Hommaforum Testi

Quote from: Jani Rantala on 30.12.2012, 15:16:45
http://areena.yle.fi/tv/1742349

Touhu on tolkuttomampaa mitä kukaan osaa edes kuvitella. Ei ihmekkään että maassa ei oikein ole mitään tuottavaa työtä.
Tämän kannattaa jokaisen katsoa, ja ihmetellä että miksi syydämme rahaa tuonne. Todellisuus lienee dokumenttiakin karumpi sillä maasta löytyy kuplia ja epäkohtia joita tässä ei mainita.

Quote from: Jani Rantala on 30.12.2012, 15:16:45
http://areena.yle.fi/tv/1742349

Touhu on tolkuttomampaa mitä kukaan osaa edes kuvitella. Ei ihmekkään että maassa ei oikein ole mitään tuottavaa työtä.
Tämän kannattaa jokaisen katsoa, ja ihmetellä että miksi syydämme rahaa tuonne. Todellisuus lienee dokumenttiakin karumpi sillä maasta löytyy kuplia ja epäkohtia joita tässä ei mainita.

Quote from: Tomi on 01.01.2013, 14:14:19
Olli Rehnin haastattelu Iltalehdessä 31.12.2012

Quote- Kriisin alkuvaiheessa loppuvuonna 2009 eräs komissaari, joka oli aikoinaan ollut Ecofinin pöydässä päättämässä Kreikasta, totesi, että kyllähän me kaikki tiesimme Kreikan vääristelevän tilastojaan, mutta emme välittäneet siitä.

Rehnin mukaan Kreikan harjoittamaa lukujen vääristelyä ei voitu todistaa.

QuoteUlkomaat 31.12.2012 klo 17:51 | päivitetty 31.12.2012 klo 17:51
Eurokriisi söi EU:n arvovaltaa
Vuonna 2012 EU-johtajat jatkoivat epätoivoisia yrityksiään taltuttaa eurokriisiä. EKP:n ohjelma ongelmavaltioiden velkakirjojen ostamiseksi rauhoitti markkinoita syksyllä, mutta euroalueen syvälliset ongelmat ovat edelleen ratkaisematta.
[...]
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola katsoo, että eurokriisi on heikentänyt eurooppalaisen mallin vaikutusvaltaa maailmalla.

- Eurokriisi on syönyt normatiivista malliesimerkkivaltaa, joka Euroopalla on ollut. Samalla painopisteen siirtyminen sinne Aasian ja Tyynen valtameren alueelle on tuottanut tuntemuksen, että Eurooppa on yhä enemmän marginaalisessa asemassa. Maailmassa on nyt paljon muitakin malleja. Kiinan, Brasilian ja Intian nousu on tuottanut uusia malleja maailman valtioille, Aaltola sanoo.
[...]
Kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta arvioi silti, että Kreikka voi joutua ulos euroalueesta jo vuoden 2013 aikana. Syynä ei Patomäen mielestä enää ole se, että Kreikan velkakirjojen korko lähtisi yhtäkkiä hirveään nousuun. Suurin ongelma on poliittinen.

- Dramaattisen huono taloudellinen kehitys ja sen poliittiset seuraukset tarkoittavat sitä, että Kreikan lähtö eurosta vuoden 2013 aikana on hyvin todennäköinen, Patomäki sanoo.
[...]
Toukokuussa Ranskassa sosialistien Francois Hollanden presidentinvaalivoitto näytti haastavan euroalueen talousmahdin, Saksan, ajaman tiukan budjettikurilinjan.
[...]
- Ranskassa Hollande on käytännössä kuitenkin hyvin pitkälle hyväksynyt nämä kurinpito-ohjelmat ja saavuttanut vain hyvin pieniä kompromisseja Saksan kanssa eikä mitään isompia muutoksia Euroopan politiikkaan. Myös Kreikassa ne voimat, jotka ovat tämän kriisin takana ja ovat pitäneet yllä vallitsevaa tilannetta, ovat edelleen vallassa, professori Heikki Patomäki sanoo.
[...]- Keskustelua pidemmän aikavälin suuntaviivoista on ollut ihan liian vähän. Koko ajan on toimittu sillä logiikalla, että nyt on pakko tehdä tämä seuraava asia, jotta kriisi ei pahene, kauhea kiire on koko ajan ja sen mukaan myös kansanedustajat ovat tehneet päätöksiä, Patomäki sanoo.

Patomäen näkemys on, että Euroopan unionissa yritetään lukita erilaisilla kansainvälisoikeudellisilla sopimuksilla kiinni yksi talouspoliittinen oppi, jossa budjettien pitää olla tasapainotettuja ja yhteensopivia kilpailukykypolitiikan kanssa.

- Tavoitteena on nimenomaan saavuttaa markkinoiden, ennen kaikkea rahoitusmarkkinoiden, luottamus ja usko tähän politiikkaan. Kansalaisten luottamuksella ja uskolla tai demokratialla ei tunnu olevan paljonkaan väliä, Patomäki arvostelee.

Quoteuurin huoli oli uhka, että Espanjan velkataakka kaatuisi EU:n hoidettavaksi.

QuoteToinen arvaukseni, joka on huomattavan kyyninen ja ilkeämielinen, liittyy poliitikkojemme ajattelumalliin. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa opittiin nöyristely herran suuntaan ja saksankielisellä alueella asiasta käytettiin termiä "Finlandisierung". Vastaava ilmiö on mielestäni aivan ilmeinen nykyisessä suhtautumisessamme Brysselin vaatimuksiin. Tämä huolimatta siitä, että Ranska ilmeisesti yksinkertaisesti päätti ajaa omia kansallisia etujaan mahdollisista direktiiveistä ja niiden tulkinnoista huolimatta. Ranskan toiminnan pitäisikin olla silmiä avaava ilmiö, mutta en valitettavasti jaksa luottaa sen herättävään vaikutukseen.

Quote from: Tuffa on 02.01.2013, 22:22:43
Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä, löytyy linkistä:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11 (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11)

QuoteKatainen: Rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon
31.12.2012 6:06 234
STT
Sami Kero / HS
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan Suomea on pakko uudistaa.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan Suomea on pakko uudistaa.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) varoittaa, että nykymenolla rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Siksi Suomea on hänestä pakko uudistaa.

"Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteellisiin heikkouksiin on löydettävä ratkaisuja riippumatta siitä, onko suhdanne juuri nyt kuuma tai kylmä. Nyt kun suhdanne on kylmä, toimeen on tartuttava sitäkin nopeammin", pääministeri sanoo STT:lle ja sitä kautta kaikille esittämässään perinteisessä pääministerin uudenvuodentervehdyksessä.

Katainen muistuttaa, että väestön ikääntyminen kasvattaa menoja ja supistaa tuloja. Julkista taloutta rasittaa siis kestävyysvaje.

Koko syksyn ajan Katainen on toistanut samaa sanomaa eri yhteyksissä: tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Erityisesti väestön ikääntyminen vaatii muutoksia, joilla lisätään yhteiskunnassa tehdyn työn määrää.

Suomesta on neljässä vuodessa hävinnyt 60 000 työpaikkaa. Kataisen mukaan rakennemuutosta ja teollisuuden työpaikkamenetyksiä on vauhdittanut se, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt.

Katainen myöntää, että osa tulevana keväänä tehtävistä ratkaisuista voi tuntua kipeiltä. Hänen mielestään ne ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys turvataan.

"On oikein laittaa tulot ja menot tasapainoon, jotta emme jätä lapsiemme maksettavaksi kohtuutonta velkataakkaa."

Pääministeri korostaa kuitenkin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on lupaus huolenpidosta.

Katainen muistuttaa, ettei yksikään virkamies, julkinen palvelu tai tulonsiirto voi korvata perheen ja läheisten huolenpitoa.

"Hyvinvointiyhteiskunnan perimmäinen käyttövoima ei ole veroeuro vaan lähimmäisistään välittäminen. Voimme jokainen omilla toimillamme jokapäiväisessä arjessamme osoittaa lähimmäisillemme, että välitämme."

QuoteEuron tuomiopäivän ennustajat jäivät hataralle pohjalle

Yhdysvalloissa vaikuttaa suuri joukko nimekkäitä taloustieteilijöitä, jotka julistivat euron loppua ennen kuin vuosi olisi ohi. Näin ei kuitenkaan käynyt.

- Kyse on pitkälti tuomiopäivän markkinoista, joilla useat ekonimistit pyrkivät hakemaan menestystä sillä, että he esittävät toinen toistaan kovempia ja kielteisempiä arvioita.

Rehn sanoo, että pahimmat tuomiopäivän profeetat ovat jääneet hetteiselle pohjalle.

- Pitäisi kysyä, onko näiden tuomiopäivän profeettojen uskottavuus mennyt, kun euro ei romahtanutkaan. Mielestäni jossakin määrin on.

Samaan hengenvetoon Rehn sanoo, ettei Euroopassa ole syytä tuudittautua tyytyväisyydentunteeseen. Hänen mukaansa euroalueella edessä on joka tapauksessa päätöksiä rakenteellisista uudistuksista ja julkisen talouden tasapainottamisesta, jotta euro, talouskasvu ja työllisyys ovat kestävällä pohjalla jatkossa.

Quote from: Tomi on 02.01.2013, 22:50:59

QuoteKatainen: Rahat eivät riitä hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon
...
"On oikein laittaa tulot ja menot tasapainoon, jotta emme jätä lapsiemme maksettavaksi kohtuutonta velkataakkaa."

Pääministeri korostaa kuitenkin, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on lupaus huolenpidosta.

Katainen muistuttaa, ettei yksikään virkamies, julkinen palvelu tai tulonsiirto voi korvata perheen ja läheisten huolenpitoa.

"Hyvinvointiyhteiskunnan perimmäinen käyttövoima ei ole veroeuro vaan lähimmäisistään välittäminen. Voimme jokainen omilla toimillamme jokapäiväisessä arjessamme osoittaa lähimmäisillemme, että välitämme."

Quote from: skrabb on 03.01.2013, 09:34:58

QuoteTalous
torstaina 3.1.2013

Näkökulma
Suhteellista rahoitusta
--------------------------------------------------------------------------------
Petri SajariHS

Pää­mi­nis­te­ri Jyr­ki Ka­tai­nen (kok) oli oi­keas­sa sa­noes­saan jou­lu­kuus­sa, et­tä val­tion ei pi­dä ra­hoit­taa kan­nat­ta­ma­ton­ta te­lak­ka­teol­li­suut­ta.
Mark­ki­na­ta­lou­des­sa yh­tiöi­den on me­nes­tyt­tä­vä omil­la eh­doil­laan val­mis­ta­mal­la ta­va­roi­ta ja pal­ve­lui­ta, jot­ka pär­jää­vät tar­jous­kil­pai­luis­sa.
Pää­mi­nis­te­ri on oi­keas­sa sii­nä­kin, et­tä val­tioi­den te­lak­ka­yh­tiöil­le an­ta­ma ra­hoi­tus vää­ris­tää kil­pai­lua.
Pää­mi­nis­te­ril­tä voi­si edel­lyt­tää mark­ki­na­ta­lou­den ja so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mis­ta myös sil­loin, kun on ky­se mak­su­ky­vyt­tö­mien eu­ro­val­tioi­den ra­hoit­ta­mi­ses­ta.

Vii­me vuon­na val­tio käyt­ti yh­teen­sä 4,1 mil­jar­dia eu­roa Eu­roo­pan ra­hoi­tus­va­kaus­vä­li­neen (ERVV) va­rain­han­kin­nan ta­kaa­mi­seen ja Eu­roo­pan va­kaus­me­ka­nis­min (EVM) pääo­mit­ta­mi­seen.

Ta­kauk­set ja pää­omi­tus kir­jat­tiin Suo­men jul­ki­sen ta­lou­den vel­kaan. Il­man nii­tä Suo­men jul­ki­sen ta­lou­den vel­ka suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen oli­si kak­si pro­sent­ti­yk­sik­köä ny­kyis­tä pie­nem­pi.
Ku­lu­van vuo­den ai­ka­na Suo­mi an­taa Eu­roo­pan ra­hoi­tus­va­kaus­vä­li­neel­le ta­kauk­sia val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön ar­vion mu­kaan nel­jän mil­jar­din eu­ron ar­vos­ta.
Te­lak­ka­yh­tiö STX Fin­lan­din pyy­tä­mä 50 mil­joo­nan eu­ron pää­oma­lai­na oli­si ol­lut 1,25 pro­sent­tia pel­käs­tään val­tion ku­lu­van vuo­den ta­kauk­sis­ta ERVV:l­le.

Mak­su­ky­vyt­tö­mien eu­ro­val­tioi­den ra­hoit­ta­mi­sel­la ei ole saa­tu juu­ri mi­tään ai­kaan. Ke­vääs­tä 2010 krii­si on le­vin­nyt ja pa­hen­tu­nut.
STX Fin­lan­din pyy­tä­mäl­lä ra­hoi­tuk­sel­la oli­si tur­vat­tu yh­tiön ar­vion mu­kaan 20 000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta. Ti­laus oli­si li­sän­nyt ar­von­li­sä- ja an­sio­tu­lo­ve­ro­ja val­tion kas­saan.

Eu­ro­val­tioi­den hä­tä­ra­hoi­tuk­seen käy­te­tyt va­rat ovat men­neet pää­asias­sa sii­hen, et­tä yli­vel­kaan­tu­neet val­tiot ovat mak­sa­neet erään­ty­viä lai­no­jaan si­joit­ta­jil­le.
Hä­tä­ra­hoi­tuk­sel­la ei siis ole "au­tet­tu" ei­kä "pe­las­tet­tu" yli­vel­kaan­tu­nei­ta val­tioi­ta, jois­sa taan­tu­ma on ra­hoi­tuk­sen eh­to­jen ta­kia pa­hen­tu­nut ja työt­tö­myys­as­te on kas­va­nut.

Useat si­joit­ta­jat ja eko­no­mis­tit ovat jo ke­vääs­tä 2010 läh­tien pi­tä­neet eu­ro­val­tioi­den hä­tä­ra­hoi­tuk­sia vaa­ral­li­si­na ja te­hot­to­mi­na nii­den eh­to­jen ta­kia.
Eu­ro­alueen vel­ka­krii­si ei ole pit­kään ai­kaan ohit­se. Ohit­se ei ole myös­kään Suo­men me­ri­teol­li­suu­den krii­si, jo­ta yk­si alus­ti­laus tus­kin oli­si rat­kais­sut.

Yh­del­lä­kään kan­san­ta­lou­del­la ei ole va­raa pil­vi­lin­no­jen ra­hoit­ta­mi­seen.

[email protected] Kir­joit­ta­ja on HS:n ta­lous­toi­mit­ta­ja.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#03012013/talous/Suhteellista+rahoitusta/a1357106774203

Quote from: Dilat Laraht on 04.01.2013, 01:43:36
^Pikkurahojahan nuo. olisin odottanut edes jotain lähemmäs sataa miljoonaa euroa edes.

Quote from: kekkeruusi on 04.01.2013, 01:38:04
Vähän tuntuu, että tätä sontaa löytyy tuolta niin paljon kuin jaksaa kaivella. Sokeita taksikuskeja ja kuolleita eläkkeensaajia. Hieno maa, kerta kaikkiaan. Espanja toinen samanlainen. Kyllä me ne pelastetaan!

QuoteTaantuma-Espanja tyhjentää eläkesäästöjään

Taantuman kourima Espanja on turvautunut eläkevaroihinsa rahoittaakseen julkista talouttaan, kertoo talouslehti Wall Street Journal. Tämä herättää kysymyksiä varojen riittävyydestä tuleviin eläkkeisiin.

Lehden mukaan Espanja on käyttänyt eläkerahastoaan valtionlainojen ostajana. Nyt tämä on tulossa tiensä päähän, kun vähintään 90 prosenttia 65 miljardin euron rahaston varoista on jo sijoitettu valtion joukkovelkakirjoihin.

Perälaudan häämöttäessä hallitus on alkanut nostaa rahastosta käteistä. Syyskuussa hallitus nosti rahastosta kolme miljardia euroa valtiontalouden rahoittamiseen ja marraskuussa neljä miljardia euroa eläkkeiden maksamiseen.

Yhdessä historialliset nostot ylittivät lakisääteisen nostorajan, jota on kuitenkin korotettu tilapäisesti.

Quote from: Paul Ruth on 04.01.2013, 11:10:40

Quote... Espanja on käyttänyt eläkerahastoaan valtionlainojen ostajana. Nyt tämä on tulossa tiensä päähän, kun vähintään 90 prosenttia 65 miljardin euron rahaston varoista on jo sijoitettu valtion joukkovelkakirjoihin.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/04/taantuma-espanja-tyhjentaa-elakesaastojaan/2013158/12 (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/04/taantuma-espanja-tyhjentaa-elakesaastojaan/2013158/12)

Quote from: Jericho on 04.01.2013, 07:38:18
Onhan nuo pikkurahoja yksittäin tarkastellessa, mutta todellinen ongelma on siinä, että veronkierto ja kusettaminen on heidän kansallisgeneettinen piirre.

Quote from: sivullinen. on 04.01.2013, 14:57:27

Quote from: Jericho on 04.01.2013, 07:38:18
Onhan nuo pikkurahoja yksittäin tarkastellessa, mutta todellinen ongelma on siinä, että veronkierto ja kusettaminen on heidän kansallisgeneettinen piirre.

Samaa eurooppalaista perhettä olemme me. Samoin olivat Neuvostoliiton kommunistit aikanaan. Se on ihmisen yleinen geneettinen piirre, joka ilmenee järjestelmän tietyssä vaiheessa.

Kreikasta on tehty vain syntipukki. Siihen yritetään kohdistaa kaikkien euroopan hallitusten viat. Sama syntipukin osa voi tulla ihan hyvin pian Suomenkin kohdalle. Kaikki sen tietävät, että täällä jokainen yritys kiertää veroja kaksin käsin. Sitä ei vaan sovi kutsua veronkierroksi vaan "verosuunnitteluksi". Kaikki tietävät, että poliitikot säätävät itselleen huimia palkkoja ja pystyttävät monumentteja. Sitä ei vaan saa kutsua varastamiseksi vaan riippumattomien elinten päätöksiksi. Kaikki tietävät, että pimeää työtä tehdään, yritystukia annetaan kavereille, kaavoituksen onnistumiseksi kunnallispoliitikkoja kestitään, tuomioistuimet saavat "arvojohtajilta" ohjausta, kuntaliitosten jälkeen johtajien palkka juoksee viisi vuotta vaikka virkaa ei enää ole, virastoja, kouluja ja teitä rakennetaan ministerien kotikyliin, tyhjiä lentoasemia ylläpidetään julkisilla varoilla vaikka matkustajia ei ole, tyhjiä kauppahalleja, toimistoja ja taloja rakennetaan rakennemuutosrahoilla, suuryritykset jakavat valtion tukemia "paketteja" työttömyystilastojen vuoksi ja niin edelleen ja niin edelleen. Sitä ei vaan saa kutsua taloudelliseksi järjettömyydeksi koska niskalenkki.

Quote
Natsit syyttivät kaikesta pahasta juutalaisia. Uusnatsit syyttävät kreikkalaisia.

QuoteEurokriisiin uppoaa yli sotakorvausten
5.1.2013 4:00

Suomen valtio velkaantui lisää 9,1 miljardia euroa vuoden 2012 aikana. Tällä hetkellä arvioidaan, että vuonna 2013 valtion velka kasvaisi 7,5 miljardia euroa, mutta todellisuudessa mennään samaan yhdeksän miljardin tasoon kuin viime vuonna.

Entinen oppositiojohtaja Jutta Urpilainen (sd.) arvosteli edellisiä keskustavetoisia hallituksia edesvastuuttomasta velkaantumisesta, kun velka kasvoi noin kahdeksalla miljardilla vuodessa. Kun näin on, niin voidaan todeta, että sama edesvastuuttomuus jatkuu nykyiselläänkin.

Vanhojen puolueiden edesvastuuttomuus näkyy myös eurokriisin ratkaisuyrityksissä. Niiden toimesta Suomi on vedetty semmoiselle suolle, jota maamme historiassa ei ole ennen nähty. Suomi on lähtenyt takaamaan euroalueen ongelmamaiden ja pankkien varainhankintaa. Vastuita on kertynyt toukokuusta 2010 alkaen reilusti yli 30 miljardia euroa, ja vastuut kasvavat jatkuvalla syötöllä.

Vanhojen puolueiden pää- ja valtiovarainministerit eivät tiukan paikan tullen kykene sanomaan "ei" neuvottelupöydässä eli sitä, että Suomen piikki on pysyvästi kiinni tästä eteenpäin. Sekä tarvittaessa poistumaan paikalta lentokentälle jättäen muut ratkomaan omia ongelmiaan. Ennen pysyvän vakausmekanismin (EVM) hyväksymistä olisi kannattanut sanoa jyrkkä ei-sana. Nyt suomalaiset tukevat EVM:n kautta jopa kriisimaiden pankkeja, eivät pelkästään valtioita!

Kalliiksi käy vanhojen puolueiden euroseikkailu. Jatkosodan sotakorvaukset maksoivat suomalaisille nykyrahaksi muutettuna noin neljä miljardia euroa, ja Suomi oli sentään sodan osapuoli. Eurokriisin synnyssä suomalaisilla ei ole osaa eikä arpaa, vaan sopimusten mukaan valtiot vastaavat itse omista veloistaan. Pankkien pääomittaminen kuuluu puolestaan osakkeenomistajille tai pankkien kotivaltioille. Vanhojen puolueiden jatkuva muniminen tulee käymään kalliiksi suomalaisille.

Kauankohan mahtaa kulua siihen, kun Jyrki Kataisen hallitus hyväksyy Suomen Kreikka-lainojen leikkauksen? Toki meille luvattiin johtavien poliitikkojen suulla, että Kreikka-operaatio on voitokas (Matti Vanhanen), tai että yksikään eurooppalainen valtio ei jätä velkojaan maksamatta (Olli Rehn, Aleksander Stubb). Kannattaako luottaa vanhojen puolueiden poliitikkojen europuheisiin vai ei?

Pentti Heinonen

Hamina

Quote from: kekkeruusi on 04.01.2013, 01:38:04
Vähän tuntuu, että tätä sontaa löytyy tuolta niin paljon kuin jaksaa kaivella. Sokeita taksikuskeja ja kuolleita eläkkeensaajia. Hieno maa, kerta kaikkiaan. Espanja toinen samanlainen. Kyllä me ne pelastetaan!

Quote from: Lalli IsoTalo on 04.01.2013, 11:19:51

Quote from: Paul Ruth on 04.01.2013, 11:10:40

Quote... Espanja on käyttänyt eläkerahastoaan valtionlainojen ostajana. Nyt tämä on tulossa tiensä päähän, kun vähintään 90 prosenttia 65 miljardin euron rahaston varoista on jo sijoitettu valtion joukkovelkakirjoihin.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/04/taantuma-espanja-tyhjentaa-elakesaastojaan/2013158/12 (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/04/taantuma-espanja-tyhjentaa-elakesaastojaan/2013158/12)

Jos Suomi joutuu takauksiensa maksajaksi kuten tarkoitus on, suomalaisetkin saavat sanoa hyvästit eläkkeelleen.

Kiitos Jyrki. Kiitos Jutta.

QuoteIMF:n Lagarde: Vakavan talouskriisin uhka on suuri

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarden mukaan Yhdysvaltojen velkakattoongelma ja Euroopassa vallitseva taantuma uhkaavat syöstä maailmantalouden suureen kriisiin.

Taloussanomat–Bloomberg
6.1.2013 09:41

IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde on huolissaan maailmantalouden tilasta. Lagarden mukaan suuren kriisin ainekset ovat nyt olemassa.
[...]
Ilman ratkaisuja edessä on globaali kriisi, sillä Yhdysvaltojen ja Euroopan talouksien koot ja niiden kauppasuhteet sekä investointikyky ovat maailmantalouden kannalta keskeisiä.

Quote from: repo on 06.01.2013, 15:37:23
Odottaako meitä seuraavaksi maailmantalouden pelastustalkoot? Mikähän meidän osuus mahtaisi olla niissä talkoissa? Voidaanko Yhdysvaltojen liittovaltiota pitää jonkinlaisena esimerkkinä siitä, kuinka ratkaisuna esitetty liittovaltio on kyseenalaistamaton (eng. inherent) ratkaisu ylivelkaantumiseen? :) (Sarkasmimittarisi pitäisi osoittaa tässä kohtaa punaista, jos ei, kalibroi mittarisi lähimmässä Kokoomuksen valtuuttamassa huoltopisteessä.)

QuoteAsuntovelallinen, olet pankin takaaja

Pankit saavat piilorahoitustukea valtiolta, koska valtion odotetaan tulevan apuun hädän hetkellä. Valtio on siis lopulta pankin takaaja. Harva kuitenkaan tietää, että myös pankin velalliset takaavat pankin toimintaa. Ja se tapahtuu vähemmän implisiittisesti. Sopimuskohta saattaa olla myös sinun lainaehdoissasi.

Pankit poikkeavat muista yrityksistä monella tapaa. Ilman pankkeja yhteiskunta ei toimisi. Toisin kuin muilla yrityksillä, pankeilla on sekä valtion että asiakkaidensa takaus.

Valtion implisiittisestä takauksesta pankeille on kirjoitettu paljon. Luottoluokittajat laskevat pankkien luottoluokituksiin oletuksen (http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2011/10/26/luottoluokittaja-laskee-pankkien-paaomittamisen-varaan/201115511/12) siitä, että valtio pääomittaa pankit hädän hetkellä. Taloussanomat (http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2012/10/27/suomelta-miljardien-eurojen-piilotuki-pankeille/201240446/12) arvioi lokakuussa, että oletus valtion takauksesta tuo suomalaispankeille vuosittain useita miljardeja euroja piilopankkitukea alempina rahoituskuluina.
[...]
Joulukuussa pankkikonserni Nordea istui Helsingin käräjäoikeuden valmistelevassa istunnossa kunta-asiakkaidensa kanssa.
[...]
Handelsbanken voitti vastaavan riitansa kuntien kanssa Helsingin käräjäoikeudessa viime keväänä.
[...]
Pankit ja kunnat kiistelevät oikeudessa siitä, onko pankeilla ollut oikeus nostaa kuntien lainamarginaaleja sen jälkeen, kun pankkien varainhankinnan kustannukset nousivat finanssikriisin takia. Toisin sanoen: missä tapauksessa pankeilla on oikeus siirtää toimintansa kallistumisen kulut vanhoille asiakkailleen?
[...]
Oikeus lainamarginaalien nostoon ei koske ainoastaan kuntalainoja. Sama pykälä sisältyy ainakin Nordealla yleisiin lainaehtoihin.

Quote from: Herbert on 06.01.2013, 17:44:57
Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että eurokriisin pahin vaihe on vasta edessä.

Yle Uutisten teettämän kyselyn mukaan pahin on ohi vain noin joka viidennen suomalaisen mielestä.

Optimistisimpia ovat kokoomuksen ja pessimistisimpiä perussuomalaisten kannattajat.

Tasan puolet suomalaisista olisi valmiita lopettamaan kriisimaiden taloudellisen tukemisen silläkin uhalla, että koko euroalue hajoaa.

Joka kolmas puolestaan jatkaisi tukemista ja loput eivät osanneet sanoa kantaansa.

Kielteisimmin tuen jatkamiseen suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat.

Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi noin 1 000 suomalaista.

http://www.hs.fi/politiikka/YLE-kysely+Puolet+suomalaisista+lopettaisi+kriisimaiden+tukemisen/a1305633792819 (http://www.hs.fi/politiikka/YLE-kysely+Puolet+suomalaisista+lopettaisi+kriisimaiden+tukemisen/a1305633792819)

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 19:23:56

Euroopan Unioniin kuuluvien maiden väestön määrä on noin 510 mijoonaa. Suomen väkiluku on noin yksi prosentti siitä.
Suomi on auttamattomasti ja lopullisesti ylivelkaantunut takapajula, jonka käsittämättömän korkea keinotekoinen luottoluokitus aiheuttaa sen, että isot pojat ja tytöt lypsävät Suomi-lehmää tasan niin kauan, kun Suomi saa jostain edullista lainaa.

Mistä ihmeestä nämä puupäiset tomppelit, jotka istuvat hallituksessa, on löydetty tuhoamaan Suomi.

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 19:58:25
Kaikki Kataisen hallituksen toimenpiteet pohjustaa valtion konkurssia.

Quote from: Mittakaavaedut on 06.01.2013, 20:03:24

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 19:58:25
Kaikki Kataisen hallituksen toimenpiteet pohjustaa valtion konkurssia.

Aika vankka luottamus siihen, että Jygge tietäisi aina mitä tekee.

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 19:58:25

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 19:23:56

Euroopan Unioniin kuuluvien maiden väestön määrä on noin 510 mijoonaa. Suomen väkiluku on noin yksi prosentti siitä.
Suomi on auttamattomasti ja lopullisesti ylivelkaantunut takapajula, jonka käsittämättömän korkea keinotekoinen luottoluokitus aiheuttaa sen, että isot pojat ja tytöt lypsävät Suomi-lehmää tasan niin kauan, kun Suomi saa jostain edullista lainaa.

Mistä ihmeestä nämä puupäiset tomppelit, jotka istuvat hallituksessa, on löydetty tuhoamaan Suomi.

Rahaa työnnetään tänne kunnes olemme varmuudella konkursissa. Sen jälkeen mm. satumaisen arvokkaat pohjavedet ovat pankkien omaisuutta. Kaikki Kataisen hallituksen toimenpiteet pohjustaa valtion konkurssia. En usko että hallituksessa tätä kukaan ymmärtää. He vain tekevät kuten Lontoosta käsin heille kerrotaan.

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 20:09:41

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 19:58:25

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 19:23:56

Euroopan Unioniin kuuluvien maiden väestön määrä on noin 510 mijoonaa. Suomen väkiluku on noin yksi prosentti siitä.
Suomi on auttamattomasti ja lopullisesti ylivelkaantunut takapajula, jonka käsittämättömän korkea keinotekoinen luottoluokitus aiheuttaa sen, että isot pojat ja tytöt lypsävät Suomi-lehmää tasan niin kauan, kun Suomi saa jostain edullista lainaa.

Mistä ihmeestä nämä puupäiset tomppelit, jotka istuvat hallituksessa, on löydetty tuhoamaan Suomi.

Rahaa työnnetään tänne kunnes olemme varmuudella konkursissa. Sen jälkeen mm. satumaisen arvokkaat pohjavedet ovat pankkien omaisuutta. Kaikki Kataisen hallituksen toimenpiteet pohjustaa valtion konkurssia. En usko että hallituksessa tätä kukaan ymmärtää. He vain tekevät kuten Lontoosta käsin heille kerrotaan.

Mikä tässä Suomen tuhoamisessa on Jyrkin motiivi? Onko isot pojat luvanneet hyväliksaisen sihteerin paikan vai onko Jykä vaan niin toivottoman tyhmä, ettei tiedä yhtään mitä tekee?

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 20:17:17

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 20:09:41

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 19:58:25

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 19:23:56

Euroopan Unioniin kuuluvien maiden väestön määrä on noin 510 mijoonaa. Suomen väkiluku on noin yksi prosentti siitä.
Suomi on auttamattomasti ja lopullisesti ylivelkaantunut takapajula, jonka käsittämättömän korkea keinotekoinen luottoluokitus aiheuttaa sen, että isot pojat ja tytöt lypsävät Suomi-lehmää tasan niin kauan, kun Suomi saa jostain edullista lainaa.

Mistä ihmeestä nämä puupäiset tomppelit, jotka istuvat hallituksessa, on löydetty tuhoamaan Suomi.

Rahaa työnnetään tänne kunnes olemme varmuudella konkursissa. Sen jälkeen mm. satumaisen arvokkaat pohjavedet ovat pankkien omaisuutta. Kaikki Kataisen hallituksen toimenpiteet pohjustaa valtion konkurssia. En usko että hallituksessa tätä kukaan ymmärtää. He vain tekevät kuten Lontoosta käsin heille kerrotaan.

Mikä tässä Suomen tuhoamisessa on Jyrkin motiivi? Onko isot pojat luvanneet hyväliksaisen sihteerin paikan vai onko Jykä vaan niin toivottoman tyhmä, ettei tiedä yhtään mitä tekee?

Lyhyt matikka 6 ja habitus kertoo paljon. Pojanloppi savosta tykkää kun isot herrat taputtelee selkään euroopassa. Koira oppii nopeasti miten palkintoherkkuja ja rapsutuksia ansaitaan. Niin oppii savolaispoikakin. Ja kyllä kelpaa isojen herrojen taputella selkään kun kultapoika tekee ihan mitä vaan pyydetään.

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 20:37:21

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 20:17:17

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 20:09:41

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 19:58:25

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 19:23:56

Euroopan Unioniin kuuluvien maiden väestön määrä on noin 510 mijoonaa. Suomen väkiluku on noin yksi prosentti siitä.
Suomi on auttamattomasti ja lopullisesti ylivelkaantunut takapajula, jonka käsittämättömän korkea keinotekoinen luottoluokitus aiheuttaa sen, että isot pojat ja tytöt lypsävät Suomi-lehmää tasan niin kauan, kun Suomi saa jostain edullista lainaa.

Mistä ihmeestä nämä puupäiset tomppelit, jotka istuvat hallituksessa, on löydetty tuhoamaan Suomi.

Rahaa työnnetään tänne kunnes olemme varmuudella konkursissa. Sen jälkeen mm. satumaisen arvokkaat pohjavedet ovat pankkien omaisuutta. Kaikki Kataisen hallituksen toimenpiteet pohjustaa valtion konkurssia. En usko että hallituksessa tätä kukaan ymmärtää. He vain tekevät kuten Lontoosta käsin heille kerrotaan.

Mikä tässä Suomen tuhoamisessa on Jyrkin motiivi? Onko isot pojat luvanneet hyväliksaisen sihteerin paikan vai onko Jykä vaan niin toivottoman tyhmä, ettei tiedä yhtään mitä tekee?

Lyhyt matikka 6 ja habitus kertoo paljon. Pojanloppi savosta tykkää kun isot herrat taputtelee selkään euroopassa. Koira oppii nopeasti miten palkintoherkkuja ja rapsutuksia ansaitaan. Niin oppii savolaispoikakin. Ja kyllä kelpaa isojen herrojen taputella selkään kun kultapoika tekee ihan mitä vaan pyydetään.

Menee lainaukset jo vähän pitkiksi, mutta miksi duunaripohjainen verkkosukkaope ja tärähtäneen oloinen jalkapallohuligaani, kristillisyyttä ylistävä telttauskovainen, kahteen kotimaiseen vannova rkp:läinen ja vihreä höperö seuraavat tätä höpö-höpöä?
Ai niin, Stubido meinasi unohtua. Ihanaa!!
 

QuoteEuro pelastettu

Uusi uhka: Kestääkö kriisimaiden yhteiskuntarauha nationalistien kiihkoilun

Euroopan komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn on jo uskaltanut julistaa eurotaistelun voitetuksi. Samalla monet tuomiopäivän profeetat, niin ekonomistien kuin poliitikkojenkin joukoista, ovat joutuneet ennusteluineen häpeään.

EU, Euroopan keskuspankki ja euromaat ovat onnistuneet kaikkien vaikeuksien jälkeen luomaan sellaiset turvamekanismit, ettei minkään euromaan ajautuminen maksukyvyttömäksi enää ole todennäköistä.

Rehnin arvioon voi yhtyä. Vaikka loppusaldoa Kreikan pelastusoperaatiosta ei tiedetä, on selvää, ettei euroaluetta enää päästetä hajoamaan. Se vaatii aikanaan velkojen anteeksiantoa, mutta silloinkaan Kreikkaa ei patisteta valuuttaunionin ulkopuolelle.

Grexit (Kreikan ero eurosta) aloittaisi uudestaan spekulaatiot huomattavasti suurempien talousmahtien tilanteesta, lähinnä Espanjasta. Siksi se on mahdoton.

Toisin kuin pessimistit ovat ennustaneet, euroalue näyttää entisestään laajentuvan. Melko varmasti Latvia on vaihtanut latinsa euroihin jo vuoden päästä. Myöskään Puola ei ole luopunut liittymissuunnitelmastaan, vaikka ei pidäkään yhtä kiirettä.

Eurooppalaisen yhteistyön huolenaiheet ovatkin jo siirtymässä makrotalouden kriisistä yhteiskuntarauhan järkkymiseen.

Kansainvälinen Punainen Risti on huolissaan siitä, että kriisimaiden talousvaikeudet aiheuttavat yhä enemmän levottomuuksia. Järjestö pitää jo nyt Eurooppaa kriisialueena lisääntyneen avustustarpeen vuoksi.

Väkivaltaisia mellakoita on ollut erityisesti Kreikassa, missä talousahdinko on kasvattanut poliittisen kentän äärilaitojen puolueita. Fasismilla flirttaileva Kultainen aamunkoitto -puolue on koonnut omat joukkonsa, jotka pieksävät maahanmuuttajia ja kiihkoilevat äärinationalismilla. Vastaavasti laitavasemmiston voimat ovat myös kasvattaneet suosiotaan, mutta nekin euro- ja EU-vastaisuudella.

Kultainen aamunkoitto, avoimesti rasistinen ja antisemitistinen Jobbik-puolue Unkarissa sekä Ruotsi-demokraatit ovat jo saaneet edustajansa parlamentteihin. Muissakin maissa on vastaavia ilmiöitä. Myös Suomessa kaikenkarvaiset kansallissosialistiset ja antijihadistiset pienryhmät ovat esiintyneet entistä rohkeammin. Ne ovat saaneet voimaa siitä, että jopa tietyt kansanedustajat ovat avoimesti lietsoneet monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vastaisuutta.

Hollannin vaalit syyskuussa olivat lupaava poikkeus kehityksestä. Siellähän euromieliset liberaalit löivät selvästi oikeistopopulistisen ja eurovastaisen Vapaus-puoleen keskellä kriisiä.

Samaan aikaan Britanniassa irrottautuminen manner-Euroopan yhteisöstä on saanut laajempaa kannatusta. Konservatiivihallitus ei ole uskaltanut padota näitä paineita vaan on epäjohdonmukaisella linjallaan pohjustanut mielialojen muutosta.

