Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[Paawo]

^Sodat ovat kautta aikojen olleet luotettavimpia ja nopeimpia talouskasvun ja hyvinvoinnin luojia, voittajilleen.

Sodassa valtio käyttää äärimmäistä väkivaltaa ryöstääkseen vastapuolella kirjattuna olevaa valtiollista sekä yksityistä omaisuutta. Sodilla on aina yleensä sisä- ja talouspoliittiset syynsä ja aseet alkavat puhua siinä vaiheessa kun talouden pelikirjan keinot ja konstit on kokeiltu ja käytetty loppuun. Raaimmillaan sota voidaan nähdä luovana tuhona joka aina lopulta luo uusia edellytyksiä uudelle talouskasvulle.

Mikään talousjärjestelmä tai kulttuuri ei ole sen rauhaa rakastavampi tai sotaisampi kuin muut. Ei_aseelliset sodan keinot ja erilaiset sijaissotimiset käytetään aina ensin loppuun koska lopullisesta tuottavuudestaan huolimatta sota on aina myös aivan helvatin kallis sekä aloittajalleen riskialtis investointi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

ulle.

Mikään talousjärjestelmä tai kulttuuri ei ole sen rauhaa rakastavampi tai sotaisampi kuin muut. Ei_aseelliset sodan keinot ja erilaiset sijaissotimiset käytetään aina ensin loppuun koska lopullisesta tuottavuudestaan huolimatta sota on aina myös aivan helvatin kallis sekä aloittajalleen riskialtis investointi.

No tämä nyt ei pidä alkuunsakkaan paikkaa. Maailmasta löytyy ainakin yksi paskavaltio jossa sota on normaali tila. Sotimalla harva maa on rikastunut, mutta moni köyhtynyt.

[Emo]

ulle.

Mikään talousjärjestelmä tai kulttuuri ei ole sen rauhaa rakastavampi tai sotaisampi kuin muut. Ei_aseelliset sodan keinot ja erilaiset sijaissotimiset käytetään aina ensin loppuun koska lopullisesta tuottavuudestaan huolimatta sota on aina myös aivan helvatin kallis sekä aloittajalleen riskialtis investointi.

No tämä nyt ei pidä alkuunsakkaan paikkaa. Maailmasta löytyy ainakin yksi paskavaltio jossa sota on normaali tila. Sotimalla harva maa on rikastunut, mutta moni köyhtynyt.

Tummentamaani kohtaan totean, että maailman maista harva on ns. rikas maa. Ja rikkaat maat rikastuvat lisää myös sotimalla, läntinen suuri saatana ihan kärkiesimerkkinä tästä, mutta Euroopassakin näitä maita on.
Tälläkin hetkellä kieli pitkällä odotamme, että saisivat Ukrainan moukaroitua niin että päästäisiin jälleenrakentamaan Ukrainaa, eikä tosiaankaan mitään hyvän hyvyyttämme.

[ikuturso]

Joku voisi tuostakin miettiä. Alennukset "against your tax bill", eli kyse on kotitalousvähennystyyppisestä tuesta, mikä siis ei koske niitä, joilla ei ole veronmaksukykyä. Mielenkiintoinen tapa kohdistaa tukea hyvätuloisille.

Ja sitten oli tuo, että käteislaskut eivät kelpaa. Vain luottokortti- tai tilimaksu, missä voidaan ilmeisesti osoittaa maksaja suoraan laskussa tai tiliotteessa.

Toki kun kyseessä on mafiamaa, käteismaksajien tekeminen tukikelvottomaksi ei välttämättä liity NWO:hon ja Sorokseen vaan ihan vaan korruption ja suhmuroinnin estämiseen.

-i-

[Paawo]

Maailmasta löytyy ainakin yksi paskavaltio jossa sota on normaali tila. Sotimalla harva maa on rikastunut, mutta moni köyhtynyt.

Noita paskavaltioita on kymmeniä. Kyse ei ole siitä kuka rikastuu ja kuka köyhtyy vaan siitä että valta pysyy turvattuna. Joku kansanosa pysyy tyytyväisenä saadessaan mässäiltäväkseen ulkoa ryöstettyä mammonaa ja joku toinen kansanosa pysyy rauhallisena kun vaan saa kituuttaa jatkuvassa pelossa. Nuoret asekuntoiset miehet ovat hallitsijalle vaarallisin kansanosa, niille kannattaa aina ensimmäisenä keksiä jotain tekemistä. Niitä on myös aina ajettu paskastanien perukoilta siirtolaisiksi romahduttamaan imperiumeja.

[Shemeikka]

Björn Wahlroosin mielestä Ruotsin liittyminen euroon, olisi "todella huono idea".

Hänen mukaansa Ruotsi pärjää talouskriiseissä, koska sillä on oma valuutta, joka reagoi muuttuviin tilanteisiin.

