Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[Jaffasiini]

Ei Persuilla ole pitkässä juoksussa mitään tulevaisuutta, jos he haluavat vasemmistolaiseksi konsensuspuolueeksi.

Maassa ei ole vasemmistoa, hyvinkin voisi Perussuomalaiset menestyä jos sitä olisivat.

Immonen menestyisi varmaan missä tahansa puolueessa, nyt kun näyttöä on antanut jo riittämiin.
Pääministerin paikalle sopisi, aikuisena miehenä eikä pikkunulikkana joka selittelee ties mitä, kuten nykyinen.

Vasemmistolaisiksihan nykyään kutsutaan näitä eurooppalaisten pankkien rahoittajia ja vastuunkantajia. Kansainvälisen laulaminen pari kertaa vuodessa ei tee politiikasta vasemmistolaista.

http://www.hs.fi/talous/Kansantalouden+horisontissa+on+suuria+varjoja/a1367563368010

Euroalueen taantuma supistaa vientiä ja kotimainen kysyntä kutistuu. 3 500 työntekijälle on ilmoitettu alkuvuonna työpaikan menetyksestä.

Näin työmarkkinaneuvotteluitten lähetessä jopa suuri ja mahtava HS on huomannut että päin sitä menee.

[Jericho]

Faragella homma nousussa^^

EU-vastaisuus lisääntyy Iso-Britanniassa


Iso-Britannian itsenäisyyspuolue UKIP sai perjantaina maan paikallisvaaleissa ravistelevan voiton. Myötätuulessa oleva populistipuolue haluaa laittaa rajat kiinni, ja maan irti EU:sta.

Iso-Britannian itsenäisyyspuolue UKIP on saavuttanut historiallisen vaalivoiton maan paikallisvaaleissa. Vastaavaa nousua suurempien puolueiden joukkoon ei olla saarivaltiossa nähty sitten toisen maailmansodan.

UKIP sai noin 2 000 jaossa olleesta valtuustopaikasta yhteensä 147. Edellisissä vuoden 2009 vaaleissa UKIP sai vain vaivaiset kahdeksan paikkaa.

Vaalitulos on katkera varsinkin pääministeri David Cameronin johtamille konservatiiveille, joiden paikkoja UKIP:n edustajat veivät varsinkin perinteisesti konservatiivisella Englannin maaseudulla.

– Luulenpa tämän olevan myrskyvaroitus politiikan koko kentälle. Tämä päivä toi muutoksen, UKIP:n johtaja Nigel Farage sanoi.

UKIP:n vahva tulos on kiusallinen pääministeri Cameronille. Cameron on aiemmin todennut EU-vastaisen ja maahanmuuttokriittisen UKIP:n olevan "joukko hulluja kaappirasisteja".

Perjantaina Cameron kuitenkin totesi, että kansalaisten äänestystulosta on kunnioitettava, ja viesti otettava vakavana vastaan.

Vaikka itsenäisyyspuolueella ei ole yhtäkään parlamenttiedustajaa, vaalituloksen arvellaan yhä lisäävän painetta tiukentaa Iso-Britannian maahanmuuttolinjaa ja suhdetta Eurooppaan.

Cameron on houkutellut EU-kriittisä kannattajia taakseen lupaamalla järjestää EU-jäsenyydestä kansanäänestyksen vuoden 2015 vaalien jälkeen, mikäli konservatiivit voittavat vaalit.

(talsa)

[ikuturso]

Faragella homma nousussa^^

EU-vastaisuus lisääntyy Iso-Britanniassa
...
Iso-Britannian itsenäisyyspuolue UKIP on saavuttanut historiallisen vaalivoiton maan paikallisvaaleissa. Vastaavaa nousua suurempien puolueiden joukkoon ei olla saarivaltiossa nähty sitten toisen maailmansodan.

UKIP sai noin 2 000 jaossa olleesta valtuustopaikasta yhteensä 147. Edellisissä vuoden 2009 vaaleissa UKIP sai vain vaivaiset kahdeksan paikkaa.
...

Nyt Soinia lähellä olevat tahot viestiä liikkeelle. Farage on pelimies. Sille pitää opettaa sana JYTKY.
JYTKY voisi olla saunan jälkeen toinen suomalainen sana, jonka koko maailma tuntisi.

Wikipedia kirjottaisi: Jytky [yuetkue] (origin: Finnish) a word meaning an unforeseen raise and success for a party or a political movement in national election. Raises fear among the old parties and predicts large changes in the decision culture of a democracy.

-i-

[guest7001]

Ei Persuilla ole pitkässä juoksussa mitään tulevaisuutta, jos he haluavat vasemmistolaiseksi konsensuspuolueeksi.

Maassa ei ole vasemmistoa, hyvinkin voisi Perussuomalaiset menestyä jos sitä olisivat.

Aika erikoinen kommentti tulonsiirtojen luvatusta maasta, joka pitää OECD-maiden 2.korkeinta kokonaisveroprosenttia hallussaan... ja laittaa sosiaaliturvaan reilusti enemmän rahaa, kuin koko tuloverokertymä on kokonaisuudessaan.
http://yle.fi/uutiset/sosiaaliturva_nielee_veroeurosta_valtaosan/6360948

Suomessahan ei mitään muuta olekaan, kuin vasemmistoa.

[repo]

Latviassa käydään terveellistä keskustelua, onko Latvian liittyminen euroon järkevää. Jos nykyiset suunnitelmat pitävät, Latvian on tarkoitus siirtyä euroon 1.1.2014. Onneksi Latvian kansa vaikuttaa täyspäiseltä ja useat vastustavat euroon siirtymistä. Latviassa on noudatettu sisäistä devalvaatiota, tiukkaa talouskuuria, maksettu velkaa jne 2009 romahduksen jälkeen ja nyt talous näyttää hieman paremmalta. Mutta onko euroon liittyminen tae talouden noususuhdanteen jatkumisesta? Eurofanaatikot ja euron velkapyramidiin sijoittavat puhuvat tietysti euroon siirtymisen puolesta. Latviassa on kuitenkin viisaita ääniä.

Hieman yllättäen YLE uutisoi aiheesta tänään uutislähetyksessään: http://areena.yle.fi/tv/1877172 (3:00 lähtien)

En löytänyt juttua YLE:n web-sivuilta vielä. Toivottavasti latvialaiset onnistuvat pysymään erossa tästä velkaunionista.

[Jaffasiini]

Ei Persuilla ole pitkässä juoksussa mitään tulevaisuutta, jos he haluavat vasemmistolaiseksi konsensuspuolueeksi.

