Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Siili]

Hyvä että päästään tästä täysin turhasta aloitteesta. Ruotsi on taas tulossa yhtä tärkeämmäksi yhteydeksi meille, joten tähän sopii ihan luontevasti maltillisuutemme kielikysymyksessä. Ja ruotsin perusteiden osaaminen kuuluu ihan oikeasti suomalaisen perussivistykseen: se jos mikä on kansallismielistä ja kansallisen kulttuurin ja historian vaalimista.

Trollausta hörhölaaksossa? 

[Possumi]

Sampo Terhon blogista:

Pakkoruotsin kumotut perustelut

...

http://www.sampoterho.net/?p=3489

Koitin kääntää noita perusteita positiivisiksi koska sellaiset ovat yleensä vetoavampia - toivottavasti näistä on hyötyä (osaan en keksinyt mitään tai ne toistivat samaa):

Vapaa kielivalinta! previously pakkoruotsinvastustus

1. Kielivapaus on sivistävää - mm. ranska, saksa, espanja ovat maailman kieliä joita on käytetty vuosisatoja kulttuurin, tieteen ja kaunokirjallisuuden kielinä.

2. Eri kielten opiskelu on keskeinen osa historiaamme. Suomi on aina ollut kiinnostunut maailmasta ja tuonut vaikutteita eri puolilta maailmaa. Tässä eri maailman kielten osaaminen on ollut keskeisessä asemassa.

3. Kielten opiskelu on rikkaus - vain kahden pienen kielen osaaminen ei avaa maailmaa meille samalla tavalla kuin maailman valtakieltien osaaminen.

4. Valinnan vapaus on keskeisessä asemassa jo lukioon suunnatessa sekä jatko-opinnoissa. Aikuiset ihmiset haluvat itse valita mitä opiskelevat ja osaavat valita itselleen hyödylliset ainekokonaisuudet - myös kieliopintojen osalta.

5. Vapaa kielivalinta edistää kielellistä monimuotoisuutta. Laajemmasta kielten osaamisesta on hyötyä sekä jatko-opinnoissa että työmarkkinoilla.

6. Vapaa kielenvalinta takaa sen että valittuja kieliä voi alkaa opiskelemaan jo varhaisella iällä ja niihin saadaan sijoitettua rajallisesta oppimäärästä riittävästi oppitunteja.

7. Vapaa kielivalinta edistää kansainvälisyyttä ja luo taloudelle uusia kasvumahdollisuuksia.

8. -

9. Virkakelpoisuus on oltava tasa-arvoinen kaikille. ns. virkamies-ruotsin läpäisyn vaatiminen kaikilta jatko-opiskelijoilta ja kaikkiin virkoihin hakijoilta loukkaa niiden oikeuksia jotka eivät pakkoruotsia halua opiskella.

10. Pakkoruotsista luopuminen mahdollistaa todellisen vapaaehtoiseen kielenopiskeluun perustuvan ruotsinkielentaidon syntymisen. Ruotsinkieliset palvelut paranevat kun senkin kielen opetus perustuu siihen että opiskelijat haluavat itse osata kieltä ja panostavat sen opiskeluun. Sekä Ruotsinkielisten oma 5% vähemmistö sekä vapaaehtoisesti ruotsinkielen valitsevat opisekelijat takaavat jatkossa paljon laadukkaamman ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden kuin koko väestön pakkoruotsitus on koskaan pystynyt.

11. Kansainvälisyys ja nopeat yhteydet tuovat maailmaa lähemmäs ja hävittävät etäisyydet maiden väleiltä. Olennaista ei ole enää onko maa naapurissa koska kauppaa ja kulttuurin vaihtoa pitää pystyä tekemään yhtälailla vaikkapa Kiinaan kuin keski-eurooppaankin.

12. Nykyisessä maailman taloustilanteessa ja kilpailussa meidän on tehostettava kieliosaamistamme monipuolistamalla kielivalikoimaamme.

13. -

14. -

15. Maailman kaupan kieli on nykyään englanti ja kaupankäynti ympäri maailmaa kasvaa. Meidän on opiskeltava monipuolisemmin kieliä maista joiden suuntaan taloutemme kasvaa.

16. -

17. Jokaisella on oikeus valita identiteettinsä ja pakkokeinoin keinotekoisen kaksikielisyyden pakottaminen kansaan joka ei sitä halua ei ole onnistunut 40 vuoden pakkoruotsituksesta huolimatta. On aika lopettaa tämä kokeilu.



PS: Sampo Terho: "Jokaisella on oikeus itse päättää identiteetistään" - koskeeko tämä myös translakia? Jos niin kerro tuo myös puoluetovereillesi

[Jaska Pankkaaja]

Mutta katsopaanpas vielä ensin tuo ison salin äänestys eduskunnassa, yllätyksiä voi aina sattua 

EI tule, Puolue voittaa äänestyksen selvästi. Tietenkin Puolueen muutama edustaja äänestää järkevästi kun vaalit ovat tulossa, eikä RKPee - rahaakaan sentään joka takarivin taaville anneta, ja lisäksi äänestelijöille ei haluta antaa oikeaa mielikuvaa siitä että PS on ainoa eduskuntatoimija joka ei ole korruptoitu RKPeerahalla tässä kysymyksessä vrt. "nuivat" kokoomukset..  Siis veikkaisin että n. 66% paikallaolijoista kannattaa pakkoruåtsia.

