouluissa merkitsee ruotsin kielen heikennystä, myönnetään kaupungilta. Häpeällistä, katsoo Folktinget.

[...]

– Työryhmä on todennut, että jos haluamme rikastuttaa kieliohjelmaa, meidän on tingittävä jostain, koska kaikkea ei voi saada. Ruotsia saavat kaikki lukea joka tapauksessa, joten tällä tavalla laajennamme valikoimaa, perustelee perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne.

– Mutta jos ihan rehellisiä ollaan, ei B1-ruotsi vastaa täysin A2-ruotsia. Yhtälö on mahdoton, että laajentaisimme tarjontaa useammilla vaihtoehdoilla ja samalla huolehtisimme ruotsista. On pakko löytää kompromissi, mutta se ei ole helppoa.

[...]

Turun kaupunki on saanut ehdotuksesta paljon palautetta ja arvostelijoiden joukossa on Folktinget, jonka pääsihteeri Markus Österlund sanoo ällistyneensä, kun kuuli suunnitelmista.

– Tämä on minusta täysin tuomittavaa. Yleensä menee toisinpäin. Kun istuin eduskunnassa ja yritin keskustella niiden kanssa, jotka haluavat tehdä ruotsista vapaaehtoista mikä, – kuten he väittävät – saisi monet lukemaan ruotsia, on meillä Turussa vapaaehtoinen ruotsi, jota monet haluavat lukea – ja sitten se tehdään heille mahdottomaksi.

Österlund sanoo, että hänen on hyvin vaikea ymmärtää ehdotuksen takana olevaa logiikkaa. Hän korostaa ruotsin asemaa kansalliskielenä ja myös että se on hyvin tarpeellinen kieli nuorille. Österlund mainitsee EK:n (Elinkeinoelämän keskusliitto) tutkimuksen, jossa 47 prosenttia yrityksistä ilmoitti tarvitsevansa ruotsia, kun espanjan osuus oli vain 2 prosenttia.

Folktinget toivoo, että Turun poliitikot hylkäävät ehdotuksen. Se, että Turun suunnitelmat tulivat esiin samaan aikaan, kun eduskunnassa keskustellaan pakollista kouluruotsia käsittelevästä kansalaisaloitteesta, tekee kaikesta vieläkin oudompaa, sanoo Markus Österlund.

– Alkaa melkein uskoa, ei salaliittoteorioihin, mutta ajoitus on outo. Tulee mieleen, että mitähän tässä on oikeasti takana ja mitä asiaa valmistelleet virkamiehet ovat oikeasti ajatelleet – ja onko heillä ollut jotain taka-ajatuksia.  (käännös)

Svenska Yle: "Omöjligt att samtidigt trygga svenskan och bredda språkutbudet" 19.11.2014

Nyt menee hankalaksi Folktingetin pääsihteeri Markus Österlundille. Turun perusopetuksen kielityöryhmä teki selväksi, että kielivalikoiman laajentaminen ei ole mahdollista ilman vapaaehtoisesta A2-ruotsista luopumista. Österlund ei voi kuitenkaan vaatia kuin epäsuorasti, että siinä tapauksessa luovutaan kielivalikoiman laajentamisesta.

Österlundin on myös vaikea puolustella yhtä aikaa sekä vapaaehtoisen että pakollisen ruotsin etuja, kun argumentit lyövät helposti toisiaan korville. Epäilemättä Österlund tietää, että vapaaehtoisuus tuottaa selvästi paremmat tulokset kuin pakollisuus, mutta eihän niin voi sanoa nyt, kun eduskunta käsittelee pakkoruotsia.

Österlundin viittaamassa EK:n kyselyssä tutkittiin yritysten nykyisiä ja tulevia kielitaitotarpeita. Kielten osaamistarpeen kasvu painottuu EK:n kyselyn mukaan jo lähivuosina etupäässä muihin kieliin kuin ruotsiin, jonka tarve on ollut jo pitkään laskusuunnassa. Nykyisessä keskustelussa määritellään kouluopetuksen kautta työelämän käyttöön tulevaa kielitaitoa niinkin pitkälle kuin vuosille 2030-2070.