Maassa ei ole vasemmistoa, hyvinkin voisi Perussuomalaiset menestyä jos sitä olisivat.

Aika erikoinen kommentti tulonsiirtojen luvatusta maasta, joka pitää OECD-maiden 2.korkeinta kokonaisveroprosenttia hallussaan... ja laittaa sosiaaliturvaan reilusti enemmän rahaa, kuin koko tuloverokertymä on kokonaisuudessaan.
http://yle.fi/uutiset/sosiaaliturva_nielee_veroeurosta_valtaosan/6360948

Suomessahan ei mitään muuta olekaan, kuin vasemmistoa.

Ei oikeisto tarkoita sitä että se tulonsiirtoja vastaan olisi. Eikä vasemmistokaan toisaalta sitä että se niiden kannalla nimenomaan olisi.

Sosiaaliturvaan menee hyvin vähän rahaa. Siellä vain on paljon tätösiä joilla on paljon johtajia joilla on paljon ystäviä joittenka firmoille sitä rahaa lappaavat kaikenlaisin tekosyin. En viitsinyt alkaa lukemaan mitä Yle asiasta höpisee. Mutta jos vähän kiertelet ulkosalla, vaikka paikkakunnan leipäjonot lävitse, niin huomaat ettei ne rahat ainakaan sosiaaliturvaan mene.

[ikuturso]

Latviassa käydään terveellistä keskustelua, onko Latvian liittyminen euroon järkevää. Jos nykyiset suunnitelmat pitävät, Latvian on tarkoitus siirtyä euroon 1.1.2014. Onneksi Latvian kansa vaikuttaa täyspäiseltä ja useat vastustavat euroon siirtymistä. Latviassa on noudatettu sisäistä devalvaatiota, tiukkaa talouskuuria, maksettu velkaa jne 2009 romahduksen jälkeen ja nyt talous näyttää hieman paremmalta. Mutta onko euroon liittyminen tae talouden noususuhdanteen jatkumisesta? Eurofanaatikot ja euron velkapyramidiin sijoittavat puhuvat tietysti euroon siirtymisen puolesta. Latviassa on kuitenkin viisaita ääniä.

Hieman yllättäen YLE uutisoi aiheesta tänään uutislähetyksessään: http://areena.yle.fi/tv/1877172 (3:00 lähtien)

En löytänyt juttua YLE:n web-sivuilta vielä. Toivottavasti latvialaiset onnistuvat pysymään erossa tästä velkaunionista.

Latvia on onnistunut nousemaan talouskuopasta "eurokuntoon". Tämä on tapahtunut EU:ssa ja omalla finanssipolitiikalla ja kansallisella valuutalla. Miksi nousu jatkuisi, jos valuutta vaihdetaan ylivahvaan saksanmarkkaaneuroon? Mikä estäisi Latvian talouden nousua edelleen omalla valuutalla? Uutisen lopussa puhunut oligarkki sen sanoi. Kaikki on kiinni kansallisesta veropolitiikasta ja investoinneista.
Ainoa, joka puolusti Euroa oli nainen, jonka ei tarvitsisi usein ulkomailla käydessään vaihtaa valuuttaa. Jos eurosta Suomessa tullaan jonain päivänä äänestämään, yli puolet puoltoäänistä tulee niiltä, joiden ei tarvitse aurinkorannalla käydessään vaihtaa valuuttaa. Finanssipolitiikasta ja tukipaketeista viis.

-i-

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/05/05/uskoo-ken-tahtoo-virallisesti-suomi-hyotyy-kriisista/20136377/170
Uskoo ken tahtoo: virallisesti Suomi hyötyy kriisistä

Suomen julkinen velka paisuu kaksinkertaiseksi ja budjettitalous kyntää uutta alijäämää minkä ehtii. Vienti tökkii ja vaihtotasekin vuotaa. Talous takkuaa ja työttömien suomalaisten määrä kasvaa kymmenien tuhansien vuosivauhtia. Mutta väliäkös vitsauksista – virallisesti "Suomi on hyötynyt kriisistä valtavasti".


Luulitko, että Suomenkin talous olisi saanut siipeensä ja heikentynyt viime vuosien velka- ja talouskriisin takia? Jos luulit, olit pahemman kerran väärässä – ainakin virallisesti.

Ihka uusi virallinen tulkinta on nimittäin täsmälleen päinvastainen: Suomi ei ole kärsinyt kriisistä tippaakaan, eikä rahaa ole palanut senttiäkään, vaan päin vastoin Suomi on "hyötynyt kriisistä valtavasti".

Tällainen kaikin puolin rohkaiseva ja suopea tulkinta kriisin vaikutuksista lienee yhtä kuin virallinen totuus, sillä sen on esittänyt valtion taloudenpidosta vastaava valtiovarainministeriö (VM).
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/05/02/vmn-virkamies-velkakriisi-ei-ole-vienyt-meilta-senttiakaan/20136336/12
Uutistoimisto Reuters välitti viime viikolla kansainvälisen yleisön tietoon ilosanoman, jonka mukaan kriisi on hyödyttänyt Suomea "valtavasti".
http://uk.reuters.com/article/2013/05/02/uk-eurozone-bailouts-idUKBRE9410C920130502
Paha vain, että virallinen totuus kriisin vaikutuksista ei pidä paikkaansa, vaan on pääosin puuta heinää tai suoranaista puppua.

Väitetyt hyödyt perustuvat tosiseikkoihin eivätkä näin ollen edusta suoranaista valehtelua, mutta silmien sulkeminen kriisin haittavaikutuksilta synnyttää valheellisen kokonaiskuvan.

Kriisistä enemmän haittaa kuin hyötyä

Suomen voi tulkita hyötyneen kriisistä vain sillä yksinkertaisella ehdolla, että kriisin vaikutuksista lasketaan ainoastaan hyödyt mutta kaikki haitat jätetään huomioimatta. Näin syntyy tarkoin räätälöity ilosanoma mutta ei totuudenmukaista kokonaiskuvaa.

Mutta jos hyötyjen lisäksi otetaan lukuun myös kriisistä koituneita haittoja, muuttuu kokonaiskuva tyystin toisenlaiseksi: Suomi on toistaiseksi selvinnyt kriisistä vähemmin vaurioin kuin varsinaiset kriisimaat, mutta kriisistä on silti koitunut Suomellekin merkittävästi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Suomen kansantalous yleisesti ja julkinen talous erityisesti ovat kärsineet kriisin takia erittäin vakavaa ja pitkäaikaista vahinkoa.