Ruotsin Radion suomenkielinen Sisuradio, 42 sek.

https://sverigesradio.se/artikel/bjorn-wahlroos-sanoo-ei-eurolle

[JiM]

Maalaisjärjen marssi Brysseliin - "Direktiivejä ei tarvitse noudattaa!" | Kansakunnan TILA EU-jakso

https://youtu.be/doyQ_fr7zNc

[mmm]

Euroalueen kolmanneksi suurimmalla maalla Italialla on käsillään uudet kohtalonhetket, kun maan luottoluokituksia jälleen päivitetään marraskuussa.

"Tasomielessä ollaan taas kipupisteessä", sanoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich Markkinaraati-ohjelmassa. Markkinaraati keskusteli koroista ja uuden eurokriisin todennäköisyydestä.

Hän huomauttaa, että Italian vanhat ongelmat, heikko kasvu, rakenteelliset ongelmat ja korkea velkataso, eivät ole poistuneet mihinkään.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/italia-on-taas-kipupisteessa-kunnon-poliittinen-sekoilu-olisi-pahin-skenaario/878e447b-2f5a-4da2-b3c3-94656fbbb2b2

Kohta mennään taas, never stop the madness. Ainoa muuttuja lienee, millaisella hevonpaskalla tukipakettia myydään veronmaksajille seuraavalla kerralla.

e: quote tagi -> url tagiksi

[mmm]

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009970159.html

Nyt on kiire: Vakava varoitus uudesta finanssi­kriisistä

KORKEA velkaantuminen tässä maailmantilanteessa lisää todennäköisyyttä, että lähiaikoina puhkeaa laaja ja nopeasti syvenevä finanssikriisi.

Kiinnostaisi tietää, mitä täsmällisesti tarkoitetaan tällä maailmantilanteella. Onko kyse siitä fasismi-tai-vapaus -tilanteesta jota kohti ollaan ajautumassa kokoajan lähemmäs keskuspankkien ja fiat-rahan toimesta, vai jostain muusta "tilanteesta".

NYBERG ehdottaa, että kriisin lieventämiseksi olisi nyt laajasti hidastettava velkaantumista kehittyneissä maissa.

Miksi velka ei ole ongelma kehitysmaissa?

Velkaantumisen hidastuminen ei myöskään ole synonyymi velattomuudelle, ja korothan ne viime kädessä kaataa omasta mielestä parhaimmankin pikavippipelurin...ellei niitä maagisesti "anneta anteeksi".

NYBERG ehdottaa, että kriisin lieventämiseksi olisi nyt laajasti hidastettava velkaantumista kehittyneissä maissa. Hän uskoo, että mikäli tähän olisi mahdollisuus, on toiveita siitä, että yleisön kasvava pelko velkaantumisen kestämättömyydestä vähitellen laantuisi.

Keskuspankit fiat-rahoineen on tarkoittanut de facto elintason laskua jo pidemmän ajan.
Pidän varsin härskinä yrityksenä naamioida puhallus johonkin määrittelemättömään nykytilanteesen tai kylmään lokakuuhun, sillä ponzi-järjestelmän mekanismi on selvitetty ja selitetty ajat sitten. Minä en pelkää että minua kusetetaan, minä tiedän että minua kusetetaan, ja nykyisessä fiskaalisessa rahajärjestelmässä sitä "elintason laskua" voidaan aivan hyvin kutsua inflaatioksi. Nybergin teesi tuntuukin olevan, että ihmisten tulee köyhtyä jotta huijaus voi jatkua...ja miksi ei olisi.

Summailin tuossa jokin aika sitten omaa elämääni ja totesin, että huolimatta siitä että olen tehnyt töitä lähestulkoon koko aikuisikäni, ostovoimani on silti laskenut siitä mitä se oli 90-luvulla. Iso kiitos kuuluu tietty demareille, Suomen virkäläskille ja byrokraateille yleisesti, mutta jos "hyvinä aikoinakin" tulee jatkuvasti takkiin, onko sillä varsinaisesti mitään merkitystä millä nopeudella rahat nyt viedään. Edellinen tietenkin retorinen, koska sammakko ja pata, eli ilmeisesti on vaarana että ihmiset alkavat kyselemään kysymyksiä, joten tarvitaan puhuva pää. Ja näitä tulee takuuvarmasti lisää.

Ruukinmatruunakin blogasi n. 20v sitten, että X-sukupolvi tulee olemaan ensimmäinen vanhempiaan köyhempi sukupolvi(mihin ikinä sitten väitteensä tuolloin perustikaan), mutta väitteen paikkaansapitävyys on nykyään helposti todennettavissa.Mainittakoon, että ikävöin Matruunaa ajoittain vieläkin.

Lisäksi oletan, että kyse on heikkojen vellalisten selvitystilasta.