[Siili]

Kansanedustajien ja eduskuntaehdokkaiden pakkoruotsikantaa arvioitaessa esitetään vuoden 2011 vaalikoneeseen syötettyä tietoa.  Onko tämän vuoden vaalikoneissa moista kysymystä?

[Vörå]

Hyvä että päästään tästä täysin turhasta aloitteesta. Ruotsi on taas tulossa yhtä tärkeämmäksi yhteydeksi meille, joten tähän sopii ihan luontevasti maltillisuutemme kielikysymyksessä. Ja ruotsin perusteiden osaaminen kuuluu ihan oikeasti suomalaisen perussivistykseen: se jos mikä on kansallismielistä ja kansallisen kulttuurin ja historian vaalimista.

Trollausta hörhölaaksossa? 

Ei todellakaan, tuossa on hyvin tiivistetysti ja vakavasti oma mielipiteeni. Tiedän että on olemassa tahoja, jotka ovat keksineet jonkinlaisen kuvitteellisen historian Suomelle, jossa Wäinämö Suuri valtaa Konstantinopolin ja Astrakhanin tms., mutta tässä aikuisten reaalimaailmassa Suomen historian ja kulttuurin yksi keskeisistä kulmakivistä on ruotsin kieli ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutus. Minusta tässä ei ole mitään erikoistä häpeämistä tai syytä alemmuudentuntoon tai johonkin omalaatuiseen ugri-kiihkoon (ei Ruotsi mikään sivistyksen lähde ole ollut vaan itsekin kaukaisessa periferiassa ja omaksunut muualta vaikutteensa). Olemme pohjoismaa, syvät historialliset rakenteemme ovat ruotsalaista perua, eikä maamme historiaa voi tuntea ilman välikäsiä osaamatta ruotsin kieltä. Minusta me olemme myös paljon mielenkiintoisempi ja temperamentisempi kansakunta kuin hieman ikävystyttävät ruotsalaiset ja skandinaaviset serkkunsa. Mutta olemme, länsimaa, pohjoismaa, eikä meillä ole mitään vahvoja yhteyksiä Venäjään tai sen alueilla kuihtuviin suomalaissukuisiin kansoihin. Me katsomme länteen, emme itään.

Minun pääaineeni oli historia, kunnioitan pitkää kestoa, syviä rakenteita, kansallista kulttuuriamme, kansakuntaamme - ja se on pohjoismainen, kaksikielinen kansakunta. Notta tosiaan kuuluu yleissivistykseemme osata edes ruotsin perusteet ja niitä sopii opettaa joka siunatulle klopille ja flikalle!

[nollatoleranssi]

Toissavuonna käydyn pakkoruotsikeskustelun aikana suomenruotsalaiset toimittajat saivat eri väyliä pitkin runsaasti erilaisia uhkausviestejä kuten tappouhkauksia.

"Otimme asian niin vakavasti, että teimme yhdessä Viestinnän keskusliiton kanssa ohjeistuksen siitä, miten tapauksia pitää käsitellä toimituksissa", Rekola kertoo.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1424842383573

HS jätti myös hyökkäykset pakkoruotsiallekirjoitusten pyytäjiä eli feissaajia kohtaan uutisoimatta, vaikka kyse oli ainakin 1-2:sta todetusta pahoinpitelystä ensimmäistä kertaa Suomen historiassa.

Ruotsinkielisten "toimittajien" uhkauksia käsiteltiin näyttävästi, mutta lopulta paljastui niiden tekijäksi yksi ja sama henkilö. Siitäkään ei enää myöhemmin uutisoitu. Varmuutta ei ollut siitäkään kuka oli uhkailija. Jostakin syystä jutun mielenkiinto loppui kovin nopeasti, kun alettiin päästä kohteen jäljille...

[nollatoleranssi]

Hyvä että päästään tästä täysin turhasta aloitteesta. Ruotsi on taas tulossa yhtä tärkeämmäksi yhteydeksi meille, joten tähän sopii ihan luontevasti maltillisuutemme kielikysymyksessä. Ja ruotsin perusteiden osaaminen kuuluu ihan oikeasti suomalaisen perussivistykseen: se jos mikä on kansallismielistä ja kansallisen kulttuurin ja historian vaalimista.

Trollausta hörhölaaksossa? 

Jos ruotsin kielen perusteet kuuluisivat oikeasti perussivistykseen, niin niistä olisi jotakin hyötyä Suomessa. Ongelma on siinä, ettei hyötyä ole olemassa.

Ruotsin kielen liittäminen sivistykseen on yhtä relevantti argumentti kuin latinan kielen osaaminen sivistyksen mittariksi.

