Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Magman uuden raportin mukaan ruotsinkielisten määrä vähenee ja merkitys heikkenee, ellei ryhdytä toimenpiteisiin.

Hbl: Magmarapport: Svenskan behöver positiv särbehandling i Finland 20.10.2021

Magma: Svenskfinland har mycket att lära av andra språkminoriteter 20.10.2021

Strategier för minoritetsspråk – Jämförelser av relevans för svenskan i Finland (pdf)

Raportti esittää korjauskeinoiksi muun muassa maahanmuuttajien kotouttamista ruotsin kielellä, suomenkielisten kirjaamista ruotsinkielisiksi kielitaitonsa perusteella ja ruotsinkielisten positiivista erityiskohtelua. Raportissa ehdotetaan myös sakkoja jakelevaa kielivaltuutettua ja Suomen jakamista erillisiin suomenkielisten ja ruotsinkielisten vaalipiireihin EU-vaaleissa (Rkp:n paikan varmistamiseksi).

Raportin koonnut Johan Häggman hakisi esimerkkejä ruotsin kielen erityiskohteluun ympäri maailmaa maista ja kielistä, joiden asema (mm. enemmistökieli flaami Belgiassa ja ranska Kanadassa) vastaa ruotsin kieltä Suomessa huonosti tai ei ollenkaan.

Hesarin toimituksessa oltiin jo innoissaan.

Uusia suomenruotsalaisia

Ruotsia puhuvien osuus Suomessa vähenee, mutta tilanteeseen voi löytyä ratkaisuja yllättävän läheltä.

Tuija Pallaste HS

[...]

YLLÄTTÄVIÄ ehdotuksia on myös ajatuspaja Magman tuoreessa raportissa Strategioita vähemmistökielille – relevantteja vertailukohtia ruotsille Suomessa (vapaa suomennos toimittajan). Raportin sisältö ei ole ollenkaan niin kuiva kuin sen nimi on. Kotimaisista kielistä puhutaan usein juhlavasti, vihaisesti tai historian kautta, mutta entisen EU-komission vähemmistökielten asiantuntijan Johan Häggmanin kirjoitus on suorastaan vaihtoehtoinen. Muuallakin on kielikysymyksiä.

Esimerkki onnistuneesta kielistrategiasta tulee Belgiasta.

Maassa on kolme virallista kieltä: ranska, flaami ja saksa. Pääkaupunki Brysselin asukkaista oli vuonna 2015 peräti 62 prosenttia Belgian ulkopuolella syntyneitä. Puhuttuja kieliä on siis lukemattomia. Tulokkaat valitsevat virallisista kielistä useimmin ranskan.

Flaamin puhujien osuus väheni Belgiassa 1970-luvulle saakka. Mutta juuri se on raportin opetus. Alkoi nimittäin flaamin renessanssi. Sotien jälkeen flaaminkielisen Flandersin talouskasvu ohitti ranskankielisen Vallonian talouskasvun. Flaami sai hyödyllisen kielen maineen, Häggman kertoo. Flaaminkielinen hallinto alkoi mainostaa kieltään sillä, että siitä on etua. Työssä ja etenemisessä.

Ja niin flaaminkielisten määrä alkoi taas kasvaa. Varsinkin koulut ovat menestys.

Flaaminkielisen perusopetuksen lapsista yli 70 prosentilla kotikieli on muu kuin flaami, Häggman kertoo. Kouluihin hakeudutaan myös täysin ranskankielisistä belgialaisperheistä.

"Tietenkin, siitä tulee lisäarvoa", sanoo Häggman Brysselistä, jossa hän yhä asuu.

ÄIDINKIELESTÄ on epämukavaa puhua hyödykkeenä, mutta Häggmanin katsauksen valossa ongelma on enemmänkin sana äidinkieli. Ehkä se vielä joutuu vanhentuneiden termien listalle. On koti-, koulu-, käyttö- ja asioimiskieliä. Eri ihmisten kanssa eri kieliä.

Virallisia kieliä on Suomessa kaksi. Niillä asioidaan viranomaisten kanssa. Ihmisille kirjataan äidinkieli, jonka voi myös vaihtaa.

Sata vuotta sitten ruotsinkielisiksi kirjattiin yli kymmenen prosenttia väestöstä, nyt noin viisi. Helsingin päiväkoteihin on 2000-luvulla tullut ruotsinkielisiä lapsia enemmän kuin pitkään aikaan, mutta se ei kerro pääkaupungin ruotsinkielisen väestön kasvusta: 1950-luvulla heitä oli yli 70 000, nyt alle 40 000.

Ruotsinkielisiä lähtee Suomesta paljon pois, puolet pysyvästi. Suomeen muuttaa muunkielisiä.

Käytännön kysymys onkin, onko Suomessa kohta ruotsinkielisiä tarpeeksi siihen, että ruotsia voi virallisena kielenä todella käyttää?

VÄHEMMISTÖKIELTEN asiantuntija Häggman on suomenruotsalainen, kotoisin Vaasasta. Hän näkisi mielellään, että ruotsille tapahtuisi Suomessa samanlainen noste kuin flaamille Belgiassa. Onhan ruotsikin hyödyllinen.

Mistä sille saataisiin lisää käyttäjiä? Ensinnäkin maahanmuuttajista. Häggmanin mielestä siinä, että heitä integroitaisiin enemmän ruotsinkieliseen Suomeen, saataisiin monta hyötyä yhdellä iskulla. Tulijoiden työllistyminen, Suomen kaksikielisyys, yhteys Pohjoismaihin, Häggman luettelee.

