Kansalaisaloite: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla

[Roope]

Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.

Voisi olla muuten mielenkiintoista tietoa, mutta näihin asioihin on "tutkijoiden" mahdotonta suhtautua puolueettomasti. Varsinkin kun veikkaan Väistönkin nauttivan "apurahaa".

Väistö Janne för historisk forskning som behandlar svenska språket i grundskolan och i studentexamen 8 000 studerande SALO

Svenska kulturfondenin apurahojen saajat 10.5.2012

[saint]

Pakkoruotsista on hyvä käydä poliittista keskustelua. Asiasta ei kuiten­kaan pitäisi tehdä päätöstä. Sekä aloitteen hylkääminen että sen hyväk­syminen ovat huonoja vaihtoehtoja.

Kielten pakollinen tai vapaaehtoinen opiskelu suomalaisissa kouluissa on vain yksityiskohta paljon laajemmassa asiakokonaisuudessa, joka vaatii kestävää ratkaisua. Kysymys on suomalaisesta kielipolitiikasta. Tä­mä on puolestaan suurempi asia kuin ruotsin kielen virallinen asema Suomessa. Siihen kytkeytyvät myös muiden Suomessa puhuttujen kiel­ten ja niiden käyttäjien oikeudet.

HS, vieraskynä: Pasi Saukkonen: Ruotsi voisi olla virallinen kieli vain osassa Suomea 7.9.2013

Jäljempänä Saukkonen perustelee kyllä, miksi pakkoruotsi ei toimi, mutta hän ei palaa siihen, miksi aloitteen hyväksyminen olisi "huono vaihtoehto". Ellei sitten perusteluna pidä toteamusta, että "jos pakkoruotsia koskeva kansalaisaloite hyväksytään, se avaa käy­tännössä oven koko kansalliskielijärjestelmän muuttamiselle".

Toisin sanoen käy­tännössä kansalliskielijärjestelmä olisi muutettava kansan tahdon mukaiseksi. Mutta kun se olisi  niin demokraattista, niin demokraattista ettei sellaiseen ole totuttu, ja siksi se kai tuntuukin vallanpitäjistä niin pelottavalta.

[Roope]

Toinen kotimainen

TUULA-LIINA VARIS

Arkistoja siivotessa osui käteen 20 vuotta sitten tähän lehteen kirjoitettu kolumni Och samma på svenska. Oli lama, populistinen kansallishenki jylläsi, ja "pakkoruotsi" sai kyytiä. Aloite sen poistamiseksi kouluopetuksesta taisi nimenomaan tulla täältä korpiprovinssista. Ruotsin vastustus näyttää heräävän aina muutaman vuosikymmenen välein. Muistelen, että 70-luvulla KU:n toimittajana olin parin kansanedustajan lobattavana kabinetissa, kun asia oli taas kerran aktuelli.

[...]

90-luvulla tielleni osui pari merkittävää haastateltavaa, joiden kanssa puhuin paljonkin silloisesta ruotsin vastustuksesta. Yksi heistä oli kirjailija Johannes Salminen, joka korosti maamme kulttuuri-identiteettiä: ilman ruotsinkielen taitoa emme osaisi suunnistaa omassa menneisyydessämme. Sama näkemys oli myös Joensuun yliopiston professorilla Heikki Kirkisellä, joka toki korosti myös venäjän taidon tärkeyttä. Hän kertoi opiskeluaikanaan oivaltaneensa, että monen alan auktoriteetin yksipuolinen historiankäsitys perustui siihen, etteivät he kielitaidottomina hallinneet venäläisiä lähteitä.

Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja K. J.Lång puolestaan ihmetteli, miksi ruotsin vastustajat pitivät "pakkoruotsia" kielivähemmistön etuna. Hän korosti, että ruotsalainen kielivähemmistö on muutamaa Pohjanlahden rannikon iäkästä ummikkoa lukuun ottamatta käytännössä kaksikielistä, mikä antaa sille etulyöntiaseman alalla kuin alalla. Ruotsinkielen kouluopetuksella suomenkielinen enemmistö on pyritty nostamaan samaan asemaan, kaksikieliseksi. Långin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa. Miksi maahan pitäisi luoda tällainen kaksikielinen yläluokka? Lång ihmetteli.

[...]