Jos Britanniassa lähivuosina järjestetään kansanäänestys EU:sta eroamisesta, tulos on täysin epävarma. Teollisuus ja talouselämä ovat tietysti vahvasti EU-jäsenyyden kannalla. Myös oppositiopuolue Labour on valtaosin EU-myönteinen, mutta on taipunut vaatimukseen kansanäänestyksestä.

Euroopan suurin uhka ei enää ole taloudessa vaan integraatiossa. Siellä täällä vahvistumassa ovat olleet voimat, jotka eri tavoin ajavat hajaantumista ja nationalismia sekä syventävät ristiriitoja.

Suomelle tämä suuntaus on yhdellä sanalla sanoen vaarallinen.

Quote from: Axel Cardan on 06.01.2013, 21:10:46
Voin vielä jotenkin ymmärtää miksi Kalevan ja Lapin Kansan kaltaiset europropagandaa suoltavat aviisit pysyvät pystyssä suurempien kaupunkien (Oulu, Rovaniemi) tilaajien turvin, mutta sitä minä en käsitä, kuka ja miksi tilaa vielä Kainuun Sanomia? On tuskin toista kaupunkia, joka olisi eurohallitusten aikaan saanut yhtä paljon turpiinsa kuin Kajaani, mutta silti maakunnan äänenkannattaja toimii avoimesti hallituksen äänitorvena tekemättä konkurssia.

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 20:17:17

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 20:09:41
Mikä tässä Suomen tuhoamisessa on Jyrkin motiivi?

Pojanloppi savosta tykkää kun isot herrat taputtelee selkään euroopassa.

Quote from: Herbert on 06.01.2013, 17:44:57
Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo, että eurokriisin pahin vaihe on vasta edessä.

Yle Uutisten teettämän kyselyn mukaan pahin on ohi vain noin joka viidennen suomalaisen mielestä.

Optimistisimpia ovat kokoomuksen ja pessimistisimpiä perussuomalaisten kannattajat.

Tasan puolet suomalaisista olisi valmiita lopettamaan kriisimaiden taloudellisen tukemisen silläkin uhalla, että koko euroalue hajoaa.

Joka kolmas puolestaan jatkaisi tukemista ja loput eivät osanneet sanoa kantaansa.

Kielteisimmin tuen jatkamiseen suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat.

Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn vastasi noin 1 000 suomalaista.

http://www.hs.fi/politiikka/YLE-kysely+Puolet+suomalaisista+lopettaisi+kriisimaiden+tukemisen/a1305633792819 (http://www.hs.fi/politiikka/YLE-kysely+Puolet+suomalaisista+lopettaisi+kriisimaiden+tukemisen/a1305633792819)

Quote from: Tomi on 06.01.2013, 21:51:28

Quote from: Herbert on 06.01.2013, 17:44:57

Tasan puolet suomalaisista olisi valmiita lopettamaan kriisimaiden taloudellisen tukemisen silläkin uhalla, että koko euroalue hajoaa.

No Jokohan Katainen ja Urpilainen viimein tajuaisivat, että kansa tahtoo lopettaa rahan heittämisen kankkulan kaivoon=

Quote from: Mittakaavaedut on 06.01.2013, 22:05:20

Quote from: Tomi on 06.01.2013, 21:51:28

Quote from: Herbert on 06.01.2013, 17:44:57

Tasan puolet suomalaisista olisi valmiita lopettamaan kriisimaiden taloudellisen tukemisen silläkin uhalla, että koko euroalue hajoaa.

No Jokohan Katainen ja Urpilainen viimein tajuaisivat, että kansa tahtoo lopettaa rahan heittämisen kankkulan kaivoon=

Eikös tämä lueta kokoomuspiireissä niin, että puolet suomalaisista on valmiita jatkamaan persaukisia kriisimaita maksamaan velkansa niitä lainoittaneille pankeille silläkin uhalla, että suomalaisten veronmaksajien pää hajoaa.

Quote from: Herbert on 06.01.2013, 17:44:57
Tasan puolet suomalaisista olisi valmiita lopettamaan kriisimaiden taloudellisen tukemisen silläkin uhalla, että koko euroalue hajoaa.

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 20:05:56

Quote from: Mittakaavaedut on 06.01.2013, 20:03:24

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 19:58:25
Kaikki Kataisen hallituksen toimenpiteet pohjustaa valtion konkurssia.

Aika vankka luottamus siihen, että Jygge tietäisi aina mitä tekee.

Ei tiedäkään. Hänen "neuvonantajansa" pitää kyllä huolen ettei hän "erehdy" missään merkittävissä päätöksissä. Neuvonantajalla en tarkoita Romakkaniemeä tms. Eikö hallitusohjelmatkin ole tehty jo useamman kerran ulkomailta käsin? Näin ainakin jo Vanhasen aikaan.

Quote
Yksi maailman suurimmista kaupallisista konsulteista on värvätty avustamaan pääministerin esikuntaa seuraavan hallitusohjelman laatimisessa. Amerikkalainen McKinsey & Company on laatinut suunnitelmia muun muassa Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ja kilpailupolitiikan uudistamisesta. Sopimuksen konsultin kanssa on tehnyt valtioneuvoston kanslia.

Quote from: Herbert on 07.01.2013, 09:18:47
Euroopan ja Yhdysvaltojen ongelmat vaikuttavat kehittyviin maihin, kuten moniin Afrikan maihin, missä ruuan nouseva hinta on tällä hetkellä suurimpia uhkia.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/imfn-lagarde-vakavan-talouskriisin-uhka-on-suuri/2013230/12?rss=4 (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/imfn-lagarde-vakavan-talouskriisin-uhka-on-suuri/2013230/12?rss=4)

Quote from: Jaska Pankkaaja on 07.01.2013, 09:41:00

Quote from: Herbert on 07.01.2013, 09:18:47
Euroopan ja Yhdysvaltojen ongelmat vaikuttavat kehittyviin maihin, kuten moniin Afrikan maihin, missä ruuan nouseva hinta on tällä hetkellä suurimpia uhkia.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/imfn-lagarde-vakavan-talouskriisin-uhka-on-suuri/2013230/12?rss=4 (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/imfn-lagarde-vakavan-talouskriisin-uhka-on-suuri/2013230/12?rss=4)

Ei kyllä aukene mulle miten ruoan hinnan noususta voi syyttää Eurooppaa ja USAa koska täällä on lama? Ilmeisesti perussuomalaiset ja äärioikeiston nousu vaikuttaa vituttavasti tähänkin asiaan tietää tai hassuttaa hölömöjä tällä kertaa IMF.

Quote from: törö on 07.01.2013, 10:19:22

Quote from: Jaska Pankkaaja on 07.01.2013, 09:41:00

Quote from: Herbert on 07.01.2013, 09:18:47
Euroopan ja Yhdysvaltojen ongelmat vaikuttavat kehittyviin maihin, kuten moniin Afrikan maihin, missä ruuan nouseva hinta on tällä hetkellä suurimpia uhkia.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/imfn-lagarde-vakavan-talouskriisin-uhka-on-suuri/2013230/12?rss=4 (http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/01/06/imfn-lagarde-vakavan-talouskriisin-uhka-on-suuri/2013230/12?rss=4)

Ei kyllä aukene mulle miten ruoan hinnan noususta voi syyttää Eurooppaa ja USAa koska täällä on lama? Ilmeisesti perussuomalaiset ja äärioikeiston nousu vaikuttaa vituttavasti tähänkin asiaan tietää tai hassuttaa hölömöjä tällä kertaa IMF.

Ylituotantoa myydään köyhissä maissa pilkka hintaan. Kauppa kannattaa, koska valde maksaa vientitukia.

Samalla köyhien maiden oma maatalous näivettyy, koska maataloustuottajien on hankala kilpailla länsimaisen ylituotannon kanssa kun paikallisella valdella ei ole varaa maksaa tukia.

Tähän on keksitty ratkaisuksi kehitysapu, jonka länsimaiset valdet taas maksavat. Sen avulla pidetään pystyssä korruptiota, joka kiitollisena sallii länsimaisen ylituotannon maahantuonnin eikä auta omaa ravinnontuotantoa kehittymään suojatullien avulla.

Quote from: samuliloov on 06.01.2013, 20:17:17

Quote from: Velmu on 06.01.2013, 20:09:41
Mikä tässä Suomen tuhoamisessa on Jyrkin motiivi? Onko isot pojat luvanneet hyväliksaisen sihteerin paikan vai onko Jykä vaan niin toivottoman tyhmä, ettei tiedä yhtään mitä tekee?

Lyhyt matikka 6 ja habitus kertoo paljon. Pojanloppi savosta tykkää kun isot herrat taputtelee selkään euroopassa. Koira oppii nopeasti miten palkintoherkkuja ja rapsutuksia ansaitaan. Niin oppii savolaispoikakin. Ja kyllä kelpaa isojen herrojen taputella selkään kun kultapoika tekee ihan mitä vaan pyydetään.

Quote from: ikuturso on 07.01.2013, 12:05:59
Puhdas, Hugo Bossin partaveden tuoksuinen kädenpuristus audin takapenkillä on huomattavasti miellyttävämpi, kuin paskan ja hien hajuinen ja ehkä kossunhuuruinen kädenpuristus Kuopion torilla.

Jotkut ovat sitä mieltä, että eliitin selkääntaputtelu ja käden puristukset "piireissä" ovat ne oikeat osoitukset onnistuneesta politiikasta. Toiset taas ovat sitä mieltä, että eliitin selkääntaputteluun liittyy aina taka-ajatukset ja että oikea kiitos tulee niiltä vähäosaisilta tuolla tavallisen kansan seassa.

---

Miksi lihottaa jo lihavia, koska heillä on taito ja kyky lihoa ilman apuakin? Eikö politiikan yksi keskeisiä johtoajatuksia tulisi olla mahdollistaa ihmisarvoinen elämä kaikille kansalaisille?

QuoteSyksyllä niin sanotun Lagarden listan julkaissut kreikkalaistoimittaja Kostas Vaxevanis avautuu jälleen kotimaassaan rehottavasta korruptiosta. New York Timesissa kirjoittavan Vaxevanisin mukaan pieni eliitti pyörittelee median lisäksi näpeissään myös julkisia rahoja.


Vaxevanis valittaa kirjoituksessaan Kreikan tehottomasta julkisen sektorin irvikuvasta, joka on jo 40 vuoden ajan jakanut hallinnon työtehtäviä pienelle lähipiirille huolimatta henkilöiden pätevyyksistä.

Hänestä riutuvan julkisen sektorin merkittävin ongelma on kuitenkin se, että valtion varat valuvat jatkuvasti poliitikkoja lahjoville "yrittäjille".

Kreikan pieni bisneseliitti pitää Vaxevanisin mukaan hallussaan kaikkia valtion hankkeita, maan mediataloja ja jopa maan jalkapalloseuroja.

Vaxevanisin mukaan sama kuvio on pyörinyt jo vuosikymmeniä. Kreikan rahat ovat valuneet kuiviin, koska ne ovat valuneet pitkälti talouseliitin pohjattomiin taskuihin.

Kreikkalaiset eivät tiedä maata riistäneen eliitin todellisia kasvoja, sillä eliitti hallitsee tv-kanavia, sanoma- ja verkkolehtiä. Tästä esimerkkinä on se, ettei maan hallinto ole edellenkään virallisesti kommentoinut Vaxevanisin Hot Doc -nimisen aikakausilehden julkaisemaa Lagarden listaa.

Listalla ovat yli 2 000 kreikkalaisen nimet, joilla on verottajalta piilossa olevaa rahaa sveitsiläisillä pankkitileillä. Listalla on useita poliittisen eliitin ja sen lähipiirin nimiä.

Keikan virallinen media ei ole käsitellyt lainkaan tapausta, vaikka julkaistu lista on ollut uutisaihe ympäri maailman valtamedioita.

Quote
The euro crisis is over, declares José Manuel Barroso

The euro has been saved and the euro crisis is a thing of the past, European commission president José Manuel Barroso has declared.

But his optimistic comments and the prospect of looser rules for banks failed to lift markets, which ended a strong run of recent gains.

"I think we can say that the existential threat against the euro has essentially been overcome," Barroso said in Lisbon. "In 2013 the question won't be if the euro will, or will not, implode," he said.

Barroso has maintained an optimistic stance throughout the crisis, but his comments were in sharp contrast to the new year's message from German chancellor Angela Merkel, who told TV viewers last week that the currency zone faced another rocky 12 months.

City analysts are also deeply concerned that austerity measures demanded by Brussels as the price of bailout funds would lead to prolonged recessions in periphery countries and the need for steeper spending cuts.

Cuts to essential public services in Spain, Italy, Greece and Portugal are expected to increase unemployment and lead to further social unrest.

QuoteEuroopan tilastokeskus on julkaissut EU:n työttömyysluvut. Ne ovat paikoin karmeaa luettavaa.

Euroalueen työttömyys kohosi marraskuussa 11,8 prosenttiin. Vuonna 2011 työttömyysprosentti oli 10,6. Euroalueella oli marraskuussa 18,8 miljoonaa työtöntä. Se on hieman enemmän kuin Hollannissa on asukkaita.

Koko EU:n työttömyys oli 10,7 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli tasan 10. EU:ssa oli marraskuussa työttömiä kaikkiaan 26 miljoonaa työtöntä.

Huolestuttavimmat luvut tulivat jälleen Välimeren rannikolta. Kreikassa työttömyysprosentti oli tasan 26 ja Espanjassa 26,6. Kun katsotaan vain alle 25-vuotiaita, vastassa on tyly luku: Kreikassa 57,6 prosenttia nuorista on työttömänä. Espanjassa nuorisotyöttömyys oli 56,5 prosenttia.

QuoteOnko tämä todella totta Suomessa vuonna 2013? SPR: "Varaudumme käyttämään katastrofirahastoa Suomeen"


Suomen Punainen Risti on valmistautunut käyttämään katastrofiapuun varattua rahastoaan kotimaassa elävien tarvitsijoiden apuun. SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula kertoo Uudelle Suomelle, että muistot 1990-luvun lamasta ovat heränneet tänä syksynä.

- Näemme signaaleja siitä, että avuntarve Suomessa kasvaa, mutta kriisivalmiutta meillä ei ole, Kumpula kuvailee tilannetta.

- Suomessa paine on isointa sosiaalipalveluiden piirissä. Järjestöille paine tulee vasta viiveellä.

Kansainvälisen Punaisen Ristin pääjohtaja Yves Accord antoi tanskalaiselle Politikenille haastattelun, jossa hän arvioi Euroopan olevan maailman uusi "hot spot". Tällä Accord viittasi erityisesti eteläisessä Euroopassa nähtyyn köyhyyden lisääntymiseen.

Esimerkiksi Espanjassa ja Kreikassa työttömyys on kasvanut jo yli puoleen alle 25-vuotiaiden joukossa. Eurostatin mukaan EU:ssa elää lähes 120 miljoonaa ihmistä alle eurooppalaisen köyhyysrajan, joka on alle 60 prosenttia unionin mediaanitulojen.

- Ihmisten on vaikea saada leipää syödäkseen, Accord sanoi Politikenille.

Accord pelkäsi haastattelussa, että Euroopan unionin alueella tullaan lähivuosina näkemään pahimmillaan Pohjois-Afrikan kaltaisia kansannousuja ja joukkomuuttoja Euroopan sisällä.

- Arabimaiden kansannousuissa ei ollut niinkään kyse vapaudesta kuin ruoasta, Accord sanoi.

SPR:n pääsihteeri ei näe Suomessa vielä näin pahaa tilannetta. Yhteiskunnan turvaverkot ovat toistaiseksi vielä kestäneet.

- Omassa toiminnassamme olemme varautuneet käyttämään katastrofirahastoa enemmän kotimaanapuun, Kumpula sanoo.

- Espanjasta ja Ranskasta tiedetään, että he ovat priorisoineet kaiken välittömään apuun.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisi eilen uudenvuodenpuheessaan huolen siitä, että järjestökenttä on joutunut ottamaan hoitaakseen tehtäviä, joita julkiset tahot eivät enää ole kyenneet hoitamaan. Saman kehityksen näkee myös SPR:n Kumpula.

- Järjestöillä on rooli [heikoimpien auttamisessa] ja se kasvaa enemmän kuin olemme hoksanneetkaan. Monessa kunnassa järjestöiltä pyydetään jo valtavasti sellaisia asioita, jotka eivät varsinaisesti kuulu järjestöjen rooliin, Kumpula huolehtii.

- Hyvinvointiyhteiskunnan perusteiden ja järjestöjen roolit tarvitsevat selkeytystä.

Niinistön lanseeraama jokseenkin negatiivinen termi "oleskeluyhteiskunta" herättää myös Kumpulassa ajatuksia.

- Näen myös kääntöpuolen: vastuunkannon yhteiskunnan. Vapaaehtoistoimintaan tulee enemmän kiinnostusta kuin pitkiin aikoihin. Halutaan ottaa vastuu omasta elämästä ja ajatellaan, että minulla on vastuu ja mahdollisuus kantaa myös muiden elämää.

QuoteEurozone unemployment reaches new high

The unemployment rate across the eurozone hit a new all-time high of 11.8% in November, official figures have shown.

Quote from: RP on 08.01.2013, 15:54:07
Pahin on ohi, sanovat Rehn, Barosso ja Stubb. Täällä Maa-planeetalla samaan aikaan: http://www.bbc.co.uk/news/business-20943292

QuoteEurozone unemployment reaches new high

The unemployment rate across the eurozone hit a new all-time high of 11.8% in November, official figures have shown.

http://www.bbc.co.uk/news/business-20943292

Quote
Maksaisitko pankille siitä, että saat pitää säästöjäsi tilillä pankissa? Pankit ja heidän asiakkaansa voivat päästä harkitsemaan tällaista kysymystä jo torstaina, jos Euroopan keskuspankki (EKP) laskee talletuskorkonsa negatiiviseksi.

EUROKRIISI

Eurokriisi kärjistyy päivä päivältä. Taloussanomat seuraa tilannetta.

Keskuspankin pankkien yön yli talletuksissa käyttämä talletuskorko on ollut nollassa heinäkuusta lähtien. EKP muuttaa ohjaus- ja talletuskorkoaan usein samalla kertaa, joten seuraava ohjauskoron lasku muuttaisi talletuskoron miinusmerkkiseksi.

Quote from: nitkunatku on 08.01.2013, 16:30:48
^
Selittäkää tyhmälle: tarkoittaako tuo sitä, että kannattaa mennä nostamaan kaikki rahansa pois pankista ja tunkea ne säästöön vaikka vanhaan patjaan? PS. Onneksi minulla ei ole lainaa, eikä tule olemaankaan...

Quote from: ananaskaarme on 08.01.2013, 16:44:04

Quote from: hattiwatti on 08.01.2013, 14:01:49
http://www.guardian.co.uk/business/2013/jan/07/euro-crisis-over-jose-manuel-barroso

Quote
The euro crisis is over, declares José Manuel Barroso

Jeeee! Jälleen uusi selätys ja niskalenkki! "Silloin otettiin niskalenkki, nyt on vastaava tilanne." (http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/06/15/katainen-ylelle-silloin-otettiin-niskalenkki-nyt-on-vastaavanlainen-tilanne/201231690/12)

Quote– Olennaista on, että saataisiin pidettyä Espanja markkinoilla - eli ettei tarvitse Espanjaa tukea vaan että Espanja voisi saada valtionvelkansa markkinoilta normaaliin tapaan. Sen takia pankkiratkaisu on olennainen, se auttaa Espanjaa pysymään markkinoilla, pääministeri tähdensi Ylen haastattelussa.

Quote from: Ilkka Partanen on 08.01.2013, 16:17:18

Quote from: RP on 08.01.2013, 15:54:07
Pahin on ohi, sanovat Rehn, Barosso ja Stubb. Täällä Maa-planeetalla samaan aikaan: http://www.bbc.co.uk/news/business-20943292

QuoteEurozone unemployment reaches new high

The unemployment rate across the eurozone hit a new all-time high of 11.8% in November, official figures have shown.

http://www.bbc.co.uk/news/business-20943292

Ajattelitkos sitten että juurikin ensimmäisten elpymisen merkkien saapuessa olisi tilanne se, että kriisin jäljiltä työttömiä olisi vähemmän kuin aiemmin?

Quote from: törö on 08.01.2013, 16:57:18
Jorgokset valmistautuvat taas mouruamaan rahaa. Nyt on ihan yllättäen paljastunut, että pankeilla menee huonosti. Kuka olisi voinut arvata?

http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_1_07/01/2013_477234 (http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_1_07/01/2013_477234)

Quote from: ikuturso on 08.01.2013, 17:11:55

Quote from: törö on 08.01.2013, 16:57:18
Jorgokset valmistautuvat taas mouruamaan rahaa. Nyt on ihan yllättäen paljastunut, että pankeilla menee huonosti. Kuka olisi voinut arvata?

http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_1_07/01/2013_477234 (http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_1_07/01/2013_477234)

Pah. 30 miljardia.

Nyt kun eurokriisi on ohi (Rehn, Barroso), ja Kreikan lainankorot laskeneet, niin Kreikkahan ottaa tuon verran lisää lainaa ja pääomittaa omat pankkinsa kuntoon.

Eikö?

-i-

Quote from: Sivusta seuraaja on 06.01.2013, 20:58:03
Kainuun sanomien eilinen pääkirjoitus ansaitsee paikkansa tässä ketjussa.

QuoteEuro pelastettu

Uusi uhka: Kestääkö kriisimaiden yhteiskuntarauha nationalistien kiihkoilun

Euroopan komission varapuheenjohtaja, talouskomissaari Olli Rehn on jo uskaltanut julistaa eurotaistelun voitetuksi. Samalla monet tuomiopäivän profeetat, niin ekonomistien kuin poliitikkojenkin joukoista, ovat joutuneet ennusteluineen häpeään.

EU, Euroopan keskuspankki ja euromaat ovat onnistuneet kaikkien vaikeuksien jälkeen luomaan sellaiset turvamekanismit, ettei minkään euromaan ajautuminen maksukyvyttömäksi enää ole todennäköistä.

Rehnin arvioon voi yhtyä. Vaikka loppusaldoa Kreikan pelastusoperaatiosta ei tiedetä, on selvää, ettei euroaluetta enää päästetä hajoamaan. Se vaatii aikanaan velkojen anteeksiantoa, mutta silloinkaan Kreikkaa ei patisteta valuuttaunionin ulkopuolelle.

Grexit (Kreikan ero eurosta) aloittaisi uudestaan spekulaatiot huomattavasti suurempien talousmahtien tilanteesta, lähinnä Espanjasta. Siksi se on mahdoton.

Toisin kuin pessimistit ovat ennustaneet, euroalue näyttää entisestään laajentuvan. Melko varmasti Latvia on vaihtanut latinsa euroihin jo vuoden päästä. Myöskään Puola ei ole luopunut liittymissuunnitelmastaan, vaikka ei pidäkään yhtä kiirettä.

Eurooppalaisen yhteistyön huolenaiheet ovatkin jo siirtymässä makrotalouden kriisistä yhteiskuntarauhan järkkymiseen.

Kansainvälinen Punainen Risti on huolissaan siitä, että kriisimaiden talousvaikeudet aiheuttavat yhä enemmän levottomuuksia. Järjestö pitää jo nyt Eurooppaa kriisialueena lisääntyneen avustustarpeen vuoksi.

Väkivaltaisia mellakoita on ollut erityisesti Kreikassa, missä talousahdinko on kasvattanut poliittisen kentän äärilaitojen puolueita. Fasismilla flirttaileva Kultainen aamunkoitto -puolue on koonnut omat joukkonsa, jotka pieksävät maahanmuuttajia ja kiihkoilevat äärinationalismilla.
...

Samaan aikaan Britanniassa irrottautuminen manner-Euroopan yhteisöstä on saanut laajempaa kannatusta. Konservatiivihallitus ei ole uskaltanut padota näitä paineita vaan on epäjohdonmukaisella linjallaan pohjustanut mielialojen muutosta.

Jos Britanniassa lähivuosina järjestetään kansanäänestys EU:sta eroamisesta, tulos on täysin epävarma. Teollisuus ja talouselämä ovat tietysti vahvasti EU-jäsenyyden kannalla. Myös oppositiopuolue Labour on valtaosin EU-myönteinen, mutta on taipunut vaatimukseen kansanäänestyksestä.

Euroopan suurin uhka ei enää ole taloudessa vaan integraatiossa. Siellä täällä vahvistumassa ovat olleet voimat, jotka eri tavoin ajavat hajaantumista ja nationalismia sekä syventävät ristiriitoja.

Suomelle tämä suuntaus on yhdellä sanalla sanoen vaarallinen.

http://www.kainuunsanomat.fi/Paakirjoitukset/1194786494262/artikkeli/euro+pelastettu.html

Quote from: hattiwatti on 08.01.2013, 14:01:49
http://www.guardian.co.uk/business/2013/jan/07/euro-crisis-over-jose-manuel-barroso

Quote
The euro crisis is over, declares José Manuel Barroso

The euro has been saved and the euro crisis is a thing of the past, European commission president José Manuel Barroso has declared.
...

Quote from: ääridemokraatti on 08.01.2013, 15:48:19

QuoteOnko tämä todella totta Suomessa vuonna 2013? SPR: "Varaudumme käyttämään katastrofirahastoa Suomeen"

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56141-onko-tama-todella-totta-suomessa-vuonna-2013-spr-varaudumme-kayttamaan (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56141-onko-tama-todella-totta-suomessa-vuonna-2013-spr-varaudumme-kayttamaan)

Tiesittekö, että EU sai muuten hiljattain Nobelin rauhanpalkinnon.

Quote from: Paul Ruth on 08.01.2013, 16:43:20

Quote from: nitkunatku on 08.01.2013, 16:30:48
^
Selittäkää tyhmälle: tarkoittaako tuo sitä, että kannattaa mennä nostamaan kaikki rahansa pois pankista ja tunkea ne säästöön vaikka vanhaan patjaan? PS. Onneksi minulla ei ole lainaa, eikä tule olemaankaan...

Sitähän se tarkoittaa jos miinuksille laittavat, eikä keksi tuottavaa kohdetta, joka kasvaa nopeammin kuin inflaatio. Saa olla hyvä idea, jos aikoo pysyä kelkassa euron ja dollarin reaalisen ostovoiman heikkenemisen kanssa, saati sitten tehdä voittoa. Jonkin kerran mainostanut mitä hevosta itse veikkaan.

Quote from: kekkeruusi on 08.01.2013, 19:03:12
Ai, nytkö se kriisi on ohi? Sittenhän meidän ei tarvitse enää antaa senttiäkään noille etelän tuhlurimaille. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Quote from: samuliloov on 08.01.2013, 19:11:33

Quote from: kekkeruusi on 08.01.2013, 19:03:12
Ai, nytkö se kriisi on ohi? Sittenhän meidän ei tarvitse enää antaa senttiäkään noille etelän tuhlurimaille. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Kriisi on ohi mutta nostaaksemme omaa talouttamme entistä suurempaan loistoon meidän pitää antaa vastikkeetta rahaa pankeille vielä paljon.

QuoteKreikan pieni bisneseliitti pitää Vaxevanisin mukaan hallussaan kaikkia valtion hankkeita, maan mediataloja ja jopa maan jalkapalloseuroja.

Quote from: RP on 08.01.2013, 17:04:23

Quote from: Ilkka Partanen on 08.01.2013, 16:17:18

Quote from: RP on 08.01.2013, 15:54:07
Pahin on ohi, sanovat Rehn, Barosso ja Stubb. Täällä Maa-planeetalla samaan aikaan: http://www.bbc.co.uk/news/business-20943292

QuoteEurozone unemployment reaches new high

The unemployment rate across the eurozone hit a new all-time high of 11.8% in November, official figures have shown.

http://www.bbc.co.uk/news/business-20943292

Ajattelitkos sitten että juurikin ensimmäisten elpymisen merkkien saapuessa olisi tilanne se, että kriisin jäljiltä työttömiä olisi vähemmän kuin aiemmin?

Sitä pahin on ohi mantraahan nuo ovat hokeneet jo ainakin vuodesta 2010 alkaen. Missä sinä näet merkkejä siitä kasvusta, joka suunnan kääntäisi?

QuoteKotimaa Talous Julkaistu: 5.10.2010 22:24 Muokattu: 5.10.2010


Markku Uusipaavalniemi
Kansanedustaja Markku Uusipaavalniemen mukaan nykypäivän valtioiden kasaantuva velkakriisi johtuu siitä, että yksityisten pankkien annetaan luoda tyhjästä uutta velkarahaa rahamarkkinoille. Hän sanoo, että valtioiden tulisi käyttää tätä rahanluontivaltaa sen sijaan.

Quote from: ElinaElina on 27.03.2010, 16:43:26

QuoteSoini haluaa Kreikalle potkut euroalueesta
STT

Perussuomalaiset eivät hyväksy Kreikan talouden "pelastamista" EU-johtajien tukipaketilla.

Puolueen puheenjohtajan ja europarlamentaarikon Timo Soinin mukaan perussuomalaiset äänestävät eduskunnassa paketin kansallista hyväksymistä vastaan.

Soini katsoo Kreikan päässeen tilastovääristelyllä ja valheilla euron jäseneksi.

–?Nyt Kreikkaa pidetään eurossa hinnasta ja seurauksista välittämättä. Kreikalle pitää antaa potkut euroalueesta sen itsensä tähden. Europakkopaidassa toteutettavista leikkauksista tulee niin suuret, että kreikkalainen yhteiskunta ei sitä kestä.

Soinin mielestä Kreikka tarvitsee devalvaation ja sitä varten oman rahayksikön.

–?Euromaista Portugali, Espanja ja Irlanti ovat samankaltaisessa liemessä kuin Kreikka. Avataanko piikki heillekin? Kreikka-paketti on itsepetosta. Keisarilla ei ole vaatteita, Sastamalassa ja Pirkkalassa lauantaina puhunut Soini julisti.

Kansanuutiset.fi

QuoteANALYYSI
Tällä menolla euro pehmenee reunoilta

Analyysi Euron pitäisi olla joka euromaassa samaa rahaa, ja muodollisesti näin onkin asian laita. Silti uutta rahaa syntyy ja lähtee liikkeeseen eri euromaissa erilaisin perustein. Tavallista pehmeämmin perustein syntyvät eurot ovat olleet kriisimaiden ilmiö, mutta nyt myös Ranska näyttää lipsuneen. Pääjohtaja Liikasen tarkastuskomitea tutkii asiaa.

Jan Hurri
9.1.2013 06:05

Ranskan keskuspankki Banque de France on vahvistanut, että se tuli viime kesänä myöntäneeksi joillekin ranskalaispankeille keskuspankkiluottoja liian heppoisin perustein.

Viime syksynä Espanjan keskuspankki Banco de España vahvisti myöntäneensä espanjalaispankeille keskuspankkirahoitusta niin ikään pehmeämmin perustein kuin olisi pitänyt.

Kummastakin tapauksesta kertoi ensimmäisenä saksalaislehti Die Welt, viimeksi Ranskan tapauksesta viime sunnuntaina. Ja kumpikin tapaus oli asianomaisten keskuspankkien mukaan vähäpätöinen erehdys, jolla ei ollut vaikutusta harjoitettuun rahapolitiikkaan.

Pohjimmiltaan kysymys on kuitenkin äärimmäisen vakavasta asiasta, joka ei koske pelkästään asianomaisia keskuspankkeja ja maita. Se koskee myös Suomen Pankkia ja Suomea.

Espanjan ja Ranskan keskuspankit kuuluvat samaan eurojärjestelmään kuin Suomen Pankki ja muidenkin euromaiden keskuspankit sekä niiden yhteinen EKP.

Espanjassa ja Ranskassa on liikkeessä aivan samoja euroja kuin Suomessa niin kuin kaikissa muissakin euromaissa. Tai näin ainakin pitäisi olla.

Rahaa syntyy eri  maissa eri perustein

Espanjan ja Ranskan keskuspankkien "erehdykset" ovat pääpiirteissään samaa lajia, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Kumpikin keskuspankki on antanut liikepankeille keskuspankkiluottoa enemmän ja edullisemmin kuin olisi pitänyt.

Kummassakin keskeinen "erehdys" oli, että keskuspankki arvioi pankeilta saamansa vakuudet korkealaatuisemmiksi ja arvokkaammiksi kuin EKP:n mukaan olisi pitänyt.

Tästä seurasi, että jotkut pankit saivat keskuspankkiluottoa enemmän tai edullisemmin kuin olisi pitänyt.

Näiden "erehdysten" vaikutus muiden euromaiden keskuspankeille ja muille euromaille oli, että eurojärjestelmän yhteisvastuullinen riski kasvoi näissä kahdessa maassa "erehdysten" verran suuremmaksi kuin olisi pitänyt.

Samojen "erehdysten" takia Espanjan ja Ranskan keskuspankeista rahoitusta hakeneet pankit saivat käyttöönsä eurojärjestelmän yhteisellä riskillä olevaa keskuspankkirahoitusta runsaammin tai edullisemmin kuin olisi pitänyt.

Kaikissa niissä euromaissa, joiden keskuspankit ovat pitäneet kiinni yhteisistä keskuspankkirahoituksen ehdoista ja muista rahapolitiikan linjauksista, pankit ovat maksaneet omasta keskuspankkirahoituksestaan enemmän kuin "erehdyksissä" oli asian laita.

Näistä "erehdyksistä" ja muista keskuspankkirahoituksen kansallisista eroavuuksista osaltaan johtuu, että joissakin euromaissa on vertauskuvallisesti liikkeessä tavallista "pehmeämpiä" euroja.

Hätärahoitusta kriisipankeille

Yhteisvaluutta euron ja rahaliitto EMUn keskeisiin peruspiirteisiin kuuluu, että kaikilla euromailla on yhteinen ja yhdenmukainen rahapolitiikka. Juuri siksi euromaat ovat luopuneet itsenäisestä rahapolitiikasta ja keskittäneet sen EKP:n vastuulle.
[...]

Quote from: skrabb on 09.01.2013, 10:42:59
Koko juttu:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/01/09/talla-menolla-euro-pehmenee-reunoilta/2013365/170?&n=1#commentsHere

Quote from: samuliloov on 08.01.2013, 19:11:33

Quote from: kekkeruusi on 08.01.2013, 19:03:12
Ai, nytkö se kriisi on ohi? Sittenhän meidän ei tarvitse enää antaa senttiäkään noille etelän tuhlurimaille. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Kriisi on ohi mutta nostaaksemme omaa talouttamme entistä suurempaan loistoon meidän pitää antaa vastikkeetta rahaa pankeille vielä paljon.

Quote
Tunnetut talousprofessorit Hudson ja Sommers muistuttavat sanoista: 'Rooman voitot synnyttävät erämaan, ja he kutsuvat sitä rauhaksi.' ja sanovat Latvian 'menestyksen' olevan Potemkinin kulissia. Latvia voisi olla menestystarina - jos siellä toimittaisiin päinvastoin kuin on toimittu.

Quote from: Boltush on 09.01.2013, 14:00:25
Cronberg taas vauhdissa:

http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa (http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa)

"Miten tässä näin kävi?"

Suurimpana uhkana Tarja näkee Euroopan yhdentymisen vaarantumisen.

QuoteVuosi 2013 on Euroopan Unionissa kansalaisten vuosi. Olen ymmärtänyt sen niin, että yksittäinen kansalainen ja hänen oikeutensa ja velvollisuutensa ovat politiikan keskipisteessä. Nyt on nähtävä kansalaisten hätä ja yhteisvoimin luotava edes minimaaliset selviytymisen mahdollisuudet kaikille.

QuoteAndor: Euroländerna bör unföra gemensam A-kassa

Euroländerna bör införa en gemensam arbetslöshetsförsäkring på sikt.
8 januari 2013 kl 16:05 , uppdaterad: 8 januari 2013 kl 16:16
BRYSSEL (DIREKT)
Den nuvarande krisen har visat att vissa euroländer uttömt sitt budgetutrymme för att upprätthålla sina system och låta de automatiska stabilisatorerna verka.

Det sade EU:s sysselsättningskommissionär Laszlo Andor vid en presskonferens på tisdagen.

"I framtiden bör det införas. Men det bör bara vara i euroområdet eftersom det hör ihop med rekonstruktionen av EMU, för att skapa en verklig monetär union - inte som ett meddel mot den nuvarande krisen", sade han.

Quote from: chacha2 on 09.01.2013, 15:36:49

Quote from: Boltush on 09.01.2013, 14:00:25
Cronberg taas vauhdissa:

http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa (http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa)

"Miten tässä näin kävi?"

Suurimpana uhkana Tarja näkee Euroopan yhdentymisen vaarantumisen.

Tarja Cronbergin omin sanoin:

QuoteVuosi 2013 on Euroopan Unionissa kansalaisten vuosi. Olen ymmärtänyt sen niin, että yksittäinen kansalainen ja hänen oikeutensa ja velvollisuutensa ovat politiikan keskipisteessä. Nyt on nähtävä kansalaisten hätä ja yhteisvoimin luotava edes minimaaliset selviytymisen mahdollisuudet kaikille.

Mitäpä hän tällä tarkoittaa mahtaa tarkoittaa?

Quote from: Boltush on 09.01.2013, 14:00:25
Cronberg taas vauhdissa:

http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa (http://tarjacronberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/129424-nalka-uhkaa-eurooppaa)

"Miten tässä näin kävi?"

Suurimpana uhkana Tarja näkee Euroopan yhdentymisen vaarantumisen.

Quote from: chacha2 on 09.01.2013, 15:36:49


Taitaa olla kyse tästä: Brysselissä halutaan luoda kaikille Euro-maille yhteinen työttömyyskassa.

QuoteAndor: Euroländerna bör unföra gemensam A-kassa

QuoteNyt on nähtävä kansalaisten hätä ja yhteisvoimin luotava edes minimaaliset selviytymisen mahdollisuudet kaikille.