Myös suomenkielisiä voisi houkutella enemmän ruotsinkielisiksi. Pieksämäen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kaltaisiin sisämaan kaupunkeihin voisi tulla kielikylpyjä ja ruotsinkielisiä luokkia. Varmasti olisi vanhempia, joiden mielestä niistä olisi heidän lapsilleen hyötyä, Häggman arvioi.

"Jos ruotsalaisten säätiöiden johonkin pitää rahansa tuhlata, niin sellaiseen. Siis tällaisiin aloitteisiin", sanoo Häggman.

Hänellä on laskutapa, jonka mukaan Suomessa voisi nytkin olla jopa parikymmentä prosenttia ruotsinkielisiä. Mukaan voisi laskea suomenkieliset, jotka osaavat ruotsia käyttökielen verran.

Koskaan ei siis ole liian myöhäistä syntyä suomenruotsalaiseksi.

Helsingin Sanomat 6.11.2021

[Juffe]

^Siinäpä manipulaattoreille haastetta. Miten houkutella joitain suomenkielisiä ruotsinkielisiksi ja samaan aikaan vakuutella lopulle kansalle että ruotsinkieliset eivät saa yhteiskunnassa mitään ylimääräisiä etuja, joista osattomaksi jäävien kannattaisi olla nyreissään.

[foobar]

Veikkaan että rikollisessa kansanpuolueessa ollaan osittain huolissaan siitä että heidän intressiryhmänsä alkaa kohta jäädä kovasti vieraskielisten jalkoihin. Mikään yksittäinen kieliryhmä ei toki kasva ruotsinkielisiä suuremmaksi missään lähitulevaisuudessa, mutta tällä menoa ruotsi vaipuu vain suurimmaksi ei-suomenkieliseksi ryhmäksi jos tilanteen annetaan kehittyä nykyiseen suuntaan. Ratkaisuna on heidän mielestään tietenkin muiden laittaminen tanssimaan heidän tahtiinsa.

Sinällään kuvaavaa on että lobbyn itsensä mielestä vain parikymmentä prosenttia suomalaisista osaa ruotsia käyttökielen tasoisesti vaikka tähän lukuun sisältyvät ruotsinkieliset ja aivan äärimmäinen valtaosa aikuisväestöstä on lukenut ruotsia koulussa. Pikemminkin tuo kuulostaa siltä että kyseessä on ollut äärimmäisen turhanaikainen projekti kuin menestystarina jota pitäisi yhtään enempää puffata erioikeuksin.

[FadeAway]

Vantaan uusimman väestöraportin mukaan suurin vieraskielisten ryhmä olivat viime vuonna venäjänkieliset, joita oli 9 100 eli 3,8 prosenttia väestöstä. Vironkielisiä oli noin 8 450, eli 3,6 prosenttia väestöstä.

Arabiankielisten osuus vieraskielisistä kasvaa tällä hetkellä nopeimmin ja oli viime vuonna 1,7 prosenttia väestöstä.
Vieraskielisten osuus 21,6%(2020)
Vuonna 2019 arabia nousi Vantaan viidenneksi yleisimmäksi kieleksi ohi viidentenä pitkään olleen somalin. Vuosina 2016−2020 arabiankielisten määrä lisääntyi keskimäärin 22 prosenttia vuosittain. 

Ruotsinkielisten määrä Vantaalla 2,4%
Monilla alueilla vieraskielisten osuus on yli 30, jopa 40%.
Ruotsinkieli on jo jäänyt muiden kielien jalkoihin.

[Roope]

Näitä ei voi keksiä.

Tuossa ajatuspaja Magman raportissa ehdotetaan kannustimia ruotsia puhuvien maahanmuuttajien houkuttelemiseksi Suomeen, perusteina työllisyysasteen nostaminen ja kaksikielisyyden turvaaminen. Ruotsin osaaminen pitäisi myös laskea eduksi oleskelulupahakemuksissa (ruotsalaiset eivät tarvitse Suomessa oleskelulupaa).

Esimerkkinä mainitaan Ruotsissa asuvat somalit...

Finland kunde slå två flugor i en smäll och med olika incitament värva invandra-
re som talar svenska, för att höja sysselsättningsgraden men också för att bevara
landet tvåspråkigt. Kunskaper i svenska kunde ses som en fördel för invandrare
som ansöker om uppehålls- eller arbetstillstånd. En del av invandrarna med
somalisk bakgrund har kommit till Finland via Sverige. Deras kunskaper i
svenska bör uppmuntras och tas till vara, inte minst på stora tvåspråkiga orter
som i Helsingfors, Esbo och Vasa.

[Näkkileipä]

Eiköhän kuitenkin keksitä jokin syy siihen, ettei ulkomaalaisten tarvitse opiskella oikeasti ruotsia, kun sen osaaminen ei ole välttämätöntä edes kantaväestölle. Tai sitten, ruotsin kielen osaamisen varjolla annetaan työpaikat ulkomaalaisille, eikä suomalaisille, jotka eivät osaa tai tahdo osata pyhää ruotsin kieltä.

[Outo olio]

Tai sitten, ruotsin kielen osaamisen varjolla annetaan työpaikat ulkomaalaisille, eikä suomalaisille, jotka eivät osaa tai tahdo osata pyhää ruotsin kieltä.

Näissä on aina se ongelma, että "työpaikan ruotsinkielentaitoinen" olisi sitten joku matu. Kehariasiakaspalvelua kielivähemmistön asiakkaille. Tuskin toteutuu.

Esimerkkinä mainitaan Ruotsissa asuvat somalit...

Ehdottomasti, Ruotsista somaleita palvelemaan suomenruotsalaisia. Onko ajatus ihan vakavissaan esitetty, vai raportin tilaajaan kohdistettua pilkkaa?