Nybergin mukaan myös kehittyneiden maiden vaihtoehdottomiksi määritellyt turvallisuus-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikat lisäävät resurssien kysyntää, mutta eivät niiden tarjontaa, "mikä alentaa kansalaisten elintasoa, tukee hintojen nousua ja aiheuttaa tyytymättömyyttä".

[syntax error]

 Sisäpoliittiset ja eri väestöryhmien väliset vastakkainasettelut näyttävät yleistyvän ja pahenevan useissa maissa. Inflaatio ja rahapolitiikan tiukennukset ovat jo aiheuttaneet keskuspankin erikoistoimia vaativia häiriöitä Yhdysvaltojen ja Britannian rahoitusmarkkinoilla.

Mahtavaa! Koska keskupankit ovat tehneet erikoistoimia jotka ovat aiheuttaneet inflaatiota ja häiriöitä, tarvitaan keskuspankkeja aiheuttamaan lisää inflaatiota ja häiriöitä... plus something something vastakkainasettelu ja keppihevonen.

[ApuaHommmaan]

Eurooppa on kyllä vammainen maanosa. Mahdollisuuksia luoda merkittävää talouskasvua olisi loputtomasti, mutta on valittu loputtoman perseilyn tie kommunismiin. Ymmärtämättä sitä, että en minä näe mahdollisuuksia sähkötekniikassa, mutta tarpeeksi hyvä alan edustaja näkee.

[VesaH]

Suomi lainasi Kreikalle noin 1,005 miljardia. Niiden piti olla menetettyä rahaa. Näin ainakin perussuomalaiset meitä valistivat. Mikäs on tilanne nyt noin 15 vuotta myöhemmin?

Kreikka on lyhentänyt lainaansa yhteensä 253 511 672 euroa.

Lainan saldo viime vuoden lopussa oli 752 066 977 euroa.

Korkotappiotakaan ei taida tulla, kun korot on sidottu 3 kuukauden euriboriin, joka kuten tiedämme on mukavasti noussut viimeaikoina.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Suomi lainasi Kreikalle noin 1,005 miljardia. Niiden piti olla menetettyä rahaa. Näin ainakin perussuomalaiset meitä valistivat. Mikäs on tilanne nyt noin 15 vuotta myöhemmin?

Kreikka on lyhentänyt lainaansa yhteensä 253 511 672 euroa.

Lainan saldo viime vuoden lopussa oli 752 066 977 euroa.

Korkotappiotakaan ei taida tulla, kun korot on sidottu 3 kuukauden euriboriin, joka kuten tiedämme on mukavasti noussut viimeaikoina.

Koronapaketin lainoista on tullut useamman miljardin verran tappiota. Tätä sinä et varmaan halua kertoa.

[JoKaGO]

Kreikka on lyhentänyt lainaansa yhteensä 253 511 672 euroa.

Tuolle on varmaankin joku lähde olemassa. Kertoisitko, tai vaikka laittaisit linkin?

Kiitos etukäteen!

[VesaH]

Kreikka on lyhentänyt lainaansa yhteensä 253 511 672 euroa.

Tuolle on varmaankin joku lähde olemassa. Kertoisitko, tai vaikka laittaisit linkin?

Kiitos etukäteen!

Kysyin sähköpostilla suoraan Valtiokonttorista. Lainan saldo on sieltä kerrottua.

Korkotappiot omaa arviointiani.

(Lisäys: Kun etsin googlaamalla tietoa Kreikan lainoista, löytyi tämä artikkeli, jossa kerrotaan että Kreikka oli aloittanut velkojensa maksun vuonna 2020. Haastateltavana Valtiokonttorin Teppo Koivisto. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/adc89a8a-7bf0-4033-9620-19eed6671e6c

Kun en löytänyt mistään tietoa, miten lainanmaksu on edistynyt sittemmin, kirjoitin suoraan Koivistolle ja kysyin.)

[JoKaGO]

Kreikka on lyhentänyt lainaansa yhteensä 253 511 672 euroa.

Tuolle on varmaankin joku lähde olemassa. Kertoisitko, tai vaikka laittaisit linkin?

Kiitos etukäteen!

Kysyin sähköpostilla suoraan Valtiokonttorista. Lainan saldo on sieltä kerrottua.

Korkotappiot omaa arviointiani.

(Lisäys: Kun etsin googlaamalla tietoa Kreikan lainoista, löytyi tämä artikkeli, jossa kerrotaan että Kreikka oli aloittanut velkojensa maksun vuonna 2020. Haastateltavana Valtiokonttorin Teppo Koivisto. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/adc89a8a-7bf0-4033-9620-19eed6671e6c

Kun en löytänyt mistään tietoa, miten lainanmaksu on edistynyt sittemmin, kirjoitin suoraan Koivistolle ja kysyin.)