[Rubiikinkuutio]

Vapaa kielivalinta! previously pakkoruotsinvastustus

Tätä ei voisi minusta liikaa korostaa. Se syö heti kättelyssä vastustajan typerimmät tunneargumentit heti pois ja se joutuvat itse väkisin kääntämään keskustelun tuohon haluamaansa "meitä kiustaan"-moodiin.

[Siili]

Tiedän että on olemassa tahoja, jotka ovat keksineet jonkinlaisen kuvitteellisen historian Suomelle, jossa Wäinämö Suuri valtaa Konstantinopolin ja Astrakhanin tms., mutta tässä aikuisten reaalimaailmassa Suomen historian ja kulttuurin yksi keskeisistä kulmakivistä on ruotsin kieli ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutus.

Sama pätee latinan kieleen Euroopan tasolla.  Eipä taida EU kuitenkaan suositella pakkolatinaa jokaiselle eurooppalaiselle piltille.   

Suomi on hoitanut leiviskänsä varsin hyvin, vaikka rahvas ei ole koskaan osannut ruotsia, eli Suomi ei ole koskaan ollut faktisesti kaksikielinen.  Millä ihmeen perusteella Vöyri odottaa Suomen kukoistuksen nousevan uusiin sfääreihin, kun ruotsin alkeet opetetaan (leikisti) kattavasti koko ikäluokalle?  Tai käänteisesti, miksi Suomi syöksyy hirmuiseen helvettiin, jos pakkoruotsi lopetetaan?

[Roope]

eikä maamme historiaa voi tuntea ilman välikäsiä osaamatta ruotsin kieltä (..) Minun pääaineeni oli historia

Samaa voi sanoa venäjästä. Kerropa, kuinka ihan konkreettisesti pakkoruotsi on auttanut näiden yli 40 vuoden aikana peruskoululaisia oppimaan ja ymmärtämään ruotsin kielellä jotain sellaista maamme historiasta, mitä ei voi oppia ja ymmärtää suomeksi. Hyvin harva opiskelee historiaa ja tutkii ruotsinkielisiä alkuperäislähteitä, eli määritelmäsi mukaan vain harva "tuntee maamme historiaa ilman välikäsiä" nykyiselläänkään. Sellaiselle erityistaidolle ei selvästikään ole yleistä tarvetta.

tosiaan kuuluu yleissivistykseemme osata edes ruotsin perusteet ja niitä sopii opettaa joka siunatulle klopille ja flikalle!

Tällaista yleissivistyksen määritelmää on käytetty vasta sen jälkeen, kun pakkoruotsi on tullut uhatuksi. 60-luvun lopulla peruskoulua hahmoteltaessa oltiin sitä mieltä, että yksi pakollinen vieras kieli eli englanti riittää, mutta pakkoruotsi runnottiin tästä huolimatta läpi poliittisena lehmänkauppana yhtä hallitusta muodostettaessa.

Määritelmästä riippuen noin neljäsosa oppilaista (etenkin niistä klopeista) ei opi edes ruotsin alkeita, ja vielä paljon suurempi osa ei tule koskaan käyttämään ruotsin kieltä koulun jälkeen. Pakkoruotsitunnit voisi korvata joko valinnaisilla vierailla kielillä tai sitten äidinkielen tunneilla, joille on ihan oikeaa tarvetta niilläkin, jotka eivät tule tarvitsemaan muita vieraita kieliä kuin nykyisin välttämätöntä englantia.

[Emo]

... tosiaan kuuluu yleissivistykseemme osata edes ruotsin perusteet ja niitä sopii opettaa joka siunatulle klopille ja flikalle!

Tällaista yleissivistyksen määritelmää on käytetty vasta sen jälkeen, kun pakkoruotsi on tullut uhatuksi. 60-luvun lopulla peruskoulua hahmoteltaessa oltiin sitä mieltä, että yksi pakollinen vieras kieli eli englanti riittää, mutta pakkoruotsi runnottiin tästä huolimatta läpi poliittisena lehmänkauppana yhtä hallitusta muodostettaessa.

Määritelmästä riippuen noin neljäsosa oppilaista (etenkin niistä klopeista) ei opi edes ruotsin alkeita, ja vielä paljon suurempi osa ei tule koskaan käyttämään ruotsin kieltä koulun jälkeen. Pakkoruotsitunnit voisi korvata joko valinnaisilla vierailla kielillä tai sitten äidinkielen tunneilla, joille on ihan oikeaa tarvetta niilläkin, jotka eivät tule tarvitsemaan muita vieraita kieliä kuin nykyisin välttämätöntä englantia.

Tähän muistimme virkistykseksi, että kuinka hyvin pakkoruotsia käytännössä osataan.

Näin suomalaiset puhuvat ruotsia: karu totuus Oulusta

https://www.youtube.com/watch?v=JZEvAzqD1QY

Taitaapa jäädä historiamme syvällisempi tutkiskelu ruotsiksi tekemättä.

