Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Tabula Rasa]

Noh, uusi aloite sitten ruotsin kansalliskieliaseman viemiseksi ja asettamiseksi virallisesti vähemmistökieleksi samaan asemaan kuin saame?

[elven archer]

Onko kyse pelkästä poliittisesta pelistä vai ovatko kansanedustajat noin pääsääntöisesti todellakin noin idiootteja? Eihän kukaan kouluajat muistava voi kuvitella, että pakollinen ruotsi toisi käyttökelpoisen kielitaidon laajalle osalle kansaa.

Kansanedustajien pitäisi mennä käymään yliopistojen ruotsin tunneilla kuuntelemassa, mikä on kansakunnan akateemisesti terävimmän tai innokkaimman osan osaaminen. Kyllä siellä vedetään matalan aidan ylitse, koska ei voi reputtaa 90 % kurssilaisista. Siinä teille on sitä saatanan bisnes-ruotsia! Onnea vain kauppojen hieromiseen sillä kielitaidolla. Minua niin korpeaa tämä idioottien maa tai ainakin idioottien johtama maa. Perkele. Ruotsiksi ei ole edes kunnon kirosanoja. Jumalauta.

[crissaegrim]

Anna Kontula (Vas) haluaa, että sekä suomesta että ruotsista tehdään toisena kielenä vapaaehtoisia, jotta lapset voivat valita useamman kielen äidinkielen lisäksi.

Luinko minä nyt oikein? Suomi toisena kielenä vapaaehtoiseksi, jotta lapset voivat valita useamman kielen äidinkielen lisäksi?
Haluaako Anna Kontula, että suomen opettelu Suomessa on vapaaehtoista?

- En ole kuitenkaan vielä lukenut aloitetta, enkä ole varma, kuinka tulen äänestämään. En myöskään pidä äärioikeistolaisista äänenpainosta, joita keskustelussa on ollut.

...Eli suomeksi: hyvä aloite, mutta emmä kannata, koska persut (äärioikeisto!) on samaa mieltä.

[Supernuiva]

Onko kyse pelkästä poliittisesta pelistä vai ovatko kansanedustajat noin pääsääntöisesti todellakin noin idiootteja?

Ruotsihan tuli kouluihin Johannes Virolaisen RKP:n kanssa tekemien lehmänkauppojen tuloksena, joten tämän päätöksen taustalla on ollut ainakin alussa puhdas poliittinen peli.

Voisiko ryhmäkuri myös vaikuttaa poliitikkojen puheisiin? Tällöin keksitään vaikka mitä merkillisimpiä selityksiä, jottei heidän tarvitse sanoa puoluejohtajien päättäneen tätäkin asiaa kansanedustajien puolesta.

[elven archer]

Voisiko ryhmäkuri myös vaikuttaa poliitikkojen puheisiin? Tällöin keksitään vaikka mitä merkillisimpiä selityksiä, jottei heidän tarvitse sanoa puoluejohtajien päättäneen tätäkin asiaa kansanedustajien puolesta.

Pahoin pelkään, että puolet muutosvastarinnasta johtuu puoluekurista. Toisaalta, ihmisten idiotismi ei ikinä lakkaa hämmästyttämästä minua syvyydellään ja laajuudellaan. Mutta esim. jossain Kokoomuksessa varmasti täytyy pitää suuta soukemmalla, kun siinähän on malliesimerkki puolueesta, jossa pari ihmistä tekee kaikki päätökset kaikkien puolesta. Mainostoimisto varmaan ohjeistaa kuitenkin puoluetoimistoa, joka taas ohjeistaa edustajia näyttelemään roolinsa hyvin.

[elven archer]

Nuo puheet kuitenkin ovat täysin irrallaan todellisuudesta. Ne eivät mitenkään kuvasta tämän päivän kansainvälistä työelämää. Ruotsissakin yrityksissä yhä useammin puhutaan englantia jo valtavan määrän maahanmuuttajia takia. Muissa Pohjoismaissa ei puhuta ruotsia toisin kuin tuossa yllä eräskin Vihreä näköjään kuvittelee. Suurin ruotsin vaatija Pohjoismaiseen yhteistyöhönhän taitaa ollakin Suomi, muille sopisi hyvin englanti. Mutta ihan kuin joillain poliitikkojen satunnaisilla kokouksilla olisi painoarvoa tässä asiassa muille kuin kouralliselle poliitikkoja. Kas, siinäpä peruste pakkoruotsittaa koko väestö.