Kriisin pääosin vahingolliset vaikutukset Suomenkin talouteen ovat tarkalleen valtiovarainministeriön tiedossa, käyväthän ne vaikeuksitta ilmi ministeriön omista talouskatsauksista ja muista julkaisuista.

Ja elleivät VM:n talouskatsaukset riitä, lisää karua kertomaa kriisin pääosin ankeista vaikutuksista löytyy Tilastokeskuksen taloustilastoista. Sen sijaan kriisin Suomelle tuottamaa "valtavaa hyötyä" on etsittävä suurennuslasilla.

Kolme kriisiin liittyvää hyötyä

Tulkinta "valtavasta hyödystä" perustuu pääosin kolmeen yksittäiseen seikkaan, jotka kaikki ovat tosia. VM:n ilosanoma on toisin sanoen tosiasioiden vääristelyä mutta ei suoranaista valetta.

Suomen saama "valtava hyöty" kiteytyy kahteen valtion tilinpidon rahaerään ja valtion uudesta velkarahoituksesta maksaman markkinakoron muutokseen.

Ensimmäinen kriisin haittoja lieventävä tosiseikka on, että Suomen valtio on saanut korkotuloja Kreikan valtiolle myöntämistään hätälainoista. Viime vuoden loppuun mennessä valtio oli saanut näitä korkoja ja palkkioita hieman yli 50 miljoonaa euroa.

Toinen valtion taloutta hyödyttävä ja osin kriisiin perustuva rahaerä on valtion kassaan kilahtanut osuus Suomen Pankin viime vuoden voitosta. Valtio sai tätä osin euromaiden keskuspankkien kriisitoimista kertynyttä voittoa 227 miljoonaa euroa.

Kolmas valtion kriisistä saama "valtava hyöty" on se, että kriisin aikana Suomen valtion velkakirjojen markkinakorot ovat laskeneet historiallisen mataliksi. Valtio on toisin sanoen saanut markkinoilta tuoretta velkarahoitusta matalammalla korolla kuin ennen kriisiä.

Kaikki nämä kolme seikkaa ovat tosiseikkoja ja lisäksi ne ovat ympäröivästä todellisuudesta irrallaan tarkasteltuina suopeita. Mutta eivät ne silti muuta mustaa valkoiseksi.

Suomikin lainannut Kreikalle korkorahat

Kreikan valtion Suomelle ja muille eurovaltioille hätäluottojen korkoina maksamat miljoonat ovat peräisin Suomen ja muiden eurovaltioiden lainaamasta ja takaamasta tukirahoituksesta.

Tahtoo sanoa, että jokaisen korkoina Suomeen saadun miljoonan euron takia Kreikan valtiolle on lainattu kyseisten korkojen verran enemmän apurahaa. Kreikan valtiohan olisi ilman hätärahoitusta ollut maksukyvytön.

Suomen Kreikka-saataviin liittyvä luottoriski on kasvanut, Kreikan rahoitusasema on lisävelan verran heikentynyt, mutta toki Suomen valtion kassaan on tullut korkoja. Lisäksi Suomikin on korkojen saamisen jälkeen myöntänyt Kreikan hätäluottoihin mittavia huojennuksia. Saamatta jää kymmenien miljoonien eurojen korot.

Suomen Pankin voitot taas ovat kasvaneet esimerkiksi siitä hyvästä, että Suomen valtio ja muut Kreikkaa rahoittavat eurovaltiot ovat lainanneet Kreikalle euromaiden keskuspankin EKP:n Kreikka-sijoitusten verran lisää rahaa.

EKP oli ostanut suuren määrän Kreikan valtion velkakirjoja ennen kuin Kreikka ajautui viime keväänä velkajärjestelyyn. EKP vaati ja eurovaltiot rahoittivat EKP:n erivapauden velkasaneerauksesta. Näin EKP vältti kymmenien miljardien eurojen tappiot tavalla, joka osaltaan kasvatti Suomen valtion suoraa ja välillistä Kreikka-riskiä.

Toinen merkittävä EKP:n ja Suomen Pankin voittojen lähde ovat olleet kriisimaiden pankkien keskuspankkiluotot paikoin käytännössä arvottomia vakuuksia, kuten kriisivaltioiden takaamia kriisipankkien velkakirjoja, vastaan.

EKP:n suurimmillaan pitkälle yli tuhannen miljardin euron paisuneet kriisitoimet ovat olleet eurohistorian riskipitoisimpia, mutta toistaiseksi niistä on koitunut tuottoja eikä tappioita. Näin Suomen Pankki ja voittovarojen vastaanottajana myös Suomen valtio ovat saaneet osansa kriisin tuotoista.

Korko laskenut mutta korkomenot ennallaan

Suomen valtion velkakirjojen markkinakorot ovat kriisin kuluessa laskeneet paikoin jopa negatiivisiksi. Tämä tarkoittaa, että Suomi nauttii velkakirjamarkkinoilla vankkaa luottamusta ja valtio saa tuoretta velkarahoitusta erittäin matalalla korolla.
www.taloussanomat.fi/rahoitus/2013/05/02/nyt-saikky-sijoittaja-maksaa-lainatakseen-suomelle/20136360/12
Rahoituksesta maksettava nimelliskorko on kuitenkin vain yksi liikkuva osa valtion rahoitusaseman ja -kustannusten monimutkaisessa kokonaisuudessa. Toisin kuin pelkästä koron laskusta luulisi, valtion rahoituskustannukset eivät ole kriisin kuluessa keventyneet tippaakaan.

Valtion velkarahoituksestaan maksamat korkokustannukset ja muut rahoituskustannukset olivat ennen kriisin alkamista suurin piirtein kaksi miljardia euroa vuodessa. Ja ne olivat viime vuonna suurin piirtein kaksi miljardia euroa – niin kuin lienevät tänäkin vuonna.

Rahoituskustannukset ovat toisin sanoen pysyneet yhtä suurina kriisin alusta asti siitä huolimatta, että esimerkiksi valtion viisivuotisen velkakirjan markkinakorko on kriisin kuluessa laskenut vähän alle viidestä prosentista vähän alle puoleen prosenttiin.

Koron lasku on sinänsä ollut valtiolle hyödyksi, mutta käytännössä tuo hyöty on kokonaan kadonnut valtion velkamäärän räjähdysmäiseen kasvuun. Valtion velkaa on kasvattanut aivan sama kriisi, jonka hyötyjä koron lasku on.