Tuntuu siltä, että itäsuomalainen kansanihminen ei itse asiassa tiedä, kumpaa enemmän vihaisi, idän ryssää vai lännen hurria. Vaikka vakaasti vastustankin ruotsin kielen tekemistä valinnaiseksi, kieltämättä kutkuttaa ajatella, kuinka hyvin alkaisi ruotsin kieli maistua itäsuomalaismurkuille, kun vaihtoehdoksi tarjotaan kirjaimistoltaan, ääntämiseltään ja rakenteeltaan paljon vaikeampaa venäjää. Houkuttaisiko tosiaan se tulevaisuusvisio, että voisi jäädä kotikuntaan palvelemaan venäläisiä turisteja marketissa?

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Kansan Uutiset 8.9.2013

[Toadie]

Vähän selvennystä - hbl käyttää Väistöstä nimikettä forskare eli tutkija. Tutkimuksestaan käytetään sanaa avhandling. Addeto viittaa "kevään 2012" pro graduun, Kulturfondin apurahapäätös on päivätty 10.5.2012.

Jos kaikki tämä pitää paikkansa, Väistöstä on tullut tutkija gradunsa valmistuttua, ja ruotsinkielistä rahaa on tullut heti. Mahtoi olla vakuuttava gradu, tai mieleinen.

Onko nyt hbl:ssä mainittu avhandling siis joku uusi tutkimus, esim väikkäri, lisuri, muu? Toivottavasti, koska gradunvääntäjä-"tutkijan" "tutkimus" saa nyt graduksi aika paljon huomiota. Mihin tämä huomio tähtää - muuhun kuin nat(s)ionalismileiman hieromiseen vapaaehtoisuuden kannattajien luiskaan fenniotsaan.

Keskustelun kärjistymisen, todellisen tai kuvitellun, voi kuitata tokaisemalla: internet, ja oli jo vittu aikakin paskan palaa pohjaan. Sievästi sanoen.

[Jaakko Sivonen]

Långin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa.

Kansan Uutiset 8.9.2013

Miksi RKP sitten puolustaa pakkoruotsia apinan raivolla?

[ikuturso]

Yksi toistunut argumentti, kun keräsin nimiä aloitteeseen:

-Ei koske minua enää. Minä olen kouluni käynyt.
-Entä lapsesi tai tuttaviesi lapset?
-No jos minäkin olen joutunut opiskelemaan ruotsia, niin saavat nekin opiskella.

Eli saman tapainen argumentaatio, jolla jotkut äidit jossain kulttuureissa altistavat tyttärensä kauheille perinteille:
Jos on minutkin, niin pitää tyttärenikin...

-i-

[Toadie]

Långin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa.

Kansan Uutiset 8.9.2013

Miksi RKP sitten puolustaa pakkoruotsia apinan raivolla?

Ruahaha! Olipa pökäle! Nyt kaikki luomaan eliittiä, ruotsi vapaaehtoiseksi! Olkoon niin! Se on ruotsinkielisten etu.

Kommaripakina on pryceless muutenkin. Ilman ruotsia olemme historiattomia, sanoo skribentti joka ei tajua että pakkoruotsi ON muutaman vuosikymmenen ikäinen. Muutaman vuosikymmenen välein "nouseva" vastustus on siis ollut jatkuvaa.

Eliitti, voi herra jumala.

[nollatoleranssi]

Yksi toistunut argumentti, kun keräsin nimiä aloitteeseen:

-Ei koske minua enää. Minä olen kouluni käynyt.
-Entä lapsesi tai tuttaviesi lapset?
-No jos minäkin olen joutunut opiskelemaan ruotsia, niin saavat nekin opiskella.

Eli saman tapainen argumentaatio, jolla jotkut äidit jossain kulttuureissa altistavat tyttärensä kauheille perinteille:
Jos on minutkin, niin pitää tyttärenikin...

-i-

Tuollaiset laittaa varmaankin huvittamaan. Mutta tuskin ne siinä tilanteessa huvittavat, kun kyseiset sanat sanotaan totisin naamoin.

Pakkoruotsia voi ajatella ja puolustaa monesta näkökulmasta, mutta yhteistä niille kaikille tuntuu olevan se, että perustelut eivät kestä kriittistä keskustelua.

[nollatoleranssi]

Höblän jutussa kielipolitiikan historiaan perehtynyt Åbo Akademin tutkija Janne Väistö valottaa 60-luvun lopun pakkoruotsipäätöksen taustoja.