[Olli Immonen]

Täällä eduskunnan salissa alkaa kohta hallituksen esityksen (laiksi kielilain 5 pykälän muuttamisesta)käsittely. Pidän itse ainakin pari puheenvuoroa tässä asiakohdassa. Arvioisin, että keskustelu alkaa n. klo 16.30. Verkkolähetystä tästä keskustelusta voi seurata eduskunnan nettisivuilla.

______________________________

edit. No niin, keskustelut tästä asiakohdasta on nyt käyty. Tallenne tämän päivän keskustelusta ja verkkolähetyksestä löytyy eduskunnan nettisivuilta myöhemmin. Kannattaa katsoa, sillä se osoittaa hyvin, miten vähällä keskustelulla tällaiset merkittävät uudet lait runnotaan täällä eduskunnassa läpi.

[valkovuokko]

Kiitos, Olli !
Todellakin, on käsittämätöntä, että kansanedustajien enemmistö on täysin pihalla aioista, tai eivät välitä puuttua, kun ruotsinkieliset tahot hävyttömästi lypsävät rahaa valtiolta ruotsinkielisten aseman vahvistamiseksi Suomessa.

Vuosikymmenet  on maksettu ylimitoitettuja kuntalisiä ruotsinkielisyyden perusteella etelä- ja länsirannikon kunnille, mutta suomenkieliset kansanedustajat eivät ole viitsineet pysäyttää tuota porsastelua.
Tuo rahanjako on tuonut parempaa elintasoa, hyvinvointia ja työllisyyttä jo ennestään vauraille rannikkoseuduille.
Menettäjinä ovat olleet Sisä-Suomen köyhät suomenkieliset kunnat.

Tsemppiä Olli, teet arvokasta työtä!

[nollatoleranssi]

Täällä eduskunnan salissa alkaa kohta hallituksen esityksen (laiksi kielilain 5 pykälän muuttamisesta)käsittely. Pidän itse ainakin pari puheenvuoroa tässä asiakohdassa. Arvioisin, että keskustelu alkaa n. klo 16.30. Verkkolähetystä tästä keskustelusta voi seurata eduskunnan nettisivuilla.

______________________________

edit. No niin, keskustelut tästä asiakohdasta on nyt käyty. Tallenne tämän päivän keskustelusta ja verkkolähetyksestä löytyy eduskunnan nettisivuilta myöhemmin. Kannattaa katsoa, sillä se osoittaa hyvin, miten vähällä keskustelulla tällaiset merkittävät uudet lait runnotaan täällä eduskunnassa läpi.

Olisi mielenkiintoista tietää tuosta enemmänkin eli sovelletaanko samaa toimintamallia muissakin asioissa vai ovatko nämä ruotsinkieleen liittyvät asiat ns. poikkeustapauksia?

Jos sitä sovelletaan ennen kaikkea näissä asioissa, niin mistä tuo johtuu? Siitäkö ettei mediassa asioita käsitellä tarpeeksi, jolloin laitkin voidaan ajaa helpommin läpi? Eri eduskuntapuolueet ja työryhmät ovat sopineet laista jo etukäteen, jolloin ne ovat "päätöksen tekoa vaille valmiita"? Mitään keskustelua ei tarvitsekkaan siis käydä, koska päätökset on jo kulisseissa tehty ja valtamedia ei niitä millään lailla arvostele tai käsittele julkisuudessa.

Hyvänä esimerkkinä valtamediassa ei ole koskaan käsitelty tulevaa pakkoruotsin ala-asteelle siirtymistä ja sen järjettömyyttä. Opetusministeriö päätti asisasta ja myöhemmin se tuli kuin ilmoitusasiana lehtien kautta ilman minkäänlaista keskustelua aiheesta.