Julkisen velan määrä pian tuplaantunut

Suomen valtion, kuntien, sosiaalirahastojen ja muiden niin sanottujen julkisyhteisöjen yhteenlaskettu niin sanottu Emu-velka oli suurin piirtein 60 miljardia euroa jokseenkin euroajan alusta kriisin alkamiseen asti.

Samaan aikaan talous kasvoi ripeästi, joten kokonaistuotannon ja velkamäärän suhdelukuna ilmaistava velkaisuusaste keveni nopeasti. Velkaa oli viime laman jälkeen nykyisten kriisimaiden tapaan yli 115 prosenttia mutta tämän kriisin alkuun mennessä enää 35 prosenttia kokonaistuotannon arvosta.

Sitten alkoi kriisi, ja Suomenkin julkinen velka alkoi paisua pullataikinan tavoin. Näin kävi automaattisesti, kun talous alkoi taantua ja työttömyys alkoi kasvaa, mitkä kumpikin supistavat julkisen talouden verotuloja mutta kasvattavat esimerkiksi työttömyydestä koituvia menoja.

Valtiovarainministeriön viime kuussa julkaiseman talouskatsauksen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvaa kriisin alkamisesta ensi vuoden loppuun mennessä noin 60 miljardista eurosta suunnilleen 120 miljardiin euroon eli kaksinkertaiseksi.
http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20130327Taloud/TK_kevaet2013_SUOMI_FINAALI.pdf
Suomen talouskasvu on niin ikään kriisin suorien ja epäsuorien haittavaikutusten takia olematonta tai parhaimmillaankin vaisua. Velkamäärä on kasvanut kriisin alusta asti nopeammin kuin talouden kokonaistuotanto, joten velkaisuuden suhdeluku on heikentynyt ja heikkenee vielä lisää.

Kriisi käänsi ylijäämät alijäämiksi

Suomen julkisyhteisöjen velkaisuusaste oli kriisin alkuhetkien aikaan noin 40 prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Se oli euromaiden matalimpia ja vuosia jatkuneen hyvän talouskasvun ansiota.

Parin lähivuoden kuluessa velkaisuusaste alkaa jo hätyytellä 60 prosentin rajaa, joka on Euroopan unionin (EU) talous- ja rahaliiton sopimusten mukaan kirjaimellisen ylivelkaisuuden raja.

Velkaa kertyy kaiken aikaa lisää, sillä julkisen talouden menot ovat suurempia kuin tulot. Velkaisuusaste taas heikkenee siksi, että velkamäärä kasvaa nopeammin kuin kokonaistuotanto.

Tilastokeskuksen tuore katsaus julkisyhteisöjen alijäämien ja velan kehityksestä kertoo kriisin haitallisista vaikutuksista.
http://www.tilastokeskus.fi/til/jali/2012/jali_2012_2013-03-28_tie_001_fi.html
Suomen julkinen talous oli ennen kriisin alkamista ainakin kymmenen vuotta yhtä soittoa ylijäämäistä. Tuloja kertyi toisin sanoen enemmän kuin menoihin hupeni rahaa. Näin rahaa kertyi esimerkiksi velkojen lyhentämiseen ja niin sanotun kestävyysvajeen keventämiseen.

Kriisin haitalliset talousvaikutukset, kuten työttömyyden kasvu, käänsivät julkisen talouden rahavirrat ja muuttivat ylijäämät alijäämiksi. Julkinen talous on toisin sanoen velkaantunut vuodesta 2009 lähtien.
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2013/03/tyti_2013_03_2013-04-23_tie_001_fi.html
Sama rahavirtojen kääntyminen koskee Suomen koko kansantaloutta, jonka niin sanottu vaihtotase on Suomen Pankin tilastojen mukaan heikentynyt kriisin alusta asti ja on nyt raskaasti miinuksella. Rahaa virtaa maasta ulos enemmän kuin sisään.
http://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/maksutase/Pages/tilastot_maksutase_ja_suorat_sijoitukset_maksutase_kauppa_ja_vaihtotase_chrt_fi.aspx
Mutta viis vitsauksista, kun virallisesti kriisi "hyödyttää Suomea valtavasti".

[Jericho]

Euro Can Grow to 25 States in Next Years in Finnish Scenario
http://www.bloomberg.com/news/2013-05-05/euro-can-grow-to-25-states-in-next-few-years-in-finnish-scenario.html

"The euro is irreversible in the sense that it's the most stable currency Europe has ever seen," Stubb, 45, said in an interview at his office in Helsinki on May 3. "I don't even contemplate the possibility of the euro breaking up in my lifetime. I see the euro including 24 to 25 member states within a few years."

[Tomi]

http://www.talouselama.fi/uutiset/euron+perustajiin+kuulunut+saksalaisministeri+vaatii+loppua+katastrofaaliselle+yhteisvaluutalle/a2183162

Saksan entinen valtiovarainministeri Oskar Lafontaine on vaatinut puheessaan euron hajottamista.

Lafontainen mukaan yhteisvaluutan hajottaminen mahdollistaisi sen, että Etelä-Euroopan talous voisi toipua. Nykylinja johtaa hänen mukaansa "katastrofiin".

Lafontaine sanoo Telegraph-lehden mukaan, että Saksan liittokansleri Angela Merkel joutuu kokemaan ikävän herätyksen, kun Etelä-Euroopan maat yhdistävät poliittisen voimansa ja pakottavat Saksan taipumaan muutokseen kriisinhoitopolitiikassa.

Merkki tästä nähtiin sunnuntaina, kun Ranskan valtiovarainministeri Pierre Moscovicin julisti säästökuurit päättyneeksi.

Lafontaine kuului 1990-luvulla euron perustajahahmoihin. Hän sanoo kannattavansa rahaliittoa mutta uskovansa, ettei se ole enää kestävä.
Aiheesta lisää

    Stubb visioi euron laajentumista - "vakain valuutta, jota Eurooppa on koskaan nähnyt" 08:15
http://www.talouselama.fi/uutiset/stubb+visioi+euron+laajentumista++vakain+valuutta+jota+eurooppa+on+koskaan+nahnyt/a2183167
"Toiveet siitä, että euron luominen pakottaisi kaikki osapuolet järkevään taloudelliseen käyttäytymiseen, olivat turhia", hän sanoo.

Kriisimaiden pakottaminen sisäiseen devalvaatioon on hänen mukaansa "katastrofi".