Se, mikä noissa Vihreissä tässäkin kysymyksessä ärsyttää, että he ovat täysin kangistuneita kaavoihinsa. He toistelevat samaa stereotyyppistä latteutta. He ovat muutosvastarinta. He ovat Impivaaran asukkeja. He ovat konservatiiveja, jotka haluavat tukea sellaista puhdasta itsekkyyttä, mitä pakkoruotsin vaatiminen toisilta on.  Perussuomalaiset haluavat tässä tukea yksilönvapautta ja modernia tarvepohjaista osaamista. Ei päntätä jotain vain, "koska se on toinen kansalliskieli", vaan luetaan kieliä yksilön ja miksei yhteiskunnankin omiin tarpeisiin ja haluihin.

[-PPT-]

Olen aina pitänyt puheita rikkaiden ruotsinkielisten säätiöiden lahjomista poliitikoista täytenä hölynpölynä mutta se vimma miten tuota ruotsin kielen pakollisuutta puolustetaan poliitikkojen taholta pistää väkisinkin miettimään, että mahtaakohan sittenkään olla kyse ihan hölynpölystä.

[nollatoleranssi]

Olen aina pitänyt puheita rikkaiden ruotsinkielisten säätiöiden lahjomista poliitikoista täytenä hölynpölynä mutta se vimma miten tuota ruotsin kielen pakollisuutta puolustetaan poliitikkojen taholta pistää väkisinkin miettimään, että mahtaakohan sittenkään olla kyse ihan hölynpölystä.

Lahjontaa voi tehdä monella tavalla, ei aina rahallisesti vaan myös suhteilla jne. Ei tietenkään kaikki poliitikot ole lahjottuja, osa heistä asettuu ryhmäpäätöksen taakse ja osa pelkää venäjän kielen valtaa. Mutta hyvin usein ne poliitikot ja muut tahot (mm. kulttuuriväki), jotka aiheesta eniten puhuvat julkisuudessa, niin 10.000€++:a tulee enemmin tai myöhemmin tilille. Epäilen että tietyissä tapauksissa rahan tuleminen tiedetään jo etukäteen.

[nollatoleranssi]

Mats Nylund kirjoittaa, että Ruotsi on Suomen tärkein kauppakumppani.

- On taloudellisesti hyvin, hyvin epäviisasta, ettemme pyri parhaan mahdollisen ruotsin kielen ylläpitämiseen, koska menestyksekäs kaupankäynti edellyttää hyvää kommunikaatiota.

Tämä on tyypillinen tyyli häivyttää järkevä keskustelu aiheen taustalta. Missähän määrin ruotsalaisten kanssa käytetään kauppakielenä englantia? Toisekseen tuo on suoranaista ihmisten huijausta, koska kauppamäärien erot ovat marginaaleja ja ruotsin kielen osaamisesta Suomessa ei ole pulaa...

(Venäjä on kai näistä ainoa maa, jonne Suomi voisi viedä paljonkin enemmän).

Tilastot Tullin sivuilta

[Roope]

Vastavetona Vapaa kielivalinta ry:n kansalaisaloitteeseen Folktinget käynnisti lauantaina "Våga svenska"-kampanjan (ja samalla Rkp:n eurovaalikampanjan). Teemana kampanjassa siis ruotsin kielen puhumisen "uskaltaminen" viitaten muun muassa Ruotsin tiedotusvälineissä viime eduskuntavaalien alla levitettyihin huhuihin Suomen ruotsinkielisten väkivaltaisesta vainosta. Rohkeuttaan voi osoittaa jättämällä omat tai yrityksen tiedot Folktingetille, jolloin saa nimen virtuaaliviiriin.

Useampi uskaltaa puhua ruotsia uuden kampanjan myötä

Våga Svenska 2014 on Folktingetin vastareaktio kansalaisaloitteelle kouluruotsin lopettamisesta. Kampanjan on tarkoitus houkutella puhumaan ruotsia ja sitä levitetään sosiaalisessa mediassa.

Våga Svenska 2014 -kampanja on saanut alkunsa vastareaktiona kouluruotsin lakkauttavaan kansalaisaloitteeseen, mutta myös reaktiona siihen, että Vapaa kielivalinta -järjestö kerää rahaa levittääkseen syksyllä lukioihin materiaalia siitä, mitä positiivista kouluruotsin lakkauttamisessa heidän mukaansa on. Anna Jungner Nordgren (Rkp) Folktingetista on sitä mieltä, että on sääli, että ihmiset ovat ryhtyneet ruotsin kieltä vastaan.

- On ikävää, että ihmiset keräävät rahaa kieltä vastaan. Våga Svenska onkin ajankohtainen monissa tilanteissa, mitä tulee ruotsia vastaan tehtyihin hyökkäyksiin.

Kampanjan avulla Folktinget toivoo useamman uskaltavan puhua ruotsia.

- Haluamme antaa ruotsinkielisille pikku tönäisyn, jotta he uskaltavat puhua ruotsia, mutta kutsua myös suomenkielisiä, jotka yhtä mielellään voivat puhua niin ruotsia kuin suomeakin.