Perussuomalaisten pitäisikin itse ottaa julkisuudessa kantaa asioihin laajemmin vai onko Soini sitten tulevia hallitusneuvotteluja ajatellen kieltänyt kannanottamisen?

[Olli Immonen]

Tässä videon muodossa tänään eduskunnassa pitämäni puheenvuorot kielilain muuttamista koskevassa asiakohdassa:

Ensimmäinen puheenvuoro: http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=41379981&p=8901000&l=fi&t=0

Toinen puheenvuoro:
http://verkkolahetys.eduskunta.fi/webtv.case#c=40799798&v=41379981&p=9299100&l=fi&t=0

[Olli Immonen]

Kannattaa katsoa, sillä se osoittaa hyvin, miten vähällä keskustelulla tällaiset merkittävät uudet lait runnotaan täällä eduskunnassa läpi.

Olisi mielenkiintoista tietää tuosta enemmänkin eli sovelletaanko samaa toimintamallia muissakin asioissa vai ovatko nämä ruotsinkieleen liittyvät asiat ns. poikkeustapauksia?

Toisista asioista käydään kyllä keskustelua enemmän kuin toisista, mutta käytännössä eduskunta on pelkkä kumileimasin, joka nuijii systemaattisesti läpi kaikki hallituksen esitykset keskusteltiinpa niistä sitten tai ei.

[Roope]

Täysistunnon pöytäkirja PTK 115/2014 vp

115. KESKIVIIKKONA 19. MARRASKUUTA 2014 kello 14.03

3)  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys  HE 206/2014 vp

Yleiskeskustelu

Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto säätää kunnan kaksikieliseksi, jos tietyt raja-arvot ylittyvät. Tällainen raja-arvo on esimerkiksi se, että kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Valtioneuvosto voi myös säätää raja-arvot alittavan kunnan kaksikieliseksi, jos kunnanvaltuusto tätä esittää.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti en voi hyväksyä kyseistä esitystä, sillä se on selkeä uusi menoerä valtiolle. Yhteiskuntamme huono taloudellinen tilanne ulottuu myös kuntatasolle, jolloin vaarana on se, että monet kunnat saattavat pelkkien lisävaltionosuuksien toivossa säätää kuntansa kaksikielisiksi. Hyvä esimerkki tällaisesta skenaariosta on tällä hetkellä virallisesti yksikielinen eli ruotsinkielinen Närpiön kunta.

Närpiön valtuusto on päättänyt puoltaa kunnan kaksikielisyystavoitetta, jolloin tavoite astunee voimaan ensi vuoden puolella. Tämän päätöksen myötä Närpiön kunta tulee saamaan valtiolta 2,1 miljoonan euron tuen taloutensa tasapainottamiseen sekä ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen. Närpiön kaupunginjohtajan mukaan kaksikielisyyden kustannukset vuositasolla tulevat kuitenkin todellisuudessa olemaan paljon valtiolta saatavaa 2,1 miljoonan euron tukea pienemmät eli noin 100 000 euron luokkaa. Tähän tulee lisätä vielä päälle suomenkielisten kylttien hankkimiseen arvioitu 200 000 euroa.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tästä herää väistämättä sellainen mielikuva, että kunnat pyritään nyt räikeästi lahjomaan kaksikielisiksi. Olisinkin halunnut kysyä arvoisalta oikeusministeriltä, jos hän olisi vaivautunut tänne paikalle, miksi ihmeessä valtio aikoo tukea esimerkiksi vaikkapa Närpiön kuntaa reilulla 2 miljoonalla eurolla, kun todellisuudessa kyseisen kunnan muuttamisen kaksikieliseksi on arvioitu maksavan paljon vähemmän. Närpiön kunnalle jää lähes 2 miljoonaa euroa voittoa pakollisten menojen jälkeen.

