Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa kielikeskusteluun.

Miksi te vihaatte ruotsia?

Vanhana ruotsinkielisenä tätinä (82 vuotta) en voi olla ihmettelemättä: Miksi te vihaatte ruotsia niin paljon?

30-40 vuotta sitten oli hauskaa käydä Suomessa. Se oli vähän eksoottista, mutta ehdottomasti toinen maa, olit ulkomailla. Ravintoloissa ja kaupoissa oli aina joku, joka osasi ruotsia. Suurin osa ei osannut englantia, se oli sama kuin Ruotsissa.

Nyt näyttää minusta idioottimaiselta, että sinun odotetaan puhuvan englantia sellaisessa osassa maailmaa, joka oli monta sataa vuotta Ruotsin itäosa.

Suomi on käsittämättömän vaikea kieli oppia. En osaa edes arvata, mitä kyltissä tai ruokalistassa lukee, ellei siitä ole englanninkielistä versiota.

Teillä on Suomessa aarre, joka koostuu monista ruotsinkielisistä. Ruotsalaisena on paljon helpompi tulla ymmärretyksi sekä Norjassa että Tanskassa kuin Suomessa. Se on minusta sääli.  (käännös)

Sylva Rynemark, Knivsta

Hbl: Insändare: Varför hatar ni svenskan så? 6.4.2023

[Lalli IsoTalo]

Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa kielikeskusteluun.

Miksi te vihaatte ruotsia?

Miksi HBL vihaa suomalaisia?

[Eino P. Keravalta]

Vanhana ruotsinkielisenä tätinä (82 vuotta) en voi olla ihmettelemättä: Miksi te vihaatte ruotsia niin paljon?

Emme me vihaa. Mutta on aivan luonnollista, että ruotsin kieleen tulee monelle torjuntareaktio koska sitä pakotetaan kouluissa siitä huolimatta, että kielestä ei suurelle enemmistölle ole mitään hyötyä, vaan ruotsin opiskelu on turhan takia poissa muista resursseista ja jaksamisesta.

Itse kielessä eikä sen puhujissa tietenkään ole mitään vikaa. Ongelma on se pakko. Ruotsin kielen imagolle olisi Suomessa valtava hyöty siitä, että sen opiskelu olisi vapaaehtoista - silloin ruotsin arvostus nousisi. Pakolla ei saada mitään aikaan.

[Hippo]

Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa
Hbl: Insändare: Varför hatar ni svenskan så? 6.4.2023

Vanhana ruotsinkielisenä tätinä (82 vuotta) en voi olla ihmettelemättä: Miksi te vihaatte ruotsia niin paljon?

Emme vihaa ruotsin kieltä. Vihaamme pakkoruotsitusta.

30-40 vuotta sitten oli hauskaa käydä Suomessa. Se oli vähän eksoottista, mutta ehdottomasti toinen maa, olit ulkomailla. Ravintoloissa ja kaupoissa oli aina joku, joka osasi ruotsia. Suurin osa ei osannut englantia, se oli sama kuin Ruotsissa

Tuskin kuitenkaan sisämaassa on osattu ruotsia sen enempää kuin nykyäänkään osataan. Nykyään osataan kaikkialla Suomessa englantia kohtuullisen hyvin.

Nyt näyttää minusta idioottimaiselta, että sinun odotetaan puhuvan englantia sellaisessa osassa maailmaa, joka oli monta sataa vuotta Ruotsin itäosa.

Mielestäsi siis suomalaiset eivät saisi käyttää muita kieliä kuin entisen isäntämaan kieltä?

Suomi on käsittämättömän vaikea kieli oppia. En osaa edes arvata, mitä kyltissä tai ruokalistassa lukee, ellei siitä ole englanninkielistä versiota.

Suomi on tasan yhtä vaikea oppia kuin mikä tahansa muukin kieli jos ei ole halua oppia. Ei näytä olevan helppoa ruotsin oppiminen suomalaiskoululaisillekaan kun motivaatio puuttuu. Ole iloinen, että ruokalistat ovat edes englanniksi.

Teillä on Suomessa aarre, joka koostuu monista ruotsinkielisistä. Ruotsalaisena on paljon helpompi tulla ymmärretyksi sekä Norjassa että Tanskassa kuin Suomessa. Se on minusta sääli. 

Sylva Rynemark, Knivsta

Ruotsinkieliset ihmiset ovat yhtä arvokkaita kuin muutkin mutta heidän kutsumisensa aarteiksi on jo vähän liioittelua. Jos sinulla on kova halu tulla ymmärretyksi Suomessa, miksi et ole opetellut suomen kieltä? Se nyt vain ei ole meidän suomalaisten vika, että kielemme ei ole skandinaavisten kielten sukukieli. Suomalaisten tärkein tavoite elämässä ei ole palvella ruotsinkielisiä ihmisiä.

[Roope2]

Osaan jonkin verran ruotsinkieltä kahdesta eri syystä.

Ex-vaimoni taustaan liittyi paljon suomenruotsalaisia ja riikinruotsalaisia. Suomalaisten kanssa ei ollut niin väliä, mutta riikinruotsalaisten kanssa oli sitä hauskempaa, mitä enemmän ymmärrettiin toisiamme. Lisäymmärrys motivoi. Eikä brännvin haitannut, päinvastoin lisäsi oppimisen motivaatiota.

Naimisiin mentyämme pitkälleviisas ja kunnioitettava suomenmielinen isäni, tuntien senhetkisen "seurapiirini", lähestyi persaukista avioparia. Isäni tiesi, että nuoruudesta asti olin lukenut joka-aamuisen Hesarin innolla kannesta kanteen.

"Kustannan teille Hufvustasbladetin aamulehdeksi niin moneksi vuodeksi kuin vaan haluatte."