Kyllähän tuo tieto yllätti. Muistelen, että joskus 2015 tienoilla Kreikka maksoi ensimmäisen maksupostin, jonka piti olla 15 M€, mutta maksoi vain 3 M€ tjsp. Eli positiivinen yllätys, että rahaa tulee takaisinkinpäin.

Mutta, enää puuttuu se tienaaminen ...

[Skeptikko]

France is heading for a financial crisis that could bring down the eurozone
https://www.telegraph.co.uk/business/2024/06/14/france-heading-for-financial-crisi-could-bring-down-euro/

With the yield on France's massive debts rising, and with equities crashing, Macron has lit the fuse on a eurozone debt crisis – and he won't be able to put it out.
...
True, French politics is often chaotic, and parties rise and fall. But this time around, it is the reaction of the financial markets – ordinarily detached from political shenanigans – that is most troubling. On Monday morning French bonds and equities tumbled, and they have carried on falling steadily ever since. The spread between French and German 10-year government bonds, the key measure of the country's risk, witnessed its biggest weekly spike since 2011, right at the start of the Greek crisis.
...
In reality, a French debt crisis has been simmering for years. Its credit rating has been downgraded twice in the last six months. The overall debt burden has soared to 112pc of GDP. It now ranks third in the world for total outstanding debt, behind only Japan and the United States, both far larger economies that also have their own currency.

It has not balanced the budget for 50 years, and even with the eurozone economy recovering from the pandemic, it is still running a deficit of 5.1pc of GDP this year, well ahead of its forecast level.
...
The National Rally that looks set to form the next government might be described as "far Right" but such claims are incompatible with its economic programme.
...
In the past, it has flirted with leaving the euro, a move that might benefit the economy in the long-term, but would be catastrophic for investors. Many analysts, plus the finance minister, are warning of a "Liz Truss moment", referring to the crisis in the bond markets that ultimately led to her departure from Downing Street in 2022. But it could be a lot worse than that.
...
One point is certain, however. There are no good outcomes. For far too long, France has been living more wildly beyond its means than Britain and many other European countries, building up massive debts to subsidise an economy where the state is too big, and welfare too generous.

The crunch point now looks as if it will arrive very soon. President Macron is igniting a fresh eurozone debt crisis, one that will rival – perhaps even surpass – the Greek chaos of 2011 and 2012.

[Roope]

https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20110352

EU tarvitsee investointeihin vuosittain lisää 750–800 miljardia euroa, arvioidaan tuoreessa raportissa.

EU tarvitsee rahaa muun muassa digitaalisiin investointeihin, vihreisiin hankkeisiin ja puolustukseen. Ilman investointeja EU jää jälkeen Kiinan ja Yhdysvaoltain kilpailukyvystä.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli tilannut raportin Euroopan keskuspankin entiseltä pääjohtajalta Mario Draghilta.

Draghin mukaan meidän on otettava valtavasti yhteistä velkaa, koska muuten köyhdymme (!). Jutussa esikuvana EU:n surkuhupaisa yhteisvelalla rahoitettu "elpymispaketti".

JOS EU haluaa vahvistaa puolustustaan, saavuttaa ilmastotavoitteensa ja pysyä mukana teknologisessa kilpailussa Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, sen täytyy lisätä massiivisesti investointeja näihin kohteisiin. Karkeasti tämä tarkoittaa vuotuisten investointien kasvattamista noin 800 miljardilla eurolla, mikä jättää varjoonsa jopa toisen maailmansodan jälkeisen Marshall-avun, jolla Yhdysvallat rahoitti Euroopan jälleenrakennusta.

Vaikka merkittävä osa investointeihin tarvittavista rahoista voi yhä tulla yksityiseltä sektorilta, myös huomattavia julkisia investointeja tarvitaan. Ne olisi järkevää rahoittaa yhteisesti, EU:n yhteisellä velalla.

Tämä on Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan Mario Draghin maanantaina julkaistun kilpailukykyraportin keskeisiä viestejä.

[...]

Vaikka historiallisesti investoinnit Euroopassa on rahoitettu pääosin yksityisesti, edessä olevat investointitarpeet ovat niin suuria, ettei se yksin riitä, Draghi arvioi. Lisäksi hän katsoo, että eurobondien luominen auttaisi merkittävästi kehittämään Euroopan pääomamarkkinoita, mikä puolestaan helpottaisi yksityisen rahoituksen haalimista Euroopassa.

"Mahdollistaakseen jäsenmaiden yhteiset investointihankkeet ja vauhdittaakseen pääomamarkkinoiden integraatiota EU:n pitäisi liikkua kohti yhteisten turvallisten velkakirjojen säännöllistä liikkeellelaskua", Draghi kirjoittaa raportissaan.

[...]

Yhteisvelka tai eurobondit ovat poliittisesti tulenarka kysymys. Koronapandemian keskellä EU-maat päättivät kuitenkin rahoittaa 800 miljardin euron elpymispaketin yhteisellä velalla.