Voisi olla muuten mielenkiintoista tietoa, mutta näihin asioihin on "tutkijoiden" mahdotonta suhtautua puolueettomasti. Varsinkin kun veikkaan Väistönkin nauttivan "apurahaa".

Väistö Janne för historisk forskning som behandlar svenska språket i grundskolan och i studentexamen 8 000 studerande SALO

Svenska kulturfondenin apurahojen saajat 10.5.2012

Nämä "maksetut tutkijat" ovat RKP:n vakiokamaa ja ylipäätään media ei kovin kriittisesti ota tälläisiin asioihin kantaa, vaan tutkijoiden selontekoja ja loppuraportteja siteerataan täysin suoraan usein jopa kertomatta tarkemmin mistään tutkimuksen rahoittajataustoista.

Se on kyllä ovelaa politiikkaa, kun tälläisille "tutkijoille" annetaan säätiöiden puolelta toimeksiantoja eli heidän pitäisi antaa esim. puolustava lausunto jostakin tietystä asiasta ja sen lisäksi apurahapaketti.

Uusin esimerkkihän tästä oli oikeusministeri Henrikssonin tilaama seksitutkimus, mutta nämä pakkoruotsi-tutkimus on jo pidempään liittynyt mainittuun asiaan.

Vaikeaa uskoa että tälläinen ns. "maksettu tutkija" ottaisi minkäänlaista kriittistä näkemystä ja ajattelua tilanteeseen.

---

Tuossa olisi mielestäni journalisteillekin työtä, että missä kaikissa asioissa harrastetaan tälläistä "näennäistutkimusta" asian tiimoilta, joissa lopputulos on ennakkoon päätetty.

[Luotsi]

Långin mielestä ruotsin tekeminen valinnaiseksi ei olisi ruotsinkielisten päänsärky ollenkaan; heidän kaksikielisyytensä kyllä säilyisi ja vahvistaisi heidän asemaansa.

Kansan Uutiset 8.9.2013

Miksi RKP sitten puolustaa pakkoruotsia apinan raivolla?

Olisikohan se oman olemassaolon oikeutus? Eihän kyseessä ole oikeasti poliittinen puolue vaan pikemminkin pro-ruotsi kieliyhdistys. RKPn etu on vastakkainasettelu, ja se olisi paaaljon vaikeampaa ellei pakkoruotsista tarvitsisi enää kinata. Det kan menar slut!

[Karjalaispoika]

Toinen kotimainen

TUULA-LIINA VARIS

[...]

Tuntuu siltä, että itäsuomalainen kansanihminen ei itse asiassa tiedä, kumpaa enemmän vihaisi, idän ryssää vai lännen hurria. Vaikka vakaasti vastustankin ruotsin kielen tekemistä valinnaiseksi, kieltämättä kutkuttaa ajatella, kuinka hyvin alkaisi ruotsin kieli maistua itäsuomalaismurkuille, kun vaihtoehdoksi tarjotaan kirjaimistoltaan, ääntämiseltään ja rakenteeltaan paljon vaikeampaa venäjää. Houkuttaisiko tosiaan se tulevaisuusvisio, että voisi jäädä kotikuntaan palvelemaan venäläisiä turisteja marketissa?

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Kertokaa minulle, millaisia aineita pitää vetää, että pääsee noin korkealle ylemmyyden tunnossaan. Tämä joensuulainen kirjailija on niin korkealla taivaissa oman erinomaisuuden oloissaan, että kun hän kääntyy katsomaan sieltä alas ja se kusi hänen päässään alkaa valumaan sieltä meikäläisten niskaan, niin ne kusipisarat saavat niin valtavan kiihtyvyyden, että osuessaan päähäni ne porautuvat saman tien pääkalloni läpi ja syövyttävät aivoni. Ainakin edellä mainitun kaltaiselta tuntui lukea tuo oksennus.

Kukahan tässä siis todella sitä 'ryssää' vihaa: henkilöt, jotka haluaisivat opiskella heidän kieltään (täysin turhan ruotsin sijaan) ja täten lisätä suuresti mahdollisuuksiaan työllistyä kotiseudullaan, vai tämä kirjailija, jonka mielestä venäläisten palveleminen marketissa on ilmeisen ala-arvoista toimintaa...

Voihan itäsuomalaiset, te pahuuden ilmentymät ja ihmisten irvikuvat.

[Seal]

Toinen kotimainen

TUULA-LIINA VARIS

[...]