Hyväksyimme köyhinä tarjouksen viiden vuoden ajan. Sen jälkeen meillä oli riittävästi omaa fyrkkaa tilata Hesari.

[insinörtti]

Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa kielikeskusteluun.

Miksi te vihaatte ruotsia?

Miksi HBL vihaa suomalaisia?

Myös Ruotsi ja kaikki sen kansalaiset vihaavat suomalaisia. Muutoin siellä opiskeltaisiin suomea jokaisessa oppilaitoksessa ja jokaisella oppiasteella. Meillä kun on yhteinen historia, mikä jo yksinään olisi jo täysin riittävä peruste pakkosuomelle. Minä olen opiskellut suomea eikä siitä ole koskaan ollut minulle mitään haittaa. Pidän suomea osaamattomia ruotsalaisia vähän yksinkertaisina.

[FadeAway]

Jos en ihan väärin muista, niin yli 10 vuotta sitten Purra puhui ihan sujuvaa suomenruotsia.

Pidän haasteena, että Suomessa on pakkosuomi, pakkoruotsi ja pakkoenglanti.
Pitää olla hyvä kielipää, jos muutaman extra-kielen opettelee.
On ongelma, että Suomelle tärkeisiin vientimaihin ei ole kielenosaajia. Ratkaisu ei ole haalia arabian osaajia.

[Swen OF Sweden]

Suomenruotsalaiset elää edelleen niin omassa kuplassaan kuin olla ja voi.
Olimme ainakin 600 vuotta osa ruotsia, jos 1809 ruotsi olisi voittanut venäjän, niin jokainen voi tahoillaan miettiä, olisiko ruotsissa pakkosuomea?

1809 pohjoisruotsiin jäi suuret suomenkieliset alueet ja suomenkielinen väestö.
Vielä 1980 luvulla nämä alkuperäisasukkaiden lapset saivat jälkisituntoa koulussa, jos puhusivat äidinkieltään suomea.

Suomenruotsalaisia ei tämä asia ja vääryydet ole koskaan oikeesti kiinnostanut ja tästä minulla on omakohtaisia kokemuksia 1970-luvun lopulta, kun aloin herämään tähän historiassa tapahtuneeseen vääryyteen, mitä suomenkieliset olivat kokeneet.

Rkp:n toiminta on ollut tässä vuosikymmeniä täysin yksisuuntainen ja mitään vastavuoroisuutta ei ole edes haluttu harkita.

Rkp on suomen kielen vastainen puolue myös nykyään hyvin vahvasti.
Rkp haluaa, että suomesta tulee keittiö kieli ja heidän virkamiehistönsä tukevat tätä
tietoisesti, esimerkiksi oikeusministeriössä.

Rkp on suomenruotsalaisille vain pelkkä rasite ja haitta, pöyhkeine ylimitoitettujen kielivaatimuksineen.

Lisäys: Pyrin välttämään kaikkia suomenruotsalaisia lehtiä ja varsinkin HBl paskaa
           En kertakaikkisesti pysty enään edes huumorimielessä niitä lukeemaan, tulen
           niin vihaiseksi niistä jutuista, että katsonut terveydellisistä syistä pysyä kaukana
           tästä suomemkielen vastaisesta saastasta. RKP:n sanoma on roskaa, aina ja
           iankaikkisesti      

[Golimar]

Itse olen ainakin ymmärtänyt että riikinruotsalaiset pitävät muumiruotsia puhuvia pöljinä. Oma kouluaikainen kokemukseni pakkoruotsista oli negatiivinen, arvosanat olivat aluksi erittäin huonoja ja kerran sain mokomasta pakkotuputuksesta nelosen. Sitten myöhemmin ajattelin että näin helpolla ne eivät minua nujerra ja itsekseni hampaat irvessä opiskelin pakkoruotsia sen verran että kirjoitin siitä Laudaturin. Nykyään ruotsin osaamiseni on varsin huonoa koska en ole tarvinnut sitä mihinkään tärkeään mutta luultavasti pääsisin muutaman kuukauden rääkin jälkeen sinne Laudaturin tasolle jos huvittaisi.

[Swen OF Sweden]

Hej Sylva!
Jag läste din artikel i HBL.
Påståendet att svenskan är hatad i Finland stämmer inte på någon nivå.
RKP-partiet sprider gärna sådan irrelevant information och vill alltid stigmatisera de som vill ha en rättvisare språkpolitik i Finland.
I Finland talar 4 % av människorna svenska som modersmål och det motiverar inte att kräva att alla finländare ska lära sig svenska.
Det finns inget land i världen där det går så bra för den svenskaspråkliga minoriteten som i Finland.-

MVH:XXXX-......

Lähetin Sylvalle viestin, saas nähdä, mitä vastaa ja vastaako ylipäätään?

[ikuturso]

Höblä tarjoaa ruotsalaista näkökulmaa kielikeskusteluun.

Miksi te vihaatte ruotsia?
30-40 vuotta sitten oli hauskaa käydä Suomessa. Se oli vähän eksoottista, mutta ehdottomasti toinen maa, olit ulkomailla. Ravintoloissa ja kaupoissa oli aina joku, joka osasi ruotsia. Suurin osa ei osannut englantia, se oli sama kuin Ruotsissa.

Nyt näyttää minusta idioottimaiselta, että sinun odotetaan puhuvan englantia sellaisessa osassa maailmaa, joka oli monta sataa vuotta Ruotsin itäosa.

Suomi on käsittämättömän vaikea kieli oppia. En osaa edes arvata, mitä kyltissä tai ruokalistassa lukee, ellei siitä ole englanninkielistä versiota.
Sylva Rynemark, Knivsta

Hbl: Insändare: Varför hatar ni svenskan så? 6.4.2023

Miksi te vihaatte ruotsia?
...
sellaisessa osassa maailmaa, joka oli monta sataa vuotta Ruotsin itäosa.