QuoteMaamme Eurooppa-politiikka muistuttaa sylikoiran pennun käytöstä. Ne haluavat alemmuuskompleksiensa johdosta miellyttää isompiaan. Taisi olla Lipponen, joka ensimmäiseksi sanoi, että meidän pitää olla Unionin ytimissä. Puolue näyttää edelleen noudattavan vanhan mestarin politiikkaa ja haluaa pitää meidät juhlien pääpöydässä maksoi mitä maksoi. Kannattaisi vähän miettiä, onko illallinen hintansa väärtti.
...

QuoteRussia's Gazprom and Sintez rush for Greek gas company

Greece is reportedly close to selling its state-owned natural gas group for 1.5bn euro to Russia bidders - either state-run Gazprom or privately run Sintez despite warnings from the EU and US against Russian expansion into the Greek market.

­"It begs the question – what if the Russians make us an offer we can't refuse?" a senior Greek official told the Financial Times. "We are under pressure from the troika [the European Commission, European Central Bank and International Monetary Fund] to raise as much money as we can from privatization."

The sale of DEPA, the gas trading company, and its subsidiary DESFA comes as part of Greece's broad privatization plan, which includes the sale of the betting company OPAP and prime real estate projects. Through privatization the country hopes to raise up to 15bn euro by 2016 in order to reduce Greece's debt burden by about 7%.

Among other bidders are Socar, the Azerbaijan state gas company; Greece's M2M partnership between MotorOil, an oil refiner, and Mytilineos, an energy company; and GEK Terna, a Greek contractor and energy producer that is only interested in acquiring DESFA, the FT reported.

Italian energy companies Edison, ??? and ENI, Algeria's Sonatrach, Spain's Gaz Natural and Enagas of Israel, Japan's Mitsui, the Dutch company Vopak, China's ENN and Chezh CEZ were also reportedly interested in the Greek gas assets. None of them have made a final bid yet, highlighting the concerns of many international investors that Greece could leave the eurozone.

Gazprom announced its plans to bid for DEPA in Novemebr 2012. The company already supplies 90% of Greece's natural gas demand through a pipeline from Bulgaria.

Meanwhile, the US state department warned that Greece should ensure diverse sources of natural gas supplies to ensure regular supply. The EU is also reluctant for Gazprom to expand intp Europe. In September 2012 the European Commission launched an anti-trust probe against Gazprom over alleged unfair competition and price fixing If Gazprom is found to have broken the rules it could be fined 10% its annual revenue or $1.1-1.4bn.

QuoteTiesittekö, että Kreikka on oikeasti kaikkea muuta kuin köyhä?

Tiesittekö, että Kreikan ajautumisessa/ajamisessa vararikkoon ja riippuvaiseksi pankeista ja EU:sta on syynä maan luonnonvarojen ryöstöretki?

No nyt tiedätte.

Kuten aiemmin kesällä kerroin, Kreikan maa- ja merialueiden alla on valtavat hyödyntämättömät esiintymät öljyä, kaasua ja kultaa. Jos kreikkalaiset jo nyt hyödyntäisivät täysillä näitä resurssejaan, heillä ei olisi minkäänlaista velkaongelmaa.

Mitä pelkästään kultaesiintymiin tulee niin Kreikasta tulee 2016 mennessä Euroopan suurin kullantuottaja. Lisäksi Kreikka on juuri aloittanut valtavien öljy ja kaasuesiintymiensä hyödyntämisen. Kreikalla on aluevesiensä alla kirjaimellisesti satoja miljoonia barreleita öljyä ja lisäksi jättimäisiä maakaasuesiintymiä, joiden arvo on bijoonia dollareita.

Siksi onkin surullista nähdä, miten suurpääoma on talouskriisin avulla viemässä Kreikan kansalta tämän kaiken. Kreikka joutuu nimittäin talouskriisin takia yksityistämään sekä myymään öljy-yhtiönsä ja satamansa.

Juurikin Kreikan valtavat energiavarannot ovat se syy, miksi EU ei halua potkaista Kreikkaa ulos eurosta ja EU:sta. EU johtajat sekä Lontoon, Pariisin ja Franfurtin suurpankkiirit tietävät, että seuraus olisi "uuden Norjan" syntyminen Välimerelle, sellaisen joka pitäisi voitot itsellään, eikä antaisikaan niiden valua ruokkimaan Euroopan pankkeja ja Brysselin ahneita byrokraatteja.

Ja meillä Suomessahan tilanne on pienemmässä mittakaavassa sama omien luonnonvarojemme suhteen; Jos emme pääse eroon EU:sta, eurosta ja kansallista luonnovarojamme, meistä tulee EU:n "Siperia" - alue jolta kupataan kaikki pois ja mitään ei jätetä.



--------------

---------

P.S. Puhe "sadoista miljoonista" on vähättelyä. Vuonna 2010 Kreikka teetätti selvitykset merialueidensa energiavarannoista, ja tulos oli että Kreikan merenalaiset öljyvarannot pelkästään Joonian merellä ylittävät 22 miljardia barrelia. Lisäksi tulee vielä 4 miljardia barrelia Aigeian meren pohojoisosassa (Hankalasti lähellä Turkin alueita, Turkki on uhannut jopa sodalla, jos aletaan porata). Arvellaan, että Kreikka voisi saada seuraavien 25 vuoden aikana yli 300 miljardin dollarin tulot pelkästään öljystään.

Mutta eteläinen Aigeian meren alue on Kreikan osalta vielä tutkimatta tarkemmin. Jos otetaan huomioon alueeseen kuuluvan Kyproksen vesillä tehdyt löydöt, siellä voipi muhia todellinen jättipotti. Pelkästään kaasua arvellaan alustavasti löytyvän 9000 miljardin dollarin edestä(!).

Kaasun osalta laskelma perustuu U.S. Geological Surveyn arvioon Itäisen Välimeren alueen varannoista.

QuoteCyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout, but the island's government needs to show stronger leadership to meet "huge challenges".

"The challenges are really huge, but I'm sure if and when the country can get a new and strong and committed leadership capable of strengthening confidence ..it will have a tremendous positive impact," he told journalists on Friday at a meeting of European centre-right parties meeting in Limassol, Cyprus.

Quote from: hattiwatti on 11.01.2013, 18:34:27
Kreikan velkaorjuuttaminen, ja vastineeksi saatu yksityistämisohjelma on kansallisomaisuuden ryöstö ja tuntuu kuin Suomessakin tähdättäisiin moiseen.

Quote from: Teaparty on 11.01.2013, 21:01:14

Quote from: hattiwatti on 11.01.2013, 18:34:27
Kreikan velkaorjuuttaminen, ja vastineeksi saatu yksityistämisohjelma on kansallisomaisuuden ryöstö ja tuntuu kuin Suomessakin tähdättäisiin moiseen.

Ei tähän tarvita IMF:ää.

Suomessa on menossa monta hanketta, joissa tähdätään valtio-omisteisen yhtiön tai valtion laitoksen siirtämiseen toimivan johdon omistukseen. Kuvio menee siten, että yksikkö tai yhtiö myydään sijoittajaryhmälle, ja toimiva johto 'sitoutetaan' osa-omistuksin, joista he maksavat nimellisen hinnan tai pelkät kannustinverot. Tälläkin hetkellä johtajien aika palaa näiden omistuskuvioiden järkkäilyyn useammassakin valtionyhtiössä. Kuvioon tietenkin kuuluu, että julkishallinnon asiakkuudet säilyvät eikä kilpailusta tarvitse murehtia moneen vuoteen yksityistämisen jälkeen.

Quote
Kaikki valtionyhtiöt pitäisi yksityistää pörssilistauksen kautta tällaisen kähminnän välttämiseksi. Jos valtionyhtiö on liian pieni pörssiin, sen voi lakkauttaa häiritsemästä kilpailua. Uudet omistajat sitten vaihtavat hallituksen ja johdon kyvykkäisiin henkilöihin.

Quote
Ajantasa, Yle, 11.1.2013 (http://areena.yle.fi/radio/1796594) (kohdassa 11:55)

EU:n tulevaisuus. Maanantaina 11.1.2013 Euroopan unioinin tulevaisuudesta ja Irlannin puheenjohtajakaudesta keskustelemassa europarlamentaarikot Satu Hassi ja Sari Essayah. - Uutispuntarissa kustannustoimittaja Silja Hiidenheimo sekä kirjailija/toimittaja Anu Silfverberg. Ajantasan toimittaa Jari Mäkäräinen.

QuoteEuroopan parlamentti - Lopullinen esityslistaluonnos - Tiistai 15. tammikuuta 2013 (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+AGENDA+20130115+SIT+DOC+XML+V0//EN)

Vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuus
Mietintö:  Sylvie Goulard (A7-0402/2012 (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A7-2012-0402&language=FI))
Mietintö vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta
[COM(2011)0818 (http://ec.europa.eu/prelex/liste_resultats.cfm?CL=fi&ReqId=0&DocType=COM&DocYear=2011&DocNum=0818) -  - 2012/2028(INI) (http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?lang=en&reference=2012/2028(INI))]
Talous- ja raha-asioiden valiokunta

QuoteEU Nations led by Germany May Issue 'Elite Bonds,' Welt Reports, Bloomberg, 28.11.2011 (http://www.bloomberg.com/news/2011-11-28/eu-nations-led-by-germany-may-issue-elite-bonds-welt-reports.html)

Germany, France and four other AAA- rated EU members may issue common bonds to help indebted euro region members, Die Welt reported, citing unidentified EU diplomats.

Finland, Holland, Luxembourg and Austria are part of the plan aimed at stabilizing the AAA-rated countries and creating a firewall to calm financial markets, the newspaper said.

The U.K. is involved in the talks over the so-called "elite bonds" that would have an interest rate of 2 percent to 2.5 percent, the newspaper said.

QuoteSuunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – Keskustelunavaus, Euroopan komissio, 28.11.2012 (http://europa.eu/rapid/press-release_IP-12-1272_fi.htm)

Suunnitelma tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi – Keskustelunavaus

Bryssel 28. marraskuuta 2012 – Euroopan komissio on tänään hyväksynyt suunnitelman tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomiseksi. Siinä esitetään visio vahvan ja vakaan rakenteen luomisesta finanssi- ja talouspolitiikan sekä poliittisen päätöksenteon tueksi.

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kommentoi suunnitelmaa seuraavasti: "Tarvitsemme tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton, jotta pääsemme yli luottamuskriisistä, joka vahingoittaa talouksiamme ja kansalaistemme toimeentuloa. Meidän on osoitettava käytännössä, että eurooppalaiset haluavat pysyä yhdessä ja edetä määrätietoisesti niiden finanssi-, talous- ja poliittisten rakenteiden vahvistamisessa, joihin euro ja koko EU tukeutuvat."

Tällaisessa tiiviissä ja aidossa talous- ja rahaliitossa jäsenvaltioiden kaikkiin merkittäviin talous- ja finanssipoliittisiin valintoihin kohdistettaisiin pidemmälle meneviä koordinointi-, hyväksyntä- ja seurantamenettelyjä Euroopan tasolla. Suunnitelmassa viitoitetaan tietä tiiviiseen ja aitoon talous- ja rahaliittoon. Se sisältää toimenpiteitä, joita toteutetaan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa nykyisten perussopimusten pohjalta, mutta osa edellyttää perussopimusten muuttamista.

- Lyhyellä aikavälillä (6–18 kuukautta) etusijalle olisi asetettava jo sovittujen ...

- Keskipitkällä aikavälillä (18 kuukautta – 5 vuotta) julkisen talouden ja talouspolitiikan – myös vero- ja työllisyyspolitiikan – entistä tiukempi koordinointi ...

- Pidemmällä aikavälillä (yli viisi vuotta) pitäisi olla mahdollista laatia autonominen euroalueen talousarvio ...

Quote from: mietinen on 12.01.2013, 00:35:01
"Vakausbondien" eli eurobondien käyttöönotosta päätetään ensi viikolla

Euroopan parlamentissa äänestetään vakausbondien eli yhteisvastuullisten eurobondien käyttöönotosta ensi viikolla.

Quote
Ajantasa, Yle, 11.1.2013 (http://areena.yle.fi/radio/1796594) (kohdassa 11:55)

EU:n tulevaisuus. Maanantaina 11.1.2013 Euroopan unioinin tulevaisuudesta ja Irlannin puheenjohtajakaudesta keskustelemassa europarlamentaarikot Satu Hassi ja Sari Essayah. - Uutispuntarissa kustannustoimittaja Silja Hiidenheimo sekä kirjailija/toimittaja Anu Silfverberg. Ajantasan toimittaa Jari Mäkäräinen.

Quote from: Tomi on 11.01.2013, 20:10:26
http://www.reuters.com/article/2013/01/11/cyprus-bailout-katainen-idUSL5E9CB6O120130111

Finnish PM says ready to support Cyprus, says challenges huge

LIMASSOL | Fri Jan 11, 2013 7:51am EST

QuoteCyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout, but the island's government needs to show stronger leadership to meet "huge challenges".

"The challenges are really huge, but I'm sure if and when the country can get a new and strong and committed leadership capable of strengthening confidence ..it will have a tremendous positive impact," he told journalists on Friday at a meeting of European centre-right parties meeting in Limassol, Cyprus.

Katainen ei noudata Suomen kansan tahtoa.
http://yle.fi/uutiset/kysely_eurokriisin_pahin_vaihe_ei_ole_viela_ohi/6431140
Lainaus:
Kysely: Eurokriisin pahin vaihe ei ole vielä ohi
Puolet suomalaisista ei antaisi kriisimaille lisää tukea. Kaksi kolmesta suomalaisesta ei usko, että pahinta vaihetta olisi vielä nähty.

QuotePelastammeko seuraavaksi rahanpesijöitä?

Analyysi Kypros on pieni ja pinteessä – ja europäättäjien poliittinen painajainen. Saarivaltio anoi hätärahaa jo viime kesänä mutta ei ole vielä saanut rahaa tai vastausta. Kypros on vaarassa "kaatua" ja jopa ajautua ulos eurosta, mutta "pelastustoimia" viivyttää epäily tukimiljardien päätymisestä rahanpesijöille.

Jan Hurri
13.1.2013 06:01

Kreikan ja muiden kriisimaiden "pelastuspaketeista" suurin osa on päätynyt "pelastettavien" kriisimaiden yksityisille rahoittajille, kuten kansainvälisille  suurpankeille ja vipurahastojen kaltaisille muille sijoittajille.

Seuraavan "pelastuspaketin" anoja vaikuttaa kriisin vähäpätöiseltä sivujuonteelta – mutta kriisirahan lopullinen määränpää näyttää entistäkin kyseenalaisemmalta.

Seuraavaksi Suomellakin näyttää olevan suuri riski päätyä "pelastamaan" kansainvälisiä rahanpesijöitä.

Kyse on Kyproksesta, joka on:
? kansantalouden luvuin euroalueen kolmanneksi pienin jäsenvaltio,
? valtion velkamäärin kuin tähänastisten kriisitoimien pyöristysvirhe,
? veroja pakoilevan laittoman rahan keskeinen kauttakulkupaikka, ja
? europäättäjien poliittinen painajainen ja rutikuiva ruutitynnyri.

Eivätkä Kyproksen alituiset rahanpesuepäilyt ole kuin puolet europäättäjien painajaisesta.
Toinen puoli on se, että ilman "pelastuspakettia" Kypros on vaarassa "kaatua" maksukyvyttömyyteen ja jopa ajautua eroon eurosta.

Europäättäjillä onkin edessään yksi kriisin tähän mennessä vaikeimmista valinnoista, jossa on kaksi huonoa vaihtoehtoa eikä yhtään hyvää.
Heidän on joko myönnettävä Kyprokselle tukiluottoja ja näin käytännössä pelastettava kansainväliset rahanpesijät pinteestä. Tai sitten heidän on otettava riski edes pikkuruisen eurovaltion vararikosta ja jopa euron hajoamisesta.

Kuin kriisitoimien pyöristysvirhe

Kyproksen valtiolla oli viime vuoden lopussa erityyppistä velkaa yhteensä noin 15 miljardia euroa, ilmenee valtion rahoituskonttorin julkaisemista tiedoista.

Saarivaltion velka on pyörein luvuin 0,2 prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista ja 0,4 prosenttia viiden huimasti Kyprosta suuremman kriisivaltion, Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian, velkamäärästä.

Pelkät valtion omat velat ja niiden hoitaminen eivät ole Kyprokselle edes taantuman oloissa varsinainen ongelma, vaan se, että valtion velkataakka uhkaa pikapuolin räjähtää kaksinkertaiseksi tai vielä suuremmaksi.

Samaan tapaan kuin aiemmin Islannissa, Irlannissa ja viimeksi Espanjassa, varsinainen ongelma ovat Kyproksessakin pankit. Ne ovat saarivaltion talousmittoihin verrattuna hervottoman suuria – ja lisäksi viittä vaille valtion sylissä.

On epäselvää, kuinka kauan Kyproksen pankit kykenevät jatkamaan toimintaansa elleivät ne saa valtiolta uutta pääomaa.

Osakkeenomistajat tai muutkaan yksityiset rahoittajat eivät suostu pääomittamaan tai muutoinkaan rahoittamaan uusin sijoituksin pinteessä olevia kriisipankkeja.

Osa Kyproksen suurista pankeista anoi valtiolta pääomatukea jo viime keväänä pian sen jälkeen, kun ne olivat kärsineet mittavia tappioita Kreikan valtion ensimmäisessä velkasaneerauksessa.

Tarvittavat summat ovat liian suuria Kyproksen valtiolle – joka anoikin pian pankkien pääomapyynnön jälkeen apurahoitusta muilta eurovaltioilta.

Painajainen
pankeista

Kyproksen valtio on pankkiensa kanssa pinteessä, sillä suurin osa kyproslaisten pankkien rahoituksesta on talletuksia ja näin ollen valtion takaaman talletussuojan piirissä.

Maan keskuspankin julkaisemien tilastojen mukaan pankeilla on vastuullaan muiden kuin toisten rahoituslaitosten talletuksia yhteensä 70 miljardia euroa. Nämä ovat yhtä kuin pankkien velkoja talletusasiakkaille.

Talletuksista huomattavan suuri osa – tarkemmin sanottuna 20 miljardia euroa – on ulkomaisten asiakkaiden talletuksia. Näistä taas valtaosa on muita kuin euromääräisiä talletuksia, suurin osa on saapunut saarelle Yhdysvaltain dollareina.

Europäättäjien painajainen kiteytyy juuri noihin ulkomaisten asiakkaiden talletuksiin.

Talletuksiin liittyviä mahdollisesti kyseenalaisia erityispiirteitä ovat vuoron perään tutkineet niin EU-komissio, Suomen valtiovarainministeriö kuin Saksan salainen poliisi.

Saksalaislehti Der Spiegelin lainaamien vakoilulähteiden mukaan kyse on suurimmaksi osaksi veroja pakoilevasta laittomasta rahasta, joka on pääosin venäläistä perua.

Venäjä lainaa, jos euromaat lainaavat

Sitä eivät vielä ole julki lausuneet sen enempää Kyproksen kuin muidenkaan euromaiden talousviranomaiset, kuinka suurta apurahaa Kypros on muilta eurovaltioilta anonut.

Sen sijaan summaa ovat arvioineet esimerkiksi velkakirjamarkkinoiden suurpankit omissa analyysiraporteissaan. Esimerkiksi yhdysvaltalaispankki Bank of America Merrill Lynchin (BAML) eri lähteistä kokoama arvio tukitarpeesta on 15–20 miljardia euroa.

Pankin lähteiden mukaan Venäjän valtiovarainministeriö on kertonut Kyproksen anoneen Venäjän valtiolta viiden miljardin euron luottoa ja eurovaltioilta 15 miljardin luottoa.

Venäjän valtio on ennestään lainannut Kyprokselle 2,5 miljardia euroa, mutta BAML:n tietojen mukaan Venäjä on torjunut uudet laina-anomukset ja luvannut lisää rahaa vain sillä ehdolla, että Kypros saa ensin eurovaltioilta "pelastuspaketin".

Tieto Venäjän valtion osallistumisesta Kyproksen valtion rahoitustukeen on osin hämmentävä.

Suomen eduskunnassakin esiin nousseiden rahanpesuepäilyjen mukaan Kyproksen pankkien kyseenalaiset talletusmiljardit ovat todennäköisimmin juuri Venäjän verottajaa lainvastaisesti pakoilevaa rikollista rahaa.
[...]

Quote
Rikospaikkana EU – missä kunnossa uhri on?
ARI-VEIKKO PELTONEN
Jos EU:n nykytilaa arvioisi rikospaikkatutkijoiden keinoilla ja tavoilla, analyysi olisi selvä. Konnuuksien, kriisitilanteiden ja oman nopean laajenemisensa takia uhriksi joutuneella unioniparalla on kolme vakavaa vammaa, jotka vaativat pikaista hoitoa.

Miksi EU tuntuu kaukaiselta ja vaikealta? Mikä olisi viilein mahdollinen analyysi EU:n nykytilasta, hieman televisiosarja CSI:n rikospaikkatutkijoiden tyyliin?

Taloussanomien haastattelema julkisoikeuden asiantuntija Teuvo Pohjolainen arvioi EU:n nykyisiä ongelmakohtia. Hänen mukaansa kolme yhteisömme kriiseistä ja byrokratiastaan saamaa "pahaa osumaa" vaatii pikaista hoitoa.

1. Yhteisön avoimuus ja julkisuus eivät toimi

– Avoimuudesta ja julkisuudesta päätöksenteossa EU:ssa on toki puhuttu paljon. Vuosituhannen vaihteessa julkisuusperiaate sisällytettiin EU-oikeuteen, Pohjolainen sanoo.

– Kyse on paljolti hallitusten välisestä yhteistyöstä. Ongelmana on se, että eri valtioiden kanta asioihin muodostuu eri tavoin, eikä yleiseurooppalaista kansalaiskeskustelua ole voitu toteuttaa.

Lisäksi julkisuutta rajoittaa hänen mukaansa se, että osa valmistelusta – esimerkiksi EU:n toimielimissä käyty keskustelu – on salaista.

– Suomi on kyllä tässä hyvä poikkeus, sillä meillä hallitus vie keskeiset EU-asiat eduskuntaan, jolloin ainakin periaatteessa voidaan käydä myös kansalaiskeskustelua. Tosin monesti asiat ovat tuolloin EU:n piirissä jo niin pitkälle valmisteltuja, ettei keskustelulla ole suurta vaikutusta, Pohjolainen kertoo.

– Käytännössä julkisuus ei toimi riittävästi EU:ssa, Pohjolainen arvioi.

Ongelmana on hänen mukaansa erityisesti komission valmistelu ja päätöksenteko.

– Komissio koetaan epädemokraattiseksi. Se on keskeinen asioiden valmistelija ja itsenäinen päätöksentekijä, jonka päätöksenteon valmistelusta ei käydä kansalaiskeskustelua. Komissio ei ole kansalaisten ohjauksessa. Keskustelua käydään useimmiten Pohjolaisen mukaan vasta sitten, kun komissiolla on asioista valmis ehdotus.

– Se on liian myöhäinen vaihe, hän sanoo.

2. Perusteltavuus ja oikeuttaminen on puutteellista

– EU:n elinten toiminnan perusteltavuuden ja oikeuttamisen kannalta olisi tärkeää, että unionin toimielimet olisivat nykyistä suoremmin vastuussa kansalaisille. Se vaatii tietysti paljon nykyistä suurempaa avoimuutta, mutta nykyinen välillinen päätöksenteon malli ei enää riitä, hän sanoo.

– Nykyään jopa päätösten jälkeen ei tiedetä, mitkä asiat menevät läpi, sillä eri jäsenvaltioiden edut täytyy vielä ottaa huomioon päätöksen teon jälkeen. On nähty myös erilaisia tulkintoja siitä, mitä oikeastaan on päätetty.

– Ei ole ihme, jos kansalaiset putoavat kyydistä.

Hänen mukaansa esimerkiksi Suomessa pitäisi olla kansalaisten tiedossa, mikä on hallituksen linja EU-asioissa ja miten tiukasti linjasta voidaan käytännössä pitää kiinni.

– Nykymallissa päätöksien perusteltavuus on heikkoa siitä syystä, että on hirveän tärkeää, mikä on suurten jäsenvaltioiden linja. Päätöksiä ei voi tehdä, jos Saksa ja Ranska eivät ole jostakin asiasta ennalta sopineet.

Pohjolainen ehdottaa, että Suomessa hallituksen työskentelyä uudistettaisiin niin, että vaalikauden aikana reagoitaisiin nykyistä nopeammin muuttuneisiin tilanteisiin EU:ssa.

– Hallituksen pitäisi tarkastaa ja kertoa EU-linjastaan vähintään kahden vuoden välein. Suomen linjan tarkastamien ja julkistaminen hallitusohjelmatasolla olisi päätöksenteon perusteltavuuden kannalta oleellisen tärkeää. Vasta silloinhan se päätyisi julkiseen kansalaiskeskusteluun, hän pohtii.
   
3. Demokratiaa puuttuu!

– Demokratia ja sen edistäminen ovat EU:n kehittymisen ehtoja, Pohjalainen sanoo.

– Nykyjärjestelmässä komission ja ministerineuvoston roolit ovat keskeisiä. Komissio koetaan salaperäiseksi ja jäsenvaltioiden ja parlamentin vaikuttamisen ulottumattomaksi toimijaksi. Ministerineuvosto puolestaan edustaa jäsenvaltioiden joskus hajanaisia intressejä, eikä se ole vastuussa Euroopan tason toimielimille.

– Näiden sijaan EU:ssa pitäisi olla nykyistä selkeämmin parlamentille vastuullinen hallitus, jota voitaisiin koetella ja keskustella siitä, mihin EU pyrkii ja on menossa.

– Jonkinlainen välikysymyskeskustelun mahdollisuus pitäisi myös olla.

Pohjolaisen mukaan tosin komission puheenjohtaja tai koko komissiokin voidaan nykyisin toki erottaa, mutta kyse ei ole aidosta parlamentaarisesta luottamusjärjestelmästä.

– Poliittiset rakenteet pitäisi siis uudistaa. Harmi vain, että tällöin keskustelu vajoaa keskusteluksi "liittovaltio vai ei". Liittovaltio on sanana saanut tällä kertaa EU-keskustelussa huonon maineen, vaikka juuri nyt pitäisi keskustella demokratian lisäämisestä, Pohjolainen sanoo.

Quote from: hattiwatti on 11.01.2013, 18:34:27
Kreikan velkaorjuuttaminen, ja vastineeksi saatu yksityistämisohjelma on kansallisomaisuuden ryöstö ja tuntuu kuin Suomessakin tähdättäisiin moiseen. Antiglobalistinen liike aikoinaan syytti maailmanpankkia ja IMF:ä samanlaisesta toiminnasta kehitysmaissa (hidas velkaorjuutus ja sen jälkeen pakotettu polkumyynti-yksityistäminen) Mutta hyötyvä taho saattaakin tulla idästä Kreikan tapauksessa.

Quote from: Tomi on 11.01.2013, 20:10:26Cyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout

Quote from: Tomi on 11.01.2013, 20:10:26Cyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout

Quote from: Jericho on 14.01.2013, 17:30:16

Quote from: Tomi on 11.01.2013, 20:10:26Cyprus Jan 11 (Reuters) - Finland's Prime Minister Jyrki Katainen said his country is ready to support Cyprus in its attempts to secure a bailout

Jykkä on jo anaaliraiskattu niin perin pohjin siellä ytimessä, ettei jaksa enää laittaa vastaan.

Antaa palaa vaan!

Quote from: Nuivanlinna on 16.01.2013, 00:18:38


Onko tämä Kataisen Kypros-lupaus uutisoitu Suomen mediassa mitenkään?

Quote from: Nuivake on 16.01.2013, 00:59:40

Quote from: Nuivanlinna on 16.01.2013, 00:18:38


Onko tämä Kataisen Kypros-lupaus uutisoitu Suomen mediassa mitenkään?

Miksi olisi?
Onhan meillä esim. rasismi räjähtänyt kahdessa viikossa käsiin.

QuoteKreikan koruptoituneet poliitikot purkavat valtakunnan perustuslain säädökset äänestämällä aina hätäistunnoissa uusia Troikan ja lainanantajien sanelemia ehtoja. Kreikan nykyinen velka on täysin järjestetty. Pääarkkitehtit olivat, korruptoituneet pääministerit Georgios Papadreou ja Lukas Papadimos - Saksan ja EU:n johtajiston yhteistyöllä.

Kreikalla on valtava määrä luonnonrikkauksia (öljyä, kaasua, kultaa, uraania, aurinkoa jne)  ja niitä onkin kadehdittu vuosia. Kuitenkin, on ollut hyvin vaikea anastaa niitä esim. aiheuttamalla sota. EU ja euroalue olivatkin Saksan johdolla aloittamassa Kreikan valtion purkamista päästäkseen tavoitteeseen. Papadreou ja Papadimos olivat henkilöt suorittamaan tämän tehtävän.

Ei siis mikään ihme, että synnyinmaani hyväksytiin eroalueeseen väärin perustein. Näin aloitettiinkin maan systemaattinen ryöstäminen. Hyväksyminen EU:n rahaliitton oli alusta alkaen tarkoitushakuista.

Kreikassa on tällä hetkellä 1 750 000 ihmistä työttömänä. 3.500.000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella. Maassa on tehty 3 500 itsemurhaa viimeisten kahden vuoden aikana, 65% nuorista on työttömänä... jne, jne. EU:n päättäjät näkevät silti "valoa tunnelissa", kun vyötä ainoastaan kiristetään entisestään.

Mutta miten EU:n johtajisto selittää sen, että järkyttävän laman aikana Kreikaa pakotetaan tilaamaan aseitä ja (viallisia) sukelusveneitä (kallelaan olevia) Saksasta velkarahalla, joka ei ikinä edes saavu Kreikan kansalle, vaan rahat menevät Kreikan pankkien kautta takaisin lainaajille. Kreikan sosiaaliturva, ammattijärjestojen kassat ja eläkekassat tyhjennetaan loppuun maksamalla näiden lainojien korkoja.

Quote

Ei kahta ilman kolmatta.

Kreikan valtiovarainministeri Yannis Stournaras pitää uutta velkaleikkausta mahdollisena, jos talous toipuu odotettuun tapaan, kertoo Kathimerini-lehti.
http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_1_15/01/2013_478655
Stournarasin mukaan Kreikan velkojen uudelleenjärjestely olisi mahdollinen, jos maa saavuttaa primäärisen budjettiylijäämän tänä vuonna - toisin sanoen ylijäämän ennen korkokuluja.

"Uusi (uudelleenjärjestely) olisi tervetullut. Me emme sanoisi ei uudelle velkeleikkaukselle. Me olemme ilmaisseet nääkemyksemme mutta se ei riipu meistä", Stournaras sanoi kreikkalaisella tv-kanavalla tiistaina.

Hän lisäksi, että sekä Kreikka että Kansainvälinen valuuttarahasto kannattavat ajatusta. Euromaat eivät kuitenkaan suhtaudu ajatukseen yhtä lämpimästi.

Kreikka on järjestänyt jo kaksi velkaleikkausta yksityisille velkojilleen finanssikriisin alun jälkeen, viimeksi viime vuoden lopulla. Ne eivät kuitenkaan ole leikanneet maan velkaa kestävälle tasolle, vaikka ovatkin helpottaneet pahinta ahdinkoa jonkin verran.

Kreikan ja Euroryhmän aiemmin solmima sopimus on pitänyt sisällään ajatuksen, että jos Kreikka saa taloutensa kuntoon, uusista velkaleikkauksista voidaan neuvotella.

Tämä on tietysti iso jos: Kreikan talous on edelleen supistumiskierteessä, eikä siinä tilanteessa edes primääribudjettivajetta ole helppoa kuroa umpeen.

Stournaras sulki pois mahdollisuuden veronmaksajilta rästiin jääneiden velkojen anteeksiannon. Tällaisten velkojen määrä on noussut 53 miljardiin, ja veloista 12 miljardia on syntynyt viime vuonna.

QuoteSuomen valtion tukipolitiikka näyttää ristiriitaiselta. Luottokelvottomien eurovaltioiden tukemiseen on enimmillään luvattu jopa 50 miljardia euroa – jotta työpaikat ja eläkkeet olisivat turvassa. Turun telakka ei saanut tuhannesosaa tuosta tukimäärästä – ja nyt Turun seutu uhkaa menettää satoja työpaikkoja.

Suomen hallituksen viimeaikaisista talouspolitiikan ja tarkemmin sanottuna tukiaispolitiikan linjauksista ei saa selkoa, perustaako hallitus tukipäätöksensä EU-sopimuksiin ja markkinatalouden periaatteisiin vai ei.

Siitäkään ei hevin saa selkoa, kantaako hallitus enemmän huolta rahoitusalan hyvinvoinnista ja työpaikoista Saksan, Ranskan vai Britannian rahakeskuksissa.

Se käy helpommin ilmi, että hallitus kantaa enemmän huolta rahoitusalan työpaikoista ulkomaisissa pankkikeskuksissa kuin telakkatyöpaikoista kotimaassa.

Turun seutua kuohuttava telakkatuen hylkypäätös ja sen perustelut ovat jyrkässä ristiriidassa tuhat kertaa mittavampien kriisitukien ja niiden perustelujen kanssa.

STX Finland -telakkayhtiön 50 miljoonan euron pääomalaina ja sen torjuminen ovat monin tavoin toista maata kuin EU:n ja euromaiden kriisitoimet ja Suomen osallistuminen niiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen.

Näitä tukiaisia ei kuitenkaan erota ainoastaan mittakaava, maantiede ja toimialat. Lisäksi niitä erottavat tukipäätösten laatu ja perustelut – jotka ovat keskenään suunnilleen niin jyrkässä ristiriidassa kuin mahdollista.

Tukea ja rahoitusta luottokelvottomille

Jos kriisitoimien epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat epävarmoja, ovat kriisitoimien suorat vaikutukset sitäkin varmempia. Niitä ei tosin löydy tukipäätösten perusteluista ainakaan selkokielellä ilmaistuna.

Perusteluista riippumatta Suomi ottaa EU:n ja euromaiden kriisitoimissa osaa luottokelvottomien valtioiden, niiden valvonta- ja pääomitusvastuulla olevien kriisipankkien sekä kriisivaltioiden ja -pankkien yksityisten rahoittajien tukemiseen.

Tukiluotot kiertävät pääosin kriisivaltioiden rahoittajille, kuten kansainvälisille pankeille ja sijoittajille. Vain pieni osa tukiluotoista päätyy kriisivaltioiden käyttömenoihin, kuten lääke-, palkka- tai eläkekuluihin.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/09/30/nain-suomenkin-pulittama-hataraha-kiertaa-pankeille/201238815/170
Sekään ei ilmene kriisitoimien perusteluista, että kriisitoimiin osallistumalla Suomi on ottanut osaa useiden keskeisten EU-sopimusten suorasukaiseen rikkomiseen, kiertämiseen ja venyttämiseen.

EU-valtioiden keskinäinen rahoitustuki on kiellettyä
http://eur-lex.europa.eu/JOHtml.do?uri=OJ:C:2012:326:SOM:FI:HTML
Lissabonin sopimukseksi usein kutsuttu EU:n perussopimus vastaa yksittäisen valtion perustuslakia. Siihen on koottu kaikki EU:n toimintaa ja jäsenmaita koskevat keskeiset määräykset sekä pyhimmät periaatteet.

Perussopimus määrää, että jäsenvaltioiden keskinäinen rahoitustuki on kiellettyä. Samoin euromaiden keskuspankilta EKP:ltä eurovaltioiden rahoituksen tukeminen on jyrkästi kielletty.

Luonnonmullistusten kaltaisissa erityisissä poikkeusoloissa jäsenvaltion tukeminen voi olla tietyin ehdoin mahdollista, mutta silloinkin tällaista rahoitustukea voi antaa unioni eikä suinkaan toinen jäsenvaltio.

Näistä kielloista huolimatta pääosin eurovaltioiden ja EKP:n toteuttamilla ja valmistelemilla kriisitoimilla on tällä haavaa mittaa enimmillään suurin piirtein 2 500 miljardia euroa.

Moinen summa luottokelvottomien valtioiden ja kriisipankkien rahoittamiseen koettelee perussopimusta, jonka mukaan jäsenvaltiot ja unioni toimivat vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaattein.

Ilmeisesti perussopimuksen määräyksistä ei tarvitse piitata, jos kyseenalaiset tukisummat ovat riittävän suuria – ja tukikohteet muualla kuin Turussa.

Quote
Keskiviikkona Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, joka kehottaa komissiota tutkimaan eri vaihtoehtoja valtionvelkojen yhdistämiselle. Päätöslauselman mukaan pelot vapaamatkustamisesta voidaan voittaa tarkasti valmisteltujen toimien kautta, jolloin velkojen yhdistämistä ei tarvitse heti pitää mahdottomana. Päätöslauselmassa myös todetaan, että euroalue on ainutlaatuinen, koska sillä ei ole yhteisiä joukkolainamarkkinoita.

Sylvie Goulard (ALDE, Ranska) toimi vakausjoukkolainoja eli eurobondeja koskevan päätöslauselman esittelijänä. Parlamentti kehottaa komissiota etsimään eri mahdollisuuksia valtionvelkojen yhdistämiseen sekä mahdollisesti myös esittämään etenemissuunnitelman.

Mepit puoltavat Euroopan pelastusrahaston perustamista

Päätöslauselma mahdollistaa useita eri vaihtoehtoja. Jotkin esitetyistä toimista olisi mahdollista toteuttaa välittömästi tai kohtalaisella aikavälillä kuten Euroopan pelastusrahasto. Kansallisen velan yhteinen liikkeeseenlasku tai eurooppalaisen kansallisen velan synnyttäminen vaatisivat perussopimuksen muuttamista.

Talous- ja rahaliiton syventyminen

Päätöslauselman mukaan euroalue on ainutlaatuisessa tilanteessa. Alueella on yhteinen valuutta, mutta ei kuitenkaan yhteistä budjettipolitiikkaa eikä yhteisiä joukkolainamarkkinoita. Nämä toimet vaikuttavat Euroalueen vakauteen. Jos ne saataisiin aikaan, olisi niillä positiivinen vaikutus finanssimarkkinoilla.

