Euroopan talouskriisi (yhdistetty)

[jka]

Kreikka on vähentänyt 15.000 virkamiestä tänä vuonna. Kreikan julkisella sektorilla on edelleen 614.000 ihmistä töissä. Kreikan väkiluku 11 miljoonaa.

Kreikassa on siis julkisella sektorilla jo nyt vähemmän työntekijöitä kuin Suomella vaikka väkiluku on kaksinkertainen. Vaikka kreikkalaiset olisivatkin huonoja veronmaksajia niin Suomen veroaste voitaisiin puolittaa niin oltaisiin siltikin samassa tilanteessa Kreikan kanssa. Kreikalla ei ole varaa tällaiseen julkiseen sektoriin. Onneksi meillä on. Onhan ...

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ehkä Kreikkaa ei kannata potkia eurosta ulos, ennen kuin alkaa selvitä paljonko niiltä saadaan pumpattua öljyrahaa:
"Useat öljyasiantuntijat ovat arvelleet potentiaalisten öljyvarojen tuovan Kreikalle noin 300 miljardia dollaria 25 vuoden aikana. Öljyvaroilla maa kykenisi maksamaan lähes kaikki velkansa."

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/08/02/pian-selviaa-akkirikastuvatko-kreikkalaiset/201234793/12

Kreikka kykenee maksamaan velkansa jos korko alennetaan nollaan, tai alle markkinakorkojen.
Muuten ei pysty.

[Jääpää]

Meillä on kyllä talousneroja maan johdossa.

  "Viisas johtaja antaa kansalle erehdyksensä anteeksi"
Ikipresidentti Kat...eiku Brana Crncevic, RIP.

[kelloseppä]

"Viisas johtaja antaa kansalle erehdyksensä anteeksi"
Ikipresidentti Kat...eiku Brana Crncevic, RIP.

"Totuuden tietävät valehtelevat eniten" taitaa sopia tähän asiayhteyteen erinomaisesti etenkin tunnetulta "lastenkirjojen" kirjoittajalta.

[Tomi]

Oliko tämä täällä?
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=8413

Hans-Werner Sinn:in kuukauden vanha luento IFO-intituutin vuosikokouksessa oli mielenkiintoinen ja valaiseva kolme varttia. Herra piti aloituspuheen vuoron luentosarjassa 'Eurooppalainen rahaunioni'.

Blogikirjoitus: Juha Hämäläinen
24.7.2013, Verkkomedia.org



Saksalainen näkemys Euron ja Euroopan tulevaisuudesta!


Alaotsikoiksi herra Sinn nimesi viisi asiaa:

Rauhanprojekti Euro: Tästä aiheesta herra kertoo tulevan vain yksi kuva mieleen (kuva1) ja herra Sinn naureskellen kertoi ettei ole koskaan elämänsä aikana nähnyt niin paljon riitoja Euroopan sisällä, kuin Euro on kahdessakymmenessä vuodessa saanut aikaan.
(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/rauhanprojekti-Euro_0.jpg)


Kukaan ei voi väittää, että tämä rauhaprojekti olisi toiminut. Tämä on nähtävissä jo pelkästään työttömien määristä Euroopassa (kuva2). Tässä grafissa on pilkahdus paremmasta nähtävissä vain Irlannin käppyröissä!

(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/2_0.jpg)

Tätä kiistämätöntä kehitystä meille selitetään lupauksilla, että ensi vuonna asiat näyttävät paremmilta ja tulevaisuus näyttää hyvältä, jos katsoo riittävän pitkälle. Uskokaa ihmiset vain silmiänne!

Nuorisotyöttömyys on vielä parempi indikaattori rauhattomuuteen johtavan rauhaprojektin epäonnitumisesta (kuva3). Tämä grafi näyttää, että olemme paremmalla tiellä kohti parempaa.
(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/3_0.jpg)

,,Euron tulevaisuutta ei päätetä Brüsselissä, vaan kaduilla!" toteaa herra Sinn ja korostaa, että päättäjien valta murenee ja tulee vaihtumaan pikaisesti. Koko tilanne on katastrofi.

Herra Sinn lainaa Martin Wolfin sanoja: ,,Se joka pitää Euroa hyvänä asiana täytyy olla masokisti". Toiseksi esimerkiksi hera Sinn nimeää Hollannin pitkäaikaisen komissaarin Frits Bolkestein, joka suositteli Hollannille välitöntä eroa Eurosta.

Kriisin vaiheet: Mikä meni pieleen? (kuva 4)

(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/4_0.jpg)

Ensimmäinen virhe oli lainakupla etelä-Euroopassa. Lainaraha virtasi kaikkialle etelässä, niin valtiontalouteen, kuin yksityisille kuluttajille. Palkat nousivat yksityisillä ja julkisilla työntekijöillä ilman tulosta ja näillä rahoilla ostettiin saksalaisia autoja ja muita kulutushyödykkeitä. Lainat palasivat lainaajalle.

Irlannin ja Espanjan tapauksessa lainarahat virtasivat rakennustoimintaan, josta seurasi kupla. Näistä kahdesta herra Sinn nimeää tämän päivän pääongelmaksi Espanjan, jolla on yli 1000 miljardia ulkomaanvelkaa.

Vuoden 2007 Subrime-kriisi levisi Euroopaan ja pankit lopettivat markkinarahoituksen etelään samassa hetkessä. Kukaan ei uskaltanut tehdä mitään, vaikka yliluototetut maat ajautuivat kriisiin. Palkat olivat pilvissä, hinnat olivat pilvissä ja rahoittajat vetäytyivät. Tässä vaiheessa EKP (target) astui kuvaan ja laakerit kuumenivat. 80% koko Euro-alueen rahasta on kaadettu kriisimaihin.

Jo vuonna 2010 ratingyritykset julistivat kriisimaiden velkakirjat virattomiksi ja näin niitä ei saanut enää käyttää normaalissa kaupankäynnissä. Tämä ei EKP:tä häirinnyt, koska ylimääräiseksi painettuja rahoja käytettiin juuri näiden papereiden ostamiseen ja lainojen takauksina. Herra Sinn ei usko, että kukaan kriisimaista pystyy maksamaan velkojaan.

Kreikan paperit ovat tänään 20% oikeasta arvostaan. Herra Sinnin mielestä tässä tilanteessa EPKn olisi ollut parempi ostaa kriisimaiden lainapapereita suoraan markkinoilta, eikä pankkien kautta! Lisäksi kriisimaiden pankit olivat rahoittaneet valtioiden lisäksi myös yksityisiä henkilöitä ja yrityksiä ja olivat edelleenkin kriisissä.

EKP käytti kriisimaiden papereiden/pankkien tukemiseen 1 000 miljardia, vaikka omaa pääomaa 500 miljardia! Tämä tarkoittaa, että EKP on konkurssissa, jos kriisimaiden pankit menee konkurssiin. Tästä syystä EKP oli pakoitettu tukemaan EFSF/ESM kehitystä, joka lainoitti kriisimaita maksamaan EKPn hätälainat. Ilman tätä järjestelyä olisi kriisimaiden konkurssi imenyt mukaan myös EKPn.

Herra Sinn lieventää EKPn konkurssin pahaksi ongelmaksi, koska EPK voi painaa itse itselleen rahaa tarvittaessa.

Pankkiunioni on näistä syistä ainut realistinen vaihtoehto. Tähän olemme ajautuneet tänään. Näin on ajettu yhdestä ,,pakkotilanteesta" toiseen ja kolmanteen, nyt viimein kenties viimeiseen ,,pakkotilanteeseen". Viiden kuukauden rauha ja kriisi puhkeaa toisaalla toisessa muodossa ja näin olemme poliittisessa ,,pakkotilanne" kierteessä.

Tynnyri ilman pohjaa, tilanne jossa ei yksin kertaisesti ole vaihtoehtoa ja kukaan ei tiedä miten eteenpäin. Eurobondit, ovat yksi vaihtoehto, vaikka Merkel haluaisi sen välttää säilyttääkseen kasvonsa. Tynnyri ilman pohjaa (kuva 5), jossa esitellään tähän mennessä maksetut tuet.
(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/5_0.jpg)
- 1161 miljardia.