[starsailor]

Tuohan on ollut itsestään selvää jo alusta alkaen. Tätä nyt vain aletaan rummuttamaan, jotta se ei sitten tule kellekään yllätyksenä. Jos Suomi suostuisi lainojen leikkaukseen, joka tarkoittaa myös tappioita Suomelle takausten muodossa, niin sitten kansalaisille on kerrottava mitä Kreikkassa on ollaan konkreettisesti tehty. Eli, säästöt ja muut  toimet ja parannukset ettei vastaavaa tapahdu uudestaan Ei voi olla niin, että muutamassa vuodessa isot lainat katoavat ja maa saa palata vanhaan menoon. Ei ainakaan eurossa.

[ikuturso]

Eilen uutisissa: Italia ja Espanja vaativat EU:lta todellista pankkiunionia pikavauhtia.

Kun saavat vielä Ranskan mukaan ja Kreikka/Portugali peesaa, niin niillä alkaa olla niin paljon äänivaltaa, että Merkelkin pissii housuihinsa. South is gonna rise again...

-i-

[Bill Milton Hicks Friedman]

En usko tuohon pankkiunioniin kyllä pätkääkään.

Saksalainen on luonteeltaan niin pihi, että pankkiunioni etelän vetelien kanssa on poliittinen mahdottomuus. Hyvä kuitenkin, että huutelevat, niin vauhdittavat euron hajoamista.

[normi]

En usko tuohon pankkiunioniin kyllä pätkääkään.

Saksalainen on luonteeltaan niin pihi, että pankkiunioni etelän vetelien kanssa on poliittinen mahdottomuus. Hyvä kuitenkin, että huutelevat, niin vauhdittavat euron hajoamista.

Paitsi jos demarit ja virheet nousevat Saksassa valtaan, silloinhan he muuttavat politiikan suuntaa ja talouskuri höltyy...

[starsailor]

Paitsi jos demarit ja virheet nousevat Saksassa valtaan, silloinhan he muuttavat politiikan suuntaa ja talouskuri höltyy...

Saksalla kyse on kuitenkin loppukädessä rahasta. Saksa on talousmahti ja tuottaa hyödykkeitä, joita on halukas myymään vaikka velaksi näille etelän maille. Saksa tasapainoittelee sen kanssa, että velallinen menee konkurssiin tai pystyy ostamaan lisää hyödykkeitä. Jos Saksa katsoo, että näiden maiden kanssa voidaan mennä talousliittoon, niin taustalla on varmaan hyvät laskelmat, että liitto tuottaa enemmän vaurautta kuin vie sitä. Ehkä miettivät jotain siihen suuntaan, että otetaan kaikki irtoneva pois etelästä ja sitten jos näyttää pahalta, niin D-markka takaisin. Velat tietenkin menetetään suurelta osin, mutta kyllä niitä ollaan saatu jo kuitattua vuosien kuluessa ja samalla maan talous saanut pyöriä täydellä höyryllä. Lähinnä sellaiset maat kuten Suomi, joiden teollisuus ei ole kovin vahva, mutta kansalaiset kuuliaisesti maksavat veroja, joutuvat maksumiehiksi loppukädessä.

[törö]

En usko tuohon pankkiunioniin kyllä pätkääkään.

Saksalainen on luonteeltaan niin pihi, että pankkiunioni etelän vetelien kanssa on poliittinen mahdottomuus. Hyvä kuitenkin, että huutelevat, niin vauhdittavat euron hajoamista.

Saksalainen on ensisijaisesti ahne. Siksi se antaa hyvinä aikoina lainaa kaikille jotka viitsivät pyytää ja leikkii maailman mahtavinta talousmahtia.

Jossain vaiheessa tämä perseily aiheuttaa huonot ajat, jotka ovat sitten homojen, juutalaisien ja muiden pettureiden syytää.

Näin se on ollut ennen ja näin se on nytkin.

Niinpä pankkiunionin suosio Saksassa riippuu pitkälti siitä miten sitä markkinoidaan. Mouhoamalla jotain Saksan suuruudesta ja ilmaisen rahan tienaamisesta käännyttää hyvin suuren osan kansasta sen puolelle.

Sama lähestymistapa toimii Suomessakin, joten sitä on sitten luvassa.

[qwerty]

Hauskat kuvat vai Talouskriisi?
(http://media.cagle.com/78/2013/05/06/131290_600.jpg)

Piirtäjä ei ole tuttu. Niin tai näin. Tuo keltainen tähti on taidetta

[Possumi]

UKIP:n voitto on tuonut lisää euro-kriitikoita esiin - ja viesti on selvä - UK ulos EUsta:

mm. entinen Britannian talousministeri myöntää: "EU:sta eroamisen edut olisivat paljon haittoja suuremmat"

http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-22429790

[Jericho]

UKIP:n voitto on tuonut lisää euro-kriitikoita esiin - ja viesti on selvä - UK ulos EUsta:

mm. entinen Britannian talousministeri myöntää: "EU:sta eroamisen edut olisivat paljon haittoja suuremmat"

http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-22429790

Se on harmi, että näiden täytyy aina olla entisiä, ennen kuin voidaan myöntää realiteetit ja puhua totta.

[repo]

Italiasta ja Espanjasta pakenee koulutettuja sinkkuja Suomeen
Kreikasta tulee kokonaisia perheitä, Espanjasta ja Italiasta nuoria perheettömiä. Myös Portugalista muutto on kiihtynyt. Yhä harvemmalla tulijalla on siteitä Suomeen.

Välimeren kriisimaista tuli viime vuonna Suomeen kaikkien aikojen muuttajajoukko.

- Kun aiemmin tuli kreikkalainen mies suomalaisen vaimon kanssa, nykyään sekä mies että vaimo ovat kreikkalaisia, kertoo Suomen Helleenien puheenjohtaja Miltos Ioannidis.

Sama on huomattu italialais- ja espanjalaispiireissä. Muuttajat ovat entistä koulutetumpia, ilman aiempia yhteyksiä Suomeen.
http://yle.fi/uutiset/italiasta_ja_espanjasta_pakenee_koulutettuja_sinkkuja_suomeen/6629697

Koko juttu linkistä. Laitetaanpa tällekin uutiselle virallinen leima: "Suomi on hyötynyt kriisistä valtavasti"^TM.

[repo]

Mikä estäisi Latvian talouden nousua edelleen omalla valuutalla? Uutisen lopussa puhunut oligarkki sen sanoi. Kaikki on kiinni kansallisesta veropolitiikasta ja investoinneista.