Kampanja yli kielirajojen

Anna Jungner Nordgren on ollut tyytyväinen kampanjan tähän mennessä saamaan vastakaikuun, ja uskoo, että osallistuminen tulee leviämään yli kielirajojen.

- Sekä suomen- että ruotsinkieliset tykkäävät meistä sosiaalisessa mediassa ja tukevat meitä kotisivuillamme, joten en usko tämän olevan jotain, josta vain suomenruotsalaiset välittävät.

Suurimmaksi osaksi sosiaalisessa mediassa

Våga Svenska 2014 -kampanjaa käydään enimmäkseen sosiaalisessa mediassa, jossa voi esimerkiksi haastaa kaverit lataamalla videon itsestään, jossa kertoo, miksi uskaltaa puhua ruotsia ja sitten haastaa useammat tekemään saman asian. Sosiaalisen median ulkopuolella voi aktivoitua Våga Svenskan kotisivuilla, jossa voi osoittaa ottavansa kantaa ripustamalla viirejä ja tilata ilmaista materiaalia, jossa on sanoma.

Parantaa asenteita

Anna Jungner Nordgren toivoo, että ennen vuoden loppua yhä useampi puhuu ruotsia.

- Toivon, että kuulemme enemmän ruotsia arkipäivässä ja että olemme parantaneet asennetta ruotsin kieleen. Sen lisäksi toivon, että olemme epädramatisoineet sen, että meillä on tässä maassa kaksi kieltä, sillä eihän siinä oikeastaan ole mitään niin hirveän kummallista.  (käännös)

Svenska Yle: Fler ska våga svenska med ny kampanj 7.4.2014

[elven archer]

- On ikävää, että ihmiset keräävät rahaa kieltä vastaan. Våga Svenska onkin ajankohtainen monissa tilanteissa, mitä tulee ruotsia vastaan tehtyihin hyökkäyksiin.

Sanattomaksi vetää. Jos ihmisen halu päättää omista asioistaan, omista kielivalinnoistaan on hyökkäys jotain valitsematta jäänyttä kieltä vastaan, niin onpa melkoista. Ilmeisesti noiden mielestä kaikkien maailma pyörii ruotsin kielen ympärillä ja että sen kuuluukin pyöriä. Jos ei halua oppia ruotsia, onkin ruotsin kielen vastainen. Jos haluaa edes vapauden valita, mitä kieliä oppii äidinkielensä lisäksi, niin onkin ruotsin kieltä vastaan. Ainoastaan pakon opiskella ruotsia kannattaminen ei ole noiden mielestä ruotsin kielen vastaista toimintaa.

[C-Nile]

Niin kauan kuin meillä on kaksi kansalliskieltä, ei asia ole ajankohtainen, muotoilee Kristiina Salonen (Sdp)

Eli niin kauan, kuin meillä on tietty laki, sitä ei voida muuttaa. Sitten jos laki itsekseen muuttuu, voidaan asiasta keskustella.

[elven archer]

Niin kauan kuin meillä on kaksi kansalliskieltä, ei asia ole ajankohtainen, muotoilee Kristiina Salonen (Sdp)

Eli niin kauan, kuin meillä on tietty laki, sitä ei voida muuttaa. Sitten jos laki itsekseen muuttuu, voidaan asiasta keskustella.

Niinpä! Ja ilmeisesti pitkälle 60-luvullekaan asia ei ollut ollenkaan ajankohtainen, koska silloinkin oli kaksi kansalliskieltä, mutta ei pakollista ruotsia kouluissa. Nyt nuo puhuvat siihen malliin kuin asia olisi aina ollut nykyisellä tolalla.

[Possumi]

Debaatti ei ole muuttunut miksikään - samat argumentit jauhettu vuosikymmeniä.

Ennen kuin jokin poliittinen liike tai puolua ottaa asiakseen järjestelmällisesti ajaa pakkoruotsin nurin niin tavallisella 'kansalaiskeskustelulla' ei saada mitään aikaan koska vastapuolen argumentit ovat suoraan absurdanista - ja heillä on instituutiot tukenaan.

Tarvittaisiin jonkinlainen pakkoruotsin vastainen 'Bestyr-forum' joka keräisi ensalkuun vastaavanlaisen 'vakioargumentit' pamfletin aiheesta ja jakaisi sen Suomalaiskoteihin. Päästäisiin ainakin jankuttamasta näitä ikiaikaisia itsestäänselvyyksiä ja puhumaan itse asiasta.