Tästä potista 790 miljardia on ylimääräistä ,,painorahaa" lainojen uudelleen lainoittamiseen. 123 miljardia valtionlainojen takaisin ostoon. Nämä paperit ovat ostaneet muut Euromaat (Suomikin Suomen pankin kautta) 207 miljardia Kreikalle, 56 miljardia Irlannille, 64 miljardia Portugalille, 41 miljardia Espanjalle ja 2 miljardia Kyprokselle.

EKPn johtokunta on tehnyt 790 miljardin edestä uudelleenluototuspäätöksiä. Tässä johtokunnassa jokainen Euromaa omaa yhden äänen! Lainat on annettu ilman takausta, koska jokainen maa takaa itsensä. Myönteisiin lainapäätöstä tukemaan tarvitaan vain kolmannes johtokunnasta ja yksin kriisimailla on kahdeksan kahdestakymmenestäkolmesta äänestä! (Suomelle on annettu paikka ytimestä? Ja onhan se kiva olla mukana päättämässä!) Näin kriisimailla on mahdollisuus painaa tarvitsemansa summat rahaa ilman muiden vastaväitteitä.

Herra Sinn pahoittelee, että koko Eurooppa on vajonnut näinkin syvälle, että argumentointi tehtään kirjanpitotempuilla. Herra Sinn väittää ettei tilanne voi muuttua voitoksi (kuva 6), jossa esitetään Kreikan saamat suorat helpotukset, koroissa yms.

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/6_0.jpg

Nämä ovat laskennallisesti 47,3 miljardia €, joista 13,8 miljardia on suoraan Saksan veronmaksajien kontolla. Herra Sinn kertoo, että pelkästään lainojen uudelleenjärjestelyistä kertyneet tappiot Saksalle ovat tähän mennessä 32 miljardia vuodessa menetettyjä korkoja. (Mitä tämä tekee Suomen Euro-avaimella suomalaisille? Tähän voi joku viisaampi vastata)

Jos laskemaan lisätään ,,Kreikan mallilla" (kuva 7) myös Espanja ja Italia saadaan käsitys odotettavista luvuista. Kreikka on saanut tähän mennessä 358 miljardia (185% BKT) (ja on edelleen velkaa 165% BKT!)

Samalla kaavalla Espanja tarvitsee 1.941 miljardia + Italian 2.897 miljardia tekee 4.838 miljardia!

(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/7_0.jpg)

Nämä summat siis tässä tapauksessa, jos (onnistunutta ja Suomessakin kovin kehuttua) Kreikan pelastuspakettia käytettäisiin näihin maihin. Jokainen varmasti ymmärtää ettei tämä ole mahdollista ja on ,,työsuhdepositiivistapolitiikkaa".

Auttaako apumme?

Kreikan tapauksessa on sekä vienti, että tuonti romahtanut kuva 8. Tämä tietysti on jollain tasolla parempi Kreikalle, koska viennin ja tuonnin epätasapaino on korjaantunut.
(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/8_0.jpg)


Kreikka tosin ei ole tärkeä, vaan Espanja, jota Regling on kehunut kuudentoista prosentin kasvun takia. Mitä tällä kasvulla on tarkoitettu, ei herra Sinn tiedä, mutta (kuva 9) kertoo totuuden.
(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/9_0.jpg)

(Kuva10) Näyttää todellisen efektiivisen vaihtokurssin eri maiden välillä suhteutettuna BKTllä.
(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-14215/kuvat/10_0.jpg)

Valuvika, joka loi pohjan koko kaaokselle. Lainoituksen helppous ja ,,jatkuvan nousun tie" loi mielikuvan rajattomuudesta. Kuitenkin (Kuva10) näyttää todellisen efektiivisen vaihtokurssin eri maiden välillä suhteutettuna BKTllä.

Käppyrät alkavat vuodesta -95 jatkuen Lehman-konkurssin kautta tulevaisuuteen. Goldman Sachs on tehnyt arvion mihin hintojen pitää pudota, kunnes kriisimaat saavuttavat taas kilpailukykynsä. Tämä arvio on esitetty katkoviivalla.

Tämä korjausliikkeen syvyys, vielä alkuasetelmaakin syvemmälle, johtuu lisäveloista, jotka maat ovat tehneet. Espanjan ja Portugalin on sukellettava syvimmälle, kun Kreikka taas on noussut, jopa keskellä kriisiä. Tämä johtuu kriisin aikana nousseiden hintojen ja palkkojen. Noususta esimerkkinä 25% korotus virkamiehille, keskellä kriisiä. (tästä voimme kiittää Papandreoun ,,on meillä rahaa!" lupauksia).

Listalta löytyy myös Ranska, joka on huolestuttavaa. Irlanti on todellisuudessa laskenut kulujaan ja lisää lasku ei ole sietämätön.

Käppyröistä näkee myös hienosti Saksan sisäisen devalvaation ja sen vaikutuksen tämän päivän tilanteeseen. Kun muut joutuvat laskemaan, tulisi Saksan nostaa hintojaan ja palkkojaan.

(miten on Suomen laita?) Tämä Saksalle odotetusta noususta riippuu muiden maiden kilpailukyvyn tavoittelun onnistuminen.

Taloudellisesti on yhdentekevää millä tasolla kukin liikkuu, koska Eurolla on kelluva kurssi ulospäin, jos kaikki devalvoivat tai revalvoivat se ei vaikuta mihinkään. Jännitys on alueemme sisällä.

Jos taas kriisimaiden sisäinen devalvaatio halutaan välttää on Saksan nostettava tasoaan 5,5% kymmenen vuoden tasolla.

Irlanti aloitti laskunsa kohti keskiarvoa jo ennen Lehman kriisiä ja oli ongelmiensa kanssa yksin ennen suuria pelastuspaketteja. Lehman kriisin jälkeen kaikki muut tulivat perässä yhtäaikaa. Irlannin ,,hevoskuuria" välttääkseen kriisimaat ottivat EKPn painokoneet käyttöön.

Tämä ,,painoralli" ei ollut muuta kuin ,,särkylääke" syövän kipujen poistamiseen.

Syövän poistoon on neljä mahdollisuutta:

Devalvaatio kriisimaissa. (Tästä toiminnasta on Kreikka hyvä esimerkki)

Tämä keino ajaa maan, sen yrittäjät ja kansan konkurssiin, koska kaulaansa myöten veloissa olevia ei voi vaatia leikkaamaan tulojaan puolella. Tämä leikkaus johtaa automaattisesti konkurssiin.

Tämä keino toimii vain Euro-eron jälkeen ja velkojen leikkausten yhteisvaikutuksesta.

Revalvaatio ,,ytimessä". Tähän ytimeen Sinn laskee vain Saksan, jonka kansa tulisi hurraten ottamaan vastaan korkeampia palkkoja ja helpompia lainoja. Tämä vaihoehto loukkaisi EKPn mandaattia inflaation tasaisena pitämisessä.

Euro-ero, joka jo keskustelu aiheena aiheuttaa suuren valuuttapaon ála Kypros.

Jätetään kaikki kuten on ja rahoitetaan tätä epäsuhtaa tulonsiirroilla. Tässä tapauksessa Saksan liittotasavalta saa uusia liittovaltioita. (jopa Suomen?) Vaihtoehdot ovat vähissä ja toinen toisiaan huonompia. Kenties jonkunlainen sekoitus hieman kaikkea.

- Painostaa kriisimaita, kivuista huolimatta, painamaan hintojaan.

- Saksan (ja ehkä Suomenkin) ongelma on luoda kysyntää saadakseen aikaan inflaatiota kotimarkkinoilla. Tämä ei vaan ole helppoa yhdessä pelastuspakettien kanssa.

- Erota hieman? Mahdollista?