Latvian euroon siirtymisen puolestapuhujat sanovat, että euro olisi investointien jatkumisen tae eli ymmärtääkseni halpaa rahaa velkaa olisi luvassa, mikä ei yllätä velkaunionissa mukana olevaa. Latvialaiset ovat kuitenkin sen valistuneita omasta "menestyksestään" finanssikriisissä, että he haluavat välttää jälleen kuplatalouden synnyn velkarahalla.

Jostain tarkemmin määrittelemättömästä syystä pidin oligarkin tekstityksessä käytetystä termistä tasapaino, olisikin mielenkiintoista, kun pystyisi ymmärtämään oligarkin sanat ilman tulkkia omia päätelmiä varten. Latvia olisi mielenkiintoinen kansallinen talousalue opin ja ymmärryksen kasvattamisen kannalta.

[TheJ]

Italiasta ja Espanjasta pakenee koulutettuja sinkkuja Suomeen
Kreikasta tulee kokonaisia perheitä, Espanjasta ja Italiasta nuoria perheettömiä. Myös Portugalista muutto on kiihtynyt. Yhä harvemmalla tulijalla on siteitä Suomeen.

Välimeren kriisimaista tuli viime vuonna Suomeen kaikkien aikojen muuttajajoukko.

- Kun aiemmin tuli kreikkalainen mies suomalaisen vaimon kanssa, nykyään sekä mies että vaimo ovat kreikkalaisia, kertoo Suomen Helleenien puheenjohtaja Miltos Ioannidis.

Sama on huomattu italialais- ja espanjalaispiireissä. Muuttajat ovat entistä koulutetumpia, ilman aiempia yhteyksiä Suomeen.
http://yle.fi/uutiset/italiasta_ja_espanjasta_pakenee_koulutettuja_sinkkuja_suomeen/6629697

Koko juttu linkistä. Laitetaanpa tällekin uutiselle virallinen leima: "Suomi on hyötynyt kriisistä valtavasti"^TM.

Kuinkakohan isoksi tällainen EU:n sisäinen muuttovyöry nousee ennen kuin rajat joudutaan pistämään kriisimaiden osalta kiinni. Hankaloittaa hieman Kreikan talouden tasapainottamista jos kansa nostaa kytkintä... kukas sitten maksaa velkavuoren pois?

Yhteisvaluutta ja EU luonnollisesti on nimenomaan tehty tällaisen "työn perässä muuton" (ts. taloudellisen pakolaisuuden) mahdollistamiseksi, ideana tietenkin globalistien mielestä se että työntekijöiden palkkojan on näin helpointa polkea.

Sivuvaikutuksena jos/kun talous romahtaa täysin (ks. Kreikka tänään ja Espanja/Italia kenties lähitulevaisuudessa), kansanvaellus on nopeasti sellainen että kellään ei ole kivaa...

[repo]

Hankaloittaa hieman Kreikan talouden tasapainottamista jos kansa nostaa kytkintä...

Latvian osalta tämä on todellisuutta - ja ilman euroa, tosin harjoitetut talousopit ovat olleet tuttua kuplatalouden jälkien siivousta, jossa veronmaksajat ja kansallinen talous ajetaan kuralle ja maksamaan kansainvälisen rahoituksen ottamat riskit.

Latvian talouskasvun osalta ihmisten poismuuton ongelmat  ovat uutisoitu lukuisasti. Tässä linkki Google-hakuun, joka listaa heti useita aihetta käsitteleviä juttuja useiden vuosien aikana.

Yhteisvaluutta ja EU luonnollisesti on nimenomaan tehty tällaisen "työn perässä muuton" (ts. taloudellisen pakolaisuuden) mahdollistamiseksi, ideana tietenkin globalistien mielestä se että työntekijöiden palkkojan on näin helpointa polkea.

Niin. Kai tämän voisi sanoa jotenkin toisin, jottei asia tihkuisi salaliittoilua. Josko asian sanoisi näin, sellainen järjestelmä kuin on sillä tekijät, näkijät, lobbarit ja sivustaseuraajat. Palkkatyön tarjonnan on oltava työnostajan näkökulmasta niukkaa, koska mm. verokiilana tunnettu ilmiö puristaa työnostajan osuutta alaspäin. Mutta varsinkin jälkimmäinen lause on huono ja liian abstrakti poliittiseen keskusteluun IMHO.

[ikuturso]

UKIP:n voitto on tuonut lisää euro-kriitikoita esiin - ja viesti on selvä - UK ulos EUsta:

mm. entinen Britannian talousministeri myöntää: "EU:sta eroamisen edut olisivat paljon haittoja suuremmat"

http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-22429790

Se on harmi, että näiden täytyy aina olla entisiä, ennen kuin voidaan myöntää realiteetit ja puhua totta.

Keitäs suomalaisia entisiä onkaan noussut totuuden torviksi? Vanhat kommunisti-Eskot ainakin. Väyrynen tietty puhuu totuuksia, mutta käyttää aina ajan_henki -filtteriä sen mukaan mihin luottamustehtävään kerää ääniä. -> Ja jos meneekin europarlamenttiin, niin siinä suhteessa ei ole ns. entinen - ainakaan vielä.

Olisi hieno eurokriittinen työ, jos joku keräisi näitä järkiinsä tulleita - tai viran/luottamustehtävän sananvapautta rajoittavista kahleista vapautuneita euroalueen poliitikoita listaksi, lähtisi verkostoimaan heitä ja kokoaisi jonkun "totuuden foorumin", jonka tuotoksia sitten netti ja media täyteen.

Tuollainen verkostoitunut foorumi myös suodattaisi yksittäisten katkeroituneiden toisinajattelijoiden tahalliset miinat tuosta keskustelusta pois.

-i-

[Ilkka Partanen]

Tällainen tuli vastaan. Ihan mielenkiintoinen kirja varmaankin ja avaa uudenlaisen näkökulman myös "rikastamisen" syihin ja taustavaikuttimiin.

Afrikan tähden EU

Ei se niin mennyt, että EU perustettiin turvaamaan Euroopan rauha. Toki sillä asiaa kauniisti perusteltiin, mutta oikeasti Ranska, Saksa ja kumppanit halusivat maailman mahdiksi ja Afrikan kaitsijaksi.

Sellaista pyhäinhäväistystä julistavat professorit Stefan Jonsson ja Peo Hansen kirjassa, joka on ilmestyvä Ruotsissa loppuvuodesta. Alkupaloja he tarjoilivat joulukuussa Dagens Nyheter -lehdessä, juuri kun EU:lle oli myönnetty rauhan nobel.

Että pitääkin vetää mokoma esiin nyt, kun valmistaudumme nostamaan lipun salkoon sen kunniaksi, että 9. toukokuuta 1950 Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esitti yhtenäisen Euroopan luomista nimenomaan rauhan ylläpitämiseksi.