[nollatoleranssi]

Ruotsin kielestä negatiivinen puhuminen on Suomessa tabu-aihe. Varsinkaan suomenruotsalaisiin yksikään toimittaja ei uskalla koskea pitkällä tikulla. Itsekin olisin toivonut, että näitä "tässäkin ketjussa" esillä pitämiäni väitteitä olisi rohkeasti uskallettu käsitellä, mutta yksikään toimittaja ei ole uskaltanut kirjoittaa niistä halaistua sanaa tai tutkia asiaa mitenkään päin (vaikka olen muutaman sähköpostinkin aiheesta laittanut).

Toisenlaisia juttuja uskalletaankin kirjoittaa... Viimeisimpänä tämä Iltalehden uutisoima tapaus, joka levisi sellaisenaan kaikkiin muihinkin lehtiin mm. HS:ään.

[Griffinvaari]

Ruotsin kielestä negatiivinen puhuminen on Suomessa tabu-aihe. Varsinkaan suomenruotsalaisiin yksikään toimittaja ei uskalla koskea pitkällä tikulla. Itsekin olisin toivonut, että näitä "tässäkin ketjussa" esillä pitämiäni väitteitä olisi rohkeasti uskallettu käsitellä, mutta yksikään toimittaja ei ole uskaltanut kirjoittaa niistä halaistua sanaa tai tutkia asiaa mitenkään päin (vaikka olen muutaman sähköpostinkin aiheesta laittanut).

Toisenlaisia juttuja uskalletaankin kirjoittaa... Viimeisimpänä tämä Iltalehden uutisoima tapaus, joka levisi sellaisenaan kaikkiin muihinkin lehtiin mm. HS:ään.

Aihetta sivuten, miksei yksikään tutkija tai toimittaja ole ottanut aiheekseen julkisten tiedotusvälineiden itse-sensuuria, mielenkiintoinen tieto olisi missä määrin esim. ylen tavoite monikulttuurisuuden tukemisesta, sisältääkin sensuuria.

[foobar]

Sen lisäksi toivon, että olemme

epädramatisoineet

sen, että meillä on tässä maassa kaksi kieltä, sillä eihän siinä oikeastaan ole mitään niin hirveän kummallista.

Kun suomalaisuus epädramatisoidaan, se avataan perusteettomankin kritiikin kohteeksi ja tanssitaan aina ilosta, kun joku onnistuu rakentamaan uuden olkiukon hakattavaksi.

Kun ruotsin kieli epädramatisoidaan, tehdään selväksi ettei sen syvään kumartamista ole kritisoiminen, ja että ei ole mitään kummallista siinä, että 95% kansasta tanssii 5% pakkomielteiden mukaan.

Kummallista, kuinka käytännössä samaa aatesuuntaa edustavat ihmiset voivat nähdä termin merkityksen täysin eri tavoin riippuen siitä, mikä on kohde. RKP:läiseen ajatusmaailmaan tällainen tasapuolisuuden käsite istunee kuitenkin kuin nyrkki suomenkielisen juntin silmään.

[vihapuhegeneraattori]

Olen aina pitänyt puheita rikkaiden ruotsinkielisten säätiöiden lahjomista poliitikoista täytenä hölynpölynä mutta se vimma miten tuota ruotsin kielen pakollisuutta puolustetaan poliitikkojen taholta pistää väkisinkin miettimään, että mahtaakohan sittenkään olla kyse ihan hölynpölystä.

Viimeistään vaalirahakohun jälkeen itseltäni hävisi viimeisetkin epäilyt siitä millä pakkoruotsia ylläpidetään. Ei jokainen edustaja tietenkään saa rahatukkoa käteen. Mutta puolueille tulee aina jostain vaalirahaa, ja muuta hyötyä.

[foobar]

Olen aina pitänyt puheita rikkaiden ruotsinkielisten säätiöiden lahjomista poliitikoista täytenä hölynpölynä mutta se vimma miten tuota ruotsin kielen pakollisuutta puolustetaan poliitikkojen taholta pistää väkisinkin miettimään, että mahtaakohan sittenkään olla kyse ihan hölynpölystä.

Viimeistään vaalirahakohun jälkeen itseltäni hävisi viimeisetkin epäilyt siitä millä pakkoruotsia ylläpidetään. Ei jokainen edustaja tietenkään saa rahatukkoa käteen. Mutta puolueille tulee aina jostain vaalirahaa, ja muuta hyötyä.

Onkohan kukaan koskaan yrittänyt arvioida niiden liikkuvien äänestäjien määrää joille pakkoruotsin ylläpito on kynnyskysymys ehdokasta valittaessa? Olettaisin, että nämä äänestäjät ovat täysin olematon intressiryhmä, koska ne joille asia painaa vaakakupissa eniten äänestävät aina ja ikuisesti RKP:tä. (Ruotsinkielenopettajat voisivat hypoteettisesti olla toinen, mutta ovatko hekään kovin suuri tai liikkuva äänestäjäryhmä?)