Draghin mukaan tilanne ei ole nyt yhtä dramaattinen kuin koronapandemian keskellä, mutta Euroopan kilpailukyvyn heikkenemistä hän pitää hälyttävänä.

"Muuten meistä tulee joka vuosi köyhempiä. Eikö se ole hyvä syy toimia?"

[Roope]

^Massiivisen yhteisvelan lisäksi tai etenkin jos sellaista ei luoda, Eurooppaan tarvitaan välttämättä kehitysmaamaahanmuuttoa "työpanoksen" kasvattamiseksi. Muuten Eurooppa romahtaa ja kuolee, varoittaa Hesarin taloustoimittaja. Mutta "Hallitukset tuntuvat miltei kilpailevan keskenään siitä, mikä Euroopan maa onnistuu näyttäytymään ikävimmältä paikalta pakolaisille ja turvapaikanhakijoille."

Eurooppalaiset muistuttavat nyt entisajan ihmisiä, jotka vielä katastrofin partaallakin kiihdyttivät romahdusta

Eurooppalaiset ovat vastaamassa taloutensa heikkenemiseen moninkertaistamalla sitä jo hyvän aikaa näivettäneet voimat, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Samuli Niinivuo.

YHDYSVALTALAINEN evoluutiobiologi ja tietokirjailija Jared Diamond ruotii kirjassaan Romahdus (2005) syitä, jotka aiheuttivat ammoisina aikoina yhteiskuntien luhistumisen.

[...]

Diamondin tulkinnat esihistoriallisten pääsiäissaarelaisten ja keskiajan grönlantilaisten vaiheista ovat kiisteltyjä ja mahdollisesti virheellisiä. Hänen kuvaustaan ihmisistä, jotka vielä katastrofin partaallakin kiihdyttivät yhteiskuntiensa romahdusta, voi kuitenkin pitää varoittavana esimerkkinä nykyiselle Euroopalle.

Eurooppalaiset näyttävät olevan aiheuttamassa taloudelleen hieman saman kuin entisaikojen ihmiset elinympäristöilleen. Ja ei, tämä ei tarkoita, että eurooppalaiset olisivat ajamassa talouttaan romahdukseen. Mutta he tuntuvat olevan parhaillaan moninkertaistamassa ne voimat, jotka ovat jo hyvän aikaa näivettäneet Euroopan taloutta.

[...]

Väestön vanheneminen sen sijaan on Euroopan taloudelle paljon kokonaisvaltaisempi ongelma. Yhdysvallat voi vielä luottaa työvoiman saatavuuteen, kun taas Eurooppa on astumassa aikaan, jossa työssäkäyvien ja eläkkeellä olevien ihmisten suhdeluku laskee eikä työvoiman jatkuva nettokasvu enää tue bruttokansantuotteen kasvua.

Käytännössä siis eurooppalaisilla on vallitsevassa tilanteessa kaksi vaihtoehtoa, mikäli he mielivät kohentaa taloutensa kehitystä.

Joko he tarttuvat Draghin esittämään investointipakettiin tuottavuuskehityksen vahvistamiseksi. Tai sitten he laittavat toivonsa työpanoksen kasvuun sallimalla nykyistä vapaamman maahanmuuton Eurooppaan.

[...]

ENTÄPÄ vaihtoehdoista toinen?

Talouskasvua voi yrittää kiihdyttää myös työpanosta kasvattamalla. Draghi ennustaa työvoiman vähenevän Euroopassa vuosittain lähes kahdella miljoonalla työntekijällä vuoteen 2040 mennessä, koska eurooppalaisia jää enemmän eläkkeelle kuin tulee työmarkkinoille.

Eurooppa voisi siis vahvistaa työvoiman saatavuutta maahanmuuton kautta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta olevan eurooppalaisille politiikoille varteenotettava vaihtoehto.

Entistä useampi Euroopan valtio pyrkii tällä hetkellä ennemmin rajoittamaan kuin lisäämään maahanmuuttoa. Hallitukset tuntuvat miltei kilpailevan keskenään siitä, mikä Euroopan maa onnistuu näyttäytymään ikävimmältä paikalta pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.

YHTEISVELAN KAMMO ja maahanmuuttovastaisuus saavat eurooppalaiset näyttämään juuri sellaisilta tavoilleen orjallisilta entisaikojen ihmisiltä, joita Jared Diamond kuvaa Romahduksessa.

Siinä missä he vastasivat ekosysteemiensä heikkenemiseen moninkertaistamalla niiden rasittamisen, eurooppalaiset ovat vastamaassa taloutensa heikkenemiseen moninkertaistamalla sitä jo valmiiksi näivettävät voimat.

[...]