Tuntuu siltä, että itäsuomalainen kansanihminen ei itse asiassa tiedä, kumpaa enemmän vihaisi, idän ryssää vai lännen hurria. Vaikka vakaasti vastustankin ruotsin kielen tekemistä valinnaiseksi, kieltämättä kutkuttaa ajatella, kuinka hyvin alkaisi ruotsin kieli maistua itäsuomalaismurkuille, kun vaihtoehdoksi tarjotaan kirjaimistoltaan, ääntämiseltään ja rakenteeltaan paljon vaikeampaa venäjää. Houkuttaisiko tosiaan se tulevaisuusvisio, että voisi jäädä kotikuntaan palvelemaan venäläisiä turisteja marketissa?

Kirjoittaja on Joensuussa asuva kirjailija.

Kyrilliset aakkoset on kyllä todella helppo oppia. Ääntämiseltään ja rakenteeltaan venäjän kieli on paljon lähempänä suomea kuin esimerkiksi ruotsi. Yleisesti ottaen venäjä on kielenä naurettavan helppo verrattuna ruotsiin.

[Griffinvaari]

Ja vist ja haraso.
Oliskohan aika todeta että kansalaisaloite menee todella eduskuntaan ja alkaa pohtia millä keinoin se saadaan myös äänestykseen ja mitä keinoja tarvitaan että äänestyksen tulos on positiivinen, siis kansan suuren enemmistön ei rkp:n kannalta.

[Jaska]

Olisikohan se [RKP:n] oman olemassaolon oikeutus? Eihän kyseessä ole oikeasti poliittinen puolue vaan pikemminkin pro-ruotsi kieliyhdistys.

Aivan totta. Siksi olisikin tärkeää nakertaa RKP:n kannatusta tarjoamalla ruotsinkielisille muitakin vaihtoehtoja. Iso osa heistä jättäisi RKP:n kannattamisen, jos muut puolueet huomioisivat heidät. Ainakin keskustalla on jo ruotsinkielinen piiri:
http://www.svenskacentern.fi/keskustan-ruotsinkielinen-piiri-centerns-svensksprakiga-distrikt/

Nyt äkkiä perussuomalaisillekin ruotsinkielinen piirijärjestö, niin RKP kokee murskatappion ensi vaaleissa eikä pääse enää hallitukseen!

[elukka]

IT opetus pakkoruotsin sijaan ja 3. 4. kielet vapaaehtoisiksi.

http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2013/09/09/dekaani-koululaisten-it-taidot-eivat-kesta-vertailua/201312551/66

[ikuturso]

Selailin viikonlopun Aamulehtiä. Olikohan se lauantaina ehkä 1/6 sivun mielipidekirjoitus, jossa valiteltiin tulevaa resurssipulaa, mikäli pakkoruotsi poistetaan. Niitä vapaavalintaisia kieliä opettamaan kun ei löydy henkilökuntaa, kun suurin osa kieltenopettajista on ruotsi-englanti -opettajia.

Vaikka ruotsi muuttuisi vapaaehtoiseksi, käsittääkseni kunnan ei tarvitse tarjota sille vaihtoehtoja, jos ei löydy virkoihin opettajia tai kunnalla ei ole rahaa.

Silloin kun olin yläasteella (1100 oppilasta) meillä oli joka kielelle omat opettajansa, paitsi yhdistetty ruotsi-saksa -opettaja. Sitten lukiossa oli englanti-latina -opettaja ja poikani koulussa on venäjänopettaja joka opettaa myös englantia.

Mutta tuo opetuskysymyshän koskee vain yläasteita, ja yläasteilla on lähes poikkeuksetta c- ja/tai d-kielet, eli myös saksan ja ranskan resurssit löytyvät melko pienistäkin kouluista. Jos nyt saksa aloitetaan seiskalla ja valinnainen ruotsi vaikka kasilla tai ei ollenkaan, niin hieman joudutaan tuntikehyksiä rukkaamaan, mutta en minä ainakaan tuossa mitään resurssiongelmia näe.

---
Naapuri soitti juuri. Kyseli kimppakyytiin kansalaisopiston venäjäntunnille.

Dobryi Vetser ja sillee... tänä iltana se alkaa.

-i-

[Roope]

Selailin viikonlopun Aamulehtiä. Olikohan se lauantaina ehkä 1/6 sivun mielipidekirjoitus, jossa valiteltiin tulevaa resurssipulaa, mikäli pakkoruotsi poistetaan. Niitä vapaavalintaisia kieliä opettamaan kun ei löydy henkilökuntaa, kun suurin osa kieltenopettajista on ruotsi-englanti -opettajia.