Joko poliitikot ovat idiootteja, tai he saavat varsin konkreettisia etuja intressiryhmiltä siitä, että kannattavat tällaista politiikkaa niin järkähtämättä, kansan enemmistön tahdosta piittaamatta. Jos he tavoittelisivat suurta äänisaalista, olisi periaatteessa ilmeisen helppoa vaihtaa kantaansa ja saada näin kilpailuetu äänestäjien keskuudessa. Näin tekevät poliitikot ovat PS:n ulkopuolella kuitenkin erittäin harvassa. Kovasti epäilen, että palkintovirkoja, hyvävelistipendejä ja vaalikampanjoita kummasti helpottavia lahjoituksia liikkuu (sekä ehdokkaille että puoluekoneistoille), koska muutoin tuollainen ehdokaskäyttäytyminen on lähinnä järjenvastaista - siis ottaen huomioon nuo kansan gallupeissa esittämät tahtotilat.

[l'uomo normale]

Pakollinen ruotsi on itsestäänselvyys
Aloite pakollisesta kouluruotsista tulee pian esille

Kun sain sunnuntaina papruhöblän lahjaksi, niin pannaan tarkempaa tilastoa: 200:sta kansanedustajasta vastasi 115, pakkoruotsia vastusti 21 kansanedustajaa, kannatti 61 ja 33 ei tiennyt/halunnut vastata. 85 kansanedustajaan HBL ei saanut yhteyttä. Eli käytännössä 82 kansanedustajaa ilmaisi mielipiteensä. Ei osaa/halua vastata ja ei edes viitsi lähettää vastausmailia HBL:lle replynä lienee osin sama asia. Melko turhia tällaisest kyselyt sinällään, mutta aina niitä tehdään. Vain kaksi Kokoomuksen kansanedustajaa 19 perussuomalaisen lisäksi ilmoitti julkisesti kannattavansa pakkoruotsin poistamista. Pakkoruotsiin kriittisesti suhtautuvia on varmasti enemmän, mutta haluttomia ovat ottamaan mitäään kantaa.

Ei osaa sanoa vastauksen lähettivät persujen Pentti Kettunen, Laila Koskela, Ritva Elomaa, Maria Tolppanen, Pirkko Mattila, Reijo Hongisto ja Kaj Turunen. Pietari Jääskeläinen, Kimmo Kivelä, Jussi Halla-aho, Tom Packelen, Arja Juvonen, Mika Niikko, Jari Lindsttröm, Anne Louhelainen, Olli Immonen, Johanna Jurva ja Hanna Mäntylä, samoin kuin ex-persu James Hirvisaari eivät viitsineet vastata mitään.

Vihreistä kyselyn skippasivat Tuija Brax, Pekka Haavisto, Ville Niinistö ja Jani Toivola.

Sosiaalidemokraateista EOS-vastauksen lähettivät Heli Paasio, Anneli Kiljunen, Jouko Skinnari, Matti Saarinen, Johannes Koskinen, Eeva-Johanna Eloranta ja Raimo Piirainen. Kyselyn skippasivat Kari Rajamäki, Pia Viitanen, Saara Karhu, Maarit Feldt-Ranta, Katja Tuomela, Suna Kymäläinen, Mika Kari, Mikalel Jungnert, Lauri Ihalainen, Merja Mäkisalo Ropponen, Rakel Hiltunen, Krista Kiuru, Merja Kuusisto, Tuula Väätäinen, Jutta Urpilainen, Tarja Filatov ja Erkki Tuomioja.

Vasemistoliittolaisista kahden vaiheilla oli Anna Kontula ja vastaamatta jättivät Martti Korhonen,  Paavo Arhinmäki, Merja Kyllönen, Jari Myllykoski, Aino-Kaisa Pekonen, Silvia Modig ja Eila Tiainen.

Vasemmistoryhmän Markus Mustajärvi vastasi ettei ota kantaa ja Jyrki Yrttiaho kannatti pakkoruotsia.

Keskustasta Inkeri Kerola, Mika Lintilä, Elsi Katainen, Seppo Kääriäinen, Sirkka-Liisa Anttila, Mauri Pekkarinen, Timo Kalli, Paula Lehtomäki erikseen ilmoittivat etteivät ota kantaa tai osaa sanoa mielipidettään. Kokonaan vastaamatta jättivät Katri Komi, Mikko Alatalo, Esko Kiviranta, Antti Kaikkonen, Kimmo Tiilikainen, Mirja Vehkaperä, Anne Kalmari, Annika Saarikko, Markku Rossi, Mari Kiviniemi, Anu Vehviläinen, Jari Leppä, Eero Reijonen, Aila Paloniemi, Timo V. Korhonen, Simo Rundgren ja Ari Torniainen.