Samaan aikaan 1946–54 Ranska kävi veristä siirtomaasotaa Indokiinassa, professorit kehtaavat muistuttaa. Euroopastahan tässä oli kyse eikä Vietnamista, Laosista ja Kambodzasta?

Ajatus yhtenäisestä Euroopasta versoi jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja vahvistui toisen maailmansodan jälkeen. Rauhaa parempaa perustetta ei sodan kauhujen jälkeen voinut olla.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin 1952. Euroopan yhdentymisen kohtalonpäivä on kuitenkin 6. marraskuuta 1956. Silloin Länsi-Saksan liittokansleri Conrad Adenauer ja Ranskan pääministeri Guy Mollet tapaavat Pariisissa.

Edellispäivänä Egypti on kansallistanut Suezin kanavan. Ranska, Britannia ja Israel aloittavat sodan. Saksan odotetaan ilmoittavan liittymisestä Ranskan rinnalle. Eurooppa on näyttävä mahtinsa.

Silloin Mollet saa puhelun Britannian pääministeriltä: Britannia luopuu sodasta USA:n vaatimuksesta. Waterloo!

Adenauer näkee tilaisuuden. Hän puhuu Molletin perustamaan entistä tiiviimpää Euroopan talousyhteisöä EEC:tä. Euroopan maat voivat vetää vertoja USA:lle ja Neuvostoliitolle vain yhdentymällä, hän perustelee.

"Eurooppa on sinun revanssisi", Adenauerin kerrotaan sanoneen Molletille.

Oikea syy yhdentymiseen oli valta ja kauppa, ruotsalaisprofessorit väittävät.

Toki rauha oli tärkeä. Sen takasivat Euroopassa kuitenkin jo amerikkalaiset ja Nato, jonka jäseniä kaikki yhteisön alkuperäiset kuusi maata olivat, Länsi-Saksa vuodesta 1955.

Monella Euroopan maalla on suurvallan historia. Toisen maailmansodan jälkeen USA ja Neuvostoliitto ajoivat kuitenkin kauas ohi. Samaan aikaan siirtomaat ensin Aasiassa ja sitten Afrikassa alkoivat kysellä oikeuksiaan ja itsenäisyyttä.

Ensin Eurooppa menetti Aasian. Mutta Afrikassa hiiliyhteisön maista Ranskalla, Belgialla ja Hollannilla oli siirtomaita.

Ensimmäisessä maailmansodassa siirtomaansa hävinneelle Saksalle oli tärkeää päästä mukaan Afrikan luonnonvaroja hyödyntämään. Hollanti taas oli irtautua koko yhdentymisestä, ettei sen valta siirtomaissa heikkenisi. Ranskalle oli tärkeää, että Euroopan vallan alta rimpuilevasta Afrikasta tulisi Euroopan yhteinen asia.

Ruotsalaisprofessorit käyttävät sellaisia sanoja kuin kolonialismi ja hyväksikäyttö. Eivät Euroopan yhdentäjät sellaisia tietenkään käyttäneet. He puhuivat Afrikan kehittämisestä ja huolenpidosta.

Kun Mollet vieraili 1957 Amerikassa, hän kehui: "Syntymässä on Eurafrikan laaja yhteisö, jossa teemme yhdessä työtä edistääksemme kehitystä, onnea ja demokratiaa Afrikassa."

Euroopan yhdentyminen oli rauhan turvaamisessa myöhässä alun alkaen. Eurooppa menetti rauhan turvaamisen ja aiempaa maailmanvaltaansa USA:lle.

Myös Eurafrikan yhdentämiseen tai Afrikan aitoon kehittämiseen Eurooppa heräsi liian myöhään. Jäi vain syntitaakka.

Euroopan yhteisön merkkimiehillä on Brysselissä nimikkorakennuksia. Jonsson ja Hansen nostavat heidän rinnalleen miehen, joka antoi potkun todelliselle yhdentymiselle. Gamal Abdel Nasser osoitti Suezin kanavan kansallistamisella Euroopan mahtimaille, etenkin Ranskalle, niiden heikkouden yksinään.

Samalla perusteella voisi miettiä Suomen EU-jäsenyyden vuosijuhlien vierasluetteloa. Jonkin verran jäsenyyden hakemiseen ja kansanäänestykseen vaikutti muuan Vladimir Zirinovski.

[Marko Parkkola]

Huraa Jykke! Huraa Jutta! Tästä on meille aivan käsittämätöntä hyötyä ja asiat ovat nyt hyvin Etelä-Euroopassa ja muuallakin.

Suomen budjetista 42 milj. Kreikalle

Ensi viikolla eduskunnassa kuulemme valtioneuvoston tiedonannon "väliaikaisen" tukimekanismin (ERVV) muutoksista.

Muutokset perustuvat Kreikalle viime marraskuussa ja Irlannille sekä Portugalille viime huhtikuussa annettuihin maksuaikojen pidennyksiin. Kreikalle maksuaikoja pidennettiin aina vuoteen 2058 asti. Joten allekirjoittanut on viimeisen maksuerän saapuessa jo haudattu, mutta eläessäni 98 vuotias. Pääministeri Katainen on 87 ja valtiovarainministeri Urpilainen 83
vuotta. No, tosiasiassa emmehän kukaan oikeasti odota, että Kreikka ikinä pystyy maksmaan velkojaan.

Se vaan tehdään näin, että ensin maksuaikoja pidennetään ja alennetaan korkoja. Seuraavaksi onkin tiedossa nimellisarvojen leikkaukset ja velkojen anteeksi anto. Kuin tilauksesta IMF muistutti taas tällä viikolla julkaisemassaan Kreikka-raportissa, että ilman velkajärjestelyä ei Kreikka tule velkataakastaan selviämään.

Osana tuota Kreikan lainaohjelman muutosta päätettiin, että EKP:n hallussa olevien Kreikan valtionvelkakirjojen tuotot annetaan Kreikalle. Eduskuntaan kohta tulevan, ensimmäisen lisätalousarvion momentin 28.01.69 otsikko on: Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle 41 880 000 euroa. Eli Suomen Pankki maksaa valtiolle osuuden EKP:n hallussa olevien Kreikka-papereiden tuotosta,  ja hallitus siirtää ne heti Kreikalle. Siis Suomen valtion budjetista Kreikalle.

Kuinkahan Viitasen Pia suuressa salissa tämänkin selittää. Jään jännityksellä odottamaan.