Quote from: Marko Parkkola on 16.01.2013, 23:07:01
Mepit katsovat, että valtionvelkojen yhdistäminen olisi hyväksi eurolle (http://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/content/20130111FCS05292/3/html/Mepit-katsovat-ett%C3%A4-valtionvelkojen-yhdist%C3%A4minen-olisi-hyv%C3%A4ksi-eurolle)

Quote
Keskiviikkona Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, joka kehottaa komissiota tutkimaan eri vaihtoehtoja valtionvelkojen yhdistämiselle. Päätöslauselman mukaan pelot vapaamatkustamisesta voidaan voittaa tarkasti valmisteltujen toimien kautta, jolloin velkojen yhdistämistä ei tarvitse heti pitää mahdottomana. Päätöslauselmassa myös todetaan, että euroalue on ainutlaatuinen, koska sillä ei ole yhteisiä joukkolainamarkkinoita.

Sylvie Goulard (ALDE, Ranska) toimi vakausjoukkolainoja eli eurobondeja koskevan päätöslauselman esittelijänä. Parlamentti kehottaa komissiota etsimään eri mahdollisuuksia valtionvelkojen yhdistämiseen sekä mahdollisesti myös esittämään etenemissuunnitelman.

Mepit puoltavat Euroopan pelastusrahaston perustamista

Päätöslauselma mahdollistaa useita eri vaihtoehtoja. Jotkin esitetyistä toimista olisi mahdollista toteuttaa välittömästi tai kohtalaisella aikavälillä kuten Euroopan pelastusrahasto. Kansallisen velan yhteinen liikkeeseenlasku tai eurooppalaisen kansallisen velan synnyttäminen vaatisivat perussopimuksen muuttamista.

Talous- ja rahaliiton syventyminen

Päätöslauselman mukaan euroalue on ainutlaatuisessa tilanteessa. Alueella on yhteinen valuutta, mutta ei kuitenkaan yhteistä budjettipolitiikkaa eikä yhteisiä joukkolainamarkkinoita. Nämä toimet vaikuttavat Euroalueen vakauteen. Jos ne saataisiin aikaan, olisi niillä positiivinen vaikutus finanssimarkkinoilla.

Quote from: Tomi on 17.01.2013, 07:20:09

Mitäs Suomen mepit vastasivat, voisiko joku tutkia?

QuoteFed-pomo haluaisi pilkkoa pankit, jotka ovat liian suuria kaatumaan

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin Dallasin konttorin johtaja Richard Fisher vaati eilen puheessaan Washingtonia kiinnittämään enemmän huomiota suurpankkeihin, jotka ovat niin sanotusti liian suuria kaatumaan, MarketWatch uutisoi.

Hänen mukaansa Dallasin aikoo tehdä suunnitelma-aloitteen, jossa suurpankit pilkottaisiin pienempiin yksiöihin ja jonka mukaan maan talletussuojarahasto korvaisi tappiot ainoastaan liikepankkien talletusten osalta.

Tuhansien muiden suurpankkien tytäryhtiöiden asiakkaiden tulisi täten allekirjoittaa sopimus, jossa he tiedostavat, ettei heidän varansa kuulu talletussuojan piiriin.

Fisher kuitenkin myöntää, että tällaisten asioiden muuttamiseen voi mennä useita vuosia.

QuoteJos Saksa, niin mekin - "tuokaa kultamme kotiin"
Talouselämä

Mitä Saksa ensin, sitä muutkin perässä?

Sen jälkeen kun Saksan keskuspankki Bundesbank kertoi tällä viikolla aikovansa tuoda takaisin kotimaahan osan ulkomailla pitämistään kultavarannoista, samanlaisia vaatimuksia on herännyt muissakin maissa.

QuoteEuroopan velkakriisin hoito ja siihen liittyneet korjaavat toimenpiteet näyttävät tässä vaiheessa oikeaan osuneilta. Erityisesti noin tuhannen miljardin (LTRO) siirto Euroopan keskuspankista alueen pankeille rauhoitti tilanteen. Tähän otti kantaa meilläkin vuosi sitten teknologiateollisuuden liitto neljännesvuosikatsauksessaan. Hyvänä merkkinä elpymiselle voidaan pitää sitä, että saksalaispankit ovat ilmoittaneet aloittavansa tammikuun 30. jälkeen LTRO lainojensa takaisinmaksun.
[...]
Työtä on vielä tehtävä ja nyt jos koskaan tarvitaan yhteiseen hiileen puhaltajia, ettei suomalaiset tipahda nousun tuomasta vetoavusta. Erityisesti odotan Euroopan sisämarkkinoiden kehitystä kuluvana vuonna. Työttömyyteen tilanne ei vaikuta positiivisesti ennen kuin loppuvuonna.

QuoteS&P palautti arvionsa luokitusnäkymistä vakaiksi pidettyään niitä vuoden ajan negatiivisina.

Quote from: mietinen on 12.01.2013, 11:10:50
Stability bonds - Vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuus

QuoteEuroopan parlamentti - Lopullinen esityslistaluonnos - Tiistai 15. tammikuuta 2013 (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+AGENDA+20130115+SIT+DOC+XML+V0//EN)

Vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuus
Mietintö:  Sylvie Goulard (A7-0402/2012 (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type=REPORT&reference=A7-2012-0402&language=FI))
Mietintö vakausjoukkolainojen käyttöönoton toteutettavuudesta
[COM(2011)0818 (http://ec.europa.eu/prelex/liste_resultats.cfm?CL=fi&ReqId=0&DocType=COM&DocYear=2011&DocNum=0818) -  - 2012/2028(INI) (http://www.europarl.europa.eu/oeil/popups/ficheprocedure.do?lang=en&reference=2012/2028(INI))]
Talous- ja raha-asioiden valiokunta

Vakauslainoja ei ole juuri käsitelty tiedotusvälineissä. Yllä olevia suomenkielisiä asiakirjoja lukemalla saanee jotain kuvaa mitä nyt on suunnitteilla...

QuoteAutocracy will return to Europe not dispatched by colonels atop tanks this time, but by cosmopolitan civil servants, economists and public intellectuals who as likely as not give money to Amnesty International and Medecins Sans Frontieres. Its partisans will be witty and dapper and subscribe to the RSS feed of The Sartorialist. And the passage to post-democracy will be unhurried but throughout, it will be tweetily endorsed and blogged about and the videos explaining why it is necessary will be uploaded to Vimeo, the 'artisanal' online video service, not just YouTube.
--
And they'll say that they of course support democracy – and think that they mean it. But at the same time, when you really push them, they say that they just don't trust ordinary people to vote 'the right way'. They support EU efforts to take fiscal decision-making out of the hands of parliaments, lest voters spend their way to oblivion. After a few drinks, they dismiss 'most people' as stupid. A few drinks more and they call them 'the mob'.

Quote from: tyhmyri on 17.01.2013, 15:55:12
^Suomen todellinen vaikutusvalta "EU:n ytimessä" on samaa sarjaa kuin Suomen asukasluvun prosenttiosuus EU:n jäsenvaltioista. Vähän paremmin meitä kuunnellaan kun etsitään maksumiehiä, sillä taloutemme on aavistuksen isommalla osuudella kuin väkilukumme.

Quote from: qwerty on 17.01.2013, 07:57:46

Quote from: Tomi on 17.01.2013, 07:20:09

Mitäs Suomen mepit vastasivat, voisiko joku tutkia?

Toki. Koko teksti (http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//TEXT+REPORT+A7-2012-0402+0+DOC+XML+V0//FI) ja äänestystulos (http://www.votewatch.eu/en/feasibility-of-introducing-stability-bonds-motion-for-a-resolution-am-1.html), joka oli EU parlamentiksi kohtalaisen tiukka 361-268 (poissa 33)

Puolesta: Cronberg, Hassi, Jaakonsaari, Pietikäinen, Repo, Torvalds (http://f1.pepst.com/c/78240F/193657/ssc3/home/009/storagerooms/albums/finger.gif_480_480_0_64000_0_1_0.gif)
Vastaan: Essayah, Jäätteenmäki, Korhola, Manner, Sarvamaa, Takkula, Terho (http://www.volvofinns.com/Smileys/XarSmilies-1/yes.gif)

Quote from: Boltush on 12.01.2013, 10:40:17
Ongelma Suomen liittovaltionvastaisessa liikkeessä on se, että vasemmisto on käytännössä ostettu hiljaiseksi Arhinmäen Audi-paikan arvosta. Perussuomalaisten ja vasemmiston yhteinen rintama olisi ollut erittäin voimakas, mutta tällä hetkellä tuskin kukaan vasuri Esko Seppästä lukuunottamatta on johdonmukaisesti jatkanut vanhaa kritiikkiään liittovaltiokehitystä vastaan. Strateginen voitto liittovaltiomyönteisille voimille on ollut suuri.

QuoteTyhmyys on ihmisen perusoikeus
17.1.2013 12:12 Laura Huhtasaari 37 kommenttia

    ilmoita asiaton viesti

Katainen sanoi Suomen olevan valmis tukemaan Kyprosta talouskriisissä.

http://www.reuters.com/article/2013/01/11/cyprus-bailout-katainen-idUSL5E9CB6O120130111

Suomi ottaa velkaa. Antaa muille rahat ja kansa köyhtyy. Lisäksi mennään takaamaan.

Suomi maksaa EU:ssa suhteessa korkeinta nettomaksua.

Kreikka ostaa sukellusveneitä, sotalaivoja ja hävittäjiä velkarahalla, joita Suomikin takaa. 1,5 miljardia on annettu Kreikkalainoja anteeksi. Suomen takaukset ovat noin 50 miljardia. Näitä "tuottoisia" tukipaketteja lisätessä velkaannumme jo sitä vauhtia, että lastenlapsemmekin joutuvat niiden maksuorjiksi.

Lisäys tekstiin:

"Omaisuuden" määrä maailmassa on vakio. Sen omistajat vain vaihtuvat. Kun joku kahmii itselleen liikaa, on se aina joltain toiselta pois. Näin se on Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa.

Rahaa kyllä riittäisi kaikille, jos joku ei ahnehtisi.

Kaikkein tyhmintä on, kun ei kanna vastuuta lähimmäisestä. Valehteleminen ja oman edun ajaminen toisten kustannuksella on väärin. Itsensä kanssa kun joutuu elämään. Itseään ei pääse karkuun, vaikka kuinka kauas "veroparatiisiin" muuttaisi.

Boston Consulting Groupin varallisuusselvityksestä ilmenee, että rikkain prosentti omistaa 40 prosenttia maailman varallisuudesta. Tämä epäsuhta pahenee jatkuvasti. Ahneutta on, kun mikään ei riitä. John F. Hylan, New Yorkin pormestari sanoi vuonna 1922: "Todellinen uhka tasavallallemme on näkymätön hallitus. Sen johdossa on pieni joukko pankkiiriliikkeitä. Tämä pieni voimakkaiden kansainvälisten pankkiirien klikki käytännössä pyörittää hallintoamme omien itsekkäiden päämääriensä hyväksi."

Tämä päättyy aikanaan, kunhan velkaisten euromaiden kautta suoritettu varainsiirto kansalaisilta pankeille on saatu suoritettua loppuun. Kun pöly laskeutuu, huomaamme että raha ja valtasuhteet ovat muuttuneet pysyvästi ja keskittyneet maailmassa yhä pienemmälle osalle. Pappi Kai Sadinmaa sanoi radion aamuhartaudessa, että Eurooppa ja länsimainen sivilisaatio, valistuksen perillinen, on uppoamassa kuin italialainen loistoristeilijä. Hyvinvointipaattiin ei pääse kohta kuin harvat ja valitut, vip-kortilla. Järjen valtakausi on päättymässä globaaliin järjettömyyteen. Vaikka Eurolaivan pohja on riekaleina, poliitikot rauhoittelevat meitä kansalaisia: "Ei ole mitään hätää, pysykää rauhallisina. Ottakaa olut ja katselkaa Uutisvuotoa."

QuoteVIERASKYNÄ
Oma valuutta ei selitä Ruotsin talouskasvua
18.1.2013  30 
Sixten Korkman Antti Suvanto

Suomen ja Ruotsin talouskehitystä on viime aikoina vertailtu monilla foorumeilla. Yleisin johtopäätös on, että Ruotsilla menee paremmin kuin Suomella.

Ruotsi on toipunut kansainvälisestä taantumasta nopeammin kuin Suomi, jonka vienti on jämähtänyt vuoden 2006 tasolle. Suomen valtiontalouteen on syntynyt suurehko alijäämä, kun taas Ruotsissa budjetti on onnistuttu pitämään likimain tasapainossa.

Onko Ruotsi hyötynyt siitä, että se jättäytyi rahaliiton ulkopuolelle? Kysymys on mielenkiintoinen. Suomi ja Ruotsi ovat rakenteellisen samankaltaisuutensa ansiosta hyvä vertailupari, kun halutaan selvittää rahaliiton jäsenyyden vaikutuksia talouskehitykseen. Olemme tehneet tällaisen vertailun.

Tulos on, että rahaliittoon kuulumisella tai ulkopuolelle jäämisellä ei näytä olleen sanottavaa merkitystä taloudellisen menestyksen kannalta.

Suomen ja Ruotsin talouskehitys on Emu-aikana ollut hämmästyttävän samankaltaista aivan viime aikoja lukuun ottamatta. Talouskasvu oli vuosina 1999–2008 Suomessa ja Ruotsissa suurin piirtein yhtä nopeaa ja prosenttiyksikön nopeampaa kuin euroalueen kasvu keskimäärin. Suomen ja Ruotsin inflaatio oli samana aikana jokseenkin yhtäläistä ja puolisen prosenttiyksikköä hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin.

Näiden kahden mittarin mukaan Ruotsi ja Suomi ovat päihittäneet euroalueen maat selvästi, toinen Emun ulkopuolella ja toinen sen jäsenenä.

Molemmissa maissa pidettiin kansainväliseen taantumaan saakka yllä budjettiylijäämiä ja julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon pieneni. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta huolimatta Suomi ja Ruotsi ovat vähemmän säännösteltyjä ja markkinaliberaalimpia kuin Manner-Euroopan maat, Etelä-Euroopasta puhumattakaan.

Kurinalainen talouspolitiikka ja vähäinen sääntely selittävät Ruotsin ja Suomen eurooppalaisittain katsottuna hyvän talouskehityksen. Lyhyesti sanoen sekä Ruotsi että Suomi ovat käyttäytyneet siten kuin kaikkien Emu-maiden olisi sääntöjen mukaan tullut käyttäytyä.

Rahapolitiikka on ollut Suomessa ja Ruotsissa hyvin samankaltaista. Ruotsin korot ovat seuranneet euroalueen korkomuutoksia pienellä viiveellä. Tämä johtuu siitä, että Riksbankenin inflaatiotavoite on hyvin lähellä EKP:n hintavakaustavoitetta.

Suomesta poiketen Ruotsissa ei ole julkisen talouden kestävyysvajetta, mutta se ei selity rahaliittoon kuulumattomuudella. Kyse on siitä, että Ruotsissa väestön ikärakenne ja ikääntyneiden työllisyysaste ovat parempia kuin Suomessa.

Viime vuosina viennin ja tuotannon kasvu on kuitenkin ollut Ruotsissa suotuisampaa. Eikö tämä ole todiste oman valuutan edusta?

On totta, että kansainvälisen taantuman aikana kruunu heikkeni merkittävästi suhteessa euroon. Se alkoi kuitenkin pian vahvistua ja on nyt vahvempi kuin koskaan vuoden 2000 jälkeen.

Kruunun tilapäisestä heikkenemisestä huolimatta Ruotsin vienti väheni saman verran kuin Suomessa, kun huomioidaan erot viennin rakenteessa. Vastaavasti vienti elpyi vuosina 2010–2011 käsi kädessä kruunun vahvistumisen kanssa. Viime kuukausina Ruotsinkin vienti on yskähdellyt, mihin suurin syy on Euroopan heikko talouskehitys.

Yksikkötyökustannuksetkin kulkivat pitkään käsi kädessä, kunnes vuoden 2007 liittokierroksen tuomat palkankorotukset ja sittemmin tuottavuuden pieneneminen heikensivät Suomen kilpailukykyä suhteessa Ruotsiin. Kruunun vahvistumisen vuoksi tämäkään ero ei ole suuri.

Suomessa viennin pohja on nyt murentunut Nokia-vetoisen tietotekniikkaklusterin romahduksen ja paperiteollisuuden nääntymisen seurauksena. Tämä ei johdu rahaliitosta tai valuutasta vaan siitä, että meillä on rakenteellisia ongelmia, joilta Ruotsi on paljolti säästynyt.

Uuden vientipohjan luominen on valuutasta riippumatta kivuliasta, sillä kestää aikansa ennen kuin uutta liiketoimintaa kasvaa taantuvien toimintojen tilalle. Samalla on tiedostettava, että kilpailukykyä avittavaan malttiin ja sopeutumiskykyyn työmarkkinoilla kohdistuu nyt suurempia vaatimuksia kuin pitkiin aikoihin.

Sixten Korkman
Antti Suvanto
Korkman toimii professorina Aalto-yliopistossa.
Suvanto on Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja.

QuoteOnko Ruotsi hyötynyt siitä, että se jättäytyi rahaliiton ulkopuolelle? Kysymys on mielenkiintoinen. Suomi ja Ruotsi ovat rakenteellisen samankaltaisuutensa ansiosta hyvä vertailupari, kun halutaan selvittää rahaliiton jäsenyyden vaikutuksia talouskehitykseen. Olemme tehneet tällaisen vertailun.

QuoteKreikka tarvitsee muilta EU-mailta lisää apua jo ensi vuonna, ennustaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n virkamies.

IMF:n Kreikka-edustaja Poul Thomsen arvioi, että rahantarve voi nousta 9,5 miljardiin euroon. EU ja IMF ovat jo myöntäneet Kreikalle 240 miljardin euron edestä tukilainoja. Kreikalla on silti edelleen vaikeuksia selviytyä menoistaan.

Kreikan velan ennustetaan nousevan ensi vuonna 190 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. IMF on toistuvasti vaatinut EU-maita tekemään enemmän Kreikan velkakriisin ratkaisemiseksi.

Quote from: Tomi on 18.01.2013, 23:03:26
http://ts.fi/uutiset/talous/439436/IMF+ennustaa+Kreikan+tarvitsevan+EUlta+lisaa+apua

QuoteKreikka tarvitsee muilta EU-mailta lisää apua jo ensi vuonna, ennustaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n virkamies.

IMF:n Kreikka-edustaja Poul Thomsen arvioi, että rahantarve voi nousta 9,5 miljardiin euroon. EU ja IMF ovat jo myöntäneet Kreikalle 240 miljardin euron edestä tukilainoja. Kreikalla on silti edelleen vaikeuksia selviytyä menoistaan.

Kreikan velan ennustetaan nousevan ensi vuonna 190 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. IMF on toistuvasti vaatinut EU-maita tekemään enemmän Kreikan velkakriisin ratkaisemiseksi.

TS–STTc

QuoteTämä ei johdu rahaliitosta tai valuutasta vaan siitä, että meillä on rakenteellisia ongelmia, joilta Ruotsi on paljolti säästynyt.

Quotelauantaina 19.1.2013
IMF: Kreikka tarvitsee lisää hätärahoitusta
--------------------------------------------------------------------------------
REUTERS–HS

Kan­sain­vä­li­nen va­luut­ta­ra­has­to ar­vioi per­jan­tai­na, et­tä yli­vel­kaan­tu­nut Kreik­ka tar­vit­see 5,5–9,5 mil­jar­dia eu­roa li­sää hä­tä­ra­hoi­tus­ta vuo­si­na 2015 ja 2016.
Eu­roo­pan ko­mis­sio en­nus­ti jou­lu­kuus­sa, et­tä Krei­kan ra­hoi­tus­tar­ve on vuo­si­na 2015–2016 on 5,6 mil­jar­dia eu­roa.

Eu­roo­pan ra­hoi­tus­va­kaus­vä­li­neen (ERVV) Krei­kal­le vii­me vuon­na myön­tä­mä 130 mil­jar­din eu­ron lai­na­oh­jel­ma päät­tyy vuon­na 2016.
IMF mu­kaan EU on lu­van­nut ra­hoit­taa Kreik­kaa vuo­den 2016 lop­puun saak­ka. IMF on puo­les­taan kar­sas­ta­nut aja­tus­ta, et­tä sen pi­täi­si kol­man­nen ker­ran osal­lis­tua Krei­kan ra­hoit­ta­mi­seen.

Ke­vääl­lä 2010 eu­ro­val­tiot ja IMF an­toi­vat Krei­kal­le yh­teen­sä 110 mil­jar­din eu­ron hä­tä­lai­nan, jos­ta IMF:n osuus oli 30 mil­jar­dia eu­roa.

Jos Krei­kal­le myön­ne­tään uut­ta hä­tä­ra­hoi­tus­ta Eu­roo­pan ra­hoi­tus­va­kaus­vä­li­nees­tä, mer­kit­see se Suo­men ta­kaus­vas­tuun kas­va­mis­ta.

ERVV hank­kii hä­tä­ra­hoi­tuk­sen tar­vit­se­man­sa va­rat ot­ta­mal­la lai­naa, jon­ka eu­ro­val­tiot ta­kaa­vat.
Ta­kauk­set kir­ja­taan eu­ro­val­tioi­den jul­kis­ten ta­louk­sien vel­kaan si­tä mu­kaa kuin ERVV las­kee liik­kee­seen jouk­ko­lai­no­ja.

Kreik­ka on kuu­det­ta vuot­ta la­mas­sa, jo­hon yh­te­nä pää­syy­nä on eu­ro­val­tioi­den ja IMF:n vaa­ti­mat an­ka­rat jul­ki­sen ta­lou­den uu­dis­tuk­set.

Reu­ters–HS
Was­hing­ton

Quote from: ikuturso on 18.01.2013, 12:18:54
^Hyvä kolumni.

Kun ajattelee, mitä yksi riittävän korkealla tehty talouspäätös voi vaikuttaa: kuinka monen elämään, kuinka vahvasti ja kuinka pitkäksi aikaa, niin en enää kohta ihmettele, miksi talousrikoksista rangaistaan jopa enemmän kuin henkirikoksista.

Ainoa vaan, että näiden syytesuojassa olevien "kansan mandaatilla" toimivien poliitikoiden päätöksillä on monisatakertaiset vaikutukset viattomiin ihmisiin - jos vertaa vaikka novagroupin tai wincapitan vaikutuksia, jonka uhreina on usein muita "pelaajia". Jos laskee sen taloudellisen kurjuuden määrää, mitä poliittiset päättäjät langettavat miljoonien suomalaisten kannettavaksi, Kailajärvet ja kumppanit jäävät kuin eno veneestä.

Quote from: repo on 17.01.2013, 08:39:54
Jotain järjen ääntä maailmalta - ainakin noin äkkipikaan vaikuttaa järkevältä. Sopisi varmaan eurooppaan paremmin kuin nykyinen "pelastusoperaatio".

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/fedpomo+haluaisi+pilkkoa+pankit+jotka+ovat+liian+suuria+kaatumaan/a871113 (http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/fedpomo+haluaisi+pilkkoa+pankit+jotka+ovat+liian+suuria+kaatumaan/a871113)

QuoteFed-pomo haluaisi pilkkoa pankit, jotka ovat liian suuria kaatumaan

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin Dallasin konttorin johtaja Richard Fisher vaati eilen puheessaan Washingtonia kiinnittämään enemmän huomiota suurpankkeihin, jotka ovat niin sanotusti liian suuria kaatumaan, MarketWatch uutisoi.

Hänen mukaansa Dallasin aikoo tehdä suunnitelma-aloitteen, jossa suurpankit pilkottaisiin pienempiin yksiöihin ja jonka mukaan maan talletussuojarahasto korvaisi tappiot ainoastaan liikepankkien talletusten osalta.

Tuhansien muiden suurpankkien tytäryhtiöiden asiakkaiden tulisi täten allekirjoittaa sopimus, jossa he tiedostavat, ettei heidän varansa kuulu talletussuojan piiriin.

Fisher kuitenkin myöntää, että tällaisten asioiden muuttamiseen voi mennä useita vuosia.

QuoteLuottamuskeijun loitsut lumoavat – kuinka kauan?

EU-komission puheenjohtaja ja pääkomissaari Jose Manuel Barroso on jo ennättänyt julistaa kriisin hellittäneen ja eurotalouden kääntyneen kohti parempaa. Moni muu talouspäättäjä on niin ikään arvioinut pahimman olevan jo ohi.

---

Epävarmaa sen sijaan on, mihin talouspäättäjien ja rahoitusmarkkinoiden tunnelman koheneminen perustuu. Osakekurssien nousu ja korkojen lasku kertovat vain, että osakekurssit ovat nousseet ja korot laskeneet, mutta eivät syytä.

---

Todennäköisimmin finanssimarkkinoiden tunnelmaa ovat kohentaneet "luottamuskeijun" loitsut.

---

EKP:n lupaus ryhtyä tarvittaessa uusiin velkakirjamarkkinoiden tukiostoihin on osoittautunut niin tehokkaaksi ja uskottavaksi, että pelkkä lupaus on tuottanut toivottua tulosta.

Lupaus on katkaissut pääomapaon ja rohkaissut kriisimaista pakoon pinkonutta pääomaa palaamaan. Sijoittajat ovat rohjenneet taas ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja, kun arvioivat riskin pienentyneen EKP:n lupauksen verran.

Lupauksen tehosta ja markkinatunnelman muutoksesta kertoo esimerkiksi se, että Espanjan ja Italian lisäksi nyt myös Irlannin valtio on pitkästä aikaa saanut tuoretta lainarahaa velkakirjamarkkinoilta ja Portugalinkin valtio valmistelee paluuta rahoitusmarkkinoille.

Luottamus EKP:n "rajattomien tukiostojen" lupaukseen on niin vahva, että korot ovat laskeneet ilman ainuttakaan OMT-kauppaa tai muitakaan EKP:n velkakirjaostoja.

EKP:n lupauksen suotuisista markkina- ja tunnelmavaikutuksista huolimatta ne ovat toistaiseksi koskeneet kriisin oireita eivätkä varsinaisia syitä.

Kriisin perimmäiset syyt ja kriisimaiden niin kuin muidenkin euromaiden talousongelmat ovat ennallaan tai entistäkin pahempia.

Quote from: TheJ on 18.01.2013, 23:04:27
Kuinka yllättävää. Kyl ny maar pitää vipata lisää kun IMF niin vaatii.

Quote from: Paul Ruth on 19.01.2013, 13:03:46

Quote from: repo on 17.01.2013, 08:39:54
Jotain järjen ääntä maailmalta - ainakin noin äkkipikaan vaikuttaa järkevältä. Sopisi varmaan eurooppaan paremmin kuin nykyinen "pelastusoperaatio".

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/fedpomo+haluaisi+pilkkoa+pankit+jotka+ovat+liian+suuria+kaatumaan/a871113 (http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/fedpomo+haluaisi+pilkkoa+pankit+jotka+ovat+liian+suuria+kaatumaan/a871113)

QuoteFed-pomo haluaisi pilkkoa pankit, jotka ovat liian suuria kaatumaan

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin Dallasin konttorin johtaja Richard Fisher vaati eilen puheessaan Washingtonia kiinnittämään enemmän huomiota suurpankkeihin, jotka ovat niin sanotusti liian suuria kaatumaan, MarketWatch uutisoi.

Hänen mukaansa Dallasin aikoo tehdä suunnitelma-aloitteen, jossa suurpankit pilkottaisiin pienempiin yksiöihin ja jonka mukaan maan talletussuojarahasto korvaisi tappiot ainoastaan liikepankkien talletusten osalta.

Tuhansien muiden suurpankkien tytäryhtiöiden asiakkaiden tulisi täten allekirjoittaa sopimus, jossa he tiedostavat, ettei heidän varansa kuulu talletussuojan piiriin.

Fisher kuitenkin myöntää, että tällaisten asioiden muuttamiseen voi mennä useita vuosia.

Hmm? Olen käsittänyt, että:

1) Liikepankeilla on talletuksina ainoastaan murto-osa pelimerkeistään.

2) Talletussuojarahastolla on pelimerkkejä korvata murto-osa tappioita (worst case scenario).

QuotePankin tappiot ovat käsittääkseni ihan eri asia kuin talletukset eikä talletussuoja todellakaan korvaa pankin tappioita vaan ainoastaan pankille lainatun riskittömän ja ilmaisen rahan, jota talletukseksi kutsutaan. Jotkut tällä foorumilla ovat esittäneet, että talletuksien pitäjät eli sutjakammin "rahojaan tileillä makuuttavat" joutavatkin menettää rahansa. Minä luen tässä nimenomaan rahoitusmarkkinoiden äänen ja ehdollistamista, joten ehtojen sanelulle tulee täältä njet njet.

QuoteLisäys: Sinähän olet nimenomaan ollut ketjussa pankkien ja rahoitusmarkkinoiden luottamuspulan henkilöitymä, kun olet sanonut muuttavasti rahasi aina sopivan paikan tullen kullaksi tai hopeaksi. En nyt muista kummaksi. Minusta olet myös menetetty asiakas rahoitusmarkkinoille, kun varasi ovat epälikvidissä materiassa. Olenko nyt todistanut kaiken edellä sanomani (en tarkoita koko ketjua ;))?

Quote from: Velmu on 20.01.2013, 22:09:38

Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää, myös näilä palstoilla?

Menot eivät voi olla isommat kuin tulot. Ei kotitaloudessa, ei firmoissa, ei kunnilla eikä edes valtioilla. Koko ns. sivistynyt maailma, eli EU:n jäsenvaltiot, elävät asioista päättävien poliitikkojensa johdolla jatkuvasti yli varojensa. Ja roimasti.

Quote from: http://rahajatalous.wordpress.com/2012/02/17/julkisen-talouden-kriisin-ratkaisuvaihtoehdot/Kuten olemme blogissamme osoittaneet, ei julkisen sektorin rahoitustaseesta ole pakko huolestua. Muuttamalla rahatalousjärjestelmämme institutionaalista rakennetta julkisen velkaantumisen ja sitä myöten kulutuksen mahdollisuuksia voidaan lisätä oleellisesti. Rahatalouden analyyttinen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että myös ilman näitä reformeja  julkisen talouden "ongelmiin" voidaan löytää ratkaisuja. Tämä tarkastelu on syytä aloittaa kääntämällä katse taloutemme kolmen pääsektorin rahoitustaseisiin. Vaikka julkisen sektorin alijäämät herättävät paljon keskustelua, vain harva on viettänyt tarpeeksi aikaa kyseisiä taseita eli julkisen talouden "ongelmien" kokonaiskuvaa tarkastelemalla.

QuoteJulkinen sektori voi olla ylijäämäinen vain silloin kun ulkomaan sektori tai yksityinen sektori nettovelkaantuvat vastaavalla rahamäärällä. Vastaavasti julkisen sektorin alijäämät tarkoittavat muiden sektoreiden lainanantoa eli säästämistä.

Julkisen talouden "ongelmiin" onkin käytännössä kaksi ratkaisua. Julkinen sektori saadaan ylijäämäiseksi, jos yksityinen sektori tai ulkomaan sektori lisäävät nettomääräistä lainanottoaan. Koska talouden viimeaikainen rakennemuutos (2010-luvun Nokia-ilmiö) on vienyt valtaosan Suomen vientiteollisuuden kilpailukyvystä, on vaihtotaseemme kääntynyt alijäämäiseksi. Koska emme voi helpottaa nopeasti vientiteollisuuden asemaa esimerkiksi valuuttakurssipolitiikalla (devalvaatiolla), ei ulkomaan sektori näytä tarjoavan helppoa vastausta ongelmaamme. Katseet kääntyvät siis yksityisen sektorin suuntaan.

Jotta julkisen sektorin rahoitustase kääntyisi positiiviseksi, on yksityisen sektorin lisättävä merkittävästi nettomääräistä velanottoaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksityisen sektorin on alettava investoimaan voimakkaasti.

Tämä kehitys perustuu ennen kaikkea yksityisen sektorin investoinneista ja velanotosta seuraavaan talouden rahavirtojen kasvuun. Samalla kasvavat julkisen sektorin keräämät verotulot, jotka on sidottu institutionaalisesti rahavirtojen määrään. Julkiset menot puolestaan supistuvat, kun investointikysyntä kasvattaa taloutta ja lisää työllisyyttä.  Yksityiset investoinnit siis aktivoivat niin kutsutut talouden automaattiset vakauttajat ja siksi yksityisen sektorin kasvava velanotto (absoluuttinen, bruttomääräinen) johtaa myös yksityiseen nettovelkaantumiseen.

Ratkaisu Suomen julkisen talouden "ongelmiin" löytyykin talouden tarjontapuolen sijaan kokonaiskysyntää lisäävistä yksityisistä investoinneista. Investointiasteen merkittävä nostaminen ja yksityisten yritysten sekä kotitalouksien vastuunkanto taloutemme tulevaisuudesta ovat niitä asioita, joita juuri nyt kipeästi kaivataan. Ainakin, jos ylijäämäisestä julkisesta sektorista haaveilevia poliitikkoja ja virkamiehiä halutaan kuunnella. Vaikka yritykset ja kotitaloudet saataisiin mukaan talkoisiin ja julkisen talouden "ongelmat" tällä tavalla voitettaisiin, olisi vaarana kuitenkin päätyä ojasta allikkoon.

Investointiasteen nostamisesta todennäköisesti seuraava yksityisen sektorin nettovelkaantuminen ei nimittäin ole pelkästään myönteinen asia. Käytännössä nettovelkaantuminen tarkoittaa sitä, että yksityisen sektorin kyky maksaa velkojaan heikkenee jatkuvasti, mikä on velkaan perustuvassa talousjärjestelmässä luonnollisesti ongelma. Jos nimellinen talouskasvu on kuitenkin nopeaa ja rahavirtojen määrä taloudessa kasvaa tasaisesti, voi yksityisen sektorin nettovelkaantumiseen perustuva talouskehitys jatkua pitkäänkin keskeytymättä.

Kun julkinen sektori leikkaa menojaan ja korottaa veroja, supistaa se samanaikaisesti talouden kokonaiskysyntää. Vaikka tämän seurauksena vaihtotase voikin kääntyä positiiviseksi tuonnin kasvun hidastuessa, lisäävät hidastuva talouskasvu sekä rahavirtojen väheneminen samalla taloudellista epävarmuutta ja vähentävät yksityisen sektorin halukkuutta investoida. Kun yksityinen sektori ei investoi, lisääntyy yksityisen sektorin nettosäästäminen eikä tavoiteltuja julkisen sektorin ylijäämiä suuristakaan leikkauksista huolimatta saavuteta. Sen sijaan synnytetään jatkuvasti syvenevä taantuma, kuten esimerkiksi Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa on tapahtunut.

Jos yksityinen sektori näkee julkisen sektorin leikkauksista huolimatta taloudellisen tulevaisuuden valoisana ja investoi enemmän kuin säästää tai jos vaihtotase kääntyy viennin tuontia nopeamman kasvun myötä positiiviseksi, voi hallitus onnistua tavoitteessaan kerryttää ylijäämiä. Yksityisen sektorin nettovelkaantumisesta riippuvainen talous on kuitenkin rakenteellisesti epävakaa, minkä monet esimerkit kotimaasta ja muualta ovat opettaneet. Vaihtotaseen ylijäämiin perustuva talousmalli on puolestaan täysin riippuvainen vientisektorin kilpailukyvystä, johon on vaikea vaikuttaa ilman valuuttakurssipolitiikkaa lyhyellä aikavälillä.

Tämän tarkastelun perusteella talousmalli, jossa julkinen sektori pyrkii kulutuksellaan ja investoinneillaan pitämään yllä sopivan kokonaiskysynnän tason omasta rahoitustaseestaan välittämättä ja jossa julkinen valta pyrkii rajoittamaan yksityisen sektorin liiallista velkaantumista, näyttäytyykin varsin järkevänä. Siksi sellaisten institutionaalisten muutosten edistäminen, joita tämän mallin toimeenpaneminen edellyttää, onkin huomattavasti parempaa politiikkaa kuin nykyinen pakonomaisesti julkisen sektorin tai vaihtotaseen ylijäämiin pyrkivä politiikka.

QuoteEU päättää Kyproksen tukipaketista vasta maaliskuussa, kun maassa on uusi presidentti.

Financial Times kertoi maanantaina, ettei Saksan liittokansleri Angela Merkel halua enää neuvotella Kyproksen nykyisen kommunistipresidentin Demetris Christofiasin kanssa.

FT:n lainaaman virkamieslähteen mukaan Kyproksen presidentiltä puuttuu todellisuuden tajua.

Karkea arvio Kyproksen tukipaketin suuruudesta on 17,5 miljardia euroa. Kun Suomen osuus tukipaketeista on yleensä ollut vajaat kaksi prosenttia, olisi se siis yli 300 miljoonan euron luokkaa.

Arvioiden korostetaan kuitenkin olevan hyvin alustavia, selvitykset Kyproksen pankkien pääomatarpeista ovat kesken.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi viime viikolla Ylen haastattelussa, että ennen tukipaketin päätöstä tarvitaan vielä lisää tietoa epäillystä veronkierrosta ja rahanpesusta Kyproksella.

Myös Venäjän toivotaan osallistuvan Kyproksen tukemiseen, koska venäläiset käyttävät Kyproksen pankkeja.

QuoteSoini Kypros-tuesta: Koska tämä pölhöys loppuu?

- Pitääkö vielä rahanpesijätkin pelastaa, ihmettelee oppositiojohtaja Timo Soini (ps) Kyproksen pelastuspakettia.

Quote from: Paul Ruth on 21.01.2013, 12:38:38
MAX KEISER: Welcome Home German GOLD! The CURRENCY WAR is on!! [Keiser Report E395] [Julkaistu 20.01.2013]
http://www.youtube.com/watch?v=hHyUOkFRufY (http://www.youtube.com/watch?v=hHyUOkFRufY)

QuoteThe area of the Republic of Cyprus under government control has a market economy dominated by the service sector, which accounts for four-fifths of GDP. Tourism, financial services, and real estate are the most important sectors. [...]

https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/cy.html

Quote from: Uuno Nuivanen on 21.01.2013, 13:15:50

QuoteSoini Kypros-tuesta: Koska tämä pölhöys loppuu?