Kokoomuksesta ei osaa sanoa -vastaus tuli edustajilta Arto Satonen, Sampsa Kataja, Markku Eestilä, Lasse Männistö, Jan Vapaavuori ja Heikki Autto. Kokonaan vastaamatta jättivät Pauli Kiuru, Eero Lehti, Kalle Jokinen, Anne Holmlund, Kari Toivanen, Jukka Kopra, Sofia Vikman, Pertti Salolainen, Pekka Ravi, Markku Mäntymaa, Lenita Toivakka, Sinuhe Wllinheimo, Petteri Orpo, Jyrki Katainen ja Ilkka Kanerva.

RKP:stä jätti vastaamatta kokonaan Ulla-Maj Wideroos. Muut olivatkin pakkoruotsin kannalla. Yleisesti ottaen mitä tunnetumpi vastaaja oli sitä haluttomampi hän oli ottamaan minkäänlaista kantaa, ainakaan pakkoruotsikielteistä, tässä kyselyssä. Arvonsa tuntevammat kansanedustajat lienevät haluttomampia periaatteesta ottamaan osaa kiertokyselyihin ylipäätään, mutta kovin tuntuu aralta aiheelta. Ruotsinkieliset ovat onnistuneet lobbaamaan asiaansa erinomaisesti.

[-PPT-]

Se että yksikään varteenotettava poliitikko ei tartu tilaisuuteen saada valtaisa etulyöntiasema vaaleissa profiloitumalla pakkoruotsin vastustajaksi kertoo jotain että moiseen ryhtymisellä olisi peruuttamattomat seuraukset. Vaikka äänivyöryllä menisikin läpi eduskuntavaaleissa niin pelkkä eduskuntapaikka ei paljon lämmitä kun tie on blokattu tyystin korkeampiin pesteihin.

[Roope]

Yleisesti ottaen mitä tunnetumpi vastaaja oli sitä haluttomampi hän oli ottamaan minkäänlaista kantaa, ainakaan pakkoruotsikielteistä, tässä kyselyssä. Arvonsa tuntevammat kansanedustajat lienevät haluttomampia periaatteesta ottamaan osaa kiertokyselyihin ylipäätään, mutta kovin tuntuu aralta aiheelta. Ruotsinkieliset ovat onnistuneet lobbaamaan asiaansa erinomaisesti.

Odottelevat sitovaa puoluepäätöstä, jonka taakse voivat paeta. Hallituspuolueet tulevat vetoamaan hallitusohjelmaan, mutta mielenkiintoisinta tulee olemaan keskustalaisten kiemurtelu. Kertoohan se jotain, etteivät edes sellaiset pitkän linjan poliitikot kuin Seppo Kääriäinen, Sirkka-Liisa Anttila ja Mauri Pekkarinen halua ilmoittaa kantaansa pakkoruotsiin.

[Roope]

Kaikki lapset eivät saa lukea ruotsia

Espoossa kaikki oppilaat, jotka haluaisivat opiskella ruotsia A-kielenä, eivät saa tehdä niin. Kurssia ei nimittäin toteuteta, jos ryhmä on liian pieni.

Nainen, jonka poika käy koulua eteläisessä Espoossa, kuuli tästä säännöstä ensi kertaa viime vuonna, kun hänen poikansa halusi aloittaa ruotsin opiskelun.

- Siellä oli seitsemän oppilasta, jotka halusivat lukea ruotsia toisena A-kielenä, ja sen katsottiin olevan liian vähän. On äärimmäisen surullista, että hänen ei anneta lukea sitä kieltä, jota haluaa, nainen sanoo.

[...]

Salonen sanoo, että he ovat ajatelleet mahdollisuutta koota oppilaita useista eri kouluista, jotta tarpeeksi suuri ryhmä saataisiin toteutettua.

- Ongelmana on, että valtiolta saamamme käskyn mukaan oppilaat lukevat niitä aineita, joita koulu tarjoaa. Peruskoulu ei voi tarjota kursseja samalla lailla kuin lukio. Siksi on sitäkin tärkeämpää miettiä, kuinka voimme tarjota laajan kielikurssitarjonnan, erityisesti sitä ajatellen, että olemme kaksikielinen maa, sanoo Salonen.  (käännös)

Svenska Yle: Alla barn får inte läsa svenska 15.4.2014

Kieliaihetta epäilemättä sivuten: Varsinais-Suomen Kokoomus ja Rkp päättivät viime viikolla yhteisestä vaaliliitosta ensi eduskuntavaaleissa.

Åbo Underrättelser: SFP i Åboland godkände valförbund med Saml 12.4.2014

[ruikonperä]

Kieliaihetta epäilemättä sivuten: Varsinais-Suomen Kokoomus ja Rkp päättivät viime viikolla yhteisestä vaaliliitosta ensi eduskuntavaaleissa.