Hallituspuolueiden ykkösargumentti on ollut, etteivät ole lapioineet euroakaan Kreikkaan. Ainoastaan antaneet vain lainaa ja takauksia. Riihikuivaa kuitenkin on annettu tukimekanismin (EVM) kautta, mutta nyt lapioivat jo riihikuivaa rahaa vastikkeetta suoraan budjetistamme Kreikkaan. Olemme kantaneet EKP:n hallussa olevien Kreikan lainojen riskin, joten meille
kuuluu myös tuotto. Ja kaiken lisäksi tämä on vain ensimmäinen erä sillä EKP:n  allussa on edelleen miljardikaupalla Kreikan velkapapereita. Tulonsiirtounioni on konkreettisesti jo täällä.

http://budjetti.vm.fi/indox/tae//2013/valtiovarainministerionKanta_ltae1_2013.jsp

Vähän wanhempaa matskua.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan Suomi ei hyväksy Kreikan toiveita saada lisäaikaa säästöohjelmalleen.

Urpilaisen mukaan Suomi ei ole valmis pidentämään Kreikan säästöohjelmaa. Kreikan tuore hallitus on esittänyt kahta vuotta lisäaikaa säästöohjelmansa toteuttamiseen.

– Meillä on se käsitys, että lisäaika tarkoittaa lisää rahaa. Ja tämä on meille mahdotonta, Urpilainen sanoi Ylen uutisille.

And the world keeps turning.

[Tomi]

Soini kertoi eilen Hjalliksen kanssa -ohjelmassa eurokriisin ratkaisuvaihtoehtonsa. Oikeus hävitä sijoituksensa, kriisimaiden sijoittajat häviävät rahansa.
Kreikka, Kypros ja mahd. Portugali velkasaneeraukseen ja ulos eurosta, sitten vääriä päätöksiä tehneille päättäjille kenkää.
Tämän jälkeen ilmeisesti muut maat jatkaisivat eurossa ilman tukipaketteja (näin ainakin ymmärsin).

[repo]

Tästä on meille aivan käsittämätöntä hyötyä ja asiat ovat nyt hyvin

Itsepetoksen määrä suomalaisten keskuudessa on edelleen masentavan suuri, jos tämä MTV3:sen uutinen HS:n teettämästä gallupista vastaa todellisuutta, ja sanattomaksi se meinaa vetää, mikä on tietysti yksi kyselyn tilaajan/julkaisijan tarkoitus.

Gallup: Stubbista halutaan Kataisen seuraaja
Alexander Stubb (kok.) ja Eero Heinäluoma (sd.) ovat gallupkuninkaat puolueidensa seuraaviksi puheenjohtajiksi, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehden TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan yli kolmannes suomalaisista näkisi Jyrki Kataisen seuraajana mieluiten Stubbin. Kokoomuksen kannattajista Stubbia pitää parhaana vaihtoehtona yli puolet.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/05/1752717/gallup-stubbista-halutaan-kataisen-seuraaja

Koko juttu linkistä, lainauksen korostukset minulta.

Kyselyn tuloksen kokoomuslaisten keskuudessa voin vielä jotenkin ymmärtää, mutta surulliseksi sekin tekee. Eroni Kokoomuksesta tulee olemaan pysyvämpää laatua tämän perusteella.

Kaksi asiaa kyselyssä kuitenkin nostaa omia epäilyksiä kyselyn tuloksia kohtaan. Kyselyn on teettänyt HS ja kyselyyn on vastannut 1000 vastaajaa. HS:n taipumukset värittää tiedonvälitystään oman agendansa mukaan (EU on hyvä juttu, maksoi mitä maksoi, ja SDP uber alles) useat tunnustavat, minä mukaanlukien. Toisaalta foorumillakin on nimimerkkejä ja nimellisiä, jotka haluavat kieltää median agendat ja mahdollisuuden mielipidekyselyjen manipulointiin ja tehostaakseen omaa kantaansa ilmaisevat kantansa ivalla ja halveksunnalla vastakkaista mielipidettä kohtaan.

Miten tässä kyselyssä näkyy kyselyn tilaajan värikynä, on avoin kysymys. Mielenkiintoisia tietoja olisi kyselyn otanta ja vastausprosentti. Jotenkin suhtaudun pienellä varauksella kyselyn tulokseen "yli kolmannes suomalaisista" kannattaa Stubbia Kataisen seuraajaksi. 1000 vastauksen joukossa on jo merkitystä sillä vastaajien joukolla, joka halveksuu kyselyä ja vastaa kysymykseen ns. pilke silmäkulmassa ja, jos 1000 vastauksessa "suomalaisten kolmanneksessa" on vielä mukana Stubbia kannattavien "kokoomukskannattajien puolikas",  niin epäluotettavien vastausten merkitys on kohtalainen ja tulokset tai niiden tulkinta ja uutisointi kyseenalaisia.

Sitten on vielä kokonaan toinen kysymys, miten 1000 vastaajan joukosta voidaan johtaa päätelmät "kolmannes suomalaisista" ja "yli puolet kokoomuslaisista"? Tai siis toki näin voidaan tehdä, kuten on tehty, mutta miten johtopäätelmiin on tultu? Ehkä HS:n juttu valaisisi asiaa.

Edit: typoja.

[Marko Parkkola]

Itsekin näkisin Stubbin Kokoomuksen peräsimessä. Se olisi varsin normaali looginen jatkumo. Samalla jatkuisi Kokoomuksen tippuminen gallupeissa, sillä en usko millään Stubbin saavan samanalaista hurmiota päälle mitä Katainen jokunen vuosi sitten. Lisäksi Stubbin nousu puheenjohtajaksi kohtuullisen tuoreena nimenä olisi märkä rätti pitkän linjan kokoomuslaisten kasvoille, joka taas toisi valtavia sisäisiä paineita puolueelle.

Stubb voisi olla siis Suomen pelastus.

[RP]

karavaani kulkee:

Kreikan työttömyysprosentin kerrotaan nousseen helmikuussa 27 prosenttiin. Työttömistä suuri osa on nuoria, alle 25-vuotiaiden työttömyysaste nousi 64,2 prosenttiin.

Tammikuussa kokonaistyöttömyys oli 26,7 prosenttia, ja nuorisosta vailla työtä oli 59,3 prosenttia. Viime vuoden maaliskuussa nuoria työttömiä oli vielä selvästi vähemmän, 54,1 prosenttia.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/05/09/kreikan-nuorisotyottomyys-nousi-yli-60-prosentin/20136654/12