Mitä enemmän tuota ajattelee, niin sitä hullummalta se kuulostaa. Jos siis pankissa tai virastossa menisi ruotsinkielisen palvelun jonoon (olettaen että jonoja enää on), niin siinä jonossa voisi olla haittamaahanmuuttajia samassa jonossa, ja asiakaspalvelijana. Kuulostaa taas ihan television sketsiohjelmalta, tai sanomalehden pilakuvalta.

Magman uuden raportin mukaan ruotsinkielisten määrä vähenee ja merkitys heikkenee, ellei ryhdytä toimenpiteisiin.

--

Hesarin toimituksessa oltiin jo innoissaan.

Toisesta ketjusta nappaistu kommenttini tuohon Hesarin juttuun:

Mielenkiintoinen ajatus että suomenkieliset voitaisiin uudelleenmääritellä ruotsinkielisiksi, kun ruotsia äidinkielenään puhuvia muuttaa pois. Eikö tämä nimenomaan olisi "kielen appropriaatiota"? Aito-ruotsinkieliset lähtevät pois, koska kokevat tilanteensa sietämättömäksi tjsp., mutta tilannetta ei noteerata, koska samaan aikaan tilastoissa leikki-ruotsinkieliset lasketaan ruotsinkielisiksi, ja tilastojen mukaan kaikki on hyvin. Kuulostaa ihan matalan intensiteetin etniseltä puhdistukselta ja kulttuurin kansanmurhalta. Saamelaisetkin jo kai valittivat siitä että muualtatulleita aletaan laskea saamelaisiksi, sama juttu ruostinkielisten suhteen?

Sisä-Suomessa kasvanut toimittaja etunimi Tuija sukunimi Pallaste määrittelemässä suomenkielisiä ruotsinkielisiksi. Miten ruotsinkieliset tähän mahtavat suhtautua? Aamukaffe väärään kurkkuun.

[Roope]

Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja Lauri Kontro vaatii Ylen kolumnissa ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin, koska Ahvenanmaalla ei osata suomea, eivätkä maahanmuuttajat opi kumpaakaan kieltä.

Lauri Kontron kolumni: Pakkoruotsi takaisin!

Matkailimme kesän kynnyksellä Ahvenanmaalla. Paikallinen hotelli oli typötyhjä, olimme ainoat asiakkaat koko paikassa. Hotellin omistaja oli kaikkea muuta kuin iloisella päällä. Korona oli vienyt turistit.

Yksi syy tähän on, paitsi korona, myös se, että kouluista poistettiin pakkoruotsi, sanoi hotellinpitäjä. Kuulitte oikein. Pakkoruotsi. Mistä siis oli kysymys?

Matkailijavirta Ahvenanmaalle tuli aiemmin pääosin Ruotsista. Kun raja meni kiinni koronan takia, ruotsalaisia turisteja ei enää ollut. Kun yrittäjät ryhtyivät lisäämään markkinointia mantereelle, suomenkielisille asiakkaille, he törmäsivät uuteen ongelmaan.

Ahvenanmaalaiset nuoret eivät enää osaakaan palvella suomalaisturisteja suomeksi. Eivätkä useimmat suomenkieliset osaa ruotsia. Syynä on – pakkoruotsi, tai oikeammin sen puute.

Kun toinen kotimainen eli ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista, sieltä poistui myös suomi. Ruotsinkielisissä kouluissa kirjoitettiin tietysti pakollisena suomi, siinä kuin suomenkielisissä ruotsi.

Onnettoman päätöksen seurauksena oli kielitaidon heikkeneminen kaikkialla. Toisen kotimaisen kielen kun kirjoittaa vain osa abiturienteista.

[...]

Äskettäin kerrottiin uutisissa, että suuri osa maahanmuuttajien lapsista ei osaa kunnolla suomea tai ruotsia, eikä edes opi.

Kouluissa saattaa olla luokkia, joissa ei ole yhtään suomenkielistä oppilasta. Kieli, jota puhutaan on töksähtelevää ja epäselvää youtube-kieltä, jolla ei työelämässä pärjätä.

Sanomalehden lukeminen ei suju, eikä selvää saa edes Aku Ankasta. Sivumennen sanoen, juuri Aku Ankasta oppisikin hyvin lukemaan, tämä ankkaveijari veljenpoikineen kun osaa suomea aivan mainiosti.

Vakavasti puhuen: puolikielisyys, se että kaikki eivät osaa suomea tai ruotsia kelvollisesti on tälle yhteiskunnalle todellinen uhka. Kun puolikielinen nuori tulee työmarkkinoille, hänestä saattaa pahimmillaan tulla pudokas, syrjäytynyt kansalainen.

Tähän meillä ei kansakuntana olisi varaa, me tarvitsemme jokaisen nuoren tässä maassa. Koululaitoksen tärkeä tehtävä on varustaa nuori sellaisella kielitaidolla, jolla yhteiskunnassa voi selvitä.

Tämän vuoksi sanonkin: pakkoruotsi – ja pakkosuomi – ovat hyviä ja kannatettavia asioita. Ne on saatava takaisin.

Lauri Kontro

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka arvostaa pohjoismaista kansanvaltaa ja tasa-arvoista vapaata yhteiskuntaa.

Yle 9.12.2021

Epäilin ensin, että olen ymmärtänyt jotain väärin tai että Kontro puhuu pakkoruotsista ironisesti korostaakseen suomen kielen osaamisen ja opettamisen tärkeyttä, mutta ei.