Ehkä juuri siksi, parahin Sylva, ehkä juuri siksi.

Sylva on hyvä ja menee vaikka Viroon ja ihmettelee, miksi ihmiset eivät halua puhua venäjää, vaikka Viro oli monta kymmentä vuotta Venäjän länsiosa.

Sylva-kulta. Myös ruåtsi on käsittämättömän vaikea kieli oppia. En- ja et-sukuisuuksiin ei ole englannin tavoin (a/an) selvää systeemiä, eikä tuo ole edes feminiini/maskuliini vaan täysin mielivaltainen järjestelmä. Jos et alusta alkaen opettele sanaa sukunsa kanssa (auto = en bil, ei bil. talo ei myöskään ole hus, vaan ett hus. jne.), on täysin mahdoton heittää hatusta minkä suvun mukaan sana taipuu. Tästä on kourallinen vaikeahkoja sääntöjä, mutta nekin täynnä poikkeuksia.

Suomi sen sijaan on varsin helppo kieli oppia, jos vain motivaatio on kohdallaan. Moni ulkomaalainen on oppinut sen asuttuaan täällä vain vuoden. Myöskin lähipiirissäni kaikki päiväkotilapsetkin puhuvat suomea, joten se ei voi olla vaikea kieli.

-i-

[Näkkileipä]

[

Miksi te vihaatte ruotsia?...

A) Koska Suomen hallitus pitää RKP: n ja ruotsimielisten vaatimuksesta yllä pakkoruotsia, joka aiheuttaa sitä ruotsin kielen vihaa ja vastaisuutta. Valinnaista ruotsin kielen opiskelua ei edes harkita, vaikka se todennäköisesti vähentäisi ruotsivastaisuutta/ruotsivihaa huomattavasti.

B) Ruotsin kieli (5%) on suurimmalle osalle (95%) vain yksi kieli, muiden kielten joukossa. Ei enempää, eikä vähempää.

C) Myös suomenkielisellä enemmistöllä on oikeus puhua omaa äiinkieltään, eikä vain ruotsin kielisellä vähemmistöllä.

D) Ainoastaan ruotsin kielen pakollisuuden puolustajat, puhuvat "ruotsivihasta", koska eivät kykene perustelemaan kielen pakollisuuden hyötyjä suomenkieliselle enemmistölle.

Siinä on muutamia syitä "ruotsivihalle".

[Swen OF Sweden]

Hej Sylva!
Jag läste din artikel i HBL.
Påståendet att svenskan är hatad i Finland stämmer inte på någon nivå.
RKP-partiet sprider gärna sådan irrelevant information och vill alltid stigmatisera de som vill ha en rättvisare språkpolitik i Finland.
I Finland talar 4 % av människorna svenska som modersmål och det motiverar inte att kräva att alla finländare ska lära sig svenska.
Det finns inget land i världen där det går så bra för den svenskaspråkliga minoriteten som i Finland.-

MVH:XXXX-......

Lähetin Sylvalle viestin, saas nähdä, mitä vastaa ja vastaako ylipäätään?

Tänään tuli vastaus tai paremminkin sanottuna monia.
Hienotunteisuus syistä jätän ne kuitenkin kertomatta.
Vanhoja ihmisiä pitää kunnioittaa ja jokainen katsoo asioita omien tietojensa perusteella.
Tästä tuli kuitenkin mieleen, että ruotsalaisia kannattaa sivistää näistä asioista ahkerammin. Minulle riittää kyllä työsarkaa

[DTfan_fe]

Pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa tehdä kynnyskysymys hallitusneuvotteluista, niin eipähän tarvitse kattella rkp:tä samassa hallituksessa! Ei vaan eiku, pitääks Perussuomalaisten leikkiä kaveria niiden kanssa, jotta joku edes leikkis Perussuomalaisten kanssa?

[Vesa Heimo]

Pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa tehdä kynnyskysymys hallitusneuvotteluista, niin eipähän tarvitse kattella rkp:tä samassa hallituksessa! Ei vaan eiku, pitääks Perussuomalaisten leikkiä kaveria niiden kanssa, jotta joku edes leikkis Perussuomalaisten kanssa?

Se on niinkuin pikkasen sellainen juttu jos ei ole kavereita, niin pitää pyytää niitä ja antaa jossain periksikin. Edes vaalivoittajana kun on käytännössä 3 yhtä suurta, voisi sanella pakolla oikeastaan yhtikäs mitään.

[RP]

Pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa tehdä kynnyskysymys hallitusneuvotteluista, niin eipähän tarvitse kattella rkp:tä samassa hallituksessa!

No ei. Itse tosin asettaisin kynnyskysymyksen hallitukseen menosta johonkin vähän olennaisempaan, varsinkin, kun jos Keskusta pättää todella pysyä oppositiossa, edes etäisesti realistiset kombinaatiot, jossa persujt ovat mukana, ovat varsin vähissä.

[DTfan_fe]

Pakkoruotsin muuttamisesta vapaaehtoiseksi, kannattaa tehdä kynnyskysymys hallitusneuvotteluista, niin eipähän tarvitse kattella rkp:tä samassa hallituksessa!

No ei. Itse tosin asettaisin kynnyskysymyksen hallitukseen menosta johonkin vähän olennaisempaan, varsinkin, kun jos Keskusta pättää todella pysyä oppositiossa, edes etäisesti realistiset kombinaatiot, jossa persujt ovat mukana, ovat varsin vähissä.

Taisin onnistua sarkasmissani todella huonosti?