Vieläkin tämä vaaliliittohuijaus saa jatkua? Äänestät sanotaan vaikka Ben Zyskowitsia ja äänesi saa Rkpläinen liberaali joka ensimmäiseksi toteaa että ugrilla ei ole edelleenkään oikeutta päättää kielivalinnoistaan. Ei kuulosta kauhean reilulta äänestäjää kohtaan. Yhtä huono vaihtoehto on että äänen saa kokoomuslainen.

Milloinkas se pakko-ruotsin 0% todennäköisyydellä lopettava kansalaisaloite tulee eduskuntaan?

[Roope]

SUOMEN PEN TEMPAISEE LUKEMALLA RUOTSIA ÄÄNEEN

Suomalaiset ruotsin kielen käyttäjät ovat viime aikoina kohdanneet runsaasti väkivallan uhkaa ja jopa väkivaltaa. Suomen PEN on kutsunut koolle kirjailijoita, jotka haluavat osoittaa tukensa ruotsiksi kirjoittamiselle ja iloita kielten keskinäisestä tasa-arvosta. Kirjailijat lukevat joukolla ääneen ruotsiksi kirjoitettua suomalaista kaunokirjallisuutta eduskuntatalon portailla tänään 22.4. klo 14.

Järjestää:
Suomen PEN:n naiskomitea

Suomen PEN 22.4.2014

Suomen PEN kielten välisen tasa-arvon puolesta

Aurinkoinen iltapäivä Eduskuntatalon portailla tiistaina 22. huhtikuuta.

Laura Lindstedt, Kristiina Lähde, Leena Parkkinen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Barbro Holmberg, Markus Nummi, Pilvi Pääkkönen ja Rosa Meriläinen lukevat Edith Södergrania, Henrika Ringbomia, Bo Carpelania, Peter Mickwitzia, Malin Kivelää, Catharina Gripenbergiä...

Rauhanomaisen, runollisen tempauksen ruotsin kieleen ja sen käyttäjiin kohdistuvaa väkivaltaa ja sillä uhkailua vastaan Suomessa järjesti Suomen PENin Naiskomitea puheenjohtajanaan Vilja-Tuulia Huotarinen.

Tempauksesta uutisoivat HBL ja Svenska Yle – katso videot linkeistä.

Suomen PEN 23.4.2014

He taistelevat ruotsin puolesta - lukemalla ääneen

On ihanaa lukea ruotsiksi, vaikka ei osaakaan kieltä kovin hyvin. Tämä on yksi niistä syistä, joiden vuoksi kourallinen lähinnä suomenkielisiä kirjailijoita istuutui eduskuntatalon portaille tiistai-iltapäivänä. Toinen syy on protestoida ruotsivihaa vastaan.

- Uhkailu ja väkivalta ovat todellisuutta niille, jotka käyttävät ruotsia Suomessa. Emme hyväksy sellaisia asenteita, emmekä saa tottua sellaisiin, sanoo kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen, joka on suomalaisen PEN-järjestön naiskomitean puheenjohtaja.

[...]

Ryhmään kuuluivat kirjailija Laura Lindstedt (joka videolla lukee runoilija Peter Mickwitzin kirjaa Passport Somaliland), kirjailijat Leena Parkkinen, Markus Nummi, ja Pilvi Pääkkönen, runoilija ja kääntäjä Kristiina Lähde, ohjaaja Barbro Holmberg sekä kirjailija ja poliitikko Roosa Meriläinen.

- On todella surullista, että tarvitaan tällaista mielenosoitusta, sanoo Leena Parkkinen. Hän kertoo kuulleensa hiljattain Kataloniassa kehuja, kunka hyvin kieliryhmät elävät rinnakkain Suomessa.

- Oli noloa, kun oli pakko sanoa, ettei kaikki olekaan niin hyvin, hän sanoo.  (käännös)

Svenska Yle: De slåss för svenskan - med högläsning 22.4.2014

Pitäisi olla itsestään selvää, että voi puhua äidinkieltään ilman uhkailua. Tätä mieltä ovat kirjailijat, jotka Suomen PEN oli kutsunut eduskuntatalon portaille lukemaan ääneen ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta.

Ihmisiin, jotka puhuvat ruotsia tai kirjoittavat ruotsiksi, kohdistuu uhkailua ja väkivaltaa. Usein väkivalta ja uhkailu suunnataan kirjoittaviin naisiin, heidän joukossaan naistoimittajia.  (käännös)

Hbl: Skönlitterärt på svenska lästes högt vid riksdagshuset 22.4.2014



Olisikohan tällä jotain yhteyttä Suomen PENin aktivoitumiseen:

Kansalaisaloite niin sanotun pakkoruotsin poistamisesta on tulossa eduskunnan käsiteltäväksi. Kansalaisaloite jätetään eduskunnan puhemiehelle Eero Heinäluomalle (sd.) torstaina.