- Tulonsiirrot! Näistäkään ei päästä yli eikä ympäri.
(http://blogs.telegraph.co.uk/finance/files/2011/09/euro_1805998c.jpg)
Perustavat reformit:

Mikä olisi parempi systeemi Euroopalle ? Mitä pitäisi tehdä ?

Tämä versio 1.0 Eurosta ei toimi. Euro ei voi tulla Dollarin kaltaiseksi, kunnes Eurooppa on yksi maa. Ja lisäksi Euro säännöt kieltää suoran tuen jäsenmailleen. Tämä ero dollariin on tehty tarkoituksella. Jos emme halua yhteistä Europpaa, siis yhtä maata, ei Eurolla ole tulevaisuutta.

Meidän ei tarvitse tulla takasin vaihteleviin tai kiinteisiin vaihtokursseihin. Bretton Woods vaihtokurssi systeemin ja Dollarin välissä on tilaa uudelle systeemille. Tämä uusi systeemi toimii vain jos siitä on mahdllista erota ja liittyä uudelleen tarpeen vaatiessa. Ero tulisi olla ohjelmoitu ja suoritettava sovittujen sääntöjen puitteissa, eikä kaaoksen keskellä, kuten nyt näyttää. Ja siitymäajan avulla pehmennetty. Lisäksi on järjestetävä sisäänkäynti mahdollista paluuta varten.

Toiseksi EKPn äänestyspainot ja säännöt on muutettava vastaamaan painoarvoja Euro-unionissa. EKPn valtuuksia tulee rajoittaa. Se ei saa jakaa rahaa juuri niille maille, joilla korkotaso on käynyt sietämättömäksi. Näitä ,,hätälainoja" ei jaa myöskään FED USAssa. Näin sen tulisi olla myös meillä Euroopassa, mutta meillä ei ole demokratiaa, koska halusimme pitää itsenäisyytemme. Tästä syystä perustettiin EKPn johtokunta, joka tekee mitä haluaa, ilman demokraattista kontrollia.

Kuten jo tuli todettua kolmannes äänistä riittää painokoneen käynnistämiseen. Tämä kolmannes on kriisimailla ja he voivat painaa rahaa lainatakseen sitä mielensä mukaan. Kahden kolmanneksen enemmistöä tämän pysäyttämiseksi ei ole olemassa.

Kolmanneksi Target-velkojen lyhennykset on saatava pakolliseksi. Nämäkin velat ovat ,,oikeita" lainoja, jotka ovat EKPn taseissa näkyvissä.

Neljänneksi yhtenäinen valvonta ja konkurssiohjeistus pankeille. (Ei ESM-rahaa pankeille, ei yhteisille Fondseille ja EKP ei saisi olla pukkina kaalimaan vartiajana.) Tästä esimerkkinä Sinn käyttää Kyprosta.

Sinn kertoo, ettei Kyprosta voitu pelastaa, kuten Kreikkaa, koska pelastuspaketti ei mennyt parlamentin läpi sosialistien vastustaessa sitä. Sinnin mielestä Kyproksen malli on oikea tie, koska pankin velkojien pelastaminen veronmaksajien rahoilla ei ole suotavaa. Veronmaksajat eivät ole riittävän rikkaita maksamaan jopa 9 000 miljardiin nousevia vaatimuksia.

Viidenneksi on luotava konkurssisäännöt valtioille. Systeemi voi olla stabiili vain jos konkurssikin on laskettu mukaan. Yrityksen säännöillä mahdolliseksi tehty konkurssi on rahatalouden kulmakivi. Tämä siitä syystä, että lainoittajille mahdolliseksi tehty sijoituksen menettäminen, saa lainoittajat ajattelemaan alusta alkaen lainojen oikeaa tasoa. Tällä mahdollisuudella voidaan estää kuplat ja liikavelkaantuminen. Konkurssisäännöt turvaavat kansoja ja maita, koska konkurssissa ei kärsi velallinen vaan velkoja. Tämä on kääntöpouli tämän päivän systeemistä.

Tämä riski tietysti tarkoittaa korkeampia korkoja, mutta estää talouden ylikuumenemisen kriisimaiden tapaan.

Kuudenneksi, etäinen kohde on Euroopan yhdysvallat, mutta ensin yhteiset sotavoimat ja fiskalunioni. Tämä mitä Eurooppa nyt kokeilee ei tule toimimaan. Ensin rahalla ja avustuksilla emme pääse alkua pidemmälle. Tällä tyylillä siirrämme pääasiaa sivuun ja juoksemme ongelmiin.

"Me kaikki saksalaisina olemme toivoneet ja haaveilleet Euroopan yhdysvalloista ja meidän ei tulisi luopua tästä haaveesta, mutta meidän tulisi tehdä se tavalla, joka toimii."

Juha Hämäläinen

[Kraken]

Espanjan työttömyys kääntyi laskuun

Madrid. Espanjan työttömyysaste on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.

Kausivaihteluista tasoitetut tilastot eivät ole osoittaneet edes työttömyyden kasvun pysähtymistä, vain "odotettua parempaa". Espanjassa on kesällä turistikausi.

Tässä vähän perusteellisempi uutinen tilanteesta: http://www.businessinsider.com/spains-unemployment-rate-falls-to-263-2013-7

[Tunkki]

Englantilainen talouslehti Money week käy läpi UK:n taloutta ja varoittaa että velanotto kohta aikaansaa romauksen.

http://pro.moneyweek.com/myk-eob-tpr123/EMYKP757/

[ikuturso]

Englantilainen talouslehti Money week käy läpi UK:n taloutta ja varoittaa että velanotto kohta aikaansaa romauksen.

http://pro.moneyweek.com/myk-eob-tpr123/EMYKP757/

Joo. Syyllistyn nyt cross-postaukseen, koska kukaan talousketjun seuraajista ei paviaanipusuketjusta tätä bongaa (siellä puhuttiin twitteristä)...

Isokallio pari päivää takaperin jälkiviisaissa:
Toimittaja: no mitä mieltä britannian prinssiuutisesta?
Isokallio: Tää on justiin tätä. Britanniasta tulee kaksi suurta uutista ja vain prinssi saa palstatilaa täällä. Samaan aikaan Cameron julkaisee kuusi ensimmäistä tutkimusta EU:n vaikutuksesta britannialle. Ottakaa nyt hyvät ihmiset Cameronista mallia. Cameron on luvannut järjestää kansanäänestyksen EU:sta ja sitä ennen tehdä 32 selvitystä EU:n merkityksestä britannialle. Ja mitä tekee meidän eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alex Stubb? se TWIITTAA!

-i-

[Ilkka Partanen]

Ruotsin tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maan bruttokansantuote supistui huhti-kesäkuussa 0,1 prosenttia tammi-maaliskuusta. Ekonomistit olivat uutistoimisto Bloombergin kyselyssä ennakoineet samansuuruista kasvua.

Verrattuna viime vuoden huhti-kesäkuuhun kansantuote kasvoi 0,6 prosenttia, kun odotuksissa oli 1,0 prosentin kasvu.

Tammi-maaliskuussa bruttokansantuote oli vielä 0,6 prosentin kasvussa vuosineljännesvertailussa. Vuosikasvu oli 1,7 prosenttia.

– Vaikka kasvu notkahtikin toisella neljänneksellä, odotuksena on, että toisella vuosipuoliskolla vauhti on jo parempaa,Société Généralen ekonomisti Anatoli Annenkov sanoo uutistoimisto Bloombergille.

Ruotsin vienti supistui huhti-kesäkuussa 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityinen kulutuskin väheni hieman. Investoinnit olivat sen sijaan pienessä kasvussa.

Nordea ennusti kesäkuussa, että Ruotsin talouskasvu piristyy tänä vuonna 1,5 prosenttiin viime vuoden 0,7 prosentista. Ensi vuonna kasvu olisi jo 2,5 prosenttia.