Närpiön lisäksi Luodon kunnanjohtajan laskelmien mukaan Luoto tulee menettämään noin miljoona euroa valtionosuuksia, jos kunta jatkaa yksikielisenä. Lohjan kaupunki on puolestaan jo vuosia sitten keksinyt ruveta vapaaehtoisesti kaksikieliseksi päästäkseen hyödyntämään kaksikielisyyden raha-automaattia. Lohjan talousjohtajan mukaan kaksikielisyys tuo valtionosuuksina tulopuolelle noin 1,8 miljoonaa euroa. Katukylttien uusimisen jälkeen kaksikielisyyden kustannukset ovat vuositasolla vajaat 300 000 euroa, jolloin nettotuotoksi muodostuu näin vuosittain 1,5 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä näihin kustannuksiin myöhemmässä puheenvuorossani.

Maria Lohela /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Yksikielinen kunta voitaisiin vain kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti säätää kaksikieliseksi. En voi välttyä siltä vienolta ajatukselta, että tässä ollaan säätämässä jälleen jonkunlaista uutta ikiliikkujaa tai menoautomaattia valtion rahoille, kun kaksikielisyydestä kunta sitten saa erikseen lisärahaa ja valtionosuuksia. Pidän epätarkoituksenmukaisena semmoisia järjestelyjä, joilla luodaan keinotekoisia tilanteita vain lisärahan saamiseksi, ja erityisen ikävää se on tällaisina taloudellisesti hankalina aikoina. Mietin, mahtavatko nämä lisäkorvauksetkaan todellakaan edes riittää kaikkien kaksikielisyydestä aiheutuvien velvollisuuksien ja vastuiden hoitamiseen.

Maria Tolppanen /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä on tyyppiesimerkki täysin tyhjästä, täysin turhasta lainsäädännöstä. Sikäli mikäli siihen, että kaksikieliset kunnat saisivat tietyt valtionavut, on edellytyksenä se, että ne hakeutuvat kaksikielisiksi, ei siihen lainsäädäntöä tarvita. Siihen olisi riittänyt pelkkä ministeriön kirje.

Kun tämä säädetään nyt lakipohjaiseksi, niin tämä on asia, joka aiheuttaa kunnille suunnattomasti kuluja. Tämä on erittäin vastuutonta politiikkaa hallitukselta ajassa, jolloin elämme syvässä lamassa, jolloin maassa alkaa olla puoli miljoonaa virallista työtöntä, ja kun kaikki työttömät lasketaan yhteen, niin lähentelemme kohta miljoonaa. Me elämme ajassa, missä on kohta 100 000 ihmistä, jotka ovat olleet yli vuoden työttömänä, ja kuntien sakko-osuudet kasvavat, koska kunnat eivät pysty työllistämään näitä ihmisiä, jotka eivät vapailta työmarkkinoilta tällä hetkellä saa työtä sen takia, että työpaikkoja ei ole. Meillä on ainoastaan 16 000 vapaata työpaikkaa. Hallitus on luvannut noin 2-3 000 työpaikkaa. Se on vasta 19 000 työpaikkaa, ja niihin paikkoihin, pojat ja tytöt, arvoisat kollegat, edustajat, on taatusti hakijoita.

Mutta että säätää tällaista lakia, joka vie kuntien rahoja. Joka ikinen tiekyltti pitää muuttaa kaksikieliseksi, joka ikisen kunnan pitää lisätä ruotsin kielellä myöskin kunnan nimi tai kunnantalo ja myöskin suomen kielellä Närpiössä. Tämä on aivan käsittämätöntä. Tämä on tyyppiesimerkki laista, joka pitäisi torpata välittömästi, siirtää parempaan ajankohtaan, siirtää sellaiseen ajankohtaan, milloin meillä on varaa tähän. Sen lisäksi täytyy oikeasti katsoa, minkä kuntien kannattaa olla oikeasti kaksikielisiä, minkä kuntien ei kannata. Jos näin pieni prosenttimäärä asukkaista, niin kuin tässä nyt sanotaan, on toisenkielisiä, se ei kyllä tee vielä kunnasta kaksikielistä. Me olemme toistaiseksi vielä maa, jossa on suomi ja ruotsi kielinä, ja niitä kieliä käytettäköön, mutta älköön kasvatettako näistä asioista enää kuntien kuluja.

Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä tuohon aikaisempaan puheenvuoroon sen verran, että mielestäni järkevintä varsinkin näin huonoina taloudellisina aikoina olisi pyrkiä pikemminkin vähentämään kaksikielisten kuntien määrää eikä lisätä niitä. Kuntien kaksikielisyyden aiheuttamia kustannuksia voitaisiin pitää tiukemmin kurissa tarjoamalla suomea osaamattomille ruotsinkielisille samanlaisia tulkkipalveluita kuin tällä hetkellä tarjotaan esimerkiksi suomea osaamattomille maahanmuuttajille. Koko Suomen pitäminen keinotekoisesti kaksikielisenä on kustannussyistä huono vaihtoehto, sillä ruotsinkielisten palvelut voidaan turvata myös näillä edellä mainituin keinoin.

Arvoisa puhemies! On otettava huomioon, että Suomen väestöstä vain 5 prosenttia on ruotsinkielisiä ja vain noin viidesosalla kaikista suomenruotsalaisista, ahvenanmaalaiset mukaan lukien, on suomen kielen taito heikko tai olematon. Jos kaikki Suomen kunnat keksisivät talousvaikeuksissaan muuttua kaksikielisiksi ja pääsisivät rahanjaon piiriin, tästä laista tulisi valtiolle valtavat kustannukset. Lasketaanpa 5,4 miljoonaa suomalaista kerrottuna noin 270 eurolla, joka on siis asukasta kohden määritetty kaksikielisyyden perushinta. Tämä tarkoittaisi yhteensä 1,5 miljardin euron kustannuksia joka ikinen vuosi.

Arvoisa herra puhemies! Kysynkin, että onko meillä todellakin varaa tällaiseen.

Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin todeta, että tämä hallituksen esitys on hyvä. Se lisää kunnallista itsehallintoa - kunnat voivat itse päättää - ja tässä kannustetaan kaksikielisyyteen, mikä mielestäni on erittäin hyvä asia. Jos on hyvät perusteet kunnissa päättää, niin se on mahdollista, ja on myös mahdollista päästä valtionosuuden piiriin.

Olen varsin vakuuttunut siitä, että minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet, koska ne kustannukset kuitenkin siitä, että koko hallinto tapahtuu kahdella kielellä, ovat siinä määrin suuria, että tällä tavalla rahastaminen kunnalle ei kannata, joten se argumentti mielestäni tässä tapauksessa ei ole pätevä.

Mielestäni on syytä kaikilla keinoilla pyrkiä pitämään huolta siitä, että Suomi on mahdollisimman kaksikielinen maa, ja tämä on hyvä, vapaaehtoinen kannustin.

Sasin mukaan "minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet". Kaikkien kolmen ruotsinkielisen kunnan päättäjät ovat aivan avoimesti myöntäneet, että kunnat ryhtyvät vastentahtoisesti kaksikielisiksi vain saadakseen valtiolta miljoonien eurojen ylimääräiset tuet, kun taas kaksikielisyyden kustannukset ovat siitä vain murto-osa. Yksikään kolmesta ruotsinkielisestä kunnasta ei ole luvannut tehdä lisämiljoonilla yhtikäs mitään kuntien suomenkielisten asukkaiden palvelujen parantamiseksi.

[Olli Immonen]

Sasin mukaan "minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet". Kaikkien kolmen ruotsinkielisen kunnan päättäjät ovat aivan avoimesti myöntäneet, että kunnat ryhtyvät vastentahtoisesti kaksikielisiksi vain saadakseen valtiolta miljoonien eurojen ylimääräiset tuet, kun taas kaksikielisyyden kustannukset ovat siitä vain murto-osa. Yksikään kolmesta ruotsinkielisestä kunnasta ei ole luvannut tehdä lisämiljoonilla yhtikäs mitään kuntien suomenkielisten asukkaiden palvelujen parantamiseksi.