Runsaat 61 000 allekirjoitusta keränneessä kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että ruotsin kielen opiskelusta tehtäisiin valinnainen aine kaikilla kouluasteilla.

MTV3: Kansalaisaloite pakkoruotsin poistosta eduskunnalle torstaina 22.4.2014

[elven archer]

Tuo ruotsinkielisiin kohdistuva "uhkailu ja väkivalta" on malliesimerkki siitä, miten asioita toistamalla ne muuttuvat lopulta todeksi. Kukaan (meitä pahiksia lukuun ottamatta) ei enää muista, että mitään tuollaista väkivaltaa ei ole ollutkaan, eikä muista, kenen koneelta niitä uhkailuja lähetettiinkään.

[nollatoleranssi]

SUOMEN PEN TEMPAISEE LUKEMALLA RUOTSIA ÄÄNEEN

Suomalaiset ruotsin kielen käyttäjät ovat viime aikoina kohdanneet runsaasti väkivallan uhkaa ja jopa väkivaltaa. Suomen PEN on kutsunut koolle kirjailijoita, jotka haluavat osoittaa tukensa ruotsiksi kirjoittamiselle ja iloita kielten keskinäisestä tasa-arvosta. Kirjailijat lukevat joukolla ääneen ruotsiksi kirjoitettua suomalaista kaunokirjallisuutta eduskuntatalon portailla tänään 22.4. klo 14.

Runsaasti väkivaltaa? Ainoa harmittava seikka on siinä, että todisteet tästä puuttuvat.

Todennäköisesti aika moni 10.000€+ stipendin saanut kirjailija nähdään paikalla. Ja mahdollisesti uudetkin tulokkaat ovat tervetulleita, niin kyllä se kymppitonni heitäkin odottaa myöhemmin. Saska Saarikoski voisi käydä kuittaamassa toisen kymppitonnin juontajana.

Erikoista on toki, että miten nämä "aktivoitumiset" vaikuttavat tapahtuvan aina, kun pakkoruotsi-kansalaisaloitteesta edes mainitaan sanaakaan.

[nollatoleranssi]

Tuo ruotsinkielisiin kohdistuva "uhkailu ja väkivalta" on malliesimerkki siitä, miten asioita toistamalla ne muuttuvat lopulta todeksi. Kukaan (meitä pahiksia lukuun ottamatta) ei enää muista, että mitään tuollaista väkivaltaa ei ole ollutkaan, eikä muista, kenen koneelta niitä uhkailuja lähetettiinkään.

Tätä olen juuri peräänkuuluttanut. Samanlaista propagandasotaa käydään Venäjällä eli asioita toistetaan tarpeeksi paljon, niin jossakin vaiheessa ne alkavat muuttua todeksi ihmisten mielissä.

[Jääpää]

 Eeuu-ehdottelija , youtube-tähti Niklas Mannfolk  kinaa Simon Elon kanssa, pakkoruotsiargumentit uudelle tasolle...
Siinä 21 min. eteenpäin suoraan asiaan:
http://www.radiohelsinki.fi/podcast/43619/kyselytunti-14-8-2013/

[Roope]

Runsaasti väkivaltaa? Ainoa harmittava seikka on siinä, että todisteet tästä puuttuvat.

Höblän toimittajan muotoilu antaa ymmärtää, että ainakin yksi ruotsinkielinen naistoimittaja olisi joutunut väkivallan kohteeksi käytettyään ruotsin kieltä. Jos tällaista olisi tapahtunut, tietäisimme aivan varmasti tapauksesta. Todellisuus on sitten se, että poliisin mukaan yksi tuntemattomaksi jäänyt nettihäirikkö lähetti vuosi sitten muutamille ruotsinkielisille julkisuuden henkilöille erään ruotsinkielisen tutkijan nimissä uhkaavia sähköposteja. Tuomittavaa sekin, mutta yksittäistapauksena aivan eri tason ilmiö.

Erikoista on toki, että miten nämä "aktivoitumiset" vaikuttavat tapahtuvan aina, kun pakkoruotsi-kansalaisaloitteesta edes mainitaan sanaakaan.

Ensisijainen kohderyhmä ovat näin eurovaalien alla potentiaaliset Rkp:n äänestäjät, joiden mielissä kansalaisaloite voidaan yhdistää väkivallan uhkaan. Toinen ryhmä, johon halutaan vaikuttaa, ovat pakkoruotsikantaansa empivät muiden puolueiden kuin perussuomalaisten kansanedustajat, joiden annetaan ymmärtää olevan "för svenskhat", jos he ottavat kantaa aloitteen puolesta.