Peruskoulun pakkoruotsia vastustettiin 60-luvun lopulla samalla argumentilla. Sillä ei ollut vaikutusta päätökseen, ja jostain niitä opettajia sitten kaivettiin.

Vaikka ruotsi muuttuisi vapaaehtoiseksi, käsittääkseni kunnan ei tarvitse tarjota sille vaihtoehtoja, jos ei löydy virkoihin opettajia tai kunnalla ei ole rahaa.

Ei niin. Pakkoruotsia vastustettiin myös sen aiheuttamilla uusilla taloudellisilla rasitteilla. Ei vaikutusta, mutta jostain ne rahat löytyivät, vaikka Suomessa oli 60-luvun lopulla tiukat ajat.

[Toadie]

Ala-asteella kieliä opettavat yhä useammin luokanopettajat. Kielitaito ja aineen hallinta, puhumattakaan taustatiedoista, kokemuksesta yms on kaukana jäljessä aineenopettajista, joiden kyvyt eivät myöskään aina häikäise. Tosiasia on että englannin materiaalit pystyy levyltä soittamaan ja smartboardilta näyttämään lähes kuka tahansa ylioppilas. Sama yläasteella alkavan ruotsin kanssa. Usein vuodenkin sijaisuuden tekee joku ilman pääainepätevyyttä. Alkeistasolla riittää kun itsellä on suulliset valmiudet ja magnan yo-paperit.

Jo keskikokoisessa kunnassa on takuulla sivuainetta opiskelleita, kansanopistojen opettajia, alityöllistettyjä kiertäviä tuntiopettajia jne. jotka innosta kiljuen ottavat kuntien tarjoamat siivut ruotsinopettajien kakusta. Muutaman vuoden siirtymän jälkeen päteviä kieltenopettajia alkaa puskea yliopistoista yli tarpeen.

Yksi kielen cumun suorittanut maisteri pystyy vetämään yhtä tai kahta "harvinaista" kieltä 25 tuntia viikossa. Opettajat löytyvät jos kunta niitä haluaa.

[Jaska]

Pakkoruotsi EU:n kielibarometrin valossa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149098-pakkoruotsi-eun-kielibarometrin-valossa

– Suomalaiset osaavat EU:n tasoon suhteutettuna paljon vieraita kieliä ja vieläpä hyvällä tasolla.
– Suomalaisten motivaatio vieraiden kielten oppimiseen ei ole erityisen alhainen.
– Suomalaiset eivät laske ruotsin kieltä kahden tärkeimmän vieraan kielen joukkoon.

Lopuksi en voi kuin ihmetellä, miten Olav S. Melin kehtasi avoimesti valehdella Svenska Dagbladetissa kirjoittaessaan: "Finländarna har den sämsta motivationen i Europa att lära sig nya språk." ["Suomalaisilla on Euroopan huonoin motivaatio opiskella uusia kieliä."] Barometrihan osoittaa, että ruotsalaisilla on EU:n alhaisin motivaatio! Lisäksi monella muullakin kansalla on suomalaisia heikompi motivaatio.

[Toadie]

Pakkoruotsikeskustelua leimaa vahvasti juuri se että pro-pakkoruotsipuolen argumentit ovat parhaimmillaankin irrelevantteja ja yleensä hölynpölyä. Pahimmillaan valehdellaan sumeilematta. Kaikkein älyttömimmistä väitteistä (kuten "ruotsin kautta on helpompi oppia muita kieliä") on vaikea päätellä onko kyse tyhmyydestä vai tietoisesta valehtelusta. Pahinta on se että näitä samoja heitellään uudestaan ja uudestaan, ilman että ns vapaa media asettaisi ne tutkinnan ja naurunalaisiksi.

1:1 maahanmuutto"keskustelun" kanssa siis.

Melinin puolustukseksi voi todeta että suomenruotsalaiset ovat tutkitusti oppimistuloksiltaan heikompia kuin suomenkieliset, eikä vieraiden kielten opiskelumotivaatiokaan liene kantaväestön tasolla. Hän ei siis ole ymmärtänyt lukemaansa.

Kuka nyt olisi niin tyhmä että valehtelee kielipoliittisista syistä lehden pääkirjoitussivulla.