Eurooppalaisten onni on, että heillä on koko joukko asiantuntijoita neuvomassa, miten heidän kannattaisi tutkimuksesta nousevan tiedon perusteella varautua tulevaisuuteen. Tämä erottaa eurooppalaiset entisaikojen ihmisistä, joita kukaan ei ollut patistamassa muuttamaan tapojaan ekokatastrofin kynnyksellä.

Mutta kaikuvatko eurooppalaisten saamat neuvot nyt kokonaan kuuroille korville?

Helsingin Sanomat 22.10.2024

Pakolaiset ovat uusi Nokia 10.9.2015

[Roope]

Draghin mukaan meidän on otettava valtavasti yhteistä velkaa, koska muuten köyhdymme (!). Jutussa esikuvana EU:n surkuhupaisa yhteisvelalla rahoitettu "elpymispaketti".

Helsingin Sanomat myy uutta yhteisvelkaa nerokkaalla argumentilla, että eihän siitä ole pakko tehdä samanlaista fiaskoa kuin 700 miljardin euron "elpymispaketista". Mitäpä tuohon sanoisi.

Pääkirjoitus: Yhteisvelkaa ei kannata vastustaa aiemman hölmöilyn vuoksi

Euroopan unioni tulee ottamaan tulevaisuudessa jäsenmaiden yhteiseen piikkiin lisää velkaa. Jos ei ota, muutamat unionin ja koko Euroopan tulevaisuuden kannalta tärkeät hankkeet jäävät toteutumatta.

Tätä totuutta Suomessa on vaikea saada läpi, koska velkapopulismi elää politiikassa vahvana. Populismia kasvatetaan vanhentuneilla tilannekuvilla ja kansallisilla stereotypioilla. Niitä syötetään suomalaisille, joilla ei ole kovin suurta intoa perehtyä unionin toimintatapoihin ja toimintamahdollisuuksiin.

[...]

Yhteisvelasta käytävää keskustelua sotkee myös koronaviruspandemian vaurioita korjaamaan suunniteltu koronatukipaketti. Se perustui yhteiseen velkaan. Paketin rahaa on edelleen valtavasti käyttämättä.

Mikään ei pakota unionia tekemään uusista yhteisvelkaratkaisuista näin huonoja. Koronapaketti jaettiin jäsenmaille, ja ne saivat keksiä hyviä kohteita. Komission tehtävänä oli tarkistaa, että rahoitusohjelmat vastaavat paketin periaatteita. Syntyi sotkua, tuhlausta ja byrokratiaa.

Ei seuraavan velkaratkaisun tarvitse olla tällainen. Ei sitä kannata vastustaa viittaamalla vanhaan hölmöilyyn.

Ukrainan tukeminen ja jälleenrakentaminen vaatii valtavasti rahaa ja Euroopan koordinaatiota. Kauppasodat uhkaavat, ja Euroopan on kasattava itsensä tukemaan eurooppalaista vihreää siirtymää. Puolustusteollisuuskin olisi saatava koordinoidusti kasvamaan. Kaikki nämä hankkeet vahvistavat Eurooppaa ja ovat lopulta Suomenkin etu. Suomen kannattaa auttaa unionia rakentamaan fiksuja yhteisvelkapaketteja.

Helsingin Sanomat 22.12.2024

Jos kaivaisin "elpymispakettia" edeltävät Hesarin pääkirjoitukset, siellä varoitettaisiin luultavasti suunnilleen samoilla sanoilla ja äänenpainoilla populismista ja Euroopan tulevaisuudesta. Ei saa heiluttaa yhteistä venettä, kun me Suomessa sitä paitsi tienataan tällä, vaikka tyhmemmät eivät sitä vain vielä tajua. Kuinkas sitten kävikään?

Helsingin Sanomat: 700 miljardin elpymis­paketin rahojen valvonta on pettänyt, sanoo EU-tilin­tarkastajien suomalais­jäsen 10.10.2024

Mutta nyt kaikki siis olisi toisin, sanovat he, koska meihin (ja varsinkin Hesarin pääkirjoituksiin) voi luottaa.

Pääkirjoituksessa ei sitä mainita kuin ujona viittauksena "vihreään siirtymään", mutta niin aiempaa "elpymispakettia" kuin uutta yhteisvelkaakin on perusteltu myös suoraan ilmastonmuutoksen torjumisella (mm. Niinistön raportti), mikä osaltaan osoittaa, minkä laatuisia jauhoja yhteisvelan vaatijoilla on pussissa.

[JoKaGO]

Helsingin Sanomat myy uutta yhteisvelkaa nerokkaalla argumentilla, että eihän siitä ole pakko tehdä samanlaista fiaskoa kuin 700 miljardin euron "elpymispaketista".