Valtiovarainministeri Anders Borg on sanonut aiemmin. että hallituksen on jatkettava talouden elvytystoimia ensi vuonna kysynnän virkistämiseksi.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/07/30/nyt-yskahti-ruotsikin-talous-kaantyi-laskuun/201310551/12

Ruotsissa sama meininki kuin Suomessakin, monelta osin, vaikkei euroon kuulukaan. En oikein tiedä mitä tästä pitäisi ajatella vai pitäisikö tässä vaiheessa vielä välttää tekemästä johtopäätöksiä.

[sivullinen.]

Euron suurimpien maiden, Ranskan ja Saksan, välisestä kauppasodan alusta ei ole vielä suuremmin puhuttu. Näiden molempien maiden yksi suurimmista teollisuuden aloista on autoteollisuus. Saksalaiset valmistajat ovat päässeet niskanpäälle, joten Ranskassa on alettu hakea tukea poliittisin keinoin.

Ranskan tuesta omille autotehtaille ja sähköautoille on kerrottu ennen. Nyt on uutisoitu miten uusien mersujen käyttöönotto on Ranskassa kokonaan estetty. Syynä on vanhan ilmastointilaitteennesteen r134an käyttö. EU direktiivin mukaan kaikissa uusissa malleissa pitää käyttää matalampaa "ilmastonmuutospotentiaalia" - GWP global warming potential - omaavaa ainetta - ja direktiivi koskee kaikkia EU maita. Vain yksi on sellaiseksi kelpuutettu: r1234yf. Sitä taas tehdään ainoastaan yhdessä DuPontin tehtaassa Kiinassa - toistaiseksi. Ranskalainen Arkema on kuitenkin nyt avaamassa omaa tehdastaan. Arkema on Total yhtiöstä erotettu "Ranskan nesteoil". Jos ainoaksi sallituksi aineeksi jää sen valmiste, on se aika hurja valtti. Saksan autoteollisuus ei voi jäädä katselemaan sivusta tilanteen kehittymistä.

http://www.ammattiautot.fi/uutiset/uusi-ymparistoystavallinen-r1234yf-kylmaaine-ja-sen-huoltolaitteet/

[skrabb]

Kreikan lainojen leikkaukset lähenevät
Kreikan kestämätöntä velkataakkaa leikataan todennäköisesti Saksan vaalien jälkeen
--------------------------------------------------------------------------------
Karoliina LiimatainenHS

Kreikka päätti EU:n luvalla alentaa ravintolaruokien arvonlisäveroa 23 prosentista 13 prosenttiin turistikauden ajaksi. Kreikan turismin liikevaihto kohosi vuoden alkupuoliskolla lähes 40 prosenttia vuoden 2012 romahduksesta.

Eko­no­mis­tit ja Kan­sain­vä­li­nen va­luut­ta­ra­has­to ovat kal­lis­tu­neet Krei­kan lai­no­jen leik­kauk­sen kan­nal­le.

Krei­kal­la on edes­sään vel­ka­sa­nee­raus. Kan­sain­vä­li­nen va­luut­ta­ra­has­to IMF ke­hot­ti eu­ro­mai­ta va­rau­tu­maan Kreik­ka-tap­pioi­hin kes­ki­viik­ko­na jul­kais­tus­sa ra­por­tis­saan. Krii­si­mai­ta val­vo­van troi­kan kak­si muu­ta osa­puol­ta, Eu­roo­pan kes­kus­pank­ki ja Eu­roo­pan ko­mis­sio, suh­tau­tu­vat lai­no­jen leik­kaa­mi­seen nih­keäs­ti.

Dans­ke Ban­kin eko­no­mis­ti Juhana Brotherus us­koo, et­tä Krei­kan lai­na­kuor­maa jou­du­taan ke­ven­tä­mään.
"Vel­ka­suh­de on kes­tä­mät­tö­mäl­lä ta­sol­la. Tu­ki­pa­ke­teis­ta pää­tet­täes­sä tar­koi­tuk­se­na oli, et­tä Kreik­ka pys­tyi­si ra­hoi­tus­erät saa­tuaan pa­laa­maan mark­ki­noil­le. Odo­tuk­set osoit­tau­tui­vat yliop­ti­mis­ti­sik­si."

Fi­nans­si­kon­ser­ni Ci­tig­rou­pin pää­eko­no­mis­ti Willem Buiter ra­vis­te­li eu­ro­po­lii­tik­ko­ja Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa kes­ki­viik­ko­na. Hä­nen mu­kaan­sa yli­vel­kaan­tu­nei­den mai­den lai­no­ja tu­lee lei­ka­ta tai ne pi­tää "i­kuis­taa". Lai­nan ikuis­ta­mi­nen tar­koit­taa, et­tä ta­kai­sin­mak­su­päi­väs­tä luo­vu­taan.

OP-Poh­jo­lan pää­eko­no­mis­ti Reijo Heiskanen ei us­ko ni­mi­kik­kai­luun.
"I­kuis­ta­mi­nen ei tee Krei­kas­ta yk­si­tyi­sil­le si­joit­ta­jil­le hou­kut­te­le­vaa koh­det­ta. Krei­kan vel­ka­suh­de oli­si yhä 150–200 pro­sen­tin hai­ta­ris­sa. Vain jul­ki­sen ta­lou­den ai­to ta­sa­pai­not­ta­mi­nen ja po­liit­ti­nen va­kaus tuo­vat Kreik­kaan kas­vua."

Kreik­ka on eden­nyt jul­ki­sen ta­lou­ten­sa kor­jaa­mi­ses­sa, jos­kin hi­taas­ti.

Nel­jän tär­keim­män kreik­ka­lais­pan­kin pää­omit­ta­mi­nen on jo saa­tet­tu lop­puun.

Kor­ko­ku­luis­ta put­sat­tu­na Krei­kan bud­je­tin ali­jää­mä oli Eu­ros­ta­tin mu­kaan vuon­na 2009 pe­rä­ti 10,6 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta (bkt).
Vii­me vuon­na lu­ku ku­tis­tui 1,8 pro­sent­tiin, mut­ta lai­no­jen kor­ko­ku­lu­jen kans­sa las­ket­tu­na ali­jää­mää oli yhä kym­me­ni­sen pro­sent­tia.

"Kiis­tat­ta Krei­kas­sa on teh­ty töi­tä. Eu­ro­krii­si ei ole kui­ten­kaan pelk­kää ta­lout­ta, vaan myös po­li­tiik­kaa. Ly­hyel­lä ai­ka­vä­lil­lä us­kon Krei­kan py­sy­vän eu­ros­sa", Brot­he­rus sa­noo.

Hän ar­vioi, et­tä Krei­kan vel­ko­ja höy­lä­tään alen­ta­mal­la kor­ko­vaa­ti­muk­sia ja pi­den­tä­mäl­lä mak­suai­kaa.
"En­sin an­ne­taan kak­si vuot­ta li­säai­kaa, ja sit­ten se ve­nyy­kin vii­teen. Vaik­ka lai­nan pää­omaa ei lei­kat­tai­si, inf­laa­tio pie­nen­tää au­to­maat­ti­ses­ti lai­nan reaa­liar­voa."

Troi­kan ke­sä- ja hei­nä­kuun vi­sii­tit Kreik­kaan pal­jas­ti­vat uu­sia on­gel­mia.
Pää­eko­no­mis­ti Heis­ka­nen kri­ti­soi troi­kan Kreik­ka-lin­jaa liian lep­suk­si. "El­vy­tyk­ses­tä ei Krei­kan ta­pauk­ses­sa oli­si apua, kos­ka on­gel­mat ovat kroo­ni­sia, ei­vät­kä suh­dan­ne­luon­toi­sia."

Sak­san val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Wolfgang Schäuble sa­noi vii­kon­lop­pu­na sak­sa­lais­leh­ti Bil­din haas­tat­te­lus­sa, et­tä Krei­kan lai­no­ja ei enää lei­ka­ta. Schäub­le on liit­to­kans­le­ri Angela Merkelin ta­paan kris­til­lis­de­mok­raat­ti.
Val­ta­puo­lue val­mis­tau­tuu par­hail­laan Sak­san liit­to­päi­vä­vaa­lei­hin, jot­ka pi­de­tään 22. syys­kuu­ta.