- Pitääkö vielä rahanpesijätkin pelastaa, ihmettelee oppositiojohtaja Timo Soini (ps) Kyproksen pelastuspakettia.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013012116584268_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013012116584268_uu.shtml)

Quote
Maanantai 21.1.2013 klo 13.15
Lainaus:
Suomi vaatii veronkierron ja rahanpesun vastaisia toimia Kyprokselta.

Suomi aikoo vaatia ehtoja ja tarvittaessa tarvittaessa myös vakuuksia. (JOHN PALMÉN)

Hallitusta lähellä olevista lähteistä kerrotaan Iltalehdelle, että Suomi ei aio katsoa läpi sormien väitteitä veronkierrosta ja rahanpesusta Kyprokselle. Suomi vaatii tukipaketin ehtona Kyprokselta toimia rahanpesua ja veronkiertoa vastaan.

Lähteiden mukaan tukipaketin suuruus ja sisältö ovat täysin auki eikä päätöksiä tehdä lähitulevaisuudessa.

Jos tukea annetaan ERVV:n kautta, Suomi aikoo vaatia myös vakuuksia tuelleen. Jos tuki annetaan EVM:n kautta, vakuuksia ei vaadita. EVM pääsee perimään saatavansa muutenkin ensimmäisten joukossa.
PEKKA TIINANEN
[email protected]
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013012116584402_uu.shtml

Quote"Presidentiltä puuttuu todellisuudentaju" - Kypros-tukipäätös siirtyy

Maanantai 21.1.2013 klo 11.50

Karkea arvio Suomen osuudesta 300 miljoonaa euroa.

EU päättää Kyproksen tukipaketista vasta maaliskuussa, kun maassa on uusi presidentti.

Financial Times kertoi maanantaina, ettei Saksan liittokansleri Angela Merkel halua enää neuvotella Kyproksen nykyisen kommunistipresidentin Demetris Christofiasin kanssa.

FT:n lainaaman virkamieslähteen mukaan Kyproksen presidentiltä puuttuu todellisuuden tajua.

Karkea arvio Kyproksen tukipaketin suuruudesta on 17,5 miljardia euroa. Kun Suomen osuus tukipaketeista on yleensä ollut vajaat kaksi prosenttia, olisi se siis yli 300 miljoonan euron luokkaa.

Arvioiden korostetaan kuitenkin olevan hyvin alustavia, selvitykset Kyproksen pankkien pääomatarpeista ovat kesken.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi viime viikolla Ylen haastattelussa, että ennen tukipaketin päätöstä tarvitaan vielä lisää tietoa epäillystä veronkierrosta ja rahanpesusta Kyproksella.

Myös Venäjän toivotaan osallistuvan Kyproksen tukemiseen, koska venäläiset käyttävät Kyproksen pankkeja.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2013012116584102_ul.shtml

Quote from: Ari-Lee on 22.01.2013, 03:43:01

QuoteFinancial Times kertoi maanantaina, ettei Saksan liittokansleri Angela Merkel halua enää neuvotella Kyproksen nykyisen kommunistipresidentin Demetris Christofiasin kanssa.

Toisaalta mitä merkitystä yhden osavaltion presidentin aatteilla on liittovaltion kaltaisessa järjestelmässä?

QuoteYRITTÄMINEN
Talouselämä, 6:39
Huolestuttava muutos pk-yritysten rahoituksessa

Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus on vaikeutunut, paljastaa uusi kysely.

Suomen Taloushallintoliiton tekemän kyselyn mukaan rahoituksen saatavuuden vaikeutuminen ja rahoituksen hinnan kallistuminen näkyvät pk-yrityksissä.

Taloushallintoliiton toimitusjohtaja Juha Ahvenniemi sanoo tiedotteessa, että pk-yritysten näkymissä on vuodessa tapahtunut iso muutos.

QuoteUlkomaat 22.1.2013 klo 7:30 | päivitetty 22.1.2013 klo 7:30
Japanin talous vihdoin heräämässä henkiin
Japanissa on nähtävissä talouskasvun merkkejä. Hallitus elvyttää voimakkaasti.

Japanin keskuspankki on nostanut arviotaan talouskasvusta. Maaliskuussa alkavan budjettivuoden kasvulukemaksi luvataan 2,3 prosentitia. Edellinen ennuste antoi kasvuluvuksi runsaat puolitoista prosenttia.

Quotetammikuu 22, 2013
Japani ja keskuspankin rahanluontioperaatiot – johan se onkin jo niiden aika!

Muutama blogikirjoittaja on maailmalla ja myös Suomessa innostunut liittämään Japanin keskuspankin mukaan innokkaasti rahan määrää kasvattavien keskuspankkien joukkoon. Tulin muussa yhteydessä hieman katsoneeksi asiaa ja moinen väite on ainakin numeroiden valossa kaikkea muuta kuin uskottava – ennen BoJ:n johdon vallannutta uuden hallituksen pelkoa. Numeroiden valossa BoJ ei ole harrastanut ainakaan löysää rahapolitiikkaa, päinvastoin. Itse asiassa johan se onkin korkea aika BoJ:n alkaa jenien massiivinen painaminen ja maan talouden kohentaminen.

QuoteKansainvälisen valuuttarahasto IMF:n uusin Kreikkaraportti on luettavissa täältä. Raporttia on maamme tiedotusvälineissä käsitelty perin ylimalkaisesti. En aio itsekään tehdä tästä kuin lyhyehkön referaatin. Perin kattavan ongelmalistan lisäksi huomioni kiinnittyi siihen, missä määrin IMF pitää euromaiden ja EKP:n osallistumista Kreikan velkasaneerauksiin. Mistä tässä on kyse?

QuoteKreikassa kiehuvat nyt syytökset, joiden mukaan maan tilastoviranomainen paisutteli maan budjettivajelukuja vuodelta 2009.

Näillä syytöksillä on myös mielenkiintoinen sivujuonne, jonka Financial Times nostaa jutussaan esiin.

Jos Kreikan laskelmat budjettivajeestaan ovat olleet harhaanjohtavia, se murentaa pohjaa myös EU:n ja IMF:n Kreikalle myöntämästä 172 miljardin euron toiselta apupaketilta, arvioi lehden haastattelema nimettömänä pysyttelevä analyytikko. Apupakettihan pohjautuisi silloin osin lukuihin, joilla ei ole todellisuuspohjaa.

Maan tilastoviranomaisen Elstatin johtoa on syytetty siitä, että se on paisutellut maan budjettivajelukemaa vuodelta 2009. Tuota lukua on käytetty pohjana myöhemmille maalle myönnetyille apupaketeille. Tutkimusten mukaan lukujen vääristely kasvatti budjettivajetta 12 prosentista 15,8 prosenttiin kansantuotteesta.

Euroopan tilastoviranomainen Eurostat hyväksyi korjatun luvun ilman varauksia.

"Jos näitä lukuja ei pidetä tarkkoina, koko Kreikan tuen perusteluilta katoaa pohja", sanoo analyytikko lehdelle.

Kreikan luvuista on paljastunut aiemminkin epäselvyyksiä. Maa pääsi euroon alunperin kaunisteltujen lukujen ansiosta.

QuoteCameron muisti puheessaan myös Suomea
23.1.2013 13:34  0 
Tanja Vasama
HELSINGIN SANOMAT

LONTOO. Britannian pääministeri David Cameron mainitsi Eurooppa-linjapuheessaan myös Suomen. Cameron korosti useassa kohtaa sitä, kuinka EU:n ja sen kansalaisten välillä on kuilu.

"On kasvavaa turhautumista siihen, että EU nähdään jonain, joka tapahtuu ihmisille sen sijaan, että se toimisi heidän puolestaan", Cameron sanoi.

Erityisesti hän viittasi Euroopassa toteutettavien säästöohjelmien aiheuttamaan turhautumiseen ja siihen, että veronmaksajien rahoja käytetään antamalla toisella puolella mannerta oleville hallituksille tukipaketteja.

"Alamme nähdä tämän [turhautumisen] mielenosoituksissa Ateenan, Madridin ja Rooman kaduilla. Näemme tämän parlamenteissa Berliinissä, Helsingissä ja Haagissa", Cameron sanoi.

Quote
Kreikan tilastoviranomaisen Elstatin johtajaa Andreas Georgiouta syytetään petoksesta. Viranomaisten mukaan Georgiou on antanut maan velkakriisistä todellisuutta synkemmän kuvan peukaloimalla tilastoja.

Syytteistä kertoivat muun muassa kreikkalainen uutistoimisto ANA ja Reuters tiistaina. Kiista koskee Elstatin laskelmaa Kreikan valtion alijäämästä vuonna 2009.

Uutistoimistojen nimettömien tuomioistuinlähteiden mukaan valtiollinen syyttäjä suosittelee petossyytteiden nostamista Georgiouta ja kahta muuta tilastoviranomaisen työntekijää vastaan. Syytteet nostettaneen lähipäivinä, uutistoimistot kertoivat. Ankarimmillaan syytetyistä rikoksista voidaan tuomiota viisi vuotta vankeutta.

Georgiou on kiistänyt tehneensä mitään väärää. Euroopan unionin (EU) tilastoviranomainen Eurostat on puolustanut Elstatin laskelmia. Eurostatin mukaan Elstat on tehnyt laskelmansa yleisien standardien mukaisesti.

– Minua syytetään, koska en suostunut kaunistelemaan lukuja, Georgiou kommentoi asiaa talouslehti Financial Timesille marraskuussa.

Georgiou aloitti Elstatin johdossa marraskuussa 2010. Pian hänen aloittamisensa jälkeen tilastoviranomainen korjasi aiempaa arviotaan valtion budjettialijäämästä vuonna 2009 ylöspäin. Aiempi luku, 13,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt), korjattiin ylöspäin yli 15 prosenttiin.

Alijäämäluku antoi Kreikan valtion taloudesta erittäin synkän kuvan. Sitä on myös pidetty yhtenä syynä Kreikan 240 miljardin euron hätärahoituspaketille.

52-vuotias Georgiou on työskennellyt muun muassa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n palveluksessa ennen nykyistä pestiään.

Quote

Raimo Sailas: Suomi ajelehtii EU:ssa ajopuuna

Suomen asemasta eurokriisin setvimisessä tulee mieleen ajopuu. Eteenpäin ajelehditaan, eikä vaihtoehtoja ole. Näin näkee helmikuun 11. päivä eläkkeelle jäävä valtiosihteeri Raimo Sailas. Hän ennustaa, että hallitus joutuu vielä syömään aiempia sanojaan.

Eeva Eronen
24.1.2013 06:01
27

Historiankirjoitus toisteli aikanaan, että Suomi päätyi jatkosotaan ja Saksan liittolaiseksi ajopuuna, ilman aktiivista ohjausta. Myöhemmin kiistetty ajopuuteoria pääsee uuteen käyttöön, kun eläkkeelle jäämässä oleva Raimo Sailas asettelee sanojaan siitä, millä tolalla Suomen päätöksentekovalta Euroopan unionissa (EU) on.

Lyhyesti vastaus kuuluu: huonolla tolalla. Vuosikymmeniä valtion menoista huolehtinut Sailas on huolissaan demokratiasta ja siitä, miten Suomen talouteen vaikuttavista asioista tulevaisuudessa päätetään.

QuoteOlisiko kelkkaa voitu kääntää jossakin vaiheessa?

– Sehän tässä onkin pirullista, ettei oikein missään, Sailas vastaa. Hänen mukaansa euroon lähteminen oli silloisen tiedon varassa viisasta, eikä eurosta olisi voinut jälkeenpäinkään irrottautua.

Eikä hän muutenkaan näillä puheilla tarkoita moittia suomalaisia päätöksentekijöitä, Sailas korostaa. Ongelma on eurokriisissä ja päätöksentekomekanismeissa.

Parannusta ei ole näkyvissä, hän arvioi. Sen sijaan Sailas muistuttaa ennusteestaan, jonka mukaan edessä on todennäköisesti Kreikasta tulevia luottotappioita. Tässä vaiheessa häneltä irtoaa myös pieni moite muille päättäjille.

– Sitä on vaikeaa selittää ihmisille, varsinkaan sen jälkeen, kun lainoja myönnettäessä tämä mahdollisuus kiistettiin. Olisi pitänyt sanoa, että se on mahdollista.

Quote from: repo on 24.01.2013, 13:05:02
Eikä hän muutenkaan näillä puheilla tarkoita moittia suomalaisia päätöksentekijöitä, Sailas korostaa. Ongelma on eurokriisissä ja päätöksentekomekanismeissa.

Quote from: jmk on 24.01.2013, 14:47:40

Quote from: repo on 24.01.2013, 13:05:02
Eikä hän muutenkaan näillä puheilla tarkoita moittia suomalaisia päätöksentekijöitä, Sailas korostaa. Ongelma on eurokriisissä ja päätöksentekomekanismeissa.

Kannattaisikohan huonoista päätöksentekomekanismeista irrottautua?

Quote from: ikuturso on 25.01.2013, 12:45:08
Parlamentin voisi majoittaa liikuteltaviin parakkeihin.

QuoteKirjoittanut Liisa Jaakonsaari

Onko brittipääministeri David Cameron heikko vai vahva ? Mies vai vieterihiiri?  Britit vastaavat tähän itse omissa vaaleissaan, mutta myös  meillä, vain vähän brittien sielunelämää tuntevilla ,lienee oikeus pohtia, mitä  pääministeri oikein haluaa varsinkin kun Cameron kuuluisassa puheessaan arvioi myös meidän suomalaisten tuntoja.Cameronhan käytti Suomea esimerkkinä kuvatessaan EU-maiden turhautumista unioniin.

Mitä David Cameron siis haluaa? Ensinnäkin hän haluaa  Euroopan Unionista suuren noutopöydän, josta jokainen maa voisi napsia haluamansa herkut. Oikeistopoliitikkona Cameron inhoaa  työntekijöiden oikeuksia, kuluttajansuojaa ja ympäristönormeja.  Hän haluaa vain markkinavapaudet. Parasta aikaa Euroopan parlamentti odottaa komissiolta esimerkiksi työsuojelustrategiaa, mutta  Cameronin puoluetoverit jarruttavat. Työaikalaki on konservatiivien hampaissa: ihmisillä kun pitäisi saada teettää työtä ilman mitään sääntelyä.

Kaikkein eniten brittipääministeri haluaa- vaalivoittoa. Puheellaan hän käynnisti  konservatiivien vaalikampanjan soittelemalla brittien EU-vastaisia sielunkieliä.  Brittipääministeri on nyt oman puolueensa takapenkkiläisten vanki. Enemmistö brittinuorisosta,teollisuudesta, yrittäjistä ja myös konservatiiveista haluaa pysyä EU:ssa, mutta brittiperussuomalaisten eli UKIP-puolueen kananatuksen nousu on käynnistänyt vaarallisen exit-prosessin. Ei ole tietenkään ensimmäistä kertaa Euroopan politiikassa, että oma etu ja oman puolueen etu menevät  kaiken muun yli.  Yli kahden vuoden vaalitaistelu ja EU:n mustamaalaaminen  voi aiheuttaa suurta epävarmuutta, ei ainoastaan Britanniassa vaan koko Euroopassa.

Poliittiset asetelmat ovat selkeät Britanniassa, mutta ovat selkeytymässä myös muualla Euroopassa. Se on toivottavasti tiukan EU-kesskustelun hyvä puoli. Konservatiivit haluavat lisää markkinavapauksia, sosialidemokraatit tasa-arvoa ja solidaarisuutta ja populistit irtautumista koko Euroopan unionista.

Quote from: repo on 22.01.2013, 09:45:03
Vielä yksi nosto viime viikonlopun lukemistosta. Ehdoton lukusuositus eurokriitikoille ja vielä kriittisyyden rajoilla häilyville.

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130429-persuuntunut-imf (http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130429-persuuntunut-imf)

QuoteKansainvälisen valuuttarahasto IMF:n uusin Kreikkaraportti on luettavissa täältä. Raporttia on maamme tiedotusvälineissä käsitelty perin ylimalkaisesti. En aio itsekään tehdä tästä kuin lyhyehkön referaatin. Perin kattavan ongelmalistan lisäksi huomioni kiinnittyi siihen, missä määrin IMF pitää euromaiden ja EKP:n osallistumista Kreikan velkasaneerauksiin. Mistä tässä on kyse?

Onko IMF:stä tullut eurokriittinen? Ei voi olla. Lue itse ja päättele, vaikka referaatin onkin tehnyt eurokriittinen, joten hänen syyttäminen raportin lukemisesta värilaseilla on helppoa. Harva jaksaa lukea yli 200 sivuista IMF:n raporttia, joten täältä lähtee kiitos referaatista.

QuoteEspanjan talousministeri Luis de Guindos vakuuttelee, että maa ei tarvitse enää minkäänlaista hätärahoituspakettia. Lisäksi Guindos sanoo, että Espanjan jo sopimat budjettileikkaukset riittävät Euroopan unionin (EU) budjettivajetavoitteen saavuttamiseen tänä vuonna.

– Espanja ei tarvitse minkäänlaista hätärahoituspakettia, Guindos sanoi Bloombergin tv-haastattelussa Sveitsin Davosissa järjestettävässä Maailman talousfoorumissa.

Budjettileikkaustavoitteet ovat Guindosin mukaan "saavutettavissa" tänä vuonna.

– Kuva Espanjan taloudesta on parantunut ja tulee tekemään sitä yhä tulevien viikkojen ja kuukausien aikana, Guindos sanoi.

Paineet Espanjaa ja sen hallitusta kohtaan ovat hellittäneet sen jälkeen, kun euroalueen keskuspankki EKP ilmoitti viime syyskuussa olevansa valmis ostamaan jäsenmaiden joukkovelkakirjoja, jos tarve niin vaatii.

Guindosin mukaan EKP:n julistustakin tärkeämpää on sitoutumisen osoittaminen.

– Paljon tärkeämpää kuin joukkovelkakirjojen ostomahdollisuus on se selkeä sitoutuminen, jonka tämä ohjelma osoittaa euroalueen tulevaisuuteen, Guindos sanoi.

– Tällä hetkellä emme tarvitse EKP:n velkakirjaostoja jälkimarkkinoilla, vaan meidän tulee vain karkottaa kaikki epävarmuus euroalueen tulevaisuudesta, hän sanoi.

Quote from: Tomi on 25.01.2013, 21:17:27
Lissu Jaakonsaarella on taas asiaa:

Quote from: buzz0112able
If I lived in the UK, I'd vote for UKIP, and tell the European Union to go f@@k themselves

Quote
http://blogit.iltalehti.fi/liisa-jaakonsaari/2013/01/23/mies-vai-vieterihiiri/

QuoteTyöaikalaki on konservatiivien hampaissa: ihmisillä kun pitäisi saada teettää työtä ilman mitään sääntelyä.

QuoteIn a nod to the controversial working time directive, which caps the average working hours in many sectors including health care, he said it is "neither right nor necessary to claim that the integrity of the single market, or full membership of the European Union requires the working hours of British hospital doctors to be set in Brussels irrespective of the views of British parliamentarians and practitioners."

QuoteUrpilainen: Maailmaa uhkaa jo seuraava kriisi
Sunnuntai 27.1.2013 klo 10.58

Maailman talousfoorumista palannut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoo blogissaan seuraavan uhkakuvan koskevan talouskriisin jälkeistä aikaa.

Maailman taloudelliset ja poliittiset johtajat ovat laajasti huolissaan yhä kasvavasta työttömyydestä.

Davosissa pidetystä Maailman talousforumista Suomeen palannut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kirjoittaa blogissaan, että uhkana on uusi kriisi.

- On olemassa aito riski, että finanssikriisin ja talouskriisin jälkeen tulemme näkemään sosiaalisen kriisin. Merkkejä tästä on olemassa jo esimerkiksi Etelä-Euroopassa, jossa nuorisotyöttömyys on jo Kreikassa lähes 60% ja Espanjassa yli 50%, Urpilainen toteaa.

- On suuri pelko, että nuoret menettävät uskonsa ja toivonsa tulevaisuuteen. Sen seuraukset voisivat olla varsin dramaattiset.

Maailman työjärjestön ILO:n mukaan maailmassa on jo 200 miljoonaa työtöntä ja heistä lähes 75 miljoonaa on nuoria alle 24-vuotiaita.

Talousfoorumiin osallistuneiden suhtautumista finanssikriisiin Urpilainen kuvaa sen sijaan valoisammaksi.

- Monen mielestä valo tunnelin päässä jo häämöttää, mikäli osataan toimia oikein.

Ministerin mukaan talouden uudistamista ei pidä heränneestä optimismismista huolimatta jättää kesken. Julkisen talouden alijäämiä täytyy edelleen pienentää erilaisilla toimenpiteillä.

Quote from: RTT on 27.01.2013, 04:37:31

Quote
http://blogit.iltalehti.fi/liisa-jaakonsaari/2013/01/23/mies-vai-vieterihiiri/

QuoteTyöaikalaki on konservatiivien hampaissa: ihmisillä kun pitäisi saada teettää työtä ilman mitään sääntelyä.

QuoteIn a nod to the controversial working time directive, which caps the average working hours in many sectors including health care, he said it is "neither right nor necessary to claim that the integrity of the single market, or full membership of the European Union requires the working hours of British hospital doctors to be set in Brussels irrespective of the views of British parliamentarians and practitioners."

euobserver.com/news/118817 (http://euobserver.com/news/118817)

Tämä on varmaan esimerkki sellaisesta Stubbin hyväksymästä asiavirheettömästä EU-keskustelusta. Mielipidemittauksia täikammalla tulkitessa on myös jäänyt huomaamatta, että enemmistö briteistä äänestäisi eroamisen puolesta. Onhan se nyt aivan hirveää, että demokratiassa järjestetään kansanäänestyksiä. Sellaisia ajavan poliitikon täytyy olla huono ihminen, vieterihiiri.

Quote from: törö on 27.01.2013, 11:13:09

QuoteUrpilainen: Maailmaa uhkaa jo seuraava kriisi
Sunnuntai 27.1.2013 klo 10.58

Maailman talousfoorumista palannut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoo blogissaan seuraavan uhkakuvan koskevan talouskriisin jälkeistä aikaa.

Maailman taloudelliset ja poliittiset johtajat ovat laajasti huolissaan yhä kasvavasta työttömyydestä.

...

Ministerin mukaan talouden uudistamista ei pidä heränneestä optimismismista huolimatta jättää kesken. Julkisen talouden alijäämiä täytyy edelleen pienentää erilaisilla toimenpiteillä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013012716604651_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013012716604651_uu.shtml)

Quote from: ikuturso on 28.01.2013, 11:07:07
Ennen pitkää koko maailman on palattava kohti agraari- ja metsästys/kalastustaloutta. Ei kaikki voi olla auto- tai kännykkätehtaassa töissä keskivertoa paremmalla palkalla - osan maatessa kotona keräämässä tukiaisia ja osan istuessa kokouksissa keräämässä osinkoja.

QuotePolitiikka 28.1.2013 klo 14:36 | päivitetty 28.1.2013 klo 14:51

Urpilainen: Suomessa ei tarvetta EU-kansanäänestykselle
Valtiovarainministeri sanoi kuitenkin ymmärtävänsä Britannian pääministerin huolen EU:n nykytilanteesta.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mielestä Suomessa ei ole tarvetta järjestää kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

-Suomen kansa on aikoinaan valinnut sen kansojen perheen, jonka osana se haluaa olla. Ja se on EU, Urpilainen sanoi.

Hän sanoi kuitenkin ymmärtävänsä Britannian pääministerin David Cameronin huolen EU:n nykytilanteesta ja jakavansa hänen näkemyksensä esimerkiksi EU:n kilpailukyvyn parantamisesta.

Urpilaisen mielestä myös EU:n demokraattista toimintakykyä pitää vahvistaa, jotta ihmiset kokevat itse voivansa vaikuttaa päätöksentekoon.

- On tärkeää, että päätökset, jotka EU:ssa tehdään, koetaan reiluiksi, hän sanoi.

Britannian pääministeri Cameron on sanonut, että hän haluaa neuvotella maansa jäsenyysehdot uusiksi ja järjestää jäsenyydestä kansanäänestyksen.

Urpilainen puhui asiasta pohjoismaisten sosialidemokraattien kokouksessa Helsingissä.

http://yle.fi/uutiset/urpilainen_suomessa_ei_tarvetta_eu-kansanaanestykselle/6469774?origin=rss

Quote"-Suomen kansa on aikoinaan valinnut sen kansojen perheen, jonka osana se haluaa olla. Ja se on EU, Urpilainen sanoi."

QuoteValtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mielestä Suomessa ei ole tarvetta järjestää kansanäänestystä EU-jäsenyydestä.

-Suomen kansa on aikoinaan valinnut sen kansojen perheen, jonka osana se haluaa olla. Ja se on EU, Urpilainen sanoi.

QuoteValtiovarainministeriö salaa laskelmia, joihin päätökset nojaavat, sanoo Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg. Vallan vastuuta ja valvontaa penäävä professori vaatii myös presidentin viran lakkauttamista.
[...]
Eduskunnalle kuuluva budjettivalta on käytännössä virkamiehillä.

- Riidellään muutamista miljoonista, kun miljardien menoerät solahtavat toimeenpanoon lähes keskusteluitta, jatkaa Wiberg valtiovarainministeriön syntilistaa

Tiedon panttaamista hän kuvailee  "Sailaksen malliksi" eli  management by haastattelu -tyyliksi.

- Sinänsä kunnioittamani, jo eläköityneen valtiosihteerin Raimo Sailaksen tiedottamislinjan on loputtava, sanoo professori Wiberg ja vaatii samankaltaista tiedottamistyyliä kuin pörssiyhtiöillä.

- Kaikille markkinaosapuolille sama tieto, yht'aikaa eikä tipoittain valikoiduille viestintävälineille.

Quote from: detonator on 29.01.2013, 00:38:31
Ranskan työministeri lipsautti "Ranska on konkurssissa".

http://www.zerohedge.com/news/2013-01-28/labor-minister-says-france-totally-bankrupt

Quote from: Jotkut ne vaan onnistuu
Kukas se olikaan se Texasilainen sijoittaja, joka veikkaa Ranskan romahdusta?

Kirjassaan Sinne ja takaisin Michael Lewis haastatteli tätä heppua, joka tienasi Islannin romahduksella ja sen jälkeen muilla kriisimailla. Ranskan jälkeen heppu odottaa Japanin luhistumista.

Quote from: lambrpa1
Toi teksasilainen kaveri ei taida tietääkään kuinka kusessa USA on :)

Quote"In May we will table joint proposals ahead of the June EU council, on closer economic cooperation in the eurozone, measures to boost competitiveness and to reform our labour markets. And we will urge social partners to contribute to this endeavour," Merkel said.

(...)

"If they are being concrete now, tabling joint proposals on the eurozone, it can only be a good thing for European integration. There are still a lot of differences between the two but this is a strong signal they are willing to work together," Zuleeg said.

What those May proposals will be, remains to be seen. Any ideas about a eurozone budget remain taboo in Germany ahead of general elections in September.

Quote
Russia should stay out of lending to Cyprus – Deputy PM
21 January, 2013

According to Shuvalov, Russia is not prepared to write off a $3.3 billion loan to Cyprus given in 2011. The loan was supposed to last three years, and earlier in January the Russian government announced it would consider granting loan concessions to Cyprus. In 2012 Russia considered a 5bn euro loan requested by Cyprus, but has yet to agree.

http://rt.com/business/news/russia-cannot-afford-lending-cyprus-434/

Quote from: sivullinen. on 29.01.2013, 23:32:08
Venäläiset ovat jo pumpanneet omat rahansa pois maasta.

Quote from: Susijumala on 30.01.2013, 08:05:18

Quote from: sivullinen. on 29.01.2013, 23:32:08
Venäläiset ovat jo pumpanneet omat rahansa pois maasta.

Vaikka EU-maiden ulkopuolisten talletuskanta kasvoi Kyproksen pankeilla taas hiljattain? Tulkinta se on tuokin.

QuoteKatainen: Velkaantuminen taittuu "satavarmasti"

Torstai 31.01.2013 klo 06:30 

KUVA: LAURI OLANDER/KL

Pääministeri Jyrki Kataista (kok) pidetään poliitikkona sovittelijana. Tänä keväänä selviää, onko hänessä ja hänen "sekametelihallitukseksi" nimitetyssä hallituksessaan riittävästi ytyä runnoa läpi vaikeat ratkaisut.

Katainen on pian yhdessä uransa ehkä vaikeimmista paikoista. Kuuden puolueen sateenkaarihallitus lähestyy puolivälin tarkasteluaan. Hallituksen pitäisi helmi–maaliskuun aikana pystyä sopimaan talouden lisäsopeuttamisesta. Kevään aikana ratkeaa, jääkö Kataisen hallitus historiaan muustakin kuin laajapohjaisuudestaan.

Vaikeuskerrointa kasvattaa Suomen talouden rakenteellinen kriisi. Perinteiset toimialat ovat polvillaan, eikä uusia ole tullut tilalle. Devalvaatioihin tottunut teollisuus vaatii palkkojen jäädyttämistä.

Quote
Fortum harkitsee sähköverkkojensa myyntiä Suomessa ja Ruotsissa

http://www.hs.fi/talous/Fortum+harkitsee+s%C3%A4hk%C3%B6verkkojensa+myynti%C3%A4+Suomessa+ja+Ruotsissa/a1305643701251

Quote from: detonator on 31.01.2013, 07:03:40
Tämä US:n blogi ja sen keskustelu kannattaa lukea.

http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131350-irtisanoudun-yhteisista-eurooppalaista-arvoista

Quote from: Susijumala on 01.02.2013, 11:55:32
Mutta tottahan toki euroalueen ydinmaista voi poistaa Ranskan, Belgian ja Hollannin.

Quote from: Susijumala on 01.02.2013, 11:55:32
Mutta tottahan toki euroalueen ydinmaista voi poistaa Ranskan, Belgian ja Hollannin.

Quote
Kiitos ja hei

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131483-kiitos-ja-hei

Quote
Marko Salo

Vähennellyt koko ajan PS:n edustajien kirjoitusta kun tuppaa vanha marttyyri levy soivan koko ajan.

Immonen taitaa olla ainut kansanedustaja näillä sivuilla jolta tulee yleensä asiaa ilman itkuja. Saarakkela (vai mikä sen nimi oli) oli ihan ok kunhan sudatti suurimmat riehumiset pois.

Quote from: Susijumala on 01.02.2013, 14:55:48

Kun Ranska ja Hollanti siinä vieressä yskivät niin ei Belgialla riitä mitenkään rahkeet. Dexia meni tappiojakoon Ranskan kanssa ja Fortiksen osia pelasteli BNP Paribas. Belgialla on julkinen velkaisuusaste siinä 100% kieppeillä, vaikka vaje onkin hieman yli sallitun (Maastrichtin 3%) -3,7% niin vauraus on enemmänkin yksityisellä puolella. Belgialaiset ovat esimerkiksi suomalaisia vähemmän velkaantuneita. On kuitenkin nähtävä, että Hollannin käsittämätön yksityinen velkaantuminen ja Ranskan kaameat talousluvut tarkoittavat Belgiallekin yhtä lailla läheisten sidosten ja kauppayhteyksien vuoksi kovaa sokkia.

Lisäksi Belgian sisäpoliittinen tilanne ei ole sekään Euroopan parhainta (flaamit vs. valloonit).

Quote from: Susijumala on 01.02.2013, 14:55:48
Ikitursolle: Pahin on jäänyt Pusalta pois: City of London.

Quote from: sivullinen. on 01.02.2013, 14:59:47
Tämä Jyväskylän tapaus on vielä tosi iso isku. Ei aseiden ja väkivallan vuoksi vaan siitä seuranneen täysin luokattoman keskustelun. Täälläkin pari kymmentä sivua puoliksi false-flag huutoa ja puoliksi "irtisanoutumista". Järjellisiä kommentteja ketjuun ei ole tullut kuin minulta. Asiattomien huutelijoiden joukko kasvaa ja samalla asiallinen keskustelu vähenee. Omassa blogissani purin turhautumista Hommaforumin jämähtämiseen (http://huomista-kohden.blogit.kauppalehti.fi/blog/29230/hommaforum-tarina-siita-miten-internetkeskustelulle-kay). Mutta se onkin yleisluontoisempi ilmiö. Kaikkialla on samaa tunnelmaa. Eurokriisi on siirtymässä keskusteluvaiheesta epätoivoisten tekojen vaiheeseen. Mitä seuraa, sen aika näyttää.

Quote from: sivullinen. on 01.02.2013, 19:41:59
valtio on ruumis, jota eliitti ryöstää.

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 08:14:34
Mutta lisää kysymyksiä: mitä tämä tarkoittaisi yleisesti pankkien luottoluokitukselle, jos lakia käytetään? Fitch on ainakin jo todennut sen merkitsevän luokituspudotuksia, mutta voivathan firmat jättää luokat tilaamatta (se tosin joitain instituutionaalisia sijoittajia estää sijoittamasta lafkaan niiden omien sääntöjen vuoksi).

Quote from: sivullinen. on 02.02.2013, 13:28:05
Luottoluokittajat eivät enää uskalla mitään sanoa. Valtioiden luokituksista heitä on kielletty sanomasta mitään niin Europarlamentin (http://www.europarl.europa.eu/news/fi/pressroom/content/20130114IPR05310/html/Tiukemmat-s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-luottoluokituslaitokselle-vahvistaa-parlamentti) kuin amerikan rahoitusvalvontaviranomaisen SEC:in (http://www.zerohedge.com/news/2013-01-22/sec-bars-egan-jones-rating-us-and-other-governments-18-months) toimesta.

Jos he vielä menettäisivät lupansa puhua pankeista, ei heillä olisi enää töitä.

Quote from: ikuturso on 02.02.2013, 17:01:04

Quote from: sivullinen. on 02.02.2013, 13:28:05
Luottoluokittajat eivät enää uskalla mitään sanoa. Valtioiden luokituksista heitä on kielletty sanomasta mitään niin Europarlamentin (http://www.europarl.europa.eu/news/fi/pressroom/content/20130114IPR05310/html/Tiukemmat-s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t-luottoluokituslaitokselle-vahvistaa-parlamentti) kuin amerikan rahoitusvalvontaviranomaisen SEC:in (http://www.zerohedge.com/news/2013-01-22/sec-bars-egan-jones-rating-us-and-other-governments-18-months) toimesta.

Jos he vielä menettäisivät lupansa puhua pankeista, ei heillä olisi enää töitä.

Jos luottoluokittaja vaikka siirtää yrityksensä Marokkoon tai Haitille, niin mitä EU näille tekee, jos ne luokittelevat euromaita? Heristää sormea? Julistaa sodan?

"Meidän Kallesta ei saa puhua pahaa kuin kolmesti vuodessa ja sovitun aikataulun mukaisesti. Jos useammin manaat niin minä suutun ja punaiseksi muutun!"

-i-

Quote from: Marko Parkkola on 02.02.2013, 17:51:07
Mitäs hankalaa tässä nyt on? EU perustaa ELLM:n, eli Euroopan LuottoLuokitusMekanismin, ja kaikki EU-maat saavat AAAA-luokituksen.

• Maksaa
• Alaskirjata
• Yhteisvastuullistaa

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 22:33:16
Nykyisen kriisin puhjettua, jolle tulee tänä vuonna 5 vuotta täyteen, Suomi oli päätynyt melko lailla huonoon jamaan.

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 22:33:16
On väärin arvioida, että kriisimaat selviävät vain "rakenteellisilla uudistuksilla" (joka tarkoittaa siis sisäistä devalvaatiota)

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 14:20:45
Valtioiden kohdalla taas tällaisia ei tilailla, vaan luokittajat rustailevat niitä kaikesta huolimatta.

Quote
16.01.2013   New rules on when and how credit rating agencies may rate state debts and private firms' financial health were approved on 16.01.2013 by the European Parliament. They will allow agencies to issue unsolicited sovereign debt ratings only on set dates, and enable private investors to sue them for negligence.

http://ec.europa.eu/internal_market/securities/agencies/index_en.htm

Quote from: ikuturso on 02.02.2013, 23:23:08

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 22:33:16
Nykyisen kriisin puhjettua, jolle tulee tänä vuonna 5 vuotta täyteen, Suomi oli päätynyt melko lailla huonoon jamaan.

Ja mitä teki tällöin EU? Palkitsi Jyrgen Katteettoman euroopan parhaana valtiovarainministerinä.

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 22:33:16
On väärin arvioida, että kriisimaat selviävät vain "rakenteellisilla uudistuksilla" (joka tarkoittaa siis sisäistä devalvaatiota)

Ja kriisimaiden sisäisen devalvaation puolesta puhujille ja leikkaustroikalle hieman mietittävää siitä, mitä juuri television A-talkissa EU-keskustelussa Susanna Huovinen julisti. EU:ssa ei saa olla sisäistä kilpailua, ja siksi palkat ja sosiaaliedut tulee olla kaikissa maissa samanlaiset. Siksi yhteinen päätöksenteko ja siksi EU on niiiin ihqu asia.

Jos nyt Kreikkaan ruuvataan Suomen minimipalkkataso ja sosiaaliturva, maa on välittömästi konkurssissa. Samoin Espanja ja Italia. (Sana mimimi korostettu, koska monilla aloilla tuollakin väki saa rahaa ja etuisuuksia enemmän kuin Suomessa). Jos taas Suomen minimipalkkataso vedetään Kreikan tasolle, alkaa meillä vienti vetää, mutta kansalaisten ostovoima romahtaa, ellei sosiaaliturvan tasosta tingitä merkittävästi.

Ja joku EU-komissaari vielä väittää, että kriisi on ohi, ja asiat on ratkaistavissa EU:n sisällä. Jyrgen Katteeton vieläpä uskoo, että tämä onnistuisi ilman tulonsiirtounionia.