[Vörå]

Suomi on hoitanut leiviskänsä varsin hyvin, vaikka rahvas ei ole koskaan osannut ruotsia, eli Suomi ei ole koskaan ollut faktisesti kaksikielinen.  Millä ihmeen perusteella Vöyri odottaa Suomen kukoistuksen nousevan uusiin sfääreihin, kun ruotsin alkeet opetetaan (leikisti) kattavasti koko ikäluokalle?  Tai käänteisesti, miksi Suomi syöksyy hirmuiseen helvettiin, jos pakkoruotsi lopetetaan?

En oleta, että nousee tai vajoaa. Itse asiassa pidin tätä alunperin vähän taktisena asemana (kuten varmaan monet kriitikoistakin), että mitä enemmän tässä kohtaa kränätään niin sitä parempi ruotsin varsinaisen aseman kannalta. Nyt sitten kun monet Euroopan lähihistorian teemat ovat näköjään viriämässä uudelleen henkiin niin pidän sitä ihan pragmaattisena kysymyksenä. Venäjä käyttäytyy lähiympäristössämme yhä aggressiivisemmin ja tarvitsemme läheisiä ystäviä ja tukijoita Itämeren alueella, eikä tämä ole mikään aika lähettää epäselviä signaaleja pohjoismaisuudestamme tai mahdollisesta ruotsalaisuuden vastaisuudestamme (vaikka osalle pakkoruotsin vastustajista tästä ei edes ole kysymys. Ja vaikka ne signaalit sinänsä olisivatkin kohtuullisen harmittomia. Epäilen että tälläinen mieliala on poliittisissa piireissä aika laajallekin levinnyt, enkä usko että tästä lähivuosina nousee enää mitään suurempaa kysymystä.

[Emo]

Fiksummille oppilaille pakkoruotsi on lähinnä merkityksetön, sen kirjoittaa siinä sivussa (tai nykyään taitaa olla että ei ole pakko kirjoittaa ollenkaan?).

Mamuille sun muille peruskoulua läpi raahustaville turvenuijille pakkoruotsi on hidaste, mutta usein näille on koulunkäynti muutenkin niin ylivoimaista, että eipä tuo olisi helpompaa ilman ruotsiakaan.

Loppupäätelmä: Siinäpä on, kukaan ei opi ja rahaa kuluu, mikä tietysti pääasia onkin että on rahallisesti panostettu taas tuohonkin turhakkeeseen.

[Roope]

Tässä linkki eiliseen sivistysvaliokunnan mietintöön. Kokouksen pöytäkirjaa ei ole vieläkään julkaistu, mikä on poikkeuksellista.

Tutkija Janne Väistö, 42, uskoo, että mielipiteet ovat kääntymässä, että Ukrainan kriisi saa vastuussa olevat poliitikot Suomessa korostamaan pohjoismaisen yhteistyön ja ruotsin kielen kansalliskieliaseman merkitystä.

– Minua ei yllättäisi, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaisi ruotsin kielen, sanoo Väistö, joka kirjoittaa väitöskirjaa pakollisen ruotsinopetuksen historiasta.
...
Väistö ei usko, että ruotsin kielen vastainen vulgääriretoriikka katoaisi, etenkään netistä. Mutta hän näkee jo Perussuomalaisten sopeuttaneen retoriikkansa uuteen tilanteeseen.

– Nykyään kukaan ei ehdota, että venäjän pitäisi olla vaihtoehtoinen kieli ruotsin kanssa.

Huonosti on tutkija kartalla. Venäjän kielen tärkeyttä Itä-Suomessa korostettiin paitsi itse eilisessä sivistysvaliokunnan mietinnössä, niin myös Perussuomalaisten ja Keskustan vastalauseissa.

[nollatoleranssi]

Tässä linkki eiliseen sivistysvaliokunnan mietintöön. Kokouksen pöytäkirjaa ei ole vieläkään julkaistu, mikä on poikkeuksellista.

Tutkija Janne Väistö, 42, uskoo, että mielipiteet ovat kääntymässä, että Ukrainan kriisi saa vastuussa olevat poliitikot Suomessa korostamaan pohjoismaisen yhteistyön ja ruotsin kielen kansalliskieliaseman merkitystä.

– Minua ei yllättäisi, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaisi ruotsin kielen, sanoo Väistö, joka kirjoittaa väitöskirjaa pakollisen ruotsinopetuksen historiasta.
...
Väistö ei usko, että ruotsin kielen vastainen vulgääriretoriikka katoaisi, etenkään netistä. Mutta hän näkee jo Perussuomalaisten sopeuttaneen retoriikkansa uuteen tilanteeseen.

– Nykyään kukaan ei ehdota, että venäjän pitäisi olla vaihtoehtoinen kieli ruotsin kanssa.

Huonosti on tutkija kartalla. Venäjän kielen tärkeyttä Itä-Suomessa korostettiin paitsi itse eilisessä sivistysvaliokunnan mietinnössä, niin myös Perussuomalaisten ja Keskustan vastalauseissa.

Venäjän suosio on huipussaan Helsingissä – kaupunki aikoo lisätä kielen opetusta

http://www.hs.fi/kaupunki/a1305930745252

Näissä kielissä on erikoinen vastakkainasettelun aika, vaikka rasismi-höpötystä Suomessa riittää.