Eko­no­mis­tit us­ko­vat vel­ka­sa­nee­rauk­sen rat­kea­van vas­ta vaa­lien jäl­keen.
"En­nen Sak­san vaa­le­ja Krei­kan vel­koi­hin ei tul­la kos­ke­maan. Vel­ka­taak­ka lei­ka­taan alim­mil­laan 120 pro­sent­tiin bkt:s­ta. Po­liit­ti­sia mah­dol­li­suuk­sia suu­rem­paan leik­kauk­seen ei ole, kos­ka osal­la lai­noit­ta­jis­ta , ku­ten Ita­lial­la, on erit­täin kor­kea vel­ka­suh­de", Heis­ka­nen sa­noo.

Jos Suo­mi suos­tuu mui­den eu­ro­mai­den kans­sa lai­na­pää­oman leik­kaa­mi­seen tai mak­su­jen lyk­kää­mi­seen, niin kut­su­tut Kreik­ka-va­kuu­det vaa­ran­tu­vat. Heis­ka­nen ei vie­lä huo­les­tu. "En­sim­mäi­se­nä tu­li­lin­jal­la ovat Krei­kan kah­den­vä­li­set lai­nat. Va­kuu­det kos­ke­vat Suo­men ta­kauk­sia Eu­roo­pan ra­hoi­tus­va­kaus­vä­li­neen myön­tä­mis­tä lai­nae­ris­tä."

Tausta
Kreikka tarpoo kriisissä

Vararikon partaalle ajautuneen Kreikan ensimmäinen, 110 miljardin euron tukipaketti myönnettiin keväällä 2010. Maan velkoja leikattiin reilulla sadalla miljardilla eurolla maaliskuussa 2012. Samalla hyväksyttiin Kreikan toinen, 130 miljardin euron tukipaketti.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#02082013/talous/Kreikan+lainojen+leikkaukset+l%C3%A4henev%C3%A4t/a1375328294502

[ikuturso]

Olen sitä mieltä, että jos Kreikan lainoja leikataan, jälkipolville tulee jättää joku muistutus, miten kansa kuohitsee itse itsensä, pyytää EU-noitatohtoria korjaamaan, mutta lopulta asian peruuttamattomuus myönnetään.

Ehdotan, että muistoksi tästä episodista Kreikan lippua lyhennetään samassa suhteessa, kuin Kreikan lainojakin.

-i-

[Jääpää]

Hieno idea. Herkuttelen jo tulevaisuuden olympiadien selostuksella:
" Ja nyt kohoaa salkoon ylväästi liehuen Kreikan lippu..narut."

[Kuli]

^^^Itselleni ei ainakaan ole ollut missään vaiheessa epäselvää, että Kreikan lainataakkaa tullaan leikkaamaan. Juju onkin ollut lähinnä siinä, että se tapahtuu vasta sitten, kun vaikutusvaltaisimmat yksityispankit ovat saaneet saatavansa ja lainat on muutettu "tukipaketeiksi" ja rahat otettu Eurooppalaisten veronmaksajien taskuista. Olemme todistamassa historian räikeintä kaduntallaajan perseeseennussimisperformanssia, joka lyö laudalta röyhkeydessään ja laajuudessaan kaikki aiemmat historian petokset. Tämä kyseinen lopputulema tulee yllätyksenä ainoastaan Vesa Puttosen(luotin poliitikkojen sanaan...) tyyppisille järjen jättiläisille, kuten nyt esimerkiksi sdp:n ja mm. kokoomuksen äänestäjille, mutta eritoten se(haircut) tulee olemaan yllätys meidän täti tiukalle. Eniten tässä asiassa ottaa päähän se voimattomuuden tunne, mikä huolimatta demokraattisesta vaikuttamisen(hah)  mahdollisuudesta tulee, vaikka itse äänestikin sitä ainoata puoluetta, joka järjettömyyteen mukaan lähtöä(tukipaketti pelleily) vastusti. Niin ja tietenkin se, että typeristä äänestyspäätöksistä joutuvat maksamaan myös fasadiin syyttömät osapuolet eli kaikki mutta eritoten yhteiskunnan heikko-osaisimmat.

[törö]

Ehkä Kreikkaa ei kannata potkia eurosta ulos, ennen kuin alkaa selvitä paljonko niiltä saadaan pumpattua öljyrahaa:
"Useat öljyasiantuntijat ovat arvelleet potentiaalisten öljyvarojen tuovan Kreikalle noin 300 miljardia dollaria 25 vuoden aikana. Öljyvaroilla maa kykenisi maksamaan lähes kaikki velkansa."

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/08/02/pian-selviaa-akkirikastuvatko-kreikkalaiset/201234793/12

Kreikka kykenee maksamaan velkansa jos korko alennetaan nollaan, tai alle markkinakorkojen.
Muuten ei pysty.

Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan takaisin ilman suurta negatiivista korkoa, koska muodollisilla säästöillä ja leikkauksilla on onnistuttu vain hidastamaan menojen kasvamista ja verojen keräämisen tehostaminen on ollut samanlaista teatteria.

Jorgokset syövät yhä paljon enemmän kuin tienaavat ja se johtaa vääjämättä maksukyvyttömyyteen.

[Markkanen]

Kas tässä Saksalainen versio EU maista. Toisia kupataan.

http://www.youtube.com/watch?v=w1G-9WUgptY

[Tomi]

http://www.hs.fi/talous/IMFn+p%C3%A4%C3%A4johtaja+Kreikalle+tarjotaan+lis%C3%A4%C3%A4+velkahelpotuksia/a1375580298313

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Eurooppa sitoutuu tarjoamaan Kreikalle lisää velkahelpotuksia, kirjoittaa kreikkalainen Kathimerini-sanomalehti verkkosivuillaan.

Lagarde uskoo velkahelpotusten olevan mahdollisia, jos Kreikka noudattaa pelastuspakettinsa ehtoja.

"Uskon, että euromaat harkitsevat jatkotoimia ja sitoutuvat niihin varmistaakseen sen, että Kreikan velkatasoa saadaan laskettua vuoteen 2020 ja 2022 mennessä huomattavasti, Lagarde sanoi toimittajille Washingtonissa.

IMF on yksi kolmesta lainanantajasta yhdessä Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin kanssa. Kolmikko pyrkii huolehtimaan, että Kreikalle myönnetty 240 miljardin euron tukipaketti nostaa maan velkakriisistä.

Viime viikolla julkaistussa raportissa IMF kertoi, että Kreikan tukipaketista uupuu vielä noin 11 miljardia euroa. Samassa raportissa IMF muistutti Euroopan viranomaisia siitä, että ne ovat sitoutuneet leikkaamaan Kreikan velkatasoa 124 prosenttiin Kreikan bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Leikkauksia tulee IMF:n mukaan tehdä jo ensi vuonna.

Euromaiden valtiovarainministereiden muodostama euroryhmä sopi viime vuonna velkaleikkauksista ja laina-ajan pidennyksistä.

IMF:n pääjohtajan Lagarden puheet ovat kuitenkin ristiriidassa syyskuisiin vaaleihin valmistautuvan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viimeaikaisten puheiden kanssa.

Merkel on viime viikkojen aikana useasti todennut, ettei Kreikan velkojen uusiin alaskirjauksiin enää suostuta. Saksan oppositio on syyttänyt Merkeliä todennäköisesti edessä olevien velkaleikkausten piilottelusta.

Minusta faktat ovat selviä, että Kreikan velat ovat niin suuria, että sen eurotaivalta ei kannata pitkittää. Parempi kertarysäys (joka olisi pitänyt tehdä jo 2010 alussa), kuin ikuinen kiduttaminen mitä nyt ollaan tekemässä.
Jos näin olisi tehty 2010 alussa, niin ehkäpä eurokriisi olisi jo nyt ohi ja euro terveemmällä pohjalla, jos sääntörikkurit olisi erotettu välittömästi, kun rikkomus selviää (siinä tapauksessa Kreikka ja ehkäpä jokin muu maa olisi pitänyt erottaa).