Tämä on ruotsinkielisten säätiöiden tukemalle Kontrolle (kesk) vain uusi älytön argumentti pakkoruotsin puolustamiseksi, kun kymmenen vuotta sitten hänellä oli perusteena väsyneesti pakkomatematiikka.

[insinörtti]

Parempi idea olisi laittaa kiinalaisille pakkosuomi, niin oppisivat lomailemaan Suomessa. Asiakaspohjakin olisi laajempi.

[Roope]

Matkailimme kesän kynnyksellä Ahvenanmaalla. Paikallinen hotelli oli typötyhjä, olimme ainoat asiakkaat koko paikassa. Hotellin omistaja oli kaikkea muuta kuin iloisella päällä. Korona oli vienyt turistit.

Yksi syy tähän on, paitsi korona, myös se, että kouluista poistettiin pakkoruotsi, sanoi hotellinpitäjä. Kuulitte oikein. Pakkoruotsi. Mistä siis oli kysymys?

Matkailijavirta Ahvenanmaalle tuli aiemmin pääosin Ruotsista. Kun raja meni kiinni koronan takia, ruotsalaisia turisteja ei enää ollut. Kun yrittäjät ryhtyivät lisäämään markkinointia mantereelle, suomenkielisille asiakkaille, he törmäsivät uuteen ongelmaan.

Ahvenanmaalaiset nuoret eivät enää osaakaan palvella suomalaisturisteja suomeksi. Eivätkä useimmat suomenkieliset osaa ruotsia. Syynä on – pakkoruotsi, tai oikeammin sen puute.

Kun toinen kotimainen eli ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista, sieltä poistui myös suomi. Ruotsinkielisissä kouluissa kirjoitettiin tietysti pakollisena suomi, siinä kuin suomenkielisissä ruotsi.

Tuossa ahvenanmaalaisen hotellinpitäjän nimiin pannussa tarinassa ei ole järkeä.

Ahvenanmaalla ei ole koskaan ollut peruskoulussa pakkosuomea vaan vain lukion tietyillä linjoilla vuoteen 2007 asti, jolloin sekin pakko poistettiin. Tämä taas oli Ahvenanmaan maakuntahallituksen oma päätös, eikä sillä ollut tekemistä ylioppilaskirjoitusten pakollisen suomen ja ruotsin kanssa, jotka poistettiin eduskunnan päätöksellä vuonna 2005.

En tiedä, kuinka moni vasta lukiossa suomea pakolla opiskellut ahvenanmaalainen on ennen vuotta 2007 kirjoittanut yo-kokeissa kolmen vuoden suomen oppimäärän (80 % oli valinnut suomen vapaaehtoisesti peruskoulussa), mutta heidän alkeellisella osaamisellaan ei taatusti ole ollut vaikutusta turistibisnekseen, etenkin kun joiltain Ahvenanmaan lukiolinjoilta valmistutaan Ruotsin vaatimusten mukaisesti.

[kekkeruusi]

Pakkoruotsi kaikille, koska turismi Ahvenanmaalle ja kieltäoppimattomat ahvenanmaalaiset nuoret? 

[ikuturso]

Roope jo täydensikin, mutta kun ennen paria pitkää puhelua olin jo kirjoittanut samasta huomiosta, niin postataan silti, kun oli avoinna olevassa selaimessa iso duuni kesken...

Maaseudun Tulevaisuuden entinen päätoimittaja Lauri Kontro vaatii Ylen kolumnissa ruotsin kielen palauttamista pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin, koska Ahvenanmaalla ei osata suomea, eivätkä maahanmuuttajat opi kumpaakaan kieltä.

Lauri Kontron kolumni: Pakkoruotsi takaisin!

Matkailimme kesän kynnyksellä Ahvenanmaalla. Paikallinen hotelli oli typötyhjä, olimme ainoat asiakkaat koko paikassa. Hotellin omistaja oli kaikkea muuta kuin iloisella päällä. Korona oli vienyt turistit.

Yksi syy tähän on, paitsi korona, myös se, että kouluista poistettiin pakkoruotsi, sanoi hotellinpitäjä. Kuulitte oikein. Pakkoruotsi. Mistä siis oli kysymys?

Ahvenanmaalaiset nuoret eivät enää osaakaan palvella suomalaisturisteja suomeksi. Eivätkä useimmat suomenkieliset osaa ruotsia. Syynä on – pakkoruotsi, tai oikeammin sen puute.

Kun toinen kotimainen eli ruotsi poistettiin ylioppilaskirjoitusten pakollisista aineista, sieltä poistui myös suomi. Ruotsinkielisissä kouluissa kirjoitettiin tietysti pakollisena suomi, siinä kuin suomenkielisissä ruotsi.
Tämän vuoksi sanonkin: pakkoruotsi – ja pakkosuomi – ovat hyviä ja kannatettavia asioita. Ne on saatava takaisin.

Lauri Kontro

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka arvostaa pohjoismaista kansanvaltaa ja tasa-arvoista vapaata yhteiskuntaa.

Yle 9.12.2021

Epäilin ensin, että olen ymmärtänyt jotain väärin tai että Kontro puhuu pakkoruotsista ironisesti korostaakseen suomen kielen osaamisen ja opettamisen tärkeyttä, mutta ei.

Pardon my french, mutta käsittääkseni Ahvenanmaa on itsehallintoalue, jota ei pakollinen suomen kielen opiskelu ole koskaan koskenut.

Kontro itkee, että turistit eivät osaa ruotsin kieltä Suomen valtion alueella paikassa, jossa suomen kielen osaaminen ei ole koskaan ollut välttämättömyys. Sitten se vetää olkiukon jostain pakkoruotsin mukana karisseesta pakkosuomesta ja miettii miten sen saisi takaisin paikkaan jossa sitä ei ole ollutkaan.