Ostaisitko toisen käytetyn auton Seppo-Kalevilta, jos se ensimmäinen hyväksi vannottu olisikin osoittautunut ajokelvottomaksi romuksi, ja Seppo-Kalevi myöntäisi asian ja vannoisi, että ei hän toista kertaa pettäisi asiakasta niin härskisti?

https://www.youtube.com/watch?v=W7T-HITsDHo

[mmm]

Kannattaa myös muistaa, ettei tuo viimeisin, Italian  ikkunaremppa- ja tietyöraha ollut ensimmäinen tai ainoa yhteisrahoitusjärjestely. Natisevaa Euvostoliittoa on tuettu jo ainakin kahdesti aikaisemmin Kreikan takia, minkä takia "tällä kertaa kaikki on toisin" on vielä kertaluokkaa epäuskottavampi spinni.

[Roope2]

Mistä syystä yhteisvelka maistuu hunajaiselta joidenkin kansakuntien huulilla, kun taas toiset hakkaavat päätään seinään, kun heidän edustajansa nostavat vihreää lappua yhteisvelan myöntämisen puolesta?

Geeniperimä?

Auringonpistos?

Mahdollisuus rikastua (business-geenit)?

Kaikessa on mahdollisuus huijata (huijaus-geenit)?

Katollinen uskonto, joka antaa anteeksi kaiken?

Sosialistinen maailmankuva: Yheiskunta hoitaa, yksilön ei kannata murehtia?

Kun ei ole selkeitä pelisääntöjä, niin uskovat pärjäävansä loppukahinoissa?

Toiset elävät päivän kerrallaan ja toiset suunnittelevat tulevaisuuttaan?

Hölmöt uskovat periaatteeseen:"Sehän maksaa, joka tilaa!", kuten Rovaniemen markkinoilla oli laulun mukaan tapana?

...
...



PS

Missä luuraa tutkiva journalismi?

Kun EU fyrkkaa on menneisyydessä miljardeittain syydetty pankkien, valtioiden, ym. instanssien pelastamiseksi, niin tiedämmekö suvut, joiden housut olisivat palaneet, jos pelastusfyrkkaa ei olisi tullutkaan? Ja kuinka suuriksi olisi arvioitu rahasukujen tappiot ilman avustuksia?

[mmm]

Mistä syystä yhteisvelka maistuu hunajaiselta joidenkin kansakuntien huulilla, kun taas toiset hakkaavat päätään seinään, kun heidän edustajansa nostavat vihreää lappua yhteisvelan myöntämisen puolesta?

Veteläeurooppa tietää olevansa saamapuolella, joten olisiko ihan vain itsekkyys? Ei esim. espanjalaisella ja suomalaisella ole mitään ryhmäidentiteettiä joka estäisi kusettamasta edes sitä vähää, joten miksi ei.

Missä luuraa tutkiva journalismi?

Vähän kuin esikuvansa tapauksessa, en usko että Euvostoliiton itse itsensä nimittäneet vallanpitäjät ovat kauhean innostuneita ajatuksesta.

[ApuaHommmaan]

Euvostoliitto on näyttänyt sen, että se ei välttämättä edes torppaa täysin talouskasvua, vaikka sitä toki vimmaisesti yrittääkin.

Sen tekee oma äärieliittimme maassa, jossa mikkään ei koskaan kasva. Ikuinen lama.

[MinäVuan]

Euvostoliitto on näyttänyt sen, että se ei välttämättä edes torppaa täysin talouskasvua, vaikka sitä toki vimmaisesti yrittääkin.

Sen tekee oma äärieliittimme maassa, jossa mikkään ei koskaan kasva. Ikuinen lama.

Sulle se tarina vaan jatkuu ja jatkuu aiheesta 

Ise en koe Suomen ay-rikollisia eliitiksi.

[Pallopääkissa]

Tämä käy varmaan tähän ketjuun.
[tweet]1892841577426330040[/tweet]

Euron haitallisuudesta mainitessani eräs vastasi näin:

"Vrt 90luvun lama ja markan devalvointi. Itsemurhat kymmenkertaistu, perheet hajosi ja vanhempien ongelmat 10 kertaistuvat.   Mitä tästä voimme oppia???"

Vastasin seuraavasti:

Tunnet siis aiheesta konsensustarinan, joka ei ole totta. 

1) Lama johtui pitkälti yksityisen sektorin korkeasta velkatasosta, idänkaupan romahtamisesta ja markan kurssin kytkemisestä eurovaluutan odotushuoneeseen eli ecu-korivaluuttaan.  Saksojen yhdistyminen toteutettiin löysällä fiskaalipolitiikalla, mikä kiihdytti inflaatiota, ja Saksan keskuspankki nosti korkotason 10 prosenttiin. Muiden maiden oli nostettava korkotasonsa vähintään samalle tasolle, kun kiinteitä valuuttakursseja puolustettiin.   