[jjaik]

Entäpä jos ruotsin kielen opiskelu säädettiin pakolliseksi Neuvostoliiton uhan takia? Miehityksen ym. tyrannian uhatessa suuri joukko kirjavalla ruotsin kielen taidoillaan olisi sulautunut länsinaapuriin helpommin.

[Uimakoulutettava]

http://yle.fi/uutiset/ruotsalaishistorioitsija_ruotsista_luopuminen_eristaisi_suomen/6825503

Keskustelu ruotsin kielen asemasta Suomessa aiheuttaa reaktioita myös Ruotsissa. Journalisti ja kirjailija Herman Lindqvistin uudessa kirjassa käydään läpi maiden pitkää yhteistä historiaa, joka kirjoittajan mukaan on unohtunut molemmissa maissa. Hän sanoo Suomen eristäytyvän Pohjoismaista, jos ruotsin kieli unohdetaan.

Ruotsi ja Suomi ovat erottamattomat, sanoo kirjailija Herman Lindqvist. Teoksessaan "När Finland var Sverige", eli Kun Suomi oli osa ruotsia, Lindqvist luotaa maiden lähes 700-vuotista yhteistä taivalta.

Ilman Suomea ei olisi nykyisen kaltaista Ruotsia eikä nykyisen laista Suomea ilman Ruotsia, arvioi Lindqvist.

- Jos ruotsalaiset eivät olisi tulleet Suomeen 1100-luvulla, novgorodilaiset olisivat kyllä varmasti tulleet. Suomesta olisi tullut venäläinen alue. Maaorjuus, ortodoksinen kirkko. Ja kielenä olisi nyt varmasti venäjä.

Keskusteluun niin sanotusta pakkoruotsista kirjailija Lindqvist ei mielellään osallistuisi, mutta sanoo kuitenkin sen verran, että Suomen on syytä vaalia ruotsin kieltä.

- Jos ruotsin kielen opetusta Suomessa vähennetään, Suomi eristyy muusta Pohjolasta. Suomessa kuitenkin halutaan, että Suomea pidetään Pohjoismaana.

Ruotsin kielen asemasta käyty kiivailu Suomessa on noterattu myös Ruotsin parlamentissa. RKP:n sisarpuolueen, Kansanpuolueen, kansanedustaja Anita Brodén, järkyttyi suomalaisten kollegoidensa saamista uhkauksista ja teki Ruotsin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ruotsin kielen asemasta Suomessa.

- Ilman muuta Suomi tulee aina kuulumaan pohjoismaiseen yhteisöön. Haluan vain, että tätä hyvää asiaintilaa ei hukata. Meidän on Pohjoismaissa niin helppo kommunikoida yhteisellä kielellä.

Suomessa varttuneen Herman Lindqvistin mukaan yhteinen menneisyys on unohtumassa sekä Ruotsissa että Suomessa.

- Se on jopa koomistakin joskus. Puhutaan esimerkiksi ylpeästi jääkiekosta ja Suomen leijonasta, mutta sehän on ruotsalainen leijona. Juhana III piirsi sen olleessaan herttuna Suomessa ja asuessaan Turun linnassa.

P.S.

Nordeassa kuulemma kommunikoidaan englanniksi yrityksen sisäisessä viestinnässä. Ettei vain olisi englanti useimpien toinen kotimainen kieli useimmissa maissa.

Eih! Emme saa eristäytyä Ruotsista! Haluamme kokea Husbyn kulttuurivaikutteita!

[AuggieWren]

Entisen siirtomaaisännän hovihistorioitsija nollaa Suomen ja suomalaisuuden ja tämä uutisoidaan Suomen yleisradiossa ihan niin kun jees-jees-juttuna?

Ruotsin kielen asemasta käyty kiivailu Suomessa on noterattu myös Ruotsin parlamentissa. RKP:n sisarpuolueen, Kansanpuolueen, kansanedustaja Anita Brodén, järkyttyi suomalaisten kollegoidensa saamista uhkauksista ja teki Ruotsin hallitukselle kirjallisen kysymyksen ruotsin kielen asemasta Suomessa.

Miksi muuten nimitetään venäjää puhuvaa Suomessa asuvaa henkilöä, joka menee kitisemään Suomen sisäpolitiikasta venäläisille kansanedustajille? Aivan.

[Fiftari]

Pohjoismaissa niin helppo kommunikoida yhteisellä kielellä.