Iltalehdestä aiheeseen löyhästi liittyvä artikkeli, josta linkkasin aiheeseen liittyviä faktoja.
Artikkelissa siis käsitellään sitä, että Ahvenanmaalla ei ole saanut ollenkaan suomen kielellä opetusta, vaikka sinne väestörekisteriin merkitty kotikieli on suomi.

Suomea kotikielenään puhuvat kärvistelevät alkeisryhmissä Ahvenanmaalla - pian asiaan tulee historiallinen muutos
Ahvenanmaalla voi saada uuden peruskoululain myötä kotikielen opetusta, mikä ei ole aiemmin ollut mahdollista.

...

Ahvenanmaa on itsehallintolain mukaan yksikielinen, minkä vuoksi myös opetuskieli on ruotsi. Suomea voi opiskella valinnaisena aineena viidenneltä luokalta lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa, että samassa suomi-ryhmässä ovat useimmiten sekä suomenkielisiltä vanhemmilta suomen kotona oppineet lapset sekä he, jotka aloittavat suomen opiskelun täysin nollasta.

...

Ahvenanmaalla on se haaste, että emme nykyisen peruskoululakimme mukaan saa antaa opetusta kotikielellä. Se koskee myös suomen opetusta, toteaa Strandnäsin koulun rehtori Mikael Rosbäck. Kotikielellä tarkoitetaan kieltä, jonka lapsi on oppinut kotona vanhemmalta tai vanhemmiltaan.

...

Uuden peruskoululain myötä Ahvenanmaan maakuntahallitus haluaa laajentaa valinnaisten kielien valikoimaa kuuteen. Nyt englanti on kaikille pakollinen kieli, ja valinnaisia aineita ovat suomi, ranska ja saksa. Uusina kielinä ahvenanmaalaisiin kouluihin haluttaisiin espanja ja venäjä. Maakuntahallitus myös selvittää, voisiko opetuskieli olla korkeakouluissa englanti tietyillä kursseilla.

Ahventen maassa suomi on valinnainen kieli. Kontro puhuu Ahvenanmaasta ja haluaa pakkosuomen sinne takaisin. Kontro voisi lukea uudelleen läksynsä ja tunkea sen kirjoittamansa artikkelin rullalla takaisin sinne ahteriinsa. Perusteeksi ei käy, että se ei ole siellä koskaan ollutkaan.


Wikipedian mukaan Ahvenanmaan ainoassa lukiossa on pakkoa ollut ensin kaikilla ylioppilailla, mutta sitten vain muutamalla linjalla. Mutta tällä ei ole ollut mitään tekemistä Manner-Suomen yo-tutkintouudistuksen kanssa.

Suomen kieli oli 1970-luvulla pakollinen Ahvenanmaan ainoassa lukiossa Ålands lyceumissa. Myöhemmin koulu jakautui kahteen linjaan: ylioppilaslinja (studentlinje) ja lukiolinja (gymnasielinje). Lukiolinjan päästötodistus oikeutti pyrkimään Ruotsin korkeakouluihin sekä Åbo Akademi -yliopistoon. Muihin Suomen korkeakouluihin edellytettiin ylioppilaslinjan päästötodistus. Suomi oli pakollinen ylioppilaslinjalla, mutta ei lukiolinjalla.

Sittemmin suomen kieli oli pakollinen oppiaine kolmella linjalla neljästä Ålands lyceumissa: humanistis-yhteiskuntatieteellisellä, luonnontieteellisellä ja esteettisellä. Terveys- ja urheilulinjalla oli yksi pakollinen kieli englannin lisäksi; sen sai vapaasti valita suomen, saksan tai ranskan kesken.[24] Nykyisin suomi on kaikilla linjoilla yksi vaihtoehto toiseksi pakolliseksi kieleksi, sen sijaan voi valita saksan tai ranskan.[25]

Itsehallinnon historiallinen pohja on Kansainliiton kesäkuussa 1921 tekemän päätös, jonka mukaan Ahvenanmaan saaret jäivät vastoin tuolloisen ahvenanmaalaisten enemmistön toiveita Suomen yhteyteen. Päätöksessä kuitenkin vaadittiin että saarten ruotsinkielisen väestön kansallisuuden, kielen ja kulttuurin turvaamiseksi oli annettava tiettyjä takeita, jotka Suomen eduskunta hyväksyi lisäyksinä ja muutoksina Ahvenanmaan jo 1920 saamaan laajaan itsehallintoon.[26]

Että kun niitä vitutti jäädä osaksi Suomea, niin oma kieli kulttuuri ja kaikki....

Ajatella kun olisivat osa Ruotsia, niin tokko heillä olisi mitään etuoikeuksia ja Maarianhaminakin olisi varmaan varsin rikas kaupunki monessa suhteessa.

-i-

[kartiokulmio]

Pakkoruotsi kaikille, koska turismi Ahvenanmaalle ja kieltäoppimattomat ahvenanmaalaiset nuoret? 

Onhan siellä jokin kolmisenkymmentä tuhatta asukasta, vähemmistöjä tulee yhdenvertaisuuslainkin mukaan suosia. Samoissa lukemissa taitavat olla somalit, voisi senkin kielen opettaa kouluissa kaikille, virolaiset ja venäläiset ovat runsaslukuisempia joten eivät enää samalla tavalla vähemmistöjä.

Mikäli se olisi Suomen osa, eikä muualle suuntautunut, voisivat siltoja rakennella ja asuttaa. Pinta-ala pääsaarellaan, juuri vilkaisin wikistä, kolminkertainen Helsinkiin verrattuna, eli tilaa olisi.