[Golimar]

Aika naurettava testi tuosta mokomasta pakkoruotsista josta vuosikymmeniä sitten sain 4 arvosanaksi ja sitten harmpaat irvessä itseopiskelin sitä sen verran että kirjoitin Laudaturin. En kyllä voi sanoa osaavani ruotsia siten että voisin puhua tai kirjoittaa sitä mutta jonkun verran ymmärrän puhuttua sekä kirjoitettua ruotsia. En muista että koskaan olisi ollut tilannetta jossa ruotsin osaamisesta olisi ollut hyötyä tai sen osaamattomuudesta haittaa.

Ruotsin opiskelu on tuottanut monille peruskoulussa harmaita hiuksia ja stressaavia hetkiä. Rakkaan länsinaapurin kieli on kuitenkin yhä toinen virallinen kielemme, joten miksipä et kiillottaisi himmenneitä taitojasi? Testaa pääsisitkö läpi yläasteen kokeesta!

Testi on tehty hyödyntäen yläasteen ruotsin oppimateriaaleja. Kysymykset pohjautuvat Sanoma Pron Katapult-kirjasarjan oppikirjoihin.

Tuloksesi: 11 / 12
Fantastiskt!
Olet todellinen ruotsin kielitaituri! Ja tällä tuloksella todellakin kelpaa rehvastella perheen Whatsapp-ryhmässä.

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000009573456.html

[Roope]

När rasistiska idéer från 1930-talet gör sig påminda måste media vara samvetets röst

Historien upprepar sig inte. Men kunskap om historia hjälper oss att navigera i samtiden, skriver Olav S. Melin.

Dagens samhällsklimat, med en allt starkare polarisering och ytterhögerkrafter som gör sig gällande, påminner om situationen på 1930-talet. Med allt vad det innebär.

I början av 1930-talet fanns det i Finland en grogrund för etnonationalistiska strömningar, närmast från Tyskland. Etniska och nationella skillnader mellan finsk- och svenskspråkiga skulle trygga den svenska befolkningens intressen. Man ville bevara enheten i de svenskspråkiga områdena och hålla fast vid språkgränserna. De finska fascisterna var etnonationalister som betonade betydelsen av ett språk, ett land. Finlandssvenskarna tolererades inte. Den tyska modellen med ett finskspråkigt Finland, en finsk folkgemenskap var det som gällde.
...

Hbl 5.8.2023  (maksumuuri)

Muun muassa eri lehtien päätoimittajana ja ruotsinkielisten säätiöiden rahoittamassa Magmassa toiminut Olav S. Melin esittää Höblä-kirjoituksessaan, että rkp:n kipuilu perussuomalaisten kanssa muistuttaa suomenruotsalaisten tilannetta 1930-luvulla, kun rkp epäröi tuolloin hallitukseen menoa silloisten "oikeistopopulistien" kanssa samaan aikaan, kun suomalaiset "kansallissosialistit" halusivat pakottaa heidät suomenkielisiksi uhkaamalla heittää heidät maasta pois.

Väite ja ylipäänsä Melinin kirjoituksessa maalaama kuva suomenruotsalaisista Saksan natseja esikuvanaan pitävien rotufanaatikkojen uhreina on erityisen härski, kun vielä 30-luvullakin juuri rkp:läiset uhosivat paremmasta ruotsalaisesta rodusta, johon suomenruotsalaiset kuuluivat, ja jota ei saanut päästää sekoittumaan alempiarvoisen suomenkielisten rodun kanssa. Tukea tällaisille rotukäsityksille haettiin ja saatiin Ruotsista asti, ja sillä puolustettiin muun muassa Suomen yliopistolaitoksen pitämistä ruotsinkielisenä – sekä jo silloin pakkoruotsia.

Melin vetoaa Kasper Braskénin kuukauden takaiseen kolumniin Abo Underrättelserissä, jossa historioitsija veteli rinnastuksissaan mutkia suoriksi muun muassa nimeämällä kansanedustaja Vilhelm Junnilan mitenkään perustelematta fasistiksi. Braskénin mukaan 30-luvun rkp:n "poliittinen johtaja" Ernst von Born epäili, että jos rkp auttaisi nostamaan oikeiston valtaan, se ryhtyisi taas ajamaan suomenkielisten asiaa ja purkamaan ruotsinkielisten tuolloisia etuoikeuksia. Rkp ei ottanut sitä riskiä, eikä olisi pitänyt ottaa nytkään.

Braskén kirjoittaa, että koskaan aiemmin ei rkp:n tulevaisuus yhtenäisenä poliittisena voimana ollut niin uhattu kuin kun sen piti päättää, tekisikö se yhteistyötä oikeistopopulistien kanssa vai ei. Hänen johtopäätöksensä nykyistä tilannetta koskien on, että yhteistyö perussuomalaisten kanssa on laitettava testiin.

Kansallissosialistien vaaliohjelma ennen eduskuntavaaleja 1933 osoitti, että von Born oli oikeassa. Ohjelmassa todetaan muun muassa: "Kaikki kieleltään, mieleltään tai nimeltään ruotsalaiset virkamiehet pitää irtisanoa ja korvata suomalaisilla. Ruotsinkielisistä ja muunkielisistä, jotka haluavat nauttia täysistä kansalaisoikeuksista, on tultava suomalaisia tai heidän on muutettava pois maasta. Muita vaihtoehtoja ei ole."  (käännös)

Tuon jälkeen Melin löytää "kansallisosialistien" tekstistä "silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä" perussuomalaisten kieliohjelmaan ja vaatimukseen pakkoruotsin lopettamisesta. Ihan melkein sama.