[nollatoleranssi]

Venäjä käyttäytyy lähiympäristössämme yhä aggressiivisemmin ja tarvitsemme läheisiä ystäviä ja tukijoita Itämeren alueella, eikä tämä ole mikään aika lähettää epäselviä signaaleja pohjoismaisuudestamme tai mahdollisesta ruotsalaisuuden vastaisuudestamme

Suomalainen puolustusyhteistyö Ruotsin (tai oikeastaan Naton) kanssa ei ole kiinni siitä, että käydäänkö sitä yhteistyötä ruotsiksi vai todennäköisemmin englanniksi, kuten valtaosa kauppayhteyksistäkin hoidetaan esim. kansainvälisten yritysten sisäinen ja ulkoinen viestintä.

[nollatoleranssi]

Tällainen oli postitettu pari päivää sitten Suomalaisuuden Liiton toimistoon:

(https://fbcdn-sphotos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xfa1/v/t1.0-9/10406919_769055216511243_1843544335227821385_n.jpg?oh=a3cac8e32a7bd0b20f241abf167aab8a&oe=5590EE68&__gda__=1431118174_d87ff7ace3565c58b9484bd8671ce9aa)

https://www.facebook.com/SuomalaisuudenLiitto/photos/a.356261497790619.84807.235453453204758/769055216511243/?type=1&fref=nf

Pakkoruotsittajat turvautuvat epätoivoisiin tekoihin.

Uutisoitiinko mainittu asia esim. HS:ssä? Eipä taidettu. Samaan aikaan iänikuinen jaarittelu "ruotsinkielisten toimittajien saamista uhkauksista" jatkuu jatkumistaan...

[Vörå]

Tässä linkki eiliseen sivistysvaliokunnan mietintöön. Kokouksen pöytäkirjaa ei ole vieläkään julkaistu, mikä on poikkeuksellista.

Tutkija Janne Väistö, 42, uskoo, että mielipiteet ovat kääntymässä, että Ukrainan kriisi saa vastuussa olevat poliitikot Suomessa korostamaan pohjoismaisen yhteistyön ja ruotsin kielen kansalliskieliaseman merkitystä.

– Minua ei yllättäisi, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaisi ruotsin kielen, sanoo Väistö, joka kirjoittaa väitöskirjaa pakollisen ruotsinopetuksen historiasta.
...
Väistö ei usko, että ruotsin kielen vastainen vulgääriretoriikka katoaisi, etenkään netistä. Mutta hän näkee jo Perussuomalaisten sopeuttaneen retoriikkansa uuteen tilanteeseen.

– Nykyään kukaan ei ehdota, että venäjän pitäisi olla vaihtoehtoinen kieli ruotsin kanssa.

Huonosti on tutkija kartalla. Venäjän kielen tärkeyttä Itä-Suomessa korostettiin paitsi itse eilisessä sivistysvaliokunnan mietinnössä, niin myös Perussuomalaisten ja Keskustan vastalauseissa.

Niin no, onhan siinä myös tiettyä, hmm, turvallisuuspoliittista symboliikkaa: toivotaan vähemmän ruotsia ja enemmän venäjää... Voisi kuvitella, että vanhoille kekkoslaisille Keskustassa tämä kävisi ihan hyvin, millähän kannalla Väyrynen on?

[Sibis]

Kohta kajahtavat "Kremlin kellot"!

Putin hiffaa, että venäläiset Suomessa ovat ruotsinkielisiin verrattuna huonommassa asemassa mitä etuoikeuksiin tulee.

Nyt ja vähän äkkiä Suomeen uusi kielilaki vrt. Ruotsin vastaava!

[Siili]

En oleta, että nousee tai vajoaa. Itse asiassa pidin tätä alunperin vähän taktisena asemana (kuten varmaan monet kriitikoistakin), että mitä enemmän tässä kohtaa kränätään niin sitä parempi ruotsin varsinaisen aseman kannalta. Nyt sitten kun monet Euroopan lähihistorian teemat ovat näköjään viriämässä uudelleen henkiin niin pidän sitä ihan pragmaattisena kysymyksenä. Venäjä käyttäytyy lähiympäristössämme yhä aggressiivisemmin ja tarvitsemme läheisiä ystäviä ja tukijoita Itämeren alueella, eikä tämä ole mikään aika lähettää epäselviä signaaleja pohjoismaisuudestamme tai mahdollisesta ruotsalaisuuden vastaisuudestamme (vaikka osalle pakkoruotsin vastustajista tästä ei edes ole kysymys).

Mitä ihmettä tarkoitat pragmaattisuudella?  Jos kielen opetusta perustellaan ulkopolitiikalla, ollaan hyvin kaukana opiskelevan yksilön käytännön tarpeitten tyydyttämisestä.  Minusta voidaan tällöin hyvällä syyllä puhua poliittisesta opetusaineesta.  Ehkäpä sitä voisi verrata marksismi-leninismiin entisessä Neuvostoliitossa?