Ei nyt kieleen liity mutta mikäli jonnekin tuulivoimaloita rakennetaan, se voisi olla riittävän tuulinenkin ainakin Turun tarpeisiin rakennettaville voimaloille. Kuinka pitkälle kannattaa sähköä siirtää, kun siirrossakin hävikkiä sitten toinen asia (ja kolmas että miksei voisi Turun puoleisille saarillekin rakennella, avomeren sijaan.)
https://www.ts.fi/uutiset/5502666

Ahvenanmaa haluaa Itämeren dynamoksi – kuusi tuulipuistoa tuottaisi miltei puolet Suomessa tuotetusta sähköstä
Suuria tuulivoimaloita voi tulla Ahvenanmaan etelä- ja pohjoispuolelle jopa yli 500 kappaletta.

[Dr Manhattan]

Pakkoruotsi kaikille, koska turismi Ahvenanmaalle ja kieltäoppimattomat ahvenanmaalaiset nuoret? 

Asiakkaita palvellaan asiakkaiden kielellä. Pakkoruotsilassa kaikki on katollaan.

[l'uomo normale]

Pakkoruotsi kaikille, koska turismi Ahvenanmaalle ja kieltäoppimattomat ahvenanmaalaiset nuoret? 

Käynnistä Ahvenanmaalla on minulla jo kohta 40 vuotta. Kyllä silloin osasivat suomea ne jotka sitä työssään turistien kanssa tarvitsivat. Suomesta tai jopa Ruotsista voivat tuoda suomen kielen taitajia, jos niistä on oikeasti työvoimapulaa

[Roope]

Pääkirjoitus: Perussuomalaiset luovuttaa kielisodassa

Perussuomalaiset on luopumassa "pakkoruotsin" vastustamisesta. Kielipoliittinen ohjelma uusitaan ennen ensi eduskuntavaaleja.

Helsingin Sanomat 10.12.2021

Keskiviikkona Hesarin pääkirjoitus liitti perussuomalaiset Kankaanpään terrorismiepäilyihin, ja nyt väitetään, että puolue luopuu seuraavassa kielipoliittisessa ohjelmassaan pakkoruotsin vastustamisesta. Mitähän seuraavaksi keksivät?

NIIN kutsutun pakkoruotsin vastustaminen oli vuosia niin tärkeä teema perussuomalaisille, että ruotsinkieliset syyttivät puoluetta kielisodan lietsomisesta. Timo Soinin vaihduttua puolueen johdossa Jussi Halla-ahoon ruotsin kielen vastustaminen jäi taka-alalle, ja nyt siitä ollaan luopumassa.

Pakkoruotsin vastustaminen on eri asia kuin ruotsin kielen vastustaminen...

Perussuomalaiset ei ollut Soinin aikana sen kummemmin keskittynyt pakkoruotsin vastustamiseen. Soini päinvastoin toppuutteli kansanedustajia, ettei asiaa tule pitää liikaa esillä.

Muutaman vuoden takainen pakkoruotsin poistamishanke taas lähti liikkeelle Suomalaisuuden Liiton kansalaisaloitteesta, ei perussuomalaisista. Nyt hallitus on kostoksi poistanut Suomalaisuuden Liitolta valtionavun.

Hankkeelta puuttuu siis vetäjä, mutta on muutenkin auki, mitä kautta vääryyttä pitäisi tällä kertaa lähteä korjaamaan, kun edellinen eduskuntaäänestys hävittiin selvästi siitäkin huolimatta, että vaalikoneiden vastausten perusteella pakkoruotsin vastustajilla oli eduskunnassa enemmistö. 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vakuutti Hufvudstadsbladetin haastattelussa 3.12. arvostustaan ruotsin kielelle. "Se, että perussuomalaiset ovat arvostelleet 'pakkoruotsia', ei tarkoita, että olisimme arvostelleet ruotsinkielisiä tai ruotsin kielen asemaa", Purra vakuutti.

Perussuomalaisten nykyisessä kielipoliittisessa ohjelmassa vaaditaan, että "ruotsin kielestä on tehtävä valinnainen kaikilla kouluasteilla". Ohjelmaa aiotaan Purran mukaan kuitenkin uudistaa ennen seuraavia eduskuntavaaleja vastaamaan puolueen nykyistä linjaa. Sillä tavalla kiusallinen kielikiista siivotaan pois tieltä niin, ettei se haittaa porvaripuolueiden mahdollista hallitusyhteistyötä.

Monin tavoin käsittämätön väite. Perussuomalaiset julkaisi nykyisen kielipoliittisen ohjelmansa eduskuntavaalien alla 2015. Vaalien jälkeen puolue oli hallituksessa porvaripuolueiden kanssa.

Kukaan ei ole väittänyt, että Perussuomalaiset on luopumassa pakkoruotsin vastustamisesta, paitsi Helsingin Sanomien anonyymi pääkirjoitustoimittaja. Purra ei sanonut tai vihjannutkaan sellaista Höblän haastattelussa, ja on nyttemmin kiistänyt pääkirjoituksen väitteen vielä erikseen.

[tweet]1469166364942344195[/tweet]

Edit:
Agenda on vahva. Hesari peruuttaa hieman valehtelussaan, mutta vain hieman.

Jutun ingressiä on muutettu 10.12. klo 15.43. Aiemmin siinä sanottiin, että perussuomalaiset on luopumassa "pakkoruotsin" vastustuksesta.

Leipätekstiä ei ole korjattu, vaan siinä väitetään edelleen, että PS luopuu pakkoruotsin vastustamisesta ("...ruotsin kielen vastustaminen jäi taka-alalle, ja nyt siitä ollaan luopumassa").