En muuten löydä tuollaista tekstinpätkää suomalaisten kansallissosialistien tai minkään muunkaan puolueen vaaliohjelmista. Luultavasti sellaista ohjelmaa ei ole olemassakaan, sillä Melin viittaa toisaalla kirjoituksessaan Vasabladetin pääkirjoitustoimittaja Dan Ekholmin kolumniin, jossa on sama teksti. Kaikesta päätellen tekstinpätkä on rkp:n kansanedustajaehdokkaiden Erik Estlanderin ja Otto Jacobssonin Vasabladetiin 1933 itse kirjoittama olkiukko siitä, miten suomenruotsalaisia sorrettaisiin, jos oikeisto pääsisi valtaan. Tai sitten jonkin vaaleissa täysin merkityksettömän ja jo unohtuneen mikropuolueen tai sen edustajan yksityisajattelua, joka vastaa netistä löydettyä satunnaista blogikirjoitusta.

Mielenkiintoista kuitenkin, että 1930-luvun rkp:tä ja Meliniä ei huolettanut olkiukkoillessakaan natsius vaan suomenruotsalaisten etuoikeutetun aseman säilyttäminen.

Perussuomalaiset ovat taktisista syistä hillinneet ruotsin kielen merkitystä hallitusohjelmassa. Mutta vastenmielisyys ruotsin kieltä vastaan on perussuomalaisten geeneissä.  (käännös)

Lopuksi Melin kertaa 1930-luvun sanomalehtien suhtautumista juutalaispakolaisiin, mistä päästäänkin hallituksen turvapaikkapolitiikkaan.

Kun hallituksemme nykyään ilmoittaa epäinhimillisen tiukasta pakolais- ja turvapaikkapolitiikasta, on median oltava omantunnon ääni epävarmassa maailmassa.   (käännös)

Mitäpä faktoista, sillä hallitus ei ole muuttamassa miksikään sitä, että Suomella on EU:n löysin pakolais- ja turvapaikkapolitiikka. Esimerkiksi turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosenttehin ei ole odotettavissa tiukennuksia Tanskan tai edes Ruotsin tasolle.

[ikuturso]

Ihanaa.

Nyt kaivetaan 30-luvulta sen ajan saarikoskien olkiukkotulkintoja sen aikaisesta kansallissosialistisesta liikehdinnästä, joka saadaan muistuttamaan ihanan läheisesti tämän ajan saarikoskien olkiukkoja perussuomalaisista.

Niinpä persujen natsismille ja fasismille on löytynyt 90 vuoden takaa kiistaton todiste Vasabladetin arkistoista.

Mikä on sanan naurettava superlatiivi?
Naurettava, naurettavampi,...
a) RKP
b) Helsingin sanomat
c) Höblä
d) vihervasemmisto
e) nyt tulee rahaa!

-i-

[Roope]

Muun muassa eri lehtien päätoimittajana ja ruotsinkielisten säätiöiden rahoittamassa Magmassa toiminut Olav S. Melin esittää Höblä-kirjoituksessaan, että rkp:n kipuilu perussuomalaisten kanssa muistuttaa suomenruotsalaisten tilannetta 1930-luvulla, kun rkp epäröi tuolloin hallitukseen menoa silloisten "oikeistopopulistien" kanssa samaan aikaan, kun suomalaiset "kansallissosialistit" halusivat pakottaa heidät suomenkielisiksi uhkaamalla heittää heidät maasta pois.
...

Kansallissosialistien vaaliohjelma ennen eduskuntavaaleja 1933 osoitti, että von Born oli oikeassa. Ohjelmassa todetaan muun muassa: "Kaikki kieleltään, mieleltään tai nimeltään ruotsalaiset virkamiehet pitää irtisanoa ja korvata suomalaisilla. Ruotsinkielisistä ja muunkielisistä, jotka haluavat nauttia täysistä kansalaisoikeuksista, on tultava suomalaisia tai heidän on muutettava pois maasta. Muita vaihtoehtoja ei ole."  (käännös)

...
En muuten löydä tuollaista tekstinpätkää suomalaisten kansallissosialistien tai minkään muunkaan puolueen vaaliohjelmista. Luultavasti sellaista ohjelmaa ei ole olemassakaan, sillä Melin viittaa toisaalla kirjoituksessaan Vasabladetin pääkirjoitustoimittaja Dan Ekholmin kolumniin, jossa on sama teksti.

Ryhdyin kaivelemaan tuon "kansallissosialistien vaaliohjelmaksi" esitetyn tekstin alkuperää. Ensimmäisen kerran se on julkaistu vaalien alla Höblässä 10.5.1933 "kansallissosialistisen falangimme ohjelmana" ja sen jälkeen samana vuonna monissa ruotsinkielisissä lehdissä. Tarkoitus on ollut rinnastaa silloinen kokoomus (Melinille "oikeistopopulistit") epäluotettavuudessaan natseihin, jotka uhkaavat ruotsinkielisiä Suomessa kuten juutalaisia Saksassa, koska kokoomuksen ohjelmassa vaadittiin tuolloin esimerkiksi pakollisen ruotsin poistamista ylioppilaskirjoituksista ja suomea ainoaksi viralliseksi kieleksi ("kuitenkin niin, että ruotsinkielisen asutusalueen väestölle taataan nykyaikaisen oikeuskäsityksen mukaiset, kielelliselle vähemmistölle kuuluvat oikeudet").

Mistään muualta tekstiä ei löydy, eikä mitään lähellekään vastaavia vaatimuksia ole niiden kansallissosialististen puolueiden ohjelmissa, joiden ohjelmat löytyvät netistä (*). Kansallissosialistiset sirpalepuolueet saivat vuoden 1933 eduskuntavaaleissa yhteensäkin vain noin 4 000 ääntä, eli ne olivat marginaalissa, eivätkä mikään kokoomuksen ja Suomen porvarien uusi johtotähti, kuten ruotsinkieliset lehdet ja rkp:n poliitikot ruotsinkielisiä pelottelivat. Kaiken lisäksi eniten ääniä keräsi kaksikielinen kansallissosialistinen puolue Suomen Kansan Järjestö. Mitään yhteistä "kansallissosialistien falangia" Suomeen ei syntynyt johtuen muun muassa juuri suhtautumisesta kielikysymykseen.