[Taikakaulin]

Kaksikielisyys ei tee suopeammaksi: ruotsi on Kokkolan abien inhokkiaine

Kokkolalaisabiturientit inhoavat kouluaineista eniten ruotsia. Jopa puolet abiturienteista piti ruotsin kieltä ikävimpänä aineena. Oulun yliopistossa tehdyn kandidaattityön mukaan yhtä tylsäksi koetaan myös matematiikka. Otos oli kuitenkin pieni, 44 vastausta.

Tutkimukseen osallistui 44 nuorta Kokkolan 200 suomenkielisestä abiturientista. Yksi syy kielteiseen asenteeseen lienevät huonot kokemukset ruotsin opetuksesta. Toisaalta nuorten mielestä englanti on tärkeämpi ja hyödyllisempi kieli työn ja matkustamisen kannalta.

Osa pitää ruotsin taitoa melko hyödyllisenä, mutta ei välttämättömänä. Tutkimuksen tekijälle Riikka Korrille tulos oli Yle Österbottenin mukaan suuri yllätys.

– Olin järkyttynyt, kuinka monella on negatiivinen asenne ruotsin kieleen. Varsinkin kun he asuvat kaksikielisessä kaupungissa, ihmettelee Korri.

Valtaosalla abeista on kuitenkin ruotsinkielisiä sukulaisia tai ystäviä, mutta vain harva puhuu joskus ruotsia.

– Vapaa-ajalla ruotsin käyttö on lähes olematonta. Vain yksi tutkimukseen osallistuneista kertoi käyttävänsä kieltä työssään.

Vaikeaa ja hankalaa

Vaikka Korri ei varsinaisesti tutkinut syitä kielteisiin asenteisiin, jotain viitettä vastauksista sai.

– Osalla oli ikäviä kokemuksia koko kielen opiskelusta. Jotkut myönsivät, etteivät osaa puhua ruotsia ollenkaan, opiskelusta huolimatta.

Kokkolan Kiviniityn abiturientti Sonja Vertainen ei kieltä suuresti inhoa, mutta sen oppiminen on aiheuttanut päänvaivaa.

Nuorille ruotsin kieli jää selväksi kakkoseksi englantiin verrattuna. Sonja Vertainen ja Antto Tunkkari pitävät englantia avaimena kansainvälistymiseen.

– Englannilla selviää melkein missä hyvänsä päin maailmaa, mutta ruotsilla vain Pohjolassa, molemmat pohtivat.
Asenteet kieltä ja ihmisiä kohtaan eroavat

Myös positiivisia äänenpainoja löytyy. Ursula Alménilla on ruotsinkielinen poikaystävä ja isä, joten arjessa toista kotimaista on kuullut pakostakin.

– Pienempänä pidin ruotsia täysin hyödyttömänä, mutta nyt kelkka on kääntynyt. Nykyisin on motivaatiota opiskella sitä ja olen vähän vihainenkin isälle, ettei hän opettanut minulle kieltä, naurahtaa Almén.

Tutkimukseen osallistuneista yhdellä kymmenestä oli ruotsinkielinen tyttö- tai poikaystävä.

Riikka Korria ihmetyttääkin se, että asenteet suomenruotsalaisia sekä ruotsin kieltä kohtaan eivät kulkeneet käsi kädessä.

– Ruotsi tuntui monesta pakolta, mutta suomenruotsalaisiin suhtauduttiin myönteisesti.

Kokkolalaisista kolmisentoista prosenttia on ruotsinkielisiä.

http://yle.fi/uutiset/kaksikielisyys_ei_tee_suopeammaksi_ruotsi_on_kokkolan_abien_inhokkiaine/7830465

Kandivaiheen opiskelija Korrista se on siis ihmeellistä, että ihmiset osaavat erottaa kaksi eri asiaa toisistaan: ruotsin kielen opiskelun ja suomenruotsalaiset ihmiset. Joko hän on itse tyhmä tai hän pitää näitä oppilaita ihan hemmetin yksinkertaisina.

Kyllä taas yksi "tutkija" niin mielensä pahoitti, kun tuli väärä tulos. 

Itse kannatan vapaata kielivalintaa henkeen ja vereen, mutta minusta on silti ihan kivaa kuulla välillä Helsingissä ruotsinkieltäkin puhuttavan kaduilla. Minulla ei siis ole mitään suomenruotsalaisia vastaan, kuten Korri päättelisi suhtaumisestani pakkoruotsiin.


Lisätään vielä eräs ajatus. Korri varmasti olisi halunnut, ruotsin kieleen kielteisesti suhtautuvat olisivat suhtautuneet kielteisesti myös suomenruotsalaisiin. Tällöin hän olisi voinut yhdistää vapaan kielivalinnan puolesta lippua heiluttavat ihmisvihaajiin. Vaan ei mennyt nyt Korrilla olettamus ihan niin kuin Römsöössä.

[Taikakaulin]

Näin valiokunta äänesti: Keskusta pitää kiinni pakkoruotsista

Eduskunnan sivistysvaliokunta esittää ruotsin kielen vapaaehtoisuutta vaativan kansalaisaloitteen hylkäämistä. Vain perussuomalaiset äänestivät esitystä vastaan.