Ingressikin on edelleen tarkoitushakuisesti virheellinen ("Perussuomalaiset on muuttamassa linjaansa ruotsin kieleen."), sillä Purra ei sanonut haastattelussa perussuomalaisten muuttavan linjaansa ruotsin kieleen vaan muihin asioihin kuten kielitaitovaatimuksiin.

[no future]

Mitä siinä HBL:n haastattelussa sitten oikein tuli sanottua?

[ikuturso]

Mitä siinä HBL:n haastattelussa sitten oikein tuli sanottua?

Lue tuosta Riikka Purran twiitistä.

Ainiin mielestäsi persu valehtelee ja HBL on totuuden torvi.

-i-

[Roope]

Mitä siinä HBL:n haastattelussa sitten oikein tuli sanottua?

– Me aiomme uudistaa kielipoliittisen ohjelmamme ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Se ei ole vielä valmis, mutta tulee vastaamaan paremmin nykyistä linjaamme.

Sen verran hän kuitenkin sanoo, että Perussuomalaiset ei halua palauttaa ruotsia pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin.

– Olemme myös sitä mieltä, että ruotsin lukeminen on tarpeettoman suuri taakka monille suomenkielisille, etenkin tietyissä osissa maata kuten idässä. Siinä mielessä linja ei ole muuttunut. Mutta on monia muita asioita, joita haluamme nostaa esiin. Me haluamme muistuttaa, että suomi ja ruotsi ovat kotimaisia kieliä – suurempia uhkia tulee muualta. Esimerkiksi englannin valta-asema, riittämättömät kielivaatimukset ja se, että on kouluja ja päiväkoteja, joissa ei puhuta kotimaisia kieliä lähes ollenkaan. On tärkeämpiä kysymyksiä kuin rakentaa keinotekoisia rajoja suomen ja ruotsin välille.  (käännös)

[Dr Manhattan]

Ei ihme että hesarin piti valehdella. Purran linja on nimittäin sovinnollinen, kohtuullinen ja käytännöllinen. Sellaiset ulostulot pitää sotata, ettei persujen kannatus vain leviä ankkalammikkoon.

[Tragedian synty]

Tulin tässä ajatelleeksi, että jos pakkoruotsi poistettaisiin ja korvattaisiin vapaavalintaisella vieraalla kielellä (mitä monet pakkoruotsin vastustajat tietääkseni kannattavat), sen vaikutus kouluopetuksessa olisi ainakin lyhyellä aikavälillä todella vähäinen. Suomessa on varsin vähän opettajia, jotka osaavat opettaa edes saksan, ranskan, espanjan ja venäjän tapaisia suuria eurooppalaisia kieliä. Niinpä suurimmassa osassa Suomen kouluista ruotsi olisi ainoa mahdollinen "vapaavalintainen" vieras kieli, jolloin sen opetus jatkuisi ihan samassa laajuudessa kuin ennenkin.

[Mamusaarelainen]

Suomen hallituksen kielipoliittinen joululahja suomalaisille vuonna 2021

Uusi kansalliskielistrategia

Folktingetin (ent. Suomenruotsalaiset kansankäräjät) johtama Suomen hallitus on antanut suomalaisille joululahjan. Se on Uusi kansalliskielistrategia, joka vahvistaa suomenkielisen väestön sortoa. Toivottavasti kansalaiset laajasti tutustuvat tähän päätökseen ja pohtivat mihin päädytään, jos tällä linjalla mennään. Kansa ansaitsee vain sen vapauden, jota se haluaa puolustaa. En voi muuta kuin ihaillen katsoa sitä päättäväisyyttä ja taitoa, jota osoittavat Uuden kansalliskielistrategian tekijät. Sorto elää ja voi hyvin. Klara Vappen!

Suomalaisuuden liitto on lukenut Uuden kansalliskielistrategian ja ilmaissut kantansa.


Suomen hallitus 2.12.2021:
Uusi kansalliskielistrategia turvaa kielten elinvoimaa konkreettisin toimenpitein
https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/uusi-kansalliskielistrategia-turvaa-kielten-elinvoimaa-konkreettisin-toimenpitein

Suomalaisuuden Liiton kannanotto 8.12.2021
https://suomalaisuudenliitto.fi/kannanotto-8-12-2021-kansalliskielistrategia-on-valhetta/

[Roope]

Tulin tässä ajatelleeksi, että jos pakkoruotsi poistettaisiin ja korvattaisiin vapaavalintaisella vieraalla kielellä (mitä monet pakkoruotsin vastustajat tietääkseni kannattavat), sen vaikutus kouluopetuksessa olisi ainakin lyhyellä aikavälillä todella vähäinen.

Tuota yleensä ehdotetaan, mutta ajatus on huono, koska suurin osa ei ole nykyään kiinnostunut muistakaan kielistä, eikä oppisi niitä pakolla yhtään ruotsia paremmin.

Oma ehdotukseni on, että jos kielet eivät kiinnosta, yksi valintavaihtoehto on äidinkielen lisätunnit. Niille olisi tarvetta.

[KJ]

Ei ihme että hesarin piti valehdella. Purran linja on nimittäin sovinnollinen, kohtuullinen ja käytännöllinen. Sellaiset ulostulot pitää sotata, ettei persujen kannatus vain leviä ankkalammikkoon.