(*) Näin rajua natsismia ruotsinkielisiä vastaan 30-luvun Suomessa:

Suomen Kansallissosialistisen Liiton yleisohjelma 1932
...
Koska tiedon merkitys on nykyään tavattomasti kasvanut varhaisempiin aikoihin verrattuna ja koska tieto on käynyt erittäin tärkeäksi kansan syville riveille, jotka voivat saada tietonsa vain äidinkielellään eli siis Suomessa suomenkielisen opetuksen ja kirjallisuuden kautta, on suomalaiseen sivistystyöhön käytettäviä varoja lisättävä siten, että näihin tarkoituksiin määrätyt julkiset varat jaetaan suomalaisen ja ruotsalaisen sivistysyhteisön kesken väestösuhdeperiaatteen mukaan.
...
Suomen kieli on oleva ainoa virallinen kieli. Kuitenkin on ruotsalaiselle väestölle turvattava oikeus käyttää omaa kieltänsä omien paikkakuntien virastoissa sekä annettava oikeus sivistykselliseen itsehallintoon henkilökohtaisen valinnan pohjalla.

Pohtiva

Tarkemmin ajatellen Olav S. Melinin ajatus rinnastaa 1930-luku nykypäivään oli erittäin osuva. Rkp, Höblä ja niiden lähipiiri valehteli surutta ja leimasi Suomea natsimieliseksi ulkomaille omia tavoitteitaan ajaakseen jo silloin.

[Roope]

Höblä julkaisee vähän lukiolaistaidetta:

Sofia Parland: Hallitus ei ole joutsenia

Keittiön lampun talvisessa hehkussa eläköityi eräs lapsuus. Stella-täti on kuollut.

[...]

Äiti sanoi, että Stella oli onnekas, kun hänen ei tarvinnut nähdä sotaa ja sinimustaa hallitusta.

[...]

Vihaan paikallisjunia, ne ovat niin rumia. Voi melkein tuntea istuimien muovin hajun junien sisätiloissa sekoittuneena kallioilta leikatun ruohon tuoksuun. Vihaan suomenkielisiä ääniä kovaäänisissä ja kuinka suomalaisten asemien nimet kulkevat LED-nauhojen yli. Kauklahti, Köyhämäki - just joo. Kuten Purra sanoi: "Jos saisin aseen, paikallisjunissa olisi ruumiita, you see".

Koska junissa on suomalaisia miehiä. He myös puhuvat, joskus, ja odottavat minun siirtyvän, kun he mutisevat "anteeksi" kuin mitkäkin Akaki Akakijevitšit. Ja sitten se katse, jonka suomalaiset miehet heittävät ohi mennessään. Kuin kylmä, kuollut hauki olisi saanut Viagraa. Juskat kaljamahoineen ja rasvaisine hiuksineen, jotka tarttuvat minua niskasta ja kysyvät, mitä minä myyn. Nämä beigenväriset, ryppyiset nahkasäkit, jotka on kääritty rätteihin ja liian tiukkoihin farkkuihin, saavat minut tuntemaan itseni enemmän Majakovskiksi kuin Gogoliksi, suoraan sanoen.

Kyllä, Purra voi kutsua itseään feministiksi, ja minä voin nauraa hänelle, onhan hän naimisissa vanhan äijän kanssa. Hän saa itkeä niin paljon kuin haluaa suomalaisten miestensä haudoilla.

Synnyin perjantaina, putosin alas IKL:n mädäntyneestä sukupuusta. Mutta äidinisäni Nikke, joka kuoli sodassa, oli ainoa, jonka äidinkieli oli suomi. Eikä hän koskaan uskonut Suur-Suomeen tai fennomaniaan. Ei suomen kieltä minulle!

Nykyään synnyn uudestaan joka perjantai ja eristän itseni kaikista, jotka yrittävät puhua kanssani suomea. Yritän paeta ja piiloutua kaikilta rumilta Marimekko-mekoilta. Jonkinlaisia tunnistamattomia mustia säkkejä, joissa Unikko-kuviot. Voin vain arvata, onko niiden sisällä ehkä tätejä, koska ne ihmettelevät "where are you from?". Olen Suomesta. "But where are you from originally?" Olen syntynyt Suomessa, kasvoin Suomessa, tulen kuolemaan Suomessa. "But where are your parents from?" Vanhempani ovat helvetistä. Minä olen demoni! Juokse matkoihisi ennen kuin syljen päällesi.

Tanssin Joutsenlampea koko yön yökerhon lattialla, kuvittelen kuulevani Tšaikovskia teknona. Teen pliéni aivan kuten tiukka neuvostotäti opetti minua balettitunneilla.

Hallituksessa olevat eivät edes osaa tanssia Joutsenlampea, vaikka kuinka yrittäisivät. Heidän jalkansa ovat kuin silitysraudat – kuten neuvostotäti sanoi – ja sormet kuin tikut. He eivät ole joutsenia ollenkaan, he ovat kuin muoviflamingoja Trumpin ruohikolla. Ja he yrittävät – voi kuinka he yrittävät tanssia balettia.  (käännös)

Hbl: Sofia Parland: Regeringen är inga svanar alls 24.8.2023  (maksumuuri)

[jmk]

^ Mitä mä just luin?

Jos tuo ei ole vihapuhetta niin mikä sitten?

[Lalli IsoTalo]

^ Mitä mä just luin?

Jos tuo ei ole vihapuhetta niin mikä sitten?

Sananvapauden mahdollistamaa omakuvaa.