-i-

Quote from: sivullinen. on 02.02.2013, 23:31:39
Muistuu mieleeni myös miten Olli Rehn kertoi luottoluokittajien arvioiden olevan vääriä. Hän väitti tietävänsä jotain mitä luottoluokittajat eivät tiedä, ja joka nostaisi luokituksia. Tieto paremmasta oli kuitenkin salainen, eikä hän siksi voinut sitä kertoa. Luottoluokittajien olisi pitänyt uskoa vain miehen sanaan. Suurin osahan EU alueen tutkimuksista - kuten korruptiotutkimukset - tehdään pelkillä haastattelututkimuksilla korkeimmalle johdolle. Luottoluokittajat eivät tällaiseen tyytyneet; heille ei Ollin sana enää ollut arvossaan.

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 23:47:17
Aiemmin luokittajat katselivat vain numeraaleja. Nykyisin pitää kytätä videoita, että kelle Merkel hymyilee ja kuinka kauan tervehdyshalaus kestää kenenkin kanssa, jotta osaa tulkita poliittisen puolen mahdollisista tukipaketeista jne. Ne kun vaikuttavat oleellisesti maksukykyyn.

Tässä mielessä tehtäväkenttä muuttuu aika paljon.

Quote from: kekkeruusi on 03.02.2013, 00:01:40
Kas vain, kukapa olisi uskonut? Meno on ollut kuin Kreikassa. Tästähän oli joku Ylen dokkarikin vähän aika sitten, mutta että se korruptio ulottuu ihan pääministeriin asti on uusi juttu.

Voisiko joku vielä kertoa, minkä vuoksi me näitä korruptiomaita oikein tuemmekaan? On päässyt minulta unohtumaan tuo.

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 22:33:16
Saksa sen sijaan otti osumaa vuosituhannen vaihteen nettikuplasta. Saksa oli jälleenrakentanut entisen DDR:n aluetta ja siihen tarkoitukseen lainakorkoja haluttiin pitää alhaalla. Näistä alhaisista koroista hullaantui toisaalta muut toimialat.

Quote from: Marko Parkkola on 03.02.2013, 08:07:51

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 22:33:16
Saksa sen sijaan otti osumaa vuosituhannen vaihteen nettikuplasta. Saksa oli jälleenrakentanut entisen DDR:n aluetta ja siihen tarkoitukseen lainakorkoja haluttiin pitää alhaalla. Näistä alhaisista koroista hullaantui toisaalta muut toimialat.

Tästä on varmaan keskusteltu jossain, mutta ei ole osunut silmääni. Minusta vaikuttaa siltä, että aina kun valtio haluaa puuttua markkinoihin, esimerkiksi tässä tapauksessa Saksa haluaa pitää alhaisia korkoja jälleenrakennuksen vuoksi, on tällä puuttumisella katastrofaalisia sivuvaikutuksia muualla. Looginen johtopäätös tästä olisi, että valtion tulisi pitää minimaalista linjaa puuttumisissaan. Toisaalta en ymmärrä mistään mitään, joten tämä on vain arvailuja :)

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 22:33:16
On väärin arvioida, että kriisimaat selviävät vain "rakenteellisilla uudistuksilla" (joka tarkoittaa siis sisäistä devalvaatiota)

Quote from: ikuturso on 02.02.2013, 23:23:08JJos taas Suomen minimipalkkataso vedetään Kreikan tasolle, alkaa meillä vienti vetää, mutta kansalaisten ostovoima romahtaa, ellei sosiaaliturvan tasosta tingitä merkittävästi.

QuoteDutch PM: Eurozone needs exit clause
01.02.13 @ 17:14

BY BENJAMIN FOX
BRUSSELS - The EU should have legal mechanisms for countries to leave the euro, says Dutch Prime Minister Mark Rutte.


Rutte - the EU shouldn't be like 'Hotel California' (Photo: NewsPhoto!)
In a letter released on Thursday (31 January) responding to a question in the Dutch Parliament, Rutte and his finance minister Jeroen Dijsselbloem, said that his governing coalition had agreed that "it should be possible under mutual consideration to exit from the community arrangements (Schengen, eurozone, European Union)."

"This requires in the case of the eurozone and Schengen a treaty change as the current EU treaty does not foresee this possibility," it concluded.

The letter follows Rutte's intervention last week at the World Economic Forum in Davos, where he said that it "should be possible" for countries to leave the eurozone and indicated that certain EU policy areas should be repatriated to national governments.


"In terms of rules and legislation, it's a bit like 'Hotel California', you can check out but you can never leave," he said, adding that "you can never repatriate tasks to the national level."

The move comes a week after UK Prime Minister David Cameron gave a speech promising to renegotiate Britain's EU membership terms before holding an 'in/out' referendum.

The 2009 Lisbon Treaty introduced an exit clause into the EU treaties allowing countries to leave the bloc. Under Article 50 of the Treaty on European Union, "any Member State may decide to withdraw from the Union in accordance with its own constitutional requirements."

A country would be allowed to leave the EU after notifying the other countries and negotiating an agreement on its relations with the Union. If a new agreement could not be reached the country would be deemed to have left the EU two years after giving its notice.

No member state has ever left the EU, although Greenland left the EEC in 1985 after holding a referendum.

Under the terms of the treaties, all EU countries barring the UK and Denmark, are required to join the euro. However, there is no legal mechanism for a country to withdraw from the eurozone, despite speculation during the height of the sovereign debt crisis that Greece and possibly other countries might be forced to leave the single currency. There is also no mechanism for leaving the Schengen agreement which allows for passport-free travel.

A number of countries have also negotiated opt-outs or exemptions from individual policy areas, and the concept of "variable geometry", where some EU countries accelerate the process of integration, has become more widely used. Enhanced co-operation, where a group of countries can decide to legislate amongst themselves, has been used twice in the past year.

All EU countries, except for Italy and Spain, signed up to the recently agreed common European patent framework, while 11 countries were recently given the go-ahead to set up a financial transactions tax.

Quote from: MattiL on 03.02.2013, 12:07:00

Quote from: Susijumala on 02.02.2013, 22:33:16
On väärin arvioida, että kriisimaat selviävät vain "rakenteellisilla uudistuksilla" (joka tarkoittaa siis sisäistä devalvaatiota)

Kyllä ne aika pitkälle selviävät. Ylivelkaantumisesta ei kuitenkaan niin Kreikka pääse eroon.

Quote from: MattiL

Quote from: ikuturso on 02.02.2013, 23:23:08JJos taas Suomen minimipalkkataso vedetään Kreikan tasolle, alkaa meillä vienti vetää, mutta kansalaisten ostovoima romahtaa, ellei sosiaaliturvan tasosta tingitä merkittävästi.

Ei ostovoima romahda vaan nousee, kun saavutetaan lähes täystyöllisyys.

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 12:32:43Sikäläisen hallituksen mandaatti käy yhä ohuemmaksi ja Syriza voisi olla valmis jopa uhkaamaan Kreikan euroerolla, ellei deflationaariseen lamakierteeseen ajavaa talouskurisopimusta pureta. IMF:n uusin raportti osoittaa, että parhaiten Kreikassa on parantunut primääritase. Se on likimain tasapainossa. Tämä tarkoittaisi sitä, että velkansa yksipuolisella mitätöinnillä Kreikka pystyisi pyörittämään yhteiskuntaansa. Se on kova valtti neuvottelutaktiikkaa hiotessa.

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 12:32:43
Kreikan minimipalkkataso on siinä 500-700 euroa kuukaudessa, eli meillä kannattaa olla silloin työttömänä (keveämpi verotus). Sen sijaan pahiten velkaantuneet kotitaloudet ovat tällaisessa tilanteessa niitä, joiden palkkaleikkauksista seuraa ongelmia. Velkavuoria pitää silloin alaskirjata samassa suhteessa. Se tietää kovaa pankkikriisiä tännekin.

Quote from: MattiL

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 12:32:43
Kreikan minimipalkkataso on siinä 500-700 euroa kuukaudessa, eli meillä kannattaa olla silloin työttömänä (keveämpi verotus). Sen sijaan pahiten velkaantuneet kotitaloudet ovat tällaisessa tilanteessa niitä, joiden palkkaleikkauksista seuraa ongelmia. Velkavuoria pitää silloin alaskirjata samassa suhteessa. Se tietää kovaa pankkikriisiä tännekin.

Minimipalkkojen lasku tai poisto ei tarkoittaisi pankkikriisiä vaan päinvastoin ihmisillä olisi paremmin varaa maksaa velat takaisin, jos saavutettaisiin täystyöllisyys. Minimipalkkojen leikkaus ei tarkoita yleistä palkka-alea vaan pelkästään pienipalkkaisten työpaikkojen syntymistä ja joidenkin pienipalkkaisten työpaikkojen palkanalennuksia.

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 12:32:43
Tämä tarkoittaisi sitä, että velkansa yksipuolisella mitätöinnillä Kreikka pystyisi pyörittämään yhteiskuntaansa.

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 13:50:37Hetki sitten mainitsitte, että sisäinen devalvaatio toimii Kreikassa.

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 13:50:37Olemme yhtä lailla euromaa, joten sen pitäisi toimia tämän logiikan mukaan meilläkin. Tavoitehan on talouskasvu, yhteiskuntarauhan säilyminen ja julkisen talouden sopeuttaminen.

Quote from: sivullinen. on 03.02.2013, 14:50:02Jos todetaan nykyisen olevan "uusi normaali", ei Kreikka yhteiskuntana sitä kestä yhtään paremmin kuin yhä jatkuvia säästöjä. Kansan kapinointi kasvaa tasaiseen tahtiin. Valtio uhkaa romahtaa. Talouslukuja katsoen kaikki voi silloinkin olla hyvin; valtion budjetti voi olla jopa tasapainossa.

Quote from: MattiL on 03.02.2013, 15:15:19

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 13:50:37Hetki sitten mainitsitte, että sisäinen devalvaatio toimii Kreikassa.

Se toimii jossain määrin mutta ei tietenkään tarpeeksi. Kreikassa on edelleen minimipalkka, joka aiheuttaa suurtyöttömyyttä. Minimipalkka pitäisi poistaa kokonaan. Valtion palkkoja ei ole myöskään leikattu tarpeeksi.

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 13:50:37Olemme yhtä lailla euromaa, joten sen pitäisi toimia tämän logiikan mukaan meilläkin. Tavoitehan on talouskasvu, yhteiskuntarauhan säilyminen ja julkisen talouden sopeuttaminen.

Kyllä sisäinen devalvaatio toimisi Suomessakin, mutta Suomessa sitä ei ole haluttu tehdä. Suomessahan minimipalkat ovat kasvaneet joka vuosi, vaikka työttömyys on räjähtänyt käsiin.

Quote from: MattiL on 03.02.2013, 15:18:58
Kreikka kyllä kestäisi valtion menojen leikkauksia, koska valtio on edelleen ylimitoitettu sosialismin mukaisesti.

QuoteEuromaat ovat sopineet, että kunkin jäsenmaan ja koko euroalueen talous on vakaa ja kasvaa. Kriisi on osoittanut, että moiset sopimukset ovat pelkkää paperia ja vaikuttavat jopa tarkoitustaan vastaan. Kaikista maailman talousalueista juuri euroalueen talous on jo vuosien ajan ollut epävakain ja heikoin.

Ainakin talouden vakaus- ja kasvukysymyksissä Euroopan unioni (EU) näyttää olevan vahvempi sopimusten laatijana ja mielikuvien muokkaajana kuin sen enempää sopimusten noudattajana kuin talousmahtina.
Mielikuvamarkkinoinnin saavutuksista kertoo ainakin se, että talouspolitiikan päättäjät hokevat yhä Suomea myöten, kuinka EU ja euro ovat tuottaneet vakautta ja kasvua.
Vakaus- ja kasvuhokema toistuu päättäjien puheenparsissa kuin sadetanssissa toistettava loitsu.
Moiselle hokemalle ei kuitenkaan löydy perusteita sen enempää riippumattomasta rahoitustutkimuksesta kuin varsinkaan velka- ja talouskriisin koettelemasta talouden arkitodellisuudesta.
Erityisen kaukana talouden arkitodellisuudesta ovat uskomukset ja väitteet, joiden mukaan etenkin talous- ja rahaliitto Emu ja yhteisvaluutta euro ovat saaneet aikaan vakautta ja kasvua.
Emun ja euron keskeisiin ominaispiirteisiin on alusta asti kuulunut epävakaus, ei suinkaan vakaus. Siksi velkakriisi koettelee kaikista ylivelkaisista valtioista ja talousalueista ensin juuri velkaisimpia eurovaltioita.

Sopimus määrää vakaata kasvua

Lukuisista sopimuksista huolimatta euromaat sen enempää kuin muutkaan EU-maat eivät ole kyenneet tai halunneet noudattaa sopimuksiaan. Eivät ne ole sen puoleen kyenneet kummoiseen kasvuunkaan.
Kansainvälisen valuuttarahaston kaiken maailman kattavat taloustilastot osoittavat, että euroalueen niin kuin muunkin EU:n talouskasvu on vuosia ollut heikompaa kuin minkään muun talousalueen kasvu.
Afrikkakin on kasvanut euroaluetta nopeammin ja vakaammin.

Vankkaa näyttöä: sopimuksilla ei tehoa

Keskuspankin ekonomistit selvittivät taloussopimusten ja talousohjauksen tehoa vuoden 2011 keväällä laatimassaan tutkimuksessa "Have euro area and EU economic governance worked? Just the facts" (Onko euroalueen ja EU:n talousohjaus toiminut? Pelkät tosiasiat).

Tutkimuksesta julkaistu raportti antaa suoraan kysymykseen suoran vastauksen.

Sen enempää vakaus- ja kasvusopimus kuin Lissabonin kasvustrategiakaan eivät ole edistäneet julkisen talouden vakautta tai kansantalouden kasvua.

Tästä tutkijat esittävät vahvaa ja vankkaa näyttöä, vaikka eivät ole rahaliiton kateellisia kilpailijoita vaan EKP:n ekonomisteja.

Harva euromaa täyttää ehtoja

Alijäämäsäännön ensimmäisiä rikkojia olivat kymmenen vuotta sitten Saksa ja Ranska, joilla oli yhdessä riittävän suuri äänivalta torjua vireillä olleet "talouspakotteet" EU:n toimielimissä.
Siitä riippumatta, oliko Saksalla ja Ranskalla perusteet liiallisiin alijäämiinsä vai ei, niiden painaminen villaisella oli selkeä viesti muillekin. Alijäämäsäännöillä ei sen jälkeen ole ollut niin väliä.
Velkarajaa eivät kaikki euromaat ole alun alkaenkaan kyenneet noudattamaan. Italialla on euroajan alusta asti ollut velkaa suurin piirtein tuplaten sopimusten sallima määrä.
Osa euromaista on sopimusrikkomusten lisäksi harjoittanut tilastokikkailua ja suoranaista vilppiä. Kreikka tunnusti vasta vuoden 2009 lopussa vuosia jatkuneet taloustilastojensa virheet ja vääristelyn. Siitä alkoi eurokriisi.
Kriisin alkaessa vanhoista euromaista vain Suomi ja pikkuruinen Luxemburg olisivat täyttäneet talous- ja rahaliiton sisäänpääsyvaatimukset. Vuonna 2011 rahaliittoon liittynyt Viro kuuluu ani harvoihin ehdot täyttäviin euromaihin.

Sitä vastoin esimerkiksi Saksa, Ranska, Hollanti tai Itävalta eivät ole liki kymmeneen vuoteen täyttäneet euron "sisäänpääsyvaatimuksia", vaikka edustavat alueen "kovaa ydintä".

Irlanti ja Espanja olivat vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämä- ja velkamittareiden perusteella mallikelpoisia valiovaltioita vielä pari vuotta sitten – mutta ovat nyt silti kriisimaita.

Sopimuksista haittaa vaikka ne pitäisivät

Talousprofessorit Antonio Fatas ja Ilian Mihov tiivistävät vakaus- ja kasvusopimukseen kirjattujen talouspolitiikan kaavamaisten sääntöjen ongelmat kolmeen huomioon:

1) Yksinkertaiset numerosäännöt ovat liian yksinkertaisia monimutkaisten talouskysymysten ohjaamiseen samaan aikaan useissa erilaisissa maissa, ja viimeistään poikkeusten jälkeen säännöt menettävät joka tapauksessa merkityksensä.

2) Sopimusten pakotteet eivät tehoa, kun "pakottajat" ja "pakotettavat" eli "sakkojen" langettajat, kokoajat ja maksajat ovat yksiä ja samoja maita.

3) Vaikka velvoitteet tehoaisivat tai sopimukset pitäisivät jopa ilman pakotteita, niiden noudattamisesta koituisi vahinkoa, kun vaikeuksissa jo oleva maa painuisi syvemmälle vaikeuksiin ja vaikeuksien uhkaamat maat seuraisivat perässä.

Vakaus- ja kasvusopimuksen haitallista talouden nousu- ja laskusuhdanteita vahvistavaa vaikutusta kutsutaan taloustutkijoiden kielellä myötäsyklisyydeksi.

Vaihtotasee rempallaan

Emu ja euro ovat syyttömiä kriisiin ja lisäksi kaikin puolin virheetön menestystarina, jos komissiolta kysytään.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/01/27/kriisitietoa-komissaareille-ja-muille-haaveilijoille/20131401/170
Vielä vähän ennen kriisin puhkeamista vuonna 2008 komissio juhlisti Emun ensimmäistä vuosikymmentä julkaisemalla peräti 350-sivuisen menestystarinan rahaliiton saavutuksista ja vähän haasteistakin.

Emu-raportti on paksu kuin mikä, joten komissio ei halunnut suotta paisuttaa pumaskaa rahaliiton puutteita pureskelemalla. Kriittinen tarkastelu onkin jäänyt pääosin muiden huoleksi.

Emu-raporttia täydentävät esimerkiksi italialaiset taloustutkijat Francesco Giavazzi ja Luigi Spaventa tutkimuksessaan euromaiden vaihtotaseongelmista ja muista kriisin opetuksista.
http://www.igier.unibocconi.it/files/documents/seminars/Giavazzi_23092010.pdf
He osoittavat, että vaihtotaseilla on rahaliitossa yhtä suuri merkitys kuin itsenäisten maiden vaihtotaseilla, ja sen, että rahaliiton ominaisuudet ovat omiaan jopa pahentamaan alueen sisäisiä vaihtotaseongelmia.

Samoin IMF:n taloustutkijat ovat osoittaneet kriisin syntyneen ja pahentuneen euroalueen sisäisistä tasapaino-ongelmista.
http://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2012/wp12236.pdf
Komissio puolestaan uskoi rahaliittoa perustettaessa vaihtotaseiden päinvastoin menettävän merkityksensä. Niinpä rahaliitto on yhä vailla keinoja vaihtotaseongelmien ratkaisemiseen.
http://ec.europa.eu/economy_finance/emu_history/documentation/chapter5/19701008en72realisationbystage.pdf
Niinpä rahaliitto on yhä kriisissä eikä suinkaan vakauden ja kasvun tyyssija.

QuotePresidentti Sauli Niinistö ei kannata kansanjärjestyksen järjestämistä EU-jäsenyydestä.

– ?Siihen ei ole aihetta Suomessa. Yksi kansanäänestys siitä on jo järjestetty. Ellei olisi eurooppalaisuutta, niin mitäs mekään olisimme, Niinistö sanoo lehdille (http://media.ksml.fi/sunnuntaisuomalainen/index.shtml).

QuoteCronberg: Suomalaiset voisivat ryhtyä köyhien kreikkalaisten kummeiksi

Europarlamentaarikko Tarja Cronberg vieraili sunnuntaina Tampereella. Häntä haastatteli Tampereen vihreiden puheenjohtaja Juhana Suoniemi.

Suomalaiset perheet voisivat ryhtyä kummeiksi köyhille eteläeurooppalaisille kumppaneilleen. Tätä ehdottaa vihreiden europarlamentaarikko Tarja Cronberg. Hänen mielestään esimerkiksi ruoka-apu avustusjärjestöjen kautta olisi tässä tilanteessa oikeaa solidaarisuutta.
[...]
Kreikkalaisten, espanjalaisten ja portugalilaisten tilanne on karmea. Ateenassa opettaja asuu makuupussissa kadulla. Espanjalaisia häädetään kodeistaan, ja nuoret lähtevät Saksaan etsimään töitä. Portugalilaiset hakevat joukolla töitä Brasiliasta, jopa Mosambikista.

Eurokriisi on ajanut tiukimmille kaikkein köyhimmät, sillä sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa romutetaan säästöjen vuoksi.

Ruoka-avun lisäksi Cronberg asettaa toivonsa Euroopan unionissa kehitteillä olevaan kansainväliseen nuorisotakuuseen. Mallia on otettu Pohjoismaista, myös Suomesta.

Jos EU-tason nuorisotakuu toteutuu, Cronbergin mukaan tulisi myös Suomen ottaa etelän työttömiä nuoria töihin ja koulutukseen Suomeen. Se toisi työelämään lisää dynamiikkaa ja torjuisi myös työvoimapulaa. Yksin kunnissa on tulossa 200 000 työntekijän vajaus lähivuosina.

– Suomalaisia nuoria, vaikka heidän työnsä onkin etusijalla, on niin vähän, etteivät he riitä turvaamaan ikääntyvän väestön nykytasoisia eläkkeitä, Cronberg sanoo.

Quote from: Axel Cardan on 04.02.2013, 08:33:08
Katson olleeni oikeassa, valitettavasti.

Quote from: NiTe on 04.02.2013, 07:36:19
Nyt löyty em. pääkirjoituskin netistä. Korjausta sen verran että, se on ollut 1.2. olleessa lehdessä.
http://www.kainuunsanomat.fi/P%25C3%25A4%25C3%25A4kirjoitukset/1194793123043/artikkeli/soinille+tarjolla+ratkaisun+avain.html

Quote
Päivitetty 3.2.2013 23:04, julkaistu 1.2.2013 18:10
Soinille tarjolla ratkaisun avain
Lähetä palautetta toimittajalle
Järjestöremontti: Kajaanin perussuomalaiset yhdistykset esittävät tiukempaa jäsenkontrollia.

Kajaanin perussuomalaisilla yhdistyksillä on tarjota puheenjohtaja Timo Soinille ratkaisun avain kohti uskottavampaa tulevaisuutta. Yhdistykset esittävät puolueeseen perusteellista järjestöremonttia.

Yksi keskeisimmistä esityksistä on jäsenhakemusten käsittelyn siirtäminen puoluehallituksesta paikallisosastoihin.

Eli sinne, missä hakijat myös tunnetaan.

Uudistustyössä mukana ollut kajaanilainen kansanedustaja, eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Pentti Kettunen myönsi perjantain Kainuun Sanomissa, että taustalla on tarve kontrolloida paremmin jäseneksi pääsyä.

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 17:11:22
Suokaa anteeksi, mutta en voi enää millään välttyä ajattelemasta olevanne trolli. Suomessa työttömyys räjähtänyt käsiin ja te olisitte valmis tarjoamaan tätä Kreikan saamaa troikka-reseptiä?

Quote from: sivullinen. on 03.02.2013, 18:13:48Kannatan samaa perusajatusta, joka sinulla on: Valtioiden osuutta taloudesta pitäisi vähentää. Se ei kuitenkaan onnistu nykyisillä tavoilla. Raju muutos valtion menoissa johtaa kapinaan, jossa todennäköisesti sosialistit ottavat vallan, ja yrittävät palauttaa wanhat hywät ajat eli sen saman tutun ylimitoitetun valtion. Kaiken räjäyttäminen ilmaan ja toive, että sen jälkeen olisi jäljellä vain ne puolet, jotka sopivat omaan unelmaan, on väärä. Se on nihilistinen utopia. Se ei toimi. Ylisuuren valtion purkaminen pitää tapahtua purkamalla rakenteet hyvässä järjestyksessä yksi kerallaan - "peruuttamalla". Nykyinen hallinto ei sitä voi tehdä; heille Eurostoliitto on itse tavoite. Siksi tarvitaan ensin vallanvaihto. Sitä ennen taas toteuttamiskelpoinen suunnitelma.

Quote from: sivullinen. on 03.02.2013, 18:13:48Minusta suunnitelman ensimmäisen vaiheen pitäisi olla yksityistetyn verotuksen siirtäminen takaisin valtiolle - ja kunnille. Tarkoitan luonnollisten monopolien palauttamista.

Quote from: sivullinen. on 03.02.2013, 18:13:48Seuraavaksi pitäisi yksityisen koronkiskonnan hävittäminen. Tarkoitan sellaisia sijoituksia, jotka estävät taloutta toimimasta, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudun korkeat asuntojen hinnat. Näillä estetään alueiden kehitys. Muun muassa Adam Smith piti tällaista rent seekingiä kaiken vapaan talouden suurimpana vihollisena ja uhrasikin suurimman osan kirjastaan sen haittojen todisteluun.

Quote from: sivullinen. on 03.02.2013, 18:13:48Mutta edes näiden kahden askeleen jälkeen talous ei alkaisi toimia. Vaadittaisiin kolmas askel eli lupausten ja rahojen takaisinperintä eli hävitys. Liika raha tekee kaikkien toiminnan taloudellisesti järjettömäksi. Köyhä ei voi ansaita työtätekemällä enempää kuin sosiaalituki antaa - jota sitä ei taas voida leikata kapinoinnin takia. Rikas taas ei voi lisärahalla ostaa enää mitään. Kun vielä rahojen jako on ollut lähes täysin poliittista kähmintää, on se perusteltua kumota. Näiden kolmen askeleen jälkeen olisi mahdollista palata markkinatalouteen.

Quote from: sivullinen. on 03.02.2013, 18:13:48Kuitenkin tämäkin suunnitelma on utopia: Liian monet eivät suostu edes näihin toimiin ilman kapinointia, omaisuuden tuhoamista ja ulkovaltojen ja sotilaiden mukaan sotkemista. Joten siten talouden korjaamista ei voida aloittaa ennen kansan valistusta, arvojen muuttumista ja poikkeustilaa. Niihin taas ei nykyisellään suostuta. Tarvitaan herättävä tapahtuma. Weimarin Saksassa se oli valtiopäivätalon tuhopoltto. Eduskuntatalo on kiveä. Suomessa on keksittävä siis toinen keino.

QuoteLuonnollisten monopolien siirtäminen lakisääteisiksi ei ole hyvä idea, sillä se johtaa suurempaan tehottomuuteen.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20

Palataan sitten asiaan uudemman kerran kun jossainpäin maailmaa yksityistetty monopolibusiness ei nosta hintoja.

Quote from: MattiL on 04.02.2013, 21:07:26
Yksityistä koronkiskontaa ei kannata pitää vihollisena, koska se on vain markkinoiden toimintaa.

Quote from: Mittakaavaedut on 04.02.2013, 22:37:05

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20

Palataan sitten asiaan uudemman kerran kun jossainpäin maailmaa yksityistetty monopolibusiness ei nosta hintoja.

Kelpaako esimerkiksi Venäjä Neuvostoliiton jälkeen?

QuoteIn 2003 Khodorkovsky's shares in Yukos passed to Jacob Rothschild under a deal they concluded prior to Khodorkovsky's arrest.[20][21]

Quote from: Mittakaavaedut on 04.02.2013, 22:37:05

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20

Palataan sitten asiaan uudemman kerran kun jossainpäin maailmaa yksityistetty monopolibusiness ei nosta hintoja.

Kelpaako esimerkiksi Venäjä Neuvostoliiton jälkeen?

Quote from: Mittakaavaedut on 04.02.2013, 22:37:05

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Palataan sitten asiaan uudemman kerran kun jossainpäin maailmaa yksityistetty monopolibusiness ei nosta hintoja.

Kelpaako esimerkiksi Venäjä Neuvostoliiton jälkeen?

Quote from: kelloseppä on 05.02.2013, 12:40:12
Etenkin substannsisisältöön kuulumattomat vaihdannan välineet olivat erilaisten organisaatioiden keskinäisessä vaihdantatoiminnassa hyvin keskeisessä roolissa ja niiden soveltamisessa maksuvälineenä saavutettiin vähintään aivan yhtä suurrealistisia piirteitä kuin näyttää mm. eurokriisin suhteen pikkuhiljaa paljastuvan.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Vesivoima jauhaa sähköä samaan tahtiin oli se valtion tai Rothchildin omistama.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Ylimääräiset konttorirotat osaa valtionkin palkkaama toimitusjohtaja potkia pihalle.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Merkittävää "tehokkuutta" saadaan sähköhintojen nostolla mikä taas nakertaa asiakkaiden ostovoimaa muilla markkinoilla.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Monopolienergian yksityistämisessä ei ole mitään järkeä.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Kun suomalaisen ostovoimaa hassataan perusjuttujen maksamiseen, palkkojen nostopaineet kasvaa ja aivan aiheellisten palkankorotusten myötä se kuuluisa kilpailukyky laskee.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Palataan sitten asiaan uudemman kerran kun jossainpäin maailmaa yksityistetty monopolibusiness ei nosta hintoja.

Quote from: sivullinen. on 04.02.2013, 22:44:17
Jassoo. Koska ideologia, kaikki perseilyt sallitaan. Koronkiskonta on tästä oikea malliesimerkki. Tien päässä ei ole mitään hyvää.

Quote from: MattiL on 05.02.2013, 14:32:12

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Vesivoima jauhaa sähköä samaan tahtiin oli se valtion tai Rothchildin omistama.

Ei pidä paikkaansa. Valtio on tehoton omistaja.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Ylimääräiset konttorirotat osaa valtionkin palkkaama toimitusjohtaja potkia pihalle.

Ei välttämättä osaa. Vaikka osaisi, ei välttämättä edes haluaisi. Byrokratia on juuri valtionyhtiöiden ongelma.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Merkittävää "tehokkuutta" saadaan sähköhintojen nostolla mikä taas nakertaa asiakkaiden ostovoimaa muilla markkinoilla.

Sähkön alihinnoittelu ei ole järkevää. Ostovoimaa nakertaa pikemminkin sosialismi kuin markkinatalous.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Monopolienergian yksityistämisessä ei ole mitään järkeä.

Kyllä siinä on paljon järkeä, kun saadaan kilpailu monopolin tilalle.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Kun suomalaisen ostovoimaa hassataan perusjuttujen maksamiseen, palkkojen nostopaineet kasvaa ja aivan aiheellisten palkankorotusten myötä se kuuluisa kilpailukyky laskee.

Ostovoimaa sosialismi ei suinkaan nosta vaan laskee. Palkat ovat sosialismissa matalat. Sama pätee kilpailukykyyn.

Quote from: samuliloov on 04.02.2013, 21:24:20
Palataan sitten asiaan uudemman kerran kun jossainpäin maailmaa yksityistetty monopolibusiness ei nosta hintoja.

Energian hinta on historiassa laskenut kovasti. Joskus keinotekoisen matala sosialistinen hintataso on voinut kyllä nousta siirryttäessä markkinatalouteen.

Quote from: sivullinen. on 05.02.2013, 18:35:01
Ylipäätään ideologit, jotka eivät suostu tunnustamaan ideologioidensa heikkoja puolia, ovat kaiken pahan lähteitä. Siinä eivät eroa Eurostoliittofanatikot, Neuvostoliiton rakentajat yhtään anarkokapitalisteista. Kun epäkohdan esiintullessa suljetaan silmät ja huudetaan ää-ää-äää, ja toivotaan epäkohdan häviävän, tullaan pahoin pettymään - jos käy niin huonosti, että ideologia pääsee valtaan.

Quote from: Phantasticum on 05.02.2013, 19:13:13
Korkea verotus varmaankin on päivänselvä juttu, mutta mitä ihmettä tarkoittaa Ylen uutisessa mainittu "korkea poliittinen riski" Suomessa toimimisen hankaluutena?

YLE: Hartwall saattaa kiinnostaa Venäjälle tähyäviä (http://yle.fi/uutiset/hartwall_saattaa_kiinnostaa_venajalle_tahyavia/6481659)

QuoteInderes-analyysiyhtiön analyytikko Sauli Vilén on sitä mieltä, että Suomessa toimivassa panimossa saattaa kiinnostaa ensisijaisesti panimon sijainti lähellä Venäjää.
[...]
Suomessa toimimisen hankaluutena Vilén näkee myös korkean verotuksen ja korkean poliittisen riskin

Quote from: MattiL on 04.02.2013, 20:58:04

Quote from: Susijumala on 03.02.2013, 17:11:22
Suokaa anteeksi, mutta en voi enää millään välttyä ajattelemasta olevanne trolli. Suomessa työttömyys räjähtänyt käsiin ja te olisitte valmis tarjoamaan tätä Kreikan saamaa troikka-reseptiä?

En tietenkään mitään troikka-reseptiä tarjoa vaan pidän sitä hyvin huonona. Sinä sitä olet minulle tarjonnut, vaikka en kannata. Vapaa markkinatalous toimii paremmin kuin sosialismi - se on minun reseptini. Kreikassa uskotaan sosialismiin, mikä on sen ongelmien pohjimmainen syy. Kreikka on myös ylivelkaantunut, mitä en tietenkään myöskään kannata.

Quote from: repo on 05.02.2013, 20:52:20

Quote from: Phantasticum on 05.02.2013, 19:13:13
Korkea verotus varmaankin on päivänselvä juttu, mutta mitä ihmettä tarkoittaa Ylen uutisessa mainittu "korkea poliittinen riski" Suomessa toimimisen hankaluutena?

YLE: Hartwall saattaa kiinnostaa Venäjälle tähyäviä (http://yle.fi/uutiset/hartwall_saattaa_kiinnostaa_venajalle_tahyavia/6481659)

Mielenkiintoinen kommentti. Vaikka Hommassa olen kunnostautunut pelkkänä spekulaattorina, niin en edes lähde arvailemaan "korkean poliittisen riskin" merkitystä. Tuohan on siis YLE:n toimittajan mukaan analyytikon sanoja ilman suoraa sitaattia.

QuoteInderes-analyysiyhtiön analyytikko Sauli Vilén on sitä mieltä, että Suomessa toimivassa panimossa saattaa kiinnostaa ensisijaisesti panimon sijainti lähellä Venäjää.
[...]
Suomessa toimimisen hankaluutena Vilén näkee myös korkean verotuksen ja korkean poliittisen riskin

En pidä mahdottomana, tosin varsin epätodennäköisenä, että YLE/toimittaja pistäisi sanoja analyytikon suuhun poliittisen agendansa takia. Taas en voi ymmärtää, miten analyytikko näkee "korkean poliittisen riskin". Eli moisen riskin vihjaaminen on enemmän YLE:n ja sen toimittajien motiivi kuin analyytikon. Taasen todella hyvää julkisen palvelun journalismia ettei toimittaja lähtenyt selvittämään, mitä analyytikko tarkoittaa "korkealla poliittisella riskillä" puhumattakaan siitä, että olisi kirjoittanut "yrityksistä huolimatta Vilén ei suostunut täsmentämään, mitä hän tarkoittaa korkealla poliittisella riskillä".

Quote from: Susijumala on 05.02.2013, 22:08:07
Ranskan presidentti Hollande haluaa määritellä sen, mitä minkäkin verran tulisi euroalueella maksaa. Ihan hyvä pelin avaus suunnitelmatalouden aseman vahvistamiseksi.

QuoteBad Taste kirjoitti:
Vesikansa viittaa kirjoituksessaan siis mm. Erkki Tuomiojan allekirjoittamaan EEC-vetoomukseen, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa 19. syyskuuta 1973.
http://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoomus (http://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoomus)

70-luvulla ihminen oli natsi, mikäli ei Tuomiojan tavoin vastustanut EEC:tä. Nykyisin ihminen on natsi, mikäli ei Tuomiojan tavoin kannata EEC:n perillistä EU:ta.

Quote from: ikuturso on 06.02.2013, 11:55:51

Quote from: repo on 05.02.2013, 20:52:20

Quote from: Phantasticum on 05.02.2013, 19:13:13
Korkea verotus varmaankin on päivänselvä juttu, mutta mitä ihmettä tarkoittaa Ylen uutisessa mainittu "korkea poliittinen riski" Suomessa toimimisen hankaluutena?

YLE: Hartwall saattaa kiinnostaa Venäjälle tähyäviä (http://yle.fi/uutiset/hartwall_saattaa_kiinnostaa_venajalle_tahyavia/6481659)

Mielenkiintoinen kommentti.[...]

Suomalaiseen panimotoimintaan liittyvä poliittinen riski on juuri tuossa alkoholilainsäädännössä. Vain päätös eduskunnassa, ja kolmosolut on historiaa ja vehkeet pitää säätää uudelleen kakkosoluelle. Pieni veronkorotus voi pudottaa menekkiä kymmeniä prosentteja hetkessä, ja laivatuonti/virontuonti korvaa kotimaisen kysynnän. Suomen markkina on todella haastava panimoteollisuudelle.

Quote from: Susijumala on 05.02.2013, 22:04:29
Tarjoan Suomen irroittamista EMU:sta, en mitään deflaatiopolitiikkaa.

Quote from: samuliloov on 05.02.2013, 14:41:22En halua loukata mitenkään mutta en usko että kirjoitat tosissasi noita juttuja. Ei tässä kukaan mistään sosialismista ole puhunut. On vain sellaisia energiatuotannon muotoja minkä yksityisomistuksessa ei ole mitään järkeä. Vesivoima yhtenä esimerkkinä.

Quote from: samuliloov on 05.02.2013, 14:41:22Mitä tuo sähkön alihinnoittelu on? Miten alihinnoittelu haittaa yhteiskuntaa? Tullaanko me liian laiskoiksi kun sähkölaskut on liian pieniä?

Quote from: MattiL on 06.02.2013, 20:28:26

Quote from: samuliloov on 05.02.2013, 14:41:22En halua loukata mitenkään mutta en usko että kirjoitat tosissasi noita juttuja. Ei tässä kukaan mistään sosialismista ole puhunut. On vain sellaisia energiatuotannon muotoja minkä yksityisomistuksessa ei ole mitään järkeä. Vesivoima yhtenä esimerkkinä.

Tuollainen kanta on nimenomaan energiasosialismia. Ei ole mitään taloustieteellistä syytä sosialisoida energiantuotantoa, joten tuota pitää kutsua energiasosialismiksi.

Quote from: samuliloov on 05.02.2013, 14:41:22Mitä tuo sähkön alihinnoittelu on? Miten alihinnoittelu haittaa yhteiskuntaa? Tullaanko me liian laiskoiksi kun sähkölaskut on liian pieniä?