Kreikka voidaan pitää euroalueessa vain ja ainoastaan maksamalla sinne rahaa jatkuvasti ja paljon. He eivät tule koskaan maksamassaan velkojaan, se fakta vain on hyväksyttävä ja ei pidä lainata senttiäkään enempää heille. Jos se tarkoittaa eurosta ulos heittämistä, niin se vaan on hyväksyttävä. Kreikka ei saa nykyistä talouttaan kasvuun kiduttamalla itseään eurovaluutassa. Pitkällä aikavälillä se pärjää paremmin euron ulkopuolella.
Jos vastuuttomasti talouttaan hoidellut persaukinen kaverisi pyytää sinulta lainaa, niin annatko sinä hänelle lainaa??

[Suomi2050]

http://yle.fi/uutiset/kreikan_tyottomyysprosentti_uuteen_ennatykseen/6768598

Kreikan työttömyysprosentti uuteen ennätykseen

Kreikan työttömyysluvut synkkenevät yhä. Toukokuussa työttömyysprosentti oli 27,6.

Kreikan työttömyysprosentti nousi toukokuussa ennätyskorkealle. Työttömänä oli 27,6 prosenttia työvoimasta, kun vuotta aiemmin työttömyysaste oli vielä 23,8.

Huhtikuusta toukokuuhun työttömyys kasvoi kuudella prosentin kymmenyksellä.

Kaikkein rajuimmin työttömyys koettelee kreikkalaisia nuoria. 15 - 24-vuotiaista työnhakijoista 64,9 prosenttia oli työttömänä.

Talousjärjestö OECD on ennustanut Kreikan työttömyysprosentin nousevan ensi vuonna 28 prosenttiin.

Talouskriisissä oleva Kreikka on riippuvainen kansainvälisten rahoittajien tuesta. Saadakseen tukea Kreikan on täytynyt tehdä rajuja säästötoimia. Veroja on korotettu ja palkkoja sekä eläkkeitä pienennetty.

Kreikan syvä talouslama on jatkunut kuusi vuotta. 

[veikko1980]

IS tänpäivän lööppi oli jotenkin ''Suomi Portugalin tiellä'' 

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

http://yle.fi/uutiset/kreikan_tyottomyysprosentti_uuteen_ennatykseen/6768598

Kreikan työttömyysprosentti uuteen ennätykseen

Kreikan työttömyysluvut synkkenevät yhä. Toukokuussa työttömyysprosentti oli 27,6.

Kreikan työttömyysprosentti nousi toukokuussa ennätyskorkealle. Työttömänä oli 27,6 prosenttia työvoimasta, kun vuotta aiemmin työttömyysaste oli vielä 23,8.

Huhtikuusta toukokuuhun työttömyys kasvoi kuudella prosentin kymmenyksellä.

Kaikkein rajuimmin työttömyys koettelee kreikkalaisia nuoria. 15 - 24-vuotiaista työnhakijoista 64,9 prosenttia oli työttömänä.

Talousjärjestö OECD on ennustanut Kreikan työttömyysprosentin nousevan ensi vuonna 28 prosenttiin.

Talouskriisissä oleva Kreikka on riippuvainen kansainvälisten rahoittajien tuesta. Saadakseen tukea Kreikan on täytynyt tehdä rajuja säästötoimia. Veroja on korotettu ja palkkoja sekä eläkkeitä pienennetty.

Kreikan syvä talouslama on jatkunut kuusi vuotta. 

Talouselämässä on hieman enemmän lukuja
http://www.talouselama.fi/uutiset/taas+uusi+tyottomyysennatys+kreikassa++keskiluokkakin+tarvitsee+jo+ruokaapua/a2197538

Näistä kun laskee työttömyysprossan niin se on pikemminkin 50% tietämillä kuin alle 30%

[Mato]

Sanokaa niille kreikkalaisille, että tunnelin päässä on jo valoa näkyvissä, eikä ole kysymys junasta. Kysykää vaikka EU-eliitiltä. Kohta kaikki krekut on töissä, ja kaikilla on kivaa. Tai sitte ei.

Toisaalta, jos Kreikka olisi ottanut vuonna 2010 dragman käyttöön, niin Kreikka olisi jo hyvässä nosteessa taloutensa puolesta. Euroopan pankit olisivat kärsineet vähän kolhuja, mutta EKP:n antelias käsi olisi torjunut Lehman brothers II:n. Tietenkin muutama muukin valtio olisi saattanut liueta paikalta, siis eurosta, ja euron arvo olisi melko lailla suurempi tällä hetkellä. Suomen tilanne eurossa olisi nyt niin tukala, että olisi pakko irrottautua ja päästää markka kellumaan.

Tuossa skenaariossa Suomen pitäisi lähteä heti, kun jokin velkamaa lähtee, sillä euro tulisi vahvistumaan ja Suomi hirttyisi siihen.

- Mato

[skrabb]

perjantaina 9.8.2013
Lyhyesti
--------------------------------------------------------------------------------
Suomen pankin Kreikka-tuotot annetaan Kreikkaan

Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön bud­jet­ti­esi­tyk­ses­tä nä­kyy, et­tä Suo­men val­tion on mää­rä mak­saa Krei­kal­le en­si vuon­na 35 mil­joo­naa eu­roa Suo­men pan­kin Kreik­ka-vel­ka­kir­jois­ta saa­mia tuot­to­ja.

Suo­men pank­ki kan­taa tä­ten Krei­kan vel­ka­kir­jois­taan luot­to­ris­kin, mut­ta mah­dol­li­set tuo­tot an­ne­taan ta­kai­sin Kreik­kaan.

Eu­ro­maat so­pi­vat nii­den kes­kus­pank­ke­ja kos­ke­vas­ta jär­jes­te­lys­tä vii­me mar­ras­kuus­sa. Sen on mää­rä jat­kua vuo­sia eteen­päin.

Kreik­ka-tuo­tot koos­tu­vat toi­saal­ta kor­ko­tuo­tois­ta ja toi­saal­ta sii­tä, et­tä vel­ka­kir­jo­ja on os­tet­tu jäl­ki­mark­ki­noil­ta pie­nem­mäl­lä hin­nal­la kuin mi­tä Kreik­ka ve­lan erään­tyes­sä vel­ka­kir­jan hal­ti­jal­le mak­saa.

http://www.hs.fi/paivanlehti/#09082013/talous/Lyhyesti/ar1375932985488?a=0

Hei, me tienataan tällä!!!

[starsailor]

Nyt on enää kysymys, koska ja miten Kreikan velat annetaan anteeksi ja missä määrin. Mielenkiintoisin kysymys on se, että mitä Kreikalle ja Eurolle tapahtuu sen jälkeen. Voiko Kreikka jatkaa eurossa ja avata lainahanat uudestaan ns. puhtaalta pöydältä, jos velat menevät kaikkien euromaiden tappioksi, vai tehdäänkö kunnon haircut, jonka jälkeen Kreikka voi rampautuneena jatkaa rahaliitossa, mutta on edelleenkin löysässä hirressä. Kreikan uloslaitolla olisi mielestäni rahaliiton tuhoava vaikutus, koska se antaisi ymmärtää ettei velkaantumista katsota loppuun asti. Tällöin ongelmissa olevat maat Portugali, Espanja, Italia ja ehkä Ranska joutuisivat markkinavoimien spekulaatioiden piiriin ja kehä olisi valmis. Euro voi olla historiaa jo tämän vuoden lopussa!

[IMMane]

Iso ongelma: Tänne Kreikan rahat katoavat, lähes puolet yrityksistä kärähti


Veronkierto on edelleen paha ongelma Kreikassa, selvisi hiljattain tehdyissä maanlaajuisissa pistotarkastuksissa. Tarkastetuista yrityksistä lähes joka toinen huijasi jollakin tavalla verottajaa.

Veronkiertoa vastaan on kampanjoitu maassa pitkään, mutta se ei ole poistanut ongelmaa.