Kirjoittajan kuvia löytyy täältä, omalla vastuulla:
https://www.google.com/search?q=Sofia+Parland&tbm=isch&ved=2ahUKEwiD2evCifWAAxUKgosKHa75DmMQ2-cCegQIABAA&oq=Sofia+Parland&gs_lcp=CgNpbWcQAzIECCMQJ1AAWABg5AtoAHAAeACAAT2IAT2SAQExmAEAqgELZ3dzLXdpei1pbWfAAQE&sclient=img&ei=OS_nZMPYLYqErgSu87uYBg&bih=452&biw=946&hl=fi

[Roope]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski, joka vierailee nykyään säännöllisesti Suomessa Hufvudstadsbladetin hallituksen puheenjohtajana, moittii Höblässä vielä jälkikäteen Sanna Marinia, joka ei lupauksistaan huolimatta käyttänyt pääministerinä koskaan ruotsin kieltä julkisesti.

DN:s Peter Wolodarski uppmanar finlandssvenskarna: Gör inte avkall på era traditioner

Mediechefen som i somras tog klivet över Östersjön tycker det är märkligt och omodernt att statsminister Sanna Marin inte klarade av att tala svenska.

Hbl 6.11.2023  (maksumuuri)

Wolodarski sanoo uskovansa ruotsin kielen uuteen nousuun Suomessa, koska "Suomen ja Ruotsin turvallisuustilanne", "yhteinen historia" ja koska presidentti Niinistö siirtyi viimeisimmässä tapaamisessaan hänen kanssaan ruotsin ja englannin käyttämisestä pelkkään ruotsin kieleen.

– On toki selvää, että se tarkoittaa jotain, jos valtionjohtajan puolelta tehdään tuollainen valinta, toteaa Wolodarski.

Hän on seurannut myös vastakkaista esimerkkiä, silloisen pääministeri Sanna Marinin Ruotsin vierailua.

– Ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan Ruotsissa hän ei sanonut edes "hej" ruotsiksi, vaan hän käytti heti englantia. Minusta se kuuluu suunnilleen pääsyvaatimuksiin [Suomen] pääministerille tai presidentille, että vaikka ruotsin puhuminen on vaikeaa, puheeseen on liitettävä tietyt perustavat asiat [ruotsiksi]. Muuten annetaan uskomattoman outo signaali ihmisille sekä Ruotsissa että Suomessa.

Wolodarski lisää, että ei ollut "ajanmukaista" olla puhumatta ruotsia.

– Petyin häneen, koska olen pitänyt häntä monissa muissa asioissa rohkeana ja eteenpäin katsovana ja modernina. Mutta tämä tuntui hyvin epämodernilta!  (käännös)

Wolodarski rinnastaa haastattelussa suomenruotsalaiset vähemmistönä Euroopan juutalaisiin, mutta tarkentaa sen verran, että juutalaisia on vainottu enemmän kuin suomenruotsalaisia.

[Näkkileipä]

Wolodarski ei tunnu ymmärtävän, ettei suomalaisilla ole mitään velvollisuutta puhua ruotsia ruotsalaisen seurassa. Mikä logiikka siinä on, että suomalaisten odotetaan automaattisesti vaihtavan äidinkielensä ruotsiksi, ruotsinkielisen seurassa, mutta jostain syystä vain ruotsinkielisillä on täydellinen oikeus omaan äidinkieleensä, tuota oikeutta omaan äidinkieleensä, ei tietenkään sallita suomenkielisille, vaikka Suomen laki pitää molempia kieliä yhdenvertaisina.

Ja sitten vielä ihmetellään suomalaisten asenneongelmia ruotsin kieltä kohtaan.

[Hippo]

Wolodarski ei tunnu ymmärtävän, ettei suomalaisilla ole mitään velvollisuutta puhua ruotsia, ruotsalaisen seurassa. Mikä logiikka siinä on, että suomalaisten odotetaan automaattisesti vaihtavan äidinkielensä ruotsiksi, ruotsinkielisen seurassa, mutta jostain syystä vain ruotsinkielisillä on täydellinen oikeus omaan äidinkieleensä, tuota oikeutta omaan äidinkieleensä, ei tietenkään sallita suomenkielisille, vaikka Suomen laki pitää molempia kieliä yhdenvertaisina.

Niin, suomalaiset näyttävät olevan pohjimmiltaan alamaiskansa. Alamaisuutta osoitamme jatkuvasti esimerkiksi suhteellamme ruotsin kieleen. Minulle entisten conquistadorien jälkeläinen kerran ihmetteli, että miksi me jatkuvasti annamme pienen vähemmistön vetää itseämme hanuriin. Samaa puhui kerran bulgarialainen lady. En osaa noihin kysymyksiin vastata muuta kuin tuon ylempänä esittämäni näkemyksen.

[Roope]

Ruotsalaisuuden päivän kunniaksi Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski, joka vierailee nykyään säännöllisesti Suomessa Hufvudstadsbladetin hallituksen puheenjohtajana, moittii Höblässä vielä jälkikäteen Sanna Marinia, joka ei lupauksistaan huolimatta käyttänyt pääministerinä koskaan ruotsin kieltä julkisesti.

Riikinruotsalaisen esittämä pääministerikritiikki antoi suomenruotsalaisille luvan esittää raivonsa siitä, että Suomen pääministeri ei edes teeskennellyt käyttävänsä ruotsia.

Pääkirjoitus: Miksi ruotsinkielinen Suomi ummisti silmänsä Sanna Marinin haluttomuudelta puhua ruotsia?

Tarvittiin riikinruotsalainen lausumaan selväkielellä sen mielettömyys, että Suomen pääministeri ei pystynyt ilmaisemaan mitään ruotsiksi. Tai vielä pahempaa: hän ei halunnut.