Esimerkiksi Neuvostoliitossa hinnat olivat matalia ja energiaa tuhlattiin surutta. Energian alihinnoittelu on sosialistista suunnitelmataloutta, joka ei rikastuta ihmisiä vaan tekee köyhemmiksi, kun resursseja tuhlataan.

Quote from: Goman on 06.02.2013, 18:02:35
Jotain vikaa on hinnanmuodostuksessa/kustannustasossa Suomessa.
Sopii vilkaista:   http://www.numbeo.com/cost-of-living/compare_cities.jsp?country1=Finland&country2=Germany&city1=Helsinki&city2=Berlin

Quote from: samuliloov on 06.02.2013, 20:49:17
Olen siis sosialisti. Varmasti myös pohjavesialueiden kunnallinen omistus on sosialismia ja haitallista.

Quote from: samuliloov on 06.02.2013, 20:49:17Olenko käsittänyt oikein, kaikki luonnolliset monopolit tulee yksityistää jotta niiden tuotteiden hinnat saadaan nousemaan? Ettet vaan hirttäydy noihin ismeihin liikaa.

QuoteEurooppaministeri Alexander Stubb arvioi Ylen uutisille, että Suomen nettomaksut EU:lle jatkavat kasvuaan tulevinakin vuosina. Se tarkoittaa sitä, että Suomi saa maksamistaan maksuista yhä vähemmän takaisin. Jäsenyyden suunta on heikentynyt vuodesta toiseen.

Quote from: Goman on 06.02.2013, 18:02:35
Jotain vikaa on hinnanmuodostuksessa/kustannustasossa Suomessa.

Sopii vilkaista:   http://www.numbeo.com/cost-of-living/compare_cities.jsp?country1=Finland&country2=Germany&city1=Helsinki&city2=Berlin

Samasta paikasta voi vertailla esim HEL / Athens.   Tylyjä lukuja pukkaa kreikkalaisten tilasta.

Quote from: MattiL on 07.02.2013, 07:32:29
Kunnallinen omistus mahdollistaa kireät kuntaverot ja muun haitallisen monopolin.

Quote from: ikuturso on 07.02.2013, 14:11:35
Onko kukaan muu ihmetellyt, kun talousketju oli vielä hetki sitten 679 sivua pitkä?
Nyt sivuja on 675, eli satakunta viestiä ketjusta on kadonnut.

Tein hieman salapoliisityötä, kun mietin ketkä tähän ketjuun ovat kirjoitelleet vähintään sata viestiä. No jäsen hkanime siellä ilmeisesti paraikaa siivoaa viestihistoriaansa kaikista talouteen liittyvistä ketjuista. "Liked posteja" hänellä on profiilin mukaan 589, mutta kun valitsee viestit ja katsoo niistä liked postit, niin jäljellä oli äsken vain 299, eli tykättyjä postejakin on lähtenyt liki 300.

Jatkot uuninpankolle tai peräkammariin.

-i-

Quote from: MattiL on 06.02.2013, 20:25:50

Quote from: Susijumala on 05.02.2013, 22:04:29
Tarjoan Suomen irroittamista EMU:sta, en mitään deflaatiopolitiikkaa.

Suomi kannattaisi irrottaa EMUsta juuri siksi, että Suomi voisi harjoittaa deflaatiopolitiikkaa. EMU inflatoi joka vuosi noin kaksi prosenttia rahan arvosta pois, mikä tulee kalliiksi rahan hallussapitäjille. Deflaatiossa rahan hallussapitäjä ei kärsisi tuollaista tappiota, joten se olisi parempi järjestelmä.

Quote from: Susijumala on 07.02.2013, 20:09:22

Quote from: MattiL on 06.02.2013, 20:25:50

Quote from: Susijumala on 05.02.2013, 22:04:29
Tarjoan Suomen irroittamista EMU:sta, en mitään deflaatiopolitiikkaa.

Suomi kannattaisi irrottaa EMUsta juuri siksi, että Suomi voisi harjoittaa deflaatiopolitiikkaa. EMU inflatoi joka vuosi noin kaksi prosenttia rahan arvosta pois, mikä tulee kalliiksi rahan hallussapitäjille. Deflaatiossa rahan hallussapitäjä ei kärsisi tuollaista tappiota, joten se olisi parempi järjestelmä.

Ei ole enää mitään keskusteltavaa, en minä inttämään sentään alennu. Tulette kyllä pettymään toiveissanne pahanpäiväisesti. Joko niin, ettei toiveenne tule toteutumaan tai vielä huonommin sitten, kun se sattuu toteutumaan.

QuoteALKIS KONSTANTINIDIS
Hurja väite: Kreikka palkannut yksityisarmeijan vartioimaan parlamenttia
Kreikkalaisdiplomaatti Leonidas Krysantopoulos väittää amerikkalaisessa The Millstone-lehdessä, että Kreikan hallitus olisi palkannut ennen Blackwater-nimellä toimineen turvallisuuspalveluyrityksen suojelemaan Kreikan parlamenttia.

Kreikkalaisdiplomaatti Leonidas Krysantopoulos väittää, että Kreikka olisi palkannut ennen Blackwater-nimellä toimineen turvallisuuspalveluyrityksen vartioimaan maan parlamenttia.

– Kreikan hallitus teki hiljattain sopimuksen Blackwaterin seuraajayrityksen kanssa palkkasotilaiden palkkaamisesta parlamentin suojelemiseksi. Parlamentti ei demokratioissa tarvitse kuitenkaan suojelua, Krysantopoulos sanoo.

Nykyään kolumnistina toimiva Krysantopoulos kertoi nykyisen Academi-yrityksen palkkauksesta 17. joulukuuta amerikkalaisessa The Millstone-paikallislehdessä tehdyssä haastattelussa. Yksityisarmeijan palkkaaminen on nostanut kohun viime päivinä Kreikassa.
http://millstonenews.com/2012/12/ambassador-leonidas-chrysanthopoulos-on-the-greek-economic-crisis-could-this-greek-tragedy-lead-to-civil-war.html
Blackwaterin julkisuus on tahraantunut muun muassa Irakin sodassa. Tuolloin yhtiön sotilaat ampuivat kuoliaaksi siviilejä. Kreikassa armeija on puolestaan käyttänyt rahaa sotilasmenoihin samalla, kun maa on toteuttanut ankaraa säästöohjelmaa.

Quote from: Mittakaavaedut on 07.02.2013, 20:20:51Tuo rahan hamstraaminenhan se ongelma juuri on. Rahan kuuluu kiertää eikä kasaantua.

Quote from: sivullinen. on 07.02.2013, 14:36:38Kunnallinen omistus ei mitään mahdollista.

Quote from: sivullinen. on 07.02.2013, 14:36:38Yksityinen omistus mahdollistaa.

Quote from: sivullinen. on 07.02.2013, 14:36:38Lopeta jo täysin ideologisiin uskomuksiin perustuvien valheiden jauhaminen. Jos sinulla on esimerkkejä väitteitesi tueksi, niin anna tulla.

Quote from: sivullinen. on 07.02.2013, 14:36:38Minä voin puolestani esitellä Helsingin Veden yksityistämisen.

Helsinki halusi muutama vuosi sitten väärentää taloustilastojaan. Se "myi" siten vesiliikelaitoksensa. Liikelaitos myytiin Helsingin kaupungin omistamalle yhtiölle, joka sai ostoa varten ostohinnan kokoisen takauksen Helsingin kaupungilta. Hinta määriteltiin tietenkin yläkanttiin. Näin Helsinki pystyi itse itselleen myymisestä kirjaamaan parin sadan miljoonan euron voitot - ja siten talousluvut taas näyttivät hyviltä. Sen jälkeen "yksityistetty" Helsingin Vesi alkoi hurjan veden hinnankorotusrallin. Hinta oli 2010 vielä parin euron paikkeilla kuutiolta, nyt se on yli kolme euroa. Sellaiset 50% nousua parissa vuodessa. Vesi kun vielä on lähes pakollinen elämisen tarve - "luonnollinen monopoli" - niin ei olisi väärin rinnastaa hinnannousua veroksi. Joten "yksityistäminen" mahdollisti lisäveron ilman, että yhtään kunnanvirkamiestä piti irtisanoa. Oi tätä ilosanomaa.

Quote from: sivullinen. on 07.02.2013, 14:36:38Samoin mennään tietenkin jätehuollon, sähkön, kiinteän puhelinverkon ja kaukolämmön kanssa. Siinä vähän listaa alkuun. MattiL:lle sitä hengitysilmaveroa edelleen odottelen. Siten saataisiin liberaalisen talousopin mukaan mieheltä rahat ryövättyä. Sosialismi ja verotus on varkautta - mutta niin on luonnolliset monopolitkin.

Quote from: sivullinen. on 07.02.2013, 14:36:38Lainataan taas meidän kaikkien kunnioittamaa anarkistia.

"Omaisuus on varkautta" --  Proudhon

Quote from: MattiL on 08.02.2013, 20:51:51
Rahamäärä ei nimittäin voi olla liian pieni.

Quote from: tyhmyri on 09.02.2013, 00:03:52
sivullinen: Devalvointi nimenomaan parantaa tuloja Venezuelan tapauksessa koska vienti hinnoitellaan dollareissa. Vertaa suomen sellu/paperivienti markka-aikana.

Quote from: RP on 08.02.2013, 21:06:23

Quote from: MattiL on 08.02.2013, 20:51:51
Rahamäärä ei nimittäin voi olla liian pieni.

Tuota eivät usko sen enempää keynesiläiset, monetaristit tai mikään muukaan osapuilleen täysjärkinen koulukunta.

Quote from: RP on 08.02.2013, 21:06:23Talouselämän tarkoitus on tuottaa hyvinvointia, ei rikastuttaa deflaation kautta muiden kustannuksella niitä, jotka eivät tee mitään yleisen hyvinvoinnin kärsiessä talouden ollessa deflatoorisessa lamassa.

QuoteHS ANALYYSI
Marko Junkkari
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus

Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

Arvio Suomen maksuosuudesta muuttuu, kun katsotaan budjettikauden keskiarvoa.

Perjantai-iltana EU-johtajat saivat lopulta sovittua EU-budjetista vuosille 2014–2020. Tuttuun tapaan kunkin maan päämies kertoi medialle maansa neuvotelleen loistavan tuloksen.

EU:ssa kaikki tuntuvat aina voittavan. Muilla elämän osa- alueilla vaikuttaa yleensä nollasummapeli: jos joku saa lisää etuja, joutuu joku toinen vastaavasti luopumaan. Perjantai-iltana taas nähtiin, että tämä lainalaisuus ei toimi EU:n huippukokouksissa. Muiden mukana pääministeri Jyrki Katai nen (kok) hehkutti Suomen saavuttaneen hyvän tuloksen budjettineuvotteluissa.

"Tulos oli tavoitteidemme ja odotustemme mukainen", Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa. Väitettä oli hankala todentaa, sillä etukäteen Suomi ei määritellyt julkisuudessa tavoitteitaan kovin tarkasti. Nettomaksuosuuden suhteen tavoitteena oli pitää Suomen osuus "kohtuullisena" ja "reiluna".

Valtionjohtajalle tuntuu aina löytyvän sopivat luvut pönkittämään väitettä hyvästä neuvottelutuloksesta.

Perjantaina Katainen iloitsi, että Suomi pystyi "taittamaan nettomaksuosuuden kasvun".

Nettomaksu on Suomen EU:lle maksamien rahojen ja EU:sta saatujen tukien erotus.

Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomi sai EU:sta selvästi enemmän rahaa kuin sinne laittoi. Syynä oli, että Suomessa maatalouden merkitys oli suurempi kuin verrokkimaissa. Toisaalta Suomi sai sovittua merkittävät aluetuet Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Sittemmin Suomen erityisasema on murentunut. Etenkin vuoden 2007 jälkeen Suomen maksuosuus on nopeasti lähentynyt verrokkimaita.

Nykyisellä budjettikaudella 2007–2013 Suomen nettomaksuosuus onkin noussut vuosi vuodelta. Viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2011, jolloin Suomen nettomaksu oli 0,34 prosenttia bruttokansantulosta. Euroina se teki 652 miljoonaa.

Perjantaina kerrottiin, että Suomen nettomaksuosuudeksi vuosille 2014–2020 on sovittu 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Kataisen lausunto "nettomaksuosuuden kasvun taittumisesta" pitää siis siten paikkansa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus 2014–2020 on pienempi kuin 2011.

Mutta Kataisen käyttämä vertailu ei ole kovin hyvä, sillä nettomaksuja ei pitäisi vertailla näin. Ainakin niin Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) on aiemmin opastanut.

Kun Suomen vuosittaisen maksuosuuden nousua on päivitelty, EU-tuntijat ovat korostaneet, että pitäisi tarkastella koko budjettikauden keskiarvoa vain yhden vuoden nettomaksun sijaan.

Tämä on perusteltua, koska seitsemän vuoden budjettikauden aikana maiden nettomaksuosuudet saattavat vaihdella suuresti vuodesta toiseen: johtuen esimerkiksi siitä, miten vaikkapa jotkut isot tutkimukseen kohdistetut EU-tuet sattuvat tuloutumaan.

Mutta perjantain EU-huippukokouksen jälkeen Katainen ei juuri keskiarvoja maininnut.

Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.

Karkeasti laskien voidaan siis sanoa, että Suomi maksaa vuosittain 2014–2020 EU:lle pari sataa miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä budjettikaudella.

Yhteensä nettomaksu nousee seitsemässä vuodessa 1,4 miljardiin euroon.

EU on ihmeellinen. Kukin voi valita haluamansa viestin: Suomen nettomaksuosuuden kasvu taittuu. Suomi maksaa huomattavasti aiempaa enemmän.

Kirjoittaja on HS:n politiikan
ja talouden toimituksen esimies.

Quote
Samaras ilmoitti, että sopimus oli paras mahdollinen ja että budjetti tuo Kreikalle yli 16 miljardia euroa.

Kreikka saavutti paljon enemmän kuin neuvottelujen alkaessa näytti mahdolliselta, Samaras sanoi.

Quote from: chacha2 on 10.02.2013, 12:40:27

QuoteHS ANALYYSI
Marko Junkkari
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus

Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

Quote from: UusiSuomiUuden rahoituskehyksen kokonaistasoksi vahvistettiin 996,8 miljardia euroa, mikä on noin 24 miljardia euroa alhaisempi kuin kuluvan kauden taso.

Quote from: Valtiovarainministeriö 21.09.2012  |  Tiedote 173/2012Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat osaltaan jäsenvaltioiden välisiä varallisuuseroja. EU-jäsenyydestä koituvat hyödyt Suomelle ovat nettoasemaa laaja-alaisempia mm. sisämarkkinoiden ja liikkuvuuden ansiosta. EU-budjetista rahoitettavien hankkeiden valinnassa painotetaan erityisesti hankkeita, joilla on Euroopan laajuisia vaikutuksia.

Quote from: chacha2 on 10.02.2013, 12:40:27
Nyt ovat kyllä asiat huonosti, kun jopa Hesari kritisoi Kataista ja EU:ta:

QuoteHS ANALYYSI
Marko Junkkari
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus

Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

QuoteSuomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Quote
Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.

Quote from: ikuturso on 10.02.2013, 19:10:51

Tää on taas tätä prosenttiyksiköillä kikkailua. Suomen absoluuttisesti maksama summa (olettaen, että bkt pysyy samana) kasvaa 41%

Jos Katainen todella väittää saavuttaneensa tavoitteensa, niin Kataisen tavoite on entistä selvemmin Suomen perikato!!11!!

Quote
– Sen voin taata, että Suomesta ei tule suurempaa nettomaksajaa kuin Saksasta, Hollannista tai Ruotsista, Stubb lupaa.

Quote
"Eu nettomaksuosuuksista puhuttaessa kannattaa verrata Suomea myös Eu:n ulkopuolella olevaan Norjaan. Se maksaa nettona vuosittain EU:lle noin 350 miljoonaa euroa kun Suomen keskimääräinen osuus päättyvällä kaudella on ollut kai reilut 400 miljoonaa euroa.
Pääsääntö on se, että mitä korkeampi bruttokansantuote maalla on sitä enemmän maksetaan. Suomi ei ole maksanut kansantuotteensa mukaista nettomaksua koska olemme saaneet tasoitusta Pohjois-Suomen harvan asutuksen ja vaikeiden maatalousolosuhteiden takia. Mutta yhteismarkkinoille pääsy maksaisi myös meille kuten Norjallekin jos olisimme EU:n ulkopuolella."

Quote from: Ilkka Partanen on 10.02.2013, 19:45:56
Lisäksi Matti Vanhanen toteaa Facebookissa:

Quote
"Eu nettomaksuosuuksista puhuttaessa kannattaa verrata Suomea myös Eu:n ulkopuolella olevaan Norjaan. Se maksaa nettona vuosittain EU:lle noin 350 miljoonaa euroa kun Suomen keskimääräinen osuus päättyvällä kaudella on ollut kai reilut 400 miljoonaa euroa.
Pääsääntö on se, että mitä korkeampi bruttokansantuote maalla on sitä enemmän maksetaan. Suomi ei ole maksanut kansantuotteensa mukaista nettomaksua koska olemme saaneet tasoitusta Pohjois-Suomen harvan asutuksen ja vaikeiden maatalousolosuhteiden takia. Mutta yhteismarkkinoille pääsy maksaisi myös meille kuten Norjallekin jos olisimme EU:n ulkopuolella."

QuoteEnsi vuoden EU-maksut ovat hallituksen uuden budjettikatsauksen mukaan selvästi suuremmat. Suomen arvioidaan maksavan ensi vuonna 1 988 miljoonaa euroa EU -budjettiin, ja saavan takaisin tätä vuotta vähemmän, vain 1 212 miljoonaa euroa. Nettomaksun osuus nousisi siten ensi vuonna jo 776 miljoonaan euroon.

Quote from: slobovorsk on 10.02.2013, 20:22:12
No joo. On kai sitä pidettävä jonkinlaisena saavutuksena, jos Suomen nettomaksujen KASVU saatiin pysäytettyä.

QuoteKuka on oikeassa? – Suomen EU-maksujen suuruudesta kova kiista
Pääministeri Jyrki Kataisen hehkuttama Suomen nettomaksuosuuden lasku uudessa EU-budjetissa ei pidäkään välttämättä paikkansa, Helsingin Sanomat kertoo. Kataisen esikunta kiirehti kommentoimaan uutista Ilta-Sanomille.

Suomen maksuosuudesta Euroopan unionin (EU) uudessa vuosien 2014–2020 budjetissa käydään julkisuudessa kiistaa. Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hehkuttama Suomen nettomaksuosuuden kasvun taittuminen ei välttämättä pidäkään paikkansa.

HS:n mukaan Kataisen iloitsema nettomaksuosuuden taittuminen pitää paikkansa ainoastaan, jos Suomen maksuosuutta EU:n uudessa budjetissa verrataan vuoden 2011 maksuosuuteen. Vuosittaisten vaihteluiden vuoksi yksittäiseen vuoteen vertaaminen on kuitenkin usein harhaanjohtavaa.

Jos Suomen nettomaksuosuutta uudessa budjetissa vertaa EU:n edellisen budjetin koko vuodet 2007–2013 käsittävään kauteen kuten normaalisti on tapana, ei Suomen nettomaksuosuus HS:n mukaan laskekaan. Päin vastoin se nouseekin 191 miljoonalla eurolla vuodessa, lehti laskee.

Kun vuosien 2007–2013 EU-budjetissa Suomen maksuosuus on ollut 0,22 prosenttia Suomen bruttokansantulosta, tulee se uudessa vuosien 2014–2020 budjetissa olemaan 0,31 prosenttia, HS sanoo.

Kataisen leiristä kiirehdittiin jo tänään kommentoimaan HS:n uutista. Kataisen esikunta sanoo Ilta-Sanomille antamassaan lausunnossa, että Suomen nettomaksuosuuden kasvu tulee toden totta taittumaan, ja että Kataisen puheet pitävät siten yhä paikkansa.

– Maksujen suunta ei ole enää ylöspäin, vaan tavallaan se maksuosuuden kasvu on vuosi vuodelta taittuva tästä eteenpäin. Tämä pitää edelleen paikkansa, Kataisen leiristä viestitettiin IS:lle.

Samalla Kataisen esikunta kuitenkin myönsi, että oli alusta asti selvää, että Suomen maksuosuudet tulevat lisääntymään.

Seppäseltä kovaa kritiikkiä

Katainen on saanut toiminnastaan kovaa kritiikkiä europarlamentaarikko Esko Seppäseltä (vas.). Seppänen kuvaili tänään julkaisemassaan blogikirjoituksessa Kataisen lausuntoja "yltiöoptimistisiksi"

– Nyt sinulla on taas suu valkeassa kermassa kuin viikset mummon syöttämällä kissalla. Valkoinen on antautumisen väri, Seppänen täräytti Kataiselle.

– Piru sinut periköön, Jyrki, kun et tunnusta tosiasioita vaan markkinoit Suomen voittona sitä, mitä Suomi Saksan peesissä saa ilman omaa tahtoa. Sellainen sopuilu tulee isänmaallemme kalliiksi. Et kai tee sitä komissaariksi tullaksesi, Seppänen jatkoi.

Sdp:n kansanedustaja Mikael Jungner puolestaan muistutti pikaviestipalvelu Twitterissä, että nettomaksajana oleminen tarkoittaa sitä, että Suomen taloudella menee paremmin kuin monella muulla.

– Nettomaksaja-Suomessa on huomattavasti mukavampaa elää kuin nettosaaja-Suomessa. Kysykää vaikka kreikkalaisilta, Jungner twiittasi.

QuoteEsko Seppänen: 'Piru vieköön, Jyrki Katainen

Jyrki Katainen, pääministeri: Tämä kirjoitus on tehty sinun ylioptimististen lausuntojesi perusteella ja takia. Minä toimin 13 vuotta europarlamentin budjettivaliokunnassa ja seurasin tarkasti kahdet aikaisemmat EU:n budjettikehysneuvottelut. Niiden kokemusten perusteella en luota hitusenkaan vertaa sinun arvioosi Suomen osasta eilisessä "sovussa".

Blogikirjoitus: Esko Seppänen
9.2.2013, Verkkomedia.org
'Piru vieköön, Jyrki Katainen'

Olet nyt yhtä uskottava kuin palatessasi muutamia vuosia sitten siitä Brysselin kriisikokouksesta, jossa sanoit valtioiden selättäneen markkinavoimat. Tänään kaikki tietävät, että se olitkin sinä itse, joka vielä lausuntoa antaessasi et ollut huomannut tulleesi itse heitetyksi neuvoston molskille selälleen pankkien niskalenkistä.

Nyt sinulla on taas suu valkeassa kermassa kuin viikset mummon syöttämällä kissalla. Valkoinen on antautumisen väri.

Muistan, miten edellisistä vastaavista neuvotteluista vuonna 2005 Matti Vanhanen palasi Brysselistä kotiin voittajana. Se "voitto" perustui kansalta silloin salattuihin lukuihin. Kun aika kului, selvisi, että nettojäsenmaksumme oli vähintäänkin kaksinkertaistuminen nyt päättyvän seitsemän vuoden kauden loppuvuosina.

Se, että loppuvuosina, johtui viidelle maalle aikaisemmin annettujen jäsenmaksualennusten myöhästetyistä maksusuorituksista.

Nyt tähän viiden maan maksualennusklubiin pääsi Englannin, Saksan, Hollannin, Ruotsin ja Itävallan seuraan kuudentena maana myös Tanska. Tästä eteenpäin me maksamme myös sen jäsenmaksua. Suomi seurasi vain katseella Tanskan menestystä neuvotteluissa vaatimatta itselleen samaa etua, jonka Tanska sai. Meille oli tärkeä vain sopu, mutta ei oman maan etu.

Jos otetaan huomioon menetetyt tullitulot ja oman maan budjetista maksetut kansalliset maataloustuet...

Katso kirjotukseni niistä: 

    http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128048-eseppanen-astubbille

...Suomi on EU:n suurin nettomaksaja.

Kansallisia maataloustukia Suomi maksaa Ranskan jälkeen EU:ssa toiseksi eniten. Kun tukia saadaan EU:lta 800 miljoonaa, omasta pussista menee sen lisäksi 1 200 miljoonaa.

Kun Suomen neuvottelutulokseen kuului Brysselin kautta kierrätettyjen EU-maataloustukien väheneminen, näyttää sinun lausuntojesi perusteella siltä, että oli "voitto" saada lupa maksaa menetetyt jäsenmaksupalautukset kansallisina tukina omasta budjetista. Silloin sekin kansallinen tuki on laskettava EU:n nettojäsenmaksun tosiasialliseksi kasvuksi.

Kepun oppositiopolitiikkaa kuvaa hyvin varovaisuus arvostella hallituksen politiikkaa. Kun MTK jo eilen vaati maanviljelijöille lisää kansallista tukea, kepu on hiljaa. Maataloudesta ovat tulossa omat neuvottelunsa, ja Suomen on alennettava Etelä-Suomen 141-tukia. Nythän EU jo rokotti Itä- ja Pohjois-Suomea. Kansallinen tuki kasvaa ja kasvaa?

Muistutan vielä, että Suomen hallitus julkistaa väärät tiedot EU:n nettojäsenmaksusta. Se käyttää komission laskelmia, joista puuttuvat ennen muuta EU:n hallintomenot. Oikeammat luvut löytyvät Suomen valtion tilinpäätöksestä (sivut 61-62):

    http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/10_ohjaus

Tilinpäätösluvuissakin on harhaa se, että tuloiksi on laskettu tullien kantopalkkiot ilman että menetetyt tullitulot ovat menoja. Tuloiksi on niin ikään laskettu normaalisti kaupankäyntiin rinnastettavat maatalouden interventiorahastosta saadut maksut.

Suomi on Bryselissä samoissa pöydissä muiden kanssa – mutta pöytien alla. Siellä se noukkii niitä murusia joita aina tippuu hiirulaisillekin sinne pöydän alle.

Piru sinut periköön, Jyrki , kun et tunnusta tosiasioita vaan markkinoit Suomen voittona sitä, mitä Suomi Saksan peesissä saa ilman omaa tahtoa. Sellainen sopuilu tulee isänmaallemme kalliiksi. Et kai tee sitä komissaariksi tullaksesi?

Jos sait kipinän politiikkaan silloin, kun minä esittelin sinulle nuorelle vierailijalle eka kerran eduskuntatalon parikymmentä vuotta sitten, syytän Suomen nettomaksuosuuden kasvusta näissä neuvotteluissa myös itseäni.

Hallitus vasemmistoliittoineen ei ole uskottava, kun kaikki on muka hyvin, vaikka lasku kasvaa.

Blogin kirjoittaja Esko Seppänen on pitkäaikainen Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentin jäsen.

Quote from: ikuturso on 10.02.2013, 19:10:51

QuoteSuomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Tää on taas tätä prosenttiyksiköillä kikkailua. Suomen absoluuttisesti maksama summa (olettaen, että bkt pysyy samana) kasvaa 41%

QuoteBKTL, bruttokansantulo, tarkoittaa kotimaisten institutionaalisten yksiköiden yhteensä saamaa ensituloa: palkansaajakorvauksia, tuotanto- ja tuontiveroja miinus tukipalkkioita, bruttotoimintaylijäämää tai bruttosekatuloa sekä omaisuustuloa. Se on yhtä suuri kuin bruttokansantuote miinus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot plus kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot. Kansantulo on tulokäsite, joka on usein tärkeämpi nettomääräisenä, kiinteän pääoman kulumisen vähentämisen jälkeen. (EKT 1995 8.94.)

Quote from: jmk on 10.02.2013, 21:38:48

Quote from: slobovorsk on 10.02.2013, 20:22:12
No joo. On kai sitä pidettävä jonkinlaisena saavutuksena, jos Suomen nettomaksujen KASVU saatiin pysäytettyä.

Eihän kasvua saatu pysäytettyä.

Quote from: chacha2 on 10.02.2013, 12:40:27
Nyt ovat kyllä asiat huonosti, kun jopa Hesari kritisoi Kataista ja EU:ta:

QuoteHS ANALYYSI
Marko Junkkari
Suomen EU-laskuun tulee miljoonien korotus

Pääministeri hehkutti Suomen "taittaneen EU-nettomaksuosuutensa kasvun". Silti Suomi maksaa jopa 200 miljoonaa euroa enemmän kuin ennen.

Arvio Suomen maksuosuudesta muuttuu, kun katsotaan budjettikauden keskiarvoa.

Perjantai-iltana EU-johtajat saivat lopulta sovittua EU-budjetista vuosille 2014–2020. Tuttuun tapaan kunkin maan päämies kertoi medialle maansa neuvotelleen loistavan tuloksen.

EU:ssa kaikki tuntuvat aina voittavan. Muilla elämän osa- alueilla vaikuttaa yleensä nollasummapeli: jos joku saa lisää etuja, joutuu joku toinen vastaavasti luopumaan. Perjantai-iltana taas nähtiin, että tämä lainalaisuus ei toimi EU:n huippukokouksissa. Muiden mukana pääministeri Jyrki Katai nen (kok) hehkutti Suomen saavuttaneen hyvän tuloksen budjettineuvotteluissa.

"Tulos oli tavoitteidemme ja odotustemme mukainen", Katainen kertoi tiedotustilaisuudessa. Väitettä oli hankala todentaa, sillä etukäteen Suomi ei määritellyt julkisuudessa tavoitteitaan kovin tarkasti. Nettomaksuosuuden suhteen tavoitteena oli pitää Suomen osuus "kohtuullisena" ja "reiluna".

Valtionjohtajalle tuntuu aina löytyvän sopivat luvut pönkittämään väitettä hyvästä neuvottelutuloksesta.

Perjantaina Katainen iloitsi, että Suomi pystyi "taittamaan nettomaksuosuuden kasvun".

Nettomaksu on Suomen EU:lle maksamien rahojen ja EU:sta saatujen tukien erotus.

Vuonna 1995 alkaneen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomi sai EU:sta selvästi enemmän rahaa kuin sinne laittoi. Syynä oli, että Suomessa maatalouden merkitys oli suurempi kuin verrokkimaissa. Toisaalta Suomi sai sovittua merkittävät aluetuet Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Sittemmin Suomen erityisasema on murentunut. Etenkin vuoden 2007 jälkeen Suomen maksuosuus on nopeasti lähentynyt verrokkimaita.

Nykyisellä budjettikaudella 2007–2013 Suomen nettomaksuosuus onkin noussut vuosi vuodelta. Viimeisimmät luvut ovat vuodelta 2011, jolloin Suomen nettomaksu oli 0,34 prosenttia bruttokansantulosta. Euroina se teki 652 miljoonaa.

Perjantaina kerrottiin, että Suomen nettomaksuosuudeksi vuosille 2014–2020 on sovittu 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Kataisen lausunto "nettomaksuosuuden kasvun taittumisesta" pitää siis siten paikkansa, että Suomen suhteellinen nettomaksuosuus 2014–2020 on pienempi kuin 2011.

Mutta Kataisen käyttämä vertailu ei ole kovin hyvä, sillä nettomaksuja ei pitäisi vertailla näin. Ainakin niin Eurooppa-ministeri Alexander Stubb (kok) on aiemmin opastanut.

Kun Suomen vuosittaisen maksuosuuden nousua on päivitelty, EU-tuntijat ovat korostaneet, että pitäisi tarkastella koko budjettikauden keskiarvoa vain yhden vuoden nettomaksun sijaan.

Tämä on perusteltua, koska seitsemän vuoden budjettikauden aikana maiden nettomaksuosuudet saattavat vaihdella suuresti vuodesta toiseen: johtuen esimerkiksi siitä, miten vaikkapa jotkut isot tutkimukseen kohdistetut EU-tuet sattuvat tuloutumaan.

Mutta perjantain EU-huippukokouksen jälkeen Katainen ei juuri keskiarvoja maininnut.

Suomen keskimääräinen nettomaksuosuus 2007–2011 on ollut 0,22 prosenttia bruttokansantulosta. Kuten perjantaina kerrottiin, seuraavalla seitsemänvuotiskaudella 2014–2020 keskiarvo on 0,31 prosenttia bruttokansantulosta. Suomen nettomaksuosuus nousee siis 0,09 prosenttiyksikköä.

Vajaan kymmenyksen ero keskiarvossa voi tuntua pieneltä, mutta on euroissa valtava.

Lasketaan. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen bruttokansantulo 2014 olisi 212 miljardia euroa. Siitä 0,31 prosenttia on 657 miljoonaa euroa. Jos Suomen nettomaksuosuus olisi pysynyt entisellään eli 0,22 prosentissa, summa olisi ollut 466 miljoonaa euroa. Suomen nettomaksu nousee siis 191 miljoonaa euroa vuodessa.

Karkeasti laskien voidaan siis sanoa, että Suomi maksaa vuosittain 2014–2020 EU:lle pari sataa miljoonaa euroa enemmän kuin nykyisellä budjettikaudella.

Yhteensä nettomaksu nousee seitsemässä vuodessa 1,4 miljardiin euroon.

EU on ihmeellinen. Kukin voi valita haluamansa viestin: Suomen nettomaksuosuuden kasvu taittuu. Suomi maksaa huomattavasti aiempaa enemmän.

Kirjoittaja on HS:n politiikan
ja talouden toimituksen esimies.

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+EU-laskuun+tulee+miljoonien+korotus/a1360383701976#   boldaukset omat

QuoteMIELIPIDE
maanantaina 11.2.2013
Helsingin Sanomat yrittää puhua valkoista mustaksi
--------------------------------------------------------------------------------
Alexander Stubb

Hel­sin­gin Sa­no­mat ar­vos­te­li (10. 2.) hal­li­tus­ta EU-bud­jet­ti­neu­vot­te­lun tu­lok­sen esit­tä­mi­ses­tä "so­pi­vas­sa" va­los­sa. Va­li­tet­ta­vas­ti HS hai­rah­ti it­se juu­ri sii­hen, mis­tä hal­li­tus­ta ar­vos­te­li.

Vii­den ku­lu­neen vuo­den (2007–2011) ja seu­raa­van kau­den seit­se­män vuo­den (2014–2020) net­to­mak­su­jen ver­taa­mi­nen on kuin ih­met­te­li­si, mik­sei ome­nal­le ja me­lo­nil­le so­vi sa­ma lip­pa­lak­ki.

Vuo­si­na 2012 ja 2013 jou­tu­nem­me ko­ke­maan ny­kyi­sen ke­hys­kau­den suu­rim­mat net­to­mak­sut. Kos­ka HS jät­ti nä­mä vuo­det huo­miot­ta, an­toi leh­den las­kel­ma liian ruu­sui­sen ku­van ku­lu­van kau­den ti­lan­tees­ta. Näin myös net­to­mak­sun kas­vu näyt­tää suu­rel­ta ja neu­vot­te­lu­tu­los huo­nol­ta.

On sel­vää, et­tä Suo­men net­to­mak­su EU-bud­jet­tiin on suu­rem­pi kau­del­la 2014–2020 kuin ny­kyi­sel­lä kau­del­la. Tä­män hal­li­tus on ker­to­nut avoi­mes­ti suo­ma­lai­sil­le mo­neen ker­taan – jo neu­vot­te­lu­jen ai­ka­na.

Kas­vu ei kui­ten­kaan ole HS:n esit­tä­mä 0,09 pro­sent­ti­yk­sik­köä brut­to­kan­san­tu­los­ta, vaan pie­nem­pi. Ny­kyi­sen kau­den si­säl­lä net­to­mak­sum­me on kas­va­nut no­peaa vauh­tia. Täl­lä neu­vot­te­lu­tu­lok­sel­la saam­me tai­tet­tua net­to­mak­sun kas­vun.

Jat­kos­sa­kaan Suo­mi ei kuu­lu unio­nin suu­rim­piin net­to­mak­sa­jiin toi­sin kuin esi­mer­kik­si Sak­sa, Hol­lan­ti ja Ruot­si.

Tu­lok­seen on syy­tä ol­la tyy­ty­väi­nen.

Ale­xan­der Stubb
eu­roop­pa- ja ul­ko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri

Quotemaanantaina 11.2.2013
HS vastaa Stubbille
--------------------------------------------------------------------------------
Marko JunkkariHS

Mi­nis­te­ri Ale­xan­der Stubb väit­tää, et­tä HS tar­koi­tuk­sel­la "jät­ti huo­miot­ta" Suo­men vuo­sien 2012 ja 2013 net­to­mak­suo­suu­det. Se ei pi­dä paik­kaan­sa. EU:n bud­jet­ti­kau­den 2007–2013 net­to­mak­suis­ta on tä­hän men­nes­sä jul­kais­tu vuo­sien 2007–2011 tie­dot.

Vuo­sien 2012 ja 2013 net­to­mak­su­osuuk­sia ei ole vie­lä jul­kais­tu, jo­ten nii­tä ei ver­tai­lus­sa voi­nut käyt­tää. Sik­si sii­nä käy­tet­tiin vuo­sien 2007–2011 net­to­mak­su­osuuk­sien kes­kiar­voa.

Stubb kir­joit­taa, et­tä kos­ka HS jät­ti vuo­det 2012 ja 2013 huo­miot­ta, las­kel­ma an­toi "liian ruu­sui­sen ku­van ku­lu­van kau­den ti­lan­tees­ta".

Sil­ti Stubb it­se käyt­tää sa­mais­ta vuo­sien 2007–2011 kes­ki­ar­voa muun muas­sa blo­gis­saan (30. 1. 2013) ver­ra­tes­saan Suo­men, Ruot­sin, Sak­san ja Hol­lan­nin net­to­mak­sua­se­maa.

Mar­ko Junk­ka­ri
esi­mies
HS:n po­li­tii­kan ja ta­lou­den toi­mi­tus

Quote from: MattiL on 09.02.2013, 19:49:02

Quote from: RP on 08.02.2013, 21:06:23

Quote from: MattiL on 08.02.2013, 20:51:51
Rahamäärä ei nimittäin voi olla liian pieni.

Tuota eivät usko sen enempää keynesiläiset, monetaristit tai mikään muukaan osapuilleen täysjärkinen koulukunta.

Keynesiläiset eivät usko, mutta se ei olekaan täysjärkinen koulukunta. Monetaristi Milton Friedman kannatti rahamäärän jäädyttämistä.