Eipä täällä eduskunnassa ole ennenkään ollut faktoilla mitään merkitystä, kun tunteet ja ideologia vievät.

[Roope]

Eipä täällä eduskunnassa ole ennenkään ollut faktoilla mitään merkitystä, kun tunteet ja ideologia vievät.

Ei varmaan, mutta tuo oli kuitenkin Sasilta suoraa valehtelua.

Kimmo Sasi /kok:
Olen varsin vakuuttunut siitä, että minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet, koska ne kustannukset kuitenkin siitä, että koko hallinto tapahtuu kahdella kielellä, ovat siinä määrin suuria, että tällä tavalla rahastaminen kunnalle ei kannata, joten se argumentti mielestäni tässä tapauksessa ei ole pätevä.

Kaksikielisiksi muuttamisen kustannukset ovat kunnissa hyvin tiedossa, eivätkä ne ole kuin murto-osa kaksikielisyyden perusteella myönnettävästä valtionosuuden korotuksesta.

Närpiön kaupunginvaltuusto päätti asiasta maanantain valtuustossa äänestyksen jälkeen. Tuon päätöksen myötä yli 9000 asukkaan kaupungin vuosittaiset valtionosuudet kasvavat arviolta noin 2,1 miljoonaa euroa.

– Summasta 100.000 euroa menee kaksikielisyyden mukanaan juokseviin kuluihin, kuten lisääntyneisiin käännöskustannuksiin. Ensimmäisenä vuonna joudumme uusimaan kaksikielisyyteen liittyen esimerkiksi kunnan alueen tienviitat. Näihin kuluihin olemme arvioineet menevän maksimissaan 200.000 euroa. Tämä on kuitenkin kertaluonteinen kuluerä, Närpiön kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist kertoo.

Kuntalehti: Kaksikielisyys houkuttaa kuntia rahan takia 17.10.2014

[Boon Choo]

Täysistunnon pöytäkirja PTK 115/2014 vp

Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin todeta, että tämä hallituksen esitys on hyvä. Se lisää kunnallista itsehallintoa - kunnat voivat itse päättää - ja tässä kannustetaan kaksikielisyyteen, mikä mielestäni on erittäin hyvä asia. Jos on hyvät perusteet kunnissa päättää, niin se on mahdollista, ja on myös mahdollista päästä valtionosuuden piiriin.

Olen varsin vakuuttunut siitä, että minkään kunnan ei kannata ryhtyä kaksikieliseksi vain saadakseen valtionosuudet, koska ne kustannukset kuitenkin siitä, että koko hallinto tapahtuu kahdella kielellä, ovat siinä määrin suuria, että tällä tavalla rahastaminen kunnalle ei kannata, joten se argumentti mielestäni tässä tapauksessa ei ole pätevä.

Mielestäni on syytä kaikilla keinoilla pyrkiä pitämään huolta siitä, että Suomi on mahdollisimman kaksikielinen maa, ja tämä on hyvä, vapaaehtoinen kannustin.

Tyhmempi voisi luulla, että kaksikielisyys tulee ihmisistä, mutta nyt tiedän että se tulee laissa määräämällä. Tämmöiseen laissa määrättyyn kaksikielisyyteen pitää myös pyrkiä ja tämä laki on hyvä vapaaehtoinen kannustin... Opin koko ajan..

[Roope2]

Ei varmaan, mutta tuo oli kuitenkin Sasilta suoraa valehtelua.

Ehken Sasi ei tälläkään kerralla tarkoituksella valehdellut, vaan edellen ajoittain kärsii verenpaineen äkillisestä laskusta johtuvista sivuoireista.