"Petyin häneen, koska olen pitänyt häntä monissa muissa asioissa rohkeana ja eteenpäin katsovana ja modernina. Mutta tämä tuntui hyvin epämodernilta!"

Näin sanoi Dagens Nyheterin päätoimittaja Peter Wolodarski Hufvudstadsbladetin haastattelussa ruotsalaisuuden päivänä.

Henkilö, josta hän puhui, on Suomen entinen pääministeri Sanna Marin.

Marin tunnettiin aikanaan hallituksen johtajana monesta, ei vähiten karismastaan julkisissa esiintymisissään. Se, mitä Sanna Marin ei tehnyt julkisesti, oli puhua ruotsia.

Siinä suhteessa Marin oli lähes ehdoton pääministeriaikanaan. Myös niissä tilanteissa, joissa hän olisi voinut käyttää kohteliaisuusfraaseja, jotka eivät vaatineet syvempää ruotsin osaamista.

[...]

Ja sitten tuli Sanna Marin. Pääministerikautensa alussa Marin kertoi, että hän oli aloittanut ruotsin oppitunnit, mutta myöhemmin hän viestitti, ettei niille ollut aikaa.

Ei edes silloin, kun Marin vieraili Ahvenanmaalla, joka on lain mukaan yksikielisesti ruotsinkielinen, hän puhunut maakunnan kieltä.

Onko Suomen pääministerin osattava ruotsia?

Ruotsalainen päätoimittaja voi kommentoida, että "on melkein pääsyvaatimus", että pääministeri tai presidentti puhuu ruotsia, mutta taitoa ei voi edellyttää ensisijaisesti Ruotsin tai suomalais-ruotsalaisen yhteistyön vuoksi

Sen sijaan kysymys on siitä, että Suomessa on kaksi kansalliskieltä ja merkittävällä osalla kansasta on ruotsi äidinkielenä. Ja hallitushan hallitsee myäs suomenruotsalaisia.

Mutta mitä ajattelevat Suomen ruotsinkieliset?

HBL arvosteli Marinin puutteellista ruotsia muun muassa syksyllä kolumnissa. Ruotsinkielinen Yle otti asian esiin ja sai jonkin verran huomiota. Muuten on ollut täysin hiljaista.

Sosialidemokraatit on vanhastaan kaksikielinen puolue, mutta tavattoman suositun puheenjohtajan arvostelu edes sisäisesti tuli tuskin kyseeseen. Vain jotkut yksittäiset sossut esittivät varovaisia kommentteja.

Rkp ei nostanut kysymystä esiin julkisesti – asiakysymysten edistäminen painoi varmaankin enemmän kuin hallituskumppanin syyttäminen puutteellisesta kielitaidosta.

[...]

Presidenttiehdokkaista suurin osa puhuu hyvää ruotsia ja kaksi, Stubb ja Li Andersson, puhuu sitä äidinkielenään. Mutta tulee uusia vaaleja ja uusia henkilöitä yhteiskunnan huippuvirkoihin, ja kysymystä heidän suhtautumisestaan ruotsin kieleen ei voi jättää sattuman varaan.

Yksittäisen henkilön kielitaito ei ole merkittävä samalla tavalla kuin esimerkiksi ruotsin lainsäädännöllinen asema tai hallitusohjelman toimet. Siitä huolimatta sillä on symboliarvoa, että johtavat poliitikot puhuvat ruotsia – tai eivät puhu sitä.

Esimerkiksi Kanadassa on lähes mahdotonta ajatella, että henkilöstä, joka ei puhu sujuvaa ranskaa, tulisi pääministeri, puhumattakaan hollannista ja ranskasta Belgiassa.

Myös Suomessa on täysin kohtuullista vaatia ainakin auttavaa ruotsin taitoa. Ja viime kädessä suomenruotsalaisten on uskallettava vaatia sitä.  (käännös)

Hbl: Ledare: Varför blundade Svenskfinland för Sanna Marins ovilja att tala svenska? 13.11.2023

Nämä eivät ymmärrä hävetä röyhkeyttään. Suomenruotsalaisilla (5 %) on äänioikeus ja yksi ääni sillä missä muillakin.

Esimerkkeinä käytetyissä Kanadassa ja Belgiassa on monin tavoin aivan toisenlainen tilanne kuin Suomessa. Kanadassa on ranskankielisiä noin neljännes kansalaisista, ja 80-prosenttisesti ranskankielinen Quebec on yksikielinen.

Kaksikielisyyden esikuvaksi varmaan huonoiten maailmassa soveltuvassa virallisesti kolmikielisessä Belgiassa on erikseen yksikieliset Flanderi ja Vallonia. Maa ja puolueet ovat jakautuneet kielen mukaan, ja politiikka on siksi loputonta tappelua.

[Golimar]

Suomenruotsalaisilla (5 %) on äänioikeus ja yksi ääni sillä missä muillakin.

Itseasiassa vaalipiirikikkailun ansiosta RKP saa tuplamäärän kansanedustajia verrattuna siihen mikä sen ääniosuus on.

[jmk]

Itseasiassa vaalipiirikikkailun ansiosta RKP saa tuplamäärän kansanedustajia verrattuna siihen mikä sen ääniosuus on.

Häh?

Tämän vuoden vaaleissa RKP sai 4,3% äänistä ja 9 paikkaa. Suoraan ääniosuuden mukainen paikkamäärä olisi 200*0.043 = 8,6 paikkaa, eli varsin lähelle osui.

Muilla pikkupuolueilla on kyllä mennyt huonommin. Liike Nyt sai 2,4% äänistä, mutta sai vain yhden paikan. Ääniosuuden mukainen määrä olisi ollut 200*0.024 = 4,8 paikkaa...