QuoteRahamäärän lisääminen ei tuota hyvinvointia

Quoteoikeastaan kutistaa varallisuutta heikentämällä rahan hallussapidon kannattavuutta.

Quote from: skrabb on 11.02.2013, 06:38:55

QuoteMIELIPIDE
maanantaina 11.2.2013
Helsingin Sanomat yrittää puhua valkoista mustaksi
--------------------------------------------------------------------------------
Alexander Stubb

Vuo­si­na 2012 ja 2013 jou­tu­nem­me ko­ke­maan ny­kyi­sen ke­hys­kau­den suu­rim­mat net­to­mak­sut. Kos­ka HS jät­ti nä­mä vuo­det huo­miot­ta, an­toi leh­den las­kel­ma liian ruu­sui­sen ku­van ku­lu­van kau­den ti­lan­tees­ta. Näin myös net­to­mak­sun kas­vu näyt­tää suu­rel­ta ja neu­vot­te­lu­tu­los huo­nol­ta.

On sel­vää, et­tä Suo­men net­to­mak­su EU-bud­jet­tiin on suu­rem­pi kau­del­la 2014–2020 kuin ny­kyi­sel­lä kau­del­la. Tä­män hal­li­tus on ker­to­nut avoi­mes­ti suo­ma­lai­sil­le mo­neen ker­taan – jo neu­vot­te­lu­jen ai­ka­na.

Kas­vu ei kui­ten­kaan ole HS:n esit­tä­mä 0,09 pro­sent­ti­yk­sik­köä brut­to­kan­san­tu­los­ta, vaan pie­nem­pi. Ny­kyi­sen kau­den si­säl­lä net­to­mak­sum­me on kas­va­nut no­peaa vauh­tia. Täl­lä neu­vot­te­lu­tu­lok­sel­la saam­me tai­tet­tua net­to­mak­sun kas­vun.

Jat­kos­sa­kaan Suo­mi ei kuu­lu unio­nin suu­rim­piin net­to­mak­sa­jiin toi­sin kuin esi­mer­kik­si Sak­sa, Hol­lan­ti ja Ruot­si.

Tu­lok­seen on syy­tä ol­la tyy­ty­väi­nen.

Ale­xan­der Stubb
eu­roop­pa- ja ul­ko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri

http://www.hs.fi/paivanlehti/#11022013/mielipide/Helsingin+Sanomat+yritt%C3%A4%C3%A4+puhua+valkoista+mustaksi/a1360470597797

Quote from: Oinomaos on 11.02.2013, 08:22:45
Mukavaa on sekin, että Mikael Jungner Tweet! (https://twitter.com/MikaelJungner/status/300529735568596992)kaivaa tästäkin farssista positiivisia asioita.

Quote from: Mikael JungnerNettomaksaja-Suomessa on huomattavasti mukavampaa elää kuin nettosaaja-Suomessa. Kysykää vaikka kreikkalaisilta

Tässä vielä kuvaruutukaappaus Jungnerin tuoreimmasta aivopierusta.

Quote from: skrabb on 11.02.2013, 06:38:55

QuoteMIELIPIDE
maanantaina 11.2.2013
Helsingin Sanomat yrittää puhua valkoista mustaksi
--------------------------------------------------------------------------------
Alexander Stubb
...
Kas­vu ei kui­ten­kaan ole HS:n esit­tä­mä 0,09 pro­sent­ti­yk­sik­köä brut­to­kan­san­tu­los­ta, vaan pie­nem­pi. Ny­kyi­sen kau­den si­säl­lä net­to­mak­sum­me on kas­va­nut no­peaa vauh­tia. Täl­lä neu­vot­te­lu­tu­lok­sel­la saam­me tai­tet­tua net­to­mak­sun kas­vun.
...

Quote from: repo on 10.02.2013, 18:53:03
Olenko minä vain yksinkertainen tai tyhmä vai molempia, kun minua kiinnostaa eniten Suomen EU-bruttomaksu.

Quote from: sivullinen. on 11.02.2013, 17:02:45
Julkaistuista talouspäätöksistä ei pitäisi ottaa niin isoa hernettä nokkaan.

QuotePolitiikka 12.2.2013 klo 7:27 | päivitetty 12.2.2013 klo 7:27
Katainen: Uusia sopeutustoimia tarvitaan

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan hallituksen puolivälitarkastelussa joudutaan jatkamaan sopeuttamistoimia. Luvassa on veronkiristyksiä ja leikkauksia, sanoi Katainen Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Nyt tarvittavat sopeutustoimet ovat Kataisen mukaan pienempiä kuin viime vuonna toteutetut.

QuoteKotimaa 12.2.2013 klo 6:30 | päivitetty 12.2.2013 klo 8:01
Hallitus heikensi valtionosuuksien tasausta - kuntien tuloerot kasvoivat

Kuntien väliset tuloerot ovat kasvaneet valtionosuusjärjestelmään tehdyn muutoksen vuoksi. Hallitus poisti vuosi sitten kiinteistöveron niin sanotusta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä. Kuntaliitto laskee, että uudistuksen suurimpien voittajien ja häviäjien välillä tuloerot kasvoivat yli 700 euroa asukasta kohden.

Quote from: skrabb on 11.02.2013, 06:38:55
Alexander Stubb:

QuoteVii­den ku­lu­neen vuo­den (2007–2011) ja seu­raa­van kau­den seit­se­män vuo­den (2014–2020) net­to­mak­su­jen ver­taa­mi­nen on kuin ih­met­te­li­si, mik­sei ome­nal­le ja me­lo­nil­le so­vi sa­ma lip­pa­lak­ki.

Quote
EU-maiden valtiovarainministerit vaativat Kyproksen hallitusta tekemään enemmän rahanpesun torjumiseksi. Kypros odottaa edelleen vastausta kahdeksan kuukautta sitten jättämäänsä pyyntöön taloudellisesta avusta.
http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/02/12/saksan-schauble-kyprosta-kovisteltava-rahanpesusta/20132376/12
Saksan valtiovarainministeriön mukaan Kypros ei ole oikeutettu tukeen, jos se uhkaa koko euroalueen vakautta.

Rahanpesun ja veronkierron asiantuntijoiden mukaan Kypros on yksi maailman tärkeimmistä erityisesti venäläisperäisen maanpakorahan kauttakulkukeskuksista. Kypros on euroalueen kolmanneksi pienin kansantalous.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/02/06/pinnan-alla-kytee-kolme-poliittista-pommia/20131963/170

QuoteKreikan tappiot
olivat poikkeus

Europäättäjien olisi hyvin vaikea perustella omille äänestäjilleen, miksi näiden olisi välttämätöntä pelastaa Kyproksen valtion tai varsinkaan maan pankkien ulkomaiset rahoittajat, kuten mahdollisesti omaa verovelvollisuuttaan laiminlyöviä venäläisiä oligarkkeja.

Niinpä Kyproksen "pelastaminen" vaikkapa Portugalin tai Espanjan tapaan olisi poliittisesti hyvin riskipitoinen tai suorastaan tulenarka toimi. Äänestäjät lienevät tähän mennessä jo oivaltaneet, että kriisimaiden "pelastaminen" on oikeasti niitä rahoittaneiden pankkien pelastamista.

Quote"Aika pienillä teoilla saataisiin vauhtia Suomeen"

    Talous
    14.02.2013 07:10
    Viimeksi päivitetty 14.02.2013 07:14
    Kirjoittanut VERKKOUUTISET

EK:n puheenjohtrajan Ilpo Kokkilan mukaan olisi sääli, jos suomalaiset ajautuisivat samanlaisen kuilun partaalle, kuin 1990-luvun lamassa.

- Aika pienillä teoilla voitaisiin nyt saada vauhtia Suomeen verrattuna moniin huonossa jamassa oleviin Euroopan maihin, Ilpo Kokkila sanoo perjantaina ilmestyneessä EK:n Prima-lehdessä.

Teollisuus ja investoinnit siirtyvät maihin, jotka ovat lähellä markkinoita ja joissa yksikkötyökustannukset ovat Suomea matalammat. Tämä näkyy Suomessa investointien vähäisyytenä.

- Yksikkötyökustannukset ovat niin korkeat, että me häviämme kilpailijamaille. Ja koska lisäksi olemme täällä pohjanperukoilla, niin meillä pitäisi päinvastoin pitää yksikkötyökustannukset alempina kuin lähempänä markkinoita olevissa maissa, Kokkila sanoo.

Hän peräänkuuluttaa suhteellisuuden tajua välttämättömien muutosten edessä. Kyse on kuitenkin aika pienistä asioista verrattuna Etelä-Euroopan kriisimaihin, joissa joudutaan todella rankkoihin operaatioihin.

- Täällä puhutaan työajan pidentämisestä, työpanoksen lisäämisestä, eläkeiän nostamisesta ja palkankorotuksista pidättäytymisestä. Kannattaisi havahtua ja nähdä, että kyse on kuitenkin pienistä teoista, joilla voitaisiin saada Suomeen uutta vauhtia.

Kokkilan mukaan koko Euroopassa on populismi vallannut alaa. On ylireagoitu ja ihmisiä provosoidaan. Kansalaisille annetaan katteettomia lupauksia, eivätkä poliitikot uskalla tehdä oikeita päätöksiä. Eduskunnassa on vaikea saada asioita läpi.

Omin päätöksin tehtävien työelämämuutosten ohella Kokkila on huolissaan myös yritysrahoituksen jatkuvasta vaikeutumisesta.

- Pankkien elinehtoja on kiristetty meilläkin siten, että ne joutuvat jakamaan kurjuutta eteenpäin. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus kärsii nyt.

Työnteon arvostus ei ole Kokkilan mielestä hukassa, vaikka usein niin väitetään. Järjestelmää pitää viedä siihen suuntaan, että niitä palkitaan ja arvostetaan, jotka ottavat vastuuta ja tekevät hyvää työtä.

- Palkkojen tasapäistäminen ei kannusta tähän suuntaan. Siksi yrityskohtainen sopiminen on noussut yrityksissä tärkeäksi.

Quote
Pankkiunioni katkaisee pankin yhteyden pankin emämaan budjettiin. Samanaikaisesti kytkös muiden euromaiden budjettiin vahvistuu.

Europäättäjät markkinoivat pankkiunionia keinona katkaista pankkien ja niiden kotimaiden kytkentä. Noidankehässä pankit horjuttavat valtioita ja syöksevät ne budjettikriiseihin, kun hallitukset yrittävät pelastaa tallettajien rahoja.
[...]
Velkakriisin hoitoa arvostellut saksalaisprofessori Hans-Werner Sinn arvostelee myös pankkiunionia. Hän epäilee, että selvitystilamekanismi toimii palomuurin asemesta kuin tulitunneli, jossa tappiot vyöryvät terveiden maiden valtionbudjetteihin.

Komissio torjuu tämän tulkinnan.

Sinn epäilee lisäksi, että osakkeenomistajat pääsevät jälleen kuin koira veräjästä ja syntyy tulonsiirto rikkaiden hyväksi vähäosaisilta ja eläkeläisiltä.

Myös viimesyksyinen Erkki Liikasen ryhmän esitys vähittäis- ja investointipankkitoiminnan eriyttämisestä on vastatuulessa. Sisämarkkinakomissaari Michel Barnier vastustaa sitä.

Myös pankkien vakavaraisuussääntöjä kiristävä Basel 3-säännöstö näyttää vesittyvän ja voimaantulo lykkääntyvän. Pankkien lobbaus vaikuttaa onnistuneen.

Quote from: Vöyri on 15.02.2013, 17:57:43
Krugmanin kolumnin yhteydessä paljon puhuva graafi siitä, minkälainen tilanne julkisen velan suhteen oli, kun päättäjät vielä olivat kohtuullisen keynesiläisiä, siis ennen Reaganin ja Thatcherin aikakautta:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/15/disco-era-macroeconomics/

Notta mitähän tuosta sanoisi?

Quote from: MattiL on 15.02.2013, 21:32:20

Quote from: Vöyri on 15.02.2013, 17:57:43
Krugmanin kolumnin yhteydessä paljon puhuva graafi siitä, minkälainen tilanne julkisen velan suhteen oli, kun päättäjät vielä olivat kohtuullisen keynesiläisiä, siis ennen Reaganin ja Thatcherin aikakautta:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/15/disco-era-macroeconomics/

Notta mitähän tuosta sanoisi?

Reagan oli kyllä tyhmä laskiessaan veroja ja odottaessaan, että menot laskevat myös sovitusti. Demokraatit eivät koskaan hyväksyneet sovittuja menonleikkauksia, joten alijäämä oli suuri. Myös George Walker Bush laski veroja ja nosti menoja, koska hänkin oli keynesiläinen. Samoin myös Obama, joka myös on keynesiläinen.

Quote from: Vöyri on 15.02.2013, 17:57:43
Krugmanin kolumnin yhteydessä paljon puhuva graafi siitä, minkälainen tilanne julkisen velan suhteen oli, kun päättäjät vielä olivat kohtuullisen keynesiläisiä, siis ennen Reaganin ja Thatcherin aikakautta:

http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/02/15/disco-era-macroeconomics/

Notta mitähän tuosta sanoisi?

Quote from: repo on 14.02.2013, 08:39:50
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/talous/9-talous-paauutinen/116496-116496 (http://www.verkkouutiset.fi/index.php/talous/9-talous-paauutinen/116496-116496)

Quote"Aika pienillä teoilla saataisiin vauhtia Suomeen"

    Talous
    14.02.2013 07:10
    Viimeksi päivitetty 14.02.2013 07:14
    Kirjoittanut VERKKOUUTISET

EK:n puheenjohtrajan Ilpo Kokkilan mukaan olisi sääli, jos suomalaiset ajautuisivat samanlaisen kuilun partaalle, kuin 1990-luvun lamassa.
Omin päätöksin tehtävien työelämämuutosten ohella Kokkila on huolissaan myös yritysrahoituksen jatkuvasta vaikeutumisesta.

- Pankkien elinehtoja on kiristetty meilläkin siten, että ne joutuvat jakamaan kurjuutta eteenpäin. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus kärsii nyt.

Quote from: Vöyri on 15.02.2013, 23:32:02
Tuota, hmm, et vissiin ole viisaudessasi varsinaisesti koskaan vaivautunut tutustumaan keynesiläisyyteen? Tai ylipäänsä siihen reaalimaailmaan, josta Cheney kommentoi, että Reagan oli aikoinaan todistanut, ettei alijäämällä ole merkitystä. Miksi sitä päätään jollain empirialla vaivaisikaan...

Quote from: MattiL on 16.02.2013, 21:45:51
Kyllä minä olen vaivautunut. Miksi luulet etten olisi?

QuoteSuomen EU-maksut kasvavat, vaikka koko EU:n menot hieman supistuvat. Tämä on kuitenkin pieni tappio sen rinnalla, että koko EU-budjetti perustuu suurelta osin tilastovääristelyyn ja hyväuskoisten höynäytykseen. Suomi kuuluu EU:n hyväuskoisiin – ja maksaa roppakaupalla muiden viuluja.
Euroopan unionin (EU) seuraava seitsenvuotissuunnitelma sekä sen kustantaminen ovat Suomessakin olleet viikon suuria puheenaiheita.
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/135344.pdf
Seitsenvuotissuunnitelman kustannuksissa miljoonilla tai prosenttiyksikön osilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomen rahoitusasemaan tai talouteen.
Ei ainakaan sen rinnalla, että koko EU:n taloudenpito perustuu olennaisilta osin laajamittaiseen tilastovääristelyyn, välistävetoon ja tuhlaukseen.

Niitä Suomessakin olisi paikallaan "velloa" ennemmin kuin yhden seitsenvuotissuunnitelman desimaaleja.

Kolme syytä, miksi EU on liian kallis

Suomi maksaa EU:lle liikaa siitä hyvästä – tai paremminkin siitä pahasta – että:

1) EU:ssa jäsenmaiden maksut ja rahan jako suosivat niitä jäsenmaita, joissa on muita laajempi harmaa talous ja vastaavasti rasittavat Suomen kaltaisia jäsenmaita, joiden harmaa talous on muita suppeampi.

2) EU:n rahankäytöstä olennainen osa hupenee asiattomiin ja sääntöjen vastaisiin tarkoituksiin, mikä aiheuttaa Suomellekin aiheettomia kustannuksia.

3) Sääntöjen mukaisestakin rahankäytöstä suuri osa hupenee tehottomuuteen tai jopa lentää sananmukaisesti taivaan tuuliin – ja aiheuttaa Suomellekin turhaa maksutaakkaa.

Näistä EU:n peruspiirteistä koituu erikseen ja etenkin yhdessä Suomelle rutkasti turhaa rahanmenoa, joka ei erikseen erotu EU:n uudesta sen paremmin kuin vanhastakaan seitsenvuotissuunnitelmasta.

Suomi maksaa lisää ja saa vähemmän

Viime viikon budjettisovulta puuttuu vielä Euroopan parlamentin sinetti, mutta nyt EU:n budjetti näyttää ensi kerran hieman supistuvan. Tämä tarkoittaisi, että kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketut maksut supistuvat ja vastaavasti EU:n jakama rahamäärä supistuu hivenen.

Yksittäisten jäsenmaiden suhteellisen aseman muutokset vaihtelevat jonkin verran, joten joku maa hyötyy enemmän kuin joku toinen ja joku muu maa kustantaa muiden hyötyjä.

Suomen maksut EU:lle kasvavat, mutta EU:n Suomelle jakama rahamäärä supistuu, joten Suomen maksuasema heikkenee. Muutokset ovat laskutavasta riippumatta suhteellisen pieniä mutta silti Suomelle epäedullisia.
http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/eurooppa-neuvostot/2013/Arvio-rahoituskehysratkaisun-vaikutuksista-suomen-nettomaksuasemaan13022013.pdf
Enemmän Suomelle on haittaa EU:n taloudenpidon muista puutteista.

Tilastotulot muuta kuin oikeat tulot
EU:n periaatteena on karkeasti pelkistäen se, että keskimääräistä rikkaammat maat maksavat enemmän kuin saavat ja keskimääräistä köyhemmät jäsenmaat saavat enemmän kuin maksavat.

Maksu- ja jakoperusteiden luonteesta sekä EU-maiden kansallisista eroista koituu kuitenkin Suomelle alituista ja kaiken lisäksi merkittävää haittaa.

Jäsenmaksut ja rahan jakaminen perustuvat EU:ssa keskeisiltä osin kansantalouden tilinpitoon ja virallisissa taloustilastoissa näkyviin tuloihin.

Paha vain, että nämä tilastot valehtelevat. Ja paha Suomelle, että Suomen taloustilastot valehtelevat vähemmän kuin useimpien muiden EU-maiden tilastot tai kaikkien EU-maiden tilastot keskimäärin.

Monissa muissa maissa suurempi osa tuloista on pimeitä tuloja kuin Suomessa.

EU:ssa maksutaakka jakautuu epäreilusti kansakuntien kesken esimerkiksi siten, että Suomi maksaa ylimääräistä muiden veronkierrosta.

Välimeren rantamaissa laaja harmaa talous
Kaikissa EU-maissa on merkittävä määrä harmaata taloutta, mutta tilastoja ja verotusta kiertävän pimeän talouden määrä vaihtelee suuresti maiden kesken.

EU:n komissio on tutkinut, että keskimäärin 20 prosenttia EU-maiden tuloista on pimeitä ja kertyy näin ollen saajiensa käyttöön ohi verotuksen ja ohi virallisten taloustilastojen.
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2012:0351:FIN:FI:PDF
Komission arvion mukaan harmaa talous on pienintä Itävallassa, jonka kansantulosta alle kymmenen prosenttia syntyy pimennossa. Suomessa ja esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa vähän yli kymmenen prosenttia tuloista on pimeitä.

Hämärintä taloudenpito on komission mukaan Bulgariassa, jossa harmaa talous vastaa arviolta kolmasosaa virallisten tilastojen kansantulosta.

Keskivertomaan verran tai enemmän pimeitä tuloja tienataan esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa niin kuin muissakin Välimeren alueen jäsenmaissa.

Harmaan talouden "suurvallat" pääsevät EU-maksuista muita vähemmällä ja näin ne käytännössä siipeilevät esimerkiksi Suomen maksuja kasvattavalla tavalla.

Harmaa talous vääristää tukia
Harmaa talous vääristää myös EU:n rahan jakamista. Suurin osa EU:n menoista on rahan jakamista jäsenmaihin, ja sen keskeisiä perusteita on kunkin jäsenmaan virallisten tilastojen kuvaama todellisuus.
Mitä enemmän jäsenmaan todellisista tuloista on pimeitä eikä näy virallisissa taloustilastoissa, sitä suuremmiksi voivat kasvaa sen EU:lta saamat erilaiset avustukset ja muut tulonsiirrot.

Useimpia muita EU-maita pienempi harmaa talous kostautuu Suomelle, joka ei näytä olevan tilastotarkasteluissa yhtä suuressa apurahan tarpeessa kuin samojen tulojen nykyistä laajemmalla pimityksellä näyttäisi olevan.

Maksujen ja tulonsiirtojen vääristymää Suomen haitaksi on vaikea tarkoin arvioida, mutta niiden yhteisvaikutus on joltisenkin varmasti useita prosentteja Suomen vuotuisesta EU-maksusta.


Asiattomuuksiin hukkuu miljardeja
EU:n tilejä ja taloudenpitoa tarkastava Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei ole kertaakaan antanut EU:lle täysin puhtaita papereita sen jälkeen, kun se 18 vuotta sitten aloitti työnsä.

Tuomioistuin julkaisi viime marraskuussa tarkastuskertomuksen EU:n vuoden 2011 taloudenpidosta. EU:n tilit antoivat pääpiirteissään totuudenmukaisen kuvan – ja aihetta lukuisiin huomautuksiin.
http://eca.europa.eu/portal/pls/portal/docs/1/17772826.PDF
Noin neljä prosenttia EU:n käyttämistä ja jakamista rahoista haaskaantuu muuhun käyttöön kuin oli tarkoitus. Rahaa häviää vilppiin ja väärinkäytöksiin yli kolme kertaa Suomen EU-maksujen verran.

Tavallaan Suomi jää tästäkin rahavirrasta sivulliseksi maksajaksi, sillä suurin osa EU-rahasta kuluu muualla kuin Suomessa, ja näin ollen suurin osa vilppeihin hupenevasta rahasta haihtuu muualle kuin Suomeen.

Näin Suomi maksaa hävikistäkin osaansa suuremman laskun.

Brysselin-kierros syö tukirahan tehoa
Kolmas perusongelma EU:n taloudenpidossa on tehottomuus ja tuhlaaminen siinäkin osassa taloudenpitoa, joka ei suoranaisesti riko sääntöjä tai hukkaa rahaa pimentoon.

Tästä muistutti viime keskiviikkona Ylen A-studion haastattelema Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta, jonka mukaan EU-rahasta jopa puolet haaskaantuu kannattamattomien yritysten tukemiseen ja muuhun tehottomuuteen.

Malirannan tiivistyksen mukaan EU:sta Suomeen saatu tukieuro on suurin piirtein 50 sentin arvoinen.
http://yle.fi/uutiset/tutkija_suomen_eulta_saama_tukieuro_vain_50_sentin_arvoinen/6494674
Samasta EU:n taloudenpidon tehottomuudesta ja "hävikistä" muistutti Ylen A-studiossa torstaina vieraillut kansanedustaja Jouni Backman (sd.).

Hänen mukaansa kansallinen maataloustuki on Suomelle edullisempi kuin saman tuen kierrättäminen "Brysselin kautta", sillä EU:lle maksetuista ja sieltä takaisin tukina saatavista rahoista osa katoaa sille tielleen.

Suomi kärsii EU:n taloudenpidon tehottomuudestakin tavallaan enemmän kuin keskivertomaa, sillä sääntöjen mukaisetkin toimet ja hankkeet toteutuvat pääosin muualla kuin Suomessa. Niinpä myös rahan hävikki valuu pääosin muualle.

Quote from: tyhmyri on 17.02.2013, 05:33:14
Vaikka en keynesiläinen ole, niin oletan Vöyrin perustavan ajatuksensa siihen, että mitä ilmeisimmin et ole ainakaan ymmärtänyt.

Quote from: tyhmyri on 17.02.2013, 05:33:14On kyllä totta, että Keynes oletti monia asioita, jotka eivät ole fiat-valuuttojen maailmassa totta. Mutta silti moni perusajatuksista pätee jollain muotoa myös modernissa tilanteessa.

Quote from: tyhmyri on 17.02.2013, 05:33:14Mitä taas ei voi sanoa itävaltalaisten pelleilystä.

Quote from: TheJ on 17.02.2013, 11:06:12
...ja tämän hetken pankkitukilotrauksen rinnalla Galileon kustannukset ovat pyöristysvirhe EU:n budjetissa.

Quote from: tyhmyri on 15.02.2013, 23:47:11
En tiedä onko Kokkila lausuntonsa sellaiseksi tarkoittanut, mutta kyseessä on aika kova arvostelu EKP:n harrastamaa tiukkaa rahapolitiikkaa kohtaan. En ole yhtä kovaa arvostelua kuullut yhdeltäkään Suomen elinkeinoelämän vaikuttajalta aikaisemmin. Suoraa rahapoliittista kritiikkiä.

Quote from: Goman on 17.02.2013, 15:30:56
Vähän menee OT, mutta EU:n olemassaolon oikeutus löytyy juuri GALILEOn tapaisista hankkeista.
...

Tietysti voi kysyä, pitääkö Euroopan valtioilla olla oma järjestelmä?  Jos pitää, kuka sen rakentaa/maksaa/hallinnoi? Olisiko Europpassa yhtä valtiota joka voisi järjestelmän pystyttää? Saksa lienee ainoa ehdokas, mutta senkään resurssit ei siihen yksin riitä.

Lopputulos taitaa olla, että eurooppalainen järjestelmä tarvitaan, ja EU pystyy tyydyttävällä tavalla sitä viemään (?). Koska mikään muukaan järjestely ei ole realistinen. Ainakaan sellaista järjestelmää ei ole jostain syystä syntynyt (ilman EU:ta).

Quote
Meillä suomalaisilla pitää olla mahdollisuus seurata toisten EU maiden päätöksentekoa, niin että he oikeasti toimivat terveen järjen mukaisesti. Sitten tietesti kääntäen. Kun ME HALUAMME VAIKUTUSVALTAA TOISTEN MAIDEN TALOUSPOLITIIKKKAAN, niin näillä muilla mailla pitää olla yhtäläiset oikeudet katsoa että me suomalaiset toimimme niinkuin sanomme.

Quote from: Mittakaavaedut on 17.02.2013, 17:41:47

Quote from: Goman on 17.02.2013, 15:30:56
Vähän menee OT, mutta EU:n olemassaolon oikeutus löytyy juuri GALILEOn tapaisista hankkeista.
...

Tietysti voi kysyä, pitääkö Euroopan valtioilla olla oma järjestelmä?  Jos pitää, kuka sen rakentaa/maksaa/hallinnoi? Olisiko Europpassa yhtä valtiota joka voisi järjestelmän pystyttää? Saksa lienee ainoa ehdokas, mutta senkään resurssit ei siihen yksin riitä.

Lopputulos taitaa olla, että eurooppalainen järjestelmä tarvitaan, ja EU pystyy tyydyttävällä tavalla sitä viemään (?). Koska mikään muukaan järjestely ei ole realistinen. Ainakaan sellaista järjestelmää ei ole jostain syystä syntynyt (ilman EU:ta).

Tarvitaanko tähän tosiaan uusi byrokratiahelvetti tuhansine virkamiehineen, vai voisiko järjestelmän kehittämisen ja toteuttamisen hoitaa keskinäisin sopimuksin?

Suurin ongelma taitaa olla taloudellinen sitoutuminen ja sitten se organisaatio, joka tuon järjestelmän pystytysprojektin toteuttaa. Järjestelmän ylläpito tuskin on niinkään ongelma. Eikö vuonna 1975 perustettu ESA muka kykenisi tuota ilman EU-byrokraatteja hoitamaan?

Airbus ja EADS voisi toteuttaa projektin ESA:n valvonnassa ja ESA sitten tarvitsisi projektiin osallistuvilta mailta rahoituksen ja käytännössä järjestelmä olisi sitten niiden valtioiden omistuksessa, jotka projektiin ja ylläpitoon osallistuisivat.

Quote from: Tomi on 17.02.2013, 09:57:32
Näin EU höynäyttää hyväuskoisia hölmöläisiä
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/02/17/nain-eu-hoynayttaa-hyvauskoisia-holmolaisia/20132561/170

QuoteSuomen EU-maksut kasvavat, vaikka koko EU:n menot hieman supistuvat. Tämä on kuitenkin pieni tappio sen rinnalla, että koko EU-budjetti perustuu suurelta osin tilastovääristelyyn ja hyväuskoisten höynäytykseen. Suomi kuuluu EU:n hyväuskoisiin – ja maksaa roppakaupalla muiden viuluja.
Euroopan unionin (EU) seuraava seitsenvuotissuunnitelma sekä sen kustantaminen ovat Suomessakin olleet viikon suuria puheenaiheita.
http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/135344.pdf
...
Brysselin-kierros syö tukirahan tehoa
Kolmas perusongelma EU:n taloudenpidossa on tehottomuus ja tuhlaaminen siinäkin osassa taloudenpitoa, joka ei suoranaisesti riko sääntöjä tai hukkaa rahaa pimentoon.

Tästä muistutti viime keskiviikkona Ylen A-studion haastattelema Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta, jonka mukaan EU-rahasta jopa puolet haaskaantuu kannattamattomien yritysten tukemiseen ja muuhun tehottomuuteen.

Malirannan tiivistyksen mukaan EU:sta Suomeen saatu tukieuro on suurin piirtein 50 sentin arvoinen.
http://yle.fi/uutiset/tutkija_suomen_eulta_saama_tukieuro_vain_50_sentin_arvoinen/6494674
Samasta EU:n taloudenpidon tehottomuudesta ja "hävikistä" muistutti Ylen A-studiossa torstaina vieraillut kansanedustaja Jouni Backman (sd.).

Hänen mukaansa kansallinen maataloustuki on Suomelle edullisempi kuin saman tuen kierrättäminen "Brysselin kautta", sillä EU:lle maksetuista ja sieltä takaisin tukina saatavista rahoista osa katoaa sille tielleen.

Suomi kärsii EU:n taloudenpidon tehottomuudestakin tavallaan enemmän kuin keskivertomaa, sillä sääntöjen mukaisetkin toimet ja hankkeet toteutuvat pääosin muualla kuin Suomessa. Niinpä myös rahan hävikki valuu pääosin muualle.

Quote from: repo on 17.02.2013, 14:52:12Oleellista on se, että niin Galileon kuin monien muidenkin EU-hankkeiden, mm. euro, ovat toteutukseltaan surkeita.

Quote from: repo on 17.02.2013, 15:10:55

Quote from: tyhmyri on 15.02.2013, 23:47:11
En tiedä onko Kokkila lausuntonsa sellaiseksi tarkoittanut, mutta kyseessä on aika kova arvostelu EKP:n harrastamaa tiukkaa rahapolitiikkaa kohtaan. En ole yhtä kovaa arvostelua kuullut yhdeltäkään Suomen elinkeinoelämän vaikuttajalta aikaisemmin. Suoraa rahapoliittista kritiikkiä.

Huh! Minä en kyllä kyennyt lukemaan tuollaista kritiikkiä edes toisella lukukerralla. Ennemminkin oli päinvastoin, Kokkila kuulutti sisäistä devalvaatiota. Linkki alkuperäiseen artikkeliin, jota VU referoi:

http://www.ek.fi/ek/fi/prima/lehtiarkisto/index.php (http://www.ek.fi/ek/fi/prima/lehtiarkisto/index.php)

Klikkaa 1/2013 numeroa niin selaimeen pitäisi avautua nk. näköisnumero.

Quote from: Mittakaavaedut on 18.02.2013, 12:10:49Politiikka on jatkuvaa soutamista ja huopaamista vapaiden markkinoiden ja kommunismin välimaastossa. Lopputuloksena on korporatismi, byrokratia, lailliset kartellit, muuttuvat säännöt sekä "kaikille kaikkea veronmaksajien rahoilla" -tyyppinen ajattelu eli rahan tuhlaaminen.

Quote from: tyhmyri on 18.02.2013, 12:56:08

Quote from: Mittakaavaedut on 18.02.2013, 12:10:49Politiikka on jatkuvaa soutamista ja huopaamista vapaiden markkinoiden ja kommunismin välimaastossa. Lopputuloksena on korporatismi, byrokratia, lailliset kartellit, muuttuvat säännöt sekä "kaikille kaikkea veronmaksajien rahoilla" -tyyppinen ajattelu eli rahan tuhlaaminen.

Kokonaisveroaste muuten on tällä hetkellä alhaisempi kuin vuonna 1995. Toisaalta on outoa, että meillä ei ole varaa ylläpitää sellaisia asioita, jotka olivat mahdollisia vuosikymmenten takaiselle, selvästi köyhemmälle Suomelle.

Quote from: tyhmyri on 18.02.2013, 12:56:08
Kokonaisveroaste muuten on tällä hetkellä alhaisempi kuin vuonna 1995.

Quote from: tyhmyri on 18.02.2013, 12:56:08

Quote from: Mittakaavaedut on 18.02.2013, 12:10:49Politiikka on jatkuvaa soutamista ja huopaamista vapaiden markkinoiden ja kommunismin välimaastossa. Lopputuloksena on korporatismi, byrokratia, lailliset kartellit, muuttuvat säännöt sekä "kaikille kaikkea veronmaksajien rahoilla" -tyyppinen ajattelu eli rahan tuhlaaminen.

Kokonaisveroaste muuten on tällä hetkellä alhaisempi kuin vuonna 1995. Toisaalta on outoa, että meillä ei ole varaa ylläpitää sellaisia asioita, jotka olivat mahdollisia vuosikymmenten takaiselle, selvästi köyhemmälle Suomelle.

Quote from: ikuturso on 18.02.2013, 13:46:58

Quote from: tyhmyri on 18.02.2013, 12:56:08

Quote from: Mittakaavaedut on 18.02.2013, 12:10:49Politiikka on jatkuvaa soutamista ja huopaamista vapaiden markkinoiden ja kommunismin välimaastossa. Lopputuloksena on korporatismi, byrokratia, lailliset kartellit, muuttuvat säännöt sekä "kaikille kaikkea veronmaksajien rahoilla" -tyyppinen ajattelu eli rahan tuhlaaminen.

Kokonaisveroaste muuten on tällä hetkellä alhaisempi kuin vuonna 1995. Toisaalta on outoa, että meillä ei ole varaa ylläpitää sellaisia asioita, jotka olivat mahdollisia vuosikymmenten takaiselle, selvästi köyhemmälle Suomelle.

Verotuksen painopistettä on lisäksi siirretty pienituloisille.
...
Kaksi viimeistä hallitusta on näillä toimillaan kasvattanut tulo- ja varallisuuseroa yhteiskunnassamme enemmän kuin koskaan. Menemme vauhdilla kohti amerikan mallia, jossa eliitti käy yksityislääkärillä ja köyhille jätetään rapistuva infrastruktuuri syliin.
...
Ennen rakennettiin kyläkouluja ja terveysasemia vähän joka nurkkaan. Nyt ei ole varaa edes huoltaa noita rakennuksia, saati rakentaa jotain uutta jonnekin. Mehiläiset ja terveystalot sen sijaan verovaroillamme rakentavat lasipalatsejaan.

Yhteiskunta on rikki. Korjataan se.

-i-

Quote from: starsailor on 18.02.2013, 14:04:30
Jotenkin tuntuu, että eurooppalainen demokratia yhdistettynä hyvinvointivaltioon tähtäävään politiikkaan johtaa sellaiseen sdp:mäiseen julkisen sektorin yliarvostukseen ja poliittisen valtaan, josta seuraus on ylivelkaantuminen. Palveluita halutaan ja niitä tarjotaan kaikille, ymmärtämättä sitä mihin vuosikymmien päästä joudutaan, eli velkasaneeraukseen.

Joku tässä yhtälössä ei vain toimi.

Quote from: Mittakaavaedut on 18.02.2013, 15:11:25
Äänestäjän näkökulma:
Valtion palveluiden kasvattamista kannattavat hyväksyvät lisäarvoa tuottavaa työtä tekevien kansalaisten työn tuloksen yhä suuremman osan varastamista väkivallan uhkaa hyväksikäyttämällä.

Quote from: Mittakaavaedut on 18.02.2013, 13:56:47Jos siis mehiläiset ja terveystalot tuottavat samat palvelut tehokkaammin kuin valtion arvauskeskus, niin käyttäköön köyhätkin noita yksityisiä tahoja muiden kustantamana.

Quote from: tyhmyri on 18.02.2013, 22:08:53
On sellaisia aloja, joissa kokemuksen mukaan yksityinen palveluntarjoaja tulee vapaassa kilpailutilanteessa kalliimmaksi kuin julkinen. Terveydenhuolto on sellainen, kuten kansainvälinen kokemus osoittaa. Mikäli muuta väität, niin suosittelen tilastojen tarjoilemista. Mikäli et löydä numeroita, niin väitän tuon olevan höpöä.

Quote from: Tomi on 18.02.2013, 21:25:59
http://www.talouselama.fi/uutiset/tanskalaispankin+pomo+euro+tuhoon+tuomittu++olemme+teennaisessa+tilanteessa/a2169903


Tanskalaispankin pomo: Euro tuhoon tuomittu - "olemme teennäisessä tilanteessa"


Tanskalaispankki Saxo bank A/S:n toimitusjohtaja Lars Seier Christensen ei usko euron selviytyvän talouskriisistä. Christensenin mielestä yhteisvaluutta euro ei tule menestymään, koska Eurooppa ei ole tukenut valuuttaa talousunionilla, kertoo Kathimerini-lehti.
http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite2_1_18/02/2013_483518
"Koko homma on tuhoon tuomittu. Juuri nyt olemme teennäisessä tilanteessa, jossa ihmiset kuvittelevat ongelman olevan hallinnassa tai että sitä käsitellään. Näin ei kuitenkaan ole", Christensen sanoi.