Sama ysärikriisi oli siis eri muodoissa lähes kaikissa Euroopan maissa samanaikaisesti. Harva tajuaa, että kyseessä oli eurokriisi. Tämä on se kohta, missä sinua on kusetettu huolella, ja mistä sinun pitäisi olla vihainen. EU:n johto tajusi, että kriisissä yhteisvaluutan maine oli ryvettynyt, joten he vaihtoivat ecun nimeksi euron. Median tuella laajemmat joukot eivät tajunneet, että kyseessä oli siis eurokriisi, vaan puhuvat edelleen "markan kriisistä". 

2) Kaksinumeroiset korot olivat siis tietoisesti tehty valinta suomessa - jos markan kurssi olisi päästetty vapaasti kellumaan, korkeita korkoja ei olisi tarvittu. On itsestäänselvää, että vaikeassa kasarin kuplan jälkeen tulleessa taantumassa, johon vielä osuu idänkaupan romahdus samaan aikaan Suomelle, kaksinumeroiset korot olivat talouden kuolemansuudelma. 

3) Heti kun markka päästettiin lopulta kellumaan, korkotaso kääntyi laskuun, markka devalvoitui ja vienti alkoi vetämään.   

4) Itsemurhat eivät kymmenkertaistuneet. Itse asiassa itsemurhien huippulukema oli ennen ysärilamaa, ja itsemurhien määrä kääntyi laskuun. Tutkimustieto itsemurhista kertoo, että korkeasuhdanteiden aikana itsemurhataan enemmän, ja syvissä talousvaikeuksissa vähemmän.   

5) Eli viestissäsi oli ihan kaikki pielessä. koska asia on sinulle kertomasi perusteella tärkeä, enkä vähättele itsekin ne ajat nähneenä sinun ja vanhempiesi kokemuksia, sitä tärkeämpää olisi, että et tekisi asioista vääriä johtopäätöksiä. 

6) Kuulostaako yhtään tutulta - idänkauppa romahtaa, markan kurssi ei jousta suhdanteiden heiketessä, Euroopassa määräytyvä korkotaso on maamme suhdanteeseen nähden liian korkea.  Me olemme täsmälleen samassa tilanteessa täsmälleen samoissa ongelmissa. On absurdia, että tätä yhteyttä ei nähdä.

* * *

Mikäli oikeasti haluat tutustua aiheeseen, ja miksipä et haluaisi, kun sitä kommentoit, suosittelen Kianderin VATT-aikoina kirjoittamaa kirjaa 90-luvun lamasta:

https://doria.fi/handle/10024/148629

...ja 2010-eurokriisin osalta tätä EU-komission tekelettä, jossa naureskellaan euron perustamisesta varoittaneille amerikkalaisille ekonomisteille vain vuosi ennen eurokriisin käynnistymistä.

https://ec.europa.eu/economy_finance/publications/pages/publication_summary16343_en.htm

[Pallopääkissa]

[tweet]1895915893978210624[/tweet]

Lukusuositus. Nähdäkseni kaukaa viisaas, oikeaan osunut Ari Aaltosen teksti yhteisvaluutan ja Suomen näkymistä vuodelta 2013.

"Eurojärjestelmä itsessään ei tuo Suomelle rahataloudellista vakautta, vaan on jatkuva kriisien ja epävakauden lähde."

"Suomessa ollaan viimeisen puolen vuoden aikana herätty tähän ongelmaan, mutta mitään rakentavia keinoja tilanteen muuttamiseksi ei ole. Eurojärjestelmän osanaSuomi on lähtökohtaisesti osana epävakaata ja heikon kasvun talousaluetta, joka ei houkuttele investointeja."

"Osana euroaluetta Suomen talouden kehitys tulee todennäköisesti olemaan heikompaa kuin OECD-maissa keskimäärin, ja selvästi heikompaa kuin oman valuuttansa säilyttäneissä muissa pohjoismaissa. 1990-luvun alun kaltaista nopeaa romahdusta eikuitenkaan ole näköpiirissä, mutta hidas ja pitkäaikainen näivettyminen on näillä näkymin vaarana 2010-luvulla. Suomen tilanne on siis haavoittuvampi kuin halutaan myöntää."

https://dropbox.com/scl/fi/tt0orew50odhiy26q59k6/Strategiakatsaus-Talvi-2013-2.pdf?rlkey=csdvjd58lwjyk8ffl6o1tm812&st=8pk679q4&dl=0

[Echidna]

^^^Muistan kuinka 90-luvun devalvaatiot ja markan kellutus olivat onnen ja ilon päiviä. Työskentelin yhtiössä, joka valmisti pääosin suomalaisista raaka-aineista teknologiatuotetta vientiin. Alkoi kauppa käymään hyvinkin vauhdikkaasti. Toki oma tuontituotteiden ostovoima heikkeni, mutta en muista kummempia ongelmia telkkareiden, videoiden, tietokoneiden tms. hankinnassa.

Aika kultaa muistot, mutta kyllä tämä 17 vuoden stagnaatio hieman ahdistaa.