Maan talousministeriö kertoi perjantaina, että heinä- ja elokuun taitteessa kahden viikon aikana tarkastettiin 1465 yritystä. Näistä 731 huijasi verottajaa jollakin tavalla.

Eniten huijaamista, jopa 85 prosentissa tarkastetuista yrityksistä, esiintyi Evian ja Skyrosin saarilla.

Myös suosituissa turistikohteissa, kuten Kreetalla, yrityksistä yli puolet kärähti jonkinlaisesta verovilpistä.

Työttömyysaste Kreikassa oli kesäkuussa yli 26 prosenttia. Maan pitäisi jatkaa edelleen julkisen sektorin laajoja leikkauksia.

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194831343666/artikkeli/iso+ongelma+tanne+kreikan+rahat+katoavat+lahes+puolet+yrityksista+karahti.html

-

Onneksi tämä toiminta rajoittuu kreikkaan. Ajatelkaa jos sitä harrastettaisiin muuallakin niin suuri osa maailman rahasta olisi veroketkujen tileillä.

[Shemeikka]

Bundesbank povaa Kreikalle kolmatta tukipakettia, Merkel torjuu väitteet. Ketähän uskoisi?

Bundesbank pitää uutta hätälainapakettia erittäin todennäköisenä.
Saksan valtiovarainministeriölle ja IMF:lle tehdyssä raportissa Bundesbank arvioi, että nykyisiin pelastuspaketteihin liittyy "todella korkeita" riskejä. Kreikkaa luotottava troikka myönsi Kreikalle tuoreimman lainaerän viime kuussa, mutta keskuspankki kuvaa lainaerän myöntöä "poliittisesti motivoituneeksi".

Raportista ilmenee myös, ettei Bundesbank pidä Kreikan hallituksen ponnisteluja kovin uskottavina. Keskuspankki kuvailee niitä "hädin tuskin tyydyttäviksi", vaikka eurooppalaiset poliitikot ovatkin hallituksen toimia ylistäneet.

Paljastus tulee kiusalliseen aikaan Saksan liittokansleri Angela Merkelille, koska hän on vähätellyt Kreikan avuntarvetta. Merkel hakee kolmannelle liittokanslerikaudelleen syyskuun 22. päivä pidettävissä vaaleissa.

Merkel ja valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ovat toistuvasti sanoneet, että Kreikka on oikeilla raiteilla. Samalla kaksikko on torjunut väitteet, joiden mukaan Kreikka tarvitsisi uutta hätälainaa.

Jos Bundesbankin ennustus käy toteen, kyseessä olisi Kreikan kolmas hätälainapaketti. Tähän asti Kreikka on saanut Euroopan komissiolta, Euroopan keskuspankilta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta yhteensä 240 miljardilla eurolla lainaa. Kreikka on nostanut rahoista 90 prosenttia

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2013/08/11/bundesbank-kreikka-tarvitsee-uuden-tukipaketin-jo-ensi-vuonna/201311104/12

[Suomi2050]

http://yle.fi/uutiset/kreikan_vuosikausien_taantuma_hellittaa_vahan/6772962

Kreikan vuosikausien taantuma hellittää vähän

Kreikan hallitus ilmoittaa, että sen taistelu budjettivajetta vastaan tehoaa. Tämän vuoden tavoitteet on ylitetty. Siitä huolimatta kansantalous rämpii edelleen syvässä taantumassa.

Kreikkaa kuudetta vuotta piinaava taantuma lievenee - ainakin virallisten tilastojen valossa. Talouslama on leikannut Kreikan bruttokansantuotteesta kaikkiaan neljänneksen.

Tilastot kertovat, että Kreikan talous kutistui vuoden toisella neljänneksellä 4,6 prosenttia vuodentakaisesta, kun tammi-maaliskuussa supistuma oli 5,6 prosenttia.

Kreikan hallitus ilmoittaa myös, että sen taistelu budjettivajetta vastaan tehoaa. Vajetta vastaan on isketty menoleikkauksin ja veronkorotuksin.

Kun budjetin alijäämä vuosi sitten oli lähes seitsemän prosenttia bruttokansantuotteesta, nyt se on enää prosentin verran eli vajaat kaksi miljardia euroa.

Jos valtionvelan korkoja ei oteta huomioon, valtiontalouden tulot olivat tammi-heinäkuussa 2,6 miljardia euroa menoja suuremmat.

Kreikka on ollut kansainvälisen laina-avun varassa vuodesta 2010.

[Uuno Nuivanen]

Suomen ja useimpien muidenkin euromaiden kilpailukyky on "aina" heikentynyt suhteessa Saksaan. Aiemmin kilpailuasemia tasoitti Saksan markan vahvistuminen ja muiden valuuttojen heikentyminen. Nyt euro estää tällaiset talouden luontaiset joustot – joita revitään seuraavaksi väkisin reaalitaloudesta: työttömyys ylös ja palkat alas.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/08/11/poru-kilpailukyvysta-pohjustaa-sisaista-devalvaatiota/201311062/170

[Rastafari]

Arvio: Kreikka tarvitsee 11 mrd € lisää rahaa – uusi tukipaketti ensi vuonna?

Ulkomaat
|
Kreikan kriisi

Kreikasta on IMF:n laskelmien mukaan paljastumassa lyhyen aikavälin rahoitusvaje. Kreikka tarvitsee 11 miljardia arvioitua enemmän rahoitusta 2015 loppuun mennessä.

Asiasta kirjoittaa Nordean tutkimusjohtaja Aki Kangasharju pankin aamukatsauksessa.

Saksan keskuspankki Bundesbank arvioi, että Kreikka tarvitsee lisää tukirahaa heti ensi vuoden alussa.

Näin siitä huolimatta, että Kreikan bkt-luvut tämän vuoden alkupuoliskolta osoittavat, että lama hellittää hieman otettaan. Bkt:n lasku on hidastunut  0,3 prosenttiin, kun viime vuonna maan bkt tuli alas 1,4 prosenttia ja vuonna 2011 jopa 2 prosenttia.

-Tuoreet uutiset eivät kuitenkaan pelasta Kreikkaa kolmannelta velkajärjestelyltä. Ideana Kreikan toipumisessa on kansainvälisen kilpailukyvyn palauttaminen ja sitä kautta parantuva velanhoitokyky. Koska rakenteelliset uudistukset ovat olleet vähissä, Kreikka on tähän saakka parantanut kilpailukykyään lähinnä palkkoja laskemalla, Kangasharju sanoo.

Hän uskoo, että Kreikan talous pääsee kunnon kasvuun vasta kun vientisektorin hyödyt välittyvät muualle talouteen ja inflaatio käynnistyy. Siihen menee Kreikassa kauan, sillä vientisektori on pieni.

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/61450-arvio-kreikka-tarvitsee-11-mrd-eu-lisaa-rahaa-uusi-tukipaketti-ensi-vuonna

[skrabb]

Väärin sammutettu – näin troikka mokasi Kreikassa

Analyysi   Kreikalla on yhä rutkasti runsaammin velkaa kuin se kykenee maksamaan, ja siksi edessä on uusi mittava velkasaneeraus. Seuraavaksi on leikattava Suomen ja muiden eurovaltioiden hätäluottoja, mikä tietää Suomellekin tappioita. Tuore tutkimus vihjaa, että tämä on "troikan" syytä – se mokasi Kreikan viimevuotisen velkasaneerauksen ja päästi pankit liian helpolla.

Jan Hurri
14.8.2013 06:01

Kreikan valtiolla ja sen rahoittajilla on edessään vielä ainakin yksi mittava velkojen leikkaus ennen kuin valtion rahoitusasema vahvistuu likimainkaan vakaalle tolalle ja se saavuttaa niin sanotun velkakestävyyden.

Uuden velkasaneerauksen tarpeesta ovat lyhyen ajan kuluessa kirjoittaneet esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n taloustutkijat.

Viime viikolla julki vuotaneiden tietojen mukaan nyt myös Saksan keskuspankki Bundesbank on päätynyt samaan tulkintaan: Kreikka ei selviä vaan tarvitsee uusia tukitoimia.