Loistavaa... Moniko norski tai tanskalainen ymmärtää jos menen höpöttämään peruskoulu/lukioruotsia heille? Kun käsitykseni mukaan sitä eivät ymmärrä edes kaikki ruotsalaiset?

pitkää yhteistä historiaa

Ruotsi taistelee viimeiseen suomalaiseen.

Suomi eristyy muusta Pohjolasta. Suomessa kuitenkin halutaan, että Suomea pidetään Pohjoismaana.

Maantieteellisesti asia ei muutu miksikään. Ja mitään eristäytymistä ei tapahdu. Porukka reissaa, puhelimet soi ja sähköposti laulaa.

[coscarnorth]

- Jos ruotsin kielen opetusta Suomessa vähennetään, Suomi eristyy muusta Pohjolasta. Suomessa kuitenkin halutaan, että Suomea pidetään Pohjoismaana.

Olen kuullut tätä väitettä koko elämäni. Sen sijaan en ole koskaan kuullut validia perustetta sille, miksi näin muka kävisi. Jos ruotsin hallitseminen on pohjoismaalaisen merkki, niin valtaosa suomalaisista ei joko a) ole pohjoismaalaisia tai b) ovat erittäin huonoja pohjoismaalaisia. Eli menkööt vaikka koko pohjoismaalaisuus, jos se vain tuosta muinaisjäänteestä on kiinni.

- Ilman muuta Suomi tulee aina kuulumaan pohjoismaiseen yhteisöön. Haluan vain, että tätä hyvää asiaintilaa ei hukata. Meidän on Pohjoismaissa niin helppo kommunikoida yhteisellä kielellä.

Mikäli kommunikaatio englanniksi on Ruotsin kanssa mahdotonta, katson, että meidän on vain ja ainoastaan hyvä ottaa etäisyyttä tuollaiseen kehitysmaahan.

Puhutaan esimerkiksi ylpeästi jääkiekosta ja Suomen leijonasta, mutta sehän on ruotsalainen leijona.

Turpa kiinni, idiootti.

[Emo]

Kunpa eristäisikin, mutta turhia lupauksia 

Itselleni on täysin yhdentekevää se, pidetäänkö Suomea Pohjoismaana. Olen pitänyt Suomen asemaa Pohjoismaana aina hieman keinotekoisena. Enemmän tunnen yhteenkuuluvuutta Eestiin päin.

[Fiftari]

Puhutaan esimerkiksi ylpeästi jääkiekosta ja Suomen leijonasta, mutta sehän on ruotsalainen leijona.

Turpa kiinni, idiootti.

Suomen leijonaa ei sentään ole kastroitu. Toisaalta eipä meidän leijona kuljekkaan kalu tanassa vaan pelkkä miekka.

Naissotilaiden painostus poisti Ruotsin leijonalta peniksen

IS

[-PPT-]

Propagandan pyörät ne pyörivät. Että tällainen lausunto on tilattu Pohjanlahden toiselta puolen.

Todellisuudessa useimmille ruotsalaisille on suuri yllätys kun he kuulevat, että Suomessa on pakollinen ruotsi.

[Sitruunamelissa]

Taas saatu ihanan puolueettomia tahoja ilmaisemaan mielipiteitään. Lisäksi aiheeseen on otettu mukaan ilahduttavan paljon erilaisia näkökulmia, jotta uutinen ei jäisi liian yksipuoliseksi... Ja sitten heräsin.

No, Yleä ei haittaa vaikka propaganda ei purisikaan, sillä rahoitus on kaikesta huolimatta kunnossa. Palautetta uutisoinnin tasosta ei tietenkään tarvitse ottaa huomioon. Etenkään, jos se tulee ihmisiltä, joilla on väärät mielipiteet.

[Meänteis]

Se on jännä, miten Suomi aina lasketaan Pohjoismaaksi, mutta suomen kieltä ei kuitenkaan koskaan pidetä pohjoismaalaisena kielenä.
Vaan se on aina "ruotsin kieli sitoo meidät muihin Pohjoismaihin". Itse olen aina kuvitellut sen(Suomi=Pohjoismaa) johtuvan maantieteellisestä sijainnista, vai lasketaanko Suomi oikeasti Pohjoismaaksi vain ruotsinkielisen vähemmistömme/yhteisen historian ansiosta? Vai mikä on tuon termin "Pohjoismaat" historia?