Purrahan oli jonkinlainen pakkoruotsin kannattaja. Vanhassa blogikirjoituksessaan hän kannatti pakkoruotsia, ja minä kirjoitin Hommaforumiin, että Purra on fanaattinen pakkoruotsin kannattaja. Kaksi päivää sen jälkeen Purra julkaisi pitkän selityksen, että hän ei ole fanaattinen pakkoruotsin kannattaja, ja koska hän käytti termiä "fanaattinen", tiesin että hän oli vieraillut Hommaforumilla lukemassa viestini.

Hyvä kuitenkin, että Purra on oppinut ihmisten tavoille.

[Roope]

Anna-Maja Henrikssons krav: Ta studentsvenskan på allvar

Vi förlorar som land då vi kan färre språk, säger Anna-Maja Henriksson. Hon väntar alltjämt på den utredning som i regeringsprogrammet utlovats om studentsvenskan. Om den inte återinförs behövs alternativa förslag, säger hon.

När regeringen går in på det sista året kräver SFP:s ordförande, justitieminister Anna-Maja Henriksson att utredningen kring svenskan i studentexamen ska tas med samma allvar som alla andra skrivninga...

Hbl 31.12.2021

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson nostaa Rkp:n profiilia vaatimalla opetusministeri Li Anderssonilta, että pakollisen ruotsin palauttaminen ylioppilaskokeeseen otetaan yhtä vakavasti kuin hallitusohjelman muutkin kirjaukset.

Jutussa annetaan ymmärtää todeksi Folktingetin propagandaväite, että pakollisesta ylioppilasruotsista luovuttaessa olisi ollut tarkoitus tarkastella vapaaehtoisen ruotsin kirjoittamisen suosiota ja palauttaa pakollisuus, mikäli suosio laskee. Tällaisesta ei koskaan sovittu, vaan lukion kielipainotteisuuden vähentäminen ja reaaliaineiden korostaminen oli aikoinaan tietoinen ja perusteltu valinta.

Eikä Henriksson itsekään tunnu uskovan pakollisuuden palauttamiseen, kun vaatii sen epäonnistuessa ainakin konkreettisia korvaavia toimenpiteitä, joilla kiinnostusta ja osaamista lisätään. Henriksson vinkkaa ruotsin osaamisesta annettavista ylimääräisistä porkkanapisteistä, jotka otettaisiin huomioon jatko-opintoihin pyrittäessä, vaikka suomenkielisten ruotsin osaaminen ei kyllä muuttuisi sellaisista mihinkään.

[JoKaGO]

Eikä Henriksson itsekään tunnu uskovan pakollisuuden palauttamiseen, kun vaatii sen epäonnistuessa ainakin konkreettisia korvaavia toimenpiteitä, joilla kiinnostusta ja osaamista lisätään.

Eikö tuo kalkkuna tajua, että ruotsin kielen kiinnostavuus nousisi parhaiten tekemällä siitä täysin vapaaehtoisen oppiaineen    Pakollisuus tappaa kaiken mielenkiinnon, menisi vaikka entisiin itäblokin maihin yrittämään keskustella venäjäksi, niin huomaisi sen. Tuollahan kaikki joutuivat Neuvostoliiton aikaan opiskelemaan venäjää mutta kukaan ei suostu puhumaan ei ymmärtämään.

[Dr Manhattan]

Eikä Henriksson itsekään tunnu uskovan pakollisuuden palauttamiseen, kun vaatii sen epäonnistuessa ainakin konkreettisia korvaavia toimenpiteitä, joilla kiinnostusta ja osaamista lisätään.

Eikö tuo kalkkuna tajua, että ruotsin kielen kiinnostavuus nousisi parhaiten tekemällä siitä täysin vapaaehtoisen oppiaineen    Pakollisuus tappaa kaiken mielenkiinnon, menisi vaikka entisiin itäblokin maihin yrittämään keskustella venäjäksi, niin huomaisi sen. Tuollahan kaikki joutuivat Neuvostoliiton aikaan opiskelemaan venäjää mutta kukaan ei suostu puhumaan ei ymmärtämään.

Sillä erotuksella että jos osaa venäjää, voi ymmärtää vaikka tsekkiä jonkun verran. Ruotsia ei tarvitse Ruotsin ulkopuolella, eikä sielläkään, mutta jos on kiinnostunut germaanisten kielten vertailevasta lingvistiikasta niin onhan siitä hupia.

Kunpa politiikka, tuo peleistä likaisin, sallisi suoran puheen. Voisi joku sanoa tuolle naudalle mihin työntää kielirasisminsa.

[Golimar]

Omalta kohdaltani voin sanoa että pakkoruotsi oli pahimmanlaatuista kiusaamista, kerran jäin luokalle sen vuoksi mutta sitten hampaat irvessä opettelin sen verran että kirjoitin Laudaturin. Nykyään en pystyisi keskustelemaan ruotsiksi, kirjoitettua ruotsia ymmärrän jonkin verran mutta mitään hyötyä siitä ei ole koskaan ollut. Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.

[Siili]

On muistettava, että ylioppilaskirjoituksissa toinen kotimainen on edelleen pakollinen niille, jotka eivät kirjoita matematiikkaa.  Eli Henrikssonin kaipaamaa keppi-insentiiviä on jo.

Eivätkö persut voisi tehdä aloitetta, että matematiikkakammoiset saisivat kirjoittaa toisen kotimaisen sijaan toisen vieraan kielen?  Minusta tuo on ihan kohtuullinen kädenojennus uuden multikulttuurisen yhteiskunnan vesoille.

[Tavan]

Muutenkin olisi paljon sanottavaa tuosta koululaitoksesta ja varsinkin kommunistiapinasta joka oli äidinkielenopettajani ja järjesti minulle Approbaturin koska ei voinut sietää mielipiteitäni.

Miten hän onnistui siinä?