Kreikan uusi velkasaneeraus merkitsee jokseenkin varmasti leikkauksia Suomen ja muiden eurovaltioiden lainaamiin ja takaamiin hätäluottoihin, sillä muunlaista velkaa ei ole jäljellä sen vertaa kuin velkakestävyyden palauttamiseksi olisi tarpeen leikata.

Kreikan uusi saneeraustarve niin kuin Suomeakin odottavat saneeraustappiot ovat karkeasti ottaen troikan eli EU-komission, euroalueen keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n syytä.

Tuore tutkimus osoittaa, että troikka tyri viimevuotisen Kreikka-saneerauksen raskaasti.

Velkasaneeraus ei täyttänyt tarkoitustaan

Tutkimuslaitos CEPR (Centre for Economic Policy Research) julkaisi viime viikolla tutkimusraportin, joka ruotii Kreikan valtion velkataakkaa viime vuonna keventäneet saneeraustoimet perin juurin vahvuuksineen ja heikkouksineen.

Tutkimuksen on laatinut valtioiden velkakriisien raskaan sarjan asiantuntijat, yhdysvaltalaisen Duken yliopiston lakiprofessori Mitu Gulati, Münchenin yliopiston talousprofessori Christoph Trebesch ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääekonomisti Jeromin Zettelmeyer.

Heidän tutkimusraporttinsa otsikko on melkein yhtä kolkko kuin tutkimuksen aihekin: The Greek Debt Restructuring: An Autopsy (=Kreikan velkasaneerauksen ruumiinavaus).

Tutkijat eivät itse suoraan syytä troikkaa tyrimisestä eivätkä he muutoinkaan tyrmää viimevuotisia saneeraustoimia pelkästään tyrimiseksi.

Sen he kuitenkin tekevät selväksi, että velkasaneeraus ei ollut likimainkaan niin tehokas ja hyödyllinen kuin se olisi kohtuullisin lisäponnisteluin ja velkakriisien asiantuntijain neuvoja noudattamalla voinut olla.

Sekin käy selväksi, että saneeraus toteutettiin vahvuuksineen ja heikkouksineen pääosin troikan komennossa. Tällä perusteella voinee päätellä, että saneerauksen vahvuudet ovat troikan saavutuksia ja heikkoudet sen epäonnistumisia.

Ja koska velkasaneeraus ei täyttänyt tärkeintä tarkoitustaan – se ei palauttanut Kreikan velkakestävyyttä – näyttää saneeraus yhdellä arvosanalla sanoen ennemmin tyrimiseltä kuin täysosumalta.
[...]
Tutkijat arvioivat, että troikan lepsuilu päästi Kreikan kansainväliset rahoittajapankit kaiken kaikkiaan jopa 60 miljardia euroa keveämmin saatavien leikkauksin kuin olisi ollut leikattavissa ilman vakavaa finanssikaaoksen vaaraa.

Velkasaneerauksen aikaisempi ja ankarampi toteutus olisi tutkijoiden mukaan todennäköisesti säästänyt Kreikan uuden velkasaneerauksen tarpeelta. Samalla se olisi todennäköisesti säästänyt Suomen ja muiden eurovaltioiden hätäluotot saneeraukselta.

Troikka vetkutteli toista vuotta
[...]
Yksi selkeä moitteen sija tutkijoiden mukaan on, että saneeraus kohteli Kreikan aiempia rahoittajapankkeja ja muita yksityisiä riskirahoittajia lopulta lempeämmin kuin Kreikan omia tai sitä hätäluotoin rahoittavien muiden euromaiden veronmaksajia.

Tutkijoiden mukaan veronmaksajien olisi pitänyt vetää pidempi korsi, ja heidän mukaansa se olisi ollut mahdollista.

Ensimmäinen ja pahin virhe oli viivyttää saneerausta ja jopa kiistää velkasaneerauksen tarve vielä sen jälkeen, kun Kreikan valtio oli menettänyt pääsyn rahoitusmarkkinoille.

Europäättäjät vakuuttivat eurovaltioiden velkakirjojen riskittömyyttä vielä kuukausia sen jälkeen, kun Kreikka ei saanut markkinoilta euroakaan uutta lainarahaa millään hinnalla ja olisi ilman "pelastuspaketteja" suistunut maksukyvyttömyyteen.

Tutkijoiden mielestä markkinarahoituksen katkeaminen vuoden 2010 keväällä olisi ollut oikea hetki aloittaa velkasaneerauksen valmistelut, mutta troikka tuhlasi toista vuotta ja miljarditolkulla "pelastusrahaa" tosiasioiden kiistämiseen.

Europäättäjien uho johti viivyttelyyn

Velkasaneerauksen viivyttely avitti Kreikan rahoittajapankkeja ja muita yksityisiä rahoittajia tuntuvasti. Samalla viivyttely heikensi Kreikan omaa ja sitä "pelastavien" muiden euromaiden asemaa yhtä paljon.

Kreikka käytti koko saneerauksen lykkäämisen ja saneeraustarpeen kiistämisen ajan vanhojen velkojensa maksamiseen. Se maksoi "pelastuspakettien" miljardeilla vanhoja velkoja pankeille ja muille rahoittajilleen täyteen hintaan ja korot päälle.

Kreikka käytti saamansa apurahat kiltisti juuri niin kuin troikka komensi, vaikka samalla riskirahoittajien riskit supistuivat ja Kreikan oma velkataakka samoin kuin muiden euromaiden kriisivastuut kasvoivat tasatahtia.

Tutkijoiden päätelmä viivyttelyn syystä on arkinen mutta samalla varsin puistattava:

Etenkin europäättäjien oli pakko viivytellä totuuden hetkeä ja saneeraustarpeen tunnustamista omien kasvojensa säilyttämiseksi. Tosiasioiden tunnustaminen oli vaikeata ja hidasta sen jälkeen, kun päättäjät olivat vuoron perään luvanneet olla milloinkaan saneeraamatta yhdenkään eurovaltion velkoja.
[,,,]

Sopimusmiina vesittää Suomen Kreikka-vakuudet

Erityisesti Suomea koskeva haitallinen heijastus troikan Kreikka-mokista ei esiinny lainkaan tutkimusraportissa, mutta on helposti johdettavissa raportin päätelmistä.

Tutkimuksen perusteella voi päätellä kolme Suomenkin asemaan vaikuttavaa seikkaa:

1) Kreikan on saneerattava jäljellä olevaa velkataakkaansa tuntuvasti pienemmäksi ainakin vielä yhdellä velkasaneerauksella.

2) Seuraava velkasaneeraus leikkaa vääjäämättä Suomen ja muiden eurovaltioiden lainaamia ja takaamia hätäluottoja, koska muita ei ole sen vertaa kuin saneeraustarvetta.

3) Seuraavakin saneeraus toteutuu todennäköisimmin muodollisesti vapaaehtoisin toimin, kuten laina-aikojen pidennyksin, korkojen alennuksin ja muin lainaehtojen huojennuksin.

Suomelle tällainen ketjureaktio merkitsisi samanlaisia menetyksiä kuin muillekin eurovaltioille, vaikka Suomi on ainoana euromaana suojannut Kreikka-riskinsä mutkikkaalla vakuusjärjestelyllä.

Troikan tyrimisestä uhkaa koitua Suomellekin tappioita, sillä sattumoisin vakuusjärjestelyn toteutusta ja ehtoja määrittelevässä sopimusmassassa on juuri sopusaneerauksen kokoinen aukko.

Vakuusjärjestelyn sopimusmiinan takia Suomi ei saa sopusaneerauksen tappioihin euronkaan vertaa hyvityksiä.

Koko kirjoitus:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/08/14/vaarin-sammutettu-nain-troikka-mokasi-kreikassa/201311190/170

Hei me tienataan tällä ja meillä on takuutusvatkutukset! Ei siis mitään hätää!

[Uuno Nuivanen]

Minäkin olin antanut itselleni kertoa, että me tienataan tällä! 

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä Jykke ja Jutta perustelemassa seuraavaa apupakettia.