Perussuomalaiset Ritva "Kike" Elomaa, Kimmo Kivelä ja Mika Niikko vaativat vastalauseessaan kansalaisaloitteen hyväksymistä. Kolmikko esitti, että eduskunta kehottaa hallitusta ryhtymään kansalaisaloitteen mukaisiin toimenpiteisiin uudistuksen toteuttamiseksi.

Keskustan kansanedustajat Inkeri Kerola, Tuomo Puumala ja Simo Rungren ehdottivat yhtenä rintamana kansalaisaloitteen hylkäämistä.

Hylkäämistä kannattivat keskustan kansanedustajien lisäksi myös kansanedustajat Raija Vahasalo (kok.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Jukka Gustafsson (sd.), Leena Harkimo (kok.), Silvia Modig (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Mikaela Nylander (r.), Tuula Peltonen (sd.) ja Pauliina Viitamies (sd.). Tyhjää äänestivät Pauli Kiuru (kok.) ja Sanna Lauslahti (kok.).

Sivistysvaliokunnan esitys menee eduskunnan äänestettäväksi.

https://www.suomenuutiset.fi/nain-valiokunta-aanesti-keskusta-pitaa-kiinni-pakkoruotsista/

[Numeronuiva]

Kansanedustajien ja eduskuntaehdokkaiden pakkoruotsikantaa arvioitaessa esitetään vuoden 2011 vaalikoneeseen syötettyä tietoa.  Onko tämän vuoden vaalikoneissa moista kysymystä?

Pakkoruotsi on ainakin HS:n vaalikoneessa kysymyksenä, joten laajalla selvityksellä saisi tietoon, miten jatkokaudelle pyrkivien kansanedustajien kanta asiaan on muuttunut.

[Roope]

Keskustan kansanedustajat Inkeri Kerola, Tuomo Puumala ja Simo Rungren ehdottivat yhtenä rintamana kansalaisaloitteen hylkäämistä.

Hylkäämistä kannattivat keskustan kansanedustajien lisäksi myös kansanedustajat Raija Vahasalo (kok.), Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Jukka Gustafsson (sd.), Leena Harkimo (kok.), Silvia Modig (vas.), Ville Niinistö (vihr.), Mikaela Nylander (r.), Tuula Peltonen (sd.) ja Pauliina Viitamies (sd.). Tyhjää äänestivät Pauli Kiuru (kok.) ja Sanna Lauslahti (kok.).

Kokouksen pöytäkirjasta sen enempää kuin itse mietinnöstäkään ei ilmene, mistä kaikista asioista äänestettiin ja miten kukin äänesti. Mistä tällaiset tiedot saa selville?

[Porari]

Tuli tuossa äskettäin mieleen, että jos pakkoa ei saada pois, niin pitäisi saada pakkoruotsi vaihdettua pakkonorjaksi; olisi edes jotain hyötyä suomalaisille kielestä. Onhan Norjassa paljon paremmat työllistymismahdollisuudet! Ja ruattalaisia potuttaisi kun finskit toteavat Norjalaisten olevan menestyvämpiä   

[Sibis]

Tuli tuossa äskettäin mieleen, että jos pakkoa ei saada pois, niin pitäisi saada pakkoruotsi vaihdettua pakkonorjaksi; olisi edes jotain hyötyä suomalaisille kielestä. Onhan Norjassa paljon paremmat työllistymismahdollisuudet! Ja ruattalaisia potuttaisi kun finskit toteavat Norjalaisten olevan menestyvämpiä   

Yhteisenä pohjoimaisena kielenä ruotsilla EI ole arvoa!

Meillä "pakkonäkyy" SVT(tietysti verorahoilla ). Se textittää norjan/tanskan/islannin ruotsiksi? Eikö siis ollutkaan yhteinen kieli?

Joku sanoi, että kuulovammaisten takia.... Mutta, kas kummaa kun ruotsalainen puhuu niin sitä EI textitetä.

[Shemeikka]

Oma kokemus: muutin Ruotsista Ouluun 1999 ja kolme kertaa olen sen jälkeen käyttänyt Suomessa ruotsin kieltä. Kertaakaan en ole sitä tarvinnut mutta töissä vastaan tuli tampioita jotka eivät osanneet/ kieltäytyivät osaamasta suomea ja kilttinä poikana puhuin sitten ruotsia vaikka pakko ei ollut.

[Roope]

Kansalaisaloitteen hylkäämistä siis perusteltiin sivistysvaliokunnassa ontosti "yleissivistyksellä" ja "tasa-arvolla".

Valiokunta päätti lähettää kysymyksen suureen saliin, jotta koko eduskunta voi äänestää kouluruotsista.
– Se voi päättyä miten tahansa. Kun eduskuntavaaleihin on vain muutama viikko, paineesta ehdokkaita kohtaan tulee kova. Äänestys voi päättyä miten tahansa, sanoo Mikaela Nylander (Rkp).

Hänen mielestään oppilailla ei voi tehdä kokeita.

– Miten kokeilua seurattaisiin? Tutkimmeko me 20 tai 30 vuoden päästä, kuinka niille kävi, jotka eivät opetelleet ruotsia? Mitä tapahtuu, jos ilmenee, että heille on käynyt huonosti?

[...]

Silvia Modig (Vas) vaati, että ruotsin opetus aloitetaan aikaisemmin suullisia valmiuksia painottaen.
– Mitä aiemmin, sen parempi.

Modig torjuu vaatimuksen kokeilla valinnaisuutta itärajalla.
– Kansalaiset joutuvat epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jos osa opiskelee ruotsia ja osa ei, samalla kun vaatimus virkamiesruotsista säilyy.  (käännös)

Hbl: Skolsvenska blir valfråga 26.2.2015

Pakkoruotsikokeilu on kestänyt jo yli 40 vuotta, eikä Nylanderia ja Modigia kiinnosta pätkääkään, mitä on tapahtunut niille, jotka eivät ole ruotsin kieltä koskaan tarvinneet. Kuinkahan paljon Suomessa on sellaisia koululaisia, jotka ovat jääneet luokalle pelkän hylätyn ruotsin vuoksi? Miten heille on käynyt? Minäkin tunnen monta.

Kansalaisaloitteeseen kuului pakollisen ruotsin lakkauttamisen ohella myös vaatimus pakollisen virkamiesruotsin poistamisesta, mutta valiokuntapa sivuuttikin koko vaatimuksen.



Rkp ei ole enää niinkään huolestunut alkuperäisen kansalaisaloitteen läpimenosta, mutta heitä pelottaa tosissaan lakiesityksen muotoilu, joka sallisi paikalliset kokeilut vaihtoehtoisilla kielillä. Rkp lähettikin asiasta lehdistötiedotteen, tietysti vain ruotsiksi, jonka otsikon mukaan "Paikalliset kokeilut tuhoisa tie":

Valiokunnassa oli suuri vähemmistö, joka halusi paikallisia kokeiluja, joissa ruotsin opetus jäisi pois.
– Se on väärä tie. Meillä on oltava koko maassa tasa-arvoinen opetus, joka ei sulje pois myöhempiä koulutusvalintoja, sanoo Mikaela Nylander, joka edustaa Rkp:tä sivistysvaliokunnassa. Ihmiset liikkuvat, ja moni Itä-Suomessa koulua käynyt muuttaa.

Nylander toivoo, että enemmistö eduskunnan suuresta salista seuraa sivistysvaliokunnan linjaa, joka vastusti paikallisia kokeiluja äänin 9 vastaan 8.

Rkp haluaa myös muistuttaa, että aikoinaan ylioppilasruotsin alasajo lähti niin sanotuista paikallisista kokeiluista. Se johti myöhemmin siihen, että luovuttiin vaatimuksesta kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa valtion molemmilla kielillä.  (käännös)

Sfp: Regionala försök en fatal väg 25.2.2015

Jos olen oikein ymmärtänyt, sivistysvaliokunnan vähemmistö ei vastoin Nylanderin väitettä kannattanut paikallisia kokeiluja, vaan äänestys meni tasan, ja lopputuloksen ratkaisi arpa.

Rinnastus ylioppilaskirjoitusten pakollisesta ruotsin kokeesta luopumiseen kymmenen vuotta sitten on osuva. Kuka on jäänyt kaipaamaan?

[Taikakaulin]

Rundgren: Ruotsintaito on tärkeää pohjoisessa

Kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.) kommentoi tuoreeltaan sivistysvaliokunnan päätöstä, jossa päätettiin jatkaa nykyistä käytäntöä ruotsinkielen opetuksessa.

Valiokunta äänesti siitä, voitaisiinko esimerkiksi itärajan kunnissa kokeilla sellaisia kielivalintoja, joissa venäjänkieli olisikin valinnaisena ruotsin sijaan. Rundgren kannatti kokeilua, mutta se torjuttiin yhden äänen enemmistöllä kokeilu torjuttiin.

Rundgren on lautakunnan ainoa lappilaisedustaja.

- Pohjoiskalotin työmarkkinat ovat yhteiset ja monet suomalaiset tarvitsevat käytännön tilanteissa ruotsinkieltä. Näin on sekä Ruotsissa että Norjassa. Siksi kieliopetusta ei tule väheksyä, Rundgren painottaa.

Eduskunnan lopullinen kanta selviää täysistunnon äänestyksessä.

http://www.pohjolansanomat.fi/Paikalliset/1194963533147/artikkeli/rundgren+ruotsintaito+on+tarkeaa+pohjoisessa.html

Saamelaiskielet olisivat paljon käytännöllisempiä.

[Chew Bacca]

Muahaha, hullunkuristen selitysten ja puolustelujen paraati on alkanut. Näitä ja monia yhtä ääliömäisiä "argumentteja" kuullaan viljalti kun edustajien enemmistö on hylännyt aloitteen.

Naurattaisi ellei vituttaisi. Nämä pellet päättävät maamme asioista. Oikeasti.